Kiipu toteutus

Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi 1

Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Juha Suonpää

Kotiseutukosteikko –Life

Kiipun kosteikot, Jokioinen

Kiipun kosteikkojen tavoitteet

• Kiipun kosteikkojen rakentamisen tavoitteet – Parantaa Kiipunjärven tilaa pidättämällä kiintoainetta ja ravinteita järveä voimakkaasti kuormittavan

ojan vedestä – Luoda uutta elinympäristöä vesilinnuille – Edistää luonnon monimuotoisuutta, maisema-arvoja ja monitavoitteista maankäyttöä Kiipunjärven

alueella – Toimia kosteikkorakentamisen mallikohteena Lounais-Hämeessä

• Rakentamisen lähtökohdat

– Kiipun kosteikot ovat kolmen kosteikkoaltaan muodostama kokonaisuus. Ne sijoittuvat kahden maanomistajan alueelle.

• Ylin ja alin allas on perustettu kokonaan kaivamalla ja keskimmäinen allas patoamisen ja kaivun menetelmiä yhdistämällä.

• Kosteikot sijoittuvat pellolle, vanhalle peltopohjalle ja vesijättömaalle

– Kosteikon valuma-alue on n. 600 hehtaaria, ja se jakautuu • suurempaan savipeltojen vallitsemaan osavaluma-alueeseen ja • pienempään metsän vallitsemaan turve- ja moreenimaiden osavaluma-alueeseen

– Kosteikko perustettiin yhteistyössä Kiipunjärven suojeluyhdistyksen KIPSU ry kanssa. • Kiitokset KIPSUn Juha Suonpää, Ilkka Järvi ja talkooaktiivit • Kiitokset maanomistajille ja alueen viljelijälle: Anja ja Lauri Koskenoja, Kari Eskola ja Metsähallitus.

Kiipun kosteikot

3.

2. 1.

© Maanmittauslaitos, lupa nro 326/MML/11 Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 326/MML/11

Kiipun kosteikkojen infotaulun osoite on Kiipunjärventie 417 Jokioinen Ryhmien vierailujen ja kohteen esittelyn osalta lisätietoja antavat KIPSUn Juha Suonpää 0400-476754 Ilkka Järvi 0400-307769

Kiipunjärven jokavuotiset leväkukinnat ja heikko vedenlaatu vaativat toimenpiteitä. Kosteikko on yksi tapa vähentää

järveen kohdistuvaa ulkoista kuormitusta

Kuva Mikko Alhainen

30.6.2012, kuva Juha Suonpää

KOSTEIKKO 1 • Kiipunjärveä lähinnä oleva kosteikko kaivettiin hyvin alavalle maa-alueelle joka oli osittain

vanhaa peltoa, osittain vesijättömaata. Alueen yleisilme oli aluksi läpitunkematon pusikko. Alueelle oli 10-vuotta sitten vesiensuojelurakenteeksi kaivettuja kampaojapistoja. Läjitysalueilla oli ainespuuta varsinkin Metsähallituksen maalla

• Kosteikon rakentaminen alkoi puuston raivaamisella. Metsähallitus hakkasi koivikkoa metsurityönä keväällä 2012. Pienpuuston raivauksen suoritti KIPSUN talkooporukka kesäkuun lopulla. Hakkuutähteet ja risut ajoi kasalle Vilto Oy/Eino Saarikomäki ja niistä tehtiin energiapuukauppa.

30.6.2012 kuva Juha Suonpää

• Hyvät eväät kuuluvat talkoopäivään. KIPSUn jäsenet osallistuivat aktiivisesti risukon raivaustalkoisiin

• Energiapuuta kertyi n. 300 pinokuutiota ja ainespuuta n. 10 kiintokuutiota

• Puusto on raivattu ja risujen/puiden ajoa on vielä jonkin verran tekemättä. Ensimmäinen kosteikko läjitysalueineen alkaa olla valmis kaivinkonetöitä varten.

• Alueella olevat kaapelit merkittiin kaapelinäytön yhteydessä maastoon kaksi päivää ennen konetöiden alkua

13.8.2012 kuva Mikko Alhainen


• Kosteikon rakennustyö aloitettiin 22 elokuuta. Risut ja ainespuu on ajettu kasalle ja hankkeesta kertova infotaulu tuotu paikalle.


• Työt aloitettiin pitkäpuomisella kaivinkoneella. Koneen puikoissa Juha-Pekka Perälä.

• (Hyundai 210 7A, 16,5 m puomilla ja tilttikauhalla) • Kaivutöiden urakoitsija Markku Laurila, Humppila

• Kampaojien väliset penkat kestivät hyvin, ja työ onnistui ilman koneen alle laitettavia aluslevyjä


• Kaivu eteni vauhdilla. Alueelta kaivettiin reilun puolen metrin paksuudelta maata, jolloin vesisyvyydeksi jäi keskimäärin hieman alle 50 cm kesäveden aikaan.

• Massat läjitettiin kosteikon viereen ja tasattiin kaivinkoneella siten, että läjitysaluetta voi jatkossa hoitaa niittokoneella.


• Ensimmäisen päivän kaivun jälkeen ojan eteläpuolen kaivut on tehty ja läjitysalue tasattu.

• Kosteikolle jätettiin kaivamatta pieniä alueita, jotka muodostivat matalia saaria lintujen lepopaikoiksi ja virtausta ohjaamaan.


• Toisena kaivupäivänä siirryttiin ojan pohjoispuolelle.


• Ensimmäisen kosteikon suurimmat maansiirrot oli edessä. Paikalle tuli toinen kaivinkone läjitysaluetta tasaamaan. Normaalipuomisen koneen tuntihinta on noin puolet pitkäpuomin tuntihinnasta, ja isommalla kauhallaan se tasoittelee läjitysmaita pitkäpuomia nopeammin.

• Toisen koneen puikoissa Esa Romu

23.8.2012 kuva Mikko Alhainen • Kosteikon kaivamista nopeuttaa, kun kaksi konetta toimii

yhdessä. • Läjitysmaat tasataan samalla kun kosteikkoa kaivetaan, ja

kertaalleen kaivetut maat saadaan heti pois pitkäpuomin tieltä.

• Kaksi konetta tekee valmista jälkeä kerralla.


• Kosteikon loppupäässä, mistä vesi ohjataan järveen, oli vielä pieni pusikon kulma raivaamatta. Juha Suonpää tarttui helteisessä säässä raivaussahaan ja antoi risukolle kyytiä lähestyvien koneiden tieltä


24.8.2012

• Läjitysalue saatiin pidettyä matalana. Hyvin tasattu alue voidaan hoitaa niittämällä niittämällä, jolloin pusikko ei pääse peittämään juuri avattua järvimaisemaa

• Kolmas kaivupäivä. • Kosteikon kaivu eteni viimeiseen osuuteen, järven rannan suuntaiseen kapeampaan osuuteen. Alueella ei

ollut syviä ojia, joten kaivukatkojen avulla alue saatiin tehtyä kuivakaivuna. • Rannan tuntumassa koneen alla tarvittiin painoa jakavat aluslevyt

• Kuivatyö nopeutti kaivamista ja maiden läjitystä. • Pohjamaa alueella oli erittäin tiivistä savea, johon ei edes kunnolla saappaan jälki jäänyt. • Aivan rannan tuntumassa oli n. puolen metrin paksuinen pehmeän maan kerros



• Paikoitellen savi tarttui kauhaan, mutta homma etenee.

• Ojan vanha uoma järveen on tukittu. Kosteikon ja järven väliin muotoiltiin kaivumaista traktorilla ajettava valli.

• Kaivukatkot padottavat väliaikaisesti ojaa. Onneksi virtaamat ovat pieniä, ja vesi nousee hitaasti. Samalla kaivun yhteydessä liikkeelle lähtenyt maa-aines ehtii laskeutua pohjalle.


• Ensimmäinen kosteikko on valmis ja uoma Kiipunjärveen avataan. • Viimeinen osuus kuivana kaivetusta kosteikosta täytetään järvestä päin.


• Vesi virtaa järvestä kosteikkoon


• Yhteys järveen on avattu. • Viimeinen kaivukatko avataan. Ojan vedet

pääsevät taas virtaamaan järveen. • Kaivukatko kaivetaan vain yläosastaan pois. Sen

alaosa jätetään vedenalaiseksi harjanteeksi pysäyttämään pohjassa kulkevaa hienoainesta.

• Läjitysalueen viimeistelyn yhteydessä poistettiin lietettä alueella olevasta vanhasta laskeutusaltaasta

Tähän 1 altaan faktat 22.8.2012 kuva Mikko Alhainen Kosteikko 1 ennen kaivutöitä…

…ja valmiina 24.8.2012 kuva Mikko Alhainen

• Ensimmäisen kosteikon faktat: • Kaivutyöt kolme päivää yhteensä n. 4800 € sis ALV • Kaivun pinta-ala (vanhan altaan tyhjennys + uusi vesiala) 0,5 hehtaaria • Puuston poisto

• Metsähallitus metsurityönä n. 80 m3 koivukuitua. Hakkuun ja puunajon kustannus n. 3 300 € • KIPSU talkootunteja 160 miestyötuntia ja 2 traktorityötuntia (mies+kone) • KIPSU talkoomuonitus 235 € • Risujen ajo 1230 € sis ALV

KOSTEIKKO 2 • Kiipun toinen kosteikko perustettiin lähes kokonaan melko alavalle ja vaikeasti viljeltävälle

pellolle. • Työt aloitettiin poistamalla puustoa tienvarresta sekä metsän reunan läjitysalueilta.


• Rakentaminen aloitettiin pohjapadon teolla. • Kosteikon valuma-alueelta, 600 ha, tulee tulva-aikaan suuret

vesimäärät. Pohjapadon kestävyyttä parannettiin vanerisella tiivistesydämellä.

• Keskimmäisen vanerin yläreuna asennettiin n. 30 cm halutun vesipinnan yläpuolelle, jolloin levyyn saadaan sahattua V-aukko.

• Reunavanerien kulmat tulivat patopenkereen harjan tasoon.


• Vanerit asetettiin kauhan levyiseen kaivantoon. • Pohjapadon rakentamisella ojien väliseen pellonkulmaan oli

useita hyötyjä: • Rakentaminen kuivana • Tiivis peltosavi on tukeva ja vedenpitävä perusta padolle • Kosteikkoalue saatiin rakennettua kokonaan kuivana.

Viimeiseksi ojat tukittiin, vesi pääsi nousemaan ja virtaamaan uuden pohjapadon yli

27.8.2012 kuva Mikko Alhainen • Kaivanto täytettiin ja savi tiivistettiin tiukasti vaneria vasten lapiolla ja jaloilla polkemalla (kauhalla ei saanut jäykkää savea tiukkaan vaneria vasten rakennetta rikkomatta).

• Vanereiden ympärille muotoiltiin padon rungon muoto savesta

• Jälkiviisaus: Vanerit olisi todennäköisesti saanut painettua suoraan saveen ilman kauhan levyistä kaivantoa. Rakenne olisi ollut vielä tukevampi, kun vanerit olisivat olleet tiukasti koskemattomassa pohjamaassa. Kokeilemisen arvoinen asia tulevilla kosteikkokohteilla…

27.8.2012 kuva Mikko Alhainen • Viljelijä Kari Eskola ja KIPSUn Juha Suonpää keskustelevat rakenteilla

olevasta patorungosta.


• Keskimmäiseen vaneriin sahattiin V-aukko moottorisahalla. • Vaaituskoneella mitattiin aukon pohjan taso tulevaan

kosteikkoon nähden. Vesipinta oli suunniteltu alavan pellonkulman pinnan tasoon.

• Aukko sahattiin n. 10 cm alkuperäistä suunnitelmaa syvemmäksi. Tarkoituksena oli varmistaa että vesi ei kesäaikaan ole liian korkealla. Tarvittaessa vettä on helppo nostaa asettamalla korotuslauta aukon alareunaan.

• Aukon syventäminen valmiissa kosteikossa veden alta olisi paljon vaikeampaa


• Savinen patorunko verhoiltiin huolellisesti suodatinkankaalla. Kangas kiinnitettiin vanerin pintaan solkilaudoilla, jotka ruuvattiin vaneriin.

• Kankaan tarkoituksena on suojata savirunkoa veden kulutukselta


• Suodatinkangas asetettiin myös vanereiden ylävirran puolelle. Kosteikon puolelle laitetun kankaan reuna ulottui vanereiden yli alavirran puolelle

• Rakenteen pinnaksi tuotiin 60-200 mm seulanperäkiveä

28.8.2012 kuva Mikko Alhainen • Pohjapato on viimeistelyä vaille valmis. Kosteikon patopenkereiden ja syvänneosien rakentaminen on päässyt vauhtiin.

28.8.2012 kuva Mikko Alhainen • Kosteikon ja tien väliin rakennettiin suojapenger. Penkereen tavoitekorkeus oli tien pinta ojarummun kohdalla + painumisvara vähintään 20 cm riippuen penkereen paksuudesta.

• Penkereen kohdalta kaivettiin pintamaa pois ja savipenger rakennettiin kuivasta maasta tiiviisti paljasta pohjamaata vasten. Sivuun siirrettyjä pintamaita käytettiin penkereen pintaan ja luiskiin.

• Penkereen ja tien väliin jätettiin tila ohjeiden mukaiselle tien reunaojalle


• Suojapenkereen pohjapadon puoleinen pää rakennettiin viimeisenä. Savi oli melko märkää, joten paksuun penkereeseen rakennettiin reilu painumisvara

• Metsäalueilta virtaavan ojan suuntaan kaivettiin matalaa kosteikkoa


• Eri vaiheissa rakennettujen penkereen osien saumakohta tulee tehdä huolella. Saumakohdat ovat usein penkereen heikoin lenkki.

• Rakenne viimeisteltiin kauhalla liippaamalla

28.8.2012 kuva Mikko Alhainen • Peltojen salaojakaivo etsittiin ja sitä korotettiin muovisella rumpuputkella siten, että uusi laskuaukko saatiin juuri kesäaikaisen vedenpinnan yläpuolelle.

• Tällä turvattiin salaojituksen toimivuus uudessa vedenpinnan tasossa

28.8.2012 kuva Mikko Alhainen • Kosteikon kaivumaat läjitettiin viereiselle pellolle. • Vedenpinnan nosto pellon alavimman osan pinnan tasoon heikentää

periaatteessa myös jäljelle jäävän pellon kuivausta. • Kuivatushaitta korjattiin läjitysmailla. Pellon kosteikkoon rajautuvaa

osuutta nostettiin viljelyn kannalta riittävän korkeaksi reunapenkereeksi • Vedenpinnan nostolla saadaan oleellisesti pienennettyä kaivettavien

kuutioiden määrää, ja toisaalta pintamaan poistolla ja matalalla kaivuilla voidaan vähentää vedenpinnan noston tarvetta alueen olosuhteisiin sovitettu kokonaisuutena kustannustehokas ratkaisu

PERIAATEKUVA


• Pellon läjitysalue haluttiin saada viljelyn kannalta hyvään kuntoon. Työjärjestys: • Pellon ruokamulta siirrettiin kasalle talteen • Kaivualueelta tuleva tiukka savi ja peltoon huonosti soveltuva aines tasattiin alueelle • Läjitysalue peiteltiin sivuun siirretyllä ruokamullalla. • Läjitysalueesta tehtiin kosteikon puolelta hieman korkeampi, jolloin se on painumisen jälkeen

tasainen tai loivasti kosteikkoon viettävä Läjitysalue on valmis kevään toukotöitä varten.


• Kosteikon Suonojan puoleiseen kulmaan kaivettiin syvempää aluetta karkeaa kiintoainesta pysäyttämään.


• Kosteikon puoliväliin jätettiin harjanne koskematonta pellon pintaa. Harjanteen tarkoituksena on katkaista pohjavirtaus ja pidättää karkeaa kiintoainetta yläpuoliselle kosteikkoalueelle. Harjanteen on tarkoitus olla vain muutamia senttejä veden pinnan alapuolella.

• Ojauoma tukittiin savella ja suodatinkankaalla, ja kosteikko lähti täyttymään


• Pato ja penkereet on rakennettu ja vesi on nousussa. • Pohjapadon kiveys muotoiltiin kauhalla. Virtaama-aukon

tuntumassa kiviä aseteltiin myös käsipelissä. • Pohjapato rakennettiin siten, että padon yli syöksyvien

tulvavesien paine ei kohdistu suoraan rumpuihin ja tierunkoon. • Uomassa olevan mutka ulkokaarre vahvistettiin samalla

kiveyksellä


• Vesi on nousussa. Vielä kymmenen senttiä, ja pohjapadon edessä oleva syvänne täyttyy.

• Alemmassa kuvassa näkyy hyvin taka-alalla olevan metsävaltaisen valuma-alueen veden ja savipelloilta tulevan veden väriero.


• Tien varren penger mahdollistaa veden nousen tien pinnan tasoon ilman vaikutusta tien kuivatukseen.

• Tien ohjeiden mukaisen kuivatuksen turvaa penkereen ja tien välinen reunaoja

• Harmaahaikarat viihtyivät läjitysalueilla järven rannan tuntumassa

31.8.2012 kuva Mikko Alhainen • Vesi on täyttänyt kosteikon ja pieni virta

solisee kiveyksenn yli.

• Pohjapadon aukko on hieman liian alhaalla pienellä virtaamalla, ja vedenalaiseksi tarkoitettu harjanne padottaa kosteikon yläpuolta noin 5 senttiä.

-->V-aukon alareunaan tuettiin kivillä n. 15 cm korkuinen vaneri jolla vedenpintaa nostettiin kuvan tilanteesta. Vaneriin kiinnitettiin köysi, jolla se on mahdollista kiskaista pois

31.10.2012 • Syksyn 2012 ennätyssateet nostivat tulvan alueelle. Korkeimmillaan vesi virtasi aivan kiveyksen yläreunaa myöden, ja voimakas virta työnsi kiveyksen paikoiltaan patosydämen alapuolelta.

heti vanerien alle virtauksen eniten kuormittamaan paikkaan olisi pitänyt olla isompia kiviä

3.12.2012

• Joulukuun alussa pakkaset kovettivat penkereen niin, että pohjapadon kiveys päästiin korjaamaan.

• Juha Suonpää oli kerännyt valmiiksi järeitä kiviä pellonreunojen kivikasoista.

• Kiveyksen täydennys onnistui hyvin kuivassa, -22 asteen, säässä.

3.12.2012

• Vanerien tukitolpat sahattiin poikki ja vanereiden V-aukkoa loivennettiin jotta tulvavesillä olisi enemmän tilaa virrata.

• 15-sentin nostovaneri jätettiin paikoilleen virtaama-aukkoon, ja siihen sahattiin pieni V-lovi alivirtaama-aukoksi. Loven ensisijainen tarkoitus on keskittää virtausta pitkillä pakkasjakosoilla jotta pohjapato ei pääse jäätymään.

Ennen…

…jälkeen • Toisen kosteikon faktat:

• Kaivutyöt kolme päivää yhteensä 5100 € sis ALV • Padon materiaalit (kivi, kangas, vanerit, painekyllästetty puutavara, rosteriruuvit) 700 € sis ALV • Kosteikon pinta-ala penkereineen 0,4 hehtaaria • KIPSU talkootyötä mm puuston poistossa 26 miestyötuntia ja 1 traktorityötunti.

KOSTEIKKO 3 • Kiipun ylin kosteikko kaivettiin ojan alavaan pajukon valtaamaan levennyskohtaan ja siitä ylävirtaan

pelto-ojien kulmaukseen. • Pajukko raivattiin ja alueen pohja syvennettiin vaihtelevan syvyiseksi altaaksi/tulvatasanteeksi. • Kaivumailla täytettiin viereinen viljelyä haittaava oja.

Kesä 2011 Kuva Mikko Alhainen

• Suhteellisen lähellä metsän reunaa sijaitseva jyrkkäreunainen ja syvä oja (vasemman puoleinen) tarjosi elinympäristöä peltolajistolle. Ojan putkittaminen nähtiin hyväksyttäväksi vaihtoehtoiskustannukseksi sille, että tukikelpoista peltoa saatiin käyttää kosteikkojen rakentamiseen ja lohkon viljely muuttui huomattavasti helpommaksi ja vähemmän polttoainetta kuluttavaksi.

Kesä 2011 Kuva Mikko Alhainen


• Kosteikon rakentaminen aloitettiin alkutalvesta, kun pitkäpuomisella kaivurilla nostettiin notkopaikan pajukot pellolle ja kaivettiin noin 0,5 metrin syvyinen allas. Massat läjitettiin pellolle odottamaan maan jäätymistä.

• Joulukuun lopulla olosuhteet olivat kohdallaan, ja ojan putkitus aloitettiin. Oja putkitettiin salaojakoneella ennen täyttöä. Putki vedettiin ojauoman sivuun kovaan maahan, jolloin se ei pääse painumaan kun ojauomaa täytetään.

• Salaojakoneella putken saa

asennettua suoraan oikeaan kaatoon ja soran sopivasti putken ympärille. Tarkoitukseen sopivalla kalustolla työ on myös edullisempaa kuin kaivinkoneella kaivamalla


• TÄHÄN KUVIA OJAN TÄYTÖSTÄ JA KAIVUSTA


• Kosteikon kaivumaat kuormattiin peräkärryyn ja ajettiin traktorilla ojauoman täytöksi. Salmenojaan rakennettiin tilapäinen lumisilta, jonka kautta ojan taakse pitkäpuomilla kasatut massat ja risut saatiin ajettua läjityspaikoille

• Traktorityön suorittivat paikalliset viljelijät talkoilla. Talkoissa mukana Juhana Eskola, Raimo Mattila sekä Santeri ja Juha Suonpää.


• Pajukoitunut notko toimii nyt karkean kiintoaineen pysäyttäjänä, ja yläpuolisten peltojen isännät voivat vielä jarruttaa veden kulkua tekemällä kivisen pohjakynnyksen metsän reunaan kosteikon alapuolelle

30.1.2013 • Pajukkonotkon yläpuolelle kaivettiin syvimmillään metrin

syvyistä pitkänomaista kosteikkosyvännettä pysäyttämään karkeaa kiintoainetta. Samalla oikaistiin hankalasti viljeltävää pellon kulmaa, ja saatiin lisää vesipintaa aukealle.

• Kolmannen kosteikon faktat • Kaivinkonetyö: 3282,28 € • Salaojitustyö Salaojatyö Grönholm: 1302,00 € • Salaojitussora, putki ja kaivo: 1594,77 € • Talkootunteja:16 miestuntia ja 40 traktorituntia • Pinta-ala n. 0,15 ha

Kiipun kosteikkojen kustannukset

• Riistakeskuksen osuus – Kaivutyöt, koneiden siirrot ym 10 400 € – Patomateriaalit 700 € – Suunnittelu ja työnjohto ym n. 14

henkilötyöpäivää YHTEENSÄ ostopalvelut + materiaalit 11 100 €

• Kiipunjärven suojeluyhdistys KIPSUn osuus

– Kaivutyöt 3 282,28 € – Risujen ajo 1 230 € – Salaojatyö 1 302 € – Salaojamateriaalit 1 594,77 € – Talkootyö

• Miestunteja 202 • Traktoritunteja 43

– Talkootarjoilut 233,52 YHTEENSÄ ostopalvelut ja materiaalit 7 642,57 €

• Metsähallituksen osuus – Läjitysalueen ainespuun poisto n. 50 m3

YHTEENSÄ – Ostopalvelut ja materiaalit n. 19 000 €

– n. 1 600 € kustannusarviota enemmän

– Kiitettävä määrä talkootyötä ja kyläläisten aktiivisuutta, mikä teki hankkeesta mahdollisen!

– Suunnittelun ja työnjohdon kulut, riistakeskus

Ahlqvist Jari ja Helvi Kirveskallio Marko Rehumäki Markku Dahlman Kai Kirveskallio Mikko Rinne Pekka Dahlman Martin Kivistö Erkki Seppänen Osmo Tamminen-Dahlman Anne Koskela Leila Silvennoinen Kari Eskola Juhana Kuismanen Matti Silvennoinen Kari ky Asianajotsto Eskola Kari Leivo Matti ja Maija Simola Merja Eskola Matti Luoma Heikki ja Pirjo Suonpää Santeri Gabrielsson Paula Lähdekorpi Kauko Suonpää Antero ja Helena Harjula Lea Lähteenmäki Leo Suonpää Juha Harmaa Juha ja Terhi Maltari Arja Suonpää/Eerola Juha Jalasjoki Matti ja Tarja Mattila Paavo Valtti Seppo Järvi Anita ja Ilkka Mattila Raimo Veijalainen Jorma Kankaanranta-Suomi Erja Paara Antti Vesanen Heikki Kankare Tuula Pusa Pauli ja Tora Viher-Vehmas Pauli ja Tuula Kaseva Timo Ranta Kirsti Viitanen Hannu Kirveskallio Aleksi Rautionmaa Matti Vuohijoki Lasse Kirveskallio Jorma

KOSTEIKKOJEN RAKENTAMISTA TALKOISIIN OSALLISTUMALLA JA/TAI KAIVUTYÖN KUSTANNUKSIA TUKENEET HENKILÖT

Kiipunjärven suojeluyhdistys KIPSU järjesti kampanjan, missä jäsenet saivat tukea yhdistyksen osuutta kosteikon kustannuksista ’ostamalla’ kaivinkonetunteja. 20€/tunti. Kampanja oli menestys, ja KIPSU sai lahjoituksia kosteikon rakentamiseen yhteensä 2840 euroa

Tulevat vuodet kertovat kuinka kosteikko toimii vesiensuojelussa ja lajien elinympäristönä.

Kiitos kaikille Kiipun kosteikkojen toteuttamiseen osallistuneille!

Kosteikkojen kunnossapidosta ja riistanhoidosta vastaavat jatkossa: Kiipunjärven suojeluyhdistys KIPSU ry. Metsästysseura Kiipun Rakki ry.

Documents

Kiipu toteutus