Surua ja iloa Malawissa s. 18

1/2016

33. Vuosikerta - Vapaaehtoinen vuosimaksu 20 €RAPORTTI

Intian rahoitusluvan kohtalo yhä auki s. 22

Kristinusko kiinnostaaIsraelissa yhä useampia s. 26

RAPORTTI2 1/2016

RAPORTTI Vastaava toimittaja: Tapani SuontoToimitus: Hanna Torvalds, Leena Metsämäki, Esa-Pekka ja Soile Mattila, Kristiina WileyTaitto ja kuvankäsittely: Mika PakarinenKansikuva: Jenni RikalaPaino: KTMPKustantaja: One Way Mission RyPalauteposti: PL 21, 02361 EspooTilaukset: tilaukset@onewaymission.fi045 261 3925Toimisto: (09) 8502 0808Vapaaehtoinen vuosimaksu 20 €

Viime vuosina saarnojen aiheeksi on noussut ympäri maailmaa uudella tavalla käsite ”Jumalan kirkkaus”. Jos haluamme tietää, mitä tuo käsite oikeasti tarkoittaa,

meidän täytyy kääntää katseemme Jeesukseen. Hän tuli ilmoit-tamaan meille Jumalan kirkkauden.

Jeesuksen elämä jakautuu kolmeen merkittävään osaan, joissa jokaisessa Jumalan kirkkaus ilmestyy selvimmin: Hänen syn-tymänsä, Hänen elämänsä ja vaikutuksensa maan päällä sekä Hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa. Miten nuo kolme jaksoa ilmentävät Jumalan kirkkautta?

Jeesus syntyi löyhkäävään eläinten talliin, koska ”heillä ei ollut sijaa majatalossa”. Me olisimme laittaneet Hänet kuningasten palatseihin kullan ja kristallikruunujen loisteeseen, mutta Ju-mala ei. Miksi Jeesus syntyi eläinten talliin? Koska koko maan päällä ei ollut mitään kauniimpaa paikkaa Hänen Pojalleen syntyä kuin tuo talli. Jos Jumala olisi halunnut palatsien kultaa ja kristallia, niin olisi myös tapahtunut, sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.

Jeesus varttui Nasaretissa. Me olisimme panneet hänet Jerusa-lemiin, pyhään kaupunkiin, mutta Jumala ei. Nasaret oli van-kien karkotuskaupunki. Se oli niin pahamaineinen, että kansan keskellä eli sanonta: ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?” Väitetään, että tuossa kaupungissa ristiinnaulittiin jatkuvasti ihmisiä. Ristiinnaulittujen valitushuudot kaikuivat Nasaretin kaduilla. Noiden ristien varjossa varttui Jeesus, joka itse oli matkalla ristille.

Ilmeisesti fariseukset kutsuivat Jeesusta pilkkanimellä Nasa-retilainen, sillä heistä Nasaretin Messias oli lähinnä huvittava il-miö. Eräänä päivänä Jeesus esitteli itsensä heille ja sanoi: ”Minä olen Jeesus Nasaretilainen.” Hän ottikin itse tuon pilkkanimen ja hämmästytti juutalaiset. Miksi Jumala halusi, että hänen poi-kaansa kutsutaan Nasaretilaiseksi? Koska koko maailmasta ei löytynyt mitään kauniimpaa nimeä kuin Jeesus Nasaretilainen. Kaikki ihmeet ja koko Hänen elämäntyönsä kirkastivat maail-malle Nasaretin Jeesusta.

Jeesus kuoli kaikkein häpeällisimmällä tavalla ristille naulittu-na. Me olisimme antaneet Hänen kuolla kauniisti ja ylhäisesti, mutta Jumala ei. On väitetty, että Jeesus riippui ristillä alasti. Kuningasten Kuningas riippui ihmisten pilkattavana verisenä ja ruoskittuna ristillä, jonne naulittiin kaikkein pahamaineisimmat rikolliset. Miksi Jumala halusi, että Hänen Poikansa naulitaan ristille? Koska koko maailmasta ei löydy mitään kauniimpaa paikkaa kuin Golgatan risti eikä mitään kauniimpaa sanomaa kuin viaton Jumalan Poika ristille naulittuna.

Tämä kaikki on täynnä sellaista Jumalan kirkkautta, mitä ei löydy mistään muualta. Samalla se on jotain sellaista, mitä tämä maailma ei kykene koskaan näkemään. Vain Pyhä Henki voi kirkastaa sen loiston ja kauneuden ihmiselle.

Jumalan maailma on täynnä salaisuuksia, joita ihmissilmän on mahdotonta nähdä ja ihmismielen mahdotonta ymmärtää. Me olemme omassa viisaudessamme täysin avuttomia käsittämään ja tulkitsemaan Jumalan maailmoja, Hänen ajatuksiaan ja Hänen arvojaan. Se, mikä maailman silmissä on tänäänkin suurta ja ihailtavaa, on Hänen silmissään pientä ja täysin arvotonta.

Mitä enemmän ymmärrämme Jumalan maailmoja ja tuota salat-tua Jumalan kirkkautta, sitä suuremmalla ilolla ja antaumuksella palvelemme Häntä kaikkien vaikeuksien ja ahdinkojenkin kes-kellä. Meidän aarteemme ovat taivaallisissa, eivät maallisissa. Niin olivat Jeesuksenkin.

PÄÄKIRJOITUS

Seuraava Raportti ilmestyyhuhti-toukokuun vaihteessa

ISSN 2343-1547 (painettu)ISSN 2343-1555 (verkkojulkaisu)

Tapani Suonto

JUMALAN KIRKKAUS KESKELLÄMME

31/2016

Nepalin tilanne jatkuu yhä vaikeana. Lakkoja ja väkival-taisuuksia on edelleen eikä ruoan tai polttoaineiden tuonti Intiasta ole vieläkään lisään-tynyt, joten kaikki hinnat ovat moninkertaistuneet

Malawin klinikallamme vuo-desta 2008 lähtien pitkiä työ-jaksoja tehnyt lähihoitaja Hanna Ahokas kuoli Mala-wissa 14.12. sydänkohtauk-seen. Hanna haudattiin vajaa viikko myöhemmin Kamba-lamen hautausmaalle. Häntä surevat lukuisat ihmiset niin Malawissa kuin Suomessakin..

Viime syksynä Helsingin Van-hassa kirkossa järjestetty Äl-kää eksykö -seminaari ja One Way TVn samasta aiheesta tekemät Hard Talk -ohjelmat ovat herättäneet paljon keskus-telua. Aiheeseen syvennytään entistä laajemmin lauantaina 5.3. klo 13-20 Helsingin Lähe-tysseurakunnassa. Lisätietoja sivuilta 8-11.

Intian työ on kovassa ristipai-neessa Intian hindumielisten viranomaisten taholta. Edel-leen on auki, saako työ jat-kossa vastaanottaa ulkomaista rahoitusta. Uusin huolenaihe Intian työkentällämme on Andhra Pradeshin osavaltion hallituksen hiljattain julkai-sema tiesuunnitelma. Näyttää siltä, että sekä Joel ja Swarna Kodalin talo että Suravaramin katulasten kuntoutuskeskus saattavat jäädä uuden tien alle. Rukoillaan, että näin ei tapahdu.

Malawia piinaavat myös kui-vuus ja kuumuus, sateista ei ole tietoakaan, vaikka normaa-listi nyt olisi sadekausi. Jos sateita ei saada, maissintaimet kuivettuvat ja seuraavakin sato menetetään. Rukoillaan Juma-lan ihmettä, sopivaa sadetta ja hyvää satoa. Ja että maissia löytyy ensi kuussakin tarvitse-ville jaettavaksi.

Agape-keskuksessa on uutena työmuotona aloitettu naisten-klubi, jonka toivotaan tukevan koko yhteisön perheitä ja aut-tavan heitä lasten kasvatukses-sa. Naistyöllä halutaan myös auttaa ongelmissa olevia per-heitä eheytymään sekä ohjata naisia ja perheitä toimimaan niin, että heidän elintasonsa nousisi.

Mongoliassa kylmä talvi on tuonut niin miesten- kuin nais-tenkodeillekin ennätysmäärän asukkaita. Jotta yhä useampia miehiä on saatu majoitettua, One Way Centerin tontille on talkoilla rakennettu uusi talo. Ilonaihe on myös miestentyön uusi johtaja Khurlee.

Ugandaan El Nino -sääilmiö on puolestaan tuonut erittäin runsaita sateita. Maassa on ollut pahoja tulvia, ja ihmisiä on kuollut maanvyöryissä ja ukkosmyrskyissä. Myös Agape-keskuksen sato kärsi rankkasateista. Rukoillaan, että sateet laantuvat ja että nyt kasvava sato säästyy tuhoilta.

LyhyestiONE WAY -UUTISIA

Malawissa on suuri pula ruoasta, kun viime vuoden sateet ja tulvat tuhosivat puolet koko maan maissisadosta. One Way -kylälle vaeltaa päivittäin nälkäisiä ihmisiä pyytämään apua. Toistaiseksi ohjelmassa olevat noin 400 perhettä on vielä pystytty ruokkimaan, mutta jatkossa on vaikea löytää suuria määriä maissia ostet-tavaksi.

Kiinassa rukoillaan, että Kau-niit Satamat -lastenkodin mo-nille adoptioikäisille lapsille löytyisi hyvä ja sopiva adop-tioperhe. Lasten terveys on jo parantunut ja tarpeelliset leikkaushoidot tehty, joten he kaipaavat enää rakastavaa perhettä.

One Wayn naistenkoti Isra-elissa on viime kuukausina tehnyt yhteistyötä raskaana olevia naisia auttavan järjestön kanssa. Viime vuonna kodis-samme asui noin 6 kk ajan kak-si äitiä pienten lastensa kanssa, lisäksi muutamia muita lyhyen aikaa. Kodissa on myös tuki-henkilö näille äideille.

Huhtikuussa on jälleen aika suunnata Saariselälle nautti-maan hyvästä raamatunope-tuksesta, iloisesta seurasta ja mainioista laduista ja rinteistä. Saariselän rakentumisviikko pidetään 2.–9.4.2016 jo viidet-tä kertaa, ja opettajina ovat vii-me vuodelta tutut Esa-Pekka Mattila ja Tapani Suonto.

One Wayn suunnitelmat Yh-dysvalloissa ovat juuttuneet aika tavalla paikoilleen. Jou-dumme odottamaan, että Ju-mala avaa tietä eteenpäin, mikäli työn on tarkoitus edetä siellä. Tarvetta ja intoa One Wayn toiminnan käynnistä-miseen on olemassa edelleen, mutta tarve on ihmisille, jotka lähtevät konkreettisesti vie-mään asiaa eteenpäin ja ottavat siitä vastuuta. Tiedotamme, kun tapahtuu jotain uutta.

RAPORTTI4 1/2016

JUMALAN LAHJARAAMATTUTUNTI ja joutui yllättäen Jumalan kohtaamaksi.

Hän luki Raamatusta: ”Sillä niin on Ju-mala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen poikansa, ettei ykikään, joka häneen uskoo, hukkuisi…” (Joh. 3:16) Tuossa Raamatussa oli painovirhe, ”yk-sikään” sanasta puuttui s-kirjain. Miehen kutsumanimi oli Yki. Hän kuuli Jumalan kutsun ja tuli uskoon.

Eräs pastori piti telttakokousta tyhjälle teltalle, vaikka ainoatakaan kuulijaa ei ollut teltassa. Hän tiesi, että ääni kantaa kauas. Hän lauloi, keräsi kolehdin, saarnasi ja esitti alttarikutsun. Seuraavana iltana paikalle ilmestyi eräs mummo ja kertoi pastorille: ”Minä olin eilen keinussa järven toisella puolella, kun pastori pyysi kaikkia nostamaan kätensä, jotka haluavat antaa elämänsä Jeesukselle. Minä nostin käteni siellä keinussa, olenko minä nyt uskossa?”

Kannattaa olla kuuliainen, vaikka ei aina ymmärräkään, mitä tapahtuu. Me emme ole yksin julistaessamme evankeliumia, sillä Jumala itse vetää ihmisiä puoleensa Henkensä kautta.

Kerran eräs nuorukainen juoksi perjantai-iltana pitkin Helsingin katuja ja ohittaes-saan kiireisenä nuoren naisen hän tyrkkäsi tämän käteen kutsun meidän herätyskoko-ukseemme ja huikkasi mennessään: ”Mee tonne!” Nainen luki kutsun, tuli kokouk-seemme ja antoi elämänsä Kristukselle. Tämä evankelioimistapa ei ollut minkään oppikirjan mukainen, mutta kun Jumala kutsui, se toimi.

Joku on sairasvuoteella kuiskannut vii-meisillä voimillaan vieressään makaavalle potilaalle muutaman sanan ja ihminen on pelastunut. Kristuksesta kannattaa kertoa, sillä Jumala vetää edelleen ihmisiä puo-leensa.

Olet kuullut Jumalan äänen

Kerran sinunkin elämässäsi tuli hetki, jol-loin Isä veti sinua puoleensa ja sinä kuulit kutsun.

Joka ainoa meistä on tullut uskoon siksi, että Jumala on vetänyt meitä puoleensa. Olet joskus kuullut Jumalan kutsun, muu-ten et olisi tänään uskossa. Olet siis kuullut Jumalan äänen!

”Ei ole ketään, joka etsii Jumalaa.” (Room. 3:11) Et sinä etsinyt Jumalaa, vaan Jumala etsi sinua.

Moni kokee suurta alemmuutta omasta menneisyydestään ja toteaa: ”Minä olen niin huono.” Et ole huonompi tai parempi kuin muut, olet täysin mätä. Mutta niin on sinun naapurisikin. Me kaikki olemme luonnostamme täysin mätiä. Ei ole ketään, joka etsii Jumalaa.

Me olimme pakomatkalla, emme kulke-massa kohti Jumalaa vaan poispäin Juma-lasta, eroon hänestä. Olimme kulkemassa

kohti ikuista kuolemaa. Kukaan meistä ei ole tullut Jumalan tykö omasta päätökses-tään ja tahdostaan, vaan siksi, että Jumala pysäytti ja veti puoleensa. ”Ei kukaan tule Isän tykö, ellei Isä häntä vedä.” Ihmisluon-to on turmeltuneempi kuin kykenemme käsittämäänkään.

Kerran eräässä sirkuksessa apina putosi leijonien häkkiin. Silloin apina riisui no-peasti puvun päältään ja huusi: ”Auttakaa, minä olen vain ihminen!” Nälkäinen leijo-na lähestyi kauhuissaan olevaa näyttelijää karjahdellen uhkaavasti. Kun se avasi suunsa purrakseen mieheltä kaulan poik-ki, sieltä kuului ääni: ”Mitä sinä huudat, minäkin olen vain ihminen.” Silloin mies tajusi, että tässä sirkuksessa ei ole eläimiä ollenkaan, kaikki ovat vain valepuvussa olevia ihmisiä.

Mekin saatamme ajatella, että tässä ihmis-ten sirkuksessa on hyviä, hurskaita ja pyhiä ihmisiä, joiden rinnalla me kuihdumme kuoliaiksi omassa vajavaisuudessamme. Siksi on tärkeää tietää, ettei täällä muita olekaan kuin syntisiä ihmisiä hurskaan valepuvussa.

Se on Kristuksen vanhurskaus, johon meidät on puettu, ei meidän omamme. Sen tähden me tänäänkin kelpaamme – Kris-tuksen tähden – emme itsemme tähden.

Pelkkää lahjaa

”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Ju-malan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden.” (Room. 3:23-24 )

Jumala veti sinua puoleensa saadakseen antaa sinulle valtavan lahjan. Olet saanut lahjan taivaasta.

Kristitty on lahjan vastaanottaja, ei mi-tään muuta. Vain sitä Jumala sinulta edel-lytti, ei mitään muuta – että otat vastaan lahjavanhurskauden.

Ei Tapani Suonto tai Esa-Pekka Mattila-kaan ole mitään muuta kuin lahjan vastaan-ottaja. Ei edes apostoli Paavali ollut mitään muuta. Kaikki mitä Paavalille uskoontulon jälkeenkin tapahtui, oli pelkkää lahjaa. Hän vaelsi ainoastaan Jumalan ennalta valmis-tamissa teoissa. Kaikki oli vain Jumalan armon vaikutusta hänen elämässään.

Kun ajattelet, että sinä olet kaikkein sur-kein ihminen, se on aivan totta. Mutta niin oli Paavalikin. Siksi ei kannata hirveästi murehtia omaa surkeuttaan, sillä muita kuin surkeita ei ole olemassakaan.

Meidän lihamme on edelleen täysin mätä. Paavali sanoi: ”Minussa, se on mi-nun lihassani ei asu mitään hyvää!” Ei asunut Paavalin lihassa eikä asu sinunkaan lihassasi. Lihaa ei voi jalostaa, siksi se kuuluu ristille.

Kerran ovelleni ilmestyi pari pikku-poikaa. Köyhän perheen lapset olivat haaveilleet omasta mopedista ja löytäneet talomme pommisuojasta minun ikivanhan

Tapani Suonto

”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä.” (Joh. 6:44)

Jeesus tarkoittaa aina, mitä Hän sa-noo. On mahdotonta tulla Jumalan tykö, ellei Jumala vedä ihmistä

ensin puoleensa. Joku saattaakin tämän kuullessaan kysyä: ”Miksi me sitten julistamme evankeliumia, jos kukaan ei voi tulla ilman Jumala apua?”

Juuri se evankelioimistyö, jota mekin teemme Jumalan sanan ja Pyhän Hengen kehotuksesta, on sitä minkä keskellä itse kaikkivaltias Jumala toimii ja vetää ihmisiä puoleensa. Me emme sitä tiedä, mutta ihminen, joka on tuossa prosessis-sa, tietää sen varmasti.

Vuosia sitten vedin erästä Perjantai Kris-tukselle-iltaa vanhalla rutiinilla. Se tuntui niin rutiininomaiselta, että totesin itsek-seni lievää syyllisyyttä tuntien: ”Täällä ei varmaan kukaan voi tulla uskoon, niin lattea on tämä ilmapiiri.” Kokouksen jälkeen pari nuorta tuli luokseni hyvin kosketettuina ja totesi: ”Täällä oli valtava rakkaus. ”

Vaikka me olemme joskus väsyneitä, Pyhä Henki ei ole. Hän tekee työtään ja on läsnä aina kun Jeesusta julistetaan syntiselle maailmalle.

Nuorena osallistuin muutamille rippi-leireille isosena. Jumala veti puoleensa monia nuoria ja heitä tuli myös uskoon. Eräällä leirillä oli nuori mies, joka tuli ateistisesta kodista. Kukaan hänen lähei-sistään ei uskonut Jumalaan eikä hänkään halunnut. Kaikesta huolimatta Pyhä Henki kirkasti hänelle leirillä, että Jeesus Kristus on ylösnoussut Jumalan Poika. Hän joutui valtavaan kriisiin, sillä hän ei olisi tahtonut uskoa. Rukoilimme hänen mielenterveytensä puolesta, sillä pelkä-simme hänen hajoavan tuossa taistelussa. Vähitellen hän sai asian karistettua mie-lestään ja palasi vanhaan epäuskoonsa. On paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan halua kohdata totuutta, vaikka Jumala vetääkin heitä puoleensa.

Jumala vetää monella tavalla

Jokaista meitä Jumala vetää puoleensa omalla tavallaan ja omana aikanaan. Eräs mies luki Raamattua ensi kertaa

51/2016

mopedini, jonka olin saanut nuorena iso-isältäni ja unohtanut sinne. He kysyivät, millä hinnalla voisin myydä sen. Sanoin, että en myy sitä, mutta annan sen teille lahjaksi. Voi sitä riemua, mikä loisti pik-kupoikien silmistä. Heillä ei olut rahaa maksaa kovaa hintaa, mutta he saivatkin mopon lahjaksi.

Mekin olemme saaneet lahjan, jonka arvoa emme kykene edes käsittämään. Voi sitä riemua, kun ihmettelemme tätä lahjaa ikuisuudessa. Taivaassa ei koi syö eikä ruoste raiskaa. Me saamme elää ikuisesti Isän kodissa. Ja miksi näin tapahtuu?

Raamattu sanoo: Hän jätti rankai-sematta ennen tehdyt synnit. Hän veti puoleensa, vaikka itse en sitä halunnut. Hän antoi lahjan, ikuisen elämän Hänen valtakunnassaan. Meistä tuli Kristuksen kanssaperillisiä pelkästä Isän hyvästä tahdosta.

”Sen tähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikel-le siemenelle.” (Room. 4:16)

Kohtaamme usein täysin sirpaleiksi hajonneita ihmisiä. He eivät kykene teke-mään itsensä edestä enää mitään. Mutta lahjan he pystyvät ottamaan vastaan, että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenel-le. Jumala haluaisi antaa lahjan kaikille. Tie on niin helppo, että se ei ole kenelle-kään ylivoimainen. Lahjan vastaanottami-nen ei ole liian vaikeaa kenellekään.

Riippuvaisia Jumalasta

Jumala ei antanut meille vain lahjana pe-lastusta vaan myös heränneen omantunnon ja ymmärryksen siitä, miten meidän tulee Kristusta seurata täällä maan päällä. Pyhä Henki on kirkastanut meille parannuksen tien. Eikä vain kirkastanut, vaan antanut meille myös voiman tehdä parannus ja elää parannuksessa. Pyhä Henki antaa meille voiman parannukseen päivittäin ja toisaalta – parannus on tie Pyhän Hengen voimaan. Siksi olemme joka päivä riippu-vaisia sekä Jumalan armosta että Pyhän Hengen voimasta. Hän ei jättänyt meitä omassa voimassa taistelemaan tämän syn-tisen maailman keskelle vaan lähetti meille Pyhän Henkensä.

Kun siis Jumala on antanut meille tällai-sen lahjan – ilman mitään omaa ansiotam-me – kulkekaamme tätä tietä kiitollisina siitä, että syntimme ovat anteeksi annetut ja olemme saaneet lahjavanhurskauden. Ei niin, että palaamme takaisin siihen synnin riettauteen, josta meidät on pelastettu, vaan pyhittäen elämämme Kristukselle ja uskossa vaeltaen eteenpäin kohti taivasten valtakuntaa – ja auttaen samalla muitakin löytämään oikean tien.

”Sillä niin on Jumala maailmaa rakas-tanut, että Hän antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh 3:16)

jolle he kerran kyynelin ja rukouksin olivat pyrkineet. Pois valosta ja sisälle pimeyteen. Pois Elämästä ja sisälle kuo-lemaan. Pois elävästä toivosta ja sisälle toivottomuuteen. Sellaiseen toivottomuu-teen, jota he eivät itse tunteneet, sillä he olivat kuolleita. He olivat kadottaneet kyvyn tajuta ja reagoida. He olivat ka-dottaneet kyvyn kokea hengellinen kriisi.

Sitten minun oli pakko kääntää katseeni tien alkuun ja ahtaaseen porttiin. Näin siellä seisomassa suuren joukon. He olivat pysähtyneet aivan portin eteen. Ja merkillistä oli se, että monet heistä näyt-tivät olevan iloisia. He olivat iloisia siksi, että luulivat olevansa tiellä, vaikka he eivät olleet koskaan menneet todellisen kääntymyksen ahtaan portin kautta.

Ehkä kauheinta oli se, että heidän keskellään liikkui hahmoja papinpuvussa ja evankelistan varusteissa. Ei, vieläkin pahempaa oli se, että näin oman kuvani varjon tuossa joukossa.”

Frank Mangs koki elämänsä loppuvai-heessa, että hän ei ollut kyllin selvästi neuvonut ihmisiä parannuksen tielle vaan pelkän kääntymyksen tielle.

Raamattu sanoo: ”Parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hä-nen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.” (Luuk. 24:47) Tämä Raamatun sana on voimassa tänäänkin ja ajankohtaisempi kuin koskaan. Meidän kaikkien on syytä muistaa, että taivastie on edelleen parannuksen tie – loppuun asti.

Parannus on asia, joka on monille ”uskoville” tänään täysin vieras. Kun parannuksen teko on menettänyt merki-tyksensä monella taholla, on ovi myös monenlaiselle muulle eksytykselle täysin avoinna. Pyri siksi sellaiseen seura-kuntayhteyteen, jossa julistetaan koko Raamatun sanomaa ja puhutaan myös parannuksessa elämisestä niin kuin siitä on kirjoitettu!

”Ei jokainen, joka sanoo Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen isäni tah-don.” ( Matt. 7:21)

FRANK MANGSIN NÄKYTänään ajankohtaisempi kuin koskaan

Evankelista Frank Mangs oli soti-en aikana ja niiden jälkeen yksi merkittävimmistä evankelistoista

Suomessa. Suuri määrä ihmisiä tuli hä-nen kokouksissaan uskoon. Välillä kirk-koihin piti hankkia etukäteen pääsyliput, jotta varmasti mahtuisi sisään. Noiden herätysten seurauksena syntyi mm. Kan-san Raamattuseura.

Elämänsä loppuvaiheessa Frank Mangs näki puhuttelevan näyn ihmisistä, jotka vaeltavat taivastiellä. Se on hyvin ajankohtainen tänäänkin.

Frank Mangsin näky:

”Näin ihmisiä, jotka olivat menneet portista, kokeneet uudestisyntymisen ihmeen ja lähteneet kulkemaan tietä, mutta jotka sitten olivat muuttaneet tien joksikin muuksi kuin se oli tarkoitettu. He olivat pysähtyneet ja tehneet tiestä lepopaikan sen sijaan, että olisivat pitäneet sitä matkareittinä. He eivät ol-leet pysähtyneet vanhuuden vuoksi. He olivat vain pysähtyneet kasvussaan ja kehityksessään. He olivat pysähtyneet ja alkaneet elää muistoissa. Ja jotkut olivat vain pysähtyneet ja nukahtaneet. Mutta kaikki he olivat unohtaneet paavalilaisen käskyn: ”Vaikka olemme jo edistyneet matkassamme, vaeltakaamme yhä eteen-päin samaa tietä!”

Taivasten valtakunnassa tulee ole-maan niin kuin kymmenen neitsyen kohdalla, jotka lähtivät vastaanottamaan ylkää. Viisi heistä oli ymmärtämätöntä. He eivät ottaneet öljyä mukaansa. Ei öljyä, ei Henkeä! Ei myöskään toimivaa hengenelämää. Heillä oli nimi ja tunnus-tus ja he luulivat, että se riittää.

Näin vielä muutakin. Näin ihmisiä, jotka olivat vetäytyneet pois keskellä tietä loistavan yliluonnollisen valon piiristä. He olivat vetäytyneet tien kummallakin puolella olevaan hämärään. Hämärään, jossa näky sekä synnistä että autuudesta oli pimeyden peitossa. Kaikki oli hämä-rää, harmaata ja epätodellista. Ja tuo harmaa epätodellisuus teki mahdolli-seksi sellaisen, mikä ei ollut mahdollista tien keskellä: leikittelyn synnillä, sekä puheella että teoilla.

Sitten tapahtui jotain kammottavaa. Hil-jaa kuin varjot he luisuivat pois tieltä, jossa ei ollut ojia eikä aitaa. Pois tieltä,

RAPORTTI6 1/2016

”Olen tällainen kotitekoinen uskovainen”, totesi Lauri Nyholm, kun hän uskoontulonsa jälkeen ensimmäistä kertaa todisti omasta uskostaan. Mutta tähän ’kotitekoisuuteenkin’ liittyi täydellinen Jumalan johdatus niin kuin lähes kaikkeen Laurin elämässä.

Se, mitä ei pitänyt tapahtua

Lauri kasvoi Kauniaisissa tavallisessa perusluterilaisessa perheessä yhdessä van-hempien ja isoveljen kanssa. Äiti opetti iltarukouksen ja Lauri kävi sekä pyhä-koulussa että myöhemmin poikakerhossa. Koulussakin oli vielä silloin aamunava-ukset. Kaikista näistä syntyi turvallinen lapsenomainen Jumala-suhde.

Kun Lauri oli 16-vuotias, hänen äitinsä sai äkillisen aivoverenvuodon ja halvaan-tui. Isästä tuli vuosikymmeniksi äidin omaishoitaja. Taiteellisesti lahjakas Lauri oli kuvaamataidonopettajansa kannusta-mana hakeutumassa Savonlinnan taidelu-kioon, mutta äidin halvaantuminen muutti kaiken. Isoveli oli siinä vaiheessa armeijas-sa, joten Lauri koki, että hänen tehtävänsä oli jäädä isän ja äidin tueksi.

”Äidin halvaantuminen oli minulle hir-veä shokki”, Lauri muistelee. ”Siihen asti

olin elänyt varmuudessa, että meidän per-heelle ei koskaan tapahdu mitään pahaa.”

Samoihin aikoihin Laurin koulussa oli kaksi poikaa herätyksen tilassa ja he evankelioivat innokkaasti muita oppilaita. Rehtori antoi toisen heistä puhua koulu-radiossakin ja totesi perään: ”Olipa voi-mallista saarnaa!” – hän selvästi kunnioitti sitä, että joku uskalsi evankelioida suoraan. Laurikin kiinnostui ja toinen pojista alkoi opettaa hänelle Raamattua.

”Poika pyysi minua seurakuntaansa Hel-sinkiin ja meninkin, mutta siellä oltiin liian hätäisiä ja minun haluttiin heti menevän kasteelle. Vauhti siellä oli niin kovaa, että säikähdin sitä”, Lauri kertoo. ”En ymmär-tänyt silloin Jeesuksen sovitustyötä ja sitä, että liha täytyy ristiinnaulita. Vaikka Juma-la selvästi kutsui minua, en ollut riittävän murtunut, että olisin jatkanut etsimistä.”

Kun Jumala murtaa

Laurin usko Jumalaan ei kuitenkaan kos-kaan hävinnyt. Hän sanoo kokevansa, että suurin este uskoontulolle oli hänen ylpey-tensä ja itseriittoisuutensa. Maalaaminen on lapsesta lähtien ollut Laurille tärkeä ja rakas harrastus, josta hän pitkään haaveili myös elämäntehtävää. Murrosikäisenä hän voitti pääpalkinnon nuorten taidetapahtu-man valtakunnallisessa kilpailussa ja pääsi Mikkeliin palkintoleirille, jossa ammatti-taiteilijat opettivat maalaamista.

Ylioppilaaksi valmistuttuaan Lauri tosin ensin opiskeli yliopistolla matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa – hän oli näet innos-tunut myös kaikenlaisesta keksimisestä ja ajatteli valmistuvansa keksijäksi. Maalaa-minen tuntui kuitenkin yhä tärkeämmältä ja Lauri haki sekä silloiseen Ateneumiin, nykyiseen Kuvataideakatemiaan, että Taideteolliseen korkeakouluun, jossa hän aloitti kuvaamataidon opettajan opinnot, vaikka varsinainen haave oli taidemaalarin ammatti. Perhe kuitenkin kannusti opetta-jan opintoja – toisihan se turvatun leivän ja tulevaisuuden.

”Näin jälkeenpäin koen, että tämäkin oli johdatusta”, Lauri nyt sanoo. ”Jos olisin päässyt ammattitaiteilijoiden piireihin, olisin tullut ylpeäksi enkä olisi tarvinnut Jeesusta.”

Vuodet kuluivat, Lauri avioitui ja toimi opettajana, kunnes koki pahan loppuunpa-lamisen. ”Tuli vaihe, jolloin elämässäni oli niin kovat koettelemukset ja ahdistukset päällekkäin, että en enää pärjännyt omin voimin.”

Lauri ja hänen vaimonsa olivat molem-mat olleet jo pitempään etsijän paikalla. He lukivat erilaisia elämänviisauskirjoja, kunnes saivat anopilta Kalevi Lehtisen kasetteja kuunneltavakseen.

”Yhtäkkiä kaikki palaset vain loksahti-vat kohdalleen ja tajusin, etten enää halua jatkaa yksin”, Lauri kertoo tästä vuonna 2003 tapahtuneesta uskoontulostaan. ”Me-

Murtunut mutta onnellinen mies

Lauri Nyholm on One Wayn House-seurakunnan vanhimmiston jäsen ja toinen seurakunnan ystävyys-

palvelun vetäjistä. Hän jatkaa yhä alku-aikojen ensimmäisessä palvelutehtäväs-sään kolehdinkerääjänä ja toimii myös rukouspalvelijana. Lisäksi hän on jo vuosia ollut luottokuskina Tapani Suon-non puhujamatkoilla ympäri Suomea ja samalla tilaisuuksien kirjamyyjänä.

”Uskon, että minut on johdatettu juuri näihin luottamustehtäviin, joissa nyt olen”, Lauri sanoo. ”Periaatteessa seu-rakunnassa on mahdollisuus tehdä mitä vain – se on paljolti itsestä kiinni. Ihmi-sillä tosin on erilaiset armoitukset. Olen viime aikoina alkanut rukoilla enemmän evankelistan lahjaa, sillä minulla on voimistuva näky sielujen pelastuksen tarpeellisuudesta.”

Teksti: Hanna Torvalds Kuvat: Pentti Tuovinen ja Lauri Nyholm

71/2016

nin polvilleni sängyn vieressä ja rukoilin syntisen rukouksen niin kuin Kalevi Leh-tinen sen kaseteillaan opetti. Rukoiltuani vain tiesin, että nyt olen Jumalan oma.”

Varsinainen synnintunto on kasvanut myöhemmin sitä mukaa, kun Lauri on alkanut nähdä, miten täynnä ylpeyttä ja itsekeskeisyyttä ja itseriittoisuutta hänen sydämensä on. ”Jumala pystyy onneksi murtamaan syntistä lihaamme ja valaise-maan Pyhällä Hengellään. Se tekee kipeää ja siksi hän tekee sitä armossaan pikkuhil-jaa. Kun vanhaa murretaan, Pyhä Henki saa meissä enemmän tilaa.”

…ja Jumala johdattaa

Laurin äiti ei koskaan toipunut toispuolei-sesta halvauksestaan, vaikka eli 80-vuoti-aaksi, viimeiset 30 vuotta pyörätuolissa. Lauri toteaa, että hän on jälkeenpäin kokenut, että Jumala salli äidille tuon ai-voverenvuodon siksi, että ”kaikki yhdessä

vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat”.

”Jumala halusi vetää minua ja isää puo-leensa ja äidin sairaus kuului osana tähän murtamisprosessiin.” Laurin isä tulikin uskoon melko samanaikaisesti poikansa kanssa. ”Vaimoni puolestaan tuli uskoon pari vuotta minun jälkeeni; se oli valtavan ihana asia! Puhuin hänelle kyllä omasta uskoontulostani, mutta en yrittänyt pa-kottaa.”

Lauri löysi Radio Dein ja sitä kautta One Wayn lähetykset, joista hän kuunteli Tapa-ni Suonnon opetuksia yhdessä vaimonsa ja välillä isän ja äidin kanssa. Radion välityk-sellä Lauri kuuli myös One Wayn House-seurakunnasta ja niin hän meni Autotaloon, jossa seurakunta silloin kokoontui.

”Sain tosi lämpimän vastaanoton”, Lauri muistaa vieläkin hymyillen. ”Nina Immonen – nykyisin saman rukoussolun jäsen – toivotti minut sydämellisesti ter-vetulleeksi, ja kun ensimmäisen kerran kuuntelin Tapani Suontoa sitten livenä, se oli valtavan vaikuttavaa. Puhe oli niin selkeää ja kirkasta. Uskon, että Pyhä Hen-ki aivan erityisesti valaisi Sanan minulle silloin – Jumala näki, että kuulun tuohon seurakuntaan ja halusi vakuuttaa minutkin siitä.”

Lauri toteaakin, että hän ei valinnut One Waytä, asiat vain menivät niin. Hän näkee siinäkin Jumalan johdatuksen; ei tarvinnut kiertää kaikkia seurakuntia etsimässä sitä omaa, vaan tuli suoraan siihen parhaaseen. ”Välillä aina tajuan, miten kaikki on pelk-kää Herran armoa, kaiken olemme saaneet ilmaiseksi. Kun tämän tiedostaa, sanaton kiitos kohoaa Jumalan puoleen.”

Hiljennä sisimpäsi

Lauri kertoo ajatelleensa monesti viime aikoina, että kun Jumalan Pyhä Henki puhuu, meidän tulisi vain hiljaa ottaa vastaan, sillä kiitoskin voi rikkoa Pyhän Hengen valtavan läsnäolon. Mitä pidem-min ihminen pysyy sielun hiljaisuudessa, sitä enemmän Herra voi lähestyä häntä. ”Tässä tarvitaan sitä omaa murtumista.”

Raportissa oli jokin aika sitten pää-kirjoitus, jonka raamatunjakeena oli: ”Taidolliset loistavat niin kuin taivaan-vahvuus loistaa, ja ne, jotka monta van-hurskauteen saattavat, niin kuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.” (Dan. 12:3)

Laurille taidollisuus on sitä, että ollaan täydellisen riippuvaisia Pyhästä Henges-tä. Se on myös täydellistä nöyryyttä ja kuuliaisuutta, sitä että ”ilman minua ette voi mitään tehdä”.

”Tämäkin on alkanut aueta minulle hiukan viime aikoina. Tähän Jumalan Hengen ja läsnäolon vastaanottamiseen liittyy myös murtuneisuus. Koen, että kouluni on opetella kärsimään kärsiväl-lisesti. Jumala pääsee usein ilmestymään juuri kärsimyksissä. Näillä kärsimyksillä hän saa ehkä hiukan kuoletettua sitä meidän omaa erinomaisuuttamme. Sitä mukaa kun se kuolee, Pyhällä Hengellä on mahdollisuus ilmestyä.”

Lauri valitsi tämän jutun tauluksi näky-män, joka avautuu heidän kesämökkinsä ikkunasta järvelle. Taulu ja sen nimi ”Ke-säyön rauha laskeutuu Hankaveden ylle” kuvastavat sitä sisäistä rauhaa, jota Lauri aina välillä saa kokea. Kun oma sisin hil-jenee, Pyhä Henki pystyy ilmestymään.

Kesäyö

Laurin taideteoksiin voit tutustua lisää hänen kotisivuillaan: www.laurinyholm.fi

RAPORTTI8 1/2016

Joka päivä hinduperhe etsii jumalaa, jotta saisi suojeluksen sille päivälle. Syy sii-hen, että hindulaisuudessa on niin paljon jumalia, on se, että jokaisella jumalalla on erityinen siunauksensa. Jotkut jumalat antavat rahaa, jotkut terveyttä, jotkut me-nestystä, joku siunaa lapsia, joku varjelee tulipalolta jne. Jokaiselle asialle löytyy oma jumalansa. Hindu palvoo jumaliaan siksi, että hän saisi jotakin.

Uusi ”evankeliumi”

Tulen kaupungista nimeltä Vijayawada. Se on syntynyt temppelin ympärille, jossa palvotaan kullan ja menestyksen jumalaa. Sadat tuhannet tulevat sinne jatkuvasti palvomaan jumalaa saadakseen vaurautta ja menestystä.

Olen itse ollut Jumalan valtakunnan työssä viimeiset 20 vuotta. Me julistamme köyhillä maalaiskylillä ristiinnaulittua Kristusta. Saarnaamme rakkauden, an-teeksiannon ja Jumalalle antautumisen sanomaa. Olemme nähneet, miten ihmisten elämä muuttuu, kun he kohtaavat Kristuk-sen. Olemme nähneet myös, miten ihmis-ten elämän olosuhteet, sosiaaliset perhe-suhteet ja taloudellinen hätä helpottuvat, kun he kääntyvät ristiinnaulitun Jeesuksen puoleen. Olen ollut todistamassa, miten ihmiset paranevat yliluonnollisella tavalla. Olen ollut jopa paikalla, kun lääkäreiden kliinisesti kuolleeksi toteama ihminen herää henkiin ja on täysin terve. Ei siksi, että minä rukoilin, tai kuuluisa evankelista rukoili, vaan siksi, että köyhä leski rukoili uskon rukouksen. Tätä kaikkea tapahtuu silloin, kun saarnataan evankeliumia eikä mitään muuta.

Viimeisen 6–7 vuoden aikana, jolloin kris-tillinen TV-toiminta on valloittanut Intian, maahamme on tullut aivan toisenlainen

Menestysteologia tuhoaa Intiaa

Tulen Intiasta, jossa suurin uskonto on hindulaisuus. Tiedätkö, että pääsyy siihen, miksi hindu menee

temppeliin, on siunaus? Antaumus, pal-vonta ja ihailu pohjautuvat kaikki siihen, mitä ihminen voi saada jumalalta. Se on eräänlainen ”anna ja saa” -suhde. Mitä minä voin sinulle antaa ja mitä minä voin sinulta saada. Jumalan puolelta ei tälle palvojalle ole annettu mitään uhrausta. Hindutemppeli on aina paikka, johon mennään etsimään vain siunausta.

Älkää eksykö -tapahtuma kokosi marraskuussa Helsingin Vanhan kirkon täyteen kuulijoita. Yhteiskristillisen tapahtuman järjestäjinä oli mediatoimikunta, johon kuuluivat Uusi Tie, Sana, Ristin Voitto, Radio Dei sekä One Way TV.

Tilaisuuden juonsivat Kirsi Rostamo Radio Deistä ja Leevi Launonen Ristin voitosta. Puhujina olivat Tapani Suonto (One Way TV), Juhani Huotari (Marttyyrien Ääni) sekä Leif Nummela (Uusi Tie). Pääpuhu-jana oli One Way seurakunnan pastori Prem Kodali Intiasta. Hän kertoi menestysteologian tuomasta dramaattisesta muutoksesta kotimaassaan sekä siitä, missä tämä sanoma menee ohi Raamatun ja on lopulta suuri petos.

ÄLKÄÄ EKSYKÖ

Prem Kodali

91/2016

evankeliumi. Ikävä kyllä tämä ’evan-keliumi’ ei poikkea millään tavalla siitä sanomasta, mitä julistetaan hindutemppe-leissä. Tämä ’evankeliumi’ puhuttelee vain ihmisen lihallista mieltä.

75 % intialaisista asuu edelleen maaseu-dulla. Nämä ihmiset ovat lukutaidottomia ja valmiita seuraamaan ketä tahansa, joka saarnaa heille. He kaipaavat epätoivoisesti ihmeenomaista muutosta elämäänsä. Köy-hillä kylillä asuvilla ihmisillä on tänä päi-vänä kännykkä ja televisio, vaikka heillä ei olisi omaa WC:tä tai seiniä majassaan.

Voitko kuvitella, mikä vaikutus me-nestystä lupaavalla sanomalla on noille köyhille ihmisille? Kahdeksalla eri kana-valla julistajat taistelevat näistä sieluista erilaisilla sensaatiolla rikastumisesta, para-nemisesta ja menestyksestä. Saarnaaminen voi olla sanoja ilman totuuden häivääkään. Se on kuin hypnoosia, jonka ainoa pää-määrä on kerätä rahaa. Rahanhimo kuuluu läpi koko saarnan. Tämän seurauksena maahamme on syntynyt lyhyessä ajassa valtavasti megaseurakuntia, joihin kuuluu jopa 30 000–60 000 ihmistä.

Kyläpastoreiden ahdinko

Samaan aikaan minun sydämeni on niiden köyhien kyläpastoreiden rinnalla, jotka

ajavat polkupyörillään valtavia matkoja saavuttaakseen ihmiset evankeliumille. He kulkevat kaikilla säillä ovelta ovelle kertoen sanomaa Kristuksesta ja hoitavat köyhiä ihmisiä pienissä seurakunnissaan.

Nyt TV-saarnaajat ovat tulleet ja tu-honneet kyläpastorin palvelutehtävän. He saattavat sanoa, että tämä mies, joka tulee teidän kotiinne, ei ole mitään meidän rin-nallamme. Ei hänellä ole totuutta, meillä on totuus. Tule meidän luoksemme ja sinä tulet menestymään. Saat kodin, työpaikan ja taloudellista hyvinvointia. Sinulta ei tule mitään puuttumaan. Pastorit esitte-levät kirkkojensa ovilla uusia autojaan ja sanovat: ”Jos seuraat minua, sinäkin tulet menestymään ja rikastumaan.”

Mitä on tapahtunut sille perinteiselle kristilliselle julistukselle, jossa puhutaan myös kärsimyksestä?

Intian tilanne on todella surullinen. TV on vallannut Intian kristillisyyden. Näil-lä kanavilla ei kuule raitista kristillistä opetusta. 80 % on todistuksia siitä, mi-ten ihmiset alkoivat menestyä, kun he ”kylvivät” – tekivät lahjoituksia – tälle TV-kanavalle. Kuinka he paranivat, kun he tukivat taloudellisesti tämän kanavan kampanjoita. Sanoma on yksinkertainen: kun annat rahaa tietylle henkilölle, sinä saat itse siunauksen.

Alaspainetut kristityt

98 % kaikista Intian kristityistä kuuluu köyhimpään alakastiin. Heitä on painettu alas sukupolvien ajan. Heillä ei ole maata eikä koulutusta, ja heidän elämänpyörän-sä toistaa samaa kohtaloa sukupolvesta toiseen. Jumalan armosta nämä ihmiset ovat löytäneet Kristuksen ja päässeet tästä hindulaisuuden aiheuttamasta paineesta vapaaksi. Nyt TV-saarnaajat julistavat: ”Kylvä minun palvelustyöhöni ja kokeile Herraa. Jos et kykene kylvämään, se johtuu omasta epäuskostasi.” Näin uskosta on tul-lut taikauskoa. Tämä on synnyttänyt paljon syyllisyyttä. Kun en olekaan rikastunut,

minussa on jotain vikaa. On surullista nähdä, miten uskon nimissä köyhiä kris-tittyjä painetaan jälleen alas kokemaan itsensä arvottomiksi ja huonoiksi vain siksi, että he eivät rikastu.

Naapurissani asuvan perheen tytär sairastui henkisesti. Hänen ystävänsä kertoivat hänelle näistä TV-saarnaajista, jotka voivat parantaa sairaita. Tytön vanhemmat kulkivat megaseurakun-nasta toiseen ja kaupungista toiseen tyttärensä kanssa, jotta hän paranisi. He myivät osan omaisuudestaan voidakseen jatkaa kiertämistään. Sitten he kuulivat amerikkalaisesta TV-saarnaajasta, joka oli tulossa maahan ja lähtivät hänen kokouksiinsa. Mitään ei kuitenkaan kos-kaan tapahtunut. Tapasin perheen isän äskettäin ja sanoin hänelle, että meidän seurakuntamme rukoilee edelleen. Hän vastasi: ”Älkää rukoilko, en usko enää rukoukseen.”

Kaiken keskuksena raha

Intiassa on valtion pankki, joka on kuu-luisa siitä, että sillä on konttoreita jopa pienissä köyhissä maalaiskylissä. Eräs ystäväni on johtajana yhdessä haarakont-torissa. Hän kertoi, että joka päivä hänen konttoriinsa tulee rutiköyhiä ihmisiä, joilla ei ole edes sandaaleja jalassaan. He tulevat kovasta työstä riisipelloilta muutama seteli kädessään ja pyytävät virkailijaa laittamaan ne tietyn TV-saar-naajan tilille. Pankissa ollaan niin totuttu näihin TV-saarnaajiin, että tarvitaan vain saarnaajan nimi ja he tietävät heti hänen tilinsä. Joskus nämä köyhät ottavat jopa velkaa kyetäkseen antamaan. He antavat siinä uskossa, että tapahtuu mitä saarnaa-ja lupaa: hekin rikastuvat, kun antavat saarnamiehelle.

Eräässä seurakunnassa on 10 000 rupian kerho. Jos annat 10 000 rupiaa, pääset kerhon jäseneksi. Pastori kutsuu seura-kuntaansa maailman suurimmaksi seu-

ÄLKÄÄ EKSYKÖ

Prem Kodali

RAPORTTI10 1/2016

luovutti elämänsä. Meidän palvontamme ja antautumisemme nousee siitä, mitä Hän on antanut meille. Eikö silloin ole luonnollista katsoa Jeesukseen saadakseen vastauksia?

Mikä oli Jeesuksen suhtautuminen ja asenne rahaan? Jeesus oli suorastaan vä-linpitämätön rahan suhteen. Ei Hän ollut riippuvainen rahasta vaan Isästä. Hän luotti siihen, että Isä antaa, mitä Hän tarvitsee. Korostiko Jeesus puheissaan rahaa? Saar-nasiko Jeesus koskaan rahasta? Vain kerran Hän puhui rahasta, silloin kun köyhä leski antoi uhrikoppaan kaiken, mitä hänellä oli.

Katsokaa poikaani

Raamatussa on neljä evankeliumia. Minä tulkitsen tämän niin, että Isä kehottaa meitä katsomaan Jeesusta – ei vain yh-destä suunnasta, vaan monelta eri puolelta nähdäksemme mahdollisimman tarkkaan, millainen Hän on. Jeesus sanoi: ”Kun olette nähneet minut, olette nähneet Isän.”

Jumala sanoo meille tänään: ”Katsokaa minun poikaani, niin te tiedätte, minkälai-nen minä olen.” Katsokaa minun poikaani ja nähkää, miten paljon minä annan arvoa rahalle ja rikkaudelle. Vaikka tiedämme, että meidän suhteemme Isään perustuu Jeesukseen Kristukseen, saatamme olla välinpitämättömiä siitä, mitä Hän on ja mitä Hän meille sanoo.

Ei ole kahta tietä

Paavali sanoi: ”Hän on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siuna-uksella Kristuksessa.” Tämä tekee meistä kykeneviä olemaan Kristuksen kaltaisia pyhyydessä, vanhurskaudessa ja puhtau-dessa. Ei ole kahta tietä, ystävät. Vain joko Jeesus tai tämä maailma.

Suuret Jumalan miehet ja naiset ovat eläneet elämänsä omistamatta mitään. He ovat valinneet oikean tien. On suuri siuna-us, että meillä on historiassa näitä ihmisiä. Apostoli Tuomas oli ensimmäisiä. Hän tuli Intiaan asti kertomaan meille Kristuksesta ja lopulta hänet mestattiin marttyyrinä. William Currey matkusti pitkän matkan Intiaan. Hän hautasi siellä monta lastaan ja lopulta vaimonsa. Hän käänsi Raamatun usealla Intian kielelle. Hän antoi elämänsä Intian tähden. Historia on täynnä näitä Jumalan miehiä ja naisia.

Myös C. T. Studd oli merkittävä Jumalan mies Intiassa. Hän oli aristokraattisesta perheestä ja kuuluisa kriketinpelaaja. Studd luopui kaikesta tehdäkseen Jumalan tahdon ja aloitti valtavan lähetystyön Inti-assa. Hän liittyi yhteen Hudson Taylorin kanssa ja teki arvokasta työtä Kiinassa. Sitten hän lähti Afrikkaan. Hän luopui kaikesta evankeliumin tähden. Hän sanoi: ”Jumalan valtakunnan työstä, jota tehdään Jumalan tavalla, ei koskaan puutu mitään.”

rakunnaksi. Hän julisti TV-kanavallaan, että älä välitä, jos sinulla ei ole rahaa, voit tuoda mitä tahansa arvokasta, mitä sinulla on kotonasi, kaikki kelpaa. 10 000 rupian kerholla on oma aitio hänen seurakunnassaan ja jos täytät vuosia, kotiisi tuodaan kakku seurakunnasta. Ja jos annat 20 000 rupiaa, voit päästä vielä lähemmäksi pastoria. ”Penkit ovat täällä mukavampia ja olet lähempänä siunausta.”

Voitko kuvitella sitä painetta, joka kylä-pastoreilla on tänä päivänä? Se raha, jota olisi tarvittu pastorien palvelutyöhön, menee nyt TV-pastoreille.”Siunauksen evankeliumi” tekee ihmisistä entistä köyhempiä ja entistä alaspainetumpia. Syyllisyyden tunnetta on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Menestysteologia tekee ihmisistä heikompia uskossaan. Mietipä, mikä seurakunta ensimmäisenä luhistuu, kun kristittyjen vainot leviävät maassamme.

Pehmeä menestysteologia

Nämä monet megaseurakunnat ovat läpi-näkyvästi menestysteologisia seurakun-tia. Mutta on myös ns. ”soft prosperity” -oppia, pehmeämpää menestysteologiaa, jota on myös Suomessa. Meidän kaikki-en on syytä tutkia itseämme. Siellä, missä kärsimyksestä ei puhuta normaalina osana kristillistä elämää, voidaan jo olla harhassa. Raamattu sanoo: ”Monen ah-distuksen kautta meidän pitää menemän sisälle taivasten valtakuntaan.” (Apt: 14:22) Jeesus sanoi: ”Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat.” (Joh. 15:20) Jos seurakunnassa ei saarna-ta sitä, että itsensä kieltäminen on kyp-syyttä, silloin on syytä tutkia itseään.

Meitä onpetetty

hengellisestä ”pankkisaldostamme”, ei maallisesta.

On tärkeää, että ymmärrämme, mikä on Vanhan ja Uuden testamentin ero. Vanhas-sa testamentissa kyse oli luvatusta maasta, jossa Jumala tulee kirkastamaan itsensä. Uudessa testamentissa kyse on persoo-nasta, Jeesuksesta, jossa kaikki siunaus on kätkettynä. Kun meillä on Hänet ja Hänen perintönsä, silloin Jumala on kirkastettu. Jos emme erota näitä kahta asiaa toisis-taan, olemme sekaannuksessa ja meidät on petetty.

Omistamisen harha

Lihallinen ihminen ei kykene näkemään kaikkea sitä, mitä me jo Kristuksessa omistamme. Ihmisluonnossa on vallalla jatkuva halu omistaa materiaalisia asioita. Paratiisissa Eeva halusi omistaa omenan, joka oli häneltä kielletty. Nooan aikana ihmisen omistamisen halu ja himo ajoi ihmiskunnan tuhon partaalle. Baabelin aikana ihminen halusi omistaa jopa sen vallan, joka Jumalalla oli. Kuningaskunnat on toinen toisensa jälkeen vallannut tuo kyltymätön omistamisen halu. Luonnolli-nen ihminen ei kykene ymmärtämään sitä salaisuutta, että elämä onkin luopumisessa, ei omistamisessa. Siksi Jumala lähetti Poi-kansa tähän maailmaan.

Jeesus näytti meille Isän sydämen. Jee-sus muutti koko dynamiikan ”kuningas-kunnan” periaatteissa. Hän käänsi omis-tamisen ylösalaisin – itsensä antaminen ja luopuminen on suurta, ei omistaminen. Kun sinä annat, sinä saat ja olet siunat-tu. Se että olet köyhä, tarkoittaakin, että olet rikas. Vaikka olet vielä lihassa, elät Hengessä. Olet vielä maailmassa, mutta et elä tästä maailmasta. Tämä periaate on antamisen ja luopumisen periaate, ja se on ainoa tie todellisiin siunauksiin.

Luopumisen siunaus

Paavali sanoi tästä: ”Mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken.” Tämä malli on annettu meille Jeesuksessa Kris-tuksessa. Jeesus oli Kuningasten Kuningas eikä Hän silti omistanut mitään. Kunin-gasten Kuningas seisoi kuulusteltavana Pontius Pilatuksen edessä. Siellä Häntä piestiin ja Hänen päähänsä painettiin orjan-tappurakruunu. Häntä pilkattiin ja lyötiin. Hän oli yksin ja kärsi. Kun Pilatus kysyi Häneltä, oletko sinä juutalaisten kuningas, Hän vastasi: ”Sinäpä sen sanoit”.

Jeesus ei ole tämän maailman rikka-uksien ja vallan kuningas. Hänen kunin-gaskuntansa periaate ei ole siinä, mitä omistaa, vaan siinä, että luopuu kaikesta. Me olemme velkaa koko elämämme siitä, mitä Hän teki Golgatalla puolestamme. Elämme tänään sen tähden, että Hän kuoli Golgatalla. Elämme tänään siksi, että Hän

Prem Kodali

Ylistetty olkoon meidän Herram-me Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä

taivaallisissa kaikella hengellisellä siu-nauksella Kristuksessa.” (Ef.1:3)

Paavali sanoo, että se siunaus, jota tar-vitset, sinulla on jo Kristuksessa. Sinun ei tarvitse juosta siunausten perässä. Kun vastaanotat Jeesuksen sydämeesi, Hän on jo siunannut sinua kaikella hengelli-sellä siunauksella Jeesuksessa Kristuk-sessa. Me olemme jo siunattuja kaikella siunauksella Jeesuksessa – se on kaiken avain. Efesolaiskirjeessä Paavali puhuu

111/2016

Graham Staines tuli Intiaan Aust-raliasta vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. He tekivät arvokasta työtä lepraa sairastavien parissa. Eräänä yönä Gra-ham ja hänen kaksi poikaansa nukkuivat autossaan, kun hindufanaatikot sytyttivät heidän autonsa palamaan ja kaikki kolme menehtyivät. Hänen vaimonsa sanoi seuraavana päivänä lehdistölle: ”Annan kaiken anteeksi.” Näin sanoi ihminen, joka oli luopunut kaikesta Kristuksen tähden. Hengellisen kypsyyden ja elä-män merkki ei ole se, mitä ihminen voi omistaa, vaan se, mistä hän luopuu.

Mitä on tapahtunut?

En käsitä, mitä meille nyt on tapahtunut. Miten maallisesta menestyksestä on tul-lut merkki hengellisyydestä? Entäpä, jos meidät onkin petetty?

Ajatellaanpa apostoli Johannesta. Hän oli kaikkein läheisin opetuslapsi Jeesuk-selle. Aterioitaessa hän lepäsi Jeesuksen rintaa vasten. Evankeliumissa häntä kuvataan opetuslapseksi ”jota Jeesus rakasti”. Kuitenkin hänet vietiin vanki-en karkotussaarelle Patmokselle. Siellä kaiken kurjuuden ja ahdistuksen keskellä Jeesus tuli hänen luokseen. Siellä Johan-nes sai Ilmestyskirjan sanoman. Jeesus avasi hänen silmänsä näkemään, mikä on se toivo, joka meillä on Hänessä. Johan-nes sai nähdä taivaan auenneena. Tuon taivaallisen näyn keskellä hän varmasti ajatteli, että en välitä siitä, missä olosuh-teissa olen tänään. Tällä kärsimyksellä ei ole mitään merkitystä taivaallisen toivon rinnalla. Jeesus näytti hänelle, mitä kaik-kea on varattuna hänelle taivaallisissa. Jeesus ojensi hänelle avainta ja sanoi: ”Minulla on avaimet sinun elämääsi.” Näihin taivaallisiin siunauksiin meitä kutsuu tänäänkin Pyhä Henki.

”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikel-la hengellisellä siunauksella Kristuksessa.”

Tilaa osoitteesta: onewaykauppa.fiVoit tilata myös One Way Housen myymälästä

tai puhelimitse 045 261 3925

Esa-Pekka Mattilan uudet CD-opetussarjatNÄKY KIRKKAAKSI & ARMOA JA TOTUUTTA

23€/sarja

Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikammehengellisten ilmiöiden arviointiin.

Uusapostolinen liike, hyperarmo-opetus, kvanttifysiikka ja kristinusko, epäterve demonologia, Afrikan äärikarismaattiset virtaukset,

fundamentalismi, toisenlainen uudistusliike jne.

Puhujina mm. Heimo Enbuska, Petri Mäkilä,Esa Hyvönen, Tapani Suonto, Leif Nummela,

Pasi Turunen ja Elina Rautio

klo 13–17 seminaariklo 18 iltatapahtuma

Järjestäjänä mediatoimikunta:Uusi Tie, Ristin Voitto, Marttyyrien Ääni,

Radio Dei, One Way TV, Patmos-radio

La 5.3. klo 13.00–20.00Helsingin Lähetysseurakunnassa

Iso-Roobertinkatu 24

ÄLKÄÄ EKSYKÖ

RAPORTTI12 1/2016

Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden keskuudessa on nyt heitä, jotka ovat kääntyneet tai haluavat kääntyä kristityiksi. One Way Mission on ollut aktiivisesti mukana järjestämässä turvapaikanhakijoille hengellisiä tilaisuuksia pääkaupunkiseudulla.

tynyt turvapaikanhakija joutuu kokemaan pelkoa ja yhteisön ulkopuolelle sulkemista. Ongelmana ovat myös kotimaan perhesuh-teet. Eräs nuori turvapaikanhakija, joka hiljattain tuli uskoon, sanoi: ”Olen itse nyt vapaa mies ja olen löytänyt Jeesuksen, mutta olen hiljaa uskostani, koska perheeni ei ole turvassa.”

Me haluamme painottaa yhteistyökump-paneille turvapaikanhakijakeskuksissa, että emme One Wayssa pakota ketään uskomaan, vaan julistamme evankeliumin ilosanomaa niin suomalaisille kuin ul-komaalaisille ja jokainen on vapaa valit-semaan, mihin uskoo. Päämäärämme on rauha ihmissydämessä; me emme aiheuta levottomuuksia emmekä etsi riitoja. Sen sijaan tuomme ratkaisua näihin ongelmiin. Kokemuksemme on se, että monet turva-paikanhakijat haluavat kääntyä kristityiksi ja se on heidän valintansa, jota tulisi tukea.

Tähän työhön mahtuu myös ongelmia ja levottomuutta. Keskuksissa vietettyjen aikojen pitkittyessä esiin nousevat eri-mielisyydet ja näitäkin tilanteita olemme kokeneet maahanmuuttajatyössä. Islamin eri suuntausten, sunni- ja shiiamuslimien välillä on jännitteitä ja myös Suomessa ole-vat turvapaikanhakijat joutuvat kärsimään tästä jännitteestä. Pyydämme rukoilemaan, että kaikki etenisi rauhassa ja että Jumala varjelisi niitä, jotka tekevät tätä työtä. Suuri kiitosaihe on, että monet Herran kutsumat ihmiset ovat syttyneet mukaan ja tekevät

suurella sydämellä työtä turvapaikanha-kijoiden keskuudessa. Työ myös kantaa paljon hedelmää!

Herätys

”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoitusten ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltä määrätty, Kristuksen Jeesuksen.” (Apt. 3:19-20)

Virvoituksen ajat tulevat, kun ihmiset te-kevät parannuksen ja ottavat vastaan Juma-

TURVAPAIKANHAKIJOITAKÄÄNTYY KRISTITYIKSI

Järjestämme One Wayn tiloissa viikoittain kaksi tilaisuutta tur-vapaikanhakijoille. Haemme eri

keskuksista tulevat halukkaat yhdellä tai kahdella bussilla näihin tapahtumiin. Kerran viikossa pidämme ”evankelioin-tikokouksen”, jossa kerromme pelas-tuksesta Jeesuksen Kristuksen kautta. Toisessa kokouksessa opettelemme Raamatun alkeita. House-kahvila on ollut täynnä lähinnä irakilaisia turvapai-kanhakijoita ja useat kahvit ja teet ollaan juotu yhdessä syksyn aikana. Suuri kii-tosaihe on, että meillä on hyvin toimivat arabian sekä farsin kielen tulkkaukset ja mielenkiintoisia kokouksia, jotka eivät ole jättäneet kylmäksi.

Isoimmassa yhteiskristillisessä pako-laiskokouksessa, jota olimme järjestä-mässä Vantaalla, oli useita satoja turva-paikanhakijoita. Oli koskettavaa nähdä se ilo, joka siellä oli, ja ihmetellä sitä, että kirkko on aivan täynnä muslimeja, ei tyhjiä paikkoja!

Levottomuutta

Uskonnonvapauden tulisi Suomessa an-taa mahdollisuus jokaiselle valita, mihin hän haluaa uskoa. Käytännössä on kui-tenkin ongelmia; islamin jyrkin tulkinta pitää uskosta luopumista jopa kuolemal-la rangaistavana rikoksena. Moni kään-

KOTIMAA

Teksti: Arto Boa Kuva: Pentti Tuovinen

131/2016

lan valmistaman pelastuksen, Jeesuksen Kristuksen. Elämme nyt hyvin erikoista aikaa hengellisesti, olemme ihmeellisten todistuksien ympäröiminä ja koemme siinä valtavaa iloa ja virvoitusta. Jeesus on ilmestynyt unessa turvapaikanhakijoille tai on tullut aivan ihmeellisiä rukousvas-tauksia. Raamatun opetuksen syventyessä useat haluavat kasteelle ja oppia tuntemaan Jumalaa enemmän.

Nyt uskoon tulleita alkaa olla jo niin huo-mattava määrä, että uskallamme sanoa ääneen ”Tämähän tuntuu herätykseltä!” – niin totta se on. Sinne, missä on ollut pi-

meintä, loistaa nyt Kristuksen valo! Moni arabimaan kansalainen on hengellisesti ”herännyt” ja se ilo ja rauha, mikä heillä on, on sydäntä liikuttavaa.

Tässä yksi esimerkki siitä, mitä Jumala tekee: Perjantai Kristukselle -tilaisuudessa oli tarkasti kuuntelevainen turvapaikan-hakijamies. Mies istui omassa rauhassa, vähän taaempana, jossa hänelle tulkattiin puhetta arabiaksi. Istuessaan siellä hänelle tapahtui jotakin. Hän tuli luoksemme sa-noen: ”Jeesus kosketti sydäntäni! Jeesus kosketti sydäntäni!” ja hän itki ja nauroi.

On todella suuri kiitosaihe, että saamme nähdä kaikkea sitä hyvää, mitä Jumala

tekee. Me emme osaisi koskettaa toisen kulttuurin ja maailmankuvan omaavia ihmisiä sydämeen, mutta Pyhä Henki osaa! Nämä virvoituksen ajat tulevat Herralta. Koskettavaa on myös se, että uskoon tulleet ovat laskeneet kustannuk-sia ja ovat valmiita myös maksamaan hintaa ja jopa kärsimään uskonsa vuoksi. Rukoillaan elon Herraa, että saisimme niittää yhä enemmän satoa taivaallisiin aittoihin!

”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vä-hän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.” (Luuk. 10:2)

RAPORTTI14 1/2016

Löysin äskettäin One Way TV:n ja jo nyt se on muuttanut elämää-ni merkittävästi. Kiitos siitä!”

kirjoittaa eräskin katsoja. Monet ovat myös kiittäneet siitä, että tarjolla on oh-jelmasarjoja, joissa käsitellään aikamme erilaisia hengellisiä virtauksia ja anne-taan vastauksia ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin.

Taloudellisten paineiden aiheuttamat saneeraukset One Way Missionissa syksyllä koskettivat vahvasti myös me-diatyötämme ja TV-työn henkilökuntaa jouduttiin supistamaan. Turvaamme nyt entistä enemmän vapaaehtoiseen työtekijäjoukkoon ja sen avulla kulut ovatkin vähentyneet suuresti. Tällä hetkellä TV-työssä on vain yksi päätoi-minen työntekijä sekä toinen, joka on töissä viikon kuukaudessa. Heidän sekä vapaaehtoisten voimin toiminta näyttää jatkuvan häiriöittä.

TV7-kanavalla lähetysaika muuttui sunnuntaille tammikuussa, ja vähitellen yleisö on oppinut uuden ajan. One Way

One Way TV:n katsojaluvut ovat olleet vahvassa kasvussa viime kuukausina. Yhä useammat ovat löytäneet kanavan. Olemme saaneet myös rohkaisevaa palautetta ihmisiltä, joiden elämälle TV-kanavan sanoma on ollut tärkeää.

ei enää kustanna lähetysaikaa vaan pelkäs-tään ohjelmien tuottamisen, ja TV7 kerää ohjelmien yhteydessä varoja lähetyskului-hin. Myös tämä tulee olemaan suuri säästö vuositasolla.

Lähes kaikki merkittävä opetus ja julistus, mitä One Way tarjoaa omissa tilaisuuk-sissaan, on katsottavissa myös One Way TV:stä. Tämä mahdollistaa ”osallistumi-sen” toimintaamme ja kokouksiimme, vaikka ei konkreettisesti pääsisikään paikalle. Mm. paljon kiitosta saanut Les Wheeldonin tammikuun kokoussarja talti-oitiin kokonaisuudessaan ja sen voi katsoa kevään aikana One Way TV:stä.

One Way TV on aloittanut myös omien uutisten julkaisemisen ja Uutis Extra ilmestyy aina välittömästi, kun jotain mer-kittävää tapahtuu työmme piirissä.

Ohjelmistamme saat lisätietoa ja voit osallistua myös keskusteluun One Way TV:n Facebook -sivulla. Itse kanavan sisältöä voit päivittäin seurata osoitteesta oneway.tv

ONE WAY TVTeksti: Tapani Suonto Kuva: One Way TV

TUE ONE WAY TV-TUOTANTOA

Lahjoituspuhelin:

0600 02812(hinta noin 10 €)

Tilinumero:FI56 2058 1800 0076 71

Viitenumero: 2723

Poliisihallituksenrahankeräyslupa n:o

POL-2014-10736

151/2016

Saariselkä 2.4.-9.4.2016

ONE WAY-VIIKKO LAPISSA!

Lähde mukaan One Way Missionin järjestämälle kokonaisvaltaisen uudistumisen viikolle Lappiin. Luvassa on vahvaa hengellistä opetusta, rukous-ta ja yhteyttä.

Matkalla on mahdollisuus hiihtää, lasketella, kelkkailla tai kävellä Lapin puhtaassa luonnossa. Myös kylpylähotellin viihtyisät uima-altaat ja sau-nat ovat koko viikon käytössäsi.

Hengellistä ohjelmaa aamupäivisin ja iltaisin.Opettajina Tapani Suonto ja Esa-Pekka Mattila.Päivällä johdettuja hiihtoretkiä ja muuta ulkoilua. Monia laskettelurinteitä eri vaikeusasteilla.Välinevuokraus tarvittaessa, myösmoottorikelkkoja vuokrattavissa.

Sisältää majoituksen 2 hengen huoneissa,aamupalan ja oikeuden hotellin kylpyläosastolle.

Hinta ei sisällä lento- tai junamatkoja Lappiin.

Tarkemmat tiedustelut:Martti Kinnunen, puh. 0400 556 620

Hinta noin 410 €/hlö

OLETKO JO KATSONUT www.oneway.tv

THE CHANGE - JUKKA TOLONEN (suom. tekstitys)

DRAMAATTISIA TILANTEITA - ARI LEPISTÖ

MERELLÄ - MINNA JAKKILA

RAAMATUN PUNAINEN LANKA - LEIF NUMMELA

RAPORTTI16 1/2016

Vietimme syksyllä 2013 One Way Missionin 30-vuotisjuhlaa. Toiminnan kulmakivenä on ollut alusta lähtien Pyhän Hengen johdatuksen etsimi-nen ja siinä eläminen. Sen pohjalta on syntynyt myös näkymme, josta julkaisimme vuonna 2010 Tapani Suonnon kirjoittaman kirjan ”Näky voittavasta seurakunnasta”. 30-vuotisjuhlamme kunniaksi julkaisemme Näky-kirjaa luku kerrallaan Raportti-lehdessä.

tie vaan tie huipulle, josta näimme kauas. Sieltä avautui näkymä Kiinaan, Nepaliin, Intiaan, Israeliin ja moniin muihin maihin. Sinne oli noustava raskasta tietä, mutta se kannatti.

Nuo vaikeat vuodet olivat minulle itselle-ni lopulta suuri siunaus. Niiden keskellä opin rakastamaan yhä syvemmin Jeesusta. Niiden keskellä sain kokea konkreettisesti, että Jeesus riittää. Vaikka menettäisin kai-ken muun, mutta Jeesus jäisi, ei minulla olisi mitään hätää. Se tietoisuus on tuonut suuren levon ja rauhan sisimpääni. Olen joka päivä valmis luopumaan kaikesta, sillä elämä on Kristuksessa.

Tiedostan tänään myös syvästi, että kaik-ki on Jumalasta. Katselen työtämme ikään kuin sivusta ja ihmettelen, mitä Jumala tekee. Tämä on Hänen työtään, ei ihmisten. Ja siksi Hänelle tulee tästä kaikesta lopulta kunnia. Me olemme vain ansiottomia pal-velijoita, emme enempää.

Tämän päivän kristillisyyttä leimaa voimakkaasti menestyskeskeisyys. Aja-tellaan, että aito usko vie ihmisen konk-reettiseen menestykseen kaikilla elämän alueilla ja että jotain on vialla, jos elämä ei ole helppoa ja siunausrikasta. Vaikeudet, huolet ja taistelut eivät kuulu hurskaan uskovan elämään.

Näitä menestyksen oppaita painetaan hyllykaupalla ja niitä myydään miljoonia kappaleita vuosittain. Mutta lupaako Raa-mattu meille pelkkää helppoa ja menes-tyksekästä elämää ilman vastoinkäymisiä? Millaista oli apostolien elämä?

Paavali sanoi elämästään: ”Kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut; sekä olemaan ravittuna että näkemään nälkä.” (Fil. 4:12) ”Ollessani teidän ty-könänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa.” (1 Kor. 2:3)

”Kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut; olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa ros-vojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä; ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuut-ta.” (2 Kor. 11:25-27)

Kaikki apostolit kärsivät lopulta marttyy-rikuoleman Johannesta lukuun ottamatta. Hänkin vietti vanhuutensa Patmoksen vankilasaarella. Emme voi mitenkään näh-dä apostolien ja alkuseurakunnan elämää helppona ja vaikeuksista vapaana. Elämä oli heille monenlaista inhimillistä taistelua, mutta samalla – kaiken keskellä – hengel-listä voittokulkua.

jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Siinäkin kuljin kivikkoista ylämäkeä kohti vuoren huippua. Hän sanoi: ”Tiesi on raskas ja kivikkoinen. Mutta kun pääset vuoren huipulle, silloin näet kauas.”

Kun joulun jälkeen avasimme tilimme, sinne oli ilmestynyt 20 000 mk rahaa ja pian siellä oli 100 000 mk. Palasin työttö-myyskortistosta One Wayn palkkalistoille ja ilmoitimme ystävillemme työn jatkuvan. Muutamassa vuodessa työmme kasvoi suuremmaksi kuin mitä se oli koskaan aikaisemmin ollut. Kaikessa, mihin ryh-dyimme, oli suuri siunaus.

Kun olen kertonut avoimesti näistä vai-keista vuosista ihmisille, jotkut ovat pitä-neet niitä epäonnistumisen aikoina. Itse en ole koskaan ajatellut niin. Jumalan täytyy joskus koetella meitä ja tyhjentää meidät, jotta hän voi täyttää Hengellään. Jokai-sen näyn on kuljettava kuoleman kautta. Jumalan täytyy näyttää meille, mihin me itse pystymme ilman Häntä ja vasta sitten ymmärrämme, mistä kaikessa on kysymys. On selvää, että matkallemme on mahtu-nut monenlaisia epäonnistumisia silloin ja sen jälkeenkin. Ne ovat osa elämää. Mutta vaikeat vuodet eivät olleet tappion

14. NÄKY MENESTYKSESTÄ

1990-luvun alkupuolella työmme ajautui suuriin vaikeuksiin. Väki väheni kokouksissamme, voimat

hupenivat ja varat olivat loppumassa. Olin itse jo työttömyyskortistossa ja etsimässä töitä muualta, kun Pyhä Hen-ki sanoi: ”Sinä teit virheen, kun sanoit itsesi irti. Palaa takaisin ja minä muutan kaiken.” Vaikka työmme oli viimeisten vuosien aikana lamaantunut kaikista elvytysyrityksistä huolimatta ja tiesin, että mitään ei ollut inhimillisesti ajatel-len enää tehtävissä, päätin katsoa, mitä Jumala tekisi.

Vietimme tuona vuonna Tapaninpäivää yhdessä perheeni ja erään portugalilaisen ystävämme kanssa. Päivä oli myös nimi-päiväni. Kun hiljennyimme rukoukseen, vieraamme alkoi profetoida. Hän kertoi näkevänsä vaikeakulkuisen tien, joka oli täynnä suuria kivilohkareita. Yhtäkkiä tie muuttui täysin tasaiseksi. Sitten hän profetoi: ”Sinun tiesi on ollut hyvin kivikkoinen. Mutta kun sinä nyt lähdet liikkeelle, minä tasoitan sinun tiesi. Katso, minä halusin tietää, rakastatko sinä minua. Nyt minä tiedän, että sinä rakastat.”

Samanlaisen näyn eräs ystäväni näki

171/2016

T a p a n i S u o n t o

KUINKA TUNNISTAAEKSYTYS

Hengellinen menestys seurakunnassakaan ei ole ensisijaisesti kasvua ja laajentumista vaan juurtumista Kristukseen. Menes-tystä ei mitata millään konkreettisilla mittareilla, väkimäärillä ja taloudellisella kasvulla. Todellisen hengellisen menestyksen näkee vain Jumala.

Eräs menestyvä seurakunta USA:ssa koki suuren romahduk-sen. Tuhansia ihmisiä käsittävä seurakunta kutistui muutamaan sataan. Seurakunnan vanhimmistoon kuuluva mies totesi seu-rakunnastaan kriisin jälkeen: ”Meidän seurakuntamme toiminta oli kilometrejä laajaa, mutta vain 10 senttimetriä syvää.”

Meidän pitäisi olla varovaisia arvioimaan menestystä, sillä emme koskaan tiedä, miten Jumala näkee asian. Emme koskaan tiedä myöskään sitä, mitä Jumala on tekemässä.

Tässä ajassa hengellisiltä johtajilta vaaditaan menestystä. Siksi Jumalan palvelijat elävät välillä kovan paineen alla, kun työ ei tuota toivottua hedelmää. Vastausta herätyksen problema-tiikkaan etsitään kuumeisesti kaikkialla läntisessä maailmassa. Voittoisan kristillisyyden teorioita syntyy tulvimalla ja vilpitön Jumalan palvelija tarttuu niihin uskoen viimein löytäneensä ”herätyksen viisastenkiven”. Monet niistä sisältävätkin paljon hyvää, mutta eivät useinkaan tuota toivottua tulosta. Niiden äärellä moni on vain uupunut kesken matkan.

Saksalainen teologi Wolfgang Simson, joka on tutkinut kristil-listä herätystä eri puolilla maailmaa, kirjoittaa: ”Otaksun, että maailmassa on ainakin 20 000 pastoria, jotka kärsivät tällä het-kellä (minun nimeämästäni) Yonggi Cho -masennuksesta. He tuntevat tänä päivänä enemmän syyllisyyttä ja masennusta kuin aikaisemmin, koska he rehellisesti kokevat: ’Yritin, mutta se ei toiminut.’” Yonggi Cho on korealainen pastori, jonka johtaman seurakunnan piirissä on ollut vuosikymmeniä valtaisa herätys. Tuon herätyksen ominaispiirteitä on alettu kopioida ympäri maailmaa siinä toivossa, että tulos olisi samanlainen. Kopioi-minen on kuitenkin harvoin saanut aikaan herätystä. Wolfgang Simson kirjoittaa: ”Kopioiminen on kasvanut vaaralliseksi tau-diksi, joka on iskenyt useimpiin kirkkoihin ympäri maapalloa.” Tämä korealaisen herätyksen ominaispiirteistä luotu teoria on vain yksi kymmenistä herätyksen teorioista.

Mikä sitten on tie todelliseen menestykseen? Uskon, että avain-sana on kuuliaisuus. Meidän ei tule etsiä uusia teorioita vaan etsiä Jumalaa ja juurtua Häneen. Jumalalla on jokaista palve-lijaansa varten oma suunnitelma. Meidän tulee löytää Hänen tiensä ja tahtonsa ja astua eteenpäin Hänen johdatuksessaan. Meidän tulee syvästi sisäistää se, että olemme täysin Hänestä riippuvaisia.

Sillä tiellä voimme kohdata vaikeuksia ja saatamme tulla väärinymmärretyiksi ja arvostelluiksi, mutta olemme matkalla menestykseen, sillä Jumalan tahdossa eläminen on menestystä. Sillä tiellä Hän kantaa vastuun seurauksista ja ottaa myös kun-nian menestyksestä..

TIE IHMEIDEN MAAILMAAN

Tapani Suonto

14€

Mitä Raamattu puhuu ih-meistä ja miksi ihmeitä välillä tapahtuu ja välillä ei? Mikä on tie ihmeiden maailmaan, jossa ei ole kysymys kevyistä new age -aikakauden taikatempuista vaan todellisesta raittiista yliluonnollisen Jumalan vai-kutuksesta?

14€

Kristillinen seurakunta elää tänään vaikeaa aikaa. Ih-miset saattavat kysyä itkien: “Mistä voin tietää, mikä ope-tus on raitista ja mikä on ek-sytystä? Kirja antaa neuvoja ja välineitä lukijalle niin, että hän voi itse tutkia ja koetella aikamme oppeja ja hahmot-taa niiden totuudellisuutta ja raamatullisuutta.

TILAUKSET OSOITTEESTAonewaykauppa.fi

tai puhelimitse 045 261 3925

RAPORTTI18 1/2016

Malawin klinikallamme vuodesta 2008 lähtien – eli heti eläkkeelle jää-tyään – työskennellyt lähihoitaja Hanna Ahokas kuoli Malawissa 14.12. sydänkohtaukseen. Hanna oli ihana, iloinen, aurinkoinen ja valoisa per-soona, jota kaikenikäiset rakastivat niin Suomessa kuin Malawissakin.

vamassa usea Hanna-niminen tyttö. Välillä Hanna irrottautui klinikalta

kotikäynnille tai orpokokoukseen, ja voi sitä riemua, kun hän sai viilettää moottori-pyörän kyydissä. Kaikkialla teiden varsilla kuului huuto ”Hanna, Hanna!!” Lapsetkin rakastivat Hannaa.

Orpokodin Yamikani oli Hannan ”oma poika”. Kun Yamikani viitisen vuotta sitten yksinäisenä ja hylättynä tuli or-pokodille, Hanna saapui juuri silloiselle Malawi-jaksolleen. Nuo kaksi adoptoivat heti toisensa. Hannasta tuli Yamikanin äiti ja Yamikanista Hannan poika.

Kun välillä käytiin safarilla tai Mulanje-vuoren kuumalla lähteellä tai kun vaan pe-lattiin lautapelejä, crominoa tai rummikup-pia, tai katsottiin verkkojen alla läppäreiltä elokuvia, niin Hannalla oli tapana aina sanoa: ”Tämä on sitä lähetystyön bonusta.”

Kuolemaansa edeltävänä päivänä Hanna oli sanonut Merville, että olisi armollista, jos voisi tästä lähteä kotiin – siis Taivaan kotiin. Kuukautta aikaisemmin Hanna oli esitellyt suomalaiselle tiimiläiselle kylän hautausmaan ja sanonut: ”Tuonne minut-kin sitten haudataan.”

Hannan toivomus toteutui. Hänet hau-dattiin vajaa viikko kuolemansa jälkeen

Hanna Ahokkaan muistolle

Hanna eli todeksiOne Wayn työnäkyä

Kambalamen kylän hautausmaalle. Han-nan tytär, sisar ja tämän puoliso olivat osa mielettömän suurta saattojoukkoa.

Hanna lähti onnellisena saappaat jalas-sa. Haluaisin itse olla yhtä valmis kuin hän, kun oma lähtöhetkeni tulee.

Marianne Raatikainen

Hanna Ahokas tuli ensimmäisen kerran Malawiin keväällä 2008 ja siitä alkaen Kambalamen kylä on

ollut hänen aikalailla pysyvä osoitteensa. Viimeisinä vuosina hän kävi Suomessa melkein vain kääntymässä.

Hannan nuoruuden unelma oli olla lähetystyöntekijänä Afrikassa. Kun hä-nen varsinainen työelämänsä Suomessa sitten päättyi, hän pääsi toteuttamaan tätä rakkainta unelmaansa. Hänestä tuli va-paaehtoistyöntekijä One Wayn Malawin lähetyskentällä.

Ja Hanna toteutti unelmaansa sydä-mensä kyllyydestä! Klinikka oli hänen pääasiallinen työmaansa ja siellä hän oli jokapaikanhöylä; ahkeroimassa aina siellä, missä oli eniten tarvetta. Välillä hän haki muille klinikan työntekijöille, itseään puolta nuoremmille, Fantaa ja munkkeja, että nämä jaksaisivat parem-min. Kun yritimme toppuutella Hannaa ja kehotimme häntä huilaamaan, hän otti muodon vuoksi muutaman minuutin torkut ja livahti taas klinikalle.

Työntekijät rakastivat Hannaa, samoin potilaat. Äitiysneuvolatoiminnan myötä Hanna tuli tutuksi monelle nuorelle äidille, ja kylillä onkin tällä hetkellä kas-

Hanna klinikalla työn touhussa

Hannan elämässä konkretisoitui hyvin koko One Way Missionin työnäky. Me emme tee työtä

suurella rahalla vaan suurella sydämel-lä. Koska työtä tehdään paljon ilman palkkaa – vapaaehtoisuuden pohjalta – kykenemme tekemään paljonkin pienillä kustannuksilla.

Tätä maailmaa ei koskaan evankelioi-da päätoimisten evankelistojen ja lähe-tyssaarnaajien voimin. Siihen tarvitaan koko seurakuntaa. Merkittävä, mutta usein unohdettu voimavara ovat eläkeläi-set. Heillä on paljon elämänkokemusta, monet ovat hengellisesti hyvin kypsiä ja kasvaneita ja heillä on aikaa. Tuo voima-vara on yksi salaisuus koko One Wayn toiminnassa. Monet eläkeläiset kantavat suurta vastuuta järjestömme työssä toi-miessaan ilman palkkaa erilaisissa tehtä-vissä. He myös rahoittavat hyvin paljon työtämme. Yksi heistä oli Hanna.

Hanna lähti heti eläkkeelle päästyään lähetyskentälle omalla kustannuksel-laan. Hän ei koskaan pyytänyt meiltä mitään, vaan rahoitti kaiken työnsä itse. Hän sanoi tehneensä minun kanssani kymmenen vuoden sopimuksen työsken-telemisestä klinikalla Malawissa. Sen so-pimuksen mukaan hän myös toimi vuo-sikaudet tekemättä itsestään ja työstään suurta numeroa. Siitä huolimatta ja ehkä juuri sen tähden hänen työnsä oli suurta ja merkittävää koko One Wayn kannalta.

Hanna on kaunis ja vaikuttava esi-merkki siitä, mistä Jumalan valtakun-nassa on oikeasti kysymys. Me kaikki olemme Hänen palvelijoitaan ja kut-suttuja antamaan elämämme elävinä uhreina Jumalalle. Vaikka emme koskaan maksaneet työstä Hannalle palkkaa, hän ei ole jäänyt palkkaansa vaille. Hanna on nyt kotona taivasten valtakunnassa, missä palkanmaksu oikeasti tapahtuu, ja varmasti hänen palkkansa on suuri – vaikka hän ei sitä täällä ajassa paljoa ajatellutkaan. Hanna rakasti lähimmäisi-ään, kuten Jeesus oli häntä kehottanut, ja se rakkaus vei hänet aina Afrikkaan asti. Sinne hänet myös haudattiin – todistuk-sena uskollisuudesta loppuun asti.

Tapani Suonto

191/2016

MALAWI

On uudenvuodenpäivän ilta. Istahdan lähetystalon portaille. Tähtitaivas on tänä iltana taas jo hieman kirkkaampi, tähdenlentokin minua tervehtii. Pälyilen eteläiselle taivaalle etsien etelänristiä sitä kuitenkaan löytämät-tä. Havahdun ajatukseen, en voi kysyä siitä Mariannelta enkä nyt enää Hannaltakaan. Istun hetken siinä yksin, tähtiä tuijotellen.

HANNA

Mieleeni tulee toinen ilta, vain vajaan kahden viikon takaa. Istuin tällä samalla portaalla. Kuuntelin laulua isosta ruokasa-lista, sieltä missä hetki sitten itsekin olin istunut, Hannan arkun äärellä.Sinä iltana ei ollut tähtitaivasta, ei ollut lap-sia ympärilläni. Koko kylä, koko laakso oli hämmennyksen ja surun vallassa. Vain pari viikkoa aiemmin kaikki oli vielä hyvin. Hanna tanssi paikallisten kanssa sydämen-sä kyllyydestä vieraiden tervetulojuhlassa. Hannan sydän oli kuitenkin väsynyt, ei jaksanut enää. Myöhemmin joku totesikin, että se juhla oli kuin Hannan jäähyväiset kyläläisille.

Istuin ja kuuntelin laulua, lohduttavaa ja rauhallista. Mieleeni tuli siitä viikontakai-nen ilta. Hanna oli väsynyt ja auttelin häntä nukkumaan mennessä. Söimme yhdessä iltapalaa vuoteensa laidalla. Juttelimme niitä näitä, laskimme leikkiä. Nauroimme.

UUDENVUODEN UNELMIA Muistelimme, miten muutama päivä aiemmin olimme siinä vuoteen äärellä Tiinan ja Esa-Pekan kanssa, heidän viimeisenä iltanaan täällä, nauttineet yhdessä ehtoollista. Sama Pyhän Hengen vahva läsnäolo tuntui taas.

Seuraavana aamuna toivotimme vielä toisillemme hyvät huomenet, mutta koh-ta ei Hannaa enää ollut.

Hanna pääsi taivaan kotiin. Ikuiseen iloon. Ajatus Hannasta siellä, tanssimas-sa Jeesuksen luona, lohduttaa.

Hanna haudattiin Kambalamen kylän hautausmaalle. Siellä on Hannan hauta, Macin äidin haudan vieressä.

JOULUN JUHLA

Vain muutama päivä hautajaisten jälkeen oli joulujuhlan aika. Kaikki ohjelmassa olevat yli 300 lasta huoltajineen ja si-saruksineen oli kutsuttu. Kaikki saivat lihaa ja riisiä syödäkseen. Lapset kyliltä lauloivat, lausuivat runoja ja lukivat muistista raamatunlauseita. Orpoko-din teinit esittivät jouluevankeliumin. Iloitsin siitä, miten näyttivät nauttivan sen esittämisestä. Macin joulusaarnaa ihmiset kuuntelivat ehkä tarkemmin kuin koskaan. Suru ja ilo tuntuivat tuossa het-kessä olevan niin lähellä toisiaan.

Kierrellessämme kylillä ennen joulua viemässä joulutervehdyksiä vammaisil-le ja vanhuksille nousi usein mieleeni ajatus kaikesta kiittämisestä. Aina iloit-semisesta. Välillä teki mieli kysyä, ai että nytkin? Ja välillä teki mieli huutaa, etenkin juuri nyt!! Tuli todeksi se, miten kyyneltenkin läpi voi iloita, kiittää. Jou-lun lahjasta, elämän lahjasta. Jeesukses-ta. Niin paljosta.

Viimeiset joulutervehdykset veimme joulupäivän aamuna. Ehkä paras joulu-aamu ikinä. Nähdä vanhusten vilpitön ilo kaikenlaisen sairauden ja kärsimyksen-kin keskellä. Ilo ja kiitollisuus.

TÄHTITAIVAAN ALLA

Katseeni tähyää pihamaalle, jossa niin paljon on tapahtunut, koko vuoden aikana, viimeisen kuukauden aikana. Pienet painautuvat kylkeeni kiinni, Patrick kysyy minulta: ”Mervi, mikä on sinun unelmasi tulevaksi vuodeksi?” Siinä hetkessä saatan vastata vain, että haluaisin olla täällä teidän kanssanne koko tulevankin vuoden. Saatan katsoa tähtitaivaan korkeuksiin ja huokaista: unelmani on, että Jumalan valtakunnan todellisuus saisi olla enemmän totta taas tulevana vuonna. Täällä ja kaikkialla.

Pian seuraani liittyy joukko orpoko-din lapsia. Istumme siinä ja mietin kulunutta vuotta. Monenlaisia

muutoksia, kaikenlaista on tapahtunut. Lapsilta en kuitenkaan kysy menneestä vuodesta vaan tulevasta. Yritän selittää, mikä on unelma, kysyn sitten, mistä unelmoivat. Elokuvan katselusta Rho-dan kaupalla, menestyksestä koulussa, onnellisena olemisesta. Patrick miettii vastaustaan pitempään, toteaa sitten, että haluaisin kaikkien azungujen (= valkois-ten) olevan täällä. Leikittelemme hetken ajatuksella, miltä tuntuisi, jos paikka vili-sisi suomalaisia, paikalliset opettelisivat suomen kielen.

Mutta sen takana oli varmasti Patrickin mielessä todellinen kaipuu tavata hänelle rakkaita ihmisiä. Heitä, jotka eivät nyt ole täällä.

Mervi Itälinna

RAPORTTI20 1/2016

Kun suomalaiset valmistautuivat joulunviettoon sateisen synkeässä Pohjolassa, One Wayn pastori Esa-Pekka Mattila suuntasi ensimmäistä kertaa Malawiin yhdessä työn koordinaattorin Tiina Sinkkosen kanssa. Laulu kuului jo kauas, kun he lähestyivät Kambalamen kylää kovassa helteessä, sillä sadekausi ja vuoden kuumin aika oli juuri alkamassa.

jon One Way kylästä, Mulungu Alinafesta, ja nyt sain nähdä ja kokea sen elämää noin viikon ajan. Kokemukset vahvistivat ennakko-odotuksiani. Ihmiset antoivat pa-rastaan perinteiseen malawilaiseen tyyliin. Koimme olevamme todella lämpimästi vastaanotettuja.

Mulanje-vuoret valloittivat myös heti sydämeni. Ihailin niitä päivä toisensa jälkeen eri valaistuksissa: kirkkaassa auringossa ne näyttivät houkuttelevilta ja puoleensa vetäviltä, yön pimeydessä tun-temattomilta ja jännittäviltä. Näin vuoret puhuivat: ”Kun Kristuksen kirkkaus saa loistaa haastaviinkin asioihin, voimme rohkeina käydä niitä kohti. Mutta yön synkeydessä, ongelmien kasautuessa, vaikeudet voivat olla hyvinkin pelottavia.”

Tiina: Kambalamen kylä ei jätä ketään kylmäksi, ei säätilan eikä sydänten läm-mön vuoksi. Suomalaiset vieraat ovat aina odotettuja, aloitetun hyvän työn toivotaan jatkuvan. Klinikka, orpo-ohjelma, aidstu-

Tiina: Saavuimme One Way -ky-lään kuoppaista hiekkatietä pitkin eikä vauhti päätä huimannut. Vas-

taan juoksevia lapsia ilmaantui pikku-hiljaa auton ympärille ja iloiset huudot sekoittuivat kylältä kuuluvaan lauluun. Kylällä meitä odottivat sadat ihmiset, jotka laulaen ja tanssien tervehtivät mei-tä. Tällaista vastaanottoa ei usein saa. Ihmisiä oli näin paljon, koska monet oli-vat tulleet seuraavana päivänä alkavaan pastorikoulutukseen. Myös monia orpo-lasten huoltajia oli mukana juhlinnassa.

Esa-Pekka ja minut istutettiin keskelle kylää tuoleille ja perinteiset afrikkalaiset tanssiesitykset jatkuivat kauan. Mukana askeleita opettelemassa oli myös klini-kalla vapaaehtoisena työskennellyt Han-na Ahokas. Hänen osallistumisensa tanssiin synnytti yleistä iloa ja kaikilla oli hauskaa. Toinen vapaaehtoisemme, Mervi Itälinna, puolestaan valokuvasi ahkerasti.Esa-Pekka: Olin kuullut ja lukenut pal-

kiryhmät, pastorikoulutus ja vammaisten auttaminen ovat tuoneet merkittävää apua syrjäiseen ja köyhään Nkhulamben laak-soon.

Mieleeni tulee Paavalin kehotus 2. Tess. 3:13 ”Mutta te veljet, älkää väsykö teke-mästä sitä, mikä hyvää on.” Tästä kaikesta nouskoon runsaana kiitos hyvälle Herral-lemme, joka on tehnyt kaiken mahdolli-seksi.

Innostava pastorikoulutus

Esa-Pekka: Runsaat kaksisataa pastoria, heidän vaimoaan ja assistenttiaan oli tullut lauantaina alkavaan pastorien koulutuk-seen. He saapuivat pääosin polkupyöril-lään pitkien matkojen päästä. Toiset olivat lähteneet polkemaan aamuviideltä aurin-gon noustessa ja saapuivat kylälle auringon laskiessa iltakuudelta. Monet yöpyivät matkalla, taivasalla.

Tiina: Pastorit puolisoineen kerääntyivät jo varhain aamuisin ylistämään ja rukoi-lemaan ruokasaliin, joka toimi kokoontu-mistilana. Seuraavan neljän päivän aikana perehdyttiin Raamatun sanaan ja innostus oli suuri. Esa-Pekka Mattila jakoi opetus-vastuun Malawi-työmme johtajan Mac Masamban ja toisen paikallisen pastorin

Lämpöä ja dramatiikkaa MalawissaTeksti: Esa-Pekka Mattila ja Tiina Sinkkonen Kuvat: Mervi Itälinna

MALAWI Tervetuloa Kambalamen One Way –kylälle!

211/2016

kanssa. Aikataulu oli tiivis ja jatkui päivit-täin aamusta iltaan asti, pienten taukojen avulla. Kuumuudesta huolimatta kaikki olivat väsymättä paikalla.

Esa-Pekka: Kokoukset olivat kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin siunattuja. Ylistimme Herraa, rukoilimme ja ja-oimme Raamatun totuuksia. Opetuksen keskiössä oli Jumalan tahdon mukainen elämä, ja Herra oli vahvasti keskellämme. Muutamat pastorit osasivat englantia ja heidän kanssaan oli mukava keskustella väliajoilla. Olen kiitollinen heistä kaikista Jumalalle. Kannetaan heitä rukouksin hä-nen valtaistuimensa eteen. He palvelevat Herraa jakaessaan Jumalan sanaa ja pai-mentaessaan Kristuksen seurakuntaa mo-nissa Malawin ja Mosambikin kaukaisissa kylissä. Monien kasvoilta saattoi nähdä kirkkaasti sen, kuinka Jeesus on heidän todellinen rikkautensa!

Jumalan siunaus näkyy

Esa-Pekka: Nautin suunnattomasti rau-hallisesta elämänrytmistä, hymyilevistä ihmisistä, lyhyistäkin kohtaamisista, au-ringonpaisteesta ja lämmöstä. En kaivan-nut internetiä enkä uutislähetyksiä, aurinko

Malawin työpuh. 045 114 8855malawi@onewaymission.fi

oli kellonamme. Iloitsin seuratessani orpo-lasten koripallopeliä tai puussa kiipeilyä, ihailin nuorten miesten vuohenteurastusta, kuuntelin hammashoitajan valistushetkeä: tapellessa ei kannata purra, sillä voi menet-tää hampaat! Olin toisenlaisessa maailmas-sa ja se teki hyvää.

Pastorikoulutuksen lisäksi ehdin osallistua orpokokoukseen, aidstukiryhmän tilai-suuteen sekä henkilökunnan palaveriin. Jokaisessa niistä koin suurta kiitollisuutta saadessani jakaa viestiä rakastavasta Ju-malasta. Monien kuulijoiden vilpittömän iloiset kasvot välittivät Jumalan rakkautta, imin sitä itseeni. Yhtenä iltapäivänä kävin vammaistyön vetäjän kanssa vierailulla kahdessa kodissa. Kohtaamiset olivat iki-muistoisia. Kaiken elämän haastavuuden, sairauden ja köyhyyden keskellä näkyi tyytyväisyys, joka ei ole tästä maailmasta. Jumalan elämä on totta kaikkialla, Hänen voimansa tulee täydelliseksi heikkoudessa.

Tiina: Aidstukiryhmän toiminta koostuu yhteisistä suuremmista kokoontumisista kylällämme ja omista pikkuryhmien ko-koontumisista kotikulmilla. Vertaistuki on ollut verraton apu, siellä on saanut esittää kysymyksiä sairaudesta, ruoka-apua ja en-nen kaikkea rukousyhteyttä toisten kanssa. Ryhmällä on ollut myös suuri merkitys lääkityksen aloittamisessa; aiemmin hiv on ollut niin suuri tabu, ettei hoitoonkaan hakeuduttu ajoissa. Tässä on tapahtunut huomattava muutos.

Myös orpo-ohjelmaan kuuluu kuukau-sittainen tapaaminen eri kylissä, jotta kaikki lapset voidaan tavata säännöllisesti. Nyt raikuivat laulut ja tuliaislahjoja jaet-tiin. Kiitos kaikille kummeille tuestanne ja lahjoistanne, ne olivat taas suureksi iloksi!

Kaikista haasteista huolimatta myös Jumalan siunauksen voi nähdä Malawin työssämme. Lapset ovat hyvinvoivia ja iloisia, yli 600 orpoa saa ruoka-apua. Moni menestyy koulussa ja haluaa jatkaa eteenpäin opintojaan. Henkilökuntamme saa elantonsa ja elättää perheensä palkka-tuloillaan, klinikallamme saa kuukausit-tain 2 000–3 000 potilasta avun vaivoihin-sa, vammaisten luona vieraillaan ja heitä autetaan. Paljon on sellaista, mikä tähän ei

mahdu, mutta Jumalamme näkee kaiken, Hän kuulee rukoukset ja antaa vastauksia toisinaan meidän ihmisten kautta. Kiitos siis sinulle, joka olet mukana auttamassa ja jatkakaamme edelleen tässä hyvässä työssä.

Kun suru ja ilo yhtyvät

Esa-Pekka: Matkaan mahtui myös aimo annos dramatiikkaa. Pitkäaikainen klinikan vapaaehtoistyöntekijä Hanna Ahokas sai ensimmäisen sydänkohtauk-sensa meidän siellä ollessamme. Hänen kuntonsa heikkeni nopeasti ja Tiina ja klinikan lääkäri Chinsinsi veivät hänet ensiavun jälkeen ambulanssilla Phalom-been sairaalaan. Hanna pääsi kuitenkin vielä pariksi päiväksi kotiin. Vierailum-me viimeisenä iltana vietimme Hannan, Mervin ja Tiinan kanssa yhteisen hetken. Kiitimme Jeesusta Kristusta syntien an-teeksisaamisesta, siunasimme toisiamme ja mursimme leipää Pyhän Hengen lem-peässä läsnäolossa. Jumala oli lähellä, sydämissämme.

Lähtöpäivänämme hyvästelimme iloisen ja hymyilevän, joskin hyvin väsy-neen Hannan. Pian koti-Suomeen palat-tuamme saimme kuulla viestin: Hanna on nukkunut pois matkalla sairaalaan. Syvä suru ja taivaallinen ilo täyttivät mielen. Miten nämä kaksi erilaista tunnetta voi-vatkin mahtua samaan hetkeen? Vielä muutamia päiviä aiemmin Hanna oli vas-taanottojuhlassamme tanssinut reippaita afrikkalaisia tansseja yhdessä paikallis-ten naisten kanssa, häärännyt klinikalla, osallistunut Raamattutunneille, jutellut iloisena iltateellä, hämmästellyt täh-denlentoja. Nyt hänen rakkaudellinen ja rohkaiseva persoonansa on poissa.

Elämällään Hanna jätti voimakkaan jäljen lukemattomien ihmisten elämään. Jumala rakasti Hannaa ja Hanna oli ottanut vastaan hänen rakkautensa. Tuo rakkaus sai virrata Hannasta eteenpäin tuoden toivoa ja lohtua läheisille niin Suomessa kuin Malawissa. Nyt Hannalla on kaikki hyvin. Hän on siellä, mihin hänen sydämensä kaipasi, Isän kodissa.

Tiina puhuu tervetuliaisjuhlassa

Esa-Pekka sai aidsryhmän Julitalta kiitokseksi kanan

RAPORTTI22 1/2016

Vuoden vaihteessa saimme jälleen pakata matkalaukkumme ja matkata kohti intian One Way -kylää Pottipadussa. Matkaan lähti tällä kertaa neljä naista; katulapsityöntekijä Henna viipyi kylällä 10 päivää, vammaistyön-tekijä Ritva kuusi viikkoa ja me orpokummisihteerit Raili ja Marjaana kaksi kuukautta.

Intian työn jatko huolestuttaa

Huoli painoi Intian työmme johtajaparis-kunnan Swarna ja Joel Kodalin kasvoilta tuloiltanamme. Valitettavasti Intian työ on tällä hetkellä kovassa ristipaineessa Intian hindumielisten viranomaisten taholta. Edelleen on auki, saako työ jatkossa vas-taanottaa ulkomaista rahoitusta. Ongelma-na on myös se, että paras auto jouduttiin myymään, koska se meni jatkuvasti rikki, ja tämä hankaloittaa mm. pastorityön koordinointia.

Vaikka olimme tulopäivänämme uupuneita pitkästä matkasta, niin kylää lähestyessä sisällä kihel-

möi jännityksen tunne ja innokas odotus kaikkien rakkaiden ihmisten jälleen-näkemisestä. Oli ihanaa tavata suloisia lapsia, ja iloksemme saimme huomata monissa heissä tapahtuneen viimeisen vuoden aikana positiivista muutosta, si-säistä eheytymistä ja avautumista. Lapset vaikuttivat onnellisilta ja tasapainoisilta ja tämän saman on todennut myös moni ulkopuolinen kylällä vierailija.

Intian väkirikkaassa maassa on valtava määrä sekä katu- että orpolapsia ja pai-koista lastenkodeissa on huutava pula. One Wayn lastenkodeissakin on vielä 16 orpo-lasta, joilla ei ole omaa kummia. Tämä on yksi tärkeimmistä rukousaiheista. Onneksi nämä nykyiset lapset ovat saaneet rakasta-va kodin ja he saavat olla onnellisen tietä-mättömiä näistä Intian työn uhkakuvista.

Englanninopettajana koulussa

Viime vuonna opetin läheisessä Best Pub-lic Schoolissa englantia ja tänä vuonna sain jatkaa samojen ryhmien kanssa siitä, mihin viime vuonna jäimme. Raili toimii myös tänä vuonna avustajana tunneilla - täytyy-hän poronvasakäsinuken Mannankin saada välillä suunvuoroa, kun kaveri Unna on lähes koko ajan äänessä. Lapset rakastava Unnaa ja Mannaa ja haluavat aina tunnin

Sateenkaaren orpokodin lapsen Marjaanan ja Railin kanssa

INTIA

Intian lapset vievät sydämenTeksti ja kuva: Marjaana Kiljala

231/2016

aluksi ja lopuksi tulla tervehtimään heitä. Tekemistä riittää, sillä iltaisin ope-

tusvuorossa ovat joko oman orpokodin 7–11-vuotiaat lapset tai 10. luokkalaiset, jotka valmistautuvat kevään tärkeisiin lop-pukokeisiin. Välillä käymme opettamassa myös Suravaramin katulapsikeskuksessa. Näitä lapsia on todella palkitsevaa opet-taa, sillä he ovat erittäin motivoituneita ja innokkaita oppimaan englantia.

Työn ohella haluamme viettää kaiken lii-kenevän vapaa-aikamme lasten kanssa pe-laten, leikkien ja laulaen yhdessä. Vierailu One Way -kylällä jättää niin syvän jäljen sydämeen, että tänne on pakko palata vuosi vuodelta uudestaan. Lapset ovat valloitta-neet sydämemme, ja vaikka tätä kirjoitet-taessa on vasta runsas viikko takana, niin moni heistä on jo huolestuneena ehtinyt kysyä, että tulettehan ensi vuonnakin. Jos Luoja suo, niin ehdottomasti tulemme!

Intian One Way -kylällä asuu onnellinen 24-vuotias nuori mies. Kylän luottotyöntekijä Ramesh on juuri mennyt naimisiin. Hänet näkee täällä monenlaisissa tehtävissä, kuten autokuskina, huolehtimassa lapsista ja hoitamassa milloin mitäkin asiaa. Joel Kodali onkin sanonut, että Ramesh on hänen ”oikea kätensä”.

hän joutui puristuksiin ohjaustangon ja istuimen väliin. Inhimillisesti ajatellen siinä olisi voinut käydä tosi huonosti, mutta Ramesh sai vain pienen naarmun ohimoon. Hänet vietiin sairaalaan, josta hän samana päivänä pääsi kotiin. Tätä ta-pahtumaa Ramesh muistelee kiitollisena ja sen myötä Jeesus on tullut hänelle yhä rakkaammaksi.

Rameshin häät olivat reilu kuukausi sitten. Ne järjestettiin One Way -kylällä ja vieraita oli intialaiseen tyyliin satoja. Häissä olivat sukulaisten ja ystävien li-säksi kaikki entiset ja nykyiset orpokodin lapset. Pastorina toimi Elia Kodali. Ra-meshin vaimo Hebsy on kotoisin samalta kylältä kuin Ramesh ja myös hänen on tarkoitus jäädä One Way -kylälle töihin. Tällä hetkellä hän lopettelee opiskelu-jaan ja muuttaa kylälle muutaman viikon kuluttua.

Ramesh on erittäin onnellinen siitä, että on saanut kasvaa One Way -kylällä. Hän on hyvin kiitollinen Swarnalle ja Joelille, jotka ovat huolehtineet ja kas-vattaneet häntä. Hän arvostaa kovasti myös Suomen kummiaan Sirpaa, joka on ollut hänen kumminaan alusta asti ja jota Ramesh muistelee kiitollisin mielin. Kummilta tullut apu on mahdollistanut hänen koulunkäyntinsä ja sitä kautta hän on saanut myös ammatin.

Ramesh on yksi ihana esimerkki or-polapsesta, joka on orpokodin ja kum-mituen avulla saanut siivet elämälleen ja menestyy erinomaisesti.

Rameshin tarinaTeksti: Raili Saloseutu

Ramesh on puoliorpo, hänen isänsä on kuollut ja äiti asuu pienessä kylässä noin tunnin ajomatkan

päässä One Way kylältä. Isosisko perhei-neen asuu myös Rameshin kotikylällä.

Vuonna 2000 Rameshin ollessa 5-vuo-tias, hän tuli Laura ja Elia Kodalin taloon Vijayawadan kaupunkiin, jossa he silloin huolehtivat orvoista. Ramesh asui siellä kolme vuotta, jonka jälkeen hän muutti ensimmäisten lasten joukossa 8-vuotiaa-na One Way kylälle. Siihen aikaan kylällä oli noin 20 lasta.

Ramesh kävi peruskoulun ja luki sen jälkeen automekaanikoksi lähikaupun-gissa. Opiskelu kesti kaksi vuotta. Auto-mekaanikon töitä hän teki noin vuoden, jonka jälkeen Joel ja Swarna Kodali pyysivät häntä töihin One Way -kylälle. Alkuun Ramesh työskenteli katulasten parissa etsien heitä Vijayawadan kaduilta tiimin kanssa. Sieltä hän siirtyi katulapsi-keskukseen Suravaramiin töihin ja tämän jälkeen One Way -kylälle. Tällä hetkellä Ramesh on isojen poikien hoitajana. Hän tulee lasten kanssa todella hyvin toimeen, pojat pitävät hänestä erittäin paljon ja tottelevat häntä. Ramesh on myös todella huumorintajuinen nauren ja vitsaillen usein lasten kanssa.

Rameshilla on vahva usko ja hän on kiitollinen siitä, miten Jumala on var-jellut häntä ihmeellisesti: nuorempana hän oli pyöräkolarissa, josta hän selvisi, ja muutama vuosi sitten hän oli vaka-vassa autokolarissa. Rekan perävaunu iski Rameshin ajamaan autoon niin, että

Rameshin ja Hebsy-morsiamen hääonnea

RAPORTTI24 1/2016

Hinduhallituksen puristavasta otteesta huolimatta katulapsityömme Inti-assa on saanut jatkua lähes entiseen tapaan. Suurin tarve tällä hetkellä on lisätilan saaminen Suravaramin kuntoutuskotiin.

Työ jatkuu säästöistä huolimatta

Tyttöjen pelastuskeskus on lopetettu sääs-tösyistä, ja uudet tytöt ovat Elian ja Lauran luona, kunnes heidät ohjataan eteenpäin. Kuukaudessa kaduilta pelastetaan noin 10 tyttöä ja 40 poikaa. Katulasten määrä on onneksi vähentynyt, mutta koska Vija-yawadan kaupunki on nyt uuden osavaltion pääkaupunki ja jatkuvasti laajenemassa, myös katulasten määrä tulee todennäköi-sesti kasvamaan.

Työntekijöitä on vähennetty ja jäljelle jääneiden vastuualueita ja työnkuvaa on laajennettu. Venkat toimii katulapsitiimin johtajana ja on lisäksi katulasten ja orpojen keskusteluapuna tarvittaessa.

Kaduilla työ jatkuu kuten aiemminkin. Monia lapsia on saatu turvaan. Hallitus ja poliisi kunnioittavat ja arvostavat työtämme, mutta poliittisesta tilanteesta johtuen meidän pitää silti olla varovaisia. Jos poliisi löytää lapsen, hän ottaa suoraan yhteyden työntekijäämme Durga Raoon. Tämä tapaa lapsen ja käynnistää turvaanot-toprosessin. Durga Rao käy myös kolmesti viikossa Suravaramissa kartoittamassa

Kaikki entiset katulapset, paitsi collegeopiskelijat ja 10-luokka-laiset, asuvat nyt Suravaramissa,

tytöt yläkerrassa ja pojat alakerrassa, jossa he tilanpuutteen vuoksi nukkuvat lattialla. Jotta pojat saataisiin paremmin majoitettua, katolle pitäisi saada raken-nettua lisää tilaa.

Sen sijaan koulubussille ei enää ole niin suurta tarvetta. Hallitukselta on tul-lut uusi säädös, että jokaisessa kylässä saa olla vain yksi Telugu medium -kou-lu. Siksi myös Best-koulun oppilaista noin 30 % siirtyi valtion kouluun. Niitä rahoittavat kansainväliset organisaatiot kuten Unicef ja Maailmanpankki. Eng-lish mediumin oppilaat ovat edelleen Best-koulussamme. Ilouutinen on se, että neljä entisistä katulapsistamme opiskelee nyt 10-luokalla ja kaksi collegessa.

Suravaramin lapset olivat erittäin onnellisia ja iloisia kaikista yhteisistä hetkistämme. Eräänä iltana vietimme kahden lapsen, Rajeshin ja Janshin, syn-tymäpäiväjuhlaa, jossa lapset antoivat myös minulle kakkua suoraan suuhun perinteiseen intialaiseen tapaan.

lasten tilanteet hallituksen määräämien kaavakkeiden perusteella. Keskuste-luissa käydään läpi lasten henkinen ja fyysinen hyvinvointi.

Hiljattain kaduilta pelastettiin kolme teini-ikäistä poikaa, jotka ensin kertoivat valheellisen tarinan saapumisensa syistä. Kaksi heistä oli veljeksiä, 13- ja 16-vuo-tiaat. Työntekijämme erottivat pojat toi-sistaan keskustellakseen heidän kanssaan erikseen. Useinkaan lapset eivät aluksi halua kertoa koko totuutta, vaan usein vasta sitten, kun ovat saaneet luottamuk-sellisen yhteyden työntekijöihimme. Nyt pojat ovat pelastuskeskuksessa ja heidän äitiään yritetään tavoitella. Jos häntä ei löydy, pojat jäävät mahdollisesti Surava-ramiin. Myös kolmannen löydetyn pojan kohdalla pyritään kotiutukseen, mutta jos ei onnistu, niin hänkin jää luoksemme.

Uusi tiesuunnitelma uhkaa rakennuksiamme

Kuukausi sitten Intian hallitus julkisti osavaltion uuden tiesuunnitelman. Nyt näyttää, että sekä Joelin ja Swarnan talo että Suravaramin tontti saattavat jäädä uuden tien alle. Tämä on suuri rukousai-he. Jos hallitus päättää toteuttaa tiesuun-nitelman, siitä ei voi valittaa. Hallitus on asettanut muitakin työtämme vaikeutta-via määräyksiä kuten sen, että tytöille ja pojille tulisi olla eri rakennukset.

Muistattehan tätä kallisarvoista työtä rukouksin? Näyttää siltä, että Intian hallitus pyrkii jatkuvasti vaikeuttamaan työtämme. Vetoan myös teihin lukijoi-hin kummilapsiasiassa. Tarvitsemme edelleen lisää uusia katulapsikummeja. Tulisitko mukaan kummiperheeseen ja antaisit samalla uuden paremman elämän intialaiselle katulapselle?

Katulapsien kuntoutuskoti kaipaa lisätilaaTeksti ja kuvat: Henna Karjalainen

INTIA

Intian työpuh. 050 381 4864intia@onewaymission.fi

Suravaramin iloisia entisiä katulapsia

Junantuoma poika rautatieasemalla

251/2016

ISRAEL

One Wayn House-seurakuntalaiset Marjaana ja Raili Saloseutu viettivät syksyllä kolme kuukautta Israelissa ja Lähi-Idässä. Heidän matkansa päätarkoitus oli kohdata ihmisiä, sekä juutalaisia että muslimeja, ja vie-dä heille ilosanomaa Jeesuksesta välittäen samalla Hänen rakkauttaan.

Tunteet kävivät välillä kuumina myös keskusteluissamme paikallisten kanssa. Saimme kuitenkin kertoa Rauhanruhti-naasta, joka on ainoa ja lopullinen vastaus näiden kansojen konfliktiin. Sekä Jerusa-lemissa että Betlehemissä huomasimme, että vaikka ihminen olisi ulkoisesti kuinka uskonnollisen ja tiukannäköinen tahansa, hän voi kuitenkin olla avoin evankeliumil-le. Tuimannäköinen juutalainen kipa pääs-sä tai harras, Koraanin jakeita kuunteleva muslimi voi silti ottaa iloiten ja kiittäen Uuden testamentin vastaan. Ihminen kat-soo niin usein ulkokuoreen, mutta Jumala näkee sydämen.

Hengellisesti karu Jordania

Seuraavan viikot vietimme Jordaniassa. Odotin tätä jaksoa ihan erityisesti, sillä olin edellissyksyn maassa opiskellen kieltä ja tehden erilaisia vapaaehtoistöitä. Ystävys-tyin tuolloin erään naapurimaasta henken-sä kaupalla paenneen ex-muslimiperheen

kanssa ja olemme pitäneet vuoden tii-viisti yhteyttä. Oli ihana tavata heitä jäl-leen ja huomata, miten hyvin Jumala on pitänyt heistä huolta, vaikka olosuhteet ovat vaikeat: he ovat odottaneet turva-paikkaa jo yli kolme vuotta eivätkä saa opiskella tai käydä töissä. Perheen äiti, entinen arabian ja islaminuskon opettaja yliopistossa, oli juuri alkanut puhua eri seurakunnissa. Hänellä on selkeä voitelu Jumalan valtakunnan työhön ja vastaan-otto seurakunnissa on ollut lämmin ja innostunut.

Kaiken kaikkiaan Jordania on hengelli-sesti kuitenkin kuin kuiva ja karu erämaa. Tavoittavaa työtä siellä tehdään hyvin vähän, suurin este on varmasti pelko. Saimme silti pääpaikassamme Ammanis-sa viedä omalta osaltamme evankeliumia eteenpäin ja vielä ihan loppumatkasta Ju-mala yllätti meidät ihmeellisellä tavalla.

Vietimme kolme päivää Aqabassa, joka sijaitsee etelässä, aivan Eilatin vieressä. Viimeisenä päivänä istuimme eräässä kahvilassa, jossa meille avautui yllättäen mahdollisuus laulaa muutama arabiankielinen laulu. Ilma oli sakeana vesipiipun savua, kun kajautimme Isä meidän -rukouksen arabiaksi ja tämän päälle ylistyslaulun Jeesukselle. Tuossa hetkessä piipun sauhuttelu lakkasi ja saimme kokea, miten Jumalan pyhyys laskeutui paikkaan. Ihmiset kuuntelivat kiinnostuneina ja saimme vielä kertoa siitä ainoasta tiestä, mikä johtaa pelas-tukseen, ja Hänestä, jonka kautta tämä on mahdollista. Kiitos ja kunnia Juma-lalle!

Jumalan valmistamissa askelissaTeksti: Marjaana Kuvat: Raili Saloseutu

Jerusalemin muuri ja Siionin portti

Marjaana ja Raili beduiinitytönkanssa Jordanian Petrassa

Aloitimme jokaisen aamun ru-kouksella ja Jumalan äänen kuuntelemisella pyytäen johda-

tusta tulevaan päivään. Ensimmäisiltä viikoilta sydämiimme jäi erityisesti nuori ortodoksijuutalainen, joka kertoi olevansa ateisti. Keskusteluista kumpusi kuitenkin kunnioitus hengellisiä asioita kohtaan eikä hän vaikuttanut lainkaan ateistilta. Jerusalemista käsin teimme lisäksi päivämatkoja Länsirannalle, jossa saimme kohdata lukuisia muslimeja ja antaa myös heille hengellistä materiaalia.

Kolmen viikon jälkeen suuntasimme Betlehemiin, jossa asuimme erään kristi-tyn perheen luona. Ystävystyimme myös muutamien paikallisten kanssa. Poliitti-nen tilanne tuli täällä hyvin konkreetti-seksi, kun näimme poikajoukkojen vetä-vän huiveja kasvojensa eteen ja kulkevan kohti läheistä raja-asemaa heitelläkseen siellä kiviä Israelin sotilaita kohti. Saim-me myös tottua silmien kirvelyyn ja hengitysvaikeuksiin, kun kyynelkaasua levisi harva se päivä rajalta lähikaduille.

RAPORTTI26 1/2016

Hengellisellä kentällä Israelissa on viime vuosina tapahtunut paljon ja avoimempaan suuntaan. Ilmapiiri on muuttunut suvaitsevammaksi ja asioista keskustellaan julkisuu-dessa yhä enemmän.

reankielistä Uutta testamenttia ei myydä kirjakaupoissa? Jesaja 53?

Uutisen mukaan 95 % israelilaisista käyttää internetiä kaiken päivää, joten ohjelma tulee saavuttamaan monia. Jo ensimmäisen haastattelun jälkeen palaute on ollut valtavaa! Ohjelmassa haastatelta-vat pyytävät esirukousta tämän projektin puolesta.

Joitakin aikoja sitten törmäsin netissä artikkeliin, joka oli minusta erittäin mer-kittävä. Jaan siitä pääajatuksen tässä. Ortodoksirabbien ryhmä antoi julistuksen, jonka mukaan kristinusko on osa juma-lallista suunnitelmaa, Jumala tahtoo, että juutalaiset ja kristityt tekisivät yhteistyötä maailman pelastamiseksi. (”Ortodoksirab-bit: Kristillisyys ei ole sattumaa tai virhe”, Lauren Markoe, Religion News Service 2015)

Israel Today -julkaisun sivuilla oli artikkeli ”Jeesus uutisotsikoissa” (”Jesus is making headlines in Isra-

el”) uudesta netti-tvn ohjelmasta. Israelin toiseksi suurin nettiportaali julkaisee jo 24. kerran hepreankielisen haastattelu-sarjan messiaanisista juutalaisista. Haas-tateltavina on pastoreita ja maallikkoja. Kysymyksinä on esimerkiksi: Keitä oi-kein ovat messiaaniset juutalaiset? Mitä eroa on messiaanisella juutalaisuudella ja kristinuskolla? Talmudin tarinat eivät mainitse Jeesusta, miksi? Miksi hep-

NÄKÖKULMIA ISRAELIINTeksti ja kuvat: Kristiina Wiley

Vaikka julistuksen on tähän mennessä allekirjoittanut vain 28 rabbia kaikkein perinteisimmän juutalaisuuden linjan libe-raaleimmasta osasta, se on kuitenkin kään-teentekevä päätös ortodoksijuutalaisille, jotka tähän mennessä ovat rajoittaneet yhteistyön kristittyjen kanssa sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin projekteihin. Mutta tämän julistuksen kautta kristilli-syys saa paikan juutalaisessa teologiassa – ja hyvin positiivisen paikan. ”Me tunnus-tamme sen, että kristillisyys ei ole sattumaa eikä virhe, vaan jumalallisen tahdon vai-kutus ja lahja kansakunnille”, 3.12.2015 päivätty julistus mm. toteaa. Rabbit, jotka allekirjoittivat julistuksen, ovat kotoisin Yhdysvalloista, Euroopasta ja Israelista (myös Suomen päärabbi Simon Livson oli yksi allekirjoittaneista).

Jumala on valmistamassa kansaansa Hänen paluuseensa. Odotettavissa on var-masti suuri sadonkorjuu!

Terrorihyökkäyksiä päivittäin

Samalla kun saamme iloita näistä Jumalan suurista teoista, Israelissa on toisaalta paljon vääryyttä, köyhyyttä ja väkivaltaa, jotka ovat suuria rukousaiheita ja joissa haluamme myös olla vaikuttamassa käy-tännössä.

Syyskuussa alkanut palestiinalaisten terroriaalto ei osoita laantumista. Hyökkä-yksiä on vieläkin lähes päivittäin Jerusa-lemin alueilla, Tel Avivissa, Hebronissa ja tarkastuspisteillä. Jouluaattona oli huippu: neljä iskua samana päivänä. Kuolleita Isra-elin puolella oli noin 25, loukkaantuneita satoja. Traagista on, että kaikki terroristit ovat olleet nuoria, alle 30-vuotiaita, osa 13–14-vuotiaita, jotka ovat erittäin alttiita johtajiensa yllytykselle. Rukoillaan eri-tyisesti palestiinalaisten lasten ja nuorten puolesta, että kansainvälinen yhteisö heräisi näkemään tämän systemaattisen vihan lietsonnan ja aivopesun, joka alkaa jo tarhaikäisenä, ja puuttuisi siihen!

Naisten asemasta

One Wayn naistenkoti on viime kuukau-sina tehnyt tiiviimpää yhteistyötä Bead Chaim -nimisen järjestön kanssa. Järjestö auttaa raskaana olevia naisia, jakaa konk-reettista apua, vaatteita, ruokakuponkeja ja avustaa vuokranmaksussa. Se järjestää myös seminaareja abortin tehneille ja antaa muuta sielunhoitoa aborttia miettiville ja jo läpikäyneille naisille. Naistenkotimme on ollut yhtenä linkkinä näiden naisten elä-mässä. Viime vuoden aikana kodissamme on asunut noin 6 kk ajan kaksi äitiä pienten lastensa kanssa, lisäksi muutamia muita lyhyen aikaa. Kodissa on asunut myös tukihenkilö näille äideille.

Punaisen Maton prostituoitujen tuki-keskus toimii edelleen pahamaineisella

ISRAEL Jerusalem joulukuussa

271/2016

Keskusbussiaseman alueella. Naapurissa saman rähjäisen kadun varrella sijaitsee useita seksiklubeja ja strip tease -baare-ja. Kaduilla seisoskelee naisia odottaen asiakkaita. Heidän puolestaan on hyvä rukoilla, ja muutaman kerran olen jakanut joillekin siinä kadulla evankeliumeja. Suurin osa näistä naisista on venäjänkieli-siä. Punainen Matto on edelleen auki vain kaksi kertaa viikossa. Tarvittaisiin useita vastuunkantajia lisää, jotta työtä voitaisiin laajentaa. Nyt vakituisia työntekijöitä on

Israelin työ: 044 575 7313israel@onewaymission.fi

kolme. Työ tuottaa kuitenkin tulosta, sillä parhaillaankin viisi naista on kuntoutuk-sessa.

Naisten asema maskuliinisessa, miesten hallitsemassa yhteiskunnassa on huono. Vaikka terveydenhoito on raskaana ole-ville, vauvoille ja leikki-ikäisille ilmaista kaupungin perheklinikoilla ja ehkäisyväli-neiden saanti myös lähes ilmaista, abortte-ja tehdään silti ainakin 8 kertaa enemmän kuin Suomessa. (yli 40 000 vrt Suomen 7 000 aborttia/v). Tähän vaikuttavat nais-

ten huono koulutustaso, yhteiskunnan yleiset arvot ja abortin helppo saatavuus. Valtio kustantaa jokaiselle kaksi ilmaista aborttia, kun e-pillereistä joutuu mak-samaan noin 7 €/kk. Abortti on myös helppo ratkaisu vaikeassa tilanteessa, jos ruoka ei riitä edes nykyiselle perheelle. Sen voi tehdä nykylain mukaan jopa yhdeksännelle kuukaudelle asti, melkein mistä syystä tahansa, esim. äidin stressin takia.

Moni ajautuu vaikeassa taloudellises-sa tilanteessa myös prostituutioon, jos-kus jopa miehensä pakottamana. Tiukat uskonnolliset säännöt, jotka määräävät avioelämääkin, johtavat siihen, että suurin joukko prostituoituja hyväkseen käyttävistä miehistä on juuri uskonnol-lisista piireistä. Valtion takaama sosiaa-liturva on riittämätön erityisesti yksin-huoltajaäideille, noin 550 €/kk yhden lapsen kanssa. Se menee melkein kaikki vuokraan. Monet seurakunnat ovatkin huomanneet tämän suuren tarpeen ja ovat aloittaneet ruoka- ja vaatejakelun tiloissaan.

Suuri haloo nousi vastikään vuodenvaih-teessa, kun hallitus antoi itselleen reilun palkankorotuksen ja sanoi samalla irti tuhansia puhtaanapitolaitoksen työn-tekijöitä. Valtavat roskakasat haisivat vielä viikon päästäkin kaduilla!.

Sotilaita itkumuurilla

Punaisen Maton rauhaa

RAPORTTI28 1/2016

El Nino -sääilmiö toi marraskuussa Ugandaan runsaita sateita. Mm. Kam-palassa oli pahoja tulvia, Itä-Ugandassa ihmisiä kuoli maanvyöryjen seu-rauksena ja Mubenden alueella kuoli koululaisia ukkosen seurauksena. Myös Agape-keskuksen sato kärsi rankkasateista.

Agape-keskuksessa, kuten myös täällä Suomessa, on rukoiltu kovasti sateiden heltiämisen

puolesta. Kiitos Jumalan, sadetta onkin nyt tullut vähemmän ja välillä on ollut poutaisiakin päiviä. Myös One Way Mis-sionille kiitos siitä, että pystyimme lähet-tämään Agape-keskukseen apua. Näin he saivat hankittua varastoon maissia ja papuja, joilla he selviävät siihen asti, että uusi sato saadaan.

Viimeisimpien sääennusteiden mukaan tammikuussa joko alkavat uudelleen aina maaliskuulle kestävät rankkasateet tai vaihtoehtoisesti tulee kuivuus ja liikaa auringonpaistetta. Joten rukouksia vielä säiden puolesta tarvitaan!

Agape-keskuksessa on istutettu kas-savaa jo aiempien kassavaviljelysten lisäksi. Kassava on Ugandassa osa

jokapäiväistä ravintoa, vähän niin kuin meillä peruna. Se sietää melko hyvin sään vaihteluja ja sitä kasvatetaan varastoon varsinkin silloin, kun sadosta on pulaa ja mahdollinen nälänhätä uhkaa.

Naistenklubi tukee perheitä

Apage-keskuksessa on uutena työmuotona aloitettu Nainen naiselle -klubi, joka ko-koontuu joka sunnuntai. Perheiden hajoa-minen on yleistä Ugandassa mm. avioero-jen, hiv-ongelman tai toisen vanhemman kuoleman vuoksi. Lapsia hyljätään ja usein myös laiminlyödään, monet lapset pääty-vät katulapsiksi ja orpoja on paljon.

Vaikeuksien keskellä monia ilonaiheitaTeksti: Leena Kinnunen Kuvat: Mark Lugayizi ja Leena Kinnunen

Agape-keskuksessa haluttiin tukea koko yhteisön perheitä sekä auttaa heitä lasten kasvatuksessa, auttaa ongelmissa olevia perheitä eheytymään sekä auttaa perheitä myös siten, että heidän elintasonsa nousisi. Tämän kaiken pohjalta syntyi naistenklubi, jossa naiset jakavat keskenään Jumalan sanaa ja todistavat siitä, mitä Jumala on tehnyt heidän elämässään. He myös ja-kavat yhdessä elämänsä ongelmia tehden samalla käsitöitä, joista perhe voi saada lisäansioita. Mukana olevat nuoremmat tytöt saavat myös rohkaisua ja ohjausta aikanaan oman perheensä ja avioliittonsa hoitamiseen. Rukoillaan, että työmuoto voisi olla tukemassa ja muuttamassa koko yhteisöä ja voisi myös omalta osaltaan vahvistaa naisten asemaa.

Jumala varustaa nuoria

Koulun loma-aikana joulukuussa järjes-tettiin lastenpäivät ja nuorisoleiri, johon lapset osallistuivat ikänsä mukaisesti. Las-tenpäivässä opetettiin Raamatun lisäksi

UGANDA Vihannestorin värikästä satoa

291/2016

tällä kertaa mm. hygienian hoitoa ja ope-teltiin tekemään käsitöitä (mattoja, koruja, paperikukkia jne).

Nuorisoleirille osallistui noin 500 nuor-ta. Pääpaino oli Raamatun opetuksessa, jossa teemana oli ”Mutta minä olen sääs-tänyt sinut sitä varten, että voisin näyttää sinulle voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin kaikkialla maailmassa.” (2 Moos. 9:16). Opetusta oli muun mu-assa Jumalan kutsusta ja kuuliaisuudesta, luotettavuudesta ja rehellisyydestä sekä rukouksen ja paaston voimasta. Lisäksi oli ugandalaiseen tapaan runsaasti musiikkia, tanssia ja draamoja.

Nuorisoleirin anti oli merkittävä, koska joiltain nuorilta tuli Suomeen asti viestejä siitä, että se muutti koko heidän loppuelä-mänsä suunnan! Rukoillaan, että Jumala käyttäisi näitä nuoria ja lähettäisi heidät julistamaan evankeliumia ympäri Ugandaa ja lähimaihin.

Kummiohjelma tuo iloa

Ugandassa on kovasti iloittu lasten kum-miohjelmasta ja siitä, että moni lapsi, joka ei aiemmin ole voinut käydä koulua, koska vanhemmilla ei ole ollut varaa maksaa koulumaksuja, on kummiohjelman ja

Ugandan työpuh. 040 767 5556uganda@onewaymission.fi

kummituen vuoksi nyt päässyt kouluun. Yksi näistä lapsista on 9-vuotias

Judith, jolla on kaksi sisarusta. Hänen äitinsä on yksinhuoltaja eikä ole pystynyt maksamaan koulumaksuja. Judith teki aiemmin päivisin äitinsä kanssa töitä pellolla. Nyt hän voi kummituen ansiosta käydä koulua, mistä hän iloitsee suu-resti. Hänen haaveenaan on tulla jonain päivänä opettajaksi. Hän rakastaa myös käydä kirkossa, jossa hän laulaa lasten kuorossa.

Koulussa on myös iloittu siitä, että kaikki kummilapset saivat uudet kengät. Jotkut lapset saivat kengät ensimmäistä kertaa elämässään! Kengät ovat tärkeitä senkin vuoksi, että alueella on hiekka-kirppuja ja kengät estävät näiden kirp-pujen aiheuttamia ongelmia. Myös van-hemmille on koulussa pidetty terveysva-listusta lasten pitämisestä puhtaina sekä turvallisesta ja siististä elinympäristöstä, koska yleisimmät sairaudet Agape-keskuksen klinikalla johtuvat likaisesta juomavedestä ja sanitaatio-ongelmista. Agape-keskuksessa toivotaan kovasti, että kummien ja lasten välille tulee hyvä yhteys ja että kummit myös kirjoittavat lapselleen kuulumisia Suomesta.

Presidentinvaalit helmikuussa

Presidentinvaalit pidetään Ugandassa helmikuussa. Presidenttiehdokkaita on kahdeksan, joista yksi on nykyinen pre-sidentti Yoweri Museveni. Yksi ehdok-kaista on nainen. Vaalityö on parhaillaan menossa ja ehdokkaat kiertävät ympäri Ugandaa. Vaikka nykyisellä presidentti Musevenilla on suurin kannatus, tarvit-see Uganda silti rukouksia, että vaalit voisivat olla vapaat ja että Jumala antaisi mielensä mukaisen presidentin. Useim-mat presidenttiehdokkaista eivät halua kuulla mitään Jumalasta. Museveni on itse sanonut olevansa uudestisyntynyt kristitty ja hän lupasi vastikään mm. tulevaisuudessa kirkoille rahoitusta siitä työstä, mitä ne tekevät ja mikä tukee myös valtion tekemää työtä.

”VALOA KANSALLE”Sähköpalvelu

Häkkinen Oy

SähköATK-verkot

teollisuusautomaatio

SUUNNITTELUURAKOINTI

TARVIKKEET

PUH: 040 5144327

Liike-, toimisto- ja asuin-rakennusten tunnollista

rakennuttamista ja rakennustyön valvontaa.

Rakennuttaja ins.tsto

STENROOS OYKehruutie 1 C, 00410 Helsinki

Puh. 041 5344 844

"Sillä jokainen huone onjonkun rakentama, mutta

kaiken rakentaja on Jumala."

Upeat jopa 1,5m x 30msuurtulosteet. Värikopiot ja tu-losteet huippunopealla uudella

Konica Minoltan väritulostimella.

Puh. 09 346 3146juutiprint@juutiprint.fi

TYYTYVÄISTEN ASIAKKAIDEN

DIGIPAINO

Lapset iloitsevat uusista kengistä

Judith

RAPORTTI30 1/2016

NEPAL

Nepalin työpuh. 040 720 3670nepal@onewaymission.fi

Nepalin tilanne jatkuu entisenlaisena. Satunnaisia lakkoja ja väkival-taisuuksia on edelleen, tuonti Intiasta on hyvin vähäistä ja hinnat ovat moninkertaistuneet. Ruoan hinta on noussut valtavasti ja mm. autojen polttoaineen hinta on noussut noin 300 %, koska sitä saa käytännössä vain mustasta pörssistä.

merkeissä. Lapset saivat joululahjoiksi tar-peellisia vaatteita ja jalkineita. Aikaisem-paan tapaan myös vammaisten perheille jaettiin ruokapaketteja ja pastorien perheil-le pieni summa rahaa joululahjaksi. Kiitos jokaiselle kummille, joka osallistui tätä varten järjestettyyn erikoiskeräykseen!

Avustusta talven kylmyyteen

Nepal on talvella kylmä maa ja koska maanjäristys tuhosi valtavasti rakennuksia, monet ovat vailla mitään suojaa.

Keittokaasua saa jonottamalla hyvin pieniä määriä, ja vajaat kaasupullot, jotka ovat räjähdys-

herkkiä, ovat aiheuttaneet paljon onnet-tomuuksia ja tulipaloja. Keittokaasupul-lon normaali hinta oli noin 13,50 €, mutta nyt se on 99,00 €. Lastenkodillamme käy-tetään ruoan valmistuksessa polttopuita, mutta niiden hinta on 0,32 €/kg. Koska tuonti ei toimi kuten pitäisi, jälleenraken-nukseen tarvittavia raaka-aineita ei saada riittävästi ja keväisen järistyksen tuhojen korjaus on pahasti kesken.

Kirkkojen jälleenrakennus jatkuu

Saji Kurianin palvelutyö Nepalissa täytti 15 vuotta itsenäisyyspäivänämme 6.12. ja työ jatkuu yhä tarpeellisempana. Seurakuntarakennuksia korjataan sitä mukaa, kun varoja ja materiaalia saa-daan. Marraskuun lopussa Saji piti uu-delleenvihkimissaarnan Balajun alueella sijaitsevassa Ranibanin kirkossa, joka on saatu viimeistelyä vaille valmiiksi maan-järistyksen tuhojen jälkeen. Seuraava korjauskohde on Makwanpurin kirkko.

Joululahjoja jaettiin

Lastenkodin lapsille järjestettiin jou-lujuhla yhteisen ohjelman ja ruokailun

Tammikuun alussa Saji vei avustus-kuorman Lakurenbanj-nimiseen kylään, joka sijaitsee 25 km Kathmandusta. Hän jakoi huopia, päähineitä ja lastenvaatteita koulurakennuksessa, joka on uudelleen kyhätty maanjäristyksen jälkeen. Raken-nus on puutolppien varaan rakennettu peltihökkeli, jossa on maalattia. Kou-lussa opiskelee noin 105 lasta ja kaikki saivat huovat ja päähineet ja ne varmasti tulivat tarpeeseen!

”Kun meillä vielä on aikaa, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin uskonvel-jille.” (Gal. 6:10)

Kun kristittyinä noudatamme näitä Paavalin sanoja, ympäristö huomaa, että meissä on jotakin, jota kannattaa tavoitella, ja kuten Saji aikaisemmin on maininnut, Nepalin vastoinkäymiset ovat tarjonneet oivan tilaisuuden evankelioi-miseen.

Nepalin tilanne yhä vaikeaTeksti: Virva Siivola Kuvat: Saji Kurian Uudelleen rakennettu Ranibanin kirkko

Mekin saimme uudet vaatteet!

311/2016

KIINA

Kiinan työpuh. 045 230 7949kiina@onewaymission.fi

Kiinan Kauniit Satamat -lastenkodillamme arki jatkuu kiireisenä. Monet lapset odottavat adoptioperheitä. Päivittäisiin rutiineihin kuuluu yhteinen ylistys-, rukous- ja kiitoshetki, johon kaikki kynnelle kykenevät lapset osallistuvat innolla.

Raamatun kertomuksia ja matematiikan alkeita. Myös ylistys- ja palvontahetkiä pidetään päivittäin. Lapset ovat oppineet rukoilemaan toistensa ja myös heitä opet-tavien naisten puolesta. Lisäksi lapset pelaavat ja ulkoilevat paljon.

Rukous- ja kiitosaiheita

Lisa-tyttönen, josta olemme aiemmin kertoneet lehdessämme, on ollut vaikeas-sa elämänvaiheessa. Rukouksemme on kuultu, sillä Jean kertoo Lisan olevan nyt paljon paremmassa tilanteessa. Hän on valoisa ja iloinen. Hän on myös menes-tynyt koulussa hyvin viime aikoina. Jean on viettänyt paljon aikaa hänen kanssaan. Kiitos rukouksista! Jatketaan niitä yhä.

KIINASSA LAPSET YLISTÄVÄT HERRAATeksti: Leena Metsämäki Kuva: Jean

Myös Jeanin aikuinen poika Peter tarvit-see rukouksiamme.

Ryhdy kummiksi

Kiinan Kauniit Satamat -lastenkodilla on paljon pieniä lapsia, joista osa on vai-keasti sairaita. Lasten hoito on vaativaa ja myös taloudellisesti haastavaa. Kodille kaivataan lisää kummeja. Suurin osa lapsista lähtee hoitojen ja kuntoutumisen jälkeen adoptioon, siksi emme voi antaa kummille omaa nimettyä lasta. Silti tuki kummikannatuksen kautta on elintärkeää työmme jatkumiseksi. Voisitko sinä olla Kauniit Satamat -lastenkodin kummi? Ota yhteyttä kummisihteeriimme Elina Salojärveen puh. 050 566 6534 tai säh-köpostitse kiina@onewaymission.fi

Monet lastenkodin lapset ovat siinä iässä ja terveytensä puo-lesta sopivassa kunnossa, että

olisi aika löytää sopiva adoptioperhe. Rukoillaan, että tällaiset perheet löytyi-sivät. Joitakin koteja onkin jo löytynyt. Nelivuotias Andre-niminen poika on juuri päässyt kiinalaiseen kristittyyn perheeseen. Perhe on hiljattain yllättäen menettänyt oman aikuisen lapsensa. He haluavat antaa Andrelle rakastavan ko-din. Jumala on lohduttanut vanhempia suuresti Andren kautta.

Opetusta lapsille

Seurakunnan naiset käyvät yhä säännöl-lisesti opettamassa lastenkodin lapsia. Lapsille opetetaan kielen koukeroita,

RAPORTTI32 1/2016

Hääiloa MongoliassaTeksti: Leena Metsämäki Kuvat: Munkhuu Magsar

Kylmä talvi on edesauttanut sitä, että niin miesten- kuin naisten-kotimmekin ovat tupaten täynnä

asukkaita. One Way Centerin tontille on rakennettu myös uusi talo – talkoilla, kuten aina – jotta yhä suurempi määrä miehiä on saatu majoitettua. Iloitsemme uudesta miestentyön johtajasta Khurlees-ta. Hänen mukaantulonsa on helpottanut työmme johtajan Munkhuun kuormaa suuresti.

Rakkautta ilmassa

Pitkään miesten- ja naistenkodeillamme asuneet mies ja nainen, entisiä alkoholis-teja kumpikin, mutta nyt pelastuneita ja vapautuneita Jumalan lapsia, ovat solmi-neet avioliiton. Hääjuhla vuoden lopulla oli riemullinen ja kaikki kotien asukkaat saivat osallistua siihen. Pastori Lhagvaa siunasi parin avioliiton.

Sortunut kaivo

Muutama vuosi sitten teidän uskollisten lahjoittajien tuella rakennettu kaivo maa-seudun miestenvankilaan on roudan pai-neesta sortunut. Tällä hetkellä kartoitetaan korjaamismahdollisuutta ja -kustannuksia. Arviot vaihtelevat niin hinnasta kuin siitä-kin, voiko kaivoa enää ensinkään korjata. Mikäli korjaamiseen päädytään, lienevät kulut noin tuhannen euron luokkaa.

Lastenkerhot yhä suosittuja

Kerran viikossa pidettävät pyhäkoulut sekä iltapäivisin kokoontuvat iltapäiväkerhot vetävät alueen lapsia mukaan. Perheet ovat kiitollisia tästä toiminnasta, jota tar-joamme ilmaiseksi alueen vähävaraisille perheille. Tilaisuuksissa keskipisteessä on opetus Jeesuksen rakkaudesta ja anteek-siannosta, vaikka lapsille opetetaan myös monenlaisia käytännön taitoja ja leikkejä.

MONGOLIA

Talvi on tunnetusti raaka ja kylmä Mongoliassa. Niin tänäkin vuonna. Pai-mentolaiset pelkäävät eläintensä puolesta, sillä erityisesti lumi ”tappaa”, kun laumat eivät saa kaivettua mitään ruokaa sen alta. Evankeliumin työ kuitenkin jatkuu karuista oloista huolimatta tälläkin hetkellä.

Rukousta miestenkodilla

331/2016

LÄHETYSMATKAT

VIROTallinnaPäivämatka TallinnaanKesäkuu 2016Hinta noin 50 €Puh. 045 230 7949

ISRAELJerusalem ympäristöineen 1.-10.4.2016Hinta noin 900 €Puh. 045 261 3924

MALAWIOne Way -kyläHuhtikuu 2016Hinta noin 1200 €Puh. 045 114 8855

KIINAPeking2016, matka-aika avoinHinta noin 1500 € Puh. 045 230 7949

MONGOLIAUlan Bator2016 matka-aika avoinHinta noin 1400 €Puh. 045 230 7949

INTIAOW-kyläTammi-helmikuun vaihde 2017, hinta noin 1300 €Puh. 050 381 4864

VENÄJÄKoivisto, Heinjoki, Johannes 11.-13.3.2016Hinta 200 € (sis. viisumin)Puh. 050 511 8622

NEPALKathmandu Touko-kesäkuu 2016Hinta noin 1200 €Puh. 040 720 3670

UGANDAMubendeTammikuu 2017Hinta noin 1400 € (sis. viisumin)Puh. 040 7675 556

Mongolian työpuh. 045 2307 949mongolia@onewaymission.fi

Vanha testamentti keskiössäKotiemme asukkaille pidetään jatkuvasti raamatunopetusta. Tällä hetkellä perehdytään erityisesti Vanhan testamentin opetuksiin.

Tervetuloa Mongolian työn ystäväpiiriin

Mongolian työmme ystäväpiiri on hyvin pieni. Jos Mongo-lia on sydämelläsi ja haluat tulla mukaan esirukoilijaksi ja tukijaksi, ota yhteyttä sähköpostiosoitteeseen mongolia@onewaymission.fi

Pyhäkoulussa luetaan lastenraamattua

RAPORTTI34 1/2016

Viikonloput Kristillisessä keskuksessa

Nuorille oli harvinaista herkkua aterioida ravintolassa ja sen jälkeen nauttia vielä leivoskahvit. Kristiina sai keskittyä, kun jokainen kertoi kuulumisiaan ja kyseli ja selitti asioitaan. Minä ”juttelin” nuorten kanssa sillä omalla kielelläni, mihin he ovat tottuneet.

Kaikki nämä pojat ovat ompelu- tai vaat-turilinjalla. Ala ei kiinnosta ketään heistä, mutta pääasia on, että opiskelevat. Onneksi opiskelijat saavat Venäjällä ilmaiset juna-, bussi- ja metroliput. Nuoret ovat suureksi iloksemme ottaneet Viipurin Kristillisen keskuksen omakseen ja matkaavat sinne lähes joka lauantai. He ovat tuoneet mu-kanaan myös Ruslan-pojan, joka hänkin on asunut Koivistolla. On hienoa, että lastenkodin lapset ovat oppineet näinä vuosina tuntemaan Kristillistä keskusta pitkään vetäneet Judy ja Richard Groutin ja että heidän kotinsa yhä saa olla avoin ja turvallinen satama näille nuorille. Rukoil-laan, että uskon siemen saisi todella juurtua heidän sydämiinsä.

Iloa villasukista ja hartiahuiveista

Pietarin lisäksi kävimme tiimin kanssa syksyllä myös Koivistossa, Heinjoella ja Johanneksen sairaalassa. Johanneksen sairaalassa saimme jälleen laulaa potilaille ja jakaa Jumalan sanaa. Tunnelma on aina lämmin ja vastaanottavainen. Muutama hoitaja on uskossa ja sen aistii kyllä ilma-piiristä.

Valentina oli mukanamme ja keskus-teli uskonasioista mm. sellaisen potilaan kanssa, joka oli Jehovan todistaja. Meidän Herramme järjestää tällaisia kohtaamisia. Olisiko tällä henkilöllä ollut mahdol-lisuus kuulla Jeesuksesta Kristuksesta muualla? Nyt hän oli oikein vastaanotta-vainen. Saimme myös siunata ja rukoilla monien puolesta.

Lisäksi jaoimme jälleen kerran niitä ihania villaisia hartiahuiveja ja villasukkia,

Lastenkotinuoret opettelevat omaa elämääTeksti: Leena Tynnilä Kuvat: Leena Tynnilä ja Kristiina Wiley

Koiviston lastenkodin leirilapset ovat jatkuvasti olleet rukouksissam-me ja etenkin ne nuoret, jotka syksyllä siirtyivät Pietariin opiskelemaan. He joutuivat kohtaamaan nyt uudet haasteet ja suuren kaupungin kaik-ki houkutukset. Varsinkin näille orpolapsille lastenkodin ulkopuolinen ”maailma” ja sen tuomat mahdollisuudet ovat uusia ja omien asioiden hoitaminen outoa.

Marraskuussa kävimme Kristiina Wileyn kanssa tervehtimässä näitä ”omia” opiskelijoitamme

Pietarissa. Itselleni tämä oli ensimmäi-nen Venäjän matka junalla. Olipa yllät-tävän mukavaa istua rauhassa ja nauttia eväitä. Ei tarvinnut pomppia kuoppaisil-la teillä eikä jonottaa tullissa vaan tulli tuli junaan.

Pietarissa Sergei, Kiril ja Nikita olivat meitä vastassa. Eivätkä pojat vastustel-leet ”tätien” halauksia. Kohteliaasti he vetivät vuorotellen matkalaukkujamme metrolta eteenpäin. Heidän mielestään matka sisäoppilaitokselle oli lyhyt. Meil-lä tädeillä sen sijaan oli sinnittelemistä ja puuskutimme tihkusateessa heidän kintereillään useamman kilometrin.

Pettymys oli molemmin puolin suuri, kun emme päässeetkään heidän opinah-joonsa ja huoneisiin. Oli vaikea hyväk-syä, että maassa maan tavalla! Niinpä jaoimme tuliaiset ja palasimme yhdessä takaisin kaupungille. Masha-neitonen ei ollut nyt ”kotona”. Mutta kaikki pojat, Ilja, Sergei, Nikita, Kiril ja Sasha lähtivät kanssamme.

VENÄJÄ

Kristiina metrossa Kirilin ja Sergein kanssa

Ilja, Sasha, Kiril, Nikita ja Sergei Suomen tätien kanssa jälkiruoalla

351/2016

MATTOKUTOMOValmiit matot & tilaustyöt

Puh. (03) 781 2434044 333 3352

Tyynentie 115230 LAHTI

Venäjän työpuh. 044 515 2500venaja@onewaymission.fi

joita jotkut uskolliset Herran palvelijat jaksavat neuloa. Näin me saamme kukin palvella omilla lahjoillamme!

Tutut ystävät Heinjoella

Heinjoen klubitalo on sisäpuolelta täysin kunnostettu – välillähän koko rakennus oli romahdusvaarassa. Myös ikkunat on vaih-dettu. Pitkillä penkeillä riitti kutakuinkin kaikille istumapaikka. Penkit ovat vanhoja ja käsinveistettyjä; jos osaisivat, olisi niillä paljon kerrottavaa. Jos joku kokee sydämessään halua lahjoittaa klubitalolle tuoleja, joissa on selkänoja, olisi upeaa viedä ne heille. Vanhuksien on näet aika raskasta istua ilman selkänojaa.

Oli taas suurenmoista tavata näitä ihania ja rakkaiksi tulleita ihmisiä, joilla jokai-sella on oma elämäntarinansa, useimmiten raskas ja vaikea. Oli myös valtava ilo näh-dä Nadia puolisonsa ja aikuisen poikansa kanssa kokouksessa. Jumala on vapautta-nut heidät viinan vankilasta. Muistetaan Nadian perhettä.

Kolme noin 8-vuotiasta poikaa istui koko kokouksen ajan mukana. He ovat olleet jo pienestä pitäen mummojensa sylissä siellä. Innokkaina he säestivät lauluja marakasseilla ja helistimillä, jot-ka olimme tuoneet. Ohjelman päätteeksi jaoimme Viipurissa kootut ruokakassit, jotka otetaan aina yhtä kiitollisina vastaan. Monesti poistumme salista posket märiksi suukoteltuina.

Pikavisiittejä Koivistoon

Ennen joulua pieni tiimi käväisi Koiviston lastenkodilla. Oli tärkeää, että Kristiina pääsi keskustelemaan johtajattaren kanssa.

Kuvasimme kaikki uudet lapsen, mukana myös kaksi Downin oireyhtymää sairas-tavaa lasta.

Oli liikuttavaa nähdä uusien lasten epävarmat ja ihmettelevät katseet, kun he kohtasivat outoja ja heille uusia aikuisia. Onneksi makeiset on keksitty, ne helpotta-vat oloa jännittävässä tilanteessa.

Saimme kuulla, että kesällä viemämme trampoliini on ollut todella kovassa käytös-sä. Pihalla oleva kadehdittava kummastus taitaa olla ainut koko Koivistolla, niin pal-jon on aitojen läpi tullut ulkopuolisia lapsia siihen tutustumaan. Niinpä henkilökunta siirsi kapistuksen lähemmäksi rakennusta, jotta se säilyy ehjänä.

Postilakosta huolimatta saimme myös vietyä kummien joululahjat – mahtavan röykkiön paketteja – Koivistoon. Lämmin kiitos jokaiselle kummille

Tärkeät kummit

Kotimatkallamme päätimme ajaa Sveto-gorskin kautta Suomeen. Lastenkotilapsi pyritään palauttamaan oppivelvollisuuden jälkeen sille paikkakunnalle, jossa hän on syntynyt. Niinpä Sasha Dimitriev on nyt Svetogorskissa. Hänkin sai ompelu-koulutusta Pietarissa, mutta alan työtä ei kuitenkaan ole tarjolla. Sen sijaan hän on yötyössä paperitehtaassa. Valitetta-vasti hänen babushkansa ei ole kykenevä antamaan hänelle minkäänlaisia elämän tukipilareita. Niinpä Sasha yrittää sinni-tellä miten pystyy. Siksi halusimme ilah-duttaa häntä vierailullamme. Puhelimitse saimmekin sovittua tapaamispaikan ja menimme yhdessä ravintolaan syömään ja seurustelemaan. Jaoimme myös hänelle rohkaisun sanoja ja tuliaisia. Muistutimme Taivaallisen Isän huolenpidosta.

Kummin merkitys lapsen elämässä on erityisen arvokas. Kummi saattaa jopa olla ainoa hänestä välittävä aikuinen. Sashan kummit pitävät perheenä yhteyt-tä poikaan Facebookin kautta ja ovat jopa ajaneet satoja kilometrejä hänen luok-seen. Jumala siunatkoon ja varjelkoon tätäkin hyvää nuorukaista joutumasta synnin maailmaan, joka houkuttaa joka puolella.

Kiitos kaikille, jotka olette omalla panoksellanne mahdollistaneet nämä matkat. Kiitos, että olemme saaneet olla suuren Jumalan johdatuksessa ja varje-luksessa kilometrikaupalla. Rukouksen silta kantakoot teitä, meitä ja kaikkia kummilapsiamme sekä koko Venäjän työtämme.

KULJETUSLIIKETRANS-AKSELI OY

Kuljetukset Suomessaja Euroopassa

UMPIKUORMA-, AVO- JA TÄYSPERÄVAUNUYHDISTELMÄT

SEKÄ PAKETTIAUTOKULJETUKSET

0400 456 572

Koivistossa odotettiin joululahjoja innokkaina

MATKAA TEENTiina Sinkkonen

Afroamerikkalaisia spirituaaleja

Seppo J. Järvinenpiano

Juhani Aaltonensaksofoni, huilu

Ulf Krokforskontrabasso

HALUATKO LAULAA?Tervetuloa rohkeasti laulutunnille!Opetus House-kahvilan yläkerrassa

tai Ruoholahdessa.

Ota yhteyttä:Tiina Sinkkonen 050 590 3655

RAPORTTI36 1/2016

Viisas voittaa sielujaArto Boa

Viisas voittaa sieluja.(Sananl. 11:30)

Mitä tässä raamatun-kohdassa tarkoitetaan? Kyse ei ole mistään halpamaisesta voi-tosta vaan siitä, että viisas pelas-taa sieluja.

Kun jokin aika sitten kuljin kaupungilla, Pitkänsillanrannas-sa oli Pelastuslaitos, joka pelasti erään miehen hukkumasta. Mil-täköhän miehestä tuntui, kun hä-net pelastettiin kylmästä vedestä? Ja mitä tunsivat pelastajat, kun he onnistuivat ja saivat pelastaa jon-kun? Entä miltä meistä tuntuu, kun saamme olla auttamassa pe-lastamaan tätä maailmaa?

Oli paikkasi seurakunnassa mikä tahansa: siivoat ehkä tai ku-dot villasukkia tai puhut tai pidät huolta siitä lähimmäisestä, joka tänään istuu vieressäsi – yhdessä me rakennamme tätä seurakun-taa, kukaan ei pärjää yksin.

Olen monesti miettinyt, että seurakunta on kuin Jumalan ekosysteemi; jos yhden eläinlajin otat pois sieltä välistä, niin koko viidakko kaatuu. Meillä jokai-sella on oma paikkamme, johon Jumala on tarkasti meidät asetta-nut. Jollemme rohkaise ja rakas-ta toisiamme juuri sillä paikalla ja jollemme pysy yhdessä, niin vihollinen pääsee voitolle. Joten pysytään yhdessä ja pidetään kiinni pelastuksen sanomasta.

Näkökulmani tähän ”viisas voittaa sieluja” on 2 Kuninkai-den kirjan 7. luvusta löytyvä kuvaus, jossa Samarian kaupun-ki on pitkän piirityksen jälkeen vaikeassa nälänhädässä. Muurien ulkopuolella piilottelevat spi-taaliset löytävät silloin yllättäen aarteen, vihollisen tyhjän leirin kaikkine arvotavaroineen ja ruo-katarpeineen. Ensin he riemuit-sevat siitä keskenään ja alkavat syödä ja kerätä kultaesineitä, mutta oivaltavat pian tekevänsä väärin, jolleivät mene kertomaan

löydöstään toisillekin. Niin koko kansa pelastuu.

Mekin olemme heidän kaltai-siaan vajavaisia ihmisiä, jotka olemme löytäneet aarteen, ja me-kin saamme kertoa tästä aarteesta toisille. Se on valtavan suurta.

Etsi jumalallista viisautta

Ihmisviisaus ja jumalallinen vii-saus ovat eri asioita. Olen naures-kellut vastaukselle, joka kuvastaa eräänlaista sydämen viisautta. Winston Churchill varoitti aika-naan Englannissa, että natsi-Saksa tulee kovasti nousemaan ja siitä tulee todellinen vaara koko Euroo-palle, myös Britannialle. Churchill ei kuitenkaan saanut ymmärrystä muilta poliitikoilta. Yksi edustajis-ta jopa suuttui hänelle parlamen-tissa käydyssä debatissa niin, että puuskahti: ”Jos minä olisin sinun vaimosi, niin myrkyttäisin teesi!” Tähän Winston Churchill vastasi: ”Ja jos minä olisin sinun miehesi, niin minä joisin sen teen.”

Viisas vastaus on usein enem-män kuin älykkyys. Olenkin aja-tellut, että älykäs selviää tilanteis-ta, joihin viisas ei edes joudu.

Jumala haluaa antaa meille tai-vaallista viisauttaan ja taivaallisia ajatuksia, jotta voimme pärjätä tässä maailmassa. Monet ihmiset ovat saavuttaneet korkean aseman yhteiskunnassa ja he puhuvat nä-ennäisesti viisaita asioita, mutta eivät voita yhtään sielua koko elä-mänsä aikana. Yliopistoissakin on paljon hienoja luentoja ja opetusta, mutta missä on se viisaus, joka vie evankeliumia eteenpäin?

Kalastava seurakuntaRaamattu sanoo, että ”viisas voit-taa sieluja”. Näin tekee myös vii-sas seurakunta. Itse asiassa jokai-sen seurakunnan näyn tulisi olla

ihmisten pelastaminen. Haluam-meko me julistaa tänäänkin, että Jeesus pelastaa? Jeesus tuli pelas-tamaan maailman. Hän on meidän pelastettujen pelastaja ja myös nii-den pelastaja, jotka eivät vielä ole pelastuneet.

Meillä on monesti se käsitys, että tärkeintä meille kristittyinä on se, että kasvaisimme ja että meistä tulisi parempia uskovia. Kyllähän me toki kasvammekin, mutta Jeesus ei tullut ensisijaisesti kasvattamaan ihmisiä vaan pelas-tamaan maailman niin kuin hän Raamatussa itse sanoo suoraan. En minäkään ole hirveästi kasvanut, mutta tärkeintä on, että minut on vedetty ylös pimeyden avannosta. Joka päivä saan iloita siitä, että en enää ole hukkumassa – Jeesuksen Kristuksen työn tähden. Minut ja sinut on pelastettu siksi, että Kris-tus kuoli ristillä ja että hänen ve-ressään on evankelioiva voima ja pelastus jokaiselle, joka kääntyy hänen puoleensa.

Paavali sanoo, että hänen nä-kynsä oli pelastaa edes muutamia. ”Sytyttääkseni, jos mahdollista, kiivauteen niitä, jotka ovat minun heimolaisiani, ja pelastaakseni edes muutamia heistä.” (Room. 11:4)

1 Kor. 9:22 Paavali jatkaa aja-tustaan: ”Heikoille minä olen ollut heikko voittaakseni heikot, kaikille minä olen ollut kaikkea pelastaak-seni edes muutamia.”

Näissä Paavalin sanoissa on tai-vaallisen viisauden sävy: ”kaikille minä olen ollut kaikkea”. Ajatella, jos mekin osaisimme olla särky-neille särkyneitä, olla kaikille riit-tävän matalalla, jotta meitä olisi helppo lähestyä. Sillä totuushan on, että itsessämme me emme ole mitään, mutta Jeesus on kaikki!

”Ja hän (Jeesus) sanoi heille: ”Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia.” (Matt. 4:19)

Pidätkö sinä kalastamisesta? Minä pidän. Pikkupoikana asuin järven vieressä ja kävin joka päivä kalalla, se oli lempiharrastukseni. Osallistuin monesti onkikilpai-luihin, mutta usein aika huonolla menestyksellä. Kerran kuitenkin tulin toiseksi; kyseessä oli suuri onkikilpailu Alajärvellä ja kaikilla tosionkijoilla oli mukanaan aina-kin 20 onkea, isot reput ja pitkät kahluusaappaat, minulla vain se yksi onki.

Joten siinä minä seisoin penke-reellä yhden ongen kanssa. Joku oli todennäköisesti aikaisemmin syöttänyt siinä rannalla kaloja, sillä näin, että vesi oikein kuohui. Varsinkin lahnoja oli hirveästi, ja kun olin onkinut 10 minuuttia, mi-nulla oli jo monta kiloa lahnoja, niitä vain tuli ja tuli. Mies, joka sitten voitti kilpailun, tuli hetken

kuluttua viereeni onkimaan pit-källä vavallaan samasta kohtaa ja voitti siksi, että käytti hyväkseen sitä kalansaalista, jonka minä olin löytänyt.

Ymmärsin silloin, että on hyvä olla kalassa siellä, missä on kalaa.

Suolana ja valonaOn myös hyvä, että seurakunta-na teemme työtä siellä, missä on evankeliumille tarve. Malawis-sa, Intiassa, pakolaisten parissa Suomessa. Kun julistamme veren evankeliumia siellä, missä sitä eniten tarvitaan, teemme oman osamme.

Minua innostaa olla One Way Missionissa, sillä näen, että tämä seurakunta ei ole ulkoistanut evankeliumia. Monissa paikois-sa on vaikka kuinka monenlaista toimintaa; päiväkotia, sosiaalityö-tä, nuorisoiltoja, vanhuspiirejä – kaikki tärkeitä alueita, mutta evan-keliointi on jäänyt vain pieneksi sivutyöksi näiden tärkeämpien rin-nalla. Evankelioinnin pitäisi kui-tenkin olla kaiken keskiössä, se on seurakunnan sydän. Meidän tulee olla täällä heitä varten, jotka eivät vielä ole pelastuneet, ja auttaa hei-tä. Kun olemme suolana ja valona tälle maailmalle, me samalla myös rakennumme yhdessä.

Jeesus sanoo: ”Te olette maan suola.” (Matt. 5:13). Rohkaisuksi haluan vakuuttaa sinulle, että et ole sitä, miltä sinusta tänään tuntuu, vaan sinä olet maan suola. Saatam-me monesti kokea, että elämä on niin vaikeaa ja kuoppaista, ettem-me voi olla varmoja, pääsemmekö taivaaseen ollenkaan. Jos se olisi tunteistamme kiinni, niin joka toi-nen tunti pääsisimme taivaaseen ja joka toinen tunti emme.

Saamme kuitenkin julistaa myös itsellemme Kristus-kallion sanomaa: Jeesus Kristus on jo val-mistanut tien, jota me tänäänkin saamme kulkea. Näin pääsemme varmasti perille ja voimme olla maan suola. Jo se, että julistat Kristuksen evankeliumia, on suo-laa tälle maailmalle.

”Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kau-punki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä.” (Matt. 5:14-16)

Kun viime talvella ajoimme Ita-lian vuoristossa, oli mahtavaa näh-dä, miten yksikin talo valoineen loisti muuten tummassa illassa. Näki heti, että tuolla asuu joku – valo loisti kymmenien kilometrien päähän.

Tänään, kun maailma koko ajan pimenee, meidän pienet tuikkum-

OPETUSRAPORTTI

”Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi; sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edes-sä hajottamaan maahan linnoituksia. Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsem-me jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle.” (2 Kor: 10:3-5)

371/2016

me alkavat valaista enemmän ja enemmän. Meissä on Kristuksen valo, kun haluamme elää hänen valossaan ja hänen kirkkaudes-saan.

Vain itselleen kuollut tuottaa uutta elämää

Tämä Johanneksen evankeliumin kohta rohkaisee minua valtavasti:

”Totisesti, totisesti: jos vehnän-jyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sa-don.” (Joh. 12:24)

Sinulle, joka tänään olet kes-kellä elämän kamppailua, haluan sanoa: luovuta kaikki Jeesukselle. Joskus joudumme todella nöyrty-mään elämän olosuhteiden puris-tuksessa, mutta nöyrrytään, kuol-laan itsellemme, sille itsekkäälle minälle, ja odotetaan, mitä Jumala tekee. Jumala voi toimia silloinkin, kun koet kaikkein suurinta epäon-nistumista. Anna itsesi juuri silloin elävänä uhrina Kristukselle. Sano: ”Tässä minä tulen ja jätän nämä asiat sinulle, haluan antaa elämäni käsiisi ja luottaa, että sinä aukaiset tien. Haluan olla siunaukseksi tälle maailmalle.”

”Joka rakastaa elämäänsä, ka-dottaa sen, mutta joka tässä maa-ilmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän.” (Joh. 12:25)

Olen huomannut, että loppujen lopuksi ennen niin tärkeiltä tuntu-vat asiat vain sitoivat. Luulin nii-den olevan olennainen osa minua, mutta eivät ne olleetkaan vaan pel-kästään osa sokeutta, josta jouduin luopumaan.

Tämä maailma haluaa sokaista ihmisiä monella tapaa. Se tuo elä-määmme valtavan kiireiden tulvan ja lukemattomia erilaisia asioita, jotta emme näkisi oleellisinta em-mekä katsoisi näkymättömiin.

”Jos joku tahtoo olla minun pal-velijani, seuratkoon minua. Missä minä olen, siellä on oleva myös palvelijani, ja Isä kunnioittaa sitä, joka palvelee minua.” (Joh. 12:26)

Jeesus sanoo, että siellä missä hän on, siellä ovat myös hänen palvelijansa. Missä Jeesus sitten tänään on?

Hän on särjettyjen ihmisten luona, yksinäisten ihmisten luona. Jeesus on syntisten ihmisten luona. Hän etsii aina syntisiä, sillä hän tuli ni-menomaan pelastamaan heitä. Hän on tänäänkin Helsingin kaduilla ja hän on myös siellä, missä on van-huksia yksinäisyydessä. Kyllä me tiedämme, missä Jeesus on.

Kristuksen kuunteleminen

Jeesus on myös sinun kanssasi kaikissa niissä kamppailuissa, joi-ta tällä hetkellä käyt läpi. Jumalan teot voivat tulla ilmi kaikissa olo-suhteissamme, tuntuivat ne miten vaikeilta tahansa. Minua innostaa evankeliumin sanomassa se, että se tuo ratkaisun juuri tähän tilan-teeseen, jossa nyt olet. Se ei siirrä ratkaisua jonnekin tulevaisuuteen, jolloin asiat ovat paremmalla to-lalla. Ei, vaan Jumala on kanssa-si juuri niissä olosuhteissa, joissa tänä päivänä elät. Jeesus on sinun kanssasi, hän haluaa, että näissä olosuhteissa saat voiton.

Kristittynä sinä vaellat Pyhässä Hengessä. Aina emme kuitenkaan kuule Jumalan ääntä. Monesti saa-tamme säikähtää, kun jokin sairaus tai vakava tilanne iskee, ja hätään-nymme, kun emme kuule Jumalan ääntä. Tähän voisi päteä vähän sama asia kuin silloin, kun karja-laiset naiset olivat tutustumassa Niagaran putouksiin. ”Tässä ovat Niagaran putoukset”, opas selitti, ”ja jos arvon rouvat ovat hetken hiljaa, niin kuulemme veden ko-hinan.”

Meidänkin tulisi useammin hiljen-tyä. Jumala kyllä puhuu ja ohjaa meitä elämässämme, mutta mo-nesti olemme itse niin hätäisiä ja menossa joka paikassa, että luom-me sellaisen kiireruljanssin, johon Jumalan ääni ei mahdu. Tämä riski on lähellä jokaista. Hengellinen-kään työ ei pelasta siltä. Saatam-me ajatella, että hiljennyn kohta, mutta ensin suoritan tämän ja tuon ja…

Kristuksen kuunteleminen on kuitenkin tärkein tehtävämme. Jeesus on varmasti meidän kans-samme ja kuulemme Hänen ää-nensä, kunhan vain itse hiljennym-me. Jeesuksen äänen kuuleminen ei ole monimutkainen asia, vaan hän on juuri se Hyvä Paimen, joka sanoo olevansa, ja me kuulemme Hänen äänensä.

Tarjolla iso iloSielujen voittamisen taito on vii-sautta.

Yksi evankeliumin tunnusmer-keistä on ilo. Missä Jeesus julisti sanomaa, sinne tuli suuri ilo, sano-taan Raamatussa. Ajattele, miten ihanaa sanomaa me voimme julis-taa: Saatte kaikki ilmaiseksi ottaa vastaan Jeesuksen Kristuksen, armon ja rakkauden, syntien an-teeksisaamisen. Mikä valtavan iso lahja ja ilo meillä on tarjottavana!

Me emme ole uudestisyntyneitä vain siksi, että pääsisimme tai-

vaaseen, vaan siksi, että voisimme viedä sinne jonkun mukanamme. Olen sieluni silmillä nähnyt, miten meitä taivaassa odottaa hirveän pitkä juhlapöytä. Tässä maailmas-sa me ikään kuin jo katamme sitä pöytää; montako sinne mahtuu ja montako lautasta katetaan. Saam-me myös seurakuntana valmistaa tosi pitkää pöytää, ja taivaassa sitten nähdään, keitä pöytätoverit ovat. Ajattele kaikkia iloisia jäl-leentapaamisia. ”Hei, tuon kaverin minä kohtasin siellä Helsingin ka-dulla! Ja tuo oli siellä miestenko-dilla.”

Näin meillä tulee olemaan hir-veästi ystäviä ja pitkä juhlapöytä odottamassa. Joten kutsutaan ys-täviä pelastukseen, että saisimme taivaassa aterioida heidän kans-saan.

Taivaallinen ja maallinen viisaus

”Kuka teistä on viisas ja ymmär-täväinen? Esittäköön hän osoituk-seksi hyvästä vaelluksesta tekonsa, sävyisästi, niin kuin viisas tekee.” (Jaak. 3:13)

Taivaallinen viisaus tuottaa hyvää hedelmää. Se ei ole vain älykkyyttä vaan sävyisyyttä, lem-peyttä, Kristuksen kaltaisuutta, rakkautta ja kärsivällisyyttä. Kaik-ki nämä Hengen hedelmät löytyvät Galatalaiskirjeestä.

Kun itse saamme olla armahdet-tuja, niin voimme toisiakin armah-taa. Me saamme olla sävyisiä ja lempeitä – hälytyskellojen pitäisi alkaa soida silloin, jos sävyisyys katoaa ja tuntuu, että kaikki kiris-tää,

”Mutta jos teidän sydäntänne hallitsee katkera kateus ja riidan-halu, älkää vastoin totuutta kers-kuko kuvitellulla viisaudellanne. Sellainen ei ole ylhäältä tulevaa viisautta, vaan maallista, ihmisistä tulevaa, pahojen henkien viisaut-ta.” (Jaak. 3:14-15)

Elämässä joudumme tasapainot-telemaan kahdenlaisen viisauden kanssa, ja Jumala armahtakoon meitä, jotta saisimme täyttyä tai-vaallisella viisaudella ja jättää ihmislihan tuoman viisauden pois elämästämme.

Jaakob vastaa tähän: ”Mutta yl-häältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopui-saa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä.”(Jaak. 3:17)

Sellaisen ihmisen luona, joka tämän listan täyttää, on aika hyvä olla. Niin on myös Jeesuksen luo-na, sillä hänessä henkilöytyvät

kaikki nämä ominaisuudet. Ja koska me Raamatun lupauksen mukaan olemme muuttumas-sa Jeesuksen kuvan kaltaiseksi, meissäkin tulee olemaan näitä ominaisuuksia, ei meistä itses-tämme johtuen vaan Pyhän Hen-gen aikaan saamina.

Pyhä Henki antaa viisauden ja voiman

”Mutta kutsutuille, niin juutalai-sille kuin kreikkalaisillekin, ris-tiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.”(1 Kor. 1:24)

Saamme siis onnitella toisiam-me siitä, että olemme löytäneet Kristuksen – Raamatun mukaan se tekee meistä viisaita. Me olemme löytäneet Kristuksen, joka on Jumalan viisaus. Tätä viisautta saamme välittää eteen-päin.

”Näin myös avaruuden hen-kivallat ja voimat tulevat seura-kunnan välityksellä tuntemaan Jumalan viisauden kaikessa mo-ninaisuudessaan.” (Ef: 3:10)

Raamattu puhuu paljon Salomo-nin viisaudesta. Hänen viisauten-sa salaisuus oli se, että hän ha-lusi olla Jumalaa lähellä. Mekin olemme viisaita, jos pyrimme joka hetki olemaan mahdolli-simman lähellä Jeesusta. Meidän tulisi etsiä häntä ja hänen tahto-aan vilpittömästi ja halukkaasti. Jumala kyllä vastaa sille, joka häntä etsii. Hän on vuodattanut meihin Pyhän Henkensä, joka tä-näänkin kirkastaa meille Kristus-ta ja ilosanomaa, sitä, että meillä on oma paikkamme ja tehtäväm-me tässä maailmassa.

”Vaan kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman ja te tulette olemaan minun todis-tajani sekä Jerusalemissa että Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.” (Apt. 1:8)

Myös Helsingissä, Oulussa, Sa-vonlinnassa, Tukholmassa, Ne-palissa – saamme olla todistajia juuri siellä, missä olemme. Vaik-ka liikkuisimme vain kotona ja naapurustossa, meille on annettu jumalallinen voima toimia todis-tajina. Otetaan se käyttöön!

RAPORTTI38 1/2016

KIITOSAIHEET

Miestentyössä uusi miestenkoti on saatu käyntiin ja kaikista velvoitteista on selvitty. Kiitos Herralle, että mamu-työn ja PK-iltojen kautta useita turva-paikanhakijoita/maahanmuuttajia on löytänyt Jeesuksen, joitakin on mennyt kasteellekin.

Illoissa särkyneille on ollut osan-ottajia tasaisen runsaasti, puhujat ja muusikot on aina saatu ja ennen kaikkea Jeesus on ollut mukana. Uusia rukouspalvelijoita on tul-lut mukaan esirukoustyöhön. Naisten vankilatyössä moni on lähtenyt vapauteen/koevapau-teen uskossaan uudistuneena ja seurakuntayhteys tiedossa, jotkut ovat löytäneet tiensä One Way Missioniin.

Israelissa asenteet kristinuskoa kohtaan ovat muuttuneet avoi-mimmiksi. Messiaanisuus ja Jee-suksen persoona ovat olleet syk-syn kuluessa useassa tilanteessa esillä näyttävästi mediassa. Myös ortodoksijuutalaisten parissa on havaittavissa selvää lähestymistä.

Venäjällä kiitos kaikkinaisesta varjeluksesta matkoilla. Kiitos, että saimme viedä joulupaketit lastenkotiin. Kiitos sekä Kiinan että Mongolian työn avusta.

Ugandassa Agape-keskuksessa iloitaan siitä, että sadetta on viime aikoina tullut vähemmän kuin ennustettiin ja odotettiin.

Työ on jatkunut myös muilla työkentillämme Suomessa ja ul-komailla. Kiitos Herralle, joka on pitänyt huolta kaikesta.

RUKOUSAIHEET

Suomi

Perjantai Kristukselle -illat• kadulla ollut rauhatonta, tähän

pyydämme rukousta, rukoil-laan myös hyviä säitä

• rukoillaan erityisesti maa-hanmuuttajien puolesta, että kadulla saisimme kontaktia

• voimia ja iloa koko joukolle koko kevääksi, rukoillaan myös lisää työmiehiä

Nuortentyö jamaahanmuuttajatyö • nuorten ja nuorten aikuisten

työssä rukoillaan johdatusta jokaisen elämään ja kasvua Jeesuksen tuntemisessa

• maahanmuuttajatyössä rukoil-laan evankeliumin läpimurtoa turvapaikanhakijoiden/ maahan-muuttajien keskuudessa

• rukoillaan viisautta ja varjelusta työhön ja että vastaisuudessakin voisi järjestää hyviä tilaisuuksia ja kohtaamisia

• Koivukylässä alkavan äiti-lapsi-työn puolesta

One Way House• Herran ilmestymistä kaikessa

toiminnassa ja tilaisuuksissa• esirukoustyö: rohkeutta jokai-

selle tarvitsijalle tulla rukoil-tavaksi, siunausta ja voimia rukouspalvelijoille ja heidän läheisilleen

• Illat särkyneille: Herran paran-tavaa kosketusta ihmisten sie-lunhaavoihin, anteeksiantamisen vapauttavaa kokemusta kaikille, rukouspalvelijoita iltoihin

Opetuslapseuskoulu ja solutoiminta• siunausta niille jotka nyt käyvät

opetuslapseuskoulua• rukoillaan myös tulevan syksyn

oppilaiden ja opettajien puolesta• oman paikan löytämistä Herran

työssä• pyydetään rukoussoluihin

kestävyyttä rukoukseen sekä rukousvastauksia

Miestenkodit• rukoillaan nyt erityisesti, että

Herra lähettää uusia asukkaita ja että evankeliumi saavuttaa heidät

• rukoillaan myös, että maksusi-toumuksia saataisiin kunnilta

• toinen työntekijämme on edel-leen sairauslomalla, rukoillaan hänelle nopeaa toipumista

Naistenvankilatyö• vuoden lopussa koevapauteen

päässeille Jumalan varjelusta kaikesta pahasta ja siunausta heidän elämänsä kaikille osa-alueille

• erään uudelleen päihteisiin sortuneen sisaren puolesta, että Herra armahtaisi ja vapauttaisi

One Way radio- ja TV-työ • radio- ja tv-työhön johdatusta• ohjelmien kautta uskoontuloja,

uudistumista ja innoittumista

One Wayn kustannustoiminta• siunausta Raportti-lehdelle• opetus- ja musiikkiäänitetoimin-

nan puolesta

Venäjä• että yhteys lastenkotiin säilyisi,

rukoillaan myös siunausta ja johdatusta johtajattaren työhön

• Pietariin muuttaneiden nuorten kaikkinainen varjelus ja ohjaus elämäntielle

• rohkeutta ja voimia kristityille sekä taidollisuutta heidän pai-menilleen Venäjällä

Eesti• tulevan kesän aktiomatkan

puolesta• yhteistyöseurakunnan puolesta

Israel• terrori-iskuja paljon syksyllä,

tekijät usein nuoria; rukoillaan rauhaa ja turvallisuutta Israelille ja erityisesti palestiinalaislasten ja -nuorten puolesta

• Punaisen Maton keskuksessa sekä kuntoutuksessa on useita asiakkaita lähellä läpimurtoa, muistetaan heitä rukouksin

• Jerusalemin naistenkodilla on ollut hiljaista viime kuukausina, mutta nyt taas useita kyselyitä, rukoillaan johdatusta työhön

• johdatusta ja terveyttä Kristii-nalle Israeliin

• rukoillaan mediaprojektien (Jeesus-elokuva ja haastattelu-sarja messiaanisista uskovista) puolesta, ne voivat vaikuttaa etenkin nuorten asenteisiin ja olla herätyksen välikappaleita

Kiina• lastenkodin lapsille adoptiokote-

ja ja oikeita hoitajia• varoja Kiinan työhön• vastuunkantajien puolesta

Intia• Intian matka 2016• että lupa vastaanottaa ulkomais-

ta valuuttaa voisi jatkua• ulkoministeriön hanke• uusia kummeja 16 orpolapselle• kädentaitojen opettaja Suomesta

joksikin aikaa (puuseppä, putki-mies, sähkömies)

• Swarnalle ja Joelille viisautta ja voimia kaikissa haasteissa

• 10.-luokkalaisille pitkäjäntei-syyttä ja jaksamista valmis-tautumisessa kevään loppuko-keisiin

Mongolia• pyydämme uskoontuloja ja

kasvua uskossa alkoholistiko-din asukkaille ja vangeille

• voimia työntekijöille• varoja Mongolian työhön

Malawi• herätystä ja hengellisen elä-

män syventymistä pastoreille sekä seurakunnalle

• viisautta ja johdatusta Macille• siunausta suomalaisille työn-

tekijöille• johdatusta kaikkiin suunnitel-

miin työssä• siunausta kaikille orpolapsille

ja henkilökunnalle

Nepal• rukoillaan, että nepalilaiset

selviäisivät kylmästä talvesta• että Intia sallisi polttoai-

neen, kaasun yms. tärkeiden tavaroiden tuomisen Nepaliin normaalisti

• seurakuntarakennusten jälleen-rakentamisen puolesta

Uganda• tammikuun tiimimatka • pastorikoulutus, lastentilaisuu-

det ja muut tilaisuusuudet • suotuisampia sääolosuhteita • helmikuussa olevat presiden-

tinvaalit • lisää kummeja lapsille

Vastuunkantajat• nöyrää ja kuuliaista sydäntä• terveyttä, varjelusta ja

johdatusta• keskinäistä yhteyttä

One Wayn talous• tarpeiden kasvaessa työsaroil-

la ja yleisen taloustilanteen kiristyessä rukoillaan Herran siunausta taloudellemme

• Herran siunausta kaikille, jotka muistavat työtämme rukouksin, taloudellisesti tai muuten.

RUKOUSRAPORTTI

391/2016

KUMMIRAPORTTI

Kummius on suuri tehtävä. Kum-mina sinä käytännössä pelastat yhden ihmisen yhä uudelleen

joka kuukausi, koska kummituellasi tarjoat hänelle kaiken, mitä hän tarvit-see elämänsä eväiksi: ruokaa, vaatteita, turvallisen kodin, mahdollisuuden kou-lutukseen, palkan siitä työstä, jota hän tekee. Ja mikä tärkeintä: annat hänen näin maistaa Taivaallisen Isän rakkautta.

Kaikki se työ, jota One Way tekee lähetyskentillään eri puolilla maailmaa, rahoitetaan suomalaisten kummien tuel-la. Ilman kummeja lastenkotimme eivät pystyisi toimimaan, lapset eivät voisi kouluttautua, vammaiset ja lesket eivät saisi apua, Malawin klinikka joutuisi lopettamaan, pastorit ja kyläseurakunnat olisivat vaikeuksissa – suuri osa lähetys-työstämme kuihtuisi.

Jo melko pienelläkin kummimaksulla voit olla muuttamassa lähimmäisesi koh-taloa. Kummimaksut vaihtelevat maasta ja projektista riippuen. Jos haluat ryhtyä kummiksi, ota yhteyttä sinua kiinnosta-van työkentän kummisihteeriin. Ohessa maittain akuuteimmat kummitarpeet:.

Intia: orpo- ja katulapsetOrvon kummimaksu on 44 €/kk, katu-lapsen 40 €/kk, samoin myös vammaisen ja lesken kummituki. Ota yhteyttä kum-misihteereihimme Raili Saloseutuun (orvot), 040 5349 531, raili.saloseutu@hotmail.com, Henna Karjalaiseen (katulapset), 040 591 9587, hennakar@hotmail.com, Marjo-Helena Niemiseen

(lesket), 040 7403 484, marjohelena.nieminen@hotmail.com ja Ritva Kor-piniemeen (vammaiset), 040 586 2944, ritvahelenak@gmail.com.

Kiina: hylätyt vammaiset orvotOrvon kummimaksu on 40 €/kk. Ota yhteys orpokodin kummisihteeri Elina Salojärveen, 050 566 6534, kiina@one-waymission.fi

Malawi: koulukummitToisen asteen eli Secondary Schoolin lukukausimaksut ovat nousseet huomatta-vasti, joten koulukummeille on suuri tarve. Kummimaksu orvolle ja koululaiselle on 25 €/kk, vammaiselle, vanhukselle ja aids-tukiryhmälle 20 €/kk ja työntekijälle 35 €/kk. Ota yhteyttä kummisihteereihimme Hanna Torvaldsiin (yleiskummisih-teeri), 040 1799 779, hanna.torvalds@onewaymission.fi, Raili Karjalaiseen (orvot), 045 230 7881, raili.karjalainen@kolumbus.fi, Eveliina Suontoon (koulu-kummius), eveliinasuonto@gmail.com ja Ulla Kärnään (vammaiset), 050 321 8207, ullamarjatta7@suomi24.fi

Nepal: pastorit ja orvotKummimaksu lastenkodin lapsille on 55 €/kk, koulukummimaksu 30 €/kk, pastorikummius 60 €/kk. Yhteys kum-misihteeri Virva Siivolaan, puh. 040 715 5351, nepal@onewaymission.fi

Uganda: koululaiset ja opettajat

Kummimaksu lapselle, jolla ei muuten olisi varaa käydä koulua, on 30 €/kk. Myös työntekijän kummimaksu on 30 €/kk. Yhteys Ugandan koordinaattori Lee-na Kinnuseen, 040 767 5556, uganda@onewaymission.fi

Venäjä: uudet lastenkotilapset

Koiviston lastenkotilapsen kummimak-su 10 €/kk, lisäksi toivomme kummin muistavan lastaan pienellä paketilla syn-tymäpäivänä ja jouluna. Kummisihteeri: Raija Tuononen, 044-5651 812, raija.tuononen@hotmail.com

LAHJOITA PUHELIMELLA0600 02812

Lahjoituspuhelun hinta on noin 10 € Uudenmaan Poliisihallituksen rahankeräyslupa n:o POL-2014-10736

Muuta yhden ihmisen elämä - ryhdy kummiksi!

RAPORTTI40 1/2016

20 € Raportin vapaaehtoinen vuosimaksuLahjoitus työlle

LEIKKAA TÄSTÄ TILISIIRTO

TILI

SIIR

TO G

IRER

ING

PANKKI BANKEN

Uudenmaan Poliisihallituksenrahankeräyslupa n:o OKU 1192 A

Nordea 205818-7671

One Way Mission ryPL 21, 02361 ESPOO

1 00900

Tapani Suonnon muuta tuotantoaKuinka tunnistaa eksytys, 6 CD 23 €Ole turvallisella mielellä, 6 CD 23 €Tyytyväisyyden siunaus, 6 CD 23 €

Voiton salaisuuksia, 6 CD 23 €Ylösnousemuksen voimassa, 6 CD 23 €

Turvapaikka Kristuksessa, 6 CD 23 €Lepo Kristuksessa, 6 CD 23 €Nostakaa päänne, 6 CD 23 €

Pimeässä laaksossa, 6 CD 23 €Tehkää tie Herralle, 6 CD 23 €

Ettei kukaan teitä eksytä, 6 CD 23 €Tapahtukoon Sinun tahtosi, 6 CD 23 €

Tulkoon valkeus, 6 kas/CD 23 €Valoon ja vapauteen, 6 CD 23 €

Uskon kautta, 12 herätyspuhetta 6 CD 23 €Hengessä ja totuudessa, 6 CD 23 €

Rakenna kalliolle, 6 CD 23 €Valmistu Jumalan käyttöön I ja II, á 6 CD 23 €

Valmistu Jumalan käyttöön jatkok., 6 kas/CD 23 € Stressistä vapauteen, 3 CD 13 €

Valoa pimeään, 6 CD 23 €Ihminen evankeliumeissa 6 kas/CD 23 €

Erämaasta elämään I ja II, á 6 CD 23 €5 Mooseksen kirjaa, I-VI, 6 kas/CD 23 €/kpl

Tahdotko olla onnellinen, 6 CD 23 €

Tapani SuontoHUOMISEN PETOS

Aki MiettinenPienemmän riesan tie6 kpl CD 23 €

Esa JuutilainenHengellinen sodankäynti

6 kpl CD 23 €

Salme BlomsterTunteet ja sisäinen lapsiCD-sarja, 13 €

Al AkimoffLähetystyön perusta

6 kpl CD 23 €

Esa-Pekka MattilaArmoa ja totuutta

6 kpl CD 23 €

Esa-Pekka MattilaNäky kirkkaaksiCD-sarja, 23 €

6 kpl CD

23€SOILE JA ESA-PEKKA MATTILAUsko toivo ja rakkaus Hinta CD 10 €

�������

������

�������

�������

�������

���������

����������������

����������

�� � � �� � � � � � �� � � � �� � � � � � � � � � � � � � �� � � ��

����������

TAPANI SUONTO Tuhannet HaaveetHinta CD 10 €

MARIA KELATäti, katu ja miliisiHinta 12 €

SOILE MATTILA &ORKESTERIHengen HedelmäHinta CD 10 €

NATHANAELHengen tuuliHinta CD 10 €

TAPANI SUONTOTrubaduurin LauluHinta CD 10 €

TAPANI SUONTOKirje YstävälleHinta CD 10 €

TAPANI SUONTONäky voittavastaseurakunnastaHinta 10 €

TILAUKSET: One Way Housen myymälästä, verkkokaupasta: onewaykauppa.fi tai puh. 045 261 3925

ONE WAY TUOTANTOA

TAPANI SUONTOOle turvallisella mielellä

Hinta 14 €

MATTILAN PERHE-ORKESTERINimi kaikkein korkein Hinta CD 15 €

TIINA SINKKONEN& Co. Matkaa teenHinta CD 20 €

TUULIKKIJÄÄSKELÄINENMitätöityHinta 14 €

TAPANI SUONTORakastatko sinä minua?Hinta 12 €

TAPANI SUONTOValmistu Jumalankäyttöön 1Hinta 14 €

TAPANI SUONTOValmistu Jumalankäyttöön 2Hinta 14 €

TAPANI SUONTOTapahtui PerjantainaHinta 10 €

TAPANI SUONTOErämaasta elämäänHinta 10 €

TAPANI SUONTOKohti auringonnousuaHinta 10 €

TAPANI SUONTOLauriHinta 10 €

Marianne Raatikainen-Masamba KIRJEITÄ AFRIKASTA – Elämää Malawin syrjäisessä laaksossa

Marianne Raatikainen-Masamba

KIRJEITÄ AFRIKASTAElämää Malawin syrjäisessä laaksossa

”En lähtenyt Afrikkaan romanttisin odotuksin.Lähetystyöhön lähteminen oli ollut lähes pari vuosi-

kymmentä vaihtoehtona tai kutsuna mielessäni. Afrikka ei houkuttanut, mutta jotenkin vain tiesin, että jos lähdöstä tulee totta, niin sinne joudun.

Lähtiessäni viimein elokuussa 2004 Malawiin luulin vii-pyväni matkalla vain yhdeksän kuukautta...”

Näin toteaa Marianne Raatikainen-Masamba tämän kirjan alkusanoissa. Yhdeksästä kuukaudesta on tähän men-nessä kasvanut kymmenen vuotta. Marianne on koko ajan kirjoittanut uutiskirjeitä Suomeen; ensin ystävilleen, pian myös lähettipiirilleen. Nyt näistä kirjeistä on koottu kirja, joka kertoo elävästi pienen syrjäisen puskakylän elämästä ja siitä, miten kahden sitkeän ihmisen – Mariannen ja hä-nen malawilaisen pastorimiehensä Macin – näystä kasvaa yksi One Way Missionin suurimmista lähetyskentistä.

Matkalta ei puutu vauhtia eikä dramatiikkaa. Milloin Mac kidnapataan, milloin häntä syytetään elinkaupasta. Var-kaita rakennustyömaalla, klinikalla, pelloilla. Nälänhätää, tulvatuhoja, malariaa, kasvovoiteella herkuttelevia rottia ja ötököitä. Kaiken yli kantaa kuitenkin Jumalan armo, ja varjelus – ja Mariannen huumori ja positiivinen asenne.

One Way

MARIANNE RAATI-KAINEN-MASAMBAKirjeitä AfrikastaHinta 14 €

OUTI LEPISTÖVapaana vankilassa - Arin tarinaHinta 10 €

TAPANI SUONTOTie ihmeidenmaailmaanHinta 14 €

TAPANI SUONTOKuinka tunnistaaeksytysHinta 14 €

SEINÄKALENTERI2016 Raamatun-paikat joka päivälle Hinta 10 €

UUTUUS!

411/2016

LEIKKAA TÄSTÄ TILISIIRTO

Keräystili FI56 2058 1800 0076 71Poliisihallituksen rahankeräyslupa

n:o POL-2014-10736

Keräyskohteiden viitteetMONGOLIAYleisviite 2299Kirjallisuustyö 2998MALAWIYleisviite 2011Klinikka 2367Orpotyö 2354Vammaistyö 2406UGANDAYleisviite 2574 Agape-keskus 2587Kummityö 2778ISRAELNaistenkoti 1203Punaisen Maton keskus 2590Avustustyö 1287SUOMIYeisviite 2312 Seurakunta 2600Vankilatyö 2613Maahanmuut.-työ 2707TV-työ 2723Nuorisotyö 2833

YLEISVIITE100900INTIAYleisviite 2325Vammaistyö 1106Kummilapsityö 1012Koulukummityö 2477Leskien työ 1070Nuorisotyö 2655Katulapsityö 1245Pastorit 1148Koulubussi 2888KIINALastenkoti 1083Avustustyö 1258NEPALLastenkoti 2532Käsityökoulu 2545Seurakuntatyö 2558Työntekijät 2561VENÄJÄToiminta Venäjällä 1164Koivist.kummimaksu 2710

20 € Raportin vapaaehtoinen vuosimaksuLahjoitus työlle

LEIKKAA TÄSTÄ TILISIIRTO

TILI

SIIR

TO G

IRER

ING

PANKKI BANKEN

Uudenmaan Poliisihallituksenrahankeräyslupa n:o OKU 1192 A

Nordea 205818-7671

One Way Mission ryPL 21, 02361 ESPOO

1 00900

Poliisihallituksen rahankeräyslupan:o POL-2014-10736

IBANFI56 2058 1800 0076 71

BICNDEAFIHH

TALOUSRAPORTTI

TALOUSTILANNE LYHYESTI

Intian työmme talous on alijäämäinen. Uusia kummeja kaivataan erityisesti katulapsityölle.

Kiinan työmme talous on myös ali-jäämäinen erityisesti kerran vuodessa maksettavan vuosivuokran maksun takia.

Venäjän työmme talous ontasapainossa. Malawin työmme talous on tasapainos-sa, mutta kaikkia rakennustöitä ei ole vielä loppuunsaatettu.

Ugandan työssä kummitoiminnan aloit-taminen on lisännyt tulojen määrää ja talous on helpottunut.

Israelin työmme talous ontasapainossa.

Mongolian työmme talous on tällä het-kellä hieman alijäämäinen ja uusia työn tukijoita kaivataan pieneen kannattaja-joukkoon.

Nepalin työmme talous oli jo ennestään alijäämäinen ja nyt erityisesti kyläseu-rakunnissa olisi suuria jälleenraken-nustarpeita.

Kotimaassa miestenkodilla on ollut vii-me kuukausina vähemmän asiakkaita. Rukoillaan, että maksusitoumuksia miehille saataisiin jatkossakin. Me-dia- ja evankeliointityötä pyöritämme yleislahjoituksilla ja kustannustoimin-nan tuotoilla. Valtava pakolaisaalto on tuonut uusia haasteita myös taloudel-lisesti, sillä haluamme jakaa evankeliu-mia heille niin paljon kuin mahdollista. Kiitos kaikille teille, jotka olette rukouk-sin ja taloudellisin lahjoin seisoneet rinnallamme.

Kiitos kaikille uskollisille työmme tukijoille – myös teille jotka ensi kertaa osallistuitte työmme rahoittamiseen. Olemme selvinneet kaikista taloudellisista haasteista, joista viime lehdessä tiedo-

timme. Monet reagoivat taloudelliseen ahdinkoomme ja se on helpotta-nut tilannetta. Olemme myös tehneet tiukkoja talouden tervehdyttämis-toimenpiteitä ja karsineet menoja mahdollisuuksien mukaan. Jatkamme tervehdyttämistä alkaneenakin vuonna ja uusien tukijoidemme myötä taloudellinen tilanne pitäisi pysyä tasapainossa.

Lähetyskenttien tarpeet ovat kohonneet, vaikka työtä ei erityisesti olla laajentamassa millään kentällä. Yleisviitteelle tulevat lahjoitukset tasa-painottavat kuitenkin vajausta eri kentillämme.

RAPORTTI42 1/2016

Konsertissa tutustumme One Wayn työhön Ugandassa. Kolehtituotto käytetään Ugandan lasten koulutukseen.

Vapaa pääsy.

VIKTOR KLIMENKON KONSERTTI

Puhujana Aki Miettinen. Matkakuulumisia Ugandasta, ylistystä ja yhdessäoloa. Kahvila on auki klo 15 lähtien.

Uganda-iltala 20.2. klo 16 House Cafe

Sunnuntaijuhlien lisäksi nyt myös kerran kuussa keskiviikkoisin klo 13 päiväjuhla. Musiikkia, ylistystä, rukousta ja opetusta. Puhujina mm. Tapani Suonto,

Arto Boa ja Leena Metsämäki.

KESKIVIIKON PÄIVÄJUHLA 10.2. / 9.3. / 13.4.

House Cafe, Kaisaniemenkatu 10

RAITIS JA RAKENTAVA

onewaykauppa.fiValikoimassa on mm. kiinnostavaa kirjallisuutta,

opetus-CD -sarjoja, hengellistä musiikkiasekä hengellisiä DVD-elokuvia.

Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikammehengellisten ilmiöiden arviointiin.

klo 13–17 seminaariklo 18 iltatapahtuma

Puhujina mm. Heimo Enbuska, Petri Mäkilä, Esa Hyvönen,Tapani Suonto, Leif Nummela, Pasi Turunen ja Elina Rautio

La 5.3. klo 13.00–20.00Helsingin Lähetysseurakunnassa

Iso-Roobertinkatu 24

ÄLKÄÄ EKSYKÖ

SAPATTIATERIAKristiina Wiley kertoo Israelin kuulumisia.Hinta 15 euroa (Liput House-kahvilasta)

puh. 09 7269 4290

TERVETULOA!

la 14.5. klo 18.00Munkkivuoren kirkko (Raumantie 3, Helsinki)

ONE WAYVIIKONLOPPU

Alajärven Lehtimäellä 26.–27.2.pe klo 18, la klo 14, 16 ja 18

Mukana Tapani Suontosekä Esa-Pekka ja Soile Mattila

la 19.3. klo 14, House Cafe

431/2016

ONE WAY HOUSE

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

RUKOUSILTA klo 18GET READY -NUORTEN AIKUISTEN ILTA klo 18

Torstai

Sunnuntai

PERHEMUSKARI klo 11

PERJANTAI KRISTUKSELLE klo 18 rukouskokousklo 19 katutapahtumaklo 21 Gospel Cafe -tapahtuma

25.3. klo 18-21 PITKÄPERJANTAI PK - SPECIAL One Wayn omia muusikoita, yhteislaulua, todistuksia,kahvila avoinna.

Perjantai

Lauantai

NAISTENILTA klo 18 / 9.2., 8.3., 12.4.MIESTENILTA klo 18 / 16.2., 15.3., 19.4.UGANDA-RUKOUSILTA KLO 17 / 23.2., 22.3., 26.4.ISRAEL-RUKOUSILTA klo 18:30 / 23.2., 22.3., 26.4.

MISSION CREW klo 18 (ilta 14-18 -vuotiaille)

20.2. klo 16 UGANDA-ILTA kts. erillinen ilmoitus

12.3. klo 18 ILTA SÄRKYNEILLE puhe ja musiikki Esa-Pekka Mattila

19.3. klo 14-17 SAPATTIATERIA kts. erillinen ilmoitus

16.4. klo 18 ILTA SÄRKYNEILLE puhe Arto Boa

ONE VOICE -KUOROHARJOITUS klo 17.30

House-kahvila avoinna ti, to ja pe klo 12-17, ke klo 12-15sekä sunnuntaijuhlien yhteydessä, ma suljettu.

Pyhäkoulukokousten

aikana

Kokoukset klo 12 NMKY:n juhlasali, Vuorikatu 19

07.02. EHTOOLLISJUHLA Musiikissa Classic Praise puhujana Tapani Suonto

14.02. SUNNUNTAIJUHLA Musiikissa Mattilan perheorkesteri puhujana Arto Boa

21.02. EHTOOLLISJUHLA Musiikissa Viimeistä huutoa puhujana Esa-Pekka Mattila

28.02. SUNNUNTAIJUHLA Musiikissa House Band puhujana Tero Hokkanen 06.03. EHTOOLLISJUHLA Musiikissa One Voice -kuoro puhujana Tapani Suonto

13.03. SUNNUNTAIJUHLA Musiikissa Mattilan perheorkesteri Puhujana Arto Boa

20.03. EHTOOLLISJUHLA Musiikissa House Band puhujana Esa-Pekka Mattila

27.03. PÄÄSIÄISJUHLA Musiikissa One Voice -kuoro puhujana Tapani Suonto

03.04. EHTOOLLISJUHLA Musiikissa Viimeistä huutoa puhujana Arto Boa

10.04. SUNNUNTAIJUHLA Musiikissa House Band puhujana Esa-Pekka Mattila

17.04. EHTOOLLISJUHLA Musiikissa Viimeistä huutoa puhujana Tapani Suonto

24.04. SUNNUNTAIJUHLA Musiikissa Classic Praise puhujana Aki Miettinen

Tarkemmat tiedot tilaisuuksista osoitteessa: houseseurakunta.fi/tilaisuudet

SENIORIKOKOUS klo 13–15UUTTA! PÄIVÄJUHLA klo 13-14:30 / 10.2., 9.3., 13.4.

kotisivut.com - luotettavat internet-palvelutwww.kotisivut.compuh. (09) 4559 6490

Kiinteistöjen korjaus- ja huoltotöitä 30 v

kokemuksella – huolella ja varmasti!

0400 172 609niilo.kuivalainen@pp.inet.fi

niilo.kuivalainen.eu

Niilo Kuivalainen Oy

MakenFixiHissikatu 4 A 49, 33900 Tamperemakenfixi@gmail.com040 845 9909