TAMPEREJulkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

TAMPERETampereen kaupungin tiedotuslehti 1 2011

Erityisopetus jalkautuu lähikouluihinSivu 3

Tampere-info in EnglishPages 14–15

Kirurgia avuksi painon-hallintaanSivu 5

VUODEN 2011

KAAVOITUS-KATSAUS

Sivut 7–10

TAMPERE2

VI IKKO PORMESTARIN KALENTERISTA

JYR

KI

NIS

ON

EN

Luhtaan päiväkodista tehdään Suo-men ensimmäinen passiivienergiata-son päiväkoti. Kaikelta rakentamiselta edellytetään Tampereella ensi vuoden alusta vähintään A-energiatasoa. Vuo-rekseen havitellaan Suomen suurinta puurakentamisen aluetta. Kaupun-ki hankkii ensimmäiset sähköautot. Sähkölaitos lisää uusiutuvan energian käyttöä. Rakentamisen ja energian-säästön neuvontakeskus avataan.

Muiden muassa näillä teoilla Tam-pereen kaupunki näyttää esimerkkiä ja vähentää kasvihuonekaasujen pääs-töjä. Kymmenen ilmastoteon lista on kerätty kaupungin eri yksiköiden yli sadasta konkreettisesta ilmastohank-keesta.

– Ilmastonmuutoksen hillintä on-nistuu vain laajalla yhteistyöllä. Kaik-kien kaupunkikehityksen osapuol-ten suunnittelusta ja kaavoituksesta rakentamiseen, kiinteistönhoitoon, liikenteeseen, energian tuotantoon ja jätehuoltoon on pelattava yhteen ja etsittävä energia- ja ekotehokkaita toimintatapoja, sanoo ECO2-hankkeen johtaja Pauli Välimäki.

Tampereen edistyksellinen ilmas-totyö on huomattu jo kansainvälises-tikin. ECO2 – Ekotehokas Tampere

2020 -hanke sai helmikuun alussa en-simmäisen palkinnon Pohjoismaiden Neuvoston kilpailussa, jossa etsittiin käytännön ratkaisuja ilmastonmuu-toksen hillintään. Kilpailuun osallis-tui noin 80 hanketta kaikista Itäme-ren ympärysmaista.

– Palkinto kuuluu kaikille tampe-relaisille, jotka tekevät konkreettisia ilmastotekoja, kuten säästävät energi-

aa, käyttävät uusiutuvia energiamuo-toja, menevät bussilla, pyörällä tai kä-vellen töihin tai kuluttavat kestävästi, sanoo Pauli Välimäki.

Hän iloitsee myös siitä, että yhteis-työ kaupungin ja yritysten kesken on lähtenyt hyvin käyntiin ilmasto- ja energia-asioissa.

– Monet rakennusyhtiöt ovat ha-lukkaita suunnittelemaan matalaener-

gisiä taloja ja kokonaisia asuinalueita. Tampere voikin tehdä vähähiilisestä rakentamisesta uuden osaamisalueen yhteistyössä yritysten ja alan tutkijoi-den kanssa.

Passiivitalo säästää energiaa Rakentamisen ja kiinteistöjen osuus kasvihuonekaasujen päästöistä on jo-pa kolmasosa. Kaupunki valmistelee

tämän vuoden aikana uusia ohjeita ra-kentamiseen. Rakentajia kannustetaan suunnittelemaan jo nyt energiatodis-tuksen A-tason mukaisia taloja, sillä ensi vuoden alusta lähtien vaatimus kirjataan tontinluovutusehtoihin.

– Näin haluamme edistää energia-tehokasta rakentamista ja myös nos-taa rakentamisen laatua ja kiinteistö-jen arvoa, sillä energiakustannukset haukkaavat suuren osan kiinteistöjen hoitokuluista ja energian hinta tulee varmasti nousemaan tulevaisuudessa, sanoo Välimäki.

Tampereen kaupunki näyttää esi-merkkiä omassa rakentamisessaan. Ti-lakeskuksen johtokunta linjasi jo vii-me vuonna, että kaupungin omat uu-disrakennukset toteutetaan vähintään A-energiatasoon. Esimerkiksi Tipotien sosiaali- ja terveysasema ja Vuoreksen koulu suunnitellaan sen mukaisesti.

Luhtaan päiväkodin ja Vuorek-sen asuntomessuille rakennettavan asukastalo-päiväkodin toteutukses-sa mennään askel pidemmälle: niis-tä tehdään passiivitaloja, joissa hyö-dyn netään myös aurinkoenergiaa. Passii vitalo kuluttaa energiaa vain neljänneksen verrattuna normaaliin taloon.

TAMPERE-lehti 1/2011

Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa: helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen.

Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista.Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö

Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila RajamäkiTampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tampereaila.rajamaki@tampere.fipuh. 040 550 5540

Toimitus:toimitus.tampere@tampere.fi

Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere, 2010 Painos: 120 000 kappaletta Kannen kuva: Susanna Lyly. Anu Välikoski ja Heidi Luukinen tekevät lihavuusleikkausta Hatanpään sairaalassa.

ISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti)

Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 16.4.2011

Tampere-lehti verkossa:www.tampere.fi/tampereinfo/viestinta/julkaisut/tamperelehti

2011

Rakentamiseen vain parasta A-tasoa

Luhtaan päiväkodin rakentaminen alkoi Pappilassa tammikuussa. Joulukuussa valmistuva päivä-koti on ensimmäinen Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen matalaenergiarakentamisen pilottikoh-teista. Päiväkotiin valmistuu tilat viidelle päiväkotiryhmälle, yhteensä noin sadalle lapselle.

Kohti seudullista joukko-liikennettä

Kaupunkiseudun joukkoliikenteen hallinnointi siirtyi uuteen aikakauteen vuoden alusta, kun Kangasala, Lempää-

lä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Ve-silahti ja Ylöjärvi muodostivat yhteisen seudullisen joukkoliikenneviranomai-sen edelliskeväänä hyväksytyn yhteis-toimintasopimuksen mukaisesti.

Yhteistoimintasopimuksessa on määritelty EU:n palvelusopimusasetuk-sen ja kansallisen joukkoliikennelain säätämät tehtävät paikalliselle toimi-valtaiselle viranomaiselle. Lisäksi sopi-muksessa on määritelty muut kuntien keskenään sopimat joukkoliikenteen tehtävät.

Kaupunkiseudun kunnat päättivät

hoitaa nämä tehtävät kuntalain mukai-sesti siten, että Tampereen kaupunki perusti niistä huolehtimaan yhteisen toimielimen, joukkoliikennelauta-kunnan. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta toimii Tam-pereen kaupunginvaltuuston ja -halli-tuksen alaisuudessa.

Tavoitteena on tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen ja kehittää koko seu-dun joukkoliikennettä entistä parem-min palvelevaksi, asiakasystävällisem-mäksi ja edullisemmaksi.

Joukkoliikennelautakunnassa on

14 jäsentä, joista Tampereen kaupun-ginvaltuusto valitsi seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäse-nen. Nokian, Oriveden ja Ylöjärven kaupunkien ja Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien val-tuustot valitsivat kukin yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenet ja varajäsenet ovat valtuutettu-ja tai varavaltuutettuja. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat Tampereen kaupunginvaltuuston valitsemia.

Tampereella joukkoliikenne järjes-tetään tilaaja–tuottaja-mallin mukai-

sesti. Seutuliikennettä liikennöidään pääosin kesään 2014 voimassa olevilla siirtymäajan liikennöintisopimuksilla.

Joukkoliikennelautakunnan tär-keänä tehtävänä on määrittää kaupun-kiseudun joukkoliikenteen palveluta-so ja päättää joukkoliikenteen järjes-tämistavasta 1.7.2014 alkaen.

Uusi lautakunta saa eteensä monia haasteita: nähtäväksi jää, miten seudul-linen yhteistyö liikennekysymyksissä onnistuu ja miten usean kunnan tar-peet ja pyrkimykset saadaan sovitet-tua sopuisasti yhteen.

Ma14.2.

To17.2.

Pe18.2.

Ti15.2.

Ke16.2.

Viikon ensimmäinen palaveri oli johtoryh-män kokous heti aa-mulla. Tarkastelimme

muun muassa vuoden 2010 talousar-vion toteutumista ja strategiaraport-tia. Onnistuneeseen vuoteen vaikutti keskeisesti säästötoimenpiteet, tehdyt uudistukset sekä ennakoitua suurem-mat verotulot. Kiitokset lausuin kai-kille sinnikkäästä työskentelystä haas-teellisissa olosuhteissa.

Maanantai oli varsinainen kokous-päivä, mutta palaverien välissä tarjo-sin lounaan Indonesian suurlähetti-

läälle, joka kävi ensimmäistä kertaa Tampereella.

Eurooppalaisten kaupunkien yh-teisen järjestön Eurocities:n pääsih-teeri saapui Tampereelle. Illalla, kau-punginhallituksen kokouksen jälkeen, kävin hänen kanssaan keskustelun Tampereen keskeisistä hankkeista. Pohdimme myös kaupunkipolitiikan merkitystä ja näkökulmia. Keskustelu oli tärkeä ajatellen EU:n erilaisia ra-hoitusmuotoja ja hankkeita. Edelleen-kin toivon, että suomalaisilla kaupun-geillakin olisi mahdollisuutensa erilai-siin hankerahoituksiin.

Tiistaina tapasin Suo-men kuuden suurim-man kaupungin kau-punginjohtajat Helsin-

gissä. Tapaamme säännöllisesti ja pohdimme ajankohtaisia asioita. Nyt esillä oli kaupunkien yhteisten nä-kökulmien esille tuominen tulevaan hallitusohjelmaan. Samalla teimme historiaa perustamalla kaupunginjoh-

tajien ilmastoverkoston, jonka toimin-ta-ajatuksena on kannustaa kaupunke-ja toimintaan ja hankkeisiin ilmasto-muutoksen hillitsemiseksi sekä siihen sopeutumiseksi perustuen kunkin kaupungin osaamiseen ja mahdolli-suuksiin. Minut valittiin verkoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Tar-koitus on olla suunnannäyttäjänä.

Aamulla ensimmäise-nä perehdyin seuraa-van seutuhallituksen kokouksen asialistaan.

Kokouksen puheenjohtajana haluan käydä asiat läpi ennen kuin esityslista lähetetään jäsenille. Samaan tapaan il-tapäivällä kävin läpi seuraavan viikon kaupunginhallituksen esityslistan se-kä johtoryhmän asiakokonaisuudet.

Päivällä tapasin johtaja Yli-Rajalan kanssa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylintä johtoa.

Iltapäivän huippuhetkiä koin raa-tihuoneella vastaanottaessani tuo-tan toryhmän edustajien kanssa Shang-

hain maailmannäyttelykomitean myön -tämän kulttuuripalkinnon, joka an-nettiin Tanssiva muumilaakso-teok-selle. Huomionosoituksen luovutti kansainvälisen maailmannäyttelyko-mitean varapresidentti Pertti Huitu. Tanssiva Muumilaakso oli ainoa suo-malaistuotanto jolle vuoden 2010 Shanghain maailmannäyttelyn kunni-anosoitus on myönnetty. Onnistunut, erinomainen ja unohtumaton, olivat sanoja joilla teosta kuvattiin. Onnea vielä toteuttajille!

Aamulla kävin yhden johtajan kanssa kehitys-keskustelun. Tavoitteeni on käydä helmikuun ai-

kana koko ylimmän johdon kanssa ke-hityskeskustelut vuosittaiseen tapaan.

Pitkin viikkoa olemme pohtineet myös Nokia-yhtiön tilannetta ja sen merkittävien muutosten työllisyysvaiku-tuksia Tampereelle. Torstaina pidimme aiheeseen liittyen neuvottelun Nokian ja Ely-keskuksen edustajien kanssa.

Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilötapaaminen järjes-tettiin Tampereella. Isännöimme täl-lä kertaa 60 hengen tapaamista. Näin Tampere sai taas mahdollisuuden esi-tellä tärkeille kuntavaikuttajille ajan-kohtaisia asioita sekä kiertoajelun merkeissä myös kaupunkia.

Kuuden suurimman kaupungin luottamus-henkilötapaaminen jat-kui keskustellen halli-

tusohjelmatavoitteista, joita on tar-koitus linjata yhdessä.

Aurinkoisen pakkasviikon lopuksi toivoin kovasti auringonpaisteen jat-kuvan, mutta pakkasten hieman hel-littävän. Viikonloppuna soisin kaikki-en pääsevän ulkoilemaan, joko pulk-kamäkeen, laskettelemaan tai hiihtä-mään. Itse ehdin laskettelemaan vasta sunnuntaina, sillä lauantaina osallis-tuin Viron itsenäisyyspäivän juhlaan.

Timo P. Nieminen

TAMPERE 3

Tesoman koulun 8. AE -luokan eng-lannin tunnilla kaikki näyttää sujuvan ihan tavallisen koulutyön malliin. Poh-jois-Englannistakin opettajakokemusta hakenut Essi Parikka jakaa tietoa ja ohjaa oppilaita. Tunnin tekee poikkeukselli-seksi se, että oppilasryhmässä on muka-na kolme oppilasta, jotka muuten ovat erityisopetuksessa. Poikkeuksellisuu-

desta kertoo jo luokan nimen E-kirjain. – He ovat pienten alkuvaikeuksien

jälkeen sopeutuneet luokkaan hyvin. Oppimistulokset ovat yhtä hyviä kuin muillakin oppilailla, kertoo myös saksaa opettava Parikka.

Hän on mukana nyt kolmatta vuotta jatkuvassa KELPO-kehityshankkeessa. Siinä Tesoman koulu kokeilee joustavia opetusjärjestelyjä. Pilotti on pohjusta-nut uusia käytäntöjä, joita perusope-tuslakiin tehty muutos aiheuttaa. Laki kaventaa erityiskoulujen ja -luokkien roolia. Erityisopetus tulee yhä useam-min yleisopetuksen rinnalle samaan kouluun ja luokkaan. Vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos alkaa näkyä Tampereen kouluissa ensi syksynä, jol-loin uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön.

– Lakimuutoksen vaikutukset ovat verrattavissa 1970-luvun peruskoulu-uudistukseen. Tässäkin on vahva tasa-arvoisuuden periaate, joka lisää tukea tarvitsevien oppilaitten mahdollisuuk-sia oppia ja tulla osaksi muuta yhtei-söä, sanoo Tampereen kaupungin ope-tuspäällikkö Veli-Matti Kanerva.

Hän muistuttaa, että nyky-yhteis-kunta edellyttää toimijoiltaan muuten-kin erilaisuuden hyväksyntää. Lakiuu-distus tarjoaa hyvän mahdollisuuden ennakkoluulojen vähentämiseen.

Oikeusturva koheneeTampereella on erityisopetuksessa noin seitsemän prosenttia eli vajaa 1000 op-pilasta. Tuen tarve on koko ajan kas-vussa. Kelpo-hankkeen koordinaattori, erityisopettaja Pauliina Valta muistuttaa, että raja erityisopetusta tarvitsevan ja ns. normaalin oppilaan välillä on hiuk-senhieno ja vaikea vetää.

– Uudistus on tässä mielessä myös lapsen oikeusturvan kannalta merkityk-

Tasa-arvoa lisäävä lakiuudistus toi suurimman muutoksen sitten peruskoulun synnyn

Pelko on turhaaVeli-Matti Kanerva tietää, että muutos lisää myös pelkoja. Jotkut vanhemmat pelkäävät, että tukea tarvitsevien op-pilaiden siirtäminen niin sanotuille normaaleille luokille on pois muiden oppimisesta. He uskovat, että opettajan aika menee tukea tarvitseviin. Toisaalta monet vanhemmat, joiden lapset ovat erityisopetuksessa, ovat muutoksesta innoissaan.

– Tukea tarvitseville on tarjolla apua. Siksi heidän siirtymisensä tavalli-sille luokille ei ole keneltäkään pois. On selvää, että uudistus vaatii ajattelutavan ja asenteiden muutosta niin opettajilta kuin oppilaiden vanhemmiltakin.

Kanerva sanoo, että erityisopetuk-sen jalkauttaminen avaa uusia mahdol-lisuuksia. Jatkossa kouluissa voidaan nähdä jopa kaksi opettajaa yhdessä luokassa.

– Joka tapauksessa vanhasta eri-tyisopetuksesta lähikouluihin siirtyvät opettajat vahvistavat olennaisesti ope-tusta. He tuovat kouluihin erityisosaa-mistaan, jolla on käyttöä yleisemmin-kin.

Opetuspäällikkö pitää tärkeänä, että kouluilla on riittävästi resursseja vasta-ta uuteen haasteeseen. Muutosta ei ole tehty säästöt mielessä.

Onnistunut kokeiluTesoman koulun opettaja Essi Parikka arvelee omiin kokemuksiinsa nojaten, että uusittu perusopetuslaki toimii myös käytännössä. Opetus ei ole mil-lään tavalla kärsinyt eikä työrauha ole heikentynyt. Lasten vanhemmat ovat ottaneet muutoksen hyvin vastaan.

– Erityisopetuksesta tulleilla oli varmaan monta kynnystä ylitettävänä, mutta yllättävän kivuttomasti heidät on otettu mukaan ryhmään. He ovat koko

ajan tulleet entistä rohkeammiksi itsen-sä ilmaisemisessa.

Myös oppimistulokset ovat hyviä. Parikka on omin silmin nähnyt, kuinka yhteiset englannin tunnit kasvattavat erilaisuuden hyväksyntää. Lakimuutos on hänen mielestään sosiaalisesti ja yh-teiskunnallisesti hyvin tärkeä.

– Kokeilumme on ollut joustava. Jos oppilas ei pärjää yleisopetuksessa, hän voi siirtyä takaisin erityisopetukseen. Toisaalta myös tavallista luokkaa käyvä voi välillä turvautua tuettuun opetuk-seen. Minusta on hyvä, että pystymme järjestämään opetusta oppimisedelly-tysten mukaan.

Parikka sanoo, että opettajakin op-pii koko ajan lisää. Pilottihankkeessa on ollut mukana moniammatillinen työryh-mä, mikä on lisännyt opettajan yhteis-työkumppaneita. Työryhmän kautta on kulkeutunut tärkeää tietoa, jolla on voi-nut kehittää yksilöllistä opettamista.

– Uudistus on tuonut näkyväksi yh-den selkeän puutteen opettajien kou-lutuksesta. Luokan- ja aineenopettajil-la on aivan liian vähän erityisopetus-ta omassa tutkinnossaan. Käytäntö on osoittanut, että keinot ovat välillä käy-neet vähiin. Näine puutteineenkin ko-kemus on silti ollut rikastuttava, sanoo Essi Parikka.

Toinen pullonkaula on vanhojen koulurakennusten luokkatilat. Avara, muunneltavissa oleva tila sopisi par-haiten opetukseen, joissa osa oppilais-ta tarvitsee erityistukea. Perinteinen pieni luokka ei sovellu siihen parhaalla tavalla.

Teksti: Matti WacklinKuvat: Ari Järvelä

Tesoman 8. AE -luokan englannin tunnin rauha on entisellään, vaikka joukkoon on liittynyt myös uudenlaisia oppijoita.

sellinen, Valta sanoo. Lähtökohta on se, ettei tukea tar-

vitsevien oppilaiden opetusta eriytetä enempää kuin on välttämätöntä. Yksit-täisellä oppilaalla on entistä suuremmat oikeudet varhaiseen, suunnitelmalli-seen ja joustavaan tukeen. Käytännös-sä tilanne johtaa siihen, että tuki pyri-tään antamaan lähikoulussa aina kun se on mahdollista. Tähän asti erityistukea tarvitsevat on kuljetettu usein kauaksi kotoa.

– Lakimuutos edesauttaa myös lap-sen sosiaalistumista ja näkyväksi tule-mista omassa lähiympäristössään. Sa-malla se auttaa muita näkemään sellais-ta elämää, jota yhteiskunnassa muuten-kin eletään.

Ei äkillistä muutosta koulupolkuun Tampereen neljän erityiskoulun Liisan-puiston, Kalevanpuiston, Saukonpuis-ton ja Koivikkopuiston tulevaa asemaa selvitellään. Niitä koskevat muutokset tulevat ajankohtaiseksi vuonna 2012. Joka tapauksessa laki vähentää niiden merkitystä, mutta mitään nopeaa kou-lujen alasajoa ei ole luvassa. Muutos tehdään suunnitellusti ja pitkän ajan kuluessa. Kaikki tukea tarvitsevat eivät siirry yleisopetukseen heti ensi syksy-nä, vaan vähitellen. Ryhmät pyritään pitämään riittävän pieninä, mikä takaa parhaan oppimisympäristön myös tu-kea tarvitseville.

– Äkillisiä muutoksia kesken oppi-laan koulupolun pyritään välttämään. Vahvaa tukea tarvitsevat oppilaat saavat jatkaa vanhoissa kouluissaan. Uudet op-pilaat tulevat uusimuotoiseen opetuk-seen, kun he aloittavat koulunkäyntin-sä. Rakenteet muuttuvat vähitellen, kun uudet oppilaat siirtyvät luokalta toisel-le, sanoo Kanerva.

Erityisopetus jalkautuu lähikouluihin

Essi Parikka arvioi, että erityisope-tuksen tuominen lähikouluihin yleis-opetuksen yhteyteen tuottaa mo-nenlaisia myönteisiä tuloksia.

TAMPERE4

– Remontin jälkeen Sampolassa on Suomen moderneimpiin kuuluvat kou-lutilat, vaikka 1960-luvun rakennus vähän jäykkä muutoksille onkin. Siitä tulee Suomen paras koulu.

Näin toteaa Tammerkosken lukion rehtori Matti Hännikäinen, joka on jo jon-kin aikaa valmistellut normaalin työn ohessa Tampereen lukiokenttää muok-kaavaa uudistusta. Kaukaa kaupungin ulkopuoleltakin oppilaita houkuttanut kuvataidepainotteinen Tammerkosken lukio ja käsityötä korostava Kaarilan lukio yhdistyvät noin 600–700 opiske-lijan kouluksi. Se saa kunnostetut tilat Sampolasta, josta yläkoulu siirtyy muu-alle. Kädentaitoja korostava uusi lukio aloittaa syksyllä 2012. Sen nimeksi tulee Tammerkosken lukio.

Kahden lukion yhdistyminen liittyy Tampereen kouluverkkotarkasteluun. Perusopetuksen oppilasmäärät ovat vähenemässä ja kaupungissa alkaa olla liikaa kalliita seiniä.

– Meidän nykyiset tilamme Rauta-tienkadun varrella ovat ahtaat. Odotam-me innolla Sampolan remontin valmis-tumista, Hännikäinen sanoo.

Valkotauluja ja CAD-suunnitteluaSampola tarjoaa remontin jälkeen muun muassa nykyaikaiset avarat työti-lat kuvataiteelle ja käsityölle. Niihin on tulossa muun muassa aktiivivalkotaulut, joita ohjataan kosketuksen avulla. Kaik-ki ohjausjärjestelmät ovat digitaalisia. Muutenkin Sampolassa otetaan käyt-töön modernein opetustekniikka, jonka etuna on helppokäyttöisyys. Sampolaan tulee myös CAD-suunnittelutila.

– Sampolassa valmistaudutaan sii-hen, että kun ylioppilaskirjoituksissa aletaan käyttää tietokonetta, myös me olemme valmiita uudistukseen. Muu-tenkin meillä on käytössä uuden suku-polven koulu, Hännikäinen kertoo.

Lukioiden yhdistymistä on valmis-teltu hyvässä yhteistyössä. Tammerkos-ken ja Kaarilan opettajat pitivät suun-nittelutyön lomassa jo yhteiset joulu-juhlat. Koulutyö alkaa Sampolassa elo-kuussa 2012.

– Aikaisempaa suurempi lukio an-taa opiskelijoille entistä enemmän va-linnanvapauksia. Suurin haaste on siir-tää uuteen kouluun se hyvä henki, joka vanhoissa koulurakennuksissamme on ollut.

Nyt näyttää siltä, että molempien koulujen opettajat siirtyvät yhtä lu-kuunottamatta Sampolaan. Hännikäi-nen arvelee, että yhteistyö Sampolan toisen toimijan Tampereen työväen-opiston kanssa on tiivistä.

– Yksi esimerkki on kieliopinnot. Voimme rakentaa vaikkapa yhteisiä kii-nan ja japanin kielen kursseja. Myös Sampolan kirjaston kanssa viritellään yhteistyötä.

Tiivis aikatauluSampolan remontin aikataulu on tiukka. Työt alkavat toukokuun alussa neljän-nestä kerroksesta ja katolta. Remontti alkaa täysillä kierroksilla kesäkuussa, kun Sampolan yläkoulu siirtyy kesälo-malle. Kaskitien varren matala siipi, jos-sa on muun muassa liikuntasali, saadaan valmiiksi joulukuun loppuun mennes-sä. Koko remontti on valmis kesäkuun

lopussa 2012. – Aikataulu on tiukka, mutta realis-

tinen. Suurin haaste on ollut rakennuk-sen alkuperäisarkkitehtuuri, jossa on paljon kantavia seiniä. Se estää suurien muunneltavien tilojen rakentamisen, sanoo Tilakeskuksen rakennuttajainsi-nööri Esa Rinta-Jaskari.

Perinpohjaisen, 1960-luvun hen-keä kunnioittavan, 14,5 miljoonaa eu-roa maksavan remontin ohessa raken-netaan Sampolan pihamaalle kirjaston viereen lähes sadan neliön uudissiipi. Siihen tulee näyttelytila ja vahtimesta-reiden päivystyshuone. Sampolan juh-lasalin kunnostus ei ollut mukana al-kuperäisessä kustannusarviossa, mutta sekin on tarkoitus varustaa modernilla tekniikalla.

Työväenopisto evakkoon Sampolan remontista pääsee osalli-seksi myös Tampereen työväenopisto, joka on toiminut rakennuksessa sen val mistumisesta lähtien.

– Opiskelijoittemme palautteissa kielteinen kritiikki koskee yleensä tilo-ja. Niitä on moitittu epäajanmukaisik-si. Nyt tilanne kohenee väistämättä ja opinnot jatkuvat moderneissa tiloissa remontin jälkeen, lupaa opiston vara-rehtori Tuula Vatanen.

Sampolan muuttuminen rakennus-työmaaksi on opistolle melkoinen haas-te. Se joutuu lähtemään evakkoon. Pää-paikaksi tulee remontin ajaksi Peller-von koulu. Työväenopiston hallinto on evakkoajan juuri Pellervossa, jossa opis-ton hallinnassa on kaksi luokkaa.

Työväenopisto saa väliaikaistiloja myös Takahuhdin koululta. Onkinie-meen tulee lisää taitoaineiden opetusta. Näyttämötyön kurssit järjestetään Tam-melan koululla.

– Työväenopistolla on ensi syyskau-della muitakin väliaikaistiloja. Haastee-na on huolehtia siitä, että ihmiset löy-tävät kursseille. Liikenneyhteydet eivät välttämättä ole evakkotiloissa Sampolan veroisia, mutta kun tiedotus hoidetaan hyvin, opiskelijat löytävät kurssit.

Työväenopiston omat tilat tyhje-nevät toukokuussa. Jos remontti ete-nee aikataulussaan, taitoaineiden, teks-tiilityön, teknisen työn ja kotitalouden tilat ovat muuttokunnossa jo ensi vuo-den tammikuussa. Opisto palaa koko-naisuudessaan Sampolaan ensi vuoden kesällä.

Teksti: Matti WacklinKuvat: Ari Järvelä

Työurien pidentäminen, opin-tojen keskeyttäminen, nuorten syrjäytyminen – siinä on lista pai-navia sanoja, joita näemme usein uutisissa. Sanojen takana olevat ilmiöt ovat yhteyksissä toisiinsa: opiskelujen jättäminen kesken pistää pahimmillaan elämän sirpa-leiksi, jolloin nuori jää yksin yhteis-kunnassa ja syrjään työelämästä.

On tärkeää, ettei syrjäytymis-vaarassa olevia nuoria jätetä, vaan heidän kädenojennukseensa tartu-taan. Tampereella tähän pyritään Korjaamo-projektin avulla. Sen ta-voitteena on tarjota toisen asteen opiskelijoille yksilöllistä tukea opintojen eteenpäin saattamiseksi sekä kasvuun ja itsenäistymiseen liittyvissä asioissa. Kolmivuotisen hankkeen projektipäällikkö Suvi Nuppola kertoo, että oppilaitosten voimavarat riittävät auttamaan nuoria usein vain koulun seinien sisäpuolella.

– Vaikeudet koulunkäynnissä joh tuvat usein muista asioista, ku-ten itsenäistymiseen tai elämän-hallintaan liittyvistä ongelmista. Korjaamo-hankkeessa nuoret näh-dään kokonaisuutena. Siksi hank-keen työntekijät ovat valmiita aut-tamaan muissakin kuin opiske-luun liittyvissä asioissa. He voivat esimerkiksi mennä nuoren muka-na virastokäynnille, jos sellainen jännittää, hän kertoo.

Apua työurien pidentämiseenProjekti tähtää osaavan työvoiman saatavuuteen sekä siihen, että nuo-ret suorittavat opinnot loppuun ja valmistumisajat lyhenevät. Pa-rannukset näissä asioissa olisivat

myös apukeinoja ajankohtaiseen huoleen – suomalaisten työurien pidentämiseen. Kun nuoret saavat tavoiteajassa tutkinnon, pääsevät he aiemmin työelämään. Näin ei käy, jos opiskeluajan ongelmat kasvavat ylivoimaisiksi.

– Projektissa on mukana kolme tamperelaista toisen asteen oppi-laitosta: Tampereen ammattiopisto, Hervannan lukio sekä Tampereen aikuislukio. Näistä kouluista on tavoitteena auttaa 550 opiskelijaa kolmen vuoden aikana, Nuppola sanoo.

Mukana olevat nuoret ovat 16–25-vuotiaita. He ovat hyvin eri-tyyppisiä; toisilla sosiaaliset taidot ovat hukassa ja toisten ongelmat taas liittyvät toimeentuloon. Li-säksi osa opiskelijoista etsii vielä omaa alaansa, eikä senhetkinen opiskelu motivoi. Heidän kans-saan mietitään suunnitelmia tule-vaisuutta varten.

Hanketta rahoittavat Pirkan-maan ELY-keskus ja Euroopan so-siaalirahasto. Tavoitteena on, että projektin aikana kehitettävät toi-mintamallit vakiintuvat osaksi op-pilaitosten normaalia toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen.

Teksti: Mari TiensuuKuvat: Ari Järvelä

Tammerkosken ja Kaarilan lukiot yhteen elokuussa 2012

Sampola muuttuu remontissa uuden sukupolven kouluksi

Korjaamossa laitetaan elämän palaset kohdilleen

Korjaamon ohjaaja Ville Salonen (vas.) neuvoo Tomi Mattilaa hitsaustöissä. Salonen auttaa kone- ja metallialan opiskelijoita.

Grace Mwinzi ei hämmenny NC-sorvauskoneen arvoituk-sellisten nappien edessä. Oh-jaaja Hanna Hakala (vas.) ja projektipäällikkö Suvi Nuppola työskentelevät nuoria tuke-vassa Korjaamo-hankkeessa.

Sampolan aulan avaruus houkuttaa tulevaisuudes-sa myös Tammerkosken lukion oppilaita.

Työväenopiston vararehtori Tuula Vatanen iloitsee jo etukäteen siitä, että Sampolan remontin jälkeen opinnot jatkuvat moderneissa tiloissa.

TAMPERE 5

AR

I JÄ

RV

ELÄ

Kirurgian keinoin on saatu varsin hy-viä tuloksia pysyvässä painonhallinnas-sa. Tamperelaisten lihavuusleikkaukset keskitettiin viime syksynä Hatanpään sairaalaan. Tammikuun loppuun men-nessä niitä oli tehty 19. Tänä vuonna lei-kattaneen yhteensä noin 40 potilasta.

Toimenpiteiden siirtäminen Hatan-päälle oli luontevaa, koska siellä teh-dään paljon tähystyskirurgiaa. Lihavuus-leikkaus suoritetaan yleensä tähystyk-sellä mahalaukun ohitusleikkauksena.

Leikkaukset alkoivat Tampereella vuonna 2009 Taysissa. Niitä oli muka-na käynnistämässä nyt Hatanpäällä liha-vuuskirurgiasta vastaava gastrokirurgi Pipsa Peromaa. Hän kiinnostui suoma-laisittain varsin uudesta asias ta viisi vuotta sitten ja on hankkinut tietotaitoa sekä ulkomailla että kotimaassa. Alan leikkaustiimiin Hatanpäällä kuuluvat Peromaan lisäksi toinen gastrokirurgi, anestesialääkäri, kolme sairaanhoitajaa ja lääkintävahtimestari.

Leikkausten tarve kasvaa kaiken aikaa. Peromaa arvelee, että vuonna 2013 Tampereella pitäisi leikata noin sata henkilöä. Hän uskoo, että tähän päästäisiin asiaan perehtyneen sisätau-tilääkärin ja erikoissairaanhoidon ravit-semusterapeutin virkalisäyksillä. Heille kuuluisivat potilaiden jatkoseuranta ja alkututkimukset. Jälkimmäisistä on tä-hän asti vastannut Taysin sisätautilääkä-ri Jyrki Taurio.

Jonotusaika on Tampereella nyt enimmillään puolisen vuotta. Muualla Suomessa operaatiota voi joutua odot-tamaan jopa vuosia.

Kun ylipaino on sairausLihavuusleikkaukseen päädytään aina sairaanhoidollisista syistä, kun muut laihdutuskeinot eivät ole tuottaneet tulosta. Kyse ei siis ole joulun jälkeises-tä painonhallintakonstista tai kosmetii-kasta.

– Lähetteen voi saada, jos on liha-vuudesta johtuvia sairauksia kuten dia-betes, verenpainetauti, uniapnea tai tu-ki- ja liikuntaelinsairaus. Painoindeksin pitää olla yli 35 ja ilman liitännäissai-rautta yli 45. Meillä leikataan 18–65-vuo-tiaita, Peromaa pohjustaa.

Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Diabetes paranee usein kokonaan. Ve-renpainetautilääkkeitä voidaan vähen-tää, tai ne voidaan jopa lopettaa. Uniap-neakin helpottuu. Lihavuuden aiheut-taman hedelmättömyyden kokeneet naiset voivat leikkauksen jälkeen tulla raskaiksi.

– Kolesteroliarvot kohenevat, ja liik-kuminen helpottuu. Lihavilla unen laa-tu on usein huonompaa. Leikkauksen jälkeen tilanne korjaantuu. Potilaat ker-tovat olevansa elinvoimaisempia, ja hei-dän elämänlaatunsa on kohentunut.

Peromaan mukaan leikkaus maksaa itsensä yhteiskunnalle takaisin kuudes-

Lihavuus-leikkauksella pysyvä painonpudotus

– Hienoa täällä on asua, minulla on nyt oma huonekin, jota ei Ylisillä ol-lut. Lähes kaikki ryhmäkodissa asuvat ovat minulle entuudestaan tuttuja, ja myös hoitajat ovat mukavia.

Näin toteaa Pertti Rautkoski, joka on yksi palvelutalo Hannun linnan asukkaista. Hannun linna on tammi-kuussa Linnainmaalla toimintansa aloittanut kehitysvammaisten aikuis-ten ryhmäkoti. Sinne muutti 18 henki-löä Ylisten kuntoutuskeskuksesta Ylö-järveltä ja kolme henkilöä vanhempi-ensa luota.

Hannun linnan asukkaat ovat 19–56-vuotiaita. Ryhmäkodin naapu-rissa asuu lisäksi kuusi kehitysvam-maista nuorta aikuista, jotka elävät it-senäisesti tuetun asumisen palvelujen turvin.

Ryhmäkoti tarjoaa asukkailleen

yhteisöllisen ja kodinomaisen asu-misympäristön. Kehitysvammaisten henkilöiden muuton taustalla on ke-hitysvammahuollon laitosvaltaisuu-den purkaminen. Ryhmäkodissa heil-le tarjotaan autetun asumisen palvelut ympäri vuorokauden. Tampereen kau-punki vuokraa ryhmäkodin ja tuetun asumisen asunnot kehitysvammaisille aikuisille ja ostaa ryhmäkodin palve-lut Attendo MedOne Oy:ltä.

Talossa työskentelee 18 työnteki-jää, jotka huolehtivat arjen sujumises-ta ryhmäkodissa. Lääkäripalvelut saa-daan Linnainmaan terveysasemalta.

– Ryhmäkoti toimii asukkaidensa pysyvänä kotina. Jokaisella asukkaalla on tilava huone, johon kuuluu wc- ja suihkutila. Huoneet on saanut jokai-nen sisustaa mieleisekseen. Viitenä päivänä viikossa järjestetään ohjattua

päivätoimintaa, joka ylläpitää toimin-takykyä ja sosiaalisia kontakteja, ker-too palvelutalo Hannun linnan johtaja Riitta Laaksonen.

Asukkaat osallistuvat toimintaan pienryhmissä, myös yksilöllinen ohja-

us on mahdollista. Lisäksi tehdään eri-laisia retkiä hoitajien kanssa, käydään esimerkiksi teatterissa, elokuvissa tai uimahallissa. Riitta Laaksonen toteaa, että ryhmäkodin asukkaat muodosta-vat erilaisista ihmisistä koostuvan yh-

teisön, ja tämä on sekä haaste että toi-minnan rikkaus.

– Työntekijät ja asukkaat tutustu-vat parhaillaan toisiinsa, ja opettele-vat yhteistä kieltä. Olemme rakenta-massa yhteistyötä asukkaiden omais-ten kanssa. Kehitysvammaiset ihmiset ovat usein hyvin tyytyväisiä ja iloisia. He ovat luonteeltaan aitoja ja rohkeita ja suhtautuvat tulevaisuuteensa luot-tavaisesti. Heidän kanssaan työsken-nellessään huomaa, miten onnellisuus voi syntyä pienistä arkipäiväisistä asi-oista, Riitta Laaksonen sanoo.

Teksti: Minna Pajunen

Tamperelainen Aino Tenk-ku sanoo, että 9.11.2010 on hänen uuden elämänsä alku. Silloin hänelle tehtiin liha-vuusleikkaus Hatanpään sai-raalassa.

Tenkun paino oli helmi-kuun alkuun mennessä pu-donnut jo 25 kiloa. Leikka-uksen jälkeen kiloja oli läh-tenyt 14 ja ennen sitä 11. Enimmillään hän painoi 148 kiloa.

– Uskon, että paino las-kee nyt tasaisesti ja pysyväs-ti. Olen toki aikaisemminkin laihtunut, mutta kilot ovat tulleet korkojen kanssa ta-kaisin, Tenkku kertoo.

Vuoden alussa hänen ve-renpainelääkitystään voitiin jo vähentää.

– Jaksan kävellä parem-min, ja kengännauhojen si-tominen on hel pompaa. Pys-tyn myös harrastamaan mo-nipuolisemmin liikuntaa, hän iloitsee.

Kaikkea voi syödäkaksi desiäAino Tenkku kertoo olleen-sa henkisesti sinut painonsa kanssa. Syytä leikkaukseen hakeutumiseen hän näyttää

kotinsa eteisessä. Seinälle on ripustettu lastenlasten ja las-ten valokuvat.

– Tiesin, että sairaalloi-nen ylipaino tuo vaikeita sai-rauksia. Nyt uskon näkeväni heidän elämäänsä pidem-pään, hän osoittaa kuvia.

Leikkaus ja sen jälkeiset viikot sujuivat niin hyvin, et-tä Tenkku vitsaili mummille tehdyn lumeleikkauksen.

– Kuukauden verran söin soseruokaa. Nyt pystyn jo syömään ihan kaikkea, mutta vain kaksi desilitraa kerralla. Vatsalaukun pie-neneminen pakottaa sään-nölliseen ruokailurytmiin. Syön 6-8 kertaa päivässä. Jos syön liian paljon, liian ma-keaa tai liian nopeasti, tulee erittäin paha olo.

– Vitamiinien ja proteii-nien saanti pitää muistaa. Ra-vitsemusohjaajan tuki leik-kauksen jälkeen on tärkeää, sitä voisi olla enemmänkin. Vertaistukea saa lihavuuslei-kattujen yhdistyksestä ja sen nettisivuilta. Tärkeät alkutut-kimukset ja jälkiseuranta toi-mivat mielestäni julkisessa terveydenhuollossa hyvin.

Tenkku haluaa puhua avoimesti leikkauksestaan kolmesta syystä. Hän haluaa, että sairaalloisen ylipainon kanssa kamppailevat saisivat tietää pysyvästä avusta. Hän toivoo myös, että tieto aut-taisi välttämään sosiaaliset ongelmat ateriointitilanteis-sa ja että saisi tarvitsemaan-sa tukea.

Niille, jotka kritisoivat hoidon kustannuksia, hän vastaa:

– Leikkaus on vaikeiden sairauksien ennaltaehkäisyä ja säästää siten yhteiskunnan kuluja.

Pertti Rautkoski ja Tarja Laine asuvat Hannun linnassa, joka on uusi Linnainmaalle perustettu kehitysvammaisten aikuisten ryhmäkoti.

Kehitysvammaisten aikuisten arki sujuu Hannun linnassa

Huoli terveydestä ja lastenlapset saivat leikkaukseen

Gastrokirurgit Pipsa Peromaa (keskellä) ja Anu Välikoski tekevät lihavuus-leikkausta. Mahalaukku pienennetään ja ohutsuolta ohitetaan toimen-piteessä, joka suoritetaan tähystämällä.

Eläkkeelle jäänyt matema-tiikan lehtori Aino Tenkku hakeutui lihavuusleik kauk-seen, jotta saisi nähdä terveenä lastenlastensa kasvavan.

sa vuodessa. Sairauspoissaolot vähene-vät, ja menetetty työkykykin usein pa-lautuu. Kelan korvaamaa lääkitystä voi-daan purkaa, tai siitä voidaan luopua kokonaan.

Inhimillisiä vaikutuksia ei mitata rahassa. Peromaa kertoo nuoresta äi-distä, joka pääsi lastensa kanssa leikki-puistoon. Joku saattoi lähteä sienimet-sälle, toinen pääsi pyöräilemään. Näitä asioita kukaan ei voinut tehdä ennen leikkausta.

– Mukana ovat aina myös sosiaaliset tekijät ja tunteet.

Paino putoaa jopa 40 kiloaPeromaa viestittää terveydenhuollon ammattilaisille näkemystä lihavuudes-ta sairautena, joka voidaan hoitaa. Moni lähete jää kirjoittamatta, koska kirurgi-aa ei vielä osata pitää varteenotettavana hoitona.

Leikkauksessa mahalaukku pienen-netään noin 20 millilitran pussiksi, ja ohutsuolta ohitetaan. Ruokaa tulee täl-löin syötyä vähemmän, eikä sitä pääse suolessa imeytymään niin paljon kuin aikaisemmin. Paino putoaa pysyvästi 62–77 prosenttia ylipainosta, yleensä

30–40 kiloa. Terveellisempään ruoka-valioon pääsee siksikin, että erittäin rasvainen tai sokeripitoinen ruoka voi aiheuttaa lihavuusleikatulle huonovoin-tisuutta ja sydämentykytystä.

– Yllättävän harva on kokenut ma-halaukun pienenemisen negatiivisena. Leikkauksen avulla tulee kontrolli syö-miseen, terveellisemmät elämäntavat ja elämänhallinta. Kaikki ovat aiemmin yrittäneet laihduttaa – muuten leikka-ukseen ei pääsisikään – mutta ilman py-syviä tuloksia.

Toimenpide kestää 1–2 tuntia, ja po-tilas viipyy sairaalassa 1–2 päivää. Pero-maa korostaa, että kevein perustein leik-kaukseen ei pidä lähteä. Siihen tulevan täytyy ymmärtää, että hän sitoutuu py-syvään elämänmuutokseen. Henkiseen ja fyysiseen valmistautumiseen pitää va-rata aikaa. Alkututkimuksissa selvitetään esimerkiksi, ettei lihavuutta aiheuta jo-kin sairaus tai siihen liity syömishäiriö. Tällöin leikkaukseen ei ryhdytä. Sisätau-tilääkärillä ja ravitsemusterapeu tilla on tärkeä rooli alkuselvityksissä.

Teksti: Jaana KalliomäkiKuvat: Susanna Lyly, Ari Järvelä

TAMPERE6

Vuoreksen keskuspuiston sillan rakentaminen alkoi

Vuoreksen Keskuspuiston sillan rakentaminen on alkanut. Hankin-taan liittyviä töitä on tehty helmi-kuun aikana ja varsinainen raken-taminen alkoi kuun lopussa. Sillan sekä siihen liittyvien katu- ja viher-rakennustöiden rakentamisen ura-koitsija on Destia Oy.

Noin 70 metriä pitkä, teräsbeto-ninen silta sijoittuu osaksi Vuorek-sen Puistokatua. Sen alta kulkee ke-vyen liikenteen väylä sekä talvella hiihtolatu Keskuspuiston ja Liikun-tapuiston välillä.

Keskeisellä paikalla sijaitsevalle sillalle toteutetaan myös Suojelus-enkeli-taideteos, joka on yksi Vuo-reksen alueen taidehankkeista. Silta rakennetaan aivan Virolaisen asun-tomessualueen läheisyyteen, käve-lyetäisyydelle Vuoreskeskuksesta. Silta valmistuu ensi syksynä.

Myös muut Vuoreksen alueen kunnallistekniset työt etenevät ai-kataulussaan. Virolaisen asuntomes-sualueen kunnallistekniikkaa raken-netaan parhaillaan. Niinikään Vuo-reksen puistokadun osaksi tulevan Särkijärven ylittävän sillan rakenta-minen etenee aikataulussaan siten, että silta saadaan käyttöön kesällä.

Tampereen luoteiseen alueeseen sijoittuva Lielahden alue ympäris-töineen on uuden rakentamisen vai-heen edessä. Lielahden luonne on muuttumassa teollisuuden ja kaupan alueesta keskustamaiseksi, kun siitä kehitetään uusiakin asukkaita palve-leva keskus.

Läntisen alueen asemakaavasuun-nittelua ohjaava projektiarkkitehti Jouko Seppänen tuntee alueen raken-tumisen historiaa. Alueella on sijain-nut kylä jo keskiajalla. Uudemman ajan merkittävä muutos oli, kun Lie-lahteen syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa jonkin verran huviloita ja teollisuutta. Aluetta hallitsivat Nott-beckit 1870-luvulta 1910-luvulle.

– Seuraavassa vaiheessa alueelle tuli lisää teollisuutta ja työväestön tarvitsemaa asuinaluetta. 1910-luvul-la alueelle syntyi Enqvistin saha ja sellutehdas. Tuolloin arkkitehti Bir-ger Federley teki tehtaan johdon konsulttina alueelle kaavan ja suun-nitteli myös useita rakennuksia Nie-men alueelle, Seppänen kertoo.

Sotien jälkeen 1940-50-luvuilla rakennettiin omakotialueita Ryydyn-pohjaan, Niemeen ja Lintulammelle. Jälleenrakentamisen kauden pienta-loalueet nousivat nopeasti.

– Varsinainen lähiövaihe oli 1960– 70-luvuilla. Silloin rakennettiin Lentä-vänniemen alue ja osittain myös pien talovaltainen Reuharin alue. Lin-tulammen ja Pohtolan alueille raken-nettiin kerrostaloja ja Ryydynpoh-jaan nousi rivitaloalue, Jouko Seppä-nen kertoo.

Vähäistä täydennysrakentamista tehtiin vielä 1980-90-luvuilla Ryydyn-pohjaan, Niemeen ja Lintulammelle sekä rakennettiin Metsä-Serlan alue Lielahdenkadun pohjoispuolella. Näille alueille tuli lähinnä pientaloja ja rivitaloja. Myös uusi Harjutaustan koulu rakennettiin.

– 2000-luvun alussa alueella on ollut vain pari pientä uutta kohdet-ta. Kun alueen väestörakennetta tut-kittiin, huomattiin, että alueen väes-tö vanhenee, mutta uusia asumisen mahdollisuuksia ei tullut.

Lähiöiden perusparantamista pohdittiin 90-luvun lopulla, mutta se ei tuonut juuri muutosta. 2000-luvun alussa tuli vireille Lentävänniemen palvelukeskuskaava, josta uusi muu-tos lähti liikkeelle. Niemen sahan alue oli vapautumassa ja uusi kaava-alue avautumassa. Uusien palvelui-den rakentaminen sai odottaa uuden Niemenrannan ja Lentävänniemen kokonaisuuden hahmottumista.

Lielahden osayleiskaavassa ja Nie menrannan osayleiskaavassa tut-kittiin perusteellisemmin, miten pal-velut ja uudet asumisen mahdollisuu-det voitaisiin sijoittaa. Maakuntakaa-van mukaisesti Lielahteen on synty-mässä uusi aluekeskus, johon voi tu-levien vuosikymmenten aikana tulla tuhansia uusia asukkaita.

Lentävänniemen keskustakasvaa kohti NäsijärveäNyt on meneillään Halkoniemen ran -taan liittyvä Lentävänniemen kes kus -tan eteläosan asemakaavoitus, jossa uutta rakentamista tulee rannan tun-tumaan yleissuunnitelman mukai-sesti. Myös Lielahdenkadun tasausta muutetaan tukemaan uutta ratkai-sua.

Niemenrannan uuden asuinalu-een ensimmäinen asemakaavaehdo-tus on valmistunut, ja tänä vuonna aloitetaan toisen, pientalovaltaisen alueen tarkempi suunnittelu. Kaikki-aan Niemenrannan alueella on tulos-sa uusia asuntoja noin 4 000 asuk-kaalle.

Lielahdenkadun ja Teivaalantien kulmaan suunnitellaan Lielahtitaloa, johon tulisi liiketilojen lisäksi julki-sia palveluita, muun muassa kirjasto, terveyspalveluita ja ikäihmisten pal-veluita. Taloon on tulossa palveluja niin uusille kuin vanhoille asukkaille hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja

liikepalvelujen lähelle.Seudullisessa maankäytön suun-

nittelussa, niin sanotussa rakenne-mallityössä Tampereen luoteiselle alueelle on ajateltu tuotavan lähivuo-sikymmeninä kaikkiaan noin 8 000 asukasta lisää.

Palveluille on haettu jo paikkoja, mutta tarvitaan vielä alueen liiken-neasioiden tarkempaa suunnittelua ja ratkaisemista. Alueen liikenneverk-koa selvitetään parhaillaan tätä var-ten. Tavoitteena on saada liikekes-kustassakin käyttöön hyvät kevyen liikenteen väylät ja nykyistä tehok-kaampi joukkoliikenne.

Muuttuva ja kasvava alue muis-taa historiansa. Myös kadunnimitoi-mikunnan asioita valmisteleva Sep-pänen kertoo, että uudelle Niemen-rannan alueelle suunniteltu pääkatu on saanut nimekseen Federleynkatu – aluetta noin sata vuotta sitten suun-nitelleen arkkitehdin mukaan.

Teksti: Anna-Leea Hyry Kampanja auttaa tilaamaan hissin

Tampereen kaupunki kan-nustaa erilaisin tapahtumin ja tempauksin taloyhtiöitä rakentamaan hissejä hissit-tömiin kerrostaloihin. Kam-panja näkyy keväällä muun muassa busseissa. Tulossa on myös tutustumiskäynti Tampereen hissikohteisiin.

Kaupungin hissiavus-tus on tällä hetkellä 15 pro-senttia hissin rakentamisen kokonaiskustannuksista. Tä-män lisäksi valtio maksaa 50 prosenttia hissien suunnit-telu- ja rakentamiskuluista.

Tutkimuksin on osoi-tettu hissin nostavan asun-non arvoa ja helpottavan elämää. Hissi myös auttaa vanhuksia ja vammaisia asu-maan kotonaan mahdolli-simman pitkään sekä ehkäi-see porrastapaturmia. Viime vuoden loppuun mennessä Tampereelle on rakennettu tai rakenteilla 14 vanhaan kerrostaloon yhteensä 53 hissiä. Suurin osa kohteista on vuokrataloja.

Lisätietoa hissikampanjanohjelmasta, tulevista tapahtumista ja hissien rakentamisesta www.tilaahissi.fi.Hissikampanja löytyy myös Facebookista www.face-book.com/tilaahissi

Tampereen Sähkölaitos tarjoaa asiak kailleen mahdollisuutta valita todella paikallinen, puuperäinen säh-kötuote omakseen. Uusi Lähisähkö tarkoittaa Tampereen Sähkölaitoksen omalla tuotantolaitoksella Naisten-lahdessa valmistettua sähköä, joka on tuotettu Pirkanmaan ja lähialueiden metsistä kerätyllä puuaineksella.

Puu on energialähteenä uusiutu-va ja ympäristöystävällinen, sillä sen

käyttö ei lisää kasvihuonepäästöjä. Metsänhoidollisestikin energiapuun keruu on järkevää, koska esimerkiksi hakkuutähteet jäisivät muuten hyö-dyntämättä. Koska Lähisähkö on omi-en, paikallisten metsien jalostettu lop-putuote, se jo sinänsä tukee maakun-nan työllisyyttä ja elinkeinoja.

Tampereen Energiantuotanto Oy on pitkään panostanut biopolttoai-neiden lisäämiseen tuotannossaan.

Asiakkaiden toivomuksesta Tampe-reen Sähkönmyynti onkin kehittänyt Lähisähkö-tuotteen, jossa yhdistyvät luontevasti paikallisuus ja uusiutuva energia.

Lähisähkö on määräaikainen tuo-te. Se lanseerattiin helmikuussa ASTA-messuilla.

www.sahkolaitos.fi

Lielahden seutua kehitetään aluekeskustaksi

WSP

FIN

LAN

D O

Y

Lentävänniemen keskusta on kokemassa muodonmuutosta, kun vanha lähiökeskusta kasvaa kohti Näsijärveä ja avaa maisemia uusille asukkaille. Havainnekuva asemakaavaan liittyvistä uusista suunnitelmista.

Lähisähkö tuotetaan paikallisista metsistä kerätyllä puuaineksella Naistenlahden voimalaitoksessa Tampereella.

SAM

I H

ELEN

IUS

Lähisähkö on Pirkanmaan omaa uusiutuvaa energiaa

Vaikuta Länsi-Tampereen metsä-suunnitelmaan

Tampereen kaupungin kiin-teistötoimi selvittää asukkaiden mielipiteitä Länsi-Tampereen metsäsuunnitelman uudistami-sen tueksi kyselytutkimuksella. Palautetta toivotaan mm. asuk-kaiden toivomista metsien hoi-totoimista ja käytetyistä metsien hoidon menetelmistä.

Asukaskyselyn tuloksia hyö-dynnetään metsäsuunnitelman valmistelussa. Länsi-Tampereen metsäsuunnitelma uudistetaan vuoteen 2012 mennessä.

Kyselyyn voi vastata 11.3. 2011 mennessä internetissä osoit-teessa: http://www.tampere.fi/ymparistojaluonto/metsat.html

TAMPERE 7

Kaavoituskatsaukseen on koottu vuoden aikana tehtäviä merkittäviä kaavoituksen työkohteita. Asema- ja yleiskaavoituskoh-teista sekä selvityksistä (ja arvioinneista) on lyhyt kuvaus, samoin maakuntakaavoi-tuksesta ja seudullisesta suunnittelusta. Vuoden aikana voidaan aloittaa myös muita kaavatöitä tarpeen mukaan.

Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käy-tön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavalla suunnitellaan alueiden käytön yksityiskoh-taista järjestämistä, rakentamista ja kehittä-mistä. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Maakuntakaava puolestaan ohjaa yleiskaavan ja asemakaa-van laadintaa. Kaavoituksen ohella ja jo sitä ennen tehdään erilaisia selvityksiä esimer-kiksi ympäristö- ja liikenneasioista.

Kaavoituksen työkohteet pohjautuvat enimmäkseen kaavoitusohjelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Myös maanomista-ja voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta tai muuttamisesta.

Kaavoituksessa pyritään siihen, että kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset ja kaavoitukseen jollain tavalla osalliset ta-hot saisivat kaavoituksesta tietoa jo alku-vaiheessa. Silloin mielipiteitä on myös hel-pointa ottaa huomioon. Kaavaprosessin ai-kana sovitetaan tavoitteita ja erilaisia mieli-piteitä yhteen mahdollisuuksien mukaan.

KaavoituskatsausMistä saan tietoa kaavoista?

1. Palvelupiste Frenckellistä Frenckellinaukio 2 B, puh. (03) 5656 4400

2. Virallisista kuulutuksista torstaisin Aamulehdessä, muissa lehdissä tarvittaessa

3. Internetistä Tampereen kaupungin sivuilta www.tampere.fi

Tampereen ydinkeskustaan ratapihan päälle on syntymässä uusi osa kaupunkia, jossa on monitoimihalli, liiketiloja ja asuntoja. Tampereen Kannen ja Keskusareenan kokonaisuudesta rakentuu arkkitehtuu-riltaan korkeatasoinen kohtaamispaikka, joka on uusi vetovoimatekijä Tampereelle. Alueen asemakaavaehdotus valmistuu kevään aikana.

kertoo vuoden 2011 kaavatöistä

Kaavat internetissäwww.tampere.fi/ytoteto/kartta/Tampereen kaupungin internetsivujen kartta-palvelun kautta pääsee katselemaan myös kaavatietoja. Kohteita voi hakea nimellä tai valitsemansa alueen sisältä. Käyttäjä voi valita karttapohjan ja karttakoon. Esimerkiksi vireil-lä olevasta asemakaavasta tulevat näkyviin kaavoitettavan alueen rajat.

Useista kartalla olevista kohteista pääsee kohdetta klikkaamalla hakemaan sen omilta verkkosivuilta lisätietoa. Kartalla näkyvästä vi-reillä olevasta kaavakohteesta pääsee internet-linkin kautta katsomaan kaavadokumentteja.

Kaavakohteiden omien sivujen lisäksi kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat näkyvät usein myös kaupungin internetsivun tiedotteissa sekä Kaavat ja kiinteistöt -sivun tiedotteissa.

TATT MPEREKaavoi tuskatsaus – ota ta l teenC

op

yrig

ht

Stu

dio

Dan

iel

Lib

eski

nd

fo

r N

CC

Osayleiskaavan laadinta on erilaista kuin asemakaavan laadinta. Kaavoitus-prosessi vaihtelee kaavan laajuuden ja merkityksen mukaan. Tampereella kaavoituksen eri vaiheiden materiaali on nähtävillä Palvelupiste Frenckel-lissä ja materiaalia on yleensä myös kaavoituksen internetsivuilla.

Kaavoituksen vireille tulosta ilmoi-tetaan tässä kaavoituskatsauksessa, erillisessä lehti-ilmoituksessa, inter-netissä tai kirjeitse asianosaisille. Al-kuvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville ja josta voi esittää mielipi-teitä. Merkittävissä kaavoissa voidaan koota osallisryhmä, jonka kanssa käy-dään vuoropuhelua työn aikana.

Suunnittelualueelta laaditaan sel-vityksiä ja tarkennetaan työn tavoittei-ta. Selvitysten pohjalta tehdään alus-tavia luonnoksia, joiden vaikutuksia arvioidaan. Luonnos tai luonnokset asetetaan nähtäville, ja niistä ilmoite-taan lehdissä ja kaupungin Internet-sivuilla. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä.

Yleiskaavoista ja merkittävistä asema-kaavoista järjestetään yleisötilaisuus.

Luonnos valmistellaan ehdotuk-seksi, jossa pyritään ottamaan huomi-oon nähtävillä olon aikana esitettyjä mielipiteitä. Ehdotuksesta pyydetään tarpeen mukaan lausuntoja. Ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Ehdo-tus kuulutetaan jälleen ilmoitusväli-neissä nähtäville, jolloin kaavasta on mahdollista tehdä muistutuksia. Eh-dotusta voidaan esitellä yleisötilai-suudessa.

Mahdollisten muistutusten poh-jalta tehdään tarvittaessa muutoksia ehdotukseen ja vastataan muistutuk-siin. Yleis- ja asemakaavaehdotukset, mahdolliset muistutukset sekä vasti-neet niihin käsitellään yhdyskunta-lautakunnassa, joka hyväksyy kaavan tai esittää kaavan hyväksymistä kau-punginhallitukselle ja -valtuustolle.

Valtuusto hyväksyy kaavat päätök-sellä, josta on mahdollisuus vielä va-littaa hallinto-oikeuteen. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymispäätös kuu-lutetaan ilmoitusvälineissä.

Kaavoituksen vaiheet

TAMPERE8

Tampereen kaupunkiseudun kun nat eli Tampere, Kangasala, Lem päälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi ovat laatineet yhdessä seudun rakennemallin.Kun-tien yhdessä laatima rakennesuunni-telma on ratkaisu kaupunkiseudun vahvan kasvun ylläpitämiseksi ja ohjaamiseksi kilpailukykyä ja kestä-vyyttä edistävällä tavalla.

Seutuhallitus on hyväksynyt ja lähettänyt sen kuntiin hyväksyttä-väksi. Sitovuus suunnitelmalle tulee kunnan oman päätöksenteon kaut-ta ja suunnitelma toteutuu kuntien toimien kautta. Rakennesuunnitel-man toteuttamista seurataan seu-dullisesti.

Rakennesuunnitelmassa varau-dutaan noin 90 000 asukkaan kas-vuun Tampereen kaupunkiseudun alueelle vuoteen 2030 mennessä. Rakennesuunnitelmassa on myös toteuttamisen ajoitus ja vastuut se-kä maapoliittiset periaatteet.

Pirkanmaan liitolla on käynnissä koko Pirkanmaan maakunnan alu-eelle samanaikaisesti vaihemaakun-takaavoja. Rakennesuunnitelmalla kunnat ajoittavat voimassa olevan maakuntakaavan toteuttamista ja viestivät kaupunkiseudun kuntien tahtoa tulevalle maakuntakaavoi-tukselle.

Suunnitelma painottaa sujuvan arjen, energiatehokkuuden ja va-kaan mutta dynaamisen toiminta-ympäristön teemoja. Kasvu ohjataan mahdollisimman tiiviisti olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Keskus-toja kehitetään vahvasti asumisen, keskustahakuisten työpaikkojen ja kaupan sijoituspaikkoina. Rakenne-suunnitelmassa on nähty tärkeäksi sekoittaa toimintoja nykyistä voi-makkaammin. Uusi asuminen sijoit-tuu pääosin joukkoliikennevyöhyk-keille ja joukkoliikennejärjestelmä pohjautuu bussi-, lähijuna- ja raitio-tieliikenteen yhdistelmään.

Läpi suunnittelun menevänä ta-voitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Yhdyskuntarakennet-ta tiivistävän maankäyttöratkaisun, joukkoliikenteen ja kävelyn sekä pyöräilyn edellytysten vahvistami-sen lisäksi tarvitaan voimakasta ra-kennuksien energiatehokkuuden parantamista ja energiantuotannon päästövähennyksiä, jotta kasvihuo-nekaasujen määrä saadaan seudulla laskemaan.

Sopimus valtion kanssa, MALKaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat solmineet kaupunkiseutusopi-

muksen, MAL-aiesopimuksen 2011-2012. Sopimus koskee maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevia ratkai-suja. Aiesopimuksen tavoitteena on parantaa yhdyskuntarakenteen oh-jauksen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen edellytyksiä mm. kytkemällä yhtei-nen seudullinen liikennejärjestelmä-suunnittelu maankäytön suunnitte-luun ja toteuttamisen ajoitukseen.

Yhteisiä tavoitteita ovat väestön kasvuun varautuminen, yhdyskunta-rakenteen tiivistäminen, keskusto-jen kehittäminen, asuntotuotannon monipuolistaminen, elinkeinoelä-män kasvun tukeminen, liikkumisen tapojen uudistaminen ja palvelujen saatavuuden parantaminen yli kun-tarajojen. Yleistavoitteena koroste-taan ilmastonmuutoksen hillintää.

Valtio ja kunnat haluavat yhdes-sä tukea Tampereen kaupunkiseu-dun elinvoimaisuutta, yhdyskunta-rakenteen eheyttämistä ja kestävän kasvun periaatteiden toteutumista.

Yhdyskuntasuunnittelun kuntayhteistyö syveneeTampereen kaupunkiseudun kunti-en yhteisiksi yhdyskuntasuunnitte-lun kehittämishankkeiksi Vuodelle 2011 seutuhallitus on päättänyt seuraavat:

• seurantajärjestelmä rakenne- suunnitelman toteuttamiselle on luotu ja sen kehittämistä jatketaan• rakennesuunnitelman vaikutta- vuuden arviointi käynnistyy• hyväksytään seudulliset peri- aatteet hajarakentamisen hallinnalle• luodaan raakamaahankinnan seurantajärjestelmä• laaditaan seudullinen joukko- liikennesuunnitelma• toteutetaan raideliikenteen käyttöönottoa seudulla edistävä selvitystyö• laaditaan seudullisen asunto- toimen organisaatioselvitys• Tampereen kaupunkiseudun koordinoiman kansallisen MAL-verkoston (maankäyttö, asuminen ja liikenne) verkosto- yhteistyö on käynnistetty ja työ jatkuu• keskitehokkaan rakentamisen hanke käynnistyy ja toteutetaan Tampereen teknillisen yli- opiston kanssa yhteistyössä• keskustojen kehityshanke käynnistetään

TATT MPEREKaavoi tuskatsaus 2011

Luetteloon ja karttaan on poimittu asemakaavoituksen keskeiset työkohteet vuonna 2010. Kohteissa on keskustan ja kantakaupungin yhdyskun-tarakennetta tiivistäviä täy-dennysalueita, osayleiskaavoja toteuttavia asemakaavoja, ra-kennetun ympäristön kehittä-mistä, yksityisten toimijoiden hankkeita sekä kaupungin muita mm. strategisten pro-jektien kohteita.

Asemakaavaohjelman mää-rällisenä tavoitteena on kaa-voittaa vuosittain lisää asuin-kerrosalaa 200 000 kerrosne-liömetriä ja muuta kerrosalaa 100 000 kerrosneliömetriä. Pientaloasuntojen vuositavoi-te on 300 asuntoa.

Asemakaavoituksentärkeimmät työkohteet

Tampereen kaupunkiseudun

Rakennesuunnitelma 2030 valmistui

Ranta-Tampellan alueen asemakaavoitus tähtää uuteen asuinaluee-seen Näsijärven rannalla.

AR

KK

ITEH

TIIT

OIM

ISTO

B&

M O

Y J

A T

AM

PER

EEN

KA

UPU

NK

I

1 RANTA-TAMPELLA, asuinalueRanta-Tampellan yleissuunnitelma on hyväksytty asemakaavoituksen pohjaksi Kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 29.11.2010. Asemakaavaehdotus valmistuu 2011. (8333) 2 Tampellan veturihalli IX-954-2, TurpiininkatuAsemakaavalla suojellulle veturien kokoonpanohallille valmistellaan asumisen mahdollistavaa asemakaa-vaa siten, että veturihallin arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Asemakaa-va valmistunee vuoden 2011 aikana. (8260) 3 XIII RATINA, Hatanpään vt 9, toimitilaaRatinan yleissuunnitelmassa on lin-ja-autoaseman eteläpuolelle varattu tontti liike- ja toimistotiloja varten. Sen asemakaavoitus aloitetaan tänä vuonna. (8093) 4 TULLI JA KALEVANRINNE, KESKUSAREENA ym.Keskusareenan, liike- ja toimistora-kennusten sekä asuinrakennusten rakentaminen liityntäjärjestelyineen sekä rata-alueen kattaminen. Asema-kaavamuutosta ovat hakeneet NCC Property Development Oy sekä VR- yhtymä Oy Liikenneviraston suostu-muksella tarkoituksenaan rautatie-alueen päälle rakennettavan kannen

teen vaiheeseen, joista Vuoreksen puistokatuun rajoittuva osa sai lain-voiman 6.5.2010.

Rakennusliikkeet ja suunnitte-lijansa ovat kilpailleet Vuoreksen keskuspuistoon rajoittuvien tont-tien luovutuksesta kevään 2010 ai-kana. Vuoden 2011 aikana laaditaan asemakaavaehdotus tontinluovutus-kilpailun pohjalta. Asemakaavaehdo-tuksen laadinnan kanssa samanaikai-sesti valittujen rakennusliikkeiden ja arkkitehtien yritysryhmät laativat tontinkäyttösuunnitelmat. Kumppa-nuuskaavoituksella luodaan alueen asemakaava ja määritellään tonttien rakentamisen laatutaso. Kun raken-taminen alueella käynnistyy, em. yri-tysryhmät täsmentävät tontinkäyt-tösuunnitelmansa ja ne käsitellään Vuoreksen laaturyhmässä. Hyväksyt-ty tontinkäyttösuunnitelma on poh-jana lopulliselle tontinluovutukselle ja rakennussuunnittelulle. Alue on tarkoitus rakentaa vuosina 2014–2015. (8162) 9 LAHDESJÄRVI, Etelä-osaOsayleiskaavan mukaisesti laaditaan yleissuunnitelma, jonka pohjalta tullaan laatimaan hankekohtaisesti asemakaavoja tilaa vaativan kaupan ja työpaikkarakentamisen tarpeisiin. (8389)10 Rusko 1, Kauhakorvenkadun jatke Ruskontien ja Saarenmaantien välissäKauhakorvenkadun pohjoispuolelle kaavoitetaan yleiskaavan mukaisesti teollisuusalue. Osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelma on ollut nähtävil-lä 04/2008 ja asemakaavaluonnos 10/2010. (8099)11 RANTAPERKIÖ, Kojan tehtaan alue Lentokentänkadun ja Sarankulman-kadun väliselle teollisuusalueelle tutkitaan asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa alueen muuttamisen asuinkäyttöön. Selvityksiä on laadit-tu vuoden 2010 aikana, asemakaa-van laatiminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2011. (8387) 12 HÄRMÄLÄ, Perkiönkatu 63, Härmälän saunan alueHärmälän saunan rakennuksen laa-jentamista tuetun asumisen yksi-köksi tutkitaan. Asemakaavamuutok-seen liittyviä selvityksiä on laadittu vuoden 2010 aikana. Asemakaava-muu tos on tarkoitus käynnistää vuo-den 2011 alussa. (8382)13 HÄRMÄLÄ, Valmetinkatu, ent. Lentokonetehtaan alueCargotecin toiminnan siirtyessä muualle tutkitaan tehdasalueen asemakaavoittamista laadukkaaksi asuin- ja toimitila-alueeksi. Asema-kaava kuuluu vuoden 2013 asema-kaavoitusohjelmaan. (8388)14 SANTALAHTI, teollisuusalueAsemakaavoitusta valmistellaan osa-yleiskaavan pohjalta. Alue muute-taan asuntoalueeksi. Alueelle suun-nitellaan myös työpaikkatoimintoja, uusia liikenneyhteyksiä ja virkistys-alueita.(8048) (8073)15 TESOMA, keskustakortteliKaupungin kirjaston ja terveysase-man tontti on tarkoitus muuttaa asuin käyttöön siten, että se tukee Tesoman aluekeskuksen muodostu-mista. Tavoitteena on rakentaa pal-veluasumiskeskus, siihen liittyvää liiketilaa, senioriasumista sekä muu-

Modernin kaupunkiraitiotien suunnittelu aloitettu

Kaupunkiseudun rakennesuun-nitelman ja liikennejärjestelmäsuun-nitelman joukkoliikenteen yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista aloitettiin kaupunkiraitiotien en-simmäisen vaiheen alustava yleis-suunnittelu syksyllä 2010.

Kaupunkiraitiotien ensimmäi-nen vaihe koskee osuutta Hervanta–Lentävänniemi. Osuus liittyy kiinte-ästi muun muassa Lentävänniemen

keskustan, Niemenrannan, Santalah-den ja Kalevanrinteen maankäytön suunnitteluun. Kaupunkiraitiotien suunnittelun yhteydessä tarkastel-laan lisäksi muita mahdollisia maan-käytön tiivistämiskohteita sekä rai-tiotiejärjestelmän vaatiman varikon sijoittamispaikkoja.

Kaupunkiraitiotien alustavan yleissuunnitelman tärkeimpinä ta-voitteina ovat linjausvaihtoehtojen selvittäminen, teknisen toteutta-miskelpoisuuden varmistaminen, tilavarauksen määrittäminen sekä investointi- ja käyttökustannusten arviointi. Alustava yleissuunnitelma viedään päätöskäsittelyyn syksyllä 2011.

ja tontin Sorinkatu 6–8 kehittämi-nen. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtä-villä 5/2010 ja asemakaavaluonnos 10/2010. (8366) 5 KAUKAJÄRVI, SaarenmaantieKarosen koulun ja Saarenmaantien itäpuolelle laaditaan uuden asuin-alueen asemakaavaa yleiskaavan täy-dennysrakentamisohjelman mukai-sesti. Osallistumis- ja arviointisuun-nitelma on ollut nähtävillä vuonna 2008. Asemakaava kuuluu vuoden 2012 asemakaavoitusohjelmaan. (8258) 6 HERVANTAJÄRVI, HiidenmäenasuinalueTuleva asuinalue sijaitsee Hervan-nan kaakkoispuolella. Tampereen kaupunkiseudun 2-kehätien etelä-puolelle suunnitellaan pientalopai-notteista asuinaluetta. Kaavoituksen aikana on tarkennettu yleiskaavan selvityksiä. Osallistumis- ja arvioin-tisuunnitelma on ollut nähtävillä vuonna 2008. Asemakaava kuuluu vuoden 2011 asemakaavoitusohjel-maan. (8255) 7 VUOREKSEN POHJOISOSAN YLEISSUUNNITELMAVuoreksen pohjoisosan suunnittelu käynnistyy vuonna 2011. Alueelle rakentuu Vuoreksen osayleiskaavan mukaisesti asuntoalue ja palvelut reilulle 3000 asukkaalle. Alueet on tarkoitus rakentaa vuosina 2013–2019. Vuonna 2011 laaditaan asema-kaavoituksen pohjaksi tarvitta vat selvitykset ja yleissuunnitelma. Alu-een asemakaavoitus on ohjelmoitu vuosille 2012–2014 vaiheittain kol-meen osaan. Yleissuunnitelmassa tutkitaan kytkentä ympäröivään yh-dyskuntarakenteeseen, liikenne- ja vi-her verkkoon ja suunnitella asunto-alue karkealla tasolla paikan omi-nais piirteet huomioon ottaen. Suun-ni ttelutyölle asetettavat tavoitteet täsmentyvät yleissuunnitelman laa-din nan aikana. Mm. ekotehokkuu-den, energiatehokkuuden ja puura-kentamisen kehittämistä viedään eteenpäin koko suunnitteluproses-sin ajan. (8390) 8 VUORESKESKUKSEN ITÄOSAKoko Vuoreskeskuksen alueen asemakaavaluonnos oli nähtävänä keväällä 2007. Vuoreskeskus idän asemakaavaehdotus jaettiin kah-

TAMPERE 9TATT MPEREKaavoi tuskatsaus 2011

AR

I JÄ

RV

ELÄ

Tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmä muuttuu

Tampereen kaupunki uu-distaa tasokoordinaatti- ja kor-keusjärjestelmänsä 28.2.2011. Vanhoista järjestelmistä siir-rytään uusiin kansallisesti ja kansainvälisesti yhteensopiviin järjestelmiin.

Erityisesti suunnittelu- ja rakennushankkeissa on tärkeää huomata muutos ja varmistua kussakin vaiheessa käytettä-vistä järjestelmistä. Tampereen kaupungin paikkatietoaineis-tojen hyödyntäjien tulee myös huomioida muutosten mahdol-liset vaikutukset.

Lisätietoja järjestelmistä saa internetistä www.tampere.fi/tampereinfo/kartat/koordi-naattijarjestelmat.html

varastoalueita kerrostaloasumiselle se-kä palveluille ja liiketilalle. Alueelta sel-vitetään mm. maaperän puhtaus, raken-teiden puhtaus, melutilanne, hulevedet ja liikenteen järjestelyt. Kaavaluonnos on tavoitteena esitellä alkuvuodesta 2011. (8361)33 LINNAINMAA, Liikunta- ja kirjastotaloKorpikodinkadun ja Mäentakusenka-dun kulmaukseen on tarkoitus muo-dostaa yksityisen hankesuunnitelman pohjalta tilat liikuntapalveluille (sali-bandy, sulkapallo ja kuntokeskus) sekä kirjastolle ja uimahallille. Ensimmäises-sä vaiheessa liikunta- ja kirjastopalvelut on tavoitteena rakentaa osin kaupungin vuokrattavaksi tiloiksi ja palveluiksi yk-sityisen rakentajan ja yrittäjien toimesta. Uimahallille muodostetaan rakennus-kompleksiin oma, kaupunkikuvallisesti merkittävä tontti, jonka rakentamisen on tavoitteena tapahtua myöhemmin kaupungin rahoituspäätösten myötä joko kilpailulla tai kaupungin raken-nuttamisella. (8364)34 XXI, Ludekylän ja Perhetalojen ympäristöAsemakaava ajantasaistetaan vastaa-maan toteutunutta tilannetta huomioi-den alueen kulttuurihistorialliset arvot. Kaavaehdotus valmistuu vuonna 2011. (7978)35 Ristinarkku, Veijanmäenkatu 16 Alueelle on tavoitteena kaavoittaa pien-taloasumista yhteistyössä alueen maan-omistajan kanssa. Alueen maaperän pi-laantuneisuutta on selvitetty vuonna 2010. Asemakaavan muutos valmistu-nee vuonna 2011. (8224)36 ATALA, Atalan keskustaAtalan koulun, päiväkodin ja liikekes-kuksen alueelle laaditaan kaavamuutos, jolla alue kehitetään lähikeskukseksi yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Alueelle on tarkoitus sijoittaa kerros- ja pientaloja ja liiketilaa sekä huomioida julkisten palvelujen kehit-tämistarpeet. Kaavasuunnittelu ajoittuu vuosille 2011–2012. (8359)

Kevyen liikenteen yhteydet keskustan Ratinan alueelle kohenivat ja kaupunki sai uuden maamerkin, kun Laukon-silta valmistui.

Rakennusjärjestys uudistetaan

Rakennusjärjestyksen uudista-mista valmistellaan kaavoituksen, katutilavalvonnan, rakennusvalvon-nan, ympäristönsuojelun, aluepelas-tuslaitoksen sekä lakimiesyksikön yhteistyönä.

Työ aloitettiin toukokuussa 2010. Rakennusjärjestysehdotus asetetaan nähtäville loppukevääs-tä 2011. Tavoitteena on, että uusi

rakennusjärjestys astuu voimaan alkusyksystä 2011.

Uudistamisen tarkoituksena on rakennusjärjestyksen ajanta-saistaminen sekä seudullisten käy-täntöjen etsiminen. Uudistuksiin vaikuttavat olennaisesti mm. maan-käyttö- ja rakennuslain muutokset, seutukunnan yhteiset tavoitteet hajarakentamisen hallinnassa sekä Tampereen kaupungin strategiset linjaukset, kuten arkkitehtuuri- ja ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 -ohjelmat.

ta asumista. Kirjasto ja terveysasema on tarkoitus siirtää Tesoman liikekortteliin sen valmistuttua. (8351)16 MYLLYPURO, Kolmenkulman alue, osa IAlueelle laaditaan teollisuusalueen ase-makaavaa liike- ja toimistorakentamisen mahdollistavaksi ja tutkitaan mahdolli-suutta sijoittaa palveluhuoltoasema VT 3:n läheisyyteen. Alueen asemakaavoja on laadittu vaiheittain vuodesta 2009 lähtien. Kolmenkulman alueen asema-kaavoitus perustuu koko alueesta tehtä-vään yleissuunnitelmaan ja Myllypuron osayleiskaavaan. Asemakaava kuuluu vuoden 2011 asemakaavaohjelmaan. (8183) 17 LIELAHTI, ydinkeskustan liikekortteli, Taninkatu Lielahden osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta kehitetään kaupunkimaista liikerakentamista Lielahden ydinkes-kustaan. Tavoitteena on hyvä kaupun-kikuva ja laadukas jalankulkuympäris-tö. Asemakaava kuuluu vuoden 2012 asemakaavoitusohjelmaan. (8185)18 NIEMENRANTA, uusi asuinalue osa 2M-real Oyj on jättänyt Tampereen kau-pungille kaavoituspyynnön Lielahden teollisuustontin itäosan kaavoittamises-ta asuntoalueeksi. Alueelle on hyväk-sytty osayleiskaava ja yleissuunnitelma, joiden pohjalta asemakaavoitusta jat-ketaan 2. vaiheen asemakaavana Feder-leynkatua itään päin 2010 valmistu-neeseen asemakaavaan 8194 liittyen. Asemakaava kuuluu vuoden 2012 ase-makaavoitusohjelmaan. (8394)19 LENTÄVÄNNIEMI, keskustan eteläosaLentävänniemen keskustan suunnitte-lua jatketaan keskustasta etelään.Lielahdenkatu linjataan uudelleen ja kerrostaloasumista sijoitetaan rannan puolelle katua. Hanke tukee Lentävän-

niemen keskustan palvelujen kehittä-mistä ja joukkoliikenteen laatukäytävää. Asemakaava kuuluu vuoden 2011 ase-makaavoitusohjelmaan. (8354)20 LIELAHTITALOLielahdenkadun ja Teivaalantien kul-maan suunnitellaan Lielahtitaloa julki-sille ja yksityisille palveluille sekä liike-tiloille joukkoliikenteeseen ja alueen liiketoimintoihin tukeutuen. Rakennuk-seen on tarkoitus sijoittaa mm. sosiaa-li- ja terveyspalveluita ja ikäihmisten palveluita, yksityisiä liikuntapalveluita sekä kirjasto. Asemakaava kuuluu vuo-den 2011 asemakaavoitusohjelmaan. (8377) 21 KAARILA, SIMOLAN ALUEMattilankadun ja Nokian moottoritien eteläpuoliselle Hutikon- ja Leppäkor-venpuiston peltoalueelle suunnitel-laan uutta asuntoaluetta, jonka itäosa Pispan palvelukeskuksen länsipuolella varattaisiin ikäihmisten asumistarpei-siin. Asemakaava kuulu vuoden 2012 asemakaavoitusohjelmaan. (8391)22 TAMMELA, RatapihankatuRatapihankadun suunnittelua Kekko-sentielle asti jatketaan. VR:n entisen tavara-asema-alueen sekä Peltokadun ja rautatien välisen alueen uutta maan-käyttöä suunnitellaan. PMK:n rakennus suojellaan. Suunnitelmissa on uutta asuin- ja liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Asemakaavaluonnos on tavoitteena laatia vuoden 2011 alku-puoliskolla. (8330) 23 TAMMELA, Pohjolankatu 25, Senioriasuminen ym. Entisen teollisuusrakennuksen tontille ja Kekkosentien varressa olevalle varas-torakennusten tontille on suunniteltu uusien palvelu-, seniori- ja kerrostalo-asumisen sijoittamista säilyttäen ole-

massa olevaa rakennuskantaa. Kaavas-sa on tehty yleiskaavallinen tarkastelu, koska maankäyttö poikkeaa keskustan osayleiskaavasta. Työn on tavoitteena valmistua 2011. (8146)24 XXI PETSAMOPetsamon asuntoalueen miljöön suoje-lemiseen tähtäävä asemakaavan muutos aloitettiin inventoimalla olemassa oleva rakennuskanta. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2007, ehdotus laadi-taan vuonna 2011. (8083)25 KAUPPI, TAYS:n alueen kaavatyöSairaala-alueen asemakaavan muutosta jatketaan vastaamaan alueen potilashoi-don, lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen tulevia rakentamistarpeita. Kaavassa huomioidaan yliopiston lisä-rakentamistarpeet ja mahdollistetaan katuyhteys Biokadun ja Lääkärikadun välillä. Kaavoituksen pohjana on yhtei-nen TAYS:n alueen yleissuunnitelma. Asemakaava kuuluu vuoden 2011 ase-makaavoitusohjelmaan. (8312)26 KISSANMAA Kissanmaan pientaloalueen miljöön suojelemiseen tähtäävä asemakaavan muutos aloitettiin vuonna 2008 inven-toimalla olemassa oleva rakennuskanta. Kaavaluonnoksen on tavoitteena val-mistua vuonna 2011. (8186)27 KALEVA, Pellervon koulun käyttö-tarkoituksen muutosTilakeskuksen tavoitteena on osoittaa käytöstä poisjääneelle Pellervon koulun piha-alueelle täydennysrakentamista. Tavoitteena on sijoittaa alueelle tilaa palvelukeskukselle tehostetun palvelu-asumisen yksiköineen sekä vuokramuo-toista asumista yli 60-vuotiaille. Koulun tilojen käyttöä tutkitaan myös. Kaavaa ohjaamaan on tehty kaupunkikuva- ja maisemaselvitykset, kaavan valmistumi-

nen on ajoitettu vuodelle 2012. (8297)28 XIX, KALEVANRINNE, I-II, SammonkatuAsemakaavan muutokset laaditaan Ka-levanrinteen osayleiskaavan mukaisesti asumista ja toimitilaa varten. Kaavoitus on ajoitettu vuodelle 2011–12 (8379 ja 8396)29 KUMPULA, Mattilanmäki Mattilanmäenkadun päässä olevalle alueelle on tarkoitus sijoittaa pienta-lorakentamista yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Asemakaava kuuluu vuoden 2011 asemakaavoitus-ohjelmaan. (8221)30 PISPALAPispalan asemakaavojen uudistaminen tehdään kolmessa vaiheessa, joista vi-reillä ovat I-vaiheen Ylä-Pispalan asema-kaavamuutokset (8257) ja (8256) sekä II-vaiheen kaavamuutokset Pispalan val-tatien varrella (8309) ja Ala-Pispalassa (8310). Kaavat laaditaan sen periaatteen mukaisesti, jonka yhdyskuntalautakunta määrittelee alkuvuodesta 2011. Tavoit-teena on, että I-vaiheen kaavamuutos valmistuu vuonna 2011, vuoteen 2012 ajoittuisi II-vaiheen valmistuminen ja III-vaiheen rakennusinventoinnin päi-vitys. I-vaiheen asemakaavat kuuluvat vuoden 2011 asemakaavoitusohjel-maan.31 POLSO, MaisansaloTarkoituksena on kehittää Maisansalon aluetta siten, että palvelut paranevat ja tukevat seudun vapaa-aikakäyttöä. Selvitetään golfkentän sijoittumismah-dollisuudet alueelle luonto- ja maise-matekijät huomioon ottaen. Kaava on ajoitettu kaavoitusohjelmassa vuodelle 2011. (8118)32 LINNAINMAA, Hannulan alueLinnainmaan keskustassa on tarkoituk-sena muuttaa viljelytontti-, teollisuus- ja

TAMPERE10

1. Hervantajärven osayleiskaavaHervantajärven osayleiskaavatyössä tarkennetaan voimassa olevaa kanta-kaupungin yleiskaavaa asumisen ra-kentamisalueiden sekä virkistysaluei-den osalta.

Kaavatyön aloituspäätös on tehty 2004. Alustavat tavoitteet on hyväksytty 2006, kolme luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä touko-elokuussa 2007. Kaa-van linjauksia on käsitelty kaupungin-hallituksen suunnitelujaostossa maalis-kuussa ja marraskuussa 2008. Osayleis-kaavaehdotus oli nähtävillä kesällä 2009. Kaupunginvaltuuston hyväksy-miskäsittely on kevään 2011 aikana.

2. Kalevanrinteen osayleiskaavaOsayleiskaavan laatiminen Sammon-kadun itäosalla on nähty tarpeelliseksi alueella tapahtuneiden maankäytön muutosten ja edelleen olemassa ole-vien muutospaineiden vuoksi. Keskei-siä asioita kaavatyössä ovat asumisen, työ- ja toimipaikkojen sekä liikenteen kysymykset.

Osayleiskaavaa koskeva aloitus-päätös on tehty vuonna 2004. Kaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä keväällä 2008 ja osayleiskaavaehdotus vuodenvaihteessa 2009–2010. Viran-omaislausuntojen perusteella on tehty suunnittelualuetta koskevia lisäselvi-tyksiä, minkä vuoksi osayleiskaavaeh-dotuksen hyväksymiskäsittely siirtyy vuoden 2011 alkuun. 3. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaOsayleiskaavalla varaudutaan osaltaan Tampereen kaupungin väestönkasvun tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2009. Ehdotuksessa Näsijärven rannalle on sijoitettu noin 13 000 asukkaan uusi kaupunginosa. Suurimpia haasteita valmistelussa ovat olleet Nurmi-Sorilan sijainti kaupunki-rakenteessa, julkinen liikenne sekä alu-een erityiset maisema-, luonto- ja kult-tuuriarvot. Ehdotuksesta saadun pa-lautteen pohjalta on valmisteilla arke-ologisen inventoinnin täydentäminen. Nurmi-Sorilan suunnitteluun liittyen on meneillään Aurikokaupunki-tutkimus-hanke, jossa selvitetään alueen raken-tamisen vaikutuksia hiilidioksidipääs-töihin. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaa on valmisteltu saman aikaisesti Taras-tenjärven osayleiskaavan kanssa. Kaa-vojen laadinnassa on huomioitu uuden taajaman sijoittuminen jätteenkäsittely-alueen vaikutusalueella.

4. Tarastenjärven osayleiskaavaOsayleiskaavalla varaudutaan osaltaan jätehuollon järjestämiseen Pirkanmaan

TATT MPEREKaavoi tuskatsaus 2011

Yleiskaavoituksen työkohteet

Maakuntakaavoitus Pirkanmaalla maakuntakaavan laa-

timisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kun-tayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 §:n mukaisesti ympäristömi-nisteriössä.

Maakuntakaavassa esitetään aluei-den käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alu-eita. Maakuntakaava on ohjeena laadit-taessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muu-toin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 §).

PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVAPirkanmaalla on voimassa maakuntaval-tuuston 9.3.2005 hyväksymä ja valtio-neuvoston 29.3.2007 vahvistama Pir-kan maan 1. maakuntakaava. Se on maan käyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsi-

tel ty maakunnan keskeiset maankäyt-tökysymykset. Pirkanmaan 1. maakun-takaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset alue-varaukset seuraaviksi 10–20 vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdys kuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toi-mintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

VaihemaakuntakaavoitusVuoden 2008 aikana Pirkanmaan liitto käynnisti Pirkanmaan 1. maakuntakaa-vaa täydentävän ja tarkistavan vaihe-maakuntakaavoituksen, jota jatketaan vuoden 2011 aikana. Vireillä olevat vaihemaakuntakaavat ovat:

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto)Turvetuotantoa koskevan vaihemaa-kuntakaavan tavoitteena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan alue-varauksia turpeenottoalueiden osalta.

Vaihemaakuntakaava on tarkoitus hy-väksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2011 aikana.

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka)Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008 (§ 38), että liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakun-takaavan laatiminen käynnistetään ja et-tä vaihemaakuntakaavaan sisällytetään tarvittavat valtakunnalliset rata- ja pää-tielinjaukset, Tampereen järjestelyrata-pihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus ja muualla maakun-nassa sijaitsevat logistiset aluekoko-naisuudet.

Vaihemaakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä 29.11.2010–7.1.2011 välisen ajan. Luonnoksesta saatujen mie-lipiteiden ja lausuntojen perusteella val-misteellaan kaavaehdotus, joka pyri-tään saattamaan maakuntahallituksen käsittelyyn syksyn 2011 aikana.

Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava (Pirkanmaan keskuspuhdistamo)Pirkanmaan keskuspuhdistamo on maakunnallisesti merkittävä hanke, joka edellyttää maakuntakaavaa. Maa-kuntavaltuusto päätti 18.11.2008 (§ 39), että Pirkanmaan 3. vaihemaakun-takaava laaditaan keskusjätevedenpuh-distamoa tai 0+ vaihtoehtoa ja näihin liittyviä uusia jätevesihuollon runko-vesilinjoja, vaihtoehtoisia purkulinjoja vesistöihin sekä mahdollista lietteen käsittelyä koskevana vaihemaakunta-kaavana.

Vaihemaakuntakaavoituksessa hyö dynnetään mahdollisuuksien mu-kaan keskuspuhdistamon YVA-menet-telyn yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja arviointeja. Pirkanmaan keskuspuhdis-tamohankkeesta ja sen toteuttamises-ta vastaa Tampereen Vesi yhdessä ao. kuntien kanssa.

Maakuntahallituksen 9.6.2009 (§ 217) tekemän päätöksen mukaan kaa-vatyö on keskeytetty, kunnes hank-

keen toteuttamisedellytykset, kuntien sitoutuminen hankkeeseen ja puhdis-tamon sijoituspaikka ovat varmistu-neet.

MUUT SUUNNITELMATTulevan maakuntakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi käynnis-tettiin vuoden 2010 aikana Pirkan-maan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen yhteistyössä valtion viran-omaisten kanssa. Liikennejärjestel-mäsuunnitelmatyö valmistuu vuoden 2011 aikana.

Vuoden 2011 aikana käynniste-tään selvitystyö strategisen maakun-takaavoituksen pohjaksi.

Lisätietoja maakuntakaavoitukses-ta ja yhteystiedot löytyvät Pirkan-maan liiton maa-kuntakaavoituk-sen internet-sivuilta osoitteesta www.pirkanmaa.fi/maakuntakaa-voitus.html

Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä

vuodenvaihteessa 2009. Ehdotuksessa alueelle on osoitettu jätteenkäsittely-alue ja teollisuusalueita välittömästi Tarastenjärven eritasoliittymän tuntu-maan. Kaavan valmistelussa on huo-mioitu ympäristöhäiriöitä tuottavien toimintojen sijoittuminen asutuksen ja ulkoiluun varatun alueen läheisyyteen. Myös alueen erityiset luontoarvot on huomioitu suunnittelussa. Kaava pyri-tään viemään valtuuston hyväksyttäväk-si kuluvan vuoden aikana.Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pir-kanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat hyötyvoimalaitosta Tampereen alueel-le. Tarastenjärven alue on yksi neljästä hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka-vaihtoehdosta.

5.Iidesjärven osayleiskaavaSuunnittelualue kattaa Iidesjärven ympäristöineen. Osayleiskaavan aloi-tuspäätös on tehty vuonna 2010. Työn tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö kokonaisuutena, jossa huo-mioidaan alueen merkittävät maisema-, kulttuuri- ja suojeluarvot. Viime vuoden aikana on valmisteltu luonnosvaih-toehtoja, joista toinen perustuu per-hepuistoideaan ja toisessa osoitetaan asuinrakentamista Nekalantien varteen. Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot asetetaan yleisesti nähtäville kuluvan vuoden kesän aikana, jolloin asukkail-la ja muilla osallisilla on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia.

6.Ojalan osayleiskaavaOsayleiskaavan aloituspäätös on tehty vuonna 2010. Kevään 2011 aikana val-mis tuvat kolme luonnosvaihtoehtoa, joista jokaisessa osoitetaan täydentä-vää asuinrakentamista Ojalan kylän ympäristöön sekä työpaikka- ja teolli-suusrakentamista Tarastenjärven riste-yksen tuntumaan. Luonnosvaihtoehdot on tarkoitus asettaa yleisesti nähtäville vuoden 2011 kesän aikana, jolloin osal-lisilla on mahdollisuus kommentoida niitä. Ojala ja Kangasalan Lamminrah-ka muodostavat kuntarajan tuntumaan yhtenäisen alueen. Muun muassa liiken-teen ja palvelujen suunnittelussa on aloitettu yhteistyö Tampereen ja Kan-gasalan kesken.

7.Lakalaivan osayleiskaavaKaupunki käynnistää Lakalaivaa sekä Taatalan ja Nirvan eteläosia koskevan osayleiskaavatyön uudelleen, kun Lah-desjärvi-Lakalaivan kokonaisuutta kä-sittelevä kaavakokonaisuus päätettiin jakaa kahdeksi erilliseksi osayleiskaa-vaksi. Lakalaivassa liikenneolosuhtei-

den parantuminen Särkijärven erita-soliittymän ja Lakalaivan pohjoisosan rampin valmistuttua aiheuttaa painetta myös maankäytön kehittämiselle, mi-kä on tarkoituksenmukaista ratkaista osayleiskaavan avulla. Selvitettäviä maankäytön muutoksia ovat myös ke-hätien pohjoispuolella Taatalassa ole-van vähittäiskaupan suuryksikön sekä Nirvassa Sulkavuoreen mahdollisesti sijoittuvan jätevedenpuhdistamon si-jainnin tutkiminen.

Lakalaivan osayleiskaavaa koskeva tavoitteiden määrittely, selvitystarpei-den arviointi, osallistumis- ja arviointi-suunnitelma sekä luonnosten valmiste-lu aloitetaan alkuvuodesta 2011. Luon-nosvaihtoehtojen arvioidaan valmistu-van vuoden 2012 keväällä.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminenTampereen kaupunki käynnisti loppu-vuodesta 2008 yhdyskuntarakenteen eheyttämisen mahdollisuuksia tutkivan perusselvityksen (EHYT), jossa arvioi-daan täydennysrakentamisen mahdolli-suuksia koko kantakaupungin alueella. Tarve selvitykselle on noussut esiin, sillä vuonna 2003 voimaan tulleen yleiskaavan asuntoalueiden varanto on pääosin käytetty. Työn taustalla on myös vuonna 2010 hyväksytty Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ilmastonmuutoksen huomioiminen seudun yhdyskuntarakennetta tiivistä-mällä. EHYT-selvitys valmistuu kesällä 2011.

Täydennysrakentamisen onnistunut toteuttaminen vaatii usein yleistasoista, jotakin aluetta (esim. kaupunginosaa) kokonaisuutena käsittelevää suunnitel-maa. Tällainen täydennysrakentamiseen tähtäävä yleissuunnitelma on laadittu mm. Peltolammille. Vuonna 2011 käyn-nistyvät Haukiluoman ja Tesoman aluei-den yleissuunnitelmat.

Keskusta Kaupungin keskustan kehittämiseksi on laadittu kehittämisohjelma, jonka toteuttaminen on aloitettu. Ohjelmas-sa on asetettu kehitystyölle tavoitteet ja suuntaviivat seuraaville viidelle vuodelle. Ohjelmatyötä hyödynnetään Keskustan osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaavan valmistelu alkaa kaavoi-tusohjelman mukaisesti tänä vuonna.

Käsittely keskenKauppi-Niihaman osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.5.2008. Päätöksestä on valitettu kor-keimpaan hallinto-oikeuteen.

Lahdesjärven osayleiskaava on

hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.12.2010. Päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Aitolahden ja Teiskon kyläalueetKaupunginhallitus hyväksyi 20.12.2010 esityksen Tampereen pohjoisen alueen vesihuollon järjestämiseksi. Tämän esi-tyksen pohjalta voidaan jatkaa osayleis-kaavojen valmistelua Aitolahden ja Teiskon kyläalueilla tapahtuvaa raken-tamista ohjaamaan. Suunnittelussa tu-lee huomioida Tampereen kaupunki-seudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen sisältämät maankäytön toimenpiteet haja-asutuksen osalta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi aiesopi-muksen 10.1.2011.

8. Viitapohjan osayleiskaavaehdotuksen valmistelua jatketaan kaupunginhal-lituksen 20.12.2010 hyväksymän ve-sihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto perustuu kiinteistö-kohtaisiin vesihuoltojärjestelmiin.

9. Sisaruspohjan osayleiskaavaehdo-tuksen valmistelua jatketaan kaupun-ginhallituksen 20.12.2010 hyväksymän vesihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto järjestetään keskite-

tysti ja toteutetaan vesihuolto-osuus-kunnan toimesta.

Hirviniemen, Kolunkylän ja Terä-lahden kaavatyöt käynnistetään tulevi-na vuosina erillisten aloituspäätösten pohjalta. Vesihuolto alueilla järjestetään keskitetysti ja toteutetaan vesihuolto-osuuskuntien toimesta kaupunginhal-lituksen hyväksymän vesihuoltoratkai-sun mukaisesti.

Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitysAitolahti-Teiskon alueelle on valmis-teilla kulttuuriympäristöselvitys, joka kokoaa tietoja alueen arvokkaista kult-tuuriympäristöistä, niiden merkityk-sestä ja muuttumisesta. Kulttuuriym-päristöselvityksessä käsitellään alueen maisemahistoriaa, rakennetun kulttuu-riympäristön vaiheita, muinaisjäännök-siä ja perinnebiotooppeja.

Tavoitteena on löytää alueita, jot-ka ovat hyvin pitkään olleet samassa käytössä ja muodostavat näin arvokkai-ta kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Vuonna 2008 julkaistu Tampereen Ai-tolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri-raportti täydentyy nyt työn alla olevalla kulttuuriympäristöosuudella.

TAMPERE 11

Tampereen vesi tulee puhtaasta luonnosta

Suurin osa tamperelaisten juomavedestä tu-lee Roineesta. Vettä puhdistetaan tamperelais-ten ja lähikuntien käyttöön noin 20 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Roineesta tuleva pintavesi puhdistetaan Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella ja sitä joh-detaan Hervantaan, Lukonmäkeen, Annalaan, osaan Kaukajärveä, Härmälään, Nekalaan ja Pel-tolammi-Multisillan suunnalle. Myös Pirkkalaan johdetaan vettä Ruskosta. Messukylän pohjave-silaitoksen vesi sekoitetaan Ruskosta tulevaan pintaveteen ja johdetaan muille Itä-Tampe reen alueille ja keskustaan aina Hämeenpuistoon as-ti. Länsitamperelaiset juovat pääosin Hyhkyn, Mustalammen, Pinsiön ja Julkujärven pohjave-denottamoista tulevaa vettä.

Vedenkäsittely takaa juomaveden laadunVedenkäsittelyllä vesi saadaan käyttäjille turval-liseksi sekä hajultaan ja maultaan miellyttäväksi. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella käsiteltäväs-tä pintavedestä poistetaan humus saostamalla ja suodattamalla. Lopuksi veden laatu ja makuomi-naisuudet viimeistellään aktiivihiilikäsittelyllä.

Pohjavedet ovat jo sellaisenaan hyvää juo-mavettä. Messukylän ja Hyhkyn pohjavesilai-toksilla aktiivihiilisuodatuksen lisäksi vedestä poistetaan rauta ja mangaani. Sekä pinta- että pohjaveden käsittelyssä veden laatu verkoston kaikissa osissa varmistetaan aina ennen vesi-johtoverkostoon johtamista lievällä desinfioin-nilla. Verkostoon johdetun veden pH on noin kahdeksan.

Suurin osa Tampereen Veden toimittamasta vedestä on pehmeää eli sen kovuus on alle 5° dH. Kovuus ilmoitetaan joko saksalaisina astei-na (°dH) tai millimooleina (mmol/l). Ruskon

vedenpuhdistuslaitoksella käsitellyn veden ko-vuus on 3,4° dH (0,61 mmol/l) ja pohjavesien 2–6° dH (0,36 –1,08 mmol/l). Yleensä ei ole tarpeen pehmentää vettä esimerkiksi astianpe-sukoneissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut talousveden laadulle terveydelliset laatuvaati-mukset ja talousveden käyttökelpoisuutta ku-vaavat laatusuositukset, jotka Tampereen veden laatu täyttää hyvin. Tampereen kaupungin ym-päristöterveys valvoo veden laatua asetuksen mukaisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi Tampereen Veden omassa laboratoriossa teh-dään veden laadun varmistamiseksi vuosittain yli 20 000 määritystä näytteistä, jotka on otettu raakavesilähteistä, puhdistusprosessin eri vai-heista sekä verkostosta.

Parasta janojuomaa suoraan hanastaHanavesi on taatusti tuoretta, edullista ja tutki-tusti puhdasta. Yksi litra puhdasta vettä maksaa reilusti alle sentin, joten kotihanasta saa täytet-tyä juomapullon mukaan kätevästi ja edullises-ti verrattuna ostettuihin pullovesiin. Hintaan sisältyy koko vesihuoltopalvelu ja hinta kattaa myös viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen. Hanavesi on lisäksi takuulla tuoretta, se on kor-keintaan muutamaa päivää aikaisemmin ollut vielä luonnossa.

Teksti: Liisa Mustaniemi

Lisätietoa veden laadusta Tampereen Veden kotisivuilta www.tampereenvesi.fi tai Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen laboratoriosta, puh. 03 565 44422.

Nyt on aika vaikuttaa Tampereen puistojen leikkipaikkatarjontaan. Ehdotus Tampereen leikkipaikkaohjelmaksi vuosille 2010–2020 on nähtävillä 4.3.2011 saakka, ja siitä voi an-taa palautetta. Leikkipaikkaohjelmaehdotus koskee vain puistojen leikkipaikkoja. Ohjel-man ulkopuolelle jäävät koulu jen, päiväko-tien ja uimarantojen leikkipaikat.

– Tampereella leikkipaikkoja on asukkai-ta kohden paljon, joten tavoitteena on vä-hentää jonkin verran leikkipaikkojen määrää, mutta parannamme niiden laatua. Leikkipaik-koja kunnostetaan nyt 35 vuoden välein, kun tavoite on 17 vuotta. Kaikkein käytetyimmät olisi hyvä kunnostaa jopa 10 vuoden välein, rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski sa-noo.

Nyt puistoissa on 258 leikkipaikkaa, mut-ta nykyisillä resursseilla ja peruskorjauskier-rolla pystytään ylläpitämään järkevästi 110 leikkipaikan verkostoa.

Vuonna 2020 leikkipaikkoja olisi ehdo-tuksen mukaan 227 eli määrä vähenisi 31:llä, jos uusien asuinalueiden kuten Vuoreksen leikkipaikat lasketaan mukaan. Leikkipai-

koista 94 tarvitsee kunnostusta seuraavan 10 vuoden aikana. Kunnostuksissa leikkipai-kan vanhoja leikkivälineitä vaihdetaan tur-vallisuusnormien mukaisiin, varustusta mo-nipuolistetaan ja vaaratekijöitä poistetaan. Puistoja kehitetään myös eri ikäisille kävi-jöille soveltuviksi liikunta- ja oleskelupaikoik-si. Myös muutaman leikkipaikan tal vi käyttöä selvitellään.

Uusia leikkipaikkoja on tulossa uusil-le asuinalueille kaikkiaan 22 vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi esitetään myös yhden uu-den monipuolisen ja matkailua palvelevan perhepuiston rakentamista. Tällä hetkellä Tampereella on yksi perhepuisto, lasten lii-kennepuisto Kalevassa.

Leikkipaikkoja ehdotetaan poistet tavaksi 46, joista lähileikkipaikkoja on 40 ja alueleik-kipaikkoja 6.

– Poistettavalle leikkipaikalle on aina löy-dyttävä korvaava leikkipaikka kohtuulliselta etäisyydeltä. Leikkipaikkoja ei poisteta kerta-rysäyksellä, vaan vähitellen 10 vuoden aika-na. Poistoperusteet vaihtelevat, syynä voi olla esimerkiksi paikan sijainti melu- ja liikenne-

alueella. Esimerkiksi Hämeenpuiston pohjoispäässä sijaitseva leikkipaikka on ajateltu poistettavaksi vasta, kun Nä-sinpuiston leikkipaikka saadaan perus-korjattua, Teemu Kylmäkoski kertoo.

Leikkipaikkaohjelma tuodaan pa-lautevaiheen jälkeen yhdyskuntalau-takunnan käsittelyyn. Leikkipaikkojen investointiohjelma päivitetään viiden vuoden välein. Kunnostuksista ja uu-diskohteista päätetään vielä vuosittain talousarviokäsittelyssä.

Keskustassa jatkuvat keskeisten puis-tojen, Sorsapuiston ja Kirjastonpuiston, kunnostus. Sorsapuistoon rakennetaan uusia väyliä ja laituri, myös puiston valaistusta uusitaan. Kirjastonpuiston kunnostuksen on määrä valmistua. Puistoon rakennetaan yleisö-wc, ja la-van rakentamisesta jatketaan neuvotte-luja museoviranomaisten kanssa.

Tammelan toria vastapäätä si jaitseva Emil Aaltosen puiston leik kipaikka kun-nostetaan esteettömyys huomioiden, myös valaistus ja kalusteet uusitaan. Puiston suunnittelussa on mukana alu-een käyttäjistä koottu osallisryhmä. Ra-tinaan rakentuu Ratinannokan viher-alue ja Höyrynpuisto. Pyynikintorin lähellä sijaitseva Heinäpuisto kunnos-tetaan oleskelupaikaksi, jonka erityis-teemana on heinäkasvillisuus.

Leikkipaikkoja, hulevesi-järjestelmiä ja taidettaLänsi-Tampereella kunnostetaan Pyy-nikin Trikoon alueella sijaitsevan Atlas-puiston leikkipaikka ja valmistellaan puiston rantavyöhykkeen rakentamista. Lisäksi kunnostetaan leikkipaikat Ryy-dynpohjan Viirapuistossa, Ala-Pispalan Hautalaaksossa ja Ylä-Pispalan Pyykki-mettässä. Itä-Tampereella kunnostetaan Tasanteen Aholanpuiston leikkipaikka.

Etelä-Tampereella Kaukajärven Hir-vikallion uudelle asuinalueelle rakenne-taan uusi leikkipaikka ja pieni pelikent-tä. Leikkipaikat kunnostetaan Viinikan Kaakkurinpuistossa ja Korkinmäen Här-kälänmäessä. Jokipohjan Norrköpingin-puiston senioripuisto ja Muotialan Lau-lunpuisto viimeistellään valmiiksi.

Millaisia leikkipaikkoja tarvitaan Tampereen puistoissa?

Pikkukakkosen puistossa leikkivät Perttu (vas.) ja Ilari tietävät, minkälaisissa puistoissa pikku-väki viihtyy.

Puistoja kunnostetaan

Vuoreksessa jatketaan Keskuspuis-ton hulevesijärjestelmän ra ken tamista. Myös Vuoreksen kes kustan länsipuolel-la sijaitseviin Tervalepänpuistoon ja Tuomiston puistoon rakennetaan hulevesi järjestelmä. Asuntomessualu-

eella aloitetaan Virolaisenpuiston ja Kirjailijanpuiston rakentaminen. Kirjai-lijanpuistoon rakennetaan kuvan-veistäjä Pertti Kukkosen suun nittelema runomuuri, johon tulee tekstejä tampe-relaisilta runoi lijoilta Risto Ahdilta, Kari

Aronpurolta, Kirsi Kunnakselta ja Mirk-ka Rekolalta. Puistoa kaunistavat näyt-tävät perennaistutukset.

Tänä vuonna laaditaan myös koira-puistosuunnitelma, jossa hyödynnetään Valmassa saatuja asukastoiveita koira-

puistoista. Maisemapelloille ja -niityille laaditaan hoitosuunnitelma. Tänä vuon-na saadaan ihailla maisemapeltoja Muo-tialan lisäksi myös Pohtolassa. Iidesjär-ven kaavoitustyön yhteydessä laaditaan maisemasuunnitelma.

Leikkipaikkaohjelma on palvelu-piste Frenckellissä, kirjastoissa sekä internetissä osoitteessa www.tampere.fi/ymparistoja-luonto/puistotjaviheralueet/suun-nittelu/vihersuunnitelmat.

TAMPERE12

Palvelukeskuskortin myöntämispe-rusteet muuttuivat helmikuun alus-sa. Kortin ikäraja on nyt 65 vuotta ja kortti myönnetään kolmeksi vuodek-si kerrallaan. Kaupunki tarkistaa pal-velukeskuskorttirekisterinsä tiedot, ja tämän vuoksi kaikki voimassa olevat palvelukeskuskortit uusitaan. Vanhat palvelukeskuskortit ovat voimassa elokuun loppuun saakka.

Tietojärjestelmässä on nyt niiden ikäihmisten tiedot, jotka ovat saaneet kortin lokakuun 2007 jälkeen. Kau-punki lähettää tietojärjestelmässä ole-ville 65 vuotta täyttäneille automaat-tisesti uuden palvelukeskuskortin. Ennen lokakuuta 2007 kortin hankki-neiden 65 vuotta täyttäneiden on ha-ettava palvelukeskuskorttia uudelleen. Palvelukeskuskortin voi saada myös

alle 65-vuotias tarveharkinnan perus-teella esimerkiksi silloin, jos henkilö on työkyvyttömyyseläkkeellä. Palvelu-keskuskorttihakemuksia saa palvelu-keskuksista, korttelikerhoista, Kotito-rilta ja Ikäpisteestä.

– Palvelukeskuskortilla ikäihmiset voivat ruokailla palvelukeskuksissa ja korttelikerhoissa kaupungin tukemaan hintaan. Kortin ikärajaa nostettiin, jot-ta taloudellinen tuki kohdentuisi pa-remmin sitä tarvitseville ikäihmisille, sanoo tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta.

– Samalla ajantasaistamme asiakas-rekisterin tiedot. Tällä hetkellä meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni asiakasrekisterissä oleva henkilö käyt-tää korttia aktiivisesti.

Palvelukeskukset ja korttelikerhot toimivat edelleen matalan kynnyksen

periaatteella kaikkien tamperelaisten ikäihmisten virkistykseksi. Ikäihmiset voivat ruokailla ja osallistua niiden jär-jestämään toimintaan ilman palvelu-keskuskorttiakin.

Toinen kaupungin palvelukes-

Palvelukeskuskortin myöntämis-perusteet muuttuivat

Matti Järvinen on yksi Tammelan palvelukeskuksen vakioasiakkaista. Häntä palvelee ruokapalvelutyöntekijä Minna Vänskä.

Lastensuojelun perhetyö eriytyi Tam-pereella omaksi palvelukseen varsinai-sesta perhetyöstä vuoden alussa. Sii-hen siirtyi kolmannes kaupungin noin sadasta perhetyöntekijästä. He tekevät yhteistyötä alueiden sosiaalityöntekijöi-den kanssa niiden tamperelaisten lap-siperheiden hyväksi, jotka tarvitsevat erityistä tukea arjesta selviytymiseksi.

– Työ kodeissa on vanhempien kanssa yhdessä tekemistä, neuvontaa ja mallintamista käytännön asioissa tai päivärytmin löytämisessä. Siihen kuu-luu lastenhoitoa, lasten ja vanhempien kanssa ulkoilua sekä päivittäisiä askarei-ta kuten tiskausta ja vaatehuoltoa. Ope-tamme vanhempia vastaaman vauvan tarpeisiin, tai tarjoamme äidille lepohet-ken synnytyksen jälkeen, lastensuoje-lun perhetyöntekijät Aino Hirvonen, An-ne Luoma, Liisa Ehrukainen, Eija Salo, Mirja Kulmala, Kirsi Pokkinen, Tarja Helander ja Riitta Uusitalo luonnehtivat.

He eli eteläisen alueen perhetyön-tekijät olivat mukana kokeilemassa ja kehittämässä uutta työmuotoa alueen 20 sosiaalityöntekijän kanssa. Kokeilua johtivat perhetyönohjaaja Satu Lindell ja johtava sosiaalityöntekijä Ella Män-tylä. Se syntyi, kun uusi laki velvoitti kunnat kehittämään avotyön palveluja perheille. Tämän pohjalta muotoutunut palvelu laajeni nyt siis koko kaupungin alueelle.

Työtä tehtiin aikaisemminkin näis-sä perheissä, mutta perhetyöntekijät eivät välttämättä tienneet ongelmien taustoista tai lastensuojelun asiakkuu-desta. Nyt perhetyön tarpeen arvioiva sosiaalityöntekijä kertoo heille perheen tilanteesta ja auttaa yksilöllisemmän työsuunnitelman laatimisessa jokaista varten. Yhteydenpito sosiaalityönteki-

jän kanssa on koko ajan tiivistä.– Tiedämme nyt paremmin, mihin

pitää kiinnittää huomiota. Ennen kuin aloitamme, käymme yhdessä juttele-massa ja suunnittelemassa työskente-lyä perheessä. Asiakkaiden kanssa käy-dään selkeää ja avointa vuoropuhelua. Vanhemmat ovat huomanneet, kuinka tärkeää on, että olemme heidän tuke-naan, ja asioista puhutaan.

Lasten etu työn ytimessäPerhetyötä voivat saada ne lastensuo-jelun asiakasperheet, jotka tarvitsevat tukea vanhemmuuteen, arjen hallintaan tai erilaisiin kriiseihin. Huolia voi olla lasten hoidossa, kasvussa tai kehityk-sessä.

Jos oma tai lasten päivärytmi on ka-donnut, perhetyöntekijän tehtävänä on ohjailla arkea oikeille raiteille. Monet vanhemmat eivät osaa tai pysty asetta-maan lapsille rajoja. Silloin perhetyön-tekijä tukee olemaan luja esimerkiksi nukkumaanmenoaikojen noudattami-sessa.

Ongelmia saattaa syntyä myös ai-kuisten nettiriippuvuuden vuoksi, kun oma lähiympäristö unohtuu. Per-hetyöntekijä auttaa tällöinkin korjaa-maan tilannetta. Joskus apua tarvitaan raha-asioiden hoitamisessa, palveluiden hankkimisessa tai oman lähiverkoston löytämisessä.

Keskiössä on aina lapsen etu ja sen turvaaminen. Perheen voimavarojen vahvistaminen saattaa ehkäistä lasten-suojelun muiden toimien tarvetta. Las-tensuojelun perhetyöhön kuuluu myös intensiivinen tuki tilanteissa, joissa apua tarvitaan nopeasti.

Teksti: Jaana Kalliomäki

–Lasten ilta - ja yöhoidon tarve on muuttunut viime vuosina tamperelai-sissa perheissä. Yöhoidon tarve on vä-hentynyt sen sijaan viikonloppuna ta-pahtuvaa päivähoitoa tai iltahoitoa tar-vitaan aikaisempaa enemmän, kertoo päivähoidon johtaja Leena Viitasaari.

Suurin osa tamperelaisista päivä-kodesta palvelee perheitä kaksitoista tuntia vuorokaudessa vastaanottamalla lapset aamulla kello kuudelta ja sulke-malla ovet iltaisin kuudelta. Lisäksi kau pungissa on iltahoitoyksikköjä, joissa lapsia hoidetaan iltakymmeneen asti. Vellamon päiväkoti on tällä het-kellä ainoa päiväkoti, joka on auki ym-päri vuorokauden liki jokaisena päivä-nä vuodessa.

– Palveluja järjestetään perheiden tarpeiden mukaan ja hoidon laajuus sovitaan yhdessä perheiden kanssa hoitosopimuksen laatimisen yhtey-dessä. Usein perhe toivoo, että lapsen päivähoito tapahtuu kodin lähellä ole-vassa päivähoitopaikassa. Mikäli per-heellä on satunnaisesti tarve työn tai opiskelun vuoksi ilta- tai viikonloppu-hoitoon, saadaan se järjestettyä Vella-mon tai Pulmusen vuorohoitoa anta-vissa päiväkodeissa, Viitasaari toteaa.

Kotoisa tunnelmaRitakadun iltahoitoyksikössä huone täyttyy lasten innostuneesta rupatte-lusta. Kirkkaanvärisissä toppapuvuis-saan he tassuttelevat sisälle. Lastenhoi-tajat pudistelevat tulijoista enimmät lumet ovella. Pihan temmellystunnel-ma vaihtuu nälkäiseen oloon, kun tuo-reen leivän tuoksu tarraa neniin.

Tammikuun alussa toimintansa aloittaneessa Ritakadun uusissa tilois-sa vallitsee kotoisa tunnelma. Lapset ovat ottaneet nopeasti uuden paikan omakseen.

– Suurin piirtein tämä sama po-rukka on ollut yhdessä viime syksystä saakka. Muutos ei siten ollut niin iso, kun kaverit olivat jo tuttuja, yksikön vastaava lastentarhanopettaja Riitta Seppälä kertoo.

Ritakadun iltahoitoyksikkö palve-lee kaikkia eri aloilla olevia vuorotyö-läisiä. Sopivin iltahoitopaikka yritetään kuitenkin yleensä löytää joko läheltä kotoa tai työpaikkaa. Ritakadun yksi-kössä on hoidossa 30 lasta. Heillä kai-killa on todellinen tarve iltahoidolle eli heidän vanhempansa ovat töissä ilta-aikaan.

– Tämä iltahoitoyksikkö toi-

mi aiemmin lähellä sijaitsevalla TAYS:lla. Siellä on ollut iltahoitoryh-mä jo 70- luvulta saakka. Erityisesti terveyden hoitoalalla vuorotöissä ollei-den vanhempien lapsille haluttiin tur-vata hoitopaikka. Ritakadulla tuo pe-rintö kulkee mukana, Seppälä sanoo.

Uusissa tiloissa työskentelee kah-deksan henkilöä: kaksi lastentarhan-opettajaa, neljä lastenhoitajaa ja kaksi ruoka- ja siivouspalvelutyöntekijää. Il-taisin paikalla on lasten määrän mu-kaan yleensä 1–2 aikuista. Yksikkö on auki maanantaista perjantaihin aamu-kuudesta iltakymmeneen.

Iltatoimet ovat erilaisia porukan mukaan. Pienellä ja sopivanikäisel-lä porukalla saatetaan käydä kaunii-na kesäiltana vaikkapa kirjastossa. Taval lisimmin kuitenkin asetutaan sohval le lähekkäin kuuntelemaan sa-tua. Päi väsaikaa reilusti pienemmässä poru kassa kaikki mahtuvat sopivasti vie rekkäin. Uudet tilat ovat saaneet ke hua ja kiitosta. Ritakadun iltahoito-yksikkö onkin turvallinen ja hyvä paik-ka leikkiä.

Teksti: Mari TiensuuKuvat: Ari Järvelä

kuksissa ja korttelikerhoissa ruokai-lua koskeva muutos on leivän ja ruo-kajuoman lisääminen kiinteäksi osaksi ateriapakettia. Hintojen yleisen tarkis-tuksen ja ateriakokonaisuuden muu-toksen vuoksi aterian hinta kasvoi hel-

mikuun alussa.– Uudistuksella haluamme tukea

sitä, että palvelukeskuksissa ja kortteli-kerhoissa aterioivat ikäihmiset söisivät täysipainoisia ravintosuositusten mu-kaisia aterioita, Päivärinta sanoo.

Tammelan palvelukeskuksen pal-velupäällikkö Päivi Harju toteaa, et-tä palvelukeskukset ja korttelikerhot ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja ikäih-misille. Ruokailun lisäksi Tammelan palvelukeskuksessa järjestetään ikäih-misille esimerkiksi erilaisia musiikki- ja kulttuuritilaisuuksia, toimintaa käden-taitopajassa ja kirjallisuuspiirejä.

– Eläkkeelle jääneen ihmisen olisi tärkeää pysyä aktiivisena ja lähteä ko-toaan liikkeelle muiden ihmisten pa-riin. Tammelan palvelukeskuksen asi-akkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että täällä voi tavata tuttuja sekä osal-listua ohjelmaan tai seurata sitä sivum-malta, jos niin haluaa. Tavoitteena on edelleenkin, etteivät palvelukeskuksen oven saranat pääse ruostumaan, Päivi Harju sanoo.

Teksti: Minna Pajunen

Perhetyöntekijä Aino Hirvonen (edessä vas.), perhetyönohjaaja Satu Lindell, perhetyöntekijät Anne Luoma, Liisa Ehrukainen (takana vas.), Eija Salo, Mirja Kulmala ja Kirsi Pokkinen kehittivät lastensuojelun perhetyötä Tampereella perheiden tarpeita vastaavaksi. Kaupunki palkitsi heidät vuoden 2010 perhetyöntekijöinä diplomeilla ja muumimukeilla. Kuvasta puuttuvat Tarja Helander ja Riitta Uusitalo.

Ritakadun uusissa tiloissa kelpaa leikkiä myös iltaisin

Lastensuojelun perhetyö alkoi

– Jos illalla alkaa väsyttää, niin kaapista levi-

tetään oma sänky. Riitta Seppälä

peittelee Kreeta Myllyahoa.

kaa iin vi-ky. älä eta oa.

– Ritakadun iltahoitoyksikön uusissa tiloissa on mukavaa leikkiä. Kreeta Myllyaho (vas.), Sami Hautakoski (myös ylh.), Severi Kurvi, Ilona Viitanen ja Mila Murtojärvi näyttävät mallia.

TAMPERE 13

Tammelakeskuksen aikuisneuvolan terveydenhoitaja Pirjo Lehtinen mit-taa asiakkaansa verensokerin. Tampereen aikuisneuvoloissa terveyden-hoitajat seuraavat pitkäjänteisesti asiakkaidensa terveydentilaa.

Pitkäaikaisesti sairaiden hoitoon kehitetään Tammelakeskuksen, Pyynikin ja Lielahden terveysase-milla uudenlaista mallia. Tavoittee-na on, että kroonisesti sairaan po-tilaan terveydentilaa tarkastellaan tulevaisuudessa kokonaisvaltai-semmin. Samalla tehostetaan ter-veydenhuollon tietojärjestelmien käyttöä.

– Pitkäaikaisia sairauksia, ku-ten sydän- ja verisuonitauteja, ast-maa ja diabetesta sairastaville tai esimerkiksi kilpirauhasen toimin-tahäiriöstä kärsiville potilaille laa-ditaan yksilöllinen hoitosuunni-telma, joka liitetään potilaskerto-mukseen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan kanssa, ja siinä otetaan huomioon potilaan voimavarat ja sitoutetaan potilas entistä paremmin terveytensä hoi-tamiseen, lääkäri Jukka Karjalainen sanoo.

Hoitosuunnitelma laaditaan al-kuvaiheessa potilaille, joilla on pal-jon terveysasemakäyntejä. Taustal-la voi olla esimerkiksi hoitamaton tai oireileva sairaus, joka suunni-telmallisella hoidolla saadaan tasa-painoon. Tehokkaan ja kokonais-valtaisen lähestymistavan ansiosta potilaan ei tarvitse käydä lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotol-la jokaisesta vaivasta erikseen.

Potilas kutsutaan sairaanhoita-jan vastaanotolle, jossa käydään lä-pi keinoja, joilla hän voi edistää ter-veyttään. Tämän jälkeen potilaalle varataan aika omalääkärille hoito-suunnitelman tekoa varten. Hoito-suunnitelmaan kirjataan konkreet-tiset toimenpiteet potilaan tervey-dentilan kohentamiseksi, ja näitä tavoitteita seurataan potilastieto-järjestelmän avulla.

Pitkäaikaissairauksien ennalta-ehkäisyä ja hoitoa kehitetään Poti-

las kuljettajan paikalle -hankkees-sa, joka on osa Väli-Suomen Kas-te-hanketta. Hanke on alkanut lo-kakuussa ja kestää vuoden 2012 loppuun.

– Tavoitteena on tukea ja kan-nustaa potilaita ottamaan vastuuta terveytensä hoidosta. Uudenlaises-sa ajattelumallissa potilas on lääkä-rin ja hoitajan yhteistyökumppa-ni, jolle tarjotaan tietoja ja erilaisia vaihtoehtoja, joilla hän voi edistää terveyttään, sanoo Kaste-ohjelman Väli-Suomen alueellinen suunnit-telija Leena-Kaisa Nikkarinen.

– Pitkän aikavälin tavoitteena on, että tämä terveyshyötymalli otettaisiin käyttöön kaikilla Tampe-reen terveysasemilla, ja että jokai-selle tamperelaiselle pitkäaikaises-ti sairaalle henkilölle laadittaisiin hoitosuunnitelma, Jukka Karjalai-nen sanoo lopuksi.

Teksti: Minna Pajunen

Uusiin terveys-asemiin uusi toimintamalli

Tampereen kaupungin terveysasemat saavat lähivuosina uusia tiloja Länsi-Tampereelle. Samalla terveysasemien toiminta organisoidaan työparimallin mukaisesti. Työparina ovat lääkäri ja

sairaanhoitaja. Kaupunki tilaa terveys-keskuspalveluita myös kahdelta yk-sityiseltä tuottajalta. Toinen näistä on työparimallia soveltava Omapihlajan terveysasema.

Keväällä 2009 kaupunki käynnisti projektin, jolla arvioitiin vaihtoehtoisia toimintamalleja ja yksityisen palvelun-tuottajan sekä kaupungin yhteistyön toimivuutta. Tarkastelun kohteeksi valit-tiin Omapihlajan lisäksi kaupungin sa-mankokoinen Lielahden terveysasema.

Terveysasemien toimintatapoja arvioi-tiin ja vertailtiin keskenään ottamalla huomioon palvelun tuotantoprosessien lisäksi asiakkaan, henkilöstön ja toimin-nan taloudellisuuden näkökulma.

Kummankin mallin todettiin sisäl-tävän sekä etuja että haasteita. Molem-milla asemilla asiakas- ja työtyytyväi-syys olivat hyvällä tasolla. Omapihlajan työympäristöön sekä palveluun oltiin hieman tyytyväisempiä. Yksityisen ter-veysaseman etuna oli myös toiminnan

joustavuus ja uudistumiskyky. Sen si-jaan kustannuksissa ei havaittu merkit-täviä eroja.

Keskeisiksi haasteiksi todettiin työ-parimallin ja ajanvarauksen yhteenso-vittaminen. Omapihlajassa käytössä ole-van työparityöskentelyn ja siihen yhdis-tetyn hoitajakohtaisen ajanvarauksen keskeisinä vahvuuksina olivat työnja-on ja yhteistyön tehostuminen hoita-jien ja lääkärien kesken, pitkäjänteiset asiakassuhteet sekä asiakasta lähellä

oleva joustava palvelumalli. Haasteena oli hoitajien työn kuormittavuus. Ajat varataan suoraan omahoitajalta, joten hoitajien työajasta merkittävä osa kuluu puhelimessa.

Projektilla tuotettiin tietoa Teso-malle, Pyynikille ja Lielahteen lähivuo-sina tehtäville uusille terveysasemille. Ne rakennetaan työparimallia tuke-viksi.

Teksti: Heikki Näreikkö

Ikäihminen voi valita itselleen mieluisan palvelutalon

Tamperelainen ikäihminen voi vali-ta itselleen asuinpaikan omien tarpei-densa ja mieltymystensä mukaisesta palvelutalosta tai ryhmäkodista, mikä-li kaupungin tekemä palvelutarpeen arviointi osoittaa hänen tarvitsevan tehostettua palveluasumista. Osan kustannuksista hän voi maksaa palve-lusetelillä.

Palvelutarpeen arvioinnin järjestää joko Kotitori tai oman alueen kotihoi-don asiakasohjaus.

Jos vanhuksen tilanne osoittautuu arvioinnissa sellaiseksi, että hänen palvelun tarpeensa täyttää tehoste-tun palveluasumisen kriteerit, hänel-lä on mahdollisuus ottaa palveluseteli tai jäädä kaupungin muulla tavoin jär-jestämien palveluiden piiriin. Jos asi-akas valitsee palvelusetelin, hän voi

valita kaupungin tuottajarekisteristä itselleen mieluisan palvelutalon sekä päästä nopeasti haluamaansa palvelu-taloon.

Palveluseteli kattaa hoidon ja hoi-van kustannukset, jotka sisältävät yh-teisiin tiloihin, valvontaan ja turvajär-jestelyihin liittyvät kulut.

Palvelusetelillä kaupunki sitoutuu maksamaan vanhuksen hoidosta vuon-na 2011 enimmillään 93 euroa vuoro-kaudessa tai 2836 euroa kuukaudessa ja alimmillaan 100 euroa kuukaudes-sa. Palveluntuottajan perimän hinnan ja palvelusetelin arvon erotus jää asi-akkaan maksettavaksi omavastuuksi. Lisäksi asiakas maksaa asunnostaan vuokran, omat lääkkeensä ja muut henkilökohtaiset menonsa. Kaupunki ei peri asiakasmaksuja kuten kaupun-gin omassa tai ostosopimuksiin perus-tuvissa asumispalveluissa.

Palveluseteli käy kaupungin kritee-rit täyttävissä palvelutaloissa. Niihin kuuluvat muun muassa yövalvonnan järjestäminen, asukkaan terveydenti-lan seuraaminen ja arviointi, avustami-nen päivittäisissä toiminnoissa ja asiak-kaan hoitaminen loppuun asti.

Lääkärit Jukka Karjalainen ja Riitta Tanskanen sekäsairaanhoitajat Mari Harju ja Eeva Salmi jalkauttavat terveysasemille mallia, jonka avulla kroonisesti sairaiden hoitoa voidaan tehostaa.

Terveyspalvelujen neuvontaan pääsee soittamaan huhtikuun alussa yhdellä tutulla puhelinnu-merolla 10023. Matkapuhelimesta soitettaessa laitetaan eteen suun-tanumero 03.

Nykyinen kännykkänumero 03 5657 0023 toimii vuoden loppuun saakka.

Soita terveyspalvelujen neu-vontaan, kun sairastut, tarvitset hoito-ohjeita tai varaat aikaa oma-lääkärille. Neuvontanumerossa si-nua auttavat sairaanhoitajat, jotka arvioivat tilasi ja ohjaavat tarvitta-essa oikeaan hoitopaikkaan.

Monessa tapauksessa pelkkä soitto riittää, eikä sinun tarvitse

lähteä hake-maan apua muu-alta.

Jos tarvitset sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanoton, hoitopaikka-si on oma terveysasema.

Terveysasemalla hoidetaan päi väaikaan myös kiireellistä hoi-toa tarvitsevat vaivat, esimerkiksi korvakivut, selkäkivut ja nyrjäh-dykset.

Jos potilaan sairaus tai tila vaa-tii välitöntä apua tai erikoissai-raanhoitoa, hoitopaikka on Ensi-apu Acuta.

Terveyspalvelujen neuvonta vastaa vuoden ympäri viikon jo-kaisena päivänä kello 7–22.

ke-

Aikuisneuvoloiden palveluja on vii-me vuoden aikana yhdistetty ja siir-retty ja neuvoloiden muutto jatkuu edelleen. Tampellan palvelut siirtyvät Tammelakeskuksen aikuisneuvolaan kevään aikana. Iidesrannan palvelut siirtyvät Viinikan ja Tammelakeskuk-sen aikuisneuvoloihin. Muuttojen taustalla on pyrkimys siirtää neuvolat yksityisten vuokranantajien tiloista kaupungin omistamiin tiloihin.

– Useiden sosiaali- ja terveys-palvelujen siirtäminen Hatanpäälle Sarviksen kiinteistöön on mahdol-listanut sen, että aikuisneuvoloita voidaan sijoittaa esimerkiksi terve-ysasemien yhteyteen. Samalla ai-kuisneuvonnan terveydenhoitajien sekä terveysaseman lääkärien ja sai-raanhoitajien yhteistyö sujuu entistä paremmin, sanoo aikuisneuvonnan koordinaattori Anneli Salminen.

Aikuisneuvolan terveydenhoitaja seuraa ja hoitaa aikuisväestön pitkä-aikaisia sairauksia kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia sekä dia-betesta. Aikuisneuvolassa tehdään myös 70- ja 80-vuotiaiden terveys tar-kastuksia. 70-vuotiaat kutsutaan tar-kastukseen terveydenhoitajan vas-taanotolle ja 80-vuotiaille terveystar-kastus tehdään kotona.

– Terveystarkastukset edistävät osaltaan ikäihmisten asumista omas-sa kodissaan mahdollisimman pit-kään. Terveysasioiden lisäksi keskus-tellaan asiakkaan elämäntilanteeseen liittyvistä asioista ja ohjataan tarvitta-essa palvelujen piiriin.

Aikuisneuvolassa kokoontuu li-säksi muun muassa painonpudot-tajille, tupakasta eroon pyrkiville ja valtimotaudista toipuville tai sen ris-kiryhmässä oleville tarkoitettuja oh-jattuja ryhmiä.

– Aikuisneuvolatyöllä on Tampe-reella pitkät perinteet. Pitkäjänteisel-lä ennaltaehkäisevällä työllä olemme voineet tukea asiakkaitamme teke-mään hyviä muutoksia elämäänsä, Anneli Salminen sanoo.

Pitkäaikaisesti sairaiden hoitoa tehostetaan

Aikuisneuvolat muuttavat kaupungin omiin tiloihin

Terveyspalvelujen neuvontaan yhdellä numerolla 10023

14 TAMPERE

The city of Tampere has provided information services for immigrants at the central office building located at Puutarhakatu 6 since 2008. There are ten advisors providing help in 16 different languages. The advisors can help with questions related to housing, work, education, residence permits, social security, health and other everyday issues. Project manager Kristiina Teiss from the immigrant service says that the advisors are even able to help if a customer asks about starting a company, fishing permits or a child being bullied at school.

– We’ll figure the problem out and tell the customers in their own language where and how to deal with the situation. The most common questions, however, concern matters that are often difficult for Finns as well, for example KELA and social services’ forms and decisions as well as housing problems, says Kristiina Teiss.

The advisors help customers to fill in forms and clarify authorities’ letters that the immigrants may find difficult to understand. Customers also often have a lot of questions concerning residence permits. If

necessary, the advisor may also assist the customer when meeting with authorities. The advisors also give out information regarding Finnish language courses as well as informa-tion on how to find a job or training place.

The services are available in the immigrants’ own languages 2–4 hours a week. All advisors also serve customers in Finnish. The service is available and free for everyone, regardless of their back ground or reasons for coming to Finland. The information service is provided with-out appointment. The advisors also

help the customers to select a suit-able Finnish language course. Infor-mation on Finnish language courses is provided in Finnish and English on Tuesdays from 1.30 pm to 3.30 pm.

The use of the information service has increased significantly. Last year, the number of immigrants who contacted the service numbered 1,788, whereas the previous year the number of customers equaled approximately thousand. Most of the customers visited the small informa-tion desk on Puutarhakatu in person. Russian immigrants form the major-ity in Tampere, which also shows in the statistics as over 400 customers were served in Russian. Finnish and English are also used a lot, but the fourth most common language at the moment is Chinese, which especially reflects the large number of employment-based immigrants in Tampere. In March 2010, the advisors began serving in Thai, which has also proved to be useful.

The immigrant information service is mainly funded by the European Social Fund’s ALMA and TyöMaa projects.

130 different languages are spoken in Tampere

Approximately 7,000 foreigners from 125 different countries live in Tampere. Additionally, Tampere is home to people with Finnish citizenship, speaking a language other than Finnish, Swedish or Sami as their native language.

Approximately 130 different languages are spoken in Tampere. The largest language groups after Finnish and Swedish are Russian, Arabic, English, Estonian, Chinese, Persian, Kurdish, Vietnamese, Turkish, German and Albanian. This cultural diversity is seen as an asset to Tampere and the city wants to develop it.

Immigrants come to Tampere for different reasons. The city of Tampere annually receives approximately 150 people per year through the authorities’ system. These people may be refugees, Ingrian returnees or people applying for a residence permit on the grounds of family ties.

In addition, approximately 200 people per year move to Tampere because of work, studies or marriage.

Immigration coordinators work to develop services

The city of Tampere has five coordinators of immigration employment. Their job is to develop immigration affairs in Tampere.

Contact information• Head coordinator of immigration employment: Marja Nyrhi nen, tel. 040 572 7932, marja.nyrhinen@tampere.fi• Cultural affairs: head coordinator Maris Reinson, tel. 050 372 7904, maris.reinson@tampere.fi• Basic education: immigration coordinator Katja Simonen, tel. 050 550 6704, katja.simonen@tampere.fi, • coordinator of afterschool clubs, Tuija Hauta-aho, tel. 0400 226 755, tuija.hauta-aho@tampere.fi• Education for immigrants: head of education Atanas Aleksovski, tel. 050 372 7935, atanas.aleksovski@tampere.fi• Social and health services: coordinator of immigration work, Kirsti Kujala, tel. 050 563 5482, kirsti.kujala@tampere.fi

Information availableMonday 10.30 am – 1.30 pm Dari, Pashto, Urdu, Hindi 1.30 pm – 3.30 pm Bulgarian, French, Spanish Tuesday 10.30 am – 1.30 pm Arabic, Kurdish 1.30 pm – 3.30 pm Information on Finnish languages coursesWednesday 10.30 am – 1.30 pm Chinese 1.30 pm – 3.30 pm RussianThursday 10.30 am – 12.30 pm Estonian, Russian 12.30 pm – 3.30 pm Persian, KurdishFriday 9.30 am – 11.30 am Somali 11.30 am – 1.30 pm English 1.30 pm – 3.30 pm Thai

Location: the auditorium of Sam-pola, Sammonkatu 2. Sampola is in the premises of Tampereen työväenopisto, which is an adult education center open for all.

Wednesday 6th April at 15–17: • Renting an apartment in Tampere. Information on housing issues. Wednesday 4th May at 15–17: • Facing a divorce: where to

find help? Information on divorce-related questions. Wednesday 1st June at 15–17: • Summer in Tampere. The presentations are mainly held in Finnish, interpreted to English and Russian. There is a possibility in interpretation in additional languages according to the need.

To lower the threshold to language studies especially for those at full-time work, there is a concept called “Työpaikkasuomea”, roughly translated as “Finnish at work-place”. In a nutshell, this means: • Participants are gathered from different companies. • A Finnish test is conduced to determine the right level and group for each partici- pant. • A professional trainer teaches Finnish either at a workplace (when 2 participants from the same company) or at the trainer’s premises in the city centre. • Small groups (2–8 persons) make the teaching intensive and personalised.

• 2–4 lessons a week (negotiable) for 3–6 months.• Cost-sharing 50:50 between your employer and TyöMaa Project, which is mainly funded by European Social Fund (EU). The project also handles all practical arrange- ments and paperwork.

Talk to your employer!New groups are being formed now! Contact the project soon to join a group in spring term. Further information from: Project Co-ordinator Marjukka Hourunranta, marjukka.hourunranta@tredea.fi, tel. 040 801 2687, www.tredea.fi/tyomaa.

At home in Finland – Information Sessions for Immigrants

Stela Entcheva, left,, Kristiina Teiss, Marjukka Hourunranta, Alina Kokka, Jun Liu, Elena Anukhina, Irja Allonen and Jamal Ali help immigrants with everyday questions.

Personalised teaching with EU funding

In 2011, there will be an English language page in every issue of the Tampere magazine. The page will contain relevant information for immigrants living in Tampere. Feed-back can be sent to the magazine via email: toimitus.tampere@tam-pere.fi • Information about Tam-pere: www.tampere.fi/english

44

2011, there will be an E

Tampere-

info in

English

Traineeship may be a good path to working life

Opening hours of the information service (Puutarhakatu 6)

ssons a (negotiable)

“It’s the best to study Finnish at the work place with colleagues. It’s easy to come to the class, time and place couldn’t be better.”(Student, beginners’ group, 4/2010)

Finnish studies at workplaces Finding the right Finnish course can be difficult:

traditional classroom training may seem inefficient, suitable courses are hard to identify, or your working hours are irregular. However, even with English as a working and social language, the life in Finland would certainly be much more convenient with at least some Finnish skills.

Information service helps with everyday questions

Text: Aila Rajamäki Photo: Susanna Lyly

The city of Tampere tries to help immigrants living in Tampere to begin their working life. One well-tried method is a short traineeship in a meaningful job.

The employment service unit of Tampere tries to find unemployed immigrants training

places from the city or Tampere-based companies. The traineeship periods last for 3 to 6 months. It is also possible for the trainees to take Finnish language lessons during the traineeship.

Network coordinator Abdulkadir Hashi from the employment service unit seeks training places for job seekers and helps them with prac-tical matters. The aim of the trainee-ships is to enrich work communi-ties through multiculturalism and also offer valuable work experience to immigrants to support their own interests and skills. This is a way to improve immigrants’ chances of finding work.

The traineeship is unpaid, but the trainee will receive a labor market subsidy during the period. The service is mainly intended for immigrants who live in Tampere and are under integration measures, but it can also cover immigrants who

have lived in Finland for a longer time and are entitled to participate in the Employment and Economic Development Office’s traineeship scheme or working life training or those who require additional support to find employment. The trainees should know some Finnish. Most of the customers were guided to the service through the Employ-ment and Economic Office.

Last year, 37 customers got a training place. The trainees were placed in various jobs including hospitals, schools, libraries, day care centers, storage facilities and con-struction sites.

– The most important criterion is that the trainee is motivated to participate in Finnish working life. The jobs vary, depending on the trainees’ own future plans and goals. Our aim is to find a meaning-ful training place for everyone, says network coordinator Abdul kadir Hashi.

Further informationEmployment service unit, network coordinator Abdulkadir Hashi,tel. 040 800 4952,abdulkadir.hashi@tampere.fi

15

IIDA

STR

ÖM

SHO

LM

Information on child welfareThese internetpages www.lastensuojelu.info provide an over-view of child welfare in Finland especially for immigrants. The website contains compiled information on what child welfare is, what it is based on and how it works.

Immigrant council begins its third term

There is an immigrant council operating in Tampere. The new members of the council have been appointed for the next two-year term. The council is a permanent committee with 11 members.

The immigrant council in Tampere is most likely the only one of its kind in Finland with only immigrants as the decision-making

members. The council members widely represent different countries of origin, age groups and genders. The immigrant council meets approximately six times a year. Its chairman is Abdulkadir Hashi.

The council presents proposals regarding the development of immigrant integration, education, native language teaching and services related to employment-based immigration as well as the elimination of barriers to equality.

The RASMUS network of Tampere will organize a week long event against racism from 20 to 27 March 2011. The event has been organized in Tampere since 2002. The original idea of a one day event held on 21 March, the United Nations’ International Day for the Elimination of Racial Discrimination, has now expanded in Tampere into an entire week of events which draws hundreds of people. Last year 3200 people took part in 34 events.

The events for the Week Against Racism 2011 include a parliamentary candidates’ panel discussion organized by the city of Tampere and Aamulehti newspaper, a seminar on immigrants as

customers of health and well-being services, street events, handicraft workshops, an African fashion and food fest as well as the selection of the person against racism for 2011. The week will begin with a fire show and a “Hand in Hand” event at the Tampere Central Square (Keskustori) on the UN’s International Day for the Elimination of Racial Discrimination and end with festivities at the Tullikamari Club.

The theme for the week against racism 2011 is Enough light for everyone. The program details will be published at the beginning of March on the RASMUS website at www.rasmus.fi/tampere

When you become ill, call the Tampere Telephone Health Service, (Terveys palvelujen neuvonta) tel. 10023 (Mobile 03 10023).

The nurse at the health service will give instructions for treat-ing the illness, guide you to the right place for treatment and make appointments with a doctor if necessary.

When calling, please have a pen, paper, your Kela card and a calendar at hand. This way everything will go quicker. Often just a call is enough and you don’t need to go elsewhere for help.

If you need to see a nurse or doctor, you should visit your own health center.

During the daytime, health centers also provide treatment for urgent cases such as earache, back pain and sprains. If you require urgent medical treatment, you can make an appointment by calling the Health Service which is open every day from 7 am onwards.

If your illness doesn’t require urgent treatment, you can make an

appointment for up to 3 or 4 weeks away.

When should you go to the first aid unit Acuta?The first aid unit Acuta, located at the Tampere University Hospital, provides

treatment for patients requiring urgent care.

During the daytime on weekdays, Acuta also treats

patients whose illness or condition requires specialized health care.

! If you need immediate, urgent help, call the general emergency number 112. If you, your friend or family

member have sudden numbness in the face, speak unclearly and feel weakness in the arm, it may be a sign that the blood flow to the brain has been interrupted, which requires immediate dissolving. The ambulance staff know where to take the patient.

Buryan Aleksiev ja Taru Kalvi toimittavat nuorille suunnattua sisältöä verkkoon.

Enough light for everyone

Finlaysonilla sijaitsevalta Väinö Lin-nan aukiolta avautuu ovi Taidehalli TR1-näyttelytilaan. Samaisesta ovesta pääsee sisään Mediakouluun, media-kasvatusta painottavaan työskentely- ja koulutustilaan. Mediakoulun puitteet havisevat historiaa: mediapajatoiminta pyörii Finlaysonin alueen vanhimman säilyneen rakennuksen Vooninki-salis-sa. Mediapedagogi Jukka Haveri laskee, että vuosittain yli 4500 tamperelaista koululaista käy hiomassa viestintä- ja mediataitojaan Mediakoulun pajoissa.

Mediakoulussa pitää majaansa myös Tampereen kaupungin nuori-sopalveluiden Mediatalo-hanke. Ope-tus- ja kulttuuriministeriön rahoittama

mediakasvatushanke tarjoaa tampere-laisille nuorille mahdollisuuksia tuot-taa vapaa-ajalla omannäköistä sisältöä eri kanaviin.

Nuorten ääntä pyritään vahvista-maan uusissa sähköisissä medioissa se-kä perinteisissä painetuissa julkaisuis-sa. Mediatalo-hanke ylittää kaupungin perinteiset toimialarajat punomalla yhteistyöverkostoon mukaan niin pe-rusopetuksen, museopalvelut kuin nuorisopalvelutkin.

Taitoja tulevaisuutta vartenHankkeen siipien suojissa kokoon-tuu kolmena iltana viikossa ohjattuja ryhmiä, joissa nuoret voivat toteuttaa

omia ideoitaan. Nuoret ovat esimer-kiksi tehneet mainosvideon talvilo-matapahtuma ChillHousesta. Nuoret ideoivat, käsikirjoittivat, kuvasivat, oh-jasivat, näyttelivät ja editoivat videon alusta saakka itse.

– Keskiössä ei kuitenkaan ole am-mattimainen median tuottaminen vaan mielekäs vapaa-ajan viettäminen. Sii-hen liittyy uusiin asioihin ja ilmiöihin tutustuminen ja se, että nuorelle anne-taan mahdollisuus kertoa hänelle itsel -leen tärkeistä asioista, muistuttaa hank-keessa työskentelevä Minna Raita puro.

Tiistaisin kokoontuvassa ryhmäs-sä nähdään usein 15-vuotias Iida Ter-vo. Kämmenniemessä asuvan Tervon mielestä parasta ryhmässä on uusiin ihmisiin tutustuminen, mahdollisuus päästä kuvaamaan järjestelmä- ja vi-deokameroilla ja se, että oppii muok-kaamaan videoita.

– En tiedä vielä, mikä minusta tu-lee isona, mutta uskon että näistä tai-doista on varmasti hyötyä tulevaisuu-dessa. Ehkä minusta tulee toimittaja tai sitten menen töihin elokuvabisnek-seen, Iida Tervo pohtii.

Ensisijainen julkaisukanava nuor-ten mediateoksille, videoille, valoku-ville ja teksteille on www.nuortentam-pere.fi-sivusto. Raitapuron mukaan tar-koitus on kuitenkin nuorten teoksista riippuen löytää julkaisumahdollisuuk-sia myös muissa kanavissa.

Teksti: Kati Ruotsalainen

www.nuortentampere.fiwww.mediakoulu.fi

Nettikinkereiltä tietoa verkkolaskutuksesta

Tämän vuoden alusta lähtien Tam-pereen kaupunki on ottanut vastaan ainoastaan verkkolaskuja. Paperilas-kujen käsittelystä luovuttiin, koska sähköinen toimintatapa tuo kustan-nussäästöjä niin laskuttajalle kuin laskun maksajallekin. Verkkolaskut ovat ympäristöystävällisiä, saapuvat perille nopeasti, niiden hyväksymis-kierto sujuu joutuisasti ja laskut mak-setaan ajallaan.

Jos sähköisen laskun laatiminen tuottaa ongelmia, saa siihen nyt opas-tusta eTuvan järjestämästä Nettikin-keristä. Näin laadin e-laskun eli verk-kolaskun esimerkiksi Tampereen kau-pungille -kinkeri on tiistaina 8. maalis-kuuta kello 18–20 Metson pohjaker-roksen atk-luokassa (luentosali 5). Ilta on suunnattu pääasiassa Tampereen kaupunkia laskuttavien yhdistysten ja yrityksien edustajille, mutta on kaikille avoin. Toivotaan ennakkoon ilmoittau-tumista numeroon 03 212 5050.

www.etupa.net/nettikinkerit/

Mediatalossa tärkeintä on nuorten ääni ja itse tekeminen

Monenlaisia hammashoitoon ja suun terveydenhuoltoon liittyviä asi-oita voi nykyään hoitaa Tampereella sähköisesti internetin välityksellä. Säh-köisesti voi tarkistaa, perua tai siirtää omia ajanvarauksiaan sekä varata ajan kaupungin suuhygienistille hoidon tarpeen arviointiin. Ajan peruminen on tehtävä viimeistään vuorokautta ennen vastaanottoaikaa.

Netin kautta voi myös varata kii-reellisen ajan hammaslääkärille, jos

hänelle on vapautunut peruutusten vuoksi vastaanottoaikoja kuluvalle tai seuraavalle päivälle. Hammaslääkäri-aikoja ei netistä voi vielä varata.

Jos huoltaja on tehnyt puolesta-asi-ointisopimuksen Tampereen kaupun-gin terveyspalvelujen kanssa, voi hän hoitaa sähköisesti myös alle 12-vuoti-aiden lastensa hammashoidon ajanva-rausasioita. Nettipalvelun kautta voi varata lapselle hammastarkastusajan sekä tarkistaa, siirtää ja perua jo varat-

tuja aikoja mukaan lukien hammaslää-käriajat.

Palvelussa on samalla mahdolli-suus ilmoittaa matkapuhelinnume-ro, johon voidaan tarvittaessa ottaa yhteyttä. Tehdyistä ajanvaraustoimin-noista saa halutessaan sähköpostiinsa vahvistuksen.

Sähköiseen palveluun tunnistau-dutaan verkkopankkitunnuksella.

www.tampere.fi/hammas

Netti helpottaa asiointia hammashoidossa

IIDA

STR

ÖM

SHO

LM

15

10023 guides you to the right place

Info about Finland Are you looking for information on Finnish culture and customs, services provided by the society or language teaching? You can find information about Finland in 15 languages through the Info Bank online service www.infopankki.fi

Anna palautetta lehdestä

Mikä Tampere-lehden juttu oli kiinnostava, mistä aiheista haluaisit tietää enemmän? Anna toimi tukselle palautetta: toimitus.tampere@tam-pere.fi

16

Chillhouse tulee taas

ChillHouse on kolmatta kertaa jär-jestettävä nuorten talvilomatapahtu-ma 2.–4. maaliskuuta Tampere-talon Sorsapuistosalissa. Tapahtuman pää-kohderyhmänä ovat tamperelaiset ja pirkanmaalaiset 13–17-vuotiaat nuoret.

ChillHouse on kuin jättimäinen nuorisotila. Kolmen päivän ajan tar-jolla on toimintaa kädentaidoista mu-siikkiin, tanssista seikkailuun, muoti-näytöksistä kiipeilyyn. ChillHouse on

auki joka päivä kello 15–23. Päivisin ohjelmassa on mielenkiintoista teke-mistä, kokemista ja näkemistä ja iltai-sin ohjelmassa on konserttikokonai-suuksia, joissa esiintyvät mm. Palefa-ce, Kymppilinja sekä Fireal. Perjantai-na kisataan jännittävä Tampere Ilmiö -bändikisan finaali. Tapahtuma on päihteetön, savuton ja maksuton.

ChillHouse tarjoaa mielekästä, vaihtoehtoista ja hauskaa tekemistä talvilomaviikolle. Tapahtumassa voit

osallistua, kokeilla uutta ja tietys-ti viettää aikaa yhdessä kavereiden kanssa. ChillHousessa voit myös toi-mia vapaaehtoistehtävissä ja saada arvokasta kokemusta yhdessä teke-misestä ja toimimisesta. Tänä vuonna ChillHouse on myös osa Tampereen kaupungin Nuorisopalveluiden Osal-lisuuden teemavuotta.

Lisää ChillHousesta löytyy netis-tä www.nuortentampere.fi. Ohjelma-tietoja voit ottaa vastaan suoraan pu-

helimeen bluetooth-viestinä kaikissa Nuorisopalveluiden nuorisokeskuk-sissa ja Toimintakeskus Vuoltsulla se-kä ChillHousessa kaikkina sen auki-olopäivinä.

ChillHousen järjestää Tampereen kaupungin Nuorisopalvelut yhteistyös-sä Tampere-talon ja Aamulehden kans-sa. Mukana on myös valtakunnallisia nuorisotoimijoita sekä noin 30 paikal-lista nuoriso- ja liikuntatoimijaa.

Ladyn tyyli Vapriikissa

Incubate, Subodh Gupta.

Ostapeckin arvoitukselliset muotokuvat ovat esillä Vapriikissa 18.3. alkaen.

Intialaisia ruokailuvälineitä

Frankofonia juhlii Tampereella

Tampereen kaupunki järjestää 5.–20. maaliskuuta ranskankielisten maiden kulttuuria ja elämää esitte-levän Frankofonia 2011 -kulttuuri-tapahtuman. Sen toivotaan lisäävän kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja se on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kuvataiteen ystäville Frankofonia 2011 tarjoaa kaksi mie-lenkiintoista näyttelyä: belgialaisen kuvataiteilijan Catherine Lhoiren Jazz, c’est ma vie! Jazz on elämäni sekä kanadansuomalaisen Eric Hietaniemen Tableaux.

Belgialaissyntyisen Catherine Lhoi ren taiteellinen tie on ollut kir-java ja monivivahteinen. 80-luvun lo-pulla Lhoir asui New Orleansin Loui-sianassa, jossa jazzkuume tarttui hä-neen ainiaaksi. Juuri siksi viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan

Lhoiren taiteelliset tulkinnat ovat olleet jazzin inspiroimia. Catherine Lhoir on kehittänyt kuvataiteeseen jazzism-nimisen tyylisuuntauksen.

Lhoir maalaa kankaalle sormillaan. Teoksensa hän on tehnyt enim-

mäkseen öljy- tai akryyliväreil-lä, mutta joskus hän on käyt-tänyt töihinsä erilaisia mate-

riaaleja, esimerkiksi hiekkaa. Catherine Lhoir on opiskellut piirtämistä ja maalaamista se-kä toiminut taideopettajana ko-

timaassaan. Hänen teoksensa ovat kiertäneet näyttelyissä Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Dubaissa. Jazz, c’est ma vie! Jazz on elämäni

Galleria Emilissä Vanhalla kirjastota-lolla 11.3.–8.4. on Lhoiren ensimmäi-nen näyttely Suomessa.

Kanadalaissyntyinen arkkitehti Eric Hietaniemi on toiminut myös aktiivitaiteilijana vuodesta 1998. Hä-nen lajejaan ovat graafinen suunnit-telu, digitaalitaide ja valokuvaus. Yk-sityisnäyttelyjä Eric Hietaniemellä on ollut aiemmin yksinomaan Hel-singissä. Tableaux-näyttelyssä ovat esillä Hietaniemen uusimmat työt, jotka edustavat viimeisintä pigment-tigrafiikkaa. Tableaux Galleria Emi-lin Studiossa Vanhalla kirjastotalolla 18.3.–10.4.

www.tampere.fi/kulttuuri

Salaperäisen Lady Ostapeck -taiteilijanimen taakse kätkeytyy vuonna 1918 New Yorkissa synty-nyt amerikkalainen muotokuvaaja. Ostapeck on kuvannut kirpputo-rilta löytämällään, 1900-luvun alun paljekameralla muotokuvia, joissa historia, nykyhetki ja fantasia kie-toutuvat yhteen. Muodin historiaa rakastava Ostapeck on kerännyt mittavan historiallisten pukujen ja tekstiilien kokoelman, jota hän on hyödyntänyt taidokkaissa potreteis-saan.

Yhdysvalloissa edelleen asuva Lady Ostapeck on lahjoittanut sa-toja pukuaarteitaan Haiharan mu-seosäätiön kokoelmiin Tampereel-le. Vapriikissa 18.3.2011 aukeava näyttely Ladyn tyyli – muotoku-vaaja Lady Ostapeckin Ameri-kan pukuja ja potretteja esittelee upeaa pukukokoelmaa ja kertoo kiehtovan muotokuvaajan elämän-työstä ja värikkäästä persoonasta. Esillä on 20 amerikkalaista naisten muotipukua 1840–1950-luvuilta ja runsas valikoima viehättäviä puse-roita ja asusteita. Ostapeckin arvoi-tukselliset muotokuvat täydentävät näyttelyn.

Kotinsa kätköihin keräämän-sä upeat eri aikakausien vaatteet

Sara Hildénin taidemuseossa on 30. huhtikuuta 2011 asti esillä intia-laisen Subodh Guptan taidetta. Hänen taiteensa liittyy olennaisesti intialai-seen perinteeseen ja yhteiskunnan muutokseen. Maalaukset, veistokset, installaatiot ja performanssit esitte-levät intialaista elämäntapaa rikkaal-la kuvakielellä. Guptan teokset on useimmiten valmistettu teräksisistä keittiötarvikkeista, joita käytetään yleisesti koko Intiassa. Nämä arkipäi-väiset esineet toimivat pelkistettyinä koodeina ilmaisemaan monimutkais-ta sosiaalista, taloudellista ja kulttuu-rista tilannetta nyky-Intiassa.

– Ruokailuvälineet teoksissani ovat aina tyhjiä, se muistuttaa siitä, et-tä monilla ihmisillä on edelleen edes-sään tyhjä lautanen, Gupta sanoo.

Gupta on syntynyt Intian köyhällä maaseudulla ja työskentelee nykyään Delhissä. Ennen kuvataiteilijan kou-lutustaan intohimoisesti elokuvasta innostunut Gupta toimi näyttelijänä katuteatterissa.

Sara Hildénin taidemuseoSärkänniemi,ti–su klo 11–18www.tampere.fi/sarahilden

ja muut esineet löysivät käyttötarkoi-tuksensa valokuvauksen myötä. Os-tapeck keksi pukea kuvattavansa huolella valittuun historialliseen pukuun ja käyttää rekvisiittana vanhoja esineitä. Muotokuvi-en malleista tuli menneiden aikojen kohtalokkaita daame-ja, arvokkaita herroja ja unel-moivia neitoja.

Lady Ostapeck täyttää helmi-kuussa 93 vuotta. Suomen kieltä hän puhuu edelleen sujuvasti, vaik-ka on ikänsä asunut Yhdysval-loissa. Lady Ostapec-kin syvä kiintymys Suomeen sai hänet lahjoittamaan ar-vokkaan kokoelman-sa helmet Tampereelle.

Ladyn tyyli – muotokuvaaja Lady Ostapeckin amerikanpuvut ja potretit esillä Vapriikissa 18.3.2011–18.3.2012.

Vapriikki Tampellan alue, Alaverstaanraitti 5,ti–su klo 10–18www.tampere.fi/vapriikki

Smurffit valloittavat Lastenkulttuuri-keskus Rullan

Mikä on sininen ja kolmen ome-nan korkuinen? Oikea vastaus on tietenkin Smurffi. Näiden pienten sinisten sarjakuvasankarien maa-ilmaa valottava näyttely avautuu Rullassa maaliskuun alussa.

Belgialainen sarjakuvapiirtäjä Peyo julkaisi ensimmäisen Smurf-fi-hahmonsa vuonna 1958. Nyt 53 vuotta myöhemmin hahmo on edelleen ajankohtainen. Rul-lan näyttely pitää sisällään laajan tietopaketin Smurffien synnystä ja niiden maailmasta. Lisäksi kävi-jöiden hoksottimia testataan eri-laisten tehtävien avulla.

Onko suosikkihahmosi Suur-smurffi, Välkky vai Smurffiina? Työpajassa jokainen voi muotoil-la oman smurffinsa. Rullaan ra-kennetaan myös pieni sienikylä, jonka taloista osaan voi pistäytyä kyläilemään.

Belgiasta saapuva näyttely tuotetaan Rullaan yhteistyössä Wallonia-Brussels Internationalin sekä Belgian suurlähetystön kans-sa. Se on osa Frankofonian kult-tuuriviikkoa, jota Tampereella vie-tetään viikolla 11.

Näyttely on avoinna 5.3.–24.4. ti–pe klo 9–14, la–su klo 11–16. Vapaa pääsy!

Lastenkulttuurikeskus Rulla Finlaysoninkuja 6 (Finlaysonin alue). www.tampere.fi/rulla

Catherine Lhoire.