Saarilandia Vesihuollon yleissuunnitelma - Savonlinna · Rakennukseen tulee tilavaraus raudanpoisto-laitteistolle. ... on riittävästi kapasiteettia ja lisäksi osuuskunta ostaa

Saarilandia Oy Savonlinnan kaupunki

SAARILANDIAN VEDENHANKINNAN JA JÄTEVESIENKÄSITTELYN

YLEISSUUNNITELMA

LUONNOS

Kiuru & Rautiainen Oy

RK&RK& 29.9.2011

Saarilandia Oy YLEISSUUNNITELMA Vedenhankinnan ja jätevesienkäsittelyn yleissuunnitelma ________________________________________________________________________

© Kiuru & Rautiainen Oy 29.9.2010

2(20)

SISÄLTÖ

1 YLEISTÄ ........................................................................................................................ 3

2. ALUEEN KUORMITUSENNUSTEET...................................................................... 4

2.1 Talousveden kulutus ja jätevesien käsittelyn kuormitus ........................................... 4

3. TALOUSVEDENHANKINTA .................................................................................... 5

3.1 Vedenhankinnan mitoitusarvot ................................................................................. 5

3.2 Vedenhankinnan vaihtoehdot .................................................................................... 5

4. JÄTEVESIEN KÄSITTELY ....................................................................................... 9

4.1 Jätevesien käsittelyn mitoitusarvot ........................................................................... 9

4.2 Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot ............................................................................ 10

4.3 Puhdistamon sijoituspaikka ja purkupaikka ............................................................ 14

5. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ............................................................................. 15

5.1 Yleistä ..................................................................................................................... 15

5.2 Vaihtoehto A: Vesihuolto yhteistyössä Rönkönvaaran kylän kanssa ..................... 15

5.2 Vaihtoehto B: Saunaniemen kaava-alueen oma vesihuolto .................................... 18

6. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET ....................................................................... 20

LIITTEET:

Liite 1: Prosessimitoitus: Panostoiminen aktiivilieteprosessi, VE 1

Liite 2: Prosessimitoitus: Bioroottorilaitos, VE 2

Liite 3: Yhdysvesijohdot lähimpiin rakennettuihin verkostoihin

PIIRUSTUSLUETTELO:

No. Kuvaus Mittakaava Paperikoko

KR-509-01.0 Vesihuoltovaihtoehto A 1:10 000 610 x 750 mm

KR-509-02.0 Vesihuoltovaihtoehto B 1:10 000 610 x 750 mm



3(20)

1 YLEISTÄ Savonlinnan Savonrannan alueelle Saunaniemeen ollaan kaavoittamassa lomakylää. Suunnittelualuetta kutsutaan Saarilandiaksi. Saunaniemen ranta-asemakaavaprosessi on käynnistynyt vuoden 2006 alussa ja ranta-asemakaava on valmistunut ja tullut lainvoimaiseksi vuoden 2010 aikana. Kaavan laatimisesta vastaa alueen maanomista-ja, Saarilandia Oy. Ranta-asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaa-van laatijana on DI Seppo Lamppu /Seppo Lamppu tmi. Kaavoitus on osa alueen ke-hittämisprosessia. Koko suunnitteluprojektista vastaa arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Siistonen Oy, joka vastaa myös tontti- ja aluekohtaisesta ideasuunnittelusta ja raken-nussuunnittelusta. Maanomistajan tavoitteena on toteuttaa alueelle korkeatasoinen lomakyläalue. Suunnittelualue (tila RN:0 3:32) on lähes kokonaan rakentamatonta metsäaluetta (v 2005/2006). Rantayleiskaavan 2004 mukaan alueen pohjoiskoillisosaan on osoitettu kaksi loma-asuntotonttia ja kaksi tonttia myös alueen kaakkoisosaan. Naapuritilalla, tilan 3:32 eteläpuolella on kolme olemassa oleva rakennettua tonttipalstaa. Oriveden keskivedenkorkeus on rantayleiskaavaselostuksen mukaan tasolla + 76 m (75,9 m) ja maastotietokanta-aineiston perusteella rantaviiva on tasolla + 77,22 m. Suunnittelu-alueen keskiosan selännealue on maastotietokanta- aineiston mukaan korkeustasolla + 88 - 90 m. Suunnittelualueen korkein kohta on alueen länsikulmassa ja se on noin ta-solla + 93 m. Saunaniemen alueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu mitään suojelualueita tai aluevarauksia eikä muitakaan erityisiä suojelupainotteisia ympäristötekijöitä. Suunnittelualueelle on osoitettu yhteensä 12 rakennuskorttelia. Alueelle tulee raken-nusten koosta riippuen minimissään noin 33 kpl ja enimmillään noin 55-60 kpl kor-keatasoisia ympärivuoden asuttavia loma-asuntoja, ravintolatila, liikunta- ja urheiluti-lat sekä koneiden huoltohalli. Alue tullaan rakentamaan vaiheittain ja osa rakennus-paikoista on jo nyt rakennettu. Alueella ei ole tällä hetkellä kunnallista tai muuta alu-eellista vesi- tai viemäriverkostoa. Nyt laadittava vesihuoltosuunnitelma pitää sisällään Saarilandian loma-asuntoalueen vedenhankinnan ja jätevedenpuhdistuksen suunnittelun. Suunnittelutyö on kaksivai-heinen jakautuen yleissuunnitteluun ja toteutussuunnitteluun. Suunnitelmassa huomi-oidaan myös Rönkönvaaran kylän vesihuollon toteuttamista Saarilandian vesihuollon toteuttamisen yhteydessä. Tämä raportti on vesihuoltohankkeen yleissuunnitelmaosa. Vesihuollon suunnittelusta vastaa DI Jyri Rautiainen, ins (AMK) Teemu Heikkinen ja ins (amk) Leena Vihavainen Kiuru & Rautiainen Oy:stä



4(20)

2. ALUEEN KUORMITUSENNUSTEET

2.1 Talousveden kulutus ja jätevesien käsittelyn kuormitus

Saunaniemen alueen kiinteistö- ja asukasmäärät Kaavoitetut loma-asuntotontit (rakennuspaikat) 60 kpl n. 200 as.

- Vaiheessa 1 30 kpl - Vaiheessa 2 30 kpl

Ravintola 1 kpl. Yhteissauna 1 kpl Huoltohalli 1 kpl Talousvedenkulutus Vaihe 1: Loma-asuntorakennukset 350 l/ kiinteistö 30 kpl 10 m3/vuorokausi Ravintola ja sauna 50 l/as. paikka 100 as.paikka 5 m3 / vuorokausi Yhteensä 15 m3/vuorokausi Vaihe 2: Loma-asuntorakennukset 350 l/ kiinteistö 60 kpl 20 m3/vuorokausi Ravintola ja sauna 50 l/as. paikka 100 as.paikka 5 m3 / vuorokausi Yhteensä (keskimäärin), vaiheessa 2 25m3 /vuorokausi Yhteensä (maksimi sesonki), vaiheessa 2 40m3 /vuorokausi

Jätevedentuotto ja kuormitus Vaihe 1: Loma-asuntorakennukset 350 l/ kiinteistö 30 kpl 10 m3/vuorokausi Ravintola ja sauna 50 l/as. paikka 100 as.paikka 5 m3 / vuorokausi Yhteensä 15 m3/vuorokausi Vaihe 2: Loma-asuntorakennukset 350 l/ kiinteistö 60 kpl 20 m3/vuorokausi Ravintola ja sauna 50 l/as. paikka 100 as.paikka 5 m3 / vuorokausi Yhteensä (keskimäärin), vaiheessa 2 25m3 /vuorokausi Yhteensä (maksimi sesonki), vaiheessa 2 40m3 /vuorokausi



5(20)

3. TALOUSVEDENHANKINTA

3.1 Vedenhankinnan mitoitusarvot Taulukkoon 1 on koottu vedenhankinnan mitoitusarvot. Taulukon arviosta nähdään vedenkulutuksen keskimääräiset arvot sekä mitoitusarvot eri rakennusvaiheessa ja eri asukasmäärillä. Vaiheen 2 jälkeen koko kaava-alue on rakennettu, eli vaiheen 2 mitoi-tusarvot kuvaavat valmiin kaava-alueen kokonaisvedenkulutusta. Taulukossa 1 on huomioitu mahdollinen vesijohtoverkoston laajentuminen Rönkönvaaran suuntaan, jossa olisi noin 10 kiinteistöä liitettävissä vesijohtoverkostoon. Taulukko 1. Suunnittelualueen talousvedenhankinnan mitoitusarvot eri rakennusvai-heissa.

VAIHE 1: VAIHE 2:

Rönkönvaara 3 m3/d 3 m3/d Virtaama (Saunaniemi + Rönkönvaara) - Qd, min 3 m3/d 4 m3/d - Qd, mit. 18 m3/d 28 m3/d - Qd, max. 25 m3/d 40 m3/d - qkesk. 0,6 m3/h 1,0 m3/h - qmit. 1,5 m3/h, 0,42 l/s 2,5 m3/h, 0,7 l/s - qmax. 2,5 m3/h, 0,7 l/s 4,0 m3/h, 1,1 l/s Vuosikulutus n. 3000 m3/a n. 3000 m3/a

3.2 Vedenhankinnan vaihtoehdot Vaihtoehto 1: Nykyiset porakaivot ja 2 km päässä oleva pohjavesilähde Vedenhankinnan vaihtoehtona 1 on hyödyntää alueella olevia porakaivoja ja täyden-tää niiden tuottoa alueen läheisyydessä noin 2,3 km päässä olevalla pienituottoisella pohjavesilähteellä. Kaivoista ja pohjavesilähteestä vesi johdetaan käsittelylaitokseen, (16 m2) jossa vesi alkaloidaan kalkkikivisuodattimessa ja johdetaan edelleen laitoksen yhteyteen rakennettavaan alavesisäiliöön (25 m3). Alavesisäiliöstä vesi pumpataan UV-desinfioinnin kautta verkostoon. Säiliöön olisi mahdollista ajaa vettä myös säiliö-autolla poikkeustilanteissa.



6(20)

Tehtävät toimenpiteet:

- Selvitetään olemassa olevien porakaivojen tuotto. Tuotto tulisi olla vähintään 25 m3/vuorokausi kaivoa kohden. Kaivot varustetaan pinnankorkeuden mittauk-sella.

- Mikäli tuotto ei riitä, rakennetaan pohjavesikaivo 2,3 km päässä olevalle Iha-laisenmäen pohjavesilähteelle ja sieltä vesijohto PEH 90-10 kaava-alueelle.

- rakennetaan vedenkäsittelyrakennus (16 m2), joka varustetaan kalkkikivisuoda-tuksella ja UV-desinfioinnilla. Rakennukseen tulee tilavaraus raudanpoisto-laitteistolle. Rakennuksen alle rakennetaan 25 m3 alavesisäiliö.

Vaihtoehdon kustannukset - Porakaivojen koepumppaus ja pinnanmittaukset,1 000 € / kpl 2 000 € - Pohjavedenottamo Ihalaisenmäelle ja vesijohto alueelle 45 000 € - Käsittelyrakennus ja alavesisäiliö 50 000 € - UV-desinfiointilaitteisto, 1 kpl 7 000 € - Kalkkikivisuodatus, 1 kpl 10 000 € - Sähkö- ja automaatiotyöt sekä mittaukset 10 000 € Yhteensä 124 000 EUR Käyttökustannus, vedenhankinta ja käsittely 4 000 EUR/a Vaihtoehdon vaikutusarviointi (+) Ei pitkiä yhdysvesijohtoja vesistöön (+) Vedenhankinta toteutuu kahdesta eri vesilähteestä mikä tuo toimintavarmuutta (+) Alavesisäiliö tuo käyttövarmuutta poikkeustilanteissa. (-) Alueelle joudutaan rakentamaan oma vedenkäsittelylaitos, joka vaatii huoltoa ja ylläpitoa (-) Joudutaan rakentamaan 2,3 km vesijohtolinjaa kaava-alueelle Ihalaisenmäeltä. (-) Pohjavesilähde sijaitsee maantienvarressa, voi olla alttiina haitallisille aineille.



7(20)

Vaihtoehto 2: Nykyiset porakaivot Vedenhankinnan vaihtoehtona 2 on hyödyntää alueella olevia porakaivoja. Mikäli kaivojen tuotto ei riitä, tulee alueelle rakentaa 1…2 uutta porakaivoa. Kaivoista vesi johdetaan käsittelylaitokseen (16 m2), jossa vesi alkaloidaan kalkkikivisuodattimessa ja johdetaan edelleen laitoksen yhteyteen rakennettavaan alavesisäiliöön (25 m3). Alavesisäiliöstä vesi pumpataan UV-desinfioinnin kautta verkostoon. Säiliöön olisi mahdollista ajaa vettä myös säiliöautolla poikkeustilanteissa. Tehtävät toimenpiteet:

- Selvitetään olemassa olevien porakaivojen tuotto. Tuotto tulisi olla vähintään 20 m3/vuorokausi kaivoa kohden. Kaivot varustetaan pinnankorkeuden mittauk-sella. Mikäli tuotto ei riitä, rakennetaan 1...2 uutta porakaivoa alueelle.

- Rakennetaan vedenkäsittelyrakennus (16 m2), joka varustetaan kalkkiki-visuodatuksella ja UV-desinfioinnilla. Rakennukseen tulee tilavaraus raudan-poistolaitteistolle. Rakennuksen alle rakennetaan 25 m3 alavesisäiliö.

Vaihtoehdon kustannukset: - Porakaivojen koepumppaus ja pinnanmittaukset,1 000 € / kpl 2 000 € - Käsittelyrakennus ja alavesisäiliö 50 000 € - UV-desinfiointilaitteisto, 1 kpl 7 000 € - Kalkkikivisuodatus, 1 kpl 10 000 € - Sähkö- ja automaatiotyöt sekä mittaukset 10 000 € - Raakavesijohdot porakaivoista käsittelylaitokselle (1100m) 22 000 € Yhteensä 101 000 EUR Mikäli joudutaan rakentamaan uusi porakaivo, 1 kpl + 10 000 EUR/kpl Käyttökustannus, vedenhankinta ja käsittely 3 000 EUR/a Vaihtoehdon vaikutusarviointi (+) Ei pitkiä yhdysvesijohtoja vesistöön (+) Kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto (+) Alavesisäiliö tuo käyttövarmuutta poikkeustilanteissa. (-) Alueelle joudutaan rakentamaan oma vedenkäsittelylaitos, joka vaatii huoltoa ja ylläpitoa (-) Nykyisten porakaivojen kapasiteetti ja vedenlaatua ei ole selvillä ja voi olla riittämätön kaava-alueen tarpeisiin, jolloin joudutaan rakentamaan uusia porakaivoja



8(20)

Vaihtoehto 3 Yhdysvesijohto olemassa olevaan vesijohtoverkostoon Vedenhankinnan vaihtoehtona 3 on hyödyntää olemassa olevia jo rakennettuja vesi-johtoverkostoja Liperissä tai Rääkkylässä. Rakennetut vesijohtoverkostot sijaitsevat melko kaukana alueesta ja yhdysvesijohdot tulisi toteuttaa pääosin vesistönalituksena. Etenkin yhdysvesijohdon rakentaminen Liperiin on myös riippuvainen osuuskunnan vedenottamon vapaasta kapasiteetista ja alueella olevan runkolinjan kapasiteetista. Rääkkylän alueella osuuskunnalla on isommat vesijohtolinjat, joissa todennäköisesti on riittävästi kapasiteettia ja lisäksi osuuskunta ostaa veden kunnan vedenottamolta. Yhdysvesijohto mahdollistaisi vesijohtoverkoston laajentamisen myös laajemmalle alueelle Rönkönvaarassa. Tehtävät toimenpiteet:

- rakennetaan 10 km pitkä yhdysvesijohto DN 110-10 Rääkkylän kunnan Oravisalo - Vannila vesiosuuskunnan verkostoon vesistönalituksena (LIITE 3)

Vaihtoehdon kustannukset: - Yhdysvesijohdon rakentaminen (sis venttiilit ja painot), 10 km 300 000 € Yhteensä 300 000 EUR Käyttökustannus, (1,5 €/m3) 4 500 EUR/a Vaihtoehdon vaikutusarviointi (+) Ei omia huollettavia vedenottamoita eikä käsittelylaitteita (+) Vesijohtoverkostoa voidaan laajentaa muuallekin Rönkönvaaran alueen kiin-teistöille, jolloin kustannus eri osapuolten kesken tasoittuu. (-) Alustavien kustannusten perusteella kallein vaihtoehto (-) Yhdysvesijohdon pitkä linjaus, koska matkaa lähimpiin verkostoihin on 10 km (-) Linjauksen pitkä vesistönalitusosuus (-) Koko alueen vedenhankinta on yhden yhdysvesijohdon varassa, jolloin vesi-johdon rikkoutuessa alueelle ei saada vettä välittömästi.



9(20)

4. JÄTEVESIEN KÄSITTELY

4.1 Jätevesien käsittelyn mitoitusarvot Koska kaava-alueen asuntokanta rakentuu vaiheittain, olisi puhdistamoprosessi hyvä rakentaa kaksilinjaisena kahdessa eri vaiheessa. Toisessa vaiheessa olisi mahdollista laajennetaan ensimmäisessä vaiheessa rakennettua puhdistamoa kaksilinjaiseksi. Tau-lukossa 2 on huomioitu mahdollinen viemäriverkoston laajentuminen Rönkönvaaran suuntaan, jossa olisi noin 10 kiinteistöä liitettävissä viemäriverkostoon. Taulukko 2. Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamon mitoituskuormitus.

VAIHE 1: VAIHE 2:

Asukasvastineluku 100 as.yks. 200 as. yks. Rönkönvaara 3 m3/d 3 m3/d Virtaama (Saunaniemi + Rönkönvaara) - Qd, min 3 m3/d 4 m3/d - Qd, kesk. 18 m3/d 28 m3/d - Qd, max. 25 m3/d 40 m3/d - qkesk. 0,6 m3/h 1,0 m3/h - qmit. 1,5 m3/h, 0,42 l/s 2,5 m3/h, 0,7 l/s - qmax. 2,5 m3/h, 0,7 l/s 4,0 m3/h, 1,1 l/s

Min Max Min. Max BOD7-ATU 1,5 kg/d 12,0 kg/d 2 kg/d 19,2 kg/d Kokonaisfosfori 0,05 kg/d 0,4 kg/d 0,06 kg/d 0,6 kg/d Kokonaistyppi 0,38 kg/d 3,1 kg/d 0,5 kg/d 5 kg/d Kiintoaine 1,2 kg/d 10 kg/d 1,6 kg/d 16 kg/d



10(20)

4.2 Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot Vaihtoehto 1: Panostoiminen pienpuhdistamo Koska kaava-alueen asuntokanta rakentuu vaiheittain, olisi mahdollista myös puhdis-tamoprosessi rakentaa kaksilinjaisena, jolloin ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan ensimmäinen linja, joka toimii optimaalisesti ensimmäiseen vaiheen kuormituksella. Asukasmäärien ja jätevesikuormituksen kasvaessa toisessa vaiheessa, voitaisiin puh-distamoa laajennetaan toisella linjalla. Jaksoittain toimiva aktiivilietepuhdistamo (panospuhdistamo) koostuu silppuripum-pulla varustetusta tasausaltaasta ja prosessisäiliöstä. Kaava-alueelta kerätty jätevesi kootaan tasausaltaaseen, jossa jäteveden mukana oleva raskas kiintoaines ja hiekka laskeutuvat altaan pohjalle. Tasausaltaan tehtävä on tasata vuorokautisia kuormitus-vaihteluita ja niiden vaikutuksia biologiseen prosessiin. Tasausaltaan alkaessa täytyt-tyä, pumpataan puhdistettava jätevesimäärä automaattisesti silppuripumpulla proses-sisäiliöön. Prosessisäiliössä tapahtuvat puhdistusprosesseista ilmastus, kemikalointi, selkeytys ja tyhjennys toistensa jälkeen. Ilmastusjakson lopussa syötetään jäteveteen saostuskemikaalia fosforin saostamiseksi. Prosessin tarvitsema kemikaali lisätään au-tomaattisesti kemikaalipumpulla puhdistamolla olevasta kemikaalisäiliöstä. Selkey-tyksen loputtua selkeytetty kirkaste pumpataan purkuviemäriin. Koko puhdistusprosessi on automaattinen ja puhdistamon toimintaa säätää ohjauskes-kus. Ohjauskeskuksen yhteydessä ovat myös kemikaalisäiliö ja pumput sekä ilmas-tuskompressori. Puhdistamoprosessin päälle olisi suositeltavaa rakentaa pieni huolto-rakennus, jossa käsittelylaitteet sijaitsevat. Tehtävät toimenpiteet:

- rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa panostoiminen aktiivilietepuhdistamo kaava-alueelle. Tasausallas 30 m3, prosessiallas 30 m3, ylijäämälieteallas 10 m3.

- toisessa vaiheessa rakennetaan toinen prosessiallaslinja 30 m3 ensimmäisen vaiheen viereen.

- panospuhdistamon päälle rakennetaan pieni erillinen huoltorakennus n. 10 m2.

- Rakennetaan puhdistamosta purkuputki vesistöön, n 500m

- Hankitaan jätevedenpuhdistamolle ympäristölupa Puhdistamon prosessimitoitus on esitetty liitteessä 1



11(20)

Vaihtoehdon kustannukset:

- Panostoiminen aktiivilietepuhdistamo Vaihe 1 130 000 € - Panostoiminen aktiivilietepuhdistamo Vaihe 2 50 000 € - Käsittelyrakennus, 10 m2 10 000 € - Sähkö- ja automaatiotyöt sekä mittaukset 15 000 € - Rakennetaan purkuputki vesistöön 15 000 €

Yhteensä 220 000 EUR Käyttökustannus, jätevesien käsittely 7 000 EUR/a Vaihtoehdon vaikutusarviointi (+) Prosessi soveltuu paremmin kuin bioroottorilaitos vaihteleviin kuormitusolo-suhteisiin. (+) Alustavien kustannuksien perusteella edullisin vaihtoehto (+) Puhdistamo voidaan rakentaa kahdessa eri vaiheessa ja kaksilinjaisena (+) Puhdistamo ei välttämättä vaadi huoltorakennusta, mutta on suositeltavaa ra-kentaa pieni laitetila. Rakennus on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin biorootto-rilaitoksessa, jonka vuoksi lämmitysenergiakustannus on pienempi.

(-) Vaatii kompressoreilla tuotettua paineilmaa ilmastuksen, jonka vuoksi proses-sin sähköenergian kulutus on suurempaa (-) Vaatii useita pumppuja prosessin toiminnan varmistamiseksi



12(20)

Vaihtoehto 2: Jatkuvatoiminen bioroottoripuhdistamo Bioroottoripuhdistamoa ei ole kustannustehokasta rakentaa näin pienessä kohteessa kaksilinjaisena. Bioroottorilaitos mitoitetaan toisen vaiheen kuormitusarvoilla, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta puhdistamon tehokkaaseen toimintaan ensimmäi-sessä vaiheessa. Bioroottorilaitos koostuu tulopumppaamosta, esiselkeytysaltaasta, pikasekoituksesta, yksilinjaisesta bioroottorialtaasta, hämmennysaltaasta ja jälkiselkeytysaltaasta. Esi-selkeytysaltaassa jäteveden mukana oleva raskas kiintoaines laskeutuu altaan pohjal-le. Esiselkeytetty jätevesi johdetaan bioroottorialtaaseen, jossa biologinen puhdista-minen toteutuu. Bioroottorin periaate perustuu biofilmin muodostumiseen roottorin pinnalle, joka pyörii hitaasti vuorotellen sekä ilmassa että jätevedessä. Pinnalle muo-dostuva biofilmi kuluttaa ja sitoo jäteveden ravinteita. Biofilmin uusiutuminen irrot-taa kuolevaa biofilmiä roottorin pinnalta hiutaleina, jotka voidaan poistaa saostamalla jälkiselkeytyksessä. Bioroottorilta lähtevään jäteveteen syötetään saostuskemikaalia, jonka avulla fosfori saostetaan laskeutuviksi hiutaleiksi hämmennysaltaassa. Flok-kausaltaasta kemikaloitu jätevesi johdetaan jälkiselkeytysaltaaseen. Selkeytetty jäte-vesi johdetaan purkuviemäriin. Puhdistamon prosessimitoitus on esitetty liitteessä 2 Tehtävät toimenpiteet:

- Tulopumppaamo, 2 kpl repijäpumppuja

- Saostusallas 20 m3, bioroottoriallas, hämmennysallas 1,5 m3, jälkiselkeytysal-las 20 m3, ylijäämälieteallas 10 m3

- Prosessirakennus puhdistamolle, n. 50 m2

- Rakennetaan puhdistamosta purkuputki vesistöön, n 500 m

- Hankitaan jätevedenpuhdistamolle ympäristölupa Puhdistamon prosessimitoitus on esitetty liitteessä 2 Vaihtoehdon kustannukset:

- Bioroottoripuhdistamo 250 000 € - Käsittelyrakennus, 50 m2 50 000 € - Sähkö- ja automaatiotyöt sekä mittaukset 30 000 € - Rakennetaan purkuputki vesistöön 15 000 €

Yhteensä 345 000 EUR Käyttökustannus, jätevesien käsittely 13 000 EUR/a



13(20)

Vaihtoehdon vaikutusarviointi

(+) Prosessi toimii hyvin kaikissa olosuhteissa, eikä ole herkkä kuormitusvaihte-luille. (+) Vaatii vähemmän huoltoa ja valvontaa kuin panospuhdistamo (+) Prosessin edulliset käyttökustannukset, ei vaadi ilmastusta eikä monia pump-puja (+) Puhdistusprosessi ei aiheuta melua (+) Jälkisaostusprosessi, parempi fosforinpoistoteho

(-) Alustavien kustannusten perusteella kallein vaihtoehto (-) Puhdistamon rakentaminen kaksilinjaisena ei ole kustannustehokasta. Puhdis-

tamo joudutaan mitoittamaan ja rakentamaan toisen vaiheen kuormituksen mukaan.

(-) Koko puhdistamoprosessi joudutaan rakentamaan prosessirakennukseen, jon-ka vuoksi rakennuksen koko ja lämmitysenergian kulutus on suurempi kuin panospuhdistamossa.



14(20)

4.3 Puhdistamon sijoituspaikka ja purkupaikka Mikäli puhdistamo sijoitetaan kaava-alueen sisälle niin, puhdistamo sijoitettaisiin kaavassa varatulle VU-1 alueelle, jonne on kaavoitettu myös huoltohallia varten 300 ka-m2. Jätevedenpuhdistamolle ei välttämättä tarvitse rakentaa panospuhdistamo vaih-toehdossa maanpäällistä huoltorakennusta, joskin sen rakentamista suositellaan. Bio-roottoripuhdistamon vaihtoehdossa huoltorakennus on välttämätön. Puhdistetut jäte-vedet tulisi johtaa purkuputkella alueen itäpuolella olevaan Savonselän vesistöön. Itä-puoleisen vesistön sekoittumisolosuhteet ovat merkittävästi paremmat kuin kaava-alueen eteläpuolella Saunalahden alueella. Eteläpuolella sijaitsee myös jo rakennettu-ja loma-asuntoja jonka vuoksi eteläpuoleinen vesistö ei ole hyvä purkualue.

Kuva 1: Saunaniemen ranta-asemakaava alue Mikäli puhdistamo sijoitetaan Kirveslahden alueelle, voidaan puhdistamo sijoittaa nykyisen soratien varteen, jotta puhdistamo huolto on helposti toteutettavissa. Puhdis-tetut jätevedet voidaan johtaa alueella oleviin suo-ojiin.

Puhdistamo

Purkualue



15(20)

5. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 5.1 Yleistä

Kappaleissa 5.2 ja 5.3 on esitetty kaksi kokonaishanketta toteuttaa talousvesi- ja jäte-vesihuolto Saunaniemen alueella. Nämä kaksi kokonaisvaihtoehtoa on koottu kappa-leissa 3 ja 4 esitetyistä vedenhankinnan vaihtoehdoista ja jätevesien käsittelyn vaihto-ehdoista. Käsiteltävät vesihuollon kokonaishankkeet ovat Vaihtoehto A: Vesihuolto yhteistyössä Rönkönvaaran kylän kanssa

- Vesi hankitaan uudesta pohjavedenottamosta ja vanhoista porakaivoista - Jätevesien käsittely panospuhdistamossa kaava-alueen ulkopuolella - Yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Saunaniemen ja Rönkönvaaran välille - Hanke toteutetaan osuuskuntamuotoisena, jossa ovat osakkaina Rönkönvaaran

alueelta liittyvät asukkaat ja Saarilandia Oy.

Vaihtoehto B: Saunaniemen kaava-alueen oma vesihuolto - Vesi hankitaan vanhoista porakaivoista ja tarvittaessa vedenhankintaa tehoste-

taan uusilla porakaivoilla. - Jätevesien käsittely panospuhdistamossa kaava-alueella - Rönkönvaaran vesihuoltoa ei rakenneta samassa yhteydessä - Hanke toteutetaan Saarilandia Oy:n omana hankkeena

5.2 Vaihtoehto A: Vesihuolto yhteistyössä Rönkönvaaran kylän kanssa Vaihtoehdossa A rakennetaan uusi pohjavedenottamo Ihalaisenmäen etelärinteelle. Vedenottamon vesi johdetaan Saunaniemen kaava-alueelle käsittelylaitokseen. Sa-maan käsittelylaitokseen johdetaan myös kaava-alueella jo käytössä olevien pora-kaivojen vesi. Ihalaisenmäen suunnasta rakennettavan vesijohdon kanssa samaan kai-vantoon sijoitetaan paineviemäri, jota pitkin kaava-alueen jätevedet johdetaan Kirves-lahden alueelle sijoitettavaan pienpuhdistamoon. Puhdistetut jätevedet johdetaan puh-distamon viereisen suoalueen avo-ojaan. Tämä vesihuoltovaihtoehto toteutetaan yhteistyössä Rönkönvaaran kyläkeskuksen kanssa. Rönkönvaarasta rakennetaan vesijohtoyhteys Saunaniemen kaava-alueelle. Talousvesi Rönkönvaaran pumpataan samasta käsittelylaitoksesta kuin kaava-alueelle. Vesijohtoputken kanssa samaan kaivantoon sijoitetaan paineviemäri, jota pitkin Rönkönvaaran asutuksen jätevedet pumpataan Saunaniemen kautta pienpuhdis-tamolle. Vesihuolto alueille tullaan toteuttamaan perustettavan osuuskunnan toimesta, jossa ovat mukana Saarilandia Oy ja Rönkönvaaran asukkaat.



16(20)

Kuva 2: Vesihuoltovaihtoehto A, osuuskuntamuotoinen vesihuolto Saarilandia Oy:n ja Rönkönvaaran yhteistyönä. Taulukossa 3 on esitetty vesihuollon toteutusmallin A kustannusarvio (ALV 0%). Kustannusarvioon sisältyy Saunaniemen kaava-alueen ja Rönkönvaaran kylän veden-hankinta, jätevesien käsittely sekä Rönkönvaaran vesijohto- ja viemäriverkostot. Kus-tannusarviossa ei ole mukana Saunaniemen kaava-alueen sisäistä vesijohto- ja viemä-riverkostoa. Kustannusarviotaulukossa ei ole huomioitu mahdollisia hankkeelle myönnettäviä avustuksia.



17(20)

Taulukko 3. Vesi- ja viemäriverkoston toteutusvaihtoehto A. Vesihuolto Saunanie-men ja Rönkönvaaran yhteistyönä. (ALV 0 %)

Vesihuoltovaihtoehto A Investointikustannus, EUR

Vedenhankinta ja jätevesien käsittely

Porakaivojen koepumppaus ja pinnan mittaukset 2 000

Uusi pohjavedenottamo Ihalaisenmäelle 10 000

Käsittelyrakennus ja alavesisäiliö, 16 m2, 25 m3 50 000

UV‐desinfiointi 7 000

Kalkkikivisuodatus 10 000

Sähkö‐ automaatio ja instrumentointiyöt 10 000

Vesijohto vedenottamolle ja siirtoviemäri puhdistamolle, 90 000

Jätevedenpuhdistamo, panospuhdistamo 205 000

Yhteensä vedenhankinta ja jätevesien käsittely 384 000

Rönkönvaaran vesihuolto

Paikallisverkosto, 2,5 km, 50‐10 PEH 50 000

Linjapumppaamo, 1 kpl 10 000

Yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Rönkönvaaraan, 3,6 km, 63‐10 PEH 145 000

Kiinteistöpumppaamot, 9 kpl 32 000

Yhteensä Rönkönvaaran vesihuolto 237 000

YHTEENSÄ koko vesihuolto 621 000 €

Kustannusarvion perusteella vedenhankinnan ja jätevesien käsittely n investointikus-tannukset ovat noin 384 000 €. Rönkönvaaran alueelle rakennettavan paikallisverkos-ton ja siirtolinjojen kustannusarvio on 237 000 €. Kokonaisuudessaan hankkeen A kustannusarvio on noin 621 000 €. Tässä arviossa ei ole huomioitu mahdollisia avus-tuksia. Mikäli hanke saisi valtion avustusta 25 % ja kaupungin avustusta 15 %, olisi avustus-ten osuus noin 250 000 €. Tällöin perustettavan osuuskunnan osuudeksi jäisi inves-toinnista 371 000 €. Jos oletetaan, että Rönkönvaaran alueen liittyjien liittymismaksut olisivat yhteensä 100 000 € (10 000 €/kiint.) jäisi Saarilandia Oy:n osuudeksi 271 000€.



18(20)

5.2 Vaihtoehto B: Saunaniemen kaava-alueen oma vesihuolto Vaihtoehdossa B kaava-alueen talousvesi hankitaan olemassa olevista porakaivoista. Mikäli porakaivojen tuotto ei ole riittävä, niin alueelle rakennetaan 1…2 uutta pora-kaivoa. Porakaivojen vesi johdetaan Saunaniemen kaava-alueelle rakennettavaan kä-sittelylaitokseen. Tässä kokonaisvaihtoehdossa kaava-alueen jätevedet käsitellään kaava-alueelle sijoitettavassa panostoimisessa pienpuhdistamossa. Puhdistetut jäteve-det johdetaan vesistöön. Tämä vesihuoltovaihtoehto toteutetaan Saarilandia Oy:n omana hankkeena. Tässä vaihtoehdossa ei perusteta uutta vesiosuuskuntaa. Rönkönvaaran vesihuoltoa ei toteu-teta tämän hankkeen yhteydessä.

Kuva 3: Vesihuoltovaihtoehto B, kaava-alueen oma vesihuolto



19(20)

Taulukossa 4 on esitetty vesihuollon toteutusmallin B kustannusarvio (ALV 0%). Kustannusarvioon sisältyy Saunaniemen kaava-alueen vedenhankinta ja jätevesien käsittely. Kustannusarviossa ei ole mukana Saunaniemen kaava-alueen sisäistä vesi-johto- ja viemäriverkostoa. Kustannusarviotaulukossa ei ole huomioitu mahdollisia hankkeelle myönnettäviä avustuksia. Taulukko 4. Vesi- ja viemäriverkoston toteutusvaihtoehto B. Saunaniemen kaava-alueen vesihuolto.

Vesihuoltovaihtoehto A Investointikustannus, EUR

Porakaivojen koepumppaus ja pinnan mittaukset 2 000

Uusi porakaivo 10 000

Käsittelyrakennus ja alavesisäiliö, 16 m2, 25 m3 50 000

UV‐desinfiointi 7 000

Kalkkikivisuodatus 10 000

Sähkö‐ automaatio ja instrumentointiyöt 10 000

Jätevedenpuhdistamo , pienpuhdistamo 205 000

Jätevedenpuhdistamon purkuputki 15 000

YHTEENSÄ 309 000

Kustannusarvion perusteella vedenhankinnan ja jätevesien käsittely n investointikus-tannukset kokonaishankkeessa B ovat noin 309 000 €. Tässä arviossa ei ole huomioitu mahdollisia avustuksia. Hankkeen B tyyppiselle lomakylän kaava-alueelle ei ole niin hyviä mahdollisuuksia saada vesihuollon avustuksia kuin vaihtoehdossa A.



20(20)

6. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET

Tässä yleissuunnitelmassa on selvitetty Saunaniemen kaava-alueella olevan Saarilan-dia Oy:n vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn eri toteuttamismahdollisuudet sekä toteuttamisesta muodostuvat kustannukset. Eri vedenhankintavaihtoehdoista ja jäteve-sien käsittelyvaihtoehdoista on muodostettu kaksi vesihuollon kokonaisvaihtoehtoa (Vesihuoltovaihtoehdot A ja B). Vesihuoltovaihtoehdossa A Saunaniemen vesihuolto toteutetaan yhteistyössä Rön-könvaaran asutuksen kanssa perustamalla alueelle vesiosuuskunta. Talousvesi hanki-taan uudesta rakennettavasta pohjavedenottamosta Ihalaisenmäeltä. Vedenhankintaa tehostetaan tarvittaessa Saunaniemen kaava-alueella jo käytössä olevilla porakaivoil-la. Talousvesi käsitellään kaava-alueelle sijoitettavassa käsittelyrakennuksessa. Jäte-vedet käsitellään uudessa panospuhdistamossa Kirveslahden alueella ja puhdistetut jä-tevedet johdetaan puhdistamon alueelle avo-ojaan. Tässä hankkeessa rakennetaan Saunaniemestä yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Rönkönvaaran kylään, josta olisi mah-dollista liittää noin 10 kiinteistöä verkostojen piiriin. Vaihtoehdon A kustannusarvio on noin 621 000 €. Mikäli hanke saisi valtion avustus-ta 25 % ja kaupungin avustusta 15 %, olisi avustusten jälkeen investointikustannus 371 000 €. Jos oletetaan, että Rönkönvaaran alueen liittyjien liittymismaksut olisivat yhteensä 100 000 € (10 000 €/kiint.) jäisi Saarilandia Oy:n investointiosuudeksi 271 000€. Kustannusarviossa ei ole huomioitu kaava-alueen sisäistä verkostoa. Vesihuoltovaihtoehdossa B toteutetaan keskitetty vesihuolto ainoastaan Saunanie-men kaava-alueelle, Saarilandia Oy:n toimesta. Rönkönvaaran vesihuoltoa ei toteuteta tämän hankkeen yhteydessä. Tässä vaihtoehdossa kaava-alueen talousvesi hankitaan alueella jo olemassa olevista porakaivoista. Mikäli porakaivojen tuotto ei ole riittävä, niin alueelle rakennetaan 1…2 uutta porakaivoa. Porakaivojen vesi johdetaan Sauna-niemen kaava-alueelle rakennettavaan käsittelylaitokseen. Tässä kokonaisvaihtoeh-dossa kaava-alueen jätevedet käsitellään kaava-alueelle sijoitettavassa panostoimises-sa pienpuhdistamossa. Puhdistetut jätevedet johdetaan vesistöön, kaava-alueen itä-puolelle. Vaihtoehdon B kustannusarvio on noin 309 000 €. Tälle vesihuoltovaihtoehdolle ei ole yhtä helposti saatavissa valtion avustusta kuin vaihtoehdon A kokonaishankkeelle. Kustannusarviossa ei ole huomioitu kaava-alueen sisäistä verkostoa.

Savonlinnassa 29.9.2011 Kiuru & Rautiainen Oy Jyri Rautiainen Teemu Heikkinen

Kiuru & Rautiainen OySAVONLINNAN KAUPUNKISAARILANDIA OY LIITE 1PROSESSIMITOITUSVE 1: PANOSPUHDISTAMO VAIHE 1

TULEVA KUORMITUS SAOSTUSALLAS, 1 linja PROSESSIALLAS, 1 linja JÄLKISELKEYTYS, 1 linjaPinta-ala 17 m2 Pinta-ala 12 m2

Lämpötila 10 C Tilavuus 30 m3 Tilavuus 30 m3 koko allas 18 m3 (tehollinen) Pinta-ala 12 m2

Qd,keskim. 20 m3/d Sh, mit 0,12 m/h Lietekuorma 0,12 kgBOD/kgMLSSd Tilavuus 30 m3

Qd,MAX 30 m3/d Sh, max 0,18 m/h Tilakuorma 0,20 kgBOD/m3d Sh, mit 0,17 m/hq h, kesk. 0,8 m3/h Sh,keskim 0,05 m/h SVI 100 ml/g Sh, max 0,25 m/hq h, mit 2 m3/h Viipymä 15,00 h, mit MLSS 4,0 kg/m3 Sh,keskim 0,07 m/hq h, max 3 m3/h Viipymä 37,50 h, kesk. Viipymä, kesk. 37,5 h, (koko allastilavuus) Laskeutus 3,00 h BOD7 8 kg/d reduktio 25 % Viipymä, mit 15,0 h, (koko allastilavuus) Tyhjennys 1,00 hkok-P 0,3 kg/d BOD biologiseen 6 kg/d Viipymä, kesk. 22,5 h (altaan tehollinen tilavuus)kok-N 2,5 kg/d Viipymä, mit 9,0 h, (altaan tehollinen tilavuus)Kiintoaine 8 kg/d Lietteen tuotto 1,5 kgSS/kgBOD

Lieteikä 13,3 dHapentarve 18 kgO2/d

PIX 200 g/m3

4 kg/d

0,3 %TS

SAOSTUSALLAS / TASAUSALLAS PROSESSIALLAS

4 %TS

LIETTEEN KÄSITTELY

Raakaliete 4,8 kgTS/d 0,48 m3/dJälkisaostusliete 9 kgTS/d 3 m3/dLietettä yhteensä 14 kgTS/d 3,48 m3/dSakeuttamon pinta-ala 5,5 m2

Sakeuttamon tilavuus 10 m3 PUHDISTUSTEHO LÄHTEVÄ KUORMITUSLietepintakuorma 0,10 kgSS/m2h mg/l kg/dHydraulinen pintakuorma m/h BOD7 97 % BOD7 12,0 0,24Sakeutetun lietteen ka 4 % TS kok-P 95 % kok-P 0,7 0,015Sakeutettua lietettä 0,3 m3/d 126 m3/a Kok-N 40 % Kok-N 75,0 1,5Varastointiaika 29,0 d Kiintoaine 96 % Kiintoaine 16,0 0,32


Tuleva jätevesiPURKUSAVONSELKÄÄN

Lietteet viedään imuautolla käsiteltäväksi Savonlinnan Savonrannan jätevedenpuhdistamolle

Kiuru & Rautiainen OySAVONLINNAN KAUPUNKISAARILANDIA OY LIITE 1PROSESSIMITOITUSVE 1: PANOSPUHDISTAMO VAIHE 2

TULEVA KUORMITUS SAOSTUSALLAS, 1 linja PROSESSIALLAS, 2 linja JÄLKISELKEYTYS, 2 linjaPinta-ala 17 m2 Pinta-ala 24 m2

Lämpötila 10 C Tilavuus 30 m3 Tilavuus 60 m3 koko allas 40 m3 (tehollinen) Pinta-ala 24 m2

Qd,keskim. 35 m3/d Sh, mit 0,21 m/h Lietekuorma 0,12 kgBOD/kgMLSSd Tilavuus 60 m3

Qd,MAX 50 m3/d Sh, max 0,29 m/h Tilakuorma 0,19 kgBOD/m3d Sh, mit 0,15 m/hq h, kesk. 1,5 m3/h Sh,keskim 0,09 m/h SVI 100 ml/g Sh, max 0,21 m/hq h, mit 3,5 m3/h Viipymä 8,57 h, mit MLSS 4,0 kg/m3 Sh,keskim 0,06 m/hq h, max 5 m3/h Viipymä 20,00 h, kesk. Viipymä, kesk. 40,0 h, (koko allastilavuus) Laskeutus 3,00 h BOD7 15 kg/d reduktio 25 % Viipymä, mit 17,1 h, (koko allastilavuus) Tyhjennys 1,00 hkok-P 0,5 kg/d BOD biologiseen 11,25 kg/d Viipymä, kesk. 26,7 h (altaan tehollinen tilavuus)kok-N 3,5 kg/d Viipymä, mit 11,4 h, (altaan tehollinen tilavuus)Kiintoaine 15 kg/d Lietteen tuotto 1,5 kgSS/kgBOD

Lieteikä 14,2 dHapentarve 35 kgO2/d

PIX 200 g/m3

7 kg/d

0,3 %TS


4 %TS

LIETTEEN KÄSITTELYRaakaliete 9 kgTS/d 0,9 m3/dJälkisaostusliete 17 kgTS/d 5,625 m3/dLietettä yhteensä 26 kgTS/d 6,525 m3/dSakeuttamon pinta-ala 5,5 m2

Sakeuttamon tilavuus 10 m3 PUHDISTUSTEHO LÄHTEVÄ KUORMITUSLietepintakuorma 0,20 kgSS/m2h mg/l kg/dHydraulinen pintakuorma m/h BOD7 97 % BOD7 12,9 0,45Sakeutetun lietteen ka 4 % TS kok-P 95 % kok-P 0,7 0,025Sakeutettua lietettä 0,6 m3/d 236 m3/a Kok-N 40 % Kok-N 60,0 2,1Varastointiaika 15,5 d Kiintoaine 96 % Kiintoaine 17,1 0,6


Tuleva jätevesi PURKUSAVONSELKÄÄN


Kiuru & Rautiainen OySAVONLINNAN KAUPUNKISAARILANDIA OY LIITE 2PROSESSIMITOITUSVE 2: BIOROOTTORILAITOS

TULEVA KUORMITUS ESISELKEYTYS, 1 linja BIOROOTTORIT, 1 linja FLOKKAUS, 1 linja JÄLKISELKEYTYS, 1 linjaPinta-ala 11 m2 BOD-kuorma 13 kg/d

Lämpötila 10 C Tilavuus 20 m3 BOD-kuorma 0,008 kg/m2 Tilavuus 1,5 m3 Pinta-ala 9 m2

Qd,keskim. 20 m3/d Sh, mit 0,23 m/h Lietteen tuotto 0,9 kgSS/kgBOD Viipymä, mit 36,0 min Tilavuus 20 m3

Qd,MAX 40 m3/d Sh, max 0,45 m/h Tehollinen pinta-ala 1594 m2 Viipymä, max 18,0 min Sh, mit 0,28 m/hq h, kesk. 2,0 m3/h Sh,keskim 0,08 m/h Sh, max 0,56 m/hq h, mit 2,5 m3/h Viipymä 8,00 h, mit Sh,keskim 0,09 m/hq h, max 5 m3/h Viipymä 10,00 h, kesk. Viipymä 8,00 h, mitBOD7 15 kg/d reduktio 15 % Viipymä 10,00 h, keskim.kok-P 0,5 kg/d BOD biologiseen 12,75 kg/dkok-N 4 kg/dKiintoaine 10 kg/d

PAC 250 g/m3

5 kg/d

0,3 %TS

JÄLKISELKEYTYSSAOSTUSALLAS jaBIOROOTTORI

FLOKKAUS

PURKUSAVONSELKÄÄN

4 %TS

LIETTEEN KÄSITTELY

Raakaliete 6 kgTS/d 0,6 m3/dJälkisaostusliete 11 kgTS/d 3,825 m3/dLietettä yhteensä 18 kgTS/d 4,425 m3/dSakeuttamon pinta-ala 13 m2

Sakeuttamon tilavuus 10 m3 PUHDISTUSTEHO LÄHTEVÄ KUORMITUSLietepintakuorma 0,06 kgSS/m2h mg/l kg/dHydraulinen pintakuorma m/h BOD7 96 % BOD7 30,0 0,6Sakeutetun lietteen ka 3 % TS kok-P 93 % kok-P 1,8 0,035

JÄLKISELKEYTYSSAOSTUSALLAS jaBIOROOTTORI

FLOKKAUS


YLIJÄÄMÄLIETTEEN TIIVISTÄMÖ

PURKUSAVONSELKÄÄN

Sa eutetu ettee a 3 % S o 93 % o ,8 0,035Sakeutettua lietettä 0,6 m3/d 219 m3/a Kok-N 40 % Kok-N 120,0 2,4Varastointiaika 16,7 d Kiintoaine 96 % Kiintoaine 20,0 0,4

LIITE 3

SAVONLINNAN KAUPUNKI SAARILANDIA OY Lähimmät rakennetut vesijohtoverkostot: LEPPÄLAHDEN VESIOSUUSKUNTA, LIPERI - Oma vedenottamo, kapasiteetti 50 m3/d, nykyinen käyttö noin 15 m3/d - Verkosto yltää Leppälahden alueella olevalle Liperin höyläämölle (n. 5km ottamolta) - Verkoston koko Liperin höyläämöllä ja kylätalolla 75-10 - Verkoston lähtö vedenottamolta Heinäveden tien varteen 90-10, jossa putki haarautuu kahteen

suuntaa 75-10 - Matkaa Savonrannan Saunaniemeen vesistössä 9 km, maateitse 12,0 km ORAVISALO-VANNILA VESIOSUUSKUNTA, RÄÄKKYLÄ - Ostaa Rääkkylän kunnan verkostosta veden - Hämeenselän vesistönalitusputki DN 110-10…DN 140-10 (Kirkonkylä-Oravinsalo)

Oravinsalossa DN 110-10 putki - Oravinsalo – Varpassalo välinen yhdysvesijohto DN 90-10 - Hypönnimen päässä ei ole vesijohtoverkostoa - Alueella liittyneiden kiinteistöjen määrä on noin 100 kpl. Vedenkulutus 10 000 m3/a, 30 m3/d - Matkaa Savonrannan Saunaniemeen vesistössä 10 km

LIPERI

RÄÄKKYLÄ

SAVONRANTA

Leppälahti

Oravisalo

Varpasalo

75‐10

110‐10

90‐10

90‐10

9 km

10 km

12,0 km

Saunaniemi

5,0 km

vesilähde

Documents

Saarilandia Vesihuollon yleissuunnitelma - Savonlinna · Rakennukseen tulee tilavaraus raudanpoisto-laitteistolle. ... on riittävästi kapasiteettia ja lisäksi osuuskunta ostaa