J6/2006

Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden sisäinen laadunvarmistus

Metrologian neuvottelukunta Kemian ja mikrobiologian jaosto

Mikrobiologian työryhmä Mittatekniikan keskus

Espoo 2006

Julkaisu J6/2006

Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden sisäinen laadunvarmistus

Kemian ja mikrobiologian jaosto Mikrobiologian työryhmä

toimittanut Tapio Ehder

Mittatekniikan keskus

Espoo 2006

Esipuhe

Vertailukannat-oppaan valmistuttua v. 2005 Metrologian neuvottelukunnan kemian ja mikrobiologian jaoston asettama mikrobiologian työryhmä katsoi vielä tarpeelliseksi laatia oppaan mikrobiologian laboratorion elatusaineiden sisäisestä laadunvarmistuk-sesta. Tämä opas on suositus ja on tarkoitettu pohjaksi elatusaineiden sisäisen laa-dunvarmistuksen suunnitteluun ja toteutukseen sellaisille laboratorioille, jotka valmis-tavat elatusaineita omaan käyttöönsä. Näitä ohjeita voidaan myös soveltaa valmiina ostettujen elatusaineiden laadunvarmistuksessa, joka viime kädessä on loppukäyttäjän omalla vastuulla. Suositus ei kuitenkaan sisällä virologian ja parasitologian tutkimuk-sissa käytettäviä elatusaineita, solulinjoja ja ravintonesteitä. Oppaan laadintaan osallistuneeseen mikrobiologian työryhmään ovat kuuluneet seu-raavat henkilöt: Marja-Leena Kantanen, pj Kansanterveyslaitos Ritva Heikkilä Yhtyneet Laboratoriot Oy Seija Kalso Helsingin kaupungin ympäristökeskus Maija Lappalainen HUSLAB Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Raija Myllys Labquality Oy Tuula Pirhonen Evira Eija Seuna Evira Pirjo Torkko Kansanterveyslaitos Tapio Ehder siht. Mittatekniikan keskus

Lisäksi työryhmä on saanut asiantuntija-apua Eveliina Tarkalta HUSLABista.

Kansikuva: Jenni Kuva

Sisällysluettelo

1 Termit 7 2 Yleistä 8 3 Elatusaineiden jako 8 4 Elatusaineiden sisäisen laadunvarmistuksen periaatteet 8

4.1 Steriiliyskontrolli 9 4.2 Toimivuuskontrolli 9 4.3 Kliinisen mikrobiologian laboratoriossa käytettävät elatusaineet 10 4.4 Elintarvike- ja rehumikrobiologian laboratoriossa käytettävät elatusaineet 10 4.5 Vesi- ja ympäristömikrobiologian laboratoriossa käytettävät elatusaineet 11

5 Dokumentointi 11 Taulukko 1 Luettelo kliinisessä mikrobiologiassa käytettävistä elatusaineista 13 Taulukko 2 Luettelo elintarvikemikrobiologiassa käytettävistä elatusaineista 15 Taulukko 3 Luettelo ympäristömikrobiologiassa käytettävistä elatusaineista 17

7

MIKES Julkaisu J6/2006 T. Ehder (Toim.): Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden…

1 Termit

Bakteeria/millilitra = CFU/ml = PMY/ml Käytetään kuvaamaan bakteeripitoisuutta. CFU on lyhenne sanoista "colony forming unit" ja PMY sanoista "pesäkkeen muodostava yksikkö". Elatusaine Elatusaine on mikrobien kasvatuksessa käytettävä kiinteä tai nestemäinen kasva-tusalusta tai ravinneliuos. Elatusaineen rinnakkaisnimiä ovat elatus-, kasvu-, kasvatus- ja ravintoalusta. Kiinteistä elatusaineista käytetään myös nimityksiä (agar)malja tai le-vy. Putkissa elatusaine voi olla kiinteä tai nestemäinen. Elatusaineet voidaan jakaa ryhmiin käyttötarkoituksen, toimintaperiaatteen tai olomuodon mukaan. Jäljitettävyys Vertailukannan yhteys kansainväliseen kantakokoelmaan tai muuhun luotettavaan läh-teeseen on osoitettavissa ja dokumentoitu. Puhdasviljely Puhdasviljelyssä vain yksi pesäke siirretään uudelle elatusainemaljalle, jolloin tällä maljalla tulee kasvamaan vain yhden mikrobin jälkeläisiä. McFarlandin standardi Kansainvälinen menetelmä, jonka mukaan voidaan valmistaa pitoisuudeltaan erilaisia sameita BaSO4-liuoksia. Näihin vertaamalla voidaan valmistaa halutun bakteeripitoi-suuden omaavia bakteerisuspensioita (esim. McFarlandin standardin sameus 0,5 vas-taa bakteerimäärää 1-2 x 108 bakteeria/ml). Validointi Uuden menetelmän/vertailukannan käyttöönoton yhteydessä tehtävä vertaileva tutki-mus menetelmän/kannan toimivuudesta. Laadunvarmistustoimenpiteiden tarkoitus on taata tulosten oikeellisuus ja todistusvoima. Käytännössä validoinnilla tarkoitetaan täs-sä mittausmenetelmään kohdistuvia testejä, jotka ovat ennalta huolellisesti suunnitel-tuja. Testien tulokset antavat tietoa mm. menetelmän tarkkuudesta, spesifisyydestä, herkkyydestä ja olennaisista virhelähteistä. Valmistuserä Elatusaineen valmistuserällä tarkoitetaan samalla kerralla alusta loppuun asti valmis-tettavaa elatusaine-erää. Valmistus alkaa aineiden punnituksesta/mittaamisesta ja päättyy valmiiden maljojen/putkien annosteluun. Valmistuserästä voidaan tässä merki-tyksessä käyttää myös nimitystä keittoerä. Vertailukanta Ominaisuuksiltaan tunnettu mikrobikanta, joka on peräisin kansainvälisestä kantako-koelmasta tai on muuten jäljitettävästi varmennettu kanta. Kontrollikanta ja referenssi-kanta ovat vertailukannan rinnakkaisnimityksiä.

8

MIKES Julkaisu J6/2006 T. Ehder (Toim.): Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden…

2 Yleistä

Elatusaineiden toimivuus on tärkeä tekijä mikrobiologisen laboratorion toiminnassa. Tulosten luotettavuus on oleellisesti riippuvainen käytettyjen elatusaineiden laadusta. Siksi laadunvarmistukseen tulee valmistuksen ja käytön eri vaiheissa kiinnittää riittä-västi huomiota. Valmistusaineet tulee hankkia luotettavilta toimittajilta, joilla on pyydet-täessä esittää asiaankuuluvat laatuasiakirjat (sertifikaatit). Valmistusprosessiin liittyvi-en laitteiden toimintaa ja reagenssien sekä veden laatua on seurattava asianmukaisilla tavoilla. Valmistuksen yhteydessä varmistetaan oikea pH ja valmiiden tuotteiden oikea ulkonäkö sekä maljojen paksuus. Lopputuotteiden laatu varmistetaan steriiliys- ja toi-mivuuskontrolleilla kullekin elatusainetyypille sopivissa olosuhteissa. Lisäksi varmiste-taan asianmukaiset säilytysolosuhteet ja tarvittaessa kuljetusolosuhteet. Ennen uuden elatusaineen käyttöönottoa on elatusaineen toimivuus validoitava riittävän laajasti.

3 Elatusaineiden jako

Elatusaineet voidaan jakaa ryhmiin toimintaperiaatteen tai käyttötarkoituksen mukaan ja ne voivat olla joko kiinteitä tai nestemäisiä. Toimintaperiaatteen mukainen jako: -yleiselatusaineet -selektiiviset eli valikoivat elatusaineet -differentioivat eli erottelevat elatusaineet -erityisiä kasvu- tai suojatekijöitä sisältävät rikkaat elatusaineet -edellisten yhdistelmät Käyttötarkoituksen mukainen jako: -primääriviljely yleiselatusaineilla (kasvatetaan kaikkia mikrobeja) -primääriviljely selektiivisillä elatusaineilla (etsitään tiettyä mikrobisukua/lajia) -jatkoviljely (esim. puhdasviljelyt) -muu viljely (esim. tunnistustestit)

4 Elatusaineiden sisäisen laadunvarmistuksen periaatteet

Elatusaineiden sisäisessä laadunvarmistuksessa tulee huomioida sekä elatusaineen toimintaperiaate että käyttötarkoitus. Kaikille elatusaineille ja kaikille valmistuserille tehdään sekä steriiliys- että toimivuuskontrollit ennen käyttöönottoa. Lisäksi pitkään säilytettävillä elatusaineilla saattaa olla tarve seurantakontrolleihin käytön aikana.

9

MIKES Julkaisu J6/2006 T. Ehder (Toim.): Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden…

4.1 Steriiliyskontrolli

Kaikkien elatusaineiden steriiliys on tarkistettava ennen käyttöä, myös niiden, jotka on ostettu kaupalliselta valmistajalta. Tarkistus toteutetaan ottamalla valmistus-/ostoerästä 1-5% satunnaisotos ja inkuboimalla sitä 48-120 tuntia. Mikäli kontrollieräs-sä ilmenee kasvua, koko valmistuserä hylätään. Kontrollina käytettyä steriiliäkään ela-tusainetta ei saa jatkokäyttää (esim. potilasnäytediagnostiikkaan), koska elatusai-neessa on tapahtunut nesteiden haihtumista.

4.2 Toimivuuskontrolli

Toimivuuskontrolleissa yleisperiaatteena on varmistaa, että halutut mikrobit kasvavat elatusaineilla riittävän hyvin. Selektiivisillä elatusaineilla varmistetaan lisäksi valikoivi-en ominaisuuksien toimivuus. Tällöin tarkistetaan, että elatusaineilla eivät kasva sellai-set mikrobikannat, joiden kasvun pitäisi estyä elatusaineen sisältämien selektiivisten tekijöiden vuoksi. Erottelevilla elatusaineilla tarkistetaan niiden toimivuus erottelevan ominaisuuden suhteen. Mikrobikannat valitaan tapauskohtaisesti siten, että mukana on kasvuvaatimuksiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopivia kantoja. Rikkailla yleiselatusaineilla kontrollointiin käytetään vaativia kantoja, joiden kasvu epäonnistuu, jos elatusaine on huono. Selek-tiivisillä elatusaineilla käytetään vertailukantoja, joiden on tarkoitus kasvaa tai rikastua kyseisessä elatusaineessa sekä sellaisia kantoja, joiden kasvun on tarkoitus estyä. Selektiivisten elatusaineiden kontrolleissa on tarkoituksenmukaista käyttää vertailuela-tusaineena yleiselatusainetta, jolloin konkreettisesti nähdään kasvun ero selektiivisellä (kasvu estynyt) ja nonselektiivisellä elatusaineella. Erottelevilla elatusaineilla käytetään erottelevan ominaisuuden suhteen positiivista ja negatiivista kontrollikantaa. Vertailu-kantojen ylläpidosta on oma oppaansa1. Mikrobikannat käsitellään ennen kontrollien suorittamista siten, että saadaan kuhunkin tarkoitukseen sopiva mikrobipitoisuus. Joissakin tilanteissa voidaan käyttää suoraa pesäkeviljelyä, mutta yleensä tarvitaan mikrobikasvun laimentamista. Tulosten tulkinnassa on periaatteena verrata havaitun kasvun määrää/ odotettua reak-tiota edellisiin elatusaine-eriin tai vertailuelatusaineeseen. Rihmasienten viljelyssä käytettäviä elatusaineita testattaessa viljely tehdään yleensä pistoviljelynä maljalle. Tulosta tulkittaessa huomioitavia asioita ovat esim. tyypillinen kasvunopeus ja morfologia. Mikäli elatusaineita kuljetetaan paikasta toiseen, tulee varmistaa, että kuljetusolosuh-teet ovat optimaaliset. Tämä toteutuu parhaiten jatkuvalla lämpötilaseurannalla. Läm-pötilavaihtelut saattavat olla haitallisen suuret jo melko lyhyilläkin kuljetusmatkoilla. Tarvittaessa elatusaineiden toimivuus tarkistetaan kuljetuksen jälkeen. Jos kontrolloinnissa toimimattomaksi havaittu elatusaine-erä on jo jouduttu ottamaan käyttöön, tulee siitä tiedottaa käyttäjille ja ryhtyä asian vaatimiin korjaaviin toimenpitei-siin.

1 Mikrobiologiset vertailukannat, MIKESin julkaisu J1/2005

10

MIKES Julkaisu J6/2006 T. Ehder (Toim.): Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden…

4.3 Kliinisen mikrobiologian laboratoriossa käytettävät

elatusaineet

Kliinisessä mikrobiologiassa ei ole käytössä standardimenetelmiä. Tästä johtuen käy-tännöt vaihtelevat suurestikin eri laboratorioissa ja samaan tarkoitukseen voidaan käyt-tää useita erilaisia elatusaineita. Näin ollen erilaisten elatusaineiden ja niiden variaati-oiden lukumäärä on erittäin suuri. Edellä esitetyistä seikoista johtuen ei ole mahdollista laatia kliinisten laboratorioiden elatusaineiden laadunvarmistusta koskevaa suositusta, johon olisi kattavasti kerätty kaikki maassamme käytössä olevat elatusaineet. Yleisperiaatteena kliinisessä mikro-biologiassa voidaan pitää NCCLS:n suosituksen2 mukaista toimintatapaa, jossa perus-lähtökohtana on liuokseen tehty 0,5 McFarlandin standardin mukainen mikrobipitoi-suus (1- 2 x 108 bakteeria/ml). Testattaessa kiinteän elatusaineen kasvatuskapa-siteettia käytetään lähtöliuoksesta laimennusta 1:100 ja testattaessa estovaikutusta käytetään laimennusta 1:10. Näistä laimennuksista otetaan 10 mikrolitran siirros testat-tavalle elatusainemaljalle, jolloin saadaan 1 – 2 x 104 bakteerin kasvu. Nestemäisiin elatusaineisiin otetaan 10 mikrolitran siirros suoraan alkuperäisestä 0,5 McFarlandin vahvuisesta suspensiosta. Tämä menettelytapa soveltuu useiden bakteeri- ja hiivavil-jelyissä käytettävien elatusaineiden testaamiseen. Monissa tilanteissa joudutaan kui-tenkin käyttämään edellä esitetystä poikkeavia monimutkaisempia menettelytapoja, jotka täytyy tapauskohtaisesti suunnitella erikseen. Taulukossa 1 on esitetty joitakin yleisimpiä kliinisissä laboratorioissa käytettäviä ela-tusaineita. Taulukon esimerkkien perusteella yksittäinen laboratorio voi rakentaa oman laadunvarmistusjärjestelmänsä ottaen huomioon käyttämiensä elatusaineiden erityis-piirteet ja käyttötarkoituksen. Taulukossa mainittujen vertailukantojen sijasta voidaan käyttää muitakin vastaavia, asianmukaisesti jäljitettävissä olevia (kts. alaviite 1) mikro-bikantoja. Herkkyysmäärityksistä on laadittu kansallinen FiRe-suositus3, jossa on esitetty menet-telytavat herkkyysmääritysten laadunvarmistukselle.

4.4 Elintarvike- ja rehumikrobiologian laboratoriossa käytettävät

elatusaineet

Elintarvike- ja rehumikrobiologiassa käytetään standardoituja tai kansainvälisesti tun-nettujen menetelmäkokoelmien menetelmiä, joissa yleensä on määritelty käytettävät vertailukannat. Lisäksi standardissa ISO/TS 11133-24 on koottuna suositus käytettävis-

2 Quality Assurance for Commercially prepared Microbiological Culture Media – Second Edition; Approved Standard, NCCLS, December 1996 3 Herkkyysmääritysmenetelmät, FiRe-standardi, Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance, Antti Nissinen, 2005. http://www.ktl.fi/extras/fire/ 4 ISO/TS 11133-2 (Microbiology of food and animal feeding stuffs – Guidelines on preparation and production of culture media - Part 2: Prac-tival guidelines on performance testing of culture media)

11

MIKES Julkaisu J6/2006 T. Ehder (Toim.): Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden…

tä kannoista. Taulukossa 2 on esitetty esimerkkejä elintarvikemikrobiologiassa käytet-tävistä elatusaineista.

4.5 Vesi- ja ympäristömikrobiologian laboratoriossa käytettävät

elatusaineet

Vesimikrobiologiassa käytetään standardoituja menetelmiä, joissa joissakin on määri-telty käytettävät vertailukannat. Lisäksi standardissa ISO/TS 11133-2 on koottuna suo-situs käytettävistä kannoista. Ympäristömikrobiologisia menetelmiä ei ole standardoitu. Myös näiden elatusaineiden laadunvarmistuksessa voidaan käyttää soveltuvin osin standardissa ISO/TS 11133-2 mainittuja vertailukantoja. Taulukossa 3 on esitetty esimerkkejä vesi- ja ympäristömik-robiologiassa käytettävistä elatusaineista.

5 Dokumentointi

Laboratorion on laadittava ohjeet laadunvarmistusmenettelyille. Ohjeiden tulee sisältää tarkat tiedot kunkin elatusaineen laadunvarmistuksessa käytettävistä referenssikan-noista ja niiden käyttölaimennoksista sekä tiedot kasvatusolosuhteista. Ohjeissa tulee myös määritellä elatusaine- ja bakteerilajikohtaiset hyväksymis- ja/tai hylkäämisrajat sekä kuvata menettelytavat poikkeamatilanteissa.

Kaikki laadunvarmistustulokset kirjataan sovittujen menettelytapojen mukaan. Doku-mentteja säilytetään niin kauan kuin se testaustuloksen jäljitettävyyden kannalta on tarpeellista.

Tau

lukk

o 1

Esi

mer

kkej

ä kl

iinis

essä

mik

robi

olog

iass

a yl

eisi

mm

in k

äyte

ttävi

stä

elat

usai

neis

ta

MIK

RO

BIO

LOG

IST

EN

ELA

TU

SA

INE

IDE

N S

ISÄ

INE

N L

AA

DU

NV

AR

MIS

TU

S

Klii

nist

en la

bora

torio

iden

ela

tusa

inee

t

Ela

tusa

ine

E

latu

sain

ekuv

aus

Käy

ttöta

rkoi

tus

Men

etel

mäk

uvau

s*

K

asva

tus-

ol

osuh

teet

V

erta

iluka

nnat

(A

TC

C-n

umer

o)

Tul

kint

a/od

otet

ut tu

loks

et

Bee

tagl

ukur

onid

aasi

-m

alja

E

.col

in tu

nnis

tus

vilje

ly s

uora

an

pesä

kkee

stä

35°C

, aer

obin

en

4 h

(24

h)

E. c

oli (

2592

2)

muu

ent

erob

akte

eri

posi

tiivi

nen

reak

tio (

kelta

inen

) ne

gatii

vine

n

Cle

d-m

alja

ylei

sela

tusa

ine,

(e

rotte

leva

),

virt

savi

ljely

N

CC

LS 1

:100

35

°C, a

erob

inen

24

h

E. c

oli (

2592

2)

Pr.

mira

bilis

(29

906)

S

.aur

eus

(259

23)

Str

.aga

lact

iae

(138

13)

kasv

aa, k

elta

inen

pes

äke

kasv

aa, h

untu

ilu e

styy

ka

svaa

ka

svaa

GC

-mal

ja

( Nei

sser

ia g

onor

rhoe

ae-

mal

ja)

sele

ktiiv

inen

, gc

-vilj

ely

NC

CLS

1:1

00 (

gc)

NC

CLS

1:1

0 (m

uut)

35°C

, CO

2 24

-48

h

N.g

onor

rhoe

ae

(430

69)

Pr.

mira

bilis

(430

71)

S.e

pide

rmid

is (

1222

8)

C.a

lbic

ans

(601

93)

kasv

aa

kasv

u es

tyy

(kok

onaa

n ta

i osi

ttain

) ka

svu

esty

y (k

okon

aan

tai o

sitta

in)

kasv

u es

tyy

(kok

onaa

n ta

i osi

ttain

) H

erkk

yysm

alja

t he

rkky

ysm

äärit

ys

ks. F

iRe-

suos

itus

ks. F

iRe-

suos

itus

ks. F

iRe-

suos

itus

ks. F

iRe-

suos

itus

MR

SA

-mal

ja

sele

ktiiv

inen

, M

RS

A-v

iljel

y N

CC

LS 1

:100

(M

RS

A)

NC

CLS

1:1

0 (M

SS

A)

35°C

,aer

obin

en

24 h

S

.aur

eus

(433

00)

S.a

ureu

s (2

5923

) ka

svaa

ka

svu

esty

y

Rik

astu

slie

mi,

anae

robi

nen

(esi

m. F

AB

, tio

glyk

olla

atti)

an

aero

biba

ktee

rien

rikas

tam

inen

N

CC

LS

McF

arla

nd 0

,5

35°C

,aer

obin

en

48 h

B

.frag

ilis

(252

85)

S.a

ureu

s (2

5923

) ka

svaa

ka

svaa

Sal

mon

ella

mal

ja

(esi

m. Ö

NÖ

Z, S

S-m

alja

) se

lekt

iivin

en,

salm

onel

lavi

ljely

N

CC

LS 1

:100

(sa

lm)

NC

CLS

1:1

0 (m

uut)

35°C

,aer

obin

en

24 h

S.T

yphi

mur

ium

( 1

4028

) E

.col

i (25

922)

E

nt.fa

ecal

is ( 2

9212

)

kasv

aa

kasv

u es

tyy

(kok

onaa

n ta

i osi

ttain

) ka

svu

esty

y (k

okon

aan

tai o

sitta

in)

Sap

pies

kulii

nim

alja

sele

ktiiv

inen

, er

otte

leva

, en

tero

kokk

ien

tunn

istu

s

vilje

ly s

uora

an

pesä

kkee

stä

tai

NC

CLS

-laim

ennu

s 35

°C, a

erob

inen

24

h

E.fa

ecal

is (2

9212

) S

tr.a

gala

ctia

e (1

3813

)(m

uu s

trep

toko

kki)

kasv

aa, m

usta

t pes

äkke

et

kasv

aa, v

aale

at p

esäk

keet

(e

i kas

vua)

Suk

laam

alja

rikas

yl

eise

latu

sain

e,

aero

bivi

ljely

t N

CC

LS 1

:100

35

°C, C

O2

24 h

N.g

onor

rhoe

ae

(430

69)

H.in

fluen

zae

(492

47)

kasv

aa

kasv

aa

Ver

imal

ja,

aero

bine

n

rikas

yl

eise

latu

sain

e,

aero

bivi

ljely

t N

CC

LS 1

:100

35°C

24

h

aero

bine

n ta

i CO

2

Str

.pyo

gene

s (1

9615

)S

tr.p

neum

onia

e (6

305)

ka

svaa

, bee

tahe

mol

yysi

ka

svaa

, alfa

hem

olyy

si

Ver

imal

ja,

anae

robi

nen

rikas

yl

eise

latu

sain

e,

anae

robi

vilje

lyt

NC

CLS

1:1

00

35°C

24

-48

h an

aero

bine

n

C.p

erfr

inge

ns (

1312

4)F

.nuc

leat

um (

2558

6)

P.a

naer

obiu

s (2

7337

)

kasv

aa, b

eeta

hem

olyy

si

kasv

aa

kasv

aa

Sab

oura

ud

ylei

sela

tusa

ine,

si

eniv

iljel

yt

NC

CLS

1:1

00

35°C

, aer

obin

en

24-7

2 h

Can

d. a

lbic

ans

(102

31)

kasv

aa

Sab

oura

ud, s

elek

tiivi

nen

ylei

sela

tusa

ine,

pi

ntas

ieni

vilje

lyt

vilje

ly s

uora

an

pesä

kkee

stä

28

°C, a

erob

inen

1

- 2

vk

Tric

h.ru

brum

S

copu

lar.

brev

icau

lis

Can

d.pa

raps

ilosi

s

kasv

aa, >

10 m

m

kasv

aa, >

10 m

m

ei k

asvu

a *

Tar

kem

pi m

enet

elm

äkuv

aus

teks

tissä

. Tau

luko

ssa

mai

nitu

sta

bakt

eeris

uspe

nsio

sta

otet

aan

10 µ

l:n s

iirro

s tu

tkitt

aval

le m

alja

lle ta

i put

keen

.

Tau

lukk

o 2

Esi

mer

kkej

ä el

inta

rvik

emik

robi

olog

iass

a yl

eisi

mm

in k

äyte

ttävi

stä

elat

usai

neis

ta

MIK

RO

BIO

LOG

IST

EN

ELA

TU

SA

INE

IDE

N S

ISÄ

INE

N L

AA

DU

NV

AR

MIS

TU

S

E

linta

rvik

emik

robi

olog

ia (

Esi

mer

kkej

ä st

anda

rdis

ta IS

O/T

S 1

1133

-2:2

003)

Ela

tusa

ine

Ela

tusa

inek

uvau

s K

äyttö

tark

oitu

s M

enet

elm

äkuv

aus

Kas

vatu

s-ol

osuh

teet

V

erta

iluka

nnat

(A

TC

C-n

umer

o)

Tul

kint

a/od

otet

ut tu

loks

et

VR

BG

A

gar;

en

tero

bakt

eerie

n m

äärit

täm

inen

ISO

740

2 24

h /

37 °

C

E. c

oli A

TC

C

259

22

tai 8

739

Vaa

lean

puna

iset

tai p

unai

set

pesä

kkee

t, jo

ita s

aatta

a ym

pärö

idä

saos

tum

avyö

hyke

; tuo

ttavu

ussu

hde

> 0

,5 T

SA

-aga

ri ve

rtai

luna

EE

Li

emi;

en

tero

bakt

eerie

n

varm

ista

min

en

ISO

740

2, IS

O 8

523

24 h

/ 37

°C

E

. col

i AT

CC

259

22

tai 8

739

ta

i S. t

yphi

mur

ium

A

TC

C 1

4028

> 1

0 pe

säke

ttä V

RB

G:ll

ä;

vaal

eanp

unai

set t

ai p

unai

set

pesä

kkee

t, jo

ita s

aatta

a ym

pärö

idä

saos

tum

avyö

hyke

Rap

papo

rt-V

assi

liadi

s R

ikas

tusl

iem

i; S

alm

onel

lan

os

oitta

min

en

EN

128

24

24 h

/ 41

,5 °

C

S. t

yphi

mur

ium

A

TC

C 1

4028

ta

i S. e

nter

itidi

s A

TC

C 1

3076

+

E. c

oli A

TC

C 2

5922

ta

i 873

9 +

Ps.

aer

ugin

osa

AT

CC

278

53

E. c

oli A

TC

C

2592

2 ta

i 873

9

E. f

aeca

lis

AT

CC

292

12

tai 1

9433

> 1

0 pe

säke

ttä B

GA

:lla

tai m

uulla

va

litul

la a

garil

la;

pes

äkke

et m

enet

elm

äkuv

auks

en

muk

aise

t T

äyde

lline

n es

tym

inen

TS

A:ll

a <

10 p

esäk

että

TS

A:ll

a

BG

A

Sel

ektii

vine

n ag

ar;

Sal

mon

ella

n o

soitt

amin

en

EN

128

24/IS

O 6

579

24-4

8 h/

37 °

C

E. f

aeca

lis

AT

CC

292

12

tai 1

9434

Hyv

ä ka

svu;

pes

äkke

et

men

etel

mäk

uvau

ksen

muk

aise

t

Tau

lukk

o 3

Esi

mer

kkej

ä ym

päris

töm

ikro

biol

ogia

ssa

ylei

sim

min

käy

tettä

vist

ä e

latu

sain

eist

a

MIK

RO

BIO

LOG

IST

EN

ELA

TU

SA

INE

IDE

N S

ISÄ

INE

N L

AA

DU

NV

AR

MIS

TU

S

Ym

päris

töm

ikro

biol

ogia

Ela

tusa

ine

E

latu

sain

ekuv

aus

Käy

ttöta

rkoi

tus

Men

etel

mäk

uvau

s

Kas

vatu

solo

suht

eet

V

erta

iluka

nnat

Tul

kint

a/od

otet

ut tu

loks

et

H

iivau

utea

gar

ylei

sela

tusa

ine

SF

S-E

N IS

O 6

222

36+

2°C

, 44+

4 h,

ae

robi

nen

22+

2°C

, 68+

4 h,

ae

robi

nen

E.c

oli A

TC

C 2

5922

tai

AT

CC

8739

tai

tai N

CT

C90

01

S.a

ureu

s,

AT

CC

2592

3 ta

i AT

CC

6538

B

.sub

tilis

AT

CC

6633

Lakt

oosi

-TT

C a

gar

erot

tele

va,

sele

ktiiv

inen

ko

lifor

mi/ E

.col

i

kvan

titat

iivin

en

SF

S-E

N IS

O 9

308-

1

36+

2°C

, 21+

3 h

ae

robi

nen

E.c

oli A

TC

C 2

5922

tai

AT

CC

8739

tai

tai N

CT

C90

01

S.a

ureu

s,

AT

CC

2592

3 ta

i AT

CC

6538

Kas

vaa,

kel

tais

et p

esäk

keet

E

i kas

va

Le

sEnd

o

sele

ktiiv

inen

ko

lifor

mi/E

.col

i

kvan

titat

iivin

en

SF

S 3

016

36+

2°C

, 21+

3 h,

ae

robi

nen

44,0

+0,

5°C

, 21+

3 h,

ae

robi

nen

E.c

oli A

TC

C 2

5922

tai

AT

CC

8739

tai

tai N

CT

C90

01

S.a

ureu

s,

AT

CC

2592

3 ta

i AT

CC

6538

Kas

vaa,

tum

man

puna

iset

m

etal

linho

htoi

set

pesä

kkee

t E

i kas

va

mF

C

sele

ktiiv

inen

, lä

mpö

kest

oise

t ko

lifor

mit/

E.c

oli

kvan

titat

iivin

en

SF

S 4

088

44,0

+0,

5°C

, 21+

3 h,

ae

robi

nen

44,0

+0,

4°C

, 21+

3 h,

ae

robi

nen

E.c

oli A

TC

C 2

5922

tai

AT

CC

8739

tai

tai N

CT

C90

01

S.a

ureu

s,

AT

CC

2592

3 ta

i AT

CC

6538

Kas

vaa,

sin

iset

pes

äkke

et

Ei k

asva

Sla

nezt

&B

artle

y

sele

ktiiv

inen

, en

tero

koki

t

kvan

titat

iivin

en

SF

S-E

N IS

O 7

899-

2

36+

2°, 4

4+4,

ae

robi

nen

E. f

aeca

lis

AT

CC

2921

2,

tai A

TC

C19

433

tai

NC

TC

775

S.a

ureu

s,

AT

CC

2592

3 ta

i AT

CC

6538

E

.col

i AT

CC

259

22 ta

iA

TC

C87

39 ta

i N

CT

C90

01

Kas

vaa,

pun

aise

t, pu

na-

rusk

eat t

ai v

aale

an p

unai

set

pesä

kkee

t Jo

s ka

svaa

, vaa

leat

tai

värit

töm

ät p

esäk

keet

E

i kas

va

S

appi

-esk

uliin

i-ats

idia

gar

erot

tele

va,

ente

roko

kkie

n va

rmis

tus

kvan

titat

iivin

en

SF

S-E

N IS

O 7

899-

2

44,0

+0,

5°C

, 21+

3 h,

ae

robi

nen

E. f

aeca

lis

AT

CC

2921

2,

tai A

TC

C19

433

tai

NC

TC

775

S.a

ureu

s,

AT

CC

2592

3 ta

i AT

CC

6538

E

.col

i AT

CC

259

22 ta

iA

TC

C87

39 ta

i ta

i NC

TC

9001

Mus

tat p

esäk

keet

E

i mus

tat p

esäk

keet

E

i kas

va

CN

-aga

r

erot

tele

va,

sele

ktvi

inen

, P

s. a

erug

inos

a

SF

S-E

N 1

2780

36+

2°, 2

2+2

h, 4

4+4,

ae

robi

nen

Ps.

aer

ugin

osa

NC

TC

1032

2 ta

i A

TC

C10

145

tai

AT

CC

2785

3 E

.col

i AT

CC

259

22 ta

iA

TC

C87

39 ta

i ta

i NC

TC

9001

S

.aur

eus,

A

TC

C25

923

tai A

TC

C65

38

Kas

vaa,

sin

i-vih

reä

pesä

ke, j

oka

fluor

esoi

UV

-val

ossa

E

i kas

va

Ei k

asva

Kin

gin

B –a

gar

sele

ktiiv

inen

P

s. a

erug

inos

a

SF

S-E

N 1

2780

36+

2°C

, 5 v

rk,

aero

bine

n

Ps.

aer

ugin

osa

NC

TC

1032

2 ta

i A

TC

C10

145

tai

AT

CC

2785

3 E

.col

i AT

CC

259

22 ta

iA

TC

C87

39 ta

i ta

i NC

TC

9001

S

.aur

eus,

A

TC

C25

923

tai A

TC

C65

38

Kas

vaa,

UV

-val

ossa

flu

ores

oiva

pes

äke

Ei k

asva

E

i kas

va

Ase

tam

idili

emi

sele

ktiiv

inen

P

s. a

erug

inos

a

SF

S-E

N 1

2780

36+

2°, 2

2+2

h

aero

bine

n

Ps.

aer

ugin

osa

NC

TC

1032

2 ta

i A

TC

C10

145

tai

AT

CC

2785

3 E

.col

i AT

CC

259

22 ta

iA

TC

C87

39 ta

i ta

i NC

TC

9001

S

.aur

eus,

A

TC

C25

923

tai A

TC

C65

38

Kas

vaa,

Nes

sler

in r

eag.

ai

heut

taa

kelta

ises

ta ti

ilenp

unai

seen

vä

rin

Ei k

asva

E

i kas

va

m

CP

–aga

r

sele

ktiiv

inen

C

l. pe

rfrin

gens

ST

M 4

61/2

000

44,0

+1°

C, 2

1+3

h,

anae

robi

nen

Cl.

perf

ringe

ns

AT

CC

1312

4 E

.col

i AT

CC

259

22 ta

iA

TC

C87

39 ta

i ta

i NC

TC

9001

Kas

vaa,

kel

tain

en,

amm

onia

kkih

öyts

ysty

ksel

lä

puna

inen

pes

äke

Ei k

asva

Viimeisimmät julkaisut

J3/2004 V. Esala, Pituuden vertailumittaus D6, loppuraportti

J4/2004 J. Halttunen, Coriolis-mittarin vertailumittaus, syksy 2002. Interlaboratory comparison of a Coriolis flowmeter, Autumn 2002

J5/2004 L. Uusipaikka, Suhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu, loppuraportti.

J6/2004 K. Riski, Mass Comparison: 2 kg, 100 g, 20 g, 2 g and 100 mg weights.

J7/2004 M. Rantanen, S. Semenoja, Intercomparison in gauge pressure range from 20 Pa to 13 kPa

J8/2004 R. Rajala, Yleismittarin vertailumittaus, loppuraportti

J1/2005 T. Ehder (Toim.), Mikrobiologiset vertailukannat

J2/2005 M. Rantanen, G. Peterson, Pressure comparisons between MIKES and Metrosert: Ranges 95 kPa to 105 kPa absolute and 0,5 MPa to 1,75 MPa gauge

J3/2005 M. Rantanen, S. Semenoja, Calibration of a 130 Pa CDG: comparison of the results from MIKES and PTB

J4/2005 T. Weckström, Lämpötilan mittaus

J5/2005 M. Rantanen, S. Semenoja, Results on the effective area of a DHI piston-cylinder unit with the nominal area of 196 mm2

J6/2005 T. Ehder (Toim.), Kemian metrologian opas

J7/2005 M. Heinonen, J. Järvinen, A. Lassila, A. Manninen (Eds.), Finnish National Standards Laboratories Annual Report 2004

J8/2005 T. Weckström, Thermometer comparison L12 in the range from -80 °C to 400 °C

J9/2005 V. Esala, Pituuden vertailumittaus D7, loppuraportti

J1/2006 M. Rantanen, S. Semenoja, Intercomparison in Gauge Pressure Range from -95kPa to +100 kPa

J2/2006 M. Heinonen, J. Järvinen, A. Lassila, A. Manninen (Eds.), Finnish National Standards Laboratories Annual Report 2005

J3/2006 K. Riski, L. Stenlund, Mass Comparison: 610 g laboratory balance

J4/2006 M. Heinonen, Uncertainty in humidity measurements - Publication of the EUROMET Workshop P758

J5/2006 T. Ehder, Kvalitatiivisen kemian metrologian opas orgaanisten yhdisteiden tunnistukseen

Tilaukset: Kirsi Tuomisto, puh. 010 6054 436, e-mail tilaukset@mikes.fi.

• PL 9, Tekniikantie 1, 02151 ESPOO • Puh. 010 6054 000 • Fax 010 6054 299

• www.mikes.fi

ISBN 952-5610-17-9ISSN 1235-2704