Embed Size (px)
Citation preview
PEFC/02-1-01
sivu 5
Zairesta Mänty- harjun pusikoihin
sivu 18
Kesä vai talvileimikko
MetsänomistajatMÄNTY-SAIMAA
MäntyharjuRistiina
SavitaipaleSuomenniemi
Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 1/2014 • 17.12.2014
sivu 6
Puuta poikki ja pinoon
Mhy Mänty-SaimaaKievarintie 7
54800 Savitaipalep. 040 820 1163
www.mhy.fi
MetsänomistajatETELÄ-KARJALA
2
Vain muutos on pysyvää. Niinhän sitä sanotaan. On meillä sentään jotain muu-takin pysyvää. Metsät kas-vavat vuosi toisensa jälkeen samalla maantieteellisellä paikalla. Vuodenaikoja on neljä, vaikka niiden erot tuntuvat joskus pieniltä. Joka kevät luonto puhke-aa kasvuun ja joka syksy karhut kömpivät talviunille. Vaikka maailma ympärillä muuttuu, metsän tarpeet eivät juuri muutu. Iät ajat metsät ovat tarjonneet vir-kistystä, ravintoa ja puuta. Niin on tänä päivänäkin. Metsänhoitosuositukset ovat muuttuneet, mutta perusperiaatteet ovat ennal-laan: kasvava puu tarvit-see tilaa ja mitä rehevämpi paikka, sen nopeammin puu kasvaa.
Metsänomistajien tar-peet ovat osin muuttuneet ja muuttuvat koko ajan.
Omatoiminen metsän-omistaja ei nykyään vält-tämättä ole se tilalla asu-va maanviljelijä, vaan yhä enemmän metsänhoito on palkansaajien hyötyliikun-taa ja virkistystä. Asuin-paikasta, metsänomistajan iästä ja sukupuolesta riip-pumatta, palvelut siirty-vät nettiin ja asioita hoi-
detaan ”etänä”. Toisaalta on myös iso joukko, joka haluaa olla itse mukana kaikessa, mitä omassa metsässä tapahtuu.
Metsänhoitoyhdistysten on huomioitava toimin-nassaan ulkoiset muutok-set ja samaan aikaan rea-goitava metsänomistajien
palvelutarpeisiin. Jokai-sella metsänomistajalla on omat tavoitteet metsänsä suhteen ja jokaisella on oma tapansa hoitaa asioi-ta. Me haluamme kulkea rinnallanne.
Suvi Kokkolatoiminnanjohtaja
Muutoksen kourissa – mikä oikeasti muuttuu?Mhy-laki muuttuu, Soi-densuojelu-ohjelma on jäissä, PEFC-sertifiointi uudistuu, uutta Ke-mera-lakia odotetaan, metsälaki muuttui jo, MTK:n organisaatio muuttuu, luonnonsuo-jelulakia ollaan uudis-tamassa…
Tuula Hietanen
3
Tuomo Kontinen
Jäsenille on tarjolla eri-laisia jäsenetuja. Näitä ovat mm. alennukset pal-veluiden hinnoissa, jäse-nille tarjottavat ilmaiset palvelut, valtakunnalliset jäsenedut esim. metsäva-kuutuksissa ja apu edun-valvonnallisissa kysymyk-sissä. Lisäksi metsäserti-fiointi sisältyy jäsenmak-suun. Tässä muutamia esi-merkkejä. Näistä syntyy kokonaisuus josta jäsenet hyötyvät maksaessaan jä-senmaksun.
Muutokset otetaan huomioon yhdistyksen toiminnassa, osaamisessa ja talouden kehittämises-sä. Yhteydenpito metsän-omistajiin on ensiarvoisen tärkeää. Sujuva yhteistyö on meidän kaikkien etu. Hyvät ja luottamukselliset asiakassuhteet luovat hy-vän pohjan kehittää uutta ja mennä eteenpäin. Met-sänhoitoyhdistys Mänty - Saimaa on osa valtakun-nallista Metsänomistajat - ketjua jonka tavoitteena on yhdenmukainen näky-vyys ja palvelu läpi Suo-men. Tarvitsetpa palveluja sitten missä päin tahansa.
Metsänomistajien kan-nattaa hyödyntää hakkuu-mahdollisuuksia metsis-sään. Hinta- ja erityisesti katkontainformaation tuottaminen tukee met-sänomistajien puunmyyn-tejä ja kannattavaa metsä-
taloutta. Edellä mainittu on yksi esimerkki siitä miksi kannattaa olla jä-sen.
Vuoden 2015 alusta aloittavat myös alueelliset metsävaliokunnat joissa metsänhoitoyhdistyksillä on edustus kuten myös tuottajayhdistyksillä. Va-liokunnassa yhteinen oman alueen edunvalvon-ta korostuu; maankäyttö, kaavoitus ja tieasiat, siinä muutamia esimerkkejä.
Tässä pieni katsaus tu-levaan. Mennään yhdessä innolla ja avoimin mielin eteenpäin, muutoksessa on mahdollisuus.
Toivotan kaikillemetsänomistajillemenestystä vuodelle2015!
Sari Lanttapuheenjohtaja
Mhy Mänty-Saimaa
Kohti tulevaisuuttaToimintaympäristössä on tapahtunut ja tu-lee tapahtumaan isoja muutoksia. Uusi met-sänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan vuoden 2015 alusta. Jatkossa metsänomistajan tä-hän asti maksama met-sänhoitomaksu pois-tuu ja metsänomistaja pääsee jäseneksi mak-samalla jäsenmaksun jonka jokainen met-sänhoitoyhdistys mää-rittelee itse.
Puheenjohtaja Sari Lantta (oik.) ja toimistopäällikkö Tuula Hietanen tarjoilemassa kahvia metsän-omistajille syksyn 2014 metsätapahtumassa Ristiinassa.
Yhdessä hyvä tulee.
www.op.fi
Täyden palvelunmetsäpankki!
Sähköiset metsäpalvelut löydät osoitteista www.op.fi ja www.farmit.net. Osuuspankin kotisivuilla on monipuoli-set ja kattavat metsäsivut, joiden avulla saat aina ajan-kohtaista tietoa metsäasioista.
Osuuspankki on metsänomistajan pankki. Tavoitteenamme on, että metsäpalve-luidemme avulla asiakkaamme saavat metsä-omistuksestaan mahdollisimman suuren hyödyn.
4
Mitä hyötyä metsänhoi-toyhdistyksen jäsenyydestä on?
Yhdistyksellä ei enää ole lakisääteistä velvoitetta pal-vella kaikkia metsänomis-tajia tasapuolisesti kuten metsänhoitomaksun aikaan. Yhdistys voi siis halutessaan tarjota metsäpalveluita vain jäsenille tai tarjota jäsenil-leen palveluita edullisempaan hintaan kuin muille. Lisäksi yhdistys voi tehdä yhteistyö-kumppaneittensa (kaupat, pankit, muut palveluntarjo-ajat) yhteistyösopimuksia, joiden kautta jäsenet saavat rahanarvoisia jäsenetuja. Yh-distyksen jäsenet saavat jä-senpalveluna myös metsiensä PEFC -sertifioinnin. Lisäksi jäsenet saavat myös käyt-töönsä MTK:n tarjoamat valtakunnalliset jäsenedut ja -palvelut.
Kaikista muista metsäpal-veluiden tarjoajista poiketen metsänhoitoyhdistys on ai-noa paikka, josta metsän-omistaja saa apua myös silloin, kun kaavoitus uh-kaa rajoittaa maankäyttöä, sähkölinja halkoo metsää tai kuntapoliitikot säätävät erilaisia vaatimuksia maan-omistajille. Metsänhoitoyh-distys vaikuttaa suoraan paikallisella tasolla käyttäen tarvittaessa apunaan MTK:n asiantuntemusta.
Miten jäsenmaksu määräy-
tyy ja kuka siitä päättää?
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa yhdistykselle vuo-sittain valtuuston syyskoko-uksen päättämää jäsenmak-sua, joka voi olla porrastettu metsän pinta-alan perusteel-la. Metsänhoitoyhdistyksen hallitus tekee siis valtuuston syyskokoukselle esityksen jä-senmaksun määrästä.
Olen yhteismetsän osakas. Yhteismetsä on yhdistyksen jäsen. Pitääkö minun vielä liittyä ja maksaa erikseen?
Jäsenmaksu on lähtökoh-taisesti metsätilakohtainen. Yhteisomistuksessa olevalta tilalta jäsenmaksu on mak-settava koko tilan osalta ja jäsenkortti toimitetaan yh-teisomistuksen valtuutetulle asianhoitajalle. Muilta mah-dollisilta mhy:n jäseniksi hyväksytyiltä yhteisomista-jajäseniltä kuin asianhoita-jalta voidaan lisäksi periä henkilökohtainen jäsenmak-su. Yhteisomistajajäsenillä ei ole erillistä äänioikeutta. Jos siis osakkaana haluat myös jäsenkortin ja jäsenedut käyt-töösi, sinun pitää erikseen liittyä yhdistyksen jäseneksi.
Olen MTK:n tuottajayh-distyksen jäsen. Maksanko MTK:n jäsenmaksua nyt kahteen kertaan? Mitä saan siitä vastineeksi?
Metsänomistaja maksaa jäsenmaksunsa metsänhoi-toyhdistykselle. Yhdistys maksaa jäsenmaksua MTK-keskusliitolle. Valtaosa maksamastasi jäsenmaksus-ta menee mhy:lle, MTK:lle siitä menee noin 5-10 %. MTK:n jäsenmaksulla yhdis-tys saa käyttöönsä MTK:n edunvalvonta-, viestintä ja asiantuntijapalvelut, sekä esim. pääsee mukaan PEFC -ryhmäsertifiointiin. Jäsen-maksutuloilla MTK taas tuottaa nämä metsäedun-valvonnan palvelut. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat käyttöönsä Metsänomistajat
-jäsenkortin, joka oikeuttaa käyttämään MTK:n lukuisia jäsenetuja.
Asun eri paikkakunnalla kuin missä metsäni sijaitse-vat. Pitääkö minun maksaa myös asuinpaikkani metsän-hoitoyhdistyksen jäsenmak-su, jos haluan osallistua ti-laisuuksiin?
Jos etämetsänomistaja haluaa käyttää asuinpaik-kakuntansa metsänhoitoyh-distyksen neuvontapalvelui-ta, osallistua tilaisuuksiin ja koulutuksiin, suositellaan, että hän liittyy kyseisen yh-distyksen kannatusjäseneksi sen lisäksi, että on metsäti-lan sijaintikunnan metsän-hoitoyhdistyksen jäsen.
Minulla on metsää usean metsänhoitoyhdistyksen alu-eella. Pitääkö minun maksaa kaikkien jäsenmaksu erik-seen?
Kyllä. Jos haluat käyttää yhdistyksen jäsenhintaisia palveluita ja esim. saada yh-distyksen lehden, sinun pitää maksaa kunkin yhdistyksen jäsenmaksu erikseen.
Omistan metsää sekä kuo-linpesän jäsenenä että yhdes-sä puolisoni kanssa. Riittää-kö yksi jäsenmaksu?
Metsänomistajat, jotka omistavat metsää useassa eri kunnassa, tai yksin sekä
yhtymässä/ kuolinpesässä tai puolisot omistavat erikseen metsää, joutuvat maksamaan jäsenmaksun perusmaksun tai tasamaksun tapauksessa koko maksun useaan ker-taan, jos haluavat olla usean yhdistyksen jäseniä. Koska päällekkäisiä maksuja ei voi-da valtakunnallisesti huomi-oida, suositellaan, että mo-ninkertaisista perusmaksuista voisi saada vapautuksen, mi-käli maksajina ovat puolisot ja jäsenyydet ovat samassa yhdistyksessä. Vapautusta haettaisiin hallitukselta kir-jallisesti. Tämä tulee kysee-seen, jos asia on kirjattu yh-distyksen sääntöihin.
Jokaisella metsänomistajal-la, myös yhtymien ja kuo-linpesien sekä yhteismetsien osakkailla tulee olla yksilöl-linen jäsennumero ja jäsen-kortti, mikäli hän on erikseen liittynyt oman metsäkiinteis-tön tai toisen yhteisomistuk-sen kautta jäseneksi.
Miten voin halutessani ero-ta yhdistyksen jäsenyydestä?
Yhdistyksen säännöissä sanotaan: ”Jos jäsen haluaa erota, tehköön siitä kirjalli-sen ilmoituksen hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle. Eroaminen astuu voimaan heti.” Jo maksettua jäsen-maksua ei palauteta.
Anne RauhamäkiMTK
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys 2015- Kysymyksiä ja vastauksiaMetsänhoitoyhdistyk-sen jäsenyys ja järjes-täytyminen muuttuvat ensi vuoden alusta läh-tien. Jäsenyys metsän-hoitoyhdistyksessä säi-lyy, joten jos olet jäse-nyyteesi ja yhdistyksen toimintaa tyytyväinen, sinun ei tarvitse teh-dä mitään. Kannattaa kuitenkin lukea nämä kysymykset ja vasta-ukset, jos jäsenyysasia askarruttaa.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle koulutukset ovat ensi vuonna-kin maksuttomia.
Anne Rauhamäki
5
Mäntyharjun Varpasessa asuva Imbongo Mpasi tuli Zairesta Suomeen 24 vuot-ta sitten. Taustoistaan Mpasi tyytyy toteamaan: -Zaires-sa soditaan aina. -Enää en halua edes seurata maan ta-pahtumia. Kotini on täällä Mäntyharjussa, kolmilapsisen perheen isä toteaa.
Ennen Mäntyharjuun muut-toaan Mpasi asui muutaman vuoden Mikkelissä, jossa hän opiskeli suomen kieltä maahanmuuttajille tarkoite-tussa koulutuksessa. Ennen metsätyöuraansa työhistoriaa kertyi Karjaportilta, laivojen kylpyhuoneita valmistaneelta Sinex Oy:lta ja erilaisista ra-kennushommista.
Pikkupakkanen paras
Metsätyöt Mpasi aloitti
Metsä-Lehtinen Ky:llä muu-tama vuosi sitten. Vuoden 2014 alkupuolella Mpasi ryhtyi yrittäjäksi. Keväästä asti Mhy Mänty-Saimaa on ollut merkittävä urakanan-taja. -Jaskan (Jaakko Pentti-sen) työmailla on ollut mu-kava olla. Jaskan kanssa on helppo jutella ja hänet saa helposti puhelimella kiinni, jos on kysyttävää työmais-ta. Perinteisesti yksinäiseksi miellettyyn työhön tuo vaih-telua metsänomistajien vie-railut työmailla. -Kun isän-nät tulevat, ei juttu meinaa katketa ollenkaan ja toipa yksi isäntä syksyllä kassilli-sen omenoitakin tullessaan.
Tiedusteltaessa parasta raivaussäätä Mpasi toteaa sen olevan pieni pakkanen. -Ei ole hirvikärpäsiä, eikä tule liian kuuma. Pimeyden kanssa on vaan opittava elämään. -Näin syksyllä pi-meimpään aikaan ajoitan töihin lähdön siten, että ehdin palstalle heti kun al-kaa valostua. Otsalampun kanssa voin tehdä ennak-koraivauksia ja taimikon-hoitoja, mutta perkauksiin keinovalo ei riitä. -Pienien
taimien kanssa on oltava tarkka, Mpasi toteaa.
Kaikille hyvä mieli
Yrittäjän tuloista siivu menee veroihin ja muihin kuluihin. Hinnoittelu on ol-tava hallinnassa, jotta yrit-täminen kannattaa. -Jaskan kanssa neuvotellaan välillä taksoista. Joskus työmaa menee yrittäjän näkökul-masta miinukselle, joskus plussalle. Näinhän se näissä hommissa menee. Kokemis-
taan töistään Mpasi viihtyy parhaiten juuri metsätöissä. -Saan olla ulkoilmassa ja näen työni jäljen. Työ on it-senäistä ja päivän päätteeksi on hyvä olo. Kun työ on hyvin tehty, minulla, uraka-nantajalla ja metsänomista-jalla on hyvä mieli, laatua arvostava Mpasi summaa.
Suvi Kokkolatoiminnanjohtaja
Mhy Mänty-Saimaa
Zairesta Mäntyharjun pusikoihin
Mäntyharjulainen Im-bongo Mpasi aloitti met-sätyöt muutama vuosi sitten ja on toiminut yrit-täjämetsurina Mäntyhar-jussa keväästä 2014 läh-tien. Monen alan osaaja viihtyy ulkoilmassa.
Jaakko Penttinen
Metsäpauli, Imbongo Mpasi, arvostaa laatua.
Omaisuutesi hoitoon tehokkaat ja luotettavat välineet!
Liiketie 3 52700 Mäntyharju Puh. 020 734 48 44
599€
Husqvarna 500– sarjan raivurin ostajalle Technical- puku -50%
Alk. 545FX 840€
Stihl MS 201 makaavasylinterinen harvennushakkuun mestari!
Vain 3,9 kg 30cm 1,8kW 35,2cm³
6
Suomenniemen Pajulahdes-sa valmistuu hoidettua met-sää. Koneen hytissä työtään tekevä Asko Paavilainen ke-huu leimikkoa hyväksi hak-kuukohteeksi. Moto sylkee kohteesta parrua, joka toimi-tetaan Kartiopuulle Lappeen-rantaan. Lisäksi hakataan kui-tua ja energiapuuta. -Ener-giapuun teko on mielekästä. Kaikki tavara voidaan tehdä samaan kasaan. Se helpottaa sekä tekoa että ajoa, Paavilai-nen toteaa. Parrusta saadaan kuitupuuta parempi hinta ja sen teko on järkevää etenkin hieman ylitiheinä kasvaneissa männiköissä.
Kymmenisen vuotta Pokura Ay:lla ja parikymmentä vuot-ta metsäkoneenkuljettajana työskennellyt Paavilainen ajaa töihin Lemin kirkonkylältä. -Työ on itsenäistä ja vapaata. Mukavaa hommaa, Paavilai-nen kertoo työstään. - Rami ja Kyösti (Raimo Kauppi ja Kyösti Kiljunen) poikkeavat useasti työmailla, metsän-omistajat harvemmin. Syksyn pimeys ei Paavilaisen mukaan häiritse työntekoa. –Motois-sa on hyvät valot. Ajouri-
en suunnittelu on pimeässä joskus hankalaa, jos puuta on paljon edessä ja näkyvyys näin ollen heikko. Muuten työ sujuu kuten päivänvalossakin.
Vanha sahuri tuntee puun laadun merkityksen
Mhy Mänty-Saimaan ura-koitsijana reilun vuoden toi-mineen Pokura Ay:n työmaat ovat toistaiseksi sijainneet etupäässä Suomenniemellä. -Työskentelimme tätä ennen Stora Ensolla Luumäellä. Oli mukavaa päästä vähän lähemmäs työmaille. Toinen koneemme, Logset, on yhä Stora Enson hommissa, Po-kura Ay:n Arto Puonti ker-too. Puonnin yhtiökumppa-nina toimii oma poika Sami Puonti, jonka ensisijaisena työpaikkana on juuri Logse-tin penkki.
Mhy Mänty-Saimaan työ-mailla käytössä on Sampo Rosenlew, jota Puonti kehuu erinomaiseksi ensiharven-nuskoneeksi. -Tämä on jo meidän kuudes Sampo, joten kai me olemme olleet niihin tyytyväisiä, Puonti naurahtaa. Sahurina ja maanviljelijänä ai-emmin toiminut Puonti aloitti metsäkonetyöt 1998. -Lai-toimme lehmät vähän sen jäl-keen pois, mutta viljelyhom-mia teen edelleen. Kenttäsirk-kelisahausta aiemmin tehnyt Puonti tietää, mikä merkitys puun laadulla on. -Sahatessa
todella näki, mitä on puun laatu. Tätä kokemusta voin hyödyntää nyt hakkuutyössä.
Hyvä ennakkoraivaus ehdottoman tärkeä
Karsitun rangan korjuu energiapuuksi on lisäänty-nyt viime vuosina hurjasti. Puonti kokee energiapuun-korjuun tuottavan usein jopa paremman hakkuujäljen kuin ensiharvennus. -Energiapuun korjuussa ennakkoraivaus on ehdoton, kuten ensihar-vennuksissakin. Jos ennakko-raivauksessa on jäänyt joku liian pieni runko pystyyn, se voidaan korjata energiaksi. Ensiharvennuksissa se jäisi pystyyn. Näin ollen jälki on energiaharvennuksissa aina
siisti, Puonti pohtii. -Mitään keppejä ei kuitenkaan kanna-ta energiapuukohteen ennak-koraivauksessa jättää pystyyn. -Pienestä puusta kertyy vähän motteja, mutta ne nostavat korjuutaksaa ja vähentävät näin ollen metsänomistajalle jäävää kantorahaa.
Karsittu ranka tehdään ni-mensä mukaisesti rankana. Maksimipituus on viisi metriä ja hyvissä kohteissa keskipi-tuus on n. 4,5 m. Rangan ajo on nopeampaa kuin kolmi-metrisen kuidun ajo. Karsittu ranka on myös metsänomista-jalle turvallinen valinta, ravin-teet jäävät metsään kasvatta-maan tulevia tukkipuita.
Suvi Kokkolatoiminnanjohtaja
Puuta poikki ja pinoonPokura (pokara, lastaus-piikki) on puun korjuus-sa käytettävä työväline, jonka avulla nostetaan ja vedetään puita. Savi-taipalelainen Pokura Ay luottaa nimestään huoli-matta konevoimaan.
Sampo Rosenlew sopii mainiosti ensiharvennuksille.
Suurin osa Pokura Ay:n työmaista on ollut Suomenniemellä. Myös Savitaipaleella on tekemistä. Arto Puonti ja Mhy Mänty-Saimaan Seppo Vesakoivu tutkivat työmaakarttaa.
Pimeä ja yksinäisyys eivät haittaa Asko Paavilaista. Kovan pakka-sen remontit on työn varjopuoli.
Suvi Kokkola
Suvi Kokkola Suvi Kokkola
7
Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenetuja 2015Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat:
Yhdistyksen jäsenedut:
• Maksuton PEFC-sertifiointi• Alennusta palveluista• Maksuttomat koulutustilaisuudet• Maksuton neuvonta• Jäsenlehti 2 krt vuodessa
Valtakunnalliset jäsenedut:
• Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €.• LähiTapiola:10 %:n alennuksen
metsä- ja kotivakuutuksesta. • United Bankers: 30 % alennus
Metsäobligaation merkintäpalkkios-ta.
• Savotan Puoti: pokara 34,90 €, tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi 29,90 €
MTK:n jäsenedut mm.:
• Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300-500 € etuseteli tarvikehankintoihin.
• St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa.
• K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiau-ton katsastus päästömittauksineen 55 euroa.
• Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %.• Hankkija: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä
metsuritarvikkeista alennus 10 %.• Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voitelu-
aineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat:
Yhdistyksen jäsenedut:
• Maksuton PEFC-sertifiointi• Alennusta palveluista• Maksuttomat koulutustilaisuudet• Maksuton neuvonta• Jäsenlehti 2 krt vuodessa
Valtakunnalliset jäsenedut:
• Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €.• LähiTapiola:10 %:n alennuksen
metsä- ja kotivakuutuksesta. • United Bankers: 30 % alennus
Metsäobligaation merkintäpalkkios-ta.
• Savotan Puoti: pokara 34,90 €, tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi 29,90 €
MTK:n jäsenedut mm.:
• Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300-500 € etuseteli tarvikehankintoihin.
• St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa.
• K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiau-ton katsastus päästömittauksineen 55 euroa.
• Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %.• Hankkija: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä
metsuritarvikkeista alennus 10 %.• Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voitelu-
aineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella.
MTK:n jäsenetuja mm.
Valtakunnallisia jäsenetuja:
• Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300-500 e etuseteli tarvikehankintoihin.
• St1:n sopimusalennus: bensiinistä, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä.Valitavissa: St1 -yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1 -Visa.
• K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiautonkatsastus päästömittauksineen 55 euroa. Muut palvelut -20 %.
• Ramirent: Yleisalennus 35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %.• Hankkija: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä
metsuritarvikkeista alennus 10 %.• Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta.
Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella.• Jäsenetuja vapaa-aikaan mm. Holiday Club Resorts Oy, Kunnonpaikka, Sokos Hotels
ja Radisson Blu -hotellit, Kylpylä Kivitippu ja Viking Line • Lisäksi etuja tarjoaa mm. OP-Pohjola-ryhmä, Neste Oil, Maaseudun sivistysliiton
Maanhengen kirjat ja Maanomistajien Arviointikeskus.
• Aarre-lehti 6 kk hintaan 47,50 e• LähiTapiola 10 % alennuksen metsä- ja kotivakuutuksista
• United Bankers 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkiosta• Savotan puoti pokara 34,90 e, tehoheinäin 65,90 e ja raivaveitsi 29,90 e
• Maksuton PEFC-sertifiointi• Ilmaiset tilakäynnit• Ilmainen puunmyynti-
suunnitelma • Ilmainen neuvonta• Ilmainen istutusvälineiden laina
taimien yhteydessä• Jäsenalennukset lähes kaikista
palveluista
Ajankohtaiset tiedot jäseneduista www.mhy.fi/manty-saimaa ja www.mtk.fi/jasenedut
• Jäsenlehti• Edunvalvonta esim.
maankäyttöön liittyvissä asioissa
• Koulutustilaisuudet• Jäsenkampanjat
yhteistyökumppaneiden kanssa
8
Lain mukaan uusi metsä on saatava alulle päätehakkuun jälkeen, mutta muutenhan metsää ei ole pakko hoitaa. Monesti on tiettyjä alueita-kin, jotka on järkevää jättää talousajattelun ulkopuolelle. Mutta kun ajatellaan metsää kalliina investointina, niin metsätaloudessa metsänhoi-don pahin virhe on talou-dellisen tuoton estyminen tai sen merkittävä hidastuminen. Hyvin hoidettu metsä kestää myös erilaisia tuhoja parhai-ten. Jos et itse voi osallistua metsänhoitoon, työ kannat-taa teettää mhy:llä.
Virhe 1. Päätehakkuun jäl-keen on luontaisesti syntynyt
vähäarvoinen metsä, joka ei tule tuottamaan kovin paljon tukkia. Näitä kohteita ovat kangasmaiden hieskoivikot ja karuille maille syntyneet kuusikot. Myös heinien al-le tuhoutuneissa taimikoissa harvat puut kasvavat tyvek-käiksi ja oksaisiksi.
Virhe 2. Hyvin kasvuun lähtenyt taimikko alkaa jäädä viiden vuoden iässä haittaa-van lehtipuuston alle. Tätä voisi sanoa metsätalouden pahimmaksi sudenkuopaksi. Valitettavasti tulevaksi met-säksi muodostuu aina ylin latvuskerros, - myös niissä tapauksissa, joissa raivauk-sessa on jätetty taimikon päälle pidempiä hieskoivuja kasvamaan.
Virhe 3. Puun kasvu hi-dastuu, jos latvuksella on lii-an ahdasta. Latvuksen koko ratkaisee puun kasvuvauhdin. Jos harvennukset on jätetty väliin, niin rahaa on turha odottaa metsästä kovin ai-kaisin.
Harvennuksilla vaalitaan puun ympärille kasvutilaa.
Hieskoivu on kangasmaalle väärä puulaji.
Mikä on pahin virhe?
Minulta kysyttiin tänä syksynä pahinta virhet-tä, minkä metsänomistaja voisi metsässään tehdä. Luonnollisesti se riippuu kunkin metsänomistajan tavoitteista ja monista erinäisistä seikoista.
9
Virhe 4. Yli 80v puun kas-vu vähenee, joten vanhan metsän turha seisottaminen ei kannata. Puu on voinut viimeisten 50v aikana kas-vaa paksuutta vain sentin pari. Toisaalta jos metsällä ei ole taloudellista merkitystä omistajalleen, sen voi myös suojella ja mahdollisesti saa-da tuloja sitä kautta. Vanhat metsät ja lahopuut ovat eko-logisesti ajatellen arvokkaita ja monimuotoisia kohteita.
Auli Ylikoskimetsäsuunnittelija
Metsän päätehakkuu on myöhässä. Tämä kohde kelpaisi jo suojeluun.
Istutuskuusi on jäänyt lehtipuiden alle.
Haluatko tietää, mitä metsällesi kuuluu? Tilaa metsäsuunnitelma, tulen ensi kesänä käymään metsässäsi. Toimin koko Mänty-Saimaan mhy:n alueella. Saat kansiopaketin, josta monipuolisten karttojen lisäksi ilmenee kestävä hakkuusuunnitelma ja hoito-ohjeet seuraavaksi 10 vuodeksi, - ensisijaisesti paperi-sena, mutta sähköinen Silvanetti -palvelumme on myös kätevä.
10
Kuusitukin kysyntä heikointa
Ostajien vahvat varannot näkyvät selvästi kysynnäs-sä. Ostotarjouksia tehdään valikoiden ja leimikoista saatavien tarjousten määrä jää alemmaksi. Mäntytukin kysyntä on vielä kohtalaista,
mutta kuusitukin markki-na on vahvasti ylitarjonnan puolella. Myös kuitupuun tilanne on haasteellinen varsinkin talviharvennusten osalta. Koivutukin kysyntä on parempaa, mutta harval-la on mahdollisuutta myydä koivuvaltaisia eriä.
Sahat rajoittavat tuotantoa
Kevään valoisat sahata-varan vientinäkymät ovat muuttuneet rajusti. Nyt valmiin sahatavaran varas-tot ovat korkealla. Kuusen tilannen on haasteellisin. Markkinoilla on paineita valmiiden tuotteiden hin-nan alennuksille. Sahat ovat sopeuttamassa tuotantoaan kysynnän mukaiseksi ja lä-hes kaikki ovat ilmoittaneet kuluvan vuoden loppuun ajoittuvista tuotannonra-
joituksista. Tilanteen us-kotaan helpottavan kevättä kohden mentäessä.
Energiapuullakin heikko kysyntä
Tämän talven puumark-kinoille ei tule vetoapua
energiapuustakaan. Edel-lisen leudon talven seu-rauksena energiapuuta on reilusti varastoissa. Myös politiikan puolella on epä-onnistuttu ja nyt tarkastel-laan, miten vahingollisiksi osoittautuneita päätöksiä saadaan purettua. Turpeen
Myyntimäärät kääntyivät laskuunTammi-lokakuussa Jär-vi-Suomessa on puu-kauppoja tehty yhteen-sä 11,2 milj m³. Määrä oli vain 2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Vii-me kuussa myynnit oli-vat kuitenkin painuneet jo kolmanneksen alem-maksi kuin edellisvuon-na. Kysynnän heikkene-misestä johtuen hintata-so on laskenut lievästi.
Yli 70 % metsänomistajis-ta aloittaa puukauppaval-mistelut metsänhoitoyhdis-tyksen kanssa puunmyyn-tisuunnitelmia laatien. Tä-mä suunnitelma on hyvä lähtökohta leimikoiden kilpailuttamiselle, mut-ta metsänhoitoyhdistystä kannattaa hyödyntää vie-läkin enemmän. Puun-myyntitoimeksianto eli valtakirjakauppa on met-sänomistajalle vaivattomin ja turvallisin tapa hoitaa
koko puukauppaprosessi. Monissa maakunnissa lä-hes puolet puunmyyjistä hyödyntää tätä palvelua. Selvitystemme mukaan puunhinnan keskiarvo val-takirjakaupoissa on selväs-ti korkeampi kuin kaikki-en kauppojen keskihinnat.Puukaupat kannattaa suunnitella huolella ja varmistaa, että jokaisel-le myyntierälle tulee pa-ras mahdollinen ostaja. Metsänhoitoyhdistyksissä
on aina monipuolisin tie-to puun ostajista, mark-kinoista sekä hinnoista. Tukkileimikoissa hintojen lisäksi kannattaa kiinnit-tää suurta huomiota myös tukinkatkontaan sekä mit-ta- ja laatuvaatimuksiin. Metsänhoitoyhdistysten tukinkatkonnan tietopank-ki on ainutlaatuinen tieto-varasto, joka mahdollistaa ostajien välisen vertailun tukinkatkonnassa ja tuk-kisaannoissa.
Vaikka täyden palvelun puukauppatuotetta kutsu-taan valtakirjakaupaksi, on metsänomistaja itse ai-na lopullisen päätöksen te-kijä. Metsäammattilaisen tehtävä on tuoda asiantun-temus puukaupan tekoon, esitellä vaihtoehdot ja nii-den merkitys metsänomis-tajalle sekä hoitaa kaup-paan liittyvät käytännön tehtävät korjuunvalvonta mukaan lukien. Tätä pal-velua kannattaa kokeilla.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
60
65
70
75
80
1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014
Kantohinnat Kymi-Savon alueella €/m3
1.1.2006 - 16.11.2014
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntytukki
Lähde: Metinfo
MäntykuituKoivukuitu
Kuusikuitu
Kantohinnat Järvi-Suomessa 20.10. - 16.11.2014
Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu-tukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu
Uudistushakkuu 58,7 55,9 46,5 18,6 18,9 18,2
Harvennushakkuu 47,6 47,1 38,5 15,6 15,0 14,7
Ensiharvennus 12,5 12,0 12,6Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta
0
100
200
300
400
500
600
700
800
1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52
2014 2013 2012
Myyntimäärät viikoittain Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen toimialueella 1000 m3
Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluilla tulosta
11
Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot.Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.
Metsänomistajat
Metsänomistajan on selvittävä puukaupoissa omin neuvoin.Eihän se nyt niin mene!Puumarkkinoiden paras paikallistuntemus löytyy metsänhoitoyhdistyksestä. Me kilpailutamme leimikon puolestasi, valvomme tukin katkonnan, korjuutyön ja mittauksen. Avullamme saat parhaan hinnan puukaupasta.
Kun harkitset puukauppoja, ota yhteyttäwwwwwmetsänhoitoyhdistykseen. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi ja www.
haittaverojen korotus 2013 heikensi merkittävästi myös puuenergian kilpailukykyä. Tämän seurauksena kivihii-len käyttö kasvoi rajusti val-takunnassa. Tähän halutaan uutta suuntaa, mutta nyt käydäänkin etujärjestöjen debattia siitä, mitä puuta saa polttaa ja mitä ei. Tä-mä on käsittämätöntä kun samaan aikaan puuvarastot metsissä kasvavat ja nuoret metsät riukuuntuvat puun kysynnän puutteen vuoksi.
Ensi vuoden ennusteet myönteisiä
Metsäntutkimuslaitoksen ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen vientien-nusteet ensi vuodelle ovat varovaisen myönteisiä. Ko-timaisen puun käyttö on jo nyt 2000-luvun korkeim-pia ja siihen ennustetaan edelleen hienoista lisäystä. Ennakko-odotusten mukai-sesti paperituotteilla jatkuu negatiivinen kehityssuunta kun taas sellulle, kartongil-le ja sahatavaralle ennakoi-daan varovaisen positiivista kehitystä. Mieluisia ovat myös arviot puun tuonti-määrien laskusta.
Metsänhoito-yhdistyksen jäsenyys on kannattava sijoitus
Metsänhoitoyhdistyksillä
on tärkeä tehtävä puumark-kinoiden kilpailun edistäjä-nä. Tämä merkitsee suoraa positiivista vaikutusta raa-kapuun markkinahintaan. Metsänhoitoyhdistykset te-kevät metsätalouden kan-nattavuuden näkökulmasta keskeistä työtä kilpailutta-essaan yli 40 % kaikesta markkinoille tulevasta puus-ta. Usein unohdetaan, että tämä puumarkkinoiden ter-vehdyttäminen ja hintata-soon vaikuttaminen näkyy kaikkien metsänomistajien puukauppatilissä. Jokaisen metsänomistajan, jolle puun hintataso on tärkeä, kannat-taa tukea metsänhoitoyhdis-tyksen arvokasta toimintaa jäsenyyden kautta. Jos joku väittää muuta, kannattaa kysyä oletko ihan varmas-ti nyt metsänomistajien puolella vai kenties jonkun muun asialla?
Timo Leskinenjohtaja
Metsänomistajien liittoJärvi-Suomi
Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKVjohtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa.
metsatilat.fikattavin markkinapaikka
Metsätiloja myynnissä:
Hamina, Turkia, 5,8 ha. Uudis-tuskypsää ja varttunutta kasvatus-metsää n. 57 %. Hp. 29.000 € / tarjoukset. Tarjoukset 24.1.2014 klo 15.00/ Marjomaa
Iitti, kirkonkylä, n. 0,8 ha määräala luonnonsuojelualueeksi kaavoitetulla alueella. Hp. 500 €/ tarjoukset 7.2.2014 mennessä / Sipola.
Kouvola, Rahikkala, n. 12,5 ha:n määräala hyvien tieyhte-yksien varrella. Hp. 48.000 € / tarjoukset 7.2.2014 mennessä / Sipola.
Lappeenranta, Karsturanta, (Joutseno), n. 37.8 ha puustoi-nen (5.780 m3) määräala Selkä-tien vieressä. Hp. 198.000 € /. Tarjoukset 3.2. 2014 mennessä / Kivistö
Lappeenranta, Sirkjärvi (Ylämaa), noin 3 ha määräala. Taimikkovaltainen ja hyvä puu-hapalsta. Rantamäentie kulkee palstan poikki. Hp. 6.000 € / tarjoukset 24.1.2014 mennessä / Kivistö
Ruokolahti, Kaiturinpää, n. 29,3 ha määräala. Puustoinen kohde (n. 3.760 m³) Koivulantien molem-min puolin. Hp. 130.000 € / Kivistö
Muut kohteet:Iitti, Tapola, Kymijoen rannalla oleva n. 3500 m2:n määräala, jolla rakennusoikeutta 160 ker-ros-m2. Tie perille. Hp. 70.000 € / tarjoukset Sipola. Luumäki, Huopainen, Ylä-kivijärven rantatontti n. 7 km päässä kuntakeskus Taavetista sijaitseva n. 4 000 m² määräala, jolla rakennusoikeutta 180 m². Sorapohjainen ranta. Tie perille ja edullinen sähköliittymä saata-vissa. Tee tarjous! / Haimila
Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa: www.ksmetsatilat.fi
Välittäjämme: Mhy Etelä-Karjalan toimialue:Erkki Kivistö, LKV, puh. 020 413 4710 ja 0400 158 082julkinen kaupanvahvistaja Toritie 1, 56100 RUOKOLAHTI
Mhy Kaakon toimialue:Jarmo Haimila, LKV, puh. 0500 556 913julkinen kaupanvahvistaja Riihitie 1, 54500 TAAVETTI
Heikki Marjomaa, myynties. puh. 0400-882 010Sibeliuskatu 34 B, 49400 HAMINA
Reino Pietikäinen,LKV puh. 0400-505984Keskustie 15 C 49700 Miehikkälä
Mhy Kymenlaakson toimialue:Marjo Sipola, LKV, puh. 040 571 7871 julkinen kaupanvahvistaja Vanhamaantie 22, 47200 ELIMÄKI
Jari Ursin, LKV, puh 0400 354 989julkinen kaupanvahvistajaVanhamaantie 22, 47201 ELIMÄKI
Mhy Mänty-Saimaan toimialue: Jouni Tiainen, LKV, puh. 0400 158 369julkinen kaupanvahvistaja Kievarintie 7, 54800 SAVITAIPALE
Tuomo Kontinen, LKV puh. 0400 240 479Brahentie 16, 52300 RISTIINA
Timo Ratamaa, LKV, puh. 0400 358 860Keskustie 4, 52700 Mäntyharju
Kuva: Erkki Kivistö
Turvallinen metsän ammattilainen välittää
Turvallinen metsän ammattilainen välittää
Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa: www.metsatilat.fi
Tuomo Kontinen, LKV puh. 0400 240 479 Brahentie 16 A 5230 Ristiina
Mikkeli Ristiina Himalansaari 27,1 ha:n hyvin hoidettu metsä-tila. Hyvä tiestö. Peltomaata 3,2 ha.H. 74.000 €.Myydään tarjousten perusteella. Tarjoukset 13.1.2015 klo 12:00 mennessä
Mikkeli Suomenniemi18,7 hehtaaria nuorehkoa metsää. Lammen rannalla yleiskaavan mukainen rantarakennuspaikka. Tie perille. H. 64.000€.Myydään tarjousten perusteella. Tarjoukset 22.12.2014 klo 12:00 mennessä.
Savitaipale UiminniemiEdullinen 8,7 ha:n harrastepalsta hyvällä sijainnilla.H. 18.000€. Myydään tarjousten perusteella.Tarjoukset 7.1.2015 klo 12:00 mennessä.
Savitaipale Pöntylä8,1 ha:n suuruinen runsas-puustoinen palsta,puustoa 990 m³.H. 34.000€.Myydään tarjousten perusteella.Tarjoukset 13.1.2015 klo 12:00 mennessä.
Kun harkitset puukauppoja, ota yhteyttä Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaaseen. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.mhy.fi/manty-saimaa.
12
Auli Paukkunentoimistosihteeri040 820 1163
Seppo Vesakoivumetsänhoitoesimies
050 324 0467
Tapani Siiskonenmetsäasiantuntija040 170 5611
Pasi Rahikainenmetsäasiantuntija040 768 5916
Markku Lopperikorjuuesimies0400 358 861
Laura Martikainenmetsäasiantuntija040 562 3960
Timo Ratamaametsäasiantuntija, LKV
0400 358 860
Jari Kasurinenoja- ja tieasiantuntija
0400 358 864
Jaakko Penttinenmetsäasiantuntija0500 158 3960
Kati Häkkinenmetsäneuvoja040 720 3160
Annamari Rajoometsäneuvoja040 580 3981
Tuomo Pesälämetsälakimies
Lakipuhelin päivystäämaanantaisin klo 9-16
p. 0600 393 959(4,01 € min + pvm/mpm)
Raimo Kauppimetsäasiantuntija040 703 1849
Auli Ylikoskimetsäsuunnittelija
044 770 0160
Metsänomistajien palvelutoimisto, Helsinki
Metsäasiantuntijat palveluksessasiPäätoimisto SavitaipaleKievarintie 7, 54800 Savitaipale 040 820 1163
fax 05-416 0795
Mäntyharjun aluetoimistoKeskustie 4, 52700 Mäntyharju
fax 015-413 933
Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa kotisivu: www.mhy.fi
sähköpostiosoitteet: [email protected]
9
8
1
1
2
2
3
7a 7b
13
Suvi KokkolaToiminnanjohtaja044 763 1300
Tuula Hietanentoimistopäällikkö0400 199 293
Mirka Hatanpäämetsäasiantuntija0400 240 482
Tuomo Kontinenmetsäasiantuntija, LKV
0400 240 479
Kyösti Kiljunenmetsäasiantuntija040 703 1542
Toni Nevalainenmetsänhoitoesimies
0400 240 480
Metsäasiantuntijat palveluksessasiRistiinan aluetoimistoBrahentie 16 A, 52300 Ristiina
Suomenniemen aluetoimistoKirkonkyläntie 17, 52830 Suomenniemi
fax 015-669 899
Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa kotisivu: www.mhy.fi
sähköpostiosoitteet: [email protected]
9
83
4
4
5
5
6
6
7a
7b
14
Sähkölinjojen johtoalueso-pimuksiin liittyvissä asioissa
on monta huomioitavaa seik-kaa, joista on sovittava säh-köyhtiön kanssa. Ei ole ole-massa yhtä yhteistä sopimus-mallia, joten sopimusehdot ovat yhtiökohtaisia ja siten jokaisessa sopimuksessa erik-seen neuvoteltavissa. Käytän-nössä sähköyhtiöillä on lain suoma monopoli sähkönsiir-toon alueellaan ja siten näihin yksipuolisiin sopimusehtoihin on ollut vaikea saada muutok-sia. Toivottavaa olisi, että kes-keisiin kipukohtiin saataisiin paremmin kaikkia tyydyttävät ratkaisut.
Maankäyttöä rajoitetaan - entä korvaukset?
Perusasioita, joita korvaus-laskelmassa on huomioitava, ovat maapohjan käyttörajoi-tuksen arvo, nuoren metsän ennenaikaisesta hakkuusta puustolle odotusarvokorvaus, taimikon arvon korvaus ja yleensä aiheutettujen vahin-
kojen korvaaminen. Puuston myynnistä ja hakkuusta on myös sovittava.
Puustosta saatava tulo pe-rustuu johtoalueelta hakkuu-tuloon ja mahdolliseen odo-tusarvokorvaukseen. Puuston osalta sovitaan, myykö sen maanomistaja itse vai säh-köyhtiö. Olennaisena osana tähän liittyy se, kuka korjaa puut pois ja kuka maksaa ku-lut. Koska kertymä yleensä on vähäinen ja sen vuoksi myynti on vaikeampaa ja hinnoitte-lu heikompaa, niin yksi hyvä vaihtoehto voisi olla johtoalu-eelta poistettavan puuston yh-teismyynti. Puunmyynneissä, odotusarvokorvauksen ja tai-mikoiden arvon määrityksessä mhy:n ammattitaitoa voi olla tarpeen hyödyntää.
Suurin ongelma on kuiten-kin maapohjan käyttöoikeu-den rajoituksesta maksettava minimaalinen korvaus. Tämä realisoituu etenkin johto-aluesopimuksia uudistettaes-
sa, kun ei ole poistettavaa puustoa. Siihen liittyvä seik-ka, joka usein puhututtaa, on sopimuksen kesto. Useimmi-ten sitä tarjotaan toistaiseksi voimassa olevaksi ja samalla käyttörajoituksen vuotuisesta korvauksen maksutavasta on siirrytty kertakorvaukseen. Tähän on haluttu siirtyä, kos-ka sitä pidetään hallinnollises-ti yksinkertaisempana, siitä on tullut yleinen tapa toimia ja lunastuslaki sen sallii.
Määräaikaisenkin sopimuk-sen teko on samaisen lain mu-kaan mahdollista, mutta siitä ovat sähköyhtiöt halunneet luopua. Määräaikainen sopi-mus voitaisiin tehdä muuta-maksi kymmeneksi vuodeksi, jonka jälkeen sopimus uusit-taisiin. Silloin sen ajantasai-suutta ja korvausperusteita voitaisiin tarkistaa vastaa-maan paremmin ajankohtaa. Korvausmaksujen jaksottami-nenkin voitaisiin ottaa käyt-töön.
Sähkölinjojen johtoaluesopimuksissa päivityksen tarvetta
Sähkölinja vaatii runsaasti tilaa. Metsänomistajalle maksettavat korvaukset puhuttavat.
Mirka Hatanpää
Sähkönjakelun kes-kijännitteinen (20kV) perusverkko on pitkälti rakennettu. Nyt kiinni-tetään yhä enemmän huomiota sähkönjake-lun huoltovarmuuteen. Tämä on tärkeä asia, koska yhteiskunta tar-vitsee sähköä toimiak-seen. Huoltovarmuut-ta tulee edistää, josta esimerkkeinä ovat sähkölinjojen raken-taminen / siirtäminen teiden varsiin ja maa-kaapelointi. Näin maa-seudullekin elintärkeä sähkön saanti pyritään turvaamaan mahdolli-simman hyvin. Maan-omistajat suhtautuvat asiaan positiivisesti.
15
Puutavara tarvitsee varastopaikkoja
Metsähakkuisiin liittyy olennaisesti myös puutavaran varastointi. Etenkin teiden vie-reen rakennettaville johtoalu-eilla tämä asia tulee tarkasti huomioida. Pitkä linja saattaa viedä monelta, ehkä ainoan-kin, kunnollisen puiden va-rastointipaikan, koska linjan alle ei saa puita varastoida. Sopimuksen tekovaiheessa on hyvä suunnitella varastopaik-ka, mihin tehdään liittymä ja rekalle kääntöpaikka. Se saattaa vaatia erillisen luvan. Nämä ovat maanomistajille sähköjohdosta aiheutuvia li-säkuluja. Ne tulisi aiheutta-jan korvata, joten niistä tulee sopimuksessa sopia. Tätä ei aina automaattisesti oteta esil-le. Sama asia tulee miettiä myös maakaapelointia suun-niteltaessa, kuinka mahdolli-set kaapeleiden ylityskohdat suunnitellaan ja miten kaape-
lointi yleensä vaikuttaa maan-käyttöön.
Tutustu sopimukseen, vaadi tarvittaessa muutoksia
Yhtiöiden tarjoamiin omiin sopimuksiin ja sopimusehtoi-hin on syytä tutustua huo-lellisesti. Sopimuksesta tulee tarkistaa ja huomioida mah-dolliset muut maankäyttöön vaikuttavat asiat ja arvot. Johtoalueella voi olla met-sätaloutta haittaavien vai-kutusten lisäksi vaikutuksia rakentamiseen, maisemaan, virkistyskäyttöön, maatalo-uteen, puutarhaan jne. On myös hyvä sopia missä maan-omistajan mailla liikutaan, missä se on vapaata ja mis-sä taas mahdollisesti erillistä korvausta vastaan. Asioita on hyvä miettiä etukäteen omalta kohdalta ja neuvo-tella niistä sopimuksen teko vaiheessa.
Sopimuksissa on usein myös pykälä, jossa viitataan johto-alueen vierimetsissä olevien riskipuiden kaatoon. Häiriö-tilanteissa niihin toki täytyy saada reagoida nopeasti. Muu ennakoiva puiden poisto ja korvaukset tulee erikseen so-pia.
Jos sopimusta ei synny
Mikäli asioista ei päästä sopimukseen, johtoalueen paikasta ja korvauksista, voidaan kunnan raken-nusvalvontaviranomaisel-ta hakea päätöstä johdon sijoituspaikaksi. Paikasta päättämisen jälkeen korva-uksista voidaan hakea pää-töstä lunastuslain mukai-sessa korvaustoimituksessa. Viranomaisen päättäessä paikasta, tulevat lunastus-lain mukaiset korvaustoimi-tuksen kulut yleensä hank-keen toteuttajalle, hakijasta
riippumatta. Poikkeuksena ovat tapaukset joissa asia on laitettu vireille ilmeisen aiheettomasti, esim. haitan-tekomielessä. Sopiminen on suositeltavin ratkaisutapa, mutta tämä hidas ja joskus vaikeakin tie, voi olla aito vaihtoehto, jos ei muuten päästä sopimukseen.
Hannu RipattiAluejohtaja
Metsänomistajien liittoJärvi-Suomi
Mhy Mänty-Saimaan vuo-den 2014 metsätaitomesta-rille, Jouko Hujalalle, luo-vutettiin kokouksen alussa ns. leimaajapatsas. Kesällä 2014 mestaruuspisteitä ke-rättiin neljässä kilpailussa, joista mestaruuskilpailussa huomioitiin kolme parasta tulosta.
Ehkä tärkein ja odotetuin päätös oli vuoden 2015 jä-senmaksu. Valtuusto päätti
periä varsinaisilta jäseniltä jäsenmaksua, joka koostuu 50 €:n perusmaksusta ja 1,5 €:n hehtaarikohtaises-ta maksusta. Maksimimää-rä perittävälle maksulle on 300 €. Kannatusjäseniltä peritään 50 €:n jäsenmaksu ja opiskelijat voivat liittyä kannatusjäseniksi ilmaiseksi. Yhteisomistuksessa olevien tilojen osalta kaikki jäsenet voivat liittyä halutessaan jäseniksi. Jäsenedut ovat näin ollen jokaisen henki-lökohtaisesti käytettävissä. Yhteisomistajajäsenen jä-senmaksu vuonna 2015 on 25 €. Erillisiä liittymismak-suja ei peritä.
Kokouksessa hyväksyt-tiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015. Vuoden 2015 näkymät puu-markkinoilla ovat epävar-mat. Lopputuotemarkkinoil-la sellun ja kartongin näky-mät ovat hyvät, sahatavaran kohtuulliset ja paperin melko heikot. Euroopan talouden elpyminen hyödyttäisi myös metsänomistajaa. Vuosi 2015 tulee olemaan yhdistyksessä haasteellinen sekä puumark-kinoiden että itse järjestön näkökulmasta. Mhy Män-ty-Saimaa pyrkii lisäämään liikevaihtoaan ja pitämään jäsenistönsä määrän hyvällä tasolla. Palveluita kehitetään
ja uutena palveluna tarjotaan mm. raja-linjojen aukaisua.
Hallitus jatkaa entisellä kokoonpanolla
Valtuusto valitsi halli-tuksen vuosille 2015-2016. Hallitukseen valittiin Sari Lantta, Simo-Heikki Hyy-ryläinen, Juha Heinikainen, Jouni Muukka, Raimo Lai-tinen, Pekka Halinen ja Outi Kauria. Hallitus järjestäytyy tammikuun alussa. MTK:n Metsävaltuustoon valtuusto valitsi edustajaksi tulevan hallituksen puheenjohtajan ja varalle tulevan varapu-heenjohtajan.
Mhy Mänty-Saimaan valtuusto päätti jäsenmaksun vuodelle 2015 – vanha hallitus jatkaa
Jouko Hujala taitavin vuonna 2014Mhy Mänty-Saimaan metsätaitomestaruus 2014
Tulokset:Miehet:1. Hujala Jouko2. Liukkonen Kyösti3. Tommila Mika4. Lantta Viljo5. Kontunen Tarmo
Naiset:1. Vanhanen Tuula2. Vasara Eeva3. Kuukka Eila4. Kontunen PirkkoNuoret:1. Mikkanen Jatta
Tuula Hietanen
Leimaajapatsas siirtyivuodeksi Jouko Hujalalle.
Mhy Mänty-Saimaan valtuusto kokoontui syyskokoukseen Suo-menniemen seurakun-takodille perjantaina 12.12.2015. Kokoukses-sa käsiteltiin sääntö-määräiset asiat ja vah-vistettiin Mhy Mänty-Saimaan strategia vuo-sille 2015-2018. Koko-uksen puheenjohtajana toimi Raimo Laitinen.
16
Tapani Siiskonen on tuttu mies Savitaipaleella. UPM-Kymmenen ja sen edeltäji-en palveluksessa vierähti 33 vuotta. Sen jälkeen Siisko-nen toimi pari vuotta Lähi-Tapiolalla. Veri veti kuiten-kin takaisin metsään, eikä ainakaan parin kuukauden työssäolon jälkeen ratkaisu palata metsäalalle harmita. –Motivaationi on tapissa. Nyt saan taas tehdä sitä, mitä parhaiten osaan.
– Savitaipaleesta tutuim-pia alueita minulle ovat Säänjärven, Partakosken ja Kuivasensaaren alueet. Nykyinen alueeni käsittää Tuohikotintien eteläpuolen sekä Kaskein alueet. Ilmei-
sesti olen melko tuttu siellä-kin. Hiljattain asiakas soit-ti, esitteli itsensä etunimeltä ja sovittiin, että tavataan siinä hallin luona. Puhelun jälkeen täytyi vielä varmis-taa, että olenhan menossa oikean hallin ja asiakkaan luo. Mukavaltahan se tun-tuu, kun ihmiset muistavat minut, Siiskonen naurahtaa. – Mukavaa on myös olla taas ”metsämiesporukassa”.
Vahvaa osaamista
Työskentely puunhan-kinnan ja UPM:n omien metsien hoidossa on tuo-nut kokemuksen, josta on hyötyä metsänomistajaorga-nisaationkin palveluksessa. Siiskonen tuo Mhy Mänty-Saimaalle lisää tie- ja vero-tusasioiden sekä riistametsi-en hoidon osaamista. Myös metsänhoidossa Siiskosella on osaamista, jota jokainen ole päässyt hankkimaan. –UPM:lla tehtiin mm. paljon koneellista taimikonhoitoa ja istutusta. Omien metsien hoidossa oltiin hyvin kehi-
tyksen kärjessä, Siiskonen summaa.
Metsänhoitoyhdistyksen neuvojan työ on ollut enim-mäkseen sitä, mitä Siiskonen osasi kuvitellakin. –Se on ollut yllätys, miten moni-puolista osaamista tämä työ vaatii, Siiskonen pohtii. Asi-akkaiden kanssa lähes koko työuransa ajan työskennellyt Siiskonen on myös yllätty-nyt siitä, että metsänomista-jat kertovat luottamuksella hyvinkin henkilökohtaisia asioita metsäneuvojalle, joka luonnollisesti on vai-tiolovelvollinen asiakassuh-teistaan. -Metsäneuvojan työssä tarvitaan paljon myö-täelämistä.
Metsänhoito- yhditysten työlle on tarvetta
Paikkakunta ja ihmiset
ovat tuttuja myös harras-tustaustan vuoksi. Savitai-paleen urheilijoiden pu-heenjohtajanakin pitkään toiminut Siiskonen tunnus-taa olevansa innokas jalka-pallon harrastaja. Metsäs-tys, kalastus, lastenlapset, paritanssi ja viimeisimpänä harrastuksena mehiläisten-hoito täyttävät vapaa-ajan.
Pitkän uran ”pöydän toi-sella puolella” tehnyt Siis-konen näkee metsänhoi-toyhdistysten tulevaisuuden valoisana. Metsänhoitoyh-distys on ennen kaikkea metsänomistajien etujen puolustaja ja uskon, että jäsenmäärä säilyy hyvänä jatkossakin. –Metsäyhti-öiden kanssa ollaan sekä yhteistyökumppaneita, että kilpailijoita.
Suvi Kokkolatoiminnanjohtaja
Paluu metsäänPitkän linjan metsämies, Tapani Siiskonen, teki uuden aluevalatauksen yksityismetsätalouteen. Tapani aloitti Mhy Män-ty-Saimaan palvelukses-sa syyskuussa ja tuuraa Johanna Kuikkaa hänen äitiyslomansa ajan.
Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.
www.taimitapio.fi
Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.
Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu
TUKKI-TAPIO
ElinvoimaTerveys
Hyvä kasvu
Suvi Kokkola
Tapani Siiskoselle tämä ovi on tullut tutuksi myös aiemmassa työhistoriassa.
17
Mitä siis voisi tapahtua metsänomistajille, jos metsänhoito-yhdistyksiä ja MTK:ta ei olisi?
Metsäpalveluita olisi vaike-ampi saada tai ainakin ne oli-sivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja puusta maksettava hinta olisi alhai-sempi. Teollisuutta olisi vä-hemmän, kun metsien tuotto olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ei olisi nykyises-sä mittakaavassa. Hirviongel-ma olisi Ruotsin tasoa, eli paljon vakavampi. Rajoitta-via kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaeh-toista metsien suojelumallia ei olisi, vaan vielä nykyis-
täkin enemmän pakkosuoje-luohjelmia. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen vaan rajoittava ja suojelupainottei-nen. Puutavaranmittauksessa heikomman suoja olisi vaja-vaisempi. Metsänhoitoon kan-nustava tukijärjestelmä saat-taisi puuttua kokonaan eikä metsävähennystä tai muita verokannusteita olisi nykyises-sä laajuudessa. Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksi-tyisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asumi-nen ja yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsä-suunnitelmapakko. Biopolt-toaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuus-todistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti.
Kaiken edellä kerrotun pitä-misessä on paljon puolustetta-vaa jatkossakin. Tämän lisäk-si ajamme uudistuksia, joilla tuetaan biotalouden nousua koko yhteiskunnan kasvun moottoriksi. Me ajamme su-kupolvenvaihdoshuojennuksia ja kannustavampaa verotusta ja kehitämme puumarkkinoi-
ta. Meillä on hyvät yhteis-työsuhteet teollisuuteen, vir-kamiehiin ja poliitikkoihin. Emme istu koskaan oppositi-ossa, vaan pyrimme olemaan kulloisenkin hallituksen iholla laadukasta tietoa ja vaihto-ehtoja tarjoten. Toki joskus joudumme lyömään nyrkkiä pöytään tai tuomaan moot-torisahat Säätytalon portail-le. Vahva kentän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jota tarvitaan. Ta-vallisista metsänomistajista koostuu myös hallinto, jota koulutetaan ja joka sitoutuu yhteen hiileen puhaltamaan.
Metsänhoitoyhdistyksissä on lähes tuhat toimihenki-löä ja pari tuhatta metsuria. Metsänomistajien vaaleilla valitsemia valtuutettuja on vajaa 3000 ja hallituksissa istuu noin 500 jäsentä. Met-sävaltuuskunnassa jokaisella mhy:llä on oma edustaja. Ensi vuonna se on noin 80 -jäseninen. MTK:lla on rei-lu parikymmentä metsäasi-oiden parissa työskentelevää toimihenkilöä Helsingissä, maakunnissa ja Brysselissä. Tämän lisäksi keskusliitossa työskentelee maankäyttö-, ympäristö-, vero-, yrittäjyys-,
viestintä-, hallinto- ja juri-diikka-ammattilaisia, joiden osaaminen on metsäedunval-vonnan käytössä. Tällaisella organisaatiolla tuotetaan pal-veluita ja ajetaan reilun 300 000 suomalaisen metsätilan ja niiden omistajien asiaa. Olemalla metsänhoitoyh-distyksen jäsen jatkossakin, olet painava osa tätä metsän-omistajien edunvalvontaket-jua puun juurelta Brysseliin. Tavallisten metsänomistajien joukoista nousemme monen portaan kautta myös me luot-tamusjohtajat. Olemme teidän luottamuksenne varassa.
Mikko TiirolaMetsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK
Petäjävesi
Sarianna Saastamoinen omistaa n. 50 ha:n metsätilan Ristiinan Järvenpääs-sä. –Tila oli aiemmin minun ja tätini yhteisomistuksessa, mutta ostin tädin osuuden viime vuonna itselleni. Metsään on vahva tunneside, sillä kotipaikkani on lähellä ja kesämökki sijaitsee tilalla. Saastamoisen tilalle on hiljattain perus-tettu Metso-ohjelman nimissä myös n. 9 ha:n suuruinen luonnonsuojelualue. Suojelualueeseen kuuluu mm. tervalep-päkorpi ja vanhaa metsää.
Mhy:ltä saa ammattiapua
-Metsä on minulle marja- ja sieni-paikka, mutta taloudellinen merkitys on myös tärkeä, Saastamoinen kertoo. Lahdessa asuva ja Päijät-Hämeen Met-
sänomistat ry:ssä aktiivisesti toimiva Saastamoinen ei vierasta myöskään met-sätöitä. –Teemme itse perheenä istutuk-sia ja taimikonraivauksia pienimuotoi-sesti. Lisäksi saamme mökin polttopuut omasta metsästä. Metsänhoitoyhdistyk-sen Saastamoinen kokee olevan hyvä apu etenkin silloin, kun on hankalaa olla fyysisesti paikan päällä asioita hoitamas-sa. –Aina olen saanut apua, kun olen sitä tarvinnut. –Puhelinneuvonta, tuki ja ammatillinen apu ovat tärkeitä. Lisäksi esim. metsänuudistaminen on helppoa, kun saan kokonaisuuden, eikä minun tarvitse etsiä muokkaaja, taimia ja is-tuttajaa erikseen, Saastamoinen toteaa.
Saastamoinen arvelee, että jatkossa metsänhoitoyhdistysten olisi hyvä lisätä henkilökohtaisten kontaktien määrää, etenkin uusien metsänomistajien neu-vonnassa ja aktivoinnissa. –Kaikki eivät välttämättä ole yhtä aktiivisia metsän-omistajia kuin minä.
Suvi Kokkolatoiminnanjohtaja
Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän?Mitä te olette saaneet ai-kaiseksi? Mitä te teette metsänomistajan eteen? Mihin teitä tarvitaan? Näihin kysymyksiin jou-tuu vastaamaan toisi-naan. Yritetäänpä nyt vastata niin, että useampi kyselijä saisi vastauksen kysymyksiinsä kerralla.
Talous-, virkistys- ja suojelumetsä samassa paketissaSarianna Saastamoinen on omis-tanut metsää nuoresta tytöstä lähtien. Nyt 44-vuotiaalle neljän lapsen äidille metsänomistami-nen on monitavoitteista.
Sarianna Saastamoinen.
18
Parhaan hinnan puusta saa jatkossakin kesäkorjuukelpoi-sista leimikoista, joiden ehdo-ton edellytys on toimivat ja kantavat tiet. Pitkällä tähtäi-mellä metsästä on hakattava kaikenlaisia puutavaralajeja eikä aina pysty myymään vain markkinoita eniten kiinnos-tavaa tavaraa. Tällöin kan-nattaakin pohtia että olisiko satsattava tulevaisuuteen ja laitettava metsälön tieasiat kuntoon.
Onko minun tieni vielä riittävän hyvässä kunnossa?
Tiestön kuntoa mietittäes-sä olisi hyvä asettua hetkeksi puuautoilija asemaan, se mikä
näyttää olevan vielä kunnossa henkilöautosta katsottuna, ei välttämättä ole sitä puuautoi-lijan silmin. Korjaavia toimen-piteitä olisi syytä alkaa miet-timään jos joku seuraavista asioista on puutteellinen:
1. Vesien kulku. Toimivatko raviojat ja rummut niin kuin pitäisi?
2. Onko tien muoto vielä sellainen että vedet oh-jautuvat ojiin, eivätkä juokse tietä pitkin?
3. Onko tiellä riittävästi kantavaa pintaa?
4. Haittaavatko tienvierus-puut jo suurempia ajo-neuvoja?
5. Onko tiellä mahdollista kääntää ajoneuvoyhdis-telmä?
6. Onko tiessä hankalia mutkia tai kiviä tienvie-rustoilla?
Mikäli korjattavaa löytyy, niin tiesithän että valtio tukee metsäteiden perusparannus-hankkeita. Yhteishankkeina toteutettujen perusparannus-hankkeiden valtiontuki on 40 % nettokustannuksista. Tuella saadaan käytännössä hankittua tielle riittävä murs-kekerros. Lisäksi valtio kor-vaa 100 %:ti tien suunnittelun ja mahdolliset tietoimituksen aiheuttamat kustannukset.
Tiekunnat avainasemassa.
Toimiva tie on kaikkien etu. Tiekuntien tehtävä on valvoa osakkaidensa etua ja taata kaikille osakkaille vai-vaton kulku omistamilleen kiinteistöille. Tähän toimin-taan tiekunta saa suuntavii-tat tiekunnan kokouksesta. Kokouksessa osakkailla on oikeus ja velvollisuus vai-kuttaa siihen, miten juuri meidän tietä tullaan hoita-maan ja kehittämään. Eli jos havaitset että tienkunto ei vastaa sitä tarkoitusta mitä varten yksiköitäsi maksat, niin ota asia esille tiekun-nankokouksessa. Kokouk-sen yhteneväisen päätöksen pohjalta korjausurakoita on helppo lähteä suunnittele-maan eteenpäin.
Jari Kasurinenoja- ja tieasiantuntija
Kesä vai talvileimikko
Hyvä tie on investointi, joka maksaa itsensä takaisin ja nostaa metsätilan arvoa. Jari Kasurinen esit-telee muutaman vuoden vanhaa tietä.
Hiljaisena puukauppa ai-kana tulee herkästi aja-teltua, että mitenkähän saisi parannettua oman leimikon myyntimahdol-lisuuksia. Omaa kaupallis-ta asemaa metsänomista-jat pystyvät parantamaan oikeastaan vain kahdella tavalla. Ensin voidaan tar-kastella leimikon raken-netta, joko täytyy suuren-taa leimikon kokoa tai on myytävä vain markkinoi-den haluamia puutavara-lajeja. Toinen vaihtoehto on parantaa puunkorjuu mahdollisuuksia, siten että hakkuita rajoittava tekijä on metsikössä val-litsevat korjuuolosuhteet eikä tiestön kunto.
Suvi Kokkola
19
Lentokone, laserkeilain ja tietokone syrjäyttivät metsäsuunnittelijan
Metsävaratiedon keruujär-jestelmän uudistamisessa met-säsuunnittelijalle kävi samoin kuin metsureille 80-luvulla, kun hakkuukoneet tulivat metsiin. Metsäsuunnittelijoi-den maastotyönä tekemästä metsävaratiedon keruusta on siirrytty koneelliseen laser-keilausta, ilmavalokuvausta ja tietokonetulkintaa käyttä-vään metsävaratietojen kar-toitukseen. Metsäsuunnitteli-
jat käyvät maastossa tarkas-tamassa enää vain kaikkein hankalimmin konetekniikalla tulkittavat kohteet, lähinnä taimikoiden kunnon ja hoi-totarpeen.
Metsään.fi - palvelu
Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja voi milloin ja missä tahansa tarkastella omien metsiensä puustotietoja, hakkuumah-dollisuuksia ja hoitotarpeita – tarvitaan vain nettiyhteys ja henkilökohtaiset pankki-tunnukset. Metsään.fi-pal-velu löytyy nettiosoitteesta www.metsaan.fi.
Metsänomistajakohtaiset metsävaratiedot ovat ai-noastaan metsänomistajan omassa käytössä. Halutes-saan metsänomistaja voi an-taa esim. metsänhoitoyhdis-tykselle tai muille metsäalan toimijoille suostumuksen tie-tojensa käyttöön.
Metsään.fi-palvelu avaa uuden aikakauden metsien hoidossa ja hyödyntämisessä
Metsäkeskuksen uudessa Metsään.fi-metsävara-tietopalvelussa on tällä hetkellä saatavissa suuri osa Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan alueen yksityismetsien metsäva-ratiedoista. Käy katsomas-sa, onko sinun tilasi met-sävaratiedot jo saatavilla.
Osa uutta metsävaratiedon keruujärjestelmää on inventointialueelta mitattavat 700-900 puustokoealaa, joita käytetään puustotietojen tulkinnassa yhdessä laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistojen kanssa.
Laserkeilain lähettää laserpulsseja. Takaisin vastaanottimeen hei-jastuvat kohteiden korkeushavainnot, jotka kuvastavat puuston ja maanpinnan korkeutta. Laserkeilaus tehdään n. 2 km korkeudesta. Laserkeilaus alueet ovat 50 000 – 100 00 ha.
20
7
6
KarttamerkitHoitotyöt
Taimikon varhaishoito
Taimikonhoito
1:6 000
Metsään.fi-tiedote, metsänhoitotyöt ja luontokohteetKartalta löydät ehdotukset metsänhoitotöistä, sekä eräät tiedossamme olevat luontokohteet, kuten metsälain tärkeät elinympäristöt.
489-408-20-42
NIVUJÄRVENKANGAS
Kiinteistötunnus:
Tilan nimi:
© Maanmittauslaitos 2014
0 150 30075 metriä
29.9.2014
Palvelussa oleva metsäva-ratieto perustuu kuvioittai-seen arviointiin. Tietoja voi hyödyntää hakkuiden ja met-sänhoitotöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Palvelussa on mukana myös ilmakuvat omasta metsäalueesta. Kaik-ki metsävaratiedot, kartat ja ilmakuvat voi halutessaan tulostaa paperille esimerkiksi lähdettäessä maastoon tarkas-telemaan metsien hakkuu- ja hoitotarpeita.
Metsään.fi-palvelua voi käyttää maksutta vuoden 2014 loppuun asti
Metsänomistajat voivat käyttää Suomen metsäkes-kuksen Metsään.fi-asiointi-palvelua maksutta marras-kuun puolivälistä vuoden 2014 loppuun asti. Metsä-keskuksen johtokunta on antanut maa- ja metsäta-lousministeriölle esityksen, jossa ehdotetaan Metsään.fi-palvelun muuttamista met-sänomistajille maksuttomaksi asiointiportaaliksi. Virallista päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, mutta hyvin todennä-köisesti vuodesta 2015 läh-tien Metsään.fi-palvelu on metsänomistajille ilmaista.
Metsäalan palveluntarjoajat mukana palvelussa
Kaikki metsäalan suurim-mat palveluntarjoajat ja puun ostajat ovat mukana Metsään.fi-toimijapalvelussa,mikä avaa asiointikanavan palveluntar-joajan ja metsänomistajan välille. Metsänomistaja voi hyödyntää toimijapalvelua esim. hakemalla työtarjouk-sia hoidon tarpeessa oleville taimikoille.
Pekka Vainikkaaluejohtaja
MetsäkeskusKaakkois-Suomi
Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa käyttää metsikkötietoja metsänomista-jien palvelussa. Palauttamalla oheisen
lomakkeen, mahdollistat nopean javaivattoman palvelun asioidessasi mhy:n kanssa. Lähetämme palautuneista suostu-
muksista kopion metsänomistajalle.
21
SUOSTUMUS METSIKKÖTIETOJEN LUOVUTTAMISEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSELLE
Valtuutan / valtuutamme Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa ry:n toimittamaan suostumukseni Suomen metsä-keskukselle ja Suomen ympäristökeskukselle näiden viranomaisten rekistereissä olevien tietojeni luovuttamiseksi Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaalle. Valtuutukseni koskee seuraavien viranomaisten rekisterissä olevien tietojeni luovuttamista Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaalle.
Metsäkeskuksen metsävaratietorekisterissä olevien tietojen luovuttamiseen Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaalle. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hallussa olevien ympäristötietojen luovuttamiseen Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaalle.
Tällä valtuutuksella metsänhoitoyhdistys saa käyttää, ylläpitää ja saattaa ajan tasalle metsikkötietojani koskevan metsikkötie-torekisterin metsänhoitoyhdistyksessä.
Rekisteriin voi sisällyttää seuraavat tiedot: •metsänomistajanyhteystiedot •metsiköidenpuustotiedotjakasvupaikkatiedot •metsiköidenmetsänhoidollisetjahakkuutarpeet:suunnitellutjatoteutetuttoimenpiteet •laillasuojellutluontokohteet,kutenesim.:metsälain10§kohteet,luonnonsuojelulain29,47ja49§mukaisetkohteet
ja muinaismuistolain mukaiset kohteet •METSOIItoimintaohjelmanmukaisestimetsänomistajanvapaaehtoisestisuojelemienkohteidenpaikkatiedot •Suomenympäristökeskuksenylläpitämätpaikkatiedotmm.uhanalaistenlajienesiintymistä •metsikkö-jatilakohtaisetpaikkatietoaineistotjateemakartat •tieoikeudet, rasitteet ja kaavoitusmääräykset tai muut edellä mainittuihin rinnastettavat metsänhoidon ja käytön
kannalta tarpeelliset metsikkötiedot
Valtuutus koskee kaikkia tiloja, joihin allekirjoittaneella on hallintaoikeus.
Valtuutus on voimassa allekirjoituspäivästä alkaen toistaiseksi. Tämän suostumuksen voi peruuttaa.
Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa ei saa luovuttaa yllämainittuja tai muita metsätiloihini liittyviä henkilötietoja edelleen kolmannelle osapuolelle ilman suostumustani. Metsänomistajalla on oikeus tarkastaa Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan metsikkötietorekisteri omien metsikkötietojensa osalta ja vaatia korjaamaan tiedot, jos niissä esiintyy virhe.
Tällä suostumuksella Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa ry saa käyttää metsikkötietojani seuraaviin käyttötarkoituksiin:
•neuvontaan •metsäsuunnitelmanlaatimiseenja/taimetsävaratietojenylläpitoonjaajantasaistamiseen •metsänomistajan toimeksiantoon tai muiden asiakassuhteeseen ja metsänomistajan edunvalvontaan liittyvien
asioiden hoitamiseen •metsätalouteenliittyväänsuoramarkkinointiin,jokaliittyymetsänhoitoyhdistyksenpalveluihinja/taitoimintaan
Suostumuksesta on luovutettu kopio metsänomistajalle.
Tilan / tilojen omistaja:
__________________________________________________________________________________________________
Allekirjoitukset
paikka ja aika: _________________________________________________________________________________
allekirjoitukset: ________________________________________________________________________________
nimenselvennykset: ____________________________________________________________________________
y-tunnus/henkilötunnukset:______________________________________________________________________
puhelinnumerot:_______________________________________________________________________________
sähköpostiosoitteet: ____________________________________________________________________________
MetsänomistajatMÄNTY-SAIMAA
MetsänomistajatETELÄ-KARJALA
22
Metsänhoitoyhdistys Mänty-SaimaaTunnus: 500560400003 VASTAUSLÄHETYS
Taita
MetsänomistajatMÄNTY-SAIMAA
MetsänomistajatETELÄ-KARJALA
Vastaanottajamaksaa
postimaksun
23
Mhy Mänty-Saimaan val-tuusto päätti 12.12.2014 syys-
kokouksessaan jäsenmaksut vuodelle 2015. Metsänomis-
tajajäsenten jäsenmaksu on 50 € + 1,5 €/ha. Korkein
perittävä omistajakohtainen maksu vuonna on 300 €.
Toinen kesä harjoittelijana metsänhoitoyhdistyksessä on ohitse ja on aika niputtaa tun-toja yhteen kahden kesän poh-jalta. Kesät ovat olleet fyysises-ti raskaita kaikenlaisiin metsä-tyyppeihin ja kehitysluokkiin tutustumisineen, mutta henki-sesti lämpimiä ihmisten kanssa työskentelemistä. Sosiaalisesti molemmat kesät ovat olleet ihmis- ja itikantäyteisiä.
Olen 28-vuotias, kotoisin yli kymmenen vuotta sitten kuo-patusta Anttolan kunnasta. Olen valmistunut ammattiin jo kerran, mutta veri veti uu-delleen opiskelemaan. Nenäni osoitti pääsykokeissa keväällä 2012 kohti Nikkarilan perin-teikästä metsätalousinsinööri-koulua. Syksyllä 2013 koulu muutti Mikkeliin ja nyt on meneillään toinen vuosi Mik-kelissä.
Kaksi peräkkäistä kesää työ-markkinoilla ovat olleet itselle onnenpotku. Matkailuresto-nomin koulutus ei varsinai-
sesti lisää uskottavuuspisteitä metsäalan työmarkkinoilla. Onneksi kahden vuoden har-joittelu metsänhoitoyhdistyk-sessä on omiaan korjaamaan CV:tä metsäisempään suun-taan. Kesällä 2013 työskentelin Ristiinan ja Mäntyharjun toi-mipisteissä. Kesän 2014 aher-sin Ristiinassa, Mäntyharjun markkinapäivää ja Suomen-niemen metsätaitokilpailuja lukuunottamatta.
Kaksi kesää metsänhoitoyh-distyksen leivissä ovat olleet käytännönläheisiä ja harjaan-nuttavia. Maalaistiet ja kylät ovat nimien perusteella tuttu-ja. Rajapyykkien etsintään on tullut varmuutta. Toisen ke-sän aikana kuitunauharulla ja harvennusleimikot ovat tulleet tutuiksi. Paljon olen oppinut myös metsän arviointiin liitty-viä asioita: Miten on järkevää nauhata kuvion rajat? Kuinka paljon on kertymä?
Keväällä harjoittelun alka-essa kaavailtiin, että kirjan-
painaja jatkaisi viime kesän malliin taivallustaan kuusi-koissa. Lämmin toukokuu ja viileä kesäkuu kuitenkin hi-dastivat kantaa ja tuhoja ei ole tullut vastaan, kuin vähäinen määrä ja niistäkin suurin osa maapuissa. Ensimmäisenä har-joittelukesänäni kirjanpainaja teki tuhojaan myös pystypuis-sa. Oliko vähäluminen talvi kirjanpainajalle painajainen?
Metsäala vaatii paljon laa-jaa osaamista. Mistä tahansa metsäalan organisaatiosta saan töitä valmistuttuani, olen kii-tollinen siitä, että olen kaksi kesää saanut työkokemusta metsänhoitoyhdistyksellä. Mi-kä olisikaan parempi harjoit-telupaikka kuin sellainen, jossa työtehtävät ovat vaihtelevia ja toimenkuva laaja.
Metsäalan työt muuttuvat varmasti teknologian kehitty-misen myötä ja kilpailun kiih-tyessä. Onkin ollut mukavaa tutustua asiakkaisiin kahden kesän aikana ja kuulla heidän
mielipiteitään. Ne ovat olleet tärkeitä oman ammatillisen ke-hittymisen kannalta. Kiitos siis työkaverit, asiakkaat ja kaikki kenen kanssa olen saanut teh-dä työtä. Koulunpenkille palaa nyt entistä viisaampi ja mo-tivoituneempi opiskelija, sillä metsäalan työt ovat konkreti-soituneet toden teolla näiden kahden kesän aikana.
Meri Lampinen-OravaMTI-opiskelija
Metsäteollisuus ja Suomen Sahat ovat perustaneet yhteisen yhdistyksen PEFC-metsäsertifioinnin toteuttamiseen
MTK ry, Metsäteollisuus ry ja Suomen Sahat ry ovat pe-rustaneet Kestävän Metsäta-louden Yhdistys ry:n. Yhdis-tys toimii jatkossa alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien haltijana Suomessa.
Alueellinen ryhmäserti-fiointi on laadukas ja kus-tannustehokas tapa hoitaa markkinoiden kannalta tär-
keää metsien sertifiointia. Sertifikaatin haltijan tehtä-vänä on varmistaa standardin kriteeristön noudattaminen. Lisäksi Kestävän Metsätalou-den Yhdistys ry lisää osaltaan PEFC –sertifioinnin tunnet-tuutta Suomessa.
Nykyisten PEFC-sertifi-kaattien haltijoiden, Met-sänomistajien liittojen, toi-
minnan päättyessä tilalle ra-kennetaan uusi toimintamalli ryhmäsertifiointiin. Metsä-omistajien liitot siirtävät ny-kyiset sertifikaatit Kestävän Metsätalouden Yhdistyksel-le välittömästi yhdistyksen perustamisen jälkeen. Näin PEFC-ryhmäsertifiointi jat-kuu joustavasti myös ensi vuonna eikä metsänomista-
jilta edellytetä erillisiä toi-menpiteitä.
Metsänomistajat pääsevät mukaan alueelliseen ryh-mäsertifiointiin esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten jäse-nyyden tai puun ostajien asi-akkuuksien kautta. Halutes-saan metsänomistajat voivat ilmoittautua myös suoraan sertifikaatin haltijalle.
Järvi-Suomen Energian toimialueen eri metsänhoi-toyhdistysten kanssa sovit-tuja puunkaatoapusopimuk-sia ei ole jatkettu. Nykyi-set sopimukset päättyvät 31.12.2014.
Puunkaatoapuun liitty-vät yhteydenotot menevät 1.1.2015 alkaen Call Waves Solutions Finland Oy:lle ja työt hoitaa Suur-Savon Säh-kötyö Oy.
Metsänhoitoyhdistys palve-
lee metsänomistajiaan, puun-korjuuyrittäjiä ja puunostajia jatkossakin normaalisti tontti- ja pihapuiden kaadossa palve-lun tilaajan lukuun.
Kiitämme maanomistajia, puunostajia, koneyrittäjiä ja
yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä kaatoapupalvelun osalla.
Puunkaatoavun palvelu-numero 1.1.2015 alkaen 0800 90444.
Järvi-Suomen Energian kaatoapu palvelu metsänhoito-yhdistysten työnä päättyy
Mhy Mänty-Saimaan organisaatiota päivitetäänMhy Mänty-Saimaa eriyt-
tää metsänhoitotöiden ja oman korjuun organisoinnin ja hoita-
misen jatkossa 3-4 henkilölle. Metsäneuvojien työ painottuu nykyistä enemmän asikaskon-
takteihin ja metsänomistajien palveluun. Uuden organisaati-on taustalla on tarve tehostaa
toimintaa rajaamalla metsätoi-mihenkilöiden toimenkuvaa ja halu selkiyttää työnjakoa.
Vuoden 2015 jäsenmaksu
Kaksi kesää harjoittelijana MHY Mänty-Saimaassa
24
Puukaupalliset palvelut
Puunmyyntisuunnitelma• haetaanmetsänomistajantavoitteidenmukaisesti
kilpailuapuukauppaan• ajankohtaisenpuumarkkinatilanteenselvitys• hakkuukohteidenkartoitusjatarvittavat
maastomerkinnät• puumäärä-jahinta-arvio• markkinoinnistasopiminen• metsänhoitotöistäsopiminen,kustannusarvioja
asiapapereidenlaadinta
Puukaupan toimeksianto• tarjouspyynnöt,tarjoustenvertailujaesittely
metsänomistajalle• ajankohtainenhinta-,erikoispuu-jatukkirunkojen
katkontatieto• kauppaehdoistasopiminenjakaupanteko• puunkorjuun,katkonnanjamittauksenvalvonta• puutavaranluovutusjamittaustodistuksen
hyväksyminen• loppuselvityksentekojakirjallinenraportti
Puun hankinta-/korjuupalvelu• puunkorjuunsuunnittelu,puidenmarkkinointijakorjuu
Puukaupan palvelusopimus• kokonaisvaltainensopimuspuunmarkkinoinnista
Asiantuntijapalvelut
Koulutus, neuvonta ja tiedotus• henkilökohtainenneuvontajatyönopastus• koulutustapahtumatja–retkeilyt,tiedotteet
Metsäsuunnittelu• tilakohtaisetmetsäsuunnitelmatjaajantasallapito
Metsäarviot ja –lausunnot• verottajalle,lahja-japerukirjoihin,perinnönjakoon,
sukupolvenvaihdoksiin,tilanmyyntiintaiostoon• metsätuho/vahinkoarviot
Metsäveropalvelut
Kiinteistörajojen selvityspalvelut
Kiinteistönvälitys palvelut• LKV-palvelut–metsäkiinteistöjenvälitys• Kauppa-jalahjakirjat• Kaupanvahvistukset• Perukirjatjaperinnönjaot
Metsänomistajan palvelusopimus• Kokonaisvaltainensopimusmetsäomaisuudenhoidosta
Suunnitelmat, asiapaperit, tuet metsänhoitoon
Metsän uudistaminen• kulotus,raivaus,maanmuokkaus,heinäntorjunta• materiaalit• kylvö,istutus,jatkoseuranta
Taimikonhoito, nuoren kasvatusmetsän harvennus, pystykarsinta, energiapuun korjuu
Kunnostusojitus, metsätien teko
Metsän kasvatus- ja terveyslannoitukset
Taimien, siementen, työvälineiden, ym. Materiaalien välitys
Metsänhoitopalvelut
www.mhy.fi/jarvisavo | puh. 015 360 080 | [email protected]
• Metsäilta 3.2.2015 klo 18:00 Paikka: Porrassalmenkatu 19, Mikkeli, OP Suur-Savon kokoustila (käynti rautatieaseman puolelta).Aiheina mm. metsäsijoittaminen ja –vakuuttaminen, metsäverotus ja puukauppa. Kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen. Ilmoittautumiset29.1.mennessä: [email protected] tai p. 040 820 1163.
Lisäksi:
• Metsäillat tammi-helmikuussa Mäntyharjussa ja Savitaipaleella.
• Hakkuunäytös maaliskuussa.
Lisätiedot tapahtumistamme kotisivuilla:www.mhy.fi/manty-saimaa. Paikallisista tapahtumista ilmoitamme myös paikallislehdissä.
Tulevia tapahtumia• Metsäilta 9.2.2015 klo 18:00
Paikka: Simonkatu 6, Helsinki. Aiheina mm. metsäverotus ja puukauppa. Kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen. Ilmoittautumiset4.2.mennessä: [email protected] tai p. 040 820 1163.
Mhy Mänty-Saimaan palvelut
Jäsenille alennukset lähes kaikista palveluista.
Koulutus- ja neuvontapalvelut
•Tilakäynti•Uudenjäsenentilakäynti•Neuvontapuhelimessa•Neuvontamaastossa,työnopastus•Koulutustilaisuudet•Tiedotteet
Puukaupalliset palvelut
•Metsänkäyttöilmoitustoimistotyönä•Puunmyyntisuunnitelmamaastossa•Puukaupankilpailuttaminen•Puunkorjuunvalvonta•Puukaupantoimeksianto•Puunkorjuupalvelu•Hakkuunennakkoraivaus•Energiapuunvälitys
Asiantuntijapalvelut
•Metsäsuunnittelu•Metsäarviotjalausunnot•Kemera-tukienhaku•Metso-kohteet•Metsäveroilmoitukset•Metsäomaisuuden hoitosopimus•SilvaNetti–verkkometsä-
suunnitelma•Rajapyykkienja–linjojenetsintä
tarkkuus GPS:lla•Kiinteistövälitys•Metsäteidensuunnitteluja
rakentaminen•Suometsienhoito
Metsänhoito
•Metsänuudistamispaketti•Taimien,siementen,työvälineiden,ym.
materiaalin välitys•Maanmuokkaukset•Kulotus•Kylvö•Taimienistutus•Taimikonvarhaisperkaukset•Taimikonhoito•Uudistusalanraivaukset•Metsälannoitukset•Tontti-japihapuidenkaato
