MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSINST ITUUTT I

SI IRTOLAISUUS -M IGRATION+. vuosikerta

Siir tolaisuusinsti tuurr i MrgrarionsinsrIurcrPd.i ro im i r rrj a

Olavi Koivukangasr,-arlo rTo im i tuskun ra ,Editoriai committee:

: : o1 . . V i l h ,o N r i r cm,a - Tu run ) . l r o l r r r L ri r o r . sunc J unga r , Abo Ak aJem i

P ro l . Te rho Pu l kk inen . Tu run l . l r op r . r o

Aikakausichrr i imert l l n6g.3 kcrr.ra tuodcr..r. r r r i r ush ln l a on I 2 mk /vuos r t a i I 5 Rk r ,lr tonumero 3 mk.Ti laul iscn voi suoritru maksamalla t l mkPs r i l i l le Ttt 495 90 3.

S I ]RTOLAISUUSINSTITT ]UTT IMI GR.{T ION SINSTIT UT I, ,T

Kasa rm ia lue , r ak .46 .20500 Tu rku 50puh . 921 17 536

Hcnk i l dkun ra ,Ph .D . O lav l Ko i vuk , rnp rs , ) r - , h r a r lHuK Ma i l a -L r r sa K r tham, : i j n l 5 ru \ t h t r cnVTM .,\rJ a MunrcrVTM Simo ToivonenVTK Juhan t Sa lmc la Ma f t i l a p ro iek t . s i h r .Valokur'al.r Krrr i Lehrincn

Va l t uus lu r r l a r r i . J u hcen toh ra ta .Prof J orFr.r Pohlenp.r l t ,

Hal l inrksen puheenjohtala,Prof. Vi iho Nii temia

Kansi: i lagerstbntcinin taisrelussa Buurisodassa \ . l 89A kaa tune i r l en r k ;nd in ; r ; r r r nhar-rtanuistomcrkki.Cove r , I he g . . r ve u l t he S . . r n , l r nav r .Ln<who were ki l lcd in the barrlc of Magcrsfonrein in 1899 in rhe Boer Wer.

S I IRTOLAISUUSINSTITUUTIN HALL I_TUKSEN PUHEENJOHTAJA PROFES_SORI V ILHO N I ITEMAA 6O-VUOTTA.

Siir tolaisuusinsrirur.rf t i ornistaa ramin S.i /_t o la6uus-M igrat iorl aikakauslehdcD numeronp ro fes ro f l V r l hL_ r \ i r r en r ra l l e . Jo la ra ) nda9.r]. . . . . . . . . . . . . . , , vuurla marlrcLuun lo f ! : jvcni tq:7.v no \ l em: t r l vuo reen j q42 N rmrn ron , i yn l yny r He l : i ng rs ra . r u l i y l r opp i l aaks rl v J O J a s u o r i r r i t i l o s o t i a n k r n d r J a a t i ntutkrnnon vdl irauhan aikana. I Ian veif iel ir oh ron l s i r . I 9 "+9 B . r l ( r n ma i Jen k t sk .arkaan I ' l rr \ vl l I J r r . : r kimukrcl la 1,41 cihcmminVilho Niiremaa on julkaissLrr useita lrdmerenpJrrrn htsroriain l i i t ty| ia rutkinruksia, jockaovat saavuttaneet Jaajaa kansainvdl isrd tun_nustustt,Myijs Suonrcn historiaao Vilho Niiremaaon p ( reh r ) ny r syv i l l r s cs r r . l j l l a a l uc ( l r am, i r n t t r t koun H in re rn kcsk ia rLaa l d ( i t l e l c r iturkrmus. \ . !rodcsra 1955 l ibt ien Niiremaaon to im in -u l l u run r l i up rs ron ) l e i . cn h rsao f l an p ro las lu r i na .

l l y : i - l l l : aukovaa on o l l u r se r l d , j oDLaV i l ho l \ i i t <maa on t chn r t \ i i r r o t r r \ t u t k lmuRsen h ) r i k s i r l aOJ x l k rnccn 5uon )Lnx ruKos l | r t o ta l suudsn t u r k imu(p ru jek t i r r t hccydess j . T i l l J i n s i i o l a r l , uu \ l i n< ; l l i , i naJa kans r l n rd l i \ cn j r lm ib r r j o r . t r i i n t . ns r ( c r .taa Suomcssa jdrjestelmdll iscn turKtmusrot,m lnnan koh teek \ i . Kvmmcnen !uodcn r l dl a \ okemu lsc t l r r J , ) \ r r t r h \ v j n poh j xnk u n r . l 9 7 J r l h J l r r i i n \ u j n n i r r e t c m a d nJ r r r (o t J t \ uus lns t i t uu r tn pL , rus ram i ( t a . \ , 1 |I euoe r o l t t d t r u , r r i c l o r ku j r j . r n ru r t : r

: lyr. : l :a osalta Nii temaan rarmokkuuden Jasrt/ . icvdrn ansioste inst i tLrutt i roitrrn pcrus

raa - t na , ; l i s k u u r ra l q74 Ha l l r uk \ (n puheen_Jo , t ) r r Jaks l va l r ( r i n i r s (o i l su t c tu \ t i V ; l hoNIlrcn*a, mire rehrive, hin horcaa edcl lecn.t( l tylsesrl on mainit tava Nii tcmaan r1,et | |mc vuonna JL r l k l l \ t un YhJ l . s ra l t t i n 2 r j u

l i : ' .11' l f l ' - l l " : l 'o ld F.<nds strongl )€s pad to r m r t t i l an a .Vi lho Nii temaan mcrkkipdivrind Si i l . lolai_suusrnsUluutt i . ;a si ini cdustertuiDa olci, l !yn te r so t , samo ln ku in hcnk i l c j kun ta t o iI u t t r ! a r h j ne l i c unncJ j r t ( f \ e \ { r . r

' s r k j

r o r v o \ r r h y r J n \ h t r i \ l \ , ; n J a r \ u i ; r r r D r r o <rute|alsu ud(ss,

Turku 197 7. I 'YPOPRESS OY

I

VILHO NIITEMAA6 O-VU O TTA

16. 3. 1977

--r

FL Mikko Uola:

Finnishwarrlors lnthe SouthAfrican war

Of the Finnish human fates driven all around the world those countrymenwho participated the Boer War over 76 years ago form their special totalityabout which it is not easy to get proper information but which, no doubt,includes many kinds of destinies. Excluding those few Finns on the Britishside there were in the Boer forces about twenty, thirty Finns. One part ofthem had immigrated South Africa for gold and diamond fields, another partwere sailors and propably there were even adventurers who travelled fromone continent to another.

The Scandinavians living in Johannesburg and Pretoria had in the middle of1899 under unemployrnent and the risk of war founded for themselves anorganization which was known as "Skandinaviska organisation". Its leaderwas a Swede, Christer Uggla, who lived in Pretoria and worked for theTransvaal railway company. When the war was evident there were differentopinions among the Scandinavians towards the two parts of the war. Somesympathized with the British while many others were on the Boer side. Thefirst meeting in Johannesburg did not reach any unity about the organization'sopinion to the war. Those who supported the Boers organized thereforeanother meeting in Pretoria about on the 12th October, 1899. In this meetingit was decided to form a Scandinavian volunteer force which would joinfighting on the Boer side. This thought was rapidly accepted by the Transvaalofficials. All the Scandinavian warriors received the full Burgher rights and itwas promised a plot of land for everybody after a successful war but thesoldiers did not get any salaries. The Government, however, gave some moneyto the corps for equipment and riding horses.

)

The sympathetic attitude of the majority of the Scandinavians towards theBoers had already the tradition some );ears old. ln the beginning of the year1896 rvhen the English doctor L. S. Jlmeson mede his unsuccessful laid againstthe Boers the Scandinavians living in Transvaal proclaimed their loyality tothe Bocr Government.

Originally about 65 men joined the Scandinavian corps and they were fromall thc Nordic countries: Srveden, Denmark, Norway and Finland. Besidesthem there were some volunteers which represented some other nationalitiesin the corps. In the original Scandinavian corps there were propably 13 Finns.Most of them were from Pohjanmaa (Bothnia) and all of them had workedrt Transvaal gold mines although they orginally represented many occupations.Ncarly all of the Scandinavian voluntecrs rvere miners but many of themwere former sailors.

Like all thc Boer corps the Scandinavians also elected their captain. The electcdcaptain was a son to a Swedish missionary Carl Ludvig Flygare, Natal born

Johannes Flygare. His greatest merit was the knowledge in the Boer language.In Finland it is ofien u,rongly claimed that l 'h,gare was a liinn

Before their leave for the liont bet',leen 14th and 17th October the Scandi-navians made a parade before the residence of President Paul Kruger and thePresident made a stimulating speech to them.

When leaving for the front the Scandinavians' destination was Mafeking wherethe Bocrs had besieged the British forces commanded b1- Colonel Baden'Powell. On their way to Mafeking thc Scandinavians cscorted the famousBoer gun "Long Tom".

Thc Scandinavians participated smrrll skirmishcs in ,\lafeking but the Boercommander General Piet Cronje opposed any large scaled attack against theBritish occupied town because of vain losses. The Scandinavians protestedstronglv against Cronje's passive viervpoint because the;' wanted more activeattacking. Thcy complaine<l of Cronje's passivity even to Pretoria. It is toldthat the Scandinavians were voluntecrs to everything which was amusing anddangerous. They distinguished themselves in trench digging, blorving up theBritish minc fields, stealing cattle etc.

'l 'he Scandinavians met their first loss in Mafckinu because in an attack onthc 25th October a F inn, Johln loh. rnsson, rn 'es br . l ly r rounded. Johanssonwas taken into irn ambuhnce organized by the Scandinavians. Ir was offeredthc possibility for Johansson to go to Pretoria to a hospital but the man pre-ferred to stay among his corps.

When the strong British army led by Lord Methuen advanced from the southtowards another besieged town Kimberley the main forces of General Cronje,among them the Scandinavians, received on the 20th November the order t<.,go towards Kimberley. On their way the Scandinavians got the supplementof 15 men but after rwo were wounded and some moyed to other corps theamount of the soldiers did not rise much ove r 70 men.

The Scandinavian corps arrived at Magersfontein, to the south of Kimberley,on the 28rh November. The slower ambulance unit reached the place notearly than on the 10th December.

To the end of November the British army of 15 000 men led by t,ord Methrrenhad advanced to Modder River, about 1O kilometres south from ltagersfontein.The British stayed there for two weeks after severe clashes with the Boers.

The Boer forces of about 8500 men led by Cronje prepared on their sideto avert the propable British attack by digging trenches to the foreground ofthe Magersfontein hills. Especially the Finns in the Scandinavian corps provedto be the best experts with explosives and they distinguished themselvesx railway mining on the British rear.

In the evening on the 10th December after a severe British artil lery concen-tration 52 men of the Scandinavian corps (according to other sources 49 men)were sent to an outpost about 1,5 kilometres before the defenses and circa10 men stayed with horses. Other Scandinavians were around the wholeencampment in different tasks.

The night was rainy and chilly. About at four a'clock in the morning theBritish were seen advancing towards the Boer positions. The Scandinavianshad got orders to retreat to the main force but despite of that captain Flygaredecided to let his men fight in the outpost. The British soon blockaded theScandinavians and cut their way of retreat. The corps, however, fought per-sistently. It followed that 20 Scandinavians were killed, among them captainFlygzre, 21, were taken prisoners by the British, the greatest deal of thembadly wounded. Three of the prisoners died within the following days fromtheir wounds. Only four men of the Scandinavians in the outpost got outof the outpost safely to their own side, five came off lightly wounded andtwo badly wounded were removed from the battlefield to the Boer side.The Finnish losses were one killed on the battlefield and one died in captivityafter two days from his wounds, two badly wounded and one captured.

The British suffered a bloody defeat at Magersfontein but the Boer losses,except the Scandinavians, were slight. Cronje's troops stayed at Magersfonteinstill for two months until the British succeeded by passing the Boers to raisethe si€ge of Kimberley in February, 1900. By that time the position of the

Boer tbrces became intolerable at Magersfontein and they began their retreattorvards Bloemfontein. After reaching a place called paardeberg they were,however, besieged by the British.

The Scandinavians had received rhe supplement of rwenty men, four or fiveof them Finns, at Magersfontein in January. The Scandinavians formed stilltheir own unit which participated the battle of paardeberg on the lgth -27th February. ln this bartle onll' 11uo Scandinavians were killed. Amongwounded there were three or four Finns. The whole Boer force had tosurrender to the British on the 27th I,'ebruary. The war prisoners were senrto Cape T'own and from there rhe biggest pait rvas sent to St. Helena ra,herethey n'ere released after the war in 1902.

It is rvritten several books and innumerable articles about the Scandinaviansin the Boer War. It is charasteristic for them the great contradiction in manyaffairs.

The contradictory and the inconstancy of the name spelling have been themain difficulties in collection of the biographical notes of the Finns in theBoer War. In many cases it is used the surnames (or the names of the houseor farm) in the Finnish sources but abroad those persons have often beensatisfied with their patronymics. When the foreign sources rnake known thedomicile it has not been possible to rely on it because the name of the localityis nearly always written wrongly or the domicile is announced completelyincorrectly (compare, Warsaw - must be Oravais or Oravainen, Evozov -

must be Vori or Voyri).

It is worth a mention that in the Scandinavian memorial erected at Magers-fontein in 1908 it is cut among the Finnish killed a name J. Jakobsson althoughany person called Jakobsson were not among the Scandinavians as far as itis known, at least not in the lists of the fallen. In the memorial there is noton the other hand the name of Johan Jakob Johansson who died in captivityon St. Helena propably from his wounds.

There were Scandinavians in the Boer War on the Boer side also as membersof some Boer commandos. There are not, how€ver, many facts available forexample about the Finns in the Boer commandos. Presumably the names ofonly few of them are known. It is the same thing for the Finns on the Britishside.

According to the newspaper comments there were about 50-60 Finns inJohannesburg when the war broke out. 20 men of them joined the Scandina-vian corps while the others either left for Finland or stayed in Johannesburg.The Finns who served in other Boer units lived propably in Transvaal or Orangebut presumably not in Johannesburg or Pretoria.

The birth year of 16 Finnish Boer War parricipant is known. The youngesr ofthese was 22 years old and the oldest 46 years old. The mean age was nearly28 years. The known home localities by provinces are clistributed as follows,

- Vaasa province l9- Uusimaa province 2- Aland province 1- Kuopio province 1- Oulu province 1

The main sources for the following biographical notes have been,

- Gustafsson, Matts - Viklund, Johan Niklas m.fl. ' Boerer och engelsmd.n.Skrifter utgiana ao Soenska Folkskolans Vcinner. Hdft.68. Helsingfors 1910.- Janek, Hj. P:son: Bland boer och bitter. Skildringar frdn knget i Sydafnka1899 1900. Helsingborg 1901.-..- Lindberg, Ernst E.: Suomalaisen seikkailuja buuisodassa ja muistoja aan-keudesta St. Helenan saarella. Helsinki 1903.- Smidt, Georg - Allum, J.: Boerna, deras land ocb fibetskamp. Upsala 1902.- Saenska Skyddskdisten nr. 34 I 7924.- Uddgren, H.E.: Hjriltarna oid Magersfontein. lJddevalla 1925.-.- Uusia hauskoja kertomuksia Boerisodasta. Ameikan Sanomat, AshtabulaOhio. (without the year of printing).-* Articles in various newspapers, for example HufisudstadsbLadet 25.I.7903,11.12.1924, llasabladet 76.6.I896, 23.3.1901, Tbe Standard and Digger'sNeus 20.72.1899.- Government Archives, Pretoria: The Red Cross Registers, British Intelli-gence Department (Finns who have taken full Burgher Rights under theTranwaal Government since the commencement of War).- National Archives of Finland: The sources for the Finnish miqrationstatistics, 1889-1899.- The records at various Finnish oarishes.

Kart Fredrik Aberg sailorKarl Aberg was from Helsinki. It is known that he was a sailor and got the passporr forforeign countr ies 5.6-1891. He has propably becn a mcmber in some Boer commandobut has been taken war prisoner by the Brit ish and sen! to St. Helena. Afrer releasing in1902 Aberg travel led to the Unired Srates. There ere no more facts abour him.

K.W. Altston

The name is got from Brit ish sources and so i t can be wrongly spel led. Perhaps i t should bc

Alfstrdm. It is not known any more about him but he has received the ful l Burgher r ights30.1. 1900 so that he has propably at that t ime ;oined some Boer commando. Before thewar he had lived four years in Transvaal.

6

Zachris Michelsson Anst

Anst was from Narpi i t add he is mentioned as a Finnish parricipant in the Boer War. Afrerthe war Anst l ived in the United States. There are no more facts about him.

Otto Wilhelm Backman

Born 6.4.1876 at Kirkonkyld, UusikaarlepyyParentsiJekob Johansson Backman and Anna Sofia Gr-rsrafsdotter.Married 18.8.1895 with Wilhelmina Jakobsdotter Sund, born 1874, died 1905.Child Otro Jakob Reinhold, born 77.1.7896.

Otto Backman got the emigration cert i f icare for Afr ica 9.9.1895 (three weeks after hisweddings) and immigrated Transvaal in the same year. He worked as a miner and joined

thc Scandinavian volunteer corps in 1899, part icipated the siege of Mafcking and was badlywounded in the batt le of Magersfontein 11.12.1899. Backman was taken war prisoner bythe Brir ish together ivi th the ambul2nce l8-2.1900. Because badly rvoundcd he rvas notsent to any prisoncr canrp but rvas al lowed to stay in Cape Town as a war prisoncr.Otto Backman died of tr .rberculosis in South Afr ica 14.2.1907.

Simon Mattsson Backman carpcnterBo rn 20 .3 .185 3 a t Tucku r , Vdy r i

Parentsr l l latts Simonsson Jifs and Greta Lovisa Johansdotter Hdggblom.l\ , larr ied rvith Anna Michelsdotrer Finnc, born 185 5, died 1925.

Ch i l d r cn ' M i che l , bo rn 25 .8 .1881 , d ted 22 .9 .1917 , Ed la Mar i a , bo rn 10 .4 .1885 , d i ed ,24 .6 .

1921 . Anna Lov i sa , bo rn 23 .1 .1888 .

Simon Backman immigrated Transvaal in 1895 and worked at ' fransvaal gold mines. Hejoined the Scandinavian volunteer corps 9.1.1900 and was propably wounded in the batt le

of Paardeberg in February. Backman was taken war prisoner by the Brit ish at Paardeberg

27.2.19OO and was sent to St. Helena. After releasing in 1902 Backman stayed on Sr. Helenaas a carpenter according ao his contract with Eastern Te)egraph Company. He returnedFinland in 1903 and l ived at Kovjoki vi l lage in V<iyri . Backman was propably the oldesrmcmber in the Scandinavian corps.Simon Backman died at Munsala 9.4.1928.There is an art icle about Backman published in "Svenska Skvddskir isten" 10.1.1925.

lsak Vi lhelm Eriksson England carpenter

Bo rn 5 .11 .1872 a t O rava inen

Parentsrfarmer Erik Eriksson England and Maja Carlsdotter Bergman.

lsak Eriksson had served six month's mil i tary service in Finland. He got the passpor! for

Afr ica 28.11.1895 and immigrated Transvaal in the same year. He worked as a miner andjoined the Scandinavian volunteer corps 9-l . l9oO. He was taken war prisoncr b) ' rhc Brit ish

ar Paardeberg 27.2.19oo and was sent to St. Helena. After releasing in 19o2 Eriksson stayed

on St. t lelcna as a carpenter according to his contract wi lh Easrern Telegraph Company.

I sak E r i ksson d ied on S t . He lena 5 .5 .1903 .

Erik A, Eski lsson

Erik Eski lsson has part icipated the Boer War as a Finn and there are Do mo.e facts about him

Matts Henrik Simonsson Haggli i t

tsotn 5.2.1874 at Oravainen

Parents; Simon Simonsson Kyhr ( later Hi iggkif) and Lisa Cfeta Johansdorrer Knurers.Married 1.4.1894 \a, irh Maria Lovisa Nilsdotter. born 1870.Ch i l d Hen r r k A rv rd , I ' u rn 20 .4 .18o5 .Henrik Hriggl i t f mo|cd in 1895 from Oravainen to his rvi fe's Lrcal i ty Munsala. ln rhc sameyear he got the passport for America and travel ied either via Amcrica or dirccrly ro Afr icaand worked as a miDer in Transvaal. Hi iggl i i f loined the Scandinavian voluntcer colps in1899 and part iciplted the siegc of Mafcking. He rcted as an cxpiosives experr among orhersat Modder River w,hcn thc rai lway l ine rvas mined. I l iggl i i f uas badl; rvounded in thebatt ic of Jl{agcrsfontein 11.12.1899 and rvas takcn war prisoner by thc Brir ish-Henrik Hiiggl i j f dicd from his rvounds in the tsr ir ish mil i tarr hospir l l ar Orangc Rivcrr3 .12 .1899 .

Erik Johansson

There is in various sources thc ntenrion thac tr ik Johansson rvas l iom Krist i inankaupunkibut he is not, howcver, found in the parish's books. I t is possibie thar he camc fronr someneighbour local i ty.

Johansson workcd at Transvaal gold mines and joincd the Scandinavian !oluntccr cDrps in1899. He part icipa(ed the siegc of Mafeking and thc batt le of Magcrsfontcin 11.12.1899.He was takcn war prisoncr by the Brit ish ar Paardebcrg 27.2.1900 and was senr ro Sr.Helena. After releasing in 1902 Johansson rravel led ro rhc UDired Starcs- His later yearsare unknorvn.

Herman Johansson sai lor

Born 20.12.1869 at Pdnndincn. Pietarsaaren mlk.Parcn.s, farmer Johan JohaDsson and his wifc Maja Greta.Herman Johansson had gone to sca in 1883 after which there lre no sig| abour hin in therecords of his parish. t le has landed in South Afr ica and worked at Trahsvaal gold rnines.

Jobansson joined the Scandinavian volunleer corps in 1899, part icipared the srcge ofMafeking and the batt le of , \ ' lagcrsfontein 1I.12.1899. He rvas raken w'ar prisoner by theBrit ish at Paardebery 27.2.79OO and was sent to Sr. Helena. Afrer releasing Johanssonrravel led to rhe United Srares in 1902.

l irs late. years are unknown.

Johan Jakob Johansson Gestgivars or Spera

Born 21 .8 .1875 a t Mone , Munsa la

Parents: Johan Johansson and L,ovisa Jakobsdotter.

Johan Johansson immigrated Afr ica propably in the middle of the 1890's. He workcd atTransvaal gold mines and joined the Scandinavian voJunteer corps in 1899. He parriciparedthe siege of Mafeking and was wounded lhere in an attack 25 .10.1899. Despite of his badwounds Johansson fol lowed rhc Scandinavians but hardly pa.r icipated f ighting- t te wastaken war prisoner by the Brit ish at Paardeberg 27.2.19OO and was senr to St. Helena.

Johansson died on St. Helena 11.9.1900 off icial ly of a rumour in his neck but ir is alsoclaimed that he died from rhe wounds from Mafekins.

Matts Anders Gustav Knuts or Matts Gustavsson

Born 1 .9 .1877 a r J epua

Parents: farmer Gustav Gustavsson Knuts and Sannn Lisa Mattsdotter.

8

Married 18.4.1896 wirh Al ina Isaksdotter BJ6rkman, born 1875.

Children, Signe Elisabet, born 2.11.1896, died 7.10.1902, Karl Ake Rolf, borr i 14.10.1904.

Matts Gustavsson gor the passport for Afr ica 17.8.1896 and immigrated Transvaal in thesame year. He worked as a miner and joined the Scandinavian volunteer corps in 1899,part icipated the siege of Mafeking and the batt le of Magersfontein 11.12.1899. He was

taken war prisoner by the Brit ish at Paardeberg 27.2.1,900 and was sent to Sr.Helena. After

releasing in 1902 he.eturned Finland in Apri l 1903.Matts Gustevsson died of tuberculosis at Jepua 4.11.19O7. Marts Gustavsson's notes areused in the book "Boerer och engelsmin" in 1910.

Kustaa KorhonenIt is told that Korhonen was from the countv of Savo but some sources claim that hishome local i ty was Helsinki.

Korhonen worked at Transvaal gold mines, joined the Scandinavian volunteer corps in1899, part icipared the sicge of Mafeking and rhe batt le of Magersfontein 1I.1,2.1899. Hewas taken war prisoner by .the Brit ish at Paardcberg 27.2.1,900 and was sent to Sr. Helena.

After releasing in 1902 Korhonen travel ied to the United States. His )ater years are unknown

Ernst Even LindberE decorator

Bo rn 3 .1 .1864 i n He l s i nk i

Parents: engine driver Anders Vi lhelm Lindberg and Maria Sofia Lindfors.

Lindberg had wife and at least one daughter but the names ate unknown.

Ernst Lindberg moved with the family to Vi ipuri in 1875 and worked in Vi ipuri and Hel-

sinki as a decorator, mechanician and book-binder- He immigrated New York, the United

Stxtes in 1892 and worked there st iLl as a decorator. After some years he travel lcd with

his family to South Afr ica. He l ived in Johannesburg as a decorator, later as a minet.

Lindberg joined thc'Scandinavian volunteer corps in 1899 and belonged to the Scandinavian

ambulance unir with which he part icipated the siege of Mafeking and the batt le of Magers-

fonrcin 11.12.1899. He was l ightly wounded in the batt le of Paardeberg and was taken war

prisoner by the Brit ish at Paardeberg 27.2.1900 and sent to St. Helena. After releasing in

1902 Lindberg travel led to Finland where wrote the book "Suomalaisen seikkai luja buuri-

sodassa ja muistoja vankeudesta St. Helenan saarel la". Lindberg returned to South Afr ica

to his family in 1903 and * 'ent to work to gold mines again.

There are no facts about Lindberg's later years.

Arthur Lindqvist

Lindqvist has parricipated the Boer War as a Finn and there are no more facts about him.

Matts Emil Mattsson

Born 9.5.1875 at Forsby Bro, UusikaarlepyyParents: farmer Marrs Mattsson and Anna Maja Jakobsdo(ter.About Emil Mattsson i t is known only thar hc immigrared South Afr ica in rhe 1890's andworked as a mincr in Transvaal where .;oincd the Scandinavian volunteer corps in 1899.He part icipated the siege of Mafeking.Emil Mattsson was ki l led in the batt le of Magersfontein 11.12.1899 and his body wasbadly muti lated.

Mafti Maftsson farme r

Matt i Mattsson was born at Kalajoki but the date of birth, parenrs and famil; arc unknorvn.

Mattsson immigrated the United Statcs with his family to the end of rhe 1880's or in the

bcginning of the 1890's. I- Ie bought a farm but before long he hlnded his farm over to his

family and travel led to Afr ica. He worked as a miner in Johannesburg- Matt i Mattssonjoined the Scandinavian volunreer corps in 1899 and served as a cook- He part icipatcd the

sicge of Mafeking and the batt le of Magcrslontein 11.12.1a99. He was takcn war prisoner

by the Brir ish at Paardeberg 27.2. l90o and was sent to St. Hciena. Aftcr relcasing in l9O2

he returned ro the United States whcre propablv l ivcd the rest of his l i fe. The death date is

unknown .

Mart i Mattsson was known among the Scandinavians as a pccul iar pcrsonali ty who could

use both ladle and r i f le very well .

Johan Mickebson

Born 1865 at Bertby, Vciyri

Johan Mickelsson immigrated Transvaal already at the age about 15 in rhe beginning of rhel88O's. Before the war he worked at Transvaal gold mincs. Hc.joined the Scandinavianvolunteer corps in 1899, part icipared the siege of Mafcking and rhe btr lc of Magcrsfontein17.1,2.1899 whcn he sas taken war prisoner by the Brir ish and was scnr to Sr. Helena.Afie. releasing in 1902 Niickelsson travel led .o the Unircd Scares. His later I 'ears areunknown.

Matts Nelson

Matts Nelson was from Munsala but the name is very common so that rhe pcrson bas not

been able to identi f l .

Nelson is mentioned as a member in the Scandinavian volunteer corps alreedy in 1899

but thcre are no facts abour his part icipation in the baccles. Propably hc has becn in

Mafeking, Magersfontein and Paardeberg. Nclson was not, however, as r war prisoncr on

St. Hclena.

Johan Jakobsson NyrDan

Born 28 .4 .1877 a t V t i y r i .

Parents, innkceper Jakob J<-rhansson Trisk and Anna Lisa Jobansdotter-Nlarr ied 20.2.1904 with Aina Maria Johansson.

Johan Nyman moved in l88l rvi th his parents to Oravainen (Kuilas gisrgifveri). Hc lefrfor Afr ica (perhaps via America) in 1896 and workcd at Transvaal gold mines. Nvmanjoined the Scandinavian voluntcer corps 9.1.1900. He rvas taken war prisoncr by the Btrr ish

at Paardebcrg 27.2.19oO and was sen! to Sr. Heicna. Nymln propably l ightly wouncled in

rhe batt le of Patrdeberg. After rcleasing in 1902 he travel led to the Unitcd Staces r,vherc

nrarr icd with Aina Johansson from Munsala, Finlanrl . Thc lasr fact about Nyman in his

parish's records is tha! he l ived in America in 1913.

Peter Peterson (also Petersen)

Peter Peterson is mentioned as a Finnish member in Boer comDandos. He has been taken

war prisoner by che Brit ish in 1900 and he has propably scnt to ccylon. l hrre arc no other

facts about him.

Johannes Rank

Born 11 .4 .187 5 a t Munsa la

Parcnts:Johan Andersson Rank and Anna Sann! Andersdorter.

Johannes Rank got the passport for Amcrica 2.9.189 L He propably travel led from America

1 0

to Afr ica in the middle of rhe 189O's and worked ar Transvaal gold mines. Rank.joined rheScandinavian voluntecr corps in 1899 and part icipated rhe si€ge of Mafeking. Hc tookpart also the batt le of Magersfonrein 11.12.1899 and was one of those few who escapedthe outpost nearly unwounded. Johannes Rank was elected a sergeanr of the Scandinaviancorps after Johan Viklund had resigned the posr. Rank was taken war prisoner by theBrit ish at Paardebetg 27.2.19O0 and was sent to Sr. Helena. After releasing in 1902 Ranktrav€l l€d to the United States.

Johannes Rank died in the Unired Stares 19.6.I917.

Johan Anders Karlsson Schultz

Bo rn 7 .3 .1870 a t R ima l by , Su l va

Parenrs, farmer Karl Anders Larsson Schultz and Maja Beara Johansdotter.Married 26.11.1893 with Maria Sofia Eriksdotter Smeds, born 1873 at Sulva. oroclaimedd e a d 1 . 1 1 . 1 9 7 5 .

Ch i l d r cn , l r enc Emi l i a , bo rn 1894 , d i ed 1895 , John E ina r , bo rn 1896 , d i ed 1897 ,JennyMaria. born 1897.

Johan Schultz immigrated the United States in the beginning of rhe 1890's and he marriedin America. He l ived in New York and Green Point. The family returned Finlend in 1897and Johan Schultz travcl led to Afr ica in 1898. He worked at Transvaal gold mines andjoined the Scandinavian volunreer corps 9.1.1900- He was taken war prisoner by the Brit ish^t Paardeberg 27 .2.1 90O and was sent ro St. H elen a. After reieasing in 1902 S chultz travel ledto the United States where also his famil l l ived again.

Johan Schultz died in thc United States 26.12.1906.

Johan Simons

Johan Simons was from Oravainen and he is mentioned as a Finnish parricipanr in theBoer WDr. After the war Simons l ived in the Unired States. There are no more facrs abourhim.

A.W. Stenberq

Stenberg is mentioned as a Finnish member of some Boer commando. He was taken warprisoner by rhe Brir ish in l9Oo and propably sent to Ceylon. There are no more facrs abouth rm .

Karl Anders Stenroos sailorBorn 5.8.1871 at Klemersby, Lumparland

Parents, farmer Matts Stenroos and Maja Lisa Michelsdotter.

Karl Stcnroos immigrated Transvaal in 1891 end worked xt gold mines. Hc joined theScandinavian volunteer corps in January 1900. He was taken war prisoner by the Brit ishat Paardeberg 27.2.19OO and was sent ro St. Helena. After releasing in 1902 he travel led tothe United States. His later years are unknown.Karl Stenroos was proclaimed dead by the court of Ala 27 .+.1971 .

G. SundblomSundblom has got the ful l Burgher r ights 24.10.1899. He has propably been a member

of some Boer commando since that date. l t js said that his home local i ty was Oulu butthere are no mention about him in the parish's books and rhere are no more facts abouthim elsewhere.

1 1

rrans Werner Widbom sai lor

Born 18.1.1869 at Krist i inankaupunkiParents: mother sai lor 's rvidow Sofia Karol ina Widbom, father unknown.Werner Widbom sai led sevcral ycars in merchant ships unti l hc landed in Sourh Afr ica rorhe cnd of the 1890's. He joined some Boer commando durjng the South Afr ican Warand part icipated batt les in various places. Widbom was taken war prisoner by the Brir ishin 1900 and was propably senr to Ceylon. After relcasing he went again ro seas.Wcrne rWidbom d ied i n Vancouve r 7 .11 .1920 .

Anders Nils Viklund

Anders Viklund was from Munsala and he is mentioned as r Finnish o!.r icioanr in rhcBoer Wrr. Thcre are no moae facts about him.

Johan Nils (Niklas) Viklund blacksmirh

Bo rn 13 .11 .1867 a t Vcxx la . Munsa laParehrs, Ni ls Ni lsson Viklund and A nn a J akobsdotrer Srorsvarr.

Johan Viklund immigratcd l ' ransvaal in 1894. t le worked f ivc ycars at Transvaal gold minesas a mincr. Viklund joined the Scandinavian volunreer cofps in 1899 and rvas clecrcd thelergeant for thc Finns but rcsigned rhe posr .rf ter somc $ceks- He p3rricipa.ed rhe sicgeof Mafckirg and acted as an explosivcs espert among orhers ar j \ lodder Rivcr when theraihvay l inc was rnined. Viklund was badly rvoundcd in the barrlc of Magersfontein 11.12.1899 and was t aken wa r p r i sone r b1 ' t hc B r i t i sh t ogc rhe r u r t h t hc ambuLance 18 .2 .1900 andwas 5ent to St. Hclcna. Aftcr fcle. lsing Viklund rcrurncd Finlantl in Dcccrr ircr 1902- Hcl i ved nea r L rus i kaa r l ep l , v un t i l 1910 whcn hc n roved t o Kokko la $ ' he rc hc wo rked es ablacksmith. Hc n:ovcd again to Afr ica some I 'ears latcr and he became a miner.

Johan V i k l und d i cd o f t ubc rcu los i s i n Sou th A f r i ca 28 .7 .1917 .

Johan Viklund's stories are used in the book Bocrcr och engelsmin" in 1910.

SUOMALATSSOTURIT BUURISODASSA

Etcli-Afrikassa tyaiskennellcet skandineavit perustivar r)'airriim)'vd en jt so-danuhan !ar jostamissa o lo issa vuonna 1899 i tse l leen j iqest r in "skandinaviskaorganisation" johtajanaln ruotsalainen Christer Uggla. Sodan svtytrya 11.10.1899 piiaftivet buureillc mybrimieliset yhdistykscn jdsenet muodosraa buurienpuolella taistclevan skandinaavisen vapaaehtoisosaston.Vapaaehtoisosastoon liirr)i aluksi noin 65 miesti eri pohjoismaisra. Suomalai-s ia l ienec o l lu t a lunper in 13, jo tka l ihes kaikk i o l ivet koto is in Pohjanmaal ta.Kapteenikseen skandinaavit valitsivat Natalissa svntvncen ruorsalaisen JohanncsFIygaren.Skandinaavit lihtivit rintamalle lokakuun puofivilisse mllrenpaenian ^4afe-king, jossa buurit piirittivdr britti ldistd varuskunraa. Mafekingissa pohjoismaa-laiset kohtasivat myos ensimmdisen tappionsa suomalaisen Johan Jakob Johans-sonin haavoituttra 25.10. Hdnet otettiin hoidettavaksi skandinaavien orsani-soimaan ambulanssiin.

1 2

Marraskuun 20. piiivnni skandinaavit saivat maariyksen ldhtei kohti Kimber-leyn kaupunkia, sill l lordi Methuenin johtama brittiarmeija oli eteldstd lihes-tymissi kaupunkia. Taistelu brittien ja buurien vili l ld kiiytiin 11.12.1899Magersfbnteinissa, Kimberleysti eteldin. Skandinaavien 52-miehinen etuvar-tio taisteli sielli erityisen urhoollisesti menefteen kaatuneina, haavoittuneinaja vankeina yhteens:i 48 miesti. Suomalaisia kaatui kaksi (Henrik Hiigglof ja

Emi l Mat tsson) , haavoi t tu i kaks i (Ot to Backman ja Johan Vik lund) ja j i i van-giksi yksi (Johan Mickelsson).Vaikka buurit voittivat Magersfonteinin taistelun, oli heidin helmikuussa 1900periinnvttivi Magersfonteinista. He ioutuivat uuteen taisteluun brittien kans-sa Paardebergissa, jossa koko buuriarmeijan, mukana skandinaavit, oli antaudut-tzvz 27.2.79OO. Liihes kaikki suomalaiset sotavangit kuljetettiin St. tlelenalle,josta heidiit vapautettiin sodan piii ityttyi i902.

Johannesburgissa oli buurisodan syttyesse ollut 50-60 suomalaista. Niistdliittyi vapaaehtoisjoukkoon sen eri vaiheissa 20 miesti. Eteld-Afrikan muillapaikkakunnilla asuneet harvalukuiset suomalaiset li ittyiviit buu rijoukko-osast<.ri-hin, ja nruutamia taisteli myds brittien puolella.

The Scandinavian corps in Preroria before lcaving for the front in October, 1899.

Scandinaavcja matkal la r intamallc Lokakuussa 1899 Pretoriassa.

Heimo Uotila:

Suomalaistenkurssi- jaopintosuori-tustenhwdksvminen

r/ .t

Australiassa

Heimo Uoti la toimi Lammin kansalaiskoulun loh-tajana ennenkuin h?in v. 1959 l iht i si inolaiseksi

Austral iaan, Mount Isan kaivoskaupunki in. Ty<insi

ohel la hin suorini lopputurkinnon Queenslandinyl iopistossa v. 1970. Seuraavana vuonna hin si ir tyi

Canberraan si ir tolaisministeri i in palvelukseen ja pari

vuotra mydhemmin Opetusministeri i in Kansainvi-

l iseen Opetusosastoon tehtiv?ineen ulkomaisten opin-

tosuoritusten arvioiminen ja vertai lu.

Pidvaikeudet, joiden eteen suomalainen tai kuka tahansa siirtolainen joutuuAustraliassa halutessaan aloittaa koulutustaan vastaavan ammatin tai toimen,ovat seuraavat:

1) virallisen tunnistuksen tarpeellisuus aikaisempiin opintosuorituksiinnihden.

2) aikaisempaa ammattia tai tointa ei tarkalleen vastaavana ole Australiassa3) koulutuksessa ja elimissi olevat henkilokohtaiset tekijit ehkaisevit

sopeutumisen austra l ia la iseen ammart i in .Erikoistumista suuresti vaativat ammatit tai toimet vaativat erikoisdidoksensi.Lait vaativat rekisteroimisen ja ne rajoittavat tai kieltivit rekisre rdimittdmienhenkiloiden ammatin tai toimen harjoittamisen. Ammateista, jotka ovat til-laisia mainittakoon sihkoala, putkityot ja rakennusala joissakin valtioissa.Rekisteroimislakien alaisia akareemista koulutusta vaativia alola ovat mm.

1 L

seuraavat: li i i ikiirin, hammasldikirin ia eliinl?iiikiirin toimen harjoittaminen,Iiikintivoimistelu, sairaanhoito, apteekkiala. arkkitehtuuri, maanmitraus jropetusalakin muutamissa osavaltioissa. Rekisteroinnin ulottuvuus vaihteleealasta riippuen. Arkkitehtuurin, rakennustaiteen alueella on vain arkkitehdintitteli suojattu eiki tehtivi. Melkeinpii kuka tahansa saattaa piirti i raken-nukscn tai tehdii tyotl palkkaa tai palkkiota vasten piirti i j i inii ja suunnittelijanaesimerkiksi teknikon kclpoisuuden omaavana, mutta ainoastaan rekisteroityhenkilo saa ilmoittaa itseddn arkkitehtind. Lrilkdrin tointa koskevat rekiste-roimislait civdt vain suojaa lddkirin tittelid vaan i,altaosa liikirin suorittamistatchtd.vistd. on mycis lailla suojattu. Epdonnistuminen rekisteroinnin saamisessanrerkitsee sit!., ett:i siirtohisen mahdollisuudet omalla alallaan ovar rrjoirerutja saattaa merkitd siti, ette han on rdysin estett) oman toimcn harjoittamise stajoko toisen palveluksessa tai itseni.isend. yritti jdn?i. Toisilla alueilla kuteninsinoorialalla, kirjastoalalla, sosiaalitvosse, sairasvoimistelussa, puheterapiassaja laitosten ruokavaliosuunnittelussa civdt laill iset ts. rekisteroimistd koskevatrajoitukset ndvttele tdrkeitri osaa. Kuitenkin tycinantajat ndissi tapauksissaarvostavat crikoisesti australialaisen alan yhdistyksen tai jirjestcin suoritrlmanulkolaisten opintosuoritusten hyviksymisen. Jos suomalainen saavuttaa yh-distvksen jdscnyyden, niin til loin myiis yliopistolliset suoritukset tulevatautomaattise sti hywiiksytyiksi ammatin tai toimen saamise ksi.

Joissakin tapauksissa suurten tyonantajien an,ostelu on terkein kelpoisuudenmirtari. Niin on laita erikoisesti opetuslll l la, missl kuusi osavaltioiden opetus-nr in is ter i6 td ja keskushal l i tuksen ope tusmin is te r i i i ovat pddasia l l is immat tyon-lntajat.

' l ictokonealalla ja gcologiassa ei muodollisen opetuksen perustaa olemldritelty selvisti ja ulkomaisen koulutuksen hy.viksyminen on suurimmaltaosalta riippuvainen tyonantajasta.'foisinaan

suomalaisella tulokkaalla on vaikeuksia ldytdi asema, joka tarkalleenvastaisi sitii, mikii hiinelli i oli Suomessa. Kauppa- ja taloustiedetti lukenuthavaitsee, ette niite tuskin pidettlneen erill isini toimialueina Australiassa.Vaikka aineita opetetaankin kouluissir ja yliopistoissa, niin yleensi opiskelutapahtuu pohjaopintoina hallinnollisia tehtivii varten sekl li ikealalla ettihallituksen palveluksessa. Merkonomin koulutusta vastaavaa koulutusta ei olenrvoskdln lainkaan olemassa. Tiil loin ei myoskdin ole mahdollisuuksia k.o.tutkjntoa vastaaviin tehtiviin. On my6skin otettava lukuun, efte akateemiset-kaan loppusuoritukset ja opintoarvot eivit sellaisenaan takaa automaattistap:iisvd virkaurallc.Henkilokohraiset tekijit voivat olla vhtd tiirkeitii kuin mitkd tahansa muutsuomalaisellc siirtolaisellc hdnen virkansa hoitamisessa. Vaikka henkilon amma-till inen pdtevyys olisi kuinka Ioistava, hinen tiedoillaan ja taidoillaan ei olepaljonkaan arvoa, ellei hin voi keskustella englanniksi asiakkairrensa rei ryo-ja virkatovereittensa kanssa. Ei voi kuvitella ld.d.kdrid. virkansa hoitajana, elleihiin pysry pyytameen potilasta kuvaamaan oireitaan. Samoin ei my<iskilninsinooril, joka ei tiysin tajua tyonantajansa yksityiskohtaisia vaatimuksia.Samalla tavalla on puutteellinen opettaja, jonka englanninkielenkriytto ja esitvsaiheuttaa vaikeuksia hdnen oppilailleen. Lait ja perinteelliset paikalliset tavar,

1 5

jotka koskevat ammattien ja virkojen hoitamista Australiassa on myos oPrttava

ennenkuin henkilo voi toimia alallaan tehokkaasti. Vastaavien liikekirjanpi-

tii j ien ja til itoimistojen hoitajien, jotka valmistuvat yliopistoissa tdytyy oIIa

perehtyneiti Australian yhtio- ja verotuslakeihin. Arkkitehtien on samoin

tiedettdvi perinteelliset sopimusj6rjestelyt asiakkaiden ja rakentajien kanssa

puhumattakaan rakennusalan lainsiiddnnosti. Joskus on tapauksia, etti

uuden tulokkaan muodollisesta koulutuksestakin puuttuu jokin olennaisesti

tirkei piirre Australian kaytennon kannalta tai ehkd ei jollakin alueella ole

oniskeltu riittivdn korkealla tasolla, miki on Australian vaatimuksena Til-

ldin Australian oppilaitokset usein rnyontivit oikeuden pdisri mukaan niiden

kursseille ja antavat hyvityksen eli tunnistuksen suoritetuista opinn..rista'

Joskus hyvitl-s saattaa olla hyrrinkin suuri, mutta joissakin taPauksissa sirate-

t^zr va.ztr^ koko kurssin suoritus uudelleen australialaisten vaatimusten mukai-

sesti. Yleensd on parempi suorittaa mearatry vaihe kokonaan loppuun Suo-

rnessa. Suomalaisen ylioppilaan on ebdottomasti parempi lukea aloittamansa

kurssi loppuun kuin ltibteri ennen opintoien pd(ittymistri siirtolaiseksi Sqma

Dit(i(i baikhdnsa esimerkiksi teknilLisissri kouluissa opiskelertien kobdalla Osa''suorituksista ei useinkaan saada sitci byuitystti aikamricirtiisesti mibin kurssin

lo pulline n su oritus o ik e uttaa.

Paikallisten olosuhteitten tuntemus on tarpeellista siirtolaiselle ammatti-ja toimialansa kysymyksissii

Australian monivivahteisesta opetusjirjestelmeste Johtuvat osaltaan monetniisti vaikeuksista, joiden eteen suomalainen siirtolainen joutuu koettaessaansaada katetta suorittamilleen kursseille ja opin tosuoritu ksille Australianoloissa.Australian opetuslaitos ei ole vhteniinen, vaan perustuslain mukaan se onkunkin osavaltion itseniisesti hoidettavissa .ja testi johtuvat erill iset hallinnol-liset ji irjestelyt, omat ope tussuunnitelmat ja kokeet kussakin valtiossa, NewSouth Wales, Queensland, Etela Australia, Victoria, Ldnsi-Australia jaTasnrania. K eskushallituksen opetusministe rion valvontaan kuuluvat pdd-kaupunkiterritorio, pohjois-terri torio sekl muut territoriot ja valvonta-irlueet.Koululaitoksessa ja opetusalalla on suuriakin eroavaisuuksia jo yksistiinAustralian omien opin tosuoritusten hyvlksymiseen ndhden yleisend kokoAustraliassa puhumattakaan ulkolaisista, joiden puntarointi vaihtclee suurcstiseki osavaltioiden kannanotoista ettd asiantuntemuksesta riippuen. Voimmehlviil l i i syylli todeta, ette esirnerkiksi Skandinavian eri maissa on suhtautu-minen toisiin pohjoismaisiin opin tosuorituk siin nlhden paljon yhtendisempikuin vastaavasti Australian eri osavaltioissa. \'htendiseen ja keskitettyl'n koulu-laitokseen tottuneina on jo tissd perusvaikeus maahan saapuville suomalaisille siirtolaisille.

1 6

Opintosuoritusten arviointia suorittavat elimet

Opetuslairoksen nro n ivivah teisu udesta on luonnollisena seurauksena se, etteikoko Australiassa ole olemassa l4eisti elinti, jonka auktoriteetti olisi m2iii-reeva opintosuoritusten puntaroimiseksi ja niiden hyviksymiseksi Australianlaajuisena. Opintosuoritusten laadusta ja niiden tunnistamisen tarkoituksestauseimmiten riippuu, rnikd on sopiva elin antamaan niisti lausunnon tai opasta-maan ammatin- tai toimen valintakysymyksissi.

1. Australian Keskushallituksen Opetusministeririn(lntenational Education Branch, Australian Depanment of Education).

Ministerion Kansainvilisen Osaston opintosuorituksia arvioiva alaosastoantaa lausuntoja ulkolaisista opintosuorituksista llhinni neuvoa- antaen.Ministerio toimii kuitenkin virallisena auktoriteettina keskushallitukseneri ministerioiden palvelukseen tulevien tai pyrkivien ulkomailla koulu-tuksensa saaneiden henkiloiden opintosuoritusten mddrittelemiseksi.Erikoisesti on talldin ratkaistava vastaavatko suoritukset siidoksissimiiiiriteltyjl australialaisia opintosuorituksia. Ministerion palvelu onmyos yksiryisten tyonantajien, oppilaitosten, rekisteroimisviranomaistenosavaltioiden hallituksien ja keskushallituksen eri ministerioiden k?iytet-tevisse maksuttomasti. Ministerio ei kuitenkaan anna asianomaisillehenkiloille lausuntoja heidd.n omista suorituksistaan. Tyopaikkojahakiessaan henkilot voivat mainira ryonantajalle ti.std. ministerion pal-velusta. Tyonantaja liihetettyiii in alkuperiisisti todistuksista otetutj:i l jennokset (ei siis kiii innoksi?i) saa yksiryiskohtaisen lausunnon tvon-tekijin tai siksi aikovan henkilon suorituksista Australian tai kyseessd-olevan osavaltion opintosuorituksiin verrattuna. On luonnollista, ettiministerio toimii li iheisessi tyoyhteydessi muiden Australian opetus-viranomaisten kanssa. Viime aikoina ovat varsinkin 1-liopistot ja erilaisetrekisterriimiselimet keentvneet ministerion ouoleen. Timi on ehkiosoiruksena siit6, ettd Ausrralian eri opetuslaitoksiin on saapunut yksi-tyisil opiskelijoita suorittamaan kursseja, joihin ei ehki omassa maassaole ollut mahdollisuuksia, joskaan niiden joukossa ei ole ollut montaa-kaan suomalaista. Kuten edelti i lmenee, voi Suomesta tullut henkiloselvitd. vaikeuksista jo tiimiin ji irjestelmdn puitteissa.

2. Ulkolaiste n toimikelpoisuuksien tutkimiseksi asetettu komitea (Commit-tee On Overseas Professional Qualifications eli COPe).

Ausralian osavaltiosysteemin mukaisesti kehinyivdt eri virkamiesjir-Jestot eri osavaltioissa myos eri tavoin ja kun monissa tapauksissa osa-valtioiden lakeihin tuli virkamiesjiirjestojen tai niiden rekisterointieli-mien toimesta miiiriiyksiii ulkolaisiin akateemisijn opintosuorituksiinnd.hden, olivat epiijohdonmukaisuus ja laill iset vaikeudet usein ylipiii i-semdttomii varsinkin kun monissa tapauksissa osavaltion eduskunnan oli

t 7

3 .

muutokset hyviiksyttiivii, yhteniisyytti ei voitu aina edes ajatella sitd.ajavan elimen puuttuessa.Vuonna 1969 liittovaltion parlamentti Canberrassa perusti komitean,joka ty<iskentelee siirtolaisministerin alaisena. Komitea on saavuttanuttuloksia varsinkin osavaltioiden virkoja ja toimia koskevien lakien yhte-niistimisessd.. Komitea kisittelee kuitenkin vain ns. akateemisia suori-tuksia eiki esimerkiksi oppikoulusuorituksia, kuten keskushallituksenopetusministerio. Komitealla on useita asiantuntijalautakuntia koostuenAustralian akateemisissa ja virkamiespiireiss:i hyvin tunnetuista henki-loistii. Tiil laiset asiantuntijalautakunnat antavat yksityiskohtaisia selvi-tyksii ulkolaisista suorituksista osavaltioiden rekisterciimislautakunnil-le, tyonantajil le seki myos ns. yleisten akateemisten loppusuorrtustenkohdalla myos asianomaisille henkiloille itselleen.Asiantuntijalautakuntia on mm. arkkitehtuurin, hammasld.dketieteen,eliinliiketieteen, kirjastonhoidon, sairaanhoidon, farmasian, sairas-voimistelun ja opetusalalla. Asiantuntijalautakunta on myos yleistenakateemisten loppusuoritusten alueella (ts. suoritukset, jotka Suomessaovat esim. filosofisen tiedekunnan, kauppakorkeakoulun, teologisentiedekunnan tai yhteiskunnallisen korkeakoulun antamia) Yleistenakateemisten suoritusten miirittelyssd COPQ kuitenkin kdyttdi kes-kushallituksen opetusministerion palveluksia ja toimii ldheisessd yhteis-tyOsse, jo t ta yhtendinen kannanot to saa\ utet ta is i in .

Osavaltioiden Opetusministeriot

Kun kunkin osavaltion kansa- ja oppikoulusysteemi on osavaltion ope-tusministerion valvonnassa seuraa teste se, etta ministerioiden valvonnan-alaisiin oppilaitoksiin hakiessa kiyttiivit laitokset usein osavaltionsaopetusministerion palvelua hyvikseen punnitessaan laitokseen tai kou-luun pyrkivin papereita. Sama koskee myos osavaltion hallituksenpalvelukseen pyrkivin. Kun monissa tapauksissa perusvaatimuksena onjoko "koulutodistus" (School Certificate) - keskikoulutodistus tai"korkeampi koulutodistus" (Higher School Certificate) - lukion to-distus jopa ylioppilastutkintotodistus (Matriculation Certificate) onsuoritusten arviointi suoritettava k.o. osavaltion vastaavaa todistustaajatellen, kun kyseessii on temen meeretyn osavaltion hallituksen pal-velukseen pdisy.Australian keskushallitus keyttae myos hyvikseen osavaltioiden opetus-ministerioiden palveluksia silloin kun on kyseessd keskushallituksenpalvelukseen pyrkijen oppikoulusuoritusten arviointi tapauksessa,jolloin n2iiti i pidetiii in perusvaatimuksina k.o. osavaltioiden alueillapoikkeuksena Victoria j a Eteli-Australian osavaltio.

Oppilaitokset

Australian oppilaitokset (varsinkin teknilliset opistot ja instituutit)ovat joutuneet olosuhteitten pakosta suorittamaan ulkolaisten ja my<is

1 8

suomalaisten opintosuoritusten arviointia nimenomaan silloin kunk.o. henkilot ovat hakeutuneet kursseille jatko-opiskelua varten. Monis-sa tapauksissa on oppilaitosten ollut kuitenkin pakko antaa lausun-tonsa kun tyonantaja tai toinen oppilaitos on halunnut saada tietoon-sa ovatko k.(J. henkilon suoritukset verrattavissa oppilaitoksen anta-maan todistukseen, diploomaan tai oppiarvoon. Timi koskee var-sinkin ns. ammattimiesten koulutusta sekii teknill isii suorituksia- alue,jolla eniten on epdjohdonmukaisuuksia, koska yhtendinen asennoitu-minen on toistaiseksi melkein olematonta. Yksityiset henkilot ovatmyos kdyttdneet oppilaitosten arviointipalvelua hyvdkseen ilmoitta-malla, etti hakeutuvat miiiiri irylle kurssille, vaikka todellisuudessaheilld ei ole ollutkaan vakavaa opiskeluaietta! Korkeampien oppilai-tosten, yliopistojen ja korkeakoulujen ollessa tiysin itseniisii on seu-rauksena ollut myos se, efte samat opintosuoritukset voidaan punnitatiysin eri tavoin riippuen oppilaitoksen kannanotoisra ja asiantunte-muksesta.

5. Virkamies ja ammattijdrjestot ja niiden viralliset rekisteroimiselime t

Mdiiriityissi erikoisammateissa ja virkamiehilli on useissa tapauksissavoimakkaasti ji irjestynyt organisaationsa eri osavaltioissa ja valtionlakien alaisina jzirjestetyt rekisteroimislautakuntansa. Opintosuoritustenhyvdksyminen on til laisissa tapauksissa k.o. ji irjeston asiana ensisijai-sesti. Tema koskee mm. sellaisten kuin insinoorien, li i i ikiirien, hammas-lii lkiirien, ellinlidklrien, arkkitehtien jopa opettajienkin (muutamissa

osavaltioissa) opintosuoritusten hyvdksymisti. Ammattimiesten koh-dalla on jisenyys ammattili iton alaisessa ammattiji irjestossi pakollinen.K.o. ammattijirjesto suorirra:r opin tos u oritusten arvioinnin joko itsetai kiyttien ulkopuolista asiantuntija apua (mm. opetusministerioittentai teknill isten oppilaitosten) paetraekseen kelpuutetaanko k.o. henkilojisenyyteen (putkimies, sdhkri,mies, hitsaaja jne). Monissa tapauksissakeskushallituksen tyo- ja tyosuhteita kisittelevd ministerio vllittidkeskushallituksen opetusministerion suorittamat tutkimusten tuloksettiedoksi ammattij irj estojen paiitteville elimille.

Opintosuoritusten arviointi ja hyviiksyminen Australiassa aiheuttaa vaikeuksia

Opin tosuoritusten arviointi ei Australiassa ole lainkaan yksinkertainen asiavaan joskus tuo mukanaan suuriakin vaikeuksia, jopa niinkin yksinkertaises-sa asiassa kuin tarvittavan osoitteen hakemisessa. Osavaltiojirjestelmin ko-neistoon tottumartomrlta suomalaiselta ei omien vaikeuksien selvittiminenuseinkaan kiiy, ellei hin saa tarpeellisia vihjeiti elimilti tai henkiloilti i, jotkaovat tietoisia kaikista "byrokratian" hienouksista. Vaikeutena on myos arvioin-nin suoritlamiseen tarvittava asiakirjamiiri. Tdrkeinti on kaikissa tapauksissahankkia jil jennokset alkuperd.isista so. suomen tai ruotsinkielisiste todistuk-sista. Monet arviointielimet eivit lainkaan kelpuuta kdiinnoksiii vaan suorit-

1 9

tavat tarviftavat kiinnostyot joko itse tai kiyttien keskushallituksen kielen-kidntotoimiston apua hywdkseen. Monet varsinkin Suomessa kaannetyt to-distukset ovat harhaanjohtavia ja aiheuttavat jopa vahinkoa asiakkaille, josarviointi suoritetaan kdinncisten pohjalla. Todistuksiin ja diploomeihin nlhdenon kdinnostyo nimittiin suoritettava maan opetuslaitokseen perehdytryija tii l laista kokemusta ei useinkaan suomalaisilla kielenkiii intlj i l ln ole. Yhtitirkeita on myds antaa todistuksien mukana tiydellinen selostus k?iydystiikurssista kurssivaatimuksineen.

Suomalaisten opintozuoritusten hy'vdksyminen Australiassa

Kansa- ja oppikoulusuoritukset.

Yleisesti ottaen suomalaisen kansa- ja oppikoulun suoritukset saavat vastaa-van tunnustuksen Australiassa aikamiiriisesti. Suomalainen ylioppilastutkintokatsotaan tekeleisti "matriculation" koetta vastaavaksi. Virkoihin, joidenperusvaatimuksena on "Higher School Certificate" on suomalainen merkono-min tai opistoinsindorin tutkinto katsottu vastaavaksi, mutta ei v:ilttametto-misti aina "matriculation" tasolla (matriculation vaaditaan yliopisroon sekiuseimpiin korkeakouluihin (college of ;,dvanced education) piasemiseksi)

Teknilliset ja ammattisuoritukset.

Australia on til l i alueella ilman yhteniistd asennoitumista ja on paljon eriosavaltioissa suoritettuja kurssc'ja, joita ci tunnustcte n a ap uriosavaltiossak aenvaikka kyseessi ovat Australian omat oppilaitokset. Meeriryille tcknill isill i ialoilla ei ole vastaavaa koulutusta Australiassa lainkaan. l ' imi koskee erikoi-sesti mm. suomalaisten teknillisten opistojen tai niiti vastaavien antamaakoulutusta. Australialainen teknikko, joka valmistuu teknillisestd opistosta(techical college) gyoskentelee huomattavasti alemmalla portaalla kuin yli-opistosta tai korkeakoulusta valmistunut insinoori. Opistoinsinciorin kou-lutusta vastaavaa ei ole, ja ndinollen ei suomalaisella opistoinsinoorill i olemahdollisuuksia samoibin tcht:iviin kuin Suomessa.Insinciorit Australiassa saavat koulutuksensa yksinomaan yliopistoissa taikorkeakouluissa (college of advanced education) eli siis akateemisen koulutuksen tiet:i. Ellei ulkolainen kurssi ole samantapainen, ei ole mahdollisuuksiainsinoorien keskusjirjeston (The Institution of Engineers, Australia) jiseneksija sen oikeuksien, so. laill isen pdtelyyden saamiscksi. Opistoinsinoorin ontiil loin tyydyttivd joko teknikon tehtiviin (joihin riitti i i i australialaisen tek-nill isen opiston tai siti vastaaven suomalaisen teknilliscn koulun kurssi) taivarauduttava kahden jopa kolmenkin vuoden lisilukuihin saadakseen insi-noorialalla yliopistollisen loppuarvon tai diploomin.Ammattimiesten kohdalla suomalaiset ammatill iset suoritukset on yleensitunnustettu vastaavalla tasolla. Kuitenkin on ollut tapauksia, ettd esimerkiksisuomalaisen rakennusteknikon on ollut vaikea saada rekisteroidyn rakentajanoikeuksia, kun rekisteroimiselimellii ei ole ollut kiytettdvissiin tarpeellista

2 0

oikeal la, Opiskel i ja valmis 'tamassa kuparinaytette ana_lyysie varten Mt. Isan kuparikaivosren laboratoriossa-

Al la: r lar jo i t te l i jo iden kou-luruskcskus Newcastressa,Ncw South walesissa.

2 I

asiantuntemusta suomalaisen kurssin arvioimiseksi. Piikaupunkiterritoriossaon keskushallituksen opetusministerion toimesta voitu kurssin rakenne sel-vitti i i yksityiskohtaisesti k.o. rekisteroimiselimelle ja niinpii sen on todettuvastaavan miarittya rakennusalan teknillisen opiston kurssia, joka on perusvaa-timuksena rekisteroimiselle. Joissakin tapauksissa nimitykset vaihruvat ratkaisevasti ja niinpi ammattiyhdistykset ovar joskus myontineet virheellistenki.lnnosten perusteella hyvinkin rajoirerruja ammartimiesren oikeuksia. Suo-malainen hitsaaja lienee sopivimmin kiinneti.vissi. "boilermaker" eiki"welder". "Welder" suorittaa ld.hinni saumaamista mutta "boilermaker" saamyos piirti i i ja leikata!Miiiriityill i i aloilla ei tunnustaminen ole mahdollista yhteiskunnan erilaisenhistoriallisen taustan ja siti seuranneen kehittymisen johdosta. Timi koskeejo edelliimainittua kauppa- ja li ikealaa, joka eroaa huomattavasti suomalai-sesta. Merkonomin oppiarvolla ei ole sitl teknill istii arvostusta, joka sillnSuomessa on. Kirjanpitoon koulutetulla ja perehryneelli henkiloll?i ei olemahdollisuuksia Australiassa, jossa kirjanpitii j in on hallittava yhteiskunnanverotuslains66d6nto, yhteisojii ja osakeyhtioitii koskeva lainsiidinto jne.Australialainen "kirjanpitnja" (accountant) saakin koulutuksensa yliopistossarai korkeakoulussa tdste syyste.

Joskus saatetaan suomalainen kurssi hywiksyd sellaisenaan, mutta keytinnol-listen seikkojen takia voi olla tarpeen ns. "koeaika". Suomalaiset sairaanhoita-jat saavat rekisteroinnin kaikissa osavaltioissa, mutta muutamissa vaaditaan3-6 kk ajanjakso sairaanhoidon kiytinnolliseen puoleen perehdvtti.miseksi(li i i ikemiiiiriykset jne), ennen virallista rekisteroimistd.- Putkimiesten kohdallauseissa osavaltioissa vaaditaan lisisuoriruksena joskus terveydenhuoltolain-siiidentoe joskus jokin suoritus joka tikdliisessd kurssissa on, murra puuttuusuomalaisesta. Timi ei kuitenkaan ole ihmeteltdvid, koska sama vaatimusvoidaan ennen virallisten oikeuksien antamista tehdi myos toisesta Australianosavaltiosta saapuvalle ammattimiehelle!

Akateemiset tutkinnotSuomalaiset akateemiset loppusuoritukset (edellyttien vihintiin kolmen vuo-den korkeakoulu- tai yliopisto-opiskelua) saavat yleensi Australiassa vastaavantunnistuksen. T6ten esimerkiksi keskushallituksen yliopistollista loppusuo-ritusta edellyttlviin virkoihin vaadittavat akateemiset loppusuoritukset onkelpuutettu (edellyttden, ette pysyvan nimityksen ollessa kyseessi henkik)on Australian kansalainen).

Joissakin tapauksissa ei kuitenkaan suomxlainen koulutus oikeuta vastaavantoimen harjoittamiseen Australiassa. Esimerkkini tdstd mainittakoon laki-mieskoulutus ja maanmittausinsinoorikoulutus. Kummassakin tapauksessaon kysymys olennaisesti erilaisesta lainsiidinnosti sekd Suomessa etri Aust-raliassa ja lisitutkinnot ovat talloin tarpeen.Suomalainen l6iikirintutkinto johtaa rekisterointiin muutamissa osavaltioissa.Joissakin osavaltioissa se ei ole mahdollista ilman erikoistutkintoa esimerkiksirekisteroimislautakunnan nimeimin erikoisen tutkiialautakunnan edessd..

2 2

Suomalainen ekonomi saa ns. yleisen tunnistuksen, mutta ei kirjanpidollistenvaatinusten vuoksi piise tehtiviin, joissa vaaditaan tikdliinen "Bachelor ofCommerce" tai "Bachelor of Business".Suomalaisesta teknillisesti korkcakoulusta valmisruneet oid.sevit vleensiomien ammattialojen liittojen tai vhdistysten jiiseniksi ja sird kautta saavattunnistuksen (diploomi-insin<iorit).Suomalaista fil.kand- tutkintoa voidaan Australian akateemisessa terminolo-giassa verrata esim. "Bachelor of Arts with Honours" tai "I,laster of Arts"riippuen ainevhdiste lmisti ia lopputuloksista. Sama koskee esjmerkiksi valtio-tieteen kandidaattitutkintoa, koska valtiotiedettd ei Australiassa opiskellaerill iseen ensimmdiseen vliopistolliseen oppiarvoon johtavana.Kun Australiassa ei ole valtiokirkkojirjcstelmiii, on tista ollur seurauksena,ettd kirkkojen tyontekijoiden koulutus ei yleensi tapahdu akateemista tieti,vaan ns. opistoissa tai seminaareissa, joihin p:idseminen ei edelll.rii useinkaanoppikoulun tiiydellistii kurssia. Suomessa koulutuksen saanut teologi voiniinollen saada suorituksilleen erilaisen tunnistuksen riippuen toimen laadusta.Suomalaisten peruskoulun- ja oppikoulunopettajien tutkinnot kelpuutetaankaikissa Australian osavaltioissa ja territorioissa edellyttden kuitenkin ylcensiikolmen vuoden tai sitd pitempii koulutusta tdyteen oppikoulukurssiin perus-tuen. Akateemisen kurssin lisiiksi edelll 'tetiidn oppikoulunopettajilta auskul-tointia, koska Australiassa oppikoulunopettajat suorittavat aina akateemisenkurssin jilkcen erill isen vuoden kestdvin opettajadiploomakurssin.

Keskeneriiset tutkinnol

Mitiln yleiskuvaa ei keskenerdisten tutkintojen suhteen voida antaa. Osit-raiset opintosuoritukset saattavar kuitenkin usein jii idii vaille mitlin tunnis-tusta. Henkilo, joka Suomessa on aloittanut ja ehkii opiskellut parisen vuotta-kin yliopistossa voi joutua Australiassa aloittamaan td.1'sin ,trtr, riippuentekdleisen yliopiston tai korkeakoulun kannanotosta. Yliopistoilla ja korkea-kouluilla ei myoskiin ole sopimuksia keskenerlisten tutkintojen suhteen,vaikka tutkinnot olisi suoritettu Australian omissa oppilaitoksissa.

z t

THE ACCEPTABILITY OF FINNISH COURSES AND EDUCATIONAL

QUALIFICATIONS IN AUSTRALIA

l'he main difficulties confronting Finnish or any other migrants who wish tobe employed in their area of rraining, whether trade or profession could beclassified as follows,

need of official recognition of earlier educational qualifications :,- an earlier trade or profession as such does not exist in Australia;- personal factors in education and/or life prevent settling in an

Australian trade or profession;Specialization in certain trades and professions led to special requirements forprotection of either professional men or the public, sometimes for both.Legislation was enacted accordingly. Thus State and Federal legislation mayrequire regisuation and unregistered persons may not be able to rvork intheir former field of training. Sometimes membership of a professional bodyis a requirement for employment in a certain area, e.g. in engineering. Some-times major employing authorities decide on the acceptabilitv of overseasqualifications (teaching profession). Often a Finnish migrant has difficultiesin finding an equivalent qualification in Australian terms. A person who hasstudied commerce and/or economics finds that these areas are not specialprofessions but are studied as basic subjects in schools and universities forpreparation of a public career. In Australia there is no equivalent training fora highly qualified technician as the "merkonomi". lt is also important tostress the fact that academic qualifications as such do not quarantee automaticemployment - a migrant must be able to compete with native Australians.Personal factors are very importint. First class professional qualifications donot have much value if the holder of these oualifications cannot discuss inEnglish with his customers or his colleagues. bn. rnur, learn laws and legalrequirements conceming trade or profession before he can be efficient in histrade or profession.Knowledge of the local conditions is important to any Finnish migrant whotries to understand the complicated procedure required for recognition of hisor her qualifications. The education system in Ausualia is not a centralisedone. According to the Australian Constitution education is a State responsi-bility which has led to different organizational arrangements, curricula andexaminations in six States and in a number of territories. It follows that thereis no central assessing authoriq' for the assessment work. The following asses-sing authorities work in the field of overseas qualifications '

1. The assessment Section of the lnternational Education Branch, AustralianDepartment of Education is the official authority for lssessing tertiaryqualifications of persons entering the Australian Government PublicService. The Department also provides advisory service for the use ofState and Federal government departments, educational institutionsincluding universities and colleges of advanced education and private

) L

employers. Although the Department does not provide personal assess-ment for the individuals themselves these may notify their prospectiveemployers of the service available to them.

2. The Committee on Overseas Professional Qualifications (the COPQ)seeks out, assembles and collates information relevant to the recognitionof overseas professional qualifications. The COPQ has focussed its mainattention upon well defined professional areas, medicine, veterinaryscience, nursing, pharmacy, physiotherapy, dentistry, dietetics, optomerryengineering, accountancy, librarianship and teaching. It has constitutedExpert Panels where appropriate in these professions to make liaisonwi th the i r protess ional associat ions.

3. The State Departments of Education. State schools and colleges as wellas state government departments would use assessment services of theirrespective State education departments as assessments have to be madeagainst State standards.

4. Educational institutions (universities, colleges of advanced education"korkerkoulut" and colleges) assess ovemeas qualifications of thosepersons who are seeking entry to rhese institutions.

5. Professional and trade associations and resistration boards often makethe f ina l decis ion on recogni r ion of overseas qual i f icat icrns.The whole assessment a.nd recognition procedure can often cause greatdifficulties. Aproppriate authorities are unknown and migrants cannoreasily find them without precise knowledge. Translation of documenrsma;,' cause confusion and assessing authorities are easily misled if thiswork has not been done by the people who are familiar with the Ausrralian education system and terms used.

Recognition of cenain Finnish qualifications in Australia

Elementary ond Higb Scbool Qualifications: ln general terms Finnish elemen-tary and High School qualifications are recognised "on ;'ear by ;'ear" basis.The Finnrsh matriculation examination (ylioppilastutkinto) is normally recog-nised as comparable to an Aust.ralian matriculation examination.Tecbnical and trade qualifications' ln this area there is no uniformity at all inAustralia. Some tratle qualitications may not be recognised in a neighbouringstate although the qualifications were obtained in Australial Sonte technicalcourses ma)' not exist in Australia as such. Thus there is no comparativerraining at a level of the lrinnish technical college (teknillinen opisto) which isbetween the Australian technical college and the university. Although Finnishtrade qualifications are normally recognised at the same level registration insome areas mty not be easily obtained as regisration authorities do not haveenoush information about

25

Finnisb courses and qualilicationsr Sometimes translations made by Frnnishtranslators in Finland and even in Australia have led to limited registrationsalthough qualifications could easily have been assessed as comparable to higherAustralian qualifications. Often a trial period mav be the requirement for fullregistration. Finnish nursing qualifications are recognised in all Stltes but someStates may require a trial period of 3 6 months before giving full registrationon rhe basis of F innish qval i f icat ions.Academic qualifications, Finnish rcademic qualifications obtained after a mi-nimum of a 3-yex course are normally given the comparable recognitionin Ausualian terms for general emplovmena purposes. Hou,ever, Finnishlawyers or land surveying engineers cannot be employed in their profcssionswithout additional studies or examinations. In both cases the legal require-ments are so different in these two countries that this is self-explanatory.Similar requirements exist in some other professions.'the Finnish "filosofiankandidaatti" mav be assessed as comparable to an Australirn Bachelor of,Arts(pass or honours) or to a Master of Arts clepending on the subjects and ecade-mic performance. A similar assessment may be given to a Finnish "Teologianor Val t io t ie teen Kandideat t i " A F innish "ekonomi" ma1' obta in a genera lrecognition but may not be employed in the freld of accountancy which inAustralia is a highly' specialised area. Finnish teaching qualifications are gene-ralll ' accepted in all Australian States provided they $'ere obtained after a J-year course following completion of the full secondary school course.

Question of incomplete qualifications, It is not possible to give any clearanswer on the quesdon regarding recognition of incomplete quaiifications.Sometimes a person, who in Finland had completed a two or a three-yearprogramme, may have to undertake a first-year universitv level programme.It is therefore wise to complete a degree or a diploma programme in Finlandbefore planning further studies in the same area in Australia.

2 6

Annette Rosenqren:

FORSKN INGSPROJEKTET

Migrationen mellanSverige ochFinland efterandra viirldskriget

Sedan viren 1974 har Kulturhistoriska undersrikningen vid Nordiska rnuseeti Stockholm, Etnologiska institutionen vid Jyviiskylii universiter och Geo-grafiska insritutionen vid Umei universitet bedrivit ett forskningsprojektrorande migrationen mellan Sverige och Finland efter andra vdrldskriget.Projektet har bekostats med medel frin Riksbankens Jubileumsfond i Sverige.

Bakgrunden till projektet var ett rvervetenskapligt symposium som Kultur-fonden for Sverige och Finland holl 1967. Efter detta uppdrog styrelsen itdivarande landsantikvarien i Lulei, Harald Hvarfner, att i samarbete medprofessorerna Erik Allardt, Erik Bylund, Sten Carlsson, Asko Vilkuna, ElinaHaavio-Mannila och docenterna Bengt Loman och Sune Akerman utarbetaett forslag rri,rande samtidsmigrationen mellan Finland och Sverige.

En anhillan om ekonomiskt bidrag sindes si sminingom rill RiksbankensJubileumsfond. Projektet var tlnkt som brett tvirvetenskapligt med irnnes-grupperna kulturgeografi, migrationshistoria, sociologi, etnologi, lingvistik ochpedagogick, det sistnimnda genom anknytning til l redan aktuella projekt.

Projektet kunde sittas iging sedan Riksbanksfonden beviljat anslag, men denbreda warvetenskapliga inriktningen gick inte ttt genomfora eftersom fondengav medel bara til l kulturgeograferna och etnologerna. Nir projektledaren

27

Harald Hvarfner kort tid efter blev sq'resman for Nordiska museet h2de hanforskningsprojektet med sig i bagaget. Efter hans frinfiille i lamart 1975overtogs projektledningen av Goran Rosander, 1:e intendent vid Nordiskamuseet.

Milsdttningen for den kulturgeografiska delen av projektet ir och har varitatt klarlagga finlindarnas rumsiiga beteende och orsakerna til l detta. Geogra-ferna har arbetat med tre undersokningsnivier dir det gillt a) modellkonstruk-tioner avseende si vil invandring til l Sverige som itervandring til l Finland(nationella planet), b) de finldndska invandrarnas mobilitet pi den svenskaarbetsmarknaden i jimforelse med en kontrollgrupp av svenska flyttare (re-gionala planet) och c) undersokning av en grupp finlindares tidsanvindningi ett par orter i Mellansverige (lokala planet). Men eftersom artikelforfetrarenir etnolog kommer artikeln hidanefter handla om den emologiska sidan avprojektet.

Huvudsyftet med den etnologiska delen har varit at studera finlindarnasassimilation och etniska identitet i Sverige. Det kan dirf<jr vara att stannaupp litet vid dessa wi begrepp.

Finldndarna i Sverige ir en minoritetsgrupp och som sidan utsatt fdr etttryck frin majortietsgruppen, rikssvenskarna. De piverksas att anpassa sigtil l svenska forhillanden, levnadsvanor och vdrderingar och att slutligen sugasupp av majoritergruppen. Till slut medtbr detta att man uppgcr sin finskaidentitet. Sjilva anpassningsprocessen kan av artretstekniska sk:il clelas upp itre stadier' ackulturation, integration och assimilation. Det sista rir slutstadietoch innebir bl.a. ett blte av identiteten. Fdrsta generationcns invantlrlrebrukar ofta kunna passera det forsta stadiet ackulturationen (vilket innebiren funktionell anpassning genom att t.ex. den materiella kulturen, som klddr,anor och mci bleringsvanor, anpassas til l majoritetskultLrrcn). In fullstiindigassimilering tar mycket Lingre ti,-l och ir en process som sy'ns utstnickt ovcrflera gencrationer. Viirdlandets instillning til l assimilering likson.: minoritets-gruppens/individens egen instilining spelar givewis roll hrir.

Den kulturkontakt som migration innebdr pivcrkar silcdes inte bara assimi-

leringen utan ocksi den ctniska identitetcn. Dcnna utsltts fijr stora pirfrest-

ningar, vilket kan leda til l ett vacuum. Migrantcn vet intc vart han hiir, med

vilken etnisk grupp han jdcntjfier:rr sig. Spriket :ir en faktor som iir diupt

forbunden med dcn etniska identiten eftersom det sprak man ldr sig som

vuxen aldrig fir samma emotionclla innebord sorn det sprik man lir sig som

barn. Men ident i tc ten dr in te bar : kopplad t i l l spr iket utan ocksa t i l l normcr

och regler for hur man skall lcvr. Nva rcgler kan man visserligen l:ira rn, mcnmed hemlandets gamla reglcr : i r ocks i knutna v i rder ingar man vu\ l t upp med

och som dirfor dr svira iLtt overgc, iivcn om man vill Konfrontltionen ned

nya regler och viirderingar kan iede til l kulturkontlikt.

2 8

Har assimileringsprocessen vil borjat kan detta sedan innebera cn svi.righetvid iterfll ttning til l hemlandet, det kan leda til l ny kulturkonflikt. Medaninvandraren befunnit sig borta har hemlandet forindrats och han kan finnasig in te hc i ra hemma i n igot land.

En friga av stort intresse ir orsakerna til l flyttningen, vilka faktorer utloserhandlingen. Varfor flyttar somliga. medan andra som lever under liknandeomstendighcter och villkor v:il jer att stanna kvar? Problen,et har tidigareundersokts men oftast getts ekonomiska cller socio-ekonomiska forklaringar,arbctsloshet i Finland, bittre fdrtjd.nstmojligheter i Sverige t.ex. F0rklaringend.r inte til lfredsstlllande, och ett studium pi mikroplanet skulle kunna ledatill att de individuella handlingsbcsluten analyseras. Individens integrering ilokalsamhdt le t er en utgdngspunkt .

i&*Vardalisrummet hos en f inlandssvensk famil j i Virsbo, inf lyttad i bi ir jan av 1960-talet.

Soffgruppcn dr ki ipt i Svcrige fdr nigra er sedan, den dr gri in t i l l l i rgen och bestir mo-deenligt av en tresistsig och en tvisi tsig soffa samt f i tdl j . Over ena soffan hlnger en f irglagd

fotof i i rstoring av hennes hemgird i Osterbotten. De andra tavlornl ir sydda i stramalj och

av en typ som ofta fdrckommit bland de intervjuade f inlandssvenska famil jerna. (Foto

Annette Rosensren 1974)

29

Man skulle med andra ord och pi ett mycket kortfattat och forenklat sittkunna siga att vad den etnologiska delen av migrationsprojektet velat belysaer: Vad hender med en minniska som rycks upp ur sin invanda miljo ochplaceras i en frimmande miljo som behirskas av minniskor av annan etnicitet?Vilka processer igingsiitts? Hur bevaras den etniska identiteten, vad bryterner och omformar den? Vad drivet en minniska att frivill igt besluta sig forztt flytt^ frin ett land till ett annat?

Etnologin som samhdllsvetenskap har ofta jimforts med sociologin ochsocialantropologin. Skillnaden gentemot sociologin ligger framfor allt i arbets-metoderna. Medan sociologerna oftast arbetar pi makroplanet med ett stortsampel, sker etnologernas och socialantropologernas undersrikningar mer pimikroplanet och med ett jemforelsevis litet sampel. Intervjuerna d.r ocksisom regel betydligt mer omfattande och personkontakten storre och djupare.Bide etnologin och socialantropologin ldgger ocksi stor vikt vid s.k. deltagandeobservation, di fdltundersokarna tar del i de aktiviteter som finns och obser-verar det liv som fors i gruppen och samhdllet. Gentemot socialantropologinskiljer sig dock iven den moderna etnologin genom sin breda inrikting pi ochkinnedom om den materiella kulturproduktema. Samtidigt har etnologintyvirr varit mindre teoribildande.

Genom sina ofta djuplodande intervjuer (inom migrationsprojektet harintervjuer pi upp til l 10-12 timmar ofta forekommit) och insamling av mjuk-data samt genom sin deltagande observation bor alltsi etnologin vara viill i impad for studiet av assimilation pi mikroplanet och genom sin kunskapom den materiella kulturen kanske di sirskilt l impad for dess forsta fas -

ackulturationen - som man heller hitti l ls inte lagt si stor vikt vid inom annanmigrationsforskning. Om man tar hiinsyn til l bl.a. ekonomiska forhillandenkan man anta att den foremilsvarld (prydnadsforemil t.ex.) och de sedvinjorinvandraren omger sig med i privatlivet kan vara ett mitt pi ackulturationen.

Den etnologiska unders<ikningen har alltsi rort sig pi mikroplanet och inleddesgenom att man tillsammans med kulturgec,graferna valde ut wi orter i Sverigefrir nirmare studium. Det blev Virsbo i Surahammars kommun, Vistrnanlandoch Upplands Vi.sby kommun knappt tre mil norr om Stockholm. Virsbo iren liten bruksort med c 'a 2.000 invinare, Upplands Vdsby en randkommuntill Stockholm med c:a 25.000 invinare, bida med stor andel invandrare frinFinland. I de hlr orterna igde de kulturgeografiska undersokningarna avseendefinldndarnas tidsanvindning och emologernas avseende finlindarnas assimile-ring och etniska identitet rum under v6ren och hosten 1974. Som ett rnittpi assimilering ansigs forutom kontakter med Finland, hemmiljons utforrnningm.m. ocksi graden av integrering pi orten vara. Stor vikt lades vid fritideneftersom prioriteringen av denna siger mycket om delaktigheten i den lokalakulturens vlrderingar.

3 0

Informanterna, i stort sett gemensamma for kulturgeografer och etnologer,fordelades sig jimt pa personer/familjer som vzrit 2-4 respektive 10-15 iri Sverige och som hade finska resepktive svcnska som hcmsprik. (Var och enintervjuades sedan pi sitt hemsprik.) Undersokningarna har dirigenom kommitatt omfatta inte bara finnar utan ocksri finlandssvenskar. Finlandssvenskarnadr en grupp :rv ovanligt slag och dirfor av speciellt intresse. I och med attde frin borjan har svenska som hemsprik och av tradition kint en speciellsamhdrighct med Sverige skullc man kunna anta att assimileringen for derasdel gir betydligt snabbare dn lor de finsktalande, att kulturmdtet blir mindrekonfliktladdat, men ir det si? Samtidigt ir den etniska identiteten hir merkomplicerad, man kan siga tudelad genom rotterna til l Sverige men samtidigtforankringen i F iniand.

De etnologiska intervjuerna rorde bakgrunden i Finland, flyttningen til l Sverige,sprik, fritid inklusivc festseder, k<.:nrakter med Finland (rcsor, tidningar,brev m.m.) och umgringe i Sverige, virderingar i olika frigor och attitydersamtidigt som hemmiljon ocksi studerades. Genom kravet pi nigon formav begrinsning uteslots livet pi arbetsplltsen. Sammanlagt intenjuades totaltett sextiotal finska och finlandssvenska familjer forutom ett riotal svenskafamiljer som kontrollgrupp i Virsbo och ett stcirre antal representanter forkommun, forcningar, arbertsplatscr.

For den etnologiska delen av projektet forlades undcrsdkningarna drireftertil l Finland for studium av iterflyttning respektive flyttningsbeslut. Som iter-flvttningsorter valdes isamr:id med kulturgeograferna Borgi och Nokia somsvensksprikig respektive finsksprikig i.te rfl1'ttningsort och Nirpes ochKarstula som motsvar:rnde utflyttningsorter. I iterflyttningsorterna unaldesett drvgt tjugotal familjcr vardera, som vlrit ett varierandc antal ir i Sverige.I Nirpcs och Karstula var tanken att genom intervjuer med pcrsoner i begeppatt flytta til l Sverige kunna fi fram faktorer bakom deras flvttningstreslutoch samtidigt ti en bas tijr fortsatt upptbljning undcr en tioirsperiod i Sverige.Hir uppstod pi bi.da orterna problem genom arr undersd,kningenstiden intesammanfrjll med nigon planerad rnigration. I Niirpes lostes problcmet i ni.gonmin gcnom att cn person bosatr pi. orten ittog sig gora intervjucr under ctr irs

'

tid. A,lcn syftet i Nirpcs och Karstula var ocksi att fdrsoka fri fram varforvissa pcrsoner, med utit sett liknande forutsd.ttningar som minga migrrnrerindi inte flyttar. Dirfcir intervjuades pi vardera orten err tjugotal familjer i3O-45-irsildern med smijordbrukarbakgrund (barn til l jordbrukare) somjdmforelse til l de i Sverige etablerade och tidigare intervjuade familjerna.

Det sista cgentliga filtarbetet var av mindre skala och igde rum under hiisten

1975 i Klariilvsbygden i Vdrmland, Sverige. Anledningen til l att Klarilvsbygden,med Hagfors som centrum, valdes var att har d.r finlindarna definitivt i minori-te t och moj l igheten t i l l dagl ig kommunikat iun inom den etn iska gruppenfdrsviras. IIur inverkar detta pi assintileringen och den ctniska identiteten?For lopcr ass im i la t ionsp rocessen ie t t snabbarc tempo? Cenom at t kr i ter ie tpi infornranter besti,ndes til l att de skulle fl\ 'ttat til l Sverige si, tidigt som

1944-55 fanns en forhoppning att ocksi ni andra generationens invandrare.

Dessutom fanns tanken att trakten som varande gammal "finnbygd" mojligen

kunde ha en speciell beredskap nir det giller mottagandet av en nutida invand-

ring frin Finland.

Litet vid sidan om har den etnologiska delen av projektet ocksi inneburit

intervjuer i Finland med s.k. krigsbarn, personer so.m under krigsiren som barn

fdrdes tiver til l Sverige och bodde hir ett eller nigra ir. Hur har detta piverkat

mlnniskor att under en mycket kiinslig ilder av sitt l iv utsdttas for en annankulturs massiva inflytande. Sammantlagt har for etnologernas del drygt 250

intervjuer gjorts och dessa fdrdledar sig pi over 4.000 sidor text och c:a 7.000foton. Det ir alltsi ett ganska omfattande material (som for ovrigt kommer

att inge i Nordiska museets arkiv).

Men vad har undersokningarna kommit fram till? Ja, sjii lva filtarbetet ir av-slutat men en totalanalys av materialet iterstir. Hittil ls har visserligen ett antaldelrapporter skrivts och publiceras i stencilformMen syftet ir att den kulturgeografiska och den etnologiska delen av projektetvardera skall resultera i en brevtryckt publikation. Och nigot finns redan nuatt sega. S5. t.ex. har iiven denna undersokning bekriftat att en fullstindigassimilation inte sker i forsta generationen, varken vad giller finnar eller fin-landssvenskar. Det visade sig ocksi att i Virsbo, dd.r invandrarna helt bestirav finlindare, har det utkristalliserats tre etniska grupper, rikssvenskar, fin-landssvenskar och finnar, som sins emellan har mycket liten kontakt utanforarbetsplatsen. Samma styrning mot ett inometniskt umginge kunde ocksiutskiljas i Upplands Viisby. I Klaradlvstrakten diremot fanns exempel pifinliindare som mycket sillan kom ikontakt med aldra finlindare och somkan sigas befinna sig i ett etniskt vacuum.

Vad gdller itervandringen har en delrapport frin Borgi utarbetats. Dir visadedet sig att for majoriteten av de intervjuade var migrationen till Sverige en renarbetsmigration medan det i den lingsiktiga planeringen ingick en iterflyttningtill Finland. Sverigevistelsen var en parantes i deras liv och hade frin brirjaninte varit avsett att vara nigot annat. Aven om informanterna aldrig hannbli siirskilt vil integrerade i den svenska orten innebar detta inte nigot miss-lyckande eftersom man hela tiden hade for avsikt att stanna blott en kortare tidav sitt liv.

Vad som iterstir nu for den etnologiska delen ir siledes total analysen avmaterialet. Men dessutom kommer ytterligare ett antal delrapporter skrivas.Bl.a. en jimforelse av kvarboende i Ndrpes och i Sverige boende finlandssvens-kar med liknande bakgrund, framfor allt avseende flyttningsbesluten. Vidarekommer troligen rapporter utarbetas pi Karstula- och Nokiamate rialen. Enstudie av assimilationsprocessen avseende festseder och mawanor i Virsbohar redan gjorts men kommer uwidgas med en analys av materialet frin Upp-lands-Visby. En uwidgad rapport om stereotypiseringen av finnar i Sverigeer pi ging. Projektet pigir nu for tredje iret och kommer forhoppningsvisavslutas under nesta ir.

I PROJEKTETS RAPPORTSERIE HAR HITTILLS FOLJANDE UTKOMMIT:

1 Roscngrun, Annette Memma och kalakukko. Rappon om mathi l lningen hos1975 i lnl)ndarna i Virsbo. 30 sid (Srenci l .)

2 Arnstbclg, Karl-Olov Om anvindbarhcten av begreppen sociala narverk, nisch1975 och karr idr i fr i rklaringen av migrarionsbeslur. Prei imiodr

vcrsion. 21 sid. (Stenci l)

3 Ve lu re ,Magne Kn i v , sp r i t och s i su . En p re l im ind r r appo r r om s rc r co r ,p r s1975 sc r i ngen av f i nna r iSvc r i ge . 16 s i d . (S renc i l . )

4 Borgeg.j tr t l , Lars-Enk Finltndarcs och svenskars urnytt jande av omgivningen.1976 I1n mikrosrudie fr in Virsbo samhli le i Vdsrmanlands len.

150 s i d . (S renc i l . )

5 Tyrfclt , Annika "Aldrig bl ir dcn bruden jungfru mer, aldrig bdr hon krona.."1975 Rapporr om f inldndska invandrares hcigt idsseder i Virsbo.

21 s i d . (S renc iL . )

6. Tyrfc)t, Annika "Vi far, nren vi bl ir rnt ' . . ." Rapporr om irervandring r i) l1976 Borgd med omncjd. 21 sid. (Stenci l .)

7 Bisk, Katja Finl indska krigsbarn iSverige.25 sid. (Srenci l .)

1 9 7 6

8A Borgegird, Lars-Erik Atenandring {r in Sverige t i l l Finland efter and.a vdrids-1976 kriger. En metodisk studie.28 sid. (Srenci l .)

8B Borgegird, Lars Erik Rerurn migrl t ion from Sweden to Finiand afrer the Second1976 World War. A metodological study.28 sid.

Nr 1-3, 5-7 kan rckvireras hos Bokfcirmcdlingen Nordiska museer, l l5 2l Stockholm,nr 4 och 8 hos Ceografiska inst i tut ioncn, Universirerer,90l 87 Umei.

33

VTKMatti J Kankaanpdi:

Sijaintiteoriamuuttoliike-tutkimuksenmetodina

Seuraavat ajatukset oodt 4lntyneet kirjoittajan tekeilLi oleoan alueellisenliihkuauuden taloudellista teoriaa kdsitteleatin lisenssiaattitybn obelh. Nci-kijkulma hirj oituksessa on kilsinnri taloustie te e llinen.Vasta viime vuosina on alettu laajemmin ymmirtid, etta muuttoliiketeoria jasijaintiteona aoioat ollq yksi ja sama asia. Syiti kehitykseen on useira. Ensin-nikin niiti i on tutkittu eri tieteenalojen piirissi, muuttoliikcttd lihinni vdesto-tieteen, sosiologian ja historiatieteen piirissi, sijaintiteoriaa ldhinnd maanrie-teen ja taloustieteen piirissi. Tunnettua on, ettd. kukin tieteenala on tutkinutongelmakenttdinsd imeniisesti, muista rieteenaloista velitrdmetti. Vasta poik-kitieteellisen tutkimussuunnan yleistymirren on muuttanut nikoaloja. Toinensyy on se, etti muuttoliikerutkimukset ovat keskittvneet veesron muurtojcntutkimiseen ja etti sijaintianalyysit ovat keskittyneet elinkeinoalojen ja tuo-tantolaitosten tutkimiseen. Kuitenkin ainaki,r muodollisella tasolla voidaantutkia periaatteessa yhtenevin menetelmin sekl vieston etti elinkeinoalojen jatuotantolaitosten alueellista li ikkuvuutta.Aiuksi lienee paikallaan hieman perustella sit6, miksi muurtoliikete oria jasijaintiteoria voivat olla yksi ja sama asia. Ensinnikin muutto voidaan mi.iri-telld siirrymiseksi eli l i ikkeeksi sijainnista toiseen. Ndin ollen voidaan kirjoit-taa yhtildisyysmerkki sijaintien muutosten ja muuttojen vili l le, Yleisestiottaen ei pitii isi olla mitiin merkiwsti silld onko sijainnista toiseen siirtyvikohde, jota tarkastellaan, vaestda ( talousteorialle viesto merkitsee toisaaltayhti tuotannontekijoistii ja toisaalta loppuhyodykkeiden kuluttajakuntaa)vai elinkeinoaloja, tuotantolaitoksia tai jotain muuta.

Muuttoliiketutkimuksia on tehry tuhansia. Silti, criin merkittivin poikkeuk-sin, 1) voitaneen yhtyi Eaerett S Leen (s.47-*48) kiisitykseen, etti muutto-liiketeoria on jiidnyt suhteellisen kehittymittomiiksi. Lee pitdd syynd sitd.ette tasapainoteorian kehittyessi taloustieteili j it hylkiisiviit viestotutkimuksenja ne teoriat, joita kehitettiin keskittyivdt vain muuttoliikkeen etiisyyteenkehittien talle matemaattisia kaavoja. Sitdvastoin sijaintiteoriaa voidaan tuskinarvostella siiti, ettei teoriaa olisi kehitetty (kuuluisimpia sijaintite oreetikkojaovat olleet von Thunen, Christaller, Weber ja Losch (ks. Isard 1956). Sijainti-teoriaa voidaan arvostella veestotekijen jdttimisesti erityisesti mikrotasontutkimuksissa vihille huomiolle. Timi johtui siiti i, ette sijaintiteoria yleensaoletti kotitalouksien pyrkivin sijaitsemaan sielli missi heidiin tyollisyysmah-dollisuutensa ovat, joten keskittymiill i tuotannon sijaintiin samalla ratkaistiinkotitalouksien siiainti (Nourse 1 2). Samalla kun sijaintiteoriaa ei voidaarvostella teorian kehittimisen laiminlyrimiseste sita voidaan arvostella empii-risen tutkimuksen vihiisyydesti. Tilanne on vastakkainen muuttoliiketutki-musten puolella, joita edelli arvosteltiin teorian kehittimisen laiminlyomiseste, sille suurin osa muuttoliiketutkimuksista on luonteeltaan juuri empii-risti.Koska muuttoliiketeoriaa ja sijaintiteoriaa voidaan pitid yhteni ja samanaasiana ja koska niiti on yleensd kehitetty erill isini, piteisin perusteltuna nai-den teorioiden yhdentimisti. Yhdentdminen tuottaa eriiti etuja. Ensinnikinteoriat teydentevit toisiaan. Kuten edelli havaittiin, kummassakin voidaanloytae puutteita, mutta neme puutteet eivdt olleet samoissa kohdissa. Toisek-si, koska kuten ylld todettiin, sijaintiteorioita voidaan teorioiden osalta pitiimuuttoliiketeorioita kehittyneempini, voitaneen huomattavia tuloksia saadatarkastelemalla muuttoliikette sijaintiteoreettisesti. Teme ehdottaisi muutto-liiketti tutkivan teorian nikokulmaksi sijaintiteoreettisen aspektin. Kolman-neksi, koska empiirinen tutkimus on muuttoliiketutkimuksissa kehittyneempiidkuin sijaintitutkimuksissa, voitaneen hyvid tuloksia saavuttaa testaamalla si-jaintiteoriaa empiirisesti muuttoliiketutkin:uksissa kehitettyjii metodeja keyt-tiimiillii.Tarkastellaan tarkemmin sijaintiteoreettisen aspektin soveltamista muutto-liikkeen tutkimiseen, kun oletetaan, ette muutto voi olla paitsi vdestdn myosyritysten tm. muuttoa. Jo Lee edelli mainitussa kirjoituksessaan (s. 50-51)implisiittisesti omaksui yhdentivin nikokulman. Hd.n erottj toisistaan liht6-alueen (origin) ja tuloalueen (destination) seki vilissi olevat esteet ja nelj?in-teni henkilokohtaiset tekijdt, joka alueella on seki houkuttelevia etti poistyontivii tekijoitii sekii tekijoitii, joiden suhteen yksilo on indifferentti. Leenteoriasta tulee sijaintiteoriaa mdiriteltiessd lihtoalue ja tuloalue sijainneiksi japuhuttaessa yksilon asemesta sijaintiyksikostii.Sijainti- ja muuttoliiketeorioista on yhdennettivissi olevia analogioita loy-

1) Tunnetuimpia muuttol i iketeoreetikkoja Leen ohella ovat Ravenstein ja Sjastad. Suo-

malaisista tutki joista voitaneen mainita Lento, vaikka hdn neyttd; i suomalaisen kiel ialueen

ulkopr,rolel la olevan l i ihes tuntematon.

J )

dettivissi. Esimerkiksi muuttoliikkeessi on katsottu, ette kysymyste kuka

muuttaa ja miksi muuttaa voidaan tarkastella erill iseni kysymyksestd. minnemuuttaa (Speare). Sijaintiteorioiden puolella on erotettu kysymys miti tulisi

tuottaa ia sijoittaa kysymyksestd missi tulisi tuottaa (Hoover 1948:1) Yhden-timiskehityksen kannalta merkittivini voidaan pitdi Chapinin tekemid si-jainti eli muuttopiitosten tyyppijaoittelua. Chapin erottaa yritysten ja koti-talouksien sijaintipdiitoksiii kahta tyyppiii. Tyypin yksi piitokset ovat niidensisiiisiii ja muuttopiitokseen motivoivia sisiltden vastauksen kysymykseenmuuttaako vai ei. Tyypin kaksi piitokset tehddin kun tyypin yksi piitos onjo tehty mydnteisend: uuden sijaintipaikan valinta. Townroe on soveltanuttiti i kahtiajakoa yksityisen yrityksen sijainninvalintaan. Sijaintipditostenkahtiajako - kuten kaikki luokittelut - on jossain miirin mielivaltainen, muttandhdikseni hyvin kiiyttokelpoinen, koska on ongelmakenttii i olennaistava jayksinkertaistava. Hautamriki (s. 67 62) nikee muuttotapahtuman piitok-sentekoprosessin viisiportaisena. Hautamiki on jakanut tyypin kaksi p:ii itok-sen kahteen osaan ja lisinnyt kaksi uutta vaihetta: muuton toteuttamisvaiheenja takaisinkytkenteluonteisen uudelleenharkinnan. Townroe on kehittdnytvastaavanlaisen pidtoksentekoprosessin kaavion yritysten sijaintip?i?itoksille.Muuttoliiketeorian sijaintiteoreettisen hahmottamisen lihtokohdaksi voidaanottaa yhdennettevien tutkimussuuntien mukaisesti toiminnan (tarkoitan

taloudellista toimintaa) kahtiajako tuotantotoimintaan ja kulutustoimintaan.Ldhtokohtatilanne voidaan Isard & al. (1969 432-433) tapaan muotoillaseuraavasti: Kummassakin toiminnassa on keskeinen sijainti - tuotantopaikkatai asuinpaikka josta kisin hankitaan erilaisia panostekijoitii ja jaetaan erilaisiatuotostekijoiti. Panosten sijainteja (lihteet) ja tuotosten sijainteja (kohteet)

pidetiiiin yleensi annettuina. Tavoitteena on meiretd toiminnalle paras mah-dollinen (optimaalinen) sijainti l ihteiden ja kohteiden muodostamassa avaruu-dessa.Toiminnan kahtiajaon tarkoituksena oli osoittaa, etti yhdennetteviin teorioi-hin voidaan soveltaa samaa muodollista teoreettista analyysiii. Periaatteessateorioiden yhdentiminen tapahtuu siten, ettei yhdennetyssi teoriassa mainit-tua toiminnan kahtiajakoa tarvitse soveltaa. Toisin sanoen sama teoria pdteemuodollisesti yhtii hyvin yrityksiin kuin kotitalouksiin ja niiiden muodostamiinaggregaatteihin, joten yriryksistii ja kotitalouksista voidaan kiiyttiiii yhteisni-miketti talouden toimijat. Yhdennetysti teoriasta kisin voidaan kehittiierityisti vdeston sijainti- eli muuttoliiketeoriaa ja erityisti yritysten sijainti-eli muuttoliiketeoriaa ottamalla huomioon ne erot, miti kulutustoiminnan ja

tuotantotoiminnan viilillii sisiillollisesti on.Lehtokohta-asetelman panos-tuotos -formulonnin mukaisesti muita paitsijuurettomia (foot loose) toimintoja voidaan tarkastella orientoitumisjatkumos-sa, jossa iiiritapauksina ovat panosorientoituminen (esim. raaka-ainesijainti)ja tuotosorientoituminen (esim. markkinasijainti). Airitapausten vdlisijaintia

voidaan pitii kuljetus- tai muuna orientoitumisena. Orientoitumisterminologiaon periisin sijaintiteoriasta. Muuttoliiketerminologiassa siti lihellii oleva ki-site on puoleensa vetevet tekiji it eli voimat, vastakohtana poispiin tyontavattekijiit.3 6

Pidsdintoisesti elinkeinoaloista alkutuotantoa voidaan pitea panosorientoi-tuneena ja tertiaArisie elinkeinoja tuotosorientoituneina. Sijaintiteorian keskit-tyminen paljolti teollisiin elinkeinoihin johtunee siiti, ettei teollisuuden orien-toitumiselle ole pddsiidntod loydettivissa. Pd?isdinnoisti on paljon poikkeuk-sia. Esimerkiksi Stabler (s. 55-60) mainitsee panosorientoituneena alana,jossa piivaikuttajana on voimavara-alue, tertieerisen elinkeinon matkailun.Ajateltaessa kotitalouksien tuotoksena olevan yritysten kiyttdmA t)'opanos,voidaan kotitalouksia pdisiintoisesti pitea tuotosorientoituneina eli orientoi-tuneina kohti tyopaikkoja.Ajatus sijaintiteoriasta muuttoliiketutkimuksen metodina perustui nd.kemyk-seen, ette muuttoliiketeoria ja sijaintiteoria ovat periaatteessa yksi ja samaasia. Muuttoliikette on tutkittu paljon, mutta teoriaa on kehitetty vdhemmin.Muuttoliiketeoria ja sijaintiteoria ovat yhdennettdvissii. Tiihiin tavoitteeseenpidstiin parhaiten kiivtt6milli i sijaintiteoriaa metodina.

SIJAINTITEORE ET'TINEN VIITEKEHYS.

Sijaintiteorian yleisesityksisti on tehtivissi yksi selkei johtopiiiitos: yhtii jayleisti sijaintiteoriaa ei metodisessa mielessi ole olemassa; on joukko erilaisiaja eri ti lanteisiin soveltuvia menetelmii, joiden vdlinen valinta riippuu tutki-nrusongelman muotoilusta. Ei edes Isard & al. (7969 luku 9) yleiseen teoriaansis6ltyvdd sijaintipelien teoriaa voida pitid yleisend teoriana, jota voitaisiinsoveltaa kaikkiin sijaintiongelmiin. Herii kysymys, onko nyt mahdollistakiiytti?i sijaintiteoriaa muuttoliiketutkimukse n metodina. Mielestini on, joson menetelme erityisen sijaintiteorian valitsemiseksi kussakin erityisessd. tilan-teessa. Tati menetelmed nimitin sijaintiteoreettiseksi viitekehykseksi.Sijaintiteoreettinen viitekehys on laadittu automaattisen tietojenkdsittelynohjelmointitekniikkaa hyviiksi keytteen kulkukaavion muotoon (ks. oheinenkuvio). Se on pyritty laatimaan seki yrityksiin etti kotitalouksiin soveltu-yaksi. Terminologia viitekehyksessi. on sijaintiteoreeftista, 2) mutta pohjim-maltaan viitekehys vastaa muuttoliikeanalyysien peruskysymyksiin I muuttaakovai ei ja jos muutetaan niin minne. Kaavakuva on esimerkki siitl milli tavallasijaintiteoriaa voidaan kdyttii muuttoliiketutkimuksen metodina. Viitekehys-ti voidaan monipuolistaa, esimerkiksi ottamalla huomioon tyypin yksi piiitos-ten mlosmahdollisuutena myds osan kokonaisuudesta kohdalla tehty peetosmuuttaa (kotitalouksien kohdalla yksi ji isen taloudesta ja yritysten kohdallahaaraosasto voi tehdi piitoksen muuttaa muun osan jiidessi paikalleen).Kaavakuvassa on pl,ritty kuitenkin esittimiin sijainninvalintaprosessi mah-dollisimman yksinkertaisen a, mutta silti seuraavat keskeisini pitimini seikathuomioon ot tav ina,

2) Nii l le, joi l le terminologia ei ole tuttua suositeltakoon esim. Hooverin 1975 reosta.

- 1) Tehdnnn ero tyypin yksi ja kaksi sijaintipeetosten velilki.- 2) Otetazn huomioon empiirisesti todennettu sosiseikka, etti sijainninvalintavoi olla hyvin erilainen eri aluehierarkian tasoilla (Evans s. 15 17).

J) Erotetaan tilanteet, joissa varsinainen sijaintianalyysi todella on tarpeentilanteista, joissa sijaintianalyysizi ei tarvita (spontaani valinta) tai joissa talou-dellista sijaintianalyysii ei voida kaytti?i (juurettomat toiminnot).- 4) Tehdiiiin ero sijaintipddtosten toisistaan riippuvuuden ja riippumatromuu-den viil i l l i i. Td.ti eroa Isard & al. (1969,490) pitii i perustavanlaatuisen a ' Riip-pumattomien sijaintipeetosten tapauksessa suositeliaan "klassill isten" sijain-timetodien kiyttoii (esim. komparatiivisten kustennusten menetelmi) ja toi-sistaan riippuvien sijaintipiitosten tapauksessa sijaintipelien teoriaa pidetdiinhyvinl metodina.Muutama oheiseen kuvioon liittlrd selitys licnee paikallaan. Painopiste viite-kehyksessd on tyvpin kaksi sijaintipiii itdksen teossa. ATK,n silmukointitekniikkaa hyviiksi ki1'ttien sijainninvalintaprosessi etenee kaikki aluehierarkian tasotliipi kdyviisti ylemmalte tasolta alaspiin, (esimerkiksi) ensin valitaan valtio,toiseksi talousalue, kolmanneksi kunta ja neljinneksi tontti mihin sijoitutaan(Tilldin M = 4). Jos klseessd on uusi toiminta, ti 'ypin yksi pditriksenteko onturha, koska toiminta on joka tapauksessa sijoitettava. Tyypin yksi piii itok-set ovat tarpeellisia uudelleensijoittumistilante issa. Periaattcessa sijrinninetsimisprosessissa voidaan pddq i vanhaan sijaintiin ainakin jollakin aluetasolla.Esimerkiksi voidaan katsoa spontaanisti ratkenneen, etti sijoittumisvaiht<-r-ehdoista jitetdin pois siirtolaisuuden harkinta ja tutkitaan vain maassamuutro-mahdol l isuuksia. Samoin, ios tvopaikan s i ja in t i on annet tu, e ik , s i t6 muuteta,tyopaikan sijainti ratkaisee asuinpaikan sijainnin yleensi seutukunnan rark-kuudella (voidaan tulkita, etta kyseessd. on dominoiva sijaintipaino). Vapaastiharkirtavaksi ji i isi sijoittuminen seutukunnan sisdlld, jossa t1'opaikan sijainninmerkirys ei ole yhti dominoiva kuin ylemmilld hierarkiatasoilla. Tyopaikan jaasuinpaikan viliset suhteet ovat yksi esimerkki kytkennoisti.Rajanveto riippunrattonrien je toisistaan riippuvien sileintip:irirosten vdlil l ivoidaan tehdi sen mukaan ovatko markkinat, joiden suhteen sijaintipeetosteharkitaan, oligopolistisia, vastakohtanaan atomisriset ja monopolimarkkinat.Kotitalouksien asema asunto- ja t1'omark kinoilla on yleisimmrn rtomistinen,joten kotitalous voi yleensd tehdn sijaintipiii itokse nsi muiden sijaintiplltok-sisti riippumatta.Viitekchys on kulloisenkin tilanteen v)atimusten mukaan edelleen kehitetti-vissd. Tdmi sisilti i isi aliohjelmien laatimisen ja lisiiseikkojen sisdllyttimisenviitekehykseen. Yksi lisiiseikka voisi olla itse muuttoprosessin (toteutusvaihe)

tutk iminen ot ramal la huomioon muut tokustannukset ja muut , rn vaxt imansopeutusajan ja muuttopiidtoksen uudelleenharkinnan.

38

VARAA MUISTIPAIKAT:Perustanaolevan informaation spesifi ointi :- sijaintiyksikko (miti sijoitetaan)- sijaintiavaruus eli panosten ja tuotosten sijainnit.- toiminnallisetkytkennat- aluehierarkian tasot: N= 0, 1, ..., M

/--.ry-."----6-t"-/ mlta suoltetaan/ /"__-.--T-

EI>TEE TYYPINSIJ- PAATOS(aliohjelma 1)

-_---------*o

LUE REKISTERIA:

KIRJ ALUETASON VALITTU SI]AINTI

RI IPPVALINTAOPERAATIO (alioh-

ie lma 2) )

ON

RIIPPUVUUSPERUS_TEINEN VALINTA-OPERAATIO ( alioh-

KIRJ TYYPIN IISIJ, PAATOS

KIRJ PROSESSI N:

ielma 3 )

LAHTEET:

ALONSO Will iam

CHAPIN F S

EVANS Alan W

HAUTAMAKI Lauri

The Location of lndustry in Developing Countr ies. Teokscssa

Industr ial Location and Regional Development: Proceedings

of an Interrcgional Seminar, Minsk 14 26 August 1968. ID/50

vo l . I , Un i t ed Na t i ons 1971 .

Activi ty Systems and Urban Structure, A Working Schcme.

Jou rna l Amcr i can I ns t i t u te o fP lanne rs 34 (1968 ) 11 18 .

The Economics of Residential Location. Lontoo 1973.

Muuttajan muotokuva muuttajan moti ivi t ja val innat; Alu-

eel l iset teki jdt. Muuttol i ikesymposium 1975. Si ir tolaisuustut-

kimuksia A 4, Si ir tolaisuusinsti tuutt i , - l 'urku

1976, s. 61 68.

Location of l lconomic Activi ty. New York 1948 (toinen pai-

nos 1963 . )

Reg iona l Economics .2nd Ed . New Yo rk 1975 .

Loca t i on and Spacc Economy . Thc M . l .T . P rcss 1956 .

Gcneral ' lhcoryr

Social, l 'ol i t ical, ! lconomic, and Regional.

The M . l .T . P ress 1969 .

A Thcory of Migration. Demography 3(\966) 47 57.

Viestd ja Hyvinvoint i . Porvoo 1956.

Regional Economics. New York 1968.

Residential Satisfact ion as an intervening variable in Resedential

Nlobi l i ty. Dcmography 11(197+) 173 188.

Exports and tvolut ion, The Progress of Regional Change. Land

Economics 4+(1968). Uudeli . pain. teoksessa Regional Econo-

mics, Thcory and Practicc (roim. McKec, Leahy & Dean), New

York l 97O:49 64 .

Locational Choise and the individual Firm. Regional Stucl ies 3(1969 ) 15 - 2+ .

HOOVFiR Edgar M

ISARD Walrer" " & a l .

LEE Evcrctt S

LENTO Reino

NOURSIT Hugh O

SPEARFI Aldcn Jr.

STABLER J C

TOWNROE P M

S I I I { T O L A I S U U S B I t s L I O G R A F I A

Siirtolaisuuden ja maan sistiisen muuttoliikkeen bibliografia on valmistumassa

Henkiloitii, jotka haluavat varmistaa sen ette heidln tutkimukscnsa erityi-

sesti uusimmat - ovat mukana luettelossa, pyydetian lihettdmidn tiedot

Siirtolaisuusinstituuttiin pyydiimme myos tietoja kdynnissi olevista tut-

kimuksista.

USA, n HISTORIAA

Si i r to la isuusinst i tuut t i j i r ic \ t i vhtc is tvoss i kouLuhal l i tuksen ja Yhdysval ta in

Tiedotuskeskuksen kanssa l'urussa 2. 3.6. 1976 lchinnli histo rianopettajil le

tarkoi tc tun USA:n 2 00 'v tLot is iuh lasenr inaer in , iossa k is i te l t i in Anter ikanhistoriaa, ulkopoliti ikkaa, relouJellist;r .jr sosiaalistt kchitvstri seki Suomen

1a Yhdl'svaltojen vdlist:i vuorovlikutust.r. Seminaarin csitelmien.ia ryhmiitl 'cls-kcnreh n pohj r l ta on to imi tc t tu . ju lka isu, jonka s is i l lvs on seurar \ ' ; l :

' L ) \ l l \ r ! I f T l L ,

l

l \ A \ 2 i f l ( j l t s r ( l l l ; \ 5 1 \ 1 t r _ \ r \ R t \ ! \ 1 l r- l , h , ,

r : l ) 1 , 1 , K . ! , ! L n r j .

\ l l D \ s \ ' 1 t f : \ l \ i 1 l . ( ) t t ) I I \ t \ j 1 \ ( ) \ l n , \ l t N t \l l : I l I i \ ' 5

\ ^ l r . \ . ^ . 1 i \ . ^ r r Il ' , , r r l \ l r l l r r I I L ) r ] \ l L r l f n r . r ( , , iT l lN f tsLrLrNt fJ t_ \ l IL i . . \ N l t , ' \L I_ tTL \ r . r t r f tTJ tL l l r I l \ x l : . l l t J . l | l \ t \ . !k j I \ l I \ \ . A I L I \ I n P r N l t l I f \l , r 1 . . ._ \ - t . \ . , \ l '

i J l l ) l ' s \ ' ' r l l l l N \ t : \ . \ l \ ! , \ t l \ l \ s \ I l r r l L IJ j r t \ i . \

| \ A \ t i l j l t f l \ r l ) , ( ) f ( ) t l T l l N : ! \ r r R t lD . R i l i ra , , . l l tn1 . fnners r \ , , t \ I i ! r\ ' l J fJ l \ \ . \ l L , \ l KA\S,1 t r . . \ ' . \ t . l i t .5s ' \ t r ( ' l I ] . ] JK. \ \5 \Ia ls t : \ : ,1 . \ \ 11 , \ i ] \ ( r t ) {N r . \ t ( f r \' r , ! l ) ' . ! j ^ I ! ) l l l j l , . \u : l r ! r . . l l . ! , \ i , r ,T I N I I \ I JL I } IN ITFJ I I \

! r l ) \ \ \ ' \ t l i l \ L l \ t N l \ P I : l t \ l o

tNt l ,1 . \ \\ l , \ l l L r l i l , J l tn , ,L$ , t r , l l , l .nAo ' : . J ,^ t 'l t \ ' t , . , T \ 1 ,\ l l , r . 1 \ 1 J S l l i \ \ L 1 l \ F I\ ' . r , i . i l , l l , , \ l l , L . , n 1 , , r . \ rI t ' r ' l t \ t t \ \ l l l . f \ t r \I t t ( n ) P J r 1 t , \ l \ l | \ l l f ( r . , \ t s } I \ l l D \ ' 5 \ 1 l l _ o l s \ n

I \ lr r : \ l l \ r r _ . . r . l i , r \ 1

( L r . l J I t i r | ) R t \ T ( ,

s l l r \ l l t r t t \ ( | t 1 t L , L l U \ J I r \ ' \ l t l . L ( ) l s \ Al ' : , 1 \ \ \ l r L I l l , a l l , l , ( - , , r ( . . n1 \ r ! t l i t \ 1 , 1 t . , t . \ t l r l l r L ( l \ r \ ) l l a ! \ , jI l 1

l \ \ \ lL j , \ r ( ) l J \ l l l l L \S l I l l \n . \n \ P \ , \T ( )SS ' IN i I

l . | r i J i I

J u lka isun h inta on 3 0 nrk. S i t i vo j t i la t , r osoi t tce l la :S i i r toh isuusinst i tuut t iKasarrnialuc, ltk. 4620500' I 'urku 50p u h . 9 2 1 1 7 5 3 6

ta i naksenrr lh 30 mk post is i i r to t i l i l le TLI 495 90 3. I {erk i tkr in huole l l ir c : r i k , ' r t r i i n t t l , r . r j . r n n i n r i i . r , , r , ' i t tTeokscn vhter dcss: i suosi t re lcmrrc J l v isky l i in Kcsr iss i 1975 p idctvn Ulkosu omala is Lrusk ongressin cs i re lmicn i r kcskuste lu. jcn pohja l ta laadi t tua lu lka isu. r ,joka srsdl t l r i mm. t i iv i in k l tsauksen suoml la jsccn s i i r to ia isuu teen ja nykypniv ins i i r ro la isuuden midr i in ja suunr i in . S i in i k isr tc l l : i : in n lvosk in s i i r to la is tensopeutumisongclmia ja i ,kr t i tccr t iva ikcuksi r sckr i suomala is ta s i i r to la ispol i -t i ikka l . Tcos mrrksaa vks in&in t i lJ t tune 10 mk, r 'h t lcss i edel l isen kanssr 35 mk