Kaupungin tiedotuslehti kevät 2014 - Järvenpää · kevät 2014 Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös ... (Helsingin

Järvenpää • Kevät 2014 | 1

Kaupungin tiedotuslehti kevät 2014

Julkinen tiedote

Lisää terveitä vuosia elämääsis. 3–4

Turvallisesti liikenteessä ja omassa kodissas. 12–13

Ota talteen Kaavoituskatsaus 2014!s. 7–10

Ihmistensä

näköinenkaupunki.

JÄRVENPÄÄ

2 | Järvenpää • Kevät 2014

Jääkö kunnilleenää tehtäviä?

► PÄÄKIRJOITUS: Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja

Järvenpään kaupungin tiedotuslehti,kevät 2014

Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta.

Päätoimittaja:Anju AsuntaPuh. 040 315 3511, [email protected] 2, PL 41, 04401 Järvenpää

Toimituskunta:Anju AsuntaMarika KarhulaLaura Saukkonen

Hyvä olohyvinvoinnista

Sunnuntaina 23.3.2014 tapahtui sosiaali- ja terveydenhuollon rintamalla kolmivuotisen väännön jälkeen yllättävä käänne. Tuolloin neljä suurinta puoluetta, oppositio mukaan lukien, saavuttivat yhteisen näkemyksen sote-ratkaisusta. Maahan tultaisiin perusta-maan viisi sote-aluetta, jotka järjestävät alueellaan kunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tämä merkitsisi myös sitä, että kuntaperusteinen malli katoaisi ja kuntien rooli muuttuisi samalla oleellisesti. Tämä olisi yksi suurimmista Suomessa koskaan toteutetuista uudistuksista.

Huhtikuun alussa julkistettu metropolilain väliraportti ei ollut edellisen kaltainen yllä-tys. Se kylläkin muuttaisi raskaimmassa muodossaan Helsingin seudun kuntien asemaa merkittävästi maankäytön, asumisen ja liikenteen asioiden hoitamisessa. Siinäkin siir-rettäisiin kuntien tehtäviä toisaalle eli metropolihallintoon maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta.

Metropolihallinto voisi tulevaisuudessa ottaa kontolleen esimerkiksi nykyisiä HSL:n (Helsingin seudun liikenne) sekä ELY:n (Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus) hoitamia liikenneasioita, tai jopa metron sekä mahdollisen seudullisen Jokeri-radan hallinnoinnin. Asuntoasioissa taas on muun muassa esitetty, että metropolissa voitaisiin hallinnoida keskeisten alueiden valtion tukemaa asuntotuotantoa, ja jopa ottaa kokonaan hoidettavaksi tuettujen asuntojen ylläpito asu-kasvalintoineen.

Metropolihallinnon vahvuus mää-räytyy sen mukaan kuinka paljon metropolihallinto ohjaa kuntien maankäyttöä. Tämä taas liittyy siihen, kuinka vahva kuntara-kenne metropolialueella on. Jos merkittäviä kuntaliitoksia ei synny, metropolihallin-to tulee ohjaamaan kuntien maankäyttöä merkittävästi. Tällaisessa tilanteessa muun muassa maakuntakaava ja yleiskaava jäisivät kaavajär-jestelmästä pois ja kuntien asemakaavoitusta ohjattai-siin suoraan metropolikaa-valla.

Keski-Uudenmaan kau-pungin kahdeksan kunnan valmistelema kuntasel-vitys, jolla tavoitellaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nur-mijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusu-lan yhdistymistä vuoden 2017 alusta lukien, on edennyt suunnitelman mu-kaisesti väliraporttivaiheeseen. Kuntien valtuustot ovat lausuneet väliraporteista mielipiteensä ja ovat myös vastanneet kysymykseen ”onko kuntanne sitoutu-nut olemaan mukana selvityksessä sen loppuun asti”. Kaikki kahdeksan kuntaa vastasivat ”kyllä”.

Selvitys kokonaisuudessaan valmistuu ke-säkuussa ja syksyn kuluessa kunnissa alkaa asian poliittinen käsittely. Syksyllä mahdol-lisista kuntaliitoksista voidaan järjestää myös kansanäänestyksiä. Henkilökohtaisesti toivon, että kuntaselvitykset valmistellaan hyvin, jolloin päätöksenteko tästä tärkeästä asiasta pohjautuu oikeisiin tietoihin.

Taitto: Mainossatama Oy / Kari K.

Kannen kuva:Leikkipuisto Silkkiuikku, Laura Saukkonen

Painos: 19 200 kplPaino: Keski-Uusimaa OyJakelu: Jakelujuniorit OyISSN: 1797-1403

Miten menee? Voitko hyvin? Näin meillä on tapana kysellä toisil-tamme, useimmiten jopa ihan oikeasti kiinnostuneina siitä, mitä toinen vastaa. Itse olen tänä keväänä kärsinyt pienis-tä urheiluvammoista ja fluns-sastakin, mutta muuten olen voinut oikein hyvin. Siihen on eniten vaikuttanut terveys; ter-veellistä ruokaa sekä riittävästi lepoa ja liikuntaa. Myös työssä on ollut mukavaa ja vapaa-aikana olen tavannut paljon ystäviäni. Kaikki nämä asiat ovat vaikuttaneet hyvinvointiini.

Wikipedia määrittelee seuraavasti: ”Hy-vinvointi viittaa yleiskielessä vaurauteen ja hyvään terveydentilaan. Hyvinvointi koostuu useista tekijöistä, sekä mitatta-vista asioista että yksilökohtaisista arvos-tuksista ja tuntemuksista. Mitattaviksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleensä terveys, elinolot ja toimeentulo. Yksilöl-lisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan taas sosiaaliset suhteet, itsensä toteutta-minen ja onnellisuus. Nämä hyvinvoinnin eri osatekijät tukevat yleensä toinen tois-taan.”

Usein kuntien sosiaali- ja terveyspalve-luista sekä toisinaan myös opetustehtävis-tä puhutaan yleisnimityksellä hyvinvointi-palvelut. Kunta voi kuitenkin ainoastaan luoda edellytyksiä hyvinvoinnille ja tukea hyvinvointia estävien asioiden korjaa-mista. Vaikka kunnalliset palvelut olisi-vat kuinka laadukkaita, ne eivät koskaan pysty takaamaan ihmisille hyvinvointia tai onnellisuutta.

Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväk-syi marraskuussa kaupungin uuden kes-tävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian 2014–2025. Sen osa-alueita ovat kuntalais-ten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittä-minen, yritysten kilpailukyvyn kehittämi-

nen, luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin kehittäminen sekä tasapainoinen talous hyvinvoinnin mahdollistajana. Iloitsen siitä, että Järvenpäässä hyvinvointi ja sen edistäminen nähdään näin laajasti.

Johtamallani kaupunkikehitysproses-silla on myös laaja vastuu hyvinvoinnin tukemisessa. Esimerkiksi elinkeinopal-velut ja työllisyyspalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa työpaikkojen luomiseksi ja asuntopalvelut koordinoivat monipuolista ja tarpeisiin vastaavaa asun-totuotantoa. Me suunnittelemme myös viihtyisää ympäristöä, jossa on otettu huo-mioon luonnon monimuotoisuus sekä ih-misen asuminen, yrittäminen, liikkuminen ja virkistyminen.

Hyvä järvenpääläinen. Me kaupungilla teemme paljon töitä asukkaidemme hyvin-voinnin mahdollistamiseksi. Viime kädessä vastuu hyvinvoinnista on kuitenkin meillä jokaisella. Niinpä haastankin kaikki mu-kaan talkoisiin oman hyvinvoinnin puoles-ta. Palkintona on hyvä olo!

Minna Karhunen Kehitysjohtaja


► TEKSTI JA KUVA: Anju Asunta

Ylipainoiset ihmiset kantavat usein suurta taakkaa harteillaan. Paitsi kiloja, on myös kipuja, voimattomuutta sekä pet-tymystä toteutumattomista haaveista ja pieleen menneistä laihdutuskuureista. Petri Järvinen onnistui pudottamaan 15 kuukaudessa 60 kiloa painostaan, yhden pienen miehen verran, ja suuntaa nyt kohti tulevaa keveämmin askelin ja mielin.

– Elämään oli pakko saada muutos, 37-vuotias Petri toteaa tyynesti kysyttä-essä syytä moiseen painonpudotukseen. Painoa oli hiljalleen kertynyt niin paljon, että liikkuminen oli käynyt vaikeaksi, sel-käkipu pysäytti kävelyt muutamaan sataan metriin ja verenpaine huiteli korkealla. Mies parhaassa iässään oli työtön, yksin ja väsynyt.

– Diabetesta ei vielä onneksi ollut ja pää-tin, että en anna tullakaan. Isälläni ja se-dälläni on se, ja se on vierestä katsellenkin hirveä tauti.

Apu PPP-ryhmästä

Vuoden 2013 alussa Petri rohkaisi mielen-sä ja lähti monen kohtalotoverin kanssa Myllytien terveysasemalla kokoontuvaan PPP-tukiryhmään. Petrin kohdalla kyse ei ollut kuitenkaan pienestä päätöksestä päi-vässä, vaan isoja päätöksiä piti tehdä, ja paljon.

– Minulla oli vähän ennakkoluuloinen asenne tukiryhmiin ja epäilin aluksi, että onkohan siitä mitään hyötyä. Olen aina ol-lut ujo ja pelkäsin sitäkin, saanko suutani keskusteluissa auki ollenkaan, mutta alku-vaikeuksien jälkeen se onnistui ihan hyvin, Petri muistelee.

Ryhmä kokoontui aluksi viikoittain ja hiljalleen harvemmin. Vetäjän johdolla keskusteltiin elämäntilanteista, ravitse-muksesta, liikunnasta ja muista elämän-hallinnan kysymyksistä. Yhdessä ja ko-titehtävinäkin tutkittiin muun muassa ravintotaulukoita ja etsittiin kevyitä ruo-kavaihtoehtoja.

– Minulle oli suuri yllätys esimerkiksi tuoremehujen kalorit – sitä join ennen tosi paljon. Salaatti ei juurikaan maistunut, mutta nyt tykkään siitä ja sitä on lautas-mallin mukaisesti puolet lautasesta. Ja nykyään mainiosti riittää herkkuhetki ker-ran viikossa, kun ennen tuli syötyä makeaa päivittäin.

Myös liikuntaa piti lisätä elämään radi-kaalisti. Se ei käy kädenkäänteessä; tärkeää on vain lähteä liikkeelle ja liikkua alussa sen verran kuin pystyy, ja seuraavana päi-vänä vähän enemmän. Petrin ohjelmassa on nykyään ainakin kuusi liikuntakertaa viikossa. Aamulla kotona viuhuu kahva-kuula, ja pitkät kävelyt kuljettavat Petriä keskustaan asioille, uimahalliin tai vaikka-pa Rantapuistoon valokuvausreissulle. Päi-vä päivältä askel kevenee.

Ei laihduttamista, vaan elämänmuutos

Petri kiittää onnistumisestaan omaa tuki-ryhmäänsä. Ryhmästä jäi matkan varrella pois niitä, joiden elämään iso muutos ei nyt mahtunut, mutta loppuun asti puur-taneiden noin kymmenen osallistujan kesken muodostui syvä luottamus ja avoi-muus.

– Se kannusti jatkamaan, kun tiesi ettei ole yksin tässä tilanteessa. Porukassa pys-tyimme rehellisesti puhumaan henkilökoh-taisista elämäntilanteista ja tavoitteista, Petri kuvailee rohkaisevaa ilmapiiriä.

On Petri laihduttanut ennenkin, mutta kilot tulivat nopeasti takaisin. Tällä kertaa kyseessä ei ollut laihdutus, vaan terveyden parantamiseen tähtäävä elämänmuutos. Vieläkin painossa riittää pudotettavaa, mutta tahdin luonnollinen hidastuminen saattaa välillä rassata hermoja. Petri ei ota siitä kuitenkaan paineita, vaan aikoo juur-ruttaa hyvän ruokavalion ja liikunnallisuu-den opit pysyväksi elämäntavaksi, ja se pu-dotkoon mikä putoaa.

Terveyden myötä edessä häämöttävät myös opiskelu ja töihinpaluu. Ja mikä parasta, Petri on tänä keväänä löytänyt rinnalleen pitkään kaipaamansa seurus-telukumppanin, joka innostaa jatkamaan tällä hyvällä tiellä. Kaikki mahdollisuudet uudenlaiseen ja onnelliseen elämään ovat nyt avoimena.

Kaikista liikuntalajeista kävely on Petri Järvisen suosikki. ”Järvenpäässä on tosi hyvät mahdollisuudet pitää itsensä kunnossa; liikkuminen ei jää ainakaan vaihtoehtojen puutteesta tai rahasta kiinni”, Petri muistuttaa.

PPP-ryhmät (Pieni Päätös Päivässä) ovat painonhallinnan tukiryhmiä, joiden toi-minta perustuu Sydänliiton ja Diabeteslii-ton ohjelmarunkoon. Järvenpäässä ryhmiä vetävät asiaan koulutetut ohjaajat, tervey-denhoitaja Kaisa Salla sekä sairaanhoitaja Anne-Maarit Airas.

PPP-ryhmät aloittavat aina kevät- ja syyskaudeksi toimintansa. Noin 15–20 osallistujan ryhmät kokoontuvat aktiivi-sesti kolmisen kuukautta, aluksi viikoittain ja loppua kohti parin viikon välein. Vuoden kuluttua aloituksesta kokoonnutaan seu-rantatapaamiseen. Ryhmään sitoutuminen ja vertaistuki on yksi päätavoitteista, joten kesken kauden ryhmiin ei oteta uusia osal-

listujia.Ryhmään voi hakea kuka tahansa

18–70-vuotias, jonka painoindeksi (BMI) on yli 30. Hakukaavakkeen saa esimerkik-si Myllytien terveysasemalta tai ilmoit-tamalla halukkuutensa ja yhteystietonsa soittamalla terveysaseman ajanvarausnu-meroon tai neuvontaan. Seuraava ryhmä alkaa syyskuun alussa. Haku siihen jatkuu 8.8.2014 asti.

– Hakijoita on yleensä enemmän kuin meillä on aloituspaikkoja. Osallistujat rat-kaistaan terveydellisten syiden ja motivoi-tuneisuuden perusteella. Useimmat osallis-tujat pääsevät painonhallinnassa hyvään muutosvauhtiin ja kilojakin karisee. Myös

ryhmätoiminnan alussa ja lopussa tehtä-vissä laboratoriokokeissa nähdään selkeää muutosta parempaan, ohjaajat Kaisa ja An-ne-Maarit kertovat.

– Me ohjaajat olemme ikään kuin kirkko-veneen perämelassa suunnan varmistajia. Emme tee kenellekään valmiita ratkaisu-ja tai ohjeita arkeen, vaan jokaisen täytyy kypsyttää omaa muutosprosessiaan ja etsiä itseään motivoivia toimintatapoja. Myös vertaistuella on onnistumisessa suuri mer-kitys, ohjaajat muistuttavat.

Järvenpäässä toimii myös keskusteleva vertaistukiryhmä tyypin 2 diabeetikoille. Ryhmässä syvennetään tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta.

Painonpudottajan muistilista • Ateriarytmi kuntoon: 5–6 pienempää ateriaa päivässä• Hallittu herkuttelu: 1 herkkupäivä/vk, nauti mausta 120 %• Valinnat kohdalleen: kevyempää, rasvattomampaa• Pehmeät rasvat käyttöön: kala, pähkinät, öljyt ym.• Askelia arkeen: liiku vähintään 30 min/pv

Painon pudotukseen PPP-ryhmien tuella

Muuttuneena miehenäkohti tulevaisuutta

Tervetuloa tutustumaan sähköiseen terveystarkastukseen javalmennukseen kaupungin teltalle Järvenpää-päivänä 10.5. klo 10-14!


► TEKSTI: Anju Asunta

Lisää terveitä vuosia sähköisen terveystarkastuksen ja valmennuksen avullaJärvenpään kaupunki avaa toukokuussa erinomaisen uuden palvelun: sähköisen terveystarkastuksen ja siihen liittyvän valmennuksen. Palvelusta saat tietoa terveyteesi vaikuttavista tekijöistä. Näet myös, miten elämän- tavat vaikuttavat arvioituun elinikääsi ja riskiisi sairastua elinikää lyhentäviin ja elämänlaatua heikentäviin sairauksiin. Pienilläkin muutoksilla voi olla yllättävän iso vaikutus.

Sähköisen terveystarkastuksen käyttäjäk-si rekisteröidytään luomalla henkilökoh-taiset tunnukset. Ohjelma kysyy muun muassa ikää, painoa sekä yleisiä terveyden tunnuslukuja kuten kolesteroliarvoja ja verenpainetta. Lisäksi ohjelma kartoittaa kysymyksin esimerkiksi ruokavaliota, lii-kuntatottumuksia sekä stressin määrää. Tulosten perusteella saat käyttöösi rapor-tin, joka yleistajuisesti kuvaa terveysti-lannettasi ja osoittaa, missä menee hyvin ja missä taas on parantamisen varaa. Vas-tauksia muuttamalla saat myös osviit-taa siitä, miten muutokset keskimäärin vaikuttaisivat terveydentilaan ja elin- ikäarvioon.

Sähköinen valmentaja muutoksen tukena

Terveystarkastuksen pohjalta voit valita käyttöösi 8–12 viikkoa kestäviä terveys-valmennuksia, vaikkapa tupakoinnin lo-pettamiseksi, painon pudottamiseksi tai stressin hallintaan. Tuolloin kirjaat itse seurantatietoja järjestelmään ja sähköinen valmentajasi lähettää sinulle viikoittain sähköpostitse ohjeita ja kannustusta. Val-mennusohjelmista saa tarvittaessa tukea myös pitkäaikaissairauden omahoitoon. Parhaiten muutokset onnistuvat, kun teet niitä vähitellen niin, että uudistuneet tot-tumukset jäävät osaksi arkista elämääsi.

– On inhimillisesti ja taloudellisesti pal-jon kannattavampaa ennaltaehkäistä vaka-via sairauksia kuin hoitaa niitä, Järvenpään kaupungin terveyden edistämisen johtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä toteaa.

– Satsaamme kaupungin terveyspalve-luissa monin tavoin siihen, että järvenpää-läisillä olisi mahdollisimman hyvät edelly-tykset elää terveellistä elämää. Uskomme tämän sähköisen palvelun hyötyihin ja olemme koko johtotiimin voimin 10.5. Jär-venpää-päivänä kaupungin teltassa esitte-lemässä sitä kaupunkilaisille. Tervetuloa tutustumaan ja hakemaan lisätietoa – ota palvelu käyttöösi ja innosta myös läheisiäsi tekemään niin, Kristiina kannustaa.

Sähköinen terveystarkastus ja valmen-

nus ovat Duodecimin tuottamia, tutki-mustuloksiin perustuvia palveluita, joiden käyttöön kunnat tai yritykset voivat si-toutua. Rekisteröityneiden käyttäjien tun-nistetietoja käytetään ainoastaan valmen-nusviestien ja palautteen lähettämiseen. Palveluun voi rekisteröityä verkkosivulta www.jarvenpaa.fi/hoidaterveyttasi ja val-mennuksen voi päättää milloin tahansa. Tutustu samalla sivulla myös eOmahoito-kirjastoon, jossa on tietoa kroonisten sai-rauksien hoidon tueksi.

Ilon ja huolen aiheita koulu-terveyskyselyn tuloksista

Kirjoittajan kommentti:

Tulos säväyttiOlen keski-ikäinen elämäntaparemonttei-hin hurahtanut nainen. Luulin, että terveys- tilanteeni on aika hyvällä tolalla, mutta testatessani terveystarkastusta jouduin ajattelemaan asiaa uudelleen. Elinikäarvio-ni oli 88 vuotta, mikä sinänsä sopii minulle mainiosti. Mutta tietojeni perusteella vii-meiset viisi vuotta saattavat kulua sairaa-na. Erityisesti sepelvaltimotaudit uhkaavat kaltaistani naista.

Muutin tietojani: pienillä repsahduksilla

(vähän enemmän viiniä, vähän vähemmän unta, 10 lisäkiloa ym.) elinikäarvio putosi 82 vuoteen, mistä viimeiset kuusi kuluisi-vat ehkä sairastellen. Testasin myös tsemp-piversion: jälleen varsin pienillä ja realis-tisilla parannuksilla (kasviksia enemmän, liikuntaa hiukan nykyistä tehokkaammin, 3 kilon painonpudotus ym.), elinikäarvioni nousi jälleen 88 vuoteen, mutta tällä kertaa sairasteluvuosia oli vain kaksi.

Terveystarkastus on tietenkin vain ole-

Kuva

: Tuu

la Al

kula

742 järvenpääläistä 8.–9.-luokkalaista se-kä 507 lukiolaista vastasi viime vuonna valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn. Tulokset olivat monin osin ilahduttavia: esimerkiksi keskusteluvaikeudet vanhem-pien kanssa ovat vähentyneet, kuulluksi tuleminen koulussa oli lisääntynyt ja oppi-lashuollon palveluihin pääsy oli helpottu-nut. Huolta herättää muun muassa ylipai-noisuuden yleistyminen.

Kymmenen vuotta sitten Järvenpään lu-kiolaisista oli 10 % ylipainoisia, nyt jo 16 % (8.–9.-lk 2004 11 %, 2013 17 %). Liikakiloja karttuu useammin pojille kuin tytöille. Ylä-luokkalaisten tuloksista näkyi myös ruutu-ajan lisääntyminen – pelatessa kökötetään paikoillaan, usein herkkuja napostellen. Lukiolaiset taas korvaavat koululounaita aiempaa enemmän epäterveellisimmillä vaihtoehdoilla.

– Nuoret ovat fiksuja ja he yleensä kyl-lä tietävät, mikä on terveellistä ja mikä ei, mutta eivät aina jaksa välittää siitä. Asiois-ta kertominen ei siis riitä, vaan etsimme uusia keinoja vaikuttaa nuorten asentei-siin. Kun saisikin jotenkin nuoret hoksaa-maan, että elämää on kolmikymppisenä ja vanhempanakin, ja että tämän päivän valinnat vaikuttavat koko aikuisikään, kas-vun tuen palvelujen johtaja Leena Rauhala pohtii.

– Koulujen terveystieto- ja liikuntatun-neilla kannustetaan nuoria liikunnallisuu-teen ja terveellisten valintojen tekemiseen. Jos samat opit toistuvat myös kotona ja esimerkiksi harrastustoiminnassa, on nuorten helpompi ikään kuin vain kasvaa terveellisiin elämäntapoihin. Oli perheessä paino-ongelma nuorella tai vanhemmalla, kannattaisi pistää koko perhe ruoka- ja lii-kuntaremonttiin, sillä siitä hyötyvät kaik-ki, Leena kannustaa.

Lea

Väyr

ynen

Koulujen liikunta- ja terveys- tietotunneilla innostetaan nuoria monin tavoin terveellisiin valintoihin. Omaa tietoisuutta voidaan kasvattaa esimerkiksi ravinto-, liikunta- ja uni-päiväkirjatehtävällä.

massa olevan tiedon perusteella tehty laskennallinen arvio, mutta silti tulos säväytti. Sairasteluiän skenaario vaih-teli repsahdusten 76 vuodesta terveelli-sen elämäntyylin 86 vuoteen. Jos saisin päättää, aloittaisin mieluummin sairas-tamisen myöhemmin kuin aikaisemmin. Sitä en tietenkään voi päättää, mutta elämäntapani voin. Ajattelin tsempata vähän lisää.

Ota käyttöösi sähköinen terveys-tarkastus ja -valmennus osoitteessa www.jarvenpaa.fi/hoidaterveyttasi



Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut

Suunnitteilla erinomaiset sosiaali- ja terveyskeskus ja hyvinvointikampusJärvenpääläiset pääsevät näillä näkymin vuoden 2017 alussa asioimaan uudessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Helsingintien varrella. Sen läheisyy-teen rakennetaan vuosina 2014–2018 hyvinvointikampus, johon on kaavailtu muun muassa vuokra- ja omistusasuntoja sekä hoivapalveluita ikäihmi-sille. Yhteistyö on molempien hankkeiden avainsana parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Sosiaali- ja terveyskeskusta on suunnitel-tu vaiheittain, yhteistyössä kilpailuttaen valittujen suunnittelijoiden sekä raken-nuksen tulevien käyttäjien kanssa. Talon rakennuttaja, KOY Järvenpään terveys-talo valitsi maaliskuussa kolmesta raken-nusvaihtoehdosta kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti parhaaksi arvioidun vaihtoehdon, työnimeltään Veeran, jat-kosuunnittelun pohjaksi. Nyt käynnissä on tila-alueiden hiominen sekä talotekniik-kaan, rakenteisiin ja julkisivuun liittyvä suunnittelu.

– Tavoitteena on, että rakennuslupa-hakemus voidaan jättää kesäkuussa. Ra-kentajan kilpailutus on käynnistynyt ja pyrimme valitsemaan rakentajan syksyllä 2014. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta 2014 ja tavoite uuden sosi-aali- ja terveyskeskuksen käyttöönotolle on vuoden 2016 loppu. Suunnitteilla on myös nimikilpailu tulevalle rakennukselle, hank-keesta vastaava KOY Järvenpään terveys-talon toimitusjohtaja Jari Toivo kertoo.

Tavoitteena suunnittelussa on, että tule-va rakennus tukee erilaisia palvelutoimin-

toja mahdollisimman hyvin, myös tulevai-suudessa. Esimerkiksi tilan pitää riittää vaihteleviin käyttötarpeisiin, huoneiden tulee sijaita oikeissa paikoissa ja tiloissa pitää mahtua kulkemaan erityisvälinei-den, kuten paarien ja hoitolaitteistojen, kanssa. Tällaisia seikkoja on tammikuusta alkaen pohdittu virtuaalisissa käyttäjäses-sioissa, joissa on valittu parhaita ratkaisuja vastaanottoja potilastyyppihuoneisiin. Sessioissa mukaan kutsutut osallistujat, esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat, sii-voojat tai tulevat asiakkaat, pääsevät ste-reoskooppiset lasit silmillään tutustumaan kolmiulotteiseksi mallinnettuihin tiloihin luonnollisessa mittakaavassa. Arkkitehti johtaa keskustelua, esittelee tiloja ja kiin-nittää käyttäjien huomion olennaisiin kohtiin. Keskustelusta ja palautteesta poi-mitaan jatkoanalyysissä tärkeät huomiot suunnitteluun: hyvät ideat hyödynnetään, huonot hylätään tai muutetaan.

– Tämä on loistava tapa suunnitella tu-levaa sosiaali- ja terveyskeskusta. Me ti-lojen tulevat käyttäjät pystymme jo tässä vaiheessa sanomaan, mikä toimii ja mikä

Tutustu sosiaali- ja terveyskeskushankkeeseen • www.jarvenpaa.fi/sosiaali_ja_terveyskeskushanke • Hankkeen eri vaiheet ja asiantuntijahaastatteluita videoina: julkinen.fi/virma • Keväällä aukeavat KOY Järvenpään terveystalon verkkosivut www.jarvenpaanterveystalo.fi sekä hankkeen Facebook-sivut

Lisätietoa hyvinvointikampuksesta • www.jarvenpaa.fi/hyvinvointikampus

Potilastiedon arkiston käyttöönotto lähestyy – tutustu OmakantaanJärvenpäässä otetaan syyskuun alussa käyttöön potilastiedon arkisto. Se on val-takunnallinen palvelu, jonne terveyden-huollon yksiköt tallentavat käyntisi aika-na syntyneet hoitotiedot. Arkiston kautta potilastietosi ovat sinun ja niiden tervey-denhuollon yksiköiden käytettävissä, jot-ka niitä sinua hoitaessa tarvitsevat. Näin

jatkossa tiedonkulku eri hoitoyksiköiden välillä paranee, jolloin esimerkiksi tutki-mustulokset saadaan helpommin käyttöön ja turhia hoitotoimenpiteitä pystytään välttämään.

Arkistossa olevia potilastietoja käsi-tellään luottamuksellisesti ja tietoturval-lisesti. Suostumuksen tai kiellon omien

ei, joten lähtökohtaisesti rakennuksesta on tulossa hyvin toimiva. Otamme jat-kossa enenevässä määrin myös tiettyjä asiakasryhmiä mukaan virtuaalisessioihin kertomaan omia vaikutelmiaan tiloista. Tavoitteenamme on saada järvenpääläisille sellaiset tilat, joissa asiakas saa kätevästi moniammatillista ja laadukasta hyvinvoin-tia tukevaa peruspalvelua, saman katon alta, palvelualuejohtaja Tiina Salminen kertoo.

Hyvinvointikampuksesta houkutteleva asuinpaikka ikäihmisille Järvenpään kaupunki on etsinyt kevätkau-della 2014 suunnittelu- ja toteutuskump-paneita kärkihankkeeseensa, ikäihmisten hyvinvointikampukseen. Kampuksen yti-men, uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen, lähiympäristöön tullaan rakentamaan vuokra- ja omistusasuntoja ikäihmisille, 8-ryhmäinen ympärivuorokautinen päi-väkoti ja perhekeskus sekä ympärivuoro-kautinen vanhusten hoivayksikkö, joka

toteutetaan ARA-kohteena. Lähtökohtana on toteuttaa 75 % asunnoista vapaarahoit-teisina ja 25 % valtion tukemina.

Voimassa oleva asemakaava mahdollis-taa kampusalueelle noin 13 000 kerrosne-liömetrin verran rakentamista, 1–6-ker-roksisiin rakennuksiin. Pysäköinti tullaan keskittämään pääsääntöisesti erilliseen pysäköintitaloon.

– Kampusalueen on tarkoitus mahdollis-taa ikäihmisten asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Erilaisilla palve-luilla tuetaan asukkaiden fyysistä, psyyk-kistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintaky-kyä, Järvenpään kaupungin kehitysjohtaja Minna Karhunen kuvailee.

– Toivomme tulevilta kumppaneilta myös ideoita kampuksen toteutus- ja toi-mintakonseptiksi. Yhteistyössä voimme löytää aivan uusia ja innovatiivisia ratkai-suja, joilla voimme tukea muun muassa yhteisöllisyyden, esteettömyyden, toimin-tasynergian ja sosiaalisen vastuunkannon toteutumista, Karhunen korostaa.

Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat mm. päivystys, näytteenotto ja kuvantaminen, toiseen ja kolmanteen kerrokseen on tulossa mm. avosairaanhoidon, suun terveydenhuollon ja sosiaaliturvatyön vastaanottoja ja neljäs kerros tulee pääosin sairaalakäyttöön vuodeosastoineen.

2010 hyväksytyssä asemakaavassa YS-1 on varattu uudelle sosiaali- ja terveys-keskukselle. Korttelialueelle YSA-1 rakennettavan hyvinvointikampuksen asuinalue toteutetaan ikäihmisten tar-peet huomioiden.

potilastietojesi käyttämisestä voit tehdä Omakanta-sivustolla tai sinua hoitavassa terveydenhuollon yksikössä. Voit myös seurata potilastietojen käsittelyä jälkikä-teen, sillä tietojen käytöstä kirjataan loki-tiedot talteen.

Tutustu nyt palveluun: www.kanta.fi

Sib

eliu

ksen

väyl

ä

Rantapuisto

Terv

anok

antie

Kasinokuja


► TEKSTI JA KUVA: Laura Saukkonen


Yleisten alueiden luvat ja asemakaavasta poikkeaminen sähköistettiin Lupapiste.fi -palveluun Lupapiste.fi:stä voi hakea rakentamisen lupien lisäksi nyt myös yleisten alueiden lupia ja poikkeuslupia. Verkkopalvelu kattaa lupa-asioinnin koko elin-kaaren, ensimmäisestä neuvontapyynnöstä hankkeen valmistumiseen saakka, olipa kyse talon rakentamisesta, kaapelin asentamisesta, tapahtuman järjestämisestä tai asemakaavasta poikkeamisesta.

Rantapuiston Kasinokujan länsi- ja eteläpuolelle rakennettavan nuoriso- ja toimintapuiston suunnittelu on aloitettu. Nuoriso- ja toimintapuistoon on ajateltu lähiliikuntaan soveltuvia laitteita nuorille ja myös varttuneemmalle väelle. Alueelle ideoidaan muun muassa skeittipaikkaa, keinuja ja polkulaitteita sekä ran-talentopallokenttää. Viihtyisyyttä lisättäisiin istutuksilla ja luonnonkivillä. Puiston suunnitteluryhmässä ovat edustettuina eri käyttäjäryhmät.

Nuoriso- ja toimintapuiston luonnoksia esitellään Järvenpää-päivässä lauantaina 10.5.2014 klo 10–14 kävelykatu Jannella. Puiston suunnittelusta pidetään myös kaikille avoin yleisötilaisuus toukokuun lopulla. Tarkempi ajankohta ja paikka tiedotetaan kevään kuluessa. Puistosuunnitelma tulee julkisesti nähtäville elokuussa. Kaupunkilaisten toivotaan osallistuvan myös puiston nimeämiseen. Nimikilpailu järjestetään kesän jälkeen, kun puiston suunnittelu on saatu päätökseen.

Nuoriso- ja toimintapuiston rakentaminen on osa Rantapuiston perusparantamista. Lapsiperheiden käyttöön tarkoitettu leikkipuisto Silkkiuikku (ylhäällä kuvassa) uudistettiin jo viime kesänä.

”Järvenpään kaupunki hyödyntää Lupapiste.fi -verkkopalvelua valtakunnallisesti laajimmin”, toteavat Jouni Vastamäki, Kaarina Laine sekä Terttu-Elina Wainio.

Lisäuudistuksen myötä sijoituslupa muut-tuu sijoitussopimukseksi ja kaivulupa katu-luvaksi.

– Sijoitussopimus laaditaan, kun yleiselle alueelle tai kaupungin omistamalle maalle halutaan sijoittaa johtoja tai laitteita py-syvästi. Lisäksi tarvitaan katulupa ennen rakentamisen aloittamista, täsmentää kun-nallistekniikan suunnittelupäällikkö Kaarina Laine.

– Poikkeuslupaa tarvitaan, jos halu-taan poiketa esimerkiksi rakennusalasta tai kerrosluvusta, asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio jatkaa.

Asiakaspalvelu tehokkaampaa verkossa

Lupapiste.fi vapauttaa luvanhakijan viras-toaikatauluista sekä paperisten asiakirjojen

toimittamisesta. Palvelu neuvoo hakijaa lupien tarpeesta ja luvan hakemisen vaati-muksista. Se ohjaa hakijaa merkitsemään kohteen sijainnin kartalle ja tekemään ha-kemuksen riittävän yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi kiinteistötiedot saa neuvon-tapyyntöön tai lupahakemukseen helposti palvelun paikkatietojen avulla.

Verkkopalvelu nopeuttaa lupakäsittelyä, kun lausunnot ja muut keskustelut tehdään järjestelmässä. Asiakas voi myös seurata lu-pa-asian etenemistä reaaliaikaisesti.

– Tavoitteenamme on tarjota niin toi-miva ja hyvä asiointikanava, että mahdollisimman monet suosisivat jatkossa Lupapiste.fi:tä. Palvelun käyttö ei sulje kuitenkaan pois mahdollisuutta kohdata viranomaista kasvokkain, johtava rakennus- tarkastaja Jouni Vastamäki summaa.

Lupapiste.fi • On osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). • Palvelun tilaaja on ympäristöministeriö ja sen on toteuttanut digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita Oy. • www.lupapiste.fi

Nuoriso- jatoimintapuiston suunnittelussahuomioidaan kaikki ikäluokat

Onnistumisenpaikka.fiJ ä r v e n p ä ä n y r i t y s t o n t i t

Mitä toivoisit nuoriso- ja toimintapuistoon, joka rakennetaan Rantapuistoon Kolmi-sointu-monumenttien, Kasinon tontin ja Silkkiuikku-leikkipuiston väliselle alueelle?


Mitä toivoisit nuoriso- ja toimintapuistoon, joka rakennetaan Rantapuistoon Kolmi-sointu-monumenttien, Kasinon tontin ja Silkkiuikku-leikkipuiston väliselle alueelle?

OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINENKunnalla on yksinoikeus kaavoituksessa omal-la alueellaan. Maankäyttöä, rakentamista ja muita ympäristönmuutoksia säädellään ja oh-jataan erilaisten kaavojen avulla. Kaavat tulee laatia vuorovaikutteisesti ja hankkeiden vaiku-tukset tulee arvioida. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksesta riittävästi ja järjestää osallistu-mismahdollisuudet kaavahankkeissa.

Järvenpään kaavoituskatsaus vuodelle 2014 on hyväksytty kaupunginhallituksessa (3.3.2014 § 47). Tässä lyhennelmässä esitetään merkittävät työn alla olevat kaavat sekä lähiai-koina mahdollisesti työn alle tulevat hankkeet. Näiden lisäksi vuoden mittaan saattaa käyn-nistyä muitakin kaavahankkeita, joista tiedote-taan erikseen.

JÄRVENPÄÄN KAAVOITUSTILANNE

MaakuntakaavaUudenmaan maakuntakaava määrittää yhdys-kuntarakenteen peruslinjaukset pääkaupun-kiseudulla sekä Keski- ja Länsi-Uudellamaalla. Lisäksi on voimassa Itä-Uudenmaan maa-kuntakaava sekä kolme vaihekaavaa. Neljäs vaihemaakuntakaava on valmisteltavana. Uu-denmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavat ovat kokonaiskaavoja, joissa on esitetty kaikki maankäyttömuodot. Vaihekaavat täydentävät ja päivittävät kokonaiskaavoja valittujen tee-mojen osalta. Lisätietoa saa Uudenmaan liitos-ta, www.uudenmaanliitto.fi

YleiskaavatYleiskaavat ovat koko kunnan alueelle tai kunnan osalle laadittuja yleispiirteisiä suun-nitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Järvenpään yleiskaavaa 2020 täydentää kulttuuriympäris-tön hoitosuunnitelma. Lepolan osayleiskaava sai lainvoiman 2010. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt vuonna 2013. Myös Pietilä–Haarajoen osayleiskaava on val-misteltavana. Ristinummen ja Wärtsilän–Puro-lan osayleiskaavat saattavat tulla vireille vuo-sina 2014–2018.

AsemakaavatAsemakaavat ovat yksityiskohtaisia rakenta-mista ja muuta maankäyttöä sääteleviä suun-nitelmia. Järvenpään maa-alasta noin puolet on asemakaavoitettu. Vuonna 2014 on 27 ase-makaavahanketta työn alla tai alkamassa. Kaa-voituskatsauksessa esitetään niiden lisäksi 31 odottavaa asemakaavahanketta.

YLEISKAAVOITUS JA SEUTUYHTEISTYÖ 2014–2018

Vireillä olevat yleiskaavatyöt

Koko kaupungin yleiskaavaan liittyvät hankkeistusohjelmat Yleiskaavaan liittyvien hankkeistusohjelmien ja toteutusasiakirjojen tarkoituksena on osoittaa väestö-, elinkeino- ja palveluverkkotavoittei-den sekä kaavoitus- ja maapolitiikan keskeiset yhteydet, vaadittavat resurssit ja realistinen ajoitus taloussuunnittelun, muun ohjelmoinnin ja päätöksenteon pohjaksi. Yleiskaavan tarkis-tamistarvetta arvioidaan alue- ja teemakohtai-sesti vuoden 2014 aikana.

Keskustan osayleiskaavan tarkistaminenVoimassa olevan keskustan osayleiskaavan

tarkoituksena on ollut selvittää tarpeellisten asemakaavamuutosten ja muiden toimenpitei-den lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Keskus-tan osayleiskaavan tarkistaminen on aloitettu 2013, koska nykyinen kaava on eri näkökulmis-ta tarkastellen vanhentunut ja keskustan kehit-tämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta.

Pietilä–Haarajoen osayleiskaavaPietilä–Haarajoen alueelle on ryhdytty laati-maan osayleiskaavaa asemakaavan ulkopuo-listen alueiden kehittämiseksi. Vuoden 2013 aikana on selvitetty erityisesti viemäröinnin vaiheittaista toteuttamista jo rakennetuille kiinteistöille. Ensimmäisten osa-alueiden to-teuttamissuunnitelmat valmistuvat vuonna 2014.

Helsingin seudun yhteinen maankäytön suunnitelmaHelsingin seudun kuntien ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen mukaisesti laaditaan yh-teistoiminnassa 14 kunnan alueelle yhteinen maankäytön suunnitelma, joka liittyy Helsingin seudun liikennejärjestelmätyöhön. Suunnitel-ma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukai-nen virallinen kaava, mutta sillä voi olla suuri merkitys maakuntakaavoituksessa ja kuntien yleiskaavoituksessa. Järvenpää osallistuu yh-teisen maankäytön suunnitelman laatimiseen ja pyrkii edunvalvontayhteistyöhön KUUMA- kuntien kesken.

VUOSINA 2014–2018 MAHDOLLISESTI VIREILLE TULEVIA YLEISKAAVATÖITÄ

Ristinummen osayleiskaava tai muu yleis-suunnitelmaRistinummen asuntoalueiden jatkosuunnitte-lun ja asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma, jonka laa-timistapa ratkaistaan osa-alueiden käyttöön-oton aikataulun täsmennyttyä. Kaupunginval-tuusto päätti joulukuussa 2012 lunastusluvan hakemisesta Ristinummen alueiden hankkimi-seksi kaupungin omistukseen.

Vuonna 2009 järjestettiin nuorille arkkiteh-deille Europan 10 -kilpailu, jolla etsittiin Risti-nummen länsiosan uudelle pientalovaltaiselle asuntoalueelle kulttuurimaisemaan ja kaupun-kiympäristöön sopivaa sekä ekologisesti kes-tävää, vähähiilistä yhdyskuntakehitystä tuke-vaa fyysistä ja toiminnallista perusratkaisua. Alueelle halutaan sekä tiivistä ryhmäraken-tamista että omatonttisia omakotitaloja. Kil-pailun voittajatöitä on mahdollista hyödyntää yleissuunnitelman pohjana.

Wärtsilän–Purolan osayleiskaavaOsayleiskaavan rajaus, tarve ja aikataulu riip-puvat ensi sijassa yritys- ja asuntoalueiden ky-synnästä. Kaupungin omistamat maat Metson pohjoispuolella sopivat myös raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikoiksi, mutta raideyhteyden toteutus edellyttäisi yritysra-hoitusta. Metson alueen itäosan saamiseksi yritysrakentamiseen on tehty valtuustoaloite. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja asema-kaavan ulkopuolisen asutusalueen kehittämis-suunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysy-myksiä.

KUUMA-kuntien yleiskaavayhteistyön ohjel-mointi ja resursointiMikäli KUUMA-kunnat ryhtyvät maankäytön yhteistyöhön tai osaa niistä koskeva kunta-

liitosselvitys johtaa liitospäätökseen vuoden 2014 lopulla, on kuntien varauduttava yhteisen yleiskaavan tai rajavyöhykkeiden osa-alueiden yleiskaavojen laatimiseen. Yhteisistä kaavoista tai kaavayhteistyöstä ei ole tehty hallinnollisia päätöksiä.

TYÖN ALLA OLEVAT JA VUONNA 2014 ALOITETTAVAT ASEMAKAAVAT Suluissa olevat numerot viittaavat karttakoh-teisiin sivuilla 8 ja 9.

Keskus(1) Perhelän kortteliKiinteistönomistajat ovat pyytäneet korttelin 131 asemakaavanmuutosten edellytysten sel-vittämistä. Entisen Perhelän kiinteistön sekä entisen S-marketin rakennuksen kaupallinen elinkaari on loppuvaiheessa ilman kävelykes-kustaan liittyviä merkittäviä uudistuksia. Kau-punki pyrkii edistämään uudistusten toteutta-mista keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Perhelän liikerakennuksen osittais-ta säilyttämistä tutkitaan. Kaavatyön aloitus-vaiheessa on tehty keskustan alueen kaupun-kikuva- ja liikenneselvitykset.

(2) Invalidiliiton koulutuskeskus, Tapiola-puisto ja pääradan lisäraideInvalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen tiloja halutaan laajentaa korvaamalla nykyi-nen auto-osasto uudisrakennuksella. Kaupun-ki omistaa Tapiolapuistossa vanhan huvilara-kennuksen, jolle on tarkoitus muodostaa oma tontti. Pääradan lisäraiteen rakentaminen ny-kyisen radan länsipuolelle edellyttää rautatie-alueen laajentamista nykyiselle puistoalueelle.

(3) Pääradan lisäraide IVLisäraiteen rakentaminen nykyisen radan län-sipuolelle edellyttää rautatiealueen laajenta-mista nykyiselle puistoalueelle korttelin 109 kohdalla.

(4) Korttelin 137 tontit 16, 24 ja 25 (Tupalan-tien kulma)Tupalantien ja kävelykadun kulmaan on voi-massa olevassa asemakaavassa osoitettu mah-dollisuus rakentaa pysäköintitalo, jota ei ole toteutettu. Keskustan kaupunkikuva- ja liiken-neselvityksissä on tutkittu mahdollisuuksia uu-disrakentamiseen myös korttelissa 137 VVO:n ja Elisa Oyj:n tonteilla.

Saunakallio(5) Pääradan lisäraide IILisäraiteen rakentaminen nykyisen radan län-sipuolelle edellyttää rautatiealueen laajen-tamista nykyiselle puistoalueelle Alankotien varressa. Pajala(6) Pajalankulma, kortteli 701Myllytien ja Pajalantien kulman toteutusta ja kaupungin omistaman entisen Perhelän lii-kerakennuksen säilyttämismahdollisuuksia on tutkittu Pajalan pohjoisosan asemakaavan yhteydessä. Kaavaehdotus on ollut nähtävänä alkuvuodesta 2014.

Jamppa(7) Pääradan lisäraide ILisäraiteen rakentaminen nykyisen radan län-sipuolelle edellyttää rautatiealueen laajenta-mista kaavoittamattomalle alueelle Jampan kaupunginosan länsireunalla.

Nummenkylä(8) Tuottajankatu 10 ja TekijänpuistoMaanomistaja on pyytänyt mahdollisuutta lisäliiketiloihin tontilla, joka on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Kaava-muutoksessa tutkitaan mahdollisuuksia liittää viereinen kaukolämpölaitoksen tontti yritys-

tonttiin. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa.

Kaupunki omistaa rakentamatonta puisto-aluetta Nummenkylässä Tuottajankadun ja Tekijänkadun välissä. Alueen käyttömahdolli-suuksia yritystoimintaan tutkitaan. Uudet yri-tystontit täydentäisivät ja tiivistäisivät Num-menkylän työpaikka-aluetta.

Isokytö(9) Kytötie, korttelin 1353 osaKiinteistönomistaja on neuvotellut Kaukotien ja Laurilantien kulmassa sijaitsevan osin rakenta-mattoman yritystontin, viereisen pientalotontin sekä puistoalueen muuttamisesta asuinrivi-talotontiksi. Hanke edellyttää puite- ja maan-käyttösopimuksia.

Terhola(10) Terholan yritysalueVähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoil-le tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Kaupan suuryksikön raken-taminen tai nykyisten kaupan tilojen laajen-taminen saattaa olla tarpeen Terholassa Poh-joisväylän varressa. Muutostarpeet tutkitaan ja asemakaavat tarkistetaan ennen vuotta 2015.

Satukallio(11) Korttelin 2035 yritysalue Kiinteistönomistaja Mäkelän Auto Oy haluaa laajentaa tonttiaan. Autoliike on vuokrannut tontin eteläpuolisia puistoalueita uusien auto-jen varastointia ja henkilökunnan pysäköintiä varten. Kaavamuutoksesta tehdään puite- ja maankäyttösopimus kiinteistönomistajan kans-sa. Yritysaluetta on tarkoitus laajentaa etelään Pohjoisväylän varressa. Myös Rajaniitynkadun ympäristön asemakaavaa tarkistetaan.

Ristinummi(12) Pääradan lisäraide VLisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsi-puolelle edellyttää rautatiealueen laajentamis-ta korttelin 2127 reunalla.

(13) Poikkitien yritysalueen itäosaYleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poik-kitien eteläpuolelle. Alueen asemakaavoitus aloitetaan yritystonteista Poikkitien ja Pohjois-väylän liittymän läheisyydessä.

(14) Kalliomäki, tila 402-1-73Kortteli 2122 on asemakaavassa asuinpientalo-jen korttelialuetta. Kaavamuutoksessa Holviki-ven huvila on tarkoitus säilyttää erillispienta-lojen korttelialueella. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta. Myös Tuomonpolkua ja Ernonkadun jatkamista koskeva asemakaa-va-aloite tutkitaan muutoksen yhteydessä.

Vanhakylä(15) Vanhankylänniemi, eteläosaVanhankylänniemen alueella on arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä, jotka tulisi suo-jella asemakaavalla. Vanhankylänniemen kehittämistä on selvitetty alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Matkailukeskuksen toi-minnat on vuokrattu vuonna 2008. Terveyskes-kuksen alueen ja rakennusten käyttömahdol-lisuudet sekä uudisrakentamisen reunaehdot selvitetään. Alueen tulevasta käytöstä on ke-rätty ideoita asukaskyselyllä keväällä 2012.

Kaakkola(16) KähösenmäkiKaakkolan pientaloalueen länsireunalle suun-nitellaan aluetta täydentävää pientaloasutusta. Asemakaava on tarkoitus valmistella hyväksyt-täväksi vuoden 2014 aikana.

K a a v o i t u s k a t s a u s 2 0 1 4

Kaavoituskatsaus 2014 | 7

8 | Järvenpää • Kevät 20148 | Kaavoituskatsaus 2014

Kaupungin myytävät kiinteistötKaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013 § 82 myytävistä kiinteis-töistä. Seuraavien kiinteistöjen asemakaavaa tulee muuttaa:

(17) Tervanokantie 2a, tila 1:295Tervanokanpuistossa sijaitseva kaupungin omistama asuinrakennus (01.01) on kulttuu-riympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu kohteeksi, jonka säilyttämistä edistetään. Ra-kennukselle on tarkoitus muodostaa oma tontti.

(18) Harjuvaarankuja 2Entisen rakettitehtaan alueen käyttötarkoitusta asemakaavassa on tarkoitus muuttaa asumi-seen. Alue on julkisten rakennusten kortteli-aluetta. Vanhat rakettitehtaan rakennukset on osoitettu asemakaavassa säilytettäviksi. Enti-sessä johtajan asunnossa toimii Taidetalo.

(19) Puistotie 34 b, Seppälän kiinteistöKaupungin omistamalle entiselle Seppälän kiinteistölle on tarkoitus muodostaa oma tont-ti. Rakennus (01.15) on kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu säilytettäväksi (toimenpideluokka 2).

(20) Valtuustonkatu 11, tontti 633-21Tontti on asemakaavassa julkisten lähipalvelu-rakennusten korttelialuetta. Rakennus (entinen Kaiskon huvila) on osoitettu asemakaavassa säilytettäväksi. Tontti on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön.

(21) Lähteenkuja 3, tontti 784-14Tontti on asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta, jolla tällä hetkellä toimii päivä-koti. Tontin käyttötarkoitus muutetaan asuinra-kentamiseen.

TYÖN ALLE TULEVAT ASEMAKAAVAT 2015–2018

Järvenpään kulttuuriympäristönhoitosuunnitelman kohteetKulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa on lueteltu ne säilytettävät kohteet ja alueet, joiden säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy ase-makaavan muutoksiin yhteistyössä kohtei-den omistajien kanssa (toimenpideluokka 2). Asemakaavanmuutoksia voidaan laatia myös toimenpideluokan 3 kohteisiin maanomistajan pyynnöstä tai jos kaavamuutos tulee muusta syystä vireille.

Omakotitonttien rakennusoikeuksien tarkistaminenVanhojen omakotikaavojen tehostamismahdol-lisuuksia on tutkittu, jotta vajaasti rakennettuja alueita voitaisiin tiivistää. Kaavoitetulta alueel-ta on löydetty kuusi tällaista aluetta, joista laa-jimmat Saunakallion, Satukallion, Mikonkorven ja Teriojan kaupunginosissa. Kaavamuutokset otetaan huomioon tulevien vuosien kaavoitus-ohjelmissa.

KeskusKeskustan alueen asemakaavan muutoksetKeskustarakenne uudistuu erityisesti Sibe-liuksenkadun lähiympäristössä keskustan osayleiskaavan antamista lähtökohdista. Käve-lykeskustan kehittäminen, liike- ym. toiminta-tilojen muutokset ja laajennukset sekä erilaiset liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavan muutoksia. Perhelän korttelin kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään keskustarakenteen uu-distamisen edellytyksiä Helsingintien varressa ja kävelykadun lähiympäristössä.

(22) Tontti 162-1 (Casino)Vuonna 2003 nähtävillä olleessa asemakaa-valuonnoksessa on tutkittu mahdollisuutta laajentaa ravintolatoimen vaatimaa lisäpysä-köintiä Rantapuiston alueelle. Kaupunginhalli-tuksessa on 18.8.2003 todettu, että kaupungin omistaman vuokratontin tulevaisuutta on selvi-tettävä tarkemmin ennen kaavatyön jatkamis-ta. Ravintolarakennus on palanut kesällä 2010. Tontti sisältyy keskustan osayleiskaavan tarkis-tusalueeseen.

(23) Kortteli 114Huoltoaseman omistaja St1 Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta asuinkerrostalon ra-kentamiseksi huoltamotontille, joka on yleis-kaavoissa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi. Asemakaavaa laadittaessa on tut-kittava toimistorakentamisvaihtoehto ja arvi-oitava muutosten vaikutukset laajemmin kes-kustan alueella. Tontin maaperä saattaa vaatia puhdistustoimia. Myös viereisen liiketontin omistaja on pyytänyt asemakaavan muutosta, joten muutostarpeet selvitetään koko kort-telin alueella. Kortteli 114 sisältyy keskustan osayleiskaavan tarkistusalueeseen.

(24) Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalo (tontti 138-13)Mestariasunnot Oy on tehnyt aloitteen raken-nusoikeuden lisäämisestä uusilla kerroksilla. Keskustan uudistamisen kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä ja toiminnallisia lähtökohtia on selvitetty Perhelän korttelin asemakaavamuu-toksen yhteydessä.

Loutti(25) Harjutie 17 (tontti 252- 7) Asemakaavan muutoksessa tutkitaan seura-kunnan omistaman julkisten rakennusten ton-tin muuttamista asuinrakentamiseen.

Saunakallio(26) Vihtakatu, kortteli 308 ja Hakapuisto Vihtakadun varressa sijaitsevan tontin 308-11 omistajat ovat pyytäneet asemakaavan muut-tamista siten, että tontille puistoon varattu ajoyhteys liitettäisiin tonttiin mm. talousraken-nusoikeuden saamiseksi.

Kinnari(27) Pykälistönpuisto, tila 186-401-1-2654Kiinteistönomistaja pyytää kyseisen puisto-alueen muuttamista asuintonteiksi kokonaan tai osittain.

Pöytäalho(28) Villa Enckell (tontit 644-7 ja 8)Kaupungin omistama, Lars Sonckin suunnitte-lema Villa Enckell (Cooperin huvila) on valta-kunnallisesti arvokas suojeltu rakennus. Ra-kennus ympäristöineen on tarkoitus säilyttää. Tontti voitaisiin muuttaa Lars Sonckin mukaan nimetyksi puistoksi, jonka keskellä rakennus toimisi kulttuurikäytössä. Myös viereisen ns. nukkakutomon tontin käyttöä asuinrakentami-seen on tarkoitus tutkia. Asia liittyy terveysta-lon alueen suunnitteluun.

(29) Entinen mattotehdas, tontti 663-4Mattotehtaan kiinteistön kehittämisestä ja mahdollisesta lisärakentamisesta on käyty neuvotteluja. Entinen Plyyshi- ja mattotehdas (05.07) sekä viereisellä tontilla entinen Tuusu-lan sähkölaitoksen toimitalo (05.09) on Järven-pään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa osoitettu säilytettäviksi (toimenpideluokka 2).

(30) Hallintokatu 7, MestariasunnotAsuinkerrostaloon on suunniteltu lisäkerroksen rakentamista. Myös autopaikkojen järjestely saattaa edellyttää kaavamuutosta.

Järvenpää • Kevät 2014 | 9Kaavoituskatsaus 2014 | 9

Pajala(31) Tontti 712-9, AmipacKiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyt-töön.

Sorto(32) Tontti 825-9, ItabKiinteistönomistaja on esittänyt halukkuutensa muuttaa nykyinen teollisuustontti asuinkäyt-töön. Kaavamuutoksessa on tarkoituksenmu-kaista tutkia myös ympäröiviä alueita.

Jamppa(33) Jäppilänkadun ja Pietolankadunliittymän luoteispuoliJäppilänkadun ja Pietolankadun liittymä tulisi muuttaa kiertoliittymäksi liikenneturvallisuus-syistä. Kaksi suurehkoa tilaa käsittävä kaavoit-tamaton alue liittymän pohjoispuolella olisi edullinen ottaa asuntorakentamiseen. Toisen tilan omistaja on käynnistänyt keskustelun kaavoituksesta kaupungin kanssa ja alueelle on laadittu alustavia maankäyttöluonnoksia, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt.

Peltola(34) Ohratie 14 (tontti 1266-2)KOy Järvenpään Ohratie tontin omistajana on pyytänyt tontin käyttötarkoituksen muuttamis-ta pienteollisuusalueesta asuntoalueeksi.

(35) Tahvontuvan päiväkotiKevyen liikenteen väylä jakaa julkisten lähipal-velurakennusten korttelialueen kahteen osaan. Rakentamaton osa voitaisiin liittää nykyiseen päiväkotitonttiin, jos kevyen liikenteen väylää siirretään. Samassa yhteydessä tutkitaan tont-tia 1250-4 koskeva aloite asemakaavan muut-tamisesta.

(36) Salpatie 7 (tila 401-1-2463)Kiinteistönomistaja on pyytänyt mahdollisuut-ta jakaa omakotikorttelin keskellä sijaitseva tila kolmeksi tontiksi ja rakennusoikeuden nos-tamista.

Terioja(37) Hirvikatu, tontit 1713-6, 7 ja 8(tila 1:1059)Kiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutosta omakotitonttien rakennusoikeuden nostamiseksi.

Terhola(38) Alhotie, tontit 1907-2 ja 3Alhotien varressa sijaitsevat, kaupungin omis-tamat ns. varikkotontit on osoitettu yleiskaa-vassa tiiviiksi asuntoalueeksi. Tavoitteena on suunnitella tehokas ja laadukas kerrostalokoh-de laatupainotteisen tontinluovutuskilpailun ja kumppanuusmenettelyn kautta. Alueelle voidaan rakentaa myös vuokra-asuntoja. Ton-tinluovutuskilpailu valmistellaan vuonna 2014 asemakaavatyön pohjaksi.

Satukallio(39) Tontti 2012-1 ja Oinasmäen puistoKiinteistönomistaja on pyytänyt kaavamuutos-ta omakotitontin laajentamiseksi puistoalueelle.

Ristinummi(40) Poikkitien yritysalueen länsiosaYleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Poikkitien eteläpuolelle eteläisen moottori-tieliittymän tuntumaan ja sen eteläpuolelle asuinalueita. Kyrölän asema tullaan siirtämään Poikkitien eteläpuolelle, jolloin se palvelee te-hokkaammin uusia asuin- ja työpaikka-alueita.

(41) Länsi-Ristinummi IKaupunki on hankkinut Ristinummentien var-resta aluetta, jolle on mahdollista suunnitella pientalorakentamista. Alueen liittyminen Risti-nummen kokonaisuuteen ja Kyrölän asemaan selvitetään Ristinummen osayleiskaavatyön tai muun yleissuunnittelun avulla. Alue sisäl-tyi kansainvälisen Europan-arkkitehtikilpailun suunnittelualueeseen, ja kilpailun tuomia ide-oita on tarkoitus hyödyntää asemakaavoituk-sessa.

(42) Itä-Ristinummi IUusi asuinpientaloalue rautatien itäpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.

(43) Itä-Ristinummi IIUusi asuinalue rautatien itäpuolella. Toteute-taan vuoden 2020 jälkeen.

(44) Länsi-Ristinummi IIUusi asuinpientaloalue rautatien länsipuolella peltomaisemassa, Lepola II alueen eteläpuolel-la. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.

(45) Länsi-Ristinummi IIIUusi asuinalue rautatien varressa Ainolan ken-tän eteläpuolella. Toteutetaan vuoden 2020 jälkeen.

Lepola(46) Lepola IV (Poikkitien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkorttelit)Lepolan kaavoitus jatkuu kahdessa seuraavas-sa Lepolanväylään liittyvässä pihakatusaarek-keessa, kun pääradan suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle. Radan varteen suunnitellaan kerrostaloja Lepola I:n aloituskortteleiden ta-paan. Alueelle voidaan sijoittaa myös vuok-ra-asuntoja.

Vanhakylä(47) Vanhankylänniemi, Stålhanentien varsi ja pohjoisosatVanhankylänniemen asemakaava laaditaan kolmelle osa-alueelle. Terveyskeskuksen alueen tulevaa käyttöä selvitetään.

Kaakkola(48) Kaakkolan ranta, ulkoilureittiAsemakaavassa on ulkoilureittivaraus lähellä rantaa, mutta sen sijoittamiselle on tutkittu vaihtoehtoja mm. maaperän ja Natura 2000 -lintuvesialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmas-sa esitettyjen lähtökohtien vuoksi.

(49) Vanhankyläntie, tontti 2518-4Kiinteistöyhtiön omistajat pyytävät asemakaa-van muutosta, jotta asuntorakentaminen olisi mahdollista voimassa olevan asemakaavan mukaisella teollisuus- ja liiketontilla. Tontilla on toimistorakennus, johon on rakennettu asuinti-loja poikkeamispäätöksellä.

(50) Seittenhaarankatu, tontti 2522-8Kiinteistönomistaja on pyytänyt asemakaavan muuttamista, jotta nykyinen omakotitontti voi-taisiin jakaa kahteen osaan.

(51) Luhtarannantie, tontit 2532-8, 8, 10Kiinteistönomistaja on pyytänyt mahdollisuut-ta jakaa alue useammaksi omakotitontiksi ja rakennusoikeuden nostamista.

10 | Järvenpää • Kevät 201410 | Kaavoituskatsaus 2014

ODOTTAVAT ASEMAKAAVAHANKKEET JA -ALOITTEETOsa odottavista hankkeista voi tulla ajankoh-taiseksi lähivuosina. Tärkeimpiä ovat kulttuu-riympäristöohjelmassa säilytettäviksi osoitet-tujen kohteiden kaavamuutokset.

KeskusKassatalo (tontit 130-4 ja 129-2)Järvenpään Kassatalo Oy:n pyytämässä kaava-muutoksessa tutkitaan liike- ja asuintilojen säi-lyttämistä kellarissa ja kerroksissa, hoivakotiti-lojen sijoittamista kiinteistöön ja autopaikkojen järjestämistä. Mannilantien ja Helsingintien kulmassa halutaan varautua katutason liiketi-lojen rakentamiseen pysäköintitalon päätyyn. Kassatalo on tarkoitus säilyttää. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä marras–joulukuussa 2004.

Erkomaan talo (tontit 139-8 ja 9)Keskuskujan varressa sijaitseva Erkomaan liike-talo (06.001) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi, jonka säilyttä-miseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin.

AsemanmäkiAsemakaavan muuttamisesta asemanmäen rauhoittamiseksi on tehty hallitusaloite (3/99 Jaakko Kuusela), mutta hanke liittyy myös kes-kustan osayleiskaavan periaatteiden toteutta-miseen. VR-yhtymän omistamien maiden käy-töstä tarvitaan sopimuksia kaupungin kanssa. Valtakunnallisesti arvokas rautatieasema tulisi suojella asemakaavalla.

Sampo-talo (tontti 132-9)Kaupunki pyrkii edistämään Sampo-talon uu-distusten suunnittelemista ja on valmis laati-maan asemakaavanmuutoksen yhteistyö- ja sopimushankkeena keskustan osayleiskaavan pohjalta.

Tervanokantie, kortteli 103Valtaosa Tervanokantien varressa sijaitsevan vanhan puhdistamoalueen tontista muutetaan puistoksi. Puhdistamorakennusten ympärille on tavoitteena kaavoittaa korkealuokkainen julkinen kohde, jonka kehittämisen myötä puhdistamoalue siistiytyy osaksi Tervanokan kokonaisuutta.

LouttiAlankotie 28 (tontti 242-8)Alankotie 28:ssa sijaitseva asuintalo on osoi-tettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.069), jonka säilyttämiseksi kau-punki ryhtyy toimenpiteisiin.

KyröläTanhumäentie, Harjanteen/Kaurasen talo (tontti 403-12)Tanhumäentien varressa sijaitseva ns. Harjan-teen/Kaurasen talo on osoitettu kulttuuriympä-ristön hoitosuunnitelmassa kohteeksi (07.021), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimen-piteisiin.

KinnariTorpantie, Mankisen talo (tontti 562-4)Torpantien varressa sijaitseva Mankisen talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitel-massa kohteeksi (07.065), jonka säilyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin.

Torpantie, Pekka Harjuvaaran talo (tontti 563-1)Torpantien varressa sijaitseva Pekka Harjuvaa-ran talo on osoitettu kulttuuriympäristön hoi-tosuunnitelmassa kohteeksi (07.068), jonka säi-lyttämiseksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin.

Keskitalontie, kortteli 560Islamilainen seurakunta omistaa Kinnarin kau-punginosassa Keskitalontien varrella korttelis-sa 560 moskeijan, jonka tontilla on käyttämä-töntä julkisten rakennusten rakennusoikeutta. Moskeija tullaan säilyttämään ja asuinraken-tamismahdollisuuksia alueelle tutkitaan. Asia edellyttää puite- ja maankäyttösopimusta.

PöytäalhoLaaksokatu, korttelin 639 pohjoisosaYleiskaavassa on osoitettu Laaksokadun var-ressa olevien omakotitalojen asemakaavan muuttaminen pientalovaltaiseksi siten, että nykyisen asemakaavan mukaiset kerrostalojen rakennusalat poistuvat. Tavoitteena on kaa-voittaa kohteeseen tehokas ja laadukas pien-talokohde, jossa nykyisiä pihapiirejä voidaan täydentää uusilla rakennuksilla.

Laaksokatu, tontit 648-2 ja 4 sekä tila 5:207Laaksokadun varren kiinteistönomistajat pyy-tävät rakennusoikeuden nostamista. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa omakoti-rakennusten ja muiden enintään kahden per-heen talojen korttelialuetta. Isojen tonttien tiivistäminen olisi mahdollista. Kaavamuutos edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia.

Helsingintien–Pohjoisväylän alueTerveystalon asemakaavan muutoksen yh-teydessä on laadittu laajemman alueen kau-punkikuvallinen selvitys, jossa on tutkittu Helsingintien varren korttelien tiivistämismah-dollisuuksia asuntoja liikerakentamisella. Kaavamuutokset edellyttävät puite- ja maan-käyttösopimuksia.

PajalaVälskärinkatu, korttelit 724 ja 762 ja puistoalueYleiskaavassa on osoitettu Välskärinkadun varressa olevan kaupungin omistaman van-hustentalotontin 762-3 ja viereisten puisto-alueiden asemakaavan muuttaminen tiiviiksi asuntoalueeksi. Tavoitteena on kaavoittaa koh-teeseen tehokas ja laadukas kerrostalokohde, jonka tontit voitaisiin myydä tilanteessa, jossa vanhoista rivitaloista voidaan luopua.

WärtsiläMetson luoteispuoliset alueetMetson alueen kaavamuutos laaditaan vaiheit-tain. Valmet Oy on tehnyt vuonna 1991 aloit-teen asemakaavan laajennuksesta alueensa luoteispuolelle, mutta hanke ei kuitenkaan ole tullut ajankohtaiseksi.

NummenkyläItä-Nummenkylän alueItä-Nummenkylän asemakaavoitus on tarpeen alueella olevan taaja-asutuksen ja pohjaveden suojelun takia, mutta kunnallistekniikan kus-tannukset ja yksityinen maanomistus hidas-tavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voi-daan lisätä Pietilä–Haarajoen osayleiskaavan avulla.

IsokytöTammelantie 4 (tontti 1356-7 ja katualue)Asunto-osakeyhtiö on pyytänyt katualueen levennysosan liittämistä tonttiin pysäköintiti-lan lisäämistä varten. Kaavamuutos edellyttää sopimusta kaupungin ja kiinteistönomistajan kesken.

PietiläHalkiantien alueHalkiantien alue liittyy asemakaavoitettuihin

Haarajoen ja Pietilän alueisiin. Alueella on jo taaja-asutusta. Asemakaava olisi tarpeen mm. pohjavesialueen viemäröintiongelmien vuoksi, mutta yksityinen maanomistus ja kunnallis-tekniikan kustannukset hidastavat kaavoitusta. Asemakaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä–Haarajoen osayleiskaavan avulla.

Pietilän yritysalueHaarajoen moottoritieliittymään ja oikoradan asemaan tukeutuvan uuden yritysalueen ase-makaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä–Haa-rajoen osayleiskaavatyön avulla. Asemakaava tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa.

HaarajokiHaarajoen asemakaava-alueen laajennusAsemakaava-aluetta on tarkoitus laajentaa. Kaavamuutos perustuu Haarajoen kyläalueen asemakaavaa koskevaan kaupunginhallituksen hyväksymispäätökseen 21.8.1995 § 422, jossa sitouduttiin meluvallin maa-alueen maankäyt-töön ja omistukseen liittyvien tielaitoksen eh-tojen täyttämiseen.

Leppätien pohjoispuoliHaarajoen Leppätien varressa sijaitsevan tilan Rauhala Rno 9:62 omistaja on pyytänyt ase-makaavan laatimista siten, että pienehköstä tilasta tulisi asuinrakennuspaikka. Hanke liit-tyy uuteen yleiskaavaan, jossa koko Leppätien alueen asemakaavan tarve on osoitettu. Ase-makaavavalmiuksia voidaan lisätä Pietilä–Haa-rajoen osayleiskaavan avulla.

Haarajoen asuntoalueNykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Haarajoen asemaan tukeutuvien uusien asuntoalueiden asemakaavoitusvalmiuksia edistetään Pietilä–Haarajoen osayleiskaavatyön avulla. Asema-kaava tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistuk-seensa.

MikonkorpiMikonkorven yritysalueYleiskaavassa on osoitettu Mikonkorven yri-tysalueen laajennus etelään, josta kaupunki on ostanut osan. Yritysalueen laajennuksen asemakaavoitus tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi riittävästi maa-alueita omistukseensa.

TerholaTerholan osa-alueet (korttelit 541, 545-547, 564-566, 1929, 1940 ym.)Alue on pääosin rakennettu, mutta asemakaa-va kaipaa uudistamista. Terholan urheilupuis-ton kehittämistä on selvitetty uuden yleiskaa-van ja Kytöpuiston asemakaavan yhteydessä.

Rousun alueKaupungin omistamalle alueelle korttelien 1804 ja 1812 pohjoispuolella on laadittu maan-käyttöluonnoksia asuntorakentamiseen. Kaa-voitus on käynnistetty aloituskyselyllä ja suun-nittelua jatketaan vuonna 2015.

SatukallioSipoontien yritysalueYleiskaavassa on osoitettu uusi yritysalue Si-poontien eteläpuolelle. Asemakaavan laatimi-nen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupunki saa hankituksi maa-alueen omistukseensa.

RistinummiRistinummen asemakaavaKaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaa-

YHTEYSTIETOJA

Tekninen palvelupisteKaava- ja tonttiasioiden yleisneuvonta,nähtävillä olevat suunnitelmatSeutulantie 12, (09) 2719 [email protected]

Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa [email protected]

Kaavoituspäällikkö Sampo Perttula040 315 2005, kaavoituksen johto,keskustan kehittäminen

Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio 040 315 2353, asemakaavoitus, poikkeaminen

Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila040 315 2455, kuntayhteistyö, kehittämishankkeet, suunnittelutarveratkaisut

Arkkitehti Erno Heikkola040 315 2432, yleis- ja asemakaavoitus,keskustan osayleiskaava

Liikenneinsinööri Sari Piela040 315 2435, liikennesuunnittelu jajoukkoliikenne

Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe040 315 2723, asemakaavoitus, rekisteriasiat

Kaavasuunnittelija Elina Joutsen040 315 2630, asemakaavoitus, verkkosivut

Kaavasuunnittelija Juho Mattila040 315 2224, asemakaavoitus

Kaavavalmistelija Saija Sievilä040 315 2009, vuorovaikutusasiat

Paikkatietosuunnittelija Tuija Aaltonen040 315 2450, paikkatietoasiat

Kaupungingeodeetti Jukka Laitila040 315 2447, maankäyttösopimukset

Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi040 315 2445, kiinteistönmuodostus

Suunnittelupäällikkö Kaarina Laine040 315 2044, katu-, vesihuolto-, ympäristö- ja vihersuunnittelu

van laatimisesta laajalle alueelle Ristinummen kaupunginosassa vuonna 1989. Alueella oli useita vuosia voimassa rakennuskielto asema-kaavan laatimista varten. Kaavoitus edennee osayleiskaavan tai muun yleissuunnitelman ja pienempien alueiden asemakaavojen kautta.

Heikinkatu, Pietilän huvila (korttelin 2128 tila 3:25)Heikinkadun varressa sijaitseva Pietilän huvila on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunni-telmassa kohteeksi (07.030), jonka säilyttämi-seksi kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin.


► TEKSTI: Laura Saukkonen


Poikkitien parantaminen täydessä vauhdissa – Liikennejärjestelyjä tehdään hankkeen edetessä

Tontilta kadullerönsyilevä kasvillisuus on turvallisuusriski

Tutustu Lemmenlaaksoon opastetuilla luonto- ja sieniretkillä

Poikkitien parantamisen toinen vaihe starttasi maaliskuun lopulla. Hankkeessa Poikkitien ja Järvenpääntien–Sibeliuk-senväylän liittymään rakennetaan kier-toliittymä tarvittavine lisäkaistoineen sekä kaksi alikulkukäytävää. Aholasta Sibeliuksenväylälle johtava tonttiliittymä rakennetaan pohjoisemmaksi ja Ainolan-kadun–Poikkitien katuliittymää parannetaan. Lisäksi rakennushanke käsittää jalankulku- ja pyöräteiden, jäte- ja sadeve-silinjojen sekä meluesteiden rakentamista. Myös koko alueen katuvalaistus uusitaan.

– Kiertotiejärjestelyt muuttuvat raken-

nushankkeen edetessä ja niistä aiheutuu jonkin verran häiriöitä alueen liiken-teelle. Rakentamistyöt pitävät sisällään myös louhintaa ja porapaalutusta, joista muodostuu melua, kertoo kunnallisteknii-kan suunnittelupäällikkö Kaarina Laine.

Poikkitien parantamisen toinen vaihe valmistuu tämän vuoden loppuun mennes-sä. Osa alueen vihertöistä tehdään kevään 2015 aikana. Urakoitsijana hankkeessa toi-mii NCC Rakennus Oy.

Myös ykkösvaihetta viimeistellään

Poikkitien ensimmäisen vaiheen viimeis-telytyöt alkoivat huhtikuun alussa. Tie-työmaa alkaa Lepola II -kaava-alueen tuntumasta ja päättyy noin 400 metriä idempänä ennen junarataa.

– Viimeistelyvaiheessa Poikkitielle ra-kennetaan keskisaarekkeet ja liittymä-alueiden reunakivet. Lisäksi tieosuus asfal-toidaan, projektipäällikkö Juha Loukusa tarkentaa.

Ykkösvaiheen viimeistelytyöt valmistu-vat kesäkuun 2014 aikana. Hankkeen ura-koinnista vastaa Skanska Infra Oy.

Aholan ja Maamiehen alikulkutunneleihin lisä-tään tilan tuntua luontoaiheisilla peiliteoksilla, jotka on suunnitellut muotoilun valtionpalkinnon-kin voittanut kaksikko, Aamu Song ja Johan Olin.

Pihojen kasvillisuus lisää asuinviihtyvyyttä ja luonnon monimuotoisuutta rakennetus-sa ympäristössä. Joskus kasvillisuus ulot-tuu kuitenkin liian pitkälle tonttirajojen ulkopuolelle, mistä aiheutuu haittaa ja vaa-ratilanteita kadunkäyttäjille.

Järvenpään kaupungilla on vastuu siitä, että jalkakäytävät ja pyörätiet ovat liiken-neturvallisuuden kannalta kunnossa. Ton-teilla kasvavien puiden ja pensaiden oksat eivät saa heikentää kadun käyttöä, kunnos-sapitoa tai esimerkiksi liikennemerkkien, katuvalojen ja -liittymien näkyvyyttä.

– Tällaisissa tapauksissa kaupunki ottaa yhteyttä tontinomistajaan ja kehottaa ryh-

tymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Toi-vomme tietenkin, että pihojen ympäristöä siistittäisiin oma-aloitteisesti säännöllises-ti, muistuttaa kunnossapitopäällikkö Aija Schukov.

Pihasuunnittelussa kannattaa hyödyntää asiantuntijoita

Tontinomistajan on hyvä huomioida jo tontin kasvillisuutta suunniteltaessa pui-den ja pensaiden lopullinen koko ja muoto.

– Täysikasvuisen puun oksat ja juuret eivät saa ulottua oman tontin ulkopuolelle. Näin vältytään liikenneturvallisuutta hait-

taavilta näkemäesteiltä sekä erimielisyyk-siltä naapureiden välillä, Schukov korostaa.

– Liian isoksi kasvanutta kasvia tulee leikata pienemmäksi tai sen poistamista kokonaan kannattaa harkita. Myös syk-syllä maahan putoavat lehdet aiheuttavat liukastumisvaaran jalkakäytävillä. Jos haravointi ei innosta, pihalle voi istuttaa ikivihreitä havukasveja lehtipuiden sijaan, kunnossapitopäällikkö neuvoo.

Tontinomistajan velvollisuudet määrit-telee Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.

Järvenpään kaupunki järjestää tänä vuonna neljä luontoretkeä sekä yhden sienestysretken Lemmenlaakson luonnon-suojelualueelle ja sen lähiympäristöön. Retket ovat kaikille avoimia ja maksutto-mia.

Luontoretket ovat maanantaina 5.5. klo 18–20, maanantaina 12.5. klo 14–16, tiis-

taina 13.5. klo 18–20 sekä tiistaina 20.5. klo 18–20. Retkioppaana on biologi Lau-ra Räsänen, paitsi 20.5. oppaana toimii vanhempi tutkija Ilpo Mannerkoski. Luontoretkille lähdetään Lemmenlaakson eteläpäästä, Sipoontien ja Skogsterintien risteyksen peltotieltä.

Syksyinen sieniretki järjestetään tiistai-

na 2.9. klo 18–20. Retkioppaana on biologi Laura Räsänen. Sienestämään lähdetään Lemmenlaakson pohjoiselta paikoitusalu-eelta.

Varustauduthan retkille sään mukaisella ja luonnossa liikkumiseen soveltuvalla vaa-tetuksella, sieniretkelle lisäksi sienestys-tarvikkeet mukaan.

Lisätietoja • www.jarvenpaa.fi/tapahtumat • www.jarvenpaa.fi/lemmenlaakso • Muista myös www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi, lähin virkistysalue Sarvikalliolla!

Tontinomistajan tehtävät kesällä • Roskien ja pudonneiden lehtien poistaminen tonttirajasta kadun keskilinjaan asti (enintään 15 metriä). • Tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan puhtaanapito, sekä kasvillisuuden siistinä pitäminen, kuten nurmikon leikkaaminen sekä rikkaruohojen ja pujon poistaminen (enintään kolmen metrin päähän tonttirajasta). • Lisätietoja: www.jarvenpaa.fi/tontinomistajan_tehtavat

Havainnekuvassa Poikkitien parantamisen 2. vaihe. Hankkeen toteutuksessa huomioidaan alueen maisemalliset kulttuuriarvot.


Järvenpään kaupunginvaltuuston huhtikuussa hyväksymän turvallisuussuunnitelman yleisenä tavoitteena on kuntalaisen turvallinen arki. Jokainen järvenpääläinen on avainasemassa turvallisen arjen luomisessa ja ylläpitämisessä. Tässä tehtävässä asukkaita tukevat eri viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat.

Mopo on Suomessa tutkitusti vaarallisin moottoriajoneuvo kilometriä kohti. Riski joutua mopolla vakavaan liikenneonnettomuuteen on yli kymmenkertainen henkilöautoon verrattuna. Vaarassa ovat etenkin mopostaan innostuneet nuoret ja heidän kyytiläiset, mutta myös muut mopojen kulkureiteillä olijat. Hyvä vanhempi – sinulla on valvontavastuu alle 18-vuotiaista huollettavistasi. Eihän nuoresi aja tappajamopoa?



Vastuu turvallisuudesta kuuluu meille kaikille

Ajaako nuoresi tappajamopoa?

Järvenpään turvallisuudelle hyvä arvosana

Järvenpääläiset antoivat syksyllä 2013 tehdyssä turvallisuuskyselyssä kaupun-gin arjen turvallisuudelle kouluarvosanan 8. Kyselyyn vastanneita ei niinkään huo-lestuttanut väkivalta tai kotitapaturmat, vaan liikenneturvallisuus ja kuntalaisten asennoituminen turvallisuusasioihin.

– Järvenpään turvallisuustilanne on poliisin näkökulmasta varsin hyvä eikä rikostilastoissa ole tapahtunut merkit-täviä muutoksia viime vuosina. Olemme tehostaneet turvallisuustyötämme ver-

Moni vaaranpaikka syntyy silkasta hölmöi-lystä; useampi kaveri keulii rinnakkain, ajetaan pikkuhumalassa tai kaahataan oikein kunnolla viritetyllä ajopelillä… Va-hinkoja voi kuitenkin tapahtua tunnolli-sillekin kuskeille, jos taidot eivät riitä ajo-neuvon hallintaan yllättävissä tilanteissa. Esimerkiksi lapsi saattaa takaa tulevaa mopoilijaa säikähtäneenä singahtaa aivan kummaan väistöliikkeeseen. Näitä yllät-täviä kohtaamisia tapahtuu eniten kevyen liikenteen väylillä, minkä vuoksi liikenne-

kostoitumalla monialaisiin työryhmiin, jotta ongelmia voitaisiin ennalta estää syntymästä tai niitä olisi helpompi yhdessä ratkaista. Yhteistyötä tehdään aktiivises-ti esimerkiksi nuorisotoimen, koulujen ja myös ravintolayrittäjien kanssa yöelämän turvallisuuden parantamiseksi. Asukkai-den valistaminen ja kuuleminen on myös tärkeää, jotta yksilön oma vastuunkanta-minen turvallisuusasioissakin olisi parem-min mahdollista, kertoo Järvenpään tur-vallisuusjohtoryhmän jäsen ylikonstaapeli Matti Koski.

Myös pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan Järvenpää on turvallinen paikka.

Rakennuspalovaaratilanteita on aiheutu-nut muun muassa hormipaloista, liesille unohtuneista ruoista ja sähkövioista, mut-ta onneksi tulipaloja on ollut vain reilu kymmenen vuosittain ja varsinaisia raken-nuspaloja keskimäärin alle 10 kappaletta vuosittain.

– Liikenteessä järvenpääläisten tulee olla tarkkana keskustan alueella sekä suu-rimmissa risteyksissä ja liittymissä. Palo-aseman väki toivoo myös, että järvenpää-läiset tutkailisivat kotejaan, tunnistaisivat itseensä kohdistuvat merkittävimmät vaa-rat, varautuisivat niihin ja varmistaisivat, että tarvittaessa pelastuslaitos pääsee es-teettä paikalle, palotarkastaja Ville Hyy-tiäinen Keski-Uudenmaan pelastuslaitok-selta muistuttaa.

Suunnitellen turvallisempaa kaupunkiympäristöäKokonaisvaltaisessa kaupunkisuunnit-telussa huomioidaan turvallisuusnäkö-kohdat sekä eri ikäryhmien erityistarpeet turvallisen asumisen ja ympäristön suhteen. Asuntokannan monipuolistami-nen sekä ympäristön suunnitteleminen esteettömäksi ja viihtyisäksi parantavat kaikkien kuntalaisten turvallisuutta ja

4

1. Johdanto

Turvallisuussuunnitelman 2014–2017 yleisenä tavoitteena on kuntalaisen tur-vallinen arki. Kuntalaisten turvallisuuden tunnetta pyritään parantamaan toi-menpiteillä, jotka kohdistuvat kotiin ja lähiympäristöön sekä kaupunkiym-

päristöön (Kuva 1.). Turvallisuuden tunteen parantaminen edellyttää kuntalaisten, kunnan viranomaisten sekä muiden toimijoiden yhteistyötä. Turvallisuussuunnitel-massa esitetään Järvenpään turvallisuustyön tavoitteet ja toimenpiteet, joiden avulla pyritään tekemään Järvenpään kaupungin arki entistä turvallisemmaksi niin asuk-kaille, yhteisöille kuin elinkeinoelämällekin.

Järvenpään turvallissuunnitelma vuosille 2014–2017 perustuu Järvenpään Kestävän Kasvun ja hyvinvoinnin strategiaan 2014–2025 (kaupunkistrategia). Kaupunkistrate-gian ohjelmien eli kuntalaisen hyvinvointi-, elinkeino- sekä kilpailukyky- ja ympäris-töohjelmien lisäksi kuntalaisten turvallisuutta parantavat useat kaupunkistrategialle alisteiset ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat. Näiden tavoitteiden kautta vaikutetaan turvallisuuden paranemisen lisäksi muun muassa kuntalaisten terveyden ja toiminta-kyvyn ylläpitämiseen, yhdenvertaisuuteen sekä ympäristön viihtyisyyteen ja toimi-vuuteen. (kuva 2).

Kuva 1. Kuntalaisen turvallisuus rakentuu kehistä, joita ovat kodin ja lähiympäristön turvallisuus sekä kaupunkiympäristön turvallisuus.

Arkensa turvalliseksi kokeva kuntalainen

Kodin ja lähiympäristön turvallisuus: Parannetaan kuntalaisten tietoisuutta kodin ja lähiympäristöjen turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä.

Kaupunkiympäristön turvallisuus: Tunnistetaan kaupunkiympäristöön liit-tyvät turvallisuushaasteet ja edistetään sen turvallisuutta yhdessä sovittujen toimenpiteiden kautta.

KUNTALAINEN

hyvinvointia. – Esimerkiksi liikennesuunnittelulla

pyrimme edistämään turvallista liikku-miskulttuuria ja luomaan hyvät edelly-tykset ympäristön ja terveydenkin kan-nalta myönteisiin liikkumisen valintoihin, kuten pyöräilyyn ja kävelyyn. Liikenteen turvallisuus on aina lähtöisin kuitenkin ih-misistä; pitää muistaa ottaa muut liikkujat huomioon, liikenneinsinööri Sari Piela toteaa.

Kodin turvallisuus tärkeää

Vuosittain tapahtuvista tapaturmaisista kuolemista suuri osa on kaatumisen ai-heuttamia. Vakavan tapaturman saattaa estää vaikkapa vain maton liukuesteel-lä tai pihan hiekoituksella. Omassa ko-dissa kannattaakin aika ajoin järjestää turvallisuustarkastus; ovatko palohälyt- timet ja ensisammutusvälineet käyttö- valmiudessa ja kaikki asukkaat tietoi- sia näistä, ovatko sähkölaitteet ehjät ja kulkuväylät esteettömät? Kodin ja lähi- ympäristön turvallisuudesta kannattaa keskustella niin läheisten kuin naapurei-denkin kanssa, ja tarvittaessa voi aina tar-jota tai pyytää apua näissä asioissa.

virasto linjasi viime vuonna mopoilijoiden ensisijaiseksi paikaksi ajoradan, etenkin taajamissa.

Järvenpäässä on parhaillaan käynnissä em. linjauksen mukainen mopojen ajoreit-tien tarkistaminen. Lisäksi järjestetään vuosittain 8-luokkaisille Turvallisesti mo-polla -koulutukset sekä mopoiluaiheisia vanhempainiltoja, niin nuorten kuin van-hempienkin tietoisuuden kasvattamiseksi. Yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilai-toksissa pidetään myös moporatsioita kat-

sastuksineen ja tietoiskuineen. On todella tärkeää, että vanhemmat

osallistuvat nuorensa mopo- tai mopoauto-harjoitteluun ja samalla varmistavat, että tuoreella ajajalla on riittävä osaaminen ja vastuullinen asenne itsensä ja muiden tiel-lä liikkujien turvaamiseksi. Vanhempien vastuu ei pääty siihen, kun mopo annetaan nuoren käyttöön. Jos sitä ei käytetä asialli-sesti, mopon voi laittaa vaikka jäähylle.

Lisää turvallisesta mopoilusta: www.liikenneturva.fi

Vanhemmilla on valvontavastuu siitä, että nuori hallitsee liikennesäännöt ja moponsa kyllin hyvin ajaakseen itselleen ja kanssa-kulkijoilleen turvallisella tavalla.

Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliike etsi huhtikuun alussa yhteisellä Kukkakävelyllä paikkoja, joita voisi kaunistaa kesäkukilla. Kaunis ja viihtyisä ympäristö koetaan usein myös turvalliseksi.

Lisätietoja arjen turvallisuudesta • Hae itsellesi Turvallisesti kotona -esite sekä Järvenpään kaupungin turvallisuus- suunnitelma 2014–2017 kaupungin eri toimipisteistä tai Järvenpää-päivänä 10.5. klo 10–14 kaupungin teltalta.

Tietoa saat myös sähköisesti: • www.jarvenpaa.fi/turvallisuussuunnittelu • www.kotitapaturma.fi

Anju Asunta

Liikenneturva





Ikääntyminen vaikuttaa ajokykyyn

Elämänmuutos ajoi uudelleen ratin taakse

Hymynaama palkitsee oikeasta ajonopeudesta

Järvenpään kaupungin ja Liikenne-turvan huhtikuiselle Ikäautoilijan kuntokurssille osallistui lähes viisi- kymmentä järvenpääläistä seniori- autoilijaa. Kurssi tarjosi eväitä ajo-kyvyn ylläpitämiseen ja itsearvi-ointiin.

Vanheneminen vaikuttaa ihmisen suoriu-tumiseen liikenteessä. Aivojen havainto-toimintojen, näkökyvyn, kuulon ja lihas-voimien heikkenemisen vuoksi tilanteiden havaitseminen, arvioiminen ja niissä toi-miminen vievät enemmän aikaa kuin en-nen.

– Ikääntyminen ei sinänsä heikennä ajo-turvallisuutta oleellisesti, mutta sairaudet voivat huonontaa ajokykyä tai jopa estää autolla ajamisen kokonaan. Tällaisia ovat muun muassa hermostosairaudet, kuten dementia ja Parkinsonin tauti, sekä sydän- ja verisuonisairaudet ja diabetes, kertoo kurssilla luennoinut liikenne- ja vakuutus-lääketieteen alalla työskentelevä neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala.

Jos sairauskohtaus sattuu ajon aikana, kuljettaja ei yleensä pysty hallitsemaan lii-kennetilannetta esimerkiksi tajunnanhäi-riön tai näkökenttäpuutoksen takia. Myös

lääkitys voi olla este ajamiselle, vaikkapa nukahtamisriskin tai lääkkeiden yhteisvai-kutusten vuoksi.

Puntarissa hyödyt ja haitat

Yli 65-vuotiaiden autoilijoiden määrä on väestörakenteen muuttumisen myötä kasvus-sa. Senioriautoilijoiden vahvuuksia ovat kokemus ja maltti. Heillä ei ole enää nuo-rille tyypillistä näyttämisen tarvetta eikä halua ottaa turhia riskejä. He myös syyl-listyvät harvoin ylinopeuksiin tai ratti-juoppouteen. Ongelmia ilmenee kuitenkin risteysajossa ja monimutkaisissa liikenne-tilanteissa.

– Iäkkäät joutuvat nuoria useammin ris-teyskolariin, etenkin vasemmalle käännyt-täessä. Kaistaa vaihdettaessa ja peruutet- taessa tulee aina havainnoida laaja-alaisesti peilien kautta ja päätä kääntämällä. Myös muuta liikennettä huomattavasti hitaam-pi ajonopeus voi aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä, korostaa Liikenneturvan kou-luttaja Pekka Kärkkäinen.

– Ajokyky on syytä tarkistuttaa, jos lä-heisesi ovat huolissaan ajamisesi turvalli-suudesta, tai läheltä piti -tilanteita sattuu yhä useammin, Kärkkäinen kiteyttää.

”Tyttäreni kannustaa minua ajamaan autolla useammin, jotta ajotaito pysyy hyvin hyppysissä”, kertoo Ikäautoilijan kuntokurssille osallistunut Nadja Rumbin-Saarnio.

Liikenneturvankouluttaja Pekka

Kärkkäisen vinkit ikä-autoiluun: ”Aja hyvällä

säällä, ole tarkkanaristeyksissä, ohituksissa ja

kaistanvaihdoissa, säilytä turvaväli sekä vältä ruuhka- aikoja ja -reittejä”.

Kuvassa vasemmallaneurologian erikoislääkäri

Mikael Ojala.

Lisätietoja • www.liikenneturva.fi > Eri-ikäisenä > Iäkkäät • Testi ikäkuljettajan itsearviointiin: www.liikenneturva.fi/kuljettajanitsearviointi

Yksi Liikenneturvan Ikäautoilijan kunto-kurssille osallistuneista oli järvenpääläinen Nadja Rumbin–Saarnio, 72. Nadja mat-kusti viimeiset parikymmentä vuotta pää-asiassa apukuskin paikalla. Tilanne muut-tui kuitenkin pari vuotta sitten, kun hänen miehensä joutui luopumaan pysyvästi au-tolla ajamisesta sairastumisen vuoksi.

– Minusta tuli pakon sanelemana jäl-leen autoilija. Ajan pääasiassa Vanhanky-länniemen terveyskeskukseen ja mökille Heinolaan. Kaupoilla käyn mieheni kanssa kävellen, mikä käy mainiosti hyötyliikun-nasta. Ikäautoilijan kuntokurssi oli hy-vää kertausta erityisesti risteyssääntöjen sekä oman ajokunnon tarkkailun suhteen,

Nadja kertoo.Kesäaikaan Nadja autoilee enemmän,

talvella pari kertaa viikossa. – Olen tarkka ajokelin suhteen. En lähde

ratin taakse esimerkiksi rankkasateella tai teiden ollessa jäisiä.

Monenmoisia kuskeja

Nadja uusi ajokorttinsa 70-vuotiaana. Seu-raavan kerran se on edessä kolmen vuoden päästä.

– Saa nähdä uusinko enää korttia. Tällä hetkellä auto on välttämätön lähinnä pi-dempien automatkojen vuoksi, Nadja poh-tii.

Liikenteessä Nadjaa huolestuttavat lä-hinnä muiden autoilijoiden kaahaaminen ja liikennesääntöjen rikkominen.

– Ihmisillä näyttää olevan kova kiire lii-kenteessä. Oma ajovauhtini on rauhoittu-nut iän myötä. Päästän maanteillä kiirei-simmät kuskit sekä rekat ja kuorma-autot ohitseni ajamalla hetkeksi tien sivuun lin-ja-autopysäkille.

Neuvona muille ikäautoilijoille Nadja to-teaa:

– Jos olet epävarma ajotaitosi ja -kun-tosi suhteen, mene rohkeasti autokou-luun ikäihmiselle suunnattuun ajotaitoa arvioivaan koulutukseen, ja käy lääkärillä terveystarkastuksessa.

Järvenpään kaupungin liikennesuunnitte-lu luottaa hymynaamojen voimaan. Kau-pungin kaduille on vuodenvaihteen jälkeen asennettu yhteensä viisi ”hymynaamatau-lua” eli ajonopeustaulua.

– Kun autoilija ajaa kadulla sallittua vauhtia, ilmestyy taululle vihreä hymynaa-ma. Punainen surunaama kertoo ylinope-udesta. Tavoitteenamme on herättää au-toilijat noudattamaan nopeusrajoituksia, kertoo Järvenpään kaupungin liikenne- insinööri Sari Piela.

Hymynaamataulut ohjelmoidaan katu-

kohtaisesti ja niiden sijaintia vaihdellaan suunnitellusti. Taulut keräävät tietoa ajonopeuksista ja ajoneuvomääristä ympäri vuorokauden. Kerättyä dataa hyödynne-tään kaupungin liikennesuunnittelussa ja -turvallisuustyössä sekä kaavoituksessa. Tauluja asennetaan erityisesti kohteisiin, joiden liikenneturvallisuus on herättänyt huolta kaupunkilaisten keskuudessa.

– Saamme vähän väliä palautetta ylisuu-rista ajonopeuksista. Hidasteita voidaan kuitenkin toteuttaa lähinnä päiväkotien tai koulujen läheisyyteen, eikä aina nii-

hinkään. Maasto-olot on selvitettävä, sillä töyssyistä aiheutuu valitettavasti tärinää, liikenneinsinööri täsmentää.

– Lisäksi olemme parantaneet suojatei-den havaittavuutta suojatiepylväisiin kiin-nitettävillä alumiinisilla heijastinvarsilla, esimerkiksi koulureittien varrella. Niistä olemmekin saaneet opettajilta ja lasten vanhemmilta positiivista palautetta. Asen-namme heijastinvarsia myös muihin liiken-neturvallisuuskohteisiin, Piela summaa.

Hymynaama vs. surunaama. ”Pyrimme jatkossakin löytämään uusia keinoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi”, liikenneinsinööri Sari Piela lupaa.


► TEKSTI: Tuomas Ravea

Nyt on sinun vuorosi valitaMiksi museon väki on taas valinnut nämä taulut esille? Miksi tuokin on tuossa, kun niillä on parempiakin esitellä? Kesällä 2014 näitä ky-symyksiä ei tarvitse esittää. Tou-kokuussa taidemuseon ystävillä on itse mahdollisuus äänestää museon kokoelmista omat Eero Järnefeltin (1863–1937) ja Ven-ny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) suosikkiteokset 15.6.–28.9. esillä olevaan Meidän Eero ja Venny - yleisön suosikit -näyttelyyn.

Valinnanvaraa löytyy maisemista muotoku-viin ja öljyväreistä lyijykynäpiirroksiin. Miel-lyttääkö silmääsi kenties enemmän kesäinen kukkapenkki vai valloittava vesivärityö? Valita voi myös teoksen tekopaikan mukaan, sillä Jär-venpään taidemuseossa on taiteilijoiden töitä Ranskasta, Saksasta ja Italiasta, mutta monia aivan täällä kotona Järvenpäässäkin tehtyjä töitä.

Äänestyksen mielenkiintoa lisää siihen osal-listuva joukko julkisuuden henkilöitä. Osuvatko yleisön mieltymykset heidän kanssaan yhteen, vai onko näkyvissä makueroja taiteen suhteen? Lopputulos selviää vain äänestämällä. Omia suo-sikkeja voi äänestää aina toukokuun kolmannelle viikolle asti Järvenpään taidemuseolla, Aholassa, kaupunginkirjastolla, kaupungintalolla sekä in-ternetissä taidemuseon sivuilla. Kaikkien äänes-tykseen osallistuneiden ja yhteystietonsa jättänei-den kesken arvotaan palkintoja.

– Viime vuonna juhlittiin Eeron ja Vennyn sataviiskymppisiä, mikä sai ihmiset liikkeelle eri puolelta Suomea. Tuloksena oli kaikkien aikojen yleisöennätys, kun taidemuseolla ja Aholassa kävi yhteensä lähes 18 000 vierasta, iloitsee museo- palveluiden päällikkö Hanna Nikander.

– Äänestä ja tule katsomaan, onko oma kultakau-den suosikkisi mukana kesänäyttelyn ripustuksessa, hän kannustaa.

Tekemistä tenaville, vauhtia vieraille

Taidemuseolla ja Aholassa ei tekeminen lo-pu kesälläkään. Oheisohjelmissa on pyritty huomioimaan niin lapset kuin aikuisetkin koko kesän ajan. Aholassa lapsille on tou-kokuussa luvassa teatterityöpaja, jossa he pääsevät tekemään oman näytelmänsä Aholan pienelle näyttämölle. Taidemuseol-la perheen nuorimmilla on mahdollisuus osallistua heinäkuussa uutuustyöpajaan Maisema kuin karamelli, jossa he saavat as-karrella karkeista mieleisensä maiseman.

– Olemme viimeisten vuosien aikana lisänneet merkittävästi oheisohjelmatar-jontaa, mikä on saanut erittäin positiivi-sen vastaanoton. Tuntuu, että ihmisten on helpompi tulla museolle eivätkä ainakaan kaikki enää miellä taidetta vain korkeakult-tuuriksi. Tavoitteemme onkin ollut madal-taa kynnystä tutustua taiteeseen, koska se on kaikkien omaisuutta, kertoo museo- assistentti Pinja Petäjä taidemuseon stra-tegiasta.

Joogasta kiinnostuneille museovieraille taidemuseo järjestää toukokuussa kah-tena iltana taidejoogan, joka ammentaa

innostuksensa esillä olevasta Ateljee Retro- spektiivi – Pauli Pyykölä -näyttelystä. Lisää liikunnasta saa nauttia heinäkuussa, kun taidemuseolta lähtee polkupyöräletkoja pyöräilyopastuksille Eero Järnefeltin Jär-venpäässä tekemiin maisemiin.

Teatterin ja historian ystäviä ei ole myös-kään unohdettu, sillä entiseen tapaan museoiden kesän täyttävät suositut draa-maopastukset. Luvassa on suuria tunteita ja iloista meininkiä, kun sadan vuoden ta-kaiset tarinat muuttuvat eläviksi silmien edessä.

Eero Järnefelt, Pioneja 1919

Kesäohjelmaa Taidemuseossa ja AholassaJärvenpään taidemuseoNäyttelyt1.6. asti Ateljee Retrospektiivi – Pauli Pyykölä1.6. asti Under Construction – László Hatházi15.6.–28.9. Meidän Eero ja Venny – yleisön suosikitYleisöopastukset sunnuntaisin klo 13 Avoinna: toukokuu–syyskuu ti–su 11–18Liput: 5 / 4 / 2 €, Yhteislippu Aholaan ja Järvenpään taidemuseolle 7 / 5 / 3 €Vuosikortti: 20 € (Taidemuseo ja Ahola)Opastukset ryhmille: 20 €

YhteystiedotKirjastokatu 8, p. 040 315 3881www.jarvenpaa.fi/[email protected]: jarvenpaan.taidemuseo

Toukokuu10.5. klo 11–18 Järvenpää-päivä. Vapaa pääsy.11.5. klo 11–18 Äitienpäivä. Äideille vapaa pääsy. klo 13 Lastenvaunuopastus15.5. klo 18 Taidejooga18.5. klo 11–18 Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy ja ohjelmaa.22.5. klo 18 Taidejooga

Kesäkuu 29.6. klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus

Heinäkuu 13.7. klo 12–16 Maisema kuin karamelli - non-stoptyöpaja lapsille26.7. klo 12 Eeron jäljillä pyöräilyopastus

Elokuu 2.8. klo 12 Eeron jäljillä pyöräilyopastus30.8. klo 14 Eeron pilvet -luento31.8. klo 13 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus

AholaNäyttelyt2.5.–28.9. Minkä mitäkin Aholasta -näyttelyYleisöopastukset sunnuntaisin klo 15

Avoinna: toukokuu–syyskuu ti–su 11–18Liput: 5 / 4 / 2 €, yhteislippu Aholaan ja Järvenpään taidemuseolle 7 / 5 / 3 €Vuosikortti: 20 € (Taidemuseo ja Ahola)Opastukset ryhmille: 20 €

YhteystiedotSibeliuksenväylä 57, p. 040 315 2213www.jarvenpaa.fi/[email protected]: jarvenpaa.ahola

Toukokuu10.5. klo 11–18 Järvenpää-päivä. Vapaa pääsy.11.5. klo 11–18 Äitienpäivä. Äideille vapaa pääsy.18.5. klo 11–18 Kansainvälinen museopäivä. Vapaa pääsy. klo 12–16 Sik-sak -runoja leikkaamalla ja liimaamalla -työpaja29.5. klo 12 Teatterityöpaja lapsille

Kesäkuu1.6. klo 15 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus7.6. klo 14 Elokuvanäytös: Juha, Aho & Soldan, Nyrki Tapiovaara (1937)

Heinäkuu6.7. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus 19.7. klo 12 Lastuja – taiteilijasuvun vuosisata -elokuvanäytös yleisölle20.7. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus

Elokuu3.8. klo 15 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus9.8. klo 14 Elokuvanäytös: Juha, Suomen Filmi- teollisuus Oy, Toivo Särkkä (1956)10.8. klo 15 Muistatko-? Juhani Aho minun silmin -draamaopastus 16.8. klo 14 Luento: Aatelisrouva Elisabeth Järnefeltin ja kirjailija Minna Canthin salongit - Rakkautta, riitaa ja kirjoittamisen paloa. FM, kirjailija Tarja Lappalainen 17.8. klo 15 Rakkaudesta taiteeseen -draamaopastus

Uutta kesällä 2014! Järvenpään taidemuseon

lipulla pääset myös Keravan taidemuseon ”Nykyaikaisia huonekaluja” ja Hyvinkään taidemuseon ”Heponauta”

kesänäyttelyihin.

Järv

enpä

än ta

idem

useo

/ M

atia

s Uu

siky

lä


Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa

MenovinkkejäJäken nuorille

Järvenpään kaupungin asiakaspalvelupisteet• Kaupungintalon ja Seutulantalon asiakaspalvelupisteet avoinna ma–pe 9–15, to 9–18 ja pe 8–13, kesän sulkuaika 20.6.–3.8.• Seutulantalolla toimivat Tekninen palvelupiste, kaupungin kassapalvelut ja Rakennusvalvonta ovat kokonaan suljettuina (ei päivystystä) 7.7.–20.7. Teknisen keskuksen yhteydenotot p. (09) 2719 2880 ma–to 9–15, pe 8–13 • Puhelinvaihde (09) 27 191 toimii em. sulku- aikana ma–to 8–15, pe 8–14, tärkeimmät palvelut ajanvarauksella.• Vapaa-aika ja osaamiskeskus avoinna ma–ke 12–16, to 12–18, pe suljettu. Suljettu ajalla 16.6.–3.8. • Kaupungintalolla toimiva sosiaalitoimisto palvelee läpi kesän ma–ti 9–12, ke 8–12, to 12–17 ja pe 9–12. Kesäajalla ajanvarausaikoja on normaalia vähemmän.

Järvenpää-talo ja lippupiste suljettu 19.6.–3.8.2014

Järvenpään taidemuseo on avoinna 2.5.–28.9. ti–su klo 11–18 (suljettu 2.6.–14.6. näyttelyn vaihtuessa, sekä juhannuksena 20.6.–22.6.)

Ahola avoinna 2.5.–28.9. ti–su klo 11–18, (suljettu juhannuksena 20.6.–22.6.)

Järvenpään kaupunginkirjasto 24.5.–29.6. • Pääkirjasto avoinna ma 10–20, ti–to 11–19 ja pe 10–16, la–su suljettuna.• Pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma 9–20, ti–to 9–19 ja pe 9–16, la–su suljettuna.30.6.–13.7.• Vain pääkirjaston lehtilukusali on avoinna ma–pe 9–15, la–su suljettuna. Aineistoa voi palauttaa palautusluukkuun. Lainaaminen ei ole mahdollista.14.7.–31.8.• Pääkirjasto avoinna ma 10–20, ti–to 11–19 ja pe 10–16, la ja su suljettuna.• Pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma 9–20, ti–to 9–19 ja pe 9–16, la–su suljettuna.

Haarajoen lähikirjaston toiminta on päättynyt 22.4. alkaen.

Uimahalli ja jäähalli• Uimahalli ja liikuntahalli avoinna arkisin 6–21, la–su ja arkipyhinä 9–18. Kesäsulku 15.6.–20.7.• Jäähalli ja harjoitushalli suljettu 20.6.–27.7.

Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut 30.6.–10.8.2014• Terveysasemien yhteispäivystys Vanhankylän- niemen terveysasemalla ma–to 8–16, pe 8–14.30. Myllytien terveysasema pääosin suljettuna 30.6.–10.8.2014 ao. hoitovälinejakelua ja joitakin yksittäisiä vastaanottoja koskevin poikkeuksin. • Hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraukset lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotoille ma–to 8.15–15, pe 8.15–14.30, p. (09) 2719 3666. • Sairaanhoitajien päivystysvastaanotot Vanhan- kylänniemen terveysasemalla arkipäivisin vuoronumerolla klo 8–14.• Päivystys kaikkina päivinä 8–22 Vanhankylän- niemen terveysasemalla (Annitädintie). Ohjeellinen ajanvaraus, p. (09) 2719 3360. • Päivystys öisin 22–8 Hyvinkään sairaalassa, p. (019) 4587 2261 (Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää). • Diabetesneuvola on suljettu 21.7–10.8. • Diabetesvälineiden luovutus (ei ennakko- tilausta/tilatut) Myllytien terveysaseman diabetesvälinejakelusta, Myllytie 15 to 15–17. Tilaus: [email protected].• Hoitovälineiden luovutus Myllytien terveysaseman hoitovälinejakelusta to 15–17. Hoitovälineiden tilaukset 3 vk etukäteen puhelimitse ke tai to 10–14. p. (09) 2719 3248 tai [email protected].• Fysioterapian (Vanhankylänniemen terveysasema) ajanvaraus- ja neuvontapuh. (09) 2719 3251 ma–pe 8–9. Apuvälinelainaamo on auki ilman ajanvarausta ma–to 12.30–14 ja pe 12–13, puhelinaika arkisin 12–12.30 p. 040 315 3308.• HUSRöntgen Vanhankylänniemen terveysasemalla ma–to 8–15.45, pe 8–14, yhteydenotot

ma–to 10–15.45, p. (09) 2719 3241. Ultraääni- tutkimukset 30.6.–10.8.2014 välisenä aikana vain Hyvinkään sairaalan röntgenissä. Kyseisenä ajanjaksona ajanvaraus ultraääni- tutkimuksiin ma–pe 9–11, p. 050 513 0281.• HUSLABin Järvenpään laboratoriot: Vanhan- kylänniemen terveysasema, ma–to 7.30–14.30 ja pe 7.30–13, näytteenotto vuoronumerolla. INR-(Marevan) asiakkaat ma–to 12.30–13. Sibeliuksenkadun laboratorio suljettu 30.6.–10.8., Vanhankylänniemen laboratorio toimii normaalisti. • Jampan hammashoitola auki koko kesän. Mannilantien hammashoitola suljettuna 30.6.–3.8.• Työterveysasema on suljettu 30.6.–3.8.• Lasten neuvolat toimivat 20.6.–3.8. supistetusti ajanvarauksella. • Kouluikäisten perheneuvola suljettu 1.7.–31.7. • Mielenterveys- ja päihdeyksikön päivystys- vastaanotot 9–11 arkipäivisin. Neuvontapuhelin arkisin 040 315 2646, ma–to 9–14, pe 9–13. Ajanvarausvastaanotot rajoitetusti kesän aikana. • Kotisairaala on suljettuna 28.6−27.7.

Perhesosiaalityön palvelut• Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys palvelee kiireellisissä sosiaalityön asioissa virka-ajan ulkopuolella ma–to 15 alkaen ja pe 13 alkaen. Asiakkaiden yhteydenotot 112 kautta.• Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perhe- oikeudellisen yksikön palvelut toimivat supistetusti 20.6.–3.8. ja torstain pidennettyä asiakasvastaanottoa 18 saakka ei ole. Tapaamis- paikka on kiinni heinäkuun. Tapaamispaikka- tai perheasioidensovitteluaikoja voi tiedustella jälleen 29.7. alkaen.• Lastensuojelun akuutit asiakastarpeet hoidetaan normaalien aukioloaikojen puitteissa ajanvarauksella, yhteydenotot puhelinvaihteen kautta. • Perhetyö toimii kesäajan supistetusti ja on suljettu 7.7.–27.7.• Auerkulman perhetukikeskus toimii normaalisti kesäaikana.

Sosiaalipalvelut• Wärttinän päiväkeskus 2.6.–29.8. avoinna ma–pe 8–18.• Sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö Valssi suljettu 23.6.–3.8.• Kaupungintalolla toimiva sosiaalitoimisto palvelee läpi kesän ma–ti 9–12, ke 8–12, to 12–17 ja pe 9–12. Kesäajalla ajanvarausaikoja normaalia vähemmän.• Wärtsilänkadun työ- ja päivätoimintayksikkö suljettu 20.6.–5.8.• Myllytien työ- ja toimintakeskus suljettu 2.6.−3.8. Vammaispalvelun työntekijät ovat tavattavissa ajanvarauksella koko kesän.• Työllisyysyksikkö suljettu 30.6.–11.7.• Maahanmuuttajatoimisto Verso avoinna ma 8–16, to 8–16, pe 8–13. Toimisto suljettu 14.7.–3.8.

Varhaiskasvatuspalvelut • Kesäajalla 23.6.–3.8. päivystävät päiväkodit: Iso-Antti, Pajalanpiha ja Pehtoori. Päiväkodit ovat avoinna 6.30–17. Lisäksi vuorohoitoa järjestetään päiväkoti Pehtoorissa. Varhais- kasvatuksen akuutti heinäkuuta koskeva asiakasohjaus numerosta p. 040 315 2052.

Peruskoulut / Lukio • Lukuvuosi päättyy la 31.5. Syyslukukausi alkaa ma 11.8.

Nuorisokeskus on suljettu 30.6.–1.8.

Järvenpään Opisto on suljettu 16.6.–3.8.

Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto on avoinna ma–ke 13–15 ja to 14–17.30. Kesäajalla suljettu 20.6.–31.7.

Nuorisotoimisto on suljettu 20.6.–3.8.

Lounaskahvila Cooperin Kulma on suljettu remontin vuoksi 3.3.–29.8.

VarnuDisco 5.–6.-luokkalaisille ke 14.5. klo 17–20Loimun Nuorisotalo Kyrölä, Puistotie 29–31Tule päättämään varhaisnuorten kevätkausi tans-simalla discon rytmeissä! Discoon ei ole sisään-pääsymaksua.

UrbanStreet 2 -katukulttuuritapahtuma13–17-vuotiaille perjantaina 16.5. klo 18–22Myllytien Nuorisotalo, Myllytie 3Nuorisotalotoiminta päättää kevätkauden nuorten suunnitteleman sekä toteuttaman katukulttuuri-tapahtuman merkeissä. Illan aikana street dance -esityksiä ja opastusta, rap-musiikkia ja open mic -kisailua sekä mahdollisuus graffiti-maalaukseen. Tapahtuma maksuton ja päihteetön.

Nuorisotyön UlkoNuorkka Perjantaisin 23.5., 30.5., 7.6., 13.6.Keskiviikkoisin 28.5., 5.6., 11.6.klo 18–21 kävelykatu JannellaNuorisotalot sulkevat ovensa 16.5.–31.8 ja toiminta siirtyy UlkoNuorkalle, jossa lapsille ja nuorille sekä heidän perheille tarjotaan mukavaa tekemistä ja uusia kokemuksia. Paikalla nuorisotyöntekijät sekä nuorisotyön liikunnanohjaaja.

StreetArt´14-paja13–17-vuotiaille ma 2.6. ja ti 3.6. klo 11–16StreetArt-pajassa tutustutaan graffititaiteen maail-maan ja opitaan uusia tekniikoita ja tapoja tehdä katutaidetta. Paja ei edellytä aiempaa kokemus-ta ja sen sisältö on erilainen kuin aiemmin, joten konkareillekin on luvassa uutta!Pajan hinta on 20 €, sis. tarvikkeet ja pientä purta-vaa. Ilmoittautuminen alkaa 5.5. ja paja täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, 15 nuorta. Ilmoittau-tuminen www.jarvenpaa.fi/nuoret .

Sirkusleiri4.–6.-luokkalaisille 9.–12.6. Mankalan koulun ken-tälläNuorisotyön kanssa yhteistyössä järjestettävä päi-väleiri sirkuksen maailmaan lupaa muun muassa ilma-akrobatiaa, tasapainoilua, jongleerausta,

ihmispyramideja yms. Leirin päättää to 12.6. sir-kus-show. Ohjaajina toimivat paikalliset sirkusa-lan ammattilaiset Jukka Juntti, Johanna Kohonen ja Heikki Leppävuori. Leirin hinta on 50 €, sis. ohjelma, välipalat, vakuutus. Ilmoittautuminen 28.–16.5. ja leiri täytetään ilmoittautumisjärjestyk-sessä, 30 lasta. Ilmoittautuminen www.jarvenpaa.fi/nuoret .

Sirkusnäytelmä Hotelli IhanUusSirkusleirin jälkeen pe 13.6. ja la 14.6. Mankalan koulun kentälle pystytetty teltta muokkaantuu hotelliksi, jossa nähdään koko perheen sirkusnäy-telmä Hotelli IhanUus -esityksiä. Luksushotellin päivästä kertovassa esityksessä nähdään mm. ilma-akrobatiaa, tasapainoilua, jongleerausta, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Esiintyjinä sirkus-taiteilijat Jukka Juntti, Johanna Kohonen ja Heikki Leppävuori. www.facebook.fi/HotelliIhanuus Esitysajat: 13.6. klo 18 sekä 14.6. klo 13 ja klo 16.

Nuorisotyön päivätapahtumia ja retkiä11–17-vuotiaille kesäkuussa, ma / ti / to iltapäivi-sin klo 12–17. Yhteislähdöt katukorista lukuunot-tamatta Myllytien Nuorisotalolta (Myllytie 3) klo 12, siirtymiset kohteeseen omin neuvoin. Omat juomapullot mukaan! Ilmoittautumiset 5.–30.5. www.jarvenpaa.fi/nuoret .• To 5.6. frisbeegolfia Vanhankylänniemessä. Kiekot Nuorisotyöltä. • Ma 9.6. katukorista Järvenpään lukion kentällä sekajoukkueilla. Tapaaminen lukion kentällä klo 12.• Ti 10.6. kaupungin kovin kalamies Vanhan- kylänniemessä. Välineet löytyvät Nuorisotyöltä, et tarvitse omia! Kalastuksen lomassa tarjolla grillimakkaraa. • To 12.6. kesäpelejä Rantapuistossa / Sirkuskentällä.• Ma 16.6. jalkapallon mestarit sekajoukkuein. • Ti 17.6. Parkour-retki Motoriikka- ja taito- liikuntakeskus Spurttiin. Tule ja testaa taitosi, löydätkö uuden harrastuksen? Retkelle mahtuu mukaan 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Hinta 5 €, sis. pääsyn Spurttiin.

Hyvinvointia harrastamisesta – tervetuloa kursseille!

Järvenpään Opiston lukuvuoden 2014–2015 kurssit avautuvat ilmoittautumisia varten ma 9.6. klo 12, lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:

• Avoin yliopisto ma 11.8. klo 12 • Vesiliikunta ti 12.8. klo 17• Sisäliikunta ja tanssi to 14.8. klo 17 • Kuvataidekoulu ma 18.8. klo 17

Kurssit ovat nähtävissä toukokuun loppuun mennessä Opiston sivuilla. Painettu kurs-siohjelma jaetaan kaikkiin järvenpääläisiin kotitalouksiin viikolla 31. Kurssien lisätiedot ja ilmoittautumiset osoitteessa www.jarvenpaa.fi/jarvenpaanopisto tai puhelimitse (09) 2719 2498.

Järvenpään Opiston opintotarjonnassa lukuvuonna 2014–2015 on runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kursseja. Tutustu Opiston ohjelmaan ja tule mukaan!

Jani Hoviaro


Järvenpään torin hoito siirtyi tämän vuoden alusta Sykettä ja Sinfoniaa ry:lle. Toiminnan nainen Anu Uhlenius on laittanut tuulemaan ja torilla onkin vipinää jokaisena kesäviikonloppuna luomutoripäivistä muihin tapahtumiin. Myös matkailuinfon kesäpiste muuttaa tänä vuonna torille huoltoraken-nukseen, jotta palvelu on saatavilla tapahtumien ytimessä.

► TEKSTI: Marika Karhula

Jäke-däkä-duu, kesällä tapahtuu!

Infon kesätyöntekijät päivittävät Face- bookissa Tapahtumat Järvenpää -sivua, joka kertoo kesän tapahtumavinkit. Tyk-käämällä sivusta sinäkin tiedät, mitä on meneillään. Myös kaupungin tapahtuma-kalenteri www.jarvenpaa.fi/tapahtu-mat päivittyy jatkuvasti pienillä ja isoilla tapahtumilla. Kannattaa seurata!

Makupaloja kesän tapahtumista saa ra-vintolapäivänä 17.5. Jannen ruokakarne-vaalissa, jossa kuka tahansa voi perustaa päiväksi oman makunsa mukaisen ravin-tolan. Samana päivänä Jannella nähdään myös katutaidetta. Viikkoa myöhemmin kävelykatu puhkeaa kukkaan, kun siellä pidetään Kukka- ja puutarhamessut. Nais-ten pankin korkkarijuoksut tuovat päivään iloista kilpailumieltä hyvän asia puolesta.

Myös Järvenpään kaupunginosat pitävät omia teemapäiviään. Esimerkiksi 5.6. pi-dettävän Kyrölä-päivän aamuna kuka vain voi tulla Kyrölän seisakkeelle oman käsi-työn kanssa saattelemaan matkaan junaan hyppääviä kyröläläisiä. Illalla kokoonnu-taan omien piknik-eväiden äärelle Seppä-län Talon pihalle.

Kestosuosikit pitävät pintansa

Omat suosikkifestarimme virkistävät Jär-venpäätä tänäkin vuonna. Kallio-Kunin-kalan Kamarimusiikki aloittaa kesäkuun toisella viikolla nostaessaan esille uusia, Suomessa harvoin kuultuja pohjois-ame-rikkalaisia säveltäjänimiä, muun muas-

sa kesäkahvilan ilmaisissa konserteissa. Musiikkia viedään myös vanhainkotiin ja sairaalaan heidän ilokseen, jotka eivät normaalisti pääse konsertteihin osallistu-maan.

Blueskatu valtaa Kävelykatu Jannen juhannuksen jälkeen ja Puistobluesin pääkonserttia pidetään tuttuun tapaan Vanhankylänniemessä lauantaina 28.6. Ar-vostettu Meidän Festivaali fiilistelee hei-näkuun lopussa viikon verran Kuusiston Pekan johdolla. Kuusisto sai viime vuonna Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkin-non ja Meidän Festivaali musiikin valtion-palkinnon.

Myös Vanhankylänniemi piristyy kesäai-kaan. Kesäkuussa Järvenpään teatteri esit-tää kesäteatterilavalla Kesätukka-konsert-teja, joissa kuullaan Hairin legendaarisia biisejä suomeksi teatterilaisten ja livebän-din tulkitsemana. Elokuussa samaiselle la-valle viritetään William Shakespearen klas-sikko Kesäyön Uni energisellä ja modernilla otteella. Juhannus on Vanhankylän karta-nossa omistettu erityisesti lapsille: luvassa on poniratsastusta, ongintaa, kasvomaa-lausta, pomppulinna, Herra Hakkaraisen vierailu sekä tietenkin klo 18 alkaen juhan-nuskokko.

Vaikka kaupungissa olemmekin, luon-to ei ole kaukana ja siihen voi tutustua myös ohjatuilla retkillä. Tarkemman ret-kiohjelman löydät Tapahtumat kesä 2014 esitteestä, jota on jaossa mm. Prisma-kes-kuksessa, kirjastossa, Järvenpää-talolla ja kesällä torin matkailuinfossa.

NÄYTTELYITÄJärvenpään taidemuseo ja Ahola, ks. s. 14

Galleria Järnätti, Järvenpää-talo 29.4.–11.5. Järvenpään lukion kuvataidelinjan näyttely 21.5.–18.6. Maria Manninen, maalauksia4.–24.8. Heini Partanen, piirroksia

Prisman Rantagalleria, Prismakeskus2.–31.5. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen näyttely1.–30.6. Satu Taipale ja Mervi Pesonen, maalauksia ja piirroksia1.–31.7. Forssenin suku, maalauksia ja piirroksia 1.–31.8. Järvenpään kuvataidekoulun näyttely Taidetalo, Järvenpään Taideseura ry, Harjuvaarankuja 230.4.–25.5. Helka Puonti28.5.–18.6. Titta Ikonen25.6.–27.7. Yhteisnäyttely

Villa Cooper, Myllytie 14Ympäri vuoden Järvenpään Käsintekijöiden myyntinäyttely

Taikka Oy, Myllytie 13b21.5.–28.6. Maria Wolfram, Maalauksia

TEATTERIA1.8.–31.8. Kesäyön Uni / William Shakespeare, Järvenpään kesä- teatteri, Vanhankylänniemi

MUSIIKKITAPAHTUMIA4.5. Brú-folkbarokkiyhtyeen konsertti Järvenpään taidemuseolla7.5. Järvenpään naislaulajat Ainottaret: Unten siivin Järvenpää-talolla11.5. Äitienpäiväkonsertti Järvenpää-talolla13.5. Tuusulanjärven helmiä - Järvenpään Kamari-kuoron 35-vuotisjuhla-konsertti13.5. Viihdekuoro Buffo: Let It Be! Järvenpää-talolla14.5. Hoedown ja Tuure Kilpeläinen Järvenpää-talolla15.5. Piilometsän musiikkisatukonsertti lapsille 4.–27.6. Kesätukka, Järvenpään teatterin kesäkonsertit Vanhankylänniemessä12.–15.6. Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikki25.–29.6. Puistoblues27.7.–2.8. Meidän festivaali

TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA3.5. / 7.6. / 5.7. / 2.8. / 6.9. Torilauantait10.5. Järvenpää-päivä 15.5.–3.9. Iltakirppikset keskiviikkoisin klo 15–2017.5. Katutaidetta ja Ravintolapäivän herkkuja kävelykadulla24.5. Järvenpään kukka- ja puutarhamessut ja Naisten Pankin Korkkarijuoksut24.5. / 16.8. / 13.9. Luomutori10.–19.6. Aamu-taijit tiistai- ja torstaiaamuisin klo 9–10 kahvila Tyynin edessä23.8. Elokarkelot30.8. Maa Elää -toritapahtuma

MUITA TAPAHTUMIA21.5. Taidekoulu Helmet: Joutsenlampi Järvenpää-talolla 24.5. Tanhuniittypäivä24.5., 25.5. Keski-Uudenmaan Tanssiopiston Kevätnäytökset5.6. Kyrölä-päivä6.6. Kesäkukkien istutustalkoot14.6. PerinnePörinät 2014 Järvenpään rantapuistossa20.6. Lasten Juhannus Vanhankylän kartanossa klo 14–1923.8. Harrastus 2014 – järvenpääläiset yhdistykset esittelevät toimintaansa Järvenpään jäähallilla

RETKIÄ4.5. Linturetki Rantapuistossa ja Kaakkolan lintutornin maastossa5.5. / 12.5. / 13.5. / 20.5. Luontoretket Lemmenlaaksoon22.5. Kevätillan lintukävely Tuusulanjärven pohjoispäässä7.6. Yölaulajaretki pyörällä Tuusulanjärven ympäri15.6. Luonnonkukkaretki Vanhankylänniemessä15.8. Tähdenlento- ja lepakkoyö Vanhankylänniemessä2.9. Syksyinen sieniretki Lemmenlaaksoon

LASTEN JA NUORTEN TAPAHTUMAT ks. s. 15

Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisää tapahtumia:www.jarvenpaa.fi/tapahtumat,www.jarvenpaatalo.fi/tapahtumat, Facebook: Tapahtumat Järvenpää

Pia

Kaup

pine

n

Mei

dän

Fest

ivaa

li /

Maa

rit K

ytöh

arju

Järvenpäässä tapahtuu!

Documents

Kaupungin tiedotuslehti kevät 2014 - Järvenpää · kevät 2014 Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen kotiin. Lehteä saa myös ... (Helsingin