Yhdysvaltain suurlähettiläs ihastui Korundiin

Korundi on Rovaniemenjalokivi

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen talouteen Rovaniemellä

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti 1 • 2012

Mie & Rovaniemi: Antti Autti03 Hilla kokoaa Korkalovaaran nuoret yhteen13

Yhteistyö UNICEFin kanssa jatkuu

03Keskuskentän arkkitehtuuri- kutsukilpailu päättymässä

16Lappia-talo laajenee maan alle

07

15

09

KUVA: ARTO LIITI

Meidän RovanieMi

Rovaniemi aloitti strategisella yhdis-tymisellään kun-

tauudistusaallon Suomes-sa. Uuden Rovaniemen kaupungin perustamisen tavoitteena oli vahva pe-ruskunta, joka pystyy tur-vaamaan asukkaidensa palvelut myös tulevina vuo-sikymmeninä. Alkuvuodet ovat osoittaneet Rovanie-men vahvistuneen kokonai-suutena tavoitteiden suun-ta ises t i . Asukkaiden näkemyksiä yhdistymisen tuloksista saamme kevään aikana valmistuvasta Lapin yliopiston tutkimuksesta.

Suomen kuntakent-tää ravistelee parhaillaan valtiovarainministeriössä valmisteilla oleva selvitys kuntarakenneuudistukses-ta. Puheenaiheena on jul-kisuuteen tullut luonnos uudesta kuntakartasta, jos-sa Suomen kuntien luku-määrä vähenisi nykyisestä

reiluun viidennekseen. La-pin osaltakin muutos olisi dramaattinen – kuntamää-rä puolittuisi. Keskeisenä perusteena kartan tekijöillä on ollut hallitusohjelman tavoite vahvoista peruskun-nista. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän viralli-nen esitys valmistuu helmi-kuun loppuun mennessä. Julkisuudessa ollutta, tosin keskeneräistä, esitystä voi luonnehtia Lapin osalta vä-hintäänkin epärealistiseksi.

Sikäli kun kysymys ei ole kuntien vapaaehtoi-sista yhdistymisistä, asi-aan liittyy hyvin vahvasti kunnallisen itsehallinnon näkökulma. Rovaniemen kaupunki ei ole osallistunut kuntarajojensa mahdollis-ta laajentamista koskevaan keskusteluun eikä ole ollut aktiivinen edes keskustelua virittämään. Yhteistyö naa-purikuntien kanssa on sen sijaan lisääntynyt hyvässä

yhteisymmärryksessä. Rovaniemi hoitaa yhteis-

työsopimuksen perusteella ympäristöterveydenhuol-toon ja ympäristönsuoje-luun liittyvät tehtävät Ra-nuan, Pellon ja Ylitornion kuntien osalta kahdenkes-kisillä sopimuksilla. Tervo-lan kunta puolestaan hoitaa Rovaniemen maaseutuhal-

linnon ja maatalousyrittä-jien lomituspalveluasiat. Rovaniemen ja Ranuan yh-teistyöllä elinkeinoasioissa on jo pitkät perinteet. Tällä hetkellä yhteistyö tapah-

tuu Rovaniemen Kehitys Oy:n puitteissa. Yhteistyön lähtökohtana on näissä kai-kissa molemminpuolinen hyötyminen.

Tuore esimerkki laaje-nevasta lappilaisesta kun-tayhteistyöstä on talous- ja henkilöstöhallinnon palve-luja tuottava pohjoissuoma-lainen yhtiö Polar Taitoa Oy. Lappilaiset osakaskun-nat ovat yhdessä emoyhtiö Kunnan Taitoa Oy:n kanssa kehittämässä tästä yhtiös-tä valtakunnallista toimijaa kuntien em. tukipalvelujen tuottajaksi.

Aika näyttää, miltä osin myös sosiaali- ja terveys-palveluihin syntyy uusia kuntarajat ylittäviä, lappi-laisia yhteistoiminta-alueita esim. lainsäädännön vel-voittamana. Ratkaisuilla pitäisi turvata ensinnäkin demokraattinen päätök-senteko palvelutarpeiden mukaisten palvelujen jär-

jestämisessä ja rahoituk-sessa. Lisäksi tarvitaan em. palvelujen järjestäjäs-tä erillään oleva, vahvasti ammattiosaamiseen perus-tuva ja mahdollisimman laajapohjainen palvelutuo-tanto. Se tuottaisi palvelut vahvojen peruskuntien tai kuntien yhteistyöorgani-saatioiden tilausten mu-kaisesti. Tähän asti yhteis-työn tie on ollut kuitenkin varsin kivinen. Rovaniemi on valmis pohtimaan näi-den palvelujen tuottamis-ta myös muille kunnille vastuukuntaperiaatteella.

”Asukkaiden Rovanie-men” toteuttaminen edel-lyttää kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikutta-mismahdollisuuksien ke-hittämistä. Kun valtuuston koko pienenee 16 jäsenellä eli 59 valtuutettuun ja maa-seutulautakunta ja kylien neuvottelukunta lakkau-tetaan vuoden 2012 alusta,

on tilalle suunnitteilla uusia toimielimiä.

Valmisteilla on aluelau-takuntatoiminnan laajenta-minen Yläkemijoen lisäksi viidelle muulle palvelukylä-alueelle, joiden palvelukyliä ovat Kivitaipale, Vikajärvi, Sinettä, Meltaus ja Muuro-la. Samalla pohditaan oma-ehtoisen asukastoiminnan ja asukkaiden yleisen osal-lisuuden edistämismahdol-lisuuksia koko kaupungin alueella. Valmistelutyön yhteydessä järjestetään asu-kastilaisuuksia ja kuullaan asukasyhdistyksiä.

Asukkaiden Rovaniemi - yhteistyötä yli rajojen

KUVA: TEEMU MANNINENPääKIRjoItUs

Tiedotuslehdet ovat hyvin yleisiä Suomen kaupungeissa.

Asukkaiden Ro-vaniemen toteut-taminen edellyttää kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismah-dollisuuksien kehittämistä

Matti Ansala

Apulaiskaupunginjohtaja

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

julkaisija:Rovaniemen kaupunkiPL 821696101 Rovaniemi

Päätoimittaja:Timo TörmänenPuh. 050 573 8990timo.tormanen@rovaniemi.fi

toimitusneuvosto:Matti Ansala pj.Kaisa Laitinen siht.Timo TörmänenMikko JylhäMirja KangasAntti LassilaTarja OutilaMiia Palo

Olli PeuraniemiHeli VälikangasMarja Widenius

Ulkoasu:Focus Flow Oy, Rovaniemi taitto: Rovadia Oy, Rovaniemi

Painopaikka:Alma Manu Oy, Rovaniemi

Painosmäärä: 35 500 kpl

Painettu Suomessa valmistetulle uusiopaperille.

Tervetuloa uuden tiedotuslehden pariin!

PäätoIMIttAjALtA

taus kaikissa niissä kuudes-sa kaupungissa, joissa omaa tiedotuslehteä ei juuri tällä hetkellä ilmesty, oli järjes-tään lehteä kaipaava. ”Kyllä meilläkin sellaiselle lehdel-

le olisi tarvetta, mutta juuri nyt ei ole valitettavasti re-sursseja sellaista julkaista”, kertoivat alan ammattilaiset eri puolilta Suomen.

Tuon soittokierroksen

Tämä lehti on kuitenkin uuden Rovaniemen ensim-mäinen tiedotuslehti ja se on saanut melkoisesti jopa maanlaajuista huomiota jo paljon ennen ensimmäisen numeron ilmestymistä. On pohdittu, onko kaupungin tiedotuslehdelle tarvetta, kun Rovaniemellä ilmestyy yksi joka päivä ilmestyvä sanomalehti ja kaksi kerran

tai kaksi viikossa ilmesty-vää kaupunkilehteä. Miksi siis aloittaa kaupungin oma tiedotuslehti?

Itse kysyisin pikemmin-kin, miksi ei? Soittokier-ros Suomen 25 suurimman kaupungin tiedotuksesta vastaaville nimittäin ker-toi, että peräti 19:ssä niistä ilmestyy kaupungin oma tiedotuslehti. Lisäksi vas-

Käsissäsi on Rovaniemen kaupungin uuden tiedotus-lehden ensimmäinen numero, aivan uusi lehti siis. Mitään täysin uutta ja ihmeellistä se ei kuitenkaan Rovaniemellä ole, sillä ennen uuden kaupungin syn-tyä vuoden 2006 alusta niin Rovaniemen kaupungilla kuin maalaiskunnallakin oli jossain vaiheessa histo-riaa omat tiedotuslehtensä.

jälkeen vakuutuin lopulli-sesti lehden tarpeellisuu-desta, tälle on tarvetta. To-sin sitä mieltä olin jo alun alkaenkin. Minusta olisi jopa perin kummallista, jos Lapin kehittyvällä ja kasva-valla keskuksella ei omaa tiedotuslehteä olisi.

On todella tärkeää, että kaupungin asioita seuraa puolueeton media, kuten Rovaniemellä kolmen leh-den voimalla tapahtuu. Ja jos minulta kysytään, kaikki ne hoitavat tonttinsa mallik-kaasti ja pitävät kaupungin asioita hyvin esillä sivuil-laan. Kaikki kaupunkilaisen kannalta tärkeät asiat eivät kuitenkaan näiden lehtien sivuille päädy, koska ne ei-vät ylitä ns. uutiskynnystä. Juuri siksi kaupunki tar-vitsee oman tiedotuskana-vansa, jossa se voi kertoa asukkailleen niistäkin asi-oista, jotka eivät ole varsi-

naisia uutisia, vaan joissa kerrotaan kaupunkilaiselle tärkeistä asioista puhtaasti faktapohjalta. Rovanieme-läiset ansaitsevat enemmän tietoa kotikaupunkinsa päätöksenteosta, suunni-telmista, tulevaisuudesta ja palveluista. Ja onhan tämän lehden etu myös se, että se jaetaan aivan jokaiseen ro-vaniemeläiseen kotiin.

Toivon, että tämä uu-si lehti miellyttää Sinua ja tuo sen lisäarvon kau-pungin asioiden tiedotta-miseen, mitä sillä haetaan. Toivotan Sinulle oikein antoisia lukuhetkiä tämän uuden tiedotuslehden pa-rissa Hyvä rovaniemeläi-nen ja toivon Sinulta myös palautetta sekä kehittämis-ehdotuksia lehden suhteen sähköpostiini.

timo törmänenpäätoimittaja

02

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Meidän RovanieMi

Rovaniemen kaupunki jat-kaa yhteistyötä UNICEFin kanssa erittäin onnistuneen kaupunkikumppanuusvuo-den jälkeenkin. Rovaniemi-

hän toimi UNICEFin kau-punkikumppanina vuonna 2010 keräten UNICEFille varsin muhkean potin avus-tustyöhön. Yhteistyön jatka-

minen on varsin luonnollis-ta, sillä Rovaniemikin on aikoinaan ollut UNICEFin avustustyön kohteena.

Tämän Rovaniemen

”kiltteyskampanjan” aloit-tavat kaupunkilaiset, joilta jokaiselta Rovaniemen kau-punki sitoutuu lahjoitta-maan UNICEFille Joulupu-

kin hyväntekeväisyystilille 10 snt/asukas vuodessa ai-nakin kahden seuraavan vuoden ajan. Varat tullaan ohjaamaan UNICEFin hätä-aputyöhön. Kampanjaa tul-laan jatkossa laajentamaan

yhteistyöhön myös rovanie-meläisten yritysten kanssa.

- Yhteistyö on osa Rova-niemen kaupungin joulub-rändiä, jonka viestinviejänä toimii Joulupukki. UNICEF sopii erityisen hyvin Ro-vaniemen yhteistyökump-paniksi, sillä UNICEFin arvot ovat hyvin pitkälle yhtenevät Joulupukin ar-vojen kanssa, Rovaniemen matkailupäällikkö Tuula

Rintala-Gardin kertoo.Ensimmäinen lahjoitus

luovutettiin UNICEFille Napapiirillä pidetyn jou-lukauden avauksen yhte-ydessä, jolloin Joulupukki ja Rovaniemen nuorisoval-tuuston edustajat luovut-tivat 6009 euron shekin UNICEFin Suomen pää-sihteerille Marja-Riitta Ketolalle.

Yhteistyö UNICEFin kanssa jatkuu

Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardinin (vas.) ja UNICEFin Suomen pääsihteerin Marja-Riitta Ketolan yhteistyösopimuksen allekirjoitusta valvoi itse Joulupukki, Rovaniemen joulubrändin viestinviejä.

Jo pitkään maailman hui-pulla lumilautaillut rova-niemeläinen Antti Autti ei osaisi kuvitellakaan asu-vansa missään muualla kuin Rovaniemellä. Vaikka vuodesta melkoinen osa ku-luu maailmalla toiveamma-tin parissa, koti on ja pysyy Rovaniemellä.

- Rovaniemi on sopivan kokoinen kaupunki. Hetken voin olla isossa kaupungis-sa, mutta aika pian sieltä pi-tää päästä pois kotiin Rova-niemelle lataamaan akkuja. Ihmiset ovat täällä tosi mu-kavia ja rentoja, kiire puut-tuu täältä kokonaan, jo kym-menen vuotta ammatikseen lumilautaillut Antti kertoo.

Rovaniemellä luonto lähelläAntti viehättyy Rova-

niemellä erityisesti siitä, että täällä on luonto niin lä-hellä. Se on kaverin mieles-tä ihan parasta.

- Löysin Rovaniemen vesistöt jokunen vuosi sit-ten ja se on tuonut minulle ihan uuden ulottuvuuden kotikaupunkiini. Eri puo-lilta kaupunkia on löytynyt hyviä pieniä biitsejä, joissa kesäpäiviä voi viettää.

Muutenkin Antin mie-lestä on hienoa, että täällä on kaikki niin lähellä.

- Aina ei tarvi autoa liik-kumiseen, vaan pyörällä pääsee joka paikkaan, Antti toteaa tyytyväisenä.

Vaikka Rovaniemellä ei aina kauden alussa lunta laskemiseen riitäkään, lyhyt matka hyviin laskupaikkoi-hin saa myös Antilta kiitos-ta. Esimerkiksi matka Ru-kalle ei ole Rovaniemeltä pitkä.

ounasvaaran mahdollisuu-det rajattomat

Ounasvaaran Hiihtokes-kus on Antin kotikeskus. Se on se paikka, mistä Antin lumilautailijan ura sai al-kunsa ja mistä Antti tykkää ihan älyttömästi.

- Ounasvaaran mah-dollisuudet ovat ihan ra-jattomat ja siitä saisi upean keskuksen nuorille lautaili-

joille, kunhan sitä kehitet-täisiin oikeaan suuntaan. Tavalliset peruslaskettelijat piipahtavat rinteessä pari tuntia, mutta pienet lautai-lukaverit tulevat sinne kou-lun jälkeen ja laskevat iltaan saakka, Antti tietää.

Antin mielestä Ounas-vaaran tapaista keskusta ei löydy mistään päin Suomea ja toivookin siksi, että kes-kuksen kehityssuunta jat-kuisi oikeaan suuntaan.

- Pienillä muutoksilla Oukusta saisi vaikka mitä. Rinteisiin mm. hyppyrei-tä ja kumpareikkoja sekä olosuhteet ajoissa kuntoon, niin varmasti väkeä riittää, Antti uskoo.

Ihmiset ovat täällä tosi mukavia ja rentoja, kiire puuttuu täältä kokonaan.

Rollon ilmapiiri on tosi leppoinen

Antti Autti

Syntynyt: Rovaniemellä 15.3.1985

Perhe: Äiti-Katariina, isä-Yrjö ja pikkuveli Tuomas

Ammatti: Lumilautailija

Saavutukset: X-Games-kisoista kulta ja kak-si pronssia, MM-kisoista kaksi kultaa, hopea ja pronssi, saanut olla ammattilainen jo 10 vuotta

Harrastukset: Elokuvat, musiikin kuuntelu, kesäl-lä veneen tai vesijetin perässä surffailu Kemijoella

KYsYMYs: Miten voin vaikuttaa kaupungin kaavoitukseen?

Vastaus: Kaavoitusprosessissa vuorovaikutus on laissa säädeltyä. Kaavoituksen vireille tulosta lähtien kaavaprosessin eri vaiheista tiedotetaan paikallisissa lehdissä kaupungin kuulutuksina ja internetissä kaavatorilla www.rovaniemi.fi/kaavatori. Kaavoituksen vastuuhenkilöltä voi kysyä kaavaan liittyvistä asioista. Kaupunki järjestää merkittävistä kaa-voista esittelytilaisuuden, joka auttaa mielipiteen laatimisessa. Kaupunkilaisten osallistumista toivotaan lämpimästi!

tarja outila Kaavoituspäällikkö

KUVA: TIMO TÖRMÄNEN

Yhteistyö on osa Rovaniemen kaupungin jou-lubrändiä, jonka viestinviejänä toi-mii Joulupukki.

03

Meidän RovanieMi

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Perunkajärven kyläyhdistys ry on luovuttanut tekemän-sä kylän turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelman Rovaniemen kaupungille. Perunkajärvi on ensimmäi-nen lappilainen kylä, joka on kyseisen suunnitelman saanut valmiiksi ja sen eteenpäin luovuttanut.

- Ryhdyimme hakemaan Rovaniemeltä pilottikylää Taatusti turvassa – huolehti-va kyläyhteisö-hankkeeseen toissa vuonna. Kyseessä on Koillismaan ja Lapin yhtei-nen kylätoiminnan kehit-tämishanke. Perunkajärvi lähti ennakkoluulottomas-

ti hankkeeseen mukaan ja puolitoista vuotta suunni-telmaa tehtiin. Nyt on sitten valmis suunnitelma luovu-tettu Rovaniemen kaupun-gin turvallisuuspäällikkö Kari Tiermakselle, hank-keen projektipäälllikkö Eija Leppäjärvi kertoo ja antaa perunkajärvelaisten innos-tukselle ja peräänantamat-tomuudelle tunnustusta.

Perunkajärveläiset toi-vovat, että Rovaniemen kaupunki ottaa suunnitel-man sisältämät asiat vaka-vasti ja pyrkii toteuttamaan suunnitelmassa esitetty-jä parannusehdotuksia

kylän turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

- Suunnitelmassa on pa-risenkymmentä kehittämis-ehdotusta, joihin toivomme reagoitavan. Meillä on ky-lällä ongelmia mm. puhe-lin- ja tietoliikenneyhteyksi-en kanssa. Kylällä on taloja, joissa ei kännykkä kuulu ja joka taloon eivät myöskään internetyhteydet pelaa. Myös tie Perunkajärvelle on vaarallisen kapea ja mutkai-nen, suunnitelman luovut-taneet perunkajärveläiset Irma Aurala, Veli Tervo ja Hillevi Vitikka toteavat.

Perunkajärvellä edistetäänkyläläisten turvallisuutta

Rovaniemen kaupunki ha-luaa tulla tunnetuksi ym-päristötaiteen kaupunkina. Yksi osoitus tästä on kult-tuurilautakunnan vuosittain järjestämä ympäristötaiteen kilpailu. Meneillään oleva kilpailu kohdistuu kahteen Saarenkylässä sijaitsevaan kiertoliittymään, toinen si-jaitsee Pulkamontiellä ja toi-nen Ritarinteellä.

- Taideteos tulee sijaitse-maan kiertoliittymän sisällä ja sen muoto ja ilmaisutapa ovat vapaasti valittavia, jos-kin teosten tulee ilmentää

paikkaa ja olla sopiva mit-takaavaltaan. Teosten tulee täyttää myös tietyt mate-riaali- ja turvallisuusvaati-mukset, muut kohdevaati-mukset sekä sen tulisi olla helppo huoltaa, kulttuuri-johtaja Marja Widenius kertoo.

Kilpailu toteutetaan avoi-mena sarjana, johon voivat ottaa osaa myös opiskelijat. Kulttuurilautakunta palkit-see kumpaisenkin voitta-jaehdotuksen 4000 eurolla. Rovaniemen kaupungin tek-niset palvelut on varannut

taideteosten toteuttamiseen 10 000 euroa (alv 0 %)/teos. Kilpailulautakunta voi jakaa palkinnon myös toisella ta-valla ja se pidättää oikeuden jättää voittosumman jaka-matta, jos kilpailulautakun-ta ei löydä ehdotusten jou-kosta toteuttamiskelpoista ehdotusta.

Kilpailuehdotukset tulee toimittaa Rovaniemen kau-pungin kulttuurilautakun-nalle 8.3.2012 klo 15 men-nessä. Tuomaristo arvioi ehdotukset 12.3.2012.

Rovaniemi haluaa ympäristötaiteen kaupungiksi

KUVA: TIMO TÖRMÄNEN

REINDEER sPRINt RACE jäLLEEN MAALIsKUUssAPorojen kiihdytyskilpailu Rovaniemi Reindeer Sprint Race kisataan jälleen maaliskuun lopulla Rovaniemen keskus-tassa. Kisa käydään koskikadulla perjantaina 23.3.

RoVANIEMELLä PoHDItAAN ALUELAUtAKUNtAMALLIN LAAjENtAMIstARovaniemellä pohditaan Yläkemijoella jo pitkään käytössä olleen aluelautakuntamallin laajentamista myös muiden viiden palvelukylän; Kivitaipaleen, Meltauksen, Muurolan, Sinetän ja Vikajärven alueelle.

Rovaniemen kaupungin turvallisuuspäällikkö Kari Tiermas (vas.) vastaanotti turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelman perunkajärveläisiltä Hillevi Vitikalta (vas.), Veli Tervolta ja Irma Auralalta.

Aktiivinen ja toimeliasAsukasyhdistys Rantaviiri Rantavitikan ja Viirinkan-kaan kaupunginosissa toi-mivan asukasyhdistys Ran-taviirin toiminta on varsin vilkasta. Alakorkalosta aina vanhan sairaalan rantaan ulottuvalla alueella riittää asukasyhdistyksellä aluet-ta, jonka asukkaiden asioita pitää esillä ja joille järjes-tää erilaisia tempauksia ja tapahtumia.

- Perinteisin tapahtu-ma on varmaankin Kor-vanrannassa järjestettävä

laskiaisrieha, joka kokoaa paljon perheitä mukaan las-kemisen, makkaroiden ja kuuman mehumukillisen ääreen. Tapahtumaa on jär-jestetty jo yli 20 vuotta, jo-ten perinteitä riittää, kertoo asukasyhdistys Rantavii-rin puheenjohtajana tois-ta vuotta toimiva Hannele Simonen.

Kahden vuoden kuluttua 30 vuotta täyttävä vajaan 150 jäsenen asukasyhdistys kokoaa alueen asukkaat yh-teen myös joulun alla joulu-

laulujen pariin.- Olemme jo useiden

vuosien ajan järjestäneet joululaulut i la i suuden, eräänlaisen adventtihartau-den Niemelän talossa. Siellä tarjoamme väelle joulutort-tukahvit, Hannele Simonen jatkaa.

Viime vuosina asuin-alueen väkeä ovat koon-neet yhteen myös retki Harjulammen lintutornil-le, vanha Viirinkangas-va-lokuvanäyttely, entinen ja

nykyinen Rantavitikka-va-lokuvanäyttely sekä kesän ympäristökatselmukset.

Ajan hermolla koko ajanAsukasyhdistys Ranta-

viirin aktiivit pyrkivät her-keämättä pysymään ajan hermolla alueellaan tapah-tuvista kaavoitukseen tai muihin yhteisiin asioihin liittyvistä suunnitelmista.

- Seuraamme tarkkaan alueellamme tapahtuvia kaavoitusasioita ja otamme niihin tarvittaessa kantaa,

asukasyhdistyksen puheen-johtaja Hannele Simonen kertoo.

Viime aikojen tärkeimpiä asioita kaavapuolella ovat olleet Koulutuskuntayh-tymän piha-alueen kaava Viirinkankaan koulun vä-littömässä läheisyydessä, Eteläranta 1:n kaavamuu-tos sekä tuoreimpana 4-tien hanke Viirinkankaantien osalta.

- Suunnitelmissa on, et-tä Viirinkankaantien kautta

katkaistaisiin kulku 4-tielle ja kulku tapahtuisi Väylä-tien jatkeen kautta. Tämä on aivan järjetön suunnitelma, vanhan omakotiasutuksen ja hautausmaan aidan välis-tä laitettaisiin vilkas ja ras-kaskin liikenne kulkemaan. Tämän asian eteen tulemme tekemään työtä, ettei se to-teutuisi, Hannele Simonen toteaa ja kertoo heidän käy-neen asian kanssa myös lii-kenneministerin juttusilla.

Töitä asukasyhdistys Rantaviirillä siis riittää.

Makkara ja kuuma mehu maistuvat asukasyhdistys Rantaviirin laskiaistapahtumassa.

KUVA: OSMO VALKONEN

soveltava talviliikuntapäivä ounasvaarallaJokakeväinen soveltava tal-viliikuntapäivä järjestetään tänä vuonna keskiviikkona 21.3.2012 klo 10 – 15 Ounas-vaaran hiihtokeskuksessa. Tapahtumassa on mahdol-lisuus kokeilla erilaisia so-vellettuja talviliikuntamuo-toja ohjaajien opastamana ja avustamana, Talviliikun-tapäivä on kaikille avoin,

joten kaikki soveltavasta liikunnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan ulkoilemaan.

Päivän aikana on tarjolla pystylaskettelua, kelkkalas-kettelua Bi-ski ja Mono-ski kelkoilla, soveltavaa lumi-lautailua, erilaisia leikkejä ja pelejä sekä mäenlaskua. Koululaiset tulevat tapahtu-

maan porrastetusti klo 10 – 14, perheet, erityisyhdistyk-set ja muut kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle klo 13 – 15.

Ilmoittautumiset perjan-taihin 2.3.2012 mennessä katriina.merkkiniemi@ro-vaniemi.fi puh. 040 562 5337 tai marjo.huhtala@rovanie-mi.fi puh. 040 548 6447.

04

05

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Meidän RovanieMi

Kaupunginvaltuuston tehtävät:Kaupunginvaltuuston tehtävänä on kuntalain 13 §:n mukaisesti päättää kunnan ja kuntakonsernin toimin-nan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konser-niohjauksen periaatteista.

Valtuusto1. Päättää hallinnon järjestämisen perusteista2. Päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion3. Päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista4. Päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toi-minnallisista ja taloudellisista tavoitteista5. Päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta6. Valitsee jäsenet kunnan toimielimiin, jollei muuta ole säädetty7. Päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista8. Valitsee kaupungin tilintarkastajan9. Hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta10. Päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyis-tä ja määrätyistä asioista mm. Maanrakennuslain mu-kaisesti yleiskaavasta ja asemakaavoista.

Lisäksi kaupunginvaltuuston tehtävänä on hyväksyä kaupunkistrategia, siitä johdetut tarpeelliset strategiat, palvelujen järjestämisen periaatteet toiminnallisina ko-konaisuuksina sekä tehtäväalueittaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja toiminnan keskeiset muutokset.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää kaupungin liike-laitosten ja tytäryhteisöjen perustamisesta.

Kaupunginvaltuusto käyttää kaupungin ylintä päätösval-taa. Valtuuston työssä koros-tuu muista kunnan toimi-elimistä poiketen se, että se käyttää kuntalaisilta suoraan saatua valtaa.

Rovaniemen kaupungin-valtuuston puheenjohtaja Heikki Autto (kok), aloit-taessaan vuoden 2009 alus-sa 24-vuotiaana Suomen nuorin valtuuston puheen-johtaja, pitää kaupunkilai-silta suoraan saatua valtaa merkittävänä ja arvokkaana asiana.

- Valtuustolla itsessään ei oikeastaan ole valtaa, vaan kuntalaiset antavat sen sille. Valtuustotyöskentelyssä on-kin hyvä muistaa, että valta tulee suoraan kuntalaisilta, toteaa Rovaniemen kau-punginvaltuuston puheen-johtaja Heikki Autto.

Autton mukaan myös muissa kunnan toimielimis-sä on hyvä muistaa, että nii-den valta tulee kuntalaisilta.

- Niin kaupunginhalli-tuksessa kuin eri lautakun-nissakin valta on valtuuston kuntalaisilta saamaa valtaa, jota valtuusto on vain dele-goinut eteenpäin. Siksi on erittäin tärkeää, että val-tuuston asema päätöksente-ossa on vahva ja keskeinen, Autto linjaa.

Rovaniemen kaupun-ginvaltuuston puheenjoh-taja on sitä mieltä, että kun valtuutetuilla on vastuu sii-tä, miten asiat Rovaniemellä menevät, heillä täytyy olla myös todellinen valta, jolla päättää asioista.

Vallanjako löytänyt uomansaVuoden 2006 alussa syn-

tyneen uuden suuren Ro-vaniemen kaupungin toi-mintakulttuuri on Autton mukaan hakenut oikeaa uo-maansa kuluneen valtuus-tokauden aikana.

- Valtuustolle ja eri toi-mijoille on haettu oikeaa roolia ja vastuunjakoa pää-töksentekoprosessissa, Aut-

to sanoo.Tammikuun lopulla

Rovaniemen kaupungin-valtuustossa hyväksytty-jen kaupungin hallinto- ja johtosäännön uudistusten myötä valtuuston nokka-mies uskoo tasapainon löytyneen eri toimielinten välille.

- Uskon, että hallinto- ja johtosääntöuudistusten tul-lessa voimaan seuraavan valtuustokauden alussa tasapaino eri toimielinten välillä on parempi. Kehit-tämistyö ei kuitenkaan tä-hän pääty, vaan jatkossakin tehdään töitä, jotta päätök-senteko toteuttaisi aina par-haalla mahdollisella tavalla kaupunkilaisten toiveita, Heikki Autto luottaa.

Uutta väkeä mukaan päätöksentekoon

Rovaniemen kaupun-ginvaltuuston puheenjoh-taja Heikki Autto kertoo kokeneensa kaupungin-valtuutetun työn erittäin

motivoivaksi ja siinä on mahdollisuus vaikuttaa jo-kaisen arkea lähellä oleviin asioihin.

- Toivonkin, että mah-dollisimman moni rovanie-meläinen haluaisi lähteä tekemään työtä kotikau-punkinsa hyväksi päätök-sentekijänä ja lähtisi innolla mukaan ehdokkaaksi ensi syksynä käytäviin kunta-vaaleihin, Autto toivoo.

Koska kaupunginvaltuu-tettu on kuntalaisten pal-veluksessa, Heikki Autto toivoo että kaupunkilaiset ottaisivat rohkeasti yhteyttä valtuutettuihin niistä asiois-ta, joista katsoo valtuutettu-jen olevan hyvä tietää.

- Sama asia toimii tie-tysti myös toisinpäin, eli meidän valtuutettujen on myös hyvä olla aktiivises-ti kertomassa kuntalaisille, mitä päätöksenteossa on ta-pahtumassa, Heikki Autto sanoo.

Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto toivoo, että kaupunkilaiset ottaisivat rohkeasti yhteyttä valtuutettuihin.

KUVAt: TIMO TÖRMÄNEN

Aktiivinen ja toimeliasAsukasyhdistys Rantaviiri

Rovaniemen kaupunginvaltuuston koko on ol-lut viimeiset kuusi vuotta 75 valtuutettua. Ky-seessä on ollut ylisuuri ns. yhdistymisvaltuusto, jolla pyrittiin uuden kaupungin alussa saamaan valtuustoon mukaan valtuutettuja suuren kau-

pungin eripuolilta. Valtuusto on koostunut seitsemästä eri valtuustoryhmästä: keskustan, kokoomuksen, sosialidemokraattien, vasemmis-toliiton, vihreiden, perussuomalaisten ja kristillis-demokraattien valtuustoryhmistä.

VALtUUsto oLLUt YLIsUURI YHDIstYMIsEN jäLKEEN

Ensi syksyn kunnallisvaalien jälkeen Rovanie-men kaupunginvaltuuston koko pienenee nor-maaliin kokoon. Rovaniemellä valtuuston koko tulee olemaan 59 valtuutettua, mikä on säädetty

laissa yli 60 000 asukkaan kaupungin valtuuston kooksi. Valtuutettujen määrä pienenee nykyises-tä siis 16:lla.

VALtUUtEttUjEN MääRä VäHENEE tULEVALLA VAALIKAUDELLA

05

Asuminen jA liikenne

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelma on valmis-tunut, kaupunginhallitus on sen hyväksynyt sekä val-tuusto sen käsitellyt. Nyt teh-ty ”Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelma 2012 - 2020” on hyvin käytännönläheinen ja se koskettaa kaikkia hallin-nonaloja. Ohjelman toteutta-minen on osa kaupungin jo-kapäiväistä toimintaa.

- Ohjausryhmä halusi nimenomaan tehdä konk-reettisen ohjelman, josta on karsittu pois kaikenlaiset

haaveilut ja utopiat. Kaupun-gin toiminnassa tapahtuu jo nyt monenlaisia hienoja ilmastotekoja ja niitä on ke-rätty tähän ohjelmaan uusien suunnitelmien ohelle, kertoo Rovaniemen kaupungin ym-päristövalvonnan päällikkö Erkki Lehtoniemi.

Lehtoniemen mukaan Ro-vaniemen ilmasto-ohjelma on sellainen painotuote, joka tulee toivottavasti kulumaan käytössä.

- Karsimme siitä pois useita suunnitteilla olevia

hankkeita, koska niiden to-teutuminen ei ollut varmaa. Ohjelmassa on myös huo-mioitu kaikki muut isot Ro-vaniemen strategiat kuten esimerkiksi alueiden käytön strategia ja kaavoitusohjel-ma, eikä ilmasto-ohjelma ole minkään niiden kans-sa ristiriidassa, Lehtonie-mi toteaa tyytyväisenä aikaansaannokseen.

Ilmasto-ohjelman käy-tännön työn on tehnyt viime vuoden huhtikuusta alkaen hankkeen projektipäällikkö-nä toiminut Satu Himanen Oulusta apunaan innokas hankkeen ohjausryhmä. Hi-manen on ottanut ilmastoasi-at huomioon myös omassa työskentelyssään.

- Osin olen tehnyt ohjel-maa etätyönä kotoa Oulusta käsin ja kun olen matkannut Rovaniemelle, olen kulkenut ympäristöystävällisesti junal-la, projektipäällikkö kertoo omista pienistä ekoteoistaan.

ohjelmassa useita toimenpide-ehdotuksiaHimasen mukaan ohjelma sisältää useita toimenpide-ehdotuksia ja niiden toteu-

tuksen seurantaa, esimer-kiksi energiatehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan.

- Ohjelman toteuttami-sesta tulee ilmaston huomi-oimisen lisäksi selvää rahal-lista säästöä Rovaniemen kaupungille, useilla aloilla summat ovat ihan merkittä-viä. Summia ei ole tässä oh-jelmassa laskettu, mutta se voisi olla hyvä jatkoprojekti tälle, Himanen selvittää.

Aluksi ohjausryhmässä ajateltiin, että ilmasto-ohjel-ma rajattaisiin koskemaan vain Rovaniemen kaupun-kiorganisaation toimintaa, mutta lopulta päädyttiin laajentamaan ohjelma koske-maan myös kaupunkilaisia.

- Esimerkiksi omakotira-kentajille järjestetään raken-tajailtoja, joissa tuodaan ener-giatehokasta rakentamista esille. Tarkoitus on myös jul-kaista kaupunkilaisille erään-lainen ilmasto-ohjelman tas-kuversio, jossa olisi ohjeita siitä, mitä jokainen rovanie-meläinen voi tehdä ilmaston eteen, projektipäällikkö Satu Himanen kertoo.

Yksi Rovaniemen tuoreen ilmasto-ohjelman päätavoit-teista on varsin kunnianhi-moinen ja haasteellinen, mut-ta ei yhtään utopistinen.

- Tavoitteemme on, että Rovaniemi olisi ilmastoasi-oissa koko maakunnan edel-läkävijä, Rovaniemen ym-päristövalvonnan päällikkö Erkki Lehtoniemi toteaa.

Keskustan osayleiskaavan laadinta etenee

KUVA: TIMO TÖRMÄNEN

Ympäristövalvonnan päällikkö Erkki Lehtoniemi toivoo, että nyt valmistunut Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelma tulee kaupunkilaisilla aktiiviseen käyttöön.

Rovaniemi pyrkii ilmastoasioissamaakunnan edelläkävijäksi Rovaniemen keskustan

alueen osayleiskaavan laadinta etenee suunnitel-lussa aikataulussa. Viime marraskuussahan Rova-niemen kaupunginhallitus päätti palauttaa osayleis-kaavaluonnoksen uudel-leen valmisteluun kahdes-ta syystä.

- Kaupunginhallitus halusi, että keskustan alu-een rakennuskorkeuksien lisäämismahdollisuuksia tutkittaisiin ja toisaalta haluttiin selvittää tori-bulevardin muodostamis-ta liittämällä Pekankatu-Maakuntakatu kiinteäksi osaksi Lordin aukiota, Ro-vaniemen kaupungin kaa-voituspäällikkö Tarja Ou-tila kertoo.

Tuon päätöksen jäl-keen vaadittua työtä on tehty, on tutkittu mm. ha-vainnekuvin minne päin Rovaniemen keskustaa korkeita, 37 metrisiä eli 12 kerroksisia rakennuk-sia voisi rakentaa. Samoin on tehty myös tarkastelu, jossa tarkistettiin että ra-kennuskorkeudet ja –te-hokkuudet vastaavat alu-eittain toisiaan.

- Tulimme siihen tu-

lokseen, että korkeiden rakennuksien alueita oli-sivat Erottajan alue, Lor-din aukion ympäristö, ns. Lampelan alue ja uusi akseli vanhalta rautatie-asemalta Ruokasenkadun päästä linja-autoasemalle. Näillä alueilla on potenti-aalia korkeille rakennuk-sille, Outila listaa.

Toribulevardin osalta selvityksissä todettiin, et-tä Pekankadun liikennettä ei voi kokonaan katkaista, vaan sitä tutkitaan jatkos-sa kevytliikennepainot-teisena katuna, jota voi-daan muokata erilaisilla rakenteilla kävelykadun suuntaan.

- Tämä tarkoittaa sitä, että autoliikenteeltä ote-taan tietty osa vihreälle ja ihmisille vähän samaan ta-paan kuin Rovakadulla on tehty, kaavoituspäällikkö Tarja Outila toteaa.

Ehdotus tulee helmi-kuussa 30 vuorokaudeksi nähtäville ja sen jälkeen kaupunginhall i tuksen antamien ohjeistusten mukaisesti toukokuus-sa kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Korkean alueen talot näkyvät kuvassa valkoisina.

Rovaniemen kaupunki ha-kee internetistä kaupun-gin maaseutuyrittäjille lisää näkyvyyttä. Kaupunki on solminut Lapland Studio Oy:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki saa käyttöönsä Lapland Studio Oy:n kehit-tämän mobiili- ja verkko-palvelusovelluksen, jonka avulla markkinoidaan yri-tyksiä ja matkailukohteita maailmanlaajuisesti.

- Maaseudun pienyri-tysten on hankala tavoittaa asiakaskuntaa ja haluamme tällä tavalla olla mukana hel-pottamassa heidän markki-nointiaan, Rovaniemen kau-pungin maaseutupäällikkö Anne Nuutinen kertoo.

Sopimus ei ole vielä sy-tyttänyt maaseudun yrit-täjiä lähtemään mukaan tähän upeaan tilaisuuteen saada ilmaista näkyvyyttä maailmanlaajuisesti.

- Harmittavan vähän yritykset ovat vielä ymmär-täneet lähteä hankkeeseen mukaan. Toivotaan että esi-merkiksi maaseudun mat-kailu-, palvelu- ja käsityöyri-tykset nyt heräävät ja tulevat mukaan, Nuutinen toivoo.

tarjolla maailmanlaajuiset markkinat

Lapland Studio Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Im-monen valottaa hieman

sovellutusta, jonka avulla maaseutuyrittäjät pääsevät kiinni maailmanlaajuisiin markkinoihin.

- Olemme avanneet AppStoreen kauppapaikan nimeltä Lapland, jossa rova-niemeläisillä maaseutuyrit-täjillä on oma Rovaniemen torinsa. ”Torilla” on tällä het-kellä 40 000 asiakasta.

Immonen uskoo, että kahden vuoden kuluttua Lapland-kauppapaikalla

on moninkertainen mää-rä asiakkaita nykyiseen verrattuna.

- Jos kaikista käyttäjistä esimerkiksi 5 % saisi mu-kaan, niin se tarkoittaisi 15 miljoonaa ihmistä. Mahdol-lisuudet ovat siis lähes rajat-tomat, Immonen selvittää.

Vielä mahtuu mukaanLapland Studio Oy vastaa

palvelun ylläpidosta, mutta asiasta kiinnostuneet Rova-

niemen maaseutuyrittäjät voivat toimittaa yrityksen-sä perustiedot ja valokuvan Rovaniemen kaupunginta-lolle Marjo Törmäselle säh-köpostiosoitteeseen marjo.tormanen@rovaniemi.fi.

- Seuraava sovelluksen päivitys tehdään parin kuu-kauden päästä 31. maalis-kuuta, joten hyvissä ajoin ennen sitä kannattaa tiedot toimittaa, Ilkka Immonen ohjeistaa.

Maaseutuyrityksille tarjolla näkyvyyttä

Tämän vuoden syyskauden alusta muuttuu Rovaniemellä liikuntavakiovuorojen laskutus. Liikuntalautakunnan tekemän päätöksen mu-kaisesti kausimaksusta luovutaan ja jatkossa vuorot laskutetaan toteutuneiden vuorojen mu-

kaan. Muita hinnastoon tulevia muutoksia ovat Muurolan Totto-hallin aikuisten harjoitusvuoro-jen muuttuminen maksullisiksi ja uutena mu-kaan tulevat uuden Ounasjoen monitoimihallin hinnat.

LIIKUNtAVUoRojEN LAsKUtUs MUUttUU

Rovaniemen liikuntapaikkojen vuoroka-lenterit näkyvät reaaliaikaisesti internetis-sä osoitteessa http://tilanvaraus.rovaniemi.fi/liikuntapalvelut.

Kalenterista on helppoa ja nopeaa seurata vapai-ta ja varattuja vuoroja. Sivulla on myös linkki lo-makkeeseen, jolla voi hakea vapaita vuoroja.

LIIKUNtAPAIKKojEN VUoRoKALENtERIt NEtIssä

Ohjelman to-teuttamisesta tu-lee ilmaston huo-mioimisen lisäksi selvää rahallista säästöä Rovanie-men kaupungille

06

Asuminen jA liikenne

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

opiskelu pitää ikääntyneen elämässä kiinniLapin yliopiston ikääntyvien yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia opis-kella ikääntyneenä.

Yhtenä toiminta-muotona ovat luen-not, jotka ovat kaikille avoimia riippumatta aiemmista opinnoista tai ammattitaustasta.

- Luennoilla voi osallistua keskus-teluun ja vaikuttaa tuomalla omat koke-muksensa ja asian-tuntemuksensa ikään-tyvien yliopiston käyttöön, Lapin yli-opiston avoimen yli-opiston amanuenssi Anne Kautto kertoo.

Luennon opinto-maksu on seitsemän euroa. opiskelu rikastuttaa elämää

Ikääntyvien yli-opiston opiskelijat ovat kokeneet opis-kelunsa rikastut-tavan heidän elä-määnsä. Opiskelu rytmittää heidän ar-keaan ja myös uusia kavereita on saatu. Oppimalla uusia asi-oita pysytään yhteis-kunnan kehityksessä mukana.

- Opiskelua ei koe-ta velvollisuudeksi, vaan siitä nautitaan il-man suorituspakkoa. Ikääntyvien yliopis-tossa on saatu jopa ki-pinä väitöskirjan teke-miseen ja väitöskirja on valmistunut, Anne Kautto toteaa.

Ikääntyvien yli-opisto voi ehkäistä myös liian aikaista raihnaisuutta ja siirtää dementian alkamista myöhemmälle iälle. Muotokuva ikäänty-en yliopiston opiske-lijasta on aktiivinen, oppimiselle altis, uut-ta tietoa kaipaava, ihmissuhteita ja ryh-mien tukea tarvitseva henkilö.

Lappia-talo laajenemassa maan alle

KUVA: AARNO TORVINEN

Lappia-talon tarveselvitystä tekevä arkkitehti Johannes von Martens arkkitehtitoimisto A-konsulteista alkaa pikku hiljaa saada urakkansa eli tarveselvi-tyksen valmiiksi Rovaniemen kaupungin jatkopäätösten tueksi.

Valmista tulee helmi-kuun alkupuolella, jol-loin mies esittelee aikaan-saannoksensa hankkeen ohjausryhmälle.Von Martens vertaa teke-määnsä työtä pituushyp-pyyn, jossa haetaan sopivia askelmerkkejä hyvän hy-pyn aikaansaamiseksi.

- Olen tässä tarkistanut niitä askelmerkkejä uudel-leen, jotta hypystä tulisi sit-ten onnistunut, Johannes

von Martens naurahtaa.Miehen mukaan tällai-

nen pienten taka-askelten ottaminen ei ole mitenkään tavatonta tällaisessa kor-jausrakentamisessa. Aluksi

tarkastellaan mitä tarpeita käyttäjillä hankkeelle on ja sitten jossain vaiheessa huomataan, että tavoitteet täytyykin asettaa uudelleen.

- Tässä on turha puhua

menetetystä ajasta tai muis-ta menetyksistä, sillä väärät päätökset ne vasta kalliita olisivat olleet. Mitään ei ole mennyt hukkaan, vaan on tehty viisaasti kuten vanha kansa ja nukuttu rauhassa yön yli ja katsottu asiaa aa-mulla uusin silmin, tarve-selvityksen tekijä toteaa. Iso talo, hienot tilatLappia-talo on iso talo, jo-ka on huippuarkkitehdin suunnittelema ja jossa on hienot tilat. Johannes Von Martensin mielestä tällaisen arvokohteen korjaamises-sa täytyy miettiä tarkkaan miten olemassa olevia tilo-ja saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.

- Vain siten päästään sel-

laiseen lopputulokseen, että talo voi pitkäjänteisesti aja-tellen hyvin.

Kaupungilla on monen-laista näyttävää toimintaa, joten alkuun täytyy miettiä saadaanko ne kaikki mu-kaan kyseiseen kohteeseen vai ei, sillä talon tarpeiden osalta katsotaan nyt pitkälle tulevaisuuteen. Lisärakennus maan alle Johannes von Martensin mukaan nyt aivan tarve-selvityksen valmistumisen kynnyksellä näyttää ilmisel-vältä, että talossa tarvitaan laajennus, sillä teatterin la-vastamolla on selkeä lisäti-lan tarve. Tämä on ollut tie-dossa koko prosessin ajan. - Kuitenkin niin Aallon

kompositiota kuin toimin-nallisestikin ajatellen kaik-kein järkevin laajennustapa on maanalainen laajennus. Tavaran ja toimintojen liikkuminen puhuu myös maanalaisen ratkaisun puo-lesta. Näin talon ulkopuoli-seen arkkitehtuuriin ei tar-vitsisi tehdä mitään uusia rakennelmia, tarveselvityk-sen tekevä arkkitehti Johan-nes von Martens kertoo.

Miehen mukaan selvi-tys osoittaa myös sen, että Lappia-talon länsipuolta eli ns. nelostien puolta tu-lisi kehittää puistomaiseen suuntaan.

Alvar Aallon arkkitehtuurin helmen Lappia-talon tarveselvitys on valmistumassa ja sen mukaan näyttää vahvasti siltä, että taloa laajennetaan maan alle.

Rovaniemen kaupungin Uimahalli Vesihiisi järjes-tää jälleen kesällä lapsille suunnattuja uimakouluja. Uimakoulujaksot ovat 4.6.-15.6.2012, 18.6.-29.6.2012, 2.7.-13.7.2012 ja 16.7.-

27.7.2012. Kussakin jaksos-sa on useita eri tasoryhmiä, 3-4- vuotiaiden veteen to-tuttelusta aina uimamais-terin suorittajiin saakka. Ryhmät kokoontuvat arki-päivisin klo 8-14 välisenä

aikana. Lisäksi juhannuk-sen jälkeen 25.6.-29.6.2012 järjestetään Urheiluopiston hallissa viikon mittainen uimakoulu etäämpää kul-keville sekä soveltava ui-makoulu. Tarkempaa tietoa

uimakouluista tulee kevääl-lä ilmestyvässä tiedottees-sa sekä uimahallin netti-sivuille www.rovaniemi.fi/uimahalli.

KEsäLLä oN jäLLEEN UIMAKoULUjEN AIKA

Näyttää il-miselvältä, että talossa tarvitaan laajennus, sillä teatterin lavasta-molla on selkeä lisätilantarve

07

08 Asuminen jA liikenne

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Rovaniemen kaupunginval-tuusto päätti viime vuoden loppupuolella määrärahas-ta, jolla alennus voidaan to-teuttaa ja lopullisen päätök-sen asiasta teki Rovaniemen tekninen lautakunta joulu-kuun kokouksessaan.

Kuukausittaisen taaja-malipun hinta on laskenut aiemman nuoriso- ja opis-kelijalipun hinnasta peräti 14:llä eurolla ja hinta on nyt entisen 40 euron sijaan nyt vain 26 euroa.

- Opiskelijat tekevät las-kelmiemme mukaan taaja-malipulla keskimäärin 40 matkaa kuukaudessa. Tuki huomioon ottaen nuoret ja opiskelijat ovat laskennalli-sesti maksaneet ennen itse hieman vajaat 20 matkaa ja kaupunki loput, mutta nyt kun hinta on laskenut, heidän itsensä maksettavaksi tulee enää vähän reilut 10 matkaa,

Rovaniemen joukkoliikennet-tä suunnitteleva suunnittelu-insinööri Pentti Kiistala Ro-vaniemen kaupungilta laskee kaupungin lisätuen vaikutus-ta käytännössä.

Alennuksen saamisella ehtojaNuorisoalennus anne-

taan kaikille 12-16-vuotiail-le, heidän tulee lippua osta-essaan todistaa vain ikänsä. Opiskelijoilla ehtoja taas on huomattavasti enemmän.

Opiskelija-alennus an-netaan vain päätoimises-ti joko Lapin yliopistossa, Rovaniemen ammattikor-keakoulussa, Rovaniemen ammatillisissa oppilaitok-sissa, lukioissa tai Rovala-opistossa opiskeleville, Ro-vaniemi verotuskuntana oleville opiskelijoille, joiden opiskelu johtaa tutkintoon. Heidän tulee lippua ostaes-saan esittää opiskelutodis-tus em. oppilaitoksesta ja jo-ko päivämäärälle 31.12.2011 haettu kotipaikkatodistus tai vuoden 2012 verokortti (veroselvitys), josta käy ilmi

henkilön verotuskunta.-Jos em. ehdot muuten

täyttävä opiskelija ei viime vuoden aikana siirtänyt kir-jojaan Rovaniemelle vaan on tehnyt tai tekee sen vasta tämän vuoden puolella, hä-nellä on osto-oikeus opiske-

lija-alennuslippuun vasta vuoden 2013 alusta alkaen, Matkahuolto Oy:n paikallis-päällikkö Jorma Sandberg opastaa.

Tulevana syksynä em. oppilaitoksissa opintonsa aloittavat uudet opiskelijat

Katujen talvikunnossapito on yhteistyötä

KUVA: ARTO LIITI

Rovaniemen kaupunki tukee entistä enemmän nuorten ja opiskelijoiden joukkoliikennettä.

Kaupunki panostaa nuorten ja opiskelijoiden joukkoliikenteeseenRovaniemen kaupunki on lisännyt panostusta nuor-ten ja opiskelijoiden joukko-liikenteen tukemiseen.

saavat ostaa opiskelijahinta-isen lipun syksyn ajan, jonka aikana heidän täytyy siirtää kirjansa Rovaniemelle.

Ensimmäinen taajama-lippu on nuorten ja opiskeli-joiden ostettava joko Matka-huollosta linja-autoasemalta

Vastoin yleistä käsitystä ka-tujen talvikunnossapito ei ole yksin kaupungin vas-tuulla. Kunnossapitolain mukaan kadun kunnossa-pito kuuluu osaksi kaupun-gille, osaksi tontin omista-jalle tai haltijalle.

- Kaupungin tehtävänä

on pitää kunnossa kadut ja pyörätiet sekä jalkakäytä-vät, joiden kohdalla ei ole kiinteistöä. Näiltä väylil-tä kuuluu poistaa lumi ja jää, pitää ne tasaisina sekä hiekoittaa ne liukkauden välttämiseksi. Kaupungin velvollisuutena on myös

katuojien, sadevesikourujen ja sadevesikaivojen avoinna pitäminen. Kevään tullen kaupunki harjaa hiekoituk-seen käytetyn hiekan pois kaduilta ja pyöräteiltä, luet-telee Rovaniemen kaupun-gin kunnossapitomestari Hannu Kumpula.

tai Rovaniemen kaupungin monipalvelupiste Osviitasta (Hallituskatu 7). Kuukausit-taiset lisälataukset voidaan sitten tehdä myös linja-au-toissa, R-kioskeilla sekä La-pin maakunta- ja Muurolan kirjastoissa.

Tontinomistajan eli kiin-teistön velvollisuutena on huolehtia tonttinsa koh-dalla olevan jalkakäytä-vän talvikunnossapidosta. Kiinteistöjen tehtävänä on myös poistaa tonttinsa koh-dalla olevan jalkakäytävän viereen kadun aurauksesta syntynyt lumivalli.

- Hiekoitushiekan pois-to jalkakäytäviltä kuuluu myös kiinteistöjen keväi-siin velvoitteisiin. Laissa tontinomistajalle määrätyt velvoitteet koskevat vastaa-vasti myös mahdollista ton-tin vuokralaista eli tontin haltijaa, Kumpula kertoo.

Tontinomistajan kuuluu itse poistaa aurauksen seu-rauksena syntynyt lumivalli tonttiliittymästänsä. Sen si-jaan polanteen höyläyksen yhteydessä Rovaniemen

kaupunki avaa kiinteistön puolesta palveluna tuk-keentuneeseen liittymään kulkuaukon. Joissakin kun-nissa tästä peritään erillinen maksu ja joissakin tätä pal-velua ei saa lainkaan.

Huomaavainen naapuri ei kasaa lunta kadulleKiinteistön tehtävänä on siis poistaa tonttinsa koh-dalla olevan jalkakäytävän viereen kadun auraukses-ta syntynyt lumivalli. Au-rausvallien kasaaminen katualueelle kulkuväyliä sulkematta ja istutuksia tu-hoamatta sallitaan vain tila-päisratkaisuna. Tällöin ton-tinomistajan on poistettava lumikasat mahdollisimman pian.

Kadulle kasatusta lumes-ta on monenlaista haittaa.

Etenkin keskikaupungil-la lumi vie pysäköintitilaa ja aiheuttaa vaaratilanteita peittäessään näkyvyyttä. Li-säksi puiden ja pensasistu-tusten päälle varastoitu lumi tuhoaa istutukset.

- Omakotialueella liitty-mistä ja pihoilta kadulle ko-lattu lumi siirtyy seuraavalla aurauskerralla naapurin liit-tymään tämän harmiksi ja kiusaksi. Asuntokadut ovat kapeita ja tonteilta tuotu lumi kaventaa niitä entises-tään, kunnossapitomestari Hannu Kumpula selvittää.

Mikäli lumi ei mahdu omalle tontille, on se ajettava Mäntyvaaran lumenkaato-paikalle. Lumenkaatopaikka on avoinna joka päivä yötä päivää. Lumenkaatopaikal-le tuodusta lumesta ei peritä maksua.

KUVA: PETRI UUTELA

Rovaniemen taidemuseossa Korundissa nähdään Lapin taikaa 10.2. – 13.5.2012. Ky-seessä on Ateneumin tuot-tama näyttely, joka tarkaste-lee suomalaisen kuvataiteen

välittämiä mielikuvia Lapis-ta. Esillä on teoksia, jotka joko kuvaavat Lappia, ovat syntyneet sen innoittamina tai joissa on aiheena Lappi ja alueen kulttuuri.

Näyttelyn taiteilijoihin kuuluu niitä, jotka ovat syntyneet ja eläneet Lapis-sa, taiteilijoita, jotka ovat muuttaneet Lapista etelään tai etelästä Lappiin. Muka-

na on teoksia taiteilijoilta, jotka eivät ole koskaan edes käyneet pohjoisessa. Esillä on noin 40 taiteilijan teok-sia 1800-luvun alusta aina tähän päivään asti.

LAPIN tAIKAA tULossA KoRUNDIIN

08

Kehittyvä Rovaniemi

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Rovaniemen arktiset talviolosuhteet tarjoavat talviuimareille eksoottisia kokemuksia.

Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck Cody -puolisoineen ihastui kulttuuritalo Korundiin. Molemmat pitivät erityisesti talon ulkoasusta sekä myös talon tarjoa-mista kulttuurielämyksistä.

- Aivan upea, ylisti suurlähettiläs Bruce Oreck Korundin arkkitehtuuria niin talon ulkopuolelta kuin sisältäkin.Cody Oreck puolestaan nautti talon tarjoamasta taide-elämyksestä.

Aivan Rovaniemen ydin-keskustaan ns. kymppikort-teliin on nousemassa korkea kylpylä- ja kongressihotelli.

Rakennus on hotelli San-ta Clausin laajennus, jonka tavoitteena on luoda ko-konaisuudesta merkittävä kongressi- ja kylpylähotelli Rovaniemelle.

- Kaupunkikuvassa laa-jennus on tavallisuudesta poikkeava ja korkeaan laa-tutasoon pyrkivä rakennus. Ulkonäköä ja näyttävyyttä on haettu valkoisessa rapa-tussa julkisivussa pehmeäs-ti poimuilevilla parvekkeil-la, joiden verhoilu on puuta. Arkkitehtuuri kunnioittaa Alvar Aallon perintöä Ro-vaniemellä, kertoo raken-nuksen suunnitellut ark-kitehti, Oulun yliopistossa professorina toimiva Matti Sanaksenaho.

Laajennusosa yhdis-tyy nykyiseen hotelli Santa Clausiin katetulla kävelysil-lalla, josta on tarkoitus tulla sen verran leveä, että siihen voi laittaa kahvilapöytiä.

- Siinä voi sitten juoda kahvit ja lukea päivän leh-tiä samalla kun seuraa alla kulkevan kadun vilinää, Sa-naksenaho visioi.

Professori Sanaksenahon mukaan laajennuksen kor-keutta tutkittiin erilaisilla

malleilla ja lopulta päädyt-tiin korkeampaan versioon, joka arkkitehdin mukaan sopii paikkaan hyvin.

- Rakennuksen korkeus on Valtakadun puolella 37 metriä ja Korkalonkadun puolella hieman matalampi. Rakennus uppoaa noillakin korkeuksilla paikalle hyvin, kun se sijaitsee korttelin keskellä.

Matti Sanaksenaho tote-aa, että Rovaniemellä ovat rakennusten yleiskorkeudet nousussa ja kaupunki näyt-tää ihan toiselta 50 vuoden kuluttua.

- Mielestäni esimerkiksi tämä hotelli Santa Clausin laajennussuunnitelma sopii jo nyt erittäin hyvin Rova-niemen kaupungin yleisil-meeseen, professori Sanak-senaho sanoo.

Katolle iglukyläHotellin kattokerrok-

seen, kadullakulkijan kat-seilta piiloon on tulossa ”igluja”, lasilla verhoiltuja maisemahuoneita. Niitä tu-lee katolle 45 kappaletta ja

ne loistavat talviyössä jääl-yhtyjen tapaan.

- Siellä turisti voi yöpyä elämyksellisen yön kat-sellen ympärillä kohoavia komeita vaaramaisemia ja revontulia, arkkitehti Sa-naksenaho visioi.

Kaikkiaan hotellihuonei-ta on hotelli Santa Clausin laajennusosaan tulossa 251 kappaletta, joista perhe-huoneita on 34 kappalet-

Korkea kylpylä- ja kongressihotelli kymppikortteliin

Näkymä Korkalonkadulta etelään

SANAKSENAHO ARKKITEHDIT OY / Sepänkatu 15 C 45, 00150 Helsinki / p. +358 9 177 341 / ark@sanaksenaho.com / 24.1.2012 5/26

Kylpylä- ja kongressihotellin suunnitelmat ovat näyttävät ja jotain täysin uutta Rovaniemellä.

Kansainvälinen Talviuintiliit-to (IWSA) on myöntänyt tal-viuinnin vuoden 2014 MM-kilpailujen järjestelyoikeuden Rovaniemen kaupungille ja Ounasvaaran Latu ry:lle. Tärkeällä sijalla kisoja myön-nettäessä oli paikkakunnan omaleimaisuus, helpot kul-kuyhteydet eri puolilta maa-ilmaa sekä ennen kaikkea järjestävän tahon kokemus suurten tapahtumien organi-soinnissa. Ounasvaaran Latu on ansioitunut suurten ta-pahtumien järjestäjänä ja Ro-

vaniemellä on kapasiteettia isännöidä suuria tapahtumia.

Talviuinti kiinnostaa kas-vavassa määrin harrastajia ympäri maailman ja Rova-niemi voi Joulupukin ja La-pin eksotiikan myötä tarjota osallistujille unohtumatto-mia ja ainutlaatuisia elämyk-siä sekä houkuttelee varmasti paikalle paljon kansainväli-siä osallistujia. Talvikaupun-ki Rovaniemi lappilaisine ja arktisine erityispiirteineen saa MM-kisoista suuren li-säarvon markkinointiinsa.

Talviuinnin maailmanmesta-ruuksista on tarkoitus kisata Rovaniemellä 21. - 23.3.2014.

Kisajärjestäjät toivovat, että Koskipuiston uintikes-kus-hanke etenee hyvässä myötätuulessa ja MM-kisat vuonna 2014 voidaan järjes-tää arvoisissaan nykyaikai-sissa tiloissa ja kauniissa Ke-mijokirannan ympäristössä. Talviuinnin maailmanmesta-ruuksista uidaan joka toinen vuosi ja ensimmäisen ker-ran mestaruuksista kisattiin vuonna 2000.

Rovaniemellä talviuinnin MM-kisat 2014

KUVA: ANTTI KUROLA

ta. Paikoitus on tarkoitus hoitaa kolmeen kellariker-rokseen, jonne on sisäänajo matalammalla kulkevalta Valtakadulta.

Korkean hotellin sopi-vuutta paikalleen on py-ritty parantamaan hotellin eri kerrokset erottelemalla. Kaksi ensimmäistä kerrosta on liitetty katulinjaan lasi-vitriinillä ja se muodostaa laajennuksen suunnittelijan

mukaan inhimillisemmänja pienemmän mittakaavan.

- Seuraava taso on kong-ressitaso ja sen päällä neljä hotellikerrosta, joka muo-dostaa oman vyöhykkeen-sä. Ihan ylin kerros on sisäänvedetty ja näkymät-tömissä kadulta käsin tar-kasteltuna. Näillä keinoilla rakennus on sovitettu pai-kalleen, professori Matti Sa-naksenaho listaa.

YHDYsVALtAIN sUURLäHEttILäs IHAstUI KoRUNDIIN

- Todella hieno ja puhutteleva taidenäyttely, kehui suur-lähettilään puoliso.Lyhyt muutaman tunnin Rovaniemen vierailu oli suurlä-hettiläsparille mieleenpainuva ja paljon jäi Lapin pääkau-pungista näkemättä.

- Aivan varmasti tulemme tänne uudestaan, suurlähet-tiläspari vakuutti.

09

Kehittyvä Rovaniemi

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Ounasvaaran ja Muurolan lukion oppilaskunnat sai-vat vieraakseen espanjalai-sia opiskelijoita. Kyseessä on 4T4U+EU-hankkeen arviointipalaveri Rova-niemellä. Myös Italiasta on ollut osallistujia hankkees-sa. 4T4U+EU on nuorten demokratiahanke ja si-tä rahoittaa Kansainväli-sen vaihdon keskus Cimo Suomesta.

Hanke sisältää vuoro-vaikutuksen lisäämistä nuorten ja päättäjien vä-lillä, eri maiden nuorten vaikutuskeinojen esitte-lyä ja vertailua sekä jokai-sessa maassa nuorten itse valitseman projektin totu-tuksen omalla alueellaan. EU- lyhenne tarkoittaa Eu-rooppalaisen moninaisuu-den esiinnostamista sekä vuorovaikutusta MEP:ien sekä nuorten välillä. Suo-mesta nuoret tapasivat MEP Hannu Takkulan ja toivat hänelle terveiset Espanjassa toteutusta kansainvälisestä turvallisuusseminaarista.

Arviointitapaaminen kesti yhteensä viisi päivää. Nuoret kokoontuivat Ou-nasvaaran lukiolla ja työs-kentelivät turvallisuustee-maan liittyvien asioiden

kanssa. Espanjalaiset kertoi-vat omasta de Jove a Jove-projektistaan. Nuoret olivat huomanneet, ettei koulussa annettu riittävästi ensiapu-valmiuksia tositilanteiden varalle. He tekivät yhteis-työtä alueen lääkäreiden ja asiantuntijoiden kanssa ja laativat yhdessä taitetta-van esitteen, joka mahtuu

lompakkoon. Esitteessä on kerrottu kuinka toimia on-nettomuustilanteessa se-kä koottu yhteen tärkeitä puhelinnumeroita erilaisia hätätilanteita varten. Opis-kelijat kiertävät kouluilla tiedottamassa, opettamassa ensiapua ja esittelemässä hanketta.

Vierailun aikana espan-jalaiset nuoret asuivat ro-vaniemeläisten nuorten perheissä ja saivat samalla kurkistuksen suomalaisuu-teen saunoen sekä käyden mm pulkkamäessä.

Vierailun parhainta antia hankkeiden esittelyjen osal-ta olivat kaupunginvaltuus-ton sekä nuorisovaltuuston hallitusten jäsenten tapaa-miset. Kaupunginvaltuu-tettu Liisa Ansala otti ryh-män vastaan ja sai samalla tietämystä hankkeesta. Eri-tyisen vaikuttunut hän oli espanjalaisten omaehtoises-ta ensiapuun liittyvästä tie-dotustoiminnasta. Ansalan vinkki nuorille tulevaisuu-den vaikuttajille olikin, että jos haluaa aikuisena toimia yhteisten asioiden parissa kuten politiikassa, on siihen hyvä harjoitella jo nuore-na. Myös nuorisovaltuus-ton tapaaminen sai espan-

jalaisia nuoria miettimään heidän omia vaikutuskei-nojaan omalla alueellaan. Espanjalaisilta kun puuttu-vat vastaavanlaiset nuorille systemaattisesti suunnatut vaikutuskanavat.

Hankkeen yhtenä odo-tettuna hetkenä oli tapaa-minen Joulupukin kanssa.

Reilu vuosi sitten joulu-kuussa Unkarissa Ajkan alueella sattuneessa myrk-kyvuodossa pahiten kärsi-neestä Kolontarin kylästä vieraili Rovaniemellä Jou-lupukkia tapaamassa seitse-

Valinta vuoden 2011 maaseutuyrittäjiksi yllätti Sirpa ja Jouni Vallinahon iloisesti.

Espanjalaiset opiskelijat vierailivat Rovaniemellä Ounasvaaran ja Muurolan lukion opiskelijoiden vieraina.

Vuoden 2011 maaseutuyrit-täjiksi viime vuoden lopussa valitut juotasjärveläiset lyp-sykarjatilalliset Sirpa ja Jouni Vallinaho yllättyivät iloisesti valinnastaan Rovaniemen maaseutuyrittäjiksi.

- Alkujärkytyksen jälkeen palkinnon saaminen alkoi tuntua mukavalta ja kannus-tavalta. Oikeastaan kaikki, jotka jaksavat tehdä tätä ras-kasta työtä, ansaitsisivat täl-laisen huomionosoituksen, Vallinahot pohtivat.

Vallinahoilla on 30 leh-män ja samansuuruisen va-sikka- ja hieholauman lypsy-karjatila Juotasjärvellä reilun 70 kilometrin päässä Rova-niemen keskustasta. Jouni on toiminut kotitilansa isäntänä jo yli 25 vuotta, Sirpa tuli ku-vioihin mukaan kymmen-kunta vuotta sitten.

- Minulla oli vakituinen virka perhetyöntekijänä En-

si- ja turvakodilla. Olihan se aikamoinen muutos siirtyä maatalon emännäksi aivan toisenlaisesta työstä, mutta näin jälkeenpäin voin sanoa, etten ole katunut päivääkään sitä päätöstä, Sirpa Vallinaho kertoo tyytyväisenä. töitä riittää kahdelleVallinahojen mukaan kak-sihenkinen perhe tulee koh-tuullisen hyvin toimeen lyp-sykarjan pidolla, tilalla riittää hyvin töitä kahdelle hengel-le. Pariskunnan mukaan 30 lehmää on sellainen raja, että työ ei käy ylivoimaiseksi ei-kä tarvitse tehdä liian suuria investointeja.

- Onhan työ toki sitovaa, mutta työssä on toisaalta oma vapaus. Välillä tuntuu yksitoikkoiselta, kun aamul-la ja illalla samat hommat toistuvat, mutta työstähän se tämäkin käy, Jouni Val-

linaho naurahtaa työstään kertoessaan.

EU:n myötä maatalous-yrittäjille tuli suuria muu-toksia ja ilmapiiri alan yllä on Valliahojen mukaan tänä päivänä varsin negatiivinen. Moni onkin lopettanut tilan-

sa sinä aikana, kun Jouni on toiminut tilansa isäntänä.- Murto-osa tiloista on enää jäljellä meidänkin suunnalla siihen verrattuna kun nämä hommat aloitin, Jouni Vallin-aho toteaa.

Lomaa tarvitaan välillä Maatalousyrittäjätkin tar-vitsevat välillä lomaa. Val-linahot ovat siinä mielessä onnellisessa asemassa, että heillä on loma-ajoille tuuraa-jat omasta takaa.

- Tytär on käynyt alan koulut ja myös hänen avo-puolisonsa. He lomittavat meitä minkä omilta töiltään joutavat, Vallinahot kertovat.

Koska niin perheen tytär kuin hänen avopuolisonsa-kin ovat molemmat maati-loilta kotoisin ja alan koulut käyneet, mieleen tulee että Vallinahoilla saattaisi löytyä tilan jatkajat aivan omasta takaa.

- Siellähän se Keminmaal-la Mari-tytär puolisoineen jo malttamattomana odottaa, että pääsee jatkamaan mei-dän työtä, Isä-Jouni heittää pilke silmäkulmassaan pai-neita tyttären suuntaan.

Vallinahot yllättyivät vuoden maaseutuyrittäjäpalkinnosta

KUVA: ANNE NUUTINEN

Uusia liikuntatiloja avattu

De Jove a Jove -nuorilta nuorille

Rovaniemen kaupungin lii-kuntapalveluilla on tarjota kaupunkilaisten käyttöön pari uutta liikuntatilaa. Ounasjoen monitoimihalli Sinetässä on avattu tämän vuoden alussa ja Sinetän koulun liikuntavuorot siir-tyvät monitoimihallin sa-liin. Vapaita aikoja kevääksi

2012 voi hakea Sinetän kou-lun rehtori Harri Törmäsel-tä puh. 040 751 0190 tai säh-köpostitse harri.tormanen@rovaniemi.fi.

Keltakankaan liikunta-hallin toiseen välinevaras-toon on rakennettu pieni painonnostotila, jossa väli-neinä ovat levypainot, jal-

kakyykkyteline ja neljä kpl painonnostotankoja. Tila soveltuu painonnostohar-joitteluun. Vapaita aiko-ja keväälle 2012 voi hakea liikuntasihteeriltä.

Ounasjoen monitoimi-hallin ja Keltakankaan pai-nonnostotilan harjoitus-vuorot kaudelle 2012 – 2013

haetaan vakiovuorohaun yhteydessä liikuntapal-veluilta 15.5.2012 klo 16 mennessä.

UNKARILAIsLAPsIA MYRKKYtUHoALUEELtA joULUPUKKIA tAPAAMAssA

män lasta, iältään 7-10-vuo-tiaita. Mukana reissussa oli lasten lisäksi kolme aikuis-ta huoltajaa. Ryhmän mat-kasta oli tekemässä juttua neljä unkarilaista median edustajaa ja mukana oli

myös lentoyhtiö Malevin PR-vastaava.

Lapset tulivat Rovanie-melle Rovaniemen kau-pungin sekä Unkarin kan-sallisen lentoyhtiö Malevin kutsumina ja kustantamina,

yhteistyökumppanina toimi myös VR.

Kahden päivän vierai-lun aikana lapset huoltaji-neen tutustuivat mm. lap-pilaiseen porofarmiin sekä Joulupukin Pajakylään ja

tapasivat tietysti itse Joulu-pukin. He myös vierailivat Yläkemijoen koulussa tu-tustumassa suomalaislap-siin sekä Arktikumissa ja Pilkkeessä.

Siellähän se Keminmaalla Mari-tytär puoli-soineen jo maltta-mattomana odot-taa, että pääsee jatkamaan meidän työtä

10

Palvelut

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Rovaniemen kaupunginta-lolla (Hallituskatu 7) toimi-va kaupungin asiakaspal-velupiste Osviitta uudistuu kuluvan kevään aikana. Tällä hetkellä tavoiteaika parin viikon remontille on maaliskuu, mutta ihan täyt-tä varmuutta ajankohdasta ei vielä ole. Kun ajankoh-ta selviää, siitä tiedotetaan tarkemmin.

- Saamme remontilla asiakastiloille enemmän

väljyyttä, tilan valaistus pa-ranee, tilan toimivuus para-nee ja myös tilan akustiikka paranee. Muutokset ovat tärkeitä Osviitan toimivuu-den kannalta, asiakkaat saa-vat parempaa palvelua, pal-velujohtaja Sirpa Salminen Rovaniemen kaupungilta kertoo.

Remontin ajan Osviitta toimii rajoitetusti nykyis-ten tilojen välittömässä läheisyydessä.

Palvelut säilyvät ennallaan Osviitan palvelut säi-

lyvät remontin jälkeenkin ennallaan. Osviitasta saa jatkossakin Lippupisteen kautta pääsylippuja erilai-siin tapahtumiin ympäri Suomen, kaavaotteita, tont-tihakemuksia, lainhuuto- ja rasitustodistuksia sekä mat-kahuollon bussikortteja.

- Myös Rovaniemen kaupungin lähettämiä las-kuja voi Osviitassa mak-

saa ja erilaisia kaupungille tulevia hakemuksia jättää. Tarjoamme palveluja kau-punkilaisille, yrityksille, yhdistyksille ja kaupungin henkilökunnalle, Sirpa Sal-minen selvittää ja kertoo että Osviitassa on myös internet-asiakaspääte.

Asiakaspalvelupiste Osviitta uudistuu

Färsaarelaiset opettajaopettajat Sonja i Gon, Birget Frederiksberg ja Maria Sorensen kehuvat kovasti rovaniemeä ja rovaniemeläisiä ihmisiä.

Rovaniemen Saaren kou-lu sai tammikuun puolessa välissä harvinaisia vierai-ta, kun taloon saapui kol-me färsaarelaista opettaja-opiskelijaa. Naiset tulivat suorittamaan opintoihinsa liittyvää opetusharjoittelua Suomeen ja nimenomaan Rovaniemelle, koska olivat kuulleet eräältä yliopis-ton opettajaltaan ylistäviä kommentteja Rovaniemes-tä ja myös suomalaisesta koulujärjestelmästä.

- Meitä kiinnosti kovasti suomalainen koulujärjestel-mä, koska Suomi on pärjän-nyt kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa aina niin erinomaisesti. Siksi tulim-

me Suomeen, Sonja i Gong, Birged Frederiksberg ja Maria Sorensen kertovat.

Naisten mukaan heillä oli ennakkokäsitys suoma-laisesta koulujärjestelmäs-tä, he ajattelivat täällä käy-tettävän hyvin kovaa kuria koska oppimistulokset ovat niin hyviä.

- Se käsitys oli ihan vää-rä. Lapset ovat täällä joten-kin luonnostaan kohteliai-ta, sen he ovat oppineet jo ihan pieninä. Toki täällä on luokissa parempi kuri kuin meillä Färsaaarilla, mutta se taas johtuu loistavista opettajista, jotka keskittyvät esimerkillisesti työhönsä, naiset kehuvat kilvan suo-

malaista koulujärjestelmää ja Saaren koulun opettajia.

Myös vanhempien kun-nioitus koulua kohtaan on yllättänyt 13 päivää Saaren koulussa harjoittelussa viih-tyvät färsaarelaiset vieraat.

Rovaniemeläiset ystävällisiäFärsaarelaiset naiset antavat ylisanoja myös Rovaniemel-le ja rovaniemeläisille. Ro-vaniemeläiset ovat naisten mielestä erittäin ystävällisiä ja rentoja.

- Eräänäkin päivänä kun katsoimme kaupungilla karttaa, yksi rouva tuli ky-symään voisiko hän auttaa meitä, naiset kehuvat kau-punkilaisten ystävällisyyttä.

Rovaniemi on UPEA KAUPUNKI

KUVA: TIMO TÖRMÄNEN

Muutenkin Rovaniemel-lä on färsaarelaisten opet-tajaopiskelijoiden mukaan ihanaa ja Rovaniemen reis-su on heille hieno kokemus.

- Santa Park, Napapii-ri ja Arktikum ovat upeita kohteita. Myös lumi on iha-naa, meillä Färsaarilla kun

lumi vain joskus käväisee maassa. Pakkasta täällä on ehkä hieman liikaa, muu-ten Rovaniemi on upea kaupunki, eksoottiset vie-raat kertaavat Rovaniemen kokemuksiaan.

Kun naisilta kysyy, mitä he haluaisivat viedä muka-

naan tältä reissulta kotiinsa Färsaarille, Birgid vastaa sen liittyvät opettajuuteen.

- Haluaisin tulla saman-laiseksi opettajaksi kuin Anna-Kaisa, Birgid sanoo empimättä tarkoittaen har-joitteluluokkansa opettajaa Saaren koulussa.

Rovaniemellä käytössä uusi esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma

NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET

Avustuksilla nuorisolautakunta toteuttaa nuorisolain tavoitteita, joiden toteuttami-sen lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo,monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.Haettavat avustusmuodot ja hakuajat

1) Toiminta-avustukset paikallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön palvelu järjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille 2.4.2012 klo 16.00 mennessä 2) Kohdeavustukset nuorten omaehtoiseen tekemiseen ja nuorisotoiminnan järjestämiseen, haettavina ympäri vuoden. Avustusten jakoperusteet, hakulomakkeet, -ohjeet ja tarkemmat tiedot löytyvät nuorille suunnatuilta nettisivuilta osoitteesta http://nuti.rovaniemi.fi/Jarjestoille,_ryhmilleHakemukset vaadittuine liitteineen toimitetaan nuorisolautakunnalle osoitteella: Rova-niemen nuorisolautakunta, PL 8216, Hallituskatu 7, 96100 Rovaniemi.

Tiedusteluihin vastaa sivistystoimenasiantuntija Anne Luiro 0400 139019. Myöhästy-neitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn.

LIIKUNTATOIMINTA-AVUSTUKSET

Rovaniemen kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelukeskus julistaa haettavaksi vuoden 2012 liikuntatoiminta-avustukset seuraavasti:

* Liikuntatoiminta-avustus liikunta- ja urheiluseuroille* Liikuntatoiminta-avustus soveltavaa liikuntaa järjestävälle erityisyhdistykselle Avustus haetaan hakulomakkeella, jota saa Osviitta palvelupisteestä, Hallitus-katu 7, liikunta- ja nuorisopalvelukeskuksesta, Keltakangas 1 sekä Internet-osoitteesta www.rovaniemi.fi.

Hakemukset liitteineen toimitetaan Rovaniemen liikunta- ja nuorisopalvelu-keskukseen os. PL 8216, 96101 Rovaniemi tai osoitteeseen Keltakangas 1 perjantaihin 30.3.2012 klo 16.00 mennessä.

Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Tiedusteluihin vastaavat liikunta-palvelut Tapio Pahtaja p. 0400 292 073 ja liikuntasihteeri p. 0400 837 857.

den henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä.

Rovaniemen uuden opetussuunnitelman pohjana ovat Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisen jälkeen vuonna 2007 laaditut Rovaniemen perusopetuksen opetussuunnitelma sekä Rovaniemen esi-opetuksen opetussuunnitelma.

Rovaniemellä on ollut viime syyslukukauden alusta saak-ka käytössä uusi esi- ja perusopetuksen opetussuunnitel-ma. Opetussuunnitelman uudistamisen taustalla on kesällä 2010 annettu laki perusopetuslain muuttamisesta.

Uuteen lakiin tehdyillä muutoksilla vahvistettiin op-pilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Lisäksi muutoksilla täydennettiin oppilashuoltoa, oppilai-

11

Palvelut

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

KUVAt: TIMO TÖRMÄNEN

TERVEYSPALVELUKESKUS TIEDOTTAA

Mammografiat eli rintojen seulontatutkimukset vuonna 2012Rovaniemen kaupunki järjestää mammografia eli rintojen seulontatutkimukset vuonna 2012 seuraaville ikäluokille:1962, 1960, 1958, 1956, 1954, 1952, 1950, 1948, 1946 ja 1944 vuonna syntyneil-le rovaniemeläisille naisille. Kuvauksiin tulee henkilökohtainen kutsu.Kuvaus suoritetaan osoitteessa: Terveystalo Rovaniemi Revontulikeskus, Koskikatu 27

Seulontapapat eli naisten kohdunkaulankanavan syövän seulonnat vuonna 2012Rovaniemen kaupunki järjestää seulontapapat eli naisten kohdunkaulankanavan syövän seulonnat vuonna 2012 seuraaville ikäluokille:1982, 1977, 1972, 1967, 1962, 1957 ja 1952 syntyneille rovaniemeläisille naisille.Papanäytteen ottoon tulee henkilökohtainen kutsu. Kutsut lähetetään syntymä-päivän mukaisessa järjestyksessä.Näytteitä otetaan Rovaniemen kaupungin opiskeluterveydenhuollon tiloissa koulujen lomien aikana, osoite Kansankatu 8, toinen kerros.Vastaus tulee kotiosoitteeseen Suomen syöpäyhdistykseltä 1-4 kuukauden sisällä näytteen otosta.

TEKNISET PALVELUT TIEDOTTAA

Yhdyskuntatekniikka, nähtävillä olevat suunnitelmaehdotukset

Seuraavat suunnitelmaehdotukset ovat yleisesti nähtävillä 2.2.2012 – 16.2.2012 palvelukeskus Osviitassa, osoitteessa Hallituskatu 7, sen aukioloaikoina ma – pe klo 8.00 – 16.00 :

- Vanhan torin kehittämissuunnitelma, yleissuunnitelma (keskusta) - Keskuskoulunpuisto, yleissuunnitelma (Ratantaus) - Sortosentien leikkipaikka, puistosuunnitelma (Paavalniemi) - Elohuoneenpuiston leikkipuisto, puistosuunnitelma (Pöykkölä)

Mahdolliset muistutukset ehdotuksista tulee toimittaa viimeistään 16.2.2012 klo 15.00 mennessä kaupunginkanslian kirjaamoon, Hallituskatu 7, PL 8216, 96100 ROVANIEMI.

ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖN MYÖNTÄMÄT MÄÄRÄRAHAT VUONNA 2012

Yritysseteli 1.000 euroa/yritys 35.000 €• Pieninvestoinnit• KehittämistoimenpiteetRovaniemenKehitysOy,SannaRiekki-Poikelapuh.040-5137890www.rovaniemenkehitys.fi;yritysseteli

Yritysten markkinointi 15.000 ۥ YhteismarkkinointitoimenpiteetRovaniemenKehitysOy,RistoSaukkoriipipuh.040-5720523

Maaseutumatkailuyritysten markkinointi 10.000 €

• 50%tukiyhteismarkkinointiinosallistumiseenI-vuodellaRovaniemenmatkailujamarkkinointiOySannaKortelainenpuh.040-5763414

Kylien kulttuuritoiminta 10.000 €

• Kyläpajat• Tapahtumat• KuljetuksetRovaniemenkaupunkikulttuuripalvelukeskusEija-RiittaJauhiainenpuh.040-7060658

Ikäihmisten liikuntatoiminta 10 000 €

• OsallistumisenmahdollistaminenterveysliikuntapalveluihinRovaniemenkaupunkiliikuntapalvelutKatriinaMerkkiniemipuh.040-5625337

Kylien investointihankkeet 75.000 €

• KylienomaehtoisentoiminnankehittäminenRovaniemenkaupunginhyvinvointipalvelutosastoPäätöksettekeekaupunginhallitus

___________

YHTEENSÄ 155.000 €

Ounasvaaran hammashoi-tola on suljettu ja puheli-met pois käytöstä muuton vuoksi. Hoidossa oleville tiedotetaan asiasta kirjeitse ja puhelimitse.

Toiminnan arvioitu

käynnistyminen uudessa toimitilassa Pohjolankatu 2:ssa viikolla 7. Tästä tie-dotetaan ajankohdan tar-kennuttua. Pahoittelemme muutosta mahdollisesti ai-heutuvaa haittaa.

ounasvaaran hammashoitola suljettu muuton vuoksi

Pienteollisuustalotäyteen elämääRovaniemellä Pohjolan-kadulla sijaitseva Piente-ollisuustalo on saamassa kokonaan uuden elämän. Rovaniemen kaupunki avaa helmikuun puolivä-lissä taloon palvelukeskuk-sen, joka sisältää hammas-hoitolan, kotihoidon ja omaishoidon palvelut, Muistituvan, siivouspal-velukeskuksen sekä myös senioriyhdistysten kokoon-tumistilat. Jo viime vuo-den marraskuussa taloon muutti Polar Taitoa Oy, jo-ka hoitaa Rovaniemen kau-pungin henkilöstöhallinnon palkanlaskentoineen.

Kaikki muut em. pal-velut tulevat sijaitsemaan talon toisessa kerroksessa, ainoastaan siivouspalve-lukeskus tulee siirtymään talon ensimmäiseen ker-rokseen. Polar Taitoa Oy toimii talon kolmannessa kerroksessa. Vaativa urakka

Talon rakennuttajakon-sultti Tuomo Nevala kertoo Pienteollisuustalon remon-tin olleen vaativan urakan, joka oli kyllä rakentajan tie-dossa jo etukäteen.

- Tilojen purku-urakka

alkoi kesäkuun lopussa ja varsinainen rakennusurak-ka syyskuun alussa. Pieniä yllätyksiä on rakentamisen aikana tullut, mutta niistä on selvitty hyvin ja aikatau-lussa ollaan, Nevala kertoo.

Tällä hetkellä rakennus-urakkaa valmistelee lop-puun kolmisenkymmentä rakennusmiestä. Valmista tulee olla 13. helmikuuta ja töitä tehdään näin lopussa kahdessa vuorossa aamu-viidestä iltakymmeneen.

Talon uusi pääsisään-käynti tulee olemaan kaup-patorin puolella. Siinä paikalla sijaitsi ennen las-tauslaituri rahtiliikennettä varten.

- Pääsisäänkäynnin puo-lella on suurin osa talon parkkipaikoista, joten siksi-kin sen on järkevää sijaita ta-lon sillä puolen. Samoin siitä pääsee suoraan näihin toisen kerroksen tiloihin, kulku on näin ollen mahdollisimman esteetöntä ikäihmisten liik-kumista ajatellen, Tuomo Nevala toteaa.

Ikäihmisten palvelukeskusPienteollisuustaloa voi

jatkossa kutsua myös ikäih-misten palvelukeskukseksi,

koska niin moni ikäihmis-ten palveluista tulee sijait-semaan talossa.

- Meillä oli tavoitteena koota ikäihmisten palvelut yhteen paikkaan. Se hel-pottaa ikäihmisten asioiden hoitoa ja saa eri toimijat te-kemään entistä enemmän yhteistyötä, kertoo Rova-niemen kaupungin van-hustyön johtaja Johanna Lohtander.

Lohtanderin mukaan esimerkiksi senioriyhdistys-ten kokoontumistilat eli ns. eläkeläistilat tulevat todella tarpeeseen. Entisiä Valtaka-dun tiloja käytti jo 40 eri jär-jestöä ja eläkeläisten määrä tulee jatkossa kasvamaan entisestään.

- Nyt saadaan todella upeat tilat eläkeläisjärjes-töille, jotka on remontoitu juuri heidän tarpeidensa mukaan. Tilaakin tulee tup-lasti lisää, uusien tilojen ko-ko tulee olemaan yli 500 m2, Lohtander iloitsee.

Tilat avataan eläkeläis-järjestöjen käyttöön tors-taina 16. helmikuuta ja ke-vääksi Valtakadun tiloihin tehdyt tilavaraukset siirty-vät automaattisesti Piente-ollisuustalon tiloihin.

Hammashoidolle suuret tilat Uusiin hulppeisiin ham-

mashoidon tiloihin Piente-ollisuustalolle siirtyvät niin Ounasvaaran kuin Sairaala-kadunkin hammashoitolat. Samoin suun terveyden-huollon esimiehet siirtyvät Pienteollisuustalolle. Tiloi-hin tulee kaikkiaan yhdek-sän hoitohuonetta ja tilaa hammashoidolle tulee kaik-kiaan yli 700 m2.

Ikäihmisten palveluohja-us muuttaa myös Pienteolli-suustalolle ja on uusissakin tiloissa avoinna arkipäivi-sin klo 8.30 – 12. Asiakas voi käydä asioimassa joko paikan päällä tai ottaa yh-teyttä puhelimitse puh 050 362 0570. Kotihoidon palve-luohjaus on suljettu muuton ajan ajalla 20. – 24.2.2012. Yhteydenotot em. aikana puh. 050 362 0570.

Kotihoidon tiimeistä Pienteollisuustalolle siirty-vät Uittotiimin kotihoito/keskustan tiimi sekä Rova-tiimin kotihoito/Vaaran-lammen tiimi. Kotihoidon palveluesimies siirtyy myös Pienteollisuustalolle samoin kuin SAS-hoitaja.

12

13

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Vapaa-aika

Asiakkaat erittäin tyytyväisiä Rovaniemen kulttuurikohteisiin

Ulkoliikuntavuorojen hakuaika käynnissäRovaniemen liikuntapaikkojen käyttövuorojen haku-ajat ovat käynnistyneet. Menossa on hakuaika ulko-kenttävuoroille kesäkaudelle 2012. Hakuaika nurmi-, tekonurmi- ja hiekkakentille ajalle 1.6. – 31.8. päättyy perjantaina 30.3.2012 klo 16.

Liikuntapaikkojen käyttövuoroja haetaan hakulo-makkeella, joita saa Liikuntapalveluista, Osviitasta kaupungintalolta ja Rovaniemen kaupungin inter-net-sivuilta www.rovaniemi.fi kohdasta lomakkeet. Hakemukset tulee toimittaa liikuntapalveluille Kel-takangas 1, 96300 Rovaniemi tai yhteispalvelupiste Osviittaan, PL 8216, 96101 Rovaniemi.

Vakiovuorot tulevalle syys- ja kevätkaudelle (1.8.2012 – 31.7.2013) tulee hakea 15.5.2012 klo 16 mennessä. Vuorojen hakeminen tapahtuu samalla tapaa kuin kesäkauden 2012 hakukin.

Kilpailuja ja tapahtumia varten varauksia koske-vat tiedustelut liikuntasihteeri Sami Laineelta puhe-limitse puh. 0400 837 857.

kaupungin verkkosivuilta, noutaa Osviitta -palvelu-pisteestä kaupungintalolta tai liikuntapalvelujen toi-mipisteestä, joka sijaitsee Keltakankaan liikuntahal-lilla os. Keltakangas 1. Toiminta-avustusten hakua koskevissa asioissa voi kääntyä tarvittaessa liikunta-palveluiden puoleen, liikuntasihteeri puh. 0400 837 857, palvelupäällikkö puh. 0400 292 073.

- Tänä vuonna seurainfo pidetään myöhemmin keväällä, kuitenkin ennen kesää. Tilaisuutta on tar-koitus uudistaa ja kehittää enemmän keskustelevaksi ja tulevaisuuden suunnittelua palvelevaksi kokoon-tumiseksi. Sitä voisi jatkossa kutsua vaikka työnimel-lä liikuntakonferenssi tai liikuntaseminaari, Pahtaja linjaa.

Tilaisuuden ajankohta, paikka ja ohjelma tarken-tuvat kevään aikana. Tapahtumasta lähetetään kutsu seuroille kuukautta ennen tilaisuuden ajankohtaa.

Rovaniemen kaupungin liikuntapalvelut on järjestä-nyt vuosittain helmi-maaliskuun vaihteessa seurain-fon. Yhteistyöpalaveriin on kutsuttu kaupungissa liikunta- ja urheilutoimintaa tuottavat liikunta- ja ur-heiluseurat sekä erityisliikuntajärjestöt.

- Tilaisuudessa on tiedotettu ja ohjeistettu yhdis-tyksiä ja järjestöjä liikuntatoiminta-avustusten ha-kemisessa, tukien ja vuorojen hakukäytänteistä ja –ajoista sekä ajankohtaisista asioista, palvelupäällikkö Tapio Pahtaja kertoo.

Infotuokiossa on vuosittain päässyt esittele-mään toimintaansa myös jokin liikuntapalveluiden yhteistyökumppaneista.

Liikuntatoiminta-avustusten hakuaika on edel-leen perinteisesti maaliskuu. Hakuaika päättyy tä-nä vuonna 30.3. klo 16. Hakulomakkeen ja perusteet liikuntatoiminnan tukien myöntämiselle voi tulostaa

Lapin Kamariorkesteri keski-ikäänLapin kamariorkesteri täyt-tää tänä vuonna 40 vuotta. Orkesteri sai alkunsa, kun Rovaniemen Orkesteri pe-rustettiin v. 1972. Orkeste-rista tuli v. 1982 Rovanie-men kaupunginorkesteri ja nykyisin orkesteri tunne-taan Lapin kamariorkesteri-na. Orkesterissa on 18 pää-toimista muusikkoa, sen taiteellisena johtajana on syksystä 1996 lähtien toi-minut kapellimestari John

Storgårds.Lapin kamariorkesteri

on Suomen ja koko EU-alu-een pohjoisin ammattika-mariorkesteri. Rovaniemeä kotipaikkanaan pitävä or-kesteri on alueorkesteri, joka esiintyy niin Lapin läänissä kuin koko Poh-joiskalotilla sekä ympäri Suomea.

Orkesteri on kysytty vie-railija eri festivaaleilla, se on konsertoinut mm.

Viime vuoden lopulla päät-tynyt kolmivuotinen Hel-singin, Mäntän, Turun ja Rovaniemen kulttuurikoh-teiden yhteinen Kulttuurin ketju-kehittämishanke on vienyt Rovaniemen kulttuu-rimatkailua aimo harppa-uksen eteenpäin. Hankkeen aikana mitatut asiakastyy-tyväisyyslukemat ovat Ro-vaniemellä nousseet selväs-ti, vaikka lähtötilannekin oli jo kiitettävällä tasolla.

- Onhan se hienoa, että olemme onnistuneet Arkti-kumin ja Korundin kehittä-misessä niin hyvin, että ne ovat asiakkaiden mielestä tasokkaita kohteita. Erityi-sesti olemme onnistuneet lasten ja nuorten huomi-

oimisessa, joka lähtötaso-mittauksessa koettiin puut-teelliseksi. Tuorein mittaus osoittaa, että kohteet ovat parantaneet lasten ja nuor-ten palveluita huomatta-vasti. Myös kohteiden pal-velutaso on asiakkaiden mielestä kiitettävää, kertoo Arktikum-Palvelu Oy:n toi-mitusjohtaja Päivi Heikka-la tyytyväisenä.

Kulttuurimatkailulla on tulevaisuudessa suu-ret mahdollisuudet Ro-vaniemellä. Rovaniemen Matkailu ja Markkinoin-nin toimitusjohtajan Sanna Kortelaisen mukaan nyt ovat erityisesti yksilömat-kailijat liikkeellä ja heidät tulee huomioida esimer-

kiksi verkkoviestinnän keinoin.

- Ihmiset ovat nykyään kiinnostuneita hyvin mo-nenlaisista asioista, suh-tautuvat asioihin avaram-min ja ovat kiinnostuneita paikallisista ilmiöistä. He osaavat kuluttaa kulttuu-ripalveluita ja erilaisia asioita halutaan lomalla miksata rohkeammin. Mat-kailun kulttuuristen sisäl-töjen avulla profiloidaan Rovaniemeä matkailukoh-teena ja vahvistetaan mat-kailun kilpailukykyä sekä vetovoimaa, Kortelainen toteaa.

Kulttuurimatkailulla on tulevaisuudessa suuret mahdollisuudet Rovaniemellä.

Tampere Biennalessa, Viitasaaren Musiikin aika –festivaaleilla, Kaustisen kamarimusiikkiviikoilla, ja Pohjois-Norjan juhlavii-koilla sekä Luosto Classic -tapahtumassa.

Lapin kamariorkesteri on muotoutunut sekä työ-tavoiltaan että voimava-roiltaan erääksi maamme monipuolisimmista orkes-tereista. Orkesterin moni-puolisuus ja ammatillinen osaaminen nostavat sen suomalaisen taide-elämän eturiviin.

Orkesterin profiiliin kuu-luu jatkuvat Suomen ensiesi-tykset kaikkien aikakausien kansainvälisten säveltäjien

teoksista ja se on viime aikoi-na myös kantaesittänyt usei-den merkittävien säveltäjien teoksia (mm. Aulis Sallinen, Kalevi Aho, Pehr Henrik Nordgren ja Jósef Sári).

Orkesteri on saanut myös lukuisia palkintoja. TV 1 myönsi Lapin kamari-orkesterille ja kapellimesta-ri John Storgårdsille Vuoden Valopilkku 1998 kunniakir-jan, Lapin taidetoimikunta myönsi vuoden 2000 tai-depalkinnon orkesterille ja orkesterin taiteelliselle joh-tajalle myönnettiin vuoden 2000 Rovaniemen kaupun-gin ja maalaiskunnan yhtei-nen kulttuuripalkinto.

Seurainfo urheiluseuroille myöhemmin keväällä

KUVA: PETRI UUTELA

Arktikum on yksi Rovaniemen kulttuurikohteiden helmistä.

KUVA: MARCO BORggREVE

13

Vapaa-aika

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Hillan nuorisotila toi-mii Korkalovaaran alu-een perinteisenä nuorten vapaa-ajanviettopaikkana sekä alueen nuorisotyön keskuksena.

Tilan toiminnasta vastaa kaksi nuoriso-ohjaajaa; Maijaleena Seppälä sekä Sanna Hallikainen, jotka suunnittelevat nuorisoti-lalla mm. nuorille ohjat-tua toimintaa, kerhoja ja tapahtumia.

Nuorisotilan aktiiviset kävijät Nikola Veinberga (13v.) sekä Hannu Pääkkö (16v.) ovat oikeat henkilöt esittelemään Hillan nuori-sotilan toimintoja.

- Täältä löytyy nuorille erilaisia pelivälineitä, kuten biljardipöytä, snooker, ilma-kiekko, pingis, pöytäfutis ja pelihuone, jossa voi pelata erilaisia konsolipelejä. Nuo-risotilalta löytyy myös oles-kelutila, jossa voi viettää vapaasti aikaa muiden ka-vereiden kanssa jutustellen tai vaikkapa televisiota kat-sellen. Nuorisotilalta löytyy myös oma kuntosali, Hillan vakiokävijät kertovat.

Nikola käy Hillan nuo-risotilalla 4-5 kertaa viikos-sa tapaamassa kavereitaan, pelailemassa sekä muuten

vaan ”hengailemassa”. - Olen käynyt tutustu-

massa myös muilla nuo-risotiloilla, mutta Hilla on minulle se mieluisin paik-ka, koska kaikki kaveritkin käyvät täällä, Nikola kertoo.

Hannu Pääkkö muut-ti vuoden 2011 alussa Ro-vaniemelle ja käy Hillalla ”melkeinpä aina” tilan ol-lessa auki. Muutettuaan Ro-vaniemelle Hannu on saa-nut uusia ystäviä itselleen Hillan nuorisotilalta.

- On todella mukavaa, että on tällainen paikka missä voi tavata kaverei-taan ja viettää vapaa-aikaa kavereiden kanssa koulun ulkopuolella, Hannu toteaa.

Monenlaista ohjattua toimintaa Hillan nuorisotilalla jär-jestetään erilaista ohjattua toimintaa, kuten leffailtoja, bilismatseja, pingismatseja sekä esimerkiksi yhdessä kokkailua. Nikola ja Han-nu kuuluvat myös uusina valittuina jäseninä Hillan nuorisotilan tilatoimikun-taan, jossa nuoret pääsevät olemaan osallisena ja vai-kuttamaan nuorisotilalla järjestettyyn toimintaan ja mm. erilaisiin hankintoihin.

Nuor i so t i l an t i l a -toimikunnat suunnit-televat myös Hillan nuorisotilalle erilaisia ta-pahtumia sekä järjestävät discoja ala-kouluikäisille.

- Tilatoimikunta ko-koontuu aina kuun alussa ja siellä käydään läpi mitä minkäkin kuukauden ai-

kana Hillalla tapahtuu. Li-säksi järjestämme muille tilan nuorille paneelikes-kustelun, jossa he pääsevät tekemään esityksiä tilatoi-mikunnalle tilalle hankitta-vista peleistä. Tilatoimikun-nan kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan tilan asioihin ja saavat äänensä kuuluviin,

Tyttökerho kokoontuu Mondella perjantaisin klo 16.00-17.30. Kerhossa luvassa erilaista ohjattua toimintaa: kokkausta, liikuntaa, taidetta ja muita ”tyttöjen juttuja”. Kerhoon pääsevät mukaan kaikki 7.-8.- luokkalaiset tytöt.Lisätietoja voi kysyä: Heidi Jyrkkä/Monden nuorisotila 040-532 4841 tai etunimi.sukuni-mi@rovaniemi.fi

Hilla kokoaa Korkalovaaran nuoret yhteen

Nikola Veinberga (ylh.) ja Hannu Pääkkö ovat Hillan nuorisotilan aktiivisia kävijöitä.

KUVAt: SUVI KOUKKULA JA HANNE-MARIA OJUVA

WinterBreak 2012 – Hiihtolomalla tapahtuu

maanantai 5.3.11 – 14 Uintia Vesihiidessä, peruskoululaisille hinta 1 €, muille normaalihinta.

tiistaina 6.3.12 – 15 Laskettelua Oukulla, hissilippu rovanieme-läisille peruskoululaisille ilmainen.

keskiviikko 7.3.12 – 15 Pipolätkää ja luistelua Lappi Areenalla, tapahtuma kaikille maksuton.

torstai 8.3. 12 – 15 Laskettelua Oukulla, hissilippu rovanieme-läisille peruskoululaisille ilmainen.14 – 17 Monodisco Oukulla, menossa mukana DJ Juke. Tapahtuma kaikille maksuton.

perjantai 9.3.11 – 14 Uintia Vesihiidessä, peruskoululaisille hinta 1 €, muille normaalihinta.17 – 20 Give me a break-ilta Mondella, K-13 Illassa mm. kokkisota, muotishow, sumopainia …

Vuoden 2012 Nuorikulttuu-ri-tapahtuman aiheena on musiikki. Nuori kulttuuri-tapahtuman tarkoituksena on tarjota nuorille taiteen harrastajille foorumi tai-tojensa esittämiseen sekä dialogiin ja vuorovaiku-tukseen muiden harrasta-jien kanssa alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Nuori kulttuuri on joka-vuotinen koulutuksellinen tapahtumakokonaisuus, jossa esiintyjät saavat ar-vion esityksestään. Rova-niemen aluetapahtuman järjestää Rovaniemen nuo-risopalvelut ja kulttuuripal-velukeskus. Rovaniemen aluetapahtuma järjestetään 24.2.2012 Monden nuori-

sotilalla ja tapahtumaan tulee ilmoittautua 10.2. mennessä. Ilmoittautumis-lomake löytyy osoitteesta www.rovaniemi.fi/nuti

Rovaniemen aluetapah-tumasta jatkoon pääs-seet ryhmät pääsevät esiintymään valta-kunnalliseen Nuori kulttuuri-tapah-tumaan Turkuun toukokuussa.

Sounds 2012 ta-pahtuman tyylejä on kolme: klassinen musiikki (orkesterit, yhtyeet, kuorot ja laulu-yhtyeet), kansanmusiikki (yhtyeet ja lauluyhtyeet) ja rytmimusiikki, kuten rock, pop, jazz, laulelma, iskel-

mä, reggae ja dance (yhty-eet ja lauluyhtyeet). Esityk-sen pituus voi olla enintään 10 minuuttia. Osanottajat jaetaan kahteen ikäsarjaan;

vuosina

2001 – 1997-syntyneet (10-15-vuotiaat) sekä vuo-sina 1996 – 1992-syntyneet

(16-20-vuotiaat).Ryhmän koko tulee olla

vähintään kolme henkilöä, joista enintään 1/3 saa poi-keta ikärajoituksesta. Rajoi-tus ei koske esitysten eikä ryhmien ohjaajia. Nuoret, jotka saavat pääasiallisen toimeentulonsa musiikista, ovat musiikin ammatillises-sa koulutuksessa tai ovat suorittaneet musiikin am-matillisen tutkinnon, eivät voi osallistua tapahtumaan.

Lisätietoja Rovaniemen aluetapahtumasta nuoriso-toiminnan koordinaattorilta annemari.arkimo@rovanie-mi.fi puh. 040 551 1361.

Nuori kulttuuri - Sounds 2012

Nikola ja Hannu listaavat ti-latoimikunnan tehtäviä.

Jokaisella nuorisotilalla on yhdessä nuorten kanssa sovitut ”pelisäännöt”, näin myös Hillalla.

Nikola ja Hannu kerto-vat, millaiset ovat Hillan nuorisotilan säännöt.

- Hillalla noudatamme

hyviä käytöstapoja, kiroilla ei saa ja jos niin tekee, jou-tuu ulos ”jäähylle”. Kunni-oitamme toisiamme, emme riko toisten tavaroita tai tilan yhteisiä tavaroita se-kä tappeleminen tilalla on kielletty. Jos jotain ongelmia tulee, ohjaajat puuttuvat tilanteeseen välittömästi.

tYttÖKERHo MoNDELLA PERjANtAIsINNuortenoma sivu

14

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Vapaa-aika

Viime vuonna kesän kyn-nyksellä avattu kulttuuritalo Korundi on noussut nimen-sä mukaisesti Rovaniemen jalokiveksi. Jalokiven kovi-na ytiminä toimivat talon päätoimijat, Lapin kamari-orkesteri sekä Rovaniemen taidemuseo.

- Kyllä meillä on upeat toimijat talossa, jotka tekevät Korundista Korundin. Ilman niitä Korundia ei olisi, kehu-vat talon asiakaspalveluista vastaavat Arktikum-palvelu Oy:n toimitusjohtaja Päivi Heikkala sekä myyntipääl-likkö Sanna Sandgren.

Jalokivi ei olisi jalokivi, jos sen hionta ei olisi onnistunut täydellisesti. Korundin koh-dalla sen suunnittelun tehnyt arkkitehtitoimisto Juhani Pal-lasmaa on onnistunut suun-nitelmassaan täydellisesti.

- Talon tilojen tunnelmat ovat ainutlaatuisen upeita ja tilat ovat osoittautuneet todella toimiviksi. Myös musiikkisalista on tullut ka-mariorkesterin ulkomaisilta vierailijaesiintyjiltä ylistävää palautetta, samoin yleisöl-tä ja orkesterilta itseltään. Akustiikka salissa on to-della onnistunut, Korundin myyntikaksikko myhäilee tyytyväisenä.

Upea avajaisnäyttely Sekä Heikkalan että Sand-grenin mielestä Rovaniemen taidemuseossa esillä oleva talon avajaisnäyttely Natu-

re Forte on aivan upea ja he kehuvatkin estotta museotoi-menjohtaja Hilkka Liikkasen kuratointia kyseisen näytte-lyn osalta.

- Hilkka on tehnyt aivan upean kuratoinnin Nature Forteen. Useat taiteeseen vih-

kiytyneet vierailijat ympäri Suomen ovat ihmetelleet, miten Rovaniemellä voi olla näin tasokas näyttely esillä.

Paras yleisöpalaute nais-kaksikon mukaan taidemu-seon tasosta on tullut Lapin Kansan tekstiviestipalstan kautta, jossa joku kävijä antoi näyttelylle huikean hienon palautteen.

- Tekstiviestissä vieraili-ja piti Korundia parempana kuin New Yorkin Guggen-heim-museota. Tuo teksti-viesti oli meille todella iloi-nen yllätys, Päivi Heikkala ja Sanna Sandgren muistelevat yhtä todellista ilon hetkeä Korundiin liittyen.

talo ollut täynnä tapahtumiaJoissain piireissä on Korun-diin liittyen liikkunut juttuja,

joiden mukaan talo on pyöri-nyt ensimmäisen puoli vuot-ta pahasti tyhjäkäynnillä. Talo on kuitenkin kerännyt puolessa vuodessa peräti 30 000 kävijää.

- Meillä on ollut todella paljon monipuolisia tapahtu-mia. Kamariorkesterin kon-serttien lisäksi on ollut muita konsertteja, elokuvaesityksiä, teatteriesityksiä ja kokouksia. Yritysten järjestämiä tilai-suuksia on ollut paljon cock-tailtilaisuuksista illallisiin, joihin on sitten yhdistetty erilaista talon sisältöä kuten näyttelykierroksia ja konsert-teja, Arktikum-palvelu Oy:n toimitusjohtaja ja myynti-päällikkö luettelevat ja halu-avat samalla leikata vääriltä huhuilta siivet.

Yhdistystoimijatkin ovat löytäneet Korundin. Syksyllä talossa oli perheille suunnat-tu lastenfestivaali, joka veti väkeä liki 500 henkeä.

- On hienoa, että ns. kol-mas sektorikin on löytänyt talon ja he haluavat jatkaa yhteistyötä kanssamme jat-kossakin, Päivä Heikkala ja Sanna Sandgren tuumaavat tyytyväisinä. tänä vuonna vauhti kiihtyy Korundin markkinointi ja talon tunnettavammaksi te-

keminen ovat tänä vuonna suuressa roolissa. Korundi osallistuu useisiin messuta-pahtumiin, joissa mm. mat-kanjärjestäjät kohtaavat. Ta-loon pyritään myös saamaan tutustumaan matkanjärjestä-jiä ja median edustajia, jotta heidän mukanaan viesti Ko-rundista leviäisi maailmalle.

- Matkamessuilla olimme juuri mukana. Siellä esitte-limme kolmen kovan mat-kailukohteen yhteislippua eli Korundin, Arktikumin ja Pilkkeen. Tällainen use-an paikan kokonaisuus on tärkeää, jotta matkailijalla riittäisi kohteessa tekemistä ja tutustumista, Arktikum-palvelu Oy:n toimitusjohtaja Päivi Heikkala kertoo.

Korundin keväässä on monenlaista tapahtumaa. Näytelmiä tulee useita, sa-moin maamme johtavia stand up-koomikoita tu-lee esiintymään Korundiin. Konserttejakin on luvassa. Esiintyjälistalla ovat mm. Pe-pe Willberg ja pianisti Väinö Jalkanen.

- Kevään myynti näyttää hyvältä ja syksyäkin myy-dään jo, joten hyvältä näyt-tää, myyntipäällikkö Sanna Sandgren selvittää.

Korundi on Rovaniemen jalokivi! Korundin arkkitehtuuri ja näyttely ovat saaneet

yleisöltä ja asiantuntijoilta paljon kiitosta.

Faktoja Korundista 26.5.– 31.12.2011

• Kävijämäärä yhteensä n. 30 000 henkeä

• Näyttelykävijöi-tä 17 000 (n. 11 % koululaiskävijöitä)

• Kamariorkesterin konserttikävijöitä yli 3000 henkeä

• Muiden konserttien/tilaisuuksien kävijät yli 3200 henkeä

• Kokouskävijöitä n. 4000 henkeä

• Yhteensä 111 tilaisuutta

• Niistä 56 Korundi-salissa

• Korundi-salissa 13 Lapin kamariorkeste-rin konserttia

• Korundi-salissa myös 43 muuta tilaisuutta

• Muita tilaisuuksia Korundi-kabinetissa, lämpiössä, taidesa-leissa, kirjastossa ja kahvilassa.

KUVAt: ARTO LIITI

Sanna Sandgren (vas.) ja Päivi Heikkala ovat erittäin tyytyväi-siä Korundin ensimmäiseen puoleen vuoteen.

Kyllä meillä on upeat toimijat talossa, jotka te-kevät Korundista Korundin. Ilman niitä Korundia ei olisi

KUVAt: TIMO TÖRMÄNEN

15

Vapaa-aika

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

Rovaniemen kaupungin lii-kuntapalveluiden järjestämä Rovaniemen keskuskenttää koskeva arkkitehtuurikut-sukilpailu on näinä päivi-nä päättymässä. Kilpailu käynnistyi viime joulukuun alkupuolella ja se päätettiin järjestää, koska keskuskent-tä sijaitsee kaupunkikuval-lisesti tärkeällä ja keskeisellä paikalla Rovaniemen kau-pungin keskustassa.

Kilpailun tavoitteena on suunnitella kaupunkilaisia monipuolisesti palvelevan urheilukentän arkkitehto-nisesti korkeatasoiset toi-mitilat ja katsomot, ideoida kilpailualueen toimintoja yhdistävä tontinkäyttösuun-nitelma sekä luonnostella uudisrakentamisen massoit-telu kenttäalueen viereiselle Poromiehentien alueelle.

- Kilpailun tuloksen poh-jalta Rovaniemen kaupun-ki tulee laatimaan alueen asemakaavamuutoksen ja

laadituttaa toteutussuun-nitelmat keskuskentän uu-disrakentamista varten, Rovaniemen kaupungin kaavoituspäällikkö Tarja Outila kertoo.

Rakennussuunnittelu käsittää huonetilaohjelmal-taan reilun 1000 neliömetrin kokoisen monitoimikiinteis-tön, noin 1500 neliömetrin kokoisen pääkatsomon 2000 hengelle sekä itäkatsomon noin 1000 hengelle. Kilpai-lualueen koko on noin 3,0 hehtaaria.

Neljä työryhmää valittiin mukaanKiinnostuksensa kilpailuun osoitti kaikkiaan 15 työryh-mää. Hakemusten perus-teella järjestäjä valitsi neljä ryhmää, jotka kutsuttiin kil-pailuun mukaan. Mukana kilpailussa ovat Arkkitehti-työhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, Arkkitehtuuritoi-misto Heikkinen-Komonen

Oy, Kirsti Sivén & Asko Ta-kala Arkkitehdit Oy sekä Arkkitehtitoimisto K2S Oy.- Kilpailuun ilmoittautui mukaan todella tasaista ja laadukasta joukkoa. Erot työryhmien välillä olivat erittäin pienet ja neljästä mukaan valitusta ryhmäs-tä kaksi ratkesikin vasta arvalla. Valintaperusteina

olivat mm. kokemus vas-taavanlaisista hankkeista sekä menestys erilaisissa arkkitehtuurikilpailuissa, Outila selvittää tyytyväise-nä kilpailun aikaansaamaan kiinnostukseen.

Outila odottaa, että kil-pailun tuloksena saadaan aikaan erinomainen suunni-telma alueelle ja esimerkiksi

keskuskentän katsomosta tulee näyttävä rakennelma.

- Odotettavissa on hieno lopputulos, siitä olen täysin varma. Aivan mikä työryh-mä vain näistä 15:sta mu-kaan ilmoittautuneesta olisi ollut kykenevä toteuttamaan erinomaisen suunnitelman, kaavoituspäällikkö Tarja Outila myhäilee tyytyväisen odottavana. tulos selvillä helmikuun lopullaKeskuskentän arkkitehtuu-rikutsukilpailun palkinto-lautakunta kokoontuu hel-mikuun aikana juryttämään neljän mukaan kutsutun työryhmän aikaansaannok-sia. Tarkoitus olisi, että työt ovat järjestyksessä helmi-kuun loppuun mennessä.

- Tulokset on tarkoitus julkistaa tiistaina helmikuu-ta 28. päivä, jolloin järjes-tetään asiasta tiedotustilai-suus, Tarja Outila lupaa.

Keskuskentän arkkitehtuurikutsukilpailu päättymässäMonitoimikiinteistö katsomoineen rakenteille vielä tänä vuonnaKeskuskentän monitoimikiinteistön rakentaminen on tarkoitus saada käyntiin vielä tämän vuoden puolel-la. Työt käynnistetään valmistelevilla töillä eli vanhan pääkatsomon ja maavallikatsomojen purkamisella tule-vana syksynä, jonka jälkeen uuden monitoimikiinteis-tön rakentaminen päästään aloittamaan.

- Monitoimikiinteistöön tulee katettu yleisökat-somo, käyttäjien ja toimitsijoiden sosiaalitilat, kent-tähenkilöstön sosiaali- ja kokoontumistilat, liikun-tatoimiston tilat, muut huoltotilat sekä käytävä, porras- ja tekniset tilat, kertoo Rovaniemen liikunta-paikka-asiantuntija Jukka Ylinampa.

Ylinamman mukaan pyritään siihen, että arkkiteh-tuurikutsukilpailun voittajan kanssa viedään suun-nittelutyö päätökseen kevään aikana ja sen jälkeen hanketta viedään eteenpäin niin, että rakentamaan päästäisiin mahdollisimman nopeasti.

- Jos kaikki menee hyvin, niin aloittamaan pääs-tään vielä tämän vuoden puolella ja silloin moni-toimikiinteistö katsomoineen olisi käytössä jo ensi vuoden eli vuoden 2013 kesällä, Ylinampa laskee ra-kentamisen aikataulua.

Meneillään olevan arkkitehtuurikutsukilpailun tuloksena mm. Keskuskentän pääkatsomo saa tehdä piakkoin tilaa uudelle nykyaikaiselle katsomorakennelmalle.

Senioreiden vesijumppiin tulee syksystä alkaen kolme eri tasoryhmää kunnon mukaan.

Rovaniemen liikuntapalve-luiden järjestämät vesijum-pat uudistuvat syyskaudes-ta 2012 alkaen. Uutuutena vesijumppiin tulee kolme eri tasoryhmää, joiden an-siosta jumppaajan on mah-dollista saada juuri omalle kunnolleen suunniteltu ve-sijumppatunti. Vesijump-piin ilmoittaudutaan lo-makkeella, jossa valitaan omaa kuntoa vastaava tasoryhmä.

- Tasolla yksi jumpan tempo on kohtalainen, sii-nä ei tule äkkinäisiä suun-nanmuutoksia. Tasolla yksi vesijumpassa on mahdolli-suus pysyä koko ajan por-taalla tai tangon lähellä, eikä jumpan aikana tule paikan vaihtoja. Ykkösta-solla huomioidaan liikera-

joitteet ja mahdollinen hei-kentynyt voimataso niin perusvesijumpassa kuin välineiden valinnassakin, kertoo vesijumppia ohjaa-va liikunnanohjaaja Maarit Shemeikka.

Shemeikan mukaan ta-solla kaksi jumpan taso on reipas, jumppaajan pitää pystyä irrottamaan ote tan-gosta. Tasolla kaksi on mah-dollisuus jumpata portaalla. Tällä tasolla huomioidaan liikerajoitteet, mutta vapaan ja voimia vaativan liikkumi-sen tulee onnistua.

- Kolmostasolla jumpan tempo on erittäin reipas ja jumpassa nostetaan vah-vasti sykettä ja liikkeet vaa-tivat vähintään kohtalaisen lihaskunnon, Shemeikka opastaa.

Taso soveltuu jumppaa-jille, joilla on kokemusta liikunnasta eikä tällä ta-solla ole mahdollisuutta jumpata tankoon tukien. Tasolla kolme on paljon haastavienkin välineiden kanssa jumppaamista.

- Jokaisen tason jump-paajan tulee päästä omatoi-misesti altaaseen, apuväli-neellä tai ilman. Mahdolliset liikkumisen apuvälineet on hankittava itse. Jos jump-paaja tarvitsee avustajaa puku- tai pesuhuoneessa tai altaassa, on avustaja hankit-tava itse, liikunnanohjaaja Maarit Shemeikka neuvoo.

Ilmoittautumislomakkei-ta on saatavilla huhtikuun alusta lähtien uimahalli Ve-sihiidestä, kaupungintalolta Osviitasta ja liikuntapalve-

Senioreiden vesijumpat uudistuvat syksyllä

KUVA: TIMO TÖRMÄNEN

luiden toimistosta (os. Kel-takangas 1). Lomakkeet tu-lee palauttaa Osviittaan tai uimahalli vesihiiden kassal-le 27.4.2012 mennessä. Vesi-

jumppiin päässeiden nimet on nähtävissä uimahalli Ve-sihiiden ikkunassa 1.6.2012 alkaen. Paikka vesijumppa-ryhmässä on sitova ja ellet ota

saamaasi vesijumppapaikkaa vastaan, siitä tulee ilmoittaa 15.6.2012 mennessä puhelin-numeroon 040 562 5337, 040 767 5830 tai 040 835 5874.

KUVA: SUOMEN ILMAKUVA OY

Odotettavissa on hieno loppu-tulos, siitä olen täysin varma

16