16
1 Sisällys REHTORIN KATSAUS (Rehtori Jukka Nummelin) 2 YHTEISKUNNALLISET JA YLEISET AINEET (Kari Simonen ja Esa Virta) 2 TAITO- JA TAIDEAINEET (Eliisa Lintukorpi) 3 KUOROT (Natalia Maltizova) 4 TEKSTIILITYÖT (Marja-Leena Kangasniemi-Saari) 6 KIELET, KOTITALOUS YM. KEVÄÄLLÄ 2014 (Kirsi Vikman) 8 KIELET, KOTITALOUS YM. LUKUVUONNA 20142015: 9 Opiston ja YKI-tutkintojen esittelyä sekä koulutusta 20142015: 10 Opistolaiskunta 10 KIERTOMATKA KIINAAN 11

Sisällys - Forssa · 2017-06-21 · 3 sen sijaisen kanssa siten, että Virta huolehti atk-jatkokurssien opetuksen syksyn kurssilaisten osalta ja veti myös taulutietokoneet tutuksi

  • Upload
    others

  • View
    2

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

1

Sisällys

REHTORIN KATSAUS (Rehtori Jukka Nummelin) 2

YHTEISKUNNALLISET JA YLEISET AINEET (Kari Simonen ja Esa Virta) 2

TAITO- JA TAIDEAINEET (Eliisa Lintukorpi) 3

KUOROT (Natalia Maltizova) 4

TEKSTIILITYÖT (Marja-Leena Kangasniemi-Saari) 6

KIELET, KOTITALOUS YM. KEVÄÄLLÄ 2014 (Kirsi Vikman) 8

KIELET, KOTITALOUS YM. LUKUVUONNA 2014–2015: 9

Opiston ja YKI-tutkintojen esittelyä sekä koulutusta 2014–2015: 10

Opistolaiskunta 10

KIERTOMATKA KIINAAN 11

2

REHTORIN KATSAUS (Rehtori Jukka Nummelin)

Opisto järjesti Kehräämön perhelauantaitapahtuman keväällä 16.2.2014 ja syksyllä 30.8.2014 sekä

keväällä 24.1.2015.

Opisto osallistui Rekry-messuihin 18.2.2014 ravintola Vanha Värjärin tiloissa ja Hyvinvointimes-

suihin 27.9.2014 Feeniksissä sekä Työllisyysmessuihin 4.3.2015 Työväentalolla.

Opiston kevätnäyttely järjestettiin Forssassa Kehräämöllä 12.–14.4.2014 ja 18.–20.4.2015.

Opisto järjesti yhdessä Forssan kaupungin työllisyyspalveluyksikön kanssa Kuntouttaviin element-

teihin tutustuminen -kurssin keväällä 2014 ja syksyllä 2014 kaksi kurssia ja keväällä 2015 neljä

kurssia. Kursseille osallistui vuonna 2014 yhteensä yli 40 ja keväällä 2015 lähes 50 kuntouttavan

työtoiminnan piirissä olevaa työtöntä henkilöä.

Rehtori osallistui Forssan kaupungin edustajana Kansalaisopistojen liiton (KoL) liittokokoukseen

5.-6.6.2014 Turussa.

Opisto osallistui Kehräämön Ehtootorien organisointiin yhdessä muiden Kehräämön toimijoiden

kanssa järjestämällä Pihapelit-tapahtuman 10.7.2014 ja 16.7.2015.

Ohjelmaesite julkaistiin yhdessä Jokiläänin kansalaisopiston kanssa jo viidettätoista kertaa samoissa

kansissa. Painopaikka oli jälleen Forssa Print. Ohjelmaesite jaettiin kaikkiin viiteen Lounais-

Hämeen kuntaan elokuun puolivälissä.

Opisto oli mukana Art-Häme -viikon järjestelyissä ja tapahtumissa 28.–31.8.2014.

Opisto sai yhdessä Jokiläänin kansalaisopiston kanssa Opetushallitukselta ns. laatu- ja kehittämisra-

haa ”Sähköisten medioiden hyödyntäminen opistotoiminnassa” -hankkeeseen sekä ”Opetuksen ny-

kyaikaiset menetelmät opistotoiminnassa” -hankkeeseen. Edellinen hanke jatkuu vuoden 2015 lop-

puun ja jälkimmäinen vuoden 2016 loppuun.

”Sosiaalisen median hyödyntäminen opistotoiminnassa” -hanke päättyi vuoden 2014 lopussa.

Opisto on mukana Kanta-Hämeen Siviste-hankkeessa yhdessä seitsemän muun oppilaitoksen kans-

sa. Hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun.

Opiston opetustuntimäärä vuonna 2014 oli 6.877 tuntia, josta taiteen perusopetusta 631 tuntia, pro-

jektitunteja 92 ja ns. työllisyyspalveluyksikön kanssa järjestettäviä tunteja 128 sekä yleisluentoja 31

tuntia.

Opiskelijamäärä oli 1.762, kun se edellisvuonna oli 1.817. Laskua opiskelijamäärässä oli 55 henki-

löä edellisvuoteen verrattuna. Kurssilaisten määrä sen sijaan nousi; 3.381 kurssilaista vuonna 2014

ja 3.325 kurssilaista vuonna 2013 eli siis 56 kurssilaista enemmän vuonna 2014.

YHTEISKUNNALLISET JA YLEISET AINEET (Kari Simonen ja Esa Virta)

Yhteiskunnallisten aineiden osalta jatkettiin edeltävien vuosien tapaan. Kevään kurssitarjonnassa oli

mm. atk-alkeita senioreille, kertausta ja atk-pajoja sekä Office-kursseja. Syksyllä Esa Virta hoiti

jälleen vakinaisen opettajan vuorotteluvapaan sijaisuutta ja piti tietotekniikan kursseja seuraavasti:

atk-alkeita kesseleille, kertausta ja jatkoa atk-alkeisiin sekä tutustumista taulutietokoneisiin. Kurssi-

en toteutuminen oli yleensä varsin tyydyttävää. Oppimistavoitteissa saavutettiin myös hyvin tyy-

dyttäviä tuloksia. Keväällä 2015 vakinainen viranhaltija palasi töihin ja jakoi tietotekniikan opetuk-

3

sen sijaisen kanssa siten, että Virta huolehti atk-jatkokurssien opetuksen syksyn kurssilaisten osalta

ja veti myös taulutietokoneet tutuksi -kurssit. Simonen puolestaan hoiti uudet atk-alkeis- ja perus-

kurssit, Office- sekä kuvankäsittelykurssit, jonka lisäksi vielä ”kuntouttavaan työtoimintaan” kuu-

luvan pitkähkön atk-kurssin.

Avoimen yliopiston kursseista toteutui keväällä 2014 English Communication Skills. Syksyllä oli

tarjonnassa Suomen kielen kirjallinen viestintä 3 op, joka peruuntui ilmoittautujien vähyyden vuok-

si ja Gerontologian perusopinnot 25 op, peruuntui Turun avoimen yliopiston vuoksi. Keväällä 2015

toteutui Hyvinvointia ja terveyttä valokuvista. Lisäksi tarjonnassa oli Puheviestinnän perusteet 2 op,

joka peruuntui ilmoittautujien vähyyden vuoksi. Opinnot järjestettiin vakiintuneeseen tapaan yhteis-

työssä Hämeen kesäyliopiston kanssa.

Opintopiireihin ja kursseihin osallistuttiin entiseen tapaan innokkaasti, etenkin liikunta-, tanssi- ja

yogaryhmiin. Miesten yhteiskunnallinen opinto- ja keskustelupiiri, Jukka Nummelinin vetämänä

jatkui vakiintuneen suosion pohjalta. Myös Luontokurssi ja puutyökurssit säilyttivät suosionsa to-

tuttuun tapaan. Tuottavan sijoittamisen perusteet -kurssi toteutui syksyllä 2014 hyvällä osanotolla.

Sen sijaan Esteettömän yhteisöasumisen suunnittelu -luentosarja ei keväällä 2015 saanut suurta suo-

siota osakseen.

TAITO- JA TAIDEAINEET (Eliisa Lintukorpi)

Syksyn ”kuntouttavan työtoiminnan” kettu-kurssit: perus- ja jatkokettu 30.10.–19.12.2014. Ryhmät

kokoontuivat kaksi kertaa viikossa 13 viikon ajan (ti-to ja ke-pe klo 10-14). Niissä työttömät tutus-

tuivat kuntouttavan työtoiminnan nimissä opiston monipuolisiin itsensä kehittämismahdollisuuk-

siin. Ryhmät osallistuivat Kehräämön joulutorille ja tekivät yhteisen matkan Loimaalle 3.12. tutus-

tuen Loimaan maatalousmuseoon, taidemuseoon ja Heljä Liukko-Sundströmin ateljeehen. Päätös-

päivänä 19.12.2014 näyttely Lankavärjäämöllä kokosi ryhmän monipuoliset tekemiset: keramiik-

kaa, kankaanpainantaa, koruja, mosaiikkitöitä, koristemaalattuja kelloja ja hopeakorukurssin tuo-

toksia.

Kevään jatkokettu aloitti jo 13.1. ja myöhemmin aloittaneet ns. uudet ketut tekivät retken Tampe-

reelle 7.4.2015. Kettu-ryhmät keskittyivät käsityön lisäksi taiteelliseen ilmaisuun. Jokainen teki

akryylimaalauksen. Kurssilaisten töiden näyttely pidettiin kurssin lopuksi.

Vorssan kieltä ja kulttuuria ryhmä koki monia muodonmuutoksia: syyskausi meni menneitä muis-

tellessa Tyykihovissa. Kevään valtasi Adele Åbergin 100-vuotisjuhla ja retki Koijärvelle 27.4.2015.

”Forssa eilen ja nyt”-kuntouttava työtoiminta koki lyhyen lennon Tyykihovin ja Heikanrinteen pal-

velutaloihin tutustumalla. Ryhmästä jäi kuitenkin neljä ihmistä Tyykihoviin toteuttamaan vanhusten

viriketoimintaa. Järjestimme sukututkimus- ja tapahtumapäivän Tyykihoviin maanantaina 18.5.

Nukketeatteri -ryhmä valmisti nuket ja tarinan ja esitti sen Jokioisten kirjastossa 23.4. Satutunnin

yhteydessä onnistui hyvin. Lapset eläytyivät hyvin tarinaan ja aikuiset kiittelivät itse tehtyä koko-

naisuutta.

Kirjoittamisen ryhmät järjestäytyivät kahdeksi eri ryhmäksi. Ajatusten arkeologia toimi hyvin ko-

koontumalla joka toinen viikko.

Pieni Teatterikoulu opettajina Titi Lillqvist ja Tanja Thomsson koostui viidestä eri teatteritaiteen

perusopetusta antavana ryhmänä. Jokainen ryhmä valmisti esityksen. Teatterimatka tehtiin tammi-

kuussa 2015 Hämeenlinnan miniteatteriin.

4

KUOROT (Natalia Maltizova)

Viihdekuoro Kehrät Vuosi 2014 oli kuoron 39. toimintavuosi. Harjoituksia pidettiin keskiviikkoisin Kehräämöllä,

tarvittaessa järjestettiin ylimääräisiä harjoituksia. Vuoden Kehräksi 2013 valittiin Aila Mäkitalo.

Vuoden ensimmäinen esiintyminen oli 15.1. Forssan kaupungintalolla. Helmikuun alussa alettiin

harjoitella kevään yhteisvastuukonsertin lauluja yhdessä ”Palava Pensas” -kuoron kanssa.

Harjoituksia pidettiin sekä Kehräämön kuorosalissa että seurakuntatalolla. Yhteisvastuukonsertti

pidettiin yhdessä Palavan Pensaan kanssa 9.3. Forssan kirkossa. Konsertin tuotto lahjoitettiin

yhteisvastuukeräykseen. Oma kevätkonsertti ”Taas on aika auringon” pidettiin 5.4. Työväentalon

Musiikkisalissa. Kehrät vierailivat Somerolla 4.5. ”Kuin taivaisiin” – kirkkokonsertissa. Muina

esiintyjinä olivat seniorilaulukilpailujen voittajia ja tangokuninkaallisia. Kevätkauden päättäjäisiä

vietettiin viimeisten harjoitusten yhteydessä 7.5. Kehrät palasivat kesätauolta ke 27.8. ja esiintyivät

seuraavana lauantaina 30.8. Tori soimaan -tapahtumassa Forssan toripaviljongissa. Harjoitukset

jatkuivat syyskuussa, jolloin ryhdyttiin harjoittelemaan Olavi Virran lauluja jotka oli tarkoitus

esittää seuraavana keväänä kuoron 40-vuotisjuhlakonsertissa.

26.10. Kehrät olivat mukana Tuomas-messussa Forssan kirkossa. Kehrien 40-vuotisjuhlakonsertti

pidettiin Työväentalolla 19.4.2015. Solistina ja juontajana toimi taiteilija Erkki Liikanen, orkesteri

koostui paikallisista muusikoista. Ohjelmassa mm. Täysikuu, Keinu kanssani, Sinitaivas, Amor,

Mustasukkaisuutta, Hopeinen kuu ja muita ikivihreitä Olavi Virran ohjelmistoon kuuluvia lauluja.

Forssan Naiskuoro Vuosi 2014 oli kuoron 70. toimintavuosi. Juhlavuoden kirkkokonsertti pidettiin 23.3. Forssan

kirkossa, solistivieraana oli Erkki Liikanen, säestäjinä musiikkiopiston opettaja Regina Huokuna,

piano, ja kanttori Päivi Toikka, urut. Ohjelmassa oli kauniita klassisia musiikkiteoksia, mm. J.

Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan, H. Klemetin ja S. Rahmaninovin Ave Mariat, C. Franckin Panis

angelicus, W.A. Mozartin Ave verum corpus, spirituaalit Soon Ah Will Be Done ja Sometimes I

Feel, H. Kasken Illalla ja Muistelen sua. Erkki Liikanen lauloi T. Kuusiston Suomalainen rukous, L.

Madetojan Ei mitään multa puutu, kansanlauluja Olen kuullut, on kaupunki tuolla ja Hiljainen

tienoo, kuoron kanssa O. Merikannon Oi, muistatko vielä sen virren.

12.4. Naiskuoro osallistui Sulasolin Hämeen piirin kuorokatselmukseen. 27.4. kuoro lauloi

Veteraanijuhlassa seurakuntatalossa, 8.5. kävi laulamassa ja laulattamassa palvelutaloissa Forssassa

ja Jokioisilla. Ravintolapäivänä 17.5. Naiskuoro avasi kuppikakkukahvilan Kello-Nyströmin

edessä teemalla ”Pikku Pariisi”

Syyskausi aloitettiin 19.8. Teurolla ”Eerola” – nimisellä mökillä. Sulasolin Hämeen piirin 45-

vuotisjuhlakonsertti järjestettin 5.10. Hämeenlinnan kirkossa; Forssan Naiskuoro esiintyi

konsertissa omalla ohjelmalla ja isossa kuorossa, orkesterin kanssa esitettiin J. Sibeliuksen

Finlandia. Kuoron 70-vuotisjuhlakonsertti järjestettiin 2.11. Työväentalon Musiikkisalissa.

Konsertissa oli mukana Forssan Naiskuoron entinen johtaja Leea Laukola ja Jussi Laukola, piano.

Joulukuussa kuoro kävi Tammelan palvelutaloissa laulamassa joululauluja. Kuoro osallistui

Kaupungin Itsenäisyyspäiväjuhlaan Tehtaankoululla. Vuoden 2013 laulajaksi valittiin Anja Nisula.

Joutsenon laululeirillä Anja Nisula suoritti mestarikellon.Keväällä 2015 pidettiin Suomalaisen

musiikin illan ”Laulua elämä soi” Tammelan kirkossa.

5

Forssan Kamarikuoro Vuosi 2014 oli kuoron 28. toimintavuosi. Harjoituksia pidettiin torstaisin Kehräämöllä, tarvittaessa

järjestettiin ylimääräisiä harjoituksia. Aloitettiin harjoitelemaan syksyllä järjestettävän

oopperakonsertin ohjelmistoa. Harjoiteltiin kuorokohtauksia oopperoista: Hymni Suomelle Frederik

Paciuksen ”Kaarle-kuninkaan metsästys” -oopperasta, Onko Suomessa kevät? Aulis Sallisen

”Punainen viiva” -oopperasta, Henry Pursellin ”Dido ja Aeneas” -oopperasta 1.näytöksen valoisa

kuoronumero To the hills and the vales, 2. näytöksen Thanks to these lonesome vales ja oopperan

viimeinen kuoro With droopin' wings. Pjotr Tsaikovskin ”Jevgeni Onegin” -oopperasta harjoiteltiin

kuoro-osia On raskaasta työstä nopsat jalkani uupuneet ja Päivän lähetessä iltaa. Italialainen

säveltäjä Giuseppe Verdi on oopperan historian menestynein ja esitetyin säveltäjä. Kamarikuoro

esitti Orjien kuoron oopperasta ”Nabucco” sekä juomalaulun ja karnevaaliväen laulun Baccanale

oopperasta ”La Traviata”. Ranskalaisen, vain 36-vuotiaaksi eläneen, Georges Bizet'n maine

oopperasäveltäjänä perustuu yhteen, mutta sitäkin suositumpaan oopperaan, Carmeniin. Esitettiin

oopperasta sen tunnetuimman sävelmän - 1. näytöksessä olevan Habaneran. Forssan Kamarikuoron

Oopperamusiikkikonsertti pidettiin 23.11. Työväentalon Musiikkisalissa. Mukana olivat Silja Aalto

- sopraano, Sanna Mansikkaniemi - mezzosopraano, Jere Martikainen - tenori, Maarja Plink - piano.

Marraskuun viimeisenä viikonloppuna 30.11. Wahren-opiston kuorot osallistuivat perinteiseen

Kehräämöntorin Joulun avaukseen. Kuorojen yhteinen joulukonsertti ”Nyt syttyy valot tuhanneet”

Forssan kirkossa oli vuoden kohokohta. Konsertin lopussa juhlavasti soi kaikkien kuorojen yhteinen

Halleluia Händelin Messias-oratoriosta.

Kamarikuoron kevät 2015. Harjoiteltiin latinalaisamerikkalaisen musiikin konsertteja varten

seuraavia teoksia: Misa Peruana (Perulainen messu), säv. Chabuca Granda ja Misa Criolla

(Kreolimessu), säv. Ariel Ramirez. Konsertit on tarkoitus järjestää syksyllä 2015 Forssan kirkossa ja

Hämeenlinnan kirkossa. Mukana on myös latinalaisamerikkalaiseen musiikkiin erikoistuneita

soittajia. 3.5. kuoro oli mukana jumalanpalveluksessa seurakuntatalossa.

6

TEKSTIILITYÖT (Marja-Leena Kangasniemi-Saari)

Museon koordinoima RE3 -projekti jatkui keväällä 2014. Vierailin Forssasta lähtevän ryhmän mu-

kana Saksan Apoldassa 1.4.–6.4.2014. Ohjelma oli kiinnostava ja monipuolinen. Tutustuttiin pai-

kallisen museon historialliseen neulekonenäyttelyyn, paikalliseen neuletehtaaseen sekä pienempään

neuleyritykseen. Museossa olimme mukana vaatetusalan opiskelijoiden näyttelyn avajaisissa ja

muotinäytöksessä. Kävimme Marilyn Monroen näyttelyssä sekä nahkavaateyrityksessä, joka val-

mistaa käännettäviä, painettuja nahka-asuja sekä trikoovaatteita. Yritys on nimeltään Kasee. Mat-

kustimme myös Vaimariin tutustumaan nähtävyyksiin. Saimme myös kutsun pieneen värjärikylään,

Neckerödaan, jossa pääsimme myös värjäämään. Viikko huipentui muotigaalaan; Apolda european

design award, nuorten suunnittelijoiden kilpailuun, jossa eurooppalaiset nuoret suunnittelijat esitti-

vät catwalkilla mallistojaan. Suomalainen Aalto-yliopiston opiskelija sijoittui kolmannelle sijalle

kahdenkymmenen kilpailijan joukosta.

ArtHäme tapahtuma järjestettiin Forssassa 28.–31.8. 2014. Aikuisten käsityön taiteen perusopetuk-

sen opiskelijat osallistuivat omalla näyttelyllä Lankavärjäämössä: Minun kirjavan kankaan kaupun-

kini kangas. Vastavuoroon RE3 vieraita saapui ArtHäme tapahtuma-aikaan Forssaan Saksasta ja

Puolasta 27.–31.8.2014.

Syksyllä 2014 tekstiiliopettajat kokoontuivat Loimaalle. Loimaan Sarka-museossa vaihdoimme

käsityökuulumiset meidän, Jokiläänin, Loimaan ja Auranlaakson tekstiiliopettajien kesken.

Yhteistyö Valkeakoskiopiston ja Vanjaveden opiston suunnittelijaopettajien kesken jatkui. Aloi-

timme käsityön eri osa-alueiden opetussuunnitelmatyön ja tasokurssimäärityksen suunnittelun. Kä-

vimme Jyväskylän käsityömuseossa Olen virolainen näyttelyssä, Folkista poppia -näyttelyssä ja

Haute Couture -näyttelyssä. Matkat teimme opetussuunnitelmatyötä.

7

Kävimme myös vierailulla Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopilaitoksessa ja Raision vaatetusalan

yksikössä. Vierailimme samalla kertaa myös Turun suomenkielisessä työväenopistossa ja haimme

innoitusta Väinö Aaltosen museosta, Kaarina Kaikkosen näyttelystä. Matkat toteutettiin Siviste-

hankkeesta.

Syksyn 2014 loppuun mennessä päättyi Avoin kudonta. Keväällä 2014 maksettiin 124 päivämak-

sua, syksyllä 2014 päivämaksuja kertyi 179.

Opettajavaihtoa jatkettiin Vanajaveden opiston kanssa. Syksyllä 2014 opetin Hämeenlinnassa indi-

govärjäystä ja Marjo Ritamäki vastavuoroon valokuvausta huovalle. Loimaan työväenopiston Marja

Junnikkalan kanssa vaihdettiin osaamista: opetin Loimaalla indigovärjäystä ja Marja opetti meillä

konekirjontaa.

Keväällä 2015 Värjärikilta piti meidän tekstiilitiloissa vuosikokouksensa. Oheistoimintana järjes-

timme Hamk;n Laura Vainion luennoimaan Texvex-hankkeesta sekä museon kirjavan kankaan

kaupunki opastetun näyttelykierroksen. Rykkerin kankaanpainotilassa painettiin kangasta ja samalla

vierailtiin Outi Silfveniuksen työhuoneella. Myös Finlaysonin kauppakierros kuului ohjelmaan.

Tuntiopettajat lukuvuonna 2013–2014:

Tuija Grahn

Tuija Kurikka

Leena Miettinen

Karita Stenfors

Marja Junnikkala

Outi Saaristo

Teija Kaivoluoto-Viitanen

Anni Paulin

Tiina Salmi

Terhi Sipiläinen

Tero Pelto-Knuutila

Tiina Raumolin

Marjo Ritamäki

Maija Uusitalo

Ulla Viljanen

Näyttelyt:

Kevätnäyttely 12.–14.4.2014, Forssan museo, Lankavärjäämö ja tekstiilitilat, avoimet ovet.

Kevätnäyttely 18.–20.4.2015, Forssan museo, Lankavärjäämö ja tekstiilitilat, avoimet ovet

Vaihtuvat vitriininäyttelyt opiston aulassa.

Vuoden opiskelijan palkitseminen kevätnäyttelyssä 18.4.2015:

8

Raili Suomi palkittiin vuoden opiskelijaksi pitkäaikaisena opiston kurssilaisena ja työstä jota hän on

tehnyt opistolaiskunnassa opiston hyväksi.

Koulutus (Marja-Leena-Kangasniemi-Saari):

Tuotekuvauskoulutus 11.2.2015

Tiedon ja taidon kierrätysviikko 1.-5.6.2015

KIELET, KOTITALOUS YM. KEVÄÄLLÄ 2014 (Kirsi Vikman)

Kevään suosituin juttu oli Carla Cordomin luento kotikaupungistaan Barcelonasta. Upea esitys kau-

pungin historiasta ja nykypäivästä, nähtävyyksistä, ruuasta ym. veti kieliluokan aivan äärimmilleen

kuulijoita. Carla piti myös katalaanin kielen lyhytkurssin ”Kerro se katalaaniksi”. Aiemmin talvella

Eric Biddle kertoi synnyinmaastaan Kanadasta otsikolla ”Canada, the land of opportunity, fact and

fiction”.

Kotitaloudessa valmistettiin kotiruokaa vauvalle An-

na Paijan johdolla, tehtiin kakkuja ”Tule hyvä kak-

ku!” –otsikolla Piia Toivolan opastuksella (jopa kaksi

kurssia) sekä valmistettiin ravioleja Roberto Pagnin

kurssilla. Gluteeniton ruuanlaitto ja leivonta, jonka

veti Merja Koski, sai myös erittäin hyvän vastaan-

oton. Huhtikuussa Tarja Paulus antoi hyödyllistä tie-

toa perennoista otsikolla ”Pitkään iloa perennoista”.

Muita kevään juttuja oli mm. ”Nuorten kuvat sarjak-

si” Jouko Nuoran opastuksella ja Olga Vuorisen

”Venäjän kirjaimia kaaliin”.

Matkamessut 19.1. Helsingin Messukeskuksessa ja Uuden Iloisen Teatterin ”Ilosofian oppitunti”

3.5. Hakaniemen musiikkiteatterissa vetivät jälleen runsaasti väkeä. Opiston kielten opiskelijoiden

ja opettajien yhteistä ”Kevätkeikausta” vietetttiin 23.4. ravintola Scandicissa. Ohjelmassa oli Lou-

nais-Hämeen musiikkiopiston musiikillista antia: Lassi Mastomäki ja Vili Simola soittivat kitaraa,

Kalle Järvelä selloa Terhi Karhumäen pianosäestyksellä sekä Suvi-Tuuli Laaksonen viulua. Iltaa

vietettiin yhteisen ruokailun ja arpajaisten merkeissä, paikalla oli 55 henkeä. Lisäksi illan juontanut

Kirsi Vikman loi lyhyen katsauksen kuluneen lukuvuoden kielten kursseihin ja tapahtumiin ja hie-

man jo tuleviinkin.

9

KIELET, KOTITALOUS YM. LUKUVUONNA 2014–2015:

Kielten, kotitalouden ja muiden kurssien ja luentojen toteutuma oli jälleen hyvä. Lukuvuonna jäi

kielistä täysin toteutumatta vain japanin jatkokurssi ja Matkaranskaa –kurssit sekä avoimen yliopis-

ton puolella suomen kielen kurssit, joista viimemainittuihin ei kuitenkaan oltu varattu opiston tunte-

jakaan.

Muuten vuotta värittivät mm. Saksa ja Kiina. Muutamia opistomme saksan opiskelijoita osallistui

marras-joulukuun vaihteessa kielikurssimatkalle Berliiniin sekä keväämmällä vastaavalle matkalle

Koblenziin. Matkat toteutettiin yhteistyössä White House EG:n kanssa. Toukokuun jälkipuoliskolla

puolestaan 31 henkeä vieraili Kiinassa. Kertomus ja kuvia Kiinan matkalta tämän tekstin loppupuo-

lella.

Lukuvuoden aikana Soili Rukko opetti suomea ulkomaalaisille useammallakin kurssilla, Tuula

Rauhala-Benuzzi puolestaan italiaa ja englantia. María Mastropaolo-Särkijärvellä oli lähinnä espan-

jan ryhmiä, mutta myös yksi englannain keskusteluryhmä. Marían sijaisina osan keväkaudesta toi-

mivat Ulla Lehtinen, Marjo Sevón ja David Adams. Aino Koskelin jatkoi englannin opettamista

Teurolla. Elina Korpihete aloitti saksan alkeiden opettamisen jopa kahdelle ryhmälle, koska tulijoita

alkeisiin oli ennätyksellisen paljon. Edellisenä vuonna aloittanut saksan jatkokurssi jatkui omana

ryhmänään. Venäjän opettamisesta vastasivat Olga Vuorinen ja Olga Enqvist. Useamman vuoden

tauon jälkeen aloitettiin myös viron alkeet, sen ja jatkoryhmän opettajana oli Vivian Majevski. Ja-

panin alkeisiin tutustutti opiskelijoita puolestaan Reika Vesala.

Uusien alkeiskurssien ja jo pitempään ohjelmaan kuuluneiden kurssien lisäksi tutustuttiin viittomiin

Kirsi Lustigin johdolla, Teemu Koivula johdatteli keskustelemaan ranskaksi. Olga Vuorinen kertoi

luennollaan ajankohtaisia asioita Ukrainasta. Matkaenglannin lyhytkurssit toteutuivat sekä syksyllä

että keväällä. Keväällä David Adams vieraili parissa englannin ryhmässä kertomassa englanniksi

Yhdysvalloista ja kokemuksistaan Suomessa asumisesta. Clémence Melsheim vieraili Escalier -

ranskan ryhmissä ja kertoi Ranskasta ja kokemuksistaan vaihto-oppilaana Somerolla. Natiivien kie-

lenpuhujien vierailut olivat mukavaa vaihtelua normaalitunteihin.

Lähinnä englannin ja ranskan opiskelijoille tar-

koitetun wahenra.blogspot.fi –blogin lisäksi avau-

tui wahrenopisto.blogspot.fi –sivusto, jossa kielis-

tä ja kansainvälisyydestä blogataan Kielenkannat

–sivulla.

Hanna Villa luennoi siitä, miten kodin paperikaa-

os ja vaatekaapin kaaos saadaan hallintaan, Heidi

Peltonen puolestaan koiran hankkimisesta ja

muistakin lemmikeistä sekä Jukka Vesterbacka

polkupyörän huoltamisesta itse. Filosofista poh-

dintaa tarjosi Osmo Mansukosken ”Oman elämäsi

äärellä”. Ryhmässä pohdittiin mm. tietoa ja us-

komusta, ihmisyyttä ja mitä on hyvä elämä. Tuula

Teperin ”Tekstiiliä ja taidetta kehitysvammaisille” -ryhmäläiset työskentelivät jälleen ahkerasti

syyslukukauden ajan.

10

Ruokakursseista suosikeiksi nousivat sienikurssi ja suolaiset piirakat –kurssi, joista molemmista

pidettiin kaksi kurssia. Edelliset veti Arja Sura ja jälkimmäiset Piia Toivola. Kaikki muutkin ruo-

kaillat toteutuivat: Véronique Hofmannin Sveitsiläinen ruoka ja Hyvää suklaasta, Reika Vesalan

Gyouza, lihakaalinyytit, Olga Vuorisen Hapankaalista hyvää oloa, Elina Korpiheteen Pikkuleipiä

saksalaisittain, Em-On Mosungnern-Salomaan Herkullista thairuokaa, Merja Rastaan Gluteenitonta,

kiitos sekä Juustokakuissa löytyy, jonka veti Piia Toivola. Tuulikki Heikkilän luennot ”Virkeyttä ja

voimaa painonhallinnalla” olivat myös suosittuja. Ruuanlaittoon, terveelliseen ruokavalioon ja

myös puutarhanhoitoon sekä muut ”kotoiluun” liittyvät jutut selvästi kiinnostavat ihmisiä, joten

niitä kannattaa ehdottomasti tarjota jatkossakin. Esim. keväällä järjestettyihin ”Puutarhan puut ja

pensaat” ja ”Pihan ja puutarhan puu- ja kivirakentaminen” –luentoihin osallistui todella runsaasti

väkeä. Ajankohtaiset aiheet ja puutarhuri Timo Koskisen pitkä ja laaja asiantuntemus alalta kiinnos-

ti.

Opiston ja YKI-tutkintojen esittelyä sekä koulutusta 2014–2015:

Kirsi Vikman oli esittelemässä opiston toimintaa keväisillä Työllisyysmessuilla Forssan Työväenta-

lolla sekä YKI-tutkintoja Kehräämön kieliluokassa Spring Housen suomen kielen opiskelijoille use-

aan otteeseen sekä syksyllä että keväällä. YKI-tutkinnot täyttivät syksyllä 20 vuotta ja juhlasemi-

naariin Helsingissä 10.10. sekä vuosittaiseen YKI-koulutuspäivään 26.9. , samoin Helsingissä, osal-

listui Kirsi Vikman. Wahren-opisto on ollut mukana järjestämässä tutkintoja heti alusta eli vuodesta

1994 lähtien. Kielitutkintoihin osallistui vuoden 2014 aikana 214 henkeä eli 57 henkeä enemmän

kuin edellisenä vuonna. Vaikka suomen keskitason tutkinto on edelleen ehdottomasti suosituin, on

myös muiden, esim. ruotsin, saksan ja ranskan kysyntä kasvanut. 1000. osallistujan raja rikkoutunee

tulevan lukuvuoden aikana. Opetushallitus on myöntänyt Wahren-opistolle luvan järjestää tutkintoja

jälleen seuraavan viiden vuoden ajan. Tarjolla on, kuten tähänkin saakka on ollut, kaikki muut tut-

kintokielet paitsi saame.

Kirsi Vikman osallistui keväällä 2014 ”Askeleet hyvän tekstin kirjoittamiseen” Forssan kaupungin-

talolla, Some-seminaariin Kehräämöllä sekä vapaan sivistystyön kieltenopettajatapaamisiin 4.6.

Huittisissa ja 15.8. Porissa. Blogikoulutusta oli vuorossa 8.11. sekä myöhemmin talvella vielä kou-

lutusta Taulutietokoneista ja pilvipalveluista. Kirsi Vikman osallistui myös Benchmarkkausmat-

kaan Lappeenrantaan 6.2. 2015, SUKOLin koulutuspäivään vapaan sivistystyön kieltenopettajille

Turussa 20.3.2015 sekä 8.5.2015 European Label –työpajaan kieltenopettajille Valkeakoski-

opistossa.Viimemainitussa tutustuttiin European Language Label -palkitun toimintamallin mahdol-

lisuuksiin sekä samalla omaehtoiseen oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisen

median työkalujen käyttöön aikuisten kieltenopetuksessa.

OPISTOLAISKUNTA

Opistolaiskunnan toiminta jakautui tuttuun tapaan lähinnä mökin ylläpitoon, retkien järjestämiseen

sekä kevätnäyttelyn kahvituksesta huolehtimiseen. Johtokunnan puheenjohtajana ja myös rahaston-

hoitajana jatkoi edelleen Maija Sulanto. Varapuheenjohtajana oli Tapani Kandolin ja sihteerinä,

myös edelleen, Eila Kulmala. Hallitukseen kuuluivat lisäksi Eliisa Lintukorpi, Harri Mäkilä, Pirjo

Mustonen, Erkki Rämö, Kirsi Vikman (retkivastaava), Katja Kandolin ja Olli Sulanto sekä varajä-

seninä Eliisa Paija-Sulka ja Riitta Henriksson. Rahastonhoitajana oli edelleen Ilkka Pohjola. Toi-

minnantarkastajina toimivat Anja Alho ja Aira Rauhala, varalla Tuija Sulonen ja Paula Vastamäki.

Saunanlämmittäjänä ja kiinteistönhoitajana mökillä toimi kesällä 2014 jo neljättä kesää Pertti Oja-

ranta, kesällä 2015 aloitti uutena saunanlämmittäjänä Jari Saarinen. . Tilaussaunan ja

mökin varaukset hoiti aikaisempien vuosien tapaan puheenjohtaja Maija Sulanto. Talkooporukalla

hoidettiin laiturit, pihan ja mökin kunnostukset, siivoukset sekä kahvitukset. Vuoden aikana tehtiin

useita retkiä, osa yhteistyössä opiston kanssa. Lukuvuoden 2014-2015 retket tehtiin 6.9. Tove Jans-

sonin elämäntyötä käsittelevään näyttelyyn Ateneumiin Helsinkiin. Retkelle osallistui 40 henkeä.

11

Turun Kirjamessut, jossa teemoina olivat Ranska ja Sastamala, vetivät 5.10. mukaansa 37 henkeä.

Matkamessuille Helsinkiin matkattiin 18.1; mukana oli 54 osallistujaa. Suosituin retki oli jälleen

kerran retki Suomen Kädentaidot –messuille Tampereelle 16.11.; mukana 56 osallistujaa. Myös

Uusi Iloinen Teatteri ja sen revyy ”Kivaa ja korkealta”, tällä kertaa pitkästä aikaa jälleen Linnan-

mäen Peacockissa, sai linja-auton melkein täyteen, mukana oli 44 katsojaa. Kevään viimeinen retki

Lepaalle ja Aulangolle 16.5. oli myös suosittu: 46 osallistujaa sai nauttia aurinkoisesta puutarha- ja

metsäpäivästä sekä puutarhuri Timo Koskisen asiantuntevasta opastuksesta.

KIERTOMATKA KIINAAN

Ni hao. Duibuqi. Xiexie. Eli päivää, anteeksi ja kiitos ja hieman numeroitakin. Mm. nämä kiinan

kielen sanat opimme Kiinan matkallamme.

Kiina on valtavien vastakohtaisuuksien maa, jossa on lukematon määrä uskomattomia nähtävyyk-

siä, uskomattoman paljon ihmisiä (mutta silti kaduilla oli tilaa liikkua eikä ilmakaan ollut hankala

hengittää), uskomattoman korkeita rakennuksia (huone hotellin 19. kerroksessa oli vielä melko al-

haalla) ja uskomaton luonto ja kulttuuriperintö. Nykyai-

kainen maa, jossa kuitenkin historia on koko ajan elävästi

läsnä.

Idea keväällä 2015 toteutuneesta matkasta oli lähtenyt

itämään jo muutamaa vuotta aiemmin. Moniin Wahren-

opiston järjestämiin matkoihin osallistunut Tarja Nurmi-

Niemelä ehdotti Kiinan matkan tekemistä. Hän oli jo

aiemmin matkannut Kiinassa ja kertoi siellä jo 16 vuotta

asuneesta suomalaisesta sukulaisestaan. Monien vaihei-

den, tiiviin sähköpostittelun ja suunnittelun jälkeen oltiin

siinä vaiheessa, että mukaan oli lähdössä yli 30 asiasta

kiinnostunutta ja10 päivän mittainen Shanghai- Suzhou-

Hangzhou -matka toteutui sitten toukokuun puolivälissä

2015. Lentolipuista Finnairin lennoille, viisumeista ja

matkanjohtajuudesta huolehti matkatoimisto Matka-

Agentit. Ohjelmasta, hotelleista, opastuksesta, majoituk-

sesta, ruokailuista ym. kiinalainen matkatoimisto ja Su-

zhoussa asuva Raija Aflatuni rautaisella ammattitaidol-

laan. Olimme ”hyvässä hoidossa” koko matkan ajan!

Ensinnäkin ruoka. Kiinalainen ruoka – huip-

puhyvää eikä sitä ole pakko syödä puikoilla,

vaikka senkin taidon harjoittelemalla kyllä

hyvin oppii. Tosin, jos ei halua syödä pui-

koilla, on hyvä olla mukana omat kertakäyt-

töhaarukat ja –veitset. Meillä Suomessa kii-

nalaisesta ruuasta tunnetaan yleensä mm.

kevätrullat sekä makeat ja hapanimelät kas-

tikkeet, jotka edustavat erityisesti eteläisen

Kiinan keittiötä. Me saimme tutustua eri

alueiden keittiöihin ja käydä aina valmiiseen

pöytään, jossa pyörivän, pyöreän lasipöydän

äärellä maistelimme todella maukkaita kiina-

laisia ruokia. Paljon vihanneksia, meren elä-

viä, keittoja, riisiä, eri tavoilla valmistettua

12

lihaa, valinnan varaa oli aina runsaasti jo yhdenkin aterian aikana. Paljon myös höyrytettyjä ruokia

ja leivonnaisia. Kiinassa, toisin kuin nyky-Suomessa, syödään edelleen säännöllisesti, usein yhdessä

ja pitkään, sillä ateriaan kuuluu yleensä aina alkuruokia, pääruokia sekä keitto. Jälkiruokia ei niin-

kään harrasteta: jotain makeaa voidaan syödä jo pääruuan yhteydessä tai sitten aterian lopuksi nauti-

taan hedelmä, esim. viipale vesimelonia.

Mitä muuta opimme? Sen, että kello on vuodenajasta riippuen 5-6 tuntia Suomen aikaa edellä. Sen,

että englantia ei välttämättä osata. Sen, että vanhempia ihmisiä ja yleensä ikää kunnioitetaan. Sen,

että Kiina on ateistinen maa, mutta uskontoja toki suvaitaan. Suurimmat uskonnolliset ryhmät ovat

buddhalaiset, taolaiset, islamilaiset ja kristityt (protestantit ja katoliset). Sen, että käteistä eli juaneja

on hyvä olla mukana, sillä luottokorteilla ei voi maksaa läheskään kaikissa paikoissa. Raha kannat-

taa vaihtaa vasta paikan päällä pankissa tai kätevimmin hotellissa. Sen, että Kiinan väestö on keskit-

tynyt itään ja erityisesti itärannikolle. Ja paljon, paljon muuta...

Orientoitumisessa tulevaan matkaamme

auttoi myös varatuomari Antti Karpin ennen

matkaamme pitämä mielenkiintoinen luento

Kiinasta, sen historiasta ja nykypäivästä.

Antti antoi meille myös paljon käytännön

neuvoja.

Shanghai, Idän Pariisiksi kutsuttu 26 mil-

joonan ihmisen kaupunki on talouden, kau-

pan ja turismin keskus. Kaupunkilaisten

osuus on Kiinassa ylipäätään nopeasti kas-

vanut. Nyt se on jo yli 50 %. Kaupungistu-

misella pyritään parantamaan ihmisten elin-

oloja ja pitämään yllä talouskasvua, joka

tosin juuri nyt ”yskii”. Etenkin Länsi-Kiina

on edelleen hyvin maaseutuvaltaista. Ensimmäinen vierailukohteemme Shanghaissa oli kuuluisa

Shanghai-museo, jonka neljän kerroksen gallerioihin oli koottu kiinalaisaarteita yli 5000 vuoden

ajalta. Esineitä oli jopa 130 000, joten aika pieneen osaan niistä ehti tutustua. Museossa oli erityi-

sesti upeita pronssi- ja posliiniesineitä sekä myös kalligrafiaa. Lisäksi maalauksia, huonekaluja,

rahoja... Museo on perustettu jo 1950-luvulla, mutta nykyinen museorakennus on melko uusi, ra-

kennettu 1990-luvun puolivälissä. Rakennus on nelikulmainen ja sen katolla on pyöreä kaari. Ra-

kennuksen ulkomuoto kuvaa vanhaa kiinalaista uskomusta siitä, että maa on neliskanttinen ja taivas

pyöreä. Ulkona rakennusta vartioi 8 marmorista veistettyä vartijaleijonapatsasta. Kun saavuimme

museon piha-alueelle, alkoi sataa. Juuri kellään ei tainnut olla sateensuojaa juuri sillä hetkellä mu-

kana. Sade yltyi ja jono museoon oli edelleen aika pitkä. Eipä aikaakaan, kun ympärillämme hyöri

useita sateenvarjokaupustelijoita ja hetkessä superoppaamme Raija oli ostanut suojaa haluaville

sateenvarjot! Kiinassa kaikkea löytyy käden ulottuvilta ja nopeasti! Muina päivinä ei sitten enää

satanutkaan, vaan sää oli mukavan aurinkoinen, mutta ei vielä helteinen eli todella optimi matkaili-

jan näkökulmasta.

Nanjing Lu tai Road, Shanghain hienoin ja suosituin kauppakatu, oli täpötäynnä liikkeitä ja tavaraa.

Tämän, noin kilometrin pituisen kadun varrella sanotaan olevan jopa n. 600 kauppaa! Hetken siellä

pyörittyään teki mieli palata avarammille paikoille Bundin rantakadulle ja ihailla samalla kadun

varrella olevia korkeita rakennuksia, jotka edustivat monia erilaisia arkkitehtuurin tyylejä.

Shanghai, mikä tarkoittaa ”meren äärellä”, on todella valtava. Pelkästään hotellihuoneita löytyy

sieltä n. 330 000! Kaupungissa sekoittuu vanha ja uusi, itä ja länsi, lännen Puxi ja idän Pudong..

Kerrotaan, että Shanghain metrolla tehdään lähes 10 miljoonaa yksittäistä matkaa päivässä. Ja jos

13

lasketaan yhteen Shanghain ja sen naapurimaakuntien väkimäärä, päästään väkiluvussa jo noin 160

miljoonaan!

Mahtava on myös Shanghain kuuluisan 468

metriä korkean Oriental Pearl –

televisiotornin alakerrassa sijaitseva Shang-

hain historian museo, joka esitteli elävästi

kaupungin menneisyyttä. Paljon vahanukke-

ja, erilaisia pienoismalleja, ääni-, valo- ja

multimediatekniikkaa, upea paikka. Itse tor-

nista on mahtavat näköalat yli koko kaupun-

gin. Harmi, että meidän vierailuiltamme oli

sateinen ja sumuinen ja näkyvyys kauem-

maksi sen mukainen. Tyydyimme nautti-

maan 267 metrin korkeudella olleen ravinto-

lan buffetpöydästä. Ruokalajien määrässä

ruotsinlaivojen tarjonta kyllä kalpeni äkkiä!

Yu Yuan -puutarhan sanotaan olevan Shanghain hienoin ja samalla myös suosituin nähtävyys. Noin

parin hehtaarin kokoinen puutarha on perustettu jo 1550-luvun lopulla. Jade Buddhan temppeli puo-

lestaan rakennettiin 1882 kahden Burmasta tuodun jadebuddhan säilytyspaikaksi. Temppeli tuhou-

tui osin vallankumouksen aikana, mutta jadeveistokset säilyivät. Se rakennettiin uudestaan 1928.

Kiinalaisen sirkuksen ja akrobatian ylivertaisuuden moni tuntee. Meillä oli mahdollisuus nähdä

ERA akrobatiashow ja se oli todella supertaidokasta alusta loppuun! Nuoria, huippulahjakkaita

esiintyjiä ja mm. ns. surmanajoa, jossa seitsemän ajajaa oli yhtäaikaa häkissä, hurjaa taituruutta!

Tonglin vesikaupunki kanavineen ja kana-

vaveneristeilyineen Suzhousta etelään oli

viehättävä ”välietappi”. Kapeita kujia ja

katuja, joissa kyllä sai varoa hiljaa takaa

lähestyviä sähköpyöriä ja –mopoja, jotka

yllättäen olivatkin aivan takanasi tai jo vie-

relläsi. Mopoilijan varusteisiin kuului usein

leveät, värikkäät hanskat ja etusuoja, kypäriä

ei juurikaan näkynyt. Ylipäätään kaikenlai-

sia pyöräilijöitä oli paljon, se on kätevä tapa

liikkua paikasta toiseen. Ja pyörän päällä

voi kuljettaa myös aikamoisen suuren tava-

ramäärän, tavaroiden pakkaaminen on taval-

laan taitolaji!

Vierailimme myös silkkitehtaassa. Näimme miten silkkiperhosentoukka kehräsi ja miten kotilosta

jalostui silkkilankaa.Tehtaan yhteydessä oli suuri myymälä, jossa oli myynnissä kaikkea silkistä

valmistettua: vuodevaatteita, vaatteita, asusteita, tauluja ym. Useampi ryhmästämme ostikin aidon

silkkipeiton kotiinviemisiksi.

Shanghaista runsaan sadan kilometrin päässä on Suzhou, Idän

Venetsiaksikin kutsuttu kaupunki. Noin 10 miljoonan asuk-

kaan kaupunki sijaitsee Jangtse-joen alajuoksulla, keisarien

kanavan varrella. Itse Jangtse on maailman kolmanneksi pisin

ja Kiinan pisin joki, pituudeltaan 6300 km. Suzhou oli jo 500-

14

luvulla merkittävä silkkikaupan keskus. Se on myös merkittävä puutarhakaupunki. Kaupungissa on

monia hauskannimisiä puutarhoja. ”Nöyrän virkamiehen puutarha” oli upea hienoine paviljonkei-

neen. Noin 500 vuotta vanha, viiden hehtaarin suuruinen alue on hyväksytty vuonna 1997 UNES-

COn Maailmanperintökohteeksi, eikä syyttä. Mielenkiintoista olisi varmasti ollut vierailu myös

”Hupsun poliitikon puutarhaan”, jota emme tällä matkalla nähneet.

Sen sijaan Verkkomestarin puutarhassa,

joka taas on yksi Suzhoun pienimmistä,

mutta kauneimmista puutarhoista, saimme

osallistua upeaan iltaesitykseen, jossa lii-

kuimme puutarhassa (sisällä ja ulkona) pai-

kasta toiseen nauttien suzhoulaisesta musii-

kista, tanssista ja teatterista. Taitoa, tyyliä,

hienoja pukuja ja erikoisia musiikki-

instrumentteja!

Kiinalaisessa maisemapuutarhassa on yleen-

sä vettä (yksi tai useampia lampia), siltoja,

kiviä ja kukkuloita, kukkia, puita ja pensaita

sekä rauhaa ja suojaa tarjoavia rakennuksia,

ihmisen ja luonnon harmoniaa. Niistä löytyy

myös mutkittelevia polkuja ja käytäviä. Puiden siimeksessä oli ihanaa rauhoittua, mietiskellä ja ir-

taantua kaupungin melskeestä ja liikenteestä...

Suzhoussa vierailimme myös kungfutselai-

sessa Wen temppelissä. Jokainen sai tehdä

myös itse kalligrafiataidetta käyttämällä iki-

vanhaa kiinalaista kivenhankausmenetelmää

kiveen kaiverrettujen tekstien kopioimiseksi.

Ei ihan helppo juttu saada siisti ja ehjä lop-

putulos, mutta kyllä siinä jotkut onnistuivat-

kin! Oman työn sai mukaansa kotiinviemi-

siksi.

Suzhoun museon, joka avattiin kymmenkun-

ta vuotta sitten, arkkitehtuuri oli terästä, gra-

niittia ja lasia, pihalla vettä, mutta sisällä

mahtavia muinaisaarteita. Mielenkiintoinen

paikka oli myös LuXiangin vanha maalais-

kylä, jossa edelleen asutaan.

Suzhoussa venetaksi kulki, kun meloja meloi ja lauloi. Veneessä istuen oli mukava seurata kana-

vanvarren asukkaiden arkielämää ja bongasimmehan me sieltä Raijan ja miehensä ravintolan Fin-

land Home Cafén, jossa hetkeä aikaisemmin olimme nauttineet maukkaan lounaan suomalais-

kiinalais-iranilaisittain sekä myös hengen ravintoa, kun paikan isäntä soitti ja lauloi monella kielellä

ja opettipa hän seurueemme nuoret soittamaan rumpujakin! Itse monipuolisuus tämä Zekrollah-

herra, joka kaiken lisäksi puhui mahtavan hyvää suomea!

Suzhousta Hangzhouhun on noin 170 km. Historiallinen Hangzhou, Zhejiangin maakunnan idylli-

nen pääkaupunki, oli Song-dynastian pääkaupunki 1100- ja 1200-luvuilla, jolloin se oli aikansa suu-

rimpia kaupunkeja maailmassa. Nykyään Hangzhoussa, Kiinan teekaupungissa, asuu n. 8,7 miljoo-

naa ihmistä eli se on kiinalaisittain pikkukaupunki.

15

Länsijärven eli Xi Hu-järven rannoilla on monia tunnettuja historiallisia maamerkkejä kuten Soli-

daarisuuskukkula, Harmonian Pagoda ja myös LingYin-temppeli. Monet kiinalaiset runoilijat ovat

ylistäneet tämän ympärysmitaltaan 14 kilometriä pitkän järven kauneutta. Meillä oli mahdollisuus

päästä järven rannalle seuramaan upeaa iltaesitystä, jonka oli ohjannut Pekingin olympialaisten ava-

jais- ja päättäjäisohjelmat ohjannut Zhang Yimou. Esiintymislavalla, joka oli hieman vedenpinnan

alapuolella, taituroi tanssien ja laulaen parisataa esiintyjää. Valoshow pimeässä illassa, musiikki,

esiintyjien yhteenhitsautunut toiminta – unohtumaton elämys! Myös laivaristeily Länsijärvellä kuu-

lui ohjelmaamme.

Vierailimme myös Lohikäärmeenlähteen

teetilalla, jossa saimme kuulla teen viljelystä,

poiminnasta, eri teelaaduista, teen valmistuk-

sesta ja teen terveysvaikutuksista. Ja tietysti

maistella oikeoppisesti valmistettua teetä.

Kiinassa valmistetaan melkein mitä vaan ja

myydään myös. Palattuamme takaisin

Shanghaihin kävimme vielä tavarataivaassa

eli TaoBao Cityssä, jossa oli satoja pikku-

liikkeitä vierivieressä: kankaita, vaatteita,

laukkuja, leluja ym. eli tavaraa oli aivan sil-

mänkantamattomiin. Myös kopioita aidoista

tuotteista ja kovia hintoja – tinkimisen jäl-

keen jo ihan siedettäviäkin, jopa halpoja.

Vielä oli jäljellä iltaristeily Shanghaita halkovalla HuangPu-joella. Bund, joen maailmankuulu ran-

takatu ja sen vastarannalla korkeuksiin kohoavat pilvenpiirtäjät iltavalaistuksessaan oli upea näky.

Kaiken kaikkiaan näimme runsaan viikon aikana todella paljon. Missä kuitenkin olivat vammaiset

ihmiset? Muutamia liikuntavammaisia näimme, useimmiten kerjäämässä rahaa, mutta esim. kehi-

tysvammaisia ei näkynyt. Virallisen tilaston mukaan vammaisia on kuitenkin Kiinassa noin 85 mil-

joonaa, mutta kiinalainen yhteiskunta ei halua heidän näkyvän. Erityisesti syntymästään asti vam-

maiset henkilöt koetaan Kiinassa usein häpeän aiheeksi. Vammaisia perheenjäseniä piilotellaan,

koska ei haluta koko perheen leimautuvan. Kiinassa ruumiillinen ja henkinen erilaisuus johtaa usein

salailuun, syrjintään, kouluttamattomuuteen ja sitä kautta myös köyhyyteen. Tässä mielessä Kiinalla

on vielä pitkä tie kuljettavanaan...

Useimmille ryhmästämme kyseessä oli ensimmäinen matka Kiinaan, mutta ei varmasti viimeinen.

Saimme hyvää palvelua (esim. kaupoissa ja ravintoloissa oli paljon henkilökuntaa paikalla), meidän

oli turvallista liikkua (keltään ei edes yritetty varastaa yhtään mitään) ja saimme matkamme aikana

runsain mitoin ravintoa sekä sielulle että ruumiille. Hieman jäi ilmaan ajatus siitä, josko seuraavalla

kerralla matkaisimme Pekingiin... Kiitos kaikille Kiinaa kiertämässä mukana olleille sekä erityisesti

tietysti Raija Aflatunille, kiinalaisille oppaillemme Eugenialle ja Jenniferille sekä Tarjoille Nurmi-

Niemelä ja Mietala, hyvästä matkaideasta ja erinomaisesta opastuksesta suomeksi.

Mitä toisimme Kiinasta Suomeen? Montakin asiaa ja käytäntöä. Esim. sen, että puistoissa voisi ke-

säaikaan harrastaa tanssia (ei vain jumppaa ja joogaa) musiikin säestyksellä. Ei tarvita pareja, ei

rivejä, vaan jonoja! Liikkuminen tapahtui paljon suunnassa eteen-taakse, joten yksi tanssija ei tar-

vinnut paljon tilaa. Eri-ikäiset ihmiset selvästi nauttivat sekä musiikista, tanssista että toistensa seu-

rasta ja vetivät jopa suomalaisenkin mukaan yhteistanssiinsa. Pimentyvässä illassa järven rannalla

tunnelma oli rento ja vapautunut ja kaikki tapahtui kaupungissa! Kuka siis järjestää ekat puisto-

jonotanssit Forssassa?

16

P.S. Lukuvinkeiksi Kiinasta kiinnostuneille luennoitsijamme ja matkatoimistomme suosittelivat

mm. Linda Jakobsonin kirjaa ”Miljoona totuutta”, kiinalaisen nobelistin Gao Xingjianin suurro-

maania ”Sielun vuori”, Su Tongin ”Uskollisen vaimon kyyneleet”, Jung Changin ”Kiinan viimeinen

keisarinna” ja Qiu Xiaolongin Shanghai-dekkareita.

Teksti ja kuvat Kirsi Vikman