RAPORTTI VOIMAA-HANKKEEN …...Sosiaalinen media ja tiedotus Metropolia-wikiin on rakennettu erinomainen sosiaaliseen mediaan perustuva projektin hallinnointi- ja toimintaympäristö,

RAPORTTI VOIMAA-HANKKEEN

KÄYNNISTYSVAIHEEN ITSEARVIOINNISTA

Yliopettaja Robert Arpo ja kehityspäällikkö Anna-Maria Vilkuna

Metropolia Ammattikorkeakoulu kulttuurin ja luovan alan klusteri

Projektin käynnistysvaiheen arviointi

2/(28)

Raportti Voimaa-hankkeen käynnistysvaiheen itsearvioinnista

Kenelle arvioidaan ja miksi .......................................................................................................................................... 3 1. Rahoittajalle ........................................................................................................................................................... 3 2. Omalle organisaatiolle........................................................................................................................................... 3 3. Projektille................................................................................................................................................................ 3

Miten arvioidaan ............................................................................................................................................................. 4 1. Kyselylomake........................................................................................................................................................... 4 2. Focus group – menetelmä ..................................................................................................................................... 4

Lomakekysely ja sen tuloksia ...................................................................................................................................... 5

Focus group – keskustelu ja sen pohjalta syntyneet kehittämisehdotukset .................................................... 6 Rahoituspäätös ............................................................................................................................................................ 6 Projektiorganisaatio ................................................................................................................................................... 6 Työkorit ........................................................................................................................................................................ 6 Pedagogisen kehittämisen työkori ........................................................................................................................... 6 Työnantajaselvitys ...................................................................................................................................................... 7 Jalkauttaminen............................................................................................................................................................ 7 Sosiaalinen media ja tiedotus ................................................................................................................................... 7

Lopuksi .............................................................................................................................................................................. 8

Liitteenä

Kyselylomake Kyselytulokset Focus group-keskustelun referaatti

Arvioinnin toteutus ja raportointi: Robert Arpo ja Anna-Maria Vilkuna Raportin kuvituskuvat: Jussi Linkola ja Milla Laasonen

Graafit ja taitto: Päivi Keränen


3/(28)

Kenelle arvioidaan ja miksi

1. Rahoittajalle ESR- ja EAKR-hankkeissa rahoittaja tekee paitsi ohjelmatason arviointyötä, myös yksittäisten projektien arviointia suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin, ja resursseihin. Tämänkaltainen arviointi toteutuu rahoittajalle raportoitavien määrällisten jaa laadullisten projektia koskevien tietojen avulla väliraportteina, seurantatietoina ja projektin loppuraportointina. Kuten Petri Uusikylä ja Anna-Kaisa Mäkinen toteavat (Tiedosta-arvioi-paranna), tämänkaltainen arviointi ei usein juuri hyödytä itse projektia, koska se ei sisällä palautetta, jonka perusteella projekti voisi kehittää toimintaansa.

2. Omalle organisaatiolle Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan alan klusterissa on aloitettu vuonna 2008 järjestelmällinen kehitystyö sen projektien arviointikäytäntöjen kehittämiseksi. Käsillä oleva Voimaa-hankkeen arviointi liittyy tähän laajempaan kehitystyöhön, jota on alkuvaiheessa alettu toteuttaa kolmessa kulttuuriin ja luovan alan hankkeessa. Voimaan lisäksi mukana ovat Kulttuurisilta ja Medios. Tehokkaamman ja menetelmällisesti kehittyneemmän hankearvioinnin hyödyt liittyvät Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterissa koulutusohjelmien ja hankkeiden toimintojen ja toimijoiden välisen yhteistyön sujuvuuden kehittämiseen ja hankkeiden tunnettuuden lisäämisen emo-organisaatiossa. Käytännössä opetus- ja hallintohenkilökunnan osallistumista hankkeisiin halutaan tehostaa paikantamalla arviointityöllä kehittämistä tarvitsevia käytäntöjä ja toiminnan osa-alueita. Arvioinnin tavoitteena on myös paikantaa niitä keinoja, joilla voidaan madaltaa opiskelijoiden hankkeisiin osallistumisen kynnystä.

3. Projektille Sisäisen arvioinnin kautta projektille pyritään tarjoamaan mahdollisuus kehittää omaan toimintaansa ja käytäntöjään sen toteutusaikana. Tällä tavoin arviointi ei tapahdu ainoastaan jälkikäteen, vaan sitä voidaan hyödyntää koko projektin keston ajan. Arviointiraporteissa esitetyt kehitysehdotukset tuodaan projektissa esille ja niiden lähtökohtana olleita mahdollisia ongelmia seurataan myöhemmissä arvioinneissa. Tätä kautta on myös mahdollista kehittää menetelmiä ajallisesti pidempikestoisille toiminnan kehittämisen prosesseille.


4/(28)

Miten arvioidaan Voimaa-hankkeen ensimmäisessä sisäisessä arvioinnissa arvioinnin kohteena oli projektin käynnistysvaihe, joka käsittää rahoituksen hakuvaiheen ja rahoituslupauksen jälkeiset kuukaudet aina päätöksen saamiseen asti. Ajallisesti kyse on ajanjaksosta alkukeväästä 2008 – loppukevääseen 2009.

1. Kyselylomake Voimaa-hankkeessa toteutettiin huhtikuussa 2009 lomakekysely hankkeen operatiivisille toimijoille. Kyselyyn vastasi 10 henkilöä (kyselylomake liitteenä). Lomakkeen kysymyksissä käsiteltiin yleisellä tasolla projektimuotoisen toiminnan osa-alueita. Koska useimmille operatiivisille toimijoille Voimaa-hankkeen toiminta oli käynnistynyt vasta vuoden vaihteessa 2008 - 2009, olivat monet lomakkeen kysymykset vielä vastattavissa lähinnä hypoteettisella tasolla.

2. Focus group – menetelmä Voimaa-hankkeen operatiivinen ryhmä osallistui 25.5.2009 Tallinnassa arviointimatkallaan heille järjestettyyn Focus Group – haastatteluun (menetelmästä enemmän ks. esim. Madriz 2000). Haastattelijoina toimivat Anna-Maria Vilkuna ja Robert Arpo ja se rakennettiin lomakekyselyn kysymyksenasettelun ja tulosten ympärille. Aluksi ryhmässä käytiin läpi kyselyn tulokset ja siinä korostuneesti esille tulleet seikat. Tämän jälkeen pidettiin noin kolmen tunnin pituinen keskustelu, jossa lomakkeen kysymykset käytiin läpi ja niistä keskusteltiin. Haastattelua ohjaavana ajatuksena oli antaa kaikkien näkemysten nousta esille keskusteluissa ja tämä jälkeen täsmentää kysymyksin niitä osa-alueita, joista syntyi eriäviä mielipiteitä. Tämänkaltaisessa pitkäkestoisessa ryhmähaastattelussa tietyt asiat tulivat esille useita kertoja ja niiden pohjalta on mahdollista paikantaa myös projektin toiminnan kehittämisen kannalta olennaiset alueet. Lähde:

Madriz, Esther 2000: Focus Groups in Feminist Research. Teoksessa Denzin & Lincoln (eds.) 2000. Handbook of Qualitative Research. Second edition. London: SAGE, 835-850.


5/(28)

Lomakekysely ja sen tuloksia Lomakekyselyn kokonaiskeskiarvo oli 3,87. Keskiarvojen vaihtelut eri osa-alueiden välillä olivat vähäiset:

- suunnitelmallisuus ja organisoituminen ka 3,8 - projektin toimintamallit ka 3,91 - yhteistyö ka 3,7 - seuranta, arviointi ja oppiminen ka 3,7

Lomakekysely osoitti:

- projektilla on selkeä tarve ja siinä tehdään oikeita asioita valituilla toimenpiteillä, olemassa olevilla kumppanuuksilla ja käytössä olevilla resursseilla

- projektilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaympäristöönsä - sosiaalisen media on osoittautunut innovatiiviseksi toimintatavaksi - sitoutuneisuus projektissa tehtävään kehitystyöhön on hyvä - kiinnostus projektia kohtaan on lisääntynyt kunkin kehittäjäkumppanin omassa

organisaatiossa - operatiivisen ryhmän jäsenten oma motivaatio projektia kohtaan on parantunut projektin

käynnistyttyä

Lomakekyselyn tuloksena esiin näyttivät nousevan seuraavat teemat joihin focus group -keskustelussa kannattaa kiinnittää huomiota

- mikä on yhteisesti jaettu näkemys projektin tavoitteesta (visio) ja mikä on kunkin kumppanin rooli ja tehtävä tämän tavoitteen saavuttamiseksi

- kuinka eri osa-alueet (työkorit) tukevat yhteisesti jaettua visiota - projektikumppaneiden keskinäinen tuntemus - projektikumppaneiden keskinäisen yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen - projektin valmius reagoida toimintaympäristönsä muutoksiin

(Kyselylomake ja sen tulosten mukaiset graafiset esityksen liitteenä 1)


6/(28)

Focus group – keskustelu ja sen pohjalta syntyneet kehittämisehdotukset Focus group-haastattelu Tallinnassa 25.5.2009 videoitiin, nauhoitettiin ja lisäksi Anna-Maria Vilkuna kirjasi keskustelun reaaliaikaisesti, josta on referaatti tämän raportin liitteenä. Materiaali on arkistoituna hankkeen arkistoon. Focus group-keskustelusta nousivat esiin seuraavat teemat, joihin on liitetty kehittämisehdotuksia.

Rahoituspäätös Rahoituspäätöksen saaminen kesti kohtuuttoman kauan. Päätösvaiheen aikana hakemusta ja budjettia hiottaessa projektikumppanuudet ja kunkin kumppanin rooli kuitenkin selkiytyivät, mitä on pidettävä hyvänä asiana.

Projektiorganisaatio Projektiorganisaation rakentamiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Nyt olisi hyvä kiinnittää huomiota ryhmäytymiseen. Uusien kumppanien kanssa tehdään töitä uudella tavalla, jolloin on syytä sopia voimaa-käytännöt kunkin kumppanin oman organisaation käytäntöjen rinnalle. Projektiorganisaation rakentamisen on nähty vievän voimavaroja substanssikehittämisestä, johon ei ole vielä päästy kaikkien projektikumppaneiden toivomalla tavalla.

Työkorit Kaikki työkorit ovat käynnistyneet suunnitelman mukaisesti. Nyt olisi huomioitava myös työkorien välinen yhteistyö ja toimien koordinointi. On syytä kiinnittää huomiota yhteisiin rajapintoihin etenkin kun on kyse substanssikehittämisestä.

Pedagogisen kehittämisen työkori Pedagogisen kehittämisen työkorissa aloitetaan kahden eri mallin pilotointi syksyllä 2009. Metropoliassa käynnistyy kaksi teemaan liittyvää kehittämistiimiä ja Hamkissa koulutuskokonaisuus. Yhteistyöhön näiden kahden pilottimallin rakentamisessa on hyvä panostaa ja huomioida, kuinka kehitystyö limittyy muihin työkoreihin. Olisi myös hyvä sopia pilottimallien yhteisistä kriteereistä.


7/(28)

Työnantajaselvitys Työnantajaselvitys on käynnistynyt. Ensimmäisen vaiheen jälkeen olisi harkittava mahdollisuutta toteuttaa kysely aikaisempaa innovatiivisemmin.

Jalkauttaminen Jalkauttaminen on lähtenyt käyntiin päätöksen viivästymisestä huolimatta. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne on muuttunut rajusti kuluneen talven aikana. Tästä huolimatta työelämäkumppanit ovat edelleen sitoutuneet projektiin, joten muuttunut tilanne ei anna aihetta konkreettisiin toimiin. Yhteiskunnallinen tilanne on kuitenkin syytä pitää koko ajan mielessä. Jalkauttamisessa on mahdollisuus hyödyntää kumppaneiden jo olemassa olevia verkostoja nykyistä paremmin.

Sosiaalinen media ja tiedotus Metropolia-wikiin on rakennettu erinomainen sosiaaliseen mediaan perustuva projektin hallinnointi- ja toimintaympäristö, joka on herättänyt myös ulkopuolista kiinnostusta. Erityisesti projektin sisäiselle tiedotukselle wikiin on rakennettu hyvä foorumi. Wiki on mahdollista ottaa vielä laajemmin kaikkien työkorien käyttöön ja omaksua ei pelkästään tiedotuksen vaan myös työskentelyn ja prosessoinnin välineeksi.. Wikissä työkorit voivat informoida toimintansa etenemisestä ja suunnitelmistaan. Wiki ei tee näkyväksi pelkästään toimintaan vaan myös aikeet, mikä olennaista työkorien välistä toimintaa koordinoitaessa. Wikiin ei ole vielä syntynyt keskustelukulttuuria siinä mitassa kuin olisi mahdollista. On syytä harkita yhteisiä pelisääntöjä wikiin.


8/(28)

Lopuksi Edellä kuvattu arviointiprosessi, johon sisältyi lomakekysely ja focus group-keskustelu oli Voimaa-hankkeen ensimmäinen itsearviointi ja ensimmäinen menetelmällinen kokeilu. Kyselyn ja sen jälkeen toteutetun haastattelun yhdistäminen osoittautui tässä tapauksessa hyväksi ratkaisuksi. Kyselylomakkeen anti ja focus group-keskustelussa esiin nousseet teemat tukivat hyvin toisiaan, kuten edellä kuvatusta ilmenee. Toiminta projektin eri työkoreissa on käynnistynyt hyvin ja kiinnostunut projektia kohtaan on lisääntynyt. Nyt on hyvä kiinnittää huomiota projektikumppaneiden ja työkorien välisen keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön rakentamiseen sekä yhteisesti jaetun tavoitteen kirkastamiseen. Sosiaalinen media on osoittanut oikeaksi, innovatiiviseksi valinnaksi. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään tiedotuskanavasta vaan myös työskentelyyn liittyvän prosessoinnin välineestä. Tätä mahdollisuutta ei vielä tarpeeksi hyödynnetä. On muistettava, että nyt oli kyse projektin käynnistysvaiheen arvioinnista, joten seuraavissa arvioinneissa on huomioitava, että projektin substanssikehittämisessä ja toimien jalkauttamisessa ollaan huomattavasti pitemmällä. Silloin arviointiin osallistuvan ryhmän kokoonpano on harkittava uudelta pohjalta kuten myös käytettävä menetelmä ja arvioinnin toteuttajat. On syytä harkita mahdollisuutta että arviointi suunniteltaisiin ja toteutettaisiin tiiviimmässä yhteistyössä projektikumppaneiden kanssa. Tällöin eri työkoreihin liittyvä substanssikehittäminen tulisi huomioitua.


9/(28)

Liite 1:Kyselylomake operationaalisille toimijoille ja sen tulosten mukaiset graafiset esitykset

Vastaa projektia koskeviin väittämiin valitsemalla omaa näkemystäsi parhaiten kuvaava vastausvaihtoehto skaalalla 1-5

Mikäli et osaa/pysty vastaamaan sinulle tuntemattomasta osa-alueesta, vastaa EOS.

1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä, EOS = en osaa sanoa

SUUNNITELMALLISUUS JA ORGANISOITUMINEN 1 2 3 4 5 EOS

1 Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve

2 Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin

3 Projekti kykenee vaikuttamaan toimintaympäristöönsä

4 Projektilla on selkeä toiminta-ajatus

5 Projektin toimintaa ohjaa visio, joka on yhteisesti jaettu

6 Projektin tavoitteet ovat realistisia (haastavia, mutta saavutettavissa)

7 Projektin suunnitelmien kehittämiseen panostetaan tarpeeksi

8 Projektin resurssit ovat riittävät

9 Projektissa toimitaan toimintasuunnitelman mukaisesti

10 Projektin kehittämiskumppaneiden roolit ja tehtävät ovat selkeät ja niitä noudatetaan

11 Projektin projektiryhmä toimii tarkoituksensa mukaisesti

PROJEKTIN TOIMINTAMALLIT 1 2 3 4 5 EOS

12 Toimenpiteisiin osallistujat on oikein valittu (hyötyvät toimenpiteistä)

a) opiskelijat =henkilökunta

b) työnantajat ja heidän työntekijänsä

13 Projektin keinot ovat oikeita tarpeeseen vastaamiseksi (projektissa tehdään oikeita asioita)

a) työantajaselvitys

b) pedagoginen kehittäminen

c) työelämäyhteistyö ja työssäperehdyttäjät

d) valmennus amk-opintoihin

e) tiedotus, valtavirtaistaminen ja juurruttaminen

f) sosiaalisen median keinojen käyttö

14 Projektin yksittäiset toimintamallit ovat oikein valittuja







15 Projektin toimintamallit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden

16 Projektin toimintamallit ovat vakiinnutettavissa osaksi pysyvää toimintaa




10/(28)





17 Projektissa tehtävä kehitystyö on luonteeltaan innovatiivista







18

Toimintamallien loppukäyttäjät (potentiaaliset työnantajat, yritykset, maahanmuuttajat ja opettajat) ovat riittävällä tavalla mukana kehitystyössä







19 Projektissa tehdään aktiivisesti toimintamallien kehitystyötä







20 Olen sitoutunut projektissa tehtävään kehitystyöhön

21 Uusia toimintamalleja kehitetään tarkoituksenmukaisesti kehittämiskumppaneiden kanssa







22 Toimintamallien kehittämisessä hyödynnetään riittävästi palautetietoa








11/(28)

YHTEISTYÖ 1 2 3 4 5 EOS

23 Projektissa ovat mukana oikeat tahot tavoitteen saavuttamiseksi

24 Tunnen riittävästi kehittämiskumppaneiden toimintaa

25 Luotan yhteistyökumppaneihin

26 Projektin sisäinen tiedottaminen on riittävää

27 Projektin koordinaatiota hoidetaan onnistuneesti

28 Yhteistyö sujuu hyvin projektin sisällä

29 Oma panokseni yhteistyöhön on riittävää

30 Projekti toteuttaa emo-organisaationi intressit

31 Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää projektia

32 Yhteistyö projektin ulkopuolisten tahojen kanssa on onnistunutta

33 Kehittämiskumppaneiden verkostoja on hyödynnetty projektin hyväksi

34 Projekti tunnetaan toiminta-alueella hyvin

35 Kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyy toimijoille aitoa lisäarvoa

SEURANTA, ARVIOINTI JA OPPIMINEN 1 2 3 4 5 EOS

36 Projektissa seurataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista

37 Projektin määrällinen seuranta on hyvää

38 Projektin laadullinen seuranta on hyvää

39 Kerättyä tietoa analysoidaan säännöllisesti (itsearviointi)

40 Toimintaa kehitetään arviointitiedon pohjalta

41 Projektissa annetaan rakentavaa palautetta toisille

42 Arviointi/itsearviointi toimii henkilökohtaisen oppimisen välineenä projektissa

43 Seuranta- ja arviointijärjestelmä on herkkä tunnistamaan projektin saavutukset

44 Työnantajien mielenkiinto projektia kohtaan on lisääntynyt

45 Projektissa on saavutettu hyviä tuloksia kuluneen lukukauden aikana

46 Kiinnostus projektia kohtaan on lisääntynyt organisaatiossa

47 Oma motivaationi osallistua projektiin on parantunut


12/(28)

Värikoodisto:

Kyselytulokset: Projektin suunnitelmallisuus ja organisoituminen

0

2

1

0

0

0

0

0

2

2

3

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

1

0

1

2

0

1

0

0

0

0

2

3

4

0

5

1

1

1

1

5

0

5

4

5

7

3

6

7

7

5

3

7

3

0

0

2

0

3

1

2

2

0

0

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve

Projekti reagoi riittävän nopeastitoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin

Projekti kykenee vaikuttamaantoimintaympäristöönsä

Projektilla on selkeä toiminta-ajatus

Projektin toimintaa ohjaa visio, joka on yhteisestijaettu

Projektin tavoitteet ovat realistisia (haastavia,mutta saavutettavissa)

Projektin suunnitelmien kehittämiseenpanostetaan tarpeeksi

Projektin resurssit ovat riittävät

Projektissa toimitaan toimintasuunnitelmanmukaisesti

Projektin kehittämiskumppaneiden roolit jatehtävät ovat selkeät ja niitä noudatetaan

Projektin projektiryhmä toimii tarkoituksensamukaisesti


13/(28)

Kyselytulokset: Projektin toimintamallit

Projektin toimintamallit Toimenpiteisiin osallistujat on oikein valittu (hyötyvät toimenpiteistä)

3

3

0

0

0

0

1

1

4

5

2

1

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

a) opiskelijat =henkilökunta

b) työnantajat ja heidän työntekijänsä

Projektin toimintamallit Projektin keinot ovat oikeita tarpeeseen vastaamiseksi (projektissa tehdään oikeita asioita)

0

1

0

2

1

0

0

0

0

0

0

0

1

0

0

0

0

0

1

2

0

0

0

0

5

4

6

5

4

4

3

3

4

3

5

6

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

a) työnantajaselvitys




e) tiedotus, valtavirtaistaminen jajuurruttaminen



14/(28)

Projektin toimintamallit Projektin yksittäiset toimintamallit ovat oikein valittuja

3

3

2

2

3

1

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

2

1

1

1

0

1

4

5

5

4

5

6

1

1

2

3

2

2

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %







Projektin toimintamallit

1

0

0

0

1

0

2

1

1

3

1

5

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Projektin toimintamallit muodostavatyhtenäisen kokonaisuuden

Olen sitoutunut projektissa tehtäväänkehitystyöhön


15/(28)

Projektin toimintamallit Projektin toimintamallit ovat vakiinnutettavissa osaksi pysyvää toimintaa

1

3

2

2

3

1

0

0

0

0

0

0

3

0

0

0

0

0

1

0

1

0

0

1

5

6

5

6

6

6

0

1

2

2

1

2

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %







Projektin toimintamallit Projektissa tehtävä kehitystyö on luonteeltaan innovatiivista

2

2

3

2

5

1

1

0

0

0

0

0

2

0

0

0

0

0

2

5

2

2

1

0

3

2

3

4

4

4

0

1

2

2

0

5

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %








16/(28)

Projektin toimintamallit Toimintamallien loppukäyttäjät (potentiaaliset työnantajat, yritykset, maahanmuuttajat ja opettajat) ovat

riittävällä tavalla mukana kehitystyössä

5

5

3

3

5

3

0

0

0

0

1

1

0

0

0

0

0

2

2

3

0

3

1

4

3

2

4

3

3

0

0

0

3

1

0

0

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %







Projektin toimintamallit Projektissa tehdään aktiivisesti toimintamallien kehitystyötä

2

3

1

1

2

1

0

0

0

0

0

0

1

1

0

0

0

0

2

1

0

1

0

0

4

3

6

4

5

5

1

2

3

4

3

4

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %








17/(28)

Projektin toimintamallit Uusia toimintamalleja kehitetään tarkoituksenmukaisesti kehittämiskumppaneiden kanssa

2

3

2

1

2

1

1

0

0

1

0

1

1

0

0

0

1

0

2

2

1

1

1

2

4

5

6

6

5

4

0

0

1

1

1

2

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %







Projektin toimintamallit Toimintamallien kehittämisessä hyödynnetään riittävästi palautetietoa

6

5

5

5

5

4

1

1

1

1

1

1

0

0

0

0

0

1

0

0

0

0

0

0

2

2

3

2

2

3

1

2

1

2

2

1

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %








18/(28)

Kyselytulokset: Yhteistyö projektissa

1

0

2

0

1

1

1

2

3

4

4

4

1

0

1

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

2

0

0

1

0

0

0

0

0

2

3

0

2

4

3

3

2

3

2

2

3

1

0

2

3

4

0

3

5

5

5

5

5

3

4

3

1

5

3

3

2

2

1

1

2

1

1

1

1

0

1

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Projektissa ovat mukana oikeat tahot tavoitteensaavuttamiseksi

Tunnen riittävästi kehittämiskumppaneidentoimintaa

Luotan yhteistyökumppaneihin

Projektin sisäinen tiedottaminen on riittävää

Projektin koordinaatiota hoidetaan onnistuneesti

Yhteistyö sujuu hyvin projektin sisällä

Oma panokseni yhteistyöhön on riittävää

Projekti toteuttaa emo-organisaationi intressit

Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää projektia

Yhteistyö projektin ulkopuolisten tahojen kanssaon onnistunutta

Kehittämiskumppaneiden verkostoja onhyödynnetty projektin hyväksi

Projekti tunnetaan toiminta-alueella hyvin

Kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyytoimijoille aitoa lisäarvoa

Kyselytulokset: Seuranta, arviointi ja oppiminen

Seuranta, arviointi ja oppiminen

2

4

4

4

5

3

6

6

3

1

0

0

1

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

1

0

1

1

0

2

1

0

0

0

1

1

1

0

1

2

3

2

1

2

1

1

4

3

3

5

1

3

0

0

5

7

8

7

2

2

1

1

2

1

1

0

0

0

1

2

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Projektissa seurataan asetettujen tavoitteidensaavuttamista

Projektin määrällinen seuranta on hyvää

Projektin laadullinen seuranta on hyvää

Kerättyä tietoa analysoidaan säännöllisesti(itsearviointi)

Toimintaa kehitetään arviointitiedon pohjalta

Projektissa annetaan rakentavaa palautettatoisille

Arviointi/itsearviointi toimii henkilökohtaisenoppimisen välineenä projektissa

Seuranta- ja arviointijärjestelmä on herkkätunnistamaan projektin saavutukset

Työnantajien mielenkiinto projektia kohtaan onlisääntynyt

Projektissa on saavutettu hyviä tuloksiakuluneen lukukauden aikana

Kiinnostus projektia kohtaan on lisääntynytorganisaatiossa

Oma motivaationi osallistua projektiin onparantunut


19/(28)

Liite 2: VOIMAA- hankkeen arviointitilaisuus Tallinnassa 25.5.2009, keskustelumuistio Tallinna ma 25.5.2009 / Robert Arpo ja Anna-Maria Vilkuna Matti Rantala Hape Haavikko Anja Rouhuvirta Sanna Ruhalahti Riitta Metsälä Jussi Linkola Juhana Kokkonen Päivi Keränen Milla Laasonen Tarja Häkkinen Robert: yleistä näkemystä ja mielipidettä kyselystä Riitta - Pedagoginen kehittäminen ei ole irrallaan muista työkoreista, voiko yleensä projektin työkoreja arvioida irrallisina toisistaan - avoimet kysymykset kysymyslomakkeessa olisivat paikallaan - tavoitteen mukainen toiminta olisi hankkeessa enemmän fokusoitunut Matti - asiat ymmärretään selvästi eritavoin, kun puhutaan tavoitteista - milloin puhutaan hankkeessa rakennettavista toimintamalleista, lopputuloksena pitää syntyä valmentavan koulutuksen pedagoginen malli - mallin kehittäminen tapahtuu limittäin muiden työkorien kanssa Riitta - mallin kehittäminen tietoiseksi tavoitteeksi Anja - olisi hyvä palata hakemuspaperiin ja katsoa sieltä tavoitteet Riitta - yhteiskunnallisen tilanteen muutos vaikuttaa myös toimintaan, vaikuttaako tavoitteeseen ja visioon Matti - visio täytyy rakentaa pitemmällä aikaperspektiivillä, - olemme nyt rakentamassa toimintamalleja, jotka olisi hyvä olla käytössä vielä 4 – 5 vuoden kuluttua - talouden alamäkeä ei pidä nähdä suurena ongelmana, yritysten pitää tulevaisuuden suunnittelussaan ottaa huomioon rekrytoinnin haasteet Robert: Onko tapahtunut konkreettinen muutos tarpeesta taloudellisen tilanteen muututtua? Riitta - vaikuttaa kyllä argumentointiin, projektin tarpeellisuus täytyy perustella eri tavoin - suhtautuminen maahanmuuttajiin on muuttunut Robert: Onko tarveperustassa tapahtunut pitkällä tähtäimellä muutos? Anja - Suomi tulee kansainvälistymään, mihin täytyy varautua Matti - pitkäntähtäimen ennusteissa ei ole tapahtunut muutosta


20/(28)

- työurien pitkittyminen ei näytä todennäköiseltä, työvoimapula on tulossa, joten tärkeää satsata hankkeisiin, jotka antavat mahdollisuuksia tulevaisuuden reagointiin - valmentava koulutus tulee lakisääteiseksi toiminnaksi, joten olemme hyvässä etulyönti asemassa, mahdollisuus konseptien testaukseen ja luomiseen, työperäinen maahanmuutto tulee lisääntymään Reagoiko projekti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin? Hape - kannattaako kaikkiin pikkuasioihin reagoida Riitta - kartoitamme työnantajien halukkuutta ja tarvetta, tuloksia täytyy lukea tämän hetkinen tilanne huomioiden, kyselyn tulosten tulkinnassa - toimimme tässä hetkessä Jussi - kukaan ei ole ääneen myöntänyt huonoa tilannetta tämän kaltaiselle toiminnalle - Itellassa toimintamme on yhtiön strategian tasolla, sitouduttu monikulttuuriseen työympäristöön, strategia ohjaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkausta Milla - Kuinka Jussin työkorin tilanne edennyt? Riitta - ennen kesälomaa sovittu yksi kehittämispäivä pidettäväksi. Päiviä on lykätty Robert: Konkreettisia ongelmia on siis ollut? Riitta - Itellassa yt-neuvottelut päällä, joten uuden kehittämispäivän sopiminen vaikeaa Jussi - en halua lähteä tulkitsemaan tilannetta Matti - Itellan toimintatapa ja asennoituminen ei ole muuttunut viime kuukausina, isossa organisaatiossa tapaamisten sopiminen ongelmallista Robert: Onko konkreettisia toimia, joita täytyy tehdä? Vai pitääkö muuttunut tilanne pitää mielessä, tuo lisätyötä tullessaan? Robert: tässä vaiheessa projektia muuttunut yhteiskunnallinen tilanne ei ole aiheuttanut suuria muutoksia, jotka edellyttäisivät konkreettisia toimia. Tilanne on pidettävä mielessä. Matti - aika reagointiin on ollut lyhyt, nyt rakennettu hankkeelle ennen kaikkea infrastruktuuria, Riitta - ei konkreettisia muutoksia, mutta ymmärrettävä yhteiskunnallinen tilanne Sanna - arvioinnin tehtävä on katsoa mihin nyt suunnataan Robert: Jos tulee mieleen, missä pitää reagoida, siihen voidaan mennä syvemmälle


21/(28)

Projektin tavoitteet realistisia ja saavutettavissa Matti - jalkauttaminen on nyt työläämpää kuin jos olisi päästy aloittamaan pari kuukautta aikaisemmin - tähän mennessä olleet jalkauttamisistunnot onnistuneita - jalkauttaminen vienyt paljon aikaa - loman jälkeen saadaan uusi vaihe päälle Projektin resurssit Tarja - ei ole talouden puolesta ongelmia, kun homma saadaan pyörimään Kumppaneiden roolit ja tehtävät Sanna - keskustelun alle Juhana - korirakenne otettu käyttöön ja kuitenkin korien täytyy tehdä yhteistyötä keskenään, jää korien välille harmaa alue Sanna - ryhmäytyminen kesken Hape - monet asiat menevät useamman korin alueelle Päivi - wiki on monille uusi työväline, kuinka sen kautta tietoa ja tekemistä saadaan näkyväksi, vielä käynnistämisvaihe Sanna - koreilla on vastuuhenkilöt eli koordinoija, onko hän tietoinen muiden korien osaamisalueista Matti - korivastaavien pitäisi olla tietoisia muiden tekemisestä Sanna - jatkossa tämä pitää olla yksi arvioinnin kohde. Työkoreilla on koordinaattorit, ei tiedetä kuinka korit lomittuvat toisiinsa, koreja ei voi arvioida irrallisina Matti - työskentelytapa uusi, kokemuksen tuoma tuntuma sanoo, että aina hankkeen alkuvaihe vaatii itse kunkin oman ajattelun uusintamista. Kun tekee uusien kumppanuuksien kanssa työtä, jokainen organisaatio lähtee omista vanhoista käytännöistä, mutta ajatuksena on, että hankkeelle luodaan uudet, yhteiset käytännöt, - tietoinen päätös, että infraa rakennettiin pitkää rahoituspäätöstä odottaessa - tällä hetkellä tuntuu, että hankkeen infraa olisi pitänyt veivata vielä enemmän - Metropolian rooli hallinnoijana on ollut myllytyksessä ja täytynyt luoda uusia käytäntöjä samalla kun hankkeen käytäntöjä on rakennettu, ei ole ollut valmiita käytänteitä Milla - tiedottamisen ongelmat, wiki-työkalu on ollut tarkoitus ottaa aktiivisesti kaikkien käyttöön, kaikki eivät ole vielä ottaneet työkalua omakseen, työkorien vetäjät voisivat esim. kirjoittaa blogia, jolloin voisi tiedottaa kunkin työkorin etenemisestä, miten saada työnteko yhteisöllisemmäksi. Anja - wiki toimii hyvin sisäisen tiedotuksen välineenä - wiki toimii huonommin yhteisen näkemyksen ja työn välineenä


22/(28)

Milla - wikissä keskustelukulttuuri jäänyt syntymättä Anja - mikä on keskustelun funktio? Hape - ei ole vielä paljon tapahtunut, joten ei keskusteltavaa Milla - jos ei vielä käytetä, entäs myöhemmin Juhana - roolit ja tehtävät epäselviä ja sisäinen tiedottaminen liittyvät yhteen - jokainen työkori on itseorganisoituva, jonka pitäisi tietää muista työkoreista se mikä on tärkeää, se vaatii aktiivista lähestymistä muiden toimintaan ja aktiivista tiedottamista omasta toiminnasta Riitta - oma työkulttuuri, tuotos ja tulos wikiin, vaikea kertoa wikissä prosessista ja päivittäisestä tekemisestä Matti - työmenetelmien muuttaminen - rakentamassa toimintatapaa, jota ei ole aikaisemmin kokeiltu wikin kaltaisessa ympäristössä, tämä kaikkia koskeva lähtökohta Projektin toimintamallit ja keinot - tehdäänkö oikeita asioita ja oikealla tavalla Anja - kaipaisin sessiota, jossa sovittaisiin yhteisistä toimintatavoista, mikä julkista ja mikä rajoitettu näkyvyys eli yhteiset säännöt wiki-käytäntöihin Robert: On tärkeää käydä yhteistä keskustelua wikin raja-alueista Ovatko keinot oikeita tarpeeseen vastaamiseksi Matti - on varhaista arvioida, ovatko keinot oikeita. Infrastruktuurin rakentaminen ja wikin käyttöönotto järkeviä valintoja - jalkauttamissessioissa työskentely-ympäristö on herättänyt yritysten mielenkiinnon, voivat hyödyntää omassa liiketoiminnassaan, samoin muissa amkeissa uusi työympäristö on herättänyt mielenkiintoa - eli tässä vaiheessa keinot oikeita, vuoden kuluttua voi olla toisin Sanna - syntyy uusia sosiaalisen median työkaluja, ovat yrityselämän työkaluja Matti - työnantajaselvitys on tärkeä, kertoo tulevaisuuden tarpeen, kuinka amkien tulisi reagoida ja fokusoitua esim. erikoistumisopinnoissa, mikä on amkien tulevaisuuden kontaktipinta - pedagoginen kehittäminen, joudutaan uudelleen miettimään pedagogisia ratkaisuja, liittyy tulevaisuuden ammattikuvien rakentamiseen - valmentava koulutus ja työuran edistäminen konkretisoivat - onko vielä isompia kakkuja, jotka puuttuvat tästä paletista? Kuinka yhtenäisen kokonaisuuden toimintamallit muodostavat? Voiko hanketta ajatella yhtenä hankkeena? Riitta


23/(28)

- hahmotan asioita kokonaisuuden kautta, hahmon löytäminen korien välillä on puutteellista, korisysteemi ei luo kokonaisuutta Milla - hankkeeseen kesken matkan mukaan tulleena - selvitettäessä hanketta muille projektin yhteinen kokonaisuus alkanut muuttua Riitta - hankehakemuksen kuvassa visualisoitu tavoite ja mikä on sosiaalinen media, mikä on fokuksessa, huomioitava erilainen tapa hahmottaa asiaa Toimintamallien vakiinnuttaminen osaksi pysyvää toimintaa Anja - vakiinnutettavissa osaksi omaa toimintaa Matti - vaikutukset omaan emo-organisaatioon, jää pysyviä toimintamalleja - Metropoliaan vakiinnutettavissa sosiaalisen median keinot projektityöskentelyssä, monet pomot innostuneet wiki-työskentelystä, tätä työskentelytapaa on jo vakiinnutettu ja tullaan yhä enemmän vakiinnutettu Metropoliassa - valtavirtaistaminen ja juurruttaminen-toimintamallien omaksuminen organisaatiossa - osa amk-työkorin konsepteista tulevat olemaan osa vakiintuvaa toimintaa - yhteistyö yritysten kanssa, nyt pilotointiin tarkoin valittuja yrityksiä, kuinka pystytään kuvaamaan pilotoinnissa syntyneet hyvät käytännöt emo-organisaatiossa - pedagoginen kehittäminen, kuinka konseptit kyetään loppuvaiheessa jalkauttamaan - työantajaselvitys, ei selvää mitä olisi vakiinnutettavissa emo-organisaatioiden omaan toimintaan Anja - työantajayhteistyö olennainen osa Metropolian toimintaa, kuinka wiki-ympäristöön saadaan työantajayhteistyön menetelmiä leivottua Riitta - työantajaselvitys oppilaitokselle käyttökelpoinen, kun valmentavaan koulutukseen sisältyy harjoittelujakso Matti - mikä olisi Hamkissa ja Fm:ssa sellaista, joka olisi juurrutettavissa Riitta - valmentavasta koulutuksesta ollaan oltu kiinnostuneita Sanna - sosiaalisen median innovatiivinen puoli - tulen hyödyntämään kehittelyssä olevia malleja ja viemään omaan organisaatiooni Anja - tuo ideoita muuhun toimintaan ja opittua uutta Innovatiivisuus Matti - mikä tekee innovatiiviseksi: tehdään jotain jota ei ole koskaan aikaisemmin tehty, rakennetaan uusia toimintatapoja - sosiaalinen media läpäisee koko hankkeen, ensimmäinen hanke maahanmuuttajien urakehityksen tukemiseen Juhana - innovatiivinen yrityskysely?


24/(28)

Anja - ideoitiin uusia yrityskyselyjä, vaativat resurssia - olisi mielenkiintoista miettiä toteutustapaa, joka olisi uusi ja johon resurssit riittäisivät Matti - kumppani, jolla olisi kiinnostusta kehittää menetelmiä kuten tilastokeskus tms tutkimuslaitos Hape - johtaako uudentyyppinen kysely uusiin tuloksiin? Matti - menetelmäkehitys, mielenkiintoista tuleeko uuden tyyppisiä vastauksia ja kuinka heijastuvat tuloksiin Toimintamallien loppukäyttäjät Aktiivisesti toimintamallien kehitystyötä Matti - kaksi ja kolme aluetta, joissa aktiivinen kehitysote. Sosiaalinen media on yksi. On sovittu syksyllä käynnistettäväksi mallien kehitystiimit, joten selkeä päämäärä kehitystyöhön - tiedotus on lähellä sosiaalisten median keinoja, joten niiden erottaminen vaikeaa Anja - olin kriittinen omaa toimintaa kohtaan, keinot, joihin voisi olla täysin tyytyväinen eivät ole vielä realisoituneet, ei ole tullut näkyväksi - pilottikysely oli perinteinen Hyvä sitoutuneisuus Kehittämiskumppanit suhteessa kehittämistyöhön Riitta - Hamk-kori, työtä tehty irrallaan, syksyllä alkaa koulutus, sisällöt ja malli kehitetty - toivomus yhteistyön lisäämiseen Milla - olisi mielenkiintoista tulla katsomaan - työkorin sisällä toimijat tekevät kumpikin omaa tehtäväänsä Riitta - toimitaan omilla kentillä Sanna - tukeeko kaksi erillistä mallia Matti - malleja voi tulla useampiakin, joista osaa pilotoidaan - pilotoinnin kriteereitä ei ole vielä päätetty - tämä on tulevaisuudessa keskeinen kysymys - Metropoliassa ei voitu tehdä konkreettisia sopimuksia ennen kuin lopullinen rahoituspäätös oli tullut - Metropoliassa sovittu nyt kehitystiimit, Hamkissa sovittu koulutuskokonaisuuksista - pitäisi löytää Voimaa-hankkeen käytännöt talokohtaisten käytäntöjen rinnalle - tässä kumppanuudessa vaaditaan ammattitaitoa nopeaan ongelmanratkaisuun, joka kuuluu hankeosaamisen avaintyökaluihin Riitta - kulttuurien erilaisuudet organisaatioiden välillä


25/(28)

- hyvä että aloitetaan koulutus ja se linkitetään opettajien työsuunnitelmiin - pilotointi? Piletoidaanko nimenomaan maahanmuuttajataustaisille Matti - kyllä. Kuinka läpinäkyvästi koulutus tapahtuu Hamkissa? Metropoliassa kehitystiimit pohtivat mitä valmentava koulutus tarkoittaa meidän alalla. Metropoliassa kehitystyö tapahtuu suurimmaksi osaksi verkossa. Jokaisesta kehitystiimistä syntyy useampi ehdotus, kuinka valmentavat opinnot olisi syytä toteuttaa - projekti maksaa puolet ja ko puolet kehitystiimin resurssoinnista - hyvä saada useampia malleja ja esityksiä, joita voidaan arvioida Juhana - ei tiedetä mitä toiset tekee - halu tietää kuinka edetään - mitä muuttaa omassa toimintatavassaan. Aikeet kirjoittaa wikiin, jolloin tiedetään mitä on suunnitelmissa. Toiminnan ja aikeiden suunnitelmien näkyväksi tekeminen kehittämiskumppaneiden kesken Sanna - wiki soveltuu prosessimaiseen työskentelyyn Aihepiiri on projektiryhmän kehittämistoimi Anja - wikissä yhteinen tila, jossa suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä pyöreän pöydän ääreen Riitta - Matilla langat käsissä projektin johtamiseen Palautetiedon hyödyntäminen - ei voi vielä arvioida Matti - jatkossa palautetietoon kiinnitettävä huomiota Yhteistyö Oikeat tahot Kehittämiskumppaneiden toiminnan tuntemus Sanna - tämä on kehittämisen paikka, oppia tuntemaan toisiaan paremmin Robert - yksilöiden ja organisaatioiden erilaiset toimintatavat Luottamus Matti - oletan kumppanien olevan luotettavia, ei ole tässä vaiheessa vielä selkeää käsitystä - jos hoitaa sen kehitystyön, joka hakemuksessa ja sopimuksessa määritelty, kaikki sujuu hyvin - luottamus ja sitoutuminen samaa asiaa


26/(28)

Sisäinen tiedottaminen Matti - sovittu, että työkorit kirjoittavat viikottain pikkukirjeen. Tämä ei ole vielä toiminut, paljon ei ole vielä tapahtunut, kesän jälkeen tämän käytännön olisi hyvä toimia, tämä on läpinäkyvyyttä, tämä auttaa yhteisen ymmärryksen saavuttamista Riitta - ei ole keskusteltu wikissä tai missään muussakaan on substanssista - substanssin ja osaamisen syventäminen Matti - Anjan blogikirjoitukset ovat substanssia - sos.mediaa käytetään substanssiin Juhana - toiminta on tiedottamista - toiminta tapahtuu wikissä, joten toiminta on tiedottamista Riitta - kuten tiedotan toimin, kun toimin tiedotan Anja - vatkataan niin kauan, että syntyy yhteinen käsitys ja toimintamalli Juhana - jos kaipaa substanssikeskustelua, on vastuussa sen aloittamisesta Koordinaatio ja yhteistyö - pitäisikö kysymyksiä avata enemmän - koordinaatiossa eri osa-alueita Oma panos yhteistyöhön on riittävää Mikä on wikityöskentelyssä oman panoksen merkitys? Toteuttaako emo-organisaation intressit? - muotoilu, joka arvioinnin näkökulmasta kiinnostava: Osoittaako emo-organisaatio, että projekti toteuttaa sen intressejä - avoin kysymys Matti - emo-organisaatio uusi, joten se ei tiedä intressejään - joten Voimaa osoittaa mitä strategisia valintoja olisi syytä organisaatiossa pohtia Kansainvälinen yhteistyö Tunnetaan toiminta-alueellaan - mikä on toiminta-alue? Oppilaitokset, koulutusohjelmat, pk-yritykset, metropolialue Kumppanuudesta ja yhteistyöstä syntyy kumppaneille aitoa lisäarvoa Juhana - tämä aina oletuksena Matti - verkostojen hyödyntäminen: ei hyödynnetä vielä mitenkään, ura- ja rekry-palvelujen työelämäverkostoa hyödynnetty jne, Metropolian verkostoa todella vähän hyödynnetty


27/(28)

- paljonko Hämeen ja Fakiirin verkostoja on käytetty? Anja - neuvottelut aloitettu, mutta tähän mennessä vähäistä - voivatko kumppani yritykset olla case studeja Matti - kansainvälinen yhteistyö, jos löytyy hyvä vierailukohde tehdään Matille esitys Seuranta, arviointi ja oppiminen Yhteenvetoja tähän mennessä saaduista tuloksista Matti - hankkeen ensimmäisen vaiheen tulokset - rahoituspäätöksen saaminen on myönteinen tulos - hankkeelle saatu uusi valvoja, jonka kanssa kanssakäyminen sujuu - mennyt kumppanuuksien rakentamista ja rahoituspäätöksen hiomista - kumppanuuden rakentamisessa työtä - maksatushakemuksen tekeminen, sen tekemisessä tulevaisuudessa kumppanuuden merkitys korostuu - infra hanketta varten rakennettu Milla - työkorit lähteneet hyvin käyntiin Jussi - Itellan lisäksi Muxlim ja Hok-Elanto hyvällä mallilla, valmiutta kehitystyöhön Päivi - Metropoliassa aloittaa syksyllä kaksi kehittämistiimiä syksyllä - Hamkissa koulutuskokonaisuus alkaa syksyllä Jatko Matti - onko syytä arvioida menetelmiä uudelleen - frekvenssi: kerran lukukaudessa jollain paketilla Riitta - kyselylomake ja väittämät - lomakekyselyn lisäksi eri partnerien haastattelu, syvällisempää tietoa - pienemmän ryhmän haastattelu (verkossa) Milla - kuinka ohjausryhmän näkemys? Matti - ehkä on syytä katsoa, mitä ohjausryhmä voisi tuoda hankkeen kehittämiseen. Mitä uutta näkemystä ohjausryhmä voisi tuoda - laajempiin arviointiin liittyy, kuinka ryhdymme keräämään palautetietoa hankkeessa mukana olevilta kohderyhmiltä, ja kuinka tätä palautetietoa pitäisi hyödyntää arvioinnissa Robert: mikä voisi olla ohjausryhmän funktio arvioinnissa? Löytää oikeat henkilöt ja mitä lisäarvoa voi tuoda. Matti - ohjausryhmässä paljon potentiaalia, joka kytkettävissä arviointiin


28/(28)

Anja - voiko olla varajäsenen varajäsen Matti - operationaalisen työn vastuuhenkilöt vierailevat ohjausryhmässä - ensi kerralla sosiaalisen median keinot

Documents

RAPORTTI VOIMAA-HANKKEEN …...Sosiaalinen media ja tiedotus Metropolia-wikiin on rakennettu erinomainen sosiaaliseen mediaan perustuva projektin hallinnointi- ja toimintaympäristö,