Kansainvälinen vapaaehtoistyö ryVeturitori 300520 Helsinki+358 9 7568 3333www.kvtfinland.org

Opas kansainvälisen työleirin järjestämiseen

KVT ry Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry (KVT) on rauhanjärjestö, jonka tar-koitus on ruohonjuuritason toimin-nalla edistää rauhaa, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja ympäris-tönsuojelua. Pääasiallinen toimin-tamme on kansainvälisten työleirien järjestäminen Suomessa sekä vapaa-ehtoisten välittäminen ulkomaisille leireille ja pitkäaikaisvapaaehtoisiksi.KVT kuuluu kansainväliseen rau-hanjärjestöön Service Civil In-ternationaliin, jolla on jäsenjär-jestöjä eri puolilla maailmaa.www.kvtfinland.org

Sisältö

Mikä on työleiri?Kuka voi järjestää työleirin?Ideasta leiriksiLeirikuvaus ja leirinhakuEnnen leiriä - RahoitusLeirinjärjestäjän aikatauluLeirillä - LeiriläisetLeirinvetäjätLeirinvetäjien valmennusErityisryhmätTurvapaikanhakijat leirilläMajoitusRuokailuTyönohjaus ja työturvallisuus Opinto-osuusVapaa-ajanohjelmaLeirivierailuTiedotusLeiri ja paikallinen yhteisöVakuutuksetLeirikokemuksiaVastuualueetLeiri-isännän usein kysytyt kysymyksetEvaluaatio ja Puintipäivät

SCI Service Civil International (SCI) on vapaaehtoistyöjärjestö, jonka pää-määrä on rauhan puolustaminen järjestämällä kansainvälistä vapaaeh-toistoimintaa kaikenikäisille ihmisille. SCI:lla on 40 jäsenjärjestöä ja noin sata partneriorganisaatiota eri puolil-la maailmaa. Vapaaehtoisprojekteja löytyy SCI:n kautta tuhansia ympäri maailmaa. SCI pyrkii edistämään rauhan asiaa lisäämällä kulttuurien välistä kohtaamista. KVT on SCI:n suomalainen jäsenjärjestö.

Mikä on työleiri? Kansainvälinen työleiri on kymmenestä päivästä kolmeen viikkoon kestävä leiri, jonka aikana 6-20 vapaaehtoista tekee töitä jonkin yleishyödyllisen pro-jektin kimpussa. Leirin järjestäjä vastaa leirin ideoinnista ja käytännön järjes-telyistä, KVT järjestää paikalle ulkomaalaiset vapaaehtoiset ja leirinvetäjät.

Ensimmäinen kansainvälinen työleiri järjestettiin 1920 Esnes`n kylässä Ranskassa, ja sen tarkoitus oli jälleenrakennus ensimmäisen maailmanso-dan jälkeen. Työleirillä kohtasivat entiset viholliskansalaisuuksien edustajat lapionvarressa: sama rauhaa, kulttuurien kohtaamista, ymmärtämistä ja vuo-rovaikusta edistävä periaate on yhä edelleen järjestettävien leirien taustalla. KVT:n kattojärjestön Service Civil Internationalin jäsen- ja partnerijärjestöt organisoivat vuosittain noin tuhat työleiriä ympäri maailmaa.

Suomessa leirejä järjestetään vuosittain noin 15, ja leiri-isäntinä ovat toimi-neet mm. kyläyhdistykset, festivaalit, luomutilat, vastaanottokeskus ja vam-maisten perhekoti.

3

Kuka voi järjestää työleirin?

eikä työleirillä tehtävä työ saisi tuottaa suoraa rahallista

hyötyä järjestäjilleen, esi-merkiksi niin, että työleir-

iläiset korvaavat palkatun työvoiman. Työleiri-

toiminnan tarkoitus on auttaa kansalais-

yhteiskunnan olemassoloa,

rauhantyötä, suvaitsevaisu-

utta ja monikulttuurisuutta. Jokainen uusi leiri-isäntä arvioidaan tapauskoh-taisesti KVT:n johtokunnassa.

Työleirillä tehtävän työn tulisi olla selllaista, että se soveltuu monelaisille ihmisille, eikä vaadi erityista ammat-titaitoa. Järjestäjän tulee voida tarjota leiriläisille työnohjausta, majoitus, ruokailu ja koordinoida leirin käytän-nön asiat vastuullisesti.

Useimmiten leirit ovat jonkinlaista käytännön rakennus-, remontointi- tai raivaushommaa, myös puutarha-ja peltotöitä. Toki leirin voi järjestää myös muunlaisen toiminnan tiimoilta: vain mielikuvitus on rajana! SCI:n leiriteemat seuraavalla sivulla voivat antaa inspiraatiota. SCI:n järjestöt ovat järjestäneet leirejä, joilla leiriläi-set järjestävät aktiviteetteja vanhuk-selle, lapsille ja turvapaikanhakijoille, kiertävät kouluissa kertomassa jostain aiheesta, kokkaavat kasvisruokaa ja jakavat sitä kaduilla, osallistuvat mielenosoitusten järjestämiseen tai näyttelevät muinaisia roomalaisia festariperformanssissa.

Työleirejä voivat järjestää yleishyödyl-listä työtä tekevät yhteisöt ja yh-distykset. Työleiritoiminnan ei ole tarkoitus tuottaa järjestäjälleen voit-toa, vaan saada jokin sellainen projekti tehtyä, jolle muuten olisi vaikea löytää tekijöitä.

Työleirin tulisi hyödyttää jotain isompaa yhteisöä kuin vain yksittäistä ihmistä ja hänen perhettään. Voittoa tavoittelevat yritykset eivät voi järjestää työleiriä,

Kun ajatus kansainvälisen työleirin jär-jestämisestä on syntynyt, otetaan en-sin yhteyttä KVT:n leirikoordinaatioryh-mään/toimistoon osoitteessa leirit@kvtfinland.org. Leirinjärjestäjä täyttää KVT:n alustavan kyselyn ja palauttaa sen toimistolle. Kysely löytyy KVT:n nettisivuilta kohdasta leiri-isäntien haku.

KVT:ltä voi myös kysellä samalla mitä tahansa mieltä askarruttavaa liitty-en leirin järjestämiseen! Uudet leirit hyväksytään mukaan leiriohjelmaan KVT:n johtokunnan kokouksessa tam-mikuussa.

Alustavat kyselyt toivottaisiin palau-tettaviksi leiriä edeltävän vuoden lop-puun mennessä, mutta leiri voidaan hyväksyä mukaan leiriohjelmaan myös myöhemmin, kuitenkin viimeistään kolmea kuukautta ennen leirin alkua. Mitä aikaisemmin leiri hyväksytään ja lisätään mukaan leiriohjelmaan, sitä todennäköisemmin leirille löytyy va-paaehtoisia.Suurin osa Euroopan leiri-vaihdosta tapahtuu kesäaikaan.

Leirikuvaus ja leirinhaku Kun leiri on päätetty järjestää ja KVT:n johtokunta on hyväksynyt sen, kirjoi-tetaan leiristä KVT:n toimistolla ns. leirikuvaus, joka laitetaan näkyville SCI:n sähköiseen hakujärjestelmään, osoitteeseen www.workcamps.info. Täältä vapaaehtoiset sitten leirille läh-töä suunnitellessaan etsivät leirejä ja hakevat niille.

Leirikuvaus on melko lyhyt, ja siitä tu-lee käydä ilmi minkälaisesta projektista on kyse, miten leirillä työskennellään ja majoitutaan, leirin ajankohta ja paik-kakunta sekä se, että voiko leirille tulla vammaisia tai perheellisiä osallistujia.

Leirikuvaukseen ei laiteta tarkkoja tulo-ohjeita tai -aikaa, vaan ne kirjoite-taan leirin infokirjeeseen, joka lähete-tään vapaaehtoisille viimeistään kuu-kautta ennen leirin alkua. Leirinvetäjä kirjoittaa leirin infokirjeen yhteistyössä leiri-isännän kanssa.

Ideasta leiriksi!

5

FI-KVT 1.1 WORLD VILLAGE FESTIVAL, Helsinki18/5 – 31/0510 volsWorld village is an annual festival which supports multiculturalism, international solidarity and development co-operation through music and exhibitions.The event is organized by KEPA (Service Centre for Development Cooperation in Finland).W: Firstly, vols will work for three days in a reception centre for asylum seekers. Vols will organise a cultural workshop and work at the centre together with the inhabitants. After that vols will help to set up the festival area including building and taking down tents, setting up stalls, decorating the festival area, etc. More info about the festival www.maailmakylassa.net.A: Vols will probably stay on a small island in an old house which is maintained by a small ecological association. The accommodation is simple, there’s no running water or showers. Vols can use a sauna building for washing.X: It is not possible to accept disabled or participants with children.

Esimerkki leirikuvauksesta

*Leirin kuvauksen koodinumero viittää SCI:n yleisiin leiriteemoihin.

SCI:N LEIRITEEMAT1. Antirasismi, antifasismi, pakolaiset ja etniset vähemmistöt

2. Etelän ja pohjoisen solidaarisuus

3. Rauha

4. Vammaiset

5. Lapset, nuoret ja vanhukset

6. Ympäristö

7. Seksuaalivähemmistöt

8. Yhteiskunnasta syrjäytyneet (esim. kodittomat)

9. Kulttuuri ja taide, paikallinen kulttuuriperintö

10. Henkisyys ja yhteisöt

11. Muut

HUOM. Kun leirikuvaus on laitettu mukaan sähköiseen tietokantaan, ei sitä enää voi muuttaa, paitsi hyvin painavista syistä!

*Leirin kuvauksen koodinumero viittää SCI:n yleisiin leiriteemoihin.

SCI:N LEIRITEEMAT1. Antirasismi, antifasismi, pakolaiset ja etniset vähemmistöt

2. Etelän ja pohjoisen solidaarisuus

3. Rauha

4. Vammaiset

5. Lapset, nuoret ja vanhukset

6. Ympäristö

7. Seksuaalivähemmistöt

8. Yhteiskunnasta syrjäytyneet (esim. kodittomat)

9. Kulttuuri ja taide, paikallinen kulttuuriperintö

10. Henkisyys ja yhteisöt

11. Muut

Rahoitus Vaikka työleirille tulevat vapaaehtoi-set ovatkin ns. ilmaista työvoimaa, on leiristä kuitenkin aina kustannuksia. Ruoka, majoitus ja vapaaehtoisten kuljetuskustannukset kannattaa ottaa budjettia laatiessa huomioon, samaten kuin kulut työvälineistä ja materiaa-leista, mikäli niitä ei ennestään ole saatavilla. Monilla leiri-isännillä on mahdollisuus järjestää majoitus jossa-kin ilmaiseksi.

HUOM. KVT ei vastaa mistään leirin kuluista, ainoastaan leirinvetäjien mat-kakuluista kotoa leiripaikkaan ja takai-sin. Vapaaehtoiset ovat periaatteessa itse vastuussa vapaapäivien ruokaku-luista.

Kannattaa myös selvittää, voiko leiriin

hakea tukea joltakin säätiöltä, kunnal-ta tai esimerkiksi Leader-rahoitusta maaseudun kehittämiseen. Hankera-hoitusten päätösajat ovat pitkiä, joten niitä kannattaa ryhtyä tutkailemaan heti, kun ajatus leiristä on syntynyt. Paikallisia yrittäjiä voi myös pyytää sponsoroimaan leiriä eri tavoin, esi-merkiksi kaupat voivat antaa ruokaa, jonka päiväykset ovat vanhentumassa.

KVT:n ohjebudjetti on, että rahaa tulisi varata ruokaan 6 euroa per leiriläinen per päivä.KVT:n leirikoordinaatiomaksu: 200 euroa.Säätiöitä netissä: http://www.saatio-palvelu.fiLisätietoa Leader-rahoituksesta: http://www.maaseutu.fi/fi/index/lea-der/tuet.html

Ennen leiriä

Leirinjärjestäjän aikataulu KVT suosittelee leirien järjestämistä heinä-elokuussa, koska siihen aikaan vuo-desta vapaaehtoisia on helpoin löytää. Joka vuosi järjestetään myös joitain lei-rejä touko- ja kesäkuussa, mutta KVT pyrkii pitämään niiden määrän pienenä, mieluiten niin, että keväällä ja alkukesästä leirejä järjestetään korkeintaan yksi kerrallaan.

Talvella järjestetään kaukomaiden leirejä lukuunottamatta todella vähän leirejä, ja siksi talvileirit ovatkin olleet suosittuja. Talvileirien ideoista kannattaa ottaa yhteyttä KVT:n toimistoon!

Edellisen vuoden syksyllä: ota yhteyttä KVT:hen, kerro leiri - ideastasi ja palauta leiri-isännän alustava kysely. Suunnittele alus-tavasti leirin käytännön toteutus, työ, majoi-tus, ruokailu ja rahoitus. Saman vuoden tammikuussa: KVT:n joh-tokunta hyväksyy leirin ja leirinjärjestäjälle lähetetään leirisopimus, joka täytetään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena ja palau-tetaan KVT:n toimistolle. KVT allekirjoittaa oman kappaleensa ja lähettää sen takaisin leiri-isännälle.Saman vuoden helmikuussa: KVT:n toimis-tolla kirjoitetaan leiristä leirikuvaus, joka lai-tetaan SCI:n sähköiseen leiritietokantaan. On tärkeää tarkastaa leirikuvaus, kun se lähe-tetään KVT:n toimistolta hyväksyttäväksi. Esimerkiksi leirin päivämääriä ei voi muuttaa, kun leiri on laitettu sähköiseen tietokantaan, paitsi hyvin painavasta syystä. KVT aloittaa leirinvetäjien etsimisen työleiriä varten.Kuusi kuukautta ennen leiriä: Tutki rahoitus-mahdollisuuksia leiriä varten. On olemassa monia säätiöitä, jotka antavat rahaa erilaisiin tarkoituksiin.

Kaksi kuukautta ennen leiriä: Varmista, että käytännön asiat, majoitus ja ruokailu ovat reilassa. Työvälineet leiriläisille on myös syytä hankkia. Varmista, että työnohjausta löytyy leirin aikana. Suunnittele leirin opinto - osuus.Kuukausi ennen leiriä: Jos KVT:n leirinve-täjä ei ole ollut sinuun yhteyksissä leirin tii-moilta, ota yhteyttä KVT:n toimistoon. Leirin-vetäjä kirjoittaa leirin infokirjeen, ja tarvitsee siihen ajankohtaista tietoa leirin olosuhteista. On tärkeää, että leirinvetäjät ja leiri - isäntä ovat yhteyksissä ennen leiriä.Kaksi viikkoa ennen leiriä: Tee leirin alus-tava aikataulu ja työsuunnitelma. Varmista KVT:n leirinvetäjältä leiriläisten erikoisruoka-valiot. Kysy myös, että koska leiriläiset saapu-vat, ja mieti heille kyydit leiripaikalle, mikäli se on tarpeen. Mieti myös, että miten leiri-läisiä kyyditään leirillä, mikäli se on tarpeen. Selvitä, ovatko leirinvetäjät tulossa etukäteen leiripaikalle.Pari päivää ennen leiriä: Varmista, että saapuville leiriläisille on ruokaa ja että majoi-tuspaikka on valmiina heitä varten. Varmista, että tarvittavat työkalut ja materiaalit ovat saatavissa.

Huom. Myös myöhemmin keväällä voi ilmoittautua leiri -isännäksi!

Leiriläiset

Vapaaehtoiset tulevat leirille KVT:n kattojärjestön SCI:n jäsen- ja partne-rijärjestöjen kautta. Jäsenjärjestöjä on 40 maassa ja partnerijärjestöjä 100:ssa. Useimmat Suomen leireille tulijat tulevat Euroopasta ja Venäjältä, mutta toki kaukaisempiakin tulijoita löytyy. Leiriläisten ikähaarukka on enimmäkseen 18-30 vuoden välillä, mutta vanhempiakin tulijoita on ene-nevässä määrin.

Leirit täytetään ilmoittautumisjärjes-tyksessä, tosin ottaen huomioon, että samasta maasta tulee korkeintaan kaksi osanottajaa ja että leirillä olisi suunnilleen puolet miehiä ja puolet naisia. KVT markkinoi leirejä myös vastaanottokeskuksille, joiden kautta leireille tulee Suomessa asuvia turva-paikanhakijoita.

Jos leiri ei millään tunnu täyttyvän, mainostetaan sitä myös suomalaisille, joilla ei ole tavallisesti mahdollisuutta osallistua Suomessa järjestettäville työleireille KVT:n kautta, paitsi leirinve-täjän roolissa.

Mikäli leirille toivotaan erityisen mo-tivoituneita vapaaehtoisia, voi leiriku-vaukseen laittaa maininnan erikseen

kirjoitettavasta motivaatiokirjeestä, jonka vapaaehtoiset lähettävät hake-muksensa mukana.

Leiriläiset puhuvat yleensä ainakin auttavasti englantia, ja tarvittaessa KVT:n leirinvetäjät toimivat tulkkeina. Eri maissa on erilaisia tapoja toimia, ja kulttuurien välisiin eroavuuksiin täytyy varautua henkisesti. Yleensä leiriläiset ovat ahkeraa ja motivoitunutta poruk-kaa, mutta aina on mahdollista, että joukossa on joku sellainenkin, joka ei ole täysin käsittänyt sitä, että vapaa-ehtoistyöleirin tarkoituksena on tehdä töitä.

Jos ongelmia tulee, niin niitä kannattaa yrittää ratkoa leirinvetäjien ja tarvit-taessa myös KVT:n toimiston kaut-ta. Mutta kuten sanottu, useimmiten leiriläiset ovat motivoituneita ja kiin-nostuneita työnteosta!

Leirillä

Leirinvetäjät KVT etsii leireille leirinvetäjät, jotka ovat vapaaehtoisia samalla tavoin kuin leiriläisetkin. Leireille pyritään löytä-mään kaksi leirinvetäjää per leiri. Lei-rinvetäjät valmennetaan tehtäväänsä, mutta sinällään mitään erikoisempia vaatimuksia heidän taidoilleen ja koke-mukselleen ei aseteta, eli leirinvetäjä on vapaaehtoinen siinä missä muutkin leiriläiset.

Leirillä leirinvetäjä vastaa yhteistyöstä leiri-isännän kanssa ja siitä, että kaikki leiriläiset ovat selvillä siitä, että mitä on tarkoitus tehdä, missä ja milloin. Leirinvetäjä pyrkii myös ryhmäyttä-mään leirin niin, että kaikki tuntevat kuuluvansa joukkoon ja vallitsee hyvä yhteishenki. Leirinvetäjä suunnittelee ja järjestää vapaa-ajanohjelmaa yhdes-sä leiriläisten kanssa.

Leirinvetäjä kirjoittaa vapaaehtoisille lähetettävän ns. infokirjeen, jossa on tarkat saapumisohjeet leirille ja muuta tärkeää käytännöllistä tietoa, esimer-kiksi mitä leirille tarvitaan mukaan. Leirikirje lähetetään vapaaehtoisille vähintään kuukautta ennen leiriä. On siis tärkeää, että leirinvetäjä ja leiri-isäntä ovat yhteyksissä ennen leiriä!

Mikäli leirinvetäjän yhteydenottoa ei kuulu, kannattaa olla yhteyksissä KVT:n toimistoon. Joskus voi käydä niin, että leirinvetäjät löytyvät vasta aivan juuri ennen leiriä, ja silloin joku KVT:n leiri-

koordinaatioryhmästä kirjoittaa info-kirjeen.

Jos on tiedossa ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita leirinvetäjän tehtävästä, kannattaa siitä ilmoittaa KVT:lle! Jo en-nestään projektia tai paikallista aluetta tuntevalla leirinvetäjällä on monia etu-ja puolellaan.

Leirinvetäjien valmennus

KVT järjestää leirinvetäjien valmen-nuksen yleensä kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja kesäkuussa. Myös leiri-isännät kutsutaan mukaan valmennuk-seen.

Valmennukseen osallistuminen kan-nattaa erityisesti jos työleiriä ei aikai-semmin ole järjestänyt: valmennuk-sessa käydään läpi työleiriin liittyviä käytännön asioita ja kerrotaan myös työleirien historiasta ja ideologisesta taustasta.

Erityisryhmät KVT toivoisi, että mahdollisimman moni työleiri olisi avoin erityisryhmille: vammaisille ja perheellisille osallistujil-le. Mikäli leiri on avoin perheellisille tai vammaisille osallistujille, ilmoitetaan siitä leirikuvauksessa.

Erityisesti perheleirit ovat kansainvä-lisesti kysyttyjä. Perheleireillä yleensä lasten hoito järjestetään niin, että joku

vapaaehtoisista on lasten kanssa sillä aikaa kun muut tekevät töitä. Mikäli vammaisia tai perheellisiä osallistujia olisi leirille tulossa, otetaan leirinjär-jestäjään aina yhteyttä etukäteen. SCI:lla on käytössä myös niin sanottu mixed age eli moni-ikäleiri, jonka tar-koituksena on rohkaista kaikenikäisiä osallistumaan työleireille, koska suurin osa vapaaehtoisista on alle 30-vuotiai-ta. Mixed age-leirillä tulisi olla vähin-tään puolet yli 30-vuotiaita osallistujia. Käytännössä kuitenkin on huomattu, että tällaisia leirejä on vaikea saada täyttymään tarpeeksi vanhoilla osallis-tujilla, joten niiden määrää on pyritty karsimaan.

Turvapaikanhakijat työlei-rillä

Joinain vuosina KVT:llä on ollut hank-keita, joiden kautta Suomessa asuvilla

turvapaikanhakijoilla on ollut mahdol-lisuus osallistua työleireille Suomessa. Periaate on, että turvapaikanhakijoita kohdellaan leirillä kuten ketä tahansa vapaaehtoista, mutta joitakin asioita on syytä ottaa huomioon.

Turvapaikanhakijoiden tarinoita tai nimiä ei saa kertoa eteenpäin tieto-turvasyistä, ja valokuvaamiseen pitää aina pyytää lupa. Muslimiturvapai-kanhakijat saattavat myös vierastaa ajatusta, että eri sukupuolten edusta-jat nukkuvat samassa tilassa, tai että leirillä käytetään alkoholia. Monilla traumaattisia kokemuksia omaavalla on myös nukahtamis- tai unilääkitys, joka voi vaikuttaa työntekoon joissain tilanteissa.

Majoitus Leiriläisille tarvitaan jonkinlainen ma-joitus ja leirinjärjestäjä on vastuussa sen järjestämisestä. Työleirille tuleville kuitenkin yritetään tehdä selväksi, että kyse on vapaaehtoistyöstä ja että ma-joitusolosuhteet eivät välttämättä ole hotellitasoiset. Yhteismajoitus patjoilla lattialla on aivan riittävän hyvä, ja lei-riläiset voivat tuoda mukanaan omat makuupussit. Jos patjoja tai sänkyjä ei ole saatavilla, voi leiriläisiä pyytää tuo-maan mukanaan retkipatjan. Joillakin leireillä on myös telttamajoitus.

Jos leiri järjestetään alkukesästä ja ma-joitus on teltoissa tai muussa kylmässä tilassa, on siitä syytä informoida leiri-kirjeessä, ts. leirinvetäjän on hyvä olla aiheesta tietoinen. Kokemus KVT:ssä on kuitenkin osoittanut, että vaikka

leiriläisille yritetään miten huolellisesti kertoa Suomen suven viileistä öistä, niin he useimmiten kuitenkin valittavat olevansa kylmissään. Teltta- tai muu kylmä majoitus ei siis ole kovin suo-siteltava alkukesästä, varsinkin jos on mahdollista järjestää muu vaihtoehto.

On myös tärkeää, että leiriläisillä on mahdollisuus peseytyä. Jos leirinjärjes-täjän majoituspaikassa ei ole suihkua, on hyvä miettiä, missä muualla leiri-läiset voisivat peseytyä: onko mahdol-lista käydä saunomassa tai suihkussa jossain muualla?

Ruokailu

Vapaaehtoiset tekevät töitä käytännös-sä ruokapalkalla, joten leirinjärjestäjän tulisi tarjota heille tarpeeksi ruokaa ja

huomioida myös erikoisruokavaliot, esimerkiksi kasvissyöjät ja keliaakikot. Leirinvetäjä ilmoittaa erikoisruokava-lioista etukäteen saatuaan kaikkien leiriläisten hakemukset.

Joillekin leirinjärjestäjille on mahdol-lista tarjota leiriläisille valmiit ateriat, ja joillakin muilla leireillä he kokkaavat itse. Jos leiriläiset joutuvat itse kok-kaamaan, on hyvä huomioida, että kokkausvuorossa olevat eivät välttä-mättä pääse mukaan päivän töihin. Leiri-isännän ei tarvitse olla vastuussa vapaapäivien retkien ruuasta, jos leiri-läiset esim. käyvät ravintolassa. Kannattaa myös miettiä, kuka käy kau-passa ja miten sinne pääsee. Toden-näköisesti jollakin leiriläisellä tai lei-rinvetäjällä on ajokortti, mutta KVT ei suosittele antamaan autoa leiriläisten

käyttöön, sillä SCI:n vakuutus ei korvaa esinevahinkoja.

Leiriläisillä tulisi olla käytössään tar-peeksi hyvä keittiö ja asianmukaiset välineet, kuten isoja kattiloita. Jollakin leireillä toki kokataan jopa nuotiolla hyvin alkeellisissa oloissa, mutta tästä on aina syytä mainita leirikuvauksessa.

Työnohjaus ja työturvalli-suus KVT edellyttää, että leiri-isäntä järjes-tää työleiriläisille työnohjausta. Yksin-kertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että leiriläiset tietävät mitä tehdä leirillä. Jo leiriä suunnitellessa on syytä miet-tiä, mitä leiriläisten tehtävät tulevat olemaan, ja se on myös KVT:n taholta edellytys leirin hyväksymiselle mukaan KVT:n leiriohjelmaan. Työsuunnitelma on hyvä tehdä myös kirjallisena ja an-

taa leirinvetäjille, jotta heidän on hel-pompi suunnitella leiriä. KVT järjestää leirille suomalaiset leirin-vetäjät, jotka voivat tarvittaessa toimia tulkkeina leiriläisten ja leiri-isännän välillä. Leirinvetäjä ei kuitenkaan ole työnohjaaja, eikä hänellä voi olettaa olevan osaamista liittyen leirillä tehtä-vään työhön. Leiri-isäntää edustavan työnohjaajan ei tarvitse olla leirillä paikalla koko aikaa, ellei työ sitä vaadi, mutta hänen olisi tärkeää olla yh-teydessä leiriläisten ja leirinvetäjien kanssa niin, että kaikki tietävät, mitä kunakin päivänä tehdään. Leiriläisille on turhauttavaa, jos työtä ei ole tar-peeksi, mutta liika työkään ei ole va-paaehtoistoiminnan etiikan mukaista. KVT:n leireillä on yleensä käytössä 6-8 tuntinen työaika, johon sisältyy lou-nastauko. Tätä pidempää aikaa leiriläi-siä ei voi velvoittaa työskentelemään

päivässä. Toki jotkut saattavat mielel-lään tehdä vapaaehtoisesti enemmän-kin hommia.

Leirillä tulisi olla kaksi vapaapäivää viit-tä työpäivää kohden. Tähän ei lasketa mukaan saapumis- ja lähtöpäiviä.

Leiriä suunniteltaessa on hyvä tehdä alustava aikataulu, johon mietitään leiriläisten vapaapäivät ja työpäivät. Leirin ensimmäinen ja viimeinen päivä ovat saapumis– ja lähtöpäiviä, jolloin ei tehdä töitä.

On hyvä miettiä työn etenemistä niin, että kaikille leiriläisille riittää töitä. Kymmenen henkeä on yllättävän iso porukka! Leirin työstä voi myös laatia aikataulun, joka laitetaan isolla pape-rilla johonkin yhteiseen tilaan, missä kaikki näkevät sen. Aikataulua laatiessa on hyvä ottaa huomioon, että opinto-osuuteen ja KVT:n leirivierailuun me-nee myös aikaa ja ne lasketaan osaksi päivittäistä työaikaa.

Leiriläisille on tärkeää varata tarpeeksi työkaluja ja pitää huoli siitä, että työ-kalut ja materiaalit olisivat saataville, kun töihin on tarkoitus ryhtyä. Myös muuttuviin sääolosuhteisiin on hyvä varautua. Leirikirjeessä leiriläisiä on varmasti pyydetty ottamaan mukaan sadevarusteet ja lämmintä vaatetta, mutta jos työ on sellaista, että sitä ei voi sateella tehdä, esim. maalaus, on hyvä miettiä, mitä leiriläiset sateen sattuessa tekevät. Leiri-isännän vastuulla on myös huo-lehtia asianmukaisesta työturvallisuu-desta ja leiriläisten opastamisessa työ-kalujen käytössä. Periaatteessa leirillä kaikki tekevät samoja töitä, mutta on mahdollista, että joku leiriläisistä esi-merkiksi pelkää korkeita paikkoja eikä halua kiivetä katolle. Tämä on syytä ottaa huomioon leiriä järjestettäessä ja miettiä myös jotain vaihtoehtoista puuhaa.

Opinto-osuus

Jokaisella leirillä järjestetään opinto-osuus jostain sopivasta teemasta. Opinto-osuuden järjestäminen on leiri-isännän vastuulla.Opinto-osuuden pi-tuudella ei ole suurta merkitystä, ja se voi periaatteessa nivoutua myös leirin työtehtäviin ja olla luonteeltaan käy-tännöllinen, mutta sen tulisi kuitenkin tarjota leiriläisille hengenravintoa työn

lomassa.

Vapaaehtoisille on myös erittäin tär-keätä tietää, minkälaisen projektin eteen he tekevät töitä. Kerrothan siis yhdistyksenne ja yhteisönne toimin-nasta ja miksi heidän työpanoksensa on tärkeä ja toimintanne yleishyödyl-listä!

Opinto-osuus voi myös olla esimerkiksi retki johonkin kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaan paikkaan tai luento jos-tain leiriin liittyvästä teemasta, jonka tulisi kuitenkin olla englanninkielinen.

Opinto-osuus voi hyvin olla myös vaikkapa työpaja karjalanpiirakoiden leipomisesta tai pirtanauhojen tekemi-nen paikallisen taitajan opastuksella! KVT arvostaa suuresti sellaisia opinto-osuuksia, jotka liittyvät KVT:n ydinar-voihin, eli rauhantyöhön, monikulttuu-risuuteen tai ympäristönsuojeluun.

Esimerkkejä opinto–osuuksista leireil-läSiuntion vastaanottokeskuksessa: Nuoret pakolaiset EuroopassaRihun biodynaamisella tilalla: Mitä on biodynaaminen viljely?Livonsaaren yhteisökylässä: Perma-kulttuurinen puutarhasuunnittelu (leirillä rakennettiin permakulttuurista puutarhaa)

Vapaa-ajanohjelma Leiri-isäntä ei ole velvollinen suunnit-telemaan mitään vapaa-ajanohjelmaa leiriläisille, vaan KVT:n leirinvetäjä vastaa siitä. Leirinvetäjälle olisi kuiten-kin suurta iloa, jos hän saisi vinkkejä paikallisista mahdollisuuksista vapaa-ajanohjelmaan. Monet leiri-isännät myös suunnittelevat mielellään vapaa-ajanohjelmaa ja osallistuvat siihen lei-riläisten kanssa.

Aina leiriläiset eivät välttämättä vapaa-ajallaan halua tehdä yhdessä mitään, vaan haluavat levätä tai jotkut saat-tavat lähteä pienemmällä porukalla käymään vaikka läheiseen kaupunkiin. Leiri-isäntä ei vastaa leiriläisten vapaa-ajanohjelman kustannuksista, vaan leiriläiset maksavat nämä kulut itse. Vapaa-ajanohjelman ei tarvitse olla mitään kovin kummallista: tutustumi-nen vaikkapa suomalaiseen saunomi-seen tai uintireissu läheiselle järvelle

ovat ihan hyviä vaihtoehtoja. Joillakin leireillä on myös katseltu paikallisia nähtävyyksiä tai käyty kyläjuhlissa. Idea: Tutustuminen suomalaiseen arkeen!Eräällä työleirillä Suomessa järjestet-tiin vapaa – ajanohjelmaksi mahdol-lisuus tavata ihan tavallinen suoma-lainen perhe ja käydä heidän luonaan syömässä. Leiriläiset jakautuivat use-ampaan kotiin illalliselle, ja yksi heistä jopa oppi pitsinnypläystä Raumalla. Tämä sai hyvää palautetta leiriläisil-tä, ja edisti kulttuurivaihtoa puolin ja toisin, eikä järjestäminen tullut kalliiksi. KVT suosittelee lämpimästi sellaista vapaa-ajanohjelmaa, joka luo kohtaamismahdollisuuksia erimaalais-ten ihmisten välille!

Leirivierailu Yleensä KVT lä-hettää jokaiselle työleirille leirivie-railijan, joka tulee yhdeksi päiväksi käymään ja kat-somaan, miten leirillä menee. Leirivierailijan tar-koitus on kertoa leiriläisille enem-män KVT:n ja SCI:n toiminnasta ja rauhantyöstä. Leirivierailuun olisi siis syytä varata yksi iltapäivä aikaa leirillä, vaikka kaikki leirivierailijat eivät välttämättä tarvit-se niin paljon aikaa. Jos leirivierailija on tullut kaukaa, hän todennäköisesti jää yöksi. Joskus leireillä syntyy myös leirin ryh-mädynamiikkaan liittyviä konflikteja, joko leiriläisten tai leirinvetäjien välille. Nämä konfliktit harvemmin ovat niin pahoja, että ne vaikuttaisivat leirin työ-hön ja saattavat jäädä leiri-isännältä jopa kokonaan huomaamatta. Leirivie-railija tunnustelee myös leirin ilmapii-riä tässä mielessä ja pyrkii auttamaan, mikäli hankalia henkilökemioita on päässyt syntymään. Jos siis leirin järjestämisessä on synty-nyt hyviä ideoita tai tullut ongelmati-lanteita, näistä kannattaa raportoida leirivierailijalle, joka kertoo terveiset

eteenpäin KVT:ssä.

Tiedotus

KVT:lle on paljon iloa jokaisesta lehtiju-tusta tai radiohaastattelusta, ja KVT:n toimisto pyrkiikin tiedottamaan medi-oille työleireistä.

Jos leiri-isännällä itsellään on kontak-teja paikallismedioihin, niin vinkkaa-minen työleiristä on erittäin suotavaa. Varsinkin jos leirillä järjestetään jokin erityinen tapahtuma, kuten avoimien ovien päivä tai kulttuuuribasaari, kan-nattaa paikallislehtiin ja radioon laittaa viestiä ajoissa.

Leiri ja paikallinen yhteisö SCI:n tärkeimpiä arvoja leirin järjestä-misessä on, että työleirin tulisi joten-kin tukea paikallisen yhteisön toimin-taa. Usein leirit saattavatkin varsinkin syrjäseuduilla tuoda leiripaikkakunnal-le mukavaa kansainvälistä tunnelmaa ja erilaisia ihmisiä näköpiiriin.

Vapaaehtoisten motivaatio lähteä työleirille liittyy usein siihen, että toivotaan jonkinlaista vaihtoehtoista matkakokemusta, ei vain turistina ulkopuolelta katsomista vaan osallis-tumista ja paikallisten ihmisten aitoa kohtaamista.

Jos leiri-isännällä on aikaa ja energiaa, on hyvä miettiä, mitä sellaista vapaa-ehtoisten kanssa voisi tehdä, joka lisäisi heidän kokemustaan paikallisten ihmisten kohtaamisesta. Entä miten kansainvälinen porukka voisi rikastut-taa paikallisen yhteisön elämää? Joil-lain leireillä on järjestetty esimerkiksi kulttuuribasaareja, työpajoja, kahvila tai avointen ovien päivä, johon on kut-suttu myös paikallisia ihmisiä. Vakuutukset KVT:n vapaaehtoiset ovat vakuutetut SCI:n yleisellä vakuutuksella, joka kat-taa sairaus- ja onnettomuustapaukset leirin aikana. Vapaaehtoisille suositel-laan aina myös oman matkavakuutuk-sen ottamista, sillä SCI:n vakuutus ei

ole kovin kattava.

SCI:n vakuutus ei korvaa leirillä tapah-tuvia omaisuusvahinkoja, eli mikäli on siitä huolissaan, kannattaa ottaa myös toinen vakuutus, esimerkiksi ns. vastuuvakuutus.Yleensä tällaisia va-hinkoja ei tapahdu, mutta esimerkiksi yhdellä leirillä pesukone on tiettävästi hajonnut väärin täytettynä ja toisella ajettu peltikolari. KVT ei suosittele esi-merkiksi auton antamista leiriläisten käyttöön. Jos leiriläinen sairastuu tai sattuu tapa-turma ja kyseessä ei ole välitöntä hoi-toa vaativa onnettomuus, tarkistetaan ennen SCI:n vakuutuksen käyttämistä, onko leiriläisellä mahdollisesti matka-vakuutus tai eurooppalainen sairas-vakuutuskortti, ja järjestetään hoidon korvaus näiden avulla.

Jos muita vakuutuksia ei ole, huo-lehtii leiriläinen itse tai leirinvetäjän hoitomaksusta ja se korvataan KVT:n toimistolta, joka hoitaa vakuutusasian loppuun SCI:n toimiston kanssa. Jos SCI:n vakuutusta käytetään akuuttia sairaalahoitoa vaativassa tapauksessa, on tärkeää että KVT:llä tiedetään asi-asta.

Leirinvetäjä on ensisijaisesti vastuussa sairasvakuutusasioista leirillä.

“Saimme KVT:n työleirin avulla toteutettua sekä tavoitteet lasten arjen elävöittämisen suhteen että kiinteistön huoltoon ja puutar-haan liittyneet tavoitteet. Meillä on jo yksi kurkku!

Leirin järjestäminen oli hauskaa ja helppoa. Kokeneet leirinvetäjät jakoivat ja suunnittelivat työt hyvin, innostivat leiriläisiä ja olivat vaativan työn tukena. Me vain loimme olo-suhteet leirille. Kaikki sopimukset pitivät. Leiriläiset yhdessä nuorten kanssa toteuttivat monia iloisia hankkeita arkisesta matonpesusta avoimien ovien tapahtumaan ja inkkarijuhlaan.

Kokonaisuudessaan leiri oli sem-moinen atmosfäärin kirkastus, joka puhalsi läpi Harjulinnan vastaanot-tokeskuksen.”

Silja Westermark Siuntion vastaan-ottokeskuksesta

“Työleiriä järjestäessä tuli esiin myös paljon odottamattomia asioita. Ainahan on niitä leiriiläisiä, jotka eivät ole niin innoissaan työteosta. Kannattaa ehkä toistaa leiriläisille työleirin pointti. Työleiri ei ole vain lomareissu. Mutta 12 leiriläisestä vain kolmen kanssa asia oli epäselvä, eli yhteistyö sujui lopulta ihan ok.

Turvapaikanhakijoiden osallis-tuminen leirille oli han mieletön kokemus. Toimi hyvin ja jäi hyvä fiilis. Jatkossakin vaan turvapaikan-hakijat mukaan leireille!

Olihan se työleiri näky torilla ja kaduilla pienellä paikkakunnalla, positiivisessa mielessä.”

Suvi Autio Toivon biodynaamiselta tilalta

Leirinjärjestäjien kokemuksia

Leirin vastuualueet pähkinänkuoressa

Leirin järjestäjäTyön suunnittelu ja työnohjauksen jär-jestäminen

Tarpeellisten työvälineiden hankinta

Majoituksen ja ruokailun järjestämi-nen

Leiriläisten kuljettaminen leiripaikalle, jos julkisilla ei pääse perille asti

Muu huoltoajo liittyen leiriin

Leirin kaikki kulut

Opinto-osuuden järjestäminen

LeirinvetäjäYhteydenpito KVT:n toimiston, leiriläis-ten ja leiri-isännän välillä

Leirin infokirjeen kirjoittaminen

Leirillä ryhmähengen luominen ja ryh-mänohjaus

Vapaa-ajanohjelman järjestäminen leirillä

Sopimuksen mukaan myös ruokailujen, kuljetusten ja muiden käytännön asioi-den hoito

SCI:n vakuutuksen käyttäminen hen-kilövahingon tai sairauden sattuessa leiriläiselle

KVTLeiriläisten hankkiminen leirille

Leirinvetäjien rekrytointi

Tiedottaminen leirin suhteen pai-kallisille tiedotusvälineille

Leirinvetäjien valmentaminen

Tuen tarjoamaminen mahdollisissa ongelmatilanteissa leirillä

Leirinvetäjien matkakulut

Leirinjärjestäjän usein kysytyt kysymykset

Leirinjärjestäjän usein kysytyt kysymykset

Pitääkö minun opetella puhumaan esimerkiksi serbiaa, että pystyn kommu-nikoimaan leiriläisten kanssa?

Ei tarvitse opetella! KVT järjestää leirille kaksi leirinvetäjää, jotka osaavat sekä suomea että englantia, ja voivat tarvittaessa kääntää. Kattojärjestömme SCI:n kautta tulevat vapaaehtoiset osaavat kyllä lähtökohtaisesti englantia ainakin jollain tavoin.

Mitä sitten, jos leiriläiset ryyppäävät ja hajottavat paikat?

KVT:llä ei ole mitään yleistä säännöstöä alkoholikäytön suhteen leireillä, mut-ta leiri-säntä voi halutessaan laittaa leirikuvaukseen ja leirin infokirjeeseen pyynnön, että leirillä ei käytettäisi alkoholia. Yleisesti ottaen vapaaehtoisem-me ovat työteliästä ja motivoitunutta porukkaa. Valitettavasti SCI:n vakuutus ei korvaa leiriläisten aiheuttamia vahinkoja, mutta leiri-isännän kannattaa harkita oman vakuutuksen ottamista, jos asia huolettaa.

Mitä yhteisö tässä oikein tarkoittaa? Kuulostaa aika hipiltä!

Yhteisön käsite SCI:n piirissä on laaja, ja lähinnä ajatus on, että leirin työ teh-täisiin jotain isompaa kokonaisuutta hyödyttäen, eikä hyöty työstä menisi yksittäiselle ihmiselle tai kaupalliseen toimintaan. Yleensä leiri-isännät ovat erilaisten yhdistysten pohjalta toimivia tahoja.

Miten leiriläiset valikoidaan? Tuleeko leirille oikeasti motivoitunutta poruk-kaa?

Leiriläiset tulevat kattojärjestömme Service Civil Internationalin kautta. Leiri-läisiä ei sinällään valikoida mitenkään, vaan leirit täytetään ilmoittautumisjär-jestyksessä, tosin ottaen huomioon sukupuolitasapainon ja sen, että samasta maasta olisi korkeintaan kaksi vapaaehtoista. Joillain leireillä, joille toivotaan erityisen motivoituneita vapaaehtoisia, on käytössä motivaatiokirje, joka on kirjoitettava, jos mielii mukaan leirille.

Joudunko vastuuseen, jos joku EU:n ulkopuolelta tullut leiriläinen loik-kaa?

Et joudu vastuuseen, vaan pikemminkin vastuussa on se viranomainen, joka alunperin on myöntänyt viisumin tällaiselle henkilölle. Tämäntyyppiset on-gelmat eivät ole olleet yleisiä KVT:n leireillä.

Meillä ei kyllä oikeasti ole yhtään rahaa, voimmeko silti järjestää leirin?

Leirin järjestämiseen täytyy kyllä olla jonkinlainen budjetti. Miettikää, että löytyykö leiriläisille ilmainen majoitusmahdollisuus jostain, ja olisiko ruo-kapuolen suhteen mahdollista saada lahjoituksia paikallisilta ruokakauppi-ailta. Yleensä pyydämme, että leiri - isäntä voisi varata 6 euroa/ leiriläinen/päivä. On todella tärkeää, että vapaaehtoisille on tarpeeksi ruokaa leirillä.

Pitääköl leiriläisille järjestää hotellitasoinen majoitus?

Työleirillä voi olla aika alkeellisetkin majoitusolosuhteet, mutta siitä on syytä mainita leirikuvauksessa. Myös esimerkiksi telttamajoitus on mah-dollinen, tosin Suomessa jos leiri järjestetään keväällä kun yöt ovat kylmiä, olisi lämmin sisätila suositeltava. Useimmilla leireillä majoitutaan patjoilla yhteismajoituksessa.

Yhdistyksemme toimii vapaaehtoisvoimin, ja joskus organisointi on meille haasteellista, voimmeko silti järjestää leirin?

Leirin järjestämiseen tarvitaan kyllä jonkinlaista organisointipanosta. Jos toimitte vapaaehtoisvoimin, on hyvä miettiä, että voiko joku yhdistykses-sänne sitoutua tekemään leirin järjestämiseen liittyviä asioita ennen leiriä ja sen aikana. KVT:n leirinvetäjät huolehtivat leirin sujuvuudesta sinällään, mutta on tärkeää, että leirillä on tarpeeksi työnohjausta, ja että käytännön asiat ja kommunikointi hoituu myös ennen leiriä.

Leirin jälkeenEvaluaatio ja PuintipäivätLeirin jälkeen KVT:ltä lähetetään evaluaatiolomake, jossa kysellään miten leiri meni. Evaluaatio voidaan tehdä myös puhelimitse.

Lisäksi KVT järjestää syksyllä syys-lokakuussa Puintipäivät, johon kut-sutaan kaikki leireillä ulkomailla olleet, leirinvetäjät ja leiri–isännät ja muistellaan ja evaluoidaan mennyttä leirikesää. Kaikki leirejä järjestä-neet ovat tervetulleita mukaan!

Useimmat leirejä järjestävät yhdistykset ja yhteisöt jatkavat leiriyh-teistyötä KVT:n kanssa useita vuosia - toivottavasti tekin!

Kansainvälinen vapaaehtoistyö ryVeturitori 300520 Helsinki+358 9 7568 3333www.kvtfinland.orgleirit@kvtfinland.org