3/2015 KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI

Suomi ja Japani:Kaksi tietä hyvinvointivaltion rahoittamiseen

E18:n Hamina–Vaalimaa-osuusrakentuu elinkaarimallilla

Joensuussa investointitarpeisiin vastataan uusilla rahoitusmuodoilla

Mitä mieltä

hallitusohjelmasta?

Kolme kaupungin-

johtajaa vastaa.

Kaksi reittiä hyvinvointi- valtioon Sivu 14

KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI HUOmISEN TEKIjäT 3 / 2 0 1 5

Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti.

Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, puh. 09 6803 5666 Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto MCI Press Oy Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fiKannen kuva: Miska Korpelainen

3 Pääkirjoitus

4 Lyhyesti 6 Joensuu: Investointeja

kaupunkilaisten tarpeisiin Uudet rahoitusmuodot antavat liikkumatilaa vastata

kasvavan kaupungin vaatimuksiin.

10 Kvartaalin keskusteluaihe Mitä mieltä hallitusohjelmasta? Imatran, Turun ja Uudenkaupungin talousjohtajat vastaavat.

12 Palvelupaletti Kuntarahoitus tarjoaa ratkaisuja rahoitusprosessin

kaikkiin vaiheisiin.

14 Taloudesta Suomi ja Japani ovat rahoittaneet hyvinvointivaltionsa täysin erilaisilla tavoilla.

19 Kuntavaikuttaja tutuksi Talousjohtaja Juha Huotari on Kajaanin paluumuuttaja.

20 Osavuosikatsaus Kuntarahoituksen alkuvuosi oli erittäin vahva.

22 Liikennevirasto: elinkaarimalli tuo isoja etuja moottoritiehankkeessa Inspira toimi Liikenneviraston kumppanina E18-

moottoritiehankkeen hankintaprosessissa.

26 Työn ääressä Okko Rostedt on saanut työssään

jatkuvasti lisävastuuta.

28 Lahti uskaltaa kasvaa Lahdessa ei ole jääty surkuttelemaan heikkoa taloustilannetta.

30 Kolumni Joukkovelkakirjalaina on myös riski, kirjoittaa Kuntarahoituksen varatoimitusjohtaja Esa Kallio.

Huomisentekijät

Timo Korhonen luotsaa Joensuun rakennushankkeita. Sivu 6

3/2015

Elinkaarimallin

ansiosta Hamina–

Vaalimaa-moottoritie

toteutuu kustannus-

arviotaan edullisemmin

ja valmistuu etuajassa.

Sivu 22.

2

TäSSä Huomisen tekijöiden numerossa kuntien taloutta johtavat virkamiehet kertovat näkemyksensä hallitusohjelman vaikutuksista kuntakenttään. Hallituksella on edessään isoja haasteita, sillä talous on saatava kasvu-uralle samaan aikaan kun on pakko tehdä kipeitä säästöjä ja käynnistää välttämättömiä rakenneuudistuksia.

Hallituksen peruslinjaukset vaikuttavat oikeansuuntaisilta, mutta nii-den toteuttamistavat eivät vielä ole selvillä. Monen keskeisen linjauksen todelliset vaikutukset selviävät vasta yksityiskohtien selkiytyessä. Niiden on selkiydyttävä pian: aikaa ei ole hukattavaksi, vaan on siirryttävä nope-asti päätöksistä toimintaan.

Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät sote-uudistukseen. Lopulli-seen malliin liittyy paljon käytännön ongelmia, joiden ratkaiseminen on tärkeää kokonaisuutta rakennettaessa. Selvittämättä on esimerkiksi se, kenen hallintaan terveysasemat, sairaalat ja muut kiinteistöt siirtyvät. Sairaanhoitopiirien tai kuntien omaisuutta ei voi siirtää itsehallintoalu-eille ilman velkojan suostumusta – eikä Kuntarahoitus pystyisi hyväksy-mään siirtoa, ellei uusi velallinen kuulu kuntien tavoin nollariskiluok-kaan. Jos taas halutaan varmistaa, että Kuntarahoitus voi jatkossakin rahoittaa sosiaali- ja terveysalan kiinteistöjen korjaus- ja uudisrakenta-mista, se saattaa edellyttää muutoksia lainsäädäntöön.

Kuntien näkökulmasta myös hallituksen päätös vauhdittaa asunto-tuotantoa on tervetullut avaus. On tärkeää varmistaa, että uudistuksia tehtäessä varmistetaan tuotannon rahoituksen saatavuus. Kuntarahoitus on finanssikriisistä lähtien vastannut lähes yksin yhteiskunnallisen asun-totuotannon rahoituksesta. Jos Kuntarahoituksen mahdollisuus rahoit-taa valtion tukemaa asuntotuotantoa kapenee, asiakkaiden rahoituksen saaminen vaarantuu ja kallistuu.

Tämän lehden sivuilla kerrotaan myös Suomen ja Japanin valitsemista erilaisista poluista hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Molemmat maat ovat väestön ikääntymisen kärkeä, mutta niiden tavat rahoittaa heikke-nevä hoitosuhde ovat erilaisia. Artikkeli on hyvä muistutus siitä, että Suo-men velkaantumiskehitys on vielä kansainvälisesti verrattuna maltillista.

Suomalaisissa kunnissa toimitaan nykyisessä haastavassa taloustilan-teessa järkevästi: lainanottoa harkitaan ja sen riskit tiedostetaan, mutta kasvua tukevat ja välttämättömät investoinnit tehdään kaikissa tilanteis-sa. Tämä on oikea tapa toimia.

Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj

Riskejä ja ratkaisuja

Jos Kuntarahoituksen rahoitusmahdollisuudet kapenevat, asiakkaiden rahoituksen saaminen vaarantuu ja kallistuu.

3

f

Sukupolvienkortteli tuo vanhanajan kyläyhteisön kaupunkiinSETlEmEnTTiaSunToJEn rakenteilla oleva talo Jätkäsaaren Sukupolvienkortteliin nousee Kuntarahoituksen rahoituksella ja erityisryhmien osalta ARAn avustuksil-la. Talon valmistuttua korttelissa aloittaa toimintansa uudenlainen yhteisöpalvelu, Setlementtiasuntojen tuottama korttelival-mentaja, joka kannustaa asukkaita yhdessä tekemiseen.

Ainutlaatuinen monisukupolviasumi-sen malli yhdistää eri-ikäisiä asukkaita. Setlementtiasuntojen tuottama korttelival-mentaja on uudenlainen yhteisöpalvelu. Korttelivalmentaja auttaa, tukee ja kannustaa asukkaita yhteisen tekemisen löytämiseen ja ylläpitämiseen. Korttelissa voidaan järjestää myös erilaisia tapahtumia, luentoja ja juhlia. Korttelivalmentajan toiminta aloitetaan

kaksivuotisena kokeiluna ja toimintaa jatke-taan, mikäli palvelu koetaan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi.

Kolmen talon yhteistilat keskitetään yh-teen paikkaan, jolloin yhteistiloista saadaan isompia, parempia ja monipuolisempia. Tiloja ovat muun muassa asukastila yhteisö-keittiöineen, kuntosali, talopesula ompe-lupisteineen ja monitoimitiloja. Kortteli on kyläyhteisön paluu kaupunkiin. Ihmisten osaamiset, taidot ja intohimot yhdistyvät vapaa-ajan tekemisessä, harrastuksissa ja ta-pahtumissa. Lapset, nuoret, aikuiset, seniorit ja vanhukset elävät ja asuvat kaikki samassa korttelissa.

Suomessa on jo yli miljoona yksinasuvaa ja määrä kasvaa edelleen. Sukupolvienkort-telin filosofiana on, että jokainen voi elää

omaa elämää, mutta kenenkään ei tarvitse olla yksin.

Yhteisöllisessä korttelissa ihmiset katsovat toistensa perään ja työskentelevät yhdessä turvallisen sekä viihtyisän asuinym-päristön rakentamiseksi. Juttukavereitakin löytyy heti naapurista.

Setlementtiasuntojen taloon tulee 113 vuokra-asuntoa, pääasiassa kaksioita ja joi-takin kolmioita sekä 20 erityistuettua yksiötä liikuntavammaisille asukkaille. Kortteliin tulee yhteensä 262 asuntoa.

sukupolvienkortteli.fi

KU

vA

T: a

rK

KiT

EH

TiT

oim

iST

o H

Ed

ma

n &

ma

To

mä

Ki

oy

LYHYESTI4

Leasingkohteena toteutettavan Nojanmaan koulun rakennustyöt alkavat Savonlinnassa

Sipoo selvitti vesihuollon järjestämistä

Nosto Maionsenet doluptaest, omnienis auda vollabValiconv octastum estre

f

t

Eero Kairi projektipäällikkö

Eero on työskennellyt Kuntarahoituk-sen liiketoiminnan kehitys -osastolla projektipäällikkönä toukokuusta 2015. Aikaisemmin hän työskenteli S-Pankissa kehityspäällikkönä vasta-ten sähköisten kanavien kehitystyöstä. Koulutukseltaan Eero on valtiotietei-den maisteri Helsingin yliopiston kan-santaloustieteen laitokselta. Vapaa-aikaansa Eero viettää lähinnä perheen parissa ja toisinaan myös kesäisin golfkentällä ja talvella uimahallissa.

Uusia asian tuntijoita Kuntarahoituksessa

Mari Tuomainen laskenta-asiantuntija

Mari aloitti Kuntarahoituksessa laskenta-asiantuntijana kesäkuussa 2015. Mari on työskennellyt rahoitus- ja vakuutusalalla kymmenen vuoden ajan eri yhtiöissä ja tehtävissä. Mari siirtyi Kuntarahoitukseen Lähitapio-lasta, jossa hän toimi sijoituslasken-nan asiantuntijana. Tätä ennen hänel-lä on työkokemusta mm. Fenniasta ja Evlistä back office –asiantuntijana. Vapaa-ajalla Mari harrastaa kaiken-laista liikuntaa, viettää aikaa ystävien kanssa ja tekee vapaaehtoistyötä saattohoitokodissa.

noJanmaan Koulun rakennustyöt Savonlin-nassa käynnistyivät elokuussa. Koulu rakenne-taan Kuntarahoituksen leasingrahoituksella. Leasingsopimuksen kausi on 25 vuotta, minkä jälkeen kaupunki voi lunastaa kiinteistön jäännösarvohinnalla.

Nojanmaan koulun urakkakokonaisuus sisältää uuden koulun rakentamisen, vanhan liikuntasalin peruskorjauksen sekä pahoista kosteusvaurioista kärsivän vanhan koulu-rakennuksen purkamisen.

KunTaraHoiTuKSEn TyTäryHTiö Inspira kartoit-ti Sipoon kunnalle vesihuollon järjestämisen vaihtoehtoja. Selvityksessä vertailtiin Sipoon nykyistä taseyksikkömuotoista vesihuoltoa toiminnan liikelaitostamiseen.

Uuden vesihuoltolain mukaan kunnan pitää eriyttää vesihuollon kirjanpito muusta taloudesta, mikä lisää vesihuoltomaksujen käytön läpinäkyvyyttä. Vesihuollon tuki-toimintojen ja yhteisinvestointien kustan-nusten oikea kohdistaminen on kuitenkin vaikeaa, jos vesihuolto toimii kunnan tase-yksikkönä.

– Halusimme selvittää, mitä hyötyjä ja mahdollisia haasteita vesihuollon liikelaitosta-minen toisi toiminnan organisointiin, Sipoon tekninen johtaja Ilari Myllyvirta sanoo.

KunTaraHoiTuS SElViTTää parhaillaan mah-dollisuutta laskea liikkeeseen ympäristöhank-keiden rahoittamiseen keskittyviä joukkovelka-kirjalainoja eli bondeja. Tämä merkitsisi erillisen vihreän lainan lisäämistä kotimaiseen tuoteportfolioon. Suomalaisille laina-asiakkail-le ympäristöhankkeen rahoittaminen vihreällä lainalla tarkoittaisi merkittävää imagohyötyä.

Sijoittajien kiinnostus ympäristöhankkei-den rahoittamiseen korvamerkittyihin bon-

Vihreät bondit yleistymässädeihin kasvaa nopeasti. Viime vuonna vihreitä joukkovelkakirjalainoja laskettiin liikkeeseen 37 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Maailmanpankki on ollut veturina vihreiden varainhankintainstrumenttien kehittämisessä, ja nyt ne yleistyvät myös muiden rahoittajien valikoimassa.

Ruotsissa Kuntarahoitusta vastaava rahoitus laitos KommunInvest toi vihreän lainan markkinoille tänä vuonna.

Ennen rakennustöiden aloittamista puretaan uuden koulun tieltä vanha pieneh-kö uimahalliosa, jonka jälkeen rakennetaan uusi koulurakennus nykyisen koulun viereen. Uuden koulun valmistuttua ja kevätluku-kauden 2016 päätyttyä puretaan vanha koulu, saneerataan voimistelusali ja viimeistellään piha-alueet pelikenttineen.

Urakan sisäpuoliset osat valmistuvat kesäkuun 2016 loppuun mennessä ja ulkopuoliset osat ovat valmiina viimeistään lokakuun 2016 lopussa.

Inspira selvitti vesihuoltomallien eroja kahdes-sa vaihtoehtoisessa volyymikasvu skenaariossa.

Inspiran selvityksen mukaan liikelaitosmuoto tarjoaa parhaat edellytykset vesihuollon kehittä-miselle osana kunnan nykyistä organisaatiota. Se palvelee parhaiten kunnan tavoitetta saada vesi-huollon toiminnasta myös kohtuullinen korvaus pääomakustannuksista.

Liikelaitostaminen lisää toiminnan läpinä-kyvyyttä ja yhdistää toimintaan yritysmäisiä piirteitä, mikä parantaa tehokkuutta ja kustan-nustietoisuutta. Samalla liikelaitosmuoto säilyttää kuitenkin vesihuollon hyvin lähellä kunnan omaa toimintaa ja juridisesti kiinteänä osana kuntaa.

Selvitys tehtiin elokuussa. Päätöksiä vesi-huollon järjestämisestä pyritään tekemään vielä tämän syksyn aikana.

5

ASIAKASCASE a Joensuu

kaupunkilaisten palvelutarpeisiin

timo korhonen kuvattiin joensuun Yhteiskoulun lukion työmaalla.

Investointeja

6

Kun Helsingistä kotikaupunkiinsa palannut Timo Korhonen aloitti työt Joensuun Tilakeskuksen johtajana

vuonna 2008, oli Joensuun kaupungin talon-rakennuksen investointitaso ollut viimeiset parikymmentä vuotta hyvin matala. Samaan aikaan kuntalaisten palvelutarpeet olivat muuttuneet, joten investointitarve oli valtava.

Vuonna 2009 Eno ja Pyhäselkä liittyivät Joen suun kaupunkiin ja kiinteistöomaisuu-den tilanteesta oli saatava kokonaiskuva. Kiinteistöomaisuuden salkutus tehtiin vuonna 2010, jolloin omia kiinteistöjä ja osakehuoneistoja oli 370 000 neliötä, minkä lisäksi kunnalla oli vuokrattuja tiloja 50 000 neliötä. Omien kiinteistöjen korjausvelka oli 53 miljoonaa euroa.

Kiinteistöomaisuuden salkutuksesta alkoi pitkä prosessi, jonka ansiosta tilatarpeita suunnitellaan pitkäjänteisemmin.

– Ison investointipaineen takia ei ollut mitenkään mahdollista rahoittaa kaikkia tarvittavia hankkeita kaupungin omasta taseesta. Vuosille 2015–2018 tehtyyn inves-tointisuunnitelmaan ei paketoitu vain tulevia investointeja, vaan myös päätökset niiden rahoituksesta. Tämä antoi Tilakeskukselle työrauhan, Timo Korhonen sanoo. Korjaus-velkakin on saatu muutamassa vuodessa laskemaan 39 miljoonaan euroon.

koulut rahoitetaan leasingilläNeljän vuoden investointipakettiin kuuluu muun muassa uusia päiväkoteja, terveys-

aseman peruskorjaus ja laajennus sekä kaksi koulua. Näistä uudet Karhunmäen ja Nepenmäen koulut päätettiin rahoittaa leasingrahoituksella.

– Leasing valikoitui koulukohteiden rakentamisen rahoitusmuodoksi, koska se soveltuu parhaiten uudiskohteeseen. Ole-massaolevan kiinteistön taustojen selvittä-minen arvonmäärityksen perusteeksi voisi osoittautua hankalaksi prosessiksi, Korho-nen sanoo.

Kouluhankkeista ensimmäisen eli Kar-hunmäen koulun rakennustyöt ovat juuri alkamassa. Suunnitteluprosessissa ovat ol-leet tiiviisti mukana koulun henkilökunta, Ti-lakeskus sekä kokonaisurakasta ja siten myös suunnittelusta vastaava Lemminkäinen.

– Karhunmäen alakoulu rakennetaan uudelle pientaloalueelle ja siihen tulee noin 300 oppilasta. Alueella aloittaa toimintansa myös kaksi uutta yksityistä päiväkotia.

Koulusta rakennetaan uuden opetus-suunnitelman mukainen oppimisympäristö, jonne ei tule perinteisiä luokkatiloja vaan

TEKSTI : S o i l i H E l m i n E n KUvAT: m i S K a Ko r p E l a i n E n

Joensuussa pitkän tähtäimen investointiohjelmassa linjataan sekä investointikohteet että niiden rahoitustavat. Uudet rahoitusmuodot antavat liikkumatilaa vastata kasvavan kaupungin vaatimuksiin.

Korjausvelka on muutamassa

vuodessa laskenut 53 miljoonasta

eurosta 39 miljoonaan.

7

– Lainakannan kasvun hallinta ja toimitilojen

rahoitusmallien laajentaminen oli hyvä

lähtökohta kokeilla leasingrahoitusta,

Risto Väänänen sanoo.

muunneltavia avotiloja. Hankkeen kustan-nusarvio on 11 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna käynnistyvä Nepenmäen rakennushanke on vielä mittavampi, 22 mil-joonaa euroa. Nepenmäen koulukeskukseen tulee peruskouluopetuksen lisäksi muutakin toimintaa, mikä takaa tilojen tehokkaan käy-tön myös iltaisin ja koulun lomakausina.

Karhunmäen kokonaisurakasta vastaa Lemminkäinen Talo. Nepenmäen koulun rakentamisessa eri urakoitsijoiden kanssa tehdään erilliset sopimukset, ja se moni-mutkaistaa sopimusprosessia melkoisesti. Korhosen tuntuman mukaan Kuntarahoitus on kompleksisissa sopimuskuvioissa osaava yhteistyökumppani.

erilaiset rahoitusmuodot kiinnostavatJoensuussa on jo pitemmän aikaa hankittu päiväkotien käyttöön vuokratiloja ja kokemuk-set ovat olleet hyviä. Monet päättäjät pitävät kuitenkin tärkeänä, että kaupungin toiminnan kannalta keskeiset tilat ovat sen omistuksessa.

– Leasing on koettu päättäjien taholta vuokraamista paremmaksi vaihtoehdoksi, koska kiinteistö saadaan siirrettyä leasing-sopimuskauden jälkeen omaan taseeseen, Korhonen sanoo.

– Osalla päättäjistä oli se käsitys, että leasing on huomattavasti lainaa kalliimpaa: kun tutkimme eri ratkaisuja ja muualla tehtyjä hankintapäätöksiä, huomasimme että leasinghinta on hyvin lähellä lainan hintaa, kertoo talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen ratkaisun taustoista.

– Lainakannan kasvun hallinta ja toi-mitilojen rahoitusmallien laajentaminen oli hyvä lähtökohta kokeilla leasingrahoi-tusta. Kiinteistöleasing Kuntarahoituksen palveluvalikoimassa palvelee hyvin meidän tavoitteitamme, Väänänen jatkaa.

– Elinkaarimalleihin emme ole vielä läh-teneet. Sen sopimusmallit vaikuttavat vielä niin kehittymättömiltä, että sopimusprosessi tuntuu toistaiseksi liian raskaalta.

inspiralla tärkeä neuvonantajan rooliInspira on ollut tiiviisti mukana kouluinves-tointien suunnitteluprosessissa. Jo vuonna

2012 Inspira teki Tilakeskuksen toimeksian-nosta selvityksen vaihtoehtoisista rahoi-tusmuodoista. Korhosen mukaan Inspiran vahvuuksia ovat erinomainen tuntemus sekä asiakkaan että verrokkikaupunkien tilantees-ta ja kova rahoitusalan osaaminen.

Inspiran selvityksen tuloksia hyödynnet-tiin kaupungin päättäjien kanssa käydyissä keskusteluissa.

– Joensuussa on ollut rahoituksen suhteen melko perinteinen kulttuuri eikä kiinteis-töleasing aiemmin kiinnostanut päättäjiä.

Vuonna 2012 leasingrahoituksen hinta ei vielä ollut kilpailukykyinen lainan kanssa, mutta sittemmin keskusteluissa Inspiran kanssa kävi ilmi, että leasingin marginaalit ovat lähellä lainarahoituksen tasoja, Timo Korhonen kertoo.

– Päätöstä leasingrahoituksen käyttämisestä ei olisi syntynyt ilman pohjaselvityksiä, jotka kertoivat mitä rahoitusvaihto ehtoja erityylisissä kohteissa kannattaa käyttää.

Kun leasingrahoituksen käyttämiseen oli päädytty, Inspira vastasi konsulttitoimek-siantona rahoituksen kilpailutuksesta. Voitta-jaksi valikoitui Kuntarahoitus, ja sen kanssa neuvottelut ovat jatkuneet sopimusjumpan hiomisena. Leasingsopimuksen ehdot mää-räytyvät tapauskohtaisesti, ja yksityiskohtien hiominen Kuntarahoituksen kanssa on Korhosen mukaan sujunut jouhevasti.

– Toivon ja uskon, että leasing rahoitus-muotona yleistyy Joensuussa. Meillä on edel-leen paljon investointitarpeita ja kohteita, joihin leasing soveltuu. ◆

8

karhunmäen koulusta tulee uuden opetus-suunnitelman mukainen muunneltava oppimis-ympäristö.

Musiikki ja opiskelijat pitävät alueveturin vireänäJoEnSuun aSEma alueellaan on vahva ja suomalaisel-le maakuntakaupungille poikkeuksellinen. Kolmasosa kaupungin asukkaista on koululaisia tai opiskelijoita eikä joensuulla ole omalla alueellaan kilpailevia kaupunkeja. Se pitää asuntokysynnän ja rakentamisaktiviteetin korkeana.

– musiikista on muodostunut joensuulle vahva brändi, josta saamme paljon vetovoimaa ja imagohyötyä. Teollisuudessa meillä on vahvat biotalouden ja optiikan keskittymät, kaupungin talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen sanoo.

joensuu on veturina myös Pohjois-Karjalan yhteises-sä Siun sote -hankkeessa, jonka on määrä käynnistyä vuoden 2017 alussa. – Nimensä mukaan Siun soten lähtökohtana on ollut se, ettei tehdä pelkkää hallintohäkkyrää, vaan annetaan ihmi-sille tilaa osallistua ja vaikuttaa. Uudistus tehdään ihmisiä varten, joten maksajaa ja asiakasta on hyvä kuunnella.

KU

vA

: © 2

00

4–

20

15 B

lom

JoEnSuuSSa on VirEillä jättihanke Symmetrinen kaupunki, jossa kaupungin keskustaa laajennetaan joen itäpuolelle. Vuoteen 2013 mennessä kaupunkirakenteen kehittämiseen on tarkoitus investoida miljardi euroa. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa siltojen, toimitilo-jen sekä musiikki- ja teatteritalon ja kylpylän rakentaminen.

Investoinneista kaupungin osuus on noin sata miljoonaa euroa ja valtion osuus saman verran. Valtaosa investoinnista tulee yksityisiltä toimijoilta. Tavoitteena on antaa taloudelle lisäpotkua kaupunkira-kenteen vahvistumisen avulla, panostamalla Venäjältä saatavaan kasvuun ja vahvistamalla joensuun ympäristöosaamisen klusteria.

Symmetrinen kaupunki on jo alkanut rakentua: vuonna 2014 jo-ensuun keskustaan valmistui kaksi uutta siltaa. Sillat ovat joensuun keskustan rakentumisen edellytys.

Joki keskellä kaupunkia

talous- ja strategiajohtaja risto Väänänen.

Kunnianhimoista hanketta on viety eteenpäin tulevaisuu-den osalta hyvin epävarmassa tilanteessa. Valtakunnallisen sote-uudistuksen toteutustavan epäselvyys onkin Väänäsen mielestä Siun soten onnistumisen suurin uhka. Hän näkee sote-uudistuksessa muitakin riskejä.

– Ei voi olla niin, että kunnat maksavat 75 prosenttia palve-lujen tuottamisesta, mutta niillä ei ole päätösvaltaa palvelujen sisältöön: jos kunnilla ei ole päätösvaltaa, niin sitten rahoituksen pitää tulla valtiolta. ◆

9

Kuva: Imatran kaupunki

imatran lähtötilanne on hYVä: talous on tasapainossa ja tase kunnossa. Meillä on keskimääräistä parempi toleranssi sietää ta-louden vaikeuksia, koska elinkeinorakenteen muutosta on käyty läpi jo pitkään. Olemme perinteisesti olleet raskaan teollisuuden paikkakunta, ja teollisuuden muutoksiin on jo ehditty sopeutua, koska heikkenevät yrityssuhdanteet eivät ole meille uusi asia.

Kun yhteisöveron merkitys kaupungin talouteen on varsin marginaalinen, suurin haaste on 17,5 prosentin työttömyysaste. Se vaikuttaa kaupungin talouteen välittömästi.

Globaali taloussuhdanne ja Suomen syvä lama vaikuttavat kaikkiin kuntiin, mutta Imatran erityiskysymys on Venäjän tilanne. Pakotteet ja vientikiellot vaikuttavat meihin enemmän kuin useimpiin muihin. Esimerkiksi kalan vientikiellon myötä muuta-mat kaupat ovat sulkeneet oviaan, ja se muuttaa katukuvaa.

Idänkauppaan liittyvissä pakoteasioissa hallitus on melko hampaattomasti tyytynyt EU:sta ja USA:sta tuleviin ratkaisuihin eikä ole pyrkinyt sopimaan erityisehtoja. Itärajalla tilanne on suomalaisittain poikkeuksellinen: täällä tehdään vientikauppaa ja matkailulla on iso merkitys. Ruplan kurssin muutokset näkyvät saman tien. Vahvan ruplan aikana Imatran kaupoissa saattoi vii-konloppuna olla 15 000 ostoksilla kävijää. Nyt määrä on pudon-nut ainakin puoleen.

Hallitusohjelma rakentuu yleisen talouden tilan parantami-selle ja elpymiselle. Jos siihen ja työllisyystilanteeseen voidaan

vaikuttaa, niin se on ehdottomasti hyvä asia. Tervetullut on myös hallitusohjelman kategorinen kannanotto, jonka mukaan kunnille ei tule lisävelvoitteita ainakaan ilman lisärahoituksen ohjaamista.

Normien purku ja sen tuoma liikkumavaran lisääntyminen lupaa hyvää. Olen tosin jossain määrin skeptinen sen suhteen miten siinä onnistutaan, kun eri ministeriöilläkin on asiassa

vaikutusvaltaa. Kunnan päätöshimmelien ja val-vontabyrokratian keventäminen olisi tarpeen. Ei ole perusteltua, että kunnan on otettava kantaa vaikkapa solariumin tiloihin ja valvot-tava niiden oviaukkojen leveyksiä.

Ehdottomasti suurin riski ja kysymysmerkki hallitusohjel-massa on sote-ratkaisu, joka tosin on kirjattu epämääräisesti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sote-alueilla on täysi päätösvalta ja kunnat käyttävät suurimman osan omasta budjetistaan rahoittamalla toiminnan, johon sillä ei ole mitään vaikutus-valtaa. Se on iso riski kunnille.

turussa on jo pitkään haettu uudistamisohjelmilla kaupungin tuottojen lisäämistä ja kustannusten vähentämistä. Niiden avulla talouden vajetta on pystytty paikkaamaan suhdanteessa, jossa kustannusten nousu on ollut nopeampaa kuin verotulojen kasvu.

Turku-konsernissa tehdyt rakennemuutokset ovat saaneet aikaan positiivisia vaikutuksia: toimintoja on yhtiöitetty ja avattu kilpailtuun markkinaan. Se on tuonut tehoa ja kustannushyötyjä ja tulouttanut varoja kaupungille. Rakenteellisesti konserni on vahva, tase on 2,6 miljardia euroa.

Hallitusohjelmassa lupaavaa Turun kannalta on linjaus kerätä osaamista kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Odotamme hyöty-

vämme panostuksista lääke- ja kemianteollisuuden ja meriteol-lisuuden keskittymiin. Samoin cleantechin asettaminen yhdeksi kärkihankkeeksi antaa meille mahdollisuuksia profiloitua alu-eellisena osaamiskeskittymänä. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös tavoite vahvistaa kasvukäytäviä ja luoda kasvusopimuksia valtion ja kaupunkien välille: se kytkee yhteen koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämisen. Innovaatio- ja palvelualustojen kehittäminen on kirjattu paitsi maan hallitusohjelmaan, myös Turun kaupunkistrategiaan.

Odotamme paljon mahdollisuuksista kehittää joustavia toimintatapoja ja digitalisoida palveluja. On kiinnostavaa nähdä

mikä on parasta ja mikä pahinta hallitusohjelmassa?Kysyimme kolmen kunnan talousjohtajalta mitä hallitusohjelma lupaa oman kaupungin näkövinkkelistä.

Suurin riski ja kysymysmerkki

hallitusohjelmassa on sote-ratkaisu.

KvARTAALIN KESKUSTELUNAIHE

kai roslakka, talousjohtaja, Imatra

jukka laiho, talousjohtaja, Turku

KvARTAALIN KESKUSTELUNAIHE

-juttusarja kertoo päättäjien näkemyksiä kuntasektoriin

liittyvistä ajankohtaisista aiheista.

10

Kuva: Turun kaupunki

Kuva: Uudenkaupungin kaupunki

uudessakaupungissa on nYt positiiVinen Vire. Työttömyysaste on laskenut 8,4 prosenttiin Valmet Automotiven autotehtaan tuo-tannon kasvun ansiosta: yhtiön työntekijämäärä on kahden vuoden aikana yli kaksinkertaistunut, aiemmat lomautukset ovat päättyneet ja autovalmistus on tuonut kasvua myös muille toimijoille. Viime vuoden verokertymä näyttää hyvältä.

Viime vuonna Uudenkaupungin asukasluku kasvoi ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen ja tänä vuonnakin luvassa on pientä kasvua.

Ongelmana Uudessakaupungissa on väestön ikärakenne. Lasten ja työikäisten määrä pienenee ja eläkeikäisten määrä kasvaa. Aiempi muuttotappio johtui nuorten muuttamisesta pois – väestöraken-teesta puuttuu nyt välistä muutama ikäluokka. Kun aktiiviväestön määrä vähenee, myös verotuloja kertyy vähemmän samalla kun ikääntyvien määrä kasvaa.

Uudenkaupungin huoltosuhde heik-kenee poikkeuksellisen nopeasti.

Parasta hallitusohjelmassa on lupaus vä-hentää kuntien kustannuksia miljardilla eu-

rolla karsimalla velvoitteita sekä sitoumus siitä ettei uusia velvoitteita lisätä. Lisäksi

on hyvä, että yksityiskohtaisesta ohja-uksesta siirrytään suurpiirteisempään ja annetaan kunnille tilaa valita omat

toimintamallinsa ja säästökohteensa.Ohjelma sisältää positiivisten lupa-

usten lisäksi myös riskejä. Entä jos

normien purkamista ei saadakaan käyntiin? Jos saadaan, niin millä aikataululla? Onko aidosti sitouduttu siihen ettei kunnille tule uusia tehtäviä ja velvoitteita? Aiemminkin on tehty samansuuntaisia lupa-uksia, ja lopputulos on ollut päinvastainen. Muutosten kustannus-vaikutukset kuntien talouteen on aina arvioitu alakanttiin.

Oikein tehtynä normien purkaminen on hyvä asia, mutta voi myös kääntyä itseään vastaan. Jos osaaminen heikkenee esimerkiksi kelpoisuusvaatimuksista tinkimisen myötä, se näkyy huonompina palveluina ja kehittämisen loppumisena. Moniin tehtäviin ei kelpaa

mikä tahansa käsipari.Huonointa hallitusohjelmassa ovat sote-

uudistukseen liian aikaisin tehdyt tiukat rajaukset, esimerkiksi sote-alueiden määrän lukkoonlyö-minen. Uudistuksessa lähdetään rakenteista, kun pitäisi arvioida koko palveluketjua: suuri osa kustannuksesta tulee muualta kuin suorista hoi-tokustannuksista. On tarpeen tehdä muutoksia, mutta sote-uudistus muuttaa ratkaisevasti kuntia

ja niiden tehtäväkenttää. Saadaanko aikaan aitoa julkisen ja yksityi-sen yhteistyötä? Kysymysmerkkejä on enemmän kuin vastauksia. Rahoitusmalli on keskeinen ratkaistava asia.

Suomi elää osaamisesta. En usko että paras tapa saada Suomi nousuun olisi karsia koulutuksesta, kehittämisestä ja innovoinnis-ta. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi parantaa kilpailu-kykyä, mutta samaan aikaan karsitaan resursseja koulutuksesta ja kehittämisestä. Kääntymällä sisäänpäin ja lopettamalla satsaukset uuteen ei voiteta mitään. Se ei ole kovin tulevaisuuslähtöistä ajattelua.

millaisia ovat ne yksityiskohtaiset tavat, joilla kuntien velvoitteita vähennetään ja liikkumatilaa palvelujen tuottamisessa lisätään.

Riskin Turulle muodostaa nippu julkisen talouden sopeuttamis-toimenpiteitä. Niihin on kirjattu esimerkiksi työllisyydenhoidon vastuun siirtäminen kunnille etenkin vaikeimmin työllistyvien osalta. Miten kunta voi varmistaa nopean työllistymisen, jos työttömyys on jatkunut pitkään jo ennen kuin vastuu työllisyydestä on edes siirtynyt kunnalle?

Sote-uudistus ja aluehallinnon uudistus kokonaisuudessaan ovat pahasti keskeneräisiä. Riskejä liittyy myös moneen yksittäiseen osa-alueeseen, esimerkiksi perusopetukseen, koulutukseen, työvoima-poliittisiin määrärahoihin, sairausvakuutuskorvauksiin ja innovaatio-panostusten muutoksiin.

Jos hallitusohjelmassa luvatut hyvät asiat toteutuvat, niin koko-naisvaikutus on ehdottomasti positiivinen. Toisaalta konkretiaa on tällä hetkellä enemmän niissä toimissa, joissa kuntataloutta roko-

tetaan: positiivisten linjausten toteutustavat ovat vielä avoinna.

Kriittisintä on se, miten onnistutaan kunnan kustannusvelvoitteiden karsimi-sessa tehtäviä vähentämällä ja normitusta keventämällä. Tämä on reunaehto sille, että kunnat voivat päättää itse toimintansa so-peuttamisesta. Tehostamista ja uudelleenjär-jestelyjä on tehty jo niin pitkään, ettei niiden avulla tehdä talouteen kengurunloikkia. Jos normit eivät kevene, niin valtionosuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen yh-dessä verotulojen kasvun kanssa on katastrofi, joka kiihdyttää talouden alijäämäisyyttä.

anne takala, talousjohtaja, Uusikaupunki

En usko että paras tapa saada Suomi nousuun

on karsia koulutuksesta, kehittämisestä ja

innovoinnista.

11

PALvELUPALETTI N

Kuntarahoitus on kumppanisi kaikissa rahoitusprosessin vaiheissa

Kuntarahoitus-konserni tarjoaa ratkaisuja rahoitustarpeisiin vaihtoehtojen kartoituksesta riskienhallintaan. ”Selvitystemme avulla

asia kas voi arvioida erilais­ten rahoitusvaihtoehtojen tai toiminnan uudelleen­järjestelyjen vaikutuksia

ennen päätöksentekoa. Se pienentää riskiä ja säästää riihikuivaa rahaa.” Jon Forssell, Inspiran apulaisjohtaja

”Kuntarahoitus on kumppani ja sparraaja. Asiakkaat ovat myös omistajiamme, ja aito tavoitteemme on etsiä

asiak kaalle paras mahdollinen ratkaisu.”

Lauri Pekkilä,rahoitustoiminnon kehittämisestä vastaava apulaisjohtaja

KOONNUT:S i r pa K E S T i l ä

KUvAT:S a m i m u H o n E n

Vuodesta 2010 lähtien Inspira on toiminut neuvonantajana 325 hankkeessa.

SUUNNITTELU

12

”Leasingiä ei voi enää ohittaa rakennushankkeiden rahoitus­vaihtoehtoja punnittaessa.”

Karl Lintukangas,rahoituspäällikkö

”Lainan yksityiskohdat sorvataan palvelemaan parhaiten kunkin asiakkaan tarpeita.”

Annukka Österberg, dokumentaatio asian tuntija

”Lanseeraamme vuoden­vaihteessa uuden palvelun rahoitus salkun kokonais­hallintaan.”

Jukka Leppänen, asiakkuuspäällikkö

”Kuntarahoituksen johdannaiset ovat selkeitä tuotteita, jotka suojaavat asiakkaita tehokkaasti korko riskeiltä.”

Mika Korhonen, rahoitusneuvoja

”Suomalaiskuntien ympäristö hankkeisiin sijoittaminen kiinnostaa kansain välisiä sijoittajia.”

Antti Kontio, rahoituspäällikkö

”Ilman meitä erityis­ryhmille suunnattu asunto rakentaminen pysähtyisi.”

Jukka Helminen, rahoituksesta vastaava johtaja

”Tyytyväinen asiakas on paras motivaattori työssäni”.

Riitta Jämsä, asiakkuuspäällikkö

Kuntarahoituksen leasingkanta kasvoi 2015 ensimmäisellä puolikkaalla 15 prosenttia.

Kuntarahoituksen osuus ARA:n tukemasta asuntotuotannosta on 90 prosenttia.

Kuntarahoituksen varainhankinnan kokonaismäärä on 28,8 miljardia euroa. Varat hankitaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta.

RAHOITUS YLLäPITO JA KEHITTäMINEN

13

TALOUdESTA a Hyvinvoint iva l t io14

pientä ja maahanmuutto vähäistä. Suomen väestö taas näyttää kasvavan jatkossakin.

suomessa rahastot luovat puskuriaSuomessa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen on varauduttu luomalla eläke-järjestelmään rahastoja. Niiden ideana on se, että rahastoitujen varojen avulla eläke-järjestelmä kantaa yli sen ajan, kun suuret ikäluokat ovat elossa. Sen jälkeen tilanne normalisoituu väestöpyramidin muuttaessa muotoaan.

– Eläkevarojen rahastointi on merkittävä asia Suomessa. Suurten ikäluokkien tuo-masta eläkehaasteesta on puhuttu pitkään ja siitä selviämiseen on tehty suunnitelmia, ekonomisti Roger Wessman sanoo.

– Pääosin suomalainen eläkejärjestelmä on kuitenkin rakennettu sen varaan, että työssä olevat ikäluokat maksavat eläkkeellä olevien ikäluokkien eläkkeet, Wessman huomauttaa.

pohjoismainen malli nojaa verotuloihinSuomen ja muiden Pohjoismaiden hyvin-vointimalli on perinteisesti perustunut korkeaan verotasoon. Suomen, Ruotsin ja Tanskan kokonaisveroasteet ovat maailman kärkipäässä. Suomalaiset näyttävät kuitenkin maksavan veroja kohtalaisen mielellään, koska verotuloille koetaan saatavan vastinet-ta hyvinä julkisina palveluina. Sellaisia ovat esimerkiksi laajat sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvä työttömyysturva sekä laadukas ilmai-nen koulutus.

Kokonaisveroastetta ei silti voida loput-tomiin nostaa, ja veroasteen kipuaminen ylemmäs näyttää tulleen Suomessa tiensä päähän. Joidenkin mielestä verotuksen yläraja on jo saavutettu ja veroastetta pitäisi laskea selvästi.

– Kokonaisveroasteen nousu on taittunut Suomessa, koska useista veropohjista ei yk-sinkertaisesti enää voida kestävästi puristaa lisää veroja. Ruotsissa kokonaisveroaste on jo tullut alas huippuvuosista, Wessman sanoo.

Suomi on pärjännyt taloudellisesti hyvin, vaikka verotus on ollut ankarampaa kuin >>

Kaksi reittiähyvinvointi-valtioonSuomi ja Japani painivat saman haasteen kanssa: väestö ikääntyy ja paine hyvinvointivaltion palveluita kohtaan kasvaa. Tähän asti maat ovat rahoittaneet julkiset palvelunsa täysin erilaisilla tavoilla. Pohjoismaista mallia noudattava Suomi on kerännyt paljon veroja, Japani ottanut runsaasti velkaa. Nyt maiden tiet näyttävät lähestyvän toisiaan.

TEKSTI :H a S S E H ä r Kö n E n KUvITUS:S u V i S i m E l i u S

uomi ja Japani ovat hyvinvointi-valtioita, joissa julkiset palvelut luovat turvaverkon ihmisille. Jatkossa maiden huoltosuhteet kuitenkin heikkenevät, kun työ-

elämän ulkopuolella olevien määrä kasvaa suhteessa töitä tekevien määrään. Yhä harvempien työssä käyvien on maksettava yhä useampien eläkeläisten, alaikäisten ja muiden töitä tekemättömien hyvinvointi-palvelut. Syynä on maiden väestörakenteen muutos ja iäkkäiden kansalaisten osuuden merkittävä kasvu.

Eläkeläiset, lapset ja nuoret tarvitsevat julkisia palveluita, jotka töissä käyvät välil-lisesti maksavat verojen kautta tai muuten. Mitä vanhempia suomalaiset ja japanilaiset ovat, sitä enemmän he todennäköisesti tarvitsevat esimerkiksi terveyspalveluja.

Japanissa vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisen nopeasti. Japanin tilannetta hankaloittaa entisestään se, että maan vä-kiluku on alkanut pienentyä. Syntyvyys on

15

OECD-maissa keskimäärin. Julkiset menot ovat olleet suuret, mutta muun muassa hyvä koulutus on antanut eväät kilpailukykyyn ja menestymiseen.

Wessmanin mielestä Suomen talou-dellisen menestyksen taustalla on korkean veroasteen yhdistäminen politiikkaan, jossa taloutta on kokonaisuutena hoidettu verrattain hyvin. Pohjoismaille tyypillinen talouden joustavuus ja työvoiman liikkuvuus ovat olleet Suomelle iso etu taloudellisessa kilpailussa.

– Talouden sääntely on ollut pientä, ja Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet kansainväliselle kilpailulle avoimia talouksia. Se on auttanut pitämään maiden taloudet tehokkaina, Wessman sanoo.

Viime vuosina Suomi on ollut vaikeuk-sissa, kun osa perinteisistä menestysaloista on hiipunut ja vientivetoinen talous ei ole vetänyt vanhaan malliin. Huono talousti-lanne näkyy esimerkiksi yritysten tuloksissa, mikä taas vaikuttaa valtion yrityksiltä saamiin vero tuloihin. Se osaltaan luo paineita korot-

taa veroja muilla alueilla tai ottaa lisää julkista velkaa.

Etelä- ja Keski-Euroopassa verojärjes-telmän kautta rakennettu kansalaisten turvaverkko on selvästi pienempi, ja useat valtiot ovat sen sijaan puuttuneet suoraan talouden toimintaan esimerkiksi suojaamalla kotimaisia yrityksiä kilpailulta. Sitä Wessman pitää kansalaisten perusturvan ja talouden kokonaisuuden kannalta huonommin toimi-vana vaihtoehtona kuin pohjoismaista mallia, jossa käytetään verotusta ja tulonsiirtoja.

japanissa palvelut rahoitettu velallaJapanissa valtion hyvinvointipalvelut on jo pitkään maksettu ottamalla velkaa. Maan jul-kinen velka on ennätyskorkea suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, yli 200 prosenttia. Vertailun vuoksi: Suomen julkinen velka oli vuonna 2014 noin 59 prosenttia bkt:sta.

Japanin julkinen velka oli vielä 1990-luvun alussa kohtuullinen, 68 prosenttia bkt:sta. Sen jälkeen velka on kasvanut nopeasti

talouskriisien ja niitä lääkitsemään laadittu-jen toimien kuten lukuisten elvytyspakettien myötä. Japanin talous ylikuumeni 1980-luvul-la ja kupla puhkesi 1989, jonka jälkeen alkoi pitkä hitaan kasvu aika. Japanissa verotus on ollut keveää ja veropohjassa on ollut aukkoja.

Lisäpainetta on tuonut väestön ikäänty-minen. Japanin väestörakenne on alkanut painottua vanhempaan päähän aikaisem-min kuin muissa teollisuusmaissa. Se on jo pitkään kasvattanut hyvinvointipalveluihin meneviä kuluja.

Japanin erityispiirre on se, että valtio on lainannut varoja maan omilta kansalaisilta ja yrityksiltä. Julkinen velka on japanilaisten omissa käsissä. Maan yksityinen sektori on vuosikausia säästänyt paljon, ja merkittävä osa säästöistä on sijoitettu Japanin valtion velkakirjoihin.

Japani on siis valtiona velkainen, mutta kansakuntana ei. Julkisen sektorin rahoitus-alijäämää on rahoitettu yksityisen sektorin suurella rahoitusylijäämällä, ja maan vaihto-tase on ollut jatkuvasti ylijäämäinen. Japanin

Pohjoismaille tyyPillinentalouden joustavuus ja työvoiman liikkuvuus ovat olleet suomelle

iso etu taloudellisessa kilPailussa.

16

I Japani rahoittaa itse itseään kotimaisesta säästämisestä, Kreikka ei. Japanin korkea kotimainen säästämisaste ja säästöjen kanavoituminen valtion velkapapereihin ovat osaltaan auttaneet Japanin korkotason pysymistä matalana.

IIJapanilla on huomattava määrä sijoituksia ulkomailla. Se antaa Japanille puskuria.

IIIJapanilla on oma valuutta, mikä antaa maalle liikkumavaraa rahapolitiikassa.

Japanilla on julkista velkaa huima määrä, suhteessa bkt:een paljon enemmän kuin Kreikalla. Rahoitusmarkkinoilla ei kuitenkaan toistaiseksi olla Japanin velkaantumisesta yhtä huolestuneita kuin Kreikasta. Kreikka on kriisimaa, Japani ei.

miksi Japani ei ole Kreikka? Syyt voi tiivistää kolmeen:

valtion on ollut helppo rahoittaa velkaansa, kun sijoittajat ovat löytyneet kotimaasta.

Varoja on riittänyt myös ulkomaille tehtäviin sijoituksiin, ja Japani on maailman suurimpia rahoittajia. Nomura-pankin ekonomisti Masaki Kuwahara arvioi, että japanilaisten ulkomaiset sijoitukset pysyvät jatkossakin korkealla tasolla.

Valuutta vaikuttaaValuutat luovat merkittävän eron maiden välille. Suomi kuuluu yhteisvaluutta euroon, Japanilla on oma jeninsä.

Valuutta vaikuttaa valtion talouden liikku-mavaraan. Wessmanin mukaan velkaantu-minen on paljon suurempi riskitekijä maalle, joka on mukana yhteisvaluutassa.

– Talouden kriisidynamiikka on aivan toisenlainen sellaisella maalla, jolla on oma valuutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että oman valuutan maa voisi ottaa holtittomasti lisää velkaa kuinka paljon tahansa ja rahoittaa sillä millaista alijäämää tahansa, koska siinä kävi-si huonosti ellei maalla ole Japanin kaltaista kotimaista sijoittajapohjaa, Wessman sanoo.

Kuwaharan mukaan Japani ei saisi merkittävää etua, jos se olisi mukana jossain yhteisvaluutassa. Oma valuutta antaa liikku-mavaraa rahapolitiikassa.

– Valinta oman tai yhteisen valuutan välillä tulisi perustua kunkin maan talou-delliseen, poliittiseen ja maantieteelliseen ympäristöön, hän sanoo.

Maiden erona on myös se, että Suomen rahoitusmarkkinat ovat integroituneet Eu-roopan rahoitusmarkkinoihin, Japanissa taas on melko suljetut markkinat.

Veroja vai velkaa – kumpi on kestävä ratkaisu?Suomen ja Japanin tiet ovat olleet hyvin erilaiset, mutta nyt ne näyttävät lähestyvän toisiaan. Suomessa on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua siitä, onko meillä varaa ottaa lisää velkaa vai ei, onko velan ottami-nen nykyisessä hankalassa taloustilanteessa järkevää vai ei ja millaisella aikataululla velkaantuminen pitäisi pysäyttää. Lisämaus-teen keskusteluun tuo se, että euroalueen sääntöjen mukaan valtion julkinen velka ei saisi olla yli 60 prosenttia bkt:sta, ja Suomi on ylittämässä rajan.

17

Perinteinen perustelu velanotolle on se, että kun taloudessa menee huonosti, niin velkaa ottamalla kulutusta tasataan ajan yli. Parempien aikojen koittaessa julkisia menoja ja investointeja supistetaan tai ainakin niiden kasvua hillitään, jolloin valtion varoja jää yli ja velkaa voidaan maksaa pois. Velanoton vaihtoehtona on supistaa valtion menot tu-lojen tasolle. Nykyisessä hallitusohjelmassa talouspolitiikan linja muodostuu lähtökoh-dalle, että velkaantuminen bruttokansan-tuotteeseen nähden taittuu vaalikauden loppuun eli vuoteen 2019 mennessä.

– Suomessa on perinteisesti oltu hyvin nihkeitä ottamaan velkaa. Julkisessa talou-dessa on vallinnut ajattelu, että tulot ja menot pidetään jatkuvasti tasapainossa. Se on mie-lestäni järkevä lähtökohta julkisen talouden hoitoon, mutta kansainvälisessä vertailussa huoli Suomen nykyisestä velkaantumisesta vaikuttaa liioitellulta, Roger Wessman sanoo.

Pitkällä tähtäimellä verot ovat viime kädessä ainoa kestävä keino rahoittaa julkisia menoja, koska velanotolla kustannuksia vain siirretään tulevaisuuteen. Japanilla on julkista velkaa jo hyvin paljon, ja Masaki Ku-waharan mielestä ei ole järkevää antaa velan kasvaa edelleen.

– Karkean laskelmamme mukaan Japanin julkinen velka voidaan vielä jonkin aikaa rahoittaa kotimaisilla sijoituksilla. Julkisten palveluiden rahoituspohjaa olisi syytä kui-tenkin parantaa nyt, kun Japanilla on toimen-piteisiin vielä aikaa, Kuwahara sanoo.

Päästäkseen palveluiden rahoituksessa kestävälle pohjalle Japanin pitäisi Kuwaha-ran mukaan joko nostaa veroja tai leikata hyvinvointiyhteiskunnan kuluja. Maan hallitus on tehnyt julkisten menojen tasapai-

nottamisohjelman, jossa on mukana ideoita sosiaalimenojen hillitsemiseksi. Palveluihin kohdistuvia menoleikkauksia on kuitenkin poliittisesti hankala toteuttaa, koska palvelui-ta käyttäviä iäkkäitä äänestäjiä on paljon.

– Uskon että jatkossa hyvinvointipalve-luita rahoitetaan enemmän verotuloilla, erityisesti kulutukseen liittyvillä nykyistä korkeammilla veroilla, Kuwahara sanoo.

malleista löytyy riskejäSuomessa lasketaan paljon tulevaisuuden talouskasvun varaan. Jos talous alkaa taas kunnolla kasvaa, se tietää lisää verotuloja ja sitä kautta varaa ylläpitää julkisia palveluita. Jos kasvua ei tule, rahaa hyvinvointipalvelui-hin ja -etuihin ei olekaan niin paljon kuin on kaavailtu.

– Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on varauduttu tuleviin isoihin eläkemenoihin. Mutta kymmenen vuotta jatkuneen nolla-kasvun varalle ei ole tehty suunnitelmia, Wessman kuvaa tilannetta.

Jos veroastetta korotetaan jatkuvasti, jossain vaiheessa se alkaa kääntyä koko-naistalouden kannalta haitalliseksi eivätkä verotulot enää kasva. Avoimessa ja globaa-listi kilpaillussa taloudessa pääoma liikkuu

helposti, mikä heijastuu esimerkiksi Suomen yhteisöveron tasosta tehtyihin päätöksiin.

Kuwaharan ja Wessmanin mukaan Japanin velkamallissa riskinä on se, että yksityisen sektorin säästäminen voi jatkossa vähentyä. Ikääntyvät japanilaiset saattavat alkaa käyttää säästöjään ja myydä valtion velkakirjoihin tekemiään sijoituksia. Silloin Japanin valtio olisi vaikeuksissa velkansa rahoittamisessa.

Samoin jos Japanin julkinen velka yhä jatkaa kasvamistaan, jossain vaiheessa se ylittää yksityisen sektorin säästämisasteen ja valtio ei enää voi saada velalleen riittävästi rahoitusta kotimaisilta sijoittajilta. Se taas johtaisi riskilisien voimakkaaseen kasvuun ja velan kustannusten nousuun.

tuottavuuden kasvu avainasia molemmissa maissaTyön tuottavuuden kasvu on ratkaisevan tärkeää Suomelle ja Japanille. Kun jatkossa työtä tekeviä on molemmissa maissa nykyti-lannetta vähemmän, heidän työnsä on oltava nykyistä tuottavampaa, jotta hyvinvointival-tioon on varaa.

Japanin kohdalla Wessman pitää talouden kasvumahdollisuuksia melko pieninä, koska maan väestö ikääntyy niin voimakkaasti. Ku-wahara on optimisempi sillä perusteella, että maan vahva teknologinen osaaminen antaa mahdollisuuksia tuottavuuden parantami-seen. Suomessa hallitus on peräänkuulutta-nut tuottavuusloikkaa, mutta sen saavuttami-sen keinoista on erilaisia näkemyksiä. ◆

Artikkelin lähteenä on käytetty myös Suomen

Pankin julkaisua Kuinka Japani selviytyy suuresta

julkisesta velastaan? (2010)

kansainvälisessä vertailussa huoli suomen nykyisestä velkaantumisesta

vaikuttaa liioitellulta.

rogEr WESSmanItsenäisenä konsulttina toimiva riippumaton ekonomisti. Työs-kennellyt aikaisemmin Nordean ja Evlin pääekonomistina.

maSaKi KuWaHaraJapanilaisen Nomura Securities -yhtiön ekonomisti. Yhtiö on osa finanssipalveluja tarjoavaa Nomura Group -konsernia.

18

KUNTAvAIKUTTAJA TUTUKSI

mitä olet tehnyt työurasi aikana?Olen tehnyt töitä Kajaanin kaupungin palveluksessa kuusi vuotta. Ennen Kajaaniin siirtymistäni työskentelin seitsemän vuotta tilintarkastajana Audiatorilla Oulussa ja Kajaanissa.

miten päädyit nykyiseen tehtävääsi? Kajaanin kaupunki organisaationa oli tuttu tilintarkastustyön kautta. Talousjohtajan tehtävä kiinnosti ja kaipasin työtehtäviini muutosta.

Tilintarkastustyössä asiakkaat olivat usein kaukana ja matkatyö vei paljon aikaa perheeltä. Muutto Kajaaniin ei ollut vaikea päätös, koska sekä minä että vaimoni olem-me kotoisin täältä.

Olen ollut tyytyväinen uravalintaani. Kaupunki on vakaa työnantaja ja perusasiat ovat kunnossa. Kaupungin johdossa on hyvä meininki, ja mukavassa porukassa omakin mielenkiinto pysyy yllä.

miten kajaanilla menee?Suomen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen meillä menee kohtalaisen hyvin. Meillä on samat ongelmat kuin muilla-kin, mutta olemme panostaneet oikeisiin asioihin.

Parhaillaan kaupungissa on meneillään historian suurimmat investoinnit, muun muassa iso koulukeskus, joka otetaan käyttöön vuonna 2017. Kaupungin isot investoinnit perusinfraan ovat olleet tärkeä piristysruiske aluetalouteen.

Merkittävien työnantajien määrä on pysynyt suhteellisen stabiilina viimeisen kymmenen vuoden ajan. Toki uusia mah-tuu aina lisää mukaan.

mikä kajaanilaisia tällä hetkellä puhuttaa?Eniten keskustelua on viime aikoina käyty Talvivaarasta ja Skodalle myydystä Trans-techistä. Talvivaaraan liittyvät ympäristö-asiat toki kuohuttavat, mutta yhtiö on myös erittäin tärkeä työnantaja. Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että molempiin yhtiöihin saa-tiin hyvät omistajat ja että työpaikat säilyvät ainakin lyhyellä aikavälillä.

Myös keskustan kehittämishankkeen eteneminen puhuttaa: kävelypainotteisen keskusta-alueen tarpeellisuus aiheuttaa jonkin verran kriittistä keskustelua. Suurin osa kajaanilaisista on kuitenkin tyytyväisiä, että kotikaupunki kehittyy.

mitkä ovat kajaanin johtamisen seuraavien vuosien isot linjat?Velkaantumisen hallinta on ollut keskiössä jo muutaman vuoden ajan ja siinä on on-nistuttu hyvin. Veroprosenttia on jouduttu nostamaan, mutta talouden tasapainoa on parannettu muillakin keinoilla. Olemme panostaneet yritysten houkuttelemiseen ja työpaikkojen saamiseen.

Nyt on aika toimia koko Kainuun tule-vaisuutta ajatellen. Meidän on pystyttävä tekemään isoja linjauksia alueyhteistyön kehittämisessä, ja keskeisessä roolissa ovat etenkin maakunnan keskukset Kajaani ja Sotkamo.

mikä on kajaanissa parasta?Luonto ja maisemat ovat Kajaanin valtti. Kaupunki on kompakti: kaikki on lähellä ja liikkuminen päiväkotiin, kouluun töihin ja harrastuksiin helppoa. Meillä on kunta-kokoon nähden hyvä liikuntapalvelujen ja muiden harrastusmahdollisuuksien tarjonta.

mikä on kajaanin isoin haaste?Väestökehitys. Kainuussa on korkea keski-ikä ja alhainen syntyvyys, mutta Kajaani on onneksi alueellaan jonkinlainen valopilkku syntyvyyden suhteen.

Keskeinen keino kaupungin vetovoiman lisäämiseen on työ. Meidän on pystyttävä pitämään nykyinen koulutustarjonta ja voitava tarjota työtä.

mitä toivot yhteistyöltä kuntarahoituksen kanssa?Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa on toiminut aina. Tähän asti olemme käyttäneet rahoitusmuotona pääsääntöisesti lainaa, mutta maailma muuttuu. Muutosten myötä Kuntarahoituksen rooli keskustelukumppani-na korostuu jatkossa aiempaa enemmän. ◆

TE

KS

TI:

So

ili

HE

lm

inE

n K

UV

A:

Sa

mi

la

mB

Er

g

Juha Huotari talousjohtaja, Kajaani

KuKa? Juha Huotarikoulutus: Kauppa-tieteiden maisteri Oulun yliopistostakotoisin: KajaanistanYkYinen kotikunta: KajaanisYntYmäVuosi: 1977

o 19

Kuntarahoituksen asiakaskentän toimin-taympäristössä oli katsauskauden aikana paljon epävarmuustekijöitä, aivan kuten edeltävinäkin vuosina. Talouskasvun heik-kous ja epävarmuus kunta-alan rakenne-muutosten etenemisestä ovat vaikeuttaneet investointipäätösten tekemistä.

Kuntarahoituksen palvelujen kysyntä py-sytteli kuitenkin vakaana ja on joidenkin pal-velujen osalta ollut jopa selvässä kasvussa.

Lainarahoituksen osalta kilpailu kunta-sektorin asiakkaista kiristyi tammi–kesäkuun aikana. Vahvan taloudellisen asemansa ansiosta yhtiö Kuntarahoitus pystyi kuitenkin vastaamaan kilpailuun ja pitämään aseman-sa asiakaskuntansa tärkeimpänä rahoit-tajana. Erityisen vahva Kuntarahoituksen rooli on valtion tukeman asuntotuotannon rahoittajana.

Myös johdannaisten kysyntä on edelleen ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevai-suudessa mahdollisesti nousevia markki-nakorkoja vastaan. Myös leasing ratkaisujen kysyntä kasvoi alkuvuonna vahvasti, ja erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnos-taa asiakkaita.

Kuntarahoitus uudisti alkuvuonna rahoi-tustoiminnon organisaatiotaan parantaak-seen asiakkaiden kokonaispalvelua. Uudis-tuksella tähdätään siihen, että asiakaskunnan muuttuvasta toimintaympäristöstä nousevat palvelutarpeet tunnistetaan entistä parem-min. Tarpeisiin vastataan sekä kehittämällä sähköisiä palveluja että tarjoamalla asiak-kaille uusia tuotteita ja kokonaisratkaisuja. Palvelumallin kehittäminen on tarkoittanut myös yhteistyön tiivistämistä Kuntarahoituk-sen ja sen tytäryhtiön Inspiran välillä.

Kuntarahoituksen alkuvuosi on sujunut hyvin, vaikka toimintaympäristössä oli katsauskauden aikana paljon epävarmuustekijöitä. TEKSTI : S o i l i H E l m i n E n KUVA: i S T o c K p H o T o

kotimaan liiketoiminta Kuntarahoituksen alkuvuosi oli erittäin vahva

30.6.2015

31.12.2014

30.6.2014

682,5milj. €

623,1milj. €

559,3milj. €

omat varat yhteensä

henkilöstömäärä:

94

omat varat yhteensä yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin:

31,75 %Vähimmäisomavaraisuusaste

(leverage ratio):

1,9 %

OSAvUOSIKATSAUS N20

Toimitusjohtaja Pekka Averio:”KunTaraHoiTuKSEn TaSE nousi vuoden-vaihteessa yli 30 miljardin euron ja samal-la yhtiöstä tuli taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Tästä syystä Kuntarahoitus on mukana Euroo-pan keskuspankin tekemässä kattavassa arvioinnissa, johon kuuluu stressitestaus ja saatavien laadun arviointi.

Heinäkuun alussa Finanssivalvonta teki päätöksen Suomen rahoitusjärjes-telmän vakauden kannalta merkittävistä luottolaitoksista ja niille asetettavista lisä-pääomavaatimuksista. Finanssivalvonta määritti Kuntarahoituksen systeemisesti merkittäväksi luottolaitokseksi ja asetti yhtiölle lisäpääomavaatimuksen 0,5 %.

Kuntarahoitus täyttää tämän vaatimuksen selvästi, sillä konsernin omat varat yh-teensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat kesäkuun 2015 lopussa 31,75 %.

Kuntarahoituksen suuri tase nostaa myös rahoitusalan sääntelyn mukanaan tuomaa vähimmäisomavaraisuusvaati-musta. Kuntarahoitus on strategiansa mu-kaisesti kasvattanut omia varoja vahvalla tuloksenteolla. Samalla kun jatkamme pääomien kasvattamista tuloksen kautta, selvitämme yhtenä pääomarakenteen vahvistamisen vaihtoehtona myös oman pääoman ehtoisen pääomalainan liikkee-seen laskemista kotimaisilla ja kansainvä-lisillä markkinoilla."

avainluvut (konserni)

Liikevoitto 78,3 milj. €Korkokate 84,1 milj. €Taseen loppusumma 33,69 mrd. €Uusi luotonanto 1,17 mrd. €Lainakanta 19,4 mrd. €Leasingkanta 153 milj. €Uusi varainhankinta 4,5 mrd. €Varainhankinnan kanta 28,8 mrd. €

kansainVälinen Varainhankinta

kasvua edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna

23,6 %6,4 %

Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään tällä hetkellä kansainvälisiltä pää-omamarkkinoilta, missä yhtiö on tunnettu ja aktiivinen toimija. Vuoden 2015 ensimmäi-sellä puolikkaalla kansainvälisillä pääoma-markkinoilla on ollut paljon likviditeettiä ja Kuntarahoituksen varainhankinta onnistui hankkimaan asiakkailleen rahoitusta kilpai-lukykyiseen hintaan.

Tammikuussa laskettiin liikkeeseen mil-jardin Yhdysvaltain dollarin kiinteäkorkoi-nen viitelaina. Huhtikuussa Kuntarahoitus vahvisti läsnäoloaan Australian markkinoilla kasvattamalla Kangaroo-ohjelman alla liikkeeseenlaskettua julkista joukkovelka-kirjalainaa 75 miljoonalla Australian dolla-rilla. Kaiken kaikkiaan alkuvuodenaikana laskettiin liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 11:ssä eri valuutassa.

Kuntarahoituksen varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, ja se on osoittautunut onnistu-neeksi linjaukseksi. Kuntarahoitus hajauttaa varainhankintaansa kolmella eri tavalla: maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa. Aktiivinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja sijoittajasuhteissa on voitu enenevässä määrin edetä tärkeiden sijoittajasuhteiden ylläpitämiseen.

Katsauskauden aikana Kuntarahoituksen luottoluokitukset säilyivät ennallaan, mutta Moody’s muutti korkeimman mahdollisen AAA-luottoluokituksensa näkymät negatiivi-siksi. Tämä oli seurausta Moody’sin Suomen valtion vastaavasta muutoksesta. Standard & Poor’sin luokitus on AA+ vakain näkymin.

Lue koko

osavuosikatsaus

Kuntarahoituksen

verkkosivuilta!

21

ASIAKASCASE a E18

ElinkaarimalliTEKSTI : H a S S E H ä r Kö n E n

KUVAT: l i i K E n n E V i r a S T o

moottoritiehankkeessatuo isoja etuja

22

Onnistumisen kierre – niihin sanoihin Liikenneviraston projekti johtaja Lars Westermark tiivistää Hami-na–Vaalimaa -moottoritiehankkeen.

Westermarkin mukaan virasto ja sen asiantuntija-kumppanit tekivät paljon töitä hankkeen eteen, ja yhteistyön tuloksena on erinomaisesti onnistunut elinkaarihanke.

– Aikatauluissa tiukasti pysyminen oli yksi tärkeä asia. Kaikki deadlinet pitivät, mikä herätti luottamusta, ja saimmekin siitä paljon kiitosta eri osapuolilta, Westermark sanoo.

Inspira vastasi tiehankkeen taloudellisesta ja rahoituksellisesta neuvonannosta. Inspiran johta-ja Riku Tolvasen mukaan erinomaisesti johdettu hankintaprosessi, tiivis neuvottelu tarjoajien kanssa tarjousaikana ja suotuisat markkinaolo-suhteet säästivät Liikennevirastolle merkittävän euromäärän. Elinkaarimallilla tie pystytään toteuttamaan kustannusarviotaan edullisemmin ja etuajassa, ja Liikennevirasto tulee saamaan merkittävät säästöt pienentyneinä palvelumak-suina. Tie avautuu liikenteelle keväällä 2018, vuotta suunniteltua aiemmin.

– Saadut kokemukset tulisi hyödyntää tulevissa suurissa infraprojekteissa, Tolvanen sanoo.

Nappiin mennyt hankinta prosessi huipen-tui 9. kesäkuuta 20 vuoden palvelusopi-

muksen allekirjoittamiseen Tieyhtiö Vaalimaa Oy:n kanssa. Sopimus

sisältää moottori tien suunnittelun, rakentamisen, rahoituksen ja kunnossapidon, ja palveluso-pimuksen kokonaisarvo on 378 miljoonaa euroa. Tien raken-tamisesta vastaa YIT Rakennus Oy, ja rakennustyöt alkoivat heti

kesäkuussa.

hamina-Vaalimaa-moottoritiehankkeen hankintaprosessi on sujunut täsmälleen kaavailujen mukaan, sanoo projektijohtaja lars Westermark liikennevirastosta.

E18-moottoritien Hamina–Vaalimaa-osuuden rakennus-työt alkoivat kesällä. Elinkaarimallilla moottoritie toteutuu kustannusarviotaan edullisemmin ja valmistuu vuoden etuajassa. Inspira oli Liikenneviraston kumppanina koko hankintaprosessin ajan.

• E18-tienHamina–Vaalimaa-hankekäsittää 32 kilometrin pituisen moot-toritien ja siihen liittyviä tiejärjestelyjä. Vuosina2015–2018rakennettavatie-osuusonviimeinenosaE18-moottori-tietä, joka kulkee Suomen halki Turusta itärajalle.

• Uudentienmyötäliikenteensujuvuusja turvallisuus paranevat ja matka-aika lyhenee kahdeksalla minuutilla. Nykyisen valtatie 7:n kapasiteetti ei riitä tietä käyttävän liikenteen tarpeisiin.

• Erityisenäongelmanaovatrajanylitystäodottavat rekat, joiden muodostama jono on pahimmillaan kymmeniä kilo-metrejä ja ulottuu Haminan länsipuolelle saakka. Tiehankkeessa rajalle rakenne-taan uusi raskaan liikenteen pysäköinti-alue, jossa on 410 autopaikkaa rekoille.

• Tullinvuoden2013tilastojenmukaanVaalimaalla rajan ylitti vuoden aikana yli316000rekkaaelikeskimäärin870rekkaa päivässä. Vaalimaa on raskaan liikenteen vilkkain maantierajanylitys-paikka Suomen ja Venäjän välillä.

• Raskasliikenneonhaitannuterityisestitienvarsiasutusta ja itärajan tuntumassa olevaa Virojoen taajamaa. Uuden moottori tien myötä liikenteen melu- ja päästöhaitat pienenevät ja raskaan liikenteen haitat asutukselle vähenevät.

•MoottoritienvalmistuttuaKaakkois-Suomen alueen sekä Suomen ja Venäjän välisen elinkeinotoiminnan, kaupan ja matkailun arvioidaan vilkastuvan.

• Uuteentieosuuteenkuuluuyksitunneli,viisi eritasoliittymää, kaksi levähdys-paikkaa,34siltaa,8,4kilometriämelusuojauksia, neljä kilometriä kevyen liikenteen väyliä ja 2,5 kilometriä pohjavesien suojauksia.

sujuVampi liikenne, rekkajonot pois

>>

23

tietomallinnuksen pilottihanke

Hamina–Vaalimaa-tie on Liikennevirastolle ensimmäinen hanke, jonka tiesuunnitelma ja sen täydennysosa on valtaosin viety tietomal-liin. Tietomallintaminen tarkoittaa suunnittelussa syntyvän tiedon systemaattista kokoamista ja hyödyntämistä yhteisten pelisääntöjen mukaisesti sekä metatietojen liittämistä suunnitelmiin. Koko Hamina–Vaalimaa-tiehanketta ei ole suunniteltu tietomallilla, vaan mallissa ovat tiehen liittyvät taitorakenteet eli muun muassa sillat, telematiik-ka ja meluesteet.

Tietomallin käyttö tuo paljon etuja. Hankkeessa on yhteneväiset lähtötiedot, tietoja voidaan muokata, kustannuslaskenta ja kustan-nusten koordinointi helpottuvat, ja inhimilliset virheet vähenevät kun automaation osuus esimerkiksi määrälaskennassa lisääntyy. Luotet-tavaa tietoa on helposti saatavilla koko hankkeen elinkaaren ajan.

Tiedot saadaan myös kolmiulotteiseksi kuvaksi, jolloin voidaan tehdä törmäystarkasteluja esimerkiksi erilaisten laattojen ja putkien osalta. Virtuaalinen kuva helpottaa muun muassa sillanrakennusta, kun eri vaiheista voidaan ottaa tulostuskuva malliksi tekijöille. Sillan valmistuttua valmis rakenne mitataan, ja tarkat toteutuneet mitat viedään järjestelmään.

Lars Westermarkin mukaan tietomallin käytön päätavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa työskentelyä.

– Talonrakennuspuolella tieto mallinnus on jo pitkällä, ja nyt haluamme edistää sen käyttöönottoa infrarakentamisessa. Kaikki osapuolet hyötyvät tietomallinnuksesta, Westermark sanoo.

hyvät kumppanit avainasemassaLiikennevirastolla ja Inspiralla on paljon kokemusta vastaavista tiehankkeista. Hamina–Vaalimaa on neljäs Suomessa elinkaarimallilla toteutettu moottoritiehan-ke. Ensimmäinen oli Helsinki–Lahti-tie, jota seurasivat Lohja–Muurla- ja Kosken kylä–Kotka-osuudet. Inspiran Riku Tolvanen oli mukana jo Lohja–Muurla-hankkeessa, ja Koskenkylä–Kotka-hankkeessa Inspiralla oli saman-lainen neuvonantajarooli kuin Hamina–Vaalimaa-pro-jektissa.

Hamina–Vaalimaa-tien kohdalla Inspira oli mukana hankkeen valmistelussa alusta asti. Inspiran apulaisjoh-taja Jon Forssell sanoo, että elinkaarimalli on jatkuvasti kehittynyt aikaisemmista hankkeista saatujen kokemus-ten pohjalta ja uusimmassa hankkeessa koko Inspiran osaaminen – taloudellinen mallintaminen, rahoituksen erityisosaaminen, riskien hallinta, projektinjohto – oli käytössä.

– Esimerkiksi palvelusopimukseen liittyvien mak-suratkaisujen suhteen meillä on maan parasta osaamista. Asiantuntijamme pohtivat muun muassa sitä, kuinka paljon maksuja voi vähentää tilanteissa, joissa tien käytettävyys ei ole sopimuksessa edellytetyllä tasolla, Forssell sanoo.

– Sopimusehtojen tulee olla sellaiset, että ne kannus-tavat tien toteuttajaa oikealla tavalla ja samalla ehtojen pitää mahdollistaa hankkeen rahoittaminen, hän jatkaa.

Liikenneviraston Westermarkin mukaan hyvien konsulttikumppanien löytäminen oli avainasemassa. Etenkin rahoituksen ja juridiikan kohdalla virasto tarvitsi alan erityisosaajia, joilla on riittävät resurssit vaativaan hankkeeseen. Kumppanit valittiin kilpailutuksella, ja konsulttitarjousten arvioinnissa Liikennevirasto painotti laatua.

– Halusimme nimenomaan asiantuntijat, joilla on osaamista, ei vain mahdollisimman edullinen hinta. Paras laatu oli meille tärkeää, Westermark sanoo.

– Hyvä vuoropuhelu meidän ja asiantuntijakonsult-tien väillä oli tärkeää hankkeessa. Meillä on virastossa elinkaarimallin osaamista ja eri osa-alueille meiltä löytyy yhteyshenkilö, joka puhuu konsulttien kanssa samaa kieltä ja ymmärtää esimerkiksi rahoituspuolen kysymyk-siä. Se varmisti vuoropuhelun sujumisen.

riskit hyvin hallinnassaElinkaarimallilla toteutetun moottoritien riskit liittyvät ennen kaikkea tien rakentamiseen ja sen aikatauluun. Hamina–Vaalimaa-tie on siinä mielessä helppo hanke, että tie rakennetaan keskelle metsää. Rakennetussa ympäristössä tien toteuttaminen olisi ollut hankalampaa ja rakennusvaiheen riskit olisivat kasvaneet.

Kun tien toteuttaja vastaa niin väylän suunnittelusta, rakentamisesta kuin ylläpidosta, toteuttajalla on intressi

moottoritien valmistuminen vilkastuttaa merkittävästi kaakkois-suomen alueen elinkeinoelämää.

Vt7 Vaalimaan eritasoliittymä itään.

24

tehdä tie mahdollisimman hyvin. Se heijastuu suoraan tien laatuun. Hamina–Vaalimaa-tien sopimusmalli on käytettävyysperusteinen, eli Liikennevirasto maksaa tieyhtiölle palvelumaksuja tien käytettävyyden mukaan. Se vähentää merkittävästi Liikenneviraston riskejä hank-keessa.

– Käytettävyysperusteinen malli on matalariskinen myös toteuttajalle, jos toteuttaja tekee tien suunnittelu- ja rakennustyön huolellisesti. Tällöin myös hankeen rahoi-tuskustannukset ovat matalat, Jon Forssell sanoo.

– Rahoituksen edullisuus on kustannustehokkuusky-symys, ja käytettävyysperusteinen malli palvelee tehok-kuutta. Tieyhtiö on perustettu vain tätä hanketta varten ja projekti on tiukasti paketoitu, mikä osaltaan laskee rahoituskustannuksia, Forssell lisää.

rahoitusmuodot suurennuslasin allaRahoitus sitoo tieyhtiön hankkeeseen myös sitä kautta, että tien käytettävyyden ollessa kunnossa Liikennevirasto maksaa tietyn summan palvelumaksuja vuosittain. Jotta tieyhtiö saa maksettua investoinnin ja tien ylläpidon, rakentaminen ja ylläpitotyö pitää tehdä kunnolla eli tien on oltava koko ajan käytettävyydeltään hyvä.

– Nyt oli hyvä aika toteuttaa hanke. Infrarakentamisen markkinatilanne on suotuisa ja saimme kilpailuun mu-kaan tarjoajia, jotka olivat tosissaan kiinnostuneita. Kor-kotaso on matala ja rahoittajat olivat selvästi kiinnostusta tällaista hanketta kohtaan, Forssell summaa onnistuneen hankkeen taustatekijöitä.

Tarjouskilpailuun liittyvässä vuoropuhelussa ja neuvotteluissa mahdolliset tarjoavat toivat esille omia ajatuksiaan ja mahdollisia toimintamallejaan. Inspira arvioi niiden vaikutuksia sopimusmalliin ja sen riskeihin Liikennevirastolle. Esimerkiksi vaihtoehtoisia rahoitus-muotoja nousi esiin, ja niihin saattoi liittyä ehtoja, joiden sopivuudesta hankkeeseen Inspira ja Liikennevirasto keskustelivat.

– Koko ajan piti olla hereillä sen suhteen, onko markki-noilla mahdollisesti uusia, potentiaalisia rahoitusinstru-mentteja ja sopivatko ne mahdollisesti meidän hankkee-seemme, Liikenneviraston Westermark sanoo.

hankkeiden riskit ratkaisevat toteutusmallinHamina–Vaalimaa-tien kohdalla elinkaarimalli tuo huo-mattavia etuja Liikennevirastolle ja tien käyttäjille. Lars Westermarkin mukaan erilaisiin väylähankkeisiin liittyvät riskit määrittelevät sen, sopiiko elinkaarimalli hankkeen toteutukseen vai ei.

– Elinkaarimallia kokeiltiin Oulu–Seinäjoki-ratahank-keessa, mutta siihen ei löydetty kaikkien osapuolten kannalta optimaalista riskienjakoa, Westermark antaa esimerkin.

Hamina–Vaalimaa-tie taas sopii hyvin elinkaarihank-keeksi, koska hankkeen riskit olivat selvät ja tasapainossa. Sen ansiosta hankkeen toteuttaja ja rahoittajat tiesivät, mitä on odotettavissa 20 vuoden aikana ja mihin he sitou-tuvat. Riskien ennakoitavuus heijastui myös rahoituksen hintaan, joka oli hankkeessa poikkeuksellisen matala.

Westermark painottaa, että hankkeen laatu eli onko kyseessä tie- tai rautatiehanke ei suoraan kerro elinkaari-mallin toimivuudesta. Joissain hankkeissa allianssimalli tai perinteinen urakkamalli saattaa olla elinkaarta parem-pi toteutustapa. Elinkaarimallin vahvuutena on Wester-markin mielestä se, että elinkaariajattelussa katsotaan tarpeeksi pitkälle eteenpäin. Pitkän tähtäimen suunnitte-lu tuo yhteiskunnalle säästöjä ja muita hyötyjä. ◆

Hankintaprosessi läpi puolessatoista vuodessa

2007Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi alkaa, arvio valmistuu seuraavana vuonna.

2009Hankkeen yleissuunnitelma valmistuu syksyllä.

2013Tiehanke käynnistyy vuoden alussa. Syksyllä Liikenneviraston edustajat kiertävät Lontoossa, madridissa ja Pariisissa markkinoi-massa hanketta ja tapaamassa mahdollisia rahoittajia. Hankkeen asiantuntijoiden kilpailutus päättyy vuoden lopussa, ja Inspira valitaan hankkeen taloudelliseksi neuvonantajaksi.

2014Hankintaprosessi käynnistyy vuoden alussa. markkinavuoropuhe-lussa hanke esitellään markkinoille, ja tarjouspyyntömateriaali val-mistellaan eri toimijoilta tulleen palautteen pohjalta. Tarjouspyynnöt lähetetään. Tarjoajien kanssa neuvotellaan tiiviisti tarjousaikana.

2015Kesäkuussa Liikennevirasto ja Tieyhtiö Vaalimaa Oy allekirjoittavat vuoteen 2034 kestävän palvelusopimuksen elinkaarimallilla toteut-tavasta moottoritiestä. Tien rakentaminen alkaa heti sopimuksen tekemisen jälkeen.

2017Vaalimaan uusi rekkaparkki ja pieni osa moottoritiestä aukeavat keväällä.

2018Koko tie avataan liikenteelle keväällä.

25

Kasvua tehtävien mukaan

KuKa?okko rostedt• Työskenteleerahoitusasiantuntijana

rahoituspalvelut-osastolla Kuntara-hoituksessa.

• SiirtyinykyiseentyöhönsäUnitedBankersistä, jossa toimi middle officessa 2009–2012.

• ValmistuitradenomiksiHaaga-Helianammattikorkeakoulusta 2009.

• Harrastaalenkkeilyäjasählyä,jamyös golf on alkanut kiinnostaa.

• ”Matkustelenainakunmahdollista.”

TYÖN ääRESSä H Okko Rostedt

Okko Rostedt ei ole ehtinyt kyllästyä työtehtäviinsä Kuntarahoituksessa. Uusia haasteita on tarjottu miltei puolen vuoden välein.

26

TEKSTI : H E Ta m u u r i n E n KUVA: S a m i l a m B E r g

Kun Okko Rostedt aloitti Kuntarahoituksessa, hänelle kerrot-tiin, ettei paikkaan haettu henkilöä, joka jäisi aloilleen.

– Heti alussa annettiin ymmärtää, että minun toivottiin kasvavan tehtävien mukana ja tarttuvan uusiin työtilaisuuksiin.

Ja juuri niin hän on tehnyt. Rostedt on nyt ollut talossa kaksi ja puoli vuotta ja hänen työnkuvansa on muuttunut jo useaan otteeseen.

– Kehittymismahdollisuuksia on ollut runsaasti tarjolla. En ole kertaakaan ehtinyt miettiä, että hommat alkaisivat sujua liian rutiinilla. Olen näköjään ilmeisen huono sanomaan ei, hän sanoo hymyillen.

”kehitystä vain epämukavuusalueella”Rahoitusasiantuntijana Okko Rostedtilla on varsin monipuolinen toimenkuva Kuntarahoituksessa. Hänen tehtäviinsä kuuluu sekä asiakkuuksien hoito että korkojohdannaisten myynti. Lisäksi hän on mukana uudessa sähköisten palveluiden kehityshankkeessa.

Rostedt on vaihtanut vaativasta työpaikasta toiseen, mielekkäämmällä tavalla vaativaan.

Valmistuttuaan tradenomiksi Rostedt meni töihin United Bankersille, jossa hän toimi middle office -tehtävissä. Työtehtä-vät olivat jatkuvaa itsensä voittamista.

– UB on kasvanut viimeiset 5–10 vuotta kovalla vauhdilla ja jonkin aikaa oli palkitsevaa, että töitä ja vastuuta oli niin paljon. Middle officessa sai halutessaan olla mukana lähes kaikessa. Lopulta kuitenkin alkoi tuntua, ettei luonnollista etenemis polkua enää löytynyt.

Samaan aikaan Kuntarahoitukseen haettiin rahoitusneuvo-jaa. Rostedt päätti hakea paikkaa, koska halusi haastaa itseään.

– Työnkuvaan liittyi enemmän suoraa asiakastyötä kuin olin tehnyt aiemmin, joten minua kiinnosti kokeilla, miten selviäisin siitä.

Aluksi noin vuoden ajan Rostedt työskenteli asiakasvastaa-vien työparina. Hän hoiti toimistolla asiakaspalvelua puhelimitse sekä valmisteli asiakkuuksien hoitoon liittyviä paperitöitä. Sitten tarjoutuikin mahdollisuus olla mukana myös korkojohdannais-ten myynnissä. Viime vuodenvaihteesta asti Rostedtilla on ollut myös omia vastuuasiakkaita.

– Olen mielestäni ollut aika onnekas, koska olen saanut jatku-vasti uusia haasteita eteeni. Alan vähitellen uskoa, että kehitty-mistä tapahtuu vain menemällä epämukavuusalueelle.

johdannaiset suojaavat riskeiltäRahoitusasiantuntijana Rostedtin tehtäviin kuuluu korkojohdan-naisten myynti ja niihin liittyvä asiakasneuvonta.

Korkojohdannaiset ovat välineitä, joilla asiakkaat voivat halli-ta lainaan liittyvää korkoriskiä.

– Haluamme auttaa asiakasta hallitsemaan kokonaisuutta. Teemme esimerkiksi lainaportfolioanalyysejä ja pyrimme löytä-mään asiakkaan kanssa yhdessä parhaan ratkaisun.

Korkoriskiä hallitaan esimerkiksi siirtymällä koronvaihtoso-pimuksella vaihtuvasta viitekorosta kiinteään korkoon, joka ei heilahtele korkomarkkinoiden tilanteen mukaan.

– Tällä hetkellä korkotaso on historiallisen alhainen, joten ymmärrettävästi kiinnostusta korkosuojauksien tekemiseen on ollut paljon.

Viime vuosikymmenen lopun finanssikriisin jäljiltä johdan-naisilla on edelleen osittain huono kaiku. Johdannaiset yhdisty-vät joidenkin mielessä keinotteluun, jota suuret pankit ympäri maailman harrastivat ennen talousromahdusta.

– Johdannaisista on toki mahdollista rakentaa monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden markkina-arvon käyttäytymistä on vaikea ennustaa, Rostedt selittää.

Kuntarahoituksen tarjoamat korkojohdannaiset taas päinvas-toin suojaavat riskeiltä.

– Riskinotto ei istu kuntatalouteen, joten tuotteemme ovat hyvin selkeitä, turvallisia ja suunnattu vain suojaustarkoituksiin. Haluamme, että asiakas ymmärtää täysin, mistä on kyse.

Verkkopalvelu rahoitusportfolioilleSähköiset palvelut eivät tähän asti ole olleet Kuntarahoituksen vahvuus, mutta tilanteeseen on tulossa muutos. Sähköisten palveluiden kehittäminen on keskeinen osa Kuntarahoituksen strategiaa, ja Rostedt on mukana rahoitussopimusten hallinta-palvelun Apollon kehitysprojektissa.

Tavoitteena on luoda verkkopalvelu, jossa asiakas voi hallin-noida koko rahoitussalkkuaan. Apollon avulla voi myös esimerkik-si simuloida erilaisten vaihtoehtojen vaikutusta kokonaissalkkuun.

– Haluamme tarjota palvelun, jonka avulla asiakkaamme saavat kokonaisvaltaisen kuvan omasta rahoitusportfoliostaan sekä siihen liittyvistä riskeistä erilaisten analyysityökalujen avul-la. Apollon ensimmäinen kehitysvaihe valmistuu loppuvuoden aikana.

Rostedt on työpaikastaan ylpeä.– Uudet verkkopalvelut ovat osa Kuntarahoituksen jatkuvaa

liiketoiminnan kehitystyötä, järjestelmien kehitys ei koskaan pysähdy. Pyrimme aina löytämään ratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman hyvin työntekoa. ◆

korkojohdannaiset riskienhallinnan Välineenä

Korkojohdannainen on rahoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu korkomarkkinan kehitykseen. Yleisesti johdannaisinstrumentteja on mahdollista käyttää niin riskienhallintaan kuin riskienottoon. Kuntarahoituksen tarjoamissa tuotteissa kyse on riskienhallinnasta.

Erilaisilla räätälöidyillä ratkaisuilla voidaan alentaa asiakkaan lainojen korkoriskiä. Niin voidaan tehdä esimerkiksi koronvaihtosopimuksin, joilla voidaan vaihtaa lainan korkosidonnaisuutta vaihtuvasta kiinteään, asettaa korkokatto tai -lattia tai yhdistää nämä molemmat, jolloin syntyy korkoputki.

27

Lahti kulkee investoinneissaan talouden valtavirtaa vastaan. Kaupunki ei jää surkuttelemaan heikkoa taloustilannetta vaan parantaa aktiivisesti kasvun edellytyksiä.

lahtiuskaltaa kasVaa

TEKSTI : S o i l i H E l m i n E n KUVAT: J u H a Ta n H ua J a l a H d E n K au p u n K i

28

Virkamiehen Vapaa-aika kuluu Vesillä

Avovesikaudella mika mäkisen aikaa-vievin harrastus on matkaveneily. Avovesikausi alkaa jäidenlähdöstä ja päättyy jäiden tuloon, mutta joskus niissäkin on kyse tulkinnasta.

– jäälle en venettä ole koskaan laskenut, mutta jäiden seassa on tullut veneiltyä. joskus olen purjehti-nut pilkkijöiden ohi, ja silloin varmasti molemmat osapuolet miettivät, kumpi oikeastaan oli väärällä kaudella liikkeellä.

Turusta kotoisin olevan mäkisen purje paatilla on tukikohta Turun saa-ristossa, mutta sillä on koluttu koko Itämeri moneen kertaan.

– Niin kauan kuin jaksan muistaa, perheeni käytössä on ollut jonkinlainen vene. jos on syntynyt meren äärellä, niin veneilyintohimolta on vaikea välttyä.

kolme sYYtä lahden palVelukYsYnnän kiristYmiseen

1. Lahti on yksi Suomen nopeimmin ikääntyvistä kaupungeista. Pelkkä väestökehityksestä johtuva palvelujen kysyntä kasvattaa vuosibudjetin loppu-summaa noin prosentilla vuodessa.

2. Kaupungin asukasluku on pienessä kasvussa, mikä lisää tarvetta rakentaa palveluverkkoa, esimerkiksi päivä koteja ja kouluja.

3. Työttömyys kertautuu sosiaali menojen kasvuna: toimeentulotuet ovat nous-seet selvästi. Sosiaalitoimessa ja hyvin-vointipalveluissa perheiden pahoinvointi näkyy piikkinä lasten huostaanotoissa ja nuorten ongelmissa.

Neljä vuotta sitten Lahdessa ylitettiin ensimmäistä kertaa bruttoinvestoinneissa 60 miljoonan euron raja. Tänä vuonna investoinnit ylittivät sata miljoonaa. Samaan ai-

kaan taloustilanne on kehittynyt kaupungissa samaan suuntaan kuin pääsääntöisesti koko maassa: työttömyysluvut ovat kasvaneet ja sen mukana verotulojen kasvu on niukkaa.

Miksi Lahden kaupunki uskaltaa inves-toida?

– Lahdessa on haluttu pitää kiinni siitä, että tilat, joissa on lapsia, nuoria tai ikäihmi-siä, eivät saa aiheuttaa terveysongelmia eli kosteus- ja homeongelmaiset tilat on korjat-tava välittömästi. Sosiaali- ja terveystoimessa on tehty iso toimintatapojen muutos, jossa painopistettä muutetaan vuodeosastoista avohoitoon. Se vaatii myös tilojen muutta-mista uuteen toimintatapaan sopiviksi. Näis-tä investoinneista kaupungissa on vallinnut laaja yksimielisyys, sanoo Lahden konserni-palvelujohtaja Mika Mäkinen.

Toisaalta myös kasvun edellytyksiin panostetaan.

– Kun ollaan melko ankeassa taloustilan-teessa, niin Lahdessa on lähdetty siitä, että pyrimme itse parantamaan asioidentilaa emmekä jää surkuttelemaan. Haluamme edistää kasvua oman toiminnan kautta: tähän on käytetty velkaa ja päättäjät ovat hyväksyneet linjauksen, Mäkinen sanoo.

– Tavoittelemme noin yhden prosentin väestönkasvua. Se tasaisi ikärakenteen niin että pystymme turvaamaan hyvinvointi-palvelut kun talous alkaa jälleen kasvaa. Jos kansantalouden käännettä ei tapahdu, tämä kasvuvauhti ei vielä riitä.

Vaikka linjaus investoinneista on yh-teinen, niin aina konkreettiset investointi-päätökset eivät ole ongelmattomia.

– Esimerkiksi keväällä 2015 valmistuneen toriparkin rakentaminen oli hyvin ristiriitai-nen hanke. Valtuustossa äänet jakautuivat

lähes tasan. Toisaalta hankkeista käyty perin-pohjainen julkinen keskustelu on tuonut päätöksiin ja niiden perusteluihin syvyyttä, Mäkinen kertoo.

Toriparkki on osa Lahdelle tärkeää keskus-tan kehittämishanketta. Kaupunki keskustan kehityksen kannalta tärkeä valtakunnallinen investointi on eteläinen ohikulkutie, joka poistaisi keskustan läpikulkuliikennettä samalla kuin lisäisi koko Etelä-Suomen itä–länsi-suuntaisen liikenteen sujuvuutta.

kunnianhimoinen kuntaliitosLahti ja Nastola tekivät tämän vuoden tammi kuussa päätöksen kuntaliitoksesta, joka tulee voimaan jo vuoden 2016 alussa. Sekä Nastolan kunta että nykyinen Lahden kaupunki lakkaavat olemasta ja perustetaan uusi kaupunki, jonka nimi on Lahti.

Kokonaan uuden kunnan perustamisella on muutakin kuin symbolinen merkitys. Yhdistymisessä ei automaattisesti säilytetä mitään vanhoja toimintatapoja kummasta-kaan kunnasta, vaan kaikki prosessit käydään läpi ja pyritään valitsemaan toimintatavoista parempi – tai paras jossain muualla käytössä oleva käytäntö.

– Samaan aikaan kun valmistelemme haastavaa yhdistymisprosessia, molemmissa kunnissa on kaksi toimivaa organisaatiota, joilla on omat järjestelmänsä ja omat toimi-pisteensä. Tavoitteena on hoitaa uudistus niin, ettei se näy asukkaille yli yön tapahtuva-na rysähdyksenä, vaan muutokset tehdään organisaation sisällä. Palvelupisteiden yhdistämisiä tai siirtämisiä tehdään vasta pitemmällä aikavälillä, Mäkinen sanoo.

– Kuntaliitos on talouden näkökulmasta meille suuri mahdollisuus. Lahdella on hyvät voimavarat kehittää aluetta ja yhteisöä, mutta ongelmamme on ollut maan puute. Nastolal-la taas on runsaasti maata, mutta vähemmän resursseja yhteisön ja sen toiminnan kehit-tämiseen. Näiden yhdistämisessä on tämän kuntaliitoksen vahvuus. ◆

"lahden ja nastolan kuntaliitos on talouden näkökulmasta suuri mahdollisuus."

mika mäkinen

29

K unTaraHoiTuS KErää varansa maailmalta joukkovelkakirjalainoilla. Maailmalla yhä useammat pienemmän varainhankintavolyymin organisaatiot – esimerkik-si yksittäiset kaupungit – ovat alkaneet kiinnostua omien joukkovelkakirjalaino-jen liikkeeseen laskemista. Syyksi mainitaan useimmiten halu hajauttaa rahoi-

tuslähteitä. Hajauttamisen taustalla puolestaan on ajatus rahoitusriskien vähenemisestä.Kunnan näkökulmasta yksittäisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskeminen ei

vähennä riskiä. Päinvastoin.Kaupunkien joukkovelkakirjalainat ovat kertalyhenteisiä bullet-lainoja. Niissä jälleen-

rahoitusriski kohdistuu yhdelle päivälle. Mitä jos eräpäivänä markkinatilanne ei olekaan yhtä suotuisa kuin on oletettu? Riskit realisoituvat kerralla.

Tuplavirheen monet ulkomaiset joukkovelkakirjalainaa rahoitusinstrumenttina käyttävät kaupungit tekevät siinä, että lyhyillä JVK-lainoilla rahoitetaan pitkäaikaisia infrahankintoja. Niin rahoitusteoriat kuin käytännön kokemuskin kertovat, ettei pitkäaikaisia investointeja kannata rahoittaa lyhytaikaisella rahoituksella. Lyhytaikaisen rahoituksen käyttäminen altis-taa aina jälleenrahoitusriskille.

Sen sijaan pitkäaikaista lainaa lyhennetään vähän kerrallaan ja kulut ovat helpommin en-nakoitavissa. Korkokehityksen yllätyksiin voi varautua johdannaisten avulla. Tähän nähden joukkovelkakirjalaina on melkoista rulettia veronmaksajien rahoilla.

Miksi Kuntarahoituksen joukkovelkakirjalainoihin perustuva varainhankinta sitten on vähäriskisempää kuin kuntien?

Kuntarahoitus voi hankkia markkinoilta varoja joukkovelkakirjalainoilla hyvin pienellä riskillä siitä yksinkertaisesta syystä, että sen etuna pieniin liikkeeseenlaskijoihin nähden on varainhankinnan iso mittakaava.

Kuntarahoitus toimii ympärivuotisesti monilla eri markkinoilla ja sen nimi tunnetaan ympäri maapalloa. Teemme vuosittain yli 200 liikkeeseenlaskua monien miljardien eurojen edestä. Kun markkinatilanne ei ole otollinen, likviditeettisalkkumme sallii meidän odottaa parempaa ajankohtaa. Globaalin talouden trendejä emme pysty muuttamaan, mutta voimme auttaa asiakkaamme hetkellisten huonojen suhdanteiden yli.

Esa KallioKirjoittaja on Kuntarahoituksen varatoimitusjohtaja, joka vastaa yhtiön toiminnoista pääomamarkkinoilla.

Joukkovelkakirjalaina on myös riski

"Joukkovelkakirjalainan onnistuminen vaatii jatkuvaa läsnäoloa markkinoilla."

KOLUMNI H Esa Kal l io 30

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. mene osoitteeseen www.mcipress.fi/huomisentekijat

2. merkitse numerosarja 553421.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn

klikkaamalla lähetä-painiketta.

Arvottava palkinto on noin 400 euron

arvoinen Apple Watch -älykello.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki mCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevärkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden lukijapalkinnon iPhone 6 plus -puhelimen voitti Lakimiesuutiset-lehden lukija Liisa Litzen-Linna Haapavedeltä.

Kerro mielipiteesi lehdestä ja

osallistu arvontaan.

Kuntarahoitus Oyj

Tunnus:500652800003 VASTAUS LäHETYS

vastaan-ottaja maksaa postimaksun☐Haluan tilata Kuntarahoituksen sähköisen uutiskirjeen

☐Haluan tilata asiakaslehden☐Haluan Kuntarahoituksen Viikkokatsauksen maanantaisin

sähköpostiini☐Haluan tilata Inspiran sähköisen uutiskirjeen☐Haluan, että Kuntarahoituksesta otetaan minuun yhteyttä☐Haluan että Inspirasta otetaan minuun yhteyttä☐Osoitetietoni ovat muuttuneet

Palautetta tai yhteydenottopyynnön lisätietoja:

Nimi :

Osoite :

Sähköposti :

Postinumero : Postitmp.:

Puhelin :

Palvelukortti

Kuntarahoitus oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos.

Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen

yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on noin 30 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin

kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien

takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman

sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa.

Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat

yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen

tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi

päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut

Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

g PALvELUKORTTI

3/2015 3/2015

KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI

Suomi ja Japani:Kaksi tietä hyvinvointivaltion rahoittamiseen

E18:n Hamina–Vaalimaa-osuusrakentuu elinkaarimallilla

Joensuussa investointitarpeisiin vastataan uusilla rahoitusmuodoilla

Mitä mieltä

hallitusohjelmasta?

Kolme kaupungin-

johtajaa vastaa.

31

Kuntarahoituksesta saat monipuoliset ja joustavat leasingpalvelut niin irtaimelle käyttöomaisuudelle kuin rakennuksillekin. Kunta rahoituksen leasing on kustannuksiltaan läpi näkyvä rahoitusratkaisu ja osa tehokasta rahoitus rakennetta.

leasing parantaa

daniel Eriksson rahoituspäällikkö050 595 8422 | daniel.eriksson@kuntarahoitus.fi

Karl lintukangas rahoituspäällikkö050 577 1263 | karl.lintukangas@kuntarahoitus.fi

ota yhteyttä leasing-

asiantuntijoihimme,

niin kerromme

lisää!

budjetoinnin ennustettavuutta

Kuntarahoituksesta saat monipuoliset ja joustavat leasingpalvelut niin irtaimelle käyttöomaisuudelle kuin rakennuksillekin. Kunta rahoituksen leasing on kustannuksiltaan läpi näkyvä rahoitusratkaisu ja osa tehokasta rahoitus rakennetta.

daniel Eriksson rahoituspäällikkö050 595 8422 | daniel.eriksson@kuntarahoitus.fi

Karl lintukangas rahoituspäällikkö050 577 1263 | karl.lintukangas@kuntarahoitus.fi