Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti • 4/2012 • 15. vuosikerta

Mitä hyvä matka-apteekki

pitää sisällään? Lue vinkit

ja varustaudu ajoissa.

Rokotukset ja malarian

estolääkitys on hoidettava kuntoon

ennen matkaa. Vain tyhmä lähtee

reissuun valmistautumatta.

Madventures

MATKALLA MATKALLA elämme hetkessäelämme hetkessä

ÄLÄ PALA etelän auringossa!

15 v

5 faktaa TURISTIRIPULISTA

MUSTI mukaan reissuun

❯PÄÄKIRJOITUS ❯TÄSSÄ LEHDESSÄ

❯AJANKOHTAISTA

Älä luule malariasta .......................................................... 3Gallup ............................................................................. 3Matkalla näkee itsensä etäältä ......................................... 4Tuoteuutiset ..................................................................... 8Musti mukana matkalla .................................................. 10Uutisia eläinmaailmasta ................................................. 11Paikallissivut .................................................................. 12Matkailijan lääkekaappi .................................................. 14Kysy apteekkarilta .......................................................... 15

Kirjoja terveydeksi .......................................................... 16Pitäisikö syödä vain silmillään? ....................................... 18Shindo palauttaa ja rentouttaa ........................................ 18Älä matkusta henkesi kaupalla! ...................................... 195 kysymystä: Turistiripuli ................................................. 21Apteekin hyllyltä: Lennä ilman korvakipuja ...................... 22Apteekkien yhteystiedot ................................................. 23Ristikko ........................................................................ 23

4/2012

KOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT DREAMSTIME

Muista!TERVEYS-EU-PORTAALI

sisältää monenlaista tietoa

terveysasioista ja alan toimis-

ta, joita toteutetaan kansain-

välisellä ja EU:n tasolla.

HTTP://EC.EUROPA.EU/HEALTH-EU/INDEX_FI.HTM

LIHAVUUSLEIKKAUKSET vähentävät riskiä sairastua diabetekseenLIHAVUUSLEIKKAUKSET VÄHENTÄVÄT lihavien diabetek-

seen sairastumisen riskiä yli 80 prosentilla 15 vuoden seuran-

nassa. Tämä selvisi Göteborgin yliopiston ja THL:n yhteistyönä

toteuttamassa tutkimuksessa.

Tutkimus osoittaa, että leikkaushoito on perinteisiä li-

havuuden hoitomenetelmiä tehokkaampi keino ehkäistä

vaikeasti lihavien henkilöiden diabetekseen sairastumis-

ta. Tutki muksessa verrattiin 1 658 lihavuusleikkauksen lä-

pikäynyttä henkilöä verrokkiryhmään, johon kuului 1 771 yli-

painoista henkilöä, joita hoidettiin perinteisin menetelmin.

Vertailuryhmän jäsenistä 392 sai diabeteksen 15 vuoden

aikana, kun diabetes todettiin vain 110:llä lihavuusleikkauk-

sen läpikäyneellä henkilöllä.

Tutkimus on osa laajaa Swedish Obese Subjects (SOS) -tut-

kimusta, joka on tähän mennessä osoittanut yli 90 tieteellisel-

lä artikkelilla, että lihavuuskirurgialla on monia myönteisiä vai-

kutuksia myös syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin, kuollei-

suuteen ja elämänlaatuun.

Ruotsissa lihavuusleikkausten määrä on kasvanut vuoden

1987 parista sadasta leikkauksesta lähes 10 000 leikkauk-

seen vuonna 2011. Suomessa tehdään noin 1 000 lihavuus-

leikkausta vuodessa. ■ LÄHDE THL

ÄIDIN TUPAKOINTI altistaa sikiön astmalleRASKAUDEN AIKANA tupakoivat äidit altistavat lapsensa

todennäköisesti astmalle ja hengityksen vinkunalle. Sikiö on

erityisen haavoittuvainen ensimmäisen raskauskolmanneksen

ajan. Ruotsalaiseen tutkimukseen osallistui yli 21 000 lasta,

joista 3 prosenttia oli altistunut äidin tupakoinnille vain koh-

dussa. Näiden lasten riski sairastaa astmaa tai siihen viittaa-

vaa hengityksen vinkunaa 4–6-vuotiaana oli 39–65 prosenttia

suurempi kuin tupakka-altistukselta säästyneiden. Tulokset

julkaistiin tieteellisessä American Journal of Critical Care Medici-ne -lehdessä. ■ LÄHDE DUODECIM

PELIHIMON taustalla aivojen toimintahäiriöPELIHIMO ELI PELIRIIPPUVUUS on toiminnallisen

riippuvuuden muoto, josta kärsii länsimaissa

noin 1–2 prosenttia koko väestöstä. Lääketie-

teen lisensiaatti Juho Joutsa selvitti väitös-

tutkimuksessaan pelihimon neurobiologiaa

moderneja aivokuvantamismenetelmiä (PET

ja MRI) käyttäen. Tutkimuksessa osoitettiin,

että vastoin aiempia oletuksia pelihimoon

liittyy lisääntynyt aivojen palkkiojärjestelmän

dopamiinitoiminta. Tuloksia voidaan hyödyntää

tulevaisuudessa lääkekehitystyössä. ■

LÄHDE TURUN YLIOPISTO

A-TYYPIN PERSOONALLISUUS ei lisää sydänkuolemiaKASTYTIS ŠMIGELSKAS tutki väitöskirjassaan A-tyypin per-

soonallisuuden vaikutusta ennenaikaiseen sydän- ja verisuo-

nitautiriskiin. A-tyypin käyttäytymiseen on liitetty kilpailuhenki-

syyttä, suorituspakkoa, nopeaa elämänrytmiä ja kiireen

tuntua, kärsimättömyyttä ja mahdollisesti helposti

pintaan nousevaa vihamielisyyttä tai aggressiivi-

sia piirteitä. Tutkimusaineistona oli lähes

3 000 KIHD-tutkimukseen osallistunutta itä-

suomalaista miestä. Tulosten mukaan A-

tyyppinen persoonallisuus ei juurikaan ollut

yhteydessä lisääntyneisiin sydän- ja verisuo-

nitautikuolemiin. Tarkemmissa analyyseissä

nähtiin tilastollisesti merkitsevä yh teys kyy-

nisen epäluuloisuuden ja ennenaikaisen kuol-

leisuuden välillä. ■

LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Terveydenhuolto on MUUTOKSESSASOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON rakenteellinen uudis-

taminen oli yksi kuntavaaliemme tärkeimmistä teemoista.

Tätä kirjoittaessani vaalit ovat vielä käymättä ja ratkaisut

löytämättä. Toivottavasti tätä lukiessasi tilanne on jo toi-

nen. Onnittelut kaikille uusille kuntien valtuustoihin valituil-

le! Työsarkaa nimittäin tulee riittämään.

Terveydenhuollossa on raja-aitoja. Niiden ylittämisessä

kuluu paljon resursseja hukkaan. Raja-aidat myös saattavat

jopa aiheuttaa vaaratilanteita potilaan hoidossa, kun tiedot

potilasjärjestelmien ja organisaatioiden välillä eivät liiku.

Toimimattomat tai puutteelliset potilastietojärjestelmät

tuottavat harmaita hiuksia koko terveydenhuollon ihmisille

sekä asiakkaille.

On laskettu, että erikoislääkärit käyttävät työajastaan

10 % tiimalasia katsellen. Se ei voi olla oikein. Tämän ta-

kia järjestelmiä pitää kehittää. Resurssipula terveyskeskuk-

sissa ja sairaaloissa on tosiasia, jota toimimattomat järjes-

telmät eivät ainakaan helpota. Satojen, ellei tuhansien lää-

käreiden työpanos valuu siis käytännössä hukkaan.

Suomessa kehitteillä oleva kansallinen terveysarkisto,

KanTa, pyrkii osaltaan ratkaisemaan tätä ongelmaa. Me ap-

teekeissa olemme KanTa-palvelun ensimmäisen osan, eRe-

septin, kanssa jo sinut.

Jotta voimme säilyttää hyvät palvelut väen vanhetessa

ja huoltosuhteen heiketessä, pitää meidän uudistua. Muu-

tos on myös mahdollisuus, meidän pitää nyt myös hyödyn-

tää se.

Tatu Johanssonpäätoimittaja, proviisori

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

Hälsovården i OMVANDLINGDEN STRUKTURELLA OMVANDLINGEN av social- och häl-

sovården är ett av de viktigaste teman i vårt kommunalval.

I skrivande stund har valet inte ägt rum och lösningarna

inte hittats. Hoppas situationen är en annan när du läser

detta. Grattis till alla nyinvalda i kommunfullmäktige! Ni

kommer nämligen inte att sakna arbete.

Det fi nns skrankor i hälsovården. Att överträda dem slö-

sar mycket på resurserna. Skrankorna kan till och med or-

saka farliga situationer i patientvården då informationen

mellan patientsystemen och organisationerna inte rör på

sig. Patientsystem som inte fungerar eller är bristfälliga ger

gråa hår hos människorna och kunderna i hela hälsovår-

den.

Det har räknats ut att specialläkarna använder 10 % av

sin tid till att se på timglaset. Det kan inte vara rätt. Därför

måste systemen förbättras. Resursbristen i hälsocentraler-

na och sjukhusen är ett faktum som åtminstone inte under-

lättas av system som inte fungerar. Hundratals, om inte tu-

sentals läkares arbetsinsats rinner alltså både i praktiken

och bildligt ut i sanden.

KanTa, det nationella hälsoarkivet, som håller på att ut-

vecklas i Finland, försöker för sin del lösa detta problem.

Vi i apoteket känner redan väl till KanTa-tjänstens första

del, eReceptet. För att vi ska kunna bevara god service när

människorna blir äldre och försörjningskvoten blir sämre,

måste vi förnya oss. Omvandlingen är också en potential,

därför ska vi också gripa den nu.

Tatu Johanssonchefredaktör, provisor

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

2 Oma PLUS 4 2012

S

❯GALLUP❯TIESITKÖ TÄMÄN?TEKSTI JA KUVAT PIRKKO SOININENTEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME

Malaria on tropiikissa Anopheles-hyttysten kautta leviävä

sairaus, joka voi hoitamattomana johtaa kuolemaan.

Sen ehkäisystä ja hoidosta liikkuu paljon väärää tietoa.

THL:n Matkailijan terveysoppaan päätoimittaja, dosentti,

infektiolääkäri Katariina Kainulainen oikaisee luulot.

1JOS PYSYY HOTELLIALUEELLA, EI OLE VAARASSA.VÄÄRIN. Malariariski on suurin Saharan eteläpuolisessa troop-pisessa Afrikassa, kuten Gambiassa, mutta suuren riskin alueita

on muuallakin. Näille alueille ei kannata mennä ilman malarian esto-lääkitystä. Malariaan voi sairastua hotellialueellakin, mutta riski kas-vaa, kun vietetään aikaa kaupunkien ulkopuolella. Raskaana olevien ja pienten lasten ei kannattaisi lainkaan matkustaa suuren riskin ma-laria-alueille. Suositukset voi tarkistaa Matkailijan terveysoppaasta THL:n nettisivuilta www.thl.fi . Esimerkiksi Th aimaan turistialueilla ei ole malariaa, mutta muualla maassa estolääkitys voi olla tarpeen.

2THL:N OHJEET OVAT VAIN SUOSITUS, JOTEN VOIN PÄÄTTÄÄ ITSE, ALOITANKO LÄÄKITYKSEN.VÄÄRIN. Estolääkitys kannattaa ehdottomasti ottaa, jos vä-

littää terveydestään. Asiaa ei kannata ratkaista esimerkiksi rahati-lanteen perusteella. Jos rahat eivät riitä malarian estolääkkeisiin, on parempi jäädä kotiin. Lääkkeiden hankintaa ei myöskään kan-nata jättää matkakohteeseen, vaikka ne voivat siellä olla halvempia. Estolääkitys on aloitettava jo ennen matkaa. Sitä paitsi kolmannes kehittyvissä maissa myytävistä lääkkeistä on väärennöksiä, toisin kuin Suomessa.

3OTAN SAMAT ESTOLÄÄKKEET KUIN NAAPURI.VÄÄRIN. Sopiva estolääkitys valitaan aina yhdessä matkai-lulääkärin kanssa matkakohteen ja matkasuunnitelman mu-

kaan, koska malarialoisia on useita erilaisia ja niiden herkkyys es-tolääkkeille vaihtelee alueittain. Samat lääkkeet eivät toimi kaik-kialla maailmassa. Lääkkeen valintaan vaikuttavat myös matkaili-jan ikä, sairaudet, mahdolliset lääkkeiden yhteisvaikutukset ja omat toiveet. Estolääkkeiden ottotiheydessä, lääkityksen kestossa ja hin-noissa on eroja.

4VAIKKA OTTAA ESTOLÄKKEET, VOI SAIRASTUA.TOTTA. Estolääkityksen lisäksi pitää suojautua hyttysiltä. Anopheles-sukuun kuuluvat, malariaa levittävät hyttyset pis-

tävät hämärän ja pimeän aikana. Tropiikissa kannattaa siksi pukeu-tua iltaisin ja öisin vaaleisiin, pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin. Paljailla ihoalueilla kannattaa käyttää dietyylitoluamidia (DEET) tai ikadriinia sisältävää hyttyskarkotetta. Makuutiloista hyttyset on hy-vä hävittää hyttyskarkotesuihkeella ennen nukkumaan menoa. Per-metriinillä käsitelty vuodeverkko suojaa nukkujaa. Permetriinillä voi käsitellä myös vaatteet.

Älä luule MALARIASTA

5LÄÄKETTÄ EI KANNATA OTTAA, KOSKA SE EI ESTÄ SAIRASTUMISTA.VÄÄRIN. Estolääkitys ei anna sataprosenttista suojaa, mutta

oikein valittu estolääkitys yhdessä hyttyssuojauksen kanssa pienen-tää sairastumisvaaran minimiin ja estää malarian aiheuttaman kuo-leman. Malariaan sairastuu vuosittain 200–300 miljoonaa ihmistä ja siihen kuolee noin miljoona ihmistä, joista suurin osa on afrikka-laisia lapsia ja raskaana olevia naisia.

6PITKÄÄN MALARIA-ALUEELLA OLESKELEVAT EIVÄT TARVITSE ESTOLÄÄKITYSTÄ.VÄÄRIN. Vaikka muualta muuttanut tai vierailija oleskelisi

malaria-alueella pitkäänkin, hänelle ei ehdi kehittyä riittävää immu-niteettia. Paikallisilla asukkailla on heikko immuniteetti, joka suojaa heitä osittain, mutta hekin menettävät sen, jos muuttavat pois mala-ria-alueelta. Esimerkiksi malaria-alueelta Suomeen muuttaneet tar-vitsevat estolääkityksen, kun he kyläilevät entisessä kotimaassaan.

7ESTOLÄÄKKEITÄ PELÄTÄÄN SIVUVAIKUTUSTEN TAKIA.TOTTA. Malarian estolääkitykseen voi liittyä haittoja, yleisim-pinä lääkeaineesta riippuen esimerkiksi pahoinvointia, pään-

särkyä, ihottumaa, mielialan vaihtelua tai keskittymiskyvyn heiken-tymistä. Siksi lääkitys valitaankin yksilöllisesti siten, että haitat jäi-sivät mahdollisimman pieniksi samalla, kun suojaus olisi mahdolli-simman hyvä. Estolääkitys aloitetaan ennen matkaa, jotta lääkkeen sopivuus ehditään varmistaa ja jotta sen pitoisuus elimistössä ehti-si riittäväksi matkaan mennessä.

8KUN MATKA ON OHI, VAARA ON OHI.VÄÄRIN. Malarian estolääkitystä pitää jatkaa vielä matkan jälkeenkin, jotta Plasmodium falciparum -malarian mahdol-

lisuus poistuisi. Kyseessä on yleisin ja vaarallisin malariatyyppi. Sen itämisaika on yleensä 2–4 viikkoa, harvoin yli kolme kuukautta.

9JOS MATKAN JÄLKEEN TULEE KUUME, VOI OLLA KIIRE.TOTTA. Jos matkalla malaria-alueelle tai sen jälkeen nousee

kuume, pitää ottaa välittömästi yhteys lääkäriin ja kertoa malari-an mahdollisuudesta. Malaria todetaan sormenpäästä otetulla ve-rinäytteellä. Suomessa todetaan vuosittain 20–40 malariaa, joista valtaosa on saatu Afrikasta. Suurin osa sairastuneista ei ole käyttä-nyt estolääkitystä. ■

Tropiikissa malaria-alueilla liikuttaessa on tärkeää suojautua

hyttysiltä ilta- ja yöaikaan. Yhtä tärkeä on malarian estolääkitys.

TUIJA, LAHTIOtan matkalle mukaan aina maitohappobakteereita, matka-

pahoinvointi- ja särkylääkettä. Mitään matkarokotuksia en

erityisesti ole tarvinnut. ■

PEKKA, LAHTIReissaamme aika paljon, teemme pari kuukauden matkaa

vuodessa. En ole koskaan matkoilla sairastellut. Työelä-

mässäkin olin yli 50 vuotta ja sinä aikana sairauspäiviä

kertyi vain 28. Taidan olla perustervettä sorttia. ■

ANNE, JYVÄSKYLÄVarustaudun aika huolellisesti matkalle. Otan aina mukaan

laastaria, särkylääkettä, maitohappobakteereja, hiilitablet-

teja, kyypakkauksen, allergialääkkeitä, sideharsoa, desin-

fi ointiainetta ja rakkolaastareita. Hepatiittirokotteet olen

hankkinut matkaa varten. ■

OLLI, ILMAJOKIPakkaan mukaan särkylääkettä, matkapahoinvointilääkettä,

ripulilääkettä, laastaria ja desinfi nointiainetta. Malarian es-

tolääkityksen olen ottanut kerran kauan sitten. Myös hepa-

tiittirokotukset ovat kunnossa. ■

KARI, HOLLOLAEn oikeastaan ota mitään erityisiä lääkkeitä mukaan mat-

koille. Myöskään rokotteita en ole ottanut, mutta tietysti ta-

vallinen rokotussuoja on kunnossa. ■

Miten varustaudut MATKALLE?Kysyimme vastaantulijoilta, millainen matka-apteekki heillä on. Moni lähtee reissuun sen kummemmin varustautumatta.

Oma PLUS 4 2012 3

MATKALLA näkee itsensä etäältä

LÄHDE WHO

SUOMALAISET TEKIVÄT ULKOMAILLE

TÄMÄN VUODEN TAMMI–HUHTIKUUSSA

MILJOONAA VAPAA-AJANMATKAA.LÄHDE TILASTOKESKUS2,2

MALARIAAN SAIRASTUU MAAILMALLA VUOSITTAIN

200–300 MILJOONAA JA KUOLEE LÄHES MILJOONA IHMISTÄ.

4 Oma PLUS 4 2012

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT TUOMAS MILONOFF JA MARKKU OJALA

Madventures-kaksikko

Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff eivät hae

retkiltään pelkästään uuden

kokemista tai näkemistä.

Kun reissaaminen on

elämäntapa, antaa

kauas lähteminen tunteen

hetkessä elämisestä.

Madventures-matka-ohjelmista ja -mat-kakirjoista tut-tu kaksikko on ai-koinaan viettänyt

vuodessa 250 päivää ulkomail-la ja lähinnä kaukomailla, viida-kossa, autiomaassa tai vuoris-tossa. Nyt tahti on hiljentynyt, mutta molemmat laskevat, että matkustuspäiviä on edelleen sa-takunta vuodessa. Muukin aika kuluu matkailuun liittyen. Uu-sin kirja, reissuetikettiin paneu-tuva, Mad Manners, ilmestyi lo-kakuussa.

1990-luvun alussa, kaksi-kon lukioaikoihin, reppureis-saamisesta oli jo tullut arkipäi-vää. Matkat Intiaan tai Nepaliin eivät enää kuulostaneet niin ek-soottisilta kuin vielä kymmenen vuotta aiemmin. Myös Interrail oli tuonut Euroopan ja lähialueet helposti tavoitettaviksi pienellä-kin budjetilla.

– Vanhempien kanssa oli matkusteltu lapsena, mutta in-nostuin reissaamisesta varsinai-sesti Interraililla. Lukion jälkeen olin puoli vuotta Intiassa ja siitä se lähti alkuun, Milonoff miettii.

Rantalalta jäi Interrail-vaihe väliin, kun kesät menivät töissä.

– Tunnan Intian reissu ja hurjat jutut saivat myös minut kiinnostumaan, ja lähdimme yh-dessä 90-luvun lopulla Kaakkois-Aasiaan. Olen lapsena asunut In-tiassa. Olen samaa mieltä Bruce Chatwinin kanssa siitä, ettei ih-mistä ole tarkoitettu asumaan paikoillaan kaupungissa, vaan tarvitaan paikan vaihtamista ja avarampaa tilaa, Rantala sanoo.

Nyt miehet ovat matkusta-neet yli kymmenen vuotta pää-toimisesti ja saaneet siitä myös elantonsa. Mad Cook -kirjaan liit-tyen Rantala ja Milonoff ovat or-ganisoineet designpääkaupunki-vuoden ohjelmaan Mad Dinner -tapahtuman Kellohalliin mar-raskuussa. Vastaavat, keväiset Mad Brunssit myytiin loppuun hetkessä.

KIINNI HETKESSÄMilonoffi a viehättää matkailus-sa arjen ympyröistä poispääsy. Silloin voi tehdä muuta kuin ru-tiineja. Hänen mielestään samal-la löytää itsestään jotain sellais-ta, mitä kotona voisi saavuttaa ehkä vain meditaation kautta. Matkalla itsensä näkee etäältä.

– Matkalla voi hienoin hetki olla, kun on täpötäydessä, kuu-massa linja-autossa paikallisten asukkaiden, kanojen ja vuohien kanssa. Se on tavallaan vankila, mutta toisaalta vapauttava ko-kemus. Juuri silloin voi elää vain siinä hetkessä – ei voi muuta.

Milonoff toteaa, että koto-na arjen rutiineja suorittaessa olemme hetkessä läsnä vain kah-den prosentin verran. Reissussa ajasta ainakin 20 prosenttia ol-laan läsnä juuri siinä hetkessä.

– Pitkän matkan jälkeen on lähes valaistunut olo, kun tulee kotiin. Mutta pelottavan äkkiä on taas kiinni rutiineissa.

Miehet miettivät, ettei mat-kustamisessa ole olennaisinta nähdä 200 nähtävyyttä tai mui-ta maailman ihmeitä. Hetkessä oleminen on tärkeintä.

Tähän samaan liittyy se, et-tei heidän mielestään matkus-tamiseen voi väsyä. Vaikka Del-hissä on kuumaa, pölyistä, likais-ta ja ahdistavaa, ja ajattelee, ettei

~MIEHET OVAT

REISSANNEET

YLI KYMMENEN

VUOTTA PÄÄ-

TOIMISESTI

JA SAANEET

SIITÄ MYÖS

ELANTONSA.~

t Riku Rantala (vas.) ja

Tuomas Milonoff ovat Suo-

men viralliset seikkailijat,

jotka palkittiin syyskuus-

sa valtion tiedonjulkista-

mispalkinnolla. Vuonna

2009 Matkailutoimittaji-

en kilta ry nimesi heidät

Vuoden matkailuhenkilöik-

si ja Kansainvälinen seik-

kailijan opas taas on va-

littu vuonna 2008 vuoden

matkakirjaksi. Miehet itse

haluavat korostaa tv- ja

radio-ohjelmien sekä kirjo-

jen tiedottavaa merkitystä.

LÄHDE THL LÄHDE WHO

DENGUEINFEKTIOON SAIRASTUU MAAILMALLA

VUOSITTAIN NOIN 50 MILJOONAA IHMISTÄ.

SUOMALAISISTA VIIKON TURISTI-

MATKAAN OSALLISTUVISTA SAA

ETELÄ-AASIASSA, LÄHI-IDÄSSÄ JA AFRIKASSA RIPULIN.

20–60%Oma PLUS 4 2012 5

❯PIKATESTI

halua palata sinne enää koskaan, niin kotiin tultua on todella kova kaipuu takaisin.

– Olemme olleet kuvausreis-sujen jälkeen välillä ihan rikki niin fyysisesti kuin henkisesti-kin. Olemme tehneet äärimmäi-siä asioita ja olleet hengenvaa-rassa. Palautuminen on vienyt aikaa, mutta halu lähteä uudel-leen ei ole koskaan kadonnut.

Rantala kertoo, että tavoit-teena on tehdä matkoja myös ilman kameraa, mutta koskaan se ei onnistu ihan täydellisesti. Aina miettii, miten näkemään-sä voisi käyttää tv-ohjelmassa tai kirjassa.

Milonoffi n mukaan on ollut vaikeaa päästä eroon tunteesta, että kuvatessaan riistää ihmisiä. Itse vain ottaa, eikä pysty anta-maan mitään takaisin. Usein ra-hakaan ei ole tässä ratkaisu.

SEIKKAILIJA MAAILMALLAMadventures-kaksikko koros-taa valistajan rooliaan. Tv-ohjel-mien ja kirjojen tarkoituksena ei ole vain extreme-kokemusten tallentaminen, vaan halu aut-

taa matkaan lähtijöitä. Tien ta-soittaminen eri kulttuurien koh-taamisessa ja varsinkin erilais-ten asioiden kunnioittamisessa ja ymmärtämisessä on miehille tärkeä asia. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta yleensä asioil-la on jokin merkitys.

– Yleensä siinä merkitykses-sä on myös järkeä.

Ensimmäisessä kirjassa eli Kansainvälisen seikkailijan op-paassa kaksikko opastaa mat-kalle monesta eri näkökulmas-ta käytännön esimerkkien kaut-ta. Mad Cook taas kertoo laajas-ti ruokakulttuurista sekä teolli-sen ja alkuperäisen ruuan erois-ta. Mad World – Seikkailijan Atlas -tietopakettiin on koottu olen-naiset tiedot maailman jokaises-ta maasta.

– Kirja ei ole käyttöliittymä-nä vanhentunut, vaan se toi-mii usein paremmin kuin pelk-kä netistä tietojen etsiminen. Kun kirjoissa on mukana tähti-taivas, aurinkokellon teko-ohje tai Atlaksessa tärkeimmät mai-den faktatiedot meidän havain-tojemme lisänä, voi tietoja sela-

ta nopeasti. Halusimme esimer-kiksi Atlakseen mukaan ihan perinteisen kartaston, miehet tiivistävät.

Ja kaikki on tietysti höystet-ty huumorilla ja soljuvalla tyy-lillä.

KÄRISTÄ, KEITÄ, KUORIMadventuresin käsittelemät ai-heet ovat kaikenlaisten turistien arkipäivää. Esimerkiksi turvalli-suuteen, ruokaan ja terveyteen liittyvien asioiden tulee jokaisel-la olla kunnossa, kutsuu itseään sitten seikkailijaksi tai ei.

Milonoff kertoo, että heil-lä on esimerkiksi ruuan kanssa ollut aika vähän ongelmia, kos-ka ruokailuun on tehty selvät säännöt. Perussääntö on: kä-ristä, keitä, kuori. Tältä kaksi-kolta on turha kysyä, miltä ma-joneesisalaatti maistui. Ruoka on aina kypsennettyä ja hedel-mät kuoritaan itse. Lihan syön-tiä vältetään.

– Meidän on toisaalta pak-ko olla tarkkoina, koska kuvaus-aikatauluihin ei mahdu sairas-taminen. Turistiripulin potemi-nenkin vie aikaa ja voimia, sa-noo Milonoff .

– Käsien puhdistusgeeli on hyvä. Se on meillä aina taskussa, koska käsien pesuun saippualla ja vedellä ei välttämättä ole mah-dollisuutta tai vesi on niin likais-ta, kertoo Rantala.

Kaksikosta Milonoff on ai-na ollut tarkempi ruuasta. Ran-tala myöntää reissujen ja koke-musten kautta oppineensa vaa-rat. Sääntöjen noudattaminen ja hygieniasta huolehtiminen ovat helpoimmat tavat ehkäistä sai-rastumista.

Miehet ovat kuitenkin va-kuuttuneita siitä, että hienos-tohotellin keittiön antimista voi saada turistiripulin helpommin kuin kansankuppilasta. Ei pai-kallinen väki kävisi suosikkipai-koissaan, jos niiden tarjoilusta sairastuisi. Hotelleissa taas saat-tavat hiljaisina aikoina raaka-ai-neet vanheta vähäisen kysyn-nän takia.

MITEN ASUTRR: Perheen kanssa mukavasti. Reissun jälkeen on mu-

kava tulla kotiin. Vietän siellä paljon aikaa.

TM: Olen rakentanut kodistani bungalowin. Jos en ole

matkustamassa, niin olen kuitenkin lähes matkalla.

MIELIPUUHASIRR: Se on parasta, kun makaa riippukeinussa ja voi sa-

malla lukea ja syödä.

TM: Matkustaminen. Se on se hetkessä oleminen. Mat-

kustaminen on oikotie hetkeen.

OLETKO AAMU- VAI ILTAIHMINENRR: Ehdottomasti iltaihminen. Nukun pitkään aina, kun

se on mahdollista.

TM: Aamuihminen. Aamulla väsyttää, mutta minusta ih-

misen kuuluu herätä, kun aurinko nousee.

KUINKA KORKEA KIPUKYNNYS SINULLA ONRR: En osaa sanoa. Omasta mielestäni matala, mutta

muut ovat ihmetelleet, miten olen kestänyt bakteeritu-

lehduksen aiheuttaman kivun.

TM: Aika matala.

PARAS PAIKKA MAAILMASSARR: Riippumatto meri- tai vuoristomaisemassa.

TM: Koska Riku vei jo riippumaton, niin sanon, että mah-

tavien ihmisten ympäröimänä. Ihmisten kohtaamisessa

voi saavuttaa universaalin tason, jolla huomaa, että me

kaikki olemme samanlaisia.

MIHIN MAIHIN HALUAT MATKUSTAA UUDELLEENRR: Lähes kaikkiin maihin. Asuin lapsena Intiassa, joten

sinne haluaisin mennä.

TM: Tyynen valtameren alueelle, esimerkiksi Tongan ku-

ningaskuntaan.

HALUAISITKO ASUA MUUALLA KUIN SUOMESSARR: Kyllä, mutten lopullisesti. Se olisi hieno kokemus,

jonka haluaisin tarjota myös lapsille.

TM: Haluaisin asua ulkomailla, mutta uskon, että jäisin

kaipaamaan Suomesta jotakin, koska olen kuitenkin

syntynyt ja kasvanut täällä. Perhe ja ystävät pitävät mi-

nut kotona.

PARAS ASIA SUOMALAISESSA TALVESSARR: Talvi on erikoinen ja minulla on siihen viha-rakkaus-

suhde.

TM: Talveen liittyy auditiivinen maailma. On hienoa, kun

lunta sataa ensimmäisen kerran niin paljon, että kaikki

muuttuu käsittämättömän pehmeäksi. Diggaan runsas-

lumisia talvia. Lumi myös valaisee.

MITEN VIETÄT JOULUNRR: Se kuuluu viettää kotona. Joulussa on tärkeää lähei-

set ihmiset.

TM: Olen jouluihminen. Jouluna pitää olla Suomessa

perheen kanssa. Silloin rauhoitutaan. ■

BAKTEERI ISKI PAKARAANMutta aina eivät säännöt ja varo-vaisuuskaan riitä. Riku sai kokea tämän, kun vajaat pari vuotta sitten Papualla vaelluksella saa-tu hiertymä ärtyi ja tulehtui. Pa-karoiden välissä ollut hiertymä parani talkilla ja voiteilla, mut-ta rikkoontuneesta ihosta oli päässyt pesiytymään bakteeri ihon alle.

– Bakteeri alkoi kaivaa käytä-viä ihon alla ja syntyi fi steli. Kos-ka tunnelit eivät umpeutuneet, tarvittiin leikkaus. Nyt kohtaa on leikattu 13 kertaa. Olen ollut yhteensä kolme kuukautta puo-lentoista vuoden aikana sairaa-lassa. En ole vieläkään varma, onko asia ohitettu, mutta tilan-ne on ollut rauhallinen puolen vuoden ajan.

– Oli aikoja, etten voinut edes mökille mennä. Nyt voisin harkita metsässä yöpymisen ko-keilemista, Rantala kertoo.

Tämä ja muut kokemukset ovat osoittaneet sen, että hoi-toon kannattaa hakeutua heti. Esimerkiksi tulehtuneet haavat saadaan kuntoon antibiooteilla.

– Minulle tuli vuoristotau-din oireita Tiibetissä, kun olim-me nousseet yhden päivän aika-na liian paljon. Lähdimme heti takaisin, mutta kesti kuusi tun-tia, ennen kuin pääsin sairaa-laan ja sain lisähappea. Vuoris-totauti voi aiheuttaa keuhko- ja aivo ödeeman ja minulla oli sel-vä tunne vanteen kiristymisestä pään ympärillä, Milonoff sanoo.

– Aika vähän meille onneksi on sattunut mitään, miehet ih-mettelevät ääneen.

LÄÄKINTÄLAUKKU MUKANAÄäriolosuhteissa reissaaminen vaatii myös valmistautumista. Rantala kertoo, että heillä ovat rokotukset aina kunnossa. Ku-hunkin kohteeseen otetaan ne ro-kotukset, jotka Terveyden ja hy-vinvoinnin laitoksen Matkailijan terveysoppaassa on määritetty.

– Meillä on myös aina muka-na oma Madventures-lääkintä-laukku. Otamme malarian esto-

p Madventures-kaksikon tavoitteena on saada suomalaiset tutkimaan maailmaa ruohonjuuritasolta. Madventures on osa matkailun alakult-

tuuria ja Riku Rantalan (vas.) sekä Tuomas Milonoffi n mielestä sitä oikeaa matkustamista. Miehille itselleen matkustamisesta on tullut elä-

mäntapa. – Todellisen maailman löytäminen on mahdollista, hauskaa ja helppoa.

Madventuresin LÄÄKINTÄLAUKKU sisältää:• desinfi ointiainetta

• erikokoisia laastareita, rakkolaastareita

• ensisiteen isoille haavoille

• leveän joustosiderullan nyrjähdysten tukemiseen

• antibioottivoidetta

• jalkasilsavoidetta

• kipu- ja kuumelääkettä, vahvaa särkylääkettä

• malarian estolääkkeitä

• ripulilääkettä

• antibioottia

• diatsepaamia nukkumisen helpottamiseen

tarvittaessa

• digitaalisen kuumemittarin

• antihistamiinia

• hydrokortisonivoidetta

• yskänlääkettä tabletteina

• reseptilääkkeen nenän tukkoisuuteen

• jälkiehkäisytabletteja

• voidetta hiivatulehdukseen. ■

lääkityksen, vaikkei se aina es-täkään sairastumista. Lääkitys kuitenkin lieventää oireita, jos sairastuu.

Laukusta löytyy muun muas-sa desinfi ointiainetta, laastarei-ta, antibioottivoidetta ja ripuli-lääkettä. Hyönteisten puremiin auttaa hydrokortisonivoide.

– Tulin kerran kotiin kaina-losauvoilla, koska olin raapinut likaisilla käsillä nilkan hyttysen-puremaa. Se sitten tulehtui kun-

nolla. Tähänkin tehosi antibioot-ti, Rantala kertoo.

Vaikka reissussa tapahtuu kaikenlaista, muistuttavat Ran-tala ja Milonoff , että matkoilla kuitenkin sairastutaan vakavas-ti todella harvoin. Koti on edel-leen se vaarallisin paikka. Mies-ten mielestä matkustaessa kan-nattaakin olla syömisen ja hy-gienian lisäksi tarkkana myös liikenteessä. Se on oikeasti vaa-rallista. ■

6 Oma PLUS 4 2012

❯TUOTEUUTISETKOONNUT HANNA HEIKKILÄ JA PIRKKO SOININEN KUVAT VALMISTAJAT

Ubikinonivalmiste VÄSYMYSTÄ vastaanQ-STATIN® 120 MG PLATINUM on markkinoiden vahvimpia ubikino-

nivalmisteita. Yksi kapseli sisältää 120 mg ubikinonia ja sen vaiku-

tusta tehostavaa E-vitamiinia 12 mg.

Ubikinoni (koentsyymi Q10) on elimistölle välttämätön ja korvaa-

maton yhdiste, jota tarvitaan solujen normaaliin toimintaan. Erityisen

tärkeä ubikinoni on sydänvaivoista kärsiville sekä statiinien käyttäjil-

le. Alhainen ubikinonitaso ilmenee väsymyksenä sekä voimattomuu-

den tunteena.

Vahva Q-Statin 120 mg auttaa palauttamaan energisyyttä ja ylläpi-

tää vireyttä sekä toimintakykyä. ■

Markkinoija: OriolaPakkaus: 90 kapselia

Öljy kosteuttaa KASVOT JA HIUKSETVICHYN NUTRIEXTRA -tuoteperhe laajenee uudenlaisella öljyllä: NutriExtra-öljy sy-

väkosteuttaa ja ravitsee ihoa yhdeksän eri kasvisöljyn voimin. Ihosta tulee sileämpi

ja joustavampi. Öljy imeytyy helposti ja ei jätä rasvaista tunnetta. Öljy soveltuu ravit-

semaan myös hiuksia ja sitä voi käyttää myös kynsien hoitoon.

Öljyssä on kevyt ja eloisa tuoksu. Tuote on hypoallergeeninen. ■

Valmistaja: L’Oréal Pakkaus: 125 ml

KIVUNLIEVITYKSEEN lämpötyynyjäTHERMACARE ON uusi lämpöön perustuva hoito lihas- ja

nivelkipujen hoitoon. Lääkkeettömät lämpötyynyt lievittävät

tehokkaasti ja pitkävaikutteisesti lihasjännityksestä, lihas-

jäykkyydestä tai ylirasituksesta johtuvia kiputiloja.

Lämpötyynyjä voi käyttää niskoihin, hartioihin tai sel-

kään. Tyynyt parantavat verenkiertoa kudoksissa, rentoutta-

vat lihaksia ja lievittävät kipua paikallisesti. ■

Markkinoija: Pfi zerPakkaus: Lämpötyynyt niskalle, hartioille ja ranteille 3 kpl/pkt ja lämpötyynyt selälle 2 kpl/pkt

APOBASEN uudet pakkauskootAPOBASE CREME soveltuu kuivalle ja herkälle iholle yllä-

pitämään ihon pehmeyttä ja riittävää kosteutta koko var-

talolla. Sopii kuiville käsille, lasten iholle, atoopikoille ja

psoriasispotilaiden jokapäiväiseen ihon perushoitoon.

Rasvainen Apobase Oily Creme sopii erittäin kuivalle

iholle: halkeileville käsille ja jalkapohjille, kovettuneisiin

kantapäihin, suojavoiteeksi ja psoriasisläiskiin.

Nyt kumpikin saatavilla pumppupulloissa. ■

Valmistaja: ActavisPakkaus: Creme 440 g ja Oily Creme 435 g

LAPSILLE VITAMIINIT appelsiininmakuisinaUUSI APPELSIININMAKUINEN lasten monivitamiini Minisun Multivitamin Junior on suomalaisille lapsille suunniteltu monivitamiinivalmiste. Se sisäl-

tää erityisesti vastustuskyvylle tärkeitä D- ja C-vitamiineja sekä sinkkiä. Mi-

nisun Multivitamin Junior on pienikokoinen ja raikkaan appelsiininmakuinen

purutabletti. ■

Markkinoija: VermanPakkaus: 100 ja 200 purutablettia

Odotettu uutuus HIUSTENLÄHDÖN hoitoonUUSI TUOTESARJA hiustenlähdön hoitoon sisältää kolmivaikut-

teisen Anacaps Tri-ACTIV -ravintolisän, joka sisältää aminohap-

poja, rautaa sekä vitamiinit B6, B8, B3, E. Suositeltu hoitojakso

on vähintään kolme kuukautta.

Anaphase-shampoo vahvistaa hiuksia ja antaa niille volyymia

ja tuuheutta. Tehostaa Anacaps tri-Activin ja/tai Neoptide-liuok-

sen vaikutusta. Voidaan käyttää myös yksinään hoitamaan elotto-

mia ja vaurioituneita hiuksia. Miellyttävä kermainen koostumus.

Ducray Neoptide -liuos on ainutlaatuinen ratkaisu naisten krooniseen hiustenlähtöön. Neopti-

de edistää ja stimuloi hiusten kasvua. Neoptide-liuoksen koostumus on kevyt ja se on helppo le-

vittää päivittäin. Ei rasvoita hiuksia. Suositeltu hoitojakso on vähintään kolme kuukautta. ■

Markkinoija: OriolaPakkaus: 30 kapselia, shampoo 200 ml, liuos 3x30 ml

ISOILLE JA PIENILLEApobase kuuluu jokaiseen päivään.

Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista.

NYT UUDET

PUMPPUPULLOTOT

Oma PLUS 4 2012 7

PINTA piiloon!

TEKSTI MARI KUUSINEN KUVAT SYÖPÄJÄRJESTÖT JA DREAMSTIME

Moni suomalainen matkustaa kaamoksen

keskeltä etelän aurinkoon. Loma menee

piloille, jos polttaa ihonsa heti ensimmäisinä

päivinä. Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Liisa Pylkkänen antaa vinkkejä auringolta

suojautumiseen.

MITEN AURINGOLTA TULEE SUOJAUTUA?Suojaa itsesi ensisijaisesti vaat-teilla. Käytä leveälieristä hattua, joka suojaa kasvoja, korvia, ne-nää ja kaulaa. Pidä siesta ja ha-keudu varjoon keskipäivän au-ringolta. Vuorokauden UV-an-noksesta noin puolet kertyy kel-lo 11–15. Suojaa myös silmäsi aurinkolaseilla.

MITEN VALITAAN OIKEA AURINKOVOIDE JA MIKÄ MÄÄRÄ SITÄ KÄYTETÄÄN?Aurinkovoide valitaan auringon voimakkuuden ja ihotyypin pe-rusteella. Erityisesti niiden, joil-la on herkkä ja helposti palava iho, tulee valita korkea suoja-kerroin. Suojavoidetta on hyvä laittaa runsas kerros noin 15–30 minuuttia ennen aurinko-

altistusta ja lisätä uusi kerros noin 15–30 minuutin auringos-sa olon jälkeen. Voidetta on syy-tä lisätä säännöllisesti, erityisesti jos on käynyt uimassa tai pyyh-kinyt ihoa pyyhkeellä. Valitse au-rinkosuojavoide, joka suojaa se-kä UVB- että UVA-säteilyltä.

MITÄ AURINKOSUOJA-KERROIN TARKOITTAA?Suojakerroin tarkoittaa tuotteen tehoa. Suojakerroin 10 tarkoit-taa, että auringossa voi oleskel-la palamatta 10 kertaa pidem-pään kuin ilman voidetta. Suu-rikaan suojakerroin ei kuiten-kaan anna täydellistä suojaa UV-säteilyä vastaan. On myös hyvä tietää, että voiteiden suojaker-toimet perustuvat valmistajien mittauksiin silloin, kun voidetta on levitetty iholle paksu kerros.

Käytännössä suojavaikutus on korkeintaan puolet ilmoitetusta kertoimesta. Suomessa suojavoi-teeksi on syytä valita voide, jon-ka suojakerroin on vähintään 15 ja herkästi palavalle iholle suoja-kerroin 30. Aurinkolomilla on hyvä käyttää huomattavasti kor-keampaa suojakerrointa.

MITÄ EROA ON KEMIALLISELLA JA FYSIKAALISELLA SUOJALLA VOITEESSA?Aurinkovoiteet sisältävät suoja-aineita, jotka vähentävät UV-sä-teilyn, erityisesti UVB-säteilyn pääsyä iholle. Suoja-aineita on kahdenlaisia: kemiallisia ja fy-sikaalisia. Kemialliset suoja-ai-neet imevät UV-säteilyä ja fy-sikaaliset suoja-aineet heijasta-vat säteitä ihosta pois. Alle kak-sivuotiaiden iho on syytä suoja-ta auringolta vaatteilla ja varjolla eikä heille suositella suojavoitei-ta lainkaan. Isompienkin lasten iholla kannattaa käyttää suoja-voiteita, joissa on fysikaalinen suoja-aine. Tuoteselosteessa lu-

~JOPA YLI 90 PROSENTTIA

MELANOOMISTA OLISI

EHKÄISTÄVISSÄ JÄRKEVÄLLÄ

AURINKOKÄYTTÄYTYMISELLÄ.~

kee silloin sinkkioksidi tai titaa-nidioksidi.

VAIKUTTAAKO ITSERUSKETTAVIEN VOITEIDEN KÄYTTÖ PALAMISEEN?Itseruskettavat voiteet värjää-vät ihon pinnan eivätkä ehkäise ihon palamista. Niistä ei ole pala-misen suhteen ainakaan hyötyä, todennäköisesti ei haittaakaan.

KETKÄ OVAT ERITYISEN HERKKIÄ PALAMAAN?Ihmiset jaetaan ihotyypin perus-teella kuuteen luokkaan. Luok-kien I ja II henkilöillä on suu-ri riski ihon palamiseen. Näitä ovat monesti esimerkiksi hyvin vaaleaihoiset, vaaleahiuksiset, sinisilmäiset ja pisamaiset hen-kilöt. Myös ne, joilla on yli 100 luomea, kuuluvat riskiryhmään. Toinen ryhmä ovat lapset. Alle 15-vuotiaiden lasten iho ei pysty tuottamaan pigmenttiä samalla tavalla kuin aikuisten iho.

MITEN LAPSET SUOJATAAN AURINGOLTA? Hyvä marssijärjestys lasten kanssa on seuraava: varjo, vaat-teet ja aurinkosuojavoide. Lapsil-la tulee käyttää heille suunnitel-tuja suojavoiteita. Alle kaksivuo-tiaiden lasten ihoa pitää suojel-la ensisijaisesti vaatteilla ja pitä-mällä heidät varjossa. On syytä muistaa suojata myös lasten sil-mät aurinkolaseilla.

MILLAISTA VAATETUSTA TULEE SUOSIA?Iho tulee suojata väljillä, tiukka-sidoksisilla vaatteilla, kuten puu-villaneuloksella. Kasvot ja niska on hyvä suojata lierihatulla tai huiveilla. Lasten ihon suojaami-nen on erityisen tärkeää.

PALAAKO IHO UIDESSA? Palaa, samoin kuin varjossa. Ohut pilvipeite ei estä auringon UV-säteilyä. Myöskään matala vesi ei estä UV-säteilyä. Puolen metrin syvyydessä säteilystä on jäljellä vielä lähes puolet.

MITÄ UV-INDEKSI KERTOO?UV-indeksi ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. Sääennusteissa ilmoitettava UV-indeksi on ai-na päivän korkein luku, joka to-teutuu keskipäivällä. UV-säteilyl-tä on syytä suojautua, kun UV-indeksi on yli 3. Suomessa UV-indeksi ylittää 3:n toukokuus-ta elokuuhun. Esimerkiksi Etelä-Suomessa UV-indeksi on keski-kesällä 5–6 ja Välimeren maissa 8–10. Jos UV-indeksi on 6, herk-kä iho palaa 21 minuutissa. Jos se on 9, iho palaa 14 minuutissa.

MIKSI IHO PALAA HERKÄSTI, KUN MATKUSTAA SUOMESTA TALVELLA AURINKOLOMALLE?Talven aikana iho ohenee ja pa-laa siten helpommin. Jos iho tot-tuu auringon UV-säteilyyn pikku hiljaa, se paksuuntuu ja ihoon muodostuu melaniinipigment-tiä, joka toimii ihon luonnollisen aurinkosuojan tavoin. Ruskettu-minen on siis suojareaktio au-ringon UV-säteilyä vastaan. Par-haimmillaankin ruskettuneen ihon melaniinipigmentti vastaa suojakerrointa 4, eli voimakkaas-sa auringonpaisteessa myös rus-

kettunut iho palaa. Monissa au-rinkolomakohteissa myös UV-säteily on voimakas.

RUSKETTUUKO, VAIKKA OLESKELEE VARJOSSA JA KÄYTTÄÄ AURINKOVOIDETTA?Saamme vain puolet UV-sätei-lystä suoraan auringosta. Puo-let saadaan hajasäteilynä. Siksi siis varjossakin ruskettuu ja voi jopa palaa. Pystyasennossa ihmi-nen saa vain neljänneksen aurin-gossa makaavan UV-annoksesta.

MITÄ HAITTAA IHON PALAMISESTA ON?Pitkäaikainen altistuminen UV-säteilylle eli jatkuva tai säännöl-lisesti toistuva rusketus nopeut-taa ihon vanhenemista. Myös sil-mät ovat herkät UV-säteilylle. Voimakas kerta-annos aiheut-taa sarveiskalvon tulehdusta eli niin sanottua lumisokeutta. Pit-käaikainen altistuminen aiheut-taa mykiön samentumia ja li-sää harmaakaihin vaaraa. Au-rinkoaltistus lisää ihosyöpien eli tyvisolusyövän, okasolusyövän ja melanooman eli tummasolu-syövän vaaraa.

MILLAINEN AURINGOSSA OLESKELU ALTISTAA SYÖVÄLLE?Aurinkoaltistus, palaminen eri-tyisesti lapsena ja runsas yht-äkkinen altistus, kuten aurin-kolomat lisäävät riskiä sairastua melanoomaan. Jopa yli 90 pro-senttia melanoomista olisi eh-käistävissä järkevämmällä aurin-kokäyttäytymisellä. Esimerkik-si ihon polttaminen joka toinen vuosi kolminkertaistaa riskin sairastua melanoomaan. Myös voimakas ruskettuminen ilman palamista sekä solariumin käyt-tö – erityisesti alle 30-vuotiaana – lisää riskiä. Okasolusyövän ja tyvisolusyövän riskiin taas vai-kuttaa koko elämän aikana ker-tynyt aurinkoaltistus.

MITEN PITÄÄ TOIMIA, JOS IHO PALAA?Kipuun voi tarvittaessa ottaa särkylääkettä ja levittää ihol-le esimerkiksi kortisonivoidet-ta. Tärkeintä on huolehtia, ettei pala enää uudelleen.

MITÄ HYÖTYÄ AURINGOSTA ON?Auringon vaikutuksesta muo-dostuu D-vitamiinia ihossa, tä-hän riittää kuitenkin hyvin vä-häinen aurinkoaltistus. Muista, että auringosta voi nauttia myös varjossa ja suojattuna.

MITÄ ON D-VITAMIINI JA PALJONKO SITÄ PITÄÄ SAADA?D-vitamiinia muodostuu ihol-la UVB-säteilyn vaikutuksesta. Vitamiinin saanti on tär keää erityisesti luustolle. Vaaleaihoi-nen suomalainen saa riittäväs-ti D-vitamiinia huhti–syyskuus-sa oleskelemalla auringossa noin 15 minuuttia kolmesti viikos-sa kasvot ja kädet paljaana. Tal-vella D-vitamiinia saa syömällä kalaa ja D-vitamiinia sisältäviä elintarvikkeita sekä käyttämäl-lä D-vitamiinivalmisteita. Vita-miinin saantiin riittää siis hyvin lyhyt aurinkoaltistus. D-vitamii-nin tuotanto tehostuu, jos aurin-gossa oleskellaan pidempään. ■

p Liisa Pylkkänen kertoo,

että ihon polttaminen joka

toinen vuosi kolminkertais-

taa riskin sairastua melanoo-

maan.

8 Oma PLUS 4 2012

Naso-ratiopharm on nenän tukkoisuuden lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitettu säilytysaineeton nenäsumu-te. Vaikuttava aine on ksylometatsoliini. Vahvempi vahvuus on tarkoitettu aikuisille ja miedompi 2-10 –vuotiaille lapsille. Käyttö raskauden ja imetyksen aikana vain lääkärin ohjeen mukaan. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Apteekista ilman reseptiä. Lisätiedot: www.laakeohje.fi , info@ratiopharm.fi C89

Anna ilman kulkea.Naso-ratiopharm avaa tukkoisen nenän.

Nopeasti tehoava

Säilöntäaineeton

Edullinen

Lapsille oma vahvuus

burana.fi

Kaupungin sykkeessä sattuu ja tapahtuu.

Burana-Caps on nopea apu särkyyn ja migreeniin.

Nestekapselissa lääkeaine on valmiiksi liuotettu nesteeseen,

siksi se imeytyy ja vaikuttaa nopeasti.

Burana-Caps tunnetaan tehokkaana kipu- ja kuumelääkkeenä. Vaikuttava aine on ibuprofeeni. Juo vähintään lasillinen vettä tai muuta juomaa, kun otat kapselin. Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, sairastat maha- tai pohjukaissuolihaavaa tai verenvuototautia, tai jos olet raskaana. Alle 12-vuotiaiden tulee käyttää lääkettä vain lääkärin ohjeen mukaan. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 kaps.

NopeaKYSY APTEEKISTA

Pidä huolta hiustesi kasvuvoimasta!

Priorin® Extra ravitsee hiukset uuteen kasvuun

Uusi, entistäkin tehokkaampi Priorin® Extra sisältää nytmyös biotiinia, hiuksille tärkeää H-vitamiinia. Kapselit vai-kuttavat hiusjuureen sisältäpäin ja estävät hiusten ohene-mista. Priorin® Extra -valmisteen annostelu on tiivistetty 2 kapseliin päivässä ja käyttö on entistä helpompaa. Aloita jo tänään. www.priorin.fi Uusi elämä hiuksillesi. Apteekista.

Uusi tehokas koostumus.

Nyt myös biotiinia!

Oma PLUS 4 2012 9

Varsinaista tilastoa koi-rien matkustamises-ta ei ole, mutta Kai-ja Unhola ar vioi mat-kustamisen lisään-

tyneen huomattavasti, kun 1980-luvulla raivotaudista joh-tuneet karanteenit poistettiin. Aikaisemmin lemmikki joutui neljäksi kuukaudeksi karantee-niin maahan tullessaan.

Monet lemmikit ovat myös tottuneet matkustamiseen. Koi-rat ja kissat pakataan kuormaan mukaan mökki- ja sukulaismat-koille Suomessa, mutta yhä ylei-sempää on ottaa koira mukaan myös ulkomaanmatkalle.

– Koirat suhtautuvat mat-kustamiseen hyvin yksilöllises-ti. Toiset eivät reagoi lähes mi-tenkään esimerkiksi lentämi-seen ja toiset taas pelkäävät ja stressaantuvat, pohtii Unhola.

Hänen mielestään kannat-taakin aina harkita, ottaako lemmikin mukaan reissuun vai hankkiiko hoitopaikan tai hoi-tajan. Esimerkiksi 4H-yhdistyk-sen kautta saa hoitajia. Ja mo-nilla paikkakunnilla on ammat-titaitoisten vetäjien pitämiä koi-rahoitoloita.

– Koira ei kuitenkaan ole lo-malle lähtemisen este. On silti hyvä tarkastaa, että koiralle on tilaa lentokoneessa ja että hotel-liin saa viedä lemmikkejä.

ASIAKIRJAT JA ROKOTUKSETKun koiran kanssa lähdetään ulkomaille, tulee asiakirjojen ja rokotusten olla kunnossa. Tun-nistusmerkintä ja passi roko-

MUSTI MUKANA matkalla

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA DREAMSTIME

Lemmikkien ja varsinkin koirien kanssa matkustetaan

paljon. Suomen Kennelliiton viestintäpäällikkö Kaija Unhola

toteaakin, että lemmikki on perheenjäsen, joka otetaan

luontevasti matkalle mukaan. Myös aktiivinen näyttelytoiminta

lisää eläinten matkustamista.

tusmerkintöineen ovat välttä-mättömät, mutta moniin maihin tarvitaan myös muita asiakirjoja ja rokotusten tarvekin vaihtelee. Eviran nettisivuilta saa tarkan tiedon vaadittavista rokotuksis-ta, lääkityksestä ja matkustus-asiakirjoista. Lemmikin omista-jan tulee myös muistaa selvit-tää, mitä tarvitaan, että lemmi-kin saa tuoda takaisin Suomeen.

EU:n sisällä matkustaminen on vaivatonta, mutta alueen ul-kopuolella määräykset jo vaih-televat. EU-maissa määräykset ovat yhtenevät ja pääsääntönä voi pitää sitä, että tarvitaan tun-nistusmerkintä, EU-lemmikki-eläinpassi ja raivotautirokotus. Koirille rokotus on pitänyt an-taa vähintään 21 vuorokautta ennen maahan tuontia.

Koirille vaaditaan myös lää-kitys ekinokokkoosia vastaan, kissoja ei tarvitse enää lääkitä. Myös alle kolmen kuukauden ikäiset pennut sekä esimerkik-si Ruotsista Suomeen tulevat koirat pitää lääkitä ennen nii-den saapumista maahan. Suo-men ulkopuolelle matkustaessa eläinlääkäri merkitsee annetun lääkkeen lemmikkieläinpassiin. Lääke tulee antaa 1–5 vuoro-kautta ennen maahantuontia, eli sitä ei enää saa antaa vasta rajalla. Jos koira käyttää lääki-tyksessä niin sanottua 28 vuo-rokauden sääntöä, pitää sen nä-kyä passissa.

Kaija Unhola kehottaa sel-vittämään Eviran nettisivuilta päivitetyn tilanteen tuontivaa-timuksista.

– Asiakirjojen tulee olla kun-nossa, vaikkei niitä rajalla kat-sottaisikaan.

MUISTA TUNNISTUS MERKINTÄUlkomailla ollessa tulee muistaa, ettei koiraa saa päästä vapaaksi.

– Lemmikkieläinkulttuuri on Suomeen verrattuna erilainen jo esimerkiksi Keski- ja Etelä-Eu-roopassa. Omaa koiraa on hyvä valvoa myös sen takia, ettei se saa esimerkiksi katukoirilta tar-tuntoja. Autolla lomaillessa pitää muistaa, ettei koiraa saa jättää kuumaan autoon. Lämpimässä säässä koiran tulee päästä var-joon, ja vettä on oltava tarjolla, Unhola varmistaa.

Hän kertoo, että harrastus-ten, kuten kilpailujen tai näytte-lyjen, takia koirien kanssa mat-kustavat ovat rutinoituneita reissaajia. Vaikka näyttelyissä ollaan tarkkoja ja kaikilla on ro-kotukset kunnossa, on matkoil-ta silti voitu saada tuliaiseksi ul-koloisia, esimerkiksi täitä.

– Koiraharrastajat tietävät vastuunsa ja yrittävät kaikin toimin välttää sairauksien le-vittämistä maasta toiseen.

– Suomalaiset ovat innok-kaita käymään näyttelyissä. Esi-merkiksi lokakuussa Bukarestis-sa pidetyssä Euroopan Voittaja -näyttelyssä oli toiseksi eniten suomalaisia. Meillä on laaduk-kaat koirat, joilla pärjätään kan-sainvälisissä näyttelyissä. Kun

~KOIRAHARRASTAJAT TIETÄVÄT VASTUUNSA JA YRITTÄVÄT KAIKIN TOIMIN

VÄLTTÄÄ SAIRAUKSIEN LEVITTÄMISTÄ MAASTA TOISEEN.~Rotuyhdistyksistä saa TIETOA MAAHAN-TUONNISTASUOMEN KENNELLIITON viestintäpäällikkö Kaija Unho-

la kertoo, että Suomeen tuodaan vuosittain noin 3 000

koiraa virallisesti rekisteröinnin kautta. Pimeästi koiria

tulee maahan arvion mukaan satoja ja jopa tuhansia

vuosittain.

– Tunnistusmerkintä olisi hyvä tehdä myös sekarotui-

sille koirille ja varsinkin, kun ne on tuotu ulkomailta. Koi-

rien tuontiin saa apua rotuyhdistyksiltä, joilla on tietoa

myös ulkomailla olevista kasvattajista.

– Koiraa ei tulisi ostaa kadunkulmasta tai parkkipai-

kalta. Myös ulkomailla koira haetaan suoraan kasvatta-

jaltaan, jolloin nähdään, millaisissa olosuhteissa pentu

on kasvanut. Rotukoirilla on aina paperit, Kaija Unhola

muistuttaa.

Hänen mielestään koiraa ei koskaan saa hankkia

säälistä. Kun ostaa laiminlyödyn koiranpennun, tukee

toiminnan jatkumista. Halpa tai toisaalta myös erityisen

kallis hinta ovat aina merkkejä siitä, että kaikki ei ole

kunnossa.

Kun tuontikoira rekisteröidään, vaaditaan siihen Ken-

nelliiton hyväksymä rekisteritodistus. Useimmista mais-

ta vaaditaan erillinen vientiä varten annettu polveutu-

mistodistus esimerkiksi Export Pedigree. Koiran tulee

olla tunnistusmerkitty.

Kaija Unholan mukaan on suositeltavaa tarkistaa

Suomen Kennelliitosta ennen ulkomaisen koiran hankki-

mista, että koira voidaan rekisteröidä Suomessa.

– Koiran maahantuonti virallisen reitin kautta on vai-

vatonta. Ei siis ole mitään syystä ostaa pentua pimeäs-

ti. Virallisessa kaupassa on myös kuluttajasuoja, Unho-

la sanoo. ■

luodaan kontakteja muiden mai-den kasvattajiin, saadaan mo-nipuolistetuksi myös jalostusta.

Kaija Unhola korostaa lem-mikkien tunnistusmerkinnän tärkeyttä. Vaikkei lemmik ki mat kustaisikaan tai kävisi näyt-telyissä, on merkintä eläimen henkilöllisyystodistus. Näin voi-daan esimerkiksi katoamisissa ja varkaustapauksissa tunnistaa eläin ja löytää sen oikea omis-taja. Näyttely- tai siitoseläi-men tunnistaminen on välttä-mätöntä.

MUSTIN MATKA-APTEEKKIMitä sitten Mustin matkalauk-kuun pitää pakata matkalle läh-dettäessä? Kaija Unholan mu-kaan koiralla tulisi olla matka-apteekki, jossa on ainakin sak-set, punkkipihdit, puhdistusai-netta ja sideharsoa, jolla voi si-toa tassuhaavan. On hyvä olla myös sukka, jolla tassun voi tar-vittaessa suojata. Lisäksi kannat-taa ottaa mukaan lääkettä koi-ran ripuliin.

– Jos matka on lyhyt, voi ot-taa mukaan koiran ruuat. Jos paikkakunnalta saa vastaavaa, niin silloin voi harkita ruuan hankkimista paikan päällä. Koi-ran vatsa kestää luultavasti pai-kallista vettä, mutta toki halu-tessaan voi antaa myös pullovet-tä. Jos lemmikillä on lääkitys, pi-tää lääkkeet muistaa pakata mu-kaan, toteaa Kaija Unhola. ■

p Monet koirat ja kissat ovat tottuneita matkustamaan pitkiäkin

matkoja autossa tai julkisissa kulkuneuvoissa. Tottunut maailman-

matkaaja ei säikähdä lentokonettakaan. Jos matkustaminen on lem-

mikille stressaava kokemus, on syytä miettiä, jättääkö koiran kotiin

ja hoitajan huomaan.

10 Oma PLUS 4 2012

❯UUTISIA ELÄINMAAILMASTAKOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME

SalmiakinmakuisetD-vitamiini- ja kalsiumvalmisteet

Nyt tarjouksessa Oma Plus-apteekeissa vuoden loppuunwww.mustaaurinko.fi

N t t j k O Pl t k lN k i d

Salmiakinmakuinen D-vitamiini 10 ja 30μg vahvuuksina

Musta Aurinko Ca sisältää lisäksi kalsiumsitraattia

Makeutettu ksylitolilla ja sorbitolilla

Muista RABIES-RISKI puremissaPUREMAVAMMAT OVAT yleensä epäpuhtaita, joten tulehdus-

riski on olemassa. Onkin tärkeää puhdistaa haava huolellises-

ti ja mahdollisimman nopeasti. Tetanussuoja on hyvä olla aina

voimassa. Rabieksen mahdollisuus on huomioitava etenkin ul-

komailla saaduissa puremissa. Mikäli epäillään raivotautia eli

rabiesta, tulee puremahaava pestä heti vedellä ja saippualla.

Sen jälkeen on huuhdeltava saippua tarkkaan pois sekä de-

sinfi oitava haava 40–70-prosenttisella etanolilla. Saippualiuos

vähentää rabieksen tarttumisriskiä.

Eviran tilaston mukaan eläinten raivotauti on yleinen itäises-

sä Euroopassa, monissa Aasian maissa ja Afrikassa. Ameri-

kassa erityisesti verta imevien lepakoiden raivotauti on yleinen.

EU:ssa raivotautitilanne on parantunut ja sitä esiintyy enää vain

harvoissa jäsenmaissa. Meillä raivotautia on maahantuotuja

eläimiä lukuun ottamatta todettu viimeksi vuonna 1989. ■

Tukea KOIRAGENETIIKAN tutkijoille KANSANTAUTEJA KOIRAGENETIIKAN avulla selvittävät tutkijat Hannes Lohi ja Juha Kere

ovat saaneet 1,2 miljoonan euron apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Lohi ja Kere toimi-

vat Folkhälsanin tutkimuskeskuksen perinnöllisyystieteen laitoksella, jossa tutkimus keskittyy

koirien neurologisten sairauksien geenin tunnistukseen ja ihmisten vastaaviin tauteihin. Työn

tavoitteena on myös selvittää geenien vaikutusta aivojen rakentumiseen, kehittymiseen ja toi-

mintaan uuden aivokuvantamisen avulla. Tutkimushanke on kansainvälisesti ainutlaatuinen,

koska se yhdistää aivokuvantamisen avulla koiran ja ihmisen geenitutkimuksen ihmisaivojen

kehittymiseen. ■ www.koirageenit.fi

KOTIKISSAN REVIIRI noin kuusi hehtaariaKATI TALVITIEN meneillään olevassa väitöstutkimuksessa on

saatu selville, että kaupungissa asuvan kotikissan reviiri on

noin kuusi hehtaaria. Kissojen retkiä on seurattu paikannus-

kaulapannalla, ja tulosten mukaan eläin käy noin 400 metrin

päässä kotipihalta. Vaikka kissat osaisivat esimerkiksi varoa

liikennettä, olisi tutkijan mukaan hyvä, jos kaikki kotieläimet

olisivat ihmisten valvonnan alaisia. Tutkimustyö on valmisteilla

Turun yliopistossa. ■ www.yle.fi

SUOMEN PELASTUSKOIRAJOUKKUE voitti MM-kultaaSUOMEN PELASTUSKOIRAJOUKKUE voitti kultaa elokuussa Tsekissä pidetyissä FCI:n Pelas-

tuskoirien joukkuemaailmanmestaruuskilpailuissa raunio-sarjassa. Toiseksi kilpailussa tuli Tse-

kin oma joukkue ja kolmanneksi Slovenian joukkue.

Suomen MM-joukkueessa kilpailivat Nina Pulli ja bordercollie Arttulan Lakun Maku, Sam Widlund ja espanjanvesikoira Harpo de Valneboeiro sekä Hannu Saarni ja rottweiler Musante-

rin Kerttu. Joukkueenjohtajana toimi Majka Borgström. ■

TIIKERIEN MÄÄRÄ kasvaa NepalissaTIIKERIEN MÄÄRÄ on kaksinkertaistunut vuodesta 2009 WWF Suomen hankealueella Etelä-

Nepalin kansallispuistossa. Tämä käy ilmi WWF:n, Nepalin valtion ja National Trust for Nature

Conservation -organisaation toteuttamasta tutkimuksesta. Vuoden alussa tehdyn, kolme kuu-

kautta kestäneen kameraseurannan perusteella kansallispuistossa arvioidaan nyt elävän 37

tiikeriyksilöä. Vuonna 2009 tiikereitä havaittiin alueella ainoastaan 18 yksilöä. ■ www.wwf.fi

Lemmikki arvostaa YHDESSÄOLOALÄHESTYVÄ JOULUNAIKA tuo muutoksia myös lem-

mikkien arkeen. Paras joululahja niin itselle kuin

lemmikillekin on rauhallinen yhdessäolo ja ulkoilu.

Lemmikeille voi antaa jouluna ylimääräistä herkkua,

mutta kohtuus on hyvä muistaa. Lemmikki arvostaa

juhlapäivänäkin arjen ateriarytmiä.

Joulussa piilee myös vaaroja. Jouluruuat ovat

mausteisia ja suolaisia, eivätkä näin sovi lemmikeille.

Kinkun luitakaan ei ole hyvä antaa koiralle.

Rusinat aiheuttavat koirille akuuttia munu-

aisvikaa. Suklaa sisältää koiralle myrkylli-

siä aineosia. Lemmikeille ovat myrkyllisiä

myös joulukukat, kuten joulutähti, hya-

sintti ja amaryllis. Kissat taas ovat usein

liian kiinnostuneita kynttilöistä, joten

kynttilät kannattaa sijoittaa niin, ettei-

vät lemmikit polta niissä itseään tai

kaada niitä. ■

Oma PLUS 4 2012 11

PAKKAUKSETKuljeta lääkkeet käsimatkatavaroissa alkuperäis-pakkauksissa. Koska lääkevalmisteiden kauppani-met vaihtelevat maittain, on hyvä tietää lääkkei-den nimien lisäksi lääkkeiden vaikuttavien ainei-den nimet.

RESEPTITMatkalla voivat iskeä usein piinaavat vaivat, kuten virtsatietulehdus tai lapsilla korvatulehdus. Varau-du tähän ja pyydä tällaisiin vaivoihin lääkäriltä etu-käteen reseptit, jos mahdollista.

Ota mukaan reseptien lisäksi englanninkieli-nen lääkärin allekirjoittama lista lääkkeistä. Sel-vityksiä tarvitaan, jotta saat kuljetettua lääkkeet ja hoitovälineet lentokoneen matkustamoon. Sel-vityksestä voi olla myös hyötyä maissa, joissa ky-seiset lääkeaineet eivät ole tuttuja. Reseptien ko-piot on hyvä jättää kotiväelle ja ottaa niistä vaikka skannaukset omaan nettisähköpostiin.

ROKOTTEET JA MALARIAN ESTOLÄÄKITYSTarkista ennen matkaa, tarvitaanko kohdemaas-sa rokotuksia. Asian voi selvittää Terveyden ja hy-vinvoinnin laitoksen nettisivuilta. Samalla voi vil-kaista, tarvitaanko matkakohteessa malarian esto-lääkitystä. Muista, että etenkin lapset ovat herk-kiä malarialle.

MATKATAVARAT LENNOLLAMatkustamoon voi viedä niitä nestemäisiä lääkkei-

tä, joita matkustaja tarvitsee matkan aikana. Pak-kaa nesteet ja mahdolliset nestemäisten lääkkei-den reseptit tai lääkärin määräykset erilliseen pus-siin ja esitä pussi turvatarkastuksessa. Muista, et-tä matkustamoon ei saa ottaa mukaan teräaseita. Pakkaa siis ruumaan pinsetit ja kynsisakset. Dia-beetikko voi pyytää neuloja varten erillisen todis-tuksen lääkäriltä.

HUUMAAVIEN JA PSYKOTROOPPISTA AINETTA SISÄLTÄVIEN LÄÄKKEIDEN KULJETTAMINENYksityishenkilönä tarvitset todistuksen, jos kulje-tat mukanasi huumaavia tai psykotrooppista ai-netta sisältäviä lääkkeitä matkustaessasi Scheng-en-alueella.

Schengen-sopimuksen piiriin kuuluvat Alanko-maat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreik-ka, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Mal-ta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro.

Eri Schengen-maissa on erilaiset vaatimuk-set lääkeaineiden todistuksille. Niistä saat par-haiten tietoa kohdemaan edustustosta tai lähe-tystöstä. Apteekit voivat antaa tarvittavan todis-tuksen Suomessa vakituisesti asuvalle henkilölle. Kun haet todistusta, ota mukaan lääkepakkaus, lääkettä koskeva lääkemääräys ja matkustusasia-kirja, tavallisesti passi tai henkilökortti. Todistus on maksullinen. ■

Matkailijan LÄÄKEKAAPPITEKSTI MARI KUUSINEN KUVAT DREAMSTIMELÄHTEET TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOKSEN VERKKOSIVUT, TRAFI LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO JA ULKOASIAINMINISTERIÖ

Varaudu matkaan hyvissä ajoin. Ota

tarvittavat rokotteet, uusi reseptit ja huolehdi

siitä, että sinulla on riittävästi säännöllisesti

käytettäviä lääkkeitä mukanasi matkalla.

MATKA-APTEEKKI mukaan • Allergiaan antihistamiinitabletteja

• Hyönteiskarkote

• Kortisonivoide

• Matkapahoinvointilääke

• Aurinkosuoja- ja kosteusvoide

• Antiseptistä puhdistusainetta, laastareita ja sidetarpeita

• Särkylääke (sekä parasetamolia että ibuprofeiinia etenkin, jos mukana matkustaa lapsia)

• Närästyslääke

• Maitohappobakteerivalmiste

• Ripulijuomajauhe ja -lääke

• Lääkehiiltä myrkytyksiin

• Silmätippoja, jos silmät ovat kuivat

• Nenänkostutusliuos

• Kuumemittari

• Korvatulppia

• Sakset, teippiä ja pinsetit

• Hygieniaan kosteuspyyhkeitä, kuukautissuojia, käsien desinfi ointiaine

• Ehkäisyvälineitä

• Herpesvoide ja sienivoide erityisesti tropiikissa

• Varasilmälasit tai varapiilolinssit nesteineen

• Pitkäksi ajaksi alkeellisiin oloihin menijöille myydään valmista ensiapupakkausta, joka

sisältää mm. nesteen- ja verensiirtolaitteen neuloineen, haavan ompeluvälineet, neulo-

ja ja ruiskuja. ■

14 Oma PLUS 4 2012

❯KYSY APTEEKKARILTAVOIT LÄHETTÄÄ KYSYMYKSIÄ OSOITTEELLA TOIMISTO@OMAPLUS.FI

Tällä palstalla lukijat voivat kysyä

apteekkareilta heitä askarruttavia,

terveydenhoitoon liittyviä kysymyksiä.

Vastaajana on tällä kertaa apteekkari

Kalle Tuori Oulaisten apteekista.

KuunteleKuuntelesydäntäsisydäntäsi

ANACAPStri-ACTIV

Odotettu UUTUUS!

Tutustumistarjous apteekissasi!

Ravintolisä hiuksille,päänahalle ja kynsille

Vain 1 kapselipäivässä!

Voimassa marras-joulukuun. Kampanjapakkaus ta rajoitettu erä.

AND UA767 -verenpainemittarin ostajalle

KAUPAN PÄÄLLELysi Omega-3 FORTE 64 kaps pakkaus.

Tehokasta hoitoa punoittavalle

couperosaiholle

Voimassa marras-joulukuun. Rajoitettu erä.

Avène Anti-Redness -tuotteen ostajalle

KAUPAN PÄÄLLE Anti-redness -puhdistusmaito 50 ml (arvo 4,50 €)

ajalle

N E

aito 0 €)

1MILLOIN KANNATTAA ANTAA 8-VUOTIAALLE LAPSELLE SÄRKYLÄÄKETTÄ FLUNSSAN YHTEYDESSÄ? MIKÄ LÄÄKE OLISI PARAS? Lasten turvallisin kuumelääke on parasetamoli, jolla ei ole suositusten mukaisina annok-

sina sivuvaikutuksia. Yli yksivuotiaan kuumetta voi laskea myös tulehduskipulääkkeellä, ibu-

profeenilla. Parasetamoli on hyvin siedetty ja sille allergisoituminen on harvinaista. Tulehduski-

pulääkkeet alentavat kuumetta noin 1,5 °C ja vaikutus kestää muutaman tunnin. Asetyylisali-

syylihappoa eli aspiriinia ei tule antaa pienille lapsille infektioiden hoidoksi maksavaurioriskin

vuoksi.

Kuumetta voi alentaa myös pukemalla lapsen mahdollisimman kevyesti, avaamalla ikkunan

ja pyyhkimällä ihoa vedessä kostutetuilla pyyhkeillä. Kuumeista lasta ei saa hikoiluttaa esimer-

kiksi paksujen vällyjen alla. Kuume lisää nesteen tarvetta ja lapselle on hyvä tarjota kylmää

juotavaa. ■

2OLEN JO PÄÄLLE 70-VUOTIAS NAINEN JA IHONI ON KUIVUNUT KOVASTI VIIME VUOSINA. OLEN KÄYTTÄNYT AINA SAIPPUAA PESUAINEENA, MUTTA SE TAITAA KUIVATTAA IHOA. MIKÄ OLISI HYVÄ PESUAINE?

Saippua on huono pesuaine, sillä se tosiaan kuivattaa ihoa. Parhaimpia ovat apteekista saata-

vat ihonpesunesteet, joissa ph-arvo on lähellä ihon omaa arvoa. Jokapäiväiseen pesuun on hy-

vä käyttää pelkkää vettä. Ihoa ei saa hangata millään karkealla, on parempi käyttää pehmeitä

sieniä.

Vanhemmiten iho yleensä kuivuu talirauhasten tuotannon vähentyessä. Siksi kannattaakin

käyttää myös rasvaista voidetta, jotta ihon suojaavat ominaisuudet säilyvät. ■

3YRITÄN LOPETTAA TUPAKOINTIA. OLEN MIETTINYT AVUKSI NIKOTIINIVALMISTEITA, MUTTA VOIKO NIIHIN JÄÄDÄ KOUKKUUN?Voi jäädä, mutta on parempi jäädä koukkuun nikotiinivalmisteisiin kuin tupakkaan. Niko-

tiinivalmisteet sisältävät vain puhdasta nikotiinia, joka ei aiheuta syöpää. Tupakka sisältää ter-

vaa, häkää ja noin 4 000 kemiallista ainetta, joista 50 on syöpää aiheuttavia. Jotkut tupakoijis-

ta ovat niin nikotiiniriippuvaisia, että jatkavat nikotiinivalmisteiden käyttöä suositeltua pidem-

pään. Nikotiinivalmistetta käytetään tavallisesti 3–6 kuukautta asteittain vähentäen. Pitkäaikai-

sesta käytöstä ei ole tiettävästi mitään vaaraa. Pitkäaikaiskäytön on arvioitu liittyvän ennem-

minkin pelkoon tupakoinnin uudelleen aloituksesta kuin varsinaiseen nikotiiniriippuvuuteen.

Korvaustuotteita ei pidä käyttää, jos kärsii sydän- ja verisuonisairauksista, on saanut hiljat-

tain aivohalvauksen, on raskaana tai imettää. ■

JOKA PÄIVÄ ON KALKKIPÄIVÄ.

193/

12 O

9/2

012

Leiras tukee myös tyttöjen asemaa kehitysmaissa.

D-vitamiinin ja kalsiumin puutteen ehkäisyyn ja hoitoon sekä osteoporoosin hoidon tueksi iäkkäille henkilöille. Ei lapsille eikä raskauden aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Lisätietoja: www.leiras. , puh. 020 746 5000.

0311_Leiras_Calcichew_OmaPlus_125x176.indd 1 26.9.2012 14.58

Oma PLUS 4 2012 15

❯KIRJOJA TERVEYDEKSIKOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT KUSTANTAJAT

Apteekista

itsehoitoapteekki.fi

Resilar on yskänärsytystä lievittävä yskänlääke. Vaikuttavana aineena on dekstro-metorfaani, joka vaikuttaa suoraan yskänkeskukseen hillitsemällä yskää. Resilar on luumun makuinen mikstuura, joka on makeutettu fruktoosilla ja sorbitolilla. Koko perheelle, mutta alle 2-vuotiaille vain lääkärin ohjeen mukaan. Sopii myös urheilijoille, diabeetikoille ja sappipotilaille. Tutustu huolellisesti pakkausselos-teeseen. Apteekista. Lisätiedot: www.itsehoitoapteekki.fi tai puh. 010 426 2928 (ark. klo 8–16).

Ärsyttääkö yskä ? Resilar on yskänlääke, joka

lievittää yskänärsytystä. Se hillitsee tehokkaasti

kuivaa yskää, joka häiritsee työtä ja yöunta.

Resilar ymmärtää yskän.

Mitä PAUL EDELLÄ, sitä ME PERÄSSÄANNIE RIGG oli ennen ruokatoimittajaksi ja -stylistiksi ryhtymis-

tään Paul Mc Cartneyn ja muiden rock-julkkisten suosima kok-

ki. Nyt Annie on koonnut McCartneyn perheen ajatuksia tukevan

kirjan Kasvisruokamaanantai (Tammi), jonka avulla voi laittaa aina

uusia kasvisruokia aamusta iltaan kerran viikossa vuoden ajan.

Herkullisia reseptejä on niin Paul, Linda ja Stella McCartneylta

kuin Twiggyltä, Kevin Spaceylta ja Vivienne Westwoodiltakin.

Ohjeet seuraavat vuoden kiertoa. Jos olisin kasvisruokaa suosi-

va nuori, harkitsisin tätä joululahjaksi äidille tai tädille. ■

Onnistuneen PERHELOMAN avaimetMINNE JA MITEN matkustaa lasten kanssa hermojaan menettämättä?

Siihen antaa vastauksia toimittajasisarusten Inna-Pirjetta Lahden ja

Inari Fernandezin Lapsiperheen matkakäsikirja (WSOY). Kirjoittajien mie-

lestä ennakkovalmistelut ovat matkan sujuvuuden avain, koska lapset

tarvitsevat tunteen siitä, että vanhemmilla on kaikki hallinnassa. Muka-

na on esimerkiksi valmis pakkauslista. Kirjan toisessa osuudessa esi-

tellään 31 lapsiperheille sopivaa matkakohdetta ja niiden parhaat tärpit

lapsia ajatellen. Hyvä ja hyödyllinen lahjakirja lapsellisille. ■

Näin saat SELKÄSI KUNTOONPARASTA SELÄN ja niskan ongelmien hoitoa on useimmiten vai-

vojen ennaltaehkäisy oikeilla työasennoilla sekä venyttelemällä

ja voimistelemalla sinnikkäästi joka päivä. John Tannerin ja Eva Niezgoda-Hadjidemetrin itsehoito-opas Selkä kuntoon (Otava)

opettaa tunnistamaan, ehkäisemään ja hoitamaan nämä ongel-

mat, joita esiintyy keskimäärin miljoonalla suomalaisella vuosit-

tain. Kuvalliset ohjeet auttavat tekemään voimisteluliikkeet oi-

kein ja korjaamaan esimerkiksi työasennon vähemmän kuormittavaksi. Kirjan suomennoksen

on tarkistanut UKK-instituutin asiantuntija Marjo Rinne. Täsmälahja sukulaiselle, joka valittaa

hierojakäyntien hintavuutta. ■

HYMYILLÄÄN kun tavataan, tohtori!LÄÄKÄRISSÄ KÄYNTIIN liittyy paljon tunteita ja odotuksia. Kuunte-

leeko tohtori minua, osaanko esittää asiani oikein, olenko tarpeeksi

kiinnostava potilas? Suosittelen Satu Salosen ja Markku Färkkilän

kirjaa Sairaan hyvä lääkäri (Duodecim) ilta- tai odotushuonelukemi-

seksi kaikille, jotka ovat joskus lähteneet lääkärin vastaanotolta tur-

hautuneina. Kirjan tarinat lääkärin ja potilaan kohtaamisista viihdyt-

tävät, mutta antavat myös sopivasti uutta ajateltavaa. Olisiko paras

lääke tosiaan lääkärin ja potilaan toimiva vuorovaikutus? ■

HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ voi selviytyäSEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN uhrit kertovat itse kokemuksis-

taan Visa ja Katri Kuusikallion kirjassa Hyväksikäytetyt – Selviytyjät kertovat (Minerva). Koskettavat tarinat ja asiantuntijoiden kirjoitukset

antavat vertaistukea trauman kokeneille ja heidän läheisilleen. Hy-

väksikäyttö jää usein tunnistamatta ja käsittelemättä häpeän, syylli-

syyden ja pelon takia, mutta siitä on mahdollista selviytyä. Kirjan tee-

moja ovat myös hyväksikäytön vaikutus parisuhteeseen, miesuhrien

auttaminen ja oikeudelliset näkökohdat. ■

Mitä BEATLE-PAULIN LAUTASELTA löytyy?

Sir Paul McCartney aloitti vuonna 2009

tyttäriensä Stellan ja Maryn kanssa Meat Free

Monday -kampanjan, jonka tavoitteena on

vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin vähentämällä

lihan kulutusta. Kampanjalla on nettisivut

osoitteessa www.meatfreemondays.com, ja

nyt myös oma keittokirja.

16 Oma PLUS 4 2012

Limainen yskä? Ota Bisolvon

Liuokset ja tabletit yli 6-vuotiaille. Liukeneva tabletti yli 12-vuotiaille. Vaikuttava aine bromiheksiini. Varmista tuotteen sopivuus apteekista ja tutustu hyvin pakkausselosteeseen. Markkinoija Boehringer Ingelheim Finland Ky.

Bisolvon vaikuttaa sitkeään limaan kolmella tavalla:

Nieltävä tabletti –Pieni pakkaus

Liukeneva tabletti –Sitruunanmakuinen

limaa, jolloin sen yskiminen pois on helpompaa

www.bisolvon.fi

Regulat – ilman vaivoja menestykseen

“Regulaatit palauttavat elimistöni alhaiset entsyymitasot normaaleiksi. Otan Regulatia aamuin illoin pitääkseni vauhtini riittävän kovana.”

Minna Kauppisuunnistuksen moninkertainen maailmanmestari

OmaPlus-apteekeista Regulatin ostajalle veloitukseton Diagnoosi-kirja (arvo 10,- €)

Lisää elinvoimaa suoraan luonnosta

Pirteää syksyä!Pirteää syksyä!

Oma PLUS 4 2012 17

Turistiripuliin sairas-tuminen on monen kohtalona varsikin, jos matka on suun-tautunut Etelä-Aasi-aan, Lähi-itään tai Af-

rikkaan. Usein puhutaan myös ruokamyrkytyksestä – sen voi tosin saada niin ulkomailla kuin Suomessakin.

Ripulin aiheuttajia ovat ri-pulibakteerit, kun ruokamyrky-tyksen syynä on mikrobin ruo-kaan erittämä toksiini. Reissus-sa ruokamyrkytyksen voi saada myös histamiinin aiheuttamana esimerkiksi suolistobakteereiden pilaamasta kalasta.

Tartunnan saantia voi pie-nentää, kun on tarkkana ruu-an ja juoman valinnassa. Vesi-johtovettäkään ei yleensä kan-nata juoda, vaan käyttää pullo-tettua vettä.

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME

Ulkomaan matkalla tutustutaan nähtävyyksien lisäksi

paikalliseen ruokakulttuuriin. Pitäisikö ruokaankin tutustuminen

jättää näköaistin varaan, ettei tuliaisiksi saisi ripulia tai

ruokamyrkytystä?

Käsihygienia on erityisen tär-keää. Kädet tulee pestä aina en-nen ruokailua ja välilläkin, jos sii-hen on mahdollisuus. Käsihygie-nia tulee ehdottomasti muistaa WC:ssä käynnin jälkeen. Puhdis-tuksen tehoa voi lisätä käsidesi-en avulla. Niistä on hyötyä var-sinkin silloin, kun käsiä ei voi pestä puhtaalla vedellä ja saip-pualla.

TUORETTA JA JUURI VALMISTETTUARuuanvalmistuksen puhtausta-so voi kaukomailla poiketa poh-joisen ruokakulttuurista. Myös lämmin sää suosii bakteerien li-sääntymistä. Pohjoismaalaisil-la ei välttämättä myöskään ole vasta-aineita muiden maanosi-en bakteereille ja eliöille. Onkin arvioitu, että lähes joka toinen tropiikkiin matkustava sairas-

SHINDO palauttaa ja rentouttaaSUOMALAISILLA KUNTO-SALEILLA ja -keskuksissa on

tarjolla monenlaisia kauko-

mailta rantautuneita liikun-

talajeja, jotka sopivat hyvin

pohjoiselle mielenlaadulle.

Joogan rinnalla japanilaisesta

shindosta ja siihen liitetystä

jomosta on tullut suosittuja

kehontyöskentelymenetelmiä.

Shindossa venytetään

kehon energiaratoja eli me-

ridiaaneja, jolloin venytykset

avaavat tukoksia ja aikaansaavat alaselän, hartiaseu-

dun ja jalkojen rentoutumista. Harjoituksissa yhdistyvät

hengitys, liike ja luonnollinen keskittyminen harmonisek-

si kokonaisuudeksi. Laji on kehitetty henkilökohtaiseen

käyttöön, mutta sitä voi tehdä myös parin kanssa tai

ryhmissä.

Shindon perusmenetelmiä ovat rentoutusharjoituk-

set, meridiaanivenytykset, jalkahoito ja hartiahoito. Läh-

tökohtana on kuusi meridiaanivenytystä, joissa keho ja

mieli saavat joustavuutta. Jalkahoidossa käsitellään eri-

tyisesti varpaita ja rytmin vaihdoksilla saadaan stimuloi-

tua koko kehoa niin meridiaanien kuin hermostonkin vä-

lityksellä. Hartiahoidossa käsitellään parin kanssa viittä

niska- ja hartiaseudun sekä pään aluetta.

Jomon-shindo-rentoutusmenetelmä on kierto-taivu-

tusvenyttely, jossa rentous, oman kehon paino ja hen-

gitys saavat aikaan palauttavan vaikutuksen. Harjoitus

vahvistaa ja tasapainottaa kehon ja mielen selkeyttä,

virkistää sekä vapauttaa energiaa jaksamiseen. Mene-

telmä sopii kaikille. ■ WWW.SHINDO.FI

Tehokas tapa estää mikrobien siirtyminen ruokaan on käsien pesu

saippualla tai käsien puhdistus alkoholipitoisella desinfi ointiaineella.

NÄMÄ RUOKALAJIT VOIVAT USEIN AIHEUTTAA VATSATAUTIA, JOS RUUAN HYVÄSTÄ HYGIEENISESTÄ TASOSTA EI OLE VARMUUTTA: • kylmät leikkeleet ja majoneesipohjaiset salaatit

• erilaiset kastikkeet

• hedelmät ja vihannekset, joita ei voi itse pestä tai kuoria, marjat

• kylminä tai haaleina tarjotut raa´at tai riittämättömästi kypsytetyt lihaa, kalaa tai kananmunia sisältävät ruuat

• kylminä tarjotut osterit, simpukat, ravut ym. mereneläimet

• kylmät jälkiruuat

• pakkaamaton maito, kerma, jäätelö, voi ja tuorejuustot

• mehut ja juomat, myös alkoholipitoiset, joihin on lisätty jääkuutioita

RIPULIVAARAN KANNALTA TURVALLISIA RUOKALAJEJA OVAT: • leipä ja muut kuivat viljatuotteet

• vastavalmistetut, kuumana tarjoiltavat liha- ja kalaruuat sekä keitot

• itse kuorittavat tuoreet hedelmät

• hiilihappoiset, pullotetut juomat

• kuumat juomat, kuten kahvi, tee ja keitetty vesi.

Lähde: THL/Matkailijan terveysopas

tuu turistiripuliin.Jos esimerkiksi tropiikissa

haluaa pienentää sairastumisen riskiä, on syytä kieltäytyä mo-nista herkuista. Epämääräiset katukeittiötarjonnat on myös hyvä jättää väliin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Matkailijan Ter-veysoppaassa suositellaan esi-merkiksi välttämään pehmeiksi keitettyjä kananmunia, muna-kasta ja kokkelia salmonellavaa-ran takia. Vältettävien listalla on myös majoneesi, koska se sisäl-tää raakaa kananmunaa. Tark-kana kannattaa olla myös sim-pukoiden ja kalojen kanssa, kos-ka niihin on voinut kerääntyä le-vien aiheuttamaa toksiinia.

Turvallisinta onkin syödä lei-pää, juuri valmistettuja kuuma-na tarjottavia liha- ja kalaruokia sekä keittoja ja yleensäkin kaik-

kia kuumana tarjoiltavia ruokia. Ja vaikka mieli tekisi, niin

kaikissa maissa ei kannata mais-taa jäätelöä, kermavaahtoa tai kylmiä jälkiruokia. Hedelmätkin on hyvä syödä niin, että ne on it-se kuorinut.

LÄÄKITYS VOI HELPOTTAATHL:n ohjeessa todetaan, että ennaltaehkäisevänä lääkitykse-nä voi käyttää probioottisia mik-robeja sisältäviä valmisteita, mut-ta niiden teho ei ole kovinkaan hyvä.

Aikuisen kuumeetonta ei-ve-ristä ripulia voi hoitaa oireen-mukaisesti ripulilääkkeillä. Ri-pulilääkitys voi helpottaa oloa, mutta aiheuttajaa niillä ei voi parantaa. Lääkityksestä kannat-taa keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Turistiripulia vastaan ei myöskään ole rokotetta. ■

Vatsataudin vaaraa voi ehkäistä syömällä esimerkiksi juuri valmistettuja kuumia ruokia. Leipä ja itse kuoritut hedelmät ovat myös turvallisia.

Pitäisikö syödä VAIN SILMILLÄÄN?

~TARTUNNAN SAANTIA VOI PIENENTÄÄ,

KUN ON TARKKANA RUUAN JA JUOMAN

VALINNASSA.~

18 Oma PLUS 4 2012

Älä matkusta HENKESI KAUPALLA!

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT HANNA NOHYNEK JA DREAMSTIME

Kun suunnitellaan kaukomatkaa eksoottiseen maahan,

on hyvä muistaa terveysriskit ja niihin varautuminen. Ilman

rokotusten suojaa matkustat ehkä henkesi kaupalla.

Mitä eksoottisempi ja

alkeellisempi kohde, mitä

kauempana maaseudulla

ja mitä kauemmin siellä

viivytään, sitä todennäköi-

semmin sieltä voi saada

tarttuvan taudin. Monilta

tarttuvilta taudeilta voi

suojautua rokotuksella.

Oma PLUS 4 2012 19

Esimerkkikohde: GAMBIAESIMERKIKSI KOHTEESTA, jonne matkustettaessa

tarpeellinen varautumien voi tuottaa yllätyksiä, Hanna

Nohynek nostaa Gambian. Sinne järjestetään seuramat-

koja, vaikka maan terveystilanne ei ole tutuimpien turis-

tikohteiden tasolla. Äkkilähtö voi olla terveysriski ja tulla

kalliiksi, koska Gambiaan suositellaan suojautumista

seuraavilta taudeilta:

• Keltakuume. Rokotetta suositellaan kaikille. Myös

Suomesta tulevien kannattaa pitää rokotustodistus

mukana, vaikka sitä vaaditaan vain muista keltakuu-

memaista tulevilta. Myös lapset kannattaa suojata.

• Malaria. Gambiassa on enimmäkseen pahanlaatuis-

ta falciparum-malariaa ympäri vuoden koko maassa.

Malarian riski on erittäin suuri, joten estolääkitys on

välttämätön.

• Kurkkumätä ja jäykkäkouristus. dT-rokotuksen on

syytä olla voimassa.

• Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko. Monilla suoma-

laisilla suojaus on kunnossa. Kaksi annosta MPR-ro-

kotetta antaa riittävän suojan mahdollisesti eliniäksi.

• Hepatiitti A. Rokote suojaa tarttuvalta maksatuleh-

dukselta, jonka voi saada ruuan tai juoman mukana

tai likaisten käsien kautta. Hepatiitti A on pienillä lap-

silla yleensä oireeton, mutta he voivat tartuttaa sitä

tietämättään palattuaan kotiin. Siksi myös paljon mat-

kustavat lapset kannattaa rokotuttaa.

• Hepatiitti B. Tartunnan voi saada esimerkiksi aku-

punktiosta, tatuoinnista tai muusta toimenpitees-

tä, verensiirrosta tai suojaamattoman seksin kautta.

Seurauksena voi olla krooninen maksatulehdus. Suo-

jautumisen tarve harkitaan tapauskohtaisesti.

• Lavantauti. Tarttuu ruuan tai juoman välityksellä ja

aiheuttaa rajun yleistulehduksen. Lavantaudin voi par-

haiten välttää hyvällä hygienialla. Rokotuksen tarve

harkitaan tapaus kerrallaan.

• Meningokokki. Riippuu epidemiatilanteesta ja mat-

kasuunnitelmasta, rokotettavan iästä ja käytettävissä

olevasta rahamäärästä, mikä rokote valitaan. Menin-

gokokki on bakteeri, joka voi aiheuttaa aivokalvotuleh-

duksen tai vakavan yleistulehduksen. Se tarttuu pisa-

ratartuntana.

Pakettimatkalle lähdet-täessä matkanjärjes-täjän velvollisuuksiin kuuluu kertoa koh-teen terveysriskeistä

ja varautumisesta niihin. Oma-toimimatkailijan pitää kuitenkin etsiä tiedot tarvittavista roko-tuksista omin päin. Matkailulää-käri Hanna Nohynek suositte-lee THL:n nettisivujen Matkaili-jan terveysopasta, jossa on maa-kohtainen luettelo suosituksista.

– Toinen vaihtoehto on men-nä suoraan terveyskeskukseen tai yksityiselle matkailulääkäril-le neuvottelemaan tarvittavasta rokotussuojasta. Matkailijoiden terveyspalveluiden taso vaih-telee kunnasta riippuen. Vaik-ka kansanterveyslaki velvoittaa kunnat antamaan asukkailleen myös ennaltaehkäiseviä palve-luja, on kuntia, jotka ovat päät-täneet säästää tässä. Pääkaupun-kiseudun kunnista Vantaa on jo pitkään tarjonnut asukkailleen hyvät matkailijoiden terveyspal-velut, ja myös Helsinki on aloit-tanut matkailijoiden terveys-neuvonnan uudelleen terveys-asemilla, hän kertoo.

Matkailuterveydenhuolto vaatii erityisosaamista, jota pie-nessä kunnassa ei välttämättä ole lainkaan. Siksi THL:llä on puhelinpalvelu, josta ammatti-laiset voivat kysyä neuvoja tar-vittaessa.

– Jos tulossa on esimerkik-si hankala matka hyvin eksoot-tiseen kohteeseen, ja lähtijällä on jokin perussairaus, Matkai-lijan terveysoppaan neuvot ei-vät välttämättä riitä. Päivystyk-semme on näitä tilanteita var-ten, sanoo Nohynek, joka toimii THL:n rokotusohjelmayksikön päällikkönä.

VARAA RIITTÄVÄSTI AIKAASe, mitä rokotuksia kukin mat-kalle lähtijä tarvitsee, on yksi-löllistä ja riippuu kohteen ja mat-kaohjelman lisäksi matkailijan terveydentilasta, hänen riskin-ottohalustaan ja olemassa ole-vasta rokotussuojasta. Samas-

~VANHEMMILLE SAATTAA TULLA

YLLÄTYKSENÄ, MITEN PALJON

KOKO PERHEEN SUOJAAMINEN

SAIRAUKSILTA VOI LISÄTÄ KAUKOMATKAN

KUSTANNUKSIA.~

sakin porukassa valmistautumi-seen tarvittava aika saattaa vaih-della. Nohynekin mukaan riit-tävän rokotussuojan hankkimi-seen riittää usein kuukausi, jos-kus muutama päiväkin, jos pe-russuojat ovat jo kunnossa.

– Jos lähtijällä kuitenkin on perussairauksia, kuten sydämen vajaatoiminta tai huonossa tasa-painossa oleva diabetes, valmis-

tautumiseen kannattaa varata useita kuukausia. Useita eri ro-kotteita on mahdollista antaa samalla käynnillä, mutta niin sa-nottujen elävien, heikennettyjen rokoteannosten väliin tarvitaan vähintään kuukausi, hän kertoo.

Rokotussuunnitelman teke-vä lääkäri tai hoitaja haluaa tie-tää, mitä voimassaolevia roko-tuksia lähtijällä on, joten roko-tuskortti kannattaa ottaa vas-taanotolle mukaan. Suomessa ei ole kattavaa rokotusrekiste-riä, joten tiedon säilyttäminen on ihmisten oman aktiivisuu-den varassa.

– Kaikille suositeltava pe-rusrokotussuoja sisältää rokot-teet kurkkumätää ja jäykkäkou-ristusta vastaan (dT) sekä tuh-karokkoa, sikotautia ja vihuri-rokkoa vastaan (MPR), Nohy-nek toteaa.

Jos dT-rokotesuojaa ei ole ennestään ollenkaan, tarvitaan kaksi pistosta 4–8 viikon vä-lein ja kolmas 6–12 kuukau-den päästä toisesta pistokses-

ta. Usein kolmas jää antamatta ennen matkaa, ja rokotussuo-jaa täydennetään myöhemmin. Lisäksi tarvitaan tehosteroko-te 10 vuoden välein. Useimmat suomalaiset tarvitsevat kuiten-kin korkeintaan tehosteen, kos-ka rokote on saatu neuvolas-sa sekä koulussa tai armeijassa.

Aiemmin rokottamaton tar-vitsee MPR-rokotuksia kaksi vä-hintään puolen vuoden välein, mutta mielellään väliaika saa olla 1–2 vuotta. Vuoden 1975 jälkeen syntyneet ovat saaneet MPR-rokotukset koulussa, ja en-nen 1960 syntyneet ovat yleen-sä saaneet suojan sairastaessaan nämä taudit lapsena.

Suoja poliota vastaan on useimmilla suomalaisilla kun-nossa, mutta polion infektoi-mille alueille, kuten Nigeriaan tai Pakistaniin, matkustettaes-sa suositellaan tehosterokotetta viiden vuoden välein.

HEPATIITTISUOJA KUNTOONHelppoja matkakohteita roko-tusten kannalta ovat Keski- ja Etelä-Euroopan maat sekä kau-kokohteista esimerkiksi Singa-pore ja Bangkok, jos ollaan taval-lisella turistimatkalla. Niihin riit-tää perusrokotussuojan lisäksi A-hepatiittisuoja, jonka saa yh-dellä rokoteannoksella. Matkai-lija voi myös valita yhdistelmäro-kotteen, joka suojaa sekä A- että B-hepatiitilta. Siinä tapaukses-sa tarvitaan kaksi rokoteannos-ta kuukauden välein. Hepatiitti-rokotteet antavat hyvin pitkäai-kaisen, jopa elinikäisen suojan tehosteannoksen jälkeen.

– Turkissa esimerkiksi Is-tanbul on varsin riskitön kohde, mutta terveysriskit kasvavat, jos oleskellaan maaseudulla. Silloin harkitaan A- ja B-hepatiittisuo-jan lisäksi suojautumista lavan-taudilta. Sama koskee esimerkik-si Egyptiä, jossa vaarana ovat tu-ristiripulit.

Lavantauti ja kolera ovat va-kavia suolistoinfektioita. La-vantaudin aiheuttaa Salmonel-la typhi -bakteeri. Kolera on ri-pulitauti, jonka aiheuttaa Vib-rio cholerae -bakteeri. Näiden tautien tarttumista voi ehkäistä pesemällä käsiään usein ja vält-tämällä raakoja ja kylmiä ruokia, vesijohtovettä ja jääpaloja.

– Rokotteen antama suojaus on muita tärkeämpi niille, joilla on vakava perussairaus tai joi-den vastustuskyky vatsataute-ja kohtaan on syystä tai toises-ta tavallista heikompi, Nohynek sanoo.

ROKOTUSTA VAADITAANKeltakuumetta esiintyy päivän-

tasaajan seuduilla Afrikassa, Vä-li- ja Etelä-Amerikassa etenkin maaseudulla, viidakoissa ja sa-vanneilla. Se on hyttysen väli-tyksellä leviävä vakava virustau-ti, joka on harvinainen, mutta saattaa johtaa kuolemaan. Esi-merkiksi Kenian maaseudulle matkustaville suositellaan usein keltakuumerokotetta, jota tar-vitaan yksi annos ja tehoste 10 vuoden välein.

– Keltakuume on niitä har-voja rokotteita, joita Maailman terveysjärjestön ohjeiden mu-kaan voidaan vaatia pakollisena maahan tulevalta matkailijalta. Jos suomalainen lähtee Keniaan, rokotusta ei vaadita. Jos hän kui-tenkin ylittää rajan Keniasta Tansaniaan, rajalla voidaan vaa-tia kansainvälistä rokotustodis-tusta. Muutamat läntisen Afri-kan maat saattavat vaatia todis-tuksen kaikilta maahan tulijoil-ta. Tämä on kuitenkin kansain-välisten sopimusten vastaista.

Keltakuumerokotetta ei kui-tenkaan voida antaa aivan kai-kille. Raskaana olevien ja imet-tävien kannattaa punnita riskit tarkoin keltakuumealueelle mat-kustaessaan. Koska rokote sisäl-tää elävää, heikennettyä virus-kantaa, se ei sovi myöskään hen-kilöille, joilla on jokin immuu-nipuute. Tällöin voidaan kirjoit-taa todistus siitä, miksei rokotet-ta voida antaa. Tämäkään ei vält-tämättä riitä rajan ylityksessä.

Keltakuumeen ehkäisyssä myös hyttysiltä suojautuminen peittävän vaatetuksen avulla ja hyttyskarkotteella on hyvin tär-keää.

SUOJAA MYÖS LAPSILLELapset ja vanhukset ovat mui-ta ikäryhmiä alttiimpia sairastu-maan tarttuviin tauteihin. Niin-pä lasten suojaamisen matka-sairauksilta tulisi olla vanhem-mille itsestään selvää. Matkailu-lääkäri arvioi yksilöllisesti, mistä rokotuksista lapsille on hyötyä.

– Kela ei korvaa ennaltaeh-käiseviä rokotuksia. Vanhemmil-le saattaa tulla yllätyksenä, mi-ten paljon koko perheen suo-jaaminen sairauksilta voi lisä-tä kaukomatkan kustannuksia. Eksoottisen äkkilähdön ostami-nen voi tulla kalliiksi, Nohynek varoittaa.

Matkailijoita on moneen ju-naan. Jotkut ovat ylivarovaisia ja haluavat ottaa matkalle lähti-essään kaikki mahdolliset rokot-teet, vaikka pitävät Suomessa in-fl uenssarokotettakin liian vaa-rallisena. Toiset lähtevät minne tahansa ajattelematta terveys-riskejä.

– Vastaanotolle voi tulla rep-pureissaaja, joka aikoo viettää puoli vuotta Kaakkois-Aasiassa. Hän on kuullut vasta matkalla lentokentälle kavereilta, että ro-kotuksiakin pitäisi olla, ja lennon lähtöön on muutama tunti ai-kaa. Siinä sitten pistetään äkkiä kaikki rokotteet, jotka voidaan ja joihin matkailijalla on varaa, No-hynek kertoo.

HYÖDYT JA HAITATRokotteiden turvallisuudesta on viime aikoina puhuttu paljon. Nohynek kertoo, että kaikkiin rokotuksiin liittyy yliherkkyys-reaktion riski. Vaikka vain noin yksi ihminen miljoonasta kokee

p Hanna Nohynek toteaa, että eksoottisen äkkilähdön ostaminen

koko perheelle voi rokotusten takia tulla yllättävän kalliiksi.

tuon reaktion, lääkäri ottaa sen mahdollisuuden aina huomioon rokotussuunnitelmassa.

– Punnitsemme aina hyödyt ja haitat. Vuosikausia käytös-sä olleet matkailijan rokotteet tunnetaan hyvin ja niiden tiede-tään olevan riittävän turvallisia. Useimmiten haitat ovat paikalli-sia reaktioita, kuten kuumotusta tai kipua pistoskohdan ympäril-lä, joskus voi tulla kuumetta. Ro-kotteiden vakavat terveyshaitat ovat äärimmäisen harvinaisia,

mutta niitäkin joskus tulee, No-hynek sanoo.

Rokotteet eivät nykyään aina ole pistoksia. Esimerkiksi lavan-tautia, koleraa ja rotavirusta vas-taan voi suojautua suun kautta otettavalla rokotteella. Infl uens-sarokotteen voi ottaa myös ne-näsuihkeena. Nämä reseptival-misteet voi käydä ostamassa ap-teekista ja ottaa vasta kotona.

– Valtaosan rokotteista saa edelleen vain menemällä klini-kalle pistettäväksi. ■

20 Oma PLUS 4 2012

❯5 KYSYMYSTÄ: TURISTIRIPULITEKSTI MARI KUUSINEN KUVA PÄIVI METSÄNIEMI

VASTAAJANA KEHITTÄMISYLILÄÄKÄRI JA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI PÄIVI METSÄNIEMI, TERVEYSTALO

Turistiripuli on monen kaukomatkailijan vaiva. Etelä-Aasiassa

turistiripuliin sairastuu 80 prosenttia matkailijoista. Suuren riskin

alueita ovat myös päiväntasaajan Afrikka ja suurin osa Etelä-

Amerikasta.

calsorin.fi

– ja rakenteesi kestää!

APTEEKISTA.

Kehomme tarvitsee päivittäin kalsiumia pysyäkseen

hyvässä kunnossa.Calsorin sisältää 500 mg kalsiumia.

Calsorin-tuotesarjasta löydät sinulle sopivan, helposti nieltävän

kalsiumvalmisteenD3-vitamiinilla tai ilman.

500 mg + 20 mikrog

500 mg + 10 mikrog

500 mg

1MIKÄ AIHEUTTAA YLEISIMMIN TURISTIRIPULIN? Neljä viidestä tapauksesta on bakteeriperäinen. Tavalli-

simmat aiheuttajabakteerit ovat ETEC, kampylobakteeri

ja salmonella. Muita aiheuttajia ovat virukset ja alkueläimet.

Tartunta saadaan käsien välityksellä, usein myös ruuasta tai

juomavedestä. ■

2MILLAISIA OVAT TAUDIN OIREET?Oireet riippuvat aiheuttajasta ja potilaan yleisestä tervey-

dentilasta. Kuumeen nostattava, äkillisesti alkava ripuli-

tauti on yleisin oire, tautiin voi liittyä myös oksentamista. Tietyt

bakteerit aiheuttavat myös veriripulia. Alkueläintautien alku on

epämääräisempi, eikä taudinkuva ole välttämättä niin raju. ■

3MITEN TURISTIRIPULIA HOIDETAAN?Tärkeintä on riittävä nesteen saanti ja lepo. Kuumuus

lisää nesteen tarvetta. Apteekista saa kaikkialla maa-

ilmassa elektrolyyttiliuosta eli jauhetta, joka sekoitetaan puh-

taaseen veteen ja joka sisältää tarpeellisia suoloja ja sokerei-

ta. Juoma imeytyy tehokkaasti ja korjaa vointia nopeasti. Lope-

ramidi-ripulilääkettä voi ottaa esimerkiksi ennen pitkää lento-

matkaa. Sitä ei kuitenkaan pidä käyttää kuumeisessa taudis-

sa eikä silloin, jos ulosteissa on verta. Joissain tapauksissa,

erityisesti jos tauti on raju, nopeasti aloitettu antibioottihoito

on tarpeen. Tietyillä riskiryhmillä tulisi olla ripuliantibiootit mu-

kanaan matkalle lähtiessä; näitä ovat esimerkiksi syöpää sai-

rastavat, kroonisesti sairaat sekä suolisto- ja niveltulehduksis-

ta kärsivät potilaat. Myös probiooteista, eli maitohappobaktee-

reista, voi olla apua. ■

4MITEN TAUTIA VOI EHKÄISTÄ?Aina WC-käynnin jälkeen ja ennen ruokailuja tulisi käyt-

tää käsille desinfektioainetta tai pestä kädet saippual-

la. Hyvin kypsennetyt ruuat, kuorittavat hedelmät ja pullotettu

juoma ovat turvallisimpia Erityisesti kananmunaa sisältävät

ruuat tulisi syödä hyvin kypsennettyinä. Osterit ja simpukat

levittävät tiettyjä taudinaiheuttajia. Jos pullovettä ei ole saa-

tavilla, juomavesi tulee puhdistaa keittämällä tai kemiallises-

ti. Kolera- ja lavantautirokotuksia suositellaan tietyille alueille

matkustaville, ne antavat hyvän suojan näitä tauteja vastaan,

mutta eivät suojaa kaikelta turistiripulilta. ■

5MILLOIN TULEE MENNÄ LÄÄKÄRIIN?Jos yleisvointi huononee, kuume pysyy korkealla tai tu-

lee muita oireita. Lasten, vanhusten ja potilaiden, joilla

on muita yleissairauksia on tärkeää mennä lääkäriin herkäs-

tikin. Jos ripulioire jatkuu vielä kotiin palattua, on myös syytä

hakeutua lääkäriin. ■

Oma PLUS 4 2012 21

❯APTEEKIN HYLLYLTÄTEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA KNORRING OY

Duopharma

Edulliset ja laadukkaat rinnakkaisvalmisteet:

Bluefi sh PharmaceuticalsKYSY APTEEKISTASI

Lentomatkoilla koettu korvakipu johtuu siitä, että lentokoneen nous-tessa ja laskiessa pai-neenmuutokset korva-

käytävässä tapahtuvat nopeam-min kuin mihin korvakäytäväm-me ovat tottuneet.

EarPlanes-korvatulppien si-sällä on patentoitu, painetta sää-televä suodatin. Suodatin tasoit-taa ja säätelee matkustamon ja korvakäytävän välistä painetta si-ten, että paine tasaantuu hitaasti.

EarPlanesit koostuvat kah-desta osasta: erittäin pehmeäs-

Lennä ilman KORVAKIPUJA

Monet kärsivät korvakivuista lentomatkoilla.

EarPlanes-korvatulpat tasaavat painetta ja

helpottavat kipua.

tä tulppaosasta, joka on valmis-tettu ei-allergisoivasta silikonis-ta, sekä patentoidusta, painet-ta säätelevästä suodattimesta, joka on valmistettu mikrohuo-koisesta keraamisesta aineesta, CeramX:stä. Silikonitulpassa on neljä pehmeää rengasta, jotka varmistavat, että korvatulppa asettuu tiiviisti korvakäytävään.

Kun matkustamon ilmanpai-ne muuttuu, ilma kulkeutuu kor-vakäytävään keraamisen suodat-timen läpi. Suodatin vaimentaa nopeat paineenvaihtelut, joita tapahtuu korkeuden vaihdelles-

sa suuresti. – Ihmisiltä saamamme pa-

laute on ollut paras todiste Ear-Planes-tulppien tehokkuudesta. Kaikkien, jotka kärsivät edes hi-tusen korvakivusta lentomat-koilla, kannattaa kokeilla tulp-pia, rohkaisee tuotepäällikkö Markus Borenius tulppia maa-hantuovasta Knorring Oy:stä.

EI VAIMENNA ÄÄNIÄEarPlanes-korvatulpat laitetaan korviin ennen koneen nousua. Pidemmillä lentomatkoilla tul-pat voi poistaa koneen saavu-

p EarPlanes-korvatulpat koostuvat kahdesta osasta: erittäin pehmeästä tulppaosasta ja patentoidusta,

painetta säätelevästä suodattimesta. Suodatin vaimentaa nopeat paineenvaihtelut, joista korvakivut len-

tomatkoilla johtuvat.

tettua matkakorkeutensa, kun taas lyhyemmillä lennoilla tulp-pien voi antaa olla korvissa ko-ko matkan ajan. Korvatulpat on asetettava takaisin korviin noin tuntia ennen arvioitua laskeutu-misaikaa, tai viimeistään silloin, kun lentokone alkaa pudottaa lentokorkeuttaan.

EarPlanesit eivät vaimen-na ääniä, vaan niiden käyttäjä

kuulee edelleen hyvin lentoko-neen henkilökunnan kuulutuk-set ja voi keskustella vierustove-rin kanssa normaalilla äänellä.

Tulppia on kahden kokoi-sia: EarPlanes aikuisille se-kä Children’s EarPlanes noin 6–10-vuotiaille lapsille. Sitä nuoremmille tulppia voi käyt-tää vanhempien harkinnan mu-kaan, sillä tulppaa ei pidä työn-

tää väkisin korvaan, jos se tun-tuu liian ahtaalta. Lasten koko soveltuu myös aikuisille, joiden korvakäytävät ovat ahtaat. Val-mistaja suosittelee, että tulppia käytettäisiin vain kaksi kertaa.

EarPlanes-korvatulpat on ke-hittänyt Cirrus Healthcare Pro-duct LLC, N.Y. USA yhteistyössä House Ear Instituten (Los Ange-les) kanssa. ■

22 Oma PLUS 4 2012

❯RISTIKKO 4/2012

Forssa, KeskusapteekkiTimo HeinonenKartanonkatu 11, 30100 Forssa p. (03) 422 2835

Hangon apteekkiSilja KyllönenNycanderinkatu 18, 10900 Hanko p. (019) 248 2312

Helsinki, Etelä-Kaarelan apteekkiAnita OksanenVanhaistentie 1, 00420 Helsinkip. (09) 566 0080*Malminkartanon sivuapteekkiMalminkartanonaukio 4 00410 Helsinkip. (09) 566 2193

Helsinki, Munkki apteekkiVeikko TudermanRaumantie 1 A(Munkkivuoren ostoskeskus) 00350 Helsinkip. (09) 565 6010

Hyvinkää, Kirjavantolpan apteekki Sven Söderlund Uudenmaankatu 7005830 Hyvinkää p. (019) 431 642

Hämeenlinna, Tiiriön apteekkiRitva OrtamalaWartiamäentie 2 (Prismakeskus)13130 Hämeenlinnap. (03) 674 2321

Ikaalisten apteekkiTimo Pentti Vanha Tampereentie 15–1739500 Ikaalinen p. (03) 458 9992

Karhula, Helilän Keskus-ApteekkiRobert Järnström Vesivallinaukio 5, 48600 Karhulap. (05) 262 447

Karjaan apteekki Henrik BrennerKauppiaankatu 9, 10300 Karjaa p. (019) 230 078

Kotka, Karhuvuoren apteekkiEija LappelaTaruraitti 2, 48350 Kotkap. (05) 223 1900*Metsolan apteekkiKiuruntie 49–51, 48220 Kotkap. (05) 223 1930

Kouvolan 10. Inkeroisten ApteekkiMerja WiioPäätie 22, 46900 Inkeroinenp. (05) 317 1554

Kuopio 3. ToriapteekkiUlla-Riitta SavolainenHaapaniemenkatu 24–2670110 Kuopiop. (017) 287 6601

Lahti, Renkomäen apteekki Johanna PennanenPasaasi 2, Renkomäki (Kärkkäisen kauppakeskus)15700 Lahtip. 020 789 3570

Lappeenrannan Keskusapteekki Ossi SarvilahtiBrahenkatu 3, 53100 Lappeenranta p. (05) 630 0300*Kourulan sivuapteekki Katajakatu 10–1253850 Lappeenranta p. (05) 630 0600 *Sammonlahden sivuapteekki Korpikunnaankatu 153850 Lappeenranta p. (05) 630 0400

Lempäälä II Sääksjärven apteekkiHanna-Maija Syrjänen Pitkäahteentie 1, 33880 Lempääläp. (03) 367 0480*Apteekki IdeaparkIdeaparkinkatu 4, 37570 Lempääläp. 029 090 8030

Lieksan Pietari apteekkiVirpi Heikkinen Pielisentie 30, 81700 Lieksap. (013) 521 003

Lohjan V Ojamon apteekkiHelena MensonenOjamonharjuntie 61 (Citymarket)08200 Lohjap. (019) 388 100

Naantalin apteekkiHenrik Brenner Luostarinkatu 25, 21100 Naantalip. (02) 431 2720*Rymättylän sivuapteekki Vanhatie 1, 21140 Rymättylä p. (02) 252 1202

Nurmeksen apteekkiAnja-Riitta MartinsenKauppatori 1, Liikekulma75500 Nurmesp. (013) 480 395

Orimattilan apteekkiSinikka LankinenErkontie 12, 16300 Orimattilap. (03) 887 430

Oulaisten apteekkiKalle Tuori Rautatienkatu 5, 86300 Oulainen p. (08) 470 477

Porvoon Vanha apteekki Robert JärnströmPiispankatu 34, 06100 Porvoop. (019) 689 4400*Gammelbackan sivuapteekkiSuolaketie 2, 06400 Porvoop. (019) 575 3990*Pornaisten sivuapteekkiLatiskantie 1, 07170 Pornainenp. (019) 664 7247

Salon Vanha apteekkiTimo Johansson Vilhonkatu 8, 24100 Salo p. (02) 777 6400*Kuusjoen sivuapteekki Ylikulmantie 250, 25330 Kuusjoki p. (02) 777 6480

Tampere, Kaukajärven apteekki Markku KnuutilaKeskisenkatu 5, 33710 Tampere p. (03) 3143 9500

Tampere, Keskustorin apteekki Esko SorvalaKeskustori 1, 33100 Tampere p. (03) 225 0300*Atalan apteekkiPulkkakatu 8, 33580 Tamperep. (03) 362 2702*Peltolammin apteekkiPeltolamminkatu 12, 33840 Tamperep. (03) 266 1055

Tampere, Lielahden apteekki Kyösti LaitinenPossijärvenkatu 2, 33400 Tampere p. (03) 347 3800

Tampere, Tammelan apteekki Harri SalonpääItsenäisyydenkatu 1733500 Tampere p. (03) 254 9300

Tervolan apteekkiPetri KiviluomaKeskustie 94, 95300 Tervolap. (016) 435 003

Turun Keskus-ApteekkiMinna JaansonHumalistonkatu 10, 20100 Turkup. (02) 880 0860*Littoisten apteekkiUusi Littoistentie 4820660 Littoinenp. (02) 246 1291

Turku, Linnan ApteekkiMarkku Knuutila Kauppiaskatu 10, 20100 Turku p. (02) 275 0400*Patterinhaan ApteekkiKanslerintie 10, 20200 Turkup. (02) 275 0810

Vantaan Tikkurilan apteekkiTarja SaesmaaKielotie 11, 01300 Vantaa p. (09) 836 2540

Varkauden Vanha ApteekkiKirsi PuurunenRelanderinkatu 30, 78200 Varkausp. (017) 266 4700*Käpykankaan sivuapteekki Sammonkatu 6, 78870 Varkaus p. (017) 266 4730 *Könönpellon sivuapteekki Pitkälänniementie 1, 78500 Varkaus p. (017) 266 4740

Ylihärmän apteekkiLeena UlvinenJärventie 1, 62375 Ylihärmäp. (06) 482 3100

Ähtärin apteekkiTimo LehtimäkiOtsolantie 12, 63700 Ähtärip. (06) 211 3100

KUSTANTAJA Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku | p. (02) 275 0432 | www.omaplus.fi | toimisto@omaplus.fi PÄÄTOIMITTAJA Tatu Johansson, Salon Vanha Apteekki, Vilhonkatu 8 L 1–13, 24100 Salo | p. 050 560 4344 | tatu.johansson@omaplus.fi TOIMITUS JA TAITTO OS/G Viestintä, Aurakatu 14 B, 20100 Turku | p. 0207 806 800 | www.osgviestinta.fi | viestinta@osg.fi PAINOPAIKKA Suomen Lehtiyhtymä Oy, PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula | Painosmäärä noin 400 000 kplPaikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit.

VANHEMMAN KONSTAAPELIN valvovan silmän alla on

lehden 3/2012 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu:

CAROLA BACKMAN, BILLNÄS

Vastaukset voi lähettää 15.12.2012 men nessä osoit teeseen:

Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku.

Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään Oma PLUS

-apteekkiin.

Oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen tuote-

lahjakortti Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu seu-

raavassa lehdessä.

nimi ___________________________________________________

osoite __________________________________________________

________________________________________________________

________________________________________________________

puh. ___________________________________________________

Ristikon 2/2012 ratkaisu:

www.omaplus.fi

Oma PLUS 4 2012 23

LC 185-05/12 a Novartis company

Suomen käytetyin laihdutuslääke!*

Painonhallinta edellyttää myös oikeaa ruokavaliota ja liikuntaa. www.eroonkiloista.fi Orlistat Sandoz 60 mg kovat kapselit. Vaikuttava aine: Orlistaatti. Käyttöaihe: Lihavuuden hoito ylipainoisilla aikuisilla (painoindeksi BMI ≥ 28 kg/m2) yhdistettynä vähäkaloriseen, vähärasvaiseen ruokavalioon. Annostus ja antota-pa: Aikuiset: Orlistat Sandozin suositusannos on yksi 60 mg:n kapseli kolmesti päivässä. Vuorokauden aikana saa ottaa enintään kolme 60 mg:n kapselia. Hoitoa jatketaan enintään kuusi kuukautta. Painonpudotusohjelman tärkeänä osana ovat ruokavalio ja liikunta. On suositeltavaa, että vähäkalorinen, vähärasvainen ruokavalio ja liikunta aloitetaan ennen Orlistat Sandoz-hoidon aloittamista. Orlistaattihoito yhdistetään ravitsemuksellisesti monipuoliseen, vähäkaloriseen ruokavalioon, jonka energiamäärästä noin 30 % saa olla peräisin rasvasta. Päivittäinen rasva-, hiilihydraatti- ja proteiinimäärä on saatava tasaisesti kolmesta pääateriasta. Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille, samanaikainen sik-losporiinihoito, krooninen malabsorptiosyndrooma, kolestaasi, raskaus, imetys, varfariinin tai muiden oraalisten antikoagulanttien samanaikainen käyttö. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Potilasta on kehotettava noudattamaan annettuja ruokavaliosuosituksia. Runsasrasvainen ateria orlistaatin kanssa saattaa lisätä ruoansulatuskanavan oireiden mahdollisuutta. Diabeteslääkitystä on syytä seurata tarkoin orlistaattihoidon aikana. Levotyroksiinia, epilepsialääkettä tai amiodaronia käyttävien, kuten myös potilaiden, joilla on munuaissairaus, tulisi neuvotella lääkärin kanssa ennen Orlistat Sandoz-hoidon aloittamista. Orlistaattihoito voi mahdollisesti heikentää rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) imeytymistä. Verenvuotoa peräsuolesta on raportoitu. Jos verenvuotoa esiintyy, potilaan on hakeuduttava lääkäriin hoitoon. Lisäehkäisymenetelmän käyttöä suositellaan vaikean ripulin yhteydessä. Yhteisvaikutukset: Farmakokineettisten yhteisvaikutus-tutkimusten puuttuessa orlistaattia ei pitäisi käyttää samanaikaisesti akarboosin kanssa. Amiodaronin plasmapitoisuuden on havaittu hieman laskevan käytettäessä sitä samanaikaisesti orlistaatin kanssa. Orlistaatti saattaa epäsuorasti vähentää oraalisten ehkäisyvalmisteiden tehoa. Lisätietoa yhteisvaikutuksista ks. pakkausseloste. Raskaus ja imetys: Raskaus ja imetys ovat vasta-aiheita Orlistat Sandozin käytölle. Haittavaikutukset: Haittavaikutukset ovat pääasiallisesti ruoansula-tuskanavaan kohdistuvia. Vähärasvaisen ruokavalion noudattaminen pienentää ruoansulatuskanavaan kohdistuvien haittavaikutuksien todennäköisyyttä. Hyvin yleisiä ruoansulatuselimistön haittoja ovat öljyiset ulostetahrat, ilmavaivat ja niihin liittyvä hallitsematon ulostaminen, äkillinen ulostamisen tarve, rasvaiset/öljyiset ulosteet, suolen öljyinen tyhjentyminen, ja löysät ulosteet. Pakkaukset ja hinnat 1.6.2012: 84 kaps. (45,35 €), 126 kaps. (57,23 €). Lisätietoja: Ennen valmisteen käyttöä, tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Lääkeneuvonta puh. 010 6133 415. Sandoz, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. *SLD 05/2012 YTD Vol.