Upload
menefer
View
48
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
EU-oikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset -Eurooppaoikeuden horisontaaliset valtionsisäiset oikeusvaikutukset ja oikeusvarmuus. Juha Raitio Eurooppaoikeuden professori Helsingin yliopisto. Iso kuva aluksi – EU maailmassa ennen ja nyt. Eurooppa-politiikan ja eurooppaoikeuden yhteys? - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
EU-oikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset
-Eurooppaoikeuden horisontaaliset valtionsisäiset oikeusvaikutukset ja oikeusvarmuus
Juha Raitio
Eurooppaoikeuden professori
Helsingin yliopisto
Juha Raitio, Is the Court of Justice Running Wild? 2
Iso kuva aluksi – EU maailmassa ennen ja nyt
Eurooppa-politiikan ja eurooppaoikeuden yhteys?
Esimerkkejä:- talousintegraation institutionalisointi 1980-luvulla- EU:n geopoliittinen muutos 1980/90-lukujen
taitteessa, globalisaatio- Maastrichtin sopimus, liittovaltio-keskustelut ja
suhteellistuva suvereniteetti, talous- ja rahaliitto- Transatlanttisen integraation kehitys 1990-luvulla,
WTO ja globaalitalous?- Idän ja lännen EU 2000-luvulla – talous, oikeus ja
politiikka, ihmisoikeuksien asema EU:ssa?- Heikot, ylivelkaantuneet valtiot, ylikansalliset
toimijat ja globaalit markkinat 2010-luvulla- Kysymys nyt: kansallisvaltion ja EU:n välinen
suhde, EU:n liittovaltiollistuminen, uudet rakenteet, talous-politiikka-oikeus? (esim. EVM)
Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset
Unionin tuomioistuimen tulkinnoista johdettavissa
Oikeudellinen aktivismi - judicial activismKlassikkoaihe, silti ajankohtainen…
Vrt. Kari Joutsamon väitöskirja 1979Vrt. Tuomas Ojasen väitöskirja 1998Vrt. Pekka Aallon väitöskirja 2010
Ehkä myös Raitio 2001, Jääskinen 2009, Paunio 2011, Sankari 2011…
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 3
Kohti lainoppia: eurooppaoikeuden valtionsisäisistä oikeusvaikutuksista laajasti
Eurooppaoikeuden valtionsisäisillä oikeusvaikutuksilla
viitataan yleensä seuraaviin vaikutustapoihin, joita EU-
tuomioistuin on perinteisesti kutsunut ”periaatteiksi”: Etusija (6/64 Costa v ENEL (1964) ECR 585)
Välitön vaikutus (26/62 Van Gend en Loos (1963) ECR 1)
Suora sovellettavuus (106/77 Simmenthal (1978) ECR 629)
Tulkintavaikutus (14/83 Von Colson (1984) ECR 1891)
Eurooppaoikeuden oikeussuojakeinoja edellyttävä vaikutus
(45/76 Comet (1976) ECR 2043)
Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu jäsenvelvoitteensa
rikkomisesta yksityisille aiheutuneesta vahingosta (”state
liability”, C-6/90 & C-9/90 Francovich (1991) ECR I-5357).
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 4
Välittömästä vaikutuksesta – horisontaaliset vaikutukset
Huom. erityiskysymys: Direktiiveillä ei voi olla horisontaalista
välitöntä vaikutusta.
Siis yksityinen/ valtio ei voi vedota direktiiviin toista yksityistä
vastaan kansallisessa tuomioistuimessa.
Entä jos kyse on horisontaalisesti vaikuttavasta
periaatteesta, jolla on myös perusoikeusulottuvuus?
Esimerkkinä ikäsyrjintä.
Kaksi tulkintaongelmaa:
1. Yleiset oikeusperiaatteet
2. Perusoikeuskytkentä
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 5
1. Direktiivien horisontaalinen välitön vaikutus tänään? Mikä on ”periaate”?
Ikäsyrjintä: C-555/07 Kücükdeveci (2010) ECR I-365,
julkisasiamiehen ratkaisuehdotus, kohta 65 ”Yhteisöjen tuomioistuin vastustaa edelleenkin direktiivien
välittömän horisontaalisen oikeusvaikutuksen
tunnustamista ja vaikuttaa olevan sitä mieltä, että kaksi
tärkeintä lieventävää seikkaa, jotka ovat yhdenmukaisen
tulkinnan velvoite ja jäsenvaltion vastuu yhteisön
oikeuden rikkomisesta, ovat useimmissa tapauksissa
riittävät sekä direktiivien täyden tehokkuuden
varmistamiseksi että täyttämään sellaisten yksityisten
oikeussubjektien vaatimukset, jotka katsovat kärsineensä
vahinkoa jäsenvaltioiden virheellisestä toiminnasta.”. Ks. ikäsyrjintää koskevasta oikeuskäytännöstä erityisesti
työelämän puitedirektiivi 2000/78/EY ja C-144/04
Mangold (2005) ECR I-9981.01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 6
1. Eurooppaoikeuden horisontaalisista oikeusvaikutuksista tarkemmin (yksityisten väliset suhteet, yleiset oikeusperiaatteet)
43/75 Defrenne (1976) ECR 455 (samapalkkaisuus)
C-281/98 Angonese (2000) ECR I-4139 Työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä kansalaisuuteen
perustuvan syrjinnän kielto koskee myös yksityishenkilöiden
asettamia työehtoja (kielitodistus, k. 30,34, 36)
C-94/07 Raccanelli (2008) ECR I-5939, k. 41-46
(ulkomaisten ja kotimaisten väitöskirjantekijöiden
stipendisopimusten yhdenvertainen kohtelu,
yksityisoikeudellinen yhdistys stipendin myöntäjänä).
-vrt. Myös C-438/05 Viking Line (2009) ECR I-
10779.
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 7
1. Eurooppaoikeuden horisontaalisista oikeusvaikutuksista tarkemmin (yksityisten väliset suhteet – yleiset oikeusperiaatteet, ikäsyrjintä…)
C-144/04 Mangold (2005) ECR I-9981 (ikäsyrjintä, direktiivi
2000/78, Saksa)
C-411/05 Palacios de la Villa (2007) ECR I-8531 C-555/07 Kücükdeveci (2010) ECR I-365 (Saksa) Saksalaisia ennakkoratkaisupyyntöjä:
C-45/09 Rosenbladt (2010) ECR I-9391 C-341/08 Petersen (2010) ECR I-47 C-229/08 Wolf (2010) ECR 1 C-427/06 Bartsch (2008) ECR I-7245
Vrt. C-147/08 Römer (2011) ECR I-3591 ja
sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvä syrjintä, ei
Mangold-linjausta, direktiivi 2000/78, Saksa.
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 8
2. EU-kansalaisuus ja perhe-elämä – perus-oikeusargumentaatio, horisontaalinen vaikutus
C-413/99 Baumbast (2002) ECR I-7091 C-60/00 Carpenter (2002) ECR I-6279 C-109/01 Akrich (2003) ECR I-9607 C-135/08 Rottman (2010) ECR I-1449 (petos) C-127/08 Metock (2008) ECR I-6241 C-434/09 McCarthy (2011) ECR I-3375 (jv:n sis. tilanne?) C-34/09 Zambrano (2011) ECR I-1177 C-282/10 Dominquez 24.1.2012, C-256/11 Dereci, 15.11.2011
”genuine enjoyment of the substance of their rights as EU citizens”,
mahdollisuus tosiasiassa käyttää pääosaa unionin kansalaisuuteen
kuuluvista oikeuksista. C-356/11 ja C-357/11 O ja S v. Maahanmuuttovirasto,
6.12.2012 (KHO:n ennakkoratkaisupyyntö)
01.01.2006Osaston tai henkilön n nimi 9
2. Perusoikeuskirjan 51 (1) artikla
”Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin
toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen
mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun
viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta. Tämän
vuoksi ne kunnioittavat tämän perusoikeuskirjan mukaisia
oikeuksia, noudattavat sen sisältämiä periaatteita ja
edistävät niiden soveltamista kukin toimivaltansa
mukaisesti ja unionille perussopimuksissa annetun
toimivallan rajoja noudattaen.”.
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 10
2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltuvuus/ Allan Rosas, luento 4.2.2012
Tausta: EU-tuomioistuin on vahvistanut, että unionin
oikeusjärjestyksen perusoikeuksien turvaamista koskevat
vaatimukset sitovat jäsenvaltioita niiden pannessa
unionin oikeuksia täytäntöön (5/88 Wachauf (1989)
ECR I-2609 tai ”yhteisön oikeuden soveltamisalaan
kuuluvissa asioissa”, ks. C-260/89 ERT (1991) ECR I-
2925). Huom. Unionin toimivalta ja sen valtionsisäiset
oikeusvaikutukset ovat eri asia.
Tätä linjausta tukevia tuomioita on sittemmin annettu
(esim. C-309/96 Annibaldi (1997) ECR I-7493, k. 21-23 ja
C-292/97 Karlsson (2000) ECR I-2737, kohta 37).
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 11
2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltuvuus/ Allan Rosas, luento 4.2.2012
”Soveltamisessa” on kyse vähintään kahdesta EU-
oikeuden normista, joista toinen on perusoikeus-
kirjasta. (molempia normeja sovelletaan in concreto). Esimerkkejä: C-400/10 PPU, J McB (2010) ECR I-8965, kohdat 44, 45,
50-52 – ”…käsiteltävänä olevassa asiassa
perusoikeuskirja on otettava huomioon ainoastaan
asetuksen N:o 2201/2003 tulkitsemiseksi,…” C-411/10 ja C-493/10 N.S., 21.12.2011, kohdat 64, 65, 68
ja 69: Perusoikeuskirja, SEU 6 artikla ja asetus N:o
343/2003 - turvapaikkahakemusasia. C-317/10 Åkerberg-Fransson, C-536/11 Donau Chemie,
C-176/12 Association de Médiation Sociale 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 12
2. Perusoikeuskirjan 51 artiklan soveltuvuus
Perusoikeuskirjaa ei ole sovellettu, kun unionin oikeus ei
ole soveltunut (esim. C-483/09 ja C-1/10, Gueye, tuomio
15.9.2011, kohta 69 ja C-27/11 Vinkov, tuomio 7.6.2012,
kohdat 57-60, C-23/12 Zakaria, tuomio 17.1.2013, kohta
39). Johtopäätös (Raitio): Unionin tuomioistuimella ei vaikuta
olevan halua tulkita perusoikeuskirjaa laajentavasti, vaan
se pitäytyy tarkasti sanamuodon mukaisessa tulkinnassa,
mikä on käytännön kannalta selkeä ja ennakoitavuutta
edistävä linjaus. Kielellisessä tulkinnassa on epätarkkuutta (vrt. Soveltaa,
panna täytäntöön, tillämpa, implement…) Luxemburg – Strasbourg? / Luxemburg – Karlsruhe?
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 13
2.Unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen välisestä suhteesta (Allan Rosas, luento 4.2.2013, HY)
Perusoikeuskirjan 52(3) artiklan
yhdenmukaisuusklausuuli C-386/10 Chalkor v. Komissio, 8.12.2011, kohta 51
”…Perusoikeuskirjan 47 artiklalla pannaan täytäntöön
unionin oikeudessa EIS 6(1) artiklassa vahvistettu
suoja. Täten on tukeuduttava ainoastaan ensiksi
mainittuun määräykseen.”.
- Perusoikeuskirjan 47 artiklaan liittyy myös SEUT 101 artiklaa
tulkitseva C-536/11 Donau Chemie (julkisasiam. 7.2.2013)
Samoin C-199/11 Otis, 6.12.2012, kohta 47. Alun perin tähän viittasi jo C-400/10 PPU, McB (2010)
ECR I-8965, kohta 53.
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 14
2. EU-oikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset yksityisten välisissä suhteissa ja etusijaperiaate
Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset ovat
tehostuneet yksityisten välisissä oikeussuhteissa – EU-
kansalaisuus, perusoikeuskirjan sitovuuden
vahvistuminen Lissabonin sopimuksen myötä – vai onko
taustalla perusoikeusmyönteisen laintulkinnan
vahvistuminen laajemminkin?
Entä miten tämä kaikki on vaikuttanut
etusijaperiaatteeseen? Miten kansallisella tasolla
etusijaan on suhtauduttu ja miten unionin tuomioistuin on
reagoinut? (pelkistetty kysymys – pelkistetty vastaus…)
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 15
2. Etusija ja kansalliset perusoikeudet
Lissabon-tuomio Saksassa 30.6.2009: Saksan liittotasavalta ei voi tunnustaa EU-oikeuden ehdotonta
etusijaa, jos siitä seuraisi jotain Saksan perustuslain vastaista.
Tulkinnan kohteena oli Saksan perustuslain 23 (1) artikla, jonka
mukaan Saksa toimii sellaisen yhdentyneen Euroopan
kehittämiseksi, jota velvoittavat kansanvaltaiset,
oikeusvaltiolliset, sosiaaliset ja federatiiviset periaatteet sekä
toissijaisuusperiaate ja joka ylläpitää olennaisesti perustuslaissa
säädettyä perusoikeus-suojaa vastaavaa suojaa.
Costa v. ENEL ja uudehko C-314/08 Filipiak (2009)ECR
I-11049: Eurooppaoikeuden etusija edellyttää sitä, että kansallisen
tuomioistuimen on sovellettava EU:n oikeutta ja jätettävä
soveltamatta sen vastaisia kansallisia säännöksiä riippumatta
jopa kansallisen perustuslakituomioistuimen tuomiosta (kohta
85). 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 16
2.Kansalliset perusoikeudet, kansalliset erityisolot?
Kansallinen tilanneherkkyys
Onko oikeuskäytäntöä? Ennakoitavuus vai
yksittäistapauksellinen hyväksyttävyys? Oikeuden
systemaattisen tulkinnan tarve…
Konstitutionaalisen pluralismin huomioon ottaminen EU-
tuomioistuimessa
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 17
2. Jäsenvaltioiden kansallinen identiteetti, perusoikeusjärjestelmät, yleinen etuC-208/09 Sayn-Wittgenstein (2010) ECR I-13693
-Ilonka Fürstin von Sayn-Wittgenstein vai Ilonka Sayn-
Wittgenstein, -ruhtinatar vai rouva?, EU-
kansalaisuus SEUT 21 art, henkilöt/ Yhdenvertaisuus
-Kohta 86 ja 87: Yleisen järjestyksen käsitettä jäsenvaltiot eivät
voi määritellä kukin yksinään ilman EU:n toimielinten valvontaa.
Pitää olla yhteiskunnan perustavanlaatuista etua uhkaava
todellinen ja riittävän vakava vaara. Yleiseen järjestykseen
turvautumiseen liittyvät erityisperusteet voivat vaihdella maasta
ja aikakaudesta toiseen. /vrt. rahapelioikeuskäytäntö, palvelut/
vrt. C-391/09 Runevic-Vardyn (2011) ECR I-3787 (kieliasu)
-Kohta 92. ”On myös muistettava, että SEU 4(2) artiklan
mukaisesti unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden kansallista
identiteettiä, johon kuuluu myös tasavaltainen valtiomuoto.
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 18
2. Kansallinen tilanneherkkyys ja uhkapelit – perusvapauden rajoitusperusteena yleiseen etuun liittyvä pakottava syy C-212/08 Zeturf, 30.6.2011 (hevoskilpailut), kohta 39:
” …peleihin ja vedonlyöntiin liittyvien moraalisten,
uskonnollisten tai kulttuuristen erityispiirteiden sekä
yksilön ja yhteiskunnan kannalta moraalisesti tai
taloudellisesti vahingollisten seurausten vuoksi voi olla
perusteltua, että kansallisilla viranomaisilla on riittävästi
harkintavaltaa (margin of discretion) päättää omien
arvojensa mukaisesti (their own scale of values), mitä
vaatimuksia on asetettava kuluttajien ja yhteiskunta-
järjestyksen suojaamiseksi.” Jäsenvaltioilla on siis harkintavaltaa ottaa huomioon
erityisolosuhteensa, mutta oikeusvarmuuden kannalta
ennakoitavuutta luo alaa koskevan oikeuskäytännön suuri
linja – nyt palvelut, uhkapelit.01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 19
1 ja 2. Milloin kansalliset erityisolosuhteet on erityisesti otettava huomioon?
Yleinen järjestys Esim. C-36/02 Omega Spielhallen (2004) ECR I-9609 Esim. C-137/09 Josemans (2010) ECR I-13019
Terveys Esim. C-84/11 Susisalo, 21.6.2012 Esim. C-434/04 Ahokainen & Leppik (2006) ECR I-
9171Perusoikeuskytkentä
Esim. C-112/00 Schmidberger (2003) ECR I-5659Erityiskysymyksiä:
- Lastensuojelu (C-244/06 Dynamic Medien (2008)
ECR I-505
- Liikenneturvallisuus (C-110/05 Trailers-tapaus
(2009) ECR I-519) – access to market!01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 20
Lopuksi: Is the Court of Justice Running Wild?
Edellä kuvattu oikeuskäytäntö ei ole niin hajanaista kuin
miltä se pikaisesti arvioituna saattaa vaikuttaa. On
huomattava, että EU-tuomioistuin on tarkastellut
ennakoitavalla tavalla esim. Zeturf- tapausta omassa
sisämarkkinaoikeudellisessa kontekstissaan, joka liittyy
palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen uhkapelisektorilla.
Kyseessä on systeeminen tulkinta. EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö kuitenkin muuttuu
entistä ennakoimattomammaksi, mikäli omaksutaan
teleologista tulkintaa äärimmilleen korostava tulkintalinja,
jossa olennaista on arvioida vain yksittäisen tapauksen
argumentaation sisäistä koherenssia samalla
systeeminen tulkinta kokonaan tai osittain sivuuttaen.
Tällöin on vaara, että tuomioistuin irtoaa roolistaan – ja
”runs wild”. - VAI ONKO? 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 21
Unionin tuomioistuimen asema: Miten niin ”Is the Court of Justice Running Wild”?
Tälle kysymykselle on taustana kritiikki eurooppaoikeuden
välittömän vaikutuksen ja samalla yksityiselle syntyneen
kanneoikeuden vuoksi. Van Gend en Loos –tapauksessa
EY-tuomioistuin omaksui teleologisen, päämäärähakuisen
tulkinnan tavalla, jonka ennakoitavuudesta on väitelty. Millainen on teleologisen tulkinnan ja muiden
tulkintamallien merkitys nykyisin? Miten EU-oikeuden tulkinta heijastuu jäsenvaltioiden
tasolla nykyisin, eli esimerkiksi painottuuko kansallisten
erityisolosuhteiden huomioonottaminen vai onko paino
lopputuloksissa, jotka ilmentävät eurooppaoikeuden
tehokkuutta ja pyrkimystä samaan tulkintaan kaikkialla
EU:ssa?- Tapauskohtaista… 01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 22
EU-tuomioistuimen linja tulkintaan- 283/81 CILFIT (1982) ECR 3415, kohdat 17-20
1. Monikielinen tulkinta Kaikki kieliversiot todistusvoimaisia, kielivertailu.
2. Terminologia Vaikka kieliversiot vastaisivatkin toisiaan, niin yhteisön
oikeudessa käytetään sille ominaista terminologiaa. Oikeudellisilla käsitteillä ei välttämättä ole samaa merkityssisältöä yhteisön oikeudessa ja kansallisissa oikeuksissa.
3. Kontekstuaalisuus Jokainen yhteisön oikeuden säännös on sijoitettava
asiayhteyteensä ja sitä on tulkittava siten, että huomioon otetaan yhteisön oikeus kokonaisuudessaan, sen tavoitteet sekä sen kehitysaste tulkittavana olevan säännöksen soveltamisajankohtana.
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 23
Justifikaatiotasot ja tulkintamallit –onko tämä malli ”vanhentunut”?
4.
______________ -arvot, ”Feedback” moraaliset punninnat -ylikategoriset 3. argumentit ______________ - Proto-normit (periaatteet ja politiikat) 2. -Teleologiset argumentit ______________ -Käsitteet -Systeemiset argumentit 1. ________________ -Säännöt Heuristiikka -Kielelliset argumentit Tulkinta ------------------------------------------------------------------------------------------------
Subsumptiomalli Monimutkainen subsumptio Diskursiivinen vaihtoehtojustifikaatio
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 24
Viimeaikaisten väitöskirjojen painotuksia eurooppaoikeuden tulkinnasta
Paunio; Beyond words, 2011: teleologisen tulkinnan
painotus, kielellinen moninaisuus, kielellisen tulkinnan
rajat : “When I use a word’, Humpty Dumpty said in rather
a scornful tone , ‘ it means just what I choose it to mean –
neither more nor less.”
Carroll, Lewis, Through the Looking Glass and What Alice Found There,
1871.
Sankari, Legal Reasoning in Context, 2011
-painoa systeemiselle tulkinnalle. s. 278, ”In the light of the reasoning, the Court of Justice seems not to
exhibit very much by way of activist tendencies, but at most silences
eliminated by subsequent cases, and it most often employs systemic
criteria of interpretation, never wholly abandoning the text of the law”. ”the idea of silence speaking (Sarmiento, 2012).
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 25
Tuomari Edward ja perinteinen tulkinta: ”The European way”
”The judge’s role cannot be confined to that of providing a technocratic literal interpretation of texts produced by others.(). As a system based on case law the judge must proceed from one case to another seeking, as points come up for decision, to make the legal system consistent, coherent, workable, and effective.” (1996).
Tarkemmin esim. Raitio, Defensor Legis 4/2012.
Siis: 1. Leading case, 2. Line of cases
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 26
Casanova-metodi?
Teleologisen ylitulkinnan ja yksipuolisen
hyväksyttävyysdiskurssin kritiikki Oikeusvarmuuden periaatteen erilaiset painotukset
johtavat erilaisiin lopputuloksiin yksittäistapauksissa. Tuomioistuinten perustelujen avoimuus (heuristiikka,
justifikaatio) Tuomioistuinten ratkaisut julkisia, perustelut julkisia –
perustelujen koherenssi ei voi olla vain
yksittäistapaukseen itseensä sidottua (Casanova-
ongelma) Casanova-metodi on nimenomaan oikeusvarmuuden
periaatteen vastaista, mikäli painotetaan systeemistä
tulkintaa, ratkaisuiden koherenssiä – ja ennakoitavuutta.
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 27
Kaupallinen tiedote Casanova-metodista
”Legal Certainty as an Element of Objectivity in Law”, in Objectivity in Law and Legal Reasoning, eds. by Mark van Hoecke and Jaakko Husa, Hart Publishing, 2013, s. 85-108.
The Source of Law –Doctrine and Reasoning in Finland, in US- China Education Review, David Publishing, B 11 (2012) s. 960-973.
Oikeusvarmuus ja oikeusvoima eurooppaoikeudessa, Defensor Legis 4/2012, s. 403-418.
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 28
Kiitos!
01.01.2006Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi 29