Embed Size (px)
Citation preview
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt
Polvelta toiselle –messut8.11.2014 Seinäjoki
Seppo Niskanen
Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä?
• Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa olla hankalaa
• Tasapuolisesti suoritettu jako auttaa säilyttämään osakkaiden hyvät välit
• Tilanne monimutkaistuu entisestään, jos kuolinpesään syntyy sisäkkäinen kuolinpesä
• Järjestelyt olisi helpointa tehdä melko pian perunkirjoituksen jälkeen
10.11.2014 Suomen metsäkeskus 2
Vaihtoehtoja:• Pidetään ennallaan • Jaetaan jokaiselle oma palsta • Puretaan kuolinpesä yhtymäksi
› Jälkeenpäin voidaan tehdä osuuksien kauppoja
• Jaetaan pesä eri omaisuuslajien perusteella • Perustetaan/liitytään yhteismetsään • Myydään metsätila vieraalle
10.11.2014 Suomen metsäkeskus 3
Mitä on huomioitava mm.:› Testamentti, hallintaoikeus, ennakkoperinnöt› Metsävähennys› Luovutusvoittovero› Omaisuuksien arvot› Lesken asema› Perillisten toiveet
10.11.2014
Suomen metsäkeskus 4
5
Kuolinpesä
• Itsenäinen verotusobjekti• Puukauppatulot, kulut ja verot kuuluvat kuolinpesälle
• Osakkaille jaettava ylijäämä on verovapaata• Mielletään usein passiiviseksi metsänomistajaksi
6
Yhtymä
• Kyseessä silloin, kun esim. vanhemmat ja lapset tai sisarukset omistavat yhdessä tilan
• Määräosainen (murtoluku) omistus, tila on maastossa yksi kokonaisuus
• Tulot ja verot jaetaan osakkaille yhtymäosuuksien suhteessa
• Vähennykset palautuvat kaikkien osakkaiden verohyödyksi
10.11.2014 Suomen metsäkeskus 7
METSÄTILA
JAKAMATON KUOLINPESÄ
OSAKAS
OSAKAS OSAKASOSAKAS
OSAKAS
OSAKAS
Perin
nönjako
METSÄNOMISTAJA
LAINHUUTO
Esimerkki siitä, miten paljon perinnönjako selkiyttää kuolinpesän metsänomistusta ja lisäksi ajantasaistaa lainhuudot.
Termejä• Perinnönjako = pesän varallisuuden (osittainen)
jakaminen eri henkilöille tai esim. yhtymäksi• Jakosopimus = yhtymän jakaminen osakkaiden kesken
(toimii ainoastaan, jos yhtymällä on yksi kiinteistö)• Ositus = pesän varallisuuden laskeminen ja toteaminen,
mitä kuuluu leskelle ja mitä perillisille• Lohkominen ja halkominen = kiinteistön jakaminen
useaksi uudeksi kiinteistöksi
Toimenpiteet aloitetaan tutustumalla perukirjaan
• Omistusjärjestelyissä on kyse perukirjasta löytyvän omaisuuden jakamisesta
• Jos jaetaan molempien vanhempien kuolinpesät, tarkastellaan kahta perukirjaa
• Perukirjassa käytettyjä arvoja joudutaan usein päivittämään
• Jos kuolinpesää ei jaeta kokonaan, puhutaan osittaisesta perinnönjaosta
10.11.2014 Suomen metsäkeskus 9
Avio-oikeus• Puolisoilla on yleensä avio-oikeus toistensa
omaisuuteen• Avio-oikeutta voidaan rajata avioehdolla tai lahja- ja
testamenttimääräyksellä• Avio-oikeudella on merkitystä lähinnä avioliiton
päättyessä• Avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta ei oteta mukaan
osituslaskelmaan• Avio-oikeuden nojalla tuleva omaisuus ei ole perintöä• Lapsettoman avioparin leski tosin voi periä puolisonsa
Testamentti• On määrätty esimerkiksi metsätilan hallintaoikeus leskelle› Tällöin hallintaoikeuden arvo vähennetään
perillisten perintöveroa laskettaessa
• Tai haluttu määrätä avio-oikeudesta
• Omistusoikeustestamentti› Puolisoiden kesken ei yleensä järkevä› Perintökaaresta poikkeaminen
› Lakiosaoikeus silti
Kuolinpesät• Vaihtoehto 1, leski ja lapset
› lapset ovat perillisiä› leskelle kuuluu avio-oikeuden nojalla yleensä
puolet pesän säästöstä (jos ei avioehtoa)› pesän säästö = vainajan varat+lesken
varat+yhteiset varat - velat› jos pesässä on leski, on aina ensimmäiseksi
tehtävä ositus, eli laskelma mitä kuuluu leskelle/perillisille
Kuolinpesät• Varakkaampi leski
› Lesken ei ole pakko luovuttaa omaisuutta vainajan perillisille (eli yleensä omille lapsilleen!)
› Vastaavasti lesken ei ole pakko ottaa vastaan varakkaammalta vainajalta avio-oikeuden perusteella tulevaa omaisuutta
› Nämä asiat pitää ilmoittaa kirjallisesti riittävän ajoissa (muuten jatkossa saatetaan tulkita esim. lahjaksi)
Kuolinpesät• Vaihtoehto 2, ei leskeä
› kun jakoa lähdetään tekemään, perusteena on perukirjat tai –kirja
› perinnönjako ei tarkoita sitä, että metsätila välttämättä pilkottaisiin, vaan se voidaan jakaa määräosiin, esim. 1/3, 1/3, 1/3.
› määräosia voidaan käyttää myös tasauserinä ja tehdä sen jälkeen yhtymäosuuden kauppoja
Esimerkki› Metsän arvo 100 000› Kesämökin arvo 20 000› 3 perillistä
• Se joka saa kesämökin, saa metsästä 2/10, toiset saavat metsästä 4/10
• Metsän osalta muodostuu siis yhtymä
Kuolinpesät• Pesän ulkopuoliset/sisäiset varat
› Aina, kun jaetaan omaisuutta, joka kuuluu pesään, eikä kukaan osakas tuo ”omaa” rahaa tasauseräksi, on ainoa seuraus perintövero (joka yleensä on jo maksettu)
› Kun lähdetään käyttämään pesän ulkopuolisia varoja, kyseeseen tulee yleensä varainsiirtovero ja usein luovutusvoittovero
› Luovutusvoittoveroa voi minimoida sukulaishuojennuksella, kunhan perinnönjako on tehty, eli pesä ensin purettu yhtymäksi
17
Luovutusvoittoveron vapaus=tämän piiriin olisi tärkeä päästä
• Koskee lähisukulaisten kauppoja
› ostajana yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa lapsi tai tämän jälkeläinen, sisar(puoli) tai veli(puoli)
› luovuttaja harjoittanut metsätaloutta› 10 vuotta taaksepäin ei saa olla kaupalla tehtyjä tilan
luovutuksia
Tällöin veroa ei tule.
Jatkajan/ostajan ei kannata myydä tilaa seuraavan 5 vuoden aikana.
Kuolinpesät• Osittainen ositus- ja/tai perinnönjako
› Voidaan muodostaa esim. metsäomaisuudesta yhtymä
› Muilta osin pesän omaisuus voi jäädä jakamatta› Soveltuu hyvin, jos esim. halutaan tehdä metsän
osalta yhtymäosuuskauppoja, mutta muutoin pitää vielä pesä jakamatta
Yhtymä voi olla välivaihe• Yhtymäosuuksilla eli määräosilla voidaan helposti
jatkaa perinnönjaossa tehtyjä omistusjärjestelyjä• Määräosien kauppa on normaalia
kiinteistökauppaa• Määräosat ilmoitetaan aina murtolukuna• Verotarkastelut ovat samat, kuin koko tilankin
kaupassa• Yhtymä on hyvä omistusmuoto perheen sisällä
Metsävähennys keventää tilan ostajan verotusta
• Laskennallinen lisävähennys metsätalouteen
• 60% hankintamenosta (kauppahinta+varainsiirtovero+muut kulut)
• Vähennys tehdään metsätalouden tuloista
20
Metsävähennys
• Metsävähennyspohja ei synny kuolinpesäosuuksien kaupassa
• Metsävähennyspohja ei synny lahjassa tai perinnössä
• Metsävähennystä ei voi hyödyntää, jos omistus- ja hallintaoikeus on eri henkilöillä
21
Perinnöstä luopuminen• Perinnöstä luopuminen
› Melko kevyt ja huomaamaton tapa ylittää sukupolvi
› Tehtävä kirjallisesti› Kokonaan ja ilman ehtoja
›pahimmassa tapauksessa perintövero+lahjavero
› Usein verotus kevenee› Ongelma: päätöksenteko kuolintapauksen
yhteydessä
Jos joku osakkaista ei halua metsää
• Hänelle jaetaan pesästä muuta omaisuuttaTAI
• Ennen osuuksien kauppoja tehdään perinnönjako, pidetään hetki yhtymänä ja sen jälkeen yhtymäosuuden kauppa
• Miksi?› tällöin syntyy metsävähennys› tällöin ei yleensä tule myyjälle luovutusvoittoa (jos
he ovat lähisukulaisia)
Muistettavaa
• Varainsiirtoveron maksaminen• Lainhuudon hakeminen (6kk)• Lahjaveroilmoitus (3kk)• ALV velvollisuus (hakeutuminen/lopettaminen)• Yhteystietojen ilmoittaminen
10.11.2014 Suomen metsäkeskus 24
Esimerkki• Kuolinpesässä on 5 osakasta, 4 sisarusta ja yhden
kuolinpesä• Yksi sisaruksista lunastaa metsän itselleen• Tehdään perinnönjakokirjalla yhtymä ja kaupat
yhtymäosuuksista• Ongelma?
› Kuolleen sisaruksen kuolinpesä ei ole luovutusvoittoveron huojennuksen piirissä
10.11.2014 Suomen metsäkeskus 25
