HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA2.1

Hoitotyönkliinisetopettajat:

Haapa ToniEckardt MargitKoota ElinaKukkonen PiaPohjamies NettaRuuskanen Susanna

2

SISÄLLYS

LUKIJALLE .................................................................................................. 5

SANASTO .................................................................................................... 7

1. OPPIMINEN JA OHJAUS ....................................................................... 9

1.1. Oppiminen käsitteenä ......................................................................... 9

1.2. Oppimisnäkemykset ......................................................................... 10

1.3. Reflektion merkitys oppimiselle .......................................................... 13

1.4. Itseohjautuvuuden merkitys oppimiselle .............................................. 14

1.5. Oppimistyylit ja erilaiset oppijat ......................................................... 15

1.6. Esimerkkejä opetus- ja ohjausmenetelmistä......................................... 19

1.7. Terveysalan tutkinnot osana suomalaista koulutusjärjestelmää ............... 22

2. OPPIMISYMPÄRISTÖ .......................................................................... 28

2.1. Potilas osana opiskelijan oppimista ..................................................... 28

2.2. Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä ............................................... 28

2.3. Mobiililaitteet oppimisen tukena harjoittelussa ...................................... 30

2.4. Ohjaussuhde ................................................................................... 31

3. OPISKELIJAOHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN .......................................... 35

3.1. Opiskelijaohjauksen resurssit............................................................. 35

3.2. Opiskelijan ohjausprosessi ................................................................ 37

3.2.1. Harjoittelupaikan hakeminen ...............................................................................................37

3.2.2. Opiskelijan perehdytys .........................................................................................................38

3.2.3. Oppimistavoitteiden asettaminen ........................................................................................41

3.2.4. Ohjauskeskustelut ...............................................................................................................45

3.2.5. Palautteen antaminen .........................................................................................................46

3.2.6. Opiskelijan arvioiminen harjoittelun aikana .........................................................................51

3.3. Haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet ................................................. 54

3.3.1. Harjoitteluyksiköstä johtuvat haasteet .................................................................................55

3.3.2. Opiskelijasta johtuvat haasteet ............................................................................................56

3.3.3. Ohjaajana toimiminen haasteellisissa opiskelijaohjaustilanteissa .........................................56

3.4. Monikulttuurinen ohjaus ................................................................... 57

3.5. Yleiset harjoitteluun liittyvät periaatteet .............................................. 62

3.6. Harjoittelusopimukset ja laskutus ....................................................... 72

3.7. Opiskelijaohjaukseen liittyvistä asioista tiedottaminen ........................... 75

4. OPISKELIJAOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN ............................................ 79

4.1. Opiskelijaohjauksen laadun arviointi ................................................... 79

4.2. Opiskelijaohjaajana kehittyminen ....................................................... 80

3

4.3. Opinnäytetyöt ja projektityöt HUS:ssa ................................................ 83

FAQ - usein esitetyt kysymykset opiskelijaohjauksesta ............................... 85

LÄHTEET .................................................................................................... 89

4

LIITTEET

Liite 1. Esimerkki merkityksellisten tapahtumien tekniikasta

Liite 2. Esimerkki käsitekartasta

Liite 3. Ohje tapausesimerkin rakentamisesta

Liite 4. Esimerkki oppimispäiväkirjan ohjeistuksesta opiskelijalle

Liite 5. Kansainvälisen vaihto-opiskelijan ohjausprosessi HUS:ssa

Liite 6. Johtajaylilääkärin ohje 6/2014

Liite 7. Ohjaajan muistilista

Liite 8. Tehtäviä opiskelijoille harjoittelun ajalle

Liite 9. HUS-periaatteet Jobiili-ilmoituksen sisällöstä

Liite 10. Ohje opiskelijalle CV:n laadintaan harjoittelupaikan hakemista varten

Liite 11. Esimerkki Tervetuloa-kirjeen sisällöstä

Liite 12. Esimerkki opiskelijan perehdytyskortista

Liite 13. Ohjaajan muistilista kirjallisen arvioinnin koostamiseen

Liite 14. Toimintamalli vuokaaviona harjoittelun haasteellisiin tilanteisiin

Liite 15. Toimintaohje opiskelijaan kohdistuvan häirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle

Liite 16. Toimintaohje koskien päihtynyttä opiskelijaa harjoittelussa

Liite 17. Esimerkki varhaisen tuen keskustelun kirjaamislomakkeesta

Liite 18. Johtajaylilääkärin ohje 2/2018 ja Liite 2

Liite 19. Terveydenhuollon opiskelija potilaan hoidon dokumentoijana harjoittelujaksolla

Liite 20. Johtajaylilääkärin ohje 2/2017

Liite 21. Toimintaohje koskien opiskelijan biologisia altistumisia

Liite 22. Toimintaohje koskien opiskelijan tapaturmaa harjoittelun aikana

Liite 23. Esimerkki HUS Harjoittelulaskutuksen liitteen täytöstä

Liite 24. CLES-saatekirje opiskelijalle

Liite 25. Johtajaylilääkärin ohje 2/2015

4

LUKIJALLE

Opiskelijan osaamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta onnistunut har-

joittelu on merkityksellinen. Terveysalan opiskelijoiden harjoittelun ohjauksen

toteuttaminen ja sen kehittäminen ovat oleellinen osa kaikkien terveydenhuol-

lon toimintaympäristöjen toimintaa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopii-

rissä (HUS) hoitotyön toteutusta, johtamista, rakenteita ja toivottuja tuloksia

kuvataan hoitotyön ammatillisessa toimintamallissa. Tämä noudattaa mag-

neettisairaala-mallia, jossa keskeisintä on potilashoidon hyvät tulokset ja niihin

pyritään osaavan henkilökunnan avulla. Opiskelijaohjauksella on tässä merkit-

tävä rooli. Laadukkaan opiskelijaohjauksen avulla varmistetaan tulevien hoito-

työntekijöiden osaaminen ja toisaalta vahvistetaan HUS:n vetovoimaisuutta

työnantajana. [1, 2, 3.]

Käsikirjan tarkoituksena on tuoda työvälineitä opiskelijaohjaukseen. Käsikirjan

tavoitteena on yhtenäistää opiskelijoiden ohjauskäytänteitä HUS-alueella ja si-

ten parantaa ohjauksen laatua ja opiskelijan oppimista harjoittelun aikana. Kä-

sikirjan sisältö perustuu näyttöön perustuvaan tietoon opiskelijaohjauksesta

sekä kansallisiin suosituksiin ja ohjeistuksiin. Tämä HUS opiskelijaohjauksen

käsikirja on tarkoitettu kaikkiin HUS:n harjoitteluyksiköihin, joissa ohjataan

terveysalan opiskelijoita. Käsikirjaa voivat käyttää kaikki opiskelijaohjaukseen

osallistuvat.

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjan ensimmäinen versio julkaistiin vuonna

2014. Käsikirjan käyttöä HUS:ssa arvioitiin kesällä 2016 ja saatujen tulosten

perusteella käynnistettiin käsikirjan päivittäminen. Tämä uudistettu HUS opis-

kelijaohjauksen käsikirja 2.0 on toimitettu sähköisessä muodossa, jolloin se on

helposti kaikkien saatavilla ja toisaalta sitä voidaan jatkuvasti päivittää toimin-

nan muuttuessa. Uutena asiasisältönä käsikirjaan on lisätty mm. tietoa oppimi-

sesta ja ohjaamisesta, terveysalan tutkinnoista Suomessa, monikulttuurisesta

ohjauksesta ja haasteellisista opiskelijaohjaustilanteista. Lisäksi toimintaohjeita

5

ja harjoittelun periaatteita on päivitetty. Ohjaajilta saadun palautteen perus-

teella käsikirjaan lisättiin usein esitetyt kysymykset (FAQ) auttamaan käytän-

nön ohjaustilanteiden ratkaisemisessa. Toivomme tämän käsikirjan uudistetun

version palvelevan entistä paremmin opiskelijaohjauksen toteuttamista ja ke-

hittämistä.

Opitaan yhdessä ja toisiltamme!

Helsingissä 16.8.2017

Käsikirjan päivittäjät:

Haapa ToniHalme KirsiKoota Elina

Kukkonen PiaLaaksonen Timo

Patanen HeliPohjamies Netta

Ruuskanen Susanna

Päivitys 2.1.-versioon 21.5.2018 Patanen Heli

7

SANASTO

CVCurriculum vitae eli ansioluettelo on opiskelijan harjoittelupaikkahakemukseenliitettävä luettelo opiskelijan aikaisemmista harjoittelupaikoista, työpaikoista, tutkin-noista ja kursseista tms.

HarjoitteluAmmattitaitoa edistävä harjoittelu (AMK) ja työssäoppiminen (II-aste).

HarjoitteluyksikköKaikki HUS:n toimintayksiköt, joissa toteutetaan opiskelijaohjausta.

ItsearviointiOpiskelijan oma arvio itsestään, omasta osaamisestaan ja oppimisprosessistaan.

ItseohjautuvuusOpiskelijan kyky ohjata omaa oppimistaan, joka edellyttää tietoisuutta ja vastuuta omasta op-pimisestaan. Itseohjautuvuus on kulttuurisidonnaista. Se kehittyy prosessinomaisesti ja siihenvaikuttavat mm. opiskelijan motivaatio ja opeteltava asia.

Näyttöön perustuva toimintaParhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä esimerkiksi opiskelijaohjauk-sessa.

OhjaajaLaillistettu tai nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö tai osastosihteeri, joka ohjaaopiskelijaa harjoitteluyksikössä.

OhjausOpiskelijan ja ohjaajan vuorovaikutussuhde, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa.Ohjauksella pyritään aina laajentamaan ymmärrystä ohjauksen kohteena olevasta asiasta.Tässä käsikirjassa ohjauksella tarkoitetaan myös laajemmin koko opiskelijaohjausta.

OhjausosaaminenOhjaaja osaa käyttää erilaisia opetus- ja ohjausmenetelmiä tavoitteellisesti huomioiden opiske-lijan yksilölliset oppimistarpeet ja –tavat, jotka tukevat opiskelijan oppimisprosessia.

OpettajaOppilaitoksessa toimiva harjoittelun ohjaava opettaja, jolla on opettajalta vaadittava ylempikorkeakoulututkinto, oman opetusalan sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto, kolmen vuo-den työkokemus sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pedagogiset opinnot.

OpetussuunnitelmaSuunnitelma opetuksen tavoitteista, sisällöistä, menetelmistä ja arviointikeinoista.

OpiskelijaSosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa (apuvälineteknikko (AMK), bioanalyy-tikko (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), geronomi (AMK), hammasteknikko(AMK), jalkaterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), kätilö (AMK), naprapaatti (AMK),optometristi (AMK), osteopaatti (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), suuhygie-nisti (AMK), terveydenhoitaja (AMK), toimintaterapeutti (AMK)) tai sosiaali- ja terveysalan pe-rustutkintoa (lähihoitaja) suorittava henkilö.

8

OpiskelijavastaavaLaillistettu tai nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö tai osastosihteeri, jonka vas-tuualueena harjoitteluyksikössä on opiskelijaohjaus.

OppilaitosAmmattikorkeakoulu tai II asteen oppilaitos.

OppiminenOppiminen on muutosta opiskelijan tiedoissa, taidoissa, arvoissa, asenteissa ja ajattelussa.Oppimisella pyritään siihen, että opiskelija pystyy toimimaan ympäristössä paremmin.

OppimisympäristöFyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden muodostama kokonaisuus, jossa opiskelu jaoppiminen tapahtuvat (esimerkiksi harjoitteluyksikkö).

OsastonhoitajaLaillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka toimii harjoitteluyksikön esimiehenä, jollaon kokonaisvastuu yksikkönsä opiskelijaohjauksesta.

PotilasTerveyden- tai sairaanhoitopalveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena oleva henkilö.

PedagogiikkaKasvatukselliset periaatteet siitä, kuinka opetusta tai ohjausta järjestään.

ReflektioOmien tunteiden, odotusten ja ajatusten tunnistamista, ilmaisua ja käsittelyä. Reflektiossa opi-tut asiat liitetään laajempaan asiayhteyteen ja niitä peilataan aiempiin kokemuksiin ja ajatuk-siin.

SWOT-analyysiNelikenttämenetelmä, jota käytetään oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa jakehittämisessä. Sen avulla tehdään näkyväksi vahvuudet (strenghts), heikkoudet (weaknes-ses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threats).

9

1. OPPIMINEN JA OHJAUS

1.1. Oppiminen käsitteenä

Oppimista lähestytään toisaalta oppijan omana tiedonrakenteluna, toisaalta

opiskelijan osallistumisena käytännön toimintaan. Keskeistä on se, että opiske-

lija nähdään aktiivisena omaa oppimistaan ja oppimisprosessiaan ohjaavana

toimijana. Opiskelija ei ole vain tiedon vastaanottaja, vaan hänen oppimisensa

on sidoksissa toimintaympäristöön ja sen tarjoamiin kokemuksiin samalla kun

oppiminen on riippuvaista hänen omasta toiminnastaan. [98, 99.]

Jokainen opiskelija tulee harjoitteluun omista lähtökohdistaan; aiempi osaami-

nen, oppimistarpeet ja oppimisen keinot vaihtelevat ja määrittävät osaltaan

oppimisprosessia. Vaikka opiskelijan ajatellaan olevan vastuussa omasta oppi-

misestaan, ohjaajan on tärkeä olla tietoinen opiskelijan oppimisprosessista,

jotta hän voi omalla ohjaustoiminnallaan tukea sitä. Käsitykset siitä, mitä ja

miten pitäisi oppia, mikä on oppijan rooli sekä mikä on opetuksen ja ohjauksen

merkitys, tulee aina huomioida. Koska käsitys oppimisesta vaikuttaa ohjaami-

seen, on ohjaajan hyvä pysähtyä pohtimaan omia lähtökohtaoletuksiaan: onko

opiskelija passiivinen tiedon vastaanottaja vai nähdäänkö opiskelijan oppimi-

nen yhteisenä tiedonrakenteluna, jossa tiedon jakaminen ja asioiden yhdessä

pohtiminen korostuvat. [100, 98, 99.]

Oppimisen käsite voidaan ymmärtää monin eri tavoin ja sitä kuvataan usein

muistamisena, ymmärtämisenä sekä laajimmillaan muuttumisena. Ohjauksen

avulla ohjaaja tukee opiskelijan oppimisprosessia ja siten vaikuttaa opiskelijan

oppimiseen. Ohjauksen toteuttamiseen ohjaaja tarvitsee tietoa eri oppimisnä-

kemyksistä, oppimistyyleistä ja erilaisista oppijoista. Ohjaaja voi ohjaukses-

saan käyttää erilaisia opetus- ja ohjausmenetelmiä riippuen opetettavasta asi-

asta sekä opiskelijan lähtökohdista. [4,5,6.]

10

1.2. Oppimisnäkemykset

Oppimiskäsitys on jokaisen ihmisen henkilökohtainen käsitys oppimisesta. Op-

pimisnäkemyksellä tarkoitetaan laajemmin tutkimukseen pohjautuvaa tieteel-

listä teoriaa, jonka avulla selitetään oppimista. [5, 6.]

Oppimisnäkemyksissä (teorioissa) kuvataan opetuksen prosessin toimijoina

opettajaa sekä oppijaa. Seuraavassa sovelletaan oppimisnäkemyksiä harjoitte-

luyksikköön, jossa nämä toimijat ovat ohjaaja ja opiskelija.

Oppimiseen vaikuttavat oppimiskäsitysten ja opetustyylin lisäksi ohjaajan käsi-

tykset oppimisesta ja ohjaamisesta. Oppimisnäkemysten pääsuuntauksia edus-

tavat behavioristinen, kognitiivinen, konstruktivistinen ja kokemuksellinen op-

pimisnäkemys. Niitä voidaan luokitella taustalla olevan teorian mukaan, mutta

myös tiedon käsittelytavan perusteella yksilön tai yhteisön näkökulmasta. [5,

6.] Erilaiset oppimisnäkemykset toimivat ohjaajan työvälineenä ohjaamisessa.

Ohjauksen taustalla oleva oppimisnäkemys on aina tilanne- ja ympäristösidon-

nainen.

11

Behaviorismi

Behavioristisen oppimisnäkemyksen mukaan opiskelija on tiedon passiivinen

vastaanottaja eli hänen roolinsa on olla ohjauksen kohteena. Oppimisprosessi

alkaa opiskelijan saamasta ulkoisesta ärsykkeestä. Ohjaajan rooli on aktiivinen

ja tavoitteena on siirtää tietoa pienissä osissa opiskelijalle. Ohjaus etenee

osista kokonaisuuksiin ja perustuu vahvasti opiskelijan muistiin ja ulkoa opet-

teluun, ei tiedon sovellettavuuteen. Ohjausta suunniteltaessa oletetaan, että

opiskelijoiden lähtökohdat ovat tasavertaiset. [7, 100.]

Kognitivismi

Kognitiivisen oppimisnäkemyksen mukaan opiskelija on aktiivinen ja tavoitteel-

linen tiedon vastaanottaja, käsittelijä, tuottaja ja tulkitsija. Opiskelija oppii uu-

sia asioita liittämällä ne olemassa oleviin tietoihinsa ja taitoihinsa. Kognitiivi-

sissa oppimisnäkemyksissä pyritään kuvaamaan, millä tavoin opiskelija käsit-

telee tiedollista ainesta. Oppiminen nähdään yksilöllisenä tapahtumana, jossa

opiskelija ja opittava asia ovat vuorovaikutuksessa. Tällöin tiedon prosessointi

on merkittävämpi kuin tulos. Ohjaajan rooli on määrittää oppimisen suuntavii-

vat ja ohjata opiskelijan omaehtoista oppimista. [9, 7, 6.]

Konstruktivismi

Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on sidoksissa yksi-

lön ympäristöön ja tilanteeseen. Oppiminen liittyy aina toimintaan, jota ohjaa-

vat tarpeet, aikeet ja odotukset. Oppiminen on opiskelijan aktiivista älyllistä

toimintaa, jossa hän tulkitsee havaintojaan aikaisemman tietonsa ja kokemus-

tensa pohjalta. Uutta tietoa omaksutaan aiemmin opittua käyttämällä. Oppimi-

sen kriteerit määrittelevät tavoitteen, mutta oppimista säätelee opiskelija itse.

Konstruktivismissa ohjaajan rooli on tukea ja ohjata opiskelija uusien tietora-

kenteiden muodostamisessa. [7, 6.] Konstruktivismissa nähdään tiedon ym-

12

märtäminen vastakohtana behaviorismin ulkoa opettelemiselle. Konstruktivisti-

seen oppimisnäkemykseen sisältyy useita oppimisen näkökulmia, joissa on

merkityksellistä sosiaalinen vuorovaikutus sekä opiskelijan oma aktiivinen rooli

tiedon muodostamisessa. [8.]

Kokemuksellinen oppiminen

Kokemuksellisessa oppimisessa lähtökohtana on, että opiskelijan tiedot ja tai-

dot kehittyvät toiminnan ja tekemisen kautta. Voidaan ajatella, että toimin-

taympäristö haastaa opiskelijan toimimaan ja tekemään. Oppiminen alkaa

omakohtaisesta kokemuksesta, jolloin opiskelija alkaa pohtia toimintaansa ja

kokemaansa. Opiskelija pyrkii myös systematisoimaan ja ymmärtämään koke-

maansa, sekä liittämään sen aiemmin oppimaansa käytännölliseen tai teoreet-

tiseen kehykseen. Oppimiseen vaikuttavat useat oppijan omat ajattelu- ja tie-

donkäsittelyn prosessit: muistaminen, oppimisen keinot, tiedonkäsittelyn tapa,

aiemmat oppimiskokemukset ja reflektio. Oppimiseen vaikuttavat myös tun-

teet ja sillä, oppiiko opiskelija omasta halusta vai pakosta, on merkitystä oppi-

mistulosten kannalta. Oppimisen kannalta keskeistä on, että opiskelija pystyy

antamaan merkityksen omalle oppimiskokemukselleen. [100, 101, 98, 99.]

Vinkkejä ohjaajalle oppimisnäkemyksistä:

ü Pohdi, miten sinä ajattelet oppimisen tapahtuvan? Mikä on sinunoppimiskäsityksesi?

ü Muista, että oppimisnäkemykset vaikuttavat kaikkeen oppimiseen jaopettamiseen/ohjaamiseen!

ü Vältä ”tiedon kaatamista” opiskelijalle, sen sijaan auta häntä oivaltamaankeskeiset potilaan hoitoon liittyvät tekijät.

13

1.3. Reflektion merkitys oppimiselle

Reflektio on sitä, että opitut asiat liitetään laajempaan asiayhteyteen ja niitä

peilataan aiempiin kokemuksiin ja ajatuksiin. Keskeistä on se, että opiskelija

pohtii tietoisesti oppimiskokemuksiaan ja pyrkii ymmärtämään niitä. Kokemus-

ten analysoinnin lisäksi teoriatiedon yhdistäminen käytäntöön mahdollistuu.

Reflektio kohdistuu kokemuksiin, tunteisiin ja oppimisen sisältöön. [102, 103,

104, 105].

Reflektio vaatii käynnistyäkseen kokemuksen, joka pakottaa yksilön pohti-

maan. Tällaisena toimii parhaiten jokin monimutkainen tilanne, esimerkiksi

opiskelijan kokemus epäonnistumisesta. Reflektiota tapahtuu toiminnan aikana

ja sen jälkeen. Reflektiota tapahtuu myös silloin, kun ihminen haluaa pohtia,

miten voisi valmistautua tuleviin tapahtumiin tai miten voisi toimia jatkossa.

Reflektio voi siis käynnistyä kokemuksen kanssa eriaikaisesti. [104, 106.]

Reflektiotaidot ovat yksilön kykyä säädellä omaa oppimistaan ja tietämistään,

jolloin hän tunnistaa joustavasti oman osaamisensa ja tietämisensä rajat. Tällä

puolestaan on vahva yhteys osaamisen kehittymiseen. Opiskelijan osaaminen

vahvistuu, kun hän hakee eri näkökulmia kokemukseen, puntaroi eri vaihtoeh-

tojen välillä ja perustelee ajatuksiaan teoriatiedolla. [102.] Taito reflektoida on

yksilöstä riippuvaista ja vaatii opiskelijan motivaatiota. Kaikki eivät ole taipu-

vaisia tai halukkaita reflektioon [104]. Reflektiotaito ei rajoitu pelkästään tut-

kinnon suorittamiseen ja ohjattuun harjoitteluun, vaan sen merkitys on suuri

myös valmistumisen jälkeen; reflektio auttaa ammattilaisiakin tarkkailemaan

omaa toimintaansa, kehittymään ammatillisesti ja arvioimaan omaa ammatti-

taitoaan. [107, 105.]

Harjoittelussa ohjaajan kanssa käydyt ohjauskeskustelut ja opiskelijan itsearvi-

ointi ovat ensiarvoisia reflektiokyvyn kehittymisessä. Sen perustana on ohjaa-

jan ja opiskelijan välille kehittynyt luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Oh-

14

jaajan kannattaakin tietoisesti kiinnittää huomiota reflektiota tukevien keskus-

telujen käymiseen ja luottamuksellisen suhteen solmimiseen opiskelijan

kanssa. [108.] Reflektiota vahvistaa myös oppimispäiväkirjan kirjoittaminen

sekä vertaiskeskustelut opiskelijakollegojen kanssa [109].

1.4. Itseohjautuvuuden merkitys oppimiselle

Itseohjautuvuudella tarkoitetaan yksilön kykyä ohjata omaa oppimistaan ja ot-

taa vastuuta siitä. Itseohjautuvuus on edellytys, että opiskelija saa valmiuksia

Vinkkejä ohjaajalle reflektiosta:

ü Ota huomioon, että asiantuntijaksi ei voi kehittyä ilman reflektiota!

ü Muista, että reflektointiin tarvitaan aikaa, joten suunnittele ajankäyttöohjauksessa.

ü Hyödynnä erilaisia malleja reflektiokeskustelun toteuttamisessa. Löydätniistä esimerkin liitteestä 1.

15

toimia ammatissaan. Lisäksi itseohjautuvuus luo pohjan elinikäiselle oppimi-

selle, joka auttaa häntä kehittymään ammatissaan myöhemminkin. [110,

111.] Vaikka itseohjautuvuudessa korostuu opiskelijan oma toiminta, ei itseoh-

jautuvuus ole yksin tekemistä, vaan se vaatii opiskelijan ja ohjaajan aktiivista

vuorovaikutusta harjoittelun tavoitteista ja oppimisen päämääristä. Itseohjau-

tuvuuden kehittyminen on nähtävissä mm. siinä, että opiskelija osaa suunni-

tella omaa oppimistaan ja ohjata omaa oppimisprosessiaan tavoitteellisesti.

Hän osaa myös arvioida omaa toimintaansa ja tavoitteiden saavuttamista.

[111, 112.]

Ohjaajan tehtävänä on tukea opiskelijan itseohjautuvuutta harjoittelussa. Var-

sinkin opiskelun alkuvaiheessa opiskelija kaipaa ohjaajan apua harjoittelun op-

pimismahdollisuuksien ja toiminnan kokonaisuuden oivaltamisessa. Ohjauskes-

kustelut ovat keskeisessä roolissa itseohjautuvuuden vahvistumisessa, varsin-

kin jos opiskelija kohtaa haasteellisia tilanteita tai hänen osaamisensa ei ole

riittävää. Itseohjautuvuutta tukevat opiskelijan ohjaajalta saama jatkuva pa-

laute, taitojen harjoittelu ja vaatimus suunnitella ja perustella omaa toimin-

taansa. [110, 111.]

1.5. Oppimistyylit ja erilaiset oppijat

Oppimistyyli on tapa, jolla hankitaan ja käsitellään tietoa helpoimmin ja mie-

luiten. Se määrittelee miten opittavaa asiaa lähestytään tai jäsennetään

omassa opiskelussa. Jokaisella opiskelijalla on yksilöllinen oppimistyyli, joka

Vinkkejä ohjaajalle itseohjautuvuudesta:

ü Tiedosta, että itseohjautuva opiskelija hakeutuu oppimistilanteisiin saavut-taakseen asetetut harjoittelun tavoitteet.

ü Vahvista opiskelijan itseohjautuvuutta antamalla aikaa, tilaa ja palautettaopiskelijalle.

ü Muista, että opiskelijan jättäminen yksin tilanteisiin ei ole itseohjautuvuudentukemista.

16

kehittyy koko eliniän, lapsuudesta aikuisuuteen. Se muokkautuu erilaisissa op-

pimistilanteissa ja -ympäristöissä. Oppimistyylien tunnistamisesta, soveltami-

sesta ja yhdistämisestä on hyötyä sekä ohjaajalle että opiskelijalle. Ohjaajan

olisi hyvä kysyä ohjaustilanteita suunnitellessaan, mikä on opiskelijalle ominai-

sin oppimistyyli. [10, 7.] Erityisesti opintojen alkuvaiheessa opiskelija tarvitsee

ohjausta tiedonkäsittelytaidoissa sekä oppimisstrategioiden hallinnassa [11].

Oppimistyylejä kuvataan eri tavoilla ja käsitteillä: mm. toimintatavan (Aktivisti,

Pragmaatikko, Teoreetikko, Pohdiskelija) ja aistihavaintoihin perustuvan VAKT-

mallin (Visuaalinen, Auditiivinen, Kinesteettinen, Taktiilinen) mukaan. Taulu-

koihin 1 ja 2 on tiivistetty se, miten oppimistyyli näkyy opiskelijan toiminnassa

ja mikä oppimistyylien mukaista oppimista edistää.

17

Taulukko 1. Oppijan oppimistyyli toimintatavan mukaan[Mukaillen 7, 12.]

Oppimistyyli Opiskelijan toimintakäytännössä

Vinkki ohjaajalle

Aktivistiaktiivinenosallistuja

Oppii parhaiten ollessaan yhtäaikaa mukana monessa lyhyessäja nopeatempoisessa toimin-nassa.

Aktivistin oppimista edis-tää, kun hänellä on mah-dollisuus osallistua usei-siin erilaisiin oppimistilan-teisiin harjoittelun aikana.

Pragmaatikkokäytännöntoteuttaja

Oppii parhaiten saadessaan vä-littömästi mahdollisuuden sovel-taa oppimaansa käytäntöön. Op-pii parhaiten työtä tekemällä.

Pragmaatikko haluaa pal-jon käytännön tehtäviä,joita hän saa koittaa itseohjatusti.

Teoreetikkolooginenajattelija

Oppii parhaiten silloin, kun oppi-mistilanteessa on mahdollistakysellä ja kokeilla. Omaa hyvätteoreettiset tiedot ja voi tarvitaohjaajan tukea teorian ja käy-tännön yhdistämisessä.

Teoreetikko kaipaa mah-dollisuuksia teoriatiedonlukemiseen ennen käy-tännön tekemistä ja kes-kustelua ohjaajan kanssahänen oppimisestaan.

Pohdiskelijaharkitsevatarkkailija

Oppii parhaiten ajattelemalla en-nen toimintaa ja tarkkailemallasekä analysoimalla.

Pohdiskelija tarvitsee ai-kaa valmistautua tekeilläolevaan asiaan esim. oh-jeistusten lukemisenkautta.

Taulukko 2. Oppijan oppimistyyli aistihavaintojen mukaan[Mukaillen 10, 6.]

Aistihavaintojenmukainenoppimistyyli

Opiskelijan toiminta käytännössä

Visuaalinen

näköaistin avulla oppiva ”Näytä minulle...”

Auditiivinen

kuuloaistin avulla oppiva ”Kerro minulle...”

Kinesteettinen

liikeaistin avulla oppiva ”Anna minä kokeilen...”

Taktiilinen

tuntoaistin avulla oppiva ”Anna minä tunnustelen...”

18

Ohjaajan olisi hyvä myös miettiä omaa oppimistaan ja ohjaustyyliään, koska

ohjaaja ohjaa oppijaa oman oppimistavan ja ohjaustyylinsä kautta. Esimerkiksi

teoreettinen ohjaaja saattaa laittaa käytännönläheisen opiskelijan lukemaan

kirjallisuutta, vaikka tämä oppisi paremmin tekemällä. Ohjaustyyli tulee siis

olla opiskelijalähtöinen ja tukea opiskelijan tapaa oppia.

Erilainen oppija voi olla kuka tahansa. Tyypillistä erilaiselle oppijalle on erilai-

nen tapa opiskella tai hahmottaa oppimista. Hänellä voi olla haasteita sekä

opintojen suorittamisessa että arkielämässä. Haasteet voivat olla fyysisiä,

psyykkisiä tai sosiaalis-kulttuurisia ja ne voivat johtaa opintojen viivästymiseen

tai jopa koulutuksen keskeyttämiseen. Opiskelija yleensä tunnistaa itse oppi-

misen haasteensa, mutta ohjaajan on vaikea niitä nähdä. [13.] Esimerkiksi lu-

kihäiriöstä kärsivä opiskelija saattaa tarvita ohjaajalta monipuolisesti eri oh-

jausmenetelmien käyttöä ja asioiden toistoa [14]. Muita oppimista haastavia

tekijöitä ovat esimerkiksi opiskelijan jännittäminen, motivaation puute tai uu-

pumus. Lisäksi oppimiseen vaikuttavat vahvasti oppimisympäristö, -kulttuuri

sekä perhesuhteet. [13.]

Harjoitteluun voi kuulua erilaisia haasteita, jotka voivat estää opiskelijan osaa-

misen kehittymistä. Opiskelija voi kokea harjoittelun aloittamisen ahdistavaksi

ja stressaavaksi. [15.] Uusi harjoitteluyksikkö ja harjoittelun aikaiset uudet op-

pimistilanteet voivat aiheuttaa opiskelijalle epävarmuutta, joka voi heijastua

hänen toiminnassaan. Erityisen kuormittaviksi asioiksi opiskelija saattaa kokea

vuorovaikutuksen potilaan ja omaisten kanssa, kuolevan potilaan kohtaamisen

ja kliinisten taitojen oppimisen. Opiskelijan henkilökohtaiset asiat voivat vai-

kuttaa hänen jaksamiseensa, joita ovat esimerkiksi työ-, opiskelu- ja sosiaali-

sen elämän yhteensovittaminen sekä taloudelliset haasteet. [16, 17.]

Ohjaajan tulee huomioida opiskelijan ohjauksessa osaamisen kehittymistä es-

tävät tekijät. Hänen tulee omalla toiminnallaan tukea ja edistää opiskelijan

osaamisen kehittymistä [17]. Ohjaaja toimii roolimallina opiskelijalle [18, 19,

20]. Hänen tehtävänään on järjestää opiskelijalle oppimistilanteita ja antaa

19

riittävästi aikaa tietojen ja kliinisten taitojen oppimiselle [21, 22]. Ohjaajan hy-

vät vuorovaikutustaidot ja ystävällinen asenne opiskelijaa kohtaan luovat tur-

vallisen ilmapiirin opiskelijan osaamisen kehittymiselle. Harjoittelun edetessä

opiskelijan itseohjautuvuuden tukeminen on keskeistä. [21, 20.]

1.6. Esimerkkejä opetus- ja ohjausmenetelmistä

Ohjauksessa ohjaaja voi hyödyntää eri opetus- ja ohjausmenetelmiä. Seuraa-

vassa esitellään neljä menetelmää, joita voidaan käyttää ohjauksen tukena

harjoitteluyksiköissä.

Vinkkejä ohjaajalle oppimistyyleistä ja erilaisista oppijoista:

ü Muista, että oppimistyyli on yksilöllinen.

ü Tiedosta oma oppimistyylisi!

ü Kysy opiskelijaltasi miten hän oppii parhaiten ja suunnittele ohjausta senpohjalta.

20

Käsitekartta

Käsitekartalla tarkoitetaan graafista tiedon esittämismenetelmää, jota käyte-

tään tietyn aihepiirin tietorakenteen tai teeman kuvailuun [6, 23]. Käsitekartta

ei vie paljon tilaa eikä vaadi erikoisia oppimisympäristöjä [24]. Käsitekartassa

keskeisin asia tai teema sijoitetaan paperin keskelle; keskuksesta piirretään

puumaisesti siihen liittyviä tekijöitä. Käsitekarttojen on todettu auttavan asia-

kokonaisuuksien ymmärtämistä. [25, 6, 23.] Esimerkiksi harjoittelun alussa

opiskelijaa voidaan pyytää tekemään käsitekartta jostain harjoitteluyksikön

keskeisestä toimintakäytännöstä. Harjoittelun lopulla opiskelijaa pyydetään

täydentämään karttaa oppimansa perusteella. Käsitekartta voi näin olla osa ar-

viointia [26, 6]. Liitteessä 2 on esimerkki käsitekartasta.

Merkityksellisten tapahtumien tekniikka

Merkityksellisten tapahtumien tekniikka (MTT) sopii terveysalan opiskelijoiden

ohjaukseen harjoittelussa. Menetelmää voidaan verrata valokuvan ottamiseen.

Merkityksellisessä tekniikassa opiskelija tai opiskelijaryhmä kertoo tai kirjoittaa

tapahtumasta, joka on vaikuttanut tai koskettanut heitä opiskelun aikana. Ta-

pausten reflektoinnissa voi tulla esille hyvinkin henkilökohtaisia ja herkkiä ai-

heita. Menetelmä vaati ohjaajalta ohjaus- ja ihmissuhdetaitoja. [27, 6.] Merki-

tyksellisten tapahtumien tekniikkaa voidaan yhdistää myös muihin opetusme-

netelmiin. Esimerkiksi oppimispäiväkirjatapahtumat voidaan reflektoida merki-

tyksellisten tapahtumien tekniikkaa avuksi käyttäen. [28, 29, 30, 31.] Liit-

teessä 1 on esimerkki merkityksellisten tapahtumien tekniikasta.

Tapausesimerkki

Tapausesimerkkeihin perustuva opetus on yksi ongelmalähtöisen oppimisen

muoto, jossa tosielämän tilannetta simuloidaan ajattelun avulla. Opetusmene-

telmänä se sijoittuu ajattelutaitoon ja tekemällä oppimiseen liittyvien menetel-

mien välimaastoon. Parhaiten se soveltuu opiskelijalle, joilla on kyky hahmot-

21

taa tapaus mielessään ja käsitellä sitä kuin reaalimaailman tapahtumaa. Ta-

pausesimerkissä ohjaaja antaa opiskelijalle tapauksen, jota opiskelija alkaa

purkaa itsenäisesti tehden siitä johtopäätöksiä ja yleistyksiä. Tapaukset voivat

olla kertomuksia, malleja, kuvauksia, ratkaisuja ja sovelluksia. Opiskelija työs-

tää esimerkkitapausta hyödyntäen aiempaa osaamistaan sekä tarvittaessa etsii

uutta tietoa. [6, 32.] Tapausten yhteydessä opiskelijalle voidaan antaa kysy-

myksiä, joihin hän etsii vastauksia [33, 6]. Oppikirjat ja artikkelit sisältävät

valmiita potilastapauksia, joita voidaan hyödyntää [33].

Menetelmänä tapausesimerkin on esitetty kehittävän kokonaisuuksien ymmär-

tämiseen, tiedon soveltamiseen, käytännön ongelmanratkaisuun, eri ratkaisu-

vaihtoehtojen arviointiin ja optimaalisen ratkaisuvaihtoehdon valintaan liittyviä

kykyjä [34, 33, 6]. Menetelmän vahvuutena on, että se antaa opiskelijalle kiin-

nekohdan, johon etsiä tietoa ja muokata olemassa olevaa osaamistaan. Ta-

paukset toimivat hyvänä testialustana jo opittujen asioiden soveltamiseen ja

siten ne tukevat opiskelijan soveltamistaitojen kehittymistä sekä päätöksente-

kokykyä. [35, 6.] Liitteessä 3 on ohje tapausesimerkin rakentamiseen.

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja on opiskelijan kirjoittama asiakirja. Se voi sisältää opittuja

asioita, heränneitä kysymyksiä, suunnitelmia, ongelmakohtia ja pohdintaa.

Keskeistä oppimispäiväkirjassa on opiskelijan oma reflektoiminen ja syvällinen

omaa oppimista koskeva pohdinta. Oppimispäiväkirjassa opiskelija työstää ja

kirjoittaa omia ajatuksiaan, jotka saattavat selventää niitä syventäen oppi-

mista. Oppimispäiväkirjan tarkoitus on jäsentää opiskelijan oppimista ja sen

kehittymistä. [23.] Oppimispäiväkirjan on todettu auttavan opiskelijaa yhdistä-

mään teoriaa käytäntöön, tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan

sekä yhdistämään uusia ideoita ja käsitteitä aiemmin opittuun [36]. Oppimis-

päiväkirja tarjoaa opiskelijalle myös mahdollisuuden purkaa harjoittelun aikana

kokemiaan tunteita ja auttaa ymmärtämään omia reaktioitaan [28]. Opiskeli-

jan oppimista ja kirjoittamista voidaan ohjata kysymysten avulla [37] ja näin

22

ollen oppimispäiväkirja mahdollistaa reflektoinnin ohjaajan kanssa. Liitteessä 4

on esimerkki oppimispäiväkirjan ohjeistuksesta opiskelijalle.

Ohjauksella on useita ulottuvuuksia. On hyvä löytää tasapaino opiskelijan

omien ratkaisujen löytämisen ja ohjaajan antaman suoran neuvon välillä. Oh-

jaajan oman ohjaustyylin mukauttaminen opiskelijan oppimisen tapoihin sekä

osaamistarpeisiin on tärkeää. Tämä ei tarkoita sitä, että tekisi opiskelijan puo-

lesta, vaan sitä, että ohjaaja mahdollistaa opiskelijan oman ajattelun aktivoitu-

misen ja kehittymisen. Ohjaaja voi auttaa opiskelijaa jäsentämään ja syventä-

mään ymmärrystään esittämällä kysymyksiä tai neuvoa opiskelijaa yksityis-

kohtaisestikin työtehtävän opettelussa. Neuvominen ei tarkoita aina suoran

vastauksen antamista. Ohjaaja voi myös pyytää opiskelijaa pohtimaan ratkai-

suvaihtoehtoja ja kertoo oman vaihtoehtonsa vasta sitten. [113.]

1.7. Terveysalan tutkinnot osana suomalaista koulutusjärjestel-mää

Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin, jotka ovat perus-

opetus, toisen asteen koulutus sekä korkea-asteen koulutus (Kuvio 1). Ter-

veysalan koulutusta tarjotaan toisella asteella ja korkea-asteella ja näiden kou-

lutusten tutkintoihin liittyviä harjoitteluja voidaan suorittaa HUS:ssa. [67, 114,

115]. Opiskelijaohjauksen näkökulmasta ohjaajalla olisi hyvä olla käsitys ter-

veysalan tutkinnoista osana koulutusjärjestelmää, sillä harjoitteluun tulevan

opiskelijan oppimispolun ymmärtäminen on keskeistä ohjauksen suunnittelun

ja toteuttamisen näkökulmasta.

Vinkkejä ohjaajalle opetus- ja ohjausmenetelmistä:

ü Kokeile rohkeasti eri opetusmenetelmien käyttöä opiskelijaohjauksessa!

ü Eri opetusmenetelmiä voi myös yhdistää ja käyttää samanaikaisesti.

ü Laadi yksikköösi kuvauksia esitettyjen opetusmenetelmien käytöstä!(kts. liitteet 1-4)

23

Kuvio 1. Suomen koulutusjärjestelmän rakenne [mukaillen 116.]

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulusta ohjaa Opetushallitus laatimalla opetussuunnitelman pe-

rusteet, jonka pohjalta oppilaitos rakentaa oppilaitoskohtaisen opetussuunni-

telman. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne koostuu perus-, ammatti- ja

erikoisammattitutkinnoista. Tutkintorakenteet esitetään kuvioissa 2 ja 3. Nämä

tutkinnot antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin.

[Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998, 117.]

PERUSOPETUS(peruskoulut: luokat 1-9 (sekä mahdollinen lisäopetus 10-luokka))

Ylioppilastutkinnot(lukiot)

Ammatilliset tutkinnot

Alemmat korkeakoulututkinnot(yliopistot)

Ammattikorkeakoulututkinnot(ammattikorkeakoulut)

Ylemmät korkeakoulututkinnot(yliopistot)

Ylemmät ammattikorkeakoulu-tutkinnot

(ammattikorkeakoulut)

TohtorintutkinnotLisensiaatin tutkinnot

(yliopistot)

Työkokemus 3 vuotta

Ammatilliset tutkinnot

Perus-tutkinnot

Ammatti-tutkinnot

Erikois-ammatti-tutkinnot

(Ammatilliset oppilaitokset, aikuisoppi-laitokset ja oppisopimuskoulutus)

KORKEA-ASTEEN

KOULUTUS

TOISEN ASTEENKOULUTUS

24

Ammatillinen perustutkinto on tarkoitettu peruskoulun suorittaneille, sen

laajuus on 180 osaamispistettä, joka muodostuu ammatillisen tutkinnon osista

(135 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja va-

paasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Koulutuksen keksi-

määräinen kesto on kolme vuotta. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vä-

hintään 30 osaamispistettä harjoittelua eri tutkinnon osissa. Ammattitaitovaati-

musten saavuttaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä harjoittelun

yhteydessä. Ammattiosaamisen näytön vastaanottamiseen ei tarvita erillistä

koulusta ja sen voi ottaa vastaan opiskelijalle nimetty ohjaaja. [117.]

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on suunnattu henkilöille, joilla on

työkokemusta tai jotka ovat suorittaneet vähintään toisen asteen tutkinnon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen yhteydessä puhutaan näyttötutkin-

noista, jotka suoritetaan työpaikoilla osoittamalla ammattitaito tutkintotilai-

suuksissa. Tähän voi sisältyä edeltävä harjoittelu, jonka tarkoituksena on val-

mentaa opiskelijaa tutkintotilaisuuteen. Ennen tutkintotilaisuutta opiskelija kir-

joittaa henkilökohtaisen tutkintotilaisuuden suunnitelman (hensu), jossa näkyy

ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkintotilaisuutta

varten nimetään erillinen työelämäarvioija, jolla pitää olla tähän erillinen kou-

lutus ja joka ei voi toimia opiskelijan harjoittelun ohjaajana. Tutkintotilaisuus

käydään ns. kolmikantana, jossa paikalla ovat oppilaitoksen opettaja, työelä-

mäarvioija sekä työnantajan edustaja. Erikoisammattitutkinnossa on osoitet-

tava vaativampien työtehtävien hallintaa ja syvällistä osaamista, jollakin am-

matin erikoisalueella. [117.]

25

Kuvio 2. Toisen asteen ammatilliset tutkinnot: perustutkinnot[mukaillen 115.]

Kuvio 3. Toisen asteen ammatilliset tutkinnot: ammatti- ja erikoisam-mattitutkinnot [mukaillen 115.]

Sosiaali- ja terveys-alan perustutkinto*,lähihoitajaosaamisalat:- ensihoito- jalkojenhoito- kuntoutus- lasten ja nuortenhoito ja kasvatus- mielenterveys- japäihdetyö- sairaanhoito- jahuolenpito- suun terveyden-hoito- vammaistyö- vanhustyö- asiakaspalvelu jatietohallinta

Terveysalan ammat-titutkinnot:- Sosiaali- ja terveys-alan perustutkinnonem.*osaamisalat sekä

- jalkojenhoito- kipsausala- obduktio-preparat-tori

Sosiaali- ja ter-veysalojen yhteisetammattitutkinnot:- kehitysvamma-ala- päihdetyö

Terveysalan erikois-ammatti-tutkinnot:- kipsimestari- psykiatrinen hoito

Sosiaali- ja ter-veysalojen yhteiseterikoisammatti-tut-kinnot:- kehitysvamma-ala- näkövammais-taito-jen ohjaaja- puhevammaistentulkki- työvalmennus- vanhustyö

26

Korkea-asteen koulutus

Korkeakoulutusta ohjaa opetus- ja kulttuuriministeriö mm. lainsäädännön kei-

noin. Korkeakouluille ei ole erikseen määriteltyjä yhteisiä opetussuunnitelmien

perusteita, vaan jokainen korkeakoulu tekee oman opetussuunnitelmansa.

[Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 118, 114, 115]. Valtakunnallisesti ammat-

tikorkeakoulut tekevät keskenään yhteistyötä ja tästä esimerkkinä on Sairaan-

hoitajakoulutuksen tulevaisuus-hanke, jossa on määritelty tarvittavaa amma-

tillista osaamista ja keskeisiä sisältöjä [119, 118].

Terveysalan ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 210–270 opintopistettä

ja koulutus kestää kokopäiväopintoina keskimäärin 3.5–4.5 vuotta. Ensihoita-

jan, kätilön ja terveydenhoitajan (AMK) tutkintoihin sisältyy sairaanhoitajan

tutkinto (210 opintopistettä). Terveysalan ammattikorkeakoulu opintoja voi-

daan opiskella suomen-, ruotsin tai englanninkielellä ja tutkinnot on listattu ku-

viossa 4. [114.]

Ammattikorkeakoulututkintojen rakenne muodostuu perus- ja ammattiopin-

noista, vapaasti valittavista opinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoitte-

lusta sekä opinnäytetyöstä. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena

on perehdyttää opiskelijaa ohjatusti erityisesti ammattiopintojen keskeisiin

käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Terveysalalla ammattitaitoa edistävän harjoittelun laajuus on vähintään kol-

masosa koulutuksen pituudesta. [67.]

Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen ammattitaitoa voi syventää suoritta-

malla ammatilliset erikoistumisopinnot, ylemmän ammattikorkeakoulututkin-

non tai muita ammattikorkeakouluissa aikuiskoulutuksena tarjottavia opintoja.

Avoimissa ammattikorkeakouluissa (ei tutkintoon johtava koulutus) voi suorit-

27

taa teoriaopintoja sekä ammattitaitoa edistävää harjoittelua. [114.] Huomioita-

vaa kuitenkin on, että HUS:ssa voi suorittaa harjoittelua vain tutkintoon johta-

vassa koulutuksessa oleva opiskelija.

Kuvio 4. Ammattikorkeakoulututkinnot [mukaillen 67.]

Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi HUS:ssa voi harjoitella myös kansainvälisiä

vaihto-opiskelijoita. He opiskelevat tutkintoon johtavassa koulutuksessa Suo-

men ulkopuolella. Lähtökohtaisesti vaihto-opiskelijat tulevat harjoitteluun suo-

malaisen oppilaitoksen kautta. Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden ohjauspro-

sessi HUS:ssa on kuvattu liitteessä 5.

Ammattikorkeakoulututkinnot(ammattikorkeakoulut)

Terveysalan ammattikorkea-koulu-tutkinnot:- apuvälineteknikko (AMK)- ensihoitaja (AMK)- fysioterapeutti (AMK)- geronomi (AMK)- hammasteknikko (AMK)- jalkaterapeutti (AMK)- kuntoutuksen ohjaaja (AMK)- kätilö (AMK)- naprapaatti (AMK)- optometristi (AMK)- osteopaatti (AMK)- röntgenhoitaja (AMK)- sairaanhoitaja (AMK)- suuhygienisti (AMK)- terveydenhoitaja (AMK)- toimintaterapeutti (AMK)

Terveysalan englanninkielisetammattikorkeakoulu-tutkin-not:- Bachelor of Health Care(Esimerkiksi Degree Pro-gramme in Nursing)- Bachelor of Social Servicesand Health Care

Vinkkejä ohjaajalle terveysalan tutkinnoista:

ü On hyvä tuntea, miten sosiaali- ja terveysalan tutkinnot sijoittuvat suomalai-seen koulutusjärjestelmään. Perehdy tarkemmin myös oman opiskelijasi kou-lutuspolkuun.

ü Muistathan, että kansainvälisen vaihto-opiskelijan ohjaaminen mahdollistaakulttuurisen osaamisen ja kielitaidon vahvistumisen sekä pääset vertailemaaneri maiden hoitokäytänteitä.

28

2. OPPIMISYMPÄRISTÖ2.1. Potilas osana opiskelijan oppimista

Opiskelijan oppimisen kannalta yksi keskeisimmistä asioista on vastavuoroinen

yhteistyösuhde potilaan kanssa. Potilas on omien voimavarojensa ja tahtonsa

mukaisesti aktiivinen osallistuja opiskelijan oppimisprosessissa. Hän on oman

tilanteensa asiantuntija neuvoen sairauteensa ja hoitoonsa liittyvissä asioissa,

kertoen itsestään, sairastumisestaan, sairauden kanssa elämisestä sekä hoi-

toon liittyvistä vointia edistäneistä tai heikentäneistä asioista. Potilas voi roh-

kaista opiskelijaa ja antaa kannustavaa palautetta opiskelijan toteuttamasta

hoidosta ja siten vahvistaa opiskelijan opiskelumotivaatiota sekä luottamusta

omaan osaamiseensa. [44, 120, 121.]

Ohjaajan on hyvä tiedostaa potilaan ja opiskelijan välisen yhteistyösuhteen

merkitys opiskelijan oppimiselle ja tukea tätä ohjauksellisin keinoin. Toisaalta

ohjaajan tulee huomioida potilaan oikeudet hoidon aikana. HUS:n sairaaloissa

noudatetaan Johtajaylilääkärin ohjetta 6/2014 opetuspotilaan asemasta ja po-

tilastietojen ja kudosten käytöstä opetuksessa (liite 6). Ohje sisältää yleisiä pe-

riaatteita opetuspotilaiden kohtelusta, tiedottamisesta, suostumuksen hankki-

misesta ja potilaisiin liittyvien asiakirjojen ja opetusmateriaalin käytöstä. Oh-

jetta sovelletaan kaikkiin sairaaloissa opetettaviin terveydenhuollon ammatti-

henkilöiksi opiskeleviin.

2.2. Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä

Ainoastaan harjoitteluyksikön tilat, henkilökunta ja potilaat eivät automaatti-

sesti muodosta oppimisympäristöä, vaan siihen tarvitaan ammattilaisten sekä

opiskelijoiden oppimisen edistämistä ja tukemista erilaisin keinoin [38]. On tär-

keää, että opiskelijan harjoittelun toteutus on etukäteen suunniteltu ja mietitty

omassa yksikössä (liite 7: ohjaajan muistilista). Näin ollen ohjaukseen vaadit-

tava aika on helpompi järjestää.

29

Harjoitteluyksikön kliininen erikoisala ei ole oppimisympäristön laatua määrit-

tävä tekijä, vaan sitä määrittävät enemmän harjoitteluyksikön ohjauskäytän-

teet, sosiaaliset rakenteet ja potilashoidon laatu [39]. Harjoitteluyksikön oppi-

misen salliva ja opiskelijalähtöinen ilmapiiri on merkityksellinen opiskelijan tie-

tojen ja taitojen sekä ammatillisen identiteetin omaksumisen näkökulmasta. Li-

säksi oppimisen salliva ympäristö luo pohjan opiskelijan itseluottamuksen

muodostumiselle. [40, 41, 42.] Erityisesti haasteellisissa potilaan hoitotilan-

teissa opiskelijan oppimista tukeva ilmapiiri korostuu [43].

Opiskelijaohjauksen laatuvaatimuksena nähdään koko henkilökunnan kollegi-

aalinen käyttäytyminen toisiaan kohtaan, sitoutuminen, motivaatio ja myöntei-

nen asenne opiskelijaohjaukseen [44, 45, 46, 47]. Opiskelijaohjauksen ollessa

laadukasta harjoitteluyksikön toimintaa ohjaavien arvojen tulee olla tiedostet-

tuja, julkisia ja esillä. Tämä edellyttää sitä, että työyhteisö on yhdessä keskus-

tellut harjoitteluyksikön toiminnan arvoperustasta ja työyhteisön jäsenet ovat

siihen sitoutuneita. Ohjaajan tehtävä on toimia siltana arvoja konkretisoitaessa

ja niistä keskusteltaessa yksittäisen potilaan hoidossa. [48, 44, 46.] Harjoitte-

luyksikössä arvoista ja eettisistä ongelmista keskusteleminen on merkityksel-

listä [49]. Eettisten ongelmien huomioiminen ja käsittely ohjaajan tukemana

30

on ensiarvoisen tärkeää, sillä ne muovaavat opiskelijan ammatti-identiteettiä

[50, 51, 52].

Opiskelijan kanssa on hyvä käydä läpi mitä harjoitteluyksikössä on mahdollista

oppia, miten oppiminen harjoittelun aikana tapahtuu, mitkä ovat harjoitteluyk-

sikön rutiinit ja hoitokäytänteet sekä mistä potilashoidon laatu harjoitteluyksi-

kössä muodostuu. Opiskelijan kanssa on hyvä keskustella HUS:n ja harjoittelu-

yksikön arvoista sekä siitä, millaista on potilaan hyvä hoito ja kirjaaminen.

Laadukkaan harjoitteluyksikön toiminta niin potilashoidossa kuin opiskelijanoh-

jauksessa tulee perustua parhaaseen mahdolliseen näyttöön. Toimintaa pitää

pystyä perustelemaan tutkitun tiedon, hyväksi havaitun toimintanäytön tai ko-

kemukseen perustuvan näytön valossa [53.] Harjoitteluyksikössä tulee olla

huomioitu myös sairaalaorganisaatioon liittyvät erityispiirteet: potilasturvalli-

suus, työturvallisuus, salassapito- ja tietoturva-asiat sekä henkilökunnan esi-

merkillinen toiminta infektioiden torjunnassa [44, 46].

2.3. Mobiililaitteet oppimisen tukena harjoittelussa

Opiskelijoiden omat mobiililaitteet, esimerkiksi älypuhelin tai tabletti voivat toi-

mia oppimisen tukivälineenä harjoittelussa ja niitä käytetäänkin monipuolisesti

oppilaitosten opetuksessa. Opiskelija voi mobiililaitteensa avulla hakea tietoa,

käyttää sanakirjoja tai hyödyntää eri sovelluksia ja sosiaalista mediaa oppimi-

seen. Mobiililaitteiden avulla voidaan myös kommunikoida harjoittelua ohjaa-

van opettajan kanssa ja reflektoida harjoittelun tapahtumia. [122, 123, 124.]

Harjoitteluyksikössä tulee ymmärtää, että mobiililaitteiden käyttö voi olla osa

opiskelua. Opiskelijalle tulee harjoitteluyksikössä selvittää mobiililaitteiden

käyttöön liittyvät lääkintätekniikan rajoitteet sekä aseptiset ja tietosuojaan liit-

tyvät seikat. On hyvän tavan mukaista, että mobiililaitteita ei käytetä välittö-

mässä potilashoidossa ja, että laitteet pidetään äänettömällä sekä huolehdi-

31

taan hyvästä käsihygieniasta laitteiden käytön yhteydessä. Mobiililaitteet mah-

dollistavat kuvaamisen sairaalassa, josta on olemassa ohje HUS:n henkilökun-

nalle. Tämä ohje on hyvä käydä läpi harjoittelun perehdytyksessä.

Matkapuhelimen käytöstä HUS:ssa on annettu menettelyohje (2014) HUS-

Kuvantamisen lääkintätekniikan toimesta. (Intranet > Organisaatio > HUS Lo-

gistiikka > Lääkintätekniikka > Asiakasohjeet) Menettelyohjeessa todetaan,

että matkapuhelimien (ml. älypuhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet yms.

mobiililaitteet) käyttöä rajoitetaan sairaalan hoito- ja tutkimustiloissa, mutta

yleisissä tiloissa se on sallittua.

2.4. Ohjaussuhde

Ohjaussuhteella tarkoitetaan ohjaajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutussuh-

detta [39, 54, 108, 101, 112]. Ohjaussuhde on parhaimmillaan tasa-arvoinen

yhteistyösuhde, mutta samalla se on aina myös roolisuhde. Ohjaussuhteen

osapuolten on tunnettava roolinsa, jotta vuorovaikutus sujuisi ja ohjaus onnis-

tuisi. Yksilöllinen ohjaussuhde ja henkilökohtainen ohjaaja ovat tutkimusten

mukaan merkittävimpiä tekijöitä opiskelijan oppimisessa, mutta tarvitsevat to-

teutuakseen hyvää suunnittelua, organisointia ja esimiehen tukea. [mm. 55,

56, 47, 125.] Ohjaussuhteen muodostumiseen vaikuttavat lisäksi myös oh-

jaukseen liittyvät aikaisemmat kokemukset ja odotukset [45].

Vinkkejä ohjaajalle harjoitteluyksikön toiminnasta:

ü Keskustele kollegoidesi kanssa, miten koko työyhteisönne voi olla mu-kana tukemassa opiskelijan oppimista!

ü Keskustele opiskelijan kanssa hoitotyön eettisten periaatteiden, arvojenja potilasturvallisuuden toteutumisesta yksikössäsi!

ü Mikäli harjoitteluyksikössä on hiljaisia hetkiä, niin voit soveltaa ohjauk-sessasi liitteessä 8 olevia tehtäviä opiskelijoille harjoittelun ajalle.

32

Ohjaussuhde tukee opiskelijan oman päätöksentekokyvyn kehittymistä ja poti-

laan hoidon ymmärtämistä. Molemmat ohjaussuhteen osapuolet kantavat vas-

tuuta oppimisprosessin edistymisestä. Ohjaussuhteen luomisessa korostuu oh-

jaajan kyky ja taito ottaa opiskelija mukaan työyhteisöön ja auttaa opiskelijan

sopeutumista oppimisympäristöön. Opiskelijan oppimista helpottaa, kun hän

tuntee kuuluvansa osaksi työyhteisöä. Opiskelija myös uskaltaa hakeutua oppi-

mistilanteisiin helpommin, reflektoida kokemuksiaan sekä pyytää palautetta ja

ohjausta. [108, 101, 112.]

Eri toimijoiden roolit opiskelijaohjauksessa

Ohjaussuhteessa opiskelijan tulee tiedostaa oma vastuunsa oppimisprosessissa

sekä sitoutua tavoitelähtöiseen opiskeluun. Opiskelijalta vaaditaan aktiivi-

suutta, itseohjautuvuutta sekä vastuuta tavoitteidensa laatimisesta ja saavut-

tamisesta. Hänen tulee tunnistaa osaamisalueensa, vahvuutensa, kehittymis-

tarpeensa ja osata arvioida kriittisesti omaa toimintaansa. Opiskelijan vastuulla

on pyytää palautetta aktiivisesti, mutta myös harjaantua antamaan palautetta

33

ohjaajalleen. Opiskelijan tulee osata ottaa palaute vastaan ammatillisesti. [44,

46.]

Ohjaaja sitoutuu opettamaan ja ohjaamaan sekä arvioimaan opiskelijan oppi-

mista ja ammatillista kehittymistä. Hän vastaa opiskelijan ohjauksesta ja sen

jatkuvuudesta. Ohjaaja luo omalta osaltaan avoimen ja turvallisen ilmapiirin

oppimiselle. Ohjaussuhde on yhteistyösuhde ohjaajan ja opiskelijan välillä,

joka ilmentyy yhteisvastuuna ohjauksen tuloksista. [55.] Ohjaajan tulee ottaa

huomioon opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen sekä yksilölliset ohjaukseen

vaikuttavat tekijät suunnitellessaan oppimista parhaiten tukevaa ohjausta. Oh-

jaaja huomioi ohjauksessaan teorian ja käytännön. Ohjaaja antaa ja vastaan-

ottaa palautetta säännöllisesti sekä arvioi omaa toimintaansa ohjaajana ja am-

mattihenkilönä. [57a, 57b, 44, 46, 47.] Ohjaaja tarvitsee tukea ja palautetta

esimieheltä, mutta myös kollegoiltaan. Mahdollisuus saada opettaa ja oppia

edistää ohjaajan sitoutumista opetus- ja ohjaustoimintaan. [55.]

Ohjaajan lisäksi harjoitteluyksikössä toimii yksikön opiskelijavastaava,

jonka rooli opiskelijaohjauksessa ja sen kehittämisessä on keskeinen. HUS:ssa

on määritelty opiskelijavastaavana toimimisen sisältöä (2014) (Intranet >Haku

> Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä).

Osastonhoitajan rooli opiskelijan ohjauksessa on tärkeä, koska esimiehen

tehtävä on osaamisen johtaminen. Osastonhoitajan toimintatapa muodostaa

harjoitteluyksikön sosiaalisen rakenteen perustan. Harjoitteluyksikön epämuo-

dollinen ja välitön ilmapiiri saa opiskelijan kokemaan osaston pedagogiset läh-

tökohdat ja harjoitteluyksikössä toteutuvan ohjauksen myönteisesti. Osaston-

hoitaja edistää ja arvioi näyttöön perustuvan hoidon toteutumista sekä henki-

lökunnan tiedonhankintatapoja. Hän arvioi opiskelijoiden ja työntekijöiden op-

pimistapoja sekä sitä, minkälaisen ammatillisen roolimallin opiskelija omaksuu

harjoitteluyksikössä. [58, 59, 60.]

34

Osastonhoitaja tuntee henkilökuntansa osaamistason, osoittaa ammatillisen

kehittymisen mahdollisuuksia ja tukee henkilökuntaa työssä ja jaksamisessa.

Osastonhoitaja on keskeisessä asemassa oppimisympäristön luomisessa ja

osaston toimintakulttuurin kehittämisessä. Osastonhoitaja tukee harjoitteluyk-

sikön keskustelevaa ilmapiiriä, jonka avulla hoitamisen taustalla oleva ”hiljai-

nen ammattitieto” ja asiantuntijuus välittyvät opiskelijoille. Osaston johtamisen

kannalta on keskeistä kehittää ja arvioida harjoitteluyksikön eettistä työtä oh-

jaavia periaatteita ja kollegiaalista otetta sekä tapaa reflektoida toimintaa. [58,

59, 60.]

Oppilaitoksen opettaja vastaa opiskelijan harjoittelun kokonaisuudesta. Pi-

tämällä säännöllisesti yhteyttä opiskelijaan ja harjoitteluyksikköön hän tukee

opiskelijaa saavuttamaan harjoittelun edellyttämät tiedot ja taidot. Yhteis-

työssä ohjaajan kanssa opettaja arvioi opiskelijan oppimista ja osaamista.

Opettaja voi antaa myös ohjaajalle ohjaajan ammatillista kasvua ja kehitystä

tukevaa palautetta. [44, 46, 61.] Tarvittaessa opettaja auttaa ohjaajaa ym-

35

märtämään harjoittelun tavoitteet ja arviointiperusteet [62]. Opetussuunnitel-

man tuntemus on yksi opettajan tärkeimmistä osa-alueista harjoittelun oh-

jauksessa [45].

Hoitotyön kliinisen opettajan työn tarkoituksena on turvata sosiaali- ja ter-

veysalan opiskelijoille laadukas ohjaus ja hyvä oppimisympäristö. Hoitotyön

kliininen opettaja tukee ja vahvistaa ohjaajien ohjausvalmiuksia mm. näyttöön

perustuvan ohjaajakoulutuksen avulla. Lisäksi hän auttaa ja tukee henkilökun-

taa haasteellisissa opiskelijaohjaustilanteissa. Opiskelijan oppimista vahviste-

taan harjoittelussa mm. yleisperehdytyksen ja reflektiokeskustelujen avulla.

Uusien opetus- ja ohjausmenetelmien avulla varmistetaan opiskelijan oppimi-

nen, oppimisen soveltaminen sekä teorian ja käytännön yhdistyminen. [44,

57b.] Hoitotyön kliiniset opettajat toimivat kehittäjinä, kouluttajina, konsult-

teina ja tutkijoina myös vastuualueettaan laajemmin kansallisissa ja kansain-

välisissä verkostoissa.

3. OPISKELIJAOHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN

3.1. Opiskelijaohjauksen resurssit

Opiskelijan harjoittelun suunnittelu sekä toteutuksesta huolehtiminen kuuluvat

opiskelijaohjauksen perusteisiin [57a]. Laadukkaan opiskelijaohjauksen toteut-

Vinkkejä ohjaajalle ohjaussuhteesta:

ü Ota selvää, miten eri toimijoiden tehtävät opiskelijaohjauksessatoteutuvat teidän yksikössänne.

ü Pyydä tarvittaessa apua harjoittelua ohjaavalta opettajaltaesimerkiksi silloin, jos harjoittelun tavoitteet tuntuvat epäselviltä.

ü Keskustele oman esimiehesi kanssa opiskelijaohjaukseen käytettävästäresurssista.

36

tamiseen tarvitaan henkilö-, materiaali-, ja aikaresursseja. Jokaisessa harjoit-

teluyksikössä tulee olla opiskelijaohjauksesta vastaava henkilö (tai henkilöt) eli

opiskelijavastaava. Hän nimeää jokaiselle opiskelijalle 1-3 omaa ohjaajaa, huo-

mioiden opiskelijan ohjaus- ja oppimistarpeet sekä harjoitteluyksikön toimin-

nan luonteen. [48, 44, 46.]

Ohjaaja tarvitsee opiskelijaa ohjatessaan päivitettyä ohjausosaamista kliinisen

osaamisen lisäksi [45, 63, 47]. Ohjaajilla tulee siis olla mahdollisuus osallistua

ohjaajakoulutuksiin. Opiskelijan, ohjaajan ja harjoitteluyksikön vastuulla on

huolehtia osaltaan, että opiskelijalla on riittävästi yhteisiä työvuoroja ohjaa-

jiensa kanssa. Toteuttaessaan laadukasta ohjausta, nimetyille ohjaajille tulee

resursoida aikaa opiskelijaohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi oh-

jaaja tarvitsee erikseen resursoitua työaikaa alkukeskusteluun, ohjauskeskus-

teluihin, väli- ja loppuarviointiin ja niihin valmistautumiseen. [48, 44, 46.] Tut-

kimusten mukaan yhteisillä työvuoroilla ja resursoidulla ajalla on merkitystä

ohjausprosessin onnistumiseen [mm. 64, 39, 45, 42, 47]. Harjoitteluyksikössä

tulee olla jokaisessa työvuorossa ohjaajia, joiden osaaminen on opiskelijan

käytettävissä. Oppimistilanteiden, opiskelumateriaalin ja -välineiden sekä mah-

dollisuuden järjestäminen tiedonhankintaan kuuluu ohjaajien ja harjoitteluyksi-

kön velvollisuuksiin [48, 57a, 44, 46].

Vinkkejä ohjaajalle opiskelijaohjauksen resursseista:

ü Edellytä opiskelijaa noudattamaan nimettyjen ohjaajien työvuoroja, jottaohjaussuhde toimisi parhaiten!

ü Mikäli opiskelijan oma(t) ohjaaja(t) ei ole työvuorossa, opiskelijalle tuleenimetä korvaava ohjaaja ja etukäteen informoida heitä tästä.

ü Käytä luovuutta ohjauksessa, jotta rajallinen aikaresurssi hyödynnetääntehokkaasti.

ü Järjestä opiskelijallesi itseopiskelumateriaalin ja – välineiden avulla oppi-mistilanteita (vrt. liite 8)!

37

3.2. Opiskelijan ohjausprosessi

3.2.1. Harjoittelupaikan hakeminen

Ammattikorkeakouluopiskelijat hakevat harjoittelupaikkaa Jobiili-järjestelmän

kautta. Jobiili on ammattikorkeakoulujen ja harjoittelupaikkoja tarjoavien har-

joitteluyksiköiden välinen sähköinen harjoittelupaikkojen varausjärjestelmä.

Jobiili-järjestelmä on käytössä kaikissa sosiaali- ja terveysalan koulutusta tar-

joavissa ammattikorkeakouluissa. Palvelu löytyy osoitteesta www.jobiili.fi.

Kaikki HUS:n harjoitteluyksiköt ilmoittavat harjoittelupaikoistaan Jobiili-järjes-

telmän kautta. Jokaisella käyttäjällä on omat tunnukset järjestelmään ja har-

joittelupaikkailmoitukset tehdään kaksi kertaa vuodessa. Ilmoitukset kevään

harjoittelupaikoista viedään järjestelmään lokakuussa ja syksyn osalta huhti-

kuussa. Tarkat päivämäärät, jolloin ilmoitukset tulee olla opiskelijoiden nähtä-

villä sekä varattavissa tiedotetaan lukukausittain.

Jobiili-järjestelmän käyttöoikeudet perustuvat eri rooleihin. HUS-alueella roo-

leista sovitaan tulosyksiköittäin ja sairaanhoitoalueittain. Organisaation yllä-

pitäjä mm. luo harjoitteluorganisaation ja jakaa organisaationsa sisällä käyttä-

jäoikeudet. Yksikön ylläpitäjä luo harjoitteluyksikön kuvauksen, harjoittelu-

paikkailmoitukset ja jakaa käyttäjäoikeudet yksikön sisällä. Yksikön harjoit-

telupaikkavastaava (esim. yksikön opiskelijavastaava) sopii yhdessä yksikön

ylläpitäjän kanssa harjoittelupaikkailmoituksen laatimisesta, pyytää yksikön yl-

läpitäjältä käyttäjäoikeudet ja saa tiedon opiskelijasta, kun harjoittelupaikka-

varaus on hyväksytty ammattikorkeakoulun opettajan toimesta. Yksikön se-

lailija pääsee tarkastelemaan oman yksikkönsä harjoittelupaikkavaraustilan-

netta.

Harjoittelupaikkaa tarvitseva opiskelija varaa paikan (harjoitteluviikot) järjes-

telmästä. Ammattikorkeakoulun opettaja arvioi, onko harjoittelupaikka sovel-

tuva opiskelijalle ja vahvistaa sen. Kun opiskelija on varannut harjoittelupaikan

38

Jobiili-järjestelmän kautta, hänen laatimansa CV on harjoitteluyksikön Jobiili-

käyttäjien nähtävillä. Jobiili-järjestelmä lähettää opettajan vahvistuksesta il-

moituksen yksikön ylläpitäjälle ja harjoittelupaikkavastaavalle.

Ilmoituksen tekemiseen ja Jobiilin hallinnointiin on saatavilla käyttöohjeet ja

videokoulutus. HUS-periaatteet Jobiili-ilmoituksen sisällöstä on kuvattu liit-

teessä 9. Liitteessä 10 on kuvattu asiat, jotka tulisi ilmetä harjoittelupaikkaa

hakevan opiskelijan CV:stä.

Toisen asteen oppilaitokset eivät kuulu Jobiili-järjestelmän piiriin. Nämä oppi-

laitokset hakevat harjoittelupaikkoja erikseen sovittujen käytänteiden mukai-

sesti. Oppilaitosten tulee vahvistaa II-asteen opiskelijoiden harjoittelupaikat

viimeistään kahta viikkoa ennen harjoittelun alkamista sekä toimittaa opiskeli-

jan CV harjoitteluyksikköön.

3.2.2. Opiskelijan perehdytys

Opiskelijaohjauksen laatuvaatimuksena on, että opiskelijan perehdytyksessä

luodaan turvalliset ja hyvät mahdollisuudet harjoittelulle sekä tuetaan opiskeli-

jaa pääsemään työyhteisöön ja sen toimintaan mukaan [44, 46]. Perehdytyk-

sen voidaan katsoa alkavan jo ennen opiskelijan saapumista harjoitteluyksik-

köön. Harjoitteluyksikön kuvauksen tulee olla ajantasainen ja monipuolinen

Vinkkejä ohjaajalle opiskelijan harjoittelupaikan hakuprosessista:

ü Ota selvää kuka yksikössäsi tekee Jobiili-ilmoituksen!

ü Tutustu oman yksikkösi Jobiili-ilmoitukseen, jotta tiedät sen sisällön!

ü Lisätietoa löydät www.jobiili.fi ja HUS opiskelijaohjauksen asiantuntija-ryhmän –sivuilta.

ü YouTubesta löydät Jobiilin työnantajan ohjeet (videoina).

39

sekä HUS-internet sivuilla että Jobiili-ilmoituksessa, jotta opiskelija saa hyvän

ennakkokäsityksen tulevasta harjoittelupaikastaan.

Harjoitteluyksikkö lähettää opiskelijalle Tervetuloa-kirjeen (esimerkki Tervetu-

loa-kirjeen sisällöstä, liite 11), joka sisältää keskeisiä asioita liittyen tulevaan

harjoitteluun, harjoitteluyksikköön ja sen toimintaan. Tervetuloa-kirjeeseen voi

liittää ”opiskelijan perehdytysoppaan” tai muuta ennakkomateriaalia, johon

opiskelijan tulee tutustua ennen harjoitteluun saapumista. Opiskelijalle kannat-

taa lähettää etukäteen myös ohjaajien työvuorot esim. kahdelle ensimmäiselle

harjoitteluviikolle. Etukäteen saatujen työvuorojen avulla opiskelijan on mah-

dollisuus sovitella muuta elämää harjoittelun ajalle.

Ohjaajan tulee tutustua opiskelijan CV:en ennen opiskelijan saapumista har-

joitteluyksikköön. Tutustumalla CV:en ohjaaja saa käsityksen opiskelijan aikai-

semmasta kokemuksesta ja osaamisesta. Ohjaajan kannattaa tutustua myös

eri oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Niistä moni on nähtävissä oppilaitosten

kotisivuilla. Tutustumalla opiskelijan opintojen vaiheeseen, osaamisen tasoon,

tavoitteisiin ja valmistautumalla hyvin opiskelijan saapumiseen harjoitteluyk-

sikköön, opiskelijalle luodaan turvallisuuden tunnetta ja varmuutta harjoittelun

alusta alkaen. Kun opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi, hän uskaltaa kysyä

kysymyksiä ja olla mukana haasteellisissakin tilanteissa. [65, 53.]

Opiskelijan saapuminen harjoitteluyksikköön tulee suunnitella hyvin etukäteen.

Opiskelijalla tulee olla tiedossa ennen harjoittelun alkua harjoitteluun saapu-

misaika, -paikka ja henkilö, joka ottaa hänet vastaan. Opiskelijan perehdytyk-

seen osallistuvien henkilöiden tulee olla valmistautuneita ja varata riittävästi

aikaa opiskelijan vastaanottamiseen. On keskeistä, että harjoitteluyksikön

osastonhoitaja ja mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijavastaava tapaavat

aina harjoitteluun saapuvan opiskelijan.

40

Harjoittelun edetessä

Opiskelija perehdytetään suunnitelmallisesti harjoitteluyksikköön ja sen toimin-

takäytäntöihin (esimerkiksi yksikön paloturvallisuus- ja elvytysohjeet). Pereh-

dytyksessä keskeistä on opiskelijan oppiminen ja oma aktiivisuus. Perehdytyk-

sen tukena on harjoitteluyksikön päivitetty perehdytysmateriaali, esimerkiksi

perehdytyskortti. Liitteessä 12 on kuvattuna esimerkki opiskelijan perehdytys-

kortista. Materiaali voi sisältää tietoa esimerkiksi harjoitteluyksikön historiasta,

kuvauksen henkilöstöstä, työelämän pelisäännöistä, opiskelijan velvollisuuk-

sista, työturvallisuudesta, työsuojeluun liittyvistä asioista, harjoitteluyksikön

toiminta-ajatuksesta, toimintaympäristöstä, ohjaamisesta sekä muusta tausta-

aineistosta. Apuna voidaan käyttää muuta tukimateriaalia mm. vuosikertomus,

henkilöstölehdet, www-sivut (internet ja intranet) sekä työtehtäviin liittyvät

materiaalit, kuten opaskirjat, esitteet ja työohjeet. [44, 46.]

Perehdytyksessä tulee huolehtia, että opiskelija on tietoinen työturvallisuu-

desta ja toiminnasta poikkeusoloissa. Perehdytyksessä varmistetaan, että opis-

kelija tietää työelämän pelisäännöt, toimintamallit, arvot ja toimintaa ohjaavat

41

periaatteet. Opiskelijan ollessa harjoittelussa mielenterveys- tai päihdetyön yk-

sikössä hänen tulee olla tietoinen työnohjauksen merkityksestä sekä mahdolli-

suuksien mukaan sopia siitä yhdessä ohjaajan kanssa.

3.2.3. Oppimistavoitteiden asettaminen

Tavoite ilmaisee jonkin pyrkimyksen, päämäärän tai kohteen [66]. Harjoittelun

tavoitteiden tarkoituksena on kuvata, mitä opiskelijan odotetaan osaavan har-

joittelun suoritettuaan. Tavoitteiden asettamisella pyritään kuvaamaan, mitä

opiskelija tietää, ymmärtää tai kykenee tekemään oppimisen tuloksena. Ta-

voitteet tulee ilmaista selkeästi ja yksinkertaisesti tietoina, taitoina tai asen-

teina ja niiden toteutumista on kyettävä arvioimaan. [6.]

Ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman tavoitteet perustuvat opetusminis-

teriön asettamiin ammattitaitovaatimuksiin ja toisen asteen oppilaitoksissa

opetushallituksen laatimiin sosiaali- ja terveysalan tutkintoa koskeviin säädök-

siin [67, 68]. Onnistuneen harjoittelun näkökulmasta on tärkeää, että ohjaaja

tuntee opetussuunnitelman tavoitteet. Opiskelijan laatimat henkilökohtaiset ta-

voitteet konkretisoivat opetussuunnitelman tavoitteita. [45.]

Vinkkejä ohjaajalle opiskelijan perehdytyksestä:

ü Varmista, että yksikölläsi on ajantasainen Tervetuloa–kirje opiskelijalle!

ü Tutustu aina opiskelijasi CV:en ja oppilaitoksen opetussuunnitelmaan!

ü Suunnittele etukäteen opiskelijallesi selkeä perehdytysprosessi ja seneteneminen!

ü Varmista, että yksikössäsi on laadukasta perehdytysmateriaalia saata-villa!

42

Esimerkki opetussuunnitelman tavoitteesta:

· Opiskelija osaa toimia eettisten ohjeiden mukaisesti ja pohtia toimintaansa.

Esimerkki opiskelijan tavoitteista harjoittelujaksolla:

· Kohtaan potilaan kunnioittavasti, aidosti ja tasavertaisena

· Sovellan hoitotyön eettisiä ohjeita ja periaatteita potilashoidossa

Opiskelijat kokevat oppilaitoksessa oppimassaan ja käytännön toiminnassa

eroja. Teorian ja käytännön yhdistyminen on keskeinen haaste harjoittelun ai-

kana. Opiskelijat voivat kokea harjoittelun tavoitteiden asettamisen vaikeaksi

ja siksi ohjaajan tulee osata ohjata opiskelijoita tavoitteiden laatimisessa. Ta-

voitteiden saavutettavuus suhteessa harjoitteluyksikön tarjoamiin oppimistilan-

teisiin on keskeistä tavoitteiden asettamisessa [45]. Ohjaajan tulee keskustella

opiskelijan kanssa siitä, mitä harjoitteluyksikössä voi oppia [48]. Tavoitteiden

aikatauluttaminen ja tavoitteiden yksilöiminen opiskelijan oppimistarpeiden

pohjalta ovat keskeisiä osatekijöitä tavoitteiden asettamisessa [69]. Hyvän ta-

voitteen laatukriteerit on kuvattu kuvioon 5 [6].

Kuvio 5. Hyvän tavoitteen laatukriteerit [Mukaillen 6.]

Relevant eli tarkoituksenmukainen R

Specific eli tarkka S

Measurable eli mitattavissa M

Achievable eli saavutettavissa A

Timed eli aikataulutettu T

MILLAINENON

HYVÄTAVOITE?

43

Tavoitteiden kirjoittamisessa voi käyttää apuna Bloomin taksonomian (tau-

lukko 3) mukaisia verbejä. Bloomin taksonomiassa osaaminen on jaettu kuu-

delle tasolle - mieleenpalauttaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoi-

minen, syntetisoiminen, arvioiminen. Tiedon käsittely monimutkaistuu siirryt-

täessä tasolla ylöspäin. Tavoitteita laadittaessa tulee miettiä, millaista tiedon

omaksumista harjoittelujaksolla opiskelijalta vaaditaan. Esimerkiksi päästäk-

seen soveltamaan tietoa, tulee hänellä ensin olla tarvittava tieto ja ymmärrys

asiasta. [6.]

Taulukko 3. Bloomin taksonomia [mukaillen 6.]

Bloomin taksonomian

tasot

Tiedon omaksuminen Toimintaa kuvaavat

verbit

Taso 6: arvioiminen Opiskelijalla on kyky arvioida

asioiden/toimintansa seurauksia.

Opiskelija perustelee, vertai-

lee, tulkitsee, suhteuttaa.

Taso 5:

syntetisoiminen

Opiskelijalla on kyky luoda jotain

uutta olemassa olevan tiedon

pohjalta.

Opiskelija suunnittelee, kehit-

tää, laajentaa, yleistää.

Taso 4:

analysoiminen

Opiskelijalla on kyky pilkkoa asia

pienempiin osiin ja ymmärtää

niiden suhteet.

Opiskelija analysoi, arvioi, yh-

distää, kyseenalaistaa.

Taso 3:

soveltaminen

Opiskelijalla on kyky käyttää tie-

toa oikeassa tilanteessa.

Opiskelija soveltaa, muuttaa,

rakentaa, yleistää, käyttää,

toteuttaa.

Taso 2:

ymmärtäminen

Opiskelijalla on kyky ymmärtää

ja tulkita oppimaansa.

Opiskelija luokittelee, erotte-

lee, selittää, tekee yhteenve-

don, kuvaa.

Taso 1:

mieleenpalauttaminen

Opiskelijalla on kyky muistaa

asioita siinä muodossa kuin ne

on opeteltu.

Opiskelija listaa, määrittelee,

tunnistaa, löytää.

44

Vinkkejä ohjaajalle opiskelijan oppimistavoitteiden asettamiseen:

ü Huolehdi, että opiskelijan alustavat harjoittelun tavoitteet on laadittu en-simmäisen harjoitteluviikon loppuun mennessä!

ü Varmista, että tavoitteisiin on mahdollisuus päästä annetussa harjoitte-lutuntimäärässä.

ü Huomioi, että opiskelijan tulee hyväksyttää tavoitteensa myös ohjaavallaopettajalla!

ü Muista, että tavoitteita voidaan täsmentää harjoittelun aikana esimer-kiksi väliarvioinnin yhteydessä.

ü Varmista, että opiskelijan tavoitteet ovat arvioitavissa sekä mitattavissa.Ne auttavat sinua ohjaajana mm. oppimistilanteiden valinnassa, palaut-teen antamisessa ja haastavissa tilanteissa.

ü Huolehdi, että opiskelijan tavoitteet ovat häntä ohjaavien henkilöidentiedossa.

ü Vaadi opiskelijalta sitoutuneisuutta tavoitteiden saavuttamisessa!

45

3.2.4. Ohjauskeskustelut

Ohjauskeskustelu on ammatillinen keskustelu, jolle tunnusomaista on pyrkimi-

nen tiettyyn tavoitteeseen [70]. Opiskelijan osaamisen kehittymisen kannalta

on ensiarvoisen tärkeää, että ohjaaja on läsnä. Ohjaaja antaa opiskelijalle

mahdollisuuden jakaa omia kokemuksiaan, tunteitaan sekä ajatuksiaan hänen

kanssaan ohjauskeskusteluiden avulla [18, 53].

Ohjauskeskusteluissa oppimisen reflektio on oleellinen ja tarpeellinen osa har-

joittelua opiskelijan osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Ohjauskeskuste-

lussa opiskelijaa autetaan tekemään näkyväksi ja reflektoimaan omaa tilannet-

taan, ajatuksiaan, käsityksiään ja ratkaisujensa perusteita (mitä opin ja mitä

tunsin). Ohjauskeskustelussa tulee käyttää avoimia kysymyksiä, niin että ky-

symykseen ei voi vastata ainoastaan kyllä tai ei. Avoimilla kysymyksillä tavoi-

tellaan syvällisempää ymmärrystä asiasta. Suljettuja tai ohjaavia kysymyksiä

tulisi välttää, sillä ne tukahduttavat helposti keskustelun ja johtavat vaillinai-

seen ymmärrykseen. [19, 16, 21, 53.]

Sama asia kysyttynä suljetulla ja avoimella kysymyksellä:

”Tekisitkö saman uudelleen?” (suljettu kysymys)

”Miten tekisit saman asian uudelleen?” (avoin kysymys)

Ohjaaja toimii keskustelussa vastuullisena ammattilaisena ja yhdessä kulkijana

[71, 72]. Tärkeää on, että keskustelussa vallitsee positiivinen ilmapiiri ja yh-

teisymmärrys. Henkilökohtaiset asenteet, arvostukset, motiivit ja kokemukset

värittävät keskustelua. [42, 71.]

46

3.2.5. Palautteen antaminen

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat merkityksellinen osa laadu-

kasta oppimisprosessia. Opiskelija tarvitsee palautetta oppimisensa tueksi [73,

126]. Ohjaajan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hän antaa opis-

kelijalle palautetta ja suunnittelee palautteenantotilanteet etukäteen [126,

127]. Palaute luokitellaan yleisesti positiiviseen palautteeseen ja rakentavaan

palautteeseen. [74, 75.] Ohjaajan antama palaute tulee kohdistua toimintaan

ja sen avulla oppimista ohjataan haluttuun suuntaan (rakentava palaute) tai

oppimista vahvistetaan (positiivinen palaute). Palautteen tulisi sisältää kuvaus

ja arviointi nykyisestä toiminnasta sekä ehdotuksia toiminnan parantamiseksi.

Palautetta annetaan tilannekohtaisesti toiminnan yhteydessä tai heti sen jäl-

keen sekä ennalta sovituissa palautekeskusteluissa. Molempien muotojen yh-

distäminen johtaa oppimisen kannalta parhaimpaan lopputulokseen ja oppija

alkaa aktiivisesti pyytää palautetta. Palaute tulisi aina antaa rauhallisessa ym-

päristössä ja avoimesti keskustellen, lähtien liikkeelle opiskelijan itsearvioin-

nista. [75.]

Harjoittelun ohjauksen laatuvaatimusten ja kriteereiden [44, 46] sekä terveys-

alan koulutuksen harjoittelun suositusten [48] mukaan palautteen tulee olla

jatkuvaa, rakentavaa sekä ammatillista kasvua edistävää. Palautetta tulee an-

taa sekä suullisesti että kirjallisesti, jolloin se tukee oppimisen arviointia. Sään-

Vinkkejä ohjaajalle ohjauskeskusteluista:

ü Muista varata aikaa ohjauskeskusteluihin opiskelijan kanssa.

ü Ohjauskeskustelun pääroolissa on opiskelija ja hänen kokemuksensa.

ü Aloita ohjauskeskustelu vaikka näin:” Mistä harjoitteluusi liittyvästä asi-asta haluaisit meidän keskustelevan?”

47

nöllisen kirjallisen palautteen antamiseen soveltuu esim. reissuvihko, johon oh-

jaajat kirjaavat työvuorokohtaisesti palautetta ja huomioita opiskelijan oppimi-

sesta. Oikein annettu palaute tukee sekä oppimista että opitun soveltamista ja

vaikuttaa positiivisesti opiskelijan oppimismotivaatioon. [44, 46, 126.]

Mikäli opiskelija ei saa palautetta harjoittelun aikana, vaikuttaa se opiskelijan

osaamiseen ja oppimiseen. Opiskelijan oppiminen voi estyä ilman palautetta,

sillä hän ei kykene ohjaamaan omaa oppimistaan tavoitteiden suuntaan eikä

näe oppimismahdollisuuksia. Ilman palautetta opiskelijan on vaikea muuttaa

toimintaansa, sillä palautteen tulee sisältää oikeat toimintatavat. Myös opiske-

lijan itsearviointitaidot ja oppimismotivaatio jäävät puutteellisiksi ilman pa-

lautetta, eikä hän opi tunnistamaan omia vahvuuksiaan tai kehittymisen koh-

teitaan. [127.] Opiskelijalla on vastuu pyytää palautetta oppimisestaan aktiivi-

sesti ja huomioida se toiminnassaan sekä myös antaa palautetta ohjaajalle ja

koko harjoitteluyksikölle. [44, 46, 126.]

48

Positiivinen palaute

Positiivinen palaute annetaan usein toiminnan yhteydessä ja se kohdistuu pa-

lautteen saajan tekemiin oikeisiin ratkaisuihin ja toimintoihin vahvistaen niitä

[75]. Positiivinen palaute koetaan usein epäviralliseksi tai sitä ei mielletä pa-

lautteeksi lainkaan [74]. Positiivinen palaute tulisikin aina nostaa uudelleen

esiin ennalta sovituissa, virallisissa palautekeskusteluissa rakentavan palaut-

teen rinnalle [75]. Korkealaatuisen positiivisen palautteen on todettu olevan

yhteydessä opiskelijan parempiin suorituksiin harjoittelussa [76].

Esimerkkejä positiivisen palautteen antamisesta:

• ”Hienoa Maija, suoriuduit toimenpiteestä mallikkaasti. Olit suunnitellut hy-

vin tekemisesi. Huomioit hyvin aseptiikan, potilaan… Jatka samaan malliin.”

• ”Hyvä Henri, olet oppinut hyvin osaston päivärytmin ja tartut tehtäviin itse-

näisesti!”

Rakentava palaute

Rakentavan palautteen tarkoituksena on saada aikaan muutos opiskelijan toi-

minnassa. Keskeistä on, että opiskelija ymmärtää oman oppimisen ja kehitty-

misen tarpeensa [126]. Rakentavan palautteen antamisessa on tärkeää huomi-

oida että palaute kohdistuu opiskelijan toimintaan. Rakentava palaute anne-

taan heti arvioitavan toiminnan jälkeen ja siihen tarkasti kohdennettuna, kah-

den kesken, avoimesti sekä huomioiden vastaanottajan kyky ottaa palautetta

vastaan. Rakentava palaute saattaa herättää vahvoja tunteita ja se kertoo vas-

taanottajan kyvystä käsitellä saamaansa palautetta sekä siitä, kuinka henkilö-

kohtainen ja tärkeä palautteen kohteena oleva asia on. Rakentavassa palaut-

teessa tulee aina olla mukana myös positiivisia asioita. [77, 75.] Ohjaajalta

saadun korkealaatuisen rakentavan palautteen on todettu olevan yhteydessä

opiskelijan täsmällisempään itsearviointiin [76, 128].

49

Rakentavaa palautetta voi antaa monilla eri tavoilla esimerkiksi hampurilais-

mallin (kuvio 6) tai Pendleton-mallin (kuvio 7) avulla [129, 130]. Hampurilais-

mallissa on tarkoitus aloittaa palaute positiivisella asialla ja jatkaa rakentavalla

osuudella, esim. toiminnan kehittämisehdotuksilla. Palaute tulee päättää posi-

tiivisiin asioihin [77]. Pendelton-malli perustuu opiskelijan ja ohjaajan väliseen

vuoropuheluun. Ohjaaja tekee avoimia kysymyksiä ja opiskelijan annetaan

kertoa oma näkemyksensä. Opiskelijan kerrottua näkemyksensä ohjaaja antaa

palautteen opiskelijalle. Pendleton-malli mahdollistaa opiskelijan itsearvioinnin

ja reflektion ja ohjaajan antaman palautteen yhdistämisen. [130.]

Kuvio 6. Hampurilaismalli rakentavan palautteen antamiseen[Mukaillen 77, 75.]

Esimerkki rakentavan palautteen antamisesta hampurilaismallilla:

Ohjaaja: ”Suoriuduit toimenpiteestä hyvin. Jatkossa Sinun tulee vielä huomi-

oida aseptiikka, koska unohdit ottaa käsidesiä ennen tehtävää.

Treenataan tätä vielä yhdessä, niin opit sen erinomaisesti. Hienoa,

miten hyvin huomioit potilaan tehtävän aikana.”

Aloita keskustelu positiivisilla asioilla

Käsittele toiminta, johon halutaan muutosta

Päätä tilanne myönteisiin asioihin

50

Kuvio 7. Pendeltonin-malli rakentavan palautteen antamiseen[Mukaillen 130.]

Esimerkkejä rakentavan palautteen antamisesta Pendelton-mallilla

Ohjaaja: ”Mikä toimenpiteessä sujui hyvin? Mitä tunsit osaavasi?”

Opiskelija: Opiskelijan annetaan kertoa oma näkemyksensä

Ohjaaja: ”Osasit suunnitella toimenpiteen suorittamisen. Osaat ohjata

potilasta hyvin ja huomioit potilaan toimenpiteen aikana.”

Ohjaaja: ”Millaisia kehittymistarpeita sinulla on? Mitä sinun tulisi vielä (toi-

menpiteestä) oppia?

Opiskelija: Opiskelijan annetaan kertoa oma näkemyksensä

Ohjaaja: ”Kiinnitä huomiota vielä aseptiikkaan ja käsihygieniaan.”

Vinkkejä ohjaajalle palautteen antamisesta:

ü Vahvista opiskelijan osaamista antamalla positiivista palautetta!

ü Tue palautteella muutosta opiskelijan toiminnassa, joka johtaa oppimi-seen!

ü Anna palaute aina kahden kesken, kasvotusten ja oikea-aikaisesti!

ü Muista, että rakentavassa palautteessa on aina mukana myös jotain po-sitiivista!

Osasin…Sujui hyvin…

Mihin sinun olisipitänyt kiinnit-tää huomiota?

Minun olisipitänyt…

Miten tehtäväsujui mielestäsi?Mikä sujui hyvin?

51

3.2.6. Opiskelijan arvioiminen harjoittelun aikana

Arviointi sisältyy aina oppimiseen, ohjaamiseen sekä opettamiseen. Arviointi

on väline, jolla opiskelijan osaaminen tehdään näkyväksi harjoittelun aikana.

Arvioinnin avulla määritellään mitä opiskelija on oppinut ja mihin oppimista

suunnataan arvioinnin jälkeen. [44, 45, 46, 47.]

Arviointi on tärkeää opiskelijan ammatillisen kehittymisen kannalta, koska siinä

verrataan ja varmistetaan opiskelijan suoriutuminen suhteessa omiin tavoittei-

siin, opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä ammatin osaamisvaatimuksiin [78,

73, 45, 47]. Arvioinnissa tulisi ottaa aina myös huomioon opiskelijan vuorovai-

kutustaidot, sitoutuminen ohjaussuhteeseen, ammatillisuus ja eettinen osaa-

minen, jotka jäävät usein vaille huomioita arvioinnissa [62].

Arviointi on vahvasti sidoksissa arvoihin ja arvostukseen. Arviointi edellyttää

ohjaajalta korkeaa eettistä ammattitaitoa ja moraalia, koska arvioinnissa on

kyse vallan käyttämisestä suhteessa opiskelijaan. Ohjaajan tulee tiedostaa

vastuunsa eettisesti kestävän arvioinnin antamisesta. [79, 48, 45.] Tämä tar-

koittaa sitä, että arviointi kohdistuu osaamiseen ja sen kehittymiseen eikä

opiskelijan persoonaan.

Arviointi tulee toteutua prosessina koko harjoittelujakson aikana. Opiskelijan

osaamisen arviointi voidaan kokea haasteellisena johtuen puutteellisista arvi-

ointitaidoista sekä kyvystä ymmärtää arviointiperusteita. Lisäksi arviointia voi

olla vaikea tehdä, mikäli ohjaaja ei ole työskennellyt arvioitavan opiskelijan

kanssa riittävästi harjoittelun aikana. Arviointitaidoissa voi kehittyä kouluttau-

tumalla ja sillä, että perehtyy arvioinnin perusteisiin sekä arvioinnissa käytet-

täviin välineisiin. [62, 80, 81.]

Arviointitilaisuuksiin osallistuvat opiskelija, nimetty ohjaaja sekä mahdollisuuk-

sien mukaan opettaja. Opiskelijan lähtötason kartoittaminen ja tavoitteiden

asettaminen käynnistävät arviointiprosessin. [44, 45, 46.] Väliarvioinnilla

52

täsmennetään tavoitteita, arvioidaan jo opittuja taitoja ja vahvuuksia sekä oh-

jataan oppimista. Väliarvioinnilla on keskeinen merkitys opiskelijan opittujen

taitojen syventämisessä ja soveltamisessa. Nimetty ohjaaja antaa suullisen ja

kirjallisen arvioinnin, joka perustuu opiskelijan tavoitteisiin ja itsearviointiin.

Ohjaajan antaman loppuarvioinnin tarkoituksena on tehdä yhteenveto har-

joittelusta. Loppuarvioinnissa tuodaan esiin opiskelijan vahvuuksia sekä niitä

asioita, joissa opiskelijan tulisi harjaantua jatkossa sekä tuetaan opiskelijan

ammatillista kasvua (liite 13). Harjoittelujakson hyväksymisestä tai hylkäämi-

sestä päättää aina harjoittelua ohjaava opettaja. [48, 44, 46, 126.] Kuviossa 8

kuvataan harjoittelun kokonaisuutta oppimisen ja arvioinnin näkökulmasta.

Kuvio 8. Harjoittelun kokonaisuus oppimisen ja arvioinnin näkökul-masta

Harjoitteluyksikkö voi laatia omia arviointikriteerejä opiskelijalle, jotka perustu-

vat mm. yksikön oppimismahdollisuuksiin ja/tai oppimistavoitteisiin. Arvioin-

nissa on hyvä noudattaa yhdenmukaisia periaatteita, jotta voidaan turvata am-

matissa tarvittavan osaamisen kehittyminen opintojen aikana. Opiskelijan tulee

saada tietää harjoittelua koskevat arviointikriteerit heti jakson alussa. [48,

131.]

Lähtötason arviointi

Palautekeskustelut

Väliarviointi

Palautekeskustelut

Loppuarviointi

Tavoitekeskustelu

53

Hyvän arviointitilanteen elementit

Arviointitilanteiden järjestäminen ja sen suunnittelu ovat keskeisiä tekijöitä ar-

viointiprosessin onnistumisen kannalta. Väliarvioinnin sekä loppuarvioinnin

ajankohdat tulee sopia heti harjoittelun alussa. Tavoitteena on, että arviointiti-

lanteisiin osallistuu oppilaitoksen harjoittelua ohjaava opettaja, mutta aina se

ei ole mahdollista. Opiskelijalla on oikeus väli- ja loppuarvioon, vaikka ohjaava

opettaja ei olisikaan paikalla, tuolloin ne pidetään ohjaajan ja opiskelijan kes-

ken. Arviointitilanteen kolmikantakeskustelu (opiskelija, ohjaaja ja opettaja)

voidaan toteuttaa myös erilaisin menetelmin: perinteisesti kasvotusten tai

muun yhteyden avulla (puhelin- tai videoyhteys). [44, 46.]

Ohjaaja varaa arviointitilanteisiin rauhallisen tilan, joissa keskustelut voidaan

käydä rauhassa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Ohjaaja valmistautuu etukä-

teen arviointitilanteisiin palauttamalla mieleensä opiskelijan oppimistavoitteet.

Ohjaajan tulee perustaa harjoittelujakson arviointi aina koulun opetussuunni-

telman asettamiin harjoittelun tavoitteisiin sekä opiskelijan omiin henkilökoh-

taisiin tavoitteisiin. Ohjaajan tulee varmentaa, että arviointi suuntaa opiskeli-

jan oppimista eteenpäin. Ohjaajan on myös keskityttävä positiivisten asioiden

vahvistamiseen. Ohjaajan tulee lisäksi varata tai pyytää itselleen aikaa kirjalli-

sen arvioinnin kirjoittamiseen. Mikäli ohjaaja kokee, ettei ole työskennellyt riit-

tävästi opiskelijan kanssa arvioidakseen häntä, hän kyselee kollegoiltaan pa-

lautetta opiskelijasta. [82, 6.]

Opiskelijaa pyydetään valmistautumaan arviointitilanteisiin tekemällä itsear-

vioinnin omasta osaamisestaan ja kehittymisestään suhteessa määriteltyihin

osaamistavoitteisiin. Opiskelija voi arvioida itseään esimerkiksi SWOT-

analyysin avulla, jossa hän erittelee omia osaamiseensa liittyviä vahvuuksia,

heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee ymmärtää missä asi-

oissa hänen tarvitsee kehittyä ja miten hän saavuttaa mahdolliset kehittymis-

haasteet. Arviointitilanne alkaa aina siten, että opiskelija kertoo oman näke-

54

myksensä omasta osaamisestaan ja kehittymisestään. Itsearvioinnin tavoit-

teena on tuottaa syväoppimista ja vahvistaa ongelmanratkaisutaitoja. Itsearvi-

oinnin tueksi opiskelijan tulisi saada mahdollisimman paljon rakentavaa ja rea-

listista palautetta ja arviointia opintojensa aikana. [82, 6, 128.] Opiskelijalla

tulee olla mahdollisuus antaa suullista palautetta saamastaan ohjauksesta. Tä-

ten myös ohjaaja voi kehittyä omassa ohjaustehtävässään.

Mikäli opiskelija on tyytymätön saamaansa harjoittelun arviointiin, hänellä on

oikeus vaatia siihen suullista tai kirjallista oikaisua 14 päivän kuluessa arvioin-

nin saamisesta. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä harjoittelua ohjanneeseen

opettajaan. Ohjaava opettaja (ei opiskelija) on tarvittaessa yhteydessä harjoit-

teluyksikköön. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014.)

3.3. Haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet

Opiskelijan harjoittelun aikana voi ilmetä erilaisia haasteita, jotka voivat liittyä

niin harjoitteluyksikön toimintaan kuin opiskelijan heikkoon orientaatioon,

puutteellisiin oppimisvalmiuksiin, heikkoon motivaatioon tai epäammatilliseen

toimintaan [132]. Haasteiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdolli-

simman varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta tilanne saadaan ratkaistua on-

nistuneesti. Haasteellisissa ohjaustilanteissa korostuu ohjaajan antama tuki

opiskelijalle sekä opiskelijan, ohjaajan ja opettajan välinen yhteistyö. Tilan-

netta lähdetään ratkaisemaan aina ensin ohjaajan ja opiskelijan välisellä ra-

kentavalla palautekeskustelulla ja hyödyntämällä monipuolisia ohjauskeinoja.

[83 + 132.] Mikäli tilanne ei ratkea, pidetään ns. varhaisen tuen keskustelu.

Vinkkejä ohjaajalle opiskelijan arvioimisesta:

ü Ota selvää, mitkä ovat yksikkösi yleiset arviointikriteerit opiskelijalle!

ü Muista pitää aina väliarviointi opiskelijan kanssa viimeistään harjoittelunpuolessa välissä!

55

HUS:ssa on tuotettu toimintamalli vuokaaviona harjoittelun haasteellisiin tilan-

teisiin (liite 14.)

3.3.1. Harjoitteluyksiköstä johtuvat haasteet

Harjoitteluyksikössä voi esiintyä erilaisia haasteita, esimerkiksi eettisiä ongel-

matilanteita tai yksikön toiminnan äkillisiä muutoksia, jotka voivat muodostua

opiskelijan oppimisen esteeksi. Henkilökunnan epäkollegiaalinen tai negatiivi-

nen suhtautuminen opiskelijoihin voidaan nähdä myös ongelmana harjoittelu-

yksikössä [50, 133]. Opiskelijaan kohdistuva sanallinen tai sanaton häirintä voi

pahimmillaan aiheuttaa opiskelijalle psykosomaattisia oireita ja ammatillisen

kasvun pysähtymistä. Ohjaaja voi mm. negatiivisella, epäoikeudenmukaisella

tai ammattitaidottomalla toiminnallaan vaikuttaa heikentävästi opiskelijan mo-

tivaatioon ja sitä kautta oppimiseen [86, 87]. Mikäli havaitaan, että harjoittelu-

yksikössä häiritään opiskelijaa, niin harjoitteluyksikön tulee olla valmiina ja ky-

kenevä puuttumaan siihen. [Työturvallisuuslaki 738/2002, 87.] Ohjaajien tulee

toiminnallaan luoda avoin ja turvallinen ilmapiiri oppimiselle [44, 46].

56

HUS:ssa opiskelijat rinnastetaan työntekijöihin ja siksi opiskelijaan kohdistu-

vaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun on nollatoleranssi. Henkilökunnan

tulee puuttua tilanteeseen, jos huomataan, että opiskelijaa häiritään tai koh-

dellaan epäasiallisesti. Näiden tilanteiden varalta on tehty toimintaohje, jossa

kuvataan opiskelijaan kohdistuvan häirinnän tunnistamista, siihen puuttumista

ja selvitysprosessia (liite 15).

3.3.2. Opiskelijasta johtuvat haasteet

Opiskelijasta johtuvien haasteiden syynä voivat olla esimerkiksi: opiskelijan

puutteelliset oppimisvalmiudet, motivaatio-ongelmat, sitoutumattomuus har-

joitteluun, epäammatillinen toiminta, henkilökohtaiset ongelmat tai toiminta

vastoin harjoitteluyksikön periaatteita. [84, 13, 85, 132]. Potilasturvallisuuden

vaarantaminen, opiskelijan päihtyneisyys (liite 16) tai uhkaava käytös johtavat

välittömästi toimenpiteisiin ja arviointiin harjoittelun jatkumisesta. Harjoittelu-

yksikössä olevan opiskelijan henkilökuntaan tai opiskelijakollegoihin kohdis-

tama häirintä selvitetään, kuten opiskelijaan kohdistuvissa häirintätilanteissa

(liite 15).

3.3.3. Ohjaajana toimiminen haasteellisissa opiskelijaohjausti-

lanteissa

Haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet ovat usein ratkaistavissa varhaisella

puuttumisella ja hyvällä ohjauksella niin, että harjoittelu etenee suunnitellusti.

Haasteellisia tilanteita pyritään selvittämään ensin harjoitteluyksikössä anta-

malla opiskelijalle palautetta hänen osaamisestaan ja toiminnastaan ja kannus-

tamalla taitojen opettelemiseen ja teoreettisen tietopohjan vahvistamiseen. Jos

tilanteeseen ei saada ratkaisua, otetaan yhteyttä ohjaavan opettajaan. Ohjaa-

jan tulee tiedottaa opiskelijaa yhteydenotosta ja sen syistä. Yhdessä ohjaavan

opettajan kanssa järjestetään varhaisen tuen keskustelu. [13, 83, 132, 134.]

57

Varhaisen tuen keskustelu suunnitellaan etukäteen ja siihen osallistuvat opis-

kelija, ohjaaja sekä ohjaava opettaja. Mikäli opettaja ei pääse osallistumaan

keskusteluun, voidaan pyytää mukaan yksikön opiskelijavastaava tai osaston-

hoitaja. Haasteelliset tilanteet tulee olla kuvattuna kirjallisesti esimerkein en-

nen varhaisen tuen keskustelua ja niistä kannattaa keskustella myös muiden

ohjaajien tai yksikön opiskelijavastaavan kanssa. Varhaisen tuen keskuste-

lussa jokainen tuo esille oman näkökulmansa, opiskelija aloittaa ensimmäi-

senä. Keskustelussa esille tulleet ja sovitut asiat kirjataan erilliselle lomak-

keelle (liite 17). Sovituille asioille määritellään seuranta-aika ja uuden keskus-

telun ajankohta. [88, 132.] Haasteellisen opiskelijaohjaustilanteen lopputulok-

sena voi olla joskus harjoittelujakson keskeyttäminen tai hylkääminen.

3.4. Monikulttuurinen ohjaus

Kulttuurilla tarkoitetaan esimerkiksi tietylle ihmisryhmälle tai kansalle ominai-

sia tapoja/perinteitä, arvoja, normeja ja sääntöjä [135]. Kulttuuri on käsit-

teenä laaja-alainen ja monitasoinen [136]. Monikulttuurisuudessa puolestaan

keskeistä on yhteiskunnan kulttuurinen monimuotoisuus, joka sisältää erilaisia

kulttuurillisia, maailmankatsomuksellisia, kielellisiä ja uskonnollisia ryhmiä,

jotka elävät samassa ajassa ja paikassa [137, 138]. Esimerkiksi jossakin työ-

yhteisössä voi olla eri kulttuurien edustajia, mutta yhdessä he ryhmänä muo-

dostavat oman kulttuurinsa, sillä he jakavat työhön liittyviä yhteisiä arvoja

sekä toimintatapoja.

Vinkkejä ohjaajalle haasteellisista opiskelijaohjaustilanteista:

ü Puutu haasteellisiin opiskelijaohjaustilanteisiin varhaisessa vaiheessa!

ü Ohjaajan tulee ylläpitää hyvää vuorovaikutusta opiskelijaan myös haas-tavissa ohjaustilanteissa.

ü Muista aina kirjata esimerkein haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet.

ü Älä hyväksy häirintää yksikössäsi!

58

Monikulttuurinen ohjaus on ohjausta, neuvontaa ja tukea ohjattavalle, joka on

kulttuuriselta taustaltaan erilainen verrattuna ohjaajaan. Sille ominaista on tu-

keminen, joka auttaa ohjattavaa sopeutumaan uuteen ympäristöön. Monikult-

tuurisen ohjauksen seurauksena opiskelijaohjaajan kulttuurinen osaaminen li-

sääntyy ja se tarjoaa ohjaajalle mahdollisuuden tarkastella ja kehittää omaa

työtään uudesta näkökulmasta. [139, 140.]

Monikulttuurisen ohjauksen lähtökohtana on kulttuurinen osaaminen, joka

muodostuu kulttuurisesta tuntemuksesta, tietoisuudesta ja taidoista. Kulttuuri-

sella tuntemuksella tarkoitetaan eri kulttuurien asenteiden, arvojen, uskomus-

ten ja tapojen tuntemusta. Kulttuurisella tietoisuudella tarkoitetaan omien en-

nakkoluulojen, stereotypioiden ja asenteiden tiedostamista. Kulttuurisilla tai-

doilla tarkoitetaan kielitaitoa ja kykyä opettaa muille monikulttuurisuuteen liit-

tyviä asioita. [141.] Monikulttuurisen ohjauksen avulla voidaan tietoisesti lisätä

monikulttuurista ajattelua ja eri kulttuuritaustaisten opiskelijoiden huomioi-

mista. Tavoitteena on pyrkiä varmistamaan, että ohjauksessa otetaan riittä-

västi huomioon opiskelijoiden tarpeita. [139, 140, 138, 142.]

Ohjaajan kulttuurisen osaamisen kehittyminen edellyttää herkkyyttä, kykyä

kohdata epäselviä ja ennakoimattomia tilanteita sekä asioita. Tällä tarkoitetaan

suvaitsevaisuutta, joustavuutta, ei-arvottavaa suhtautumista asioihin ja ilmiöi-

hin, avoimuutta, tietoisuutta omista arvoista, normeista sekä asenteista. [139,

141, 138, 143.] Eri kulttuuritaustaisen opiskelijan ohjaaminen tarjoaa mahdol-

lisuuden tarkastella omaa työtään ja sen merkitystä uudesta näkökulmasta. Se

mahdollistaa myös oman työn kehittämisen ja tuleviin työntekijöihin vaikutta-

misen. Vieraassa kulttuurissa harjoittelu voi olla haastavaa opiskelijalle. Esi-

merkiksi opiskelija kohtaa ja pyrkii omaksumaan omasta kulttuuristaan poik-

keavan tavan tehdä työtä. [140, 144.]

59

Toisesta kulttuurista ja eri kielialueilta tulevien opiskelijoiden harjoitteluun liit-

tyvissä erityiskysymyksissä sovelletaan HUS:n ohjetta: maahanmuuttaja

HUS:n palveluksessa (Pysyväisohje 2/2010) (Intranet> Organisaatio >Hallin-

nolliset säännöt ja ohjeet > Pysyväisohjeet).

Opiskelijan kielitaito harjoittelussa

Kaikissa terveydenhuollon tehtävissä tarvitaan Suomen virallisten kielten tai-

toa, jotka ovat suomi ja ruotsi. Lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä

(559/1994) mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoi-

tamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito, jota tarvitaan mm. potilastie-

tojen dokumentointiin, potilasturvallisuuden varmistamiseen sekä ammattihen-

kilöstön väliseen yhteistyöhön. Työnantajalla on velvollisuus varmistua ja huo-

lehtia terveydenhuollon ammattihenkilöstön riittävästä kielitaidosta [145].

Opiskelijoiden osalta HUS:ssa on määritelty ohjauskieliksi Suomen viralliset

kielet (suomi ja/tai ruotsi). Tämä koskee myös niitä opiskelijoita, jotka opiske-

levat Suomessa englanninkielisessä tutkintoon johtavassa koulutuksessa

60

(esim. Degree Programme In Nursing). Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan

tulee pystyä kirjaamaan ja saavuttamaan harjoittelun tavoitteet sekä vastaan-

ottamaan ohjauksen suomen virallisella kielellä. Kansainvälisiä vaihto-opiskeli-

joita voidaan ohjata muilla kielillä.

Harjoittelupaikkaa varatessaan opiskelija määrittää kielitaitonsa tason, jonka

tulee käydä ilmi opiskelijan CV:stä. Opiskelija voi määrittää oman kielitaitonsa

erilaisilla asteikoilla, kuten: alkeet, välttävä, tyydyttävä, hyvä, erinomainen,

äidinkieli. Harjoitteluyksikkö voi tarvittaessa arvioida opiskelijan kielitaidon en-

nen harjoitteluun saapumista. Tällöin vältytään tilanteelta, jossa opiskelijan

puutteellinen kielitaito havaitaan vasta harjoittelun alettua.

Kielitaidon arviointi tulee suorittaa hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkua esi-

merkiksi pyytämällä opiskelijaa käymään harjoitteluyksikössä. Opiskelijaa voi

pyytää kertomaan itsestään ja kielitaitoa voidaan arvioida esimerkiksi potilas-

tapauksen avulla.

Opiskelijan kielitaidon arvioinnissa huomioidaan millaisiin kielenkäyttötilantei-

siin opiskelija harjoitteluyksikössä joutuu, jotta voitaisiin ennakoida opiskelijan

selviytymistä harjoittelussa mm. vuorovaikutustilanteet potilaan, omaisen ja

61

henkilökunnan kanssa. Arvioinnissa on hyvä huomioida myös, että kielenkäy-

tössä kielen eri osa-alueiden taidot kietoutuvat yhteen, ja näitä taitoja on

myös mielekästä testata yhdessä. Esimerkiksi keskustelussa tarvitaan sekä

kuullun ymmärtämisen että puhumisen taitoja. [146, 147.]

Ohjaajan tottumattomuus puhua suomea tai ruotsia, muiden kuin sitä äidinkie-

lenään puhuvien kanssa, on yksi mahdollinen tekijä mikä aiheuttaa haasteita

opiskelijan ja ohjaajan välisessä vuorovaikutuksessa [148, 149, 147]. Ohjaa-

jan on tärkeää kiinnittää asiaan huomiota ja miettiä miten itse käyttää omaa

äidinkieltään, jotta hän pystyy tukemaan opiskelijan kielitaidon kehittymistä

harjoittelun aikana [145, 147]. Ohjaajan puheen tulee olla selkokielistä ja pu-

heen rytmi rauhallista. Lisäksi ohjaajan tulee varmistaa, että opiskelija on ym-

märtänyt viestin. [150, 147.]

Opiskelijan näkökulmasta tarkasteltuna haasteet ammattihenkilöstön kanssa

kommunikoidessa voivat olla esimerkiksi sanallisesta raportoinnista keskeisen

sisällön poimiminen, käytettävä ammattisanasto sekä lyhenteiden ymmärtämi-

nen [148, 147]. Harjoittelussa vuorovaikutustilanteet ovat vaativia, sillä opis-

kelijan tulee ymmärtää potilaiden ja omaisten lisäksi moniammatillista työyh-

teisöä. Lisäksi opiskelijan täytyy ottaa huomioon, että kaikki eivät ole tottu-

neita kommunikoimaan virheellisesti ääntävän kanssa. Stressaavissa tilan-

teissa sujuvaakin suomea puhuva opiskelija voi unohtaa sanoja. [151, 147.]

Osallisuus ja työyhteisön jäseneksi pääseminen ovat kielellinen ja vuorovaiku-

tuksellinen prosessi. Opiskelija, joka ei puhu tai puhuu huonosti Suomen viral-

lista kieltä, voi kokea ulkopuolisuuden tunnetta. Tämä voi johtaa siihen, että

hän on riskissä joutua sosiaalisesti ja ammatillisesti eristäytyneeksi. [149,

147.] Näin ollen opiskelijan oppimista arvioidessa, ohjaajan tulee olla tietoinen,

että kielitaidon taso saattaa vaikuttaa oppimisympäristöön sitoutumiseen [152,

147].

62

3.5. Yleiset harjoitteluun liittyvät periaatteet

Harjoittelun yhtenä sisältönä on ammatillisen työroolin ja organisaation toimin-

tatapojen omaksuminen sekä noudattaminen. Nämä ovat tärkeitä harjoittelu-

yksikköön sopeutumisen ja kollegiaalisuuteen kasvamisen näkökulmasta. Har-

joitteluyksiköiden ja ohjaajien tehtävänä on ohjeistaa opiskelijoita myös ylei-

sistä harjoitteluun liittyvistä periaatteista.

Vinkkejä ohjaajalle monikulttuurisesta ohjauksesta ja opiskelijankielitaidosta:

ü Ole kiinnostunut opiskelijan omasta kulttuuritaustasta ja opettele lau-sumaan opiskelijan nimi oikein.

ü Puhu selkokielellä, vältä ammattislangia ja monimutkaisia sanontoja.

ü Ohjaa johdonmukaisesti ja varmista, että opiskelija on ymmärtänyt.

ü Ohjaa opiskelijaa pitämään muistikirjaa/sanastoa yksikön hoitotyönterminologiasta ja muista vieraista käsitteistä.

ü Anna opiskelijalle enemmän aikaa vuorovaikutustilanteisiin sekä teh-tävään valmistautumiseen ja suorittamiseen (mm. raportointi, potilas-tietoihin tutustuminen, potilaan ohjaus).

ü Pohdi, mihin kulttuureihin itse koet kuuluvasi.

63

Alle 18-vuotiaan opiskelijan harjoittelu

• Yleisenä periaatteena alle 18-vuotias voi suorittaa harjoittelun HUS:n har-

joitteluyksiköissä.

• Jollain yksiköllä saattaa olla toiminnan kannalta perusteltuna pitää 18 ikä-

vuotta rajana harjoittelun suorittamiselle.

Opiskelijan rokotukset ja tartuntataudit

• Lue Johtajaylilääkärin ohje 2/2018 sekä JYL-ohjeen liite 2 (HUS:n ohje oppi-

laitoksille tartuntatautilain soveltamisesta) (liite 18)

• Opiskelijoiden terveydenhuolto, ml. rokotukset ja terveydentilan selvitykset,

hoidetaan opiskeluterveydenhuollon kautta.

• Opiskelijan on oltava hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkua yhteydessä

opiskeluterveydenhuoltoon rokotussuojan ja tartuntatautilain mukaisen ter-

veydentilan varmistamiseksi. Rokotukset tulee ottaa viimeistään 1 kuukausi

ennen harjoittelun alkua.

• Oppilaitokset tarkistavat, että opiskelijalla on vaaditut dokumentit, jotka

voidaan vaatia esitettäväksi harjoittelussa. Sopivuuden varmistaminen on

harjoittelupaikan esimiehen lakisääteinen velvollisuus ja harjoittelujakso voi

peruuntua, jos sopivuutta ei voida varmistaa.

Harjoittelun ohjauskieli

• HUS:ssa on määritelty ohjauskieliksi Suomen viralliset kielet (suomi ja/tai

ruotsi).

• Tämä koskee myös niitä opiskelijoita, jotka opiskelevat Suomessa

englanninkielisessä tutkintoon johtavassa koulutuksessa (esim. De-

gree Programme in Nursing).

• Opiskelijan tulee pystyä kirjaamaan ja saavuttamaan harjoittelun tavoitteet

sekä vastaanottamaan ohjauksen Suomen virallisella kielellä.

• Kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita voidaan ohjata myös muilla kielillä.

64

Lasten ja nuorten parissa suoritettava harjoittelujakso

• Opiskelijan tulee opiskeluoikeuden arviointia varten pyydettäessä toimittaa

rikosrekisterilaissa tarkoitettu ote omaan oppilaitokseensa, jos opiskelijan

opintoihin tai opintoihin kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun sisäl-

tyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä (Ammattikorkeakoululaki

932/2014 ja Yliopistolaki 558/2009).

• Velvollisuus otteen toimittamisesta työnantajalle koskee palvelussuhteessa

työskenteleviä. Se ei koske oppilaitosten kautta tapahtuvaa opiskelijoiden

työharjoittelua tai muuta opiskelua käytännön työtehtävien yhteydessä.

• Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Rikostaustan sel-

vittäminen lasten kanssa työskenteleviltä Pysyväisohje 5/2017 (Intranet >

Organisaatio > Hallinnolliset säännöt ja ohjeet > Pysyväisohjeet > Rikos-

taustan selvittäminen lasten kanssa työskenteleviltä).

Opiskelijan hygienia harjoittelussa

• Opiskelijan hyvään henkilökohtaiseen hygieniaan kuuluu omasta puhtau-

desta ja työvaatetuksen siisteydestä huolehtiminen.

• Opiskelijan tulee tutustua ja noudattaa sairaalahygieniayksikön ohjeistuksia

harjoittelunsa aikana.

• Linkki: Infektioidentorjuntayksikön kotisivu (Intranet > Potilaan hoito > In-

fektiotaudit > Infektioiden torjuntaohjeet).

Opiskelijan työvaatetus harjoittelun aikana

• Opiskelijan työvaatetuksen osalta noudatetaan samoja periaatteita kuin

henkilökuntaa koskevassa työvaateohjeessa (Pysyväisohje 7/2014) (Intra-

net > Organisaatio > Hallinnolliset säännöt ja ohjeet > Pysyväisohjeet >

Työvaateohje).

65

• Opiskelijan tulee käyttää HUS:n tarjoamaa työvaatetusta, mikäli työtehtä-

vät edellyttävät sen käyttöä. Oppilaitos maksaa HUS:lle korvauksen opiske-

lijoiden työvaatetuksesta.

• Työvaatetusta käytetään hygieenisistä syistä ja sen tulee peittää alle puetut

omat vaatteet.

• Työvaatetus vaihdetaan säännöllisesti puhtaaseen, päähineet tai huivit tulee

vaihtaa päivittäin. Päähineet ja huivit tilataan sairaalapesulasta, omat huivit

eivät kuulu työvaatetukseen.

• Potilasvaatteet eivät ole työvaatteita.

• Työjalkineina opiskelija käyttää omia puhtaita sisäkenkiä, joilla saa kulkea

sairaalan alueella.

• Nimineula tulee olla esillä kaikilla HUS:ssa harjoittelevilla opiskelijoilla.

Opiskelija tuo oman nimineulan mukanaan harjoitteluun tullessaan.

Salassapito- ja käyttäjäsitoumus sekä HUS:n verkkotunnukset

• Opiskelijalle haetaan HUS:n verkkotunnukset (ei sähköpostiosoitetta) harjoit-

telun ajaksi. Opiskelija saa tarpeenmukaiset tunnukset potilastietojärjestel-

miin potilaan hoidon seurantaa ja dokumentointia varten [89].

66

• Tunnukset haetaan yksikön esimiehen toimesta intranetin atk-avun verkko-

palvelun kautta (Intranet > Atk-avun verkkopalvelu > Käyttäjätunnusten ha-

keminen > Käyttäjätunnukset ja oikeudet > Opiskelija / Ei HUS:n palkkalis-

talla). Sairaanhoitajaopiskelijat saavat käyttöönsä sairaanhoitajaopiskelija-

profiilit, jotka mahdollistavat mm. lääkkeen antokirjauksen ja poiston.

• Ennen käyttäjätunnusten hakemista opiskelijan henkilöllisyys tulee tarkistaa.

• Jokaisen harjoittelujakson alussa ennen käyttäjätunnusten luovuttamista

opiskelijan kanssa pitää käydä läpi HUS:n Salassapito- ja käyttäjäsitoumus-

lomakkeen sisältö ja sen jälkeen opiskelija allekirjoittaa lomakkeen (Intranet

> Palvelut >Lomakkeet).

• Potilastietojärjestelmiin kirjaaminen toteutetaan ohjaajan ohjauksessa.

• Potilasasiakirja-asetuksen mukaan terveydenhuollon opiskelijan tekemät

merkinnät hyväksyy hänen esimiehensä, ohjaajansa tai edellä mainittujen

valtuuttama henkilö.

• Opiskelijan tulee tehdä merkinnät käyttäen henkilökohtaisia verkko- ja käyt-

täjätunnuksia.

• Tarkemmat ohjeet opiskelijan tekemästä hoidon kirjaamisesta löytyy liit-

teestä 19.

Opiskelijan osallistuminen lääkehoitoon harjoittelun aikana

• Lue johtajaylilääkärin ohje 2/2017 (liite 20).

• Opiskelijalla tulee olla suoritettuna hyväksytysti opetussuunnitelman

mukaiset, ko. harjoitteluun liittyvät lääkehoidon teoria- ja laboraatio-

opinnot sekä lääkelaskutentit.

• Mikäli opiskelijalla on käytössään lääkehoitopassi, opiskelija on velvol-

linen dokumentoimaan siihen oman lääkehoidon osaamisen edistymi-

sen.

• Ohjaaja on velvollinen seuraamaan ja täyttämään opiskelijan lääke-

hoitopassia niiltä osin kuin opiskelijan lääkehoidon osaaminen harjoit-

telujakson aikana kehittyy.

67

• Tutustu lääkehoitopassin sähköiseen versioon internetissä osoitteessa:

www.laakehoitopassi.fi (Katso esittelyvideo: ohjaajat).

• Tunnukset lääkehoitopassiin sisäänkirjautumista varten saat hoitotyön

kliinisiltä opettajilta osoitteesta: HUSHoitotyonkliinisetopetta-

jat@hus.fi

Opiskelijan työaika

• Opiskelija noudattaa harjoitteluyksikössä toteutettavaa työaikaa.

• Opiskelijan tulee noudattaa ohjaajiensa työvuoroja niiltä osin kuin ohjaaja

arvioi sen opiskelijan oppimisen kannalta hyödylliseksi.

• Työvuorot tulee aina suunnitella yhdessä ohjaajan kanssa.

• Työvuorot suunnitellaan aina kerrallaan koko harjoittelujakson ajalle siltä

osin kuin ohjaajien työvuoroja on saatavilla.

• Iltavuorot, viikonloput sekä yövuorot kuuluvat opiskelijan harjoitteluun har-

joitteluyksikön työajan puitteissa.

68

• Opiskelijan oppimista tukee se, että hän osallistuu harjoitteluyksikön

toimintaan ja potilaan hoitoon eri vuorokauden aikoina.

• Viikkotuntimäärä tulee lähtökohtaisesti suunnitella 35–40 tunnin mukaisesti.

• Pitkiä työvuoroja (enemmän kuin 8h) ei suositella tehtäväksi eikä niitä tule

käyttää harjoitteluviikkojen lyhentämiseen.

• Pitkät työvuorot eivät lähtökohtaisesti tue opiskelijan oppimista.

• Vuorokausi- ja viikkolepo tulee toteutua työvuorosuunnitelmassa.

• Varmistetaan vähintään 9 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika

työvuorojen välillä ja kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä kes-

keytymätön vapaa-aika (Työaikalaki 605/1996).

• Tämän tulee toteutua silloinkin, kun opiskelija käy harjoittelun ohella

työssä tai suorittaa kahta harjoittelua samanaikaisesti.

• Esim. oman työn yövuorosta aamuvuoroon harjoitteluun saapuminen

ei ole suotavaa sen rikkoessa työaikalakia. Tällöin ohjaajan tai yksikön

esimiehen tulee arvioida opiskelijan työkyky tilannekohtaisesti ja mie-

tittävä tarvittavat toimenpiteet.

Työvuorotaulukko

• Työvuorotaulukko on virallinen asiakirja tehdyistä harjoittelutunneista.

• Työvuorotaulukko täytetään kuulakärkikynällä.

• Työvuorotaulukkoon merkitään työvuorojen suunnitelma ja toteuma.

• Mahdolliset muutokset kirjataan punaisella kynällä työvuorotaulukkoon niin,

että alkuperäinen suunniteltu työvuoro jää näkyviin.

• Poissaolot merkitään työvuorotaulukkoon #-merkillä.

• Koulupäivät merkitään työvuorotaulukkoon K-kirjaimella.

• Työvuorosuunnitelma tulee olla aina henkilökunnan nähtävillä.

• Mikäli työvuoroja täytyy muuttaa, on muuttamisesta neuvoteltava ohjaajan

ja esimiehen/vuorovastaavan kanssa ja muutokset merkitään punaisella ky-

nällä niin, että alkuperäinen suunniteltu työvuoro jää näkyviin.

• Ennen harjoittelun päättymistä ohjaaja allekirjoittaa opiskelijan työvuoro-

taulukon. Tämän jälkeen työvuorotaulukkoon ei saa enää tehdä muutoksia.

69

• Opiskelijalle jää alkuperäinen työvuorotaulukko ja harjoitteluyksikköön jää

kopio työvuorotaulukosta.

Opiskelijan tauot harjoittelupäivän aikana

• Opiskelija noudattaa harjoitteluyksikön ohjeistuksia taukojen pitämisestä.

• KVTES:n mukaisesti työpäivään kuuluu lepo-/ruokatauko (30 mi-

nuuttia), esimerkiksi yksi 20 minuutin lepo-/ruokatauko ja lisäksi

yksi 10 minuutin lepo-/ruokatauko (KVTES 2017).

• Opiskelijan tulee sopia taukojen pitämisestä ohjaajan kanssa ja ilmoittaa

niiden alkamisesta ohjaajalle. Tauot tulee ajoittaa harjoitteluyksikön toimin-

nan mukaan.

Opiskelijan ruokailu henkilöstöravintolassa

• Opiskelijalla on mahdollisuus harjoittelun aikana ruokailla henkilöstöravinto-

lassa.

• Korkeakouluopiskelijat ovat oikeutettuja alennukseen aterian hinnasta ruo-

kaillessaan ravintoloissa, jotka ovat KELA:n ateriatuen piirissä (esim. Ra-

violi).

• Opiskelijahintaisen lounaan saa voimassa olevaa opiskelijakorttia

tai KELA:n ateriatuki-korttia esittämällä.

• Toisen asteen opiskelijoiden ruokailun järjestämisestä vastaa lähtökohtai-

sesti oppilaitos.

• Oppilaitosten käytännöt vaihtelevat, joten toisen asteen opiskelijoi-

den tuleekin selvittää ruokailuun liittyvät käytänteet ja korvatta-

vuudet omasta oppilaitoksestaan.

Opiskelijan sairauspoissaolot

• Opiskelijan tulee ilmoittaa sairauspoissaolosta viipymättä harjoitteluyksik-

köön sekä ohjaavalle opettajalleen.

70

• Poissaolo tulee ilmoittaa aina puhelimitse ja määräajaksi esimiehelle/vuoro-

vastaavalle.

• Opiskelija selvittää poissaolojensa korvattavuuden ohjaavalta opettajalta.

• Opiskelija toimittaa tarvittaessa sairauspoissaolotodistuksen oppilaitokseen

ja sopii ohjaavan opettajan kanssa harjoittelun etenemisestä.

Opiskelijan raskaus harjoittelun aikana

• Opiskelijan on hyvä ilmoittaa raskaudestaan etukäteen yksikön esimiehelle.

• Esimies ohjeistaa opiskelijaa yksikön työturvallisuusriskeistä [Työturvalli-

suuslaki 738/2002], jotka tulee huomioida raskaana olevan henkilön koh-

dalla.

• Opiskelijan raskauden aikana arvioidaan tapauskohtaisesti opiskelijan sel-

viytyminen harjoittelusta. Päätökseen vaikuttavat mm. opiskelijan työkyky,

oppimistavoitteet sekä harjoitteluyksikön toiminnan luonne.

HUS on savuton sairaala - tupakointi harjoittelun aikana

• Opiskelijoita koskevat samat säännöt kuin henkilökuntaakin.

• Linkki: Savuton sairaala (Pysyväisohje 8/2013) (Intranet > Henkilöstö >

Savuton sairaala).

Sähköisten viestintävälineiden käytön periaatteet harjoittelun aikana

• Opiskelijoiden internetin ja sosiaalisen median käyttöä koskee sama ohjeis-

tus kuin HUS:n henkilökuntaa.

• Linkki: Sähköisten viestintävälineiden käytön periaatteet (Pysyväisohje

9/2018) (Intranet > Organisaatio > Hallinnolliset säännöt ja ohjeet > Pysy-

väisohjeet).

71

Toisesta kulttuurista tuleva opiskelija harjoittelussa

• Toisesta kulttuurista ja eri kielialueilta tulevalle opiskelijalle harjoitteluun

liittyvissä erityiskysymyksissä sovelletaan HUS:n ohjeita.

• Erityiskysymyksiä ovat mm. yhdenvertainen kohtelu, perehdyttäminen ja

eri uskonnon mukanaan tuomat erityiskysymykset.

• Linkki: Maahanmuuttaja HUS:n palveluksessa (Pysyväisohje 2/2010) (Intra-

net > Organisaatio > Hallinnolliset säännöt ja ohjeet > Pysyväisohjeet).

Opiskelijan altistuminen verelle, eritteille sekä tuberkuloosille ja

muille biologisille altisteille

• Ohjeistus siitä, miten tilanteessa tulee toimia, löytyy liitteestä 21.

• Toimintaohje koskien opiskelijan biologisia altistumisia

Opiskelijan tapaturma tai väkivaltatapaturma harjoittelun aikana

• Ohjeistus siitä, miten tilanteessa tulee toimia, löytyy liitteestä 22.

• Toimintaohje koskien opiskelijan tapaturmaa harjoittelun aikana

72

Päihtynyt opiskelija harjoittelussa

• Ohjeistus siitä, miten tilanteessa tulee toimia, löytyy liitteestä 16.

• Toimintaohje koskien päihtynyttä opiskelijaa harjoittelussa

Opiskelijaan kohdistuva häirintä tai ristiriitatilanteet harjoittelussa

• Ohjeistus siitä, miten tilanteessa tulee toimia, löytyy liitteestä 15.

• Toimintaohje koskien opiskelijaan kohdistuvasta häirinnästä ja ristirii-tatilanteista harjoittelussa

3.6. Harjoittelusopimukset ja laskutus

Harjoitteluyksiköitä ja oppilaitoksia velvoittavilla sopimuksilla turvataan laadu-

kas oppimisympäristö opiskelijan harjoittelun tavoitteiden saavuttamiseksi [48,

44, 46]. HUS-kuntayhtymällä on sopimukset useiden eri ammattikorkeakoulu-

jen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Voimassaolevat harjoittelu- ja työs-

säoppimissopimukset löytyvät HUS Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän

työtilasta kohdasta oppilaitossopimukset (Intranet > Haku > Opiskelijaohjauk-

sen asiantuntijaryhmä > Oppilaitossopimukset).

Mikäli opiskelija tulee muusta kuin jo sopimuksen omaavasta oppilaitoksesta,

tulee oppilaitoksen kanssa laatia opiskelijakohtainen harjoittelusopimus har-

joittelun ajalle. Harjoittelusopimukset laaditaan aina esimiestasolla. Opiskelija

ei voi harjoitella ilman voimassaolevaa harjoittelusopimusta.

Opinto- ja vierailukäynti

HUS-kuntayhtymä perii oppilaitoksilta korvauksen yli tunnin kestävistä opinto-

ja vierailukäynneistä (tmv.). Vierailukäynti voi olla esimerkiksi tutustuminen

yksikön toimintaan. Laskutus suoritetaan käyttämällä HUS-harjoittelulaskun lii-

tettä, katso tarkemmat ohjeet kohdasta laskutus.

73

Harjoittelu työsuhteessa

Harjoittelusopimusta ei sovelleta HUS-kuntayhtymässä virka- tai työsopimus-

suhteessa olevaan opiskelijaan. Toisin sanoen HUS:ssa ei makseta palkkaa

harjoittelun ajalta. Mikäli oppilaitos ja opiskelija ovat sopineet, että harjoittelu

suoritetaan työsuhteessa, on se oppilaitoksen ja opiskelijan välinen asia. Tämä

ei velvoita HUS:a, vaan opiskelija rinnastetaan työntekijään ja hänen kanssaan

ei käydä tavoite- ja palautekeskusteluja eikä erillistä harjoittelun arviointia

kirjoiteta.

Laskutus

Opiskelijan harjoittelun sekä opinto- ja vierailukäyntien laskutuksessa käyte-

tään HUS harjoittelulaskun liitettä, joka täytetään huolellisesti ja allekirjoite-

taan harjoitteluyksikössä. HUS harjoittelulaskutuksen liitteet ovat saatavissa

Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän työtilasta – opiskelijoiden harjoittelu-

laskujen liitelomakkeet. (Intranet > Haku > Opiskelijaohjauksen asiantuntija-

ryhmä > Opiskelijoiden harjoittelulaskujen liitelomakkeet). Harjoittelulaskun

liitteeseen merkitään:

§ Oppilaitoksen tiedot (Oppilaitoksen nimi, koulutusohjelma, laskutus-

osoite, ohjaava opettaja)

§ HUS- kuntayhtymän tiedot (HUS:n sairaanhoitoalue/toimialue/liikelai-

tos / osaamiskeskus, harjoittelupaikka/-osasto, harjoittelupaikan kustan-

nuspaikkanumero, kirjanpitokoodi, harjoittelupaikan osastonhoitajan /

opiskelijavastaavan / opiskelijaohjaajan allekirjoitus ja nimenselvennys

sekä ohjauksesta vastaavan ylihoitajan allekirjoitus ja nimenselvennys)

§ Opiskelijaan ja harjoitteluun tai opinto- ja vierailukäyntiin liitty-

vät tiedot (Opiskelijan nimi ja kurssinumero, harjoittelun ajankohta,

suunniteltujen päivien lkm., poissaolopäivät lkm., laskutettavat päivät,

laskutettavat viikot ja suojavaatteiden käyttöviikot tai vierailukäyntiä

koskevat tiedot)

74

§ Harjoittelulaskun liitteessä on laskutusohjeet sähköistä ja manuaalista

täyttämistä varten

§ Liitteenä esimerkki (liite 23), jossa nämä asiat havainnollistuvat.

Harjoittelulaskun liitteeseen merkitään aina suunniteltujen harjoittelupäivien

lukumäärä sekä poissaolopäivien lukumäärä. Poissaolopäiviä ei vähennetä las-

kutettavista, elleivät ne ylitä 10 harjoittelupäivää. Harjoittelun keskeytyessä

sairauden tai muun perustellun syyn takia, laskutetaan keskeytyksen ilmoitus-

päivästä, kuitenkin enintään kahden harjoitteluviikon ajalta. Jos vahvistetut

harjoitteluviikot peruutetaan myöhemmin kuin 14 kalenteripäivää ennen varat-

tua ajankohtaa, laskutetaan peruutetun harjoittelujakson pituudesta 50 %. Jos

vahvistettuja harjoitteluviikkoja ei peruuteta tai peruutus tapahtuu harjoittelu-

jakson alkamisen jälkeen, laskutetaan koko harjoittelujakso 100 %.

Harjoitteluyksikössä tulee varmistaa, että jokaisesta opiskelijasta on lähetetty

HUS harjoittelulaskun liite. Harjoittelulaskun liite lähetetään harjoitteluyksi-

köstä eteenpäin heti harjoittelun päätyttyä allekirjoitettavaksi yhteisesti sovi-

tulle henkilölle HUS-kuntayhtymän sisällä (esimerkiksi osastoryhmän päällikkö,

ylihoitaja tai kliininen opettaja). Tämän jälkeen harjoittelulaskun liite lähtee

oman alueen ohjeistuksen mukaan laskutukseen. Harjoittelulaskun liitteen mu-

kaan ei laiteta kopiota opiskelijan työvuorotaulukosta. Suositellaan kuitenkin,

että kopio työvuorotaulukosta säilytetään harjoitteluyksikössä kolmen vuoden

ajan joko paperisena tai skannattuna.

Opiskelijaohjauksesta saadun korvauksen käyttö HUS:ssa

HUS:n kanssa harjoittelusopimuksen tehneet ammattikorkeakoulut ja toisen

asteen oppilaitokset suorittavat HUS-kuntayhtymän oppilaitosten kanssa teh-

dyn yhteistyösopimuksen hinnoitteluliitteen mukaista korvausta opiskelijan oh-

jatusta harjoittelusta. HUS:n tulosyksiköt/sairaanhoitoalueet/liikelaitokset toi-

mivat itsenäisesti ja ovat määritelleet omat toimintatapansa ohjauksesta saa-

75

tavan korvauksen jakamista varten. Ohjauskorvaussumma muodostuu tulosyk-

sikkö/sairaanhoitoalue/liikelaitos -kohtaisesti opiskelijoiden yksikössä suoritta-

mista harjoitteluviikoista ja niistä maksetuista korvauksista. Opiskelijaohjauk-

sesta ja työssäoppimisesta saadut korvaukset käytetään henkilöstön ammatilli-

sen kehittymisen tukemiseen sekä harjoittelun toteutumisesta aiheutuviin hal-

lintokustannuksiin. Ohjauskorvauksella tuetaan koulutusta ja kehittämistä,

opiskelijaohjausvalmiuksia, tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä osallistu-

mista kansallisiin tai kansainvälisiin konferensseihin.

3.7. Opiskelijaohjaukseen liittyvistä asioista tiedottaminen

Laadukkaaseen opiskelijaohjaukseen kuuluu hyvä tiedottaminen. Monipuolinen

ja tehokas tiedottaminen oppilaitoksen ja harjoitteluyksiköiden välillä tukee

harjoittelun onnistumista. Suunnitellulla tiedottamisella voidaan varmistaa har-

joitteluyksikön ja oppilaitoksen sekä opiskelijan sitoutuminen ohjaukseen ja

oppimiseen. Oppilaitoksissa ja harjoitteluyksiköissä tulee olla nimetty vastuu-

henkilö, jonka toimenkuvaan kuuluu opiskelijaohjaukseen liittyvistä asioista

tiedottaminen. Henkilön nimeäminen on jokaisen organisaation vastuulla. [48,

90, 91, 44, 46.]

Vinkkejä ohjaajalle harjoittelusopimuksista ja laskutuksesta:

ü Varmista osastonhoitajaltasi, että opiskelijasta on voimassaoleva harjoit-telusopimus, mikäli hän tulee muualta kuin pääkaupunkiseudun oppilai-toksista.

ü Muista HUS:n harjoittelulaskun liitteen täyttö, allekirjoitus ja lähetys hetiharjoittelun päätyttyä!

76

HUS:n ja oppilaitosten välinen tiedotus

HUS:n hoitotyön johto ja opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä (OOAR) vastaa

tiedottamisesta oppilaitoksiin. HUS:n ja oppilaitosten internet sivuilta on mah-

dollista saada tietoa harjoitteluun liittyvistä ohjeista ja käytänteistä. Opinnäy-

tetyöt, harjoittelutehtävät, kehittämistyöt sekä HUS:n ja oppilaitosten väliset

yhteistyöprojektit voivat myös toimia tiedottamisen väylänä organisaatioiden

välillä [vrt. 92].

Oppilaitoksessa tuotetaan harjoitteluohje harjoitteluyksiköihin, jonka opiskeli-

jat tuovat tullessaan. Harjoitteluohje sisältää: mm. harjoittelujakson tavoitteet,

arviointikriteerit, opiskelijan oppimistehtävät sekä harjoittelua ohjaavan opet-

tajan yhteystiedot [44, 46, 42].

Hyks-sairaanhoitoalueen hoitotyön kliiniset opettajat toimivat kiinteässä yh-

teistyössä oppilaitosten opettajien kanssa. Hoitotyön kliiniset opettajat tiedot-

tavat HUS:n harjoitteluyksiköihin liittyviä asioita oppilaitoksille. Vastaavasti

hoitotyön kliiniset opettajat tiedottavat HUS:n harjoitteluyksiköitä oppilaitosten

opetukseen ja harjoittelun käytänteisiin liittyvistä asioista.

77

HUS:n sisäinen tiedottaminen

HUS:n intranetissä tiedotetaan harjoitteluun liittyvistä ohjeista ja käytänteistä

omalle henkilökunnalle. Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän (OOAR) työti-

lassa on löydettävissä mm. opiskelijaohjauksen toteuttamiseen liittyviä ohjeita.

Linkki: Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän työtila (Intranet >Haku >

Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmän työtila). HUS:n hoitotyön kliiniset

opettajat tai lähiesimiehet tiedottavat ajankohtaisista opiskelijaohjaukseen liit-

tyvistä asioista henkilökuntaa.

Harjoitteluyksikön sisäinen tiedottaminen

Opiskelijavastaava päivittää vähintään vuosittain yksikön opiskelijaohjauskan-

sion sisältöä [44, 46]. Harjoitteluyksikön opiskelijavastaava tiedottaa ohjaajia

ja muuta henkilökuntaa harjoitteluun tulevista opiskelijoista ja harjoitteluun

liittyvistä asioista [90]. Opiskelijavastaava nimeää opiskelijoille henkilökohtai-

sen ohjaajan ennen harjoittelun alkua [42].

Vinkkejä ohjaajalle opiskelijaohjaukseen liittyvien asioiden tiedot-tamisesta:

ü Ota selvää, kuka yksikössäsi tiedottaa opiskelijaohjaukseen liittyvistäasioista!

ü Varmista omalta osaltasi, että opiskelijaohjauskansio tai muu materiaalion ajantasainen!

ü Voit aina olla yhteydessä Hyks-sairaanhoitoalueen hoitotyön kliinisiinopettajiin ja kysyä oppilaitoksiin sekä harjoittelukäytänteisiin liittyvistäasioista. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen:HUSHoitotyonkliinisetopettajat@hus.fi

78

79

4. OPISKELIJAOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

4.1. Opiskelijaohjauksen laadun arviointi

Opiskelijaohjauksen laadun arvioinnin mittari (CLES) kuvaa oppimisympäristöä

ja ohjauksen laatua, neljällä eri osa-alueella. Opiskelija arvioi harjoitteluyksi-

kön ilmapiiriä, hoidon lähtökohtia, ohjauksellisia lähtökohtia, ohjaussuhteen

toimivuutta ja oppilaitoksen opettajan osuutta harjoittelussa. Lisäksi opiskelija

voi antaa vapaamuotoista kirjallista palautetta kuluneesta harjoittelusta. CLES-

mittari pohjautuu Mikko Saarikosken väitöskirjaan [58] ja se tulee sanoista Cli-

nical Learning Environment Supervision scale. Sitä on myöhemmin laajennettu

kuvaamaan myös oppilaitoksen opettajan osuutta (CLES + T). Mittari on laa-

jasti käytössä Suomessa sekä myös kansainvälisesti. [39, 93.] HUS:ssa se on

ollut käytössä vuodesta 2007 lähtien, saadun opiskelijapalautteen avulla kehi-

tetään opiskelijaohjausta.

80

Opiskelija vastaa sähköisesti kyselylomakkeeseen mielellään harjoittelun vii-

meisellä viikolla. On suositeltavaa, että opiskelija vastaa kyselyyn harjoittelu-

yksikössä. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja luottamuksellista, siihen

kuluu aikaa noin 15 minuuttia. Opiskelija tarvitsee ohjeen kyselyyn vastaami-

seen, josta käy ilmi harjoitteluyksikön tunnistetiedot ja kyselyn salasana. Ky-

sely löytyy osoitteesta www.hus.fi/opiskelijalle (liite 24 kyselyn saatekirje opis-

kelijoille).

Kyselyn tulokset raportoidaan vuosittain harjoitteluyksiköihin esimiehille. Tu-

lokset tulee käsitellä harjoitteluyksikössä esimerkiksi osastotunnilla ja niistä il-

menevien kehittämistarpeiden avulla tulee asettaa tavoitteet ohjauksen laadun

systemaattiselle parantamiselle.

4.2. Opiskelijaohjaajana kehittyminen

Jokaisella HUS:n työntekijällä on ohjausvelvollisuus [Terveydenhuoltolaki

1326/2010]. Tätä tehtävää hoitaessaan ohjaaja tarvitsee monenlaisia tietoja ja

taitoja ohjatessaan opiskelijaa. Ohjaajan ihmissuhdetaidot, kiinnostus ohjaami-

sesta sekä substanssiosaaminen ovat merkityksellisiä. Pedagoginen osaami-

nen; ohjausosaaminen ja ohjaamisen taidot, reflektio- ja arviointiosaaminen

ovat ohjaamisen kannalta keskeisiä [47] ja niiden katsotaan olevan tekijöitä,

jotka tekevät ohjauksesta vaikuttavaa [94]. Kehittyäkseen ohjaajana, ohjaaja

Vinkkejä ohjaajalle opiskelijaohjauksen laadun arvioinnista:

ü Kannusta opiskelijaasi antamaan CLES-palaute harjoittelusta!

ü Kiinnitä erityisesti huomiota CLES:stä nouseviin kehittämistarpeisiinomassa ohjaustyössäsi.

ü Kysy ja kannusta opiskelijaa antamaan myös suullista palautetta Sinulleohjaajana ja yleisesti harjoittelusta.

81

tarvitsee ohjausosaamisen eri osa-alueisiin koulutusta, tietojen ja taitojen päi-

vitystä sekä aikaa valmistautua [6, 47]. Taulukossa 4 on kuvattu hyvän ohjaa-

jan ominaisuuksia, joiden tiedostaminen on ohjaajana kehittymisen lähtökohta.

Ohjaajana kehittyminen vaatii koulutuksen ja ajan lisäksi myös yhteistyötä ja

verkostoitumista muiden ohjaajien kanssa [55, 6]. Verkostoituminen niin oman

yksikön kuin muidenkin harjoitteluyksiköiden ohjaajien kanssa, tarjoaa ohjaa-

jille uusia näkökulmia ohjaamiseen sekä hyvien käytänteiden jakamista [6,

47]. Vaikka ohjaaminen on palkitsevaa, se voi olla myös haasteellista [6]. Pyr-

kiessään tarjoamaan opiskelijalle parasta mahdollista ohjausta, ohjaaja voi

kuormittua. Ohjaaja tarvitsee tukea ensisijaisesti koko organisaatiolta, esimie-

heltään sekä kollegoiltaan [95]. Mikäli ohjaaja kokee kuormittuvansa, on ensi-

sijaisen tärkeää, että hänellä olisi mahdollisuus puhua asiasta esimiehensä

kanssa.

HUS on organisaationa vastuussa opiskelijaohjauksen laadusta ja sen tehtävä

on sitouttaa ohjaajat ohjaustehtäväänsä [96] sekä turvata ohjaajien asianmu-

kainen koulutus [97, 131, 153]. HUS tukee henkilökunnan ohjausosaamista

järjestämällä eri laajuisia opiskelijaohjaajakoulutuksia ohjaajille, yksiköiden

opiskelijavastaaville sekä osastonhoitajille. Koulutusten tavoitteena on muun

muassa osallistujien pedagogisten (opiskelijaohjaus) valmiuksien tukeminen.

Lisäksi tavoitteena on kehittää osallistujien valmiuksia analysoida ohjaussuh-

teen merkitystä opiskelijan oppimisen ja ammatillisen kasvun tukena. Osallis-

tujat oppivat myös reflektoimaan näkemyksiään ja kokemuksiaan muiden oh-

jaajien kanssa ja perehtyvät opiskelijaohjausta koskevaan tutkittuun tietoon.

Myös HUS-alueella toimivat ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset

tarjoavat opiskelijaohjaaja- ja arvioitsijakoulutuksia.

82

Taulukko 4. Hyvän ohjaajan ominaisuuksia ja niiden ilmeneminen käy-tännössä [mukaillen 6.]

Hyvän ohjaajan ominaisuuksia Esimerkki miten ilmenee käytän-nössä

Motivoiva, innostava ja sitoutunutohjaamiseen

Käy tavoitekeskustelun opiskelijankanssa

Näkee jokaisen tilanteen mahdolli-sena oppimistilanteena

Pitää kiinni sovituista tapaamisista

Vastaa opiskelijan tavoitteisiin Tutustuu opiskelijan tavoitteisiinAntaa aikansa, tietonsa ja kokemuk-sensa opiskelijan käyttöön

Työskentelee opiskelijan kanssa enem-män kuin 40 % harjoittelusta

Antaa opiskelijalle vastuuta sopi-vassa määrin

Antaa opiskelijan tehdä asioita itsenäi-sesti, mutta ohjatusti

Läsnäoleva ja halukas kuuntelemaan Ottaa vastuuta opiskelijan oppimisesta

Ihmisläheinen ja empaattinen lähes-tymistapa

Pyytää kollegoita osallistumaan opiskeli-jan ohjaukseen ja ottamaan hänet mu-kaan

Huomioi opiskelijan tarpeet ja jänni-tyksen

Asettaa opiskelijan tarkoituksenmukaisiinoppimistilanteisiin

Kyselee ja haastaa opiskelijaa Tietää opiskelijan oppimistehtävistäJakaa tietoaan ja osaamistaan Toimii näyttöön perustuenKannustaa ammatilliseen kasvuun Osaa annostella tietoa opiskelijalle oike-

assa suhteessaReflektoi opiskelijan kanssa, etsiiuusia ideoita, on avoin keskustelulle

Sitoutuu reflektiokeskusteluihin

Antaa rakentavaa palautetta Antaa sekä positiivista että rakentavaapalautetta säännöllisesti

Kannustaa opiskelijaa kriittiseenajatteluun

Huomioi opiskelijan aikaisemmat koke-mukset

Tukee, kun opiskelijalla on vaikeuk-sia oppia

Ei pidä opiskelijaa työvoimana, vaan an-taa hänelle aikaa oppimiseen

Kehittää omaa ohjaamistaan Osallistuu ohjaajakoulutuksiin ja on ha-lukas kehittämään omaa ohjaamistaan

On kollegiaalinen ja ammatillinen Osoittaa ammatillista käytöstä ja toimiihyvänä roolimallina

83

4.3. Opinnäytetyöt ja projektityöt HUS:ssa

Terveysalan opintoihin sisältyy pakollisena osana opiskelijoiden tekemät opin-

näytetyöt, joiden tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia so-

veltaa tietojaan sekä taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asian-

tuntijatehtävissä [67]. Opinnäytetyöt* voivat luonteeltaan teoreettisia, tutki-

muksellisia tai toiminnallisia. Ne opinnäytetyöt, joissa hyödynnetään HUS:n

potilaita, henkilökuntaa, varoja, tiloja, laitteita, asiakirjoja, tietojärjestelmiä,

rekistereitä tai muuta HUS:lle kuuluvaa resurssia, edellyttävät tutkimuslupaa.

HUS:ssa tehtävistä opinnäytetöistä on annettu johtajaylilääkärin ohje

(2/2015), joka löytyy liitteestä 25. Myös opiskelijoiden erillisiin projektitöihin

(tmv.), joihin sisältyy tutkimuksellinen tai toiminnallinen osuus HUS:ssa, tarvi-

taan tutkimuslupa.

Ennen opinnäytetyön tai projektityön aloittamista opiskelijan tulee olla yhtey-

dessä siihen HUS:n tulosyksiköön tai liikelaitokseen, jossa työ tullaan suoritta-

maan. Opiskelija suunnittelee yhteistyössä ohjaavan opettajan sekä HUS-

vastuuhenkilön kanssa opinnäytetyön toteuttamisen ja hakee tarvittavat luvat

kunkin tulosyksikön tai liikelaitoksen käytänteiden mukaisesti.

84

* Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä ammattikorkeakoulussa tehtäviä opinnäytetöitä

ja yliopistossa tehtävää kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaa opinnäytetyötä.

Tieteellisiin tutkimuksiin haetaan lupa erillisen tutkimuslupaohjeistuksen mukaisesti.

Vinkkejä ohjaajalle opiskelijoiden opinnäytetöistä tai projektitöistä

ü HUS:n internet-sivuilta löytyy ohjeet tutkimusluvan hakemiseen ja sii-hen tarvittavat lomakkeet (www.hus.fi/tutkijalle)

ü Voit ehdottaa aiheita opiskelijoiden opinnäytetöille tai projektitöilleoman alueesi esimiehelle, hoitotyön kliiniselle asiantuntijalle tai – opet-tajalle.

85

FAQ - usein esitetyt kysymykset opiskelijaohjauksesta

1. Miksi opiskelijaa pitää arvioida?

Harjoittelun arvioinnin avulla varmistetaan, että opiskelija edistyy opinnoissaan

ja saavuttaa vaadittavan ammattiosaamisen. Arvioinnin tarkoituksena on tukea

opiskelijan ammatillista kasvua ja kehittymistä. Arvioinnin tavoitteena on poti-

lasturvallisuuden ja hoidon laadun varmistaminen. Ohjeita opiskelijan arvioin-

tiin löydät HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjasta (katso liite 13 ja luku 3.2.6).

2. Tarvitseeko opiskelijan työskennellä aina nimetyn ohjaajansa

kanssa?

Ei tarvitse. Opiskelija voi hyvin olla myös muun henkilökunnan ohjattavana.

Opiskelijalla tulee olla työvuorokohtaisesti nimetty ohjaaja harjoittelussa. Har-

joittelun nimetyn ohjaajan vastuulla on kerätä palautetta henkilökunnalta opis-

kelijan edistymisestä, jos hän ei itse ole työskennellyt opiskelijan kanssa.

3. Mitä teen ensimmäiseksi kun opiskelija saapuu yksikköön?

Toivota opiskelija tervetulleeksi yksikköösi ja kysy millä nimellä hän haluaa it-

seään kutsuttavan. Perehdytä opiskelija lyhyesti yksikkösi tiloihin esim. näyttä-

mällä missä henkilökohtaisia tavaroita voi pitää. Lopuksi esittele opiskelija

muille työvuoron työntekijöille. Käy opiskelijan kanssa läpi, mitä odotat häneltä

opiskelijana ja mitä hän odottaa sinulta ohjaajana.

4. Mitä teen jos opiskelija ei pärjää harjoittelussa?

Ota asia heti puheeksi opiskelijan kanssa. Kysy opiskelijalta, miten hänen har-

joittelunsa on sujunut ja käykää tavoitteiden mukainen ohjauskeskustelu.

Kerro omista havainnoistasi. Pohtikaa yhdessä keinoja tavoitteiden saavutta-

miseksi ja auta opiskelijaa konkretisoimaan tavoitteitaan. Ole tarvittaessa yh-

teydessä oppilaitoksen ohjaavaan opettajaan.

86

5. Pitääkö opiskelijan noudattaa henkilökunnan antamia ohjeita?

Kyllä. Harjoittelun aikana opiskelija on HUS:n vastuuyksikön työnjohdon alai-

sena ja noudattaa HUS-kuntayhtymän ohjeita ja sääntöjä. Harjoittelun tavoit-

teisiin kuuluu ammatillisen käyttäytymisen ja työelämätaitojen oppiminen.

6. Voiko harjoitteluyksikkö määrittää opiskelijan harjoittelun pituu-

den?

Ei voi. Terveydenhuollon koulutusta sääntelevät monet lait ja kansainväliset

sopimukset (esim. EU-direktiivit). Harjoittelu kuuluu olennaisena osana ter-

veysalan koulutukseen, joka sisältyy opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma

määrittää harjoittelun tavoitteet ja keston. Harjoittelun tavoitteet asetetaan

aina harjoittelujakson pituuteen suhteutettuna.

7. Miten ohjaajana voin tukea englanninkielisessä koulutusohjelmassa

opiskelevan opiskelijan harjoittelua?

Ole kiinnostunut opiskelijan omasta kulttuuritaustasta ja opettele lausumaan

opiskelijan nimi oikein. Puhu opiskelijalle selkokielellä, vältä ammattislangia ja

monimutkaisia sanontoja. Ohjaa johdonmukaisesti ja varmista, että opiskelija

on ymmärtänyt ohjauksen. Anna opiskelijalle aikaa vuorovaikutustilanteisiin

sekä tehtävään valmistautumiseen ja suorittamiseen. Voit ohjata opiskelijaa

pitämään kirjaa vieraista käsitteistä ja ammattisanastosta. Lisätietoa löydät

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjasta (katso luku 3.4).

8. Osaanko varmasti ohjata opiskelijaa ja miten voin syventää ohjaus-

osaamistani?

Opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen tiedetään olevan kansallisesti hyvällä ta-

solla. Toisaalta, jos koet epävarmuutta, voit hakeutua HUS OPO 1 -koulutuk-

seen päivittämään ohjaustaitojasi. Ohjaustaitojen syventämiseen on tarkoitettu

HUS OPO 2 -koulutus. Myös opiskelijavastaavien verkostotapaamiset ovat hyvä

foorumi ohjaustaitojen päivittämiseen sekä verkostoitumiseen muiden opiskeli-

javastaavien kanssa.

87

9. Mikä on oppilaitoksen ohjaavan opettajan rooli harjoittelun aikana?

Opettajan rooli harjoittelussa on riippuvainen opiskelijan tai harjoitteluyksikön

tarpeista. Hän osallistuu harjoittelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin

pitämällä yhteyttä opiskelijaan ja/tai harjoitteluyksikköön harjoittelujakson ai-

kana. Opettaja ohjaa ja varmistaa, että opiskelijan tavoitteet ovat opetussuu-

nitelman mukaisia. Hän vastaa opiskelijan harjoittelun hyväksymisestä tai hyl-

käämisestä.

10. Ovatko oppilaitoksen ohjaavan opettajan arviointikäynnit välttä-

mättömiä?

Eivät ole. Oppilaitokset vastaavat osallistumisestaan harjoittelun arviointiin

kolmikantakeskustelussa (opiskelija, opettaja, ohjaaja) vähintään kerran har-

joittelujakson aikana, mutta tilaisuuksissa voidaan hyödyntää tieto- ja viestin-

täteknologiaa.

11. Voiko perustason opiskelija tulla harjoitteluun erikoissairaanhoi-

toon?

Kyllä voi. Perustason opiskelija voi harjoitella vaativammassakin yksikössä,

koska opiskelijan tavoitteet ohjaavat aina harjoittelua. Hyvin laaditut tavoitteet

auttavat ohjaajaa ohjaamaan tavoitteen mukaisen osaamisen saavuttamista

sekä rajaamaan ulkopuolelle opintojen vaiheen kannalta ei-tarkoituksenmukai-

set asiat. Tavoitteiden laadinnassa voidaan hyödyntää esimerkiksi Bloomin tak-

somoniaa. Lisätietoa löydät HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjasta (katso luku

3.2.3).

12. Mistä motivaatiota opiskelijaohjaukseen?

Ensinnäkin kirkasta itselle se, miksi opiskelijoita ohjataan. Harjoittelu on ainut-

kertainen kokemus opiskelijalle ja heistä tulee meidän tulevia kollegoita. Opis-

kelijan kehittyminen ja häneltä saatu positiivinen palaute ovat parhaat moti-

vaation lähteet. Joskus on hyväksyttävä se tosiasia, ettei opiskelijaohjaus aina

välttämättä onnistu toivotulla tavalla eikä siitä kannata lannistua. Ohjauksessa

88

epämukavuusalueelle joutuminen voi olla hyväksi, siellä opit enemmän ja kehi-

tyt entistä paremmaksi ohjaajaksi. Tue ja anna positiivista palautetta kollegal-

lesi opiskelijaohjauksesta. Ohjaajan on myös pidettävä huolta omasta hyvin-

voinnistaan ja osaamisestaan.

13. Tarvitseeko opiskelijan henkilöllisyyttä tarkistaa harjoitteluyksi-

kössä?

Kyllä. Opiskelijan henkilöllisyys tulee tarkistaa kun hänelle haetaan HUS-

verkkotunnukset tai hän saa kulkuluvan / avaimet. Mikäli kysymyksessä on

henkilö (esimerkiksi kansainvälinen opiskelija), jolla ei ole suomalaista sosiaali-

turvatunnusta, hänen henkilöllisyytensä tarkistetaan voimassa olevasta pas-

sista tai henkilökortista.

89

LÄHTEET

1. HUS – Hoitotyötä potilaan parhaaksi. Saatavissa: http://www.hus.fi/hus-tietoa/hoito-tyo/Sivut/default.aspx

2. HUS Hoitotyön vuosikertomus 2016. Saatavissa: http://www.hus.fi/hus-tietoa/hoitotyo/Si-vut/default.aspx

3. Ohranen T, Ruuskanen S, Mella P, Patanen H & Pohjamies-Molander N. 2013. Ammattikor-keakouluissa ja II asteen oppilaitoksissa opiskelevien ohjattu harjoittelu. HUS:n opiskelija-ohjauksen nykytilan kartoitus. Raportti. Saatavissa: http://tiimit.hus.fi/hallinto/hoito-tyo_opiskelijaohjaus_asiantuntijat/Sivut/default.aspx.

4. Bowden J & Marton F. 2003. The university of learning – beyond quality and competencein higher education. London: Kogan Page.

5. Lindblom-Ylänne S, Nevgi A & Kaivola T. 2007. Oppimis- ja tietokäsityksistä opetustapaan.Teoksessa Lindblom – Ylänne S. & Nevgi A. 2007. (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopetta-jan käsikirja. Helsinki: WSOY. 67–81.

6. Walsh D. 2010. The nurse mentor´s handbook. Supporting students in clinicalpractice. Englanti: McGraw-Hill Education.

7. Nevgi A & Lindblom-Ylänne S. 2007. Oppimisnäkemykset antavat perustan opetukselle.Teoksessa Lindblom – Ylänne S. & Nevgi A. 2007. (toim.) Yliopisto- ja korkeakoulu opetta-jan käsikirja. Helsinki: WSOY. 82–116.

8. Miettinen R. 2002. Varieties of constructivism in education: Where do we stand? JournalLifelong Learning in Europe 7 (1), 41–48.

9. Lehtinen E & Kuusinen J. 2001. Kasvatuspsykologia. Juva: WSOY.

10. Dunn R. 2000. Learning styles: Theory, research and practice. National Forum of AppliedEducational Research Journal 13 (1), 3–22.

11. Vesterinen A, Komulainen K, Hiller-Ikonen A, Latva-Korpela I & Colliander T. 2014. Hoito-työn opiskelijoiden ammatillinen osaaminen opintojen eri vaiheissa. Tutkiva Hoitotyö 12(2), 14–22.

12. D´Amore A, James S & Mitchell E. 2012. Learning styles of first-year under-graduate nursing and midwifery students: A cross-sectional survey utilising the KolbLearning Style Inventory. Nurse Education Today 32, 506–515.

13. Luhanga F, Yonge O & Myrick F. 2008. Precepting an unsafe student: The role of the fac-ulty. Nurse Education Today 28, 227–231.

14. Price G & Gale A. 2006. How do dyslexic nursing students cope with clinical practice place-ments? The impact of dyslexic profile on the clinical practice of dyslexic nursing students:Pedagogical issues and considerations. Learning disabilities a Contemporary Journal 4 (1),18–36.

15. Thomas J, Jack BA, Jinks AM. 2012. Resilience to care: A systematic review and metasyn-thesis of the qualitative literature concerning the experiences of student nurses in adulthospital settings in the UK. Nurse Education Today 32, 657–664.

90

16. Manning A, Cronin P, Monaghan A & Rawlings-Anderson K. 2009. Supporting students inpractice: An exploration of reflective groups as a means of support. Nurse Education inPractice 9, 176–183.

17. Gidman J, MacIntosh A, Melling K & Smith D. 2011. Student perceptions of support inpractice. Nurse Education in Practice 11, 351–355.

18. Sarajärvi A & Isola A. 2006. Sairaanhoidon opiskelijoiden hoitotyön toiminta ja siihen yh-teydessä olevat tekijät käytännön harjoittelujaksoilla. Hoitotiede 18 (5), 210–221.

19. Duffy A. 2009. Guiding students through reflective practice – The preceptors experiences.A qualitative descriptive study. Nurse Education in Practice 9, 166–175.

20. Jokelainen M, Jamookeeah D, Tossavainen K & Turunen H. 2013. Finnish and British men-tors´ conceptions of facilitating nursing students´ placement learning and professional de-velopment. Nurse Education Today 13, 61–37.

21. Newton JM, Billet S & Ockerby CM. 2009. Journeying through clinical placements – An ex-amination of six student cases. Nurse Education Today 29, 630–364.

22. Pahkala T, Lukkarinen H & Kääriäinen M. 2013. Hoitotyön opiskelijoiden kliininenosaaminen. Hoitotiede 25 (1), 12–23.

23. Ayaz Khan B, Ali F, Vazir N, Barolia R & Rehan S. 2012. Students´ perceptions of clinicalteaching and learning strategies: A Pakistani perspective. Nurse Education Today 32, 85–90.

24. Senita J. 2008. The use of concept maps to evaluate critical thinking in the clinical setting.Teaching and Learning in Nursing 3, 6–10.

25. Hicks-Moore SL. 2005. Clinical concept maps in nursing education: An effective way to linktheory and practice. Nurse Education in Practice 5, 348–352.

26. MacNeil MS. 2007. Concept mapping as a means of course evaluation. Journal of NursingEducation 46 (5), 232–234.

27. Alphonso CD. 2007. Reflection on a critical incident. Contemporary Nurse 24, 89–92.

28. Craft M. 2005. Reflective writing and nursing education. Journal of Nursing education 44(2), 53–57.

29. Irvine FE, Roberts GW, Tranter S, Williams L & Jones P. 2008. Using the critical incidenttechnique to explore student nurses’ perceptions of language awareness. Nurse EducationToday 28, 39–47.

30. Dolansky MA, Druschel K, Helba M & Courtney K. 2013. Nursing student medication errors:A case study using root cause analysis. Journal of Professional Nursing 29 (2), 102–108.

31. Luparell S. 2004. Faculty encounters with uncivil nursing students: an overview. Journal ofProfessional Nursing 20 (1), 59–67.

32. Popil I. 2011. Promotion of critical thinking by using case studies as teaching method.Nurse Education Today 31 (2) 204–207.

33. Delpier T. 2006. Cases 101: Learning to teach with cases. Nursing Education Perspectives 27 (4), 204–209.

91

34. Durand M, O’Connor F, Albert M, Boutain D & Brandt P. 2001. Case-based teaching and learning experiences. Issues in Mental health Nursing 22, 517–531.

35. Sandstrom S. 2006. Use of case studies to teach diabetes and other chronic illnesses tonursing students. Journal of Nursing Education 45 (6), 229–232.

36. Langley E, & Brown S. 2010. Perceptions of the use of reflective learning journals in onlinegraduate nursing education. Nursing Education Perspectives 31 (1), 12–17.

37. Kennison, M. 2012. Developing reflective writing as effective pedagogy. Nursing EducationPerspectives 33 (5), 306–311.

38. Hopia H, Hynynen P, Lundahl R, Perttula T & Tiikkainen P. 2007. Työympäristö oppimisym-päristöksi – auditointimalli sosiaali- ja terveysalan harjoittelun kehittämisessä. TutkivaHoitotyö 5 (4), 29–33.

39. Saarikoski M, Kaila P & Leino-Kilpi H. 2009. Kliininen oppimisympäristö ja ohjaus hoitaja-opiskelijoiden kokemana – muutokset kymmenvuotiskaudella. Hoitotiede 21 (3), 163–173.

40. Edwards H, Smith S, Courtney M, Finlayson K & Chapman H. 2004. Impact of clinicalplacement location on nursing student’s competence and preparedness for practice. NurseEducation Today 24, 248–255.

41. Croxon L & Maginnis C. 2008. Evaluation of clinical teaching models for nursing practice.Nurse Education Today 9, 236–243.

42. Jokelainen M, Jamookeeah D, Tossavainen K & Turunen H. 2011. Building organizationalcapacity for effective mentorship of pre-registration nursing students during placementlearning: Finnish and British mentors´ conceptions. International Journal of Nursing Prac-tice 17, 509–517.

43. Romppanen M. 2011. Hoitotyön opiskelijoiden merkitykselliset hoitamisen kokemukset janiistä oppiminen kliinisessä oppimisympäristössä. Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomenyliopisto. Terveystieteiden tiedekunta.

44. ValOpe (Valtakunnallinen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto) 2017. Opiskelijaohjauk-sen laatusuositukset. Saatavissa: http://www.hus.fi/opiskelijalle.

45. Luojus K. 2011. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli- ohjaajiennäkökulma. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta.

46. PKSSK 2011. Harjoittelun ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja –kriteerit sosiaali- ja terveysalalla. Saatavissa osoitteessa: www.vete.fi/julkaisut.html.

47. Jokelainen M. 2013. The elements of effective student nurse mentorship in placementlearning environments. Systematic review and Finnish and British mentors conceptions.Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta.

48. Heinonen N. 2003. Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu. Suosi-tus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. Sosiaali- ja terveysministeriön monis-teita 2003:22.

49. Sarajärvi A. 2002. Sairaanhoidon opiskelijoiden hoitotyön näkemyksen muotoutuminensairaanhoitajakoulutuksen aikana. Akateeminen väitöskirja. Oulun yliopisto. Hoitotieteen-ja terveyshallinnonlaitos.

92

50. Brunou S. 2009. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjattujen käytännön harjoittelujen aikanailmenneet eettiset ongelmat. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos.

51. Numminen O. 2010. Nursing ethics education in Finland from the perspective of code ofethics. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos.

52. Epstein I & Carlin K. 2012. Ethical concerns in the student/preceptor relationship: A needfor change. Nurse Education Today 32, 897–902.

53. Jonsén E, Melender HL & Hilli Y. 2013. Finnish and Swedish nursing students' experiencesof their first clinical practice placement — A qualitative study. Nurse Education Today 33,297–302.

54. Gallagher P. 2007. Preconceptions and learning to be a nurse. Nurse Education Today 27,878–884.

55. Vuorinen R, Meretoja R & Eriksson E. 2005. Hoitotyön ohjatun harjoittelun sisältö,edellytykset ja vaikutukset – systemoitu kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede 17 (5), 270–281.

56. Papastavrou E, Lambrinou E, Tsangari H, Saarikoski M & Leino-Kilpi H. 2010. Studentnurses experience of learning in the clinical environment. Nurse Education in Practice 10,176–182.

57a. Meretoja R, Häggman-Laitila A, Lankinen I, Sillanpää K, Rekola L & Eriksson E. 2006. Lä-hiohjaaja sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa. Tutkiva Hoitotyö 4 (2), 10–16.

57b. Meretoja R, Eriksson E, Häggman-Laitila A, Kumpula M, Rekola L & Sillanpää K. 2006. Am-mattikorkeakouluopiskelijoiden kliinisen osaamisen ohjaaminen – ohjausmallin kehittämi-nen ja arviointi hoitotyön ja ensihoidon alueella. KLOK-loppuraportti 2006.

58. Saarikoski M. 2002. Clinical learning environment and supervision. Development and vali-dation of the CLES evaluation scale. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto. Hoitotieteenlaitos.

59. O´Driscoll MF, Allan HT & Smith PA. 2010. Still looking for leadership – Who is responsiblefor student nurses´ learning in practice. Nurse Education Today 30, 212–217.

60. Congdon G, Baker T & Cheesman A. 2013. Enhancing the strategic management of prac-tice learning through the introduction of the role of learning environment manager. NurseEducation Today 13, 137–141.

61. Price L, Hastie L, Duffy K, Ness V & McCallum J. 2011. Supporting students in clinical prac-tice: Pre-registration nursing students´ views on the role of the lecturer. Nurse EducationToday 31, 780–784.

62. McCarthy B & Murphy S. 2008. Assessing undergraduate students in clinical practice: Dopreceptors use assessment strategies. Nurse Education Today 28, 301–313.

63. Romppanen M. 2012. Hoitotyön opiskelijan merkitykselliset hoitamisen kokemukset oh-jauksen ja johtamisen haasteena. Pro Terveys 4, 6–8.

64. Yonge O, Krahn H, Trojan L & Haase M. 2002. Supporting preceptors. Journal for Nurses inStaff Development 18, 73–79.

93

65. Thorkildsen K & Råholm MB. 2010. The essence of professional competence experiencedby Norwegian nurse students: A phenomenological study. Nurse Education in Practice 10(4), 183–188.

66. MOT 2013. Kielitoimiston sanakirja. Saatavissa: http://mot.kielikone.fi/mot/hy/net-mot.exe.

67. OPM 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon – Koulutuksesta valmistuvien am-matillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriöntyöryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24.

68. Opetushallitus 2001. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Sosiaali- ja terveysalan koulu-tusohjelma. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perus-teet. Määräys 7.11.2001. Helsinki: Hakapaino Oy.

69. Eller L, Lev E & Feurer A. 2013. Key components of an effective mentoring relationship: Aqualitative study. Nurse Education Today 34 (5), 815–820.

70. Mykrä T. 2007. Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä – opiskelijan ohjaaminen ja arvi-ointi työpaikalla. Opetusministeriö ja Opetushallitus. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy.

71. Kostiainen J & Hupli M. 2013. Ohjaajan ja opiskelijan välinen ohjauskeskustelu ohjatussaharjoittelussa – käsiteanalyysi hybridisen mallin mukaan. Hoitotiede 25 (1), 2–11.

72. Ekebergh M. 2011. A learning model for nursing students during clinical studies. Nurse Ed-ucation in Practice 11, 384–389.

73. Fitzgerald M, Gibson F & Gunn K. 2010. Contemporary issues relating to assessment ofpre-registration nursing students in practice. Nurse Education in Practice 10, 158–163.

74. Eraut M. 2006. Feedback. Learning in Health and Social Care 5 (3), 111–118.

75. Clynes MP & Raftery SEC. 2008. Feedback: An essential element of student learning inclinical practice. Nurse education in Practice 8, 405–411.

76. Plakth Y, Shiyovich A, Nusbaum L & Raizer H. 2013. The association of positive and nega-tive feedback with clinical performance, self-evaluation and practice contribution of nursingstudents. Nurse Education Today 33, 1264–1268.

77. Dohrenwend A. 2002. Serving up the feedback sandwich. Family Practice Management 9(10), 43–49.

78. Clemow R. 2007. An illuminative evaluation of skills rehearsal in a mentorship course.Nurse Education Today 27 (1), 80–87.

79. Allen C & Simpson A. 2000. Peers and partners: Working together to strengthen precep-torship in mental health nursing. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing 7, 505–514.

80. Butler MP, Cassidy I, Quillinan B, Fahy A, Bradshaw C, Tuohy D, O´Connor M, McNamaraMC, Egan G & Tierney C. 2011. Competency assessment methods – Tool and processes: Asurvey of nurse preceptors in Ireland. Nurse Education in Practice 11, 298–303.

81. Cassidy I, Butler MP, Quillinan B, Egan G, McNamara MC, Tuohy D, Bradshaw C, Fahy A,O´Connor M & Tierney C. 2012. Preceptors´ views of assessing nursing students using acompetency based approach. Nurse Education in Practice 12, 346–351.

94

82. Neary M. 2000. Teaching, assessing and evaluation for clinical competence. A practicalguide for practitioners and teachers. Iso-Britannia: Ashord Colour Press.

83. Halme A & Särkioja T. 2013. Toimintamallin kehittäminen terveysalan opiskelijoiden kliini-sen harjoittelun haasteellisiin tilanteisiin. Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalalla. Toi-nen terveysalan koulutuksen kansallinen konferenssi 3.-4.6.2013. Helsinki. (Posteriesitys)

84. Koskela H. 2003. Opiskelijoiden haasteellisuudesta ammattiopintoihin sitoutumisen sub-stanssiteoriaan. Akateeminen väitöskirja. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteen laitos.

85. Hensman M & Anderson C. 2013. `Improvement notices` for physiotherapy students onpractice placement: Two case studies. NET – Networking for education in healthcare 3.9.-5.9.2013. Cambridge. (Suullinen esitys)

86. Hakojärvi HR, Salminen L & Suhonen R. 2011. Hoitohenkilökunnan opiskelijoihin kohdis-tama henkinen väkivalta ohjatussa harjoittelussa – kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede 23 (3),162–174.

87. Hakojärvi HR, Salminen L & Suhonen R. 2012. Health care students´ personal experiencesand coping with bullying in clinical training. Nurse Education Today 34 (1), 138–144.

88. Sharples K, Kelly D & Elock K. 2007. Supporting mentors in practice. Nursing Standard 21,44–47.

89. STM 2012. Potilasasiakirjojen laatiminen ja käsittely. Opas terveydenhuollolle (2012:4).Saatavissa: http://www.stm.fi/julkaisut.

90. Hutchings A, Williamson G & Humphreys A. 2005. Supporting learners in clinical practice:Capacity issues. Journal of Clinical Nursing 14, 945–955.

91. Murray S & Williamson G. 2009. Managing capacity issues in clinical placements for pre-registration nurses. Journal of Clinical Nursing18, 3146–3154.

92. Jokinen P, Mikkonen I & Pietarinen-Lyytinen R. 2008. Ohjaajien kokemuksia osallistumi-sesta harjoittelun kehittämisprojektiin. Tutkiva Hoitotyö 5 (2), 30–37.

93. Warne T, Johansson UB, Papastavrou E, Tichelaar E, Tomietto M, Van den Bossche K, Fo-lers Vizcaya Moreno M & Saarikoski M. 2010. An exploration of the clinical learning experi-ence of nursing students in nine European countries. Nurse Education Today 30, 809–815.

94. Carlson E, Wann-Hansson C & Pilhammar E. 2009. Teaching during clinical practice: Strat-egies and techniques used by preceptors in nursing education. Nurse Education Today 29,522–526.

95. Omansky GL. 2010. Staff nurses’ experiences as preceptors and mentors: An integrativereview. Journal of Nursing Management 18, 697–703.

96. Saarikoski M & Leino-Kilpi H. 2002. The clinical learning environment and supervision bystaff nurses: developing the instrument. International Journal of Nursing Studies 39, 259–267.

97. Mårtensson G, Engström M, Mamhidir AG & Kristofferzon ML. 2013. What are the struc-tural conditions of importance to preceptors’ performance? Nurse Education Today 33,444–449.

95

2.0 versioon lisätyt lähteet:

98. Anderson I. 2016. Identifying different learning styles to enhance the learning experience.Nursing Standard 31, (7), 53–61. Falk K, Falk H & Jakobsson Ung E. 2016. When practiceproceeds theory – A mixed method evaluation of students´ learning experiences in anundergraduate study program in nursing. Nurse Education Today 16, 14–19.

99. Falk K, Falk H & Jakobsson Ung E. 2016. When practice proceeds theory – A mixedmethod evaluation of students´ learning experiences in an undergraduate study programin nursing. Nurse Education Today 16, 14–19.

100. Illeris K. 2015. The Development of a Comprehensive and Coherent Theory of Learning.European Journal of Education 50, (1), 29–40.

101. Lúanaigh PO. 2015. Becoming a professional: What is the influence of registered nurses onnursing students' learning in the clinical environment? Nurse Education in Practice 15,450–456.

102. Boenink A, Oderwald A, Jonge P, Tilburg W & Smal J. 2004. Assessing student reflection inmedical practice. The development of an observer-rated instrument: reliability, validityand initial experiences. Medical Education 38, 368–377.

103. Dempsey S & Warren-Forward HM. 2009. Development of the Newcastle Reflective Analy-sis Tool. Focus on Health Professional Education: A multi-disciplinary journal 11 (1), 32–40.

104. Mann K, Gordon J & MacLeod A. 2009. Reflection and reflective practice in health profes-sions education: a systematic review. Advances in Health Science Education 14, 595–621.

105. Mälkki K. 2011. Theorizing the Nature of Reflection. Academic Dissertation. Studies in Edu-cation-al Sciences 238. Institute of Behavioral Sciences. University of Helsinki.

106. Mälkki K & Lindblom-Ylänne S. 2012. From reflection to action? Barriers and bridges be-tween higher education teachers´ thoughts and actions. Studies in Higher Education (37),1, 33–50.

107. Chapman N, Dempsey S & Warren-Forward HM. 2009. Workplace diaries promoting reflec-tive practice in radiation therapy. Radiography 15, 166–170.

108. Hilli Y, Melender H-L, Salmu M & Jonsen E. 2014. Being a preceptor- A Nordic qualitativestudy. Nurse Education Today 34, 1420–1424.

109. Findlay N, Dempsey S & Warren-Forward HM. 2009. Development of the Newcastle. Re-flec-tive Analysis Tool. Focus on Health professional education 11 (1), 32–40.

110. Embo M, Driessen E, Valcke M & van der Vleuten C. 2014. A framework to facilitate self-directed learning, assessment and supervision in midwifery practice: A qualitative study ofsuper-visors´ perceptions. Nurse Education in Practice 14, 441–446.

111. Löfman P. 2014. Tapaustutkimus itseohjautuvuudesta sairaanhoitajakoulutuksen eri vai-heissa. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Hu-manities, and Theology No 58. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.

112. Pront L, Gillham D & Schuwirth LWT. 2016. Competencies to enable learning-focused clin-cal supervision: a thematic analysis of the literature. Review. Medical Education 50, 485–495.

96

113. Frisk T. 2016. Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana. Euroopan unioni. Euroopan alueke-hitysrahasto. Euroopan sosiaalirahasto. Uudistettu painos.

114. OPH 2016a. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Saatavissa: www.oph.fi/koulutus_ja_tut-kinnot/ammattikorkeakoulut_ja_yliopistot.

115. OPH 2016b. Ammattikoulutus. Saatavissa: www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikou-lutus.

116. OPH 2016c. Tutkintorakenne. Saatavissa: www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikou-lutus/tutkintorakenne.

117. OPH 2014. Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto,lähihoitaja. Saatavissa: www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus.

118. Koivula M. 2016. Koulutuksen suunnittelu. Teoksessa: Koivula M, Wärnå-Furu C, SaaranenH, Ruotsalainen H & Salminen L. 2016. (toim.) Terveysalan opettajan käsikirja. Helsinki:Tietosanoma. 57–70.

119. Eriksson E, Korhonen T, Merasto M & Moisio EL. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaa-minen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus – hanke. Ammattikorkeakoulujen terveys-alan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Bookwell Oy, Porvoo 2015.

120. Suikkala A. 2007. Nursing student-patient relationship and associated factors. AnnalesUniversi-tatis Turkuensis D 788, Turku.

121. Suikkala A, Kivelä E & Käyhkö P. 2016. Collaborative learning in gerontological clinical set-tings: The students´ perspective. Nurse Education in Practice 17, 229–234.

122. Morley DA. 2014. Supporting student nurses in practice with additional communicationtools. Nurse Education in Practice 14, 69–75.

123. Tower M, Latimer S & Hewitt J. 2014. Social networking as a learning tool: nursing stu-dents` perception of efficacy. Nurse Education Today 34, 1012–1017.

124. Strandell-Laine C, Stolt M, Leino-Kilpi H & Saarikoski M. 2015. Use of mobile devices innursing student – nurse teacher cooperation during the clinical practicum: an integrativereview. Nurse Education Today 35, 493–499.

125. Papastavrou E, Dimitriadou M, Tsangari H, Andreou C. 2016. Nursing students’ satisfactionof the clinical learning environment: a research study. BMC Nursing 15:44.

126. Calleja P, Harvey T, Fox A & Carmichael M. 2016. Feedback and clinical practice improve-ment: A tool to assist workplace supervisors and students. Nurse Education in Practice 17,167–173.

127. Allen L & Molloy E. 2017. The Influence of a preceptor-student ´Daily Feedback Tool´ onclini-cal feedback practices in nursing education: A qualitative study. Nurse Education To-day 49, 57–62.

128. Kajander-Unkuri S, Leino-Kilpi H, Katajisto J, Meretoja R, Räisänen A, Saarikoski M, Salmi-nen L & Suhonen R. 2016. Congruence between graduating nursing students´ self-assess-ments and men-tors´ assessments of students´ nurse competence. Collegian 23, 303–312.

129. Kolb DA. 1984. Experiential Learning: Experience as the Source of Learning and De-veloment. Prentice-Hall, Inc., Englewood Cliffs, N.J.

97

130. Pendleton D. 1984. The consultation: An approach to learning and teaching. Oxford, UK:Oxford University Press.

131. Helminen K. 2017. Nursing students´ final assessment in clinical practice. Perceptions ofteachers, students and mentors. Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveys-tieteiden tiedekunta.

132. Juntunen J, Ruotsalainen H, Tuomikoski A-M & Kääriäinen M. 2016. Haasteelliset opiskeli-jaohjaus-tilanteet terveysalalla – opiskelijaohjaajien käsityksiä. Hoitotiede 28 (2), 123–136.

133. Budden LM, Birks M, Cant, R & Bagley T. 2017. Australian nursing students´experience ofbullying and/or harassment during clinical practice. Collegian 24, 125–133.

134. Kelton M. 2014. Clinical Coaching, An innovative role to improve marginal nursing stu-dents' clinical practice. Nurse Education in Practice 14, 709–713.

135. Oxford online dictionaries. Language matters. Oxford University Press 2015 Saatavissa:http://www.oxforddictionaries.com/definition/learner/culture.

136. Kaufman G & McCaughan D. 2013.The effect of organizational culture on patient safety.Nursing Standard. 27, 43, 50–56.

137. Jirwe M, Gerrish K, Keeney S & Emami A. 2009. Identifying the core components of cul-tural competence: findings from a Delphi study. Journal of Clinical Nursing. 18, 2622–2634.

138. Mulder R, Koivula M & Kaunonen M. 2015. Hoitohenkilökunnan monikulttuurinen osaami-nen – pilottitutkimus. Tutkiva hoitotyö 13(1), 24–34.

139. Metsänen R. 2009. Monikulttuurinen ohjaus käytännössä – vahvaa ja uutta, omaa ja lai-nattua, läheltä ja kaukaa. (toim.) Helander J. Ammatillisen opettajan käsikirja. Hämeenammattikorkea-koulu. Hämeenlinna. 115–124.

140. Opetushallitus 2011. Informaatioaineistot 2011:7. Kopijyvä Oy.

141. Dunaway K, Morrow J & Porter B. 2012. Development and validation of the cultural compe-tence of program evaluators (CCPE) self-report scale. American Journal of Evaluation33(4), 496–514.

142. Koivula M. 2016. Monikulttuurisuuden haasteet terveydenhuollossa ja koulutuksessa.(toim.) Saaranen T, Koivula M, Ruotsalainen H, Wärnå-Furu C & Salminen L. Terveysalanopettajan käsikirja. Tietosanoma. Tallinna. 167–177.

143. Repo H, Vahlberg T, Salminen L, Papadopoulos I & Leino-Kilpi H. 2017. The cultural com-petence of graduating nurse students. Journal of Transcultural Nursing 28 (1), 98–107.

144. Cha-Nam S, Fine J & Chia-Chen Chen A. 2016. Culturally competent nurse educators inclinical teaching. Nursing Education Perspectives 37 (4), 224–226.

145. OKM 2014, Kielitaidon määrittämine sekä kielitaidon ja EU/ETA – alueen ulkopuolella han-kitun koulutuksen täydentäminen terveysalalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä-muistioita ja selvityksiä 2014:5.

146. Kokkonen M, Laakso S & Piikki A. 2008. Arvaanko vai arvioinko? Saatavissa:www.oph.fi/julkaisut/2008/arvaanko_vai_arvioinko.

98

147. Mikkonen K. 2017. Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguisti-cally diverse nursing students. Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica.

148. Olson MA. 2012 English as a second language (ESL) nursing student success: a critical re-view of the literature. Journal of Cultural Diversity 19 (1), 26–32.

149. Pitkäjärvi MA. 2012. English-language-taught degree programmes in faculties ofhealthcare in finnish universities of applied sciences: students’ and teachers’ conceptionsof the implementation. Academic dissertation. Helsinki University.

150. Bolderston A, Palmer C, Flanagan W & McParland, N. 2007. The experiences of English assecond language radiation therapy students in the undergraduate clinical program: Per-ceptions of staff and students. Radiography 14, 216–225.

151. Hansen E & Beaver S. 2012. Faculty Support for ESL Nursing Students: Action Plan forSuccess. Nursing Education perspectives 33 (4), 246–250.

152. San Miguel C & Rogan F. 2012. Clinical expectations: What facilitators expect from ESLstudents on clinical placement. Nurse Education in Practice 12, 115–119.

153. Tiainen AI. 2017. Sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelun ohjaajien ohjausorientaatio jasen muutokset 1999–2010. Akateeminen väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveystietei-den tiedekunta.

Lait ja asetukset

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Saatavissa: www.finlex.fi.

KVTES 2017. Saatavissa: www.kt.fi/sopimukset/kvtes.

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 630/1998. Saatavissa: www.finlex.fi.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994. Saatavissa: www.finlex.fi.

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Saatavissa: www.finlex.fi.

Työaikalaki 605/1996. Saatavissa: www.finlex.fi.

Työturvallisuuslaki 738/2002. Saatavissa: www.finlex.fi.

Yliopistolaki 558/2009. Saatavissa: www.finlex.fi.

Kuvat

Johanna Kojola, Anne Karhu & HUS kliiniset valokuvaajat

99

HUS:n kliiniset opettajat, hoitotyö

NettaPohjamies

sh-th (AMK), TtM

HYKSTukielin- japlastiikka-kirurgia

ToniHaapa

sh (AMK), TtM

HYKSLeikkaussalit,teho- ja kivun-hoito

HeliPatanen

rh (AMK), KM

HUSKuvantaminen

LeenaTimonen

esh, THM

HYKSVatsakeskus

KirsiHalme

sh, TtM

HYKSNaisten-taudit jasynnytykset

TimoLaaksonen

sh, TtM

HYKSPsykiatria

MargitEckardt

esh, THM, TM

HYKSTukielin- japlastiikka-kirurgia

SusannaRuuskanen

sh, TtM

HYKSLasten januortensairaudet

PiaKukkonen

sh, TtM

HYKSSisätaudit jakuntoutus

ElinaKoota

sh, TtM

HYKSAkuutti

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 1.

10.8.2017

Esimerkki Merkityksellisten Tapahtumien Tekniikasta (MTT) [Mukaillen 6.] Merkityksellisen tapahtuman kuvaaminen Pyydä opiskelijaa kuvaamaan merkityksellinen tapahtuma mahdollisimman yksityiskohtaisesti alusta loppuun

Opiskelija kuvaa omaa toimintaansa tilanteessa Opiskelija kuvaa toisten ihmisten toimintaa tilanteessa

Tapahtumaa kuvatessa voidaan käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

Mitä tapahtui? Missä kaikki tapahtui? Milloin kaikki tapahtui? Kuinka kaikki tapahtui? Keitä oli paikalla (älä käytä nimiä, vaan rooleja ja salanimiä)?

Merkityksellisen tapahtuman analysointi ja arviointi

Mitä opit tapahtumasta? Pyydä opiskelijaa erittelemään tapahtumaan liittyneitä omia tunteita Kysy opiskelijalta; miksi hän koki tapahtuman merkittävänä? Keskustele opiskelijan kanssa tapahtuman lopputuloksesta ja sen vaiku-

tuksista tilanteessa mukana olleille Pohtikaa yhdessä tapahtuman laajempia yhteyksiä

Pohtiessanne tapahtumaa voitte käyttää seuraavia kysymyksiä: Kuinka toimit tilanteessa? Kuinka muut toimivat tilanteessa? Millainen vaikutus tapahtumalla oli sinuun ja muihin? Miksi tilanteessa olijat toimivat niin kuin toimivat?

Merkityksellisestä tapahtumasta oppiminen

Mitä tekisit toisin seuraavalla kerralla? Miten tapahtumaa voisi selittää ja mikä tieto lisäisi sen ymmärrystä?

Vinkki ohjaajalle: Voit käyttää merkityksellisten tapahtumien tekniikkaan liittyviä kysymyk-

siä soveltuvin osin myös harjoittelun ohjaus- sekä reflektiokeskustelussa.

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 2.

10.8.2017

Esimerkki käsitekartasta Seuraavassa on esimerkin avulla esitetty yksi aihe, jota ohjaaja voi opettaa opis-kelijalle käsitekarttaa apuna käyttäen. Esimerkin tarkoituksena on havainnol-listaa käsitekartan käyttöä opiskelijan ohjauksessa eikä se ole täydellinen opetettavan sisällön suhteen.

Kirurgisen haavainfek-tion ehkäisyyn vaikut-tavia tekijöitä

Intraoperatiivinen

– vaihe

Leikkaustek-niikka

Leikkauksen puhtausluokka

Postoperatiivinen

– vaihe

Haavahoito

Preoperatiivinen

– vaihe

Potilaan yleistila

Antibiootti profylaksia

Ihon kunnon tarkistami-

nen

Potilaan ravit-semus

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 3.

10.8.2017

Ohje tapausesimerkin rakentamisesta [33]

1. Potilastapauksen voi kirjoittaa itse tai käyttää valmiita potilastapauksia

(esim. oppikirjoista, artikkeleista löytyy potilastapauksia).

Valmiita potilastapauksia voi muokata yksikön tarpeisiin sopivaksi. Poti-

lastapausta luotaessa apuna voi käyttää hoitotyön (tai lääketieteen) op-

pikirjoja/artikkeleita, farmakologiaan, laboratorioon tai diagnostiikkaan

liittyviä lähteitä.

Potilastapauksen voi miettiä esim. kliinisten taitojen, ravitsemuksen tai

etiikan näkökulmasta.

2. Potilastapauksen rakentamisessa tulee ensin miettiä tapausharjoituksen

tavoitteet.

Mitä opiskelijan halutaan oppivan tapausharjoituksen avulla?

3. Potilastapauksen pituus ja monimutkaisuus määräytyy oppimistavoittei-

den sekä sairauden tai potilaan tilan mukaan. Vähintään tapauksessa tulee il-

metä potilaan pääasiallinen hoidon tarve.

Lyhyet kuvaukset ovat käyttökelpoisia korostamaan toiminnan tärkeyttä

esim. elvytystilanteet tai tuomaan esiin tiettyjä käsitteitä esim. veren-

painearvot. Lyhyet taustatiedot voidaan muotoilla raportin muotoon

(päivystys, leikkaussali, valvontayksikkö tai vuoronvaihtoraportti).

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 3.

10.8.2017

Lyhyet kuvaukset johdattelevat opiskelijaa tunnistamaan keskeisiä taus-

tatietoja. Mitä taustatietoja puuttuu? Lyhyitä taustatietoja voidaan käyt-

tää ilmentämään opiskelijalle erilaisia tapoja kerätä tietoa. Potilaan ti-

lan arviointiin liittyvien määreiden listaaminen antaa opiskelijalle sel-

keän kuvan tilaan liittyvästä tyypillisestä arvioinnista.

Monimutkaiset potilastapaukset soveltuvat tuomaan esiin todellisten klii-

nisten tilanteiden monimuotoisuutta. Yksityiskohtaiset taustatiedot sopi-

vat osoittamaan opiskelijalle oleelliset tiedot tapaukseen liittyen tai nii-

den tyypillisen esitystavan. Potilastapaus voidaan personoida mm. li-

säämällä tapaukselle nimi, kuvailla potilaan toimintakyky, perhesuhteet,

selviytymisstrategia, päihteiden käyttö, monikulttuurisuus, erilaiset ter-

veyskäsitykset jne. Monimutkaiseen potilastapaukseen voi liittää poti-

laan tilan arviointiin liittyviä sekoittavia määreitä ja pyytää opiskelijaa

tulkitsemaan löydöksiä. Vaihtoehtoisesti osittaiset tai puutteelliset poti-

laan tilan arviointiin liittyvät tiedot vaativat opiskelijaa tunnistamaan

keskeisiä puuttuvia osatekijöitä.

4. Potilastapausta rakennettaessa siihen voi liittää myös laboratoriotuloksia

ja diagnostiikkaan liittyviä tietoja. Yksityiskohtaiset ja totuudenmukaiset

laboratoriotulokset ja diagnostiikka antavat opiskelijalle mahdollisuuden analy-

soida ja tunnistaa keskeisiä löydöksiä. Laboratoriotuloksiin ja diagnostiikkaan

liittyvät tiedot voivat olla myös suppeita tai puutteellisia. Myös lääkärin mää-

räykset ja hoitotyön auttamismenetelmät voidaan lisätä potilastapauk-

seen tai jättää pois. Opiskelijaa voi ohjeistaa tunnistamaan hoitotyön autta-

mismenetelmät ja määräykset, jotka pitää kyseenalaistaa tai laittaa tärkeys-

järjestykseen niiden käyttöönotto.

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 3.

10.8.2017

5. Potilastapaukseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä opiskelijan

oppimisen kannalta. Opiskelijan oppimista voidaan ohjata seuraavasti:

Tunnistamaan puuttuvat taustatiedot: Hoidon tarpeet ja taustatiedot, poti-

laan tilan arviointi, laboratorio- ja diagnostiikkatulokset

Analysoimaan potilaan tilan arviointiin liittyviä tietoja

Tunnistamaan potilaan hoidon tarpeita

Laatimaan hoitosuunnitelma

Asettamaan hoidon tarpeita ja arvioitavia hoidon tavoitteita

Tunnistamaan ja laittamaan tärkeysjärjestykseen hoitotyön toimintoja

Arvioimaan hoidon lopputuloksia ja hoitotyön toimintojen toimivuutta

Tunnistamaan mahdollisia potilaan tilan muutoksia

Kysymykset voivat sisältää uusia löydöksiä, jotka korostavat mahdollisia

muutoksia potilaan tilassa johtuen erilaisista syistä esim. komplikaatiois-

ta, hoitotyön toimintojen seurauksista ja lääkkeiden vaikutuksista.

6. Viimeinen vaihe on potilastapauksen tarkistaminen. Tarkista oikeinkir-

joitus sekä sisällön johdonmukaisuus esim. vastaavatko laboratoriotulokset

patofysiologiaa? Onko sisältö looginen? Pyydä kollegaa arvioimaan epäjoh-

donmukaisuudet potilastapauksessa ja mahdolliset virheet. Pyydä myös opis-

kelijoita arvioimaan potilastapausta ja muokkaamaan sitä tarvittaessa.

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 4.

10.8.2017

Esimerkki oppimispäiväkirjan ohjeistuksesta opiskelijalle

OPISKELIJAN OPPIMISPÄIVÄKIRJA Kirjoita päiväkirjaa erilliseen vihkoon tai word-tiedoston muotoon IDEA: Kirjoita päiväkirjaasi jokaisen päivän jälkeen eri aiheista: - - pohdintojasi, oivalluksiasi, kysymyksiäsi - kritiikkiäsi, mielipiteitäsi, tunteitasi, analyysejasi -> Opi tarkkailemaan omaa oppimistasi!!

- Mitä uutta opin? Mitä opin tänään itsestäni? - Mihin voin hyödyntää oppimaani? - Olenko tyytyväinen omaan opiskeluuni?

EXTRA: Laita päiväkirjan väliin muuta näyttöä kiinnostuksestasi ja osaamisestasi - lehtileikkeitä (analysoi), seuraa tiedotusvälineitä Harjoittelun lopussa päiväkirjasta voidaan keskustella ohjaajan kanssa ja sen avulla voidaan arvioida oppimistasi jakson aikana (mikäli tästä on sovittu yhteisesti jakson alussa).

EXTRA 

IDEA 

VASTAA  KYSYMYKSIIN 

Muista kuitenkin tämä: Älä kirjoita päiväkirjaa ohjaajaasi varten – vaan itseäsi varten!!

Pohjautuu Sosiaali- ja terveysministeriön Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattuharjoittelu – suositukseen (STM 2004), HUS opiskelijoiden harjoitteluprosessiin ja AMK-yhteistyöhön

KANSAINVÄLISEN VAIHTO-OPISKELIJAN OHJAUSPROSESSI HUS:ssa

KANSAINVÄLISEN VAIHTO-OPISKELIJAN HARJOITTELUPAIKAN HAKEMINEN

a. Jobstep -järjestelmän kauttaoppilaitoksen opettaja varaa enintään 5 viikon pituisen syventävän tason harjoittelupaikansähköisestä varausjärjestelmästä ja on heti yhteydessä yksikön yhteyshenkilöön varmistaenharjoittelun järjestymisen muulla kuin HUS virallisilla ohjauskielillä (suomi/ruotsi)

b. Nimetyn yhteyshenkilön kauttaoppilaitoksen opettaja on suoraan yhteydessä sairaanhoitoalueen tai liikelaitoksenyhteyshenkilöön

KANSAINVÄLISET VAIHTO-OPISKELIJAT JA TIEDOTTAMINEN

Oppilaitos· tiedottaa harjoitteluyksikköä vaihto-opiskelijasta viimeistään kahta viikkoa ennen harjoittelun alkua

o vaihto-opiskelijan CV ja yhteystiedoto oppilaitoksen ja ohjaavan opettajan yhteystiedoto harjoittelun sisältöön liittyvät tavoitteet, arviointi ja -käytännöt, tuntimäärä

· vastaa HUS harjoittelusopimuksen mukaisista kohdista, kuten opiskelijan terveydentila ja vaadittavatrokotukset, vakuutukset

HUS· tiedottaa internet-sivuilla organisaatiosta ja vaihto-opiskelijoiden harjoittelusta· yksikkö tiedottaa vaihto-opiskelijan ohjaavaa opettajaa viimeistään kahta viikkoa ennen harjoittelun

alkua saapumisesta sekä harjoitteluyksikön yhteystiedoista

OHJAAVA OPETTAJA

· pitää yhteyttä vaihto-opiskelijaan, ohjaajaan sekä perehdyttää ohjaajan opiskelijan harjoitteluun sekätukee opiskelijaa/ohjaajaa harjoittelun aikana

o kuten vaihto-opiskelijan osaamisen lähtötaso ja valmiudet osallistua esim. lääkehoitoon,kirjaamiseen, hoitotoimenpiteisiin, kts. HUS ohjeet

· seuraa ja arvioi yhdessä ohjaajan ja vaihto-opiskelijan kanssa harjoittelun toteutumista ja tavoitteidensaavuttamista

KV-OPISKELIJA

· on tutustunut harjoitteluyksikköön ennen harjoittelun alkamista esimerkiksi internet-sivujen kautta· sitoutuu toimimaan harjoittelussa HUS:n työyksikön työjohdon ja valvonnan alaisena sekä HUS

sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti.· on aktiivinen, itseohjautuva ja vastaa omien tavoitteidensa saavuttamisesta

OHJAAJA

· perehdyttää vaihto-opiskelijan yksikkööno Esittelee vaihto-opiskelijan henkilökunnalleo Käy läpi yksikön toimintaa ja vaihto-opiskelijan rooliin liittyviä asioita mm.

· yksikön tilat, säännöt ja ohjeet· tietosuoja ja salassapito asiat sekä potilasturvallisuus· työelämän pelisäännöt

· tukee vaihto-opiskelijan sopeutumista suomalaisiin hoitokäytäntöihin ja – kulttuuriin· ohjaa vaihto-opiskelijaa oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti; tavoitteet, arviointi· pitää loppuarvioinnin oppilaitoksen ohjeiden mukaisesti

2

KANSAINVÄLISEN VAIHTO-OPISKELIJAN HARJOITTELUPAIKAN HAKEMINEN

a. Jobstep -järjestelmän kauttaHYKS-alueen tulosyksiköt

b. Nimetyn yhteyshenkilön kautta

HUS-Kuvantaminen:Hoitotyön kliininen opettaja Heli Patanen heli.patanen@hus.fi

HUS-LAB:Resurssipäällikkö Tuija Ohranen tuija.ohranen@hus.fi

Hyvinkään sairaanhoitoalue:Koulutussuunnittelija Päivi Mella paivi.mella@hus.fi

Lohjan sairaanhoitoalue:Ylihoitaja Eija Lamberg eija.lamberg@hus.fi

Porvoon sairaanhoitoalue:Johtava ylihoitaja Tuulia Koponen tuulia.koponen@hus.fi

Raaseporin sairaanhoitoalue:Johtava ylihoitaja Tuula Silvola tuula.silvola@hus.fi

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ 2014 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 16.6.2014 OPETUSPOTILAAN ASEMA JA POTILASTIETOJEN JA KUDOSTEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 1 Johdanto

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaalat toimivat opetussai-raaloina, joissa esimerkiksi lääketieteen ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijat suorittavat opintoihinsa kuuluvia kliinisiä opintoja ja käytännön harjoittelujak-soja. Potilaan tutkimukseen ja hoitoon osallistuminen on välttämätön osa näi-den terveydenhuollon ammattihenkilöiden kouluttautumista. Tässä ohjeessa kuvataan HUS:n sairaaloissa noudatettavia yleisiä periaat-teita opetuspotilaiden kohtelusta, tiedottamisesta, suostumuksen hankkimi-sesta ja potilaisiin liittyvien asiakirjojen ja opetusmateriaalin käytöstä. Ohjetta sovelletaan kaikkiin sairaaloissa opetettaviin terveydenhuollon ammattihenki-löiksi opiskeleviin. Ohjeisto ei koske niitä tilanteita, joissa opiskelija toimii työ-suhteessa sairaalaan (esim. amanuenssina tai lääkäri- ja hoitohenkilöstön si-jaisena). HUS:n eri yksiköt voivat tarvittaessa antaa asiasta omien erikoistarpeidensa mukaisia yksityiskohtaisempia ohjeita, mutta niiden tulee olla yhteneviä tämän ohjekirjeen kanssa.

2 Lainsäädännölliset edellytykset ja niiden yhteensovittaminen

Potilaslaissa säädetään, että potilaan hoito on järjestettävä hänen ihmisarvo-aan loukkaamatta ja hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Perustuslaki takaa oikeudet henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, mihin myös potilaan itsemääräämisoikeus sisältyy. Perustuslaki toisaalta säätää oikeudesta sosiaaliturvaan, mikä sisältää myös oikeuden riittäviin terveyspalveluihin. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle nämä palvelut. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden opetus kliinisine opintoi-neen ja käytännön harjoitteluineen ovat perusedellytys sille, että julkinen valta pystyy turvaamaan jatkuvasti riittävät terveydenhuoltopalvelut. Potilaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa opetuksen kannalta sitä, että poti-laalta on saatava tietoon perustuva suostumus opetuspotilaana ololle ja että tästä kieltäytyminen ei saa vaikuttaa millään tavoin annettavaan hoitoon. Tie-toon perustuvalla suostumuksella tarkoitetaan, että asianomainen saa oman tiedontarpeensa kannalta riittävät tiedot, joiden pohjalta hän voi arvioida, an-taako hän suostumuksensa vai ei. Potilaalla tulee myös olla mahdollisuus mil-loin tahansa peruuttaa suostumuksensa ja näin keskeyttää opetuspotilaana oleminen. HUS:ssa annettavassa opetuksessa on yhdistettävä toisaalta lainsäädännön edellyttämä potilaan itsemääräämisoikeus ja yksityiselämän suoja ja toisaalta opetuksen toteuttaminen siten, että julkinen terveydenhuolto pystyy myös jat-kossa tuottamaan riittäviä ja laadukkaita terveyspalveluita.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ 2014 2 (5) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 16.6.2014 3 Yleisiä periaatteita

Opetusta antavan henkilön on kohdeltava potilasta opetustilanteessa erityisen hienotunteisesti, ystävällisesti ja kunnioittavasti, koska hän toimii mallina opis-kelijoille. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on otettava huomioon. Potilaan tietosuojaa ei saa opetuksen vuoksi vaarantaa. Opiskelijoiden velvollisuutena puolestaan on osoittaa arvostavansa potilasta ja ymmärtävänsä tilanteen ainutkertaisuuden hänen kannaltaan. Opetusta an-tavan tehtävänä on valvoa opetustilannetta kaikilta osin. Opetustilanteen ilmapiirin vuoksi opetusryhmän koko tulee pyrkiä pitämään riittävän pienenä ja opetusta antavan on tarkasti harkittava, kuinka monen opiskelijan voidaan kohtuudella sallia tutkivan samaa potilasta. Tämä on eri-tyisen tärkeää yksityisyyden herkimmille alueille kohdistuvissa tutkimuksissa taikka jos kohteena ovat lapset tai psykiatriset potilaat. Kaikkien asianosaisten on omalla käytöksellään edesautettava myönteisen kuvan syntymistä opetus-tilanteesta ja osoitettava opetuspotilaalle arvostavansa hänen panostaan. Riittävän tietosuojan varmistamiseksi opiskelijan tulee olla antanut kirjallinen salassapitositoumus HUS:lle. Salassapitositoumuksen opiskelija antaa ennen ensimmäistä opetustilanteeseen tai harjoittelujaksoon osallistumistaan. Opetuksen antajan tulee varmistua siitä, että opiskelijat tietävät salassapito-säännökset ja ymmärtävät niiden merkityksen ja että opiskelijat ovat antaneet salassapitositoumuksen.

4 Suostumus opetuspotilaaksi

Potilaiden tulee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa saada tieto siitä, että sairaala toimii opetussairaalana. Siitä, mitä opetussairaalana toimiminen poti-laiden ja sairaalan kannalta merkitsee, tulee olla saatavissa informaatiota kai-kissa HUS:n toimipisteissä ja HUS:n internet-sivuilla. Potilaille on hyvä koros-taa suostumuksen merkitystä opetuksen kannalta ja opetuspotilaaksi suostu-misen tärkeyttä sairaalalle ja opiskelijoille. Ajanvarauspotilaille toimitetaan ajanvarauskirjeen yhteydessä tiedote HUS:n asemasta opetussairaalana. Tiedotteessa toivotaan, että hänen hoitoonsa voi osallistua sekä lääketieteen että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Jos ky-symyksessä on vajaakykyinen potilas, informoidaan asiasta häntä ja hänen huoltajiaan tai edunvalvojaansa. Kirjeessä selvitetään opetuspotilaana olon arvo ja sen merkitys sekä pyydetään hänen suostumustaan opetuspotilaaksi. Potilaalle on kerrottava myös mahdollisuudesta milloin tahansa kieltäytyä ope-tuspotilaana olosta. Potilas voi myös valita, missä laajuudessa hän suostu-muksensa antaa. Ajanvarauskirjeeseen voidaan liittää kirjallinen suostumuslo-make, mikäli jo etukäteen on tiedossa, että kyseinen potilas haluttaisiin ope-tuspotilaaksi. Potilaan kieltäytyessä kokonaan tai osittain opetuspotilaana olosta, merkitään kieltäytyminen hänen potilasasiakirjoihinsa. Kieltäytyminen merkitään esitiedot-kohtaan siihen saakka, kunnes potilaskertomus saadaan muokatuksi sellaiseksi, että kieltäytyminen voidaan rastittamalla merkitä asi-anomaiseen kohtaan.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ 2014 3 (5) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 16.6.2014

Potilaille, jotka tulevat ilman ajanvarausta, selvitetään yllä olevat seikat si-sääntulohaastattelun yhteydessä samalla, kun selvitetään muun ohella, keille omaisille tietoja hänen hoidostaan voi antaa. Näissä tilanteissa sisääntulo-haastattelun tekevä lääkäri tai hoitaja merkitsee potilaan mahdollisen kieltäy-tymisen potilasasiakirjoihin.

Kieltäytymisen merkitseminen potilasasiakirjoihin on käytännön työn jousta-vuuden kannalta paras vaihtoehto, koska valtaosa HUS:n potilaista antaa suostumuksensa. Näin ollen kieltäytyminen tulee paremmin havaituksi sekä noudatetuksi. Mikäli merkintä on jostain syystä jäänyt kieltäytyneen potilaan osalta merkitsemättä, vastaa merkinnän puuttumisesta sisääntulohaastattelun tehnyt lääkäri tai hoitaja. Suostumus on kysyttävä hoitojaksokohtaisesti tietyn saman sairauden hoitoon nähden. Suostumusta kysyttäessä potilaalle selvitetään ennen hoitotoimenpi-dettä opetustilanteessa suoritettavan toimenpiteen merkitys ja vaikutukset, opetustilanteen luonne ja kulku pääpiirteissään sekä opetuksen merkitys osana terveydenhuollon ammattihenkilöstön ammattitaidon kehittämistä. Poti-laalle kerrotaan, että hän voi vapaasti päättää suostumuksestaan ja että hän saa samanlaisen hoidon riippumatta siitä, salliiko hän opiskelijoiden osallistu-misen vai ei. Suostumus pyritään kysymään mahdollisimman varhain rauhalli-sessa tilanteessa ilman, että opiskelijat ovat kuuntelemassa. Akuuteissa tilan-teissa tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Erityistä huolellisuutta tietoon perustuvan suostumuksen pyytämisessä on noudatettava tilanteissa, joissa opetus voi merkitä ylimääräistä rasitusta potilaalle tai hänellä on vaikeuksia ymmärtää opetuksen merkitystä esimerkiksi psykiatrisen tai neurologisen sai-rauden, päihteiden käytön tai anestesian vuoksi. Vajaavaltaisen alaikäisen osalta on muistettava, että suostumus kysytään hä-nen huoltajaltaan/huoltajiltaan tai muulta lailliselta edustajaltaan. Alaikäisen potilaan oma mielipide opetuspotilaana olemiseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos täysi-ikäi-nen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään opetukseen osallistumisestaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on kuultava sen selvittä-miseksi, millainen menettely parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Akuuttia hoitoa vaativissa tilanteissa, joissa potilas ei kykene ilmaisemaan kantaansa opiskelijoiden hoitoon osallistumisesta, käytetään tapauskohtaista harkintaa. Lähtökohtaisesti potilaan ei tule olla opetuspotilaana tilanteessa, joissa häneltä tai hänen edustajaltaan ei voida suostumusta saada. Opetuk-sen toteuttaminen tietyillä erikoisaloilla voi sanotusta syystä kuitenkin kohtuut-tomasti vaarantua. Tällaisessa tilanteessa on käytettävissä olevin keinoin sel-vitettävä potilaan aiempaa suhtautumista opetuspotilaana oloon, pyydettävä suostumus mahdollisesti läsnä olevalta läheiseltä taikka tapauskohtaisesti harkittava, voiko opetuspotilaana olo vaarantaa potilaan yksityisyyttä. On huo-mattava, että käytännön opetus akuuttien tilanteiden oikeasta hoitamisesta on asianmukaisten terveyspalvelujen tuottamisen kannalta erityisen tärkeää.

Opetusta antava on vastuussa siitä, että opetuspotilaaksi ei pyydetä potilaita, jotka ovat siitä kieltäytyneet.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ 2014 4 (5) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 16.6.2014 5 Tutkimuksen ja hoidon laadun varmistaminen ja vastuu

Opetustilanteessa potilaalle tehtyjen tutkimusten ja annetun hoidon laadusta vastaa se terveydenhuollon ammattihenkilö, joka muutenkin vastaa potilaan hoidosta ko. tilanteessa.

6 Potilastietoihin ja -asiakirjoihin tutustuminen

Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Jos potilas ei suostu olemaan opetuksen kohteena, myöskään häntä koskevia asiakirjoja ei saa käyttää opetuksessa, ellei potilas ole antanut tähän nimenomaista suostu-musta. Opiskelijoilla on salassapito- ja vaitiolovelvollisuus kaikkeen tietoon, jonka he ovat potilaista saaneet. Salassapitovelvollisuus säilyy opetuksen päättymisen jälkeenkin.

7 Opetusmateriaali

Tässä ohjeessa opetusmateriaalilla tarkoitetaan opetuksessa käytettäviä poti-laasta otettuja valokuvia, videoita, röntgenkuvia ja muita vastaavia tallenteita sekä muita potilasasiakirjoja ja niiden osia. Potilasta koskevan opetusmateriaalin luominen, käyttäminen ja säilyttäminen edellyttävät potilaan tietoista suostumusta, mikäli potilas voidaan tunnistaa tallennetusta materiaalista. Tällöin on kyse henkilötiedoista, vaikka potilaan nimeä tai sosiaaliturvatunnusta ei näytettäisikään. Asiaa harkittaessa on muis-tettava, että jo kohtalaisen yleisetkin tiedot saattavat mahdollistaa potilaan tunnistamisen (esim. esitiedoissa mainittu ”35-vuotias nainen, joka toimii kauppaoppilaitoksen rehtorina” todennäköisesti mahdollistaa monille potilaan tunnistamisen). Lupa opetusmateriaalin valmistamiseen onkin syytä kysyä aina, jos täydellisen anonymiteetin säilyminen on vähänkään epävarmaa. Jos kyseessä on vajaavaltainen potilas, suostumus kysytään huoltajalta tai muulta lailliselta edustajalta. Suostumus kirjataan sairauskertomuksen esitie-dot-osaan. Erityistä huolellisuutta ja harkintaa on noudatettava tallennettaessa potilasta koskevaa opetusmateriaalia sähköisiin oppimisympäristöihin. Opetusmateriaalia tulee säilyttää erillään potilaskertomuksesta sillä tavoin, että säilytyspaikan perusteella ei voida päätellä, kenen tiedoista opetusmate-riaalissa on kyse.

8 Kudosten käyttö opetukseen

Hoidon, taudinmäärityksen tai kuolemansyyn selvittämisen vuoksi otettuja ku-dosnäytteitä voidaan luovuttaa ja käyttää lääketieteelliseen opetukseen sen terveydenhuollon toimintayksikön tai muun yksikön luvalla, jonka toimintaa varten näyte on otettu, jos näytteitä luovutettaessa tai käytettäessä ei käsitellä henkilötietoja. Opetuskäyttö ei saa haitata kudosnäytteiden alkuperäisen käyt-tötarkoituksen toteuttamista.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ 2014 5 (5) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 16.6.2014

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) luvalla voidaan ruu-miinavausten yhteydessä ruumiita käyttää, sekä ruumiiden elimiä, kudoksia ja soluja irrottaa muuhunkin kuin kuolemansyyn selvittämiseen liittyvään lääke-tieteelliseen opetustoimintaan. Opetuskäyttö ei saa haitata kuolemansyyn sel-vittämistä taikka säädettyä elimien, kudoksien tai solujen irrottamista ihmisen sairauden tai vamman hoitoon. Opetustoimintaa on harjoitettava vainajaa kunnioittaen ja siten, ettei vainajan ulkonäkö olennaisesti muutu. Opetustoimintaa ei saa harjoittaa, jos on syytä olettaa, että vainaja eläessään olisi vastustanut sitä.

9 Vastuu ja valvonta

Tämä ohje sitoo kaikkia opetustilanteeseen osallistuvia. Sen noudattamista valvoo esimiesorganisaatio samoin periaattein kuin muidenkin HUS:n ohjei-den noudattamista. Opetuspotilasta koskevat muistutukset ja kantelut käsitellään samojen peri-aatteiden mukaisesti kuin muutkin muistutukset ja kantelut Vastuu vahingoista määräytyy potilasvahinkolain ja vahingonkorvauslain mu-kaan.

10 Ohjeen voimaantulo Tämä ohje tulee voimaan välittömästi. 11 Lisätietojen antaminen Lisätietoja antavat ylilääkäri Ari Lindqvist, puh. 09 – 471 71800 ja hallintola-

kimies Tuula Gottleben-Davari, puh. 09 – 471 71780. Markku Mäkijärvi johtajaylilääkäri VIITTEET Perustuslaki (731/1999)

Kudoslaki (101/2001) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Henkilötietolaki (523/1999) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Hallintolaki (434/2003) Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) Potilasvahinkolaki 585/1986 Vahingonkorvauslaki 412/1974 Asetukset HUS:n tietosuoja- ja tietoturvaohjeet

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 7.

10.8.2017

Ohjaajan muistilista Ennen harjoittelua Tehty

Opiskelijan CV luettu

Opiskelijan opintojen vaihe selvitetty ja alustava harjoittelusuunnitelma tehty

Opiskelijan saapumisesta harjoitteluyksikköön sovittu

Opiskelijan saapuminen harjoitteluun

Pukukaappi järjestetty

Avaimet/kulkulupa järjestetty

Opiskelija allekirjoittanut salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen

Opiskelijalle haettu verkko- ja käyttäjätunnukset sähköisiin potilastietojärjestelmiin

Opiskelijan sekä ohjaavan opettajan yhteystiedot saatu harjoitteluyksikköön

Harjoitteluyksikön toiminta ja tilat esitelty

Opiskelijalle annettu opiskelija- ja perehdytyskansio tutustuttavaksi

Harjoitteluun liittyvät lomakkeet (arviointilomake, työvuorotaulukko jne.) käyty läpi

Opiskelijan suunnittelemat työvuorot tarkistettu

Opiskelijan osaamisen lähtötaso kartoitettu

Harjoittelujaksoa suunniteltu yhdessä opiskelijan kanssa

Harjoittelun edetessä

Tavoitekeskustelu käyty harjoittelun ensimmäisellä viikolla

Opiskelijan harjoittelun tavoitteet tarkistettu ja hyväksytty toisella viikolla

Ohjaava opettaja hyväksynyt opiskelijan harjoittelun tavoitteet

Opiskelijan harjoittelun tavoitteet näkyvillä harjoitteluyksikössä

Palautteenantotapa sovittu opiskelijan kanssa (päivittäinen, viikoittainen)

Väliarviointi annettu ja loppuarvioinnin ajankohta sovittu

Opiskelijaa ohjattu tavoitteisiin perustuen ja opiskelijalähtöisesti

Opiskelijan ammatillista kehittymistä tuettu

Ohjauskeskusteluja käyty harjoittelun aikana

Harjoittelun aikaisen tehtävän tekemisessä ohjattu opiskelijaa

Oppimista mahdollisesti estäviä tekijöitä tunnistettu ja niihin puututtu

Harjoittelun lopussa

Loppuarviointi kirjoitettu ja annettu

Kannustettu opiskelijaa täyttämään CLES-palaute

Työvuorotaulukko allekirjoitettu ja kopio otettu harjoitteluyksikköön

Harjoittelun laskuliitelomake täytetty

  HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 8.

10.8.2017  

Tehtäviä opiskelijoille harjoittelun ajalle Opiskelijoiden harjoittelun aikaiset tehtävät annetaan oppilaitoksista ja niihin on erikseen annettu käytettävä aika. Nämä ovat opiskelijoiden ensisijaisia harjoittelutehtäviä (kts. kohta 1.). Opiskelijan harjoittelun aikana saattaa tulla tilanteita, jolloin harjoitteluyksikössä on hieman hiljaisempaa eikä yksikössänne ole siten riittävästi mielekkäitä oppimistilanteita. Tämän kaltaisessa tilanteessa ohjaaja voi hyödyntää seuraavia tehtävänantoja ohjauksen tukena (mikäli opiskelijoiden ensisijaiset harjoittelutehtävät on jo tehty). Tarkoituksena on, että opiskelijat saisivat tehdä heidän oppimistaan tukevia harjoituksia rauhallisten hetkien aikana. Tehtävien valinnassa tulee kuitenkin aina huomioida kyseisen opiskelijan opintojen vaihe, harjoittelun vaihe sekä se mitä opiskelija on jo aikaisemmin oppinut/tehnyt (esim. osa opiskelijoista on saattanut suorittaa verkkokursseja koulussa). Opiskelijan kanssa on erityisen tärkeä käydä yhdessä läpi valittu tehtävänanto sekä opiskelijan lopputuotos.

1. Opiskelija(t) tekee harjoitteluun liittyviä tehtäviä * harjoittelun tavoitteet * työvuorosuunnittelu * harjoittelun oppimistehtävän tekeminen * itsearviointi loppuarviointia varten * CLES (vapaaehtoinen)

2. Opiskelija(t) voi tutustua harjoitteluyksikön

* elvytysvälineistöön ja elvytykseen yleensä * palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyviin asioihin * potilasturvallisuussuunnitelmaan * lääkehoitosuunnitelmaan * haavanhoitotuotteisiin (laatii niistä käsitekartan tms. tiivistelmän)

3. Hiljaisina hetkinä voi opiskelijan kanssa käydä tavoitekeskusteluja, ohjauskeskusteluja sekä väliarvioinnin.

  HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 8.

10.8.2017  

4. Opiskelija(t) voi perehtyä ja suorittaa seuraavia

verkkokursseja: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/verkkokurssit => ko. osoitteesta opiskelija voi tehdä seuraavia kursseja - Elvytys - Testaa tietosi alkoholiongelmaisen hoidosta - Tupakasta vieroitus: riippuvuuden hoito ja motivoiva haastattelu - Verenpaineen mittaaminen http://www.oppiportti.fi/op/koti => ko. osoitteesta opiskelija voi tehdä seuraavia esim. kursseja - EKG:n perusteet ja systemaattinen tulkinta - Vanhusten lääkehoito - Haavojen ABC http://www.kanta.fi/reseptikoulutus/

=> ko. osoitteesta opiskelija voi opiskella osiot: sähköinen resepti, tietojen turvallinen käsittely, rakenteinen kirjaaminen ja potilastiedon arkisto + testata osaamisensa

http://www.kanta.fi/Arkistokoulutus/story.html

=> ko. osoitteesta opiskelija voi suorittaa potilastiedon arkiston verkkokoulun osat 1-6 + testata osaamisensa => todistus voidaan tulostaa.

5. Opiskelija(t) voi tehdä tutustumiskäyntejä ennalta sovitusti sairaalan sisällä oppimista tukeviin yksiköihin.

6. Osastotunnin alustus

Opiskelija(t) valitsee yhteistyössä harjoitteluyksikön kanssa aiheen ja perehtyy siihen tekemällä siitä tiedonhaun ja laatii alustuksen osastotunnille.

  HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 8.

10.8.2017  

* Esimerkiksi kirurgisen potilaan ravitsemustilan arviointi tai tutkimusklubi.

=> Aiheeseen syventyminen ja tiedonhaku mm. intrasta. => Powerpoint esityksen laatiminen (max. 10 dia) - josta käy ilmi: mistä on kyse, miksi asia on tärkeä ja miten vaikuttaa potilaan hoitoon? miten voisi soveltaa

ko. harjoitteluyksikössä? => Osastotuntialustus (max. 15 min)

7. Opiskelija(t) voi perehtyä seuraaviin Hoitotyön tutkimussäätiön tuottamiin suosituksiin ja käsikirjaan.

http://www.hotus.fi/hotus-fi/suositukset

=> näistä opiskelija voi tehdä myös alustuksen osastotunnille, mikäli näitä ei ole vielä käyty läpi harjoitteluyksikössä => opiskelija voi laatia itselleen näistä tiivistetyt muistiinpanot => opiskelijaa voi ohjeistaa pohtimaan suositusten toteutumista

tai menetelmiä niiden soveltamiseen harjoitteluyksikössä => opiskelijaa voi ohjeistaa pohtimaan mitä uutta hän oppi suosituksista, miten hänen osaaminen syventyi ja miten hän aikoo soveltaa oppimaansa

8. Opiskelija(t) voi laatia tietopaketin itselleen

harjoitteluyksikön keskeisestä potilasryhmästä / sairaudesta / hoidosta. * Opiskelija(t) kokoaa word-pohjaan mm. seuraavia asioita * Tässä voidaan käyttää käsitekarttatekniikkaa

=> mistä sairaudessa on kysymys? => etiologia, syntymekanismi, tyypilliset oireet => keskeiset tutkimukset => hoitomuodot ja miten ne vaikuttavat => millaista lääkehoitoa käytetään?

- tyypillisten lääkkeiden: vaikuttavat aineet, käyttöindikaatiot, kontraindikaatiot, seurattavat vaikutukset, haittavaikutukset

  HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 8.

10.8.2017  

9. Opiskelija(t) voi valmistautua kädentaitojen opetteluun

* tekemällä suunnitelman (paperille), jossa he miettivät kuinka valmistaudutaan hoitotoimenpiteen suorittamiseen ja mitä välineitä siihen tarvitaan. Lisäksi he miettivät kuinka hoitotoimenpiteen suorittavat ja miten arvioivat sen vaikuttavuutta/onnistumista? * hoitotoimenpide voi olla esimerkiksi: haavanhoito, katetrointi ja perifeerisen suoniyhteyden avaaminen. * suunnitelmaa käytetään myöhemmin taitojen oppimisen yhteydessä.

10. Opiskelija(t) voi laskea lääkelaskuharjoituksia

http://klinikka.turkuamk.fi/

11. Opiskelija(t) voi tutustua hyödyllisiin internet-

sivustoihin

www.finlex.fi www.terveyskyla.fi www.youtube.com (etsi hakusanalla: HUSvideot)

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 9.

10.8.2017

HUS-periaatteet Jobiili-ilmoituksen sisällöstä Jobiili-ilmoituksen tekoa varten löydät kirjalliset ohjeet (www.jobiili.fi) tai voit katsoa esittelyvi-deot (www.youtube.com – hakusanalla Jobiili), mutta sitä ennen huomioi seuraavat HUS-periaatteet Jobiili-ilmoituksen sisällöstä. Jobiili-otsikko Periaatteet / sisällöt / mainittavat asiat

Yksikkö Yksikön virallinen nimi (ei sisäisessä käytössä olevia lyhenteitä).

Ilmoituksen tila Varmistetaan, että ilmoitus on julkaistu -tilassa, vain silloin se on opiskelijoiden nähtävissä. Ilmoituksen voi passivoida vain lukukauden päätyttyä. Tilastoinnin takia ilmoituksia ei tule poistaa.

Paikka on avoin-na haettavaksi

Alasvetovalikosta valitaan varattavan lukukauden hakuaika.

Käyntiosoite, postinumero, postitoimipaikka

Harjoittelupaikan sijainti ilmoitetaan selkeästi käyttäen sairaalan käyntiosoitetta ja postinumeroa (esim. Sairaalakatu 1, 01400 Vantaa).

Yhteyshenkilöt Yhteyshenkilöksi valitaan yksikön opiskelijaohjauksesta vastaava henkilö, joka osaa tarvittaessa vastata opiskelijoiden kysymyksiin.

Tutkintonimikkeet Tähän valitaan kaikki ne tutkintonimikkeet, joiden opiskelijat voivat harjoitella yk-sikössä (esim. hoitotyössä: ensihoitaja, kätilö, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja).

Harjoittelun luo-kittelu

Tähän valitaan monipuolisesti niitä avainsanoja, joita kyseisellä tutkintonimikkeel-lä yksikössä voidaan suorittaa.

Varattavissa en-sisijaisesti

Oppilaitokset, joiden opiskelijat pääsevät varaamaan harjoittelupaikkaa heti ha-kuajan alkaessa. Muut opiskelijat pääsevät varaamaan 30pv myöhemmin. HUS-alueella tämä tarkoittaa, että valitaan vähintään seuraavat ammattikorkeakoulut: Arcada, DIAK, Laurea ja Metropolia.

Ohjauskielet Tähän valitaan HUS:n viralliset ohjauskielet (suomi ja ruotsi)

Vain loppuvai-heen opiskelijoil-le

Tämä valitaan jos harjoittelupaikkaan otetaan vain loppuvaiheen opiskelijoita*. Tämä valinta on aina perusteltava erikseen. Perustelusta tulee käydä ilmi yksikön soveltumattomuus alkuvaiheen opiskelijoille.

*Loppuvaiheen opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka on suorittanut tutkin-toonsa** kuuluvista harjoitteluista 70 %. Myös opinnäytetyö luetaan kuuluvaksi harjoitteluihin. Tämä tarkoittaa käytännössä yli 70 opintopistettä harjoitteluita. **Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kohdalla tämä lasketaan sairaanhoitajan tutkinnosta (koska he suorittavat aina myös sh-tutkinnon).

Myös avoimen AMK:n opiskeli-joille

Tätä ei valita, koska HUS ei tarjoa harjoittelupaikkoja avoimen ammattikorkea-koulun opiskelijoille (kts. HUS harjoittelusopimukset)

Harjoittelun ku- Tähän kirjoitetaan kuvaus harjoittelupaikasta siten, että se auttaa opiskelijaa va-

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 9.

10.8.2017

vaus litsemaan harjoittelupaikkaa. Kerrotaan esimerkiksi, millaisesta harjoitteluympä-ristöstä on kyse, millaisia asiakkaita/potilaita paikassa on, minkä ammattiryhmän jäseniä paikassa työskentelee, millaisia taitoja harjoittelupaikassa on mahdolli-suus oppia. Lisäksi voit kertoa esimerkiksi harjoittelun työajoista ja muista paikan valintaan vaikuttavista asioista.

Opiskelijalta vaa-ditaan ennen har-joittelun aloitusta

Tähän kirjoitetaan tietoihin ja taitoihin liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi: “Opiskeli-jan tulee hallita lääkehoidon perusteet”. Lisäksi kirjoitetaan myös HUS:n edellyt-tämät rokotukset, kielitaito (suomi ja ruotsi), rikosrekisteriotteen tarpeellisuus se-kä muut mahdolliset huomioitavat asiat.

Lisätiedot Tässä kuvataan muita harjoittelupaikkaan liittyviä tietoja, kuten ensimmäisen har-joittelupaivän aloitus, ennakkomateriaali, johon opiskelijan on hyvä tutustua sekä tervetuloa-kirjeen lähettämisen ajankohta.

Harjoittelijoita otetaan vastaan aikavälillä

Tähän valitaan aikaväli kokonaisina viikkoina. Kevätlukukauden paikat avataan viikoille 2–22 ja syyslukukauden viikoille 32–52 edellyttäen, että yksikössä on toimintaa ko. viikoilla.

Harjoittelijoita yhtä aikaa maks.

Tässä kuvataan opiskelijoiden samanaikainen maksimimäärä per viikko.

Harjoittelijoita yhteensä maks.

Tämä ei ole pakollinen tieto eikä tätä tule käyttää kuin poikkeustapauksissa.

Lyhin varattava jakso (viikkoa)

Jobiili –järjestelmä tarjoaa tässä automaattisesti 0 viikkoa ja tätä ei tule muuttaa. Lähtökohtaisesti opiskelijat noudattavat opetussuunnitelmien mukaisia harjoittelu-jaksojen pituuksia täten yksikkö ei voi määrittää minimipituutta harjoittelulle.

Paikkoja Alle ilmestyneeseen taulukkoon voi tarkentaa monta harjoittelijaa kullakin viikolla voi olla yhtäaikaisesti. Tässä kohdassa voidaan esimerkiksi lisätä ylimääräisiä paikkoja joillekin viikoille.

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 10.

10.8.2017

Ohje opiskelijalle CV:n laadintaan harjoittelupaikan hakemista varten (CV= curriculum vitae, ansioluettelo)

Hyvin tehty cv antaa ammatillisen ja myönteisen kuvan harjoittelupaikan hakijasta. Cv:n

päivittäminen harjoitteluiden jälkeen ja opintojen edetessä on tärkeää.

Henkilötiedot

Mukaan liitetään puhelinnumero ja koulun antama sähköpostiosoite. Käytämme koulun

osoitetta kommunikoinnissa ja odotamme sitä myös opiskelijoilta.

Hakemus

Opiskelija kuvaa aikaisemmin oppimaansa, alustavat tavoitteensa ja odotuksiaan

jaksolle. Koska opintorekisterin suoritusmerkinnät eivät kirjaudu reaaliaikaisesti, mukaan

liitetään arvio harjoittelun alkuun mennessä kertyvistä opintopisteistä. On hyvä tuoda

esille myös ne harjoittelut, jotka opiskelija suorittaa ennen ko. harjoitteluun saapumista

vaikka siis vielä niitä ei ole suorittanut.

Opinnot

Osion jokainen kohta täytetään huolellisesti. Siinä luetellaan selkeästi edeltävät

ammattiopinnot, muut tutkinnot ja niihin liittyvä työkokemus.

Työ- ja harjoittelukokemus

Osiossa kuvataan harjoittelut ja harjoittelupaikat sekä alan työkokemus. Pelkkä

aikaisemman harjoittelupaikan nimi ei kerro lukijalle riittävästi, vaan tarvitaan lyhyt

kuvaus harjoitteluyksikön erityispiirteistä, erikoisaloista, hoitotyöstä ja

potilas/asiakasryhmistä sekä keskeisistä opituista asioista. Sama koskee aikaisempia

alan työpaikkoja.

Lisätietona voidaan kertoa muusta työkokemuksesta ja oleellisista asioista, esim.

järjestö- ja vapaaehtoistoiminnasta.

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 11.

10.8.2017

Esimerkki Tervetuloa-kirjeen sisällöstä: Kohdennus aina opiskelijalle henkilökohtaisesti

– esim. Hei Maija, Harjoitteluyksikön esittely: koko, eri ammattiryhmät, toimintatapa- ja aika Harjoitteluyksikössä hoidettavat potilaat Harjoitteluyksikön yhteystiedot Kulkuyhteydet

– julkiset liikennevälineet sekä parkkipaikat

Mitä opiskelijalta edellytetään? – valmiutta noudattaa oman ohjaajan työvuoroja

• Nimetyn ohjaajan nimi ja opiskelijan työvuorot (esim. kopio ohjaajan kahden ensimmäisen viikon työvuorolistasta)

– maininta, että opiskelijan tulee olla suorittanut opetussuunnitelman mu-kaiset lääkehoidon tietopuoliset opinnot ja lääkelaskut hyväksytysti

• hoitotyön opiskelijan tulee osoittaa osaamisensa lääkehoitopassin tai muun osaamiskuvauksen avulla

– materiaali johon tutustua etukäteen: HUS:n sivut, osaston www-sivut, muu kirjallisuus

– terveydentila ja rokotukset HUS – ohjeen mukaisesti – maininta sairaalahygienian noudattamisesta, esimerkiksi käsien ihon

kunnon tarkistaminen ennen harjoittelua lisäksi rakenne- ja geelikynnet, kynsilakka ovat kiellettyjä HUS:ssa

– maininta savuttomasta sairaalasta Miten ensimmäisen päivä etenee?

– kuka vastaanottaa ja mihin kellonaikaan – avaimet, suojavaatteet ja pukukaapit – ruokailu

Mitä opiskelijan tulee ottaa mukaan harjoitteluun saapuessaan?

– työkengät ja nimineula – harjoitteluun liittyvät asiakirjat esim. arviointilomakkeet, kätilötyön käsi-

kirja, lääkehoitopassi tms. – kynä ja muistiinpanovälineet – rahaa ja lukko pukukaappia varten mikäli sellainen tarvitaan

Kannustetaan opiskelijaa yhteydenottoon halutessaan

Lämmin loppulause kirjeen loppuun luo tervetulleen olon opiskelijalle Huomioidaan tervetuloa-kirjeen ulkoasu, että se on selkeä, yksinkertainen ja voisi sisältää kuvia Muistahan, että Tervetuloa-kirje on rekrytoinnin alku

TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA  Toteutunut Tiedän harjoitteluyksikön elvytyskäytänteet ja elvytysvälinei‐den sijainnin 

 

Tiedän harjoitteluyksikön palo‐ ja pelastustoimintaohjeet sekä hätäpoistumistiet 

 

Olen tutustunut toimintaan poikkeustilanteen sattuessa (mm. vartijat, tapaturmat, väkivaltatilanteet, hälytyslaitteet) 

 

   

VIESTINTÄ  Toteutunut Olen tutustunut harjoitteluyksikön potilastietojärjestelmiin ja kirjaamisen käytänteisiin  

 

Olen osallistunut potilaiden hoitoon liittyvään viestintään (mm. raportointi, hoitokokoukset, meetingit, puhelintiedustelut) 

 

Olen osallistunut henkilöstön väliseen viestintään (mm. osasto‐kokoukset, ‐tunnit) 

 

Olen osallistunut opiskelijoiden olohuoneeseen   

Olen osallistunut sisäiseen koulutukseen (mm. hoitotyön mee‐tingit) 

 

 

HARJOITTELUN PÄÄTTYESSÄ  Toteutunut Olen jättänyt harjoitteluyksikköön kopiot työvuorotaulukoista    

Olen vastannut opiskelijaohjauksen laatukyselyyn (CLES+T): www.hus.fi – Ammattilaiselle – Opiskelijalle – Harjoittelu ja työssäoppiminen – Opiskelija palaute – Terveysalan opiskeli‐jat – opiskelijaohjauksen laatukysely 

 

Olen palauttanut kulkuluvat ja avaimet sovittujen käytäntei‐den mukaisesti 

 

 

Muuta mukavaa muistettavaa  

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________ 

28.5.2014  

 

 

 

OPISKELIJANPEREHDYTYSKORTTI

Harjoitteluyksikönnimi

Opiskelijannimi

Tämän  perehdytyskortin  tarkoituksena  on  tukea  opiskelijaa  perehty‐mään  harjoitteluyksikköön.  Perehdytyskortin  tavoitteena  on  auttaa opiskelijaa  sopeutumaan harjoitteluyksikön käytäntöihin  sekä edistää opiskelijan oppimista harjoittelun aikana. Opiskelija on itse velvollinen huolehtimaan siitä, että kortissa mainitut asiat on käyty läpi harjoitte‐lun aikana. 

 

HARJOITTELUN LÄHTÖKOHDAT  Toteutunut Olen osallistunut tuloinfoon   

Olen laatinut tavoitteet harjoittelulle ja keskustellut niistä ohjaajani kanssa 

 

Olen laatinut työvuorot ohjaajieni työvuorojen mukaisesti   

Olen sopinut ohjaajani ja ohjaavan opettajani kanssa väliarvi‐oinnin sekä loppuarvioinnin ajankohdan 

 

Olen keskustellut molemminpuolisesta jatkuvan palautteen antamisesta ohjaajani kanssa 

 

Olen tutustunut harjoitteluyksikön perehdytysmateriaaliin   

Olen keskustellut harjoitteluyksikön pelisäännöistä ohjaajani kanssa 

 

 

TYÖYKSIKKÖ  Toteutunut Olen tutustunut harjoitteluyksikön henkilökuntaan    

Olen tutustunut harjoitteluyksikön yleisiin sekä henkilökunnan tiloihin  

 

Olen tutustunut potilastiloihin (esim. potilashuoneet, WC, päiväsali) 

 

Tiedän keskeisten hoitovälineiden ja laitteiden sijainnin   

Tiedän harjoitteluyksikön päiväjärjestyksen (esim. työajat, ruokailuajat, lääkärin kierrot) 

 

Olen tutustunut harjoitteluyksikön ympäristö‐ ja jätehuolto‐asioihin 

 

TURVALLISUUS  Toteutunut Olen allekirjoittanut HUS‐mikroverkon käyttäjätunnus‐ ja sa‐lassapitolomakkeet 

 

Olen saanut harjoittelukohtaiset HUS verkkotunnukset   

Ymmärrän vaitiolo‐ ja salassapitosuostumuksen merkityksen (mm. tiedonvälitys, sosiaalinen media) 

 

Olen tutustunut potilasturvallisuuden periaatteisiin (laite‐, hoito‐ ja lääketurvallisuus) 

 

Olen tutustunut henkilöturvallisuuden periaatteisiin (mm. hygienia‐ohjeistus, ulkoasu, suojaus, ergonomia, säteily‐ ja laiteturvallisuus) 

 

Olen tutustunut sairaalahygienia‐ohjeisiin (mm. aseptiikka, käsihygienia) 

 

Olen tutustunut potilaan hoitoon liittyvien poikkeamien rapor‐tointiin (HaiPro)   

 

HOITOTYÖ  Toteutunut Olen tutustunut harjoitteluyksikön hoitotyötä ohjaaviin arvoi‐hin ja periaatteisiin 

 

Olen tutustunut harjoitteluyksikön ”Potilaan hyvä hoito‐oppaaseen” 

 

Olen tutustunut potilaan hoitopolkuun ja siihen liittyvään hoi‐totyöhön (potilaan vastaanottaminen, hoitosuunnitelma, ko‐tiuttaminen/ jatkohoitoon siirtyminen) 

 

Olen tutustunut harjoitteluyksikön käytössä olevaan hoitotyön toimintamalliin (esim. yksilövastuinen hoitotyö, modulaarinen hoitotyö, ryhmätyömalli) 

 

Olen tutustunut harjoitteluyksikön moniammatilliseen hoito‐työhön 

 

Tiedän harjoitteluyksikön yhteistyötahot   

 

POTILAS  Toteutunut Olen tutustunut harjoitteluyksikön potilaskutsulaitteiden käyt‐töön 

 

Olen tutustunut harjoitteluyksikön potilaiden tutkimus‐ ja hoito‐ohjeisiin 

 

Olen tutustunut harjoitteluyksikön keskeisimpiin potilasryh‐miin ja heidän hoitoonsa 

 

 

LÄÄKEHOITO  Toteutunut Olen näyttänyt lääkehoitopassin ohjaajalleni ja huolehtinut sen täydentämisestä harjoittelun aikana 

 

Olen tutustunut harjoitteluyksikön lääkehoitosuunnitelmaan   

Olen tutustunut harjoitteluyksikön lääkevalikoimaan   

Olen tutustunut harjoitteluyksikön keskeisempiin lääke‐ ja nestehoitolaitteisiin sekä välineisiin 

 

Olen tutustunut lääke‐ ja nestehoidon toteuttamiskäytäntöihin sekä ohjeistuksiin 

 

Olen tutustunut harjoitteluyksikön lääkehoidon kirjaamisen käytäntöihin 

 

      

 

   

  HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 13.

10.8.2017

Ohjaajan muistilista kirjallisen arvioinnin koostamiseen

Muistettavat asiat Huomioitu

Lue ensin opiskelijan tekemä itsearviointi Käy läpi opiskelijan saama kirjallinen palaute esim. reissuvihkosta ja/tai keskustele opiskelijaa ohjanneiden ohjaajien kanssa

Käytä ensisijaisesti oppilaitoksen omaa arviointilomaketta Arvioi mahdollisimman objektiivisesti opiskelijan osaamisen kehittymistä harjoittelun aikana – älä vertaa muihin

Arvioi opiskelijan oppimistuloksia sekä oppimisprosessia: Kuvaa opiskelijan tavoitteiden saavuttamista Kuvaa onko jokin tavoitteista jäänyt toteutumatta Kuvaa mitä keinoja opiskelija on käyttänyt

tavoitteidensa saavuttamiseen

Arvioi opiskelijan tavoitteiden lisäksi ammatin osaamisvaatimuksia

Tuo esille myös kehittämisehdotuksia tuleviin harjoitteluihin / työelämään

Loppuarviointi on yhteenveto harjoittelusta – älä arvioi asioita, joista ei ole keskusteltu harjoittelun aikana

Keskustele opiskelijan kanssa kirjallisen arvioinnin sisällöstä ennen kuin annat sen hänelle

  HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 14.  

         

Toimintamalli vuokaaviona harjoittelun haasteellisiin tilanteisiin (Halme A.)

 

 

Tieto‐taidon kehittämis‐haasteet 

Alaistaitojen kehittämis‐haasteet 

Kielitaidon tai kulttuurin aiheuttamat haasteet

Ihmisten kohtaamisen haasteet 

Harjoittelun hylkäämisen uhka 

 Terveyshaasteet 

Haasteellisen tilanteen tunnistaminen, päätös puheeksiottamisesta 

Terveyshaasteen tunnistaminen 

Tarvittaessa opiskelija‐vastaavan konsultointi 

Ohjaajan tai ohjaajien puheeksiottokeskustelu opiskelijan kanssa, keskustelun kirjaaminen lomakkeeseen 

Osastonhoitaja ottaa haasteen puheeksi opiskelijan kanssa, sovittujen toimenpiteiden ja seurannan kirjaaminen  Työyhteisössä keskustelu 

yleisellä tasolla harjoittelun haasteellisista tilanteista, yhteinen oppiminen 

Kliininen opettaja ottaa haasteellisen tilanteen puheeksi opiskelijan kanssa, sovittujen toimenpiteiden kirjaaminen 

Yhteydenotto opettajaan ja tarvittaessa tiimikeskustelun järjestäminen, osastoryhmän‐päällikölle tiedottaminen, jos ei paikalla, päätöksien kirjaaminen 

Opiskelijan ja ohjaajan keskustelu 

Keskustelu kliinisen opettajan ja osastonhoitajan kanssa 

Yhteydenotto opiskelijan ohjaavaan opettajaan 

Apuna haasteellisen tilanteen tunnistamisessa: laki ja asetukset, opetussuunnitelma ja osaamisvaatimukset, harjoittelun tavoitteet, teoriatieto, harjoittelun sitoumus, hylätyn/ täydennettävän harjoittelun kriteerit  

Tilanne ei selviä, yhteys opettajaan  Tilanne selviää 

Aikajana 

1.‐2. viikko 

Harjoittelun puoliväli/ 3.‐4. viikko 

HUS Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä 21.10.2015 TOIMINTAOHJE OPISKELIJAAN KOHDISTUVAN HÄIRINNÄN JA RISTIRIITATILAN-TEIDEN VARALLE Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli työntekijään tai opiskelijaan kohdistuu häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Tämä toi-mintaohje koskee tilannetta, jossa opiskelijaan kohdistuu häirintää harjoittelujakson aikana HUS:n henkilökunnan tai toisen opiskelijan toimesta. Opiskelijaan kohdistuvan häirinnän tunnistamisessa, puuttumisessa ja selvitysprosessissa menetellään noudattaen HUS toi-mintaohjetta työpaikkahäirinnän ja ristiriitatilanteiden varalle: http://intranet.hus.fi/henkilosto/tyohyvinvointi/tyokykyohjelmat/ty%c3%b6paikkahairinta/si-vut/default.aspx Häirinnän tunnistaminen Tässä ohjeessa häirinnällä tarkoitetaan harjoittelussa olevaan opiskelijaan kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa toimintaa tai muuta epäasiallista koh-telua. Epäasiallinen kohtelu voi ilmentyä mm. seuraavalla tavoilla: ohjaamatta jättäminen, puhumattomuus, kielteisyys, ivallisuus, opiskelijan arvosteleminen ja negatiivisiin asioihin keskittyminen arviointitilanteissa. Häirintä käsittää myös sukupuolisen häirinnän ja syrjin-nän mm. ihon värin, sukupuolen, iän, uskonnon, tai terveydentilan perusteella. Käyttäytymistä on pidettävä häirintänä myös silloin, kun tekijän on tavanomaista harkintaa käyttäen pitänyt tietää, että hänen käyttäytymisensä tai menettelynsä loukkaa opiskelijan arvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin. Välitön puuttuminen ja selvitysprosessi Opiskelijat rinnastetaan HUS:n henkilöstöön ja tämä tarkoittaa sitä, että työyksiköissä on nollatoleranssi myös opiskelijoiden häirinnän suhteen. Opiskelijat ovat harjoittelujaksoil-laan työyhteisöissä myös arvioinnin kohteena, joten työyhteisöillä on suuri vastuu opiskeli-jan hyvinvoinnin varmentamisesta. Jokaisen työntekijän velvollisuuteen kuuluu puuttua ti-lanteeseen, jossa havaitsee opiskelijaan kohdistuvaa häirintää harjoitteluyksikössä. Opis-kelijaan kohdistuvaan häirintään puuttuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, koska harjoittelujaksot kestävät ajallisesti lyhyitä aikoja. Opiskelijan velvollisuutena on ilmoittaa häirinnästä ensin häiritsijälle ja sitten harjoitteluyk-sikön esimiehelle, tai jos häirintää aiheuttaa esimies, niin tämän esimiehelle. Tämän jäl-keen esimiehellä on velvollisuus lähteä selvittämään ja ratkaisemaan tilannetta HUS toi-mintaohjeen mukaisesti viivytyksettä. Lisäksi oppilaitoksen ohjaavan opettajan tulee olla tietoinen opiskelijaan kohdistuneesta häirinnästä ja sen selvitysprosessista. Mikäli asian selvittämisessä tarvitaan puolueetonta osapuolta, niin mukaan selvitykseen voidaan kut-sua alueen kliininen opettaja tai ylihoitaja. Asian selvittämisen yhteydessä käydyt keskus-telut kirjataan HUS:n virallisille puheeksiottokeskustelulomakkeelle ja ne säilytetään osas-tolla. Keskusteluissa, joissa opiskelija on osallisena, on hänellä oikeus saada itselleen ko-pio puheeksiottokeskustelulomakkeesta. Jos häirintä jatkuu käsittelyn jälkeen tai asia vaatii laajempaa selvittelyä, etsitään ratkai-sua esimiehen johdolla kuhunkin tilanteeseen soveltuvin keinoin esimerkiksi vaihtamalla

HUS Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä 21.10.2015 opiskelijoiden ohjaajia tai mahdollisuuksien mukaan harjoitteluyksikköä. Samalla sovitaan, miten esimies ja asianosaiset seuraavat tilannetta. Opiskelijaan kohdistuneen häirinnän selvitysprosessi ei saa vaikuttaa opiskelijan saamaan ohjaukseen eikä harjoittelun arviointiin. Harjoittelun lopuksi esimies käy opiskelijan kanssa keskustelun harjoittelujaksosta ja sen sujumisesta. Keskustelun tarkoituksena on varmen-taa, että opiskelija on saanut työrauhan häirinnän selvittämisen ja ratkaisun jälkeen.

.

HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA 24.2.2014

LIITE 16.

Helsingin ja Uudenmaan PL 100 Puh www.hus.fi sairaanhoitopiiri Stenbäckinkatu 9 Faksi (09) 471 75600 etunimi.sukunimi@hus.fi 00029 HUS

TOIMINTAOHJE KOSKIEN PÄIHTYNYTTÄ OPISKELIJAA HARJOITTELUSSA Toimintaohje koskee tilanteita, joissa opiskelija saapuu päihtyneenä harjoitteluun. Toimintaa ohjaavat HUS:n päihdeohjelma liitteineen (Intranet > Henkilöstö > Työhyvinvointi > Työkykyä tukevat ohjelmat > Päihdeohjelma) sekä opiskelijan opiskelun osalta oppilaitosten omat toimintaohjeet. Epäiltäessä, että opiskelija on päihtynyt saapuessaan harjoitteluun, hänet poistetaan työpaikalta. Opiskelijan tila on aina kuitenkin ensin arvioitava ja tarvittaessa hänet ohjataan opiskelijaterveydenhuollon piiriin selviämään. Opiskelijan on mahdollisuus puhaltamalla osoittaa, ettei hän ole alkoholipäihtynyt. Poistamisesta ovat vastuussa harjoittelupaikan esimies tai esimiehen poissa ollessa vuorosta vastaava hoitaja. Mikäli opiskelija ei suostu pyynnöstä huolimatta poistumaan tai tilanne arvioidaan siten, että poistamisesta aiheutuu vaaraa henkilökunnalle tai potilaille, kutsutaan paikalle ensisijaisesti vartija tai toissijaisesti poliisi. Tapahtuman jälkeen harjoittelupaikan esimies tai harjoittelujaksosta vastaava ohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaa ohjaavaan opettajaan ja kertovat tapahtuneesta. Tapahtunut kirjataan harjoittelun arviointilomakkeelle. Kirjaamisen tekevät kaksi tilanteessa mukana ollutta hoitajaa. Tilanteesta kirjataan

- opiskelijan nimi - tapahtuman ajankohta - tapahtuman kuvaus - syy mikä on saanut henkilöstön epäilemään päihtymystä - jatkotoimenpiteet - tilanteessa mukana olleiden henkilöiden nimet

Tapaus käsitellään kolmikantakeskustelussa mahdollisimman pian. Keskustelussa ovat läsnä ohjaava opettaja, opiskelija sekä opiskelijan ohjaaja ja harjoittelupaikan esimies. Tilaisuudessa osapuolet käyvät läpi tapahtuneen ja päättävät harjoittelun jatkumisesta. Harjoittelu keskeytetään toistaiseksi kunnes kolmikantakeskustelu on käyty. Päihtyneenä saapuminen harjoitteluun on peruste katkaista harjoittelujakso. Tarvittavaa huumausainetestausta ohjaavat oppilaitosten omat toimintaohjeet. Laatija: Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä Tarkastus: Hallintoylilääkäri 12.6.2013 Hyväksytty: Hoitotyön johtoryhmä 14.11.2013 Linkit tarkistettu: 16.8.2017

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja

Liite 17.

 

Esimerkki varhaisen tuen keskustelun kirjaamislomakkeesta 

 

10.8.2017

Opiskelijan nimi

Kurssitunnus Puhelin

Opiskelijan oppilaitos

Koulutusohjelma

Opiskelijan harjoittelujakso ja ajankohta

Harjoitteluyksikkö

Opiskelijan harjoittelun ohjaava opettaja ja yhteystiedot

Harjoitteluyksikön esimies ja yhteystiedot

Puheeksiottokeskustelun päivämäärä ja läsnäolijat

Mistä haasteellisessa tilanteessa on kyse/ mistä tunnistettiin? Milloin? Ketkä läsnä?

Puheeksiottamisen aloitteentekijät

Puheeksiottokeskustelussa sovitut asiat

Seurannan jälkeen havaitut seikat

Jatkokeskustelun päivämäärä ja läsnäolijat

Jatkokeskustelussa sovitut asiat

Seurannan jälkeen havaitut seikat

 

10.8.2017

 

Opiskelijan harjoittelun arviointi, sanallinen arviointi liitteeksi

Lisätietoja

Päivämäärä, allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Jatkokeskustelun päivämäärä, allekirjoitukset ja nimenselvennykset

22.2.2018 Johtajaylilääkärin ohje nro 2/2018

HUS:N TYÖNTEKIJÖITÄ, VUOKRATYÖNTEKIJÖITÄ JA HARJOITTELUSSA OLEVIA OPIS-KELIJOITA KOSKEVA TARTUNTATAUTILAIN SOVELTAMINEN Kumoaa johtajaylilääkärin ohjeen 6/2012 1 Johdanto

Uusi tartuntatautilaki 1227/2016 on tullut voimaan 1.3.2017.

Tartuntatautilaki velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajan var-mistumaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden parissa työskentelevän henkilökunnan ja opiskelijoiden riittä-västä rokotussuojasta 1.3.2018 alkaen. Tartuntatautilaki velvoittaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayk-siköissä sekä alle kouluikäisten hoitotehtävissä työskentelevien henkilöi-den terveydentilan selvitystä siitä, ettei hän sairasta keuhkotuberkuloosia ja elintarviketyötä tekeviltä selvitystä, ettei hän sairasta salmonellaa.

Tartuntatautilain mukaan rokotusten tarkoituksena on suojata potilaita ja asiakkaita. Siten työntekijöiden rokotukset lisäävät potilasturvalli-suutta. Työturvallisuuslainsäädännön mukaan työnantaja on tarpeelli-silla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöidensä turvalli-suudesta ja terveydestä työssä. HUS:ssa henkilöstön influenssaroko-tuskattavuus on ollut yli 95 % jo ennen tartuntatautilain rokotuspykä-län voimaantuloa ja korkean rokotuskattavuuden säilyminen on erit-täin tärkeää sekä potilas- että työturvallisuuden kannalta. Tämä ohje koskee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) asia-kas- ja potilastiloissa työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat joko HUS:ssa palvelussuhteessa tai vuokratyöntekijöitä tai opiskelijoita. Tässä ohjeessa työntekijällä tarkoitetaan sekä viranhaltijaa että työsopimussuhteista työn-tekijää. Johtajaylilääkärin ohjeessa ja sen liitteissä kuvattu toimintatapa aloitetaan HUS:iin palvelussuhteeseen tulevien osalta 1.3.2018 lähtien. HUS:n pal-velussuhteessa ennen 1.3.2018 aloittaneet työntekijät esittävät selvitykset esimiehelleen viimeistään 31.12.2018 ja nämä selvitykset vaiheistetaan tulosalueittain erillisen aikataulutuksen mukaan. HUS edellyttää, että opis-kelijoilla ja vuokratyöntekijöillä on esittää selvitys viimeistään 31.8.2018. Aiheeseen liittyvät tarkemmat ohjeet ovat tämän ohjekirjeen liitteinä.

2 Terveystarkastukset ja rokotukset

HUS:ssa palvelussuhteessa olevien työntekijöiden tartuntatauteihin liitty-vät terveystarkastukset ja rokotukset hoidetaan HUS-Työterveydessä. Vuokratyöntekijöiden tartuntatauteihin liittyvät terveystarkastukset ja roko-tukset hoidetaan vuokratyönantajan kautta. Vuokratyönantaja valvoo oh-jeistuksen toteutumista ja pyydettäessä esittää tarvittavat dokumentit.

22.2.2018 Johtajaylilääkärin ohje nro 2/2018

Opiskelijoiden terveydenhuolto hoidetaan oppilaitoksen kautta. Oppilaitok-set tarkistavat, että opiskelijalla on vaaditut dokumentit, jotka voidaan vaa-tia esitettäväksi harjoittelussa. Oppilaitokset valvovat tämän ohjeistuksen toteutumista.

3 Lisätiedot Lisätietoja antavat:

HUS:n työntekijöiden osalta Tulosalueiden henkilöstöpäälliköt ja esimiehet

Opiskelijoiden ja vuokratyöntekijöiden osalta

Eeva Ruotsalainen Apulaisylilääkäri, infektiolääkäri

4 Voimaantulo Tämä ohje tulee voimaan 1.3.2018. Tartuntatautilain 48 § astuu voimaan 1.3.2018.

Petri Bono Vs. johtajaylilääkäri

Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki 1227/2016, 48§, 55§, 56§

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista 149/2017

LIITTEET 1. HUS:n henkilöstöä koskeva tartuntatautilain soveltaminen 2. HUS:n ohje oppilaitoksille tartuntatautilain soveltamisesta 3. HUS:n ohje vuokratyönantajille tartuntatautilain soveltamisesta

4a. Tartuntatautikysely työntekijälle 4b. Tartuntatautikysely vuokratyöntekijälle tai opiskelijalle 5. Tartuntatautiselvitys työntekijälle tai opiskelijalle

JAKELUT Intranet HUS:n esimiehet ja henkilöstöpäälliköt HUS:n henkilöstöjohto ja rekrytointi HUS-Työterveys HUS:n työsuojelu HUS:n opetushoitajat ja kliiniset opettajat Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto, opintotoimisto HYKS-Instituutti, tutkimusjohtaja

HUS-alueen sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjoavat ammattikorkea-koulut ja II-asteen oppilaitokset

Opiskelijaterveydenhuolto Vuokratyönantajat HUS-Logistiikka (sopimukset) TIEDOKSI HUS-alueen kunnat HUS:n infektiolääkärit ja hygieniahoitajat

22.2.2018

Johtajaylilääkärin ohje 2/ 2018, Liite 2

Liite 2. HUS:N OHJE OPPILAITOKSILLE TARTUNTATAUTILAIN SOVELTAMISESTA

Tämä ohje koskee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työharjoittelussa olevia jaheidän oppilaitoksiaan. Opiskelijoiden terveydenhuolto hoidetaan oppilaitoksen kautta.

Johtajaylilääkärin ohjeessa ja sen liitteissä kuvattu toimintatapa aloitetaan 1.3.2018 lähtien. HUSedellyttää, että opiskelijoilla on esittää selvitys viimeistään 31.8.2018.

Työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava tartuntatautilain 48 pykälän mukaisesti joko ro-kotuksen tai sairastetun taudin antama suoja. Työnantaja voi käyttää vain erityisestä syystä rokot-tamatonta opiskelijaa asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seuraa-muksille alttiita potilaita tai asiakkaita. HUS:ssa tällaisia tiloja ovat kaikki asiakas- ja potilastilat sekäsairaan- ja potilaskuljetus. Vaatimus koskee ko. tiloissa pääsääntöisesti tai toistuvasti työskenteleviä.Rokotukset ovat vapaaehtoisia.

Lisäksi vaaditaan tartuntatautilain 55 ja 56 pykälien mukainen terveydentilan selvitys keuhkotuber-kuloosista ja salmonellasta. Tuberkuloosiselvitys koskee terveydenhuollon toimintayksiköissä har-joittelevia opiskelijoita. HUS:ssa terveydenhuollon toimintayksiköitä ovat sairaalat ja avohoitoyksiköt.Salmonellaselvitys koskee elintarviketyössä harjoittelevia. HUS:ssa elintarviketyötä tehdään HUS-Tukipalveluiden potilas- ja henkilöstöruokailussa.

Opiskeluterveydenhuolto huolehtii yhdessä oppilaitoksen kanssa siitä, että opiskelijalla ontartuntatautilain mukaiset edellytykset toimia työharjoittelussa. Opiskelijan on oltava hyvissäajoin ennen työharjoittelun alkua yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon rokotussuojan ja tartuntatau-tilain mukaisen terveydentilan varmistamiseksi. Oireinen opiskelija ei saa aloittaa harjoittelujaksoaanennen oireiden syyn selvittämistä.

Oppilaitokset ja opiskeluterveydenhuolto voivat hyödyntää HUS:n liitteitä 4 ja 5. Opiskeluterveyden-huolto antaa tartuntatauteja koskevan selvityksen (Liite 5), jossa todetaan sopivuus tartuntatautilainmukaisiin tehtäviin työharjoittelussa. Ko. selvityksen opiskelija voi esittää oppilaitokselle ja työharjoit-teluun tullessaan esimiehelle (vapaaehtoinen). Sopivuuden varmistaminen on harjoittelupaikan laki-sääteinen velvollisuus ja harjoittelujakso voi peruuntua, jos sopivuutta ei voida varmistaa.

Tartuntatautilain edellyttämät rokotukset tai taudin antama suoja

Tuhkarokko - MPR (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) -rokotus tai tuhkarokkorokotus.- Rokotukset tuhkarokkoa vastaan aloitettiin vuonna 1975 ja MPR-rokotukset

neuvoloissa vuonna 1982. Ennen vuotta 1970 syntyneet tulkitaan tuhkarokonsairastaneiksi.

- Suoja tuhkarokkoa vastaan on syntynyt, mikäli on sairastanut taudin tai saanut2 x rokotuksen (MPR- tai tuhkarokkorokote).

- Rokotussuoja täydennetään, jos opiskelija ei ole sairastanut tuhkarokkoa, ei olesaanut yhtään rokotetta tai on saanut vain yhden rokotteen tuhkarokkoa vas-taan.

Vesirokko - Suomalaisista noin 95 % on sairastanut vesirokon 12. ikävuoteen mennessä.Syyskuussa 2017 aloitettiin rokotukset vesirokkoa vastaan neuvoloissa, jotentyöikäiset eivät ole saaneet rokotuksia osana rokotusohjelmaa.

- Suoja vesirokkoa vastaan on syntynyt, mikäli on sairastanut taudin tai saanut 2x rokotuksen.

- Rokotussuoja täydennetään, mikäli opiskelija ei ole sairastanut vesirokkoa, eiole saanut yhtään rokotetta tai on saanut vain yhden rokotteen vesirokkoa vas-taan.

Kausi-influenssa

- Kausi-influenssarokotus vuosittain; uusitaan joka syksy ennen influenssakau-den alkua.

- Sairastettu tauti ei anna suojaa seuraavalle tai kuluvalle kaudelle.

22.2.2018

Johtajaylilääkärin ohje 2/ 2018, Liite 2Hinkuyskä - Jos harjoittelujakso tapahtuu tiloissa, joissa hoidetaan alle 1-vuotiaita lapsia

(esim. Lastensairaala, lasten vuodeosasto, lasten poliklinikka, lasten päivystys,synnytysosasto, synnyttäneiden osasto, perhepesähotelli, neuvola):

- dtap-rokote: suoja kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää (difteria, te-tanus ja pertussis) vastaan, erillistä hinkuyskärokotetta ei ole toistaiseksi saa-tavilla.

- dtap-rokote hinkuyskää vastaan uusitaan 5 vuoden välein.- dtap-rokote annetaan vasta, kun edellisestä dT-rokotuksesta (kurkkumätä-

jäykkäkouristus) on kulunut 2 vuotta.- Opiskelijaterveydenhuollon ei tule tilata dtap-rokotetta turhaan varastoon, vaan

rokote kannattaa tehostaa vasta siinä vaiheessa, kun opiskelija on menossahinkuyskäsuojan osalta vaadittavaan työharjoittelupaikkaan.

Tartuntatautilain edellyttämät terveydentilan selvitykset

Tuberkuloosi Tuberkuloosikysely toteutetaan uuden harjoittelujakson alkaessa, jos edellisestäon kulunut 2 vuotta.

Keuhkoröntgen otetaan aina, jos- on tuberkuloosiin viittaavia oireita

Keuhkoröntgen otetaan oireettomilta vain, jos- on aiemmin sairastanut tuberkuloosin- työskentelee vastasyntyneiden osastolla ja on syntyisin korkean tuberku-

loosi-ilmaantuvuuden maasta (≥ 50 / 100 000) kts. maaluettelo THL:n sivuil-ta.

- on työskennellyt terveydenhuollossa tai ollut potilaana yhtäjaksoisesti vä-hintään 3 kuukautta maassa, jossa tuberkuloosin ilmaantuvuus on erittäinkorkea (≥ 150/100 000), kts. maaluettelo THL:n sivuilta.

- on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosin ilmaantuvuus on erittäin korkea (≥150/100 000), kts. maaluettelo THL:n sivuilta.

- oireettomalta opiskelijalta ei tarvitse uusia keuhkoröntgeniä uuden työsuh-teen alkaessa 2 vuoden välein, vaan tuberkuloosikysely riittää ja mikäli tulisioireita esille, otetaan keuhkoröntgen.

Annetaan opiskelijalle informaatiota tuberkuloosin oireista ja ohjataan olemaanviipymättä yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon, mikäli kyseisiä oireita ilmaantuu.

Salmonella Kaikille elintarviketyöhön harjoitteluun tuleville tehdään oirekysely ja annetaan in-formaatiota elintarviketyön hyvistä hygieniakäytännöistä. Jos elintarviketyöhön tu-levalla opiskelijalla on parhaillaan tai hänellä on ollut edeltävän kuukauden aikanaripulitauti, otetaan F-BaktVIP (21088).

Lisäksi ohjataan olemaan viipymättä yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon, mikäliilmaantuu ripulitauti tai esim. perheenjäsenellä todetaan salmonellatartunta, kts.toimenpideohje THL:n sivuilta.

Vastasyntyneiden osastoilla ja äidinmaitokeskuksissa työskenteleviltä sekä oireet-tomilta työntekijöiltä matkan jälkeen on poistunut vaatimus rutiininomaisesta ulos-teen salmonellaviljelystä.

Muuta huomioitavaa

HUS:iin työharjoitteluun tulevat opiskelijat kuuluvat B-hepatiittirokotusten (kolmen rokotteen sarja)kohderyhmään osana kansallista rokotusohjelmaa. Rokotukset tulisi aloittaa opiskelun alkuvaiheessasiten, että ainakin kaksi annosta rokotetta on annettu ennen kuin opiskelija aloittaa työharjoittelun,jossa hänellä on riski saada B-hepatiittitartunta.

22.2.2018

Johtajaylilääkärin ohje 2/ 2018, Liite 2

Käsien ihon on oltava kunnossa harjoittelujaksolle tultaessa. Opiskelijalla ei saa olla geeli- tai raken-nekynsiä. MRSA- tai muita resistenttejä bakteereja etsitään viljelyillä vain sairaalan infektioidentorjun-tayksikön erillisen pyynnön perusteella.

Ennen harjoittelujaksoa opiskelijan on tiedettävä tavanomaiset varotoimet ja harjoittelujakson aikanatoteutettava niitä jokaisen potilaan hoidossa. Tavanomaiset varotoimet sisältävät mm. oikean käsihy-gienian, verivarotoimet, suojainten käytön ja eritetahradesinfektion. Opiskelijalle sattuneessa verita-paturmatilanteessa on aina välittömästi neuvoteltava potilaan hoidosta vastaavan lääkärin tai päivys-tävän lääkärin kanssa veritartuntariskin arvioimiseksi.

Opiskelijoille sattuneista biologisista altistumisista ilmoitetaan HUS-riskit -ohjelman kautta.

1

9.11.2016

Hoitotyön tiedonhallinnan asiantuntijaryhmä,Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä

Terveydenhuollon opiskelija potilaan hoidon dokumentoijana harjoittelujaksolla

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009 6 § Potilasasiakirjojenlaatimisesta: Potilaan hoitoon osallistuvat terveydenhuollon opiskelijat saavat tehdä merkintöjätoimiessaan laillistetun ammattihenkilön tehtävässä terveydenhuollon ammattihenkilöistäannetun lain 2 §:n 3 momentin mukaisesti. Muutoin terveydenhuollon opiskelijan tekemätmerkinnät hyväksyy hänen esimiehensä, ohjaajansa tai tämän valtuuttama henkilö.

Kaikille terveydenhuollon opiskelijoille tulee hakea henkilökohtaiset tunnuksetpotilastietojärjestelmään. Harjoittelussa ei saa käyttää muita kuin näitä opiskelijatunnuksia. Tässäkohdassa terveydenhuollon opiskelijoilla tarkoitetaan terveysalan AMK-opiskelijoita (esim.sairaanhoitaja-, röntgenhoitaja-, ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelija) ja terveysalanII-asteen opiskelijoita (lähihoitajaopiskelija). Alla olevat ohjeet koskevat kaikkia edellä mainittuja,HUS:ssa harjoittelujaksolla olevia opiskelijoita.

Fysioterapeuttiopiskelijoiden kirjauksista on oma ohjeensa:http://tiimit.hus.fi/palvelut/erityistyontekijat_fysioterapia/Dokumentointi%20fysioterapiassa/Fysioterapiaopiskelijoiden%20tekemä%20kirjaaminen%20HUS2015.pdf

Moniammatilliset määräykset ja ohjeet (Uranus/Miranda):Opiskelijalla oikeus kirjata potilaan hoitoon liittyviä määräyksiä ja ohjeita moniammatillisiinmääräyksiin ja ohjeisiin (MMO).

Opiskelijan tekemät merkinnät MMO:ssa näkyvät pinkillä tekstillä, koska määräykset vaativataina vahvistamisen. Määräyksen kirjanneen henkilön tiedoissa lukee esim. sairaanhoitaja(opiskelija).

Opiskelijan kirjaamat määräykset ja ohjeet tulee ohjaavan terveydenhuollon ammattilaisenvahvistaa (Ok - Vahvistaminen painikkeella tai hiiren oik. Vahvistaminen). Ohje löytyyhttp://tiimit.hus.fi/hallinto/tietohallinto_uranus/Toiminta%20ja%20kirjausohjeet/Forms/AllItems.aspx

Lääkitysosio (Uranus/Miranda):Opiskelijalla ei ole oikeutta kirjata potilaan lääkemääräyksiä. Opiskelija pystyy lukemaanlääkitystietoja, selaamaan omassa organisaatiossa kirjattuja reseptejä, tekemääninteraktiotarkistuksen sekä tulostamaan kotilääkekortin. Lisäksi opiskelija pystyy tekemäänlääkkeen antokirjauksen. Opiskelijan antokirjaamat lääkkeet tulee ohjaavan terveydenhuollonammattilaisen vahvistaa hoitokertomuksen puolella (antokirjaukset menevät automaattisestihoitokertomukseen, pitää olla hoitopäivä/käynti perustettuna) lääkkeen anto ja vaikuttavuusotsikon selite kentässä. Ohje löytyyhttp://tiimit.hus.fi/hallinto/tietohallinto_uranus/Toiminta%20ja%20kirjausohjeet/Forms/AllItems.aspx

2

2

Potilaskertomuksen ammatilliset näkymät (HOI):Opiskelijalla on oikeus kirjata potilaan hoitoon liittyviä yhteenvetoja. Opiskelijan tekemätkirjaukset HOI näkymälle pitää merkinnästä vastaavan (=ohjaajan) tarkastaa ja hyväksyä,muuten järjestelmä ei anna tallentaa tekstiä. Ilman vahvistamista teksti ei myöskään siirrypotilastiedon arkistoon eikä Omakantaan. Opiskelijan tulee laittaa kirjaamansa tekstitmerkinnästä vastaavan muistilistalle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi.

Esitiedot, keskeiset tiedot ja hoitopäivä/käynti (Uranus/Miranda):Opiskelijalla on oikeus kirjata potilaan hoitoon liittyviä merkintöjä hoitokertomukseen.Opiskelijan merkintöjen vahvistamiseen ei ole olemassa teknistä toiminnallisuutta. Opiskelijanmerkintöjen vahvistaminen tapahtuu ohjaajan toimesta kirjaamalla opiskelijan tekstienperään oma nimi (omilla käyttäjätunnuksilla). Ohjaajan tulee vahvistaa merkinnät vähintäänopiskelijan työvuoron päätteeksi. Jos opiskelija on tehnyt potilaan hoidosta useampiamerkintöjä työvuoron aikana, riittää ohjaajan hyväksymismerkintä viimeisen opiskelijanlaatiman tekstin perässä.

Esim.

Hoitotaulukko (Uranus/Miranda):Opiskelijalla on oikeus kirjata, muokata ja poistaa havaintoarvoja mm. potilaan fysiologisiasuureita. Hoitotaulukossa ei ole olemassa teknistä vahvistamistoiminnallisuutta. Joshavaintoarvot viedään hoitokertomuksen hoitopäivälle/käynnille vahvistaminen yllä olevanhoitokertomuksen hoitopäivän/käynnin ohjeen mukaisesti.

3

3

Riskitiedot (Uranus/Miranda):Opiskelijalla ei ole oikeutta kirjata, muokata eikä poistaa riskitietoja. Opiskelija pystyykuitenkin lukemaan riskitietoja.

Lomakkeet (Uranus/Miranda) (esim. todistus matkakorvausta varten):Opiskelijalla on oikeus kirjata, mutta lausunnoissa ja todistuksissa, jotka laaditaanesitettäväksi muulle organisaatiolle tai taholle, tulee olla asiakirjan laatijan allekirjoitus (STMasetus potilasasiakirjoista 30.3.2009/298 7 §) eli esimerkiksi opiskelijan tekemänmatkakorvauslomakkeen on opiskelijasta vastaavan (=ohjaajan) allekirjoitettavamanuaalisesti.

Potilastiedon arkisto: (Kanta):Opiskelijalla ei ole oikeutta käyttää potilastiedon arkistoa.

9.11.16 päivitetty ohjeistusta perustuen johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven päätökseen, ettäsairaanhoitajaopiskelijoille annetaan Desktop lääkitysosiossa lääkkeen antokirjaus- ja antokirjauksenpoisto-oikeudet.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2017 1 (11) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 10.2.2017 Lääkehoidon toteuttamisen edellyttämä osaaminen ja lupakäytännöt HUS:ssa Viiteasiakirjat

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/559. Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/564. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. THL 2015. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjaus 14/2015. Valviran ohje 4.2.2016. Opiskelijoiden tilapäinen toiminta laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/opiskelijat/toimiminen_terveydenhuollon_ammattihenkilon_tehtavissa (Luettu 8.2.2017) VALVIRA: Lääkehoidon toteuttaminen - henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako. http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/laakehoito/laakehoidon_toteuttaminen. (Luettu 8.2.2017) Johtajaylilääkärin ohje 8/2016. Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa. Johtajaylilääkärin ohje 6/2014. Opetuspotilaan asema ja potilastietojen ja kudosten käyttö opetuksessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Johtajaylilääkärin ohje 7/2013. Hoitajavastaanottotoiminta, terveydenhuoltohenkilöstön tehtäväsiirrot ja laajennetun tehtäväkuvan järjestäminen HUS:ssa. Johtajaylilääkärin ohje 2/2011. Opiskelijoiden tilapäinen toiminta laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) potilasturvallisuussuunnitelma 2016–2017.

1 Johdanto

Tässä ohjekirjeessä määritellään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevältä hoitohenkilökunnalta edellytettävä lääkehoidon osaaminen ja sen ylläpito sekä määritellään lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät lupakäytännöt. Lisäksi määritellään opiskelijoiden rooli lääkehoidon toteuttamisessa niin tilapäisen työsuhteen kuin harjoittelujaksojenkin aikana. Ohjekirjeellä pyritään varmistamaan potilaiden turvallisen lääkehoidon toteutuminen.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2017 2 (11) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 10.2.2017

Tässä ohjekirjeessä kuvataan keskeisimmät asiat, ja ne perustuvat viiteasiakirjoissa mainittuihin lakeihin, asetuksiin ja eri viranomaistahojen ohjeistuksiin. Kunkin esimiehen ja työntekijän suositellaan tutustuvan alkuperäisiin viitteisiin. Ohjekirjeen keskeisimmät käsitteet ovat:

- Lääkehoidon toteutuksella tarkoitetaan lääkehoidon ohjausta, lääkityksen tarkistamista, lääkehoidon vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia, lääkityksen antamista enteraalisesti (ruuansulatuskanavaan joko suun tai peräsuolen kautta) tai parenteraalisesti (ruuansulatuskanavan ulkopuolelta esim. injektiona, korvaan, silmään, nenään, iholle, hengitysteihin, emättimeen jne.).

- Suonensisäisellä lääke- ja nestehoidolla tarkoitetaan lääke-, neste- ja verituotteiden antamista laskimon sisäisesti.

- Epiduraalisella lääkehoidolla tarkoitetaan tässä ohjeessa kivunlievitystä, jossa lääke annostellaan katetrin kautta epiduraalitilaan.

- Kanyloinnilla tarkoitetaan suonensisäisen kanyylin asettamista ääreislaskimoon.

- Lääkehoidon koulutuksen saaneilla laillistetuilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä tarkoitetaan sairaanhoitajia (myös ensihoitaja (AMK) tutkinnon suorittaneet), kätilöitä, terveydenhoitajia, röntgenhoitajia ja laboratoriohoitajia (ei kuitenkaan HUSLAB:n toimipisteissä) sekä asiakohdasta riippuen myös työyksikössä toimivia farmaseutteja. Lääketieteen opiskelijat eivät kuulu tämän ohjekirjeen piiriin.

- Lääkehoidon koulutuksen saaneilla nimikesuojatuilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä tarkoitetaan II-asteen koulutettua ensihoitajaa, lähihoitajaa, perushoitajaa, lastenhoitajaa, mielenterveyshoitajaa, lääkintävahtimestaria jne.

- Ohjekirjeen kohdissa, joissa ei tarvitse tehdä eroa laillistettujen ja nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä, käytetään käsitettä ”hoitaja”.

Hoitajavastaanottoihin ja tehtäväsiirtoihin ja niihin mahdollisesti sisältyvään laajempaan lääkehoidon toteuttamiseen liittyvä osaaminen ja lupakäytäntö on ohjeistettu toisaalla (Johtajaylilääkärin ohje 7/2013). Lisäksi HUS:ssa toteutetaan vaativaa lääkehoitoa eri erikoisaloilla ja eri potilasryhmien kohdalla, mistä esimerkkinä spinaalinen lääkehoito, intraosseaalinen lääkehoito, silmälääkehoito, synnytyksiin liittyvä lääkehoito ja syöpälääkehoito. Tässä ohjekirjeessä ei voida tyhjentävästi kuvata kaikkea lääkehoidon toteuttamiseen liittyvää erityisosaamista, vaan tarkemmat osaamismäärittelyt ja –vaatimukset sekä lupakäytännöt on kuvattava HYKS:n tulosyksiköiden ja diagnostisten tukipalveluiden, HUS:n muiden sairaanhoitoalueiden sekä työyksikkökohtaisissa lääkehoitosuunnitelmissa.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2017 3 (11) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 10.2.2017

2 Taustaa

Lääkäri vastaa lääkkeen määräämisestä sekä päättää lääkehoidon aloittamisesta, muutoksista ja lopettamisesta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt vastaavat lääkehoidon toteuttamisesta terveydenhuollon yksiköissä. Lääkehoidon toteuttamiseen voivat osallistua myös lääkehoidon koulutuksen saaneet nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön valmiudet ja edellytykset osallistua lääkehoidon toteuttamiseen riippuvat koulutuksen antamista valmiuksista. Pelkkä ammatillinen peruskoulutus ei aina riitä takaamaan, että henkilö hallitsee tehtäviinsä kuuluvan lääkehoidon toteuttamisen. Osaaminen vaatii jatkuvaa ylläpitoa mm. uusien lääkeaineiden kehittämisen vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä (esim. HUS) työnantajalla on vastuu työnjaosta eli siitä, kenelle eri tehtävät kuuluvat. Siten työnantajan arvioitavaksi tulee myös työntekijän koulutus, kokemus ja ammattitaito suhteessa kyseiseen tehtävään. Työnjaon on oltava selkeä ja kaikkien työyksikön työntekijöiden tiedossa. Lääkehoidon toteuttaminen ja siinä vaadittava osaaminen sekä siihen mahdollisesti liittyvät työnjaot kuvataan työyksikön laatimassa, vuosittain päivitettävässä lääkehoitosuunnitelmassa. Ammattihenkilölain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantaja vastaa lääkehoidon peruskoulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden lääkehoidon täydennyskoulutuksen järjestämisestä.

3 Yleiset periaatteet

HUS-kuntayhtymässä noudatetaan yhtenäistä käytäntöä lääkehoidon toteuttamiseen liittyvissä koulutus-, toimivalta- ja vastuukysymyksissä. Yhtenäinen menettelytapa mahdollistaa potilaiden laadukkaan ja turvallisen hoidon ja lisää hoitohenkilökunnan ammatillista osaamista. HYKS:n tulosyksiköiden ja diagnostisten tukipalveluiden sekä HUS:n muiden sairaanhoitoalueiden lääkehoitosuunnitelmissa kuvataan kyseisen toiminta-alueen lääkehoidon toteutus, siihen liittyvä osaaminen ja lupakäytännöt tätä ohjekirjettä noudattaen. Työyksiköiden vuosittain päivitettävissä lääkehoitosuunnitelmissa kuvataan em. linjaukset yksityiskohtaisemmin.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2017 4 (11) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 10.2.2017

Yleiset periaatteet lääkehoidon toteuttamiseen osallistumisessa ovat seuraavat (tarkempi kuvaus liitteessä 1):

- Kaikkien lääkehoidon koulutuksen saaneiden laillistettujen

terveydenhuollon ammattihenkilöiden, jotka osallistuvat potilaiden hoitoon, on päivitettävä lääkehoidon teoriaosaamisensa viiden vuoden välein (ei-luvanvarainen lääkehoidon toteuttaminen). Tämä linjaus koskee myös määräaikaista henkilökuntaa ja lyhytaikaisia sijaisia, ml. vuokratyövoima.

- Sairaanhoitajan (tai vastaavan) osallistuminen suonensisäisen lääke-

ja nestehoidon, verensiirtojen ja/tai epiduraalisen lääkehoidon toteuttamiseen on luvanvaraista ja edellyttää aina henkilökohtaista lupaa (ns. iv-lupa). Luvan edellyttämät tiedot ja taidot on osoitettava viiden vuoden välein. Tämä linjaus koskee myös määräaikaista henkilökuntaa ja lyhytaikaisia sijaisia, ml. vuokratyövoima.

- Myös rokotusten antaminen HUS:ssa on luvanvaraista toimintaa, ja vain laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö voi saada rokotusluvan.

- Nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön osallistuminen

lääkehoidon toteuttamiseen edellyttää aina henkilökohtaista lupaa, joka on uusittava viiden vuoden välein. Tämä linjaus koskee myös määräaikaista henkilökuntaa ja lyhytaikaisia sijaisia, ml. vuokratyövoima.

- Sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelija saa osallistua ohjaajan vastuulla ja välittömässä valvonnassa ja ohjauksessa vaativan lääkehoidon toteuttamiseen siltä osin kuin ne kuuluvat yksikössä toteutettavaan lääkehoitoon ja opiskelijan ohjaajan toimivaltaan. Vaativaa lääkehoitoa ovat esim. suonensisäisen lääke- ja nestehoidon toteuttaminen, suonensisäisen kanyylin asettaminen ääreislaskimoon, verensiirtojen toteuttaminen sekä niihin liittyvät valmistavat toimenpiteet.

- Lähihoitajaopiskelija saa osallistua laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tai lääkehoitoluvan omaavan, nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön valvonnassa luonnollista tietä annettavan lääkehoidon toteuttamiseen (lääkkeet, joita voidaan antaa ilman erityisiä toimenpiteitä luonnollista antoreittiä käyttäen; tabletit, kapselit, tipat (mm. silmätipat), voiteet, laastarit, peräpuikot, inhalaatiot jne.) sekä ihonalaisten ja lihaksensisäisten injektioiden antoon. Tämä on mahdollistettava riippumatta siitä, osallistuvatko kyseisen harjoitteluyksikön nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt lääkehoidon toteuttamiseen vai ei.

- Ensihoidon koulutusohjelmaa suorittava lähihoitajaopiskelija saa

harjoitella iv-luvallisen ohjaajan välittömässä ohjauksessa suonensisäisen kanyylin asettamista ääreislaskimoon, mikäli yksikössä tällainen ohjaus on mahdollista antaa.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2017 5 (11) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 10.2.2017

- Lähihoitajaopiskelija ei saa toteuttaa suonensisäistä lääke- ja nestehoitoa.

- Muiden terveysalan opiskelijoiden osallistuminen lääkehoidon

toteuttamiseen riippuu heidän opetussuunnitelmiensa sisällöistä ja ohjatun harjoittelu-/ työssäoppimisjakson tavoitteista sekä yksikössä toteutettavasta lääkehoidosta (esim. röntgenhoitajaopiskelijat).

- Opiskelijoiden osallistuessa lääkehoidon toteutukseen on huomioitava

johtajaylilääkärin ohjeen 6/2014 linjaukset opetuspotilaan asemasta.

- Toimiessaan tilapäisesti laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä sairaanhoitaja-, ensihoitaja (AMK)-, terveydenhoitaja- tai kätilöopiskelija saa nimetyn vastuuhenkilön (ks. 4.3) valvonnan alaisena toteuttaa lääkärin määräämää lääkehoitoa luonnollista tietä annettavien lääkkeiden osalta sekä ihonalaisina ja lihaksensisäisinä injektiona lukuun ottamatta huumausaineiksi luokiteltavia lääkeaineita. Hänellä on myös oikeus antokirjata toteuttamansa lääkehoito. AMK-opiskelija ei saa toteuttaa lääkehoitoa siltä osin kuin se on lisäkoulutuksen ja luvanvaraista.

- Lähihoitajaopiskelija ei saa toteuttaa potilaan lääkehoitoa tilapäisen

työsuhteen aikana. 4 Lääkehoidon toteuttamisen edellyttämä teoreettinen osaaminen

Lääkehoitoa toteuttavan henkilöstön tulee tietää lääkehoidon merkitys osana hoidon kokonaisuutta ja lääkehoidon koko prosessi: miksi lääkettä annetaan, mitä lääkettä, kuinka paljon, miten ja mitä antoreittiä käyttäen aina lääkehoidon vaikuttavuuden ja lääkehoidon turvallisen toteutumisen arviointiin asti. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, vaan lääkehoidon toteuttaminen edellyttää juridis-eettisen, farmakologisen, fysiologisen, patofysiologisen ja lääkelaskentaan liittyvän tietoperustan hallintaa. Lisäksi vaaditaan hoidollisiin vaikutuksiin, potilaan lääkehoidon ohjaukseen, lääkehoitoon liittyvään tiedon hakemiseen, lääkkeiden käsittelyyn, toimittamiseen, hankintaan, säilyttämiseen ja hävittämiseen liittyvien asioiden hallintaa.

4.1 Laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt

HUS-kuntayhtymän linjauksen mukaisesti kaikkien lääkehoidon koulutuksen saaneiden laillistettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden, jotka osallistuvat potilaiden hoitoon, on päivitettävä lääkehoidon osaamisensa viiden vuoden välein suorittamalla hyväksytysti lääkehoidon osaamisen verkkokoulutuksesta teoriaosiot Lääkehoidon osaamisen perusteet (LOP) ja Lääke- ja nestehoito laskimoon (IV) sekä niihin liittyvät lääkelaskut. Ne laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka osallistuvat potilaiden rokottamiseen, suorittavat LOP-teoriaosiossa olevan Rokotuslupa –osion. (Liite 1) Osaaminen on voimassa viisi vuotta verkkokoulutuksen hyväksytystä suorittamisesta.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2017 6 (11) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 10.2.2017

Laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka osallistuvat potilaan suonensisäiseen lääke- ja nestehoitoon, suorittavat edellä mainitun lisäksi lääkehoidon osaamisen verkkokoulutuksen teoriaosiot Kivun lääkehoito (KIPU) ja Verensiirrot (ABO). Suonensisäiseen lääke- ja nestehoitoon osallistuvat laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt suorittavat aina myös Rokotuslupa –osion (Liite 1). Tietyissä HUS:n toimintaympäristöissä vaaditaan lisäksi lääkehoidon toteuttamisen erikoisosaamista. Tarve erikoisosaamiselle määritellään HYKS:n tulosyksiköiden ja diagnostisten tukipalveluiden, HUS:n muiden sairaanhoitoalueiden sekä työyksikkökohtaisissa lääkehoitosuunnitelmissa. Lupaa erikoisosaamiseksi luettavaan toimintaan ei anneta ilman asianmukaista koulutusta (Liite 1). HUS:ssa on käytössä yhtenäiset koulutuspaketit seuraaviin erikoisosioihin: - Akutologia (kohdistettu päivystyspoliklinikoilla ja –osastoilla, leikkaus-

ja anestesiaosastoilla sekä teho-, tehovalvonta- ja valvontaosastoilla sekä päiväkirurgisissa leikkausyksiköissä työskenteleville sairaanhoitajille tai vastaaville)

- LAS Lasten lääkehoito - Kontrastiaineet - Lääkehoidon verkkokoulutuksen erikoisosio PSYK

4.2 Nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt

Lääkehoidon toteuttamiseen osallistuva nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö (esim. perushoitaja, mielenterveyshoitaja, lähihoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari) päivittää lääkehoidon osaamisensa viiden vuoden välein suorittamalla hyväksytysti lääkehoidon osaamisen verkkokoulutuksesta teoriaosion Lääkehoidon osaamisen perusteet (LOP) ja siihen liittyvät lääkelaskut.

Tietyissä HUS:n toimintaympäristöissä vaaditaan lisäksi lääkehoidon toteuttamisen erikoisosaamista. Tarve erikoisosaamiselle määritellään HYKS:n tulosyksiköiden ja diagnostisten tukipalveluiden, HUS:n muiden sairaanhoitoalueiden sekä työyksikkökohtaisissa lääkehoitosuunnitelmissa. Lupaa erikoisosaamiseksi luettavaan toimintaan ei anneta ilman asianmukaista koulutusta. HUS:ssa ovat käytössä seuraavat erikoisosiot: - Lääkehoidon verkkokoulutuksen erikoisosio PSYK - Somatiikan erikoisosio (lääkkeettömän perusliuosta sisältävän

jatkoinfuusiopussin vaihto, perifeerisen nesteensiirtokanyylin tilapäinen sulkeminen)

4.3 Työsuhteessa olevat AMK-opiskelijat

Suoritettuaan vähintään kaksi kolmasosaa opiskelemansa alan opinnoista (esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksessa 140 op) ammattikorkeakouluopiskelija voi tilapäisesti toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävässä. Työnantaja voi toimintansa perusteella määritellä vaadittavan opintomäärän edellä mainittua suuremmaksi.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2017 7 (11) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 10.2.2017

Esimies arvioi, onko opiskelijalla suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseessä olevan tehtävän hoitamiseen sekä määrittelee yksityiskohtaisesti tehtävänkuvan, vastuut, toiminnan rajat ja muut velvoitteet. Siten esimies määrittää myös opiskelijan oikeudet lääkehoidon toteuttamisessa ottaen huomioon opiskelijan valmiudet ja työyksikössä toteutettavan lääkehoidon vaativuuden. Määrittelyn tukena suositellaan käytettävän opiskelijan lääkehoitopassia, josta on nähtävissä opiskelijan aiemmat lääkehoidon harjoittelun toteutukset. Esimies nimeää ja kirjallisesti merkitsee työvuorotaulukkoon vastuuhenkilön, joka perehdyttää, ohjaa ja valvoo opiskelijaa työvuoroissa.

5 Lääkehoidon osaamisen varmistaminen

Lääkehoidon koulutus koostuu teoriaosasta ja toimintaympäristöstä riippuen lääkehoidon erikoisosion suorittamisesta. Koulutus tulee suorittaa kolmessa kuukaudessa (kuudessa kuukaudessa, jos koulutus sisältää myös erikoisosion suorittamisen). Luvanvarainen lääkehoidon toteuttaminen (iv-lupa, nimikesuojatun henkilöstön lääkehoidon toteuttamisen lupa) edellyttää aina myös käytännön taitojen osoittamista. Lääkehoidon osaaminen varmistetaan sähköisessä oppimisympäristössä toteutettavalla kuulustelulla, joka sisältää sekä teoria- että lääkelaskuosuuden. Mikäli hyväksyttyä suoritusta ei saada yhteensä kolmella suorituskerralla, lähiesimies ja / tai ylihoitaja voi myöntää lisäsuorituskertoja huomioiden liitteessä 2 olevat toimintaohjeet. HYKS:n tulosyksiköiden ja diagnostisten tukipalveluiden sekä HUS:n muiden sairaanhoitoalueiden yleisissä lääkehoito-suunnitelmissa kuvataan organisaatioiden omat hoitohenkilöstön lääkehoidon tukiopetusmenetelmät toimijoineen. Kuulusteluun liittyvät uusinta-asiat koskevat myös verkossa olevia (esim. akutologia) ja tulosyksikköjen omia lääkehoidon osaamisen erikoisosioita. Käytännön taitojen osoittaminen työyksiköissä sisältää valvottuna yhteisten kriteereiden (liitteet 3 ja 4) mukaisesti suoritetut käytännön näytöt (rokotusluvan kohdalla yhtä rokotustapaa kohden vähintään yksi näyttö). Käytännön taidot osoitetaan työyksikössä ja/tai työtehtävissä tarvittavilta osa-alueilta. Käytännön näytöt (myös nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön osalta) vastaanottaa kokenut laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka itse toteuttaa lääkehoitoa ja jolla on voimassa oleva toimintaan oikeuttava lupa. Osastofarmaseutti voi vastaanottaa näytön lääkkeen käyttövalmiiksi saattamisesta ja lääkkeiden jakamisesta. Lääkehoidon toteuttamiseen liittyvää lupaa uusittaessa käytännön näyttöjä tulee suorittaa vähintään kerran kullakin vastuuyksikössä tarvittavalla osa-alueella. HUS:n sisällä toiselle sairaanhoitoalueelle, HYKS:n tulosyksikköön tai diagnostisten tukipalveluiden yksikköön siirryttäessä esimies arvioi käytännön näyttöjen tarpeen. Jos uusi työntekijä on suorittanut lääkehoidon teoriaosan (LOVe) muualla kuin HUS:ssa, tulee hänen osoittaa se alkuperäisellä todistuksella. Tällöin hänen tulee uudessa työyksikössään antaa valvottuna kaikki yhteisten

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2017 8 (11) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 10.2.2017

kriteereiden (liitteet 3 ja 4) mukaiset käytännön näytöt ennen kuin aloittaa luvanvaraisen lääkehoidon toteuttamisen. Tällaisessa tilanteessa lääkehoidon toteuttamisen lupa umpeutuu 5 vuoden kuluttua teoriaosion todistuksen päivämäärästä. Jos uusi työntekijä ei ole suorittanut kaikkia HUS:ssa vaadittavia iv-lupaan kuuluvia teoriaosioita, niin tulee hänen HUS:iin tullessaan suorittaa puuttuvat teoriaosuudet. Jos työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut poissa välittömästä hoitotyöstä yli kolme vuotta, tulee lääkehoidon osaaminen ja työtehtävien vaatimat, lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät luvat päivittää.

6 Luvan myöntäminen lääkehoidon toteuttamiseen

HUS-kuntayhtymässä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa ilman henkilökohtaista lupaa (liitteet 5 ja 6) toteuttaa lääkehoitoa siltä osin kuin se on lisäkoulutuksen ja luvanvaraista (ks. 4.1 ja 4.2). Henkilökohtaisen oikeutuksen luvanvaraiseen lääkehoidon toteuttamiseen saa suoritettuaan hyväksytysti sekä teoriaosuuden että käytännön näytöt. Suoritettuaan teoriaosuuden hyväksytysti hoitaja saa todistuksen (liitteet 7 ja 8), joka on voimassa viisi vuotta. Todistuksen kanssa samaan dokumenttiin merkitään myös suoritukset käytännön näytöistä. Lupa allekirjoitetaan, kun kaikki vaaditut näytöt on hyväksytysti annettu. Lupa umpeutuu viiden vuoden kuluttua teoriaosion suorittamisesta saadun todistuksen päivämäärästä. Luvan allekirjoittajat (lääketieteellisen ja hoitotyön johdon edustajat) on kuvattava HYKS:n tulosyksiköiden ja diagnostisten tukipalveluiden, HUS:n muiden sairaanhoitoalueiden yleisissä sekä työyksikkökohtaisissa lääkehoitosuunnitelmissa. Sekä nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön lääkehoidon toteuttamiseen oikeuttava lupa että laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suonensisäisen lääke-ja nestehoidon sekä epiduraalisen lääkehoidon toteuttamisen oikeuttava lupa voidaan, työyksikössä toteutettavista työtehtävistä riippuen, myöntää pelkästään osittain / osaan tehtävistä. Henkilökohtainen lääkehoidon toteuttamisen lupa oikeuttaa kyseiseen toimintaan koko HUS-kuntayhtymän alueella. Työyksikön vaihtuessa esimies tarkistaa luvan laajuuden riittävyyden suhteessa ko. vastuuyksikön toimintaan.

7 Lääkehoidon toteuttamisen vastuut

Potilashoitoon osallistuva terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa lääkehoidon osaamisestaan ja sen ajan tasalla pitämisestä. Luvanvaraiseen lääkehoitoon osallistuva hoitaja vastaa hoitoa toteuttaessaan siitä, että hänellä on voimassa oleva lupa ja että hän on toiminut tilanteeseen annettujen ohjeiden mukaan. Hän vastaa myös alkuperäisen luvan säilyttämisestä.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2017 9 (11) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 10.2.2017

Työyksikkötasolla lähiesimies (osastonhoitaja) vastaa siitä, että alaisellaan hoitohenkilökunnalla on ajantasainen lääkehoidon osaaminen. Lisäksi hän vastaa siitä, että luvanvaraiseen lääkehoitoon osallistuva hoitaja on saanut siihen tässä ohjekirjeessä tarkoitetun teoriakoulutuksen ja käytännön harjoituksen ja siitä, että yksikössä toimivilla hoitajilla on tämän ohjekirjeen mukaiset tarvittavat todistukset ja luvat. Lähiesimies myös vastaa iv-luvan kopion säilyttämisestä yksikössä sekä luvan toimittamisesta hallintoarkistoon joko luvan päivittämisen tai ao. työntekijän työsuhteen päättymisen kohdalla (arkistointiaika 50 vuotta). Ylihoitaja vastaa siitä, että alaisellaan lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvalla hoitohenkilökunnalla on toiminnan edellyttämä pätevyys ja koulutus, voimassa oleva lupa sekä toiminnan edellyttämät valmiudet. HYKS:n tulosyksiköiden, diagnostisten tukipalveluiden ja HUS:n muiden sairaanhoitoalueiden johtajien vastuulla on huolehtia alueensa yleisen lääkehoitosuunnitelman sekä työyksikkökohtaisten lääkehoitosuunnitelmien laatimisesta ja toteuttamisesta johtajaylilääkärin ohjeen 8/2016 mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelmassa on työyksiköittäin käytävä ilmi, kenellä lääketieteellisen ja hoitotyön johdon edustajalla on oikeus allekirjoittaa lääkehoidon toteuttamiseen oikeuttavat luvat. Opiskelija vastaa siitä, että hän osallistuu lääkehoidon toteuttamiseen tämän ohjekirjeen antamissa puitteissa ja HUS:n muuta lääkehoidon toteuttamiseen liittyvää ohjeistusta noudattaen. Mikäli opiskelijalla on käytössään lääkehoitopassi, hän on velvollinen dokumentoimaan siihen oman lääkehoidon osaamisen edistymisen. Opiskelijan ohjaaja vastaa siitä, että hänellä itsellään on voimassa lääkehoidon toteuttamiseksi yksikössä mahdollisesti tarvittavat luvat. Ohjaaja ohjaa opiskelijaa tämän oppimistavoitteiden ja osaamistason mukaisesti ja antaa opiskelijalle mahdollisuuden välittömässä ohjauksessaan ja valvonnassaan osallistua lääkehoidon toteuttamiseen. Ohjaaja valvoo lääkkeen käyttökuntoon saattamista ja toimittamista potilaalle. Ohjaaja tarkastaa opiskelijan annostelemat ja valmiiksi saattamat lääkkeet sekä tämän tekemät lääkehoidon kirjaukset. Mikäli opiskelijalla on käytössään lääkehoitopassi, on ohjaaja velvollinen seuraamaan opiskelijan lääkehoidon osaamista lääkehoitopassista sekä täyttämään opiskelijan lääkehoitopassia niiltä osin kuin opiskelijan lääkehoidon osaaminen harjoittelujakson aikana kehittyy. Oppilaitos vastaa siitä, että opiskelija on suorittanut opetussuunnitelman mukaiset lääkehoidon tietopuoliset opinnot ja lääkelaskut hyväksytysti.

8 Koulutuksen vastuutahot

Lääkehoidon osaamiseen liittyvien koulutusten sisällön laatua ja toteutusta seuraa Hoitohenkilöstön lääkehoidon ohjausryhmä, jonka johtajaylilääkäri nimeää. HUS-Servis koulutuspalvelut hallinnoi LOVe-verkkokoulutuksia sekä verkkoalustalle kehitettyjä muita sähköisiä lääkehoidon koulutuspaketteja.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2017 10 (11) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 10.2.2017

Verkkokoulutuksen käytännön järjestelyistä vastaa HUS-Servis koulutuspalvelut ja todistuksen verkkokoulutuksen suorittamisesta allekirjoittaa lääkehoidon koulutuksista vastaava koulutussuunnittelija.

9 Lisätiedot

Lisätietoja antavat - arviointiylihoitaja Kristiina Junttila, Hoitotyön johto, puh. 471 73901 - osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja Kirsi Mikkonen, Hyvinkään

sairaanhoitoalue, puh. 050 427 7448 - koulutussuunnittelija Sara Palander, HUS-Servis, puh. 050 428 6785

10 Kumottavat ohjeet ja voimaantulo

Tällä ohjekirjeellä kumotaan alla mainitut ohjekirjeet. Ohjekirje tulee voimaan heti.

- Suonensisäisen neste- ja lääkehoidon antamisen lupakäytäntö,

Johtajaylilääkärin ohje 1/2011 - Terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijan ja toisen asteen

opiskelijan osallistuminen lääkehoidon toteuttamiseen, Johtajaylilääkärin ohje 9/2011

- Nimikesuojatun hoitohenkilökunnan osallistuminen potilaan lääkehoidon toteuttamiseen ja siihen liittyvä lupakäytäntö, Johtajaylilääkärin ohje 10/2011

Ohjekirjeen mukainen osaamisen päivittäminen tulee tapahtua vuoden 2018 loppuun mennessä, uusilla työntekijöillä tarvittavilta osin osana perehdytystä. Rokotuslupien hankkiminen tapahtuu osana aikaisempien lupien päivittämistä tai muuta osaamisen päivittämistä. Työyksiköiden tulee varmistaa, että siellä on toiminnan kannalta riittävästi rokotusluvallisia hoitajia, ja suunniteltava vaadittava täydennyskoulutus sen mukaisesti.

Markku Mäkijärvi Kaarina Torppa johtajaylilääkäri hallintoylihoitaja

LIITTEET

Liite 1 Koonti vaadittavasta lääkehoidon osaamisesta ja lääkehoidon toteuttamisen oikeuksista HUS:ssa

Liite 2 Toimintaohjeet lääkehoidon koulutusten tenttien sekä käytännön näyttöjen uusimisissa

Liite3 HUS:n iv-koulutuksen käytännön taitojen hyväksymiskriteerit

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2017 11 (11) SAIRAANHOITOPIIRI OHJE Yhtymähallinto 10.2.2017

Liite 4 Lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät näytön kriteerit

Liite 5 Suonensisäisen lääke- ja nestehoidon sekä epiduraalisen lääkehoidon toteuttamisen lupa (HUS 10-2965 –lomake)

Liite 6 Nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön lääkehoidon toteuttamiseen oikeuttava lupa

Liite 7 Todistus suonensisäisen lääke- ja nestehoidon sekä epiduraalisen lääkehoidon osaamisesta (HUS 10-2966 –lomake)

Liite 8 Todistus nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön lääkehoidon osaamisesta (HUS 10-2976 –lomake)

HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA

LIITE 21.

30.3.2017 1 (1)

Helsingin ja Uudenmaan PL 100 Puh www.hus.fi sairaanhoitopiiri Stenbäckinkatu 9 Faksi (09) 471 75600 etunimi.sukunimi@hus.fi 00029 HUS

TOIMINTAOHJE KOSKIEN OPISKELIJAN BIOLOGISIA ALTISTUMISIA (VERI- JA ERITETAPATURMAT, TUBERKULOOSI- SEKÄ MUUT BIOLOGISET ALTISTUMISET) Opiskelijat rinnastetaan akuuteissa tapaturmissa työntekijöihin siten, että he saavat saman akuuttihoidon kuin HUS:ssa työsuhteessa olevat henkilöt. Biologisella altistumisella tarkoitetaan tapaturmaa, jossa verta, kehon eritettä / nestettä on roiskunut silmien sidekalvoille / limakalvoille / rikkoutuneelle iholle tai puremisen seurauksena iho on rikkoutunut tai käytetty neula / työväline on lävistänyt ihon. Kaikissa biologisissa altistumistilanteissa voidaan konsultoida infektiolääkäriä. Lisätietoa: Henkilöstöä koskevat infektio-ohjeet. Harjoittelupaikan esimies / vuorovastaava tekee aina kaikista opiskelijan veri- tai eritealtistumisesta ilmoituksen HUS-riskit ohjelmistoon. Tapahtuman kohteeksi merkitään ”ilmoitus ulkopuoliselle sattuneesta altistumisesta”. Mikäli ilmoitusta ei tehdä, mahdollisten jälkiseurausten alkuperän osoittaminen myöhemmin on vaikeaa. Ilmoitus tallennetaan HUS-riskit ohjelmistoon ”lähetä käsiteltäväksi” – painikkeella. Opiskelijoiden tapaturmailmoitukset jäävät vain tiedoksi HUS-riskit-ohjelmistoon, niitä ei lähetetä HUS:n vakuutusyhtiöön. Opiskelijalle tulostetaan HUS-riskit - ilmoitukset oppilaitokseen vietäväksi. Opiskelija ilmoittaa tapahtuneesta harjoittelua ohjaavalle opettajalle sekä oppilaitoksen opiskelijaterveydenhuoltoon. Vakuutusilmoitus tehdään oppilaitoksen toimesta. Mahdolliset altistuksesta johtuvat jatkoseurannat hoidetaan oppilaitoksen kautta. Veri- ja eritetapaturmasta tehdään aina biologinen altistuminen -ilmoitus HUS-riskit –järjestelmään. Lisäksi täytetään HUS-riskit-järjestelmässä tapaturmailmoitus (TAPI), mikäli lähdepotilaalla on todettu veriteitse tarttuva tauti. Tuberkuloosialtistumissa sekä muissa biologisissa altistumisissa (esim. meningokokki, tuhkarokko) opiskelijasta täytetään aina biologinen altistuminen - ilmoitus HUS-riskit -ohjelmistoon. Tapaturmailmoitus (TAPI) täytetään, jos opiskelija altistumisen seurauksena sairastuu ko. tautiin. Biologisten altistumisten ehkäisy Opiskelijoiden on tarkistettava oma rokotussuojansa ennen harjoittelun aloittamista. Linkki: Johtajaylilääkärin ohje 6/2012 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloihin käytännön harjoitteluun tulevien opiskelijoiden ohjeistus tartuntataudeista ja rokotuksista. Rokotussuojauksessa esiintyvistä puutteista opiskelija on yhteydessä opiskelijaterveydenhuoltoon. HUS tarjoaa harjoittelussa oleville opiskelijoille kausi-influenssarokotteen. Opiskelijoiden perehdytyksessä tulee käsitellä biologisten altistumisten riski (veri/erite, tuberkuloosi tai muu biologinen tekijä). Tähän sopii veritapaturma-animaatio, Johtajaylilääkärin ohje 8/2014 Pistävien ja viiltävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäiseminen HUS:ssa sekä Infektioidentorjuntaohjeet. Laatija: Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä Tarkastus: Hyks, Medisiininen tulosyksikkö, Hygieniayksikkö 12.6.2013 Hyväksytty: Hoitotyön johtoryhmä 14.11.2013 Ohje ja linkit päivitetty: Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä 1.2.2017 Päivitetty ohje tarkastettu: HUS-henkilöstöjohto, Työsuojeluyksikkö sekä HUS infektioiden torjuntayksikkö 6.3.2017

HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA

LIITE 22.

1.2.2017

Helsingin ja Uudenmaan PL 100 Puh www.hus.fi sairaanhoitopiiri Stenbäckinkatu 9 Faksi (09) 471 75600 etunimi.sukunimi@hus.fi 00029 HUS

TOIMINTAOHJE KOSKIEN OPISKELIJAN TAPATURMAA HARJOITTELUN AIKANA Opiskelijalle sattuneesta tapaturmasta on aina ilmoitettava harjoittelupaikan esimiehelle tai hänen poissa ollessaan vuorosta vastaavalle henkilölle. Jos vamma vaatii välitöntä hoitoa, on vakuutuksellisista syistä tärkeää ohjata opiskelija hakeutumaan terveyskeskukseen päivystävän lääkärin vastaanotolle. Harjoittelupaikan esimies / vuorovastaava täyttää opiskelijalle sattuneesta tapaturmasta ilmoituksen HUS-riskit-ohjelmistoon. Tapaturman kohteeksi merkitään ”ilmoitus ulkopuoliselle sattuneesta tapahtumasta”. Ilmoitus tallennetaan HUS-riskit ohjelmistoon ”lähetä käsiteltäväksi” – painikkeella. Opiskelijoiden tapaturmailmoitukset jäävät vain tiedoksi HUS-riskit-ohjelmistoon, niitä ei lähetetä HUS:n vakuutusyhtiöön. Opiskelijalle tulostetaan HUS-riskit - ilmoitukset oppilaitokseen vietäväksi. Opiskelija ilmoittaa tapahtuneesta harjoittelua ohjaavalle opettajalle. Oppilaitos antaa tarvittavat jatkotoimintaohjeet, kuten hoitoon hakeutumisesta ja oppilaitoksen vakuutusyhtiöön ilmoittamisesta. Väkivaltatapaturma Harjoittelupaikan esimies / vuorovastaava ilmoittaa opiskelijoille sattuneesta väkivaltatilanteesta aina HUS-riskit-ohjelmiston kautta. Väkivaltatapaturmissa täytetään tapaturmailmoitus (TAPI), mikäli tilanteessa on opiskelijalle syntynyt vähäinenkin vamma. Lisäksi täytetään aina tapahtumaraportti (TAPRAP), joka menee automaattisesti käsiteltäväksi lähiesimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle ja turvallisuusasiantuntijalle sekä tiedoksi työsuojelupäällikölle ja kiinteistöpäällikölle. Rikosilmoituksen / tutkintapyynnön tekemissä opiskelijaan sovelletaan henkilökunnan ohjeistusta. Linkki: Menettelytavat työtapaturman sattuessa Linkki: Tutkintapyyntö/ rikosilmoitusprosessi väkivaltatilanteissa; ohje esimiehille; määräaikaisohje 4/2012 Laatija: Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä Tarkastettu: HUS-henkilöstöjohto, Työsuojeluyksikkö 12.6.2013 Hyväksytty: Hoitotyön johtoryhmä 14.11.2013 Linkit päivitetty 25.11.2015 Ohje päivitetty: Opiskelijaohjauksen asiantuntijaryhmä 1.2.2017 Päivitetty ohje tarkastettu: HUS-henkilöstöjohto, Työsuojeluyksikkö 6.3.2017

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja  Esimerkki HUS Harjoittelulaskutuksen liitteen täytöstä Liite 23.

Oppilaitoksen tiedot Laskutusohjeet: Oppilaitoksen nimi Metropolia Ammattikorkeakoulu 1. Lomake on kaavoitettu, lomaketta sähköisesti täyttettäessä syötetään

Koulutusohjelma Hoitotyö    suunnitellut päivät, poissaolopäivät sekä suojavaatteiden käyttöviikot.

Vastuuopettaja Leila Lehtori 2. Poissaolopäiviä ei vähennetä laskutettavista elleivät ne ylitä 10 harj.päivää.

Laskutusosoite Laskutustie 123 3. Ellei opiskelija saavu suunniteltuun harj.jaksoon tai jakso peruutetaan myöhemmin

kuin 14 kalenteripäivää ennen varattua harjoitteluajankohtaa, laskutetaan

Harjoittelupaikan tiedot, HUS puolet suunnitelluista päivistä. Yksi päivä on 0,2 viikkoa.

Sha‐alue/Toimialue/Liikelaitos HYKS Akuutti 4. Ellei harj.jaksoa peruuteta ollenkaan tai se peruutetaan

Harjoittelupaikka/‐osasto Meilahden sairaala, päivystyspoliklinikka jakson jo alettua, laskutetaan harj.jakso kokonaisuudessaan.

Harjoittelupaikan kust.paikkanumero 1234567 5. Ryhmän vierailukäynnistä laskutetaan vierailupäivien lukumäärän mukaan.

Opiskelijan nimi ja kurssinumeroHarjoittelujakson

ajankohtaSuunniteltujen päivien lkm.

Poissaolopäivät

Laskutettavatpäivät

Laskutettavatviikot

Suojavaatteidenkäyttöviikot

Mikko Mallikas 4.9.‐8.10.2017 25 8 25 5 5  0 0

0 00 0

  0 00 00 0

Vierailukäynti, ryhmän nimi 0 0  0 0  0 0

Laskutettavat viikot yht. 5 5

Harjoittelupaikan osastonhoitaja/opisk.vastaava/opisk.ohjaaja

allekirjoitus ja nimenselvennys Olga Osastonhoitaja Aika ja Paikka 9.10.2017 Helsinki

Ohjauksesta vastaava ylihoitaja ja kustannuspaikka

allekirjoitus ja nimenselvennys Ylermi Ylihoitaja Aika ja Paikka 10.10.2017 Helsinki

HUS Opiskelijaohjauksen käsikirja Liite 24.

10.8.2017

CLES-saatekirje opiskelijalle OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATU-KYSELY

Hyvä opiskelija Ohjattu harjoittelu on oleellinen osa ammattitaidon oppimista. Olet nyt harjoittelemassa käytännön tai-toja ja soveltamassa opittua teoriatietoa käytäntöön. Opiskelijaohjauksen laatu -kyselyn tarkoituksena on kerätä palautetta sairaanhoitopiirissämme toteutettavan ohjauksen laadusta. Saadun palautteen avulla kehitämme ohjausta. Tavoitteenamme on tarjota mahdollisimman hyvää ohjausta kaikille opiske-lijoille. Kyselyn lisäksi voit aina antaa palautetta harjoitteluyksikköösi suullisesti tai kirjallisesti. Kysely koostuu taustamuuttujista, joilla kerättään tietoa opiskelijasta, opinnoista ja harjoitteluyksiköstä. Näiden lisäksi kartoitetaan työyksikköön, ohjaukseen ja oppilaitoksen opettajaan liittyviä kysymyksiä CLES-T -mittarilla (Copyright © 2002 Saarikoski). Kyselyn tulokset raportoidaan kaksi kertaa vuodessa työyksiköihin ja ne saatetaan myöhemmin julkaista joissakin hoitoalan lehdissä. Pyydän Sinua vastaamaan kyselylomakkeeseen viimeisellä harjoitteluviikollasi loppuarvioinnin jälkeen. Kyselylomake avautuu alla olevan ohjeen mukaan. Työyksikkösi tunnistetieto tarvitaan, että vastauk-sesi voidaan ohjata oikeaan harjoitteluyksikköön. Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta vastaamalla voit vaikuttaa ohjauksen tulevaan toteutukseen. Kysely on luottamuksellinen eikä henkilöllisyytesi tule esille missään tutkimuksen vaiheessa. Vastaaminen vie aikaa noin 15 minuuttia. Kyselyssä on yhteen-sä 51 kysymystä. KYSELYN AVAAMINEN 1. Kysely löytyy HUS:n internetsivuilta osoitteesta: www.hus.fi/opiskelijalle Opiskelijapalaute Terveysalan opiskelijat – Opiskelijaohjauksen laatukysely 2. Salasanasi on cles (kirjoita pienillä kirjaimilla) 3. Harjoittelupaikkasi tunnistetieto Sairaanhoitopiiri HUS Tulosalue Tulosyksikkö Vastuualue Vastuuyksikköryhmä Vastuuyksikkö Kiitos vastauksestasi! Riitta Meretoja kehittämispäällikkö, tutkimusjohto riitta.meretoja@hus.fi

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 1 (5)SAIRAANHOITOPIIRI OHJEYhtymähallinto

26.1.2015

OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSLUPA

1Ohjeen sovellusala

Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakouluissatehtäviä opinnäytetöitä ja yliopistossa tehtävää kandidaatin ja maisterintutkintoon johtavaa opinnäytetyötä ja tietyissä tapauksissa lääketieteenja hammaslääketieteen lisensiaattitutkintoon kuuluvaa opinnäytetyötä.Väitöstutkimukseen tutkimuslupa haetaan tieteellisen tutkimuksen tut-kimuslupaohjeistuksen mukaisesti.http://www.hus.fi/tutkijalle/tutkimusluvan-hakeminen/Sivut/Tutkimusluvan%20hakeminen.aspx

2Tutkimusluvan hakeminen opinnäytetyölle

2.1Opinnäytetyön tutkimuslupahakemus, ohjaaja ja vastuuhenkilö

Opinnäytetyöt, joissa hyödynnetään HUS:n potilaita, henkilökuntaa,varoja, tiloja, laitteita, asiakirjoja, tietojärjestelmiä, rekistereitä tai muutaHUS:lle kuuluvaa resurssia, edellyttävät sairaanhoitopiirin antamaa lu-paa (jäljempänä tutkimuslupa). Luvan ehdoissa voidaan määrätä, ettäopinnäytetyöhön tähtäävä tutkimus hallinnoidaan HUS:ssa. JosHUS:ssa tehtävää opinnäytetyötä rahoitetaan HUS:n ulkopuolisella ra-halla, rahoitus hallinnoidaan ja tutkimussopimus tehdään HYKS-instituutti Oy:ssä.

Tutkimuslupaa opinnäytetyöhön haetaan liitteenä olevalla lomakkeella(liite 1). Yksittäiseen opinnäytetyöhön luvan hakee opiskelija sen jäl-keen, kun opinnäytesuunnitelma on hyväksytty oppilaitoksessa. Opin-näytetyön nimi on ilmoitettava julkisessa muodossa lupahakemukses-sa.

Tutkimuslupaa ei tarvitse hakea, jos opiskelijan opinnäytetyö kuuluuosana suurempaan tutkimuskokonaisuuteen, jolla on jo voimassa ole-va tutkimuslupa.

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2.

2.2Opinnäytetyön tutkimuslupahakemukseen liittyvät asiakirjat

2.2.1 Opinnäytetyön suunnitelma

Luvan saaminen opinnäytetyöhön edellyttää, että luvan myöntäjälletoimitetaan lupahakemuksen liitteenä opinnäytetyön tutkimussuunni-telma. Tutkittava ryhmä tai asia sekä tutkimukseen tarvittavat resurssiton ilmettävä selkeästi suunnitelmassa. Opinnäytetöiden mahdollisista

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 2 (5)SAIRAANHOITOPIIRI OHJEYhtymähallinto

26.1.2015

aiheista voidaan käydä ennen lupahakemuksen jättämistä neuvottelujaHUS:n ja ohjaavan opettajan ja opinnäytetyön suorittajan kesken.

HUS:ssa laadittavan opinnäytetyön tulee perustua sairaalan kannaltatarkoituksenmukaiseen aiheeseen. Opinnäytetyön suunnitelma tuleeolla ohjaavan opettajan hyväksymä ennen hakemuksen jättämistä.

Opinnäytetyön suunnitelmasta tai selostuksesta on käytävä ilmi, mitäriskejä tai valvontaa vaativia asioita opinnäytetyö sairaalassa aiheut-taa. Lupahakemuksessa on selvitettävä, voidaanko opinnäytetyö tehdänormaalin toiminnan rinnalla korvauksetta vai vaatiiko opinnäytetyöntekeminen erillistä rahoitusta.

Mikäli opinnäytetyö aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia sairaalalle,sen henkilökunnalle tai potilaille, pitää syntyvät kustannukset ja rahoi-tussuunnitelma kulujen kattamiseksi esittää opinnäytetyön suunnitel-massa.

Luvan myöntäjä voi edellyttää erillisen tiedotteen laatimista henkilö-kunnalle.

2.2.2 Opinnäytetyöhön tarvittavien tietojen käsittelyyn liittyvät asiakirjat

Sairaalassa käsitellään salassa pidettävää tietoa, jonka käyttö opin-näytetyöhön on mahdollista vain asianomaisen henkilön suostumuk-sella taikka viranomaisen antamalla tutkimusluvalla. HUS voi antaayksittäistapauksessa luvan tietojen saamiseen salassapidettävästäasiakirjasta tieteellistä tutkimusta varten julkisuuslain 28 §:n mukaan jasiinä mainituin edellytyksin. Lupa voidaan antaa määräajaksi ja siihenon liitettävä yleisen ja yksityisen edun suojaamiseksi tarpeellisetmääräykset. Luvan oikeudelliset edellytykset puuttuvat esimerkiksisilloin, kun hakijan kykyä suojata saamansa tiedot voidaanperustellusti epäillä. Lisäksi tarvitaan STM:n lupa silloin, kunsalassapidettäviä tietoja pyydetään useamman STM:n alaisenviranomaisen tai laitoksen henkilörekisteristä tai asiakirjoista.

Sairaalassa toimimista varten jokaisen opinnäytetyötä tekevän on alle-kirjoitettava erillinen vaitiolo-/salassapito- ja käyttäjäsitoumus ellei sel-laista ole jo ennestään olemassa HUS:n palvelussuhteen tai muuntoiminnan perusteella (liite 3).

Jo pelkkä tieto hoidossa olemisesta on salassa pidettävä tieto. Suoratyhteydenotot HUS:n potilaisiin ovat luvallisia vain hoitosuhteen kautta.Potilaan omaisiin voidaan olla yhteydessä vain potilaan välityksellä.Kirjeiden lähettämiseksi potilaille tarvitaan hoitavan lääkärin tai tutki-musluvan myöntäjän erillinen lupa. Potilaita koskevia yhteydenottojavarten on laadittu ohjeellinen tiedote tutkittavalle (liite 4).

HUS tietojärjestelmien käyttöoikeudet haetaan HUS-Tietohallinnontunnushallintakäytäntöjen mukaisesti.http://tiimit.hus.fi/palvelut/atk-apu/Sivut/Tunnushallinta.aspx

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 3 (5)SAIRAANHOITOPIIRI OHJEYhtymähallinto

26.1.2015

2.2.3 Opinnäytetyössä käytettävät aineiston keruulomakkeet ja muu materiaali

Aineiston keruulomake ja kaikki opinnäytetyössä käytettävät kysely- jahaastattelutekstit on pyydettäessä esitettävä lupahakemuksessa. Tar-vittaessa lupahakemukseen liitetään tutkittavan tiedote ja suos-tumusasiakirja sekä kaikki muu materiaali, joka annetaan oppinäyte-työn aineiston keruuseen liittyville henkilöille.

2.2.4 Henkilörekisteriseloste

Henkilötietojen käsittely on mahdollista vain tiettyyn määriteltyyn käyt-tötarkoitukseen. Henkilörekisteristä on aina laadittava erillinen henkilö-rekisteriseloste, jossa tietojen käyttötarkoitus kuvataan ennen tietojenkeräämistä.

Tietojen yhdistämiseksi eri lähteiden välillä tai kyselylomakkeiden jamuun materiaalin lähettämiseksi HUS:n potilaille tai henkilökunnallevoidaan tarvita henkilörekisteriä. Silloin henkilörekisteriselosteena käy-tetään HUS:n potilasrekisterin (pysyväisohje 2/2006) tai HUS:n henki-löstö- ja palkkahallinnon rekisteriselosteita (pysyväisohje 11/2007).

Opinnäytetyötä varten pidetty henkilörekisteri tulee hävittää tieto-turvallisella tavalla välittömästi sen jälkeen, kun henkilötietoa ei enäätarvita (Henkilötietolaki 523/1999 34§).

2.2.5 Tutkimussuunnitelman tiivistelmä

Opinnäytetyöluvan hakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelman tii-vistelmä, joka sisältää lyhyen kuvauksen tutkimuksen taustasta ja ta-voitteista ja opinnäytetyön tekijän arvion työn merkityksestä kohde-osastolle/yksikölle. Tiivistelmän pituus saa olla korkeintaan 2 000merkkiä (liite 5).

2.2.6 Eettisen toimikunnan lausunto

Mikäli opinnäytetyö kuuluu lääketieteellisestä tutkimuksesta annetunlain piiriin, siltä edellytetään ennen luvan antamista riippumattomaneettisen toimikunnan antamaa myönteistä lausuntoa.

Muut opinnäytetyöt eivät pääsääntöisesti edellytä eettisten toimi-kuntien lausuntoa. Tutkimusluvan myöntäjä voi kuitenkin perustelluistasyistä pyytää lausuntoa. Epäselvissä tilanteissa on yleensä syytä ollayhteydessä asianomaiseen eettiseen toimikuntaan.

3Hakemuksen toimittaminen opinnäytetyön tutkimusluvan myöntämistä varten

Hakuohjeet ja lomakkeet löytyvät osoitteesta:http://www.hus.fi/tutkijalle. Opinnäytetyön tekijä tai HUS:n vastuuhenki-lö toimittaa allekirjoitetun hakemuksen liiteasiakirjoineen tutkimusluvanmyöntäjälle.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 4 (5)SAIRAANHOITOPIIRI OHJEYhtymähallinto

26.1.2015

4Opinnäytetyön tutkimusluvan myöntäminen

4.1Opinnäytetyön tutkimusluvan myöntäjä

Tutkimusluvan myöntää· HYKS-sairaanhoitoalueella asianomaisen tulosyksikön opetuksen

ja tutkimuksen vastuulääkäri, silloin kun tutkimuslupa rajoittuu yh-teen tulosyksikköön.

· sairaanhoitoalueen johdon tukiyksikön johtava ylilääkäri silloin, kunHYKS:ssä tapahtuva opinnäytetyö kohdistuu useampaan kuin yh-teen tulosyksikköön.

· HUS:n muilla sairaanhoitoalueilla sairaanhoitoalueen johtaja.· liikelaitoksissa toimitusjohtaja.· työterveyshuollossa johtava työterveyslääkäri.· HUS:n tutkimusjohtaja silloin, kun opinnäytetyö kohdistuu useam-

malle kuin yhdelle sairaanhoitoalueelle tai useampaan kuin yhteenliikelaitokseen.

Luvan myöntäjä harkitsee, tarvitaanko erillinen puolto työn suorittami-selle opinnäytetyön suorituspaikassa esimerkiksi resurssisyistä.

4.2Opinnäytetöiden vastuuhenkilö

HUS:n ulkopuolisille opinnäytetöiden tekijöille nimetään HUS:n palve-lussuhteessa oleva vastuuhenkilö. Hän opastaa työn suorittajaa tarvit-tavasta tiedottamisesta ja muista valmisteluista sekä seuraa työn toteu-tusta.

Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain piiriin kuuluvilla tutki-muksilla tulee olla tutkimuksesta vastaava henkilö, jonka tulee lääketie-teellisten tutkimusten osalta olla lääkäri ja hammaslääketieteellistentutkimusten osalta hammaslääkäri, jolla on riittävä ammatillinen ja tie-teellinen pätevyys.

4.3Opinnäytetyön tutkimuslupa viranhaltijapäätöksenä tai lomakepäätöksenä

Opinnäytetyön tutkimuslupa myönnetään viranhaltijapäätöksenä esitte-lystä silloin, kun luvan myöntäminen edellyttää kannanottoa potilaidenkäyttämisestä tutkimukseen, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelmanvahvistamista HUS:lle aiheutuvien kustannusten kattamiseen tai luvanmyöntämistä salassa pidettävien asiakirjojen käsittelyyn tai erillisenhenkilörekisterin pitämistä tai kun tutkimuslupaan asetetaan erityisiäehtoja tai rajoituksia.

Muulloin opinnäytetyön tutkimuslupa voidaan myöntää lomakepäätök-senä.

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 2/2015 5 (5)SAIRAANHOITOPIIRI OHJEYhtymähallinto

26.1.2015

5Opinnäytetyön tutkimusluvan rekisteröinti

Luvan myöntäjä huolehtii siitä, että tiedot tutkimusluvista mahdollisineliitteineen tallennetaan tutkimusrekisteri Tietuun.

6Opinnäytetyön raportointi

Opinnäytetyön tekijän toimittama loppuraportti tallennetaan Tietu-järjestelmään opinnäytetyön valmistuttua (liite 6).

7Lisätietoja

Tiedot yksikköjen yhteyshenkilöistä löytyvät osoitteesta:http://www.hus.fi/tutkijalle/organisaatio/tutkimuksen yhteyshenkilöt.

8Voimaantulo ja aikaisempien ohjeiden korvaaminen

Tämä ohje tulee voimaan 1.2.2015 ja korvaa aiemman johtajaylilääkä-rin ohjeen 1/2010.

Markku Mäkijärvijohtajaylilääkäri

LIITTEET Liitteet 1 - 6

JAKELU Intranet ja Internet

TIEDOKSI HY/lääketieteellinen tiedekunta, dekaani Risto RenkonenHY/lääketieteellinen tiedekunta, hallintopäällikkö Kirsi RauhalaHYKS-instituutti Oy:n toimitusjohtaja Seppo Pakkala