View
268
Download
1
Embed Size (px)
DESCRIPTION
XXX-Fishingclub Paltamo Ry:n kuhakunkku kisajulkaisu 2006
Citation preview
XXX-FISHING CLUB JÄRJESTÄÄ:
2 0 0 6
Oulujärven Kuhakunkku 2006, vetouistelukilpailu järjestetään 29.7.2006 Paltamossa. Kilpailukeskuksena toimii Paltamon Sydämen satama, Metelinniemessä.Palkintoina on Hondaa ja Tohatsua, isoa ja pientä, grillikatosta ja lahjakorttia mm.:
Nappaa kuha ja voita HONDA BF 40, lue sivulta 7 lisää...
Oulujärven KuhakunkkuVETOUISTELUKILPAILUN
Muita Oulujärvenottipaikkavinkkejä sivulla 16
Upeat palkinnot!
Lue lisää s. 7
Vinkkejä
-kisaan s.7
L u e l i s ä ä : w w w . o u l u j a r v i . i n f o
� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6
Vuosi on jälleen vierähtänyt ja uusi ka-
lastuskausi on jälleen alkamassa. Tätä
kalastuskautta ajatellen olemme jälleen
julkaisseet uuden Oulujärvi Fishing leh-
den, joka on sarjassaan toinen. Lehden
historia on kirjoitushetkellä huomattavasti
värikkäämpi, mitä se oli vuosi sitten, kun
eräästä pienestä ideasta lehti sai alkun-
sa. Kuitenkin jälleen kerran on kova
puurtaminen palkittu ja lehti on saatu
tehtyä ja kalamiesten luettavissa.
Oulujärvi urheilukalastajan näkökulmas-
ta on nostanut päätään jälleen kerran.
Saimme kuulla iloisia uutisia uusista ala-
mitoista, jotka astuvat voimaan piakkoin.
Tämä mahdollistaa urheilukalastajalle
suurempia saaliita, ei määrällisesti, mutta toivon mukaan koko kasvaa. Kala-
kerhomme kannattaisi esimerkiksi taimenen ja järvilohen alamitan nostamis-
ta minimissään 55 cm ja kuhan aina 50 cm asti, mutta kainuulainen ajatus-
maailma ja toimielimet eivät siihen pysty.
Kuten vuosi sitten jo huomattiin, että Oulujärvelle tullaan pitkienkin matkojen
päästä tavoittelemaan saaliskaloja. Edelleen yhdistyksemme toivoo, että
tämä tulisi enemmän huomattua järven ympärillä asuvien ihmisten keskuu-
dessa. Näinä suurina YT neuvotteluiden aikoina järvi antaa mahdollisuuksia
joko pieniin tai suuriin ansioihin, kun vain osaa katsoa asiaa oikealta kantilta.
Yhdistyksemme haluaakin heittää pallon alueellisille jakokunnille ja kunnil-
le, jotka ovat päättämässä järvellä olevista taukopaikoista. Metsähallitus
on mallikelpoisesti rakentanut kattavan tauko- ja yöpymispaikkaverkoston
Niskanselälle, mutta Ärjän- ja Paltaselältä ne puuttuvat miltei kokonaan.
Tähän kannattaisi kiinnittää huomiota. Paltamoon on tulossa erään yrityksen
toimesta Oulujärvi Leaderin rahoittamana taukopaikka riuttasaareen, mutta
tämä ei kata sitä kokonaistarvetta.
Urheilukalastajan näkökulmasta eräs huo-
lenaihe Oulujärvellä on suhteet verkkoka-
lastajiin. Tämä iänikuinen keskustelunaihe
kuitenkin huolestuttaa yhdistystämme,
koska haluamme olla sulassa sovussa
kaikkien järven käyttäjien kanssa. Verkko-
jen heikko merkintätapa järvellä aiheuttaa
liian usein uistelijan ja verkkopyydyksen
kohtaamisen, koska pyydykset ovat
huonosti merkittyjä ja lopputuloksena
on ei kumpaakaan osapuolta tyydyttävä
tilanne: ”Siimat poikki ja verkko riekaleina”.
Toivomme hartaasti, että verkkokalastajat
ymmärtäisivät lukea säädökset, miten ver-
kot merkitään ja kiinnitetään, jos näin on,
niin syy on aina urheilukalastajan, mikäli
haavereita sattuu.
Kerhomme on avannut uudet ja kauniit internet -sivut osoitteessa www.
fishingclub.fi. Sivuilla on saalispäiväkirja, johon myös sinäkin voit käydä jättä-
mässä saalisilmoituksesi vaikkapa kännykkää käyttäen, käy tutustumassa.
Tulevana kesänä kamppaillaan toista kertaa Oulujärven kuhakunkun tittelistä
vetouistelussa. Kilpailun pääpaikkana on jälleen Paltamo ja kilpailualueena
Paltaselkä. Tänä vuonna SUURIN yhteistyökumppanimme Otto Brand -yhtiöt
on mahdollistanut todella huiman palkinnon yli 6000 g:n kuhalle, Honda BF
40 -perämoottorin. Lisäksi kilpailun on mahdollistaneet useat yhtä tärkeät
yhteistyökumppanit, joille haluamme sanoa suurkiitokset. Ilman Teitä kilpailua
ei voitaisi järjestää tässä mittakaavassa, KIITOS! Toivotamme kaikille Oulujärvi
Fishing -lehden lukijoille
TODELLA KIREITÄ SIIMOJA!
”pojat”xxx-Fishing Club Paltamo Ry
Pääkirjoitus
Oulujärvi fishing 1/2006 Julkaisija: XXX-Fishing Club Paltamo ry Päätoimittaja: Kyösti Karjalainen, p. 044 0966 666 Lehden ulkoasu ja taitto: Jukka Laukkanen, p. 040 590 7879 / Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy, p. (08) 872 460, www.laukkanen.cc Toimituksen osoite: XXX-Fishing Club, Jokirannantie, 88300 Paltamo Sähköposti: [email protected] Kotisivut: www.xxx-fishingclub.com, www.oulujarvi.info Valokuvat: XXX-Fishing Club ja kirjoittajat Paino: Kainuun Sanomat Painos: 4.000 kappaletta.
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6 �
www.finwood.fi
Kajaanintie 29 A, 88300 PaltamoPuhelin (08) 636 600, Faksi (08) 636 620www.finwood.fi
Aidostipyöröhirrestä
Koirankopista kesämökkiin, kaikki pyöröhirrestä.Tilaa esitteemme tai tutustu netissä mallistoomme.
ww
w.la
ukka
nen.
cc
S a k a r i L e h t o n e n p . 0 4 0 0 9 1 4 2 7 4
Vaapun tekijät!
� O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5
��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������
���������������������������������������������������������������������������������������������
��������������������������������������������������������������������������������������������
����������������������������������������
Teitpä sitten 50 tai 5000 vaappua vuodessa niin Nokialta pesee!
Valikoimissa nyt
- 3 satulalappua, tulossa 30 mm:n
- 5 kielilappua
- 2 syvännelappua
- 10 porraslappua joista puolet pyöreällä etulaipalla.
Lohimiehet huom!
- 1 iso tasainen perälevy
Tulossa kesän ’06 aikana 30 mm satulan lisäksi pyöreä, suora levy
useina eri kokoina. Uutta on kehitteillä ja ideoita otetaan vastaan.
Soita, pyydä esite ja mallisarja
Tmi TRUUTTI Nokia
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6 �
� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6
Tauti alkoi oireilla Tenolla Vetsikkokoskessa
juhannusviikolla kesällä 2005. Perättäisillä
laskuilla soutaen tuli kolme kalatapahtumaa
kyseiseen kamppeeseen (se oli silloin vielä
nimetön). Noin kuuden kilon kalan väsytys
ja karkuutus näistä keskimmäisenä ja pari
kunnon nykyä.
Tästäpä alkoi tauti levitä. Seuraavana
päivänä oli kalakaverini vonkaamassa resep-
tiä, aikoi lähteä yöllä joelle soutamaan. Oli
muuten kerrottavaa sit aamulla, yli kympin
lohi veneessä ja useita tapahtumia kyseiseen
perhoon oli yön ja aamun saldo Jukkiksella.
Itse tuli huilattua tämä kyseinen vuorokausi
ja kerättyä voimia tuleviin koitoksiin. Tekaisin-
pa siinä pari kimallesarvista, vähän niin kuin
varalle tulevan yön koitoksiin.
PiLiKKu ruPeSi PyyTämäänRupesi vavat taipumaan ja rullat valittamaan.
On hieno tunne kun ”kalamiehestä” tulee
KALAMIES. Tosin pientä ja vähän isompaakin
seikkailunmakua oli siinä kesän ensimmäisen
lohen saantitapahtumassa.
Oli tullut hommattua semmoinen sou-
tajan liukupenkki, joka oli neitsytmatkalla.
Joella semmoista käytetään jo aika useassa
veneessä, saadaan jalat kunnolla mukaan
soutuun. Soutelin Tuvdas -suvantoa, elikkä
sitä lohisaaren suvantoa. Oli semmoinen
tuhnukeli. Satoi tihkua. Ilma oli yllättävän
pimeä ja se haisi lohelle. Noin 150 metriä
ennen sähkölinjaa se TAPAHTUI. Vapa taipui,
nopea reagointi, vastanykäisyt airoilla, muita
vapoja pois. Tällainenhan se on se resepti,
jolla mennään, kun kala ottaa.
AirO PuuTTuuHuomasin siinä, kun otin ensimmäisen tyhjän
pois, että veneestä puuttuu toinen airo. Airo
näkyi menevän siinä veneen alapuolella
noin 20 metrin päässä. Oli ilmeisesti tullut
semmoinen ”lievä” koordinaatiohäiriö siinä
H-hetkellä. Niin siinä oltiin yhdellä airolla
telkkuamassa jokea alas lohiluokan kalan
kanssa. Loput tyhjät pois, ja alkoi väsytysses-
sio. Kala teki muutamia syöksyjä ylävirtaan.
Noin viiden minuutin päästä alkoi osoittaa
väsymisen merkkejä. Tuli läheltä venettä ja
eiku koukkua kylkeen. Nostin lohen vedes-
tä. Juuri kun ajattelin, että ompahan hyvän
kokoinen, meni nostokoukun varsi poikki
ja lohi tipahti takaisin Tenoon. Sydän kyllä
pamppaili jo aika raskaasti, mutta keveni
hieman, kun rulla alkoi uudelleen valittaa. Kala
vetäisi heti noin pari-kolmekymmentä metriä
siimaa. Kiinni tuntui vielä olevan ja ilmeisesti
hyvin, kun kestää tämmöiset tapahtumat.
Siinä sitä taas oltiin, yhdellä airolla ja ilman
nostokoukkua menossa alavirtaan. Ratkai-
su piti tehdä, joessa oli jo airo ja puolikas
nostokoukku, ukko kai sinne olisi varmaan jo
mennyt seuraavana. Vetäisin koneen käyntiin
ja ajoin siihen alemman Lohisaaren rantaan.
Väsytys jatkui rannalta. Meni viisi minuuttia ja
menipä vielä toiset viisi minuuttia, mutta lohi
ei tullut viittä metriä lähemmäksi rantaa. Alkoi
turhauttamaan. Omat persaukset joelle päin,
vapa olkapäätä vasten ja kävelyä katajikkoon.
Katse taakse, lohi lötkötteli kivikolla, YES.
Nostokoukun jämä oli lohella vielä selkäevän
alla. Lohi oli kyllä tosi hyvin kiinni, perho oli
syvällä suussa ja uskallanpa väittää että
tämän kalan kanssa olisi voinut herkutella
väsytystapahtumaa. Puntarointi osoitti lohelle
tarkaksi painoksi 11,6 kg.
Airoa ei löytynyt, elikkä tuli menetyksiäkin
lohelle. No eiku Vetsikosta vara-airo peliin ja
homma jatkui. Pari tinttiä tuli vielä kyytipojaksi
Pilikulla sille yölle.
Pää Musta
Koukku 4kaksihaarainentai 6-8kolmihaarainen
Perä Keltainensilkki
Pyrstö Crest
Vyö Riikinkukko
Runko Fluorivihreäsilkki1/6osaa, pinkkisilkki2/6osaa, mustasilkki1/2osaa
Kierre Hopea,mustalleosalle
RunkohäkiläMustakukkopuolitettuna mustalleosalle
Siipi Allapunainenvasikka, päällämustavasikka
Posket Viidakkokukko
Sarvet FlashabouAccentSilver (tarvittaessa)
Siivessäkäytettypunaistaoravaavasikantilalla. Sarvina flashbou siikasta.
Juhannuskaloja
K i r j o i t t a j a J o u n i L u k k a r i
-kuumetta VetsikossapilikkuTenon
perhoja
JuHAnnuSTauti jatkoi kulkuaan ja juhannusaattona
oli Pilikku myös kovassa vedossa. Yöllä,
peräkkäisillä laskuilla tuli Vetsikkokoskesta
11 ja 5 kg:n kalat. Olin silloin joella yksin, ei
ollut rantamiehiä ja eikä muita soutajia. Äkkiä
sitä kyllä saapi porukkaa paikalle pienellä
tekstiviestillä, ilman puhetta. Ja taisipa nämä
innokkaat rantamiehet Markuksen johdolla
lähteä koskelta muutamaa kalatapahtumaa
rikkaampina aamulla.
Pilikkuja piti tekaista jo usealle kalakave-
rille ja reseptiä kertoa vieläkin useammalle.
Perhoa likosi joessa siellä sun täällä. Kalata-
pahtumia alkoi myös tulla sieltä ja täältä. Sillä
saapi, millä pyytää. Tosin Pilikun puolustuk-
seksi voisi kyllä sanoa että mitenkä ne lohet
osaakin valita sen sieltä muiden vieheiden
joukosta, välistä tai laidalta.
KeSä �00� OLi TenOLLA PiLiKun KeSäKalatapahtumia ja saatuja kaloja tuli Pilikulla
kesällä 2005 ylivoimaisesti eniten. Pisteenä i:
n päälle oli kesän toisella reissulla elokuus-
sa 10,2 kg:n lohi. Hieman jo tummunut
asentokala otti lohisuvannosta kuparikierteellä
tehtyyn Pilikkuun. Myös poikani Juuson teke-
mä Pilikku oli meillä, isä Nilssin kanssa oikea
luottokampe silloin elokuussa. Viisi kalaa oli
perhon saldo.
Suosittelen Pilikkua, kun ilma on pilvessä.
Vesisateella se on jo varma, kun sitoo kimalle
sarvet. Myös sumulla sinisillä sarvilla on
pyytävä peli parhaasta päästä. Asentokaloille
kannattaa tarjoilla kuparikierteellä.
Kierteestä sen verran, että tiheäkierre
kiihottaa tinttejä ja harvakierre lohia!
Terveisin Jouni Lukkari
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6 �
L u e l i s ä ä : w w w . o u l u j a r v i . i n f o
Jäniksen korvatKoko Mieslahti on erittäin otollista kuhalle.
Viime vuonna 2005 useat veneet lähtivätkin
heti kisan alettua Mieslahdelle. Mieslahdelta
nousikin mukava määrä kuhaa kisan aikana,
mutta se suurin ei tullut Mieslahdelta. Kat-
sottaessa merikorttia, syvyyksistä kertovat
eri värit ja käyrät muodostavat ”jäniksen
korvat” karttapohjalle. Nämä korvat ovat yksi
parhaista ottipaikoista Mieslahdella. Paikallis-
tuntemuksen omaavat kalamiehet ohittavat
nämä ”jäniksen korvat” useita kertoja kilpailun
aikana useista eri suunnista. Koskaan ei tiedä
mistä suunnasta kuha nappaa.
SINUSTAKOKUHAKUNKKU2005 - vinkkejä Oulujärven kuhakunkku -kisaan
Mieslahdella Lamposen ja Palosen saarten
välissä oleva syvänteen pää on hyvä paikka
käydä tarkistamassa. Täällä senssillä tapaa
myös erään keltaisen pikku busterin kikkai-
lemassa aika-ajoin. Jokilahden suulla oleva
syvänteen reuna aina keskelle asti toimii
hyvin. Lamposen eteläreunalla oleva reimari
ja siitä penkanlaitaa seuraten kohti Palta-
moa, aina seuraavalle reimarille tarkkailen
luotaimesta, että vettä on noin 3,5 m–4,5 m
takaa kuhasaaliin. Edellä mainittu reitti pitää
kärkisijaa kuhapaikoissa ”jäniksen korvien”
kanssa. Ai, milläkö värillä? Kerhomme kuha-
miehen Lukkarin vinkin mukaan: kannattaa
katsella pakista ns. ”fire-tiger” -värejä, ne ovat
kaikkein varmimpia.
Vapolla tavataanPaltamon silloilta lähdettäessä ajamaan kohti
Ärjänselkää, melkein heti oikealla puolella nä-
kyy entiset Vapon sahat ihan järven rannassa.
Ennen sahaa on reimari, jonka jälkeen voi las-
kea vieheet veteen. Vapon kohdalta jatketaan
matkaa aina seuraavalle punaiselle reimarille,
joka on lähellä rantaa. Reimarin jälkeen voi
kääntyä takaisin ja kohti sahan rantaa. Tässä
on eräs paltamolaisen perusurheilukalastajan
peruslenkki hakea varma kuha. Välillä on
suurta, välillä ei. Se on kuitenkin varmaa, että
kuhaa tällä alueella on. Väreinä ovat toimineet
tällä alueella erityisesti ahvenkuvioinen ”Bom-
ber” ja papukaija. Lisäksi keskellä Paltamon
edustaa on parit reimarit, joita kannattaa
käydä kokeilemassa.
Tarkista Oulujärven ottipaikka -jutusta koh-
ta ”Asser-Special”, hyvää tietoa sekin.
Houkutteleeko golf kuhia?Paltamon venesataman edusta aina Mies-
lahden suulle golfkentän rantamilla on hyvää
kuhavettä. Alueella on erikoinen syvempi
väylä matalalla alueella. Mikäli onnistut
löytämään tämän väylän ja tallettamaan sen
GPS-navigaattoriisi, sitä kannattaa harkita
kisan aikana, koska koskaan ei tiedä.
Leskinen ja KainuunsaariLeskisen saaren reunalta löytyy myös kuuma
paikka kuhalle. Paikan koordinaatteja ei voida
tarkkaan kertoa, koska niitä ei ole, mutta
pohjoisreuna kannattaa ajaa tarkkaan. Myös
Leskisen reimarilta kohti Maahonkista saa
vavannokan värähtämään ja kuhafilettä pan-
nuun, jos vain ajaa 3-4 metrin syvyistä vettä.
Melalahden Varislahteen menessä on
Kainuunsaari. Tämän saaren reunalla XXX
-miehistö pitää talviverkkoja joka talvi. Koska
kerhomme politiikka on kylmä, alle 70 mm:n
verkkoja ei lasketa veteen, ei Kainuunsaaren
laidalta ole tullut pieniä kuhia, mutta kalassa
on hyvin pysytty. Kainusaaren ja Nuotta-
saaren väli on varteenotettava paikka, kun
haetaan sitä kuhakunkku -titteliin oikeuttavaa
suurkuhaa vuonna 2006.
mitä värejä?XXX:n perusvinkit ovat yksinkertaiset: pe-
rusvärit muikku ja ahven illalla ja yöllä. Fluori
keltaista ja Fluori punaista kehiin päivällä ja
illalla höystettynä esimerkiksi kultahileellä ja
ahvenraidoilla, joko sinisillä tai mustilla. Maha-
väri vaapuissa mieluiten vaalea tai punainen.
mistä otettiin Kuhakunkku -titteli �00�?Kun kisa käynnistyi vuonna 2005, kaikilla
oli taktiikat hiottu valmiiksi: ”Kaasu pohjaan
ja nopeasti joko sinne tai tänne.” Vaan yksi
joukkue oli ottanut erilaisen taktiikan: ”Antaa
muiden mennä, me jäädään lähtöpaikalle.”
Paltamon siltojen jälkeen heti alkaa syvänne,
joka on antanut isoja kuhia joka vuosi. Tästä
syvänteestä joukkue Huikari, Karppinen &
Karppinen nappasi yli neljän kilon kuhan ja
Kuhakunkku 2005 -tittelin, onnea vielä kerran!
Lukkarin yksinkertainen ohje: Ajele ottipai-
koilla ottiaikaan, ottivieheillä ja olet KINGI.
Vetouistelukilpailu Oulujärven
Kuhakunkku 2006 järjestetään
Paltamosssa, Oulujärven
Paltaselällä runsaiden
kuhasaaliiden ääressä.
Uistelukilpailun ajankohta on
valittu niin ettei kenekään
tarvitsisi jäädä saaliitta,
29.7.2006 klo 15.00-23.00.
Jotta kipailu keskittyisi kuhanpyyntiin
on kuhalle asetettu kerroin 100.
Useat yhteistyökumppanimme ovat
mahdollistaneet kilpailulle arvoisensa
palkinnot.
Tervetuloa kisaamaan Oulujärven
kuhakunkun tittelistä Paltamoon.
PalkinnotSuurin yli 6 kg:n kuha
Honda BF �0
Muut palkinnot:
Honda BF �,�
Honda BF �,�
FinWOODgrillikatos
Lahjakortteja
Kipparikokous, alkaa kello 14.15Metelinniemessä, Paltamossa.
Kilpailu on samalla KKmP CuP �. osakilpailu ja 25:lle parhaalle jaetaan Kainuun KMP Cupin pisteet.
Vastuullisena järjestänänä toimii XXX Fishing Club Paltamo ry
Lisätietoja www.oulujarvi.infotai sähköpostitse [email protected]
Osanottomaksu on ��,- ennakkoon ja paikanpäällä 50,-/venekunta. Ennakkoon maksu xxx-fishingclub Paltamo Ry:n tilille Paltamo OP 532409-20025713
Oulujärven paras kuhaselkä, Paltasel-
kä, tarjoaa useita hyviä ottipaikkoja
kuhalle. Tänä päivänä sen suuren ku-
han voi tavoittaa melkein mistä vaan,
mutta luonnollisesti on olemassa muu-
tamia todella hyviä ottipaikkoja. XXX
raottaa paikallistuntemustaan hivenen
kanssakilpaijioille ja paljastaa muuta-
mat ottipaikat sekä vieheet.
2 0 0 6
� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6
Ehkä yksi pohjoisen maineikkaimmista
urheilukalastusseuroista, XXX-Fishing
Club Paltamo ry, on kasvanut kymmenhen-
kiseksi. Kuten yhdistyksen virallisesta nimestä
voit päätellä, kotipaikkamme on ”luonto”
eli Paltamo, Oulujärven Paltaselän rannal-
la. Mainetta niittäneen kerhon jäsenet ovat
hurahtaneet urheilukalastukseen, tavalla tai
toisella, huppa hei. Kalastuksessa painopis-
teemme on itse kalastamisessa, mutta myös
sen rentouttavassa sivuvaikutuksessa eli
yhdessä olossa. Kun kalastuksesta itsestään
puhutaan, olemme mukana vetouistelussa
ja lohensoudussa. Lohta narraamme lähinnä
pohjoisen lohijoilla kuten Tenolla ja Torniojoella
ja vetouistelussa kierrämme vaihtelevalla me-
nestyksellä kilpailuita pääasiassa Pohjola- ja
KMP Cup:ia, game over. Kaiken tämän lisäksi
Kunnioitettu puheenjohtajaJorma “Jäärä” Leinonen
Asko “Azzeri” HurskainenKyösti “Lissu” Karjalainen
Jäsenet Jukka AhonenVesa “Häppä” OksanenAri “Arska” JuntunenKari “Pökä” LeinonenEero “Erkka” HeikkinenMarko “Make” PyykkönenJouni “Jolu” Lukkari
olemme myös mukana esim. Lohenuistelun ja
Hauenuistelun Euroopanmestaruuskilpailuissa
silloin tällöin, kun aika sallii. Mikäli aikaa jää,
pidämme yllä muunlaista kalastustoimintaa,
jos ei muuten niin ihan vaan bongailemalla
rannalta. XXX-Fishing Club Paltamo toimii
ns. suositusjäsenperiaatteella, jäsenmäärä
on rajoitettu, sääli on sairautta. Kun meriitit
kantautuvat kerhomme jäsenten korviin,
on myös sinulla mahdollisuus tulla XXX:n
hienoon ja täyteläiseen kalamiesporukkaan,
josta ei puutu vauhtia, vaarallisia tilanteita
eikä kalastusta. Mikäli vielä ihmettelet mikä
on tämä taho, joka julkaisee nyt käsissäsi
olevaa lehteä, mene suoraapäätä lähimmän
Internet -päätelaitteen luo ja klikkaa itsesi
osoitteeseen www.xxx-fishingclub.com ja
ymmärrät mistä puhutaan.
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6 �
Öljyt ja varaosat
Ma-pe klo 8-17 • Puh. (08) 871 032
Osuuspankissa sijoittaminen on helppoa
Kysy Osuuspankin
SIJOITUSRAHASTOJA
Merkki siitä, ettäraha-asiasi ovat
hyvässä hoidossa.
Lönnrotinkatu 14, Kajaani, puh. 08-619 890
www.optia.fi
Lepikontie 14, 88300 Paltamo
Puh. (08) 871 222
Fax (08) 871 852
10 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6
Kokemus on valttia vaapun suunnittelussaTe k s t i : H a n n u R ä i s ä n e n
Ottavien, kaloja iskuun houkute-
levien vaappujen, suunnittelussa
vaikuttavat useat seikat, joita ta-
vallinen kalamies ei ehkä aina tule
ajatelleeksi. Vaappujen vuolemista
ja maalausta on harrastanut yksi
jos toinenkin, mutta ammatikseen
uusia vaappumalleja työstävä yrittäjä
joutuu pohtimaan tuotteidensa toimi-
vuutta usealta eri kantilta. Tunnetun
lohentappajan LJ-vaapun isä Leo
”Leksa” Juntunen sen tietää pitkän
kokemuksen pohjalta jos kuka.
Vuosikymmenten mittainen tenhuaminen
lohien kanssa viritti pitkään metsätöissä
leipänsä tienanneen Juntusen innostumaan
omien vaappujen valmistamiseen. Sitä
mukaa, kun terveys kovassa ruumiillises-
sa työssä heikkeni, syntyi päätös omasta
tuotannosta.
KeHiTyS ei PySäHDyJo usean vuoden ajan LJ-vaappu on ollut
monen lohen-, taimenen- ja kuhankalastajien
keskuudessa ainoa luottovaappu. Mallejakin
on kertynyt jo useita eikä kehitys ole missään
vaiheessa pysähtynyt, päinvastoin, uusia
ideoita ja yksityiskohtia tulee jatkuvasti lisää.
Eikä yksin Leo Juntusen päästä, vaan hän on
pystynyt luomaan ympärilleen laajan yhteis-
työverkoston, joka ei tietojaan pidättele. ”Jos
kaikki ideat toteuttaisi sellaisenaan, ei muuta
ennättäisi tehdäkään” naurahtaa Juntunen.
Kalamiesten kateus on siis pelkkää harhaa,
ainakin mitä tulee taidokkaan työkalun edel-
leenkehittelyyn.
Yksi tärkeimmistä kehitystyön perustoista
on käyttäjiltä eli kalamiehiltä saatu palaute.
Esimerkiksi vaappumallien viritettävyyttä ja
uintia koskevat ehdotukset ja kommentit ovat
antaneet oman lisänsä uusien mallien kehitys-
työssä.
SuSiTuOTTeeSTA SuOSiOOn Palaute auttaa myös silloin, kun se on myön-
teistä, kuten se lähes sataprosenttisesti on
ollutkin. Se todistaa, että tehdyt ratkaisut ovat
olleet oikeita. Tämä taas puolestaan antaa
uskoa jatkaa valitulla suunnittelu-uralla.
Vilpittömänä kuulijana ja luovaan suun-
nitteluun tukevana Leo Juntunen kuuntelee
tarkalla korvalla myös ”hulluja ideoita”. ”Maail-
massa olisi jäänyt paljon kehittämättä jos aina
olisi ajateltu että eihän tätä näin voi tehdä”
tuumii Juntunen ja kertoo kuinka eräs hänen
vaappunsa runkomalli syntyi vahingossa.
Väärin sorvattua aihiota ei heitetty pois vaan
ryhdyttiin kokeilemaan saisiko siitä toimivan.
”Ja tulihan siitä, ui kuin kala ja isokin kala siitä
tykkää”, Leo Juntunen lopettaa.
AmmATTiLAiSTen VerKOSTOJuntusella on vahva side mm. tenolaisiin
ammattisoutajiin. He uittavat LJ-vaappuja läpi
kauden ja seuraavat niiden toimivuutta.
”Vuosikausia, joskus vuosikymmeniä
samalla joella töitä tehnyt soutaja tuntee
jokensa joka sopukan – virtaukset ja nivat,
vuolteet, kivet ja niiden taustat, pohjan muo-
dot sekä kalojen kulkureitit. Soutajien muistiin
on tuhansien veneessä vietettyjen tuntien
aikana tarttunut sellainen määrä tietoa ja
ymmärrystä, että olisi typerää jättää moinen
käyttämättä”, Juntunen sanoo ja jatkaa ole-
vansa erittäin kiitollinen pitkään jatkuneesta
”Tärkeä osa tuotekehitystä on oma kokemus. Jokakesäisillä lohijokimatkoillaan Leo Juntunen testaa tuotteitaan, mutta myös rauhoittuu huilaamaan ja nauttimaan luonnosta.”
”Ennen joelle lähtöä tehdään ensimmäiset päätökset; mitkä vaaput otetaan mukaan, mitkä jäävät odottamaan rannalle. Lopullinen valinta suoritetaan veneessä kelin ja tilanteen mukaan.”
LJ-vaappujen väri- ja mallikirjossa riittää ihmet-telemistä. Kaikille on oma tarkoituksensa, lopul-linen valinta tehdään veden, ilman ja maiseman värin sekä lämpötilan perusteella.
Vaapun valmistaminen on sataprosenttisesti käsityötä. Jokainen vaappu on siis uniikkikappa-le, jolle Leo Juntunen antaa takuun, jos tuote ei kestä käyttöä hän antaa uuden tilalle.
Yhä useamman veneen mukana kulkee kotimai-nen laatuvaappu, ei koristeena, vaan asiaansa uskovan kalastajan luotettavana työkaluna.
yhteistyöstä soutajien kanssa. Heistä on tullut
Juntusen hyviä ystäviä ja yhteydenpito on
viikoittaista jopa talvella jäiden aikaan – silloin
on hyvä rauhassa muistella lohen kepposia
menneenä kesänä ja suunnitella uutta vas-
taiskua tulevalle.
TeSTiT OVAT AinA KäynniSSäAmmattisoutajien keskuudessa Juntusta
pidetään reiluna miehenä, jonka kanssa on
lohenkalastuksesta helppo keskustella, ja
joka ottaa huomioon kaikki joen ja soutajan
erityistoiveet, koskevat ne sitten vaapun
mallia, uintia, väritystä tai mitä tahansa muu-
ta. Vaappumestari tunnustaakin saaneensa
monen monta arvokasta neuvoa soutajilta,
joiden ammattitaidolle hän antaa suuren ar-
von ja onhan toki työkseen soutavien omakin
etu pitää veneessään vieheitä, joilla saa kalaa.
Oma jokavuotinen kokemuksen kasvatta-
minen on vaappujen ideoinnissa tuikitärkeää
sekin. Kun omillaan pyytää, menee kaikki
hankittu tieto heti omaan päähän ja vuosien
varrella karttuva tietotaito muuntuu uusiksi
tuotteiksi ajan myötä.
ei PeLKäLLä TuuriLLAVaappujen värimaailmasta Juntunen jaksaisi
puhua vaikka viikon. Veden, ilman ja ympä-
röivän maiseman yhteisvaikutus vaikuttaa
ensi kuulemalta mystiseltä, mutta asiaan
paneuduttuaan ja etenkin joella teorioiden
todenmukaisuuden käytännössä todettuaan
ei kalamiestä värien vaikutus ihmetytä enää
lainkaan. Ja tässä onkin eräs syy siihen, miksi
värimalleja on niin monta. ”Sateessa kalasta-
valle on sadekelin vaappu paljon varmempi
kuin sattumoisin pakista noukittu viehe ja
lopullisen valinnan taitava lohenkalastaja
tekee vielä vallitsevan ilman mukaan – onko
kirkasta, kuutamo vai peräti sumua”, neuvoo
Juntunen tottuneesti.
LiSää TuLOSSAKalastaja virittää vaappuunsa uinnin valmiiksi
jo rannassa, kaikessa rauhassa. Kun vieheen
näkee liikkuvan rantavedessä viritysvaihees-
sa, on sen uinti helppo tuntea ja kokea muu-
taman kymmenen metrin päässä veneestä
sitä näkemättäkin. Ohjailla sen kulkua juuri
siihen paikkaan, josta ison kalan voi olettaa
iskevän – kenties juuri sen kuopan päälle,
josta viime kesänäkin ennätyskala tarttui.
Tulevista LJ-malleista ei vaappumestari
halua julkisesti mainita, mutta kertoo useiden
erikoisuuksien jo olleen testissä useamman
kesän ajan ja joku on saattanut niitä siiman
päässä nähdäkin. Tuotantoon ne tulevat kun
aika on kypsä. ”Ja täällä niitä on lisää”, Leo
Juntunen sanoo lopuksi ja koputtaa naurah-
taen päätään.
Sen huomaa, kun sinne pitää päästä.
Villin Pohjolan kaipuu iskee
toisinaan. Silloin ei kannata
kokeilla kotikonsteja ja tais-
tella viettejään vastaan.
Lisätietoa palveluistamme
saat netistä ja Eräelämys-
oppaasta, jota on jaossa
R-kioskeilla.
Lisätietoja ja varaukset:
Puh. 0203 44122
SUOMEN MONIPUOLISIN ERÄ- JA LUONTOMATKOJEN
JÄRJESTÄJÄ
www.villipohjola.fi
1� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6
Tee puukkosi itse!Puukonterät, helat, kahvatarvikkeet, tuppinahkat,tuppilestat, neulat ja langat, aterimet, kellokoneistot,nahkatyökalut, Otso-kuksat, timanttiteroittimet
Tilaa ilmainen kuvastoPuukkotuote Atso/ Lahjapaja Puuhari Ky
Puukkotarvikkeiden erikoisliike
HEVOSSUONTIE 247 A, 87100 KAJAANI PUH 08 6530777,FAX 08 6133700www.puukkotuoteatso.com www.puuhari.com
ISKUKAJAANISammonkatu 13Ma–pe 10–18la 10–14 Puh. 029 086 4940
Luonnollinen valinta
PlaanaritPlaanarit on vetouistelijan
ensimmäinen hankinta.
Plaanareilla tarkoitetaan
kelluvia välineitä, jotka
vievät uistimet kauemmaksi
veneestä. Plaanareita on
kahta tyyppiä, pieniä sii-
maan kiinnitettäviä sekä isoja
kelkkamallisia. Pieniplaanari toimii siten, että ensin lasket
uistimen veteen esimerkiksi 20 metrin päähän veneestä.
Tämän jälkeen kiinnität plaanarin siimaan ja lasket lisää sii-
maa. Plaanari vie uistimen kauemmaksi veneestä, riippuen
siitä kuinka paljon lasket siimaa ulos. Kelkkaplaanarit vaati-
vat toimiakseen jo paljon enemmän. Yleisesti kelkkojen
kanssa käytetään targakaarta, jossa vavat ovat pystyssä.
Kaaressa ovat kiinni isohkot kelat, joissa on paksua siimaa.
Tämä siima kiinnitetään kelkkaan ja lasketaan veteen.
Tämän jälkeen päästetään kelalta siimaa ulos ja kelkka
menee kauemmaksi veneestä. Kun kelkka on sivulla, las-
ketaan ensimmäinen viehe veteen noin 20 metrin päähän.
Tämän jälkeen siima kiinnitetään laukaisijaan ja laukaisija
kiinnitetään siimaan, joka menee plaanariin. Päästetään
kelalta siimaa ulos ja laukaisija liukuu kohti plaanaria ja
uistin siirtyy poispäin veneestä. Kun ensimmäinen laukaisija
on lähellä plaanaria pysäytetään kela ja nostetaan kela ja
vapa targa-kaareen keskelle kaarta. Tämän jälkeen toiste-
taan tapahtuma siten, että laukaisija jää vähän lähemmäksi
venettä laskettaessa uutta siimaa. Kun kaikki siiimat on
laskettu, laukaisijat ovat siistissä rivissä plaanarisiimalla.
Isojen kelkkojen käyttö vaatii hivenen enemmän investoin-
teja ja virittelyä, mutta käytettäessä ne ovat mukavat.
- Perusvinkit harrastusta suunnittelevalle -Vetouisteluveneen varustaminen lähtee tarpees-
ta ja vaatimuksita, mutta myös siitä, millainen
budjetti on käytettävissäsi. Veneitä on paljon
myynnissä valmiiksi varustettuna esim. www.
vetouistelu.com -foorumeilla, jolloin säästää
aikaa ja vaivaa, mutta myös rahaa. XXX raottaa
kuitenkin, millä päästä alkuun, mitä tarvitaan,
jotta saadaan 10
vapaa levälleen
ympäri venettä.
TakilatTakiloilla tarkoitetaan apuvälinettä, jolla viedään uistin
normaalia uintisyvyyttä syvemmälle. Takilan kelalla on
varastoituna ohutta vaijeria johon on kiinnitetty 2-6 kilon
painokuula. Kuulaan on kiinnitettynä laukaisija, johon
siima kiinnitetään. Viritys on yksin kertainen: ensin lasket
ottiuistimesi noin 10 metrin päähän veneestä. Tämän jäl-
keen kiinnität siiman takilan kuulassa olevaan laukaisijaan.
Vavasta jarru löysälle ja vapa takilan telineeseen. Tämän
jälkeen lasket takilan kuulan haluttuun syvyyteen. Kiristä
vavan jarru ja kiristä siimaa niin kauan, että vapa asettuu
kaarelle. Kun vapa suoristuu tai nykii, kala on kiinni ja väsy-
tys voi alkaa. Yhdellä takilalla pärjää,
mutta kaksi on normaali määrä.
Luotain ja karttaplotteriMeillä yhä enemmän ja enemmän
karttaplotteri on tullut tärkeimmäksi
apuvälineeksi uistelussa. Kart-
taplotterin näytöltä näet missä
veneesi on menossa karttapoh-
jalla. Plotterin avulla on helppo
seurata penkanlaitoja, syvänteen
reunoja, kareja ja monia muita
juttuja. Mikäli tiedät, että kes-
kellä järveä on mukava ”patti”,
sen löytäminen ilman plotteria saattaa kestää ikuisuuden,
mutta plotterin avulla siihen pääsee hetkessä.
Luotaimet ovat muuttuneet todella erotteleviksi ja
tarkoiksi. Tämän päivän värinäytöllisillä luotamilla kokeneet
käyttäjät osaavat katsoa uskomattomia asioita. Peruskäyt-
täjälle riittää perusluotain jossa on hyvä resoluutioteho ja
perusominaisuudet.
muut välineetKalastajan pakkiin alkaa kertymään muita välineitä sen
mukaan mitä tarve sanelee. Vapojen ja kelojen valin-
nassa auttaa lähin kauppiaasi löytämään sinulle sopivan
ratkaisun. Kuitenkin tulee muistaa, että halvin tai kallein ei
ole aina paras. Kysele kalakavereiltasi, heillä voi olla hyvää
tietoa välineistä.
mitä lysti maksaaKuten muutkin harrastukset, uistelukin maksaa rahaa.
Uistelun hyvänä puolena on, että paljon voit tehdä itse,
esimerkiksi plaanarit, laukaisijat, targakaaren, vieheitä yms.
Kaupasta ostettuna harrastuksen aloittaminen voi tulla
kalliksi, mutta terveellä maalaisjärjellä hankittuna harras-
tuksen aloituskustannukset saa pidettyä kurissa. Valmiita
paketteja saa käytettynä 6000 eurosta ylöspäin.
VETOUISTELU 10 VAVALLA,MILLÄ ALKUUN
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6 1�
VENEETMAJOITUS
KALASTUSLUVATSOUTUPALVELU
TAKSI
Luvan voi lunastaa luvanmyyjältä tai maksaa suoraan Oulujärvenkalastusalueen tilille 576003-2184616. Viitetiedoksi “Yhtenäislupa2005 vrk, viikko tai vuosi”. Vuorokausi - ja viikkolupaan tulee lisäksimerkitä haluttu lupajakso, muuten kalastuslupa alkaa maksuhetkestä.
Oulujärven vieheluvan myyjiä vuonna 2005:Intersport KajaaniMP-Hunt, KajaaniShell KontiomäkiPaltamon Viihde ja Vapaa-aikaManamansalon leirintäalue, TeeriniemiK-Market VaalaVaalan R-kioskiSeo OtanmäkiKahvila Ihme Jaalanka
Viehekalastuslupa on henkilökohtainen ja se kattaa koko Oulujärvenpoislukien Säräisniemen ja Niskan kalastuskuntien vesialueet(merkitty karttaan). Luvassa ei ole viehe- eikä vaparajoituksia.
Vieheluvat: 5 €/vrk (24h), 10 €/viikko (7vrk) ja 25 €/kalenterivuosi
Oulujärven viehekalastuslupa
Viehekalastusluvan voi lunastaamyös LupaNet -järjestelmän kautta(1.5 - 31.10). www.lupanet.com
KAJAANI
PALTAMO
VUOLI-JOKI
VAALA
Säräisniemenkalavedenosakaskunta
Niskankalavedenosakaskunta
Oulujärven v iehe luvat
muut viehelupa-alueet=
Oulujärven viehelupa-alue=
= VENELUISKAT
N i s k a n s e l k ä
Ä r j ä n s e l k ä
P a l t a s e l k ä
M i e s l a h t i
Vu o t t o l a h t i
K ä k i s a a r i
S ä r ä i s n i e m i
J a a l a n k a
K o u t a -n i e m i
P a l t a -n i e m i
M a n a m a n -s a l o
Petri uusitalonaamisuvantop. 0�00 ���0�1
www.namisuvanto.net
TORNIONJOKI KUTSUU
KALAMIEHEN TAUKOPAIKKA
SHELL KONTIOMÄKI
• asiakaspaikkoja 250• maukkaat edulliset lounaat• ScanBurger: pizzat, burgerit• aamiainen 7.00-10.30• Veikkaus• Kermansaven tehtaanmyymälä• Hukka-tuotteen tehtaanmyymälä• Runebergin makeiset• käsityömyymälä• tilaviinimyymälä• kalastustarvikkeet ja -luvat
VETÄVÄT VEHKEET SOPUHINTAAN
mm. Abu, Shakespeare, Penn, Scotty, Lowrance, Humminbird, Karikko, Jesse, Joonas, Rapala, Sepentuuri, LJ-vaappu, Nils Master, Aave
SHELL KONTIOMÄKIVitostie 288470 Kontiomäkipuh. 08-687 [email protected]
TÄHTIKOUKKU
puh. 040 413 7258
KALAMIEHEN TAUKOPAIKKA
SHELL KONTIOMÄKI
• asiakaspaikkoja 250• maukkaat edulliset lounaat• ScanBurger: pizzat, burgerit• aamiainen 7.00-10.30• Veikkaus• Kermansaven tehtaanmyymälä• Hukka-tuotteen tehtaanmyymälä• Runebergin makeiset• käsityömyymälä• tilaviinimyymälä• kalastustarvikkeet ja -luvat
VETÄVÄT VEHKEET SOPUHINTAAN
mm. Abu, Shakespeare, Penn, Scotty, Lowrance, Humminbird, Karikko, Jesse, Joonas, Rapala, Sepentuuri, LJ-vaappu, Nils Master, Aave
SHELL KONTIOMÄKIVitostie 288470 Kontiomäkipuh. 08-687 [email protected]
TÄHTIKOUKKU
puh. 040 413 7258
KALAMIEHEN TAUKOPAIKKA
SHELL KONTIOMÄKI
• asiakaspaikkoja 250• maukkaat edulliset lounaat• ScanBurger: pizzat, burgerit• aamiainen 7.00-10.30• Veikkaus• Kermansaven tehtaanmyymälä• Hukka-tuotteen tehtaanmyymälä• Runebergin makeiset• käsityömyymälä• tilaviinimyymälä• kalastustarvikkeet ja -luvat
VETÄVÄT VEHKEET SOPUHINTAAN
mm. Abu, Shakespeare, Penn, Scotty, Lowrance, Humminbird, Karikko, Jesse, Joonas, Rapala, Sepentuuri, LJ-vaappu, Nils Master, Aave
SHELL KONTIOMÄKIVitostie 288470 Kontiomäkipuh. 08-687 [email protected]
TÄHTIKOUKKU
puh. 040 413 7258
KALAMIEHEN TAUKOPAIKKA
SHELL KONTIOMÄKI
• asiakaspaikkoja 250• maukkaat edulliset lounaat• ScanBurger: pizzat, burgerit• aamiainen 7.00-10.30• Veikkaus• Kermansaven tehtaanmyymälä• Hukka-tuotteen tehtaanmyymälä• Runebergin makeiset• käsityömyymälä• tilaviinimyymälä• kalastustarvikkeet ja -luvat
VETÄVÄT VEHKEET SOPUHINTAAN
mm. Abu, Shakespeare, Penn, Scotty, Lowrance, Humminbird, Karikko, Jesse, Joonas, Rapala, Sepentuuri, LJ-vaappu, Nils Master, Aave
SHELL KONTIOMÄKIVitostie 288470 Kontiomäkipuh. 08-687 [email protected]
TÄHTIKOUKKU
puh. 040 413 7258
Luttusentie 5, 88300 PaltamoPuh. 08 871 666, fax. 08 [email protected]
Maanrakennusliike raimo Pyykkönen ky
www.raimopyykkonen.com
www.raimopyykkonen.com
1� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6
MUKANA VESILLÄ:
LOGO
.
Kodintukku:ma-pe 9-20,la 9-18 (su 12-18)Motomaxi:ma-pe 9-19, la 9-16Kehräämöntie 20, 87500 Kajaani
KUUSI OSAKILPAILUA: YLEISET VETOUISTELUKILPAILUT
SU 4.6.2006 CUP-I: SOTKAMO, Sapso-Kiantajärvi klo 10-18Järjestäjä: Sotkamon Kalamiehet ryLisätietoja: Kilpailukalat: hauki, ahven, kuha ,taimen, järvilohi. (6-vapaa)Yht.Tiedot: Jouko Pääkkönen 0400 177 451
LA 10.6.2006 CUP-II: KAJAANI, Nuasjärvi (Petäisenniska) klo 10-18Järjestäjä: Somervaaran Eränkävijät ryLisätietoja: Kilpailukalat: Cup-kalat. (10 vapaa)Yht.Tiedot: Jouni Lukkari 044 0685328 Mikko Toiviainen 040 5682573
LA 8.7.2006 CUP-III: SUOMUSSALMI, Yli-vuokki, Mustalahti klo 10-18Järjestäjä: Saapaskosken Erä ryLisätietoja: Kilpailukalat: Cup-kalat. (6-vapaa)Yht.Tiedot: Heino Kinnunen 044 5657901
LA 22.7.2006 CUP-IV: RISTIJÄRVI, Iijärvi klo 10-18Järjestäjä: Hyryn Vapakalastajat ryLisätietoja: Kilpailukalat: Cup-kalat. (6-vapaa)Yht.Tiedot: Seppo Kaikkonen 0400 185965
“KUHAKUNKKU”LA 29.7.2006 CUP-V: PALTAMO, OulujärviJärjestäjä: XXX Fishing Club Paltamo ryLisätietoja: Kilpailukala: kuha (10-vapaa)Yht.Tiedot: Kyösti Karjalainen 0440 966666 Asko Hurskainen 040 5619221
LA 19.8.2006 CUP-VI: KUHMO, Lammasjärvi klo 10-18Järjestäjä: Kuhmon Kalamiehet ryLisätietoja: Kilpailukalat: Cup-kalat. (10 vapaa)Yht.Tiedot: Tero Karppinen 0400 226158
LISÄTIETOJA: www.tutka.net/~kkmp
KV-CUP- yhdyshenkilö: 044 0685 328, JOUNI LUKKARI
1
2
3
4
5
6
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6 1�
www.mtr-racing.net
Lohi, kalojen kuningas
on jokaisen urheiluka-
lastajan unelma saada
onkeen. Torniojoen
Naamisuvanto omaa
erinomaiset puitteet
lohen pyyntiin Väylällä. Naamisuvanto sijait-
see Pellosta pohjoiseen n. 20km päässä.
Naamisuvannolla sijaitsee myös Uusitalojen
perheyritys, joka on erinomainen tukikohta
kalastusmatkailijalle Torniojoella. Ensikertalai-
selle heiltä löytyy kaikki tarpeellinen välineistä
opastukseen asti, mutta myös kokenut
konkari saa täältä sen mitä hakee. Majoitus-
vaihtoehdoiksi löytyy talo-, tai mökkimajoi-
tusta. Mukavuutta hakeva voi ottaa täysi- tai
puolihoidon tai tyytyä vain omiin eväisiin.
Vuokrattavat veneet ovat Väylällä käytettyjä
kapeita jokiveneitä, jotka ovat paikallisen
Simon käsialaa. Simon veneillä soutaminen
on kevyttä kovassakin virrassa. Opastus
tapahtuu tarvittaessa aivan alkeista lähtien ja
joelle saa halutessaan mukaansa kokeneen
oppaan. Talon 11- ja 13-vuotiaat pojatkin
ovat käytännössä jo päteviä kalaoppaita, joilta
ei into joella kuuhaamiseen hevin lopu.
Jos matkanteko Naamisuvannolle tuntuu
omalla autolla raskaalta, löytyy siihenkin apu.
Liikennöintiyritystäkin pyörittävältä Uusitalolta
löytyy tilataksi tai kahdenkymmenen hengen
kalastusmatkailijan tukikohta Torniojoella
pikkubussi, joilla matka Rovaniemeltä tai
Kemistä taittuu reilussa tunnissa.
Lohikello kertoo saaliistaKun haaveet sitten täyttyvät ja Väylältä maja-
paikkaan saavutaan kirkaskylkisen kojamon
marjaskalan kanssa, on saaliin käsittelylle sen
arvon mukaiset tilat.
Punnituskatoksen luona saamamies tai
–nainen saa ilmoittaa tapahtumasta norja-
laiseen tapaan soittamalla vasittua lohikelloa
–tiettävästi ainoaa sellaista Tornion-Muonion-
jokivarresta löytyvää. Kalan säilytys tapah-
tuu talon kylmähuoneessa tai jos halutaan
viimeisen päälle toimia, viedään saalis lähei-
seen kalanjalostuslaitokseen. Tornionlaakson
Jalosteen tiloissa kala voidaan fileerata,
pakastaa, paloitella vakuumipakkaukseen tai
vaikka kylmäsavustaa. Vastaavaa palvelua on
vaikea löytää mistään muualta.
netistä tuoreimmat uutisetNaamisuvannon tuoreimmat tapahtumat
löytyvät Uusitalojen nettiosoitteesta
www.naamisuvanto.net.
Sieltä löytyvät saalistilastot, veden korkeus
ja lämpö, soutukartta parhaille ottipaikoille ja
lukuisat muut kalamiehiä kiinnostavat asiat
ja jopa XXX miesten nimet komeilevat sivuilla
vuositoisensa jälkeen. Sivut päivitetään ke-
säaikaan tarvittaessa jopa useamman kerran
vuorokaudessa, joten parhaassa tapauk-
sessa kotijoukot voivat ihailla netistä ylpeitä
kalastajia saaliineen lähes reaaliajassa.Lohikello on soinut.
XXX-Fishing Club ry:n koti Väylällä
1� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6
Oulujärven 928 m2 pinta-alalla on useita hyviä
paikkoja uittaa vieheitä. Vastoin kainuulaisia
tapoja XXX-Fishing Club valaisee hivenen
minne kannattaa mennä, jos kalan haluaa
saada. Niin, ja saalistakuuta emme anna, sillä
kukaan ei ole niin kiero kuin kalamies, ei edes
paltamolainen kalamies.
Taimen ja järvilohiXXX:llä taimenen ja järvilohen pyynti Oulujär-
vellä keskittyy pääasiassa Niskanselän puo-
lelle. Käymme kyllä myös hajanaisia kertoja
Ärjänselän puolella, mutta meille Niskanselkä
on ollut toimivampi. Tähän kyllä voi päteä
sääntö sieltä saa mistä pyytää ja millä pyytää.
Taimenen kalastus kannattaa aloittaa
keväällä heti jäidenlähdön jälkeen, niin pian
kuin suinkin vain mahdollista. Pyytöinä käy-
tetään pieniä vaappuja, jotka uivat matalassa
vedessä. Väreinä luontaisia ravintokalojen
värejä, kuten muikku ja ahven, mutta ei saa
unohtaa välillä virittää vähän erikoisempiakin
värejä sekaan.
Rapalan valmistamat Original -mallit ovat
olleet suotuisia. Jäärä ja Asseri ovat heti
jäidenlähdön jälkeen vierailleet Niskanselällä
alueella Kaarresjärven suu–Teeriniemi–Sä-
räisiemi kokeilemassa taimenta ja järvilohta.
Kevät on yhtä varteenotettava aika kuin syksy
taimenen ja järvilohen pyyntiin Oulujärvellä.
Keväällä ottisyvyyvs on yleensä ollut 1-2 met-
Oulujärven ottipaikkavinkkejä
Oulujärvi on yksi Suomen parhaista uistelujärvistä, ainakin meidän mielestämme.
rin luokkaa, mutta myös alle metrin vesiin on
joutunut joskus menemään, jotta ruokakala
irtoaa.
Kevätsesongin jälkeen alkaa hiljaisempi
hetki taimenen ja järvilohen pyynnissä, mutta
Säräisiemen ja Teeriniemen välillä olevalta
matalikolta saa kyllä kesälläkin kalaa, edelleen
väreinä nuo muikku ja ahven. Uistimen kokoa
kannattaa vaihdella aina 12 cm kokoon asti.
Niskanselältä saa kesäisin kyllä taimenta,
mutta tärpin väli kasvaa ja ottipaikat vaihtele-
vat. Kerhomme jäsenet eivät vielä ole saaneet
merkittävimpiä tuloksia täkyraksi kalastukses-
ta kesällä, mutta tulevalla kaudella hommaan
panostetaan uudella innolla. Juttua luvassa
vuoden 2007 numerossa.
Elokuun puolenvälin jälkeen alkaa taas
todellinen Taimen-kausi. Niskanselällä toimii
jälleen ahven ja muikku, mutta myös ”man-
dariini”-muikku, eli kellertävällä mahalla oleva
muikku. Puheenjohtajan kehittelemä KUNIN-
GASKALASTAJA eli Nils Master Invicible 8
cm, joka on värjätty kauttaaltaan siniseksi ja
siihen on töpätty täyteen mustia pisteitä, toi-
mii hyvin, jopa niin hyvin, että se on ollut XXX:
n luottopeli useiden vuosien ajan. Vuonna
2004 siihen otti yli 100 taimenta ja vuonna
2005 määrä oli jokseenkin samaa luokkaa.
Nilsun ”gynekologi” eli Vihreäselkä, vaalea
kylki, jossa värikkäitä pilkkuja, on toiminut
syksyllä hyvin. Kun ilmat kylmenevät ja vesi
jäähtyy enemmän, sinistä veteen. Niskalla
ottipaikkoina syksyllä Kuoston Kaarressalon
puoleinen pää, Kaarresjärven suu, jossa
syvyys on tärkeä, noin 2,5-3 metriä. Mikäli
joku haluaa oppia täydellisen ajolinjan ko.
vesialueelle, ottakoon yhteyttä puheenjohta-
jaamme, hän osaa ajaa sen omien sanojensa
mukaan erittäin tarkan sisäisen GPS:n avulla
vaikka pilkkopimeässä tai vaikka hernerokka-
sumussa.
Säräisniemen matalikot Teeriniemen ja
Säräisniemen välissä ovat hyviä paikkoja,
sekä XXX:lle on useasti antanut myös Kilonie-
men edusta taimenen heti satamastalähdön
jälkeen. Taimen -sarjassa Puheenjohtajalla on
record XXX:n kesken yli neljän kilon kalalla.
Ärjänselän puolella varteenotettavimmat
taimenpaikat ovat Manamansalon kupeessa,
Soiluanniemen ja Kultahiekkojen välisellä
alueella, sekä Ärjänsaaren ympäristössä.
Molemmissa paikoissa olemme käyneet
vain syksyllä ja ottisyvyys on ollut sama kuin
Kaarresjärven edustalla eli 2,5-3 m. Väreinä
on toimineet muikku ja ahven kokoluokassa
noin 5-8 cm, mutta jopa Koston vaapuolla
olemme saaneet täältä kalaa.
edvin–kuhaEdvin -etuliite on ollut käytössä herra Kuhalle
jo pidemmän aikaa, koska mielestämme tä-
mä kalskahtaa paljon paremmalle kuin pelkkä
kuha. Edvin-kuhan XXX on tavoittanut luon-
nollisesti Paltaselältä parhaiten, mutta myös
Jaalanganlahti, ja Ärjänselän Soiluanniemen
ja Kultahiekkojen välinen alue on toiminut
hyvin keskikesällä.
Kuhan pyynnissä olemme huomanneet,
että parhaisiin tuloksiin pääsee takilaa käyt-
täen, mutta vanha kunnon lyijysiima on pop.
Lukkarin neuvon mukaan Jo-Lu vaappua
perään, sopiva tapsi ja pari väriä lyijyä, niin
viehe kulkee 4 m vesiä ja mies kulkee kohti
palkintopöytää. Eli puntin, syvääjän tai lyijy-
siiman avulla saadaan vieheet uimaan lähellä
pohjaa, jossa Edvinit lymyilee ja ovat valmiina
iskemään saaliiseensa.
Paltaselällä parhaat paikat meille ovat löyty-
neet ihan Paltamon edustalta. Enemmän
näistä on kerrottu tämän saman lehden jutus-
sa, jossa käydään läpi kuhakunkku -vedet.
Mainitsemisen arvoinen paikka kuitenkin
vuosi vuoden jälkeen on XXX:n kutsuma
”Asser Special” joka sijaitsee Lamposen
takapäässä lähellä reimaria, jossa syvyyttä n.
5 m. Sieltä tavoittaa keltaisen pikku Busterin
kikkailemassa useina heinäkuisina iltoina
neljän vavan ja kahden takilan kanssa. Ei
ole montaa reissua Asseri-poika tyhjin käsin
takaisin tullut. Jutussa myös mainitaan ”vapo-
lainen” eli autioniemen sahan edusta. Tämä
paikka on Maken mieluinen paikka. Sieltä
Make ja hänen teaminsa on ottanut esimer-
kiksi Paltaselän uistelussa yli 3,5 kg kuhan.
Vapon kohdalta eteenpäin kohti riuttasaaria
mentäessä on oikealla puolella punainen
reimari, se kannattaa käydä kiertämässä.
Tärkeää on myös bongata keltainen Buster
jossa kuljettana on vähäsanainen, mutta
sitäkin komeampi Häppä. Häppälaisen ajo-Kalamies Saska ja 5,33 kg hauki. Paikka Lamposen ympäristö elokuussa 2005.
linjat kannattaa pistää mieleen, koska ”pienet
puheet, suure teot” on se, mistä mies tulilla
tunnetaan. Häppä tarinoi mielellään uusien
tuttavusten kanssa, joten eikun rohkeasti
kysymään.
Paltaselkä antaa kuhaa
monista paikoistaTarkasta tarkempi ottikartta Kuhakunkku -ju-
tustamme tästä samasta lehdestä.
Jaalanganlahti on antanut meille kuhaa,
mutta myös Kostouistimen Kari Raatesalmelle
lahti on suonut antejaan. Tietojen mukaan hän
vie sinne maksavia asiakkaitaan kalaan mikäli
he haluavat saada kuhaa. Jaalanganlahdel-
ta tavoittaa kyllä isoja kuhia, kuten XXX sai
Hauki EM:ssä toisena päivänä yli 4 kg kuhan,
luonnollisesti silloin, kun sitä ei voinut viedä
puntarille. Äijölännimen ja Tikanniemen välinen
alue on toiminut hyvin ja Lamposen ympäriltä
olemme myös saaneet kuhaa. Värit, joilla kuha
täältä otetaan, ovat puhtaasti Jorman käsialaa.
Puheenjohtajan pimeinä talvi-iltoina, pimeässä
osakkeessa Miranolilla maalaamat vaaput ovat
olleet ylivoimaisia kuhakoneita. Tarkasta pelit
osoitteessa www.fishingclub.fi.
HaukiJos hauen haluat ottaa, samaistu ajatelmaan:
”Pitää ajatella hauen aivoilla”. Ko. ajatelmaan
kulminoituu koko hauenpyynnin ideologia. No,
ideologia on todellakin lyhykäisyydessään, että
aina on nälkä ja kaikki kelpaa, mikä suuhun
mahtuu.
Haukea kalastettaessa paikan valinta on
tärkein, tämän jälkeen katsellaan liike kuntoon,
värit ja syvyys oikeassa suhteessa toisiinsa.
Vaikka viehe olisi mikä tahansa, eikä kalaa
ole alueella missä uistinta vedät, niin turha
on odottaa suuria. Meidän kerhomme on
haukijahdissa ollut useita ja useita tunteja pitkin
Oulujärveä. Varsinaista parasta paikkaa ei ole,
mutta hyviä paikkoja sitäkin enemmän. Seu-
raavassa kuitenkin muutama paikka mistä hau-
en tavoittaa. Paikkaluettelo on tehty Hauki EM
-uistelukilpailua ajatellen, joten keskikesällä ei
ihan sadan prosentin takuita alla olevalle saa.
Te k s t i : K y ö s t i K a r j a l a i n e n
O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6 1�
OULUJÄRVI
Niskanselkä
Ärjänselkä
Paltaselkä
Kajaani
Paltamo
Vaala
Manamansalo
Pienemmistä paikoista mainittakoon vielä Kuivalampi ja Pehkolanlahti, hyviä
paikkoja molemmat. Kaikki kalapaikat on kokemuksiemme perusteella kerrottu
ja toivomme, että niistä on apua.
www.Fishingclub.fi
Jormuanlahti: Jormuanlah-
delta on saatu hyviä tuloksia
uistelukilpauluissa koko kesän
aikana. Tärkeää on valita ajolinjat
eli kalapaikat oikein, jotka oppii
vain treenaamalla. Meille hau-
enpyynnissä täällä on auttanut
GPS vastaanotin jotta olemme
päässeet samaan paikkaan yhä
uudestaan ja uudestaan. Jormu-
anlahden suu on myös hyväpaik-
ka ja siellä eritoten Lautamatala,
mutta potkurin kiveen osuminen
voi olla lähellä siellä. Jolla on
Propulse alla, emme suosittele.
Jormuan lahti antaa myös kuhaa,
kun valitsee ajolinjan lahdelta kohti
Mieslahtea.
Mieslahti
Katso Paltaselän ottipaikat.
Lehtosen ympäristöLehtosen ympäriltä on saatu
hyvästi haukea, esim Jäärän
nappaama 9 kg isomus.
Lehtosen ympäristöstä
tavoittaa myös kuhan kun
ajolinjat on kohdallaan. Volon
ja riutan välissä on Arkonkari
josta olemme saaneet hyvin
kalaa. Arkonkarista kohti
Mulkkusaaria on tiettävästi
saatu useat kuhat, jopa
isojakin.
Martinlahti: Jossa
sijaitsee Manamansalon
keidas on yksi tunnetuimpia
haukilahtia, mutta antaa
Martinlahti myös kuhaakin
aika-ajoin. Martinlahdesta
on voitettu esim. vetouis-
telun Suomenmestaruus
1999. Martinlahden kalat
pitää yleensä pyytää 4-5 m
vedestä.
Jaalanganlahti: Jaalan-
ganlahdella on kalaa paljon.
Lahden suurin ongelma on,
että kalat ovat keskipainol-
taan pieniä, oikeilla ajolin-
joilla pärjää. Toki sekaan
mahtuu isojakin, mutta vain
vähän. Rantojen lähellä on
xxx vinkki. Ja aina voi ajaa
ihmeeseen!
Vuottolahti: Ei toiminut
viimevuoden uistelukilpailuissa,
mutta sieltä tiedetään saadun
suuria kalamääriä. Matalasta
saa varmasti Hauki – EM:
ssä puntarille viemistä. Niin
jos tekee kuin XXX ja luulee
ajavansa Käkilahteen, mutta
ajaakin Vuottolahteen ja palaa
takaisin, niin saa kisan suurim-
man hauen ja auton kotiin. Ei
ole helppoa olla paras, mutta
tuurilla ne laivatkin seilaa.
Kiveslahti: Sieltä xxx sai
ensimmäisenä Hauki EM
vuotenaan hienon saaliin.
Ensimmäisen 2,5 h aikana
oli kala koko ajan kiinni. Sen
jälkeen kisoissa on vedetty
siellä tyhjät. Kiveslahden
perukka oli meille suotuisin,
mutta taas Kuoston ja man-
tereen välinen alue antaa
myös hyvin haukea esim.
isolla Karikolla. Alue on karik-
koinen, joten varovaisuutta.
Soutulahti: Tämän lahden
nimeä ei ole kartassa. Soutulahti
on Honkisen takana, missä laa-
vukin on. Uistelukilpailujen aikaan
Soutulahti on täynnä veneitä.
Vuoden 2003 uistelukilpailussa
saatiin täältä kahdeksan tunnin
aikana yli 123 kg:n jättisaalis.
Soutulahdessa olevan saaren voi
huoletta kirertää ja sieltä saa ka-
laa, haukea. Joka vuonna Hauki
EM:ssä kisassa täältä on tuotu
useita yli 50kg säkkejä. Kuhasta
ei tietoa. Olkaapa varovaisia kun
Soutulahteen menette, väärä
valinta kostautuu ja saattaa mak-
saa paljon, muten XXX:llä vuonna
2005, 150 Honda kiville, perä,
akselit, potkuri uusiksi. Legen-
daariset viimeiset sanat: ”Tästä
sinne on aiemminkin menty...”.
Käkilahti: Tämä oli viime vuoden
ykköspaikka meille Hauki EM 2005
kilpailussa ja itse asiassa Käkilah-
den suu antoi Asserin pöökillä kil-
pailun suurimman kalan. Ongelma
on täällä sama kuin Painuanlah-
della , veneitä on liikaa Hauki EM
titteliin. Perukka on hyvää hauki-
vettä, mutta uistin kannatata pitää
lähellä venettä. Käkilahden koko
kuitenkin antaa veneiden mää-
rän anteeksi. Käkilahdelta ottaa
paikalliset ammattikalastajat huimia
määriä haukea talvisin verkolla,
joten sekin kertoo jotain Käkilahden
Hauki määristä.
xxx-fishingclub.comkartta © Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy
Painuanlahti: Isomusten paikka,
jossa on sopivassa suhteessa
myös pientä haukea seassa.
Lahteen on hankala mennä, mutta
siellä odottavat haukimammat
pyytäjäänsä. Vuosi sitten Hauki
EM:ssä Painuan lahdella olijat
ottvat aikamoiset saaliit, mm.
Lukkari 90 kg kuudessa tunnissa.
Voittaja otti yli 150 kg, mutta ihan
matalasta, eli siinä pohdiskeltavaa.
Jos veneitä tulee liikaa, se estää
megasaaliit. Lahdelle tarvitaan
säräisniemen lupa, Oulujärven
yleislupa ei riitä.
Kaaresjärvi: Isoja ahvenia
ja paljon, mutta myös hau-
kea. Kaarresjärvelle meno
on hankalaa, koska vettä on
vähän salmessa. Vain pienille
ja keveille veneille sekä keveille
kuljettajille, eli ei XXX:lle. Kaar-
resjärven suu on varma taimen
paikka syksyllä ja keväällä.
Valitse ajolinjat oikein, n.2,5-3
m toimii varmasti. Uistimina
vuosi toisensa jälkeen ovat
toimineet Rapalan Muikku ja
Mandariinimuikku. Myös Ahven
on hyvä väri.
1� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6
Hauki putosi 40 cm:stä vapaalle. Lopputulos
on hyvä. Paistinpannuun saadaan annoska-
lakokoisia hyvänmakuisia haukia ja riittää niitä
suurkaloina uisteluunkin.
Suomen vesistöjen rakentaminen voima-
talouden käyttöön johti väistämättä myös
keskusteluun kalatalous- ym. haittojen
korvaamisesta. Vuosikymmeniä kestänei-
den oikeustaisteluiden jälkeen meillä on
järjestelmä, joka pääosin korvaa aiheutetun
haitan siinä määrin kuin se ylipäätänsäkään
on mahdollista. Tässä prosessissa mm.
Oulujärven siikaistutusten tulos tutkittiin
väitöskirjatasolle asti (Salojärvi, K.) RKTL:n
ohjauksessa. Istutus- ja saalismäärille saatiin
selvät suositukset. Siitä huolimatta Oulujärvi
ei ole merkittävä siikavesi! Pikemminkin se on
muikku-, hauki-, ahven- ja kuhavesi. Toisin
sanoen lajit, jotka eivät ole velvoiteistutusten
kärkeä, ovat kalataloudellisen tuoton puolella
tärkeimmät. Sama koskee taimenta, koska
määrä ei korvaa laatua.
Jotain on ehkä jäänyt viranomaisilta
huomaamatta. Olisiko se ekosysteemi itse,
luonnon monimuotoisuuden ymmärtämisen
vaikeus vai 60-luvulta periytyvien oppien jää-
räpäinen noudattaminen. Itse ainakin sanou-
dun irti roskakalakäsitteestä muilta osin kuin
totaalisesti rehevöityneiden järvien hoidossa.
Muualla ja varsinkin säännöstelyvesissä näen
”roskakalan” mieluusti selviytyneiden kalalaji-
en ravintoreservinä.
Aika ajoin medioissa vilahtaa käsitys jär-
vistä ehtymättöminä kala-/ravintoreserveinä.
Näin myös Oulujärven kohdalla. Muistetta-
koon kuitenkin, että Oulujärven kalakanta on
kalpea haamu siitä mitä se oli ennen Oulujoen
vesistön rakentamista voimatalouskäyttöön.
Osansa vei MERA-ohjelma liete- ja humus-
päästöineen. Todisteet saatiin pienvesien
muikkukantojen tuhoutumisen kautta. Suu-
rimmat haitta-arviot voimataloudesta pyörivät
70 % tasolla. Joka tapauksessa 30-40 %
on jo kiistämätön ja samalla menneisyyttä
muilta osin kuin, että lainvoimaisten velvoite-
päätösten toteuttaminen jatkuu. Nyt olisikin
mielenkiintoista ja monenkin väitöskirjan väärti
selvittää kuinka paljon Oulujärven kalasto on
vuosikymmenten mittaan palautunut sään-
nöstelyvaurioistaan. Senhän se on tehnyt.
Joku muistelee tätä lukiessaan Lapin järvi-
en hienoja istutuksilla syntyneitä siikasaaliita,
mutta samalla unohtuu helposti esim. Inarin
tilanne, jossa merkittävää kaupallista kalas-
tusta syntyy oikeastaan vain sinne karkuute-
tun muikun kukoistaessa (onneksi karkulainen
ei ollut särki, puh!) – ei istutuksista.
Taimenen kalastuksen järjestäminen on
ongelmallisin?Taimen on lyhytikäinen, mutta nopeakasvui-
nen kala. Istuttamalla tapahtuva taimenkan-
nan hoito on kallista. Kaikki haluavat taimenta
saaliiksi sekä järvissä että virtaavissa vesissä.
Miten olisi paras menetellä? Taimen ei ole
kaupallisesti merkittävä kalalaji ja on aina
kaupassa korvattavissa viljellyllä kirjolohella
tai lohella. Etenkin pohjoisen kalavesillä on
täysin käynyt ilmi, että mikään istutus ei tuota
kunnon tulosta, koska kalastusta ei onnistuta
järjestämään niin, etteikö istutuserä tuhou-
tuisi paikallisten saalistajien toimesta viikossa
parissa istutushetkestä. Vaeltavia taimenia
vaanivat reitin järvialtaiden verkkoarmadat,
jotka taitavasti sijoitettuna kurittavat taimen-
kantaa kohtuuttomasti. Kehitä siinä sitten
kylätoimintaa ja luontomatkailua.
Pieni toivonkipinä on syntymässä ”catch
and release” -koskista. Yksi tällainen on
Kynäkoski Hyrynsalmella. Monien masentavi-
en koskikalastusvuosien jälkeen kirjoittaja on
vakuuttunut ainakin siitä, että taimen todella
menestyy tummissa, humuksen vaivaamissa
vesireiteissäkin, jos sille annetaan mahdolli-
suus.
Paikallisesti elinkeinojen keittämispaineiden
luulisi antavan oikeat suuntaviivat kalastuksen
järjestämiselle. Näin ei kuitenkaan tapahdu.
Kalavesien omistussuhteet ja sinne juurtunut
äijämentaliteetti pitävät huolen, että mitään
yhteiskunnallisesti merkittävää kalavesillä
ei pääse tapahtumaan. Tässä yhteydessä
täytyy todeta, että en usko sen kummemmin
kieltoihin tai sääntöihin asian kehittämisessä.
Tarvitaan ajattelutapojen muutosta. Pattitilan-
ne on valmis. Väkisinkin tulee mieleen, että
kalavesien hoito istuttamalla ei ole ekologi-
sesti kestävällä pohjalla sen enempää kuin
maasturilla asiointi kaupunkiympäristössä.
Ainoana ulostulona näkisin luonnolliseen
lisääntymiseen pystyvien lajien suosimisen ja
siinä rinnalla niiden elinympäristöjen paran-
tamisen. Tämä kaikki erityisesti, jos kalastus
ei kehity kalakantoja säästävään suuntaan
vapaaehtoista tietä.
Kuha kalakannan hoidon kohteena Vuosikymmeniä kuhan alamitta on pidetty 37
cm:ssä. Samanaikaisesti kuhakannat olivat
pieniä, uhanalaisia tai jo romahtaneita. Nyt
kuhaa on ”kaikkialla”. Se menestyy niin hyvin,
että se jopa kyseenalaistaa velvoitehoidon
muilla kalalajeilla, joiden tulos on vähintäänkin
heikko verrattuna kuhan istutukseen ja hiljal-
leen kohenevaan luontaiseen lisääntymiseen.
Tässä tilanteessa kalaveden omistajat
ehdottelevat alamitan nostamista 40 cm:iin
perustellen sitä luonnollisen lisääntymisen
varmistamisella. Asia on helppo tutkia ja
säätää. Oulujärven kuhassa mäti kypsyy, kun
kala saavuttaa 1,5 kg:n painon. Suojataanko
kaikki sitä pienemmät kalat lisääntymään vai
tuleeko kalatutkimus avuksi kertomalla mikä
määrä emokuhia riittää? Aika olisi kyllä näyt-
tää sitä asiantuntemusta, jota verorahoilla on
kerätty vuosikymmeniä läpi Suomenniemen.
Ohjaako siis kalaveden hoidon suunnittelua
kateus, tietyn käyttäjäryhmän äänekkyys yli
muiden vai kalataloustutkimukseen perustuva
tieto vai vielä kalastuslain määräys ja henki?
Urheilukalastajat luonnollisesti haluavat
isokokoisia kehukaloja. Pentti Linkola on
ammattikalastajana ja nimenomaan kuhan
kalastajana todennut, että yli kiloisilla kuhilla
ei ole kaupallista arvoa. Kirjoittajakin on ko-
hottanut egoaan isojen verkkokuhien avulla,
mutta heltta taittuu jo perkauspenkissä, kun
tarvittaisiin esim. hirven teurastuskalusto
fileiden irtisaamiseksi näistä monstereista.
Edelleen Linkola on todennut Vanajavedestä
kuhavetenä, että se ei ole kuhajärvi, vaan
kuhasumppu! Järjestettäköön kalastus tämän
tiedon pohjalta!
Kuha on todella mielenkiintoinen kala.
Oulujärvessä näyttää siltä, että kuhakan-
nan nousun myötä ahvenen keskikoko on
kasvanut huomattavasti. Näkyvissä ei ole niin
tehokasta ahvenen kalastusta, että se olisi
voinut saada ilmiön aikaan.
Kerkisimme jo panna mateen katovuo-
detkin kuhan syyksi, mutta nyt on tarjolla
toinenkin ajatus; kahden kuuman matalaveti-
sen kesän jäljiltä (2003-04) made kävi lomilla
syvänteissä ja palailee nyt veden lämpötilan
normalisoiduttua hiljakseen takaisin vanhoil-
le pyyntipaikoille. Tähän viittaa lähinnä se,
että madetta on taas kaiken kokoisena – ei
pelkästään nuorina yksilöinä.
Nicke Knackerton - johtopäätös: urheiluka-
lastajat kehittäkööt kilpailumuotojaan kilpailu-
viettinsä tyydyttämiseksi kalaa haaskaamatta.
Muu kuhankalastus järjestettäköön kestävän
kehityksen periaatteiden pohjalta; turvataan
luonnollinen lisääntyminen ja korvataan kalas-
tuspaineen aiheuttama ylimääräinen rasitus
istutuksilla. Jälkimmäiseen ohjaa meitä myös
tosiasia, että eri instansseilla on kalaveden
hoitovelvoite omien kolttostensa seuraamuk-
sena ja sitä ei missään nimessä saa taipua
ottamaan vastaan rahallisena korvauksena,
kuten viime aikoina on innokkaasti tarjottu.
Raha jos mikä on katoava luonnonvara.
ja miten kalastus tulisi järjestää?Mikä on oikea alamittaR a i m o K a n t o l a , P a l t a m o
Kalastuslain laadinnan lähtökohta
on kalaveden suurin mahdollinen
tuotto! Kalastus pitää
järjestää sen mukaiseksi.
Oulujärven Kuhakunkku 2005Viimevuonna Oulujärven kuhakunkku 2005 kilpailu käytiin mukavissa olosuhteissa. Kilpailu ajankohta oli 30.7.2005 klo 16.00 – 24.00 välisenä aikana. Venekuntia kilpailuun osallistui n. 50, kalastaja yli 70. Suurin kuha painoi 3950g.Haukea kisassa saatiin yhteensä 320kg 350g, ahventa 4580g ja kuhaa 95kg 700g.Kuhaa eniten määrällisesti pyydysti Leo Jussilan venekunta 8550 g, toiseksi Pentti Reijosen ve-nekunta 6480 g ja kolmanneksi XXX:n omamies Jouni Lukkari perheineen 6180 g. Mainittakoon vielä, että eniten haukea puntarille toi Timo Huotarin venekunta, yli 22 kg. Niin, miten muut XXX miehet pärjäsivät kotivesien kisassa? No ei kehuttavasti, Make ja Erkka 26., Joraus ja Häp-pä 32., Ake, Pökä ja Lissu 39. ja Saunamestari ja Arska hännän huippuna. Eli varsinaisia saama-miehiä koko porukka, vai miten?
KuHAKunKKu �00� Jussi Huikari, Antti ja Veijo Karppinen, 3950 g
1. Leo Jussila, Ville Jussila2. Pentti Reijonen, Jouko Tikkanen3. Jouni Lukkari, Anna-Maija Lukkari4. Jorma Heikkinen, Pekka Heikkinen5. Jussi Huikari, Antti Karppinen, Veijo Karppinen6. Matti Määttä, Joni Määttä7. Timo Huotari, Marko Helenius8. Harri Tikkanen, Esa-Matti Seppänen, Vesa Koivula, Antti Harju9. Markku Partanen, Toivo Heikkinen10. Timo Romppainen, Teemu Hyvönen11. Sami Väisänen, Arvo Väisänen, Risto Kovalainen12. Mika Pikkarainen, Kari Orava, Lassi Pulkkinen13. Markku Tolonen, Eero Väisänen, Hannu Huurinainen14. Jari Jakku, Katri Huovinen15. Risto Seppä, Seppo Seppä, Risto Vehkaoja16. Marko Heiskanen, Arto Kurkinen17. Tero Parviainen, Tuukka Huusko18. Sami Tervo, Jyri Immonen, Marko Komulainen 19. Erkki Koistinen, Pertti Veijola, Aino Koistinen 20. Asko Rönty, Jari Mustonen21 Teemu Moilanen, Katariina Vähäkuopus,
Anne Vähäkuopus, Auvo Turpeinen22. Marko Kaatila, Miia Honkonen 23. Hannu Juntunen, Lassi Hirvilahti24. Tatu Paavola, Janne Nikula, Mikko Kuotesaho25. Janne Hyvönen, Asko Hyvönen 26. Marko Pyykkönen, Eero Heikkinen 27. Antti Koponen, Petri Koistinen 28. Jukka Harju, Timo Koskinen29. Tauno Karppinen, Juho Karppinen30. Ari Eklund, Eero Siira 31. Teppo Karppinen, Ensio Leinonen32. Jorma Leinonen, Vesa Oksanen 33. Sami Pääkkönen, Marko Sarvisto, Janne Tuhkanen 34. Timo Karjalainen, Jukka Kauppinen35. Teuvo Käsmä, Liisa Käsmö 36. Ahti Sipola, Kari Hanski 37. Aki Heikkinen, Jari Miettinen 38. Eero Pyykkönen, Osmo Vesterinen39. Asko Hurskainen, Kyösti Karjalainen, Kari Leinonen40. Kari Kärkkäinen, Eila Kärkkäinen41. Juhani Riutta, Ari Halonen42. Jukka Kokkonen, Risto Heikkinen 43. Tommi Rautiainen, Ari Itämies44. Ari Rautiainen 45. Väinö Penttinen, Pentti Halonen46. Kari Sumiloff, Jorma Sumiloff, Jari Juntunen 47. Marko Ilkko, Mika Kontio 48. Jukka Ahonen, Ari Juntunen49. Jouni Holopainen, Ensio Narmakisma 50. Matti Leinonen