4 | 2012MEKin ASIAKASLEHTI

Luovaa hulluutta &

sitkeyttäHimosta rakennetaan pitkäjänteisesti

Mikä Suomessa houkuttelee? MEK tutki, miksi modernit

humanistit matkustavat

tänne

Lumi, sauna ja hiljaisuus

Aasialaiset herkistyivät

Suomen talvessa

4 | 2012MEKin ASIAKASLEHTI

Mikä Suomessa houkuttelee? MEK tutki, miksi modernit

Huskysafari Muonion HarrinivassaKuva: Visit Finland Imagebank

2 | matkailusilmä

Visit Finland Media Bank käytössäsi

u Lue lisää www.mek.fi u markkinointi u markkinointivälineet u Visit Finland Media Bank

u Rekisteröidy englanninkieliseen materiaalipankkiin osoitteessa imagebank.visitfi nland.com. Tervetuloa tutustumaan!

matkailusilmä | 3

14

Sisältö

Miksi Suomeen matkustetaan?

16KIINALAISET JA JAPANILAISET viehättyvät Suomen puhtaasta luonnosta,

raittiista ilmasta ja Joulupukista, mutta myös yllättävistä asioista, kuten

puhtaasta sadevedestä, kierrätyspisteistä ja vakaista poliittisista oloista.

Tiesitkö, että...ulkomaiset matkailijat toivat

Suomeen lähes 4 miljardia

euroa vuonna 2011?

Lähde: MEK

Angry Birds ja Joulupukki saman katon alle

19

10

25

”Veturiyrityksen ei anneta täällä tehdä veturin hommia.” Juhani Ojala,

Himoksen toimitusjohtaja

”Suomi on Suomi on salaperäinen maa.salaperäinen maa.

Vähemmän linkkejä, kiitos!

4 | matkailusilmä

PÄÄTOIMITTAJA: Jari Ahjoharju

jari.ahjoharju@visitfi nland.com

TOIMITUS: matkailusilma@visitfi nland.com

Matkailun edistämiskeskus, PL 625, 00101 Helsinki,

p. 029 5058 000, f. 029 5058 999, www.mek.fi

ULKOASU JA TAITTO: OS/G Viestintä

p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

KANNEN KUVA: Hanna-Kaisa Hämäläinen

PAINO: Jaakkoo-Taara

PAINOSMÄÄRÄ: 2 800

KUVAPANKIT: Imagebank.visitfi nland.com, Dreamstime

OSOITEMUUTOKSET: anne.veini@visitfi nland.com

OSOITEREKISTERI: MEKin asiakasrekisteri

Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen

kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä

palauttamisesta.

ISSN-L 0355-5194

ISSN 0355-5194 (Painettu)

ISSN 2242-9859 (Verkkojulkaisu)

Matkailusilmä on painettu

Joutsenmerkitylle Scandia-paperille.

Aikauslehtien Liiton jäsenlehti

pä

äk

irjoitu

s JA

AK

KO

LEHTO

NEN

Matkailun liekki loimuaa

P idän elävästä tulesta. Kantakaupungin kerrostaloasukkina sitä ei kuitenkaan

kovin usein pääse katselemaan. Siksikin takan humina ja räiskähtely on upe-

aa tarkkailtavaa silloin, kun sellainen kohdalle sattuu. En kaipaa siihen muuta, elä-

vä tuli riittää.

Liekkien leikki hiipuu sitten hiillokseksi hiljalleen, kunnes enää pari pientä pis-

tettä kiiluu, ja saa alkaa arpoa, joko pellin voisi sulkea.

Matkailualalla on kohtalainen vuosi 2012 kohta takanapäin. Alkuvuoden reipas

matkailuliekkien loimotus on etenkin ulkomaiden osalta hyytynyt, vaikkei kokonaan

sammunut. Euroopan talousongelmat näkyvät luvuissa, ja Venäjällä yhden vähintään-

kin persoonallisen miehen propagandasota on tehnyt hetkellistä vahinkoa, niin usko-

mattomalta kuin se kuulostaakin. Osa venäläismatkailijoista on alkanut pohtia, onko

totta, että suomalaiset viranomaiset voivat tehdä rynnäkön Suomessa hotelliin, ottaa

venäläisperheen lapset väkivalloin haltuunsa ja viedä heidät keskitysleirille. Maas-

sa, jonka ehdottomia valttikortteja ovat turvallisuus, ennustettavuus ja lapsiystäväl-

lisyys! Onneksi tuo propagandaliekkien hulmahdus hiipui aika pian.

Mikään vakavasti otettava tutkimuslaitos ei ennusta erityisemmän valoisaa ta-

loustulevaisuutta Euroopalle lähivuosiksi. Niukin naukin pysyy nenä veden pinnan

yläpuolella. Se merkitsee myös, että Euroopasta Suomeen suuntautuvalle matkai-

lulle ei voi odottaa mahtavia vaahtokarkkivuosia. Painopisteeksi nousevatkin kauem-

pana olevat markkinat, joilla ainakin vielä pyyhkii talousmielessä ihan mukavasti.

Aasiassa on talousvoimaa. Ja Venäjä toki on naapurimaana edelleen huipputärkeä.

Matkailu ei ole taantumassa hiillokseksi. Matkailu kasvaa, välillä vauhdilla, vä-

lillä hitaammin, mutta kasvaa kyllä. Kova työ, iloinen ja luova ote, vankka usko tu-

levaisuuteen, hyvä laatu, tehokas markkinointi, kunnon kulkuyhteydet. Niillä pötki-

tään jo pitkälle.

Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita ja muita sidosryhmiä sekä kelpo mekkiläi-

siä kuluneesta vuodesta, ja toivotan kaikille Oikein Hyvää Joulua ja Menestyksekäs-

tä Uutta Vuotta, ja toivon myös, että kaiken tohinan lomassa oikea joulun sanomakin

pysyy ihmisillä mielessä.

2 Huskysafari Muonion Harrinivassa

5 Pääkirjoitus

6 Silmäiltyä

10 Huipulla tuulee

14 Miksi Suomeen matkustetaan?

16 Sade, hirsimökit ja kierrätyspisteet

kiehtovat aasialaisia matkailijoita

19 Angry Birds ja Joulupukki saman katon alle

20 Intialaiset ihastuivat Suomeen

22 Etikettien takana

24 Tietoa ja työkaluja

aktiviteettiyrittäjien käyttöön

25 Vähemmän linkkejä, kiitos!

25 Mitä kuuluu?

26 VisitFinland.com

4 | 2012

MEKin ASIAKASLEHTI

Luovaa hulluutta & sitkeyttäHimosta rakennetaan pitkäjänteisesti

Mikä Suomessa houkuttelee? MEK tutki, miksi modernit humanistit matkustavat tänne

Lumi, sauna ja hiljaisuus Aasialaiset herkistyivät Suomen talvessa

4 | 2012

MEKin ASIAKASLEHTIMikä Suomessa houkuttelee? MEK tutki, miksi modernit

4 | 2012

matkailusilmä | 5

silmäiltyä KOONNUT: JARI AHJOHARJU JA PIRKKO SOININEN

3 KIRJAx

Tiesitkö, että...• Suomessa kävi Rajahaastattelun mukaan vuonna 2011 kaikkiaan 3 261 000 venäläistä

• MUTTA osa heistä teki jopa kymmeniä matkoja Suomeen vuoden aikana (ramppaajat)

• JOLLOIN venäläiset tekivät laskennallisesti keskimäärin 4,6 matkaa Suomeen

• MISTÄ SEURAA, että Suomessa kävikin Venäjältä vain noin 700 000 eri henkilöä.

Lähteet:Rajahaastattelututkimus 2011, Tilastokeskus ja Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy

Veikko Neuvonen (toim.)

Suomen Lapin lumous

Suomen Lapin lumous/The

Lure of Finnish Lapland

(Tammi) esittelee Lapin tarun-

hohtoiset vetonaulat: yöttömän

yön ja keskiyön auringon, rus-

kan väriloiston, tunturien hoh-

tavat keväthanget, kaamoksen

hämäryyden ja pehmeät värit,

revontulten loimut, komeim-

mat maisemat, kansallispuis-

tot ja erämaa-alueet, saame-

laiskulttuurin ja porotalouden.

Kirja vie lukijan vaelta-

maan, hiihtämään ja laskette-

lemaan, kalastamaan ja huuh-

tomaan kultaa, linturetkelle ja

tutkimaan kasveja. Se opastaa

tuntureille, metsiin, soille, joil-

le ja järville.

Kirjassa on uskomattoman

kauniita kuvia ja mukaansa-

tempaava teksti, joka tarjoaa

paljon uutta tietoa. Upea joulu-

lahja Lapin ystävälle. Kirja jul-

kaistaan kaksikielisenä laitok-

sena (suomi-englanti). •

Inna-Pirjetta Lahti,

Inari Fernández

Lapsiperheen matkakäsikirja

Käytännönläheinen Lapsi-

perheen matkakäsikirja

(WSOY) esittelee 31 kiinnos-

tavaa perhekohdetta ja antaa

arvokkaita täsmävinkkejä las-

ten kanssa matkustavalle.

Kirjan viesti on, että las-

ten kanssa matkustamises-

ta on helppo nauttia. On vain

tiedettävä, minne menee ja

mitä tekee.

Lapsiperheen matkakäsi-

kirja on jaettu kahteen osuu-

teen: alussa käydään läpi per-

hematkailun ABC allergioista

ötököihin ja sen jälkeen esi-

tellään 31 erilaista perheille

sopivaa matkakohdetta. Mu-

kana on runsaasti tosielämän

matkakertomuksia. •

Esko Jämsä,

Markku Heikkilä

Suomi Tunnelmia

Maamme herättää yhä

lisääntyvää kiinnos-

tusta maailmalla. Suomeen

tullaan nykyään paitsi ihai-

lemaan kauniita maisemia,

myös käymään kauppaa,

kouluttautumaan ja teke-

mään työtä.

Suomella on monet kas-

vot. Etelärannikon merelli-

nen tunnelma vaihtuu Järvi-

Suomen idyllin kautta Lapin

karuun kauneuteen. Suomi

Tunnelmia –teoksen (Kirja-

kaari) kuvaaja Esko Jäm-

sä on tallentanut otoksiinsa

vaikuttavia hetkiä suomalai-

sessa luonnossa ja väläyk-

siä elämästä kaupungeissa.

Toimittaja Markku Heikkilän

tekstit myötäilevät kuvamaa-

ilmaa ja tarjoavat kiinnosta-

via lisähavaintoja suomalai-

sesta elämänmuodosta.

Kirja on saatavilla myös

englanniksi ja venäjäksi. •

Kalastusoppaat järjestäytyivät

Helsinki Fishing Guide on tänä vuonna perus-

tettu pääkaupunkiseudun kalastusoppai-

den yhteistyöryhmä, joka alkuvaiheessa keskittyy

yhteismarkkinointiin erityisesti sosiaalisen me-

dian avulla. Markkinoinnin kohderyhminä ovat

yritysten ja muiden yhteisöasiakkaiden lisäk-

si tavalliset, kalastuksesta kiinnostuneet mat-

kailijat. Ensi vuodeksi suunnitellaan myös pää-

kaupunkiseudun asukkaille näkyvää toimintaa.

– Yhteistyö tulee enemmän kuin tarpee-

seen, sanoo Apajamatkojen yrittäjä Ari Paata-

ja, jo yli 20 vuotta asiakkaita kalastamaan vie-

nyt konkari. Hänen mukaansa yhteistoimintaa

on viritelty aikaisemminkin, mutta nyt aika tun-

tuu olevan kypsä. •

Lomarengas ostaa Villin Pohjolan Metsähallitukselta

Suomen suurin vuokramökki- ja -huoneis-

tovälittäjä Lomarengas on ostanut Villi

Pohjola -tavaramerkin ja välitysliiketoiminnan

Metsähallitukselta.

Lomarenkaan toimitusjohtaja Juha-Pek-

ka Olkkola näkee Villi Pohjola-kaupassa uu-

sia mahdollisuuksia kehittää vuokramökkei-

lyä ja luontomatkailua.

– Villi Pohjola -brändiä on hoidettu hyvin ja

sillä on hyvä maine. Tulemme jatkamaan brän-

din kehittämistä ja uskomme vahvasti luonto-

matkailun tulevaisuuteen. Villistä Pohjolasta

tulee hyvä lisä Lomarenkaan nykyiseen tarjon-

taan, toteaa Olkkola.

Villin Pohjolan välitystoiminta käsittää noin

100 Metsähallituksen omistukseen edelleen

jäävää eräkämppää ja noin 250 yksityisten ta-

hojen omistuksessa olevaa vuokramökkiä. •

6 | matkailusilmä

Karhunpeijaisista uusi tuote

I lomantsin kansanperinteen pohjalta tehty

Karhunpeijaiset tuo paikallishistoriaa elä-

västi tähän päivään. Rituaaliteksteistä, musii-

kista, runoista ja lauluista koostuvaan peijais-

ohjelmaan kuuluu myös karhuateria. Ilomant-

silaisten matkailutoimijoiden ja alan yritysten

tuottaman Karhunpeijaisten ohjelma- ja ate-

riasisällöt ovat yksi Metsä hyvinvointimatkai-

lun kohteena -hankkeen tuotoksista.

Hankkeen projektipäällikkö Arja Kinnunen

näkee matkailun hyvin toimivana, usein jo unoh-

dettujen perinteiden ja asioiden esiintuojana.

– Matkailussa on paljon elementtejä, joi-

den avulla perinnettä voidaan elvyttää. Samal-

la luodaan uudenlaista kulttuuria. •

Unikko-kuosinen lentokone Finnairin kaukoliikennereiteille

Marimekko-kuosiset astiat, peitot, tyynyt ja niskaliinat tulevat vuo-

den 2013 aikana kaikkiin Finnairin lentokoneisiin. Marimekon de-

signerin Sami Ruotsalaisen erityisesti lentokoneympäristöön suun-

nitteleman Ilmo-sarjan tekstiileissä ja astioissa näkyvät Maija Isolan

klassikkokuosit Silkkikuikka, Kivet, Seireeni, Kissapöllö ja Koppelo.

Kolmevuotisen yhteistyön symboli on Unikko-kuosinen Finnairin

A340-lentokone, joka lentää Helsingin ja Finnairin 11 Aasian-kohteen

välillä. Keväällä 2013 myös toinen Finnairin kaukoliikenteen lentokone

maalataan Marimekko-kuosiin, joka julkistetaan myöhemmin. Lisäksi

Finnairin myyntivalikoimassa on sekä lennolla että Finnair PlusShopissa

tarjolla uusia Marimekko-tuotteita. •

MEKin Revontulet-viraalikampanja sai kunniamaininnan Laatukeskuksen

Innovaatiokisassa.

Ilomantsin metsistä hyvinvointituote

I lomantsilaisesta metsästä kehitetään kansainvälistä hyvinvointimatkai-

lun tuotetta. Idea hankkeesta syntyi japanilaisen lääkärin Fumio Hira-

non aloitteesta hänen vieraillessaan Pohjois-Karjalassa. Fumio Hirano

on työssään perehtynyt metsäterapiaan ja metsän terveysvaikutuksiin.

Fumio Hirano osallistui tutkijakollegoidensa kanssa Metsä hyvin-

vointimatkailun kohteena -hankkeen avaustilaisuuteen Ilomantsissa.

Hankeessa kehitetään metsään, biosfäärialueeseen sekä paikalliseen

karjalaiseen kulttuuriin perustuvaa hyvinvointimatkailutuotteistoa, jo-

ka korostaa Ilomantsin erityisolosuhteita. Hankkeen toiminta-aika on

1.6.2011–31.12.2013. •

KUVA: EIJA IRENE HILTUNEN

matkailusilmä | 7

silmäiltyä

RAVINTOLA-ASIAKKAAT VALITSIVAT

vuoden 2012 Makujen Suomi -ravinto-

laksi rovaniemeläisen Nilin. Toiselle si-

jalle äänestettiin Raaseporista Mustion

Linnan ravintola Linnankrouvi ja kol-

manneksi nousi kirkkonummelainen

Bistro O mat. Kilpailun järjestivät MA-

KU-lehti ja Ruokatieto.

u www.nili.fi

JOKAMIEHEN OIKEUKSISTA on ympä-

ristöministeriössä tehty uusi oppikirja.

Sen voi ladata netistä ympäristöminis-

teriön sivuilta. Julkaisu soveltuu erityi-

sesti viranomaisten, yhdistysten ja yri-

tysten käyttöön.

u www.ymparisto.fi

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEOSSA

Helsingissä avautui elokuussa uusi

pysyvä näyttely Palveluksessanne!

Museon uusi pidennetty aukioloaika

keskiviikkoisin kello 20 asti.

u www.hotellijaravintolamuseo.fi

TURUN KAUPUNKI PALKITSI profes-

sori Juhani Knuutin ja PET-keskuksen

työryhmän Kongressi 2012 -palkinnolla

11. lokakuuta. Palkitsemisen perusta-

na oli järjestelmällinen työ PET Sympo-

siumin toteuttamisessa kolmen vuosi-

kymmenen ajan.

u www.turku.fi

Designvuosi huomattiin

Helsinki maailman designpääkaupunkina

2012 on ollut kaikkien aikojen laajin suo-

malaisen muotoilun ja muotoiluosaamisen

kansainvälinen edistämistoimenpide.

Viime kolmen vuoden aikana on järjestet-

ty noin 200 tapahtumaa 44 eri maassa. Tapah-

tumissa on tavoitettu arviolta 1 200 kansainvä-

lisen median edustajaa ja noin 20 000 muotoi-

luammattilaista ympäri maailman. Lisäksi ylei-

sötapahtumissa on kohdattu kymmeniä tuhan-

sia suomalaisesta muotoilusta kiinnostuneita.•

u wdchelsinki2012.fi

Finavia kehittää Oulun kenttää

F inavia käynnistää vuodenvaihteen jälkeen

Oulun lentoaseman lähtevien matkustajien

palveluiden ja tilojen uudistamisen. Tavoitteena

on parantaa matkustajien palvelua tehostamal-

la lentoaseman lähtöaulan toimintaa. Vuoden-

vaihteen jälkeen alkavien uudistustöiden kus-

tannusarvio on noin 2,6 miljoonaa euroa, ja se

tulee olemaan Finavian lentoasemaverkoston

merkittävimpiä kehityspanoksia vuonna 2013.

Töiden on määrä valmistua vuoden 2014 al-

kuun mennessä.•

u www.fi navia.fi

Venäläisten shoppailu kiihtyy

Venäläismatkailijoiden määrä on Suomessa

kasvanut tänä vuonna hurjaa vauhtia. Ve-

näläisten matkojen ja yöpymisten määrä Suo-

messa on ensimmäisen puolen vuoden aikana

lisääntynyt lähes viidenneksen viime vuodes-

ta, kertoo Kaupan liitto. Tax-free-ostoksia ve-

näläiset taas ovat tehneet tammi-syyskuussa

yli neljänneksen viimevuotista enemmän. Jot-

ta Suomi kiinnostaa jatkossakin, on palveluiden

oltava saatavilla ja tarjonnan oltava tarpeeksi

houkuttelevaa.•

u www.kauppa.fi

Uusi revontulisovellus

Lapland – The North of Finland -matkailu-

hanke on julkaissut uuden innovatiivisen

Laplication-sovelluksen, joka tuo revontulet

kaikkien ihasteltaviksi. Applikaation avulla jo-

kainen voi kokea Lapin ihmeellisen luonnonil-

miön missä ja milloin vain. Laplication-sovel-

lus on hauska ja viihdyttävä digitaalinen apu

Lappi-kaihoon.•

Faktaa Laplication-sovelluksesta:

• Lataa Laplication ilmaiseksi iTunesin

App Storesta

• Sovellusta voi käyttää myös offl ine-tilassa, langatonta yhteyttä tai 3G:tä ei tarvita

• Yhteensopivuus: iPhone- ja iPad, vaatii iOS 5.0 -version

• Kaksi kieliversiota: englanti ja venäjä

Kalevala Park etsii investoijia

Kalevala Park -teemahuvipuistokonsepti Ou-

lusta pääsi mukaan Tukholman investori-

foorumiin. Siihen valikoitui 12 houkuttelevinta

matkailuinvestointikohdetta Pohjoismaista. Ou-

lun Nallikariin sijoittuvaa hanketta vetää Pelle-

pyy Oy, joka etsii teemahuvipuistoon pohjoismai-

sia kumppaneita. Kalevala Park on suunnitel-

tu rakennettavaksi tunnetun ja aidosti Pohjois-

Skandinaviaan sijoittuvan teeman mukaan, Ka-

levalaisen kylän näköiseksi. Investorifoorumiin

pääsi Suomesta mukaan neljä kohdetta: Kaleva-

la Park, Ylläksen matkailu, Keminmaan matkai-

lupalvelut ja Naantalin golf-hankkeet. •

8 | matkailusilmä

Johtavat kongressi-kaupungit Top 5 vuonna 2011

� SINGAPORE, 1010 kongressia

� BRYSSEL, 476 kongressia

� PARIISI, 386 kongressia

� WIEN, 312 kongressia

� BUDAPEST, 176 kongressia

UIA:n (Union of International Associations)

tilastotietoja vuonna 2011 pidetyistä kan-

sainvälisistä järjestökongresseista.

u www.fcb.fi

RUOKA&MATKAILU Evästä matkailuun!

Ruoka elämykselliseksi osaksi matkailua!

Maailmalla matkailusektori on nostanut

ruoan yhdeksi kiinnostavimmista matkailun

trendeistä. Suomessakin ruoka tulee saada

matkailun vahvaksi, houkuttelevaksi ja elämyk-

selliseksi teemaksi.

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun hank-

keessa analysoidaan 15 matkailualan yritystä ja

haetaan malleja ruoka- ja matkailutuotteiden

kehittämiseksi.

Rahoittajina toimivat maa- ja metsätalousministeriö ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu.

Hanke tekee kiinteää yhteistyötä Matkailun teemaryhmän ja Ruoka Suomi -teemaryhmän kanssa.

Päätavoitteena on tuottaa matkailuyrittäjien ja -kehittäjien käyttöön hyviä käytänteitä, mal-

leja ja konkreettisia työkaluja ruokamatkailun kehittämiseksi. Hankkeen tuloksia esitellään ke-

väällä 2013. •

u ruokajamatkailu.wordpress.com

VUODEN 2012 ESPOOAMBASSADORIK-

SI on nimetty Aalto-yliopiston insinööri-

tieteiden korkeakoulun, sovelletun me-

kaniikan laitoksen johtaja ja lujuusopin

professori Jukka Tuhkuri. Hän on toi-

minut ja toimii useissa alansa kansain-

välisissä järjestöissä kongressien tie-

teellisten toimikuntien puheenjohtajana

tai jäsenenä.

u www.visitespoo.fi

MIKKELIN MATKAILU on valinnut yh-

deksi tärkeimmäksi markkinointikana-

vaksi venäläisen sosiaalisen median

palvelun Vkontakte.ru. VisitMikkelin

ryhmässä on jo yli 13 000 tykkääjää.

u www.vk.com/visitmikkeli

Joulupukki Espoon Korpilammella

Joulupukin tonttuineen voi nyt tavata Jou-

lupukin piilopirtillä Espoon Korpilammel-

la. Santa´s Cottage Korpilampi on yksi Espoon

päämatkailutuote kotimaisille ja ulkomaalai-

sille matkailijoille. Yhteistyössä ovat mukana

Joulupukkisäätiö, Espoon Matkailu Oy, Hotelli

Korpilampi sekä Honkalintu Oy.

Pääkohderyhmä ovat venäläiset ja kiina-

laiset matkailijat, risteilyasiakkaat sekä mat-

kanjärjestäjien ryhmät Euroopasta. Joulupu-

kin mökkiä markkinoidaan lisäksi kotimaisille

yrityksille, matkailijoille, päiväkodeille ja kou-

luille sekä perheiden juhliin. Alue tarjoaa hyvät

puitteet virkistyspäiville, eräkokkikursseille ja

savusaunatapahtumille.

Joulukuussa pukin piilopirtti on avoinna

matkailijoille sekä espoolaisille ja lähialueiden

perheille kolmena viikonloppuna. Takan äärellä

Joulupukki kertoo tarinoita menneistä kesistä

Korpilammella. •

Japan Airlines (JAL) aloittaa helmikuussa 2013 lennot Tokion ja

Helsingin välillä.

matkailusilmä | 9

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVAT: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Huipulla tuulee

Himoksen perustaja Juhani Ojala haistoi laskettelubuumin

ajoissa. Hyvän ajoituksen lisäksi laskettelubisneksessä me-

nestyminen on vaatinut intohimoa ja periksi antamattomuutta.

Matkailuyrittäjien visiot eivät ole miellyttäneet kaikkia.

Pariskunta ehtii onneksi usein itsekin rintee-

seen. Perheen Joona-poika oli viime kaudel-

la kolmanneksi innokkain rinteessä kävijä ja Ju-

hani Ojala neljäs. Päivikin lasketteli pari kolme

kertaa viikossa.

10 | matkailusilmä

Miten laskettelukeskus synnytetään?

Vastaus on yllättävä: karttoja tutki-

malla. Juhani Ojala kartoitti aikoi-

naan viisi potentiaalista rinnettä, jotka näyttivät

paperilla lupaavilta.

Hän kävi paikan päällä nuuskimassa maas-

toa ja teki selkeän kymmenen kohdan listan.

Hän mietti muun muassa rinteiden pituutta,

jyrkkyyttä ja laajentumismahdollisuuksia. Hi-

mosvuori oli kaikilla kymmenellä mittarilla mi-

tattuna paras. Joten mies marssi maanomista-

jien luo sekä kuntaan esittämään ideansa.

Hiihtokeskus Himosvuoren rakentaminen

aloitettiin pohjoisrinteistä vuoden 1984 kesällä.

– Jos olisimme aloittaneet Himoksen ra-

kentamisen länsirinteiltä, homma olisi mennyt

heti lähtökuopissa poskelleen. Pohjoisrintei-

den topografi a oli parempi: sinne voitiin tehdä

Suomen ensimmäinen lapsille ja aloittelijoil-

le suunnattu harjoittelurinne. Meillä oli myös

Suomen ensimmäinen sompahissi, Juhani Oja-

la muistelee.

Elinkeino kehittyi 1980-luvun lopulla voi-

makkaasti ja puhuttiin yleisesti Himos-buumis-

ta. Moni perusti hiihtokeskuksia, jotka menivät

myöhemmin nurin. He lähtivät bisnekseen pää-

tä pahkaa analysoimatta toimintaympäristöä.

– En usko, että Suomeen mahtuu enää yh-

täkään isoa uutta laskettelukeskusta. Keskukset

sijaitsevat nyt hyvällä etäisyydellä toisiinsa näh-

den. Ei ole järkeä rakentaa uutta, vaan pitäisi ke-

hittää olemassa olevia, Ojala sanoo.

JUHANI OJALA oli aikoinaan Kone Oy:llä kun-

nossapitopäällikkönä, kun Rukakeskus Oy:n

silloinen omistaja Juhani Aho kutsui hänet ve-

tämään laskettelukeskusta.

– Laskettelukärpänen oli puraissut minua

1970-luvulla ja olin suorittanut alppihiihdon

opettajan kurssin.

Ojalalla oli sähkötekninen koulutus, mut-

ta laskettelukeskuksen johtajan korkeakoulun

hän kävi kolmessa vuodessa Rukalla itse itseään

opettaen.

– Ne olivat hurjia vuosia. Kasvoin kolmessa

vuodessa valtavasti. Näin läheltä, mitkä ovat tä-

män elinkeinon mahdollisuudet ja uhat.

Juhani Ojala myös haistoi, että laskettelusta

oli hyvää vauhtia tulossa koko kansan urheilua.

– Tajusin, että Rukakin oli liian kaukana.

Laskettelukeskuksen pitäisi sijaita lähellä ihmi-

siä eli eteläisessä Suomessa. Lapsille ja vasta-al-

kajille oli saatava omat helpot rinteet, joissa he

voivat turvallisesti opetella laskettelua.

Kolmen Ruka-vuoden jälkeen tuli valinnan

paikka, palatako vanhaan työhön, jatkaa nykyi-

sessä vai lähteä toteuttamaan omaa unelmaa.

JUHANI OJALAN puoliso Päivi Kuokkanen on

Himosvuoren hallituksen puheenjohtaja ja

markkinointijohtaja ja hän on jakanut miehen-

sä vision alusta asti. Hän muistaa vielä, kun na-

putteli liiketoimintasuunnitelmaa puhtaaksi

vanhanaikaisella kirjoituskoneella Juhanin ko-

titalon autotallissa. Siitä kaikki alkoi; visioista,

hulluudesta ja rohkeudesta. >

matkailusilmä | 11

– Laskettelubisneksessä yrittäjä tarvitsee

ennen kaikkea uskomattoman määrän intohi-

moa ja uskoa omaan asiaan, Kuokkanen sanoo.

– Ei kukaan täällä uskonut meihin 30 vuot-

ta sitten. Puolet valtuustosta sanoi, että olem-

me haihattelijoita ja homma ei tule toimimaan,

Ojala toteaa.

Lähes 30 vuotta myöhemmin on kiistämä-

tön tosiasia, että Himos on menestynyt yli kaik-

kien odotusten. Noin kymmenessä vuodessa se

kohosi Suomen laskettelukeskusten kärkeen

TOP5:een ja on pysynyt siellä, sillä hissiliike-

vaihdolla mitattuna Himos on Suomen 5. suu-

rin laskettelukeskus.

Laskettelukeskus tarjoaa ympärivuotises-

ti töitä 16 ihmiselle ja sesonkiaikoina se työl-

listää lisäksi satakunta kausityöntekijää. Tästä

huolimatta Jämsän kaupunki ei ole aina katso-

nut suopeasti yrittäjiä.

Kesti reilu kymmenen vuotta saada läpi län-

sirinteiden juurelle asemakaava, jonka turvin

Himos voi aloittaa lisärakentamisen.

– Nyt vahvistunut Länsikeskuksen kaava an-

taa meille varmuuden suunnitella tulevia inves-

tointeja ja kehittää omaa toimintaa eteenpäin.

Ideoita ei varmasti tule puuttumaan. Haluam-

me olla mukana rakentamassa Himoksesta ym-

pärivuotista matkailukeskusta, jossa asiakkail-

la on runsaasti vaihtoehtoja mistä valita, Päivi

Kuokkanen sanoo.

JOKAVUOTINEN LUMEN odottelu on hermopeliä

pahimmasta päästä. Haastatteluhetkellä, mar-

raskuun toisella viikolla, pakkasia odotellaan

kuumeisesti. Lumitykit ampuvat rinteisiin jo lun-

ta, sillä mittari on aavistuksen pakkasen puolella.

– Joka vuosi olemme yhtä innoissamme. Ai-

na vaan, 28 vuoden jälkeenkin kauden aloitus

ja ensilumi kutkuttavat samalla tavalla, Kuok-

kanen hymyilee.

Parhaimmillaan reilu 50 lumitykkiä putrut-

taa lunta rinteeseen. Kaiken kaikkiaan tykkejä

Himokselta löytyy sata. Lumen voi tehdä, mut-

ta pakkasta ei.

Nykyään rinteitä tampataan ja kunnoste-

taan läpi yön – joka yö. Vielä 1980-luvun alussa

näin välttämättä ei ollut.

– Oli ihan yleistä, että rinteitä tampattiin

jaloilla ja ne olivat välttävässä kunnossa. On-

nistuneen vierailun perusta on kuitenkin toi-

miva infra ja hyvät rinteet. Kuka tahansa voi-

daan markkinoinnilla houkutella kerran rintei-

siin, mutta jos kokemus on huono, he eivät tule

takaisin, Ojala muistuttaa.

Investoinnit ovat laskettelubisneksessa kallii-

ta. Myös käyttökustannukset ovat isoja. Himok-

sen rinteissä esimerkiksi kuluu sähköä vuodessa

3 000 megawattituntia eli suurehkon hotellin ver-

ran. Lumetus lohkaisee puolet energiasta.

KUN TALOUDEN taantuma iskee, ihmiset eivät

välttämättä lähde yhtä sankoin joukoin Lap-

piin laskettelemaan. Mutta eteläisen Suomen

hiihtokeskuksiin he tulevat, koska se on edul-

lisempaa.

–1990-luvun laman aikana meidän kävijä-

määrämme kasvoivat, Kuokkanen toteaa.

Himoksen kävijämäärät ovat nousseet ko-

ko ajan tasaisesti. Pari notkahdusta on liike-

vaihdossa ollut, mikä on johtunut normaalia-

kin haastavimmista säistä. Esimerkiksi viime

vuonna kausi päästiin aloittamaan ennätyk-

sellisen myöhään eli vasta tammikuun kol-

mas päivä.

– Meille tuli muun muassa venäläisiä uu-

denvuoden vieraita ja rinteet olivat ennen vuo-

den vaihdetta aivan lumettomia. Sitten pakas-

tui ja lumi tehtiin kahdessa päivässä. Loppulo-

masta he pääsivät laskettelemaan, Ojala kertoo.

HIMOS ON mukana Suomen Hiihtoyhdistyksen

ja MEKin kampanjassa Venäjällä.

Reilut kymmenen vuotta sitten Himoksen

matkailuyrittäjillä oli vientirengas, jonka tur-

vin luotiin suhteita Venäjälle, Viroon ja Hollan-

tiin. Rengas on jo katkennut, mutta matkailijat

saapuvat edelleen.

Himoksen laskettelukeskuksen vieraista 13

prosenttia on ulkomaalaisia, lähinnä venäläisiä

ja virolaisia. Majoituksen puolella luku on vielä

suurempi, noin 20 prosenttia.

– Uskon, että meidän on mahdollista kasvat-

taa ulkomaalaisten laskettelijoiden määrää 20

prosenttiin, sillä venäläisten matkailu Suomeen

kasvaa koko ajan, Kuokkanen toteaa.

– Ainoa uhka on, jos Venäjälle perustetaan

iso laskettelukeskus rajan tuntumaan. Sinne

voivat lähteä niin suomalaiset kuin venäläiset-

kin, Ojala sanoo.

Juhani Ojala• KOULUTUS: sähköteknikko

• TYÖHISTORIA: Yhtyneet Paperi-

tehtaat, Kone Oy, Rukakeskus

Oy, Hiihtokeskus Himosvuori

Oy 1984– toimitusjohtaja

• HARRASTUKSET: laskettelu,

golf, ulkoilu ja retkeily Himos-

maastoissa, Himoksen visiointi

”Joka vuosi olemme yhtä innoissamme.

>

12 | matkailusilmä

Hiihtokeskus Himosvuori Oy• Perustettu 12/1983

• Yksityinen osakeyhtiö, jonka omistavat Juhani Ojala ja Päivi Kuokkanen sekä heidän

lähipiirinsä

• 21 rinnettä ja 15 hissiä

• Henkilökuntaa noin 115, joista ympärivuotisia vakituisia 16

• Laskettelupäiviä kaudella 2011–2012 noin 140 000 (ulkomaalaisia laskettelijoita13 %)

• Himos-alueen rekisteröidyt yöpymiset 280 000 vuonna 2011

• Liikevaihto 5 miljoonaa euroa, Suomen 5. suurin hissiliikevaihto

• Markkinaosuus 6,2 %

• Hissinousut 2,9 miljoonaa

• 1995 ja 2001 Vuoden Hiihtokeskus

• Kumulatiiviset kokonaisinvestoinnit 28 vuoden aikana reilu 30 miljoonaa euroa.

Päivi Kuokkanen• KOULUTUS: romaanisen fi lolo-

gian yo./JKL yliopisto, Himok-

sen ”korkeakoulu”

• TYÖHISTORIA: kesätyö (3 kesää)

Postipankissa, Hiihtokeskus

Himosvuori Oy 1984– markki-

nointijohtaja

• HARRASTUKSET: laskettelu,

golf, ulkoilu ja retkeily Himos-

maastoissa, leipominen, yhdis-

tystoiminta SHKY-hallituksen

jäsen v. 1992–, hallituksen pj.

1996–2000– YMMÄRSIN JO alkuvaiheessa, etteivät ihmiset

halua kantaa suksia pitkiä matkoja rinteeseen.

On tarkoituksenmukaista ja ekologisempaakin,

että he voivat kävellä majoituksesta rinteeseen.

Siksi on rakennettava tiiviisti. Ei se sulje pois

sitä, että rinteiden lähistöllä voi olla myös väl-

jemmin asuttuja mökkikyliä, Ojala sanoo.

Kaavoitus on kuitenkin ajanut yrittäjäper-

heen monet kerrat napit vastakkain kaupungin

kanssa.

– Meillä käy nyt 200 000 ihmistä talvikau-

dessa ja he tuovat alueelle aikamoisen määrän

euroja. Jos saisimme investoida lisää, väki tup-

laantuisi. En tiedä, onko se kateutta, ettei mei-

dän haluta kasvavan. Veturiyrityksen ei anneta

täällä tehdä veturin hommia, Ojala toteaa, sel-

västi harmistuneena.

– Emme me mitään kultamitalia kaulaam-

me halua, mutta toivoisimme, että kaupunki

antaisi meidän kehittää Himosta, Kuokkanen

huokaisee.

Kaupunki on nyt panostanut kesäsesongin

infran rakentamiseen. Ensi kesäksi valmistuu

täysimittainen golfkenttä.

– Mikä on ihan loistavaa. Eivät kesäaktivi-

teetit ole meiltä pois, mutta ei laskettelukes-

kuksen kehittäminenkään ole keneltäkään pois,

päinvastoin, yrittäjät toteavat ja kertovat innos-

tuneesti tulevista visioistaan. Heidän suunni-

telmissaan Himokselle siintää muun muassa

ympärivuotisen laskettelun mahdollistava las-

ketteluhalli.

– Olisihan se hienoa, että voisi lasketellessa

katsella, kuinka kaverit pelaavat vieressä vihe-

riöllä golfi a, he visioivat.

Himoksen tarina on selvästi vasta alussa. •

Pariskunta on pitänyt yhtä jo yli 30 vuotta. Vuosiin on mahtunut myös railakkaita lumisotia.

matkailusilmä | 13

Modernien humanistien joukosta löy-

tyy yllättävän paljon erilaisia mat-

kailijaprofi ileja. Tämä selviää MEKin

teettämästä Modernien humanistien kohderyh-

mätutkimuksesta Euroopan päämarkkinoilla.

Kaikki eivät esimerkiksi halua lomallaan met-

sästää uusia elämyksiä, vaan viettävät mieluum-

min lomansa tutuissa ja turvallisissa ympyröissä.

Suomen matkailumarkkinoinnin kannalta

on kiinnostavaa, että moderniin humanismiin

liittyvät arvot kulkevat yllättävänkin hyvin kä-

si kädessä Suomi-kiinnostuksen kanssa. Mitä

vahvemmin kohderyhmä on omaksunut moder-

niin humanismiin liitettäviä ominaisuuksia, sitä

vahvempaa on heidän kiinnostuksensa Suomea

kohtaan matkailumaana.

Modernia humanismia määrittävät vas-

tuullisuuden teemat sekä kiinnostus uusia asi-

oita, kulttuureja ja ihmisiä kohtaan. Kohderyh-

mätutkimuksessa nämä arvot yhdistettiin en-

simmäistä kertaa matkailijan minäkuvaan ja

kiinnostukseen suomalaista matkailutarjon-

taa kohtaan.

TUTKIMUS TUO esille kaksi modernin humanis-

tin alasegmenttiä, jotka ovat kiinnostuneita

Suomesta matkailumaana. Nämä alasegmen-

tit ovat: monipuolinen ja aktiivinen perheseg-

mentti sekä varttunut kulttuuriorientoitunut

matkailijaryhmä.

TEKSTI: KATARINA WAKONEN | KUVAT: VISIT FINLAND IMAGEBANK

Luontoaktiviteeteista pitävät perheet ja kulttuurihenkiset

individualistimatkailijat löytävät Suomesta kaiken sen,

mitä he lomaltaan haluavat.

Näiden kahden toisiaan täydentävän kohde-

ryhmän huomiosta Suomi kilpailee paitsi naa-

purimaiden, myös laajemman kilpailijajoukon

kanssa. Matkan tai kohteen tematiikka ratkai-

sevat yhä sen, mihin matka suuntautuu.

Modernien humanistien joukosta löytyi

myös matkailijoita, jotka eivät lomallaan ha-

lunneet haastaa itseään uusilla kokemuksilla

ja nähdä vaivaa hankkiakseen uusia elämyksiä.

Heille on vaikea vakuuttaa, että Suomi on kiin-

nostava matkailumaa. Tuttua irtiottoa kaipaa-

via tai turvallisesta seikkailusta pitäviä ei kan-

natakaan ottaa ensisijaiseksi kohderyhmäksi.

Suomi profi loituu Ruotsia haastavammaksi

kohteeksi. Ruotsiin liitetään vahvemmin mieli-

kuvat organisoituneesta ympäristöstä, kaupun-

kikulttuurista ja hallitusta luonnosta. Suomen ja

Norjan mielikuvat painottuvat enemmän koske-

mattomaan luontoon.

LUONTOAKTIVITEETEISTA PITÄVÄT aktiiviset per-

he-elämysmatkailijat ovat modernien humanis-

tien ydinjoukkoa. Heillä on positiivinen kuva

Suomesta ja suomalaisista. Moni on jo käynyt-

kin Skandinaviassa tai Baltian maissa. Suomi on

heidän mielestään trendikäs, luova ja innovatii-

vinen. Ilmastokaan ei pelota heitä.

Aktiiviset elämysmatkailijat matkustavat

paljon ja ovat hyvin selvillä tarjonnasta. Heil-

le aktiivisuus tarkoittaa myös suhtautumista

avoimin mielin uusiin mahdollisuuksiin. He et-

sivät ideoita matkakohteisiin ystäviltään, so-

siaalisesta mediasta ja internetistä. Matkailu-

markkinoinnille he ovat sekä kiinnostava että

vaativa ryhmä.

Etukäteissuunnittelulla aktiivinen elämys-

matkailija haluaa varmistaa onnistuneen lo-

man. Kohteeseen tullessaan he tuntevat tar-

jonnan ja rakentavat ohjelmansa sen mukaan.

He ovat hinta- ja laatutietoisia, mutta valmiita

käyttämään tarvittaessa enemmän rahaa koke-

akseen haluamansa. Kohteessa kaiken pitää kui-

tenkin toimia vaivattomasti ja sujuvasti. Loma

on irtiotto kiireisestä arjesta.

Kohteen mielenkiintoinen kulttuuri ja kans-

sakäyminen muiden ihmisten kanssa ovat ak-

tiivisten elämysmatkailijoiden toivomuslistan

kärjessä yhdessä luontokiinnostuksen ja liikku-

misen kanssa. Suomessa heitä kiinnostaa esi-

merkiksi sijainti idän ja lännen välissä sekä suo-

malainen design ja arkkitehtuuri. Lapsiperhei-

tä puhuttelevat omat satuhahmomme eli muu-

mit ja Joulupukki.

Matkaohjelmaansa aktiiviset elämysmat-

kailijat sisällyttävät mielellään omin lihasvoi-

min tehtäviä kevyitä aktiviteetteja ja eksootti-

sia elämyksiä. Luontoaktiviteeteista ja erityi-

sesti vesiaktiviteeteista heidät on helppo saa-

da innostumaan.

KAUPUNKI- JA KULTTUURILOMIA harrastavat

kulttuurihenkiset individualistimatkailijat ovat

ajatusmaailmaltaan painottuneita moderniin

humanismiin aktiivisten perhe-elämysmatkai-

lijoiden tapaan. Suomi kiinnostaa heitä, ja he

Miksi Suomeen

14 | matkailusilmä

ajattelevat, että matka Suomeen voisi hyvin-

kin toteutua.

Taloudellisessa mielessä kulturellit indi-

vidualistimatkailijat on yksi tärkein kohde-

ryhmä. Ryhmän matkailutulopotentiaali on

suurin kaikista modernien humanistien ala-

segmenteistä suuntaa-antavien laskelmien

mukaan.

Matkakohteelta kulturellit individualisti-

matkailijat edellyttävät erityisesti kulttuurista

mielenkiintoisuutta ja omintakeisuutta. Ryh-

mään kuuluvia yhdistää laaja-alainen kiinnos-

tus kohdemaan elämäntapaan, paikallisuuteen,

historiaan ja ruokakulttuuriin. He haluavat teh-

dä matkailullisia löytöjä. Kohteen tuttuudella,

matkustusajalla tai kielellä ei silloin ole merki-

tystä. Vastuullinen matkailu on sen sijaan heil-

le tärkeä arvo, jota kannattaakin tuoda esille.

Suomen paikalliseen kulttuuriin he haluai-

sivat tutustua omaehtoisesti. Puoleensa vetä-

vät niin suomalainen arkkitehtuuri, taide-elä-

mä kuin vapaa-ajan tapahtumat ja suomalaiset

outoudetkin. He viehättyvät kesälomanvietos-

ta perisuomalaiseen tapaan mökillä, avantoon

pulahtamisesta suoraan saunasta ja saamelais-

kulttuuriin tutustumisesta.

TAVALLISTEN MODERNIEN humanistien ryh-

mästä löytyy ihmisiä, joita Suomi kiinnostaa

matkakohteena, koska täällä voi kokea hiljaisen

luonnon. Ryhmässä on sekä aktiivisten perhe-

elämysmatkailijoiden että kulturellien indivi-

dualistimatkailijoiden piirteitä. Kaikki kolme

modernin humanistin alasegmenttiä täydentä-

vät hyvin toisiaan.

Hyväntuulisuus on valttia

Tutkimuksessa oli myös osio, jossa kokeil-

tiin, miten modernit humanistit arvioivat

matkailumarkkinoinnin kuvastoa ja mikä hei-

tä niissä miellyttää.

Suosituimmissa kuvissa lämminhenkinen

tunnelma yhdistyi johonkin matkailulliseen

ikoniimme. Positiivisuus vetosi ikäryhmästä tai

perhetilanteesta riippumatta. Perhe- tai ystä-

väseurue ruokailemassa punamultaisen mö-

kin kuistilla tai iloinen lapsi kohtaamassa po-

roa herättävät monien sympatiat.

Kuvista etsittiin selkeästi tarttumapintaa

suomalaisuuteen. Visuaalisuus ja esteettisyys

kutsuvat modernia humanistia tutustumaan

tarjontaan lähemmin. •

Aktiivisuus ja vastuullisuus kuvaavat taval-

listen modernien humanistien lomanviettoa. He

eivät kaipaa rentoa irtiottoa arjesta vaan suun-

nittelevat ohjelmansa erilaisten toimintojen

ympärille. Matka tarjoaa heille seikkailua tun-

temattomaan. Tällöin kohteen hintatasolla ei

ole merkitystä, vaikka ryhmä muuten käyttää-

kin matkatarjouksia hyväkseen. Ympäristöystä-

vällisyys on heille tärkeä arvo myös matkailussa.

KAIKKEIN MIELUITEN tavalliset modernit hu-

manistit hakeutuvat luontokohteisiin ja liikku-

misen pariin. Suomessakin heitä kiinnostavat

luontokokemukset yhdistettyinä aktiviteettei-

hin. Erityisesti vaellus ja patikointi, villieläinten

katselu, pyöräily sekä maastohiihto. Suomessa

he haluaisivat kokea myös napapiirin ylityksen,

arktisen alueen lumoa, nuotiotulen äärellä is-

tumista ja erämaan rauhaa. Pikkukaupunkien

idyllisyys, kansanperinne sekä muista erottuva

suomalainen arkkitehtuuri ja kansanperinne

ovat niin ikään tavallisten uutta etsivien moder-

nien humanistien matkaohjelmassa.

Suomen kiehtovuustekijät ovat yhteisiä

kolmelle modernin humanistin alasegmen-

tille eli aktiivisille perhe-elämysmatkailijoille,

kulturelleille individualistimatkailijoille sekä

tavallisille moderneille humanisteille. Luonto

kiehtoo kokonaisuutena ja järvien, keskiyön

auringon, revontulien, Lapin, saariston sekä

metsien kautta.

Kohderyhmätutkimus paljasti modernin hu-

manistimatkailijan monet kasvot. Suomelle tär-

keimpiä alasegmenttejä yhdistää laaja-alainen

kulttuurinen kiinnostus matkakohdetta kohtaan.

Vaikka Suomi edustaakin jossain määrin eksoot-

tista, paikoin jopa villin romanttista kohdetta,

paljastaa kohderyhmätutkimus myös melko ar-

kisen kuvan moderneista humanisteista. •

matkustetaan?

matkailusilmä | 15

Sade, hirsimökit ja kierrätyspisteet

kiehtovat aasialaisia matkailijoita

Zhao Jian ja hänen

tyttärensä Zhao Qin Yan

pitivät ensimmäisellä

Suomen matkallaan eniten

lumesta, joulupukista ja

raittiista ilmasta.

16 | matkailusilmä

>

TEKSTI JA KUVAT: PETRI SARASTE, PEKING

Kiinalaiset ja japanilaiset

viehättyvät Suomessa

puhtaasta luonnosta, raittiista

ilmasta ja tietysti Joulupukista,

mutta myös yllättävistä asioista,

kuten puhtaasta sadevedestä,

kierrätyspisteistä ja vakaista

poliittisista oloista. Monelle

Suomi on vielä läpikulkumaa

Keski-Eurooppaan, mutta yhä

useampi viettää täällä myös

lomaa.

Kiinalaisten ja japanilaisten turistien

määrä kasvaa vauhdilla, vaikka yöpy-

mismäärissä venäläiset, saksalaiset,

ruotsalaiset ja englantilaiset ovatkin

vielä omassa luokassaan. Kiinalaisista Suomi-

kävijöistä jo 60 prosenttia on lomamatkalaisia.

Ulkomaanmatkojen uskotaan ylittävän Kiinas-

sa 100 miljoonan rajan vuoteen 2020 mennessä.

JOUKKO KIINALAISIA on kokoontunut joka per-

jantaiseen tapaamiseen töiden jälkeen chan-

gzhoulaiseen hotelliin lähellä Shanghaita Jiang-

sun maakunnassa. Ryhmä koostuu changzhou-

laisista yrittäjistä, eräänlaisesta epävirallisesta

kauppakamarista, jolla on oma vuosien mittaan

vakiintunut verkosto eli guanxi.

He tekevät lomillaan myös yhdessä oma-

toimimatkoja eri puolille maailmaa. Aasiaa on

nähty jo laajalti, mutta myös Eurooppaa ja Yh-

dysvaltoja. Moni matkustaa töidensä takia pal-

jon Eurooppaan. Osalla perheistä lapsi opis-

kelee ulkomailla Britanniassa ja Australiassa.

Myös Suomessa ryhmä on käynyt. Eräät heistä

sekä kesällä että talvella.

– Tiesimme Suomesta etukäteen vain Joulu-

pukin ja revontulet, kertoo toimitusjohtaja Zhou

Jinchi. Hän on ollut Suomessa vaimonsa kans-

sa kesällä ja talvella.

– Suomi on salaperäinen maa, ja monille kii-

nalaisille edelleenkin kovin tuntematon, säestää

hänen vaimonsa Ma Rongjuan.

– Ennestään tiesimme, että Suomi on tuhan-

sien järvien maa, ja että siellä on paljon metsää.

Molempien mielestä talvi oli mielenkiintoi-

sempi kokemus kuin kesä. Kiitosta keräävät eri-

tyisesti talvinen lumimaisema, husky- ja poro-

ajelut, hiihto, jäänmurtaja, moottorikelkkasafa-

ri ja hirsimökit sekä hiljaisuus.

Ma Rongjuan ja Rukapalvelun

Anne Murto tulivat hyvin toimeen

keskenään. Rouva Ma oli käynyt

ennen talvimatkaa Rukalla jo

kesällä.

© M

TV

3

matkailusilmä | 17

> – Suomi on ihmeellinen maa. Hanavesikin

on niin puhdasta, ettei se aiheuta minkäänlai-

sia vatsatauteja, sanoo Ma Rongjuan.

KENTIES SUURIN yllätys pariskunnalle oli mat-

kan aikana se, miten paljon suomalaiset tietä-

vät ympäristön suojelusta ja haluavat suojella

luontoa.

– Kierrätyspisteet, ekosähkö ja puhdas ha-

navesi olivat meille ennestään tuntemattomia

asioita. Emme nähneet koko aikana, että joku

olisi roskannut luontoa edes turistialueilla. Näi-

tä asioita on Kiinassa vaikea uskoa todeksi, sa-

noo Zhou Jinchi.

Suomalainen ruoka ei heidän mielestään ol-

lut aina tarpeeksi maustettua. Kahviloissa ja ra-

vintoloissa oli tarjoilijoita liian vähän ja palvelu

oli tämän vuoksi liian hidasta. Kaikki olivat to-

sin hyvin kohteliaita. Ja kala oli tuoretta ja hyvää.

– Minulle ja osalle kavereistani ruisleipä oli

kyllä vähän outoa, kovaa ja hapanta. Kutsuin-

kin sitä leikkimielellä ”mätäleiväksi”, naureske-

lee herra Zhou.

Pariskunta Li Wei ja Tao Weiyue yllättyivät

ensikertalaisina siitä, että suomalaisissa kau-

pungeissa oli niin vähän asukkaita. He tiesivät

Suomesta Nokian kännykät, pitkälle kehitty-

neen paperiteollisuuden sekä Joulupukin.

– Suomi on aika kallis maa. Hintataso on

moninkertainen Aasian maihin verrattuna, mut-

ta kaupassa elintarvikkeet olivat suhteellisen

edullisia, arvioi rouva Tao.

– Suomalaiset osaavat kyllä palvella, oli-

vat hyvin kohteliaita ja kärsivällisiäkin, kun tie-

dustelimme kaupassa hintoja, rouva Ma jatkaa.

– Helsinki-Vantaan lentokentällä taxfree-

palvelu oli liian hidasta, siinä on minusta kyl-

lä parantamisen varaa, rouva Tao huomauttaa.

MATKA SUOMEEN ei kiinalaisten mielestä tun-

tunut liian pitkältä.

– Me kaikki odotimme matkalta paljon, siksi

jaksoimme odottaa, muistelee herra Li.

Neuvona kiinalaisille ystäville he aikovat

kertoa, että aidossa suomalaisessa saunassa

on pakko käydä.

– Meillä Kiinassa sanotaan, ettei ole mies

eikä mikään, jos ei ole käynyt Kiinan muurilla.

Voisin puolestani sanoa, ettei ole mies eikä mi-

kään, jos ei ole käynyt suomalaisessa saunassa,

herra Zhou sanoo.

He neuvovat myös yöpymään hirsimajois-

sa eikä hotelleissa. Kaikkien mielestä Suomen

rauhallisuus, vakaat olot ja puhdas ympäristö

olivat tärkeimpiä kriteerejä kohdetta valittaes-

sa. Ilmasto ja hintataso eivät olleet ratkaisevia.

Tuliaisiksi he ostivat puukkoja, lasitavaraa,

lapinpukuja ja poronsarvia. Kiinalaiset ovat

kärkiryhmässä, kun lasketaan kuinka paljon

he käyttävät rahaa vierailua kohti päivässä. Li

Wei ja Tao Weiyue käyttivät poikansa kanssa

matkaan yli 10 000 euroa. Pariskunta Zhou Jin-

chi ja Ma Rongjuan käyttivät kahdestaan noin

7 000 euroa. •

”Tiesimme Suomesta etukäteen vain Joulupukin ja revontulet.

Koiravaljakolla

ajelu oli matkan

ehdottomia kohokohtia,

vaikka monen ajelu päättyikin

lumihankeen.

Ma Rongjuan ja Zhou Jinchi

pitivät moottorikelkalla ajelusta

metsässä todella paljon. He olisivat

mielellään ajaneet pitempäänkin.

Ma Haihong sanoo,

että lumisessa

metsässä kävely oli

kuin olisi satuun

sukeltanut.

18 | matkailusilmä

Japanilaiset rakastavat sadetta ja rauhaa

Savonlinnalainen hotelliyrittäjä Veijo

Kuitunen muistaa ihmetelleensä, kun

japanilaisturistit istuivat sadevaatteissa

kasvot vesisateeseen päin Olavinlinnan kal-

lioilla.

– Vasta myöhemmin ymmärsin, että nä-

mä kasvokylvyt olivat heidän tapansa naut-

tia suomalaisesta puhtaasta luonnosta. He

eivät liioin välittäneet syysmyrskyistä, vaan

saattoivat mennä junalla Punkaharjulle ja

kävellä takaisin aivan muina miehinä, muis-

telee Kuitunen, joka pitää Savonlinnassa

perhehotelli Hospitzia.

Aasialaiset turistit ovat Kuitusen perhe-

yritykselle tärkeitä, kun vilske oopperajuh-

lien ympärillä elokuussa hiljenee. Vieraina

käy japanilaisia ainakin toistaiseksi vielä

enemmän kuin kiinalaisia.

Kuitusen mukaan japanilaiset ovat hy-

vin innoissaan suomalaisesta kulttuurista.

Kiinalaiset eivät ole aivan yhtä tiedonhalui-

sia. Japanilaiset tulevat mielellään keväällä

ja syksyllä. Molemmat pitävät puhtaasta ja

tuoreesta suomalaisesta ruoasta.

– Japanilaisten kanssa on ehkä helpom-

pi tulla toimeen, koska he puhuvat parem-

min englantia. He käyttävät myös enemmän

rahaa ostoksiin. Japanilaiset kertovat mie-

lellään kokemuksistaan eteenpäin. Molem-

mat arvostavat yksilöllistä ja henkilökoh-

taista palvelua ja ovat hyvin ystävällisiä vie-

raita, Kuitunen listaa. •

Shangaissa 28.10.2012 pidetyssä Visit Fin-

land -päivässä julkaistiin uusi matkai-

lualan päänavaus, kun Rovion Angry Birds ja

Santaparkin Joulupukki löivät kättä päälle uu-

den yhteistyösopimuksen kunniaksi. Joulu-

pukki luovutti tilaisuudessa Angry Birdsille sa-

laisen avaimensa, jolla yhteistyö sinetöintiin.

Joulupukkisäätiö oli vahvasti mukana ta-

pahtumassa, koska Santapark on yksi sen tär-

keimmistä yhteistyökumppaneista. Joulupuk-

kisäätiön tehtävänä on edistää suomalaisen

Joulupukin tunnettavuutta ympäri maailmaa

ja Kiinassa siinä on onnistuttu erityisen hy-

vin. Tämän johdosta myös Rovion ja Santapar-

kin yhteistyösopimus julkistettiin Shanghaissa.

Hyvä esimerkki siitä, miten kiinalaiset suh-

tautuvat Joulupukkiin oli, kun Kiinan tuleva pre-

sidentti Xi Jinping vieraili muutama vuosi sitten

Suomessa. Hän halusi ehdottomasti käydä ta-

paamassa Joulupukkia.

Santapark avasi 24.11. Rovaniemelle Jou-

lupukin luolastoonsa uuden Angry Birds -maa-

Angry Birds ja Joulupukki saman katon alle

TEKSTI JA KUVA: JARI AHJOHARJU

Suomen kaksi vahvaa brändiä löysivät toisensa. Angry Birdsin

hurja lento maailmankartalle sai lisävahvistusta, kun Joulupukki

hyppäsi mukaan siivelle.

ilman, jolloin matkailijat pääsevät tutustumaan

samalla kertaa molempiin maailmanluokan

julkkiksiin – Angry Birdsiin ja Joulupukkiin.

Santaparkin toimitusjohtaja Ilkka Länkinen

pitää erittäin tärkeänä yhteistyötä Angry Bird-

sin kanssa, koska sen kautta tavoitetaan aivan

uudenlaista asiakaskuntaa.

Rovio avasi Shanghaihin oman toimistonsa

kesäkuussa. Angry Birds on saanut koukkuun

myös kiinalaiset – niin nuoret kuin vanhatkin.

Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka

on ollut tyytyväinen markkinoiden kehitykseen

ja näkee aivan luonnollisena Angry Birdsin ja

Joulupukin yhteistyön. Sitä kautta Rovio saa li-

säotetta kiinalaisista.

Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja

Jaakko Lehtonen on tyytyväinen, kun kerran-

kin Suomesta löytyy maailmanluokan brändejä,

joita muilla ei ole, vaikka myöntääkin Joulupu-

kin tunnettavuuden osin valuneen myös muual-

le. Mutta Kiinassa kaikki yhdistävät Joulupukin

Suomeen ja Rovaniemeen.•

Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka (vas.) saa uuden yhteistyösopimuksen kunniaksi

Joulupukilta avaimen hänen luolastoonsa. Oikealla Santaparkin toimitusjohtaja Ilkka Länkinen.

Hospitz on Kuitusen perheen yritys. Kuvassa

vasemmalta Veijo Kuitunen, Jari Kuitunen ja

Helena Kuitunen.

KU

VA

: P

AS

I M

AS

SIN

EN

matkailusilmä | 19

O len hämmästynyt siitä, miten paljon

Suomessa on saunoja – 1,7 miljoonaa.

Ja että joissain hotellihuoneissakin on

sauna. Se on kerta kaikkiaan ihmeellistä, päivit-

telee intialaisen Th e Travellers -matkanjärjestä-

jän toimitusjohtaja Vikash Tibarewala.

Moni muukin intialainen matkanjärjestäjä

ja toimittaja yllättyi iloisesti, kun sai kuulla Suo-

mesta matkakohteena Society of Foreign Tra-

vel Operators (SFTO) ensimmäisessä Heritage

Workshopissa 17.–20.9 Helsingissä.

Suurin osa yli 90 intialaisesta vieraasta oli

Suomessa ensimmäistä kertaa. Poikkeuksen te-

ki J.S. Anand, P. Impex Travel & Toursin vetä-

jä, joka vieraili Suomessa nyt toista kertaa. En-

simmäisellä kerralla neljä vuotta sitten hän näki

marraskuiset räntäsateet. Alkusyksyn raik kaus

teki nyt vaikutuksen. Lisäksi Anand oppi, että

TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO SOININEN

Intialaiset ihastuivat Suomeen

Intialaisia matkanjärjestäjiä

houkutellaan nyt tosissaan

Suomen markkinoille. Noin

70 matkanjärjestäjää ja

median edustajaa vieraili

maassamme syyskuussa.

Suomessa on paljon muutakin kuin Helsinki.

– Lappi kuulostaa loistavalta matkakohteel-

ta. Intialaisia on niin paljon, että on vaikea mää-

ritellä, mitä he odottavat Suomen matkaltaan.

Osa haluaa shoppailla, osa rentoutua ja osa osal-

listua pieniin aktiviteetteihin, J.S. Anand kertoo.

Moni intialainen risteilee herrojen arvion

mukaan myös mielellään viisumivapaasti Pie-

tariin. Todellinen valtti Suomelle olisi, jos Pieta-

riin olisi mahdollista matkustaa viisumivapaasti

myös pitemmäksi aikaa ja esimerkiksi junalla.

SFTO:N SYKSYINEN workshop oli ensimmäi-

nen laatuaan. Mukana oli Intiasta kymmen-

kunta median edustajaa ja kuutisenkymmentä

matkanjärjestäjää sekä lisäksi perheenjäseniä.

Suomesta workshopiin osallistui 23 matkailu-

yrittäjää.

– Tämä on suurin Intian markkinoille kos-

kaan tehty toimenpide. Workshop tarjoaa suo-

malaisille elinkeinonharjoittajille loistavan tilai-

suuden kohdata kasvoista kasvoihin intialaisia

matkanjärjestäjiä, kertoo järjestelyistä vastan-

nut ToolBoxin Kari Halonen.

Mukana workshopeissa oli myös muiden

Pohjoismaiden matkanjärjestäjiä.

– Uskon ja toivon, että ensi vuonna intialais-

ten matkailijoiden määrä nousee viisi prosent-

tia ja yöpymisten määrässä rikotaan 60 000 ra-

ja, Halonen povaa.

HALOSEN ARVIO on optimistinen, mutta potenti-

aalia on. Keskiluokan vahvistumisten myötä in-

tialaiset suuntaavat entistä sankemmin joukoin

Eurooppaan. Kun Euroopan pääkohteet on näh-

ty, on toivottavasti eksoottisen Suomen vuoro.

– Intialaiset haluavat matkoillaan ennen kaikkea rentoutua. He yöpyvät mielellään hyvätasoisissa hotelleissa, mutta Suomesta kannattaa kyllä

markkinoida myös muita mahdollisuuksia, kuten loistohuviloita ja igluja, sanoo Visit Finlandin In tian markkinointiedustaja Papori Bharati.

20 | matkailusilmä

Intialaiset Suomessa

• Intialaiset ovat 18. sijalla Suomeen saapuvien kansallisuuksien joukossa.

• Viime vuonna intialaisilla oli 54 000 yöpymistä Suomessa.

• Matkailijoistamme 1 % on intialaisia.

• 58 % intialaisista saapuu Suomeen kesällä.

• Yli 70 %:n matka suuntautuu vain Helsinkiin.

u MEKin ylijohtajan Jaakko

Lehtosen viehättävänä seura-

laisena päivällisillä oli entinen

Miss Intia Deepti Bhatnagar,

jolla on Intian televisiossa suo-

sittu oma matkailuohjelma.

– Suomeen ei matkusteta ensimmäisenä,

vaan tämä on kokeneempien matkailijoiden

kohde. Suomeen saapuvat intialaiset haluavat

usein suunnitella matkansa itse, mutta heille pi-

tää silti tarjota paljon tietoa. On huolehdittava

siitä, että esimerkiksi nettisivut ovat ajan tasal-

la, toteaa Visit Finlandin Intian markkinointie-

dustaja Papori Bharati.

Bharati korostaa, että monet intialaiset ha-

luavat lähinnä rentoutua. Ei haluta pitkiä ja vaa-

tivia aktiviteetteja, vaan mieluummin lyhytkes-

toisia parin tunnin pyrähdyksiä.

– Intialaisia kiinnostaa kovasti Lapin sää:

kuinka kylmää talvella on ja miten kylmään

varustaudutaan. On pitänyt kertoa ihan pe-

rusteista lähtien, että me puemme kaikki sa-

farilaiset lämpimästi, kertoo Safartican Timo

Jaatinen.

Jaatinen kiittää, että workshop on ollut lois-

tava mahdollisuus esitellä intialaisille suomalai-

sia kohteita. On aina helpompi tehdä kauppaa,

kun on tavannut kasvoista kasvoihin.

– Meillä vieraista noin 3–5 prosenttia on in-

tialaisia ja uskon, että siinä olisi paljon kasvat-

tamisen varaa, Jaatinen sanoo.

Myös Polar Holidaysin Susanna Dager-

man ja Ulla Anttila uskovat, että workshop on

hyödyllinen.

– On paljon helpompi vaihtaa sähköposteja

ihmisen kanssa, jonka on kerran tavannut. Mat-

kailu perustuu kuitenkin pitkälti ihmisten väli-

seen kanssakäymiseen, naiset toteavat. •

J.S. Anand (oik.) jutteli pitkään Safartican Timo

Jaatisen kanssa. – Tämän tyyppinen workshop

on yksi parhaista tavoista saada tietoa matkai-

luyrittäjien tarjonnasta, Anand toteaa.

p – Ensivaikutelmamme Suomesta on miellyttävä.

Koska Suomi on meille aivan uusi kohde, vie varmas-

ti aikansa, ennen kuin saamme sitä myytyä asiakkaille,

arvelevat Skylanes Toursin Azghar Ahmed Shariff (vas.)

ja Matha Air Travelsin Amarnath Burkunte Arasappa.

t – Olemme järjestäneet Helsinkiin kahden yöpymi-

sen matkoja, mutta nyt käytyäni itse täällä, tajuan, että

Helsingillä ja Suomella on paljon enemmän tarjottavaa.

Tänne täytyy tehdä vähintään viiden yön kestäviä mat-

koja, sanoo The Travellersin Vikash Tibarewala.

matkailusilmä | 21

T oinen puoli mitalia on positiivisempi.

Alkoholi on todella monessa mukana,

valtava määrä ihmisiä ansaitsee sillä

elantonsa, ja hallitusti nautittuna siitä on mo-

nenlaista iloa.

Viinintuntijoita ja -harrastajia on maailmas-

sa paljon, itseään viiniasiantuntijoina pitäviä

vielä enemmän. Amerikoissa parhaiten myyvät

viinit, joiden etiketissä on eläimen kuva.

Varmasti aika moni on joutunut pitämään

pokerinaamaa, kun ravintolassa on tyrkätty vii-

nilista nenän eteen. Tarjoilijan suositus kelpaa

useimmille, kunhan hinta ei ole liian korkea.

Jotkut hifi stit sitten viettävät puoli tuntia viini-

listan parissa otsa rypyssä miettien, mikä viini

sopisi minkäkin ruuan kanssa.

Minä en ole koskaan käsittänyt, miten jokin

viini muka sopii jonkin ruuan kanssa. Minus-

ta viini kuin viini sopii aina ruuan kanssa. Tiu-

kan paikan tullen viini menee ilman ruokaakin.

Etyylialkoholi on hermomyrkky. Sitä sisältäviä nesteitä nautitaan Suomessakin silti jo sellai-

seen tahtiin, että olemme kansainvälisesti nololla tavalla kuuluisia pohjattomasta janostamme.

Mutta asia on hiukan vaivannut minua.

Olen kanniskellut paria jykevää viiniopasta kai-

nalossani vuosien mittaan, mutta ne ovat olleet

liian perinpohjaisia, ei niihin ole jaksanut syven-

tyä. Lopulta löytyi vihkonen, nimeltään Etiket-

tien takana, jonka parikymmentä ensimmäistä

sivua avasivat asiaa maallikonkin ymmärryk-

seen mahtuvalla tavalla.

Tässäpä pari otosta vihkosesta.

KIRJA KERTOO, mitä etiketistä voidaan päätel-

lä, keskeisimmin sen, miltä kyseisen viinin tulisi

maistua. Se voi käytännössä maistua erilaiselta

kuin piti, pahimmillaan olla pilaantunutta esi-

merkiksi viallisen korkin takia.

Kun ravintolassa joku pöytäseurueesta saa

alkajaisiksi maistettavakseen viinitipan lasin-

pohjaan, kyse on ainoastaan sen toteamisesta,

onko viini pilaantunutta. Eikä siis siitä, onko vii-

ni hyvän makuista.

VIINIT OVAT yleensä ruokajuomia. Alkuaan viini-

tyypit on kehitetty tukemaan paikallisia ruokia.

Etikettien takana

TEKSTI: JAAKKO LEHTONEN | KUVAT: DREAMSTIME

Perusperiaatteet:

• Sovita ruuan ja viinin fl avorisuus eli

aromien voimakkuus yhteen

• Makea ruoka, makea viini

• Hapokas ruoka, hapokas viini

• Ei hyvin suolaista ruokaa tanniinisen

viinin kanssa

Vinkkejä, miten viini ja ruoka korosta-

vat toistensa hyviä ominaisuuksia:

• Puolikypsä liha, tanniininen punaviini

• Suolainen ruoka, makea viini

• Rasvainen ruoka, hapokas viini

• Ruuan ja viinin fl avorisuus joko sa-

mansuuntaiset tai täysin vastakkaiset

22 | matkailusilmä

HAPOKKUUTTA tulee viiniin viileäs-

sä kasvuympäristössä enemmän kuin

lämpimässä.

TANNIINI tulee rypäleen kuorista ja

tuntuu ikenissä.

MAKEUS kertoo sokerimäärästä. Mel-

kein kaikki punaviinit ja iso osa valkovii-

neistä ovat sokerittomia.

TÄYTELÄISYYS = suutuntuma.

VIININ FLAVORIT eli maun aromit aisti-

taan nenässä.

TASAPAINO = makeus, hedelmäisyys,

tanniinit ja hapokkuus tasapainossa.

PITUUS = kuinka kauan aromit maistu-

vat suussa jälkimakuna. Hyvälaatuisis-

sa viineissä on pitempi jälkimaku kuin

huonommissa.

VIVAHTEIKKUUS = yksinkertainen vii-

ni voi olla lähtöisin mistä tahansa ja

se voidaan valmistaa mistä rypäleistä

vaan. Korkealaatuiset viinit ilmaisevat

rypälelajikkeen tai valmistusalueen.

Etikettimerkinnät

Tavallisesti etiketistä ilmenee 1) viinin ni-

mi (vihkonen käyttää sanaa brändi, mikä

on väärin; tuotteesta voi kehittyä brändi, mutta

nimi ei sitä ole), 2) alkuperämaa, tai 3) alkupe-

räalue, tai 4) rypälelajike. Joskus monet noista.

Etiketistä ilmenee yleensä myös vuosiker-

ta. Se tarkoittaa vuotta, jolloin viiniin käytetyt

rypäleet on poimittu.

EU jakaa EU:n alueella tuotetut viinit kah-

teen luokkaan: 1) ne, jotka saavat maantieteel-

lisen luokituksen, merkki GI; 2) muut, joilla ei

ole GI-luokitusta (huonommat). GI-luokitetut

jaetaan vielä kahteen alaryhmään: 1) ne, joilla

on SUOJATTU alkuperänimitys (PDO); 2) muut

(parempien joukosta huonommat).

Etiketissä voi lukea muitakin asioita, kuten

käsin poimittu, tammittamaton, tilalla pullotet-

tu. Etiketissä voi lukea myös esimerkiksi vegan/

vegetarian, jolloin viinin sameudun poistamis-

käsittelyyn ei ole käytetty eläinperäisiä ainei-

ta. Tai organic, jolloin rypäleiden kasvatukses-

sa ei ole käytetty keinoaineita (synteettisiä ra-

vintoaineita tms.). •

VIINIT JA VÄKEVÄT ALKOHOLIT : ETIKETTIEN TAKANA

LUONUT JA TUOTTANUT: WINE & SPIRIT EDUCATION

TRUST; ALKUSANAT: THE MASTER VINTNER; SUOMEN-

NOS: JOUKO MYKKÄNEN; PÄIVITYKSET 2011 PAINOK-

SEEN: PIRKKO KOIVU; TARK. JA KORJ. P.; LONDON: WSET,

2011; IX, 88 S.: KUV.

AINESOSAA NIMELTÄ umami on runsaasti äyri-

äisissä ja rasvaisissa kaloissa. Umami saa usein

viinin maistumaan pahalta. Näiden ruokien

kanssa tulee nauttia tammettamattomia, mie-

toja valkoviinejä, jotka saavat olla myös hapok-

kaita. Tammettamisella tarkoitetaan tammilas-

tujen taikka -lautojen, nykyään vaihtoehtoisesti

tammiuutteen lisäämistä käymisastiaan.

Umami on syy, miksi kalaruokien kanssa

suositellaan valkoviinejä, mutta kevyt, vähätan-

niininen punaviinikin käy.

Raaka tai puolikypsä punainen liha vähen-

tää punaviinin tanniinisuutta.

Suolainen ruoka maistuu paremmalta, jos

siihen lisätään hiukan sokeria. Esimerkiksi il-

makuivattu kinkku ja viikunat. Makeutta voi ha-

kea myös viinillä.

VIINIRYPÄLELAJIKKEITA ON 2 000–3 000. Sama-

kin rypäle voi eri vuosina maistua erilaiselta

muun muassa siksi, että kesien säät voivat ol-

la erilaisia.

Jos kasvuympäristö on kuuma, on rypäleessä

paljon alkoholia, täyteläinen maku, paljon tannii-

nia ja vähän hapokkuutta. Jos kasvuympäristö ei

ole kuuma, on rypäleessä vähän alkoholia, kevyt

maku, vähän tanniineja ja paljon hapokkuutta.

Viinien vuosikerta on tärkeä niille viineille,

jotka kasvavat alueilla, joilla on paljon säätilojen

vaihtelua. Nykyisillä viininviljelytekniikoilla ero-

ja vuosikertojen välillä on saatu pienenemään.

SUOMALAISET VYÖRYVÄT Tallinnaan, ja sieltä

tuodaan viinalasteja, jotka ovat mielikuvituksen

ulkopuolella, meno ja meininki hankintareis-

suilla niin ikään. Matkailualan edunvalvonta-

järjestö MaRa tekeekin voitavansa ohjatakseen

suomalaisten alkoholinkäyttöä ravintoloihin,

valvottuihin olosuhteisiin. Tavoitteena on saa-

da tolkkua alkoholin käyttöön, ja samalla tie-

tysti enemmän liiketoimintaa ravintola-alalle.

Mutta hankalaa on.

Alkoholin kulutus ravintoloissa on laskenut

jo pitkään, mutta kokonaiskulutus ei todella-

kaan. Suurkulutuksen hoitaa noin 10 prosent-

tia väestöstä, eikä heitä juuri näy ravintoloissa,

enintään heikonlaisissa kaljajuottoloissa.

”Etikettien takana -vihkonen avaa asiaa maallikonkin ymmärrykseen mahtuvalla tavalla.

Tallinnaan matka kyllä käy. Joskus voi kum-

mastella, tuleeko edes mitään säästöä, vaikka

Tallinnankalja olisi paljonkin halvempaa kuin

kotimaassa, kun henkilökohtainen kulutus nou-

see moninkertaiseksi. Monet Tallinnasta oste-

tuista oluista on sitä paitsi pullotettu Suomes-

sa, kuljetettu Viroon ja tuodaan matkalaisten

kärryillä takaisin Suomeen. Hamstraus ei oikein

ole edes ekoteko. •

matkailusilmä | 23

Ohjelma keskittyi vaellus-, pyöräily-, me-

lonta-, kalastus-, wildlife- ja hevosmat-

kailutuotteisiin. Nyt toimenpiteet on

viety läpi ja on otettu harppaus kohti laaduk-

kaampien, asiakassuuntautuneempien ja me-

nestyvämpien tuotteiden näkyvyyttä kohde-

markkinoilla.

Aikaan on saatu paljon; konkreettisten toi-

menpiteiden pääpainopisteet koostuivat aktivi-

teettien kehittämisohjelman koordinaatiosta, ak-

tiviteettiyritysten tuotekehityksen tukemisesta,

reitistöjen kehittämisen edistämisestä, myyntiä

ja markkinointia edistävistä toimenpiteistä sekä

aktiviteettien vaikuttavuuden vahvistamisesta.

TOIMENPITEIDEN TULOKSENA yrityksillä on

käytössään aktiviteetteihin räätälöity, teema-

kohtainen ja laaja valikoima kehittämisen työ-

kaluja perustuotekehityksen ohjeistukseksi luo-

duista tuotesuosituksista aina jakelutieratkaisu-

ja tukeviin jakelutiekartoituksiin. Nämä apuvä-

lineet otettiin hyvin vastaan ja niitä sovelletaan

ahkerasti.

Outdoors Finland -hankkeen tuloksena syn-

tyi 50 hankkeen verkosto. Tämän verkoston an-

siosta kehittämisen työkaluja, tietoa ja strategi-

sia linjauksia saatiin hyvin levitettyä yrityksiin.

Verkostoituminen onkin matkailuyrittäjälle en-

siarvoisen tärkeä asia.

Hankkeessa tuotettiin apuvälineiksi tuote-

kehitykseen erilaisia työkaluja ja tietoa. Merkit-

TEKSTI: TERHI HOOK | KUVA: VISIT FINLAND IMAGEBANK

Tietoa ja työkaluja

aktiviteetti-yrittäjien käyttöön

Aktiviteettien kehittäminen lähti sysäyksellä liikkeelle, kun

Outdoors Finland – aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen

koordinaatiohanke 2009–2012 starttasi vuoden 2009 alussa.

tävimmäksi osoittautuivat teemakohtaiset tuo-

tesuositukset, jotka paneutuvat hyvinkin tarkas-

ti kunkin aktiviteetin erityisvaatimuksiin. Suosi-

tukset toimivat yritykselle tuotteen ja tuoteku-

vauksen tarkistuslistana tähdättäessä kansain-

välisille markkinoille.

HANKKEEN TULOKSINA ilmestyi myös sarja

opaskirjoja. Reittien suunnittelijoille, raken-

tajille ja ylläpitäjille suunnatut vaellus- ja me-

lontareitistöjen suunnitteluoppaat käsittelevät

asiaa matkailullisesta näkökulmasta. Ne avaa-

vat reittien suunnittelijoille, jotka perinteisesti

katsovat asiaa asukkaiden virkistyskäytön kan-

nalta, matkailijoiden tarpeita ja profi ilia.

Uusimpana oppaana ilmestyi Ansaintaopas

ja siihen liittyvät Excel-pohjaiset analyysipohjat,

jotka ovat helppokäyttöisiä perustyökaluja. Tä-

mä opas on tarkoitettu matkailun ohjelmapalve-

luja tuottaville pk-yrityksille, organisaatioille ja

kehittäjille, jotka tarvitsevat uusia näkökulmia

ja ideoita yrityksen ansaintalogiikan kehittämi-

seen, kustannusseurantaan ja aktiviteettipalve-

luiden hinnoitteluprosessiin. Opas keskittyy me-

lonta-, pyöräily-, vaellus- ja kalastuspalveluihin,

mutta valtaosa oppaasta soveltuu laajemminkin

matkailuyritysten käyttöön.

TUTKIMUSTIEDON TUOTTAMINEN oli yksi kes-

keinen toimenpide. Siksi tutkittiin aktiviteetti-

matkailijoiden käyttäytymistä ja haettiin mat-

kanjärjestäjiltä mielipiteitä Suomen aktiviteet-

titarjonnasta.

Aktiviteettituotteille sekä maaseutumatkai-

lutuotteille sopivia sähköisiä myynti- ja mark-

kinointikanavia kartoitettiin jakelukanavasel-

vityksissä tärkeimmiltä kohdemarkkinoilta.

Tavoitteena oli löytää verkkosivustoja, joilla

suomalaisten pienten ohjelmapalveluyritysten

kannattaisi olla näkyvillä ja jotka olisivat saa-

vutettavissa pienillä kustannuksilla tai jopa il-

maiseksi. Kartoituksen tuloksena löytyi OF- ja

kylämatkailutuotteille yhteensä 297 potentiaa-

lista nettisivuosoitetta. Lisää toteutetuista toi-

menpiteistä löytyy loppuraportista hankkeen

nettisivuilta (www.mek.fi /outdoorsfi nland ).

OUTDOORS FINLAND ei pääty tähän, vaan jatkuu

Outdoors Finland II -jatkohankkeen muodossa.

Toimenpiteet etenevät jo vauhdilla ja tulossa

on aktiviteettien markkinointikampanjaa Sak-

sassa, Ranskassa ja Venäjällä sekä kiinnostavia

myyntitilaisuuksia. Pysykää kelkassa mukana ja

osallistukaa aktiivisesti nyt kun siihen on mah-

dollisuus. •

OUTDOORS FINLAND on Matkailun edis-

tämiskeskuksen vetämä aktiviteettien

kehittämisen koordinointihanke. Hanke

on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama.

Lisätietoja hankkeesta:

www.mek.fi /outdoorsfi nland

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Matkailun edistämiskeskus

Heli Saari, projektipäällikkö, Outdoors

Finland II – aktiviteettien kehittämisoh-

jelman kansallinen koordinointi

Tel. +358 29 505 8010

heli.saari@visitfi nland.com

”Apuvälineet otettiin hyvin vastaan ja niitä sovelletaan ahkerasti.

24 | matkailusilmä

Mitä kuuluu? TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Tällä kertaa vastaajana Jyväskylän

kaupunginjohtaja Markku Andersson.

�Millainen taloudellinen ja mielikuvallinen

merkitys matkailuelinkeinolla on Jyväskylän seudulla?

Merkitys on suuri. MM-sarjan Suomen osakilpailu, Neste Oil Ralli sekä

messu- ja kongressikeskus Paviljonki ovat Jyväskylän ehdottomia mat-

kailullisia kärkituotteita. Jyväskylän MM-ralli on 2000-luvulla valittu

neljä kertaa maailman parhaiten järjestetyksi MM-ralliksi. Se on upea

saavutus, joka kertoo siitä, että osaamme täällä organisoida kansain-

välisiä huipputason tapahtumia. Vuonna 2011 järjestettiin Paviljongissa

712 erilaista tilaisuutta, joissa kävijöitä oli yhteensä 313 115.

Tarvitsemme selkeästi kohdennettuja tuotteita, joilla on vetovoi-

maa. Jotta matkailijan vierailusta tulee elämys, täytyy kaikkien fasili-

teettien olla kunnossa.

Jyväskylän seudulla rallien ja kongressikeskuksen taloudelliset vai-

kutukset ovat huomattavat. Rallit ovat huippukansainvälinen tapahtu-

ma, joka televisioidaan yli sataan maahan. Ralliin saapuu runsaasti kat-

sojia myös ulkomailta. Televisioinnin kautta Jyväskylä ja Suomi saavat

tärkeää näkyvyyttä. Myös Jämsän Himoksen vetovoima heijastuu posi-

tiivisesti Jyväskylään asti.

�Millaisena näette MEKin roolin matkailun edistäjänä?

MEKin rooli on viedä isoa Suomi-kuvaa eteenpäin. Toivon, että

Suomi-kuvaan sisällytetään niitä asioita, joissa olemme aidosti hyviä,

jopa maailman parhaita.

u Tällä palstalla kaupungin- ja kunnanjohtajat vastaavat muutamaan

matkailuaiheiseen kysymykseen.

Facebook on kiinteä osa monen yrityksen

markkinointiviestintää. Onnistuneen päi-

vityksen menestysresepti on monella kuiten-

kin vielä kokeiluvaiheessa.

Sosiaalisen median toiminnan onnistumista

voidaan mitata viraliteetilla. Se kuvaa käyttäjien

reaktioita päivityksiin. Viraliteetti on päivityksen

saaman tykkääjien, kommenttien ja jakamisten

suhde sivuston fanimäärään. Facebook-päivi-

tysten tehokkuutta selvittänyt sadan B2C-tuo-

temerkin kattava tarkastelu saksankielisessä

Euroopassa paljasti yllättäviäkin tuloksia.

Käyttäjille suunnatut kysymykset ja keho-

tukset eivät nostaneet päivitysten viraaliteettia

merkittävästi. Linkit, videot ja korkea päivitysti-

heys vaikuttivat jopa kielteisesti viraalisuuteen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö link-

kejä ja videoita tulisi käyttää. Ne voivat tuot-

taa hyvää liikennettä yrityksen omille internet-

sivuille. Näitä sisältöjä kuitenkin harvemmin

jaetaan Facebookin kautta. Sivustot, joille päi-

vityksiä tehtiin vain noin joka kolmas päivä sai-

vat korkeampia viraalisuusarvoja kuin sivustot,

joille tehtiin päivittäin päivityksiä.

Tutkimus vahvisti myös entuudestaan tie-

detyt kokemukset. Ihanteellinen päivitys on

yksinkertainen, konkreettinen ja tunteisiin ve-

toava. Päivitysten tulisi olla helppolukuisia ja

nopeasti ymmärrettäviä. Niiden pitäisi välittää

viestin ydin eivätkä abstraktit viestit ole hyväk-

si luet tavuudelle.

Sisällöllisesti toimivimpia päivityksiä ovat

ajankohtaiset asiat, arvonnat ja arkiset aiheet.

Yksinkertaisuus ja helppolukuisuus liittyvät

myös päivitysten pituuteen. Parhaiten toimi-

vat neljä riviä lyhyemmät päivitykset ja kah-

den palstan kuvat.

Merkittävää potentiaalia löytyy päivitysten

oikeassa ajoituksessa ja ruuhkan välttämises-

sä. Sunnuntaina tehdyt päivitykset saavuttivat

parhaimmat viraalisuusarvot. Arkisin parhaim-

mat ajankohdat ovat aamupäivällä ja iltaisin.

Yritykset hyödyntävät päivitysten ajoittamisen

mahdollistavia toimintoja yllättävän harvoin.

Sosiaalinen media elää vuoropuhelusta

käyttäjien kanssa. Yritysten kannattaisikin tuo-

da enemmän vaihtelua teemoihin ja keskittyä

vähemmän omaan agendaan. Sosiaalisen me-

dian keskeisimpiä vahvuuksia on palautteen

saaminen ja asiakastuntemuksen kehittämi-

nen. Tämä pitäisi ottaa huomioon sisällön suun-

nittelussa huomattavasti nykyistä paremmin. •

LÄHDE: WELCHE INHALTE IN FACEBOOK FUNKTIONIEREN

– FACEBOOK POSTINGS VON CONSUMER BRANDS UND

RETAIL BRANDS UNTER DER LUPE. AGENDUR VI KNALL-

GRAU. AUGUST 2012.

TEKSTI: KATARINA WAKONEN | KUVA: DREAMSTIME

�Miten jyväskyläläistä matkailuelinkeinoa tulisi kehittää?

Infrastruktuuri ja fasiliteetit ovat jo nyt erinomaisia. Hotellien ja

palvelujen taso on korkea ja niin pitää ollakin, jotta kansainvälisen ta-

son tapahtumia voidaan järjestää.

Logistiikka on ihmisenkokoista. Täällä ei tarvita takseja tai julkisia

kulkuneuvoja tai paljon aikaa liikkumiseen, vaan kongressivieraan tar-

vitsemat palvelut ovat kävelymatkan etäisyydellä. Monipuolista oheis-

ohjelmaa on tarjolla Alvar Aallosta luontoelämyksiin.•

Vähemmän linkkejä, kiitos!

matkailusilmä | 25

VisitFinland.com KOONNUT: ANNA LEIKKARI

VisitFinland.comin suosio kasvaa

V isitfi nland.com -verkkopalvelun suosio sen kuin kasvaa. Sivustol-

la on käynyt viimeiset kolmen kuukauden aikana yli 420 000 kävi-

jää. Lähes neljäsosa kävijöistä tulee sivustolle mobiililaitteen (matka-

puhelin tai tabletti) avulla. Keskimäärin käydään lähes kolmella sivulla

ja viivytään lähes kolme minuuttia. Jos kyseessä on kampanja-artikke-

li, sitä luetaan ja sen videota katsotaan huomattavasti kauemmin, kes-

kimäärin neljä minuuttia.

Kampanja-artikkeleiden suosio johtuu varmasti niihin valittujen tee-

mojen kiinnostavuudesta – syksyn imagokampanja Italiassa ja Rans-

kassa keskittyi voimakkaisiin henkilökuviin, joissa suomalaiset ja Suo-

messa asuvat ulkomaalaiset valottavat suhdettaan Suomeen. Näiden

henkilökuvien avulla vahvistetaan asioita, jotka jo tiedetään Suomes-

ta, antamalla niille lisää merkitystä ja tekemällä niistä entistä hou-

kuttelevampia. Videopainotteisissa artikkeleissa esitellään poromies

Nils-Matti, huskysafarin omistaja Pasi sekä Annekreet, avantouimari.

Kevään 2013 kampanjoita jatketaan samalla teemalla eli silloin esitel-

lään uudet henkilökuvat. Jos sinulla on uusia juttuideoita, ota yhteyttä:

toimitus@visitfi nland.com.

Banneritilaa sivustolle voi ostaa myös ilman kampanjayhteistyötä

jokaisen artikkelin yhteydessä sekä etusivulla. Lisätietoja bannereista

trade@visitfi nland.com tai www.mek.fi •

-

-

-

a

-

-

-

-

-

n

-

-

s

.

-

:

Facebookissa lähes 140 000 tykkääjää

I wish I was in Finland -sivulla”Keep making Finland look hot! ;).

”This site is great! Marvelous graph united with amazing images and videos!

TOP 5 kävijämaat

� Italia

� Ranska

� Japani

� Venäjä

� Kiina

TOP 5 kielet

� Englanti

� Italia

� Ranska

� Japani

� Venäjä

TOP 5 artikkeli-aiheet

� Revontulet

� Talvi-kampanja: poromies

� Sauna

� Joulupukki

� Kemin lumilinna

VisitFinland.comin viimeiset kolme kuukautta: MUISTATHAN ensi vuoden imagokam-

panjan taktiset kampanjat Italiassa ja

Ranskassa sekä Saksan kampanjat.

Lisäksi on mahdollisuus osallistua

Kaukomarkkinoiden kampanjoihin.

Lisätietoa Ulla Mäkelä, MEK Helsinki

(ulla.makela@visitfi nland.com).

Revontulivideolle kunniamaininta

MEKin Revontulet-viraalikampanja sai kunniamaininnan Laa-

tukeskuksen Innovaatiokisassa. Videon on kuvannut rova-

niemeläinen Flatlight Films. MEKin lisäksi kunniamaininnan sai

Savonlinnan Oopperajuhlat – Free Will – maailman ensimmäinen

yhteisöooppera.•

REVONTULIVIDEON MUITA PALKINTOJA:Vuoden Huiput / Grafi a 2. palkinto, Golden Citygate / ITB

Berlin 3. palkinto, Art & Tur / Portugal 1. palkinto, Tourfi lm /

Riga 2. palkinto

26 | matkailusilmä

-markkinointiedustajat maailmalla

n AUSTRIA, BENELUX, GERMANY, SWITZERLAND Mr. Jyrki Oksanen / Visit Finland

Tel. +49 6134 282433

Email: fi rstname.lastname@visitfi nland.com

n CHINA, BEIJING Ms. Danye Liu

Tel: +86 1390 113 1425

Email: danye-ftbcn@vip.163.com

n CHINA, HONG KONG AND SOUTHERN CHINA

Mr. Andrew Leung

Tel: + 852 5349 7778

Email: visitfi nland.hk@gmail.com

n CHINA, SHANGHAI Ms. Ina Zheng / Alliance Communication

Tel: +86 1381 700 8899

Email: visitfi nland.shanghai@yahoo.com.cn

n FRANCEMs. Annaleena Soult / Finpro France

Tel: +33 1 58 56 53 08 • Mobile: +33 6 17 14 23 31

Email: fi rstname.lastname@fi npro.fi

n INDIAMs. Papori Bharati / Visit Finland / India

Tel: + 91 120 411 27 44 • Mobile: + 91 987 138 62 03, + 91 995 396 00 20

Email: visitfi nland.india@gmail.com, papori_bharati@yahoo.com

n ITALY

Ms. Maija Loikkanen / Visit Finland Italy

Tel: +39 329 870 8010

Email: fi rstname.lastname@visitfi nland.com

n JAPAN

Mr. Shigeyoshi Noto / Foresight Marketing

Tel/Fax: +81 3 5531 5080

Email: s-noto@ra2.so-net.ne.jp, fi rstname.lastname@visitfi nland.com

n RUSSIA, MOSCOWMr. Arto Asikainen (Helsinki/Moscow)

Tel: +7 967 196 4012 (when in Moscow)

Email: fi rstname.lastname@visitfi nland.com

n SPAIN

Mr. Jukka-Paco Halonen / Fincoming Travel Service S.L.

Mobile: +34 664 384 439

Email: fi rstname.lastname@visitfi nland.com

n UNITED KINGDOMMs. Riitta Balza / Finpro Region Europe, UK

Tel: +358 20 469 5715

Email: fi rstname.lastname@fi npro.fi

n USA

Ms. Helena Niskanen / Polar Star Marketing Solutions LLC

Tel: +1 917 863 5484

Email: fi rstname.lastname@visitfi nland.com

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöstä Joulupukkisäätiön suojelija

Suomalainen Joulupukki sai lähes virallisen aseman kun president-

ti Niinistö lupautui Joulupukkisäätiön suojelijaksi. Tämän jälkeen

Joulupukkisäätiön on entistä helpompi toimia muun muassa Aasiassa

ja Venäjällä, joissa arvostetaan suomalaista Joulupukkia, mutta missä

yhtä tärkeää on myös valtion mukanaolo vastaavissa kulttuurin edistä-

misissä. Samalla hyvässä Team Finland -hengessä saadaan vahvistet-

tua Suomen matkailubrändiä. MEK onkin vahvasti mukana Joulupuk-

kisäätiön kansainvälisessä toiminnassa.•

Nimityksiä Anna Leikkari aloitti Visit Finlandin digitaalisten kanavien päätoimitta-

jana marraskuun 2012 alussa. Leikkari on tehnyt töitä erilaisissa vies-

tintäasiantuntijan rooleissa sekä toimittajana muun muassa ulkoasiain-

ministeriössä ja suurissa kansalaisjärjestöissä Lontoossa.

Heli Saari on aloittanut 7.11. Outdoors Finland -hankkeen projektipääl-

likkönä. Heli on toiminut erilaisissa matkailualan tehtävissä matkanjär-

jestäjän palveluksessa sekä matkailun kehittämis- ja asiantuntijateh-

tävissä. Hänellä on monipuolinen kokemus aktiviteettimatkailun tuot-

teistamisesta ja kansainvälisistä markkinoista.

KTM Terhi Hook on nimitetty Matkailun edistämiskeskuksen Tutkimus-

ja tuotekehitystiimiin kehityspäälliköksi. Tehtävään kuuluu tuotekehi-

tyksen katto-ohjelmien ohjaus, matkailun kehitykseen liittyvien kan-

sallisten ja kansainvälisten työryhmien, kehittäjätahojen ja hankkei-

den sparraus ja tuotetarjonnan linjaaminen strategioiden mukaisesti.

Tasavallan presidentti ja Joulupukkisäätiön suojelija Sauli Niinistö

sai Presidentinlinnassa 29.11. järjestetyssä tapaamisessa Joulupukilta

avaimen salaiseen joulupukin luolastoon.

matkailusilmä | 27

Breathe.

ONE OF THE CLEANEST PLACES IN THE WORLD OFFERS YOU NATURE THAT YOU´VE ONLY BEEN IMAGINING.