Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki

Erikoiskuljetukset suunnittelussa

Selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista

ggTiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009

Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki

Erikoiskuljetukset suunnittelussa

Selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009

Tiehallinto

Helsinki2009

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)ISSN 1459-1561TIEH 4000679-v

12917/2008/30/3

Helsinki 2009

TIEHALLINTOKeskushallintoOpastinsilta 12 APL 3300521 HELSINKIPuhelin 0204 22 11

Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki: Erikoiskuljetukset suunnittelussa. Helsinki 2009. Tiehallin-to. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009, 35 s. + liitt. 18 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000679-v.

Asiasanat: erikoiskuljetus, tavaraliikenne, suunnitteluAiheluokka: 12

TIIVISTELMÄ

Selvitys on osa Erikoiskuljetusten kehittämisohjelmaa 2007 - 2010, jonkayhden osaprojektin tehtävänä on laatia tarvittava ohjeistus erikoiskuljetuksis-ta suunnittelussa ja suunnitelmien hankinnassa. Tässä taustaselvityksessäon kartoitettu ohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdat jakehittämistarpeet.

Suurten erikoiskuljetusten verkko (SEKV) tai erikoiskuljetusten tarpeet eivätaina tule riittävästi otetuksi huomioon suunnittelussa. Edellytyksenä erikois-kuljetusten asianmukaiselle käsittelylle on se, että tiedostetaan suunnittelu-hankkeen sijaitsevan suurten erikoiskuljetusten verkolla tai muutoin sellaisel-la väylällä, jolla suuria erikoiskuljetuksia esiintyy. Tämän varmistamiseksiesitetään, että suurten erikoiskuljetusten verkon karttakuvaus pidetään ylläTiehallinnon internet-sivuilla. Kuvauksen tulee olla riittävän yksityiskohtai-nen, jotta reitin kulku mm. taajamien tie- ja katuverkolla on selvästi nähtävis-sä.

Erikoiskuljetuksia ei juuri käsitellä liikennejärjestelmäsuunnitelmissa, katu- jatieverkkosuunnitelmissa, kaavoitukseen liittyvissä liikennesuunnitelmissa taiedes erilaisissa tavaraliikennesuunnitelmissa. Erikoiskuljetukset ja erikois-kuljetusreitit on tarpeen ottaa osaksi tällaisia suunnitelmia. Yhteistyössä kun-tien kanssa tulisi varmistaa erikoiskuljetusreittien kulku katuverkossa ja päi-vittää erikoiskuljetuksia koskevat reittisopimukset.

Erikoiskuljetukset on varsin kattavasti sisällytetty Tiehallinnon yksittäisiin lii-kenne- ja tieteknisiin suunnitteluohjeisiin. Ohjeistus on kuitenkin hajallaan jasiitä on vaikeaa saada yleiskuvaa suurten erikoiskuljetusten reiteillä eri tilan-teissa käytettävästä mitoituksesta ja ratkaisumalleista. Ongelmana ei niin-kään ole ohjeiden puuttuminen, vaan se, ettei niitä osata tai huomata sovel-taa suunnittelussa.

Erikoiskuljetusten käsittelystä esitetään laadittavaksi opas suunnittelijoille.Oppaassa erikoiskuljetuksia ja erikoiskuljetusreittejä tulisi käsitellä sekä ka-tu- ja tieverkkotasolla että väyläsuunnittelutasolla. Katu- ja tieverkkotasollakäsitellään erikoiskuljetusten verkon muodostamista ja ylläpitoa. Väyläsuun-nittelua varten oppaassa kuvataan erikoiskuljetusverkolla käytettävät tavoi-tearvot ja mitoitusperusteet ja niiden soveltaminen suunnittelussa. Opas si-sältää suunnitteluohjeita ja malliratkaisuja eri tilanteisiin.

Selvityksessä on tullut esiin joitakin ohjeiden täydentämis- tai läpikäyntitar-peita. Liittymien mitoituksessa yleisesti käytettävää Autoturn-ohjelmaa var-ten tulisi määrittää ja kuvata erikoiskuljetusten reiteillä käytettävät mitoitus-ajoneuvot.

Suunnitteluhankkeissa tulisi selvittää hankkeen lähipiirissä erikoiskuljetuksiakäyttävät yritykset, selvittää niiden odotukset ja tarpeet sekä tarvittaessaneuvotella ratkaisuvaihtoehdoista. Erikoiskuljetuksia hoitavat yritykset ovatyleensä valmiit osallistumaan suunnitelmien laatimiseen tuomalla mukaanoman paikallistuntemuksensa ja erikoiskuljetusten hoitamiseen liittyvän am-mattitaitonsa.

ESIPUHE

Tiehallinnossa on käynnissä Erikoiskuljetustoiminnan kehittämisohjelma2007 - 2010, jonka yhden osaprojektin tehtäviin kuuluu laatia tarvittava oh-jeistus erikoiskuljetusten huomioon ottamiseksi suunnittelussa ja hankinnas-sa. Tämä taustaselvityksen tavoitteena on kartoittaa erikoiskuljetuksia kos-kevan suunnitteluohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdatja kehittämistarpeet. Selvityksessä on käsitelty sekä väyläsuunnittelua ettätie- ja katuverkkotason suunnittelua.

Selvityksessä on käyty läpi Tiehallinnon liikenne- ja tietekninen ohjeisto,koottu erikoiskuljetuksia käsittelevät kohdat ja arvioitu ohjeiston kattavuutta.Selvityksen tausta-aineistona ovat olleet tiepiirien laatimat suurten erikoiskul-jetusten verkkoa koskevat kehittämisselvitykset sekä muu erikoiskuljetuksiakoskeva selvitys- ja suunnitteluaineisto. Työn kuluessa on haastateltu sekäTiehallinnon että kuntien henkilöstöä. Tältä pohjalta on muodostettu käsitysnykytilasta ja tehty kehittämissuositukset.

Selvitys on laadittu Tiehallinnon toimeksiannosta. Tilaajan edustajana työssäon toiminut Mika Savolainen Savo-Karjalan tiepiiristä. Selvityksen on laatinutDestia Oy:n Konsulttipalvelut, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä jaJutta-Leea Kärki.

Kuopio joulukuu 2008

Tiehallinto

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 7

Sisältö

1 JOHDANTO 9

2 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 102.1 Erikoiskuljetuksen määritelmä 102.2 Erikoiskuljetuslupa 102.3 Erikoiskuljetusten määrä, luonne ja suuntautuminen 122.4 Erikoiskuljetustoiminnan vastuut Tiehallinnossa 14

3 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO 15

4 REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JAKEHITTÄMISTARPEET 18

5 ERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT 20

6 ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSASUUNNITELMISSA 21

7 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA 237.1 Suunnitteluohjeiden nykytila 237.2 Kehittämistarpeet 25

8 SUUNNITELMIEN HANKINTA 27

9 YHTEISTYÖN HOITAMINEN 289.1 Yhteistyö kuntien kanssa 289.2 Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa 289.3 Yhteistyö erikoiskuljetusten suorittajien kanssa 299.4 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 29

10 JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET 30

11 LÄHTÖAINEISTO 33

12 LIITTEET 35

8 Erikoiskuljetukset suunnittelussa

Kuvaluettelo

Kuva 1 Asetuksessa ajoneuvon käytöstä tiellä (1257/92) määritellytsuurimmat sallitut massat normaaliliikenteen ajoneuvoille. Näitäsuuremmat ovat erikoiskuljetuksia. (Kukkala 2007) ...............10

Kuva 2 Erikoiskuljetusluvissa varmistetaan mm. siltojen kantavuus...11Kuva 3 Erikoiskuljetuslupien määrä vuosina 1990 - 2007. .................12Kuva 4 Leveiden erikoiskuljetusten alku- ja loppupisteet sekä lupien

määrä reiteittäin vuosina 2006 ja 2007. (Laitinen 2008).........13Kuva 5 Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko (SEKV). ..................15Kuva 6 Suurten erikoiskuljetusten verkolla pitäisi mahtua vähintään 7

metrin korkuisten kuljetusten. ................................................17Kuva 7 Erikoiskuljetusreitit Lahdessa. Kuva Lahden kaupungin

internet-sivuilta. .....................................................................19Kuva 8 Valaisinpylväiden sijoittelu on yksi suunnittelun erityisasioista.

..............................................................................................24

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 9JOHDANTO

1 JOHDANTO

Tiehallinnossa on käynnissä Erikoiskuljetustoiminnan kehittämisohjelma2007 - 2010 (Tiehallinto 2007). Kehittämisohjelma koostuu useista osapro-jekteista. Näistä yhden osaprojektin tehtäviin kuuluu laatia tarvittava ohjeis-tus erikoiskuljetusten huomioon ottamiseksi suunnittelussa ja hankinnassa.Tämä selvitys toimii osaprojektin taustaselvityksenä, jonka tavoitteena onkartoittaa ohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdat ja kehit-tämistarpeet.

Selvitys käsittelee väyläsuunnittelun lisäksi liikennejärjestelmäsuunnittelua,tie- ja katuverkkosuunnittelua sekä muita väyläsuunnittelua edeltäviä suun-nitteluvaiheita. Selvityksessä käsitellään myös suunnitelmien hankintaa.

Maanteiden lisäksi erikoiskuljetukset ja näitä varten määritellyt reitit käyttävätkatuja ja yksityisteitä. Tämän vuoksi selvityksessä tarkastellaan koko tie- jakatuverkkoa koskevaa ohjeistusta sekä yhteistyötä eri tienpitäjien kesken.

Selvityksessä erikoiskuljetuksia tarkastellaan lähinnä suunnittelijan ja suun-nitelmien hankkijan kannalta. Erikoiskuljetuksiin liittyviä lupa- ja liikenteenoh-jauskysymyksiä käsitellään kehittämisohjelman muissa osaprojekteissa.

Erikoiskuljetusreittien osalta ongelmaksi on havaittu, että huolimatta reittejäkoskevista päätöksistä ja niihin liittyvistä ulottuma- ja kantavuustavoitteista,tie- ja katuverkon parantamishankkeissa ei aina oteta erikoiskuljetusten tar-peita huomioon, vaan erikoiskuljetusreiteille syntyy uusia esteitä. Työn yhte-nä tavoitteena onkin selvittää ongelmien syitä ja hakea parannusmalleja.

Tässä selvityksessä on käyty läpi nykyinen ohjeistus ja arvioitu sen katta-vuus sekä mahdolliset kehittämistarpeet. Tässä yhteydessä ei kuitenkaanole työstetty ohjeistusta suunnittelua varten.

Tässä taustaselvityksessä on tehty johtopäätelmät ja tehty suositukset jatko-töitä varten.

10 Erikoiskuljetukset suunnittelussaERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA

2 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA

2.1 Erikoiskuljetuksen määritelmä

Erikoiskuljetus on kuljetus, jossa käytettävä ajoneuvo yksin tai kuormattunaylittää yhden tai useamman yleisesti tielle sallitun mitta- tai massa-arvon.Erikoiskuljetus voi näin olla ylileveä, -korkea, -massainen tai näitä kaikkia.

Ajoneuvoille sallittuja mittoja ja massoja säätelee ajoneuvojen käytöstä tielläannettu asetus (1257/92). Asetuksen mukaan auton ja perävaunun suurinsallittu korkeus on 4,20 metriä ja leveys 2,60 metriä. Kuorma-auton enim-mäispituus on 12,0 metriä. Ajoneuvoyhdistelmän pituus kuorma-auton japuoliperävaunun yhdistelmänä saa olla 16,50 metriä ja kuorma-auton jakaksi- tai useampiakselisen varsinaisen perävaunun yhdistelmänä25,25 metriä. Suurimmat sallitut normaalipainot on esitetty kuvassa 1. Nämämitat ylittävät kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia.

Ajoneuvotyyppi Kokonaismassa(t)

Kuorma-auto (2-akselinen) 18

Kuorma-auto (3-akselinen) 25/26

Kuorma-auto (5-akselinen) 38

Kuorma-auto japuoliperävaunu 48

Kuorma-auto javarsinainen perävaunu(vähintään 7-akselinen)

60

Kuorma-auto,puoliperävaunu jakeskiakseliperävaunu(vähintään 7-akselinen)

60

Kuva 1 Asetuksessa ajoneuvon käytöstä tiellä (1257/92) määritellyt suurimmatsallitut massat normaaliliikenteen ajoneuvoille. Näitä suuremmat ovat eri-koiskuljetuksia. (Kukkala 2007)

2.2 Erikoiskuljetuslupa

Erikoiskuljetus tarvitsee kuljetusluvan, jos kuljetuksen mitat ylittävät tietyt mittarajattai ajoneuvon akseli- teli-, kokonais- tai yhdistelmämassa ylittää sallitut arvot. Lupa-menettelyn tarkoituksena on suojella tie- ja siltaomaisuutta sekä parantaa liikenne-turvallisuutta. Erikoiskuljetuslupa myönnetään joko kuljetuksen tilaajalle, kuljetuksensuorittajalle tai kuljetettavan esineen valmistajalle.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 11ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA

Maanteille erikoiskuljetusluvat myöntää Tiehallinto. Kaduilla tarvitaan kunnan ja yksi-tyisteillä yksityistien pitäjän lupa, mutta tienpitäjän kanssa tehdyn sopimuksen perus-teella Tiehallinto voi myöntää luvan myös kuntien katuverkolle sekä yksityisteille.Tietyissä tapauksissa rautatien tasoristeyksen ylittämiseen tarvitaan Ratahallinto-keskuksen lupa.Erikoiskuljetuslupia on kolmea tyyppiä:- reittikohtainen lupa (normaali- tai ylipainoinen kuljetus)- reitistölupa- yleislupa (käyttö vähenemässä).

Reittikohtaisella luvalla voi liikennöidä useampi samantyyppinen ajoneuvo samallareitillä, mikäli kuljetus ei ylitä massarajoituksia eikä luvassa määritettyjä mittoja. Yli-painoiselle kuljetukselle myönnettävä lupa on aina ajoneuvokohtainen. Reitistölu-vassa on määritelty suurimmat sallitut mitat ja massat sekä tiet, joilla kyseisellä lu-valla saadaan liikkua. Yleisluvat ovat tiepiirikohtaisia, rajatulle alueelle annettuja lu-pia.

Tiehallinnossa erikoiskuljetuslupien käsittely on keskitetty valtakunnalliselle yksiköl-le, jonka puitteissa lupakäsittely tapahtuu Tampereella, Helsingissä ja Turussa.

Kirjallisen lupahakemuksen voi lähettää sähköpostilla, faksilla tai postitse. Kiireelli-sissä tapauksissa lupahakemuksen voi tehdä myös puhelimitse, mutta tästä käytän-nöstä pyritään eroon. Hakemuslomake on tulostettavissa Tiehallinnon internet-sivuilta, jossa on runsaasti erikoiskuljetuksia koskevaa ohjeistoa ja aineistoa.

Kuva 2 Erikoiskuljetusluvissa varmistetaan mm. siltojen kantavuus.

Erikoiskuljetusluvan käsittely Tiehallinnossa tapahtuu ERIKU-tietojärjestelmän avulla. Järjestelmän reitinhakutoiminto tekee esityksen eri-koiskuljetuksen reitiksi. Lupavalmistelija tarkistaa reitin, tekee mahdollisestitarvittavat muutokset ja tekee lupapäätöksen.

12 Erikoiskuljetukset suunnittelussaERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA

ERIKU-tietojärjestelmää ollaan parhaillaan uusimassa ja uusi järjestelmäsaataneen käyttöön vuonna 2009. Uusi järjestelmä sisältää suorat yhteydettie- ja siltarekistereihin sekä paikkatietojärjestelmään, kun nykyisessäERIKU-järjestelmässä on erillinen tietokanta. Uuden järjestelmän karttaliit-tymä näyttää reitin ja reitti tallentuu tietojärjestelmän lokiin. Loki mahdollistaamm. tiekohtaisen lupamäärän tilastoinnin sekä sen, että vahinkotapauksissavoidaan tarkistaa, kellä oli kyseiselle tiejaksolle lupia vahinkoajankohtana.

2.3 Erikoiskuljetusten määrä, luonne ja suuntautuminen

Erikoiskuljetuslupien määrä

Vuonna 2007 myönnettiin yli 13 000 erikoiskuljetuslupaa. Lupien määrä onjatkuvasti kasvussa ja on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuvuosista (ku-va 3).

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Kuva 3 Erikoiskuljetuslupien määrä vuosina 1990 - 2007.

Erikoiskuljetusten määrä ja luonne

Vuonna 2005 erikoiskuljetuksia oli noin 471 000 kappaletta (Rantala et al.2007). Kuljetusten määrä on moninkertainen lupien määrään nähden, koskatietyillä lupatyypeillä voidaan tehdä useita kuljetuksia. Erikoiskuljetustenmäärä on ollut voimakkaassa kasvussa 2000-luvulla.

Erikoiskuljetuksena kuljetettavista esineistä suurin osa on rakennus- ja me-talliteollisuuden tuotteita. Vuonna 1999 myönnetyistä kuljetusluvista31 %:ssa kuljetettavana esineenä oli rakennusteollisuuden tuotteita ja23 %:ssa metalliteollisuuden tuotteita. Myös erilaisten työkoneiden ja kulje-tusvälineiden osuus kuljetettavista esineistä oli suuri, 19 %. (Vahlberg 2000)

Nykyaikainen teollinen rakentaminen pyrkii kohottamaan tuotteen laatua jasäästämään rakennuskustannuksia tekemällä erilaiset tuotteiden osat mah-dollisimman valmiiksi jo tehtaalla. Tällaiset tehdasvalmisteiset osat ovatusein isokokoisia, jolloin niiden kuljetuksista muodostuu erikoiskuljetuksia.Tyypillisiä tällaisia rakennusteollisuuden tuotteita ovat seinäelementit, erilai-

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 13ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA

set palkki- ja ristikkoelementit sekä nykyisin yhä yleisemmin rakentamisessakäytettävät tilaelementit. Myös pientaloja kuljetaan kokonaisina tehtaalta os-tajalle. Rakennustoimintaan kuuluviksi kuljetuksiksi voidaan katsoa myös eri-laisten rakennuskoneiden kuljetukset ja ajoneuvonostureiden siirtoajot.

Erikoiskuljetuksena kuljetettavista metalliteollisuuden tuotteista vienninosuus on keskimäärin 62 %. Eräissä tuoteryhmissä viennin osuus on jopa80 %. Tyypillisiä tällaisia tuotteita ovat erilaiset siilot ja kattilat, paperikoneet,muuntajat ja erilaiset koneet.

Erikoiskuljetusten suuntautuminen

Erikoiskuljetukset painottuvat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkomaakuntiin(kuva 4). Merisatamat ovat merkittäviä erikoiskuljetusten kohteita.

Kuva 4 Leveiden erikoiskuljetusten alku- ja loppupisteet sekä lupien määrä reiteit-täin vuosina 2006 ja 2007. (Laitinen 2008)

14 Erikoiskuljetukset suunnittelussaERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA

Liitteenä 1 on kuljetuslupien lähtö- ja määrämaakunnat v. 2006 (Kukkala2007). Kun otetaan huomioon sekä lähtö- että määrämaakunta, tärkeimmätmaakunnat erikoiskuljetusten kannalta ovat Uusimaa 20 %, Varsinais-Suomi9 %, Pirkanmaa 8 %, Satakunta 6 % ja Kymenlaakso 6 % kaikista erikoiskul-jetuksista.

Valtaosalla erikoiskuljetuksista kuljetusmatka on 50 - 300 km, mutta suuriosa on tätä pitempiä, jopa yli 500 km mittaisia (Kukkala 2007).

2.4 Erikoiskuljetustoiminnan vastuut Tiehallinnossa

Valtakunnallisesti keskitetyn erikoiskuljetusyksikön tehtäviä ovat:

- erikoiskuljetuslupien myöntäminen- osallistuminen erikoiskuljetuksiin liittyvään lainsäädäntötyöhön- valtakunnallinen kehitystyö- erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja (EKL) -koulutuksen järjestäminen- erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja -ohjaajakorttien myöntäminen.

Kussakin tiepiirissä toimii erikoiskuljetusyhdyshenkilö (tehtävä voi olla jaettuuseammallekin henkilölle), jonka tehtäviä ovat:

- suurten erikoiskuljetusten verkon (SEKV) ylläpito ja kehittäminen tiepiirinalueella

- varmistaa, että SEK-verkkoon liittyvät asiat tulevat otetuksi huomioontiehankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä hoidossa ja ylläpi-dossa

- konsultoida erikoiskuljetuksiin liittyvissä suunnitteluratkaisuissa- vastata erikoiskuljetusverkon kunta- ja yksityistiekuntasopimuksista (so-

pimusten laatiminen ja ylläpito)- vastata siltojen ja rakenteiden kantavuusvalvonnan järjestämisestä.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 15SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO

3 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO

Suuria erikoiskuljetuksia varten Tiehallinto on jo 1980-luvulta lähtien pyrkinyttoteuttamaan ja ylläpitämään tiettyjä reittejä, joilta pyritään poistamaan suu-ria erikoiskuljetuksia rajoittavat esteet ja välttämään uusien esteiden muo-dostamista.

Tiehallinnon johtoryhmä on 19.8.2004 päättänyt ylläpidettävästä ja kehitettä-västä kuvan 5 mukaisesta suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkosta (SEKV).

Kuva 5 Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko (SEKV).

valtatie4

78

224

Korkeus 7 m, leveys 7 m(katuverkolla leveys 6 m)Tavoitetieverkon yhteispituus 7750 km

kantatieseututie

SUURTEN ERIKOISKULJETUSTENTAVOITETIEVERKKO Rovaniemi

Oulu

Kajaani

Vaasa

Kuopio

Joensuu

Tampere3 13

6

14

14

71572

56

23

2366

8

67

3

3 8 18 16

13

77

4

9

77

69

75

72

17

1723

6

74

5

8727

27

28

13

8

673

756

76

8828

86

888

422

78 5

20

4

21

78

81

83

79

21

82

5

5

4

4

21

4

5866

5819

19

18

63

63

68

68

Kokkola

Iisalmi

89

80

92

9193

Ivalo

Lappeenranta

Kalajoki

Uusikaarlepyy

Jalasjärvi

Värtsilä

70

926

747

749

Pori

Lahti

Helsinki

Turku

Mikkeli

Kouvola

52 25

12

3

77 15 7

6

2615

6

12

4

55

5410

10

40

12

3

Hämeenlinna

Kotka

9

1260

2

98

50

25

924

54

4615

13

12

11 62

52

41

Rauma

43

5753

44

Hanko

45

3609

65

384354

174

162

120

224

324249

381

387

148

143

153

180

222

Jyväskylä

58

18

18

82

4

20

51

18

valtatie4

78

224

Korkeus 7 m, leveys 7 m(katuverkolla leveys 6 m)Tavoitetieverkon yhteispituus 7750 km

kantatieseututie

SUURTEN ERIKOISKULJETUSTENTAVOITETIEVERKKO Rovaniemi

Oulu

Kajaani

Vaasa

Kuopio

Joensuu

Tampere3 13

6

14

14

71572

56

23

2366

8

67

3

3 8 18 16

13

77

4

9

77

69

75

72

17

1723

6

74

5

8727

27

28

13

8

673

756

76

8828

86

888

422

78 5

20

4

21

78

81

83

79

21

82

5

5

4

4

21

4

5866

5819

19

18

63

63

68

68

Kokkola

Iisalmi

89

80

92

9193

Ivalo

Lappeenranta

Kalajoki

Uusikaarlepyy

Jalasjärvi

Värtsilä

70

926

747

749 6

76

8828

86

888

422

78 5

20

4

21

78

81

83

79

21

82

5

5

4

4

21

4

5866

5819

19

18

63

63

68

68

Kokkola

Iisalmi

89

80

92

9193

Ivalo

Lappeenranta

Kalajoki

Uusikaarlepyy

Jalasjärvi

Värtsilä

70

926

747

749

Pori

Lahti

Helsinki

Turku

Mikkeli

Kouvola

52 25

12

3

77 15 7

6

2615

6

12

4

55

5410

10

40

12

3

Hämeenlinna

Kotka

9

1260

2

98

50

25

924

54

4615

13

12

11 62

52

41

Rauma

43

5753

44

Hanko

45

3609

65

384354

174

162

120

224

324249

381

387

148

143

153

180

222

Jyväskylä

58

1818

18

82

4

20

51

1818

16 Erikoiskuljetukset suunnittelussaSUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO

Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkolla kuljetusten enimmäismittoja kos-kevat tavoitearvot ovat

- kuljetuksen enimmäisleveys 7 metriä- kuljetuksen enimmäiskorkeus 7 metriä- kuljetuksen enimmäispituus 40 metriä.

Aikaisemman vuonna 1998 tehdyn päätöksen mukaisesti katuverkolla käyte-tään pienempää 6 metrin leveystavoitetta.

Päätöksessä ei oteta kantaa siltojen kantavuustavoitteeseen, mutta vakiin-tuneen käytännön mukaan silloilta edellytetään uusien siltojen suunnittelu-kuorman (EK1, LK1) mukaista kantavuutta.

Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon yhteispituus on noin 7800 km. Ni-mensä mukaisesti verkko kuvaa tavoitetilannetta. Tavoiteverkkoon sisältyylinkkejä, joilla nykyisellään on sellaisia siltoja tai muita esteitä, jotka estävättai merkittävästi rajoittavat suuria erikoiskuljetuksia. Tarkoituksena on, ettätiestöä parannettaessa SEK-verkolla käytetään tavoitearvojen mukaista mi-toitusta.

Hallinnollisesti SEK-verkkoon kuuluu maanteiden lisäksi katuja ja yksityistei-tä. Taajamien ulkopuolella reitit kulkevat yleensä pääteitä tai niiden rinnak-kaisteitä pitkin. Pääteiden ja niiden rinnakkaisteiden lisäksi verkkoon on valit-tu muita tarpeellisia suurille erikoiskuljetuksille sopivia teitä.

Erikoiskuljetusreitit on luokiteltu seuraavasti:

- runkoreitit- suurmuuntajareitit- muut reitit- täydentävät reitit- paikalliset reitit.

Runkoreitteihin kuuluvat tiet, jotka johtavat raskailta konepajoilta tai ras-kaan teollisuuden keskittymistä tärkeimpiin satamiin. Suurmuuntajareitit ontarkoitettu raskaiden (400 - 600 t) suurmuuntajien kuljetuksiin ja ne käsittävätyleensä melko lyhyitä tieosuuksia rautatieasemilta muuntoasemille. Näidenreittien tiet, sillat ja liittymät mitoitetaan omana ryhmänään. Muut reitit koos-tuvat käytännössä vakiintuneista tai vanhastaan sovituista erikoiskuljetusrei-teistä. Täydentävien reittien tarkoituksena on välttää vaarallisia erikoistoi-menpiteitä, kuten poikkeamista normaaleista ajolinjoista ja -suunnista ylei-simpien erikoiskuljetusten osalta. Täydentävillä reiteillä voidaan käyttää pe-rustavoitteita pienempiä mitoitusarvoja. Täydentäviä reittejä määritelläänmyös vähentämään tavanomaisien yleisimpien erikoiskuljetusten haittojamuulla liikenteelle ja asutukselle. Paikallisreitit ovat esimerkiksi kuntasopi-musten mukaisia taajamien sisäisiä reittejä tai yhteyksiä SEK-verkosta teolli-suusalueille tai muihin kohteisiin, joihin erikoiskuljetukset ovat todennäköisiä.

Suurten erikoiskuljetusten verkon toteuttaminen

Tiehallinnossa on 2000-luvun alkuvuosina tehty laaja inventointi-, selvitys- jasuunnittelutyö SEK-verkon yksityiskohtaiseksi määrittämiseksi, verkon tilanja ongelmakohteiden inventoimiseksi sekä toimenpiteistä ja kustannuksista,

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 17SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO

joita tarvitaan verkon saamiseksi tavoitearvot täyttävään kuntoon. Tässä yh-teydessä on täsmennetty SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoituspe-rusteet sekä laadittu ohjeistusta erikoiskuljetusverkolla käytettävistä ratkai-suista.

Selvitykset on tehty tiepiireittäin ja tulokset on koottu tiepiirikohtaisiin selvi-tysraportteihin. Näissä on esitetty SEK-verkon yksityiskohtaiset kuvauksetsekä karttaesityksinä että tiekohtaisina määrittelyluetteloina. Edelleen niissäon esitetty reittiesteiden inventointitulokset sekä esitetty toimenpiteet ja laa-dittu toimenpideohjelmat reittien toteuttamiseksi.

Vuosituhannen alussa tehtyjen toimenpideohjelmien toteuttaminen on eden-nyt vaihtelevasti; yleensä ei kovin aktiivisesti. Osana erikoiskuljetusten kehit-tämisohjelmaa 2007 - 2010 vuonna 2008 on tehty valtakunnallinen kartoitusSEK-verkon toteutumisesta (SEK-verkon hankkeet 2002 - 08), esitys tiepiiri-kohtaisten selvitysten päivittämisestä sekä priorisoitu luettelo kiireellisimmis-tä toimenpiteistä.

Kuva 6 Suurten erikoiskuljetusten verkolla pitäisi mahtua vähintään 7 metrin kor-kuisten kuljetusten.

18 Erikoiskuljetukset suunnittelussaREITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET

4 REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JAKEHITTÄMISTARPEET

Erikoiskuljetusreittejä koskevat tiedot tierekisterissä

Tierekisterissä on tieto niistä tieosuuksista, jotka kuuluvat suurten erikoiskul-jetusten verkkoon (SEKV). Tätä varten tierekisteriin on perustettu oma tieto-lajinsa 145 Erikoiskuljetusten verkko. Reittityyppi luokitellaan seuraavasti:

1 = runkoreitti2 = suurmuuntajareitti3 = muu reitti4 = täydentävä reitti5 = paikallinen reitti

Reittitiedot on viety tierekisteriin vuosina 2007 - 08. Maanteiden lisäksi tiere-kisteriin on viety katuosuudet, joita pitkin erikoiskuljetusreitti kulkee. Myöskatuosuuksille voidaan merkitä ulottumarajoitukset.

Ulottumarajoituksille on kolme tietolajia: 262 Alikulkupaikka, 263 Korkeusra-joitus ja 264 Leveysrajoitus. SEK-verkolta on vuosina 2007 - 08 tehty ulot-tamarajoitusten päivitysinventointi, jossa uutena tietona on ollut mukana le-veysrajoitukset.

Tierekisteritietoja voi tarkastella Tiehallinnon extranet-sovelluksella (finnra-net), jota kautta konsulteilla ja muilla Tiehallinnon ulkopuolisilla on mahdolli-suus saada tietoja erikoiskuljetusreiteistä ja teiden ulottumarajoituksista.Tarvittaessa tierekisteriaineistosta toimitetaan palvelutiedostoja, joissa tiedotvoidaan kerralla saada laajemmalta verkolta. Palvelutiedostot mahdollistavataineiston paikkatietomuotoisen käsittelyn ja karttaesitysten tuottamisen.

Siltoja koskevat tiedot ylläpidetään Tiehallinnon siltarekisterissä, josta löyty-vät kantavuustiedot ja ulottumarajoitukset. Myös katuverkon siltojen tiedot onmahdollista ylläpitää Tiehallinnon siltarekisterissä ja tavoitteena on, että ai-nakin erikoiskuljetusreiteillä olevien katusiltojen tiedot ylläpidetään siltarekis-terissä. Katusiltojen tietojen toimittamisesta on kuntasopimusmallissa omaliitteensä.

Reittisopimukset kuntien ja yksityistiekuntien kanssa

Erikoiskuljetusreitit käyttävät kuntien katuverkkoa ja myös yksityisteitä. Kun-tien kanssa on 1980-luvulla tehty sopimuksia erikoiskuljetusverkkoon sisäl-tyvistä katureiteistä. Sopimuksia ei kuitenkaan ole yleensä päivitetty ja ny-

Suositukset:

Suurten erikoiskuljetusten verkon yksityiskohtainen karttakuvaus tehdäänTiehallinnon internet-sivuille suunnittelijoiden ja erikoiskuljetusten suoritta-jien käyttöön.

Suurten erikoiskuljetusten reittejä ja ulottumarajoituksia koskevien tiere-kisteritietojen hyödyntäminen kaipaa markkinointia ja esimerkkejä.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 19REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET

kyisellään 20 - 25 vuotta vanhat kuntasopimukset ovat siinä määrin vanhen-tuneita, että käytännössä vallitsee sopimukseton tila.

Osana Erikoiskuljetusreittien kehittämisohjelmaa on laadittu uusitut kuntaso-pimuspohjat. Tiepiirien tehtävänä on laatia uudet kuntasopimukset sekä vie-dä katuja koskevat reittitiedot tierekisteriin. Sopimuksiin sisältyy erikoiskulje-tusreiteillä olevia siltoja koskevien tietojen toimittaminen Tiehallinnon siltare-kisteriin.

Vastaavat sopimukset tulisi tehdä erikoiskuljetuksiin käytettävien yksityistei-den tiekuntien kanssa.

Kuva 7 Erikoiskuljetusreitit Lahdessa. Kuva Lahden kaupungin internet-sivuilta.

Suositukset:

Tiehallinnon ja kuntien erikoiskuljetusreittisopimukset uusitaan. Vastaavatsopimukset laaditaan yksityistiekuntien osalta.

Katuja ja yksityisteitä koskevat reittitiedot ulottumarajoituksineen viedäänkattavasti Tiehallinnon tierekisteriin ja siltatiedot Tiehallinnon siltarekiste-riin.

Reittikuvaukset ja tiedot katujen ja yksityisteiden osalta ylläpidetään jajaellaan osana tierekisteristä tuotettavaa aineistoa.

20 Erikoiskuljetukset suunnittelussaERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT

5 ERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT

Nykyisellään tieosakohtaisia tietoja erikoiskuljetusten määrästä ja ulottuma-mitoista ei ole helposti saatavissa. ERIKU-lupajärjestelmässä reittitiedot tal-lennetaan tekstimuodossa. Tiedot myönnettyjen lupien reiteistä joudutaanselvittämään käsityönä, mikä on erittäin työlästä. Käytännössä erikoiskulje-tusten määrän selvittäminen yksittäistä suunnitteluhanketta varten on liianhankalaa.

Lupa-aineistosta on reittiselvityksiä tehty vuosien 2001 ja 2002 aineistostayli 6 metrin levyisistä kuljetuksista ja vuosien 2006 ja 2007 aineistosta yli7,5 metrin levyisistä kuljetuksista (Laitinen 2008). Nämä selvitykset perustu-vat kuitenkin suhteellisen pieniin otoksiin ja vuosien 2001 - 02 aineisto alkaaolla vanhentunutta.

Suurten erikoiskuljetusten verkolla (SEKV) käytettävät ratkaisut voivat ollaerilaisia riippuen suurten erikoiskuljetusten ja erityisesti äärimittaisten kulje-tusten määrästä. Kerran vuodessa tapahtuvalle kuljetukselle voidaan hyväk-syä erilaiset ratkaisut kuin viikoittain toistuville kuljetuksille.

Esimerkiksi ohjeessa ”Ohituskaistat leveiden erikoiskuljetusten reiteillä” onkäytössä standarditasot A, B ja C riippuen mm. suurten erikoiskuljetustenmäärästä. Standarditasot liittyvät siihen, milloin yksikaistaisella suunnalla onmahdollistettava äärimittaiset erikoiskuljetukset, tai milloin erikoiskuljetuksiavoidaan hoitaa vastakkaista suuntaa käyttäen, mikä vaatii liikenteenohjaustaja aiheuttaa häiriöitä muulle liikenteelle. Erikoiskuljetusten määrä- ja ulottu-matiedoilla olisi käyttöä myös muuntyyppisissä kohteissa arvioitaessa sitä,paljonko erikoiskuljetusten reittistandardiin ollaan valmiit investoimaan.

Erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteet on reittitietoja helpommin selvitet-tävissä. Näillä tiedoilla on käyttöä selvitettäessä SEK-verkkoon liittyvien täy-dentävien tai paikallisten reittien tarvetta. Mikäli paljon erikoiskuljetuksiasynnyttävä kohde sijaitsee suunniteltavan tieosuuden takana tai varrella, eri-koiskuljetuksiin on syytä varautua myös SEK-verkon ulkopuolella.

Tekeillä oleva uusi ERIKU-järjestelmä tallentaa lupareitit sellaisessa muo-dossa, että tiekohtaisten lupamäärien tilastointi ja haku ovat mahdollisia.Muutaman vuoden päästä uuden lupajärjestelmän käyttöönotosta lupa-aineistoa on niin runsaasti, että erikoiskuljetusten määristä ja mitoista onmahdollista saada tiekohtaista tietoa.

Suositukset:

Uudessa ERIKU-järjestelmässä varmistetaan lupareittitietojen tallentami-nen sellaisessa muodossa, että aineistosta on mahdollista tehdä tie-osakohtaisia poimintoja ja analyyseja esim. suunnitteluhankkeita varten.Samoin erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteista tulee voida helpostikoota yhteenvetotietoja. Aineiston irrottamismenettelyt suunnitellaan.

Kun reittiaineistoa on muutaman vuoden jälkeen riittävästi, tuotetaan eri-koiskuljetusten ”liikennemääräkartta”. Tähän liittyen selvitetään, kuinkalupatiedot voidaan laajentaa tien päällä tapahtuvien erikoiskuljetustenmääräksi. Erikoiskuljetusten ”määräkartta” auttaa suunnittelijoita erikois-kuljetusratkaisujen standardin määrittelyssä.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 21ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSASUUNNITELMISSA

6 ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOAKOSKEVISSA SUUNNITELMISSA

Suuri osa erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteista sijaitsee taajamissa.Erikoiskuljetusverkko on tarpeen saada kattamaan teollisuusalueet, satamatja muut erikoiskuljetuksia synnyttävät kohteet. Taajamissa erikoiskuljetus-verkon toteuttaminen ja ylläpito on hankalaa, koska katuverkko on tiheä, sil-toja ja muita rajoittavia esteitä on runsaasti sekä liittymissä ja väylillä käyte-tään taajamalähtökohdista ahdasta mitoitusta. Taajamissa rakentaminen onvilkasta, mikä tuo lisähaasteita erikoiskuljetusreittien ”vapaana” pitämiselle.

Taajamien katu- ja tieverkkosuunnittelua tehdään monessa yhteydessä.Suunnittelua tapahtuu- liikennejärjestelmäsuunnitelmia (LJS) laadittaessa- kaavahankkeisiin liittyen, erityisesti yleiskaavatasolla- väylähankkeiden yhteydessä- erillissuunnitelmina.

Erikoiskuljetusverkko tai -reitit eivät yleensä sisälly suunnitelmiin. Vaikkaosana liikennejärjestelmäsuunnitelmia saatetaan tehdä erityisiä tavaraliiken-ne- tai logistiikkaselvityksiä, ei näissäkään aina käsitellä erikoiskuljetuksia.Erikoiskuljetusten tulisi olla luonnollinen osa tavaraliikenne- tai logistiikkasel-vityksiä.

Tarvittaessa on tehty kuntakohtaisia erikoiskuljetusreittiselvityksiä, esimer-kiksi Vantaalla 2004 (Peltonen et al. 2004) ja Joensuussa 2008 (Kärki 2008).Selvitysten taustalla ovat yleensä tarpeet muuttaa erikoiskuljetusreittien kul-kua tai tehdä suunnitelma ja toimenpideohjelma erikoiskuljetusreiteillä sijait-sevien ongelmakohtien poistamiseksi.

Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit ovat liikennejärjestelmän kannaltasuhteellisen kapea-alainen erityisalue, jota ei kovin hyvin tunneta tai hallita.Asia herkästi unohtuu, kun suunnittelutehtäviä ohjelmoidaan tai käynniste-tään. Erikoiskuljetukset eivät sisälly liikennejärjestelmäsuunnitelmien taimuiden suunnitelmien laatimisohjeisiin.

Erikoiskuljetusreittien toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet voisivat olla yk-si osa liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimuksia. Reittien toteuttami-nen edellyttää usein koordinoituja toimenpiteitä Tiehallinnolta, kunnilta jamahdollisesti muilta tahoilta.

Erikoiskuljetusselvitysten keskeisiä kysymyksiä ovat:- mitkä ovat erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteet taajamassa (teolli-

suusalueet, satamat ja muut terminaalit, konepajat, tehtaat ja tuotantolai-tokset, talotehtaat jne.)

- paljonko erikoiskuljetuksia tapahtuu ja millaisia ne ovat- taajaman ohittavien erikoiskuljetusten määrä ja suuntautuminen- erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen muodostaminen, esteinventoinnit ja reit-

tien määrittäminen- erikoiskuljetusten mahdollistamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja niiden

ohjelmointi- miten erikoiskuljetusreitit pidetään vapaana uusista esteistä- työnjako eri tahojen kesken.

22 Erikoiskuljetukset suunnittelussaERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA

Vanhentuneita Tiehallinnon ja kuntien välisiä erikoiskuljetusreittisopimuksiaon tarkoitus lähteä laajasti uusimaan. Näiden pohjaksi tulisi tehdä riittävänkattavat erikoiskuljetusselvitykset, joita voidaan hyödyntää myös muussa ka-tu- ja tiesuunnittelussa ja kaavoituksessa.

Tämän selvityksen taustahaastatteluissa on esitetty, että erikoiskuljetusreitittulisi osoittaa kaavoissa, lähinnä yleiskaavoissa. Kaavamerkinnällä ja -määräyksellä pyrittäisiin varmistamaan se, että erikoiskuljetusreittien esteet-tömyysvaatimukset tulisivat otetuksi huomioon erilaisia rakentamishankkeitatoteutettaessa.

Suositukset:

Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit otetaan osaksi kunta- tai seututa-son liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja muita katu- ja tieverkkoa koskeviasuunnitelmia.

Erikoiskuljetuksia käsitellään katu- ja tieverkkosuunnitteluohjeissa ja/tailaaditaan oma erityisoppaansa, jossa asiaa käsitellään sekä katu- ja tie-verkkotasolla että väyläsuunnittelutasolla. Opasta voidaan hyödyntää eri-koiskuljetuksia koskevien reittisopimusten valmistelussa.

Toimenpiteet erikoiskuljetusreittien toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi ote-taan osaksi liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimuksia.

Tiehallinnon ja kuntien kesken tehtävien erikoiskuljetusreittisopimustenpohjaksi tehdään tarpeelliset reittiselvitykset. Varsinkin kaupunkialueillareitit on syytä tarkistaa.

Kaavoituksen osalta selvitetään, voitaisiinko erikoiskuljetusreiteille käyttääomaa kaavamerkintää ja -määräystä varmistamaan reittien esteettömyyt-tä.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 23ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA

7 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA

Erikoiskuljetusten suuret mitat asettavat erityisvaatimuksia erikoiskuljetusrei-teillä käytettäville ratkaisuille. Väyläsuunnittelussa on monia kohtia, joissaerikoiskuljetukset on tarpeen ottaa huomioon:- tasoliittymät, erityisesti kiertoliittymät- eritasoliittymät (alikulkukorkeudet, erikoiskuljetusten ohjaaminen ramppi-

en kautta)- sillat (kantavuusmitoitus, ulottumarajoitukset)- poikkileikkausmitoitus (taajamatiet, keskikaidetiet)- valaisinpylväiden sijoittelu- liikennemerkkien, portaalien, liikennevalojen ja muiden liikenteenohjaus-

laitteiden sijoittaminen ja mitoitus- tunnelit- rautatietasoristeykset erityisesti sähköistetyillä radoilla- erityisratkaisut erikoiskuljetuksia varten.

Merkittävä osa-alue on työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelu ja to-teuttaminen.

7.1 Suunnitteluohjeiden nykytila

Erikoiskuljetusten käsittely suunnitteluohjeissa

Tiehallinnon tie- ja liikennesuunnittelua, liikenteenohjausta ja tietyömaidenliikenteenohjausta koskevat ohjeet on käyty läpi ja ohjeista löytyneet erikois-kuljetuksia koskevat kohdat on koottu liitteeseen 2. Erikoiskuljetuksista onohjeissa runsaasti mainintoja, mutta osassa ohjeista erikoiskuljetuksia kos-kevat maininnat ovat kuitenkin varsin yleisellä tasolla. Tarkempia ohjeita taiesimerkkejä siitä, miten ja millaisin mitoitusarvoin erikoiskuljetuksia tulisi kä-sitellä, ei juuri löydy.

Katusuunnittelua koskevassa yleisohjeessa ”Katu 2002” erikoiskuljetukseton mainittu ainoastaan liitteenä olevassa liikenteenohjauksen muistilistassa,mutta ei esimerkiksi liittymien mitoitusta koskevassa osassa. Haastattelutie-tojen mukaan muissakaan katusuunnitteluohjeissa ei liene erikoiskuljetuksiakoskevia erityisohjeita. Toisaalta katusuunnittelussa käytetään paljon myösTiehallinnon ohjeistoa, joissa erikoiskuljetukset on paremmin käsitelty.

Siltojen kantavuuden mitoituksessa erilaisten ajoneuvojen sillalle aiheutta-mia liikennekuormia kuvataan kuormituskaavioilla. Mitoitus tehdään määrää-ville kuormitustapauksille noudattamalla kuormitusyhdistelyjen tekemiseksiannettuja ohjeita. Mitoitusohjeen (Tiehallinto 1999) mukaan luvanvaraisiinerikoiskuljetuksiin varaudutaan tarkistamalla rakenne raskaille erikoiskuor-mille määritellyillä kuormakaavioilla. Raskaiden erikoiskuljetusreittien sillois-sa voidaan tapauskohtaisesti määrätä käytettäväksi suurempia suunnittelu-kuormia kuin muutoin.

Lähtökohdat siltojen ulottumille (alikulkukorkeus ja leveys) määräytyvät lii-kenneteknisin perustein eikä näitä ole käsitelty sillansuunnitteluohjeissa.Myöskään siltojen kaiteita tai muita rakenteita koskevissa ohjeissa ei ole eri-koiskuljetuksia koskevia erityisohjeita.

24 Erikoiskuljetukset suunnittelussaERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA

Osassa ohjeista on ongelmana niiden vaikea sovellettavuus tai vaikeasel-koisuus. Ohjeista on joskus vaikeasti pääteltävissä, millaista mitoitusta taistandardia eri tilanteissa pitäisi soveltaa tai mitkä ovat suunnittelun lähtö-kohdat.

Erikoiskuljetuksiin keskittyvät mitoitus- ja suunnitteluohjeet

Pelkästään erikoiskuljetuksiin keskittyviä suunnittelu- ja mitoitusohjeita onainakin seuraavasti:

- Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon täsmennetyt tavoitearvot ja mi-toitusperusteet 14.11.2002, joka on Uudenmaan tiepiirin suurten erikois-kuljetusten tavoiteverkkoa koskevan selvityksen liitteenä. Ohjeessa onperusteellisesti käsitelty mitoituslähtökohtia sekä liittymien ja siltojensuunnittelussa käytettäviä mitoitusajoneuvoja. Ohjeessa on myös taulu-koita käytettävistä suojaetäisyyksistä.

- Raportissa ”Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta” (Setälä2003) on käsitelty laajasti erikoiskuljetusten ongelmakohteita ja esitettyohjeita ja ratkaisumalleja, kuinka erikoiskuljetuksia voidaan tällaisissakohteissa käsitellä.

Kummankin ohjeen käyttöä haittaa niiden hankala hyödynnettävyys. Edelli-nen ohje on vain paperimuodossa tiepiirikohtaisen erikoiskuljetusverkkosel-vityksen liitteenä. Asiaa tuntematon ei osaa ohjetta etsiä tai saada käsiinsä.Jälkimmäisessä suunnitteluohjeet ovat osana laajempaa selvitysraporttia,jonka otsikosta on vaikea päätellä sen sisältävän ohjetyyppistä aineistoa.Käsittelytapa suunnitteluratkaisujen osalta on taustaselvitystyyppinen ja vaa-tisi suunnitteluohjeena tiivistämistä.

Kumpikaan ohjeista ei sisälly Tiehallinnon ohjeluetteloon, eivätkä ne sellai-senaan sinne sovellu.

Kuva 8 Valaisinpylväiden sijoittelu on yksi suunnittelun erityisasioista.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 25ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA

7.2 Kehittämistarpeet

Erikoiskuljetuksia koskevan suunnitteluoppaan tarve

Erityisryhmänä erikoiskuljetusten tilantarve ja liikkumisen ongelmat eivätyleensä ole tiensuunnittelijoille kovin tuttuja. Suurten erikoiskuljetusten ver-kolla käytettävät täsmälliset tavoitearvot ja mitoitusperusteet ovat hankalastiselvitettävissä ja niiden soveltaminen kaipaisi ainakin mitoituksessa käytet-tävien erikoiskuljetusajoneuvojen ominaisuuksien osalta täsmentämistä.

Erikoiskuljetukset on otettu huomioon eri osa-alueiden suunnitteluohjeissa,kuten liittymiä, ohituskaistoja ja keskikaiteita tai tievalaistusta koskevissa oh-jeissa. Ohjeistus on kuitenkin hajallaan. Tähän selvitykseen liittyvissä haas-tatteluissa on oltu vailla erikoiskuljetuksiin liittyviä malli- ja idearatkaisuja.Usein on kysymys suhteellisen pienistä asioista, jotka edellyttävät erikoiskul-jetusten ja niiden tarpeiden tuntemusta.

Erikoiskuljetuksista tulisi laatia oma suunnitteluoppaansa. Oppaassa voitai-siin erikoiskuljetuksia käsitellä sekä katu- ja tieverkkosuunnittelun tasolla ettäväyläsuunnittelun kannalta. Väyläsuunnittelun kannalta oppaassa on tarpeenkuvata ja täsmentää SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperus-teet ja niiden soveltaminen suunnittelussa. Oppaassa voitaisiin selventääsuunnittelijoille erikoiskuljetusten vaatimaa tilantarvetta ja erikoiskuljetusajo-neuvojen liikkumisongelmia. Yksityiskohtaisten suunnitteluohjeiden osaltaoppaassa voitaisiin viitata asianomaisiin erityisohjeisiin, jolloin vältytään nii-den kaksinkertaiselta ylläpidolta. Oppaaseen voitaisiin sisällyttää suositelta-via malli- ja idearatkaisuja.

Autoturn-ohjelman käytön kehittäminen

Liittymien tilantarpeen suunnittelussa tarvitaan erikoiskuljetusten ajouramallitja kuorman pyyhkäisyurat. Näiden määrittelyssä käytetään yleisesti Auto-turn-ohjelmaa.

Autoturn-ohjelmaan voidaan määritellä erilaisia ajoneuvoyhdistelmiä, joissavoidaan ottaa huomioon ajoneuvojen perä- ja välipyörien kääntyvyys ja eri-laiset akselivälit. Autoturn-ohjelman käyttämistä suurten erikoiskuljetustenverkon liittymien ym. suunnittelussa helpottaisi se, että ohjelmaan määritel-täisiin vakioiksi sellaiset ajoneuvoyhdistelmämallit, joiden tulee päästä ver-kolla kulkemaan. Nykyisellään suunnittelija joutuu omatoimisesti selvittä-mään ja tekemään tällaiset määrittelyt, mikä on työlästä ja johtaa eri hank-keissa erilaisiin mitoitusratkaisuihin.

Erikoiskuljetusten reittivaihtoehtojen selvittäminen ja päätöksenteko

Hankesuunnittelussa on usein tarpeen selvittää suurten erikoiskuljetustenverkon reittivaihtoehtoja. Esimerkiksi keskikaiteita, siltoja tai tunneleita sisäl-tävien hankkeiden yhteydessä voi olla halvempaa ja tarkoituksenmukaistakäyttää kiertoreittiä tai ohjata erikoiskuljetukset rinnakkaistien kautta kuinkäyttää SEK-verkon ulottumavaatimuksia. Erikoiskuljetusreittivaihtoehtojenselvittämisestä, vertailusta ja reitin kulkua koskevasta päätöksenteosta kai-vattaisiin ohjeistusta.

26 Erikoiskuljetukset suunnittelussaERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA

Työnaikaiset liikennejärjestelyt

Haastatteluissa on tullut esille, että erikoiskuljetusten suorittajilta tulee run-saasti palautetta työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Vaikka erikoiskuljetus-luvissa pyritään mahdollisuuksien mukaan kiertämään tietyömaat, erikoiskul-jetuksia on tarpeen hoitaa myös tietyömaiden kautta.

Vaikka liikennettä tietyömailla koskevissa ohjeissa on mainintoja erikoiskulje-tuksista, tulisi selvittää ohjeiden täydentämistarpeet ja esimerkkiratkaisujenlisääminen.

Suunnitelmien laadunvarmistus- ja auditointimenettelyt

Selvitykseen liittyvissä haastatteluissa on esitetty suunnitelmien erikoiskulje-tusauditointia liikenneturvallisuusauditoinnin tapaan. Tällöin erikoiskuljetus-asioihin perehtynyt suunnitteluhankkeen ulkopuolinen henkilö kävisi suunni-telmat läpi ja arvioisi ne erikoiskuljetusten kannalta. Tällä varmistetaan, ettäsuunnitellut ratkaisut ovat toimivia erikoiskuljetusten kannalta. Raskaaltavaikuttava menettely saattaa olla paikallaan laajoissa ja erikoiskuljetustenkannalta merkittävissä hankkeissa. Auditoinnin suorittajana voisi olla erikois-kuljetuksista vastaavan yrityksen edustaja (ks. tarkemmin luku 9.3).

Joka tapauksessa tulee varmistaa, että erikoiskuljetusasiat tulevat läpikäy-dyksi osana suunnitelman normaalia laadunvarmistusmenettelyä.

Suositukset:

Suunnittelijoille laaditaan opas, jossa erikoiskuljetuksia käsitellään sekäkatu- ja tieverkkosuunnittelussa että väyläsuunnittelussa. Oppaassa ku-vataan SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet ja niidensoveltaminen suunnittelussa. Opas sisältää suunnitteluohjeita ja mallirat-kaisuja eri tilanteisiin.

Liittymien suunnittelua varten Autoturn-ohjelmaan määritelläänerikoiskuljetusten mitoituksessa käytettävät erilaisetajoneuvoyhdistelmämallit.

Ohjeistetaan erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen selvittäminen, vertailu jareitin kulkua koskeva päätöksenteko.

Tietyömaiden liikennejärjestelyjä koskeva ohjeistuksen osalta selvitetääntäydentämistarpeet ja esimerkkiratkaisujen lisääminen.

Varmistetaan erikoiskuljetusratkaisujen käsittely suunnitelmien laadun-varmistuksessa. Selvitetään erikoiskuljetusauditointien tarve ja toteutta-

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 27SUUNNITELMIEN HANKINTA

8 SUUNNITELMIEN HANKINTA

Erikoiskuljetusverkon vaatimukset tulee ottaa osaksi suunnitteluhankkeenlähtökohtia. Tämän varmistamiseksi suunnitelmien hankkijan- tulee voida helposti tarkistaa, sijaitseeko suunnitteluhanke suurten eri-

koiskuljetusten verkolla tai muuten erikoiskuljetusten käyttämällä reitillä- tulee varmistaa, että erikoiskuljetukset on mainittu hankinta-asiakirjoihin

liittyvissä suunnitelman lähtökohdissa ja suunnitteluhankkeen työohjel-massa.

Erikoiskuljetukset voivat jäädä suunnitelmissa käsittelemättä, koska ei oletiedostettu, että hanke sijaitsee erikoiskuljetusverkolla. Tiepiireissä tulisivarmistaa, että suunnitelman hankkijat ovat tietoisia erikoiskuljetusreiteistä.Nykyisellään verkkokuvaukset ovat yleensä reittiselvitysraporttien kartoissa,jolloin asia helposti ”unohtuu” ja reittien kulku on hankala tarkistaa. Yhtenäparannuksena esitetään erikoiskuljetusverkkokuvausten ja -karttojen ylläpi-tämistä Tiehallinnon internet-sivuilla, joista sekä suunnitelmien hankkijat ettäsuunnittelijat voivat ne tarkistaa.

Eri suunnitteluvaiheiden lähtökohdissa tulee varmistaa erillisellä maininnalla,että erikoiskuljetukset otetaan suunnittelussa huomioon. Tiensuunnittelunlaatujärjestelmään kuuluvat ”Tiensuunnittelun toimintaohjeet” (Tiehallinto1994) ovat tässä keskeisessä asemassa. Toimintaohjeiden yleissuunnitel-maa ja tiesuunnitelmaa koskevissa tehtäväluetteloissa on erikoiskuljetuksis-ta ja erikoiskuljetusverkosta asianmukaiset maininnat. Nykyisellään toiminta-järjestelmä on Tiehallinnon sisäisessä verkossa.

Tiehallinnon toimintajärjestelmään sisältyvät tarjouspyyntöasiakirjapohjatovat siinä määrin yleisiä, että niissä ei ole mainintoja suunnitelman yksityis-kohtaisesta sisällöstä, kuten erikoiskuljetusten käsittelystä. Keskeisessäasemassa on tarjousvaiheessa laadittava työohjelma. Tähän tulisi sisällyttäämaininta siitä, onko erikoiskuljetuksia tarkoitus käsitellä suunnitelmassa.Suunnitelmia laativilla palvelutuottajilla tulee olla mahdollisuus tarkistaa eri-koiskuljetusreittien sijainti ja käsittelytarpeet tarjottavassa suunnittelutyössä.Työohjelma tarkennetaan suunnitteluhankkeen käynnistysvaiheessa, jolloinerikoiskuljetusten käsittely tulee viimeistään lisätä työohjelmaan.

Edellisen vaiheen suunnitelmat toimivat seuraavan suunnitteluvaiheen läh-tökohtana. Tämän vuoksi on tärkeää, että toimenpideselvityksissä ja yleis-suunnitelmissa on maininta erikoiskuljetusten käsittelytarpeesta.

Erikoiskuljetukset tulee sisällyttää yhtenä kohtana suunnitelman laadunvar-mistukseen ja suunnitelman vastaanottotarkastuksiin. Tätä edesauttaa se,että erikoiskuljetuksista on maininta käytettävissä tarkistusluetteloissa.

Suositukset:

Parannetaan suunnitelmien hankkijoiden mahdollisuutta tarkistaa,sijaitseeko suunnittelukohde erikoiskuljetusreitillä ja tuleekoerikoiskuljetukset ottaa huomioon suunnitteluhankkeessa.

Sisällytetään maininnat erikoiskuljetuksista soveltuviin tarjous- ja hankin-tavaiheen mallipohjiin sekä laatujärjestelmien ja suunnitelmien vastaanot-totarkastusten tarkistuslistoihin.

28 Erikoiskuljetukset suunnittelussaYHTEISTYÖN HOITAMINEN

9 YHTEISTYÖN HOITAMINEN

9.1 Yhteistyö kuntien kanssa

Erikoiskuljetusten lähtö- ja määräpäät ovat usein taajamissa, joissa erikois-kuljetukset käyttävät yleensä kunnan katuverkkoa. Myös taajaman sivuutta-vat reitit on usein tarpeen johtaa ainakin osaksi katuverkon kautta. Yhtenäi-sen ja esteettömän verkon varmistamiseksi yhteistyö kuntien kanssa on tar-peellista.

Yhteistyön tulisi lähteä maankäytön suunnittelusta. Kuljetusten järjestäminentulee ottaa yhdeksi lähtökohdaksi sijoitettaessa uusia tuotantolaitoksia taitoimintoja, jotka mahdollisesti synnyttävät suurikokoisia tai painavia kuljetuk-sia. Erikoiskuljetusreitit tulisi käsitellä yleiskaavoja ja muita maankäyttösuun-nitelmia laadittaessa.

Tiehallinto ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä liikennejärjestelmäsuunnitte-lussa, erilaisia katu- ja tieverkkosuunnitelmia laadittaessa ja erityisissä tava-raliikenne- ja logistiikkaselvityksissä. Erikoiskuljetusreitit ja niiden tarvitsematjärjestelyt tulee saada soveltuvin osin mukaan näihin suunnitelmiin.

Ajankohtaisen hankkeena on tarpeen uusia ja päivittää Tiehallinnon ja kunti-en erikoiskuljetusreittisopimukset. Näihin liittyen tulee sopia erikoiskuljetus-reittejä ja näillä olevia siltoja koskevien ulottumarajoitus- ym. tietojen ylläpi-dosta Tiehallinnon tie- ja siltarekistereissä.

Kunnissa ei usein ole riittävää asiantuntemusta erikoiskuljetusten vaatimistamitoituksesta tai erityisratkaisuista. Erikoiskuljetusten tarpeita ei ole käsiteltykatupuolen suunnitteluohjeissa. Kunnissa käytettävissä olevaan ohjeistuk-seen ja suunnitteluvaiheen konsultointiin on selvää tarvetta.

Kunnat hakevat Tiehallinnolta suunnittelulupia maanteihin liittyvien hankkei-den toteuttamiseksi, esimerkiksi liikennevalojen rakentamiseksi maan-tie/katuliittymiin. Suunnitteluluvissa tulee varmistaa, että erikoiskuljetustentarpeet otetaan huomioon.

9.2 Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa

Rautateiden tasoristeykset rajoittavat niiden kautta suoritettavia erikoiskulje-tuksia asettamalla vaatimuksia ylitysajan, leveyden, maavaran, korkeudentai kuormituksen suhteen. Erikoiskuljetusten leveyttä tasoliittymän ylitykses-sä rajoittavat lähinnä tasoliittymässä olevat erilaiset turvalaitteet. Sähköistet-ty rata rajoittaa huomattavasti kuljetuksille sallittua korkeutta. Suurin sallittualikulkukorkeus sähköradan tasoristeyksessä ratajohdon ollessa jännitteelli-nen on 4,5 metriä. (Setälä 2003)

Kaikki erikoiskuljetukset, jotka vaativat rautatieliikenteen keskeyttämistä taimuita erikoistoimenpiteitä, vaativat erillisen luvan Ratahallintokeskukselta.Käytännön lupatoimintaa hoitavat VR Oy:n ohjauspalvelukeskukset.

Yhteistyötä Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kesken tarvitaan mm.suunniteltaessa tasoristeyksiä korvaavia eritasoratkaisuja. Osa suurista eri-

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 29YHTEISTYÖN HOITAMINEN

koiskuljetuksista, esimerkiksi suurmuuntajakuljetukset, on yhdistettyjä juna-ja autokuljetuksia. Näiden hoitamiseksi on tarpeen määritellä ne rautatielii-kennepaikat tai junaterminaalit, joille johtavilla yhteyksillä varaudutaan suu-riin erikoiskuljetuksiin.

Ratahallintokeskuksen aluetoiminta on jaettu Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen alueille. Kullekin alueelle on nimetty Ratahallintokeskuksen alue-vastaava sekä rataverkon hallinnasta, kunnossapidosta ja rakentamisestavastaava virkamies. Rataverkon hallintaan liittyvissä lupa-asioissa ja maan-käyttöasioissa yhdyshenkilöinä toimivat alueisännöitsijät. (Ratahallintokes-kuksen internet-sivut: http://www.rhk.fi/ ).

9.3 Yhteistyö erikoiskuljetusten suorittajien kanssa

Koska toimivien erikoiskuljetusreittien varmistaminen on sekä erikoiskulje-tuksia tarvitsevan teollisuuden että erikoiskuljetuksia hoitavien yritysten in-tressi, he ovat valmiit osallistumaan suunnitelmien laatimiseen tuomalla mu-kaan oman paikallistuntemuksensa ja erikoiskuljetusten hoitamiseen liittyvänammattitaitonsa (Rantala et al. 2007).

Erikoiskuljetusala on melko pienen yritysryhmän operoimaa liiketoimintaa jasiten vuorovaikutuksen näkökulmasta kohtuullisen helposti saavutettavissa.Esimerkiksi Suomen kuljetus ja logistiikka ry:ssä (SKAL) toimii erikoiskulje-tusryhmä, joka kokoontuu 3 - 4 kertaa vuodessa. Siihen kuuluu Tiehallinnonedustaja ja siten tiedonsiirtoa tienpitäjän ja alan operaattoreiden välillä ta-pahtuu. (Rantala et al. 2007)

Ainakin yhdellä valtakunnallisesti erikoiskuljetuksia hoitavalla yrityksellä onvalmiudet arvioida ja antaa lausuntonsa suunnitelmaluonnoksista erikoiskul-jetusten kannalta. Arviointi perustuu AutoCad-pohjaisten suunnitelmien tar-kasteluun. Palvelu on tuntiveloituspohjaista.

9.4 Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Merisatamat ovat tärkeitä suurten erikoiskuljetusten määräpäitä. Tämänvuoksi satamalaitokset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita mm. satamayhte-yksien osalta.

Suunnitteluhankkeiden yhteydessä tulisi selvittää hankkeen lähipiirissä eri-koiskuljetuksia käyttävät yritykset, selvittää niiden odotukset ja tarpeet sekätarvittaessa neuvotella ratkaisuvaihtoehdoista. Tällaisia paikallisesti tärkeitäyhteistyökumppaneita ovat koneita ja laitteita valmistavat konepajat, taloteh-taat, puunjalostuslaitokset ja muut tuotantolaitokset, jotka ovat suurten eri-koiskuljetusten lähtö ja määräkohteita. Runsaasti erikoiskuljetuksia synnyt-tävät kohteet saadaan suhteellisen helposti selville erikoiskuljetusten lupajär-jestelmästä (ERIKU) ja erikoiskuljetuslupien käsittelijät pystyvät yleensä suo-ralta kädeltä nimeämään eniten erikoiskuljetuksia aiheuttavat kohteet.

Muita yhteistyötahoja ovat mm. sellaiset yksityistiekunnat, joiden kautta onjohdettu erikoiskuljetusreitti. Näiden yksityistiekuntien kanssa pitäisi ollavoimassa olevat reittisopimukset.

30 Erikoiskuljetukset suunnittelussaJOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

10 JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Suurten erikoiskuljetusten verkko (SEKV) tai erikoiskuljetusten tarpeet eivätaina tule riittävästi otetuksi huomioon suunnittelussa. Vasta valmistuneisiinhankkeisiin saattaa sisältyä ratkaisuja, jotka tekevät erikoiskuljetukset han-kaliksi tai estävät ne kokonaan.

Edellytyksenä erikoiskuljetusten asianmukaiselle käsittelylle on se, että tie-dostetaan suunnitteluhankkeen sijaitsevan suurten erikoiskuljetusten verkol-la tai muutoin sellaisella väylällä, jolla suuria erikoiskuljetuksia esiintyy. Tä-män varmistamiseksi esitetään, että suurten erikoiskuljetusten verkon kart-takuvaus pidetään yllä Tiehallinnon internet-sivuilla. Kuvauksen tulee ollariittävän yksityiskohtainen, jotta reitin kulku mm. taajamien tie- ja katuverkol-la on selvästi nähtävissä. Reittikuvaus palvelee suunnitelmien hankkijoidenja tekijöiden lisäksi erikoiskuljetuksien suorittajia.

Erikoiskuljetuksia ei juuri käsitellä liikennejärjestelmäsuunnitelmissa, katu- jatieverkkosuunnitelmissa, kaavoitukseen liittyvissä liikennesuunnitelmissa taiedes erilaisissa tavaraliikennesuunnitelmissa. On selvä tarve ottaa erikois-kuljetukset ja erityisesti erikoiskuljetusreitit osaksi tällaisia suunnitelmia. Eri-koiskuljetukset eivät ole yleisesti tuttu asia suunnittelijoille ja erikoiskuljetus-ten käsittelystä tulisi laatia ohjeistusta.

Aikoinaan 1980-luvulla tehdyt ja suurelta osin unohtuneet Tiehallinnon jakuntien väliset erikoiskuljetusreittisopimukset on tarkoitus päivittää. Tämätarjoaa hyvän tilaisuuden tehdä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat, joidenpohjalta erikoiskuljetusreitit taajama-alueilla voidaan määrittää.

Erikoiskuljetukset on varsin kattavasti sisällytetty Tiehallinnon yksittäisiin lii-kenne- ja tieteknisiin suunnitteluohjeisiin. Ohjeistus on kuitenkin hajallaan jasiitä on vaikeaa saada yleiskuvaa suurten erikoiskuljetusten reiteillä eri tilan-teissa käytettävästä mitoituksesta ja ratkaisumalleista. Ongelmana ei niin-kään ole ohjeiden puuttuminen, vaan se, ettei niitä osata tai huomata sovel-taa suunnittelussa. Tätä puutetta poistamaan esitetään koottavaksi opas,jossa kuvataan erikoiskuljetusreiteillä käytettävä mitoitus, erikoiskuljetuksiakoskevat tietolähteet (tierekisterin inventointi- ym. tiedot, erikoiskuljetusreit-tiselvitykset ym.), yhteydenpito suunnitteluvaiheessa sekä hyviä ratkaisumal-leja erikoiskuljetuksia koskevien teknisten ohjeiden soveltamisesta.

Selvityksessä on tullut esiin joitakin ohjeiden täydentämis- tai läpikäyntitar-peita. Liittymien mitoituksessa yleisesti käytettävää Autoturn-ohjelmaa var-ten tulisi määrittää ja kuvata erikoiskuljetusten reiteillä käytettävät mitoitus-ajoneuvot. Erikoiskuljettajien suorittajilta tulee runsaasti palautetta tietyömai-den liikennejärjestelyistä. Näitä osin tulisi selvittää ohjeiden täydentämistar-peet ja esimerkkiratkaisujen lisääminen

Suunnitelmien hankinnan osalta on tärkeää, että suunnitelmien teettäjät voi-vat helposti tarkistaa, sijaitseeko suunnittelukohde suurten erikoiskuljetustenreitillä, ja että hankinta-asiakirjoihin ja erityisesti suunnitteluhankkeen työoh-jelmaan tulee erikoiskuljetuksia koskevat maininnat. Tässä suhteessa avain-asemassa ovat tarjous- ja hankintavaiheen mallipohjat sekä laatujärjestelmi-en ja suunnitelmien vastaanottotarkastusten tarkistuslistat.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 31JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Keskeisin yhteistyötaho ovat kunnat, joiden kanssa tulisi varmistaa erikois-kuljetusreittien kulku katuverkossa ja päivittää erikoiskuljetuksia koskevatreittisopimukset. Muita yhteistyötahoja ovat Ratahallintokeskus erityisesti eri-tasoratkaisujen mitoituksen sekä rautatieliikennepaikoille ja junaterminaalei-hin johtavien erikoiskuljetusreittien osalta, satamalaitokset ja sellaiset yksi-tyistiet, joiden kautta erikoiskuljetusreittejä on johdettu. Suunnitteluhankkeis-sa tulisi selvittää hankkeen lähipiirissä erikoiskuljetuksia käyttävät yritykset,selvittää niiden odotukset ja tarpeet sekä tarvittaessa neuvotella ratkaisu-vaihtoehdoista. Erikoiskuljetuksia hoitavat yritykset ovat yleensä valmiit osal-listumaan suunnitelmien laatimiseen tuomalla mukaan oman paikallistunte-muksensa ja erikoiskuljetusten hoitamiseen liittyvän ammattitaitonsa.

Yhteenveto suosituksista

Suurten erikoiskuljetusreittien sijainti- ja ulottumarajoitustiedot:- Suurten erikoiskuljetusten verkon yksityiskohtainen kuvaus tehdään ja

ylläpidetään Tiehallinnon internet-sivuilla suunnittelijoiden ja erikoiskulje-tusten suorittajien käyttöön.

- Tiehallinnon ja kuntien erikoiskuljetusreittisopimukset uusitaan. Vastaa-vat sopimukset laaditaan yksityistiekuntien osalta.

- Katuja ja yksityisteitä koskevat reittitiedot ulottumarajoituksineen viedäänkattavasti Tiehallinnon tierekisteriin ja siltatiedot Tiehallinnon siltarekiste-riin. Reittikuvaukset ja tiedot katujen ja yksityisteiden osalta ylläpidetäänja jaellaan osana tierekisteristä tuotettavaa aineistoa.

Erikoiskuljetusten reitti- ja kohdetiedot suunnittelua varten:- Uudessa ERIKU-järjestelmässä varmistetaan lupareittitietojen tallenta-

minen sellaisessa muodossa, että aineistosta on mahdollista tehdä tie-osakohtaisia poimintoja ja analyyseja esim. suunnitteluhankkeita varten.Samoin erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteista tulee voida helpostikoota yhteenvetotietoja. Aineiston irrottamismenettelyt suunnitellaan.

- Kun reittiaineistoa on muutaman vuoden jälkeen riittävästi, tuotetaan eri-koiskuljetusten ”liikennemääräkartta”. Tähän liittyen selvitetään, kuinkalupatiedot voidaan laajentaa tien päällä tapahtuvien erikoiskuljetustenmääräksi. Erikoiskuljetusten ”määräkartta” auttaa suunnittelijoita erikois-kuljetusratkaisujen standardin määrittelyssä.

Erikoiskuljetusten käsittelyä koskeva opas suunnittelijoille:- Erikoiskuljetusten käsittelystä laaditaan opas suunnittelijoille. Oppaassa

erikoiskuljetuksia ja erikoiskuljetusreittejä käsitellään sekä katu- ja tie-verkkotasolla että väyläsuunnittelutasolla. Katu- ja tieverkkotasolla käsi-tellään erikoiskuljetusten verkon muodostamista ja ylläpitoa. Väyläsuun-nittelua varten oppaassa kuvataan erikoiskuljetusverkolla käytettävät ta-voitearvot ja mitoitusperusteet ja niiden soveltaminen suunnittelussa.Opas sisältää suunnitteluohjeita ja malliratkaisuja eri tilanteisiin.

Erikoiskuljetusreittien käsittely katu- ja tieverkkosuunnittelussa:- Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit otetaan osaksi kuntien tai kunta-

ryhmien liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja muita katu- ja tieverkkoa kos-kevia suunnitelmia.

- Toimenpiteet erikoiskuljetusreittien toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi ote-taan osaksi liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimuksia.

- Tiehallinnon ja kuntien kesken tehtävien erikoiskuljetusreittisopimustenpohjaksi tehdään tarpeelliset reittiselvitykset.

32 Erikoiskuljetukset suunnittelussaJOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

- Kaavoituksen osalta selvitetään, voitaisiinko erikoiskuljetusreiteille käyt-tää omaa kaavamerkintää ja -määräystä varmistamaan reittien esteettö-myyttä.

Erikoiskuljetukset väyläsuunnittelussa:- Ohjeistetaan erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen selvittäminen, vertailu ja

reitin kulkua koskeva päätöksenteko.- Liittymien suunnittelua varten Autoturn-ohjelmaan määritellään erikois-

kuljetusten mitoituksessa käytettävät erilaiset ajoneuvoyhdistelmämallit.- Tietyömaiden liikennejärjestelyjä koskeva ohjeistuksen osalta selvitetään

täydentämistarpeet ja esimerkkiratkaisujen lisääminen.- Varmistetaan erikoiskuljetusratkaisujen käsittely suunnitelmien laadun-

varmistuksessa. Selvitetään erikoiskuljetusauditointien tarve ja toteutta-minen.

Suunnitelmien hankinta:- Parannetaan suunnitelmien hankkijoiden mahdollisuutta tarkistaa, sijait-

seeko suunnittelukohde erikoiskuljetusreitillä ja tuleeko erikoiskuljetuksetottaa huomioon suunnitteluhankkeessa.

- Sisällytetään maininnat erikoiskuljetuksista soveltuviin tarjous- ja hankin-tavaiheen mallipohjiin sekä laatujärjestelmien ja suunnitelmien vastaan-ottotarkastusten tarkistuslistoihin.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 33LÄHTÖAINEISTO

11 LÄHTÖAINEISTO

Ketola Juhana 2007. Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet. Tiehallin-non sisäisiä julkaisuja 16/2007. TIEH 4000560-v. Helsinki 2007.

Kukkala Elina 2007. Tiehallinnon erikoislupatoiminta vuonna 2006. Jyväsky-län ammattikorkeakoulu, Tekniikka ja liikenne. Huhtikuu 2007.

Laitinen Kaisu 2008. Pääteiden kehittämisen ja suurten erikoiskuljetustenreittien yhteensovittaminen liikenneturvallisuuden näkökulmasta. TampereenTeknillinen Yliopisto, Rakennustekniikan koulutusohjelma. Tampere 2008.

Rantala Jarkko, Salkonen Riikka, Pöllänen Markus ja Mäntynen Jorma 2007.Erikoiskuljetustoiminnan asiakastarpeet. Tiehallinto, asiantuntijapalvelut.Tiehallinnon selvityksiä 14/2007. TIEH 3201040. Helsinki 2007.

Setälä Hanna 2003. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta. Tiehal-linto, Hämeen tiepiiri. Tiehallinnon selvityksiä 4/2003. TIEH 3200794. Tam-pere 2003.

Tiehallinto 1994. Tiensuunnittelun laatujärjestelmä. Tiensuunnittelun toimin-taohjeet (päivitettävä kansio). Tiehallinto. SKOL. Helsinki 1994.

Tiehallinto 1999. Siltojen kuormat. Tiehallinto, Siltayksikkö. TIEL 2172072-99. Helsinki 1999.

Tiehallinto 2005. Erikun ja muiden viranomaispalvelujen väliset yhteydet.Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 43/2005.TIEH 4000480-v. Helsinki 2005.

Tiehallinto 2007. Erikoiskuljetustoiminnan kehittämisohjelma 2007 - 2010.Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 41/2007. TIEH 4000584-v. Helsinki 2007.

Vahlberg Pepe 2000. Tielaitoksen erikoiskuljetustoiminta vuonna 1999. Tie-laitos, Uudenmaan tiepiiri. Tielaitoksen selvityksiä 43/2000. Helsinki 2000.

Erikoiskuljetusverkkoja koskevat selvitykset

Kärki Jutta-Leea 2008. Suurten erikoiskuljetusreittien päivitys Joensuussa.Muistio 6.5.2008.

Peltonen Tuomas, Huhtala Raija ja Rautakorpi Heikki 2004. Vantaan eri-koiskuljetusreitit. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkai-suja 18/2004. Helsinki 2004.

Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2001. Suurten erikoiskuljetusten reittiselvi-tys Savo-Karjalan tiepiirin alueella. TIEH 1000042. Kuopio 2001.

Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2001. Erikoiskuljetusten reittiselvitys vt 6välillä Etelä-Suomen läänin raja - Lehmo, vt 17 .välillä Joensuu - Ylämylly jaJoensuun kaupungin katuverkolla. Joensuu 2001

34 Erikoiskuljetukset suunnittelussaLÄHTÖAINEISTO

Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri 2002. Suurten erikoiskuljetusten tavoite-tieverkko Uudenmaan tiepiirissä. Nykytilaselvitys ja toimenpideohjelma.TIEH 1000053. Helsinki 2002.

Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri 2006. Erikoiskuljetusten tieverkko Uuden-maan tiepiirissä. Hankekortit ja toimenpideohjelma erikoiskuljetusverkon pa-rantamiseksi. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/2006. TIEH 4000542-v. Hel-sinki 2006.

Erikoiskuljetukset suunnittelussa 35LIITTEET

12 LIITTEET

Liite 1. Erikoiskuljetuslupien lähtö- ja määrämaakunnat v. 2006

Liite 2. (17 s.) Erikoiskuljetuksia koskevat maininnat ja ohjeet Tiehallinnontie- ja liikenneteknisissä ohjeissa

Liite 1 Erikoiskuljetukset suunnittelussaLIITTEET

ERIKOISKULJETUSLUPIEN LÄHTÖ- JA MÄÄRÄMAAKUNNAT V. 2006

KU

LJET

UST

EN L

ÄH

TÖ- J

A M

ÄÄR

ÄPA

IKA

T M

AAK

UN

NIT

TAIN

MÄÄ

RÄ

MAA

KU

NTA

LÄH

TÖM

AAK

UN

TA

1 Uusim

aa2 V

arsinais

-Suomi

3 Itä-

Uusimaa 4 S

atakunta 5 K

anta-

Häme

6 Pirk

anmaa 7 P

äijät-

Häme 8 K

ymen

laaks

o9 E

telä-K

arjala 10

Etelä-S

avo 11

Pohjois-Sav

o12

Pohjois-Karj

ala

13 K

eski-

Suomi14

Etelä-P

ohjanmaa

15 P

ohjanmaa 16

Kes

ki-Pohjan

maa

17 P

ohjois-Pohjan

maa

18 K

ainuu

19 Lap

pi

1 U

usim

aa92

316

610

483

5711

452

7556

928

1436

2122

1014

556

1845

2 Va

rsin

ais-

Suom

i19

437

619

128

3667

826

85

228

1911

205

171

1098

03

Itä-U

usim

aa66

932

915

1113

205

63

02

24

23

05

207

4 Sa

taku

nta

8751

513

216

649

2113

04

213

1422

510

19

478

5 K

anta

-Häm

e75

3211

1418

746

1817

53

42

53

01

64

744

06

Pirk

anm

aa15

971

1986

4025

325

4710

1719

1462

2110

316

518

895

7 Pä

ijät-H

äme

9622

1014

2135

5445

1918

69

152

03

60

037

58

Kym

enla

akso

9113

915

810

1527

690

2913

107

56

37

15

613

9 Et

elä-

Karja

la58

84

134

1212

7312

323

212

71

61

32

837

210

Ete

lä-S

avo

587

149

49

947

2644

217

304

30

42

930

711

Poh

jois

-Sav

o59

317

124

267

2212

3318

742

435

79

2618

4459

412

Poh

jois

-Kar

jala

465

49

110

316

187

2887

122

40

157

3230

613

Kes

ki-S

uom

i10

618

635

959

277

1531

3512

194

2212

425

120

638

14 E

telä

-Poh

janm

aa59

279

267

326

68

410

329

116

3914

162

2844

115

Poh

janm

aa71

6312

6510

237

2010

67

59

3816

55

203

754

616

Kes

ki-P

ohja

nmaa

107

54

62

11

10

42

813

1813

121

511

317

Poh

jois

-Poh

janm

aa12

937

1839

627

320

79

2411

2510

227

167

3498

693

18 K

ainu

u19

41

01

110

32

211

93

24

644

3321

176

19 L

appi

227

37

415

44

23

57

85

44

6113

176

354

2328

954

292

700

436

826

273

746

430

249

433

256

527

297

368

9547

213

355

810

373

Rei

tistö

luva

t24

46YH

TEEN

SÄ12

819

Erikoiskuljetuksia koskevat maininnat ja ohjeet Tiehallinnon tie- ja liikenneteknisissä ohjeissa

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta

LiikennesuunnitteluMaantiet kaavoituksessa (TIEH2000018-06)

4.6 Kaavaratkaisun arviointitieviranomaisen näkökulmas-ta4.6.1 Suunnittelun lähtökoh-dat ja suunnitteluratkaisut

Kaavaratkaisun arviointi:Kaavasta tarkistetaan seuraavat asiat, niihin liittyvät kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostuksen kohdat:- Ajoneuvoliikenne

* Tavaraliikenne: Erikoiskuljetukset

3.2 Liikennejärjestelmäsuun-nitelmaLiikenteen hallinnan keinot

Liikennejärjestelmän toimijoiden yhteisesti sopimia liikenteen hallinnan keinoja ovat erimerkiksi Tiehallinnon viranomaisyhteistyöntoimintatavat, erikoiskuljetusten lupaehdot ja avattavien siltojen vesiliikenteen kulkurajoitukset. Näiden sopimuksien tarkoituksenaon liikenteelle aiheutuvien häiriöiden minimointi.

LIITE 4: Teiden erikoiskäyttö Erikoiskuljetus: Tiekuljetus, jonka paino, korkeus tai leveys ylittää ajoneuvoasetuksessa määritetyt rajat.

Liikenteen hallinta osana tienpitoa -Suunnitteluohje koekäyttöön (TIEH2100033-v-05)

LIITE 5: Esimerkkejä aikaanja olosuhteisiin sidotuistatoimivuusvaatimuksista

Kaupunkiseudun kaksiajoratainen tiejakso:- klo 06 - 10 liikenne hidastelevaa, nopeustaso alentunut hyvissä olosuhteissa, viivytys jaksolla enintään 5 min., joukkoliikenteenviivytys enintään 2 min.

* erikoiskuljetuslupia ei myönnetä.- klo 15 - 19 liikenne hidastelevaa, nopeustaso alentunut hyvissä olosuhteissa, viivytys jaksolla enintään 5 min., joukkoliikenteenviivytys enintään 2 min.

* erikoiskuljetuslupia ei myönnetä.

Liikennetekninen suunnittelu

Poikkileikkauksen suunnittelu

Teiden suunnittelu III1. Poikkileikkauksen suunnittelu1.0 Yleistä (III 1.1 - 1)

Ei mainintaa

Teiden suunnittelu III1. Poikkileikkauksen suunnittelu1.1 Poikkileikkauksenmitoitusperusteet (III 1.1 - 1…8)

Ei mainintaa

Teiden suunnittelu III1. Poikkileikkauksen suunnittelu1.3 Normaalipoikkileikkaukset (III 1.3 -1…6 ja liite 1-13)

Ei mainintaa

Teiden suunnittelu V 2 Kaiteet jasuistumisonnettomuuksien ehkäisy(TIEH 2100014-02)

Ei mainintaa

ErikoiskuljetuksetAihe / Ohje

Kappale Erikoiskuljetuksia koskeva mainintaPääväylät kaupunkialueilla(TIEL 2130011)

5 Yleiset suunnitteluperiaat-teet - Erikoiskuljetukset

Mikäli pääväylä on ylimittaisten kuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusreitti, on se huomioitava väylää suunniteltaessa.

Taajamien keskustateiden suunnittelu(TIEL 2110007)

Ei mainintaa

Taajamakeskustatien poikkileikkaus jaraskas liikenne (Tietoa tiens. 56)

Ei mainintaa

Kaksiajorataisten teiden kes-kikaistojen kulkuaukot

Kaksiajorataisille eritasoliittymin varustetuille teille on rakennettu keskikaistan kulkuaukkoja kunnossapitoa, erikoiskuljetuksia jahälytysajoja varten. Kulkuaukot muodostavat toisaalta turvallisuusriskin, joka johtuu aukkojen laittomasta käytöstä U-käännöksientekemiseen.

Kokemukset kulkuaukoista Erikoiskuljetusten kannalta olisi tärkeää välttää jo eritasoliittymien suunnittelussa keskikaistojen ylittämisen tarve.

Kaksiajorataisten teiden keskikaistojenkulkuaukot (Tietoa tiens. 57)

Esitys keskikaistojen kulku-aukkojen käyttöpolitiikaksi

- Kaksiajorataisten teiden keskikaistojen kulkuaukkoja voivat käyttää kunnossapitokalusto, ylikorkeat kuljetukset ja hälytysajoneu-vot sekä tilapäisesti tien parannustöiden yhteydessä työnaikainen liikenne. Myös esim. tunnelien kohdalla on syytä varautua joh-tamaan molempien suuntien liikenne samalle ajoradalle keskikaistan kulkuaukon kautta.- Erikoiskuljetuksia ja hälytysajoneuvoja palvelevat erilliset keskikaistan ylityskohdat ratkaistaan tapauskohtaisesti. Hälytysajoneu-voja varten suositellaan aukon rakentamista, jos eritasoliittymäväli on yli 5 km.

Ohituskaistojen suunnittelu (TIEH2100021-03)

2.4 Ohituskaistan poikkileik-kaus ja tien leveyden muu-tokset2.4.1 Poikkileikkaus

Kun ohituskaistaosuuden yksikaistaisella suunnalla tarvitaan reunakaide, ja tieosuus kuuluu suurten erikoiskuljetusten tavoite-tieverkkoon, yksikaistaisen suunnan poikkileikkausta levennetään vähintään metrin leveällä 1:8 kaltevuuteen rakennetulla murs-kepintaisella taitteella luiskan yläosassa, tai vaihtoehtoisesti reunakaiteena käytetään luiskaan soveltuvaa kaidetta vastaavallaetäisyydellä.

4.2 Erikoiskuljetukset Rakennettaessa keskikaiteellisia ohituskaistoja suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkolle tulee erikoiskuljetusten tilantarve ottaahuomioon. Suurten erikoiskuljetusten tieverkon tavoitearvoiksi mm. kuljetusten sallitun alikulkukorkeuden ja kuljetusleveyden osal-ta on määritetty 7 m. Erikoiskuljetusten tilantarve tulee ottaa huomioon erityisesti keskikaiteellisen ohituskaistaosuuden yksikais-taisella suunnalla, kun keskikaiteen lisäksi tien reunassa on reunakaide tai muu este. Myös siltojen kohdat, joissa siltapilarit tai -kaiteet voivat kaventaa käytettävissä olevaa tilaa tai sillan kantavuus edellyttää kuljetusta sillan keskiosalla, tulee keskikaide-osuudet tarkastella tapauskohtaisesti.Osa leveistä erikoiskuljetuksista voidaan kuljettaa osaksi kaiteen yläpuolella keskikaistan alueella, kun kaiteen tai muun esteenkorkeus 0,8 m. Tätä matalampia kuljetuksia varten ohituskaistaosuuden yksikaistaisella suunnalla reunakaiteen yhteydessäkäytetään metrin leveää 1:8 kaltevuuteen rakennettua murskepintaista taitetta luiskan yläosassa ja reunakaide sijoitetaan vähin-tään 0,25 m ko. luiskan ulkoreunasta ulospäin, tai käytetään vastaavalla etäisyydellä luiskaan soveltuvaa luiskakaidetta. Kaikkiliikennemerkit, valaisinpylväät tai muut reunaesteet sijoitetaan reunakaiteen ulkopuolelle.Matala, leveä kuljetus voidaan poikkeustapauksessa kuljettaa yksikaistaisen osuuden kohdalla vastakkaista kaksikaistaistaajosuuntaa käyttäen. Tällöin keskikaiteen tulee vastakkaisten ajosuuntien ohituskaistojen sijaitessa välittömästi peräkkäin ollakaistojen välisen sulkualueen keskikohdalla avattava ja keskikaistan yliajettavissa noin 35 metrin matkalla, jotta kuljetuksen onmahdollista siirtyä käyttämään vastakkaisen suunnan kaksikaistaista ajosuuntaa ja palata takaisin omalle kaksikaistaiselle ajo-suunnalle osuuden jälkeen. Ohituskaistojen sijaitessa osaksi limittäin, sijoitetaan samanlainen avattava kaidejakso limitysosuudel-le.Tieosuuksilla, joilla leveitä ( 6,65 m) kuljetuksia kulkee paljon, ja vastakkaisen ajosuunnan käyttö johtaa erityisen hankaliin järjes-telyihin, tulee yksikaistaisella suunnalla reunakaiteen yhteydessä saavuttaa 7,5 - 8,0 m vapaa tila. Tila saavutetaan esimerkiksirakentamalla 1:8 luiskan yläosan taite 1,5 m leveänä.

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta

Rakennettaessa keskikaiteellisia ohituskaistoja tai ohituskaistateitä otetaan suurten erikoiskuljetusten tarpeet huomioon jäljempä-nä esitetyllä tavalla. Nämä vastaavat ohituskaistaohjeessa esitettyjä mitoitusperiaatteita. Suurten erikoiskuljetusten verkon tavoi-tearvoiksi on Tiehallinnossa määritetty (28.1.1998):- sallittu alikulkukorkeus 7 m,- sallittu kuljetusleveys 7 m ja katuverkolla 6 m,- silloilla uusien siltojen nykyinen suunnittelukuorman mukainen kantavuus (EK1, LK1).- Kuljetusten pituudelle ei ole asetettu täsmällistä tavoitearvoa, vaan edellytetään tapauskohtaista harkintaa.Tavoitearvoilla tarkoitetaan erikoiskuljetuksille sallittua korkeutta ja leveyttä suoralla ja tasaisella tieosuudella. Erikoiskuljetustenliikkumista voivat haitata tien reunassa reunakaiteet, liikennemerkit, valaisinpylväät, portaalit, siltapilarit tms. esteet. Näiden estei-den haittaa voi korostaa tien keskelle sijoitettu kaide tai liikennemerkki. Keskikaiteellisille ohituskaistoille ei yleensä sijoiteta muitaliikennemerkkejä kuin liikenteenjakajamerkki (r = 640 mm) keskikaiteen molempiin päihin. Keskikaide päätetään kohtaan, jossakeskikaiteesta tien reunaan saavutetaan leveys 7 m. Tämä mahdollistaa ohituskaistaosuuden kaksikaistaisen suunnan käytönkaksisuuntaisena mahdollisessa häiriötilanteessa.Erikoiskuljetusten tilantarve tulee ottaa huomioon keskikaiteellisen ohituskaistaosuuden (2+1) yksikaistaisella suunnalla, kun kes-kikaiteen lisäksi tien reunassa on reunakaide tai muu este. Tällaiset tieosuudet voivat olla lyhyitä esimerkiksi alikulkujen tai kallio-leikkausten kohtia tai pidempiä tieosuuksia korkealla penkereellä. Yksittäisen reunaesteen voi muodostaa myös liikennemerkki,valaisinpylväs tai portaali.Leveiden kuljetusten läpipääsy reunakaiteella varustetun yksikaistaisen osuuden kohdalla varmistetaan mitoittamalla tie tapauk-sesta riippuen standarditason A, B tai C mukaan.Standarditaso ATie mitoitetaan ja suunnitellaan siten, että 7 m leveä kuljetus voidaan hoitaa myös keskikaiteellisen ohituskaistan yksikaistaistasuuntaa pitkin. Tarvittava vapaan tilan leveys on tällöin 7,5…8,0 m riippuen ajovaroista. Tämä merkitsee, että perustapaukseen(standarditaso C) verrattuna tietä joudutaan leventämään reunakaiteellisilla yksikaistaisilla osuuksilla 1,1...1,6 m. Levennys toteu-tetaan muotoilemalla päällystämätön luiska kaltevuuteen 1:8 esimerkiksi 1,5 m leveänä. Kaikki liikennemerkit, valaisinpylväät taimuut reunaesteet sijoitetaan vapaan tilan ulkopuolelle.Standarditaso BTie mitoitetaan siten, että yksikaistaista suuntaa pitkin voidaan kuljettaa ajovarasta riippuen 6,15…6,65 m leveä kuorma. Tarvitta-va vapaan tilan leveys on tällöin 7,15 m. Perustapaukseen (C) verrattuna tietä joudutaan leventämään 0,75 m. Levennys muotoil-laan kaltevuuteen 1:8 metrin leveänä. Em. leveämpien kuljetusten hoito varmistetaan varautumalla siihen, että kuljetus voidaanohituskaistan kohdalla suorittaa vastakkaissuunnan kaistoja käyttäen. Tämä edellyttää, että keskikaiteeseen tehdään tarvittavatkulkuaukot tai käytetään avattavia kaideosuuksia.Standarditaso CTiellä käytetään keskikaiteellisen ohituskaistan normaalimitoitusta. Vapaan tilan vähimmäisleveys yksikaistaisella suunnalla on6,40 m. Tämä mahdollistaa 5,4…5,9 m leveän kuljetuksen. Tätä leveämmät kuljetukset hoidetaan vastakkaissuunnan kaistojapitkin kuten standarditasossa B.

Reittiselvityksen tulostenhuomioon ottaminen ohitus-kaistojen suunnittelussa

Standarditason valintaStandarditasoa A käytetään päätieosuuksilla, joilla kuljetetaan usein leveitä (leveys yli 6,65 m) kuljetuksia ja, joilla vastakkaisensuunnan kaistojen käyttö johtaisi erityisen hankaliin järjestelyihin. Selvityksessä esitetty ne tieosuudet, joilla tulisi saavuttaa stan-dardin A mukainen taso ohituskaistaosuuden yksikaistaisella suunnalla tai mahdollistaa vastakkaisen suunnan käyttö leveidenkuljetusten yhteydessä.Standarditasoa B käytetään muualla suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkolla.Standarditasoa C käytetään suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon ulkopuolella tai tapauksissa, joissa korkeamman standar-ditason käyttö johtaa suuriin lisäkustannuksiin. Jälkimmäisessä tapauksessa varaudutaan vastakkaisen kaksikaistaisen suunnankäyttöön poikkeustapauksissa.

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva mainintaMuita näkökohtia Vastakkaisen ajosuunnan käyttö on erikoistapaus, joka edellyttää huolellisesti suunniteltuja ja helppokäyttöisiä järjestelyjä (usein

myös odotustiloja) ohituskaistan molemmissa päissä. Ohituskaistojen sijaitessa välittömästi peräkkäin keskikaiteen tulee olla avat-tava ja keskikaistan yliajettavissa kaistojen välisen sulkualueen kohdalla. Tällöin kuljetuksen on mahdollista siirtyä käyttämäänvastakkaista kaksikaistaista ajosuuntaa ja palata takaisin omalle kaksikaistaiselle ajosuunnalle osuuden jälkeen.Siltojen kohdilla, joissa siltapilarit tai -kaiteet voivat kaventaa käytettävissä olevaa tilaa tai sillan kantavuus edellyttää kuljetustasillan keskiosalla, tulee keskikaideosuudet tarkastella tapauskohtaisesti. Siltojen kohdilla on tarkasteltava, voidaanko leveät kulje-tukset hoitaa siltaa leventämättä esimerkiksi jättämällä keskikaiteeseen aukko sillan kohdalle.Keskikaiteelliset kaksikaistaiset tieosuudet (1+1 -keskikaiteellisena) tulee mahdollisuuksien mukaan suunnitella siten, että reuna-kaidetta ei tarvita tai, käytetään tarvittavalle etäisyydelle luiskaan soveltuvaa reunakaidetta.Liittymien osalta keskikaiteellisilla osuuksilla noudatetaan nykyisiä suunnitteluperiaatteita. Tasoliittymän kohdalla kaide päätetäänennen liittymää ja aloitetaan liittymän jälkeen. Eritasoliittymien kohdalla kaide jatkuu eritasoliittymän läpi. Kaiteellisten osuuksienpituuden kasvaessa yli 3 km pitkiksi järjestetään tarvittavat aukkokohdat tai avattavat puomit kaiteeseen myös kunnossapitoa jahälytysajoneuvoja varten.

Lopuksi On huomattava, että osa erikoiskuljetuksista voidaan kuljettaa keskikaiteen yläpuolella keskikaistan alueella, kun kaiteen tai mui-den esteiden korkeus on 0,8 m (kuorman korkeus 1,4 m tai 0,9 m). Yleisimmin erikoiskuljetuksissa käytetään kuitenkin 0,6 mkorkeudelle sijoitettua kuormaa, jota pidemmillä matkoilla ei voida kuljettaa kaiteen yläpuolella.Vuoden 1999 erikoiskuljetuksia koskeneen selvityksen mukaan liki 90 % myönnetyistä kuljetusluvista alitti 5 metrin ja 97 % 6 met-rin kuljetusleveyden (Vahlberg 2000). Standarditasolla B pystytään siten hoitamaan yli 97 % leveistä kuljetuksista. Suunta kool-taan suurempien kuormien lisääntymiseen on kuitenkin nähtävissä (mm. taloelementtien kuljetukset).Lähtökohta on, että keskikaiteella varustettua yksikaistaista osuutta ei voida esitetystä merkittävästi leventää, koska se lisää ra-kentamiskustannuksia ja hankaloittaa kunnossapitoa. Toisaalta leveä poikkileikkaus voi houkutella ohituksiin myös yksikaistaisellaosuudella, mikä ei liikenneturvallisuuden kannalta ole toivottavaa.

Poikkileikkaus Erikoiskuljetusten läpipääsy tulee ottaa huomioon, kun osuudella on keskikaiteen lisäksi reunakaide tai jokin muu kiinteä reunaes-te. Poikkileikkauksen mitoitus tehdään erikoiskuljetusreitin merkittävyyden ja valitun standarditason perusteella Tietoa tiensuunnit-teluun tiedotteessa nro 72 (7.1.2004) esitetyn mukaisesti. Leveille erikoiskuljetuksille voidaan järjestää ko. osuuden kohdallamyös vaihtoehtoinen reitti. Olemassa olevat kapeat esim. siltojen kohdat, joiden leventäminen keskikaiteellisena erikoiskuljetustenvaatimaan leveyteen on kallista, voidaan jättää myös ilman keskikaidetta.

1+1 -keskikaideteidensuunnitteluperiaatteet (Tietoa tiens.83)

Muut näkökohdat - 1+1 -keskikaidetiet suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan siten, että reunakaidetta ei tarvita. Mikäli luiskia ei ole mahdollista taikustannustehokasta loiventaa ohjearvoja vastaaviksi, käytetään reunakaidetta. Reunakaide sijoitetaan suurten erikoiskuljetustenverkon teillä ohjearvoja käytettäessä vähintään 1,25 m etäisyydelle päällysteen reunasta, minimiarvoja käytettäessä soveltuvaetäisyys on tarkasteltava aina tapauskohtaisesti.

Suuntauksen suunnittelu

Teiden suunnittelu III 2. Tiensuuntauksen suunnittelu2.0 Yleistä (III 2.0 - 1)

Ei mainintaa

Liittymien suunnittelu

LVM:n ohje yleisten teidennäkemäalueista, (794/ 2000/ 20/ 22/31.1.2002) korvaa luvun 6.2

Ei mainintaa

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta2.1 Mitoitusajoneuvot jaajourat2.1.1 Mitoitusajoneuvot

Mitoitusajoneuvoluokkien ulkopuolelle jäävät ajoneuvot, jotka eivät täytä ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista sekä ajoneuvojenkäytöstä tiellä annettujen asetusten mukaisia kääntymisvaatimuksia. Näitä ovat erikoiskuljetuksissa käytettävät ajoneuvot. Josliittymä on erikoiskuljetusreitillä tai sen kautta kulkee muuten säännöllisesti ylipitkiä tai ylileveitä erikoiskuljetuksia, on tämä otetta-va huomioon liittymää suunniteltaessa ja mitoitettaessa.

2.3 Mitoitusliikenne Liittymän tulosuuntien kokonaisliikennemäärien lisäksi liittymää mitoitettaessa on vähäliikenteisiä liittymiä lukuun ottamatta tiedet-tävä mm:- Mahdolliset erikoiskuljetukset

4.5 Kiertoliittymä Kiertoliittymää ei yleensä käytetä- Väylillä, joilla on autoliikenteen vihreä aalto- 2+2 -ajokaistaisilla teillä, joilla nopeusrajoitus on > 60 km/h- Erikoiskuljetusten reiteillä- Jos kevyttä liikennettä ei saada eritasoon kaksikaistaisissa tai suurissa (d > 40 m) kiertoliittymissä.

5.5 Kiertoliittymä5.5.1 Kiertoliittymän osat jakiertoliittymätyypin valinta

Kiertoliittymän kokoa määriteltäessä on otettava huomioon seuraavat asiat:- Suositeltava kiertosaarekkeen halkaisija d taajamien pääväylillä on 13 - 20 m- Linja-autoliikenteen reiteillä tulee yleensä käyttää normaaleja ja suuria kiertoliittymiä- Mitä suurempi kiertosaarekkeen halkaisija, sitä korkeampia ovat yleensä käytetyt ajonopeudet ja vakavampia tapahtuvat onnet-tomuudet- Jos halkaisija on suuri, on liittymää vaikea hahmottaa- Yli 60 m:n halkaisijaa ei suositella- Tulosuunnasta pitää nähdä vähintään edellinen liittymähaara- Yleensä kiertoliittymä on 1-ajokaistainen, vain perustelluissa erikoistapauksissa 2-ajokaistainen- Jos kiertoympyrässä on kaksi ajokaistaa, niin d > 16 m- Tavoitteena on kevyen liikenteen järjestäminen eritasoon ajoneuvoliikenteen kanssa (normaalit ja suuret liittymät)- Erikoiskuljetusten reitit- Rakentamiskustannukset ovat sitä suuremmat mitä suurempi on halkaisija

5.5 Kiertoliittymä5.5.2 Kiertoliittymän havaitta-vuus

Kiertosaarekkeen havaittavuutta suositellaan parannettavaksi korottamalla kiertosaarekkeen keskiosa varsinkin taajamakeskusto-jen ulkopuolella. Havaittavuutta voidaan myös parantaa istutusten, pensaiden tai puiden käytöllä sekä erilaisilla rakennelmillakiertosaarekkeessa. Kiertosaarekkeeseen sijoitettavissa rakennelmissa on otettava huomioon niiden törmäysturvallisuus sekäerikoiskuljetusten tilantarpeet.

5.5 Kiertoliittymä5.5.3 Nopeuksien alentami-nen

Nopean läpiajon estäminenAjoneuvouran säde voi olla enintään 100 m, jos liittymässä on paljon raskasta liikennettä tai liittymän läpi kulkee erikoiskuljetuksiatai henkilöautoille voidaan sallia 40 - 50 km/h ajonopeudet kiertotilassa eikä kevyt liikenne ole samassa tasossa autoliikenteenkanssa. Oikealle kääntyvien ajoneuvojen ajouran maksimisäde on 30 m

Tasoliittymät (TIEH 2100001-01)

5.5 Kiertoliittymä5.5.4 Geometria

Kiertotilan kavennus ( c)Normaaleissa ja osassa pienistä (d 9 m) sekä suurista (d 50 m) yksikaistaisista kiertoliittymistä on kiertotilaa yleensä kaven-nettava. Kavennus ( c) pienentää henkilöautojen nopeuksia liittymäalueella. Toisaalta se toimii kiertotilan yliajettavana alueenasiten, että erikoiskuljetukset ja muut pitkät ajoneuvot sekä ajoneuvoyhdistelmät pääsevät liittymän läpi.Reunatuet ja muut kiinteät rakenteetKiertosaarekkeen reunatuen korkeus kiertotilan tai kiertotilan kavennuksen pinnasta on enintään 3 cm. Samaa reunatukikorkeuttakäytetään muuallakin, missä erikoiskuljetusajoneuvot ylittävät reunatuen. Suurissa (d > 40 m) ja kaksikaistaisissa kiertoliittymissäkiertosaarekkeen reunatuki voidaan korvata täristävällä pintamateriaalilla. Kiertotilan kavennuksen sekä muiden pitkien ajoneuvo-jen ja ajoneuvoyhdistelmien ylitysten reunatuet kallistetaan ajoradan tasoon.Ajoradan ulkopuoliset ja liikennesaarekkeiden sisäpuoliset kiinteistä rakenteista vapaaksi jätettävät alueet ( 1,0 m) on tarkistetta-va erikseen erikoiskuljetusten tilantarpeen osalta.

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta5.5 Kiertoliittymä5.5.5 Erikoiskuljetusten jakunnossapidon huomioonottaminen

ErikoiskuljetuksetKiertoliittymiä ei suositella erikoiskuljetusten reiteille. Jos liittymässä kuitenkin tulee kulkemaan erikoiskuljetuksia, on näiden vaa-timukset aina tarkistettava tapauskohtaisesti. Erityisesti on selvitettävä erikoiskuljetusten reitit, mahdolliset kuljetukset satamiin jalähialueiden teollisuuslaitosten vaatimukset. Myös kuljetusten korvaavien reittien mahdollisuus on tarkistettava.Erikoiskuljetusten vaatima lisätila tehdään kiertosaarekkeen ulkoreunalle yliajettavana, vähintään 1,0 m leveänä osana. Erikois-kuljetusten esteetön läpipääsy voidaan joissakin tapauksissa järjestää sallimalla oikaiseminen vastaan tulevan liikenteen tilankautta.

5.10 Rakenteet ja laitteet Liittymän varustukseen sisältyvät rakenteet ja laitteet on otettava huomioon liittymää suunniteltaessa. Suunnittelun yhteydessä onennakoitava laitteiden sijainti ja varmistettava tavallisille ajoneuvoille ja erikoiskuljetuksille riittävät liikkumisvarat niihin. Laitteitaovat:- Portaalit- Opastustaulut ja liikennemerkit- Liikennevalopylväät- Kaiteet- Valaisinpylväät- Istutukset, aidat yms.Ulokeportaalien kohdalla, jotka on tarkoitettu ylileveiden ja -korkeiden erikoiskuljetusten kierrettäväksi vastakkaisen ajosuunnantilan kautta, ei saa olla kuljetuksia haittaavia laitteita. Liikennemerkkejä, valaisinpylväitä yms. ei saa sijoittaa tällaisen kierrettäväk-si tarkoitetun portaalin kohdalle ja läheisyyteen portaaliin nähden ajoradan vastakkaisella puolella.Huomioon otettavia rakenteita ovat mm. korotetut saarekkeet ja reunatuet. Saarekkeen minimileveys on- 1,5 m (poikkeuksellisesti 1,2 m), jos siihen sijoitetaan liikennemerkki, liikennevalo, portaali- tai valaisinpylväs ja- 2,0 m, jos saarekkeen kautta kulkee suojatie. Pyöräteiden kohdalla suositeltava minimileveys on 2,5 m.Ajoradan reunassa ja korotetuissa liikennesaarekkeissa käytettävien reunatukien normaali asennuskorkeus on 80 - 120 mm.Kohdissa, missä erikoiskuljetusajoneuvot joutuvat ylittämään reunatuen, saa sen korkeus ajoradan pinnasta olla enintään 30 mm.Pitkien ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien käyttöön tarkoitettujen korotettujen ajoradan osien reunatuet kallistetaan perusajora-dan tasoon.

Kiertoliittymien käyttö pääteillä(Tiehallinnon kirje 96720/Th-838.2.1996)

Erikoiskuljetukset liittymissä Kiertoliittymien mitoitusohjeissa on otettu huomioon suurimpien Suomessa normaalissa liikenteessä sallittujen ajoneuvojen tilan-tarve. Ylipitkien erikoiskuljetusten tilantarve on kuitenkin näitä suurempi. Kiertoliittymissä ongelmia aiheutuu lähinnä ylipitkille eri-koiskuljetuksille. Ylikorkeiden kuljetusten reiteistä tielaitos on tehnyt 1.8.1990 päivätyn karttaesitteen. Ylipitkiä ja -leveitä erikois-kuljetuksia liikkuu kuitenkin muullakin tieverkolla, pääasiassa kuitenkin valta- ja kantateillä.Ajoneuvolainsäädännössä erikoiskuljetuksille sallitun mitta- tai massa-arvon ylittävälle kuljetukselle on haettava kuljetuslupa. Lu-van myöntää tielaitos tai poliisi. Erillistä tielaitoksen tai poliisin myöntämää lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos erikoiskuljetuksenenimmäismitat eivät ylitä liikenneministeriön erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista antaman päätöksen(17.12.1992/1715) enimmäismittoja. Päätöksen mukaan erikoiskuljetuksissa mm. kuljetuksen enimmäisleveys voi muussa kuinkonttikuljetuksessa olla 4,0 m. Lisäksi kuorma-auton ja puoliperävaunun tai hinattavan laitteen yhdistelmän enimmäispituusmuussa kuin konttikuljetuksessa voi olla 30 m.Päätielle rakennettavan kiertoliittymän mitoitus tulee suunnitella siten, että erikoiskuljetus pääsee kiertoliittymän läpi esimerkiksioikaisemalla kiertosaarekkeen yli. Kiertosaareke on tällöin rakennettava tarpeelliselta leveydeltä reunatuen vierestäkin yliajetta-vaksi. Vaihtoehtoisesti erikoiskuljetukselle voidaan järjestää kiertotie kiertoliittymän ohi. Erikoiskuljetusten tilan tarpeen takia taa-jamien ulkopuolella suositellaan käytettäväksi suunnitteluohjeen mukaisia suuria kiertoliittymiä. Erikoiskuljetusten ongelmat voi-daan tällöin helpommin hoitaa tarvittaessa erityisjärjestelyillä.ReunatuetUseissa kiertoliittymissä kiertosaarekkeessa ja liittymäkaarteissa on käytetty korkeaa reunatukea (yli 150 mm) tai reunakivityyppiäTl1. Korkean reunatuen tai reunakivityypin, jossa on pystysuora etureuna, käyttöä tulee kuitenkin välttää, sillä ne saattavat vau-rioittaa ajoneuvon renkaita. Nämä reunatuet ovat ongelmallisia etenkin ylipitkille erikoiskuljetuksille. Tämän vuoksi kiertoliittymänkiertosaarekkeen reunassa ja liittymäkaarteissa tulee käyttää matalaa viistoa reunatukea.AjourasimulaattoriKehittämiskeskuksessa on käytössä ajourasimulaattori, jolla erikoisajoneuvojen tilantarve kiertoliittymissä voidaan tutkia. Simu-laattoria voidaan käyttää myös muissa liittymissä tai tienkohdissa, joissa tarkemmat ajouratarkastelut ovat tarpeen. Tarkastelujatehdään sopimuksen mukaan.

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta

Moottoriteiden eritasoliittymät osa A(TIEL 2130009)

Ei mainintaa

8.3 Keskialueen ylityskohdatja kääntöpaikat8.3.2 Ylikorkeat kuljetukset

Toistuvat ylikorkeat kuljetukset kuuluvat perusverkolle. Perusverkon siltojen aukea tila suunnitellaan laadittujen kuljetusreittisuun-nitelmien mukaisesti. Moottoriteiden eritasoliittymien risteilysuhdesuositus auttaa perusverkon kulkutilan säilyttämistä.Pysyvänä lopputilaratkaisuna ei tulee hyväksyä ''vastavirtaan'' ajoa rampeilla ja moottoritien ajoradoilla. Molemmat tapauksetedellyttävät tien sulkemisen ja asianmukaiset muut turvajärjestelyt. Nämä jäävät nykykäytännön mukaan kuljetuksen tarvitsijan japoliisin harkintaan.

TIEL 2300004 Erikoiskuljetukset tiekuljetuksina, 1992, kohta 8.3- ''Jos joudutaan ajamaan moottoritiellä vastaantulevienkaistalla kello 6.00-21.00 välisenä aikana, on otettava yhteys paikalliseen poliisiin, joka päättää liikenteenohjausjärjestelyis-tä. Muuna aikana yhteydenotto on kuljetuksen suorittajan harkittavissa.

Joillakin taajama-alueilla on perusverkko purettu niin, ettei jollakin lyhyellä yhteysvälillä enää ole (satunnaisille) erikoiskuljetuksillemuuta kulkutapaa kuin moottoritien ajoradan epänormaali käyttö. Näillä alueilla liikenteen joustomahdollisuudet ovat vastaavastivähäisemmät. Ajoradan vaihtoon talvikunnossapitoa ja onnettomuustilanteita varten tehdyt keskialueen ylityskohdat ovat käy-tettävissä tarvittaessa näihin tarkoituksiin.

Moottoriteiden eritasoliittymät osa B(TIEL 2130008)

9.2 Eritasoliittymien sillat Rakennustekniset ja visuaaliset näkökohdat asettavat eritasoliittymän ja risteyssiltapaikan suunnittelulle mm. seuraavia keskeisiäehtoja:Rakennekorkeus ja vapaa alikulkukorkeus:Normaali alikulkukorkeus on 4,6 m, ylikorkeitten kuljetusten reiteillä 7,2 m (7,0 m netto). Korkeus on mitattava minimikohdasta.Teräs- ja betonielementtisillat vaurioituvat helposti, joten näitä siltatyyppejä käytettäessä suositellaan varattavaksi 0,3 ... 0,5 mylimääräistä mittaa.

Yksityisten teiden liittymät maanteihin- Lupa-asioiden käsittely(TIEH 2100050-07)

Ei mainintaa

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta

Tien käyttäjiä palvelevat alueet

Teiden suunnittelu III 4. Tien käyttäjiäpalvelevat alueet4.0 Yleistä (III 4.0 - 1…2)

Ei mainintaa

Pysäköimis- ja levähdysalueet,Suunnitteluohje (TIEL 2130015)

Ei mainintaa

Liikenteenohjaus

Ohjausperiaatteet

2B Liikennemerkkien käyttö2B - 6 Liikennemerkkien si-joittaminen

Ajokaistan yläpuolisen liikennemerkin alimman pisteen korkeuden tulee olla vähintään 5,0 metriä ajoradan pinnasta lukien. Josajokaistan yläpuolisia merkkejä sijoitetaan ylikorkeiden erikoiskuljetusten reitiksi parannetulle tielle, tulee ajoradan yläpuolellakaikkien merkkien alareunan olla vähintään 20 cm korkeammalla kuin reitille määritelty vapaa alikulkukorkeus.

341 Ajoneuvon suurin sallittuleveys

Merkin käyttöMerkkiä käytetään, jos tiellä tai sen osalla joudutaan rajoittamaan ajoneuvon suurinta sallittua leveyttä. Merkkiä käytetään tien-kohdissa, joissa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetun liikenneministeriön päätöksen (1715/92) 29 §:n mu-kaista enimmäisleveyden (4,0 metriä) mukaista kuljetusta ei voida turvallisesti kuljettaa. Leveyttä mitattaessa otetaan myös kuor-ma huomioon. Suurin luku, joka merkissä voi esiintyä, on 4,0 metriä.Jos merkissä ilmoitettua leveämmille ajoneuvoille on järjestetty kiertotie, korvaa kiertotien viitoitus ennakkomerkin.

342 Ajoneuvon suurin sallittukorkeus

Merkin käyttöMerkkiä käytetään tienkohdissa, joissa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetun liikenneministeriön päätöksen(1715/92) 29 §:n mukaista enimmäiskorkeuden (4,4 metriä) mukaista kuljetusta ei voida kuljettaa. Korkeutta mitattaessa otetaanmyös kuorma huomioon. Suurin luku, joka merkissä voi esiintyä on 4,4 m.Jos sallittu korkeus on enintään 4,4 metriä, käytetään merkkiä 342 (ajoneuvon suurin sallittu korkeus). Jos vapaa korkeus on yli4,5 metriä, voidaan alikulkukorkeuden merkitsemisessä käyttää lisäkilpeä 822 (vapaa korkeus) kohdassa 2L - 4 esitettyjen ohjei-den mukaisesti. Sallittu alikulkukorkeus on tarkistettava aika ajoin ja aina uudelleenpäällystyksen jälkeen.SäädöksetMerkkiä käytetään, mikäli tiellä tai sen osalla joudutaan rajoittamaan ajoneuvon suurinta sallittua korkeutta. Rajoituksen suuruuttamäärättäessä pyöristetään vapaa alikulkukorkeus alaspäin lähimpään 0,1 metriin ja tästä vähennetään 0,1 metriä. Erityisistä syis-tä voidaan käyttää myös suurempaa turvallisuusvaraa. Suurin luku, joka merkissä voi esiintyä on 4,4 metriä. (LMp 19 §)

Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä(TIEH 2000006–03)

822 Vapaa korkeus Lisäkilven käyttöLisäkilpeä voidaan käyttää osoittamaan alikulkupaikan vapaata korkeutta, jos vapaa korkeus on yli 4,4 metriä. Lisäkilpeä käyte-tään lähinnä korkeiden erikoiskuljetusten tavoiteverkolla sijaitsevissa kohteissa.Lisäkilven numeroarvotLisäkilpeen merkittävän korkeuden suuruutta määritettäessä pyöristetään mitattu korkeus alaspäin lähimpään 0,1 metriin ja tästävähennetään 0,1 metriä. (Esimerkiksi sillan mitattu alikulkukorkeus on 4,64 metriä, lisäkilpeen merkitään 4,5 metriä). Erityisistäsyistä voidaan käyttää suurempaa turvallisuusvaraa.

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta823 Sähköjohdon korkeus Lisäkilven käyttö

Kun alikulkukorkeutta rajoittaa sähköjohto, käytetään lisäkilpeä 823 merkin 342 (ajoneuvon suurin sallittu korkeus) lisäkilpenä.Lisäkilvessä käytettävä numeroarvo harkitaan kussakin tapauksessa tienpitäjän ja johtimen omistajan kesken. Päämerkin ja lisä-kilven numeroarvo on sama. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin 189 (muu vaara) yhteydessä lähinnä korkeiden erikoiskulje-tusten tavoiteverkolla sijaitsevissa kohteissa.Sähköistettyjen ratojen johtimet saattavat aiheuttaa vaaraa varsinkin ylikorkeille kuljetuksille, joten turvallinen alikulkukorkeus onyleensä tarkoituksenmukaista merkitä kaikissa rautatien ja tien tasoristeyksissä. Tällöin lisäkilpi sijoitetaan merkin 171 (rautatientasoristeys ilman puomeja) tai 172 (rautatien tasoristeys, jossa on puomit) kanssa samaan pylvääseen. Lisäkilpeä voidaan käyt-tää lisäksi merkin 176 (yksiraiteisen rautatien tasoristeys) tai 177 (kaksi- tai useampiraiteisen rautatien tasoristeys) yhteydessä.Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin 167 (raitiotie) yhteydessä.Tienpitäjä asettaa lisäkilven 823 varoitusmerkkien 171 (rautatien tasoristeys ilman puomeja) ja 172 (rautatien tasoristeys, jossa onpuomit) alapuolelle. Lisäkilpeen tuleva luku, joka ilmoittaa suurimman turvallisen alikulkukorkeuden tasoristeyksessä, harkitaankussakin tasoristeyksessä erikseen ja siitä sovitaan rautatien kunnossapitäjän kanssa.

Korkeusmerkki Merkin käyttöKorkeusmerkkiä käytetään siltojen, tunneleiden tms. yhteydessä, kun sallittu alikulkukorkeus on alle 4,0 metriä. Sallitun alikulku-korkeuden ollessa 4,0 - 4,4 metriä korkeusmerkkiä käytetään yleensä kohteissa, jotka sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyillä raskaanliikenteen ja korkeiden erikoiskuljetusten käyttämillä teillä.

Reunapaalu Sijainti poikkileikkauksessaReunapaalu sijoitetaan siten, että heijastimen yläreuna tien pinnasta mitattuna on noin 1,0 metrin korkeudella, ellei erikoiskulje-tusten tai muun syyn vuoksi sitä ole tarpeen sijoittaa alemmaksi.

2L - 4 Matalien aukkojenmerkitseminen

Rajoitetun korkeuden merkitseminenJos vapaa korkeus (mitattu korkeus - turvallisuusväli) on yli 4,4 metriä, voidaan aukko merkitä lisäkilvellä 822 (vapaa korkeus).Lisäkilpeä käytetään lähinnä korkeiden erikoiskuljetusten tavoiteverkolla sijaitsevissa kohteissa.Korkeusmerkkiä käytetään siltojen, tunneleiden tms. yhteydessä, kun sallittu alikulkukorkeus on alle 4,0 metriä. Sallitun alikulku-korkeuden ollessa 4,0 - 4,4 metriä korkeusmerkkiä käytetään yleensä kohteissa, jotka sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyillä raskaanliikenteen ja korkeiden erikoiskuljetusten käyttämillä teillä.

2L - 5 Vaarallisten aineidenreittien merkitseminen

Reitin viitoittaminen toteutetaan siten, että vaarallisilla aineilla kuormatun ajoneuvon kuljettaja voi tunnuksen 684 nähdessäänpäätellä lähestyvänsä aluetta, jolla on vaarallisia aineita koskevia kuljetusrajoituksia. Reitin viitoituksella varmistetaan, ettei kuljet-taja joudu kieltojen alaisille alueille ja teille. Suositusreitin päättymisen kuljettaja voi todeta tavanomaisen viitoituksen piiriin siirty-essään. Järjestelmä vastaa periaateiltaan kiertotien viitoitusta esimerkiksi ylikorkeille tai raskaille kuljetuksille.

Liikenteen ohjaus, Viitoitus(TIEL 2130006–96)

3E Kiertoteiden viitoitus YleistäKiertoteiden viitoituksella osoitetaan määrätylle ajoneuvoryhmälle tai tien ollessa kokonaan suljettuna kaikille ajoneuvoryhmilleosoitettu kiertotie.Kiertotietä ei merkitä yksinomaan erikoiskuljetuksia varten.Kiertotiet ovat joko pysyviä tai tilapäisiä. Pysyvät kiertotiet on tarkoitettu yleensä ajoneuvoryhmälle, joka ei voi käyttää suorintatietä. Tilapäiset kiertotiet on tarkoitettu tapauksesta riippuen joko kaikille ajoneuvoille tai tietylle ajoneuvoryhmälle.Vähäliikenteisillä teillä, joilla liikenne on paikallista. voidaan lyhytaikaisen tietyön aikana opastus hoitaa kiertotielle tiedotustaululla.Kiertotien opastusmerkkejä käytetään reitin varrella risteyksissä, joissa harhaanajon mahdollisuus on ilmeinen. muulloin merkkejäkäytetään vain, milloin reitillä pysyminen edellyttää kääntymistä risteyksessä. Tarpeen mukaan voidaan kuitenkin käyttää tunnustareitin varrella tienumerokilven tapaan varmistamaan reitillä pysyminen. Kiertotien viitoitus voidaan lopettaa, kun reitti yhtyy nor-maaliin viitoitettavaan reittiin.

Paino-, leveys- ja korkeusrajoituksetKiertotie on viitoitettava, jos liikennerajoitus on valta-, kanta- tai seututiellä, jolla on paljon raskasta liikennettä.Kiertotietä ei viitoiteta hiljaisella tiellä olevan liikennerajoituksen vuoksi.Kaupungin läpiajoKaupunkialueilla raskas läpikulkuliikenne voidaan ohjata kiertotien kautta, jos raskas liikenne voi katutilan ahtauden tai muun syynvuoksi häiritä asutusta tai muuta liikennettä.

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta

Terminaaliviitoituksen periaatteet(TIEL 3200617)

Ei mainintaa

Liikennevalojen suunnittelu, LIVASU(TIEH 2100040–05)Muutokset 2005

7B Liikennevalot eri suunni-telmatasoilla7B-5 LiikennevalotST-urakassa

Opastinjärjestelyistä esitetään kartalla tai sanallisesti kuvattuna:- opastinkoko (normaali / iso)- opastintyyppi (LED / matalajännite)- toisto-opastimien määrä (1 / 2)- sallitaanko pieniä toisto-opastimia- vaaditaanko valojen havaittavuuden varmistamiseksi ajoradan yläpuolisia opastimia portaaleihin tai korkealle sijoitettavia opas-timia pitkiin pylväisiin- käytetäänkö kohteessa erikoiskuljetusten takia erikoisratkaisuja kuten helposti kaadettavia liikennevalopylväitä.

Liikenteenohjauslaitteiden rakenne

Liikennemerkkien rakenne ja pystytys(TIEH 2000004-v-04)

3.9 Vakiomerkkien sijoittami-nen

Erikoiskuljetusten reiteillä oleville korotetuille saarekkeille ei asenneta sellaisia irrotettavissa olevia liikennemerkkejä, joiden jalus-taan jää yli 20 mm korkeudella maan pinnasta olevia rakenteita. Irrotettavien merkkien tulee olla irrotettavissa myös talviolosuh-teissa.Liikenteenohjauslaitteiden sijoittelussa kiertoliittymiin tulee ottaa huomioon, että ajoradan ulkopuoliset alueet sekä liikennesaarek-keiden sisäpuoliset alueet tulisi jättää vapaaksi kiinteistä esteistä 1 m:n etäisyydelle. Lisäksi erikoiskuljetusten vaatima lisätilatehdään yleensä kiertosaarekkeen ulkoreunalle yliajettavana, joten vapaaksi jätettävän tilan tarve on tapauskohtaisesta varmistet-tava ajouramallien avulla.

Tienrakennustöiden yleisetlaatuvaatimukset ja työselitykset 7510:Tievalaistus (TIEH 2200048-v-07)

7515 Sähkönjakolaitteet7515.4 Portaalien sähkö-asennukset

7515.4.4Kaapelointi tehdään kehäportaaleilla siten, että kaapeli voidaan kytkeä irti tilanteissa, jolloin portaalin palkki joudutaan esimerkiksiylikorkean erikoiskuljetuksen vuoksi nostamaan korkeammalle. Asennustapa on suositeltava kaikissa portaaleissa myös sähkö-töiden kannalta, jolloin palkin ja pylvään asennukset voidaan tehdä maassa erillisinä yksiköinä.

Tietyömaat2.2 Ohjekuvien viitenumerot 8) Kaistaerotin

Kaistaerottimia käytettäessä on otettava huomioon erikoiskuljetusten vaatimukset. Kaistaerotin voidaan korvata sulkuviivalla taisulkupylväillä.

Liikenne tietyömaalla,Tienrakennustyömaat (Koekäyttöön)(TIEH 2200053-v-08)

3.1 Kiertotiet TiemerkinnätKiertotien alussa olevat pysyvät, harhaanjohtavat tiemerkinnät on poistettava jyrsimällä tai muulla menetelmällä. Kiertotien kaistaterotetaan kaistaerottimilla tai yhtenäisellä keltaisella sulkuviivalla, kun työmaan kesto on vähintään 3 viikkoa ja KVL on alle 1500ajon./d tai aina kun KVL on yli 1500 ajon./d. Kaistaerottimia käytettäessä on otettava erikoiskuljetusten vaatimukset huomioon.

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta3.3 Siltatyöt 3.3 Siltatyöt

Käytettävät / tekstissä esiintyvät liikennemerkit:341 Ajoneuvon suurin sallittu leveys342 Ajoneuvon suurin sallittu korkeus822 Vapaa korkeus, jos yli 4,4 m, lähinnä korkeiden erikoiskuljetusten reitilläRajoitusmerkeissä esitettävien lukuarvojen määrittäminenEnnen työkohdetta 150 metrin päähän tulee rakentaa mittaportti, jossa liikennetilan sallitut ulottuvuudet esitetään. Mittaportissakäytetään ilmaisinta, joka hälyttää erityisesti ylikorkeasta kuljetuksesta.Siltatyö erikoiskuljetusreitilläSiltatyön suunnittelun yhteydessä tarkistetaan aina, kuuluuko silta suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon. Työn ajankohdastaja liikenteelle aiheutuvista rajoituksista ilmoitetaan Tiehallinnon kuljetuslupien käsittelijöille hyvissä ajoin etukäteen.Korkeille ja leveille erikoiskuljetuksille on voitu myöntää enimmillään vuoden voimassa oleva reittikohtainen kuljetuslupa. Ylikor-keiden erikoiskuljetusten reiteillä järjestetään työnaikainen kiertotie, jonka kulkukorkeuden tulee olla 7 metriä, jos urakka-asiakirjoissa ei ole muuta määrätty.Muulla päätieverkolla tai muuten erikoiskuljetuksille tärkeillä teillä sijaitsevissa työkohteissa järjestetään aina kiertomahdollisuuskuljetuksille, joiden korkeus on enintään 4,4 m ja leveys enintään 4,0 m (LMp erikoiskuljetuksista 1715/92 29 §).Työnaikainen rajoitus merkitään ennakkomerkein siten, että kuljetus voi hakeutua kiertoreitille, jos tarvittavaa pääsyä erikoiskulje-tuksille ei voida järjestää itse työkohteessa.

Liikenne tietyömaalla, Päällystystyöt5C-2 (TIEH 2200026-v-04)

Ei mainintaa

Liikenne tietyömaalla,Kunnossapitotyöt (TIEH 2200030-v-07)

6.3 Keskialueen ylityskohdankäyttö

Ylityskohtien käyttö on sallittua vain onnettomuustapauksissa ja ennalta suunnitelluissa, rajatuissa tienhoito- ja ylläpitotoimenpi-teissä. Ylityskohtien vapaa käyttö tulee estää sulkulaittein (Moottoriteiden eritasoliittymät, kohta 8.3, TIEL 213 0008/93).Ne ylityskohdat, joita kunnossapito, erikoiskuljetukset tai pelastustehtävät tarvitsevat, on varustettava esimerkiksi yliajettavin,taipuvin sulkulaittein tai sähköisin puomilaittein.

5F-2 MääritelmiäLiikenteenohjaaja

Liikenteen ohjaajina toimivat myös henkilöt, jotka mm:4) Tiehallinto tai poliisi on määrännyt ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa.

5F-4 Tienpitoajoneuvo ja senvarusteetAjoneuvon kuorma

AAK 45 § (291/98) Tavarakuljetus2. Kuorma saa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon edessä enintään yhdenmetrin ja takana enintään kaksi metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle.Huom! (LMp erikoiskuljetuksista ja -kuljetusajoneuvoista 1715/92)Erikoiskuljetuksissa kuorma saa ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 45 §:n 2 momentin säännöksestä poiketen ulottuaajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle seuraavasti:a) ajoneuvon edessä enintään 2,00 metriä;b) ajoneuvon takana enintään 3,00 metriä

Liikenne tietyömaalla,Tienpitoajoneuvot (TIEH 2200007–01)

5F-4 Tienpitoajoneuvo ja senvarusteetVaroitus- ja työvalaisimet

2. Ajoneuvossa saa sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, olla seuraavat valaisimet ja heijastimet mm.:q) erikoiskuljetukseen käytettävässä autossa tai sen kuormassa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

Liikenne tietyömaalla,Liikenteenohjaaja (TIEH 2200008-02)

1.1 Liikenteenohjaajaa kos-keva lainsäädäntö1.1.2 Tieliikenneasetus182/82, 2 §; muutos 1133/98

Liikenteen ohjaajina toimivat myös henkilöt, jotka mm:4. Tiehallinto tai poliisi on määrännyt ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa

Liikenne tietyömaalla, Sulku- javaroituslaitteet 5D-2 -Laatuvaatimukset ja käyttö(Koekäyttöön) (TIEH 2200051-v-07)

4.3 Ajoneuvon vilkkuva varoi-tusvalo4.3.1 Varoitusvalon käyttö

Milloin muuhun ajoneuvoon kuin hinausautoon tai erikoiskuljetusautoon taikka sen varoitusautoon on asennettu kiertävää tai vilk-kuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävä varoitusvalaisin, sitä saa käyttää vain, milloin ajoneuvon yleisistä liikennesäännöistä poik-keava kulku tai pysäköinti taikka ajoneuvon leveys tai pituus voi aiheuttaa vaaraa muulle liikenteelle. (AAjonk 51 § 3 mom.)3. Moottorityökoneessa saa sen lisäksi, mitä edellä säädetään pakollisista valaisimista ja heijastimista, olla mm seuraavat va-laisimet ja heijastimet:k) erikoiskuljetukseen käytettävässä moottorityökoneessa erikseen määrätyt valaisimet ja heijastimet.

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta

Työmaakaiteet (Tietoa tiens. 87A) Ei mainintaa

Tieverkon käyttöKelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen(TIEH 2200047-v-06)

2.2 Rajoittamisen periaatteet2.2.2 Poikkeusluvat

Seuraavassa on esitetty esimerkkiluettelo kuljetuksista, joilta vaaditaan poikkeuslupa:mm - erikoiskuljetukset

TietunnelitTietunneleiden hallinnointi jaturvallisuutta koskevat määräykset jaohjeet

Ei mainintaa

Pohjarakennustöiden suunnittelu ja toteuttaminen, tien rakenneTeiden pohjarakenteidensuunnitteluperusteet (TIEH 2100002-01)

Ei mainintaa

Geotekniset laskelmat (TIEH2100018-v-03)

Ei mainintaa

Tien perustamistavan valinta (TIEH2100019-v-03)

Ei mainintaa

Tierakenteen suunnittelu (TIEH2100029–04)

Ei mainintaa

Rakenteen parantamisen suunnittelu(TIEH 2100035–05)

Ei mainintaa

Tiehen kuuluvat laitteet

Tievalaistus

Tievalaistuksen toimintalinjat (TIEH1000105–06)

Ei mainintaa

Tievalaistuksen suunnittelu (TIEH2100034–06)

3.5 Liittymät3.5.2 Kiertoliittymät

Jos liittymä on erikoiskuljetusten reitillä, tämä on otettava huomioon pylväiden sijoittelussa.

Tienrakennustöiden yleisetlaatuvaatimukset ja työselitykset 7510:Tievalaistus (TIEH 2200048-v-07)

7515 Sähkönjakolaitteet7515.4 Portaalien sähkö-asennukset

7515.4.4Kaapelointi tehdään kehäportaaleilla siten, että kaapeli voidaan kytkeä irti tilanteissa, jolloin portaalin palkki joudutaan esimerkiksiylikorkean erikoiskuljetuksen vuoksi nostamaan korkeammalle. Asennustapa on suositeltava kaikissa portaaleissa myös sähkö-töiden kannalta, jolloin palkin ja pylvään asennukset voidaan tehdä maassa erillisinä yksiköinä.

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta

Kaiteet ja suistumisonnettomuuksien ehkäisy

Teiden suunnittelu V 2. Kaiteet jasuistumisonnettomuuksien ehkäisy(TIEH 2100014–02)

Ei mainintaa

Teiden ja siltojen kaiteet (TIEL3200343)

Ei mainintaa

Tiekaiteiden laatuvaatimukset jakaidetyypin valinta (Tietoa tiens. 61B)

Ei mainintaa

Reunatuet

Teiden suunnittelu V 5. Reunatuet(TIEL 2140009)

Ei mainintaa

3.4 SaarekkeetYliajettavat saarekkeet

Pitkät kuorma-autot ja linja-autot joutuvat usein oikaisemaan osittain kiertoliittymän tai muun ahtaan liittymän saarekkeen tai sisä-kaarteen reunan yli. Tämä oikaisuun tarvittava alue päällystetään tavallisesti epätasaisella päällysteellä,etteivät henkilöautoilijat oikaise ja käytä liian suurta nopeutta.Epätasaisiin alueisiin soveltuvia päällysteitä ovat:• Kenttäkivet, jotka on upotettu vähintään 150 mm paksuiseen betoniin (k30).• Betoniset kohokivet, joissa kiven keskikohta on n. 40 mm kiven reunoja ylempänä. Vastaavan tuloksen voinee saada myös vuo-rottelemalla 60 mm ja 100 mm paksuisia betonikiviä, mutta ne eivät kestä ehjinä ja pysy paikallaan yhtä hyvin.Epätasaisen päällysteen alle tulee tavanomaiset rakennekerrokset. Ajoradan ja epätasaisen alueen väliin tulee tavallisesti upotet-tu reunakivi.Yliajettavalle saarekkeelle tai sisäkaarteen reunassa voidaan käyttää tasaista päällystettä, jos reunatukena käytetään leveää, ><300 mm, aallotettua reunatukea, jonka yli ajaminen täristää henkilöautoa voimakkaasti. Aallotettu reunatuki vaurioituu helpostihöylättäessä jäätä tien pinnasta. Aallotettujen reunatukien epätasaisten päällysteiden merkitys pienenee talvella.Pelkkä uritus on huonompi kuin kohoumat, koska hiekka täyttää urat nopeasti kesälläkin. Betonisia kohokiviä ja aallotettuja reuna-tukia on käytetty mm. Tanskassa ja Ruotsissa.

Taajamapäällysteet ja reunatuet (TIEL2140010)

4.1 Kevyen liikenteen aluei-den, välikaistojen ja saarek-keiden pintamateriaalit4.1.5 LuonnonkivituotteetKenttäkivet

Kenttäkivillä tarkoitetaan luonnossa hioutuneita, muodoltaan pyöreähköjä luonnonkiviä. Yleisin raekoko on 150-250 mm, reuna-kaistoilla myös 70-150 mm. Kenttäkiveys soveltuu liittymissä ohjaamaan jalankulkijoita suojatielle, kapeille välikaistoille, saarek-keisiin, syöpyvään ojan pohjaan ja kaivojen ympärille sekä luiskiin ja siltojen keiloihin. Kenttäkivi soveltuu myös painaville pinnoil-le. Kenttäkivi asennetaan maakosteaan betoniin ilkivallan ja rikkaruohojen läpikasvun estämiseksi. Yliajettavalla alueella kenttäki-vet upotetaan vähintään 150 mm paksuiseen betoniin (k30).

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta

Tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueelle sijoitettavat laitteet1.3 Sähköjohtojen sijoittami-nen1.3.6 Ilmajohtojen ja yleistenteiden risteämät

h = a + r + t + xh = vaadittava johtimen kiinnityskohtien yhdysjanan korkeusa = vapaa alikulkukorkeusr = roudan, lumen ja tierakenteen parantamisen aiheuttama tien pinnan nousut = turvaetäisyys, joka riippuu jännitteestä ja johdon rakenteesta (taulukko 1, sivu 13, kohta c)x = johtimen suurin riippuma sää- ja kuormatiloissa (johdin venyy uutena heti asennuksen jälkeen sekä myöhemminkin tilapäisestijohtimen lämmetessä tai jään kertyessä johtimeen) Valta-, kanta- ja seututiet sekä ylikorkeiden erikoiskuljetusten reititVapaa alikulkukorkeus (a) 7,0 mJohtimen suurin riippuma (x) JohdinkohtainenTurvaetäisyys (t) Taulukko 1, kohta cRoutanousun vara *) 0,1 mLumivara 0,1 mTierakenteen parantamisvara 0,1 mVaadittava johtimen asennuskorkeus (h) 7,3 m+x+t 6,5 m+x+t

*) Routavara voi poikkeuksellisesti olla Pohjois-Suomessa suurempi.

Sähköjohdot ja yleiset tiet(TIEH 2122342–01)

Liite 4 Ilmajohtojen vähim-mäiskorkeudet yleisten teidenyläpuolella

Yleisen tien yläpuolella olevan ilmajohdon johtimen pystysuoran etäisyyden tien pinnasta tulee täyttää vähintään taulukossa esite-tyt vaatimukset.

Ilmajohtojen vähimmäisetäisyys tien pinnasta (m)Tietyyppi Valta- kanta- ja seu-

tutiet sekä ylikorkei-den kuljetusten reitit

Muut tiet

Vapaa alikulkukorkeusvaatimus 7,0 6,0Maadoitusjohdin ja ukkosjohdin 7,5 6,7Riippujohto 7,8 7,0< 1 kV 7,8 7,0110 kV 8,7 7,9220 kV 9,3 8,5400 kV 10,8 10,0

Taulukon etäisyysvaatimuksissa on valta-, kanta- ja seututeiden sekä ylikorkeiden kuljetusten reittien osalta otettu huomioon 0,1m lumivaraa, 0,1 m routavaraa ja 0,1 m tierakenteen parantamisvaraa sekä muiden teiden osalta 0,2 m lumivaraa, 0,1 m routava-raa ja 0,2 m tierakenteen parantamisvaraa. Routavara voi poikkeuksellisesti olla Pohjois-Suomessa suurempi.

Telekaapelit ja yleiset tiet, luonnoskoekäyttöön 28.2.2002(TIEH 1000014-v-02)

1.4 Telekaapeleiden sijoitta-minen1.4.4 Kaapeleiden sijoitustien ylityksissä

Uusien ja siirrettävien ilmakaapeleiden alikulkukorkeuden tulee olla yleisen tien ylityksissä vähintään 6,5 m ja valta-, kanta- jaseudullisilla teillä sekä ylikorkeiden erikoiskuljetusten verkolla korkeuden tulee olla vähintään 7,3 m. Tietöiden yhteydessä onhuomioitava, että riittävät vapaat alikulkukorkeudet säilyvät toimenpiteiden jälkeenkin.

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta

Teiden kunnossapito ja hoito

Talvihoito

Teiden talvihoito - Talvihoidon toimin-talinjat 2001- (TIEH 1000035)

4 Palvelutaso tieverkollaHoidon kohdentaminen liikenteenerityistarpeiden mukaan

TäsmähoitoLiikenteen erityistarpeiden vuoksi tieosien hoitotapaa, sen ajoitusta tai laatua voidaan muuttaa paikallisesti ilman että hoitoluok-kaa muutetaan. Tällaisia täsmähoitokohteita määritellään vain rajattu määrä ja ne esitetään alueurakoiden työkohtaisina tarken-nuksina ja kootaan tiepiirin yhteiseen talvihoitosuunnitelmaan. Täsmäkohteiden määrittelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:- Liikenne määrältään tai ajoneuvojakautumaltaan poikkeaa tietyllä tieosalla tai yhteysvälillä rajatun aikaa niin paljon normaalista,että se edellyttää laadun muuttamista. Tällaisia tilanteita ovat mm. erikois- tai erilliskuljetukset, väkirikkaat massatapahtumat jaliikuntakeskusten ruuhkahuiput.-· Liikenteen poikkeava aikajakauma edellyttää hoidon aikatauluun vaikuttavan muutoksen.-· Liikenteen poikkeava tai dominoiva suunta edellyttää hoidon toteutusta poikkeavassa järjestyksessä.

Soratiet

Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen(TIEH 2200047-v-06)

2.2 Rajoittamisen periaatteet2.2.2 Poikkeusluvat

Muiden kuin elintärkeiden kuljetusten hoitamiseksi tiepiiri voi myöntää tilapäisiä kuljetuslupia. Lupien myöntämisessä otetaanhuomioon kuljetusten tarpeellisuus, ajoneuvon massa ja tien senhetkinen kunto. Poikkeuslupien myöntämisessä noudatetaanpidättyvyyttä ja niitä myönnetään vain hyvin perustein.Seuraavassa on esitetty esimerkkiluettelo kuljetuksista, joilta vaaditaan poikkeuslupa:- puutavara- maa-ainekset- polttoaineet (silloin, kun kohdan 2.2.1 ehto ei täyty)- teolliset lannoitteet- rakennustarvikkeet- metsä- ja rakennustyökoneet- erikoiskuljetukset

Suunnitelmat

Yleistä

Liikennejärjestelmäsuunnitelma (TIEL2120004)

3 Suunnittelun tavoitteita3.6 Tavaraliikenne

Tavaraliikenne edellyttää toimivaa päätieverkkoa. Suunnittelussa otetaan huomioon tavaraliikenteen terminaalit ja turvataan niihintoimivat yhteydet. Suunnitelmassa tehdään myös esitys liikenteen kannalta hyvistä terminaalien sijoituspaikoista tulevaa tarvettavarten.

Tiensuunnittelun toimintaohjeet (TIEL 1000013)

Tilaajan menettelyt - Toimintaohjeet Ei mainintaa

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta

Yleissuunnitelma - Toimintaohjeet YS 20 Lähtötietojen hankki-minenTehtävät

Lähtötietojen hankkiminen tai teettäminenHankittavia tai teetettäviä lähtötietoja ovat ainakin (ellei tilaaja toimita):• hankkeen aikaisemmat suunnitteluvaiheet (selvitykset, tavoitteet, ehdot) sekä hankkeeseen liittyvät erillisselvitykset (mm. ympä-ristö, liikenneturvallisuus)• hankkeeseen välillisesti liittyvät suunnitelmat ja päätökset• vahvistetut, vireillä olevat tai lähiaikoina vireille tulevat kaavat selostuksineen ja päätöksineen sekä muut maankäyttöön liittyvätkunnan päätökset (esim. maanhankinta, poikkeuslupatiedot, liikennesuunnittelu)• ympäristöön liittyvä aineisto (Ihmiset ja yhteisöt, rakennettu ympäristö, kulttuuriperintö, maisema, eloton ja elollinen luonto, luon-nonvarojen käyttö, ympäristön kuormitustekijät jne.)• kartta- ja ilmakuva-aineisto• mahdollinen maastomalli• liikennetiedot, myös joukkoliikenteen ja erikoiskuljetusten reitit• nykyisten teiden tiedot, väylien ja rakenteiden kuntotiedot• johto- ja laitetiedot.

TS 20 Lähtötietojen hankintaTehtävät

TS 22 Muiden lähtötietojen hankintaHankitaan ja käsitellään• muut aikaisemmin toteutetut ja toteutumattomat suunnitelmat• liikenne-ennusteet sekä tarvittavat liittymien liikennevirrat tai toimivuustarkastelut• erikoiskuljetusten reitit• väylien ja rakenteiden kuntotiedot• peltojen kuivatustiedot, ympäröivän alueen kuivatustarpeet• johto- ja laitetiedot (omistajat, luvat ja sopimukset)

TS 40 Geometrinen suunnit-teluTehtävät

TS 41 Tiet ja väylät• Selvitetään suuntaukseen vaikuttavat ympäristölliset tekijät.• Selvitetään erikoiskuljetusten reittien vaikutukset.• Selvitetään vaihtoehtoiset suuntausratkaisut.• Suunnitellaan väylien vaihtoehtoiset linjaukset ja tasaukset ja selvitetään niiden massataloudet.• Tehdään vaihtoehtojen vertailu ja valitaan suuntaukset jatkosuunnittelun pohjaksi.• Määritetään väylien mitoitusnopeudet.• Viimeistellään linjaukset ja tasaukset.• Selvitetään pysäköintiratkaisut taajamissa.TS 42 Tasoliittymät ja tiehen liittyvät alueet• Määritetään liittymäkohtaiset mitoitusajoneuvot.• Määritetään liikennevirtojen perusteella tasoliittymien tarve ja tyyppi ja tehdään tarvittavat toimivuustarkastelut.• Suunnitellaan tasoliittymien geometria.• Suunnitellaan linja-autopysäkit ja kevyen liikenteen yhteydet.• Tarkistetaan liittymien mitoituksen riittävyys ajouramalleilla.• Suunnitellaan yksityistieliittymät ja yksityistiejärjestelyt.• Suunnitellaan levähdys- ja pysäköintialueet.TS 42 Tasoliittymät ja tiehen liittyvät alueet• Määritetään sillan liikennetekniset mitat sillansuunnittelua varten.

Tiesuunnitelma - Toimintatapaohjeet

TS 50 Poikkileikkauksensuunnittelu

Ei mainintaa erikoiskuljetuksista.

ErikoiskuljetuksetAihe / OhjeKappale Erikoiskuljetuksia koskeva maininta

Tarveselvitys

Tarveselvitys, sisältö ja esitystapa(TIEL 2110001–94)

Ei mainintaa erikoiskuljetuksista.

Yleissuunnitelma

7.3 Suunnitelmaselostus7.3.2 Lähtökohdat

Liikenteestä esitetään tuoreimmat ajoneuvo-, kevyt- ja joukkoliikenteen liikennemäärät ja -ennusteet, liikenneonnettomuustiedot,liikenteen kehittymistä ja ominaisuuksia sekä olosuhteita kuvaavat keskeiset tiedot ja tunnusluvut sekä tarpeelliset tiedot muistaliikennemuodoista ja terminaaleista. Liikennetietoja täydennetään tapauskohtaisesti tarvittavilta osin liikennelaskentojen, määrä-paikkatutkimusten, käyttäjäkyselyjen, reittiselvitysten tms. avulla. Näistä esitetään raportissa keskeiset tiedot. Lisäksi esitetäänperustiedot liikenteenhallinnan nykytilanteesta ja tavoitteista (esimerkiksi muuttuva liikenteenohjaus, muu liikenteen telematiikka,häiriönhallinta) sekä tiedot erikoiskuljetusreiteistä ja poikkeustilanteiden varareiteistä tieverkolla.

Yleissuunnittelu - Sisältö ja esitystapa(TIEH 2100043–07)

7.3 Suunnitelmaselostus7.3.4 Valitun tieratkaisun ku-vaus

Liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut, likimääräinen sijainti sekä tieympäristön käsittelyn periaatteet selostetaan lyhyesti. Selos-tuksessa esitetään mitoitus ja tekniset ratkaisut teittäin:mm. erikoiskuljetusten reitit ja järjestelyt

Tie- ja rakennussuunnitelma

2.2 Tiesuunnitelman sisällölleasetettavat vaatimukset

Tie- ja liikennejärjestelytTiesuunnitelmassa esitetään:mm. erikoiskuljetusten reitit

Tiesuunnitelma - Sisältö ja esitystapa(TIEL 2110004-99)

5.1 Osa A Yleiset asiakirjat Tiesuunnitelmaselostus/Tiesuunnitelman esittelyLyhyt kuvaus suunnitteluperusteista ja tärkeimmistä ratkaisuista. Kohdassa Liikenne mainittu mm. erikoiskuljetusreitit.Tiesuunnitelmaselostus/Suunnitelman vaikutuksetKohdan Vaikutukset liikenteeseen alakohdassa verkolliset vaikutukset ja toimivuus mainittu mm. muutokset erikoiskuljetustenreitteihin.

5.5 Osa E Suunnitteluaineisto Tiesuunnitelman osaan E voidaan liittää materiaalia, joka mahdollistaa tarkemman perehtymisen hankkeen perusteisiin ja vaiku-tuksiin. Tiesuunnitelmavaiheen aikana kertyvä asiantuntijatietous, kuten tekniset selvitykset ja erilaiset vaihtoehtovertailut voidaankoota suunnittelijoiden myöhempää käyttöä palvelevaksi suunnitteluaineistoksi. ...Tätä aineistoa ovat mm. selvitykset erikoiskulje-tusten reiteistä.

Yksityiset tietYksityisteiden valtionavustukset(TIEH 2000011–04)

Ei mainintaa

Yksityisten teiden liittymät maanteihin- Lupa-asioiden käsittely(TIEH 2100050-07)

Ei mainintaa

gg

ISSN 1459-1561TIEH 4000679-v