KAAVASELOSTUS

VESILAHDEN KUNTA

KIRKONKYLÄN PALVELUKESKUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS

PÄIVÄYS 7.1.2019

VIREILLETULO 21.9.2016 JA 21.12.2017KHALL __.__.201_KVALT __.__.201_VOIMAANTULO __.__.201_

SWECO YMPÄRISTÖ OYTYÖNUMERO: 20601849 Tampere

2(30)

KAAVASELOSTUS KOSKEE 7.1.2019 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA.

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 TunnistetiedotVESILAHDEN KUNTA

KIRKONKYLÄN PALVELUKESKUSALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS

Asemakaavamuutos koskee: Kortteleita 150, 151, 153, 163, 172, osaa korttelista 152, lä-hivirkistysaluetta, katualuetta, jalankululle ja pyöräilylle va-rattua katualuetta, yleistä pysäköintialuetta sekä katuau-kiota / torialuetta.

Asemakaavamuutoksella: Kortteli 151 lakkaa vanhassa paikassa ja kortteli 163 muu-tetaan kortteliksi 151. Lisäksi asemakaavamuutoksellamuodostuu korttelit 150, 153, 172, osa korttelista 152, lähi-virkistys- ja puistoaluetta, katualuetta sekä katuaukiota / to-rialuetta.

Vesilahden kunnan edustaja: Leena LahtinenAluearkkitehti

Laatija: Sweco Ympäristö OyPasi Vierimaa Maria KirveslahtiKaavoitusarkkitehti KaavasuunnittelijaArkkitehti SAFA, YKS 492 Insinööri (AMK), miljöösuunn.

1.2 Kaava-alueen sijaintiSuunnittelualue sijaitsee Vesilahden keskustaajamassa. Alue muodostuu kahdesta eriosa-alueesta, A ja B, jotka on esitetty oheisessa kuvassa.

A-osa sijoittuu Vesilahdentien ja Rautialantien risteysalueen pohjoispuolelle. Lännessä sitärajaa Pappilantie. Pohjoisessa ja idässä alue rajautuu voimassa olevan asemakaavan mu-kaisiin korttelialueisiin sekä Kokkotiehen ja Kytötiehen. Alueella sijaitsee mm. Vesilahdenkirkonkylän kaupallinen keskittymä, paloasema sekä uusi kirjasto.

B-osa sijoittuu pohjoisemmaksi Kaustalantien eteläpuolelle ja se käsittää korttelin 163.

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,94 ha.

3(29)

Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus, osa-alueet A ja B. (Taustakuva: MML:n ortokuva, 4/2018)

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitusAsemakaavan nimi: Kirkonkylän palvelukeskusalueen asemakaavamuutos

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kehittää Vesilahden kaupallisen keskuksen alu-eesta toimivampi ja viihtyisämpi kokonaisuus, jossa turvalliset liikennejärjestelyt, kevyenliikenteen yhteydet ja sijoittuminen valtakunnalliselle maisema-alueelle on huomioitu.

Asemakaavan muutoksella myös päivitetään alueelle osoitettuja käyttötarkoituksia vastaa-maan nykytilannetta sekä parannetaan rakentamattomien alueiden toteutumisedellytyksiä.

4(30)

1.4 Sisällysluettelo1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .......................................................................... 2

1.1 Tunnistetiedot ................................................................................................................. 21.2 Kaava-alueen sijainti ....................................................................................................... 21.3 Kaavan nimi ja tarkoitus .................................................................................................. 31.4 Sisällysluettelo ................................................................................................................ 41.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ............................................................................... 51.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista. 5

2 TIIVISTELMÄ ....................................................................................................... 6

2.1 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................. 62.2 Asemakaava ................................................................................................................... 62.3 Asemakaavan toteuttaminen ........................................................................................... 6

3 LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................. 7

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista .................................................................................... 73.2 Suunnittelutilanne .......................................................................................................... 14

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................... 16

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ................ 164.2 Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................................ 174.3 Asemakaavan tavoitteet ................................................................................................ 184.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ................................................................................ 19

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................ 23

5.1 Kaavan rakenne ............................................................................................................ 235.2 Kaavan vaikutukset ....................................................................................................... 265.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset .................................................................................... 295.4 Nimistö .......................................................................................................................... 29

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ............................................................................ 30

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .................................................... 306.2 Toteuttaminen ja ajoitus ................................................................................................ 306.3 Toteutuksen seuranta .................................................................................................... 30

5(29)

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 7.1.20192. Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa)

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähde-materiaalista-

6(30)

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheetKunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavan muutoksen vireilletulosta, joka koskeePappilan asemakaava-alueen kortteleita 172, 151, 152 ja lähivirkistysaluetta 12.9.2016

Kuulutus em. vireilletulosta on julkaistu 21.9.2016.

Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen 14.12.2017 asemakaavamuutoksen vireilletulosta,joka koskee Kirkonkylän korttelin 163 tonttia 2 ja korttelia 153 sekä siihen rajautuvaa puis-toaluetta.

Kuulutus em. vireilletulosta on julkaistu 20.12.2017.

Kaavatoimikunta käsitteli kahta alustavaa vaihtoehtoluonnosta 23.10.2018.

Kaavaluonnos on laadittu 7.1.2019.

2.2 AsemakaavaAsemakaavalla osoitetaan korttelialueita asuin-, liike- ja toimistorakentamista, asuinpienta-loja, liikerakentamista ja yleisiä rakennuksia varten, sekä kehitetään toria ja sen ympäris-töä. Asemakaavalla on myös korjattu päällekkäinen korttelinumerointi ja jaettu erillispien-talotontti kahdeksi.

2.3 Asemakaavan toteuttaminenKaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman. Toteuttamista seuraa kunnanrakennusvalvontaviranomainen.

7(29)

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualue koostuu kirkonkylän kaupallisesta keskittymästä, johon kuuluvat muun mu-assa päivittäistavarakaupat, ravintola, kirjasto, vapaapalokunta ja kylmäasema; A-osa. B-osalla sijaitsee neljä asemakaavan mukaista erillispientalotonttia, joista kaksi on raken-nettu.

Kaava-alue sijaitsee lähellä Rautialantien ja Vesilahdentien risteystä. Palvelukeskukseneteläpuolinen alue on yleiskaavassa osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi ja sen avoimenasäilymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

3.1.2 Luonnonympäristö

Maisemarakenne, maisemakuva

Suunnittelualue sijaitsee viljelysaukean pohjoisosassa Rautialantien pohjoispuolella.Kaava-alueen A-osa sijoittuu periaatteessa avoimeen maisematilaan, jota kuitenkin on ra-kennettu 1990-luvulta alkaen, viimeisimpänä Sale ja Vesilahden kirjasto. B-osa sijoittuurinteen yläosaan metsän reunaan, joka muodostaakin viljelysmaille maisemallista taustaa.Avoin maisema jatkuu etelälounaaseen, ja suunnittelualueelta avautuukin pitkiä näkymäniihin ilmansuuntiin. Avoin maisema jatkuu kapeampana koulun eteläpuolella luoteeseenTuonenojan vartta pitkin. Kaukomaisemassa merkille pantavia ovat alavista pelloista nou-sevat metsäiset mäet. Koko Vesilahden keskusta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaksi esi-tettyyn maisema-alueeseen, ”Vesilahden kulttuurimaisema”.

8(30)

Maisemakuva on toisaalta maaseutumainen, toisaalta Rautialantien varren rakentaminenjulkisine palveluineen (kirjasto, päiväkoti, koulu) luo keskustamaista taajamakuvaa.

Luonnonolot, luonnon monimuotoisuus

Rakentumattomat alueet ovat pääosin viljelykäytössä, minkä vuoksi luonnontilaista ympä-ristöä ei oikeastaan ole.

Suunnittelualueen A-osa on hyvin tasaista maaston ollessa noin + 87…88 m mpy. B-osasijaitsee rinteessä, maaston noustessa noin tasosta + 91 m tasoon + 95 m mpy.

Geologian tutkimuskeskuksen mukaan maaperä on pääasiassa savea (Sa, vaalean sini-nen). B-osan rinne on osittain hiekkamoreenia (Mr, vaalean ruskea).

Ote maaperäkartasta. Suunnittelualueen rajaus likimääräinen. (Lähde: Geologian tutkimuskeskus, lahde.gtk.fi,

Maaperä 1:20 000 / 1:50 000, ladattu 11/2018.)

Pienilmasto

Suunnittelualue sijaitsee avoimen viljelysmaan pohjoisreunassa. Alue on pääasiassa ta-saista, mutta pohjoisessa maasto nousee, ja harjanne muodostaa suojaavaa puustoistataustaa kylmää ilmansuuntaa sekä järveltä mahdollisesti puhaltavia tuulia vastaan. Toi-saalta vallitseva tuulensuunta on todennäköisesti lounaasta, eikä avoin maasto estä tuuli-suutta. B-osan rinne laskee lämpimään ilmansuuntaan.

Vesistöt ja vesitalous

Suunnittelualueella ei ole vesistöjä eikä pohjavesialueita.

Suunnittelualueen A-osa on osittain rakennettu, ja piha-alueille on luonteenomaista vettäläpäisemättömät laajahkot pysäköintialueet. B-osa on pientaloaluetta, jonka pihamaat ovatpääasiassa vettä läpäisevää.

Maa- ja metsätalous

Suunnittelualueen rakentamattomat osat ovat pääasiassa viljelysmaina.

9(29)

Luonnonsuojelu

Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelu- tai metsälain mukaan suojeltavia alueita.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella, asuminen

Suunnittelualueen ainoaa asutusta ovat B-osan kaksi pientalotonttia. Suunnittelualueen lä-heisyydessä on pientaloasutusta (omakotitaloja ja rivitaloja). Tilastokeskuksen mukaan lä-hialueen asukasmäärä on hienoisessa nousussa (www.paikkatietoikkuna.fi, Väestöruutu-aineisto 1 km x 1 km 2010 – 2016).

Yhdyskuntarakenne, taajamakuva

Yhdyskuntarakenne on väljää. Rautialantien varsi on kuitenkin kehittynyt 2000-luvun ai-kana, ja vielä kuluvana vuonna paloaseman ja päivittäistavarakaupan jatkoksi on raken-nettu Vesilahden kirjasto.

Ympäristön maaseutumainen miljöö leimaa myös nykyisen palvelukeskuksen aluetta. Lä-histön pientaloalueet ovat tyypillisiä omakotitalo- tai rivitaloalueita, jälkimmäisiä ollessa sel-västi vähemmän.

Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta

Suunnittelualueella sijaitsevat ja työpaikkoja tarjoavat kaksi päivittäistavarakauppaa, lou-nasravintola, paloasema (vapaapalokunta), kirjasto sekä polttoaineen jakelupiste ja eko-piste. Suunnittelualueesta länteen sijaitsee mm. päiväkoti, skeittiramppi ja jääkiekkokau-kalo, sekä hieman etäämpänä Rautialantien toisella puolella koulu (ala- ja yläasteet).

Lisää julkisia ja yksityisiä palveluita on vajaan kahden kilometrin päässä luoteessa Vesi-lahden keskustassa.

Virkistys

Suunnittelualueen länsipuolella on mm. jääkiekkokaukalo ja skeittiramppi sekä jalkapallo-kenttä koulun pihassa.

Suunnittelualueen läheisyydessä on voimassa olevan asemakaavan mukaisia lähivirkistys-tai puistoalueita, jotka sellaisenaan tarjoavat ulkoilumahdollisuuksia. Virkistysalueet muo-dostavat toisiinsa liittyviä verkostoja.

Liikenne

Suunnittelualueen A-osa rajautuu etelässä Rautialantiehen. Alueen pääkatu, Kesontie, onkestopäällystetty ja sillä on erillinen kevyen liikenteen väylä. Myös Kaskitie Salen vieressäsekä osa Huhtatiestä ovat kestopäällysteisiä. Huhtatietä on hiljattain jatkettu länteen Pap-pilantiehen saakka ja myös se on suunniteltu asfaltoitavaksi. Paloaseman takana, Keson-tien ja Kaskitien välillä kulkee kevyen liikenteen reitti, Räikänpolku. B-osa sijoittuu Kausta-lantien varteen.

Rautialantie suunnittelualueen eteläpuolella on yleinen tie. Sen varressa suunnittelualueenpuolella kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu kouluille ja edelleen keskus-taan, paikoin erillisenä, paikoin jalkakäytävänä.

10(30)

Rautialantien varressa Kesontien liittymän läheisyydessä on linja-autopysäkit (Tampereenseudun joukkoliikenne).

Nykyisten palveluiden yhteydessä on niitä palvelevat pysäköintialueet.

Olemassa oleva rakennuskanta

Alueen rakennuskanta on kohtuullisen uutta ja muodostunut pääasiassa 2000-luvun puo-lella.

K-Market suunnittelualueen itäpäässä. Kuvan ulkopuolella oikealla olevassa rakennuksessa toimii lounaskahvila.

Nykyisen asemakaavan mukaisella torialueella on tällä hetkellä jätepiste.

11(29)

Tori lännestä Kesontieltä. Vasemmalla paloasema. Takana keskellä uusi kirjasto ja sitä kohti johtava kevyen lii-kenteen väylä, Räikänpolku. Oikealla Sale.

Sale.

12(30)

Kirjasto huhtikuussa 2018 ennen valmistumistaan.

Korttelin 163 tontti 2 sijaitsee Kaustalantien varrella ja näkyy tällä hetkellä palvelukeskuksen alueelle. Pääraken-nus on vaaleaksi peittomaalattu, puuverhoiltu jälleenrakennuskauden talo, jonka pihapiirissä on vanha navetta-ja ulkorakennus. Kaavamuutoksen yksi tavoite on mahdollistaa toisen asuinrakennuksen rakentaminen kiinteis-

tölle.

13(29)

Edellisessä kuvassa mainittu Kaustalantien kiinteistö. Oikean reunan rivitalot Kokkotien varrella sijaitsevat kaa-

voitettavan alueen koillispuolella.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot

Vesilahdelta on laadittu useita arkeologisia inventointeja. Suunnittelualueelta on laadittuinventointeja mm. Kirkonkylän osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Alueelta ei ole tie-dossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. (Kulttuuriympäristön palveluikkuna, www.kyppi.fi6.4.2018).

Tekninen huolto

Suunnittelualue kuuluu kunnallisteknisten järjestelmien piiriin. Huhtatietä on parannettu hil-jattain, ja sille on asennettu hulevesiviemärit.

Voimassa olevan asemakaavan mukaisella torialueella on kunnan ekopiste, jota ei tarvitsehuomioida asemakaavassa.

Erityistoiminnat

Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole jännitelinjoja eikä puolustus-voimien alueita.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Rautialantien ja Vesilahdentien liikenne saattavat aiheuttaa jossain määrin melua. Suun-nittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole erityisiä tärinää tai huonoa ilmanlaatua aiheut-tavia tekijöitä eikä tiettävästi saastuneita maa-alueita.

Sosiaalinen ympäristö

Suunnittelualue muodostuu pääasiassa Vesilahden kunnan kaupallisesta palvelukeskuk-sesta, eikä alueella ole väestöä. Palvelut koskevat ja ovat monipuolisesti kaikenikäistenkuntalaisten käytettävissä.

14(30)

3.1.4 Maanomistus

Suunnittelualue on osittain Vesilahden kunnan omistuksessa ja osin yksityisten maanomis-tajien omistuksessa.

Kunnan maanomistus osoitettu punaisella. Kartasta poiketen tila 922-431-6-16 suunnittelualueen itäpuolella onkunnan omistuksessa. Kartta © Maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelu.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Maakuntakaava

Vesilahti kuuluu Pirkanmaan maakuntaliiton alueeseen. Pirkanmaan maakuntakaava 2040hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 27.3.2017. Voimassa olevassa Pirkanmaan maakunta-kaava 2040:ssa suunnittelualuetta koskevat seuraavat aluevaraukset:

- Suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (ruskea väri).- Kirkonkylä on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ’C’.- Suunnittelualue kuuluu kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeeseen (kk6, musta kat-

koviiva).- Koko Vesilahden keskusta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettyyn mai-

sema-alueeseen (’Ma’, sininen vaakaviivoitus; Vesilahden kulttuurimaisema). Mer-kinnällä osoitetaan valtakunnallisiksi esitetyt, maakunnallisesti arvokkaat mai-sema-alueet (Ma) sekä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Mam). Suun-nittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessaja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävätkulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojensäilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huo-miota.

- Koko Vesilahden keskusta kuuluu myös valtioneuvoston vuoden 1995 periaate-päätöksen mukaiseen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (’Mav’ja sininen katkoviiva; rajaus kuvan ulkopuolella; Vesilahden kulttuurimaisemat).Suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentami-sessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti mer-

15(29)

kittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maise-matilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä eri-tyistä huomiota.”

Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040.

Yleiskaava

Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kirkonkylän osayleiskaavan muutos jalaajennus, joka on hyväksytty 13.11.2006. Kunnanhallitus määräsi 15.1.2007 kaavan tule-maan voimaan muilta kuin valituksenalaisilta osiltaan. Kuulutuksella 19.3.2009 kaava ontullut voimaan myös valituksenalaisena olleilta osiltaan.

Osayleiskaavassa Rautialantien varteen on osoitettu lähipalvelujen alue (PL) ja sen poh-joispuolelle asuin- ja liikerakentamisen alue (AL). Pappilantien varteen on osoitettu virkis-tysaluetta. Kaustalantien varteen on osoitettu pientalovaltainen asuinalue (AP). Rautialan-tien varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve.

Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta. Asemakaavamuutoksen osa-alueiden likimääräiset rajaukset punaisella.

Asemakaava

Suunnittelualueella on voimassa 10.11.2003 hyväksytty Pappilan asemakaava ja21.4.1992 hyväksytty Kirkonkylän rakennuskaava.

16(30)

Suunnittelualueelle on osoitettu liikerakennusten korttelialuetta (KL), asuin-, liike ja toimis-torakennusten korttelialueita (AL ja AL-1), yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), pysä-köintialuetta (LP), torialuetta, katualueita sekä lähivirkistys- ja puistoalueita (VL ja VP).

Ote ajantasa-asemakaavasta. Kaavamuutosalueen rajaus punaisella.

Rakennusjärjestys

Vesilahden rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.9.2004. Rakennusjär-jestystä on päivitetty suunnittelutarvealueiden osalta, ja päivitys on hyväksytty kunnanval-tuustossa 9.3.2015, ja se on tullut voimaan 22.4.2015.

Pohjakartta

Pohjakartta on hyväksytty 23.1.2012.

Rakennuskiellot, suojelupäätökset

Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja tai suojelupäätöksiä.

Alueelle lähtökohtavaiheessa tai aiemmin laaditut selvitykset

Kaavahankkeeseen liittyen ei ole laadittu erillisiä selvityksiä.

Kirkonkylän osayleiskaavaa varten tehtyjä selvityksiä hyödynnetään soveltuvin osin.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätöksetAsemakaavamuutos on tullut vireille kunnan aloitteesta. Kunnanhallitus on päättänyt kaa-vamuutoksen vireilletulosta 12.9.2016 § 204 koskien kortteleita 172, 151 ja 152, lähivirkis-tysaluetta, yleistä pysäköintialuetta sekä torialuetta. Kuulutus on julkaistu 21.9.2016.

17(29)

Kunnanhallitus päätti myöhemmin 14.12.2017 § 311, että kaavamuutos laajennetaan kos-kemaan myös korttelin 163 tonttia 2 ja korttelia 153 sekä siihen rajautuvaa puistoaluetta.Kuulutus tämän osalta on julkaistu 20.12.2017.

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö

4.2.1 Osalliset

Keskeisinä osallisina voidaan pitää:

· suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöt ja asukkaat· suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat yritykset ja niiden työnte-

kijät· Pirkanmaan liitto· Pirkanmaan ELY-keskus· Pirkanmaan maakuntamuseo· kunnan hallintokunnat (tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta,

elinvoimatoimikunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, hyvinvointilautakunta) ja kun-nan ympäristönsuojelu

· Pirkanmaan pelastuslaitos

4.2.2 Vireilletulo

Vireilletulosta on kuulutettu 21.9.2016 ja 21.12.2017.

4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus, viranomaisyhteistyö, päätökset

Pvm Osallistuminen, vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö

4/2018 Kaava-aluetta päätettiin laajentaa koske-maan myös paloaseman tonttia ja senviereistä puistoaluetta, jotta paloasemantarpeet ja kevyenliikenteen yhteyksiä saa-daan huomioitua paremmin.

24.5.2018 Yrittäjätilaisuus Vesilahden uudella kirjas-tolla. Läsnä oli viisi yrittäjää sekä kunnanja konsultin edustajia.

23.10.2018 Kaavatoimikunta käsitteli kahta alusta-vaa luonnosta. Niistä parempana pidettiinVE2:a, jonka pohjalta laaditaan kaava-luonnos.Alustavia luonnoksia on käsitelty tarkem-min jäljempänä kohdassa 4.4.

2019

7.1.2019 Kaavaluonnos ja OASin päivitys.Kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtä-ville, jolloin osallisilla on mahdollisuus an-taa siitä mielipiteensä.

Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnotviranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta.

18(30)

4.3 Asemakaavan tavoitteetLähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Kunnan asettamat tavoitteet

Kunnan tavoitteena on kehittää Vesilahden kaupallisen keskuksen alueesta toimivampi javiihtyisämpi kokonaisuus, jossa turvalliset liikennejärjestelyt, kevyen liikenteen yhteydet jasijoittuminen valtakunnalliselle maisema-alueelle on huomioitu. Tällä hetkellä kunnastapuuttuu esteettömät hissilliset kerrostaloasunnot, mihin tarpeeseen kaavan toteutus vas-taisi. Tarpeen on huomioida myös hulevesien hallinta, käsittely ja johtaminen alueella.

Tavoitteena on kehittää korttelissa 151 torialueen viihtyisyyttä mm. istutuksin ja uudelleensijoittaen jätepiste. Huhtatien pohjoispuoleisilla tonteilla korttelissa 152 on tavoitteena ko-rottaa kerroslukua ja tarkistaa rakennusoikeuden määrää mahdollistamaan korkeintaan 4-kerroksiset, maisemaan mahdollisimman hyvin sopivat pienkerrostalot.

Korttelissa 153 (Kesontien itäpuoleinen liikekiinteistö) on tavoitteena päivittää kaavaan ny-kytilanne sekä lisätä rakennusoikeutta. Korttelissa 172 tarkoituksena on päivittää kirjastontontin ja Salen tontin kaavaa vastaamaan nykytilannetta sekä osoittaa laajennusmahdolli-suus Salelle. Kirjaston länsipuolisen tontin nro 3 liikennejärjestelyjä tutkitaan.

Huhtatien jatko Pappilantielle esitetään kaavassa. Korttelissa 163 tontilla nro 2 on tavoit-teena mahdollistaa toisen asuinrakennuksen rakentaminen kiinteistölle sekä korjata sa-malla myös viereisten tonttien korttelinumero päällekkäisyyden vuoksi.

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Maakuntakaavoitus

Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavan mukaiseen taajamatoimintojen alueeseen, ja Ve-silahden kirkonkylä on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C), joten asemakaavan ta-voitteet ovat näiltä osin maakuntakaavan mukaiset.

Maakuntakaavassa osoitettujen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden (vuoden1995 mukainen ja uusi esitys) suunnittelumääräykset tulee huomioida asemakaavassa.

Yleiskaavoitus

Asemakaavan tavoitteet ovat yleiskaavan mukaiset.

Asemakaavoitus

Voimassa oleva asemakaava on jo noin 15 vuotta vanha, eikä sen mukaiset muutamatliiketontit ole toteutuneet. Lisäksi kirjasto on rakennettu asemakaavan vastaisesti liikera-kennustontille. Torialue on jäänyt lähes joutomaan asemaan satunnaisen torimyynnin si-joittuessa K-Marketin pihaan. Nykyisellä torialueella sijaitsee kunnan ekopiste.

Huhtatien pohjoispuoliset AL-tontit sallivat vain kaksi kerrosta, eivätkä ne ole toteutuneet.Asemakaavaa on tarpeen muuttaa pyrkimällä luomaan houkuttelevampia tontteja. Väestönikääntyessä kysyntää on esim. esteettömälle asumiselle palvelujen läheisyydessä.

19(29)

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Vesilahden keskustan kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseentulee huomioida asemakaavassa.

4.3.1 Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet

Tavoitteita tarkennetaan tarvittaessa kaavan laadinnan aikana.

4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot

4.4.1 Alustavat luonnokset

Kesällä 2018 laadittiin kaksi alustavaa luonnosta, VE 1 ja VE 2. Vaihtoehdot esitettiin laaja-alaisessa ympäristömallissa, jotta rakentamisen vaikutuksia voitiin hahmottaa myös kau-komaisemassa. Nykytilanteesta on mallinnettu maastonmuodot sekä olemassa olevat ra-kennukset yksinkertaisina massoina. Kattomuotoja ei ole huomioitu. Rakennusten korkeu-det ovat viitteelliset.

Näkymäkuviin on mallinnettu myös kaavamuutosalueen ulkopuolisia, toistaiseksi rakenta-mattomia tontteja. Ne eivät ole tavoitteellisia eivätkä välttämättä voimassa olevaa asema-kaavaa täysin hyödyntäviäkään ratkaisuja, vaan sen hetkisiä ideoita ko. tontteja koskien.

Seuraavassa on esitetty vertailevia näkymäkuvia molemmista vaihtoehdoista. Vaihtoehto-jen kuvaukset ovat kuvien jälkeen.

VE 1 VE 2

Kuvapari 1. Ylhäältä.

20(30)

Kuvapari 2. Näkymä kaakosta Vesilahden tien suunnasta. Rautialantie etuvasemmalla, Kurkituvanja K-marketin rakennukset etuoikealla.

Kuvapari 3. Näkymä idästä. Etualalla tori. Huhtatie jatkuu kohti Pappilantietä. Huhtatien varrenuudet korkeammat rakennukset Huhtatien oikealla puolella. Sale ja uusi kirjasto vasemmassayläkulmassa. Oikeassa yläkulmassa kaava-alueen ulkopuolelle ideoitua rakennuskantaa.

21(29)

VE 1

VE 2

Kuvapari 4. Näkymä etelästä Vesilahdentien varresta. Keskellä paloasema laajennuksineen.Oikealla Kurkitupa ja vasemmalla Sale. Uusi kirjasto on vasemmalla kuvan ulkopuolella. Huhtatienvarren uusi korkeampi rakentaminen näkyy hieman paloaseman takaa.

22(30)

VE 1

VE 2

Kuvapari 5. Näkymä kauempaa lounaasta Vesilahdentien varresta peltojen yli.

Ympäristömallissa on käytetty seuraavia MML:n aineistoja: maastotietokanta, ortoilmakuva; 4/2018.

Vaihtoehtojen kuvaukset

VE 1 VE 2

Huhtatien pohjois-puoli

Huhtatien pohjoispuolelle oli osoi-tettu pääasiassa 4-kerroksisia ra-kennuksia, paitsi alueen länsipää-hän, jossa rakennusrivistö madaltui3-kerroksiseksi. Rakennukset sijoit-tuivat joko pitkä sivu tai pääty Huhta-tielle päin. Paikoitus sijoittui tontin ta-kaosiin. Kerrosalaa oli osoitettu yh-teensä 4600 k-m2 tonttitehokkuudenollessa välillä e=0,39…0,56.

Huhtatien pohjoispuolelle oli osoi-tettu 3- ja 4-kerroksisia rakennuksiasiten, että 4-kerroksinen osa sijoittuiHuhtatien varteen ja sen suuntai-sesti, 3-kerroksinen osa muodosti tä-män kanssa L-mallisen tontille kään-tyvän siiven. Paikoitus sijoittui tontintakaosiin. Viimeiselle tontille län-nessä oli osoitettu 1-2-kerroksisiatoisiinsa kytkettyjä atrium-tyyppisiäpientaloja. Kerrosalaa oli osoitettuyhteensä 4720 k-m2, joista 1120 k-m2 pientaloille. Tonttitehokkuuslukuoli välillä e=0,31…0,56.

Torin ympäristö Tori oli osoitettu vanhalle paikalleenja sen länsipuolelle oli osoitettu Huh-tatien suuntainen 2-kerroksinen ra-kennus pysäköintialueineen sekäekopiste.

Tori oli osoitettu VE 1:n tapaan van-halle paikalleen. Torin länsireunaanja toria rajaamaan oli osoitettu 2-ker-

23(29)

roksinen rakennus pysäköintialuei-neen. Edelleen näiden länsipuolellesijoittui ekopiste.

Sale ja kirjasto Salen ja kirjaston tontit oli osoitettunykytilanteen mukaisesti ilman täy-dennysrakentamista.

Kuten VE 1.

Kirjaston länsi-puoli

Kaavamuutosalueen läntisimmälletontille oli osoitettu 2-kerroksinen ra-kennus, joka L-muotoisena avautuiitään ja Rautialantielle. Pysäköinti si-joittui Huhtatien puolelle.

Vaihtoehdossa tontille oli osoitettu 1-kerroksinen rakennus, joka L-muo-toisena avautui itään ja Rautialan-tielle. Pysäköinti sijoittui Huhtatienpuolelle. 1-kerroksisena rakennuk-sen ala oli suurempi kuin VE 1:ssä.

K-marketin tontti Uutta rakentamista oli osoitettu uu-della rakennuksella pohjoisemman,K-marketin rakennuksen pohjois-puolelle.

Uutta rakentamista oli osoitettu jat-kamalla pohjoisempaa, K-marketinrakennusta.

Paloasema Laajennusvaraus oli osoitettu raken-nuksen itäpäähän.

Kuten VE 1.

Kaustalantienvarsi

Kaustalantien varren tonteille oliosoitettu täydennysrakentamista.

Kuten VE 1.

4.4.2 Vaihtoehdon valinta

Kaavatoimikunta käsitteli alustavat luonnokset 23.10.2018 ja päätti valita jatkosuunnittelunpohjaksi VE 2:n. Sen muodostamaa Huhtatien katutilaa pidettiin hieman parempana, sa-moin torialueen käsittelyä. Kokonaisuutta pidettiin maaseutumaisemaan sopivampana jamassoittelultaan vaihtelevampana. Lisäksi se mahdollistaa asuntokannan monipuolistami-sen kunnan keskuksessa. Todettiin myös, että torin reunalle osoitettua rakennusta ei olevälttämätöntä osoittaa ja että ekopistettä ei tarvitse huomioida jatkosuunnittelussa; se ole-tetaan siirrettävän toisaalle, vähemmän näkyvälle paikalle.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenneAsemakaava-alueen pinta-ala on noin 6,94 hehtaaria. Rakennusoikeutta on osoitettu yh-teensä 15294 kem2. Alueen kokonaistehokkuus on e=0,22. Asemakaavalla on osoitettu:

Alue Pinta-ala

ha

Rakennusoikeus

k-m2

AR – Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinra-kennusten korttelialuetta

0,36 1262

AO – Erillispientalojen korttelialuetta 1,31 2620

AL – Asuin-, liike- ja toimistorakennusten kortteli-aluetta

0,67 3992

Y – Yleisten rakennusten korttelialuetta 0,59 2220

KL – Liikerakennusten korttelialuetta 1,89 5000

VP, VL – Puistoa ja lähivirkistysaluetta 0,92 -

24(30)

torialuetta 0,25 200

katualuetta 0,95 -

Korttelialueet

Kortteli 150

Paloaseman korttelia on laajennettu itään Kesontien varren puistoaluetta pienentämällä.Laajennuksella on turvattu paloaseman laajennusmahdollisuus. Käyttötarkoitus on pidettyennallaan (Y, yleisten rakennusten korttelialue), samoin kerroslukumäärä (II). Rakennus-oikeutta on kasvatettu 600 k-m2:sta 800+70 k-m2:iin. Tontin pohjoisreunaan on osoitettuistutettava puurivi.

Kortteli 151 (ent. 163)

Kortteli muodostuu voimassa olevan asemakaavan mukaisesta korttelista 163 ja sen nel-jästä tontista. Asemakaavamuutoksen tavoitteiden mukaisesti tontti 2 on jaettu kahdeksitontiksi 2-3. Lisäksi korttelinumero on muutettu, koska nro 163 on jo käytössä Kaustalantienpohjoispuolella. Muita oleellisia muutoksia ei ole: käyttötarkoitus on yhä AO, erillispientalo-jen korttelialue, kerroslukumäärä 1/2kIu2/3 ja rakennusoikeus ilmaistu tehokkuusluvullae=0.20. Rakennusalojen rajoja on jonkin verran muutettu, erityisesti tonttien rajoilla.

Kortteli 152

Huhtatien pohjoispuolelle Kesontien ja Kaskitien väliin on osoitettu asuin-, liike- ja toimis-torakennusten korttelialuetta (AL-1), joka on jaettu kahdeksi tontiksi, 1 ja 4. Rakentaminenon sijoitettu Huhtatien puolelle painottuen (rakennusalan rajaan kiinni), mutta myös Keson-tien ja Kaskitien puoleisille osille. Kerroslukumäärä on asuinrakennusten osalta enintäänIII-IV, talousrakennusten osalta I. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.60.Tonttien rajoille Huhtatien varteen on osoitettu alue olemassa olevaa puistomuuntamoavarten (et-1). Tontit ovat saavutettavissa suoraan Huhtatieltä sekä Kokkotieltä ja Kaski-tieltä. Kaavamääräyksissä on lisäksi annettu määräyksiä liiketilojen sijoittamista, julkisivu-jen käsittelyä ja julkisivumateriaaleja sekä -värejä, julkisivun korkeutta sekä kattomuotoakoskien. Lisäksi on sallittu lisäkerrosalaa mm. porrashuoneiden, luhtikäytävien, yhteistilo-jen ja irtaimistovarastojen rakentamiseksi. Osalle korttelin rajoista on osoitettu ajoneuvoliit-tymäkieltoja.

Kaskitien länsipuolelle on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten kort-telialuetta (AR-1), tontti 7. Rakennusala on melko väljä, mutta rakennusten harjasuunta onmäärätty. Kerroslukumäärä on enintään II. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvullae=0.35. Auton säilytyspaikan rakennusala (a) on osoitettu Kaskitien varteen. Toinen pysä-köintialue (p) on Huhtatien varressa. Kaavamääräyksissä on lisäksi annettu määräyksiä tailievennyksiä mm. rakennusten massoittelua, harjansuuntaa sekä julkisivumateriaaleja ja -värejä koskien. Osalle korttelin rajoista on osoitettu ajoneuvoliittymäkieltoja.

Kortteli 153

Asemakaavamuutoksella on huomioitu K-marketin ja ravintolan tontin toteutunut tilanne ra-kennusalojen ja pysäköinnin osalta. Käyttötarkoitus on pidetty ennallaan (KL, liikeraken-

25(29)

nusten korttelialue), samoin kerroslukumäärä (II). Tontilla on käyttämätöntä rakennusoi-keutta yli 900 k-m2, joten rakennusoikeutta ei ole lisätty. Osalle korttelin rajoista on osoi-tettu ajoneuvoliittymäkieltoja.

Kortteli 172

Kortteli muodostuu kolmesta tontista. Asemakaavamuutoksella on huomioitu Vesilahdenuuden kirjaston rakentaminen, ja sitä varten muodostettu tontti 2 on osoitettu yleisten ra-kennusten korttelialueeksi (Y). Kerroslukumäärä on II ja rakennusoikeutta 1350 k-m2.

Kirjaston itäpuolella L-muotoisella tontilla 1 sijaitsee Salen myymälä ja ABC-tankkauspiste.Myymälälle on osoitettu laajentumisvaraa länteen, kirjaston taakse. Pysäköimispaikkoja onsekä marketin etelä- ja länsipuolilla. Voimassa olevan rasitesopimuksen mukaisesti tontilleon annettu määräys, jonka perusteella tontille saa sijoittaa autopaikkoja myös kirjastonkäyttöön (172/1-2). Tontin länsirajan läheisyyteen on osoitettu johtoaluevaraus.

Läntisin tontti 3 on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaan liikerakennusten kort-telialueeksi. Kerroslukumäärää on entisestä poiketen koko tontilla II. Rakennusoikeutta onhieman laskettu (2000 k-m2:sta 1700 k-m2:iin). Rakennusalaa on muutettu siten, että sehuomioi paremmin kirjaston näkymisen Rautialantietä länteen.

Muut alueet

Tori- ja virkistysalueet

Torialue on pidetty nykyisellä paikallaan, mutta sen länsipuolella oleva liikerakennustenkortteli 151 on poistettu ja osoitettu puistoksi (VP-1). Lisäksi torille on osoitettu rakennus-oikeutta 1-kerroksiselle rakennukselle 200 k-m2. Rakennukseen on jätettävä kulkuaukko,jonka avulla puisto ja tori ovat yhteydessä toisiinsa. Torin ja puiston pohjois- ja eteläreu-noille on osoitettu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueen osat (pp) sekäpuurivit. Puistolle on annettu lisäksi kaavamääräys, että sen suunnittelussa on huomioitavatorialue ja näiden muodostama kokonaisuus. Puiston kautta voi myös järjestää huoltoyh-teys torialueen rakennukselle.

Puistoalueita on myös paloaseman tontin ja Kesontien välissä sekä K-marketin tontin ete-läpuolella Vesilahdentien ja Rautialantien varressa. Rautialantien ja Kesontien liittymän lä-heisyyteen on osoitettu ohjeellinen alue yleistä polkupyöräpysäköintiä varten. Alue sijaitseelinja-autopysäkkien läheisyydessä.

Huhtatien länsipäässä, Pappilantien varteen on osoitettu kaksi lähivirkistysaluetta. Ne nou-dattavat voimassa olevan asemakaavan periaatetta ja osaltaan jatkavat pappilan eteläpuo-lista avointa maisemaa (ja joka on Pappilantien länsipuolella, tämän kaava-alueen ulko-puolella, osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi, Pappilan edustamaisemaksi). Toi-selle lähivirkistysalueelle on osoitettu ulkoilureitti voimassa olevan asemakaavan mukai-sesti.

Katu- ja liikennealueet

Katualueet noudattavat yleisesti ottaen voimassa olevaa asemakaavaa. Huhtatien länsi-päätä on jatkettu Pappilantielle asti, toteutuneen tilanteen mukaisesti. Lisäksi Huhtatienpohjoisreunaan on osoitettu ohjeellinen alue puuriviä sekä kadunvarsipysäköinti varten Si-joituksessa on varauduttu myös siihen, että puurivin ja tontinrajan väliin on mahdollista to-teuttaa erillinen kevyen liikenteen väylä.

26(30)

Kesontietä välillä Rautialantie – Huhtatie on levennetty länsireunasta siten, että erillisenkevyen liikenteen väylän sekä puurivin toteuttaminen on mahdollista.

5.2 Kaavan vaikutukset

5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella, asuminen

Kaavamuutos lisää asuinrakentamista jossain määrin verrattuna voimassa olevaan ase-makaavaan. Korttelin 152 osalta (AL ja AR) osalta rakentaminen suunnilleen kaksinkertais-tuu. Erillispientalojen osalta muutosta ei ole.

Yhdyskuntarakenne, taajamakuva

Yhdyskuntarakenne tiivistyy vallitsevaan nykytilanteeseen verrattuna, mutta vain vähänvoimassa olevan asemakaavan mukaiseen tilanteeseen. Kaavamuutoksen tavoitteena onollut parantaa ympäristön laatua ja houkuttelevuutta, jotta rakentamattomat alueet kehittyi-sivät.

Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta

Kaavamuutoksessa on esitetty paitsi uutta asuinrakentamista, myös liiketiloja entisten pal-veluiden lisäksi. Uudet asukkaat parantavat nykyisten palveluiden toiminta- ja työpaikkojensäilymisedellytyksiä.

Virkistys

Virkistysalueverkostoon ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Kaavassa on osoitettu uusipuistoalue torin viereen.

Liikenne

Katuverkkoon ei tule merkittäviä muutoksia. Huhtatie jatkuu kaavamuutoksen myötä Pap-pilantiehen asti, mutta katu on jo rakennettu. Räikänpolku torin ja paloaseman välissä pois-tuu, mutta paikalla säilyy kevyen liikenteen väylä.

Kevyen liikenteen olosuhteet ja turvallisuus paranevat, kun Huhtatien ja osittain Kesontienvarteen voidaan toteuttaa erilliset kevyen liikenteen väylät. Myös torin ja sen viereisen puis-ton kohdalla on kevyen liikenteen väylä.

Torin vieressä ei kaavamuutoksen jälkeen ole enää yleistä pysäköintialuetta. Korvaavaapysäköintiä voidaan toteuttaa Huhtatielle kadunvarsipysäköintinä.

Kesontien ja Rautialantien kulmaukseen puistoalueelle on osoitettu ohjeellinen alue polku-pyöräpysäköintiä varten. Alue sijaitsee lähellä Rautialantien linja-autopysäkkejä, joten sepalvelee linja-autolla liikkujia.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot

Ei merkittäviä vaikutuksia.

27(29)

Tekninen huolto

Suunnittelualue tukeutuu olemassa oleviin kunnallisteknisiin järjestelmiin. Huhtatietä on hil-jattain parannettu, ja sen kehittäminen voi olla jälleen tarpeen kaavamuutoksen myötä (eril-linen kevyen liikenteen väylä, kadunvarsipysäköinti, puurivit).

Nykyisellä torialueella sijaitseva ekopiste tulee siirrettäväksi toiseen paikkaan. Uusi alue eiole toistaiseksi tiedossa.

Erityistoiminnat

Ei vaikutuksia.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Uusi rakentaminen torjuu jossain määrin Rautialantieltä kantautuvaa liikennemelua.

Sosiaalinen ympäristö

Kaavamuutoksen tavoitteena on ollut parantaa palvelukeskusalueen ympäristön laatua javiihtyisyyttä. Suuremman rakennusoikeuden ja korkeamman rakentamisen sallivan ase-makaavan toivotaan johtavan erityisesti Huhtatien pohjoispuolen asuinkerrostalojen toteu-tumista. Esteettömät 4-kerroksiset rakennukset palvelujen läheisyydessä monipuolistavatkunnan asuntotarjontaa ja voivat houkutella mm. vanhusväestöä.

5.2.2 Vaikutukset maisemaan ja luontoon

Maisemaan

Kaavamuutoksella on jonkin verran vaikutuksia kaukomaisemaan uusien 4-kerroksistenrakennusten myötä. Toisaalta kerrostalot voidaan kokea maaseutumaiseen ympäristöönsopimattomiksi elementeiksi. Toisaalta viljelysalueen reunavyöhyke on parin viime vuosi-kymmenen aikana rakentunut hieman hallitsemattomasti, ja sen tuloksena on syntynyt ha-janaista ja epämääräistä maisemaa rajaavaa taajamarakennetta (ks. seuraava kuva). Uusirakentaminen voikin tiivistämisen kautta parantaa myös maisemakuvaa.

28(30)

Näkymä etelästä kohti kaavamuutosaluetta. Keskellä Sale, paloasema ja K-market sekä Kurkitupa. Kirjastotyö-maa Salen vasemmalla puolella on aloitettu. Ympäristö on epämääräisen väljä, mutta ei maaseutumainen, osinpysäköintialueiden määrittämä alue, joka ei muodosta esteettisesti korkeatasoista maiseman reunavyöhykettä.

AL-korttelialueella on sallittu 4-kerroksisten rakennusten rakentaminen. AL-korttelialuettakoskien kaavassa on annettu seuraava määräys: ”Asuinrakennuksen yhtenäisen julkisivunkorkeus Huhtatien puolella tulee olla kolmen kerroksen korkuinen siten, että kattomuoto onharjakatto tai mansardikattomaisen julkisivun joko Huhtatielle tai pihan puolelle antava epä-symmetrinen harjakatto. Jos mansardimainen kattopinta on pihan puolella, tulee Huhtatienpuoleinen julkisivu tehdä mahdollisen neljännen kerroksen osalta sisäänvedettynä / katto-terassillisena.” Tätä tavoitetta on havainnollistettu oheisessa kuvassa.

Periaatekuva kaavamääräyksen rakennusten korkeutta koskevista tavoitteista Huhtatien pohjoispuolen AL-korttelissa.

Kaavalla on toisaalta haluttu madaltaa rakentamisen kynnystä mahdollistamalla rakenta-mistalouden kannalta hieman edullisempi 4-kerrosrakentaminen (verrattuna 3-kerroksi-seen), toisaalta luoda tiiviimpää taajamakuvaa.

Luonnonoloihin

Ei merkittäviä vaikutuksia.

29(29)

Pienilmastoon

Ei merkittäviä vaikutuksia.

Vesistöihin

Ei merkittäviä vaikutuksia.

Maa- ja metsätalouteen

Ei merkittäviä vaikutuksia.

Luonnonsuojeluun

Ei vaikutuksia.

5.2.3 Vaikutukset talouteen

Kunnan talouteen lyhyellä aikavälillä

Uusia katuja ei tule rakennettavaksi, mutta osalle kaduista tulee toteutettavaksi erillinenkevyen liikenteen väylä ja yhdistetty puurivi / kadunvarsipysäköinti. Osa kaduista, myösvoimassa olevan asemakaavan mukaan, kuten Kaskitien loppupää on kuitenkin vielä to-teuttamatta.

Kunnan talouteen pitkällä aikavälillä

Kaavamuutos lisää asuinrakentamisen määrää noin kaksinkertaisesti, mikä puolestaanvaikuttaa kunnan verotuloihin pitkällä aikavälillä. Nykytilanteeseen verrattuna muutos onmerkittävä, koska voimassa olevan kaavan mahdollistama asuinrakentaminen ei ole toteu-tunut.

5.2.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen

Liikenneturvallisuuteen

Ks. kohta 5.2.1 => Liikenne.

Ihmisten elinoloihin ja terveyteen, sosiaalisiin oloihin

Uusi asuinrakentaminen sijoittuu kaupallisten ja osittain julkisten palveluiden läheisyyteen.Erityisesti kerrostalorakentaminen esteettömine asuntoineen tukee vanhus- ja senioriväes-tön muuttamista alueelle. Lyhyet välimatkat tukevat jalan ja polkupyörällä liikkumista var-sinkin kevyen liikenteen väylien toteuttamisen myötä. Alueelta on suhteellisen lyhyt matkavirkistysalueille.

Ympäristön puhtauteen

Uusi rakentaminen ja asutus lisää jossain määrin liikenteen päästöjä. Toisaalta alueella onkaupallisia ja julkisia palveluita, jotka ovat saavutettavissa kävellen.

5.3 Kaavamerkinnät ja -määräyksetLisätään ehdotusvaiheessa.

5.4 NimistöKaava-alueen nimistö on syntynyt jo aiemmin. Kaavalla ei osoiteta uutta nimistöä.

30(30)

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmatRakentamista ohjaavat kaava-asiakirjat rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitusAlueen toteutuminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman.

6.3 Toteutuksen seurantaKaavan toteutusta seuraa Vesilahden rakennusvalvontaviranomainen.

Tampere, 7. tammikuuta 2019

Sweco Ympäristö Oy

Pasi Vierimaa Maria KirveslahtiKaavoitusarkkitehti KaavasuunnittelijaArkkitehti SAFA, YKS-492 Insinööri (AMK), miljöösuunnittelija