Keskustelutilaisuus 2013 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti / Ohjaus Timo Suutari

Kuva: ”Raiders of the Lost Ark” http://fi.wikipedia.org/wiki/Kadonneen_aarteen_mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4t

Hyvien käytäntöjen

II

Tilaisuuden tavoite ja tausta• Priimat – Hyvät hankekäytännöt Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa kartoitetaan

eteläpohjalaisten ESR-hankkeiden hyviä käytäntöjä sekä etenkin niitä mekanismeja, joilla hyviä käytäntöjä tunnistetaan ja juurrutetaan.

• Hankkeessa järjestetään keskustelutilaisuudet kolmesta teemasta, joihin kutsutaan hanketoimijoita toimintalinjoittain (1 & 4, 2 ja 3):– ”Hyvien käytäntöjen metsästäjät”: Hyvän käytännön käsite, hyvän käytännön

tunnistaminen.– ”Hyvien käytäntöjen metsästäjät II”: Hyvät käytännöt oppimisen ja sosiaalisten

innovaatioiden näkökulmasta, hyvien käytäntöjen etsiminen ja jalostaminen, vertaisarviointi.

– ”Hyvien käytäntöjen metsästäjät III”: Valtavirtaistaminen, levittäminen ja uudet hankeideat, valmistautuminen uuteen kauteen. (elo-syyskuussa 2013)

• Loppuvuonna järjestetään alueen hanketoimijoille yhteinen seminaari. Selvityksen tulokset raportoidaan sähköisessä muodossa Ruralia-instituutin julkaisusarjassa.

• Lisätietoa ESR-toimijoille: http://www.lshelmet.fi/ (oma osio Priimat-ryhmälle)

Iltapäivän ohjelma

• 12.00-13.00 Kertaus ensimmäisen kokoontumiskerran annista, hyvät käytännöt oppimisen näkökulmasta.

• 13.00-13.15 Kahvitauko.• 13.15- n. 15.30 Hyvät käytännöt sosiaalisten innovaatioiden näkökulmasta,

Hankkeiden hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja vertaisarviointi.

http://fistfuloftalent.com/2012/09/instill-best-practices-youll-go-nowhere-fast.html

1. Hyvä käytäntö- ensimmäisen kokoontumiskierroksen antia

• ESR-projektien rooli ”tuotekehitysinstrumentteina”, joiden avulla kokeillaan ja kehitetään uusia menetelmiä ja toimintamalleja vs. ”normaalin” toiminnan ylläpitäminen (yhteiskunnan uudistaminen vai pyörittäminen). Tämä vaikuttaa siihen, tavoitellaanko hyviä käytäntöjä ensi sijassa vai syntyvätkö ne ikään kuin hanketoiminnan oheistuotteina.

• ESR-ohjelman näkökulmasta projektien synnyttämiä hyviä käytäntöjä tulisi hyödyntää kansallisessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa. Kehittämispolitiikan täydentäminen on kuitenkin hankkeiden näkökulmasta varsin etäinen asia (loikkaus hanketasolta kansalliselle tasolle).

• Hyvän käytännön käsitettä ei ole selkeästi määritelty. Käsitteellinen epäselvyys on tietoinen hallinnoinnin ja johtamisen tapa. Hanketoimijoille luodaan paine löytää hyviä käytäntöjä, mutta sisältöjen ja keinojen suhteen tarjotaan paljon liikkumavaraa.

• Hyvän käytännön kontekstisidonnaisuus vs. yleistettävyys (paikallisuus vs. universaalius). Hyvä käytäntö syntyy aina paikallisesti jossain ainutkertaisessa kontekstissa, mutta siitä on kyettävä eristämään tai yleistämään jokin osa, joka voidaan siirtää kontekstista toiseen.

• Hyvä käytäntö on eri asia kuin hyvä projekti: hyvään projektiin voi sisältyä lukuisia hyviä käytäntöjä.

• Hanketasolla hyvät käytännöt ovat usein projektin sisältöön ja toteuttamiseen liittyviä uudenlaisia menetelmiä tai tapoja organisoida vuorovaikutusta.

2. Hyvä käytäntö- ensimmäisen kokoontumiskierroksen antia

• Projektityöntekijöiden ammatillinen identiteetti. Ammatillinen ylpeys ja ammatillisuutta tukevat rakenteet (”ESR-heimo” ja kehittäjäyhteisöt) muodostavat maaperän, jossa hyvät käytännöt syntyvät ja alkavat levitä tai ovat syntymättä.

• Kannustavuus. Mikä kannustaa hyvien käytäntöjen tavoittelemiseen? Muiden antama arvostus vai rahalliset palkinnot? Entä määräaikaisten työsuhteiden heijastuminen hyvien käytäntöjen leviämiseen ja juurtumiseen (toteuttajaorganisaatioiden rooli).

• Jaettu ymmärrys hyvistä käytännöistä. Hankkeen aloitusvaiheessa olisi hyvä käydä läpi, mitä eri tahot, erityisesti rahoittaja, tarkoittaa ”hyvällä käytännöllä”. Ohjausryhmän rooli näkemysten yhteensovittamisessa ja hyvien käytäntöjen esiinnostamisessa korostuu.

• Hyvän käytännön tunnistamisen (ajallinen) vaikeus. Missä vaiheessa hyvä käytäntö kyetään tunnistamaan ja kirjaamaan (koko hankeprosessin ajan vai sen jälkeen)? Hyvä käytäntö voi olla joko niin suppea kokonaisuus, että sitä voidaan pitää liian arkipäiväisenä (”normaalia hanketoimintaa”) tai sitten niin laaja ja abstrakti, että sitä ei pystytä hahmottamaan. Tämä heijastuu myös siihen, miten hyvät käytännöt raportoidaan (ns. kaksoisraportoinnin ongelma, jossa rahoittajalle tarkoitettu hallinnollinen raportti ei useinkaan sisällä riittävää informaatiota hyvien käytäntöjen mekanismeista).

3. Hyvä käytäntö- ensimmäisen kokoontumiskierroksen antia

• Kansalliset rakenteet ja hyvien käytäntöjen juurtuminen. Kansalliset sateenvarjoprojektit ja teemalliset ohjelmat (mm. MATTO-tukirakenne maahanmuuttoteemassa) avainasemassa. Esim. kansallisessa ESR-arvioinnissa painotetaan tällaisten rakenteiden tarpeellisuutta (etenkin päättyneissä) hankkeissa syntyneiden hyvien käytäntöjen juurruttamiseksi.

• ”3 + 1 -malli”. Hankkeiden loppuvaihe on kriittinen hyvien käytäntöjen tunnistamisen, levittämisen ja juurruttamisen kannalta. Usein hankkeen sisällä sen enempää kuin toteuttajaorganisaatiollakaan ei ole resursseja siihen, että tässä vaiheessa levitettäisiin ja juurrutettaisiin hyviä käytäntöjä. Ajatus mallista, jossa päähankkeen lisäksi olisi optio levittämis- ja juurruttamishankkeeseen, mikäli hyviä käytäntöjä pystytään kuvaamaan ja osoittamaan riittävässä määrin päähankkeen aikana.

• Hyvien käytäntöjen julkaisukanavat. Mistä löytyvät edellisten kausien hyvät kokemukset ESR-hankkeista, entä mihin tämän ohjelmakauden käytännöt raportoidaan? Näille toivotaan foorumia (vrt. Opetushallituksen hyvatkaytannot.fi, Sosiaaliportti/Innokylä, Kuntaliiton Hyväkäs-tietopankki). Pohdintaa tosin aiheuttaa, kuinka ”eläviä” erilaisille sivustoille kirjatut käytäntökuvaukset ovat? Oppiminen kun tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (vrt. hiljainen ja koodattu tieto).

• Vertaisarviointi. Tulisiko hyvien käytäntöjen julkistamisen ehtona olla vertaisarviointi ja tarvitaanko rakenteita, joilla ESR-hanketoteuttajien kesken arvioidaan hyviä käytäntöjä (mikä täyttää hyvän käytännön kriteerit jne.).

4. Kertaus: näkökulmia hyviin käytäntöihin

VÄITE: Hyvää käytäntöä ei ymmärretä riittävästi etsimisen, levittämisen ja

juurruttamisen näkökulmista (vrt. Arnkil 2006)

SOSIAALISET INNOVAATIOT

OPPIMINEN JA KÄYTÄNTÖYH-

TEISÖT

KONTEKSTU-AALISUUS

Hyvä käytäntö on luonteeltaan uudistava, parhaimmillaan kyse on sosiaalisista innovaatioista

Hyvä käytäntö on Kontekstuaalinen, se saa alkunsa jossain (paikallisessa) sovelluskontekstissa ja on aikaan ja paikkaan sidottua (siis myös se, mitä pidetään hyvänä käytäntönä).

Hyvässä käytännössä on kyse oppimisesta ja toimintatavan levittämisestä. Hyvä käytäntö syntyy ja leviää käytäntöyhteisöissä.

5. Oppiminen ja käytäntöyhteisöt

• Tietyssä kontekstissa syntyneen ja sinne juurtuneen hyvän käytännön siirtäminen ei ole helppoa, koska kyse on sosiaalisesta oppimisprosessista (Arnkil 2006, 59).

• Maiden, alueiden, ohjelmien ja projektien välinen oppiminen ja hyvien käytäntöjen leviäminen on usein heikkoa, koska oppimiselle tarkoitetut ”tilat” ja resurssit ovat alimitoitettuja tai laadullisesti heikkoja (Arnkil 2006, 55).

• Oppiminen tapahtuu ensin pienissä epämuodollisissa ryhmissä, joissa tieto välittyy hiljaisessa muodossa. Tiedon tekee hiljaiseksi se, että sitä ymmärtää parhaiten asiaan vihkiytynyt, tietyn käytäntöyhteisön jäsen.

• Käytäntöyhteisön jäsenet harjoittavat samaa käytäntöä ja kommunikoivat säännöllisesti toistensa kanssa sekä pyrkivät kehittämään taitojaan alalla (mm. lääkärit ja asianajajat mutta myös esimerkiksi elinkeinoasiamiehet, sosiaalityöntekijät).

• Hyvien käytäntöjen leviämiseksi täytyisi tukea ”oppivia käytäntöyhteisöjä”. Kun halutaan varmistaa hyvän käytännön leviäminen ja juurtuminen, on se synnytettävä jonkin yhteisön sisällä. (Vrt. Arnkil 2006b, 87-88.)

6. Oppiminen ja käytäntöyhteisöt

• Ajatelkaa ESR-hanketta, jossa olette nyt tai joskus ollut mukana ja kuvatkaa lyhyesti paperille (merkitkää myös hankkeen nimi):

– Mitä ovat ne käytäntöyhteisöt, joiden kautta hankkeenne

pyrkii synnyttämään ja juurruttamaan hyviä käytäntöjä (minkä alan ammattilaisista nämä koostuvat, entä ovatko nämä ensisijassa paikallisia ja alueellisia yhteisöjä vai kansallisia/kansainvälisiä jne.)?

– Millaisia oppimistiloja hankkeen avulla on pyritty luomaan (millaista ryhmäytymistä on tuettu ja millä keinoin, mitä foorumeita on käytetty kuten esim. ammatilliset seminaarit ja ammattilehdet)?

7. Sosiaaliset innovaatiot

• Idea ei ole vielä innovaatio. Hyvä käytäntökään ei ole vielä innovaatio, mutta se voi parhaimmillaan johtaa sosiaaliseen innovaatioon.

• Sosiaalisessa innovaatiossa on kyse laajalle levinneestä, yleisesti käyttöön otetusta toimintamallista.

• Hanke voi joko pyrkiä tavoittelemaan itse sosiaalisen innovaation syntymistä, mikä on varsin vaativaa. Tavallisempaa on, että hankkeessa pyritään levittämään muualla kehitettyjä sosiaalisia innovaatioita. Eli toisin sanoen kyseessä on sosiaalisen innovaation leviämisen edistäminen ja omaksuminen paikallisesti.

• Ajatelkaa ESR-hanketta, jossa olette nyt tai olette joskus ollut mukana ja kuvatkaa lyhyesti paperille:– Onko hanke edistänyt jonkin sosiaalisen innovaation

leviämistä? (kuvaa, minkä ja millä keinoin)– Onko hankkeessa syntynyt tai syntymässä sellaisia hyviä

käytäntöjä, jotka voivat jopa kehittyä sosiaalisiksi innovaatioiksi? (kuvaa, mitä nämä voisivat olla)

8. Kertaus: hanketoiminnan ”rinnakkaistodellisuudet”

ESR-ohjelmatodellisuus

”RAHOITTAJA”

Ohjelman tavoitteet, alueelliset tavoitteet, indikaattorit, evaluointi

Toteuttajaorganisaation todellisuus

”TOTEUTTAJA”

Organisaation tavoitteet, strategia, toimintalogiikka, hankkeen

tukitoiminnat

Edunsaajien ja kohderyhmän todellisuus

”EDUNSAAJA”

Toimijakenttä, tarpeet, ohjelmien ja hankkeiden kohdentuminen

Hankkeen sisäinen todellisuus

”HANKE”

Hankeidea, hankkeen syntyvaiheet, hankeprosessi,

yhteistyösuhteet, tiedotus

9. Hyvä käytäntö ja hankeprosessi

• Jokainen kuvaa suullisesti 1-3 hankeprosessiin / hankkeen toteutukseen liittyvää hyvää käytäntöä (hankkeen ideointivaihe, jokin hankkeessa kehitetty tai hyödynnetty menetelmä, koulutukseen, ohjausryhmätyöskentelyyn tai tiedotukseen liittyvä hyvä käytäntö jne.) Voit kuvata hanketta, jossa olet nyt mukana tai hanketta jossa olet joskus ollut mukana.

• Arvioikaa ja kommentoikaa kuulemanne perusteella, mitä ajatuksia herättää (voitte halutessanne myös kirjata lyhyesti paperille):– Tuntuuko kuvaus ”riittävältä” ollakseen hyvä käytäntö, täyttääkö/ei täytä

mielestänne hyvän käytännön tunnusmerkkejä? Perustelkaa. – Olisiko kuvattu hyvä käytäntö hyödynnettävissä omassa hankkeessanne?– Olisiko kuvattu hyvä käytäntö hyödynnettävissä yleisemminkin ESR-

hanketoiminnassa?

”RAHOITTAJA”

”TOTEUTTAJA”

”EDUNSAAJA”

”HANKE”

10. Hyvä käytäntö ja edunsaajat”RAHOITTAJA”

”TOTEUTTAJA”

”EDUNSAAJA”

”HANKE”

• Jokainen kuvaa suullisesti 1-3 hankkeen hyvää käytäntöä edunsaajien ja kohderyhmien näkökulmasta. (Mitä sellaista hankkeessa on syntynyt tai syntymässä, jonka edunsaaja tunnistaisi hyväksi käytännöksi). Voit kuvata hanketta, jossa olet nyt mukana tai jossa olet joskus ollut mukana.

• Arvioikaa ja kommentoikaa kuulemanne perusteella, mitä ajatuksia herättää (voitte halutessanne myös kirjata lyhyesti paperille):– Tuntuuko ”riittävältä” ollakseen hyvä käytäntö, täyttääkö/ei täytä mielestänne hyvän

käytännön tunnusmerkkejä? Perustelkaa. – Olisiko kuvattu hyvä käytäntö hyödynnettävissä yleisemminkin ESR-

hanketoiminnassa?

11. Hyvä käytäntö ja toteuttajaorganisaatio”RAHOITTAJA”

”TOTEUTTAJA”

”EDUNSAAJA”

”HANKE”

• Jokainen kuvaa suullisesti 1-3 hankkeen hyvää käytäntöä toteuttajaorganisaation näkökulmasta. (Mitä sellaista hankkeessa on syntynyt tai syntymässä, jonka toteuttajaorganisaatio tunnistaisi hyväksi käytännöksi ja voisi omaksua toimintaansa). Voit kuvata hanketta, jossa olet nyt mukana tai jossa olet joskus ollut mukana.

• Arvioikaa ja kommentoikaa kuulemanne perusteella, mitä ajatuksia herättää (voitte halutessanne myös kirjata lyhyesti paperille):– Tuntuuko ”riittävältä” ollakseen hyvä käytäntö, täyttääkö/ei täytä mielestänne hyvän

käytännön tunnusmerkkejä? Perustelkaa. – Olisiko kuvattu hyvä käytäntö hyödynnettävissä omassa organisaatiossanne?– Olisiko kuvattu hyvä käytäntö hyödynnettävissä yleisemminkin ESR-

hanketoiminnassa?

12. Hyvä käytäntö ja ESR-ohjelma”RAHOITTAJA”

”TOTEUTTAJA”

”EDUNSAAJA”

”HANKE”

• Jokainen arvioi suullisesti, onko hankkeessa syntynyt tai syntymässä sellaista hyvää käytäntöä, joka voitaisiin omaksua kansalliseen kehittämispolitiikkaan (esim. tulevaan ESR-ohjelmaan, kansallisiin politiikkaohjelmiin tms.). Jos on niin, millaisesta käytännöstä on kyse ja millä keinoin se välittyy kansalliselle tasolle? Voit kuvata hanketta, jossa olet nyt mukana tai jossa olet joskus ollut mukana.

• Arvioikaa ja kommentoikaa kuulemanne perusteella, mitä ajatuksia herättää (voitte halutessanne myös kirjata lyhyesti paperille):– Tuntuuko ”riittävältä” ollakseen hyvä käytäntö, täyttääkö/ei täytä mielestänne

hyvän käytännön tunnusmerkkejä? Perustelkaa. – Miten kommentoisitte kuvattuja keinoja, joilla hyvä käytäntö siirtyy kansalliselle

tasolle?

13. ”Ilmianna naapurisi hyvä käytäntö”

• Mikä on mielestäsi ollut ainutlaatuisin hyvä käytäntö Etelä-Pohjanmaalla kuluvalla ohjelmakaudella toteutetuissa ESR-hankkeissa? Perustele.

• Mikä on mielestäsi ollut hyvien käytäntöjen omaksumisen, levittämisen tai juurruttamisen näkökulmasta onnistunein ESR-hanke Etelä-Pohjanmaalla kuluvalla ohjelmakaudella? Perustele.

”Ilmiantaja” (The Informant): http://huinahaina-paristexas.blogspot.fi/2010_02_01_archive.html

Kiitoksia!

Timo Suutaritimo.m.suutari@helsinki.fi050-4151161

Kuva: http://www.telkku.com/program/show/2012042218004