Pelastusalan ammattilainen 5/08

5 l

200

8

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Liittokokous Vantaalla 25.-26.11.

Pelastajakursseille 30 uutta paikkaa vuosittain

«

Pelastusalan edunvalvonta KTN:ssä vahvasti Palomiesliitolla

PELASTUSALANAMMATTILAINEN5 l 6.11.2008

3 l Päätoimittajalta Ristiriitaisia vaatimuksia

3 l Liiton info Uusi jäsenkortti ja taskukalenteri jaossa

5 l Puheenjohtajalta Sumennetaanko hallitusohjelmalla kansalaisten silmät

6 l Juhlavuoden liittokokous Vantaalla Listalla liittohallituksen vaali

8 l Pelastusalan edunvalvonta KTN:ssä Vahvasti Palomiesliitolla

12 l Pelastajakoulutukseen lisärahoitus Kaksikieliset kurssit kolmen vuoden välein

14 l Cobra & kevytyksikkö Testi jatkuu Tuusulassa

17 l Vieraana: Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Kriisiviestinnän hallinta yhä tärkeämpää

18 l Kiviniemi: Toimet työkyvyn nostamiseksi käytävä läpi Eduskunnassa kysyttiin eläkeiästä

20 l Häke-opiskelijat eivät hermostu Päivystäjän ja pelastajan koulutusta esiteltiin Kuopiossa

24 l Palvelutasopäätöksiä syynätään tarkemmin Mitä pelastustoimi tarjoaa kunnille?

26 l Ruotsin palomiehet tukevat Suomen eläketavoitetta Naapurimaassa löydettiin kaikkia tyydyttävä ratkaisu

28 l Ensihoitopalveluun alueelliset mallit Sairaanhoitopiirit kilpailuttavat palveluntarjoajia

28 l Helsingin pelastuslaitos: Eläkeikää laskettava Pelastuslaitosten kyky vastata riskeihin vaarassa

30 l Eläkeikäkeskustelu herätteli messuvieraita Palomiesliitto mukana turvallisuusalan suurtapahtumassa

34 l Pitkästä palvelusta ei palkita tasapuolisesti Tampereen huomioimisvapaata arvostellaan

38 l Lukijalta Elosalamilla tapaaminen

8

12

14

20

26

30

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:

Pelastusalan Ammattilainen on Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti. Se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella Suomea.

Suomen Palomiesliitto SPAL ryKielotie 12-14 B01300 Vantaapuh. (09) 867 8880fax (09) 863 [email protected]

1456-7709

Päätoimittaja:

Kirjapaino:

Ilmoitukset:

Osoitteen-muutokset ja juttuaineisto

Mikko TeräväGSM 045 657 [email protected]

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300 fax (09) 5868 [email protected]

[email protected]

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3

PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

suomen Palomiesliitto sPAL ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa.

Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

sPAL ’93-’08PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Kuntavaalit on taisteltu ja voittajia onniteltu. Pelastuslautakuntien uudet luottamusjäsenet

käyttävät pelastuslaitoksissa omistajien ääntä seuraa-vat neljä vuotta. Pelastusalan ammattilainen toivoo tehtäviin valittavilta tarkkasilmäisyyttä ja hyväkor-vaisuutta. Vaalikaa pelastustoimen asemaa keskeise-nä kuntalaisten turvallisuuspalveluiden tuottajana tulevinakin vuosina.

Tehtävä ei ole helppo. Erään pelastuslaitoksen lautakunnan omistajakunnilta syksyn aikana saamat lausunnot ensi vuoden talousarviosta ovat kuvaavia: kolme kuntaa vaatii maksuosuuksiensa pienentämis-tä. Neljäs kunta edellyttää, että kunnassa vapaana olevat virat täytetään vakinaisesti. Viides tarvitsee uuden päällystöviran. Kuudes antaa pyyhkeitä siitä, ettei sukellustoimintaa ole kehitetty niin kuin palve-lutasopäätöksessä luvattiin.

Tilanne on haastava, sillä laitoksen viime vuosien talousarvioita on säännönmukaisesti jouduttu pika-paikkaamaan lisämäärärahoilla.

Palvelutasopäätös on pelastuslaitoksen tärkeimpiä asiakirjoja. Sitä ja muita laitosten tuottamia asiakirjoja luetaan entistä tarkemmin kunnissa ja eri eturyhmissä. Aineistoa etsitään valituksiin ja vaatimuksiin. Pelas-tustoimen laatu ja rahantarpeet pitää pystyä peruste-lemaan päättäjille.

KAuhAjoEN koulusurmien jälkilöyly hikoilutti mi-nisteriöissä. Miksi jokelan jälkeen ei ryhdytty riittävän tarmokkaisiin toimiin aselain uudistamisessa, nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä, koulupsykologien palk-kaamisessa… Palomiesliiton vuosi sitten liittokokouk-sessa antama julkilausuma on ajankohtaisempi kuin koskaan: kansalaisten turvallisuutta ei saa vaarantaa tinkimällä pelastustoimen laadusta. Vaatimuksen voi laventaa kattamaan kaiken viranomaistoiminnan.

jos turvallisuusviranomaiset varautuvat kriisitilan-teisiin säästöliekillä, uhkien toteutuessa jäljelle jäävät vain katkerat selitykset.

MIKKO TERÄVÄ

Ristiriitaisia vaatimuksia

4 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 5

LIITON INFO

tanja Laakso

oli mukana Palomiesliiton osastolla Turvallisuus-messuilla Tam-pereella syys-kuun alussa.

«

Uusi jäsenkortti ja kalenteri

hätäkeskuksissa työskentelevät saa-vat jatkossa oman jäsenkortin ja

taskukalenterin. Niiden postitus tehdään jäsenrekisteriin merkityn työpaikkatie-don mukaan. Ensi vuoden kalenterin ja uuden kortin postitukset tehdään mar-

ras-joulukuussa. jos työskentelet hätäkeskuksessa ja

haluaisit kalenterin käyttöön jo nyt, voit pyytää Palomiesliiton kalenteria toimis-tosta, puh. (09) 867 8880, [email protected].

Hätäkeskuksissa työskenteleville oma kortti ja kalenteri

0039PEKKA PALOMIES

Nimi ja numero yllä olevan mallin mukaan Arial 10 -fontilla tai vastaava

Helvetica, musta 100 %, keskitetty

Malli / SPAL

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

Palomiesliiton toimiston pitkäaikainen järjestösihteeri Tanja Laakso jäi lokakuun alussa äitiyslomalle. Viimeinen työ-

päivä ennen äitiyslomaa oli myös viimeinen työpäivä SPAL:n palveluksessa.

–– Poistuminen sattuu luontevasti, sillä olen saanut kasva-tustieteen maisterin opinnot keväällä päätökseen. olisi ollut joka tapauksessa aika siirtyä pikkuhiljaa oman alan töihin. Nyt se käy äitiysloman kautta, Tanja kertoo.

Edessä on myös muutto takaisin kotiseudulle Pohjois-Poh-janmaalle, jonne Tanja miehensä kanssa aloittaa oman kodin rakennushankkeen.

–– Seuraava työpaikka on sitten opettajana, joskus tulevai-suudessa. Toivon, että olisi mahdollisuus työskennellä sekä luo-kan- että matematiikan aineenopettajana eri-ikäisille lapsille.

Palomiesliiton toimistolla Tanja aloitti syksyllä 2002 toimis-toapulaisena ja jatkoi liittosihteerin (nyk. järjestösihteeri) tehtä-viin 2004. Työn ja opintojen yhdistäminen on hänen mielestään sujunut oikein hyvin.

–– Työssä parasta on ollut juuri joustomahdollisuus. opin-tojen suorittamiseen on ollut loistava tilaisuus. joskus koulu on tosin kärsinyt, koska olen todella halunnut säilyttää työpaikan ja asettanut sen tarvittaessa etusijalle. hyvin harvoin tähän va-lintatilanteeseen on kuitenkaan jouduttu, sillä aikataulut ovat sopineet hyvin yhteen.

järjestösihteerin työ on ollut monipuolista. Samalla on kart-tunut osaaminen ammattiyhdistysasioista. Moni nuori ammat-tiin valmistuva ei välttämättä tiedä mitään ay- ja työttömyyskas-sa-asioista, mutta Tanjan kohdalla on toisin.

–– Tulen varmasti jatkossakin seuraamaan pelastusalan ta-pahtumia hyvin tarkkaan. Myös ay-maailma pysyy mukana. hy-vin todennäköisesti olen tulevaisuudessa jollakin tavalla oman alani ammattiyhdistystoiminnassa mukana!

Liiton toimistolla järjestösihteerin työssä jatkavat Milla Niini ja Laura Ruokonen.

Tanja siirtyy järjestösihteerin tehtävistä äidiksi ja opettajaksi

Palomiesliiton taskukalenteri vuodelle 2009 jaetaan liiton jäsenille tämän

lehden mukana. Pussissa on mukana myös uusi jäsenkortti, joka korvaa vanhan kortin. Kalenterissa on hyödyllistä tietoa liitosta, liittohallituksesta ja sen jäsenis-tä sekä varajäsenistä. Kalenterista löydät myös tiedot alueesi luottamusmiehistä sekä työttömyyskassan tiedot.

Monet liiton eduista saat, kun osoi-tat jäsenyytesi jäsenkortilla. Kortti toimii myös matkustajavakuutuskorttina ulko-maanmatkoilla.

hävinneen kortin tilalle saat uuden kortin ottamalla yhteyttä liiton toimis-toon. Nopeiten saat uuden kortin tilaa-malla sen lomakkeella kotisivulta: www.spal.fi/palaute.

PUHEEN

JOHTAJALTA

KIM N

IKULA


Palomiesten eläkeiän palauttamisen puolesta on ottanut kantaa useampi kansanedustaja. Vii-

meksi kansanedustaja jouko Skinnarin johdolla osa demariedustajista esitti kirjallisen kysymyksen kuntaministeri Mari Kiviniemelle. Kyselyssä tiedus-teltiin, milloin hallitus aikoo lunastaa lupauksensa ratkaista palomiesten eläkeikäkysymys.

Kirjallinen kysymys tukee hyvin Suomen Palo-miesliiton ja yhteistyökumppaneiden määrätietois-ta työtä, jolla on pyritty palauttamaan suomalaisille palomiehille oikeus jäädä eläkkeelle omasta amma-tistaan.

Ministeri Kiviniemen vastine kansanedustaja Skinnarille antaa aihetta tarkastella hallitusohjel-man kirjausta sekä pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanketta vetävän työryhmän toimek-siantoa uudesta näkökulmasta.

Ministeri perustelee palomiesten eläkeiän ottamista mukaan hallitusohjelmaan seuraavasti: ”hallitusoh-jelmaan otettiin kirjaus eläkeikäkysymyksen ratkai-semiseksi siksi, että jatkuva keskustelu palomiesten eläkeiästä vie huomion sieltä, missä kehittämistä tarvitaan eniten”.

Ministerin argumenteista on unohtunut tärkein asia – miten tämä ratkaisu parantaa kansalaisten turvallisuutta? urakiertoajattelu, pätkätyömallit tai muut keinotekoiset vaihtoehdot eivät lisää kansa-laisten turvallisuutta. ovatko ministerin esittämät vaihtoehdot kansalaisille halvempia? Saadaanko tällä ratkaisulla enemmän toimintakykyisiä pelastusalan ammattilaisia pelastuslaitoksiin?

Vai oliko tarkoitus vain ohjata huomio itse asiasta muualle?

Nyt tarvitaan vastuunkantajia, jotta pelastusalan am-mattilaisten eläkeiän epäkohta saadaan korjattua. Ei siksi, että palomiehet näin haluavat, vaan siksi, että kykenisimme jatkossakin turvaamaan kansalaisten arjen ja rakentamaan Suomesta Euroopan turvalli-simman valtion.

Toinen selkeä linjanmuutos koskee pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanketta. Toimintaky-kyhankkeen tavoitteena on tukea pelastushenkilös-tön työhyvinvointia, työssä selviytymistä sekä kehit-tää työturvallisuutta. hankkeen ohjausryhmässä on päädytty aiemmin ratkaisuun, että hanke ei valmis-tele tai ota kantaa palomiesten eläkeikäkysymykseen, koska päätöksenteko kuuluu eduskunnalle. Minis-teri Kiviniemen vastinetta on tulkittava siten, että hankkeen tehtävänä on myös ottaa kantaa eläkeiän valmistelutyöhön.

Pelastuslaitosten ja –henkilöstön työkykyä ylläpitä-vät kehityshankkeet ovat kannatettavia, mutta ih-meitä niillä ei voida tehdä. Työssä jaksamista tukevia projekteja tulee jatkaa, mutta vaatimus pelastushen-kilöstön eläkeiän palauttamisesta on erillinen kysy-mys. Eläkeiän alentaminen avaa jarrun pelastusalan täysipainoisen kehittämisen tieltä.

hallituspuolueet ovat sitoutuneet hallitusohjel-maan. Ministeri Kiviniemen esittämillä argumen-teilla ei hallitusohjelman mukaista kirjausta ratkais-ta. uskottavuus hallituspuolueisiin ei vahvistu, mi-käli hallitusohjelmalla ei ole muuta tarkoitusta kuin sumentaa kansalaisten silmät. Toivottavasti ministeri ei ole näin asiaa tarkoittanut, koska sen myötä tulee yhteistyö ministeriön ja järjestöjen välillä heikkene-mään. Se ei voi olla yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalaisten etujen ajamista!

Suomen tavoite olla Euroopan turvallisin valtio vuonna 2015 saavutetaan yhteistyöllä. hallitusoh-jelman eläkeikäkirjauksessa ei ole kyse palomiesten edunvalvonnasta, vaan kansalaisten oikeudesta elää ja työskennellä turvallisesti Suomessa. Siteeraten val-tiovarainministeri jyrki Kataista: nyt on aika kääriä hihat ylös ja ryhtyä töihin!

kiM NikuLApuheenjohtaja


Sumennetaanko hallitus-ohjelmalla kansalaisten silmät


Vuosittain kokoontuva liittokokous on Palomiesliiton ylin päätöksentekijä. Liittokokouksessa luodaan toi-

mintalinjat ja asetetaan tavoitteet, joiden eteen hallituk-sessa ja työryhmissä tehdään töitä. Sääntöihin kirjattuja liittokokouksen tehtäviä ovat muun muassa tilinpäätöksen hyväksyminen ja jäsenmaksusta päättäminen.

Tulevassa kokouksessa merkittävimpiä asioita ovat lii-ton sopimustavoitteiden ja toimintasuunnitelman vahvis-taminen seuraavalle työ- ja virkaehtosopimusten neuvot-telukierrokselle. Nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset sekä kunnalla että valtiolla ovat voimassa 31.1.2010 saakka.

Liittokokouksessa valitaan myös uusi liittohallitus vuo-siksi 2009-2010. Liittohallitukseen valitaan puheenjohtaja ja kaksitoista jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Pa-lomiesliiton liittohallituspaikat jakaantuvat pelastustoimi-

alueiden mukaisesti kahteentoista vaalialueeseen (tarkem-min liiton nettisivulla www.palomiesliitto.fi/saannot).

Liittohallituksella on liiton kannalta tärkeä tehtävä asioiden valmistelijana ja päätöksentekijänä. hallitus esimerkiksi tekee päätökset jäsenien hyväksymisestä ja erottamisesta, liiton omaisuudesta ja rahastojen hoita-misesta sekä johtaa toimikuntien työskentelyä. Sään-nöllisten kokousten lisäksi hallitus kokoontuu seminaa-reihin, joissa esillä olevia asioita käsitellään tavallista kokousta tarkemmin. Tänä vuonna hallitus on tähän mennessä pitänyt viisi kokousta ja yhden kaksipäiväisen seminaarin.

Liittokokouksen ensimmäisen päivän päätteeksi jär-jestetään liittokokousillallinen ravintola Tulisuudelmassa, jonka jälkeen virallinen ohjelma jatkuu toisena päivänä.

Liittokokous Vantaalla 25.-26.11.

Palomiesliitto kokoontuu juhlavu oden liittokokoukseen

Palomiesliiton 15-vuotisjuhla-vuoden päätapahtuma järjestetään Vantaalla 25.-26. marraskuuta. Liittokokous asettaa toimintalinjat uudelle kaksivuotiselle liittohallitus-kaudelle. Liittokokousillallisen jälkeen vaihdetaan viihteelle Sokos Hotel Vantaassa.


EdELLINEN liittokokous pidettiin viime joulukuus-sa Joensuussa. Kokousta isännöi Pohjois Karjalan pelastushenkilöstö ry.

KOKOUSPAIKKANA on Vantaan Sokos-hotelli, joka si-jaitsee Tikkurilassa lähellä Palomiesliiton toimistoa.

Palomiesliitto kokoontuu juhlavu oden liittokokoukseenSokos Hotel Vantaa on legendaarinen viihde- ja kokoushotelli

Liittokokouksen kokous- ja yöpymishotelli Sokos hotel Vantaa on tyylikäs ravintolaelämän ja kokoustoimin-nan keidas Tikkurilan rautatieaseman ja Tiedekeskus heurekan kupeessa. Ainutlaatuinen kuuden ravintolan ravintolamaailma on tehnyt hotellista suositun kohtaa-mispaikan, jonne saavutaan kauempaakin. Tanssiravin-tolan ja yökerhon ansiosta hotellilla on vankka maine pääkaupunkiseudun ”ruotsinlaivana”, jossa sattuu ja tapahtuu.

hotellissa palvelee viisi ravintolaa: Sevilla Bar & Res-taurante, Pub Point, Pub hertas, tanssiravintola Tulisuu-delma ja yökerho Night.

Sokos hotel Vantaa on aivan Tikkurilan rautatieaseman vieressä. Tikkurilaan pysähtyvät Tampere-helsinki-junat. helsingin päärautatieasemalta on lyhyt matka paikallis-junalla. Autolla Tikkurilaan pääsee kehäkolmosta pitkin. Lentokentälle on seitsemän minuutin matka.

Tikkurilasta poikkeaa helsinkiin paikallisjunalla noin 20 minuutissa. Viimeinen paikallisjuna helsingin keskus-tasta Tikkurilaan lähteen yöllä puoli kahdelta.

Liittokokoukseen ilmoittautumisesta on tarkat ohjeet paikallisyhdistyksille lähetetyissä koko-uskutsuissa. SPAL:n henkilöjäsenet voivat tilata

esityslistan toimistolta. Kokoukseen ilmoittaudutaan Palomiesliiton toimistolle ja majoitusvaraukset tehdään suoraan hotellille.

!

sPAL ’93-’08

Tekniikan ja peruspalveluiden neuvottelujärjestö KTN:n pelastusalan edunvalvonnan vastuu kanavoituu vahvasti Palomiesliitolle.

Edunvalvonnassa tarvitaan kentän yhtenäisyyttä. Palomiesliitto haluaa aktiivisesti toimia voimien kokoamisen puolesta.

Pelastustoimesta on muodostu-massa selkeämmin oma vahva

sektorinsa Tekniikan ja Peruspalve-luiden Neuvottelujärjestö KTN ry:een kuntatekniikan ja avoterveyden-hoidon rinnalle.

–– Neuvottelujärjestön tulee tar-kastella itseään kokonaisuutena ja asemoida järjestö edunvalvontaken-tän muuttuvaan tilanteeseen. Pelas-tustoimen painoarvon kasvattaminen liittyy tähän reagointiin. Paloala on vaikuttava kokonaisuus, sen erityis-piirteitä ja tarpeita on tarve nostaa voimakkaammin mukaan KTN:n sisällä, näkee KTN:n puheenjohtaja Keijo houhala.

houhalan mukaan on luontevaa, että KTN:n pelastussektorin toiminta ja vetovastuu kanavoituu Palomieslii-ton kautta. –– KTN:ssä on ollut näh-tävissä paloalan sukupolvenvaihdos ja SPAL:n kasvava vastuu on osa tätä kehitystä. olemme aina arvostaneet osaamista, kokemusta ja eteenpäin menemistä. Neuvottelujärjestön kan-nalta on erittäin hedelmällistä, että pelastussektorilla on käytettävissä tuoretta, ammattimaista voimaa.

joitain ratkaisuja KTN:n sisällä on jo tehty. KTN:n paloalan työryhmää vetää Palomiesliiton puheenjohtaja edustavimman palkansaajaryhmän roolissa.

Palomiesliitto on KTN:n edusta-jana useissa merkittävissä pelastusalan neuvottelukunnissa, kuten valtioneu-voston asettamassa pelastustoimen neuvottelukunnassa, Pelastusopiston neuvottelukunnassa sekä pelastuslai-tosten ja -henkilöstön toimintakyky-hankkeen ohjausryhmässä.

Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula huomauttaa SPAL:n ra-kentaneen määrätietoisesti yhteyksiä sisäasianministeriöön ja Pelastusopis-toon. Esimerkiksi koulutusjärjestel-män kehittämiseksi tehty työ on selkeä strateginen valinta.

–– Palkansaajien kentällä Palo-miesliitto on ollut aktiivisesti luomas-

Pelastusalanedunvalvonnan

vastuu KTN:ssävahvasti Palomiesliitolla


sa mahdollisuutta kaikkien pelastus-alan ja hätäkeskusten ammattilaisten voimien yhteen kokoamiseksi. Tähän on velvoittanut jäsenistöstä koostuva liittokokous. Nyt tulee kääntää katseet tulevaisuuteen, rakentaa yhteistä ko-konaisuutta, johon kaikki osapuolet voivat tulla mukaan ilman ennakko-asenteita, Nikula sanoo.

Neuvottelujärjestön rooli korostuu

Palomiesliitto tuli KTN:n jäseneksi 1999. Tämän vuoden alusta alkaen SPAL on ollut Toimihenkilökeskus-järjestö STTK:n varsinainen jäsen ja

valtion palveluksessa työskentelevien jäsentensä osalta Palkansaajajärjestö Pardian jäsen.

Sekä työntekijä- että työnantaja-järjestöissä luodaan parhaillaan suun-taviivoja tulevaisuuteen. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoit-ti heti viime liittokierroksen jälkeen pilkkovansa työmarkkinaosastonsa ja tekevänsä sopimukset tupo-tason sijasta toimialakohtaisesti. Työnte-kijärintamalla järjestöjen asemointia muuttuvaan toimintakenttään teh-dään niin neuvottelujärjestöissä kuin keskusjärjestöissäkin.

–– Neuvottelujärjestö, kuten KTN, tekee jatkossakin työ- ja vir-

Paloalan erityispiirteitä

ja tarpeita on tarve

nostaa voimakkaammin

mukaan KTN:n

toimintaan. SPAL:n

kasvava vastuu on

osa tätä kehitystä.

”

KEIJO HOUHALA

Keijo Houhala ja Kim Nikula nä-kevät neuvottelujärjestöjen roolin suhteessa keskusjärjestöihin ko-rostuvan. Järjestöissä varaudu-taan jo seuraavaan työehtosopi-muskierrokseen.



kaehtosopimukset ja on kumppanina monissa työelämän lainsäädäntöhank-keissa. Keskusjärjestöjen roolista tule-vaisuudessa ei ole vielä selkeää kuvaa. Varmuudella keskusjärjestöt tullevat olemaan jäsenjärjestöjen keskustelu-foorumeita, työelämän laadullisten kysymysten ratkojia ja kansainvälisten tehtävien hoitajia, houhala haarukoi.

–– Keskusjärjestön rooli tulee ole-maan erilainen, mutta yhä tärkeä, ja neuvottelujärjestöjä tukeva. Paikkaa haetaan eräänlaiseksi koordinaatioeli-meksi. Ammattijärjestöjen neuvotte-lutoiminnassa on selkeästi nähtävissä ensinnäkin paikallistason neuvotte-lutoiminnan korostuminen. Toinen vahva suunta on Eu-tason toiminta, Nikula sanoo.

–– KTN on Palomiesliiton näkö-kulmasta sopivan kokoinen. Nopea sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin on edunvalvonnan elinehto.

houhala näkee KTN:n vahvuu-deksi sen muodostumisen selkeistä ko-konaisuuksista. joka sektorilla on oma sopimusvaliokuntansa, joiden kautta jäsenistö pääsee suoraan vaikuttamaan. Ammattiryhmittymien välille ei pääse edes muodostumaan ristiriitoja.

KTN:ssä tulevaisuutta on raken-nettu seminaarityönä syksyn aikana. Keskustelussa on ollut myös neuvotte-lujärjestön nimen muuttaminen.

–– Nimeä tulee virtaviivaistaa. ”Peruspalvelu” johtaa hieman harhaan järjestön nykyisestä jäsenkunnan pro-fiilista. Luulen, että nyt muutokseen ollaan valmiita, houhala ennakoi.

Politiikka ei sovi sopimuspöytään

Vuosi sitten ajetulla työehtosopimus-kierroksella KVTESsin ja teknisten

sopimuksen neuvottelutuloksena so-vittiin kolme yleiskorotusta ja kaksi paikallista järjestelyerää, kustannus-vaikutukseltaan yhteensä 9 prosenttia. Yhdessä samapalkkaisuutta edistävien erien kanssa kustannusvaikutus sopi-muskaudella 2007-2009 on keski-määrin 10,3 prosenttia.

Sopimuskierrosta sotki pahasti eduskuntavaalien jälkilöylyssä käyty kampailu hoitoalan palkankorotuk-sista. houhala toivoo, että tapahtu-mista otettiin opiksi.

–– Poliittisena toimijana olisin ää-rimmäisen varovainen neuvottelupöy-dän ulkopuolisena antamaan lupauksia palkansaajille. Missä ovat todelliset vas-tuunkantajat tai lupausten lunastajat, jos poliitikot tulevat työ- ja virkaehto-sopimuspöytään. Puolueille vaalit ovat kampanjaa seuraavaa vaalikautta silmäl-läpitäen, mutta neuvottelujärjestöissä yhteiskunnallista tilannetta katsotaan pidemmällä, kestävämmällä kaarella palkansaajan edut huomioiden.

–– Toinen tuleva haaste on, miten kaikki palkansaajajärjestöt saadaan si-dottua tulevaan sopimuskierrokseen niin, ettei keskinäinen keskustelu joh-da asioita lisää väärille urille. Keskuste-lut kuntapöydässä käydään kuitenkin yhdessä kaikkien pääsopijajärjestöjen kesken myös koko sosiaali- ja terveys-sektorilla.

Palkkaohjelmaa jatkettava

Sekä kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES, teknisten sopimus että valtion työ- ja virkaeh-tosopimus ovat voimassa 31.1.2010 saakka.

Elinkeinoelämän ja kuntatyönan-tajan suunnasta on tulevan sopimus-

kierroksen pohjaksi esitetty näkemys, ettei julkinen sektori voi olla palkka-johtaja.

–– Tällainen käsite on tuulesta temmattu. jos sopimuskierros vii-meksi olikin kohtuullisen onnistu-nut, ei se missään nimessä tarkoita palkkajohtajuutta. julkinen sektori on 20-30 prosenttia yksityissektoria jäljessä, ja tätä eroa tulee jatkossa ku-roa kiinni, Nikula muistuttaa.

Palomiesliitto on ollut aktiivisesti luomassa mahdollisuutta kaikkien pelastusalan ja hätäkeskusten ammattilaisten voimien kokoamiseksi. Tarvitaan yhteistä kokonaisuutta, johon kaikki osapuolet voivat tulla mukaan ilman ennakkoasenteita.

”

KIM NIKULA

tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö ktN• 14 jäsenjärjestöä, joissa 20 000 jäsentä• Neuvottelee kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista sekä yksityisen energia-alan työehto- sopimuksista

toimihenkilökeskus-järjestö sttk• 21 jäsenjärjestöä, joissa 650 000 jäsentä

Palkansaajajärjestö Pardia• 23 jäsenjärjestöä, joissa 70 000 jäsentä• Neuvottelee valtion virka- ja työehto-sopimuksista• SPAL jäsenjärjestö valtiolla työskentelevien jäsentensa osalta

sPAL:n jäsenyydet järjestöissä

• 26 paikallisyhdistystä• Yli 3 200 jäsentä

suomen Palomiesliitto sPAL ry


Palkkaohjelmille ja kohdennetuille palkankorotuksille on houhalan mu-kaan tarvetta, kun julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyyttä korja-taan. Teknisten sopimuksen todelliselle kehittämiselle tulee asettaa seuraavalla kierroksella suurempia panoksia.

–– jos julkisella sektorilla ei viime kierroksella olisi saatu nimelliskoro-tuksia nousemaan, niin nyt inflaation laukatessa tilanne olisi ollut karmea. Koviksi sanotuilla korotuksilla saatiin palkansaajien ostovoima säilymään ja kunta-alan suhteellista asemaa hiu-kan parannettua, houhala laskee.

Työyhteisön kehittäminen vaatii eläkeratkaisun

julkinen keskustelu pelastusalan eläkeiän laskemisesta on jatkunut

syksyn aikana. hallitus on ohjel-massaan luvannut ratkaista pitkään hiertäneen ongelman.

Sosialidemokraattinen eduskun-taryhmä jätti syyskuussa kirjallisen kysymyksen, jossa kansanedustajat kysyivät, milloin hallitusohjelman kirjausta ryhdytään toteuttamaan.

–– hallituksen täytyy lunastaa antamansa lupaus tämän vaalikau-den aikana. Eläkeratkaisuissa on toistaiseksi katsottu liian suuria pa-ketteja kerralla, ja silloin avattuja paketteja ei pystytä saamaan ratkai-suun. Paloala on sopivan kokoinen ryhmä viedä läpi sellaisenaan. Kun hallitus rakentaa pelastustoimelle eläkemallin, saadaan siitä arvokasta kokemusta muiden alojen ratkaisui-hin, houhala esittää.

Eläkeikäkeskustelussa tulee hou-

halan mukaan katsoa työurasuunnit-telua kokonaisuutena:

–– Täytyy olla mahdollisuus eläkkeen superkarttumiin, mutta myös mahdollisuus siirtyä varhem-min eläkkeelle, jos ei ole voimia pit-kään uraan.

–– Työuraa kehittäviä toiminto-ja ja suunnittelua tarvitaan itsestään selvästi. Työyhteisön kehittäminen on laaja kokonaisuus, mutta se vaatii myös eläkeratkaisun, jotta pelastus-alaa päästään todella kehittämään eteenpäin, Nikula jatkaa.

Eri-ikäisten työntekijöiden huo-mioiminen ja urasuunnittelu tuo vaatimuksia aluepelastuslaitoksen henkilöstösuunnittelulle ja -johta-miselle. Samoin korostuu pelastus-alan koulutuksen kyky ennakoida tulevaisuuden tarpeet.

KTN:n painopisteitä on syksyn aikana tarkasteltu järjestöjen yhteisessä seminaarissa. – Edunvalvonnassa tarvitaan voimien kokoamista. KTN:n sisällä pelastussektorin rooli korostuu, KTN:n puheenjohtaja Keijo Hou-hala ja Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula kertovat.

– kaksikieliset kurssit kolmen vuoden välein

Pelastajakoulutukseen lisärahoitus

Sisäasianministeriö sai neuvoteltua lähes 900 000 euron lisäpanostuksen pelastajakoulutukseen val-

tion ensi vuoden talousarvioon. Summalla saadaan 30 uutta aloituspaikkaa vuosittain. Paikkoja tulee siis nel-jännes lisää nykyiseen 120 aloituspaikkaan nähden.

Arviolta kymmenkunta uutta aloituspaikkaa sijoite-taan Pelastusopistolla alkaviin kursseihin. Parikymmentä opiskelijaa aloittaa uudessa kaksikielisessä koulutusohjel-massa, jolle toteuttajaa haetaan kilpailutuksella.

Pelastusopisto on juuri lähettänyt tarjouspyynnöt pelastuslaitoksille kaksikielisen kurssin järjestämisestä. hankintapäätös tehdään ennen vuoden vaihdetta.

Pelastajakursseille otetaan jatkossa 150 uutta opiskelijaa joka vuosi. Ensimmäiset 30 uutta aloituspaikkaa täytetään syksyllä 2009, jolloin parikymmentä opiskelijaa aloittaa kaksikielisessä koulutusohjelmassa.

— osa opetuksesta järjestetään Kuopiossa pää-osin suomeksi, mutta suurin osa alueellisella kurssilla ruotsiksi. Alueelliset toimijat antavat ensihoito-ope-tuksen sekä sammutus- ja pelastustekniikan kokonai-suuden, koulutusjohtaja Pekka Rantala kertoo.

Helpotusta pelastajapulaan

uudella koulutuksella vastataan pelastuslaitosten pu-laan palomiehistä. Kaksikielisellä koulutuksella halu-taan varmistaa työvoiman tasaisempi jakautuminen ympäri Suomea.

Todistustenjakoa Pelastusopiston päätösjuhlassa.


Jos se tuntuu heti kodilta, eikun tuumasta toimeen ja pyydä asuntolainatarjous Sampo Pankista.

Varaa aika konttoriin.

Sam

po P

ankk

i Oyj

, ww

w.s

ampo

pank

ki.fi

Vara aika www.sampopankki.fi tai soitapuh. 0100 4000 ma-pe klo 9-18 (pvm/mpm).

– kaksikieliset kurssit kolmen vuoden välein–– Toivomus on, että ruotsinkieliseen koulutuk-

seen saadaan vihdoin säännönmukainen järjestelmä. Ruotsinkielinen pelastajakoulutus voitaisiin käynnistää esimerkiksi joka kolmas vuosi. Mallista on vielä useita vaihtoehtoja, tämä ensimmäinen koulutus järjestetään kilpailutettuna, Rantala kertoo.

–– Aika jännittyneitä nyt ollaan siitä, miten pelas-tuslaitokset ottavat kilpailutuksen vastaan. Pelastuslai-toksillehan koulutus on rekrytointikanava, jolla houku-tellaan oman alueen nuoria hakeutumaan pelastusalan opintoihin. on nähty, että siellä missä opinnot järjeste-tään, tulee yleensä eniten ihmisiä koulutukseen.

Palomiesliitto nosti pelastajakoulutuksen aloitus-paikkojen pikaisen lisäystarpeen julkisuuteen ja kes-kusteluun keväällä. Puheenjohtaja Kim Nikula pitää lisärahoituksen saamista myönteisenä, mutta muistut-taa, että korjausliike olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Ensi vuonna pelastajakoulutuksen aloittavat ovat työ-markkinoilla 2011.

–– Siihen ei voi olla tyytyväinen, että asiaan reagoidaan vasta nyt. Pelastajapula on ollut tiedossa pitkään. Miksi tilanteen on annettu ajautua tähän, Nikula kysyy.

–– Pelastuslain mukaan pelastusviranomaisten tulee seurata uhkien kehitystä ja johtopäätösten perusteella ryhtyä toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemi-seksi. Samaa ennaltaehkäisevää suunnitelmallisuutta tulee noudattaa myös koulutuksen järjestämisessä.

Kehittämisrahaa myös kansainvälisyyteen

Tämän hetken käsitys on, että valtion lisäpanostus ei ole kertapotti, vaan pysyvä lisäys Pelastusopiston talouteen.

–– Kun valtion talousarvio hyväksytään joulukuus-sa, olemme asian suhteen viisaampia, Rantala uskoo.

Koulutuksen lisäksi valtio panostaa myös Finn-rescue-pelastuskomennuskuntaan. Kansainvälisen toiminnan vahvistamiseen osoitettiin 1,1 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on, että Suomen pelastustoimen avunantokyky täyttää YK:n ja Eu:n määrittelemät kou-lutus- ja kalustovaatimukset.

–– Lisämääräraha oli käytännössä ainoa vaihto-ehto, muuten kansainvälinen toiminta olisi jouduttu lakkauttamaan. Nyt oli ratkaistavana se, halutaanko suomalaista korkealaatuista pelastuskomennuskuntaa jatkossa tarjota kansainvälisiin tehtäviin. Suomen pitää jatkossa panostaa palvelun rakentamiseen ja markki-nointiin entistä tehokkaammin, Nikula sanoo.


Pelastusalan ammattilaisessa ilmoitus tavoittaa koko pelastusalan!

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti Pelastusalan ammattilainen tavoittaa pelastusalan toimijat kattavasti joka puolella Suomea.

Lehti jaetaan kuudesti vuodessa Palomiesliiton jäsenille suoraan kotiin sekä lisäksi aluepelastuslaitoksille ja niiden johdolle, hätäkeskuksiin, sopimus-palokuntiin, pelastusalan opiskelijoille sekä isolle joukolle pelastus- ja hätäkes-kusalan päättäjiä ja asiantuntijoita.

Kysy lisää ja pyydä ilmoitustarjous!iLMoitusMyyNti:ilpo Pitkänen oypuh. (09) 5868 300 [email protected]


Cobra & kevytyksikköEnsimmäisenä neljänä kuukautena Ku52:n keikko-

ja raportoitiin 62, joista rakennuspaloja oli 41, esi-vasteita 14, liikenneonnettomuuksia neljä ja avunantoja kolme. Cobraa käytettiin 13 kertaa sammutuksessa tai jälkiraivauksessa. 15 keikalla oli potilaanhoitotehtäviä ja lisäkäsiä yksikkö tarjosi 16 kertaa. operatiivispainotteinen alku vastaa suurin piirtein sitä, mitä kokeilusta ennakkoon odotettiin.

— Selkeää kokonaiskuvaa on vielä vaikea muodos-taa, kun keikkoja on ollut niin vähän. Pääosin viesti on kuitenkin ollut positiivinen. on tiettyjä asioita, joihin pitää puuttua, kun saadaan enemmän kokemusta. hä-lytysohje hakee vielä muotoaan – kevytyksikölle on py-ritty antamaan paljon erilaisia keikkoja, mitkä yksikkö kykenee suorittamaan turvallisesti ja tehokkaasti kah-della miehellä miehitettynä. Ehkä sitä kautta on tullut tehtäviä, jotka on koettu osittain turhiksikin. Vielä ei kuitenkaan voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, paloesimies olli Korteniemi sanoo.

Ajoissa oikeaan kohtaan

Kevytyksikön idea ei ole nopeus verrattuna muihin pe-lastusyksiköihin, sillä normaali pelastusyksikkö saavuttaa samalta etäisyydeltään kohteen yhtä nopeasti. Yksikön

Keski-Uudenmaan pelastus-laitoksen Tuusulan asemalla on kohta puolen vuoden ajan kerätty ko-kemusta Sprintteriin rakennetusta ja Cobralla varustetusta kevyestä pelas-tusyksiköstä, ku 52:sta.

Palosuojelurahaston tukemassa hankkeessa selvitetään, miten kah-della pelastajalla miehitetty kevytyk-sikkö kykenee toimimaan itsenäisesti ja avustamaan muita pelastusyksiköi-tä hälytystehtävissä.

Testi jatkuu Tuusulassa


Cobra & kevytyksikkö

ku52 on va-rusteltu lähes

höökin tapaan ja huo-mattavasti raskaam-min kuin esimerkiksi Turvallisuusmessuilla esitelty ruotsalainen Cobra-varusteltu pe-lastusyksikkö.

«Ajo-oMiNAi-suuksiLtAAN

kevytyksikkö on kokoi-sekseen hyvä. Neljän tonnin paino ei juuri-kaan leikkaa kiihtyvyyt-tä tai huippunopeutta. Rajoitin sen sijaan rajoittaa huippunopeu-den noin 130 kilomet-riin tunnissa.

«

ideana on tuoda kohteeseen uudenlainen sammutusjär-jestelmä, olla helposti irrotettavana muihin tehtäviin ja tuoda lisäkäsiä kohteeseen. Lisäksi sijoittamalla yksik-kö mahdollisesti strategisesti oikeaan paikkaan omalle asemalleen, se voisi täyttää 1-riskialueen katveet, joihin resurssit eivät mahdollista täysin miehitetyn pelastusyk-sikön sijoittamista.

Todellista Cobran läpimurtokeikkaa Tuusulassa vielä odotellaan. Sellainen voisi olla rivitalopalo, jossa sammu-tusleikkurilla kyetään estämään tulipalon eteneminen tai leviäminen ullakon kautta koko talon mitalle.

Työvuoroittain tehdyn kyselyn perusteella miehistön


mielestä kevytyksikön ajatus toimii ja tehtävät ovat olleet monipuolisia. Samalla on huomautettu, että yksikkö vaa-tisi kahden palomiehen jatkuvan miehityksen. Kevytyk-sikön kahden palomiehen vahvuudesta ei ole koko aikaa pystytty pitämään kiinni, kun hööki on vienyt puolet vahvuudesta.

Yleisin kysymys Cobrasta on ollut, mitä sillä voi leikata. Varsinainen leikkuri se ei kuitenkaan ole, vaan sammu-tustyökalu. Sammutustehtävissä sammutusleikkuria on Tuusulassa käytetty tähän mennessä lähinnä tulipaloissa ja jälkiraivauksessa kohteissa, joissa on puurakenteiset seinät ja yläpohjat sekä huopa- ja peltikattoja. Cobraa käytet-tiin esimerkiksi Kiljavan sairaalapalossa katolla onteloiden sammutuksessa ja loppuraivauksessa.

–– Kaikissa paloissa Cobrasta on ollut koettu olevan hyötyä. jos esimerkiksi kattoa on ehditty avata ennen kuin Cobraa on ehditty käyttää sammutuksessa, sammutusvai-kutus ei ole ollut tehokkaimmillaan. Ajoituksen lisäksi sammutusleikkurilla tulee osua oikeaan kohtaan oikeassa kulmassa, jotta hienojakoinen sumu pääsee vapaasti ete-nemään palotilassa, sanoo neljässä sammutuksessa Cobraa käyttänyt palomies jokke Kentala.

–– Sammutusleikkuri on parhaimmillaan korkeiden rakennusten yläpohjien sammuttamisessa, jos se voidaan ottaa käyttöön riittävän ajoissa. haasteena sen tehokkaal-le käytölle koetaan puomitikkaan pystyttäminen oikeaan kohtaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Muutamissa häly-tyksissä Cobran käyttämisen aloitus on viivästynyt, kun lavaa ei ole saatu ajoissa paikalle tai jos sitä ei ole ollut mahdollista ollenkaan pystyttää.

–– Tikkailla työskentely sammutusleikkurin kanssa on hankalaa ja lisäksi se ei ole turvallista. Sammutusleikkurissa on noin 15 kilon työntövoima, joka on jaloille ”hapokasta”, jos kropalla ei saa tukea. huonossa työasennossa sammut-tamiseen käytetyt minuutit tuntuvat pitkiltä. Työasentoa ei voi korjata kesken sammutusjakson, sillä silloin kerran lävistetty sammutusreikä menetetään ja rakenne joudutaan läpäisemään uudestaan, Kentala kuvailee.

Vähällä vedellä, kovalla paineella

Korteniemi tiivistää sammutusleikkurin pääodotuksien kohdistuvan rivi- ja omakotitalojen yläpohjaonteloiden nopeaan sammutukseen. Toisena tulevat suljettujen tilojen palot, joissa ei ole ihmisiä. Sammutusleikkurilla palo ote-taan turvallisesti hallintaan, jonka jälkeen voidaan tehdä sammutushyökkäys ja raivata kohteessa olevat alkupalot ja palopesäkkeet.

Cobraa käytetään kahdella miehellä miehitetyssä yksi-kössä niin, että yksikön esimies antaa käskyt leikkauskoh-dasta ja vesisumun suuntauksesta sekä varmistaa kohteen turvallisuuden ja turvaetäisyydet. Peitsen käyttäjä ohjaa peitsessä olevalla kauko-ohjaimella liipaisimien avulla korkeapainepumppuja ja käyttää peistä esimiehen ohjeen mukaan.

Cobrassa läpäisy tehdään veden ja metallijauheen (ab-rasiivi) sekoituksella, jonka jälkeen 300 barilla suihkutet-tu vesi tunkeutuu hienojakoisena kohteeseen höyrystyen tehokkaasti palavaan tilaan. Suihkun kantama on seitse-män metriä. Kevytyksikön 300 litran säiliö riittää viideksi minuutiksi, joka jälkeen jatketaan lisäveden syötöllä. Ke-vytyksikössä on letkukelassa 80 metriä korkeapainesam-mutusletkua.

Kokeilun aikana on Cobran peitsi vaihdettu paremmin kohdistavaksi nelipiikkiseksi ja yksikön varustusta täyden-netty sukeltajanvarusteilla.

–– Ensihoidon näkökulmasta kevytyksiköstä on ollut apua. Se tulee kohteeseen nopeasti, pääsee kerrostalojen pihoihin ja sellaisia polkuja mitä myös ambulansseilla aje-taan. Nopeassa yksikössä on kaksi jätkää ja täydet varusteet. Pahaan paikkaan kantoapua tarvittaessa voidaan tehdä li-säavunpyyntö 52:lle, ensihoitaja Matti ojanperä Tuusulan pelastusasemalta toteaa.

Vuoden kestävä kokeilun on jo tähän mennessä herättä-nyt paljon keskustelua Keski-uudenmaan pelastuslaitok-sella. on heitetty ajatuksia hankkia lisää vastaavia yksiköi-tä ja sijoittaa niitä uusiin strategisiin kohteisiin lisäämään katvealueiden pelastuspalveluita. Myös jo olemassa olevien pelastusasemien uudelleen sijoittamisesta on keskusteluis-sa sivuttu. Mahdollisesti kevytyksikköä tullaan jo kokeilun aikana osittain käyttämään itsenäisesti perustettavalla uu-della pelastusasemalla.

Kokemuksia sammutusleikkurin käytöstä kerätään myös Pirkanmaan pelastuslaitoksella ja helsingin pelastus-laitoksella. Tampereella ja helsingissä sammutusleikkuri on asennettu höökiin.

VIERAANARITVA VILJANEN


kuN kAuhAjoeN tAPAhtuMAt alkoivat, sisäasiainministe-riön johto oli turvallisuusasioiden johtoryhmän kokouksessa. Kävimme lävitse kriisiharjoituksen kulkua, Gabriellaa, kun elävän elämän tapahtumat yllättivät meidät.

Poliisin hälytysjärjestelmä hälytti. Samanaikaisesti vir-tuaaliyhteisöt alkoivat myös selvittää asiaa. Jo alle tunnissa verkkoyhteisöt kertoivat tekijän nimen, hänen ominaisuuksis-taan, harrastuksistaan, jopa deitti-ilmoituksista verkossa. Ja tunnin kuluttua soitti CNN.

Kyse oli lähtökohtaisesti poliisin operaatiosta, mutta myös valtakunnallisesta ja kansainvälisestä tapahtumasta. Viimeistään seuraavana päivinä kaikissa Suomen kouluissa annettiin kriisiapua ja tietoa oppilaille. Tapahtuma oli suuri kansainvälinen uutinen Suomesta ja keskustelu kääntyi no-peasti suomalaiseen aselainsäädäntöön. Asia vaatii poliitti-sia linjanvetoja ja kannanottoja.

Nykypäivän kriisit eivät ole enää vain operatiivisesti hoi-dettavissa, vaan vaativat myös hallinnollista ja poliittista johtajuutta.´Kriisijohtaminen, tilannekuvatoiminta ja kriisiviestin-tä pitää olla kunnossa kaikissa turvallisuusorganisaatioissa ja kaikilla organisaation tasoilla.

Kriisijohtamisessa viestintä on tärkeää. Suomalaiset elävät kriisejä reaaliajassa. Tiedontarve on suunnaton ja välitön niin kotimaassa kuin maailmalla, kun häiriötilanne on poikkeuk-sellisen vakava, kuten Jokelan, Kauhajoen ja Myyrmannin tapauksissa.

Tsunamin jälkeen kriisijohtaminen, tilannekuvatoiminta ja kriisiviestintä otettiin entistä vakavammin. Valtionhallinnon kriisijohtamismallia on uudistettu, tilannekuvatoimintaa on kehitetty ja viestintä on kytketty tiiviiksi osaksi johtamista. Valtioneuvostossa on varauduttu myös laajamittaiseen kan-salaispuheluiden hoitamiseen. Kriisipuhelinkeskus on hyvin-kin nopeasti miehitettävissä. Valtioneuvostotasolla on myös selkeytetty varautumisvelvoitteita. Jokainen ministeriö tietää, mihin uhkiin ministeriön tulee hallinnonalassaan varautua.

Vaikka paljon edistystä on tapahtunut, haasteita on kuiten-kin vielä jäljellä. Turvallisuusviranomaisten viestintäresurssit pitää saada vastaamaan tämän päivän kriisien vaatimuksia. Niin poliisilla kuin pelastusviranomaisillakin pitää olla useita viestinnän ammattilaisia heti komennettavissa töihin, kun suuronnettomuus tai jonkin/joidenkin henkilöiden aiheutta-mat toimenpiteet uhkaavat ihmisten henkeä ja terveyttä. Ei riitä, että valtioneuvostotasolla on yksi kriisikoordinaattori, joka kokopäivätoimisesti suunnittelee kriisiviestintää. Krii-sikoordinaattoreita pitää olla kaikilla viranomaisilla, jotka kriisejä hoitavat.

Verkossa leviää niin oikea kuin vääräkin tieto salaman-nopeasti. Siksi on tärkeätä, että viranomaisten tuottama oikea tieto on saatavissa nopeasti. Jos viranomaiset eivät tuota tietoa, kansalaiset hakevat tiedon joka tapauksessa itse verkosta.

Muutokset ovat olleet olennaisia. Viranomaisten, tiedotusvä-lineiden ja yleisön roolit ovat määrittymässä tai ehkä ovat jo määrittyneet uudella tavalla. Ennenhän prosessi kulki karke-asti ottaen niin, että viranomainen teki tiedotteen, tiedotusvä-line teki siitä uutisen, jos asia oli riittävän kiinnostava, ja yleisö luki tai kuunteli uutisen. Nykyään osapuolien roolit eivät ole

enää niin selkeät. Haasteena on, miten viranomaiset asemoi-vat itsensä tässä muuttuneessa viestinnän ympäristössä.

Aikaisemmin tiedon välittäminen oli tiedotusvälineiden mo-nopoli. Tiedon jakelujärjestelmän perustaminen vaati suuria investointeja ja erityisasiantuntemusta, joihin oli varaa vain suurilla yhtiöillä. Muutaman viime vuoden aikana internet-tekniikka on kehittynyt ja halventunut niin, että kuka tahansa yksityishenkilö tai yhteisö, jolla on internetyhteys voi perustaa verkkoon muutamalla eurolla tai jopa ilmaiseksi oman tiedo-tusvälineen, jolla on periaatteessa maailmanlaajuinen yleisö. Oman uutissivun tai blogin perustaminen ei vaadi nykyään enää edes erityisiä teknisiä taitoja. Suosituimmilla pelkästään kansalaisten lähettämiä uutisia julkaisevilla medioilla on maa-ilmalla jo miljoonia lukijoita. Lisäksi monet yhteisösivut toimivat tehokkaina tiedonvälityskanavina yhteisön jäsenten kesken.

Yksityisten ja eri yhteisöjen tuottamista “uutisista ja tie-dotteista” on tullut tärkeä tiedonlähde perinteisille tiedotus-välineille ja viranomaisille. Vuoden 2004 Intian valtameren tsunamikatastrofin alkuvaiheessa yksityishenkilöiden julkai-semat nettisivut olivat keskeinen tiedonlähde Suomessa. Tiedon välittäminen ei siis enää ole tiedotusvälineiden yk-sinoikeus. Mikään toimitus ei pysty sellaiseen tiedon mää-rän tuottamiseen kuin mitä internet-yhteisö teki Jokelan ja Kauhajoen tapahtumista.

Tiedonvälitys on nopeutunut. Enää ei tarvitse odottaa sa-nomalehden ilmestymistä tai uutislähetyksen alkamisesta. Tapahtumaa ja sen kehittymistä voi seurata kännykällään tai tietokoneellaan melkein reaaliajassa. Parhaimmillaan media päivittää uutissivujaan muutaman minuutin välein. Esimer-kiksi viikolla 45, siis Jokelan koulusurmien viikolla, viiden suosituimman uutisvälineen sivuille tehtiin yhteensä yli 30 miljoonaa vierailua. Kansalaiset eivät jääneet odottamaan radio- tai TV-uutisia, vaan ryhtyivät hankkimaan aktiivisesti tietoa verkosta. MuroBBS-keskustelupalstalla tieto Jokelan ammuskelusta levisi jo kaksi minuuttia ennen kuin poliisit saapuivat paikalle.

Tiedonvälitys on globaalia. Yleisö ei ole rajattu tiedotus-välineen levikki- tai kuuluvuusalueelle, vaan yleisönä on pe-riaatteessa koko maailma.

Tänä päivänä viestintä onkin olennainen osa kriisin johtamis-ta. Enää ei voida ajatella vain, että operatiivinen toiminta vaatii laajat toimivaltuudet ja tehokkuuden ja että viestin-tä on hoidettu siinä sivussa. Ei, viestintävalmiuden pitää jatkuvaa ja myös viestintä pitää pystyä käynnistämään nopeasti.

Ritva Viljanen

Kirjoittaja on kansliapäällikkö sisäasiainministeriössä.

Kriisiviestinnän hallinta yhä tärkeämpää


Kuva

: Leh

tikuv

a Oy

/Val

tione

uvos

ton

kans

lia

hallitus kirjasi alkuvuodesta 2007 hallitusohjelmaansa pelastus-

henkilöstön eläkeikäkysymyksen rat-kaisun. Lupauksen mukaan ratkaisu tehtäisiin hallituskauden ensimmäi-sellä puoliskolla.

Eduskunnassa hallituksen lupaus kirvoitti syksyn istuntokauden käyn-nistyessä kysymyksen, miten asian val-mistelu etenee. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä jätti ministerille kir-jallisen kysymyksen, jossa tiedusteltiin, ”milloin hallitus aikoo lunastaa hallitus-ohjelmaan kirjatun lupauksensa ratkais-ta pelastusalan eläkeikäkysymyksen ja laskea palomiesten eläkeikää, jotta kan-salaisten turvallisuus voidaan taata?”

Kysymyksen allekirjoittivat jouko Skinnari, Kari Rajamäki, Kimmo Kil-junen, Tuula Väätäinen, Krista Kiuru, Merja Kuusisto, Katja Taimela, Pau-liina Viitamies, Antti Vuolanne, Tero Rönni, Satu Taiveaho, Saara Karhu, Rakel hiltunen, Lauri Kähkönen ja Matti Saarinen.

Vastauksessaan Kiviniemi ilmoit-taa, että “hallitus pyrkii ratkaisemaan pelastushenkilöstön eläkeikäkysy-myksen vielä tämän vuoden kuluessa ja viimeistään keväällä 2009”.

— Pelastushenkilöstön eläkeikä-kysymyksen ratkaiseminen edellyttää, että käydään kattavasti läpi toimet pe-lastushenkilöstön nykyisen työkyvyn nostamiseksi sekä mahdollisuudet töi-den uudelleen järjestelyjen kautta löy-tää henkilöstölle heidän työkyvylleen sopivaa työtä, Kiviniemi toteaa.

Vastuuta osoitetaan kunnille

hallitusohjelmakirjausta Kiviniemi perustelee sillä, että ”jatkuva keskus-telu palomiesten eläkeiästä vie huo-mion pois sieltä, missä kehittämistä tarvitaan eniten.”

Kiviniemi viittaa pelastuslaitos-ten toimintakykyhankkeeseen, jossa muun muassa kehitetään fyysiseen ja

psyykkiseen toimintakykyyn vaikut-tavia työprosesseja sekä selvitetään tapoja kehittää työuraa. hän toteaa kuntasektorin eläkepoistuman olevan jatkossa ”historiallisen suurta”.

— Tässä tilanteessa on kaikkien ammattialojen osalta ennakkoluulot-tomasti tarkasteltava myös sellaisia uudelleensijoittautumisen mahdolli-suuksia, joiden avulla kuntatyössä voi-taisiin jatkaa, vaikka työtehtävät juuri siinä ammatissa, jonka pariin ensin on tultu, eivät enää terveydellisten tai muiden syiden vuoksi ole mahdolli-sia. Tämän tavoitteen saavuttamisek-si kuntien työnantajina olisi luotava selkeät mahdollisuudet työtehtävien vaihtoon myös palo- ja pelastustehtä-vien ulkopuolelle, ministeri arvioi.

Pelastuslaitokset ongelmissa

Kysymyksen allekirjoittaneet kansan-edustajat huomauttavat, että nykyi-

Kiviniemi: Toimet työkyvyn nostamiseksi käytävä läpi

EdUsKUNNassa KirjalliNEN Kysymys EläKEiäsTä

Hallitus pyrkii ratkai-semaan pelastushen-kilöstön eläkeikäkysy-myksen vielä tämän vuoden kuluessa ja viimeistään keväällä 2009, toteaa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi.


hätänumeroon tehtyjen asiattomien soittojen tuominen rikosoi-keudellisen vastuun piiriin ei ole tarkoituksenmukaista, näkee

sisäasianministeri Anne holmlund. Asiattomien puheluiden ruuhka tulee ratkaista muilla keinoin. Tarve neuvontapalvelulle ja -numerol-le on selkeä. –– hätäkeskuslaitos tekee tarvittaessa rikosilmoituksen poliisille toimintaansa kohdistuvan häirinnän ja ilkivaltaisuuksien johdosta, muistuttaa holmlund.

holmlund vastasi eduskunnassa esitettyyn kirjalliseen kysymyk-seen, jossa tiedusteltiin hätäpuhelun soittajan henkilöllisyyden selvit-tämisestä ja aiheettomien puheluiden saattamisesta rikoslain piiriin.

Kiireettömien neuvontapuheluiden järjestämisen malleja mieti-tään ministeriössä. Esillä on ollut uusi 116 115 -palvelunumero, jota mahdollisesti kokeillaan ensi vuonna oulun läänissä.

häTäKESKuKSiSTA on syksyn aikana jätetty eduskunnassa useita kirjallisia kysymyksiä, joissa on tiedusteltu uuden palvelunumeron valmisteluaikataulusta ja hätäpuheluiden vastaamisen nopeudesta.

holmlundin mukaan käynnissä tai suunnitteilla on useita toimen-piteitä, joilla turvataan nopea vastaaminen todellisiin hätäpuhelui-hin. hätäkeskuslaitos esimerkiksi pyrkii vaikuttamaan viestinnällisin keinoin hätänumeron oikeaan käyttöön ja tietoisuuteen siitä, mitä kuuluu hätäkeskusten tehtäviin.

— Myös hätäkeskuslaitoksen henkilöstöresurssien käyttämisen suunnittelua on tehostettu. ongelmia aiheuttaa kuitenkin henkilös-tön sitoutuminen muiden kuin hätäkeskuksille kuuluvien puheluiden vastaamiseen sekä henkilöstön epätasainen hakeutuminen avautuviin virkoihin eri puolilla maata, holmlund toteaa.

Tavoite on, että 86 prosentiin hätäpuheluista vastataan 10 sekun-nissa. Kiireettömien puheluiden vastaanottaminen samassa puhelu-jonossa hätäpuheluiden kanssa vaikeuttaa tavoitetta.

PALVELuNuMERoN perustamisen lisäksi hätäkeskuksille luo-daan menettelytapaohje aiheettomien puheluiden lopettamiseksi ja poistetaan poliisin entinen hätänumero 10022 käytöstä mahdolli-simman nopeasti.

Ruuhkatilanteiden työkuorman jakoon odotetaan parannusta poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen parhaillaan käynnissä olevasta yhteishankkeesta, jossa tarkastellaan toimintata-poja ja tietojärjestelmiä.

— Nykyinen tavoite hätäpuheluun vastaamisessa on mahdollista saavuttaa, mikäli tahattomien puheluiden vähentäminen toteutuu ja kiireettömien puheluiden neuvonta kyetään järjestämään. Nykyisessä järjestelmässä tulee kuitenkin ruuhkatilanteissa esiin tapauksia, joissa yksittäiseen puheluun ei voida vastata 10 sekunnissa. Tätä parempi tulos edellyttää tietojärjestelmän ja toimintamallin uusimista, mikä on suunniteltu tapahtuvaksi vuoteen 2015 mennessä, holmlund vastaa.

Holmlund: asiattomiahätäpuheluita ei rikoslakiin

Kuva

: Leh

tikuv

a Oy

/Val

tione

uvos

ton

kans

lia

Kiviniemi: Toimet työkyvyn nostamiseksi käytävä läpi

EdUsKUNNassa KirjalliNEN Kysymys EläKEiäsTä

sellä palomiesten eläkejärjestelmällä ei pystytä takaamaan kansalaisten ja pelastajien turvallisuutta. Pelastus-henkilöstön ikääntyminen johtaa siihen, että pelastuslaitokset eivät kykene täyttämään lain edellyttämää turvallisuustasoa.

— Eläkeikäkysymykseen on esi-tetty ratkaisuksi ikääntyneiden pa-lomiesten sijoittumista toisiin teh-täviin. Tämä on kuitenkin lähes mahdotonta, koska pelastusyksiköi-den lakisääteistä minimivahvuutta ei aina saavuteta aluepelastuslaitoksissa muutenkaan, puhumattakaan poik-keustiloihin varautumisesta. Palo-miehet joutuvat iästä ja kunnosta riippumatta suoriutumaan kaikista pelastustehtävistä.

— jokaisen tehtäväsiirron myö-tä pelastustehtävistä toisiin tehtäviin siirtyvän palomiehen tilalle tarvitaan pelastussukelluskelpoinen palomies. Keinotekoiset tehtäväsiirrot ja niitä korvaavien uusien virkanimitysten malli on kustannusvaikutukseltaan tehottomin vaihtoehto. Tällöin ve-ronmaksajat vain maksaisivat enem-män järjestelmästä, joka ei lisää tur-vallisuutta. Toisaalta takeita siitä, että pelastuslaitokset pystyisivät palkkaa-maan lisää henkilöstöä kevyempiin tehtäviin siirrettyjen pelastajien tilal-le, ei ole olemassa.

Kansanedustajat toteavat aiem-man eläkejärjestelmän mahdollista-neen pelastuslaitoksille lain asetta-mien velvollisuuksien täyttämisen ja poikkeustiloihin varautumisen, kun 55-vuotiaina eläkkeelle siirtyneiden virat vapautuivat täytettäviksi nuo-remmilla palomiehillä.

Kansainvälisesti korkea palomies-ten eläkeikä ei myöskään tue hallituk-sen asettamaa turvallisuuden edistä-mistavoitetta.

Pelastusopiston avoimissa ovissa esiteltiin ammatteja

HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKSI OPISKELEVA Noora Laakso

neuvoi lapsille, miten hätäpuhelu tehdään. Seinän takana puheluun vastasi ”oikea” hätäkeskus.

«

TULEVA PALOMIES-SAIRAAN-KULJETTAJA? Pelastusopis-tolta kilometrin päässä asuva Elmeri Saastamoinen otti tuntu-maa ambulanssin puikkoihin.

«

Häke-opiskelijat eivät hermostumedian pyörityksestä

PÄIVYSTÄJÄOPISKELIJA Jaana Arola näytti Pamela, Neela ja Luka Hil-tuselle, millaisia ruutuja hätäpu-heluita vastaanottava päivystäjä käyttää. — Hätäkeskuksen toimin-ta kiinnostaa, sillä perheessä on palomies ja itse työskentelen tällä hetkellä lääkärinä Ilmarissa. En ole koskaan käynyt hätäkeskuksessa, mutta työssä tulee päivystäjien kanssa oltua radioliikenteessä. To-della paljon hommaa hätäpuhelun käsittelyssä näyttää olevan, pitää tehdä monta asiaa yhtä ai-kaa, Pamela huomasi.

«

Päivän suunnittelu ja toteutus oli opiskelijoiden käsialaa. Alipääl-

lystökurssi 28 kantoi päävastuun ja käytännön toteutuksessa oli myös pelastajakurssilaisia P61:ltä ja P60:ltä sekä hätäkeskuspäivystäjäkurssi 16:n opiskelijoita. Tilaisuuden järjestämi-

nen oli samalla valistus/turvallisuusop-piaineen harjoitustyö. Työnäytöksissä esiteltiin pelastajien työtä liikenneon-nettomuudessa ja pintapelastuksessa. Koulutusluokista auki olivat hätäkes-kussimulaattori, johtamissimulaattori ja ensihoitosimulaattori.

Alakouluikäisiä vieraita varten oli pystytetty rasti, jossa sai harjoitella hätäpuhelua. 112-puhelun soittami-seen neuvoi hätäkeskuspäivystäjäksi opiskeleva Noora Laakso. Lapsille näytettiin kuvaa, jossa talon ikku-noista loistaa liekit. –– Yhdistämme valistuksen leikkiin. Tämä on hyvä tapa tehdä hätänumeroa tunnetuksi, uskoo Laakso.

Yksittäiset asiatnousevat otsikoihin

hätäkeskuspäivystäjäkurssi 16:n tam-mikuussa aloittaneet ovat edenneet opinnoissaan puoliväliin. Kurssi val-mistuu toukokuussa 2009.

häket ja päivystäjät ovat kesän ja syksyn aikana saaneet paistatella lööpeissä ja uutisissa: julkisuudessa on muun muassa puitu ambulans-sikyytien viivästymistä, helsingin pelastuslaitoksen tekemää hätäkes-kusraporttia, oikeusasiamiehen selvi-tyspyyntöä häkeuudistuksen toteut-tamisesta ja Vaasan käräjäoikeudessa käsiteltyä tapausta, jossa Pohjanmaan

hätäkeskuksen päivystäjä tuomittiin menettämään virkansa -- päivystäjä oli katkaissut tahallaan noin sata hä-täpuhelua.

Kurssilaiset ovat seuranneet lööp-pejä ja jutuista on keskustelu tunneil-la, mutta kukaan ei ole julkisuuden takia heittämässä pyyhettä kehään.

–– on totta, että on sattunut ikäviä tapauksia ja inhimillisiä erehdyksiä, mutta on havaittavissa, että negatii-visista asioista tehdään isot otsikot. Kun kuitenkin tietää, kuinka paljon puheluita päivystäjät hoitavat on-nistuneesti ja miten vähän valituksia tulee puheluiden kokonaismäärään nähden, asettuvat otsikot oikeisiin

mittasuhteisiin. Tulee muistaa, miten paljon hätäkeskuksissa hoidetaan asi-oita hyvin, Laakso sanoo.

Kurssikaveri juha Patokoski on sa-moilla linjoilla:

–– Silloin kun hain opiskelemaan, en edes ajattelut lehtijuttuja. Ammat-ti oli se mitä lähdettiin hakemaan. Toki nyt kun on ollut oppitunneilla ja koulussa, ja sisäistää tämän hom-man, tulee uutisia seurattua ja niistä puhuttua.

Päivystäjän oikeudenkäyntijutun jälkeen Patokoski tutki lukijoiden kommentteja iltapäivälehden nettisi-vulla. –– Siellä suoraan sanoen hau-kutaan, kun homma ei toimi. Eihän

se hyvältä tunnu. itse kuitenkin tiedän niitä syitä, miksi puheluihin ei ole heti vastattu tai avun saamisessa on soit-tajan mielestä ollut ongelmia. Saattaa olla puheluruuhkaa ja ambulansseilla erilaisia paikallisia lähtövalmiuksia. häke tekee riskinarvioinnin ja hä-lytyksen mahdollisimman nopeasti, mutta siitä eteenpäin avun saaminen ei ole enää häkestä kiinni. Kansalaisilla ei tätä ammattialan tietoa ole.

Noora Laakso huomauttaa, ettei monella ihmisellä ole lainkaan oma-kohtaista kokemusta hätänumeroon soittamisesta.

–– hätäkeskukseen saatetaan soit-taa kerran elämässä. jos on saatu apua

Palomies-sairaankuljetta-jan ja hätäkeskuspäivys-täjän ammatteja esiteltiin kuopiolaisille Pelastus-opiston avoimissa ovissa syyskuun puolivälissä.


Pelastusopiston avoimissa ovissa esiteltiin ammatteja

HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKSI OPISKELEVA Noora Laakso

neuvoi lapsille, miten hätäpuhelu tehdään. Seinän takana puheluun vastasi ”oikea” hätäkeskus.

«

TULEVA PALOMIES-SAIRAAN-KULJETTAJA? Pelastusopis-tolta kilometrin päässä asuva Elmeri Saastamoinen otti tuntu-maa ambulanssin puikkoihin.

«

Häke-opiskelijat eivät hermostumedian pyörityksestä

PÄIVYSTÄJÄOPISKELIJA Jaana Arola näytti Pamela, Neela ja Luka Hil-tuselle, millaisia ruutuja hätäpu-heluita vastaanottava päivystäjä käyttää. — Hätäkeskuksen toimin-ta kiinnostaa, sillä perheessä on palomies ja itse työskentelen tällä hetkellä lääkärinä Ilmarissa. En ole koskaan käynyt hätäkeskuksessa, mutta työssä tulee päivystäjien kanssa oltua radioliikenteessä. To-della paljon hommaa hätäpuhelun käsittelyssä näyttää olevan, pitää tehdä monta asiaa yhtä ai-kaa, Pamela huomasi.

«

Päivän suunnittelu ja toteutus oli opiskelijoiden käsialaa. Alipääl-

lystökurssi 28 kantoi päävastuun ja käytännön toteutuksessa oli myös pelastajakurssilaisia P61:ltä ja P60:ltä sekä hätäkeskuspäivystäjäkurssi 16:n opiskelijoita. Tilaisuuden järjestämi-

nen oli samalla valistus/turvallisuusop-piaineen harjoitustyö. Työnäytöksissä esiteltiin pelastajien työtä liikenneon-nettomuudessa ja pintapelastuksessa. Koulutusluokista auki olivat hätäkes-kussimulaattori, johtamissimulaattori ja ensihoitosimulaattori.

Alakouluikäisiä vieraita varten oli pystytetty rasti, jossa sai harjoitella hätäpuhelua. 112-puhelun soittami-seen neuvoi hätäkeskuspäivystäjäksi opiskeleva Noora Laakso. Lapsille näytettiin kuvaa, jossa talon ikku-noista loistaa liekit. –– Yhdistämme valistuksen leikkiin. Tämä on hyvä tapa tehdä hätänumeroa tunnetuksi, uskoo Laakso.

Yksittäiset asiatnousevat otsikoihin

hätäkeskuspäivystäjäkurssi 16:n tam-mikuussa aloittaneet ovat edenneet opinnoissaan puoliväliin. Kurssi val-mistuu toukokuussa 2009.

häket ja päivystäjät ovat kesän ja syksyn aikana saaneet paistatella lööpeissä ja uutisissa: julkisuudessa on muun muassa puitu ambulans-sikyytien viivästymistä, helsingin pelastuslaitoksen tekemää hätäkes-kusraporttia, oikeusasiamiehen selvi-tyspyyntöä häkeuudistuksen toteut-tamisesta ja Vaasan käräjäoikeudessa käsiteltyä tapausta, jossa Pohjanmaan

hätäkeskuksen päivystäjä tuomittiin menettämään virkansa -- päivystäjä oli katkaissut tahallaan noin sata hä-täpuhelua.

Kurssilaiset ovat seuranneet lööp-pejä ja jutuista on keskustelu tunneil-la, mutta kukaan ei ole julkisuuden takia heittämässä pyyhettä kehään.

–– on totta, että on sattunut ikäviä tapauksia ja inhimillisiä erehdyksiä, mutta on havaittavissa, että negatii-visista asioista tehdään isot otsikot. Kun kuitenkin tietää, kuinka paljon puheluita päivystäjät hoitavat on-nistuneesti ja miten vähän valituksia tulee puheluiden kokonaismäärään nähden, asettuvat otsikot oikeisiin

mittasuhteisiin. Tulee muistaa, miten paljon hätäkeskuksissa hoidetaan asi-oita hyvin, Laakso sanoo.

Kurssikaveri juha Patokoski on sa-moilla linjoilla:

–– Silloin kun hain opiskelemaan, en edes ajattelut lehtijuttuja. Ammat-ti oli se mitä lähdettiin hakemaan. Toki nyt kun on ollut oppitunneilla ja koulussa, ja sisäistää tämän hom-man, tulee uutisia seurattua ja niistä puhuttua.

Päivystäjän oikeudenkäyntijutun jälkeen Patokoski tutki lukijoiden kommentteja iltapäivälehden nettisi-vulla. –– Siellä suoraan sanoen hau-kutaan, kun homma ei toimi. Eihän

se hyvältä tunnu. itse kuitenkin tiedän niitä syitä, miksi puheluihin ei ole heti vastattu tai avun saamisessa on soit-tajan mielestä ollut ongelmia. Saattaa olla puheluruuhkaa ja ambulansseilla erilaisia paikallisia lähtövalmiuksia. häke tekee riskinarvioinnin ja hä-lytyksen mahdollisimman nopeasti, mutta siitä eteenpäin avun saaminen ei ole enää häkestä kiinni. Kansalaisilla ei tätä ammattialan tietoa ole.

Noora Laakso huomauttaa, ettei monella ihmisellä ole lainkaan oma-kohtaista kokemusta hätänumeroon soittamisesta.

–– hätäkeskukseen saatetaan soit-taa kerran elämässä. jos on saatu apua

Palomies-sairaankuljetta-jan ja hätäkeskuspäivys-täjän ammatteja esiteltiin kuopiolaisille Pelastus-opiston avoimissa ovissa syyskuun puolivälissä.



PELASTAJAKURSSI 61:N liikenneonnettomuus- ja

tikasautonäytökset kiinnostivat, samoin ajoneuvoesittelyt. -- Kaik-ki eivät ole lähiseudulta, vaan yksikin seurue kertoi tulleensa katsomaan kemikaalitorjunta- autoa 400 kilometrin päästä, au-toa esitellyt P60:n pelastajaopis-kelija Janne Hämäläinen kertoi.

«

ja puhelu on mennyt hyvin, siitä jää hyvä kokemus.

Sekä Laakso että Patokoski ovat tyytyväisiä uravalintaansa. heti opis-kelun aluksi tammikuussa järjestetty työhöntutustumisjakso antoi tuntu-maa tulevaan ammattiin. Keväällä opiskeltiin perusaineita, syksyllä tieto-järjestelmää, puheluiden vastaanottoa ja yksiköiden lähettämistä.

Kurssilla on 24 opiskelijaa eri puo-lilta maata, aikaisemmilta ammateil-taan muun muassa sairaanhoitajia ja lähihoitajia, mutta monta sellaista, joiden edellinen ammatti ei liittynyt

mitenkään häken kenttään.––- Näillä näkymin työnäkymät

ovat hyvät. Kun olen kotoisin poh-joisesta, olisi oulun hätäkeskus lähin valinta työpaikaksi, mutta voi olla että haen etelämmästä ensin kokemusta. Mutta kaikki ovet ovat vielä auki, Pa-tokoski pohtii.

Lähihoitajaksi opiskellut ja ambu-lanssissa Simossa ja Torniossa työsken-nellyt Patokoski suoritti työhöntutus-tumisen helsingin häkessä.

–– hätäkeskuspäivystäjän työs-sä näkee elämää, laidasta laitaan. ja koko viranomaiskentän leveydeltä,

Patokoski kiittelee.–– Ennen kuin aloin itse ottaa

selvää päivystäjän ammatista, en ollut ajatellutkaan, että hätäkeskuksissakin voi olla joku töissä: joku on todella halunnut hätäkeskuspäivystäjäksi ja saanut siihen koulutuksen, Laakso sanoo hymyillen.

Pelastajakoulutusta markkinoidaan nuorille

Pelastusopiston avoimissa ovissa kävi kaikkiaan parisentuhatta vie-rasta. Vanhempi opettaja ilkka Kaa-

rakainen kertoo, että tapahtumasta saatiin hyvää palautetta. Aika vaan tahtoi loppua kesken, jos kaikki 15 toimintarastia halusi nähdä. Seuraa-van kerran koulutusta ja ammatteja esitellään helmikuussa nuorten Nex-tstep-messuilla jyväskylässä.

Avoimien ovien päivillä ja messu-esiintymisillä hätäkeskuksien arkea ja päivystäjän työtä tehdään tunnetuk-si suurelle yleisölle. hätäkeskuslaitos oli mukana Puolustus ja turvallisuus -yleisömessuilla Lahdessa syyskuun lopussa. Messujen toimintanäytök-sissä pystyi seuraamaan, miten hä-täkeskuspäivystäjä tekee työtään ja käsittelee hätäpuhelua. Samalla esi-teltiin riskinarviointia ja hätäkeskus-tietojärjestelmää.

LEHTIHARAVA

Viranomaisten puhelut katkesivat koko maassa, uutisoi Keskisuomalainen 2. lokakuuta. ”Turvallisuusviran-omaisten käyttämät Virve-puhelimet mykistyivät keskivii-kon vastaisena yönä koko Suomessa.”

Verkon puheluliikenne oli kokonaan poikki aamuyöllä noin kahden tunnin ajan koko maassa. Tekstiviestit toimivat.

”Katkon ei kuitenkaan tiedetä aiheutuneen vakavia vaaratilanteita, sillä verkko mykistyi juuri hiljaiseen aikaan alkuviikon aamuyönä eikä esimerkiksi vilkkaana viikon-loppuiltana, jolloin onnettomuushälytyksiä on paljon.” Suomen Erillisverkko selvittää, miksi tekninen vika kaatoi järjestelmän varmennuksista huolimatta.

”

Pelastustoimessa tikittää aikapommi, kirjoitti Reserviläinen 4. syyskuuta. “Epätasaisen ikäjakauman johdosta vakinaisia palomiehiä poistuu lähivuosina rivistä miltei kolmasosa.

”Koulutusmäärien pienuudesta johtuen heidän korvaa-misensa näyttää käyvän vaikeaksi, voidaan jopa puhua kehittyvästä aikapommista. Toisaalta palomiesten eläkeiän nosto 65 vuoteen aiheuttaa huolta ikääntyvien palomies-ten kyvystä selviytyä tehtävistään.”

”

helsingin hätäkeskuksen johtaja myöntää arvoste-lun aiheelliseksi, kertoi Helsingin Sanomat 9. syyskuuta. Markus Grönholm vastasi Helsingin pelastuslaitoksen selvitykseen, jossa vaadittiin muutoksia laitoksen johtoon ja toimintaan.

”Helsingin hätäkeskuksessa pitäisi olla 66 päivystäjää. Juuri nyt heistä puuttuu 12. Uusia ongelmia syntyi, kun poliisi sai budjetissa lisää rahaa työttömien poliisien palk-kaamiseen. Suuri osa hätäkeskusten uusista päivystäjistä on tullut hätäkeskukseen poliisikoulusta. He siirtyvät heti tilaisuuden tullen poliisin puolelle.

– Meidän pitäisi saada ihmiset pysymään talossa, että saisimme toiminnan tason nousuun”, Grönholm sanoo.”

”

uupuvien palomiesten tilalle ei saada vetreitä, kertoi Helsingin Sanomat 18. syyskuuta. “Palomiesten eläkeikä nousee lähivuosina edelleen 63-68 vuoteen. Tämä merkit-see sitä, että viroissa on yhä enemmän iäkkäitä palomie-hiä, joiden tilalle pelastuslaitokset eivät voi palkata uusia raavaita pelastajia.”

“Henkilökuntaongelmat ovat kärjistyneet laitosten väliseksi kilpailuksi parhaista pelastajista. Esimerkik-si Helsingin pelastuslaitos nappasi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta yhdeksän ja Länsi-Uudeltamaalta viisi palomiestä.”

”


PELASTAJAKURSSI 61:N liikenneonnettomuus- ja

tikasautonäytökset kiinnostivat, samoin ajoneuvoesittelyt. -- Kaik-ki eivät ole lähiseudulta, vaan yksikin seurue kertoi tulleensa katsomaan kemikaalitorjunta- autoa 400 kilometrin päästä, au-toa esitellyt P60:n pelastajaopis-kelija Janne Hämäläinen kertoi.

«

ja puhelu on mennyt hyvin, siitä jää hyvä kokemus.

Sekä Laakso että Patokoski ovat tyytyväisiä uravalintaansa. heti opis-kelun aluksi tammikuussa järjestetty työhöntutustumisjakso antoi tuntu-maa tulevaan ammattiin. Keväällä opiskeltiin perusaineita, syksyllä tieto-järjestelmää, puheluiden vastaanottoa ja yksiköiden lähettämistä.

Kurssilla on 24 opiskelijaa eri puo-lilta maata, aikaisemmilta ammateil-taan muun muassa sairaanhoitajia ja lähihoitajia, mutta monta sellaista, joiden edellinen ammatti ei liittynyt

mitenkään häken kenttään.––- Näillä näkymin työnäkymät

ovat hyvät. Kun olen kotoisin poh-joisesta, olisi oulun hätäkeskus lähin valinta työpaikaksi, mutta voi olla että haen etelämmästä ensin kokemusta. Mutta kaikki ovet ovat vielä auki, Pa-tokoski pohtii.

Lähihoitajaksi opiskellut ja ambu-lanssissa Simossa ja Torniossa työsken-nellyt Patokoski suoritti työhöntutus-tumisen helsingin häkessä.

–– hätäkeskuspäivystäjän työs-sä näkee elämää, laidasta laitaan. ja koko viranomaiskentän leveydeltä,

Patokoski kiittelee.–– Ennen kuin aloin itse ottaa

selvää päivystäjän ammatista, en ollut ajatellutkaan, että hätäkeskuksissakin voi olla joku töissä: joku on todella halunnut hätäkeskuspäivystäjäksi ja saanut siihen koulutuksen, Laakso sanoo hymyillen.

Pelastajakoulutusta markkinoidaan nuorille

Pelastusopiston avoimissa ovissa kävi kaikkiaan parisentuhatta vie-rasta. Vanhempi opettaja ilkka Kaa-

rakainen kertoo, että tapahtumasta saatiin hyvää palautetta. Aika vaan tahtoi loppua kesken, jos kaikki 15 toimintarastia halusi nähdä. Seuraa-van kerran koulutusta ja ammatteja esitellään helmikuussa nuorten Nex-tstep-messuilla jyväskylässä.

Avoimien ovien päivillä ja messu-esiintymisillä hätäkeskuksien arkea ja päivystäjän työtä tehdään tunnetuk-si suurelle yleisölle. hätäkeskuslaitos oli mukana Puolustus ja turvallisuus -yleisömessuilla Lahdessa syyskuun lopussa. Messujen toimintanäytök-sissä pystyi seuraamaan, miten hä-täkeskuspäivystäjä tekee työtään ja käsittelee hätäpuhelua. Samalla esi-teltiin riskinarviointia ja hätäkeskus-tietojärjestelmää.

LEHTIHARAVA

Viranomaisten puhelut katkesivat koko maassa, uutisoi Keskisuomalainen 2. lokakuuta. ”Turvallisuusviran-omaisten käyttämät Virve-puhelimet mykistyivät keskivii-kon vastaisena yönä koko Suomessa.”

Verkon puheluliikenne oli kokonaan poikki aamuyöllä noin kahden tunnin ajan koko maassa. Tekstiviestit toimivat.

”Katkon ei kuitenkaan tiedetä aiheutuneen vakavia vaaratilanteita, sillä verkko mykistyi juuri hiljaiseen aikaan alkuviikon aamuyönä eikä esimerkiksi vilkkaana viikon-loppuiltana, jolloin onnettomuushälytyksiä on paljon.” Suomen Erillisverkko selvittää, miksi tekninen vika kaatoi järjestelmän varmennuksista huolimatta.

”

Pelastustoimessa tikittää aikapommi, kirjoitti Reserviläinen 4. syyskuuta. “Epätasaisen ikäjakauman johdosta vakinaisia palomiehiä poistuu lähivuosina rivistä miltei kolmasosa.

”Koulutusmäärien pienuudesta johtuen heidän korvaa-misensa näyttää käyvän vaikeaksi, voidaan jopa puhua kehittyvästä aikapommista. Toisaalta palomiesten eläkeiän nosto 65 vuoteen aiheuttaa huolta ikääntyvien palomies-ten kyvystä selviytyä tehtävistään.”

”

helsingin hätäkeskuksen johtaja myöntää arvoste-lun aiheelliseksi, kertoi Helsingin Sanomat 9. syyskuuta. Markus Grönholm vastasi Helsingin pelastuslaitoksen selvitykseen, jossa vaadittiin muutoksia laitoksen johtoon ja toimintaan.

”Helsingin hätäkeskuksessa pitäisi olla 66 päivystäjää. Juuri nyt heistä puuttuu 12. Uusia ongelmia syntyi, kun poliisi sai budjetissa lisää rahaa työttömien poliisien palk-kaamiseen. Suuri osa hätäkeskusten uusista päivystäjistä on tullut hätäkeskukseen poliisikoulusta. He siirtyvät heti tilaisuuden tullen poliisin puolelle.

– Meidän pitäisi saada ihmiset pysymään talossa, että saisimme toiminnan tason nousuun”, Grönholm sanoo.”

”

uupuvien palomiesten tilalle ei saada vetreitä, kertoi Helsingin Sanomat 18. syyskuuta. “Palomiesten eläkeikä nousee lähivuosina edelleen 63-68 vuoteen. Tämä merkit-see sitä, että viroissa on yhä enemmän iäkkäitä palomie-hiä, joiden tilalle pelastuslaitokset eivät voi palkata uusia raavaita pelastajia.”

“Henkilökuntaongelmat ovat kärjistyneet laitosten väliseksi kilpailuksi parhaista pelastajista. Esimerkik-si Helsingin pelastuslaitos nappasi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta yhdeksän ja Länsi-Uudeltamaalta viisi palomiestä.”

”

24 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Palvelutasopäätöksen valmistelu vuosiksi 2009-2012 on juuri nyt

työn alla 14:ssä pelastuslaitoksessa. Lo-puilla seitsemällä laitoksella uusi päätös tehdään vuoden-kahden aikana.

Pääosalla laitoksista palvelutaso-päätöksellä pitäisi olla kuntien hy-väksyntä uuden valtuustokauden käynnistyessä ensi vuoden alussa. Pe-lastusosastolla aikataulu huolestuttaa, sillä näköpiirissä on alueita, joilla mitä ilmeisimmin tulee kiire valmistella asiakirjat määräaikaan mennessä.

Palvelutasopäätöksessä selvitetään alueella esiintyvät uhat, käytettävät voi-mavarat ja määritellään onnettomuuk-sien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja vä-estönsuojelun palvelujen taso.

Päätöksiä valmistellaan aluelaitok-sissa kolmatta kertaa. Pelastusosasto on kierros kierrokselta nostanut oh-

jaavaa ja arvioivaa rooliaan. Elokuus-sa hyväksyttiin uusi entistä tarkempi ohje palvelutasopäätöksien tekoon. Asetuksen tasolle ohjetta ei kuiten-kaan ole nostettu.

— Ministeriön tehtävänä on val-mistelun valtakunnallinen koordi-nointi, yleisten linjojen asettaminen ja ohjeen antaminen. Terästämme omaa arviointityötämme. on esimerkiksi korostettu, että palvelutasopäätökses-sä tulee ehdottomasti olla kunnollinen kehittämissuunnitelma, sen aikataulu ja kustannusvaikutukset, pelastusyli-tarkastaja Rami Ruuska kertoo.

Rahoittajat vaativat perusteluja

Palvelutasopäätökset antavat perustan pelastuslaitosten lähivuosien toimin-nalle ja voimavarojen mitoitukselle. Päätös on pelastuslaitoksen tärkeim-piä asiakirjoja.

— Kun aikaisemmin kuntien johto on luottanut pelastuslaitoksen mielipiteeseen asiantuntijana, on nyt huomattavasti enemmän ilmassa sitä, että näkemykset tulee perustella. Kunnat haluavat selvästi enemmän tietoa siitä, mihin rahat menevät, mistä palvelusta maksetaan. Palvelu-tasopäätös on oikea paikka kirjata pe-rustelut ja kehittämistarpeet, Ruuska muistuttaa.

—– oleellista on, että palveluta-sopäätös on riskien mukainen ja riskit totuudenmukaisia, ja että on valmis-tauduttu täyttämään ne asiat, jotka palvelutasopäätöksessä luvataan.

Palvelutasopäätösten painoarvoa ovat kasvattaneet myös erilaiset pe-lastustoimeen kohdistuvat kantelut ja tutkintapyynnöt.

— Aikaisemmin on luotettu siihen että palokunta tulee ja sammuttaa. Nyt kyseenalaistetaan, tuliko sitten-kään sammutettua oikein, Ruuska kärjistää.

Kanteluiden lisääntyminen ei ole vain pelastustoimen trendi, vaan ylei-semmin palveluja kohtaan näkyvä ”syyllisten hakemisen” tarve: halutaan selvittää, mitä pelastustoimi on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Palvelutason määrittely antaa vastauksen moneen kysymykseen.

Ruuskan mukaan peruspalveluiden arviointiraportteja ja palvelutasopää-töksen taustatyönä tehtyjä muistioita kannattaa hyödyntää viemällä niitä eteenpäin tiedoksi kuntapäättäjille.

Palvelutasopäätöksiä syynätään aiempaa tarkemminPelastustoimen palvelu-tasopäätökset ovat entistä tarkemman suurennus-lasin alla.

kuntalaisia ja kunnan rahankäytöstä päättäviä kiinnostaa tietää, mitä pelastustoimi tarjoaa vastineeksi siihen sijoitetulle summalle.

sisäasiainministeriö terästää palvelutaso-päätösten ohjausta ja seurantaa.

€

€

€

§§

§

§€

vartijan työn perusteetvartijan peruskurssivartijan ammattitutkintoturvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintolukkosepän ammattitutkintolukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoturvallisuustekniikan erikoiskurssitjärjestyksenvalvojan perus- ja erityiskurssittulityökurssittyöturvallisuuskorttikoulutusyrityskohtaiset koulutukset

Ota yhteyttä!tiimipäällikkö Anne Kotkavuoripuh. 020 513 1545, [email protected]

EdupoliLämmittäjänkatu 2 A, HelsinkiAmmattitie 1, PorvooVirnatie 5 A, Vantaa

www.edupoli.fi

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja

perhekoti_tuulia_85_130.indd 1 7.3.2008 15:36:14

Suomen jalkapalloilevat palomiehet ovat olleet hyvin edustettuina Poliisien ja Palomiesten Maailmankisoissa ainakin Tukholmassa 1999 ja Barcelonassa 2003. Mainetta ja kunniaa on tullut sekä pelikentillä että kisojen vapaa-ajalla. Barcelonassa palomiehemme voittivat alkulohkonsa ilman ainuttakaan pistemenetystä. Suomen joukkueen salaisuus oli riittävä nestetank-kaus todella helteisessä Kataloniassa.

Vuoden 2009 kisoissa on vain yksi tavoite: MITA-LIPELIT. Tähän tarvitaan kovia palomiesfutaajia, jopa vieläkin kovempia kuin Barcelonassa 2003. Joukku-een iskukykyä terävöitetään poliisivoimilla = palomie-het ja poliisit muodostavat yhteisen joukkueen.

Jalkapalloilevat palomiehet ja poliisit, ottakaa minuun yhteys, kun haluatte edustaa taidoillanne Suomea Poliisien ja Palomiesten Maailmankisoissa Vancouverissa 31.7.–9.8.2009.

Terveisin Sami Selin, joukkueen manageri, palomies-sairaanhoitajaPuh. 044 279 8100. selin70(at)gmail.com

WPFG 2009VaNCOUVEr


Syyskuun Nordic Meeting -seminaarin järjestivät Suo-men Palomiesliitto SPAL ry ja Ruotsin Brandmännens

Riksförbund BRF. Tapaamisessa keskusteltiin ajankoh-taisaiheista ja tutustuttiin Ahvenanmaan pelastustoimeen Maarianhaminan pelastusasemalla.

Keskustelussa pääaiheena olivat palomiesten eläkejär-jestelmät. Ruotsista katsottuna suomalainen eläkekeskus-telu oudoksuttaa, sillä naapurimaassa on löytynyt kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Ruotsissa eläkeratkaisu lääketieteellisin perustein

Ruotsissa tehdyn eläkeuudistuksen jälkeen todettiin, ettei kansalaisten turvallisuustasoa pystytä varmistamaan kor-keammalla eläkeiällä. — Päädyttiin uuteen ratkaisuun, jossa ruotsalaisen palo-miehen on mahdollista siirtyä eläkkeelle 58-vuotiaana. Tämä eläkemalli on osoittanut toimivuutensa, kertoo owe Fröjd, BRF:n asiamies.

uudistuksella virkoihin pystyttiin palkkaamaan työky-kyisiä palomiehiä vajaakuntoisten tilalle.

Aikaisempi palomiesten eläkeikä Ruotsissa oli Suomen tapaan 55 vuotta. Eläkeikää nostettiin 60 vuoteen, mutta neuvottelujen jälkeen laskettiin kahdella vuodella. Ratkai-suun päädyttiin muun muassa 90-luvun lopulla tehtyjen lääketieteellisten tutkimusten johdosta. Tutkimuksissa selvitettiin ikääntyneiden palomiesten savusukelluksen ja sydäntautien suhdetta.

58-vuotiaana eläkkeelle siirtyminen on mahdollista, jos takana on 30 vuotta työskentelyä pelastuslaitoksilla. Tästä työ-ajasta taas yhteenlaskettuna 25 vuoden aika tulisi olla vähin-tään 50 prosenttista työskentelyä operatiivisissa tehtävissä.

Pitempään työskentelyyn kannustetaan paremmalla eläkekertymällä. Periaatteessa palomiehen tehtäviä saa tehdä 67-vuotiaaksi asti. Toisaalta esimerkiksi Tukholman pelastuslaitoksella savusukellukset on kielletty yli 50-vuo-tiailta lääketieteellisistä syistä.

uuden eläkeikäpäätöksen seurauksena palomiesten vir-koihin pystyttiin palkkaamaan nuorempia savusukellusky-kyisiä palomiehiä, kun osa ikääntyvistä palomiehistä siirtyi viroista eläkkeelle 58-vuotiaana.

Suomen Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula muistuttaa, että Suomessakin on sitouduttu ratkaisemaan

Ruotsista katsottuna suomalainen eläkekeskustelu oudoksuttaa, sillä naapuri-maassa on löytynyt kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, jossa palomiehen on mahdollista siirtyä eläkkeelle 58-vuotiaana. Eläkeasiat olivat yksi keskustelunaihe, kun suomalaisten ja ruotsalaisten palomiesten liitot tapasivat Ahvenanmaalla.

Ruotsin palomiehet tukevat suomalaista eläketavoitetta


Päädyttiin uuteen ratkaisuun, jossa

palomiehen on mahdollista siirtyä

eläkkeelle 58-vuotiaana. Tämä

eläkemalli on osoittanut toimivuutensa.

”OWE FRÖJD

AhVeNANMAAN seMiNAAriN yhteydessä tutustuttiin myös Maarianhaminan pelastuslaitoksen toimintaan.

Kuvassa edessä oikealta SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula, Brandmännens Riksförbundin asiamiehet Ulf Hägglund ja Owe Fröjd, Maarianhaminan pelastuslaitoksen apulaispa-lopäällikkö Thomas Mattsson ja Helsingin palohenkilös-tön puheenjohtaja Kari Taavitsainen. Taustalla oikealta Tampereen palohenkilöstön puheenjohtaja Jukka Vigren, Maarianhaminan pelastuslaitoksen koulutuskoordinaattori (utbildningssamordnare) Johan Mansnerus ja Turun seudun palomiesten puheenjohtaja Jouni Hämäläinen.

«

pelastusalan eläkeikäkysymys. — Nykyisellä palomiesten eläkejärjestelmällä ei pystytä takaamaan kansalaisten ja pe-lastajien turvallisuutta. Palomiehet joutuvat iästä ja kun-nosta riippumatta suoriutumaan kaikista pelastustehtävistä. Eläkeiän alentaminen avaisi jarrun pelastusalan täysipai-noisen kehittämisen tieltä. Kansalaiset antavat päätökselle tukensa, jonka osoittaa muun muassa eläkeiän alentamisen puolesta kerätty kansalaisadressi, Nikula toteaa.

— hallituksen hyväksymän Sisäisen turvallisuuden oh-jelman tavoitteen mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Kansainvälisesti korkea palomiesten eläkeikä ei tue turvallisuuden edistämistavoitetta.

Vakuutuksista vertailutietoa

Ahvenanmaan-seminaari oli osa kaksi vuotta sitten käyn-nistettyä palomiesliittojen tiivistä yhteistyötä. Suomen ja Ruotsin lisäksi kumppanuusverkostossa toimii islannin Landssamband slökkvilis- og sjkraflutningamanna LSS.

Nikulan mukaan yhteistyö hakee jatkuvasti uusia, poh-joismaisia pelastusalan ammattilaisia hyödyttäviä muotoja.

Naapurimaat voivat oppia toistensa kokemuksista. Esimer-kiksi Ahvenanmaalla järjestetyssä tapaamisessa vaihdettiin tietoa liittojen vakuutuseduista ja työantajille pakollisten tapaturmavakuutusten toimivuudesta.

Palomiesliiton tapaan BRF tarjoaa jäsenilleen useita työhön ja vapaa-aikaan liittyviä vakuutuksia: esimerkiksi työnantajan työtapaturmavakuutusta täydentävää vapaa-ehtoista tapaturmavakuutusta. 24 kruunulla kuukaudessa saa tapaturmavakuutuksen perustason, 36 kruunulla laa-jennetun turvan.

BRF:ssa vakuutukset valitaan tarpeen mukaan ja mak-setaan vakuutuksesta riippuen joko jäsenmaksussa tai suoraan vakuutusyhtiölle. Lisäksi liiton vakuutusyhtiö-kumppanit tarjoavat edullisia paketteja, joilla vakuutus-turvaa voi edelleen täydentää esimerkiksi perheenjäsenien ja auton osalta.

— 80 prosenttia ottaa liiton kautta tapaturmava-kuutuksen, 20 prosenttia kotivakuutuksen, asiamies ulf hägglund vertaa.

Parhaillaan BRF neuvottelee vakuutuksesta, jolla toisi turvaa työttömyystilanteen varalta, sillä nykyiseen työttö-myyskassajärjestelmään ei olla tyytyväisiä.

Ruotsin palomiehet tukevat suomalaista eläketavoitetta


uudessa terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelujen järjestämis-

vastuu siirretään kunnilta alueelliselle tasolle, sairaanhoito- ja terveyspiireil-le. Edessä on julkinen hankinta, alu-eellisista lähtökohdista toteutettava palvelujen tuotannon kilpailutus.

— Pelastuslaitosten suorittaman sairaankuljetuksen kohtaloa ei voi ennakoida. Lähtökohtana lain val-mistelussa on ollut, ettei keneltäkään suljeta ovia. Pitää voida alueellisesti katsoa, mikä on paras tapa järjestää ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut, ylilääkäri Tom Silfvast sosiaali- ja ter-veysministeriöstä toteaa.

Silfvast uskoo, että sairaanhoito-piirit tullaan jakamaan alueellisesti kahdesta-viiteen alueeseen.

— Saman sairaanhoitopiirin alu-eella on täysin mahdollista, että pelas-tustoimi hoitaa yhden alueen, yksityi-nen toisen alueen ja sairaanhoitopiiri kolmannen alueen. Erilaisia vaihtoeh-toja on olemassa.

Silfvast korostaa, että ”min-käänlaisena tahtona, ei poliittisena tai muunakaan tahtona, ei ole ollut sulkea ketään toimijaa kokonaisuu-desta pois”.

-- Siihen ei oikein uskota, ettei pe-lastustoimella olisi mahdollisuuksia

Ensihoitopalveluun rakennetaan alueelliset mallitEnsihoito- ja sairaan-kuljetuspalvelut järjeste-tään uusiksi. Terveyden-huoltolaki tulee antamaan sairaanhoitopiireille vapaat kädet järjestää palvelut alueellisista läh-tökohdista. Palvelut han-kitaan julkisella kilpailulla, jossa pelastustoimi on yksi tarjoaja.

menestyä kilpailutuksessa siinä missä jollain muullakin toimijalla.

Asetus henkilöstöstä

Ensihoitopalveluun osallistuvasta henkilöstöstä ja sen tehtävistä tullaan säätämään tarkemmin uudella ase-tuksella, jossa sairaankuljetusasetusta tarkemmin määritellään, mitä tarkoi-tetaan perus- ja hoitotasolla. Asetusta valmistellaan samassa aikataulussa lain kanssa.

— Vastoin liikkeellä olleita huhu-ja, pelastajaa ei tulla rajaamaan pois. Palomies-sairaankuljettajan tutkin-non suorittanut on edelleenkin pätevä perustasoon, Silfvast sanoo.

hänen mukaansa sosiaali- ja ter-veysministeriössä ollaan tyytyväisiä sisäasiainministeriön vastuulla olevan pelastajakoulutuksen nykyiseen sisäl-töön ja pituuteen.

Valtakunnallinen tasonkorotus

Ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut ovat vain yksi osa laajaa lakiuudis-tusta, jossa merkittävimpinä parannuksina pidetään po-tilaiden valinnanvapau-den ja palveluketjujen saumattomuuden lisään-tymistä.

Laki mahdollistaa kuntalaisen valita terve-ydenhuollon palveluja yli kuntarajojen. Potilaan asemaa vahvistaa myös oikeus valita hoitava lääkäri tai hoitaja. Erikoissairaanhoidon palve-lujen saatavuutta lähempänä asuinpaikkaa parannetaan.

Palveluketjujen saumat-tomuuden edistämiseksi muodostetaan potilastieto-jen käsittelyyn yhteisrekiste-

ri kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasrekisteri-tiedoista.

Ensihoidossa ”ensihoitopalve-lu” korvaa sanat ”sairaankuljetus” ja ”lääkinnällinen pelastustoimi”. Ensihoitopalvelu on osa vaativaa eri-koissairaanhoitoa. järjestämisvastuu tulee sairaanhoitopiireille. Ensihoi-tokeskukset rakennetaan jokaiseen yliopistopiiriin.

Terveydenhuollolle perustetaan oma kenttäjohto. Ensivastetoiminta nostetaan mukaan lakiin.

Terveydenhuoltolain lausunto-vaihe päättyi lokakuussa. hallituk-selle lakiesitys annetaan maaliskuus-sa. Laki tulee voimaan porrastetusti 2010-2013. Ensihoitopalvelu tulee olla piireittäin toiminnassa 2013.

Palo- ja pelastustoimen uudistetut eettiset arvot julkis-tettiin Suomen Palopäällystöliiton seminaarissa Tur-

vallisuusmessuilla Tampereella 3. syyskuuta. Pelastustoi-men arvot kuuluvat: ”Turvallisuus on yhteinen asiamme: Inhimillisesti, Luotettavasti, Ammatillisesti”.

Eettisiä periaatteita on arvioitu vuoden ajan käydyssä arvokeskustelussa, johon ovat osallistuneet pelastustoimen eri toimijat, myös Palomiesliitto. Seminaarissa keskustel-tiin muun muassa siitä, kuinka arvot saatetaan osaksi joka-päiväistä työtä ja millainen merkitys arvoilla on työn lisäksi kotona ja vapaa-ajalla.

Arvoseminaarin lisäksi kolmipäiväisillä messuilla järjes-tettiin lukuisia muita turvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä luentoja. Pelastustoimen puolesta juhlapuheen messujen avajaisissa piti pelastusylijohtaja Pentti Parta-

nen. hän totesi, että hallituksen hyväksymään sisäiseen turvallisuuden ohjelmaan kirjattujen kunnianhimoisiin tavoitteisiin on vielä matkaa. Rakennuspalojen määrä on jatkanut tasaista nousua ja elokuun loppuun mennessä on tulipaloissa kuollut 69 henkilöä

huolestuttavaan kehitykseen vaikuttavat esimerkiksi väestön vanheneminen, syrjäytyminen ja päihteiden käyt-tö lisääntyminen. Kiire, huolimattomuus ja alihankintana tai muuten ulkoistettuna tehtävien töiden lisääntyminen on mainittu mahdollisina syinä tuotantolaitosten lisään-tyneisiin paloriskeihin.

–– Paloturvallisuustilanteen parantamiseksi on ponnis-teltava entistä kovemmin ja laajemmalla pohjalla, Partanen totesi ja muistutti kiinteistönomistajien ja toiminnanhar-joittajien suuresta vastuusta.

Pelastustoimen uudet arvot julkistettiin: inhimillisesti, luotettavasti, ammatillisesti

helsingin pelastuslaitos on selvit-tänyt palveluksessaan olleiden

palomiesten elinikää ja terveyttä. Ai-neisto koostuu pelastuslaitoksen pal-veluksessa olleista 1 036 henkilöstä.

Laitoksen mukaan selvityksen pe-rusteella havaitaan merkittäviä poik-keamia normaaliväestöön verrattuna. Keskeisin havainto on 65 vuoden kes-kimääräinen elinikä.

Toinen huomio koskee työkyvyt-tömyyseläkkeelle jääneiden määrää. Lähes 40 prosenttia selvityksen ai-neistoon sisältyneestä henkilöstöstä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle, keski-määrin 47,6 vuoden iässä.

Matti Vanhasen ii hallitus on hal-litusohjelmassaan ilmoittanut ratkai-

sevansa pelastustoimen eläkeikäkysy-myksen.

— helsingin pelastuslaitos pitää tätä päätöstä pelastustoimen toimin-takyvyn ja palvelutason sekä henki-löstönsä terveyden ja turvallisuuden kannalta keskeisimpänä kysymykse-nä. Näkemyksemme mukaan palo-miesten eläkeikä tulisi ehdottomasti laskea yleiselle länsimaiselle tasolle, todetaan pelastuslaitoksen tiedottees-sa, jonka on allekirjoittanut pelastus-komentaja Kari Lehtokangas.

Pelastuslaitosten kyky vastata riskeihin vaarassa

Palomiesten terveys ja turvallisuus sekä pelastuslaitosten palvelutaso on joutunut uuden haasteen eteen, kun henkilöstön eläkeikä nostettiin samaan tasoon kuin muissakin kun-nallisissa ammateissa. Aikaisemmin 55-vuotiaina eläköityneet palomiehet jäävät tulevaisuudessa eläkkeelle 63-68-vuotiaina.

Suomalaisten palomiesten elä-keikä on tällä hetkellä länsimaiden korkein. Muissa maissa eläkeikä vaihtelee 55-60-vuoden välillä tai 25-30-vuoden yhtäjaksoisen palve-lusajan välillä. Ruotsissa palomiehet eläköityvät 58-vuotiaina ja Norjassa 57-vuotiaina.

helsingin pelastuslaitoksen mu-kaan selvityksen tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten havaintoja siitä, että palomiestyö on poikkeuk-sellisen raskasta ja vaativaa. Työssään henkilöstö altistuu psyykkisesti ja fyy-sisesti laaja-alaisesti erilaisiin tapatur-mavaaroihin ja kuormitustekijöille, jota lisää työn ja sen sisältämien riskien vaikea ennustettavuus.

–– Palomiesten työuran pidenty-essä on todennäköistä, että henkilös-tön työterveystulokset heikkenevät entisestään työelämän kehittämispyr-kimyksistä huolimatta. Samalla pe-lastuslaitosten kyky vastata kasvaviin ja muuttuviin turvallisuusriskeihin heikkenee, pelastuslaitos arvioi.

Pelastuslaitoksen selvityk-sen mukaan palomiehen keskimääräinen toteutu-nut elinikä Helsingissä on 65 vuotta.


Helsingin pelastuslaitos: Palomiesten eläkeikää laskettava


Turvallisuusmessut kokosi pelastus-alan yhdistykset ja yritykset Tampe-reelle syyskuun alussa. Kolmipäiväi-sillä messuilla vieraili lähes 14 000 kävijää. Palomiesliitto kampanjoi messuosastollaan eläkeiän alentami-sen puolesta. Messuvieraille kerrot-tiin, miksi palomiesten eläkeikä tulisi laskea kohtuullisemmaksi.

Eläkeikäkeskustelu herätteli messuvieraitaMessuilla oli tällä kertaa käytössä kolme näytte-

lyhallia, jossa pinta-alaa oli 9 200 neliötä. Tur-vallisuusalan lisäksi muita suuria teemoja olivat työ-hyvinvointi ja kiinteistöturvallisuus. Näytteilleasettajia oli kaikkiaan lähes 300.

Palomiesliiton osastolla jaettiin tietoa liiton toiminnasta, jäsenpalveluista ja vakuutuseduista. SPAL:n jäseniä osastolla kävi erityisen paljon keski-viikkona, kaukaisimmat Torniosta.

Yleisön kanssa messuosastolla käytiin keskustelua pelastusalan eläkeiästä. Messuvieraat ohjattiin täyt-tämään arvontakuponki, jossa kysyttiin palomiehen eläkeikää. Kyselyyn osallistumisen jälkeen Palomies-liiton edustajat kertoivat oikean vastauksen ja kertoi-


Eläkeikäkeskustelu herätteli messuvieraita

vat todellisuudesta, ikääntyvien palomiesten työssä-jaksamisesta.

Nykyisellä palomiesten eläkeiällä ei pystytä takaa-maan kansalaisten ja pelastajien turvallisuutta. ikään-tyvät palomiehet joutuvat oman terveytensä uhalla tekemään raskaita pelastustehtäviä. Vaarana on, että pelastajasta tulee pelastettava. Siihen tilanteeseen ei halua joutua kukaan palomies, eikä apua tarvitseva kansalainen.

Valtaosa messuvieraista, joilla ei ollut sidoksia pe-lastusalaan, muisti kuulleensa tiedotusvälineistä pelas-tusalan eläkeikäongelmasta. Eläkeiän nosto oli monella tiedossa, mutta oikea eläkeikä arvioitiin pääsääntöisesti jonkin verran alakanttiin, noin 60-vuoden tietämille tai alle. osa muisti vielä aikaisemman ammatillisen eläkeiän 55-vuotta.

Viidennes yleisöstä tiesi eläkeiän täsmälleen oikein tai vuoden tarkkuudella. Tällä joukolla oli myös paras tuntuma siihen, mitä iän tuoma fyysisen toimintaky-vyn lasku merkitsee palomiehen työturvallisuudelle.

ilkka Mustakangas SPAL:n pr-työryhmästä kertoo keskustelun saaneen hyvän vastaanoton. Monella mes-suvieraalla oli aikaa vaihtaa ajatuksia työ- ja eläkeasi-

Turvallisuus-, Kiinteistöturvallisuus- ja Työhyvinvointi-messut pidetään Tampereen Messukeskuksessa seu-ravan kerran syyskuussa 2010.

oista. -- Emme olleet myymässä mitään, vaan jakamassa tietoa. ideana oli keskustelun kautta herätellä kansalaisia miettimään sitä, missä eläkeikäasiassa todella on kyse.

— Moni pelastusalan ulkopuolinen ei tiedä, miten korkea palomiehen eläkeikä todellisuudessa on. Kuultuaan tosiasiat oli yleisin reaktio yllätys, jopa järkytys: ei voi olla totta! Korkeaa eläkeikää pidettiin uskomattomana työn raskauteen nähden. Lähes kaikkien kyselyyn osallistunei-den mielestä aiempaan eläkeikämalliin pitäisi palata tavalla tai toiselle. Mikään erityinen kustannuskysymys se ei voi yhteiskunnalle olla, kun kyseessä on näin pieni ammatti-kunta, Mustakangas kertaa.

Mustakankaan mielestä Turvallisuusmessuilla käyty kansalaiskeskustelu osoittaa sen tosiseikan, mikä jo aiem-

massa kampanjoinnissa on huomattu: pelastusalan eläke-ikätavoitteilla on kansalaisten tuki.

— Yleisön tuki tulisi saada kanavoitua poliittisille pää-töksentekijöille saakka. Messuilla yleisöä kehotettiinkin ottamaan yhteyttä oman seutukunnan poliitikkoihin ja kansanedustajiin. Kaikki mahdollinen tutkimustyö eläke-iän suhteen on tehty, nyt on enää viestinviennin aika.

Messuosastolla järjestetyssä arvonnassa palkintoja voittivat Tuija Sirkka Kalannista, Auli Okkonen Keravalta, Toni Rantasalo Parka-nosta, Daniel Byggmästar Vaasasta, Mika Kulmala Tampereelta, Guj Enberg Karjaalta, Emmi Prykäri Mannilasta, Matti Paavilainen Tampere, Juha Säämänen Kotkasta, Teija Kuusinen-Tarkka Kainas-tosta, Nina Laaksonen Harjavallasta, Seppo Sallankivi Vantaalta ja Osmo Toivonen Nokialta. Palkinnot on postitettu voittajille.

Kuva

t: SP

AL, T

ampe

reen

Mes

sut /

Vel

i-Mat

ti Ke

skin

en.

TEKNIIKKA- JA VARUSTE-ESITTELYISSÄ riitti katseltavaa. Pensi Rescue esitteli palkittuja potilaan siirto- ja kuljetusvälineitä sekä reppuja. Scot-tin Mika Linna kertoi paineilmalaitteen ACSfx-kantovarustuksesta, jossa selkälevyn korkeutta voi säätää, ja jossa nauhastot ovat helposti puhdis-tettavissa. Scotilla oli esillä myös BioPak-hengityslaite, jossa suljettuun kiertoon on yhdistetty jäähdytysjärjestelmä. BioPakilla on jopa neljän tunnin käyttöaika. Laerdalin Kari Rossinen esitteli Q-CPR-peruselvytys-mittarin käyttöä sekä muita perus- ja tehoelvytystuotteita.

Seurantajärjestelmän tulee pystyä ottamaan huomioon sellaisia toimintaan vaikuttavia tekijöitä kuin voima-

varojen riittävyys, päivystäjien koulutustaso ja työolot, jonkka jatkaa.

Esitys sisältyy oikeuskanslerin sisäasiainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle osoittamaan selvityspyyn-töön hätäkeskuslaitoksen toimintakyvystä. Ministeriöillä on joulukuun loppuun asti aikaa antaa arvionsa laitoksen kyvystä huolehtia sille laissa säädetystä tehtävästä erityisesti terveystoimen hätäilmoitusten osalta. Lisäksi selvityksessä on otettava kantaa sosiaali- ja terveysministeriön asemaan laitoksen johtamisessa.

oikeuskansleri on omasta aloitteestaan ja kanteluiden perusteella ottanut tutkittavaksi useita hätäpuheluiden kä-sittelytapauksia. Pahimmat ongelmat näyttäisivät jonkan mukaan liittyvänkiireellisen avun tarvetta koskeviin ter-

veystoimen hätäilmoitusten käsittelyyn. Erityisesti jonkka viittaa tapauksiin, joissa ilmoituksentekijä on antanut hä-täkeskuspäivystäjälle tietoja avun tarvitsijan päihtymysti-lasta, jonka jälkeen päivystäjä on tietojen tai otaksumien perusteella tehnyt arvion avun tarpeesta.

hätäkeskuslaitoksen valvonnan osalta oikeuskansleri pyytää selvitystä laitoksen sisäisestä ja ulkoisesta valvon-nasta yleensä sekä yksittäisten hätäilmoitusten käsitte-lyssä ilmenneiden ongelmien seuranta- ja tutkintajärjes-telmästä.

— hätäkeskusten toiminnan arvioinnissa on kysymys myös päivystäjien oikeusturvasta. Paitsi toiminnan yleisen laadunvarmistuksen myös päivystäjien oikeudellisen ase-man kannalta on tärkeää, että vastuusuhteet ovat selkeät ja että on olemassa seurantajärjestelmä, joka objektiivisesti arvioi epäillyt epäonnistumiset ja niiden syyt sekä pystyy ottamaan huomioon myös sellaisia toimintaan vaikuttavia tekijöitä kuin voimavarojen riittävyys, päivystäjien koulu-tustaso ja työolot, jonkka esittää.

— Paikkakuntakohtaisesti näkyy päivystäjien suuri vaihtuvuus olevan yksi toimintaa vaikeuttavista pullon-kauloista, mikä lyhyellä tähtäyksellä korostaa työpaikan perehdyttämiskoulutuksen merkitystä, mutta laajemmin tarkastellen herättää kysymyksen järjestelmätasolla tapah-tuvasta ongelmaan puuttumisesta, jonkka kirjoittaa.

Oikeuskansleri: seurantajärjestelmä on tärkeä hätäkeskuspäivystäjien oikeusturvan kannalta

Päivystäjien oikeudellisen aseman kannalta on tärkeää, että on olemassa seuranta-järjestelmä, joka objektiivisesti arvioi epäillyt epäonnistumiset ja niiden syyt, toteaa oikeuskansleri Jaakko Jonkka.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 33


Aluepelastuslaitosta muodostetta-essa 2003 Tampereen kaupungin

palvelukseen siirtyi palomiehiä 28 kunnan alueelta. Vuoden 2005 alussa Tampere otti käyttöön huomioimisva-paat, joilla palkitaan työssäolovuosis-ta: 10 vuoden palveluksesta saa yhden päivän palkallisen vapaan, 20 vuoden palveluksesta kolme päivää, 30 vuo-den palveluksesta neljä päivää ja 40 vuoden palveluksesta viisi päivää.

— Tampereen näkemyksen mu-kaan etu ei kuitenkaan koske esimer-kiksi palomiehiä, jotka työskentelivät muun kunnan kuin Tampereen palve-luksessa ennen aluepelastuslaitoksen perustamista, ihmettelee jukka Vig-ren, Tampereen palohenkilöstö Spal ry:n puheenjohtaja.

Esimerkiksi kymmenen vuotta palomiehenä työskennellyt nokialai-nen ei saa huomioimisvapaata, sillä hänen palvelusaikansa ensimmäiset viisi vuotta kului Nokian kaupungin leivissä. Samaa palomiehen työtä sa-man kymmenen vuoden ajan tehnyt tamperelainen palomies saa vapaan.

Aluepelastuslaitoksen palveluk-seen siirtyneet työntekijät menetti-vät entisen työnantajan palveluksessa kertyneen edun, mutta eivät saaneet tilalle uuttakaan.

Paikallisesti päätetty käytäntö

Vigren törmäsi käytäntöön muutama vuosi sitten, kun kaupunki kutsui pitkään palvelleita vastaanottamaan mitaleita juhlatilaisuuteen.

— Kutsu mitalin vastaanottoon tuli minulle ja monelle muullekin ”ul-kokuntalaiselle”. Samaan aikaan saim-me tietää, että pitkästä palveluksesta myönnettävät vapaapäivät eivät kos-kisikaan meitä aluepelastuslaitokselle vanhoina työntekijöinä siirtyneitä.

-- Kaupungin kanssa käydyssä

keskustelussa tiedustelin, miten on mahdollista, että mitaliasiassa vanha palvelu noteerattiin, mutta huomi-oimisvapaa-asiassa ei. Minua valis-tettiin, että jatkossa vanha palvelu ei oikeuta mitalisateeseenkaan. Tämä kaupungin hieman viiveellä omaksu-ma yhtenäinen linja asiassa viehätti minua, Vigren jatkaa.

huomioimisvapaa ei perustu kun-nalliseen virka- ja työehtosopimukseen, vaan on paikallisesti päätetty käytäntö.

Kaupungin työympäristöpäällik-kö Kari Parikka kertoo huomioimis-vapaan periaatteen olevan, että Tam-pere haluaa palkita vain Tampereen kaupungin palvelusvuosista.

— Kyse on työnantajan yksipuo-lisesti päättämästä vapaaehtoisesta etuudesta, joka ei perustu työehtoso-pimuksiin tai lakiin. Kun henkilöstö siirtyy Tampereen palvelukseen liik-keenluovutuksessa tai muussa järjes-telyissä, ”entisin ehdoin” siirtyminen koskee työehtosopimuksella sovittuja ja lain edellyttämiä etuuksia. Palomie-het eivät ole tässä erityisessä asemassa, vaan käytäntö koskee kaikkia Tampe-reen kaupungille siirtyviä työntekijöi-tä, Parikka sanoo.

— Kun huomioimisvapaan peri-aatteita määriteltiin 2004, perustana haluttiin käyttää Tampereen kaupun-gin palveluksen määrää. Työntekijöi-den muistamisohjeen toisessa osassa, joka koskee 50-vuotispäivien muista-mista ja eläkkeelle lähdön muistamis-ta, ei ole rajoituksia sen mukaan, mikä on palvelussuhteen kesto.

— Muitakin työnantajan yksipuo-lisesti antamia etuuksia on, kuten kun-nan henkilöstön sairauskassa. Ei voida ajatella, että kun meiltä lähtee työnte-kijöitä toiseen kuntaan, tämän kunnan

Kunnat palkitsevat työssäolovuosista an-tamalla palkallista vapaata, mutta vaihtelevalla tavalla. Tampereella palkitsemissääntö asettaa työntekijät, muun muassa aluepelastuslaitoksen palomiehet, eriarvoiseen asemaan. Palvelusvuo-det nollautuivat, kun työnantaja vaihtui aluelaitos-ta muodostettaessa.

”

JUKKA VIGREN

Nyt kun kuntaliitokset ja

seudullisuus lisääntyvät,

olisi syytä tarkastella, mitä

”vanhana työntekijänä siir-

tyminen” todella tarkoittaa.

ei palkita tasapuolisesti

Pitkästä palvelusta


pitäisi perustaa sairauskassa, jos sitä ei entuudestaan ole, Parikka vertaa.

Kuntaliitto korostanut oikeudenmukaisuutta

Kuntaliiton mukaan kaikilla Suomen kunnilla on omat sääntönsä työntekijöi-den muistamisesta, mutta mitään yleistä suositusta asiasta ei ole kunnille annettu. Vapaan tai lahjojen myöntäminen on kuntien vapaassa harkinnassa. Käytän-nöissä on paljon vaihtelevuutta.

Kunnallinen työmarkkinalaitos puolestaan on viime vuosina koros-

tanut, että kuntien on oltava entistä vetovoimaisempia työnantajia työ-markkinoilla. Kymmenet tuhannet kunnalliset työntekijät siirtyvät eläk-keelle samaan aikaan, kun hyvistä työntekijöistä taistellaan yksityisellä ja julkisella sektorilla.

Kuntaliiton tuella on toteutettu kuntien henkilöstöstrategioiden kehit-tämishankkeita, joissa yhdeksi keskei-seksi periaatteeksi on nostettu työnte-kijöiden oikeudenmukainen kohtelu.

— Muodollisesti Tampere on oi-keassa omassa tulkinnassaan, jos asiaa tarkastellaan työ- ja virkaehtosopi-

muksen näkökulmasta. Työnteki-jöiden yhdenvertaisuuden kannalta asia on ongelmallisempi. Ei voi kuin ihmetellä, miksi työnantaja haluaa kohdella osaa palkollisistaan näin, Vigren sanoo.

— Nyt kun kuntaliitokset ja seudullisuus lisääntyvät, olisi syytä tarkastella, mitä ”vanhana työnteki-jänä siirtyminen” todella tarkoittaa. Yleisesti ottaen muualla Suomessa tämän kaltaiset jutut on hoidettu fiksummin. juuri se, että tämä käy-täntö Tampereella koskee kaikkia kaupungille siirtyviä työntekijöitä, luulisi herättävän yleisempääkin mielenkiintoa. haloo ammattiliitot! herätys! Vigren patistelee.

Monessa kunnassa työura huomioidaan paremmin

Esimerkiksi Keski-uudenmaan pe-lastuslaitosta perustettaessa ja kah-deksan pelastuslaitoksen työntekijöitä yhdistettäessä Vantaan palkkalistoille päätettiin, että aikaisemman vieraan pelastuslaitoksen palveluksessa tehty yhtäjaksoinen työ huomioidaan palve-lusvapaita laskettaessa samassa mitassa kuin Vantaan kaupungilla alun perin työuransa aloittaneilla palomiehillä.

Samoin tehtiin jyväskylässä Kes-ki-Suomen pelastuslaitosta muodos-tettaessa. äänekoskelainen palomies säilytti virkavuotensa huomioimisva-paan laskentaperusteena, vaikka työn-antaja vaihtui. Ratkaisevaa oli, että oli kunnan työssä siirtymäaikana.

Vaasassa, joka on Pohjanmaan pe-lastuslaitoksen hallintokeskus, Vaasan kaupungin omistukseen siirtyneen laitoksen palvelu rinnastetaan kau-pungin palvelukseksi, mikäli henkilö siirtymävaiheessa on ollut laitoksen palveluksessa ja siirtymisestä on kulu-nut vähintään neljä vuotta.

Monissa kunnissa huomioimis-vapaa on pitempi kuin Tampereella: Vaasassa 20 vuoden palveluksesta saa kolme päivää palkallista virkavapaut-ta, 30 vuoden palveluksesta yhden viikon ja 40 vuoden palveluksesta kaksi viikkoa. Vantaalla palkallinen virkavapaus on viikko, jonka lisäksi saa lahjakortin. jyväskylässä yhden tai kahden viikon vapaasta voi osan käyttää kuntolomana kylpylässä.


BRONTO SKYLIFT OY ABTeerivuorenkatu 2833300 TAMPEREPuh 020 7927 111Fax 020 7927 300www.bronto.fi

3T Audit - Turvallisuusjohtamisen arviointi

3T Multimediakirjasto - Jo 50 erilaista opetusmultimediaa

3T Työturvallisuuskoulutus - Julkisena ja yrityskohtaisena

Turvallisuusuutiset.fi - Ajankohtainen ykkönen

3T Monitori - Turvallisuustietojärjestelmien markkinajohtaja

3T Ratkaisut Oywww.3tratkaisut.fi [email protected] Puh. 09-8516 0156

Sähköäjohtamiseen!

turvallisuus-

ASCOM-RATKAISUT- KUN VIESTINKULKU ON ELINTÄRKEÄÄ

www.ascom.fi

TIETOLIIKENNERATKAISUTKRIITTISIIN YMPÄRISTÖIHIN



TUOTEUUTUUdET & INNOVAATIOT [email protected]

Kädensuojausasiantuntija Mari-gold Industrial on vahvistanut

laajaa viillonkestävien käsineiden sarjaa julkaisemalla PU1000:n, jossa yhdistyvät erinomainen viillonkesto ja kätevyys, mu-kavuus ja joustavuus.

PU1000 sopii erityisesti niille, jotka työskentelevät terien ja terävien metalli-kulmien kanssa. Se on saumaton kudottu käsine, jossa käytetään uusinta kuitutek-nologiaa. Käsineellä on suurin mahdolli-nen (tason 5) viillon kesto.

Uusi kuitumateriaali antaa viiltävyyden lisäksi käyttömukavuutta ja hyvän otteen. Käsine on tarjolla kokoina XS-XXL.

Marigoldilta uusi viillonkestävä käsine

Turvatekniikan keskus Tukes on tes-tannut ilman standardimerkintää

myytävien sammutuspeitteiden sam-mutusominaisuuksia. Neljästä tutkitus-ta sammutuspeitemallista kolmen pei-temallin sammutusominaisuudet olivat käyttötarkoitukseensa sopivia.

Yksi peitemalli osoittautui ominai-suuksiltaan puutteelliseksi, joten Tukes asetti tuotteen myyntikieltoon. Yhden testatun tuotteen osalta edellytettiin li-säksi peitteen vetolenkkien muuttamis-ta jatkossa vetonauhoiksi.

Neljä vuotta sitten Tukes ja Kuluttaja-virasto teettivät yhteistyönä kattavan tut-kimuksen markkinoilla olleiden sammu-tuspeitteiden turvallisuudesta ja käytet-tävyydestä. Testitulokset olivat tuolloin tyydyttävät, mutta joidenkin tuotteiden osalta asetettiin lisämerkintävaatimuk-sia. Nyt tehdyn selvityksen perusteella markkinoilla olevien tuotteiden taso on säilynyt tyydyttävänä. Markkinoilla ole-vista peitemalleista enemmistö täyttää standardin SFS-EN 1869 vaatimukset.

Pelastustoimen laitteita koskevat myyntikielto- ja palautusmenettelyta-paukset löytyvät Tukesin sivuilta, www.tukes.fi/fi/Toimialat/Pelastustoimen-laitteet. Sammutuspeitteen lisäksi syk-syn aikana sivulla on ollut myyntikielto yhdelle palovaroittimelle ja takaisinveto yhdelle häkävaroittimelle.

sammutuspeite myyntikieltoon«

VTT on selvittänyt palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämien vaikutuksia

työturvallisuuteen ja laatinut suojautumis-suositukset palokohteiden saneeraajille.

Tutkimustulokset osoittivat todeksi arvelut siitä, että palon jälkeen palokoh-teessa työskentelevät ja vierailevat ihmi-set voivat altistua syöpävaarallisille yhdis-teille, vaikka huoneistossa olisi suoritettu asianmukainen jälkituuletus. Erityisen tär-keää suojautumisessa on asianmukaisen hengityksensuojaimen käyttö.

VTT suosittelee tulosten perusteella saneeraajille puhaltimella varustettua hen-gityksensuojainta, jossa on A2P3-luokan suodatin. Keho tulee suojata vähintään puuvillaisella pitkähihaisella ja -lahkeisel-la suojahaalarilla tai lyhytaikahaalarilla kontaminaatioriskin vähentämiseksi.

Korvien suojaamiseksi hengityksen-suojaimen kasvonsuojaimessa tai haala-rissa tulisi olla huppu. Kädet on syytä suo-jata kuivatyövaiheessa tiiviillä käsineillä, jotka estävät noen pääsyn käsineiden sisään, ja märkätyövaiheessa kemikaali-käsineillä, jotka suojaavat pesuaineilta ja pesuveteen liuenneilta epäpuhtauksilta.

Työssä tutkittiin palosaneeraajien altis-tumista terveydelle haitallisille yhdisteille. Laboratorio-olosuhteissa toteutettiin kaksi mahdollisimman samankaltaista asunto-

paloa jäljittelevää palokoetta, joiden jäl-keen poltetut tilat saneerattiin normaaleja palosaneerausmenetelmiä käyttäen.

Tutkimustulokset osoittivat, että pa-lon jälkeen palokohteessa työskentelevät ja oleskelevat ihmiset voivat huoneistossa tehdystä asianmukaisesta jälkituuletuk-sesta huolimatta altistua syöpävaarallisil-le polysyklisille aromaattisille hiilivedyille eli ns. PAH-yhdisteille. Mitä aiemmin pa-lon jälkeen kohteeseen mennään, sitä tär-keämpää on hengityssuojaimen käyttö.

Hiukkas- ja höyrymäisten PAH-yhdistei-den havaittiin altistavan myös ihon kaut-ta. Käsien kautta tulevan altistumisen vähentämiseksi suojakäsineiden käyttö saneeraustyössä on ehdottoman tarpeel-lista. Tämän lisäksi käsien pesulla voidaan vähentää altistumista ja käsien kautta vä-littyvää kontaminaatiota..

VTT:n yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa tekemä selvitys on tiettävästi en-simmäinen tutkimus Suomessa, jossa tar-kastellaan palosaneeraustyöntekijöiden altistumista. Myöskään suojautumissuo-situsta ei ole aiemmin ollut käytettävissä.

www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W103.pdf

Vtt:ltä suojautumissuositukset palokohteiden saneeraajille

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on julkaisut uuden ohjeen, joka

toimii rakentamismääräyskokoelman osan RakMK E3 Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus (2007) so-veltamisohjeena.

Ohjeen RIL 245-2008 ”Pienet sa-vupiiput. Suunnittelu-, rakentamis- ja huolto-ohje” tarkoituksena on antaa käytännön ohjeistusta, miten raken-tamismääräyskokoelmaa noudattaen suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpide-tään paloturvallisia savupiippuja.Ohje on tarkoitettu kaikille rakennushankkeen osapuolille sekä rakennusvalvonta- ja paloviranomaisille. Lisätietoa: www.ril.fi

rakentamisohje pienille savupipuille


LUKIJALTA [email protected]

ENTISISSÄ KUNNALLISISSA hälytys-keskuksissa työskennelleet päivystä-jät perustivat muutama vuosi sitten Elosalamat-kerhon, jonka jäseniä ko-koontui syyskuussa vuosittaiseen ta-paamiseen, tällä kertaa Kuopioon. En-sivuoden tapaaminen on puolestaan elokuussa Kouvolassa, Orilammen Maja ja Lomakeskuksessa.

Tapaamiseen osallistuneet Elosala-mat kokoontuivat Pohjois-Savon pe-lastuslaitokselle, josta siirryttiin pihan toiselle puolelle, tutustumaan Pohjois-Savon hätäkeskuksen tiloihin ja toi-mintaan. Sieltä siirryttiin puolestaan

Rauhalahteen, josta käsin käytiin lai-varisteilyllä Kallavedellä. Illemmalla oli vuorossa päivällinen sekä sosiaalista kanssakäymistä ja karaokea tanssin kera. Aamulla virkistyttiin saunassa ja altailla sekä nautittiin tukeva aamupa-la. Ennen kotiinlähtöä pidettiin vielä kerhokokous, jossa valittiin vuodeksi eteenpäin kerhon puheenjohtajaksi Raija Saaresti Kotkan seudulta.

tuoMo VähäkANgAshätäkeskuspäivystäjäeläkeläinenYlivieska

Elosalamilla tapaaminen

EdELLISESSÄ Pelastusalan am-mattilainen -lehden numerossa kysyttiin, minkä merkkinen pa-loauto kuvassa on. Kyseessä on vaahtosammutusauto vuodelta 1959, joka on rakennettu Ford ’40 -kuorma-auton alustalle. Osalla kuvatkilpailuun osallistu-neista oli omakohtaisiakin koke-muksia Hävittäjä-Fordista, aika-naan Suomessa hyvin yleisestä kuorma-autosta.

Arvonnassa Pienen paloauto-kirjan voittivat Tuomo Laikola Oulunsalosta ja Veikko Lindberg Savuskoskelta.

Se oli Hävittäjä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n linjauksen mukaan seuraavalla työmarkkinoiden sopimuskierroksella on

turvattava kaikkien palkansaajien ostovoiman kehitys. — Se toteutuu palkankorotuksilla, veroratkaisuilla ja maksupoli-tiikalla, kiteyttää STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.

Poliittinen päättäjä, työnantajat ja palkansaajajärjestöt ovat yhtä mieltä koordinaation tarpeesta.

— Vapaa koordinaatio, jossa seuraillaan liittojen ratkai-suja, ei riitä. Koordinaation on oltava sitovaa ja sitovuus on todettava keskustasolla, Mäenpää painottaa.

STTK pitää seuraavan sopimuskierroksen haasteita melkoisina. Aikataulu on kireä, sillä ensimmäiset sopi-

mukset ovat katkolla jo ensi keväänä. — uusi sopimisen malli kuitenkin puuttuu ja neuvot-

teluedellytykset ovat tällä hetkellä heikot. Elinkeinoelämän keskusliiton yksipuolinen julistautuminen irti tulopolitii-kasta ja vaatimukset keskustason koordinaatiosta palkka-maltin synnyttämiseksi ilman osapuolia sitovaa mallia eivät ole tästä todellisuudesta, Mäenpää toteaa.

STTK:n lähtökohdat seuraavalle kierrokselle perustuvat STTK:n hallituksen linjauksiin, viime neuvottelukierroksen arvioihin, järjestön sisäiseen strategiatyöhön sekä pääminis-terin ja työmarkkinajärjestöjen välisiin tapaamisiin.Tavoit-teiden täsmentämiseksi suoritetaan jäsenkysely,.

STTK: Ostovoima turvattava seuraavalla sopimuskierroksella


LUKIJALTA [email protected]

YHTENÄ KESKEISENÄ ongelmana hätäkeskuslaitoksen tulosjohtami-sessa ja sen arvioinnissa on se, ettei hätäkeskuslaitoksen tulosta ei ole selkeästi määritelty. Hätäkeskusor-ganisaation kokonaistavoite jää usein epäselväksi. Tällöin tulosjohtamisen ongelmaksi muodostuu helposti se, että erilaisia tavoitteita omaavat toi-mijat (poliisi, pelastus-, sosiaali- ja terveysviranomaiset) unohtavat hätä-keskuslaitoksen kokonaistavoitteen kansallisen turvallisuuden.

Kansallista turvallisuutta on tarkas-teltava aina sen tasa-arvoisesta jakau-tumisesta käsin. Hätäkeskuslaitoksen tulosjohtamista toteutettaessa on huomioitava, että asiakasnäkökulma on sovitettava yhteen kansalais- ja ylei-sen edun näkökulmiin. Käytännössä markkinalaatu on yhteen sovitettava yhteiskunnalliseen laadun kanssa. Muuten esimerkiksi resurssien niuk-kuus saattaa johtaa palvelujen voi-makkaaseen priorisointiin.

Hätäkeskuslaitoksessa on päätettä-vä keskeiset tulostavoitteet ja niihin liittyvät mitattavat indikaattorit. Tämän jälkeen on arvioitava erilaiset mittaami-seen liittyvät riskit. Tulosohjauksen ja siihen liittyvän tulosmittauksen riskien arvioinnissa on muistettava seuraavat seikat. Ensiksi on pyrittävä irrottautu-maan ajattelumallista, jossa tulosmit-

tauksen ja arvioitavan toiminnan väli-set yhteydet otetaan annettuina.

Toiseksi tulosmittaus ja siihen liittyvä arviointi on nähtävä laaja-alaisena toi-mintana. Tällöin päästään eroon ”vas-tinetta rahalle –ajattelusta”, mikä ei sovi sellaisenaan turvallisuuspalvelui-ta tuottavaan hätäkeskuslaitokseen.

Kolmanneksi on huomioitava erilais-ten kulttuuristen taustojen vaikutus mittaukseen vaikuttavana kynnysteki-jänä. Poliisilla, pelastustoimella sekä sosiaali- ja terveydenhuollolla on eri-laiset käsitykset laadusta ja tehokkuu-desta ja sen mittaamisesta hätäkes-kuslaitoksessa sen eri alueilla

Ongelmia voidaan vähentää oikein valitun strategian avulla. Esimerkiksi tulosmittauksessa on nähty olevan seitsemän mainitsemisen arvoista riskiä, jotka ovat tiedostettava ennen päätöksentekoa. Hätäkeskuslaitok-sen tulosmittauksen tulisi ottaa huo-mioon yllä mainitut riskit. Johtamista ajatellen hätäkeskuslaitoksen tulos-johtamiseen liittyvien laatustandardi-en tulee olla julkisia.

Yhtenä tavoitteiden saavuttamisen keinona hätäkeskuksissa tulisi olla tulospalkkaus. Hyvä tulos siis mahdol-listaisi suotuisan palkkakehityksen. Toisaalta tulospalkkauksen mahdollis-taa palkkajouston myös alaspäin. Ne-gatiivinen palkkajousto on vaarallinen

ilmiö etenkin turvallisuutta tuottavissa julkisin varoin ylläpidetyissä toimin-tayksiköissä, joissa korostuu palvelu-jen turvaaminen myös kansallisen ta-loudellisen taantuman iskiessä.

Väitän, että hätäkeskuslaitoksen tuloksellisuuden ja siihen liittyvistä pelisäännöistä päättäminen on tär-keätä. Hätäkeskuslaitoksen toimivuu-den takia niiden tulosohjaus ja siihen liittyvä johtaminen ja koulutus on ulotettava koko hätäkeskuslaitoksen henkilökuntaan. Laajaan hätäkeskus-laitoksen tulosjohtamiskoulutukseen osallistuminen luo perustan tulosjoh-tamisen onnistumiselle.

Tulosjohtamisen onnistumiseen liit-tyy myös hätäkeskuslaitosten esimies-ten edellytys toimia johtotehtävissään, mikä on huomioitava virkoja täytettä-essä. Johtotehtävissä olevien ihmisten on kyettävä keskittymään enemmän ihmisten kuin asioiden johtamiseen.

Hätäkeskuslaitoksen hyvään johta-juuteen kuuluu kyky delegoida, motivoi-da ja ratkaista ongelmia luovasti. Hätä-keskusten johtajalla on siten oltava val-mius muutosjohtamiseen, tavoitteiden asetteluun sekä ryhmätyöskentelyyn, jotta hätäkeskuslaitoksen kykenevät toimimaan myös laman aikana.

juhA rAutiAiNeNterveystieteiden maisteri

Vaarantaako hätäkeskuspalvelujen tulosmittaus palvelujen saatavuuden?


Kielotie 12–14 B, 01300 Vantaapuh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230

[email protected]

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY

Kuva

t: SP

AL, H

äke,

Hel

pe


Liittokokous25.-26.11.2008Sokos Hotel VantaaTikkurilaKOKOUSOHJELMA:Tiistai 25.11.klo 11.00 ilmoittautuminenklo 12.00- Liittokokous 2008 18.30klo 19.00 illallinenKeskiviikko 26.11.klo 10.00- Liittokokous 2008klo 12.30 lähtökahvit

Palomiesliiton liittokokouksessa läsnäolo-oikeus on kaikilla palomies-yhdistyksiin kuuluvilla jäsenillä, liiton henkilöjäsenillä, kunniapuheen-johtajalla, kunniajäsenillä sekä yhteistyö- ja kannatusjäsenillä.

Puheoikeus liittokokouksessa on kaikilla liiton jäsenillä. Äänioikeuskokouksessa on paikallisyhdistyksillä niiden jäsenmäärän suhteessaja SPAL:n henkilöjäsenillä.

Liittokokoukseen ennakkoilmoittaudutaan SPAL:n toimistolle.Lisätietoja ja ilmoittautumiset toimistoon puh. (09) 867 8880 tai [email protected].

tervetuloa liittokokoukseen Vantaalle!

Documents

Pelastusalan ammattilainen 5/08