TAMPEREJulkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

TAMPERETampereen kaupungin tiedotuslehti 2 2011

Asuntomessujen rakentajilla on kiireinen vuosi edessäSivu 5

Tampere-info in EnglishPage 11

110-vuotias Kauppahalli on yhä voimissaan Sivu 3

TAMPERE2

Aamu alkoi kehityskes-kustelulla, joita käyn suorien alaisteni kans-sa 1–2 kertaa vuodessa. Ne ovat hyvä tapa py-

sähtyä hetkeksi keskustelemaan kun-kin työntekijän kanssa. Puolentoista tunnin aikana ehdimme käydä läpi monia asioita ja asettaa myös konk-reettisia kehittämistavoitteita.

Aamupäivällä tapasin sosiaali- ja ter veyspuolen johtajia. Puhuimme Hatan pään tilanteesta ja sain katsauk-sen Tipotien uuden sosiaali- ja terveys-aseman suunnittelusta. Siitä onkin tu-lossa hieno ja moderni palvelu keskus Tampereen länsipuolen asukkaille!

Lounastimme Metsäliiton pääjoh-tajan Kari Jordanin kanssa. Oli mukava kuulla, että esimerkiksi Takon tehtaal-

la menee taas hyvin. Jopa niin hyvin, että ongelmana metsäteollisuudessa on puuraaka-aineen saanti.

Iltapäivä kului maanantaiseen ta-paan kaupunginhallituksen kokouk-sessa.

Projektijohtaja Pertti Tamminen kävi kerto-massa Vuoreksen kuu-lumisia. Asuntomessu-ta lojen rakentaminen

alkaa pian ja messuvalmistelut ete-nevät vauhdilla. Ikävä ongelma on ilmennyt siinä, että osa tonteista on pehmeällä maalla ja pohjustustyöt tulevat kalliiksi. Asiaa selvitellään ja toivottavasti ratkaisut löytyvät pian. Särkijärven sillan rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti ja sil-ta avataan liikenteelle 30.6.

Päivän ohjelmaan tuli yllättävää hoppua, kun selvisi, että taitoluiste-lun MM-kisahakemus pitää jättää klo 14.30 mennessä. Tampere päätti ha-kea kisoja, vaikka toki tiesimme, että hakijoina tulee olemaan monia isoja maita ja kaupunkeja.

Satakunnan lennoston uusi ko-mentaja Kim Jäämeri kävi luonani ter-vehdyskäynnillä ja sovimme, että kau-pungin johtoryhmä tutustuu kevään

aikana lennoston toimintaan.Illalla kävin puhumassa Kokoo-

muksen naisten tilaisuudessa Viola-kodissa.

Kävimme aamulla läpi seutuhallituksen ko-kousasioita. Olen seu-tuhallituksen puheen-johtaja ja yhteistyö on

sujunut kuntien kesken oikein hyvin, toisin kuin viime aikojen lehtikirjoit-telusta voisi päätellä. Toteutamme yh-dessä sovittuja kehittämishankkeita hyvässä yhteisymmärryksessä.

Urheilupuolen johtavia virkahen-kilöitä kävi tapaamassa minua taito-luistelukisojen hakemuksen johdos-ta. Myöhemmin selvisi, että kisat me-nevät Venäjälle. No, isoa kalaa kannat-taa aina pyydystää, vaikka sitä ei saisi-kaan. Ehkä koukkuun tarttuu toiseksi isoin kala!

Sen jälkeen keskustelimme puhe-limessa ministeri Jan Vapaavuoren kans-sa Tampereen isoista kehityshank-keista.

Iltapäivällä Keskon aluejohtaja Ja-ri Alanen kävi tapaamassa johtaja Kari Kankaalaa ja minua. Keskustelimme ensisijaisesti Tampere tunnetuksi -yh-distyksen asioista ja keskustan kehit-

tämisestä. Keskustan kehittämispro-jekti on alkanut ja se lisää toivotta-vasti entisestään Tampereen keskus-tan vetovoimaa.

Luovutin kaupungin-johtaja Antti Punkarille tasavallan presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ansio-

ristin. Niitä haetaan kerran vuodessa ansioituneille henkilöille. Antti on tehnyt pitkän työuran ja ollut myös arvostettuna luottamushenkilönä.

Annoin haastattelun katuratikka-hankkeesta asiaa selvittelevälle kon-sultille. Totesin, että Tampere tarvitsee tulevaisuudessa sekä Rantaväylän tun-nelin, katuraitiotien että myös maanalai-set pysäköintilaitokset keskustaan.

Lounastin Saksan suurlähettilään Peter Scholzin kanssa Raatihuoneella. Hän tutustui Tampereella muiden mu-assa yliopistoon ja Tampereen saksa-laiseen kulttuurikeskukseen.

Iltapäivällä Saton toimitusjohtaja Erkka Valkila seurueineen kävi tapaa-massa Tampereen johtoa ja keskuste-limme ajankohtaisista asuntoraken-tamisen hankkeista. Tämän jälkeen valmistelimme talousjohdon kanssa vuoden 2010 tilinpäätöstä esittely-

kuntoon. Työpäivän päätteeksi kävin vielä Tampere-talossa tutustumassa Lääkäripäivien näyttelyyn. Se tarjoaa aina jotain mielenkiintoista ja uutta tietoa lääketieteen saralta, ja on myös hyvä katsoa, miten Tampere-talon näyttelypuoli toimii.

Aamulla pidimme joh-tajiston kokouksen ja sen jälkeen vierailin apulaispormestari An-na-Kaisa Ikosen kanssa

Coxassa. Saimme hyvän kuvan sai-raalan toiminnasta ja kehityssuunni-telmista.

Iltapäivällä osallistuin valtuusto-ryhmien puheenjohtajien palaveriin, jossa vieraili ylioppilaskuntien edus-tajia kertomassa muiden muassa opis-kelijoiden asuntotilanteesta.

Viikonloppu oli vaihteeksi vapaa virallisesta ohjelmasta. Saimme ulkoil-la vaimoni Pirjon kanssa. Illalla keskus-torilla oli jo perinteeksi muodostunut energiansäästötapahtuma Earth Hour. Huomasin, että siellä esiintyi ”Pormes-tarin sinkit ja pasuunat” -puhallin-orkesteri. Mietin, olisiko minun pitä-nyt olla siellä soittamassa torvea?

Timo P. Nieminen

VI IKKO PORMESTARIN KALENTERISTA

JYR

KI

NIS

ON

EN

Tampereen kaupungin talous toteu-tui viime vuonna arvioitua paremmin, vaikka vuoteen 2010 lähdettiinkin synkissä tunnelmissa, kun taantuma syveni ja bruttokansantuote putosi peräti 8 prosenttia.

Suotuisan kehityksen taustalla oli-vat odotettua parempi talouskehitys, kaupungin verotulojen kasvu, onnistu-neet säästötoimet sekä Tietotekniikka Liikelaitoksen liiketoiminnan myynti. Kaupunginvaltuusto tasapainotti ta-lousarviota muun muassa korottamal-la kunnallis- ja kiinteistöveroa sekä karsimalla investointeja. Kaupungin henkilöstöä kannustettiin pitämään palkattomia vapaita ja parantamaan työn tuottavuutta. Myös kaupungin toimintamalli toi lisää vaikuttavuutta ja tehokkuutta toimintaan.

Hyvään taloudelliseen kehityk-seen vaikutti osaltaan sekin, että me-not onnistuttiin pitämään kurissa. Kaupungin nettomenot kasvoivat vii-me vuonna 3,2 prosenttia, mikä on vähemmän kuin keskimäärin kunta-sektorilla. Verotuloja kertyi 758 mil-

joonaa euroa, joka on 5,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Netto-investointien määrä oli 150,4 miljoo-naa euroa. Summa kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 18,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos muodostui 38,6 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.

Lainakanta kasvoi viime vuonna 29,1 miljoonaa euroa, mutta raha varat lisääntyivät 32 miljoonaa euroa. Vuo-den lopussa kaupungilla oli lainaa 312,1 miljoonaa euroa eli 1 464 euroa asukasta kohden. Se on 126 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Monet mittavat hank-keet etenivät viime vuo-den aikana, muun muas-sa Kansi ja Keskusareena -hanke, Rantaväylän tun-neli ja Ranta-Tampella se-kä katuraitiotie.

Tampereen väestön-kasvu hidastui hieman edellisistä vuosista. Vuoden 2010 lopussa Tam-pereella oli 213 217 asukasta. Väkilu-ku kasvoi edellisvuodesta 1 710 hen-kilöllä. Tampereen kaupunkiseudun

väkiluku oli 356 826 henkilöä. Tilaajapuolella suu rimmat poik-

kea mat budjetista syntyivät tervey-den ja toimin ta ky vyn edistämi sen se-kä lasten ja nuorten kasvun tukemi-sen ydinproses seis sa. Terveyden ja toiminta ky vyn edistämisessä toi min-taku lut ylittyivät 6,5 miljoonalla eu-rolla, mikä johtui pääasiassa siitä, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ti-lattujen erikoissairaanhoidon palve-lujen määrä ylitti budjetoidut tilauk-set. Lasten ja nuorten palveluissa toiminta kulut ylittyivät 2,8 miljoonaa

euroa. Ylitys selittyy lähin-nä lakisääteisen kotihoi-don tuen piirissä olevien lasten määrän kasvulla, jo-ka nosti kotihoidon tuen ja Tam pere-lisän kustannuk-sia.

Tuottajapuolella eri-koissairaanhoidon tuotantoalueen tu-los jäi 2,1 miljoonaa euroa tavoittees-taan. Tämäkin johtui kaupunkilaisten suunniteltua suuremmasta palvelui-den tarpeesta.

Strategian tavoitteista suurin osa toteutuiViime vuosi oli Tampere virtaa -kau-punkistrategian ensimmäinen toteu-tusvuosi. Strategian tavoitteista suu-rin osa toteutui suunnitellulla tavalla. Tästä ovat osoituksena muun muassa uusien ennaltaehkäisevien palvelu-jen käyttöönotto, ikäihmisten kotona asumisen lisääntyminen, seudullisen yhteistyön tiivistyminen ja joukkolii-kenteen matkustajamäärien kasvu.

Vuoden 2010 aikana parantunut taloudellinen tilanne heijastui myös kaupungin tulokseen. Tampereen työttömyysaste oli vuoden 2010 jou-lukuussa laskenut 13,9 prosenttiin, jo-ka oli 1,7 prosenttiyksikköä vähem-män kuin vuotta aiemmin.

Tampereella uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti informaatio- ja viestintäalalle sekä luovilla toimialoil-la. Seutukunnassa syntyi viime vuo-den aikana 2611 uutta yritystä. Uusia asuntoja Tampereella valmistui viime vuonna 1098, mikä on pienin määrä 50 vuoteen.

Vaikka kaupungin vuoden 2010 taloudellinen tulos olikin ennakoi-tua parempi, kaupungin talousjoh-don mielestä menojen hillitseminen on edelleen tarpeen. Talousnäkymät maailmalla ovat edelleen epävarmat ja taantuman seurauksia parannellaan vielä pitkään. Niinpä kaupungin on pi-dettävä kiinni nykyisestä taloussuun-nitelmasta, jossa menojen kasvuksi sallitaan korkeintaan 2,5 prosenttia. Tämä edellyttää malttia uusien palve-lujen käynnistämisessä tai nykyisen palvelutason parantamisessa.

Teksti: Aila Rajamäki

TAMPERE-lehti 2/2011

Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa: helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen.

Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista.Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö

Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila RajamäkiTampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tampereaila.rajamaki@tampere.fipuh. 040 550 5540

Toimitus:toimitus.tampere@tampere.fi

Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere, 2011 Painos: 120 000 kappaletta Kannen kuva: Susanna Lyly. Luomukauppias Anita Niukkanen Kauppahallissa.

ISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti)

Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 12.6.2011

Tampere-lehti verkossa:www.tampere.fi/tampereinfo/viestinta/lehdet/tamperelehti

2011

Tampere kääntyi taantumasta kohti tasapainoa

Ma21.3.

To24.3.

Pe25.3.

Ti22.3.

Ke23.3.

Tampereen väkiluku 213 217 asukasta (31.12.2010)

Tampereen kaupunki julkaisi ensim- mäistä kertaa tilinpäätöstie tonsa vuosikertomuksen muodossa. Tampereen kaupungin vuosikerto-mus 2010 on luetta vis sa myös inter netissä osoitteessa www.tampere.fi/hallintojatalous

TAMPERE 3

– Kauppahallista löytyy kaikkia elin-tarvikkeita, mitä ihminen tarvitsee. Tääl-lä on moneen markettiin verrattuna kodikas ja ystävällinen palvelu. Kaup-pahalli on myös Tampereen tärkeimpiä turistikohteita, sanoo leipäkauppoja te-kevä Alli Sillanpää, joka tuntee Tampe-reen kauppahallin jo 40 vuoden asia-kaskokemuksella.

Monipuolinen pienten elintarvike-kauppojen keskittymä on muuttunut vuosien kuluessa perinteistä ja uut-ta yhdistäväksi ostoskeskukseksi, jos-ta löytyy myös muita palveluita. Se on Tampereen lähiruuan keskus.

Sillanpää ei ole mielipiteensä kans-sa yksin. Kauppahalli, joka rakennettiin 110 vuotta sitten kaupungin keskustan komistukseksi, keräsi pari vuotta sitten peräti kaksi miljoonaa käyntiä. Lasku-reilla mitatut lukemat ovat yhä suuria.

– Jos haluat tavata tuttuja, Kauppa-hallista löydät heitä varmasti, vaikkapa sumpin ääressä, sanoo Reijo Salonen.

Hän on kulkenut näillä kulmilla jo 1960-luvulta lähtien. Sama mukava kii-reettömyyden henki on säilynyt vielä-kin. Halli on monelle tamperelaiselle tärkeä sosiaalisen kohtaamisen paikka. Kauppahallin kahviloissa ja penkeillä aika pysähtyy.

Rieväkylän ydintäViime vuonna 60 vuotta täyttäneen Hakasen leipomon myymälä aloitti Kauppahallissa vuonna 1978. Jo silloin paikalla oli kymmenkunta leipomoyrit-täjää. Halli on Rieväkylän ydintä.

– Leipurit ovat kuuluneet Kauppa-halliin alusta lähtien. Vaikka tuotteilla kilpaillaan, henki on ollut yhtenäinen, kuten Rieväkylässä kuuluukin, todista-vat Marketta ja Markku Hakanen.

Uusin leipuriyrittäja on Petteri Wi-lenius, jolla on Kauppahallin alakerras-sa pieni leipomokin. Lisäksi hänen liik-keessään myydään muiden pienten lei-pomoiden tuotteita.

– Kauppahalliin tulevalla uudel-la kauppiaalla on yksi etu puolellaan. Paikkaan liittyy jo valmiiksi maine hy-västä laadusta, sanoo Wilenius, joka on hallin kauppiasyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja.

Vuosikymmeniä kalaa ja lihaa Kauppahalli on ollut tamperelaisen kala- ja lihakaupan keskus. Kun Nygre-nin suvun ensimmäinen kalamyymälä aloitti 1970-luvun alussa, hallissa oli viisi alan yritystä. Nyt jäljellä on enää Nygrén.

– Kalatuotteiden jalostusaste on koko ajan noussut. Vielä 1980-luvulla myytiin pääasiassa kokonaisia kaloja. Nyt tuotteiden enemmistö on fileitä ja muita jalosteita, kertoo Petri Nygren.

Kun Veljekset Lindgren aloitti liha-kaupan vuonna 1949, lihakauppoja oli peräti 12. Nyt niitä on seitsemän. Valta-osa on lihakäytävällä, joka on Sokoksen puoleinen käytävä.

– Vielä 1980-luvulla käytävillä kus-kattiin sikojen ja nautojen ruhoja. Nyt myydään yhä enemmän jalostettua li-haa. Esimerkiksi luullisen lihan myynti on vähentynyt, sanoo Veljekset Lindgre-nin nykyinen omistaja Pekka Tuomela.

Perinteisten elintarvikemyymälöi-den rinnalle on noussut uuden ajan airuita. Anita Niukkanen perusti hallin ensimmäisen luomumyymälän Luomu-

Anin kymmenkunta vuotta sitten. – Luomuruuan suosion kasvu näkyy.

On ilahduttavaa, että myös nuoret ovat löytäneet meidät, Niukka nen sanoo.

Raija Asunnan myymälä on ollut Kauppahallissa parisen vuotta. Sen tis-kiltä ja hyllyiltä löytyy muun muassa hil-loja ja mehuja, joita lähiseudun tuotta-jat hänelle toimittavat.

– Lähiruoka on positiivinen sana. Se sopii hallin profiiliin hyvin, arvelee Asun-nan yhteistyökumppani Ari Tuuloskorpi.

Puutarhurista kukkakauppiaaksiSisko Musakka kuuluu hallin uusiin yrittäjiin. Puutarhuriksi valmistunut Musakka haaveili halliyrittäjyydestä jo pitkään. Kun tilaisuus kukkakaupan avaamiseen tuli, hän oli heti valmis.

– Kauppahalli on oma maailmansa, jota ei ole muualla. Emme pysty kilpai-lemaan hinnalla tai valikoimalla. Valttei-namme ovat ammattitaitoinen palvelu ja läheisyys, Sisko Musakka sanoo.

Uusyrittäjiin kuuluu myös Jaana Kä-märäinen, jonka omistama Mamas Cor-ner tarjoaa gourmettuotteita ranska-laisista herkuista tuoreisiin kahveihin. Hänen liikkeensä toimi aikaisemmin Koskikeskuksessa. Kämäräisen mieles-tä hallin paras puoli on kauppiaan kan-nalta se, että se tarjoaa synergiaa.

– Pienten erikoiskauppojen keskit-tymä on myös asiakkaan etu. Yhdellä reissulla voi ostaa kaikki tarvitsemansa elintarvikkeet ja samalla saa henkilö-kohtaista palvelua, hän sanoo.

Petteri Wilenius sanoo, että Kaup-pahallin yrittäjillä on poikkeuksellisen hyvä yhteishenki, vaikka samoista asi-akkaista kilvoitellaankin. Tampereen maamerkillä on yrittäjien keskuudes-sa muutenkin hyvä maine. Siitä kertoo sekin, että kun myymälätilaa vapautuu, tulijoita on jonoksi asti.

Jo 110 vuotta täyttävä Kauppahalli on kaupungin maamerkki

Suojelurakennus hyvässä kunnossa

Jokin aika sitten kukka-kauppansa avannut Sisko Musakka luot-taa asiantun-tevan palvelun voimaan.

–Kauppahallissa tapaa aina tuttuja, sanoo Markku Jäderholm (vas.) ja Reijo Salonen.

Kauppahallin yrittäjien kirjo on entistä monimuotoisempi, sanovat kauppiaat Petri Nygren ja Anita Niukkanen.

Hämeenkadun ja Hallituskadun vä-lissä jo 110 vuotta toiminut Kauppa-halli on korkeasta iästään huolimatta hyvässä kunnossa. Sitä on kunnostet-tu pala palalta viimeiset kymmenen vuotta yhteistyössä kauppiasyhdis-tyksen kanssa. Esimerkiksi myymä-lätiloista on käyty läpi jo runsaat 90 prosenttia. Mitään akuuttia remontin tarvetta ei juuri nyt ole.

– Seuraavana on vuorossa julki-sivu- ja sisävalaistuksen uusiminen. Se käynnistyy toivottavasti jo tänä vuonna. Kaup pahallilla on keskei-nen asema keskustan kehittä misessä, kertoo kiinteis töisännöitsijä Juhani Pentinmäki.

Kaupunki ei pyöritä Kauppahal-lia liiketaloudellisin perustein, mut-ta vuokratuloilla saadaan hoidettua myös kiinteistön peruskorjaukset.

Halli on suojeltu rakennussuoje-lulailla, joten sen peruskorjauksessa pitää olla erityisen tarkka. Kaikkiin yksityiskohtiin ei sentään tarvita Mu-seoviraston lupaa. Hallista on huo-lehtimassa muun muassa kaksi kir-vesmiestä, jotka tuntevat talon pe-

rinpohjaisesti ja tietävät suojellun rakennuksen reunaehdot.

Tampereen kaupungin omistamia rakennuksia hallinnoi yleensä Tila-kes kus, mutta Kauppahalli on kiin-teistötoimen hoidossa.

– Tulijoita on huomattavasti enem-män kuin tiloja vapautuu. Uu sien yrit-täjien valinta on tarkkaa puuhaa. On katsottava, että he sopeu tuvat muun joukon kanssa, sanoo Pentinmäki.

Kahviloiden tai leipämyymälöiden lisäämiseen ei ole nyt tarvetta. Kiin-teistöisännöitsijä pitää tärkeänä, että Kauppahallin yrittäjät pitävät kiinni aukioloajoista.

– On imagon kannalta tärkeää, että kaikki myymälät pidetään auki ko-ko ajan silloin, kun Kauppahalli on avoinna yleisölle, hän sanoo.

Ilmarinkadulla Tammelassa asunut juustokauppias A. F. Iltanen ilmoitti Aamulehdes-sä kesäkuussa 1901 uudesta myymälästään. Kauppa torilla aiemmin bisneksiään kolme-na päivänä viikossa hoitanut yrittäjä aloitti monen muun kauppiaan kanssa juuri valmis-tuneessa Kauppahallissa.

– Saatan arvoisan yleisön tarpeita tyydyttää useanlaatui-sella oivallisella juustolajilla, joita edelleen myyn tunnettui-hin halpoihin korottamatto-miin hintoihin, lupasi Iltanen.

Myymälätilat vuokrattiin huutokaupalla toukokuun lo-pussa 1901.

Tampereen kauppahallin rakennustyöt alkoivat jo vuon-na 1899. Arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema raken-nus avattiin 8. kesäkuuta 1901. Kauppahallin rakentamisen taustalla oli hallitsemattomak-si käynyt torikauppa. Iltanen ei ollut suinkaan ainoa torikaup-pias, joka löysi uuden tilansa hallista.

Kauppahallista tuli hyvin suosittu kauppapaikka nope-asti. Se joutui vaikeuksiin oike-astaan vasta 1960-luvulla, kun marketit alkoivat jyrätä pieniä kauppoja muutenkin. Sittem-min se on löytänyt uudelleen asiakaskuntansa yhteistyöllä. Suora kulkuyhteys Sokoksen tavarataloon on kohentanut turistienkin suosimaksi koh-teeksi nousseen Kauppahallin suosiota.

Hjalmar Åbergin luomus suojeltiin rakennusuojelulailla vuonna 1973. Sen nykyisin toi-mivista myymälöistä on vanhin Yrjö Wigren, joka nyt jatkaa uu-sien omistajien turvin. Wigre-nin lihakauppa aloitti jo vuon-na 1917.

Juustokauppiaan pidetyt lupaukset

Teksti: Matti Wacklin Kuvat: Susanna Lyly

Pekka Wilenius johtaa Kauppahallin kauppias-yhdistys tä. Hän uskoo yhteistyön voimaan.

TAMPERE4

AR

I JÄ

RV

ELÄ

Pispalan ja Tahmelan asemakaavo-jen uusimiseen liittyvä rakentamisen periaateratkaisu on tehty. Yhdyskun-talautakunta hyväksyi maaliskuussa asemakaavojen uudistamisen pohjak-si linjauksen, jossa otetaan kantaa suo-jelumääräyksiin, rakennusoikeuteen sekä rakentamisen ohjauksen keinoi-hin. Kaavamuutosten tavoitteena on ainutlaatuisen miljöön säilyttäminen ja kehittäminen.

Asemakaavojen uudistamisen ta-voitteena on Pispalan arvokkaan mil-jöön säilyttäminen ja kehittäminen.

– Pispalaan halutaan edelleen yk-sinkertaista, selkeää ja aitoa rakenta-mista eli Pispalan henkeä tähän päi-vään, arkkitehti Minna Kiviluoto tiivistää hyväksyttyjä periaatteita.

Ratkaisun apuna oli konsulttityönä tehty selvitys, jossa kymmenelle haas-tavalle pispalalaiselle tontille tehtiin tontinkäyttösuunnitelmat. Työn yhtey-dessä tutkittiin mahdollisuuksia sijoit-taa tonteille nykyisen, vuonna 1978 voimaan tulleen kaavan mahdollista-man rakennusoikeuden verran raken-tamista.

Rakennustehokkuus keskimäärin ennallaanHyväksytyn periaatteen mukaan tont-titehokkuuden yleinen linja e = 0,5 on sama kuin nykyisessäkin kaavassa. Kaavan ajanmukaistamisen jälkeen ei kuitenkaan enää sallita maanpäällisiä

kellarikerroksia varsinaisen raken-nusoikeuden lisäksi vaan uudisraken-nuksissa kaikki pääosin maanpinnan yläpuolella olevat tilat lasketaan ker-rosalaan.

Ajatuksena on, että perustellusta syystä rakennustehokkuutta voidaan joissain kohdin maltillisesti nostaa tai laskea keskimääräisestä, kunhan tavoit-teet toteutuvat ja ratkaisut tehdään pe-rustellusti ja tasapuolisesti. Perusteltu syy voi olla muun muassa ympäristöhäi-riöiden torjunta, erilainen käyttötarkoi-tus tai tontin liikenteelliset olosuhteet.

Vanhan rakennuksen muutosten ja laajentamisen ohjaamisessa on olen-naisempaa, miltä lopputulos näyttää ja miten se sopii Pispalaan kuin se paljonko rakennusoikeutta käytetään. Korottaminen, lisäsiipien rakentami-nen ja muu laajentaminen pyritään mahdollistamaan niin kuin Pispalassa on aina tehty. Pikku mökki on voinut vuosien saatossa laajentua isoksikin ra-kennukseksi. Kaavassa varataan maa-kuntamuseolle lausuntomahdollisuus kulttuuriympäristöä koskevissa mer-kittävissä hankkeissa.

– Ajatuksena on, että vanhalle talol-le annetaan mahdollisuuksia laajentua, jotta se kannattaisi säilyttää sen sijaan että rakennettaisiin uusi, Riikka Rahko-nen kiteyttää.

Suojelua ja kannustimiaPispalan arvokkaan miljöön säilyttä-

miseksi tarvitaan suojelumääräyksiä. Koko alueelle tulee yleismääräys, jossa todetaan alueen valtakunnallinen arvo. Arvokkaille osa-alueille ja pihapiireille on tulossa suojelumerkinnät. Arvok-kaille rakennuksille on tulossa kaksi suojelumerkintää, joista tiukempi kiel-tää purkamisen, lievemmässä rakennus-valvontaviranomainen voi myöntää luvan korvaavalle rakennukselle.

Suojeluun pyritään myös kannusta-maan erilaisilla keinoilla. Suojeltavassa talossa saa laajentaa ulkokuoren sisällä ja kohteesta riippuen laajentaa vanhaa suuremmaksi kuin mitä uuden raken-nuksen rakennusoikeus olisi. Suojellun rakennuksen rakennusoikeus voidaan myös osoittaa käytettyä pienemmäk-si, millä mahdollistetaan lisärakenta-minen toiseen rakennukseen. Kaava-luonnosta laadittaessa paneudutaan kannustimien tarkoituksenmukaiseen ja tasapuoliseen osoittamiseen.

Suojelumerkintä voi myös hyödyt-tää kiinteistönomistajaa, kun haetaan esimerkiksi korjausavustuksia tai sillä voi saada helpotuksia kiristyvistä ener-giatehokkuusvaatimuksista.

Jatkotyössä on tarkoitus tutkia alueiden ominaispiirteitä kortteli- ja tonttikohtaisesti, jotta voidaan toisaal-ta kannustaa suojelemiseen ja toisaal-ta mahdollistaa Pispalan kehittyminen. Tavoitteena on alueen monipuolisuu-den ja luonteen säilyttäminen.

Ykkösalueesta asemakaavaluonnosSeuraava asemakaavoituksen vaihe on Pispalan ensimmäisen kaava-alueen luonnos. Kaava-alue käydään nyt hy-väksyttyjen periaatteiden mukaisesti läpi.

Asemakaavamuutoksen luonnok-sen jälkeen on vuorossa asemakaava-ehdotuksen laatiminen. Kolmeen eri asemakaavavaiheeseen jaetun Pispalan toinen kaava-alue on vuorossa vuonna 2012 ja kolmas alue 2013.

Pispalan asemakaavoitukseen liit-tyen järjestetään jatkossa yleisötilai-suuksia, joihin ovat tervetulleita kaik-kien kaava-alueiden asukkaat. Lisäksi on tarkoitus järjestää ryhmätapaamisia niille kiinteistönomistajille, joiden ton-teille on tulossa suojelumerkintöjä.

Asemakaavojen uusimisen tavoit-teena on, että maailman ainoa Pispala on jatkossakin ainutlaatuinen ja tun-nistettavissa Pispalaksi, mutta myös muutoksia sallitaan Pispalan perinteen mukaisesti.

Teksti: Anna-Leea Hyry

Lisätietoja: www.tampere.fi/kaavatjakiinteis-tot/kaavoitus/asemakaavoitus/pispala

Keskustan kevyen liikenteen verkko täydentyy ja paranee ratkaisevasti, kun Rongankadun alikulku saadaan käyt-töön. Syksyllä alkaneet, radan alittavan tunnelin rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa. Alikulkutunnelin on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, ja se avataan kevyelle liikenteelle ke-väällä 2012.

Rongantunneli yhdistää itä-länsi-suuntaisen kevyen liikenteen verkon. Rongankadun kevyen liikenteen väylä jatkuu vanhan postitalon vierestä tun-neliin, josta väylä kurvaa Tammelaan Vellamonkadulle. Väylä risteää myös radan viereen rakentuvan Ratapihan-kadun kanssa

Rakennuttamispäällikkö Milko Tie-täväinen painottaa, että tunneli on mer-kittävä hanke paitsi kevyen liikenteen myös joukkoliikenteen kannalta.

– Tunneli parantaa henkilöratapi-han toimivuutta tuomalla uuden, es-teettömän pääsyn ratapihalle, hän sa-noo.

Tunnelista on katetut hissi- ja por-rasyhteydet henkilöratapihan reu na-

ja välilaitureille. Sieltä löytyvät myös näyttötaulut junien tulo- ja lähto-ajoista.

Rongantunnelin pituus on 75 met-riä ja leveys 8 metriä. Polkupyöräkais-tan leveys on 4,5 metriä ja jalankulku-väylän 3,5 metriä. Itse tunneli ei ole kalteva, mutta Tammelan puolen nou-su Vellamonkadulle on noin 7 astetta.

Turvallisuus ja ilkivalta huomi-oitu tunnelin suunnittelussaMilko Tietäväisen mukaan tunneli on suunniteltu niin turvalliseksi kuin mahdollista. Esimerkiksi pyöräilijät ohjataan pysymään omalla puolellaan väyliä erottelevien pylväiden avulla. Tunnelin länsipuolen pää risteää pos-titalon maanalaisen pysäköintitilojen sisääntulon kanssa. Tämän kohdan tur-vallisuus on huomioitu varmistamalla hyvä näkyvyys tunneliin ja varustamal-la pysäköintitilan ovi puomilla.

Materiaalin ja rakenteiden ilkival-lan kesto joudutaan nykyään ottamaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Tunnelin betonipintai-

set seinät on töhrysuojattu ja alakatto terästä. Pyöräväylän pohja on asfalttia ja kävelyväylä kuultopuhallettua gra-niittia eli ns. räsymattokiveystä. Tunne-lissa on kameravalvonta.

Rakennuttajakonsultti Markus Mal-mivuori Pöyry CM Oy:stä kertoo, että pakkastalvi on jonkun verran hanka-loittanut rakennustöitä, mutta hank-keen kokonaisaikataulu ei ole muut-tunut. Tunnelin kaivannot ja massan-vaihdot ovat jo valmistuneet. Laudoi-tus ja raudoitustyöt ovat parhaillaan käynnissä, ja siltalohkojen siirrot ovat vuorossa toukokuussa. Työt eivät ole juurikaan haitanneet junaliikennettä, joka kulkee työmaan kohdalla osin vä-liaikaisten siltarakenteiden päällä.

Rongantunneli on Tampereen kau-pungin ja Liikenneviraston yhteishan-ke. Rakentamisen kokonaiskustan-nukset ovat 7 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus on noin 5 miljoonaa euroa. Hankkeen rakennuttajakon-sultti on Pöyry CM Oy ja urakoitsija VR Track Oy. Arkkitehtisuunnittelu on AIHIO Arkkitehdit Oy:n käsialaa.

Pispalan henkeä tähän päivään

Rakentamisen periaatteet ratkaistiin

Rongantunnelin rakentaminen vauhdissa

Provastinkadun miljöötä Pispalan portailta lännen suuntaan.

Katutöitä tehdään kevään aikana eri puolilla kaupunkia

Itäpuolella Tamperetta aloite-taan katutyöt huhtikuun lopulla Vehmaisissa. Uusittavina ovat Juo-lankatu, Reikonkatu ja Inolankatu. Ristinarkussa kunnostetaan Lau-tamiehenkatu välillä Jankankatu-Isomäenkatu, Kukkuraisenkatu, Pikkumäenkatu ja Isomäenkatu. Ruotulassa kunnostetaan Suo-puisto, Laalahdenkatu ja Sarjantie. Linnainmaalla kunnostetaan Koti-pellonkatu.

Ristinarkun sekä Ruotulan ja Linnainmaan kadunrakennustyöt aloitetaan urakoitsijan valinnan jälkeen toukokuussa. Työt kestävät loppuvuoteen asti. Urakoitsijasta ja aikatauluista yhteystietoineen il-moitetaan kohteiden läheisyyteen pystytettävissä töiden infotauluis-sa. Kadunrakennustöiden yhtey-dessä tehtävistä vesihuoltolinjojen saneerausurakoista vastaa Tampe-reen Vesi.

Eteläpuolella Tamperetta vii-meistellään Rantaperkiössä Hatan-pään valtatien ja Nuolialantien vii-me vuonna uusittu liittymä. Työt alkavat toukokuussa ja kestävät kesä-heinäkuulle. Liittymässä teh-dään päällystys-, kivi- ja vihertöitä.

Länsipuolella Tamperetta jat-ketaan Ristimäen alueen katusa-neerauksia viime vuodelta. Työt käynnistyvät huhti-toukokuussa ja jatkuvat syksyyn. Epilässä uu-sitaan Winterin mutkan eli No-kiantien ja Pispalan valtatien liit-tymän tukimuuri sekä kadun pin-tarakenteet liittymässä. Työ alkaa huhtikuussa ja kestää kesän ajan. Tesomalla täydennetään radan me-lusuojausta. Radan varteen raken-netaan meluvallia ja meluseinää.

Vuoreksessa saadaan kesällä valmiiksi koko Vuoreksen puis-tokatu Automiehenkadulta Rus-kontielle saakka sekä Särkijär-ven silta. Sillan avajaisia vietetään 30.6.2011.

Tunneli rakennetaan mahdollisim-man turvalliseksi. Pyöräilijöiden eksyminen kävelijöiden kaistalle estetään pylväiden avulla.

Tunneli on saanut jo muotonsa, sillä kaivannot ovat valmistuneet. Siltalohkot siirretään paikalleen toukokuussa. Ronganalikulku valmistuu tänä vuonna ja on kulkukelpoinen keväällä 2012.

TAMPERE 5

Karoliina ja Markus Kautto tähyile-vät keväisessä auringossa kylpevälle Vuoreksen asuntomessualueelle. Lap-set Ingrid, Ilari, Eerik ja Karin seuraavat kiinnostuneina taustalla möyriviä maansiirtokoneita. Uusi asuinalue on vielä pelkkää soraa ja kaivantoja, mutta reilun vuoden päästä yhdelle tonteista on noussut Kauton perheen uusi kivitalo.

– Ajatus messurakentajaksi hake-misesta syntyi erään sunnuntaipäivän päähänpistona. Onneksi sain yllytet-tyä myös Markuksen hankkeeseen, Karoliina Kautto nauraa.

Perhe oli hakenut Tampereel-ta omakotitonttia jo useana vuonna, mutta arpaonni ei ollut suosinut hei-tä. Keväällä 2010 Karoliina Kautto oli jälleen lukemassa tonttiarvonnasta Tampereen kaupungin verkkosivuilla, kun hän huomasi ilmoituksen asunto-messutonttien hausta.

– Vuores houkutteli meitä. Alueel-ta on hyvät kulkuyhteydet keskus-taan, ja tänne rakennetaan kattavat lähipalvelut. Luontokin on lähellä. Oli-simme hakeneet tonttia Vuoreksesta joka tapauksessa, Karoliina Kautto kertoo.

Kiire ei pelotaAsuntomessurakentajaksi Kauttoja houkutteli myös se, että asuinalue val-mistuu kerralla: naapurissa ei raken-neta seuraavaa kymmentä vuotta.

– Saimme juuri sen tontin, minkä halusimmekin. Lähdimme siitä, että sovitamme tilatarpeemme pienem-män rakennusoikeuden mukaiselle tontille, koska tiesimme suuremman rakennusoikeuden tonttien houkut-televan enemmän hakijoita. Valintaan vaikutti myös tontin rajoittuminen puistoon ja liittymä pienelle ja rau-halliselle pistokadulle. Etelään avautu-

va piha vielä sinetöi valinnan, Markus Kautto kertoo.

Valtaosalla asuntomessujen pien-talorakentajista on yhteistyökump-paninaan talotehdas tai rakennuslii-ke. Yleensä talotoimittaja on vahvasti mukana rakentamisessa ja toimii näyt-teilleasettajana asuntomessujen aika-na. Kauttojen kumppanina on Passiivikivitalot.fi.

Asuntomessualueen kunnallistekniikan raken-taminen on loppusuoralla ja viherrakentaminen alka-massa. Pientalojen rakenta-jat pääsevät tonteilleen tou-kokuussa. Talojen tulee olla valmiita alkukesästä 2012.

– Tiukka aikataulu ei pe-lota. Vastaava työnjohtajam-me on sitä mieltä, että rakentamisaika riittää hyvin, Karoliina Kautto sanoo.

Arkkitehdille vapaat kädetKautot aikovat osallistua rakennustöi-hin sen minkä töiltä ja lastenhoidolta ehtivät. Projektijohtamisen he aiko-

vat kuitenkin pitää tiukasti itsellään. Hanketta helpottaa myös se, että Kau-toilla on jo kokemusta oman talon ra-kentamisesta. Perheen nykyinen talo sijaitsee Kangasalan Sahalahdessa.

– Talon suunnittelussa annoimme aika vapaat kädet arkkitehdille. Vaati-muksena oli vain, että ison perheen

kaikkien toimintojen on mahduttava kaavan mu-kaiseen 180 neliöön.

Ekotehokkaasta talosta tulee passiivirakenteinen, jolloin sen lämmitysener-gian tarve on vähäinen. Kohteen ekologisuutta pa-rannetaan myös aurinko-lämmönkeräimillä, joiden on tarkoitus lämmittää puolet vuotuisesta lämpi-

mästä käyttövedestä.Kauttojen perheen messuraken-

nusprojektia seurataan tulevissa Tam-pere-lehdissä.

Teksti: Reetta Hynynen

Kauttojen perhe sai juuri haluamansa tontin Vuoreksen asuntomessualueelta

Asumisen arkea parantavia ide-oita etsivä Inno-Vuores-kilpailu on lähtenyt mukavasti käyntiin. Hel-mikuun puolessa välissä alkanee-seen ideakilpailuun on saatu noin 50 kilpailuehdotusta.

Vuores-projektin ja sen yhteis-työkumppaneiden järjestämässä ideakilpailussa tavoitellaan uusia tuotteita ja palveluita sekä käytän-nön apuja asumiseen, harrastami-seen ja työskentelyyn Vuorekses-sa.

Kilpailuehdotuksia kehittää eteenpäin kuuden tamperelaisen korkeakouluopiskelijan tiimi. Uu-den Tehtaan Demolassa työskente-levän tiimin jäsenet ovat nuoria

aluetieteen, rakennustekniikan, tie-totekniikan ja graafisen suunnitte-lun osaajia.

– Kilpailun teemoja ovat ekote-hokkuus, asukkaiden vaikuttamis-mahdollisuudet ja nopea tietoverk-ko, kertoo professori Marko Hänni-käinen Tampereen teknillisestä yli-opistosta.

Kilpailu jatkuu heinäkuun al-kuun asti, ja se on avoin kaikille. Parhaat ideat esitellään Asuntomes-suilla Tampereella 2012.

Pääpalkintona on taulutietoko-ne. Kilpailuun voi osallistua, aikai-sempiin ideoihin tutustua ja ideoi-ta kommentoida internetissä www.innovuores.fi.

Vuoden 2012 asuntomessuilla pääosassa ovat ekotehokkaat pientalot

Tampere on ensi vuoden asuntomessukaupunki. Vuorek-seen sijoittuvalle messualueelle rakentuu yli 30 pientaloa, joista valtaosa on omakotitaloja. Messu-jen näyttelykohteita tulee myös Vuoreksen puistokadun varteen nouseviin kerros- ja rivitaloihin.

Messualueen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohdat ovat sa-mat kuin muuallakin Vuoreksen uudessa kaupunginosassa: eko-logisuus, luonnonläheisyys, huip-puteknologia ja pikkukaupunki-maisuus. Erityisesti energiateho-kas rakentaminen on vahvasti esillä asuntomessuilla. Kymme-nisen omakotirakentajaa tavoitte-lee passiivienergiataloa ja muuta-ma jopa nollaenergiataloa.

Asuntomessut järjestetään yhteistyössä Tampereen kaupun-gin ja Osuuskunta Suomen Asun-tomessujen kesken. Vuoreksen messuportit avataan yleisölle hei-näkuussa 2012.

Inno-Vuores-ideakilpailuun ehtii vielä mukaan

Asuntomessualueen kunnallis-tekniikan rakentaminen on lop-pusuoralla, ja Karoliina ja Mar-kus Kautto pääsevät omakoti-

tontilleen toukokuussa. Perheen lapset Ingrid, Ilari, Eerik ja Karin

tutustuivat tulevan asuinpaik-kansa lähiluontoon.

Rikkinäisistä ulkovaloista voi ilmoittaa nettipalveluun

Netissä toimiva ulkovalaistuksen vika ilmoituspalvelu on uudistunut.

Käyttäjät voivat nyt seurata ilmoit-tamansa vian käsittelyä verkossa ja saavat halutessaan myös palaut-teen korjauksista sähköpostiinsa. Palvelussa voi nyt myös ilmoittaa laajempien alueiden katuvalovi-oista.

Ulkovalaistuksen vikailmoitus-palvelu löytyy internetistä osoit-teesta http://katuvaloviat.tampe-

re.fi. Kaupunkilaiset voivat palve-lun kautta ilmoittaa erityyppisistä katuvaloista kuten palaneista lam-puista ja sijoittaa vian oikeaan koh-taan kartalle. Palveluun kirjaudut-tua kaikki ilmoitetut viat tulevat näkyviin. Ulkovalojen vikoja kor-jataan palautteiden perusteella, li-säksi lamppuja vaihdetaan ryhmit-täin säännöllisin väliajoin.

Sorsapuistoon pystytetään 17.–18. kesäkuuta 2011 energiatehokkuus- ja aurinkoenergiapuisto Solar Park. Se on osa kansainvälistä lasialan Glass

Performance Days -konferenssia. Solar Park esittelee kuluttajille ja asiantun-tijoille uusia innovaatioita ja uusiutu-van energian ja energiatehokkuuden sovelluksia varsinkin rakentamisessa. Tapahtumaan ei ole pääsymaksua ja se on avoin kaikille.

Tampereen kaupungin ECO2-han-

ke on mukana Solar Parkin järjeste-lyissä yhteistyössä Glaston Oy:n kanssa. ECO

2:n messuosastolla esitellään mm.

Tampereen kaupungin energiatehok-

kuustyötä ja tulossa olevia hankkeita, joissa hyödynnetään uusiutuvaa ener-giaa.

Näytteilleasettajille on vielä jon-kin verran tilaa. Jos olet kiinnostunut tulemaan näytteilleasettajaksi, voit ot-taa yhteyttä Mari Kuuttiin, sähköpos-tilla mari.kuutti@gpd.fi tai puhelimel-la 050 465 5400.

Lisätietoja: www.eco2.fi, www.gpd.fi.

Tule tutustumaan energiatehokkuus- ja aurinkoenergia-puisto Solar Parkiin

AR

I JÄ

RV

ELÄ

TAMPERE6

Eko-tehokkuus on Vihreän viikon teemana

Kansainvälinen Vihreä viikko 2011 järjestetään Tampereel-la perinteiseen tapaan kesä-kuun ensimmäisellä viikolla eli 5.–12.6.2011. Vihreän viikon ja maailman ympäristöpäivän kansainväliset teemat vaihtuvat vuosittain. Tänä vuonna ympä-ristöpäivän teemana on Metsät – luonto palveluksessasi ja vih-reän viikon teema on Ekotehok-kuus – kuluta vähemmän, elä paremmin.

Tänä vuonna Vihreä viikko alkaa maailman ympäristöpäi-vän tapahtumalla sunnuntaina 5.6. metsäretkellä Soukonvuoren luonnonsuojelualueelle sekä ve-gaanipiknikillä Koskipuistossa. Viikko jatkuu ekotehokkuuteen liittyvällä tavaravaihtotapahtu-malla Tammelan torilla maanan-taina 6.6. Koko viikon ajan järjes-tetään useita muita tapahtumia muun muassa opastettuja retkiä lähiluontoon ja metsiin eri puo-lilla Tamperetta. Myös villivihan-nesretkiä ja ekokylävierailu on suunnitteilla lähiseudulle.

Tapahtumia päivitetään net-tisivuille sitä mukaa kun ne var-mistuvat, joten tarkista täsmälli-set tapahtumatiedot osoitteesta: www.tampere.fi/vihreaviikko. Vihreä viikko Tampere on myös Facebookissa. Viikon lopullinen ohjelma vahvistuu toukokuun puolivälissä.

Lisätietoja: ympäristösuun-nittelija Katri Laihosalo, puh. 050 521 5164, katri.laihosalo@tampere.fi

Tamperelaisten ilmastoperheiden hiilijalanjäljet laskettiin alkuvuodes-ta ja nyt perheet ovat asettaneet ta-voitteet päästöjen vähentämiseksi. Vuoden päästä selvitetään, onnistui-vatko perheet pienentämään ilmas-tokuormitustaan.

Yksittäisen ihmisen hiilijalan-jälki koostuu asumisen, liikkumisen, jätteiden, ruokailun ja kulutuksen ai heuttamista päästöistä. Hiilijalan-jäljen laskemisessa hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen ilmas-todieetti-laskurin taustatietoja.

– Laskuri löytyy netistä, joten kaikki asiasta kiinnostuneet voivat laskea oman ilmastokuormituksen-sa, vinkkaa projektipäällikkö Leena Karppi Ilmankos-projektista.

Ilmastoperheet ovat osa projek-tin toimintaa Kaukajärvellä ja Anna-lassa. Ilmastoperheet ovat tavallisia kotitalouksia, jotka ovat kiinnostu-neita oman arkensa ilmastovaikutuk-sista. Mukana on yhteensä 30 perhet-tä: lapsiperheitä, sinkkuja, pariskun-tia, eläkeläisiä, nuoria ja vanhoja.

Ilmastoperheiden hiilijalanjälki on keskimääräistä pienempiIlmastoperheiden hiilijalanjälki on jo lähtötilanteessa pienempi kuin keskimääräisellä suomalaisella. Suo-malaisen hiilijalanjälki on käytetyn laskentatavan mukaan keskimäärin 8700 kiloa vuodessa, kun ilmasto-perheiden hiilijalanjälki henkilöä kohden on noin 6900 kiloa. Jotta hiilijalanjälki olisi EU:n ja Suomen päästövähennystavoitteen mukai-nen, olisi päästöjen oltava korkein-taan 5500 kiloa vuodessa henkilöä kohden.

– Ilmastoperheiden päästöt ovat keskimääräistä suomalaista pienem-mät asumisen, ruoan ja kulutuksen osalta. Asumisen päästöjä pienentää uusiutuvien energialähteiden käyttö. Keskimääräisen suomalaisen päästöt ylittyvät vain liikkumisessa, mihin vaikuttavat erityisesti yksityisautoi-lu, ulkomaanlennot ja laivamatkat. Ilmastoperheiden joukkoon on vali-koitunut varmasti jo valmiiksi tiedos-tavia kansalaisia, mutta petrattavaa on vielä kaikilla, Karppi kertoo.

Hiilijalanjälkilaskennan tuloksia ja keinoja hiilijalanjälkien pienen-

tä miseksi on pohdittu purkutilai-suuksissa. Lisäksi kukin perhe on miet ti nyt, mistä ilmastopäästöjä on helpoin ta ja halvinta vähentää.

Ruokailun isot ilmasto-vaikutukset yllättivätYksi mukana olevista perheistä on Jenni Mäenpään ja Matti Rintalan yk-silapsinen perhe Annalasta. Perheen hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin suomalaisten keskimäärin ja jo-pa alle ilmastoperheiden keskiarvon. Vain ruokailun osalta perheen ilmas-tovaikutukset olivat suuremmat kuin ilmastoperheillä keskimäärin.

– Ruokailussa voisimme paran-taa. Tavoitteena on vähentää kasvi-huonevihannesten käyttöä talvella puoleen nykyisestä. Samoin juuston käyttö yritetään puolittaa vuoden aikana. Pyrimme myös lisäämään kas visruokia liha-ruokien sijaan, Jen ni Mäenpää sanoo.

Ravinto aihe-uttaa noin neljän-neksen yksityisen kulutuksen kasvi-huonekaasupääs-töistä. Helpoimmat tavat pienentää ruoan ilmastovaikutuksia on korva-ta lihaa kasviksilla ja pienentää ros-kiin menevän ruoan määrää. Suoma-lainen heittää ruokaa roskiin 20–30 kiloa vuodessa. Nyrkkisääntönä ruo-kavalinnoissa voi pitää sitä, että vähi-ten ilmastoa kuormittavat kausituot-teet, viljatuotteet, peruna, avomaalla kasvatetut kotimaiset hedelmät, vi-hannekset ja marjat sekä metsän ja lähivesien antimet. Suurimmat pääs-töt aiheutuvat eläinkunnan tuotteis-ta sekä pakasteista, riisistä ja kasvi-huonetuotteista.

Mäenpään ja Rintalan perheen liikkumisen päästöt ovat erityisen pienet, pienemmät kuin ilmastoper-heillä tai suomalaisilla keskimäärin. Hiilijalanjäljen laskentavuonna per-he ei tehnyt lainkaan lentomatkoja, mikä osaltaan pienensi ilmastovai-kutuksia.

– Käytämme paljon bussia ja pyöräilemme, yksityisautoilu on vä-häistä. Meillä isoin asia on, että nykyi-nen asuinpaikka mahdollistaa sen,

ettei työmatkoihin käytetä autoa. Asuntoa ostaessamme se oli meillä tavoitteena. Liikkumistavan valinta on tottumiskysymys. Arki rullaa sa-moilla kaavoilla eikä liikkumista py-sähdytä erikseen miettimään joka päivä. Kun on kerran alkanut autoil-la, kävellä tai mennä bussilla, ei hel-posti tule vaihdettua toiseen ilman tietoista päätöstä. Toisaalta tämä on meidän tilanteemme tällä hetkellä.

Voi hyvin olla, että jonakin päivänä toinen meistä on töissä paikassa, jon-ne pääsemiseksi yksityisautoilu on ainoa järkevä vaihtoehto, Mäenpää kertoo.

Teksti: Tiina Hakkarainen

Hiilijalanjälkilaskuri:www.ilmastodieetti.fi

Äitienpäivänä 8. toukokuuta alkavat taas perinteiset luontoretket, joita opas-taa tuttuun tapaan ympäristösihteeri Lasse Kosonen. Ensimmäinen retki 8.5. suuntautuu Iidesjärvelle, ja lähtö on Iidesjärven länsipäästä Lokintaipaleen kohdalta kello 10. Järven linnustoon kuuluvat muun muassa naurulokit, silkkiuikut ja nokikanat. Tähän aikaan rannoilla kukkivat keltaiset käenrieskat ja peltokanankaalit.

Sunnuntaina 22.5. on vuorossa Pel-tolammin-Pärrinkosken luonnonsuoje-lualue. Retkelle lähdetään kello 10 Pel-tolammin pohjoispään uimarannalta. Toukokuussa monet lehtokasvit kuk-kivat ja lehtolaulajien viserrys raikaa. Lehtolaulajista alueella pesii esimer-kiksi pajulintu, lehtokerttu ja sirittäjä. Lehtokasveista tyypillisiä ovat lehto-kuusama, lehto-orvokki, lehtoimikkä, ja keltavuokko.

Sunnuntaina 29.5. mennään Vil-lilänsaareen. Tapaaminen on saaren

parkkipaikalla kello 8. Alkukesän aamu on oiva ajankohta kuunnella koivikkoi-sen saaren lukuisten lintujen konsert-tia. Linnustoon kuuluvat pyrstötiainen, sirittäjä, mustapääkerttu, kultarinta ja pikkutikka.

Sunnuntaina 5.6. on Vihreän viikon retki Soukonvuoren uudelle luonnon-suojelualueelle. Lähtö on Niihaman ul-koilumajalta kello 13. Soukonvuoren luonnonsuojelualue Kauppi-Niiha-massa on vasta perustettu. Vanha, leh-to mainen kangasmetsä on kanahaukan ja pohjantikan elinpiiriä. Nisäkäsla jis-toon kuuluvat mäyrä, hirvi ja metsä-kauris.

Luontoretket jatkuvat kesän mit-taan. Retkiohjelmaa voi hakea tou-kokuussa esimerkiksi palvelupiste Frenckellistä, Frencellinaukio 2 B ja virastotalon aulasta. Ohjelma on myös internetissä www.tampere.fi/ympa-ristojaluonto/luonnonvirkistyskaytto. Retket ovat maksuttomia.

Ilmastoperheethiilijalanjälkien kimppuun

Luontoretket alkavat

äitienpäivänä

Jenni Mäenpää, Viljami ja Matti Rintala aikovat jatkossa kokata

enemmän kasvisruokaa.

TAMPERE 7

Kaupunginkirjasto viettää 150-vuo-tisjuhlavuottaan työn merkeissä, vaik-ka juhliakin merkkivuoteen mahtuu.

Juhlavuotena voi pohtia, millai-nen Tampere olisi, jolleivät sivistys-tahtoiset kaupunkilaiset ja oppia ja-noavat työmiehet olisi perustaneet lainakirjastoa 1861.

– Kirjasto oli vastaus valtavaan tarpeeseen, kirjastotoimenjohtaja Tuu la Haavisto miettii.

1800-luvun loppupuolen Tam-pere oli kahtiajakautunut, viinan, köyhyyden ja lapsityövoiman kau-punki, jossa itivät suuret aatteet. Kan-salaisilla oli yhteinen sivistystahto ja tehtaat tarvitsivat lukutaitoista työ-voimaa. Työväestöllä oli hirmuinen tiedonjano ja sen tyydyttämiseksi kautta Suomen investoitiin koului-hin ja kirjastoihin.

– Jos koulua ja kirjastoa ei olisi tullut, saattaisi Suomi olla nyt kehi-tysmaa Euroopan kylmällä reunalla, Haavisto sanoo.

Selaamista ja sivistystä Tuula Haaviston mielestä Tampereen kirjaston lähitulevaisuuden suurim-mat haasteet kytkeytyvät tilajärjeste-lyihin. Kirjastoja pitäisi uudistaa vas-taamaan paremmin yhteisön tarpeita.

– On pohdinnan paikka, mitä ti-loissa tehdään tulevaisuudessa. Miten niiden käyttöön heijastuvat muun muassa uudet musiikin tallennus- ja käyttömuodot, e-kirjat, digitointi-palvelut ja tilojen avaaminen entis-tä enemmän yhteisön käyttöön? Tär-keintä on huomata, että käyttäjät ja käyttäjien tarpeet muuttuvat. Meidän täytyy valjastaa osaamisemme ihmis-ten käyttöön uusilla tavoilla. Tarjoam-me sekä selaamista että vaativampaa hengenruokaa eli sivistystä.

Haasteita riittää, vaikka Tampe-reen käyttöluvut ylittävätkin valta-kunnalliset keskiarvot. Medioiden ja aineistojen uudet muodot ja käyttö-

tavat muuttavat käyttöä, aivan kuten internetin tulo aikanaan. Verkkotieto on tehnyt esimerkiksi käsikirjastot lä-hes tarpeettomiksi.

Kirjaston on löydettävä paikkan-sa uusissa tietoketjuissa. Väyliä on raivattava tietoviidakkoon ja media-lukutaitotalkoisiin on osallistuttava. Kirjastomaailmassa puhutaankin ”tie-don sotureista”, kun tarkoitetaan kir-jastoammattilaisten kamppailua kaik-kialta tunkevan infotulvan kanssa.

Pelit oppimisen apunaKirjastoon on saatu hiljattain aivan uutta aineistoa.

– Hankimme konsolipelejä lainat-taviksi. Olen itsekin vasta oivaltamas-sa pelien merkitystä. Niillä voi tukea esimerkiksi oppimista. Niihin liittyy paljon yhdessä tekemistä ja tekemäl-lä oppimista.

Haavisto on vakuuttunut pelil-lisyyden valtavasta merkityksestä nuo rille.

– Sitä maailmaa on meidän van-hempien, ei-diginatiivien opiskeltava.Kirjaston ongelma ei ole hyvien peli-en löytäminen, vaan tekijänoikeudet. Ne ovat aina sitä hankalammat, mitä uudemmasta aineistosta on kyse, hän harmittelee.

Kirjastojärjestelmän uusiminen on tuottanut Tampereella odottamat-toman määrän työtä. Järjestelmä ei näytä selviävän vieläkään kunnolla 20 PIKI-kirjaston toiminnan pyörit-tämisestä. Maaliskuussa saatiin uusi versiopäivitys.

– Vanha järjestelmä oli käytännös-sä hajoamassa ja uusi tuli käyttöön keskeneräisenä. Emme saaneet sitä mitä tilattiin. Ikävässä tilanteessa voin vain ihmetellä ja kiittää asiakkaiden kärsivällisyyttä ja korjaustöitä paiski-van henkilökunnan jaksamista.

Teksti: Ritva Hokka-Ahti

Lapsen ja nuoren kaltoinkohtelu ei ole aina väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, pakottamista tai uhkailemista. Se voi olla myös rajojen puutetta, välinpitä-mättömyyttä, liian tiukkaa kuria tai var-haista vastuuta, sanovat nuoret itse.

Kahdeksan nuorta tamperelaista istuu keväisenä iltapuhteena pöydän ympärillä Vuoltsun toimintakeskuk-sessa. He ovat juuri saaneet nuoriso-ohjaaja Miia Nivalalta tehtävän: heidän tulee valmistella onnellisen lapsuuden resepti syyskuussa Tampereella pidet-tävään kansainvälisen konferenssiin. Joku nuorista pääsee kokouksen alka-jaisiksi viemään nuorten terveiset mo-nisatapäiselle asiantuntijayleisölle.

Nuoret mutustelevat voileipiään mietteliäinä. Yhteistä kaltoinkohtelun eri tavoille tuntuu olevan, ettei tilan-teita pohdita riittävästi lapsen tai nuo-ren edun kannalta tai häntä ei kuulla.

Paikalla ovat 11–17-vuotiaat Marjo-Reetta Kaul, Elsa Haapiainen, Helmi Lind, Iida Huitula, Maria Viitanen, Laura Huitula, Taavi Mustajoki ja Brian Purcell. He ovat mukana Tampereen Lasten Parlamen-tin ja Tampereen Nuorisofoorumin edustajina.

Lapsen oikeudet vanhemman taskussaHiljainen pohdiskelu karkaa pian idea-tykitykseen. On selvää, että väkivalta ja laiminlyöminen ovat lapsen tai nuo-ren kaltoinkohtelua, mutta aikuinen voi kohdella lasta huonosti monella muullakin tavalla. Kaltoinkohtelua löytyy usein kasvatuksen ääripäistä: lapsesta huolehditaan liikaa tai liian vähän, vanhemmilta saadut rajat ovat liian tiukat tai niitä ei ole ollenkaan. Sisaruksia ei kohdella keskenään tasa-arvoisesti. Lapsen mielipidettä ei kuul-la eikä sillä ole vaikutusta.

– Vanhemmilla vaan on niin paljon valtaa, nuoret tuumivat.

Nuorten mielestä kysymys on sii-täkin, etteivät vanhemmat aina välttä-mättä tule ajatelleeksi asioita lasten kannalta. Vanhempi ei ehkä itse huo-maa esimerkiksi sitä, että kohtelee si-saruksia eri tavalla.

Nuoret arvelevat, ettei vanhem-milla välttämättä ole aikaa käytännös-sä valvoa lapsille tai nuorille asetettuja rajoja ja perehtyä esimerkiksi pelien sisältöön. He ovat kuitenkin yhtä miel-tä siitä, että kasvatuksessa tarvitaan sel-keitä rajoja, jottei lapsen vastuu kasva liian suureksi. Liian tiukat rajat kuiten-kin estävät oppimasta, miten eri elä-män tilanteissa on paras toimia. Tärke-ää on, että rajoista voidaan keskustella ja vanhemmat osaavat myös joustaa tarvittaessa, nuoret korostavat.

Kulttuurienväliset erot mietityt-tävät heitä pitkään. Arvellaan, että eri maissa ja kulttuureissa ongelmat voi-vat olla erilaisia, mutta yhteisiä piirtei-täkin kaltoinkohtelussa on.

Onnellisen lapsuuden eväät?Kaltoinkohtelusta seuraa turvatto-muutta ja alakuloa. Lapsi voi vetäytyä tai alkaa käyttäytyä huonosti. Sosiaa-liset suhteet kärsivät ja itsetunto las-kee.

Aina kaltoinkohtelija ei ole aikui-nen vaan toinen lapsi tai nuori. Esimer-kiksi netissä kaveria voidaan haukkua tai kiusata huumorin varjolla, ja hänet voidaan sulkea ulos tärkeistä yhteisöis-tä. Kiusanteko netissä jää usein aikui-silta huomaamatta eivätkä he pääse puuttumaan asiaan.

Mistä sitten onnellinen lapsuus on näiden nuorten mielestä tehty? Se kir-jataan vaaleanpunaiseen paperipöy-täliinaan. Siihen ilmestyvät sanat ter-veys, koulutus, kokemukset. Haasteet, vastuu ja rajat. Oma mielipide. Vapaus, auttaminen, onnistumiset. Ilo, huolet-

tomuus ja turvallisuus. Äiti, isä, isovan-hemmat. Luonto, oma kulttuuri.

Ja lämmin kaakao.

Teksti: Johanna Toivanen

Kirjasto raivaa tietoviidakkoa

Tampereen Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin jäsenet selvittivät, mikä on onnellisen lapsuuden resepti. Ylärivissä Iida Huitula (vas.), Marjo-Reetta Kaul, Taavi Mustajoki ja Brian Purcell. Alarivissä Elsa Haapiainen (vas.), Maria Viitanen, Laura Huitula ja Helmi Lind.

Yksi tärkeä lasten ja nuorten kaltoinkohtelun mittari ovat lastensuojeluilmoitukset. Viime vuonna kaltoinkohtelu oli ensi-sijaisena ilmoituksen syynä noin 30 prosentissa lastensuojeluil-moituksista Tampereella.

Nämä ilmoitukset koskivat lapsen henkistä tai fyysistä pa-hoinpitelyä, perheväkivaltaa, lap sen hoidon laiminlyömistä tai seksuaalisista hyväksikäyttöä.

– Lastensuojeluun saakka tulleet tapaukset ovat kuiten-kin vain osa kaikesta kaltoinkoh-telusta, jota lapsiin kohdistuu, muistuttaa Tampereen kaupun-gin lapsiasiamies Tiia Heinäsuo.

Rajanveto voi olla vaikeaa: miten lievänä kaltoinkohteluna pidetyt tapaukset tulkitaan ja mi-ten ne tulevat näkyviin. Voidaan-ko asia hoitaa lastensuojelun kei-noin vai onko tapahtunut rikos? Vakavaa lasten tai nuorten kal-toinkohtelua Tampereella tulee esiin melko harvoin.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä lapsen tai nuoren kanssa työskentelevä tai häntä tapaava ammattilainen, kuten päiväko-din työntekijä, opettaja, kerhon-ohjaaja, terveydenhoitaja, lääkä-ri tai poliisi. Lastensuojeluviran-omaisiin voi ottaa yhteyttä myös kuka tahansa muu lapsen tilan-teesta huolissaan oleva yksityis-henkilö, esimerkiksi naapuri tai

sukulainen.Kaltoinkohteluun voivat Tiia

Heinäsuon mukaan syyllistyä myös omat ikätoverit. Kaverin kiusaaminen esimerkiksi sosiaa-lisessa mediassa on yksi yleistyvä kaltoinkohtelun muoto.

– Kaltoinkohtelu muuttuu ja saa ajan myötä uusia muotoja, Tiia Heinäsuo sanoo.

Lasten kaltoinkohteluun puuttumisen toimintamallia on kehitetty Tampereella vuodesta 2004. Tamperelainen malli on saanut tunnustusta hyvänä lasten ja nuorten hyvinvointia ja turval-lisuutta edistävänä yhteistyökäy-täntönä, se on muun muassa hy-väksytty EU:n komission terveyt-tä edistävien hyvien käytäntöjen listalle. Mallin laatimisessa ovat olleet mukana myös Tampereen yliopistollinen sairaala, Tampe-reen kihlakunnan poliisilaitos, syyttäjänvirasto ja Tampereen Ensi- ja turvakoti.

Kaupunki myös kouluttaa lasten ja nuorten kanssa toimi-via työntekijöitään kiinnittämään huomiota ja puuttumaan kaltoin-kohteluun. Henkilöstöä varten on äskettäin päivitetty opas ’Kaltoin kohdeltu lapsi’. Käsikirja neuvoo, miten asia viedään eteenpäin asi-anomaisten viranomaisten selvi-tettäväksi ja miten lapsi ja perhe saadaan tarvittavien tutkimusten ja hoidon piiriin.

Työntekijöitä koulutetaan puuttumaan kaltoinkohteluun

12th European Regional Conference on Child Abuse and Neglect -kansainvälinen asiantuntijaseminaari Tampere-talossa 18.–21.9.2011Lisätietoja:www.uta.fi/laitokset/hoito/tapahtumat/childabuseand-neglect2011

– Kirjasto on uuden edessä, kun käyttäjien tarpeiden ja median muutos haastavat, kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto sanoo.

Tamperelaisnuoret:

Kaltoinkohtelua on monenlaista

, ,

TampeParlamNuorijäsenmikälapsuYläriHuitMarKauMuBriaAlaHaaMaLaHe

JYR

KI

NIS

ON

EN

Tampereen lyseon lukion kir-jasto sai 15 000 euron palkinnon tekijänoikeusjärjestö Kopiostolta, joka palkitsi Suomen peruskoulu-jen ja lukioiden parhaat ehdotuk-set oman koulukirjaston kehittä-miseksi.

Koulukirjasto – tilaa luovuu-delle -kampanjaan hakemuksensa lähetti 750 koulua ja Kopiosto ja-koi 185 koululle kannustusrahaa yhteensä 600 000 euroa. Tampe-reen lyseon lukio sai toiseksi suu-rimman rahapalkinnon. Kopioston

kampanjan tavoitteena oli lisätä kou-lukirjastojen vetovoimaisuutta.

Tampereen lyseon lukiossa kirjaston tilat on juuri uusittu, ja kahden huoneen kokoinen kirjas-to onkin oppilaille mieluisa opis-kelupaikka. Ongelmana kuitenkin on kirjakokoelman iäkkyys: iso osa kirjaston aineistosta on jo vanhen-tunutta. Kopioston myöntämällä tuella hienot puitteet saavat ajan-tasaista sisältöä. Sillä aiotaan hank-kia perinteisiä kirjoja, äänikirjoja, e-kirjoja ja lehtiä.

Tampereen lyseon lukion kirjasto palkittiin

TAMPERE8

H a t a n p ä ä n k a t u

Hatanpään sairaalaan

Tampereenkeskustaan

NOKIAKulma-Sarvis

Kanta-Sarvis I I

Kanta-Sarvis I

Kanta-Sarvis

I I I

Pysäköinti-paikoista voi olla pulaa

B-rappu: Sosiaaliasema Sarvis

Bussipysäkki

F-rapun oikealla puolella toimeentulo-tukihakemuksia varten posti-laatikko

V a l i m o k a t u

A

E

H

C

Pirkkalaan

J-rappu:Aikuissosiaalityön sosiaaliasema,Diabetesvastaanotto,Ravitsemusterapia,Ikäluokittaiset terveystarkastukset,Etelä-Tampereen psykiatrian polikli-nikka

Sarviksen alueella monta palvelua

DiabetesvastaanottoKanta-Sarvis 2Hatanpäänkatu 3 J, 4. kerrosma–to klo 8–15 ja pe 8–14p. (03) 5657 9264 ja (03) 5657 9265ajanvaraus p. (03) 5657 0151, ma, ti to, pe klo 9–10 ja 12–13

Tyypin 1 diabeetikoiden hoidon ohjaus ja määräaikais-seuranta lääkäreiden, diabe-teshoitajien ja jalkaterapeut-tien vastaanotoilla. Asiakas varaa itse ajan. Lähetettä ei tarvita. Itsehoitopisteessä voi myös itse mitata verenpai-neensa.

Tyypin 2 eli aikuistyypin diabeeti koi den määräaikais-

seuranta on lähinnä terveys-asemien omalääkärivastaan-otoilla. Hoidon ohjausta antavat aikuisneuvonnan dia-beteshoitajat ja terveyden-hoitajat, yli 65-vuotiaiden diabeetikkojen terveyden-hoitajan vastaanotto oman asuinalueen aikuisneuvo-lassa.

RavitsemusterapiaHatanpäänkatu 3 J, 4. kerrosp. 040 800 7549: yli 21-vuo-tiaat Tammerkoskesta länteen ja Hatanpään lääkäri-asema, diabetesvastaanotto, toimenpide- ja konsultaatio-yksikköp. 040 801 2562: yli 21-vuo-

tiaat Tammerkoskesta itään (paitsi Hatan pään terveys-asema) sekä mielen terveys- ja päihdepalvelut p. 040 801 2559: alle 21-vuo-tiaat lapset ja koululaiset, nuorisoneuvolan, opiskelu-terveydenhuollon ja äitiys-neuvonnan asiakkaat

Ravitsemusterapeutit neuvovat ja antavat tietoa erityisruokavaliosta, terveel-lisestä ravinnosta ja sairauk-sien ehkäisystä. Vastaanotolle tullaan lääkärin lähetteellä.

Ikäluokittaiset terveystarkastuksetHatanpäänkatu 3 J, 3. kerros

ma–to klo 9.30–11.30p. (03) 5657 0388

Kaikki 40- ja 50-vuotiaat tampe re laiset kutsutaan kirjeitse maksut tomaan terveystarkastukseen. Tarkas-tuksessa mm. selvitetään riski sairastua sydän- ja veri-suonitautei hin, aikuistyypin diabetekseen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

Yksikkö tekee myös suun-nattuja terveystarkastuksia työttömille. He ohjautuvat palveluun aikuissosiaalityön työntekijöiden, työllisyyden-hoidon asiakasohjauspisteen ja kuntouttavan työtoimin-nan kautta. Yksikön työhön kuuluvat myös vuosittaiset kutsuntavelvollisten terveys-

tarkastukset. Terveystarkas-tukset tekee terveydenhoi-taja.

Etelä-Tampereen psykiatrian poliklinikkaHatanpäänkatu 3 J, 3. kerrosma–pe klo 8–15.15p. (03) 5657 13Ajanvaraus- ja puhelinajat:lääkäri: ma–pe klo 11.30–12psykologi: ma–pe klo11–11.30sairaanhoitaja: ma–pe klo 11–11.30sosiaalityöntekijä: ma–pe klo 11–11.30

Yksi kaupungin yhdeksäs-tä avomielenterveyspalve-

luja tarjoavista psykiatrian poliklinikoista, palvelee eteläisen Tampereen asuk-kaita. Poliklinikoille tullaan terveysaseman, työtervey-den tai yksityisen lääkärin lähetteellä. Mielenterveyspalveluihin sisältyvät mm. psykiatriset tutkimukset, lääkehoidon arviot, hoidossa olevien poti-laiden sosiaaliturva-asioiden selvittely sekä yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapiat. Asiakas käy vastaanotoilla sovitun työntekijän luona. Hoidosta vastaa työryhmä, johon kuuluvat psykiatrian erikoislääkäri, psykologi, kaksi sairaanhoitajaa ja sosi-aalityöntekijä.

Sarviksen alueelle Hatanpäälle on vii-me vuosina sijoittunut useita kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja. Ensimmäise-nä entisessä Sarviksen tehdaskiinteistös-sä eli Kanta-Sarvis I:ssä aloitti elokuussa 2001 sosiaaliasema Sarvis.

Kaupunkilaisia palvelevat alueella nyt myös toimeentulotuen yksikkö, ai-kuissosiaalityön sosiaaliasema, diabetes-vastaanotto, ikäluokittaiset terveys tar-kastukset, ravitsemusterapia sekä Etelä-Tampereen psykiatrian poliklinikka. Ne sijaitsevat Kanta-Sarvis II ja III -raken-

nuksessa. Muista palveluista poiketen toimeentulotuen yksikkössä on ainoas-taan puhelinpalvelu, ei asiakasvastaan-ottoa.

Kaupungin Sarvis-kiinteistöt käsi-tetään usein virheellisesti kokonaisuu-dessaan sosiaaliasemaksi, mutta sosiaa-liasema Sarvis on siis vain yksi osa pal-veluista. Se hoitaa ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevien asioita.

Sivulle on koottu kaupungin Sarvik-sen alueen palvelut ja toiminnot. Kartta kertoo niiden sijainnit.

Hatanpäänkatu 3 J, 2. kerrosp. (03) 5657 13, ajanvaraus ja neuvonta p. 03 5657 9429, ma, ti, to ja pe klo 9–12, sosiaalityöntekijöiden puhelinaika ma, ti, to ja pe klo 12–13, p. 03 5657 13

Aikuissosiaaliaseman sosiaali työntekijän puoleen voi kääntyä esimerkiksi:• asunnottomuuden tai asumisen ongelmien vuoksi

• alkoholi- tai muun päihdeongelman vuoksi• jos mielenterveyden ongel mat haittaavat arjen sujumista• äkillisen kriisin kuten eron, häädön tai velkaantumisen takia• jos tarvitsee sosiaali- turvan ja -palvelujen neuvontaa tai ohjausta• kun on työtön ja tarvitsee ohjausta työllisyyspalveluihin tai sosiaalista kuntou- tusta

Ajan sosiaalityönteki-

jälle voi varata keskite-tystä ajanvarauksesta tai omalta sosiaalityönteki-jältä soittamalla tälle puhelinaikana kaupungin keskuksen kautta.

Lapsiperheiden sosiaa-lityötä tehdään seuraavis-sa yksiköissä:• Eteläinen lapsiperhei- den sosiaaliasema, Lindforsinkatu 8• Läntinen lapsiperhei- den sosiaaliasema, Koulukatu 9• Itäinen lapsiperhei- den sosiaaliasema, Koulukatu 9

Hatanpäänkatu 3 Fp. (03) 5657 0005, ei asiakasvastaan-ottoa, puhelinaika ma–pe klo 12–14

Toimeentulotukea jo aiemmin saanei-den hakemukset käsitellään kirjallises-ti toimeentulotuen yksikössä. Hake-mukset postitetaan osoitteella Tampe-

reen kaupunki/hyvinvointipalvelut/toimeentulotuki/Hatanpäänkatu 3 F/33900 Tampere.Ne voi myös tuoda toimeentulotuen yksikön ulko-oven vieressä olevaan postilaatikkoon tai sosiaali- ja terveysta-lon seinässä olevaan luukkuun Koulukatu 9:ään tai sosiaalipal-velujen neuvontaan

Aleksis Kiven katu 18:aan.

Lapsiperheiden sosiaalityöntekijät ja aikuissosiaalityön-tekijät käsittelevät toimeentulotukiha-kemuksia vain, jos tästä on erikseen sovittu asiakkaan kanssa.

Toimeentulotuki-hakemuksia ja jatko-hakemuksia saa sosiaalipalvelujen

sekä sosiaali- ja terveystalon neuvon-noista. Hakemukset voi tulostaa myös netistä.http://www.tampe-re.fi/perhejasosiaali-palvelut/toimeentu-lotuki/hakeminen.htmlhttp://www.tampe-re.fi/perhejasosiaali-palvelut/toimeentu-lotuki/hakeminen/sarvis.html

G

L o k o m o n -k a t u

F-rappu: Toimeentulotuen yksikkö J-rappu: Aikuissosiaalityön sosiaaliasema

Hatanpäänkatu 3 B, 2. kerrosajanvaraus p. (03) 5657 4900, ma–to klo 9–11 ja 12–14, pe klo 9–11 tai paikan päällä ma–ti ja to klo 9–14, ke ja pe klo 9–12

Sosiaaliasema Sarvis palve-lee tamperelaisia, jotka hake-vat toimeentulotukea ensim-mäistä kertaa. Siellä asioivat myös ne hakijat, jotka eivät ole olleet toimeentulotuen asiak-kaina Tampereella viimeisen kahden vuoden aikana.

Aika tulee varata etukäteen joko puhelimitse tai käymällä paikan päällä aukioloaikana.

Toimeentulotukihakemukset käsittelee sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä asiakkaan varaamalla ajalla tai kirjallisen hakemuksen perusteella.

B-rappu: Sosiaaliasema Sarvis

J-rappu:

TAMPERE 9

Sosiaalipalvelujen neuvonta on va-kiinnuttanut asemansa Tampereella. Neuvontapisteessä toimii puhelin-neuvonta sekä henkilökohtainen asia-kasneuvonta. Palvelut on tarkoitettu tamperelaisille, jotka tarvitsevat tietoa kaupungin sosiaalipalveluista ja sosiaa-lietuuksista tai palveluohjausta. Sosiaa-lipalvelujen neuvonnassa ei tehdä asia-kasta koskevia viranomaispäätöksiä.

Neuvontapisteessä asioi puhelimit-se tai henkilökohtaisesti keskimäärin 700 asiakasta kuukaudessa. Asiakas-neuvonnan tilat avattiin Keskustorin

laidalla huhtikuussa 2009 ja sosiaalioh-jaaja Petra Leino ja sosiaalityöntekijä Eli-na Mansoniemi arvioivat, että asiakas-määrä on noin nelinkertaistunut kulu-neen kahden vuoden aikana. Sosiaali-palvelujen neuvonnan uutena työnte-kijänä aloitti tammikuussa sosiaalineu-voja Päivi Leppänen.

Noin kaksi kolmasosaa asiakkaiden kysymyksistä koskee toimeentulotukea. Lisäksi sosiaalipalvelujen neuvonnasta haetaan apua perheväkivaltatilantei-siin, päihdeongelmiin, lastensuojelu-kysymyksiin ja ikäihmisten selviytymi-

seen arjessa.Sosiaalipalvelujen neuvonnan työn-

tekijät ovat saaneet työstään paljon hy-vää palautetta.

– Usein asiakkaan tilanne voi olla monimutkainen, hänellä saattaa olla ta-kanaan avioero, lasten huoltajuudesta pitäisi sopia ja asunto on menossa alta. Sosiaalipalvelujen neuvonnan työnteki-jöillä on laaja tietämys saatavilla olevista palveluista ja hankalakin ongelmakimp-pu voidaan selvitellä yhdessä, Petra Lei-no sanoo.

– Sosiaalipalvelujen neuvonta on yksi kaupungin matalan kynnyksen palvelupisteistä, johon asiakas voi tulla henkilökohtaisesti tapaamaan työnte-kijää. Henkilökohtaisen neuvonnan etu-na on, että asiakkaan tilannetta voidaan tarkastella kokonaisuutena, Elina Man-soniemi jatkaa.

Sosiaalipalvelujen neuvontaan otta-vat yhteyttä myös viranomaiset, seura-kuntien ja järjestöjen työntekijät sekä läheisestään huolestuneet omaiset. Jon-kun verran kyselyjä tulee myös ulko-paikkakuntalaisilta.

Teksti: Minna Pajunen

Sosiaalipalvelujen neuvonta Aleksis Kiven katu 18Asiakaspalvelu ja puhelin-neuvonta ma–to klo 9–12 ja kello 13–15 sekä pe klo 9–12 jaklo 13–14. Asiakaspalvelu ilman ajanvarausta,puhelinpalvelu p. 03 5657 0200.

Tampereen kaupunki on maa-liskuusta lähtien kerännyt kun-talaisilta ilmoituksia terveysase-man vaihdosta.

Toukokuun alussa astuu voi-maan laki, jonka mukaan asukas voi vuodeksi kerrallaan valita oman kunnan sisältä sen terve-ysaseman, jonka hoitoon hän ha-luaa. Laki tuo muutoksia Tampe-reen käytäntöön, jossa omalääkä-riasema on määräytynyt pääasial-lisesti asuinkadun mukaan.

Tampereella vaihtomahdolli-suus ei ainakaan toistaiseksi ole aiheuttanut suurta ryntäystä il-moituksen tekoon.

Eniten vetoa näyttää olevan Pihlajalinnan lääkäriasemalla. Etenkin moni keskustassa asu-va vanhus haluaa sinne hoitoon, koska Kehräsaareen pääsee hel-posti kävellen.

Tampereella vaihtotoiveista ilmoitetaan lomakkeella, joita on jaossa terveysasemilla. Lomak-

keen voi myös tulostaa interne-tistä Tampereen kaupungin verk-kosivulta osoitteestawww.tampere.fi/terveyspalve-lut/terveysasemat/vaihtaminen. Lomake jätetään allekirjoitettuna nykyiselle omalääkäriasemalle.

Lomakkeessa asiakas ilmoit-taa henkilötietojen lisäksi nykyi-sen omalääkäriaseman nimen ja sen aseman nimen, jonka hoi-toon hän haluaa siirtyä. Lomak-keessa kysytään myös syytä ter-veysaseman vaihtoon. Saatujen vastausten perusteella kaupunki kehittää terveysasemiensa toi-mintaa.

Lain mukaan kaupungin täy-tyy toteuttaa asiakkaan vaihtotoi-ve kolmessa viikossa.

Jos asiakas haluaa, että hänen terveysasemansa vaihtuu nope-asti toukokuun alun jälkeen, hä-nen toivotaan ilmoittavan asiasta terveysasemalleen mahdollisim-man pian.

Tesoman terveysasemaRiikka Vonka

Minulla ei ole aikomusta vaih-taa omaa terveysasemaani toi-seen. Asun aivan terveysasemani vieressä, joten on kätevää käyttää lähellä olevia palveluita. Käytän muutenkin terveysaseman pal-veluja harvoin. Minulle tärkeintä terveysaseman palveluissa on toimivuus eli se, että saan apua silloin kun sitä tarvitsen.

Hervannan terveysasemaHeikki Ranta

En aio vaihtaa terveysaseman palveluja. Mielestäni nykyinen tilanne on minulle paras vaih-toehto, joten miksi vaihtaisin. Tärkeintä terveyspalveluissa on nopea saatavuus ja henkilöstön asiallinen suhtautuminen asiak-kaaseen.

Tammelan terveysasemaJari Heinonen

Minä vaihtaisin terveysaseman palvelut toiseen, jos jokin muu asema olisi lähempänä. Jouduin aiemmin käymään terveysase-malla pitkän matkan päästä, joten kaipasin mahdollisuutta vaihtamiseen. Mielestäni on siis hyvä asia, että nyt se onnistuu. Joudun epilepsiani vuoksi käymään lääkärissä paljon, joten terveysaseman palveluilla on minulle suuri merkitys. Tärkeintä terveysaseman palveluissa on, että mutkia ja byrokraattisuutta on mahdollisimman vähän ja sairaanhoitajalle tai lääkärille pääsee helposti.

Sosiaalipalvelujen neuvonta palvelee tamperelaisia

Terveysaseman vaihto-oikeutta haetaan Tampereella lomakkeen avulla

Sosiaalipalvelujen neuvonnan asiakasmäärä on kasvanut viimeisten kah-den vuoden aikana. Neuvontapisteessä työskentelevät sosiaalityöntekijä Elina Mansoniemi (oik.), sosiaalineuvoja Päivi Leppänen ja sosiaaliohjaaja Petra Leino.

Tampere-lehti kysäisi muutamalta tamperelaiselta terveysaseman käyttäjältä aikovatko he vaihtaa terveysase-maa jatkossa.

KU

VA

T: M

AR

I TI

ENSU

U

Terveysaseman palveluissa tärkeintä joustavuus ja toimivuus

YouTube – elävästi Tampereesta

Tampereen kaupunkiin voi nyt tutustua myös liikkuvien ku-vien kautta. Kaupunki on avannut oman kanavan videonjako-palvelu YouTubessa. Kanavalla julkaistaan Tamperetta esitteleviä videoita: maisemia ja eri paikkoja sekä kaupungin toimintaa valottavia tai kaupungin toiminnassa syntyneitä videoita kuten erilaisten työpajojen tuotoksia. Miltä Keskustori näytti 100 vuot-ta sitten, entä Vuores muutaman vuoden päästä? Mitä tapahtui ChillHousessa?

Videoita katsellakseen ei tarvitse rekisteröityä itse palveluun. Mutta jos haluat kommentoida videoita tai arvottaa niitä tähdillä, palvelu vaatii rekisteröitymisen. YouTube on Suomen kolmannek-si suosituin verkkopalvelu Googlen ja Facebookin jälkeen. Kau-pungilla on myös oma Facebook-sivu ja Twitter-profiili.

Tampereen kaupunki YouTubessa: www.youtube.com/tampereenkaupunki

10 TAMPERE

Hatanpään sairaala lähti vuosi sitten torjumaan sairaanhoitajapulaa rekry-toimalla viisi työntekijää Filippiineiltä. Huhtikuussa 2010 aloittaneet hoitajat työskentelevät viidellä eri osastolla kahden ja puolen vuoden määräaikai-silla sopimuksilla.

Ulkomaalaisten palkkaamisesta päätettiin, kun vakinaisiin sairaanhoi-tajan virkoihin ei riittänyt hakijoita. Jo aiemmin oli ollut vaikeuksia sijaisten saannissa. Moni hoitajista jää lisäksi eläkkeelle lähivuosina.

– Tämä oli yksi vaihtoehto tilan-teessa. Ryhdyimme yhteistyöhön Op-teamin kanssa, joka avustaa työperäi-sessä maahanmuutossa. He ovat jär-jestäneet sairaanhoitajia pääkaupunki-seudulle, ja filippiiniläisistä hoitajista on hyviä kokemuksia, Hatanpään sai-raalan opetuskoordinaattori Heli Kytö-harju kertoo.

Tampereella työskentelevät filip-piiniläishoitajat, kolme naista ja kaksi miestä opiskelevat työn ohessa Van-taalla. Suomalaisen sairaanhoitajan tut-kinnon suorittaminen ammattikorkea-koulussa avaa heille niin halutessaan tien jatkosopimukseen Hatanpäällä.

– Toivon mukaan he jäävät pitem-pään, mutta en tiedä, miten helppoa perheen tuominen tänne olisi. Neljä hoitajista on perheellisiä, ja vain yh-dellä ei ole lapsia. Nyt kaikki lähettävät rahaa omaisilleen kotimaahansa, mikä on varsin yleistä heidän kulttuurissaan. Moni on aikaisemmin työskennellyt esimerkiksi Saudi-Arabiassa. Filippii-neillä on paljon sairaanhoitajia työttö-minä, Kytöharju tietää.

Kaikki Hatanpäälle tulleista filip-piiniläisistä ovat työskennelleet aikai-semmin ulkomailla, mikä oli yhtenä va-lintaperusteena.

Kielen oppiminenvaatii paljon työtäKokemukset rekrytoinnista ovat olleet myös Tampereella melko hyviä. Ne oli-sivat varmasti vieläkin parempia, jos suomen kieltä olisi helpompi oppia. Se on ollut filippiiniläisille tähän asti suu-rin haaste voitettavana. Suomen opis-kelu alkoi jo heidän kotimaassaan ja on jatkunut täällä, mutta kielet kuten maatkin ovat aika kaukana toisistaan. Filippiinien suurimmat kielet ovat ta-

galog ja filipino, minkä lisäksi maassa puhutaan useita muita malaijilais-poly-nesialaisia kieliä.

Osastoille nimetyt mentorit ovat auttaneet niin kieliongelmissa kuin muissakin pulmissa ja helpottaneet vieraiden sopeutumista uuteen työyh-teisöön. Yhteydenpitoa on ollut myös vapaa-ajalla. On käyty yhdessä ostoksil-la ja kyläilemässä puolin ja toisin.

Kytöharju sanoo, että työ ja opiske-lu yhtä aikaa vaativat filippiiniläishoi-tajilta paljon. Mikäli maahanmuutto-projekti saisi jatkoa, olisi tärkeää, että työntekijöillä olisi mahdollisuus suo-rittaa sairaanhoitajan tutkinto Tampe-reella.

Teksti: Jaana Kalliomäki

Filippiiniläinen Dax Allan näki lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin sairaanhoitajia Suomeen. Hän etsi maasta tietoa netistä ja jätti saman tien hakemuksensa. Allan sai paikan ja työskentelee nyt yleislääketieteen ja geriatrian osasto A3:lla Hatanpään sairaalassa. Työ on vastannut hänen odotuksiaan.

– Periaatteessa hoitotyö on sa-maa kuin kotimaassanikin, mutta olen oppinut myös uusia menetel-miä ja teknii koita. Työ ei ehkä ole fyysisesti niin vaativaa kuin se, mitä aikaisemmin olen tehnyt.

Allanilla on myös fysioterapeutin koulutus. Opetuskoordinaattori Heli Kytöharjun mukaan se on hyvä yhdis-telmä osastoilla, joilla hoidetaan pal-jon esimerkiksi ortopedian potilaita. Kuntoutus painottuu myös muilla Hatanpään osastoilla.

Elämä Suomessa on osoittautu-

nut Allanin mukaan paljolti sellaisek-si kuin suomalainen opettaja Filippii-neillä sen kuvasi.

– Pidän Suomesta. Suomi on kau-nis maa ja ihmiset ovat suurenmoi-sia. Koulutus, hallinto ja terveyspal-velut ovat maailman parhaita, Allan ylistää.

Kaikkea ei sentään voi kiittää, mutta yhteen asiaan suomalaiset ja tamperelaiset eivät ainakaan voi itse vaikuttaa: talveen. Äärettömän kylmä vuodenaika, mutta myös korkeat elin-kustannukset saavat Allanin mietteli-ääksi jatkosta puhuttaessa. Ne saat-

tavat vaikuttaa hänen päätökseensä jäädä ja tuoda perhe tänne.

Potilaat pitävätAllan osaa hyvin englantia, mutta suomen kieltä on hänestä vaikea oppia.

– Siksi olen kiitollinen työtovereil-leni, jotka ovat hyvin kärsivällisiä ja tukevat minua, hän tähdentää.

Allan on tyytyväinen mahdolli-suudesta työskennellä Suomessa. Hän sanoo sen merkinneen hänelle ja hänen perheelleen parempaa tu-levaisuutta.

– Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat tehneet tämän mahdolliseksi, hän viestittää.

Kytöharju kertoo, että potilaiden palaute Kaakkois-Aasiasta tulleis-ta hoitajista on ollut enimmäkseen myönteistä.

– Filippiiniläiset ovat ystävällisiä ja iloisia ja auttavat mielellään.

Osasto 3A:lla pari viikkoa hoidet-tavana ollut Kai Lind vahvistaa samaa. Hän taputtaa itseltään verenpainetta mittaavaa Allania olalle.

– Hän on paras kaveri!, Lind va-kuuttaa.

Jos terveyteen liittyvä ongelma mie-tityttää, voi asiantuntevaa tukea ja apua saada terveyspalvelujen neuvonnasta. Soittamalla numeroon 03 10023 saa puheyhteyden sairaanhoitajaan, joka ei sulje korviaan soittajan ongelmilta.

– Kaikissa terveyteen ja sairauteen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä. Täältä ei sanota, että asia ei kuulu meil-le, vaan aina pyritään auttamaan joten-kin, kertoo palveluesimies Ritva Ahl-stedt.

Neuvonnan ohella palvelusta voi varata aikoja omalääkärille tai -hoitajal-le. Päivittäin kello 7–22 toimiva palve-lu on otettu hyvin omaksi, sillä puhelin pirisee jatkuvasti päivän ajan. Soittoja kertyy vuodessa valtava määrä, noin 300 000 kappaletta. Keskimääräinen jonotusaika on vajaat kaksi minuuttia, mutta toisinaan soittaja joutuu odotta-maan kauemminkin.

– Maanantait ja aamut ovat ruuh-kaisimpia. Mikäli asialla ei ole kiirettä, kannattaa soittaa iltaisin tai viikonlop-puisin. Lisäksi ajanvarausta tehdessä on hyvä ottaa puhelimen ääreen kynä, paperia, Kela-kortti ja kalenteri sujuvaa asiointia varten, Ahlstedt neuvoo.

Palvelu on tarkoitettu tamperelaisil-

Ammattitaitoista sairaanhoitoa kotisohvalle

le ja valkeakoskelaisille. Puheluja saat-taa kuitenkin tulla mistä päin Suomea tahansa. Kauempaakin kuuluvissa pul-missa yritetään löytää apua parhaan mukaan.

Neuvoa voi kysyä myös netissäTerveyspalvelujen neuvonta ei ole pel-kästään puhelinpalvelua, vaan sairaan-hoitajilta on mahdollista kysyä neuvoa myös sähköisesti. Osoitteessa www.tampere.fi/terveyspalvelut/kysy on lo-

make, jolla saa lähetettyä kysymyksen. Vastauksen siihen saa 24 tunnin sisällä. Hyvä on kuitenkin huomata, että soit-taessa tai sähköisen palvelun kautta ei kuule diagnoosia, vaan sairaanhoitaja tekee ainoastaan hoidontarpeen arvi-oinnin.

Lisäksi terveyspalvelujen neuvonta hoitaa viikonloppuisin kiireellisiä ham-masasioita: Pirkanmaan eri kuntien päi-vystyshammaslääkäreiden ajanvaraus hoidetaan lauantaisin ja sunnuntaisin

neuvontapuhelimen kautta.Puhelimitse annettava terveysneu-

vonta ei ole aivan tuore ilmiö, sillä se aloitti Tampereella toimintansa jo vuon-na 1956. Tuolloin hoitaja haastatteli asi-akkaan puhelimessa, antoi hoito-ohjeita tai tarvittaessa lähetti lääkärin kotikäyn-nille. Toiminnalla pyrittiin turvaamaan lääkärin vastaanottoaikojen riittävyys. Perustaltaan neuvonta on säilynyt sa-manlaisena tähän päivään saakka, vaik-ka se onkin laajentunut ja sähköinen palvelu on tullut mukaan.

– Arkiaamuisin soittoihin on vastaa-massa keskimäärin kymmenen sairaan-hoitajaa. Heidän täytyy hallita työssään laaja tietomäärä, sillä koskaan ei voi tie-tää, mitä seuraava puhelu koskee. Haas-teista huolimatta työntekijämme ovat kokeneet työn mielekkäänä ja palkitse-vana, Ahlstedt sanoo.

Myös tamperelaiset palvelunkäyt-täjät ovat olleet tyytyväisiä: suuri osa kysyjistä saa riittävän avun keskustel-lessaan sairaanhoitajan kanssa. Lisäksi soittajalta säästyy vaivaa, kun ei tarvit-se lähteä jonottamaan terveysasemalle, vaan ongelma ratkeaa kotisohvalta.

Teksti: Mari Tiensuu

Filippiiniläiset hoitajat työskentelevät Hatanpäällä

Sairaanhoitajat Satu (vas.) ja Marja auttavat soittajia terveyteen liittyvis-sä kysymyksissä. Yhteensä terveyspalvelujen neuvonnassa työskentelee 18 henkilöä.

Allan ei empinyt hakiessaan Suomeen

Hatanpäällä sairaanhoitajana työskentelevä Dax Allan on ollut tyytyväinen. Myös hoidettavana oleva Kai Lind antaa kiitosta.

11

In 2011, there will be an English language page in every issue of the Tampere magazine. The page will contain relevant information for immigrants living in Tampere.

n 2011, there will be an Engl

Tampere-

info in

English

Text: Aila Rajamäki

The social services’ counselling service has established its position in Tampere. Counselling is provided by phone or as personal customer advisory service. The services are targeted at the residents of Tampere who need information regarding the city’s social services and benefits or service guidance. No authoritative decisions are made regarding the customer in the counselling of the social services.

The operators in the counselling are social instructor Petra Leino and social worker Elina Mansoniemi as well as social counsellor Päivi Leppänen. Approximately two thirds of the customers’ questions are related to income support. In addition, support is sought from the counselling service on

situations involving domestic violence, alcohol and drug-related problems, child welfare matters and the everyday coping of seniors. The counselling service of the social services serves immigrants, too. The workers collaborate closely with the immigrant advisory service and the customer can visit the social services’ counselling service with an interpreter.

The social services’ counselling service has received a lot of positive feedback from customers.

– Our customers’ situations are often very complex; they might have just gone through a divorce, the custody of the children should be agreed on and they might be on the verge of losing their homes. The workers in the

social services’ counselling department have extensive knowledge about the services available, and even the most demanding bundle of problems can be solved together, says Petra Leino.

– The social services’ counselling service is one of the city’s low-threshold services, where the customer can come personally to meet the city employee. One of the benefits of face-to-face counselling is that the customer’s situation can be examined as a whole, continues Elina Mansoniemi.

Also authorities, workers at parishes and organisations as well as concerned relatives contact the social services’ counselling service. Some enquiries are also made by non-residents of the city.

The social services’ counselling service is located at Aleksis Kiven katu 18.The customer advisory service and phone counselling service are open from Monday to Thursday from 9 a.m. to 12 p.m. and from 1 p.m. to 2 p.m. The customer advisory service can be visited without appoint-ment. The number of the phone counselling service is 03 5657 0200.

Last year the City of Tampere did economically better than estimated. The factors behind this positive development include an increase in the City’s tax revenue, successful saving measures and economic development that exceeded expectations.

The City Council balanced the budget by raising municipal and real estate taxes and by cutting investments, for instance. The City personnel were encouraged to take unpaid leave.

Another factor contributing to the positive economic develop-ment was the fact that costs were kept under control. Last year the City’s net expenditure grew by 3.2%, which is less than the average expenditure growth in the municipal sector. Tax revenue

totalled 758 million, 5.7% more than in 2009. The amount of net investments was 150.4 million. The result for the financial year was 38.6 million.

During the year, several major projects progressed: the Kansi ja Keskusareena project at the heart of the city, the Rantaväylä tunnel, Ranta-Tampella and the tramway project, to name but a few.

The population growth in Tampere slowed down somewhat compared to previous years. At the end of 2010, there were 213,217 inhabitants in Tampere, a year-on-year growth of 1,710 inhabitants. The total number of inhabitants in Tampere and the surrounding regions was 356,826.

Last year was the first that the Tampere virtaa (Tampere Flows)

City Strategy was implemented. Most of the strategy’s objectives were reached as planned.

In December 2010, Tampere’s unemployment rate had decreased to 13.9%, signifying a 1.7% drop on the previous year. In Tampere, new jobs sprung up particularly in ICT and creative industries. In the last year, at least 2,611 new companies were established in the region.

Even though the City’s financial results in 2010 were better than expected, the City’s financial management considers it necessary to continue the cost control measures. Globally, the economic outlook is still uncertain and the consequences of the recession require work for a long time to come.

In May, a law will come into force in Finland entitling inhabitants of a municipality to change their current primary health centre to another health centre in the same municipality. This will bring about changes in the current practice in Tampere. As a general rule, the inhabitants of Tampere have been provided with health care services at their district health centre.

If any inhabitant prefers to use another health centre over their current health centre, they can notify their current health centre of this. The notification is given using a form that is available in health centres. The form can also be printed from the City of Tampere website: www.tampere.fi/terveyspalvelut/terveysasemat/vaihtaminen. The form should be signed and submitted to the current dedicated health centre.

In addition to personal information, the form filled in by the customer should contain the name of the current dedicated health centre as well as the name of the health centre that the customer wishes to use from now on. In addition, the reason for changing

the health centre is also requested. The City uses these responses as the basis for developing the operations of its health centres.

According to the law, the municipality must fulfil the customer’s request for change within three weeks.

If a customer wishes to change the health centre promptly after the beginning of May, the change

notification should be submitted to the current health centre as soon as possible.

The health centre change is valid for one year at a time.

The City has 11 health centres. In addition, it also purchases services from two private health centres: the Pihlajalinna clinic in the centre of Tampere and the MedOne health centre in Hervanta.

If you are puzzling over a health problem, you can get expert help and advice from the health care counselling services. By calling 03 10023, you can talk to a nurse about your health problems.

– You can contact us regarding all matters related to health and illnesses. We never say that it is not our business, but always try to help in one way or another, says Service Manager Ritva Ahlstedt.

In addition to advice, the service also offers the opportunity to make appointments with your dedicated doctor or nurse. The service is open daily from 7 a.m. to 10 p.m. and has been extremely well received: the telephone keeps ringing throughout the day. The annual number of calls is enormous, approximately 300,000 calls. The average queuing time is less than two minutes but sometimes the

caller has to wait a little longer.– Mondays and mornings are

the busiest times. If the matter at hand is not urgent, it is a good idea to call in the evening or during the weekend. Furthermore, you should have a pen, paper, the Kela card and a calendar at hand to make

sure things run smoothly, recommends Ahlstedt.

The health care counselling services

do not only consist of a telephone service; you can submit online queries to nurses as

well. There is a form for submitting your

queries at www.tampere.fi/terveyspalvelut/kysy. You

will get an answer within 24 hours. However, you should remember that you will not get a diagnosis on the telephone or in the online service, only a nurse’s assessment of the need for medical care.

Facts about Tampere – 2010Population 31 December 2010 213,217 (change from 2009: +1,710)Unemployment rate 13.9%Completed housing (of apartments) 1,098Average price for an apartment €2,163 per m2

(change from 2009: +7.9%)Average rent for an apartment €10.70 per m2

For the first time, the City of Tampere published its financial statement as an annual report. The annual report 2010 of the City of Tampere can be found on the Internet at www.tampere.fi/hallintojatalous. There is also an English version available in May.

The City of Tampere is Emerging from the Recession and Reaching an Economic Balance

l

y

ce

The Counselling Service of the Social Services Also Serves Immigrants

The Primary Health Centre can be changed by Submitting an Application

t g

recom

c

wfo

quer

Help for Health Problems on the Telephone or Online

Immigrant Advice Centre Multi-lingual information and guidance services of the City of Tampere take place in Tampere City Central Office Building Puutarha katu 6, in the Tampere city centre. Customers are served in 16 different languages by 8 Advisors, all of whom speak also Finnish. More information: www.tampere.fi/english Tel. 03 5656 6100, email: maahanmuuttajaneuvonta@tampere.fi

12

JA

RI

KU

USE

NA

HO

, K

ÄSI

TTEL

Y J

AR

I K

OIV

ISTO

Tamperelaista nettiosallistumisen mallia viedään maailmalle

Tampere on mukana EU-hankkees-sa, jossa maat kehittävät asukkailleen sähköisiä osallistumisen mahdolli-suuksia. Hankkeessa on mukana 10 sähköisestä osallistumisesta kiinnos-tunutta partneria eri Euroopan mais-ta. Tampereen lisäksi mukana ovat Odense Tanskasta, Tartto Virosta,

Flevoland Hollannista, Kerry County Council Irlannista, Bologna Italiasta, Patras Kreikasta, Miskolc Ukarista, Vysocina Tsekin tasavallasta ja The Association of Basque Munincipali-ties EUDEL Espanjasta.

e-Citizen II -hankkeessa on tar-koitus tutustua eurooppalaisten mai-den sähköisiin palveluihin ja niiden kehitysideoihin. Näin saadaan eri alueilta päivitettyä tietoa sähköises-tä osallistumisesta, siitä karttuneista kokemuksista ja käytännöistä. Siten voidaan ideoida asukkaille uudenlai-sia ja käyttökelpoisia sähköisen osal-listumisen käytäntöjä. Tavoitteena on edistää paikallisen hallinnon läpinä-kyvyyttä ja tehokkuutta sekä tarjo-

ta kansalaisille helppoja ja joustavia keinoja osallistua oman asuinalueen-sa päätöksentekoon ja palveluiden järjestämiseen.

Kolmevuotinen EU:n rahoittama e-Citizen II -hanke päättyy vuoden 2012 lopussa. Projektin vetovastuu on Suomessa Itämeri-insti tuutissa. Tampereen kaupungin projekti vas-taa vana on Eija Uurtamo kuntade-mok ratiayksiköstä.

Hankkeeseen liittyviä työko-kouksia on järjestetty Tampereella, Bilbaossa, Patraksessa ja viimeisin maaliskuussa Tsekin tasavallassa. Kokouksissa osanottajamaat esitte-levät omia sähköisen osallistumisen käytäntöjään ja kokemuksiaan. Eri-

tyisesti muita osallistujamaita kiin-nostaa Tampereella käytössä oleva sähköinen Valma-valmistelufoorumi. Osa maista on saanut hankkeesta jo konkreettista hyötyä, sillä esimerkik-si Tsekissä Vysocinan aluehallinnos-sa Valmasta on kehitetty heidän tar-peisiinsa soveltuva osallistumisen foorumi kansalaisille.

Tärkeänä kehittämisaiheena on myös sosiaalisen median soveltami-nen julkisiin palveluihin ja kunta-laisosallistumisen välineeksi. Tampe-reella Facebookin käyttöä osallistu-misessa kokeillaan Keski-kaupungin Alue-Alvarissa.Lisätietoja: www.tampere.fi/osallistuminen

Tampereen taidemuseon 80-vuotisjuhlanäyttely avautuu toukokuussa

Onko totta? Eikös siellä Hämeen-sillalla ollutkaan niitä Wäinö Aalto-sen patsaita... Hannu Riikonen: Citymies, 1988.

Tampereen Sävel tuo kuoromusiikin kaikkien ulottuville

Tampereen historia sarjakuvina

Kotimaisen sarjakuvataiteen tam-perelaiset huippunimet käsikirjoittaja Pauli Kallio ja taiteilija Tiitu Takalo ovat laatineet yhdeksän sarjakuvatarinaa Tampereen historiasta. Huhtikuun alusta lähtien ne ovat olleet nähtävillä Vapriikissa näyttelynä sekä sarjakuva-albumina museokaupassa. Näyttely

on esillä 4. syyskuuta 2011 asti. Jokaiselle valitulle aikakaudelle

on valittu perhe ja elämänpiiri. Tari-noiden perheet ovat kuvitteellisia, mutta ne pohjautuvat arkeologian ja historiatieteen tarjoamaan tietoon. Näyttely on tehty tiiviissä yhteistyös-sä sarjakuvantekijöiden ja museon tutkijoiden kesken.

Pauli Kallio on vankalla käsikir-joittajan ammattitaidollaan puhalta-nut henkiin perheet ja laatinut aikaa kuvaavia pieniä koskettavia tarinoita ihmisten elämästä. Tiitu Takalon elävä viiva tuo hienovaraisesti esiin ihmis-ten luonteenpiirteet ja tunteet.

Vapriikin julkaisema sarjakuva-al-bumi Ottopoikia ja työläistyttöjä sekä sitä esittelevä näyttely juhlistaa omal-ta osaltaan sata vuotta täyttävää suo-malaista sarjakuvaa. Sarjakuvan juh-lavuoden tapahtumat jatkuvat Tam-pereella Tampere kuplii -tapahtuman merkeissä sekä kesällä mediamuseo Rupriikissa avautuvan Puupäähatulla palkitun Tommi Musturin näyttelyllä.

Museokeskus VapriikkiAlaverstaanraitti 5, Tampellan aluep. 5656 6966www.tampere.fi/vapriikkiAvoinna ti–su 10–18

Kesäkuun alussa on mahdollisuus nauttia ilmaiseksi tasokkaasta kuoro-musiikista, kun kuorot Suomesta ja maailmalta mittaavat taitojaan kol-mipäiväisessä Tampereen Sävelen Kuorokatselmuksessa Tampere-talon Isossa salissa.

– Tapahtumaan osallistuu yh-teensä noin 50 kuoroa Suomesta, Euroopan maista ja Aasiasta. Esityk-set koostuvat paitsi perinteisestä kuoro-ohjelmistosta myös kansan-musiikista ja populaareista kuoroso-vituksista, kertoo festivaalin tuottaja Eija Koivusalo.

Joka toinen vuosi järjestettävässä Kuorokatselmuksessa kuullaan huip-puunsa hiottuja esityksiä, sillä kaikki kuorot saavat palautetta ja ovat siksi valmistautuneet huolella. Voitto tuo paitsi rahaa, myös kunniaa.

– Menestys Tampereella on kuo-roväen keskuudessa arvostettu saa-vutus, festivaalin toiminnanjohtaja Minnakaisa Kuivalainen kertoo.

Vanhuksetkin kuulolle KuorokatselmukseenKoska katselmuksen esitykset ovat lyhyitä, kuulija voi nauttia musii-kista sen aikaa kun voimia riittää. Voi siis kuunnella halutessaan vain yhden esityksen tai viipyä koko päi-vän. Tänä vuonna tapahtumaa on markkinoitu erityisesti vanhuksille IkiSävel-projektin kautta, sillä Kuoro-katselmus järjestetään päiväsaikaan torstaista lauantaihin ja Tampere-talossa on esteetöntä liikkua.

– Kesäiseen konserttiretkeen voi yhdistää vaikkapa lounaan tai pul-lakahvit terassilla Sorsapuiston pui-den katveessa, projektikoordinaatto-ri Aino Holma ehdottaa.

IkiSävel-projektin palvelubus-silla huonojalkaisimmat pääsevät Keskustorilta Tampere-talolle ja ta-kaisin Kuorokatselmuspäivinä. Pro-jektin tavoitteena on lisäksi luoda kontaktiverkkoa tulevia, vanhuksil-

le suunnattuja kulttuuritapahtumia ajatellen. Idea tuli Minnakaisa Kui-valaiselta:

– Ennen Ikäihmisten hyvinvoin-tilautakunnan projektirahaa meillä ei ollut resursseja markkinoida Kuoro-katselmusta näin laajasti. Nyt teem-me yhteistyötä eri tahojen kanssa ja toivomme, että sitä kautta tieto ta-voittaa kaikki kiinnostuneet, Kuiva-lainen sanoo.

Tampereen Sävelen tapahtumiaKuorokatselmus, tarkempi ohjelma julkaistaan touko-kuussaTampere-talo, Iso sali, to–la 9.–11.6. päivisin, ilmainenKuorokatselmuksen päätös-konserttiTampere-talo, Iso sali, su 12.6. klo 14, liput 15/10 euroa

Bulgaska Junior Quartet (BG) & Sabin Todorov Quartet (BE), Slavonic Tractor (FI), bulgaria-lainen ilta, Tullikamarin Pak-kahuone, to 9.6. klo 20, liput 20/15 euroa

Eesti Filharmoonia Kammer-koor (EE), joht. Daniel ReussTampereen Tuomiokirkko, pe 10.6. klo 20, liput 20/15 euroa

Anna-Mari Kähärän orkesteri (FI), Klubi, pe 10.6. klo 22, li-put 15/10 euroa

Dominante (FI), joht. Seppo Murto, sol. Elja Puukko (bar), vierailijana lauluyhtye Rajaton Tampere-talo, Pieni sali,la 11.6. klo 18, liput 15/10 euroaLisätiedot: www.tamperemu-sicfestivals.fi/vocaL

Tamperelaisia sunnuntaikävelyllä Pyynikillä 1850-luvulla. Kuva: Tiitu Takalo

Tampereen taidemuseon juhla-vuosi huipentuu 20. toukokuuta avautuvaan kirjailija Johanna Sinisa-lon käsikirjoittamaan 80-vuotisjuh-lanäyttelyyn. Näyttelyssä kysytään Onko totta?

Taideteosta tulkitaan usein helposti sen luomisajankohdan heijastumana: millaisia ovat olleet silloiset ismit ja trendit, millainen taideilmapiiri, millainen historial-linen konteksti. Mutta entäpä jos taideteos asetetaankin täysin fik-tiiviseen yhteyteen, muuttuuko teoksen subjektiivinen kokemi-nen silloin?

Johanna Sinisaloa pyydettiin suunnittelemaan Tampereen Tai-demuseon 80-vuotisjuhlanäyttely. Sinisalo kertoo, että museon his-toriaan tutustuessaan häntä alkoi kiehtoa Engelin suunnittelema it-se taidemuseon rakennus.

– Sen tie kruunun viljamakasii-nista taidemuseoksi on ollut mo-nipolvinen ja kiinnostava, ja taide-museokäyttöön oton jälkeenkin rakennuksella on ollut myös muita

kuin kulturelleja tehtäviä, esimer-kiksi kansanhuollossa sota-aikana, Sinisalo kertoo.

Pohdinnoista syntyi idea näyt-telystä nimeltään Onko totta? Tam-pereen taidemuseon rakennuksen eri huoneet ja niihin sijoitetut ko-koelmataideteokset luovat yhdes-sä omat ennen näkemättömät ta-rinansa. Taideteokset ovat aitoja mutta historia fiktiivistä. Tämä luo tilanteen, jossa yleisöllä on mah-dollisuus ihmetellä taideteosten äärellä: onko totta?

Onko totta? Tampereen taidemuseon80-vuotisjuhlanäyttely 20.5.–28.8.2011 Tampereen taidemuseoPuutarhakatu 34 www.tampere.fi/taidemuseop. 5656 6577 Avoinna ti–su kello 10–18.

Nuorisokuoro Ondrasek saapuu Tampereen Sävelen Kuorokatselmukseen Tsekistä.

ntaktiverkkoa tulevia, vanhuksil