Kala & KauppaTärkeää ja ajankohtaista tietoa kalatuotteista,kalan käsittelystä, myynnin kehityksestä ja uusista myyntivinkeistä.

1/2014

Päivässä perille kalatiskiin

Kalan terveellisyys

Kirjolohikin ui vihreällä

Tuoreus on tärkeintä

2 3

Kalastaja Erkki Sahl-stenin kalastusvene on tuttu näky Naan-talin vesillä. Sahlsten on yhdessä veljensä Olavin kanssa kalas-

tanut 1970-luvulta lähtien. Keväällä jäiden lähdettyä keskitytään kuhan verkkokalastukseen. Verkoista saa-daan myös ahventa ja kuhaa.

Erkki Sahlsten suuntaa aamu-auringon sarastaessa veneen keu-lan kohti Särkänsalmen vesiä, missä odottaa satakunta verkkoa. Yhden

verkon pituus on 60 metriä, joten päivän urakalle siunaantuu pituutta kuutisen kilometriä.

– Verkot on saatu koettua kahden hengen miehistöllä iltapäivällä tai alkuillasta. Paljon päivän eteneminen riippuu säästä, ja miten paljon kalaa verkoissa on. Usein urakkaa hidastaa norssien poistaminen verkoista. Hyl-keistä on oma riesansa. Ne repivät raatelevat ja syövät kaloja verkosta. Usein koko verkko on revitty rieka-leiksi, Sahlsten kertoo.

Kalat jäitetään ja verestetään ve-

neessä välittömästi pyynnin jälkeen.– Särkänsalmen kalasatamaan on

saatu jääasema, mistä otetaan jäätä mukaan veneeseen. Kalat saadaan välittömästi jo veneessä jäitettyä. Ka-lan tuoreudelle nopea jäittäminen on avainasia, Sahlsten sanoo.

Iltapäivällä Sahlstenin vene saa-puu takaisin Särkänsalmen kalasa-tamaan. Saalis lajitellaan, pakataan jäitettynä 10 kilon laatikoihin ja siir-retään kylmävarastoon.

Seuraavana aamuna Kalarannan Vihanneksen keräilyauto saapuu Ka-

lasatamaan ja ottaa saaliin kyytiin. Ennen puolta päivää keräilyauto on saapunut Uuteenkaupunkiin. Kalat siirtyvät saman tien perattavaksi. Suuri osa myös fileoidaan.

Tuorein silakkaaina kuluttajalle

Samaan aikaan, kun Sahlstenin ve-nekunta puurtaa ulapalla, silakka-troolari Olympus rantautuu laituriin Uudenkaupungin satamassa. Takana on puolentoista päivän troolausreis-su Selkämerellä. Sen aikana on tehty kolme troolinvetoa. Troolaus ei ole hätähousujen hommaan, yhteen ve-toon kuluu kymmenisen tuntia aikaa. Olympuksen ruumassa on kolme tankkia, joten eri vetojen saaliit eivät sekoitu keskenään. Viimeisin vedon saalis toimitetaan ruokakalaksi. Siten saadaan aina se tuorein silakka ku-

luttajille.Laiturissa silakat siirtyvät imu-

pumpun avulla putkea pitkin halliin, missä silakat lajitellaan koneellisesti eri kokoluokkiin. Trukki hakee muo-vitankkeihin lajitellut elintarvikesi-lakat ja ajaa ne parinsadan metrin päähän Kalarannan Vihanneksen jalostushalliin.

– Kalarannan Vihanneksella on kolme fileointikonetta, joilla silakka-saalis muuttuu tehokkaasti silakkafi-leiksi. Jos ruuhkaa ei ole, silakat ovat tunti saapumisen jälkeen fileinä ja jäitettyinä 10 kilon pakkauslaatikois-sa odottamassa kuljetusta Lahteen jakeluterminaaliimme, kertoo toimi-tusjohtaja Jussi Mäenalanen.

Nopeus huipussaan

Kello lähestyy kahta. Viimeisetkin päivän kalat Uudenkaupungin laitok-

sella on saatu käsiteltyä ja pakattua. Rekka starttaa kohti Lahtea, minne se saapuu neljä tuntia myöhemmin. Lahteen tuodaan kalat myös Kalaran-nan Vihanneksen Varkauden jalos-tuslaitokselta. Päivä Lahdessa vaihtuu illaksi, mutta terminaalissa riittää säpinää, kun kalalaatikoita siirretään jakeluautojen kyytiin kuljetettavaksi asiakkaille.

– Asiakkaamme ovat lähinnä Etelä-Suomessa noin 100 kilometrin säteellä Lahdesta. Pääosa tilauksista menee vähittäiskauppoihin, joiden kylmävarastoihin kala saadaan vielä samana iltana. Aamulla kauppias voi laittaa tiskiin takuutuoretta kalaa. Myös tukut ja jalostajat saavat kalan-sa meiltä yhtä nopeasti. Kalarannan Vihanneksessa on vuosia kehitetty kalan jakeluketjua. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että tämän nopeampi se ei juuri voi olla. Tai tie-tysti voi, jos kalastaja kiikuttaa itse kalansa paatista suoraan loppuasiak-kaalle. Siihen ei taida nykypäivänä kellään olla oikeasti haluja, Mäenala-nen sanoo. ®

Ammattimaisessa kalakaupassa kala kulkee moniportaista reittiä kuluttajalle. Tuoreudesta ei silti tarvitse tinkiä.– Kala saadaan parhaimmillaan vuorokaudessa kalasatamasta kaupan kalatiskiin, kertoo silakka- ja suomukalakauppaan eri-koistuneen Kalarannan Vihanneksen toimitusjohtaja Jussi Mäenalanen.

Päivässä perille

Kuva Katriina Partanen

4 5

Aiheeseen perehdyt-tiin kalan ostami-sen, valmistamisen ja syömisen käytän-töjä selvittänees-sä nettikyselyssä

syyskuussa 2013. Kyselyssä kulutta-jilta kysyttiin sitä, miten tarpeellista heidän mielestään on itse arvioida toisaalta tuoreen kalan laatua ja toi-saalta sellaisenaan tai lämmitettävä-nä syötäviä kalavalmisteiden laatua. Lisäksi kysyttiin sitä, miten tärkeinä he pitävät tiettyjä tietoja kalaa arvioi-dessaan.

”Oma silimä, paras silimä”

Valtaosa kuluttajista koki, että on tar-peellista arvioida kalaa itse. Tuoreen kalan osalta 92 prosenttia vastaajista totesi, että oma arviointi on vähin-

tään melko tarpeellista. Kalavalmis-teiden osalta 84 prosenttia piti omaa arviointia vähintään melko tarpeelli-sena. Yksi prosentti vastaajista arvioi valmisteiden arvioinnin tekemisen itse täysin tarpeettomaksi. (Kuvio 1).

Kyselyä ennen toteutettiin VTT:n Owela –nettipaneeli esitutkimuksena pienellä ryhmällä kuluttajia. Netti-keskustelussa moni kertoi arvioivan-sa raakaa kalaa itse, mutta tavoissa oli eroa. Toisaalta useat myös totesi-vat luottavansa kauppiaaseen todeten vaikkapa, että ”kyllä minä olen aina kalamestariin voinut luottaa.” Useilla yhdistyi oma arviointi ja keskuste-lu ammattilaisen kanssa. Valinnan helpottamisen merkityksestä antaa suuntaa se, että joka viides Owela-paneelissa valinnan vaikeutta kom-mentoinut piti kalan arviointia mel-ko tai erittäin vaikeana.

Tuoreustärkeintä

Kysyimme kuluttajilta, miten tärkeitä eri tekijät ovat tuoreen kalan ja ka-lavalmisteiden arvioinnissa. Kysy-mys esitettiin vain niille, jotka olivat ostaneet kyseistä tuotetta. (Kuvio 2). Kaikki tarkastellut tekijät olivat merkityksellisiä. Tärkeimmiksi ran-katut tekijät liittyivät vahvasti kalan tuoreuteen. Tärkein tekijä oli viimei-nen käyttöpäivä, seuraavina tuoreel-la kalalla pyyntipäivä ja ulkonäkö, ja kalavalmisteilla ulkonäkö.

Brändi, valmistaja ja laatusertifi-kaatti olivat myös merkityksellisiä, mutta jäivät viimeisten joukkoon. Ajatuksia herättävää on, että vastaa-jista löytyi brändiin ja muihin aineet-tomiin tekijöihin eri tavoin suhtau-tuvia kuluttajia. Toisille ne olivat selvästi merkityksellisiä tekijöitä.

Juuri nämä tekijät ovat suureksi osaksi aineetonta arvoa synnyttäviä tekijöitä, joilla on mahdollista raken-taa pysyviä asiakassuhteita ja vaikut-taa hintamarginaaliin.

Tulos korostaa pakkauksen mer-kitystä ja tarvetta viestiä kuluttajaa kiinnostavalla tavalla esimerkiksi valmistajayrityksestä ja sen erityisyy-destä aina silloin kun se on mahdol-lista. Myös koko alan kiinnostavuut-ta kuluttajan silmissä edistää se, että yritykset pääsevät näkyviin omine erityispiirteineen.

Kuluttajien välillä eroja

Tutkimuksessa tunnistettiin kolme erilaista kuluttajaryhmää sen mu-kaan, mitä tekijöitä he pitivät tärkei-nä: käytännönläheiset, tuoreutta ja alkuperää arvostavat ja monipuoli-sesti kalaa tarkastelevat. (Kuviot 3-5). Kaikkia yhdisti tuoreuden painotta-minen.

Suurin osa vastaajista suhtautui kalan ostamiseen käytännönläheises-ti kiinnittäen tuoreuden ohella huo-miota käytännöllisyyttä heijastaviin tekijöihin: hintaan ja ruodottomuu-teen. Nämä kokivat vähiten tärkeäksi arvioida kalaa itse. Käytännönlähei-sesti suhtautuvat olivat jonkin verran keskimääräistä nuorempia.

Toinen ryhmä, alkuperää arvosta-vat kuluttajat, kiinnittivät tuoreuden lisäksi suhteellisen paljon huomiota alkuperätekijöihin, joita olivat alku-perämaa, tuotantopaikka, onko kala viljelty vai luonnonkala, laatuserti-fikaatti, valmistaja ja brändi. Täs-sä ryhmässä yli puolet asui kahden aikuisen talouksissa, ja tuoreen kalan ryhmän jäsenissä oli suhteellisen pal-jon korkeakoulututkinnon suoritta-neita.

Kolmas ryhmä vaikutti kiinnos-tuneimmalta kalasta ja tarkasteli tuotteita muita monipuolisemmin. Kaikkia tarkastelun kohteita, tuoreus, käytännöllisyys, alkuperä ja brändi, pidettiin tässä ryhmässä tärkeämpi-nä kuin muissa. Ryhmässä oli naisia enemmän kuin miehiä.

Jokainen kolmesta ryhmästä on eri tavoin kiinnostava ja eri tavoin lähestyttävä. Käytännönläheiset ovat

hintatietoisin ryhmä. Brändin raken-tajan kannalta vastaanottavaisimmat ryhmät olivat monipuolisesti kalaa tarkastelevat sekä tuoreutta ja alku-perää arvostavat kuluttajat. Alku-perää arvostavien ryhmässä erityis-tä on, että hinnalla on sen jäsenille jonkin verran vähäisempi merkitys kuin muille. Monipuolisesti kalaa arvioivat vaikuttivat vastaanottavai-simmilta eri informaatiolle ja samalla kalasta kiinnostuneimmilta.

Kuvioista 3-5 löytyvät kuhunkin ryhmään kuuluneiden kuluttajien määrät. Koska vastaaminen lomak-keeseen oli vapaaehtoista, on toden-näköistä, että kalasta kiinnostuneita osui tutkimukseen enemmän kuin koko väestössä on. Toisin sanoen, käytännöllisyyteen suuntautuneiden kuluttajien osuus on todennäköisesti koko väestössä suhteellisesti suurem-pi kuin tutkimuksen aineistossa.

Jokaisen yrityksen markkinoin-tityö kasvattaa kuluttajan kalaan liittämien assosiaatioiden määrää. Markkinoinnin kautta on mah-dollista lisätä alkuperää ja brändiä arvostavien kuluttajien määrää ja vahvistaa koettua lisäarvoa. Tutki-muksen aineisto osoitti, että brändin rakentamiseen ja aineettoman arvon luomiseen kala tarjoaa paljon ainek-sia. Kalaan liittyy harvinaisen paljon tunteita ja lämpimiä muistoja. Niistä ja monesta muusta löytyy aineksia kuluttajasuhteen vahvistamiseen. ®

Eiren Tuusjärvi, erikoistutkija, VTT, Human driven design and system dynamicseiren.tuusjarvi@vtt.fi

Terhi Säippä, myyntipäällikkö, Hätälä Oyterhi.saippa@ hatala.fi

Kuvio 3: Tuoreutta, alkuperää ja brändiä arvostavien keskiarvot

Tuoreus on tärkeintä - entä muu?

Kuluttaja miettii kaupan tiskillä, ostaisiko tarveaineet kala-, liha- vai kasvisruokaan. Samalla hän arvioi valitsemiaan raaka-aineita. Kalan arviointi ei ole kaikille tuttu tai yksinkertainen asia. Se, että kalan arviointi tehdään kuluttajalle helpoksi ja kiinnostavaksikin, voi auttaa kuluttajaa päätymään entistä useammin valinnassaan kalaan.

Kuvio 1: Arvioinnin tärkeys

Kuvio 2: Yksittäisten tekijöiden saamat keskiarvot1=täysin merkityksetön, 5=erittäin tärkeä

Kuvio 5: Monipuolisesti perehtyvien keskiarvot

Kuvio 4: Tuoreutta ja käytännöllisyyttä painottavien keskiarvot

Artikkeli perustuu Nordic Innovationin rahoittaman Enrich convenience seafood products –hankkeen yhteydessä tehtyyn tutkimukseen. Hankkeen suomalaisena yhteistyökumppanina toimi Hätälä Oy. Nettikyselyn sai yhteensä 2.986 kuluttajaa, joista 641 (21.5 %) osallistui vastaamalla.

6 7

>>

Mitä lautaselle pitäisi laittaa, jotta voisi syö-dä hyvin ja ter-veellisesti? Yk-sinkertaiseen

kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta, mutta Valtion ravitsemus-neuvottelukunta on tehnyt vuosia työtä löytääkseen kaikkia kansalaisia koskettavaan kysymykseen mahdol-lisimman simppelin vastauksen. Ei muuta kuin katse hyvää ruokavaliota

kuvaavaan kuvaan ruokakolmioon tai ihanneannosta kuvaavaan lautas-mallin kuvaan.

Valtion ravitsemusneuvottelu-kunnan suositukset on tarkoitettu ohjaamaan terveydenhuollon, ruoka-palveluiden, ja elintarviketeollisuu-den ammattilaisten sekä eri viran-omaisten ja kansanterveysjärjestöjen toimintaa kansanterveyden edistämi-sessä. Suosituksissa annetaan myös ruokien valintaan liittyviä ohjeita, jotka on laadittu sopimaan suomalai-

siin ruokatottumuksiin ja ruokakult-tuuriin. Valintojen tueksi on tuotettu hyvää ruokavaliota selkeästi kuvaava ruokakolmio ja lautasmalli. Kalaa kannattaa syödä monipuolisesti

Ravintoainetasolla uudistetut suosi-tukset eivät tuo paljon uutta pohjois-maisiin suosituksiin verrattuna. Suo-lan saantisuositus on pohjoismaista suositusta alempi eli 5 grammaa vuo-rokaudessa, kun se muissa pohjois-

maissa on 6 grammaa. D-vitamiinin saantisuositusta on

hieman nostettu yli 2-vuotiailla ja aikuisilla sekä iäkkäillä henkilöillä. Seleenin päivittäistä saantisuositusta on hieman korotettu.

Kalaa suositellaan syötäväksi 2-3 kertaa viikossa eri kalalajeja vaih-dellen. Kala on lihan ja kanamunan ohella myös hyvä proteiinin lähde. Kala on myös tärkeä monityydytty-mättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde.

Rasvan osuuden vaihteluvälin ylä-rajaa päivittäisestä energiansaannista on nostettu ja hiilihydraattien päi-vittäisen saantisuosituksen vaihtelu-välin alarajaa on puolestaan hieman laskettu.

Rasvan ja hiilihydraattien laatuun ravitsemussuosituksissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tyy-dyttymättömien rasvojen riittävää osuutta korostetaan entisestään. Hiilihydraatit tulisi ruokavaliossa saada pääosin kuitupitoisista ruoka-aineista.

Hyvä rasvojaruokavalioon

Ruokapohjaisissa suosituksissa ko-rostuvat terveyttä edistävän ruoka-valion ainekset eli kasvikset, marjat, hedelmät, palkokasvit ja täysjyvävilja sekä lisäksi kala, kasviöljyt ja kasviöl-jypohjaiset levitteet, pähkinät, sie-menet ja rasvattomat ja vähärasvaiset

maitovalmisteet. – Nyt julkaistavien suositusten to-

teutumisen suurimpia haasteita ovat rasvan laadun paraneminen – erityi-sesti tyydyttyneiden kovien rasvojen korvaaminen kasviöljyillä, kuidun saannin lisääminen ja suolan saannin vähentäminen sekä energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen, toteaa valtion ravitsemusneuvottelu-kunnan puheenjohtaja, maa- ja met-sätalousministeriön kansliapäällikkö

Jaana Husu-Kallio.Husu-Kallio haluaa kannustaa

kansalaisia lisäämään erityisesti ka-lan syöntiä.

– Kaikki tutkimukset puoltavat kalansyönnin terveellisyyttä. Kala on erinomainen valkuaisen lähde ruoka-valiossa. Eikä kyse ole vain terveel-lisyydestä, kalasta saa myös todel-la herkullista ruokaa, Husu-Kallio muistuttaa. ®

Uudet tutkimukset vahvistavat kalan mainetta terveellisenä ruokana. Arvostetussa kansain-

välisessä Diabetes Care -tiedelehdessä julkaistun Itä-Suomen yliopisto tutkijan Jyrki Virtasen tutkimuksen mukaan suuri pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen pitoisuus elimistössä voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Kyseisiä rasvahappoja saadaan kalasta ja kalaöljyistä.

Tyypin 2 diabetes yleistyy ympäri maailmaa, myös Suomessa. Ylipaino on merkittävin riskitekijä, joten ruokavaliolla ja muilla elämäntapatekijöillä on merkit-tävä vaikutus tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen. Aiempien tutkimusten perusteella muun muassa

laihduttaminen, liikunta ja runsas seerumin linoli-happopitoisuus ovat olleet yhteydessä pienempään diabeteksen riskiin. Sen sijaan tutkimustulokset kalan syönnin diabetesriskiin ovat olleet hyvin ristiriitaisia.

Virtasen tutkimus tuo uutta tietoa kalan syönnin vaikutuksista tyypin 2 diabeteksen riskiin. Ruokavalion onkin hyvä sisältää vähintään kaksi kala-ateriaa viiko-ssa, mieluiten rasvaisena kalana.

Runsaasti pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja sisältäviä kalalajeja ovat muun muassa lohi, kirjolohi, muikku, lahna, silli, anjovis, sardiini ja makrilli, kun taas esimerkiksi seitissä tai turskassa näitä rasvahap-poja on hyvin vähän.

Kalansyönti kannattaaValtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet koko väestölle tarkoi-tetut ravitsemussuositukset korostavat terveyttä edistävän ruoka-valion kokonaisuutta, jossa kalalla on oma tärkeä paikkansa. Kala voi vähentää diabeteksen riskiä

Kala on hyvä proteiinin lähde. Kala on myös tärkeä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde.

8 9

Risto Lampisen vir-kamiesharteille on Suomessa kasattu aikamoinen lasti. Ka-latalousneuvos Lam-pinen vastaa maa- ja

metsätalousministeriössä elinkeino-kalataloyksiköstä. Suomeksi sanot-tuna, Lampisen yksikkö hoitaa niin kalastajien hyljehuolia kuin kala-kauppiaan ihmetystä kalojen kauppa-nimistä – ja kaikkea siltä väliltä.

Maa- ja metsätalousministeriön organisaatiota myllättiin viime vuon-na perusteellisesti, kun osastojen lu-kumäärää vähennettiin viidestä kol-meen. Nykyään kala-asiat kuuluvat metsä-, riista- ja vesiasioiden tavoin luonnonvaraosastolle, jota johtaa Lampisen esimies osastopäällikkö Juha Ojala.

– Uudistus on ollut mielestäni onnistunut. Esimerkiksi kala- ja vesi-asiat liittyvät toisiinsa hyvin monella tavalla. Pystymme nyt panostamaan laaja-alaiseen ongelmien ratkomi-seen yhden osaston sisällä, sanoo Lampinen.

Kaikkien alallapärjättävä

Lampinen palasi viime syksynä Brys-selistä Suomen pysyvästä edustus-tosta neljän vuoden komennuksen jälkeen nykyisiin tehtäviinsä.

– Brysselissä asioita oli katsotta-va eurooppalaisesta näkökulmasta. Samalla huomasi, kuinka erityislaa-tuista suomalainen kalatalous on. Meillä on vahvaa sisävesikalastusta ja talvikalastusta erityisolosuhteis-sa. Kalakantamme ovat pääsääntöi-sesti hyvässä kunnossa ja rannikko-kalastuksemme on pienimuotoista. Erityispiirteiden selvittäminen muille

EU-maille on haastavaa ja vaatii hy-viä neuvottelutaitoja, sillä EU:n ka-lastuspolitiikkaa tehdään usein suur-ten valtamerikalastusta harjoittavien maiden tarpeisiin, Lampinen sanoo.

Suomalaisen kaupan kalatiski näyttäytyi Lampiselle Brysselien vuo-sien jälkeen uusin silmin.

– Meiltä puuttuu valtamerikalojen valtava valikoima, mutta meillä omat erinomaiset ja erityiset kalamme ja kalatuotteemme. Suomalainen kala-talous toimii kokonaisuudessaan mo-dernisti ja tehokkaasti. Kalakauppa ja -jalostus on käyttänyt hyvin tuonnin tarjoamat mahdollisuudet. Alalle on tullut paljon uutta toimintaa, yrittä-jiä ja työpaikkoja. Vaikka kotimaista kalaa tarvitaan kipeästi lisää mark-kinoille, en näe tuontia uhkana vaan enemmänkin mahdollisuutena. Mi-nisteriön tehtävänä on pitää huolta, että kaikki pärjäävät kalan arvoket-jussa kalastajasta kauppiaaseen, arvi-oi Lampinen.

Kannattavuus kohentunut

Lampisen arvion mukaan elinkei-nokalatalous on kokonaisuudessaan menossa hyvään suuntaan. Moneen ongelmaan on löydetty toimivia rat-kaisuja, kun niitä on haettu yhdessä alan toimijoiden kanssa.

– Jalostus ja kauppa ovat Suomes-sa pärjänneet kohtuullisesti vaikeina-kin aikoina. Suurimmat ongelmat ovat löytyneet alkutuotannosta. Vii-me aikoina kalastuksen kannattavuus on parantunut. Kalankasvattajat-kin ovat saaneet kalasta tyydyttävää hintaa ja tuotantomahdollisuuksien odotetaan paranevan tulevan sijain-ninohjaussuunnitelman myötä. Tun-tuu, että tulevaisuuden uskoa on nyt

enemmän kuin takavuosina, pohtii Lampinen.

Maa- ja metsätalousministeriössä pyritään etsimään ja ratkomaan kala-talouden pullonkauloja. Lähestymis-tapa on kokonaisvaltainen.

– Näemme, että vesiluonto ja ka-lavarat muodostavat yhtenäisen ko-konaisuuden. Niistä molemmista on pidettävä hyvää huolta, jotta elinkei-nokalatalous voi menestyä. Meidän suuri haasteemme on saada myös muut vesienkäyttäjät ymmärtämään elinkeinokalatalouden tarpeet, sanoo Lampinen.

Kekseliäisyys kunniaan

Ministeriössä odotetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) koskevan asetuksen lopullista hyväk-symistä. Kansallista EMKR-ohjelmaa valmistellaan jo yhdessä alan kanssa täydellä höyryllä.

– Aiemman seitsemän vuotta kes-täneen tukikauden aikana suomalais-ta elinkeinokalataloutta kehitettiin kokonaisuudessaan onnistuneesti. Oikeastaan ainoa tavoite missä ei onnistuttu, oli kalankasvatuksen tuo-tannon lisääminen, ja hylje on yhä ammattikalastuksen riesa merellä, arvioi Lampinen.

Yrityksille on luvassa viime kau-den tapaan tukea investointeihin.

– Kalanjalostuksen ja –kaupan ti-lanne on mielestäni hyvällä mallilla. Yritystoiminnan rakenne on kehit-tynyt kilpailukykyiseksi. Investoin-titukia tarvitaan eniten innovatiivi-siin hankkeisiin. Myös jalostuksen ja kaupan näkökulmasta olisi tärke-ää, että kotimaista kalaa saataisiin markkinoille entistä enemmän, sa-noo Lampinen. ®

Kalojen puolestaRisto Lampinen ratkoo maa- ja metsätalousministeriön elinkeino-kalatalousyksikössä kala-alan pullonkauloja rysän perältä kala-tiskille asti. Lampinen haluaa pitää huolta siitä, että kaikki pärjää-vät kalan arvoketjussa.

Elinkeinokalatalous

Elinkeinokalatalouden yksikön toi-minta-ajatuksena on ammattimaisesti harjoitetun kalastuksen ja vesiviljelyn edistäminen sekä niiden edellytysten turvaaminen samoin kuin kalan jalos-tuksen ja markkinoinnin edistäminen.Elinkeinokalatalouden ala muodostuu Suomessa merikalastuksen, sisävesi-kalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuk-sen ja kalakaupan sektoreista.

Elinkeinokalatalouden piirissä toimivia järjestöjä ovat - Suomen Ammattikalastajaliitto ry - Suomen Kalankasvattajaliitto ry - Suomen Kalakauppiasliitto ry - Kalatalouden Keskusliitto ry - Pro kala ry - Elintarviketeollisuusliitto ry / Kalateollisuusyhdistys - Suomen sisävesiammattikalastajat ry

Suomalainen kalatalous toimii kokonai-suudessaan modernisti ja tehokkaasti, arvioi MMM:n elinkeinokalatalousyksik-köä vetävä Risto Lampinen.

10 11

Joka toinen vuosi järjestet-tävä Kalaviikko-tapahtuma on osoittautunut menestys-konseptiksi. Maaliskuussa Helsinki-Tukholma risteilynä pidetty Kalaviikko oli järjes-

tyksessään jo 14.Kalaviikon avauspuheen pitänyt

maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen muistutti, että suomalaisen kalatalouden menestys lähtee hyvästä yhteistyöstä.

– Kalatalouden yhteiskunnalle tuoma hyöty syntyy yritysten ja kan-salaisten toimista. Silloin korostuu rakentavan keskustelun tarve. Mei-dän on päästävä vastakkainasette-lusta rakentavaan vuoropuheluun ja kehitettävä kalataloutta kokonaisuu-tena kaikkien osapuolten hyödyksi, ministeri Koskinen muistutti.

Koskinen korosti kotimaisen alku-tuotannon tärkeyttä kalataloudelle

– Tuontikalalla alalle on luotu merkittävää kasvua ja uusia työpaik-koja. Uskon silti, että kalakaupassa ja -jalostuksessa nähdään, miten tärkei-

tä elinvoimainen kotimainen alku-tuotanto ja toimiva arvoketju niille ovat. Ilman kotimaisia kalastajia ja kalankasvattajia kaupan ja jalostuk-sen rakenne olisi liian riippuvainen tuodusta kalasta ja sitä kautta haa-voittuva markkinoiden muutoksille, sanoi Koskinen.

Kalan arvoselviää lautasella

Suomalaisen elinkeinokalatalous toi-mii tuottaakseen hyvää ja terveellistä kalaa ruokapöytään. Toimialapäällik-kö Anna Vainikainen Elintarvikete-ollisuusliitosta arvioi elinkeinokala-talouden arvoketjun toimintaa tässä roolissaan. Kalatalouden arvoketju muodostuu yrityksistä ja yrittäjistä, jotka toimittavat kalaa vedestä ruo-kapöytään.

– Kuluttaja ei aina huomaa, miten ammattimainen kalatalous eroaa ko-titarvikekalastuksessa. Ammattimai-sessa kalataloudessa kala kulkee eri portaiden kautta matkalla alkutuo-

tannosta kauppaan sekä tuottaa työtä ja toimeentuloa ketjun jokaisessa vaiheessa. Kalan lopullinen arvo sel-viää vasta kuluttajan ruokalautasella, sanoi Vainikainen.

Suomalaisista 94 prosenttia syö kalaa ja kolme neljäsosaa haluaisi syödä sitä nykyistä enemmän.

– Koko kalatoimialalla on siten erinomaiset mahdollisuudet kasvaa. Se edellyttää, että raaka-ainetta on riittävästi saatavilla, sanoi Vainikai-nen

Kannattavan liiketoiminnan läh-tökohta on Vainikaisen mukaan toi-mitusvarmuus ja tasainen saatavuus. Tämä varmistetaan tuontikalalla ja sillä täydennetään myös melko sup-peaa kotimaista lajivalikoimaa.

– Kotimaisen kalan nykyistä pa-rempi saatavuus on kuitenkin myös jalostuksen ja kaupan etu ja toive. Kalan tulevaisuus osana suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria on vaikuttaa erittäin lupaavalta, Vaini-kainen sanoi.

Kolme neljäsosaatuontikalaa

Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-tos RKTL seuraa Suomen kalata-louden tilaa tilastollisin menetelmin. Ne tarjoavat monipuolisesti tietoa siitä, missä kalataloudessa mennään. Suomalaiset ovat ahkeria kalansyöjiä. Kulutamme kuudenneksi eniten ka-laa Euroopassa eli 36,7 kiloa henkeä kohden.

Tuontikalan osuus kulutukses-ta on 75 prosenttia ja kotimaisen 25 prosenttia. Kotimaisesta kalasta puolet tulee vapaa-ajan kalastuksesta, neljännes kasvatuksesta ja neljännen ammattikalastuksesta. Kun katso-taan kaupallisen kalan ja kalatuottei-den tarjontaa, tuonnin osuus on 83 prosenttia, kotimaisen kalanviljely 10 prosenttia ja ammattikalastuksen 7 prosenttia.

– Suomen kalamarkkinoissa on tapahtunut EU-jäsenyyden aikana kaksi suurta muutosta. Kotimai-sen silakan kulutus on merkittävästi laskenut ja norjalaisen lohen tuonti kasvanut. Kalatalous työllistää Suo-messa reilut 2300 henkeä. Kalatalo-

uden tuotto on noin 770 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan Suomen kalatalousalan taloudellinen kehi-tys vuonna 2013 voidaan arvioida kohtalaiseksi, kertoi RKTL:n tutkija Heidi Pokki.

MSC rynniimarkkinoille

Kalaviikon kahden luentopäivän viimeisenä vetona kutsuttiin asi-antuntijat pitkän pöydän ääreen keskustelemaan ympäristömerk-kien ja sertifikaattien tarpeellisuu-desta kala-alalla. Luonnonkalalle ja kalatuotteille myönnettävä MSC-ympäristömerkki (Marine Steward-ship Council) on tullut rytinällä kalakauppaan. MSC-merkintä takaa, että kalastus on kestävällä pohjalla. Vuonna 2012 markkinoille tulivat ensimmäiset kasvatetulle kalalle tar-koitetut ASC-tuotteet (Aquaculture Stewardship Council). Suomalaista kalastusta tai kasvatusta ei ole vielä MSC- tai ASC-sertifioitu. Jäljitettä-vyyden osalta MSC- ja ASC-sertifi-koituja yrityksiä on Suomessa useita. Nämä voivat toimittaa markkinoille sertifikoitua tuontikalaa ja kalajalos-teita.

Sertifikaatin saaminen on pitkä ja työläs prosessi, josta koituu myös merkittäviä kustannuksia hakijalle.

– Kysymys panelisteille kuuluu-kin, ovatko MSC- ja ASC-sertifikaatit Suomessa tarpeellisia, kysyi juontaja-na toiminut Pekka Seppänen.

– Ympäristömerkit ovat ihmisil-le, jotka haluavat kuluttajina toimia vastuullisesti. MSC-merkityt tuotteet ovat jo Suomen markkinoilla. ASC-sertifikaatti tulee sekin näkymään Suomessa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, vaikka se tuskin

suomalaista kalanviljelyä suuremmin hyödyttää. Ympäristömerkit eivät kuitenkaan tule minnekään katoa-maan, sanoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Un-to Eskelinen.

Missä lisäarvo?

Kalankasvattajia edustanut Jukka Ruokolainen Kuhmon Eko-Kalasta muistutti, että suomalainen kalan-kasvatus on jo nyt erittäin tarkkaan valvottua ja ohjattua.

– Meillä on omavalvonta, ympä-ristöluvat, viranomaisten säännölliset laitostarkastukset. Sertifiointi ei tuo mitään uutta elinkeinolle, Ruokolai-nen arvioi.

Kala- ja ympäristöopisto Livian hankekoordinaattori Maria Saari-nen muistutti, että jos suomalaiselle kalalle halutaan ympäristösertifiointi, sille pitää löytyä useampi maksaja.

– Kuluttajahan ei ole halukas maksamaan paljoa ylimääräistä mer-kitystä tuotteessa, sanoi Saarinen.

Chipster Foodin myyntipäällikkö Sami Ikäläinen arvioi, että ympäris-tömerkkien trendi on kasvava.

– Sen vastaanottoa kuluttajien keskuudessa kannattaa seurata. Suo-malaisille yrityksille sertifioinnista on varmasti hyötyä viennissä, Ikäläi-nen sanoi.

SOK:n valikoimapäällikkö Ville Vahla sanoi, ettei SOK:ssa olla merk-kisitoutuneita, mutta tuotteen on oltava todistettavasti vastuullisesti tuotettu.

– Emme näe tarvetta vaatia ko-timaiselta kalalta ympäristösertifi-kaattia, koska suomalainen kalatalo-us toimii kaikilta osin vastuullisesti. Tuontikala on eri asia, siellä ympäris-tömerkit ovat tärkeitä, pohti Vahla.®

Kala-ala seilasi myötätuulessaKalaviikko-tapahtuma keräsi maaliskuussa Viking Mariellalle yli 150 osallistujaa kalastajista kauppiaisiin pohtimaan teemalla ”Kala liiketoimintana”, miten kala-alalla tänä päivänä pärjätään.

Ministeri Jari Koskinen avasi Kalaviikon.Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspääl-likkö Kari Ranta-aho palkittiin Kalaviikko-viirillä.

Asiantuntijapaneli pohti ympäristöserti-fikoinnin tarpeellisuutta kala-alalla.

Ei vain luentoja. Illallisella oli aikaa vaihtaa kala-alan kuulumisia.

Perillä Tukholmassa jäi aikaa käydä tarkastamassa ruotsalaisen kalatiskin tarjontaa.

12 13

Pro Kala ry:n tarina täyt-tää tänä vuonna tasan kaksi vuosikymmentä. Se alkoi kuitenkin aivan toisella nimellä. Maa-liskuussa 1994 neljä

kalan-alan vaikuttajaa, Raimo Hau-tala, Kim Jordas, Risto Isohätälä ja Sirkka Viren, kokoontuivat Helsin-kiin perustamaan yhdistystä jatka-maan 1980-luvun lopulla aloitettua Merisilakka-projektin menekinedis-tämistyötä.

Syntyi Kotimainen Kala ry, jonka tarkoituksena oli kirkastaa kotimai-sen kalan imagoa, edistää kalankulu-tusta, saatavuutta ja käyttöä sekä lisä-tä kala-alan yhteistyötä. Yhdistyksen rinnalle perustettiin myös kannatus-yhdistys Kotimaisen Kalan Ystävät ry. Vielä samana vuonna yhdistys sai nykyisinkin käytössä olevan Pa-si Rämän suunnittelevan vinkeän ”kalamegafoni”-logonsa.

Tuttu tv:stä

Seuraavana vuonna pidetyssä en-simmäisessä vuosikokouksessa yh-distyksen puheenjohtajaksi saatiin silloinen puolustusministeri Jan-Erik Enestam ja toiminnanjohtajaksi Me-risilakkaprojektia ansioituneesti vetä-nyt Sirkka Viren.

Kala-alalla uusi yhdistys otettiin innolla vastaan. Jäseniä Pro Kalalla oli vuoden lopussa lähes sata jäsentä ja toimintaa rahoitettiin jäsenmak-suilla. Projekteihin se sai rahoitusta

EU:n sekä maa- ja metsätalousmi-nisteriön myöntämistä kalatalousra-hoista.

Pian Pro Kalan projektit alkoi-vat tulla kaikella kansalle tutuksi. TV:ssä ja lehdissä pyörivät ”Kalaba-loot” ja sittemmin ”Ooo-la-laa kalaa” kampanjoiden mainokset. Kotimai-nen Kala teki yhteistyötä Bon Apetit, Kesämielellä – vesi kielellä ja Pin-nan alla –tv-ohjelmien kanssa sekä kampanjoi ruokamessuilla ympäri Suomea. Suomalaista kalaa tehtiin tutuksi maailmallakin, kun yhdistys osallistui muun muassa kansainväli-seen ruokaohjelmakisaan Norman-diassa ja Bremenin kansainvälisille kalamessuille.

Vuonna 1997 yhdistys muutti ko-tipaikkansa Raisiosta Vantaalle ja sai Raija Karasta uuden toiminnanjoh-tajan.

Kalaa kahdestiviikossa

Uuden vuosituhannen alkaessa yh-distyksen nimi muutettiin paremmin yhdistyksen yleisluonnetta kuvaavak-si Pro Kala ry:ksi. Puheenjohtajana aloitti Ammattikalastajaliiton toimi-tusjohtaja Kim Jordas.

Yhdistys jatkoi monipuolista kampanjointia. Kantavana teemana oli kannustaa kansalaisia syömään kalaa kaksi kertaa viikossa. Erityis-projekteissa keskityttiin silakan me-nekinedistämiseen ja kalan terveel-lisyyteen. Kala-alan ammattilaisille

suunnattiin muun muassa monivuo-tinen laatustrategian suunnittelu ja toteuttaminen. Tiedottaminen siirtyi vauhdilla internetiin. Pro Kala sai kotisivut ja sinne suuren resepti- ja kuvapankin palvelemaan kuluttajia ja mediaa.

Vuonna 2004 Pro Kalan kippari jälleen vaihtui Raija Karan siirryttyä Valtion ravitsemusneuvottelukun-nan pääsihteeriksi. Uudeksi toimin-nanjohtajaksi kutsuttiin Pro Kalan projekteja jo vuosia vetänyt Katriina Partanen.

– Siitä on nyt kulunut vuosikym-men. Vuodet ovat vierineet vauhdik-kaasti. Linjasimme aloittaessani, että Pro Kalalle ensiarvoisen tärkeää on kyky uudistua, koska ajat ja kulutus-tottumuksetkin muuttuvat koko ajan. Ensimmäisen vuosikymmen suuri saavutus oli saada kansa oppimaan iskulauseemme ”kalaa kahdesti vii-kossa”. Kyllä sillä varmasti on ollut vaikutuksensa siihen, että kalankulu-tus on monipuolistunut ja kasvanut Suomessa, pohtii Partanen.

Menekinedistämistyössä Pro Kala on siirtynyt medianäkyvyydestä lä-hemmäs kuluttajia.

– Pro Kala on muun muassa toi-minut eri projekteissa aktiivisesti koulujen kanssa ja pyrkinyt vaikut-tamaan nuorten asenteisiin, sillä he ovat tulevaisuudessa niitä, jotka teke-vät ostopäätökset kaupassa, Partanen sanoo.

Pro Kala näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Pro Kalan Facebook-pro-

fiili avattiin vuonna 2011. Ryhmään liittyneet saavat kalaruokavinkkejä ja reseptejä sekä kalansyöntiin liittyviä uutislinkkejä.

Tärkeä osa tämän päivän mene-kinedistämistä ovat edelleen kaupan kautta kuluttajille jaettavat uudet ka-lareseptit sekä kalakaupan ammat-tilaisille suunnattu Kala & Kauppa -lehti.

Kuluttajien asenteet kalaan selville

Partanen pitää tärkeänä tuntea, mi-ten kuluttajat tänä päivänä suhtautu-vat kalaan.

– Kuluttajatutkimuksia yhdistys on tehnyt koko olemassaolonsa ajan. Tuoreimpia ovat ”Kala suomalaisten ruokapöydässä” -kyselytutkimukset vuosilta 2012 ja 2013, joissa selvi-tettiin kuluttajan arvioita kalasta, kalatuotteista ja yleisemminkin suh-tautumista kala-alaan. Tiedosta on hyötyä kaikille kala-alan ammattilai-sille oman toiminnan kehittämisessä, sanoo Partanen.

Partanen kiteyttää Pro Kalan tä-män päivän ydinviestin lauseeseen ”kala on helppoa, herkullista ja ter-veellistä”.

– Ydinviesti kulkee mukana kai-kessa työssä, mitä teemme koko kalaketjun matkalta. Pro Kalan teh-täväkenttä on rajaton mutta työllä on hyvin selkeä tavoite: kaikki tähtää kalan kulutuksen lisäämiseen, sanoo Partanen. ®

Pro Kala ry

• Perustettu vuonna 1994 edis-tämänään kalan kulutusta Suomes-sa. Toiminnanjohtajana on Katriina Partanen. Yhdistyksellä on lähes 100 jäsentä. Jäsenistö kattaa koko elintarviketuotannon ketjun alku-tuotannosta kuluttajaan saakka.• Pro Kala toteuttaa yleishyö-dyllisiä menekinedistämishank-keita, julkaisee kuluttajaesitteitä, sähköisiä tiedotteita medialle sekä Kala&Kauppa –lehteä.• Pro Kala järjestää opintomat-koja, osallistuu eri tilaisuuksiin järjestäjänä tai asiantuntijana ja järjestää alan ammattilaisille suun-nattuja ajankohtaisasioiden Kala-foorumeja. • Pro Kalan internetsivuilla on kuluttajille ja tiedostusvälineille monipuolisesti tietoa kalasta, kalan käytöstä ruokana, kalataloudesta sekä Pro Kalan toiminnasta ja ajan-kohtaisasioista.• www.prokala.fi

Vetreä äänitorvi

Pro Kala ry on kaksi vuosikym-mentä puhunut kalan puolesta ja kannustanut suomalaisia syö-mään monipuolisesti kalaa. Tavoi-te on pysynyt samana läpi vuosien mutta keinot ovat vaihdelleet.

Helsingin Kalafoorumissa perehdyt-tiin vuonna 2011 kala-alan ajankoh-taisiin kysymyksiin..

Katriina Partanen esittelemässä kulut-tajakyselyn tuloksia kalankasvattajien Yrittäjäpäivässä Tampereella syksyllä 2013.

MInkä lapsena oppii... Koivukylän Ci-tymarketissa järjestettiin vuonna 2012 koko kansan kalarieha.

14 15

Jostain syystä moni kuvittelee, että kalan käsittelemi-nen ja sen ruoaksi valmistaminen on hurjan vaikeaa. Utelin kalaa vieroksuvilta ystäviltäni, mistä moiset luulot kumpuavat. Pääsyynä oli, että kala on raaka-

aineena vieras, ja kalalajeja on aivan mahdoton tunnis-taa. Lisäksi minulle selitettiin, että reseptitietous on kovin heikkoa, jolloin on mahdoton arvioida, onko lopputulos onnistunut ensinkään.

Ennen Kokki Kolmonen paisteli Suomen kansal-le silakoita televisiossa rennon letkein ottein. Nykyajan media ja kokkiohjelmat antavat sen

sijaan kuvan, että kalapalan kypsentämi-nen on liki ydinfysiikkaa. ”Varothan tätä virhettä!”, huutaa otsikko. ”Oletko aina paistanut kalan väärin?” kirkuu toinen. Televisionkatselija todistaa, kuinka kok-kiohjelmassa kilpailijan annoksesta löy-tyy RUOTO. Tuomarit muljauttelevat sil-miään, ja seuraavassa kuvassa murtunut kilpailija pakkaa veitsensä dramaattisen musiikin säestämänä. Kilpailu on ohi. Kotikokki jää sohvalleen miettimään, miten hän muka us-kaltaisi, kun televisiossa kisaavat kokitkin noin epäonnis-tuvat, vaikka ovat sentään ammattilaisia.

On ihanaa, että televisio tuo tykö kalaa raaka-aineena, mutta monet ruokaohjelmat tarjoavat kalanvalmistuksesta kuvan ihmeellisenä hifis-telynä. Lämpötilaa seurataan tarkasti hienolla

digimittarilla, aikaa kellotetaan sekunnilleen. Loppuku-vassa ihaillaan kullankeltaista täydellistä kalapalaa, jossa on juuri sopivasti suolaa ja mausteita – tietenkin niin, ettei pääraaka-aineen maku peity. Samaan aikaan koti-kokki kiroilee, kun oma pala ei olekaan ihanan rapea ja sisältä lohkeavan mehukas, vaikka hän noudatti reseptiä orjallisesti. Pilalla! Liian vaikeaa! Pidetäänköhän kalaa jo liiankin gourmet’na?

Ajatus kokonaisen kalan käsittelemisestä on ymmärrettävästi vaikea, mutta tuntuisihan ma-karonilaatikkokin haasteelliselta, jos tuijottaisi silmästä silmään vitriinissä makaavaa lehmää.

Moni ystävistäni sanoi myös, että raa’an kalan käsittely on epämiellyttävää. He tosin myönsivät kippaavansa jauhe-lihapaketinkin ylösalaisin pannulle ja nostavansa veitsen-kärjellä imupaperin roskakoriin. ”Jos kalassa olisi vähem-män ruotoja ja suolenpätkiä, olisin varmaan uskaliaampi yrittämään”, totesi ystäväni. Hätkähdin. Eivätkö ihmiset

tiedä, että marketeissa on runsaasti kala-tuotteita, joissa ruodot ja ”suolenpätkät” on poistettu? Tai eivätkö ihmiset tiedä, että tiskillä asioidessaan he voivat pyytää myyjän käsittelemään kalan sellaiseksi kuin haluavat?

Tunnen pistoksen sydämessä-ni. Olenhan salaa hymähdellyt, kun minulta on tiskillä kyselty ”hölmöjä”. Olenko jaksanut neu-

voa epävarmaa asiakasta juurta jaksaen? Olenko hoksannut tarjota apuani resepti-

suunnittelussa? Olenko viitsinyt esitellä valikoimaamme? Olenko muistanut rohkaista kokeilemaan uusia juttuja? Yrittäkää te muistaa, jotta kala pysyy jatkossakin koko kansan perusravintona eikä vain sekunneilla pelaavien hi-fistelijöiden gourmet-taidonnäytteenä. ®

Vappu Soppela

Kirjoittaja on rahoittanut yliopisto-opintonsa työskentele-mällä tavaratalon ruokaosaston kalatiskillä.

Ruoto kurkussa

Eivätkö ihmiset tie-dä, että tiskillä asi-oidessaan he voivat pyytää myyjän kä-sittelemään kalan sellaiseksi kuin ha-luavat?

KOLUMNI

Maailman luonnonsää-tiö WWF on vuodesta 2006 lähtien julkais-sut ”Kuluttajan

kalaopasta”, jossa esitellään kaupan kalatiskissä olevia kaloja ja äyriäi-siä, sekä kerrotaan ”liikennevaloilla” onko kyseisin lajin syöminen suosi-teltavaa, harkittavaa vai vältettävää. Kalaopas on saanut vuosi vuodelta suuremman painoarvon kalakaupas-sa. Keskusliikkeet seuraavat pitkälle kalaoppaan suosituksia eivätkä ota punaisilla valoilla uivia lajeja valikoi-miinsa. Myös HoReCa-sektorilla yhä useampi ostaja huomioi kalaoppaan suositukset.

Pisteytys määrittäälajin liikennevalon

Kuluttajan kalaoppaan suositukset perustuvat WWF:n tilaamiin taus-taselvityksiin, joissa kalastuksen ja kasvatuksen ekologinen kestävyys on pisteytetty WWF:n ja muiden kansainvälisten ympäristöjärjestö-jen yhdessä laatiman metodologian mukaan. Saatu pistemäärä määrit-tää, onko lajin saaman suosituksen ”liikennevalo” vihreä, keltainen vai punainen.

Kalastettavissa lajeissa selvitetään, mikä on kalakannan tila ja miten kalastus vaikuttaa kalakantaan. Myös kalastuksen vaikutusta meriympäris-töön arvioidaan sekä millaista sääte-lyä kalastukseen kohdistuu.

Kasvatetun kalan kohdalla arvioi-daan, miten tuotantotapa vaikuttaa luonnonympäristöön ja ekosystee-meihin, levittääkö kasvatus kala-tauteja ja loisia luonnonkaloihin ja onko karkulaiskaloilla riski risteytyä luonnonvaraisiin kaloihin. Kriteerei-hin kuuluu myös tuotantoa ohjaavan hallinnon tarkastelu.

Kirjolohikinui vihreillä

Kalaoppaassa kotimainen kasvatet-tu kirjolohi ui ensi kertaa vihreällä valolla. WWF:n suojeluaisantuntijan Matti Ovaskan mukaan kirjolohen tuotanto on nähty alan positiivisen kehityksen takia tarpeelliseksi selvit-tää entistä tarkemmin yksinomaan Suomen näkökulmasta.

Suomen Kalankasvattajaliitto lähti vuonna 2012 mukaan WWF:n haas-tekampanjaan sen puolesta, että kau-passa olisi myynnissä vuonna 2015 vain kestävästi tuotettua kalaa. Ka-lankasvatuksessa ja rehuteollisuudes-sa on jo vuosia tehty määrätietoisesti

työtä kalanviljelyn ympäristövaiku-tusten vähentämiseksi. Kuormitus on kin vuosikymmenessä puoliintunut.

– Kirjolohi on saanut nyt pistey-tyksen, jonka perusteella sen käyttöä voidaan suositella, Ovaska selvittää.

Imago paranee

Suomen suurimman kirjolohentuot-tajan, Taimen-yhtiöiden toimitusjoh-taja Auli Kuusela toivoo, että kirjolo-hen vihreä valo nostaa sen imagoa ja arvostusta markkinoilla.

– Kuluttajat haluavat syödä koti-maista ympäristöystävällisesti tuo-tettua kalaa. Sitä kirjolohi WWF:n luokituksen perusteellakin nyt on, Kuusela muistuttaa.

SOK:n valikoimapäällikkö Ville Vahlan mielestä kirjolohen vihreä valo on yksinomaan positiivinen asia.

– Seuraamme, mitä WWF kala-oppaassa suosittelee, mutta teemme omat arviomme myytävistä lajeista. Voimme kertoa kuluttajalle omassa viestinnässämme ja kalatiskin taka-na, että kotimainen kirjolohi on hyvä vaihtoehto ja sitä voi syödä hyvällä omallatunnolla, Vahla sanoo.

Vahlan mukaan kotimaisen luon-nonkalan myynti on noussut useim-missa SOK:n kaupoissa.

– Lähdimme kaksi vuotta sitten myös oikaisemaan kalan logistiik-kaketjua ja kannustamaan kauppoja hankkimaan kalaa entistä enemmän suoraan paikallisilta kalastajilta, no-peammin ja tuoreempana kauppoi-himme, Vahla sanoo. ®

WWF:n uusin Kuluttajan kalaopas on mie-luista luettavaa kotimaisen kalan ystäväl-le. Suurin osa kalatiskien tutuista eväkkäis-tämme ui kalaoppaan ”liikennevaloissa” vihreällä eli kyseisen lajin käyttö on suosi-teltavaa.

Kotimainen ui vihreällä

16

Kala & Kauppa -lehteä julkaisee Pro Kala ry.

Otamme mielellämme vastaan palautetta:Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala ryPuh. 09 14 88 74 11katriina.partanen@prokala.fiwww.prokala.fi

Lehden kuvat ja sisältö: Mika Remes, Comida Communication OyUlkoasu: Comida Communication OyPainopaikka: Keuruun Laatupaino KLPPaperi: Novatech Satin 115 g

Tietoa kalasta: www.prokala.fi

Täältä löydät kattavan tietopaketin, mm. kauden kalat kuukausittain, monipuolisesti herkullisia kalareseptejä ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Käy tutustumassa ja tilaa herkullisia reseptejä. ISSN-L 2323-4180ISSN 2323-4180

EU investoi kestävään kalatalouteen.

Nyt herkutellaan!Pro Kalan resepteissä riittää vaihtoehtoja jokaiseen makuun

Ohje seuraavalla sivulla

pro.

1120

13.4

0000

Paljon lisää ihania kalaohjeita

osoitteessa www.prokala.fi

EU INVESTOI

KESTÄVÄÄN

KALATALOUTEEN

KALATORTILLAT

400 g ruodottomia kalafi leitä

(siikaa, haukea, kampelaa)

½ tl suolaa

¼ tl mustapippurirouhetta

1 sipuli1 punainen paprika

1 tlk (400 g) (chilillä maustettua)

tomaattimurskaa

1-2 rkl tomaattipyrettä

1 tlk ruskeita papuja vedessä

chiliäyrttisuolaa

mustapippuria

Lisäksi:tortilloja, rieskoja tai tacokuoria

rapeaa salaattia suikaleina

tuoretta kurkkua suikaleina

juustoraastetta

VALKOSIPULIYRTTISILAKAT

noin 350 g pienikokoisia

silakkafi leitä

suolaa, valkopippuria

½ dl ruohosipulisilppua

½ dl persiljasilppua

50 g voita

2-3 valkosipulinkynttä

Leikkaa ruodottomat kalafi leet noin 3 cm:n

pituisiksi suikaleiksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Paista nopeasti pannulla lähes kypsiksi (noin pari

minuuttia riittää). Nosta kalat pois pannulta.

Silppua tai suikaloi kuorittu sipuli ja siemenistä

puhdistettu paprika. Kypsennä pannulla, kunnes

kasvissuikaleet pehmenevät. Lisää pannulle to-

maattimurska ja pyree. Keitä ilman kantta, kunnes

ylimääräinen neste haihtuu. Valuta paputölkistä

liemi pois, ja lisää pavut tomaattiseokseen.

Mausta seos tarvittaessa. Kuumenna kiehuvaksi ja

lisää kalapalat seokseen. Sekoita varovasti ja nosta

tarjolle.

Laita tortillalle tai rieskalle salaattia, kurkkua ja

hiukan juustoraastetta. Nosta pari lusikallista kala-

täytettä päälle, kääräise rullalle tai taittele ja nauti.

Varaa ruokailijaa kohden yhtä monta silakkafi lettä kuin etana-

pannussa on koloja tai jos fi leet ovat kookkaita, puolta vähem-

män. Levitä fi leet auki työpöydälle. Mikäli fi leet ovat reilun

kokoisia, leikkaa ne pitkittäin keskeltä kahtia. Halutessasi voit

myös nyppäistä fi leet irti nahasta ja valmistaa ruoan nahatto-

mista silakkafi leistä.

Ripottele pintaan kevyesti suolaa ja pippuria sekä runsaasti ruo-

hosipuli- ja persiljasilppua. Taita takaisin kalan muotoon, kiedo

rullalle ja nosta rullat etanapannujen koloihin. Mikäli et omista

etanapannua, lado silakat pieniin uuninkestäviin vuokiin.

Purista valkosipulit pehmeään rasvaan ja sekoita seos tasaiseksi.

Nosta lusikalla nokare valkosipulivoita jokaisen fi leen päälle.

Kypsennä 225°C uunissa 15 minuuttia. Anna levätä 5 min ennen

tarjoilua. Tarjoa lisänä paahdettua ruisleipää ja olutta.

Kalaherkkuja

illanistujaisiin

1

kalaan Koukussa

Ohje seuraavalla sivulla

Lahnasta ja

särjestä vaihtelua lautaselle

1

Lohipiiraset & muita kalareseptejä

Nautitaan kalasta!

kalavihkonen.indd 1

4.12.2012 13:18:39

Ohje seuraavalla sivulla

Siikaa arkeen

ja juhlaan

pro.

0520

12.6

0000

Paljon lisää ihania kalaohjeita

osoitteessa www.prokala.fi

EU invEstOi

kEstävään

kalatalOUtEEn

YRttisiika UUnissa

2-4 (runsas 1 kg) siikaa

noin 1 tl suolaa

2-4 tuoretta rosmariininoksaa

2-4 tuoretta timjaminoksaa

4-8 tuoretta persiljavartta

½-1 sitruuna

3-4 valkosipulinkynttä

2-4 rkl kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä

nosta peratut ja suomustetut siiat sopivan kokoiseen

vuokaan. Ripottele sisälle ja päälle suola. sujauta osa

yrteistä kalojen sisään ja alle ja jätä osa kalojen pääl-

le. Jos tuoreita yrttejä ei ole, korvaa ne kuivatuilla tai

pakastetuilla esim. kuivattua rosmariinia ja timjamia

riittää 2-3 tl kumpaakin.

lisää valkosipuli murskana tai puserrettuna. leikkaa

pesty sitruuna viipaleiksi ja lisää ne kalan sisään ja

päälle. lorauta kalojen päälle ja vuokaan vähän öljyä.

kypsennä 200 asteessa 20-35 minuuttia kalojen

koosta riippuen. kokeile kalan kypsyyttä. kun selkä-

evä irtoaa helposti vetäisemällä, kala on kypsä. tarjoa

lisäkkeeksi esim. höyrytettyjä tai vokattuja kasviksia.

kalaksi sopii myös kuha, hauki, ahvenet tai silakat.

kuumenna öljy pannussa, ja paista kalafileet

molemmilta puolilta kauniin ruskeiksi. Mausta

suolalla ja pippurilla, ja siirrä syrjään. kuutioi

tai suikaloi paprika ja kesäkurpitsa, viipaloi

herkkusienet. lisää tarvittaessa öljyä pannuun

ja kypsennä vihanneksia pari minuuttia koko

ajan käännellen. lisää soija ja osterikastike.

sekoita maissijauhot sherryyn tai veteen , lisää

pannuun ja anna kiehahtaa. nosta kalafileet

kasvisten päälle ja kuumenna tarvittaessa

ennen tarjoilua. tarjoa riisin kanssa.

itäMaista kalaa

noin ½ kg kalafileitä (siikaa, ahventa, haukea)

ripaus suolaa, mustapippuria, öljyä

1 paprika

½ kesäkurpitsaa

150-200 g tuoreita herkkusieniä

2 rkl soijakastiketta

2 rkl osterikastiketta

tilkka sherryä tai vettä

1 tl maissitärkkelysjauhoa

JUUstOinEn siikakEittO

1 l vettä

2 kalaliemikuutiota

4-5 perunaa

pala purjoa

(1 pss keittojuureksia)

tilkka valkoviiniä

1 pkt sulatejuustoa

noin 400 g siikafilettä

mustapippuria

hienonnettua tilliä

kuori ja kuutioi perunat, leikkaa purjo renkaiksi.

kuumenna vesi, lisää kalaliemikuutiot, perunat ja

purjot. anna kiehua 3-4 minuuttia. Jos haluat käyttää

keittoon keittojuureksia, lisää ne kattilaan, ja anna

kiehua edelleen muutama minuutti. lisää valkoviini

ja kuutioitu sulatejuusto. sekoita kunnes juusto on

sulanut. lisää ruodottomaksi perattu ja kuutioitu siika,

sekoita varovasti ja anna hautua miedolla lämmöllä

pari kolme minuuttia. Mausta keitto mustapippurilla ja

tarvittaessa suolalla. lisää vielä runsaasti hienonnettua

tilliä ja tarjoile lisänä paahdettuja ruis- tai saaristolais-

leipäkuutoita.

Kaikki ohjeet ovat neljälle hengelle ellei toisin mainita.

Herkkuja illanistujaisiinVaihdetaan vapaalle ja viete-tään iltaa hyvän kalaruoan, juoman ja ystävien seurassa.

Koukuttavan hyvää kalaaKalasta syntyy nopeasti unohtumattomia makuelä-myksiä silakkasushista pu-najuurimuikkuihin.

Kukkaroa hellienResepteissä herkutellaan kukkaroa hellien. Muikku, silakka ja hauki ovat edullisia kaloja ja niitä voi käyttää hämmästyttävän moni-puolisesti ruoanlaitossa. Kalasäi-lyke on ruokakaapin hätävara. Kirjolohi on monikäyttöinen kala niin arkeen kuin juhlaan.

Helposti lahnasta ja särjestäSärki ja lahna ovat maukkaita kaloja, joita saa myös kätevi-nä säilykkeinä. Esite tarjoaa helppoja ja herkullisia ohjeita valmistaa lahnasta ja särjestä vaihtelua lautaselle.

Siikaa moneen makuunSiika on herkullinen kala kaikkeen käyttöön: marinoi, paista, grillaa, wokkaa... Vain mielikuvitus on ra-jana.

Merenantimia Micken tapaanMestarikokki Micke Björk-lundin ohjeissa loihditaan merellisten makujen sinfo-nia lautaselle.

Kysy esitteitä tukkuriltasi tai tilaa: www.prokala.fi