Embed Size (px)
Citation preview
1
2
3
k
Pispalan asukasyhdistyksen jäsenmaksu vuodeksi 2004 on 5 ja kannatusjäsenyys 20 euroa.Tilinumero on Sampo 800017-893796. Merkitse viestiksi “jäsenmaksu 2004” ja oma nimesi.
Pispalalainen on foorumi kaikillepispalalaisille. Se jaetaan ilmaiseksikaikkiin Pispalan, Tahmelan ja Hyhkyntalouksiin. Kirjoituksia, mielipiteitä,jutun aiheita ja muuta sellaista voitoimittaa lehden tekijöille ja asukas-yhdistyksen toimikunnan jäsenille.Niitä voi lähettää tai jättää lehdenpostilaatikkoon Pispalan kirjastolle(Tahmelankatu 14) tai sähköisesti allaolevaan osoitteeseen.
PISPALALAINEN 2/2004
Päätoimittaja: Aura [email protected]
Tähän lehteen kirjoittaneet: AuraKalli, Ulla Kivistö, Jorma Markkula,Veikko Niskavaara, Mikko Närhi, IreneRinne, Jussi Sintonen, Osmo Sounela,Mika Söderman, Kimmo Uotila, PasiVirtamoKuvat: Aura Kalli, Krisse Karima,Mauri Keltto (kansikuva), JormaMarkkula, Heikki-Pekka Miettinen,Veikko Niskavaara, Mikko Närhi, AskoParkkonen, Mika Söderman, Tampereenkaupunki, Kimmo Uotila, Pasi VirtamoUlkoasu: työryhmäPainopaikka: Painohäme, Ylöjärvi2004Painosmäärä: 3400Julkaisija: Pispalan asukasyhdistys ry.Mykistävä ympäristöteko: Lehti onpainettu kierrätyspaperille!
Pispalan asukasyhdistys ry.Toimikunta 2004
Tahmelankatu 1433240 Tampere
Sähköposti:[email protected]
Nina Hakala, vpj. 044-536 8472
Esa Helin 050-348 1078
Pirkko Saloranta, tal. hoit.
Ismo Saxman 040-731 4229
Reino Tusa 040-748 0121
Pasi Virtamo, pj. 041-507 1717
Kädessäsi on Pispalalaisen numero 2/04, jonka kantavana teemana onyhteisöllisyys. Monet asiat, joita asuinalueemme parissa teemme, ovat pit-kälti riippuvaisia siitä, millaisena koemme oman elinympäristömme ja nii-den ihmisten merkityksen, jotka asuvat ympärillämme.
Pispalan rakennusjärjestystä suunniteltaessa elämme siinä mielessä kriit-tisiä aikoja, että nyt on se hetki, jolloin meidän asukkaiden tulee pyrkiävaikuttamaan Pispalan ilmeeseen ja muutoksien mahdollisuuteen tai mah-dottomuuteen. Yksi PRO-Pispalan keskusteluilta on jo ollut, seuraava kohtatulossa (lisää aiheesta sivulla 12). Näkemyksiä riittää. Kaikkia täydellisestimiellyttävään konsensukseen tuskin päästäisiin, vaikka Pispalassa asuisi vainkaksi ihmistä; jokaisella on oma mielipiteensä ja hyvä niin. Optimistisestikuitenkin uskon, että joistain asioista voidaan päästä yhteisymmärrykseen,kunhan ainakin väärinkäsitykset puhdistetaan pöydältä.
Hyörintä kasvimailla on alkanut ja Kurpitsa-talon ulkoinen ehostus onvauhdissa. Tänä keväänä karnevaalien päivätapahtuma järjestetään Kurpitsanpihassa (ks. s. 16), jolloin talo jo toivon mukaan komeilee uudessamaalissaan. Innollahan sitä odottaa juhlahumua. Tulkaa tekemään ja olemaanyhdessä.
Tähdet ovatsuoraan järven reunan yläpuolella. Melkein yhtälähellä kuin vehnän kullankeltainen väriikuisessa talvessa. Tavoiteltava niitä silti on.
Linjanvetoja jayhdessä tekemis-tä
tekemisen iloa, Aura K.
4
a vaativa kohde
Santalahti on vaativa kohde asuin-aluesuunnittelulle. Sijainti Rantaväylänme-lualueella, kylmällä pohjoisrinteelläja herkässä kulttuuriympäristössä asettaarajoja, mutta tarjoaa myös mahdollisuuk-sia. Alueelle poikkeusluvalla toteutettukerrostalokortteli on kuin muistumaPispalan 1950- ja -60-lukujen vaihtees-sa rakennetuista kerrostaloista. Ne eivätmittakaavaltaan ole neljässä vuosikym-menessä muuttuneet paremmin Pispalaansopiviksi.
Asemakaava-arkkitehti Jouko Seppä-sen mukaan Santalahden kaavoituksessatulee huomioida muun muassa läntisenohikulkuväylän tulevaisuus, keskustanliikenneosayleiskaava ja rantaväylänkokonaissuunnittelu. Kyseessä on siiskaavoitustehtävä, joka vaatii aikaa ja eri-laisten vaihtoehtojen punnitsemista.
liikenteen haaste
Pispalaan kohdistuva liikennepainevahingoittaa jatkuvasti asumisen laatuaja heikentää alueen turvallisuutta. Asuin-alueemme läpi kulkee lähes 80 000 ajo-neuvoa vuorokaudessa. Uskomaton mää-rä Tampereen kokoisessa kaupungissa,mutta ymmärrettävää, kun huomioidaantarjolla olevat joukkoliikenteen mahdol-lisuudet. Rantaväylän leventäminen onlaastaria amputoituun jalkaan – kestäväratkaisu voi löytyä vain joukko-liikennettä parantamalla. Yhdistyksenkäsityksen mukaan raideliikenne on eri-tyisesti koko kaupunkia ajatellen var-teenotettava vaihtoehto.
Nykyisiä Santalahden osayleiskaavanvaihtoehtoja käsiteltäessä mukana oli pa-rikin ehdotusta, jotka olisivat vieneetRantaväylän liikenteen paikoitellen kan-nen alle. Lopullisen kaavoituksen poh-
jautuessa tämän kaltaiseen vaihtoehtoon,saavutettaisiin suuria etuja koko kaupun-gin ja Pispalan suhteen. Melu- ja jossainmäärin myös saasteongelma poistuisi lii-kenteen siirtyessä maan alle. Samalla va-pautuva maa-alue voitaisiin käyttää ai-tojen, häiriöttömien virkistysalueiden pe-rustamiseen. Tampereen imagoa kohot-tamaan voitaisiin rekonstruoida Näsijär-ven pitkä hiekkaranta, jonka päällePaasikiventie aikanaan rakennettiin.
lisää pientaloja?
Valtava porkkana sojottaa Santa-lahden maanomistajien suuntaan. Alueenlisärakennusoikeudella voitaisiin kattaaosittain tunneliratkaisun kulut ja mahdol-listaa nyt suunniteltua laajempi rakenta-minen. Santalahden (Rantaväylä tunne-
Santalahden osa-yleiskaava
loituna) noin 40 hehtaarin laajuinen aluevoitaisiin toteuttaa laadukkaana ja val-takunnallisen kulttuuriympäristön arvol-le sopivana pientalorakentamisena.Tämä vastaisi kaupunginpientalotonttitarjon-nan lisäämistä tutki-neen työryhmän helmikuussajulkaisemia suosituksia.
Asukasyhdistyksen kirjelmä kaupun-ginhallituksen suunnittelujaostolle osoit-teessa, www.pispala.fi/keskustelu/?board=pispala
Alueen osayleiskaavan tämän hetki-set vaihtoehdot www.tampere.fi/ytoteto/aka/yleiskaavoitus/santalahti/index.htm
Pientalotonttien kaavoituksesta lisääosoitteessa www.tampere.fi/kokous/suja/2004/09021300.0/frmtxt8.htm
Kuvan esittämä rakentaminen olisi mahdollista nykyisellä, 42 metriä leveälläliikennealueella, jolle 1,5 km:n matkalla mahtuisi lähes 300 pientalotonttia.
Asukasyhdistys lähestyi helmikuussakaupunginhallituksen suunnittelujaos-toa. Huomiota pyydettiin kiinnittämäänSantalahden maankäytön ja Tampereenrantaväylän kehittämisen toisiinsa kyt-keytymiseen.
-PV
5
n
Alasuutari kertoi aluksi tutkimukses-taan, jossa hän oli selvittänyt vanhempi-en ja yhteiskunnallisen kasvatuksen suh-detta vanhempien puheessa: miten van-hemmat tulkitsevat omaa vanhemmuut-taan ja yhteiskunnallisen kasvatuksenmerkitystä? Yhteiskunnallisella kasva-tuksella tarkoitetaan päiväkodin, koulunja muiden ammattikasvattajien roolialapsen kasvattamisessa.
KOKO KYLÄ KASVATTAA?– keskustelua vanhemmuudesta ja yhteiskunnan vastuusta
Maarit Alasuutari: Kuka lasta kasvattaa?
Osaavatko vanhemmatenää kasvattaa?
Päivähoidon rooli on muuttunut niin,että nyt siitä on nyt tullut luonnollinenosa lapsen kehityksen tukemista ja ns.hyvää kasvatusta, vaikka sen alkuperäi-nen tarkoitus oli vapauttaa naiset työ-elä-mään. Kun aiemmin lapset kasvoivat jakehittyivät ”siinä ohessa, rinnalla”, niinnykyisin kasvatus ymmärretään tavoit-teelliseksi tehtäväksi - projektiksi, jokaedellyttää vanhemman ja muiden aikuis-ten aktiivista roolia ja intensiivistä suh-detta lapseen ja tämän elämään. Se tar-koittaa myös lapsen toiminnan, kehityk-sen ja elämänpiirin seuraamista, sopeut-taen kasvatustoiminta kuhunkin tilantee-seen ”mielekkäällä” tavalla (esim. vau-vamuskarit).
Kasvatuksen ammattilaiset ovat teh-neet itsensä tarpeellisik-si sanomalla, mikä lap-sen kasvatuksessa on oi-kein ja mikä väärin. Li-säksi se on tehnyt van-hemmat epävarmoiksiomista taidoistaan lapsenkasvatuksessa. Vanhem-mat haluavat lapsilleenmahdollisimman paljonhyvää ja jakavat helpos-ti ammattilaisten mielipi-teen kasvatuskysymyk-sissä, asettaen myös it-sensä ohjattaviksi jaopastettaviksi ammatti-laisten näkökulmasta.
Tutkimuksessa tulimyös ilmi, että vanhem-mat, jotka hoitavat lap-siaan kotona, joutuvatselittelemään syitä, mik-si he eivät ole vieneetlastaan päivähoitoon(miten lapsi sosiaalistuu,miten oppii ryhmässätoimimaan).
Koulua kehi-tettävä yh-dessä
Vaikka yhteistyönmerkitys ja määrä onopettajan ja vanhemmanvälillä viime vuosinakasvanut ja myös perus-
opetuslain henki on, että koulua kehite-tään yhdessä vanhempien kanssa, vaivaakoulua vieläkin perinteinen status- ja val-ta-asema, joka on kynnyksenä tässä yh-teistyössä. Liian usein opettajan ja van-hemman tapaaminen tarkoittaa kielteisiäuutisia lapsen koulunkäynnistä. Pispankoulun opettajat toivoivat, että vanhem-mat olisivat aktiivisemmin yhteydessäkouluun, sen sijaan, että keskustelevatasioista vain keskenään. Pispan koulu onkunnostautunut myös koulukiusaamisenpoiskitkennässä, puuttuen välittömästikiusaamistapauksiin.
Maarit Alasuutari vastasi myös otsi-kon kysymykseen: Kyllä, koko kylä kas-vattaa! Lapsen kasvatus tapahtuu hänenelämäänsä liittyvien asioiden ja ihmis-ten vuorovaikutuksessa. Näitä ovat: kou-lu, ympäristö, suku, naapurusto, sisaret,vanhemmat, harrastukset, media, kerhot,muut läheiset lapset ja aikuiset, siis kaik-ki, jotka muodostavat ”kylän”.
”Pispan koulu on pyhäkoulu”
Nätkinin Ritva kertoi, miten Pispankadun sosiaalinen muutos näkyy tämänpäivän elämässä. Pispalassa lapset vieläleikkivät luonnossa perinteisiä leikkejä.Eräs Hervannasta Pispalaan muuttanuttyttö piti Pispan koulua pyhäkouluna,koska täällä on ilmeisesti rauhallisempaakuin Hervannassa. Pispalassa myös las-ten ikähaitari on leikeissä suuri: suuretottavat pienemmätkin mukaanleikkeihin-sä. Paljon puhutti myös las-ten arvos-televa kielenkäyttö toisistaanmm. ulko-näöllisissä kysymyksissä.
Läsnäolevat miettivät myös, miten voitutustua toisiin vanhempiin. Vastaus kuu-luu: lasten kaverit ja pispalalaisuusyhdistävät. Lisäksi - tuntien toisensa -vanhemmat pystyvät paremmin puuttu-maan mm. kiusaamistapauksiin. Virta-mon Pasi muistutti, että yhdistykset jajärjestöt voivat toimia lapsien kasvun tu-kemisessa, vaikkapa opettamalla heille,että yhdessä tekeminen on voimaa sekäyhteistoimintaa erilaisten ihmisten kans-sa.
Koko kylä kasvattaa? –tilaisuudenjärjestivät Pispan koulunvanhempainyhdistys, Kölvi-poika-työnprojekti ja Ahjolan nuorisotyö.Lähde: Maarit Alasuutari ”Kuka lastakasvattaa?” (Gaudeamus)
Nelisenkymmentä asiasta kiinnostunut-ta kokoontui Pispan koulun auditori-oonhelmikuussa kuulemaan ja keskustele-maan teemasta ”Koko kylä kasvattaa?”.Tilaisuudessa alustajana toimi Stakesinerikoistutkija Maarit Alasuutari, joka ontehnyt väitöskirjan aiheenaan”Kukalasta kasvattaa?”
- KU
6
i
Mikä neuvoksi?
Yllä esitetty kärjistelmä ei tietystikäänole muuta kuin allekirjoittaneen kuvitel-maa. Mutta jotain perää siinä täytyy olla,koska Pispalan Kirjastotalon Tietotuvallatuon tapaisista aatoksista alkoikehkeytyä: VIRTUAALI-PISPALA! Seon verkkosovellus, jota rakennetaanTietotuvan Virtuaalipajassa sekäihmisten kodeissa/koneissa. Se toimiitosiaikaisena kohtaus- jakeskustelupaikkana sekä digi-taalisten,erityisesti multimedia-tuotteidenvalmistus- ja kokoamiskeskuksena.Rakentamiseen osallistuvat eri ikäryhmätomien kiinnostustensa ja taitojensa mu-kaan. Toiveena on, että pispalalaisten asi-oiden käsittely yksinkertaisten, koti-kutoisten pelien,l e i k k i e n ,teemajut-teluidenjne. avulla kaven-taisi sukupolvienvälistä kuilua javähentäisi ennak-koluuloja ja pel-koja.
MillainenonVirtuaali-Pispala?
Ensinnäkin sek y t k e t ä ä nP i s p a l a ndigitaaliseen kart-taan. Toisek-sikinse animoi-daan.Tällöin to-siaikaiset liik-kumiset ja chat–kohtaamiset voi-vat tapahtua virtu-aalisissa paikoissa
VIRTUAALI-PISPALA.NYT!Ihminen, toisin kuin eläin, joka elää vaistojensa varassa, elää kuvitelmiensa varassa. Kuvitelmat koskevat kokoympäröivää maailmaa, muita ihmisiä ja varsinkin omaa itseä. Ihminen on kuvitelmiensa vanki, virtuaalinen olen-to. Kuvitteellinen maailma tunkeutuu hänen elämäänsä joka tuutista, mutta se on muiden tuottama maailma. Omanja median tuottaman maailman törmätessä ihminen hämmentyy, jopa ahdistuu. Kuitenkin jotkut, erityisesti osanuorisosta, pärjäävät mediamaailmassa: Internetissä reippaillaan, chattaillaan, pelaillaan ja rakennellaanvirtuaaliyhteisöjä. Vanhemmat seuraavat pelonsekaisella kunnioituksella lastensa katoamista bittiviidakkoon. Eitiedetä missä mennään, ei oikein osata kysyä eikä kehdata kieltääkään.
(esim. Kirjastotalo, uimaranta, kahvila,Lauri Viidan museo jne.).Kolmanneksikin se sisältää pelejä ja leik-kejä, joiden sisältö ja tapahtumapaikatovat pispalalaisia. Pelit ja leikit ideoim-me kaikki yhdessä, ja ne toteutetaan niinhyvin kuin osataan. Aluksi ne ovat var-maankin yksinkertaisia ”tikku-ukko” –juttuja, mutta digimaailmalle ominaisestiniitä voi parannella vaikka loppuikänsäja jättää vielä perinnöksi lapsille jalapsenlapsille. Neljänneksi se on liikku-va. Kolmannen sukupolven multimedia-kännykät tulevat olemaan arkipäivää, jo-ten pyrimme vastaamaan tähänkin haas-teeseen. Viidenneksi se tulee telkkariin,nimittäin digi-TV:hen, joka on joka per-heessä noin kolmen vuoden päästä. Kuu-denneksi sovellus sisältää multime-
diastudion, johon kootaan ihmisten te-kemiä digitaalisia hengentuotteita(koos-tuen tekstin, kuvien, animaation,äänen ja videon aineksista). Näistä tuot-teista osa tulee verkkoon ja suuremmatkokonaisuudet CD- ja DVD-tallenteinaVirtuaalipajan digi-taaliseen kirjastoonihmisten lainattavaksi. Mikäli ihmistenkotikoneet tai taidot eivät riitä, he saa-vat opastusta Virtuaalipajalta.
Miten se onnistuu?
Virtuaali-Pispalan aikataulu on jous-tava – sillä ei ole loppua. Tarkoitus onmuodostaa siitä pysyvä kulttuurinenrakennuspilari paikallisyhteisömme ar-kipäivän osaksi, rikastuttamaan jahauskuttamaan elämää Pispalassa. Tai-
Kalle ja äitinsä Kiti Miller tutkailevat yhdessä tietokoneanimaatioiden ihmeellistä maailmaa.
7
p
toja tarvitaan ja niitä hankitaan jatkuvastiopiskelemalla ja tekemällä. Järjestämmekursseja esim. Flash-ohjelmasta kiinnos-tuneille samoin kuin tietokoneen käytönperus- ja jatkokursseja. Ammatti-korkeakoulun Taiteen ja viestinnän op-pilaitos on luvannut auttaa graafisen to-teutuksen osalta.
Pilottikokeilu ja -tutkimus
Käsityksemme mukaan vastaavaa yh-teisöllistä, tosiaikaista ja vuorovai-kutteista verkkosovellusta ei ole muual-la maailmassa! (Tämä on siis tietysti mei-dän kuvitelmaamme.) Varmaan tästäkinsyystä Tietoyhteiskuntainstituutti (ISI)tukee Virtuaali-Pispala – toiminta-tutkimus avoimena konstruktiona –
tutkimustamme (katso lisää osoitteestawww.uta.fi/laitokset/ISI/hankkeet/hanke88.html). Sen tarkoituksena on tut-kia sukupolvien välisiä suhteita paikal-lisyhteisössä, erilaisia oppimis- ja yh-teistyökokemuksia sekä mahdollisuuk-sia sukupolvien välisen kommunikaati-on parantamiseen. Samalla etsitään jatestataan uusia tietoteknologiavälitteisiäyh-teisötutkimusmenetelmiä.
Lapseksi jälleen
Kaikki edellä esitetty on luonnollises-ti naurettavaa kuvittelua eikä se olekaantarkoitettu totisella naamalla luettavak-si. Leikkimielellä olemme lähteneet liik-keelle ja aiomme jatkaa samalla linjalla.Jokainen pystyy osallistumaan omallapanoksellaan kykyjensä ja into-
himojensa mukaan. Ideoita luulisi ole-van jokaisella: tällä hetkellä hahmottel-emme mm. Saunasaaren Robinsonia,selviytymis-polkua, tietovisaa, ristisana-tehtävää, ja vaikka mitä. Keksikää lisää!
Kaikki mukaan kuvitte-lemaan jahuvittelemaan!
Jos keksit jonkin idean tai sinulla onmielipide, jokin Pispalaan liittyvä digi-taalinen tuote tai haluat osallistua johon-kin opetukseen, ota yhteyttä:
Jussi Sintonenp. [email protected]
Pispan koulun vanhempainyhdistysjuhli 10 v. synttäreitä Pispan koulullahuhtikuun puolivälissä laulajaisten mer-keissä. Yhdistyksen puheenjohtajaKrisse Karima totesi avajaispuheessaan,että ” vanhempainyhdistystä eivät tar-vitse vanhemmat tai opettajat, vaan van-hempainyhdistyksen toimintaa tarvitse-vat lapset!”.
Keväisiin lauluihin johdattivat muu-sikot Jari Leppänen ja Lasse Laakso.Tokaluokkalaiset esittivät hauskanhölmöläistarinan ja päätteeksi koulunmusisoiva kuudesluokka esitti ”super-lauluna” Idolsien Tuulet puhaltavat. Iloi-sissa juhlissa oli mukana satakunta kou-lun oppilasta ja heidän vanhempiaan jaopettajia. Juhlissa julkistettiin uusikoulupaita, johon kuvan oli piirtänyt 2.luokan oppilas Veera Hanhiniemi. Tätäraikaskuvioista koulupaitaa myydääntoukokuussa mm. Pispalan karnevaa-leilla.
Yhdistyksen hallitus valitaan vuosit-tain syyskuussa, tervetuloa mukaan toi-
vanhempainyhdistyksellävuosipäivä
mintaan! Lisää tietoja Pispan koulunwebbisivuilta
www. info . tampere . f i / a /p i spa /vanhyhd.htm.- IR
PS. Virtuaali-Pispala kaipaa tunnus-musiikkia. Ulos kellareista!
Pispalan Kukka ky.Teemme kaikenlaiset sidontatyötPispalan valtatie 75, p. 345 0306, 0400-332 890
8
k
Yhteiskunnansirpaloituminen
Erilaiset ekoyhteisöt, nuorten kom-muuniasuminen, harrastusporukat, mut-ta yhtälailla uusoikeiston nousu jayhdenmukaisuuden paineet voidaan näh-dä yhteisöllisyyden kaipuun seurauksi-na. Jälkimmäisissä yhteisö vain perustuutoiseuden poissulkemiselle ja oman po-rukan yhdenmukaisuudelle. Aikaisem-min työväenluokkaisuus määritti suhteel-lisen tarkasti kuppikunnat. Vahva yhteen-kuuluvuus rakentui joko punaisuudenympärille tai vastareaktiona sille. Nyky-päivänä maailman kaksinapaisuudenlöyhtyessä, näyttäisi länsimaissa suurtenkokonaisideologioiden aika olevan his-toriaa. Muutos tältä osin ei välttämättäole huono. Kaiken kattavien mallien se-litysvoima ei aina ole se vahvin mentä-essä yksityiskohtiin tai yksilöiden todel-lisiin intresseihin.
Toisaalta voidaan nähdä, että yhteisöjäja samalla myös identiteettiä määrittävätekijä vain on vaihtunut. Jos työväen-luokkaisuus tai sen vastaisuus oli ennense, mikä jakoi ihmisiä, nyt samassa ase-massa ehkä ovat globalismin ja ”talou-den realiteettien” airuet, joille puolestaanon syntynyt vastapooleja.
Ihmiset puhuvat edelleen yhteiskun-taluokista ja monet kokevat kuuluvansajohonkin luokkaan. Työtön, mitäänomistamaton kokoomusnuori voi kokeaedustavansa porvarillisia arvoja yhtälail-la kuin rikkaan perheen vasemmistolais-nuori kokea olevansa osa työväenluok-kaa, vaikkei työtä olisi koskaantehnytkään. Vanhat nimitykset elävät,vaikkeivät konkretiaa kauheasti koske-takaan. Puhutaan yhteiskunnan sirpaloi-tumisesta. Kadonneet aidot yhteisöt, jois-sa nykyisin niin vanhakantaiselta ja
epämuodikkaalta kuulostava sana soli-daarisuus oli yksi merkittävimmistä yh-teisöä määrittävistä tekijöistä, on yritet-ty korvata kevyemmillä ryhmittymillä.Individualismi on kääntynyt kehällemassaindividualismiksi: jokainen yrittääolla samalla tavalla yksilöllinen. Poruk-kaan halutaan kuulua ja samallaerottautua siitä.
pysymättömyydenpysyvyys
Yhteisöllisyyden kokemisessa on pal-jon yhteyksiä identiteetin rakentumisel-le. Tällä hetkellä opettelemme elämäänpysymättömyyden jakuulumattomuuden ajatuksen kanssa.Samalla kun kipeästi kaipaamme kiin-topistettä elämäämme, emme tahdojaksaa enää uskoa sellaiseen. Rakkausei kestä, työt loppuvat, valtio menettäävaltaansa, meidän pitää ollamuuntautumiskykyisiä… Elämä käy ko-vin raskaaksi, jos kaikesta pitää aina sel-vitä omin voimin.
Taannoin Tampereen yliopistolla jär-jestetyssä tieteiden yössä käytiin pane-elikeskustelua suomalaisten henkisestä
pahoinvoinnista ja aineellisesta hyvin-voinnista. Jokainen puhuja puolueesta taimuusta vakaumuksesta riippumatta pu-hui yhteisöllisyyden puolesta. Sirpa Pie-tikäinen, yksi paneelin keskustelijoista,puhui arkunkantajista, joita jokainen tar-vitsee ympärilleen jo elämänsä aikana.Tärkeätä tässä ajatuksessa on myös se,että kokee itse kantavansa jonkun tai joi-denkin ”arkkua”. Se, että ympärillä onturvallinen yhteisö ei vielä riitä, jos eiitse koe olevansa myös antavana ja siistarpeellisena osapuolena tässä yhteisös-sä.
Miten kaikki edellä mainittu peilautuukaupunginosaan? Pispala on perinteisestiollut punaista aluetta: nyt vasemmisto-liiton ja kokoomuksen äänestäjiä asuutäällä lähes tarkalleen yhtä paljon. Kup-pikuntia ei enää niin tarkasti ole, vaikkatoki vasemmisto-oikeisto -akseli erottaa.Uuden yhteisöllisyyden pohjaa on vai-keata hahmottaa yhteiskunnanrakenteiden ja politiikan keinojenmuutenkin muuttuessa. Aina yhteisönsyntymiseen ja säi-lymiseen on kuitenkintarvittu yhdessä kokemisen ja tekemisentunnetta. Siispä: mikä meitä pispalalaisiayhdistää, yh-distääkö mikään? Millepohjalle oman asuinalueen yhteisöllisyys
Yhteisöllisyyden kai-puuKaupunginosien kutistuessa nukkumalähiöiksi onPispala säilyttänyt yhteisöllisen kaupunginosanmaineensa. Täällä ihmiset vielä tuntevat ainakin osannaapureistaan ja lastensa kavereiden vanhemmista.Kai yhteenkuuluvuuden tunnekin on edelleen olemassa,vaikka se ehkä perustuukin paljolti nostalgioinninvaraan.
Paljon kuitenkin on hävinnyt. Vanhaan ei ole paluuta,eikä ehkä niin haluakaan palata. Jotain ihmistenelämästä tuntuu kuitenkin puuttuvan, yhteenkuuluvuut-ta kaivataan monilla tahoilla. Mielenkiintoista onkinnyt miettiä, mikä tai mitkä voisivat olla ne yhdistävättekijät tässä ajassa tällä alueella. Tyhjästä ei yhdessätekemisen tunnetta saa aikaiseksi.
Omallaoksallaanulottu-matomissavaiyhdessämaatamyöten?Ehkäjotain siltäväliltä.
9
t
voisi syntyä? Mitä me enää teemmeyhdessä?
Työ ei meitä yhteenrakenna
On ehkä oikeutettua sanoa, että kai-kenlainen valta on siirtynyt entistä har-vempien käsiin. Instanssit ja rakenteet,jotka vaikuttavat elämäämme tuntuvatusein olevan ulottumattomissa ja ylipää-tään vaikeasti hahmotettavia. Voimatto-muuden tunne vaikuttaa yhtään mihin-kään syntyy helposti. Työn kiireeseen onhelppo upota ja kokea hallitsevansa ai-nakin jotain osa-aluetta elämästään. Ny-kyisin työ on kuitenkin usein luonteel-taan ei koskaan valmiiksi tulevaa ja jol-lain tavalla irrallaan muusta maailmas-ta. Tuntuukin hurjalta, että monien ih-misten identiteetti rakentuu osittain juuritällaisen tekemisen varaan. Edellä mai-nittuun yliopiston paneeliin osaaottanutta Claes Anderssonia mukail-lakseni: monilla elämän tarkoitukseksinäyttäisi muodostuvan tuleminen hauta-usmaan rikkaimmaksi.
Yhteisöllisyyden kannaltamietittäessä on kuitenkin ihan
terveellistä kyseenalaistaa työnihannointi. Vielä ennen maailmansotia ja1930-luvun suurta lamaa työn määrääpyrittiin kaikin keinoin vähentämään, nyttilanne on hieman toisin. Ja kuitenkin:kuinka paljon hyvin-voinnissamme onlopulta kiinni läheisyydestä ja ns. leikis-tä puurtamisen sijaan?
Yksi tärkeimmistä yhteisistä asioistapispalalaisten keskuudessa varmasti onse, millaiseksi haluamme asuinympäris-tömme muodostuvan. Riippumatta siitä,mitä mahdollista poliittista kantaa puol-lamme on todennäköisesti lähes jokaisel-la meistä jonkinlaisia visioita ihanteelli-sesta asuinympäristöstä ja sellaisestaPispalasta, missä itse haluaisi asua. PRO-Pispala hankkeen asukasilloissa näitäajatuksia on tarkoitus sorvata yhteen.Enkä ainakaan henkilökohtaisestilaittaisi vastaan, jos useamminkin kuinkerran karnevaalissa tulisi tehtyäympärillä asuvien ihmisten kera jotainhauskaa ilman vakavampia tavoitteita .
Jonkinlaista lopullista pysyvyyttä taipysähtyneisyyttä yhteiskunnassa tuskinkoskaan saavutetaan, eikä se nähdäkse-ni ole mitenkään tavoiteltavaakaan.Muu-tospyrkimys kohti parempaa voi
olla jopa universaali ideaaliyhteiskunnanmääre. Että meillä tavallisilla tallaajillaolisi tässä maailmanmenossa mahdolli-suus vaikuttaa muutokseen ja samallaomaan elämäämme olisi hienoa saadaihmiset keskustelemaan yhteisistä jaerottavista asioista keskenään ilman sensuurempia paineita jostain tietystä lop-putuloksesta.
Pietikäisen ajatusta arkunkantajistasoveltaen: jos kokisimme tarvitsevammetoisiamme Pispalan säilyttämisessä ja ke-hittämisessä sekä ennen kaikkea tunti-simme voivamme vaikuttaa edes tämänmaailman palan muuttamiseen, saattaisiyhteenkuuluvuuden tunne muodos-tuakin. Edellä mainittu saattaisi auttaamyös voimattomuuden tunteeseen jaoman elämän hallintaan.
Keskustelu yhteisöllisyydestä ja sentarpeesta toivottavasti tulee jatkumaan tä-mänkin lehden palstoilla. Ajatuksia, vi-sioita ja kokonaisia juttuja voi lähettääsähköpostitse [email protected] tai toi-mittaa Pispalan kirjastotalon takaovenpostilaatikkoon. Pispalalaisen syksyn nu-meroa odotellessa näkemyksiä voi käydäkirjoittamassa myös PRO-Pispalan val-koiseen kirjaan kirjastotalolla ja osallis-tua keskustelutilaisuuksiin (niistä enem-män toisaalla lehdessä).
Kurpitsalle korjaus-rakentamisen neuvontapiste
Tarton kaupungintaiteilijan AnliTummin kokoama valokuvanäyttelytarttolaisista puutaloista, jotka on maa-lattu alkuperäiseen väriasuunsa Hyvienvärien kaupunki –projektissa, avataanKurpitsatalolla 18.5. klo 18-20.
Näyttelyn avaa kulttuuritoimenjohtajaTuula Martikainen, joka kertoo myösTarton ja Tampereen välisestä ystävyys-kaupunkityöstä. Näyttelyn tuonnista vas-taavat Anli Tummi, Tarton kaupunki;Kalli Kukk, Supilinn Selts sekä MikaKeränen, Viron Suomen-instituutti.Näyttely on esillä 18.6. saakka Kurpitsan
vauhtia tartosta
Anli Tummin näyttely on pohjustustaKurpitsatalon maalaukselle mihin voiosallistua talkoohengessä karnevaali-viikolla. Petrooliöljymaalit on ystävälli-sesti lahjoittanut perinnemaalivalmistajaUulatuote Oy.
Pisteen avajaiset22.5.
Päivien yhteydessä pidetään korjaus-rakentamisen neuvontapisteen avajaiset.Piste jatkaa asukasyhdistyksen parinvuosikymmenen takaista perinnettä an-taa asiantuntevaa neuvontaa vanhoja ra-kennuksia korjaaville. Pisteessä voi tu-tustua kirjalliseen materiaaliin jaKurpitsatalon esimerkkikorjauksiin.
Neuvontapisteeltä tavoittaa kesän ai-kana maakuntamuseon perinneraken-nusmestari Tapani Koirasen, arkkitehtiPertti Kaiharin ja rakennusrestaurointiharjoittelija Anna-Lea Nissin. Tarkemmataikataulut selviävät kesän edetessäKurpitsalta.
aukioloaikoina (ks. Kurpitsan tiedote si-vulla 16).
-AK
-VN
10
kpohjois-pirkkalanpoikia
Koivunen asui vuoteen 1947 Tampe-reella Ylä-Tahmelan alueella Pispa-lanharjun kupeessa. Hän halusi tallen-taa muistojaan silloisista tapahtumista.Kirja on jonkinlainen kunnianosoituslapsuudenaikaisille kavereille ja Ylä-Tahmelan silloiselle aikuisväestölle.
Aluksi Jaakko Koivunen kertoo hie-man henkilöhistoriastaan ja koulu-ajastaan.- Olen syntynyt vuonna 1925. Isäni jaäitini erosivat, kun olin neljävuotias.Silloin muutimme tänne Ylä-Tahmelaantaloon, joka nyt on jo purettu. Siellä olitietysti muitakin lapsia. Aikanaan me-nin sitten kansakouluun tuohon Pispankouluun. Jäin luokalleni ensimmäiselläluokalla.
- Kouluajastahan kaikki tietää, mitäsilloin tapahtuu: kaikennäköistä urhei-lua ja pesäpalloa pelattiin lähinnä kesäi-sin tai sulana aikana. Kaksi vuotta olialakoulua, ja sitten alkoi niin sanottuyläkoulu ja Uuno Pihlajamäki tuli opet-tajaksi, Koivunen kertoo.
- Koko ydinjoukkomme siellä Ylä-Tahmelassa oli niin kuin työtä tekevienpuolella. Ja se on jatkunut varmasti elä-mämme loppuun asti. Opettaja Pihlaja-mäki taas oli kova suojeluskuntalainen,mitä me emme hyväksyneet ollenkaan.Mutta hän oli valtavan oikeudenmukai-nen mies. Me kaikki tulimme erittäinhyvin hänen kanssaan toimeen. Vaikkaolimme nappuloita ja hän oli aikuinenmies, tiesimme näistä asioista yhtä jatoista. Vanhempamme olivat myös ker-toneet asioita, siksi meistä oli tullut myöställaisen aatteen vartijoita, Koivunen jat-kaa.
Kaveriporukka tempai-see yhtä ja toista
- Kaveriporukka, jonka kanssa metoimimme yhdessä monet vuodet täällä
Ylä-Tahmelassa ja tietysti myöskin kou-lussa, oli Malmin Jussi, Erlingin Pekkaja Kalliomäen Aarne. Tämä oli sellainenydinjoukko. Porukassa teimme yhtä jatoista, niin kuin nuoret tekivät. Tässä kir-jassa kerrotaan juuri siitä, mitä me teim-me, kirjailija painottaa.
- Kirja kertoo nuoruudesta ja sen ta-pauksista, uimisesta, hauskanpidosta,murheista, kaiken näköisistä elämäärasittavista ja hyvittävistä teoista, Koi-vunen jatkaa.
Lisäksi Olgan poika kertoo muun mu-assa Pispalanharjun upeista maisemista,laskiämpärin tyhjennysreissuista, pyy-kinpesutouhuihin tympääntymisestä,naisten ihmettelemisestä ja rievien pais-tosta.
Jaakko-poika pelästyypahasti
- Nyt tulee mieleen yksi tarina. Olinnuori, ehkä noin seitsemän vanha. Yksirouva omisti tämän talon. Äitini oli ainapäivällä töissä ja joskus lähti yölläkin.Hän teki kolmivuorotyötä. Kerran tämänomistajarouvan sisko oli tullut ison susi-koiran kanssa sinne taloon, mitä minätaas en tiennyt.
- Kun minä kirmaisin sisäportaat ylöskovaa vauhtia, sellainen iso susikoira tuliminun perässäni. Minähän säikähdin hir-veästi, varmaan poru tuli ennen kuin ta-lon väki pääsi hätiin ja sai koiran poissiitä. Minä olin silloin yksin kotona. Jatämä on faktaa, Jaakko Koivunen kertoonaurahtaen.
Koivunen suunnitteleekirjaansa jatko-osaakin
- Ehkä minä kerron jotakin siitä jat-ko-osasta. Se kirja käsittelee aika paljonPispan koulun käyntiä ja meidän ydin-joukon harrastuksia. Siellä on muitakinkuin tämä ydinjoukko. Me liityimmepelastusarmeijaan ja vaikutimme siellämonet vuodet. Minä olen vieläkinsielultani pelastusarmeijalainen ja hy-väksyn sen järjestön. Jumalaa taas minäen hyväksy. Ne ovat kaksi eri asiaa.
- Aloimme myöskin soittaa torvia siel-lä. Innostuimme aika syvällisesti tähäntorvimusiikkin, koska me opettelimme
pikkuhiljaa soittamaan ja soitimmemyöskin. Siitä lähtien minä olen opis-kellut soittoa. Soitin trumpettia. Meilläoli jazz-porukka, tämmöinen tanssi-porukka, joka antoi rahaa silloin tällöin.Se auttoi meitä tässä mielessä. Meillä,jotka silloin menimme pelastusarmeijantorvi-soittokuntaan, harrastus jatkuikoko elämän, Jaakko Koivunen jatkaa.
Olgan poika palaaYlä-Tahmelaan
- Senhän nyt voi tähän loppuun mai-nita, että vuonna 1953, kun mä sainopiskeluni hoidettua, niin me lähdimmeperheeni kanssa Helsinkiin. Sitten olem-me vähän pyörineet ympäri Suomea jaloppujen lopuksi päädyimme Euraan,jossa me vaimoni kanssa varmaan vie-tämme loppuelämämme. Mutta joka ta-pauksessa minulla on jonkinlainen kai-puu koko ajan tänne Tampereelle, vaik-ka täältä melkein kaikki tutut ovat jomenneet menojaan. Kuitenkin pitääpaikkansa sananlasku: kyllä aikanaanrouta porsaan kotiin ajaa.
Olgan poika vieYlä-TahmelaanKirjailija Jaakko Koivunen kertoo Ylä-Tahmelan poikien elämästä 1930-luvul-la kirjassaan “Olgan poika”. Kirjailijakuvailee sattumuksia lapsen näkökul-masta
Maalaus esittää nyt jo purettua taloa Ylä-Tahmelassa. Jaakko Koivunen ja hänenäitinsä asuivat talon yläkerrassa.
- Siis sellainen tunne on koko ajanolemassa, että se lapsuus on jäänyt jol-lain tavalla tai ehkä se jää meille kaikillevahvasti mieleen, jos on semmoista, mis-tä on pitänyt. Lapsuus on jollain tavallaniin kuin äiti. Minä tarkoitan tässä kokoYlä-Tahmelaa, että se on minulle kuintoinen äiti, jonka helmaan haluaisi jat-kuvasti mennä, vaikka on pitkällä pois-sa, kirjailija Koivunen sanoo lopuksi.
Kirjaa on saatavissa Pispalankirjastolta ja täkäläisistä sekä Euran- ettäSäkylän kirjakaupoista ja kirjoittajaltaitseltään osoitteesta: Jaakko Koivunen.Maasillantie 29, 27500 Kauttua. Puh.02-8652998.
-MS
11
sSuomalainen vastine HollywoodinOscar-patsaalle on Jussi-patsas, ja niitä-hän tuli viime jaossa Pispalaan pilvin pi-mein! Pispankadulla asuva elokuva-pariskunta kalasti Pispalaan kunniankahdesta Jussi-patsaasta. Mika Ripatinkäsikirjoittama ja Johanna Vuoksenmaanohjaama elokuva Nousukausi palkittiinparhaan elokuvan ja parhaan käsikirjoi-
tuksen Jussilla. Tosin patsaista ainoastaantoinen ihailee parhaillaan Pispalan mai-semia, parhaan elokuvan Jussi on tuottaja-yhtiö Kinotar Oy:n palkintokaapin koris-teena.
- Nousukausi kuvaa lähiöelämää, mut-ta innoittajana ei missään mielessä oleollut Pispala. Asuinpaikkana Pispala
Pispala ei olelähiö, pikemminkinkylä!Nousukauden Jussi-patsaat pispalalaisille teki-jöille
muistuttaa enemmänkin kylää kuinlähiötä - niin hyvässä kuin pahassa.Nousukauden lähiöelämä on sijoitettuHelsingin Jakomäkeen. MuttaJakomäkikin on siinä itse asiassa vainkuvauspaikka. Tavoitteena oli kuvata ih-misten sosiaalista matkaa - ennakkoluu-loja ja sitä, miten ne murentuvat! ker-toilee parhaan käsikirjoituksen Jussi-patsaan saanut Mika Ripatti Pispalanportaiden juurella.
- Kylän ja lähiön ero on mielestänimittasuhteissa, tavoitettavuudessa. Lä-hiö on paikka johon tullaan jostakinmuualta, sinne joko kotiudutaan tai eikotiuduta, mutta pääasiana on yksilöllekeskeisten asioiden tavoitettavuus. Suu-ruus ei välttämättä ole este: aito new-yorkilainen tuntee asuvan New York -nimisessä kylässä.
- Silti en uskalla nimetä esimerkiksiTampereelta tyypillistä lähiötä, siitä voi-si saada vihat päällensä, vaikka onhuomautettava, että lähiö ei ole yksin-omaan kirosana. Lähiöelämä voi ollatavoiteltava vaihtoehto joillekin yksi-löille. Tiedän tapauksia, joissa lähiö-elämään kasvanut palaa viettämääneläkepäiviään tuttuun lähiöön, Ripattivielä muistuttaa.
Käsikirjoitus romaa-nista Suden vuosi
- Tällä hetkellä on työn alla Virpi Hä-meen-Anttilan viime vuonna ilmesty-neen romaanin Suden vuosi sovittami-nen elokuvakäsikirjoitukseksi. JohannaVuoksenmaa ohjaa sen, jos SuomenElokuvasäätiö viisaudessaan myöntäähankkeelle tuotantotukea!Tekemättömästä työstä ei muuta kannatatällä hetkellä puhua, liialla puhumisellaon monta työtä pilattu, Ripatti hymähtää.
- JM
“Ollako vai eikö olla lähiö?” tuumii Pispalasta parhaan elokuvankäsikirjoituksen Jussi-patsas Mika Ripatin kourassa kuin pääkalloHamletilla ikään.
12
pPispalan rakennuskulttuuriohjelmaharppoo pienin askelin kohti paremminhoidettua kulttuuriympäristöä. PRO-Pispalan keulakuva on oman kylänkulttuuriympäristöohjelma, joka vastaasisällöltään projektin alkuperäistä han-ke- ja yhteistyösuunnitelmaa. Tavoittee-na on kartoittaa asukkaiden kokemiaarvoja Pispalan kulttuuriympäristöstä jahyviä tapoja niiden hoitamiseen.
Kulttuuriympäristöohjelman laatimi-nen alkoi tammikussa pidetyssä asukas-illassa. Pispalan kirjastotalolle kokoon-tui kolmisenkymmentä asukasta pohti-maan Pispalan kulttuuriympäristönvahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuk-sia ja uhkia. Keskustelussa nousi esiinniin tarve ympäristön hoidon parantami-seen, kuin myös huoli ympäristön hoi-don vaikutuksesta kiinteistöjen arvoon.
Asukasillassa esitettiin epäilys siitä,että Vanhan Rauman rakennusten suo-jelu laskee kiinteistöjen rahallista arvoa.Myös vastakkainen käsitys tuotiin julki.“Yleensä rakennussuojelu lisää raken-nusten rahallista arvoa, mutta saattaa su-pistaa ostajakuntaa”, totesi Rauman kau-pungin rakennusvalvoja Kalle Saarinenpuhelimessa asukasillan jälkeisellä vii-kolla.
Pitäisikö tontinhaltijan saada halutes-saan purkaa omistamansa vanha, kult-tuurihistoriallisesti arvokas rakennus?
Mikä on naapurin oikeusturva, kunpienkerrostalon mittakaavalla rakentuva”omakotitalo” uhkaa varjostaa tontin,viedä näkymät, murentaa kulttuuri-ympäristön ja viedä asumiselta laadun?
Mikäli asemakaavamme yksiselittei-sesti kieltäisi vanhojen rakennusten pur-kamisen, ei kenelläkään olisi nokan ko-puttamista asian suhteen. Rakennuksetpidettäisiin hyvässä kunnossa, niitä laa-jennettaisiin, asumismukavuuksia pa-rannettaisiin ja tontteja lisä-rakennettaisiin tarvittaessa – ympäristönehdoilla. Kiinteistöjen ja asuinalueenarvo kohoaisivat käsi kädessä kuten
Pispan koululla jatketaankulttuuriympäristöohjelmanlaatimista 17.5. klo 18-21. Pai-kalle tulevat maakuntamuseonrakennustutkija Hannele Kuitu-nen esittelemään raken-nusinventoinnin tilannetta jaaluearkkitehti Taru Hurme ker-tomaan uuden rakennusjärjes-tyksen laatimisesta. Tutkija He-linä Koskinen Museovirastostakertoo yleisellä tasolla kult-tuuriympäristöistä.
K u l t t u u r i y m p ä r i s t ö -ohjelman tekoon voi osallistuaviereisellä sivulla olevan kyse-lyn täyttämällä tai vastata ky-symyksiin osoitteessawww.pispala.fi/yhdistykset/a s u k a s y h d i s t y s / a s y s f /propispala.htm. Mikäli et raaskilehteäsi repiä, voi ajatukset tie-tysti piirrellä muullekin pape-rille. Ohjelman tekoa tukevatympäristöministeriö ja Pir-kanmaan taidetoimikunta.
Ovatko omistusoikeus jaoikeus hyvään ympäristöönristiriidassa?
esimerkiksi Turun Port Arthurissa taiHelsingin Puu-Käpylässä.
Pispalan kulttuuriympäristön suojeluon kaikkien etu. Vanhojen rakennustensuojelu ei vähennä rakennusoikeuksia,vaan mahdollistaa tontin lisäraken-tamisen alueelle tyypilliseen, pienimit-takaavaiseen tyyliin.
Jos häviäjää pitää etsiä, on se ehkäoptiomielessä grynderi, joka ei voikaantuupata tonttiaan täyteen standardi-ratkaisulla. Hänkin todennäköisesti tuleeolemaan tyytyväinen, jos tulevaisuudenPispalassa asuinympäristö muodostuuperinteisiin nojaavasta ja ihmisenmittakaavaisesta rakentamisen mosaii-kista.
Saarinen haastattelee usein asuntojenpotentiaalisia korjaajia ja jos vaikuttaasiltä, ettei rakennuksen arvoa ymmärre-tä (mikä kuulemma on harvinaista), hänpyrkii jo ennen kaupantekoa ohjaamaanväärällä asenteella liikkeellä olevat mui-hin kohteisiin.
Meillä lienee jotakin oppimista Rau-malaisilta?
Koirat haukkuu, PRO-Pispala kulkee
Asukasillan osanottajia kirjastotalolla 17.1.2004
Asukasilta17.5.
-PV
13
Pispala on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Harjun vanhaa rakennuskantaa on inventoitu kolmenvuoden ajan Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta. Inventoinnin tuloksiin voi tutustua muun muassa Pispalankirjastotalolla ja Rajaportin saunakahvilassa. Inventoinnin tietoja voi jatkuvasti täydentää ottamalla yhteyttä rakennus-tutkija Hannele Kuituseen. Erityisesti museoilla toivotaan saatavan lisätietoja Pispalan muinaismuistoista.
Mikä meidän asukkaiden mielestä sitten on arvokasta kulttuuriympäristöä ja kuinka sitä tulisi hoitaa? Pispalankulttuuriympäristöohjelman teolla on tarkoitus tuoda asukaslähtöinen ulottuvuus alueen kehittämistä koskevaanarvokeskusteluun. Kyselyn ja asukasilloissa saadun palautteen pohjalta laaditaan kaupunginvaltuustolle esitysohjeista, joita asukkaat haluaisivat asettaa Pispalan kulttuuriympäristön hoidolle.
Miten arvioit seuraavien asioiden merkityksen Pispalan kulttuuriympäristön arvon säilymiselle?Ympäröi vastauksesi 1=positiivinen vaikutus, 2=ei vaikutusta, 3=negatiivinen vaikutus.
Vanhan rakennuskannan säilyminen kokonaisuutena 1 23 Vanhojen rakennusten purkaminen 12 3 Vanhojen rakennusten kunnostaminen1 2 3 Katurakenteen (päällysteet, pulterimuurit, aidat, ym.) uudistaminen
1 2 3 Henkilöautoliikenteen välityskyvynparantaminen 1 2 3 Avointen tilojenkäyttö tiivistysrakentamiseen 1 2 3Viheralueiden säilyminen avoimina viheralueina 1 23 Uudisrakentamisen avulla modernisoituva kaupunkikuva 1 23Väitteitä Pispalan rakennusinventoinnista. Oletko 1=samaa mieltä, 2=välinpitämätön asian suhteen, vaiko3=eri mieltä?
Inventointi tukee kulttuuriarvojen säilymistä 1 23 Inventointi loukkaa omistusoikeutta 12 3 Inventointi tulisi laajentaa koskemaan kaikkia Pispalan rakennuksia1 2 3 Inventointi on tehty riittävässä laajuudessa1 2 3Entä kuinka kulttuuriarvoja voitaisiin paremmin hoitaa?
Laatimalla purkamista ja rakentamista kontrolloiva rakennusjärjestys 1 23 Laatimalla uusi suojelukaava, joka koskisi sekä rakennettua, että luonnon ympäristöä1 2 3 Lisäämällä paikallista päätöksentekoa1 2 3 Lisäämällä keskustelua asukkaiden ja päättäjien välillä
1 2 3 Perustamalla erityinen hoitokunta huolehtimaan Pispalasta1 2 3 Ei ole tarvetta muuttaa nykykäytäntöjä
1 2 3Mikä on mielestäsi Pispalan kulttuuriympäristön suurin arvo?
Kuinka tätä arvoa tulisi mielestäsi hoitaa?
Mitä Pispalassa ei missään nimessä saa muuttaa?
Mikä asia Pispalassa vaatisi välitöntä muutosta?
Muuta kommentoitavaa kulttuuriympäristöohjelman tiimoilta?
Kiitos vastauksestasi!
kulttuuriympäristöohjelmaN Kyselylomake
Palautus Pispalan kirjastotalolle, K-Pikkoloon, Rajaportin saunalle tai la 22.5. Karnevaalien yhteydessä Kurpitsatalolle.
14
Pispalan 22.Karnevaalitla22.5.2004Kurpitsatalolla
(Isolähteenkatu 2)12.00 – 12.10 Avajaispuheet
12.10 – 12.30 Alkusoitto:
Teurasjuhla
12.30 – 13.00 Korjausrakentamisen
neuvontapisteen ja Talon Henki -
näyttelyn avajaiset.
13.00 – 13.45 Lurido
14.00 – 14.45 Cloud Farm
15.00 – 15.45 Apaja
16.00 – 16.45 Wankka Ote
12.00 - 17.00
- Kierrätystapahtuma
- Korjausneuvontaa
- Vanhempainyhdistyksen myyjäi-
set
- Reilun kaupan myyntipiste
- Carnevaalikeittoa con et sin
carne
- Kurpitsan muita herkkuja
- Tutustuminen Kasvumaa-
elokuvaleiriin
Tahmelan kentällä17.00 – 19.00 Potkupallo-ottelu
FC Kujakollit-Pulterrieri
Kujakollin ja kaupanpihassa
15
Kuluvan vuoden rakennusperintöteema on Oma Koti. Viime vuotiseentapaan Pispalassa järjestetään avointen ovien tapahtuma, jonka aikana voitutustua sellaisiin rakennusperintökohteisiin, joihin ei yleensä ole avointapääsyä. Viime syksyn palautteen mukaan tapahtuma antoi vinkkejä jarohkaisi korjaamaan rakennusperintöä. Myös korjaajat, asukkaat ja järjes-töt esittelivät syystäkin ylpeinä omia kohteitaan.
Maakuntamuseo järjestää Finlaysonin alueella Tampereen pää-tapahtuman, johon linkitytään tekemällä työläisen “työmatka” kävellenkotoa Pispalasta tehtaalle. Matkan varrelle sattuu useita mielenkiintoisia,historiallisia kohteita ja tapahtumia.
Euroopan rakennusperintöpäivä Pispalassa päättyy illan Sadonkorjuujuhliin ja Kasvumaa-elokuvafestareihin Kurpitsatalolla. Oman rakennus-perintökohteesi esittelijäksi voit ilmoittautua numeroon 041-507 1717.
Seuraa tapahtuman tarkempaa ilmoittelua niistä tiedotusvälineistä, joi-ta tehdään pispalalaista tiheämpään.
Euroopan rakennus-perintöpäivät la11.9.2004
kirjastonnäyttelyt_________________________________________________________________Pispalan kirjastoyhdistys,17.5. - 29.5. 2004.Anna Kirstinä, (maalauksia)31.5. - 20.6. 2004.Tommi Jakonen, (taidetta)21.6. - 1.8. 2004.Tommi Kemppinen, (öljyväri-maalauksia),2.8. - 21.8. 2004.Juha-Pertti Villanen, (muna!)1.9. - 12.9. 2004Pispalan kirjastoyhdistys,13.9. - 23.10. 2004.Raija Saartila, (öljyväri-maalauksia)25.10. - 31.10. 2004.Sami ja Sanna, (orpojen pehmo-lelujen näyttely)1.11. - 27.11. 2004.Kristiina Wallin, (käsintehtyjäkirjoja) 29.11. - 16.12.2004Pispalan kirjastoyhdistys,joulumyyjäiset17.12. - 25.12.2004
Syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin on Pispalan kirjaston näyttely-tilaan rakennettu mahdollisimman aito 1970-luvun pispalalainen opiskelija-asunto. Sitä voi katsella ympäri vuorokauden kadulta näyteikkunan takaa.Näyttelyllä pyritään kertomaan, millaista oli asuminen Pispalassa silloin, kunmonet nykyiset keski-ikäiset pispalalaislasten vanhemmat muuttivat nuori-na ensimmäisen kerran asumaan Pispalaan. Näyttelyn kokoaa Tietyllä tavalla
-työryhmä (Ina Jakobsson, Tuula Aho ja Osmo Sounela) ja siitä tehdään”näyttelykatalogi” Pispalan verkkosivuille. -OS
asuttua ja elettyäPispalan kirjastos-sa
kirpputori ja käsityömyyjäiset kurpitsatalolla 8.5. klo 12.-17.00.!(säävaraus)
LINNAREISSU? Portsa ry. kutsuu pispalalaiset ottamaan osaa Port Arthurin kaupunginosan perinteisille katu-markkinoille sunnuntaina 16.5. Turun ekskursion listalle mahtuvat varmaankin myös Kakola ja Turun linna.
Portsalaiset sulkevat pätkän Puutarhakatua, jonka valtaavat myyjät pistävät esille käsitöitä, pihakukkia, vaatteita sekäkaikenlaisia vinttien ja kellareiden aarteita. Markkinoilla ei sahata silmään, mutta kylläkin naisia paloiksi. Tästä vaativasta,joskin kivuttomasta operaatiosta vastaa Taski-taikashow - kuulemma näkemisen arvoista.
Sitovat ilmoittautumiset 12.5. klo 18 mennessä numeroon 041-507 1717. Matka järjestetään, mikäli osanottajia on vähin-tään 17. Hinta noin 20 euroa/henki. Matkaan lähdetään Pispalasta sunnuntaina klo 9 ja paluu mäelle illalla on noin klo 18.
pispalalaisen mainoshinnatSivun osa/euroa 1 / 4
801/1 250 1 / 8
501/2 140 1 / 1 6
40Tiedustelut 045-672 5737
16
tTuleva kesäkausi on Kurpitsatalollavilkas. Tämän lehden ilmestymisen ai-kaan talon vanhan maalipinnan raaputusja ulkomaalaus lienevät jo täydessä käyn-nissä, säät tietysti tuovat mahdollisiamuutoksia. Talkooväki on myös terve-tullutta ahkeroimaan, kannattaa kysellärohkeasti asiaa Kurpitsan väeltä.
Kurpitsatalo on avoinna 1.5. – 30.9.ti - pe klo 13 – 19, la 11 - 17 ja su 11 -19, maanantaisin suljettu.
Perusasioita jatketaan vanhaan ta-paan, talohan toimii seurustelu– ja lepo-paikkana. Paikan päällä voi tutustuaviljelyoppaisiin ym. materiaaliin. Yhdis-tyksen jäsenille lainataan viljely-työkaluja tiistaista perjantaihin klo 9-19ja viikonloppuna kahvion aukioloaikaan.Jyrsimen (tekijä mukana), oksasilppurinja kasvikuivurin lainaus on mahdollistakaikille, mutta jäsenille edullisempaa.Veneenvuokrausmahdollisuus on tänäkinkesänä – yhdistyksellä on käytössä lasi-kuituvene ja isompikokoinen puuvene.Kierrätyskasvilava toimii edelleenkin:ota ja vie, älä maksa.
Kurpitsalta kuuluukevään ja kesän 2004 ohjelmaa
Erilaisia tapahtumia kesällä koko joukko
komistunut. Myös Kasvumaa-elokuva-leirin osanottajien odotetaan dokumen-toivan krokotiilin kasvua.
Toukokuun aikana avataan Kurpit-satalolla myös korjausrakentamisenneuvontapiste, asiasta tiedotetaan tar-kemmin talon ilmoitustaululla.
Heinäkuun toisella viikolla Kurpitsa-talon valtaa nuorille järjestettävä Kasvu-maa-elokuvaleiri.
11.9. vietetään Euroopan rakennus-perintöpäivää ja juhlitaan perinteistäSadonkorjuujuhlaa. Luvassa on monen-laista ohjelmaa, ja myynnissä kasvi-maiden satoa sekä paikalla nautittavaksiettä kotiin ostettavaksi.
Tervetuloa siis mukaan Kurpitsatalonmonipuoliseen toimintaan!
Antti Kopakkalatekee Kurpitsanmaalauksenpohjatöitä.
-UK
-UK
pPispalan perinteisten karnevaalienpäivätapahtuma pidetään 22.5. tänävuonna Kurpitsatalolla.
Tapahtuma pyörähtää käyntiin klo 12,ohjelman löydät edelliseltä aukeamalta.
24. - 28.5. klo 9-15 Kurpitsalla jär-jestetään Krokotiilitapahtuma päivä-kotilaisille ja koululaisille. Osallistumi-nen edellyttää ennakkoilmoittautumistajoko puhelimitse 03-214 5271tai sähkö-postitse [email protected]
Kierroksen hinta on 30 E /ryhmä,päiväkotilapset 1E/hlö. Tarkoituksena ontutustua kasvimaihin, ja rakentaa yhteis-tuumin kasvein koristeltu krokotiili, jokajää kasvamaan ja sitä voi käydä katso-massa kesän aikana vaikkapa vanhem-pien kanssa. Jos intoa riittää, ryhmät voi-vat tulla syksyllä katsastamaan, mitenkrokotiili on kesän aikana kasvanut ja
17
aAsukasyhdistyksen vuonna 2001 te-kemään aita-aloitteeseen saatiin vastauskaupungin tekniseltä toimelta viime vuo-den joulukuussa. Vuodelta 1983 olleettyyppipiirustukset korvataan ohjeella,jonka “tavoitteena on muuttaa Pispalankatualueiden säleaidat vaihtelevammiksi,rakenteeltaan ja väritykseltään kulttuu-rihistoriallisesti arvokkaaseen ympäris-töön paremmin soveltuviksi sekävähemmän näkymiä peittäviksi.” Aitojenmetalli-tolpista siirrytään puisiin, milläpyritään parantamaan aitojen rajaamientonttien viihtyisyyttä. Aitojen rakentami-sesta on nyt olemassa kolme vaihtoeh-toista mallia. Aidan materiaaliksi voi va-lita myr-kyllisen painekyllästetyn puunsijaan lehtikuusta ja aidan voi halutes-saan maalata. Lisävaihtelua aitoihin voisaada vielä teknisen toimen suunnitteli-joiden kanssa neuvottelemalla.
Vaihtelua Pispalan puu-aitoihin
Karnevaalipäivänä la 22.5. klo 12. on suuri kierrätys-kirpputori Kurpitsatalolla muun ohjelman lomassa.Mikäli sinulla on nurkissasi kierrätettävää tavaraa, voit tuo-da sitä Kurpitsatalolle (Isolähteenk.2) koko Karnevaalivii-kon ajan (alk. ma 17.5.). Jos tarvitset kuljetusta, soita kirjas-totalolle, puh.2239 654 ja jätä soittopyyntö projektin pa-kettiauton kuljettajalle. Tavarat noudetaan maksutta.
HUOM: Vain ehjät, toimintakuntoiset ja korkeintaan”nojatuolin kokoiset” tavarat vastaanotetaan! Tavarat myy-dään kirpputorityyppisesti pikkurahalla Kurpitsatalonremonttikassan kartuttamiseksi. Pispalan kumppanuus -pro-jekti ja Kurpitsaliike ry. järjestävät.
Kierrätystäkarnevaaliviikolla!
Tavoite: Opetella havainnoimaan omaaasuinympäristöä ja dokumentoimaansen muuttumista elokuvan keinoin.
Kohderyhmä: 15-18 vuotiaita nuoria,mahdollisuuksien mu-kaan tasaväki-
sesti tyttöjä ja poikia. Ryhmän koko15 henkeä.
Milloin: Tutustuminen karnevaalienyhteydessä la 22.5. Ilmoittautuminensu 23.5. klo 14. Leirin ensimmäinenosa viikolla 28 ja toinen osa ennenkoulun alkua. Aikataulusta sovitaantarkemmin osanottajien ja vetäjien
kesken.
Missä: Leirin tukikohtana onKurpitsatalo. Kuvaukset teh-dään
osanottajien valitsemilla julkisillapaikoilla Pispalassa.
Hinta: 30 euroa, sisältää ohjauksen,materiaalit ja ruokailut.
Leirin aikana kuvattuja lyhytfilmejäesitetään Sadonkorjuujuhlien yhtey-
dessä pidettävillä Kasvumaa-elokuvafestareilla.
-PV
-VN
18
tTilaisuudessa Tampereen kaupungin
metsäosaston metsäsuunnittelija AnneTuominen ja puistoyksikön suunnittelijaMarjaana Tuoriniemi esittelivät Tah-melan rantapuiston hoitosuunnitelmaa.Esittelijöiden lisäksi paikalla oli yleisöänoin 40 henkeä.
Metsäosasto tekee suunnitelmat Tah-melan rantapuiston hoidosta. Kiinteistö-ja asuntolautakunta päättää toteutukses-ta. Myös kaupungin ympäristönsuoje-luyksiköltä ja valtion ympäristökeskuk-selta pyydetään lausunnot.
Rantapuistosta löytyyharvinaisuuksiakin
Pyhäjärven rannassa sijaitseva Tahme-lan rantapuiston alue käsittää noin kaksihehtaaria A-killan eli Tahmelan monitoi-mitalon (Uramonkatu 9, Hirvikadun ala-päässä) molemmin puolin. Rantapuistol-la on useita eri merkityksiä ja tehtäviä:virkistysalue, lähimetsä,suojametsä ja eläinten,kasvien ja ihmisten elin-ympäristö.
Tahmelan rantapuistoon metsätyypiltään rehe-vän lehtomainen. Lehti-puuvaltainen puusto onikääntynyttä ja osittainhuonokuntoista. Ran-nassa on konkeloita jalahopuita. Rantapuistoon herkkä, pieni alue,jossa kasvaa rauhoitet-tuja kynäjalavia, harvi-naisia tervaleppiä japihtakuusia. Lisäksi alu-eella kasvaa rauhoitet-tuja kelta- ja sinivuok-koja.
Rauhoitettuja pikku-tikkoja,( jotka ovat”vaarantuneita”), sa-moin kultarintoja ja har-vinaistuneita musta-pääkerttujakin esiintyyTahmelan rantapuistos-sa. Lisäksi alueella onrunsas siilikanta.
Asukastoiveita
-Tahmelan rantapuistoa, varsinkinkonkeloita, tulisi harventaa ja siistiä tur-vallisuuden parantamiseksi. Ränsisty-neitä puita pitäisi poistaa. Rantapuistonvoisi kunnostaa käyttöviheralueeksi lap-sille. Jo keväällä pitäisi kaataa vaaralli-sia tontin vieruspuita.
Ympäristöasiantuntija Kari Laamanenkertoi, että myös lahopuita ja ränsis-tyneitä puita on luonnonsuojelulain mu-kaan jätettävä alueelle, koska Tahmelanrantapuistossa pesii rauhoitettu ja vaaran-tunut pikkutikka. Lisäksi alueella eläämuitakin rauhoitettuja ja harvinaisia lin-tu-, eläin- ja kasvilajeja, jotka tarvitsevatlahopuita.
-Tahmelan rantapuistoon olisi saata-va läpinäkyvyyttä, jotta se tulisi turvalli-semmaksi; siten esimerkiksi poikajoukoteivät ”pesiytyisi” puistoon ja päih-deporukat yms. häiritsevä toimintahäviäisivät. Toisaalta rantametsä suojaataloja tuulelta.
-Pitäisi tehdä rantareitti kaupunginkeskustaan saakka. Ongelmana on Vara-lan alue, jonka kauttakulkua aluetta hal-linnoiva opetusministeriö on vastustanut.
-Varalankatu 22:n kääntöpaikalta pää-see portaita pitkin alas puistoon, mutta
nämä portaat eivät ole monen ihmisentiedossa. Voitaisiin laittaa viitoitusta puis-toon pääsypaikoille. Tulisi rakentaauimarantaa ja laituria.
- A-killan ympäristö rantoineen onpuistoa ja yhä käytössä, myös A-kilta toi-voo rantaa käytettävän ja A-killan talo-kin on avoin. Olisi säilytettävä nykyisel-lään A-killan rannan laituri.
Peruslinjauksia
Yhteenvedossaan Tuoriniemi sanoi,että olemassa olevat polut riittävät, mut-ta olisi tehtävä selkeämmät väylät taimenopaikat rantaan, mikä on yleistäaluetta. Tuoriniemen mukaan seuraaviintoimenpiteisiin ryhdytään: syksyllä pois-tetaan vaaralliset puut linnusto huomioi-den, jätetään maapuita jotka ovat tärkei-tä eliöstölle. Tuomisen mukaan yksittäi-siä puita voidaan poistaa tonttienreunoilta. Kuitenkaan ei avata näkemä-sektoreita ja pääosin rantaviivan puustojätetään eheäksi.
Suunnittelu jatkuu
Tahmelanniemen rantametsien hoito-toimenpiteitä täsmennettiin myös huhti-kuun lopussa pidetyillä maastokävelyillä.Kevään ja kesän mittaan lisää suunnitel-mia tulee nähtäville Pispalan kirjastolleja niihin toivotaan kommentteja ennenkuin syksyllä ryhdytään toimenpiteisiin.Lisätietoja: metsäsuunnittelija Anne Tuo-minen, p. 3146 3952 tai 050-517 7053,[email protected]
Tahmelan rantametsä saahoitosuunnitelman
Tahmelan monitoimitalossa järjestettiintiistaina 23.3.2004 esittely- ja keskuste-lutilaisuus, joka on pohjana Tahme-lanniemen rantametsien hoitosuun-nitelman laatimiselle. Asukastilai-suudessa esitetyt mielipiteet muodosta-vat suunnitelman kehyksen.
Maastokävelyn puututkimusta lasten leikkikalliolla.
-MS
19
Pispalan kumppanuus 2000-05kolmannen sektorin kaupunginosakohtainenyhteisö-, työllistämis- ja tietoyhteiskunta-hanke
Projektin tavoitteena on- Kehittää alueen yhteisöllisyyttä pitämällä ylläkansalaistaloa ym. palveluja sekä edistääyhdistysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä- Työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja harjoittelijoitaprojektin ja yhdistysten mielekkäisiin tehtäviin,voimavaraistaa heitä mm. atk-koulutuksella sekätukea jatkosijoittumisessa muihin töihin taikoulutukseen- Lisätä tietoyhteiskunnan kansalaistaitojakaikille avoimilla verkkoyhteyksillä ja atk-koulutuksella
Projektissa työskentelee n. 15-20 työllistettyä jaharjoittelijaa. Vapautuvia työpaikkoja kannattaakysellä. Toimipaikat: Pispalan kirjastotalo, Raja-portin sauna ja Kurpitsatalo
Lisätietoa:www.pispala.fi/kumppanuus/
Yhteystietoja:Pispalan kumppanuus 2000-2005 -projektiPispalan kirjastotaloTahmelankatu 14, 33240 Tampere, p. 223 9654Projektipäällikkö Veikko Niskavaarapuh: 040-7765 [email protected]
20
tTampereen kaupungin yhdyskunta-palvelujen suunnitteluyksikön apulais-liikenneinsinööri Jouni Sivenius kertoo,mitkä ovat Pispalan pahimpia lii-kenneonnettomuuspaikkoja.
Pispalan kolaritkasaantuvatvilkkaimmille teille
Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudetPispala-Hyhky -alueella 2001-03
- Vuosien 2001-2003 liikenneon-nettomuuskartta kertoo, että Tahmelanviertotiellä, Tahmelan kadulla, Tahmelanvaltatiellä ja Kannaksenkadulla toki sat-tuu liikenneonnettomuuksia, mutta neovat sattuneet kolmen vuoden kuluessaja ovat aika yksittäisiä peltikolareita jamuutama henkilövahinkoon johtanutonnettomuus. Kyseiset kadut eivät oleonnettomuusasteeltaan ja yleisesti katu-verkkoon rinnastaen mitenkään erityisenongelmallisia. Mutta mitä vähäliiken-teisempi katu, niin lyhyt aikajakso ei ker-
ro välttämättä riskitasosta mitään,Sivenius toteaa.
Pispalassa enitenkolareita sattuuPaasikiventiellä
- Yksi peruste tähän liittyen on se, ettäPaasikiventiellä on paljon enemmän on-nettomuuksia kuin muualla Pispalassa.Ja se ei tarkoita sitä, että Paasikiventieolisi paljon vaarallisempi vaan se tarkoit-taa sitä, että siellä on liikennettä 50 000ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos sen riski-taso on sama kuin sellaisella tiellä, jon-ka ajoneuvomäärä on 5 000, niin Paasiki-ventiellä pitääkin olla kymmenen ker-tainen määrä onnettomuuksia.
21
Liikenteessä askeleteen ja kaksitaakseSuunnittelupäällikkö Reijo Väliharju
päätti maaliskuussa tyynyhidasteiden ra-kentamisesta Ala-Pispalaan. Tahme-lanviertotielle näitä rakennetaan neljä kap-paletta välille Pulkkasaaren-katu–Jalajakatu ja Kannaksenkadulle yksikappale Mäkikadu ja Mooseksenmäenvälille. Päätöksen mukaan hidasteet ra-kennetaan, mikäli ”Muotialantienkokeilukohteen käyttökokemukset osoit-tautuvat myönteisiksi.”
hip hurraa
Tieto hidasteista varmasti ilahduttaakaikkia aloitteiden tekijöitä. Vuoden ko-kemuksen perusteella voi kuitenkin to-deta, että hidasteiden tulisi olla profii-liltaan jyrkempiä, jotta ne erityisesti tal-vella toimisivat riittävän tehokkaasti.Hidasteet tulisi myös rajata puutolpillaniin, ettei niiden kiertäminen jalka-käytävien kautta ole mahdollista. Tätätapahtuu jatkuvasti ainakin Kannaksen-kadun itäpäässä.
HäTÄINEN PÄÄTÖS
Pitkällisen valmistelun jälkeen nykyi-set katusuunnitelmat hyväksyttiin vuon-na 1997 ja niitä on toteutettu parin vuo-den ajan. Kadun turvallisuus on paran-tunut ja ajoneuvojen määrä laskenut.Tämä varmaankin on ollut useimpienpispalalaisten hyvin pitkäaikainen toive.Pitää muistaa, että Pispalan valtatie onasuinkatu, jonka liikenteenvälityskykyon edelleen aivan liian korkea.
- LiikenneonnettomuuskasautumatPaasikiventien liikennevalojen kohdallaviittaavat suhteellisen selkeisiin perään-ajoihin. Lisäksi siellä on liikennevaloliit-tymissä aikamoisen mutkikkaita kaista-järjestelyjä. Liittymäthän ovat sellainenkipupiste, joissa suurin osa onnetto-muuksia sattuu yleensäkin, Sivenius jat-kaa.
- Liikenneturvallisuuden näkökul-masta omaisuusvahinko-onnettomuudetvoidaan monessa tapauksessa kuitata sil-lä, että peltihän on halpaa. Sehän on tär-keintä, että säästyy ihmishenkiä tai ei tu-lisi edes loukkaantumisia. Toisaalta tie-tysti, jos on paljon omaisuusvahinko-on-nettomuuksia, niin on vaarana, että voi-si sattua jotain pahempaakin, Sivenius to-teaa.
Pispalan valtatienturvallisuus on paran-tunut
- Pispalan valtatien ja Nokian moot-toritien risteyksen edustalla Tampereenkeskustasta tultaessa ja Hesburgerinedustalla tapahtuu paljon peräänajoja.Siinäkin syynä ovat normaalia katuliitty-mää hieman monimutkaisemmat kaista-järjestelyt liikennevalojen kohdalla jaliikennemäärä on erittäin kova. Pispalanvaltatietä ajaa 20 000 autoa vuorokau-dessa ja Nokian moottoritietä enemmän.
- Pitkin Pispalan valtatietä, yleensätyypillisesti liittymien läheisyydessä onnäitä moottoriajoneuvojen omaisuus-vahinko-onnettomuuksia. Ne ovat tyy-pillisesti peräänajoja ja joissain tapauk-sissa kylkikosketuksia, Sivenius sanoo.
- Pispalan valtatiellä reunakivien välion kaventunut puolitoista metriä kum-maltakin puolelta, koska se pyöräkaistaon otettu pois. Mutta yllättävän sitkeästijulkisuudessa on väite, että sitä katua onkavennettu. Ajorataa ei kuitenkaan olekavennettu. Se on 7,5 metriä, siten se vas-taa täysin tiehallinnon pääväyläohjeita 50km/h:n nopeustasolla.
- Pispalan valtatie on ruuhkainen.Mutta se on ruuhkainen, vaikka sille oli-si tehty mitä, ja sen välityskyky ei olisiyhtään parempi, mutta se olisi kevyelleliikenteelle huomattavasti epäviihtyi-sämpi. Onhan sinne tehty suojatie-korokkeita, mutta nekin ovat hyvin pe-rusteltuja. Kevyen liikenteen onnetto-muuksia oli hyvin paljon ennen Pispalanvaltatielle tehtyjä liikenteen rauhoitta-mistoimenpiteitä. Toimenpiteiden alettuaonnettomuudet ovat vähentyneet,apulaisliikenneinsinööri Sivenius sanoolopuksi.
30.3. tekninen lautakunta palautti val-tatien suunnitelman uudelleen valmistel-tavaksi. Mitä tällä saavutettiin? Liikenne-ympäristön turvallisuutta lisäävä ja yksi-tyisautoilun vähenemisen myötä myösliikenteen sujuvuutta parantava työpantiin jäihin ja lautakunta jäi odotta-maan parempaa ratkaisua. Mikä se voisiolla? Kaistojen levityskö nykyisestä jamyös rakennussuunnitelmassa esitetys-tä 3,75 metristä, joka on sama kuinmoottoriteillä? Nyt meillä on entistä tur-vallisempi ja sujuvan liikennöinninmahdollistava valtatien länsipää jaylinopeuksiin kutsuva itäpää. Turvallisenkokonaisuuden aikanaan kypsyttämienhedelmien korjaamiseen ei lautakunnanratkaisu anna mahdollisuutta.
Toivo elää
Tähän saakka tehdyillä parannuksillaon pyritty edistämään myös joukko-liikenteen edellytyksiä. Valtatien ruuh-kautumisen syytä ei tarvitse etsiä huo-noista suunnitelmista, vaan tien käyttä-jien päätöksistä olla siirtymättä joukko-ja kevyenliikenteen käyttäjiksi. Tämänhoukuttelevuutta kieltämättä laskee osal-taan kaupungin liikennelaitoksen hin-noittelupolitiikka. Onneksi on keksittypolkupyörä ja Pispalan valtatiellä pyö-räilijöille – remontin myötä ainakin osit-tain – turvallinen kevytväylä.
-MS
-PV
22
-n.160 lajin valikoima: mm. karppeja, ripsimonneja,piraijoita, kirjoahvenia, monnisia...-edullinen hintataso-ilmaista parkkitilaa
AKVAARIOLIIKEVIHERKALAAvoinna: ark. klo 11-18, la klo 10-16Puh: 03-266 4535, www.viherkala.fiOnkiniemenkatu 2 A 4.krs, vanha Suomen Trikoontehdasrakennus
TAMPEREENLIHAJALOSTE OY
Puhelin (03) 344 0264
Koneistustyö
JARNIEKiinteistön hoitop. 0400-854 354
23
u Suomen vanhin yleinen saunau puh. 222 3823u avoinna ma 18-22ke 18-22pe 15-21, la 14-22u naisten ja miesten osastotu maksu 4,5 e, klo 17 asti 2,5
e
MAANANTAISIN KOKO ILLAN 2,5 eu myös tilaussaunojapuh. 040 776 5198
Pispalan valtatie 9 u www.rajaportinsauna.fi
HIERONTAHUONE”CORPUS VITALE”u koulutettu hieroja/urheilu-hieroja Jussi Willgrenu toimii sauna-aikoina, tila-uksesta muulloinkinu ajanvarauksetpuh. 045- 673 6871
RAJAPORTIN KAHVILAu avoinna sauna-aikoinau kahvia, pullaa, olutta,virvokkeita, pikkusyötävääu puh. 213 0117
Saunatuotteitau T-paitoja Rajaportti-aiheisella kuvalla (2 mallia javäriä) 10 eu saunapyyhkeitä: pellava-puuvillafrotee, kotimainen,iso, Rajaportti-tekstillä 30 eu lahjakortti: 15 minhieronta, sauna ja pullakahvit12 eu saunan historiikkikirja“Puhrasta tuli” 13 e (myösPikkolosta, Kahverista,Amurin Helmestä)
MIKROTIETOKONEET JA OHEISLAITTEETPyynikintori 4-6, 33230 Tampere, p. 211 0877, fax 211 0855 http://www.bitpoint.fi
24
t
Oskari lähtee Hirvikadun päästä, Uramonkadulta. Kouluja melkein kaikkien luokkakavereiden talot näkyvät ikku-nasta. Kouluun on kohtuuton matka, pelkkää ylämäkeä.Siihen on varattava melkein puoli tuntia, koulun pihassa onaina tekemistä.
- Joo, linnut laulaa mutta en minä niitä kuuntele, hyräilenkävellessä, sanoo Oskari.
Oskari on syntyjään Vallikadulta, sitten Hopankadulla seit-semän vuotta ja nyt rannassa.
- Nyt meillä on Heimokallio pihassa ja iso kanto, jonkaisä aikoo polttaa.
- Lumien sulaessa kuljen kickboardilla Oivalle astiPispankadulle. Se on jätettävä siihen, kouluun ei saa tullaedes pyörällä.
Tahmelan risteyksen helppoylitys
Matkalla täytyy lähettää tekstiviesti Panulle. VallikadunPanu on kolmannella luokalla eikä yleensä satu samaankoulumatkaan.
- Eriskummallisesta aiheesta, mutta liittyy Kultakalaan,raottaa asiaa Oskari.
Ennen koulupäivää ehdittiinkin huonekaluja vaihtelemaan
neljäsluokkalaisten koulumatka
Nurmikon leikkausta, maankuor-maus-, kaivu- ja lumitöitä AVANT
Pispalanharjunvalloittajat
Tämän tarinan sankarit ovat kymmenvuotiaita poikia: Oska-ri, Arttu ja Oiva, jotka jokaisena päivänä, paitsi kai-vattunakesänä, kipuavat Pispalan rinnettä harjulle, iha-naan kou-luun. Heillä on pari sataa kohtalotoveria, jotka kaikki saavatpalkkionsa iltapäivällä, rinnettä on hieno tulla alas, pyöräl-lä vallankin, jos saisi pyörällä käydä koulussa.
T i m o - O l av iJ a l k a n e n
3. vuosituhannen romantikko
2 0 0 4 n ä y t t e l y t :
Pispala:Moreenikartano, Mäkikatu 80, 20.-24.5
Helsinki:Galleria Uudenmaankatu 4-6, 28.5-17.6
Barcelona:Sala Barna, San Eusebio 57, 27.11-15.12
Lisätiedot: puh. 044 3450257www.databooks.com/timojalkanen
VIERAILU IKUISUUTEENKuvia Pispalan rannasta
25
internetin verkkopelissä. Panu on kova pelimies kaikissalajeissa.
Hirvikadun yhdessä talossa Oskari tietää olevan uima-allas, tuttuja poikia siinäkin, eri luokilla vaan. Lassi asuukirjaston risteyksessä. Lassin kanssa Oskari on tehnyt vä-hän yhteistä kauppaakin, välitunnilla on luokassa myytykarkkiaskeja ja suklaapatukoita, joita on haettu halvallamarketeista.
Tahmelan risteys on aina vilkas. Nyt aamulla puoli yh-deksän bussille on varmaan viistoista ihmistä seisomassa,kaikki katsovat samaan suuntaan. Kirjastossa pojat käyvätusein ja kaupassa, joskus jopa aamulla. Kaupan tiskillä ker-rottiin monien käyvän aamullakin karkkiostoksilla, enem-män tietysti iltapäivällä.
- Selininkadulla asuu Tyyne, yksi meidän kaveri, mum-mon ikäinen. Tyyne pitää äidin kanssa yhteistä kasvimaatauimarannan vieressä ja tuo aina karkkia. Tyyne puhuu eritavalla, jostain hitsin kaukaa muuttanut. Samppa asuu kans-sa Selininkadulla, ja Martti ja Pyry ja monta kaveria. Sielläon hieno piha, kesällä ainakin sairaan paljon omenia.
Liuskaa ylös, liukuen alas
Arttu haetaan mukaan pitkien portaiden alapäästä.- Joko sää tulet? Voikko olla koulun jälkeen? Päivän
ohjelma alkaa kehittyä.Arttu on pelimiehiä vallankin tietokoneen kanssa. On
jalkapallossakin kesällä, talvella Arttu on käynyt koulullaperjantaisin sählyä pelaamassa. Joukko poikia, Oskari jaOivakin, ja muutama isä pelaa vauhdikasta peliä ilman sään-töjä, jonka kolhuja sitten viikolla parannetaan. Artun isäonkin tosi pelaaja.
Pispalan portaita ei tarvitse kivuta kokonaan, alapätkätäytyy kuitenkin nousta vaikeammin liuskaa pitkin. Talvellapojat tulevat joskus Provastinkadun kautta ja laskevat repunpäällä tai mahallaan portaiden viertä alas.
- Äiti sai melkein sydänkohtauksen kun näki sen kerran- mitä siinä nyt on, helppo homma, lujaa tullaan, naureske-lee Oskari.
Nelosluokkalaiset vievät tilaa
Oiva kaapataan mukaan Pispankadulta. Koputeltava onlujaa ennen kuin ovi aukeaa. Oivan pikkuveli Aapo meneekouluun omia aikojaan. Oivan ja Aapon kanssa on käytyvälillä elokuvissakin. Heillä on Elviksen levyjä, kiva pihaja portaiden risteyksessä on aina kavereita koolla. Pieninveli on Eino, joka juuri ja juuri osaa kävellä.
Poika- ja tyttöporukoita kulkee Pispankatua ylös.Kakkosluokkalaisten joukko vetäytyy kadun varteen.Nelosluokkalaiset tarvitsevat huomattavasti enemmän tilaa.Kun tullaan pulteriaidan kohdalle Arttua ei pitele mikään,eikä Oivaakaan. Muutamalla loikalla pojat ovat ylhäällä.
- Ikinä en ole pudonnut, vakuuttaa Arttu. Ei varmaanOivakaan, hän on hiljaisempi eikä kehuskele.
Pojat ehtivät hyvin kouluun, pihassa pelataan vielä heitto-palloa, jossa lippalakilla otetaan palloja kiinni. Tytöillä onenimmäkseen punaisia vaatteita ja pojilla sinisiä tai mustia.
- Ei tässä pihassa ongelmia ole, sanoo opettaja HeikkiRanne.
- Jalkapalloa ja heittopalloa pelataan ja ruutua hypätään.Talvella menee kukkulan kuningas lumipenkalla joskus niinrajuksi, että siihen on puututtava.
- MN
26
TERVETULOA!Ajanvaraus p. 213 2226Tiina Isokaski, Sky-Cidesco -kosmetologi, meikkaajaPirkankatu 16, 33230 Tamperewww.kauneushoitola-afrodit.net
- Kasvo-, käsi ja jalkahoidot
- Mikrohionta
- Ultraäänipuhdistukset
- Kestovärjäykset
- Ihokarvojen poisto lämminvahalla
- Ben Nye -meikkaukset
- Kestopigmentointi
- Lahjakortit
- Tuotemyynti
- Gernétic ja Collin -ihonhoitotuotteet
ja Ben Nye -meikit
p. 222 8508Pispalan valtatie 73 B33250 Tampere
Hiukset juhlakuntoon!Meikkaukset arkeen ja juhlaan
Ps. Muista kevään juhlijoita lahjakortilla!
27
28
