OSA

LLISUU

SOPA

SLiikkeen lisääm

iseen jakouluruokailun kehittäm

iseen

Nu

orten A

katemia ry 2016

Tekijät

Henri Karjula

Katariina Rantanen

Annakaisa O

ksava

Graafi

nen

suu

nn

ittelu

Jenni Honkanen

Osallisu

usop

as on lad

attavissa osoitteessa:w

ww

.omavalinta.fi/m

ateriaalit

SISÄLLY

SLUE

TT

ELO

Lukijalle

1

Oppilaat m

ukaan koulutoiminnan kehittäm

iseen 2

Osallisuusm

allit

1 Sokeripalanäyttely

5

2 Sähköinen oppilaskysely

6

3 Idealaboratorio

8

4 O

ma valinta -tiim

it

10

5 Liikunnallinen aamunavaus

12

6 Kouluruoka-agentti

13

7 Liikuntahaaste

14

8 H

arrastusvälitunti

16

9 Lauantaikoulupäivä

18

10 PopUp-koulu

20

11 Lukiolaiset liikuttavat yläkoululaisia

21

12 Urheiluseurojen kouluvierailukiertue

22

13 Kouluruoka-TET

24

14 Vähän liikkuvien aktivointi

26

15 Liikkuen luokkaretkelle

28

Op

as edistää

opp

imista, osallisu

utta

ja hyvin

vointia.

1

LUK

IJALLE

Osallisu

usop

as tarjoaa käytänn

ön työkalu

ja koulu

ille liikkeen lisääm

iseen ja

koulu

ruokailu

n keh

ittämiseen

uu

den

peru

sopetu

ksen op

etussu

un

nitelm

an h

eng

essä.

Oppaasta löydät 15 käytän

nön

läheistä esim

erkkiä oppilaiden osallistamiseksi. O

sallisuusoppaan toimintam

alleja on pilotoitu O

ma valin

ta -han

kkeen puitteissa yläkouluissa eri puolilla Suom

ea. Om

a valinta on Nu

orten A

katemian

hallinnoim

a yläkoulu

ikäisten terveyd

ened

istämish

anke, joka käynnistyi keväällä 2015.

Hyvissäkin hankkeissa ja ohjelm

issa yläkoululaisten mukaan saam

inen on osoittautunut huomattavasti vaikeam

maksi

kuin alakoululaisten. Siksi Om

a valinta -hankkeessa keskitytään rakentamaan yläkouluihin m

onistettavia toimintam

alleja, joilla nuorten innostam

inen ja osallistaminen onnistuvat. O

ma valinta -hankkeessa uskom

me siihen, että nuorilla on

halua ja osaamista vaikuttaa asioihin, jos heillä vain on siihen m

ahdollisuus. Avainasem

assa koulun toimintakulttuurin

muutoksessa ja nuorten toim

innan mahdollistam

isessa ovat kuitenkin innostuneet aikuiset.

Hanketta toteutetaan yhteistyössä O

petu

shallitu

ksen (Liikku

va koulu

-ohjelm

a), Terveyd

en ja h

yvinvoin

nin

laitoksen

(TH

L), WA

U ry:n

, Pääkau

pu

nkiseu

du

n d

iabetesyh

distyksen

sekä Liikun

nan

ja urh

eilun

n

uorisokom

itean (LU

NK

) kanssa. Hanketta rahoitetaan terveyden edistäm

isen määrärahoista.

Lähde rohkeasti kokeilemaan!

Henri K

arjulaprojektipäällikkö

22 2

MIK

SIO

PP

ILAA

TM

UK

AA

NK

OU

LUT

OIM

INN

AN

KE

HIT

TÄM

ISEE

N?

TU

LISI OT

TAA

3

Uusi perusopetuksen opetussuunnitelm

a haastaa suomalaisia

kouluja uudistumaan ja kehittäm

ään toimintaansa yhä enem

män

oppilaslähtöiseksi.

Oppilaiden osallisuus lisää kouluviihtyvyyttä, kouluun

sitoutumista sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Oppilaiden osallisuus on yksi keskeinen keino syrjäytym

isen ehkäisem

iseksi sekä eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Oppilaiden osallisuus parantaa oppim

istuloksia.

12343

44 OSA

LLI

MA

LLITSU

US

5

SOK

ER

IPALA

NÄ

YT

TE

LY

Sokeripalan

äyttelyssä vertaillaan elin

tarvikkeiden

sokerip

itoisuu

ksia sokeripaloin

a m

itattun

a. Toim

inn

an tavoitteen

a on saad

a n

uoret tietoisiksi karkkien

, jäätelöiden

ja limu

jen sokerim

äärästä.

Om

a valinta -toiminnan alkaessa Vantaan Jokiniem

en koulussa, koulun välipalakioski oli hyvä esim

erkki parannusta kaipaavasta tuotevalikoim

asta. Valikoimaan kuului karkkia,

limua ja suklaata. Kioski olisi voitu sulkea tai valikoim

aa m

uuttaa opettajien toimesta. Sen sijaan päätettiin tehdä

oppilaat tietoisiksi tuotteiden terveysvaikutuksista ja antaa heidän itse päättää, m

itä tuotteita he kioskiin haluavat.

Koulun 7.-9. –luokkalaisista koostuva

Om

a valinta -ryhmä taiteili sokeripalanäyttelyn

välipalakioskin tuotteista. Limupullo sai viereensä

22 sokeripalaa ja Twix-patukka 16 sokeripalaa. Keskustelun

innoittamana oppilaat laittoivat kanttiinin tuotevalikoim

an uusiksi: jatkossa m

yynnistä löytyy mm

. hedelmiä, pähkinöitä,

rahkaa ja kivennäisvettä.

ESIMER

KKI 15

66

SÄH

KÖ

INE

N O

PP

ILASK

YSE

LY

Säh

köisen op

pilaskyselyn

avulla saad

aan koko kou

lun

opp

ilaat help

osti mu

kaan

koulu

a koskevaan p

äätöksentekoon

. Sähköin

en op

pilaskysely on

hyvä toteu

ttaa aam

un

avauksen

yhteyd

essä. Op

pilaat ja op

ettajat voivat vastata kyselyyn

saman

aikaisesti älypu

helim

illaan tai kou

lun

tableteilla.

Linkki kyselyyn

luod

aan h

elposti Q

R-kood

illa.

Vantaalaisessa yläkoulussa välituntitoim

innan kehittämistä koskeva kysely

suoritettiin aamunavauksen yhteydessä. Kyselyn avulla onnistuttiin löytäm

ään yläkouluikäisiä tyttöjä innostavaa toim

intaa välitunneille. Yläkouluikäiset tytöt toivoivat vällituntitoimintaa

järjestettävän liikuntasalissa, suljettujen ovien takana. Tänä päivänä koko koulu liikkuu!

V

inkki: H

yviä alustoja sähköisen kyselyn laatimiseen ovat esim

erkiksi G

oogle Forms, W

ebropol ja SurveyMonkey.

ESIMER

KKI 2

6

7

Kyselyn suunnittelu, aiheen ja kohderyhmän valinta.

Oppilaskyselyn suorittam

inen esim. aam

unavauksen yhteydessä älypuhelim

ien tai tablettien avulla, QR

-koodia hyödyntäen.

Tulosten analysointi.

Tulosten esittely esim. aam

unavauksen yhteydessä ja kiinnittäm

inen koulun ilmoitustaululle.

Toiminnan suunnittelu ja toteutus kyselytulosten

pohjalta yhdessä oppilasryhmän kanssa.

123457

88

IDE

ALA

BO

RA

TO

RIO

Idealab

oratorio on työp

aja, jossa 20-50 nu

oren ryh

mä p

ääsee itse id

eoimaan

koulu

n toim

intaku

lttuu

ria. 60-90 min

uu

ttia kestävän

työpajan

päätteeksi n

uoret esittelevät su

un

nitelm

ansa kou

lun

h

enkilöku

nn

alle, kun

nan

edu

stajille ja paikalliselle m

edialle.

O

rimattilalaisissa kouluissa kerättiin oivaltavia ideoita koulum

atkojen hyötyliikunnasta oppituntien toim

innallistamiseen ja välipalatarjonnasta kouluruokalan viihtyvyyteen.

Koulupäivän liikunnallistamista edistäisi oppilaiden m

ielestä esimerkiksi tukioppilaiden

vetämä aam

uverryttely, luokkien väliset haastekilpailut, rullalautojen säilytyspaikka koulun pihalla sekä koulun jälkeinen kerhotoim

inta. Kouluruokailun kehittämiseksi oppilaat

toivoivat muun m

uassa ruokalaan palauteboksia sekä joustavampia välipala-aikoja.

Lisäksi toiveena oli, että oppilaat saisivat itse koristella ruokalaa.

Idealaboratorioissa muutkin kuin priim

ukset saavat äänensä kuuluviin: työpajoihin osallistuvissa on yhtä lailla kym

pin oppilaita kuin niitäkin, joilla on oppimisvaikeuksia.

ESIMER

KKI 3

8

9

2 1345

Ryh

miin

jakautu

min

enO

nnistunein ryhmäkoko on 4-5 henkilöä.

Ideoinnissa pääsee nopeimm

in vauhtiin,jos ryhm

än oppilaat tuntevat toisensa entuudestaan.

Lämm

ittelyA

loita työpaja teemaan johdattelevilla kysym

yksillä. Pyydä oppilaita m

uodostamaan jana koulum

atkan pituuden mukaan

ja keskustelemaan vieruskaverin kanssa, m

iten kulkee kouluun.

Ideoin

tiA

loita ideointi kilpailulla: ryhmien on

keksittävä viidessä minuutissa

mahdollisim

man m

onta tapaa kehittää kouluruokailua tai toim

innallistaa koulupäivää.

Idean

jalostamin

enR

yhmät valitsevat ideoistaan parhaat ja

jatkokehittävät niitä.A

pukysymyksinä voi käyttää esim

erkiksi: ●

Mitä, m

issä, milloin?

●M

iten nuoret otetaan mukaan idean toteutukseen?

●M

iten innostaa mahdollisim

man m

oni osallistumaan?

●M

iten hyödyntää teknologiaa idean toteutuksessa?

Ku

ulem

istilaisuu

sIdealaboratorion päätteeksi nuoret esittelevät suunnitelm

ansa koulun henkilökunnalle, vanhem

mille ja m

uille koulun ulkopuolisille toimijoille.

Tapahtumasta on hyvä tiedottaa vähintään viikkoa ennen idealaboratoriota.

9

1010

OM

A V

ALIN

TA -T

IIMIT

O

ma valin

nan

pilottikou

lut ovat ottan

eet rakenteisiin

sa O

ma valin

ta -tiimit vah

vistamaan

opp

ilaiden

sa osallisuu

tta. O

ma valin

ta -tiimi on

opp

ilaista koostuva ryh

mä, joka su

un

nittelee,

toteuttaa ja arvioi op

pilasvetoisia tap

ahtu

mia sekä m

uita

mu

utoksia kou

luarjessa.

Om

a valinta -tiimi on jokaiselle oppilaalle avoin osallistum

isen muoto. Tiim

iin ei äänestetä luokista edustajia, vaan kaikki halukkaat oppilaat saavat osallistua itsenään kouluarjen

kehittämistyöhön. O

ppilaskuntatoiminnasta poiketen O

ma valinta -tiim

i on kevytrakenteinen: toim

intaan saa tulla mukaan ja siitä saa lähteä m

illoin haluaa. Tämän takia O

ma valinta -tiim

it houkuttelevat hyvin erityyppisiä nuoria kuin oppilaskuntatoim

inta. Om

a valinta -tiimi voidaan

myös integroida oppilaskuntatoim

intaan alajaostona, joka voi osallistua kevyemm

in toim

intaan ja yksittäisiin tempauksiin.

”Om

a valinta -toiminnassa olen päässyt loistam

aan, vaikka m

uilla oppitunneilla olen vain opettajan silmätikkuna.”

– Y

läkouluikäinen tyttö

ESIMER

KKI 4

Lahden Kivim

aan koulussa Om

a valinta -tiimi koottiin avoim

en kutsun avulla. Toukokuun 2015 ensim

mäiseen tapaam

iseen saapui parikymm

entä oppilasta eri luokka-asteilta. Syksyllä toim

intaan liittyi lisää yläkoululaisia. Lukuvuoden aikana Kivimaan koulun O

ma valinta -tiim

i m

uun muassa suunnitteli välituntiturnauksen, liikunnallisen joulukalenterin ja Pelicansien

kouluvierailukiertueen, sekä ideoi tapoja kehittää kouluruokailua. Tärkeänä osana toimintaa

ovat arviointikerrat, jolloin tiimi pohtii, m

ikä meni hyvin ja m

itä voisi parantaa.

10

11

Luo tu

rvallinen

ilmap

iiriVarm

ista, että jokainen oppilas saa halutessaan äänensä kuuluviin.

1

An

na op

pilaille vastu

uta

On totta, että asiat hoituvat todennäköisesti nopeam

min

silloin, kun aikuinen tekee ne itse. Oppilaita osallistaakseen

on kuitenkin uskallettava rikkoa totuttuja rutiineja.

2

An

na tarp

eeksi tukea

Vaikka toiminta on oppilaslähtöistä, sujuva työskentely vaatii

innostuneen aikuisen tuen. Pelisäännöt ovat ehdottoman tärkeitä

toiminnan onnistum

iselle. Oppilaat tarvitsevat m

yös esimerkkejä

ja muuta tukim

ateriaalia, jotta suunnittelu lähtee käyntiin.

3Palkitse

Palkitseminen m

otivoi oppilaita. Samalla osoitat arvostusta

oppilaiden tekemää työtä kohtaan.

4

ON

NIST

UM

ISEN

AV

AIM

ET

1212

LIIKU

NN

ALLIN

EN

AA

MU

NA

VA

US

O

pp

ilaiden

suu

nn

ittelman

liikun

nallisen

aamu

navau

ksen

tavoitteena on

saada koko kou

lu liikku

maan

. Helsin

kiläiset yläkoulu

laiset p

ääsivät itse suu

nn

ittelemaan

terveysaiheisen

aamu

navau

ksen. Y

siluokkalaiset

vetivät kovaäänisen

välityksellä koko koulu

n lan

kutu

skisan: op

ettajat ottivat lu

okissa aikaa, kun

opp

ilaat lanku

ttivat. Pisim

pään

lanku

ssa jaksaneet p

alkittiin.

ESIMER

KKI 5

Tu

kimateriaalia aam

un

avauksen

suu

nn

itteluu

n löytyy osoitteessa: om

avalinta.fi/materiaalit

SUU

NN

ITT

ELE

: Varaa 2-4 oppitunnin m

ittaista suunnittelukertaa.

TO

TE

UTA

;M

ääritä aamunavauksen aihe ja kesto.

AN

NA

TU

KE

A:

Anna runsaasti esim

erkkejä ja vinkkejä hyvistä aam

unavauksista.

HA

ASTA

:H

yvänä lisänä toimii aam

unavauksen yhteydessä toteutettava viikkohaaste tai kilpailu.

12

34

12

13

KO

ULU

RU

OK

A-A

GE

NT

TI

Kou

luru

oka-agen

ttitiimi osallistaa op

pilaat kou

luru

okailun

kehittäm

iseen.

Parhaat ideat kouluruokailun kehittämiseen tulevat kunkin koulun sisältä:

”Mitä m

e haluamm

e ja miten voim

me toteuttaa sen?”

Kouluruoka-agenttien tehtävä on kehittää oman koulun kouluruokailua. Kouluruoka-agentit m

uodostavat agenttitiim

in, johon kuuluu oppilaita, opettajia ja keittiön väkeä. Yhteisen pöydän ääressä keskustellaan koulun om

asta ruokailusta, mikä m

eidän koulun kouluruokailussa on hyvää ja hienoa, mitä toisaalta

voitaisiin vielä kehittää. Tarkoituksena on tarkastella kouluruokailun kokonaisuutta, esimerkiksi

ilmapiiriä ja viihtyisyyttä sen sijaan, että keskityttäisiin ainoastaan itse ruokaan.

Agenttitiim

in perustamisesta sovitaan rehtorin, ruokapalvelun edustajan ja opettajien kesken.

Oppilaat valitaan agenttitiim

iin kouluun soveltuvasti: esimerkiksi yksi tai kaksi oppilasta jokaiselta

luokalta tai luokka-asteelta, oppilaskunnan tai ympäristöryhm

än edustajia, tai m

uita ruoka-asioista kiinnostuneita. Tapoja on monia!

Kouluruoka-agenttien toiminnan tueksi voi tutustua R

uokatiedon sähköiseen Kouluruoka-agentin käsikirjaan, josta löytyvät esim

erkiksi alkukartoituslomakkeet

sekä paljon ideoita, mitä agenttitiim

i voisi tehdä.

Lisätietoja: ww

w.ruokatieto.fi/kouluruoka-agentti

Materiaali on tuotettu m

aa- ja metsätalousm

inisteriön rahoituksella.

ESIMER

KKI 6

1414

6

LIIKU

NTA

HA

AST

E

Liiku

ntah

aasteen tavoitteen

a on in

nostaa n

uoria lisääm

ään liikettä

koulu

päivän

aikana ja vap

aa-ajalla. Tartu

haasteeseen

luokkan

ne tai koko

koulu

nn

e kanssa ja läh

tekää mu

kaan su

un

nittelem

aan ja toteu

ttamaan

esim

erkiksi kuu

kaud

en m

ittaista lihasku

ntoh

aastetta.

Lahden Kivimaan koulussa toteutettiin joulukuussa Liikunnan ja hyvänm

ielen joulukalenteri. Liikunnallisten tehtävien tavoitteena oli lisätä oppilaiden kouluviihtyvyyttä.

Ensimm

äisestä luukusta paljastui kaverikyykkyhaaste: oppilaat kerääntyivät sovittuna välituntina koulun ala-aulaan, jossa he vuorotellen kantoivat kaveriaan reppuselässä sam

alla tehden kyykkyjä. Joulukuun aikana välitunneilla kierrettiin urheilukenttää, lankutettiin, hypättiin vauhditonta pituushyppyä sekä suoritettiin tasapainohaasteita.

Ennen joululom

alle lähtöä joulukalenterihaasteeseen osallistuneiden kesken arvottiin Pelicansin ottelulippuja.

ESIMER

KKI 7

14

15

Suu

nn

ittelu

Ideoidaan liikuntahaasteen sisältö 123

●M

itä? ●

Missä?

●M

illoin? ●

Miksi?

Toteu

tus

Liikuntahaasteen voi toteuttaa:

●Koulun yhteisenä aam

unavauksena ●

Liikuntavälitunnin yhteydessä ●

Kotona suoritettavana liikuntaläksynä

Lopetu

s Palkitsem

inen ja palautteen kerääminen

●P

alkinto: Koulun sisällä voidaan arpoa

liikunta-aiheisia palkintoja haasteeseen ●

osallistuneiden kesken. ●

Palau

te: Palautteen kerääminen on

helppo tapa kehittää toimintaa.

Vin

kki: Jaa liikunta-aiheisia kuvia sosiaalisessa mediassa: #om

avalinta ja #liikuntakalenteri.15

1616

HA

RR

AST

USV

ÄLIT

UN

TI

K

oulu

voi tarjota mon

ipu

olista lasten ja n

uorten

kasvua ja keh

itystä tu

kevaa vapaa-ajan

toimin

taa. Harrastevälitu

nteja ja kerh

otoimin

taa keh

ittämällä toim

inn

an p

iiriin void

aan saad

a lapsia ja n

uoria, joilla ei

mu

uten

ole mah

dollisu

utta h

arrastaa säänn

öllisesti.

Koulupäivän rakennetta muokkaam

alla harrastustoiminnan järjestäm

inen helpottuu. Toimintaa

voidaan järjestää aamuisin, iltapäivisin tai keskellä koulupäivää, esim

erkiksi pitkillä välitunneilla. Jokaiseen koulupäivään tulisi sisällyttää vähintään yksi pitkä välitunti, jotta opiskelu ja m

ieluisat harrastuskokem

ukset vuorottelevat päivän aikana.

OP

S2016 korostaa yhteistyön

tekemistä 3. sektorin

toimijoid

en kan

ssa. O

ma valinta on pilotoinut oppilaita osallistavia välitunti- ja kerhotoim

intamalleja

yhdessä WA

U ry:n kanssa. Seuraavalle sivulle on koostettu

kerhokokeiluiden oppeja eri puolilta Suomen.

ESIMER

KKI 8

16

17

1. SUU

NIT

TE

LU2. T

OT

EU

TU

S

3. AR

VIO

INT

I

A. Laad

i kerhosään

nöt yh

dessä op

pilaid

en kan

ssa.

B. K

erää opp

ilaiden

toiveita kerho-oh

jelmaan

op

pilaskyselyllä ja laad

i opp

ilaiden

toiveiden

p

ohjalta su

un

nitelm

a kerhokau

den

alussa.

C. V

inkki osallistavaan

suu

nn

itteluu

n.

Muodosta 3-5 oppilaan ryhm

iä ja anna tehtäväksi suunnitella 10-15 m

inuutin pituinen harjoitus tai leikki.

A. P

idä p

uolet kerh

osta ohjaajaläh

töistä ja pu

olet op

pilasjoh

toista. B

. Ota op

pilaat ap

uoh

jaajiksi tai tuom

areiksi. An

na h

eidän

vastu

ulle esim

erkiksi: N

imenhuudon suorittam

inen O

hjeiden tai pelin sääntöjen kertominen

Esimerkkisuorituksen näyttäm

inen Leikin tai harjoitteen ohjaam

inen Suunnittelu, rakentam

inen ja siivoaminen

(esimerkiksi radat ja taitopisteet)

C. T

arjoa eritasoisia tehtäviä, joista op

pilaat saavat itse

valita taitotasolleen sop

ivan.

A. K

ysy palau

tetta kerhosta toim

inn

an aikan

a ja toim

inn

an jälkeen

. Vin

kkejä palau

tteen kerääm

iseen:

- Palau

terinki: osallistajat kertovat vuorollaan palautteensa

ringissä - P

eukku

palau

te: osallistujat näyttävät peukulla ylöspäin tai alaspäin sen m

ukaan, miten kerhokerta onnistui

- Käsiään

estys: kerholaiset äänestävät nostamalla kädet ilm

aan. Yksi käsi = oli hauskaa Kaksi kättä = O

li tosi hauskaa! - H

ernep

ussi: osallistujat laittavat hernepussin joko hym

ynaama

tai mutrusuu –äm

päriin B

. Valitse R

eiluin

kerholain

en tai järjestä

Ku

ukau

den

liikkuja -ään

estys.

17

1818

LAU

AN

TAIK

OU

LUPÄ

IVÄ

Tu

kimateriaalia lau

antaikou

lup

äivän

suu

nn

itteluu

n ja toteu

tukseen

:

ww

w.om

avalinta.fi/materiaalit

ESIMER

KKI 9

Lauan

taikoulu

päivän

voi toteuttaa toim

inn

allisia työpajoja h

yödyn

täen.

Työp

ajojen su

un

nittelijoin

a toimivat op

pilaat, van

hem

mat sekä

ulkop

uoliset tah

ot kuten

seurat tai järjestöt, joilla on

mah

dollisu

us

ideoid

a ja toteuttaa om

ann

äköinen

, hau

ska ja aktiivinen

päivä.

Päivän onnistumiseksi tarvitaan yhteistä sitoutum

ista ja koko koulun tuki. Koulun johdon on hyvä varm

istaa, että pajasuunnittelua vetävät opettajat voivat käyttää työaikaa päivän suunnitteluun, ja että oppilailla on m

ahdollisuus osallistua suunnitteluun oppituntien aikana. Suunnittelu vaatii välillä runsastakin kannustusta ja m

otivointia aikuisten taholta. Siksi prosessiin on hyvä varata riittävästi opettajia, vähintään 2 opettajaa / 10 – 15 oppilasta. N

äin opettajille jää enemm

än aikaa jokaisen ryhmän

sparraamiseen ja käytännön asioiden hoitoon. Suunnitteluun on tarpeen varata kokonainen kuukausi. A

rvioinnin voi suorittaa pajapäivän jälkeisellä viikolla. Viereisellä sivulla prosessin

viikkokohtainen kuvaus.

18

1919

VIIK

KO

2 O

pettajat: tilan valinta, oppilaiden suunnittelun tukem

inen O

pp

ilaat: työpajojen suunnittelu

VIIK

KO

4 O

pettajat: tarvittavat hankinnat

Op

pilaat: työpajojen m

ainonta

VIIK

KO

3 O

pettajat: oppilaiden suunnittelun tukem

inen O

pp

ilaat: suunnitelmien viim

eistely, budjetin teko

VIIK

KO

4 O

pp

ilaat: arviointikerta

VIIK

KO

1 O

pettajat: suunnittelutiim

in kokoaminen, roolitus, ulkopuolisten

toimijoiden kontaktointi

Op

pilaat: ryhm

äyttäminen, työpajojen ideoinnin aloittam

inen12345

2020

En

täpä, jos op

pilaat, op

ettajat, vanh

emm

at ja koulu

n läh

ialueen

asu

kkaat opettaisivat toisilleen

hallitsem

iaan tietoja ja taitoja?

PopUp-koulupäivät ovat työpajatapahtum

ia, joissa opettajina toimivat oppilaat, vanhem

mat,

urheiluseurat, koulun henkilökunta ja muut lähialueen toim

ijat. Työpajoissa jostain asiasta innostuneet pääsevät opettam

aan tietoaan ja taitojaan muille. PopU

p-koulupäiviä on järjestetty esim

erkiksi liikunta- ja monikulttuurisuusteem

oilla, juhlapäivien yhteydessä sekä opettajien täydennyskoulutusta varten.

PopUp-koulu on osallisuutta hyödyntävä pedagoginen m

enetelmä. Työpajatapahtum

an järjestäm

istä tukee Opinkirjon ylläpitäm

ä PopUp-koulun verkkopalvelu, josta löytyy

tukimateriaalia sekä alusta työpajatapahtum

an suunnitteluun ja toteutukseen.

Lisätietoja: ww

w.popupkoulu.fi

ESIMER

KKI 10

21

’

LUK

IOLA

ISET

LIIKU

TTA

VA

T

YLÄ

KO

ULU

LAISIA

Lukio-yläkou

luyh

teistyön tavoitteen

a on saad

a lukiolaiset liiku

ttamaan

p

eruskou

lulaisia ja tarjota lu

kiolaisille työelämävalm

iuksia. T

oimin

tamalli on

tod

ettu h

yväksi mu

un

mu

assa Sveitsissä, missä lu

kioikäiset vetävät säänn

öllisesti kerh

otoimin

taa koulu

päivän

aikana n

uorem

mille op

pilaille osan

a opin

toja.

Tikkurilan lukiolaiset halusivat järjestää monipuolista välituntiliikuntaa Jokiniem

en peruskoululaisille. Lukiolaiset suunnittelivat välituntitoim

intaa yläkoululaisten toiveiden pohjalta ja jalkautuivat Jokiniem

en kouluun yhden koulupäivän ajaksi. Välitunneilla m

uun muassa

pelattiin jalkapalloa, tanssittiin ja temppuiltiin lukiolaisten johdolla.

Kokeilu innoitti satoja peruskouluikäisiä nuoria liikkumaan. V

älituntidisco ja temppurata

osoittautuivat suosituimm

iksi aktiviteeteiksi: ”Meidän tanssipisteellä kävi satoja ala- ja yläkoululaisia

välituntien aikana,” totesi välituntidiscoa ohjannut lukiolainen. Kokeilu keräsi erittäin hyvää palautetta myös

toimintaa ohjanneilta lukiolaisilta: ”Voisin tehdä tätä lisää, jos siihen tarjoutuisi m

ahdollisuus.”

ESIMER

KKI 11

21

2222

11

’

UR

HE

ILUSE

UR

OJE

N

KO

ULU

VIE

RA

ILUK

IER

TU

EK

oulu

vierailu on

hyvä tap

a käsitellä opetu

ssuu

nn

itelman

aih

ekokonaisu

uksia. U

rheilu

seurojen

tekemien

koulu

vierailujen

teem

oina voivat olla esim

erkiksi liikun

ta, ravinto ja kou

lukiu

saamin

en.

Urheiluseurat voivat olla suoraan yhteydessä paikallisiin kouluihin pelaajatapaam

isten tiimoilta,

tai koulu voi ottaa aktiivisesti yhteyttä paikallisiin urheiluseuroihin. Seuraavilta aukeamilta löydät

ohjeita kouluille, seuroille ja pelaajille kouluvierailukiertueen suunnitteluun.

ESIMER

KKI 12

Lahden Kivimaan koulun oppilaille järjestettiin ideointipaja, jossa he kehittivät urheiluseuroille

kouluvierailukonseptin. Jääkiekkoseura Pelicans vieraili keväällä 2016 viidessä Lahden alueen yläkoulussa. Kouluvierailun ohjelm

a pohjautui oppilaiden suunnittelemiin sisältöihin.

Vierailut huipentuivat inform

atiivisemm

an osuuden jälkeen ystävyysotteluun, jossa vastakkain olivat Pelicans ja koulun oppilaat.

Tu

kimateriaalia kou

luvierailu

kiertueen

suu

nn

itteluu

n: om

avalinta.fi/materiaalit

22

23

ESIM

ER

KK

IOH

JELM

A

Tap

ahtu

map

aikka: Koulun liikuntasali O

sallistujam

äärä: 20-250 oppilasta K

esto: 60 min

14

25

36

Tapahtuman avaus

3 min

Pelaajien esittely

2 min

Teemaan sopiva video

5 min

                     

Pelaajien haastattelu ja tietoisku terveistä elämäntavoista   10 m

in ●

Oppilaat esittävät pelaajille kysym

yksiä  

Ystävyysottelu: salibandy tai futsal                            25 m

in ●

Koulu All Stars vs. paikallinen seura              

Valokuvaus, nimikirjoitusten jako, selfie                                 15 m

in

2424

KO

ULU

RU

OK

A-T

ET

K

oulu

ruoka-T

ET

on kein

o osallistaa opp

ilaat koulu

ruokailu

n

toteuttam

iseen.O

pp

ilaat ovat vuorollaan

päivän

tutu

stum

assa työeläm

ään kou

lun

keittiössä.

TET-harjoittelu kouluruokalassa on parantanut kouluruokailun ilmapiiriä, lisännyt

kouluruoan menekkiä sekä parantanut oppilaiden arvostusta kouluruokaa kohtaan.

”Meille on ollut paljon apua T

ET-harjoittelijasta. K

iireet ovat helpottaneet ja sam

alla me opim

me tuntem

aan oppilaita ja oppilaat oppivat arvostamaan

enemm

än työtämm

e. Se on hieno asia.”

-Keittiön

ruokalap

alveluvastaava.

ESIMER

KKI 13

2424

25

12345

VA

LMIST

ELU

T

Opinto-ohjaaja tai luokanvalvoja laatii listan TET-vuoroista.

TE

T-PÄIV

Ä

Keittiöhenkilökunta opastaa tehtäviin. Vuoron saa vaihtaa

pakottavasta syystä opinto-ohjaajan tai keittiöhenkilökunnan luvalla. O

ppilaan tulee itse selvittää päivän aikana saadut läksyt.

AR

VIO

INT

I O

ppilas täyttää päivän päätteeksi kirjallisen palautteen ja käy TET-päivän asiat läpi ravintolatyöntekijän kanssa.

HU

OM

IOITA

●O

ppilas osallistuu ruokalavuoronsa aikana kokeisiin. ●

TET-harjoitteluun ei kuulu välitunteja. ●

Kaikki korut tulee ottaa pois, eikä kynsilakkaa saa olla. ●

Jos oppilas on sairaana, hänen tulee ilmoittaa siitä heti

aamulla keittiölle.

ESIM

ER

KK

IAIK

ATA

ULU

●8.00-10.00 N

ormaalisti koulua

●10.30-12.30 Työskentelyä ruokalassa

●12.30-15.00 N

ormaalisti koulua

2525

2626

VÄ

HÄ

N LIIK

KU

VIE

N

AK

TIV

OIN

TI: C

ASE

SIRK

USK

OK

EILU

Yksi kou

lujen

terveyden

edistäm

istyön su

urim

mista h

aasteista on saad

a vähän

liikku

vat inn

ostum

aan liiku

nn

asta. Sirkuskokeilu

n tavoitteen

a on esitellä

vähän

liikkuville u

usia liiku

ntam

uotoja h

eille turvallisessa ym

päristössä.

Eräässä keskisuomalaisessa koulussa vähän liikkuvia nuoria lähdettiin aktivoim

aan sirkusmenetelm

än avulla. Jyväskylän sirkuskoulun opettajat jalkautuivat kouluun sparraam

aan ja ohjaamaan oppilaita. N

eljänä päivänä tapahtuvan pilotin avulla kehitettiin vähän liikkuville nuorille om

aehtoista matalan kynnyksen

välituntiliikuntaa.

Sirkusopettajat pitivät kaksi sirkusoppituntia, joiden tavoitteena oli innostaa oppilaita sirkusteluun. Sirkusoppitunneille kutsuttiin jokaiselta luokka-asteelta 14 oppilaan ryhm

ä vähän liikkuvia ja heidän lähipiiriään sekä liikunnallisem

pia oppilaita. Oppilaat saivat askarrella om

at jongleerauspallot ja vaikuttaa siihen, m

itä sirkusoppitunneilla harjoiteltaisiin.

Oppituntien jälkeen pohdittiin osallistuneiden sekä koulun henkilökunnan kanssa sirkustoim

innan jatkoa. V

älitunneille päätettiin järjestää suljettu salivuoro vain sirkusoppitunneille osallistuneille ja heidän kavereilleen. N

ormaali välituntivalvonta riitti, koska harjoitukset olivat turvallisia ja helppoja.

ESIMER

KKI 14

Tu

kimateriaalia sirku

skokeilun

su

un

nittelu

un

ja toteutu

kseen:

w

ww

.omavalinta.fi/m

ateriaalit26

27

1. Valm

istelut

Suunnittelu vastuuhenkilön kanssaTiedotus henkilökunnalleO

ppilaiden valinta

2. Kou

lun

inn

ostamin

enA

amunavaus: kouluvierailun julkistam

inen H

enkilökunnan innostaminen

Jongleerauspallojen askarteluKaikille avoin sirkusvälitunti

4. Nu

orten in

nostam

inen

Ensimm

äiset sirkusoppitunnitO

mat jongleerauspallot

Luovat harjoituksetSeuraavan tunnin suunnitteluO

ma sirkusvälitunti opettajan kanssa

5. Koh

ti omaeh

toista h

arjoittelua

SirkusopetustaO

man jutun etsim

inenItsenäisen harjoittelun taidotO

ma sirkusvälitunti ilm

an opettajaa

6. Toim

inn

an su

un

nittelu

Aikuiset ja nuoret yhdessä

Kerho/välitunti/muu

PelisäännötJatkoinnostam

ispäivän valinta

7.Jatkoinn

ostamin

enSirkusopetusta O

ngelmien ratkom

istaJatkon suunnittelua

3. Nu

orten ku

tsum

inen

Kutsujen jakaminen valituille oppilaille

27

2828

LIIKK

UE

N LU

OK

KA

RE

TK

ELLE

Liikkuen

luokkaretkelle -p

rojektin tarkoitu

ksena on

saada op

pilaat

harrastam

aan liiku

ntaa vap

aa-ajallaan ja sam

alla kartuttam

aan

luokkaretkikassaa liikku

malla. P

rojektin aikan

a seurataan

myös

opp

ilaiden

kun

non

kehittym

istä. Op

pilaid

en ku

nto testataan

p

rojektin alu

ssa ja samat testit teh

dään

viisi kertaa projektin

aikana.

Rukan yläkoulussa jokainen oppilas on hankkinut itselleen sponsorin, joka tukee oppilasta projektin ajan. Sponsoreina on yrityksiä, oppilaiden huoltajia ja lähisukulaisia. O

ppilaat saavat sponsorilta yhden euron yhtä liikuttua tuntia kohti, enim

millään kaksi euroa päivässä. O

ppilaat kirjaavat päivittäiset liikuntansa lom

akkeelle, jonka pohjalta sponsoreita laskutetaan heidän kanssaan sovitun aikataulun m

ukaisesti. Liikkumisen voi toteuttaa pidem

pikestoisina liikuntasuorituksina tai useina lyhytkestoisina suorituksina. Kerätyillä sponsorirahoilla lähdetään

lukuvuoden päätteeksi luokkaretkelle.

Lisätietoa Liikkuen

lu

okkaretkelle -projektista:

liikkuenluokkaretkelle.blogspot.fi

ESIMER

KKI 15

28

Yh

teistyössäLahden Pelicans O

y Liikkuva koulu -ohjelm

aPääkaupunkiseudun D

iabetesyhdistys ryTerveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sosiaali- ja terveysministeriö

WA

U ry

Hanketta koordinoi N

uorten Akatem

ia ry.H

anketta rahoitetaan terveyden edistämisen m

äärärahoista.

3232

’

ww

w.nuortenakatem

ia.fiw

ww

.omavalinta.fi