» s.8

» s.12

Työpaikkana Eurooppa

Työsopimuksen koeaikaehto

Markkinointi- viestinnän

palvelut yhdeltä luukulta

» s. 14

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset

MaMa ry:n jäsenlehti 2 /201

1

nonsordino ww

w.m

amar

y.fi

» s.8

» s.22

Itsensätyöllistävien epäluokka » s.24

2 2 /2011

4 Leikepöytä

14 Yksi toimisto kaikki markkinointiviestinnän palvelut

16 Vieraalla maalla Espanjalaista sisukkuutta

18 Uusi kasvo Suunnittelun monitaituri Ville Laasonen

19 Makuja muualta Serbialainen papukeitto

22 JuristipalstaTyösopimuksen koeaika

23 Lepoa ja virkistystä päivään

24 Itsensätyöllistävien epäluokka

26 MaMa tiedottaa

27 KevytkenkäistäAD Janne Pallarin luovuus lähtee puukengistä

nonsordinoMarkkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti

julkaisija: Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki, www.mamary.fi päätoimittaja Kaarina Pehkonen toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Päivi-Mari Hietamies (Espoo), Petri Ovaskainen (Oulu), Juri Kovaljeff (Oulu), Virve Konttas (Vaasa) yhteystiedot: Pj. Kaarina Pehkonen 040 7626 286, kaarina.pehkonen@mamary.fi taitto: Focus Flow kansikuvassa: Ville Laasonen kannen kuvaaja: Kristian Heilimö painopaikka: Ykkös-Offset (Vaasa) paperi: Galerie Art Silk 150 g / Gprint 115 g. ISSN 1799-425X (Painettu) ISSN 1799-4276 (Verkkojulkaisu).

Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2012.

MaMa ry on ERTOn jäsenyhdistys

2 /201

1

Suggestopedinen kielikurssi vapauttaa puhumaan

20

Työpaikkana EurooppaPapista parlamentaarikoksi8

2/2011 3

Pää

- kir

joit

us

Tähtää maaliin

Mihin sinä elämäs-

säsi tähtäät? Onko

sinulla visio, koh-

de, tavoite, maali?

Kun jännität hen-

kisen jousesi, onko kätesi vakaa ja

silmäsi tarkka?

Koko maailma reagoi 5.10. uutiseen

Steve Jobsin poismenosta. Yksi ja

toinen yksityishenkilö ja myös me-

dia alkoi muistella millainen tämä

Appleen erottamattomasti liittynyt

henkilö oli ollut. Jobsilla oli työssään

rautainen tahto, tavoite ja kerran toi-

sensa jälkeen Apple-fanit ihastuivat

uusista tuotteista. Hänen työnsä ei

ollut vain tekniikan hiomista, vaan

siihen sisältyi aina myös humanis-

tisia ja taiteellisia arvoja ja hänen

tuotteiden käyttäjät tiesivät aina

myös odottaa niitä. Jobsin sanottiin

antaneen ihmisille enemmän kuin

mitä tuote fyysisesti oli. Steve Jobs

tähtäsi maaliin ja osui.

Macin tai PC:n edessä istuessa maa-

ilma näyttää ja tuntuu kutistuneen

yhdeksi tietoverkoksi screenilläsi.

Mutta entä kun nouset siitä ylös ja

hahmotat itsesi maailman kartalle.

Tuntuuko vielä samalta?

Kävin haastattelemassa europar-

lamentaarikko Mitro Repoa, joka

määritteli itsensä tosi pienen vä-

hemmistön pieneksi osaksi, mutta

silti määrätietoisesti ja aivan oikeu-

tetusti totesi olevansa itseoikeutettu

toimija suuressa EU-parlamentissa,

Euroopan mittakaavassa – ja miksei

laajemmaltikin.

Mistä näitä jobseja ja repoja syntyy?

Mikä antaa ihmiselle terveen itsetun-

non, realistisen ja samalla visionää-

risen tavan katsoa asioita ja elämää

ja kyvyn saavuttaa jotakin merkittä-

vää elämässään? Ainakin eräs vahva

tekijä näyttää olevan se, että tällai-

silla henkilöillä on melkein aina syvä

henkinen vire elämässään. Kovat elä-

mänkokemukset ovat jossain vai-

heessa panneet ihmisen polvilleen ja

se mitä on jäänyt jäljelle on kirkasta-

nut henkeä ja mieltä ja työstä kaikki

turha on karissut pois. Heillä on elä-

mässään selkeä suunta, maali, mihin

tähdätä. Heidän työnsä hedelmistä

saavat sitten toiset nauttia.

Tätä kirjoitettaessa ay-maailmassa ei

voi sanoa kaiken olevan hyvin. Tulo-

ratkaisua on haettu neuvottelulla neu-

vottelun perään. Neljä pientä kirjainta:

t, u, p, o tässä järjestyksessä on kiel-

letty ilmaus. Näin vuosia taaksepäin

katsottuna nämä kerran olleet neljä

pientä kirjainta alkavat saada jo tie-

tynlaista hohdetta neuvottelupöydän

toisellakin puolella. Henkisen kuper-

keikan jälkeen ne hahmottuvat ilmai-

suksi keskitetty tuloratkaisu. Ja jälleen

neuvotellaan. Mihin tähdätään? Kah-

teen eri maaliin. Mistä saataisiin työ-

elämän politiikkaan joku visionääri,

joka pystyisi hahmottamaan ja esittä-

mään yhteiset tavoitteet niin kirkkaas-

ti, että niistä saataisiin yksi maali,

mihin tähdätä. Se ei tapahdu kuiten-

kaan ilman kummankin osapuolen

halua ja tahtoa yrittää nähdä maa-

li yhtenä kahden sijaan. Eli pitäisikö-

hän kummankin puolen ottaa ensin

pari joustoaskelta toisiaan kohti ja sit-

ten vasta kohottaa jousi.

PÄÄTOIMITTAJA Kaarina Pehkonen kaarina.pehkonen@mamary.fi

4 2/2011

Jotain uutta, jotain lainattua.KOONNuT Petri Ovaskainen KuVITuS Anna Anundi

Helsinki on vuoden 2012 designpääkaupunki

Avoimuus ja kansainvälisyys. Kes-

tävän kehityksen varmistaminen ja

design-ajattelun tuominen osaksi

suomalaista yhteiskuntaa. Sekä ih-

misten, yritysten ja kaupunkien vä-

linen yhteistyö. Siitä World Design

Capital Helsinki 2012 -hankkeessa on

pohjimmiltaan kysymys.

Yksi designpääkaupunkivuoden

perusajatuksia on, että jokainen voi

halutessaan vaikuttaa oman elinym-

päristönsä kehittämiseen. Muutoksen

kohteena voi olla esimerkiksi julkinen

liikenne, maisemasuunnittelu, ter-

veydenhuolto, kotikadun lähikauppa

tai lähikorttelin arkkitehtuuri. Tähän

ajatteluprosessiin designpääkaupun-

ki pyrkii hankkeillaan ja projekteil-

laan tarjoamaan keinoja.

Keväästä 2012 alkaen designpää-

kaupungin epävirallisena kohtaamis-

paikkana tulee toimimaan Helsingin

keskustaan, Suomen rakennustai-

teen museon ja Designmuseon väliin

jäävälle tontille, nouseva puupavil-

jonki. Siellä tullaan järjestämään

paitsi workshopeja ja huippupuhujia

SUoMaLaInen deSIgn SaI oMan aLKUperäMerKIn

Suomalaisen Työn Liiton Design from

Finland -merkki osoittaa suomalaisen

suunnittelun, muotoilun, tutkimuksen

ja tuotekehityksen sekä suomalais-

ten innovaatioiden alkuperän. Design

from Finland -tunnus on Avainlipun

sisarmerkki ja vastaa yritysten kasva-

vaan tarpeeseen viestiä suomalaisesta

suunnitteluosaamisesta ja siihen pa-

nostamisesta. Tunnuksen ulkonäöstä

järjestettiin toukokuussa suunnitte-

lukilpailu ja kilpailun voittajaksi valit-

tiin Marika Perätalon ehdotus.

Design from Finland -alkuperä-

merkin käyttöoikeuden perusteena

on suomalaisen suunnittelun merkit-

tävä vaikutus yrityksen tuotteiden tai

palveluiden kilpailukykyyn markki-

noilla. Suomalaisen suunnittelutyön

merkityksen tulee olla mahdollisim-

man suuri kaikista suunnittelutyön

kustannuksista, ja yrityksen kotimai-

sen omistusosuuden on oltava vähin-

tään 50 prosenttia. Käyttöoikeuden

myöntämiseen vaikuttavat myös pää-

konttorin sijainti ja suunnittelun työl-

listävyys. Suomalaisen suunnittelun

kustannusten täytyy olla selvästi yli

puolet suunnittelukustannuksista.

Ensimmäisiä merkin saanei-

ta yrityksiä ovat mm. Finlayson Oy,

Oy Plastex Ab, Oy Vallila Interior Ab

sekä Sarpaneva Design.

Lähde: www.avainlippu.fi

kerääviä keskustelutilaisuuksia, niin

myös päivätansseja, elokuvanäytök-

siä, designkirpputoreja ja piknik-ta-

pahtumia.

World Design Capital Helsinki

2012 -hankkeen virallisia avajaisia

juhlitaan Helsingin Senaatintorilla

31.12.2011.

World Design Capital Helsinki 2012:Vuonna 2012 Helsinki on maailman designpääkaupunki. Helsingin kanssa hanketta isännöivät Espoo, Kauniainen, Vantaa ja Lahti. World Design Capital on nimitys, joka myönnetään joka toinen vuo-si yhdelle kaupungille maailmassa, joka poikkeuksellisen ansiokkaasti hyödyntää designia sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kehityksensä voimavarana. Nimityksen myöntää teollisen muotoilun maailmanjärjestö Icsid, International Council of Societies of Industrial.

Lähde: www.wdchelsinki2012.fi/

www.icsid.org/

Kuvat: Valtteri Hirvonen / Lauri

Eriksson & Company

leikepöytä

2/2011 5

Omena tutuksi

Suomen Apple-käyttäjät fiMUG ry.

on voittoa tavoittelematon yhdis-

tys, jonka tarkoituksena on edistää

Applen tuotteiden käytöstä kiinnos-

tuneiden yhteistoimintaa. Yhdistys

järjestää käyttäjätapaamisia ja kurs-

seja sekä ylläpitää Hopeinen Omena

-keskustelupalstaa.

fimug.fi/

hopeinenomena.net/

KanSan SIVIStYSrahaSton apUrahatKansan Sivistysrahaston (KSR) toi-

minnan tarkoituksena on tukea

apurahoin ja tunnustuspalkin-

noin yhteiskunnallisesti suuntau-

tunutta kulttuuri- ja sivistystyötä,

tutkimusta, opiskelua ja valistustoi-

mintaa.

Kansan Sivistysrahasto on yksi-

tyinen säätiö, joka toimii läheisessä

yhteistyössä ammattiliittojen ja työ-

väenjärjestöjen kanssa. Rahasto ja-

kaa hakemuksesta apurahoja tieteen

ja taiteen tekijöille, opiskelijoille,

harrastajille, järjestöille ja työryh-

mille.

KSR:n yksi nimikkorahastoista

on Matti Hellstenin rahasto. Rahas-

ton tarkoituksena on apurahoin ja

stipendein tukea Erityisalojen Toi-

mihenkilöliitto ERTOn jäsenten ja

heidän muodostamiensa yhteisöjen

suorittamaa kulttuuri- ja koulutus-

toimintaa sekä alaan liittyvää tutki-

mustoimintaa.

KSR:n yleis-, maakunta- ja eri-

koisrahastojen hakuaika: 1.11.2011 -

30.12.2011.

Lähde: www.sivistysrahasto.fi/apu-

raha

Mac-peruskurssi Helsingissä1.10.2011 klo 10.00–16.00 Office for Mac Oulussa8.10.2011 klo 10.00–16.00 Kouluttajana Eija Lakso.

Valokuvausretki ammattilaisopastuksella Helsingissä8.10.2011 klo 10.00–16.00Valokuvausretki ammattilaisopastuksella tehdään Seurasaareen. Oppaana valokuvaaja Harri Ahola.

Appleklubi Helsingissä – iPhone, iPad ja iOS 512.10.2011 klo 18.30 Vapaa pääsy! Pop-musiikkikoulu 1.0 Helsingissä22.10.2011 klo 10.00–16.00Pop-musiikkikoulussa perehdytään musiikin tekemiseen eri ohjelmilla. 1.0 kurs-silla tutustutaan mm. GarageBand-ohjelmaan. Kouluttajana Mikael Suomela. iMovie-kurssi Helsingissä29.10.2011 klo 10.00–16.00 Kouluttajana Mikael Suomela. Photoshop-peruskurssi Helsingissä5.11.2011 klo 10.00–16.00 Kouluttajana Tuike Ekroos.

Appleklubi Helsingissä – OS X Lion ja iCloud8.11.2011 klo 18.30 Vapaa pääsy!

Mac-peruskurssi Helsingissä12.11.2011 klo 10.00–16.00

iWork-kurssi Oulussa12.11.2011 klo 10.00–16.00 Kouluttajana Eija Lakso. iLife-kurssi Oulussa19.11.2011 klo 10.00–16.00 Kouluttajana Eija Lakso.

Mac-jatkokurssi Oulussa3.12.2011 klo 10.00–16.00 Kouluttajana Eija Lakso.

Pikkujoulut Allotriassa Helsingissä 13.12.2011 klo 18.30 Vapaa pääsy!

Appleklubit: Ravintola Allotria, Hämeentie 68, 00550 HELSINKI, allotria.fi

Kurssipaikka Helsingissä: Musiikkikoulu Malmi-Itäkeskus, Viljatie 4 D 1. krs/3. krs, 00700 HELSINKI, http://www.musakoulu.net/opetuspaikat.html

Kurssipaikka Oulussa: Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, 90100 OULU, kulttuurivalve.fi

fiMU

G ta

pah

tum

akal

ente

riMac -kursseja– tervetuloa tutustumaan!MaMa ry:n jäsenenä olet tervetullut tutustumaan fiMUG ry:n toimin-taan ja osallistumaan kaudella 2011–2012 yhdelle vapaavalintaiselle kurssille jäsenhintaan 40 euroa/päivä.

Tulevat kurssit ja ilmoittautuminen kursseille: fimug.fi/tapahtumatLaita lomakkeella viestikenttään merkintä MaMa ry.

fiMUG_ilmoitus_MaMa_110x225_092011.indd 1 28.9.2011 15.20

6 2/2011

Tämänkertainen linkkivinkit keskittyy valokuvaamisen saloihin.Linkkivinkit

Helpotusta kameroiden ja objektiivien valintaan

Snapsort -sivusto on keskittynyt faktatietoon kame-

roista. Eri malleista saa tarkat tekniset tiedot sekä

malleja voi vertailla keskenään. Sivustolla on myös

lyhyet selitykset ja suositukset eri kameratyypeis-

tä. Siitä milloin kannattaa valita kompaktikamera tai

milloin järjestelmäkamera jää lukijan vastuulle

www.snapsort.com/

Snapsort –sivustoon liittyy myös SnapBlog -blogi. Blo-

gi jakaa vinkkejä siitä miten otetaan helpommin

parempia kuvia. Esimerkiksi yksi kirjoituk-

sista ohjeistaa välttämään ystävän häiden

kuvaamista. Toinen antaa vinkkejä parem-

pien ruokakuvien ottamiseen.

blog.snapsort.com/

Lenshero –sivusto keskittyy vertailemaan

objektiiveja. Sivusto antaa vinkkejä mi-

ten valitaan oikea ”putki” kameraan.

Valintoja voi tehdä objektiivin val-

mistajan, hinnan tai teknisten omi-

naisuuksien mukaan.

lenshero.com

Sulantoblogia kirjoittaa ammattivaloku-

vaaja Matti Sulanto. Sivulla esitellään uusia

kameramalleja, annetaan kehuja ja kritisoidaankin

tuotteita. Sulanto antaakin yhdessä videoblogissaan

suoraa palautetta erään kameravalmistajan heikko-

laatuisesta objektiivista. Mukana on myös kertomuk-

Suomen Kulttuuri-rahaston Maakunta-rahastojen apuraha-haku 10.1.-10.2.2012

Suomen Kulttuurirahaston yhteydes-

sä toimii 17 maakuntarahastoa. Ne

tukevat oman maakuntansa alueel-

la tehtävää kulttuurityötä jakamalla

apurahoja ja palkintoja kerran vuo-

dessa. Etusijalla ovat maakunnas-

sa syntyneet hakijat, maakunnassa

suoritettava tai siihen kohdistuva

työ sekä maakunnallisesti erityisen

merkittävät kulttuuri- ja kehittämis-

hankkeet.

Jokaisella maakunnalla on omat

painopisteensä apurahojen jaos-

sa. Esimerkiksi Uudenmaan rahasto

pyrkii erityisesti huomioimaan apu-

rahojen jaossa World Design Capital

Helsinki 2012 -teemavuoteen liitty-

vät hankkeet.

Maakuntarahastojen yhtenäinen

hakuaika on 10.1.-10.2.2012 ja apu-

rahoja haetaan verkkopalvelussa.

Apurahat jaetaan kunkin maakun-

tarahaston omassa vuosijuhlassa ke-

väällä.

Lähde: www.skr.fi/

sia kuvauskeikoista ja arkisesta työstä. Tällä blogilla

on myös kiitettävästi kommentoijia.

sulanto.blogspot.com/

Valokuvaaja Teemu Kuusimurron kuvablogi on to-

teutettu tyylikkäästi ja kuvat ovat teknisesti huippu-

laatua. Osa kuvista on otettu esim. iPhonella. Sitä ei

aivan heti uskoisi. Teemu kertoo ottamistaan kuvis-

ta kameramallin, linssin polttovälin, aukon ja millä

herkkyydellä kuva on otettu. Mukana myös videoita.

blog.teemukuusimurto.com/

Kuvasuunnittelu- & agentuu-

ritoimisto Keksin sivut ovat

raikkaat. Yritys välittää ku-

vaajia ja antaa myös koulutus-

ta kuvaajille.

www.keksit.fi/

Pekka Potka kirjoittaa blo-

gissaan suomeksi sekä eng-

lanniksi valokuvaamisesta

sekä kameroista joita hän

käyttää kuvauskäytössään.

Galleriasta löytyy kuvia

Potkan pitkän uran eri

vaiheilta.

pekkapotka.com

2/2011 7

T I L A A O S O I T T E E S T AW W W . G R A F I A . F I / K O T I / K A U P P A

—RI —KELI“D”

“T”—LU —LSSI

VUODEN

HUIPUT

Vuoden Huiput 2010 -vuosikirja on

ilmestynyt!

V U O D E N H U I P U T 2 0 1 0

P A R A S T A S U O m A L A I S T A m A R K K I N O I N T I V I E S T I N T ä ä

j A m U O T O I L U A

8 2 /2011

nuuksiolaisessa metsässä puiset por-

taat kaartavat punaiselta talolta ylös

kallioille. Maiseman muodot on otet-

tu rakentamisessa huomioon. Kalliolla

seisoo pieni liekkikupolinen tsasouna.

Kiipeämisen puolivälissä tekee mieli kääntyä katso-

maan taaksepäin, laaksoon. Korkealla ilma on raikas

hengittää.

Tsasouna on suomalaisen Euroopan Parlamentin jä-

senen Mitro Revon oma kirkko. Paikan hän on raken-

tanut omin käsin, sahannut ja kuorinut puut, tehnyt

uritukset, koruleikkaukset. Vain tsasounan liekkiku-

polin on tehnyt Valamon luostarin korupuuseppä ja

HAASTATTELu Kaarina Pehkonen KuVAT Marj Rautesalo ja Jussi Nukari KuVITuS Anna Anundi

Kosmopoliitin on helppo ottaa Eurooppa haltuunsa. Kymme-nien kielten, maiden ja kulttuurien sekamelska on tuttua ja

auttaa asioiden asettamisessa oikeisiin mittasuhteisiin.

Työpaikkana Eurooppa

salvosmestari on salvannut puut. Tällainen asiaan pa-

neutuminen onkin Revon saanut katsomaan työtä uu-

sin silmin. – Tähän minulla ei ole koulutusta, harrastan

tätä ja rakennustyön myötä olen oppinut arvostamaan

ammattipätevyyttä ihan uudella tavalla. Rakennusmie-

hen on syytä olla ylpeä työstään.

Tsasounassa alkaa Mitro Revon jokainen maal-

la vietetty päivä. Myös Brysselin kodissa on yksi huone

pyhitetty rukoukselle ja EU:n parlamentin toimistosta-

kin löytyy oma alttari, koska se on elämäntapa. Repo

kertoo tulleensa entistä ehdottomammaksi kutsumuk-

sensa suhteen. Siihen vaikutti ortodoksisen kirkon kova

kohtelu omaa pastoriaan kohtaan aikoinaan.

2 /2011 9

Työn ja alankin vaihta-

minen on yleistä nykyään. Se

on helppoa, kun se on oma

harkittu teko. Repo kuiten-

kin joutui vaihtamaan kut-

sumustyöstään, idän kirkon

vanhasta traditiosta täy-

sin maalliseen yrittämiseen

ja lopulta kansansuosion

voimasta tuli valituksi EU-

parlamenttiin - ilman edel-

leenkään otettua puolueen

jäsenkirjaa. Pastorista parla-

mentaarikoksi. Molemmissa

viroissa häntä ovat johtaneet

samat kaksi intohimoa.

Seurakunnassaan Repo

oli kolmannen polven pap-

pina kuin kala vedessä ja

yht´äkkiä elämä vei hänet

uuteen tehtävään, EU-par-

lamentaarikoksi. Elämänko-

kemuksesta löytyi rohkeus

esiintyä ja kokemus on ol-

lut uudistava ja nuorenta-

va 53-vuotiaalle pastorille.

Repo toivookin politiikkaan enemmän sellaista siviili-

rohkeutta, että eri alojen edustajat rohkenisivat lähteä

politiikkaan ilman liian kauaskantoisia urasuunnitel-

mia. Hänen kokemuksensa mukaan keski-Euroopassa

poliittiseen toimintaan voidaan tul-

la ilman elämänpituista rekrytoin-

tihistoriaa. Siitä voi sitten siirtyä

takaisin omalle alalle vieden poliit-

tisen kokemuksen mukanaan. Mitro

Repo vastuullistaa myös ay-liikkeen ja kehottaa katso-

maan ihmistä, ei aina liikettä. Pohjois-eurooppalainen

ay-liike saa häneltä myös kiitosta.

Revon elämäntarina kuulostaa suorastaan henki-

seltä akrobatialta. Miten sellainen oikein onnistuu?

– Koko työhistoriani on ollut taiteilua monella est-

radilla samaan aikaan ja olen pyrkinyt koulutta-

maankin itseäni siihen. Papin työ on monialaista

ja siinä jos missä monitaitoisuus on hyödyksi. Olen

toiminut myös kieltenopettajana, luennoitsijana,

hoitanut mitä erilaisimpia sijaisuuksia, ollut pappis-

kouluttajana, kanttorina ja ikoninmaalausopettajana.

Elämässäni oli 7 vuoden aika, jolloin en saanut kirkolta

palkkaa. Elätin itseni luennoimalla . Kun kysyntää oli,

perustin firman ja sillä tavalla kasvoin ja aktivoiduin

yhteiskunnallisesti. Kun sain vierailla monessa paikas-

sa kutsuttuna ottamaan kantaa sen ja sen ammattikun-

nan problematiikkaan omasta viitekehyksestäni, idän

kirkon vanhasta vuosituhantisesta perinteestä, niin se

pakotti minut etsimään ”uutta kieltä”, uutta mallia ja

se myös rikastutti elämääni. Näillä eväillä lähdin EU-

parlamenttiin ja kaksi vuotta olen tehnyt siellä nyt töi-

tä. Täytyy sanoa, että vain yhä mielenkiintoisemmalta

tämä tehtävä tuntuu.

Koko Mitro Revon elämä on ollut ihmisten kanssa toi-

mimista, kuten politiikkakin on, eikä hän näe siinä ris-

tiriitaa. Hän ajatteli, että eurooppalainen politiikka ja

EU-parlamentin jäsenyys on sellainen poliittisen toi-

minnan tapa, jossa ei joudu ristiriitaan päivänpoliit-

tisen kamppailun suhteen, vaan siinä voi säilyttää

arvokkuutensa ja myös läheisen palvelueetoksen ihmi-

siin nähden. Se on toiminutkin yli ennakko-odotusten.

– Yllätyin saamastani äänimäärästä ja koin, että eh-

käpä oli tilausta. Yritän nyt kollegoitteni parissa säi-

lyttää oman linjani, että politiikkaa voidaan tehdä

näinkin. Olen yllättynyt siitä kuinka paljon herkkyyt-

tä poliitikkojenkin parissa on. Vaatii vain hieman va-

pautuneemman ilmapiirin, jotta se tulee esille. Soisin ja

toivoisin, että poliitikot olisivat rohkeammin omia per-

sooniansa. Sillä tavalla politiikkaan saataisiin enem-

män inhimillisyyttä.

Mitro Repo ei kokenut hyppäystä Helsingistä EU-

parlamenttiin kovinkaan suurena muutoksena. Orto-

doksisessa seurakunnassa toiminta oli kansainvälistä:

yli 25 kansalaisuutta ja yli 10 kieltä, mitä päivisin seu-

rakunnassa harjoitettiin. Se oli kuin Eurooppa tai vä-

hän suurempikin alue pienoiskoossa. Kosmopoliittinen

orientaatio oli jo valmiina.

– Olen kokenut karjalaiset juureni siten, että tällai-

nen itäeurooppalainen eetos on perussävyni. Se tulee

idän katolisen kirkon myötä ja antiikin kielten intohi-

moisena harrastajana olen aina pitänyt itseäni enem-

män eurooppalaisena kuin suomalaisena. Minulle tässä

murroksessa kovimmaksi paikaksi tuli yllätys, että oma

viiteryhmäni hallinnollisesti kyseenalaisti ratkaisuni.

Siinä oli kysymys ensimmäisestä ”aviokriisistäni” kirk-

koni kanssa mutta se on nyt mennyt ohi. Siirtymiseni

politiikkaan ei tarkoita sitä, että olisin antanut periksi

Ihminen ja vertaisuus ovat intohimoni.

Lehdenlukuhetki Strasbourgissa. Mikähän on kreikka-laisen lehden tärkein uutinen?

«

10 2 /2011

henkisistä ja hengellisistä arvoistani, vaan tämä seik-

kailu on syventänyt niitä ja nostanut itsetuntoa.

– Suomalaiset ovat vain 1 % EU:n 501 miljoonasta.

Minä ortodoksina suomalaisena olen 1 %:n vähemmis-

tössä suomalaisista. Rajakarjalan jälkeläisenä vielä pie-

nempi osa siitä ja kuitenkin koen olevani yksi oleellinen

oikeutettu toimija tässä kokonaisuudessa. Etsin yhtei-

siä tekijöitä, yhteisiä nimittäjiä ja niiksi löytyy kris-

tillinen usko ja kulttuuriperintö ja antiikin klassinen

perintö. Ongelmaksi tulee miten tämä henkinen perin-

tö ja henkinen pääoma sovitetaan maallisen pääoman

ja taloudellisen pääoman kanssa. Se mielestäni on to-

dellista politiikan tekoa, että yhteiskunta ja valtio eivät

toimi vain yksien sääntöjen kautta vaan niiden on olta-

va sopusoinnussa toisiinsa nähden - kuten myös mei-

dän arvomme, etiikka ja omaksumamme moraali, tavat

miten me teemme ratkaisuja, miten me punnitsemme

oikean ja väärän ja oikeutetun.

EU-parlamentissa Repo valittiin yhteen sen vaikutus-

valtaisimmista valiokunnista, sisämarkkinat- ja ku-

luttajansuojavaliokunta IMCOon. EU:n yksi tavoite on

toimivat sisämarkkinat, toimiva kauppayhteisö. IMCO

on valiokunta, missä käsitellään kaikkia asioita maan

ja taivaan väliltä. Läsnä on henkinen ja kulttuurinen

perinne, talouden realiteetit ja markkinoinnin välttä-

mättömät realiteetit ja niiden sovittaminen yhteen. Po-

liitikot kantavat huolta niin pienistä arjen asioista kuin

myös suurista linjoista. ”Juuri se balanssin säilyttämi-

nen kiehtoo tässä työssä ja tulee kiehtomaankin”, ker-

too Repo.

Jos Mitro Revolle politiikkaan lähtemisessä ei ol-

lut henkistä kynnystä, niin samoin ei ollut kaikki-

en lähimmäisten kohdalla. Isoa hyppäystä arvioitiin

ja arvosteltiin. Revolla oli kuitenkin mielessään sel-

keä visio lähtiessään EU-parlamenttiin. Hänen toi-

mintaansa on johtanut kaksi intohimoa elämässä.

– Linjani oli, että haluan olla ihmisen ääni. Inhimilli-

syys politiikassa ja politiikan inhimillisyys. Se lähti

liikkeelle siitä, kun minulta kysyttiin, että onko sopivaa

papin osallistua poliittiseen elämään. Minut se provo-

soi kysymään, että onko politiikkaa pyhempää? Yhteisistä

asioista vastuun kantaminen - mitä politiikka parhaim-

millaan on - sen velvoittavampaa tai pyhempää ei peri-

Politiikka ja päätöksenteko pitää olla kansalle ymmärrettävää.

Suomalainen ay-liike joutuu hakemaan uutta muotoaan.

aatteessa ole. Siihen liittyy inhimillisyys, kohtaaminen,

vertaisuus. Tämä vertaisuus oli minun toinen omakoh-

tainen suuri intuitioni ja myös jopa intohimo. Olen jos-

kus sanonut, että ihminen on minun intohimoni. Kun

tämän kerran sanoin eräässä tilaisuudessa ennen vaa-

leja, minua varoitettiin, että sitten tuolla tavalla ei heh-

kuteta ja noin intohimoista puhetta ei sallita. Mutta

minä en luovu tästä. Ihminen iloineen ja suruineen…

sen mallin mukaisesti olen pappina työtä tehnyt, kuten

myös puhujana ja luennoitsijana.

Parlamenttiin mennessään Repo ajatteli menevänsä

valmiiseen koneistoon. Jo istuntosalissa selvisi nopeas-

ti, että kyseessä on nahkaansa luova yhteisö, joka vielä

etsii ihan perustoimintamalliaan. Repo arvioi, että EU

on liiankin monisyinen, liiankin monta eri ulottuvuut-

ta itseensä mahduttava koneisto varsinkin nyt Lissabo-

nin sopimuksen myötä. Nyt siihen ollaan rakentamassa

vielä uusia mekanismeja talouskriisin tähden. Tämä on

EU:n ongelma ja tekee sen niin vaikeaselkoiseksi, että

edes kaikki tämän koneiston sisällä työskentelevät ei-

vät välttämättä pysty kaikkea hahmottamaan, saatikka

sitten tavalliset eurooppalaiset. Tähän liittyy oikeutet-

tu epäilys, että kuinka demokraattinen tämä koneisto

on ja kuinka parlamentinkin legitimiteetti oikeasti taa-

taan, että tämä on demokraattista päätöksentekoa.

Revon mielestä EU on tässä kohtaa vedenjakajal-

la: pidetäänkö kiinni komissio-mallista, joka on yhtei-

söllinen päätöksentekomalli: jokaisella jäsenmaalla on

yksi komissaari ja periaatteessa samat edellytykset olla

aloitteen esittelijänä, vai mennäkö sitten enemmän liit-

tovaltiomalliin, joka toisaalta toisi tähän suoraa demo-

kraattista mallia.

– Tässä mielessä tulevat Suomen presidentinvaa-

lit ovat erittäin merkitykselliset. Vaikka presidentti on

riisuttu valtaoikeuksiltaan, niin nyt tarvitaan kauko-

katseisuutta ja näkemystä millä tiellä mennään Eu-

roopassa eteenpäin. Euroopan parlamentti koostuu eri

poliittisista ryhmistä, jotka eivät ole yhteismitallisia

kansalliseen poliittiseen karttaan. Minäkin kuulun par-

lamentin toiseksi suurimpaan ryhmään, joka sisältää

kymmeniä eri puolueita, joiden puolueohjelmat eroa-

2 /2011 11

vat huomattavastikin toisistaan. Kuitenkin par-

lamentti toimii näitten ryhmien kautta. Näillä

ryhmillä ei ole omia poliittisia ohjelmia. Siinä-

kin tulee tämä demokratia-ongelma; äänes-

täjä Suomessa on ajatellut ehdokkaansa kautta

äänestävänsä tiettyä poliittista ohjelmaa ja käy-

tännössä parlamentissa tämän edustajan ryhmän oh-

jelmassa saattaa olla ei vain maailmoja syleilevä vaan

jopa aika jännitteinenkin tilanne. Esimerkiksi liberaa-

lien ALDE-ryhmä, johon keskustalaiset kuuluvat, on

maataloustukia vastaan – ja nehän ovat keskustalaisille

elämän ja kuoleman kysymys!

Mitro Revon mielestä parlamentaarikko on kuin

oman maansa diplomaatti Euroopassa ja samalla Eu-

roopan Unionin diplomaatti omassa maassaan. Tätä

työtä varten on vuodessa nk. vihreät viikot eli aika,

jolloin työtä tehdään Suomessa, omassa vaalipiirissä.

– Olen kokenut hyvin suureksi tehtäväksi tavata äänes-

täjiä ja yrittää yksinkertaistaa ja selkeyttää asioita. Toi-

mivan demokratian edellytys on, että valtaapitävien

on voitava ilmaista itseään niin selkeästi, että he saa-

vat päätöksilleen kansalaismielipiteen tuen. Politiikka

ja päätöksenteko ei saa olla tavallisen kansan ym-

märryskyvyn ylittävää. Kaikki päätökset pitää voi-

da perustella niin, että jokainen kansalainen voi

ne sisäistää ja hyväksyä ja ymmärtää tai ai-

nakin ottaa huomioon poliittiset realiteetit.

Tämä on EU:n politiikan kohtalonkysymys,

eli saadaanko EU-koneisto toimimaan

niin, että se voidaan kohtuudella hah-

mottaa ja analysoida tavallisel-

le kansalaiselle ymmärrettävään

muotoon. Jos hallinto menee by-

rokratiaksi ja hallintokoneisto lii-

an monimutkaiseksi, niin niillä ei

ole tulevaisuutta. Eikä niillä ole

oikeuttakaan olla.

Poliitikan teon voi aloittaa suo-

raan Euroopan mittakaavastakin. Asi-

at voivat olla pieniä tai suuria, mutta

henkinen ilmapiiri ja fyysinen tila on Eu-

roopassa laajempi. Kiinnostaisiko poliitik-

ko Repoa enää tulla Suomen politiikkaan?

– Alunperin ajattelin että ei, mutta kun viime

eduskuntavaaleissa käsiteltiin aika paljon EU-

tematiikkaa tuli sellainen tunne, että olisin-

pa saanut olla konkreettisesti mukana.

Todennäköisesti Arkadianmäel-

Tsasounan liekkikupoli«

12 2 /2011

lä politiikan teko olisi helpompaa, jos kansanedustajilla

olisi enemmän tietoa eurooppalaisen politiikanteon suu-

rista trendeistä

ja jännitteistä. Eli

nähdäänkö metsä

puilta. Tähän liit-

tyy tämä vakuus-

keskustelukin. Se

on pieni osa tätä kokonaisuutta ja siitä tehdään meillä

elämää suurempi tragedia. Ennen vaaleja joku tutkimus

raportoi, että suomalaisten kansanedustajien Eurooppa-

tietoisuus on valitettavan vähäistä. Siinä olisi parannet-

tavaa.

EU:lla on kunnianhimoinen tunnus ”Moninaisuu-

dessaan yhtenäinen”. Jääkö se vain juhlapuheisiin?

Repo myöntää tunnuksen haasteet mutta katsoo op-

timistisesti tulevaisuuteen. Hän haluaa uskoa sen

toteutumiseen ja uskoa ennenkaikkea EU:n kahteen pe-

rusajatukseen – samoin kun hän katsoo Euroopan lopul-

ta ansaitsevan tähtensä.

– Tunnus on loistava idiomi ja loistava viesti, mutta

on haastetta tehdä tämä sana lihaksi. Euroopan moni-

naisuus on sen rikkaus ja sen risti. EU:ssa moninaisuus

yksimielisyytenä on haaste; maitten päämiehet tässä ny-

kyisessä järjestelmässä taistelevat arvovallastaan. Sen

takia EU:n päätöksentekoprosessia pitää pyrkiä selkeyt-

tämään. Jos se tarkoittaa liittovaltiokehitystä, se pitää

rehellisesti myöntää ja tunnustaa ja antaa kansalaisten

punnittavaksi. Oleelliseksi tulee kuitenkin yhteisvastuu,

sitoutuminen ja vastuunkanto. Tässä moninaisuus tulee

taakaksi, koska meillä on niin erilaisia mentaliteetteja;

etelässä ja pohjoisessa, idässä ja lännessä.

Haluan kuitenkin uskoa yhtenäiseen Eurooppaan.

Euroopan Unionia rakennettaessa oli kaksi ajatusta:

rauhan aate, ei enää koskaan sotia ja toinen oli solidaa-

risuuden aate, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus to-

teutuisi. Tämä sosiaalinen oikeudenmukaisuus pitää

pystyä jakamaan ja sisäistämään yli puoluerajojen ja

ideologioitten. Se vaatii myös taloudellista oikeuden-

mukaisuutta, vastuullisuutta sijoittajilta ja pääomalta

sekä toimivia sisämarkkinoita.

Euroopan tulevaisuudesta sanoisin, että ”per aspe-

ra ad astra”, tuskien kautta tähtiin. Eurooppa ei lunas-

ta tähtiänsä vaivatta, mutta ne Euroopan tähdet ovat

voittamisen arvoisia. Uskon ja toivon, että Eurooppa on

tulevaisuudessa ennen kaikkea rauhan Eurooppa. Jos

etsitään aivan vakavasti rauhaa, niin kaikki muukin tu-

lee sen myötä, myös taloudellinen menestys.

Mitro Repo näkee myös ay-liikkeen vastuunkantaja-

na. Erityisesti se koskee pohjois-eurooppalaista ay-lii-

kettä, jolla hän näkee olevan paljon

annettavaa muulle Euroopalle, koska

eroja on kuin yöllä ja päivällä. Pohjoi-

nen voisi jakaa vaikutteita niin eteläl-

le kuin idälle. Kaikkein tärkeimmäksi

tulee se kuinka paljon asioissa pitää

tulla vastaan ja mikä on oikeudenmukaista, mitä on

tuntea oikeaa vertaisuutta keskenään.

– Solidaarisuuden aate ja sosiaalinen oikeudenmu-

kaisuus on toinen EU:n syntyteemoista ja ay-liikkeen

ideaalit ruumiillistuvat siinä. Suomessa ay-liike on saa-

nut muun poliittisen konsensuksen kanssa rakennettua

hyvin toimivan yhteiskunnan – mutta kuinka pitkälle ja

kauan saavutetuista eduista voidaan pitää kiinni? Kuin-

ka paljon pitää myös joustaa ja kuinka paljon pitää tulla

vastaan? Tässä mielessä eri maissa ay-liikkeen haasteet

ovat erilaiset. Minä katson, että ay-liike ei saa olla hajot-

tamassa eikä uhkaamassa luonnollista demokraattista

päätöksentekomallia. Parhaimmillaan se vahvistaa, tu-

kee ja auttaa sitä. Suomea ajatellen muistan kaiholla kol-

Matkalla tsasounaan«

Haluan olla ihmisen ääni.

2 /2011 13

mikantasopimuksia, se oli sisäistettyä kriisinhallintaa.

Euroopan yhdentymisen myötä myös suomalainen

ay-liike on hakemassa ja joutuu hakemaan uutta muo-

toaan. Meillä on yhteiskunta melko valmiina, nyt pitää

löytää uutta ulottuvuutta. Kun taloudelliset ja sosiaa-

liset edut on saatu toimimaan, niin myös ay-liikkeessä

pitäisi syventyä enemmän yksilöön ja ihmiseen. Näin

olen ymmärtänyt jo tapahtuvankin: koulutukseen,

työssä jaksamiseen jne. keskittymisessä. Eli tulee kes-

kittyä työntekijän henkisiin oikeuksiin ja vapauksiin

ja myös kannustaa jäseniä taistelemaan myös niiden

puolesta. Että ei jämähdytä vain aineellisiin etuuksiin,

vaan katsotaan, että on myös henkisiä ulottuvuuksia,

jotka liittyvät ihmisenä kasvuun. Pitäisi kehittyä ja jopa

olla valmis sellaiseen dynamiikkaan, että jos jostain

annetaan periksi, niin jostain avautuu aivan uusi ulot-

tuvuus. Voitetaanko joustolla enemmän kuin hävitään?

Nykyään monen suomalaisen työpaikka löytyykin ul-

komailta. Millaisen neuvon Brysselin näkökulmasta

katsottuna saa Suomesta Eurooppaan työhön lähtevä?

– Sanon, että purjeet ylös, katse ulapalle ja mukaan

ennakkoluuloton mieli, aitoa uskoa omaan itseensä.

Tätä globalisaatio on parhaimmillaan, että ei onneksi

ole pakko lähteä, vaan lähdetään omaehtoisesti ja haa-

veita täynnä. Jalat vahvasti maassa ja uskotaan omaan

tietotaitoon. Säilytetään suomalainen identiteetti, se

suomalainen tekemisen malli, koska sillä mallilla on

paljon kysyntää Euroopassa.

Hektinen elämä voi saada poliitikon arvostamaan uu-

della tavalla vapaa-aikaa. Entiset asiat menettävät mer-

kitystään ja uudet nousevat tilalle. Palataanpa takaisin

Nuuksion luontoon.

– Politiikan myötä minusta tullut sellainen, että va-

paa-ajan mielenkiintoni on keskittynyt puutarhaan ja

maahan, luontoon. Olen huomannut, että mitä enemmän

joudun olemaan ihmisten parissa, sitä enemmän kaipaan

yksinäisyyttä. En halua enää edes mihinkään pippaloihin.

Sieltä jää käteen usein vain turhautuneisuus, että kan-

nattiko mennä. Olisi mieluimmin kannattanut lämmittää

sauna ja ottaa käteen puukko ja pala puuta…

Täällä kesäasunnolla aloitan aamuni tsasounassa-

ni, toimitan lyhyen messun lintujen kanssa ja illallakin

yritän piipahtaa siellä. Kuuntelen lintujen puhetta. Ää-

nityöläiselle hiljainen äänetön messu on rentouttavaa.

Kun pappina on joutunut olemaan esilaulaja, aina ää-

nessä ja estradilla, niin nyt nautin siitä, että saan toi-

mittaa messun kuuntelemalla ja olla sivuroolissa. Se on

hyödyksi myös poliitikolle.

Euroopan Unioni

• 27 jäsenmaata• Pinta-ala 4 324 782 km2• 501 miljoonaa asukasta• 23 virallista kieltä

EU:n symbolit:• lippu (12 kultaista tähteä sinisellä pohjalla)• Eurooppa-hymni (Beethovenin Oodi ilolle)• tunnuslause: Moninaisuudessaan yhtenäinen• Unionin passi• yhteinen raha euro• Eurooppa-päivä 9.5.

EU:n toimielimiä• Euroopan parlamentti (736 jäsentä valitaan

jäsenmaista suorilla vaaleilla 5 vuodeksi) Euroopan parlamentti kokoontuu kolmessa eri paikassa ja maassa: Brysseli, Strasbourg ja Luxemburg

• Eurooppa-neuvosto ( jäsenmaiden valtion- ja hallitusten päämiehet)

• Euroopan komissio (käyttää aloitteenteko- ja täytäntöönpanovaltaa sekä valvoo unionin oikeuden noudattamista)

• EU:n kaikkien toimielinten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on n. 40 000 työntekijää.

Linkkejä• Euroopan työnvälityspalvelu (European Emp-

loyment Services, EURES) tietoa työpaikoista ja koulutusmahdollisuuk-sista Euroopassa http://ec.europa.eu/eures/home.jsp?lang=fi

• http://www.cimo.fi/ohjelmat/erasmus• http://www.erasmus-entrepreneurs.eu/index.

php

14 2/2011

Yksi ToimisTo kaikki markkinointiviestinnän palvelut TEKSTI Marj Rautesalo KuVAT Juri Kovaljeff

Markkinointiviestinnässä asiat voi tehdä näinkin päin. Ensin peruste-taan yritys verkko- ja ohjelmisto-osaamisen ympärille ja sen jälkeen lisätään palvelupakettiin perinteinen mainostoiminta. Nopeasti kat-soen aika epätavallinen kuvio mutta tarkemmin katsoen synergiaetu-jen takia sittenkin luontevaa. Asiakkaat saavat kattavan palvelun yhdestä toimistosta.

2/2011 15

Yritys ei tavoittele tähtiä vaan

omaa viipalettaan markkinoilta. Ou-

lun näkövinkkelistä katsoen pääkau-

punkiseudulla on kovempi kilpailu

kuin konsanaan Oulussa.

-Verkkoaseman vuoden 2010 liike-

vaihto oli noin 777 000 euroa ja tänä

vuonna tulemme tekemään liike-

vaihtoa arviolta 1,4 - 1,5 milj. euroa.

Eli kasvu on kovaa, mutta lähes-

kään kaikki kasvusta ei johdu mai-

nostoimistopuolen perustamisesta.

Tämän hetkisen näkemyksen mu-

kaan ensi vuonna kasvuprosentti tu-

lee olemaan kaksinumeroinen. Tässä

kasvussa mainostoimistopuolella tu-

lee olemaan merkittävä rooli, kertoo

Mika Lähteenmäki.

Mikko Niskanen, mainospuoles-

ta vastaava asiakkuusjohtaja ja copy

mainostaa vielä lopussa: ”Selkein

vahvuutemme on digitaalinen osaa-

minen. Markkinointia kokonaisuu-

tena ajatellen vahvuuksiamme ovat

kuvitusosaaminen, strateginen osaa-

minen ja toimintatavat.”

Suunnittelussa on luonnos-

taan digitaalisen mark-

kinoinnin näkökulma,

sanoo Verkkoasema Oy:n

vetäjä, managing director,

Mika Lähteenmäki.

Onnistuneen yrityksen perusta-

miseen tarvitaan nuoruuden intoa ja

oikeaa ajoitusta. Sen osoittaa Verkko-

asema Oy, jonka alku oli tyypillinen

web-tarina. Neljä opintojensa loppu-

vaiheessa olevaa opiskelukaveria tar-

vitsi työpaikan. Web-buumi oli juuri

alkamassa, eikä alan töitä markki-

noilla valmiina ollut.

Verkkoasema Oy on tarjonnut eri-

koisosaamistaan asiakkailleen jo 14

vuotta ja henkilöstön määrä on kasva-

nut neljästä yli kahteenkymmeneen.

Yritys tarjoaa erilaisia verkkokoko-

naisuuksia, mm. julkaisujärjestelmiä,

ohjelmistotuotteita ja -ratkaisuja, sul-

jettuja ja avoimia viestintäpalveluja,

konesalipalveluja ja tietysti tietojär-

jestelmien turvallisuuspalveluja ja

neuvontaa. Nykyään kuusi työnteki-

jää on valjastettu hoitamaan pilvipal-

veluja asiakkaille. Pilvipalvelut on aika

tuore asia. Ne vyöryivät Suomeen to-

den teolla vasta viime vuonna.

Web-maailman rinnalle perustet-

tiin tänä syksynä ihan perinteinen,

paperinmakuinen, mainosyksikkö.

-On asiakkaiden rahan ja resurs-

sien säästöä keskittää verkkopalve-

lut, markkinointi ja mainonta yhden

katon alle. Tarkoituksena on tehos-

taa asiakkaiden liiketoimintaa ja

markkinointia, mainostaa Mika Läh-

teenmäki.

Mainostoiminnan perustamistar-

ve tuli nykyisiltä asiakkailta, sillä he

haluavat ostaa suurempia kokonai-

suuksia. Ja koska Suomessa digitaa-

lisen markkinoinnin osuus on koko

ajan kasvanut, niin asiakkaat odotta-

vat vahvaa digitaalista osaamista toi-

mittajalta.

Tässä on liuta etuja ”yhden luu-

kun periaatteella” toimivan yrityksen

mainostauluun. Digitaalisen mark-

kinoinnin näkökulma säilyy kaikes-

sa suunnittelussa. Se ei ole itsestään

selvä asia perinteisille mainostoi-

mistoille. Kampanjoiden linja pysyy

yhtenäisenä ja niitä on helppo koor-

dinoida. Projektien läpivienti on myös

helpompaa, koska kaikki kampanjan

osaset ovat käden ulottuvilla.

Markkinoilla sopiva markkinarakoKokonaisvaltainen osaaminen oli lo-

pullinen lähtölaukaus mainostoi-

minnan perustamiselle. Mainontaan

palkattiin kolme uutta henkilöä. Jo saa-

dun kokemuksen mukaan lisää henki-

lökuntaa on tulossa taloon ensi vuoden

alussa. Toimistossa on jo tehty usei-

ta printtipuolen toimeksiantoja, kuten

esitteitä, lehti-ilmoituksia, käyntikort-

teja jne. Jo nyt toimisto voi esittää näyt-

täviä referenssejä uusista töistään.

Tämän puolentoista kuukauden

aikana suurin osa toimeksiannoista

on tullut nykyisiltä asiakkailta, mutta

uusiakin on saatu. Asiakashankinta

on yksi lähitulevaisuuden tavoitteita.

Puolet asiakkaista ja puolet koko lii-

kevaihdosta on Oulusta. Loput tulee

muualta Suomesta.

Alueen markkinatilanne oli tie-

dossa, sillä Verkkoasema oli tehnyt

yhteistyötä lähes kaikkien oululais-

ten mainostoimistojen kanssa. Peli-

kenttä oli tullut tutuksi jo sitä kautta.

Liiketoiminnan laajentamisen ris-

kejä osattiin ennakoida mutta pe-

rustaminen ei pelottanut tällaisena

epävarmana aikana, koska kysyntää

oli. Talossa uskotaan uusienkin asiak-

kaiden innostuvan Verkkoaseman

kattavasta palvelumallista.

Mika Lähteenmäki: ”Harmaita hiuksia aiheutti mainonnan aloitusajankohta: kesällä ennen lomia. Uusien, sopivien ammat-tilaisten löytäminen ja uuden liiketoiminta-alueen lanseeraa-minen markkinoille oli haasteel-lista. Vaikka olemme uusi mai-nospuolella, niin meidän tekijät ovat kokeneita ja osaavia.”

Verkkoaseman sisäänkäynti.

«

«

16 2/2011

Espanjalaista sisukkuutta

Syntymäkaupunkini A Co-

ruña sijaitsee Galician

itsehallintoalueella Poh-

jois-Espanjassa. Kaupunki

ei ole kovin suuri; asukas-

luvultaan suurin piirtein Espoon ko-

koinen.

KYNÄSSÄ Alicia Fernández

TOIMITTANuT Valeria Gasik

KuVAT Erika Sangah ja Emilija Veselova

Kirjoittajana on Tampereella opiske-leva, Espanjasta muut-tanut Alicia Fernández. Hän pitää suomen kieles-tä, valokuvauksesta ja uu-sista haasteista.

Kiireinen satamakaupunki lou-

naisrannikolla on kaunis ja vihreä

paikka Atlantinmeren äärellä. Kult-

tuurissa näkyvät kelttiläiset pe-

rinteet. Kaupungin nähtävyyksiin

kuuluu esimerkiksi Herculeen torni,

joka on roomalaisten ensimmäisellä

vuosisadalla rakennuttama majak-

ka. Kaupungissa on myös turistien ja

paikallisten suosima kymmenen ki-

lometriä pitkä rantakatu. Katu on Eu-

roopan pisimpiä.

Käyn kotona aina jouluna. Ystävi-

en ja perheen lisäksi kaipaan Suomes-

vieraalla maallaPalstalla vaihtuvat ulkomailla asuvat henkilöt pohtivat eroja ja yhtäläisyyksiä.

2/2011 17

telulle ja työlle.

Opiskelukokemukseni Suomes-

ta ja Espanjasta ovat olleet melko

erilaisia. Yliopistossa opiskelu tar-

koittaa pitkiä luentoja, istumista luo-

kassa ja valmistautumista vaikeisiin

tentteihin.

Tieto on tarpeen, mutta minusta

tuntui etten oikein päässyt toteutta-

maan oppimaani oikeassa elämässä.

Kaipaisin käytännön tekemistä. Mi-

nusta on tärkeää tehdä yhteistyötä

muiden ohjelmien välillä ja erilais-

ten ihmisten kanssa sekä harjoitella

opittua aidoissa projekteissa ja työ-

ympäristössä.

Vaihtelua on elämässä riittänytEspanjassa työskentelin valokuvaa-

jana ja painoalan suunnittelijana.

Ennen Tampereelle muuttoa toimin

media-assistenttintä Helsingissä. Työ

oli loistava mahdollisuus tutustua

alan ihmisiin.

Olen kokeillut siipiäni editoinnin,

graafisen suunnittelun ja PR:n parissa

– ja jopa puutarhurina! Olen kiinnos-

tunut myös nettipuolen produktiosta.

TAMKiin hakiessani opiskelin verkko-

suunnittelua ja Espanjassa osallistuin

verkkosovellusprojektiin toteutukseen.

Elämässäni pysyvintä on muu-

tos. Onneksi nautin tästä jatkuvasta

kehityksestä. Koska muutos on myös

tärkeä motivaationi lähde, saan mo-

nia asioita tehtyä.

Tulevaisuudessa haluaisin toimia

vaihtelevissa projekteissa – olisi kiin-

nostavaa tehdä konsepteja, graafista

suunnittelua ja miksei myös pelejä.

Yrittäjyyskään ei ole poissuljettu

vaihtoehto.

Suomi on hieno paikka suu-

rella potentiaalilla. Olen tutus-

tunut hyvinkin eritaustaisiin

ihmisiin, mikä on antanut töilleni

uusia näkökulmia.

Nykyiset projektini ja opiskelupaik-

sa ollessani erityisesti galicialaista

ruokaa. Galiciassa syödään paljon tuo-

reita meren herkkuja, kuten äyriäisiä

ja mustekalaa. Myös Albariño ja juus-

to ovat maistamisen arvoisia. Totta

puhuakseni, eniten ikävöin mummini

tekemiä paikallisia ruokia.

Miten Suomeen?Ajatukset muutosta Suomeen alkoivat

kypsyä erään ystäväni vaikuttavien

kertomusten myötä. Sitä ennen tiesin

tästä maasta ainoastaan metallimu-

siikin, Nokian ja Kimi Räikkösen.

En voinut kuvitellakaan, että ky-

seisestä ystävästäni tulisikin tuleva

aviomieheni ja kolmen viikon tutus-

tumismatka johtaisi opiskeluun ja

työhön Suomessa. Muutin maahan

pysyvästi kaksi vuotta sitten.

Tällä hetkellä opiskelen Tampe-

reella TAMK–ammattikorkeakoulus-

sa. Olen suunnitellut erikoistuvani

visuaaliseen viestintään.

Aikaisemmin opiskelin taide-

valokuvasta. Minulla on aina ollut

vahvoja näkemyksiä siitä, kuinka va-

lokuvia voi käyttää markkinoinnin

työkaluina.

Kuvaan toki edelleen. Suomeen

tullessani ihastuin lumeen – se oli

oikeastaan ensi kerta kun näin sen.

Silloin saatoin käyttää tunteja lumi-

maisemien kuvaamiseen. Nykyään

kiinnostukseni on hiukan kaupalli-

sempi, innostun erityisesti mainos-

ja muotikuvauksista.

Työelämälähtöistä opiskeluaValitsin TAMK–koulutusohjelman

koska se on käytännönläheinen, kan-

sainvälinen ja talouspainotteinen.

Näistä taidoista on varmasti hyötyä

työelämässä. Lisäksi pidän Tampe-

reesta asuinpaikkana – sekä se että

TAMK ovat jatkuvassa positiivisessa

muutoksessa; loistava pohja harjoit-

kani on ahkeran työn saavutusta. On

ollut jopa yllättävää, kuinka luonnol-

liseksi ja sopeutuneeksi tunnen itseä-

ni täällä nyt. Minulla on monia läheisiä

ystäviä, innostavia työprojekteja ja mu-

kaansatempaavia kursseja, joista en

joskus osannut edes haaveilla.

Tämä voi kuulostaa hassulta,

mutta minusta on kivaa oppia suo-

men kieltä. Ulkomaalaiset kokevat

melko kovaa painetta kielen opiske-

luun mutta paikallisen kielen tunte-

minen on mielestäni tärkeää. Olisi

hyvä varata aikaa ja nauttia kielitai-

don kartuttamisesta. Omille mokille

nauraminen on olennaista.

Suomella on maana kylmä ja pi-

meä maine. Pitkän talven voi taltut-

taa olemalla positiivisessa mielessä

kiireinen. Urheiluharrastukset läm-

mittävät lihaksia. Sosiaalistuminen

ja yhteiset menot taas täyttävät päi-

vän ja pitävät ikävän poissa mielestä.

Heille, jotka haluaisivat muuttaa

työn tai koulun perään toiseen maa-

han suosittelisin päättäväisyyttä ja

kovaa työtä. Mikään ei tule itsestään

ja on tehtävä paljon näkyvien tulos-

ten eteen. Mutta se

on toki sen ar-

voista!

«Nykyinen elämäntilanteeni on ahkeran työn tulosta.

18 2/2011

valistaa ihmisiä megapikseleiden

merkityksestä. Mutta jos haluan kir-

joittaa saksalaisen huoltoaseman

sämpylöistä niin sitten kirjoitan –

ovat muuten parempia ja halvempia

kuin suomalaiset.

Mikä merkitys netillä on ollut uusiin työkontakteihisi?Nettiverkostoitumisen merkitys var-

masti kasvaa, mutta tuttavapiirini

on ollut aika vahvasti akateemista

väkeä. Nykyisen työni sain yllättävää

kyllä CV-netin kautta, mutta muuten

olen työpaikkani ja asiakkaani löytä-

nyt muuta kautta.

Aloitit taannoin sarjakuvakurs-sin. Mistä muusta pidät?Luen sekä sarjakuvia että kirjoja aina

Nobel-klassikoista scifiin. Pidän ta-

rinavetoisista scifipeleistä. Scifis-

sä kiehtoo toisaalta sen visuaalisuus

ja toisaalta täydellinen irtaantumi-

nen arjesta ja nykymaailmasta. Ke-

sällä hankin luonnollisen juoksutyylin

tossut ja innostuin pitkästä aikaa

lenkkeilystä. Olen myös harrastanut

kamppailu-urheilua, vanhoja autoja ja

partiota.

Parhaat niksisi selvitä pimeän talven yli?Viime talvena aloin syömään d-vita-

miinia, se auttaa. Pakkasella pysyttelen

mieluiten sisällä, en ole mikään talvi-ih-

minen. Mutta kyllä se kevät tuntuu sit-

ten hyvältä pitkän talven jälkeen. Olen

yleensä käynyt huhtikuussa ulkomailla,

keski-Euroopassa on kevät silloin jo pit-

källä. Ensi vuonna se ei taida vaan on-

nistua. Pätkätöissäkin oli puolensa.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?Se on erittäin hyvä kysymys. Nykyi-

sin on liian paljon kaikkea. Tärkeää on

että on ystäviä ja tuntee kuuluvansa jo-

honkin. Ihmisen pitää saada myös elää

niinkuin haluaa. Jos elää kuten joku

muu tahtoo, ei voi olla onnellinen.

Ville Laasonen miettii uuden blogin aihetta.

uusi kasvomainosalan monitaituriHAASTATTELu Valeria Gasik KuVA Kristian Heilimö VILLEN bLOGI http://villesdesign.fi/

Graafista suunnittelijaa ja MaMan jäsentä Ville Laasosta kiehtovat blogin pitäminen, fiktio ja yhteenkuuluvuuden tunne.

Ville, mitä teet työksesi?Toimin tällä hetkellä AD-assistentti-

na mainostoimistossa. Vuosien saa-

tossa olen tehnyt monenlaisia töitä

kesäteatterin lavastajasta taksin

kuljetukseen ja geologiseen tutki-

mukseen 200 metriä maan alla.

Olen myös ollut osa-aikaisena yrit-

täjänä ja nykyään teen joitakin pikku-

hommia osuuskunnan kautta. Joskus

on myös mukava näprätä yksin kotona

jotain omaa projektia. Pelkissä etätöis-

sä tulisin varmaan mökkihöperöksi.

Entä koulutustaustasi?Opiskelin ammatti-instituutissa pai-

noviestintää ja taannoin web-suun-

nittelua. Kartutan alan tietoa aina

mahdollisuuksien mukaan – tällä

alalla ei voi jäädä paikalleen junnaa-

maan. Kun hallitsee ohjelmat ja me-

netelmät, sujuu työnteko ripeämmin

ja mukavammin.

Mainosalalla työ on haasteellista, eikö vain?Kyllä, aikataulut ovat usein tiukkoja ja

pitää olla tarkkana: välillä hommia tip-

puu nopeammin kuin ehtii niitä tehdä.

Toisaalta tuntuu hyvältä kun on saa-

nut työn tehtyä ajallaan ja lopputulos

näyttää hyvältä. Assistenttina olen oi-

keastaan ensimmäisellä askeleella

kohti unelmatyötä. Mutta tyvestä puu-

hun noustaan kuten sanonta kuuluu.

Mitä hyötyä näet työssäsi MaMan jäsenyydestä?Kuulin MaMasta muistaakseni pings-

tate.nu -webbifoorumilla kun joku ky-

seli sopivinta ammattiliittoa. Liityin

mukaan, koska kaipasin kontaktia

oman alan ihmisiin. Myös työsuhde-

asiat ja lakimiehen palvelut ovat hyö-

dyllisiä. Liiton rooli on tärkeä, mutta

aivan liian vähäinen – työehtosopi-

mus olisi kova juttu.

Olet aktiivinen bloginpitäjä – mikä sinua motivoi kirjoittajana? Minulla on aina ollut sellainen fiilis

että olisi jotain sanottavaa jos joku

vain haluaa lukea tai kuunnella. Ha-

lusin myös oppia käytännössä sosi-

aalista mediaa sekä blogityökalujen

ja hakukoneoptimoinnin saloja.

Mistä kirjoitat?Alun perin ajattelin käsitellä blogis-

sani graafista suunnittelua ja net-

tiä mutta aiheet tuppaavat olemaan

jokapäiväisempiä. Viimeksi taisin

2 /2011 19

serbialainen papUkEiTToTEKSTI Virve Konttas KuVITuS Anna Anundi

makuja muualta

Tätä ravitsevaa ja maukasta balkanilaista keittoa

syödään Keski-Euroopassa monessa eri tilanteessa.

Opiskelijat keittelevät sitä soluasunnoissaan 10 litran

kattiloissa, koska ruokaisa soppa tyydyttää hetkes-

sä kiljuvan nälän ja on edullista ruokaa. Perheen-

emäntä valmistaa sitä illanistujaisten pikkutunteja

varten, koska valmis keitto lämpenee hellalla muuta-

massa minuutissa. Papukeittoa ammentaa talvisään

ulkoilija tyytyväisenä lautaselleen, koska se lämmit-

tää mukavasti sisuskaluja lusikka lusikalta.

Huom! Keiton maut tasaantuvat ja voimistuvat, kun sen valmistaa ainakin

päivää ennen tarjoilua. Säilytys jääkaapissa. Ja parhaimmalta keitto maistuu

kolmantena päivänä!

Keittoon tarvitaan:

100 g savupekonia

2 sipulia

tuoreita keittojuureksia

2 punaista paprikaa

2 valkosipulin kynttä

1 tl meiramia

1 tl oreganoa

nippu persiljaa

2 tl paprikajauhetta

1 l lihalientä

2 purkkia valkoisia papuja

tomaattikastikkeessa

500 g naudanjauhelihaa

2 purkkia tomaattimurskaa

suolaa maun mukaan

Leikkaa pekoni suikaleiksi ja kuullota öljyssä sipulin,

keittojuuresten ja paprikapalojen kera. Seuraavaksi lai-

ta kattilaan kypsymään jauheliha. Hetken kuluttua

lisää mausteet, murskattu valkosipuli, lihaliemi, to-

maattimurska ja valkoiset pavut.

Huom! Keitä keittoa tunnin verran. Anna sen ”hiljaa

hymyillä” kattilassa, hämmennä silloin tällöin ja varo

pohjaan palamista.

Nauti hyvän maalaisleivän kanssa!

20 2 /2011

TEKSTI JA KuVAT Soili Hämälainen

Haastatteluja, roolien esittämistä, sketsejä, tarinoita ja pelejä, lauluja ja tanssia - suggestopedinen kielikurssi kylvettää aremmankin opis-kelijan. Lopputulos kielisaunan jälkeen on rento, paremmin kykyihin-sä luottava ja innokas vieraan kielen puhuja.

Suggestopedisen kieltenopetuksen kehit-

ti bulgarialainen psykiatri Georgi Lozanov

1980-luvulla. Hän korosti menetelmässään

kokonaisvaltaista kaikkien aistien käyttöä,

iloa ja rentoutta sekä tiedostamattoman ja

tiedostetun yhdistämistä. Oppiminen onnistuu, kun

Suggestopedinen kielikurssi vapauttaa puhumaan

Englantia voi opiskella näin-kin. Mikähän on Emilyn, Patin ja Violetin keskus-telunaihe?

opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi ja hän saa puuha-

ta hauskojen ja mielekkäiden tehtävien parissa.

Kaikki mahdollinen tehdään, jotta oppiminen oli-

si miellyttävää. Ympäristö on mukava, ei koulumainen.

Opiskelija saa runsaasti kannustavaa rohkaisua eikä

lainkaan moitteita. Huomio kiinnitetään pois oppimis-

2 /2011 21

suorituksen aiheuttamasta painees-

ta ja stressistä.

Pohjalla selkeä malliKoko kurssin ajan opiskelija esittää

roolia, hän luo itselleen ns. uuden

identiteetin, joka vapauttaa oman

minän ja elämän faktoista ja niihin

liittyvistä rajoittavista uskomuksis-

ta. Uuden oppiaineksen esittelystä l.

syötöstä vastaa opettaja ensin dra-

matisoiden ja opiskelijoita aktivoi-

den, sitten kahdessa ns. konsertissa.

Ensimmäinen luenta tapahtuu

sinfoniamusiikin säestyksellä niin,

että lukemisen intonaatio seuraa mu-

siikkia. Opiskelijat seuraavat tekstiä

omista kirjoistaan. Toisen luennan

aikana opiskelijat rentoutuvat joko

nojatuoleissa tai patjoilla ja opettaja

lukee tekstin normaalilla intonaatiol-

la kun taustalla soi barokkimusiikki.

Tämän jälkeen seuraa yleensä tau-

ko. Seuraavat tunnit keskitytään ai-

neiston aktivointiin mahdollisimman

monipuolisesti. Aktivointivaihe käsit-

tää noin kaksi kolmasosaa koko ajas-

ta ja sen tavoitteena opiskelijan oman

kielen tuottamisen maksimointi. Kos-

ka suggestopedinen menetelmä sopii

parhaiten puheen aktivointiin, sisäl-

tävät harjoitukset runsaasti puhetta.

Kaikki mahdollistaSuggestopedisen kielikurssin maail-

ma on eräänlainen fantasianäytelmä,

jota opiskelijat luovat koko ajan lisää

omaksumiensa roolien kautta. Keksi-

misen satumainen puite antaa mah-

dollisuuden käsitellä melkein mitä

asiaa tahansa, koska mikään ei oike-

astaan ole totta. Näin voidaan kosket-

taa vaikeitakin aiheita, jopa tabuja.

Opiskelijat viihtyvät suggesto-

pedisilla kursseilla yleensä erittäin

hyvin. He kertovat innostuneena

saaneensa rohkeutta ja osaavat nyt

käyttää kieltä paremmin.

Suggestopedia ry on järjestänyt

menetelmäkursseja kouluttajille, jois-

ta suurin osa on ollut S2- opettajia.

- Menetelmä sopii hienosti mm.

maahanmuuttajien koulutukseen.

He tarvitsevat ensi alkuun suullisen

kielen taitoa.

Lozanovin mallia toteuttavia kieli-

kursseja on kuitenkin yhä tarjolla esim.

Helsingin seudun kesäyliopistoissa

ja joissakin kansalais- ja kansanopis-

toissa. Ryhmät ovat suggestopediassa

pieniä, joten kustannussyytkin rajoit-

tavat niiden perustamista.

opiskelijoiden kokemuksia suggestopedi-selta englannin kurssilta

Raija Nikki, Rauma: Ilmapiiri vapautti käyttämään kieltä al-

kukankeuden jälkeen tosi vapautuneesti.

Kurssin jälkeen huomaa vieläkin toisi-

naan ajattelevansa asioita mielessään

englanniksi.

Paula Aaltonen, Kotka:Kurssi oli minusta kahteen sanaan tii-

vistettynä tehokas ja hauska! Aikai-

semmin vältin englannin puhumista,

mutta mukavassa porukassa ei enää

tuntunut kiusalliselta, vaikkei osan-

nutkaan niin hyvin. Olin nyt tyttäre-

ni kanssa New Yorkissa. Osallistuimme

siellä myös katugallupiin, missä pari

naista haastatteli meitä. En taatusti

olisi uskaltautunut haastateltavaksi il-

man tätä kurssia!!!

Opettajalle menetelmä aset-

taa melkoisia vaatimuksia. Perus-

teellisen pohjakoulutuksen lisäksi

tarvitaan valtava määrä aktivointi-

materiaalia. Kurssin ilmapiirin luo-

minen ja hoitaminen edellyttää lähes

täydellistä omistautumista. Menetel-

mään soveltuvat oppikirjat alkavat

olla vanhentuneita, joten opettajan

pitäisi itse kirjoittaa tekstitkin. Opet-

taminen on kuitenkin hyvin palkitse-

vaa: on ilo nähdä energiaa pursuvien

opiskelijoiden käyttävän kielitaito-

aan täydestä sydämestään.

Tulevaisuus avoinSuggestopedian kulta-aika oli Suo-

messa 90-luvulla, jonka jälkeen suo-

sio on vähitellen hiipunut.

Suggestopedia ry:n puheenjohta-

ja Ulla-Maija Marjamäki sanoo, että

suggestopedia on vaikuttanut koko

kieltenopetukseen.

- Suggestopedian menetelmiä on

alettu soveltaa tavanomaisessa kie-

lenopetuksessa. Kouluttajat käyt-

tävät erityyppisiä suggestopedisiä,

taiteellisiakin aktiviteetteja ja jotkut

myös musiikkia.

Soili Hämäläinen«

22 2/2011

JURISTIpalsta

Uusissa työsopimuksis-

sa on nykyään yleises-

ti sovittu koeajasta.

Koeajan tarkoituksena

on antaa työnantajal-

le mahdollisuus selvittää, soveltuu-

ko työntekijä kyseiseen työtehtävään

ja vastaako hänen työsuorituksensa

odotuksia. Työntekijällä taas on mah-

dollisuus selvittää, vastaako työnku-

va hänen odotuksiaan. Koeajasta on

nimenomaan sovittava joko kirjalli-

sesti, suullisesti tai sähköisesti. Koe-

aika voidaan sopia määräaikaisen ja

toistaiseksi voimassa olevan työso-

pimuksen yhteyteen sekä oppisopi-

musta tehtäessä. Koeajasta voi olla

määräys myös työnantajaa sitovassa

työehtosopimuksessa. Työnantajan

on ilmoitettava määräyksen sovelta-

misesta työntekijän työsopimukseen,

kun työsopimusta solmitaan.

Työsopimuksen koeaikaehto

TEKSTI Helena Lievonen KuVA Kristiina Ahonen

Koeajan pituusKoeajan pituudesta kan-

nattaa sopia työsopimuksessa.

Jos työsopimus tehdään kahdek-

saa kuukautta lyhyemmäksi mää-

räajaksi, saa koeaika olla enintään

puolet työsopimuksen kestosta. Koe-

ajan katsotaan olevan voimassa nel-

jä kuukautta, jos sen pituutta ei ole

erikseen sovittu työsopimuksessa.

Koeajan koulutuspidennys on myös

mahdollinen. Koeaika voidaan sopia

enintään kuuden kuukauden pitui-

seksi, jos työnantaja järjestää työn-

tekijälle erityisen, työhön liittyvän

koulutuksen. Koulutuksen tulee kes-

tää yhdenjaksoisesti yli neljä kuu-

kautta. Kyseeseen tulee erityisesti

työhön liittyvä, tavallista perehdy-

tyskoulutusta vaativampi koulutus.

Koulutus tulee järjestää yhdenjak-

soisesti eikä useassa erässä.

Koeaika alkaa työnteon aloittami-

sesta. Pääsäännön mukaan koeaika

voi olla vain kerran työsuhteen aika-

na. Uudesta koeajasta ei voida sopia

solmittaessa määräaikaisia työsopi-

muksia peräkkäin. Myöskään liikkeen

luovutuksen yhteydessä ei koeaika-

ehtoa voida uudelleen käyttää, jos

työsuhde jatkuu entisellään. Jos työn-

tekijän asemassa ja työtehtävissä ta-

pahtuu huomattava muutos, voidaan

saman työnantajan kanssa tehdys-

sä uudessa työsopimuksessa käyttää

koeaikaehtoa. Koeajan päättyessä työ-

sopimuksen voimassaolo jatkuu, ellei

työsopimusta ole purettu koeaikana.

KoeaikapurkuKoeajan kuluessa työsopimus voi-

daan molemmin puolin purkaa.

Tällöin työsopimus päättyy heti.

Koeaikana voidaan työsopimus päät-

tää myös normaalisti irtisanomalla.

Koeaikapurku on vain ylimääräinen

päättämiskeino. Työsopimusta ei

voida purkaa ennen työsuhteen al-

kamista, koska silloin osapuolet ei-

vät voi arvioida työn soveltuvuutta

puolin ja toisin. Työsuhde taas alkaa

siitä, kun työntekijä tosiasiallisesti

aloittaa työnteon.

Helena Lievonen

«

2/2011 23

Koeaikapurku on tehtävä koeaikana ja siitä on ilmoi-

tettava toiselle osapuolelle. Päättämisilmoitus on annat-

tava työnantajalle tai työntekijälle henkilökohtaisesti.

Jos se ei ole mahdollista, päättämisilmoitus voidaan toi-

mittaa kirjeitse tai sähköisesti. Ennen kuin työnantaja

purkaa työsopimuksen, on työntekijälle varattava tilai-

suus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä.

Kuulemistilaisuudessa työntekijä voi käyttää avustajaa.

Purkamisen perusteKoeaikana työsopimusta ei saa purkaa syrjintäkiellon

vastaisesti. Kiellettyjä perusteita ovat ikä, terveydenti-

la, vammaisuus, kansallinen tai etninen alkuperä, su-

kupuolinen suuntautuminen, kieli, uskonto, mielipide,

vakaumus, perhesuhteet, ammattiyhdistystoiminta, po-

liittinen toiminta tai muu näihin

verrattava seikka. Sukupuo-

leen perustuvan syrjinnän

kiellosta säädetään nais-

ten ja miesten välisestä

tasa-arvosta annetus-

sa laissa. Työsopimusta

ei saa purkaa koeaikana

raskauden perusteella.

Työnantaja ja työntekijä ei-

vät saa purkaa työsopimusta

koeajan tarkoitukseen nähden

epäasiallisella perusteella. Esimer-

kiksi purkuperuste on epäasiallinen, jos työnantaja

kohdistaa työntekijän terveyteen aiheettomia epäilyjä.

Myöskään työnantajayritystä koskevat tuotannolliset ja

taloudelliset perusteet eivät voi olla laillisia koeaikapu-

run perusteita.

Työntekijän epäasiallinen purkuperuste on se, että

hän saisi parempaa palkkaa toisesta yrityksestä. Pur-

kuperusteeksi on oikeuskäytännössä hyväksytty jokin

työn suorittamiseen liittyvä puutteellisuus tai työstä

myöhästymiset ja luvattomat poissaolot. Työntekijän

yleinen sopimattomuus tai sopeutumattomuus työ-

hön ovat myös riittäneet purkuperusteiksi.

Koeaikapurun perusteeksi voi työnantaja ilmoit-

taa pelkästään koeajan. Mutta esimerkiksi työttömyys-

turvaa varten voi työntekijä joutua selvittämään, millä

perusteella työsopimus on päätetty. Työntekijän pyyn-

nöstä on työnantajan ilmoitettava kirjallisesti työso-

pimuksen päättämispäivämäärä ja hänen tiedossaan

olevat todelliset purkamisen perusteet. Koeaikaisen

purkamisen perusteeksi riittää koeajan tarkoitusta vas-

taava syy, kunhan se ei ole syrjivä tai epäasiallinen.

Lepoa & virkistystä työpäiväänTEKSTI Jari Simonen KuVAT Jari Simonen & Freemans

Kun projektit painavat päälle, uusi teknologia auttaa rentoutu-maan työpöydän äärellä.

Potkurikupin pohjaan asennettu sähköinen

potkuri sekoittaa kahvin napin painalluksella. Vapise-

vat kädet saavat levätä, ja työaikaa ei enää kulu lusikan

pyörittämiseen! Freemans.com. (H. £16,00).

Tyynykravatti auttaa voima-nokosissa kiireisen

työn keskellä. Puhallettava ilmatyyny solmion sisässä

takaa tyylikkään ulkonäön palavereissa – ja pehmeät

unet palaverien välissä! Paljon erilaisia värivaihtoehto-

ja. Pillowtie.com. (H. $19,95).

.

Koeaika velvoittaa sekä työntekijää että

työnantajaa.

24 2/2011

Itsensätyöllistävien epäluokka

KuVA Aino Huovio

omassa työssä työllisty-

viä on yhä enemmän,

vapaiden taiteilijoiden

ja toimittajien lisäksi

tutkijoita, suunnitteli-

joita, kääntäjiä ja muita ammatinhar-

joittajia. Kyse on sadoistatuhansista

työntekijöistä. (Tarja Cronberg, Työ-

lehti 2010.) Suomen työlainsäädäntö

tuntee kuitenkin vain kaksi tapaa teh-

dä työtä: palkkatyön ja yrittäjyyden.

Omassa työssä työllistyvät eli itsensä-

työllistävät rinnastetaan yrittäjiin.

Grafia (perustettu vuonna 1933)

on graafisten suunnittelijoiden am-

matillinen yhdistys, jonka jäseninä

on noin 1 000 graafista suunnittelijaa,

mainonnan suunnittelijaa, digisuun-

nittelijaa ja kuvittajaa. Yhdistykseen

on 2000-luvulla tullut noin 300 uutta

jäsentä. Heistä yhä useampi kuuluu

juuri tuohon omassa työssään työl-

listyvien joukkoon. Graafisia suun-

nittelijoita perinteisesti työllistävillä

aloilla, mainostoimistoissa, medioissa

ja kustannusalalla, on viimeisen kym-

menen vuoden aikana tapahtunut iso-

ja muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet

työsuhteiden vähenemiseen. Onni on-

nettomuudessa on se, että työt eivät

ole vähentyneet, vain tapa tehdä nii-

tä on muuttunut radikaalisti. On syn-

tynyt itsensätyöllistävien ”epäluokka”.

Grafia toteutti viime kevää-

nä pienen selvityksen jäsenistön-

sä keskuudessa. Sen mukaan puolet

kaikista yrittäjiksi itsensä laskevis-

ta vastaajista työllistää vain itsensä.

Jos mukaan lasketaan vielä freelan-

ce-verokirjalla toimivat, voisi arvi-

oida, että Grafian jäsenistöstä tähän

luokkaan kuuluu noin kolmannes.

Oheisessa kuvassa näkyy ja-

kauma vastaajista: (työsuhteessa 32

%, freelancer 15 %, yrittäjä 53 %)

Yrittäjiltä puolestaan kysyttiin

yritysmuoto ja työntekijöiden määrä.

Tyypillisin yritysmuoto on toiminimi

(55 %), osakeyhtiö tai kommandiit-

tiyhtiö on 44 %:lla, osuuskunnissa

toimii vain kaksi vastaajaa (1 %). Yri-

tykset ovat pieniä, vain 4 % yrityksis-

tä on yli 16 työntekijää.

Kokemuksemme perusteella näyt-

täisi siltä, että itsensätyöllistävien

ryhmän tarkoituksena ei ole kasvami-

nen isoksi yritykseksi. Nuoret, vasta-

valmistuneet ammattilaiset saattavat

hankkia työkokemuksensa tarjolla

olevissa pätkätöissä, osittain jo opis-

keluaikanaan. Jossakin vaiheessa he

saavat omia toimeksiantoja ja alkavat

tehdä niitä joko freelancerina tai toi-

minimellä. Tavallista on myös, että

perustetaan yhteisiä työhuoneita, jo-

ten työ ei välttämättä olekaan yksi-

näistä puurtamista kotitoimistossa.

Työttömyyden vuoksi itsensätyöl-

listäjiksi ”joutuneet “ ovat toisenlainen

ryhmä, heillä saattaa olla takanaan

pitkäkin ura toisen palveluksessa ja

yrittäjyys on pikemminkin

pakon sanelemaa. Tässäkään

tilanteessa yrityksen kasvat-

taminen ei ole tavoitteena.

Tohtori Tarja Cronberg

on tehnyt opetusministeri-

ön tilauksesta selvitystyötä,

jonka keskeisiä aiheita ovat

taiteilijoiden toimeentulo,

työmarkkina-asema, sosiaali-

ja eläketurva jne. Tavoitteek-

si on asetettu, että Suomessa

työskentelevien taiteilijoiden

tulisi saada ”Pohjoismaissa

asuvien taiteilijoiden tapaan

70-prosenttisesti toimeentu-

lonsa taiteentekemisestä ny-

kyisen 50 prosentin sijaan”.

Cronbergin selvityksessä puhu-

taan taiteilijoista. Kiinnostavaa ja

tärkeää on, miten määritellään uusi

ryhmä: itsensätyöllistävät. Kuulu-

vatko siihen esimerkiksi yksin työs-

kentelevät graafiset suunnittelijat,

kuvittajat ja muotoilijat, taideteolli-

set ammatit?

Marita Sandelin

Toiminnanjohtaja

Grafia ry

http://www.minedu.fi/OPM/Julkai-

sut/2011/Luova_kasvu_ja_taiteilijan_

toimeentulo.htm

Työsuhteessa

Freelancer (verokirjalla)

Yrittäjä

Oletko (vastaajien määrä 361)

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Toiminimi

Osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö

Olen osakkaan osuuskunnassa

Minkälainen yritys sinulla on? (vastaajien määrä 189)

Marita Sandelin

2 /2011 25

Henkilöstön edustajien, eli HEDien, rooli on yhä useam-malla työpaikalla vuosi vuodelta suurempi. Tärkeimpiäihmisiä myös kohdellaan asemansa mukaisesti. Niinteemme mekin.

Tammikuussa kaikki huomio kohdistuu HEDeihin, joilletarjoillaan kokonainen tapahtumallinen hupia ja hyötyä.Varaa 28.-29.1.2012 kalenteristasi jo nyt. Jos harkitsetHEDiksi ryhtymistä, tapahtuma on paras hetki astuaremmiin.

Tarkkaile syksyn aikana postiasi. Lisätietojatapahtumasta piakkoin.

26 2 /2011

mamatiedottaa

Tervetuloa 19.11.

HeLSInKIIn kuuntelemaan peli- ja 3D-grafiikkayhtiö Lapland Studion toimitusjohtaja Ilkka Immosta digime-dia-alan näkymistä ja keskustelemaan digimedi-an kehityksestä.Samalla reissulla voit osallistua MaMan syyskokouk-seen. MaMa tarjoaa kokoukseen osallistuville maitta-van lounaan sekä maksaa myös matkat.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja vali-taan uudet hallituksen jäsenet.

Kokouksen jälkeen n. klo 12.00 vuorossa toimitusjoh-taja Ilkka Immonen Lapland Studiosta.

Lounas n. klo 13.00. MaMa korvaa matkakulut kotipaikkakunta-Helsinki halvimman kulkuneuvon mukaan. Junaliput voi tilata VR-yrityspalvelusta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Erja Paajaselta p. 045-239 3663 tai erja.paajanen@erto.fi 9.11. mennessä.

MaMa ry:n SyySKOKOuS Aika: lauantaina 19.11.2011 alkaen klo 10.00

Paikka: Scandic Hotel Simonkenttä,

Simonkatu 9, 00100 Helsinki,

kabinetti Pavilion

ESITYSLISTA

1. Kokouksen avaus.

2. Kokouksen järjestäytyminen:

2.1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja

2.2 Valitaan kokoukselle sihteeri

2.3 Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat

2.4 Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat

3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Kokouksen menettelytavoista päättäminen

5. Esityslistan hyväksyminen

6. Käsitellään toimintasuunnitelma vuodelle 2012

7. Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkas-

tajien palkkioista

8. Käsitellään talousarvio vuodelle 2012

9. Päätetään hallituksen jäsenmäärästä

10. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja vara-

jäsenet erovuoroisten tilalle

11. Valitaan yhdistyksen tilintarkastajat ja vara-

tilintarkastaja

12. Ilmoitusasiat

13. Muut asiat

14. Kokouksen päättäminen

yHTeISTyö TaKKIn KanSSa JaTKuu

* La 21.1.2012 starttaa MaMan ja TAKKin kanssa yhteistyössä uusi audiovisuaalisen viestin-nän ammattitutkintoon johtava koulutus.Kurssi on räätälöity MaMan jäsenille tehdyn kyselyn perusteella. Kurssi suoritetaan viikonloppukoulutuksi-na tai kurssille voi tulla myös oppisopimuksella.

Tarkemmat tiedot viimeistään joulukuussa www.mamary.fi

Kurssista tulee tietoa myös jäsenkirjeessä sekä MaMan Facebook-sivuilla.

* MaMa järjestää talvella 2012 viikonloppukurs-sina Helsingissä kurssin Portfolion rakentami-nen ja julkaiseminen iPadissa.Tietoa myöhemmin www.mamary.fi, jäsenkirjeessä sekä MaMan Facebook-sivuilla.

Muitakin kursseja ja tapahtumia on tulossa talven mittaan.

Ovatko yhteystietosi muuttuneet?Varmista, että saat tietoa kursseista, tapahtumista, matkoista, sähköisen jäsenkirjeen, lehden. Käy päivit-tämässä yhteystietosi www.erto.fi Weblyytin kautta. Samalla voit vaikka ilmoittaa palkattomasta ajan-jaksosta (jäsenmaksusi on silloin pienempi), maksaa jäsenmaksun ja tehdä monta muutakin asiaa.

Tiedäthän, että ammattiliiton jäsen-maksu on verovähennyskelpoinen?

MaMan palkkasuositus löytyy sivulta www.mamary.fi

Graafisen suunnittelun viikonloppuKurssipaikka: TAKK, Tampere, Tampereen valtatie 15

Kurssiaika: 5.-6.11 La klo 10.00-15.30 ja su klo 10.00-14 .30

Lähemmät tiedot ja ilmoittautumiset: http://www.takk.fi/ > Koulutus > Tieto- ja viestintätek-niikka > Muu koulutus

Kurssin hinta: 300 euroa

2/2011 27

kevytkenkäistäTällä palstalla analysoidaan mamalainen kenkien perusteella.

TEKSTI JA KuVA Focus Flow

Mustavalkoista nahkaa, niit-

tiä ja puuta. Näistä materi-

aaleista on AD:n puukengät

tehty. Rakkaus kenkiin ei syt-

tynyt ensisilmäyksellä, mutta

kymmenen vuoden yhteiset

kokemukset, niin vasta- kuin

myötämäessä ovat tehneet

kengistä ja omistajastaan

erottamattoman valjakon.

Kantajansa jalkineet ovat ni-

mittäin yhtä vanhat kuin

hänen mainostoimistouran-

sakin.

Puukengissä kiinnosti nii-

den yksinkertainen, graafi-

nen muotokieli. Kaikki näissä

kengissä on pelkistettyä; väri,

muoto ja kuviointi. Kenkien

hankinnassa painoivat sel-

keyden lisäksi käytännön

syyt; ne ovat helpot pitää ja-

lassa, ne hengittävät hyvin ja

ne voi ottaa helposti pois.

Vaikuttaa siltä, että ken-

gät istuvat kantajansa jal-

kaan kuin neljän tuulen

hattu lappalaisen päähän,

sillä “kun pistää kengät jal-

kaan, niin luovuus lähtee la-

pasesta!”, kikkailee Janne

paljastaen samalla luovuu-

tensa salaisen lähteen.

42

1/2011 27

Janne PallariArt director

28 2/2011