JOHDATUS JOHDATUS RIKOSTALOUSTIETEESEEN RIKOSTALOUSTIETEESEEN

5 op5 op

Mia Kilpeläinenmia.kilpelainen@uef.fiSyksy 2012

Keskeinen sisältöKeskeinen sisältöOpintojaksolla tutustutaan

kriminalisoinnin tarpeeseen, taloustieteelliseen analyysiin rikollisen käyttäytymisestä, rikosoikeudellisiin seuraamuksiin sekä kriminaalipolitiikkaan.

Prosessitaloustieteelliset kysymykset jäävät kurssin ulkopuolelle

OsaamistavoiteOsaamistavoiteOpintojakson jälkeen opiskelija

osaa arvioida taloustieteellisestä näkökulmasta kriminalisointien tarvetta, rikollisuuden määrään vaikuttavia tekijöitä ja kriminaalipolitiikan kustannustehokkuutta.

Opintojaksolla pyritään avaamaan yksi näkökulma (lähestymistapa) rikosoikeuteen.

Opintojakson teematOpintojakson teematTaloustieteellinen analyysi

rikollisen käyttäytymisestä Kriminalisointien tarve ja ala Rikosoikeudelliset seuraamukset Kriminaalipolitiikka

KirjallisuusKirjallisuusJohdattelevat luennot (12 h) Hellman – Alper (2000):

Economics of Crime. Theory and Practice sekä

Määttä – Pihlajamäki (2003): Rikoksen hinta. Taloustieteellinen näkökulma rikosoikeushistoriaan.

Opintojakson aikataulu Opintojakson aikataulu To 27.9. klo12-15, AU101Pe 28.9. klo 10-13, AU101Ke 3.10. klo 9-12, AU101 jaPe 5.10. klo 12-15, AU 101

Tenttimahdollisuudet: 19.10., 3.12., 22.2. ja 6.5.

OPPIMISPÄIVÄKIRJA?

TEEMA 1TEEMA 1

Rikostaloustieteelliset Rikostaloustieteelliset lähestymistavatlähestymistavat1) lainopillisesti suuntautunut

rikostaloustiede2) kriminologisesti suuntautunut

rikostaloustiede3) kriminaalipoliittisesti

suuntautunut rikostaloustiede

Lainopillisesti suuntautunut Lainopillisesti suuntautunut rikostaloustiederikostaloustiedeTaloustieteen hyödyntäminen lain

systematisoinnissa ja tulkinnassa (perinteinen lainoppi)

Laillisuusperiaate rajoittavana tekijänäNullum crimen sine lege (teko

rangaistava mikäli kriminalisointi löytyy laista)

Nulla poena sine lege (rangaistuksen on löydyttävä laista)

Missä rikostaloustieteen anti? joustavat normit ja niiden tulkinta sekä laajat rangaistusasteikot (esim. pahoinpitely: sakkoa tai enintään 2 v vankeutta)

tuomioistuimen osaratkaisut: Tyyppirangaistusajattelu taustalla (esim.

pohdinta onko yritys (mikäli säädetty rangaistavaksi), ”normaali” vai jopa törkeä tekomuoto)

Ensikertalainen vai ei? (nuori rikoksentekijä?)

Muut koventavat ja lieventävät perusteetSakkoa vai vankeutta?Jos vankeutta ehdoton vai ehdollinen Jos ehdotonta max 8 kk tuomio voidaan

muuttaa ykp ja max 6 kk tuomio valvontarangaistukseksi

Taloustieteellinen ratkaisu lähtee hyöty-haitta –punninnan avulla etsimään optimaalista rangaistusta

Kriminologisesti Kriminologisesti suuntautunut suuntautunut rikostaloustiederikostaloustiedeTutkimuskohde: miksi tietyt henkilöt

päätyvät rikollisiksi?Perinteisessä kriminologiassa vastausta

etsitään esim. psykologisista ja biologisista tekijöistä, perinteisemmistä sosiologisista teorioista (mm. opittu toiminta, kontrolliteoria, leimautumisteoria ja rationaalisen valinnan teoria eli rikoksentekijä etsii itselleen hyötyä)

Rikostaloustieteessä: jos henkilön odotettavissa oleva nettohyöty rikollisesta toiminnasta > rikoksettomasta toiminnasta tekijä valitsee rikollisen toiminnan (lähtökohtana rationaalisen valinnan teoria!)

Pääkysymystä (yksilöiden rikosuria)

voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta:

1)Rikolliseen toimintaan osallistuminen (jollakin ajanjaksolla tai yksilön elinaikana)

2)Rikosaktiivisuuden analysointi (yksilön tekemien rikosten lukumäärä tiettynä ajanjaksona)

3)Rikosuran kesto ja jäljellä oleva rikosura

4)Uusintarikollisuus 5)Rikosura-tutkimuksessa voidaan

tarkastella rikosten törkeyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä

6)Rikoksiin erikoistuminen

Kriminaalipoliittisesti Kriminaalipoliittisesti suuntautunut suuntautunut rikostaloustiederikostaloustiedeTavoitteena selvittää millaisin keinoin

rikollisuuden määrään voidaan vaikuttaa

Huomion kohteena erityisesti yleisestävyys: miten rikoksia pystytään torjumaan yhteiskunnassa rangaistusten avulla?

Tarkastelun alla mm. kysymykset siitä, miten kiinnijäämisen todennäköisyys, sanktioankaruus, työttömyysaste ja tulonjaon epätasaisuus ovat vaikuttaneet rikosmääriin

Taloustieteilijät ja oikeustieteilijät ovat

asettaneet saman tavoitteen kriminaalipolitiikalle:

rikollisuudesta yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten (rikoksen torjuntakustannukset ja toteutuneista rikoksista aiheutuneiden kustannusten ml. rangaistusten täytäntöönpano) minimointi

Kustannusten tarkka arviointi vaikeaa, sillä ne jakaantuvat usealle eri taholle ja esim. miten määrittää kustannukset henkirikoksesta, pelosta tai rikoksesta, jonka haitat ovat havaittavissa vasta vuosienkin päästä (erit. ympäristörikokset).

Miksi rikostorjunta on Miksi rikostorjunta on tarpeellista?tarpeellista?Rikollisuuden taloudelliset vaikutukset ovat

mittavatTutkimusten mukaan rikollisuuden aiheuttamat

kustannukset vaihtelevat 3-13 % välillä OECD-maiden bruttokansantuotteesta (vrt. Suomen BKT v. 2011 vajaa 200 miljardia €)

Selvää kuitenkin on, että 1) rikolliset eivät luo uutta vaan jakavat jo olemassa olevaa varallisuutta ja 2) kuluttajat ja yrittäjät käyttävät resursseja rikollisuudelta suojautumiseen

Lisäksi PL:n perusoikeudet (omaisuuden suoja, koskemattomuus ja yksityiselämän suoja)

Rikollisuuden Rikollisuuden taloudelliset vaikutuksettaloudelliset vaikutuksetHenkeä ja terveyttä vastaan

tehdyt rikoksetOmaisuusrikoksetUhrittomat rikoksetTarkastelu yhteiskunnan

kannalta, mutta toisaalta……myös yksilön näkökulmasta

Henkeä ja terveyttä Henkeä ja terveyttä vastaan tehdyt rikokset vastaan tehdyt rikokset Yksilön kannalta: sairaanhoito,

menetetty työtulo, psyykkiset kustannukset, oikeudenkäynti, yksityiset rikoksentorjuntakustannukset

Yhteiskunnan kannalta: menetetty työpanos, seuraamusjärjestelmän ja oikeuslaitoksen kustannukset

Omaisuutta vastaan Omaisuutta vastaan tehdyt rikoksettehdyt rikoksetYksilölle: menetetty omaisuus,

yksityiset torjuntakustannukset (esim. auton hälytysjärjestelmä)

Yhteiskunnalle: menetetty työpanos (vaihtoehtoiskustannus), edelleen oikeuslaitos ja seuraamusjärjestelmä

Huom! Yhteiskunnan kannalta anastettu omaisuus ei ole kustannus

Uhrittomat rikoksetUhrittomat rikoksetMitä nämä voisivat olla?Esimerkkinä huumeiden käyttö (vrt.

RL 50:2 a, huumausaineen käyttörikos)

Negatiiviset ulkoisvaikutukset (yksittäisen ihmisen päätös tuottaa palvelua tai kuluttaa hyödykettä x tuottaa haittaa kanssaihmisille)

Nettotappiot yhteiskunnalle (huumeiden käyttäjän ennenaikainen kuolema menetetty työpanos)

SairaanhoitokustannuksetOikeuslaitoksen ja

seuraamusjärjestelmän ylläpitäminen

Entäpä yksilön kannalta uhrittomissa rikoksissa?

Miten rikollista Miten rikollista käyttäytymistä on käyttäytymistä on selitetty?selitetty?Kriminologian keskeinen kysymysBiologinen ja psykologinen

lähestymistapaSyitä etsitty mm. genetiikasta,

ravinnosta, persoonallisuudesta ja persoonallisuushäiriöistä

Sosiaalista rakennetta (sosiologiset) koskevat teoriat (social structure theories of crime)

Rikokset johtuvat sosiaalisista vaikutteista

Elämäntapa/rutiiniaktiviteetti teoria Elämäntapa/rutiiniaktiviteetti teoria (lifestyle/routine activity theory)(lifestyle/routine activity theory) ”A successful criminal violation involves three

essential parts: an offender who is willing to commit crime, a suitable target (person or property) to be victimised by the offender, and the absence of third parties (guardians) capable of preventing the violation”

“… the lack of any one of these elements is sufficient to prevent the successful completion of a crime”

Elämäntyyli: ulkona iltaisin liikkuminen (ravintolat/baarit)

Rutiiniaktiviteetti: esim. tiettyjen tv-ohjelmien aikaan ollaan enemmän kotona poissa paikoissa joissa on mahdollista tehdä rikoksia / joutua rikoksen uhriksi (kauniit ja rohkeat –effekti)

Esim. työttömyys lisää talojen vartiointia – vähentää koteihin kohdistuvia rikoksia

naisten työssäkäynti vähentää kontrollia lisää rikollisuutta

työttömyys voi lisätä tarvetta varastaa työttömällä on enemmän aikaa olla ulkona

jne.Töissä olevat kulkevat enemmän julkisilla

kulkuneuvoilla tulevat ryöstetyksi useammin

Tuloerojen kasvu lisää kohteiden määrääTeoria selittää rikollisuutta elämäntavan

tarjoamilla (joko lisää kohteiden määrää tai vähentää vartiointia) rikosten vaihtoehdoilla.

Teoria ei puutu yksilön persoonaanTaloustieteessä markkinoiden toimintaa

selitetään kysynnän ja tarjonnan avulla. Myös potentiaalisten uhrien käyttäytyminen vaikuttaa rikollisuuden määrään (rikosvaihtoehtojen tarjonta)

Sosiaalisen oppimisen teoria Sosiaalisen oppimisen teoria (differential association / social (differential association / social learning theory)learning theory)

Rikollisuus on opittua käyttäytymistä: perheen / kaveriporukan käyttäytymisen omaksuminen

Rikolliseksi valikoituminen on merkittävässä määrin riippuvainen lapsen tai nuoren kasvuympäristöstä

Lähipiirin piittaamattomuus yhteiskunnan normeista lisää lapsen tai nuoren riskiä ajautua rikoskierteeseen

Tietyistä teoista tulee yksilölle joko hyväksyttäviä tai ei

Nähtävissä myös Suomen RL piirissä eli nuoriin panostetaan ja heidän rikoskierre pyritään katkaisemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Sosiaalisen kontrollin teoria Sosiaalisen kontrollin teoria (social control theory)(social control theory)

Sen sijaan, että kysytään, miksi jotkut tekevät rikoksia, voidaan myös kysyä, miksi jotkut ei tee rikoksia

Teorian mukaan: mitä enemmän ihmiset ovat kiinnittyneitä

toisiinsa merkittävästi,mitä enemmän ihmiset ovat sitoutuneita

tavanomaisiin arvoihin systeemissään,

mitä enemmän ihmiset uskovat systeemin

arvoihin ja normeihin,sitä enemmän he noudattavat yhteisiä

pelisääntöjä ja tekevät vähemmän rikoksia.”Lain rikkominen houkuttelee jokaista nuorta,

mutta toisilla nuorilla on menetettävänään enemmän kuin toisilla siinä tilanteessa, että rikos paljastuu. Toisilla nuorilla on mahdollisen rangaistuksen ohella panoksena lupaava tulevaisuus, mikä seikka on omiaan pitämään heitä lain oikealla puolella. Toisilla nuorilla taas on pelissä vain rangaistuksen tuottama kärsimys, koska heidän tulevaisuutensa näyttää muutoinkin lohduttomalta. Tolvanen (2005, 43) Tobyn keskeisestä väitteestä.

Samalla alueella asuvat ”toivottomat” voivat saada toisistaan vertaistukea

Itsekontrolli teoria (self-control theory)Itsekontrolli teoria (self-control theory)

Teoria selittää rikollista (tai huonoa?) käyttäytymistä yksilöiden eroilla itsekontrollissa

Tyypilliset rikokset tyydyttävät nopeasti ja yksinkertaisesti yksilön tarpeita, ilman pidemmän aikavälin hyötyjä

Nämä teot ovat jännittäviä ja riskialttiita, mutta niiden tekeminen ei vaadi suunnittelua tai taitoa

Itsekontrollin tason oletetaan määräytyvän, jo nuorena ja säilyvän koko loppuelämän

Heikon itsekontrollin suurin aiheuttaja on teorian mukaan lasten kasvatus, josta puuttuu valvonta ja välitön poikkeavuuteen puuttuminen. Myös koululla on tärkeä merkitys niille, jotka ovat jääneet ennen koulun alkua asianmukaisesti sosiaalistumatta

Rationaalisen valinnan malli (rational choice Rationaalisen valinnan malli (rational choice theory)theory)Teorian lähtökohta: yksilön valinta vaihtoehtojen välilläValinnat rationaalisia eli järkiperäisiä kulloinkin

käytettävissä olevan tiedon puitteissa (rajoittunut rationaalisuus)

Gary S. Becker (1968): “Crime and punishment: an economic approach”

”Person commits an offence if the expected utility to him exceeds the utility he could get by using his time and other resources at other activities”

Myös rikoslaki olettaa, että rikollinen on rationaalinen: tekijän pitää olla syyntakeinen.

RL 3:4§ Tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta taikka hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on sellaisesta syystä ratkaisevasti heikentynyt (syyntakeettomuus)

Malliin yleisenä rikollisuuden selityksenä on kohdistettu kritiikkiä: a) rikoksesta koituvat hyödyt rahallisesti mitattavissa: liian kapea näkökulmab) Inhimillisen käyttäytymisen tarkastelu taloustieteellisin termein: ei huomioi ihmisen toiminnan moninaisuuttac) Taloustieteelliset mallit eivät huomioi rangaistavuuden hankaluutta: rikosten paljastuminen ja kiinnijääminen vaikeaad) Rikoksia tehdään työssä ollessa (työntekijöiden tekemät rikokset aiheuttavat suuremman hävikin kuin ulkopuolisten tekemät varkaudet)

Malli liian kaavamainen ja monia rikoksia on hankala sovittaa yhteen omaa hyötyään maksimoivan ja harkitsevan rikoksentekijän kanssa

Rikoksentekijät harkitsevat huonosti jos lainkaan rikostilanteita ja –kohteita

Beckerin tarkoituksena ei ollut mallintaa yksilön valintaa, vaan kuvata tehokasta kriminaalipolitiikka: kriminaalipolitiikan tehtävänä minimoida rikoksesta aiheutuneet kustannukset

Rikosoikeusjärjestelmän muuttujat tärkeitä selittämään rikoksia: kiinnijäämistodennäköisyys, rangaistuksen ankaruus

Becker johti rikollisuuden tarjonnan mallinViranomaiset voi vaikuttaa rikollisuuden

tarjontaan vaikuttamalla kiinnijäämistodennäköisyyteen, rangaistustasoon, ja vaihtoehtoiskustannuksiin

Taloustieteilijät saaneet empiiristä tukea sille, että kiinnijäämistn ja rangaistuksen ankaruus vaikuttavat rikollisuuteen

Rikollisen käyttäytymisen Rikollisen käyttäytymisen taloustieteellinen mallitaloustieteellinen malliOletus rikollisen rationaalisuudesta eli Rikoksella saavutettavien hyötyjen ja

siitä aiheutuvien kustannusten (haittojen) puntarointi

Hyödyt: rikoksella saavutetut tuotot ja psyykkiset hyödyt (esim. mielihyvä, jännitys)

Kustannukset: rikoksen tekoon tarvittavat välineet, aika (vaihtoehtoiskustannus), psyykkiset haitat

Kustannukset tietyllä todennäköisyydellä p (kustannusten odotusarvo)

p vaihtelee 0 ja 1 välillä, jossa 0 = ei tapahdu koskaan ja 1 = varma tapahtuma

EU = pU(Y-f) + (1-p)U(Y), jossaEU = odotettu hyötyP = kiinnijäämistodennäköisyysf = rangaistuksen taloudellinen

arvoY = rikoksella saavutettava tuotto Jos EU>0, rikos tehdäänJos EU<0, rikosta ei tehdäEsimerkkinä KKO 19:2010

Rikoksen tarjontaRikoksen tarjontaYleisesti hyödykkeille hinnan ja

määrän suhdeTs. mitä korkeampi hyödykkeestä

saatava hinta, sitä enemmän tarjotaanOnko tarjontakäyrä sama myös

rikoksille kuin mille muulle tahansa hyödykkeelle?

Tarjontakäyrän Tarjontakäyrän siirtyminensiirtyminenTarjonnan supistuminenEsim. rangaistusten ankaroituminen

alentaa rikoksella saavutettavaa hyötyä, kiinnijäämistodennäköisyyden kasvaminen

Tarjonnan kasvaminenEsim. rikoksen tekemisen

helpottuminen teknologisen kehityksen myötä (cyber crimes)

Yhteiskunnan interventiot, rangaistusten odotusarvon muuttuminen ja teknologian muutokset

Rikostorjunta ja Rikostorjunta ja resurssien allokaatioresurssien allokaatioValinta niukkuuden vallitessaYhteiskunnan arvot ja arvostuksetPeriaatteessa mahdollista kitkeä

vaikka kaikki rikoksetNollatoleranssin järkevyys ja

kustannustehokkuus?Esim. Suomessa vuosittain n. 430

000 rikosta, pl. liikennerikkomukset (n. 503 000 kpl)

Rikollisuutta siedettävä jossain määrin

Mikä on taloustieteellisesti perusteltu rikollisuuden määrä?

MC=MBYhteiskunnassa ei kuitenkaan

ainoastaan vain yhtä rikostyyppiäLöydettävä tasapaino (crime mix),

joka minimoin yhteiskunnalle koituvat haitat

TEEMA 2TEEMA 2

Kriminalisointien tarveKriminalisointien tarveMiksi rikoksista rangaistaan?Ultimum remedium, viimesijainen

keinoKoska rikoslaissa niin sanotaan

(legaliteettiperiaate, nulla poena sine lege)

Legaliteettiperiaate nojautuu rangaistusteorioihin = teorioita rikosoikeuden käytön perusteista

Kriminalisointien tarveKriminalisointien tarveRikoksen rangaistavuutta (eli

kriminalisointeja) on selitetty useilla teorioilla

Jaetaan kahteen pääryhmään: 1) sovitusteoriat (absoluuttiset teoriat) 2) preventioteoriat (relatiiviset teoriat)

Sovitusteoriat etsivät rangaistuksen oikeutusta täytetystä teosta.

Preventioteoriat korostavat pyrkimystä ehkäistä epätoivottavaa käyttäytymistä.

SovitusteoriatSovitusteoriatHuomio kiinnitetään ajassa

taaksepäinRangaistaan koska tekijä on

teollaan osoittanut ansaitsevansa rangaistuksen

PeloteteoriatPeloteteoriatHuomio kiinnitetään ajassa eteenpäin

ja rangaistuksen hyötyvaikutuksiinRangaistuksen tulee hyödyttää

yhteiskuntaa jokovähentämällä lainrikkomista yleisesti

(yleispreventio) taivähentää rangaistukseen tuomitun

omia taipumuksia rikkoa lakia (erityispreventio)

Taloustieteellinen lähestymistapa edustaa peloteteoreettista näkökulmaa

Taloustieteessä kiinnitetään huomiota kannustimiin (sekä positiivisiin että negatiivisiin), joiden avulla vaikutetaan käyttäytymiseen

Rangaistus on kannustinRikoksella aiheutettu vahinko

uponnut kustannus

Rangaistusteoriat voidaan jakaa hienosyisemminkin

1) retribuutioteoria2) rehabilitaatioteoria3) eristämisteoria4) peloteteoria

1 Retribuutioteoria1 RetribuutioteoriaRangaistus oikeassa suhteessa

rikoksen törkeyteen (suhteellisuusperiaate)

Miten perusteltavissa taloustieteellisessä lähestymistavassa?

Marginaalipreventio

2 Rehabilitaatioteoria2 RehabilitaatioteoriaYhteiskuntaan integroituminenVrt. vankeuslain tavoitteet (VankL 2

§)Teorian mukaan erityisesti

vankilassa rikoksen tekijää voidaan kouluttaa sekä muutoinkin huolehtia sopeuttamisesta yhteiskuntaan

Tutkimustulokset kahtalaiset

Selvä kaista/Naarajärven vankila

3 Eristämisteoria3 EristämisteoriaTarkoittaa rikoksen tekijän eristämistä

esim. vankilaan, jolla ehkäistään uusiin rikoksiin syyllistyminen

Erityisestävä lähestymistapaRikollisen toiminnan jatkaminen

vankeudessaVäheneekö rikollisuus todellisuudessa

esimerkiksi yhden tekijän vankeuteen tuomitsemisella?

Tarjonnan joustavuus ja ajallinen muutos

4 Peloteteoria4 PeloteteoriaTaloustieteilijöiden kannattamaKiinnijäämistodennäköisyyden ja

rangaistuksen ankaruuden merkitys rikollisuuden määrään vaikuttavana tekijänä

Kriminalisointien Kriminalisointien taloustieteellinen legitimointitaloustieteellinen legitimointiMiksi taloustieteellisessä mielessä

vahingonkorvaus ei riitä, vaan tarvitaan rikosoikeudellisia seuraamuksia?

Jako yksityisiin ja julkisiin vahinkoihin (Cooter & Ulen)

Uhrittomien rikosten rangaistavuus, esim. huumekauppa

Pelotevaikutuksen aikaansaaminen Vahingonkorvauksella sisäistetään

ainoastaan ulkoishaitat

Cooterin ja Ulenin esittämä

näkemys ongelmallinen: molemmissa preventiivinen pyrkimys, molemmissa kyseessä ulkoishaittojen sisäistäminen ja kummassakaan ei ole tavoitteena epätoivottavan käyttäytymisen lopettaminen vaan rajoittaminen

Rikosoikeudenhoidossa kyseessä on

julkishyödyke, jossa piilee vapaamatkustajaongelman –kaltainen tilanne

Alenevat yksikkökustannukset legitimoi julkisvallan organisoimaa rikosoikeusjärjestelmää

Täyden korvauksen mahdottomuus vrt. esimerkkimme KKO 19:2010

Kokonaishyvinvointi esim. varkausrikoksissa

TEEMA 3TEEMA 3

Rikosoikeudelliset Rikosoikeudelliset seuraamuksetseuraamukset

Ns. porrasmalli Elinkautinen

vankeus Ehdoton vankeus Valvontarangaistus YKP Nuorisorangaistus Ehdollinen vankeus Sakko Rikesakko Huomautus(Tuomitsematta jättäminen)

Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksen määrääminen oikeustieteellisestioikeustieteellisestiOikeushyvien suojaaminenRangaistuksen määrääminen yläkäsite,

joka sisältää viisi osaratkaisua1) asteikon vahvistaminen

(lieventäminen RL 6:8 ja yhtenäisrangaistus RL 7 luku)

2) lajivalinta3) mittaaminen4) vähennykset (esim.

vapaudenmenetysajan vähentäminen RL 6:13)

5) muut rangaistuksia koskevat lausumat (aiemmilta tuomioilta)

RL 6:4 mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään tekijän muuhun syyllisyyteen (suhteellisuusperiaate)

Rikoksen ja rangaistuksen välinen suhde (absoluuttinen näkökulma)

Toisaalta eri rikosten asema suhteessa toisiin rikoksiin (relatiivinen näkökulma)

Yhdenvertaisuusperiaate toinen oikeudenmukaisuuden alaperiaate suhteellisuusperiaatteen rinnalla

PL 6 § ja RL 6:3

Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksen määrääminen taloustieteellisestitaloustieteellisestiRangaistuksen odotusarvon merkitysOdotetun rangaistuksen (p*f) pitää

olla suurempi kuin rikoksella saavutettava hyöty, jotta henkilö ei tee rikosta

Muutama huomio kiinnijäämistodennäköisyydestä (p)

Empiiristen tutkimusten mukaan kiinnijäämistodennäköisyyden kasvattaminen vaikuttaa rikosmääriin voimakkaammin kuin rangaistusten ankaroituminen

KiinnijäämistodennäköisyyKiinnijäämistodennäköisyydestädestäEdellä mainittu tukee ajatusta Gary

S. Beckerin esittämää ajatusta siitä, että rikollinen on riskinottaja

Pitäisikö siis kasvattaa kiinnijäämistodennäköisyyttä?

Kustannustehokkuus: millä keinoilla tai niiden yhdistelmillä voidaan huokeimmin tavoittaa rikollisuuden vähentämistavoitteet?

Taloustieteellinen kirjallisuus: kiinnijäämistodennäköisyyttä kasvatetaan poliisin resurssien lisäämisellä

Onko muita keinoja p:n kasvattamiseksi?

Viranomaisten välinen yhteistyöTeknologian kehitys

Optimaalinen rangaistusOptimaalinen rangaistusTaloustieteellisessä keskustelussa hyvin

suppea rangaistusasteikko: sakko tai vankeus

Optimaalinen sakko: viranomaisen ei tarvitse olla tietoinen tekijän kokemasta tai saamasta hyödystä

Tieto haitan suuruudesta riittää, jolloin odotettu sakko on haitan suuruinen h = pf

Taloustieteellisessä mielessä tällöin rikokset, joista saatava hyöty (g) on haittaa (h) suurempi, tehdään (tehokas rikos)

Tästä saadaan optimaalisen sakon suuruus: f* = h/p

Esimerkki: haitta 1 000 € ja kiinnijäämistn 0,2 optimaalinen sakko olisi tällöin 5 000 €

Liittymäkohdat RL:ssa esitettyihin sakotusperusteisiin

Onko taloustieteellinen näkemys realistinen sakon määritystapa kaikissa sakoilla rangaistavissa rikoksissa?

Varallisuusrajoitus ja sen vaikutus sakkoon: ei ole varaa maksaa suuriksi kohoavia sakkoja (taloustieteessä oletus, että sakkorangaistus on kustannukseton rangaistusmuoto)

Ylipelotteen ilmeneminenVarallisuusrajoitteen vuoksi tarve

vankeusrangaistukselleVankeus ei ole kustannukseton:

kustannukset kohdistuvat sekä rikolliselle itselleen että yhteiskunnalle

Tästä syystä yhteiskunnan kannalta optimaalista olisikin tuomita sakko rikollisen varallisuuden suuruisena, ja vasta sen jälkeen tuomita vankeusrangaistus aikaansaamaan riittävää pelotevaikutusta (yleis- ja erityispreventio) yhteiskunnassa

Tällöin optimaalinen sakko olisi: f* = h/p, jos h/p ≤ w ja w, jos h/p > w

Taloustiede ja RLTaloustiede ja RLOptimaalisen sakon kohdalla

yhtymäkohta RL:iin (haittasidonnaisuus, päiväsakkojen lkm)

Myös muita liittymäkohtia: vahingollisuus ja vaarallisuus, suunnitelmallisuus

RL:n piirissä ei ole mahdollista tuomita sakkoa ja vankeutta samasta teosta (substituutit)

Miksi sakko pienempi kuin Miksi sakko pienempi kuin rikollisen varallisuus?rikollisen varallisuus?1) Sakkojen perintä (ulosotto,

muuntorangaistus)2) Virhekustannukset3) Rangaistuksen ja teon

vahingollisuuden oikeasuhtaisuus4) Eri varallisuusasemassa

olevien rikollisten samanlainen kohtelu

5) Riskinkaihtajuus6) Rajapeloteperiaate

RajapeloteperiaateRajapeloteperiaateTavoitteena luoda kannustin korvata

törkeämpi teko lievemmällä rikoksella

Tästä syystä vakavammasta teosta pitää seurata ankarampi rangaistus

Esim. tilanne jossa murhasta ja ryöstöstä sama rangaistus

Rajapeloteperiaate on huomioitu rikosoikeusjärjestyksessämme monin eri tavoin

1) Lievistä rikkomuksista tuomitaan sakkoa ja vankeus on jätetty vakavampien varalle

2) Rikosten porrastaminen niiden törkeysasteen mukaan, ja jokaisella rikosnimikkeellä oma (laaja) rangaistusasteikko

3) Rikoksen lieventämis- ja koventamisperiaatteet tukevat rajapeloteperiaatteen toteutumista

4) Yritys lievemmin rangaistava (niiden tekojen kohdalla, joissa yritys ylipäänsä on rangaistava)

Onko rajapeloteperiaatteen soveltaminen ongelmatonta?

Joissakin tapauksissa rangaistukset pysyvät samoina (muuttumattoman rangaistuksen ongelma) esim. rikesakko

Rangaistusten yhteismitallisuus (rangaistusten hyppäyksenomainen kiristyminen teon törkeytyessä)

Seuraamusten kasautuminen (rikosoikeudellisten seuraamusten lisäksi esim. hallinnollisia seuraamuksia, kuten liiketoimintakielto tai muita seuraamuksia (esim. mainekustannukset ja muut epäviralliset seuraamukset)

TEEMA 4TEEMA 4

Kriminaalipolitiikka, mitä Kriminaalipolitiikka, mitä se on?se on?Yhteiskunnallista päätöksentekoa ja

toimintaa, jonka tavoitteena on:a)Rikosten ehkäiseminen,b)Ennustettavan ja oikeudenmukaisen

rikosoikeusjärjestelmän ylläpito,c)Luotettavan

rikosseuraamusjärjestelmän toiminnan varmistaminen sekä

d)Rikosvahinkojen ja rikollisuuskontrollin aiheuttamien kustannusten minimoiminen ja oikeudenmukainen jakaminen. (Kriminaalipoliittinen toimintaohjelma 2007-2011)

Perustuu pohjoismaiseen hyvinvointimalliin

Peruslinjat muotoutuivat 1970 –luvulla, eikä tavoitteet ole juurikaan muuttuneet tähän päivään tultaessa

(Rikos)oikeuspolitiikan suppeampi lohko, jossa keskiössä rikosoikeusjärjestelmän keskeiset toimintalohkot

Taloustieteilijöiden asettama tavoite kriminaalipolitiikalle: rikollisuudesta aiheutuvien kustannusten minimointi

Rikollisuudesta aiheutuu kahdenlaisia kustannuksia yhteiskunnalle:

1)Nettokustannukset (rikollisen saaman hyödyn ja aiheutetun haitan välinen erotus)

2)Rikosten ehkäisemisestä aiheutuneet kustannukset (esim. poliisit, syyttäjät, tuomarit, vartijat)

Rikollisuuden kustannukset ja vaikutukset moninaisia, ja niitä voidaan luokitella monin eri tavoin

Näkyvät vs. näkymättömät kustannukset

Yksilölle koituvat kustannukset vs. yhteiskunnalle tulevat kustannukset

Rikollisuus ei ole pelkkiä kustannuksia vaan on tahoja, jotka hyötyvät siitä

Vaikutus omaisuuden arvoon Vaikutus omaisuuden arvoon ja käyttöönja käyttöönAsuntojen arvo esim. alueella, jossa

paljon rikoksia tai alueen luonne muuttuu ajan myötä (uusi alue muutoksia esim. toimeentulossa arvon aleneminen ”slummiutuminen”)

Suorat vs. välilliset vaikutuksetSuora vaikutus uhriinVälillinen vaikutus esim. tehtaan

palaminen/tuhopoltto

Psyykkiset kustannuksetPsyykkiset kustannuksetMenetetty ihmishenkiPelkoVaikeasti mitattavia Suora kustannus: uhrilleEpäsuora kustannus:

potentiaaliset uhrit

HintavaikutusHintavaikutusRikollisuuden vaikutus tuotteiden

kysyntään ja tarjontaanVaikutukset tuotteiden hintoihin,

vrt. tilanne jossa rikollisuutta ei ole

Kysynnän joustavuus ja sen vaikutus

TyöllisyysvaikutusTyöllisyysvaikutusHintavaikutuksella vaikutus

tuotteen tuotantoon tuotteen kysynnän ja tarjonnan kautta

Esim. lähiö, joka muuttuu useiden raiskauksien myötä alueeksi, jolla ei iltaisin haluta liikkua

VerovaikutusVerovaikutusHinta- ja työllisyysvaikutuksella

seuraamuksensa verotukseenTuloverotuksessa (yrittäjien

tulojen väheneminen verokertymän pieneneminen verojen kiristyminen)

Kuka maksaa esim. poliisien palkat?

Tehokas Tehokas kriminaalipolitiikkakriminaalipolitiikkaRikollisuuden torjunnan

kustannusvaikutuksetTehokas pelotevaikutus MC=MRRikollisuuden vähentämistavoitteet

asetettava optimaalisen pelotevaikutuksen mukaan

Rajakustannusten määrittelyn ongelmallisuus

Toisaalta rikosten vähentämisestä aiheutuvien tuottojen määrittäminen hankalaa

Esim. varallisuusrikokset vs. henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset

Onko taloustieteellinen lähestymistapa

järkevä?Enintään väljä viitekehikko ja suuntaa-

antava lähestymistapaRealistisempi vaihtoehto määrittää tietyt

kriminaalipoliittiset tavoitteetTavoitteena siis kustannustehokas rikosten

torjuntaTarkoittaa sitä, että rikosten torjunta

pyritään toteuttamaan huokeimmin mahdollisin keinoin

Keinoja voivat olla esim. poliisien resurssien lisääminen, viranomaisyhteistyö, sosiaalipoliittiset ratkaisut jne.

Taloustieteilijät (esim. Cooter ja Ulen) ovat esittäneetkin, että rikosoikeuden on minimoitava rikoksen aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset

Tavoite hyvin yhteneväinen suomalaisen kriminaalipoliittisen ohjelman kanssa

Ekskursio: hoitoa vai Ekskursio: hoitoa vai rangaistusta?rangaistusta?Kriminaalipoliittiseen

päätöksentekoon kuuluu myös rangaistuksen sisällön ratkaiseminen

Vankeinhoidossa aika ajoin esiin nouseva kysymys on: What works?

Vangeille tarjotaan erilaisia toimintaohjelmia, joiden avulla pyritään parantamaan heidän valmiuksia rikoksettomaan elämään

Vrt. Vankeuslain tavoitteet

Selvä kaista-Selvä kaista-toimintaohjelmatoimintaohjelmaNaarajärven vankilassa vuosina

2009-2011 ollut kokeiluKohderyhmä: rattijuopumuksesta

ehdottomaan vankeuteen tuomitut (käytännössä moninkertaiset uusijat)

Toimintaohjelman tavoitteena puuttua päihteiden käyttöön, jonka lopettamisen seurauksena ei syyllistytä enää rattijuopumuksiin

Onko taloustieteellisesti järkevää kriminaalipolitiikkaa?

Toimintaohjelman kustannukset vs. saavutetut hyödyt seurantatutkimuksen tarve

Ekskursio 2: Ehdonalaisen Ekskursio 2: Ehdonalaisen vapauden valvontavapauden valvontaRangaistusaikainen interventio, jolla

pyritään vastaamaan kriminaalipolitiikan tavoitteisiin (integroituminen, uusintarikollisuuden vähentäminen, kustannustehokkuus)

Tavoitteena selvittää eav -valvonnan vaikutuksia ja ottaa kantaa saavutetaanko valvonnalla hyötyjä verrattuna sen vaatimiin resursseihin

Uusi lakihanke vireillä koskien yhdyskuntaseuraamuksia

Eav-valvontaan asettamisperusteiden lisäys kustannustehokkuus ja yks-toimistojen resurssikysymykset vs. valvonnalla saavutettavat hyödyt?