Embed Size (px)
DESCRIPTION
Kuntarahoituksen asiakaslehti 4/2015
Citation preview
4/2015 KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI
Maahanmuuton mahdollisuudet
Hämeenkyrö uudistaa palvelu-rakennettaan
Kempele ajatteliterveyskeskuksen uusiksi
Kuntien
toiveet uudelle
vuodelle?
Lue kysely
sivulta 10.
Maahanmuuttajat voivat tuoda kuntiin kasvua. Sivu 12.
KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI HUOMISEN TEKIJÄT 4 / 2 0 1 5
3 Pääkirjoitus
4 Lyhyesti
6 Hämeenkyrö satsaa kehitykseen Palveluverkoston haasteita ratkotaan toimintoja keskittämällä.
10 Kvartaalin keskusteluaihe Mitä ovat Sotkamon, Porin ja Kauhajoen toiveet uudelle vuodelle?
11 Sääntely Kuntarahoituksen AT1-pääomalaina on monella tapaa historiallinen järjestely.
12 Taloudesta Maahanmuutto yhdistää ruotsalaista Södertäljeä ja suomalaista
Närpiötä.
17 Kuntavaikuttaja tutuksi Riitta-Leena Rossille työstä innostuminen on tärkeää.
18 T3-sairaalahanke Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T3-sairaala on kiinteistöleasingin edelläkävijähanke.
20 Varainhankinta Kuntarahoitus on kansainvälisten sijoittajien mielestä pohjoismaisista kuntasektorin rahoittajista paras.
22 Kempele ajatteli terveyskeskuksen uusiksi Sote-uudistus oli yksi syy valita rahoitusmuodoksi leasing.
26 Työn ääressä Risk Manager kaivaa numeromassasta tietoa, jonka avulla
ohjataan Kuntarahoituksen toimintaa.
28 Yhteiskuntavastuu MLL:n Lasten ja nuorten auttavien puhelujen yhteydenottojen
aiheet ovat vakavoituneet.
30 Apollo Uusi rahoitussalkun hallinnointiin ja analyysiin keskittyvä palvelu vastaa kasvavaan tiedontarpeeseen.
Huomisentekijät
Hämeenkyrön monitoimikeskus yhdistää saman katon alle paljon palveluja. Sivu 6.
Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti.
Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, puh. 09 6803 5666 Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto MCI Press Oy Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset [email protected] kuva: Sami Lamberg
Jaakko Juntunen on
Kuntarahoituksen
numerovelho.
Sivu 26.
2
KULUNUT VUOSI on jälleen kerran ollut tapahtumarikas. Jos mahdollista, talouden epävarmuustekijöitä on entistäkin enemmän. Turvapaikan-hakijoiden virta koettelee yhteiskuntarauhaa ja työttömyyden kasvu julkisen talouden tasapainoa. Sote-uudistus nytkähti liikkeelle, mutta monet sen yksityiskohdat ovat edelleen epäselviä.
Kuntarahoituksen toimintaan vaikuttaa yleisten muutostrendien lisäksi se, että yhtiö nimettiin kesällä systeemisesti merkittäväksi euroop-palaiseksi rahoituslaitokseksi. Tämän myötä Euroopan keskuspankki teki Kuntarahoituksesta kattavan arvioinnin stressitesteineen ja saatavien laadun arviointeineen. Läpäisimme testit kirkkaasti, ja vuodenvaihteessa Kuntarahoitus siirtyy EKP:n suoran valvonnan alle.
Syyskuussa toteutimme historiallisen liikkeeseenlaskun, jossa vahvis-timme pääomarakennettamme ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvalla AT1-pääomalainalla. Tällä varmistamme toimintaedellytysten säilymi-sen, kilpailukyvyn ja tehokkaan varainhankinnan kaikissa olosuhteissa, mikä koituu asiakkaidemme eduksi. Olen iloinen siitä, että myös omista-jamme näkivät järjestelyn hyödyt: AT1-lainan merkitsijöissä korostuivat kotimaiset sijoittajat, joista suurin osa oli Kuntarahoituksen osakkaita.
Sote-uudistuksen käytännön toteutusmalli alkaa vähitellen selvitä. Yksi keskeisimmistä avoinna olevista kysymyksistä on koko aluehallin-non rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen.
Kuntarahoituksen toiminnan edellytykset perustuvat lakiin Kuntien takauskeskuksesta. Lain mukaan voimme KTK:n takaamalla varainhan-kinnalla rahoittaa vain kuntia, kuntayhtymiä, kuntien määräysvallassa olevia yhteisöjä ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon yleis-hyödyllisiä toimijoita. Jotta Kuntarahoitus voi jatkossa rahoittaa uusia itsehallintoviranomaisia, KTK-lakia on laajennettava koskemaan myös tätä viranomaistasoa.
Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä nojautuu lainojen nollariskisyyteen. Itsehallintoalueiden lainojen nollariskisyys edellyttää valtion ja itsehallintoalueiden liittymistä KTK:n jäseniksi ja sitä, että valtio takaa itsehallintoalueiden lainat tai että itsehallintoalueille tulee valtioon verrattava verotusoikeus.
Saatavien riskit arvioidaan samoin perustein kaikissa rahoituslaitok-sissa. Itsehallintoalueiden lainojen kuuluminen muuhun kuin nollariski-luokkaan merkitsisi niille olennaisesti kalliimpaa rahoitusta ja vaikeissa markkinatilanteissa rahoituksen saatavuuden vaikeutumista. Siihen Suomella ei tässä taloustilanteessa ole varaa.
Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj
Yhteisessä veneessä3 Pääkirjoitus
4 Lyhyesti
6 Hämeenkyrö satsaa kehitykseen Palveluverkoston haasteita ratkotaan toimintoja keskittämällä.
10 Kvartaalin keskusteluaihe Mitä ovat Sotkamon, Porin ja Kauhajoen toiveet uudelle vuodelle?
11 Sääntely Kuntarahoituksen AT1-pääomalaina on monella tapaa historiallinen järjestely.
12 Taloudesta Maahanmuutto yhdistää ruotsalaista Södertäljeä ja suomalaista
Närpiötä.
17 Kuntavaikuttaja tutuksi Riitta-Leena Rossille työstä innostuminen on tärkeää.
18 T3-sairaalahanke Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T3-sairaala on kiinteistöleasingin edelläkävijähanke.
20 Varainhankinta Kuntarahoitus on kansainvälisten sijoittajien mielestä pohjoismaisista kuntasektorin rahoittajista paras.
22 Kempele ajatteli terveyskeskuksen uusiksi Sote-uudistus oli yksi syy valita rahoitusmuodoksi leasing.
26 Työn ääressä Risk Manager kaivaa numeromassasta tietoa, jonka avulla
ohjataan Kuntarahoituksen toimintaa.
28 Yhteiskuntavastuu MLL:n Lasten ja nuorten auttavien puhelujen yhteydenottojen
aiheet ovat vakavoituneet.
30 Apollo Uusi rahoitussalkun hallinnointiin ja analyysiin keskittyvä palvelu vastaa kasvavaan tiedontarpeeseen.
Sote-uudistuksen keskeinen avoinna oleva kysymys on koko aluehallinnon rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen.
3
EUROOPAN KESKUSPANKKI EKP julkisti marraskuussa Kuntarahoituksen kattavan arvioinnin tulokset. Testi vahvisti yhti-ön vahvan riskinkantokyvyn. Kattavaan arvioon kuuluu saatavien laadun arviointi ja stressitesti, joissa Kuntarahoituksen tulokset ylittivät selvästi kaikki asetetut raja-arvot.
Kuntarahoituksen ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin oli vuoden 2014 lopussa 29,94 prosenttia. EKP:n stressi-testin kaikkein epäsuotuisimmankin talous-kehityksen skenaariossa vastaava luku oli vuoden 2017 lopussa 20,77 prosenttia. Tämä on selvästi EKP:n asettaman 5,5 prosentin raja-arvon yläpuolella.
EKP:n kattava arviointi tehdään kaikista Euroopan suurimmista rahoituslaitoksista. Prosessissa arvioidaan luottolaitosten häiriön-sietokykyä ja vakavaraisuutta. Viime vuonna arviointi tehtiin ensimmäistä kertaa 130 eu-rooppalaiselle rahoituslaitokselle. Tänä vuonna arvioitiin yhdeksän toimijaa, joiden systeemi-sen merkityksen katsotaan kasvaneen.
Kattavan arvioinnin tulosten julkistuksen yhteydessä EKP ilmoitti myös, että Kunta-rahoitus siirtyy vuoden 2016 alusta lähtien Finanssivalvonnan alaisuudesta EKP:n valvontaan. Tämä on suora seuraus yhtiön systeemisestä merkityksestä.
Yksityiskohtaisempia tietoja arvioinnin tuloksista kerrotaan EKP:n verkkosivuilla.
Kuntarahoitus siirtyy EKP:n suoraan valvontaan
Kuntarahoitus-apuraha nyt haettavanaKUNTARAHOITUKSEN 5 000 EURON apuraha on jälleen haettavana. Apuraha jaetaan korkeintaan 28-vuotiaalle urheilun tai kult-tuurialan lahjakkuudelle, joka aktiivisesti haluaa kehittää osaamistaan ja taitojaan ja on valmis edustamaan Suomea kansain-välisesti.
Aiemmat apurahan saajat:2014 jääpalloilija Rasmus Kettunen 2013 alppihiihtäjä Santeri Paloniemi2012 taitoluistelija Juulia Turkkila2011 golfpelaaja Joonas Hinkkanen
Apurahan hakuaika loppuu kalenterivuo-den lopussa ja apurahan saaja päätetään tammikuun loppuun mennessä.
Apurahaa haetaan Kuntarahoituksen verkkosivuilla osoitteessa www.kuntarahoitus.fi/kuntarahoitus-apuraha.
Sotesta sanottua: "Itsehallintoalueilla on vapaa oikeus valita rahoittajansa kuten tähän asti kunnillakin. Mutta jos alueella ei ole valtion takausta tai verotusoikeutta, Kuntarahoitus ei voi myöntää sille lainaa vaikka haluaisi." Toimittaja Minna Pantzar, Yle
Jääpalloilija Rasmus Kettunen sai Kuntarahoitus-apurahan vuonna 2015.
f LYHYESTI4
EUROOPAN KOMISSION käynnistämä Eu-roopan strategisten investointien rahasto ESIR on osa Euroopan investointiohjel-maa, ja sen tavoitteena on avata talous- ja finanssikriisin synnyttämää investointien pullonkaulaa. Suomessa ESIRiä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.
Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira valittiin toteuttamaan ministeriölle EMIR-hankkeisiin liittyvää neuvontapalvelua. Inspira tarjoaa ESIRiin osallistumisesta kiinnostuneille tahoille myös kaupallista neuvonantopalvelua, eikä Inspiran toi-miminen taloudellisena neuvonantajana tai muussa roolissa ole este hankkeen liittämiselle ESIRiin.
ESIR tarjoaa rahoitusta taloudellisesti kannattavien investointien toteuttami-
KUNTARAHOITUS ON VALITTU European Business Awards -kilpailun ainoaksi suo-malaiseksi finalistiksi parhaan työnantajan kategoriassa. Kansalliset finalistit palkittiin marraskuussa.
European Business Awardsin tavoitteena on nostaa esiin menestyvien eurooppalaisyri-tysten innovaatioita, osaamista ja parhaita käytäntöjä. Kilpailun tuomaristo muodostuu kokeneista talouselämän vaikuttajista.
Arvostettu European Business Awards -kilpailu järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa ja siihen osallistui 32 000 yritystä 33 Euroopan maasta. Kansallisiksi finalisteiksi valitut yritykset voivat halutessaan jatkaa kilpailua toiselle, koko Euroopan-tasoiselle kierrokselle.
Suomesta kansallisiksi voittajiksi valittiin 12 maaedustajaa kymmenessä eri kategori-assa. Kuntarahoitus oli Suomen finalisteista ainoa parhaan työnantajan kategoriassa palkittu yritys.
Parhaan työnantajan kategoriassa arvi-oidaan yrityksen panostuksia henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin ja niiden kautta saavutettuja taloudellisia tuloksia.
Kilpailun pääsponsori on talousalan palveluja tarjoava RSM International.
Kuntarahoitus menestyi eurooppalaisessa työnantajakisassa
Inspira tarjoaa ESIRin neuvontapalvelut Suomessa
f
seksi. Pääosan rahoituksesta on tarkoitus kohdistua infrastruktuuriin ja uudistaviin teollisiin investointeihin ja noin neljäs-osan pk-yrityksille lainojen lisäksi myös sijoituksina rahastojen kautta. ESIRin mahdollistama rahoitus soveltuu myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteis-hankkeille sekä yritysten tutkimus- ja kehittämis hankkeille.
ESIR ei tarjoa vastikkeetonta avus-tusta, eikä rahoita hankkeita yksinään. ESIRin kautta tuleva rahoitus edistää muun rahoituksen saamista korkearis-kisille hankkeille. ESIRin mahdollis-tama rahoitus yhdistetään hankkeissa hankkeen omaan ja muilta toimijoilta järjestämään rahoitukseen ja sijoittaja-pääomaan.
5
ASIAKASCASE a Hämeenkyrö
Hämeenkyrö satsaa kehitykseen
Monitoimikeskus yhdistää saman katon alle päiväkodin, alakoulun, kirjaston, kansalaisopiston ja liikuntatiloja.
6
Ensi vuonna valmistuva monitoimikes-kus on Hämeenkyrölle todellinen suur-investointi. Keskukseen sijoittuu koulu,
päiväkoti, ruokapalvelujen keskuskeittiö ja myös iltaisin ja viikonloppuisin käytössä ole-vat kirjasto, kansalaisopisto ja liikuntasali.
Uusi keskus edustaa nykyistä julkisten tilojen rakentamisen suuntaa: neliöt suunni-tellaan tarkoin ja niiden käyttöaste pidetään korkeana. Uudenlaiset oppimisympäristöt rakentuvat muunneltavista luokkasoluista.
– Investointipäätös juontaa juurensa neljä vuotta taaksepäin. Tuolloin piti päättää, miten palveluverkkoa kehitetään: vastaa-vatko tilat tuleviin tarpeisiin ja pystymmekö ylläpitämään vanhan verkon palvelut, kertoo taustoista kunnanjohtaja Antero Alenius.
Koska useissa kiinteistöissä oli sisäilma-ongelmia ja myös kirkonkylän koulussa uudistamistarpeita, kunnassa päädyttiin keskittämään palveluja uuteen monitoi-mikeskukseen. Käyttöön saadaan entistä paremmat ja toimivammat tilat, mutta sa-malla muutamia kyläkouluja ja päiväkouluja joudutaan sulkemaan.
Monitoimikeskuksen tiloja tulee käyttä-mään 350 alakouluoppilasta ja 150 päiväkoti- ja esikoululasta. Hämeenkyrön asukasmäärä
on ollut maltillisessa kasvussa 1980-luvulta lähtien, ja palvelutarve on edelleen kasvussa.
– Yksittäisten koulujen sulkemispäätök-set ovat tietenkin olleet asukkaille kipeitä, mutta ajatus monitoimikeskuksesta on otettu innostuneesti vastaan. Keskuksesta tuli kun-talaisten jatkuva keskustelunaihe viimeistään siinä vaiheessa, kun rakentaminen alkoi näkyä katukuvassa, Alenius sanoo.
Elinkaarimalli tuo varmuutta ylläpitokustannusten tasoonMonitoimikeskuksen suunnittelu toteutet-tiin kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Sen käyttämiseen päädyttiin perusteellisen taustatyön jälkeen. Kuntarahoituksen tytär-yhtiö Inspira teki Hämeenkyrölle selvityksen elinkaarimallin eri toteutusvaihdoista.
– Inspiran selvitys antoi päätökselle van-kan pohjan. Sen ansiosta ratkaisut pystyttiin kunnanvaltuustossa tekemään yksimielisillä päätöksillä, vaikka koulujen ja päiväkotien sulkemisten takia kysymys ei ollut ristiriida-ton, Alenius kertoo.
Aleniuksen mukaan yhteistyö Inspiran kanssa on ollut toimivaa.
– Inspiran työ oli erittäin asiantuntevaa. Inspira teki markkinakartoituksen rakennut-
Monessa kunnassa mietitään miten ratkaista palveluverkoston ongelmia. Hämeenkyrö päätyi yhdistämään useita eri toimintoja uuteen monitoimikeskukseen.TEKSTI : S O I L I H E L M I N E N
Hämeenkyrö satsaa kehitykseen
Kuva
: Ilm
akuv
aus
Juut
ilain
en
7
tajien kiinnostuksesta monitoimikeskusta kohtaan. Kartoituksen avulla halusimme varmistaa, että hankkeelle on olemassa riittä-västi kiinnostuneita tarjoajia, jotta kilpailulli-sesta neuvottelumenettelystä saatiin toimiva prosessi.
Myös monitoimikeskuksen tuleva hen-kilökunta osallistui kilpailutusprosessiin ja päätyi kannattamaan Lujatalon suunnitel-maa. Kolmen tarjoajan keskuudesta yhtiö valittiin hankkeen toteuttajaksi.
– Kunnalle kilpailullinen neuvottelu-menettely oli työläs mutta myös palkitseva prosessi, jossa sai seurata kolmen erilaisen vaihtoehdon suunnittelua rinnakkain, kertoo Alenius.
Monitoimikeskus rakennetaan elinkaari-mallin mukaisesti: kiinteistön suunnittelija vastaa vähintään sen kunnosta seuraavien kolmentoista vuoden ajan, minkä jälkeen sopimuksessa on viiden vuoden jatko-optio.
Elinkaarisopimuksen ansiosta ylläpito-kustannukset ovat siten tiedossa seuraavi-en 18 vuoden osalta, koska ne maksetaan vuosittaisina palvelumaksuina rakentajalle. Koko kauden aikana ylläpitokustannukset
ovat kymmenen miljoonaa euroa. Kustannus sisältää ylläpidon, energian ja kiinteistön pitkän aikavälin suunnitelmaan kuuluvat huoltoinvestoinnit.
Hämeenkyrön monitoimikeskus on Pirkanmaan alueen ensimmäinen elinkaari-hanke, joka on herättänyt paljon kiinnostusta muissa kunnissa.
Korjausvelasta hallittavampaan eurovelkaanMonitoimikeskusurakan rakennuskus-tannukset ovat noin 17 miljoonaa euroa. Rakentamista varten Hämeenkyrö nosti Kun-tarahoituksesta kerralla 20 miljoonan euron lainan. Samassa yhteydessä konvertoitiin lyhyitä kuntatodistuslainoja pitempiaikaisik-si lainoiksi.
– Vielä muutamia vuosia sitten olimme velaton kunta, naurahtaa talousjohtaja Tiina Paloranta.
Velattomuuskin ollut toisaalta ollut har-haa, Alenius muistuttaa.
– Hämeenkyröllä on ollut valtavat korjaus-velat. Jos olisimme vielä odottaneet inves-tointien aloittamisen kanssa, emme olisi
"Monitoimikeskusinvestoinnin myötä korjausvelka on
muuttunut eurovelaksi. Nyt pystymme ennustamaan tulevat kustannukset."
Kunnanjohtaja Antero Alenius ja talousjohtaja Tiina Paloranta ovat juurruttaneet talouskurin kunnan koko organisaatioon.
Monitoimikeskuksen toiminta käynnistyy syksyllä 2016.
pystyneet ennakoimaan kustannuskehitystä mitenkään: sen tiedämme, että kehitys ei olisi ollut vakaata ja maltillista. Monitoimi-keskusinvestoinnin myötä korjausvelka on nyt muuttunut eurovelaksi, mutta pystymme ennustamaan tulevat kustannukset.
Isot investointitarpeet eivät onneksi tulleet Hämeenkyrössä eteen yllättäen, vaan niitä osattiin ennakoida.
– Meidän kannaltamme oli etu, että inves-tointitarpeet kerääntyivät raskaaksi sumaksi. Näin pystyimme samaan aikaan tehosta-maan toimintaa ja yhdistämään toimipistei-tä, Alenius sanoo.
Kuva
: Mik
a M
äki
Kuva
: Mat
ti A
sum
alah
ti
8
Paukut kehittämiseenKEHITTÄMISHALU leimaa Hämeenkyröä. Hämeenkyrö on Suo-men ensimmäinen laatujärjestelmän käyttöönottanut kunta, ja nyt kunnassa panostetaan vahvasti toimintatapojen uudista-miseen. Monitoimikeskuksessa sitä on hyvä tehdä rinta rinnan fyysisten työtilojen uudistamisen kanssa.
– Koko kunnassa panostetaan vahvasti henkilöstön kehittä-miseen, tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan leanaukseen eli järkeistämiseen. Tarkoitus on tehostaa toimintaa niin paljon, että investointikulutkin kääntyvät pitkällä aikavälillä säästöiksi, kunnanjohtaja Antero Alenius sanoo.
Tehostaminen tarkoittaa toimintatapojen mylläämistä tarkoituksenmukaisemmiksi. Sen myötä myös henkilöstö-määrät tulevat pienenemään. Tehostaminen ei ole pelottanut henkilökuntaa, vaan toimintatapojen uudistaminen on koettu motivoivana.
Kehittämishankkeet viedään Hämeenkyrössä läpi oman henkilöstön työnä, ilman erillisiä projektityöntekijöitä. Verkos-toja, rahoitusta ja osaamista kehittämistyön tueksi kunta on hakenut osallistumalla viime vuosina muun muassa Tekesin Liideri-ohjelmaan, työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä2020-hankkeeseen ja kunta-alan työelämän kehittämisen ohjelmaan KunTeko 2020:een. ◆
MONITOIMIKESKUS FAKTOINA
• Harjannostajaiset syyskuussa 2015
• Alakoulun toiminta alkaa vuoden 2016 syyslukukauden alussa
• Kirjaston ja varhaiskasvatuksen tilat valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä
• Rakennuskustannukset 17 miljoonaa euroa
• 18 vuoden palvelusopimus 10 miljoonaa euroa
• Rakennuksen koko 9 400 neliötä
• Investointikustannus 1 800 e/m2
• Varhaiskasvatukseen ja alakouluun sijoittuu keskuksessa noin 550 lasta
• Iltakäytössä kansalaisopiston, kirjaston ja liikuntatilojen palvelut
Talouskuri ulottuu kuntaorganisaation kaikille tasoilleIson velan myötä ja vaikeassa yleisessä ta-loustilanteessa Hämeenkyröllä on edessään kaksi taloudellisesti tiukkaa vuotta, jossa menot on punnittava tarkkaan. Tarkoitukse-na on romahduttaa investointitaso minimiin. Kokonaan investointeja ei silti voi pistää jäihin.
– Kunnallistekniikan ylläpito vaatii silti jatkuvia investointeja, joita ei voi lykätä. Myös vanhusten palveluasumisen tiloihin on pakko tehdä perusparannuksia, Paloran-ta sanoo.
Hämeenkyrön kunnassa talous on saatu pysymään hyvin kurissa lisäämällä kehi-tyshankkeen avulla kustannustietoisuutta kunnan koko organisaatiossa, sen kaikilla eri tasoilla. Parin edeltävän vuoden talouskehi-tys on ollut hyvä, viime vuonna tulos oli lähes miljoona euroa ylijäämäinen.
Tänä vuonna Hämeenkyrössä ei enää päästä yhtä hyvään tulokseen.
– Teimme tiukan talousarvion, mutta olemme vuoden mittaan joutuneet myön-tämään lisämäärärahoja, Paloranta kertoo. Odotettua suurempia kuluja on aiheutunut esimerkiksi työllistymiskuluissa ja erikoissai-raanhoidossa – toisin sanoen kuluissa, johon kunnan on vaikea itse omalla toiminnallaan vaikuttaa.
Hämeenkyrön työttömyysaste on korkealla 13 prosentin tasolla, vaikka yhtenä talouden tukipilarina on Metsä Boardin kartonki- ja tapettitehdas. Hämeenkyrön tehtaan tuoteva-likoiman kysyntä ei ole kärsinyt talouskasvun yleisestä hidastumisesta huolimatta.
Piristysruisketta Hämeenkyrön alueelle toivotaan muun muassa tieinvestoinneista. Pitkään suunnitteilla ollut valtatie kolmosen jatko palvelisi elinkeinoelämän ja erityisesti juuri Metsä Boardin tapaisten vientiyritysten tarpeita. ◆
Kuva
: Mat
ti A
sum
alah
ti
9
Kuva
: Sal
la R
ajal
a, P
orin
kau
punk
i
Kuva: Suvi Silomäki
1. Viisautta kolmelle miehelle.
2. Toivon yhteiskuntarauhan säilyvän, sekä suomalaisessa yhteis-kunnassa että kansainvälisessä yhteisössä.
3. Antaisipa joku lahjan, jolla Suomen valtio ja kunnat pärjäävät seuraavat vaikeat vuodet. Rahalahjakin kelpaa!
1. Toivon vastuunottamista sekä kunnan että yksilöiden tasolla. Useimmiten ratkaisu ongel-miin löytyy peiliin katsomalla ja kehittämällä omaa toimintaa. Taloustilanne on haastava, mutta rahaongelmat harvoin ratkeavat sillä että saadaan lisää rahaa.
2. Avarakatseisuutta ja sillanrakentamiskykyä. On selvää, että kuntaorganisaatiota nykyi-sessä muodossaan ei ehkä viiden vuoden päästä enää ole. Olemme erilaisten toimijoiden verkko, jossa kunta on vain yksi osa. Muita osia ovat muun muassa yritykset, yhdistykset, seurakunta ja kuntalaiset. Toivon että tunnistamme verkon eri osien arvon ja osaamisen.
3. Toivon harkitsevaisuutta myllerryksen keskellä. Uusi ei ole uhka, vaan aina mahdollisuus, eikä mukavuusalueella pysymällä kehity.
1. Tärkein toiveeni on yleisen talous- ja työllisyystilanteen paraneminen. Työllisyysasteen nousu pait-si vähentäisi kaupungin menoja, myös generoisi paljon hyviä kerrannaisvaikutuksia koko yhteisölle.
2. Sote-ratkaisun kypsymistä käytännön yksityiskohtien tasolla ja erityisesti rahoitusratkaisujen osalta. Maakunnalta toivon pysymistä yhtenäisenä sekä yhteisten sote-tavoitteiden löytämistä ja sote-valmistelutyön käynnistymistä pikaisesti.
3. Kaupunkikonsernin velkaantuneisuuden hidastumista.
4. Lainamarginaalien pysymistä edelleen matalalla tasolla.
5. Heinäkuussa toivon aurinkoa jokaiselle SuomiAreenan sekä Pori Jazzin päivälle.
6. Ässien mestaruutta.
Mitä toivot uudelta vuodelta?Vuodenvaihteen alla on tapana esittää toiveita alkavalle vuodelle. Kysyimme kolmelta vaikuttajalta, mitä he toivovat vuoden tuovan tullessaan.
KVARTAALIN KESKUSTELUNAIHE
Petri Kauppinen, kunnanjohtaja, Sotkamo
Heli Silomäki, talouspäällikkö, Kauhajoki
Jouni Lampinen, varainhankintapäällikkö, Pori
KVARTAALIN KESKUSTELUNAIHE
-juttusarja kertoo vaikuttajien näkemyksiä kuntasektoriin
liittyvistä ajankohtaisista aiheista.
10
SÄÄNTELY
Historiallinen AT1Mikä AT1?Kuntarahoitus vahvisti syyskuussa pääomarakennettaan laskemalla liikkeeseen 350 miljoonan euron pää-omalainan. Kyseessä on ensisijaiseen lisäpääomaan luettava niin kutsuttu Additional Tier 1 -pääomalaina.
Eräpäivättömän pääomalainan ensimmäinen takaisinmaksumahdol-lisuus on 6,5 vuoden kuluttua liikkee-seenlaskusta eli vuonna 2022. Lainan kuponkikorko on 4,5 prosenttia, mikä on markkinoiden historian matalin julkisesta AT1-pääomalainasta mak-settu korko.
“Tämä transaktio kiinnosti markkinoita erityisen paljon, koska se oli laatuaan ensimmäinen SSA-toimijan liikkeeseenlasku. Koska
se sujui näin hyvin, tällaista ratkaisua harkitsevat varmasti muutkin julkisyhteisöomisteiset organisaatiot, joilla on sama vaikeus saavuttaa vaadittua vähimmäisomavaraisuusastetta.”
Jonas Ulrich, BNP Paribas
Mitä erikoista?Kuntarahoitus oli kansainvälisillä markkinoilla ensimmäinen julkisyh-teisöomisteinen listatun AT1-pääoma-lainan liikkeeseenlaskija. Suomessa emissio oli ensimmäinen laatuaan.
Standard & Poor’sin lainalle antama BBB+-luottoluokitus on korkein AT1-instrumentille tähän mennessä annettu luokitus.
Kuntarahoituksen AT1-pääomalai-na herätti kotimaisten ja kansainvä-listen sijoittajien keskuudessa laajaa kiinnostusta, ja se ylimerkittiin lähes kolminkertaisesti. Lainan merkitsi-jöissä painottuivat erityisesti kotimai-set ja pohjoismaiset sijoittajat. ◆
Miksi?Kuntarahoituksen vakavaraisuus on entuudes-taan erinomaisella tasolla, mutta sen vähim-mäisomavaraisuusaste eli leverage ratio oli kesäkuun lopussa 1,9 prosenttia, vaikka Kunta-rahoitus on jo monen vuoden ajan varautunut kiristyvän sääntelyn kasvattamiin pääomavaa-timuksiin toiminnan kannattavuutta paran-tamalla. Basel III -säännöstöön perustuva vähimmäisomavaraisuusaste vaatimus tulee voimaan vuonna 2018. Kuntarahoitus varau-tuu tällä hetkellä oletettuun kolmen prosentin vaatimukseen.
Nyt liikkeeseen lasketun AT1-pääoma-lainan avulla Kuntarahoitus halusi varmistaa vähimmäisomavaraisuusasteen täyttymisen hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Esimerkiksi sijoittajille ja luottoluokituslaitoksille tämä on positiivinen merkki.
AT1-lainan avulla Kuntarahoitus varmis-taa toimintaedellytyksensä, kilpailukykynsä ja tehokkaan varainhankinnan kaikissa olo-suhteissa, mikä koituu asiakkaiden hyödyksi.
Kaikki muut luottolaitosten vakavaraisuu-delle asetettavat vaatimukset Kunta rahoitus täytti jo entuudestaan selvästi.
11
TALOUDESTA a Maahanmuutta jat12
Maahanmuuttajattuovat kunnille uusia kasvumahdollisuuksia
Noin 92 000 asukkaan Söder-tälje on kasvanut viimeksi kuluneen kymmenen vuo-den aikana nopeasti, peräti 12 000 uudella asukkaalla.
Kasvu on ollut tuplasti vauhdikkaampaa kuin ruotsalaisissa kunnissa keskimäärin. Valtaosa Södertäljen kasvusta on tullut maahanmuutosta. Vuoden 2003 jälkeen kaupunki on ottanut vastaan noin 9000 pakolaista.
– Pitkällä tähtäimellä maahanmuuton vaikutukset ovat positiivisia. Saamme kaupunkiin ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä. Kulttuurinen moninaisuus ja työ-markkinoiden monipuolistuva osaaminen tuovat hyötyjä kaupungille, Södertäljen talous- ja rahoitusjohtaja Camilla Broo sanoo.
Ruotsalaisessa Södertäljen kaupungissa nähdään, että uudet kaupunkilaiset tuovat ajan kanssa myönteisiä talousvaikutuksia. Suomessa Närpiön kuntatalous on saanut piristysruiskeen maahanmuuttajista.TEKSTI : H AS S E H Ä R KÖ N E N KUVITUS: E I N I S U O M I N E N
Broon mukaan kuntatalouden kannalta tulijoiden vaikutuksia on syytä tarkastella nimenomaan pitkällä aikavälillä.
– Kestää keskimäärin seitsemän vuotta ennen kun tulijat vakiinnuttavat paikkansa ruotsalaisilla työmarkkinoilla. Sen vuoksi myönteisiä vaikutuksia voi alkaa näkyä Sö-dertäljessä vasta nyt, Broo sanoo.
Broon mukaan nuorten, ulkomailla syntyneiden ja jo pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden on hankalinta löytää paikkansa ruotsalaisilta työmarkkinoilta. Ruotsin työmarkkinoiden malli osaltaan vaikuttaa siihen, että tulijoilla kestää melko pitkään päästä kunnolla mukaan työelä-mään.
– Kotoutumisprosessi on yksilölle iso henkinen muutos. Kaipuu vanhaan kotimaahan voi varsinkin alussa jarruttaa
uuteen yhteiskuntaan sopeutumista, Broo muistuttaa.
Monipuoliset työmarkkinatAluksi pakolaiset ja maahanmuuttajat kuor-mittavat kunnan taloutta. Södertäljen kau-punki velkaantui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kovaa vauhtia, ja kaupunki oli Ruotsin velkaisin kunta, kun tarkastel-laan asukaskohtaista velkaa. Broon mukaan velkaantuminen oli seurausta nopeasta väestönkasvusta.
– Kaupungin oli tehtävä paljon investoin-teja kouluihin, esikouluihin ja vastaaviin palveluihin. Ne kasvattivat velkaa, Broo kertoo.
Enimmillään velkaa oli 11,7 miljar-dia kruunua eli noin 1,2 miljardia euroa. 2010-luvulla kaupungin velkaantuminen on
13
saatu taittumaan ja kolme vuotta sitten velan määrä taittui laskuun.
– Olemme vastaanottaneet paljon uusia asukkaita, joilla on matalat tulot mutta joista koituu kaupungille korkeita sosiaali kustannuksia. Pitkällä tähtäimelle kaupungil le aiheuttavat lisäkustannuksia ne tulijat, jotka eivät löydä työ- tai opiskelu-paikkaa, Broo sanoo.
Södertäljen työmarkkinat ovat monipuo-liset: kaupungissa toimii muun muassa kaksi Ruotsin suurimpiin kuuluvaa yritystä, Astra Zeneca ja Scania. Kaiken kaikkiaan Södertäl-jessä on yli 7000 yritystä, joista useimmissa on alle viisi työntekijää. Myös julkinen sektori on merkittävä työllistäjä.
Isot yritykset rekrytoivat ennen kaikkea erityisosaajia, esimerkiksi Astra Zeneca hou-kuttelee tutkijoita Intiasta. Astra Zenecalla ja Scanialla ei ole erityisiä uusille tulijoille suunnattuja työllistymisohjelmia. Södertäl-jessä toimivat pienemmät yritykset ovatkin tärkeässä roolissa tulijoiden työllistämisessä. Kaupungin asukkaat ovat peräisin neljästä-kymmenestä eri maasta.
– Södertäljessä on paljon mahdollisuuksia ja laaja kattaus työpaikkoja. Vapaana olevat työpaikat ja työtä etsivät työnhakijat pitää
saada kohtaamaan, Camilla Broo sanoo.– Työskentelemme kaupungissa sen
eteen, että saamme jatkossa luotua entistä houkuttelevamman ympäristön niin yrityk-sille kuin työntekijöille.
Elinvoimaa uusista asukkaistaPakolais- ja maahanmuuttaja-asiat ovat tut-tuja myös Suomen länsirannikon Närpiössä. Vaasan ja Porin välissä sijaitsevassa noin 9500 asukkaan kaupungissa kymmenesosa väestöstä on ulkomaalaistaustaista.
Ensimmäisiä tulijoita olivat 1988 saapu-neet vietnamilaiset pakolaiset, 1990-luvulla pakolaisia tuli Bosniasta. Sen jälkeen Närpiö on saanut työperäistä maahanmuuttoa samoista maista. Etenkin kasvihuonevilje-lyyn on saatu uutta työvoimaa aikaisempien alalle työllistyneiden pakolaisten verkostojen kautta. Uudet tulijat ovat olleet Närpiöön jo asettuneiden sukulaisia ja tuttavia.
Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvistin mukaan maahanmuuton merkitys on ollut ratkaisevan tärkeä Närpiön kehittymisen suhteen.
– Tulijoiden elvyttävä vaikutus on ollut suuri paitsi elinkeinopuolella myös asunto markkinoilla. Talokauppa kylissä on
KESTÄÄ KESKIMÄÄRIN SEITSEMÄN VUOTTA ENNEN
KUIN TULIJAT VAKIINNUTTAVAT PAIKKANSA RUOTSALAISILLA
TYÖMARKKINOILLA.
14
Miten toimia tulijatulvan kanssa?vilkastunut ja uudet närpiöläiset kunnostavat ostamiaan vanhoja taloja, Lindqvist sanoo.
– Ilman maahanmuuttoa Närpiö olisi taantunut. Nyt kaupunki on eteenpäin pyrki-vä ja investoiva niin yksityisellä kuin julkisella puolella.
Närpiön työttömyysprosentti oli syys-kuussa 2015 vain 3,5 prosenttia, ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on yli sata pro-senttia eli työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin kunnassa riittää tekijöitä. Lindqvistin mukaan uuden työvoiman saaminen on ollut kunnan kehittymisen avaintekijöitä.
Työn perässä muuttajat ovat tyypillisesti nuoria perheitä, joiden maksamat verot vahvistavat olennaisesti Närpiön taloutta. Neljännes närpiöläisistä on yli 65-vuotiaita, joten työikäistä väkeä tarvitaan. Metalli-teollisuus ja kasvihuoneala ovat kaupungin suurimmat työllistäjät.
Nopeaa ja joustavaa reagointiaTulijoiden kotouttaminen on onnistunut Närpiössä hyvin. Lindqvistin mukaan kau-pungin pienestä koosta on ollut etua.
– Julkinen ja yksityinen sektori tuntevat toisensa hyvin, kaupungin ja työllistävi-en yrittäjien vuoropuhelu on tiivistä ja verkostot toimivat. Suurissa kaupungeissa tilanne voi olla erilainen, kaupunginjohta-ja sanoo.
– Useat maahanmuuttajat työskente-levät melko pienissä yrityksissä ja asuvat pienissä kylissä. Sitä kautta he tutustuvat nopeasti muihin närpiöläisiin, mitä pidän tärkeänä.
Lindqvistin mukaan työnantajilla on ollut suuri rooli tulijoiden vastaanottamisessa ja juurtumisessa uuteen kotikaupunkiinsa. Työpaikan tarjoamisen lisäksi työnantajat ovat auttaneet tulijoita muun muassa asun-non etsinnässä.
Kaupungin roolina on ollut järjestää pal-veluita uusille kaupunkilaisille, ja Lindqvistin mukaan palvelut on hoidettu jo olemassa olevien, muitakin kaupunkilaisia palvelevien kanavien kautta.
CAMILLA BROON VINKIT:
Asenteen pitää olla myönteinen tulijoita kohtaan. Kaikki ovat tervetulleita ja kaikille voi löytää oman paikan ja roolin kunnassa.
Eri viranomaisten on hoidettava omat reviirinsä ja tehtävänsä. Se koskee niin maahan-muuttovirastoa, työnvoimaviranomaisia kuin kunta-hallintoa. Viranomaisten yhteistyön pitää toimia.
Pakolaisille on tarjottava tukea, tietoa ja tekemistä heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Tulijoiden akti-voinnin kanssa ei voida odottaa siihen saakka, että he saavat päätöksen oleskelustaan.
Tulijoille on saatava avattua näkymiä tulevaisuuteen. Jokaiselle pitää luoda polku, jota pitkin he voivat edetä opiskelussa ja työssä.
HANS-ERIK LINDQVISTIN VINKIT:
Informaation tehokas jakaminen. Sekä kantasuomalaisten että tulijoiden pitää koko ajan pysyä tilanteen tasalla ja saada oikeaa tietoa.
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on tärkeää. Valtion, kunnan ja työnantajien on toimitta-va yhdessä.
Työnantajien rooli on iso. Kunnan tulee käydä vuoro-puhelua työnantajien kanssa siitä, miten tilanne par-haiten hoidetaan. Aikuisten kotouttamien tapahtuu käytännössä ensisijaisesti työpaikan kautta, lasten ja nuorten koulujen ja päiväkotien kautta.
Joustavuus julkisissa palveluissa. Kieliopetukseen ja muihin palveluihin kannattaa satsata, koska ne ovat investointeja tulevaisuutta varten.
1.
1.
2.
2.
3.
3.
4.
4.
Kuva
: San
dra
Vest
erda
hlKu
va: M
arku
s N
orrb
ack
15
HYÖDYT TULEVAT AJAN KANSSA, VAIKKA UUDET TULIJAT ALUKSI
LISÄÄVÄTKIN KUNNAN KUSTANNUKSIA JA MAAHANMUUTTO VOI TUNTUA
HANKALASTI HALLITTAVALTA.
– Tärkeää on reagoida mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Uutena palveluna olemme tarvinneet maahanmuutto-asioiden koordinaattoreita, koska myös naapuri kunnissa on paljon maahan-muuttajia.
Työnantajien ja kunnan panos ei Lindqvistin mielestä yksin riitä kotout-tamistyössä. Tulijoiden pitää päästä kiinni uuden kotiseutunsa arkeen työn ja koulun lisäksi myös harrastusten kautta, muuten vaarana on eriytyminen. Kun lapset osallistuvat kerhoihin ja urheiluharrastuksiin, myös heidän vanhempansa tulevat mukaan, ja kantasuomalaiset ja uudet tulijat tapaavat toisiaan.
– Tulijat pitää ottaa vastaan yksi-löinä, tavallisina ihmisinä ja perheinä – ja hyväksyä se, että heillä on kaksi kult-tuuria, lähtömaan vanha kulttuuri ja uusi suomalainen kulttuuri, Lindqvist sanoo.
– On myös tärkeä ymmärtää, että pako-laiset ja työperäinen maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa, ja ryhmät tarvitsevat erilai-sia lähestymistapoja kotouttamisessa.
Södertäljen Camilla Broon tapaan Hans-Erik Lindqvist painottaa tilanteen pitkä jänteistä tarkastelemista. Hyödyt tulevat ajan kanssa, vaikka uudet tulijat aluksi lisäävätkin kunnan kustannuksia ja maahanmuutto voi tuntua hankalasti hallittavalta. ◆
Vaikutusta kantaväestön tuloihinEKONOMISTI ROGER WESSMANIN mukaan pakolais-ten ja maahanmuuttajien vaikutus kuntatalouteen riippuu ennen kaikkea siitä, jäävätkö he pysyvästi kuntaan. Kuntaan jäävien kokonaisvaikutus näkyy vasta vuosikymmenten päästä.
– Suurin positiivinen vaikutus nähdään ehkä 20–30 vuoden kuluttua, olettaen että tulija työl-listyy ja hänen palkkakehityksensä on normaali, Wessman sanoo.
– Uusien kuntalaisten maksamien verotulojen lisäksi maahanmuutto yleensä nostaa kantaväes-tön tuloja pitkällä tähtäimellä, hän jatkaa.
Wessman viittaa hiljattain Tanskassa tehtyyn tutkimukseen, jossa tutkittiin pakolaisten tuomaa muutosta työelämään. Kantaväestön työntekijät nousivat työpaikkojen hierarkiassa, kun kielitaidol-taan vajavaiset maahanmuuttajat työllistyivät en-nen kaikkea matalapalkkaisiin, suorittaviin töihin.
Ruotsissa taas on havaittu, että maahanmuutto kasvattaa ulkomaankauppaa. Esimerkiksi arabi-maista tulevat maahanmuuttajat antavat potenti-aalia viennin kasvulle Lähi-itään, koska kulttuuri-tuntemuksensa avulla maahanmuuttajat osaavat myydä alueen maihin tuotteita ja palveluita.
Wessmanin mukaan on selvää, että alku-vaiheessa maahanmuuttajat rasittavat kunnan taloutta palveluiden tarpeen kasvaessa. Monessa suomalaisessa kunnassa ongelmana on kuiten-kin se, että väestön vähentyessä palveluiden tuotannon yksikkökustannukset ovat nousseet. Pitkällä tähtäimellä kunnan väkimäärän kasvu laskee palvelutuotannon yksikkökustannuksia, ja työllistyessään maahanmuuttajat omalta osaltaan rahoittavat julkisia palveluita.
– Kunnan ei ole järkevää kasvattaa palveluitaan vain sen vuoksi, että yhtäkkiä kuntaan tulee paljon maahanmuuttajia. Jos taas kunnan strategiana ja tavoitteena on kasvaa, investoinnit palveluihin ja infrastruktuuriin ovat perusteltuja, Wessman sanoo.
Wessmanin mielestä investointien rahoittami-nen velalla on järkevä tapa tasata kustannuksia yli ajan, etenkin kun korot ovat nyt matalalla. ◆
16
Mitä olet tehnyt työurasi aikana?Minulla on ollut pitkiä työsuhteita. Edelliset työpaikkani olivat Helsingin Diakonissa-laitos, Sonera ja Jaakko Pöyry. Pöyry oli korkeakouluni nykyiseen työhöni.
Talous on minun alaani, koska siinä on sopivasti sääntelyä ja selkeitä tavoitteita. Varmistan, että organisaatiolla on käytös-sään laadukasta tietoa toiminnan suunnit-teluun ja ennakointiin.
Työssä innostuminen on tärkeää. Teen mielelläni erilaisia töitä ja osallistun toimin-nan kehittämiseen.
Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi? Minulla on kunta-alasta nyt puolen vuoden kokemus. On ollut kiinnostavaa nähdä miten kunta toimii. Perusasiat yksityisen ja julki-sen sektorin talousjohdossa ovat samoja: tavoitteet ja perusprosessit ovat yhteneviä, ja taloudellinen tehokkuus yhä tärkeämpää.
Maankäytön ja kaavoituksen vaatima re-surssimäärä valmistelussa ja päätöksenteossa on yllättänyt. Päätöksenteon nopeus yritys-maailmaan verrattuna on erilainen. Hitaampi tahti ei ole vain huono asia, parhaimmillaan se tarkoittaa laadukkaita päätöksiä
Miten Nokialla menee?Suomen taloushistoriaa ei voi kirjoittaa ilman Nokiaa – se on luonut oman henkensä kaupunkiin. Tällä hetkellä Nokian kaupungin talous on muun maan tavoin epävarmalla pohjalla, mutta ensi vuoden talousarviossa pyritään vähintään nollatulokseen.
Tampereen läheisyys kirittää myös Nokian vetovoimaa. Alueella tehdään paljon yhteistyötä, koska seudullinen hyvä koituu kaikkien kuntien hyödyksi.
Nokian kaupungilla organisaationa on hyvä kehittämisen ilmapiiri.
Mikä nokialaisia tällä hetkellä puhuttaa?Sivistyspalvelujen palveluverkkoselvitys koskettaa monia. Haemme ratkaisuja päivä-kotien ja koulujen palveluverkon kustannus-paineisiin. Muuttovoittokuntana Nokialle on rakennettu lisää päiväkoteja ja kouluja, mutta ongelmana ovat ikääntyvät kiinteistöt.
Esillä ovat myös suunnitelmat keskustan kehittämiseksi. Nokialle kehitetään tiiviimpää kaupunkikeskusta arkkitehtikilpailun avulla.
Mitkä ovat Nokian johtamisen seuraavien vuosien isot linjat?Talouden vakautta parannetaan tehosta-misohjelmalla. Kesällä kaupungin orga-nisaatiossa käytiin yt-neuvottelut ja uusi organisaatiomalli tulee voimaan vuoden-vaihteessa. Ohjelmaan kuuluu muun mu-assa digitaalisten palvelujen kehittäminen ja sähköistäminen sekä hallinnon keventä-minen. Hallituksen normien purkaminen istuu hyvin näihin tavoitteisiin.
Tehostaminen ei tarkoita pelkästään leikkaamista. Panostamme paljon kehit-tämiseen, ideoimiseen ja uusien tapojen löytymiseen. Lannistua ei saa, vaan hyökkäys on paras puolustus.
Mikä on Nokiassa parasta?Nokia on tasaisesti kasvava kaupun-ki. Kasvu tuo liikettä, aktiivisuutta ja elämää. Kaupungissa on vahva eteenpäin menemisen henki, jo-hon päättäjätkin ovat sitoutuneet.
Mikä on Nokian isoin haaste?Verotulojen ja valtionosuuksi-en kehitys sekä tulevaisuuden ennakoimattomuus esimerkiksi sote-ratkaisun osalta. Vaarana olisi se, että jäädään vain odottelemaan. Olemme kuitenkin päättäneet men-nä eteenpäin ja toimia nokialaisten hyvinvoinnin ja edun hyväksi.
Mitä toivot yhteistyöltä Kuntarahoituksen kanssa?Toivon kovaa ammattimaista yhteis-työtä. Olen saanut Kuntarahoitusta neu-voja ja näkemystä lainojen kilpailutuksen yhteydessä ja korkosuojausten osalta. On hienoa, että on kumppani, jolta voi kysyä mielipiteitä ja pyytää neuvoja.
Minua kiinnostaa myös pilottivaiheessa oleva Apollo-järjestelmän lupaama tuki rahoitussalkun kokonaisuuden hallintaan.T
EK
ST
I: S
OIL
I H
EL
MIN
EN
KU
VA
: S
AM
I L
AM
BE
RG
Riitta-Leena Rossi talousjohtaja, Nokia
KUKA? Riitta-Leena RossiKOULUTUS: KTM Jyväskylän yliopistosta, KHT-tilintarkastaja KOTOISIN: Sumiaisista (nykyisin osa Äänekoskea)NYKYINEN KOTIKUNTA: LohjaSYNTYMÄVUOSI: 1962 MOTTO TYÖELÄMÄSSÄ: Anturat ulos! Uusista ideoista pitää olla perillä.
KUNTAVAIKUTTAJA TUTUKSIo 17
KIINTEISTÖLEASINGIN EDELLÄKÄVIJÄHANKE
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalainvestointi on
T3-SAIRAALAHANKE18
Hankkeen myötä käytöstä pois-tettavassa U-sairaalassa olevat toiminnot tullaan pääosin siir-tämään uuteen T3-sairaalaan.
Uudisrakennuksen kokonaisala on noin 54 000 neliömetriä ja sen kokonaiskustannuk-set ovat noin 158 miljoonaa euroa.
Kiinteistöleasingkohteena näin mittava rakennushanke on toistaiseksi Suomessa aivan omassa kokoluokassaan.
Leasing on noussut rahoitusmuodoksi lainan rinnalle ja yleistymässä Suomessa nopeasti.
– Asiakkaat ovat toivoneet uusia rahoi-tusmuotoja. Kuntarahoitus on tarjonnut lea-singia kiinteistöinvestointien rahoitukseen jo monen vuoden ajan, mutta nyt kilpailu on tehnyt leasingista hinnaltaan kilpai-lukykyisen vaihtoehdon lainalle, sanoo Kunta rahoituksen asiakkuuksista vastaava osastonjohtaja Juha-Pekka Ketola.
Yhä useammin uusia rakennushankkeita suunniteltaessa kiinteistöleasing ainakin kartoitetaan yhtenä rahoitusvaihtoehtona. Leasingin vahvuuksia on kustannusten läpi-näkyvyys ja ennakoitavuus.
– Rahoituspäätökset kannattaa eriyttää varsinaisen kohteen kilpailuttamisproses-sista. Kiinteistöleasing mielletään usein elinkaarimallilla rakennettavien kohteiden
TEKSTI : S O I L I H E L M I N E N
KUVA: VA R S I N A I S - S U O M E N S A I R A A N H O I T O P I I R I N T 3 - H A N K E
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T3-sairaalahanke Turussa rahoitetaan kiinteistöleasingilla. Rakennuksen omistaja leasingkauden aikana on Kuntarahoitus ja sopimuskauden jälkeen sairaanhoitopiirillä on kohteeseen lunastusoptio.
rahoitusmalliksi, mutta leasingia voidaan käyttää missä tahansa uudisrakennushank-keessa, Ketola sanoo.
Keino hallita rahoitusriskejäVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kartoitti ennen rahoituksen kilpailutusta erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja niiden markkinoita.
T3-sairaalan rakennushanke jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä ra-kennetaan kansi valtatien ja raideliikenteen päälle ja toisessa varsinainen sairaalaraken-nus. Hankekokonaisuudessa ovat mukana sairaanhoitopiirin lisäksi myös Turun kau-punki ja Liikennevirasto.
– Prosessi leasingtarjouksen hyväksymi-sestä sopimuksen allekirjoittamiseen oli mel-ko pitkä, mutta se johtuu hankkeen komp-leksisuudesta. Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa on ollut erittäin toimivaa – ratkaisua hakevaa ja keskustelevaa, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talousjohtaja Arja Pesonen.
– Leasing on meille tärkeä ja kilpailuky-kyinen rahoitusmuoto. Sairaanhoitopiiri on toteuttanut 2000-luvulla kokonaisuutena mittavaa investointiohjelmaa eikä tässä päätöksessä ole kyse vain yhden hankkeen rahoittamisesta, vaan rahoitussalkun koko-naisuuden hallinnasta. Leasingrahoituksen
käyttäminen pienentää merkittävästi jäl-leenrahoitusriskiämme, Pesonen sanoo.
Alueellisesti merkittävä ja pitkään odotettu hankeSairaanhoitopiirin palvelualueelle T3-hanke on erittäin tärkeä korkeatasoisen sairaanhoidon sekä yliopistosairaalan opetuksen ja tutkimuksen kannalta.
Sairaanhoitopiiri tilojen käyttäjänä johtaa uudisrakennuksen suunnittelua. Siinä lähtökohtana ovat potilaiden tarpeista lähtevät sujuvat hoitoprosessit. Uusissa tiloissa voidaan myös kehittää henkilökun-nan uusia yhteistoiminnan muotoja, käyt-tää henkilökuntaa entistä joustavammin ja saavuttaa mittava tuottavuushyöty.
Uudisrakennukseen sijoittuvat lasten ja nuorten sairaanhoito, naistentautien ja synnytysten hoito, korva-, nenä- ja kurkku-sairauksien sekä suu- ja leukasairauksien hoito sekä kliinisen neurofysiologian pal-veluja, kuvantamista, laboratorionäytteen-ottoa ja lähivälinehuoltoa. Uuden sairaalan toimintatapoihin kuuluu muun muassa perhekeskeinen toimintatapa ja vanhem-pien läsnäolon mahdollistaminen sairaan lapsen hoidossa.
Uudisrakennus on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2020. ◆
DANIEL ERIKSSON puh. 050 5958 422
KARL LINTUKANGASpuh. 050 5771 263
KYSY LISÄÄ KUNTARAHOITUKSEN LEASING RAHOITUKSESTA
19
Pohjoismaiden ykkönen
Tutkimuksessa selvitettiin si-joittajien mielipiteitä pohjois-eurooppalaisista niin kutsutuista SSA-liikkeeseenlaskijoista eli jul-
kisyhteisötaustaisista organisaatioista. Kaikki tutkitut liikkeeseenlaskijat ovat samantyylisiä toimijoita: ne hankkivat markkinoilta varoja kotimaansa julkisen sektorin rahoittamiseen ja niiden toiminnalla on jonkinlainen valtion tai paikallisen julkisen sektorin tuki. Kuntara-hoituksen lisäksi joukossa olivat muun muas-sa ruotsalainen Kommuninvest, norjalainen KBN ja saksalainen KfW.
Kaikkein parhaat arviot sijoittajilta sai saksalainen valtion omistama kehityspankki KfW, mutta Kuntarahoitus jätti tiukassa kisas-sa taakseen muut tutkitut rahoituslaitokset, myös kaikki pohjoismaiset vastinparinsa.
Taustalla halu kehittää omaa toimintaa markkinoiden tarpeeseenProsperan tutkimuksessa on selvitetty välittäjä pankkien mielipiteitä liikkeeseen-laskijoista nyt viiden vuoden ajan.
– Kuntarahoitukselle selvitys antaa arvo-kasta tietoa siitä miten voimme kehittää omaa toimintaamme. Olemme menestyneet hyvin erilaisissa kansainvälisissä kilpailuissa, mutta Prosperan tutkimus antaa meille konkreetti-sempia työkaluja ja yhteistyökumppaneille tilaisuuden antaa myös kriittistä palautetta.
Hyvät tulokset kertovat kuitenkin sen, että olemme keskittyneet oikeisiin asioihin, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta vastaa-va osastonjohtaja Joakim Holmström.
– Tänä vuonna otos oli erilainen kuin aiempina vuosina, sillä nyt mukaan otettiin myös kansainväliset sijoittajat. Kuntara-hoituksen tulokset paranivat silti kaikkien vastaajien joukossa, sekä uusien kontaktien että aiempina vuosinakin mukana olleiden vastaajien, sanoo Senior Research Executi-ve Emelie Alm tutkimuslaitos Prosperasta Tukholmasta.
Sijoittajilta ja välittäjäpankeilta kysytyt arviointikriteerit ovat erilaisia. Sijoittajakyse-lyssä korostuvat liikkeeseenlaskijan joukko-velkakirjojen jälkimarkkinalikviditeettiin, sen sijoittajille tarjoamiin tuotteisiin ja mainee-seen liittyvät kysymykset. Välittäjäpankeilta kysytään lisäksi tarkempia tietoja esimerkiksi viestinnästä ja henkilökunnan osaamisesta.
– Tutkimuksen vastaajat ovat hyvin rehellisiä, koska vastaukset raportoidaan anonyymisti ja koosteena. Haastateltavat ovat kokeneet tutkimuksen hyväksi kanavak-si antaa yhteistyökumppaneille palautetta kehittämistarpeista.
Kaikki tutkitut organisaatiot ovat aiemmin-kin saaneet hyviä arvioita osaamisestaan ja kiinnostavuudestaan sijoituskohteena. Tänä vuonna kaikki tutkitut organisaatiot petrasivat
Kuntarahoitus sijoittui pohjoismaisten kuntasektorin rahoittajien joukossa ykköseksi, kun kansainväliset sijoittajat kertoivat mielipiteensä joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoista.TEKSTI : S O I L I H E L M I N E N KUVAT: SA M I M U H O N E N JA E M I LY DA H L
entisestään tuloksiaan, mutta Kuntarahoituk-sen nousu oli merkittävin, Alm arvioi.
Kuntarahoitus erottuu edukseen, Suomen talousnäkymät arveluttavat– Kuntarahoituksen saamat arviot paranivat kaikilla tutkituilla osa-alueilla, mutta erityi-sesti yhtiön jakaman markkinatiedon laadun, henkilöstön osaamisen ja johdon tavoitetta-vuuden osalta. Kuntarahoituslaiset näyttävät tekevän hienoa työtä, Alm sanoo.
Kuntarahoituksen liitetyt heikkoudet kos-kevat sijoittajille tarjottavan tuotevalikoiman laajuutta ja varainhankintaohjelman kokoa. Tuotteisiin kaivattaisiin erityisesti julkista euro-määräistä liikkeeseenlaskua. Kunta rahoitus on kansainvälisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla keskisuuri toimija, mutta moni sijoittaja arvos-taa vieläkin suurempaa volyymia. Volyymi mah-dollistaa myös laajemman tuotevalikoiman.
– Useimmiten Kuntarahoitukseen liitetty negatiivinen kommentti kuitenkin koski Suomen talouden näkymiä. Vastaajien avoi-missa vastauksissa viitattiin moneen kertaan talouskasvun heikkenemiseen ja esimerkiksi Ukrainan kriisin ja teollisuuden murrok-sen vaikutuksiin. Maan talouteen liittyvistä uhkista huolimatta Kuntarahoitus näyttää pysyneen vahvana vastaajien silmissä, Alm sanoo. ◆
VARAINHANKINTA20
Kuntarahoituksen sijoitus-päällikkö Heli Kärki listasi keskeisiä kriteereitä, joita sijoittajat arvioivat
sijoitus kohteita valitessaan.
RISKI
Monelle institutionaaliselle sijoittajalle matala riski on korkeaa tuottoa tärkeäm-pää. Matalariskisiä kohteita etsittäessä Kuntarahoituksen tapaiset, luotettavat, tunnetut ja ammattitaitoiset julkista sektoria rahoittavat sijoituskohteet ovat erityisen haluttuja.
TUOTTO
Tuotto ja riski kulkevat usein käsi kä-dessä. Kun sijoitustuotot ovat matalalla – kuten tällä hetkellä – tuoton hake-minen vaatii korkeamman luottoriskin kohteita.
SÄÄNTELY
Pankkien sijoituslinjauksia ohjaa kansain välinen regulaatio, mutta kaikilla sijoittajilla on oma sijoituspolitiikka, jossa määritellään esimerkiksi sijoitussalkun jakauma erilaisiin luottoluokituksiin. Sijoituskohteiden on sovittava näihin raameihin.
LIKVIDITEETTI
Sijoittajalle on tärkeää että sijoitukset ovat likvidejä eli ne voidaan tarvittaessa muuttaa nopeasti rahaksi.
EETTISYYS
Sijoituskohteiden eettisyys on noussut nopeasti merkittäväksi kriteeriksi. Erityi-sesti institutionaalisten sijoittajien on yhä yleisemmin voitava osoittaa sijoitustensa olevan sosiaalisesti ja ympäristön kannal-ta vastuullisia.
FAKTAA TUTKIMUKSESTA
PROSPERAN pohjoiseurooppalaisia liikkeeseen laskijoita koskeva mielikuva-tutkimus on tehty vuosittain kesästä 2011 lähtien. Tutkimuksen toimeksiantajana on ollut ruotsalainen Kommuninvest. Tänä vuonna Kuntarahoitus oli ensimmäistä kertaa mukana toisena tilaajana. Aiemmin tutkimus on tehty kansain välisille liik-keeseenlaskujen välittäjäpankeille, mutta tänä vuonna vastaajien kohderyhmää laajennettiin välittäjä pankeista kansain-välisiin sijoittajiin.
Haastattelut tehtiin puhelimitse ja vastaajina oli 20 sijoittajaa ja 23 välittä-jäpankkien yhteyshenkilöä eri puolilta maailmaa. He olivat nimettyjä henkilöitä, jotka vastaavat omassa organisaatios-saan yhteistyöstä eurooppalaisten ns. SSA-liikkeeseenlaskijoiden kanssa, joihin Kuntarahoituskin kuuluu. Kaikki vastaajat siis tuntevat tutkitut organisaatiot hyvin.
Prospera on pitkän historian omaava finanssisektoriin erikoistunut markkina-tutkimusyhtiö, joka tekee sekä räätälöityjä tilaustutkimuksia että laajoja toimialatutki-muksia. Markkinatutkimusten lisäksi yritys tarjoaa johdon konsultointia.
MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIJOITUSKOHTEEN VALINTAAN?
Kunt
arah
oitu
s
BNG
KfW
Kom
mun
ekre
dit
Kom
mun
inve
st
KBN
4,12 4,06 4,00 4,00 3,94 3,885
4
3
2
1Kuntarahoituksen osaaminen nosti suomalaisten asemaa tutkimuksessa, sanoo Emelie Alm Prosperasta.
Ymmärtää markkinoiden vaatimukset
PÄÄOMAMARKKINOILLA kilpailu kansain välisistä sijoittajista on kovaa. Siihen, miten kiinnostavana sijoituskohteena Kuntarahoitus nähdään, vaikuttavat monet asiat joihin yhtiö ei itse voi vaikuttaa, kuten Suomen yleinen talouskehitys tai rakenneuudistusten vaikutukset kuntien verotukseen ja talouteen.
21
S uomessa pitäisi saada julkisraken-tamisen kustannuksia alemmas, ja se tapahtuu vain toimintatapoja kehittämällä. Kempeleen kunta-
päättäjät ovat lähteneet ennakkoluulotto-masti etsimään uusia malleja, kunnanjohtaja Tuomas Lohi sanoo.
Parhaillaan käynnissä oleva, kokonaisuu- käynnissä oleva, kokonaisuu-, kokonaisuu-tena vuonna 2017 valmistuva terveyskeskuk-sen ja sairaalan uudistamishanke toteutetaan leasingrahoituksella ja allianssihankkeena. Hankkeessa uusi sairaala tulee uudisraken-nukseen ja terveyskeskus peruskorjataan, ja samalla keskus laajenee nykyisen sairaalan tiloihin.
Hankkeen uudisrakennusosa on noin seitsemän ja puolen miljoonan euron projekti, joka rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla. Kempeleen kunta mak-saa kiinteistöstä leasingvuokraa Kuntarahoi-tukselle, joka omistaa kohteen. Sopimusaika kestää 20 vuotta, minkä jälkeen kunta voi lunastaa kohteen jäännösarvolla, joka on kol-äännösarvolla, joka on kol-lla, joka on kol-mannes uudisrakennuksen kokonaisarvosta.
Kunnanjohtajan mukaan leasingin valitsemista rahoitusmuodoksi puolsi moni seikka. Kempeleellä on viime vuosina ollut investointipaineita kouluihin ja päiväkotei-
hin sekä uusimpana kunnan elinvoimaisuut-ta kohentavaan yritysalueen moottoritieliit-tymään.
– Meillä ei ole mahdollisuutta toteuttaa sekä terveyskeskus- että tiehanketta tase-lainoina, koska niiden yhteisvaikutus kunnan taseeseen olisi liian iso. Ja tiehanke on pakko rahoittaa lainalla, Lohi sanoo.
– Leasingin avulla teemme tilaa investoin-neille, jotka on joka tapauksessa tehtävä.
Kiinteistön kulut näkyviinLeasing on nykyään edullinen rahoitusvaih-toehto, mikä oli Lohen mukaan yllätys osalle Kempeleen valtuutetuista. Leasingin mer-kittävänä etuna kunnanjohtajana näkee sen, että Kempeleen maksamat leasingvuokrat tu-levat käyttötalousmenoihin. Se tekee tervey-denhoidon palvelutuotannon kustannukset entistä läpinäkyvämmiksi, kun palveluiden kiinteistökulut ovat selvästi esillä.
– Kiinteistön käyttäjien kiinnostus kiinteistön kuluja kohtaan todennäköisesti kasvaa, Lohi arvioi.
Lohen mukaan myös avoinna oleva sote-uudistus osaltaan vaikutti leasing-rahoituksen valitsemiseen. Kempeleessä mietittiin, kannattaako kunnan investoida
ASIAKASCASE a Kempele
terveyskeskuksenuusiksi TEKSTI : H A S S E H Ä R KÖ N E N
KUVAT: S A M I L A M B E R G
Oulun naapurissa sijaitsevan Kempeleen terveyskeskus- ja sairaalahanke toteutuu leasingrahoitteisella allianssimallilla. Uusi yhdistelmä vaatii opettelua, mutta tuo onnistuessaan huomattavia etuja.
Kempele ajatteli
22
Allianssihanke seisoo tai kaatuu vuoropuhelun toimimisen myötä, sanoo kunnanjohtaja Tuomas Lohi.
23
terveyskeskukseen, jonka palvelut eivät välttämättä enää ole kunnan hallussa 2020-luvulla. Jos hanke olisi rahoitettu taselainalla ja palveluiden järjestämisvastuu myöhemmin siirtyisi, kiinteistö jäisi rasitta-maan Kempeleen tasetta pitkälle tulevaisuu-teen.
– Leasingin kautta meillä on valmis vuokrasopimus siirrettäväksi kolmannelle osapuolelle, jos siirto jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi, Lohi sanoo.
Kunnanjohtajan mielestä terveyden-hoidon asiakasvolyymi, uudet tilat ja niissä käytetyt tehokkaat toimintamallit vähentävät riskiä Kempeleen terveyskeskuksen lakkaut-tamisesta, vaikka jatkossa vastuu palveluista olisi jollain muulla osapuolella kuin kunnalla.
Allianssi vaatii keskusteluaKuntarahoitus saa Lohelta kiitosta riittävän pitkän leasingsopimuksen tarjoamisesta sekä sopimuksen kulujen läpinäkyvyydes-tä. Lohi pitää Kuntarahoitusta turvallisena yhteistyötahona, kun kunta haluaa käyttää hankkeidensa rahoituksessa uusia rahoitus-muotoja.
Kempeleen hankkeesta tekee ainutlaa-tuisen leasingrahoituksen yhdistyminen suunnittelun ja rakentamisen allianssimal-liin. Yhdistelmä on Suomessa uusi, ja se voi tarjota kunnille mahdollisuuksia kokonais-taloudellisesti edullisiin ratkaisuihin.
Allianssimallissa suunnittelu- ja kehitys-vaiheessa ovat mukana arkkitehti, tilojen käyttäjät sekä rakentaja. Punaisena lankana on alusta asti tuoda erilaiset ideat ja näke-mykset samaan pöytään, jolloin kaikkien osapuolten osaaminen saadaan hyödynnet-tyä. Lohen mukaan allianssimalli luo pohjan uusille innovaatioille.
– Suunnittelupöytään tulee yksi kokonaan uusi näkökulma eli rakentajan näkemys. Rakentajalla on paras tieto uusimmista käy-tännön ratkaisuista, Lohi sanoo.
– Tavoitteena on saada aikaan laadultaan ja hinnaltaan kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman hyvä lopputulos.
Allianssihankkeessa suunnittelu- ja kehitysvaiheeseen käytetään merkittävästi enemmän aikaa kuin perinteisessä urakka-kuin perinteisessä urakka-
mallissa. Allianssin työ perustuu osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön, ja päätökset tehdään yhdessä.
Lohen mukaan allianssihanke seisoo tai kaatuu vuoropuhelun toimimisen myötä. Kehitysvaiheen pitää olla riittävän pitkä ja selvästi aikataulutettu, jotta mahdolliset ongelmat ja yllätykset ehditään ratkaista hallitusti.
Yhteiset hyödyt ja riskitKempeleen terveyskeskuksen ja sairaalan tavoitekustannusarvio on kokonaisuutena 14,7 miljoonaa euroa. Kun suunnitteluvai-heessa pää- ja aliurakoitsijat laskivat tehtyjen suunnitelmien pohjalta kustannusarvionsa, loppusumma ylittikin tavoitehinnan selvästi. Silloin allianssin osapuolet miettivät yhdessä, miten kustannukset saadaan tavoitehinnan puitteisiin. Ratkaisu löytyi vaikka aikataulu oli tiukka.
– Rakentajana olevan Lemminkäisen porkkanana sopimuksessa on se, että ta-voitekustannuksesta saatava säästö jaetaan tasan kunnan ja rakentajan välillä. Kunta maksaa rakentajalle bonuksena 50 prosenttia syntyneestä säästöstä samalla kun kunta itse hyötyy matalammiksi jääneistä kustannuk-sista, Tuomas Lohi kertoo.
Allianssissa osapuolet siis jakavat hankkeen hyödyt ja riskit, ja Lohen mukaan malli perustuu hyvin paljon luottamukseen. Eri osapuolten on aidosti oltava mukana yhteistyössä.
– Jos allianssimalli toimii ensimmäisissä hankkeissa, se varmasti yleistyy Suomen kunnissa, Lohi arvioi. ◆
Avoinna oleva sote-uudistus
osaltaan vaikutti leasingrahoituksen
valitsemiseen.
35-VUOTIAALLA TUOMAS LOHELLA on takanaan jo pitkä ura kunnallisissa johto-tehtävissä. Hän on työskennellyt kaksi ja puoli vuotta Kempeleen kunnanjohta-jana, ja sitä ennen viisi vuotta Tyrnävän johdossa. Kunnanjohtajapestejä edelsi työskentely sivistysjohtajana Tyrnävällä ja lukion rehtorina Muhoksella.
Lohen johtamisote on rento mutta määrätietoinen. Hänen mukaansa johtaja ei voi luistaa vaikeidenkaan päätösten tekemisestä, mutta organisaation rento ilmapiiri antaa johtajalle liikkumatilaa. Nuoruudesta on Lohen mukaan ollut hyötyä johtajaksi kasvamisessa.
– Olen yleensä ollut työyhteisön nuorin jäsen, ja sen vuoksi olen esimie-henä nojautunut organisaation tietoihin ja osaamiseen. Vastuuta ja valtaa jakava johtamistyylini on syntynyt sitä kautta, hän sanoo.
Tuomas Lohi on väitellyt Suomen nuorimpana historian tohtoriksi. Hän oli 23-vuotias väitellessään presidentti Kekkosen ja lehdistön suhteista. ◆
Nuori mutta kokenut kuntajohtaja
24
LEASINGIN JA ALLIANS-
SIMALLIN yhdistelmä on sopimusteknisesti erilainen
kuin Kuntarahoituksen aikaisemmat kiinteistö leasingin
toteutukset. Kempeleen hankkeessa tarvittiin sopimusosaamisen ja juridiikan asiantuntijoita. Kuntarahoituksen rahoi-tuspäällikkö Daniel Eriksson kertoo, että leasingin ja allianssi mallin yhdistäminen tarkoitti Kuntarahoitukselle ja Kempeleelle uuden opettelua.
Kasvua Oulun imussa17 000 ASUKKAAN KEMPELE on menestynyt hyvin kasvukeskus Oulun kyljessä. Oulun kes-kustasta vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä sijaitseva Kempele on logistisesti lois-tavassa paikassa niin asumisen kuin yritystoi-minnan suhteen. Kunnan läpi kulkevat valtatie 4 ja päärata.
Ensi vuonna yhteydet paranevat entises-tään, kun pääradan kaikki Oulun-junat alkavat pysähtyä Kempeleessä. Asemahanke liittyy vuonna 2017 valmistuvaan Seinäjoki –Oulu-ra-dan perusparannukseen. Aseman kustannuk-siin osallistuvat Kempeleen kunta, Liikenne-virasto ja VR. ◆
– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun leasingrahoituksemme yhdistyy allianssihank-keeseen. Panostimme hankkeeseen paljon ja se on kantanut hedelmää, Eriksson sanoo.
Leasing- ja allianssisopimusten yhteen-sovittaminen vaati paljon työtä, koska mitään valmista standardisopimusta tällaisiin tapauk-siin ei ollut olemassa.
– Kempeleen allianssihanke on hyvä esimerkki siitä, että hankkeiden erilaiset toteutusmuodot eivät sulje pois leasingia rahoitusvaihtoehtona, Eriksson sanoo. ◆
Huomio sopimuksiin
25
Ongelmanratkaisu kiehtoo numerovelhoa
Jaakko Juntusen ura Kuntarahoituksessa alkoi kesätyönte-kijänä treasury-osastolla vuonna 2008.
– Tiesin Kuntarahoituksesta entuudestaan vain Kunta-obligaatiot, joita tuohon aikaan mainostettiin näkyvästi.
Talo vaikutti kuitenkin mukavalta: ilmapiiri oli hyvä, esimies luotti alaistensa osaamiseen ja kesätyöntekijäkin sai työssään vastuuta.
Seuraavana vuonna Juntunen palasi taloon. Kvantitatiivista rahoitusta käsittelevä gradu oli vielä kesken,
mutta kesätyöntekijän pesti vaihtui vakituiseen analyytikon paik-kaan toiminnan riskejä analysoivassa middle officessa.
Finanssikriisi korosti middlen roolia – Finanssikriisin jälkimainingeissa oli otollinen aika tulla töihin tälle osastolle, koska silloin toimintaa alettiin entistä määrä tietoisemmin kehittää. Kriisi toi middlen toimintaan uu-sia vaatimuksia. Kehittämistarpeita oli paljon, mutta tavoitteet olivat selkeitä.
Aiemmin middle office oli keskittynyt enemmänkin seuraa-maan toimintaa takautuvasti esimerkiksi kuukauden vaihteessa.
– Meidän tehtävänämme on ollut kehittää middlelle aktii-visempi, tiiviimmin koko yhtiön liiketoimintaa ohjaava rooli, Juntunen kertoo.
Tavallista työpäivää ei ole. Osastolla tehdään jonkin verran kuukausittaista raportointia, mutta painopiste on tulevan enna-koinnissa.
Juntusen vastuulla on paljon projektiluontoista työtä, esi-merkiksi likviditeetin mallinnusta tai johdon tarpeisiin tehtyjä analyysejä.
Middlen toiminta on muuttunut myös Kuntarahoituksen organisaation kasvaessa ja prosessien tiukentuessa.
– Seitsemän vuotta sitten työtä sai tehdä rauhallisemmassa tahdissa, nyt kiirettä on enemmän.
Yhä enemmän aikaa menee palavereihin ja projektiryhmien työhön osallistumiseen. Middle on avainasemassa esimerkiksi
luottoriskien arviointityössä ja osallistuu liiketoimintakriittisten tietojärjestelmien kehittämisprojekteihin.
Kallion sykkeestä hevostilan omistajaksi– Riskienhallinta on analyyttista ja perustuu ongelmanratkai-suun. Se on kiinnostavin työtehtävä jonka tiedän. Työ on miele-kästä, koska sen tulokset vaikuttavat päätöksentekoon. Minulle ei olisi motivoivaa tuottaa raportteja vain seurannan ilosta tai valvonta viranomaisten vaatimuksesta.
Juntuselle jatkuva uuden oppiminen on tärkeää, ja siihen riskien hallinta tarjoaa mahdollisuuden.
– Teoreettisen pohjan työhön sain tietenkin koulussa, siellä rakentui pohja matemaattisille malleille. Työn käytäntöä ei kuitenkaan voi oppia opiskelemalla: sen, miten teorioita oikeasti sovelletaan, oppii vasta työelämässä. Kerran saavutettu perusta ei myöskään riitä, vaan osaaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä.
Juntunen seuraa jatkuvasti alan uusinta kirjallisuutta, josta hän päivittää teoreettisen viitekehyksen osaamistaan.
Viime vuodet Juntunen on työskennellyt middlessä työnjoh-dollisena esimiehenä.
– Olen erittäin tyytyväinen saamiini kehittymismahdollisuuk-siin. Myös uusille taloon tuleville työntekijöille on tärkeää, että tarjolla on etenemispolkuja, hän sanoo.
– Kuntarahoituksessa pystyy vaikuttamaan osaamisensa ja työnsä kehittämiseen: kehitysideoihin suhtaudutaan myönteisesti. Uuden kehittämistä arvostetaan ja siihen saa käyttää myös aikaa.
Mikä työssä lopulta on kaikkein parasta?– Työkaverit ja oikeanlaiset työtehtävät. Meillä on tosi hyvä ilma-piiri ja työpaikalle on kiva tulla.
Etäisyyttä vaativaan työhön Juntunen saa heti kotiin siirtyes-sään. Muutama vuosi sitten hän muutti vaimoineen urbaanista Kalliosta Siuntioon, missä pariskuntaa odottaa kotiin kaksi koiraa ja kaksi hevosta.
– Vaimon hevoset olivat syy muuttoon. Siuntiossa ne saatiin laiduntamaan omalle pihalle. ◆
Kuntarahoituksessa Risk Managerina työskentelevä 32-vuotias Jaakko Juntunen kaivaa numeromassasta tietoa, jolla ohjataan yhtiön toimintaa.
TYÖN ÄÄRESSÄ H Jaakko Juntunen26
TEKSTI : S O I L I H E L M I N E N KUVA: S A M I L A M B E R G
KUKA?Jaakko Juntunen•Syntynyt: 1983
•Opiskellut: Rahoitusta ja laskenta tointa Turun kauppa-korkeakoulussa
•Harrastukset: Tennis, sulkapallo, golf, kitaransoitto, penkkiurheilu
MIDDLE OFFICE SEURAA JA HALLITSEE RISKEJÄ
Middle office on kriittisen tärkeä, mutta melko vähän tunnettu tehtä-väalue finanssitalojen toiminnassa. Middle officen roolina on toimia liiketoiminnasta riippumattomana ris-kienhallinnan toimintona, joka vastaa erilaisten riskien seuraamisesta ja hallinnasta.
Finanssialan liiketoimintaan liittyvien riskien kirjo on laaja, ja middle office -tiimiltä vaaditaan vahvaa osaamista, jotta se pystyy aidosti ymmärtämään riskit ja niiden vaikutukset.
Middle officen työtehtäviin kuuluu esimerkiksi taseen kehityksen ja rahoitusinstrumenttien arvostuk-sen mallinnusta, vastapuoliriskien analysointia, riskilimiittien seurantaa, operatiivisten riskien ja prosessien arviointia, johdannaisten vakuus-hallintaa ja raportointia johdon ja regulaattorien tarpeisiin.
Kuntarahoituksen middlessä näitä tehtäviä hoitaa kuuden hengen tehonyrkki.
27
YHTEISKUNTAVASTUU
Lapsi tarvitsee kuuntelevan aikuisen
Y ksinäisyys, ulkopuolisuuden tunne ja kiusaaminen ovat lasten ja nuorten elämässä yleisiä ja ahdistavia kokemuk-
sia. Usein aikuiset eivät huomaa tai puutu asiaan. Nuorilla on huoli myös siitä, mitä tapahtuu, jos asiasta kertoo jollekin.
MLL:n Auttavien puhelimien päällik-kö Tatjana Pajamäki kertoo, että pienet alakoululaiset soittavat Lasten ja nuorten puhelimeen iltapäivisin kertoakseen kuu-lumisiaan. Esimurrosikäisillä voi olla huolia omaan kehitykseen ja ulkonäköön liittyvis-sä asioista. Ahdistunut nuori voi kertoa, että perheessä on fyysistä väkivaltaa.
TEKSTI : M A R J A M A R T I K A I N E N KUVAT: I S T O C K P H O T O
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa, netissä ja chatissa lapsi tai nuori saa jutella luotettavan aikuisen kanssa mistä asiasta tahansa. Viime vuosina aiheet ovat vakavoituneet.
28
Tatjana Pajamäki
vastaa MLL:n Auttavien
puhelimien toiminnasta.
– Yhteydenotoista kuuluva vakava ma-sennus ja itsetuhoiset ajatukset ovat viiden vuoden aikana kaksinkertaistuneet. Nuoret, jotka voivat kaikkein huonoimmin, eivät löydä väyliä apuun, Pajamäki sanoo.
Yhteydenottojen määrä kasvaa Puhelinnumero 116 111 on yleiseurooppa-lainen lasten ja nuorten palveleva puhelin. Siihen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset, jotka päivystävät pienryhmissä ammattilai-sen tukemana. Suomessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puheli-meen tulleet soitot ohjautuvat Helsingissä, Jy-väskylässä ja Oulussa toimiville päivystäjille.
Yhteydenotoista kerättyjen tietojen pohjalta Mannerheimin Lastensuojeluliitto ottaa kantaa, tuo kuuluviin lasten ja nuorten ääntä ja kouluttaa parempaan kohtaami-seen. Nuorilla voi olla ympärillään monta ammattilaista, joille omaa ongelmaa ei saa sanotuksi. Koulussa toimivalle vastaanotol-le ei mennä, jos kaikki näkevät.
– Yllättävän moni ei tiedä, mitä koulu-kuraattori tai -psykologi tekee. Lapsille ja nuorille on selitettävä asioita kertomalla esimerkkejä. Titteli ei ole tärkeää vaan se, että aikuinen on lämmin ja kiinnostunut, Pajamäki sanoo.
Lasten ja nuorten puhelimessa ja nettipalveluissa yhteydenottoihin vastaava aikuinen ei kasvata vaan pyrkii löytämään asioita pintaa syvemmältä. Pienestä heitosta alkanut keskustelu voi vaihtua
AVOINNA JOKA PÄIVÄ
• MLL:n Lasten ja nuorten puhelin on toiminut jo 35 vuotta.
• Suurin osa soittajista on 12–14-vuotiaita.
• Puhelin- ja nettipalvelujen päivystäjinä toimii 250 vapaaehtoista.
• Viime vuonna pystyttiin vastaanottamaan noin 30 000 yhteydenottoa. Lasten ja nuorten puhelin: 161 111 Nuortennetin kirjepalvelu: www.mll.fi/nuortennetti.
nopeasti vakavaksi. Vitsailut ovat nuorille tapa hakea yhteyttä, eikä aikuinen saa ottaa niitä itseensä.
– Seksuaalisuuteen liittyvät ronskitkin jutut. Joku saattaa huutaa ärtymystään, mutta annamme kiireetöntä aikaa. Huo-limattomasta kohtaamisesta ei ole hyötyä vaan nuori kokee helposti tulevansa torju-tuksi, Pajamäki sanoo.
Lasten ja nuorten palveleva puhelin ja chat ovat auki joka päivä ja kaikkiin nettikirjeisiin vastataan henkilökohtaisesti. Yhteydenottojen tulva on valtava. Puhe-luja tulee jatkuvasti enemmän kuin mihin voidaan vastata.
Pajamäkeä huolestuttaa se, että palvelu-ruuhkasta ei aina pääse tarpeeksi nopeasti läpi.
– Päivystyksemme toimii nykyisin tosi tiukilla. Vaikka erilaisia palveluita on tarjolla, lapset ja nuoret haluavat meille, koska täällä saa rajoittamatta puhua kaikista asioista.
– Yksinäisyys on iso ongelma. Lapsi tarvitsee kokemuksia jakavia aikuisia tunteakseen, että hänen asiansa ovat merki-tyksellisiä. Suomessa pitäisi miettiä koulu-päivän kokonaisuutta. Harrastustoiminta iltapäivällä lyhyen koulupäivän jälkeen tukisi lapsia, Pajamäki sanoo. ◆
Kuntarahoitus lahjoitti tänä vuonna joululahjavarat Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimen toiminnan tukemiseen.
Kuva
: Cam
illa
Hei
kkilä
29
Kuntarahoitus Apollo™ vastaa kasvavaan tiedontarpeeseen
Apollo-palvelua on kehitetty yhteistyössä seitsemän pilotti asiakkaan kanssa. Apollon toiminnallisuuksien kehitys jatkuu palvelun lanseerauksen jälkeenkin
asiakkailta saadun palautteen mukaan.Yksi kehittämisvaiheeseen osallistuneista asiakkaista oli
Oulun kaupunki. Rahoituspäällikkö Veli-Matti Keloneva kokee, että Apollo vastaa kaupungin tarpeisiin.
Oululle on erityisen tärkeää hallita paremmin konsernin kokonaisvelan tilannetta.
– Oulullakin on käytössä paljon kalliita järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Apollo tarjoaa tähän ratkaisun. Sen myötä myös keskusteluyhteys Kuntarahoituksen kanssa on syventynyt – saan sparrausta jota olen kaivannut, Keloneva sanoo.
Aito pitkäjänteinen palvelukehitys yhdessä asiakkaiden kanssa, kuntien tarpeiden huomioiminen palvelun kehityk-sessä ja palvelun hinnoittelun pitäminen kohtuullisena ovat Kelonevan Kuntarahoitukselle esittämän jatkotoivomuslistan kärjessä. ◆
Apollon raportointi- ja analyysitoiminnot ovat selkeitä ja helppokäyttöisiä.
Kuntarahoituksen uusi palvelu rahoitussalkun hallinnointiin ja analysointiin siirrettiin pilottivaiheesta tuotantoympäristöön marraskuun lopussa.
MIKÄ APOLLO?
Apollo on helppokäyttöinen, tietoturvallinen pilvipalvelu joka ei vaadi asennuksia.
Ominaisuudet
• Kaikki rahoitussopimukset yhdessä palvelussa
• Markkinainformaatio
• Rahoitussalkun analysointi ja vaihtoehtoisten ratkaisujen simulointi
• Elinkaaren hallinta ja raportointi
• Konsernitason rahoitussopimusten hallinnointi
Lisätietoja Apollosta saat asiakkuuspäällikkö Jukka Leppäseltä, [email protected] tai puh. 050 5910 934.
APOLLO30
Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/huomisentekijat
2. Merkitse numerosarja 553421.
3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn
klikkaamalla lähetä-painiketta.
Arvottava palkinto on noin 400 euron
arvoinen Apple Watch -älykello.
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden lukijapalkinnon iPhone 6 plus -puhelimen voitti Lakimiesuutiset-lehden lukija Liisa Litzen-Linna Haapavedeltä.
Kerro mielipiteesi lehdestä ja
osallistu arvontaan.
Kuntarahoitus Oyj
Tunnus: 500652800003 VASTAUS LÄHETYS
Vastaan-ottaja maksaa postimaksun☐Haluan tilata Kuntarahoituksen sähköisen uutiskirjeen
☐Haluan tilata asiakaslehden☐Haluan Kuntarahoituksen Viikkokatsauksen maanantaisin
sähköpostiini☐Haluan tilata Inspiran sähköisen uutiskirjeen☐Haluan, että Kuntarahoituksesta otetaan minuun yhteyttä☐Haluan että Inspirasta otetaan minuun yhteyttä☐Osoitetietoni ovat muuttuneet
Palautetta tai yhteydenottopyynnön lisätietoja:
Nimi :
Osoite :
Sähköposti :
Postinumero : Postitmp.:
Puhelin :
Palvelukortti
Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos.
Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen
yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.
Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään
pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on
Kuntien takauskeskuksen takaus.
Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman
sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa.
Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat
yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen
tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi
päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.
Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut
Inspira Oy.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
g PALVELUKORTTI
4/2015
KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI
Maahanmuuton mahdollisuudet kunnille
Hämeenkyrö uudistaa palvelu-rakennettaan
Kempele ajatteliterveyskeskuksen uusiksi
Kuntien
toiveet uudelle
vuodelle?
Lue kysely
sivulta 10.
4/2015
KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI
Maahanmuuton mahdollisuudet kunnille
Hämeenkyrö uudistaa palvelu-rakennettaan
Kempele ajatteliterveyskeskuksen
Kempele ajatteliterveyskeskuksen
Kempele ajatteliuusiksiterveyskeskuksen uusiksiterveyskeskuksen
Kuntien
toiveet uudelle
vuodelle?
Lue kysely
sivulta 10.
31
Tänä vuonna lahjoitimme joululahjavarat Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimen toiminnan tukemiseen.
Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme hyvää joulua ja onnea alkavalle vuodelle 2016
Kura_joulutervervehdys_PAINO.indd 1 03/11/15 16:05
