Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan tiedotuslehti mhy.fi/pohjois-karjala 2/2018

Metsänomistajat

SIVU 4-5

SIVU 19

SIVU 18

Tila-arvion tärkein työ tehdään metsässä

Metsänomistajat turvaavat luontoarvoja monin tavoin

POHJOIS-KARJALA

Metsänomistajat

POHJOIS-KARJALA

PEFC/02-31-151

SIVU 9

Tiehanke kannattaa aloittaa. Tarjoamme kuntokartoituksen maksutta.

Odotettavissa on vilkas puukauppakeväts. 3

Metsätiloilla on kysyntää

Metsänomistajat Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 32 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala

Miltä metsässäsi näyttää talven jäljiltä?

Metsänomistajat • Pohjois-KarjalaMetsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan tiedotuslehti 2/2018. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Päätoimittaja Hannele Ärväs

Toimituskunta Pekka Nuutinen Arto Soikkeli Toimituksen osoite Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Kuurnankatu 3b, 80100 Joensuu

Sivunvalmistus/taitto ForComm Paino PunaMusta Oy, Joensuun paino Painos 13 000 kpl Kannen kuva Kimmo Yli-Tuisku

Metsänomistajat

Luminen, pitkä ja pimeäkin tal-vi alkaa olla takana ja on metsien kevättarkastuksen aika.

Vuodenvaihteen vaihtelevat sääolot runsaine lumisateineen kerryttivät puihin suuren lumi-kuorman. Lumen painon alla on kaatunut ja katkennut jopa tuk-kirunkoja. Myös taimikot ovat paikoin kärsineet pahoja vauri-oita. Pahimmat tuhoalueet ovat Valtimon, Nurmeksen, Lieksan ja Juuan vaara-alueilla. Oman, yli 30-vuotisen metsämiesurani aikana en muista näin pahoja lu-mituhoja olleen. Nyt lumien pu-dottua puista on aika tarkastaa mahdolliset vauriot. Lumituhoi-hin on mahdollista saada korva-us metsävakuutuksesta. Tällöin pitää ottaa yhteyttä vakuutusyh-tiöön ja tehdä vahinkoilmoitus. Ellei vakuutusta ole, kannattaa olla yhteydessä metsäasiantunti-joihimme, jotka arvioivat miten asian kanssa kannattaa edetä.

Metsässäsi saattaa olla myös hirvituhoja. Kannattaa seurata alueita, joissa hirvet viihtyvät ja tarkastaa kaikki taimikot. Hir-villä on perinteisesti tapana ha-keutua ns. talvehtimisalueille, joissa tuhot toistuvat vuodesta toiseen. Yleensä pahimmat hir-vituhot ovat alle kolmemetrisissä mäntytaimikoissa, mutta tuhoja

saattaa olla varttuneemmissakin nuorissa metsissä. Näin paksu-lumisen talven jälkeen tuhot voi-vat olla pienellä alueella todella pahoja, koska hirvet eivät mie-lellään liiku paksussa hangessa, vaan lauma syö tarkkaan kaiken syötävissä olevan ennen kuin siirtyy uuteen paikkaan. Hirvitu-hokorvaus- ja arviointiperusteet uudistuivat viime vuonna. Nyt vahinkoarvioissa tarkastellaan vain kasvatettavaksi tarkoitet-tuja taimia. Esimerkiksi kuivah-kolla kankaalla kuusta ei enää lasketa korvaavaksi puuksi tu-houtuneen tilalle. Uudistuksen ansiosta 170 euron korvauskyn-nys ylittyy aiempaa lievemmäl-lä tuholla. Hirvituhoista kannat-taa tehdä korvaushakemus met-säkeskukseen.

Ovatko tiet kunnossa? Yleensä puut kyllä saadaan met-sästä tien varteen, mutta auto-kuljetus ei onnistu tien huonon kantavuuden vuoksi. Viime syk-syn sateet osoittivat, että met-säteihin kannattaa investoida. Kantavan tien varrelta leimikko saadaan kaupaksi paremmalla hinnalla ja puut liikkeelle huo-nollakin kelillä. Myös valtio-valta on kiinnittänyt huomiota tiestön kuntoon ja puun huol-

tovarmuuteen ja korottanut tu-kia metsäteitten perusparannuk-seen ja rakentamiseen. Olemme myös metsänhoitoyhdistyksessä palkanneet tieasioihin perehty-neen asiantuntijan. Jukka Pieti-lä aloitti tie- ja oja-asiantuntijana vuodenvaihteessa

Kevätaurinko lämmittää Kevään puumarkkinanäkymät ovat loistavat. Teollisuuden os-tetun puun varannot ovat alhai-set ja sellutehtaat käyvät huippu-suhdanteessa täysillä. Kuitupuu-ta rahdataan Pohjois-Karjalasta ja pohjoisempaakin kohti etelän tuotantolaitoksia. Uudet ja van-hemmatkin laitokset tarvitsevat puuta, kun vientimarkkinat ve-

tävät. Tässä suhdanteessa kan-nattaa metsänomistajan olla mu-kana puumarkkinoilla.

Nyt voi onnistua sellaisenkin leimikon myynti, johon aiemmin puunostajilla ei ole ollut kiinnos-tusta. Tässä markkinatilantees-sa kannattaa kiinnittää erityis-tä huomiota kuitupuun hintaan. Leimikko kannattaa kilpailuttaa kaikkien puunostajien kesken. Ilman kilpailutusta myymäl-lä puutilistä voi jäädä saamat-ta merkittävä osa. Ilman kilpai-lutusta on turha odottaa hinnan nousua. Tarjolla oleviin kylkiäi-siin kannattaa suhtautua kriitti-sesti, pidetään hinta ja katkonta keskiössä.

Puukaupan kilpailuttamises-

sa ja tarjousten vertailussa kan-nattaa hyödyntää metsänhoi-toyhdistyksen asiantuntemusta. Metsänhoitoyhdistyksellä on to-teutuneisiin hakkuisiin perustu-va aineisto siitä, miten hyvin tai huonosti puunostajat ovat aikai-semmin katkoneet arvokkaan tukkipuun talteen. Lisäksi puu-kaupoissa tulee huomioon otet-tavaksi koko ajan uusia puun mitta- ja laatuvaatimuksia sekä muita kaupan kokonaisarvoon vaikuttavia tekijöitä, jotka kaik-ki on tärkeä huomioida tarjous-ten vertailussa. Näiden kaikkien tekijöiden huomioimisessa olem-me valmiita auttamaa metsän-omistajaa.

Metsänomistuksen tulevai-suus säteilee nyt siis kilpaa ke-vätauringon kanssa. Kannustan metsänomistajia ottamaan yh-teyttä omaan metsänhoitoyh-distyksen metsäasiantuntijaan esimerkiksi puukauppaan, tai-mikonhoitoon, metsänuudista-miseen, lannoitukseen, tai mihin tahansa metsänomistukseen liit-tyvässä asiassa.

Aurinkoista kevättä! Joensuussa 14.4.2018

Pekka Nuutinen

toiminnanjohtaja

4041-0619Painotuote

PEFC/02-31-151 www.pefc.org

Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC-sertifioitu

PuukauppaPääkirjoitus

POHJOIS-KARJALAAN ODOTETAAN VILKASTA PUUKAUPPAKEVÄTTÄ Kevät etenee nyt vauhdilla, valo ja lämpö lisääntyvät päivittäin. Lumet sulavat ja maan routa, siellä missä sitä on, alkaa sulaa. Kaik-ki tämä tarkoittaa talvihakkuiden päättymistä lähiaikoina. Samalla myös teiden kelirikko alkaa vaikeuttaa puun kuljetusta. Yöpakka-set auttavat viimeisten talvihakkuuvarastojen tyhjentämistä keliri-kolle alttiiden teiden varsilta. Kevään kelirikkokaudesta enteillään kuitenkin vaikeaa.

Nyt on puukaupan aika Teollisuuden puuvarannot ovat tällä hetkellä pienet niin kuidutta-vassa teollisuudessa kuin sahoillakin. Markkinat vetävät sellua ja sahatavaraa hyvin ja laitosten käyttöaste on korkea. Tämä luo pai-netta raaka-aineen hankintaketjuun ja tarve ostaa ja hakata puu-ta on suuri. Puunostajien katseet ovat kääntyneet jo talvella sulan maan leimikoihin. Voimakas kysyntä näistä kesä- ja kelirikkokoh-teista näkyy nousevina hintoina varsinkin päätehakkuuleimikois-sa, joissa kilpailu on kovinta.

Jos olet miettinyt puukaupan tekoa ja kohteesi on mahdollista hakata sulan maan aikana, on nyt hyvä aika laittaa leimikko tar-jolle. Kysyttyjä ovat oikeastaan kaikki sulan maan kohteet, mutta erityisesti kuusitukki ja mäntykuitu kiinnostavat nyt ostajia. Muis-ta kuitenkin kilpailuttaa leimikkosi, sillä juuri tällaisessa kysyntä-tilanteessa erot ostajien välillä voivat olla yllättävän suuria. Puu-kaupan toteutukseen saat parasta apua metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijoilta. Yhdessä heidän kanssaan teet puukauppasi turvallisemmin.

Arto Soikkeli Metsäpalvelupäällikkö,

Mhy Pohjois-Karjala

Meillä metsänomistaja päättää ja ammattilaiset toteuttavat.

VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA

PUUNMYYNTI-SUUNNITELMA

Maksuton jäsenilleIlman jäsenyyttä alkaen 50,00 €

Hinta sisältää:• Arvio puumäärästä

• Hinta-arvio

• Työmaakartta

• Metsänkäyttöilmoituksen teko

• Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt

PUUKAUPANKOKONAISPALVELU

Alkaen 0,77 €/m³jäsenilleIlman jäsenyyttä alkaen 1,00 €/m³

• Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen taulukko

• Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken• Tarjousten vertailu• Ostajan valinta• Hakkuun suunnittelu• Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta• Korjuujäljen valvonta• Puunkorjuun valvontaraportti• Puukaupan päättäminen

Varmista hakkuidensujuminen suunnitellusti!

Puukauppakokemus käytössäsi!

Varmista puukaupan tarkka palveluomalta metsäasiantuntijaltasi! Hän tuntee alueensa metsät ja puukauppatilanteen.

Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityis-kohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa.

JÄSENENÄ

varmistat

edullisemmat

hinnat!

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry, pohjois-karjala@mhy.fi tai puh. 040 7069 166

Anna palautetta metsänhoito-yhdistykselle

Palautteesi on meille tärkeää, jotta voimme kehittää toimintaamme. Voit antaa palautetta tehdystä palvelusta tai lähettää vinkkejä ja ehdotuksia nettisivujemme kautta: www.mhy.fi/loma-ke/anna-palautetta-met-sanhoitoyhdistykselle

Puumarkkinoiden yleisvire on tällä hetkellä myönteinen. Kai-kille puutavaralajeille on met-sänhoitoyhdistysten arvion mu-kaan hyvin kysyntää. Puuta on korjattu ja jalostettu niin vilk-kaasti, että tarjonta voisi paikoi-tellen olla jopa selvästi nykyistä suurempaa. Puun ostajien va-rastot ovat kevään kynnyksellä normaalia ohuemmat. Sahate-ollisuudella on jatkuvasti osto-tarvetta nopeasti korjuuseen so-veltuville havutukkileimikoille. Kiinnostus kotimaiseen kuitu-puuhun on myös suotuisampi kuin pitkään aikaan.

Metsänomistajien kannattaa aktiivisesti tarjota sekä tukki- et-tä kuitupuuleimikoita myyntiin. Massa- ja paperiteollisuus ta-koo tällä hetkellä huipputulosta ja sellun markkinahinta hakkaa viikko viikolta uusia ennätyk-siä. Sahateollisuuden kannatta-vuus sen sijaan on kokonaisuu-tena selvästi heikompi, vaikka lankkua menee vientiin ennä-tystahtia. Runkojen katkonnas-sa eri puutavaralajeihin on isoja eroja ostajien ja leimikkotyyppi-

en välillä. Nykyisessä puumark-kina- ja metsäteollisuuden kan-nattavuustilanteessa puukaupan onnistumisen kannalta onkin erittäin tärkeä valvoa, että kor-juussa arvokasta tukkia ei kat-kota kuiduksi. Massa- ja pa-periteollisuuden erinomainen kannattavuus pitää hyödyntää kuitupuukauppojen kilpailutuk-sessa, eikä toimitussopimuksia nousevassa markkinatilanteessa kannata solmia liian pitkiksi.

Erilaisten tilastoimattomien hinta- ja määrälisien sekä kirja-vien puutavaralajien hinnoitte-lukäytäntöjen yleistyminen hei-kentävät julkisten hintatilastojen hyödynnettävyyttä. Ajantasaisin ja paikallisin puumarkkinatieto löytyy aina paikallisista metsän-hoitoyhdistyksistä, mistä met-sänomistajille on luontevasti tarjolla kaikki puukaupan teke-miseen liittyvät asiantuntijapal-velut.

PTT:n metsäennuste povaa myönteisen suhdanteen jatkuvan Pellervon taloustutkimus PTT:n

uusimman metsäsektorin ennus-teen mukaan uudet investoinnit vaikuttavat merkittävästi metsä-sektorin tuotantoon tänä ja en-si vuonna. Sellun viennissä kas-vu on erityisen voimakasta tä-nä vuonna, jolloin Äänekosken sellutehdas alkaa käydä täydel-lä kapasiteetilla. Myös karton-gin vienti kasvaa tänä ja ensi vuonna aiempien investointien seurauksena. Metsäteollisuu-den tärkeimmän vientituotteen, paperin, vienti vähenee PTT:n mukaan edelleen kumpanakin vuonna, mutta hinnassa on mah-dollista nähdä pientä nousua. Sa-hateollisuuden vientiä tukevat hyvät näkymät kaikilla keskei-sillä markkina-alueilla. Sahata-varan vientihintojen odotetaan nousevan kohoavan kysynnän ja kiihtyvän inflaation seurauksena.

PTT ennustaa, että metsäteol-lisuuden puunkäyttö saavuttaa hyvän taloustilanteen ja inves-tointien myötä yli 70 miljoonan kuutiometrin rajan ensi kertaa laman jälkeen. Tuontipuun käyt-tö vähenee edelleen hieman tänä ja ensi vuonna. Kotimaan puu-

kaupan- ja hakkuumäärien kas-vu ovat jo aikaisempina vuosina ennakoineet lisääntyvää puun-käyttöä. Niiden kasvuvauhti lie-veneekin ennustejaksolla. Ky-synnän kasvu heijastuu nouse-

vina puun hintoina. Ensi vuonna myös inflaatio nostaa PTT:n arvi-on mukaan puun hintatasoa.

Erno Järvinen

tutkimuspäällikkö, MTK ry

Metsänomistajat

Yksityismetsien kantohinnat €/m3 kaikki hakkuutavat Pohjois-Karjala (viimeisen neljän viikon keskihinnat)Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu-tukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu

Uudistushakkuu 57.18 59.49 42.61 19.25 19.13 17.24Ensiharvennus 42.56 40.94 25.11 12.36 12.28 12.43Harvennushakkuu 45.59 45.72 35.60 14.63 15.18 13.55Lähde: Mhy Pohjois-Karjalan kirjatut kaupat 12.3-12.4.2018Tarkat hintatiedot kaikista puutavaralajeista löydät MTK:n jäsenverkko Repusta www.mtk.fi/reppu. Kirjautumaan pääset jäsennumerollasi.

kaikki hakkuutavat Pohjois-Karjala

Puulle on kysyntää Kilpailutusta ja tukin tarkkaa talteenottoa ei pidä unohtaa

Mik

ko P

aloj

ärvi

Metsänomistajat Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 5 4 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat

Teemana: M etsäsuunnittelu ja -ar viot

Ammattilaisen tekemään tila-arvioon voi luottaa

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan erityisasiantuntija, LKV Jukka Ranto-nen painottaa, että tila-arvioita laativat metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset pyrkivät aina tekemään tilasta mahdolli-simman realistisen arvion, joka on käypä markkinahinta.

– Jokaisella arvioijalla on vastuu sii-tä, että arvio on mahdollisimman totuu-denmukainen, ja että siihen voidaan luot-taa esimerkiksi perinnönjakotilanteissa. Jos arvio heittää huomattavasti oikeasta, koituu siitä yleensä asianosaisille harme-ja muutaman vuoden sisällä, Jukka Ran-tonen korostaa.

Rantonen viittaa verkosta saataviin pika-arvioihin, joiden luotettavuus ei ole samalla tasolla kuin metsänhoitoyhdis-tyksen asiantuntijoiden tekemissä tila-ar-vioissa. Verkkoarviot perustuvat Luon-nonvarakeskuksen päivitettyyn dataan, eikä tietoja tarkasteta maastokäynneillä.

Jos tällaisia tila-arvioita käytetään esi-merkiksi tapauksissa, joissa tilan omista-ja vaihtuu, saattaa edessä olla ikäviä yl-lätyksiä.

Jopa tuhansien eurojen seuraamuksia – Jos tilan arvo määritellään perunkirjoi-tuksessa huomattavasti oikeaa arvoa al-haisemmaksi ja tila realisoidaan heti, niin ero tulee pätkähtämällä esille, ja edessä

on mahdollisia ikäviä seuraamuksia esi-merkiksi verottajan taholta. Tai jos tila-kauppa tehdään huomattavasti käypää arvoa alemmalla hinnalla, niin kyllä siitä saadaan monesti riita aikaiseksi kun asia valkenee, Jukka Rantonen havainnollis-taa.

Harmeja ja rahallisia menetyksiä voi koitua myös tilanteissa, joissa tilan arvo on arvioitu liian suureksi. Jos tila menee perinnönjaossa perillisille, koituisi pe-rinnönsaajille tällaisessa tapauksessa yli-

määräisiä ja aivan turhia perintöveroseu-raamuksia.

Samoin kävisi, jos metsätila lahjoitet-taisiin perillisille. Rantosen laskelmien mukaan esimerkkitapaus viidessä (kts. esimerkit), lahjaveron määrä olisi noin

8000 euroa suurempi, mikäli käytettäisiin verkosta saatavaa pika-arviota metsän-hoitoyhdistyksen laatiman tila-arvion si-jasta.

Esimerkkitapaus kahdessa veroseu-raamukset olisivat myös noin 8000 euroa korkeammat, jos tila lahjoitettaisiin lähi-perillisille ja arvona käytettäisiin verkos-ta saatavaa pika-arviota.

– Metsänhoitoyhdistyksen tila-arvi-on hinta tässä tapauksessa olisi reilut 900 euroa ja arvonlisävero päälle. Eli ”voit-

toa” jäisi silti ja lisäksi on muistettava, et-tä tila-arvio on verovähennyskelpoinen, Rantonen ja metsäsuunnittelun erityis-asiantuntija Jussi Kettunen muistuttavat.

Maastokäynti takaa tietojen luotettavuuden Rantonen ja Kettunen sanovat, että met-sänhoitoyhdistyksen laatiman tila-arvion luotettavuuden tae on tietojen tarkastus maastokäynnin avulla – ja tietenkin tila-arviota laativan asiantuntijan ammattitai-to.

– Verkosta saatavien arvioiden hou-kuttelevuudesta ja edullisuudesta huo-limatta kannattaa käyttää asiantuntijaa, painottaa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Pekka Nuuti-nen.

Tilastodataan ja laskennallisiin oletus-arvioihin perustuvan verkosta saatavan pika-arvion luotettavuus kärsii nopeas-ti esimerkiksi silloin, jos metsätilalla teh-dään aktiivisesti hoitotöitä ja hakkuita.

– Esimerkkitilalla neljä oli tehty lähi-vuosina harvennushakkuita, ja tilan arvo oli noussut nopeasti kuitupuun järeydyt-

Tila-arvio on lähes välttämätön asiapaperi tehtäessä metsätilakauppoja tai laadittaessa perunkirjoitusta. Luotettava tila-arvio on perusta sille, että osapuolet tulevat oikeudenmukaisesti kohdelluiksi – olipa sitten kyse tilakaupasta, perinnön jakamisesta tai jostain muusta tilaan liittyvästä asiasta.

Tila-arvioiden erot jopa kymmeniä tuhansia eurojaMetsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan maaliskuussa te-kemässä tila-arvioiden vertailussa löytyi suuria, jopa kymmenien tuhansien eurojen eroja, kun metsänhoi-toyhdistyksen laatimia tila-arvioita verrattiin toisen toi-mijan tekemiin, verkkopalvelun kautta tilattaviin pika-

arvioihin. Arviot oli tehty käytännössä samaan aikaan. Arvioiden laatimisessa merkittävin ero on se, että

metsänhoitoyhdistyksen tekemässä arviossa metsäasi-antuntija käy tilalla maastossa läpi kaikki kuviot, mut-ta vertailuarvion luvut perustuvat pääasiassa Luonnon-

varakeskukselta saatavaan valtakunnan metsien inven-tointiaineistoon, johon on lisätty puuston kasvutietoja – maastokäyntiä arvioon ei kuulu.

Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Esimerkki 4 Esimerkki 5

Tilan pinta-ala noin 54 ha noin 48 hehtaaria noin 31 hehtaaria noin 21 hehtaaria noin 99 hehtaaria

Luonnehdinta tilasta runsaspuustoinen tila, normaalipuustoinen tila, taimikkovaltainen tila, tilalla tehty tilalla tehty hakkuita ja jolla ei ole tehty jolla käsitelty puustoa eri jolla vähän harvennushakkuita hoitotöitä viime vuosina merkittäviä toimenpiteitä tavoin viimeisten viiden hakkuumahdollisuuksia viime vuosien aikana muutamaan vuoteen vuoden aikana Mhy:n tila-arvio 202 600 euroa 122 600 euroa 41 700 euroa 71 700 euroa 281 150 euroa

Vertailuarvio 212 600 euroa 181 400 euroa 70 400 euroa 44 800 euroa 331 800 euroa

tyä tukkipuuksi. Se oli huomioi-tu metsänhoitoyhdistyksen ar-viossa, ja siksi se oli niin paljon vertailuarviota korkeampi, Ran-tonen ja Kettunen valottavat.

Kettunen huomauttaa, että eroja tila-arvioiden välille saat-taa syntyä myös taimikoiden tilaa ja arvoa laskettaessa, jos käytettävissä ei ole tuoretta tila-käynnillä saatua tietoa.

Paikkansapitämätön data saattaa johtaa myös virhearvioi-hin metsänhoitotöissä, jos luot-taa sinisilmäisesti verkosta saa-taviin metsänhoitosuosituksiin.

– Jos teetättää taimikonhoi-totöitä vanhentuneiden tietojen pohjalta, saattaa joutua maksa-maan aivan turhaan ylimääräis-tä, Kettunen huomauttaa.

Näin tehdään tila-arvio Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan Nurmeksen toimistol-la työskentelevä, metsäsuunnit-teluun erikoistunut Jussi Ket-tunen kertoo sekä tila-arvion että metsäsuunnitelman laatimi-sessa olevan periaatteessa samat kolme päävaihetta: ensin toi-mistolla tehdään pohjatyöt käy-tettävissä olevan taustamateri-aalin pohjalta, seuraavaksi ovat vuorossa maastotyöt tilalla ja lopuksi työstetään tila-arvio tai metsäsuunnitelma sähköiseen muotoon viimeisten tarkistus-ten jälkeen. Tila-arvio ei sisällä hoito- ja hakkuusuosituksia, jot-ka ovat puolestaan monesti met-säsuunnitelman tärkeintä antia metsänomistajalle.

Jos metsätilalla ei ole met-säsuunnitelmaa eikä kuviointia ole tehty, on ensimmäinen teh-tävä laatia tilalle kuviointi. Sii-nä hyödynnetään peruskarttaa,

ilmakuvaa ja laskennallista lat-vuspintamallia. Jos tilalla on kuviointi valmiina, asiantuntija tarkistaa, että se pitää edelleen paikkansa.

– Hyödynnän myös laser-keilausaineistoa. Näin saan las-kettua lähtöpuuston. Kun nä-mä työt on tehty, lataan tiedot maastomikrolle. Sitten on maas-totöiden vuoro, Jussi Kettunen selvittää.

Mikroon ladattujen kuviotie-tojen ja GPS:n ansiosta metsässä voi keskittyä kuviotietojen tar-kistamiseen eikä ”suunnistami-seen” kulu turhaa aikaa.

Tilalla käydään läpi kaikki kuviot ja tarkistetaan kuviokoh-

taiset puustotunnukset, kuten puuston pohjapinta-ala, pituus ja niin edelleen.

– Arvioin tukkisuhteet ja puulajisuhteet koealakohtaisesti kuvioittain. Mikroon voi samal-

le kuviolle syöttää vaikka miten monta koealaa, ja kone laskee niistä keskiarvon. Sekä tila-arvi-oiden että metsäsuunnitelmien

laatu onkin parantunut uuden tekniikan myötä selvästi, Ket-tunen toteaa.

Maastokäynnillä kiinnitetään huomiota myös muun muassa kasvupaikkatyyppeihin, maas-ton kantavuuteen, tieyhteyksiin, maasto-olosuhteisiin (onko jyrk-kiä kallioita tai laajoja kivikoita, jotka hankaloittavat liikkumis-ta) ja mahdollisiin tuhoihin (esi-merkiksi hirvituhot).

– Lisäksi arvioin hoidon ta-soa yleisesti: onko tilasta pidet-ty huolta vai onko siellä isot hoi-torästit. Ilman täsmällisiä arvi-oita hoitotarpeista ja vastaavasi hakkuumahdollisuuksista ei ole mahdollista laatia luotettavaa ti-la-arviota. Kaikista näistä teki-jöistä tilan arvo koostuu, mutta suurin merkitys on tietysti pys-typuustolla, Kettunen sanoo.

Maastokäynnin aikana teh-tyjä kuviotason muistiinpanoja verrataan vielä mikron antamiin tietoihin virheiden karsimisek-si. Joskus Kettunen vertaa saatu-ja tietoja vielä uudestaan laser-keilaustuloksiin varmistaakseen sen, että tiedot ”ovat linjassa”.

Lopuksi käydään vielä läpi mahdolliset muut hintaan vai-kuttavat tekijät, kuten tien puut-tuminen, suuret hoito- tai uu-distamisrästit, suon suuri osuus

pinta-alasta ja niin edelleen. - Nämä on käytännössä hel-

poin huomioida kokonaisarvon korjausprosentissa. Edellä mai-

nituissa tapauksissa korjauspro-senttia nostetaan, eli tilan arvoa painetaan alaspäin. Jos tila taas on kaikilta osin poikkeukselli-sen hyvässä kunnossa, voidaan korjausprosenttia laskea eli nos-taa tilan hintaa. Sen jälkeen tilan arvon määrittäminen on tehty, ja tila-arvio tulostetaan, Kettunen sanoo.

Yllättävän moneen tarkoitukseen Tila-arviota tarvitaan yllättävän monissa tilanteissa.

Tilakauppojen yhteydessä ti-la-arvio on välttämätön työväli-ne, koska sen avulla ostaja kyke-nee melko vaivattomasti muo-dostamaan kokonaiskäsityksen metsätilasta.

– Tila-arvio helpottaa huo-mattavasti tutustumista tilaan paikan päällä, koska tila-arvio sisältää kuviokohtaiset tiedot. Kuviokartan ja -tietojen avul-la on helppo edetä maastossa ja muodostaa oma käsitys, Ranto-nen selvittää.

Myös perunkirjoituksissa ti-la-arvio on erittäin käyttökel-poinen asiapaperi, jonka pohjal-ta perukirja on turvallista laatia.

Tilakauppojen ja perunkir-joitusten lisäksi tila-arviota tar-vitaan varsinkin lahjoitustilan-teissa ja metsätilojen sukupol-venvaihdoksissa. Tila-arviota tarvitaan usein myös silloin, kun tila on vakuutena pankille.

– Oikeastaan tila-arviota tar-vitaan kaikissa tilanteissa, joihin verottaja työntää sormensa, Juk-ka Rantonen miettii.

Pekka Virtamo

-Tavoitteena on aina mahdollisimman luotettavan tila-arvion laatimi-nen, Jukka Rantonen sanoo.

Tilalla käydään läpi kaikki kuviotja tarkistetaan kuviokohtaiset

puustotunnukset” ”

Jos arvio heittää huomattavasti oikeasta, koituu siitä yleensä asianomaisille

harmeja muutaman vuoden sisällä” ”

Maastomikrosta näkyvät metsätilan kuviot ja paljon muuta tietoa, jota voi päivittää maastokäynnin kuluessa, Jukka-Pekka Pyykkö esittelee.

Han

nele

Ärv

äs

Han

nele

Ärv

äs

Metsänomistajat Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 7 6 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat

Näin luonnehtii metsäsuunnitelmaa Marketta Arffman, joka työskentelee metsäasiantuntijana Metsänhoitoyhdis-tys Pohjois-Karjalan Enon toimistolla. Juuri oma metsäasiantuntija on se henki-lö, jolta metsäsuunnitelma tilataan.

- Kun metsänomistaja ottaa minuun yhteyttä, niin käymme yhdessä läpi tilan asiat ja nykytilanteen. Samalla keskustel-laan tilanomistajan mahdollisista toiveis-ta ja näkemyksistä tilan hoidosta, esimer-kiksi metsänkäsittelytavoista. On niitä-kin, jotka eivät ole käyneet tilalla – silloin pyrin kuulostelemaan ja selvittämään, mitä mahdollisia ajatuksia metsänomis-tajalla olisi. Melko monilla on kyllä jo täs-sä vaiheessa aika vahva näkemys asiois-ta, metsäasiantuntija Marketta Arffman kertoo.

Metsänomistajien toiveet voivat liit-tyä suoraan siihen, kuinka tehokkaasti ti-lan puustoa hyödynnetään, mutta myös siihen halutaanko korostaa luontoarvoja tai virkistysarvoja.

– Jollekin metsänomistaja haluaa hyö-dyntää puustoa mahdollisimman nopeal-la kiertoaikataululla, joku taas painottaa esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta. Ja jolle-kin on tärkeää säilyttää omassa metsässä se perinteinen sienipaikka.

Metsäasiantuntija tekee tilanomista-jalle tarjouksen metsäsuunnitelman laa-timisesta. Hintaan vaikuttaa muun mu-assa tilan pinta-ala. Metsänomistaja voi vähentää metsäsuunnitelmasta tulevat kustannukset metsäverotuksessa.

Arffman suosittelee metsäsuunnitel-man hankkimista tilalle aina kun metsäti-laa halutaan hoitaa ja kehittää aktiivises-ti, mahdollisimman hyvin.

– Metsäsuunnitelma kannattaa hank-kia pienehköillekin tiloille. Varsinkin sil-loin, jos metsänomistaja ei tunne tilaan-sa kovin hyvin tai jos hän on etämetsän-omistaja, on metsäsuunnitelmasta paljon hyötyä vaikka tila ei olisikaan pinta-alal-taan kovin iso.

Enolaisia palveleva metsäasiantun-tija huomauttaa, että erityisesti etämet-sänomistajien kanssa on helpompi kes-kustella asioista, kun tilalla on ajantasai-nen metsäsuunnitelma: metsänomistaja ja metsäasiantuntija, jolla on käytössään metsäsuunnitelman tiedot sähköisessä muodossa, kun ovat silloin koko ajan sa-malla sivulla.

Suositukset tukena metsänhoidossa Metsäsuunnitelman laatii metsäsuunnit-telun erityisasiantuntija, joka ottaa suun-nitelmaa laatiessaan huomioon metsän-omistajan esittämät toiveet ja linjaukset. Metsänomistaja voi halutessaan olla mu-

kana tilalla, kun erityisasiantuntija käy läpi tilan kuviot.

Valmis metsäsuunnitelma on tuh-ti tietopaketti metsätilasta, mutta se on myös neuvova käsikirja metsiään hoita-valle.

– Metsäsuunnitelmassa ehdotetaan tarpeelliset hakkuut kuviokohtaisesti yleensä tietylle muutaman vuoden ajan-jaksolle. Samoin suositellaan metsänhoi-totyöt tehtäväksi tietyllä ajanjaksolla, joka on yleensä useampi vuosi. Kiireellisissä tapauksissa toteutusajankohta saattaa ol-la suunnitelmassa vain pari vuotta, Mar-ketta Arffman selvittää.

Suosituksia noudattamalla tilan met-sät säilyvät koko ajan hyvässä kasvu-kunnossa ja suosituksia noudattamal-la maallikkokin voi hoitaa metsätilaan-sa onnistuneesti. Metsäsuunnitelman toteuttamisessa voi aina kysyä neuvoa omalta metsäasiantuntijalta, jos jokin as-

karruttaa mieltä. Uusi metsäsuunnitelma sisältää met-

sätilan ajankohtaiset perustiedot, kuten tiedot puustosta ja taimikoista. Puustos-ta kerrotaan muun muassa sen määrä, ikäjakauma ja puulajijakauma. Vastaavat tiedot löytyvät taimikoista. Tiedot kerro-

taan kuviotasolla sekä koko tilan osalta, joten metsänomistaja saa suunnitelmasta varsin yksityiskohtaisen käsityksen tilas-taan.

– Mielenkiintoista tietoa metsänomis-tajan kannalta on myös sekin, kuinka

puusto kehittyy kymmenessä vuodessa. Suunnitelma sisältää erimerkiksi arvion puutavaralajien osuuksien kehittymises-tä eli vaikkapa tukkipuun määrän kehi-tyksestä seuraavien kymmenen vuoden aikana, Arffman toteaa.

Metsäsuunnitelmassa olevia metsän-hoitotöitä ja harvennuksia koskevia eh-dotuksia kannattaa noudattaa melko sän-tillisesti. Jos suositelluista ajankohdista poiketaan, niin toimenpiteet olisi hyvä tehdä mieluummin etuajassa kuin muu-taman vuoden viiveellä. Päätehakkui-den kanssa on metsänomistajalla yleensä enemmän pelivaraa: puuston kärsimättä voi seurata markkinatilannetta ja tehdä kaupat, kun hinta on kohdillaan.

Marketta Arffman muistuttaa, että metsäsuunnitelma kannattaa uusia, kun on kulunut noin kymmenen vuotta sen laatimisesta. Parin vuoden viive ei juu-ri haittaa, mutta mitä pitempään metsä-suunnitelma vanhenee, sitä vähemmän siitä on hyötyä metsänomistajalle.

Suunnitelma käydään yhdessä läpi Kun metsäsuunnitelma on valmis, Mar-ketta Arffman käy sen läpi yhdessä met-sänomistajan kanssa.

– Katsotaan, mitä johtopäätöksiä suun-nitelmasta voi vetää ja tarvittaessa neu-von, kuinka suunnitelmaa ylipäätään lue-taan.

– Käymme suunnitelman läpi aika yk-sityiskohtaisesti ja paneudumme muun muassa siihen, onko tilalla lähitulevai-suudessa hakkuita tai metsänhoitotöitä. Mahdollisesti teemme samassa yhteydes-sä jo hakkuusuunnitelman tai taimikon-hoitosuunnitelman, Arffman selostaa.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karja-lan jäsenet saavat jäsenetuna metsäsuun-nitelman myös sähköisessä muodossa. Metsäselain mahdollistaa suunnitelman tietojen tarkistamisen maastossa esimer-kiksi älypuhelimella.

– Jos puhelimessa on GPS, niin metsä-selaimen avulla on helppo löytää tilara-

jat. Samoin yksittäiset kuviot löytyvät sil-loin helposti, ja metsäsuunnitelman tieto-ja voi kätevästi tutkia maastossa paikan päällä, Marketta Arffman kiittelee.

Pekka Virtamo

Metsäsuunnitelma helpottaa tilan hoitamista Metsäasiantuntija Marketta Arffman aloitti työt Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karja-

lan Enon toimistolla tammikuussa. Hän siirtyi Enoon yhdistyksen Nurmeksen toimis-tolta, jossa hän palveli Valtimon alueen metsänomistajia.

Enon toimistolla Arffman jatkaa eläkkeelle jääneen Eero Pelkosen tehtävässä ja palvelee saman alueen metsänomistajia kuin Pelkonenkin.

– Moni metsänomistaja on jo tullut tutuksi, ja aika hyvin he tuntuvat olevan asiois-ta perillä. Mukavasti minut on otettu vastaan, Marketta Arffman kiittelee.

Hänet tavoittaa puhelimesta samasta numerosta, joka oli käytössä Eero Pelkosella. – Tervetuloa myös käymään toimistolla tutustumassa, Arffman viestittää.

Juuri nyt ajankohtaista Marketta Arffman muistuttaa enolaisille metsänomistajille, että viimeistään nyt on ai-ka tarttua toimeen, jos on pohtinut metsäkaupan tekemistä. -Hinnatkin tuntuvat ke-hittyneen parempaan suuntaan, Arffman sanoo.

Talven jäljiltä erityisen ajankohtaista on oman metsätilan mahdollisten metsätu-hojen kartoitus. Varsinkin korkeilla vaara-alueilla tykkylumi vaurioitti puustoa. Tilal-la kannattaa käydä tarkistuskäynnillä heti, kun se vain keliolosuhteiden kannalta on mahdollista.

Kolmantena ajankohtaisena asiana Arffman nostaa esille taimikonhoidon: – Nyt ehtii vielä laatimaan taimikonhoitosuunnitelman tulevalle kesälle! Metsänhoitoyhdistyksen Enon toimistolla työskentelevät Arffmanin lisäksi. Erityis-

asiantuntija Jukka Pietilä, joka on erikoistunut tie- ja ojitusasioihin, itäisen tiimin (Ilo-mantsi, Tuupovaara, Eno) metsäesimies Ville Maksimainen, metsäasiantuntija Anssi Kolehmainen sekä metsäsuunnittelun erityisasiantuntija Olli Arponen.

Pietilän toimialue on koko yhdistyksen alue – Minuun kannattaa ottaa yhteyttä oman metsäasiantuntijan kautta, mutta tarvittaessa myös suoraan, Jukka Pietilä viestittää.

Ville Maksimainen vastaa siitä, että käytännön työt ”hoituvat ja tehdään ajallaan” itäisen tiimin alueella. – Toimin taustalla: pyöritän koneita ja metsureita niin, että hom-mat hoituvat, Maksimainen myhäilee.

Sain yhdistykseltä viestin, että metsä-suunnitelmani on päivitetty ja ohjeet mo-biilimetsäsuunnitelman käyttöönottoon Metsäselain -sovelluksessa. Olen nyt pa-ri kuukautta leikkinyt puhelimeeni asen-netulla Metsäselaimella ja edelleen aivan innoissani!

Metsätilallani on kymmeniä kuvioita, joista osa on hyvinkin pieniä tai kapeita. Kuvioiden numerot on selkeästi merkit-ty, mutta kaikki numerot eivät ihan mah-du kapean kuvion päälle. Onneksi kart-taa saa kuitenkin suurennettua niin, että sormella osuu täppäämään siihen kuvi-oon mihin haluaa. Kuviosta avautuvat sitten tarkemmat metsäsuunnitelman tie-dot toimenpide-ehdotuksineen. Ei tarvit-se muistella eikä arvuutella, että missä-hän se raja nyt kulkikaan, ja mitäs täällä nyt pitikään tehdä.

Parasta on minusta se, että hakkuu-suositusten perässä on arvio hakkuutu-loista ja arvio päivittyy kuukausittain, jo-ten hinta-arvio pysyy ainakin suuntaa-antavasti ajan tasalla.

Metsäsuunnitelman tietojen tarkaste-lun lisäksi sovellus taipuu moneen muu-hunkin. Olen jo surffaillut sillä kesämö-kin lähiseudun lenkkireitit, suunnitellut tulevia polkujuoksuretkiä ja merkinnyt mahdollisia rastin paikkoja suunnistus-harjoituksia varten. Lisäksi käytän sitä enenevässä määrin myös autolla liikkues-sani navigaattorin tapaan.

GPS-paikannus toimii hienosti. Enää ei siis ole pelkoa eksymisestä, jos innos-tuu juoksentelemaan ulos kartalta. Jos-

sain paikoissa ”Oma sijainti” kuvaa jou-tuu kyllä napauttamaan muutamaan kertaa, koska ensimmäinen napautus paikantaa jostain syystä keskelle järveä tai jonnekin muualle lähiseudulle.

Hieman häiritseviä ovat kirkkaan pu-naisella hyvin näkyvät kiinteistörajat, jot-ka voivat peittää alleen tien tai linjan tai jotain muuta oleellista viivamaista kart-tainformaatiota.

Ilmakuvasta näkee mainiosti taimi-koiden rajat muuallakin kuin omissa metsissä, joten retkeilyreittejä suunnitel-lessa on helppo valita parhaat maastot ja maisemat.

Lyhyt kyselykierros lähipiirissä antoi lisää loistavia Metsäselaimen käyttövink-kejä jaettavaksi muillekin:

- Sienipaikkojen merkkaa-minen syksyn retkillä.

- Verkonpaikkojen merk-kaaminen talvella,

kun voi liikkua jäällä - Näköalapaikkojen merkkaaminen - Pihapiirien zoomaaminen ilma-

kuvasta, että osaa arvioida, menee-kö joku metsätie pihan läpi, eli pitää-kö kiertää vai voiko juosta suoraan.

- Lapsien motivoiminen retkeilyyn/suunnistukseen, kun voi seurata gps-pallukasta omaa etenemistä metsässä.

Joko sinä olet löytänyt omat käyttöta-pasi?

Anne Rauhamäki

Metsäselain - mahtava keksintö!

Eno tullut jo tutuksi

Teemana: M etsäsuunnittelu ja -ar viot Töissä metsässä

Metsäsuunnitelma on käsikirja, josta voi seurata metsätilan hoitotoimenpide-ehdotuksia, niiden toteutumista ja puunmyyntimahdollisuuksia kymmenen vuoden ajan. Metsäsuunnitelma helpottaa ja jäntevöittää tilan hoitamista: se selkeyttää sekä tulevien töiden suunnittelua että käytännön toimia.

Suosituksia noudattamalla tilan metsät säilyvät koko ajan hyvässä kasvukunnossa” ”

Han

nele

Ärv

äs

Metsäasiantuntija Marketta Arffman käsissään metsänhoitoyhdistyksen laatima metsä-suunnitelma.

Juttusarjassa esittelemme yhdistyksen ammattilaisia työssään.

Korkeakorkoista

metsänhoitoaLaadukkaalla tuhkalannoituksella saat

jopa kaksinkertaisen tuoton metsällesi.

W W W . E C O L A N . F I O T A Y H T E Y T T Ä M E T S Ä N E U V O J A A S I

K Y S Y L I S Ä Ä O M A LTA M E T S Ä N E U V O J A LTA S I .

Han

nele

Ärv

äs

Metsänomistajat Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 9 8 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat

Onnistunut sukupolvenvaihdos tehdään aktiivisesti ja metsätalouden ehdoillaTärkeintä on ajatella sukupolvenvaihdosta maalaisjärjellä ja pitää huoli siitä, että metsätalouden harjoittamien sujuu kitkatta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Mitä vähemmän on päättäjiä, niin sen vä-hemmän on riitoja ja sitä kannattavampaa on yleensä metsätalouden harjoittaminen. Tila kannattaa siirtää henkilölle, joka on kiinnostunut metsätalouden harjoittami-sesta ja suvun metsäperinteiden jatkami-sesta. Tilan omistaja asian päättää, vaik-kakin keskustella kannattaa suvun kes-ken ja spv-asiantuntijoiden kanssa.

Metsän käytön kannalta on viisasta välttää metsän pirstomista. Usein van-hemmat haluavat olla lapsilleen mah-dollisimman oikeudenmukaisia ja jakaa metsän perillisten kesken. Päätöksente-ko on kuitenkin yleensä helpompaa, mi-tä vähemmän metsällä on omistajia. Esi-merkiksi tilakaupan tuloja voidaan jakaa muille perillisille. Verottomana voi antaa alle 5 000 euron lahjan kolmen vuoden ai-kana.

Mahdollisessa yhteisomistuksessa osakkaat voivat helpottaa päätöksente-koa tekemällä kirjallisen sopimuksen sii-tä, miten metsiä käytetään ja miten teh-dään päätöksiä. Kuolinpesien ja metsäyh-tymien päätösten on periaatteessa oltava yksimielisiä, mutta sopimuksessa voi-daan sopia käytettävän erimielisyyksissä määräenemmistöä. Metsänhoito ja -käyt-tö voidaan myös antaa osaavan osakkaan hoidettavaksi valtakirjalla. Sopimuk-seen voi kirjata myös muiden osakkai-den etuosto-oikeuden. Jos yhteisomistus ei toimi, niin se kannattaa purkaa.

Vaihtoehtoja sukupolvenvaihdokseen Sukupolvenvaihdoksen vaihtoehto-ja ovat lahja, lahjanluonteinen kauppa,

spv-kauppa ja kauppa täyteen hintaa. Neuvontatyössä huomaa, että jokainen sukupolvenvaihdos on erilainen, ja mo-nenlaiset luopujan ja jatkajan tarpeet vaikuttavat valintaan. Aivan samanlai-sia tapauksia on harvoin, joten ei voida yleistää, mikä sukupolvenvaihdostapa ja vaihdon ajoitus on paras.

Ammattilaisen tekemään tila-arvioon voi luottaa Verottaja pitää ensisijaisena selvityksenä metsän arvosta asiantuntijatahon tila-ar-viota. Tilan käyvän arvon voi laskea ajan-tasaisen metsäsuunnitelman tai maas-tossa kerättyjen puustotietojen pohjalta esimerkiksi metsänhoitoyhdistys. Tila-

arviossa on monesti laskettu vain metsä-taloudellinen arvo, joten koko kiinteistön käypään arvoon vaikuttaa laajat ranta-alueet, vapaa-ajan rakennuspaikat, ra-kennukset ja muut arvot.

Jos tila-arvioita ei ole mahdollista hankkia, niin metsän arvon laskemiseen voi käyttää myös verottajan määrittämää laskennallista metsämaan arvoa. Jos pyri-tään alimpaan lahjaverottomaan hintaan, kannattaa yleensä pyytää verottajalta si-tova ennakkoratkaisu. Siinä vaiheessa on hyvä olla myös valmiina luonnos kaup-pakirjasta ja maksusuunnitelma, sillä en-nakkoratkaisu pätee vain haettuun spv-ratkaisuun.

Aina, kun tehdään suvussa omai-suuden jakoja usean henkilön kesken ja tilan määräosien arvoja käytetään ja-on laskentaperusteena, niin osapuolten edun mukaista on, että on laadittu met-sästä käyvän arvon periaatteella tila-ar-vio ja mahdollisesti myös kiinteistöarvio. Ei myöskään kannata luottaa ”tila-arvio-nettirobottien” arvoihin, vaikka voi niis-tä joskus löytyä suuntaa-antavaa tietoa, mikäli lähtötiedot ovat oikeat ja ei ole ta-pahtunut arviohetken jälkeen metsässä muutoksia.

Sakari Tikka

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry puh. 040 7069 166 • pohjois-karjala@mhy.fi

Ota rohkeasti puheeksi sukupolvenvaihdos.Siirretään metsätilasi uudelle sukupolvelle. Aloita suunnittelu yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. SPV - asiantuntijamme palvelevat koko maakunnan alueella ammattitaitoisesti ja luotettavasti.

KUVA

: MA

RKU

S LA

UKK

AN

EN

Timo PuustinenIlomantsi, Tuupovaara,

Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, UukuniemiPuhelin 0400 275 332

timo.puustinen@mhy.fi

Sakari TikkaJoensuu, Eno, Kontiolahti,

Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, RääkkyläPuhelin 040 170 4898

sakari.tikka@mhy.fi

Jukka RantonenNurmes, Valtimo,

Lieksa, Juuka

Puhelin 0500 279 055jukka.rantonen@mhy.fi

Metsät kannattaa siirtää ajoissa nuoren sukupolven omistukseen.

Metsänhoitoyhdistys panostaa tiepalveluihin

Pohjois-Karjalan laaja, yli 10 000 kilometrin pituinen, yksityistieverkosto on monin paikoin perusparannuk-sen tarpeessa. Metsätieverkostoa rakennettiin kiivaim-min 1970– ja 80–luvuilla. Puutavara-autojen massat ja mitat ovat kasvaneet merkittävästi tämän jälkeen, eikä aikoinaan rakennettujen teiden kantavuudet tahdo enää riittää. Lisäksi puunkorjuu on ympärivuotista, jolloin vaatimukset tiestölle kasvavat.

Avaimet käteen palvelua Metsänhoitoyhdistykseltä saa kattavat palvelut teiden rakentamiseen ja perusparannukseen. Tiehankkeet voi-daan toteuttaa kokonaispalveluna hankkeen käynnis-tämisestä valmiiseen tiehen asti. Palveluun kuuluvat suunnittelut, tieoikeuksien kuntoon hoitamiset, rahoi-tuksien hakemiset, rakentamistöiden kilpailuttamiset ja valvonnat. Näin ollen maanomistajille tiehankkeeseen osallistuminen on tehty mahdollisimman helpoksi.

Kemera-tuki nousee? Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksen mu-kaan metsätiehankkeiden Kemera-tuet olisivat nouse-massa maan etelä- ja keskiosissa. Jos asetus menee läpi, niin metsäteiden perusparannuksien tuki nousee koko Pohjois-Karjalan alueella 50 prosenttiin. Uusien teiden tuki nousisi maakunnan eteläosassa 30 prosenttiin ja pohjoisosassa (Ilomantsi, Lieksa, Nurmes, Valtimo, Juu-ka) 40 prosenttiin. Siltojen korjauksiin tuki on vielä 10 prosenttia edellä olevia suurempi. Päätöstä asiasta odo-tetaan alkukesälle.

Asutuille yksityisteille on saatavissa ELY-keskuksen myöntämää tukea. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tien pituus on vähintään yksi kilometri ja tien vaikutuspiirissä on vähintään kolme vakituisesti asut-tua taloutta. Tai vaihtoehtoisesti tiellä on paikkakunnal-le huomattava liikenteellinen merkitys. Tuen suuruus on 50 prosenttia arvonlisäverollisista kustannuksista ja se myönnetään tiekunnalle. Lisäksi osa Pohjois-Karjalan

kunnista tukee asuttujen teiden perusparannuksia jopa 20 prosentilla. Siltahankkeisiin ELY-keskus on myöntä-nyt tukea 75 prosenttia.

Ilmainen kuntokartoitus yksityisteille Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys tarjoaa kaikille yksityisteille ilmaisen kuntokartoituksen tämän vuoden ajan. Kuntokartoituksessa käydään tie läpi ja sen perus-teella arvioidaan tarvittavat hoito- ja perusparannus-tarpeet. Jos tiellä on perusparannustarpeita, niin niistä laaditaan myös alustava kustannusarvio. Samoin arvi-oidaan myös mahdolliset rahoitusvaihtoehdot (kemera-tuki, ELY-keskuksen tuki asutuille yksityisteille). Näi-den perusteella tiekunnan on helpompi tehdä päätöksiä tien hoidosta jatkossa.

Jukka Pietilä

Erityisasiantuntija, tiet ja ojat

Tiehanke kannattaa käynnistää ilmaisella kuntokartoituksella. Metsäteiden perusparannukseen ja uuden tien rakentamiseen voi saada Kemera-tukea.

Tämä tie kaipaisi toimenpiteitä. Hyvin tehty tie kestää kelirikkoa. Uusi metsätien runko odottaa murskeiden ajoa.

Harkitsetkopankin

vaihtamista?

Meiltä saat sinulle räätälöidyt pankkipalvelut sekä rahoitus- ja

sijoitusratkaisut sekä maatilasi raha-asioissa että henkilökohtaisissa

pankkiasioissasi. Päätökset teemme paikallisesti ja nopeasti - lähellä ja

läsnä. Soita ja varaa aika niin, keskustellaan tarpeistasi. Tervetuloa!

Oma Säästöpankki on tyytyväisten maa-ja metsätalousyrittäjien pankki.

Teuvo Partanenrahoituspäällikkö, maatilat

p. 040 643 2230

Janne Hirvonensijoitusasiantuntijap. 020 758 2204

Oma SäästöpankkiSiltakatu 16, Joensuu

Lastaustie 2, Hammaslahtiomasp.fi

4,8 / 5*

*Tyytyväisyys omaan yhteyshenkilöön / Asiakastyytyväisyystutkimus 12/2017.

Puhelun hinta lankapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,07 €/min ja matkapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,17 €/min.

Jam

i Lau

ttal

amm

i

ILMAINEN KUNTOKARTOITUS YKSITYISTEILLE

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala tarjoaa ilmaisen kuntokartoituksen

yksityisteille vuoden 2018 aikana. Kuntokartoituksessa arvioidaan tien hoito- ja kunnostustarpeet sekä niiden kustannukset. Lisäksi arvioidaan tukimahdollisuudet perusparannushankkeisiin.

Ota yhteyttä Jukka Pietiläänjukka.pietila@mhy.fi, p. 040 621 6042 tai oman alueesi metsäasiantuntijaan.

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala - Kuurnankatu 3 B - 80100 Joensuu www.mhy.fi/pohjois-karjala

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

KERTTU NISKANEN

MHY:SSÄ HOMMA LUISTAA!LUOTA KOKEMUKSEEN JA PAIKALLISEEN AMMATTILAISEEN

Tarjoamme kaikille metsänomistajille puukaupan, metsänhoidon sekä metsäomaisuuden hallintapalvelut, asuit lähellä tai kaukana.

Ota yhteyttä ja sovi metsäkäynnistä: pohjois-karjala@mhy.fi tai 040 7069 166

KU

VA: K

IMM

O R

AU

ATM

AA

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

Metsänomistajat 10 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 11Metsänomistajat

Metsässä näkyy valoaPäivä jatkuu ja valo lisääntyy. Valoa on näkyvissä metsä-taloudessakin. Se valo yltää myös Metsänhoitoyhdistyk-seen. Olemme vakiinnuttaneet paikkamme metsänomis-tajien palvelujen tuottajana. Kiitos siitä kuuluu luotetta-valle henkilöstölle, kuin myös metsänomistajille - joita ilman meitä ei tarvittaisi! Ilman MTK:n tekemää edunval-vontaa ei suomalaiselle metsänomistajalle olisi metsäta-louden näkymät niin positiivisia, kuin ne nyt ovat.

Puulle on ollut kysyntää ja se näkyy maakunnassa liikkuessa Aukkoja ja harvennettuja metsiä syntyy ja joskus ehtii nähdä jopa pöllipinotkin tien varrella.

Olisihan se rentouttavaa, kun puukaupan teko onnis-tuisi metsänomistajan haluamana ajankohtana!

Puukauppa tietää metsänomistajalle tuloja sekä töi-tä pitkälle tulevaisuuteen. Päätehakkuun jälkeen kaik-ki aloitetaan jälleen alusta. Pieni siemen tai valmis taimi saatellaan maahan ja alkaa vuosikymmenten työ kasvat-taa puu mittaansa.

Katkonta on noussut kuluneen alkuvuoden aikana keskusteluun. Katkonnalla on merkittävästi vaikutus-ta puukaupasta saatavaan hintaan. Sitä ei kannata jättää yksin ostajan päätettäväksi. Metsänomistaja saa katkon-nan valvontaan asiantuntija-apua Metsänhoitoyhdistyk-sestä. Puukauppaa ei kannata tehdä ilman ostajien vä-listä vertailua. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat edunvalvonnan lisäksi kaiken metsänhoitoon liittyvän palvelun edullisesti.

Metsässä on paljon arvoja, joita ei voi mitata rahassa Metsien virkistysarvoja ei tule unohtaa, eikä vähätellä. Metsä merkitsee yhä useammalle metsänomistajalle pal-

jon muutakin, kuin pelkkää puun tuotantoa. Jokainen metsänomistaja ja metsissä liikkuja tietää sen rauhoitta-van vaikutuksen, jonka metsästä saa.

Henkilökohtainen suhteeni metsään on varmasti hy-vin tyypillinen metsänomistajan metsäsuhde. Se on ko-konaisvaltainen ja ilman metsää ja sen tuomaa lähes jo-kapäiväistä metsäannosta en olisi se ihminen, joka olen. Siihen kuuluu metsässä tehtävät työt, mutta myös mar-jastaminen ja kaikenlainen patikointi ja liikkuminen met-sässä ympäri vuoden. Metsä on antanut minulle sen jak-samisen voiman näihin päiviin saakka. Metsässä elämä saa oikeat mittasuhteet. Metsästä tultuani sanon usein: Kävin hengittämässä metsää!

Luonnonsuojelujärjestöiltä tulee jatkuvasti paineita metsien suojelun lisäämiseen. Tuntuu, että mikään ei rii-tä. Kuitenkin suojeltuja metsiä on Suomessa noin 12 pro-senttia metsien kokonaispinta-alasta. Se ei ole vähän!

Jokamiehenoikeudet antavat toistaiseksi vapauden liikkua sääntöjen rajoissa vapaasti meidän metsissämme ja se on metsänomistajien kädenojennus jokaiselle liik-kujalle.

Metsänomistajien omaehtoinen suojelutyö ei näy virallisissa tilastoissaMetsäluonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ovat suomalaisille erittäin tärkeitä asioita, mutta sitä ne ovat myös metsänomistajille. Maaliskuun alussa tehdyn Met-sätutka- kyselyn perusteella yli 160 000 metsänomistajaa on vapaaehtoisesti jättänyt arvokkaita luontokohteita ta-louskäytön ulkopuolelle eli suojellut osan omistamas-taan metsästä. Valtaosa näistä metsänomistajista on teh-nyt suojelupäätöksen ilman korvausta tai virallista sopi-musta. Yli puolet metsänomistajista jättää lehtipuustoa havumetsään sekä jättää säästöpuuryhmiä. Myös laho-

puita jätetään rikastamaan luonnon monimuotoisuutta. Metsäasiantuntijoiden on kuunneltava herkällä kor-

valla metsänomistajan toiveita ja odotuksia metsän hoi-dosta ja – käytöstä. Metsänomistajalle on tuotava esille vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat metsän moninaisen käytön myös varsinaisen puuntuotannon ohella. Meillä on metsissä tilaa ja jokainen metsänomistaja voi kohdal-laan päättää, mitä metsälleen haluaa tehdä. Pienimuotoi-set metsän virkistyskäytöt eivät vaaranna teollisuuden tarvitsemaa puun tarvetta. Tulevaisuudessa voi olla hy-vinkin mahdollista, että osalla metsänomistajista metsäs-tä saatava tulo muodostuu yhä suuremmalta osin metsi-en virkistyskäytöstä ja siihen liittyvistä palveluista. Näi-tä vaihtoehtoja ei pidä väheksyä.

Toivotan oikein hyvää metsävuoden jatkoa kaikille

metsänomistajille!

Päivikki Otronen hallituksen puheenjohtaja

Puukauppavuosi 2017 oli kokonaisuute-na kohtalainen, mutta keliolosuhteiltaan haasteellinen. Paras kysyntä kohdistui kuusitukkivaltaisiin päätehakkuulei-mikoihin sekä kesäkorjuukelpoisiin ha-vukuituharvennuksiin. Koivukuidun kysyntä piristyi vuoden aikana. Kohta-laisesti sujuneesta puukaupasta huoli-matta Pohjois-Karjalan metsistä olisi ha-kattavissa nykyistä enemmän puuta.

Mhy Pohjois-Karjalan alueen yksi-tyismetsien puunmyyntimäärä oli viime vuonna 3 miljoonaa kuutiometriä. Toi-mialueen metsänomistajat saivat puu-kauppatuloja noin 99,6 miljoonaa eu-roa. Puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjien urakointitulot olivat lähes 50 miljoonaa euroa. Kemera-rahoitusta Pohjois-Karja-lan yksityismetsiin myönnettiin noin 4,4 miljoonaa euroa.

Puunmyyntisuunnitelmien mää-rä oli noin 1,6 miljoonaa kuutiometriä, joista metsänomistajat antoivat metsän-hoitoyhdistyksen kilpailutettavaksi li-kimäärin 1,1 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan toimeksiantopalvelu sisäl-tää muun muassa puukaupan kilpai-lutuksen, tarjousvertailun, puukaupan tekemisen, korjuun valvonnan ja mit-taustodistuksen hyväksymisen. Metsän-hoitoyhdistyksen korjuupalvelun kautta puuta korjattiin 110 000 kuutiometriä si-sältäen energiapuun.

Puukaupassa todettiin olevan lievä

alitarjontatilanne. Pysty- ja tienvarsiva-rannot ovat alhaisella tasolla. Teollisuu-den kuluvan vuoden puun tarve on en-nätyksellisellä tasolla. Markkinat vetä-vät kaikkia metsäteollisuuden tuotteita vahvasti. Kuitupuun kysyntä on vah-vistunut voimakkaasti viime syksys-tä alkaen. Vahvassa kysyntätilanteessa puukauppojen kilpailuttamiseen ja eri-tyisesti kuitupuun hintaan tulee kiinnit-

tää erityistä huomiota. Kilpailuttamal-la puukaupan saa hyvän lisätilin. Puu-kaupan kilpailuttamisen ja katkonnan vaikutus puukaupan taloudelliseen lop-putulokseen on keskeinen.

Metsänhoitoyhdistys säilyttänyt hyvin markkina-asemansa Metsänomistajien järjestäytymisaste metsänhoitoyhdistykseen on pysynyt suhteellisen korkeana. Noin 70 prosent-tia eli hieman vajaa 13 000 metsänomis-tajaa on maksanut jäsenmaksunsa. Tällä hetkellä yhdistykseen eroavien ja liitty-vien määrä on suunnilleen yhtä suuri.

Suurin eroamisista johtuu metsänomis-tuksesta luopumisesta

Metsänomistajan päätökseen jäse-nyyden suhteen vaikuttaa merkittävästi, kuinka hyvin yhdistys onnistuu asiakas-palvelussaan ja viestinnässään. Saadun asiakaspalautteen perusteella yhdistys on onnistunut siinä hyvin.

Metsätalouden tulevaisuus näyttää kaiken kaikkiaan valoisalta. Tehdyt ja

päätetyt metsäteollisuuden investoinnit ovat nostaneet puunkäyttöä, joka näkyy Pohjois-Karjalankin puukauppamarkki-noilla. Uimaharjun Enocellin 52 miljoo-nan euron investointipäätös liukosellun tuotantoon sekä BinderHolzin inves-tointi Kevätniemen sahalinjan ja Kai-vospuun sahainvestointi turvaavat maa-kunnan tuotantolaitosten toiminnan tu-levaisuudessa.

Alkuvuoden 2018 puukaupan ky-syntä painottuu edelleen kuusitukkival-taisiin leimikoihin. Myös havukuidulle on hyvä kysyntä, joka on näkynyt myös vahvistuneina hintoina. Mäntysahatava-

ran kohdalla markkinatilanne on haas-teellinen. Kuusisahatavaran osalta ti-lanne näyttää edelleen jatkuvan hyvänä, mikä näkyy luonnollisesti puukaupan painottumisena kuusitukkileimikoi-hin. Energiapuun osalta markkinatilan-ne Pohjois-Karjalassa ei ole parantunut, markkina on huono.

Näyttää siltä, että metsänhoitoyhdis-tys on säilyttänyt hyvin markkina-ase-mansa metsäpalvelumarkkinoilla kiris-tyneestä kilpailusta huolimatta. Etenkin asiantuntijapalveluiden kysyntä jatkaa kasvuaan. Tämä ja metsänhoitoyhdis-tyksen hyvä taloudellinen tilanne luo hyvät lähtökohdat kehittää toimintaa edelleen. Tulevaisuuden haasteita luo-vat digitaalisuuden uudet toimintatavat ja metsänhoitoyhdistyksen kyky pysyä mukana kehityksessä. Toimintamallit palvelutuotannossa saattavat muuttua yllättävän nopeasti.

Taloudellisesti vuosi 2017 toteu-tui budjetoitua paremmin. Liiketoimin-nan liikevaihto oli 13,1 miljoonaa euroa ja metsänhoitoyhdistyksen tulos oli yli-jäämäinen. Metsänhoitoyhdistys työllis-ti metsureita, yrittäjiä ja toimihenkilöitä 250 henkilötyövuotta.

Pekka Nuutinen toiminnanjohtaja

Metsätaloudella pyyhkii hyvin Mhy Pohjois-Karjalan valtuusto piti kevätkokouksen 5.4.2018 Joensuussa

Tiimikierros

Tervetuloa itäisen tiimin palveltavaksi

Hallinnon puheenvuoro

Toimialueen metsänomistajat saivat puukauppatuloja noin

99,6 miljoonaa euroa” ”

Tässä juttusarjassa esittelemme Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan uuden organisaatiomallin mukaiset tii-mit, joita on kaikkiaan viisi. Toimin esimiehenä eteläi-sen, keskisen ja itäisen tiimin henkilöstölle. Ensimmäise-nä otan esittelyyn omista tiimeistäni itäisen tiimin.

Tiimin alue ja metsäasiantuntijat Itäinen tiimi toimii Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran alueilla. Tarkemman aluejaon löydät kylittäin tämän lehden keskiaukeamalta henkilöiden kuvien alta. Itäi-sessä tiimissä toimii kuusi metsäasiantuntijaa. Enon toi-mistolla palveluja tuottavat Marketta Arffman ja Ans-si Kolehmainen, Ilomantsissa Kari Romppanen ja Sa-mi Suihko, Tuupovaarassa Atte Salojärvi ja Päivi-Elina Huttunen.

Tässä tiimissä nuoruus ja kokemus kohtaavat mu-kavasti, kun jokaisella toimistolla toinen asiantuntijois-ta on nuori tulokas ja toinen jo selvästi pitemmän koke-muksen omaava. Asiantuntijoiden tehtävänä on hoitaa asiakaskontaktit metsänomistajiin päin, tehdä sopimuk-set hoitotöistä, metsäsuunnittelusta ja tila-arvioista sekä laatia leimikoita ja hoitaa puukaupallisten palveluiden tuottaminen. Asiantuntijoiden kautta metsänomista-ja saa käytännössä kaikki tarvitsemansa metsätalouden palvelut.

Töitä toteuttamaan Jokaiseen tiimiin kuuluu asiantuntijoiden lisäksi yksi metsäesimies. Hänen tehtävänään on toteuttaa kaikki sovitut metsuri- ja koneurakointityöt tiimin alueella. Tä-mä pitää sisällään istutukset, eri vaiheen taimikonhoito-työt, hakkuualueiden ennakkoraivaukset, lannoitukset sekä maanmuokkaus- ja hakkuutyöt. Tässä on selkeä muutos vanhaan toimintamalliin; silloin jokainen met-säasiantuntija teetti myös sovitut työt itsenäisesti omal-la alueellaan. Nykyisellä mallilla saavutetaan entiseen nähden etuja työmaiden kokonaishallinnan ja ketjutuk-sen avulla. Itäisen tiimin metsäesimiehenä toimii Ville Maksimainen. Villen työpöytä on Enossa.

Erityisasiantuntijat Tiimiin kuuluu myös yksi erityisasiantuntija- metsä-suunnittelija. Hänen pääasiallisena tehtävänään on

laatia metsäsuunnitelmia. Sen lisäksi tehtäviin kuulu-vat tila- ja vahinkoarvioiden teko. Itäisen tiimin metsä-suunnittelija on Olli Arponen. Hän on uusi tuttavuus metsänhoitoyhdistyksessä, mutta suunnittelijana Olli on jo rutinoitunut ammattilainen. Olli liikkuu paljon maas-tossa, mutta silloin kun on toimistopäivä, hänet löytää Enon toimistolta. Olli kuuluu myös metsävaratiimiin, johon luetaan kuuluviksi kaikki metsäsuunnittelijat se-kä LKV (kiinteistövälitys)- ja SPV (sukupolvenvaihdos)- erityisasiantuntijat. LKV- ja SPV- tehtäviä tiimin alueella hoitavat Raino Valtonen, Timo Puustinen ja Henri Lep-pänen. Metsävaratiimistä on tulossa oma juttunsa, joten tässä yhteydessä en paneudu syvemmin heidän esitte-lyyn.

Tällä asiantuntevalla porukalla itäinen tiimimme tuottaa metsänomistajille heidän tarvitsemiaan palve-

luja. Katso yhteystiedot tämän lehden keskiaukeamalta tai nettisivuiltamme www.mhy.fi/pohjois-karjala ja ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihimme. Tervetuloa itäi-sen tiimin palveltavaksi!

Arto Soikkeli

Metsäpalvelupäällikkö

Kuvassa vasemmalta Atte Salojärvi, Ville Maksimainen, Olli Arponen, Sami Suihko, Marketta Arffman, Kari Romppanen, Anssi Kolehmainen ja Päivi-Elina Huttunen.

METSÄ – SE ON MEILLE SUOMALAISILLE AINA OLLUT ARVOKAS. Me metsänhoito- yhdistyksissä haluamme pitää suomalaisten metsänomistajien puolta, niin Suomessa kuin Brysselissäkin. Kuten olemme tehneet jo reilun vuosisadan ajan.

Jäsenyytesi kautta varmistat ammattitai-toiset palvelumme ja jäsenedut. Samalla puolustat suomalaisen perhemetsätalouden asemaa – nyt ja tulevaisuudessa.

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry • www.mhy.fi/pohjois-karjala • Puh. 040 706 9166 • pohjois-karjala@mhy.fi

JOTKUT ARVOT MUUTTUVAT – TOISET SÄILYVÄT.

Metsänomistajat

• ILOMANTSI

• KESÄLAHTI

• KITEE

• LIEKSA

• JOENSUU

• ENO

• JUUKA

• LIPERI

• NURMES

• POLVIJÄRVI

• RÄÄKKYLÄ

• TUUPOVAARA

• TOHMAJÄRVI

Pohjoinen tiimi

Itäinen tiimi

Läntinen tiimi

Keskinen tiimi

Eteläinen tiimi

12 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 13Metsänomistajat

HALLINTO JA TALOUS

ToiminnanjohtajaPekka Nuutinenp. 040 516 4836

MetsäpalvelupäällikköMika Lappalainenp. 0500 278 011Pohjoinen ja läntinen tiimi

MetsäpalvelupäällikköArto Soikkelip. 0400 174 393Keskinen, itäinen ja eteläinen tiimi

AsiakkuuspäällikköHannele Ärväsp. 0400 202 616

ToimistoassistenttiSirkka Portimop. 0400 275 339

MetsäasiantuntijaPirketta Heinonenp. 040 706 9166

MetsäasiantuntijaMika Baas p. 050 568 6447NURMES (Valtimon kunta ja Nurmes Ylikylä)

MetsäasiantuntijaJoonas Heikkinenp. 0500 279 056NURMES (Höljäkkä etelä-osa, Lipinlahti eteläosa, Nurmeskylä länsi, Jokikylä, Saviky-lä, Särkivaara, Salmen-kylä ja Kynsiniemi)

MetsäasiantuntijaJarkko Jermakka p. 0500 371 768NURMES (Nurmeskylä itä, Petäiskylä, Mujejärvi, Saramo ja Kuohatti, Höljäkkä pohjoisosa, Lipinlahti pohjoisosa

MetsäasiantuntijaKatri Mikander Joona Turusen sijaisena 1.6.-16.9. p. 0400 378 841

MetsäasiantuntijaOlavi Reittu p. 0400 677 005LIEKSA (Tiensuu, Sarkkila, Lapalie, Vuonislahti, Vuonis-järvi, Kelvä, Salokylä, Matovaara, Sokojärvi, Höntönvaara ja Kuora)

MetsäasiantuntijaJoona Turunenp. 0400 627 917LIEKSA (Hattuvaara, Ruunaa, Uusikylä, Nurmijärvi ja Kontiovaara)(vanhempainvapaalla 1.6-16.9.)

MetsäesimiesRisto Keskinenp. 0400 378 841

Erityisasiantuntija metsäsuunnitteluJussi Kettunen p. 0500 376 052

MetsäasiantuntijaAnnika Kontkanen p. 0400 181 436 POLVIJÄRVI (Horsman-aho, Saarivaara, Pyörä-kangas, Haapovaara ja Teerivaara), Juuka (Mii-hkali, Ukonvaara, Raho-lanvaara ja Halivaara)

MetsäasiantuntijaKimmo Leppänenp. 040 719 6967POLVIJÄRVI (Kinahmo, Ruvaslahti, Lipasvaara, Martonvaara ja Polvi-järven kirkonkylä), Juuka (Polvela, Timovaara ja Petrovaara)

MetsäasiantuntijaPekka Kajoksinenp. 0500 283 805JUUKA (Ahmovaaran kylä, Järvenpohja, Nunnanlahti, Larinsaari, Juuan kylän eteläosa), Lieksa (Koli,Hattusaari)

MetsäasiantuntijaJari Kotipohjap. 0500 283 806JUUKA (Vuokko, Paalasmaa, Juuan kylä länsi ja pohjoi-nen, Rahola, Vaikko)

MetsäasiantuntijaAri Ojala p. 0400 170 138POLVIJÄRVI (Kuorevaara, Sola, Sotkuma) ja Outokumpu

MetsäesimiesAku Kokkonenp. 040 709 9976

MetsäasiantuntijaAnssi Kolehmainen p. 0400 242 166ENO (Enonsalo, Sii-kavaara-Pahkavaara, Kuisma, Luhtapohja, Tyrjänsaari, Tyrjä, Kivi-lahti, Löytöjärvi, Aitto-vaara ja Revonkylä)

MetsäasiantuntijaSami Suihkop. 0400 240 074ILOMANTSI (Ilomantsin ympäristö, Maukkula, Marjovaara, Ostron-saari, Melaselkä, Pa-trikka, Kuuksenvaa-ra ja Nuorajärvi)

MetsäasiantuntijaAtte Salojärvi p. 0500 278 528TUUPOVAARA POHJOI-NEN (Konnunniemi-poh-joinen, Kovero, Kortevaa-ra, Sonkajanranta, Hera-järvi, Pirttijärvi ja Palo)

MetsäasiantuntijaTuomas Sirviö p. 0400 245 318KITEE (Tolosenmäki, Päätye, Haarajärvi, Särkijärvi, Piimäjärvi, Muljula, Hammaskallio, Ruppovaara), Tohma-järvi (Akkala, Onkamo etelä, Tikkala vt.länsi-puoli, Jouhkola, Riikola)

MetsäasiantuntijaPäivi-Elina Huttunen p. 0400 278 896TUUPOVAARA ETELÄKonnunniemi-etelä, Kin-nasniemi, Kokinvaara, Luutalahti, Öllölä, Hoilola, Saarivaara ja Saaroinen)

MetsäesimiesVille Maksimainenp. 0400 151 802

MetsäasiantuntijaPertti Karjalainenp. 0400 245 320KITEE (Närsäkkälä, Riihi-järvi, Kontiola, Juurikka Misola, Loukunvaara, Kiteen kylä, Lahdenky-lä, Kiteenlahti, Säyne-järvi, Potoska, Kanto-syrjä ja Kunonniemi)

MetsäasiantuntijaPerttu Pesonenp. 040 512 9618TOHMAJÄRVI (Saario länsi, Kutsu länsi, Kemie länsi, Vatala, Murtoi, On-kamo vt6 itäpuoli, Tikka-la vt6 itä), Joensuu (Huh-tilampi, Oskola ja Uskali)

MetsäasiantuntijaTimo Heiskanenp. 0400 151 801KESÄLAHTI (Rajavaa-ra, Marjoniemi, Tot-kunniemi, Kesälahden kylä, Salokylä, Rasti ja Suurkylä), Uukuniemi (Suitsa ja Sorsa)

MetsäasiantuntijaMikko Eronenp. 050 379 2136TOHMAJÄRVI (Värtsilä, Petravaara, Kemie itä, Peijonniemi, Kaurila, Kantosyrjä, Järventaus, Saario itä, Tervavaara, Kenraalinkylä, Kaus-tajärvi, Kutsu itä)

MetsäasiantuntijaJouni Mutanen p. 0400 245 319KITEE (Suorlahti, Suoparsaari, Puhos, Puhossalo, Heinon-niemi, Villala, Hummo, Varmonniemi, Tasa-pää ja Niinikumpu)

MetsäesimiesOlli Soininenp. 040 553 3802

Erityisasiantuntija metsäsuunnittelu Olli Arponenp. 040 621 5592

Erityisasiantuntija metsäsuunnitteluKimmo Vartiainenp. 0400 275 333

Erityisasiantuntija LKV, kaupanvahvistajaRaino Valtonenp. 0400 153 623Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi, Tuupo-vaara, Pyhäselkä, Uukuniemi

Erityisasiantuntija LKV, kaupanvahvistajaHenri Leppänenp. 0500 283 807Juuka, Kontiolahti, Eno

Erityisasiantuntija SPVSakari Tikka p. 040 170 4898Joensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu,Polvijärvi, Rääkkylä, Kiihtelysvaara

METSÄVARATIIMI

POHJOINEN TIIMI

LÄNTINEN TIIMI

ITÄINEN TIIMI

ETELÄINEN TIIMI

JOENSUU Kuurnankatu 3 B 80100 JOENSUU ENO Kauppatie 8 81200 Eno

ILOMANTSI Kalevalantie 13 82900 Ilomantsi JUUKA Kauppakuja 2 83900 Juuka

KESÄLAHTI Kesälahdentie 32 A 59800 Kesälahti

KITEE Olkontie 6 82500 Kitee

LIEKSA Kuhmonkatu 2 81700 Lieksa LIPERI Varolantie 3 83100 Liperi

NURMES Porokylänkatu 33 75530 Nurmes POLVIJÄRVI Polvijärventie 15 83700 Polvijärvi

RÄÄKKYLÄ Kinnulantie 1 82300 Rääkkylä TOHMAJÄRVI Kirkkotie 6 82600 Tohmajärvi

TUUPOVAARA Riikolantie 1 82730 Tuupovaara

Asiantuntijamme palveluksessasi

KorjuuesimiesVierimetsä-projektiVesa Vänttinenp. 040 573 8432

Erityisasiantuntija Jukka Pietiläp. 040 621 6042

MetsäasiantuntijaMarketta Arffmanp. 0400 378 840ENO (Eno pohjoinen eli Ahveninen, Kuusijär-vi, Pielisjoki, Sarvinki, Pohja, Koivuvaara, Pirt-tivaara ja Haapalahti)

MetsäasiantuntijaKari Romppanenp. 0400 242 174ILOMANTSI (Tokrajär-vi, Kakonaho, Huhus, Sonkaja, Hattuvaara, Käenkoski, Putkela, Ilaja ja Naarvansalo)

kotisivut: www.mhy.fi/pohjois-karjalaSähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@mhy.fi

LKV, kaupanvahvistaja Risto Kannassalmi Toimitusjohtaja Karjalan Metsä-tilat Oy LKVpuh. 0400 245 317

Erityisasiantuntija LKV, kaupanvahvistajaAija Koistinenp. 0400 277 676Liperi, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä

Erityisasiantuntija SPVLKV, kaupanvahvistajaJukka Rantonen p. 0500 279 055Nurmes, Valtimo, Lieksa pohjoinen,Juuka

Erityisasiantuntija SPVLKV, kaupanvahvistajaTimo Puustinenp. 0400 275 332Ilomantsi, Tuupovaara, Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Uukuniemi

Metsävarapäällikkö, Risto Kannassalmi Karjalan Metsätilat Oy LKVp. 0400 245 317

Erityisasiantuntija metsäsuunnitteluJarkko Lehikoinenp. 040 504 3736

Metsäasiantuntija Jukka-Pekka Pyykkö p. 0400 224 812KONTIOLAHTI (Romp-pala, Varparanta, Puso, Jakokoski, Sel-kie, Mönni, Venejoki, Lehtoi, Romo ja Röksä)

MetsäasiantuntijaVesa Kuuselap. 0500 678 896JOENSUU KIIHTELYSVAARA (Kiihtelysvaaran pohjoisosa, Pyhäselän itäosa, Mulo ja Keskijärvi)

MetsäasiantuntijaJukka Behmp. 0400 449 122 LIPERI (poislukien Vaivio ja Tutjunniemi)

MetsäasiantuntijaKorjuuesimiesMauri Hytönen p. 0400 355 385 KONTIOLAHTI (Kunnas-niemi, Kontiolahden kk, Onttola, Paihola, Lehmo ja Kulho), LIPERI (Vaivio)

MetsäasiantuntijaIlkka Pakarinenp. 040 523 1110RÄÄKKYLÄ Kitee Ikolansaari ja Liperi Tutjunniemi

MetsäesimiesJani Paajanenp. 0400 220 543

KESKINEN TIIMI

Metsäasiantuntija Ville Kilpeläinenp. 0400 177 029LIEKSA (Vieki, Kylänlahti, Vaaralahti-Koriseva ja Jamali)

Erityisasiantuntija metsäsuunnitteluMikael Pesonenaloittaa 2.5.

TIET JA OJAT

Parhaiten tavoitat oman asiantuntijasi sopimalla tapaamisesta.

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

Metsänomistajat 14 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 15Metsänomistajat

Tykkylumikatastrofi osoitti vierimetsänhoidon tärkeyden

Puiden oksistoon ja latvoihin kertynyt raskas lumikuorma katkoi ja kaatoi puita sähkölinjoille. Pohjois-Karjalassa pahim-millaan jopa reilusti yli 10000 PKS Säh-könsiirto Oy:n asiakasta oli ilman säh-köä, jotkut päiväkausia.

Suurin osa PKS:n 9000 kilometrin runkoverkosta sijaitsee metsäisissä maas-toissa. Siksi noin 80 prosenttia kaikis-ta sähköhäiriöistä johtuu juuri johdoille

kaatuvista tai taipuvista puista. Loppu-vuoden ja vuodenvaihteen sähkökatkois-ta lähes kaikki johtuivat linjoille kaatu-neista puista.

PKS:n sähkölinjoilla oli korjaustöis-sä samanaikaisesti ennätysmäärä miehiä ja kalustoa: noin 150 sähköammattilaista, kahdeksan metsäkonetta ja viisi helikop-teria.

– Joulukuun lopun aikana koettiin 2-3

peräkkäistä suurhäiriötä. Kun satoja joh-doille kallistuneita puita saatiin poistet-tua yhdeltä alueelta, niin uusi lumisade kaatoi lisää puita sähkölinjoille samoille ja kokonaan uusille alueille. Lopulta ko-ko laaja jakeluverkko oli yhtä häiriötyö-maata, sanoo PKS Sähkönsiirron toimi-tusjohtaja Arto Gylén.

Vierimetsänhoito- hanke jatkuu Vuodenvaihteen ennätyksellisen työ-piikin jälkeen PKS jatkaa suunnitelmal-lista, vuosikymmeniä kestävää, urak-kaansa sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Osana tätä urakkaa Met-sänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ja PKS Sähkönsiirto ovat tehneet jo muutaman vuoden yhteistyötä sähkölinjojen vieri-metsänhoidossa. Metsänhoitoyhdistys on vastannut hankkeessa käytännön töistä. Hankkeen vuositavoite on noin 500 kilo-metriä, ja vierimetsänhoitotöitä tehdään nimenomaan keskijännitejohtojen vieri-alueilla.

PKS Sähkönsiirron tavoitteena on, että yhteistyössä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan kanssa on vuoden 2019 loppuun mennessä hoidettu 3000 kilo-metriä vierimetsiä eli noin kolmasosa taajamien ulkopuolisesta runkoverkosta. Kun tavoitteeseen päästään, on sähkön-jakelun keskeytyksiä saatu vähennettyä PKS:n laskelmien mukaan 30 prosentilla.

– Vuodenvaihteen tykkyhäiriössä ko-ko 9000 kilometrin runkoverkko tarkas-tettiin helikopterien avulla. Vikapaikat ja sähkölinjoille uhkaavasti kallistuneiden puiden sijainti merkittiin helikopteritar-kistuksissa suoraan verkkotietojärjestel-

mään. Aineiston avulla tehtiin selvitys, jonka tulokset osoittavat vierimetsänhoi-don tehokkuuden tykkyhäiriöiden ehkäi-syssä. Ainoastaan joka kolmaskymmenes vikapaikka tai kallistunut puu oli vieri-metsähoidetulla osuudella, kun vikamää-rät suhteutetaan johtokilometriä kohden, Arto Gylén toteaa.

Vierimetsänhoitotyöt toteutetaan käy-tännössä niin, että hoitoaluetta on sähkö-linjan keskeltä sivulle päin yhteensä 15 tai 20 metriä.

Kun sähkölinjan vierimetsänhoitotyöt on tehty suunnitellulla tavalla, niin kaa-tuneiden puiden aiheuttamien sähkökat-kojen määrä vähenee murto-osaan.

Maanomistajat myönteisiä Vierimetsänhoitotyöt etenevät järjes-tyksessä suunnittelutyö, yhteydenotto maanomistajiin, toteutus. Vierimetsän käsittelyyn osallistuminen on vapaaeh-toista. Maanomistajiin ollaan yhteydessä suunnitteluvaiheessa ja pyydetään lupaa toimenpiteisiin. Pohjois-Karjalassa maan-omistajat ovat suhtautuneet sähkölinjo-jen vierimetsänhoitotöihin hyvin myön-teisesti.

Kohteesta riippuen työ voi olla taimi-konhoitoa, nuoren metsän harvennuksia tai kaistalehakkuita, jolloin puusto pois-tetaan kokonaan.

Hakattavasta puustosta maksetaan maanomistajalle käypä markkinahinta.

Sähkölinjojen vierimetsänhoitotöitä tehdään koko maakunnan alueella – Ke-sälahdelta Valtimolle.

Pekka Virtamo

Loppuvuoden 2017 sääolosuhteet (pitkään nollan molemmin puolin sahannut lämpötila ja samanaikaiset lumisateet) aiheuttivat Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ennätysmäisten metsätuhojen lisäksi myös sähkönjakelulle historian vaikeimman tykkylumitilanteen.

Edunvalvonta Suomessa ja EU:ssa

MTK ja metsänhoitoyhdistykset ajavat metsän- omistajan etuja kotimaassa ja Brysselissä, jossa metsien käytöstä ja keskusteltiin viimeksi LULUFC-kysymyksessä. Kotimaassa edunvalvon-taa on esimerkiksi osalliminen maankäyttöön vaikuttavien lakien valmisteluun.

Metsien sertifiointi PEFC-sertifikaatilla

Mhy:n jäsenmaksuun kuuluu PEFC-sertifiointi, jolla osoitetaan, että metsät hoidetaan kes-tävästi. Huolehdimme sertifioinnista sekä sen kustannuksista. Sertifikaatin ansiosta puu kiin-nostaa ostajia, koska monet toimijat ostavat vain sertifioiduista metsistä tuotettua puuta.

Metsäpalveluja jäsenhintaan

Juuri nyt veropalvelumme jäsenille edullisem-min. Ota pikaisesti yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja vältä helmikuun lopun ruuhka.

Edut metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle:Ylivertainen etu puukaupassa: Puukaupan aloitat maksutta puunmyyntisuunnitelmalla (arvo vähintään 200 euroa). Käytössäsi myös ainutlaatuinen aineisto ostajien kyvystä saada sinulle arvokasta tukkipuuta. Suosittelemme puukauppaa valtakirjalla, jolloin kilpailutamme kohteesi.

Metsäselain maksutta mobiiliin

Metsäselain on mobiilimetsäsuunnitelma, jonka voit ladata maksutta älypuhelimeesi. Se sisältää koko Suomen ajantasaiset maastokartat ja ilmakuvat.

Jäsenemme saavat tilansa tiedot mobiilisovellukseen, toimi näin:1. Tarvitset ajantasaisen metsä- suunnitelman, jonka kuviotiedot ovat metsänhoitoyhdistyksellä sekä älypu-helimen2. Lataa Metsäselain puhelimeesi sovelluskaupasta3. Metsäsuunnitelmatiedot latautuvat puhelimeen koodin avulla, jonka saat omalta metsäasiantuntijaltasi.

Ominaisuudet:Metsäselaimesta näet aina tarkimmat ja tuoreimmat kartat, tilarajat ja omat kuviorajat sekä maanmittauslaitoksen ilmakuvat. Voit merkitä omia paikkoja ja reittejä sekä käyttää Metsäselainta myös ilman nettiyhteyttä. Selailtavat metsäsuunnitelmat voivat olla ympäri Suomea.

Tutustu demoon www.metsaselain.fi ja kysy lisää metsäasiantuntijaltasi.

* Edullisemmat palveluhinnat* Maksuton puunmyyntisuunnitelma * Edunvalvonta kotipitäjissä ja Brysselissä* Oma metsäasiantuntija * Uudelle metsänomistajalle maksuton tilakäynti

* Metsien sertifiointi PEFC-sertifikaatilla* Metsäselain-mobiilisovellus maksutta* Mhy:n viestintä ja Maaseudun Tulevaisuuden metsänumerot* Koulutukset, retket ja tapahtumat jäsenille edullisemmin* Lisätiedot yhdistyksesi kotisivulta tai www.mhy.fi

Jäsenyys tekee metsänhoidostasi kannattavampaa:

Tykkytuhosta kevätrospuuttoonKuluva vuosi aloitettiin erikoisissa merkeissä, kun met-sään ei ollut mitään asiaa tykkylumen vuoksi. Lopulta kun tykkylumi putosi puista alas, alkoi sataa uutta lunta. Ja sitähän tulikin sitten niin paljon, että suurin osa kaatu-neista puista ja katkenneista latvoista hautautui nietos-ten alle. Myös liikkuminen maastossa meni käytännössä mahdottomaksi upottavan lumen vuoksi, vaikeuksia oli niin hakkuukoneilla kuin suksilla liikkuvalla metsäneu-vojallakin.

Täällä Mhy Pohjois- Karjalan pohjoisimmalla toi-mistolla keskityttiin sydän talvella tekemään leimikoita pahimpiin tuhokohteisiin, jotta puita saataisiin korjat-tua mahdollisimman paljon talteen. Laskeskelin nyt lei-mausluettelosta, että tuhokohteisiin on tehty leimikoita noin 1 000 hehtaarin alueelle Valtimolla ja Nurmeksessa. Pääpaino näissä on Valtimon pohjoisosissa, jossa pahim-mat tuhot ovat tulleet.

Vahinkoarvioita on tehty ja niitä on keskeneräise-nä odottamassa hakkuukonelistoja vinot pinot. Koko-naan aloittamattakin on vielä useampia satoja hehtaarei-ta ja tuleehan näitä uusiakin tilauksia vielä silloin tällöin. Olemme veikkailleet täällä, että kesälomien jälkeen uu-sia arviotilauksia saattaa tulla yhtenä ryöppynä, kunhan lomalaiset käyvät mökeillään ja metsäpalstoillaan. Pa-hoin pelkäämme, että aika monelle kauempana asuvalle saattaa tulla melkoisena yllätyksenä mitä täällä on talven mittaan tapahtunut niin metsille kuin rakennuksillekin.

Pahimmat vahinkokohteet ovat olleet vaaroissa joi-

den korkeus merenpinnasta on 200 metriä tai yli. Oman metsäpalstansa korkeustiedon löytää peruskartalta esi-merkiksi netistä www.karttapaikka.fi palvelusta. Vahin-koja on tullut myös tämän korkeuden alapuolelle, mut-ta ne ovat olleet yleensä jo lievempiä. Rohkenen väittää, että korkeuskäyrän 160 metriä alapuolella on vahingoit-tunut enimmäkseen yksittäisiä puita. Keskimääräinen vahinko on ollut muutamia kuutioita hehtaarilla kat-kenneita ja kaatuneita puita. Totaaliset täystuhot ovat onneksi vähemmistössä, mutta kyllä niitäkin joukossa on. Tosiasia on, että kaikkia vahinkokohteita ei pystytä mitenkään hakkaamaan tulevan kesän aikana. Kaikkia

kohteitahan ei vielä edes tiedetä ja hyvin todennäköisesti niitä jää kokonaan löytymättäkin jonkin verran.

Huhtikuinen aurinko lämmittää nyt hangen pintaa ja muutamana aamuna on ollut loistavat kelit kierrellä palstoja. Syrjäteillä alkaa olla kelirikko päällä, kun ko-ko talven kertynyt polanne on alkanut pettämään. Pak-su lumipatja jatkaa korjuukelejä maastossa vielä jonkun päivän, mutta korjuukelit ovat pian ohi. Kevät rospuutto tulee paitsi puunkorjuuseen ja kuljetukseen myös met-säasiantuntijoiden liikkumiseen. Läpimärkä ja upottava lumi ei kannattele kulkijaa, joten nyt on aika työstää ke-sän metsäsuunnittelu ja tila-arviointi kohteiden pohja-työt kuntoon ennen maastokauden alkua.

Nurmeksen toimistolta Kettusen Jussi

Metsänomistajan muistilista lumituhojen varalta

Tykkylumen vuodenvaihteessa vaurioittamia ja kaatamia puita korjataan sähkölinjan vierestä.

Juss

i Ket

tune

n

• Jos metsä on vakuutettu ota yhteyttä vakuutusyhtiöön

• Jos metsää ei ole vakuutettu ota yhteys suoraan Metsänhoitoyhdistykseen

• Vaurioituneet puut on korjattava pois, jos metsätuholain raja-arvot ylittyvät kuusta yli 10m3/ha, korjattava 24.7. mennessä kaarnoittunutta mäntyä yli 20m3/ha, korjattava 1.7. mennessä

Tuttu näky lumituhoalueilla: rungot ovat katkenneet puolivälistä.

Jäsenyys

Metsänomistajat Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 17 16 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat

Rautateiden vierimetsiä raivataanSuoja-alue on 30 metriä radan molemmin puolin. Maanomistajalla on oikeus saada täysi korvaus haitasta, joka puuston poistamisesta aiheutuu.

Sähkölinjojen vierimetsien rai-vaukset ovat tuttuja monille metsänomistajille. Nyt rauta-tiet omistava Liikennevirasto on ryhtynyt raivaamaan rau-tateiden varsien puustoa. Rai-vauksia toteutetaan myös naa-purikiinteistöjen eli yksityisten metsänomistajien mailla. Tavoit-teena on ehkäistä myrsky- ja lu-mituhoja, jotka varsinkin sähkö-radoilla voivat johtaa pitkiin lii-kennekatkoihin.

Taustalla ratalain suoja-alue MTK:n lakimies Simo Takalam-mille rautateiden vierimetsien raivaus on tuttu metsänomista-jien yhteydenottojen aihe. Ra-talaissa on säädetty 30 metrin suoja-alueesta rautatien kum-mallekin puolelle. Yleensä rau-tatiekiinteistö on tätä kapeampi eli suoja-alue ulottuu myös yksi-tyisten metsänomistajien maille.

– Käytännössä suoja-alue ulottuu noin 25 metrin etäisyy-delle rautatien reunaojasta, kos-ka lain mukainen 30 metriä mi-tataan radan keskeltä. Tällä alueella radanpitäjä on oikeus poistaa tai lyhentää puustoa, kertoo Takalammi.

Metsänomistajilleaiheutuvien tappioiden korvaaminen Liikennevirasto on ulkoistanut vierihakkuiden toteutuksia kai-ken kattavina kokonaisuuksi-na, jolloin yhteistyökumppani on vastannut niin metsänomis-tajien kontaktoinnista, hakatun puutavaran myynnistä ja var-sinaisesta hakkuutyöstäkin. Ta-kalammin mukaan valtakun-nallisesti tarkasteltuna metsän-hoitoyhdistykset ovat saaneet leijonanosan näistä urakoista.

Metsänomistajaa kiinnostaa tietysti hakatusta puustosta saa-tava myyntitulo ja mahdolliset muut korvaukset. Takalammin mukaan metsänomistajat ovat saaneet käyvän hinnan puustos-taan, koska yhteismyyntimenet-

tely mahdollistaa kaupanteon yksittäisen maanomistajan pie-nillekin erille.

Pelkkä puun myyntitulo ei kuitenkaan kaikissa tapauksis-sa riitä kattamaan metsänomis-tajalle aiheutuvia kuluja ja tap-pioita. Liikennevirasto on il-moittanut pyrkivänsä pitämään jo raivatut radanvarret puut-tomina myös tulevaisuudes-sa, joten maanomistajan kan-nalta tärkeään kysymykseen nousee puuston kasvun odo-tusarvojen korvaaminen. Laki velvoittaa Liikennevirastoa kor-vaamaan myös muun haitan ja vahingon, joka puuston poista-misesta aiheutuu. Mikäli kor-vauksista ei päästä Liikennevi-raston ja metsänomistajan välil-lä sopuun, voidaan asia viedä

Maanmittauslaitoksen suoritta-maan toimitukseen, jossa kor-vausasia ratkaistaan. Tämä on maanomistajalle maksutonta, ei-kä sitä epäselvissä tapauksissa kannata jättää käyttämättä.

– Metsänomistajalla ei ole vahvoja mahdollisuuksia es-tää puuston poistoa, mutta kor-vauskysymys kannattaa laskea huolella. Ratalaki ei myöskään ole täysin mustavalkoinen vaan puuston poistaminen edellyttää

turvallisuuden vaativan niiden poistamista. Niinpä esimerkik-si korkealla penkalla kulkevan radan vierestä ei mielestäni ole tarvetta hakata koko suoja-alu-een leveydeltä, koska puut eivät yltäisi kaatumaan radalle, pohtii Takalammi.

Takalammi kertoo osallistu-neensa Liikennevirastossa vieri-metsiä koskevaan keskusteluun ja on painottanut radanpitäjän ja metsänomistajien välisen riit-

tävän aikaisen yhteydenpidon suurta merkitystä. Näin voidaan välttää turhia yllätyksiä ja mo-lempien osapuolten näkökul-mat saataisiin otettua parhaiten huomioon. Liikennevirastolla on rataverkosta vastaavat alue-vastaavat, joihin kannattaa olla yhteydessä epäselvissä asioissa. He ovat oikea taho myös kaikis-sa muissakin kysymyksissä, joi-ta rautatien naapurissa metsää omistavilla on.

Suoja-alue Rautatiealue Suoja-alue

30 m 30 m

Suoja-alue on 30 metriä radan molemmin puolin.

Reunapuut yltävät kaatuessaan radalle.

Ainoastaan Metsänomistajat -jäsenkortilla saatavat jäsenedut:LähiTapiolaMetsänhoitoyhdistyksen jäsen saa: 10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta. Alen-nuksen saaminen metsävakuutuksesta vaatii asiakkaalta LähiTapiolan kotivakuutuksen. 15 %:n alennuksen metsävakuutuksesta, jos asiakkaalla on 10 000 € sijoitus säästöhenkivakuutuksessa.Omat edut astuvat voimaan seuraavan vakuutuskauden alusta, kun asiakas on toimittanut jäsennumeron LähiTa-piolaan. Yhteys omaan alueyhtiöön tai www.lahitapiola.fi/MHY

Yhteiset jäsenedut kaikille MTK:n jäsenille: Rahoitus ja vakuutusOP-Pohjola-ryhmäKultaturva vakavan sairauden varalta -vakuutus, Kiinteis-tövälityspalvelut, WebWakka-etu.NordeaNordean jäsenedut ovat uudistuneet. Kone- ja laiteinves-tointeihin on saatavissa leasing- ja osamaksurahoitus.

Vapaa-aikaSokos Hotels, Viking Line, Holiday Club Resorts Oy, Holi-day Club, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Sarka... Tarkista ajantasaiset edut: www.mtk.fi/jasenyys/jasenedut/virkistys_ja_vapaa-aika

EnergiaNeste OilPolttonestealennuksen saa Neste Oil Yrityskortilla. Alennus asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista lasku-tuksen yhteydessä: bensiini 2,5 senttiä/litra ja diesel 2,7 senttiä/litraSt1 jäsenedutSt1:n sopimusalennus bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa:St1-yrityskortti: alennus: bensiini, diesel ja polttoöljy 2,35 snt/litra. Laskutus kerran kuussa. Ei laskutus eikä hallin-nointipalkkiota. St1-käteisalennuskortti: Alennus vaihtelee, mutta on aina vähintään 0,5 senttiä/litra.St1-VisaPolttoöljytuotteet, polttoaineet ja kotimaista pellettiä kilpailukykyiseen hintaan.St1 Oy tarjoaa MTK:n jäsenille Shell Private Card –yksi-tyiskortin sopimusalennuksella. TeboilTeboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella.

E85 -jäsenetuE85-jäsenetu tarjoaa MTK-yhdistysten ja metsänhoitoyh-distysten jäsenille edullisen mahdollisuuden päivittää bensiinillä kulkeva henkilöautonsa bioetanolipohjaisella E85-polttoaineella toimivaksi.

Viestintä ja tietopalvelutJäsenverkko tarjoaa uutisia, tietoja, neuvoja, puun ja maataloustuot-teiden hintatiedot, markkinakatsaukset, sopimusmallit. Jäsenverkkoon pääset jäsennumerolla ja salasanalla. www.reppu.mtk.fi Sähköiset jäsenkortit Metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortin voit ladata älypuhe-limeen Pivo-sovelluksen avulla. Pivo on mobiililompak-kosovellus, josta löytyy monia etuohjelmia ja alennusku-ponkeja. Maaseudun Tulevaisuus Metsänomistaja-numero (4 krt/vuosi)

Muut edut Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottori-kelkan ostajalle etuseteliEtusetelin (300-500 €) voi käyttää tarvikehankintoihin mönkijän tai moottorikelkan ostopaikassa. Uuden Can-Am Spyder -roadsterin ostajalle 1500 euron arvosta alkuperäisiä Cam-Am Spyder -ajo- ja lisävarusteita. Etu tulee käyttää laitteen ostopaikassa.Hankkijan jäsenedut Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkei-den sekä metsuritarvikkeista alennus 10 % myymälä-valikoimissa normaalihintaisista tuotteista. Alennuksen saamiseksi ilmoita Agrimarket myymälän henkilökunnalle liittyäksesi ”MTK-jäsen” –alennusrekisteriin, todista samalla jäsenyytesi. Rekisteröitymisen jälkeen jäsenetuja voi käyttää ilmoittamalla asiakasnumeron/oman nimensä ja näyttämällä jäsenkortin. Sukupolven vaihdoksen 2017 tai myöhemmin tehneelle jatkajalle on tarjolla 100 euron alennuskoodi Hankkijan verkkokauppaan. Alennus lasketaan tilauksen (ostosko-rin) loppusummasta.Ramirent Vuokraus jäsenetuhintaanKultajousi Jäsenetualennukset ovat 20 % kaikista myymälän valikoi-massa olevista tuotteista paitsi Kalevala Koruista 15 %. Alennus edellyttää jäsenkortin esittämistä. www.kultajousi.fiVolkswagen Hyötyautoista ja henkilöautoista jäsenetuja.

Neuvonta ja lakiapuMTK:n veropuhelinTyönantajapalvelutMaa- ja ympäristöoikeudellista lakiapua

500 euron etuseteli mönkkärin ostoon

Lähitapiolan 10 % alennus

koti- ja metsävakuutuksista

10 % ale moottorisaha- ja

metsuritarvikkeista

Hotellit, ravintolat, pankit, , polttoaineet,...

Valtakunnalliset MTK:n jäsenedut:Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala on MTK:n jäsen, joten kaikki jäsenemme saavat myös MTK:n monipuoliset valtakunnalliset edut. Etujen hyödyntäminen edellyttää jäsenyyden todistamista ja täysimääräistä jäsenmaksun maksamista. Kaikki jäsenedut ja lisätiedot löydät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut

Jäsenverkko Reppu tarjoaa uutisia, tietoja, neuvoja, puun ja maataloustuotteiden hintatiedot, markkinakatsaukset, sopimusmallit. Jäsenverkkoon pääset jäsennu-merolla ja salasanalla. www.reppu.mtk.fi

Jos olet jo jäsen, pääset jäsensivuille kirjautumalla jäsenverkko Reppuun. Kirjoita jäsennumerosi kohtaan käyttäjätunnus. Jäsennumeron löydät jäsenkortista ja -laskusta. Aloitussalasana on jäsennumeron kuusi viimeistä numeroa.

Huom! Käyttäjätunnus sisältää kymmenen merkkiä. Mhy-jäsenien käyttäjätunnuk-sissa jäsenkortista löytyvän 9-numeroisen jäsennumeron eteen lisätään numero 0. Esimerkiksi jos mhy-jäsennumerosi on 123456789, Repun käyttäjätunnuksesi on tällöin 0123456789.

Pidä jäsenkorttisi tallessa ja maksa jäsenmaksusi niin etusi ovat voimassa.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry • Kuurnankatu 3 b • 80100 Joensuu pohjois-karjala@mhy.fi • puh. 040 7069 166

Taimikot kuntoon helposti metsänhoitoyhdistyksen kautta

VARHAISPERKAUS tehdään yleensä 5-8 vuotta istutuksen jälkeen. Tämä työvaihe kannattaa tehdä ajoissa, sillä se vaikuttaa ratkaisevasti taimikkosi jatkokehitykseen.

TAIMIKONHOITO Jos varhaisperkaus on tehty ajallaan, niin taimikonhoito tulee ajankohtaiseksi yleensä 5-10 vuoden kuluttua varhaisperkauksesta.

PYYDÄ TARJOUS OMALTA METSÄASIANTUNTIJALTASI!

KUVA

: MA

RKU

S LA

UKK

AN

EN

Jäsenyys

Metsänomistajat 18 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 19Metsänomistajat

Metsä on voitu saada perintönä tai lahjana, eikä met-sänomistaminen tunnu perustellulta. Metsä saattaa ol-la liian kaukana asuinpaikasta tai metsänomistaja halu-aa sijoittaa metsätilan myynnistä saadun tulon asunnon hankintaan tai muuhun itselle mielekkäämpään sijoitus-kohteeseen. Jos taas kuolinpesässä yhdelläkään osak-kaalla ei ole aitoa kiinnostusta metsänomistamiseen, kannattaa kuolinpesän osakkaiden vakavasti harkita metsätilan myyntiä ulkopuoliselle.

Metsätiloilla erinomainen kysyntä Metsätiloilla on viime vuosina ollut erinomainen kysyn-tä. Metsä tarjoaa vakaata tuottoa suhteellisen pienellä riskillä. Korkojen ollessa alhaalla metsä nähdään hyvä-nä sijoituskohteena. Metsäteollisuuden viimeaikaiset in-vestoinnit ovat antaneet uskoa metsätalouden kannat-tavuuteen ja metsänomistamiseen. Tällä hetkellä kysy-tyimpiä ovat suuret tilat, mutta pienillekin tiloille löytyy paljon ostajia. Kauppahinnat ovat myyjän näkökulmasta nousseet hyvälle tasolle. Lopullisen kauppahinnan mää-rittää lopulta metsätilan kilpailutus markkinoilla.

Metsän ja tilakaupan ammattilainen välittää Mhy Pohjois-Karjalan metsävaratiimissä on kuusi kiin-teistövälityksen ammattilaista, jotka toimivat Karjalan Metsätilat Oy:ssä kiinteistönvälittäjinä. Karjalan Met-sätilat on osa valtakunnallista metsätilat.fi -ketjua, joka on Suomen suurin metsätilojen, tonttien ja yhteismetsä-osuuksien markkinapaikka.

Karjalan Metsätilat Oy:n välittäjillä on vankka met-säalan osaaminen ja kaikki välittäjät ovat suorittaneet Keskuskauppakamarin järjestämän kiinteistönvälittä-jäkokeen eli LKV-tutkinnon. Välitystyön lisäksi he laa-

tivat kauppa- ja lahjakirjoja sekä tarvittaessa toimivat kaupanvahvistajina. Välittäjät tekevät lisäksi keskitetys-ti metsä- ja kiinteistöarvioita sekä vahinkoarvioita. Kar-jalan Metsätilat tarjoaa apua myös omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen silloin, kun tavoitteena on siirtää metsäomaisuutta hallitusti sukupolvenvaihdok-sen kautta.

Ota yhteyttä Markkinointikanaviamme ovat Karjalan Metsätilat Oy:n kotisivut sekä näkyvät ilmoitukset maakuntalehdessä ja Metsänomistajat -lehdessä. Keskimääräinen myyntiaika

eli aika myynnin aloittamisesta kauppakirjan allekirjoit-tamiseen on noin kuukausi.

Meillä Karjalan Metsätilat Oy:ssä on vahva osaami-nen metsätilojen kaupassa. Olemme luotettava, turvalli-nen ja paikallinen toimija metsätilojen välityksessä. Met-sätilojen kysyntä vilkastuu kevättä kohti. Ota reilusti yhteyttä, jos harkitset metsätilasi myyntiä. Yhteinen ta-voitteemme on paras mahdollinen markkinahinta tilas-tasi.

Aija Koistinen Karjalan Metsätilat Oy

Onko metsätilan myynti ajankohtaista?

Risto Kannassalmi, LKV, kaupanvahvistaja Toimitusjohtajapuh. 0400 245 317

Aija Koistinen, LKV, kaupanvahvistaja Vastaava hoitajapuh. 0400 277 676Liperi, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä

Henri Leppänen, LKV, kaupanvahvistaja puh. 0500 283 807Juuka, Kontiolahti, Eno

Jukka Rantonen, LKV, kaupanvahvistaja puh. 0500 279 055 Nurmes, Valtimo, Lieksa pohjoinen

Timo Puustinen, LKV, kaupanvahvistaja puh. 0400 275 332 Ilomantsi, Lieksa etelä, Kiihtelysvaara

Raino Valtonen, LKV, kaupanvahvistaja puh. 0400 153 623 Kitee, Kesälahti, Tohmajärvi, Tuupovaara, Pyhäselkä, Uukuniemi

• Juuka, Juuka n. 34,2 haPääosin kovia pohjia käsittävä, erittäin hyvillä tieyhteyksillä oleva metsätila Lonkaalla. Puuston määrä n. 4750 m3. Kasvupaikat lehtomaisia ja tuoreita kangasmaita. Taimikot täystiheitä. Hp. 127 000 €/tarjous viim. 3.5.2018. Henri Leppänen puh. 0500 283 807

• Juuka, Larinsaari n. 23,5 haHyvällä tieyhteydellä, kovilla maapohjilla oleva tila Larinsaaressa. Kasvupaikat pääosin lehtomaista ja tuoretta kangasta. Kokonaispuusto n. 3100 m3. Taimikot täystiheitä. METSO-kelpoisia suojelukohteita n. 2,5 ha. Hp. 81 000 €/tarjous viim. 3.5.2018 Henri Leppänen puh. 0500 283 807

www.metsatilat.fi/karjala sähköposti: etunimi.sukunimi@metsatilat.fi

Turvallinen metsänammattilainen välittää.

Timo PuustinenIlomantsi, Tuupovaara, Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Uukuniemi puh. 0400 275 332

METSÄNHOITOYHDISTYKSEN Sukupolvenvaihdospalvelut

Jukka RantonenNurmes, Valtimo, Lieksa ja Juuka puh. 0500 279 055

Sakari TikkaJoensuu, Eno, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi ja Rääkkylä puh. 040 170 4898

KARJALAN METSÄTILAT OY LKV Kiinteistönvälityspalvelut

Kuurnankatu 3 B, 80100 JoensuuPuhelin 0400 245 317Y-tunnus: 1907932-9

• Kitee, Puhos ja Puhossalo n. 15,5 haKahden metsätilan kokonaisuus Puhoksessa. Tilalla kesäpaikaksi soveltuva vanha pihapiiri ja rakennukset. Puustoa n. 2180 m3, pääosin varttunutta kasvatusmetsää. Pihapiirissä vuonna 1939 valmistunut talo, v. 1964 valmistunut talousrakennus, v. 2005 valmistuneet talousrakennus ja saunarakennus. Paikalla on sähköliittymä. Vesi on johdettavissa omasta kaivosta varsinaisia vesijohtoja ei ole. Yleinen tie kulkee molempien palstojen kautta, tiemaksuja ei ole. Hp. 90 000 € Raino Valtonen puh. 0400 153 623

• Lieksa, Pankajärvi n. 25,3 ha Maapohjiltaan suurimmaksi osaksi tuoreenkankaan kangasmaastoa, kiinteistöllä myös oma lampi. Kiinteistölle on tieoikeus. Metsään.fi tietojen mukaan kokonaispuusto noin 2900 m3. Hp. 60 000 €/tarjous viim. 1.5.2018 Joona Turunen puh. 0400 627 917

• Nurmes, Jokikylä n. 45,3 ha Enimmäkseen varttuneista kasvatusmetsistä koostuva metsätila, hyvien tieyhteyksien varrella, jossa ainespuustoa on 3620 m3. Tilalla on pääasiassa harvennuskohteita lähimmän 5-vuotiskauden aikana. Hp. 85 100 €/tarjous viim. 9.5.2018 Jukka Rantonen puh. 0500 279 055

• Outokumpu, Sysmä n. 10,0 ha (määräala) Sorsansalon tien läheisyydessä puustoinen, mäntyvaltainen palsta, jossa nuorten ja varttuneiden metsien osuus on 75 %. Loppuosa metsästä on noin kuusimetristä kuusen taimikkoa. Kasvatusmetsät ovat juuri kiivaimmassa kasvuvaiheessa, ja niissä on lähivuosina harvennustarve. Puustoa noin 1200 m3. Hp. 49 500 €/tarjous viim.15.5.2018 Aija Koistinen puh. 0400 277676

• Valtimo, Rumo yhteismetsäosuus Rumon yhteismetsän 32/1000 osuutta. Vastaa noin 70 ha metsäalaa 2187 hehtaarin, suunnitelmallisesti hoidetusta, yhteismetsästä. Kaudella 2013 - 2017 leimikoita on tehty yli 30 000 m3. Puustopääoma on karkealla arviolla noin 250 000 m3 nykyään. Hp. 123 000 €/tarjous viim. 27.4.2018 Jukka Rantonen puh. 0500 279 055

• Lieksa, Koli, n. 1,4 ha, loma-asuntoUpeissa Kolin vaaramaisemissa, puhtaan, kirkasvetisen Jero järven ääressä sijaitseva ympärivuotiseen käyttöön soveltuva loma-asunto. Tontilla päärakennuksen lisäksi ranta/savusauna, grillikota sekä puuliiteri. Kolin rinteille matkaa vain 6,4 km ja Kolin kylälle 6,6 km. Asuintilojen kerrosala on 92 m2 ja puku-, teknisten- ja saunatilojen kerrosala 47 m2. Näytöt sovittaessa. Hp. 220 000 € Henri Leppänen puh. 0500 283 807

Miten metsien monimuotoisuus turvataan

1970-luvulta puusto on paisu-nut miljardilla kuutiolla tämän päivän 2,5 miljardiin mottiin. Sa-malla metsistä on hakattu use-aan kertaan pystyvarannon ver-ran. Metsänhoito siis todellakin toimii ja tehokkaasti! Lisääntyvä kasvu tarkoittaa myös tehokas-ta ilmastonmuutosta hillitsevää metsän hiilinielua.

Lakisääteinen suojelu Uhanalaisten lajien elinympäris-töt ja arvokkaat elinympäristöt on turvattava hakkuissa. Tällai-nen direktiivien tai lakien vaati-ma luontoarvojen turvaaminen on ollut metsäammattilaisten ar-kea jo vuosikymmeniä.

Metsäalan toimintamallin myötä 501 uhanalaisen metsä-lajin elinympäristöt tunnetaan,

ja siten turvataan hakkuissa. Useimmiten kyseessä on liito-oravan lisääntymis- ja leväh-dyspaikan huomiointi. Liito-oravaan liittyvät metsänkäsitte-lyohjeet on päivitetty äskettäin ja koulutettu metsäammattilai-sille. Itseopiskelua voi harjoit-taa liito-oravasimulaattorissa (www.tapio.fi/liito-orava).

Lain nojalla turvatuista elin-ympäristöistä yleisimpiä ovat metsälain 10 § -kohteet, kuten luonnontilaiset purot ja niiden reunametsät. Kohteiden omi-naispiirteet on säilytettävä hak-kuissa.

Vapaaehtoista suojelua METSO-ohjelmassa Varsinaisia metsien suojeluoh-jelmia Suomessa on vain yksi,

maanomistajien vapaaehtoisuu-teen perustuva METSO-ohjel-ma. Siinä maanomistajat voivat tehdä joko määräaikaisia suoje-lusopimuksia metsäkeskuksen, tai pysyviä sopimuksia ELY-kes-kuksen kanssa. Lisäksi voidaan toteuttaa erityisiä luonnonhoito-hankkeita, kuten ennallistaa oji-tettu rehevä korpi.

METSO on menestystari-na. Maanomistajat ovat tarjon-neet kohteita suojeluun budjettia enemmän ohjelman alusta alka-en. Mtk ja metsänhoitoyhdistyk-set vaikuttivat ratkaisevasti, kun ohjelman rahoitusta parannet-tiin viime vuoden lopulla. Suoje-lu etenikin mukavasti 4500 heh-taarin edestä. Yhteensä pysyvän suojelun tavoitteesta on saavu-tettu 2/3, ja määräaikaisen ta-voitteesta puolet.

Erinomaista lisätietoa METSO:on soveltuvista koh-teista ja kaikesta muustakin saat www.metsonpolku.fi -sivulta. Jos suojelusopimus kiinnostaa, metsänhoitoyhdistys auttaa val-mistelussa.

Suojeluhankkeita ja -ohjelmia Suomen itsenäisyyttä juhlit-tiin Luontolahjani satavuotiaal-le -hankkeessakin. Siinä maan-omistajat saivat antaa luontoaan

lahjaksi korvauksetta. Hanke toimi ällistyttävän hyvin, ja ta-voitehehtaarit liki tuplaantuivat yli 3000 hehtaariin. Pääosin koh-teet ovat metsää ja suota. Valtio suojelee yhtä paljon kuin yksi-tyiset, ja lisäksi kunnilta tuli lah-joituksia 2000 hehtaaria. Hanke toimi vain vuoden 2017 ajan.

Varsinais-Suomen erikoisuu-tena on ns. vanhojen suojeluoh-jelmien toteutus edelleen. Val-mista piti olla jo vuoden 2009 lopussa. Käytännössä kyse on viimeisten Natura-varausten toteutuksesta, eli sopimisesta maanomistajan ja ELYn välillä. Työ on viivästynyt pahasti ELYn resurssipulan ja monimutkais-ten maanomistusolojen myötä.

Talousmetsien luonnonhoito Suurin osa metsistä on talous-metsää, joten isossa kuvassa metsäluonnon monimuotoisuus turvataan hakkuiden yhteydes-sä. Tätä kutsutaan talousmetsi-en luonnonhoidoksi.

Luonnonhoidon perustason määrittelevät laki (kuten metsä-lain 10§ ja liito-orava) ja metsä-sertifiointi. Sertifiointiin kuulu-minen on vapaaehtoista, mutta kriteerit velvoittavia. Säästöpui-ta tulee siis jättää kriteerien mu-kainen määrä, ja vesistön suoja-

kaistat on huomioitava. Suurin osa suomalaisista metsänomis-tajista kuuluu PEFC-sertifioin-tiin metsänhoitoyhdistyksen jä-senyyden myötä.

Monimetsä -hankkeella uutta osaamista Mikäli maanomistaja haluaa huomioida luontoarvoja perus-tasoa enemmän, otetaan käyt-töön metsäalan yhteisen Mo-nimetsä -hankkeen opit. Lehti-puiden suosiminen, lahopuun säästäminen, tekopökkelöt ja riistatiheiköt ovat esimerkkejä käytännön toimista. Hankkees-sa on myös kehitetty metsä-neuvonnan apuvälineitä. Pää-tavoitteena on vastata entistä paremmin maanomistajien met-sänhoidon tavoitteisiin.

Monimetsä-koulutukset to-teutetaan koko maassa tämän vuoden aikana. Osaamisen kaut-ta pääsemme kohti nykyistäkin monimuotoisempaa metsäluon-toa. Varsin hienosti menee nyt-kin: metsälajien uhanalaiskehi-tys on ollut jo pitkään kaikista elinympäristöryhmistä positiivi-sinta.

Markus Nissinen ympäristöpäällikkö

MTK-metsälinja

Metsien käyttö lisääntyy. Samalla keskustelu hakkuiden kestävyydestä käy entistä kuumempaa. Puu ei ainakaan ole loppumassa: sitä on metsissämme enemmän kuin 200 vuoteen. Mutta mitä kuuluu metsäluonnon monimuotoisuudelle, ja miten sitä turva-taan käytännön metsätaloudessa?

Metsätilan myynti on hyvä vaihtoehto silloin, kun metsänomistajaa kiinnostaa muu sijoituskohde metsää enemmän.

Lehmon koulun 8.-luokkalainen Eero Heikura tutustui TET-jaksolla metsäasiantuntijan työhön maaliskuussa Joensuussa.

– Olen päässyt tutustumaan metsäasiantuntijan työ-tehtäviin sekä päässyt itsekkin auttamaan työnteossa. Kävimme valvomassa hakkuita useita kertoja viikos-sa. Mukavaa työtä on, koska työ on monipuolista ja va-paata. Odotukset kyllä täyttyi, jopa enemmän tekemis-tä kun odotin, joka tietysti on vain plussaa, kertoi Eero Heikura.

Joensuun toimiston metsäasiantuntija Jukka-Pekka Pyyköllä on ollut vain positiivisia kokemuksia työelä-mään tutustujista. – Nuoret ovat osoittaneet kiinnostus-ta metsäalaan ja kyselevät hyvin paljon erilaisista asiois-ta. Viikon TET-jakso on ollut sopiva pituus, jolloin pää-see tutustumaan monenlaisiin työtehtäviin.

Mhy Pohjois-Karjala tarjoaa vuosittain kymmenille nuorille työelämään tutustumista sekä työssäoppimis-jaksoja.

Työelämään tutustumassa

Lehtipuusta katkaistu tekopökkelö lahoaa muutamassa vuodessa.

Metsänomistajat

Jatkuvasti puhutaan luonnosta vieraantumisesta. Lasten ja nuorten kosketus metsiin, luontoon ja metsien hoitoon on erilaista kuin muutama vuosi-kymmen sitten. Älypuhelimet korvaavat metsälei-kit ja lukuisat järjestetyt sisäliikuntaharrastukset mielikuvituksellisen pihalla leikkimisen.

Metsästä vieraantumiseen on kuitenkin havah-duttu ja lasten ja nuorten metsäsuhdetta ja -osaa-mista pyritään vahvistamaan monin keinoin. Tär-keässä roolissa ovat paitsi vanhemmat ja koulut, myös yritykset, järjestöt ja harrastusporukat.

Metsäsertifiointi on keino kertoa metsätalou-den kestävyydestä niin taloudellisesta, sosiaali-sesta kuin ekologisestakin näkökulmasta. Suomen talouskäyttömetsistä 85 prosenttia on sertifioitu PEFC-sertifioinnin mukaan ja metsänhoitoyhdis-tyksen jäsenet saavat metsänsä mukaan PEFC-ryhmäsertifiointiin ilman erillistä maksua. Metsä-osaamisen kehittäminen kuuluu PEFC-ryhmäser-tifiointikriteereihin.

Yksi PEFC:n kriteereistä on lasten ja nuorten metsätietämyksen parantaminen ja luontosuhteen vahvistaminen. Metsäkasvatustyön alueellinen toimenpideohjelma pyritään toteuttamaan yhteis-työssä alueen toimijoiden kanssa ja siihen kuuluu suunnitelma siitä, miten metsäluontoon, metsien hoitamiseen ja metsätalouteen liittyvää tietämys-tä voidaan parantaa. Toimenpideohjelmaan kuu-luu myös koulujen ja päiväkotien metsäkäyntien ja metsäalan harjoittelupaikkojen suunnittelu.

Pohjois-Karjalan alueella metsäosaamista on Metsäkeskuksen asiantuntijan Sanna Peltolan mu-kaan kehitetty metsäTET-jaksojen avulla, olemalla mukana valtakunnallisessa metsävisassa ja järjestä-mällä tapahtumia koululaisille. TET-jakson aikana nuoret pääsevät tutustumaan metsäalan ammattei-hin omien toiveidensa mukaisesti. Tavoitteena on lisätä metsäalan töiden tuntemusta ja innostaa nii-den pariin myös jatko-opinnoissa. Metsänhoitoyh-distys on ollut mukana erilaisissa tapahtumissa ja lisää metsäosaamista neuvonnan avulla.

Pohjois-Karjalan alueella metsäistä toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia järjestävät esimerkik-si Joensuun nuorisopalvelut, partio, 4H ja Luonto-liitto.

Pauli Pöysä (1v 8kk) on tottunut leikkimään pihalla ja lähimetsissä. Näin lumien sulaessa lätä-köt kiinnostavat pientä menijää kovasti ja osaapa Pauli matkia korpin ääntäkin.

– Lintujen äänet ovat Paulin mielestä parasta, kertoo äiti Maija Sairanen.

Maija Sairanen kertoo, että Paulin päiväkodis-sa on tehty metsäretkiä ja teemana on luontokas-vatus. Hän toivoo, että lähimetsiä hyödynnettäi-siin enemmän päiväkodin arjessa, sillä päiväkodin piha on vain hiekkaa, mutta aivan lähellä on met-sää, mihin voisi useamminkin mennä leikkimään.

Jokainen voi myös itse edistää metsätietouden lisääntymistä ja vahvistaa luontosuhdetta. Lähi-piirin lasten kanssa kannattaa lähteä eväsretkelle lähimetsään ja nuoria houkutella mukaan metsä-töihin ja kannustaa luonnossa liikkumiseen. Metsä tarjoaa ympäristönä lukemattomia mahdollisuuk-sia niin liikunnalle, virkistäytymiselle kuin yhtei-selle tekemisellekin. Jokainen metsäsuhde on eri-lainen ja metsässä liikkumista ja viihtymistä oppii vain siellä olemalla.

Elli Hämynen

20 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 21Metsänomistajat

HIIHTÄJÄ PERTTU HYVÄRINEN ON METSÄNOMISTAJAT -KETJUN UUSI YHTEISTYÖKUMPPANI

Hyvärinen (26) rentoutuu mielellään raskaiden kisarupeamien jälkeen metsätöissä kotitilalla Riistavedellä. Silloin kun ehtii, hän opiskelee metsähoitajaksi Joensuussa. Viime syksyllä Hyvärisestä tuli myös metsänomistaja.

Hyvärinen tekee mielellään yhteistyötä Metsänomistajat -ket-jun kanssa. MTK:n yhteistyökumppani hän on ollut jo muutaman vuoden ajan. Maatilan pojalle maa- ja metsätalous ovat aina lähel-lä sydäntä. – Kotipaikka, metsätyöt, luonto ja maaseutu. Ne ovat minulle kaikki tosi tärkeitä. Parasta on, kun pääsee rankan tree-nileirin jälkeen vähäksi aikaa kalastelemaan, metsästämään tai vaikka istuttamaan metsää, Hyvärinen kertoo.

Omalla metsäpalstallaan Hyvärinen ei ole ehtinyt vielä varsi-naiseen työn touhuun. – Nautinnon kautta olen lähtenyt liikkeel-le: Nokipannukahvit on juotu, metsällä käyty ja kaikenlaista suun-nittelupuolen katselmusta tehty. Keväämmällä kisakauden jälkeen olisi jotain pientä ennakkoraivausta varmaankin tarvetta tehdä, Hyvärinen muotoilee.

Olympiaurheilijan terveiset

”Olympialaiset ovat valtava tapahtuma; valtava monessa suh-teessa. Lajien, urheilijoiden, katsojien ja arvostuksen määrä on

valtava, mutta Olympialaisten merkitys jokaiselle urheilijalle on myös valtava. Jokaisen määrätietoisen, tavoitteellisen ja voiton nälkäisen urheilijan yksi suuri motivaation ja tavoitteiden lähde on Olympialaiset. Minä kuulun näihin urheilijoihin.

Olympialaiset olivat pitkä reissu kaikkinensa ja sain hiihtää siellä loppujen lopuksi kaikki ne matkat, joille tavoittelin. Tottakai eniten halusin päästä mukaan viestinelikkoon, ja siinä saavutettu 4. sija oli todella positiivinen tulos meiltä.

Jo tässä vaiheessa haluan kiittää Teitä, kun olette olleet muka-nani ladulla. Nyt minulla on kokemus Olympialaisista, jota voim-me hyödyntää neljän vuoden päästä Pekingissä.

Nyt kun talviolympialaiset vuonna 2018 Etelä-Korean Pyeon-gchangissa ovat takanapäin, voin puolestani ylpeänä sanoa oleva-ni Olympia-urheilija aina tästä eteenpäin. Yksi pienen pojan unel-mista on siis täyttynyt” Perttu Hyvärinen kirjoittaa.

Keväästä syksyynToukokuussa ovat metsänomistajan kalenterissa vuorossa

kylvö- ja istutustyöt. Hommiin voi ruveta, kun routa on sula-nut maaperästä.

Ensimmäiseksi kannattaa tehdä kylvöt, jotta siemenet pääsevät ke-vään jäljiltä kosteaan maaperään.

Sitten on vuorossa rauduskoivun, männyn ja kuusen taimien istutta-minen. Jos mahdollista, niin taimet kannattaa istuttaa edellä mainitussa järjestyksessä.

Metsäasiantuntijoiden muistutukset siitä, että kylvö- ja istutustyöt kannattaa tehdä heti hakkuuta seuraavan sulan aikana, eivät ole turhia: välivuodet hakkuiden ja uudistamistöiden välillä voimista-vat väistämättä uudistusalan heinittymistä ja vesottumista.

Jos aikoo tehdä kesäleimikosta puukaupat, niin kevätkesä alkaa olla viimeinen hetki paneutua asiaan. Ja viimeistään alkukesällä kannattaa tilata metsäasiantuntijaltasi ammattilaiset tekemään tai-mikonhoitotyöt, jos et ehdi tai pysty itse tekemään niitä.

Alkukesä on hyvää aikaa taimikonhoidolle jo siitäkin syystä, että silloin eivät itikat ja muut ötökät ole raivaajan riesana kuten myöhemmin kesällä. Alkukesästä tehty taimikonhoito on plussaa varsin-kin taimikoissa, jotka ovat ehtineet raippaantumaan. Kun ne raivaa heti alkukesästä, on niillä aikaa

vankistua hiukan jo seuraavaksi talveksi – siten ne kestävät paremmin lumen painoa.

Varhaisperkaus heinäkuussa Keskikesä on parasta aikaa rauduskoivujen pystykarsintaan, erityisesti tuoreiden oksien karsintaan.

Taimikon varhaisperkaus kannattaa tehdä heinäkuussa, jos vain mahdollista. Varhaisperkauk-sessa noin metrin mittaisesta taimikosta poistetaan etukasvuiset lehtipuun vesat. Heinäkuussa tehty varhaisperkaus hidastaa selvästi nimenomaan lehtipuuvesakon kasvua, koska lehtipuiden juuriston vararavinto on alkukesän kuluessa käytetty uuteen kasvuun.

Taimikkoa voi raivata lähes aina Taimikonhoitotöitä voi jatkaa loppukesällä, kun varhaisperkaustyöt on tehty.

Muutaman metrin mittaista taimikkoa voi harventaa oikeastaan milloin tahansa, kun olosuhteet ja omat aikataulut sen sallivat.

Loppukesä on hyvää aikaa tehdä myös harvennusmetsien ennakkoraivauksia. Elokuussa voi jo aloitella polttopuuharvennuksia, jos raivaussahatöitä on tullut kesän aikana tehtyä mitta täyteen.

Metsäasiantuntijasi neuvoo lisää!

Julkaisemme vuoden 2018 Metsänomistaja-lehden numeroissa kolmiosaisen sarjan, jossa kerrotaan tiiviisti ajankohtaisista

asioista, jotka liittyvät metsätilan omistamiseen ja hoitami-seen.

Metsäsuunnitelma on oiva apuväline suunniteltaessa ja tehtäessä vuoden töitä.

Mitä korppi sanoo? - Kohti laajempaa metsäosaamista

Pauli Pöysä kuuntelee mielellään lintujen ääniä. Mitä korppi sanoo, kysyy Maija Sairanen ja Pauli vastaa, kraa kraa.

TOIMIHENKILÖUUTISIA Pohjoisen tiimin metsäasiantuntija Henri Maijala Lieksan toimistolta siirtyy toisen työnantajan pal-velukseen kesäkuun alusta. Hänen seuraajanaan aloittaa Ville Kilpeläinen. Ville palvelee Viekin, Kylänlahden, Vaaralahti-Korisevan ja Jamalin met-sänomistajia. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta 0400 177 029.

•Pohjoisen tiimin metsäesimies Marko Kaltiainen on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen. Met-säesimieheksi hänen tilalleen läntisestä tiimistä on nimitetty Risto Keskinen.

•Metsäasiantuntija Joona Turunen Lieksan toimis-tolta on vanhempainvapaalla 1.6.-16.9.2018. Liek-san toimistolla 3.4. aloittanut metsäasiantuntija Katri Mikander tuuraa Joonaa hänen vapaansa aikana, Katrin tavoittaa Joona Turusen numerosta tänä aikana.

•Metsäsuunnittelijaksi läntiseen tiimiin on nimitet-ty Mikael Pesonen. Hän aloittaa työskentelyn Juuan toimistolla 2.5.2018.

METSÄNOMISTAJAN VUOSI

Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet biotalouden ke-hittämisessä, jotka todennäköisesti saavutetaan, kiitos talouden hyvä imun ja biotuotteiden kysynnän maail-man markkinoilla.

Samaan aikaan huoli ilmastonmuutoksesta ja luon-non monimuotoisuuden heikkenemisestä ovat aiheutta-neet päinvastaisia vaatimuksia: Metsien käyttöä ei pidä lisätä. Iso haaste kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on, kuinka nämä vaatimukset sovitetaan yhteen.

EU-säädökset antavat reunaehtoja Viime vuonna EU linjasi, mikä on metsien rooli ilmasto-politiikassa ja kuinka meidän pitää suhtautua bioenergi-aan, onko se kestävästi tuotettua vai ei? Kiitos aktiivisen vaikuttamisen ja hyvän yhteistyön valtiovallan kanssa, onnistuimme vaikuttamaan niin, että Suomessa hyvällä metsänhoidolla aikaan saatu hiilensidonta otettiin pa-remmin huomioon. Samoin saimme pieniläpimittaisen runkopuun pysymään kestävän bioenergian listalla.

Metsien merkitys eri osissa Eurooppaa on niin erilai-nen, että yhteistä näkemystä on erittäin vaikea löytää. Siksi lienee fiksua, ettei meillä ole tulevaisuudessakaan

EU:n yhteistä metsäpolitiikkaa. Kuitenkin niiden kym-menien EU-politiikkalohkojen, jotka tavalla tai toisella koskevat metsäluontoa ja metsien käsittelyä, yhteenso-vittamista pitää parantaa. Työ alkaa EU:n metsä- ja bio-talousstrategian uusimisesta.

Puu ei Suomesta lopu. Esimerkiksi Oulujärven etelä-puolisessa Suomessa on rinnankorkeudelta yli 30 cm tuk-kipuuta viisi kertaa enemmän kuin 1950-luvulla. Pelkäs-tään vuodesta 1970 metsien kasvu Suomessa on kaksin-kertaistunut ja puuston määrä metsissä 1,7-kertaistunut.

Luken mukaan seuraavan 30 vuoden aikana metsien vuotuinen kasvu on mahdollista nostaa nykyisestä 110 miljoonasta kuutiometristä 150 miljoonaan. Tämä vaatii luonnollisesti aktiivista metsänhoitoa ja markkinoiden toimintaa niin, että puulle on kysyntää ja metsänomista-jat ovat valmiit investoimaan metsiin. Mutta se on mah-dollista!

Luonnonhoidon tärkeys korostuu Huoli ja paine metsäluonnon monimuotoisuudesta sai ministeri Tiilikaisen perustamaan kaksi vuotta sitten ”pyöreän pöydän prosessin”, jossa eri osapuolet ide-

oivat ja kehittävät toimintatapoja, joilla metsäluonnon monimuotoisuus otetaan entistä paremmin huomioon.

Metsäntutkimus vahvistuu ja saamme toimintam-me tueksi uutta tutkimustietoa. Luken ja Syken mukaan ekologista kestävyyttä on mahdollista vahvistaa hakkui-den lisääntyessä. Olennaista on lahopuun lisääminen ta-lousmetsissä ja yleensäkin talousmetsien entistä fiksum-pi luonnonhoito. Samoin vapaaehtoisen metsien suo-jelun edistäminen ja sen rahoituksen turvaaminen on tärkeää. Myös näissä on saatu tuloksia aikaan: Eteläises-sä Suomessa on eniten lahopuuta sitten 1930-luvun, ja suunta on ylöspäin.

Monelle metsänomistajalle myös metsien muut arvot kuin puuntuotanto ovat tärkeitä. Olemme metsäomis-tajajärjestössä aktiivisesti kehittäneet luonnonhoitoa ja valmiuksia siihen. Edelleen meidän tulee kehittää osaa-mistamme ja toimintatapojamme, jotta pystymme pal-velemaan metsänomistajia myös näissä asioissa entistä paremmin.

Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK

Metsien käyttö politiikan pelilaudalla

METSÄNOMISTAJATAPAHTUMIA

Pääkaupunkiseudun Pohjois-Karjalan metsänomistajien tupailta pi-dettiin Helsingissä 17.4. Keskustelun aiheina olivat mm. metsätiet ja metsänviljely, tykkylumituhot sekä puukauppa.

Metsäveroillat Polvijärvellä, Lieksassa ja Kiteellä keräsivät runsaan osanoton. Lieksassa puukaupasta kertomassa Arto Soikkeli.

17.3. Maalislauantain tapahtumassa nautittiin kahvia ja makkaraa metsäasioiden lomassa.

Itse tehtyt energiapalat antavat lisää puh-tia niin raivuuhommiin kuin metsäretkelle.

Saat paloista makeita, jos sulatat mu-kaan kovan kookosrasvan sijaan valkoista suklaata. Marjainen energiapala 1 dl kuivattuja mustikoita 1 rkl dl seesaminsiemeniä 1 rkl unikonsiemeniä 1-2 rkl tyrnirouhetta 100 g kookosrasvaa (munkinpaisto) 1 tl anista 1 rkl hedelmäsokeria 1 dl maapähkinöitä 1 dl kuorittuja pistaaseja 1/2 dl kuivattuja karpaloita

Voimapaloista saatavan energian turvin jaksaa tarpoa vähän pidempään.

VOIMAA METSÄN TÖIHIN

Teksti ja kuvausjärjestelyt Virpi Kurjenlento

Ripottele pienten kuppien tai konvehtimuottien pohjalle mustikat, seesamin- ja unikonsiemenet sekä tyrnirouhe.

Sulata kova kookosrasva miedolla lämmöllä aniksensiemenien ja hedelmäsokerin kanssa.

Rouhi pähkinät ja pistaasit veitsellä karkeaksi rouheeksi. Kaada aniksensimenillä ja hedelmäsokerilla maustettu sula rasva muotteihin marjojen ja siementen päälle ja painele lopuksi mukaan pähkinä-ja pis-taasirouhe ja karpalot.

Anna jähmettyä viileässä.

Risto Keskinen

Katri Mikander

Metsänomistajat 22 Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat • Pohjois-Karjala 23Metsänomistajat

METSÄNOMISTAJIEN KEVÄÄNMETSÄTAITOKISAT

Lauantaina 9.6.2018 klo 9.00Korkeakankaan RAJATUPA

Osoite: Välivaarantie 2, Kitee

klo 8.30 alkaen ilmoittautuminen ja aamukahvitklo 10.00 metsätaitokisat alkavat

Lounas ja palkintojen jako

Sarjat: Naiset, miehet sekä nuoretTarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 1.6. mennessä ensisijaisesti sähköpostitse:

pohjois-karjala@mhy.fi tai puh. 040 7069 166

Osallistumismaksu: Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille 20,00 € (sis alv), muille 30,00 € (sis.alv).

Alle 20-vuotiaat ja opiskelijat ilmaiseksi.

TERVETULOA MUKAAN!www.mhy.fi/pohjois-karjala

Palkintona

RAIVAUSSAHA

parhaat

tehtäväpisteet

saaneelle!

Hirvivahinkokorvausten määrä lähes kolminkertastui edellisvuodesta Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä keväänä noin 1,4 miljoonalla eurolla. Korvausten määrä on lähes kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Hirvivahinkoasetuksen muutos viime keväänä nosti korvaushakemusten määrää voimakkaasti loppuvuodesta.

Metsänomistajat hakivat vuon-na 2017 vilkkaasti korvauksia hirvituhoista. Suomen metsä-keskus arvioi hirvivahinkoja 3 559 hehtaarin alalla koko maas-sa, josta korvattavaa pinta-alaa oli 3 029 hehtaaria.

Metsätalouden hirvivahin-kokorvauksia maksetaan maan-omistajille tänä keväänä yhteen-sä 1,4 miljoonaa euroa, mikä on huomattavasti edellisvuotta enemmän. Viime vuonna hirvi-en aiheuttamia metsätuhoja kor-vattiin 0,5 miljoonalla eurolla.

Pohjois-Karjalassa arvioitu metsävahinkopinta-ala oli 394 hehtaaria, josta korvattavaa pin-ta-alaa on noin 316 hehtaaria. Eniten arvioituja metsävahinko-ja oli Joensuun, Kontiolahden ja Lieksan alueilla. Hirvivahinko-ja korvattiin Pohjois-Karjalassa 243 000 eurolla.

Vahinkoarvioinnin uudistus lisäsi hakemusten määrää Hirvivahinkoasetukseen tuli muutoksia viime vuoden tou-kokuussa, mikä selittää osal-taan korvausmäärien kasvua. Hirvivahinkojen arviointia ja

korvausten laskentatapaa uu-distettiin, mikä osaltaan innosti metsänomistajia hakemaan kor-vauksia.

– Korvausten laskennassa otettiin käyttöön uudet taimi-konarvotaulukot ja puutavara-lajien hinnat, ja vahinkoja alet-tiin mitata arviointikäynneillä

vain kasvatettavaksi tarkoite-tuista puuntaimista. Näin kor-vataan vain todellinen vahin-ko, kertoo metsäneuvoja Heikki Kuoppala Suomen metsäkes-kuksesta.

Maanomistaja voi määrittää korvaussum-maa laskurin avulla Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Metsänomis-tajat voivat hakea korvausta hir-vituhoista Metsäkeskuksesta. Korvausta maksetaan, kun va-hinkokriteerit täyttyvät ja tuho-jen laajuus ylittää 170 euron kor-vauskynnyksen.

Maanomistaja voi itse mää-rittää hirvivahinkojen mah-dollista korvaussummaa Tapio Oy:n hirvivahinkolaskurin avul-la. Laskuri sekä tietoa hirviva-hinkoarvioinnista, vahinkokri-teereistä ja korvauskäytännöstä on osoitteesta www.metsakes-kus.fi/hirvielainvahinkoarviot.

Lähde: Metsäkeskus

NAISTEN METSÄPÄIVÄ 29.6.2018Tällä kertaa suuntaamme Varkauteen

ja vierailemme Stora Enson kartonki -ja viilupuu-tehtailla

Aikataulu ja ohjelma: Lähtö klo 8.00 Joensuu linja-autoasema (Itäranta 6)

Vierailu kartonki- ja viilupuutehtaalla Kesäinen lounas Niemilomilla ja

paluu Joensuuhun noin klo 16.00

Retken hinta on MHY:n jäsenille 50,00 eur/muille 70,00 eur, hinnat sis. alv.

Retki laskutetaan ilmoittaumisen jälkeen.

Ilmoittautuminen 13.6. mennessä ensisijaisesti sähköpostitse: pohjois-karjala@mhy.fi

tai puh. 0400 202 616

TERVETULOA MUKAAN!www.mhy.fi/pohjois-karjala

PAIKALLISTOIMISTOT KESÄLOMALLA VIIKOT 28 JA 29 Metsähoitoyhdistyksen toimihenkilöt viettävät kesälomaa pääasias-sa heinäkuussa. Viikoilla 28 ja 29 (9.-20.7.2018) kaikki toimistomme ovat suljettuna. Toivomme että sovit tapaamisen ennakkoon kesän aikana, yhteystiedot löydät tämän lehden keskiaukeamalta. Voit ot-taa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen: pohjois-karjala@mhy.fi, vas-taamme viesteihin mahdollisimman pian.

mhy.fi/pohjois-karjala

METSÄNHOITOYHDISTYKSESSÄ TAPAHTUU

6.6. LIEKSA: Hotelli Puustelli Hovileirinkatu 3, Lieksa 7.6. LIPERI Ylämylly: Gáiju Vaiviontie 75a, Vaivio 21.9. TOHMAJÄRVI, paikka ilmoitetaan myöhemmin

Aikataulu ja ohjelma: klo 8.00-8.30 aamukahvit ja ilmoittautuminen Taimikonhoidon perusteet, sahan huolto, työturvallisuusasiat Lounaan jälkeen suuntaamme maastoon käytännön harjoituksiin

Ilmoittaudu viimeistään 1.6. kevään kursseille ensisijaisesti sähköpostitse: pohjois-karjala@mhy.fi tai puh. 0400 202 616.

Koulutuksen hinta mhy:n jäsenille 30,00 euroa, muille 50,00 euroa joka sisältää opetuksen, materiaalit ja ruokailut.

JÄSENETU kesällä 2018:

KESÄTEATTERI KITEELLÄ 22.7.2018 klo 15.00

Kyläparin MyllyteatterissaRakkautta ja Trasselia

Naisten metsäpäivä pe 29.6.2018

Vierailemme Varkauden tehtailla, kts erillinen ilmoitus retkestä!

RAIVAUSSAHAKURSSIT ALOITTELIJOILLELIEKSA 6.6., LIPERI 7.6. JA TOHMAJÄRVI 21.9.2018

Valtakunnallinen metsänomistajat- viikko

15.-22.9.2018katso kaikki tapahtumat www.mhy.fi

Tervetuloa nauttimaan iloisesta komediasta!

Metsänomistajien kesäteatterinäytös

sunnuntaina 22.7.2018 klo 15.00Kiteen Kyläparin Myllyteatterilla

Hae ilmainen lippusi paikallistoimistoilta

28.5.-15.6. välisenä aikana, max. 2 lippua/jäsenyys. Ei ennakkovarauksia tai postitusta, lippuja rajoitettu määrä.

Kyläparin myllyteatteri, Potoskavaarantie 47, Kitee

jäsenetu

Mar

ja K

alpi

o

Metsänomistajat

Mhy Pohjois- Karjala kaikki mitä metsäsi tarvitsee

Kasvatus- ja terveyslannoitus

Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus

Metsäveroilmoitusten täyttö

Istutus • Kylvö • Taimien ja siementen välitys

Metsien PEFC-sertifiointi Metsätyönäytökset •Metsänomistajien koulutus

Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja hallintajärjestelyt •Kiinteistönvälitys

Ennakkoraivaus •Linjanraivaus

Metsäsuunnitelmien laadinta • Metsäselain • Metsäarviot

Kunnostusojitus •Suometsän hoito

Nuorten metsäosaamisen edistäminen

Maanmuokkaus

Taimikon varhaisperkaus •Taimikonhoito •Nuoren metsän harvennus

Puunmyyntisuunnitelman laadinta •Valtakirjapuukauppa •Puunkorjuun, runkojen katkonnan ja korjuun valvonta

Puunkorjuupalvelu

Metsänomistajat • Pohjois-Karjala Metsänomistajat