Embed Size (px)
Citation preview
1
ÄIDINKIELEN DIGITAALISEN KOKEEN MÄÄRÄYKSET14.12.2018
Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen kokeen määräykset sisältävät lukiolakiin, ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin ja ylioppilastutkinnosta annettuun asetukseen perustuvaa tekstiä ja lautakunnan yleisiä määräyksiä.
Tekstissä olevat pykälämerkinnät viittaavat lukiolakiin (766/2004), ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin (672/2005) ja ylioppilastutkinnosta annettuun asetukseen (915/2005).
Äidinkielen digitaalisen kokeen määräykset koskevat ensimmäisen kerran kevään 2019 tutkinnon toi-meenpanoa.
1 ÄIDINKIELEN KOE 1
1.1 Kokeen tehtävät ja aineistot 1
1.2 Äidinkielen koe: suomen kieli 1
1.3 Äidinkielen koe: saamen kieli 2
1.4 Suomi toisena kielenä -koe 2
2 KOKEEN TOIMEENPANO 2
3 LUKUTAIDON KOE 3
3.1. Lukutaidon kokeen arviointi 3
3.2 Opettajan suorittama arvostelu 4
3.3 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arvostelu 4
4 KIRJOITUSTAIDON KOE 8
4.1 Kirjoitustaidon kokeen arviointi 8
4.2 Opettajan suorittama arvostelu 8
4.3 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arvostelu 9
5 ÄIDINKIELEN KOKEEN ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN 9
Taulukko 1: Lukutaidon kokeen arviointikriteerit 6
Taulukko 2: Lukutaidon kokeessa käytettävät pistemäärät 4
Taulukko 3: Kirjoitustaidon kokeen arviointikriteerit 10
1
1 ÄIDINKIELEN KOE
Ylioppilastutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe (L 766/2004, 18 §). Kokeen nimi on äidinkielen koe. Äidinkielen kokeina järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielen kokeet (L 672/2005, 2 §).
Äidinkielen kokeessa arvioidaan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä kokelaan kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin.
Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppimäärää suorittava on ennen osallistumista tutkintoon kuuluvaan kokeeseen opiskellut lukiolain 10 §:ssä tarkoitetun tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu (L 672/2005, 4 §).
Toisen kotimaisen kielen kokeena voi suorittaa ruotsin tai suomen kielen oppimäärään perustuvan kokeen sijasta ruotsin- tai suomenkielisille tarkoitetun äidinkielen kokeen kyseisessä kielessä (L 672/2005, 6 §).
Kun kokelas on valinnut tutkintonsa pakolliseksi kokeeksi vaativamman tason kokeen tai toisen kotimai-sen kielen kokeena suoritettavan äidinkielen kokeen ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason (A 915/2005, 4 §).
1.1 Kokeen tehtävät ja aineistot
Äidinkielen kokeen tehtävät perustuvat lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Äidinkielen kokeen tehtävät laaditaan niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 §:n 1 momentin nojalla sää-detään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina (A 915/2005, 1 §).
Kokeen aineistoina hyödynnetään monimuotoisia, autenttisia aineistoja. Kirjoitettujen, kuvallisten ja graafisten tekstiaineistojen lisäksi voidaan laajan tekstikäsityksen mukaisesti käyttää myös erilaisia audio visuaalisia tekstejä, esimerkiksi mainoksia, videoita, animaatioita tai katkelmia televisio-ohjelmista, elokuvista tai näytelmistä. Aineistona voi myös olla pelkkä äänitiedosto, esimerkiksi katkelma radio haastattelusta, uutislähetyksestä tai kuunnelmasta. Aineisto voi koostua myös verkkoteksteistä tai -sivustosta.
1.2 Äidinkielen koe: suomen kieli
Äidinkielen koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe. Lukutaidon kokeen arvioinnissa painottuvat luetun ymmärtäminen sekä tekstien analyysi- ja tulkintataidot ja kirjoitus taidon kokeessa kirjallisen ilmaisun ja tekstin rakentamisen taidot. Molemmissa kokeissa aineistoilla on vahva asema, joten lukeminen ja kirjoittaminen liittyvät niissä toisiinsa.
Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun piste summan perusteella. Ylioppilastutkintolautakunta päättää kunakin tutkintokertana arvosanojen pisterajat.
2
Äidinkielen kokeen hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelaalla on suoritus kokeen molem-mista, eri päivinä suoritettavista osista. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan äidinkielen kokeen koetilaisuuteen tai ei jätä molemmissa koetilaisuuksissa koesuoritusta arvosteltavaksi, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen. Hyväksytyn äidinkielen kokeen saa uusia yhden kerran (A 915/2005, 4 §).
1.3 Äidinkielen koe: saamen kieli
Saamen kielessä järjestetään pelkkä kirjoitustaidon koe. Koe järjestetään omana koepäivänään, ja sen kesto on kuusi tuntia. Jos kokelas suorittaa äidinkielen kokeensa saamen kielessä, hän voi toisen koti-maisen kielen kokeena suorittaa suomen tai ruotsin kielen kokeen. Toisen kotimaisen kielen kokeena voi suorittaa ruotsin tai suomen kielen oppimäärään perustuvan kokeen sijasta ruotsin- tai suomenkielisille tarkoitetun äidinkielen kokeen kyseisessä kielessä (L 672/2005, 6 §). Edellä mainituista valinnoista riip-puen kokelaan on lisäksi mahdollista suorittaa ylimääräisenä kokeena ruotsin tai suomen kielen koe.
1.4 Suomi toisena kielenä -koe
Äidinkielen koe voi olla oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai jos kokelas on viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttävä (L 672/2005, 2, 6 §). Tämän kokeen nimi on suomi/ruotsi toisena kielenä -koe. Kokeesta on annettu oma määräyksensä.
2 KOKEEN TOIMEENPANO
Äidinkielen kokeen ensimmäisenä koepäivänä tehdään lukutaidon koe, toisena kirjoitustaidon koe. Kum-panakin koepäivänä aikaa kokeen tekemiseen on kuusi tuntia. Erityisjärjestelynä kokelas voi saada kaksi tuntia lisäaikaa.
Digitaalisen koejärjestelmän käyttöön tarvittavat välineet on määritelty ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa. Koe suoritetaan suljetussa paikallisverkossa. Koetta varten kokelas tarvitsee tietokoneeseen liitettävät kuulokkeet.
Kokelas voi käyttää paperia vastauksen luonnosteluun. Papereissa tulee olla lukion nimi painettuna tai leimattuna. Luonnospapereita ei lähetetä lautakuntaan.
Molemmissa kokeissa tekstit kirjoitetaan yleiskielellä. Vastaustekstin kappalejako osoitetaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden väliin, myös mahdollisen otsikon jälkeen jätetään tyhjä rivi. Oikolukuohjelma ei ole käytössä. Tekstin voi kirjoittaa myös esimerkiksi Libre Office -tekstinkäsittelyohjelmassa, josta kokelas siirtää kirjoittamansa tekstin vastaukselle osoitettuun tilaan.
3
3 LUKUTAIDON KOE
Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteks-teista. Tehtävät liittyvät esimerkiksi aineistona olevien tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin. Lukutaidon koe on kuuden tunnin mittainen.
Kokeessa on kaksi osaa. Osa I keskittyy asia- ja mediatekstien, osa II kaunokirjallisten ja muiden fiktiivis-ten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Molemmissa osissa on tarjolla kaksi tehtävää. Kokelas valitsee yhden tehtävän kummastakin osasta, eli lukutaidon kokeessa vastataan yhteensä kahteen tehtävään.
Asia- ja mediateksteihin keskittyvän osan I tehtävissä voidaan esimerkiksi pyytää vertailemaan tekstejä, nostamaan esiin teksteistä löytyviä näkemyseroja tai ristiriitoja ja selittämään niitä, pohtimaan niiden uskottavuutta ja luotettavuutta, tulkitsemaan tekstejä konteksteihin sijoittamisen avulla tai analysoi-maan ja pohtimaan eri ilmaisumuotojen tapoja rakentaa merkityksiä. Osassa I korostuu erittelevä ja kriittinen lukutaito.
Kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin keskittyvän osan II tehtävänannot voivat esimerkiksi oh-jata erittelemään, analysoimaan ja tulkitsemaan tekstejä ja niiden ilmaisutapoja, vertailemaan tekstejä, tulkitsemaan niitä tietystä näkökulmasta tai suhteessa tekstin aika- tai lajikontekstiin. Osassa II korostuu tekstien tulkinnan taito.
Yksittäinen tehtävänanto voi olla yksi- tai kaksiosainen. Yksiosainen tehtävä edellyttää yhtenäisen pidem-män tekstin tuottamista ja kaksiosainen kahden lyhyemmän tekstin tuottamista. Vastausten suositeltavat pituudet ilmoitetaan tehtävänannon yhteydessä. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, joka ilmoittaa käytetyt merkit. Vastaustilaa ei kuitenkaan ole rajattu tiettyyn merkkimäärään. Lukutaidon kokeessa vastaustekstiä ei otsikoida. Aineistoon viitataan, mutta aineistoa ja sen sisältöä ei tarvitse esitellä erikseen.
3.1. Lukutaidon kokeen arviointi
Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä. Vastaukset arvioidaan sivuilla 6–7 annetussa tau-lukossa 1 kuvattujen arviointikriteerien avulla.
Lukutaidon kokeen arviointikohteet ovat
• kokonaiskuva lukutaidosta• vastauksen sisältöainekset• vastauksen esitystapa.
Lukutaidon kokeessa arviointikohteista painottuvat vastauksen osoittama kokonaiskuva lukutaidosta ja seuraavaksi vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöaineksia koskevia kriteereitä täydentävät kulloinkin erikseen laadittavat koekohtaiset sisältökuvaukset. Arvioinnissa otetaan huomioon myös
4
vastauksen esitystapa, mutta sen painoarvo lukutaitoa arvioitaessa ei ole yhtä merkittävä kuin muiden piirteiden. Suorituksessa esitettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana.
Lukutaidon kokeessa kukin tehtävä arvioidaan erikseen. Kunkin vastauksen alin pistemäärä on 0 pistettä. Ylin pistemäärä on yksiosaisissa tehtävissä 30 pistettä ja kaksiosaisissa tehtävissä 18 tai 12 pistettä. Näin kaksiosaisenkin tehtävän kokonaispistemäärä on 30 pistettä. Pisteityksessä käytetään vain alla olevassa taulukossa 2 mainittuja pistemääriä.
Taulukko 2: Lukutaidon kokeessa käytettävät pistemäärät
30 pisteen tehtävä 30 – 25 – 20 – 15 – 10 – 5 – 018 pisteen tehtävä 18 – 15 – 12 – 9 – 6 – 3 – 0 12 pisteen tehtävä 12 – 10 – 8 – 6 – 4 – 2 – 0
3.2 Opettajan suorittama arvostelu
Opettaja arvioi vastaustekstit taulukossa 1 esitettyjen kriteerien ja koekohtaisten sisältökuvausten avulla digitaalisessa arvostelupalvelussa, jonne hän myös merkitsee vastausten pisteet. Lisäksi opettaja osoit-taa vastausten sisältöön liittyvät puutteet tai virheet alleviivauksin ja tarvittaessa lyhyin kommentein. Lukutaidon kokeessa opettajan ei tarvitse merkitä mahdollisia kieliasuun liittyviä virheitä.
Suoritukset on arvioitava viikon kuluessa koepäivästä. Mikäli opettajalla on arvosteltavanaan vähintään 41 kokelaan suoritukset, suoritukset on arvioitava viimeistään kahden viikon kuluessa koepäivästä.
3.3 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arvostelu
Ylioppilastutkintolautakunta määrää vuosittain kunkin lukion lukutaidon kokeen ensimmäisen senso-rin. Lautakunnan määräämä sensori ei saa arvostella sellaisen lukion suorituksia, jonka kanssa hän on läheisessä kosketuksessa opetustoimen, sukulaisuuden tms. syyn takia. Lisäksi lautakunta antaa ohjeet toisen ja kolmannen sensorin käytöstä.
Jos kokelas vastaa useampaan tehtävään kuin koe edellyttää, kokeen kokonaispistemäärä lasketaan heikoimpien vastausten pistemäärien perusteella kokeen määrittelemän vastausmäärän mukaisesti. Jos kokelas vastaa kahteen osan I tai kahteen osan II tehtävään, kokonaispistemäärässä otetaan huomioon vain heikoimman vastauksen pistemäärä.
Lukutaidon kokeessa käytetään toista sensoria aina, jos sensorin tehtävästä antama pistemäärä muuttuu opettajan antamasta enemmän kuin 10 pistettä. Sääntö koskee sekä yksiosaista 30 pisteen tehtävää että kaksiosaisen tehtävän osien yhteenlaskettua pistemäärää (30 p.). Tällöin toinen sensori lukee vain ne vastaukset, joiden pistemäärä on muuttunut. Toista sensoria on käytettävä myös silloin, kun lukutaidon kokeen kokonaispistemäärä muuttuu enemmän kuin 20 pistettä. Tällöin hän lukee kokelaan molemmat vastaukset. Tarvittaessa toista sensoria voidaan käyttää myös muulloin.
5
Kolmatta sensoria on käytettävä silloin, kun
• ensimmäinen ja toinen sensori eivät ole yksimielisiä pistemäärästä• yksiosaisen 30 pisteen vastauksen tai kaksiosaisen tehtävän yhteispistemäärä muuttuu enem-
män kuin 15 pistettä• kokeen kokonaispistemäärä muuttuu enemmän kuin 40 pistettä • arvosteltava koesuoritus on hyvin ongelmallinen.
Suorituksen lopullinen pistemäärä on koetta arvostelleiden sensoreiden yhteisesti päättämä pistemäärä.
6
Pis
teity
s K
okon
aisk
uva
luku
taid
osta
V
asta
ukse
n si
sältö
aine
kset
V
asta
ukse
n es
ityst
apa
12 p
:n te
htäv
ä: 1
2 p.
18 p
:n te
htäv
ä: 1
8 p.
30 p
:n te
htäv
ä: 3
0 p.
Erin
omai
nen
Vast
aus o
soitt
aa e
rinom
aist
a kr
iittis
en ja
kul
t-tu
uris
en lu
kuta
idon
hal
linta
a. K
okel
as e
sitt
ää
ehye
n ja
oiv
alta
van
tulk
inna
n lu
kem
asta
an
teks
tistä
. Hän
osa
a er
itellä
ja a
rvio
ida
teks
tin
sisä
ltöjä
ja k
eino
ja, y
mm
ärtä
ä sä
vyjä
ja te
kstin
er
i mer
kity
stas
oja.
Tul
kinn
assa
on
otet
tu
huom
ioon
teks
tilaj
ipiir
teet
ja te
kstin
tila
nne-
ja
kul
ttuu
rikon
teks
ti.
Vast
aus t
äytt
ää e
rinom
aise
sti t
ehtä
väna
nnon
ja k
atta
a ke
skei
set t
ehtä
väko
htai
sen
sisä
ltöku
vauk
sen
aine
kset
. H
avai
nnot
ova
t mon
ipuo
lisia
, täs
mäl
lisiä
ja o
suvi
a.
Päät
elm
ät o
vat o
ival
tavi
a, ja
tulk
inta
on
peru
stel
tu
vaku
utta
vast
i tek
sti-
ja k
onte
kstih
avai
ntoj
en a
vulla
. Er
ittel
y ja
tulk
inna
t nou
seva
t sop
ival
le a
bstr
aktio
-ta
solle
. Va
stau
ksee
n on
val
ittu
teht
ävän
kan
nalta
os
uvat
käs
ittee
t, ja
niit
ä on
käy
tett
y as
iant
unte
vast
i ja
luon
teva
sti.
Vast
aus o
n ko
kona
isuu
dess
aan
erit-
täin
selk
eä ja
hel
post
i ym
mär
rett
ävä.
Se
on
jäse
nnel
ty ja
loog
ises
ti et
enev
ä ko
kona
isuu
s. H
avai
nnot
on
ryhm
itelty
ta
rkoi
tuks
enm
ukai
sest
i. O
mat
tulk
inna
t ja
päät
elm
ät e
rott
uvat
selk
eäst
i. L
uete
lma-
muo
toin
en v
asta
us o
n jä
sent
ynyt
ja h
yvin
m
uoto
iltu.
12 p
:n te
htäv
ä: 1
0 p.
18 p
:n te
htäv
ä: 1
5 p.
30 p
:n te
htäv
ä: 2
5 p.
Eritt
äin
hyvä
Vast
aus o
soitt
aa e
rinom
aist
a er
ittel
evän
lu-
kuta
idon
sekä
hyv
ää k
riitt
isen
ja k
ultt
uuris
en
luku
taid
on h
allin
taa.
Kok
elas
esi
ttää
ehy
en
tulk
inna
n lu
kem
asta
an te
kstis
tä. H
än te
kee
olen
nais
ia h
avai
ntoj
a ja
suht
eutt
aa n
e te
kstis
-sä
rake
ntuv
iin m
erki
tyks
iin ja
teks
tilaj
iin.
Hän
ki
inni
ttää
huo
mio
ta te
kstin
eri
mer
kity
stas
oi-
hin
ja te
kee
hava
into
ja ja
tulk
into
ja sä
vyst
ä ja
ty
ylis
tä.
Vast
aus t
äytt
ää e
rittä
in h
yvin
teht
ävän
anno
n ja
sisä
ltää
kesk
eisi
ä te
htäv
äkoh
tais
en si
sältö
kuva
ukse
n ai
neks
ia.
Hav
ainn
ot o
vat o
suvi
a. P
ää- j
a si
vuas
iat o
vat t
asap
ai-
noss
a. P
ääte
lmät
ja tu
lkin
nat o
vat u
skot
tavi
a, ja
ne
yhdi
stet
ään
tark
oitu
ksen
muk
aise
sti t
ekst
i- ja
kon
teks
-tih
avai
ntoi
hin.
Erit
tely
ja tu
lkin
nat n
ouse
vat s
opiv
alle
ab
stra
ktio
taso
lle. V
asta
ukse
en o
n va
littu
teht
ävän
ka
nnal
ta to
imiv
ia k
äsitt
eitä
, ja
niitä
on
käyt
etty
asi
an-
muk
aise
sti.
Vast
aus o
n ko
kona
isuu
dess
aan
selk
eä ja
he
lpos
ti ym
mär
rett
ävä.
Se
on jä
senn
elty
ja
loog
ises
ti et
enev
ä ko
kona
isuu
s. H
avai
n-no
t on
ryhm
itelty
, ja
omat
tulk
inna
t ja
päät
elm
ät e
rott
uvat
. Lue
telm
amuo
toin
en
vast
aus o
n se
lkeä
ja jä
sent
ynyt
.
12 p
:n te
htäv
ä: 8
p.
18 p
:n te
htäv
ä: 1
2 p.
30 p
:n te
htäv
ä: 2
0 p.
Hyv
ä
Vast
aus o
soitt
aa h
yvää
erit
tele
vän
luku
taid
on
halli
ntaa
, ja
siin
ä on
piir
teitä
myö
s krii
ttis
en ja
ku
lttuu
risen
luku
taid
on h
allin
nast
a. K
okel
as
teke
e lu
kem
asta
an te
kstis
tä tu
lkin
nan,
teke
e ol
enna
isia
hav
aint
oja
ja su
hteu
ttaa
ne
luet
ta-
van
teks
tin te
kstil
ajiin
. Hän
tuo
esiin
teks
tin si
-sä
llön,
muo
don
ja ta
voitt
eide
n vä
lisiä
suht
eita
se
kä tu
nnis
taa
sävy
jä ja
tyyl
ejä.
Vast
aus t
äytt
ää h
yvin
teht
ävän
anno
n ja
sisä
ltää
kes-
keis
iä te
htäv
äkoh
tais
en si
sältö
kuva
ukse
n ai
neks
ia ja
te
htäv
änan
non
kann
alta
ole
nnai
sia
hava
into
ja.
Päät
el-
miä
ja tu
lkin
toja
on
peru
stel
tu te
kstih
avai
ntoj
en a
vulla
, ja
hav
aint
ojen
yht
eys t
ekst
in m
erki
tyks
iin k
äy il
mi.
Vast
auks
essa
on
hava
ittav
issa
pyr
kim
ystä
abs
trak
tio-
taso
ltaan
sopi
vaan
erit
tely
yn ja
tulk
inta
an. T
ehtä
vään
so
pivi
a kä
sitt
eitä
on
käyt
etty
pää
osin
asi
anm
ukai
sest
i te
kstin
erit
tely
ssä.
Vast
aus o
n ko
kona
isuu
dess
aan
selk
eä ja
ym
mär
rett
ävä.
Jäs
ente
ly o
n ku
nnos
sa,
pää-
ja si
vuas
iat e
rott
uvat
tois
ista
an, j
a ha
vain
toja
on
ryhm
itelty
. Lu
etel
mam
uo-
toin
en v
asta
us o
n se
lkeä
.
Taul
ukko
1: L
ukut
aido
n ko
keen
arv
ioin
tikr
itee
rit
7
12 p
:n te
htäv
ä: 6
p.
18 p
:n te
htäv
ä: 9
p.
30 p
:n te
htäv
ä: 1
5 p.
Tyyd
yttä
vä
Vast
aus o
soitt
aa ty
ydyt
tävä
ä er
ittel
evän
lu
kuta
idon
hal
linta
a. K
okel
as k
iinni
ttää
hu
omio
ta p
ääos
in o
lenn
aisi
in a
sioi
hin,
mut
ta
poim
ii m
yös i
rral
lisia
yks
ityis
koht
ia te
kstis
tä.
Hän
ym
mär
tää
teks
tin p
ääsi
sällö
n ja
osa
a su
hteu
ttaa
hav
aint
ojaa
n te
kstin
tavo
ittee
seen
ja
joss
ain
mää
rin m
yös t
ekst
ilajii
n. L
ukut
apa
on k
uite
nkin
eni
mm
äkse
en p
inna
lline
n, ja
sy
vem
piä
mer
kity
sten
tulk
into
ja o
n vä
hän.
Vast
aus t
äytt
ää ty
ydyt
tävä
sti t
ehtä
väna
nnon
ja si
sältä
ä os
an te
htäv
äkoh
tais
en si
sältö
kuva
ukse
n ai
neks
ista
. Si
sältö
voi
olla
supp
ea ta
i pai
nott
ua o
sitt
ain
epä-
olen
nais
iin a
sioi
hin.
Hav
ainn
ot v
oiva
t pai
koite
llen
olla
yks
ipuo
lisia
tai i
rral
lisia
. Pää
telm
ät o
vat p
ääos
in
usko
ttav
ia, m
utta
ylim
alka
ises
ti pe
rust
eltu
ja. J
oita
kin
mer
kkej
ä ab
stra
hoin
nist
a on
hav
aitt
avis
sa. T
ehtä
vään
so
pivi
a kä
sitt
eitä
on
käyt
etty
teks
tin e
ritte
lyss
ä, m
utta
ni
iden
val
inna
ssa
tai k
äytö
ssä
voi o
lla p
uutt
eita
.
Vast
aus o
n ko
kona
isuu
dess
aan
mel
ko se
l-ke
ä. K
eske
inen
sisä
ltö o
n ym
mär
rett
ävis
-sä
, ja
vast
auks
en jä
sent
ely
on su
htee
llise
n lo
ogin
en. H
avai
ntoj
a on
pyr
itty
ryhm
itte-
lem
ään.
Lue
telm
amuo
toin
en v
asta
us o
n m
elko
toim
iva.
12 p
:n te
htäv
ä: 4
p.
18 p
:n te
htäv
ä: 6
p.
30 p
:n te
htäv
ä: 1
0 p.
Vältt
ävä
Vast
aus o
soitt
aa v
ältt
ävää
erit
tele
vän
luku
-ta
idon
hal
linta
a. K
okel
as y
mm
ärtä
ä te
kstin
pä
äsis
ällö
n, m
utta
puu
ttee
llise
sti.
Luku
tapa
on
pin
nalli
nen,
ja v
asta
ajan
huo
mio
kiin
nitt
yy
usei
n ep
äole
nnai
suuk
siin
. Vas
tauk
sess
a vo
i ol
la m
yös v
irhei
tä ta
i vää
rinym
mär
ryks
iä.
Luku
tapa
a ei
väl
ttäm
ättä
ole
suht
eute
ttu
aine
isto
n te
kstil
ajiin
.
Vast
aus t
äytt
ää te
htäv
änan
non
ositt
ain
ja si
sältä
ä m
uuta
mia
teht
äväk
ohta
isen
sisä
ltöku
vauk
sen
aine
ksia
. Si
sältö
on
supp
ea ta
i toi
staa
eni
mm
äkse
en a
inei
ston
si
sältö
jä. H
avai
nnot
ova
t pin
nalli
sia
ja sa
ttum
anva
-ra
isia
. Vas
tauk
sess
a vo
i myö
s olla
yks
ittäi
siä
virh
eitä
. Pä
ätel
miä
on
teht
y vä
hän,
ja n
e ov
at y
ksio
ikoi
sia
tai
heik
osti
peru
stel
tuja
. Vas
taus
liik
kuu
pääo
sin
konk
reet
-tis
ella
taso
lla. T
ehtä
vään
sopi
via
käsi
ttei
tä o
n py
ritty
kä
yttä
mää
n, m
utta
niit
ä on
käy
tett
y m
ekaa
nise
sti j
a pa
ikoi
n vi
rhee
llise
stik
in.
Vast
aus o
n ko
kona
isuu
dess
aan
pai-
koin
vai
keas
elko
inen
. Jä
sent
elys
sä o
n pu
utte
ita, p
ää- j
a si
vuas
iat e
ivät
ero
tu
tois
ista
an, e
ikä
hava
into
ja o
le ry
hmite
lty.
Luet
elm
amuo
toin
en v
asta
us o
n ep
äsel
vä
tai e
sity
stav
alta
an e
pätä
smäl
linen
tai
epäs
ymm
etrin
en.
12 p
:n te
htäv
ä: 2
p.
18 p
:n te
htäv
ä: 3
p.
30 p
:n te
htäv
ä: 5
p.
Hei
kko
Eritt
elev
än lu
kuta
idon
hal
linna
ssa
ja te
kstin
m
erki
tyst
en y
mm
ärtä
mis
essä
on
puut
tei-
ta, j
a va
stau
kses
sa v
oi o
lla u
seita
vää
rin-
ymm
ärry
ksiä
. Luk
utap
a on
pin
nalli
nen
ja
eritt
ely
vähä
istä
. Tul
kint
oja
ei ju
uri e
site
tä,
tai n
e ov
at e
päus
kott
avia
. Luk
utap
aa e
i ole
su
hteu
tett
u ai
neis
ton
teks
tilaj
iin.
Vast
auks
en y
htey
s teh
tävä
nant
oon
on h
avai
ttav
issa
, m
utta
yht
eys t
ehtä
väko
htai
seen
sisä
ltöku
vauk
seen
on
heik
ko.
Sisä
llöis
sä o
n vi
rhei
tä ta
i vas
taus
on
erit-
täin
supp
ea ta
i ain
eist
oa re
fero
iva.
Vas
tauk
sess
a on
m
uuta
ma
hava
into
, mut
ta n
e ov
at e
päol
enna
isia
tai
virh
eelli
siä.
Pää
telm
ät p
uutt
uvat
tai n
e ov
at v
irhee
llisi
ä,
peru
stel
emat
tom
ia ta
i epä
usko
ttav
ia. V
asta
us li
ikku
u ko
nkre
ettis
ella
taso
lla. V
asta
ukse
ssa
voi o
lla m
aini
ttu
joki
n te
htäv
ään
liitt
yvä
yksi
ttäi
nen
käsi
te, m
utta
sitä
on
käyt
etty
epä
tark
oitu
ksen
muk
aise
sti.
Vast
aust
a on
kok
onai
suud
essa
an v
aike
a ym
mär
tää.
Se
on h
eiko
sti m
uoto
iltu,
seka
-va
ja jä
sent
ymät
ön. L
uete
lma m
uoto
inen
va
stau
s on
epäs
elvä
ja h
eiko
sti m
uoto
iltu.
0 p
.Ri
ittäm
ätön
(hyl
ätty
vas
taus
)
Teks
tin y
mm
ärtä
mis
essä
on
selv
iä p
uutt
eita
. Te
htäv
än a
inei
stoa
ei o
le y
mm
ärre
tty
tai s
e on
se
lväs
ti ym
mär
rett
y ko
kona
an v
äärin
.
Vast
auks
ella
ei o
le y
htey
ttä
teht
ävän
anto
on ta
i yht
eys
on e
rittä
in h
eikk
o. S
isäl
töai
neks
et e
ivät
ole
teht
ävän
-an
non
eivä
tkä
teht
äväk
ohta
isen
sisä
ltö ku
vauk
sen
muk
aisi
a. A
bstr
aktio
taso
on
mat
ala,
teht
ävän
kan
nalta
ta
rpee
llisi
a kä
sitt
eitä
ei o
le k
äyte
tty,
tai n
iitä
on k
äyte
t-ty
vää
rin.
Vast
aust
a on
kok
onai
suud
essa
an e
rittä
in
vaik
ea y
mm
ärtä
ä. S
e on
hei
kost
i muo
-to
iltu,
seka
va ja
jäse
ntym
ätön
. Lue
telm
a-m
uoto
inen
vas
taus
on
puut
teel
linen
ja
epäm
äärä
ises
ti m
uoto
iltu.
8
4 KIRJOITUSTAIDON KOE
Kirjoitustaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kirjallista ilmaisukykyä sekä taitoa kielentää ajatuksia ja hallita asiakokonaisuuksia. Tehtävänä on tuottaa pohtiva tai kantaa ottava teksti aineistojen avulla. Kir-joitustaidon koe on kuuden tunnin mittainen.
Kokeessa on tietty, äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin liittyvä laajahko teema ja 5–7 siihen liittyvää aihetta. Kokelas valitsee aiheista yhden, täsmentää tai rajaa näkökulmansa ja kirjoittaa tekstin teemaan liittyviä aineistoja hyödyntäen. Teksti otsikoidaan valitun näkökulman mukaisesti.
Kokeessa annetaan 6–8 teemaan liittyvää aineistoa, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Kokelas valitsee niistä aiheeseensa ja näkökulmaansa sopivat aineistot. Ko-kelaan on käytettävä vähintään kahta aineistoa omassa tekstissään.
Tekstin sopiva pituus on noin 6 000 merkkiä ilman sanavälejä laskettuna. Tämä merkkimäärä ei kuitenkaan ole normi vaan suositus. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, mutta vastaustilaa ei rajoiteta.
4.1 Kirjoitustaidon kokeen arviointi
Kirjoitustaidon kokeen ylin pistemäärä on 60 pistettä ja alin 0 pistettä. Arvioinnissa käytetään 0:aan ja 5:een päättyviä pistelukuja: 0 – 5 – 10 – 15 – 20 – 25 – 30 – 35 – 40 – 45 – 50 – 55 – 60.
Kirjoitustaidon kokeen arviointikohteet ovat
• kokonaiskuva kirjoitustaidosta • näkökulma-, sisältö- ja aineistovalinnat• aineistojen käyttö• tekstin rakenne• kieli ja tyyli.
Arviointikriteerit on kuvattu taulukossa 3 sivuilla 10–12. Kirjoitustaidon kokeessa arviointikohteista pai-nottuvat erityisesti kokonaiskuva kirjoitustaidosta, tekstin rakenne sekä kieli ja tyyli. Suorituksessa esi-tettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana.
4.2 Opettajan suorittama arvostelu
Opettaja arvostelee koesuorituksen taulukossa 3 esitettyjen kriteerien mukaisesti digitaalisessa arvos-telupalvelussa, jonne hän myös merkitsee pisteet. Lisäksi opettaja osoittaa tekstin puutteet ja kieleen liittyvät virheet alleviivauksin ja tarvittaessa lyhyin kommentein.
Suoritukset on arvioitava viikon kuluessa koepäivästä. Mikäli opettajalla on arvosteltavanaan vähintään 41 kokelaan suoritukset, suoritukset on arvioitava viimeistään kahden viikon kuluessa koepäivästä.
9
4.3 Ylioppilastutkintolautakunnan suorittama arvostelu
Ylioppilastutkintolautakunta määrää vuosittain kunkin lukion kirjoitustaidon kokeen ensimmäisen sen-sorin. Lautakunnan määräämä sensori ei saa arvostella sellaisen lukion suorituksia, jonka kanssa hän on läheisessä kosketuksessa opetustoimen, sukulaisuuden tms. syyn takia. Lisäksi lautakunta antaa ohjeet toisen ja kolmannen sensorin käytöstä.
Kirjoitustaidon kokeessa toista sensoria käytetään aina, kun opettajan antama pistemäärä muuttuu enemmän kuin 10 pistettä. Toista sensoria voidaan tarvittaessa käyttää muulloinkin. Kolmatta sensoria on käytettävä, jos sensorit eivät ole yksimielisiä pistemäärästä, jos he muuttavat opettajan antamaa pistemäärää enemmän kuin 20 pistettä tai jos arvosteltava koesuoritus on hyvin ongelmallinen.
Suorituksen lopullinen pistemäärä on sensoreiden yhteisesti päättämä pistemäärä.
5 ÄIDINKIELEN KOKEEN ARVO SANAN MÄÄRÄYTYMINEN
Kunkin kokelaan äidinkielen koesuorituksesta annetaan tietty pistemäärä. Kokelaan lukutaidon kokeessa saama pistemäärä lasketaan yhteen kirjoitustaidon kokeessa saadun pistemäärän kanssa. Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä ja kirjoitustaidon kokeen 60 pistettä. Äidinkielen kokeesta saatava maksimipisteluku on siten 120 pistettä.
Lautakunta päättää arvosanojen pisterajoista erikseen kunakin tutkintokertana.
10
Koko
nais
kuva
kir
joitu
s-ta
idos
taN
äkök
ulm
a-, s
isäl
tö- j
a ai
-ne
isto
valin
nat
Aine
isto
jen
käyt
tö
Teks
tin ra
kenn
eKi
eli j
a ty
yli
60 p
.Er
inom
aine
n
Teks
ti os
oitt
aa e
rinom
aist
a la
ajan
ja y
hten
äise
n te
kstin
ra-
kent
amis
en ta
itoa,
kirj
oite
tun
ylei
skie
len
halli
ntaa
ja k
ykyä
ki
elen
tää
ajat
uksi
a.
Teks
ti tä
yttä
ä er
inom
aise
sti
teht
ävän
anno
n ja
poh
tivan
ta
i kan
taao
ttav
an te
kstin
odo
-tu
kset
. N
äkök
ulm
a on
selk
eä,
peru
stel
tu ja
oiv
alta
va. S
isäl
tö-
valin
nat o
soitt
avat
itse
näis
tä
ajat
telu
a, a
sian
tunt
emus
ta ja
lu
ovuu
tta.
Ain
eist
oval
inna
t ov
at o
suvi
a ja
tuke
vat e
rin-
omai
sest
i tek
stin
näk
ökul
maa
ja
tavo
itett
a.
Valit
tuje
n ai
neis
toje
n si
säl-
tö, t
avoi
te ja
lajip
iirte
et o
n ym
mär
rett
y, ja
ain
eist
oja
on
hyöd
ynne
tty
onni
stun
eest
i. Ke
skus
telu
ain
eist
ojen
kan
ssa
on lu
onte
vaa
ja o
ival
tava
a.
Om
a ää
ni ja
ain
eist
ojen
ään
et
erot
tuva
t sel
väst
i toi
sist
aan.
Vi
ittau
kset
ain
eist
oon
ovat
lu
onte
via
ja se
lkei
tä. P
ohdi
nta
on a
sian
tunt
evaa
ja n
äkök
ul-
mia
ava
avaa
. Om
a nä
kem
ys ta
i ka
nta
tule
e se
lkeä
sti e
siin
ja o
n va
kuut
tava
sti p
erus
teltu
.
Teks
tin ra
kenn
e on
hal
littu
ja
johd
onm
ukai
nen.
Tek
stiä
on
help
po se
urat
a, ja
siirt
ymät
as
iast
a to
isee
n ov
at se
lkei
tä ja
lu
onte
via.
Jak
sotu
s on
toim
iva,
ja
kap
pale
et si
dost
uvat
luon
te-
vast
i toi
siin
sa. T
ekst
in a
loitu
s ja
lope
tus o
vat o
suvi
a. O
tsik
ko
vast
aa v
alitt
ua n
äkök
ulm
aa ja
on
sekä
tyyl
iltää
n et
tä si
sällö
l-tä
än o
suva
.
Vies
ti vä
litty
y er
inom
aise
sti.
La
use-
ja v
irker
aken
teet
ova
t ta
itavi
a. K
irjoi
tetu
n yl
eis-
kiel
en n
orm
ien
halli
nta
on
moi
ttee
tont
a, m
utta
yks
ittäi
-se
t pin
tata
son
lipsa
hduk
set
ovat
mah
dolli
sia.
San
asto
on
mon
ipuo
lista
, ja
tyyl
i tek
stin
ta
voitt
een
ja te
kstil
ajin
kan
nal-
ta o
nnis
tunu
tta.
50 p
.Er
ittäi
n hy
vä
Teks
ti os
oitt
aa e
rittä
in h
yvää
la
ajan
ja y
hten
äise
n te
kstin
ra-
kent
amis
en ta
itoa,
kirj
oite
tun
ylei
skie
len
halli
ntaa
ja k
ykyä
ki
elen
tää
ajat
uksi
a.
Teks
ti tä
yttä
ä er
ittäi
n hy
vin
teht
ävän
anno
n ja
poh
tivan
tai
kant
aaot
tava
n te
kstin
odo
tuk-
set.
Näk
ökul
ma
on se
lkeä
ja
peru
stel
tu. S
isäl
lölli
sest
i tek
sti
on m
onip
uolin
en ja
hal
littu
ko
kona
isuu
s. A
inei
stov
alin
nat
ovat
onn
istu
neita
ja tu
keva
t hy
vin
teks
tin n
äkök
ulm
aa ja
ta
voite
tta.
Valit
tuje
n ai
neis
toje
n si
säl-
tö, t
avoi
te ja
lajip
iirte
et o
n ym
mär
rett
y hy
vin.
Kes
kust
elu
aine
isto
jen
kans
sa o
n lu
onte
-va
a, ja
ain
eist
oja
on k
äyte
tty
hark
itust
i om
an n
äkem
ykse
n es
ittäm
isen
läht
ökoh
tana
tai
tuke
na. O
ma
ääni
ja a
inei
s-to
jen
ääne
t ero
ttuv
at se
lväs
ti to
isis
taan
, ja
viitt
auks
et a
inei
s-to
on o
vat l
uont
evia
. Poh
dint
a on
mon
ipuo
lista
ja n
äkök
ulm
ia
avaa
vaa.
Om
a nä
kem
ys ta
i ka
nta
tule
e se
lkeä
sti e
siin
ja o
n us
kott
avas
ti pe
rust
eltu
.
Teks
tin ra
kenn
e on
toim
iva,
ja
teks
ti m
uodo
staa
selk
eän
koko
nais
uude
n. J
akso
tus o
n to
imiv
a ja
kap
pale
iden
rake
nne
kunn
ossa
. Kap
pale
iden
väl
iset
si
doks
et o
vat s
ujuv
ia. T
ekst
in
aloi
tus,
lope
tus j
a ot
sikk
o ov
at
onni
stun
eita
.
Vies
ti vä
litty
y hy
vin.
Lau
se- j
a vi
rker
aken
teet
ova
t suj
uvia
ja
luon
tevi
a. K
irjoi
tetu
n yl
eisk
ie-
len
norm
ien
halli
nnas
sa e
i ole
ju
urik
aan
puut
teita
, väh
äise
t pi
ntat
ason
poi
kkea
mat
ova
t m
ahdo
llisi
a. S
anas
to o
n m
oni-
puol
ista
ja ty
yli y
hten
äist
ä.
Taul
ukko
3: K
irjo
itus
taid
on k
okee
n ar
vioi
ntik
rite
erit
11
40 p
.H
yvä
Teks
ti os
oitt
aa h
yvää
laaj
an ja
yh
tenä
isen
teks
tin ra
kent
ami-
sen
taito
a, k
irjoi
tetu
n yl
eisk
ie-
len
halli
ntaa
ja k
ykyä
kie
lent
ää
ajat
uksi
a.
Teks
ti tä
yttä
ä hy
vin
teht
ävän
-an
non
ja p
ohtiv
an ta
i kan
taa-
otta
van
teks
tin o
dotu
kset
. N
äkök
ulm
a on
selk
eä. S
isäl
tö-
valin
nat o
vat s
opus
oinn
ussa
va
litun
näk
ökul
man
kan
ssa.
Ai
neis
to va
linna
t ova
t per
uste
l-tu
ja ja
tuke
vat t
ekst
in n
äkök
ul-
maa
ja ta
voite
tta.
Valit
tuje
n ai
neis
toje
n si
sältö
ja
tavo
ite o
n ym
mär
rett
y.
Kesk
uste
lu a
inei
stoj
en k
anss
a on
suju
vaa,
ja a
inei
stoj
a on
kä
ytet
ty ta
rkoi
tuks
enm
ukai
-se
sti.
Om
a ää
ni ja
ain
eist
ojen
ää
net e
rott
uvat
tois
ista
an ja
vi
ittau
kset
ain
eist
oon
ovat
to
imiv
ia. P
ohdi
nta
on m
elko
m
onip
uolis
ta.
Om
a nä
kem
ys
tai k
anta
tule
e es
iin ja
väi
ttei
tä
on p
erus
teltu
.
Teks
ti on
hyv
in ra
kenn
ettu
ja
muo
dost
aa se
lkeä
n ko
kona
i-su
uden
. Jak
sotu
s ja
kapp
a-le
iden
rake
nne
ovat
pää
osin
ku
nnos
sa. K
appa
leid
en v
älis
et
sido
kset
ova
t toi
miv
ia. T
ekst
in
aloi
tus j
a lo
petu
s pal
vele
vat
teks
tin ta
voite
tta.
Ots
ikko
on
toim
iva.
Vies
ti vä
litty
y va
ivat
tom
asti.
La
use-
ja v
irker
aken
teet
ova
t to
imiv
ia. K
irjoi
tetu
n yl
eisk
iele
n no
rmie
n ha
llint
a on
pää
osin
ku
nnos
sa, y
ksitt
äise
t poi
kkea
-m
at o
vat m
ahdo
llisi
a. S
anan
-va
linna
t ja
tyyl
i sop
ivat
teks
tin
tark
oitu
ksee
n.
30 p
.Ty
ydyt
tävä
Teks
ti os
oitt
aa ty
ydyt
tävä
ä la
ajan
ja y
hten
äise
n te
kstin
ra
kent
amis
en ta
itoa
sekä
koh
-tu
ullis
ta k
irjoi
tetu
n yl
eisk
iele
n ha
llint
aa ja
kyk
yä k
iele
ntää
aj
atuk
sia.
Teks
ti tä
yttä
ä ty
ydyt
tävä
sti
teht
ävän
anno
n ja
poh
tivan
tai
kant
aaot
tava
n te
kstin
odo
tuk-
set.
Näk
ökul
ma
on h
avai
tta-
viss
a. S
isäl
töä
on ri
ittäv
ästi,
ja
teks
ti py
syy
pääo
sin
asia
ssa.
Te
kstis
sä v
oi o
lla m
uuta
mia
as
iavi
rhei
tä. A
inei
stov
alin
nat
tuke
vat j
ossa
in m
äärin
teks
tin
näkö
kulm
aa ja
tavo
itett
a.
Valit
ut a
inei
stot
on
pääo
sin
ymm
ärre
tty.
Kes
kust
elu
aine
is-
toje
n ka
nssa
voi
olla
väh
äist
ä,
pint
apuo
lista
tai m
ekaa
nist
a.
Om
a ää
ni ja
ain
eist
ojen
ään
et
erot
tuva
t pai
koite
llen
heik
osti
tois
ista
an, m
utta
viit
tauk
set
aine
isto
on o
vat p
ääos
in te
kni-
sest
i kun
noss
a. P
ohdi
ntaa
on
niuk
asti,
tai s
e on
yks
ipuo
lista
. O
ma
näke
mys
tai k
anta
voi
jä
ädä
epäm
äärä
isek
si, m
utta
vä
ittei
tä o
n py
ritty
per
uste
le-
maa
n.
Teks
ti m
uodo
staa
kok
onai
-su
uden
, mut
ta ra
kent
eess
a on
pi
eniä
puu
ttei
ta. J
akso
tus o
n pä
äosi
n ku
nnos
sa, m
utta
se v
oi
olla
mek
aani
sta.
Kap
pale
iden
vä
linen
sido
ksis
uus v
oi o
lla
heik
ko. K
appa
leid
en si
säis
es-
sä ra
kent
eess
a ei
ole
suur
ia
pulm
ia. T
ekst
in a
loitu
kses
sa ta
i lo
petu
kses
sa v
oi o
lla p
ulm
ia.
Ots
ikko
on
tava
nom
aine
n m
utta
toim
iva.
Vies
ti vä
litty
y su
urem
mitt
a
vaik
euks
itta.
Lau
se- j
a vi
rke-
rake
ntee
t ova
t pää
osin
kun
-no
ssa.
Kirj
oite
tun
ylei
skie
len
norm
it ov
at k
ohtu
ullis
esti
hal-
linna
ssa.
San
anva
linna
t ova
t ta
rkoi
tuks
enm
ukai
sia.
Tyy
lissä
vo
i olla
epä
tasa
isuu
tta.
12
20 p
.Vä
lttäv
ä
Teks
ti os
oitt
aa v
ältt
ävää
laaj
an
ja y
hten
äise
n te
kstin
rake
nta-
mis
en ta
itoa
sekä
puu
ttee
llist
a ki
rjoite
tun
ylei
skie
len
halli
ntaa
ja
kyk
yä k
iele
ntää
aja
tuks
ia.
Teks
ti tä
yttä
ä vä
lttäv
ästi
teht
ävän
anno
n ja
poh
tivan
ta
i kan
taao
ttav
an te
kstin
od
otuk
set.
Näk
ökul
ma
on e
pä-
selv
ä, su
ppea
tai h
ajan
aine
n.
Sisä
ltö o
n pi
nnal
linen
, niu
kka
tai r
önsy
ilevä
. Tek
stis
sä o
n as
iavi
rhei
tä. A
inei
stov
alin
nat
ovat
sum
mitt
aisi
a ta
i yks
i-pu
olis
ia e
ivät
kä tu
e er
ityis
en
hyvi
n te
kstin
näk
ökul
maa
ja
tavo
itett
a.
Valit
tuje
n ai
neis
toje
n ym
mär
-tä
mis
essä
on
pulm
ia. T
ekst
illä
on y
htey
s val
ittui
hin
aine
isto
i-hi
n, m
utta
kes
kust
elu
niid
en
kans
sa o
n ni
ukka
a, m
ekaa
nist
a ta
i sel
osta
vaa.
Om
a ää
ni ja
ai
neis
toje
n ää
net s
ekoi
ttuv
at,
ja v
iitta
ukse
t ain
eist
oon
ovat
kö
mpe
löitä
tai p
uutt
eelli
sia.
Po
hdin
taa
on v
ähän
, tai
se o
n pi
nnal
lista
. Om
a nä
kem
ys ta
i ka
nta
ei tu
le se
lkeä
sti e
siin
, tai
vä
ittee
t ova
t pai
koin
per
uste
le-
mat
tom
ia.
Teks
ti m
uodo
staa
jonk
inla
isen
ko
kona
isuu
den,
mut
ta o
n pa
ikoi
telle
n ra
kent
eelta
an e
pä-
mää
räin
en ta
i jäs
enty
mät
ön.
Pää-
ja si
vuas
iat e
ivät
ero
tu
tois
ista
an. J
akso
tuks
essa
voi
ol
la o
ngel
mia
, ja
kapp
alei
den
välin
en si
doks
isuu
s on
heik
ko.
Kapp
alei
den
rake
nne
ei a
ina
toim
i. Al
oitu
s ja
lope
tus e
ivät
ol
e er
ityis
en o
nnis
tune
ita. O
tsi-
kon
ja te
kstin
suhd
e on
väl
jä ta
i ep
äsel
vä.
Vies
tin v
älitt
ymis
essä
voi
olla
pa
ikoi
telle
n pu
lmia
. La
use-
ja
virk
erak
ente
et o
vat y
ksi-
puol
isia
, tai
niis
sä v
oi o
lla
selk
eitä
puu
ttei
ta. Y
leis
kiel
en
norm
ien
halli
nta
horju
u, ja
vir-
heitä
on
mon
enla
isia
. San
an-
valin
nat e
ivät
ole
ain
a os
uvia
, ja
tyyl
i on
hapa
roiv
aa.
10 p
.H
eikk
o
Teks
ti os
oitt
aa h
eikk
oa la
ajan
ja
yht
enäi
sen
teks
tin ra
ken-
tam
isen
taito
a se
kä v
ähäi
stä
kirjo
itetu
n yl
eisk
iele
n ha
llint
aa
ja k
ykyä
kie
lent
ää a
jatu
ksia
.
Teks
ti tä
yttä
ä he
ikos
ti te
h-tä
väna
nnon
ja p
ohtiv
an ta
i ka
ntaa
otta
van
teks
tin o
dotu
k-se
t. N
äkök
ulm
a on
epä
selv
ä.
Sisä
ltö o
n hy
vin
niuk
ka, s
attu
-m
anva
rain
en ta
i ris
tiriit
aine
n.
Teks
tissä
on
selv
iä a
siav
irhei
tä.
Aine
isto
valin
nat o
vat s
atun
nai-
sia
eivä
tkä
tue
teks
tin ta
voi-
tett
a.
Valit
tuja
ain
eist
oja
on tu
lkitt
u su
urel
ta o
sin
väär
in. T
eks-
tin y
htey
s ain
eist
oihi
n on
vä
häin
en ta
i kei
note
koin
en.
Om
a ää
ni ja
ain
eist
ojen
ään
et
seko
ittuv
at.
Osa
viit
tauk
sist
a pu
uttu
u, ta
i viit
taus
tavo
issa
on
selk
eitä
puu
ttei
ta. P
ohdi
ntaa
ei
juur
i ole
. Om
a nä
kem
ys ta
i ka
nta
ei tu
le e
siin
, tai
se jä
ä pe
rust
elem
atta
.
Teks
tin k
okon
aisr
aken
ne
on lö
yhä
tai e
pälo
ogin
en.
Koko
nais
uutt
a on
vai
kea
hahm
otta
a. A
sioi
den
esitt
ämis
-jä
rjest
ykse
ssä
on o
ngel
mia
. Ja
ksot
us o
n ep
äjoh
don-
muk
aine
n. K
appa
leid
en ra
ken-
ne h
ajoa
a. O
tsik
ko p
uutt
uu ta
i se
n yh
teys
teks
tiin
on v
aike
asti
ymm
ärre
ttäv
issä
.
Vies
tistä
on
vaik
ea sa
ada
selv
ää. L
ause
- ja
virk
e rak
ente
et
ovat
köm
pelö
itä, j
a ni
issä
on
selv
iä v
irhei
tä. K
irjoi
tetu
n yl
eisk
iele
n no
rmie
n ha
llint
a on
he
ikko
a. S
anas
to o
n su
ppea
a ta
i yks
ipuo
lista
, ja
tyyl
ival
inna
t ov
at e
päon
nist
unei
ta.
0 p.
Riitt
ämät
ön
Teks
ti os
oitt
aa ri
ittäm
ätön
tä
laaj
an ja
yht
enäi
sen
teks
tin ra
-ke
ntam
isen
taito
a, k
irjoi
tetu
n yl
eisk
iele
n ha
llint
aa ja
kyk
yä
kiel
entä
ä aj
atuk
sia.
Teks
ti oh
ittaa
teht
ävän
anno
n ei
kä tä
ytä
poht
ivan
tai k
an-
taao
ttav
an te
kstin
odo
tuks
ia.
Näk
ökul
ma
on e
päse
lvä.
Te
kstis
sä e
i ole
teht
ävän
anno
n ka
nnal
ta re
leva
nttia
sisä
ltöä,
ta
i sis
ältö
on
selv
ästi
virh
eelli
s-tä
. Ain
eist
oja
ei o
le k
äyte
tty,
tai
aine
isto
valin
nat o
vat e
päon
-ni
stun
eita
eiv
ätkä
tue
teks
tin
tavo
itett
a.
Teks
tissä
ei o
le h
yödy
nnet
ty
lain
kaan
ain
eist
oja,
tai t
ekst
i on
suur
elta
osi
n ko
piot
a ai
neis
-to
ista
tai s
en o
sist
a. O
ma
ääni
ja
ain
eist
ojen
ään
et e
ivät
ero
tu
tois
ista
an. T
ekst
issä
ei o
le v
iit-
tauk
sia
aine
isto
on. P
ohdi
nta
puut
tuu.
Om
a nä
kem
ys ta
i ka
nta
ei tu
le e
siin
, tai
se e
i liit
y te
htäv
ään.
Teks
ti on
jäse
ntym
ätön
, ja
asi-
an k
äsitt
elyä
on
vaik
ea se
urat
a.
Jaks
otuk
sess
a, k
appa
leid
en
välis
issä
sido
ksis
sa ja
kap
pa-
leen
sisä
isis
sä ra
kent
eiss
a on
se
lkei
tä p
uutt
eita
. Ots
ikko
on
harh
aanj
ohta
va, t
ai si
tä e
i ole
la
aditt
u.
Vies
ti ei
väl
ity. L
ause
- ja
virk
e-ra
kent
eiss
a on
vak
avia
puu
t-te
ita. K
irjoi
tetu
n yl
eisk
iele
n ra
kent
eet j
a no
rmit
eivä
t ole
ha
llinn
assa
. San
asto
on
sup-
peaa
, ilm
aisu
epä
täsm
ällis
tä ja
ty
yliv
alin
nat e
päon
nist
unei
ta.
13
YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA
2019
