Ilmajoen lukion opetussuunnitelma · 2014-08-15 · lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus

KURSSIKUVAUKSET

PÄIVITETTY 6/2013

2

Hyvä lukiolainen

Tämä kirjanen sisältää Ilmajoen lukiossa opetettavat kaikki kurssit.

Kirjasesta löydät myös valintakorttiin merkityt kurssien numerot.

Soveltaviksi kursseiksi voi sisällyttää myös muissa oppilaitoksissa

suoritettuja kursseja.

Viimeisellä sivulla olevaa mallia voit käyttää apuna, kun suunnittelet

opintojasi. Voit muokata siitä itsellesi parhaiten soveltuvan opinto-ohjelman.

Koska valtaosa opiskelijoista suorittaa lukion kolmessa vuodessa, se

pohjautuu kolmen vuoden opintoihin. Kurssien opiskelujärjestys on

suunniteltu niin, että opiskelu on sisältöjen puolesta mahdollisimman

johdonmukainen.

3

SISÄLLYSLUETTELO

1. Tuntijako ......................................................................................................................................... 5

2. Kieliohjelma .................................................................................................................................... 6

3. Keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain ............................................................................. 7

3.1. Äidinkieli ja kirjallisuus ...................................................................................................................... 7 Pakolliset kurssit ....................................................................................................................................................... 7 Syventävät kurssit ..................................................................................................................................................... 9 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 10

3.2. Koulukohtainen oppiaine: Ilmaisutaito ........................................................................................... 12 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 12

3.3. Ruotsi toisena kotimaisena kielenä................................................................................................. 13 3.3.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A) ........................................................................... 13 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 13 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 14 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 15 3.3.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1) .......................................................................... 16 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 16 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 16 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 17

3.4. Vieraat kielet ...................................................................................................................................... 18 3.4.1. Englannin kieli- perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli) ........................................ 18 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 18 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 19 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 20 3.4.2. Ranskan kieli - Peruskoulun vuosiluokilla 7 – 9 alkanut oppimäärä (B2) .................................................... 21 sekä lukiossa alkava oppimäärä (B3) ...................................................................................................................... 21 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 21 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 22 3.4.3. Saksa ............................................................................................................................................................. 22 3.4.3.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2) ....................................................................... 22 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 23 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 24 3.4.3.2. Lukiossa alkava oppimäärä (B3) ................................................................................................................ 25 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 25 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 26

3.5. Matematiikka .................................................................................................................................... 27 3.5.1. Matematiikan pitkä oppimäärä ..................................................................................................................... 27 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 28 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 30 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 30 3.5.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä ..................................................................................................................... 32 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 32 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 34 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 34

3.6. Fysiikka ............................................................................................................................................... 36 Pakollinen kurssi ..................................................................................................................................................... 36 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 36 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 38

3.7. Kemia .................................................................................................................................................. 41 Pakollinen kurssi ..................................................................................................................................................... 41 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 42 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 42

3.8. Biologia ............................................................................................................................................... 44 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 44

4

Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 45 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 47

3.9. Maantiede ........................................................................................................................................... 49 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 49 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 51 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 52

3.10. Evankelis-luterilainen uskonto ....................................................................................................... 54 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 54 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 55 Soveltava kurssi ...................................................................................................................................................... 55

3.10. Elämänkatsomustieto ...................................................................................................................... 56 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 56 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 57

3.11. Filosofia ............................................................................................................................................. 59 Pakollinen kurssi ..................................................................................................................................................... 59 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 59

3.12. Historia ............................................................................................................................................. 61 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 61 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 64 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 65

3.13. Yhteiskuntaoppi ............................................................................................................................... 67 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 67 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 68 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 69

3.14. Psykologia ......................................................................................................................................... 71 Pakollinen kurssi ..................................................................................................................................................... 71 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 71 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 72

3.15. Musiikki ............................................................................................................................................ 73 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 73 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 74 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 74

3.16. Kuvataide .......................................................................................................................................... 75 Pakolliset kurssit ..................................................................................................................................................... 75 Syventävät kurssit ................................................................................................................................................... 76 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 76

3.17. Liikunta ............................................................................................................................................ 78 Pakolliset Kurssit .................................................................................................................................................... 78 Syventävät Kurssit .................................................................................................................................................. 78 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 79

3.18. Terveystieto ...................................................................................................................................... 81 Pakollinen Kurssi .................................................................................................................................................... 81 Syventävät Kurssit .................................................................................................................................................. 81

3.19. Opinto-ohjaus ................................................................................................................................... 82 Pakollinen kurssi ..................................................................................................................................................... 82 Syventävä kurssi ..................................................................................................................................................... 83

3.20. Koulukohtainen oppiaine: Tietotekniikka ..................................................................................... 84 Soveltavat kurssit .................................................................................................................................................... 84

Malli valintojen tekoa varten ................................................................................................................... 86

5

1. Tuntijako

Ilmajoen lukion oppiaineiden tuntijako on seuraava:

Oppiaine tai aineryhmä

Valtakunnalliset kurssit

Koulukohtaiset kurssit

Pakolliset Syventävät Soveltavat

Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 3

A-kieli 6 2 3

B1-kieli 5 2 3

B2-kieli ranska 8 1

saksa 8 2

B3-kieli ranska 8 1

saksa 8 1

Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 3

Matematiikka pitkä oppimäärä 10 3 6

Biologia 2 3 3

Maantiede 2 2 3

Fysiikka 1 7 6

Kemia 1 4 2

Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 1

Filosofia 1 3

Psykologia 1 4 2

Historia 4 2 3

Yhteiskuntaoppi 2 2 2

Taito- ja taideaineet 5

Liikunta 2 3 4

Musiikki 1-2 3 3

Kuvataide 1-2 3 4

Terveystieto 1 2

Opinto-ohjaus 1 1

Tietotekniikka 5

Ilmaisutaito 2

Pakolliset kurssit 47-51

Syventävät kurssit vähintään 10

Kurssit yhteensä vähintään 75

6

2. Kieliohjelma Ilmajoen lukion kieliohjelma on osa Ilmajoen kunnan kieliohjelmaa A1-kieli (englanti)

6 pakollista kurssia ja kolme syventävää kurssia, 3 soveltavaa kurssia A2-kieli (ruotsi)

6 pakollista kurssia ja kaksi syventävää kurssia, 3 soveltavaa kurssia B1-kieli (ruotsi)

5 pakollista kurssia ja kaksi syventävää, 3 soveltavaa kurssia B2-kieli (ranska)

8 syventävää kurssia ja 1 soveltava kurssi B2-kieli (saksa)

8 syventävää kurssia ja 1 soveltava kurssi B3-kieli (lukiossa alkava ranska)

8 syventävää kurssia ja 1 soveltava kurssi B3-kieli (lukiossa alkava saksa)

8 syventävää kurssia ja 1 soveltava kurssi Opiskelijamääristä riippuen erityisen pieniä ryhmiä voidaan yhdistää saman kielen eritasoisiin ryhmiin. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa valitsemansa tasoinen yo-tutkinnon koe riippumatta siitä, mikä tasoisena hän on opiskellut kieltä. Lukion päättötodistukseen tulee maininta siitä, minkä kielenopetuksen tason opiskelija on lukion aloittaessaan valinnut. Espanjan, italian, venäjän ja latinan kielen opiskelu lyhyen oppimäärän mukaan (B2- ja B3-kieli) on mahdollista virtuaaliopetuksena eri oppilaitosverkostojen kautta. Tällaisia ovat esim. opinlakeusverkosta. Opetusta voidaan antaa sekä videoneuvotteluopetuksena että etäopetuksena. Espanjan ja italian opiskelu voi tapahtua myös yhteistyössä Ilmajoki-opiston kanssa. Jos lukioon siirtyy opiskelija sellaisesta koulusta, jossa hän on opiskellut saksan tai ranskan kieltä A-kielenä, näiden kielten opiskelu A-kielenä voidaan järjestää etä- ja videoneuvotteluopetuksena.

7

3. Keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain

3.1. Äidinkieli ja kirjallisuus

Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Kurssia 7 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssia 1 ei myöskään suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Suoritusjärjestys on muuten vapaa, mutta kurssi 1 tulee suorittaa ensimmäiseksi ja pakollisista kursseista kurssi 6 viimeiseksi ja syventävä kurssi 8 pakollisten kurssien jälkeen.

Pakolliset kurssit

Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Keskeiset sisällöt tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi

viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin

tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit

erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys

tekstien referointi ja kommentointi

8

omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta

vuorovaikutustaidot ryhmässä 2.Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Keskeiset sisällöt

tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta

informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi

kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Keskeiset sisällöt kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen

proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi

lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus

draama kirjallisuudenlajina

novellien, runojen ja draaman erittelyä

kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Keskeiset sisällöt

suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia

vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos

argumentointitavat ja retoriset keinot

kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä

9

tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä

tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki

viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Keskeiset sisällöt

eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta

tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvoja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa

tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin

oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti

oman tyylin hiontaa ja huoltoa 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Keskeiset sisällöt

teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään

suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta

kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa

suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja

kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista

Syventävät kurssit

7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssi antaa hyvät valmiudet vapaaehtoisen puheviestinnän kokeen suorittamiseen. Keskeiset sisällöt

vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet

verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä

10

esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat

esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria 8.Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssi painottuu päättökokeessa tarvittavien taitojen harjoitteluun. Keskeiset sisällöt Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:

tekstityypit ja tekstilajit

tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet

tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely

kielenhuoltoa 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Ryhmän koostumuksen mukaan kurssilla voidaan eriyttää kirjoitustehtäviä joko luovan kirjoittamisen tai päättökokeen suuntaan. Keskeiset sisällöt

nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä

ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista

mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua

osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön

Soveltavat kurssit

10. Johdantokurssi (ÄI10) Kerrataan peruskielioppia ja kielenhuoltoa. Vertaillaan suomen kielen ominaispiirteitä vieraisiin kieliin. Tutustutaan kirjallisuuden eri lajeihin. Harjoitellaan luovaa ja perinteistä kirjoittamista. Kurssi arvostellaan numeroin. Keskeiset sisällöt

peruskielioppi

kielenhuolto

kirjallisuus

kirjoittaminen

11

11. Sanataiteen kurssi (ÄI11) Sanataiteen kurssilla tuotetaan monenlaisia kaunokirjallisia tekstejä. Osallistujien toiveiden mukaan kirjoitetaan esimerkiksi novelleja, runoja ja draamaa. Oman kirjoittamisen lisäksi tutustutaan mielenkiintoisiin teksteihin, jotka edustavat nykykirjallisuutta. Mahdollisuuksien mukaan käytetään tietokoneita, jolloin tekstien muokkaaminen on vaivattomampaa. Harjoitellaan myös palautteen antamista.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 12. Kirjallisuusdiplomi – keskusteluja klassikoista (ÄI12) Tutustutaan monipuolisesti sekä koti- että ulkomaiseen klassikkokirjallisuuteen ja harjoitellaan kirjallisuudesta keskustelemista. Kurssi toteutetaan kokonaan tenttimällä. Diplomin saa suorittaa omaa tahtiaan koko lukioajan. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). Keskeiset sisällöt

15 klassikkoteosta koulun lukutarjottimesta (ei samoja kuin kursseilla ÄI1-6)

tenttitilanteessa keskustelu luetusta; kontrollointi voi käsitellä sekä muotoa että sisältöä

vähintään yhdestä teoksesta myös kirjallisuusessee

12

3.2. Koulukohtainen oppiaine: Ilmaisutaito

Ilmaisutaito on taitoja taideaine, joka integroituu luontevasti äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen mutta joka ammentaa aineksia myös muista taitoja taideaineista: kuvataiteista, musiikista ja liikunnasta – erityisesti tanssista. Ilmaisutaito on tärkeä foorumi oman persoonan etsimiseen: omia ajatuksia, omaa tyyliä, omaa ilmaisua saa turvallisesti etsiä ilmaisutaidon harjoituksissa. Ilmaisutaito voi olla kimmoke ammatinvalintaan tai elinikäiseen harrastukseen. Aihekokonaisuuksista ilmaisutaidolla on yhtymäkohtia kulttuuri-identiteettiin, hyvinvointiin ja viestintään. Ilmaisutaidon linjalla suoritetaan pääosin toisena opiskeluvuonna 25 kurssia lmaisuopintoja teatteritaiteessa, tanssissa, rytmimusiikissa tai kirjoittamisessa. Teatteri- ja tanssilinjoilla opiskelevat voivat halu-tessaan suorittaa OPH:n ohjeilla teatterin tai tanssin lukiodiplomin, josta he saavat erillisen todistuksen. Ilmaisutaidon kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).

Soveltavat kurssit

1. Oman ilmaisun harjoittelua (IT1) Tehdään monipuolisesti erilaisia luovan toiminnan ja ilmaisutaidon harjoituksia. Ryhmän koosta, tavoitteista, erityistaidoista ja mieltymyksistä riippuen suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä jokin esitys oikealle yleisölle. Kurssin voi suorittaa missä tahansa kohtaa opintoja. Keskeiset sisällöt

runsaasti erilaisia ilmaisuharjoituksia, esim. keskittymis-, rentoutus-, mielikuva- ja improvisointiharjoituksia

tietoa ja harjoituksia jännittämisestä ja sen voittamisesta

oman esityksen ideointi, suunnittelu, harjoittelu ja toteutus (esitys voi olla näytelmä, elokuva, lausuntaesitys, kuunnelma tms.; myös poikkitaiteelliset performanssit ja happeningit ja esim. ääntä, valoa ja liikettä yhdistävät modernimmat teokset ovat mahdollisia)

2. Lastennäytelmä oikealle yleisölle (IT2) Suunnitellaan ja toteutetaan oikea näytelmä oikealle yleisölle. Koulun perinne on tuottaa nimenomaan lastennäytelmä. Käytännössä mahdollinen suoritusajankohta on vain toisen vuosikurssin syksyllä. Sisällöt

lastennäytelmä ideasta valmiiksi esitykseksi

runsaasti käytännön harjoittelua

teatterin teon terminologiaa

mahdollisuuksien mukaan integrointia muihin taitoja taideaineisiin

13

3.3. Ruotsi toisena kotimaisena kielenä

Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssit Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskeluja viestintätehtävän kannalta. On kuitenkin tiettyjä kursseja, joita ei voi esimerkiksi itsenäisesti tenttiä. Tällaisia kursseja ovat RUA9,RUA10,RUA11,RUB8,RUB9,RUB10. Kurssien suoritusjärjestys on B1-oppimäärässä seuraava: RUB1,RUB2,RUB3,RUB4,RUB5. Pakollisten kurssien RUB3 ja RUB4 sekä RUB4 ja RUB5 keskinäistä suoritusjärjestystä voi vaihtaa. Syventäville kursseille RUB6 ja RUB7 osallistutaan pääsääntöisesti vasta sitten, kun pakolliset kurssit on suoritettu. Kurssi RUB9 suoritetaan RUB1:n jälkeen. RUB10 suoritetaan juuri ennen kirjoituksiin osallistumista. RUB8 suoritetaan mielellään vasta 2.lukuvuonna. Kurssien suoritusjärjestys on A-oppimäärässä seuraava: RUA1,RUA2,RUA3,RUA4,RUA5,RUA6. Syventäville kursseille RUA7 ja RUA8 osallistutaan pääsääntöisesti vasta sitten, kun pakolliset kurssit on suoritettu. RUA11 suoritetaan juuri ennen kirjoituksiin osallistumista. RUA9 suoritetaan mielellään vasta 2.lukuvuonna.

3.3.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A)

Pakolliset kurssit

1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Ihmiset ympärillämme (RUA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan

14

viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3) Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 4. Elinympäristömme (RUA4) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 5. Opiskelu ja työ (RUA5) Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”. 6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.


Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 7. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUA7) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4- 10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssi suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan 2. opiskeluvuotena.

15

8. Tiede, talous ja tekniikka (RUA8) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Kurssilla käydään läpi ylioppilaskuunteluja ja -tekstejä. Valitse tämä, mikäli aiot kirjoittaa A-ruotsin. Kurssi arvostellaan asteikolla 4-10. Kurssista saatu arvosana voi vaikuttaa nostavasti ruotsin kielen loppuarvosanaan.

Soveltavat kurssit

9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUA9) Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssilla harjoitellaan myös kirjallisesti ja suullisesti erilaisia viestintätilanteita. Kurssilla käydään läpi ylioppilaskuunteluja ja -tekstejä. Valitse tämä, mikäli aiot kirjoittaa A-ruotsin. Kurssi on soveltava kurssi ja arvioidaan joko asteikolla 4-10 tai pelkästään suoritusmerkinnällä. 10. Lukioon valmentava kertauskurssi (RUA10) Tavoitteena on ruotsin kieliopin perusasioiden kertaaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtämisen harjoitteleminen. Kurssilla pyritään tasoittamaan lähtötasoeroja ja auttamaan opiskelijoita lukion ruotsin kielen opiskeluun. Kurssi on yhteinen A- ja B-ruotsin lukijoille. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 11. Abikertauskurssi (RUA11) Kurssilla valmistaudutaan ruotsin ylioppilaskirjoituksiin kertaamalla kielioppirakenteita, syventämällä tekstin ja puheen ymmärtämisen taitoja sekä täydentämällä kirjallisen tuottamisen taitoa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

16

3.3.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1)

Pakolliset kurssit

1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”. 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.


Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

17

6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa

oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset

pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen

elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin

aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssi

arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4- 10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe

arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen

todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssi suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan 2.

opiskeluvuotena.

7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)

Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssilla käydään läpi ylioppilaskuunteluja ja -tekstejä. Valitse tämä, mikäli aiot kirjoittaa B-ruotsin. Kurssi arvostellaan asteikolla 4-10. Kurssista saatu arvosana voi vaikuttaa nostavasti ruotsin kielen loppuarvosanaan.

Soveltavat kurssit

8. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB8) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Kurssilla harjoitellaan myös suullisesti ja kirjallisesti erilaisia viestintätilanteita. Kurssilla käydään läpi ylioppilaskuunteluja ja -tekstejä. Valitse tämä, mikäli aiot kirjoittaa B-ruotsin. Kurssi on soveltava kurssi ja arvioidaan joko asteikolla 4-10 tai pelkästään suoritusmerkinnällä. 9. Lukioon valmentava kertauskurssi (RUB9) Tavoitteena on ruotsin kieliopin perusasioiden kertaaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtämisen harjoitteleminen. Kurssilla pyritään tasoittamaan lähtötasoeroja ja auttamaan opiskelijoita lukion ruotsin kielen opiskeluun. Kurssi on yhteinen A- ja B-ruotsin lukijoille. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 10. Abikertauskurssi (RUB10) Kurssilla valmistaudutaan ruotsin ylioppilaskirjoituksiin kertaamalla kielioppirakenteita, syventämällä tekstin ja puheen ymmärtämisen taitoja sekä täydentämällä kirjallisen tuottamisen taitoa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

18

3.4. Vieraat kielet

Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssit Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja: EN = englannin kieli LA = latinan kieli RA = ranskan kieli SM = saamen kieli SA = saksan kieli VE = venäjän kieli IA = italian kieli EA = espanjan kieli PO = portugalin kieli KX = muu kieli Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2.

3.4.1. Englannin kieli- perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)

Kurssien 1-8 suoritusjärjestys: ensin 1,2, sen jälkeen voi kahden peräkkäisen kurssin keskinäistä suoritusjärjestystä tarpeen vaatiessa vaihtaa keskenään. Kurssi 8 arvioidaan numeroin ja sitä suositellaan 3. vuoden opiskelijoille. Kurssin 8 kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssi 9 on soveltava kurssi, joka arvioidaan numeroin. Kurssi 11 on tarkoitettu yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssit 10 ja 11 arvostellaan suoritusmerkinnällä, eikä niitä voi suorittaa itsenäisesti opiskellen.

Pakolliset kurssit

1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa

19

näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 5. Kulttuuri (ENA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.


Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.

20

7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Aihekokonaisuuksista korostuu kestävä kehitys. 8. Suullisen kielitaidon kurssi: puhu ja ymmärrä paremmin (ENA 8) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Suullisen kielitaidon koe (pakollinen) koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan ääntämistä, taitoa tiivistää ja tulkita tekstiä tavoitekielelle sekä taitoa keskustella. Suullinen koe arvioidaan numeroin. Kurssin lopullinen arvosana perustuu suullisesta kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin.

Soveltavat kurssit

9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA 9) Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Aihekokonaisuuksista korostuvat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kurssi arvioidaan numeroin. 10. Johdantokurssi (ENA10) Kurssi on tarkoitettu lukio-opintojaan aloittaville keskeisen peruskoulussa opitun kieliaineksen aktivoimiseksi ja sen hallinnan vankentamiseksi ennen pakollisten kurssien suorittamista. Kurssi on tarkoitettu niille, joilla on huomattavia vaikeuksia perusasioiden hallinnassa. 11. Abikertauskurssi (ENA11) Kurssilla keskitytään ylioppilaskirjoituksissa tarvittavien taitojen harjaannuttamiseen käymällä läpi ylioppilastehtäviä sekä vastaustekniikkaa. Lisäksi kerrataan aikaisemmissa kursseissa opittuja asioita painottaen erityisesti vaikeuksia tuottaviksi havaittuja.

21

3.4.2. Ranskan kieli - Peruskoulun vuosiluokilla 7 – 9 alkanut oppimäärä (B2)

sekä lukiossa alkava oppimäärä (B3)

Ranskan kielen yläasteella B2-kieleksi valinneet voivat halutessaan aloittaa B3- ranskan opiskelun alusta eli kurssista 1. Muussa tapauksessa he aloittavat ranskan opiskelun kurssista 2. Soveltavasta kurssista 9 annetaan suoritusmerkintä.


1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB1) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat (RAB2) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB3) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (RAB4) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (RAB5) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

22

6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB6) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (RAB7) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. Yhteinen maapallomme (RAB8) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Soveltavat kurssit

9. Suullisen kielitaidon kurssi (RAB9) Laajuus: ½ kurssia Kurssi pyrkii kohentamaan käytännön ranskan kielen taitoa moninaisissa puhetilanteissa. Harjoitellaan ääntämistä, keskustelufraaseja, puhe- ja tapakulttuuria sekä laajennetaan sanavarastoa. Harjoittelun pohjana käytetään myös kuultuja ja luettuja tekstejä. Kurssista saa suoritusmerkinnän. 10. Abikertauskurssi (RAB10) Laajuus: ½ kurssia Kurssilla keskitytään ylioppilaskirjoituksissa tarvittavien taitojen harjoittamiseen käymällä läpi ylioppilastehtäviä sekä vastaustekniikkaa. Kerrataan vaikeuksia aiheuttavia kohtia. Suositellaan ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

3.4.3. Saksa

3.4.3.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2)

Saksan kieli – avain Euroopan sydämeen Saksan kursseissa tutustutaan Saksan, Itävallan ja Sveitsin nuorten elämään, arkeen, ja juhlaan, kulttuuriin, historiaan ja nykyisyyteen.

23

Oppiaine antaa opiskelijalle elämässä ja monissa ammateissa tarvittavan viestinnän välineen. Kielen opiskelun ohessa saatu kulttuurintuntemus avartaa opiskelijan maailmankuvaa. Huomiota kiinnitetään erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa suomalaisen ja saksankielisen kulttuurialueen tavat viestiä poikkeavat toisistaan. Oppiaine antaa opiskelijalle valmiuksia osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja työskennellä kansainvälisissä työympäristöissä. Oppilaiden käytössä olevien viestintätaitojen määrä täydentyy ja lisääntyy spiraalimaisesti kursseittain.


1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 2. Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 3. Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 5. Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 6. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla

24

painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 7. Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 8. Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

Soveltavat kurssit

9. Suullisen kielitaidon kurssi Laajuus: ½ kurssia Kurssi pyrkii kohentamaan käytännön saksan kielen taitoa moninaisissa puhetilanteissa. Harjoitellaan ääntämistä, keskustelufraaseja, puhe- ja tapakulttuuria sekä laajennetaan sanavarastoa. Harjoittelun pohjana käytetään myös kuultuja ja luettuja tekstejä. Kurssista saa suoritusmerkinnän. 10. Abikertauskurssi Laajuus: ½ kurssia Kurssilla keskitytään ylioppilaskirjoituksissa tarvittavien taitojen harjoittamiseen käymällä läpi ylioppilastehtäviä sekä vastaustekniikkaa. Kerrataan vaikeuksia aiheuttavia kohtia. Suositellaan ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

11. Johdantokurssi Kurssi on tarkoitettu B2-kielen opiskelijoille, jotka haluavat kerrata yläasteella opittua peruskielioppia ja -sanastoa sekä harjoitella helpohkoja puhe- ja kuullunymmärtämistilanteita. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

Kurssien suositeltu suoritusjärjestys: 11,1,2,3,4,5,6,7,8,9. Seuraavat opetussuunnitelman aihepiirit ovat erityisesti B2 saksan kielen opetuksessa läsnä: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta.

25

3.4.3.2. Lukiossa alkava oppimäärä (B3)

Saksan kieli – avain Euroopan sydämeen Saksan kursseissa tutustutaan Saksan, Itävallan ja Sveitsin nuorten elämään, arkeen, ja juhlaan, kulttuuriin, historiaan ja nykyisyyteen. Oppiaine antaa opiskelijalle elämässä ja monissa ammateissa tarvittavan viestinnän välineen. Kielen opiskelun ohessa saatu kulttuurintuntemus avartaa opiskelijan maailmankuvaa. Oppiaine antaa opiskelijalle valmiuksia osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja työskennellä kansainvälisissä työympäristöissä. Tavoitteet, arviointi ja työskentelytavat on selvitetty sivuilla 87-88.


1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

26

5. Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Soveltavat kurssit

9. Suullisen kielitaidon kurssi Laajuus: ½ kurssia Kurssi pyrkii kohentamaan käytännön saksan kielen taitoa moninaisissa puhetilanteissa. Harjoitellaan ääntämistä, keskustelufraaseja, puhe- ja tapakulttuuria sekä laajennetaan sanavarastoa. Harjoittelun pohjana käytetään myös kuultuja ja luettuja tekstejä. Kurssista saa suoritusmerkinnän. 10. Abikertauskurssi Laajuus: ½ kurssia Kurssilla keskitytään ylioppilaskirjoituksissa tarvittavien taitojen harjoittamiseen käymällä läpi ylioppilastehtäviä sekä vastaustekniikkaa. Kerrataan vaikeuksia aiheuttavia kohtia. Suositellaan ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssien suositeltu suoritusjärjestys: 1,2,3,4,5,6,7,8,9. Seuraavat opetussuunnitelman aihepiirit ovat erityisesti B3 saksan kielen opetuksessa läsnä: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä kestävä kehitys.

27

3.5. Matematiikka

Arviointi

Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 → MAB1, MAA3 → MAB2, MAA6 → MAB5, MAA7 → MAB4 ja MAA8 → MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa.

3.5.1. Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Kurssien suorittaminen Kursseja MAA12, MAA14, MAA15, MAA16, MAA17 ja MAA19 ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Soveltavat kurssit MAA14, MAA15, MAA17, MAA18 ja MAA19 arvostellaan numeroarvosanoin, sekä MAA16 suoritusmerkinnällä. Suoritusjärjestys:

(MAA16) MAA1 MAA2 MAA3 MAA4 MAA5 MAA7 MAA8

MAA9 (tai MAA9 MAA8) MAA10. Kurssin MAA11 voi suorittaa missä vaiheessa opiskeluja tahansa. Seuraaville kursseille voi osallistua, kun suluissa mainittu kurssi on suoritettu: MAA6 (MAA1), MAA12 (MAA7), MAA13 (MAA10), MAA14 (kaikki pakolliset), MAA15 (MAA5), MAA18 (MAA10) ja MAA19 (MAA6, MAA10).

28

Pakolliset kurssit

1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Keskeiset sisällöt

potenssifunktio

potenssiyhtälön ratkaiseminen

juuret ja murtopotenssi

eksponenttifunktio

2. Polynomifunktiot (MAA2)

Keskeiset sisällöt

polynomien tulo ja binomikaavat

polynomifunktio

toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä

toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen

toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin

polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAA3)


kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus

sini- ja kosinilause

ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria

kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen

4. Analyyttinen geometria (MAA4) Keskeiset sisällöt

pistejoukon yhtälö

suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt

itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen

yhtälöryhmän ratkaiseminen

pisteen etäisyys suorasta

5. Vektorit (MAA5) Keskeiset sisällöt

vektoreiden perusominaisuudet

vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla

koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo

suorat ja tasot avaruudessa

29

6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)


diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma

jakauman tunnusluvut

klassinen ja tilastollinen todennäköisyys

kombinatoriikka

todennäköisyyksien laskusäännöt

diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma

diskreetin jakauman odotusarvo

normaalijakauma 7. Derivaatta (MAA7)


rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö

funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta

polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen

polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)


juurifunktiot ja -yhtälöt

eksponenttifunktiot ja -yhtälöt

logaritmifunktiot ja -yhtälöt

yhdistetyn funktion derivaatta

käänteisfunktio

juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) Keskeiset sisällöt

suunnattu kulma ja radiaani

trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen

trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

trigonometristen funktioiden derivaatat

lukujono

rekursiivinen lukujono

aritmeettinen jono ja summa

geometrinen jono ja summa

10. Integraalilaskenta (MAA10) Keskeiset sisällöt

integraalifunktio

alkeisfunktioiden integraalifunktiot

30

määrätty integraali

pinta-alan ja tilavuuden laskeminen


11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)


lauseen formalisoiminen

lauseen totuusarvot

avoin lause

kvanttorit

suora, käänteinen ja ristiriitatodistus

kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö

Eukleideen algoritmi

alkuluvut

aritmetiikan peruslause

kokonaislukujen kongruenssi

12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)


absoluuttinen ja suhteellinen virhe

Newtonin menetelmä ja iterointi

polynomien jakoalgoritmi

polynomien jakoyhtälö

muutosnopeus ja pinta-ala

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)


funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen

jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia

funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä

epäoleelliset integraalit

Soveltavat kurssit

14. Kertauskurssi (MAA14)


funktiot, yhtälöt ja epäyhtälöt

geometria, analyyttinen geometria ja vektorit

juuri-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot

31

derivaatta

integraali

todennäköisyys ja tilastot

lukujonot Kurssi arvostellaan numeroarvosanoin. Kurssille osallistuminen edellyttä, että pakolliset kurssit on suoritettu.

15. Geometria 2 (MAA15)


geometrinen piirtäminen ja mallintaminen

kolmion merkilliset pisteet

yhtenevyys, yhdenmuotoisuus ja todistaminen

avaruusgeometrian peruskäsitteet

monitahokkaat

lieriö, kartio ja pallo

taso- ja avaruusgeometrian sovelluksia

fraktaaligeometriaa Kurssi arvostellaan numeroarvosanoin. Kurssille osallistuminen edellyttä, että pakolliset geometrian kurssit (MAA3, MAA4 ja MAA5) on suoritettu.

16. Johdantokurssi (MAA16)


lukualueet

potenssi

polynomi

murtolausekkeet

ensimmäisen asteen yhtälö, yhtälöpari ja murtoyhtälö

trigonometrian ja vektorien perusteita

laskimen käyttö Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

17. Talousmatematiikka (MAA17)

Kurssi on sama kuin lyhyen matematiikan MAB7. Kurssi arvostellaan numeroarvosanoin.

18. Analyysi (MAA18)


arkusfunktioiden ominaisuudet, yhtälöt, derivaatta ja integroimistekniikkaa

kahden muuttujan funktion kuvaaja tietokoneen avulla

osittaisderivaatta ja kahden muuttujan funktion ääriarvot

kompleksiluvut ja kompleksitaso

32

kompleksiyhtälöt ja kompleksifunktiot

napakoordinaattiesitys

separoituvat ja lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöt Kurssi arvostellaan numeroarvosanoin. Kurssille osallistuminen edellyttä, että pakolliset kurssit (MAA7, MAA8, MAA9 ja MAA10) on suoritettu.

19. Todennäköisyys ja tilastot 2 (MAA19)


otos ja otantamenetelmät

asteikot ja tunnusluvut

ennustaminen

binomijakauma, normaalijakauma, Poisson-jakauma, jatkuvan jakauman tiheys- ja kertymäfunktio, Studentin t-jakauma

estimointi ja hypoteesin testaus, keskiarvon keskivirhe, luottamusväli ja hypoteesin testaus

Kurssi arvostellaan numeroarvosanoin. Kurssille osallistuminen edellyttä, että pakollinen todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen kurssi MAA6 on suoritettu.

3.5.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Kurssien suorittaminen Kursseja MAB7, MAB8, MAB9, MAB10 ja MAB11 ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Soveltavista kursseista MAB9 ja MAB11 arvostellaan numeroarvosanoin ja kurssi MAB10 suoritusmerkinnällä. Kurssien suoritusjärjestys:

(MAB10) MAB1 MAB2 (tai MAB2 MAB1) MAB3 MAB4 MAB5 (tai MAB5

MAB4) MAB6 (MAB8) (MAB11) (MAB9). Kurssi MAB7 suositellaan valittavaksi aikaisintaan toisena opiskeluvuotena.

Pakolliset kurssit

1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) Keskeiset sisällöt

suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus

ongelmien muotoileminen yhtälöiksi

yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen

33

ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen

toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen 2. Geometria (MAB2) Keskeiset sisällöt

kuvioiden yhdenmuotoisuus

suorakulmaisen kolmion trigonometria

Pythagoraan lause

kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen

geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa 3. Matemaattisia malleja I (MAB3) Keskeiset sisällöt

lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen

potenssiyhtälön ratkaiseminen

eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) Keskeiset sisällöt

polynomifunktion derivaatta

polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen

polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen

graafisia ja numeerisia menetelmiä 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) Keskeiset sisällöt

jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen

normaalijakauma ja jakauman normittaminen

kombinatoriikkaa

todennäköisyyden käsite

todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä 6. Matemaattisia malleja II (MAB6) Keskeiset sisällöt

kahden muuttujan lineaariset yhtälöt

lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen

kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen

lineaarinen optimointi

lukujono

aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa

34


7. Talousmatematiikka (MAB7) Keskeiset sisällöt

indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

8. Matemaattisia malleja III (MAB8) Keskeiset sisällöt

trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla

radiaani

tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina

vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet

koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla

Soveltavat kurssit

9. Kertauskurssi (MAB9) Keskeiset sisällöt

kerrataan, vahvistetaan ja täydennetään lyhyen matematiikan pakollisissa kursseissa opittuja matemaattisia menetelmiä

painotetaan matemaattisten taitojen soveltamista

tutustutaan ja valmistaudutaan lyheyn matematiikan ylioppilaskokeisiin

Kurssille osallistuminen edellyttää, että kaikki lyhyen matematiikan pakolliset kurssit on suoritettu.

10. Johdantokurssi (MAB10) Keskeiset sisällöt

murtoluvut

potenssi ja polynomi

ensimmäisen asteen yhtälö ja yhtälöpari

prosenttilaskua

neliöjuuri

tason geometriaa

35

11. Analyyttinen geometria (MAB11) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille

! ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja

! tutustuu itseisarvon käsitteeseen ja oppii ratkaisemaan itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä

! vahvistaa pakollisilla kursseilla opittuja geometrian ja algebran laskutaitoja Keskeiset sisällöt

! pistejoukon yhtälö ! suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt ! itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen ! yhtälöryhmän ratkaiseminen

36

3.6. Fysiikka

Arviointi Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.

Pakollinen kurssi

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Keskeiset sisällöt

fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana

aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset

energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa

kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi

voima liikkeen muutoksen aiheuttajana

liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys


2. Lämpö (FY2) Keskeiset sisällöt

kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen

paine, hydrostaattinen paine

kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia

mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde

lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia

energiavarat 3. Aallot (FY3) Keskeiset sisällöt

harmoninen voima ja värähdysliike

aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen

aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen

heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen

valo, peilit ja linssit

ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

37

4. Liikkeen lait (FY4) Keskeiset sisällöt

liikkeen mallit ja Newtonin lait

etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste

liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate

liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate

värähdysliikkeen energia

5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Keskeiset sisällöt

momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen

pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike

pyörimisen liikeyhtälö

pyörimismäärän säilyminen

pyörimisliikkeen energia

ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys

gravitaatio ja gravitaation alainen liike

heittoliike ja planeettojen liike

satelliitit ja niiden käyttö

6. Sähkö (FY6) Keskeiset sisällöt

sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa

jännitteen ja sähkövirran mittaaminen

Ohmin laki

Joulen laki

vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait

Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä

kondensaattori, kytkennät ja energia

sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

7. Sähkömagnetismi (FY7) Keskeiset sisällöt

magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä

varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä

induktiolaki ja Lenzin laki

induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio

energian siirto sähkövirran avulla

tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen

värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä

sähköturvallisuus

energiateollisuus

38

8. Aine ja säteily (FY8) Keskeiset sisällöt

sähkömagneettinen säteily

röntgensäteily

mustan kappaleen säteily

valosähköilmiö

säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne

atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli

kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio

atomiytimen rakenne

radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus

massan ja energian ekvivalenssi

ydinreaktiot ja ydinenergia

aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

Soveltavat kurssit

9. Kertaus (FY9) Keskeiset sisällöt

mekaniikan peruslait

lämpöoppia

aaltoliikeoppia

pyöriminen ja gravitaatio

sähköoppia

sähkömagnetismi 10. Alkeishiukkaset ja maailmankaikkeus (FY10) Keskeiset sisällöt Kvanttifysiikka ja sen sovellukset

esimerkiksi laser

puolijohteet ja elektroniikka

suprajohtavuus

vaikutus tekniikkaan

Suhteellisuusteoriaa

teorian syventävää tarkastelua

soveltaminen tähtitieteeseen

mm alkuräjähdysteoria

maailmankaikkeuden mallit

tähden kehityskaari

Aineen pienimmät rakenneosaset

hiukkaskiihdyttimet ja –ilmaisimet

39

alkeishiukkaset

kvarkit

alkeishiukkasten standardimalli

yhtenäisteoriat ja supersäieteoria

Kaaosteoriaa

Materiaalifysiikkaa

Tähtitieteen ja hiukkasfysiikan vuorovaikutus Kurssi arvioidaan numeroarvosanalla. 11. Kokeellinen fysiikka (FY11) Kurssilla opiskelijat tekevät yksin tai pareittain pieniä fysiikan kokeita käytännössä. Keskeiset sisällöt

heiluri

harmoninen voima

törmäykset (tietokonepohjainen mittalaitteisto)

valon taipuminen hilassa

linssit

lämpöenergian säilyminen

sähköoppia

nestefysiikkaa 12. Sähkö ja elektroniikka (FY12) Keskeiset sisällöt

vastus virtapiirissä

kondensaattorin toiminta

kela ja vaihtovirtapiiri

diodi

transistorin toiminta 13. Luonnontieteen historia (FY13) Kurssi on luonnontieteiden ja historian yhteinen soveltava kurssi. Opiskelijan kurssisuorituksissa se merkitään opiskelijan valinnan mukaan joko fysiikan tai historian soveltavaksi kurssiksi. Kurssi arvioidaan opiskelijan valinnan mukaan joko numeroarvosanalla tai suoritusmerkinnällä. Sisältö

Luonnontieteen historia käsittää luonnontieteellisen maailmankuvan ja ajattelun kehittymisen vanhalta ajalta aina nykypäivään asti. Kurssi sisältää keskeisimpien luonnontieteiden (fysiikka, kemia, biologia, geologia ja tähtitiede) historiaa keskittyen

40

erityisesti tärkeimpiin murrosvaiheisiin. Lisäksi kurssi valottaa luonnontieteiden vaikutusta ihmisen jokapäiväiseen elämään mm. tekniikan ja lääketieteen kautta.

14. Avaruustutkimus (FY14) Avaruustutkimus on maantiedon ja fysiikan yhteinen kurssi. Oppilas voi valintansa mukaan lukea sen joko maantiedon tai fysiikan soveltavaksi kurssiksi. Kurssi arvostellaan joko suoritusmerkinnällä, tai jos opiskelija haluaa kurssinumeron hänen tulee suorittaa kurssikoe Sisältö Tutustutaan

ilmakehän yläosien ilmiöihin kuten revontuliin ja niiden syntyyn

aurinkoon

aurinkountaan

avaruusteknologian perusteisiin ja erilaisten satelliittien toimintaan

tähtiin, niiden syntyyn ja toimintaan

tähtijärjestelmiin ja muihin avaruuden suuriin kohteisiin

kosmologiaan.

Kurssi on sama kuin maantiede 7 (GE7)

41

3.7. Kemia

Arviointi Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja -käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat

havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus

työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö

tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti

tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi

johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen. Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti. Kurssien suorittaminen Kursseja KE6 ja KE7 ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Soveltavista kursseista KE7 arvostellaan numeroarvosanoin ja kurssi KE6 suoritusmerkinnällä. Kurssien suoritusjärjestys: Pakollinen kurssi KE1 suoritetaan ensin. Syventävien ja soveltavien kurssien

suoritusjärjestys on KE2 KE3 KE4 (tai KE4 KE3) KE5 KE7. Kurssi KE6 suositellaan valittavaksi aikaisintaan toisena opiskeluvuotena.

Pakollinen kurssi

1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Keskeiset sisällöt

orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia

orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus

erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus

orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita

42


2. Kemian mikromaailma (KE2) Keskeiset sisällöt

alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä

elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit

hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava

kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet

atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne

isomeria

3. Reaktiot ja energia (KE3) Keskeiset sisällöt

kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu

epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia

stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö

energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa

reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät 4. Metallit ja materiaalit (KE4) Keskeiset sisällöt

sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi

hapettumis-pelkistymisreaktiot

metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) Keskeiset sisällöt

reaktiotasapaino

happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys

liukoisuus ja liukoisuustasapaino

tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

Soveltavat kurssit

6. Kemian työkurssi (KE6) Keskeiset sisällöt

työturvallisuus kemian laboratoriossa

43

useita kemiallisia kokeita epäorgaanisen ja orgaanisen kemian keskeisistä aihepiireistä

liuosten valmistus

kvantitatiivisia määrityksiä

orgaaninen synteesi

työselosteiden laadinnan perusteet

tutustumista tutkimuslaboratorioiden nykyaikaisiin menetelmiin

mahdollinen kenttätutkimus 7. Kemian laskuharjoituskurssi (KE7) Keskeiset sisällöt

peruslaskutyyppien läpikäynti

vaativammat laskusovellukset ja niiden kemiallisen taustan ymmärtäminen

kemialliset tehtävätyypit (osin myös ei-laskennalliset), joita tarvitaan pyrittäessä kemian jatko-opintoihin, erityisesti luonnontieteellisillä, lääketieteellisillä ja teknillisillä aloilla

44

3.8. Biologia

Arviointi ja kurssien suoritusjärjestys Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon. Soveltavat kurssit; mikrobit (BI6), eläinten käyttäytyminen, lajintuntemus ja ekologia (BI7) arvostellaan numerolla. Vaelluskurssi (BI8) arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). Seuraavia biologian kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti: mikrobit (BI6), eläinten käyttäytyminen, lajintuntemus ja ekologia (BI7) ja vaelluskurssi (BI8). Biologian pakollinen kurssi solu ja perinnöllisyys (BI2) pitää olla suoritettuna ennen bioteknologia (BI5) kurssille tuloa.

Pakolliset kurssit

1. Eliömaailma (BI1) Keskeiset sisällöt Biologia tieteenä

elämän ominaisuudet ja perusedellytykset

biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen

ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus

eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä

geneettinen monimuotoisuus Evoluutio – elämän kehittyminen

elämän syntyvaiheet

lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat

lajien syntyminen ja häviäminen

nykyinen eliökunta Miten luonto toimii?

elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus

ekosysteemien rakenne ja toiminta

populaatioiden ominaisuudet

lajien väliset suhteet

eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys

45

2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) Keskeiset sisällöt Solu elämän perusyksikkönä

miten soluja tutkitaan

erilaisia soluja

solun rakenne ja toiminta Solun energiatalous

energian sitominen

energian vapauttaminen Solujen toiminnan ohjaaminen

DNA:n rakenne ja toiminta

proteiinisynteesi Solujen lisääntyminen

mitoosi ja sen merkitys

solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen Periytymisen perusteet

geenit ja alleelit

sukusolut ja niiden synty meioosissa

periytymismekanismit Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria


3. Ympäristöekologia (BI3) Keskeiset sisällöt Ekologinen tutkimus

ekologisten peruskäsitteiden syventäminen

ekologisen tutkimuksen tehtävä

ympäristön laadun indikaattorit

oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen Biodiversiteetti ja sen merkitys

biodiversiteetti luonnonvarana

eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu

biodiversiteetin väheneminen Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

aineiden kiertoon liittyvät ongelmat

paikalliset ympäristöongelmat

46

Suomen luonnon haavoittuvuus

pohjoiset metsät

suot

järvet ja virtavedet

Itämeri Kestävä tulevaisuus

ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat

rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia

ekologisesti kestävä tuotanto

ympäristötekniikan mahdollisuudet 4. Ihmisen biologia (BI4) Keskeiset sisällöt Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet

solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys

solujen vanheneminen ja kuolema

syöpä Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys

ruoansulatus ja ravitsemus

hengityselimistö ja hengityksen säätely

veri ja verenkierto

erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino

tuki- ja liikuntaelimistö Elintoimintojen säätely

umpirauhaset ja hormonit

hermosto ja aistit

lämmönsäätely Ihmisen lisääntyminen

sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus

hedelmöitys, raskaus ja synnytys Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys Perimän merkitys

ihmisen evoluutio ja ihminen lajina

perinnöllisyys ja terveys Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit

elimistön puolustusjärjestelmät

ihminen ja mikrobit

myrkylliset aineet ja mutageenit

47

5. Bioteknologia (BI5) Keskeiset sisällöt Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä Solut proteiinien valmistajina

DNA:n, geenien ja genomien rakenne

entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina Geenien toiminta

geenin toiminta ja sen säätely

mutaatiot Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet

geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus

geenitutkimus lääketieteessä

geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä Biotekniikka teollisuudessa Kasvien ja eläinten jalostus Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö

Soveltavat kurssit

6. Mikrobit (BI6) Keskeiset sisällöt

hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien, virusten, alkueläinten ja yksisoluisten sienten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet

bakteerien viljely ja käsittely elatusmaljoilla

tunnistaa tavallisimmat mikrobit ja tietää niiden elinehdot

ymmärtää mikrobien osuuden sairauksien synnyssä, parantamisessa ja ennaltaehkäisyssä

oivaltaa mikrobien ja muun eliökunnan välisen tasapainon merkityksen

saa käsityksen mikrobien käytöstä biotekniikassa nyt ja tulevaisuudessa

mikrobien käyttö elintarviketeollisuudessa

vierailut alan laitoksissa Kurssi arvostellaan numerolla. 7. Eläinten käyttäytyminen, lajintuntemus ja ekologia (BI7) Keskeiset sisällöt Opiskelija valitsee jonkin lähialueen ekosysteemin ja tarkkailee siihen alueeseen kuuluvien lintulajien esiintymistä, ja seuraa lintujen kevätmuuton edistymistä. Tehdyt havainnot opiskelija kirjaa ylös ja tekee niistä johtopäätöksiä. Eläinten synnynnäinen ja opittu käyttäytyminen luonnossa ja laboratoriossa

48

Opitaan tunnistamaan eläin- ja lintulajeja. Tehdään yhteisiä maastoretkiä. Kurssi arvostellaan numerolla. 8. Vaelluskurssi (BI8) Keskeiset sisällöt

vaelletaan, melotaan ja opetellaan vaellustaitoja käytännössä

laaditaan kirjallinen raportti annettujen ohjeiden mukaan jostakin vaelluskohteesta

osataan antaa ensihoito vaelluksella syntyneisiin vammoihin ja osataan antaa ensiapu mahdollisessa onnettomuustilanteessa

Kurssi on maksullinen Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. Oppilas voi halutessaan liittää tämän kurssin liikunnan oppimäärään.

49

3.9. Maantiede

Arviointi ja kurssien suoritusjärjestys Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot. Soveltavat kurssit kartografia (GE5) ja avaruustutkimus (GE7) arvostellaan numerolla. Tähtitieteen kurssi (GE6) arvostellaan joko numerolla (pitää suorittaa kirjallinen koe) tai suoritusmerkinnällä (S). Pakolliset kurssit pitää olla suoritettuna ennen GE3- ja GE4- kursseille tuloa. Kartografian kurssi (GE5) ja tähtitieteen kursseja (GE6 ja GE7) ei voi suorittaa itsenäisesti tenttimällä.

Pakolliset kurssit

1. Sininen planeetta (GE1) Keskeiset sisällöt Maantieteellinen ajattelu

Mitä on maantiede?

maantiede luonnontieteenä

maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku

maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys Maan planetaarinen luonne

aurinkokunnan synty ja perusrakenne

Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä liikkeessä

ilmakehän rakenne ja merkitys

tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet Vesikehä liikkeessä

veden kiertokulku luonnossa

sateiden synty ja jakautuminen

meriveden liikkeet ja merkitys Sää ja ilmasto

sää ja sen ennustaminen

lämpö- ja ilmastovyöhykkeet

ilmastonmuutos

50

Maapallon muuttuvat pinnanmuodot

Maan rakenne

endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet

kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus

ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla 2. Yhteinen maailma (GE2) Keskeiset sisällöt

Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

lähestymistavat ja näkökulmat

maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat

paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti Väestö ja asutus

väestönkehitys ja väestönkasvu

asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen

kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit Luonnonvarat

luokittelu ja riittävyys Alkutuotanto ja ympäristö

ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous

maatalouden muodot

metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous Teollisuus ja energia

raaka-aineet ja energialähteet

teollisuuden sijainti

kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet Liikkuminen ja vuorovaikutus

liikennejärjestelmät

matkailu ja sen merkitys eri alueilla

maailmankauppa

alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

ytimet ja periferiat

maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa

keskukset ja vaikutusalueet

kulttuurimaisemien tulkinta karttojen kuvien avulla

51

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet

kehittyneisyyserot eri aluetasoilla

kansainvälinen yhteistyö

globalisaatio


3. Riskien maailma (GE3) Keskeiset sisällöt Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet

avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit

luonnonriskeihin varautuminen Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet

luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen

mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin Ihmiskunnan riskit ja riskialueet

väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen

ristiriitojen säätelymahdollisuudet Tekniset riskit 4. Aluetutkimus (GE4) Keskeiset sisällöt Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot

kenttähavainnot, kysely ja haastattelu

kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat

numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina

painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROM-tallenteina olevat lähteet

Paikkatietojärjestelmät

paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet

esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla

52

Oma aluetutkimus

tutkimusalueen valinta

aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi

aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen

Soveltavat kurssit

5. Kartografia (GE5) Keskeiset sisällöt

opiskellaan kartoituksen historiaa

kartoitus ja karttojen valmistamisen pääpiirteet

tutustutaan erilaisiin karttoihin, karttaprojektioihin sekä karttaan tiedonvälittäjänä

jääkauden jättämät merkit kartalla

laaditaan maankäyttösuunnitelma

laaditaan kartogrammeja

vierailut ja asiantuntijaluennot alan laitoksissa. 6. Tähtitiede (GE6) Keskeiset sisällöt Kurssi korostaa erityisesti tähtitieteen merkitystä ihmisen maailmankuvan kannalta

käsitellään tähtitieteen historiaa ja tämän päivän kuvan maailmankaikkeudesta alkaen maapallolta ja päätyen kosmologiaan.

havainnoidaan tähtiä illalla pimeänä aikana ilman apuvälineitä ja apuvälineiden kanssa

etsitään tähtitieteeseen liittyvää tietoa internetin avulla

katsotaan tähtitieteeseen liittyviä videoita ja tietokoneohjelmia

Tähtitiede on maantiedon ja fysiikan yhteinen soveltava kurssi. Oppilaalle se lasketaan maantiedon kurssiksi. Kurssi arvostellaan joko suoritusmerkinnällä, tai jos opiskelija haluaa kurssinumeron hänen tulee suorittaa kurssikoe. 7. Avaruustutkimus (GE7) Avaruustutkimus on maantiedon ja fysiikan yhteinen kurssi. Oppilas voi valintansa mukaan lukea sen joko maantiedon tai fysiikan soveltavaksi kurssiksi. Kurssi arvostellaan

53

joko suoritusmerkinnällä, tai jos opiskelija haluaa kurssinumeron hänen tulee suorittaa kurssikoe Sisältö Tutustutaan

ilmakehän yläosien ilmiöihin kuten revontuliin ja niiden syntyyn

aurinkoon

aurinkountaan

avaruusteknologian perusteisiin ja erilaisten satelliittien toimintaan

tähtiin, niiden syntyyn ja toimintaan

tähtijärjestelmiin ja muihin avaruuden suuriin kohteisiin

kosmologiaan.

54

3.10. Evankelis-luterilainen uskonto

Arviointi Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

Pakolliset kurssit

1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Keskeiset sisällöt

uskonnon määrittely ja tutkiminen

uskonnon ydinkysymykset

uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa

Raamattu pyhänä kirjallisuutena

yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä

Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat

Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Keskeiset sisällöt

kristillisen kirkon synty

alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon

lännen kirkko keskiajalla

idän kirkon kehitys

reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla

nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa

kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) Keskeiset sisällöt

ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema

kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta

hyvän ja pahan käsitteet

kristillinen etiikka ja etiikan teoriat

yksilöeettisiä kysymyksiä

yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä

Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti

55


4. Uskontojen maailmat (UE4) Keskeiset sisällöt Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.

uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät

uskontojen pyhät kirjat ja oppi

uskontojen eettiset ohjeet

uskontojen kultit ja rituaalit

uskontojen suuntaukset

uskonnot ja yhteiskunta 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) Keskeiset sisällöt

muinaissuomalainen uskonto

Suomen kirkkohistorian yleislinjat

luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa

ei-kristilliset yhteisöt Suomessa

kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

Soveltava kurssi

6. Raamattutieto


raamatuntulkintatavat, syntytavat, tyylit ja sisältö

Raamatun tieteellinen tutkimus

elämänkysymykset ja Raamattu

Kurssi arvostellaan arvosanoilla 4-10.

56

3.10. Elämänkatsomustieto

Arviointi Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista.

Pakolliset kurssit

1. Hyvä elämä (ET1) Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Keskeiset sisällöt

peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti

hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja

ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi

elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa

yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa

hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin

2. Maailmankuva (ET2) Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. Keskeiset sisällöt

maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde

maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta

57

maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti

koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina

länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat

kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus

maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Keskeiset sisällöt

ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen

vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot

teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta

hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena

ihmisoikeudet ja niiden historia

poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot

oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä


4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. Keskeiset sisällöt

kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt

identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö

saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys

kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus

etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa

elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa

etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Keskeiset sisällöt

58

maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt

uskonnon ja uskonnollisuuden olemus

uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen

ateismi ja agnostismi

sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina

59

3.11. Filosofia

Arviointi Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.

Pakollinen kurssi

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)


mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet

todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys

tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa

yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet

hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä

Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.


2. Filosofinen etiikka (FI2) Keskeiset sisällöt

moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka

moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa

moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta

klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet

filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

60

3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) Keskeiset sisällöt

metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa

totuuden luonne ja totuusteoriat

tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä

tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä

argumentoinnin ja päättelyn perusteita 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4) Keskeiset sisällöt

yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus

yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus

yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat

poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat

nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

61

3.12. Historia

Opetuksen tavoitteet Arviointi Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Soveltavista kursseista Amerikan historia (HI 7) arvostellaan numeroin ja Suomen taidehistoria (HI 8) suoritusmerkinnällä.

Pakolliset kurssit

1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Keskeiset sisällöt Esihistoria – pyyntikulttuurin aika · ihmisen kehitysvaiheet · keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset · työnjako ja kulttuurin synty · suurten jokilaaksojen kulttuurit Välimeren talousalue antiikin aikana · Kreikan talouselämä · Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi · orjuus ja antiikin ajan tekniikka Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä · feodaaliyhteiskunta · keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki Löytöretket · löytöretkien edellytykset ja seuraukset · maailmantalouden syntyminen Teollistuva maailma · tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet · muutokset sukupuolten työnjaossa · yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset · muutokset kaupunkirakenteessa

62

Globaali kulutusyhteiskunta · raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen · massatuotanto ja kulutusyhteiskunta · sosialistinen suunnitelmatalous · kolmannen maailman muotoutuminen · kasvun rajat ja uudet haasteet Teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuus korostuu tällä kurssilla. 2. Eurooppalainen ihminen (HI2) Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä. Keskeiset sisällöt Antiikin aika

demokratian synty

antiikin kulttuuri Keskiajan yhtenäiskulttuuri

keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri

uskonnon merkitys kulttuurissa Uuden ajan murros

renessanssi ja tiedon vallankumous

uskonpuhdistus

barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä

luonnontieteellisen maailmankuvan synty Valistuksen aikakausi

valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen

Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö Aatteiden vuosisata

keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset

tiede uskonnon haastajana

porvariston vuosisata Nykyaika

kulttuurin pirstoutuminen

populaarikulttuuri massaviihteeksi Viestintä- ja mediaosaaminen aihekokonaisuus korostuu tällä kurssilla.

63

3. Kansainväliset suhteet (HI3) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. Keskeiset sisällöt Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset

kansainvälisen politiikan peruskäsitteet

imperialismin teoria ja käytännöt

ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota

eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot

toinen maailmansota seurausilmiöineen Kylmä sota

kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina

kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat

kylmän sodan kriisien luonne

Saksa kylmän sodan näyttämönä

Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa Uusi epävarmuuden aika

Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen

kansainväliset rauhanpyrkimykset

kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa

Lähi-idän ongelmakenttä

Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa

uudet kansainväliset rakenteet Hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuus korostuu tällä kurssilla. 4. Suomen historian käännekohtia (HI4) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Keskeiset sisällöt Ruotsin ajan perintö Vallanvaihdos

Suomen liittäminen Venäjään

autonomian synty Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen

64

aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros

elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen

sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty

sortokaudet ja kansanvallan synty Suomen itsenäistymisprosessi

Suomen itsenäistyminen

sisällissota

hallitusmuoto Kahtiajaosta eheytymiseen

oikeistoradikalismin nousu

elintason nousu

kulttuurista kulutustavaraa Toinen maailmansota jälkiseurauksineen

sodat ja jälleenrakentaminen

ulkopolitiikan muutos Hyvinvointivaltion rakentaminen

rakennemuutos

1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos Suomen uusi kansainvälinen asema

kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti

suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää

Kestävä kehitys aihekokonaisuus korostuu tällä kurssilla.


5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Keskeiset sisällöt Esihistoria

esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä

asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla

Suomi idän ja lännen välimaastossa

sääty-yhteiskunnan synty

asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

65

Uuden ajan uudet tuulet

uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen Suurvaltakausi

suurvaltakauden vaikutukset Suomessa

talous, väestö, koulutus Vapauden ja hyödyn aika

kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys

kustavilaiset uudistukset

kansallisen tietoisuuden ensi askeleet 6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. Keskeiset sisällöt Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

Afrikka

arktiset kulttuurit

Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

Intia

islamin maailma

Japani

Kiina

Korea

Latinalainen Amerikka

Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus aihekokonaisuus korostuu tällä kurssilla.

Soveltavat kurssit

7. Amerikan historia (HI 7) Kurssi tarkastelee Amerikan historiaa mantereen asuttamisesta nykyaikaan. Pääpaino on 1800-luvun siirtolaiskaudessa ja sen jälkeisessä Amerikan historiassa. Kurssin aikana voidaan laatia tutkielma jostakin Amerikan historian keskeisestä tapahtumasta tai henkilöstä. Kurssi arvioidaan opiskelijan valinnan mukaan joko numero tai suoritusmerkinnällä. Arviointitapa sovitaan kurssin alussa. Keskeiset sisällöt

Pohjois-Amerikan ensimmäiset asukkaat, elinkeinot ja kulttuuri

Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit

löytöretket ja niiden seuraukset

Pohjois-Amerikan asuttamisen varhaisvaiheet

Yhdysvaltain itsenäistyminen

Yhdysvaltain sisällissota

66

Yhdysvaltain laajeneminen ja Lännen asuttaminen

intiaanisodat ja intiaanien kohtalo

suuri muuttoliike Yhdysvaltoihin

suomalaiset Amerikassa

suurvallan synty

monirotuinen Amerikka

amerikkalaisuus ja me 8. Suomen taidehistoria (HI 8) Kurssi esittelee Suomen taiteen kehitystä esihistoriasta nykypäivään. Sen yhteydessä tutustutaan taiteen merkitykseen kansallisen Suomi-kuvan vahvistajana. Opiskelija tekee kurssin aikana pienoistutkielman jostakin suomalaisille historiallisesti merkittävästä teoksesta. Kurssiin pyritään sisällyttämään myös vierailu johonkin suomalaista taidetta esittelevään museoon. Kurssi voidaan arvioida numerolla tai suoritusmerkinnällä. Arvostelusta sovitaan kurssin alussa. Keskeiset sisällöt

Suomen taide esihistoriasta 1800-luvulle

Suomen taiteen nousu 1800- luvun loppupuolella. ( ns. kultakausi )

taide nuoren kansakunnan itsetunnon vahvistajana

taiteen kehitys toisen maailmansodan jälkeen

nykytaide 9. Luonnontieteiden historia (HI9) Kurssi on luonnontieteiden ja historian yhteinen soveltava kurssi. Opiskelijan kurssisuorituksissa se merkitään opiskelijan valinnan mukaan joko fysiikan tai historian soveltavaksi kurssiksi. Kurssi arvioidaan opiskelijan valinnan mukaan joko numeroarvosanalla tai suoritusmerkinnällä. Sisältö

Luonnontieteen historia käsittää luonnontieteellisen maailmankuvan ja ajattelun kehittymisen vanhalta ajalta aina nykypäivään asti. Kurssi sisältää keskeisimpien luonnontieteiden (fysiikka, kemia, biologia, geologia ja tähtitiede) historiaa keskittyen erityisesti tärkeimpiin murrosvaiheisiin. Lisäksi kurssi valottaa luonnontieteiden vaikutusta ihmisen jokapäiväiseen elämään mm. tekniikan ja lääketieteen kautta.

67

3.13. Yhteiskuntaoppi

Pakolliset kurssit

1. Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Keskeiset sisällöt Suomalaisen yhteiskunnan kehitys

Suomen väestörakenne

hyvinvointivaltion rakentuminen

hyvinvointivaltion mahdollisuudet Valta

valta käsitteenä ja vallankäytön muodot

poliittiset järjestelmät Vaikuttaminen

demokratia ja kansalaisyhteiskunta

globaali vaikuttaminen

vaikuttamisen haasteet Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät

perusoikeudet

tuomio- ja järjestysvalta

turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat Sosiaalipolitiikka

tarkoitus, tehtävä ja muodot 2. Taloustieto (YH2) Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Keskeiset sisällöt Suomalaisten elinkeinot

alkutuotanto

teknologia ja teollistuminen

palveluyhteiskunta

68

Taloudellinen toiminta ja yritykset

talouden peruskäsitteet

kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina

kilpailu ja sen muodot

yritystoiminta ja kuluttaja Talouselämän vaihtelut ja häiriöt

taloudellinen kasvu

keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat

markkinoiden vapautuminen

rahoitusmarkkinoiden rakenne

rahapolitiikka ja korko Julkinen talous ja talouspolitiikka

verotus ja finanssipolitiikka

politiikka ja markkinavoimat

tulopolitiikka Suomi kansainvälisessä kaupassa

kansainvälistyvä talous ja Suomi

globalisaation vaikutuksia Suomen talouden tulevaisuudennäkymät

uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat Kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta aihekokonaisuudet korostuvat tällä kurssilla.


3. Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Keskeiset sisällöt Lakitiedon perusteet

Suomen oikeushistoria

oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä

peruskäsitteet

oikeudellisen tiedon hankkiminen Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

perheoikeus

työoikeus

69

kuluttajansuoja

velka, takaus ja maksukyvyttömyys

asuminen

muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin Rikos- ja prosessioikeus

oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot

rangaistukset

kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen Hyvinvointi ja turvallisuus aihekokonaisuus korostuu tällä kurssilla. 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Keskeiset sisällöt Eurooppalainen identiteetti

yhteiset eurooppalaiset arvot

Euroopan unionin kansalaisuus Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa

Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä

suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä

erilaiset jäsenet Euroopan unionin alueelliset vaikutukset

nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa

alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteet

EU:n laajeneminen

yhteinen turvallisuuspolitiikka

EU ja globaalit järjestelmät Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus aihekokonaisuus korostuu tällä kurssilla.

Soveltavat kurssit

5. Yritystoiminta (YH 5) Kurssi perehdyttää yritystoimintaan ja sen keskeisiin osa-alueisiin käytännön läheisten esimerkkien ja vierailujen avulla sekä kannustaa omatoimisuuteen kaikilla elämän alueilla. Kurssi pyritään toteuttamaan vähintään joka toinen vuosi ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä. Keskeiset sisällöt

70

yrittäjyys ammattina

sisäinen yrittäjyys

yritysideat

yritystoiminta Ilmajoella

yritystoiminnan riskit ja rahoitus

liiketoimintasuunnitelman laatiminen

markkinointi

yritysvierailut ja vierailijat oppitunneilla 6. Aktiivinen kansalaisuus (YH 6) Kurssi aktivoi toimimaan kansalaisena suomalaisessa yhteiskunnassa tutustuttamalla kansanliikkeisiin, yhteiskunnallisiin järjestöihin ja mielipidevaikuttamiseen. Kurssiin liittyy ajankohtaisen kansalaiskeskustelun seuraaminen ja mahdollisesti siihen osallistuminen omassa kunnassa ja Suomessa. Kurssiin voi liittyä opintoretkiä. Kurssi pyritään toteuttamaan vähintään joka toinen vuosi ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä. Keskeiset sisällöt

suomalaiset kansalaisjärjestöt ja niiden kehittyminen

individualismi vai toisista välittäminen

aktiivinen kansalainen

mielipidevaikuttamisen keinot

suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus

monikulttuurinen Suomi Viestintä- ja mediaosaaminen aihekokonaisuus korostuu tällä kurssilla.

71

3.14. Psykologia

Pakollinen kurssi

1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) Keskeiset sisällöt

psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen

psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä

oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia

sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit


2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Keskeiset sisällöt

yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa

psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa

psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen

sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä

psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen

psyykkisen kehityksen tutkiminen 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) Keskeiset sisällöt

kognitiiviset perusprosessit

vireystilan säätely, nukkuminen ja uni

hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin

kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus

kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia 4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) Keskeiset sisällöt

eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen

tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys

72

motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus

motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa

motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla

motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta

korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko

5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) Keskeiset sisällöt

persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti

persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista

persoonallisuuden tutkiminen

mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt

psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa

psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen

Soveltavat kurssit

6. Sosiaalipsykologia (PS6) Keskeiset sisällöt

sosiaalipsykologia tieteenä

sosiaalinen pätevyys: sosiokognitiiviset taidot ja sosiaaliset taidot

ryhmädynamiikka

ryhmän prosessi

ryhmän roolit 7. Ihmissuhde- ja vuorovaikutuskurssi (PS7) Keskeiset sisällöt

selkeän viestinnän taidot

passiivisen ja aktiivisen kuuntelun taidot

ongelmaan tarttumisen taidot

ongelmanratkaisutaidot

arvoristiriidat ja niiden käsittely Työtavat

kurssin menetelmät perustuvat yhteistoiminnalliseen oppimiseen

lyhyiden teoriaosuuksien jälkeen taitoja harjoitellaan pareina ja ryhmissä. Tämän jälkeen tutkitaan yhdessä, mitä harjoituksessa opittiin ja koettiin sekä peilataan käytäntöä teoriaan

Arviointi

kurssin lopussa jokainen kurssilainen arvioi itse omien taitojensa osaamista ja käyttöä. Ohjaaja arvioi kurssilaisten käyttämiä taitoja aktiivisesti koko kurssin ajan havainnoiden. Kurssista annetaan erillinen todistus. Kurssista annetaan suoritusmerkintä

73

3.15. Musiikki

Arviointi Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä. Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on myös olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa kursseilla, ei hänen musikaalisuuttaan. Kurssin arviointi Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Pyynnöstä kurssi voidaan arvioida myös numerolla. Musiikkidiplomi Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukion musiikkidiplomi. Ajankohta ja diplomin sisältö sovitaan jokaisen opiskelijan kanssa erikseen samoin kuin ohjaustunnit ja arvointipäivämäärä.

Pakolliset kurssit

1.Musiikki ja minä (MU1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella kokeillen erilaisia tapoja toteuttaa itseään musiikillisin keinoin. Opiskelija pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Opiskelija voi kokeilla mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä, tulkitsijana, kuuntelijana ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään jo aiemmin opittua peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. 2. Moniääninen Suomi (MU2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureita ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piireteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti kuuntelua ja musisointia. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.

74


3. Ovet auki musiikille (MU3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikkilajeja ja musiikkikulttuureita sekä ymmärtää kulttuurisidonnaisuutta. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. 4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin ero taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esim. elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin tunnevaikutuksia tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. 5. Musiikkiprojekti (MU5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteiden välinen projekti, kuten joulunäytelmän musiikki.

Soveltavat kurssit

6. Kitaransoitto (MU6) Kurssin pääpaino on säestyksen harjoittelussa perussoinnuilla. Kurssilaisten taidot huomioiden tutustutaan myös barre´-otteisiin. Harjoitellaan erilaisia säestystapoja ja komppirytmejä. Opiskellaan myös helpohkojen melodioiden soittamista nuoteista sekä kitaratabulatuureista. Opiskelu ei edellytä aikaisempaa soittotaitoa tai nuotinlukutaitoa. 7. Bändisoitto (MU7) Perehdytään bändisoiton alkeisiin kitaran, basson, rumpujen, koskettimien ja poplaulun avulla. Kurssilla tutustutaan populaarimusiikin vaiheisiin ja musisoidaan eri vuosikymmenien ja tyylilajien populaarimusiikkia. Musiikin kuuntelun ohella musisointi on pääasiallisin työtapa kurssin aikana. 8. Laulu kuuluu kaikille! (MU8) Kurssilla tutustutaan kevyesti laulun tekniikkaan, opetellaan pitämään huolta omasta äänestä erilaisten äänenmuodostusharjoitusten avulla, pyritään rohkeaan ilmaisuun omalla äänellä ja harjoitellaan mikrofonilaulua. Kurssilla on myös mahdollisuus moniääniseen kuoro- ja lauluyhtyemusisointiin ryhmän kiinnostuksen taidot huomioon ottaen. Kurssin pääpaino on erityylisten laulujen laulamisessa. Opiskelijoiden toiveet huomioidaan ohjelmistoa valittaessa.

75

3.16. Kuvataide

Arviointi Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. Pakollisten ja syventävien kurssien arviointi asteikolla 4-10. Soveltavien kurssien arviointi hylätty/ hyväksytty- merkinnällä. Kuvataiteen kurssien suositeltava suorittamisjärjestys mahdollisuuksien mukaan 1-8.

Pakolliset kurssit

1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) Keskeiset sisällöt

mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset

kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa

taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita

oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö

kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika

kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen

Kurssi on suoritettava ennen muita lukion kuvataiteen kursseja. KU 1- kurssin voi tenttiä vain erityistapauksissa ja asia on sovittava aineen opettajan kanssa erikseen tapauskohtaisesti. 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Keskeiset sisällöt

tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana

arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali

maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä

arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta

mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut

76


3. Media ja kuvien viestit (KU3) Keskeiset sisällöt

kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu

graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät

mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa

valokuva mediassa

elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta

visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa Mahdollisuuksien mukaan pyritään tekemään tutustumisvierailu esim. lehteen, graafisen tuotannon laitokseen, mainostoimistoon tms. tai järjestämään alan ammattilaisen vierailu oppitunnille. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) Keskeiset sisällöt

taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin

eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa

aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia

kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali

Nykytaiteen työpaja (KU5) Keskeiset sisällöt

mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset

nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit

taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella

oman produktion toteuttaminen

visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita

Soveltavat kurssit

Valokuvaus (KU 6)

Kurssilla on sisältönä on, että opiskelija - tuntee valokuvauksen historiaa - tuntee valokuvauksen eri osa-alueet - hahmottaa valokuvauksen kuvataiteen ilmaisumuotona.

77

Kurssilla tutustutaan perinteisestä mustavalkovalokuvauksesta digitaalivalokuvaukseen, joista toiseen keskitytään syvemmin ryhmän valinnan mukaan ja oman tekemisen kautta. Kurssilla opetellaan valokuvauksen perusteita esimerkiksi kameran käyttöä, sommittelua, rajausta ja valaistusta. Pyritään löytämään opiskelijan omaa ilmaisua kameran ja valokuvien kautta. Arviointi: Hyväksytty-hylätty Ajatuksesta kuvaksi (KU 7) Kurssi, jonka tavoitteena on tutustua syvällisemmin yhteen opiskelijan valitsemaan kuvataiteen ilmaisukeinoon. Kurssin alussa voidaan sopia teema, jonka aihepiiriin kunkin tekemä työ liittyy. Opiskelija ideoi, suunnittelee ja toteuttaa oman taiteellisen teoksen, joka voi olla esim. piirrossarja, maalaus, grafiikan vedossarja, video tai vaikka arkkitehtoninen pienoismalli. Varsinaisen teoksen ohella opiskelija kokoaa työskentelyprosessistaan kansion tms. koosteen, joka sisältää luonnoksia, muistiinpanoja, päiväkirjamerkintöjä työskentelystä, värikokeiluja ym. Kurssilla korostuu itsenäinen työskentely ja kuvataiteellinen pohdiskelu. Hyvä harjoituskurssi lukiodiplomille. Arviointi: Hyväksytty – hylätty. Arvioinnin perusteena aktiivinen osallistuminen ja tavoitteellinen kuvallinen tai kirjallinen työskentely. Valtakunnallinen lukiodiplomi (KU 8) Valtakunnalliset OPH:n laatimat, vuosittain vaihtuvat tehtävät, joita on arvioimassa oman koulun opettajan lisäksi ulkopuolinen arvostelija. Kurssi pyritään järjestämään lukuvuoden toisella jaksolla. Arvostelu asteikolla 1-5. Kuvasta ääneksi - äänestä kuvaksi (KU 9) Kurssin tavoitteena on, että oppilas tutustuu videoilmaisuun; kuvan ja äänen yhteyteen videossa. Oppilas oppii tarkastelemaan ja tuottamaan liikkuvaa kuvaa sekä luomaan siihen oman musiikin ja äänimaailman. Kurssilla tuotetaan videoteos. Kurssi on kuvataiteen ja musiikin integroitua opetusta. Arviointi: Hyväksytty-hylätty

78

3.17. Liikunta

Arviointi Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Kurssien suoritusjärjestys Liikunnan pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Oppilas voi osallistua syventäville ja soveltaville kursseille käytyään vähintään yhden pakollisen kurssin. Pakolliset kurssit pyritään järjestämään siten, että niiden aikana voidaan harjoittaa kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Syventävien ja soveltavien kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Tanssiliikunnan kurssit (LT6 ja LT7) järjestetään vuorovuosin ja suoritusjärjestykseksi suositellaan ensin LT6 ja sitten LT7. Liikunnan diplomikurssi edellyttää vähintään neljän liikunnan ja yhden terveystiedon kurssin suorittamista. Tanssin lukiodiplomi edellyttää kolmen tanssin kurssin suorittamista (LT6, 7 ja 8).

Pakolliset Kurssit

Kurssi

Sisältö

Arviointi

1. LI1 Taitoa ja kuntoa

-pääsisältöinä monipuolisten lajitaitojen harjoittelu ja kuntoharjoittelu (pallopelit, suunnistus, uinti, yleisurheilu, voimistelu ja tanssi)

1.harrastuneisuus 2.taito 3.kunto - numeroarviointi

2. LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen

- monipuolista hikiliikuntaa - mahdollisia lajeja ovat pallopelit, aerobicin eri muodot, kuntoharjoittelu, tanssiliikunta, talviliikuntalajit ja uinti - tutustuminen uuteen lajiin


Syventävät Kurssit

Kurssi

Sisältö

Arviointi

3. LI3 Virkisty liikunnasta

-liikuntalajien kertaaminen oppilaiden mielenkiinnon mukaan - tutustuminen lähialueen liikuntakohteisiin valinnan mukaan - tutustuminen erilaisiin rentoutusmenetelmiin


79

4. LI4 Yhdessä liikkuen

- oppilaiden itse suunnittelema kurssi - tutustuminen koulun ulkopuolisiin lajeihin (2-3 kohdetta)


5. LI5 Kuntoliikunta

- koostuu kolmesta osa-alueesta a) lihaskuntoharjoittelu, b) kestävyysharjoittelu ja c) lihashuolto ja rentoutus - oman liikuntasuunnitelman laatiminen ja toteutus

harrastuneisuus taito kunto - numeroarviointi

Soveltavat kurssit

Kurssi

Sisältö

Arviointi

6. LI6 Tanssi-, ilmaisu-, esitys- ja ohjelmistokurssi

-improvisaatioharjoituksia - tutustuminen jazztanssiin, moderniin tanssiin, afrikkalaiseen tanssiin ja hip hopiin - oppilaiden kiinnostuksen mukaan tutustuminen: steppiin, capoeiraan, flamencoon, itämaiseen tanssiin, latinalaisiin tansseihin tai breakiin - ohjelman suunnittelu, harjoittelu ja esitys - ohjelman kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus (puvut, meikit, lavastus, ym. rekvisiitta)

- suoritusmerkintä

7. LI7 Palloilu- ja elämysliikunta-kurssi

-tavoitteet: mahdollisuus kokeilla erilaisia pallopelejä ja elämysliikuntaan liittyviä toimintoja -sisältö: maila- ja pallopelit, elämysliikuntaa esim. melonta, kiipeily, ammunta, parkour ym. uudet lajit vuodenajan ja mahdollisuuksien mukaan. Kurssi saattaa sisältää useita maksullisia oppitunteja. Oppilaat maksavat kulut itse.

- suoritusmerkintä

8. LI8 Tanssiaiskurssi

- vanhat tanssit ja tavallisimmat paritanssit - etiketti - vanhojen päivän tanssien järjestäminen

- suoritusmerkintä

9. Liikunnan ja tanssin diplomikurssi (LI9) Kurssin aikana suoritetaan valtakunnallinen liikunnan tai tanssin lukiodiplomi. Liikunnan lukiodiplomin osa-alueet:

80

- liikuntatiedot (tutkielma) - liikuntakykyisyyden arviointi - yhteistyötaidot - erityisosaaminen (omasta lajista) Tanssin lukiodiplomin osa-alueet: - tanssiteoksen esittäminen - oma koreografia - tutkielma tanssin alalta 10. Valmennusliikunta Valmennusliikunta on urheileville opiskelijoille tarkoitettu – koko lukioajan kestävä – opintokokonaisuus, mikä tarjoaa mahdollisuuden kehittää omaa urheilu-uraa samanaikaisesti lukio-opintojen kanssa. Valmennusliikunta on avoin eri urheilulajien harrastajille, mutta pääosin olemme profiloituneet pesäpallovalmennukseen, jossa pyrimme alueelliseksi ja valtakunnalliseksi osaamiskeskukseksi. Tällä hetkellä pesäpallo on ainut laji, jossa harjoitukset ovat ohjattuja, muiden lajien harrastajat harjoittelevat omien valmentajiensa laatimien ohjelmien mukaan ja soveltuvin osin yhdessä pesäpalloilijoiden kanssa. Harjoitteluun on varattu 4 kaksoistuntia/viikko. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa 0-7 kurssia valmennusliikuntaa lukio-opintojen kuluessa. Kurssimerkinnät annetaan lukuvuosittain osallistumisaktiivisuuden mukaan. Kolmen lukuvuoden aikana käydään läpi seuraavat aihekokonaisuudet:

1.Sisäpelitekniikat

näpäyslyönnit (pystymaila-, vaakamaila-, koukku-, kääntökahva-, kääntökierre- ja nuppinäppi)

näppitriplat

ohituslyönnit (varsi-, ohitus- ja pomppolyönnit)

peruslyönnit (vaakamaila-, viistomaila- ja pystymailalyönnit sekä ylä-, alazipit ja kumura)

eteneminen (pesältälähdöt ja syöksy) 2. Sisä- ja ulkopelitaktiikat (teoria) 3.Ulkopelitekniikat

heitto ja erilaiset kiinniotot

syöttäminen 4. Fyysinen harjoittelu

voima-, nopeus- ja kestävyysharjoittelu

Pesäpallossa kurssisisällöt ovat seuraavat: Kurssit 1-5 Pesäpallon lajitekniikan harjoittelu Kurssi 6 Pesäpallon lajitekniikat ja taktiikka (Teoria) Kurssi 7 Fyysinen harjoittelu Valmennuskurssilaiset suorittavat kurssin yhteydessä liikunnan Lukiodiplomin.

81

3.18. Terveystieto

Arviointi Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä.

Pakollinen Kurssi

Kurssi

Sisältö

Arviointi

TE1 Terveyden perusteet

- fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi - terveys ja sairaus -yleisimmät sairaudet - liikunta ja terveys - ensiapu

- tuntiaktiivisuus - kurssikoe - mahdollisesti ryhmätyö

Syventävät Kurssit

Kurssi

Sisältö

Arviointi

TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä

- itsetuntemus, mielenterveys - päihteet - ravitsemus, painonhallinta, syömishäiriöt - seksuaaliterveys -fyysinen ja psyykkinen turvallisuus

- tuntiaktiivisuus - kurssikoe/ portfolio - mahdollisesti ryhmätyö

TE3 Terveys ja tutkimus

- tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito - terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen -terveydenhuoltojärjestelmä - tutkimuksentekoon perehtyminen

-tuntiaktiivisuus - kurssikoe/ pienoistutkielma - mahdollisesti ryhmätyö

82

3.19. Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus käsitellä pienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä. Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä.

Pakollinen kurssi

1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Keskeiset sisällöt

opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen

itsetuntemus

omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen

työelämätietous

ylioppilastutkinto

ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen

jatko-opintoihin hakeutuminen

työelämään siirtyminen

83

Syventävä kurssi

2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan. Opetussuunnitelmassa määritellään opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt kunkin koulun opiskelijoiden keskeisten tarpeiden pohjalta painottaen alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kysymyksiä, itsetuntemusta ja opiskelun taitoja tai ammatti- ja urasuunnittelua tai käsitellen kaikkia osa-alueita yhdessä.

84

3.20. Koulukohtainen oppiaine: Tietotekniikka

Arviointi Tietotekniikan kurssit arvioidaan numeroarvosanalla. Oppimäärän arvosanaksi opiskelija voi valita numeroarvosanan tai suoritusmerkinnän.

Soveltavat kurssit

1. Tietotekniikan käyttötaito I (AT1)


tietotekniikan perusteet

laitteen käyttö ja tiedonhallinta

tekstinkäsittely

esitysohjelmat

sähköposti

tietoverkot

internet

2. Tietotekniikan käyttötaito II (AT2) Keskeiset sisällöt

taulukkolaskenta

tietokannat

3. Tietotekniikan käyttötaito III (AT3) Keskeiset sisällöt

kuvankäsittelylaitteisiin tutustuminen

kuvankäsittelyn perusteet

kotisivun teon perusteet

HTML-kielen perusteet 4. Ohjelmointi I (AT4) Keskeiset sisällöt

algoritmit, ohjelman rakenne

lausekkeet, tietojen syöttö ja tulostus

ohjausrakenteet ja aliohjelmat

tyyppiabstraktiot, olioluokat ja dynaamiset tietorakenteet 5. Ohjelmointi II (AT5) Keskeiset sisällöt

Java-kielen perusteet (tietotyypit, muuttujat, operaattorit,...)

85

ehtolauseet, toistolauseet

taulukot

metodit

olio-ohjelmoinnin perusteet

grafiikkaohjelmointia

tapahtumankäsittely

Javan luokat ja kirjastot

86

Malli valintojen tekoa varten

Eräs malli pakollisten ja syventävien kurssien suorittamisesta, kun lukion oppimäärä

suoritetaan kolmessa vuodessa: Opiskelusuunnitelma

Pakol-

liset

Syven-

tävät

Sovel-

tavat

1. v

2. v

3. v

4.

v

yht

Äidinkieli ja kirjallisuus

1 - 6

7-9

10 -12

1 2 3

4 5 6 (8)

7 8 9

A1-KIELI: englanti

1 - 6

7 - 8

9 - 11

1 2 3

4 5 6 (7)

7 8

A2-KIELI: ruotsi

1 - 6

7 - 8

9 - 11

1 2 3

4 5 6

7 8

B1-KIELI: ruotsi

1 - 5

6 - 7

8 - 10

1 2 3

3 4 5

6 7

B2-KIELI

ranska

1 - 8

9-10

1 2 3

4 5 6

7 8

saksa

1 - 8

9-11

1 2 3

4 5 6

7 8

B3-KIELI

ranska

1 - 8

9-10

1 2 3

4 5 6

7 8

saksa

1 - 8

9-10

1 2 3

4 5 6

7 8

Lyhyt matematiikka

1- 6

7 - 8

9-11

1 2 3

4 5 (6) 7

6 8

Pitkä matematiikka

1- 10

11-13

14-19

1 2 3 4 5

6 7 8 9 (10) 11

10 12 13

Fysiikka

1

2 - 8

9–14

1 2 3

4 5 6

7 8

Kemia

1

2 - 5

6-7

1 2

3 4

5

Biologia

1 - 2

3 – 5

6-8

1 (2)

2 3 4

5

Maantiede

1 - 2

3 - 4

5-7

1 (2)

2 3

4

Uskonto

1 - 3

4 - 5

6

1 2

3 4

5

Filosofia

1

2 - 4

1 2

3 4

Psykologia

1

2 - 5

6-7

1 (2)

2 3 4

5

Historia

1 - 4

5 - 6

7-9

1 2 3

(3) 4

5 6

Yhteiskuntaoppi

1 - 2

3 - 4

5-6

1 2 3

4

Kuvataide

1

2 - 5

6–9

1 2

3 4

5

Musiikki

1

2 - 5

6– 8

1 2

3 4

5

Liikunta

1 - 2

3 - 5

6–9

1 3

2 4

5

Terveystieto

1

2 - 3

1

2 3

Opinto-ohjaus

1

1

½

¼

¼

Documents

Ilmajoen lukion opetussuunnitelma · 2014-08-15 · lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus