Upload
norah
View
35
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla. IV: Osmanit ja Espanja Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos > Opiskelu ja opetus > Oppiaineet > yleinen historia > kurssimateriaalit. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla
IV: Osmanit ja EspanjaRisto Marjomaa
https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos > Opiskelu ja opetus > Oppiaineet > yleinen historia > kurssimateriaalit
2
Keskiaikainen sotalaitos
Perusta sosiaalinen:– kokosi yhteisön sotaan lojaalisuussuhteilla– kaikki vastaavat omasta ylläpidostaan
Ongelmat hallitsijan kannalta:– lyhyitä ja rajoitettuja sotaretkiä– uskollisuus ehdollista– alamaisten kyky itsenäiseen sodankäyntiin
Yritettiin korvata osin palkkajoukoilla
3
Byrokraattinen sotalaitos
Lähtökohta valtion vahvistaminen: – resurssien tehokkaampi kokoaminen– väkivalta hallitsijan monopoliksi
Toimintamalli:– tarjoaa verotuksen vastineeksi turvallisuutta– luo hierarkkisen organisaation
Mahdollistaa vallan nopean kasvattamisen
4
Risti ja puolikuu
Vuosisatainen taistelu Välimerestä:– Itä: Konstantinopoli ja Balkan
– Länsi: Iberian niemimaa ja Maghreb
Byrokraattisten sotalaitosten nousu:– Osmanien sulttaanikunta
– Espanjan kuningaskunta (+Habsburgit)
5
Osman-dynastia
Perustajana Osman Bey (1281-1326):– läntisin Anatolian turkkilaisista heimoista– kasvoi naapuriensa kustannuksella
Nopea kasvu 1300-luvun lopulta lähtien:– 1362: Adrianopoli (Eurooppaan)– 1453: Konstantinopoli– 1517: Egypti ja Lähi-itä– 1526: Mohacs (Unkari)– 1529: Wienin piiritys
6
Päälliköiden päällikkö
Perinteinen sotaväki:– turkomaanit: turkkilaisklaanien ratsuväki– ghazit: vapaaehtoisia uskonsotureita– ghulamit: beyn orjasotilaita– yaya: paikallinen nostoväki
Ongelmana epävakaus ja luottamuspula:– ylläpitävänä voimana henkilösuhteet– ei kiinteitä yksiköitä tai sotilaskoulutusta
7
Janitsaarit (yeni ceri)
Perustaja sulttaani Murat I (h. 1359-1389) Orjasotilaita:
– uusi versio perinteisestä islamilaisesta mallista– aluksi värvättyjä sotavankeja– värväys osaksi kristittyjen verotusta
Koulutus ja uskollisuus:– huostaan otetut poikalapset töihin pelloille
opettelemaan kieltä ja uskontoa– koulutukseen: osa hallintoon, loput sotilaiksi– arvostettu asema sulttaanin orjina
8
Sulttaanin armeija
Ytimenä janitsaarit (n. 50.000):– arkebuuseilla (ja lapiolla) varustettua jalkaväkeä
– perusyksikkönä orta (100-200)
Sipahit: timar-läänityksiä n. 100.000– pohjana bysanttilainen läänitysmalli
Maailman vahvin tykistö:– tykkimiehet ammattilaisia
Maailman suurin kaleerilaivasto:– soutajat sotavankeja
– Maghrebin kaapparit (Barbarossa)
9
Osmanien suuruuden aika (1450-1700)
Ylivoimainen vihollisiinsa nähden:– kenttäarmeijoissa >70.000 vakinaista armeijaa – ratsuväen rynnäkköjä jalkaväen suojasta
Sotilasbyrokratian tehokkuus:– janitsaarien koulutus ja elintaso– pysyvät yksiköt; ylennykset kyvyn pohjalta– veteraaneille eläkejärjestelyjä– Konstantinopolin suuret kaleeritelakat – ase- ja ammusmanufaktuureja
10
Osmanien hiipuva mahti
Kasvun rajat vastaan 1500-luvun lopulla:– sotaretket alkoivat Konstantinopolista– kohteeseen ehdittävä kesän aikana
Heikentyminen 1600-luvulla:– dynastinen valtataistelu: kruununperimys– etninen ja uskonnollinen hajanaisuus– keskushallinnon otteen herpoaminen– talouskasvu länttä hitaampaa (Amerikka)
11
Turkkilaiset Wienin porteilla
Neljä vuosisataa kristityn Euroopan uhkana Pakotti kehittämään sotalaitosta:
– Unkarin ”musta armeija” (husaarit)– Itävallan linnoitukset ja palkkajoukot – Puolalaiset husaarit– Espanjan terciot ja kaleerilaivasto
12
Ferdinand ja Isabella
Trastámara-dynastian liitto (1474):– Isabella I: Kastilian kuningaskunta (Isabella)
– Ferdinand II: Aragonian kruunut (Aragonia, Valencia, Barcelona, Sisilia)
Kastilian sisällissota 1474-1479 Granadan valloitus 1481-92 (reconquista):
– valtakunnan sisäinen yhdistäminen
– vallan keskittäminen hallitsijalle
13
Kastilian armeija
Kuningattaren omat sotajoukot:– palkatut asemiehet: tykkimiehet– hallitsijan vasallit
Suurvasallien ja piispojen sotajoukot Ritarikunnat:
– Santiago, Alcantára, Calatrava Hermandades veljeskunnat Suuri kuormasto:
– kauppiaita– paljon naisia (prostituoidut, pyykkärit jne.)
14
Granadan valloituksen seuraukset
Sotilashallinnon kehittyminen:– ylläpito keskitetysti verovaroista– vasalleista osa kuninkaan joukkoja
Sotataidon kehittyminen:– jalkaväen kasvava merkitys; keihäsmiehet ja
arkebusieerit– kuninkaallinen tykistö; vasallien linnoista ei
enää turvapaikaksi
15
Ferdinandin uudistukset
Kirkon sotilaallisen vallan heikentäminen:– piispoiksi uskottuja miehiä – Ferdinandista ritarikuntien suurmestari
Hermandadesin lakkautus (1498): – tilalle vakinaisesti ylläpidetty sotaväki– uusia säädöksiä 1495-1503
Hallitsijalle ei enää sisäistä uhkaa
16
Italian ja Maghrebin sodat (1495-1573)
Syy: barbareskit ja Napolin perimys Merentakaisen vakinaisen armeijan alku:
– sotilaat eivät enää talveksi kotiin– komentajista (capitan) vakinaisia upseereja– talonpojista (peón) sotilaita (infanta)
Armeijasta valtion pysyvä kuluerä:– byrokratia: resurssien valjastaminen– Amerikan kulta ja hopea
17
Espanjan jalkaväki
Esikuvat:– Rooma, sveitsiläiset, janitsaarit– Gonzalo de Cordoba ’El Gran Capitan’
Vapaaehtoisia talonpoikia:– kapteenien värväämiä valtion palkalla– pysyvyys; koulutus, toverihenki
Kuninkaan sotilaita;– kuninkaan tukena, ei aatelin tai kansan– luotettavampia kuin palkkasotilaat
18
Espanjalainen Tercio
Pysyvä organisaatio (2500-3000 miestä):– jakautui kymmeneen komppaniaan– aluksi kolme terciota > kasvoi
Taktiikka:– keihäsmiehet tiheissä neliöissä– pyssymiehet kulmissa pienissä ryhmissä
Habsburgien sotavoima vuosisadan ajan– Alankomaiden sodan armeijassa 50-70.000 sotilasta
19
Merisotaa yksityisten voimin
Keskiajalla harvoin valtion sotalaivoja (Venetsia):– kauppalaivoja ja kaappareita tarpeen mukaan– taktiikka: ammuskelua ja entrausta
Sodan yksityisyrittäjiä Välimerellä:– ritarikunnat: johanniitat (Rhodos)– barbareskit: Pohjois-Afrikka
20
Suuret kaleerilaivastot
Tykkien käyttö suosi aluksi soutulaivoja: – ketteryys auttoi tähtäämään
Aluksi yksityisiä kontrahteja:– Andrea Doria ja barbareskit
Laivastojen kasvaessa hallitsijoiden käsiin:– valtava resurssien kokoamisen tarve
– taistelu Välimeren herruudesta (Lepanto 1571)
Ylläpidon kalleus romautti 1570-luvulla:– kaapparisodan paluu
– purjelaivastojen nousu (Suuri armada)
21
Kuningas tekee vararikon
Habsburgien imperiumin sotakulut:– Osmanit ja barbareskit– Ranska liittolaisineen– Saksan ja Alankomaiden protestantit
Toistuvia vararikkoja 1500-luvun lopulla– halukkuus maksaa veroja laskee– inflaatio (Amerikan hopea) ja eroosio– heikkenevä kyky luoda turvallisuutta
22
Espanjan perikato
Byrokraattisen keskusvallan hajoaminen:– kapinoita: Alankomaat, Napoli, Katalonia– valtaa takaisin paikallisten ylimysten käsiin
Romahdus 1600-luvun lopulla:– Amerikan hopeavirta alkaa ehtyä– resurssien kokoaminen heikkenee– ei enää varaa kenttäarmeijaan
Uusi nousu 1700-luvulla Habsburgien imperiumin hajottua