Savon Tähdet 2

SAVON TÄHDET

EU-rahoituksen tuloksista Pohjois-Savossa 2007–2013

MAKUPALOJA

MArrASKUU 2013

Savon TähdeT Savo STarS

JulkaisiJatPohjois-savon liitto

Pohjois-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

toimitusneuvostosoile Juuti, Jari sihvonen,

Janna merenniemi ja Jaana tuhkalainen

tekstit Ja kuvatminna akiola, Jari sihvonen

kalakukko aiRWaYs -kansikuva Ja sivun 3 kokkikuvamarko koivistoinen

taittominna akiola, Jari sihvonen

Painooffsetpaino l. tuovinen ky, kuopio

PainosmääRä4000 kpl

käännÖksettony Huldén

EU-rahoituksella

HYVINVOINTIA ihmisille, yrityksille ja ympäristölle

EU-rahoituksella

ensi

mm

äine

n sa

von

täHD

et -

leht

i ilm

esty

i lok

akuu

ssa

2012

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

Hammaslääkäri ja potilas kohtaavat maailman moderneimmassa ympäristössä

suonenjoella toimiva metsäntutkimuslaitos erikoistuu viljelymetsiin

terveystutkimus kytketään osaksi polttolaitteiden ja -aineiden kehittämistä

savolainen toimintaverkosto työstää ideoista uusia tuoteinnovaatioita

uraohjaamo auttaa nuorialöytämään ‘sen oman jutun’

uusia myynnin taitajia tarvitaan lisää elinkeinoelämän palvelukseen

kansainväliset mallit otettiin hyötykäyttööntyöllistämispalveluiden kehittämisessä

alzheimerin taudin aivokudosmuutoksia voidaan lievittää täsmähoidolla

matkailuyritykset lähtivät merta lähemmäs kalaan

työpäivä-toiminnan kautta voi löytää tien työmarkkinoille

Riikinvoiman ekovoimalaitoksella jäte palaa hiekkamyrskyn ja tulimeren keskellä

siviilikriisinhallinta ja rauhanrakentaminenkulkevat käsi kädessä liiketoiminnan kanssa

kaupallistamisen kiitotiellä tehdään askelmerkkejä kasvua hakeville yrityksille

SiSÄLTö

2

Makupaloja Eu-rahoituksEn tuloksista pohjois-savossa

kokonaisuutena arvioituna rakennerahasto-ohjelmakauden 2007–2013 aikana tapahtunutta kehitystä Pohjois-savossa voi pitää hyvänä. monta uutta menestystarinaa – yrityksinä, työpaikkoina, vientituloina – on

syntynyt ja vahvat elinkeinoalamme ovat vahvistuneet entisestään. Pohjois- savo on edelleen elinvoimainen laidasta laitaan; varkaudesta vieremälle ja keiteleeltä kaaville.

eu:n jäsenmaissa alue- ja kilpailukykypolitiikkaa tukevat rakennerahastot ovat nousseet yhä tärkeämpään asemaan. niiden merkitys on erityisen suuri itä- ja Pohjois-suomen kehittymiselle. syy on kansallisen rahoituksen pie-nentyminen merkittävästi. niin ei saisi olla nyt eikä jatkossa. eu:sta saatavan aluepoliittisen kehittämisrahoituksen tulisi täydentää kansallista, budjetti-varoin harjoitettavaa kehittämistä. edellinen tavoite sisältyy edelleen uuden ohjelmakauden 2014–2020 tavoitteisiin.

kehittämis- ja selvityshankkeista kumpuaa ja seuraa usein investointeja yrityksissä. Hanketoiminta edistää uusia käytänteitä tutkimuksen, oppilaitos-ten ja yritysten kesken. kyseistä toimintaa, sen vaikuttavuutta ja yrityslähtöi-syyttä on edelleen syytä parantaa ja laajentaa.

Pohjois-savossa on yritysrahoituksella ollut merkittävä, usein ratkaiseva rooli kasvun ja kilpailukykymme edistämisessä. kansallisilla investointituilla on turvattu kymmenien ja satojen pk-yritysten kehittyminen. ne on edelleen säilyttävä työkalupakissamme. investointituet ovat luonteeltaan osarahoitus-ta, sillä aina tarvitaan ensin yrittäjä ja hänen ratkaiseva oma panostuksensa. Yrittäjän on löydettävä tuettuihinkin hankkeisiin vähintään 70 prosenttia omaa rahaa tai lainaa. kansallisen ja kansainvälisen kilpailukykymme edis-tämiseen tarvitaan myös eu:n rahoitusta, kun kohteena ovat maakuntamme saavutettavuutta edistävät liikennehankkeet.

Rakennerahastovarojen hallinto tulee tulevalla ohjelmakaudella muuttu-maan. tulemme toimimaan asiakaslähtöisesti siten, että asiakas ei huomaa eroa. tutut asiantuntijat palvelevat asiakkaita edelleen. Päätösten perusteet ovat maakuntamme kehittymistä tukevia ja uusia menestyjiä rakentavia. maakunnan yhteistyöryhmä (mYR) linjaa ja päättää jatkossakin, nykyistä jopa vahvemmin, merkittävistä linjauksista ja kehittämishankkeista. mYR:ssä ovat jatkossakin edustettuina kattavasti maakunnan eri toimijat.

maakuntien menestystarinat luodaan maakunnissa. Päätösvallan ja -vastuunkin on oltava aidosti aluelähtöistä ja lähellä asiakasta.

Jatketaan menestystarinoilla

Kuopio

sinun eurooppasi – yrittäjänä eu:ssakäytännön tietoa yrittämisestä eu:ssa

http://europa.eu/youreurope/business/index_fi.htm

europe Direct kuopiokäyntiosoite: sepänkatu 1, kuopioPuh. 044 714 2653www.pohjois-savo.fi/europedirect

Pohjois-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Pohjois-savossa. elY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kes-tävää hyvinvointia. elY-keskus on merkittävä alueiden kehittäjä ja eu-rahoituksen myöntäjä. Yhteistyö on tiivistä maakunnan liittojen ja muiden tahojen kanssa. elY-keskus ohjaa työ- ja elinkeinotoimistoja.

Pohjois-savon elY-keskuskäyntiosoite: kallanranta 11, kuopioPostiosoite: Pl 2000, 70101 kuopioPuh. 0295 026 500www.ely-keskus.fi

Pohjois-savon liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, joka ajaa maakunnan asukkaiden, kuntien ja elinkeinoelämän etua kansallisesti ja kansainvälisesti. liiton jäseniä ovat kaikki Pohjois-savon kunnat ja kaupungit.

Pohjois-savon liitto on maakunnan yhteisen tahdon muodostaja ja eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaatio. se tekee tiivistä yhteistyötä alueen kuntien, valtion viranomaisten ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa.

Pohjois-savon liitto vastaa maakunnan aluekehityksestä ja alueiden käytön suunnittelusta. lisäksi se edistää toimenpiteillään maakunnan eri toimijoiden kansainvälistymistä.

Pohjois-savon liittokäyntiosoite: sepänkatu 1, kuopioPostiosoite: Pl 247, 70101 kuopio Puh. (017) 550 1400www.pohjois-savo.fi

PÄÄKirJOiTUSJussi Huttunenmaakuntajohtaja

kaRi viRRantaylijohtaja

3


itä-Suomen yliopistoon on valmistunut maailman moder-nein hammaslääketieteen tut-kimus- ja oppimisympäristö.

klinikalla on digitaaliset, 3D-tekniikkaa hyödyntävät laitteet. Lisäksi käytössä on edistykselli-

nen Trustwear-puhdasvesijärjestelmä. Siinä ei tarvita kemikaaleja, vaan vesi puhdistetaan keittosuolan ja sähkön avulla. Jos Kuopion vesijohtovesi yllättäen saastuisi, ei veden saastu-minen vaikuttaisi hammaslääketieteen oppimisklinikan toimintaan.

Laitteissa kiertää jatkuvasti puh-distettu vesi, jolloin epäpuhtaudet eivät pääse pesiytymään letkuihin. Vesi kiertää myös lomien aikana, joten laitteisto on aina käyttövalmis.

Myös jätevesipuolen huolto on automatisoitu. Puhdistus käynnistyy automaattisesti, kun huoltosuutin työnnetään kiinni laitteeseen. Huolto-suuttimen kiinnitys vie vain kymme-nen sekuntia, joten laite on mahdol-lista ohjelmoida myös siten, että se ei käynnisty, jos huoltotoimenpidettä ei ole suoritettu.

Modernia tekniikkaa hyödynnetään myös opetusmetodeissa. Opettajalla ja opiskelijoilla on käytössä LanSchool-opetusohjelmisto, jonka kautta opiskelijat voivat lähettää opettajalle

pikaviestejä tai kutsua hänet paikalle nappia painamalla.

Hammaslääkäriopiskelijoiden lisäksi klinikalla harjoittelevat Savonian suuhygienistiopiskelijat. Tämä tarjoaa oivan mahdollisuuden oppilaitosten väliselle yhteistyölle. Lisäksi työmallit tulevien ammattilaisten kouluttami-seen on mahdollista kehittää toimi-viksi.

Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettajan Kaarina Sirviön mukaan tulevaisuudessa korkeakoulujen yh-teistyötä kehitetään edelleen ja kaikki koulutusasteet ovat tulossa mukaan tarjontaan.

Opetusklinikka tuo lisäresursseja myös julkiseen terveydenhuoltoon, sillä simulaatiotiloja on mahdollista käyttää täysipainoisina työpisteinä oikeassa potilaskäytössä. Kolmannen vuoden opiskelijat pääsevät tekemään hoitotoimenpiteitä simulaattoreiden sijasta oikeille potilaille.

– Moderni ympäristö tarjoaa loistavat puitteet sille, mikä on suun terveydenhuollossa kaikkein tärkeintä: kohdata potilas ihmisenä ja hoitaa häntä kokonaisvaltaisesti, sanoo Itä-Suomen yliopiston hammaslääke-tieteen johtaja, suu- ja leukakirurgian professori Jari Kellokoski.

Hammaslääketieteen tutkimus- Ja oPPimisYmPäRistÖn vaRustaminen

ohjelma ja toimintalinja: eakR, itä-suomi, toimintalinja 2Projektikoodi ja toteutusaika: a31579, 2011–2013kokonaiskustannukset: 2,5 miljoonaa euroaPäärahoittajat: Pohjois-savon liitto ja kuopion kaupunkilisätietoja: suu- ja leukakirurgian professori Jari kellokoski, [email protected] www.uef.fi

Potilastuolin asentoa säädetään lattialla olevan langattoman yksikön kautta.

Kaikki klinikan tilat on toteutettu siten, että valot syttyvät, kirkastuvat ja himmenevät automaattisesti. Näin vältytään turhilta kosketuksen jättämiltä bakteereilta.

Hammaslääkäri ja potilas kohtaavat maailman moderneimmassa ympäristössä

4


Laboratorio, patologian yksikkö, röntgen- ja tomo-grafiakuvaus... Voisi luulla, että puhutaan lääketieteestä, mutta kyse on Metlan tut-kimus- ja kehittämisyksikön huippuosaamisesta.

menestystarinaksi muodostunut Taimitarhojen tietopalvelu on saanut seuraajakseen jo neljä

uutta toimintoa Suonenjoen yksik-köön, kertoo Metlan erikoistutkija Heikki Smolander.

Huhtikuussa 2013 valmistui tutki-muskasvihuoneen modernisointi, joka mahdollistaa kahden uuden tekniikan pilotoinnin. Tilan jäähdytykseen käyte-tään uutta vesiverhotekniikkaa ja toi-sena innovaationa pilotoidaan taimien rakenteen muuttamista led-valojen avulla. Led-tekniikassa on se etu, että valo voidaan säätää eri aallonpituuk-sille joustavammin kuin perinteisillä valaisimilla.

Metlan perustamassa siemen-laboratoriossa puolestaan selvitetään siementen itävyyttä ja niiden raken-netta. Röntgenkuvauksilla pystytään erottelemaan vaurioituneet siemenet ehjistä.

Siemenlaboratorio tekee yhteistyö-

tä Itä-Suomen yliopiston biomateriaa-likeskuksen kanssa. Kokeiluja on tehty mm. tomografiakuvauksen käytöstä siementen rakenteen tutkimuksessa. Tekniikkaa on käytetty toistaiseksi vähän tähän tarkoitukseen. Siemen- ja taimituottajat sekä metsänviljelyn ammattilaiset odottanevat tuloksia suurella mielenkiinnolla, sillä siemenen hinta määräytyy itävyyden mukaan.

Suonenjoella toimii myös tutkimus-taimitarha, jossa kehitetään taimi-kasvatusmenetelmiä koneistutukseen sopivaksi. Koneyrittäjillä on oltava sopivaa taimimateriaalia koko sulan maan ajan perinteisten kevät- ja syysistutussesonkien sijasta. Ensim-mäiset tulokset osoittavat, että kesällä istutettujen taimien kasvuun-lähtö voi olla parempi kuin keväällä istutettujen.

Tulevaisuudessa metsäpatologian yksikössä etsitään ratkaisuja myös taimi tar hoilla esiin tyviin tauti ongelmiin tai niiden uhkiin.

– Metla on kehittänyt Suonenjokea yksikkönä, joka kattaa koko ketjun siementuotannosta taimikonhoitoon saakka. Tämä on selvä etu muihin toi-mijoihin nähden, sanoo erikoistutkija Markku Nygren.

uuDen sukuPolven teknoloGian tutkimuskasviHuone

ohjelma ja toimintalinja: eakR, itä-suomi, toimintalinja 2Projektikoodi ja toteutusaika: a31471, 2011–2013kokonaiskustannukset: 320 000 euroaRahoittaja: Pohjois-savon liittolisätietoja: erikoistutkija Heikki smolander, [email protected] www.metla.fi

Vesiverhotekniikkaa käytetään kasvihuoneen jäähdyttämiseen.

Vesi jäähdytetään ulkoaltaassa. Käytössä on suihkut, jotka puhaltavat vettä ilmaan. Ilmassa ollessaan vesi haihduttaa lämpöä ja viilenee.

Suonenjoella toimiva metsäntutkimuslaitos erikoistuu viljelymetsiin

5


itä-Suomen yliopistossa on kehitetty ainutlaatuinen laitteistomenestelmä ilmansaasteiden haitallisuuden tutkimukseen.

uusiutuvien energiatuotantomuo-tojen lisääntyessä on havahduttu siihen, että uusia polttoaineita

ja uudenlaista polttoainetekniikkaa on mahdollista ottaa käyttöön tuntemat-ta niiden toksikologisia eli terveydelle haitallisia vaikutuksia.

Vastaavasti lääke- tai elintarvike-teollisuudessa uudet lääkeaineet tai lisäaineet eivät pääse markkinoille ilman perusteellista ja jopa vuosikausia kestävää testausta.

Samaan aikaan on odotettavissa, että bioenergiantuotanto tulee lisäämään pienhiukkasten määrää ilmassa. Tutki-muksissa on todettu, että ilmansaasteet ja erityisesti pienhiukkaset ovat tärkein terveyshaittaa aiheuttava tekijä.

– Ongelmaa onkin lähestyttävä monitieteisesti, sanoo professori Maija-riitta Hirvonen Itä-Suomen yliopistolta.

– Olemme tarttuneet haasteeseen tuomalla terveystutkimuksen mukaan ilmansaasteiden tutkimukseen. Siten voimme tarjota yrityksille ja elinkeino-elämälle valmiuksia kehittää uusia tur-vallisia polttoaineita, Hirvonen jatkaa.

Itä-Suomen yliopistoon on pysty-tetty EU-rahoituksella pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio. Tavoit-teena on, että maassamme oltaisiin valmiita siinä vaiheessa, kun uusien polttoaineiden testausta aletaan vaatia muiden markkinoille tulevien aineiden tapaan.

Yliopiston laboratorioon on pysty-tetty ainutlaatuinen laitteistoketju. Pienpolttolaitteiden ja auton pakokaa-sujen päästöt johdetaan linjastoa pit-kin laimennukseen, jossa simuloidaan ilmakehän päästöjä laimentavaa vai-kutusta. Laimennuksesta päästöilmaa johdetaan muutuntakammioon, jossa jäljitellään UV-valon ja otsonin vaiku-tuksia päästöön. Sen jälkeen päästöt menevät solu- ja eläinyksikköön altis-tuskokeisiin. Kaikista vaiheista tehdään fysikaaliset ja kemialliset analyysit.

Itä-Suomen yliopisto tekee tätä työtä yhteistyössä kolmen muun maan kanssa Saksassa perustetussa Helmholzin virtuaali-instituutissa, joka on keskittynyt eritoten bioenergia- ja laivapäästöihin.

– Vastaavaa laitteistoa ei ole ainakaan saman katon alla muualla Euroopassa. Haluamme olla edelläkä-vijöitä mitä tulee uusien polttoainei-den testaukseen, toteaa professori Hirvonen.

ilmansaasteiDen HaitallisuuDen tutkimus- Ja testauslaitteisto

ohjelma ja toimintalinja: eakR, itä-suomi, toimintalinja 2Projektikoodi ja toteutusaika: a31097, 2010–2011kokonaiskustannukset: 570 000 euroaRahoittaja: Pohjois-savon liittolisätietoja: Professori maija-Riitta Hirvonen, [email protected] www.uef.fi

Tutkimustiloja ja laitteistoja ilmansaasteiden haitallisuuden tutkimukseen ei ole Itä-Suomen yliopistossa aiemmin ollut, ne on luotu kehitystyön yhteydessä.

Kuvassa muutuntakammio.

Terveystutkimus kytketään osaksi polttolaitteiden ja -aineiden kehittämistä

PASI

JA

LAVA

PASI

JA

LAVA

6


Uusi toimintaverkostomalli auttaa yrittäjiä konseptoimaan asiakas- ja opiskelijalähtöisiä sisustustuotteita ja tilaratkaisuja.

toimintaverkostoon kuuluu Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon kou-lutuskuntayhtymän eri yksiköiden

lisäksi yrityksiä ja erikoisasiantuntijoita. Uuden suunnitteluprojektin kulku ete-

nee kahta reittiä. Yrittäjä esittelee ideansa aloituspalaverissa, jonka jälkeen oppilai-tosten opiskelijaryhmät työstävät ideois-ta 4–5 versiota. Versioista valitaan paras ja siitä luodaan prototyyppi. Oppilaitosten osalta työ jää siihen ja on yrittäjästä kiinni, lähteekö hän viemään tuotteen suunnit-telua eteenpäin.

Toinen toimintatapa on opiskelijalähtöi-syys. Jos opiskelija keksii hyvän tuote-idean, sitä lähdetään viemään eteenpäin ja kysytään sopivalta yrittäjältä, olisiko tämä kiinnostunut tuotteesta.

Esimerkkejä innovatiivisimmista toi-mintaverkoston suunnittelemista tuot-teista ovat modulaarinen, lamellihirsistä rakennettu sisäsauna Kaukoidän markki-

noille, hampusta valmistetut ääniloukut, joita voi käyttää myös leikkivälineinä sekä kerroksittain viilu- eli kertopuusta rakennetut tilaratkaisut.

Kertopuusta voidaan tehdä isoon aulaan erilaisia odotustiloja, joista osa voi toimia neuvottelu- tai videoneuvot-telutiloina. Tuoteidean kehittänyt yritys on valmistanut kertopuusta paviljongin Milanon huonekalumessuille.

Toimintaverkoston toimijat ovat lähte-neet mukaan maailmanlaajuiseen Material ConneXion -toimintaan, jossa kaikki uudet materiaalit ovat internetin kautta nähtä-vissä kootusti yhdestä materiaalipankista ja niitä on mahdollista tilata suoraan tuot-tajilta. Ratkaisu helpottaa opiskelijoiden työskentelyä.

Palvelun kautta on myös mahdollista vastaanottaa muutaman kerran vuodessa laatikollinen näytteitä. Tavoite on pys-tyttää uusien materiaalien näyttelytila

Savoniaan, joka tulee olemaan niin ikään yrittäjien hyödynnettävissä.

– Osa projekteista on ollut niin onnis-tuneita, että ne ovat saaneet heti jatkoa. Savonian Games for health -projekti käynnistettiin KYS:n kuntoutusosastolle suunniteltujen kuntoilupelien myötä, sa-noo projektipäällikkö Tapani Laukkanen Kuopion Muotoiluakatemiasta.

Juti – Julkisten tiloJen innovatiivisten sisäPinta- mateRiaalien tuotteistaminen sekä veRkottuneen asiantuntiJuuDen tuomat liiketoiminnan maHDollisuuDet

ohjelma ja toimintalinja: esR, itä-suomi, toimintalinja 3Projektikoodi ja toteutusaika: s11448, 2010–2014kokonaiskustannukset: 450 000 euroaRahoittaja: Pohjois-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuslisätietoja: Projektipäällikkö tapani laukkanen, [email protected] www.designkuopio.fi/juti

Kuopion Muotoiluakatemia ideoi kelluvan ravintolalaivan Kallamarinan edustalle.

Opiskelijat suunnittelivat kuntouttavan pelimaailman Kuopion yliopistollisen sairaalan kuntoutusosastolle tuotemuotoilun lehtorin Heikki Nevalaisen idean pohjalta. Tilasuunnitelman tekivät opiskelijat Sini Räikkä, Sofia Mikkonen ja Pekka Malo.

Savolainen toimintaverkosto työstää ideoista uusia tuoteinnovaatioita

7


uRaoHJaamo- Ja läHDe-toiminta

ohjelma ja toimintalinja: esR, itä-suomi, toimintalinja 2Projektikoodi ja toteutusaika: s11469 ja s11470, 2010–2014kokonaiskustannukset: 906 255 euroa (uraohjaamo), 516 050 euroa (lähde)Rahoittaja: Pohjois-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuslisätietoja: Jaana Pernu, [email protected] (uraohjaamo), tarja tapaninen, [email protected] (lähde)

www.po1nt.fi/uraohjaamo, www.lahdehanke.fi

Uraohjaamo auttaa nuoria löytämään ‘sen oman jutun’

Nuoret uraohjautujat ja projektipäällikkö Jaana Pernu tutustumassa rakennusalan ammatteihin YIT:n työmaalla.

Uraohjaamo tarjoaa nuorille ohjausta, jonka avulla he saavat uuden otteen opiskeluun ja työelämään.

työllistyminen on tänä päivänä vaikeaa tai jopa mahdotonta ilman ammatillista koulutusta ja

työkokemusta. Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Iisalmessa startannut Uraohjaamo-ohjauspalvelu auttaa nuoria mielui-san opiskelupaikan ja ammattialan löytämisessä järjestämällä koulutus- ja työpaikkavierailuita sekä antamalla henkilökohtaista ohjausta.

Työpaikkakäynneillä nuoret pää-sevät esittämään kysymyksiä ja näkemään eri ammattiryhmiä työs-kentelemässä.

Ohjauspalvelun tavoitteena on, että saadun ohjauksen avulla nuoret pystyvät tekemään itselleen mahdolli-simman sopivat koulutusvalinnat.

– Nuoria otetaan mukaan non-stop-periaatteella ja heille tarjotaan mahdollisuus peilata omia urasuun-nitelmia eri vaihtoehtoihin, kertoo projektipäällikkö Jaana Pernu.

Yritykset ovat lähteneet mukaan hankkeen toimintaan tarjoamalla työ-, työkokeilu- ja oppisopimuspaikkoja nuorille.

Uraohjaamon lisäksi käynnissä on

syrjäytymistä ehkäisevä Lähde-toimin-ta. Toiminnan tarkoitus on tunnistaa alkava syrjäytymiskehitys mahdollisim-man varhaisessa vaiheessa. Siilinjärvellä alkunsa saaneeseen toimintaan ovat sitoutuneet myös naapurikuntien sosi-aali- ja terveystoimet.

Asiakkaiden elämänhallinnan taitoja lisätään mm. jelppari-toiminnalla, jossa tukihenkilö on nuoren apuna opiskelu- ja työasioissa tai vapaa-ajan toimin-noissa. Nuoret Duuniin -kampanja puolestaan haastaa kaikki pohjoissavo-laiset yrittäjät työllistämään yhden tai useamman nuoren vähintään kahdeksi kuukaudeksi.

Kohderyhmään kuuluu nuoria ja nuorten perheitä. Lähde- toiminnan kautta on jo saavutettu pysyviä hyviä käytäntöjä matalan kynnyksen palveluiden toteutuksesta muun muassa yhdistämällä virtuaalinen ja fyysinen palvelu.

– Sekä Uraohjaamon että Lähde-

toiminnan tavoitteena on tukea nuorisotakuun toteutumista mm. toimimalla aktiivisesti palvelujärjestel-män koordinointi- ja kehittämistyössä. Toiminta auttaa nuoria löytämään kaikki mahdolliset reitit tavoittaakseen tasapainoisen arjen, opiskelupaikan ja työn, jossa viihdytään.

8


Yrittäjien keskuudesta virinnyt toive käynnisti myynnin johtamisen osaamista lisäävän koulutuksen Pohjois-Savossa.

myynnin johtamisen koulutus vahvistaa paikallisten yritysten koti- ja ulkomaista kilpailukykyä

sekä työllisyyttä. Kokonaisuus on ollut niin onnistunut, että se on saamassa jatkoa kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen maisteriohjelman muodossa Itä-Suomen yliopistossa, erillisopintoina Savonia-ammattikor-keakoulun Varkauden yksikössä sekä osana eMBA-koulutusta Koulutus- ja kehittämispalvelukeskus Aducatella.

Koulutuskokonaisuutta on ollut rakentamassa 50 yhteistyöyritystä, jotka ovat tuoneet oman osaamisensa opiskelijoiden käyttöön. Kyseessä on ainutlaatuinen koulutus, sillä vastaa-vanlaista ei ole Suomessa tarjolla.

– Tärkein tehtävä on tuottaa uusia osaajia elinkeinoelämän palvelukseen, sanoo lehtori Saara Julkunen Itä-Suomen yliopistolta.

Kansainvälisyyttä ulkomaisin opeinMerkittävä osa koulutussisältöä on kansainvälisyys. Luennoilla on ollut useita ulkomaisia luennoitsijoita ja

opetuskielenä on ollut pääosin eng-lanti.

Lehtoreista ja yhteistyöverkostoon kuuluvista tahoista koostuva ydintiimi on hakenut vaikutteita myös Suomen rajojen ulkopuolelta. USA:n Grandfield Management Development Centeris-tä tiimiläiset saivat tuoreimman tiedon myynnin johtamisesta.

Jatkossa tullaan kehittämään myös myynnin ja kansainvälisen liiketoimin-nan tutkimusta.

Itä-Suomen yliopiston, Aducaten ja Savonian järjestämän myynnin johtamisen peruskoulutuksen käynyt opiskelija hallitsee erilaiset myynnin toimintaympäristöt, myyntistrategiat, kansainvälisen B2B-myynnin, rekry-toinnin, suoramyynnin ja saa vuoro-vaikutustaitoja. Koulutus valottaa myös myynnin etiikkaa ja juridiikkaa.

mYYnnin JoHtamisen osaaminen, mYYJo

ohjelma ja toimintalinja: esR, itä-suomi, toimintalinja 3Projektikoodi ja toteutusaika: s11469, syksy 2010–syksy 2013kokonaiskustannukset: 700 000 euroaRahoittajat: Pohjois-savon elY-keskus ja Pohjois-savon liittolisätietoja: oili kinnunen, [email protected]

www.uef.fi/myyjo

Uusia myynnin taitajia tarvitaan lisää elinkeinoelämän palvelukseen

Myynnin johtamisen peruskoulutuksessa harjoitellaan myynti- ja vuorovaikutustaitoja mm. roolipelin avulla. Kuvassa Katariina Rissanen.

lisää makuPaloJa PoHJois-savon

keHittämistYÖstä:

www.pohjois-savo.fi/ hankerekisteri

tutustu

9


maaHanmuuttaJien tYÖllistYminen – kansainväliset mallit tYÖllistYmisPalveluiDen keHittämisessä (into)

ohjelma ja toimintalinja: esR, itä-suomi, toimintalinja 4Projektikoodi ja toteutusaika: s11426, 2010–2012kokonaiskustannukset: 153 000 euroaRahoittaja: Pohjois-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuslisätietoja: kehittämispäällikkö mari nupponen, [email protected] www.aducate.fi/into

Kansainväliset mallit otettiin hyötykäyttöön työllistämispalveluiden kehittämisessä

Hyvät käytännöt leviävät EU-hankkeiden avulla sekä maakunnasta että maasta toiseen. Pohjois-Savossa on otettu mallia maahanmuut-tajien työllistymispalveluihin muun muassa Skotlannista.

Pohjois-Savossa jokainen maa-hanmuuttaja nähdään poten-tiaalisena työntekijänä. Siksi

heidän työllistymiseensä halutaan panostaa. Helpoimmin alkuun pääsee tarjoamalla maahanmuuttajataustaiselle työnhakijalle mahdollisuus tutustua uuden asuinmaansa työympäristöihin, työtehtäviin ja niiden vaatimuksiin sekä auttaa häntä luomaan verkostoja helpottamaan työnhakua.

Maahanmuuttajien työllistymiseen on haettu mallia muista Euroopan maista, joilla on Suomea pidempi kokemus heidän työllistymisestään. Työllistymispalveluita tarjoavien organisaatioiden henkilöstö on käynyt tutustumassa Tanskassa, Ruotsissa, Hollannissa ja Skotlannissa käytössä oleviin erityistyöllistymisen malleihin.

Esimerkiksi Skotlannista löydettiin ns. work shadowing -palvelu, jossa työnhakija ’varjostaa’ ammattilaista. Hän tarkkailee, miten ammattilainen suorittaa eri tehtävät ja voi myös itse kokeilla työtehtävien tekemistä

henkilöstön valvonnassa. Molemmat osapuolet saavat tukea työhönval-mentajalta, joka auttaa työpaikan työtehtävien ja työnhakijan osaamisen kohtaamisen varmistamisessa.

Vierailujen jälkeen kehittämisryh-mä on tarkastellut eri käytäntöjä ja valinnut niistä parhaimmat kokeilta-viksi. Yksi kokeilluista käytännöistä on vapaaehtoinen työllistymistä tukeva mentorointi. Mentorointitoiminnassa suomalainen tukihenkilö jakaa tietojaan ja kokemuksiaan suomalaisesta työ-elämästä maahanmuuttajataustaiselle työnhakijalle.

Mentoroitavalla on mahdollisuus pohtia tavoitteitaan työllistymisen suhteen sekä saada mentorilta neuvoja ja mielipiteitä, jotka voivat auttaa työ-paikan löytymisessä.

Jos mentorilla ja mentoroitavalla on sama ammatti, voi mentorilla olla ar-vokkaita verkostoja tai sisäpiirin tietoa

Ryhmä pohjoissavolaisia työllistymisen ammattilaisia kävi tutustumassa käytössä oleviin malleihin mm. Hollannissa.

Mentorointi on hyvä keino luoda verkostoja ja saada neuvoja työllistymiseen.

mahdollisista työnantajista.

– Työllistymistoiminta on havaittu hyödyl-liseksi ja se on saanut jatkoa Maahanmuutta-neiden työllistymispalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa -projektilla, toteaa Itä-Suomen yliopiston kehittämispäällikkö Mari Nupponen.

10


alZHeimeR-PatoloGian muokkaus kalsiumkanavan salPaaJilla: PRooF-oF-ConCePt tutkimus

ohjelma ja toimintalinja: eakR, itä-suomi, toimintalinja 2Projektikoodi ja toteutusaika: a550532, 2010–2012kokonaiskustannukset: 300 000 euroaRahoittaja: tekeslisätietoja: Professori mikko Hiltunen, [email protected] www.uef.fi

Alzheimerin taudin aivokudosmuutoksia voidaan lievittää täsmähoidolla

itä-Suomen yliopiston neuro-logian yksikössä on saatu uutta tietoa Alzheimerin taudin kulusta rasitusrintakivun hoitoon kehite-tyllä lääkkeellä.

useat tulokset osoittavat, että aiemmin sairastetulla aivoveren-kiertohäiriöllä ja Alzheimerin taudilla

on olemassa yhteys. Jos henkilö saa esimerkiksi 50-vuotiaana aivohalvauksen, on hyvin suuri todennäköisyys, että hän myöhemmin sairastuu Alzheimerin tautiin.

Verenkiertohäiriön ei tarvitse olla mas-siviinen, vaan jopa pieni muutos aivoissa voi toimia Alzheimerin taudin siemenenä.

Taudin syntymekanismin on havaittu liittyvän aivoverenkiertohäiriön jälkeen aivoihin kertyvään kalsiumiin ja beta-amyloidiin.

Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu, voitaisiinko alunperin rasitusrintakivun hoitoon kehitetyn Bepridilin käytöllä vähentää kalsiumin ja beta-amyloidin haitallista kertymistä.

Häiriön mallintaminen

Tutkimuksen alkuvaiheessa rottien aivo-verenkiertoa hidastettiin kahden tunnin ajaksi. Kahden päivän jälkeen aloitettiin Bepridilin käyttö. Lääkkeen antamista jatkettiin 26 päivän ajan.

Ennen tutkimusta rotat oli opetettu nousemaan sylinterikupista ylös ja käve-

lemään langalla, jotta lääkettä saaneiden rottien liikkumista pystyttiin vertaamaan niiden rottien liikkumiseen, joille ei oltu annettu lääkettä.

Oletus oli, että jos Bepridil auttaa be-ta-amyloidi- ja kalsiumkertymiin, myös liikkuminen on parempaa, koska aivove-renkiertohäiriön jälkeiset oireet ilmenevät useimmiten juuri liikkumisessa.

Tutkimuksen tulokset

Kokeissa saatiin lisänäyttöä siitä, että aivoihin kertyi beta-amyloidia veren-kiertohäiriön jälkeen. Mitä pidempi aika kului, sitä kiinteämmiksi ja laajemmiksi kertymät muuttuivat ja niihin alkoi kertyä myös kalsiumia.

Bepridilin käyttö vähensi voimakkaas-ti beta-amyloidin ja kalsiumin määrää, mutta se ei vaikuttanut siihen, että muisti- ja oppimistoiminnot olisivat

parantuneet. Alzheimerin taudissa vakavimmat

oireet ilmenevät juuri oppimisessa ja muistamisessa, joten tutkimuksen pe-rusteella ei pystytty todentamaan, että Bepridil-hoito vaikuttaisi nimenomaan näihin toimintoihin.

Vaikka alkuperäinen tavoite jäi osittain saavuttamatta, lääkkeellä nähdään ole-van potentiaalia akuuttien aivovammojen hoidossa. Bepridil-hoito voi edesauttaa aivovammoista palautumista.

Mahdollisen aivovammojen hoidossa saavutettavan hyödyn lisäksi projektissa onnistuttiin luomaan kustannustehokas tutkimusmalli, jota voidaan hyödyntää muiden lääkkeiden testauksessa.

Itävaltalainen QPS Austria GmbH hyö-dyntää kehitettyä mallia tarjoamalla siihen perustuvaa kliinistä lääketestausta.

Muita tutkimuksessa mukana olleita tahoja olivat Orion Oyj, Suomen aivotut-kimus- ja kuntoutussäätiö, MAP Medical Technologies, Hermo Pharma Oy ja Itä-Suomen yliopisto.

– Tutkimus oli sikäli onnistunut, että saavutettiin hypoteesi, jota odotettiin, eli pystyttiin huomattavasti alentamaan kal-sium- ja beta-amyloidikertymien määrää aivoissa, sanoo professori Mikko Hiltunen Itä-Suomen yliopistosta.

Alzheimerin taudille altistavat beta-amyloidi- ja kalsiumkertymät (kuvassa ympyröitynä) saatiin kokeessa vähenemään aivoista merkittävästi.

11


Pohjois-Savon alueen matkailu- ja ohjelmapalvelualan yrittäjät ovat saaneet oppia ympäristöarvoihin sitoutumisesta, palveluiden kehittämisestä ja turvallisuusasiakirjojen ajantasaistamisesta. Tavoitteena on vihreämpi maakunta.

savonia-ammattikorkeakoulu on tarjonnut GreenSavo-projektin puitteissa yrityksille ympäristö-,

laatu- ja turvallisuuskoulutusta sekä mahdollisuuden palvelujen kehittämi-seen hyödyntämällä palvelumuotoilun keinoja.

– Koulutukset on toteutettu kierto-kouluperiaatteella Pohjois-Savon alu-eella, huomioiden eri alueiden matkailu-sesongit ja yritysten lähtötasot, kertoo projektipäällikkö Tiina Kuosmanen.

Hänen mukaansa koulutukseen osallistuneiden yritysten kesken on vallinnut vahva yhteishenki. Kokemus-peräistä tietoa on jaettu välittämättä siitä, toimivatko yritykset samalla alalla vai ei. Esimerkiksi golfyrittäjän suurin kilpailija ei ole toinen kolopallo yrittäjä, vaan muut harrasteet ja aktiiviteetit. Niinpä yrittäjien kannat-taa puhaltaa yhteen hiileen.

Palveluiden kehittämistä on tarkas-

teltu myös viestinnän ja sähköisen median näkökulmasta. Kurssilai-sille on jaettu vinkkejä ja ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimiseen ja muun muassa siihen, miten katkaista siivet negatiiviselta palaut-teelta.

– Kestävään mat-kailuun pohjautuvassa Travel Without Guilt -koulutusohjelmassa saatujen oppien mukaisesti viestinnässä on selkeämpää viitata tiettyyn standardiin kuin kuvata pitkäsanaisesti, kuinka ympäristöasiat on yrityksessä otettu huomioon, Kuosmanen sanoo.

GreenSavo-projektin kautta on ollut mahdollista toteuttaa myös useita erilaisia sertifikaatteja, kuten kansain-välinen golfkenttien ympäristöohjelma (GEO) ja Laatutonni- tai Joutsenlippu-tunnus.

Työpajoissa on ollut mukana myös Savonia-ammattikorkeakoulun opis-kelijoita tuoreine ideoineen.

Lopputuloksena syntyi monia hyviä konsepteja, kuten metsään luotu valoreitti, neljän vuodenajan kylpylä, umpihankikelkkaretki ääriolosuhteis-sa ja yöeläjät-suurtapahtuma, joka järjestetään Tahkolla yöttömien öiden aikaan. Uusilla palveluilla halutaan

GReensavo

ohjelma ja toimintalinja: esR, itä-suomi, toimintalinja 3Projektikoodi ja toteutusaika: s12062, 2012–2013kokonaiskustannukset: 175 100 €Rahoittaja: Pohjois-savon liittolisätietoja: tiina kuosmanen, [email protected]

http://greensavo.wordpress.com/

Matkailuyritykset lähtivät merta lähemmäs kalaan

Kouluttaja Mikko Koivisto luennoi sidosryhmäkartoituksesta ja käyttäjälähtöisistä palveluista.

Tiina Kuosmanen harjoittelee tulen käsittelyä käytännössä.

luoda aistivoimaisia kokemuksia ja saada kasvatettua matkailijoiden viipymää Pohjois-Savon alueella.

Savonia on toteuttanut osana Green-Savo-projektia Savon ammatti- ja aikuis-opiston kanssa Merta lähemmäs kalaan -seminaarin, jossa tarjoiltiin tietoa oman maakunnan aineksista tehdystä ruoasta maailmanluokan kokkien opastuksella.

12


ViaDia Pohjois-Savo ry:n lounasjakelun myötä käynnistynyt Työpäivä-projekti on antanut hyviä eväitä ja taitoja asiakaslähtöiseen elämänhallintaan.

vuonna 2010 käynnistynyt lounastoiminta tarjosi aitiopaikan auttajien ja avuntarvitsijoiden

kohtaamiselle. ViaDian työntekijät havaitsivat, että monilla ruoka-avun tarvitsijoilla on monialaisia ongelmia. Heidän kohdallaan asunnon ja päihde-ohjauksen kaltaiset tavalliset palvelut eivät riittäneet.

Toiminnanjohtaja Pekka Matilaisen aloitteesta ViaDia lähti rakentamaan kuntouttavan työn toimintamallia ja siihen liittyvää tukiverkostoa. Avuk-si vankilasta kotiutuville henkilöille luotiin Arjen taidot -koulutus ja sen jatkoksi Työpäivä-kokonaisuus, jossa tähdätään työllistymiseen tai opiske-lupaikan saamiseen.

Rikostaustaisten henkilöiden lisäksi tuen piiriin otetaan vaikeasti työllisty-viä ulkomaalaisia, pitkäaikaistyöttömiä ja ylipäätään henkilöitä, jotka eivät pärjää muualla.

Kuntoutujat voivat halutessaan osallistua parin kuukauden pituiseen

vapaaehtoistyöhön ennen varsinaista Työpäivä-jaksoa. Osana kuntouttavaa työtoimintaa heille tarjotaan elämänhal-lintakoulutusta, ensiaputaitoja, atk- ja hygieniakoulutusta sekä ensiapu- ja työturvallisuuskoulutusta.

ViaDia Pohjois-Savo ry on onnis-tunut Työpäivä-toiminnan aikana luomaan toimintamalleja, joita voivat hyödyntää muutkin kolmannen sektorin toimijat. Esimerkiksi ohjaus-tarpeiden kartoitukseen käytettäviin kirjaamiskäytäntöihin on löydetty toimiva konsepti. Samoin aikataulu-tus, jatko-ohjaukset ja toimintatavat sujuvat jo hyväksi havaitun kaavan mukaan.

Ainutlaatuista Työpäivä-toiminnassa on asiakaslähtöisesti kehitetty palve-luohjausmalli ja se, että taustalla on kristillinen järjestö. Kristillinen tausta luo monille tuettaville lohtua ja turvaa epävakaassa elämäntilanteessa.

–Jokaisella Työpäivä-toimintaan osallistuvalla henkilöllä on omat osaa-misalueet ja vahvuudet. Niitä tuke-malla heidän on mahdollista päästä osaamista vastaaviin töihin, sanoo projektipäällikkö Petri Kekäläinen.

tYÖPäivä-Hanke

ohjelma ja toimintalinja: esR, itä-suomi, toimintalinja 2Projektikoodi ja toteutusaika: s11460, 2010–2013kokonaiskustannukset: 359 000 euroaRahoittaja: Pohjois-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuslisätietoja: Projektipäällikkö Petri kekäläinen, [email protected]

www.kuopionvapis.fi/viadia-ps/tyopaiva-hanke.php

Työpäivä-toiminnan kautta voi löytää tien työmarkkinoille

Työpäivään kuuluviin rutiineihin on mahdollista tutustua muun muassa lounasjakelun merkeissä.

ViaDia Pohjois-Savo ry:n järjestämän työssäoppimisen ja ilmaisen lounaan lisäksi Kuopion Vapaaseurakunnan tiloissa on tarjolla hengellistä toimintaa.

13


itä-eko, itä-suomen ekovoimalaitoksen PeRustamis- suunnitelma Ja teknoloGiaselvitYkset

ohjelma ja toimintalinja: eakR, itä-suomi, toimintalinja 2Projektikoodi ja toteutusaika: a32095, 2012–2013kokonaiskustannukset: 815 000 euroaRahoittaja: Pohjois-savon liittolisätietoja: Projektipäällikkö Janne kuronen, [email protected] www.riikinvoima.fi

Joensuun, Savonlinnan, Mikkelin, Saarijärven, Iisalmen, Kuopion ja Varkauden jätteet käsitellään tulevaisuudessa alueiden keskipisteessä, Leppävirralla, jonne kohoaa uusi jätteenpolttolaitos. Näin vältytään yli neljän miljoonan kilometrin rekkarallilta vuodessa.

Riikinvoiman ekovoimalaitoksella jäte palaa hiekkamyrskyn ja tulimeren keskellä

Varkaudessa 1970-luvulla kehi-tettyä leijupetitekniikkaa aletaan hyödyntää Leppävirralle kohoa-vassa modernissa jätteenpoltto-laitoksessa.

itä-Eko -projektin yhteydessä perus-tettu Riikinvoiman ekovoimalaitos on seitsemän kunnallisen jäteyhtiön sekä

Varkauden Aluelämpö Oy:n yhteinen hanke.

Ekovoimalaitoksen rakentamispäätök-sen taustalla on ollut tavoite vähentää biohajoavan jätteen päätymistä kaa-topaikoille. Tulevan laitoksen ansiosta kaatopaikkapenkkaus Itä- ja Keski-Suo-messa vähenee murto-osaan nykyisestä.

Ennen lopullista rakentamispäätöstä jä-teyhtiöt ja Varkauden aluelämpö joutuivat punnitsemaan tarkkaan, otetaanko laitok-sessa käyttöön arinatekniikka vai leijukat-tila. Lopulta päädyttiin jälkimmäiseen.

Arinatekniikka on perinteinen jätteen-polttotekniikka, jossa jäte syötetään kaltevalle arinalle ilman lajittelua.

Leijutekniikassa arina on vaakatasossa ja arinan päällä on puolen metrin ker-ros hiekkaa. Kun kattila käynnistetään, leijutetaan hiekkaa palamisilmalla arina-suuttimien kautta. Hiekka lämmitetään 800–900-asteiseksi ja kattilaan aletaan syöttämään polttoainetta eli jätettä. Se palaa hiekkamyrskyn ja tulimeren keskellä.

Leppävirran ekovoimalaitoksen kierto-leijutekniikassa ilmamäärä on niin suuri, että hiekkapeti lähtee kiertämään ilman mukana. Kiertävä hiekkapeti tehostaa polttoaineen sekoittumista ja palaminen tapahtuu aivan loppuun asti. Savukaasut erotetaan palamisvaiheen jälkeen hiekas-ta ja johdetaan savukaasujen käsittelyyn. Hiekka palautetaan takaisin kiertoon kiertopetikattilan tulipesään.

Polttolaitoksen tehokkaan toiminnan

edellytyksenä on huolellinen syntypaik-kalajittelu ja jätteiden esikäsittely. Seka- ja biojätteet sekä pullot ja metallit on lajiteltava kotitalouksissa entistä tarkem-min. Näin jäte pystytään hyödyntämään mahdollisimman hyvin sähkön- ja läm-möntuotantoon, ja kuluttajat välttyvät jätemaksujen nousemiselta.

Laitoksen myötä syntyy kaikkiaan viitisenkymmentä uutta työpaikkaa. Rakennusaikana työmaalla on noin 250 henkilötyövuotta.

Laitoksesta syntyvällä kaukolämmöllä voidaan lämmittää noin 9000 omakoti-taloa, ja polttoprosessin myötä syntyvä sähkö myydään valtakunnan verkkoon.

– Kattilatoimittajille laitos tulee olemaan mahtava referenssi, samaa Varkaudessa kehitettyä tekniikkaa hyö-dynnetään kaikkialla maailmassa, sanoo projektipäällikkö Janne Kuronen.

14


Osaamisesta liiketoimintamal-leiksi -projekti on vahvistanut Kriisinhallintakeskuksen ja Poh-jois-Savon alueen toimijoiden yhteistyötä ja lisännyt tietoi-suutta siviilikriisinhallinnasta.

kuopiossa Pelastusopiston yhteydes-sä sijaitseva Kriisinhallintakeskus on Suomen ainoa siviilikriisinhallinnan

osaamisorganisaatio. Keskuksen pääteh-tävä on asiantuntijoiden kouluttaminen kansainvälisiin siviilikriisinhallinta- ja rau-hanrakentamistehtäviin.

Yksi Osaamisesta liiketoimintamalleiksi -projektin tavoitteista oli Kriisinhallintakes-kuksen osaamisen hyödyntäminen uusille markkina-alueille tähyävien yritysten valmennuksessa.

Projektin aikana järjestettiin useita koulutuksia ja tapahtumia, muun muassa TEHO-valmennus, jossa syvennettiin osallistujien valmiuksia toimia epävakais-sa maissa.

TEHO-valmennus koostui valmista-vasta verkko-opiskelujaksosta sekä neljästä taitokoulutuspäivästä. Koulutus-päivissä käytiin läpi erilaisia harjoituksia aidoiksi lavastetuissa toimintaympäris-töissä.

Harjoitusten aiheet vaihtelivat ensi-apuharjoituksista tulkin kanssa työsken-telemisen kautta aina tiedonkeruuseen ja liiketoiminta-analyyseihin asti.

Projektin osatoteuttajina olivat Kuopion Kauppakamari, Savonia-ammattikorkea-koulu ja Itä-Suomen yliopisto. Niillä oli vahvat roolit yritysnäkökulman, sosi-

aalisen median käytön ja liiketoiminnan kehittämisen huomioimisessa koulutuk-sen sisällössä.

Pohjois-Savon yrityksiä kannustetaan osallistumaan FinnPron järjestämil-le yritysvaltuuskuntavierailuille, jotka suuntautuvat kehittyville alueille. Val-tuuskuntavierailuilla voi luoda arvokkaita kontakteja ja kasvattaa tunnettuutta kohdemaassa.

– Koulutukseen haettiin yrityksiä eri aloilta. Lopullinen osallistujamäärä oli 15 yritystä, joilla kaikilla on tavoitteena liiketoiminta haurailla ja kriisien jälkeisillä alueilla, kertoo projektipäällikkö Mervi Kuvaja Kriisinhallintakeskukselta.

osaamisesta liiketoimintamalliksi - itäsuomalaisten toimiJoiDen tukeminen kRiiseistä tai katastRoFeista toiPu-vien tai keHitYsmaiDen toimintaYmPäRistÖissä

ohjelma ja toimintalinja: esR, itä-suomi, toimintalinja 1Projektikoodi ja toteutusaika: s11756, 2011–2013kokonaiskustannukset: 525 000 euroaRahoittaja: Pohjois-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuslisätietoja: Projektipäällikkö mervi kuvaja,[email protected] www.cmcfinland.fi

Kehittyvissä maissa ja kriisien jälkeisillä alueilla pitää osata toimia oikein turvallisuusuhkia kohdatessa.

Pekka Haavisto luennoi itäsuomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksista haastavilla alueilla. Haavisto nosti esimerkiksi Afrikan, joka on uutena markkina-alueena matkalla luonnonvarataloudesta kohti informaatioyhteiskuntaa.

Siviilikriisinhallinta ja rauhanrakentaminen kulkevat käsi kädessä liiketoiminnan kanssa

15


innovaatio-osaamisen edelläkävijä siirtää osaamista pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön.

kuopio Innovationin Runway- valmennustoiminta on synnyt-tänyt kolme uutta yritystä, 10

uutta tuotetta ja palvelua sekä noin 20 työpaikkaa. Energia- ja ympäristöpuo-lelta elintarvike-, ICT- ja hyvinvointi-palveluiden kehittämiseen laajennettu projekti on todistanut, että asiakas-lähtöisyys on paras reitti kehitettäessä uutta tuotetta tai palvelua.

- Ei kannata tehdä tuotetta mark-kinoille ja vasta sen jälkeen kysyä tarvitseeko sitä kukaan, vaan loppu-käyttäjät kannattaa ottaa mukaan tuotekehitykseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sanoo pro-jektipäällikkö Juha Vilhunen Kuopio Innovationista.

Vilhunen ja asiantuntijana toimiva Kalevi Voutilainen omaavat itsekin vankan yrittäjätaustan, johon peilaavat jakamaansa osaamista.

Yksi oleellinen tekijä on pienen yri-tyksen rajallisten resurssien ymmärtä-minen. Maailmanvalloitusta ei kannata esittää tässä ja nyt, vaan olemassa olevien resurssien pohjalta.

Kansainvälinen viritys on ollut kai-

kissa valmennukseen osallistuneissa yrityksissä mukana, mutta ulkomaille menemisessä on oltava tarkkana. Kovin montaa kertaa mahdollisuutta ei tarjoudu, vaan useimmiten siinä tulisi onnistua kerralla.

Vilhusen ja Voutilaisen mukaan päättämättömyys on usein tuhoisinta tuotekehityksen ja yritystoiminnan kannalta.

– Olennaista on saada ensimmäiset asiakkaat niin tyytyväisiksi, että he läh-tevät jakamaan tietoa ja kokemuksiaan tuotteesta tai palvelusta muillekin.

Runway-valmennukseen osallistu-neet yritykset ovat olleet pääasias-sa teknologiapohjaisia, mutta myös hyvinvointipalveluita kuten Suupirssi- ja eKlinikka-toimintaa on kehitetty.

Runway-projektin valmentajat pyr-kivät olemaan muutamaa askelta edellä

RunWaY, innovaatioiDen kauPallistamiskiitotie

ohjelma ja toimintalinja: esR, itä-suomi, toimintalinja 3Projektikoodi ja toteutusaika: s11332, 2010–2014kokonaiskustannukset: 713 000 euroaRahoittaja: Pohjois-savon liittolisätietoja: Projektipäällikkö Juha vilhunen, [email protected] www.kuopioinnovation.fi/runway

Pudasjärvellä levitetään projektissa kehitettyä ympäristöystävällistä muovin korvaavaa biopolttoaineaumojen suojausmateriaalia.

Kaupallistamisen kiitotiellä tehdään askelmerkkejä kasvua hakeville yrityksille

LIIS

A H

YVä

RIN

EN L

ISAC

ON

OY

LIIS

A H

YVä

RIN

EN L

ISAC

ON

OY

Suojausmateriaali voidaan polttaa polttoaineen mukana voimalaitoksissa.

valmennettavaa yritystä: kuka kehitettävän tuotteen valmistaa, mikä on sen jakelutie ja mitkä ovat yhteistyökumppanit.

Documents

Savon Tähdet 2