powerABB Oy:n

asiakaslehti

3|11

M-realilla tuotanto tehostui kolmanneksen 07Suorakäyttöjärjestelmä paransi myös käytettävyyttä

Luvassa säästöjä, turvallisuutta ja luotettavuutta 16Säädettävä kuristin kompensoi maasulkuvirtoja

Corenso United Oy:n Porin tehtaalla huollot suunnitellaan hyvin 20Yhteistyötä Full Servicen kanssa 20 vuotta

Olkiluoto huolletaan kellon tarkkuudella

2 ABB power 2|11

Elämme Suomen teollisuudessa mones-

sakin mielessä suurten murrosten aikaa.

Talouskriisin tuoma lisäkierre jo valmiiksi

haastavaan globaaliin kilpailutilanteeseen

ohjaa voimakkaasti miettimään uusia stra-

tegioita, keinoja ja lähestymistapoja kilpai-

lukyvyn vahvistamiseksi. Kustannusten

leikkaaminen on yksi vaihtoehdoista, mut-

ta muitakin kortteja löytyy.

Teollisuudessa – niin meillä kuin muual-

la – on tehty ja tehdään hartiavoimin työtä

tuotannon tehokkuuden parantamiseksi.

Kautta historian halu saavuttaa enemmän

vähemmällä on ollut tie menestykseen. Tässä

numerossa kerromme M-realin kehityshank-

keesta Simpeleeltä, missä kartonkikoneen

modernisoinnilla saavutettiin 30 prosentin

kapasiteetin kasvu. Miten siinä onnistuttiin,

siitä tarkemmin sivulta 7 lähtien.

Voimakkaassa muutoksessa meillä ei ole

varaa jäädä sivustakatsojiksi ja tuudittautua

menneisyyden menestyksen varaan. Muu-

toksiin tulee vastata innovatiivisilla tuotteil-

la, prosesseilla ja palveluilla. ABB käyttää

Suomessa vuosittain lähes 140 miljoonaa

euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pel-

kästään Suomen ABB:llä tätä työtä tekee

yli 1000 henkilöä. Vahvan panostuksemme

hedelmiä on jälleen esillä myös tämän leh-

den sivuilla.

Tiiviit pitkäaikaiset asiakassuhteet ovat

yksi menestyksen avaimista. Asiakassuh-

teen jalostunein muoto on kumppanuus.

Tässä lehdessä avaamme ABB:n ja TVO:n

yhteistä vuosikymmenien taivalta: sauma-

ton yhteistyö mahdollistaa ydinvoimalan

laitosyksiköiden vaativien modernisointien

toteuttamisen nopeasti ja järjestelmällises-

ti. Esimerkkiä tuotanto- ja energiatehok-

kuuden parantamiseen näyttää myös Suo-

men suurin kunnossapito-organisaatiomme,

joka on huolehtinut muun muassa Coren-

son Porin tehtaan huollosta ja kunnossapi-

dosta jo parikymmentä vuotta.

Antoisia lukuhetkiä!

Pääkirjoitus

Tauno HeinolaToimitusjohtaja

ABB Oy

power3 |11

power 3| 11 • ABB:n asiakaslehti • 28. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com

• Toimituskunta: Anders Gästgifvars, Marja Hawas, Jonna Helenius, Antti J. Lehtelä, Aki Kulmala, Taina Lahtinen, Leena Munde, Irene Saarnio,

Matti Vaattovaara, Kristiina Vikström • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 23123 • Toimitustyö ja konsepti: Maggie Oy

• Paino: SP-Paino, 2011 • Painosmäärä: 12 000 • ISSN: 1799-5213

05 07Kiasmaan uusi valaistusjärjestelmäMicroSCADA Pro täyttää hieman erilaisen

asiakkaan vaativat tavoitteet.

Enemmän kartonkiaM-real Simpeleen kartonkikoneen kapasiteetti

nousi 30 prosentia.

Hartiavoimin työtä tehokkuuden parantamiseksi

ABB power 3|11

Uutiset4 BasicLine tunnistaa älykkäästi Läsnäolotunnistimien avulla ohjataan

älykkäästi.

4 Automaattinen syötönvaihtokytkin Sähkönjakeluun luotettavuutta.

6 Suomen ensimmäinen pikalatausasema Fortumin pysäköintitalossa ladataan

sähköautot vartissa.

Teknologia15 Symphony Plus on tehty voimalaitoksiin Järjestelmä antaa kattavan näkymän koko

voimalaitoksen toiminnasta.

Mitä ihmettä23 Robotti paloittelee leipäjuuston Juustoportilla luotetaan robottivoimaan.

Leipäjuuston paloittelussa robotti on

melkoinen haka.

Sisältö

19 20Kaatopaikkakaasut käyttöön ÄmmässuollaTaajuusmuuttajat tärkeässä roolissa; voimalan moottorei-

den energiatehokkuus voi kasvaa jopa 50 prosenttia.

Huolto pelaaCorenso United Oy:n Porin tehdas

luottaa Full Service -palveluun.

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä

Issuu-palvelussa, osoitteessa issuu.com

haulla ABB Suomi. Lisäksi -merkillä

varustetut jutut löytyvät pdf:nä osoitteesta

scribd.com/ABBSuomi ja slideshare-mer-

killä merkityt jutut esityksinä osoittees-

ta slideshare.net/ABBSuomi.

Lehden edelliset numerot on arkistoitu

abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit

myös lukea kaikki lehden jutut.

4 ABB power 3|11

ABB:n täysin automaattinen syötönvaihtokytkin

parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä pie-

nentää verkon valvonnan ja huollon kustannuksia.

Kytkin seuraa jatkuvasti sähköverkon tilaa. Kun

kytkin huomaa katkoksen verkossa, se vaihtaa

sähkönsyöttöä automaattisesti. Katkoksen jäl-

keen myös palaaminen takaisin normaaliverk-

koon tapahtuu automaattisesti.

Automaattista syötönvaihtokytkintä hyödynne-

tään esimerkiksi Keuruun Lämpövoiman uudes-

sa Varissaaren voimalaitoksessa. Voimalaitoksen

ATS-keskus toteutettiin ABB:n 4-napaisen moot-

toriohjatun OTM400-vaihtokytkimen ja OMD800-

logiikan avulla.

Automaattiset syötönvaihtokytkimet soveltuvat

myös muihin kohteisiin, joissa sähkönjakelun var-

mistaminen on kriittisen tärkeää, kuten sairaaloi-

hin, vesilaitoksiin, palvelinkeskuksiin, kylmähuo-

neisiin, suuriin ostoskeskuksiin ja jätevesilaitoksiin.

Lisätietoja: Mika Rajala, p. 010 22 41 201

Automaattinen syötön- vaihtokytkin tuo varmuutta sähkönjakeluun

Tuoteuutisia

BasicLINEllaälykästä ohjausta

Masalan älyverkko-asennukset loppusuoralla

Hyödyt+ vikojen automaattinen paikannus

+ sähkönsyötön nopea palautus

+ askel kohti itsekorjaavaa verkkoa

+ sähkönjakelun luotettavuus paranee

Hyödyt+ kolme eri kokoa

+ valvonta-alue 360°

+ erilaisia käyttötarkoituksia

+ mahdollisuus lisätarvikkeisiin

Hyödyt+ automaattinen vaihto ja palautus

+ pienentää valvonnan ja huollon

kustannuksia

ABB:n uusi BasicLINE-läsnä-

olotunnistinperhe muodostuu

kolmesta kattoon asennetta-

vasta erikokoisesta tunnisti-

mesta, joiden avulla valaistus-,

lämmitys- ja ilmanvaihtojärjes-

telmiä voidaan ohjata älykkääs-

ti. Käyttötarkoitukseen par-

haiten soveltuva tuote valitaan

huonekorkeuden, valvonta-alueen,

asennusympäristön olosuhteiden ja

havaittavan liikkeen mukaan. Valvon-

ta-alue kattaa 360° ja ulottuu 6–24 metriin.

Lisätarvikkeiden avulla läsnäolotunnistinten käyttöalue laajenee

korkeisiin ja vaativiin tiloihin, kuten pysäköinti- ja urheiluhalleihin.

TuotteetBasicLINE mini -läsnäolotunnistin (6811EB)

BasicLINE perus -läsnäolotunnistin (6814U)

BasicLINE käytävä -läsnäolotunnistin (6818U)

Lisätietoja: Tiina Pasi, p. 050 33 54 226

ABB:n ja Fortumin Kirkkonummelle kehittämän älyverkkopilotin

asennukset ovat loppusuoralla. Masalan sähköaseman yhteyteen

kehitetty ratkaisu mahdollistaa vikojen automaattisen paikanta-

misen ja eristämisen sekä sähkönsyötön nopean palauttamisen.

Pilotin sisältämä vianhallintajärjestelmä on askel kohti itsekor-

jaavaa verkkoa. Ratkaisu yhdistää sähköasema- ja verkostoau-

tomaation yhdeksi älykkääksi automaatiokokonaisuudeksi.

Tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta ja puo-

littaa sähkökatkojen yhteenlaskettu kesto.

Pilotti koskee lähes 5 500 asukasta Kirkkonummen alueella.

Ratkaisu otetaan käyttöön loppuvuodesta 2011.

5ABB power 3|11

Ensimmäinen huoleton kesäloma

11 vuoteen ”Tämä oli ensimmäinen kerta 11 vuoteen, kun minulle ei kertaakaan kesä-loman aikana soitettu ja moitittu, että valaistus ei toimi ja apua tarvittaisiin”, Kiasman näyttely mestari Matti Leino naurahtaa.

Kiasman koko valaistusjärjestel-

mä uusittiin keväällä viisivuotis-

huollon yhteydessä. Graafisek-

si käyttöliittymäksi tuli ABB:n

MicroSCADA Pro, joka valvoo valaistus-

prosessia ja ohjaa valaistusta. Elinkaaren-

sa loppupäässä olleet KNX-komponentit

korvattiin lähes kokonaan ABB:n taloauto-

maatiotuotteilla.

Museon valaistuksessa riittää haastei-

ta. Valaistuksen toiminnallisuus ja ohjau-

tuvuus ovat ratkaisevan tärkeitä. Kiasman

suurin haaste oli vanha valvomo, joka ei

toiminut luotettavasti. Aikavalot saattoivat

sammua, eikä järjestelmää uskallettu täysi-

painoisesti käyttää. Valvomoa ei myöskään

voitu päivittää uusille koneille tai uusiin ohjel-

mistoihin.

Kiasmassa on paljon yleisö- ja työtiloja,

joissa eri aikoina valojen tulee syttyä auto-

maattisesti. Erityisen vaativia ovat näytte-

lytilat, sillä valaistus vaihtelee näyttelyittäin.

Valaistus suunnitellaan yhdessä taiteilijan,

valaistussuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa.

Jokainen sali on aina ohjelmoitava uudes-

taan.

”Useat taiteilijat ovat yksityiskohtaisen

tarkkoja tilan valaistuksesta”, Leino sanoo.

Hän vastaa Kiasman valaistuksen ylläpidos-

ta ja aikaohjelmien ohjelmoinnista.

Leinon mukaan nyt kaikki pelaa moitteet-

tomasti. Toimintavarmuuden lisäksi järjes-

telmän helppokäyttöisyys tuo monia etu-

ja. Jokaisen kerroksen tiloja voidaan hallita

myös kannettavalla tietokoneella. Tämä on

Kiasmassa elintärkeää.

”Paikan päällä salissa näkee heti, miltä

valaistus näyttää, sitä voidaan monipuoli-

sesti muuttaa ja tallettaa muistiin. Näin se

on automaattisesti aikaohjausjärjestelmäs-

sä mukana.”

ABB:n automaatioasiantuntemusta on

käytössä myös lähitaloissa. ABB:n Micro-

SCADA Pro ohjaa Sanomatalossa muun

muassa hissejä, energian käyttöä ja UPS-

laitteita. Musiikkitalossa ABB:n älykäs KNX-

taloautomaatiojärjestelmä ohjaa valaistusta

ja savunpoistoa.

KNX-myyntipäällikkö Harri Liukku

sanoo, että Kiasma on nyt päivitetty moder-

nille tasolle, jonka elinkaari jatkuu ainakin

viidentoista vuoden päähän.

”Standardijärjestelmä takaa luotettavuu-

den ja helppokäyttöisyyden. Järjestelmän

muunneltavuus ja lisäysmahdollisuudet tuo-

vat jatkossa monia lisähyötyjä.”

Matti Leino oli myös mukana, kun käyt-

tösivuja suunniteltiin.

”Oli hienoa, että sain suunnitella käyt-

tösivuja yhdessä Achim Behrin kanssa.

Näin sivuista saatiin kevyet käyttää”, Leino

kiittelee.

ABB:n sähkönjakelun automaatiojärjes-

telmiin erikoistunut projektipäällikkö Achim

Behr kertoo, että MicroSCADA Pro -ohjel-

mistoon perustuvilla standardijärjestelmillä

hallitaan ja valvotaan esimerkiksi sähköyh-

tiöiden sähkönjakelua. Vastaavanlaisia jär-

jestelmiä on toimitettu paljon myös lento-

kentille, metroihin ja rautatieliikenteeseen.

”Kiasma oli hieman erilainen asiakas.

Tämä vain todistaa, että MicroSCADA Prol-

la voidaan tehdä eli valvoa ihan mitä vain.

Ja se toimii kuin junan vessa.”

Figure

Teksti Pertti Suvanto

Kuva Olli Urpela

Tämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta. Osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

6 ABB power 3|11

Uutiset

Varmaa virtaa Euroviisuihin

ABB toimittaa maanalaisen sähköaseman Azer-

baidzanin valtiolliselle sähköyhtiölle Azerenergyl-

le. Asema tulee syöttämään sähköä muun muassa

Azerbaidzanin pääkaupungissa Bakussa rakenteilla

olevaan ”Baku Crystal Hall” -konserttihalliin. Hal-

lissa järjestetään keväällä 2012 Eurovision-laulu-

kilpailut. Suomen ABB vastaa projektin johdosta,

suunnittelusta, testauksesta ja käyttöönotosta.

Myös toimituksen sisältämät muuntajat, sähkö-

asema-automaatio sekä käytönvalvontajärjestel-

mä toimitetaan Suomen ABB:ltä.

Lisätietoja: Hannu Saaristo, p. 050 33 41301

Fenno-Skan 2:n koekäyttö käynnissä

Suomen ja Ruotsin välisen Fenno-Skan 2 -sähkönsiirtoyhteyden laa-

jennukseen liittyvä koekäyttö on käynnistynyt. Koekäyttö kestää kaksi

kuukautta, josta viimeiset kaksi viikkoa tulee olla häiriöttömiä.

Fingridin ja Svenska Kraftnätin 800 megawatin Fenno-Skan 2 -meri-

kaapeli on laajennus ABB:n vuonna 1989 rakentamalle 550 megawatin

Fenno-Skan 1 -siirtoyhteydelle. ABB on toimittanut laajennukseen kon-

vertteriasemat, Suomen puolella Raumalle ja Ruotsissa Finnböleen.

Konvertteriasemat perustuvat suurjännitetasavirtatekniikkaan (HVDC,

High Voltage Direct Current). Tekniikka parantaa sähkönsiirron tehok-

kuutta pitkillä välimatkoilla ja mahdollistaa myös pitkät merikaapeli-

yhteydet. Fenno-Skan 2 -merikaapeliyhteys otetaan käyttöön vuo-

den 2011 lopulla.

Movetec ensimmäisenäuuteen kumppani-ohjelmaan

Movetec Oy aloittaa ensim-

mäisenä jäsenenä ABB:n

uudessa Value Provider

Program -ohjelmassa. Maa-

ilmanlaajuinen ohjelma on

suunnattu ABB:n kanava-

kumppaneille.

Ohjelmassa Movetec

toimii ABB:n valtuutettu-

na ACSM1-taajuusmuutta-

jien myynti- ja jakelukana-

vana sekä teknisenä tukena

koneenrakennusalan asiak-

kaille.

ABB ja Movetec aloittivat

syksyllä 2010 ohjelmoitavia

logiikoita, taajuusmuuttajia ja

servoja koskevan yhteistyön.

Yhteistyön ansiosta ABB ja

Movetec pystyvät tarjoamaan

mekaniikkaan ja automaati-

oon liittyvät ratkaisut asiak-

kaille yhtenä kokonaisuutena

samasta paikasta.

Sähköauton akku täyteen vartissaSuomen ensimmäinen kaupallinen säh-

köajoneuvojen pikalatausasema on otet-

tu käyttöön Fortumin pysäköintitalossa

Espoossa. ABB:n toimittama pikalataus-

asema lataa sähköauton 15 minuutissa.

Asema toimii Fortumilla osana sähkö-

autojen latausratkaisujen Charge & dri-

ve -esittelyaluetta, jossa muun muassa

autojen maahantuojien on mahdollista

käyttää pikalatausta.

Latausaseman valvontaan voidaan

liittää myös laskutus ja hallinnolliset rutii-

nit ja latausmenetelmiä räätälöidä käyn-

nistysolosuhteiden, tehovaatimusten ja

latausaikojen mukaan.

Lisätietoja: Matti Vaattovaara, p. 050 33 26000

Hyödyt+ nopea

+ valvontamahdollisuus

+ räätälöintimahdollisuus

7ABB power 3|11

Reilusti enemmän kartonkia

Viime kesäkuussa valmistunut Siika 2 -projekti nosti M-real Simpeleen karton-kikoneen vuosikapasiteetin 220 000 tonnista 300 000 tonniin. Projektin aikana ABB laajensi kartonkitehtaalle vuonna 2006 toimitettua linjakäyttöjärjestelmää ja sähkönjakelua. Samalla tehdas siirtyi sähkönjakelussa etävalvonnan aikaan.

Teksti Ulla Ylönen

Kuvat Mikko Nikkinen

Syksyllä 2010 M-realilla oli

sekä huonoja että hyviä uu-

tisia. Yhtiö kertoi aikovansa

lopettaa paperintuotannon

Simpeleellä, mutta kasvattavansa kar-

tonkikoneen kapasiteettia investoimalla

siihen 26 miljoonaa euroa.

Paperikoneen sulkeminen vähensi

Euroopan erikoispaperin ylikapasiteet-

tia 50 000 tonnilla. Kartonkikoneeseen

tehtävät uudistukset puolestaan lisäsivät

Simpeleen tehtaan vuotuista taivekarton-

kikapasiteettia noin 80 000 tonnilla.

Tuotantokapasiteetti nousi 30 prosentilla ”Siika 2:ksi” nimetyllä investoinnilla

haluttiin kasvattaa kartonkikoneen tuo-

tantotehoa. Hanke oli luonteva jatko ”Sii-

ka 1:lle”, jonka aikana uusittiin Simpeleen

tehtaan kartonkikone, pituusleikkuri, rul-

lapakkaus ja laajennettiin arkittamoa.

Vuonna 2006 valmistunut tehtaan moder-

nisointi lisäsi kartongin tuotantokapasi-

teettia 45 000 tonnilla.

Viime kesäkuussa valmistunut Siika 2

-investointi nostaa Simpeleen kartonki-

koneen vuosikapasiteettia vielä 30 pro-

senttia eli 80 000 tonnia lisää: 220 000

tonnista 300 000 tonniin.

Yhteistyö sujui, aikataulu piti ABB:n toimittaman linjakäyttöjärjestel-

män laajennus toteutettiin vuoden 2006

toimituksen tavoin vaihteettomana ja

ilman pulssiantureita.

”Suuri määrä laitteita vaihdettiin jo ”Sii-

ka 1:n” aikana. Kesäkuussa valmistu-

neessa projektissa jatkettiin siitä, mihin

jäätiin. Siksi merkittävä tuotannon kasvu

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Etävalvonta helpottaa tehdas-automaatiosta vastaavien aluemestari Timo Keron ja automaatioteknikko Arvi Lahtisen (edessä) arkea.

8 ABB power 3|11

01 ABB toimitti Simpeleelle muun muassa hiomakonei-den uudet magnetointilait-teet.

02 Alkukuivausryhmien uudet linjakäytöt. Kuvassa Timo Kero (vas.) ja Arvi Lahtinen.

Simpele

03

03”Merkittävä tuotannon kasvu saadaan aikaan kohtuuhintaan.”

Harri SiitonenTehdaspalvelupäällikkö

M-real

saadaan aikaan periaatteessa kohtuuhin-

taan”, arvioi tehdaspalvelupäällikkö Harri Siitonen.

ABB:n puolelta ”Siika 2:n” linjakäyt-

tötoimituksesta vastasi projektipäällikkö

Pertti Jurva.

”Yhteistyö asiakkaan kanssa sujui erin-

omaisesti ja aikataulu piti. Loppurutistus

vaati venymistä etenkin asiakkaan puolel-

ta, mutta hienosti he siitä selvisivät”, Jur-

va kehaisee.

Jäljelle jäi 3 pulssianturia ja 15 ulkois-ta vaihdetta Kahden suuren projektin aikana Sim-

peleen kartonkitehtaan koko tuotanto-

linja modernisoitiin. Teknisillä ratkaisuilla

parannettiin massan käsittelyä, minimoi-

tiin linjakäyttöjärjestelmän komponentti-

en lukumäärä ja hiottiin tehdasautomaa-

tio huippuunsa.

Kartonkikoneelle toimitettu linjakäyttö-

järjestelmä on Direct Drive -suorakäyttö-

järjestelmä. Sen erikoispiirteitä ovat vaih-

teettomuus, kestomagneettimoottorit ja

ACS800-taajuusmuuttajat.

Nopeuden mittaukseen käytetyistä

pulssiantureista pystyttiin luopumaan lähes

kokonaan. Koko linjakäytön 118 käyttöpis-

teessä on nyt ainoastaan kolme pulssian-

turia, eikä ulkoisia vaihteitakaan ole kuin

15 kappaletta.

”Takottomuus” oli mahdollista toteut-

taa ABB:n taajuusmuuttajilla, moottoreil-

la ja ohjelmistoratkaisuilla”, sanoo Jurva.

Mekaanisten vaihteiden ja pulssian-

tureiden lähes täydellinen poistaminen

vähentää merkittävästi vikaantuvien kom-

ponenttien määrää kartonkikoneella, mikä

parantaa tuotantoprosessin käytettävyyt-

tä.

Monimoottoroidut kuivatusryhmät nopeuttavat ajoa Raaka-aineen eli kuusikuitupuun lajit-

telun hoitaa nykyisin konenäköjärjestelmä.

Materiaalivirran nopeutta pystytään sääte-

lemään entistä paremmin, kun tuotanto-

linjaa pyörittävät taajuusmuuttajilla ohjat-

tavat ABB:n moottorit.

Entiset kuivatusryhmät toimivat yhdel-

lä moottorilla. Uusituilla kuivatusryhmillä

jokaista kuivatusryhmää pyörittää useita

moottoreita.

”Kuivauskapasiteetin lisäys mahdollistaa

paksumpien kartonkilajien ajamisen suu-

remmalla nopeudella”, kertoo Timo Kero.

Simpeleen kartonkikoneen entinen

maksimituotantonopeus oli 600 metriä

minuutissa. Projektin jälkeen maksimino-

peus nousi 800 metriin minuutissa.

9ABB power 3|11

Uusi 6 kV:n kojeisto vanhan tilalle Hiomon 6 kilovoltin kojeisto uusittiin

kokonaan. ABB:n laitetoimitukseen kuu-

luivat myös hiomakoneiden magnetointi-

laitteiston uusinta sekä tehtaan koko 6kV

verkkoon ulottuva, etäyhteytenä toimiva

COM600-ohjaus- ja valvontalaitteisto.

”Entinen kojeisto oli osin 1950-luvulta

ja muutenkin aikansa elänyt. Uudet kat-

kaisijat ja maadoituserottimien käyttömah-

dollisuus parantavat myös turvallisuutta”,

sanoo automaatioteknikko Arvi Lahtinen.

Kojeistojen kaapeloinnin teki paikalli-

nen urakoitsija.

Kunnossapidon ja voimalaitoksen käy-

tössä oleva ohjaus- ja valvontalaitteisto

on jo käytännössä todettu erinomaiseksi

investoinniksi. Se nopeuttaa verkkohäiri-

öiden selvittämistä.

Etävalvonnasta korvaamaton työkalu Linjakäyttöjärjestelmään rakennettiin

yhteys etätukipalvelua varten jo ”Siika 1:n”

aikana.

”Se on lähes korvaamaton apu vikojen

selvityksessä”, sanoo tehdasautomaatios-

ta vastaava aluemestari Timo Kero.

Hän kertoo, että entisiä DC-käyttöjä huol-

lettiin kolmen viikon välein. DC-moottorei-

den, vaihdelaatikoiden sekä takometrien

huollot ja korjaukset ovat nyt historiaa.

Keron suosikki on tiedonkeruu-ohjel-

misto Data Logger. Sen avulla yhdistetään

etätukipalvelu ja linjakäytön historiatiedon

analysointi.

”Loggeri antaa luettavaksi luotettavaa

grafiikkaa. Enää ei tarvitse arvailla tapah-

tumahistoriaa”, sanoo Kero.

ABB:n etätukipalveluratkaisut perustu-

vat Internet-yhteyteen ja standardilaittei-

siin. Etäpalvelun kautta ABB:n asiantuntijat

auttavat M-real Simpeleen kunnossapi-

toryhmää ongelmatilanteissa, ohjelmis-

tomuutosten ja lisäysten tekemisessä ja

jopa sähkökäytön virittämisessä.

”Kaikki paitsi komponenttien vaihto

onnistuu lyhyellä vasteajalla”, sanoo Sii-

ka 1:n projektipäällikkönä toiminut Niko Lahtinen ABB:ltä.

Vähän Simpeleellä jännitettiin kartonki-

koneen käynnistystä. Loppurutistus tehtiin

poikkeuksellisen lyhyessä ajassa, sillä sei-

sokki kesti vain reilut kaksi viikkoa. Kaikki

kuitenkin sujui suunnitelmien mukaan ja

kartonkikone käynnistyi kesäkuun 1. päi-

vänä.

Simpele

Fakta

Metsäliitto-konserniin kuuluva M-real on

Euroopan johtava taivekartongin valmista-

ja. Yksi M-realin ydinliiketoiminta-alueista

on Consumer Packaging -toimiala, joka

palvelee pakkausten ja merkkituotteiden

valmistajia. M-real Simpeleen kartonkiko-

neen vuosituotanto on noin 300 000 ton-

nia. Yli 90 prosenttia Simpeleen tuotan-

nosta menee vientiin.

M-real Simpele työllistää noin 360 hen-

kilöä. Kartonkikoneen lisäksi tehdasalueel-

la toimivat voimalaitos ja arkittamo.

”Loggeri antaa luet-tavaksi luotettavaa grafiikkaa. Enää ei tarvitse arvailla tapahtumahistoriaa.”

Timo KeroAluemestari

M-real

10 ABB power 3|11

Olkiluoto

11ABB power 3|11

Olkiluoto

Asennustyötä minuutti-aikataululla

Olkiluotoon uudet pien-jännitekojeistot ja muuntajat

Kahdessa 12 tunnin vuorossa, kokonaisuudes-saan 50 tunnissa, 250 miestä ja jokainen liike loppuun asti mietitty ja hiottu. Olkiluodon ykkös- ja kakkosyksikön pienjännitekojeistojen ja jakelu-muuntajien uusinnassa aika käytetään niin tehok-kaasti kuin mahdollista.

Sähköä tuottavien Olkiluo-

don ydinvoimalan ykkös- ja

kakkosyksiköiden käytä-

vät ovat pitkiä ja siistejä.

Kaikkialla on rauhallista, eikä tiloissa

tunnu liikkuvan ketään: ydinvoimala

tuottaa koko pitkän talven sähköä.

Eletään pimenevää syksyä.

Toisin on toukokuussa, jolloin lai-

tosyksiköt ovat vuorollaan huoltosei-

sokissa. Seisokki tuo laitokselle vipi-

nää. Huoltoa tekee vuosittain 1 500

ammattilaisen joukko.

Lisäkierrettä tarkasti suunniteltuun

ja aikataulutettuun vuosihuoltoon on jo

kahtena toukokuuna tuonut pienjänni-

tekojeistojen uusiminen eli SIMO-pro-

jekti, joka toteutetaan vuosina 2010–

2015.

Projektista vastaa ABB alihankkijoi-

neen. Kauppasopimuksessa on optio

nyt toteutettavien uusimisten jatkami-

sesta vuoteen 2018 asti.

Uudistamistyö on laitosyksiköiden

säännöllistä kehittämistä. Projektin

tavoitteena on ennakoida ja minimoi-

da käyttöön liittyviä riskejä. Laitosyk-

siköt halutaan pitää uudenveroisina ja

samalla pidentää niiden käyttöikää.

TVO:n ja ABB:n vuonna 2009 sopi-

ma projektityö tehdään pitkälti kotimai-

sin voimin. Yli 80 prosenttia kauppojen

sisältämistä tuotteista ja palveluista on

lähtöisin Suomen ABB:ltä.

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Teksti Soila Ojanen

Kuvat Jussi Partanen

ABB:n projektipäällikkö Pauli Pitkänen kertoo, että ABB:n

asennukset Olkiluodossa suunnitellaan minuuttien

tarkkuudella. Työ tehdään 50 tunnissa, joten jokainen liike on

harkittu.

12 ABB power 3|11

Olkiluoto

Toimitusten projektointi, suunnitte-

lu, ohjelmointi ja toimitettavien laitteiden

hyväksyntä hoidetaan Vaasasta, josta tule-

vat myös toimitukseen sisältyvät pienjän-

nitekojeistot ja suojareleet. Asennusten

esisuunnittelua ja toteutusta tekee ABB

Suomen Service.

Varaosat kortilla ABB:n projektipäällikkö Pauli Pitkä-nen kertoo, että yhtiön projektiväki tähtää

yksitoista kuukautta toukokuussa kolmen

neljän päivän aikana tapahtuvaan uusimi-

seen, jonka jokainen käänne on mietitty

tarkkaan etukäteen.

”Eikä täällä silloin eksy. Teemme käy-

täviin tarkat reittimerkinnät väellemme.

Osa asentajistahan saattaa olla Olkiluo-

don yksiköissä ensi kertaa. Silloin seinis-

sä on SIMO-nuolia, ja jokainen osaa peril-

le. Kaikki tähtää viivästysten minimointiin”,

Pitkänen vakuuttaa pitkällä käytävällä.

Kummankin laitosyksikön sähkönja-

kelun pienjänniteverkko on jaettu neljään

rinnakkaiseen osajärjestelmään. Laitos-

yksikkö sisältää 125 kojeistoa eli kahdes-

sa laitoksessa niitä on 250. Kummankin

yksikön pienjänniteverkko sisältää erilais-

ta sähköä: varmentamatonta, diesel-var-

mennettua ja akkuvarmennettua (UPS)

tasasähköä.

Jokainen osajärjestelmä – eli sub, kuten

Pitkänen ammattikielellä sanoo – toimii

itsenäisesti. Jos yhteen subiin tulee ongel-

ma, se ei vaikuta rinnakkaisjärjestelmiin.

”Jos yhteen osajärjestelmään tulee

jokin vika, laitoksen turvallisuusjärjestel-

mät toimivat silti normaalisti. Turvallisuus-

järjestelmät toimivat myös kahdella osajär-

jestelmällä tai jopa yhdellä ja laitos voidaan

ajaa turvalliseen tilaan”, projektipäällikkö

Antero Hietikko TVO:lta kertoo.

Nykyiset kojeistot ovat edelleen täy-

sin käyttökelpoisia, mutta niihin varaosi-

en saaminen alkaa olla hankalaa. Tekniik-

ka on peräisin 1970-luvun lopulta.

”Näinhän käy kotitalouksienkin sähkö-

laitteiden kanssa. Vanha, hyvä laite onkin

jossain vaiheessa vain vaihdettava, kun

huollossa ei enää löydetä oikeanlaisia

varaosia”, vertaa Antero Hietikko.

Kun alkuperäisiä varaosia ei ole saata-

villa, on tilalle jouduttu hankkimaan yksitel-

len uusia osia, joista jokainen on hyväksy-

tettävä Säteilyturvakeskuksessa (STUK).

”Kelpoistus eli osoitus viranomaiselle,

”Jos yhteen osajär-jestelmään tulee jokin vika, laitoksen tur-vallisuusjärjestelmät toimivat silti normaa-listi. Turvallisuusjärjes-telmät toimivat myös kahdella osajärjestel-mällä tai jopa yhdellä.”

01 Uudistustyö lisää myös turvalli- suutta, esimerkiksi uusien kojeis-tojen ja muuntajien koteloinnit suojaavat paremmin työntekijöitä.

02 Tänä vuonna Olkiluotoon uusittiin ensimmäinen varsinainen turvaluokiteltu osajärjestelmä. Asennustyötä oli tekemässä yhteensä 250 ABB:n ja TVO:n ihmistä.

Antero Hietikkoprojektipäällikkö, TVO

13ABB power 3|11

Olkiluoto

että tuote täyttää kaikissa suhteissa turvallisuuteen liittyvät vaati-

mukset on usein aikaa vievää ja testausta vaativaa”, Hietikko sanoo.

Pitkäsen mukaan osien hyväksyttäminen näkyy myös ABB:n

arjessa, sillä ABB vastaa toimitustensa komponenteista ja siten

myös niihin liittyvästä paperisodasta. ABB:llä on jo valmiiksi tarkat

laatujärjestelmät, mutta ydinvoimalassa materiaalien ja työtapojen

dokumentoinnissa tarvitaan normaalia enemmän yksityiskohtaisia

testauksia ja testiraportteja.

”STUK:lle on dokumentoitava jokaisen ensi kertaa ydinvoima-

lassa käytettävän komponentin valmistukseen ja käyttöön liittyvät

vaatimusten täyttymiset. Komponenttien pitää olla erityistestattuja.

Se on ymmärrettävää ja siihen on totuttu, kun tehdään työtä ydin-

voimalassa”, Pauli Pitkänen kertoo.

Turvallisuus lisääntyy Nyt tehtävä uudistustyö lisää turvallisuutta, varmistaa käytettä-

vyyttä ja helpottaa kunnossapitoa.

”Kojeistojen paremmat suojaukset turvaavat työntekijöitä. Valo-

kaarisuojaus paranee. Sähkö on vaarallinen kaveri, jos tapahtuu

jotain ennakoimatonta. Etenkin kojeistojen ja asennusten testaus-

töissä sähkön hallinnan osaaminen korostuu”, Pauli Pitkänen muis-

tuttaa.

Projektin pitkä toteutusaika, joka on yhteensä jopa kymmenen

vuotta, vaatii ennakoivaa otetta myös jatkovaatimusten suhteen.

Ydinvoimalatekniikkaan liittyvät määräykset ovat vuosikymmenten

mittaan kiristyneet.

”Laitosyksikköjä rakennettaessa vaatimukset olivat erilaisia kuin

nyt. Ydinvoimamääräykset ovat tiukentuneet ja turvallisuuteen kiin-

nitetään entistä enemmän huomiota. Uudistuksilla päivitämme yksi-

köiden tilanteen nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi”, Hietikko muis-

tuttaa.

Asennusta paloina Yksi noin 20–25-neliöisen tilan vaativa kojeisto täyttää ison huo-

neen.

”Muun muassa tällaisten laitteiden vaihtamisesta sähköistyspro-

jektissa on kyse. Näin isojen laitteiden kuljettaminen oikeille paikoil-

”Komponenttien pitää olla erityis-testattuja. Se on ymmärrettävää ja siihen on totuttu, kun tehdään työtä ydinvoimalassa.”

Pauli Pitkänenprojektipäällikkö, ABB

Pitkä kumppanuus hioo kielestä yhteisen Ydinvoimalan turvallisuus- ja laatuvaatimukset

ovat tiukat.

Tavalliset voimalahuollon laatukriteerit eivät rii-

tä, sillä ydintekniikkaa rakennettaessa ja uusitta-

essa määräyksiä on aina paljon. Siksi on tärkeää,

että yhteistyökumppanit puhuvat yhteistä kieltä.

Pienjännitekojeistoja uudistavan SIMO-hank-

keen TVO:n projektipäällikkö Antero Hietikko ja

ABB:n projektipäällikkö Pauli Pitkänen paljastavat,

että ovat ensi kertaa tavanneet ydinvoimalaan liit-

tyvissä työtehtävissä jo vuonna 1985.

”Toisen ajatuksen kulku alkaa tulla tutuksi. Jos-

kus melkein arvaan Paulin asian, kun näen häneltä

tulevan puhelun. Yhteys on tiivis”, Hietikko kuvaa.

Isosta projektista vastaavat päälliköt ovatkin

yhteydessä vähintään joka toinen päivä.

Haussa paras ratkaisu Molempien miesten mielestä monimutkaisten

työvaiheiden lisäksi pitää tuntea myös kumppa-

niyrityksen työntekijät, sillä iso osa tekniikan päi-

vitystyötä on palavereissa istumista ja yhdessä

suunnittelua, joka on tämäntyyppisen laitoksen

modernisoinnin yksi onnistumisen ehto.

Luottamuksellisuus syntyy ajan kanssa. Toisen

ammattitaitoon voi luottaa, sillä näitä töitä tekevil-

lä on vahva kokemus alasta. Toisen sanaan luote-

taan, ja luottamus syntyy vuorovaikutuksessa.

”Parasta on, että voimme olla asioista myös eri

mieltä. Emme halua ensimmäistä ratkaisua, vaan

parhaan”, kuvaa Pitkänen.

ABB:n myyntijohtaja Matti Vaattovaaran

mukaan erityisesti ydinvoimalatekniikan ylläpidos-

sa pitkäjänteinen kumppanuus on tärkeää. Jär-

jestelmän ylläpito ja modernisointi onnistuu kit-

kattomasti, kun tekijät tietävät voimalarakenteet

pitkältä ajalta.

”Kumppanuuden pysyvyys on tärkeää. Meillä

asiakassuhteet ovat usein vuosien mittaisia tai niin

kuin Olkiluodossa vuosikymmeniä. Se luo luotet-

tavan ilmapiirin.”

14 ABB power 3|11

Olkiluoto

le sopiviin kuljetusosiin valmistettuinakin

vaatii järjestelmällistä reittien ja työvaihei-

den miettimistä”, Pauli Pitkänen kuvaa.

Kojeistot pystytään saamaan paikoil-

leen suhteellisen helposti, mutta esimer-

kiksi isokokoinen ja painava 3150 kVA:n

muuntaja pitää purkaa asennustilaan kul-

jetettavaksi, koota ja testata jälleen asen-

nuspaikalla uudestaan.

Maallikko ei näe uusissa ja vanhoissa

kojeistoissa isoa eroa. 1970-lukulainen

vihreä maali ja vanhanmalliset kahvat pal-

jastavat kuitenkin nopeasti, että kojeistolla

on ikää, kun sitä vertaa vieressä olevaan

uuteen, harmaaseen, modernisti muotoil-

tuun kojeistoon.

”Käyttöperiaatteet ovat samat. Kojeis-

tojen koon pieneneminen vaikuttaa asen-

tamiseen, joten esimerkiksi kaapelikuilua

on levennetty, että saamme kojeistot sovi-

tettua samoille paikoille aiempien kojeis-

tojen kanssa”, Pitkänen selventää.

40 millin takapakki Kun ABB:n asennukset alkavat touko-

kuussa, kello tikittää. Asennuksia tekee

250 ABB:n ja TVO:n ihmistä, joista jokai-

sella on tarkkaan mietitty roolinsa projek-

tin asennuksissa. Työtä tehdään kahdes-

sa 12 tunnin vuorossa.

”Kaikki tapahtuu minuuttien tarkkuu-

della”, Pauli Pitkänen toteaa.

ABB:n tiimi on tehnyt etukäteen paljon

työtä, että kojeistot napsahtavat oikeille

paikoilleen. Kokonaisuudessaan työ teh-

dään 50 tunnissa, joten jokainen liike on

mietitty.

”Kehitystyötä vaati, että voimme käyt-

tää jo paikalla olevia kaapeleita. Näin sääs-

tymme valtavalta lisäurakalta”, Pitkänen

kertoo.

Antero Hietikko kiittelee asennusten

sujuvaa hoitoa ja laatua. Asennustyö teh-

dään vielä huoltoseisokin yhteydessä, jol-

loin laitoksella muutenkin tapahtuu.

”Näin isoissa asennuksissa uskon, että

kojeistojen vaihtoaika on varmasti erittäin

haasteellinen suoritus ottaen huomioon

aikataulutetun 50 tunnin asennusajan. On

hienoa nähdä, miten asennus sujuu huol-

toväen töiden kanssa lomittain”, Hietikko

kuvaa.

Ensimmäinen asennus toteutettiin

vuonna 2010, silloin pilottina. Tänä vuon-

na uusittiin ensimmäinen varsinainen tur-

valuokiteltu osajärjestelmä. Asennuksessa

eteen tuli pieni takapakki, kun eräs mitta-

us heittikin 40 milliä. Se teetti lisätyötä ja

suunniteltu työaika ylittyi hieman.

”Näin tarkkaa työ on, mutta toisaalta

pieni virhe toi taas tarvittavaa lisätietoa,

joten pystymme välttämään vastaavan

ongelman seuraavalla kerralla”, Pitkänen

sanoo.

Vuonna 2012 töitä tehdään kahden eri

osajärjestelmän kimpussa.

TVO:n ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 ovat identtisiä. Ne on varustettu kiehutusvesireaktorilla.

Kummankin laitosyksikön nykyinen nettosähköteho on 860 mega-

wattia. Lokakuisena päivänä sähköinen infotaulu kertoo, että ykkös-

yksikkö tuottaa sillä hetkellä sähköä 866 megawatin teholla ja kak-

kosyksikkö 874 megawatin teholla, siis nimellistehoaan enemmän.

ABB:n valtavat asennukset: + Ykkösyksikköön asennetaan projektin aikana

541 pienjännitekaappia ja 40 muuntajakaappia.

+ Kakkosyksikköön asennetaan 524 pienjänni-

tekaappia ja 38 muuntajakaappia.

+ Pienjännitekojeistoja uusitaan noin 40 pro-

senttia.

Identtiset yksiköt

Kun ABB:n asennuk-set alkavat touko-kuussa, kello tikittää. Asennuksia tekee 250 ABB:n ja TVO:n ihmistä, joista jokai-sella on tarkkaan mietitty roolinsa pro-jektin asennuksissa. TVO:n projektipäällikkö Antero

Hietikko esittelee alku peräistä 1970-luvun kojeistoa.

ABB power 3|11 15

Voimalaitosautomaation uusi aikakausi on alkanutUuden sukupolven Symphony™ Plus energiantuotantoon ja vesihuoltoon

ABB:nSymphony-ohjausjär-

jestelmien uuden sukupolven

Symphony Plus (S+) on suun-

niteltu erityisesti energiantuo-

tantoon ja vesihuoltoon. S+-järjestelmän

myötä laitosten automatisointi siirtyy

täysin uudelle aikakaudelle. Järjestelmä

edistää suorituskykytavoitteita, kuten re-

surssien käyttöä, toimintavarmuutta ja

tuotantotehokkuutta sekä liiketoimin-

nan tavoitteita, kuten käyttöomaisuu-

den käyttöiän pidentämistä ja ympäristö-

päästöjen vähentämistä.

Laitosten kokonaisautomatisointi S+ luo kattavan näkymän laitoksen toi-

mintoihin yhdistämällä tiedot kaikilta laitok-

sen alueilta eri järjestelmistä, mukaan luki-

en turbiinin ohjaus, laitoksen sähkötasa-

paino ja SCADA-etäjärjestelmät. Avoimen

arkkitehtuurinsa avulla Symphony Plus yh-

distelee ja järkeistää laitoksen tiedot, jot-

ta käyttäjä pystyy paremmin reagoimaan

olosuhteiden muutoksiin. Tämä parantaa

laitoksen turvallisuutta ja käyttöastetta.

S+ mahdollistaa laitoksen automatisoinnin

yhdestä ainoasta ohjaus- ja I/O-alustasta,

joka sisältää erilliset käyttöliittymämoduu-

lit ja -laitteet kaikille turbiinityypeille, laite-

valmistajille ja kokoluokille sekä merkittä-

vän valikoiman polttotekniikkaan liittyviä

menetelmiä (combustion instruments).

Järjestelmän keräämä informaatio mah-

dollistaa erinomaisen liiketoiminnan suo-

rituskyvyn. S+ -järjestelmässä historia-,

prosessi- ja liiketoimintadataa kerätään eri

puolilta laitosta ja tallennetaan tietoturval-

lisesti. S+ -työkalut muuttavat datan mer-

kitykselliseksi ja helposti ymmärrettäväksi

tiedoksi.

Yhtenäinen suunnittelutyökalu Suunnittelun tehoa mitataan sillä, miten

kauan tuotantoonvienti kestää. S+ Engin-

eering on integroitu suunnitteluympäristö,

jonka toimintojen avulla voidaan suunnitel-

la, määrittää, hallita, varmistaa, ottaa käyt-

töön ja ylläpitää mitä tahansa Symphony

Plus -komponenttia, kuten kenttälaitteita,

sähkölaitteita, ohjaus- ja I/O-laitteita sekä

käyttäjän työpisteitä ja väylämäärityksiä.

Symphony Plus -järjestelmässä voidaan

ohjata prosesseja ja sähkötoimintoja yh-

den alustan avulla. IEC 61850:n ja Mod-

bus TCP:n kaltaisia avoimia standardipro-

tokollia käyttämällä Symphony Plus integ-

roi sähkölaitteet prosessiohjaus- ja laitos-

toimintoihin. Sen avulla voidaan integroida

lähes millainen laite tahansa, ja se mahdol-

listaa laitoksen kaikkien resurssien valvon-

nan ja hallinnan laitoksen kaikilla tasoilla.

Tuotekehitystä

TeknologiaTämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta. Osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

ABB power 3|11 15

ABB:n sulautettu asiantuntemus optimoi järjestelmän rakenteen

Yhdistetyn ohjaus- ja I/O-alustan ansiosta voidaan saavuttaa täysi laitosautomaatio

Järjestelmän sisäiset turvaratkaisut varmistavat laitoksen eheyden ja luottamuksellisuuden

Sujuvasti käytännön liiketoiminta-päätöksiksi muuttuva tieto pitää kannattavan kasvun käynnissä.

Saumaton elinkaaren hallinta suojaa pääomaa ja aineettomia sijoituksia

Sähköisten järjestelmien ja laitteiden kattava inte-graatio parantaa laitok-sen näkyvyyttä

Täydelliset laitostiedot mahdollistavat tehokkaan toiminnan

LyhyestiSymphony-sarja tuotiin markkinoille vuonna 1980.Symphony-sarjaa on kehitetty vah-vasti vuosien saatossa.Yli 6 000 asennettua järjestelmää eri puolilla maailmaa.

Yhtenäinen tekninen suun-nitteluympäristö helpottaa suunnittelua ja kunnossapitoa

16 ABB power 3|11er 3|11

Ratkaisu

ABB:n Muuntajapäivillä viime kesänä lan-seeraama tuoteuutuus, säädettävä kuris-tin tuo säästöjä ja lisää sähköverkon turvallisuutta ja luotettavuutta.

Teksti Anne Kytölä Kuvat ABB

Säädettävällä kuristimella katkot kuriin

”Meiltä on kyselty paljon täl-

laista tuotetta, joten teim-

me sellaisen. Uusien tuot-

teiden kehittäminen kuuluu

erikoismuuntajia valmistavan yksikkömme roo-

liin”, ABB:n muuntajien markkinoinnista vastaa-

va Tommi Järvinen ja tutkimusjohtaja Esa Vir-tanen kertovat tuoteuutuuden synnystä.

Virtanen huomauttaa, että säädettäviä kuristi-

mia, on toki markkinoilla ennestään, mutta ABB:n

valikoimissa tuote on uusi. Maailmassa ei ole ko-

vin monia säädettävien kuristimien valmistajia,

koska markkinat ovat ainakin toistaiseksi olleet

pienet. Laitteen valmistaminen vaatii myös pal-

jon osaamista.

EU:n lainsäädäntö edistää uuden tuotteen

markkinoita.

”EU:n lainsäädäntö motivoi sähköverkkoyhti-

öitä parantamaan sähköverkkojaan, koska asiak-

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

17ABB power 3|11 17ABB power 3|11

Ratkaisu

Tekniset ominaisuudet

Tehoalue: 125 kVAr – 30 MVAr

Jännite: 6 kV – 145 kVLaite voi toimia kahden tunnin jaksoissa tai jatkuvasti

Taajuus: 50 Hz (tarvittaessa 60 Hz)Voidaan asentaa sisälle tai ulos

18 ABB power 3|11

kailla on oikeus saada rahallista korvausta useita tunteja kestä-

vistä sähkökatkoista”, Virtanen sanoo.

Sähköverkkoyhtiöt ovat panostaneet aikaisemminkin verkko-

jensa luotettavuuteen, mutta Järvinen ja Virtanen uskovat kiin-

nostuksen kasvavan, nyt kun epäluotettava sähköverkko mer-

kitsee verkkoyhtiölle selvää rahanmenoa. Ennen sähkökatkot

aiheuttivat kolhuja pääasiassa yhtiön imagolle.

Kompensoi maasulkuvirtaa Säädettävä kuristin on suunniteltu kompensoimaan maasul-

kuvirtoja. Kun sähköverkkoyhtiöt haluavat rakentaa myrskytu-

hoilta suojassa olevia sähköverkkoja ja siirtyvät yhä enemmän

avojohdoista kaapelointiin, maasulkuvirrat ja niiden aiheuttamat

kosketusjännitteet kasvavat. Turvallisuusmääräykset asettavat

kosketusjännitteille määrätyt rajat, joihin päästään joko erittäin

hyvillä ja järeillä maadoituksilla tai käyttämällä kuristimia eli sam-

mutettua maadoitustapaa.

Kosketusjännitteitä rajoitetaan sähköturvallisuuden vuoksi.

Ne aiheuttavat vaaroja paitsi ihmisille, myös esimerkiksi laitu-

mella oleville kotieläimille.

Ilmarako muuttuu automaattisesti Sammutuskelan sisällä on sydän ja käämi. Säätäjä muuttaa

kuristimen sisällä olevan ilmaraon suuruutta automaattisesti

moottorin avulla. Säätäjä – suojarele – mittaa jatkuvasti sähkö-

verkon nollajännitettä ja muuttaa kuristimen arvoja nollajännit-

teen mukaan niin, että kuristimen induktanssi on resonanssissa

verkon maakapasitanssin kanssa. Maasulkuvirta kompensoituu,

kun sammutuskelan läpi kulkeva induktiivinen komponentti ku-

moaa verkossa kulkevan kapasitiivisen komponentin.

Olennaista Virtasen mukaan on, että säätäminen tapahtuu

automaattisesti. Kuristin on mahdollista valmistaa myös kiinteä-

nä tai käsin käytettävällä kytkimellä aseteltavaksi, mutta silloin

säätöjen tekemiseen tarvittaisiin aina ihminen. Se olisi hidasta

ja kallista.

Säädettävien kuristimien ansiosta sähköverkkoa voidaan

helposti esimerkiksi laajentaa ja kuormitusta lisätä ylittämättä

turvallisuusrajoja.

Säädettävä kuristin kytketään joko suoraan päämuuntajan

tähtipisteeseen tai erilliseen maadoitusmuuntajaan. Lisäksi tar-

vitaan säätäjä ja erotuskytkin – yleensä käytetään ABB:n Sec-

tos-kytkintä – sekä suojauksia.

ABB valmistaa kaikkia muita kokonaisuuteen kuuluvia tuotteita

paitsi säätäjiä. ABB:n projektimyynnin kautta asiakas saa kuiten-

kin täydellisen säädettävän kuristimen tuotepaketin säätäjineen.

Ensimmäiset tuotteet myyty ABB:n valmistama säädettävä kuristin on suunniteltu kau-

punkien ja taajamien maakaapeliverkkoihin. Virtasen mukaan

laitetta voidaan tietenkin käyttää myös parantamaan avojohto-

verkkojen luotettavuutta, mutta pääsääntöisesti käyttökohtee-

na ovat kaapeliverkot.

Ensimmäiset ABB:n säädettävät kuristimet on myyty koti-

maahan. Tuote soveltuu käytettäväksi skandinaavisten verk-

kojen lisäksi Manner-Euroopassa, Venäjällä ja Baltian maissa.

Englannissa on käytössä toisenlainen tekniikka: siellä käytetään

kuristimien sijasta vastusmaadoitusta.

Olennaista on, että säätäminen tapahtuu automaattisesti. Kuristin on mahdollista valmistaa myös kiinteänä tai käsin käytettävällä kytkimellä ase-teltavaksi, mutta silloin säätöjen teke-miseen tarvittaisiin aina ihminen. Se olisi hidasta ja kallista.

Ratkaisu

250

200

150

100

50

00 20 40 60 80 100

Maasulkuvirta (A) (70–100 mm2 johdin)

kaapeli 20 kV

avojohto 20 kV

Kaapelointi kasvattaa maasulkuvirtaa verrattuna avojohtoihin. Mitä pitempi kaapelipituus, sitä suuremmaksi kasvaa myös maasulkuvirta.

Hyödyt

+ Säädettävä tähtipistekuristin+ Parantaa sähköverkon luotettavuutta ja lisää turvallisuutta.+ Säästää rahaa, kun sähköverkkoyhtiön ei tarvitse maksaa sähkökatkoista korvauksia asiakkailleen.+ Pienentää kustannuksia myös verkon rakennusvaiheessa, kun vältytään tarpeettoman suuren maadoituksen tekemiseltä.+ Antaa mahdollisuuden lisätä verkon kuormaa ja laajentaa verkkoa ylittämättä turvallisuusrajoja.+ Parantaa operoivan verkkoyhtiön imagoa, kun verkot toimivat.

19ABB power 3|11

Taajuusmuuttajilla ilmastonmuutosta vastaan

Kestävä kehitys

Pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaa-

susta sähköenergiaa tuottava Ämmäs-

suon voimala on lisännyt pääkaupunki-

seudun uusiutuvalla energialla tuotetun

sähkön määrää. Sillä on vaikutusta myös

koko Suomen ilmaan päästämien kasvi-

huonekaasujen määrään.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo on

syystäkin ylpeä.

”Vuonna 2010 käynnistetyn kaasuvoi-

malan prosessissa saadaan hyötykäyttöön

80 prosenttia kaatopaikkakaasun sisäl-

tämästä energiasta. Voimalaitoksen neljä

kaasumoottoria tuottavat sähköä keski-

määrin 15 MW:n teholla”, Kouvo kertoo.

Syksyllä voimala täydentyi lisäksi kaa-

sumoottoreiden pakokaasuista säh-

köä tuottavalla ORC (Organic Rankine Cycle)-yksiköllä.

”Lisää sähköä saadaan näin noin 1–1,3

MW vuodessa. Se tarkoittaa noin 7 000

omakotitalon vuosittaista sähköntarvet-

ta”, Kouvo laskee.

Taajuusmuuttajien tahdissa Ämmässuolla niin pumppaamoissa, jä-

tevedenpuhdistusprosesseissa kuin raken-

nusten ilmankäsittelyssä toimivien mootto-

reiden pyörimisnopeutta säädellään ABB:n

taajuusmuuttajilla. Omalta osaltaan taa-

juusmuuttajat ovat mukana vähentämäs-

sä kasvihuonekaasujen määrää.

”Tällaista laitosta ei voisi toteuttaa ilman

taajuusmuuttajia. Ne ovat sekä toimivin et-

tä energiatehokkain ratkaisu”, huomaut-

taa sähkötöiden johtaja Asko Uusimäki Econet Oy:stä. Econet toimitti ORC-voi-

malaitokseen putkiston, koneiston, säh-

köistyksen, automaation, instrumentoin-

nin ja myös toteutti urakan.

Taajuusmuuttajilla moottorin energia-

tehokkuus voi kasvaa jopa 50 prosenttia.

”ABB:n taajuusmuuttajat valittiin niiden

luotettavuuden ja käyttövarmuuden vuok-

si”, laitoksen sähkökäytön johtajana toi-

miva sähköteknikko Martti Kärmeniemi vahvistaa.

Energiateollisuuden kestävän kehityk-

sen foorumi valitsi Ämmässuon kaasuvoi-

malan Vuoden ilmastoteoksi vuonna 2010.

Teksti Dakota Lavento Kuvat Vastavalo.fi

Ämmässuon kaatopaikka-kaasuvoimala auttaa osal-taan alentamaan Suomen kasvihuonepäästöjä. ABB:n taajuusmuuttajilla voimalan moottoreiden energiatehokkuus voi kas-vaa jopa 50 prosenttia.

Tämä juttu löytyy Scrid.-palvelusta. Osoitteesta scribd.com/ABBSuomi

Paha ja hyvä metaaniKaatopaikkakaasut ovat luonnollisesti

syntyviä kaasuja, biokaasuja. Kaatopaikka-

kaasu kerätään kaasukaivoihin, joita on Äm-

mässuon vanhan kaatopaikan 35 metriä kor-

kealla jätekukkulalla 220 kappaletta. Niistä

kaasu päätyy varsinaisiin kaasupumppaa-

moihin, joita on neljä. Talteen otetusta kaa-

topaikkakaasusta 50 % on metaania ja 40 %

hiilidioksidia. Mukana on hieman happea,

typpeä, rikkiyhdisteitä ja siloxania.

Metaani ilmastomuutoksessa

− noin 20 kertaa hiilidioksidia voimak-

kaampi kasvihuonekaasu

− 2/3 päästöistä ihmisen aiheuttamia

− suurimmat lähteet ovat fossiiliset polt-

toaineet, kaatopaikat, riisinviljely, nau-

dat ja lampaat sekä jätevedenkäsittely.

20 ABB power 3|11

Porin Aittaluodossa Corenso Unitedin

isossa kartonkikoneessa märkä mas-

sa kulkee viiralta puristimeen ja kui-

vaimeen. Monien mutkien ja kuumien

höyryjen jälkeen se pääsee viimeiseen kieputuk-

seensa. Valmista kartonkia kiertyy rullalle koko

ajan, tasaisen varmasti.

Kun iso, noin 13 000 kiloa painava tambuuri

on täyttynyt, se leikataan moneksi pieneksi rul-

laksi. Kun rullat on kääritty muoviin ja varustettu

tarpeellisilla tiedoilla, ne ovat valmiita lähtöön.

Tehdaspäällikkö Hannu Mäkelä kertoo, että

Corenso Unitedin kartonkikone, 4,2 metrin levyi-

nen tasoviirakone, on Suomen ja koko maailman

suurin. Kone on tuotannon sydän.

”Oleellisessa roolissa ovat tietenkin myös mas-

saosastot. Teemme massaa ennen kaikkea kerä-

yspaperista. Uusiomateriaalin osuus raaka-

aineista on jo 85 prosenttia.”

Corenso onkin Suomen suurin keräyspape-

rin vastaanottaja. Se käyttää vuodessa hulppeat

1 00 000 tonnia keräyspaperia.

”Joudumme koluamaan koko Suomen niemen,

jotta saamme materiaalin kasaan”, Hannu Mäke-

lä huomauttaa.

”Olemme satsanneet viime vuosina myös sii-

hen, että pystymme ottamaan vastaan muovipin-

noitettua materiaalia”, hän lisää.

Huoltoa kuin Formula-varikolla

Corenso

Teksti Matti Välimäki Kuvat Jussi Partanen

Corenso United Oy:n Porin kartonkitehdas on luottanut jo kahdenkymmenen vuoden ajan ABB:n Full Service -palveluun. ”He ovat hyviä huollossa, me olemme hyviä kartonginvalmistuk-sessa”, tehdaspäällikkö Hannu Mäkelä kiteyttää.

Kartonkikone käy jatkuvasti 24 tuntia vuorokaudessa. Tämä asettaa omat vaatimuksensa myös huollolle.

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta. Osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

21ABB power 3|11

Corenso

Varikkokäynnillä riittää vipinää Corenso on ollut ABB:n Full Service -asiakas

kaksikymmentä vuotta, toimintansa käynnistymi-

sestä lähtien.

Hannu Mäkelä kertoo, että kartonkikone käy jo-

ka päivä 24 tuntia. Tämä asettaa omat vaatimuk-

sensa myös huollolle.

”Jos meitä verrataan paperitehtaisiin, joissa voi

olla neljäkin paperikonelinjaa, niin olemme aika pie-

ni yksikkö. Tämä tarkoittaa, että meidän ei kanna-

ta pitää palkkalistoillamme suurta omaa huoltoryh-

mää, sillä kun prosessi on käynnissä, niin koneita

ei pääse hypistelemään.”

”Mutta sitten, kun pidetään lyhyt huoltoseisok-

ki, niin ukkoja tarvitaan kuin meren mutaa.”

”Tällaisessa tilanteessa ulkoinen kumppani on

hyvä ratkaisu”, tehdaspäällikkö summaa.

ABB:llä riittää resursseja Hannu Mäkelä kertoo, että tärkeä etu on myös

se, että ABB:llä on resursseja kehittää huoltotoi-

menpiteitä ja kouluttaa huoltomiehiä.

”He ovat hyviä kunnossapidossa, me olemme

hyviä kartonginteossa. Keskitymme kumpikin omiin

vahvuuksiimme.”

Mäkelä mainitsee, että prosessiteollisuudes-

sa tuotantovarmuuden rooli korostuu. Huollon on

esimerkiksi kyettävä ennakointiin – ja puuttumaan

ongelmiin jo ennen kuin ne ennättävät kasvaa on-

gelmiksi. Kaikki häiriöt tarkoittavat menetettyä tuo-

tantoa ja tulevat hyvin kalliiksi.

”Tuotantovarmuutemme on varsin hyvällä tasol-

la, 95 prosenttia”, Mäkelä huomauttaa.

”Pyrimme hoitamaan hommat niin, että kenen-

kään ei tarvitse tulla tänne sunnuntaiyönä huhki-

maan”, hän lisää.

Ongelmiin varaudutaan jo ennakolta Corenso Unitedin kartonkikoneen käydessä

ABB:n miehet muun muassa mittaavat laakereiden

värähtelyjä, ennakoivat huoltotarpeita sekä laativat

toimenpiteille kiireellisyysjärjestyksen.

”Kerran kuussa pidetään lyhyt neljän tunnin pe-

sutauko ja kerran kuussa noin kahdeksan tunnin

huoltoseisokki, jonka aikana toimenpiteitä tehdään.”

”Pyrimme pitämään kriittisimmät varaosat lä-

hellä, mutta esimerkiksi taajuusmuuttajien kohdal-

la hyödynnämme yhteisvarastointia.”

ABB Servicen Porissa, Corenson kanssa sa-

massa rakennuksessa, sijaitsevan huoltoyksikön

vahvuus on 26 miestä. Miehet ovat läsnä tehtaalla

päivittäin, mutta osa heistä, esimerkiksi hydrauliik-

ka-asiantuntijat, liikkuvat myös muissa kohteissa.

Huoltomiehen joulu on kuin juhannus Kartonkikoneen kriittisimpiin tai tavallista enem-

Corenson Porin tehtaalla tuotetaan kartonkia 120 000 vuodessa. Asko Knuutila leikkaa kartonkia.

22 ABB power 3|11

Corenso

män huoltoa vaativiin kohtiin kuuluvat esi-

merkiksi telat, joiden ympärillä paperikudok-

set pyörivät. Massaosastoilla erityishuomiota

vaativat puolestaan pumput ja sekoittajat.

Corenso Unitedin kunnossapitopäällikkö

Sami Kari kertoo, että viime aikojen suurim-

pia huoltotöitä on ollut uusiomassalaitoksen

muovijätteen puristimen uusiminen.

”Muovijäte tuli liian märkänä ulos, jotta

voimalaitos olisi pystynyt sitä hyödyntämään.

Puristimen vaihto oli noin neljän päivän työ.

Mutta se saatiin tehtyä hyvin sujuvasti juhan-

nusseisokin aikana”, Sami Kari huomauttaa.

Samuli Järvinen ABB:ltä kuvailee puristi-

men uusimista rutiinityöksi. Ja rutiinia huol-

tomiehille on myös viettää niin joulut kuin ju-

hannuksetkin töissä.

”Perhe on tottunut siihen, että isä on sil-

loin töissä. Pidetään vapaata sitten muulloin”,

Samuli Järvinen naurahtaa.

Ikä lisää huollon tarvetta Corenso Unitedin kartonkikone on raken-

nettu paperikoneeksi vuonna 1957. Se muu-

tettiin kartonkikoneeksi vuonna 1992.

”Koneella on jo ikää. Tämä tarkoittaa sitä,

että huollon merkitys tulee korostumaan en-

tisestään. Meidän on tehtävä oikeita liikkeitä

oikeaan aikaan”, Hannu Mäkelä miettii.

”Tilanne on sama kuin 20-vuotiaalla au-

tolla. Sitäkin on huollettava koko ajan sieltä

täältä, suunnitelmallisesti.”

”Mutta kun koneesta pidetään hyvää huol-

ta, sillä on paljon vuosia edessä. Corenson

Wisconsin Rapidsin tehtaalla oli vielä muuta-

ma vuosi sitten käytössä kartonkikone, jolla

oli ikää sata vuotta.”

Tuotanto on kasvanut Porin Corenso Unitedin kartonkikoneen

suunniteltu kapasiteetti on 90 000 tonnia

vuodessa, mutta viime vuosina tuotantolu-

vut ovat siis nousseet jopa kolmanneksella.

”Tehokkuuden nostoon on päästy muun

muassa sillä, että olemme investoineet ko-

neen kuivauskapasiteettiin. Aika pienillä in-

vestoinneilla olemme kuitenkin selvinneet”,

Hannu Mäkelä kertoo.

Tuotannon kasvusta voisi päätellä, että

kartongille on kysyntää. Julkisuudessa on

kuitenkin puhuttu paljon suomalaisen pape-

riteollisuuden vaikeuksista.

”Paperiteollisuuden tilanne heijastuu myös

suoraan meille, kun kartonkia käytetään pa-

perirullien hylsyissä. Olemme kuitenkin etsi-

neet uusia sovelluksia kartongille esimerkik-

si kuluttajapakkauksista.”

Tilannetta tasapainottaa myös se, että 75

prosenttia Corenso Unitedin tuotannosta me-

nee vientiin.

”Ruotsi on suurin markkina-alueemme.

Mutta kaukaisin paikka, johon olemme kek-

sineet kartonkia viedä on Uusi-Seelanti”, teh-

daspäällikkö Hannu Mäkelä myhäilee.

01

”Uusiomateriaalin osuus raaka- aineista on jo 85 prosenttia.”

Hannu Mäkelätehdaspäällikkö, Corenso

Corenso United Oy Ltdon Stora Enson tytäryhtiö. Kan-

sainvälisellä yhtiöllä on Suo-

messa Porin kartonkitehtaan

lisäksi toimintaa myös Lovii-

sassa ja Imatralla, jossa kum-

massakin sijaitsee hylsytehdas.

Porin tehdas tuottaa vuo-

dessa noin 120 000 tonnia kar-

tonkia (400 g/m2). Tehdas työl-

listää noin sata henkeä.

01 Tehdaspäällikkö Hannu Mäkelä ja ABB:n yksikön päällikkö Samuli Järvinen 02 ABB:n Kalevi Tenhosen mitta- usten perustella tarkkaillaan koneiden huoltotarpeita.

Corenso United Oy Porin kartonkitehdas & Full Service

Sisältö: Kartonkitehtaan kunnossapitoHuoltoyksikön vahvuus: 26 miestäSopimus on ollut voimassa 20 vuotta

Leipäjuusto paloiksi robottivoiminJuustoportin meijerissä Jalasjärvellä leipäjuusto valmistuu ihmisen ja robotin yhteistyönä. Suomen sadan parhaimman brändin joukkoon lukeutuva Juustoportti on yksi robottiautomaation edelläkävijöistä meijerimaailmassa.

Mitä ihmettä?

ABB:n valmistamia robotte-

ja on asennettu Juustoportin

Jalasjärven meijerille yhteen-

sä 12 kappaletta. Juusto-

portin kiinnostus automaatioon alkoi

vuosikymmen sitten, kun yhtiö päätti

modernisoida raskaimpia ja yksitoikkoi-

simpia työvaiheita tuotannon tehostami-

seksi ja työn helpottamiseksi.

”Robotit työskentelevät pääasiassa pak-

kauspuolella. Muutama vuosi sitten lähdim-

me uudistamaan myös leipäjuuston val-

mistusprosessia ja automatisoimme juus-

ton leikkauksen”, Trimaster Oy:n toimitus-

johtaja Leo Johansson kertoo. Trimaster

toimii robottihankinnoissa integraattorina,

yritys on erikoistunut räätälöimään ratkai-

suja juuri elintarviketeollisuudelle.

Leipäjuustomassa on haastava lei-

kattava, koska sen tiheys vaihtelee. Ve-

sihydrauliikka säätelee leikkurin terien

paikkaa. Vaaka punnitsee juustokiekot,

sen jälkeen ne kulkevat paistoon ja jääh-

dytykseen linjastoa pitkin. Seuraavassa

robottisolussa leikataan pyöreät juustot

paloihin ja robotti irrottaa juustot paisto-

muoteista. Soluun integroitu vaaka pun-

nitsee juuston, minkä jälkeen se lähtee

tarkastusvaa’an kautta solulle, joka poimii

tuotteen ja nostaa ratapakkauskoneeseen.

Vahva brändi Juustoportti on perheyritys, jossa juus-

tonvalmistus perustuu pitkiin perinteisiin ja

käsityöhön. Yritys on hyvä esimerkki siitä,

kuinka tuotantoa on onnistuttu automati-

soimaan menettämättä imagoa korkeaa

laatua tuottavana meijerinä. Juustoport-

ti on pienestä koostaan huolimatta nous-

sut vuosien varrella Suomen 100 parasta

brändiä listalle.

”Brändi muodostuu siitä, että olemme

pitäneet asiakkaalle annetun lu-

pauksen. Tasalaatuisuus on

tärkeää, ja sen ylläpi-

tämiseksi robotit teke-

vät tärkeää työtä. Myös

sitoutunut ja motivoitu-

nut henkilökunta rakentaa

laadukasta brändiä. Ras-

kaiden työvaiheiden poista-

minen on selkeästi lisännyt

työntekijöiden

moti-

vaa-

tiota

j a hy -

vinvoin-

tia”, sanoo

Juustoportin

toimitusjohtaja

Timo Keski-Kasari.

Hyvää kumppanuutta ja joustavuutta Juustoportti Oy haluaa ke-

hittää tuotantoaan edelleen, ja

yritys kuuntelee mielellään myös

henkilökunnan toiveita työvaiheiden

modernisoimiseksi. Taitavan integraat-

torin rooli on oleellinen sekä ABB:n että

Juustoportin näkökulmasta.

”Haasteita modernisointiin tuo juusto-

tuotteiden vaihtelevuus: on eri kokoisia,

laktoosittomia ja kevyttuotteita”, sanoo

Johansson.

”Robotteja voidaan ohjelmoida uudel-

leen toisenlaisiin tehtäviin. Tämä on tär-

keää, koska tarpeet tuotannossa muuttu-

vat kysynnän myötä”, Timo Keski-Kasari

sanoo.

Teksti Susanna Alanen

23ABB power 3|11

ABB Asiakaspalvelukeskus on ABB:n uusi yhteydenottokanava, jonka kautta tavoitat oikean henkilön. Asiakaspalvelukeskus palvelee sinua kaikissa ABB:n tuote- ja palveluasioissa noin 300 palveluun sitoutuneen asiantuntijamme avulla.

Ota yhteys Asiakaspalvelukeskukseen, mikäli et tiedä oikeaa tai et tavoita tuttua yhteyshenkilöäsi. Kirjaamme pyyntösi tietojärjestelmäämme ja seuraamme asiasi käsittelyn etenemistä. Olemme tavoitettavissasi 24/7. www.abb.fi

ABB OyAsiakaspalvelukeskusPuhelin: 010 22 21999Sähköposti: palvelukeskus@fi.abb.com

010 22 21999. ABB Asiakaspalvelu-keskus löytää asiantuntijamme.