Kuinka kuulen väkivaltaa kokenutta lasta?

Oulun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikköJasmin Kaunisto, psykologi

Minna Kumpuniemi, psykologi

Kuinka kuulen väkivaltaa kokenutta lasta?

• Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikön esittelyä• Yleistä tietoa ja tilastoja lapsen kaltoinkohtelusta• Epäilyn heräämiseen liittyviä seikkoja• Miten epäily voi herätä• Järkevä ajattelu sekä asenteet ja ennakkokäsitykset• Hyväksikäyttö- tai pahoinpitelyepäilyn konkreettinen

selvittäminen• Lapsen kuulemisessa huomioon otettavista seikoista• Kysymystyypit• Johdattelu• Käytännön neuvoja lapsen kuulemiseen• Lapsen kertomuksen luotettavuuden arvioinnista

XV Väkivaltafoorumi 2013

SISÄLTÖ

• Tutkii lapsiin kohdistuneita hyväksikäyttö- ja pahoinpitelyepäilyitä poliisin virka-apupyynnön perusteella

• Viranomaisyhteistyö poliisin, syyttäjän ja lastensuojelun kanssa, viranomaispalaverit

• OYS:n yksikkö: 4 psykologia, 4 perhetapaajaa ja 2 erikoislääkäriä

• Yksikön tutkimusprosessi• asiakirjojen tilaus• lapsen vanhempien/sijaisvanhempien/ omahoitajan

yms. haastattelut• lapsen tutustumiskäynti ja oikeuspsykologiset

haastattelut (1-3 kertaa)• lausunto


LASTEN JA NUORTEN OIKEUSPSYKIATRIAN YKSIKKÖ

Lapsen kaltoinkohtelu käsittää kaikki sellaiset fyysisen ja psyykkisen pahoinpitelyn muodot, seksuaalisen hyväksikäytön, laiminlyönnin taikka kaupallisen tai muun riiston, joista seuraa todellista tai mahdollista vaaraa lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle tai ihmisarvolle suhteessa, jossa on kyse vastuusta, luottamuksesta tai vallasta (WHO). FYYSINEN VÄKIVALTA PSYYKKINEN VÄKIVALTA LAIMINLYÖNTI


LAPSEN KALTOINKOHTELU (Minna)

• Ei ole tarkkoja esiintyvyyslukuja• Fyysinen väkivalta• Vakavaa väkivaltaa 1-2 %:lla, lievää väkivaltaa 5-34 %:lla riippuen

lapsen iästä (2008)• Seksuaalisen hyväksikäytön esiintyvyys tytöillä 1,8-7,5 % ja pojilla

0,7-4,6 %, riippuen hyväksikäytön asteesta (2011)• Netin välityksellä tapahtuva hyväksikäyttö noussut merkittäväksi

ilmiöksi• Psyykkinen väkivalta ?• Laiminlyönti• Aliraportoitu ja alitutkittu• Ehkä 6-10 %


TILASTOJA KALTOINKOHTELUSTA(Minna)


KUN EPÄILY HERÄÄ

1. Lue pätkissä tarinan eteneminen

2. Pysähdy kunkin pätkän jälkeen miettimään: Onko rikos tapahtunut vai ei?

Analysoi samalla: Miksi ajattelen näin? Ovatko argumenttini rationaalisia ja realistisia vai

ei?


TEHTÄVÄ JA KESKUSTELUA Jasmin Kaunisto, psl

Maanantaiaamuna eräs äiti soittaa sosiaalityöntekijälle ja kertoo isän pahoinpidelleen 5-vuotiasta Tuurea. Tuuren vanhemmat ovat eronneet puoli vuotta sitten ja Tuure tapaa isäänsä joka toinen viikonloppu. Vanhemmat ovat saaneet hoidettua eron kohtuullisen hyvin ja päässeet tapaamisista hyvin sopuun. Äiti vakuuttaa, ettei tapaamisissa ole ongelmaa, sillä tapaamisia sovittaan joustavasti myös siten, että äiti vierailee Tuuren kanssa isän luona joskus arki-iltoinakin. Viime viikonlopputapaamisen jälkeen Tuure oli ollut itkuinen, kiukutteleva ja aggressiivinen. Hän oli tokaissut isän luona olleen ”tyhmää”. Äiti oli tiedustellut tähän syytä, jolloin Tuure oli kertonut isän lyöneen häntä. ???Sosiaalityöntekijän tarkentaa, miten keskustelu eteni ja mitä lapsi tarkalleen ottaen sanoi. Äiti kertoi jututtaneensa Tuurea kysymällä ”Miksi isän luona oli tyhmää?” johon Tuure oli vastannut, että hän ”ei saa kertoa isän asioista”. Äitiä oli tämä ihmetyttänyt ja hän oli kysynyt, kuka Tuurelle oli näin sanonut. Tuure vastasi: ”Isä”. Äiti kertoi halanneensa Tuurea ja sanoneensa että Tuure voi puhua hänelle ihan kaikista asioista ja kertoa, mitä ikävää isän luona on sattunut. Tuurea itketti kovasti ja lopulta hän oli sanonut: ”isä sai raivarin ja löi ja otti tästä ja tästä” (näyttäen hiuksiaan sekä käsivarttaan). ???


TAPAUS TUURE Jasmin Kaunisto, psl

Puhelun lopussa äiti kertoo Tuuren isän olleen väkivaltainen häntä kohtaan heidän parisuhteensa aikana. Äiti kuvaa Tuuren isää äkkipikaiseksi, joka raivostuu nopeasti ja käyttäytyy tuolloin pelottavasti. Äidin mukaan Tuuren isän väkivaltaisuus oli yksi heidän eronsa syistä. ???Seuraavana päivänä Tuuren äidinäiti soittaa sosiaalityöntekijälle. Mummo haluaa sanoa ”pari valittua sanaa” Tuuren isästä. Mummo nimittää Tuuren isää ”hulluksi ukoksi”. Hän myös kysyy, tietääkö sosiaalityöntekijä ollenkaan, että Tuuren isähän on tuomittu väkivaltarikollinen, kun oli ”mäiskäissyt entistäkin vaimoaan” ???Sosiaalityöntekijä ilmoittaa poliisille epäillystä lapsen pahoinpitelystä. Poliisi ottaa asian tutkittavakseen. Poliisi vahvistaa tiedon Tuuren isän aiemmasta pahoinpitelytuomiosta. ???Poliisikuulustelussa Tuuren isä kertoo, ettei ole koskaan lyönyt Tuurea. Viikonloppuna isän luona oli ollut käymässä isän uusi naisystävä Marjaana. Tuure oli kiukutellut ruokapöydässä ja tökkinyt Marjaanaa haarukalla. Isä oli puuttunut tähän tarttumalla Tuuren käteen ja vääntämällä haarukan irti vastustelevan Tuuren kädestä. Tuure oli painunut kiukustuneena huoneeseensa. Tuuren äidin tullessa sunnuntaina hakemaan Tuurea, oli isä esitellyt hänelle Marjaanan. Esittelyn jälkeen Tuuren äiti oli pyytänyt isän sivummalle ja alkanut raivota Marjaanasta. Isän mielestä Tuuren äiti oli selvästi mustasukkainen.


TAPAUS TUURE Jasmin Kaunisto, psl

• Lapsen kertomus vanhemmalleen• Havainnot muun tutkimuksen

yhteydessä• Aikuisena ilmoitus omasta

seksuaalisesta hyväksikäytöstä• Lapsen kertomus muulle aikuiselle• Lapsen käytösoireet


MISTÄ EPÄILY HERÄÄ Jasmin Kaunisto, psl

Normaalia Syytä huoleen• sukuelimen paljastelu

pakonomaisesti, liiallisesti, toistuvasti ja ahdistuneesti

• sukuelimen koskettelu pakonomaisesti ja ahdistuneesti, kykenemättä noudattamaan kehotuksia ja kieltoja

• aikuisten lähestyminen seksuaalissävytteisesti: toistuva haarojen tai rintojen puristelu

• pakonomainen kiinnostus aikuisten seksielämää kohtaan: kysymykset, pyynnöt näyttää esim. ”nussimista”

• aggressiiviset ja väkivaltaiset seksileikit toisia lapsia pakottamalla

• pojilla erektiot monenlaisissa tilanteissa

• lääkärileikit• yhdyntään ja rakasteluun liittyvät

leikit• kehon osien ja aukkojen koskettelu,

näpelöinti• tutkiva uteliaisuus seksiä kohtaan• avoimet ja estottomat kysymykset• estottomat toiveet päästä näkemään

ja koskemaan muiden kehoja• näyttelyn halu, toive oman kehon

ihailusta• häveliäisyyden puuttuminen n. 5-

vuotiaaksi

SEKSUAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN Jasmin Kaunisto, psl


• Varhaislapsuudessa• Levottomuus, aggressiivisuus, vetäytyminen, ahdistuneisuus• Aikuiseen ripustautuminen• Uni- ja syömishäiriöt, päänsärky, vatsakipu, kastelu• Kyvyttömyys leikkiä, tuhoavat tai kaoottiset leikit

• Koulu- ja nuoruusiässä:• Heikko itsetunto, aggressiivisuus, masentuneisuus• Unihäiriöt, somaattiset vaivat• Itsetuhoisuus

• Väkivaltaisen vuorovaikutuksen merkit käyttäytymisessä tai oireilussa• Oireet heijastuvat usein lapsen kaikkiin ihmissuhteisiin• Herkistyminen väkivallalle ja sen merkeille• Uudelleenkokeminen, välttämiskäyttäytyminen, kohonnut vireystila

Lapsi ei aina oirehdi näkyvästi ja kaikki em. oireet voivat johtua sadasta muusta syystä!


Pahoinpitelyn merkkejä (Minna, lähde: Kauppi 2013)

• Kuuntele asia rauhassa• Älä arvaa tai tulkitse. Varo omaa ”näppituntumaa”:

älä anna oman mielikuvituksesi viedä pidemmälle kuin lapsen kertoman perusteella on syytä.

• Esitä niin vähän kysymyksiä kuin mahdollista• Jos kysymyksiä on pakko esittää, pitäydy avoimissa

ja vältä johdattelua sekä kyllä/ei-kysymyksiä• Kirjoita ylös tai nauhoita mahdollisimman tarkasti

omia kysymyksiäsi ja lapsen vastauksia. Älä käännä lapsen puhetta yleiskielelle

• Pysy rauhallisena ja muista järkevä ajattelu


MITÄ TEET, KUN EPÄILY HERÄÄ (Jasmin)


Järkevä ajattelu


I S: Miehelle vankeutta kahdeksasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä


• Kun epäily herää, jokaiselle syntyy varhaisessa vaiheessa tunne siitä, onko todennäköisempää että rikos on tapahtunut kuin että se ei ole tapahtunut

• VAHVAT JA TIEDOSTAMATTOMAT ASENTEET, USKOMUKSET JA KÄSITYKSET:

heikentävät kykyä huomata johdattelevia aineksia lapsen haastattelussa

lisäävät taipumusta uskoa epäillyn syyllisyyteen vastoin tiedossa olevia faktoja ja näyttöä

heikentävät kykyä kerätä ja ottaa huomioon olennaista tietoa tapauksen selvittämistä varten

vähentävät kriittisyyttä ja johtavat taipumukseen sallia heikompaa näyttöä päätöksen pohjaksi

voivat aiheuttaa valikoivaa raportointia esim. lausunnoissa


ASENTEET JA ENNAKKOKÄSITYKSET Jasmin Kaunisto, psl (Lähde: Finnilä, 2012)

Näitä vaikutelmia ei voi välttää eikä tapausta voi selvittää ilman taustatietoa.

Vaikutelmia tulee kuitenkin ehdottomasti tunnistaa ja käsitellä!

Analysoi, mihin vaikutelma perustuu ja arvioi irrationaaliset vs rationaaliset argumentit


ASENTEET JA ENNAKKOKÄSITYKSETJasmin Kaunisto, psl (Lähde: Finnilä, 2012)

• Neutraali vs. epäneutraali• Millaisissa olosuhteissa epäily on herännyt?

(äkkiarvaamatta päiväkodissa vs huoltoriitaperheessä)• Kuka epäilystä ilmoittaa? (koulun oppilashuoltoryhmä vs

lapsen äiti)• Onko lapsen omaa kertomusta epäillystä

tapahtumasta? (lapsi on kertonut kouluterveydenhoitajalle toistuvasta pahoinpitelystä vs lapsi ei ole puhunut mitään, mutta pyllynpunoitus epäilyttää äitiä)

• Kuinka tarkkaa tietoa epäilyn heräämisen tilanteesta on? (sosiaalityöntekijän tarkka kirjaus kysymyksistä ja vastauksista vs lapsen mummon epäselvä keskustelukuvaus ”no jotain se sillon puhu”)

• Onko epäillyllä tapahtumalla todistajia? (kaverit näkivät lapsen nousevan vieraan miehen autoon vs lapsi asuu epäillyn kanssa kahdestaan)XV Väkivaltafoorumi 2013

EPÄILYN HERÄÄMISEN TILANNE (Jasmin)


HYVÄKSIKÄYTTÖ- TAI PAHOINPITELYEPÄILYN KONKREETTINEN SELVITTÄMINEN

• Oikeuspsykologisen haastattelun tavoite on selvittää, onko rikosta tapahtunut. Huomioon otetaan aina vaihtoehtoiset selitykset (hypoteesit)

• Ei ole hoidollinen keskustelu ja eroaa arkikeskustelusta• Käytössä puolistrukturoitu haastattelurunko joka muokataan

yksilöllisesti• Haastattelun suunnittelussa ja sen toteutuksessa otetaan huomioon

useita seikkoja:• Lapsen ikä, kehitystaso, kognitiivinen ja psyykkinen tila, fyysiset rajoitukset,

sosiaaliset taidot, traumatisoituminen, emotionaalinen kuormitus, murre, monikulttuurisuus

• Kotimatkan pituus, lapsen vireystila, muut lapsen tarpeet• Harjoitushaastattelu on tärkeä• Epäiltyä tapahtumaa lähestytään haastattelussa varoen• Lähtökohtana on lapsen vapaa kerronta ja omin sanoin avoimesti tuotettu tarina• Lapsen kerrontaan ei saa vaikuttaa kysymyksin, elein, ilmein tai muilla ilmaisuilla• Ohjaavilla kysymyksillä tarkennetaan tarinaa vasta sen jälkeen, kun lapsi on

kertonut sen avoimesti niin hyvin kuin osaa


MITEN LASTA KUULLAAN YKSIKÖSSÄ? (Minna)

Lapsen ikätaso sekä kielen ja muistin kehitys haastattelun rajoittavana tekijänä• Lapsi ei osaa kertoa tapahtumista jotka ovat

tapahtuneet ennen kuin hän oppi puhumaan. Ei senkään jälkeen kuin puhe on kehittynyt!

• Lapsuuden amnesia: yleisesti ottaen ihminen ei muista ennen kolmatta elinvuotta sattuneita tapahtumia

• Alle 4-vuotiaalta ei kannata odottaa kovin selkeitä itsenäisiä kertomuksia.

• Lapselta vaikeasti saatavissa päivämäärät, paikat, kesto, ihmisten ikä, ulkonäkö (monesti rikostutkinnan kannalta oleelliset seikat)


MITÄ VOIT OTTAA HUOMIOON LAPSEN KUULEMISESSA? (Jasmin)

Paikkavirhe: Esimerkki ”Elias” 06:40 – 07:37, Korkeasaari


Riskejä liian pienen lapsen haastattelemisessa:• Lapsella vaikeuksia ymmärtää, mistä tapahtumasta on kyse, mutta

saattaa kuitenkin yrittää vastata ollakseen aikuisen mieleen.• Lapsi vastaa siihen kysymyksen osaan, jonka on ymmärtänyt• Lapsi yrittää arvata, mitä haastattelija on tarkoittanut (jo 3-vuotias

ymmärtää keskustelun idean, eli että kysymys vaatii vastausta)• Pienet lapset saattavat pyrkiä täydentämään muistiaukkojaan

mielikuvituksella• Nuori ikä (varsinkin alle 6v) sekä alhainen älykkyys altistavat

johdattelulle pienet lapset sekä esim. kehitysviiveiset tai kehitysvammaiset lapset erityisen vaikutusalttiita johdattelulle. Johdateltu haastattelu epäluotettava lapsen kertomus

Ammattitaitoisesti haastateltuina pienetkin lapset voivat olla luotettavia, tarkkoja ja informatiivisia todistajia


• Lapsi pelkää, että vanhempi/tekijä suuttuu tai pahoinpitelee• Vanhemmat/tekijä ovat lahjoneet tai uhkailleet lasta• Lapsen mielestä hän on itse syyllinen• Lapsi ei usko, että aikuinen voisi uskoa häntä• Lapsi ei ymmärrä, että häntä on hyväksikäytetty /

kaltoinkohdeltu• Hyväksikäyttötilanne ei välttämättä ole lapselle kielteinen

tapahtuma


Tilannetekijät (Minna)


KYSYMYSTYYPIT Jasmin Kaunisto, psl

KYSYMYSTYYPPI ESIMERKKI Helpottavat ”Ahaa” ”Yhym” Selkiyttävät ”Mitä tarkoitat ”raivarilla”?”

”Sanotko uudelleen kun en kuullut?” Avoimet ”Kerro kaikki siitä” ”Mitä sitten tapahtui?” Ohjaavat ”Missä te olitte?”

”Miksi se löi?” Kyllä/Ei ”Oliko sinulla vaatteet päällä?”

”Onko joku kieltänyt sinua kertomasta?” Vaihtoehto ”Oliko silloin kesä vai talvi?”

”Oliko se mies tumma vai vaalea?” Spesifit johdattelevat ”Olen kuullut että isä on lyönyt sinua”

”Sinähän varmaan sanoitkin ettet halua sitä” Yleiset johdattelevat ”Äitisi on jo kertonut minulle kaiken, niin kerro nyt

sinäkin” Saman asian kysyminen toistuvasti (>3)

Oma kannanotto/tulkinta ”Se otti varmaan kipeää” ”Onpa kauheaa”

Epäselvä kysymys ”Kerro siitä kun se teki niin?” ”Onko tuommoista sattunut ennenkin?”


KYSYMYSTYYPIT (TAULUKKO MUSTAVALKOISENA)KYSYMYSTYYPPI ESIMERKKI Helpottavat ”Ahaa” ”Yhym” Selkiyttävät ”Mitä tarkoitat ”raivarilla”?”

”Sanotko uudelleen kun en kuullut?” Avoimet ”Kerro kaikki siitä” ”Mitä sitten tapahtui?” Ohjaavat ”Missä te olitte?”

”Miksi se löi?” Kyllä/Ei ”Oliko sinulla vaatteet päällä?”

”Onko joku kieltänyt sinua kertomasta?” Vaihtoehto ”Oliko silloin kesä vai talvi?”

”Oliko se mies tumma vai vaalea?” Spesifit johdattelevat ”Olen kuullut että isä on lyönyt sinua”

”Sinähän varmaan sanoitkin ettet halua sitä” Yleiset johdattelevat ”Äitisi on jo kertonut minulle kaiken, niin kerro nyt

sinäkin” Saman asian kysyminen toistuvasti (>3)

Oma kannanotto/tulkinta ”Se otti varmaan kipeää” ”Onpa kauheaa”

Epäselvä kysymys ”Kerro siitä kun se teki niin?” ”Onko tuommoista sattunut ennenkin?”

Kyllä-ei-kysymykset: Esimerkki ”Elias” 00:50-03.38, lentokone

Vertailussa avoin ja suljettu haastattelu: Esimerkki ”Silja” kokonaan, PowerPark vs. kylpylähotelli


• Voi tuottaa todellisuuden vastaisia vastauksia ja väärintulkintoja: vääristää lapsen kertomusta!

• Yksi johdateltu vastaus voi vaikuttaa haastattelun kulkuun monin tavoin

• Voi aiheuttaa virheitä lapsen muistikuviin• Sosiaalinen painostus erittäin vahva vaikuttaja

johdateltavuudessa• Muista, että muut ovat voineet johdatella jo

(vuorovaikutuksessa syntyneet tarinat ja valemuistot)


JOHDATTELU (Minna)

Johdattelu ja sosiaalinen painostus: Esimerkki ”Silja” 2.18-2.38, aurinkolasit


• Erityisen herkkiä johdattelulle ovat• Pienet lapset älä kysy suoraan mitään alle viisivuotiaalta • Kaltoinkohdellut lapset (lapsi on huomionhakuinen tai hakee

hyväksyntää)• Stressissä, kriisissä tai shokissa olevat lapset• Lapset joilla on esim. psyykkisiä, kehityksellisiä tai kieleen

liittyviä vaikeuksia tai tietynlainen temperamentti/luonne• Jos tapahtumasta on kauan • Lapset jotka eivät puhu, puhuvat ”liian vähän”, ovat

levottomia, sanovat toistuvasti etteivät muista tai eivät halua puhua

• Erityisen herkästi tulee johdateltua• Jos lapseen ei saa hyvää kontaktia • Jos on aiheesta on vaikea puhua (seksi, seksuaalisuus) ja

vielä lapsen kanssa• Jos on kiire• Kun huomaat ettei lapsi kerro avoimia ja ohjaavia

kysymyksiä käyttämällä• Jos et tiedä näistä asioista, joita tällä luennolla käsitellään!XV Väkivaltafoorumi 2013

VUOROVAIKUTUKSESSA SYNTYNYT TARINA (”Elias” ja lentokonematka)

• Aikuinen ja lapsi ovat tiedostamattomien mekanismien kautta yhdessä rakentaneet tarinaa kaltoin kohtelusta, usein pidemmän ajan kuluessa.

• Syynä aito huoli, päättelyvirheet, lapsen huomionhakuisuus tai tarve saada hyväksyntää, lapsen moitteidenpelko…

• Voi saada alkunsa hyvin epämääräisestä lapsen puheesta tai käyttäytymisestä, johon aikuinen alkaa kiinnittää huomiota. Lapsi huomaa tämän ja pyörä lähtee pyörimään: lapsi ja aikuinen vahvistavat toistensa kokemusta omalla reagoinnillaan

VALEMUISTOT• Tavallinen ilmiö, tapahtuu kaikille• Voi syntyä tahallisesti tai tahattomasti vuorovaikutuksessa

toisten kanssa tai johdattelun kautta• Käytännössä mahdottomia ”saada kiinni” myöhemmin, koska ne

ovat verrattavissa aitoihin muistoihin; tuntuvat samalta



LAPSI ON TULOSSA JUTTELEMAAN, MITEN VOIT TOIMIA?

• Ota etukäteen selvää lapsesta, jos se on mahdollista• Lapsen ikä ja kehitystaso• Kielelliset valmiudet• Psyykkinen tila• Perheen tilanne• Ota etukäteen selvää epäilyn heräämisestä, jos se on mahdollista• Onko joku jututtanut lasta aikaisemmin ja kuinka paljon ja miten?• Mieti vaihtoehtoisia selityksiä epäilyn heräämiselle• Älä keskustele lapsen kuullen tapahtumasta muiden aikuisten tai lasten

kanssa• Suunnittele lapsen kuulemista etukäteen jos pystyt• Pidä mielessä järkevä ajattelu, asenteet, ennakkokäsitykset ja yleinen

faktatieto lasten oireilemisesta• Suunnittele, miten menet aiheeseen• Mieti tilanteeseen ja lapselle sopivia kysymyksiä


MITEN VOIT VALMISTAUTUA? (Minna)

• Ole avoin, rauhallinen, sopivalla tavalla empaattinen, turvallinen aikuinen, joka kestää kuulla kaiken ahdistumatta

• Pysy koko ajan neutraalina ja vältä tunteenilmauksia sekä omien ajatusten ääneen lausumista lapselle (”tämä on kyllä todella vakava asia” yms)

• Viestitä lapselle, että sinä et tiedä mitä on tapahtunut• Älä pelkää hiljaisia hetkiä. Lapsi tarvitsee aikaa muodostaakseen

vastauksiaan• Kuuntele aina loppuun asti• Käytä lapsen kieltä, eli samoja termejä kuin lapsi itse. Kannattaa

kuitenkin selvittää mitä lapsi niillä tarkoittaa (”Mitä sinä tarkoitat sillä `hipelöinnillä`?” ”Sanoit, että `kuritti`, mitä hän siis teki kun hän `kuritti`?” ”Mitä se `läsäyttäminen` tarkoittaa?)


MITEN OLLA LAPSEN KANSSA HAASTATTELUTILANTEESSA? (Jasmin)

ETENE ASTEITTAIN • Anna lapselle ensin mahdollisuuksia tuottaa epäilty tapahtuma

spontaanisti: • Minkä vuoksi olet tullut juttelemaan kanssani? • Onko jotain asiaa, mistä sinun olisi hyvä kertoa minulle?

• Viittaa epäilyn heräämisen tilanteeseen (ei vielä suoraan epäilyyn):• Kuulin, että olet käynyt lääkärissä. Kerropa siitä. • Olit käynyt juttelemassa kouluterveydenhoitajalle jostain. Kerro minulle, mistä

juttelitte. • Olit valitellut äidille x-kipua. Kerro minulle siitä.

• Viittaa johonkin osaan/yksityiskohtaan epäillystä tapahtumasta (älä paljasta kaikkia yksityiskohtia, vaan valitse joku: epäilty henkilö/olosuhteet/tapahtumapaikka/tapahtuma-aika/teko)• Kuulin, että sinulle olisi voinut tapahtua jotain isän kanssa?• Kerro minulle siitä, kun olet ollut viimeksi Virtasten luona.• Kerro minulle mitä viime viikonloppuna on sattunut?


MITEN MENEN EPÄILTYYN AIHEESEEN JOHDATTELEMATTA LIIKAA? (Jasmin)

Aiheeseen meneminen: esimerkki ”Elias” 09:45 – 11:57, hotellihuone


KÄYTÄ KYSYMYKSIÄ TÄSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ:1. Kerro… Mitä sitten tapahtui…2. Mitä… Missä… Milloin… Kuka… Miten… Mihin…3. Vaihtoehtokysymyksistä mielellään vain sellaiset, joissa vaihtoehtoja on

olemassa vain kaksi4. Kyllä-ei-kysymykset, suorat ja johdattelevat kysymykset

HYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA ILMAISUJA:• Kerro siitä… Kerro kaikki mitä muistat/tiedät… • Okei… mmm… kerro vaan… aha…. Toista lapsen puhetta• Mitä tarkoitat sillä että hän löi? Mitä tarkoittaa…• Mistä tiedät että… Mistä sinulle tuli mieleen…• Mitä sen jälkeen tapahtui… Mitä sitä ennen tapahtui…• Onko se tapahtunut yhden kerran vai monta kertaa…• Mitä te olette kotona puhuneet… Kuka muu tietää asiasta…


NO MITÄ VOI KYSYÄ JA MITÄ EI? (Minna)

JOHDATTELEVIA, PAINOSTAVIA JA MUUTOIN SOPIMATTOMIA ILMAISUJA• Kysymykset,• joissa tuodaan esille jotain, mitä lapsi ei ole itse sanonut• joihin voi vastata vai kyllä tai ei• joissa annetaan vain kaksi vaihtoehtoa• jotka ovat epäselviä

• Kun lapsen vastaukseen ei tyydytä• toistamalla uudelleen jo esitetty kysymys• ohittamalla lapsen vastaus: ”Kerroppa nyt miten se oikeasti meni”• lisätään epävarmuutta, pyydetään spekuloimaan

• Esitetään omia tulkintoja: ”Ei tuollaista saa tehdä lapselle”, ”Se kävi varmasti kipeää”

• Kun lasta painostetaan kertomaan• kysymyksin, toistoin, elein, ilmein, äänenpainoin• ”pakottamalla” hänet olemaan keskustelutilanteessa• palkitsemalla, rankaisemalla, lupaamalla hänelle jotain, mitä ei ole mahdollista

toteuttaa• kertomalla että joku toinen on jo kertonut tai että haastattelija tietää jo mitä

on tapahtunut (sosiaalinen painostus)• Kerrotaan omista kokemuksista, imarrellaan lasta, lasta pyritään

”kasvattamaan”XV Väkivaltafoorumi 2013

• Mitä mieltä olet näistä kysymyksistä: Onko joku aikuinen tehnyt sulle jotain pahaa? Onko joku koskenut sinua johonkin, minne lapsia ei saa

koskea? Onko joku tehnyt sulle jotain sopimatonta? Kuka on opettanut sulle tuota?

Ei-johdatteleva lapselle annettava tuki on usein paikallaan:Lapsen tunteita, vaikeuksia, huolia, toiveita ei saa jättää huomiotta!

Jätä asian tarkempi selvittely rikostutkintaan!


JOITAKIN ERITYISTILANTEITA:Käyttäytymiseen/leikkiin liittyvä epäily:• Kysele lapsen elämästä yleisesti: voinnista, perheestä ja sen

jäsenistä, ystävistä, hoitopaikasta/koulusta• Älä kysy suoraan epäillystä tapahtumastaLapsen kuuleminen huoltoriitaepäilyissä• Kysy mitä lapsi leikkii/touhuilee isän / äidin kanssa• Mitä isä/äiti juttelee toisesta vanhemmasta• Mitä isi/äiti erityisesti tykkää tehdä sun kanssa• Minkälaisia asioita siellä kotona tapahtuu?• Mistä tiedät että…

Lapsen kuuleminen laiminlyöntiepäilyssä• Konkreettisia asioita kodissa tapahtuvista asioista: ruokailu… koulu…

läksyt… kotiintuloajat… miten viikonloput menevät… mitä kotona tapahtuu… mitä vanhempi tekee…• Mitä huolia lapsella on?


• Luotettavan kertomuksen tyypilliset piirteet, onko niitä?• Valheiden tunnistaminen, onko mahdollista?

• Hyvin vaikea tehtävä jopa yksikössä työskenteleville ammattilaisille• Vaatii alan tieteellisen tiedon hallintaa: EI perustu kokemukseen• Luotettavuutta arvioidaan kertomuksen syntyhistoria kautta• Käydään läpi niitä keskusteluja joita lapsella on ollut kaikkien aikuisten

kanssa epäillystä• Lapsen kertomusta verrataan kaikkeen muuhun käytettävissä olevaan

tietoon• Kehityspsykologinen tieto, kieli, psyykkiset tekijät

Jätä asian tarkempi selvittely rikostutkintaan


LAPSEN KERTOMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI (Minna)

Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö

Puhelut virka-aikana Jasmin Kaunisto psl p. 0400 252 067 Minna Kumpuniemi psl p. 0400 251 267 Anne Kurkela sihteeri p. 0400 251 136

Sähköposti muotoa: [email protected]


Apua? Tietoa? Kysyttävää? Konsultaatiota?

Lapsen kaltoinkohtelu – Söderholm, Kivitie-Kallio (Duodecim, 2012)

Lapsiin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö – Humppi, Ellonen (Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia, 2010)

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen – Taskinen (Stakes Oppaita 55, 2005)


Kirjallisuutta

Documents

Kuinka kuulen väkivaltaa kokenutta lasta?