keidas s. 20-22 Rovaniemen OKL puhkuu

Ilmiöopetusta kahden vuosikymmenen kokemuksella s. 8-11

Hauhon koulupiha kuin seikkailu-keidas s. 20-22

Rovaniemen OKL puhkuu pohjoista pirteyttä s. 24-25

LUOKANOPETTAJA

LUOKANOPETTAJA

LUOKANOPETTAJA

LUOKANOPETTAJA

LUOKANOPETTAJA Suomen Luokanopettajat ry:n lehti 3/2016

LOP1603_taitto.indd 1 9/8/2016 7:02:32 AM

Pääkirjoitus: .......................................... 3Kolme kiperää kysymystä ..........................4Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen ......... 4Puheenjohtajan palsta: ........................... 5Opetusneuvoksen arvo tiesi paikkansa ............................................. 6Oletko elementissäsi? ........................... 7Hymis Open ........................................... 7Oppi omaksi tutkien ja kokeillen ........ 8-11Koulucoach tekee ennalta ehkäisevää kasvatustyötä ...................................... 12Opettaja elokuvissa: Skandaali tyttö-koulussa .............................................. 13Tableteilla uusia ulottuvuuksia opetukseen ......................................14-17

Viiden viihtyisyyspisteen koulupiha ....................................20-22 Poika sinä olet .................................. 23Pohjoinen luonto on Rovaniemen OKL:n valtti .................................24-25 Arvokas-menetelmällä tunnetaidot haltuun ............................................26-27Sensorisen integraation häiriö .........28-29Katsomusaineet uudessa opetussuunnitelmassa ......................... 30

Julkaisija:Suomen Luokanopettajat ry

Päätoimittaja: Marja HeikkiläKarjalankyläntie 470, 23100 Mynämäki040-7630073e-mail: [email protected]

Artikkelit/toimituksellinen aineisto:Teksti toivotaan tiedostona (pc) ilman pakkotavu-tuksia, ylimääräisiä välilyöntejä, rivinvaihtoja tai tabulaattoreita ts. ladottuna ”putkeen”. Tiedoston mukaan liitettävä ehdottomasti käsikirjoitus, jossa näkyy otsikot, väliotsikot, lihavoinnit ym. Levykkeet ja valokuvat palautetaan vain erikseen pyydettä-essä.

Taitto:Sepi Puustinen/Kolmas Mies Ky, e-mail: [email protected]

Kannen kuva: Jorma Heikkilä

Ilmoitusmyynti ja laskutus:LO-Tarvike Oy/Silja HentiläRautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinkipuh. 050-566 3579e-mail: [email protected]

Ilmestymis-/varausaikataulu:N:o Ilmestyy Ilmoitus- Toimituksellinen aineisto aineisto1/16 15.01.16 15.12.15 15.11.15 2/16 15.04.16 21.03.16 28.01.163/16 16.09.16 22.08.16 01.07.16 4/16 18.11.16 24.10.16 25.09.16

Painos/lukijamäärä: N:o 1/2016, suurjakelu 5500 kpl, muut numerot 3000 kpl. Ilmoitushinnat: Koko 4-väri 2-väri musta-valko 2/1-sivu 1850,- 1463,- 1194,-1/1-sivu 1093,- 891,- 673,-1/2-sivu 790,- 589,- 488,-1/3-sivu 572,- 437,- 320,-1/4-sivu 488,- 353,- 252,-1/8-sivu 420,- 286,- 202,-sisäkansi 1261,- 1076,- 891,-takakansi 1345,- 1160,- 1009,-Palstamm (minimi 30 mm) 3,-/pmmvuosi. Liitteet ja erikoistoteutukset erillisen tarjouksen mukaan.

Ilmoitusmateriaalit digitaalisena: FreeHand, PageMaker, QarkXPress, Illustrator. Linjasiirto: ISDN: Leonardo pro (ohjelma+kortti) 03 4359030. Linjasiirtoilmoituksista lähetettävä faksi-kopio. Internet: FirstClass, e-mail: [email protected]

Painopaikka: Forssa Print, PL 38, 30100 Forssa

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

ISSN 0780-3761 (Painettu)ISSN 2342-9194 (Verkkojulkaisu)

Sisältö

32

14

23

20

8

Ruuan reitti tutustuttaa ruokaketjuun .32-33Kutsu koulullesi Suomi 100-juhlavuoteen .34Yrttiopetusta haistamalla ja maistamalla .35Kirjoja alakouluikäisille ........................ 36-37Liikenneosaaminen on kansalais-taito ..................................................... 38-39Pue kypärä oikein .....................................39Koulujen sisäilma puhuttaa Kiinassa ........40Kohtaa, haasta lempeästi poikiaomanlaiseen kasvuunsa...........................40Kiusattu tarvitsee vertaistukea ................. 41Leppäkerttu ilman pilkkuja ....................... 41Veteläinen: Loma .................................. 42Uusi tuuli leyhähti yli opetuksen ............ 43

LUOKANOPETTAJA 3/16 2


3 LUOKANOPETTAJA 3/16

Pääkirjoitus

Lukuvuosi on pyörähtänyt käyntiin uuden opetussuunnitelman merkeissä. Opsin innoittamana olemme päivittäneet myös Luokanopettaja-lehden sisältöä ja ulkoasua, jotta se tarjoai-si entistäkin ajankohtaisempaa, kiinnostavampaa ja hyödylli-sempää luettavaa.

Opetusmenetelmät ja -sisällöt hakevat tähän aikaan sopi-vinta muotoaan. Luokanopettaja on tämän murroksen keski-össä. Siksi Suomen Luokanopettajat ry:n tavoitteena on tehdä lehteä, joka innostaa, kannustaa ja inspiroi lukijoitaan. Tämän pedagogisen julkaisun ydinajatuksena on tarjota uutta tietoa, näkökulmia ja päteviä, opetustyöhön sopivia työkaluja. Juttu-jen päähenkilöinä ovat luokanopettajat, jotka kertovat omista ratkaisuistaan ja kokemuksistaan. Lehti esittelee kaikenikäisiä opettajia työssään ja harrastuksissaan eri puolelta Suomea. Asiantuntijoiden ja tutkimustulosten kautta pureudutaan ilmi-öihin ja asioihin pintaa syvemmälle.

Luokanopettaja-lehdellä on hieno historia. Edeltäjät ovat tehneet tätä julkaisua taidolla ja antaumuksella.Minulle Luokanopettaja-lehden päätoimittajuus tar-

joaa aitiopaikan seurata koulumaailmaa. Yhtäältä katson sitä luokanopettajakoulutukseni kautta, toisaalta pitkän linjan

journalistina ja kolmen lapsen äitinä.Lehden uutena veturina katson luottavaisesti eteenpäin.

Opettajankoulutuksemme kuuluu maailman parhaimmistoon. Luokanopettajat tekevät edelleen työtään passiolla, joka mel-kein hirvittää heikompia. Se on mitä loistavin pohja opetus- ja kasvatustyölle.

Luokanopettaja-lehti haluaa nimensä mukaisesti olla teidän lehtenne, sellainen, joka kestää lukemista ja jonka ilmestymis-tä odotetaan. Paperinkeräyksen sijaan sen paikan soisi löyty-vän kirjahyllystä.

Tässä lehdessä te luokanopettajat olette päähenkilöitä – an-takaa äänenne kuulua. Haastankin teidät kommentoimaan, keskustelemaan ja ideoimaan lehden sisältöä. Yhdessä voim-me kehittää julkaisun, josta on hyödyksi, opiksi ja iloksi ja joka katsoo tulevaisuuteen uteliaasti, kriittisesti ja laaja-alaisesti.

Toiveita ja juttuideoita voit lähettää päätoimittajalleosoitteeseen [email protected]

Marja Heikkilä, päätoimittaja

Uudet tuulet puhaltavat


Kirjat

Annarilla Ahtola (toim.):

Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen

Kokemusten mukaan useimmat käytösongelmien ennalta-ehkäisyssä toimiviksi havaituista käytännöistä pohjautuvat ajatukselle, jonka mukaan myönteinen huomio ja palaute toimivat lasta suojaavana tekijänä ja ongelmien ennaltaeh-käisijänä.

Turun yliopiston tutkija Annarilla Ahtola on väitellyt edis-tävästä ja ehkäisevästä oppilashuollosta. Hänen toimitta-massaan kirjassa 19 kasvatusalan ammattilaista tuo esille turvallisuuden, myönteisen palautteen ja läsnäolon tärkeää merkitystä kouluongelmien ennaltaehkäisyssä ja helpottami-sessa

Kaikkien koulun työntekijöiden sitoutuminen positiivisen käyttäytymisen vahvistamisen periaatteisiin on onnistumi-sen kannalta keskeistä. Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen -kirja kertookin suomalaisissa kouluissa käytettävästä TCM- (Teacher Classroom Management) -ohjelmasta. Käytetyin strategioista oli pilottiryhmässä lapsen positiivinen kannus-taminen.

Kirjassa esitellään myös kiusaamisen vastaista KiVa kou-lu -ohjelmaa, jota tällä hetkellä toteuttaa noin 2 300 koulua. Näissä kouluissa sekä toistuvasti kiusatuksi joutuvien että muita toistuvasti kiusaavien oppilaiden määrä on vuosi vuo-delta vähentynyt sekä ala- että yläkouluissa.

Rauhattomuuden ja kiusaamisen

kesto-ongelmat

TUULA-MARIA AHONEN, teksti

OAJ:n lakimies Sanna Haanpää käsitteli Educa-päivillä tilannetta, jossa opettaja kokee olevansa kiu-sattu. – Päädyin kolmeen esimerk-kiin, jotka meidän OAJ:n lakimies-ten kokemuksen mukaan on kolme yleisimmin kysyttyä kysymystä, Haanpää totesi.


Kolme kiperää kysymystä

PS-kustannus, 2016Oppilas on laittanut minusta loukkaavan kuvan someen,

mitä teen?

– Viran hoitajan työtä voidaan toki arvostella, mutta loukkaa-maan tarkoitettu kuva loukkaavan tekstin kanssa voi olla kun-nianloukkaus, Haanpää totesi.

– Tallenna materiaali, näytä se esimiehelle ja vaadi oppilasta poistamaan loukkaava materiaali.

Esimies voi auttaa asian selvittämisessä ja yhteydenotossa vanhempaan ja koulupoliisiin, joka voi myös ohjeistaa tutkin-tapyynnön tekemisessä. Tarvittaessa voi kysyä neuvoa OAJ:n lakimiehiltä.

Huoltaja vaatii jatkuvasti erilaisia selvityksiä ja asian puinti on siirtynyt facebookiin. Mikä neuvoksi?

– Opettajan tulee vastata kysymyksiin, mutta hänen ei tarvitse olla 24/7 käytettävissä eikä opettaja voi kommentoida yksittäi-sen oppilaan asioita facebookissa. Ota yhteyttä esimieheen, järjestä tapaaminen huoltajan kanssa niin, että rehtori on pai-kalla. Keskustelu kirjataan, Haanpää opasti.

Mikäli tilanne jatkuu, seuraava osoite on OAJ:n lakimies.

Olen saanut varoituksen mielestäni epäasiallisin perustein. Kenen puoleen kääntyä?

– Mikäli opettaja kokee saaneensa varoituksen epäasiallisin perustein, Haanpää opastaa ottamaan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mukaan esimiehen kanssa sovittuun tapaamiseen. Jos varoitukselle ei ole lainmukaisia perustei-ta, kyseessä voi olla epäasiallinen kohtelu. Tilannetta on hyvä arvioida työsuojeluvaltuutetun kanssa, joka osaa tarvittaessa ohjeistaa jatkotoimet.

4LUOKANOPETTAJA 3/16



Puheenjohtajan palsta

Moniosaajakin tarvitsee täydennyskoulutusta

Me luokanopettajat olemme palanneet työn ääreen. Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslai-toksen dosentti Lauri Kemppinen tsemppasi opettajia elokuun alussa ilmestyneessä Satakunnan Kansassa 3.8. seuraavasti: ”Sovitaan, että et tänä syksynä huolestu siitä, jos joku ei osaa arvostaa työtäsi, vaan iloitset niistä oppilaista, joiden tiedät edistyneen. Olet ylpeä ammattitaidostasi, hyvistä ominaisuuksistasi ja siitä, mitä kaikkea osaat!” Kiitos Lauri! Juuri noin!

Ja sitten töihin! Aluksi otetaan lopullisesti haltuun uusi opetussuunnitelma. Olen vakuuttunut, että me luokanopettajat olemme valmiita toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa.

Oppilaiden lisäksi OPS 2014 avaa meille opettajille uusia mahdollisuuksia työmme sisältöjen ja työtapojen kehittämiseen. Tätä myös edellytetään. Omaan tekemiseen ja jaksamiseen saa uutta virtaa, kun löytää uusia ta-poja toteuttaa perusosaamistaan. Uudet opetusmenetelmät ja uudenlai-nen koulukulttuuri toivottavasti innostavat oppilaita ja tarjoavat yhä use-ammalle mahdollisuuden oppia juuri hänelle luontaisella tavalla.

Työnantajan soisin vihdoinkin ymmärtävän, miten tärkeää on täydennyskouluttaa opettajia. Opettajien ammattitaidon kar-tuttaminen ei voi olla pelkästään riippuvainen siitä, miten paljon opettajat ovat valmiita omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan kehittämään osaamistaan.

Viime aikoina täydennyskoulutuksen keskiössä on ol-lut digitalisaatio. Se tuntuu ajoittain olevan ainoa asia, johon kuntatyönantaja antaa uusia resursseja. Koen yhä tärkeämmäksi löytää opettajille työkaluja, joilla parannetaan esimerkiksi ryhmänhallintaa, opetusta ja kasvatusta.

Peruskoulun kehittymiseen ja uudistumiseen tarvi-taan myös uudenlainen työaikajärjestelmä. Lähinnä kai-paan meille enemmän opetuksetonta aikaa ns. virka-aika-na, jolloin voimme suunnitella ja kehittää opetusta, kehittää koulun toimintakulttuuria ja tehdä yhteistyötä koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Jo vuosia sitten esi-tetyissä vuosityöaikamalleissa olisi ideaa. Valitettavasti kaiken sen työn, mitä etenkin omia luokkiaan opettavat luokanopet-tajat tekevät, esille nostaminen tuo paineen myös palkkata-son nostamiseen. Tässä lienee se juurin jarru.

Sinänsä myös aika mielenkiintoista on se, että uuden pe-rusopetuksen opetussuunnitelman käyttöönoton kynnyksellä monet epäilijät ovat tulleet julkisuuteen kyseenalaistaen suun-nitelman toimivuutta. Uuden opetussuunnitelman on arveltu heikentävän muun muassa tasa-arvoa ja yleissivistyksen hallin-taa. Lisäksi kannanotoissa on esitetty tarvetta peruskoulun vallankumoukselliseen uudistamiseen. Eikö uuden opetussuunitelman pitänyt olla juuri se suuri muutos ja uudistus?

Me luokanopettajat olemme todellisia moniosaajia, ja jälleen kerran taitomme voivat loistaa. Toivo-tan teille kaikille kokemuksellista ja hyvää lukuvuotta!

MARKO JOKINEN, puheenjohtaja, Suomen Luokanopettajat ry

[email protected]



uomen Luokanopettajat ry:n entinen puheenjoh-taja Matti Sippola sai kesäkuussa tietää, että Tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle ope-tusneuvoksen nimen ja arvon. Totta kai kunnian-

Opetusneuvoksen arvo tiesi paikkansa

– Toivon myös, että kenttä on muka-na ideoimassa Luokanopettaja-lehden sisältöä ja auttaa sillä tavalla lehden uutta päätoimittajaa Marja Heikkilää luomaan lehdestä entistä mielenkiin-toisemman pedagogisen julkaisun. Matti haluaa hyödyntää saamaansa ope-tusneuvoksen arvonimeä. Hän uskoo, että arvonimellä on painoarvoa esimer-kiksi erilaisten kannanottojen yhteydes-sä.

– Tavalliseen arkielämään arvonimi ei vaikuta millään tavalla, tuore opetusneu-vos kertoo.

Opetusneuvos Matti Sippola harrastaa yhdistystoiminnan lisäksi muun muassa matkailua ja puutarhanhoitoa.

RAIMO HAUTANEN, teksti ja kuva

Sosoitus lämmitti saajansa mieltä.

– Neuvosarvo on upea tunnustus. Ehkä runsaan 20 vuoden järjestöelämän aikana on tullut tehtyä asioita oikein ja sillä tavalla, että muutkin arvostavat työni tuloksia. Vuodet ovat merkinneet satoja, jopa tuhansia lähtöjä pois kotoa. Nyt tuntuu, että lähdöt ovat olleet tar-peellisia yhteisten asioiden hoitamisek-si, Matti toteaa rauhalliseen tapaansa. Sippola jätti viime keväänä Suomen Luokanopettajien kymmenen vuot-ta kestäneen puheenjohtajakautensa. Ammattiyhdistystoiminnassa hän on ollut keskeisissä tehtävissä paikallis- ja aluetasolla sekä valtakunnallisesti, muun muassa pitkään OAJ:n valtuustossa ja pedagogisessa toimikunnassa. Tällä hetkellä Matti on OAJ:n hallituksen jä-sen ja toimii muun muassa pedagogisen toimikunnan varapuheenjohtajana.

– Lähivuosina haluan vielä vaikut-taa OAJ:n hallituksen kautta maamme opettajien edunvalvonta- ja koulutus-politiikkaan. Suomen Luokanopettajille haluan olla taustahahmona, joka ottaa kantaa tilaisuuden tullen ja pyrkii vah-vistamaan luokanopettajien asemaa yleissivistävien opettajien keskuudessa. Matti Sippola luottaa Suomen Luokan-opettajien tulevaisuuteen. Hän uskoo, että järjestö on osaavissa käsissä.

– Järjestön puheenjohtaja Marko Jo-kinen on kokenut aktiivi, ja uusi hallitus on osoittanut innokkuutensa ja halunsa toimia kaikkien suomalaisten luokan-opettajien parhaaksi.

– Toivon, että kaikki Suomen luokan-opettajat ymmärtäisivät, kuinka tärkeää on kuulua omaan pedagogiseen järjes-töön ja antaa sitä kautta oma panoksen-sa yhteiseen toimintaan.

Matti Juhani Sippola • s. 1959 Alavudella • yo Alavuden lukio 1978 • yo-merkonomi Seinäjoen kauppa-oppilaitos 1980 • kasvatustieteenmaisteri ja luokan-opettaja Rauman OKL 1987 • luokanopettajana Seinäjoella vuo-desta 1990, koulunjohtajana vuosina 1990–92, 1999–2014 • opetusalan päätoiminen luottamus-mies Seinäjoen kaupungissa 2014 - • sotilasarvo: reservin vääpeli • Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi 2010 • opetusneuvos 17.6.2016



Hymis Open uudistaa luokkien varainhankinnanRAIMO HAUTANEN, teksti

Toukokuussa oli Helsingin Sanomissa opettajan kirjoittama yleisönosastokir-joitus, jossa hän haukkui maan rakoon toisen opettajan työn. En muista koskaan nähneeni vastaavaa kirjoitusta jonkun muun ammattiryhmän tekemänä, että

siis haukutaan omia. Mikä meitä opetta-jia vaivaa?

Minulla on muistissani omakohtai-nen kokemus opettajanhuoneesta, missä nainen oli naiselle susi. Toisen onnistumisen onni sumutettiin mus-taksi katalalla kielellä ja kieroilla teoilla. Sen kokemuksen jälkeen tiesin, mitä tarkoittavat ilmaisut Paholainen pu-keutuu Pradaan tai Saatana saapuu Moskovaan. Mikä meitä naisia vaivaa? Jos toinen onnistuu, innostuu tai rakas-tuu, ei onnitteluja tule. Tulee syvä hiljai-suus.

Naisia on ammatissamme enemmis-tö. Miksi miehiä on rehtoreina suhteessa enemmän? Miksei luokanopettajaliitossa ole sen 40-vuotisen historian aikanaollut yhtään naista puheenjohtajana? Mitä se kertoo meistä naisista?

Kirjoitin keväällä Image-lehteen blo-gin ” Lennä, tyttö, lennä”. Tarkoituk-sena oli rohkaista tyttöjä seuraamaan unelmiaan. Kummipoikani ylioppilas-

Kirjoittaja on Vuoden luokanopettaja, oppi-

misen ilon ja opetuksen uudistamisen puo-

lestapuhuja.

juhlissa pidin puheen ” Lennä, poika, lennä” ja nyt sanon teille, luokanopet-tajat, että ” Lennä, opettaja, lennä”. Jos sinun pitää uuden opetussuunni-telman mukaan saada jokainen oppilas täyteen potentiaaliin, miten ihmeessä onnistut siinä, jos et itse ole täydessä potentiaalissa. Rakastatko työtäsi? Jos et rakasta, mene pois. Tätä työtä ei voi tehdä kunnolla rakastamatta sitä. Jos rakastat työtäsi, olet elementissäsi. Jos olet elementissäsi, puhkut intoa ja uusia ideoita, teet työsi antaumuksella. Arvos-tat silloin myös kollegaasi.

Kilpailkaa toistenne kunnioittamisessa, kehumisessa ja arvostamisessa. Huomi-oikaa onnistumiset. Leivo yllätyspiirakka, tuo yllätyskuohuviinit sen hiljaisuuden sijaan. Sen piikikkään kommentoinnin sijaan. Sen kateuden myrkyttämän mie-len sijaan. Sillä hyvä kiertää ja paha saa palkkansa.

Meissä luokanopettajissa on valtava voima, jos puhallamme yhteen hiileen.

MAARIT KORHONEN, teksti

Oletko elementissäsi?

Suomen Huippukunto Oy järjestää kaksi kertaa vuodessa työpaikkojen välisen Hymis Open -liikuntakampan-jan. Kampanjoissa on ollut mukana yli 35 000 henkilöä 3500 työpaikasta. Nyt myös koululuokilla on mahdollisuus lähteä keräämään varoja luokkaretkeen Hymis Openin avulla.

– Me Huippukunnon pojat olemme neljä opettajataustaista miestä ja halu-simme kehittää paikalleen jämähtänyt-tä ja työlästä varainhankintaa luokka-retkiä varten, kertoo Mikko Joensuu Suomen Huippukunto Oy:stä.

Opettajilta kysyttäessä unelmien varainkeruumenetelmä olisi sellainen, josta ei tule logistiikkapainajaista kuten vessapaperikasoista. Varainhankinnan

kautta ei saisi myöskään myydä pahoin-vointia eli karkkeja tai keksejä.

– Yleensä haluttaisiin pois käteisen ra-han kanssa sähläämisestä. Hymis Open varainhankintamenetelmänä rakennettiin näitä toiveita kuunnellen, Joensuu ker-too.

Hymiksen kumppanina luokat voivat kerätä rahaa luokkaretkiin kannustamal-la paikallisia työyhteisöjä mukaan valta-kunnalliseen Hymis Open-liikuntakam-panjaan. Kaikki rahaliikenne tapahtuu Huippukunnon kautta ja tilitykset hoitu-vat automaattisesti luokan tilille.

– Meillä oli yksi periaate kehittäessäm-me tätä juttua. Myyntipalkkion pitää olla reilu. Siitä ei tingitä, kertoo Joensuu.

Palkkioksi luokka saa heidän kauttaan

liikuntakampanjaan ilmoittautuneiden tiimien pääsymaksusta 51 prosenttia. Osallistuminen maksaa työtiimiltä 200 euroa, joten jokaisesta ryhmästä kilah-taa luokan tilille 102 euroa, Mikko Jo-ensuu lupaa.

Ostohyvitys on luokalle verotonta, koska luokka ei myy tuotteita itse. Li-säksi mukaan lähtevä luokka saa kah-den kuukauden mittaisen yhteisöllisen Hymis-liikuntakampanjan ja pääsyn Hymis-liikuntapäiväkirjaan. Lisäbo-nuksena on kolme ladattavaa e-kirjaa sekä pääsy Hymiksen ruokavalio- ja reseptipankkiin.

www.hymisopen.fi/varainkeruu_luo-kalle



usi valtakunnallinen opetussuunnitelma ei aiheuta päänkivistystä Kaasmarkun kyläkou-lun opettajissa. Ilmi-

opetussuunnitelmakokonaisuuksiin.Jessika-ops sisältää saaristoajatte-

lun, missä käydään neljän lukuvuoden aikana Metsä-, Pelto-, Kaupunki- ja Ve-sisaarella. Jokaisen lukuvuoden päät-teeksi pidetään teemakokonaisuuteen liittyvä leirikoulu.

Metsäsaaren leirikoulu on järjestetty Seitsemisen kansallispuistossa. Pelto-saarella on puolestaan eletty maatila-elämää Alastaron Kanniston maatilalla. Kaupunkisaari-teeman nimissä kou-lulaiset ovat pyöräilleet Reposaaren pienoismallikaupunkiin. Vesisaarella on taasen reissattu Joutsijärven onkimis-painotteiseen leirikouluun.

Viime keväänä Keitaanniemi oli kol-masluokkalaisineen maatilaleirikou-lussa, missä oppilaat saivat osallistua eläinten hoitoon ja päästiinpä keritse-mään lammastakin.

Luontevasti yhdistellen

Ajatus erilaisesta koulunpidosta lähti

Oppi omaksi tutkien ja kokeillen

opettajan halusta parantaa lasten oppi-mista ja koulussa viihtymistä. Keitaan-niemeä alkoi tympiä uusien asioiden opettaminen oppikirjan mukaan aukea-ma per tunti -menetelmällä.

Matematiikkaa tai ympäristötietoa päntättiin ja asia opittiin, mutta ymmär-täminen jäi puolitiehen. Harmillisinta oli, että oppilaiden innostus ja oppimisen ilo alkoivat näyttää hiipumisen merkkejä jo alakoulun viimeisillä luokilla.

Keitaanniemi varmistui pitkän poh-dinnan jälkeen muutoksen välttämättö-myydestä.

Jotain pitää tehdä toisin, jotta asiat opitaan nykyistä syvällisemmin ja aiem-min opittu tieto osataan yhdistää uu-teen tietoon. Oppimisen kiinnostavuu-den ja innostavuuden hän asetti yhdeksi suuntaviitaksi.

Opettajan luennoinnin sijaan tarvittiin opetusmenetelmiä, joissa oppilaat ovat aktiivisia toimijoita eivätkä vain kuunte-lijoita.

Uusien opetustapojen toteuttamiseen

Ulvilan Kaasmarkun koulussa on jo pitkään eletty ilmiöoppimisen ytimessä. Lapsista kasvaakin siellä tiedonjanoisia ja monitaitoisia.

MARJA HEIKKILÄ, teksti JORMA HEIKKILÄ, kuvat

Uöpohjainen opetus ja monialaiset op-pimiskokonaisuudet ovat olleet koulun arkea jo kahden vuosikymmenen ajan.

– Teimme vuonna 1995 uuden, roh-kean Jessika-opetussuunnitelman. Sen myötä eheytettyä, poikkitieteellistä pe-dagogiikkaa ryhdyttiin toteuttamaan Kaasmarkun koulun lisäksi kahdessa muussa kyläkoulussa, luokanopettaja Kari Keitaanniemi kertoo.

Opetustapojen uudistamiskolmikossa häärivät Keitaanniemen lisäksi Kullaan Leineperin koulun luokanopettaja Mik-ko Heinimäki ja Kullaan Paluksen kou-lun luokanopettaja Timo Keitaanniemi.

Opetussuunnitelmaa on vuosien var-rella täydennetty ja päivitetty ajan vaa-timusten mukaan, mutta pohja on yhä sama. Lähtökohtana on luonnontieteel-linen lähestymistapa 3.–6. -luokkien



tutkien ja kokeillen

sekä uudet opetusmenetel-mät. Luennoinnin sijaan tar-tuttiin ryhmä- ja projektitöi-hin. Samalla luovuttiin myös suuresta osasta oppikirjoja.

Opettajat suunnittelivat yh-dessä viikko- ja päiväaiheet sekä kirjasivat muistiin onnis-tumiset ja epäonnistumiset. Vähitellen opetukseen juurtui toimivia käytänteitä ja koke-musten karttuessa löydettiin uusia toteutustapoja.

Keitaanniemi korostaa,että monialaisten kokonaisuuksi-en suunnittelun täydentäjiksi

kyläkoulu tuntui juuri sopivalta paikalta, varsinkin kun muut opettajat lähtivät muutokseen mukaan täysin sydämin.

Syksyllä 1995 Kaasmarkun kyläkou-lussa loikattiin tosissaan ilmiöoppimi-sen maailmaan.

Oppiainerajat häivytettiin ja tilalle tu-livat laaja-alaiset opetuskokonaisuudet

Oppikirjat yli laidan

Kaasmarkun koulussa kirjoista luovuttiin vuosikymmenellä, jolloin koko valtakunta ihannoi oppikirjoihin nojautuvaa opetus-ta. Teksti- ja tehtäväkirjojen sijaan han-kittiin monipuolinen valikoima oheiskir-jallisuutta kuvakirjoista hakuteoksiin.

Oppikirjaa kyllä käytetään, jos se tuo lisäarvoa. Esimerkiksi matematiikassa ja englannin kielessä sekä osittain myös äidinkielessä tukena on perinteinen kir-ja. Viime aikoina on kokeiltu myös säh-köisiä oppikirjoja.

Lukemiseen kannustetaan ja innos-tetaan monin tavoin. Kiinnostusta kau-nokirjallisuuteen herätellään esimerkiksi elokuvien avulla. Kirjastossa käydään viikoittain ja jokaisella oppilaalla on lo-kerokirja.

Keitaanniemi tekee pääosin opetus-materiaalin itse, joskin hyödyntää ajoit-tain myös valmista materiaalia.

– Onhan tuntien valmistelu hieman työläämpää verrattuna oppikirjan mu-kaan etenevään opetukseen. Poikki-tieteellinen ja eri oppisisältöjä luovasti yhdistävä malli on kuitenkin varsin pal-kitseva niin opettajalle kuin oppilaillekin.

Tietokonetta ja internetiä käytetään päi-vittäin, mikä on helpottanut tiedon etsi-mistä mutta tuonut myös uusia haasteita.

– Elämme tietotulvassa, jossa oikean ja väärän tiedon erottaminen on yhä vaikeampaa. Opettajan tehtävänä on ohjata oppilaita tiedon valikoinnissa ja arvottamisessa sekä kasvattaa kriitti-seksi netinkäyttäjäksi.

Nippelitietoa säästellen

Ilmiöoppiminen on parantanut oppilai-den motivaatiota ja asioiden ymmärtä-mistä. Keitaanniemi on havainnut, että oppiminen on syvällisempää, kun asioi-den ja ilmiöiden tutkiminen ovat oleelli-nen osa koulupäivää.

– Oppilaat keräävät kasveja ja tutki-vat hyönteisiä. Koulun pihalla on 20 lin-nunpönttöä, joiden asukkaita opetellaan tunnistamaan. Käsityötunneilla saatetaan tehdä mäkiauto tai hydrokopteri ja sovel-taa rakentamisessa matematiikassa ja fy-siikassa opittuja asioita, opettaja kertoo.

Jokaisella oppilaalla on portfolio-kan-sio, johon hän kerää tehdyt projektityöt ja tuntitehtävät.

Digitaalisuus mullistaa myös ilmiöop-pimista, sillä kasvikansio voitaisiin teh-

tarvitaan muidenkin kuin opettajien nä-kemyksiä.

– Kannattaa hyödyntää rohkeasti esi-merkiksi harrastusjärjestöjen tietämys-tä. Heiltä saa hyviä vinkkejä ja monet heistä myös osallistuvat mielellään itse toimitaan.

Sitä paitsi verkostoituminen on uuden opsin myötä entistäkin tärkeämpää.

Luokanopettaja Kari Keitaanniemen luokassa soitetaan ja lauletaan päivittäin.

Kanniston maatilalla pidetyssä leirikoulussa tutustuttiin maanvilje-lykseen ja kotieläinten hoitoon. Ratsastusta seuraamassa Pyry Mäntylä, Ville Mäkinen, Onni Renfors sekä Otto Ulenius.



dä valokuvaamalla kasvit ja tallentamal-la kuvat tietoineen pilvipalveluun.

Oppimiskokonaisuuksiin liittyy paljon tiedon etsimistä, pohtimista ja kirjoitta-mista. Faktatiedon kirjaamisen lisäksi annetaan tilaa myös tarinallisuudelle ja fiktiolle.

Tekstin tuottamisen lisäksi opitaan myös keskustelemaan asioista.

Oppimiskokonaisuuksista oppilaat te-kevät itsearvioinnin, lisäksi voidaan pitää suullinen tai kirjallinen koe. Numeroarvi-oinnin rinnalla Keitaanniemi suosii sanal-lista arviota, jossa hän erittelee monipuo-lisesti oppilaan osaamista osa-alueittain.

Kaasmarkun koulussa opitaan teke-mään tarkkoja havaintoja. Lapset pysäy-tetään kuuntelemaan, näkemään, hais-telemaan, ihmettelemään ja eläytymään.

– Meillä totutaan käyttämään kaikkia aisteja sekä kysymään miksi. Tavoittee-na on kannustaa uteliaisuuteen maail-

maa kohtaa ja vahvistaa tiedonjanoista oppimisasennetta.

– Missiomme on kasvattaa yllättäviin tilanteisiin sopeutuvia oppilaita, joilla on hyvä itsetunto ja jotka ovat oma-aloittei-sia ja arvostavat ympäristöään, Keitaan-niemi tiivistää.

Ryhmänjohtajan rooliin

Ilmiöopetus edellyttää opettajalta hyviä organisointitaitoja, jotta toiminnalliset osat saadaan rullaamaan. Onnistumista varmistaa se, että työtavat räätälöidään luokan mukaan.

– Voi olla, että syksyllä oppilasjoukon lähettäminen itsenäisesti metsätehtä-vän tekoon ei yksinkertaisesti onnistu. Opettajan ja oppilaan keskinäisen luot-tamuksen kehittyminen ottaa aikansa, mutta kun totutaan työskentelytapoihin, turha sählääminen vähenee.

Ilmiöoppiminen edellyttää oppilaalta omatoimisuutta ja myös tiimityöskentely-taitoja. Joissakin ryhmissä joukkuetaitoja pitää harjoitella enemmän kuin toisissa.

Keitaanniemen kokemuksen mukaan pariopettajuus on toimiva vaihtoehto, jos opettajien henkilökemiat sopivat yhteen. Vaikkapa 40 oppilasta ja kaksi opettajaa voi olla varsin toimiva malli.

Erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat Kaasmarkussa sopeutuneet hyvin ehey-tettyyn opetukseen, sillä esimerkiksi ryh-mätöissä eriyttäminen käy luontevasti.

– Tutkiva, toiminnallinen opetustyyli sopii ehkä parhaiten niille oppilaille, jot-ka ovat puuhakkaita ja käsistään käteviä eivätkä niinkään kirjan ääressä viihtyviä, Keitaanniemi arvioi.

Toisaalta laaja-alainen opetus ei vält-tämättä ole sopivin niille oppilaille, jotka haluaisivat tehdä kaiken eksaktin tarkas-ti ja täsmällisesti mieluiten itsenäisesti työskennellen.



Ilmiöoppimisen ylivoimainen vahvuus on monialaisuus: jokaisen lapsen on mahdollista löytää hänelle luontaisin tapa oppia.

Ilmiöoppiminen vaatii opettajalta jä-mäkkää suunnitelmallisuutta, selkeää punaista lankaa. – Kun oppiaineita opis-kellaan limittäin ja lomittain, pitää huo-lehtia siitä, että suunnitellut oppisisällöt tulevat käytyä läpi.

Valtakunnallisen opetussuunnitelman painotukset opetuksen uudistamiseksi ovat Keitaanniemen mukaan oikean-suuntaisia mutta tuskin vielä riittäviä.

– Pelkäänpä pahoin, että muutokset jäävät käytännössä kovin pieniksi ja marginaalisiksi. Ehkä suurin muutos ta-pahtuu vasta asenteiden tasolla.

Tieto- ja viestintätekniikan tulo on val-tava mahdollisuus, jos se vain osataan hyödyntää. Pelkkä väline ei ratkaise, vaan se, miten sitä käytetään.

– Pelillisyys voi olla hyvä tapa oppia, mutta ainakin vielä pelien kehittämisen pääpaino on kaupallisuus eikä pedago-gisuus, Keitaanniemi arvioi.

Koko kylän opettaja

Keitaanniemen mielestä opettajalle on etu, jos on asunut pitkään samalla paik-kakunnalla ja on mukana monissa har-rastuksissa ja riennoissa.

– Olen tällainen vanhanaikainen kan-sankynttilä, joka asuu kivenheiton päässä työpaikastaan ja touhuaa aktiivisesti kylä-toimikunnassa. Minulle tämä ei ole kos-kaan ollut rasite vaan rikkaus, hän nauraa.

Kun tuntee kyläläiset yhteistyö on mutkattomampaa niin oppilaiden, van-hempien kuin muidenkin yhteistyötaho-jen kanssa.

Keitaanniemi on edistänyt Kaasmar-kun kylän elinvoimaisuutta osallistumalla aktiivisesti kylätoimintaan ja EU-hank-keiden hakuun. Myös koulun hyväksi saatiin Pomo-rahoitusta metsäsaaritee-maan liittyvän cd-rompun tekemiseen vuonna 1998.

Alun perin ajatuksena oli tehdä jokai-sesta jaksosta omansa, mutta Männyn tarina jäi kuitenkin ainokaiseksi. Cd-ro-min työstäminen oli teknisesti varsin vaa-tivaa ja toteutukseen tarvittiin monenlais-ta osaajaa kuvittajista graafikoihin.

– Männyn tarinasta kelpaa olla ylpeä. Se oli tuon aikakauden e-kirja, joka on käyttökelpoinen yhä edelleen, Keitaan-niemi kuvaa.

Joustava aloitus koululleKaasmarkun kyläkoulussa on toiminut koko 2000-luvun luokaton pikkulasten koulu, jossa sulassa sovussa ovat niin eskarilaiset kuin ykkös- ja kakkosluok-kalaisetkin.

Joustava alkuopetuksen tapa on osoittautunut toimivaksi ja kiinnostavaksi, useasta kunnasta on käyty tutustumassa kouluun ja sen toimintamalleihin.

Paras puoli pikkulasten koulussa on notkeus, tuttuus ja turvallisuus. – Luokaton järjestelmä poistaa kynnyksen esikoulun ja alakoulun väliltä sekä

antaa lapselle mahdollisuuden kehittyä omaan tahtiinsa, lastentarhanopettaja Niina Laukamo kertoo.

Lapsia ei jätetä luokalle vaan heille annetaan tarvittaessa aikaa kypsyä kou-lulaiseksi. Toisaalta luokaton järjestelmä mahdollistaa ponnistamisen kolman-nelle luokalle vaikka vuoden etuajassa.

– Eskarilaiset ja 1.–2. -luokan oppilaat opiskelevat kaikki yhdessä ja ver-taisoppimisen malli on havaittu hyväksi. Isommat lapset opettavat ja ohjaavat pienempiä jo varsin luontevasti, Laukamo lisää.

Pikkulasten koulussa on paljon pajatyöskentelyä sekä pienryhmäopiskelua. Aapisten ja lukukirjojen lisäksi tabletit ovat päivittäisessä käytössä.

Lapsille annetaan mahdollisuus itsensä ilmaisemiseen ja aikaa puhua omista asioistaan. Olokolojuttelut kuuluvat jokaiseen aamu- ja iltapäivään.



Seinäjoen kaupungin sivistystoimella on peruskouluja koskettava Koulun toimin-takulttuurin kehittämishanke. Sitä rahoi-tetaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun erityisavustuksen ja kaupungin oman rahoituksen avulla. Syksyllä 2015 käynnistynyt hanke jatkuu tällä tietoa ku-luvan vuoden loppuun.

Koulun toimintakulttuurin kehittämis-hanke toi kaupunkiin uusia työntekijöitä, joista yksi on Sini Hast. Hänen ammat-tinimikkeensä on koulucoach eli valmen-taja ja kasvatusohjaaja.

Torniosta kotoisin oleva Sini Hast opis-keli yhteisöpedagogiksi Joensuussa. En-nen Seinäjoelle tuloaan hän työskenteli muun muassa koulunuorisotyöntekijänä ja ohjaajana nuorisokodissa.

Koulucoach toimii keskusteluapuna yksittäisille oppilaille tai oppilasryhmille. Hän on opettajan apuna ”kuohuvissa” luokissa. Hän neuvoo elämäntaitoja ja auttaa ryhmäytymisessä. Tapauskohtai-sesti räätälöidyt intensiivijaksot tarjoavat oppilaalle tai oppilasryhmälle palan mat-kaa koulutaivalta kulkevan aikuisen.

Matalan kynnyksen aikuinen

– Olen oppilaille matalan kynnyksen ai-kuinen. Haluan olla helposti lähestyttävä. Juttelen koulun käytävillä lasten ja nuor-ten kanssa ja kyselen kuulumisia, Sini Hast kertoo.

Sini Hast pitää työnsä suurimpina haasteina resurssien vähyyttä ja suuria luokkakokoja. Varsinkaan alakouluilla ei ole riittävästi avustajia. Yläkouluilla hän huomaa olevan enemmän erilaisia tuki-toimia.

– Alakoulujen oppilaat ovat nykyisin huomionhakuisia, Hast muotoilee kau-niisti. Siksi luokkakokoja pitäisi pienen-tää ja kouluihin palkata lisää sosiaali- ja nuorisotyöntekijöitä.

Sini Hast kehuu koulukuraattorien kanssa tehtävän työn sujumista. Kuraat-

tori keskittyy perhetyöhön, ja valmentaja tukee koulutyötä.

Hast työskentelee prosessimaisesti jonkun oppilaan tai luokan kanssa viik-kojen, jopa kuukausien jakson. Hän te-kee ennalta ehkäisevää kasvatustyötä luokassa.

– Huolen tai haasteen ei tarvitse olla iso, jotta tulen auttamaan. Jokaisella luokalla on tarvetta ilmapiirin vahvista-miseen.

Vahva opettaja hakee apua

Sini Hast hakeutui alalle, koska halu-aa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja

Koulucoach tekee ennalta ehkäisevää

kasvatustyötäRAIMO HAUTANEN, teksti ja kuva

haastaa itseään. - Pidän ihmisten kanssa työskentelystä ja itseni haastamisesta. Jokainen eteeni sattunut tapaus on eri-lainen. Koulucoach on saanut seinäjoke-laisilta opettajilta myönteistä palautetta.

– Riidat ovat vähentyneet ja toisten huomioiminen on lisääntynyt työskente-lyjaksojen jälkeen luokissa. Minusta on tullut osa koulujen henkilökuntaa, sillä opettajat ottavat helposti minuun yh-teyttä, Hast kertoo.

Sini Hast korostaa, että opettajan vahvuutta on pyytää ulkopuolista apua hankalaan tilanteeseen. Kenenkään ei tarvitse jaksaa haasteittensa kanssa yksin.

Haluan olla oppilaille helposti lähestyttävä, kertoo Sini Hast.



PERTTI KANSANEN, teksti

Opettaja elokuvissa

Skandaali tyttökoulussa (1960)

Tämä leffa ei taida olla kriitikoiden suosi-ossa, mutta jos sitä katselee pedagogin silmin, niin mielenkiintoista ja hauskaa on. Edvin Laineen ohjaama elokuva pe-rustuu Robert Kiljanderin näytelmään Sanny Kortmanin koulu (1902), mutta käsikirjoitusta on kehitelty aika lailla.

Alkuperäinen näytelmä tapahtui opet-tajainhuoneessa, mutta elokuvaan on lisätty koululaiselämää; on tyttökoululai-sia ja poikalyseolaisia. Herttainen tarina askarruttaa pedagogia historiallisesta näkökulmasta: oliko se tuollaista?

Tytöt ovat stereotyyppisiä kikattajia ja pojat ritarillisia herrasmiehiä. Ja niin viat-tomia moraalisessa uskossaan. Melkein ensimmäiseksi kiinnittyy huomio kou-lupukuihin. Sekä tytöillä että pojilla on yhtenäiset koulupuvut, tytöillä omansa ja samoin pojilla. Koulupuvuista keskus-tellaan vieläkin silloin tällöin, puolesta ja vastaan. Sanny Kortmanin koulu on yk-sityiskoulu pikkukaupungissa lukukau-simaksuineen. Koulupuku on tavallaan koulun brändi. Se on kuin univormu, jota kannetaan ylpeänä ja joka ei saa joutua huonoon valoon.

Koulukuvaus keskittyy tyttökoululai-siin. He istuvat omissa pulpeteissaan. Jaa-a, samanlaisessa minäkin opiskelin kaksi ensimmäistä luokkaa kansakou-lussa. Tosin pulpetti oli kaksipaikkainen, tytöt ja pojat pakotettiin istumaan vie-rekkäin. Kauhukuvana nousee vieläkin mieleen pulpetin syvennyksessä oleva mustepullo. Kirjoitimme mustekynällä, sen terä kastettiin pulloon ja sitten yri-tettiin kirjoittaa ilman tahroja. Onnistui vähitellen yhä paremmin, mutta ei kos-kaan täydellisesti. Terää varten ommel-tiin kangastilkuista pakkaus, johon terä

putsattiin. Jos terää painoi liian voimak-kaasti, tirskahti terän keskellä olevasta pienestä reiästä mustetta kirjoituksen päälle. Moitteita tuli tietenkin. Kun sitten keksittiin kuulakärkikynä, niin kouluvi-ranomaiset eivät ensin hyväksyneet sitä koulukäyttöön. Ei kelvannut allekirjoi-tuksiin. Musteesta aiheutuva sotku hy-väksyttiin kuitenkin. Ja saihan opettaja hyvän aiheen huolellisuus- ja tarkkaavai-suusnumeroon.

Aika hauska on myös tilanne, jossa tytöt keskustelevat ihailemastaan opet-tajasta. Opettaja on niin ihana, että ty-töt päättävät yhdessä opiskella entistä ahkerammin. Tytöt huomaavat myös tämän ihanan opettajan, maisteri Veikko Vuorelan (Martti Romppainen) ja musii-kinopettajan Liisi Kortmanin (Elina Salo) orastavan romanssin ja päättävät edis-tää sitä tempauksillaan. Elokuvassa on muutamia nuoria näyttelijöitä, joista tuli myöhemmin hyvinkin tunnettuja kuten Esko Salminen, Liisa Roine ja Rose-Marie Precht.

Sanny Kortman on ankara johtajatar ja huolehtii tyttöjensä moraalista pikkutar-kasti. Hänellä on tapana lukea tyttöjen ihailupostikortit kaikkien kuullen ja ar-vostella niitä tiukasti. Lyseon pojat ovat vaarallisia eikä heidän kanssaan saa olla missään tekemisissä. Tytöt eivät tieten-kään noudata kieltoa, vaan osallistuvat poikien daameina lyseon konventtiin. Pojat esittävät satiirina Sanny Kortma-nin postikorttien luentaa. Korteissa on alastomia ihmisiä, jotka paljastuvat tai-deteosten hahmoiksi: Aamiainen ruohi-kolla, Väinämöinen ja Aino. Kohtaus on hauska, oppilailla on hauskaa, niin on katsojallakin.

Kouluun tulee kouluhallituksen tarkas-taja, professori Stobenius tutkimaan vali-tusta. Sanny on suutuspäissään läimäyt-tänyt Anna Tapperia (Liisa Roine) eikä se ollut sallittua silloinkaan. Kun Sanny kuulee tarkastuksesta, hän päättää jär-jestää syntymäpäiväjuhlansa etuajassa ja kutsuu tarkastajan juhliin. Tarkastuk-sen hauskuus on siinä, että professorilla on tapana ajatella ääneen. Repliikit ovat aika häpeilemättömiä, mutta keventävät tietenkin pikkuporvarien pönötystä.

Elokuvaan saadaan sopiva loppu, kun Sanny ilmoittaa lopettavansa ja mene-vänsä naimisiin. Hän on ymmärtänyt uskonnonopettajan, pastori Aatos Pölk-kysen hännystelyn väärin. Tämä mie-listelee ja myötäilee joka välissä, mutta hän tarvitseekin vain avustusta sairaalle äidilleen. Hänellä on kuitenkin vaimo ja kolme lasta Pihtiputaalla. Tarina vaatii tällaisen syntipukin, mutta Sanny tie-tenkin järkyttyy. Hän ilmoittaa lähtevän-sä ulkomaille, varoja on siihen tarpeeksi.

Jos haluaa harmittoman elokuvahet-ken, niin Skandaali tyttökoulussa tarjo-aa sellaisen ilman muuta – opettajalle. Niin, mikä tällaisessa elokuvassa oikein viehättää? Onhan se pikkunäppärä hu-vinäytelmä ja ruokkii sopivasti yleisiä asenteita. Ehkä elokuvan ahdas moraa-linen ilmapiiri ja siihen liittyvät käänteet huvittavat. Toisaalta samat asiat muun-netussa muodossa tapahtuvat yhä uu-delleen tämän päivän koulussakin. Voi olla terapeuttista naureskella omille ko-kemuksille. Ajatelkaa, että luennollakin nuoret opettajaopiskelijat istuvat lip-palakki päässä. Sellaista on maailman meno!


Digitaalisuus monipuolistaa ja rikas-

tuttaa opetusta. – Uutta ja mielen-

kiintoista on odotettavissa, kannattaa

heittäytyä mukaan, luokanopettajat

Eeva Löyttyniemi ja Teija Laukkanen

rohkaisevat.




Kaarinan kaupungin peruskouluissa tablettitietokoneet ovat arkipäiväisiä työ-välineitä niin ala- kuin yläkouluissakin. Kolmisen vuotta sitten käynnistynyt joka oppilaalle oma kone -hankkeen myötä-jäisinä jokaisella 4.–9. -luokkalaisella on käytössään oma iPad. Alaluokilla hyö-dynnetään yhteiskoneita.

Piikkiön yhtenäiskoulun luokanopet-taja Eeva Löyttyniemen nelosluokka-laiset ovat ensimmäinen ikäluokka, joka on näppäillyt tablettia ensimmäisestä kouluvuodesta alkaen. Pienilläkin kou-lulaisilla on älypuhelin ja he tapaavat käyttää tietotekniikkaa vapaa-aikanaan. Siksi tablettien nivominen opetuskäyt-töön kävi luontevasti.

Opettajakin on tykästynyt tabletin käy-tännöllisyyteen jos kohta alkuun olikin hienoista epäröintiä.

Löyttyniemi hyödyntää tabletteja lähes kaikissa oppiaineissa. Niitä käytetään tiedon etsimiseen oppiaineessa kuin oppiaineessa. Samalla oppilaat oppivat suhtautumaan tietolähteisiin kriittisesti.

– Tabletit ovat monipuolistaneet ope-tusta ja antaneet kokonaan uudenlaisia tapoja eriyttämiseen ja yksilölliseen ope-tukseen, Löyttyniemi tiivistää.

Matematiikassa hänen luokkansa käyttää sähköistä oppikirjaa, jonka ope-tusosiosta oppilas voi opiskella uuden asian, vaikkapa murtolukujen yhteen-laskun. Aiheeseen johdatetaan diojen, videon, animaation tai pelin kautta.

Tehtävien tekemiseen oppilas saa ratkaisuvihjeitä ja palautetta. Opettaja puolestaan voi koneeltaan seurata op-pilaiden edistymistä.

Hyvää on se, että oppilas voi aina pa-lata opetusosioon, jos asia on hankala ja laskeminen takeltelee. Mikäli oppilas on poissa koulusta, hän voi tutustua uu-teen asiaan kotona tabletin kautta eikä jää jälkeen.

– Vaikka opetusosio on sähköisenä, opetan uuden asian usein ensin ihan perinteisellä tavalla.

Etenkin pienet koululaiset tykkäävät, kun opettaja puhuu. Vihko- ja työkirja-

tehtäviäkin teemme edelleen, Löyttynie-mi korostaa.

Digitaalisuus ei sulje pois vanhoja hy-väksi havaittuja opetustapoja. Jatkos-sakin harjoitellaan käsialaa ja luetaan kirjoja.

Digiopuksissa vielä kehitettävää

Sähköisissä materiaaleissa hyvää on vaihtoehtoisuus ja monialaisuus. Edis-tyneemmät voivat siirtyä itsenäisesti seuraavaan kappaleeseen sillä aikaa kun opettaja kertaa muiden kanssa edellistä aihealuetta.

Läksyjä annetaan ja kokeita pidetään. Osa kotitehtävistä tehdään verkossa.

– Yhdessä tekemisen ja oppimisen taitoja ei saa unohtaa digitaalisuuden kustannuksella. Opetuskeskusteluilla on edelleen korvaamattoman tärkeä rooli, Löyttyniemi lisää.

Tabletit ovat erityisen käteviä ryhmä- ja projektitöissä, sillä oppilaat voivat jatkaa tehtäviä verkon välityksellä kotona. Oppi-lastöitä voidaan esittää televisioruudulla koko luokalle ja esityksessä voi olla niin ääntä, valokuvia kuin videoitakin.

Jotta digitaalisuus oikeasti palvelee oppimistuloksia, opetusmateriaaleja pi-tää päivittää ja niiden laatua nostaa.

– Ei riitä, että perinteiset oppikirjat muutetaan sähköiseen muotoon. Digi-taalisuuden pitää tuottaa lisäarvoa ope-tukseen.

Löyttyniemi kaipaa lisää sähköisiä opetusmateriaalia, etenkin sellaista, jossa käytettäisiin hyväksi kaikkia uuden tekniikan antamia mahdollisuuksia.

Koulupolku pilvipalvelussa

Kaarinan kouluissa Drive-alustaa käyte-tään oppilaiden portfoliota varten sekä yhteisenä työskentely- ja viestittelyalus-tana. Pilveen voidaan tallentaa kaikki op-pilaan tekemät työt, mikä on hyödyllistä oppilaan siirtyessä ylemmille luokille tai yläkoulusta lukioon.

Kouluväen tiedonkulun kannalta yhtei-nen reaaliaikaisesti päivittyvä kalenteri on osoittautunut erinomaiseksi. Sinne kirjataan kaikki koulun tapahtumat, jol-loin voidaan välttyä päällekkäisyyksiltä ja tietokatkoilta.

Moni opettaja pelkää digitaalisuuden lisäävän opettajan työtaakkaa entises-tään.

– Tunteja pitää valmistella ja suunnitel-la kuten ennenkin. Aikaa työhön ei mie-lestäni kulu sen enempää kuin aiemmin-kaan, Löyttyniemi arvioi.

Luokanopettaja Teija Laukkanen myöntää tablettien teettäneen hänelle aluksi hurjasti lisätöitä.

– Hyvä valmistelu näkyi pian onnistu-neina tunteina, mikä oli valtavan palkit-sevaa.

Oppilaat ovat parhaita arvioimaan, mikä toimii ja mikä ei. Heiltä tulee myös hyviä laitteen käyttöön liittyviä ideoita.

Löyttyniemi ja Laukkanen rohkaisevat kokeiluihin. Niiden avulla löytää parhai-ten omalle luokalle sopivat opetusme-netelmät.

MARJA HEIKKILÄ, teksti ja kuvat

Tableteilla uusia ulottuvuuksia opetukseen

Uusi opetusteknologia tarjoaa vaihtoehtoja opetukseen, Eeva Löyttyniemi korostaa.



Elävää kuvaa ja eriyttämistä

Tablettien myötä joissain oppiaineissa avautuu kokonaan uusi maailma kuvi-en ja videoiden myötä. Esimerkiksi käy vaikka maantieto.

– Oppikirjan sivuille mahtuu vain muu-tamia kuvia, kun internetistä voidaan katsoa kymmeniä maata esitteleviä ku-via. Käsiteltävään aiheeseen voidaan yh-distää myös päivän uutisia, Laukkanen sanoo.

Opetusmenetelmien muuttuessa myös luokkatilat kaipaavat päivittämistä. Pulpet-tirivistöjen sijaan tarvitaan uudentyyppisiä kalusteita, tilanjakajia ja muunneltavuutta.

– Oppilaat voivat tehdä töitä liikkuen, lattialla maaten tai säkkituoleissa. Lan-gattoman tabletin käyttäminen ei edel-

Ilo Isomäen mielestä matematiik-kaa on kiva opiskella täppäillen.

Tabletit ja sähköiset oppimateriaalit helpottavat opetuksen eriyttämistä. Matematiikan opetuk-seen sähköinen oppikirja on hyvä vaihtoehto.

lytä pulpetissa istumista, Laukkanen korostaa.

Erilainen oppimisympäristö ja uudet vi-rikkeet kohentaisivat työrauhaa. Samalla erityislasten integrointi muuhun ryhmään helpottuisi.

– Kun voidaan hyödyntää erilaisia op-pimistapoja, löydetään aiempaa varmem-min oppilaalle luontaisin tapa oppia.

Yhdessä uuteen aikaan

Digitaaliseen oppimisympäristöön siir-tymisen edellytyksenä on, että koululla on sovittu tablettien käyttöön yhteiset tavoitteet eli mitä halutaan saavuttaa. Ihanteellista on, jos opettajat yhdessä jakavat kokemuksiaan ja kehittävät op-pimateriaaleja.

Koululla on hyvä olla myös pedago-ginen ICT-tukihenkilö. Kun tukea lait-teiden käyttöön ja hyödyntämiseen on saatavilla, aratkin opettajat rohkaistuvat kokeilemaan.

Yksi perusedellytys on, että koulujen tietoverkot ovat kunnossa. Alimitoitetut tietoliikenneyhteydet lannistavat äkkiä sekä opettajat että oppilaat.

Oppilaiden käyttöön annettujen laittei-den käyttöön pitää sopia selkeät sään-nöt, jotka myös kotiväki tietää. Kaari-nassa on havaittu oppilaiden pitävän tableteistaan hyvää huolta.

Ratkaisevinta digiloikkauksessa Eeva Löyttyniemen ja Teija Laukkasen mukaan on oma kiinnostus ja halu oppia uutta. He muistuttavat, ettei itseään kohtaan ei saa olla liian ankara ja kriittinen.

– Opettaja ei menetä kasvojaan, vaikkei heti osaakaan kaikkea. Osa oppilaista on

Digivinkkejä opetukseen

• Hyödynnä sähköisiä kirjoja ja muuta sähköistä materiaalia. Käteviä opetus-vinkkejä löytyy runsain mitoin monilta nettifoorumeilta.

• Harjaannuta tiedon hakemiseen ja sen kriittiseen arviointiin.

• Innosta valokuvaukseen, esitysten, videoiden, sarjakuvien ja animaatioiden tekemiseen ja esittämiseen.

• Kannusta kirjoittamaan, pitämään päiväkirjaa tai tekemään kirjaa.

• Etene pienin askelin. Hiljaa hyvää tulee.

• Luota itseesi. Osaat kyllä!



Tätä mieltä nelosluokkalaiset

• Tykkään tekniikasta, kivoja sovelluksia.

• Helpompi ja monipuolisempi käyttää kuin kirjaa.

• E-kirjojen ansiosta reppu painaa vähemmän.

• Hauska laite. Voi viestitellä kavereitten kanssa.

• Voi tehdä elokuvia.

• Saa helposti päänsäryn.

• Laite unohtuu helposti kotiin tai lataa-minen unohtuu.

melkoisia tietotekniikkataitureita ja heidän osaamistaan kannattaa hyödyntää.

Rohkeasti vain uuden kimppuun: table-tit rikastuttavat opetusta ja motivoivat op-pilaita oppimaan.

Yritys ja erehdys on ohje onnistumiseen. Eeva Löyttyniemen mukaan kokeilemalla löytää omalle luokalleen sopivimman menetelmän.

Opetuksen monipuolisuus motivoi oppilaita

Kaarinassa käytetään tietotekniikkaa kat-tavimmin koko Suomessa. Laajan tablet-hankkeen alkaessa kaksi vuotta sitten asetettiin tavoitteeksi saada tieteellisesti validia tulosta tablet-laitteiden opetus-käytön vaikutuksista muun muassa op-pilaiden motivaatioon ja asenteisiin sekä opettajien didaktisten käytänteiden muut-tumiseen.

Kaarinassa hankittiin vuonna 2014 kai-kille yläkoulujen oppilaille henkilökohtaiset tablet-tietokoneet. Vuosi sitten elokuussa 4–6 -luokkalaiset saivat omat laitteet.

– Teknologian vaikutusta oppimistulok-siin odotetaan kiinnostuneina. On kuiten-kin huomattava, että asian yksiselitteinen todentaminen on parhaimmillaankin erit-täin vaikeaa, Kaarinan kaupungin opetus-teknologiapäällikkö Keijo Sipilä korostaa.

Parhaimmillaan teknologia voi vaikuttaa

positiivisesti oppimiseen, koska se muun muassa lisää itsepystyvyyden tunnetta eli oppilaan käsitystä omasta osaamisestaan ja ylläpitää motivaatiota. Sipilä arvostaa erityisesti sitä, että oppisisältöjen lisäksi samalla opitaan työelämässä vaadittavia taitoja.

Tietotekniikan avulla voidaan uudistaa pedagogiikkaa, joka puolestaan muokkaa sitä, miten oppilas opiskelee ja oppii.

Uusi opetussuunnitelma painottaa ilmi-ökeskeistä oppimista, arviointikulttuurin muutosta ja oppimista monipuolisissa op-pimisympäristöissä. Teknologialla on pal-jon annettavaa näihin kaikkiin.

Opettajajohtoisessa ja kirjavetoisessa koulutyössä teknologiaa käytetään uute-na työkaluna vanhojen menetelmien kera. Oppilas- ja ilmiökeskeisessä opiskelussa taas digitaaliset työvälineet istuvat luonte-vasti uusien menetelmien ja tapojen käyt-töön.

Opettajan tekniset valmiudet ovat tär-keässä roolissa, kun teknologia tulee osaksi koulun toimintakulttuuria. Elokuus-sa julkaistussa artikkelikoosteessa Kaisa

Tieto- ja viestintätekniikka tuo lisä-mahdollisuuksia rakentaa yhteisölli-sesti tietoa. Seurantatutkimuksissa sen on havaittu auttavan oppimisen eriyttämisessä ja yksilöllistämisessä.

Tynin artikkeli Opettajan tablet-laitteiden teknologiset valmiudet sekä koulutuksen ja tuen tarve taustoittaa kirjallisuuskatsa-uksen avulla opettajien tvt-taitoja.

Opettajien havaittiin hallitsevan hyvin teknologisten laitteiden peruskäytön. Pel-kät teknologiset taidot eivät riitä muutok-sen viemiseen opetus- ja oppimisproses-seihin. Yhtä tärkeää on opettajan itsensä motivaatio ja halu käyttää teknologiaa opetuksessaan.

Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori Marko Kuuskorven ja Kaarinan opetusteknolo-giapäällikkö Keijo Sipilän toimittama artik-kelikooste Opetuksen digitalisaatio, uudet oppimisympäristöt ja uusi pedagogiikka julkaistiin elokuussa. Julkaisussa on sekä kirjallisuuskatsausta, motivaatiotutkimus-ta että pedagogisen muutoksen tarkaste-lua ja teknologian hyödyntämistä opiskeli-jan henkisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Syksyllä valmistuu myös englanninkieli-nen artikkeli, jossa on lisäinfoa pedagogi-sen muutoksen tutkimisesta.

Listätietoa www.kaarina.fi/tablet



KoululuokalleSeuralleJoukkueelleYhdistykselleMakein tapa kerätä varoja! Sponssiboxi on yhtä kuin Snickers®- ja Twix® -minipatukoita pusseissa. Yksi Sponssiboxi sisältää 22 pus-sia. Tuotteet toimitetaan ilmaiseksi sovit-tuun paikkaan myyntiä ja kuljetusta helpot-tavissa Sponssiboxi-laatikoissa. Maksuaika on 30 päivää toimituksesta. Tuotteilla on täysi palautusoikeus.

Helppoa, tuottoisaaja riskitöntä

varainkeruuta!

Tee tilaus netissä

www.sponssiboxi.fi

Näin helppoa se on!

Kun 20

henkilöä myy

yhden Sponssiboxin

saatte1 000 €

Myyttemakeisia

TilaatteSponssiboxin

Saatte rahatheti

Maksattemeille

jälkikäteen

Infopuhelin: 0800 945 50 (ark. 8–16)www.sponssiboxi.fi | [email protected]

Myytte makeisiaTunnettujen makeisten myyminen on helppoa ja hauskaa. Kun tuotteet ovat saapu-neet, vastuuhenkilönne (yli 18-vuotias) jakaa jokaiselle oman laatikon myytäväksi. Sponssiboxi on yhtä kuin Snickers®- ja Twix®-minipatukoita pusseissa. Tuotteet ovat valmiiksi pakattuina myyntiä ja kuljetusta helpottaviin kantokahvallisiin Spons-siboxi-laatikoihin, joihin voitte merkitä keräyksenne kohteen.

Tilaatte SponssiboxinSponssiboxien tilaaminen käy helposti. Valitsette kolmesta vaihtoehdosta mieleisimmän:1. menette osoitteeseen: www.sponssiboxi.fi2. soitatte ilmaiseen palvelunumeroomme 0800 94550 (ark. 8–16) 3. lähetätte sähköpostia: [email protected] tilauksenne soitamme vielä teille ja varmistamme yhdessä, että toimitus-aika ja –paikka ovat oikein. Toimitamme tuotteet ilmaiseksi sovittuun paikkaan.

Saatte rahat hetiSuositushinta minipatukkapussille on 5 €.Palkkio yhdestä pussista on 1,818 € eli koko laatikosta 40 €.KAIKKI MYYTY -BONUS: Jos myytte kaikki tilaamanne laatikot,saatte ylimääräisen bonuksen 10 € / boxi, eli yhteensä 50 € / boxi!

Maksatte meille jälkikäteenLaskun maksatte vasta sitten kun makeiset on myyty. Tuotteiden mukana tulee las-ku, jonka maksuaika on 30 päivää toimituksesta, joten teillä on 4 viikkoa aikaa myydä laatikot. Vastuuhenkilönne maksaa laskun eräpäivänä, ja loput myynnistä saamanne rahat ovat teidän käytettävissänne. Tuotteilla on täysi palautusoikeus. Jos ette saa myytyä kaikkia tilaamianne boxeja, noudamme myymättömät tuotteet veloituksetta, ja maksatte laskun vain myytyjen tuotteiden osalta. Jos palautatte tuotteita, mene-tätte kuitenkin KAIKKI MYYTY -bonuksen.



11 ps SNICKERS® mini bar (170g/ps)Pussi sisältää noin yhdeksän SNICKERS-minipatukkaa. SNICKERS-patukan maitosuklaakuorrutuksen alta paljastuu paahdettuja maapähkinöitä, pehmeää nugaata sekä herkullista toffeeta.

11 ps TWIX® mini bar (170g/ps)Pussi sisältää noin yhdeksän TWIX-minipatukkaa.TWIX-patukka on yhdistelmä rapeaa keksiä, pehmeää, taipuisaa toffeeta ja herkullista maitosuklaata.

Sponssiboxi sisältää nämä tunnetut suklaat minipatukkakoossa:

Lisää myyntivinkkejä ja palkkiolaskuri osoitteessa: www.sponssiboxi.fi

x11 x11



KoululuokalleSeuralleJoukkueelleYhdistykselleMakein tapa kerätä varoja! Sponssiboxi on yhtä kuin Snickers®- ja Twix® -minipatukoita pusseissa. Yksi Sponssiboxi sisältää 22 pus-sia. Tuotteet toimitetaan ilmaiseksi sovit-tuun paikkaan myyntiä ja kuljetusta helpot-tavissa Sponssiboxi-laatikoissa. Maksuaika on 30 päivää toimituksesta. Tuotteilla on täysi palautusoikeus.

Helppoa, tuottoisaaja riskitöntä

varainkeruuta!

Tee tilaus netissä

www.sponssiboxi.fi


Kun 20

henkilöä myy

yhden Sponssiboxin

saatte1 000 €

Myyttemakeisia

TilaatteSponssiboxin

Saatte rahatheti

Maksattemeille

jälkikäteen


Myytte makeisiaTunnettujen makeisten myyminen on helppoa ja hauskaa. Kun tuotteet ovat saapu-neet, vastuuhenkilönne (yli 18-vuotias) jakaa jokaiselle oman laatikon myytäväksi. Sponssiboxi on yhtä kuin Snickers®- ja Twix®-minipatukoita pusseissa. Tuotteet ovat valmiiksi pakattuina myyntiä ja kuljetusta helpottaviin kantokahvallisiin Spons-siboxi-laatikoihin, joihin voitte merkitä keräyksenne kohteen.

Tilaatte SponssiboxinSponssiboxien tilaaminen käy helposti. Valitsette kolmesta vaihtoehdosta mieleisimmän:1. menette osoitteeseen: www.sponssiboxi.fi2. soitatte ilmaiseen palvelunumeroomme 0800 94550 (ark. 8–16) 3. lähetätte sähköpostia: [email protected] tilauksenne soitamme vielä teille ja varmistamme yhdessä, että toimitus-aika ja –paikka ovat oikein. Toimitamme tuotteet ilmaiseksi sovittuun paikkaan.

Saatte rahat hetiSuositushinta minipatukkapussille on 5 €.Palkkio yhdestä pussista on 1,818 € eli koko laatikosta 40 €.KAIKKI MYYTY -BONUS: Jos myytte kaikki tilaamanne laatikot,saatte ylimääräisen bonuksen 10 € / boxi, eli yhteensä 50 € / boxi!

Maksatte meille jälkikäteenLaskun maksatte vasta sitten kun makeiset on myyty. Tuotteiden mukana tulee las-ku, jonka maksuaika on 30 päivää toimituksesta, joten teillä on 4 viikkoa aikaa myydä laatikot. Vastuuhenkilönne maksaa laskun eräpäivänä, ja loput myynnistä saamanne rahat ovat teidän käytettävissänne. Tuotteilla on täysi palautusoikeus. Jos ette saa myytyä kaikkia tilaamianne boxeja, noudamme myymättömät tuotteet veloituksetta, ja maksatte laskun vain myytyjen tuotteiden osalta. Jos palautatte tuotteita, mene-tätte kuitenkin KAIKKI MYYTY -bonuksen.



11 ps SNICKERS® mini bar (170g/ps)Pussi sisältää noin yhdeksän SNICKERS-minipatukkaa. SNICKERS-patukan maitosuklaakuorrutuksen alta paljastuu paahdettuja maapähkinöitä, pehmeää nugaata sekä herkullista toffeeta.

11 ps TWIX® mini bar (170g/ps)Pussi sisältää noin yhdeksän TWIX-minipatukkaa.TWIX-patukka on yhdistelmä rapeaa keksiä, pehmeää, taipuisaa toffeeta ja herkullista maitosuklaata.

Sponssiboxi sisältää nämä tunnetut suklaat minipatukkakoossa:

Lisää myyntivinkkejä ja palkkiolaskuri osoitteessa: www.sponssiboxi.fi

x11 x11



PEKKA VIRTANEN, teksti ja kuvat

HKoululaiset saavat käyttää hienoa skeittiparkkia myös välitunneilla.

Viiden viihtyisyyspisteen koulupiha

auhon Yhtenäiskoululla ei jääty surkuttelemaan resurssien puutetta vaan pantiin hihat heilumaan.

taan. Koulun tiloja ja pihaa ei ole tehty suurella rahalla vaan kouluväen omalla aktiivisuudella. Uudistuneen koulun pi-havarustukseen kuuluneet kiipeilyteli-neet, keinut ja peliareena ovat saaneet myöhemmin seurakseen monenlaisia rakennelmia.

– Olemme tuunanneet koulua. Oppi-lailta ja henkilökunnalta on tullut aloitteita ja ideoita, ja hyviin juttuihin on tartuttu. Emme ole valittaneet resurssien puutetta vaan lähteneet siitä, että jos idea on hyvä, niin kyllä se jotenkin toteutuu. Hyville ide-oille löytyy myös yhteistyökumppaneita.

– Skeittiparkki on tästä hyvä esimerkki. Homma lähti liikkeelle vuosittaisesta tilai-suudesta, jossa päättäjät ja virkamiehet kuuntelevat kahdeksasluokkalaisia. Ker-ran hauholaisnuoret näyttivät tilaisuudes-sa BMX- ja skeittivideoita ja kertoivat, että haluaisivat betonisen rampin.

Skate ry:n asiantuntijoiden suunnitte-leman skeittiparkin rakentaminen alkoi 2011 ja kesti hankalien kelien vuoksi 2,5 vuotta. Lopputulos on pitkän rakennus-ajan arvoinen, sillä betoninen parkki on niin korkeatasoinen, että sillä pystytään järjestämään myös kovatasoisia kilpai-luja.

Skeittiparkin rahoituksen perustan muodostivat Matti Virtasen perintövarat, jotka oli lahjoitettu hauholaisille nuorille. Nuoret hankkivat parkille yhteistyökump-

paneita, ja myös kaupunki oli mukana projektissa.

Parkki ei aiheuta ylimääräistä kolinaa. Sen myötä skeittaus, skoottaus ja BMX ovat lisääntyneet Hauholla. Oppilaat saa-vat käyttää parkkia myös välitunneilla.

– Skeittiparkki on lähiliikuntapaikka, jonka kanssa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia edes iltaisin. Kypärä on pa-kollinen varuste, ja koulu vastaa koulu-päivän aikana tapahtuvista vahingoista, mutta betoni on hyvä konsultti, muistut-taa Pekka Paappanen.

Keppihevoset kirmaavat

Kun teollisen peliareenan kapasiteetti osoittautui riittämättömäksi, koulu päätti rakentaa omatoimisesti toisen pelikentän.

– Oppilaat suunnittelivat areenan, sa-hasivat laitalevyt ja valoivat painot. Aluk-si kentässä oli betonilaattapohja, mutta sitten sain vihiä kaatopaikalle menossa olleesta keinonurmesta. Noin seitsemän vuotta pystyssä olleella kentällä pela-taan säbää, ja se toimii myös keppihe-vosmaneesina.

”Keppariharrastajien” olosuhteiden pa-rantaminen lähti liikkeelle opettajainhuo-neessa tehdystä havainnosta.

– Huomasimme, että tytöt olivat kaa-taneet salibandymaalit ja hyppivät he-voshyppyjä niiden yli. Päätimme tehdä

Pienellä rahalla, yhteistyöllä ja neuvok-kuudella koulupiha tuunattiin liikkumista ja viihtymistä varten.

Hämeenlinnaan vuodesta 2009 alka-en kuuluneen Hauhon kouluverkosto uudistettiin kymmenen vuotta sitten. Kirkonkylän yläaste remontoitiin vuosi-na 2005–07 ja sen yhteyteen rakennettiin uusi liikuntahalli. Hauhon kouluverkkoa uudistettiin muun muassa siirtämällä kirkonkylän ala-aste osaksi uudistunutta koulukeskusta.

– Hauholla päätettiin, että yhteistyö ja yhteistoiminta olisivat keskeisiä ar-vomaailmoja tässä remontoidussa kou-lussa. Noiden arvojen korostamiseksi koulun nimessä on iso Y-kirjain, kertoo Hauhon Yhtenäiskoulun rehtori Pekka Paappanen.

Yhtenäiskoulussa on 230–240 1.–9.-luokkalaista. Tänä syksynä kiin-teistössä aloitti myös esikoulu. Lisäksi Hauhon entisen kunnan alueella toimii kaksi ala-astetta.

Korkeatasoinen skeittiparkki

Yhtenäiskoululla on panostettu oppi-laiden viihtyvyyteen ja välituntitoimin-

Hauhon Yhtenäiskoulun piha on kuin seikkailukeidas. Pienellä rahalla ja kekseliäisyydellä

se tuunattiin liikkumista, oppimista ja iloista yhdessäoloa varten.



Keppihevoset kirmaavat oppilaiden tekemällä areenalla.

”Ysit” saavat pelata biljar-dia ruoka- ja sisävälitun-nilla.

Tämä nurkka on vain tyttöjä varten.

Viiden viihtyisyyspisteen koulupiha

heille telineet. Yhdeksäsluokkalainen tyttö piirsi maneesiradan ja esteet, jotka teetettiin kierrätyskeskuksessa. Keppi-hevosia on tehty käsitöissä.

Matalan kynnyksen ideoita

Yhtenäiskoulun piha kannustaa liikku-maan ja on osa oppimisympäristöä, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Piha herättää valtaosassa oppilaista myöntei-siä tunnekokemuksia ja kannustaa luo-vaan toimintaan. Sen lisäksi, että piha on leikki- ja pelipaikka välituntisin, se toimii aktiivisena kohtaamispaikkana myös il-taisin muillekin kuin koululaisille.

– Täällä käy iltaisin perheitä leikkimäs-sä. Esimerkiksi pingispöydät ovat ulkona myös viikonloppuina ja myös mailat ovat silloin käytössä. Kaikki rakenteet ja tava-rat ovat saaneet olla rauhassa. Täällä on satsattu siihen, että tehdään ja mennään yhdessä. Nuoret ja koulu menevät yh-dessä, ja koti ja koulu menevät yhdessä, painottaa rehtori.

– Kolme kertaa viikossa koulu toimii nuorisotilana, mikä on loistava ratkaisu. Olisi tyhmää pitää koulun tiloja tyhjillään iltaisin ja viikonloppuisin, ja samaan ai-kaan nuorisotilat pitäisi vuokrata jostakin muualta. Nuoret saavat pelata biljardia, katsoa tulevaisuushuoneessa elokuvia ja tehdä kotitalousluokassa vaikka tortilloja.



Pekka Paappanen on Hauhon Yhtenäiskoulun rehtori.

8.-luokkalaiset tytöt piirsivät tätä seinäko-ristetta tusseilla puoli vuotta.

Yhtenäiskoululla on muun muassa lukuisia pingispöytiä, pari biljardipöytää ja pihashakkilauta. Ja pihassa on puita, joissa saa kiipeillä ihan luvan kanssa. Uusiin hienouksiin kuuluu kotitalousluo-kan yhteyteen oppilastyönä rakennettu terassi, jonka varustukseen kuuluu pit-sanpaistouuni.

”Kasvatusjudoa”

Pingispalloista ei tule riitaa, sillä jokaisel-la on oma nimikkopallo – ja rikkinäistä palloa vastaan saa uuden. Roll on -deo-doranttien muovikuulien käyttäminen pöytäfutispalloina on yksi monista luo-vista ratkaisuista.

– Kun tytöt kritisoivat sitä, että ”pojilla on kaikkea”, niin rakensimme näytelmä-vaatevarastoparvesta tilan, missä vain tytöt saavat olla ja tehdä omia juttujaan. Ja kun mopopojat alkoivat viime syksy-nä ajella pitkällä välitunnilla kylillä, asia otettiin keskusteluun. Selvisi, että heillä oli kova polte ajaa ja vertailla mopojaan. Homma ratkaistiin sillä, että saimme maanomistajalta luvan ajaa mopoilla viereisellä pellolla. 4H-kerho vastasi

”mopopellon” valvonnasta. – On tärkeää, että oppilaat saavat olla

oikeasti mukana tekemässä ja jättämäs-sä kouluun itsestään muitakin jälkiä kuin kirkkoveneitä. Meillä ratkotaan asioita – harrastamme ”kasvatusjudoa”. Käytäm-

me nuorilla olevaa energiaa mahdolli-suuksien mukaan hyödyksi. Nuoruus saa olla täällä läsnä, ja oppilaat saavat vaikuttaa asioihin, painottaa rehtori Pek-ka Paappanen.



ERKKI KANGASNIEMIKovan pelin taktikkoTämä on kirja Erkki Kangasniemesta, liikunnan-opettajasta, apulaisrehtorista ja Suomen pitkä-aikaisimmasta järjestöjohtajasta. Järjestötyö-vuosia kertyi 35. OAJ:öä Kangasniemi johti 19 vuotta aina vuodesta 1991 vuoteen 2010. Hän oli myös Akavan 1. varapuheenjohtajana keskusjär-jestön todellinen voimamies.

Jäädessään eläkkeelle Erkki vannoi, ettei muis-telmia tule. Tässä ne kuitenkin tulevat. Tämän kirjan toimittajien hinku koota kovapäisenä neu-vottelijana tunnetun ja vuosikymmeniä edunval-vonnan ytimessä olleen ihmisen tietoja ja näkö-kulmia mursi lopulta Erkin sitkeän vastustuksen.

Olemme tavoitelleet lukijalle helppolukuista ja mielenkiintoista kirjaa, joka tallentaa Erkin elä-mänuran merkittäviä vaiheita, tarinoita ja sat-tumuksia sekä avaa samalla uusia näkökulmia myös suomalaisen koulun kehitykseen.

Martti Hellström on espoolainen opetusneuvos ja kasvatustieteen tohtori.Timo Kettunen on oululainen rehtori ja OAJ:n hal-lituksen jäsen.

Kirjan ensipainoksen on tilannut 40 vuotta täyttävä Opetusalan Seniorijärjestö OSJ.

Toimittaneet Martti Hellström & Timo Kettunen

ERKKI KANGASNIEMIKovan pelin taktikko

ER

KK

I KA

NG

ASN

IEM

I Kovan pelin taktikko

Toimittaneet M

artti Hellström

& T

imo K

ettunen

9 789529 361564

ISBN 978-952-93-6156-4

ERKKI KANGASNIEMI Kovan pelin taktikkoMartti Hellström ja Timo Kettunen ovat toimittaneet kirjan Erkki Kangasniemestä, liikunnanopettajasta, apulaisrehtorista ja Suomen pitkäaikaisimmasta järjestöjohtajasta. OAJ:öä Kangasniemi johti 19 vuotta vuoteen 2010 saakka. Työ jatkuu OSJ:n puheenjohtajana.

Kirjan ensipainoksen tilasi 40 vuotta täyttävä OSJ. Uuden tilauspainoksen myy yksinoikeudella Lo-tarvike Oy. Kirjan hinta on 33 €. Lisäksi laskutetaan postituskulut.

Sitovat tilaukset: [email protected]

Tilaa nyt!Rohkaiseva kirja pojille

sisäiseen vahvuuteen

Toimittaja Jenni Pääskysaarelta pyydettiin ”Tyttö sinä olet...”- kirjan jälkeen kirjaa pojille. Pääskysaari on saanut uu-teen teokseensa apua lukuisilta poika- ja miesasiantuntijoilta sekä julkisuudessa arvostetuilta nuorehkoilta miehiltä. Help-polukuisen kirjan tavoitteena on antaa pojille uskallusta olla oma itsensä, kohdella itseään ja muita ihmisiä hyvin.

Pääskysaari aloittaa kirjansa pojille ja miehille vieraammalta alueelta, tunteista.

–Olisin ala-asteikäisenä halunnut kuulla, että pojatkin saa-vat itkeä. Muistan jonkun aikuisen sanoneen, että pojat eivät saa itkeä. Meni monta vuotta, että en itkenyt. Tämä oli mi-nusta aika lohdutonta, koska välillä jotkut asiat vain itkettivät, kertoo Pekka (38).

Pojilla on vastassa ryhmäpaine, jota Pääskysaari ei huomioi kirjassaan. Eri lailla käyttäytyvä poika joutuu helposti kiusa-tuksi. Pääskysaari asettaa kuitenkin pojille tärkeitä kysymyk-siä: millainen poika, kaveri tai veli poika tahtoo olla? Kirjan sivuilla muun muassa näyttelijä Aku Hirviniemi kertoo olleensa ärsyttävä veli lapsena, koska hänellä oli vähemmän kavereita kuin isosiskollaan. Aikuisena hän haluaa olla siskonsa tuki, si-sarukset tapaavat usein perheineen.

TUULA-MARIA AHONEN,

teksti

Jenni Pääskysaari:

Poika sinä olet...

Otava, 2016

Kirjat


ovaniemen OKL:n eri-koisuus on viime vuonna alkanut luontokasvatus-

OLLI LAURILA, teksti ja kuvat

Lapikas on muutakin kuin lämmin jalkine.

tajankoulutuslaitokseen vuonna 2015 valituista yhdeksästäkymmenestä opiskelijasta peräti 23 oli kiinnostunut tästä uudesta suuntautumisvaihtoeh-dosta ja heille kaikille pystyttiin tarjo-amaan opiskelupaikka. Myös muista opettajankoulutuslaitoksista on tiedus-teltu mahdollisuutta siirtyä opiskele-maan luontokasvatuspainotteiselle lin-jalle Rovaniemelle.

Tahto ottaa ympäristö haltuun

Luokanopettajakoulutusta on annet-tu Rovaniemellä jo yli 40 vuotta sitten. Aluksi tavoitteena oli täyttää pohjois-ten alueiden opettajavajetta. Myöhem-min nimi muuttui Lapin korkeakouluksi opiskelumahdollisuuksien kasvaessa. Yliopistollinen status saatiin 1990-luvun alussa. Nykyisin Lapin yliopistossa voi opiskella kasvatustieteiden lisäksi tai-teiden, yhteiskuntatieteiden ja oikeus-tieteiden tiedekunnissa.

Sekä Tuija Turunen että Outi Kyrö-Ämmälä korostavat pohjoisen opetta-jankoulutuslaitoksen tärkeyttä. Koulu-tuksella voidaan varmistaa, että päteviä opettajia riittää vastakin myös syrjäisim-mille alueille.

– Meillä on paljon opiskelijoita entisiltä Oulun- ja Lapin läänin alueilta. Pohjoisil-ta alueilta kotoisin olevat todennäköi-simmin jäävät myös työskentelemään tänne, korostaa Outi Kyrö-Ämmälä.

Samaa korostaa myös Tuija Turunen. Hänen mukaansa on melkoinen kulttuu-rishokki muille kuin pohjoisen asukkaille mennä töihin esimerkiksi Enontekiölle tai Kilpisjärvelle. Vie oman aikansa saa-da ympäristö haltuun.

Rovaniemen OKL:n vahvuutena on selkeä profiloituminen pohjoisten aluei-den erityispiirteisiin ja yhteistyö muiden napa-aluiden yliopistojen kanssa.

– Meillä loppui juuri inklusiivista peda-gogiikkaa käsittelevä School for all -han-ke Murmanskin ja Arkangelin yliopistojen kanssa. Tällä hetkellä on käynnissä Mo-nitoimijuus koulussa -hanke, jossa kehi-tellään yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kanssa koulun hyvinvointityöhön liittyviä asioita, kertoo Turunen.

Rovaniemen OKL:n strategiaan kirjat-tiin jo vuosia sitten inklusiivinen opetus, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.

– Lapin yliopiston opiskelijoilla on Timo Saloviidan tutkijaryhmän alusta-vien tulosten perusteella parhaat käsi-tykset inkluusiosta verrattuna Helsingin, Oulun ja Jyväskylän loppuvaiheen luo-kanopettajaopiskelijoihin, Kyrö-Ämmälä kertoo tyytyväisenä.

Rovaniemen OKL antaa opiskelijoil-leen teknisten valmiuksien lisäksi hyvät valmiudet kohdata muuttuvan koulu-maailman haasteet ja selkeästi erilaisen luontoon ja ympäristöön liittyvän paino-tuksen.

Pohjoinen luonto on

Rovaniemen OKL:n valtti

Suomen ja EU:n pohjoisin opettajankoulutuslaitos haluaa

tarjota opiskelijoilleen mieleenpainuvia oppimiskokemuksia.

Niitä ammennetaan ympäröivästä luonnosta ja yhteistyöstä

muiden pohjoisten alueiden yliopistojen kanssa.

Rpainotteinen luokanopettajan koulutus-ohjelma. Se sai dekaani Tuija Turusen mukaan alkunsa tiiviistä yhteistyöstä muiden pohjoisten alueiden yliopistojen kanssa.

– Olemme verkostoituneet muiden arktisten alueiden yliopistojen kanssa. Yhteistyökumppaneita on muun mu-assa Kanadasta, Venäjältä, Norjasta ja Mongoliasta. Näiden yliopistojen kans-sa meillä on vallitsevien luonnonolo-suhteiden lisäksi paljon yhteisiä piirteitä kuten esimerkiksi alkuperäiskansat ja pitkät välimatkat, kertoo Turunen.

Luontokasvatuspainotteisen opetta-jakoulutuksen toteuttamiselle on Rova-niemen OKL:n vara-dekaani Outi Kyrö-Ämmälän mukaan mainiot edellytykset.

– Rakentamaton ympäristö on meitä lähellä. Voimme oikeasti lähteä vaelta-maan ja melomaan kanooteilla pitkin jokia, kertoo Ämmälä-Kyrö.

Profiloitumalla ja omia vahvuuksia hyödyntämällä haluttiin lisätä myös Ro-vaniemen OKL:n houkuttelevuutta opis-kelupaikkana.

– Me onnistuimme siinä ja vielä var-sin lyhytaikaisella markkinoinnilla, hän jatkaa.

Luontokasvatuspainotteiseen kou-lutusohjelmaan oli halukkaita yli suun-nitellun 18 opiskelijan määrän. Opet-




Dekaani Tuija Turunen iloitsee eritoten toimivasta kansainvälisestä yhteistyöstä.

Varadekaani Outi Kyrö-Äm-mälän mukaan Rovaniemellä huolehditaan opiskelijoista.

Hennariina Syrjä (vas.) ja Anna Salanne ovat tyytyväisiä opiskeluun Rovaniemellä.

Lapikasta lattiaan

Opiskelijoiden etujärjestönä Rovanie-men opettajankoulutuslaitoksessa toi-mii virkeä ainejärjestö Lapikas. Virkis-tystoiminnan lisäksi se pyrkii auttamaan jäseniään opiskelumaailmassa ja arjes-sa edunvalvontaa tietenkään unohta-matta.

Lapikkaan varapuheenjohtaja Hen-nariina Syrjä ja Anna Salanne kiitte-levät koko laitoksen henkilökuntaa hel-posta lähestyttävyydestä ja äidillisestä huolenpidosta.

– Jos jotakin on jäänyt tekemättä, niin siitä kyllä tulee tiedustelu sähköpostiin.

– Edunvalvonta on tärkeä osa toimin-taamme. Keräämme palautetta esimer-kiksi kursseista ja toimitamme ne tiede-kuntaan tiedoksi, Syrjä kertoo.

Opiskelijoiden järjestäytymisaste on hyvä. Vuosi sitten syksyllä aloitti 90 opiskelijaa ja heistä 70 liittyi Lapikkaa-seen.

Opiskelijoiden aktiivisuus näkyy muu-tenkin. Viikoittainen palloiluvuoro on hy-vin suosittu ja haalaribileet vetävät vä-keä. Tilaisuuksiin on helppo osallistua, koska pienessä yksikössä on panostet-tu ryhmäytymiseen.

– Järjestämme heti alkusyksystä Lei-rikarin leirikeskuksessa ryhmäytymis-viikonlopun yhdessä kasvatustieteiden opiskelijoiden kanssa, Hennariina Syrjä toteaa.



enetelmä perustuu ART (Aggression Replacement Training) -ohjelmaan, jon-ka avulla epäsosiaalisesti

opettajaa. Toiminta laajenee edelleen, sillä tänä syksynä aloittaa kolme uutta alakoulun Arvokas-ohjaajakoulutusryh-mää sekä yksi yläkoulun ryhmä.

Opitaan toimimaan toisten kanssa

Arvokas-tunneilla harjoitellaan oppilai-den omaan arkeen nivoutuvia – ku-

ten esimerkiksi päivittäisiin naulakkokahinoihin tai

välituntien vuorovai-kutukseen liittyviä -

sosiaalisia taitoja, tunteiden hallin-taa ja itsehillin-tää.

– Ystävän ja kaverin kanssa toiminenkin on

taito, Toivonen huomauttaa. Lisäksi pohdi-

taan eettisen kas-vatuksen teemoja:

oppilaille opetetaan vas-tuullisuutta ja edistetään hei-

dän kykyään arvioida oman toiminnan eettisyyttä.

Kaisu Toivonen uskoo, että Arvokas-menetelmän kaltaiselle systemaattiselle, tietokeskeistä perusopetusta täydentä-välle ohjelmalle on selkeä tarve.

– Väitöskirjassani olen tarkastellut eet-tisyyttä lapsen kehityksessä persoonan eettisenä kasvuna – ja todennut kuinka kasvatuksen eettinen luonne on tiedos-tettava kodin rinnalla myös erilaisissa instituutioissa – kuten koulussa.

Koulu ei vain opeta; se ohjaa lapsen kasvua ja kehitystä yhdessä kodin kans-sa. Persoona kehittyy osana sitä todelli-suutta, johon se kuuluu.

–Siksi koulun tai yksittäisen luokan toimintakulttuurin tulisi perustua oikeu-denmukaisuuden, tasa-arvon ja toisten kunnioittamisen periaatteisiin.

Aristoteleen hyveiden merkitystä ko-rostavaa kasvatusfilosofiaa voidaan toteuttaa Arvokas-menetelmän avulla käytännössä. Espoolaisissa kouluissa on menetelmää sovellettu yksilöllisesti; jokaisen koulun omaan toimintakulttuu-riin niveltyväksi.

LEENA JOKIRANTA, teksti

Arvokas-menetelmällä

tunnetaidot haltuun

Espoossa on saatu kiinnostavia kokemuksia Arvokas-menetel-

mästä, jonka avulla eri luokka-asteilla harjoitellaan

sosiaalisia taitoja, tunnetaitoja, itsehillintää sekä pohditaan

eettisen kasvatuksen monisärmäisiä teemoja.

Mkäyttäytyville oppilaille opetetaan uusia valmiuksia rakentavaan vuorovaikutuk-seen. ART-menetelmän kehitti 1970-lu-vulla professori Arnold P. Goldstein Syracusen yliopistossa Yhdysvalloissa. Espoossa sitä hyödynnettiin en-simmäisen kerran Jorvin sairaalakoulussa 15 vuotta sitten. Tuol-loin Keinumäen sairaalakoulun rehtori Riitta Paasivirta ja l a s t e n p s y -kiatri Sari Vataja otti-vat käyttöön uuden tavan, jolla pedago-gisesti tuettiin oppilaita sosio-emotionaalisten tai-tojen kehittämisessä.– Espoossa ARTista kehitettiin Arvokas-menetelmä täydentämällä sitä empatia- ja tunnetaidoilla sekä eetti-sellä kasvatuksella. Lisäksi korostettiin ratkaisukeskeistä ongelmien purkamis-ta, Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen selittää.

Myönteisten kokemusten perusteella Arvokasta innostuttiin hyödyntämään myös muissa espoolaisissa kouluissa. Tähän mennessä Espoossa on koulu-tettu 1 200 opettajaa Arvokas-ryhmän-ohjaajiksi.

Keväällä aloitettiin suuren kysynnän vuoksi pilottikokeiluna Arvokas-ryhmän-ohjaajakoulutus, jossa on mukana 30

Vas: Kaisu Toivonen uskoo Arvokas-menetelmän yleistyvän tulevaisuudessa myös muualla Suomessa.

Kesk: Arvokas-menetelmän suosiosta ja suuresta tarpeesta kertoo Heli Haaron mukaan sekin, että koulutusryhmät ovat Espoossa jatkuvasti täynnä.

Oik: Heidi Sorvari pitää tärkeänä, että Arvokas-menetelmä koetaan koko koulun yhteiseksi asiaksi.



Selkeä rakenne motivoi opettajaa

Hansakallion koulun toimintasuunnitel-massa korostetaan pyrkimystä tukea oppilaan myönteistä kehitystä ja itsetun-toa sekä kasvattaa häntä vastuullisuu-teen ja yhteistyön arvostamiseen.

Luokanopettaja Heidi Sorvari uskoo Arvokas-menetelmän edistävän tavoit-teen saavuttamista. Sen ydinvahvuute-na on luokanopettajan kannalta selkeä struktuuri.

–Siitä onkin tullut erityistä kiitosta opettajilta, Sorvari toteaa.

Opetuksen suunnittelu, kodin ja kou-lun välinen yhteistyö sekä koulun kehit-tämistyö vievät opettajalta paljon aikaa. Valmis, tutkittu malli antaa opettajalle selkeän ja toimivan työkalun yhteis-työtaitojen opettamiseen.

–Myös koko koulun tasolla sosiaalisten taitojen merkityk-sen korostaminen sekä yhteisten tempauksien ja projektien toteuttaminen he lpo t tava t opettajan työtä luokassa, kun tärkeät, yhteisöl-liset asiat tulevat esille mielekkään tekemisen kautta.

Olennaista on se, että rakenne on varioitavissa riip-puen oppilasryhmän tai jopa yksittäisen oppilaan omista lähtökohdista ja tar-peista. Arvokas-tunneilla opetetaan tai-toja ja tilanteenhallintaa ennaltaehkäise-västi – rauhallisen tunnelman vallitessa.

–Usein sosiaalisiin taitoihin ja tun-netaitoihin liittyviä asioita käydään läpi akuuteissa tilanteissa, esimerkiksi häm-mentävien konfliktien yhteydessä, jolloin voimakkaat tunteet saattavat häiritä ti-lannetta edeltävien tapahtumaketjujen ymmärtämistä ja syy-seuraussuhteiden pohtimista. Kun monisäikeisiä asioita käydään läpi neutraalissa tunnetilassa, syntyy todellista vaikuttavuutta, Sorvari muistuttaa.

Arvokas-menetelmän tavoitteena on oppilaan sosiaalisen kompetenssin ke-hittäminen.

–Sen sijaan, että tunne lähtee hallit-semaan nuorta, hän oppii Arvokas-me-netelmän ansiosta löytämään sopivan ratkaisun hankalia tunteita herättävään tilanteeseen, Sorvari uskoo.

Kuukausittaiset tavoitteet

Hansakallion koulussa Arvokas-mene-telmä on käytössä viidettä vuotta. Kai-ken perustana on koulun toiminta-aja-tukseen niveltyvä Arvokas-suunnitelma, johon on määritelty kuukausittaiset eet-tisen kasvatuksen tavoitteet sekä sosi-aaliset taidot, joita luokissa harjoitellaan. Koulussa järjestetään myös yhteisölli-

syyttä edistävää toimintaa. –Tänä vuonna Hansakallion

koulussa on Arvokkaan puitteissa järjestetty

mm. kuukausittai-sia, eri eettisen k a s v a t u k s e n teemoihin liit-tyviä aamun-a v a u k s i a , suvai tsevai-suus ju l i s t e -kilpailu sekä

ystävyyden tee-maviikko. Myös

elokuvakasvatus on olennainen osa

koulumme Arvokas-menetelmää. Syksy aloite-

taan reilun pelin turnauksella, Heidi Sorvari kertoo.

Luokanopettajille aikaa ja resursseja

Vanttilan koulu aloitti toimintansa vuon-na 2009.

–Jo perustamisvaiheessa oli selvää, että jokainen koulun opettaja saa Ar-vokas-koulutuksen, Vanttilan yläkoulun apulaisrehtori Heli Haaro kertoo.

Koulun rehtori Olli Poutiainen on alus-ta asti innostanut koko työyhteisöä miet-timään tapoja, joilla elämänhallintataitoja voitaisiin uudessa koulussa korostaa.

Vanttilan koulussa toteutetaan koulun omaa Tee3 – tiedän, tunnen ja toimin -ohjelmaa, jossa Arvokas on osa elä-mänhallintataitojen opetusta.

–Ohjelma sisältää sosiaalisten taito-jen, vuorovaikutustaitojen ja arvotaitojen harjoittelua, koulun elämänhallintataitoja valinnaisaineena opettava Haaro sanoo.

Arvokas-ohjelmaa käytetään alakou-lussa elämänhallintataitojen opetuksen runkona.

–Olemme täydentäneet sitä Kiva Kou-lu -ohjelman ja vahvuuspedagogiikan si-sällöillä, sillä niiden avulla voidaan tuoda tärkeitä painotuksia opetukseen.

Tarvetta myös tulevaisuudessa

Luokanopettajan näkökulmasta tärkein-tä on saada aikaa ja resursseja Arvokas-taitojen opettamiseen.

–Moni opettaja on todennut olevan antoisaa opettaa ainetta, jossa voi kes-kittyä vain ja ainoastaan sosiaalisuuden, eettisyyden ja vuorovaikutteisuuden si-sältöihin, Haaro korostaa.

Positiivisuuden näkeminen itsessä on tällä hetkellä vahva trendi: se voimaan-nuttaa oppilaita ja lisää heidän rohkeut-taan tehdä eettisesti oikeita päätöksiä –myös haasteellisissa ristiriitatilanteissa.

Haaro on kiitollinen, että saa opettaa elämänhallintataitoja ja nähdä lapset ja nuoret aidoimmillaan.

–Voin antaa aikaa heille, saamme yh-dessä ja kiireettä pysähtyä pohtimaan tärkeitä asioita, joilla on heille elämänpi-tuinen merkitys.



mpärillämme oleva maailma on täynnä aistiärsykkeitä: kaikkien tuntemilla viidellä perusaistilla aistittavia ääniä,

kovia ja häiritseviä ääniä on vaikea pääs-tä pakoon ja lapsesta voi tuntua, ettei häntä ymmärretä, jos muut vain sanovat, että kaikkiahan nyt taustahälinä ärsyt-tää joskus. Näköaistin yliherkkyys voi aiheuttaa myös ahdistusta, kun kirkas valaistus tai voimakkaat valon ja varjon kontrastit tuntuvat pahoilta. Myös vahvat värit voivat aiheuttaa jopa fyysistä pa-hoinvointia. Tuntoaistiltaan yliherkkä lap-si taas voi häiriintyä vaatteiden lapuista ja erilaisista materiaaleista.

Aliherkkyys aistiärsykkeille

Aistiärsykkeille aliherkkä lapsi ei saa tarpeeksi aistitietoa. Tämän vuoksi lapsi usein hakee erilaisia aistiärsykkeitä saa-vuttaakseen tavanomaisen vireystilan: lapsi saattaa liikkua jatkuvasti, pyöriä ympäriinsä ja olla levoton. Lapsi voi hakea aistiärsykkeitä koskettamalla esi-neitä tai laittamalla suuhunsa syötäväksi kelpaamattomia asioita. Aliherkällä lap-sella on usein myös vaikeuksia erottaa esineitä ja muotoja toisistaan, jolloin esimerkiksi nappien kiinni laittaminen voi olla hyvin vaikeaa. Kädentaitojen oppiminen voi olla haastavaa ja lapsi saattaa vaikuttaa kömpelöltä ja siltä, että hän ei oikein tiedä miten käsiä käy-tetään. Aistiärsykkeiden vähäisyydestä johtuen aistialiherkkä lapsi saattaa myös olla passiivinen ja väsynyt, sekä vetäytyä omaan maailmaansa.

Aliherkkyyttä voi olla myös kehon si-sältä tietoa tuovissa aisteissa. Proprio-septiivinen aisti välittää tietoa kehon liikkeistä ja asennoista. Jos tämän aistin toiminnassa on aliherkkyyttä, lapsen on vaikea tiedostaa oman kehonsa asento-ja ja osia. Tasapainossa pysyminen voi olla myös hankalaa. Lapsen on tällöin vaikea toteuttaa liikkeitä: pukeutuminen ja riisuutuminen on hankalaa, rappusissa kulkeminen tuottaa vaikeuksia, lapsi voi kaatuilla ja kompastella helposti ja uusi-en liikkeiden, kuten pallon lyömisen tai tanssimisen, oppiminen voi olla todella vaikeaa. Kehon asento saattaa myös olla erikoinen: ryhti voi olla huono, lapsi voi

jatkuvasti nojata päätä käsiinsä tai ret-kottaa istuessaan tuolilla.

Aistisäätelyn pulmat koulussa

Oppiminen ja aistien kautta saatava tieto ovat erottamattomasti kytköksissä toi-siinsa. Aistisäätelyn pulmat vaikeutta-vatkin usein oppimista ja koulunkäyntiä. Aistialiherkällä lapsella voi olla vaikeuk-sia erottaa äänteitä toisistaan ja kuun-telemaan keskittyminen voi olla vaike-aa. Hankaluudet proprioseptisen aistin alueella voivat vaikeuttaa kädentaitojen oppimista; saksilla siististi leikkaaminen tai neulomaan oppiminen voivat olla yli-voimaisen vaikeita. Kömpelyys ja tasa-painovaikeudet voivat taas hankaloittaa liikuntatunneilla vaadittavien taitojen oppimista. Erilaisten liikunnallisten vai-keuksien ja liikuntatunneilla ilmenevien pelkojen ja ahdistusten taustalla voi siis olla ongelmia aistitiedon käsittelyssä.

Aistiyliherkkyys aiheuttaa lapselle jat-kuvaa kuormitusta ja hänen voi olla vai-keaa jaksaa koulun aistitietoa tulvivassa ympäristössä. Erityisesti aistiyliherkkyys kuuloaistin alueella tuo haasteita luok-katilanteeseen, jossa on usein hälinää ja levotonta. Musiikintunnit voivat olla täl-laiselle lapselle painajaismaisia monine äänineen. Makuaistin herkkyys voi han-kaloittaa kouluruokailua, jos lapsi kokee monet ruuat inhottaviksi. Kosketusaistin yliherkkyys voi tuoda haasteita moniin arkisiin tilanteisiin: lapsi ei ehkä halua käsitellä erikoiselta tuntuvia askartelu-materiaaleja ja hän voi kieltäytyä osallis-tumasta esimerkiksi pallopeleihin pelä-tessään pallon osumista. Aistiyliherkästä lapsesta myös muiden ihmisten kevyt-kin kosketus voi tuntua pahalta ja kevyt tönäisy lyönniltä, johon lapsi saattaa reagoida aggressiivisesti yrittäessään puolustaa itseään. Tällaisissa tilanteissa lapsi tulee helposti väärinymmärretyksi, joten aistiyliherkkyys voi myös vaikeut-taa sosiaalisia tilanteita.

EMMA SAURE, teksti

Sensorisen integraation häiriö

Yvaloa, hajuja, makuja sekä kosketusta. Näiden lisäksi meillä on myös aisteja, jot-ka tuovat tietoa kehon liikkeistä ja asen-nosta. Saamme siis jatkuvasti valtavasti aisti-informaatiota sekä ympäröivästä maailmasta että omasta kehostamme. Tästä tiedosta kuitenkin tulee tietoisuu-teen vain pieni murto-osa; se osa, jonka aivot ovat päätelleet olevan oleellista kunkin hetkisen toiminnan kannalta. Tämä pieni osa aisti-informaatiosta on myös valmiiksi jäsenneltyä ja selitettyä siinä vaiheessa, kun tiedostamme sen.

Sensorisen integraation häiriöstä kärsivillä lapsilla aistitiedon käsittely ei onnistu riittävän hyvin arjen tavallisten asioiden sujumisen kannalta. Aivot ei-vät osaakaan valikoida oleellisia asioita, vaan voivat päästää kaikki aistiärsykkeet tietoisuuteen tai vaihtoehtoisesti tietoa ei tulekaan tarpeeksi. Sensorisen integ-raation häiriöstä kärsivät ovatkin joko yli- tai aliherkkiä aistiärsykkeille. Yli- ja aliherkkyyttä voi esiintyä yhden tai usean aistin alueella. Lapsi voi myös olla joillain aistialueilla yliherkkä ja joillain aliherkkä. Lapsen aistijärjestelmiltään saama tieto on lisäksi jäsentymätöntä ja sekavaa; saatua tietoa ei kyetä yhdistämään mielekkääksi kokonaisuudeksi. Arjessa sensorisen integraation häiriö vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lähes kaikkeen, mitä lapsi tekee.

Yliherkkyys aistiärsykkeille

Aistiärsykkeille yliherkkä lapsi elää jatku-vassa aistimusten tulvassa. Ääniyliher-kästä lapsesta tavalliset äänet tuntuvat liian voimakkailta: koulun ruokalan häly ja välituntileikkien äänet voivat tuntua niin kovilta, että lapsen korviin sattuu ja hänelle tulee paha olo. Pienetkin äänet häiritsevät ja tuntuvat ikäviltä: kynän ra-pina paperia vasten tai vaatteiden kahi-na voi kiinnittää kaiken huomion. Ääni-yliherkkyys voi tuottaa myös ahdistusta;

Asian ytimessä



Tukea, apua ja ymmärrystä

Aistisäätelyn hankaluuksista kärsivä lapsi tarvitsee tukea ja ymmärrystä. On tärkeää ymmärtää, että lapsi ei ole tahal-laan hankala eikä valita turhasta. Erityi-sesti jos lapsi on muuten hyvin pärjää-vä ja koulusuoriutuminen on hyvää, voi helposti tulla tunne siitä, että lapsi vain temppuilee esimerkiksi valittaessaan kovista äänistä, reagoidessaan poikkea-vasti kosketukseen tai kieltäytyessään osallistumasta liikuntatunnille. Kyse ei ole temppuilusta, vaan lapsi vain yrittää selviytyä maailmassa, joka on suunnitel-tu toisenlaisen aistijärjestelmän omaavil-le ihmisille. Tämä on hyvin kuormittavaa, ja täten vanhempien, opettajien ja mui-den lapsen kanssa tekemisissä olevien olisikin tärkeää miettiä, miten tätä kuor-mitusta voitaisiin vähentää, jolloin lap-selle jäisi enemmän voimia muuhunkin, kuin pelkkään arjesta selviytymiseen.

Koulussa aistiyliherkkää lasta auttavat keinot, joilla aistikuormitusta saadaan vähennettyä. Korvatulpista ja kuulo-suojaimista voi olla suuri apu. Lapselle olisi myös hyvä järjestää rauhallinen tila, johon hän voisi vetäytyä, jos aistikuor-

Emma Saure on

30-vuotias psykolgi,

joka työskentelee las-

ten ja nuorten kans-

sa, joilla on erilaisia

neuropsyko log is ia

erityisvaikeuksia. Hän

on työskennellyt myös

kou lupsyko log ina .

mitus tuntuu liian raskaalta. Näköaistil-taan herkkää lasta auttaa ylimääräisen kirkkauden vähentäminen. Verhojen sul-keminen voi auttaa auringonpaisteella ja kirkkaiden lamppujen tulisi olla sijoitettu niin, ettei lapsen tarvitse katsoa suoraan niitä kohti. Voimakashajuiset maalit tai muut vastaavat tarvikkeet on hyvä pitää poissa hajuherkän lapsen läheltä.

Aistialiherkkä lapsi on usein joko jat-kuvasti levoton hakiessaan aistiärsykkei-tä tai jos hän ei saa tarpeeksi ärsykkeitä, hän voi vaikuttaa hyvin passiiviselta. Täl-laiselle lapselle on hyvä tarjota mahdolli-suus liikkua välillä luokassa. Myös liikeh-timisen mahdollistavasta istuintyynystä tai jumppapallosta tuolina voi olla apua. Aliherkkä lapsi tarvitsee usein myös tu-kea kädentaitojen ja liikunnallisten tai-tojen opettelussa. Tällaiselle lapselle on tärkeää antaa näissä erityistä tukea ja ai-kaa, sekä muistaa kehua onnistumisista.

Sensorisen integraation ongelmat voivat vaikeuttaa lapsen toimintaa huo-mattavastikin, mutta oikein kohdistetuil-la tukitoimilla näitä vaikeuksia voidaan lieventää. Sensorisen integraation on-gelmista kärsivä lapsi saa usein myös koulun ulkopuolista apua, esimerkiksi

toimintaterapiaa tai psykologin tukea, joten on myös hyvä tietää, että lapsen tukeminen ei ole yksin opettajan vas-tuulla. Opettajan rooli lapsen arjessa on kuitenkin todella suuri, ja lapsi viet-tää ajastaan suuremman osan luokassa kuin muita tukitoimia tarjoavissa paikois-sa. Täten opettajan tarjoama apu, tuki ja ymmärrys voi merkitä lapselle todella paljon ja auttaa lasta elämään tavallista arkea selviämisen sijaan.

Sauren ammatillisia mielenkiinnonkohteita

ovat erityisesti autismikirjon häiriöt, erilaiset

oppimisvaikeudet sekä mielenterveysongel-

miin liittyvät neuropsykologiset hankaluudet.

O N L I I K U N TA A , H U V I A J A T I E D E T TÄ , F Y S I I K K A A , R O T T I A

J A A A LT O I L E V A A V E T TÄ .

O P P I A J A U U D E N I H M E T T E L E M I S TÄ ,

I LO A J A N A U R U A S U O R A A N S Y D Ä M E S TÄ .

T I E D O S S A PA R A S LU O K K A R E T K I I K I N Ä !

AAMUPÄIVÄKSI HEUREKAN TOIMINNALLISIIN NÄYTTELYIHIN JA ILTAPÄIVÄLLÄ FLAMINGOSPAN LAINEISIIN. JA VÄLISSÄ SYÖDÄÄN MYÖS HERKULLINEN LOUNAS. MILTÄ KUULOSTAA? AIKA HYVÄLTÄ!

Paketin hinta on 24,50 € /oppilas.

Paketti sisältää pääsyliput aamupäiväksi Heurekaan, sekä bu�et-lounaan ja vapaan vesipuiston käytön iltapäivällä FlamingoSpa:ssa. Polskia saa vaikka iltaan asti!

Hinta on voimassa syyslukukauden 2016 loppuun saakka kotimaisten perusasteen koulujen oppilasryhmille, joiden ryhmäkoko > 10 oppilasta. Valvojakiintiö 1 opettaja tai kouluavustaja /10 oppilasta maksutta sisään Heurekaan ja FlamingoSpahan, henkilökohtaisille avustajille myös ilmainen sisäänpääsy maksavan avustettavan kanssa. Ruokailusta veloitamme ryhmän mukana tulevilta opettajilta/kouluavustajilta (valvojakiintiön mukaan) 6,90 € /henkilö.

Muut ylimääräiset ryhmän mukana tulevat aikuiset ja lapset maksavat sisäänpääsyt ja ruokai-lut normaalin hinnaston mukaan. Paketin varauspyyntö tehdään nettilomakkeella osoitteesta www.heureka.fi/koulut. Merkitse varauslomakkeelle lisätietoihin teksti ”Flamingo” ja ruo-kailun toivottu kellonaika sekä myös paketin laskutusosoite. Lisämaksusta (1,50 € /oppilas) on mahdollista varata Heurekasta paikat planetaarioelokuvaan.

Varaukset viim. 14 vrk ennen retkeä, henkilömäärän muutokset ja tiedot mahdollisista erikois-ruokavalioista viim. 3 arkivuorokautta ennen saapumista. Paketti laskutetaan ilmoitetun hen-kilömäärän mukaan. Lisätietoja Heurekan koulutiedottajalta: [email protected]

FLAMINGOSPA ♥ HEUREKA



Asian ytimessä

okainen Facebookin käyttäjä tietää, että tavallinenkin kes-kustelu voi riistäytyä odot-tamattomasti hallinnasta ja

tavoitteet ja sisällöt uudistuvat. Uskon-nonopetus liikkuu omaan perinteeseen juurruttamisesta yleisen uskontotiedon suuntaan, mikä näkyy maailmanuskon-tojen ja uskonnottomuuden sekä etiikan ja hyvän elämän edellytysten pohdin-nan osuuden kasvamisena. Opetus-suunnitelma yhtenäistää eri uskontojen opetusta määrittelemällä niille yhteiset tavoitteet ja kolme yhteistä sisältöaluet-ta: suhde omaan uskontoon (S1), uskon-tojen maailma (S2) ja hyvä elämä (S3). Lisäksi sisältöalueet on tarkennettu eri uskontojen oppimäärille niiden erityis-piirteiden esiin tuomiseksi. Ortodok-sista uskontoa lukevalle oppilaalle S1 tarkoittaa esimerkiksi Raamatun kerto-muksiin tutustumista, kun taas islamin opetusta saava perehtyy Koraaniin. Evankelisluterilaisessa uskonnossa ai-neen muutokset näkyvät painopisteen siirtymisenä kirkkohistoriasta nykypäi-vän ilmiöihin ja tulevaisuuteen suun-tautuvaksi. Uutena sisältönä alaluokille tulee ihmisoikeuskasvatus ja erityisesti YK:n lasten oikeuksien julistus. Tämä on askel elämänkatsomustiedolle tärkeitä painotuksia kohti. Raamattutieto vähe-nee tehden tilaa etiikalle, mutta pysyy silti tärkeänä sisältönä.

Elämänkatsomustiedossa on vuosi-luokille 1–6 määritelty neljä sisältöaluetta aineen tavoitteiden toteuttamiseen. Ne ovat Kasvaminen hyvään elämään (S1), joka sisältää etiikkaa, ihmisoikeuskas-vatusta ja sosiaalisia taitoja, Erilaisia elämäntapoja (S2), joka perehdyttää katsomuksiin ja kulttuuriin, Yhteiselä-män perusteita (S3), joka painottuu yh-teiskunnallisiin asioihin sekä Luonto ja kestävä tulevaisuus (S4). Erilaisiin se-kulaareihin ja uskonnollisiin katsomus-perinteisiin tutustumisen määrä kasvaa jonkin verran. Vuosiluokilla 7–9 muutok-set ovat samantyyppisiä, mutta heijaste-levat ikäkauden kehitysvaiheita.

Katsomusaineet

uudessa opetussuunnitelmassa

Kohti uutta

Uusi opetussuunnitelma kannustaa etsimään uudenlaisia ratkaisuja katso-musaineiden opetukseen. Vanhanaikai-sesta, oppikirjaan sidotusta opetustyy-listä on hyvä siirtyä monipuolisempaan materiaalien käyttämiseen. Totutusta poikkeavia keinoja ollaan ottamassa käyttöön monin paikoin: esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa on siirtymässä katso-musaineiden osittaiseen yhteisopetuk-seen perusasteella. Myös perinteiseen tapaan opettavissa kouluissa kannattaa miettiä tapoja katsomusten välisen dia-login rakentamiseksi. Uusia käytäntöjä ideoidessa on tärkeää huolehtia, että jokaisen oppilaan lakisääteinen oikeus oman uskonnon tai elämänkatsomus-tiedon opetukseen täyttyy.

Uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunti on parhaimmillaan ihmettelylle, kysymyksille ja eri lähteistä viisauden ammentamiselle varattu paikka, joka avartaa näkemään maailman monin eri silmin. Hyvin toteutettu katsomusopetus auttaa arvostamaan ja ymmärtämään erilaisia tapoja elää, ajatella ja uskoa.

MARKUS FINNILÄ on uskonnonopettaja ja

Seinäjoen kaupungin katsomusopetuksen

koordinaattori, joka on ollut mukana teke-

mässä katsomusaineisiin Etelä-Pohjanmaan

maakunnallista opetussuunnitelmaa.

Jmuuttua nettiraivon ja vihapuheen näyt-tämöksi. Tarvitsemme kunnioitusta ja halua ymmärtää lähimmäisiämme, jotta voimme elää yhdessä ihmisinä. Erilaisuu-den kirjo kasvaa yhteiskunnassamme jatkuvasti esimerkiksi maahanmuuton ja kirkon jäsenmäärän takia. Miten lap-set ja nuoret oppivat elämään suvait-sevaisesti monikulttuurisessa maassa? Parhaita työkaluja erilaisuuden käsitte-lyyn antavat kouluaineista uskonto ja elämänkatsomustieto, joista käytetään yhdessä nimeä katsomusaineet. Perus-opetuksen opetussuunnitelman uudet perusteet muuttavat katsomusaineiden profiilia monella tavalla.

Yhtenäistyvä katsomusopetus

Lain mukaan jokaisella oppilaalla on oi-keus saada oman uskonnon opetusta. Koulun uskonnonopetus on tunnustuk-setonta eli sen tarkoituksena on esitellä erilaisia näkemyksiä ilman, että uskon-nollisiin kysymyksiin otetaan kantaa. Pedagoginen lähtökohta on oppilaan edustama uskonnollinen perinne, ja siksi opetussuunnitelman perusteet on laadittu viiden eri uskonnon oppimää-rille: evankelisluterilaiselle, ortodoksi-selle, katoliselle, juutalaiselle ja islamin uskonnolle. Uskonnollisiin yhteisöihin kuulumattomille oppilaille tarjotaan us-konnon sijaan elämänkatsomustietoa, joka muistuttaa monilta sisällöiltään uskonnonopetusta. Siinä perimmäisiä kysymyksiä ei kuitenkaan pohdita us-konnollisesta tulkintakehyksestä käsin, vaan painotetaan kriittistä ajattelua.

Kun uusi opetussuunnitelma astuu voimaan, katsomusaineiden vuosiviik-kotunnit vähenevät luokilla 1–6 kah-deksasta seitsemään. Samalla niiden

MARKUS FINNILÄ, teksti ja kuva



Katsomusaineet

uudessa opetussuunnitelmassa

■ opettajan monipuolinen työväline ■ kaksi kokoa: S (177x254x17mm), XL (215x303x17mm), perusmalli tai kierreselkäinen ■ lisätilaa omille merkinnöille ■ suunnittelun apu ■ teema: vanhoja ja uusia suomalaisia ■ lakipaketti: pykäläviidakko

EnnakkotilausTilaan Luokanopettajan päiväkirjan

■ perusmalli kokoa S __kpl, kokoa XL __kpl, hintaan 25 € (sis. alv.) + postituskulut

■ kierreselkäinen kokoa S __kpl, kokoa XL __ kpl, hintaan 27 € (sis. alv.) + postituskulut

Tilaajan nimi/koulu:_____________________________________________________________________________

Postitusosoite:_________________________________________________________________________________

Laskutusosoite (kunta/kaupunki/osoitetiedot): __________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________

Tiedustelut ja tilaukset: LO-tarvike Oy, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki, puh. 050-566 3579sähköposti: [email protected] www.suomenluokanopettajat.fi

Luokanopettajan Päiväkirja 2016-2017

LUOKANOPETTAJANPÄIVÄKIRJA2016–2017



Ruokakasvatuksella edistetään kestävän kuluttamisen taitoja ja terveellisiä ruokailutottumuksia sekä tehdään

suomalaista ruokakulttuuria ja ruuantuotantoa tutuiksi. Ruokakasvatukselle on annettu lisää painoarvoa myös uudessa

opetussuunnitelmassa.

tutustuttaa ruokaketjuun

ALIISA HYVÖNEN, teksti HELI PUKKI, kuvitus

Uuden opetussuunnitelman mukaan kouluruokailun tulisi olla yhä tärkeämpi kasvatustilanne ja kotitalousopetusta voi laajentaa jo alakoululuokille. Mutta mistä materiaalit alakoulujen ruokakasvatukseen?

Ruokatiedon lukuvuoden alussa julkaisema Ruuan reitti -materiaali käsit-telee ruokaketjua pellolta pöytään. Ruuan reitti on suunnattu ensisijaisesti alakoululaisille. Materiaalissa on vaihtelevan tasoisia tehtäviä ja keskuste-lunaiheita eri luokka-asteille opettajan taustamateriaalia unohtamatta. Ruu-an reitti -materiaali on tuotettu maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.

Ruuan reitistä julkaistaan julistesarja, jossa havainnollistetaan lihan, mai-don, kalan, kasvisten, viljan ja kananmunien reitti alkutuotannosta kulutta-jalle. Julisteista on myös tekstittömät versiot, joita voi hyödyntää monipuo-lisesti opetuksessa. Jokaisesta reitistä on tehty oma opetusvideo, jonka välityksellä koko luokka pääsee vierailemaan esimerkiksi kanalassa.

Julisteiden lisäksi verkosta löytyy opetusmateriaalipaketti, jossa on ope-tussuunnitelma, muokattavat opetuskalvot, konkreettisia vinkkejä aiheiden käsittelyyn ja eri luokka-asteille suunniteltuja oppimistehtäviä. Ruokatie-don sivuilla on myös linkit interaktiiviseen kännyköillä tai tableteil-la pelattavaan tietovisaan. Kaikki materiaalit ovat käytettävissä maksutta Ruokatiedon nettisivuilla: ruokatieto.fi/ruuanreitti.

Ruuan reittien pohtiminen soveltuu hyvin ilmiöpohjaiseen opetukseen ja sen avulla on helppo rakentaa oppiainerajat ylittäviä toiminnallisia opetuskokonaisuuksia. Materiaali on oiva apu esimerkiksi alakoulujen valinnaisen kotita-lousopetuksen opetussuunnitelman laatimisessa.



tutustuttaa ruokaketjuun

RUOKATIETO EDISTÄÄ SUOMALAISTA RUOKAKULTTUURIA VIESTIMÄLLÄ RUUASTA JA RUOKAKETJUN TOIMINNASTA PELLOLTA PöYTÄÄN.

Ruuan reittien pohtiminen soveltuu hyvin ilmiöpohjaiseen opetukseen ja sen avulla on helppo rakentaa oppiainerajat ylittäviä toiminnallisia opetuskokonaisuuksia.

”

Käytännön ruuanvalmistus onkin huomioitu Ruuan reitti -ma-teriaalissa: jokaiseen reittiin on liitetty ruokaohjeita, joista osa soveltuu toteutettavaksi tavallisessa luokkahuoneessa ja osa kotitalousluokassa.

Kouluruoka-agentti ja muut mainiot materiaalit Ruokatiedon nettisivuilta löydät myös muuta ruokakasva-tuksen opetusmateriaalia osoitteessa ruokatieto.fi/ruokakas-vatus. Alkuvuodesta 2016 lanseerattu Kouluruoka-agentin käsikirja materiaaleineen soveltuu hyvin niin ala- kuin yläkou-lulaisillekin. Kouluruoka-agentti avaa uudenlaisen näkökul-man kouluruokailuun: oppilaat otetaan mukaan kouluruokai-lun kehittämiseen. Materiaaleissa on käytännön työkaluja kouluruoka-agenttitiimin perustamiseen ja positiivisen koulu-ruokapuheen edistämiseen. Kannattaa käydä tutustumassa!


StarTissa ylitetään yhteisöllisesti ja luovasti oppiainerajo-

ja. Kannattaa tarttua haasteeseen.

Yhdisteltäisiinkö sinun koulussasi oppiaineita ehkä pelin suunnittelun tai yritysroolileikin kautta, keksittäisiinkö uut-ta kehittämällä liikkuva lelu tai ehkä toteuttamalla tutkimus, joka toisi uusia näkökulmia arkisiin haasteisiin? Harjoitettai-siinko yhteistyötaitoja tiedeteatterin merkeissä tai yhdistet-täisiinkö liikkumisen riemu toiminnalliseen matematiikkaan? StarT-hanke käynnistetään Suomi100-juhlavuoden kunniaksi koko maassa. Se tarjoaa tukimateriaaleja, verkkokoulutusta ja vertaistukea luovien oppiainerajoja ylittävien projektien toteut-tamiseen kaikissa oppimisyhteisöissä. StarTiin ehtii ilmoittau-tua mukaan 31.10. asti.

Projektiopiskelu on aiemman tutkimuksen mukaan yksi hy-vin toimiva työtapa yhdistellä oppiaineita lapsille ja nuorille mielekkäiden ilmiöiden ympärille. Ne mahdollistavat leikillisen ja pelillisen lähestymistavan, jossa tieteet ja taiteet voivat koh-data. Projektityöskentelyssä oppilaiden luovuus ja kekseliäi-syys nousevat keskiöön ja yhteisöllisyys kasvaa.

StarT tarjoaa työkaluja lisätä yhteisöllisyyttä oppimisyhtei-sön sisällä sekä laajemmassa mittakaavassa kaikkien Suomen StarT-oppimisyhteisöjen välillä. Yhteisöllisyyttä ja hyvien käy-täntöjen leviämistä tukevat StarTin Science fair -tapahtumat, joita järjestetään oppimisyhteisöjen, maakuntien ja koko Suo-men tasolla.

StarT-tapahtumissa lasten ja nuorten hienot projektityöt saavat ansaitsemaansa näkyvyyttä myös kansallisen median kautta. Kiinnostavimpia projektitöitä palkitaan.

Hankkeessa jo mukana olevat oppimisyhteisöt arvostavat etenkin vahvaa yhteyttä opetussuunnitelmaan. Sen koetaan tuovan innostavia toimintamalleja ilmiölähtöiseen ja monialai-seen oppimiseen.

Pohjois-Suomesta mukaan lähteneessä koulussa uskotaan, että StarT-toiminta voi antaa koululle uutta potkua opetuk-seen. Yhteisöllisyyden vahvistuminen StarTin kautta otetaan myös ilolla vastaan. Kouluissa suunnitellaan jo, miten myös vanhemmat saataisiin StarTin kautta mukaan oppimisen iloon.

Toiminnassa mukana oleva yhteisö Etelä-Suomesta aikoo rakentaa yhteistyöpäivän vanhempien kanssa, jossa luonnon-tieteet-vuositeema olisi läsnä ilmiölähtöisesti.

StarT kutsuu Sinut ja oppimisyhteisösi mukaan oppimisen iloon. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.luma.fi/start

JENNI VARTIANEN, teksti, LUMA-KESKUS SUOMI, kuvat

Kutsu koulullesi Suomi100-juhlavuoteen

Hankkeen omistaja ja päätoteuttaja on LUMA-keskus Suomi. StarT toteutetaan

yhteistyössä verkostoon kuuluvien LUMA-keskusten, mukaan lähtevien yhteistyö-

kumppanien ja rahoittajien kesken.




ykynuorison luonnonkasvien tietämys nörttimaailman vai-kutuksesta johtuen on heik-

”Haistakaa, haistakaa!”

Otimme rohdosyrttien faktatietoja ja vaikutusta kasvi- ja lääketieteestä ja muutimme ne lapsille sopiviksi ja haus-koiksi. Luulen, että takiaisen juuriuutteen hilseenhoitovaikutus ei helposti unohdu, varsinkaan tarttuvien takiaiskukkien vilk-kaan heittelyn jälkeen. Ennen kuin ker-rottiin aspiriinin syntytarinaa, lapsikat-ras juoksutettiin puiston pajutunnelissa. Heidän oli helpompi muistaa, että tämän lääkkeen historia alkoi aikanaan pajun kuorista.

Maistakaa, maistakaa!

Lapset olivat vaikuttuneita, kuin salaat-tilautaselta tutut yrtit tulivat vastaan tu-hatmäärin Juvan Turakkalan puutarhan kasvihuoneessa. Lapset ihmettelivät ruukkuyrttien pitkälle automatisoitua kasvattamista puutarhassa kylvö- ja pakkauskoneineen ja hehtaarin kokoi-sine kasvatuspöytineen. ”Maistakaa, maistakaa! ” oli nyt kehotus, ja kieleen varmasti tarttui sitruunatimjamin, salvian tai oreganon omaleimainen maku.

Mikkelin Ammattikoulun keittiössä odotti lisää elämyksiä. Terttu Pulkkisen johdolla lapset itse keittivät ja vertailivat kamomillan ja minttuteen valmistusta ta-valliseen filtteriteehen verrattuna. Unoh-tumaton hetki oli, kun 14 nuorta istui labrassa ja jokaisen jalka oli jalkahikeä torjuvassa lämpimässä jalkakylvyssä! Rennon hetken tunnelmaa nosti muuta-ma kynttiläkin!

Vanhaa ja uutta

Samanaikaisesti, kun lapsille esiteltiin yrttimummojen vanhoja parannuskons-teja, heille kerrottiin modernin lääketie-teen saavutuksista. Helsingin yliopiston farmasian dosentti Yvonne Holm tar-kasteli luennossaan, vaikuttivatko van-han kansan yrtit ihan oikeasti? Tai mitä ajatellaan nykyään rohtojen käytöstä ja vaikutuksesta?

Yrttiyrityksien ansiosta laboratoriossa tutustuttiin nykyaikaisiin yrttivalmisteisiin.

Tytöt ja muutamat opettajatkin kokeilivat suurella innolla kasvovoidetta. Jalkapal-loa harrastavat pojat ihastuivat jalkasp-rayn pitkästä ja rentouttavasta vaikutuk-sesta ja miellyttävästä tuoksusta.

Yrttikasvien maistajaisten jälkeen paikallisessa teehuoneessa herätel-tiin makuhermoja maistelemalla useita teelaatuja ja saatiin tietoa maailman eri teekulttuureista. Teehetki ja uunituoreet vaniljasconssit mansikkahillon kanssa kruunasivat vierailun kauniissa Wehmaan kartanossa.

Oman tekeminen arvostus

Jokaisen toiminnan aikana kamerat oli-vat ahkerassa käytössä, ja kuvista raken-neltiin kauniita nettiherbaariota biologian opettaja Sanna Valkosen ohjauksessa. Viimeisenä päivänä lapset esittivät hie-man jännittyneinä ryhmiensä herbaarioi-ta, jotka sisälsivät parhaita omia kuvia ja luennoista mieleen jääneitä tärkeitä tie-toja. Kännyköiden ja kameroiden avulla onnistuttiin aktivoimaan lapsia kolmen päivän ohjelman aikana melko hyvin.

Kurssipalautteet olivat järjestäjille mie-lenkiintoista luettavaa.

Kysymyksen Mitä opit Akatemiassa? vastauksissa luki: ”Opin yrteistä pal-jon uusia juttuja, opin yrtit, opin nimet, opin tunnistamaan yrttejä, käyttämään eri yrttejä eri asioihin ja uusia hauskoja tarinoita”.

Kysymykseen´”Mikä oli Akatemiassa parasta? lueteltiin lähes koko ohjelma: ”Jalkakylvyn teko, herbaario, kun kävim-me kasvihuoneessa, teetalo, kasvien ni-met, rohdot olivat kiinnostavia, kaikki!”

Yrttiakatemian onnistuminen oli kiin-ni paljolti tekijöiden innostumisesta. He innostuivat ideasta ja tekivät kaikkensa sen toteuttamiseksi. Kiitokset siis Mikke-lin Kesäyliopiston Helena Sjödstedtille ja Tiina Roikoselle, opettaja dosentti Yvonne Holmille, Sanna Valkoselle, Terttu Pulkkiselle, yrttiyrityksistä Tuulikki Laa-maselle, Irina Huuskoselle, Wehmaan kartanolle, Frantsilan Yrttitilalle ja Heinä-veden Yrttipaja Oy:lle.

BERTALAN GALAMBOSI, yliagronomi (emeritus), teksti ja kuva

Yrttiopetusta haistamalla ja maistamalla

Nkenemässä.

Tietotekniikka kuitenkin antaa mahdol-lisuuden aktivoida nuorisoa leikilliseen, aktiiviseen ja osallistuvaan oppimiseen heille uudella alalla.

Tätä mahdollisuutta käytettiin hyväk-si Mikkelin Lasten Akatemiassa, jossa yhdistettiin eri alojen osaamista lasten yrttitietoisuuden kasvattamiseksi.

Koulujen hyötykasvien opetuksessa kasvien lääkinnälliset ominaisuudet ovat esillä melko harvoin. Mauste- ja rohdos-yrttien rooli oli aikaisempien sukupolvien elämässä huomattavasti suurempi. Nuo-riso on melko kaukana yrttiperinteestä ja harvoin lukee siitä tietoja. Siksi tuotiin esille Lasten Akatemiassa yrttien perin-teistä tietoa leikkisästi mutta tehokkaasti herkässä iässä oleville nuorille.

Mikkelin ympäristössä on erinomaiset edellytykset yrttitietoisuuden laajenta-miseen.

Viime vuosikymmenien aikana täällä harjoitettiin useassa instituutissa maus-teja rohdosyrtteihin liittyvää tutkimus- ja opetustointa. Vihreässä kaupungissa on erinomaiset kasvikokoelmat tutustumista varten, ja oppilaitoksissa työskentelee innostavia opettajia.

Tarinoita ja elämyksiä lapsille!

Oppimisen yksi tärkeä edellytys tämän melko vieraan aiheen osalta on aineiden mielenkiintoinen ja houkuttelevan esit-täminen. Vaihtelevat, elämyksiä antavat esitystavat ja aktiivinen osallistuminen saavat uudet tiedot menemään perille.

Kasveihin tutustuttiin Mikkelin Kenkä-veron yrttitarhassa ja Mikkelin puiston kokoelmien keskellä. Kun kysymyksessä oli mauste- ja rohdosyrttien opetus, tär-kein työväline oli lasten nenä. ”Haistakaa, Haistakaa!”- kehotettiin lapsia minttujen, saksankirvelin ja basilikaruutujen ympärille ja sitten kamerat esiin! Tallennettiin mm. punahatun kukkaloistoa ja oopiumunikon erikokoisia kotia. Tarkoituksemme oli opet-taa konkreettisten kokemusten kautta.



Magiaa ja kirjojen lumoa

Archie saa syntymäpäivälah-jaksi salaperäisen paketin, jonka sisältä paljastuu iki-vanha kirja täynnä omituisia merkkejä. Kirja johdattaa Archien Monituisen Magian Museoon, ja pian Archie huo-maa olevansa keskellä mitä ihmeellisimpiä taikakirjoja. Rahtikirjat voivat viedä mu-kanaan menneisyyteen, pon-nahduskirjoista taas ilmestyy erikoisia olentoja ja kaikkein pelottavimmat, kammottavat kirjat, sisältävät pimeää tai-kuutta. Archie huomaa pian olevansa kirjakuiskaaja: hän kykenee puhumaan kirjojen kanssa. Tämä poikkeuksel-linen kyky johdattaa Archien huimiin seikkailuihin, joissa hän joutuu kohtaamaan pe-lottavaa pimeää taikuutta. Kirja sopii kaikille fantasian ystäville. D.D: Everest: Archie Gree-ne ja taikurin salaisuus, Art House 2015, suom. Kaisa Ranta

Valloittavat noita- sisarukset

Tinka ja Taika ovat noitasi-sarukset, joiden mummolla on salaperäinen arkku, jonka kautta pääsee toiseen todel-lisuuteen. Mummo opettaa Tinkaa ja Taikaa taikomaan yrttien avulla, mutta aloitte-levien noitien opiskellessa ei vältytä kommelluksilta. Tai-kamaailmasta on kiinnostu-nut myös Montonen, jonka tihutöitä tytöt joutuvat selvit-telemään. Kirjoissa on perin-teisten lastenkirjojen maagista lumovoimaa: ne ovat kuin se-koitus Onnelia ja Annelia sekä Astrid Lindgrenin tuotantoa. Kirjat sopivat hyvin myös ääneen luettaviksi ja niiden kiehtovien seikkailujen paris-sa viihtyvät niin pienet kuin jo vähän isommatkin lapset. Sanna Isto: Tinka ja Taika -sarja: Tinka ja Taika, 2011, Noidanruohon salaisuus, 2013, Kielletty metsä, WSOY 2015, kuvitus Julia Vuori

Seikkailu tietokonepelissä

Stan ja Charlie liittyvät Minec-raft-peliin, jossa he tutustuvat Katiin, joka on jo kokeneempi pelaaja. Katin neuvojen avul-la Stan ja Charlie tutustuvat Minecraft-maailmaan ja saa-vat kuulla, että Kuningas on päättänyt karkottaa alemman tason pelaajat palvelimelta. Stan, Charlie ja Kat päättävät pelastaa pelaajat Kuninkaan aikeilta. Alkaa hurja seikkailu pelimaailmassa, jossa vas-taan tulee mitä erikoisimpia olentoja. Kirja on todelliseen pelimaailmaan pohjautuva seikkailukertomus, joka nap-paa mukaansa varmasti kaikki tietokonepeleistä innostuneet lapset. Kirja on helppolukui-nen, mutta usean sadan sivun pituinen, joten sen lukemiseen vaaditaan jo hyvää lukutaitoa.

Sean Fay Wolfe: Elementia kronikat: Oikeuden voitto, Readme 2015, suom. Marko Niemi

Salaperäinen lastenvahti

Hillan, Kaapon ja Maikin äiti on voittanut kahden viikon loman, ja kauppaan kuuluu lastenvahti, joka osoittautuu möröksi. Mörkö asuu eteisen kaapissa ja tulee esiin vain laittamaan lapsille ruokaa ja siivoamaan. Onneksi Hilla on löytänyt kirjastosta möröistä kertovan kirjan, jonka avulla lapset saavat selville monen-laista tietoa mörön elintavois-ta. Pikkuhiljaa lapsille selviää, että naapurustossa myös muissa perheissä on mörköjä. Tarina on humoristinen sekoi-tus arjen pieniä kommelluksia, jännitystarinaa ja maagista realismia. Avoin loppu jää kutkuttamaan mielikuvitusta. Kirja sopii monenikäisille luki-joille, mutta parhaiten alakou-lun keskimmäisten luokkien oppilaille. Kirja on voittanut Arvid Lydecken -lastenkirja-palkinnon.

Tuutikki Tolonen: Mörkö-vahti, Tammi 2015

Kirjoja alakouluikäisille EMMA SAURE, teksti



Koodaaminen tutuksi

Ruby on pieni tyttö, jolla on loputon mielikuvitus ja haus-koja ystäviä. Mielikuvituksen-sa avulla Ruby etsii isän pii-lottamia aarteita. Kirjassa on lyhyitä lukuja ja upea, värikäs kuvitus, joka houkuttelee pie-nimpiäkin lukijoita tarttumaan kirjaan. Kirjan jokaiseen lukuun sisältyy koodaamiseen liittyvä opetus ja kirjan takana oleva, luvun teeman mukainen teh-tävä. Kirjan tehtävät opettavat lapsille loogista ajattelua ja so-pivat loistavasti oppitunneilla yhdessä tehtäviksi. Kirja onkin oivallinen apuvälinen tietoko-neiden käytön ja koodauksen alkeiden opettamiseen ala-luokkalaisille.

Linda Liukas: Hello Ruby, Otava 2015, suom. Kirsikka Myllyrinne

Jalkapalloa ja perhehuolia

Karri, jengin pelaajalahjak-kuus, ilmoittaa lopettavansa jalkapallon pelaamisen. Pian päätöksen syiksi selviävät hankaluudet kotona, ja Karrin paras kaveri, Arsa keksii oivan ratkaisun: pojat perustavat uuden jengin, johon Karrikin pystyy tulemaan mukaan. Kirjassa kuvataan eloisasti pelin tapahtumia, joten kirja sopii hyvin kaikille jalkapallon ystäville. Kirjan päähenkilöt ovat jo yläkouluikäisiä, mut-ta helppolukuisuutensa ja aiheensa puolesta kirja sopii hyvin myös alakoulun ylim-pien luokkien oppilaille. Jal-kapallon ohella kirjassa ovat teemoina poikien ystävyys sekä Karrin perhehuolet alko-holisti-isän varjossa.

Micka Wicström: Meidän jengin Zlatan, WSOY 2016

Erikoinen ystävyys

Niko on joutunut muutta-maan vanhempiensa kanssa maalle, jossa hän ei tunne ketään, ja kesäloma kuluu sotapelejä pelatessa. Eräänä päivänä Niko kuitenkin ystä-vystyy avaruusolio Jamijan kanssa. Jamijan avustuksella Niko huomaa, että arki onkin aika mukavaa ilman tietoko-nepelejäkin ja että tavallinen kaupassakäyntikin voi olla hauska seikkailu. Jamija aut-taa Nikoa myös löytämään kaverin uudesta kotipaikas-ta, ja Niko saa huomata, että asioilla on tapana järjestyä. Kirjan teemoina ovat pelaa-minen, yksinäisyys ja muutto vieraaseen paikkaan. Kirja on helppolukuinen ja mukaansa-tempaava, joten se sopii hyvin alaluokkien oppilaille.

Tuula Lehtinen: Niko ja taistelu Jamijasta, Myllylahti 2016

Elämän ja kuoleman rajalla

Mikan huhutaan kuolleen on-nettomuudessa, mutta monet näkevät hänet auttamassa kiusattuja, syrjittyjä ja surul-lisia ihmisiä. Tämä herättää kummastusta, sillä Mika on tunnettu kovis, joka mielellään lähinnä kiusaa muita. Kirjassa on useita vakavia teemoja: kiusaaminen, sairastaminen, syrjäytyminen ja kuolema. Punaisena lankana kulkee myös Mikan adoptiotausta, josta hän on saanut kuulla sattumalta ja jonka vuoksi hän on vihainen vanhemmilleen. Keskeistä on myös pohdinta siitä, miten omaa ajattelua ja toimintaa on mahdollista muuttaa. Vakavista aiheis-taan huolimatta kirjan loppu on onnellinen ja kirja on todel-la helppolukuinen. Kirja sopii hyvin alaluokkienkin oppilaille.

Tuula Kallioniemi: Risteys, Otava 2016



iikenneturvan tavoitteena on saada kouluihin neljä tuntia liikennekasvatusta läpi koko

tuvat sitä mukaa kun oppilaiden liikku-mistottumukset muuttuvat. Aluksi ope-tuksessa painottuu jalankulkijan ja auton matkustajan näkökulma. Pyöräilyä on myös hyvä käsitellä, sillä oppilaat pyö-

Liikenne-osaaminen on kansalais-taito

räilevät paljon erityisesti vapaa-ajallaan. Liikennekasvatuksen tulee kattaa

kaikki ne kulkumuodot ja liikennetilan-teet, joita lapsi päivittäisessä liikkumi-sessaan kohtaa. Yksiselitteisiä ikä- tai

Liikenneturva tarjoaa opettajille

materiaalia ja menetelmiä pitkäjän-

teisen liikennekasvatuksen toteutta-

miseen eri luokka-asteilla.

LIIKENNETURVA, teksti ja kuvat

Pienet koulu la iset ovat vielä keltanokkia liikenteessä. Pyöräi-lysäännöt kannattaa-kin kerrata vähintään vuosittain.

Lperuskoulun. Liikennekasvatuksen si-sältöjä voidaan tarjota monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä ala- ja yläkoulussa.

Liikennekasvatus on osa itsestä huo-lehtimisen ja arjen taidot -osaamistavoi-tetta. Jokainen vaikuttaa toiminnallaan toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Sillä kannustetaan huo-lehtimaan itsestä ja toisista, harjoitellaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisätään ympäristön hyvin-vointia. Huomiota kiinnitetään itsenäi-seen ja turvalliseen liikkumiseen lähiym-päristössä, turva- ja suojavälineiden käyttöön sekä omien tietojen ja taitojen kehittämiseen kävelijänä ja pyöräilijänä.

Liikennekasvatus voi olla yksi koulun omista tai paikallisesti tarjottavista mo-nialaisista oppimiskokonaisuuksista. Pe-rusopetuksen alussa liikennekasvatuk-sen keskeiset sisällöt liittyvät turvallisten toimintatapojen omaksumiseen oppilaan omassa lähiympäristössä.

Liikennekasvatuksen sisällöt laajen-



Pyöräilykypärän käytön soisi olevan itsestäänselvyys. Pienet koululaiset käyttävätkin melko tunnollisesti ky-pärää, mutta mitä vanhemmista kou-lulaisista on kysymys, sitä useampi pyöräilee ilman kypärää.

–Aikuisten esimerkki on ensiarvois-ta. Jos vanhemmat ja opettajat käyt-tävät kypärää, sitä todennäköisimmin sitä käyttävät myös lapset ja nuoret, yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen Lii-kenneturvasta sanoo.

Kypärä on tehokas iskunvaimen-taja – se estäisi joka toisen polku-pyöräilijän kuoleman ja lähes kaikki päävammat.

Kypärä suojaa käyttäjäänsä vain silloin, kun se on oikein kiinnitetty. Monesti näkee kypärän keikkuvan takaraivolla. Sen pitäisi kuitenkin peittää otsa niin, että kypärän etu-reunan ja kulmakarvan väliin jää sor-men, parin kokoinen rako. Kypärän takana olevasta säätöpannasta pää-hine kiristetään napakasti päähän is-tuvaksi. Hihnojen risteyskohtien tu-lee osua korvien alapuolelle. Lopuksi kiinnitetään leukahihna ja kiristetään

se niin, että sormi mahtuu hihnan ja leuan väliin.

Liikenneturvan sivuilta löytyvät niin pyöräilysäännöt kuin pyöräilyyn liitty-viä tehtäviä. Liikenneturvasta voi myös tilata erilaista materiaalia, joka on mak-sutonta.

– Alkusyksy on hyvä ajankohta ker-rata luokassa pyöräilysääntöjä. Pai-kallaan on myös muistuttaa pyörän heijastimista ja valoista, ne kun alka-vat olla taas ajankohtaisia, Heiskanen korostaa.

Liikenneonnettomuudet ovat suu-rin yksittäinen 0–14-vuotiaiden lasten tapaturmaisten kuolemantapausten aiheuttajista. Jalan kulkeville lapsille onnettomuudet sattuvat useimmiten katua tai tietä ylitettäessä. 6–14-vuo-tiaat lapset loukkaantuvat liikenteessä usein jalankulkijana ja polkupyöräilijä-nä. Pyöräilijöinä suurin riskiryhmä ovat 10–14-vuotiaat lapset. Lukumääräises-ti eniten loukkaantumisia alle 15-vuoti-aille lapsille sattuu auton matkustajina.

MARJA HEIKKILÄ, teksti, LIIKENNETURVA, kuvat

Pue kypärä oikein

luokka-asterajoja eri kulkutapojen opet-telun aloittamisajankohdalle ei voida an-taa. Keskeistä on ottaa huomioon oppi-laiden liikkumistavat ja liikenneympäristö ja painottaa opetusta sen mukaan.

Jokaiselle vuosiluokalle tulisi sisällyt-tää liikennekasvatusta. Pitkäjänteisen lii-kennekasvatuksen toteuttamisen avuksi koulut ja oppilaitokset voivat suunnitella oman liikennekasvatussuunnitelman. Liikenneturvan kehittämä liikennekas-vatuksen vuosikello on käyttökelpoinen ja helppo työkalu liikennekasvatuksen sisällyttämiseksi opetukseen kouluai-neesta riippumatta. Liikenneturvan net-tisivuilta löytyy opettajille monenlaista materiaalia: eri luokka-asteille sopivia aiheita, vinkkejä teemapäivän suunnit-teluun ja monenlaisia toteutusvinkkejä liikennesääntöjen opetukseen.

www.liikenneturva.fi

Pyöräilykypärä on pyöräilijän tärkein turvavaruste iästä

riippumatta. Oikein kiinnitettynä se varjelee vakavilta

päävammoilta.



Tampereelle elokuussa kokoontuneet 150 rehtoria eri puolilta Kiinaa pereh-tyivät Kiina-Suomi -rehtorifoorumissa koulutus- ja sisäilmaratkaisuihin, jotka liittyvät kiistatta yhteen: hyvät oppi-mistulokset syntyvät puhtaassa sisäil-massa. Myös opettajien työterveyteen ja työssäviihtymiseen on hyvällä sisäil-malla suuri merkitys.

Ulkoilman saasteiden takia yleinen mielenkiinto on herännyt ilmanlaadun parantamiseen myös sisätiloissa. Kii-nassa alle viidessä prosentissa ala- ja yläasteen kouluja on ilmanpuhdistus-laitteet. Siksi tuhansissa kiinalaisissa kouluissa tarvitaan pikaisesti uusia rat-

Koulujen sisäilma puhuttaa Kiinassa

LEENA JOKIRANTA, teksti

Kiinalaisopettajat työskentelevät pian puhtaammassa

sisäilmassa, sillä kiinalaisissa kouluissa aiotaan

hyödyntää Suomessa kehitettyjä menetelmiä sisäilman

laadun parantamisessa.

kaisuja vähentämään altistumista pien-hiukkasiin ja parantamaan sisäilman laatua. Kiinalaisessa kouluyhteisössä rehtorit ovat avainasemassa, sillä he vas-taavat koulujen hankinnoista. Foorumissa heille esiteltiin oppimisympäristöjä, jois-sa oppilaat ja opettajat voivat työsken-nellä tehokkaammin ja terveellisemmin puhtaamman sisäilman ansiosta.

– Suomalaisella osaamisella on Kiinan nopeasti kasvavassa koulutusmarkki-nassa erittäin monipuolista kysyntää, Finpron johtaman Education Export Fin-landin johtaja Seppo Keränen toteaa.

Hyviä oppimistuloksia saavutetaan vain huolellisesti suunnitellussa oppi-

天气

Poikien koulumenestys on nykyisin huonompaa kuin tyttöjen. Lupa kysyä -kampanjan päätöstilaisuudessa mie-tittiin poikien maailmaa.

Helsinkiläisten nuorisotoimijoiden kampanja sai alkunsa havainnosta, että tytöt esittävät kyselypalstoilla huo-mattavasti enemmän kysymyksiä kuin pojat. Tytöt uskaltavat olla epävarmoja, hakea selvyyttä ja yhteyttä, siinä missä pojat tietävät jo kaiken.

– Liian monet pojat elävät naamion takana. Ryhmäpaine ja poikakoodi pa-kottavat pojat kieltämään oman herk-kyytensä, kampanjan vetäjät totesivat.

Opettajakin voi kohdata pojan poika-koodista käsin, pitää häntä pärjääväm-pänä kuin hän onkaan.

misympäristössä, joka on sekä raken-teiltaan toimiva että terveellinen.

– Suomalainen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti vääjäämättä par-haiden joukossa, ja olemme edellä-kävijöitä muun muassa oppimisympä-ristöjen kehittämisessä. Suomalaiset koulutus- ja sisäilma-alan asiantuntijat voivat luotsata kiinalaisia kouluja pa-nostamaan oppimistulostensa kehittä-miseen. Siten alan liiketoimintanäky-mät ovat erittäin hyvät, Keränen arvioi.

Seuraava Kiina-Suomi rehtorifooru-mi järjestetään Rovaniemellä elokuus-sa 2017.

Kohtaa, haasta lempeästi poikia omanlaiseen kasvuunsa


Nykyisin moni poika joutuu kasva-maan yksinhuoltajaäidin kanssa. Luo-kanopettajat ovat pääosin naisia. Kuin-ka naisopettaja voisi parhaiten kohdata pojan, kysyin Helsingin Poikien talon toiminnanjohtaja Kalle Laanterältä.

– Kohtaa poika ainutlaatuisena yksi-lönä. Anna hänelle turvallista tilaa olla omanlaisensa poika, ilman odotuksia si-itä, millainen pojan pitäisi olla, Laanterä vastasi.

Poikakin voi kohdata seksuaalista ahdistelua. Tilanteesta hämmentynyt ja häpeilevä poika ei aina uskalla puhua asiasta kenellekään.

– Lapsi tai nuori ei välttämättä edes tiedä, että hänellä on oikeus koskemat-tomuuteen. Jos poika tulee puhumaan

kokemuksestaan, häntä on ensimmäi-seksi syytä kiittää siitä, että hän pu-huu asiasta. Kokemus herättää erilaisia oireita, jotka kuulija voi normalisoida, ja ohjata pojan eteenpäin, kampanja-työntekijät opastivat.

Kampanjan taustalla: e-Talo, Nuorten Exit, Poikien talo ja Jook Joint Move-ment.



Invalidiliiton julkaiseman Leppäkerttu ilman pilkkuja -laulu-satukirjan avulla lapset pääsevät tutustumaan erilaisuuteen ja vammaisuuteen. Kirjan viesti on, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas, ulkonäköön, vammaan tai muu-hun ominaisuuteen katsomatta.

Kirjan tarinan takana on Pikku Kakkosestakin tuttu Niina Bell.– Idea lähti omasta sairastumisestani. Päädyin pyörä-

tuoliin ja mietin, miten kerron tästä omille lapsilleni. Kirjan tarkoituksena on puhua lapsille vammaisuudesta ja erilai-suudesta ymmärrettävällä tavalla, Bell valottaa.

– Lapset uskaltavat yleensä kysyä ja puhua, mutta van-hempien voi olla vaikeaa vastata kysymyksiin vammaisuu-desta. Tavoitteena onkin avoin keskustelu. Voisi ajatella, että kirja on yhtä lailla lapsille kuin aikuisillekin suunnattu, Bell toteaa.

Kirjassa on tarinan lisäksi mukana tuttuja lastenlauluja, jotka löytyvät kirjan mukana toimitettavalta CD:ltä. Kirja ja CD toi-mitetaan kaikkiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seura-kuntiin lapsityöntekijöille. Sitä voi myös tilata Invalidiliitosta 10 euron toimitusmaksua vastaan.

Kirja on tuotettu osana Invalidiliiton Asennetta ja elämän-hallintaa -projektia yhteistyössä Kirkkohallituksen ja Suomen Vammaisurheilu ja Liikunta VAU ry:n kanssa RAY:n tuella.

Leppäkerttu ilman pilkkuja

Osalle kiusatuista jää loppuelämää vahingoittavia traumoja, jos he eivät saa tukea toipumiseensa. Parasta jälkihoitoa onkin vertaistuki. Kouluterveydenhoitaja voi olla myös merkittävä kiusatun tuki.

Kiusatuksi joutunut voi kantaa kiusaamiseen liittyvää ahdis-tusta pitkälle aikuisuuteen. Piina voi purkautua myöhemmin masennuksena, ahdistuksena tai jännitystiloina.

Opas kiusaamiseen jälkihoitoon -teoksessa korostetaan, että pitkäaikaista kiusaamista kokeneille tulisi tarjota yksilön tar-peista lähtevää jälkihoitoa, jossa he voivat käsitellä kokemaan-sa riippumattoman, ulkopuolisen henkilön kanssa. Oleellisia jälkihoidossa käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa syylli-syys, häpeä ja toivo.

Oppaassa esitetty kiusaamisen jälkihoidon malli perustuu RAY:n rahoittamasta Valopilkku-projektista saatuihin koke-muksiin ja Tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun kehittämään vertaistukimalliin.

Noin kymmenen prosenttia ikäluokasta kokee kiusaamis-ta. Ilmiö ei ole vain koulun vaan koko yhteiskunnan ongelma. Opettajien on syytä olla erityisen hereillä. Kiusaamista tapahtuu tyypillisesti paikoissa, joissa opettaja ei ole läsnä. Kiusaami-sen pitkittyessä sitä kokeillaan myös opettajan läsnä ollessa, ja hauskuutta tuottaa, kun opettaja tulkitsee tilanteet muuksi kuin kiusaamiseksi.

Oppitunnilla oppilaat järjestävät kiusaamistilanteen ja nolaa-vat kiusatun koko luokan edessä, mutta opettaja tulkitsee sen vahingoksi.

Oppilaille tulisikin avata kiusaamisen dynamiikkaa. Kiusaa-minen on kipu yhteisössä, eikä se saa alkunsa kiusatun ominai-suuksista. Ilmiön avaaminen tuo kiusaajan tarkoitusperät julki, ja avoimuus vie voimaa piiloiselta vallankäytöltä.

Kiusattu tarvitsee vertaistukeaTUULA-MARIA AHONEN, teksti

Kuv

a: In

valid

iliitto

Päivi Hamarus, Tina Holm-berg- Kalenius ja Saija Salmi:

OPAS KIUSAAMISEN JÄLKIHOITOONPS- Kustannus, 2015

Kahdeksannen valtakunnallisen3.- ja 4.-luokkalaisten Virsivisan ilmoittautuminen on käynnissä.

Mukaan voi lähteä luokan tai uskonnonopetusryhmän kanssa.

Varsinaiset visavaiheet käydään keväällä 2017.

Lue lisätietoa ja ilmoittauduwww.virsivisa.fi

Sivuilta löydät myös virsiäänitteitä, päivänavauksia ja virsipuuhaa.

Ps. Kysy seurakunnasta mahdollista yhdyshenkilöä.

VIRSI- ANNA SEN SOIDA

Järjestäjänä Seurakuntien Lapsityön Keskus yhteistyössä PTK - poikien ja tyttöjen keskuksen ja Kirkkohallituksen kanssa.

Opetushallitus mukana asiantuntijana.



Vete

läin

en

LOMA

Oli hieman epätavallinen lauantai. Näitä ei ole kuin kerran vuodessa. Kevätjuhlat on vietetty, todistukset on jaettu. Vaimoni oli sentään valmistanut juhlan kunniaksi hernekeittoa. Juomaksi oli tarjolla perinteisesti rasvatonta maitoa, ruisleipää ja ke-vytlevitettä. Yllätyksenä oli pannukakku mansikkahillolla.

Hernekeiton hautuessa kävimme ripottelemassa saama-ni kukat tuttaviemme lasten ylioppilasjuhliin. Kiirehdimme, koska meillä oli missio. Olimme lähdössä illalla matkal-le kohti Dubrovinikin kivisiä rantoja. Rannan kivisyys ei haittaa. En ole rantakunnossa. Pääasia on, että aurinko paistaa.

Ehdimme koneeseen helposti, sillä sehän lähti yöllä klo 01.25. Teknisen vian vuoksi todellinen lähtöaika oli klo 04.05. Onneksi tarjoilu toimi. Kuohuviini kymmenen euroa kappale samoin gintonic ja punaviini. Kolmioleipä oli onneksi ilmainen. Muuttunut ilmapaine tuntui kipeältä korvissani. Samoin myöhäisestä lähdöstä harmistuneiden lasten huuto ja itku. Ei se minua harmittanut. Vaimo sen si-jaan tukki Serlaa korviinsa. Kyllä se tästä helpottaa, kunhan pääs-tään uima-altaalle Erkki Lahdeksen didaktiikan perusteoksen pariin. Hyvä se on vähän palautella ja omaksua. Kevyempänä teoksena mukanani oli Uno Cygnaeuk-sen elämästä kertova kirja Tanssiva Pappi.

Pari päivää meni toipuessa, ei niinkään aikaerosta, vaan silkasta väsymyksestä. Rohkaistuimme lähtemään Dubrovnikin vanhaan kaupunkiin. Sitähän ei ole suora-naisesti tehty lapsiperheille. Vaunuissa matkustavat perilliset eivät olleet innoissaan pomppivasta kyydistä. Meteliä oli kuin metsäopiston kulotusharjoituksessa. Vaimo olisi maksanut Serlasta kevyesti nahkatakin hinnan. Vetäydyimme vähin äänin savi-kippojen kauppaan. Minua ahdisti.

Seuraavana päivänä jätimme vanhan kaupungin ja arkkitehtuurin. Tämä päivä on pyhitetty allasoleskeluun. Tanssiva pappi oli valmis ottamaan ensiaskeleensa. Aa-mulla ennen aamiaista allaspyyhkeet rantatuolille ja päivä on pelastettu. Pari lasten pommihyppyä altaaseen ja se oli siinä.

Viimeinen oljenkorsi oli kivinen ranta. On kivaa rauhallista. Näin henkilön keräile-mässä kiviä suomalaisen päivittäistavarakaupan muovikassiin. Kysyin häneltä pe-rusteluita toiminnalleen.

–Olen opettaja, näistä askarrellaan kivipeikkoja syksyllä.Lopuksi on ihan pakko keventää.–Miksi et itse kerää kiviä?, kysyi vaimo–Vedän kivirekeä sitä muutenkin.

Pakina



Kolumni

Juhani Vahtokari

UUSI TUULI LEYHÄHTI YLI OPETUKSEN

Elokuussa alkoi koululaitoksemme suurin muutos sit-ten peruskouluun siirtymisen, ainakin jos Facebookin Opettajien ja kasvattajien foorumi -ryhmästä klikatta-vaan Susanna Knuuttilan blogiin on uskominen. Totta tai ei, monen opettajan kesämietteet tuo ajatus muutti kiinnostuksesta ärsytykseen ja ihastuksesta ahdistuk-seen. Otsikkoon ”Kun sais vain opettaa” oli tullut kom-mentiksi lääkärin lausahdus ”Kun sais vain diagnosoida ja hoitaa”, ja vielä postinkantajan ”Kun sais vain jakaa postia eikä leikata nurmikoita!”

Kun pääjohtaja Aulis Pitkälän ja johtaja Jorma Kauppisen allekirjoituksin 22.12.2014 varustettu lä-hes viidensadan sivun mittainen Peruskoulun opetus-suunnitelman perusteet on alkanut vähitellen avautua myöhäisherännäisillekin, keskustelu on hiljalleen virin-nyt, jopa leiskunut. Ollaan kiivaasti puolesta ja vastaan – harvemmin mitään siltä väliltä. Myönnettävä on, että kun tuon koko opuksen lukee ajatuksella, harmaat ai-vosolut kirivät vuoroin ylä- ja alamäkeä.

Ensimmäinen jokaisen opettajan tehtävä olisikin nyt vielä tutkia nuo perusteet kunnan osuuksien kanssa tarkasti alusta loppuun. Ja vielä entinen suunnitelma päälle niin, että on mahdollisuus tehdä vertailuja. Kun luku-urakka toivottavasti on tehty, mieli voi vähän rau-hoittua. Tuloksena saattaa olla oivallus: juuri noin olen aina halunnut tehdä. Mieleen saattaa toki hiipiä epäilys siitä, onkohan opuksen kirjoittaja ollut koskaan opet-tajana. Äärimmäisiä mielipiteitä siis. Mutta on olemas-sa joukko kollegoita, jotka varsin rauhallisesti ovat jo aikaisessa vaiheessa hoksanneet, että kiemuraisen ja maalailevan tekstin takana asuu mahdollisuuksien elä-myspuisto. Mihinkään merkillisyyksiin ei tarvitse ryhtyä. Pääasia on, että jokainen miettii yksin ja yhdessä omia tapojaan, menetelmiään ja asennettaan.

Juttelin kevään ja kesän aikana monien kollegojen ja sivistyssektorin johtotehtävissä toimivien kanssa. Viesti oli juuri se, ettei ole tapahtumassa mitään alkuräjäh-dystä. Todennäköisesti vain raikas tuuli puhaltaa läpi opetussektorin. Alakoulu pääsi välittömästi toteutta-maan tehtäväänsä enemmän tai vähemmän uudella ta-valla, yläkoulun seitsemännellä aloitetaan ensi vuonna ja edetään uudistuen vuosi kerrallaan.

Paljon vanhanaikaisen opetuksen antamisen syntiä tehneenä toivoisin erityisesti, että joka paikassa – aina kun mikä tahansa media puuttuu kasvatukseen – to-dettaisiin kasvattamisen päävastuun olevan kodilla. Kasvattamisesta nimittäin on kasvamassa meille ihan oikea ongelma, jos ympäröivän yhteiskunnan nykyme-no jatkuu.

Mutta palataanpa vielä viidensadan sivun paperipi-noon. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevina toimintoina mainitaan muun muassa kirjastot, kerhot, päivänavaukset, juhlat, retket ja viimeisenä leirikoulut. Koulun ulkopuolinen opetus siis kunniaan, mutta vain tukevina toimintoina. Kyllä luokan ulkopuolelle menemi-nen on vähintään yhtä arvokasta opetusta kuin muukin, ei ainoastaan tukevaa toimintaa. Hiukan ristiriitaista. En tiedä vieläkään upeampaa opetusmateriaalikertymää kuin esimerkiksi se, joka löytyy hyvän leirikoulukohteen ympäriltä. Leirikoulumetodi olisikin ansainnut enem-män painomustetta opetussuunnitelmassa ihan oikea-na opetuksena. Sen todistavat Suomessa jo tuhannet opettajat ja kymmenet tuhannet oppilaat. Ainakin jos leirikoulu on ollut hyvin suunniteltu, eikä jonkun bisnes.

Yhtä kaikki: sovitaan, että nyt syksyllä alkoi opetuk-sen ja kasvatuksen uusi kesä. Me olemme ammattilai-sia. Me olemme hyviä ja pärjäämme. Hyvä me!


Lue lisää varainhankinnasta

www.puhtopojat.fi

Tarjoamme helpon ja luotettavan tavan varainhankintaan

Pesuainemyynti on tuottoisa ja turvallinen vaihtoehto, kun ryhmänne suunnittelee varainhankintaa. Lukuisat koululuokat, urheiluseurat ja eri yhdistykset ovat hankkineet varoja toimintaansa pesuainemyynnillä ja saavuttaneet hyviä tuloksia.

Tuotteemme ovat tunnettuja ja laadukkaita pesuaineita. Professional-sarjan tuotteissamme on tavallista pienempi annostelu sekä riittoisat pakkauskoot ja ne ovat miedosti hajustettuja tai hajusteettomia.

Ota yhteys myyntineuvottelijaamme

Tommi PyykkönenPuh. 050 321 [email protected]

Seija RomppainenPuh. 040 771 [email protected]

Eeva HuuskoPuh. 040 771 [email protected]

Oletteko lähdössä luokkaretkelle?

TUOTTO 7,50 € / PKT

TUOTTO 8,70 € / PKT

Puhtopojat_takakansi_vedos.indd 1 12.8.2016 13:48:45LOP1603_taitto.indd 44 9/8/2016 7:04:45 AM

Documents

keidas s. 20-22 Rovaniemen OKL puhkuu