Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
SUOMEN MERELLISENKULTTUURIPERINNOumlN
TILANNEKUVAUS
museovirastofiKirsi Ahonen (kartat) Hilkka Houmlgstroumlm Sinikka KaumlrkkaumlinenMarianne Lehtimaumlki Maija Matikka Hannu Matikka Riikka Tevali ja Sallamaria Tikkanen
Museovirasto Kulttuuriympaumlristoumlpalvelut ndashosasto 2019
Kannen kuva Jussaroumln Sundharu Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO125016-1831
ISBN 978-951-616-300-3
3
SUOMEN MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TILANNEKUVAUS
Sisaumlllysluettelo
ESIPUHE
JOHDANTO
1 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TUTKIMUS TIETOLAumlHTEET JA -PUUTTEET SEKAuml KAumlSITTEET
11 Tutkimus ja kulttuuriperintoumlinventoinnit12 Tietolaumlhteitauml13 Tietopuutteita14 Kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln kaumlsitteitauml15 Merellinen kulttuuriperintouml ja sininen kasvu
2 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN ALUEELLISET YLEISKUVAUKSET
21 Merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteitauml ja taustaa22 Merellisen kulttuuriperinnoumln alueelliset yleiskuvaukset
3 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN KESKEISIAuml TEEMOJA
31 Liikenne32 Puolustus ja sodankaumlynti33 Elinkeinot34 Ammatin tai muun toiminnanharjoittaminen35 Asuminen ja oleskelu36 Teollisuus37 Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt ja tarinapaikat
KirjallisuuslaumlhteetLIITTEET
4
ESIPUHE
Museovirastolle esitettiin toukokuussa 2018 toive merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuva-kortista joka kuvaisi tiiviisti Manner-Suomen merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml meneillaumlaumln olevan merialuesuunnittelun kaumlyttoumloumln
Taumlmauml huhtikuussa 2019 valmistunut merellisen kulttuuriperinnoumln paikkatietopohjainen tilannekuvaus on koottu tausta-aineistoksi Manner-Suomen merialuesuunnittelun kaumlyttoumloumln Katsauksessa kuvataan millaista merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Suomessa on millaisista teemoista ja kohdetyypeistauml se taumlmaumlnhetkisen tiedon mukaan koostuu ja millaisia ovat kulttuuriperinnoumln mahdolliset alueelliset erityis- ja ominaispiirteet
Tilannekuvaus perustuu paumlaumlosin yleisesti saatavilla oleviin digitaalisiin aineistoihin kuten muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin arkeologisen kulttuuriperinnoumln oppaaseen sekauml valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen luetteloon Tilannekuvausta varten ei ole tehty laajempaa arkisto- ja kirjallisuustutkimusta Taumlten katsaus ennen kaikkea visualisoi merellistauml digitaalista paikkatietoa jota on koottu teemakartoille Syvaumlllisempi tutkimus monipuolistaisi kaumlsitystauml merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml toisi esiin alueiden erityis- ja ominaispiirteitauml tai jopa jaumlsentaumlisi uudelleen tilannekuvauksen naumlkemyksiauml ja tulkintoja
Tilannekuvausta tehdessauml tiiviistauml kortista kasvoi laajempi kuvaus osaksi myoumls suunnitteli-joilta saadun myoumlnteisen palautteen ja kiinnostuksen pohjalta Oli siis tarvetta merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln laajemmalle kuvaukselle
Meritiedolle on kysyntaumlauml Kansainvaumllisesti puhutaan jopa rdquosinisestauml hetkestaumlrdquo ja rdquosinises-tauml kaumlaumlnteestaumlrdquo Taustalla vaikuttavat muun muassa merien lisaumlaumlntyneet kaumlyttoumlpaineet merialuesuunnittelu uudet vedenalaiset tekniikat ja myoumls ilmastonmuutos
Kiinnostus koskee myoumls merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumltietoa Euroopan unio-nin merialuesuunnitteludirektiivissauml mahdollisiin toimintoihin kaumlyttoumltarkoituksiin ja etuihin voidaan lukea myoumls vedenalainen kulttuuriperintouml Kulttuuriperintouml naumlhdaumlaumln myoumls kes-taumlvaumln sinisen kasvun voimavarana Itaumlmeren alueen VASABin paumlaumlsihteeri Talis Linkaits totesi vuonna 20151 ettauml kulttuuriperintouml on puuttunut alueellisesta merialuesuunnittelun ohjaustyoumlstauml Kulttuuriperintoumlauml ei myoumlskaumlaumln tunneta yhtauml hyvin kuin muita sektoreita
Itaumlmeren alueen kulttuuriperintoumlyhteistyoumlssauml on tehty naumlkyvaumlksi merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan Taumltauml kulttuuriperintoumlauml on tutkittu ja tuotu esille myoumls monissa paumlaumlttyneissauml hankkeissa kuten Moss Shipwher Nordic Blue Parks sekauml meneillaumlaumln olevissa hankkeissa kuten BalticRIM Baltacar ja Meritietoportaa-li Merellinen ja vedenalainen kulttuuriperintouml on ollut esillauml ja kiinnostuksen kohteena viime aikoina myoumls eurooppalaisen maisemayleissopimuksen puitteissa sekauml Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteisessauml Routes4U ndashhankkeessa jossa on maumlaumlritelty kullekin makroalueelle keskeisiauml teemoja kulttuurireittitoimintaan
1 Visions amp strategies around the Baltic Sea (VASAB) httpsvasaborg
5
Tilannekuvakatsauksen tuottamiseksi Museovirasto osallisti mukaan myoumls rannikon muse-oita joille laumlhetettiin 1272018 Webropol-kysely merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Kyselyyn vastasi seitsemaumln maakuntamuseota ja kaupunginmuseota Hangon museo Keski-Pohjan-maan maakuntamuseo Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Porvoon museo Satakunnan museo Tornionlaakson maakuntamuseo sekauml Uudenkaupungin museo Vastauksissa ei tullut esille yllaumlttaumlviauml naumlkemyksiauml tai tietovarantoja vaan maakuntamuseoiden ja Mu-seoviraston kaumlsitykset merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteistauml vastasivat hyvin toisiaan Lisaumlksi tilannekuvauksen valmistamiseen ovat osallistuneet Forum Marinum (Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tuomas Vaumlrjouml) ja Merivartiomuseo (Vilma Lempiaumlinen) Museovirasto kiittaumlauml kuvauksen tuottamiseen osallistuneita
Tilannekuvaus on tehty Museovirastossa virkatyoumlnauml Aineiston tyoumlstaumlmisessauml on hyouml-dynnetty myoumls kaumlynnissauml olevan EU BRS Interreg -rahoitteisen BalticRIM-hankkeen jo keraumlttyjauml tuloksia ja asiantuntemusta Tilannekuvan kirjoittamiseen ja tuottamiseen ovat osallistuneet Kirsi Ahonen (kartat) Hilkka Houmlgstroumlm Sinikka Kaumlrkkaumlinen Marianne Lehti-maumlki Maija Matikka Hannu Matikka Riikka Tevali sekauml Sallamaria Tikkanen
Toivomme taumlmaumln merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvauksen kuvauksineen karttoi-neen valintoineen rajauksineen ja puutteineenkin heraumlttaumlvaumln laajempaakin kiinnostusta Manner-Suomen merialueiden moninaista ja rikasta kulttuuriperintoumlauml kohtaan Olemme myoumls ilahtuneita Suomen merialuesuunnittelun asiantuntijoiden kulttuuriperintoumlauml kohtaan osoittamasta kiinnostuksesta
Merellisiauml lukuhetkiauml toivottaen
Mikko Haumlrouml Sallamaria TikkanenOsastonjohtaja Intendentti
Kulttuuriympaumlristoumlpalvelut Museovirasto
6
JOHDANTO
Suomen merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvaus
Tilannekuvaus on jaettu kolmeen osaan Ensimmaumlisessauml osassa esitellaumlaumln merellisen kulttuuriperinnoumln tutkimusta tietolaumlhteitauml ja -puutteita kulttuuriperinnoumln yleiskaumlsitteitauml merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln erikoiskaumlsitteitauml sekauml sinisen kasvun mahdol-lisuuksia kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln osalta Toisessa osassa kuvataan yleistasolla Manner-Suomen kolmen merialuesuunnittelualueen merellistauml historiaa sekauml annetaan muutamia esimerkkejauml alueiden merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml
Merialuesuunnittelun alueet ovat
1 Suomenlahti2 Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa3 Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kolmannessa osassa katsaus on jaettu merellisen kulttuuriperinnoumln teemoihin (liite 1) joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta)Taumlmaumln jaumllkeen merellisen liikenteen (paitsi vaumlylaumlt) puolustuksen - ja sodankaumlynnin sekauml merellisten elinkeinojen teemoja kuvataan merialuesuunnittelun alueilla pyrkien tuomaan esille alueellisia eroja mikaumlli naumlitauml on Aina selviauml eroja ei kuitenkaan ole loumlydettaumlvissauml kaumlytetyn laumlhdemateriaalin perusteella
Merellisten ammattien ja muun toiminnan harjoittamisen asumisen ja oleskelun teollisuu-den ja vapaa-ajan virkistyksen matkailun ja tarinapaikkojen teemojen osalta esitetaumlaumln vain yleiskuvaukset ei aluekohtaisia kuvauksia Naumlistauml teemoista ei ole saatavilla riittauml-vaumlsti digitaalista paikkatietoa ja muuta digitaalisessa muodossa olevaa tietoa Monet naumlistauml teemoista edustavat nuorempia kulttuuriperinnoumln ilmioumlitauml tai aihepiirejauml joita on alettu tutkia vasta viime vuosikymmeninauml joten niiden osalta puuttuu valtakunnallinen inventointi Osa teemoista on myoumls sellaisia (esimerkiksi kylpylaumlt ja telakat) joita esiintyy merialueiden lisaumlksi tyypillisesti myoumls sisaumlmaassa joten teemojen kartoitus on edelleen yleistasolla Teemojen alueellista jakautumista on kuitenkin osin esitetty myoumls kartoilla mikauml kuvastaa niistauml taumlllauml hetkellauml saatavilla olevaa tietoa
Kartoissa on esitetty merialueen lisaumlksi usein myoumls koko Suomi sisaumlvesistoumlineen maan meren ja jokien vaumllisen vuorovaikutuksen havainnollistamiseksi sekauml merialueille sijoittuvien ilmioumliden visualisoimiseksi Taumlten saadaan esille kulttuuriperinnoumln rannikolle ja saaristoon sijoittuvat ilmioumlt
Merellisen kulttuuriperinnoumln teemoittamisessa ja kuvailussa on hyoumldynnetty vuonna 2017 julkaistun Suomen arkeologisen kulttuuriperinnoumln oppaan teemajakoa jota on taumlydennetty vastaamaan paremmin merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tarvetta Uusia tee-moja ovat muun muassa laivaloukut meripelastusasemat ja merelliset kylpylaumlt Teemajako kuvataan liitteessauml 1
7
Tilannekuvauksessa ei ole esitelty kaikkia arkeologisen oppaan tai muiden tietolaumlhteiden merialueille sijoittuvia lukuisia teemoja vaan mukaan on valikoitu kohdetyyppejauml jotka ovat selkeaumlsti merellisiauml kaumlyttoumltarkoitukseltaan ja joista loumlytyy riittaumlvaumlsti paikkatietoa karttavisualisointien tuottamiseksi Taumlten pois ovat jaumlaumlneet muun muassa uskonnon harjoittamiseen hautaamiseen tai salakuljetukseen telakoihin veistaumlmoumlihin pursiseura-rakennuksiin ja kieltolakiin liittyvaumlt teemat On selvaumlauml ettauml katsauksessa ei ole kaumlsitelty kaikkia mahdollisia merialueille sijoittuvia kulttuuriperinnoumln teemoja vaan valintoja on jouduttu tekemaumlaumln
Museoviraston rooli merellisessauml ja vedenalaisessa kulttuuriperinnoumlssauml
Museovirastossa merellisen kulttuuriperinnoumln asioita hoidetaan muun muassa Kulttuu-riympaumlristoumlpalvelut -osastossa joka osallistuu merellisen kulttuuriympaumlristoumln suojeluun maumlaumlrittaumlmiseen ja arvottamiseen sekauml lausuntotyoumlhoumln Taumltauml tyoumltauml tehdaumlaumln yhdessauml esi-merkiksi maakuntamuseoiden kanssa yhteistyoumlsopimusten puitteissa
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Museovirasto vastaa ainoana viranomaisena koko Manner-Suomen alue- ja sisaumlvesien kulttuuriperinnoumlstauml Virasto tekee viranomaistoimintana myoumls meriarkeologisia kenttaumltoumlitauml Museoviraston Kansallismuseo vastaa merellisen kult-tuuriperinnoumln esittelystauml Suomen merimuseossa Kotkassa merikeskus Vellamossa Museo myoumls tallentaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml ja vastaa kokoelmatoiminnasta
Merellinen kulttuuriperintouml ja merialuesuunnittelu
Merialuesuunnittelun avulla edistetaumlaumln merialueen eri kaumlyttoumlmuotojen kestaumlvaumlauml kehitys-tauml ja kasvua sekauml meriympaumlristoumln hyvaumln tilan saavuttamista Esimerkiksi vedenalainen kulttuuriperintouml on yksi kaumlyttoumlmuoto ja toiminto samalla tavalla kuin vaikkapa kalastus laivaliikenne ja merelliset tuulivoimapuistot Kulttuuriperintouml voidaan naumlhdauml myoumls etuna
Merialuesuunnittelussa mahdollisesti huomioitava kulttuuriperintouml liittyy sekauml veden pinnan ylaumlpuoliseen kulttuuriperintoumloumln ettauml vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln Taumlmauml kulttuuripe-rintouml voi olla luonteeltaan ja laumlhtoumlkohdiltaan merellistauml mutta se voi olla myoumls muuta merialueiden kulttuuriperintoumlauml Onkin hyvauml huomioida ettauml taumlssauml tilannekuvakatsauksessa esitellaumlaumln laumlhinnauml merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Kuitenkin Manner-Suomen kolmella merialuesuunnittelualueella sijaitsee muutakin kulttuuriperintoumlauml kuin pelkaumlstaumlaumln merellistauml tai vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto osallistuu merialuesuunnitteluun muun muassa antamalla viranomaisroolis-saan lausuntoja sekauml osallistumalla sidosryhmaumltyoumlskentelyyn tyoumlpajoihin seminaareihin ja hankkeisiin Naumlitauml hankkeita ovat muun muassa BalticRIM Baltacar sekauml Meritietopor-taali BalticRIM eli Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management -hankkeessa (2017ndash2020) merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml tuodaan mukaan merialuesuunnitteluun Hankkeessa luodaan hyviauml kaumlytaumlntoumljauml erilaisten merellisten ja
8
vedenalaisten kulttuuriperintoumlalueiden maumlaumlrittelyyn suunnitteluun konflikti- ja syner-giatarkasteluihin sekauml kestaumlvaumln sinisen kasvun kuten merellisen kulttuuriperintoumlturismin edellytyksiin Hankkeessa testataan myoumls eurooppalaisen maisemayleissopimuksen so-veltuvuutta vedenalaisiin maisemiin2
Baltacar eli Baltic History Beneath the Surface - hankkeessa (2017ndash2019) edistetaumlaumln vedenalaisen kulttuuriperinnoumln turismipotentiaalia sekauml parannetaan hylkyjen saavutet-tavuutta merenpohjassa Hankkeessa etsitaumlaumln myoumls uusia tapoja esitellauml vedenalaista kulttuuriperintoumlauml jotta myoumls ei-sukeltavien keskuudessa heraumlisi mielenkiinto vedenalaista kulttuuriperintoumlauml kohtaan Hylyistauml tehdaumlaumln esimerkiksi 3D-malleja ja 3D-printtejauml opas-kirjoja ja esitteitauml sekauml 360˚ -kuvauksella luotuja virtuaalisukelluksia3
Meritietoportaali -hankkeen tavoitteena on yhdistaumlauml Suomen merialan toimijoiden tietoja ja aineistoja yhden nettisivun alle Sivusto aukeaa vuoden 2020 alkupuolella nimellauml itamerifi Se tulee tarjoamaan muun muassa reaaliaikaista meritietoa karttoja ladattavia tutkimusaineistoja tilaraportteja infograafeja opetusmateriaaleja sekauml yleistauml meritietoaPortaalissa esitellaumlaumln myoumls merellisen kulttuuriperinnoumln eri osa-alueita suojelua tutkimusta ja toimijoita Lisaumlksi nostetaan esiin kiinnostavia merellisiauml kulttuuriperintoumlkohteita Kohteita on valikoitu ympaumlri Suomen majakoita linnakkeita hylkyjauml ja perinteisiauml kalastajakyliauml sekauml luotsiasemia
2 Kansainvaumlliset yhteistyoumlhankkeet Museovirasto httpsmuseovirastofifitietoa-meistakansainvali-nen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 21320193 Kansainvaumllisiauml yhteistyoumlhankkeita Museovirasto httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansain-valinen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 2132019
9
11 Tutkimus ja kulttuuriperintoumlinventoinnit
Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyviauml tietoja kirjallisuutta arkistolaumlh-teitauml rekistereitauml luetteloita ja muita laumlhteitauml on lukuisia Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls erilaisia kaumlsitteitauml ja niiden maumlaumlrittelyjauml Edempaumlnauml esitel-laumlaumln naumlistauml taumlrkeimmaumlt
Kulttuuriperinnoumln tutkimuksessa on kaumlsitelty merellistauml kulttuuriperintoumlauml useissa eri oppiaineissa ja opinnaumlytetoumlissauml esimerkiksi historian tutkimuksessa kansatieteessauml taloushistoriassa sekauml arkeologiassa ja merihistoriassa Tutkimustuloksia on esitelty monissa yksittaumlisissauml julkaisuissa ja aikakausisarjoissa Merellistauml kulttuuriperintoumlauml on esitelty myoumls julkaisu-sarjoissa sekauml laajemmissa kokonaisesityksissauml joita ovat esimerkiksi Nautica Fennica4- ja Navis Fennica5 -sarjat sekauml Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaa6 -julkaisu Lisaumlksi erityisesti kuntahistoriikeissauml sekauml saaristoa kuvaavissa teoksissa on runsaasti tietoa merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Myoumls kuntien kaavoitusaineistoista loumlytyy tietoa
Suomessa on tehty vain muutamia valtakunnallisen tason merellisen kulttuuriperinnoumln inventointeja Vuonna 2009 valmistuneessa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen ympaumlristoumljen inventoinnissa (RKY) kiinnitettiin huomiota muun muassa saaristolaiskyliin kalastajatiloihin ja merilinnoituksiin Lisaumlksi vuosina 1996ndash2000 tehtiin merivaumlylien raken-nusperinnoumln inventointi7 jossa kohteena olivat muun muassa majakat luotsiasemat ja loistot
4 Kausijulkaisu Suomen Merihistoriallinen Yhdistys 1976ndash19905 Riimala (toim) Navis Fennica s 1-4 1993ndash19956 Ehrensvaumlrd et al 19957 Nyman 2009
1 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TUTKIMUS TIETOLAumlHTEET JA -PUUTTEET SEKAuml KAumlSITTEET
10
Muutamat maakuntaliitot ovat tehneen myoumls maakunnallisia yleisesityksiauml kuten esi-merkiksi Pohjanmaan merellisen perinnoumln yleiskatsaus8 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa vuosina 2010ndash2016 nostettiin esille merellisiauml maisema-alueita ja merivaumlyliauml Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Suomessa on tehty inventointeja paumlaumlasiassa vain alueilla joille on suunniteltu vesirakennus- tai kaavoitus-hankkeita Meneillaumlaumln olevassa VARK-hankkeessa jossa maumlaumlritellaumlaumln valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet tullaan huomioimaan myoumls merellisiauml ja vedenalaisia kohteita
Valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden mukaan suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin inventointeihin joita ovat yllaumlmainituista valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY) valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet sekauml valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet
8 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001
Kuva Svartbaringdanin tunnusmajakka Helsingin edustalla Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250162126
11
12 Tietolaumlhteitauml
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna (wwwkyppifi) on Museoviraston sivusto joka sisaumlltaumlauml viraston arkistoon rekistereihin ja kokoelmiin tallennettua tietoa arkeologisesta kulttuu-riperinnoumlstauml ja rakennetuista kulttuuriympaumlristoumlistauml Palvelun kautta voi ladata maksutta paikkatietoaineistoja ja tutkimusraportteja9
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ja kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset
Museoviraston Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri sisaumlltaumlauml mahdollisimman ajantasaiset perustiedot Manner-Suomen muinaismuistolain rauhoittamista maa- ja vesialueiden muinaisjaumlaumlnnoumlk-sistauml ja muista arkeologisista kohteista Kohteisiin on linkitetty tietoja myoumls niihin liittyvistauml tutkimusraporteista ja esineloumlydoumlistauml
Vuonna 2018 rekisterissauml oli yli 50 000 kohdetta joista noin 32 000 on rauhoitettuja kiin-teitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Vedenalaiskohteita rekisterissauml oli 2100 joista noin 1500 sijaitsee rannikon maakunnissa Eniten vedenalaiskohteita tunnetaan Uudeltamaalta (770 kohdet-ta) Rannikon vedenalaiskohteista noin 630 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin vedenalaisia kohteita on otettu mukaan myoumls niin sanotun Ruti-lus-raportin10 ldquoThe 100rdquo -listaan jossa esitellaumlaumln koko Itaumlmeren alueelta 100 kiinnostavaa vedenalaista kohdetta Raportti valmistui vuonna 2006 osana Itaumlmeren alueen vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tyoumlryhmaumln tyoumlskentelyauml Liitteessauml numero 2 on listattu sekauml Suomen aluevesien Rutilus-listan kohteita ettauml myoumls muita mielenkiintoisia vedenalaiskohteita Yhteensauml naumlitauml Manner-Suomessa sijaitsevia kohteita on 26
Muinaismuistolain rauhoittamat kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tulee huomioida maankaumlytoumln suunnittelussa Hankkeita valmisteltaessa on selvitettaumlvauml tulevatko hankkeet koskemaan muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Jos muinaisjaumlaumlnnoumls vahingoittuu tai tuhoutuu hanketta toteutettaessa jaumlaumlnnoumls on tutkittava etukaumlteen arkeologisesti tiedon talteen saamiseksi
9 Inventointi- ja tutkimusraportteja loumlytyy sekauml kulttuuriympaumlristoumln palveluikkunasta wwwkyppifi (kulttuuriympaumlristoumln tutkimusraportit) ettauml myoumls Museoviraston asianhallintajaumlrjestelmaumlstauml asiatmu-seovirastofi josta loumlytyy raportit vuodesta 2018 alkaen 10 Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Bal-tic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703ndash51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf 812019
12
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY)
Museoviraston valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen (RKY) inventoinnin kohteet antavat alueellisesti ajallisesti ja kohdetyypeittaumlin kokonaiskuvan Suomen rakennetun ympaumlristoumln historiasta ja kehityksestauml Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat monipuolisesti rakentamisen kehitystauml eri aikakausina Valtakunnallisesti merkittaumlviauml rakennettuja kulttuuriympaumlristoumljauml on yli 1200 joista 71n kohteen ympaumlristoumln nykyluonteeksi on maumlaumlritelty merialue
Inventoinnissa on mukana lukuisia rannikon ja saariston kohteita vesivaumlyliauml historiallisia linnoja ja linnoituksia kirkkojen ympaumlristoumljauml kaupunkeja teollisuusalueita telakoita sekauml merenkulun saaristolaisasutuksen ja kesaumlasumisen alueita Valitut kohteet ovat hyvin saumli-lyneitauml esimerkkejauml Suomen merialueiden merellisistauml elinkeinoista toiminnoista ja niiden tuottamasta rakennetusta kulttuuriympaumlristoumlstauml Liitteessauml 3 on listattu RKY-inventoinnin merellisiauml kohteita
RKY-kohteiden rajauksia on ulotettu myoumls vesialueille pyrkien varmistamaan rannan ja vedenalaisen kulttuuriympaumlristoumln sisaumlltyminen arvoalueisiin RKY-kohteiden rajauksia tarkastellaan ja tarkistetaan maankaumlytoumln suunnitteluprosessien yhteydessauml Tarvittaessa tehdaumlaumln esimerkiksi arkeologisia vedenalaisinventointeja
RKY-kohdeluettelo on valtioneuvoston paumlaumltoumlksellauml otettu maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympaumlristoumln osalta 112010 alkaen Paumlaumltoumls edellyttaumlauml ettauml valtakunnal-lisesti arvokkaiden kulttuuriympaumlristoumljen ja luonnonperinnoumln arvot kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekauml valtion viranomaisten toiminnassa
Valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen lisaumlksi on tunnistettu maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympaumlristoumljauml
13
bull Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumltbull Haapasaaren saaristokylaumlbull Kaunissaaren saaristokylaumltbull Virolahden graniittilouhoksetbull Ruotsinsalmen merilinnoitusbull Tiutisen asuinaluebull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka - ja kalastusyhdyskunnatbull Helsingin houmlyrylaivareittien kesaumlhuvila -asutusbull Paumlaumlkaupunkiseudun 1 maailmansodan linnoitteetbull Hankoniemen sotahistorian kohteetbull Hauensuolen kalliopiirrosaluebull Baroumlsundin vaumlylaumlbull Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakatbull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Svartholman linnoitusbull Bjoumlrkholmin luotsiasemabull Jussaroumln kaivossaaribull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilatbull Struven astemittausketju (1 mittauspiste)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Suomenlahti
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY-kohteita ovat
Kuva Valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristoumlkohde Pyhaumljoen kalar-annat Kaukon kalalanssi Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museovirasto KY1551
14
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Suomenlahti
15
bull Bengtskaumlrin majakkabull Hiittisten kirkonkylaumlbull Oumlroumln linnakebull Katanpaumlaumln linnakebull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Saumlpin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Laumlnsi-Turunmaan saaristoasutusbull Laumlnsi-Turunmaan ulkosaariston kylaumlasutusbull Kemioumlnsaaren ulkosaariston kylaumlasutusbull Seilin hospitaalibull Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Bryggmanin huvilatbull Pihlavan huvilatbull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajatbull Maumlntyluodon luotsi- ja satamaympaumlristoumlbull Reposaaren yhdyskuntabull Santakarin pookibull Stroumlmman kanava
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
16
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Saaris-tomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
17
Kuva Ouran pooki Merikarvialla Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016909
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta)bull Hailuotobull Iin Roumlytaumln luotsiasemabull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Kallakarien kalastajatukikohdatbull Poroluodonkarin kalastajatukikohdatbull Iso-Kraaselin tunnusmajakkabull Taskun tunnusmajakkabull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasemabull Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Saumllgrundin majakka luotsiasemabull Laxhamn Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaretbull Oumluranin kalasatamabull Raippaluodon kylauml ja kalasatamabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
18
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
19
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta jotka on vahvistettu vuonna 1995 valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksellauml Maisema-alueet on merkitty maakuntakaavoi-hin Naumliden maisema-alueiden paumlivitys ja kuulemiset toteutettiin vuosina 2010ndash201611 Uusi ehdotus sisaumlltaumlauml 183 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Paumlivitysinventoinnin alueet eivaumlt ole vielauml voimassa12 eikauml niistauml ole vielauml saatavilla avoimia paikkatietoai-neistoja13 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lisaumlksi paumlivitysinventoinnissa tunnistettiin myoumls maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita14
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa nostettiin esille myoumls joitakin aiemmassa inventoinnissa vaumlhaumllle huomiolle jaumlaumlneitauml teemoja Naumlitauml ovat muun muassa saaristoelinkeinojen kalastuksen ja merivaumlylien maisemat sekauml naumliden merkitys osana suomalaista kulttuurihistoriaa ja maisemakuvastoa Saaristoelinkeinoja edustaa kolme maisemallisesti ja kulttuurisesti merkittaumlvaumlauml merialuetta itaumlisellauml Suomenlahdella Saaristomerellauml ja Merenkurkun saaristossa Lisaumlksi saaristolaiskulttuuria kuvastavat jotkin Pohjois-Pohjanmaan rannikon kohteet15
Paumlivitysinventoinnissa maumlaumlriteltiin maisemanaumlhtaumlvyyksiksi muun muassa Hailuodon Helsingin edustan merimaisemat sekauml Stroumloumlmin merivaumlylauml Maisemanaumlhtaumlvyydet ovat kohteita joihin kuuluu luonto- ja maisemamatkailukohteina tunnettuja naumlkoumlalapaikkoja maisemallisesti ainutlaatuisia luonnon- ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia sekauml symboli- ja identiteettiarvoltaan huomattavia maisemakohteita 16
11 Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi 71201912 Tavoitteena on ettauml paumlivitysinventoinnista tehdaumlaumln valtioneuvoston paumlaumltoumls joka korvaa vuoden 1995 mukaisen aluevalikoiman13 Koska paumlivityksen alueista ei ole saatavilla avoimia paikkatietoaineistoja esitetaumlaumln taumlssauml katsauk-sessa kartoilla vuoden 1995 maisema-alueet14 Kaituri et al 2017 s 6915 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 616 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
20
Kartta Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
21
bull Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema- alueet (1995) Suomenlahti
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
22
Maisema-alueiden paumlivityksessauml varmistettiin ettauml jokaisen maisemamaakunnan ja mai-semaseudun olennaisimmat piirteet tulevat edustetuiksi maisema-aluevalikoimassa Vas-taavasti saaristo- ja merialueiden kohteilla pyrittiin huomioimaan kylien kalavedet sekauml kalastukseen ja karjatalouteen liittyvaumln kausiliikkumisen rajat Maisema-aluevalikoiman merivaumlylaumlt ovat kokonaisuuksia jotka jokin tietty kulkuvaumlylauml tai reitti on historiallisesti sitonut tai sitoo edelleen omaksi toiminnalliseksi yksikoumlkseen17
Taumlydennysinventoinnissa hyoumldynnettiin muun muassa Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsre-kisteriauml18
17 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 8ndash1018 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
23
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet (1995)
24
bull Bromarvin ja Tenholanharjun viljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
25
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet (1995)
26
bull Haumlrkmeren kulttuurimaisemabull Harrstroumlmin jokilaakson kulttuurimaisemabull Merenkurkun saaristomaisematbull Bjoumlrkoumlbyn saariston kulttuurimaisemabull Vattajan rantamaisematbull Rahjan saaristomaisemat ja Kalajoen hiekkasaumlrkaumltbull Hailuotobull Limingan lakeuden kulttuurimaisemabull Simon rannikon kulttuurimaisemat
Kuva Hailuodon rantamaisemaa Marjaniemessauml Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museo-virasto kuva KY1115
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema -alueita ovat
27
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen valtakunnal-lisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
28
Suomessa on neljauml valtakunnallista maisemanhoitoaluetta jotka on perustettu ympaumlristoumlmin-isterioumln paumlaumltoumlksellauml19 Merellisiauml kohteita naumlistauml ovat Skaumlrlandetin sekauml Simon maiseman-hoitoalueet Maisemanhoitoalueet on perustettu luonnonsuojelulain nojalla ja niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekauml alueiden historiallisia ominaispiirteitauml20
Maisemanhoitoalueet vastaavat eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa esitetty-jauml tavoitteita vuorovaikutteisesta maisemanhoidosta ja maiseman kautta rakentuvasta positiivisesta yhteisoumlllisyydestauml21
Rakennusperintoumlrekisteri
Museoviraston rakennusperintoumlrekisteristauml22 loumlytyy tietoa niistauml kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennusryhmistauml rakennuksista ja rakennelmista jotka on suojeltu raken-nussuojelulain asetuksen 4801985 kirkkolain ortodoksisista kirkoista annetun lain tai 2010 voimaan tulleen rakennusperinnoumln suojelusta annetun lain nojalla
Lisaumlksi rekisteriin tallennetaan tietoja muun muassa valtion keskeisestauml rakennusperinnoumlstauml sekauml viraston suojelusopimuksiin ja selvityksiin sisaumlltyvistauml kohteista Rekisteriin viedaumlaumln myoumls sellaiset Museoviraston intressikohteet jotka nousevat esiin viraston viranomais- jaasiantuntijatoiminnassa
Suomen maisemanhoitoalueet ovat
bull Skaumlrlandetin maisemanhoitoalue (Raasepori)bull Hyypaumlnjoen maisemanhoitoalue (Kauhajoki)bull Kairalan-Luiron maisemanhoitoalue (Pelkosenniemi)bull Simon maisemanhoitoalue (Simo)
Maisemanhoitoalueet
29
Rekisteriin tallennetaan kuvaus kohteiden ja rakennusten nykytilasta historiasta sekauml eri-laisista toimenpiteistauml Lisaumlksi rekisteristauml loumlytyy tietoja kohteen tai rakennuksen suojelun eri vaiheista annetuista lausunnoista kuulumisesta RKY- inventointiin tai muinaisjaumlaumlnnoumls-rekisterin kohteeseen Rekisteristauml ilmenevaumlt myoumls restaurointihankkeet
Merellisen kulttuuriperinnoumln kohteita rekisterissauml ovat muun muassa majakat (37 koh-detta) Marjaniemen luotsi- ja majakkayhdyskunta Pirttisaaren saaristokylauml Ailinpietin kalastajakaumlmppauml sekauml muun muassa Utoumln ja Jussaroumln saarten rakennukset ja Turun Pommilan telakka
19 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml Sivuilta loumlytyy myoumls jokaisen hoitoalueen rajaus kartalla httpswwwymfifi- FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201920 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuon-nonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201921 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201922 Rakennusperintoumlrekisteri httpskyppifipalveluikkunarapeareadaspr_defaultaspx
30
Kuva Ailinpietin kalastajakaumlmppauml Selkauml-Sarvi Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
31Kartta Rakennusperintoumlrekisterin merelliset kohteet
32
Perinnealusrekisteri
Museoviraston Perinnealusrekisteristauml loumlytyy tietoja sellaisista Suomen merenkulun his-torian kannalta arvokkaista aluksista jotka ovat myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa Rekisteriin hyvaumlksytyn aluksen tulee olla iaumlltaumlaumln vaumlhintaumlaumln 50 vuotta vanha ja Suomessa rakennettu Ulkomailla rakennetut alukset voidaan hyvaumlksyauml rekisteriin jos ne ovat olleet kaumlytoumlssauml Suomessa yli 50 vuotta23 Perinnealukset edustavat liikenteen kelluvaa ja liikkuvaa kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto on hyvaumlksynyt rekisteriin yhteensauml 93 alusta joista 32 aluksen kotipaikka on rannikolla (Helsinki 15 Turku 6 Porvoo 3 Hamina 2 Oulu 2 Rauma 2 Maarianhamina 1 ja Kotka 1)
23 Perinnealusrekisteri httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusre-kisteri 2722019
33
Kartta Perinnealusrekisterin perinnelaivat
34
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas
Wikipohjainen paumlivitettaumlvauml Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas24 kertoo mitauml arkeolo-ginen kulttuuriperintouml tarkoittaa Suomessa ja millaisista kohdetyypeistauml se koostuu Kes-keistauml oppaassa on sen kuvaileminen miltauml kohteet naumlyttaumlvaumlt maastossa Mitkauml merkit kertovat hylystauml vanhasta satamasta tai meritaistelusta Lisaumlksi opas kertoo kohteiden historiasta taustasta ja levinnaumlstauml Oppaassa esitellaumlaumln myoumls merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohdetyyppejauml kuten kompassiruusu kalastus- ja laivanrakennuspaikka
Yhteistyoumlnauml laadittua opasta on ollut tekemaumlssauml runsaat seitsemaumlnkymmentauml arkeologian asiantuntijaa Museovirastosta maakuntamuseoista ja yliopistoista
Valtakunnallisesti merkittaumlvien arkeologisten kohteiden luettelo (VARK)
Museovirastossa alkoi heinaumlkuussa 2018 kolmivuotinen VARK-hanke valtakunnallisesti mer-kittaumlvien arkeologisten kohteiden maumlaumlrittaumlmiseksi Tavoitteena on valmistaa kohdeluettelo jossa on mukana mahdollisimman kattavasti Manner-Suomen erityyppiset muinaisjaumlaumlnnoumlk-set eri aikakausilta Luettelossa pyritaumlaumln myoumls alueelliseen edustavuuteen Kohdeluetteloa tehtaumlessauml tullaan huomioimaan myoumls merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Tavoitteena on ettauml kohdeluetteloa voidaan kaumlyttaumlauml valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumlta-voitteiden tarkoittamana inventointina
Kansallismaisemat
Vuonna 1992 ympaumlristoumlministerioumln kansallismaisematyoumlryhmauml valitsi 27 kansallismaisemaa jotka ilmentaumlvaumlt Suomen edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitauml Kansallismaisemilla on suuri symboliarvo ja niillauml on erityistauml kansallista merkitystauml kulttuurin historian ja maiseman kannalta Useat kansallismaisemat toimivat naumlhtaumlvyyksinauml ja lisaumlksi niillauml on arvoa virkistyksen ja matkailun naumlkoumlkulmasta Merellisiauml kansallismaisemia ovat Merellinen Helsinki Saaristomeri Merenkurkun saaristo ja Hailuoto25
Kansallismaisemille ei ole maumlaumlritelty tarkkoja alueellisia rajoja eikauml niillauml ole juridista statusta alueiden kaumlytoumlssauml
24 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas httpakpnbafi 141201925 Kaituri et al 2017 s 69
35Kartta Kansallismaisemat
36
Kansalliset kaupunkipuistot
Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on saumlilyttaumlauml kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml laajana ja eheaumlnauml kokonaisuutena Maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvat kaupunkipuistot ovat osa kestaumlvaumlauml kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista26
Kaupunkipuistojen verkosto muodostuu Suomen kehitysvaiheiden kannalta taumlrkeistauml ja rooleiltaan erilaisista kaupungeista Kaupunkipuistot kertovat paikallisesta kulttuurihis-toriasta ja kuvastavat kaupunkien ominaispiirteitauml
26 httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_kaupunki-puistot 2722019
Suomessa on yhdeksaumln kansallista kaupunkipuistoa joista merellisiauml kaupunkipuistoja ovat
bull Porin kansallinen kaupunkipuisto (Porin kaupunki)bull Turun kansallinen kaupunkipuisto (Turun kaupunki)bull Hangon kansallinen kaupunkipuisto (Hangon kaupunki)bull Porvoon kansallinen kaupunkipuisto (Porvoon kaupunki)bull Kotkan kansallinen kaupunkipuisto (Kotkan kaupunki)
37
Kartta Kansalliset kaupunkipuistot Merelliset kaupunkipuistot on merkitty sinisellauml
38
Porin kansallinen kaupunkipuisto
Kokemaumlenjoen suistossa ja rannoilla sijaitseva Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen historiallisesti merkittaumlvimmaumln joen ja jokisuiston sekauml suomalaisten asu-tuksen kehittymisen vaiheista Kokemaumlenjoen vesitietauml pitkin asutus kulttuuri ja uudet virtaukset levisivaumlt vuosituhansien saatossa rannikolta sisaumlmaahan Kaupungin kehitys alkoi jokisuun kauppapaikasta27 Kaupunkipuiston alueella ovat saumlilyneet kaupungin synty- ja kehityshistorian ymmaumlrtaumlmisen kannalta olennaiset piirteet Porin perustamisen aikaan 1550-luvulla meri lainehti aivan kaupungin rannassa mutta purjehdusvaumlylaumlt alkoivat ma-daltua maankohoamisen seurauksena jo muutamassa vuosikymmenessauml Kaupunkia ei kuitenkaan siirretty vaan sen ulkosatamat Maumlntyluoto ja Tahkoluoto siirtyivaumlt ulommaksiKaupunkipuiston alueella on muun muassa vanhaa joen aumlaumlrellauml olevaa teollisuusmiljoumloumltauml 1800-luvulta ja kesaumlhuviloita 1900-luvun vaihteesta28
Turun kansallinen kaupunkipuisto
Turun kansallisen kaupunkipuiston ytimenauml on Aurajoki-miljoumlouml Puiston alue ulottuu Au-rajokilaakson kulttuurimaisemasta Ruissaloon Kaupunkipuisto perustuu Turun asemaan Suomen vanhimpana kaupunkina Itaumlmeren satamakaupunkina sekauml hallinnon kirkon tieteen kaupan ja teollisuuden keskuksena Aurajokisuun edustalla olevaan Ruissalon saareen rakennettiin 1800-luvun puolivaumllistauml alkaen huviloita kesaumlasunnoiksi ja kaupungin sisaumlaumlntulovaumlylaumln kaunistukseksi Aurajoen suu on sataman telakkanostureiden ja teollisuus-perinnoumln aluetta29 Turun kaupunkipuiston alueeseen ei kuulu laajaa saaristoaluetta mutta mereen laskeva joki rantoineen ja meren laumlheisyys ovat puiston olennaisia ominaisuuksia
Hangon kansallinen kaupunkipuisto
Hangon kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Hankoniemen ranta-alueita ja laaja me-rialue saarineen niemen ympaumlrillauml Kaupunkipuiston alue kuvaa Hangon kaupungin ke-hityshistoriaa sen perustamisesta laumlhtien Hankoniemi ja siitauml haarautuva Tulliniemi ovat Suomen mantereen etelaumlisimmaumlt kohdat ja maantieteellisellauml asemalla on ollut keskeinen merkitys kehitykselle Kaupunki perustettiin hyvaumllle satamapaikalle 1874 Hanko mainitaan satamapaikkana kuitenkin jo keskiajalla Ruotsalaiset linnoittivat Hangon edustan saaria 1700-luvulla ja 1900-luvun alussa linnoittajina olivat puolestaan venaumllaumliset 1800-luvulla alkanut kylpylaumlkulttuuri ja -matkailu hyoumldynsivaumlt monipuolista luontoa dyynialueineen kallioineen ja puistoineen Pitkaumlaikaisen merenkulun seurauksena Hangon saaristosta kaupunkipuiston alueelta tunnetaan lukuisia vanhoja laivojen hylkyjauml30
27 httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja-metsatporin-kansallinen-kaupunkipuistomi-ka-ka nsallinen 71201928 Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnittelusarja C642008 s 9 16 6629 Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Turun kaupunki 2011 s 6ndash7 10 1930 Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 s 4ndash5
39
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto ulottuu Vanhasta Porvoosta jokisuistoa pitkin etelaumlaumln saaristoon Alueeseen jossa on niin kaupunkinaumlkymiauml kuin suisto- ja saaristolaismaisemia kuuluu monia kaupungin kehityksestauml ja merellisestauml historiasta kertovia kohteitaPorvoonjoen varrella olevan 700ndash1300-luvuilla kaumlytoumlssauml olleen Iso Linnamaumlen luona oleva Maarinlahti lienee ollut muinaissatama Haikkoonselaumlllauml olevalle Bjoumlrkholmenin saarelle perustettiin 1899 luotsiasema laivaliikennettauml turvaamaan Haikkoonselaumlllauml olevat Yttre ja Lilla Barlastholmen ovat pieniauml saaria joihin Porvooseen saapuneet purjelaivat aikoinaan jaumlttivaumlt painolastinsa Hamari on vanha satamapaikka jonka edustalla laivoja lastattiin ja purettiin Alueella oli 1850-luvulta laumlhtien myoumls telakkatoimintaa ja Hamarin edustan saarilla toimi saha siihen liittyvine rakennuksineen ja puutavaravarastoineen31
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Itaumlisen Suomenlahden merialueita Ky-mijoen rantoja Korkeakoskelle ja Siikakoskelle asti sekauml keskustan puistoja ja rakennet-tuja kortteleita Kaupunkipuiston erityispiirteitauml ovat joki- ja meriluonto sekauml teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintouml Puistossa on huomioitu erityisesti alueen kalastus- sahateollisuus- sota- merenkulku sekauml -kau-pankaumlyntihistoria jotka ovat merkityksellisiauml myoumls valtakunnallisesti Puistossa ko-rostuu suomalainen linnoitushistoria poikkeuksellisessa laajuudessa Uittorakenteet tuotantolaitokset voimalaitokset satamat ja tyoumlvaumlenasuntoalueet kuvastavat Kotkan teollisuushistoriaa32
31 Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018 s 9 24 55ndash56 61ndash6232 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018 s 13
40
Suomen maailmanperintoumlkohteet
Suomessa on seitsemaumln Unescon maailmanperintoumlkohdetta Suomenlinna Vanha Rauma Petaumljaumlveden vanha kirkko Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Sammallahdenmaumlki Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo Ne edustavat yleismaailmallisesti erityisen merkittaumlvaumlauml kulttuuri- tai luonnonperintoumlauml Kohteista kuusi on kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde
Maailmanperintoumlkohteista Suomenlinna Vanha Rauma Struven ketju sekauml Merenkurkun saaristo sijoittuvat meri- ja saaristoalueille tai niiden vaikutusalueelle Sammallahdenmaumlki edustaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml vaikka se sijaitsee nykyaumlaumln sisaumlmaassa maankoho-amisen seurauksena
Kuva Katariinan meripuisto Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13024
41
Kartta Maailmanperintoumlkohteet
42
Suomenlinna on ainutlaatuinen esimerkki 1700ndash1800-lukujen sotilasarkkitehtuurista ja sillauml on ollut merkittaumlvauml rooli puolustuslinnakkeena Suomenlinnan merilinnoitukseen kuuluu kuusi saarta sekauml laaja vesialue jolta tunnetaan useita hylkyjauml ja vedenalaisia vaumlylaumles-teitauml Linnoitus koostuu useista sotilaskaumlyttoumloumln tarkoitetuista rakennuksista ja rakenteista Suurin osa rakennuksista on saumlilynyt hyvin Suomenlinna valittiin Unescon maailmanpe-rintoumlluetteloon vuonna 199133
Vanha Rauma on merellinen rannikkokaupunkikohde jonka juuret ovat keskiajalla Van-ha kaupunkialue on muodostunut useista historiallisista kerroksista ja rakennuskanta on peraumlisin 1600-1800-luvuilta Suurinta osaa rakennuksista leimaa 1890-luvun purjelaiva-kauden suuruuden aika Vanhan Rauman alue on saumlilynyt autenttisena mikauml tekee siitauml ainutlaatuisen esimerkin perinteikkaumlaumlstauml pohjoismaisesta puukaupunkirakentamisestaVanha Rauma nimettiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 199134
Struven astemittausketjun koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspis-teestauml joista kuusi sijaitsee Suomessa Yksi piste sijaitsee Suomenlahdella Itaumlisen Suo-menlahden kansallispuistossa Mustaviirin saaressa Ketjulla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla Struven ketju merkittiin Unescon luetteloon vuonna 200535
Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko (Houmlga Kusten) muodostavat yhdessauml kahden valtion yhteisen geologisen maailmanperintoumlkohteen jossa Suomen matala mo-reenisaaristo ja Ruotsin jyrkaumlt kalliorannat antavat yhdessauml ainutlaatuisen kuvan noin 10 000 vuotta sitten paumlaumlttyneen jaumlaumlkauden aiheuttamasta maankohoamisilmioumlstauml (8 mmvuosi) ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin Kohteen vesialueilta tunnetaan muun muassa useita hylkyjauml Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmaumlinen maailmanperintouml-luetteloon valittu luonnonperintoumlkohde Se merkittiin luetteloon vuonna 200636
Sammallahdenmaumlen pronssikautinen hautaroumlykkioumlalue edustaa merellistauml kulttuuriperin-toumlauml vaikka se sijaitsee maankohoamisesta johtuen nykyaumlaumln noin 20 kilometrin paumlaumlssauml rannikolta Roumlykkioumlalue on valittu luetteloon Suomen ja koko Skandinavian edustavimpa-na merellisen laumlntisen pronssikautisen kulttuurin kohteena Sammallahdenmaumlki merkittiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmaumlisenauml arkeologisena kohteena37
33 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-
messa 63201934 httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde 81201935 httpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju 81201936 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suomessa 81201937
httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-messa 632019
43
Suomen maailmanperintoumlkohteita ehdotettaessa ei vielauml kiinnitetty huomiota esimerkiksi kohteen statukseen liittyviin mahdollisiin vedenalaisiin elementteihin kuten hylkyihin ja puolustusvarustuksiin Suomenlinnan osalta naumlitauml inventointiin systemaattisesti vasta 2000-luvulla Merenkurkun alueen monet hylyt mainitaan kohteen hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelmassa mutta ne eivaumlt liity kohteen maailmanperintoumlstatukseen
Kuva Auringonlasku Suomenlinnassa Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Eteil 2016
Kuva Sammallahdenmaumlen roumlykkioumlitauml Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG5657
44
13 Tietopuutteita
Suomessa ei vielauml ole riittaumlvaumlsti saatavilla jaumlrjestelmaumlllisesti keraumlttyauml paikkatietoa sisaumlltauml-vaumlauml tietoa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriympaumlristoumlstauml ja -perinnoumlstauml Puutteita on sekauml tiedon maumlaumlraumlssauml ja laadussa ettauml maantieteellisessauml ja aiheittaisessa kattavuudessaKaumlytettaumlvissauml ei ole riittaumlvaumlsti tietoa kohteiden sijainneista laajuudesta luonteesta ajoi-tuksesta ja saumlilyneisyydestauml Puutteelliset tietovarannot vaikeuttavat alueiden ja kohteiden kulttuurihistoriallisen merkittaumlvyyden sekauml selvitys- ja suojelutarpeiden arviointia Lisaumlksi ne vaikeuttavat alueellisten erityis- ja ominaispiirteiden hahmottamista
Taumlssauml tilannekatsauksessa esitetyt kartat perustuvat merellisen ja vedenalaisen kulttuu-riperinnoumln digitaalisiin paikkatietoihin Taumlten ne kuvaavat vain sitauml osaa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml josta loumlytyy paikkatietoa Samalla kartat kertovat siitauml missauml ja millaisia kohdetyyppejauml on sekauml inventoitu maastossa ettauml tutkittu yleisimmin
14 Kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln kaumlsitteitauml
Kulttuuriperintouml
Kulttuuriperintouml on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttauml henkistauml ja aineellista perintoumlauml Aineellinen kulttuuriperintouml voi olla joko irtainta (esimerkiksi kirjat ja esineet) tai kiinteaumlauml (esimerkiksi rakennusperintouml)38
Kulttuuriympaumlristouml
Kulttuuriympaumlristouml tarkoittaa ympaumlristoumlauml jonka ominaispiirteet ilmentaumlvaumlt kulttuurin vai-heita sekauml ihmisen ja luonnon vuorovaikutustaKulttuuriympaumlristoumloumln liittyy myoumls ihmisen suhde ympaumlristoumloumlnsauml ennen ja nyt sille annetut merkitykset tulkinnat ja sen erilaiset nimeaumlmiset Kaumlytaumlnnoumln tyoumlssauml kulttuuriympaumlristouml koostuu kulttuurimaisemasta rakenne-tusta ympaumlristoumlstauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml ja perinnebiotoopeista39
Rakennettu kulttuuriperintouml
Rakennukset ja rakennetut alueet sekauml niitauml yhdistaumlvaumlt liikennevaumlylaumlt ja energiaverkot ovat rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml40 Rakennettua ympaumlristoumlauml voidaan tarkastella sekauml maisema- ja miljoumloumlkokonaisuuksina ettauml rakennusryhminauml ja yksittaumlisinauml rakennuskohteina
38 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201839 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201840 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistorakennettu-kulttuuriymparisto 812019
45
Arkeologinen kulttuuriperintouml
Arkeologisella kulttuuriperinnoumlllauml tarkoitetaan maalla tai vedessauml olevia ihmisen toiminnasta esihistoriallisella ja historiallisella ajalla syntyneitauml jaumlaumlnnoumlksiauml rakenteita kerrostumia ja loumlytoumljauml Niitauml tutkitaan ensisijaisesti arkeologian menetelmin41
Kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat keskeinen osa arkeologista kulttuuriperintoumlaumlmme ja ne on automaattisesti rauhoitettu muinaismuistolailla (2951963) muistoina Suomen ai-kaisemmasta asutuksesta ja historiasta Arkeologiseen kulttuuriperintoumloumln kuuluu myoumls rakenteita ja paikkoja joita ei lueta muinaismuistolain rauhoittamiin muinaisjaumlaumlnnoumlk-siin Naumliden kohteiden42 (esimerkiksi uittolaitteiden jaumlaumlnnoumlkset ja alle sata vuotta sitten uponneet hylyt) saumlilyttaumlmistauml pidetaumlaumln perusteltuna niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintoumlarvojen vuoksi
Merellinen kulttuuriperintouml
Merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Taumlssauml tilannekuvauksessa esitellaumlaumln sekauml Museoviraston vuonna 2016 kaumlyttoumloumln ottama maumlaumlritelmauml ettauml kaumlynnissauml olevassa BalticRIM-hankkeessa kehitelty maumlaumlritelmauml Maumlaumlritelmaumlt eivaumlt ole toisiaan poissulkevia
Merellisen kulttuuriperinnoumln maumlaumlrittelyssauml tarkastellaan rakennuksen tai kohteen merel-listauml funktiota (esimerkiksi majakka ohjaa meriliikennettauml) ja sijaintia (esimerkiksi kirkko sijaitsee saaressa) ja arvioidaan mitkauml tekijaumlt ovat ratkaisevia vai vaikuttaako kumpikin tekijauml kohteen merellisyyteen
Museoviraston vuoden 2016 maumlaumlritelmaumln mukaan merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat laajasti ajateltuna kaikki ympaumlristoumlstauml sekauml maan paumlaumlltauml ettauml veden alta loumlytyvaumlt rakennetut ja arkeologiset jaumlljet joissa naumlkyy ihmisen tapa hyoumldyntaumlauml ja ymmaumlrtaumlauml merta ja vesistoumljauml ennen ja nyt Merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat myoumls arkistoihin kirjastoihin ja museoiden kokoelmiin keraumltty ja niissauml saumlilytettaumlvauml aineisto jonka avulla voidaan esitellauml ja tutkia vesistoumljen kaumlyttoumloumln liittyviauml menneisyyden ilmioumlitauml Merelliseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls aineettomia arvoja43
Merellistauml ja vesistoumljen kulttuuriperintoumlauml sijaitsee meren ja jaumlrvien rannoilla jokien varsilla saaristossa tai ulkomerellauml Ihminen on rakentanut erilaisia rakennuksia rakenteita koneita ja laitteita maan paumlaumllle rantavyoumlhykkeelle veteen ja veden alle Kohteet voivat nykyisin sijaita alkuperaumlisestauml toiminta- ja kaumlyttoumlympaumlristoumlstaumlaumln poiketen maan paumlaumlllauml kokonaan tai osittain hautautuneina maakerroksiin tai veden varassa tai vedenpinnan alapuolella44
41 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistoarkeologinen-kulttuuriperinto 272201942 Niin sanotut muut kulttuuriperintoumlkohteet43 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 544 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 5
46
Luettelo toimintaympaumlristoumljen perusteella luokitellusta merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml loumlytyy liitteestauml numero 4
Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa vaumlitellyt tohtori Laura Seesmeri on BalticRIM-hankkeessa45 kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan merellinen kulttuuriperin-touml on sekauml aineellista ettauml aineetonta kulttuuriperintoumlauml joka liittyy ihmisen suhteeseen mereen ja jonkun yhteisoumln menneisyydestauml loumlytyneisiin resursseihin
Merellinen kulttuuriperintouml on ihmisen jaumlttaumlmiauml jaumllkiauml ja ihmisen ja luonnon vuorovaiku-tuksesta syntyneitauml elementtejauml merellisessauml ympaumlristoumlssauml rajoittuen rannikkoalueelle saaristoon ulkomereen ja niiden maanpaumlaumlllisiin sekauml osittain ettauml kokonaan veden alla oleviin kohteisiin Merellinen kulttuuriperintouml on sekauml konkreettisia jaumllkiauml maisemassa ettauml taitoja ja uskomuksia tapoja ja tottumuksia muun muassa kaumlytaumlntoumljauml tietoa ja tarinoita jotka liittyvaumlt merelliseen maisemaan ja ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle edesauttaen erilaisten yhteisoumljen identiteettien esittaumlmistauml rakentumista ja yllaumlpitaumlmistauml
Merellinen kulttuuriperintouml liittyy muun muassa rannikoiden ja saariston asuttamiseen merenkulkuun kalastukseen ja muuhun merelliseen pyyntikulttuuriin sukeltamiseen sekauml tapoihin ja uskomuksiin jotka ovat liittaumlneet ihmisen osaksi merellistauml ympaumlristoumlauml46
Vedenalainen kulttuuriperintouml
Vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Unescon vuonna 2001 hyvaumlksy-maumlssauml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun sopimuksessa vedenalainen kulttuuriperintouml maumlaumlritellaumlaumln ihmisen olemassaolon kulttuurisiksi historiallisiksi ja arkeologisiksi jaumlaumlnnoumlksiksi jotka ovat olleet osittain kokonaan pysyvaumlsti tai ajoittain veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan47 ICOMOSin vuonna 1996 laatima vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun ja hallinnoinnin suositus maumlaumlrittelee vedenalaisen kulttuuriperinnoumln arkeologiseksi perinnoumlksi joka sijaitsee veden pohjassa tai on sieltauml peraumlisin48
Itaumlmeren alueen valtioiden kulttuuriperintoumlviranomaisten yhteistyoumlnauml laaditun vedenalaisen kulttuuriperinnoumln hallinnon hyvien kaumlytaumlntoumljen ohjeen mukaan vedenalainen kulttuuripe-rintouml tarkoittaa kaikkia kulttuurisia historiallisia jatai arkeologisia ihmisen olemassaolon synnyttaumlmiauml jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat olleet veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan tai joita muutoin pidetaumlaumln historiallisesti merkittaumlvinauml tai jotka ovat kulttuuriperintoumllainsaumlauml-daumlnnoumln suojelemia (COPUCH 2008)49
45 BalticRIM-hankkeesta katso httpwwwbalticrimeu46 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke47 Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage article 1 Definitions48 The ICOMOS International Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage49 The Code of Good Practice for the Management of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region eli COPUCH Baltic Region Heritage Committee httpbaltic-heritageeuworking-groupsunderwater-cultural-heritagecode-of-good-practice 1232019
47
Suomen muinaismuistolain (2951963) mukaan muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aiemmasta asutuksesta ja historiasta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml voivat olla hyvin monenlaiset kohteet maassa ja vedessauml Laivanhylkyjen rauhoitusperusteena on ikauml Vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat joiden voidaan olettaa olleen uponneena vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan
Vedenalainen kulttuuriperintouml Itaumlmeressauml ja Suomessa
Itaumlmeri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ympaumlristouml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kannalta Vuosituhansia kestaumlneen ihmistoiminnan seurauksena Itaumlmeren pohjassa on runsaasti kulttuuriperintoumlauml Itaumlmeren luonnon ominaispiirteet kylmyys pimeys sekauml vaumlhauml-suolaisuudesta johtuva orgaanista ainesta tuhoavan laivamato-nilviaumlisen (Teredo navalis) puuttuminen edesauttavat vedenalaisen kulttuuriperinnoumln saumlilymistauml Pohjoista Itaumlmerta onkin nimitetty hylkyjen aarreaitaksi sekauml maailman suurimmaksi vedenalaiseksimuseoksi50
Yleisin vedenalaisen kulttuuriperinnoumln loumlytoumltyyppi ovat alusten hylyt ja hylyn osat joita on 77 Manner-Suomen kaikista tunnetuista vedenalaiskohteista Hylkyjen ja haaksi-rikkopaikkojen lisaumlksi vedenalaista kulttuuriperintoumlauml ovat vedenalaiset rakenteet kuten satama- ja puolustuslaitteet sekauml kalastukseen liittyvaumlt rakenteet veden alle jaumlaumlneet asuin- ja hautapaikat uhripaikat sekauml erilaiset irtaimet esineloumlydoumlt Yhdessauml vedenalaisen loumlytoumlympaumlristoumlnsauml kanssa ne muodostavat vedenalaisen kulttuurimaiseman
Manner-Suomen merialueilla oli vuonna 2018 tiedossa noin 2100 vedenalaista kohdetta Liitteessauml 2 on lueteltu 26 mielenkiintoista vedenalaista kohdetta joista suurin osa on hylkyjauml
Suomessa on maumlaumlraumltty viidelle merkittaumlvaumllle rauhoitetulle hylkykohteelle muinaismuistolain perusteella erityinen suoja-alue Naumlistauml kauppalaivojen hylyt StMikael Vrouw Maria ja niin sanottu Graringharunan hylky sijaitsevat Paraisilla sotalaiva StNikolain hylky Kotkassa ja sotalaiva Huis te Warmelon hylky Porvoossa Suoja-alueiden avulla halutaan turvata eri-ikaumlisten ja erityyppisten kohteiden ja niiden sisaumlltaumlmaumln tiedon saumlilyminen Suoja-alu-eilla ei saa sukeltaa ilman Museoviraston lupaa eikauml alueilla saa ankkuroida tai kaumlyttaumlauml kohteita vahingoittavia kalastusvaumllineitauml Muutoin muinaismuistolaki ei rajoitasukeltamista muilla historiallisilla kohteilla Manner-Suomessa
50 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
48
Suomen talousvyoumlhykkeeltauml Suomenlahdesta (Suomenlahden suunnittelualue) on pai-kannettu vedenalaista kulttuuriperintoumlauml vesirakennushankkeiden valmisteluun liittyvissauml merenpohjan kartoituksissa sekauml Liikenneviraston (Vaumlylauml) organisoimissa merenpohjan tutkimuksissa Esimerkiksi Venaumljaumln ja Saksan vaumllillauml 2011ndash2012 toteutettua kaasuputkihan-ketta valmisteltaessa kartoitettiin noin 16 kilometrin levyinen kaista koko talousvyoumlhykkeen pituudelta Kahden seuraavan kaasuputken vuosina 2018ndash2019 toteutettua asentamista varten kartoitettiin 15ndash4 kilometriauml leveauml kaista joka menee osittain paumlaumlllekkaumlin aiemmin kartoitetun alueen kanssa Myoumls Suomen ja Viron vaumllille laskettujen saumlhkoumlkaapeleiden ja kaasuputken asentamisen valmistelussa on kartoitettu talousvyoumlhykkeen merenpohjaa kulttuuriperinnoumln paikantamiseksi Vyoumlhykettauml ei kuitenkaan ole kartoitettu kattavasti Taumlllauml hetkellauml tunnetaan muutamia kymmeniauml kohteita joista 15 on viety muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin
Suomenlahdella talousvyoumlhykkeeltauml loumlytyneet kohteet ovat eri-ikaumlisten kauppalaivojen ja sotalaivojen hylkyjauml Esimerkiksi tunnetaan useita oletettavasti 1800-luvulta peraumlisin olevia kauppalaivoja Esimerkkejauml sotalaivoista ovat tunnistamaton tykeillauml ja tykinkuulilla lastattu 1700-luvun kuljetusalus 1893 haaksirikkoutunut venaumllaumlinen monitori Rusalka ja 1944 uponnut saksalainen haumlvittaumljauml Zerstorer Z35 (tai mahdollisesti Z36) Myoumls joitakin ensimmaumlisen ja toisen maailmansodan aikaisia sukellusveneitauml sekauml toisen maailmanso-dan aikaisia sukellusveneiden torjuntaverkkojen jaumlaumlnnoumlksiauml on paikannettu Sotalaivojen hylkyjauml hallinnoi puolustusvoimien organisaatioon kuuluva Sotamuseo51
Pohjanlahdelta talousvyoumlhykkeellauml (Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan sekauml Pohjoi-sen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueet) olevia kohteita tunnetaan hyvin vaumlhaumln
Koska muinaismuistolakia ei sovelleta talousvyoumlhykkeellauml Museovirasto ei ole vuoden 2010 jaumllkeen vienyt siellauml sijaitsevia kohteita muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Talousvyoumlhykkeellauml sovelletaan kuitenkin Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta (UNCLOS United Nations Convention on the Law of the Sea) jonka 149 artiklan mukaan kaikkia merenpohja-alueelta loumlydettyjauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml tulee saumlilyttaumlauml koko ihmiskunnan etua silmaumlllauml pitaumlen Merenpohja-alue tarkoittaa kansallisen lainkaumlyttoumlvallan ulkopuolella olevaa merenpohjaa sisustoineen Sopimuksen yleisiin maumlaumlraumlyksiin kuuluvan 303 artiklan mukaan valtioiden velvollisuutena on suojella merestauml loumlytyneitauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml ja toimia taumltauml varten yhteistyoumlssauml
Vedenalainen maisema
Vedenalaisesta maisemasta on useita maumlaumlritelmiauml Tutkija Laura Seesmeri on BalticRIM-hank-keessa kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan vedenalainen maisema on vedenpinnan alle jaumlaumlvaumlauml aluetta sellaisena kuin ihmiset sen suoraan tai epaumlsuorasti havaitsevat ku-vittelevat tai mieltaumlvaumlt
51 httpssotamuseofietusivuajankohtaista
49
Vedenalaisen maiseman ominaisuudet johtuvat luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta heijastaen erilaisia ajallisia tasoja Vedenalainen maisema kertoo ihmisen ja meren suh-teesta Se on osa havaittavaa ja elettyauml ympaumlristoumlauml vaumllillisesti tai vaumllittoumlmaumlsti erilaisten toimien aistien ja mielleyhtymien kautta Vedenalainen maisema koostuu ympaumlristoumlllisistauml tekijoumlistauml luonnon elementeistauml sekauml floorasta ja faunasta ja ihmisen jaumlttaumlmistauml veden-alaisista jaumlljistauml kuten hylyistauml meritaistelupaikoista vaumlylistauml satamapaikoista merellisen teollisuuden jaumlttaumlmistauml jaumlljistauml sekauml uskonnon harjoittamiseen liittyvistauml jaumlaumlnteistauml ja asu-
Kartta Hylyt joilla on muinaismuistolain (2951963) mukainen suoja-alue on merkitty keltaisella vaumlrillauml
50
tushistorian yleisistauml jaumlljistauml Vedenalaista maisemaa ovat pohjan muodot pohjalla olevat maiseman elementit vaumlliveden ominaisuudet sekauml vedenpinnan laumlpi heijastuva valo ja veden alla osittain tai kokonaan olevat kulttuuriperintoumlkohteet Vedenalaisen maiseman ymmaumlrtaumlminen antaa laajan naumlkemyksen ihmisen ja meren suhteesta menneisyyden ja nykyisyyden kohtaamisesta sekauml ympaumlristoumlllisten muutosten ja kestaumlvaumln kehityksen arvi-oimisesta ottamalla huomioon maiseman fyysiset luonnolliset kulttuuriset ja sosiaaliset puolet52
Suomessa vedenalaisia maisemia ei ole maumlaumlritelty esimerkiksi muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteris-sauml omaksi kohdetyypiksi vaan esimerkiksi Ruotsinsalmen laaja (26 km2) meritaistelualue vedenalaisine maisemineen ja luonnonympaumlristoumlineen on viety rekisteriin tapahtumapaik-kanataistelupaikkana
15 Merellinen kulttuuriperintouml ja sininen kasvu
Kulttuuriympaumlristouml on merkittaumlvauml kulttuurinen taloudellinen ekologinen ja sosiaalinen voimavara sekauml uuden toiminnan mahdollistaja Kulttuuriympaumlristoumln hoito on osa kestauml-vaumlauml kehitystauml53
Sinisen kasvun teemoihin kuuluu meri- saaristo- ja rannikkoalueiden matkailu ja sen kestaumlvauml kehittaumlminen Merelliset kulttuuri- ja luonnonympaumlristoumlt sekauml maisemat ovat merkittaumlviauml vapaa-ajan virkistyksen retkeilyn sekauml hyvinvoinnin ja rauhoittumisen paikkoja Suosittuja veteen liittyviauml harrastuksia ovat veneily purjehdus melonta suppailu sekauml sukeltaminen
Eri puolilla Suomen rannikkoa voi tutustua maamme merellistauml historiaa meriarkeologiaa merenkulkua ja laivanrakennusta esitteleviin museoihin Suomessa toimii ainakin yhdek-saumln meriaiheista museota Naumlmauml sijaitsevat Kotkassa Kristiinankaupungissa Loviisassa Maalahdessa Raahessa Raumalla Siipyyssauml Turussa ja Vaasassa
52 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke53 Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 s 6
51
Kartta Suomen merimuseot
52
Merenrantakaupungeissa sijaitsevat museot esittelevaumlt omien alueidensa menneisyyttauml esineiden valokuvien ja tarinoiden kautta Museoissa on pysyvien naumlyttelyiden lisaumlksi vaihtuvia teemanaumlyttelyitauml ja museolaivoja54 esimerkiksi Sigyn ja Suomen Joutsen Turussa Museoissa esitellaumlaumln myoumls alueiden meriarkeologista toimintaa ja vedenalaisia loumlytoumljaumlMuseoissa halutaan tuoda esiin myoumls paikallisia merenkulkuperinteitauml ja laivanrakennusta Myoumls perinnealukset tarjoavat mahdollisuuksia merelliseen turismiin
Suomen rannikon ja saariston majakoista matkailijoille ja retkeilijoumlille suunnattua toimin-taa on ainakin Bengtskaumlrissauml Soumlderskaumlrissauml Marjaniemessauml Isokarissa Kylmaumlpihlajassa Utoumlssauml Valassaarilla Russaroumlssauml Saumlpissauml ja Tankarissa Naumlihin kohteisiin on tarjolla ve-siliikenneyhteyksiauml sekauml muita palveluja kuten opastettuja kierroksia youmlpymispalveluja tulentekopaikkoja saunoja ja elaumlmyspalveluja vaikkapa lammaspaimennuksen muodossa
Suomen aluevesillauml on viisi niin sanottua vedenalaista puistoa jotka soveltuvat erityisen hyvin sukellusturismiin Naumlille hylyille on asennettu muun muassa poijut sukeltajien veneiden kiinnittaumlmistauml varten sekauml vedenalaisia opaskylttejauml Kohteita ja niiden tarinoita esitellaumlaumln muun muassa esitteiden verkkosivujen 3D-mallien sekauml museonaumlyttelyiden avulla
54 Museolaiva on museon kokoelmissa oleva alus
bull Kronprins Gustav Adolfin hylky (Helsinki)bull Hauensuolen neljauml hylkyauml (Hanko)bull Garpen 1- hylky (Kemioumlnsaari)bull Keulakuvahylky (Kemioumlnsaari)bull PorkkalanTraumlskoumln hylyt (Kirkkonummi)
Suomen vedenalaiset puistot ovat
53
Kartta Vedenalaiset puistot
54
Kuva Isokarin majakkasaarelta Kuvaaja Elisa El Harouny 2001 Museovirasto kuva KY1121
55
Kuva Sukeltaja Kronprins Gustav Adolfin hylkypuistossa Kuvaaja Pekka Tuuri 2009 Museo-virasto kuva AKMA2009106
56
21 Merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteitauml ja taustaa
Itaumlmeri ja sisaumlvesistoumlt ovat suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln tunnusomaisia piirteitauml Suomi on pinta-alaan ja asukaslukuun suhteutettuna maailman vesistoumlisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita Meillauml on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta 56 000 yli hehtaarin jaumlrveauml 647 jokea ja 314 000 km rantaviivaa Merialueet mukaan luettuna laumlhes kuudes-osa Suomen kokonaispinta- alasta on vettauml Sisaumlvesien osuus pinta-alasta on runsas 10 prosenttia Vettauml on kaikissa kunnissa ja saarettomia kuntia on vain vaumlhaumln55
Vesitiet ovat olleet merkittaumlviauml kansantalouden vaurauden ja kulttuurin kehitykselleSuomi asutettiin vesiteitauml pitkin ja varhaiset kauppapaikat ja kaupungit perustettiin hyvien ve-siyhteyksien varsille Myoumlhemmin teollisuus syntyi ja kasvoi siellauml missauml oli tarjolla hyvaumlt vesikuljetusyhteydet ja vesivoiman tuottamaa energiaa uusille tuotantotavoille Merellinen kulttuuriperintouml liittyy merialueilla erityisesti saaristo- ja ranta-alueisiin meren ja maan vuorovaikutukseen sekauml saariston elinkeinoihin ja asumiseen Suomen saaristoasutuksen ja elinkeinojen historian kerrostumia on naumlhtaumlvissauml saaristolaiskylissauml ja majakkaympauml-ristoumlissauml Suomen saaristo- ja rannikkoalueita on lisaumlksi linnoitettu vuosisatojen aikana ja perintoumlnauml on eri ikaumlisiauml linnoitusrakenteita56
22 Merellisen kulttuuriperinnoumln alueelliset yleiskuvaukset
Suomenlahden suunnittelualue
Uudenmaan rikkonaisella saaristovyoumlhykkeellauml merenlahdet ovat matalia ja mereen tyoumln-tyvaumlt niemet kallioisia Uudenmaan liiton selvityksessauml Uudenmaan kulttuuriympaumlristoumlistauml 2010-luvun alussa todettiin laumlhtoumlaineistot erityisesti rannikko- ja saaristoalueiden osalta puutteellisiksi Taumlstauml huolimatta merellisen kulttuuriympaumlristoumln ominaispiirteet ovat tun-nistettavissa57
Koko Uudenmaan rannikko alkoi olla suomalaisten asuttamaa myoumlhaumlisellauml rautakaudella Ruotsalaisasutusta alkoi levitauml rannikolle 1200-luvulta laumlhtien Yksi Uudenmaan merellinen ominaispiirre on perinteinen saaristolaisasutus joka jatkui 1900-luvulle saakka58 Saariston asukkaat harjoittivat pienimuotoista maanviljelyauml karjanhoitoa ja kaupankaumlyntiauml sekauml naumliden ohessa kalastusta pyyntiauml ja veneen- ja laivanrakennusta Ulompana saaristossa korostui kalastamisen merkitys Esimerkiksi RKY-alueet Porvoon saaristokylaumlt59 sekauml Tam-misaaren ulkosaariston kalastajatilat60 edustavat vanhaa saaristolaisasutusta
2 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN ALUEELLISET YLEISKUVAUKSET
57
Suomenlahden rannikolla kulkee ikivanha laivavaumlylauml jonka ensimmaumlinen kirjallinen selostus on tanskalainen ns itineraario 1200-luvulta tai 1300-luvun alusta Kuvauksessa mainittuja satamapaikkoja Uudenmaan rannikolla ovat Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala josta reitti jatkui Suomenlahden yli Raumlaumlveliin eli Tallinnaan
Hankoniemen etelaumlkaumlrjen luona oleva vanha Hauensuolen luonnonsatama on kalliopiir-roksineen merkittaumlvauml merenkulun muistomerkki61 Jussaroumln keskiaikaisen sataman ympaumlris-toumlssauml alkoi 1800-luvulla kaivostoiminta ja alue on RKY-alue Jussaroumln kaivossaari62 Myoumls Inkoon Baroumlsundin laumlpi kulkee keskiaikaista perua oleva vaumlylauml joka kuuluu RKY-kohteisiin63 Monista historiallisista ja edelleen kaumlytoumlssauml olevista satamista on syytauml mainita Hanko joka pisimpaumlaumln jaumlistauml avoimena pysyvaumlnauml alueena oli Suomen ensimmaumlinen varsinainen talvisatama Sitauml ryhdyttiin jaumlaumlnmurtajien avulla pitaumlmaumlaumln ympaumlrivuotisesti toimivana satamana 1800-luvun lopussa64
Luotsi- ja majakkatoiminta alkoi Uudenmaan rannikolla varhain merenkulun turvaamisen tarpeisiin Porkkalan Roumlnnskaumlrin majakka 1800-luvun alusta on yksi Suomen vanhimmis-ta saumlilyneistauml majakoista ja kuuluu RKY-alueeseen Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat65 Muita taumlrkeitauml merenkulun turvaamiseen liittyviauml ympaumlristoumljauml ovat Loviisan Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema66
55 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 556 Kaituri et al 2017 s 6557 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 958 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 79201859 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4661 272201960 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2103 272201961 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1187 272201962 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208 272201963 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3975 272201964 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1188 272201965 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1470 272201966 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3974 2722019
58
Sotahistoria ja puolustusrakennelmat kuuluvat kiinteaumlsti Uudenmaan merelliseen perintoumloumln Jo rautakaudella varustettiin linnavuoria puolustautumista varten Rannikon merkittaumlvin keskiaikainen linna on 1300-luvulla perustettu Raaseporin linna Suomenlinnan ja Lovii-san Svartholman rakentaminen 1700-luvulla aloitti jaumlrjestelmaumlllisen puolustusvarustelun 1850-luvulla Krimin sodan aikana rakennettiin linnoitteita Helsingin sisaumlsaaristoon ja en-simmaumlisen maailmansodan aikana linnoitettiin Helsingin ulkoluodot Suomenlinnassa on poikkeuksellisen vahva kulttuuriarvojen keskittymauml se on UNESCOn maailmanperintoumlalue RKY-alue ja myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Suomenlinnan ympaumlristoumlstauml tunnetaan monia hylkyjauml ja vedenalaisia puolustusvarustuksia
Uudenmaan keskisestauml saaristosta Helsingin edustalla alkoi 1700-luvulta laumlhtien kehittyauml viranomaissaaristo josta puolustusvarustelu ja luotsilaitoksen toiminta pyyhki talonpoi-kaiset jaumlljet laumlheskokonaan67
1500ndash1600-luvuilla alkanut ruukkitoiminta joka sijoittui jokiympaumlristoumlihin rannikon laumlhistoumll-le sekauml 1800-luvulla alkanut huvila- ja kylpylaumltoiminta naumlkyvaumlt Uudenmaan merellisessauml kulttuurimaisemassa Inkoon Fagervik on Suomen yhtenaumlisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus68 Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvi-la-asutus ilmentaumlauml 1800-luvulla alkanutta kesaumlasumiskulttuuria69 Hangon merikylpylauml- ja huvila-alue on merkittaumlvauml esimerkki varakkaan vaumlen kesaumlnviettoympaumlristoumlstauml70
67 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 2868 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=887 13201969 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1573 13201970 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1186 132019
Kuva Kallbaringdanin majakka Kirkkonummella Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250161782
59
Uusimaa on se maakunnista josta tunnetaan kaikkein eniten vedenalaisloumlytoumljauml Suomessa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml oli vuonna 2018 Uudeltamaalta noin 770 vedenalaisloumlytoumlauml Naumlistauml suurin osa on eri ikaumlisiauml alusten hylkyjauml ja hylyn osia (noin 630) Hylyistauml 281 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Hylkyjauml tunnetaan niin sisaumlsaariston matalista vesistauml kuin avomereltauml Viimeisin paljon huomiota saanut histo-riallinen hylky joka myoumls suojeltiin muinaismuistolain perusteella maumlaumlraumltyn suoja-alueen avulla vuonna 2018 on Porvoon Kalbaringdagrundin alueella oleva hollantilaisen Huis te Warmelo -sotalaivan vuonna 1715 haaksirikkoutunut hylky71 Kalbaringdagrundin matalikko on ollut vaarallinen merenkulkijoille ja sen ympaumlristoumlstauml tunnetaankin useita hylkyjauml Runsaasti hylkyjauml tunnetaan myoumls Porkkalanniemen ympaumlristoumlstauml jonka kohdalta on lyhin matka Tallinnaan Suomenlahden yli
Kymenlaakson rannikolle ovat tunnusomaisia savikkoiset jokilaaksot pitkaumlt niemet ja syvaumlt lahdet Saaristo ei ole yhtauml karikkoinen kuin Suomen lounais- ja laumlnsiosissa vaikka jaumlaumlkauden kuljettamat suuret siirtolohkareet kuuluvat maisemaan niin maan paumlaumlllauml kuin veden alla ympaumlri rannikkoa Pernajanlahden pohjoisin osa Gammelbyviken on valta-kunnallisesti arvokas maisema jota suojellaan myoumls luonnon puolesta
Kymenlaakso on historiallinen rajamaakunta jonka kulttuuriympaumlristoumlssauml naumlkyy monin paikoin alueen merkitys Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllisessauml rajankaumlynnissauml Kymenlaaksolle on leimallista sota- ja linnoitushistoria sekauml kalastukseen merenkulkuun saaristoasutukseen ja metsaumlteollisuushistoriaan liittyvauml kulttuuriperintouml72
Kymijoella oli kalarikkaiden lohikoskiensa vuoksi taumlrkeauml sija kaupankaumlynnissauml Rannikon kalastajakylaumlt ovat hyviauml esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml Itaumlisellauml Suomenlahdella Varhaishistoriallisella ajalla asutus keskittyi jokien varsille joissa sijaitsivat myoumls suurimmat satamapaikat Viipuri oli koko alueen keskus ja suurin kaupunki aina 1700-luvun puolivaumlliin saakka jolloin Haminan rajakaupungin sata-ma otti Viipurin aseman alueen kauppasatamana Haminan laumlhellauml sijaitsi jo keskiajalla taumlrkeauml kauppapaikka Loviisassa Pyhtaumlaumln Ahvenkosken historiallinen ympaumlristouml ulottuu ajallisesti rautakaudelta ja keskiajalta aina 1900-luvulle73
Nykyisen Kotkan alue oli Ruotsin ja Venaumljaumln taistelujen naumlyttaumlmoumlnauml 1700-luvun lopussa Alueella kaumlytiin kaksi meritaistelua (vuosina 1788 ja 1790) joista jaumllkimmaumlinen oli Itaumlmeren historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Sen jaumlljiltauml Kotkan edustalla on kansainvaumllisestikin ainutlaatuinen hylkyjen aarreaitta Taisteluiden jaumllkeen vuosina 1790ndash1809 Venaumljauml rakensi alueelle Ruotsinsalmen merilinnoituksen74 josta muodostui yksi tuon ajan suurimpia asutuskeskittymiauml Suomessa Useista erillaumlaumln olevista linnakkeista muodostunut merilinnoitus liittyi strategisesti Kymijoen haarassa sijaitsevaan maalinnoitus Kyminlinnaan
71 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122381 272201972 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma 81201973 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1163 272201974 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 2722019
60
Itaumlisen Suomenlahden saaristokylaumlt elinkeinot ja merenkulku ovat Kymenlaakson rannikolle ja saaristolle tunnusomaisia Haapasaaren saaristokylauml75 on rakennuskannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta ympaumlristoumlstauml Haapasaari on myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Myoumls Haminan Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaari ovat itaumliselle Suomenlahdelle ominaisia kalastusta ja luotsausta harjoittaneiden saaristolaisten ympaumlristoumljauml76 Virolahti on keskiaikainen jo 1300-luvulla tunnettu kauppapaikka jonka alueella toimi huomattavia laivanrakentajia 1500- ja 1600- luvuilla 1700-luvun lopusta laumlhtien Virolahden rannikon ja saariston kivi-louhimot lisaumlsivaumlt merkittaumlvaumlsti alueen taloudellista merkitystauml ja asukaslukua Graniitti-louhokset ovat valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristouml77
Kotkan teollisuusympaumlristoumlt on huomioitu valtakunnallisesti merkittaumlvinauml erityisesti Kymi-joen suistossa niihin liittyy myoumls tehtaiden tyoumlntekijoumliden asuinalueita esimerkiksi Tiutisen asuinalue78
75 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1160 272201976 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1164 272201977 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 272201978 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4461 2722019
Kuva Ilmakuva Fort Slavan linnoituksesta Ruotsinsalmella Kuvaaja Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254101
61
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohteita tunnetaan Kymenlaaksosta 120 ja niistauml suurin osa (92) on hylkyjauml tai hylyn osia Tunnetuin hylky on venaumllaumlinen vuonna 1790 taistelussa uponnut sotalaiva StNikolai Ruotsinsalmen meritaistelualueella Taistelun jaumlljiltauml tunnetaan useita muitakin hylkyjauml
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue
Varsinais-Suomen alueella Saaristomeri muodostaa omaleimaisen ympaumlristoumln alueen merelliselle kulttuuriperinnoumllle Saaristomeri on saarten taumlplittaumlmauml ja rajoittuu laumlnnessauml Ahvenanmaan saaristoon jonka kanssa se muodostaa selkeaumln kokonaisuuden Saarelta saarelle siirtyen paumlaumlsee Suomen mantereelta aina Ahvenanmaalle saakka Lisaumlksi oman leimansa merelliseen kulttuuriperintoumloumln muodostavat saariston eri vyoumlhykkeet sisaumlsaaristo vaumllisaaristo ja ulkosaaristo Alueella sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto Vesialueena-Saaristomeri on erittaumlin matala se on keskimaumlaumlrin vain 23 metriauml syvauml Tosin ulkosaaris-tosta loumlytyy myoumls yli 100 metrin syvyisiauml alueita
Saaristomeri on kansallismaisema joka ilmentaumlauml Suomen edustavampia luonnon- ja kulttuurin piirteitauml Kansallismaisemaan liittyy voimakas symboliarvo joka osin muodostuu juuri alueen erityisestauml merellisestauml kulttuurista Varsinais-Suomen alueella merelliseen kulttuuriperintoumloumln kytkeytyvaumlt tiiviisti myoumls valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet joista Saaristomeren kulttuurimaisemaan lukeutuvat Dragsfjaumlrd Nauvo ja Korppoo Naumliden lisaumlksi merellisiauml maise-mia ovat myoumls Airisto-Seilin kulttuurimaisema joka sisaumlltaumlauml Nauvon Paraisen ja Rymaumlttylaumln sekauml Ruissalo-Hirvensalon kulttuurimaisema ja Aurajokilaakson kansallis- ja kulttuurimaisema79
79 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 2722019
Kuva Nauvo Kuvaaja Riikka Alvik Museovirasto kuva AKMA20110846
62
Tutkija Tapani Tuovinen on kehittaumlnyt maantieteellistauml mallia siitauml miten evidenssi rauta-kauden ja keskiajan saariston elinkeinoista asutuksesta ja alueellisesta vuorovaikutuk-sesta suhteutuu luonnonmaantieteellisiin saaristovyoumlhykkeisiin Karivyoumlhykettauml ja osaa ulkosaaristosta vastaa mallissa kalastusvyoumlhyke joka on maankohoamisen takia siirtynyt avomerta kohti niin ettauml varhaiset kalastusvyoumlhykkeet ovat nyt sisempaumlnauml saaristossa Arkeologisia merkkejauml kalastusvyoumlhykkeen kaumlytoumlstauml ovat erilaiset kalastukseen liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset kuten tomtning-jaumlaumlnnoumlkset ja labyrintit Monitoimitalouden vyoumlhyke sisaumlltaumlauml ajatuksen ulko- ja sisaumlsaariston vaumlestoumlstauml joka hankki toimeentulonsa yhdistaumlmaumlllauml maatalouden kalastuksen hylkeenpyynnin linnustuksen sekauml kausiluontoiset kaukomat-kat kalastusvyoumlhykkeeseen Arkeologinen tunnusmerkki ovat rautakautiset hautarauniot Agraarivyoumlhykkeen alue kaumlsittaumlauml mannerrannikon ja mantereen edustalla olevat suuret saaret Vyoumlhykettauml luonnehtivat lannoitetut pellot karjatalous ja vuorovaikutus saariston kanssa Matalan intensiteetin takamaita (vedenjakajat sisaumlsaaristo ylaumljuoksut) on voinut olla niin monitoimitalouden vyoumlhykkeessauml kuin agraarivyoumlhykkeessauml80
Saaristomeren ja Selkaumlmeren merialueilla sijaitsee Suomen vanhimpia kulttuuriperinnoumln kohteita Tiiviit yhteydet Ruotsiin naumlkyvaumlt selkeaumlsti alueen muinaisjaumlaumlnnoumlksissauml Saarissa ja rannikolla sijaitsevat rautakautiset roumlykkioumlt kuvastavat muinaista paumlaumlllikkoumlyhteiskuntaa sekauml myoumls Suomen alueella vaikuttanutta idaumlnkaupan avautumista Pronssikautisia ja rautakautisia hautaroumlykkioumlitauml loumlytyy erityisesti saaristosta korkeilta paikoilta mutta ne eivaumlt ole saumlaumlnnoumlnmukaisesti korkeimmilla lakipaikoilla Hautapaikoiksi valittiin topogra-fisia erityispaikkoja joilta on ollut hyvauml naumlkyvyys ympaumlroumlivaumllle merialueelle vaumlylaumllle tai ulapalle Hautapaikka saattaa sijaita myoumls muinaisen lahden suulla tai pohjukassa siten ettauml paikalta on naumlhnyt lahteen tai lahdesta pois purjehtivat alukset Naumlkoumlalapaikan ei tarvinnut olla korkea81 Voimme vain arvailla sijoittelun funktiota mutta roumlykkioumlitauml on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty ympaumlristoumln kiintopisteinauml muun muassa purjehtiessa
Merellistauml kulttuuriperintoumlauml Saaristomerellauml edustavat valtakunnallisesti arvokkaisiin ra-kennettuihin kulttuuriympaumlristoumlihin lukeutuvat luotsi- ja majakkasaaret joihin lukeutuvat Bengtskaumlr Kemioumlnsaaressa Isokari Kustavissa Utouml Paraisilla ja Lyoumlkki Uudessakaupungissa RKY-listalle kuuluu myoumls ulkosaariston kylaumlasutus joka on leimallisesti juuri Saaristomeren kulttuurimaisemaan liittyvauml kokonaisuus kattaen alueita niin Paraisilla kuin Kemioumlnsaaressa Ulkosaariston kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merellisten elinkeinojen kalastuksen ja merenkulun synnyttaumlmaumlstauml saaristolaisasutuksesta Ominaista kylaumlasutukselle ovat pienialaiset niityt sekauml tiiviit taloryhmaumlt jotka sijaitsevat kallioiden suojissa Asutus keskittyy aina sataman ympaumlrille
80 Tuovinen 2011a 201681 Tuovinen 2000 s 22
63
Majakka- ja luotsisaaret kylaumlasutus sekauml saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt liittyvaumlt toisiinsa saumattomasti yhtenaumlisenauml kokonaisuutena Myoumls saarilla sijaitsevat kap-pelit koulut sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml linnoituslaitteet ja pronssikautiset hautaroumlykkioumlt luovat historiallista jatkumoa82 Veden alla eri-ikaumliset alusten hylyt luovat oman kerroksensa taumlhaumln kokonaisuuteen
82 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5188 2722019
Kuva Sattmarkin pronssikautisesta hautaroumlykkioumlstauml Paraisilta Kuvaaja Laura Tuomisalo 2019
64
Kaupunkien edustalla satamien kehittyminen 1700-luvulta eteenpaumlin ja toisaalta 1800-luvun huvilakulttuuri tuovat oman lisaumlnsauml merelliseen kulttuuriperintoumloumln Myoumls useat teollisuuden jaumlaumlnteet ovat taumlltauml ajalta Erityisesti kivi- ja kaivosteollisuus ovat jaumlttaumlneet jaumllkensauml moniin saariin Historiallisista laumlhteistauml tiedetaumlaumln alueella olleen vilkasta laivanrakennustoimintaa Talonpoikaisia varveja eli laivanrakennuspaikkoja on kuitenkin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml toistaiseksi vain yksi Taivassalon Laivaranta83
Selkaumlmeren etelaumlosassa Satakunnan alueella merialue on monimuotoinen ja vaihteleva Merellinen maisema muodostuu rikkonaisesta saaristosta kumpuilevista kallioalueista sekauml tasaisista jokiuomista Suuret joet kuten Kokemaumlenjoki ja myoumls Merikarvianjoki Kristiskerin-joki Eurajoki ja Sirppujoki (eli Maumlnnaumlistenjoki) laskevat Selkaumlmereen ja luovat sen edustalle suistoalueita joilla on taumlrkeitauml luonnonarvoja Satakunnan rannikkoseudulla valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on maumlaumlritelty Porin Yyteri sekauml Ahlainen84 Myoumls Satakunnan rannikkoseutu joka koostuu Rauman Eurajoen Luvian Ahlaisten ja Merikarvian saaristoista on kokonaisuudessaan arvokas kulttuuriympaumlristouml85
Satakunnan rannikon ja merialueiden valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt kulttuuriympaumlristoumlt liittyvaumlt kalastukseen sekauml luotsi- ja majakkatoimintaan Rannikolla sijaitsee myoumls useita valtakun-nallisesti merkittaumlviauml kylaumlympaumlristoumljauml ja viljelymaisemia jotka periytyvaumlt keskiajalta ja ovat maankohoamisen myoumltauml jaumlaumlneet kauas rannikosta Naumlistauml poiketen Trolssin kylauml Merikarvialla on merellinen kylaumlympaumlristouml joka asutettiin 1750-luvulla86 Lisaumlksi erityistauml satakuntalaista merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat olemassa olevat (Porin Reposaaren Pihlavan ja Isonsannan) houmlyrysahat ja jo haumlvinneet (esimerkiksi Eurajoen Kaunissaaren ja Merikarvian Haminaholman) houmlyrysahat yhdyskuntineen Houmlyrysahoihin liittyneen Kokemaumlenjoen uiton jaumlljellauml olevat ra-kenteet ja rakennukset liittyvaumlt myoumls taumlhaumln kokonaisuuteen87
Luvian ulko- ja sisaumlsaaristossa on saumlilynyt valtakunnallisesti arvokasta 1700-luvulta periytyvaumlauml kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa jossa kalastustilojen ja -torppien joukossa on myoumls myoumlhempaumlauml huvila-asutusta88 Kalastajatilat sijaitsevat omilla saarillaan ja eroavat selkeaumlsti myoumlhemmaumlstauml rakentamisesta Merikarvian Kaddin kalastusmajat ovat ulkomeri-kalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa89 Kalastuksen lisaumlksi rannikolla ja saaristossa rakennettiin laivoja Esimerkiksi Merikarvian Koumloumlrtilaumln kylauml on yksi Satakunnan sahatoiminnalla laivanrakennuksella ja purjehduksella vaurastuneista rantakylistauml90
Selkaumlmeren etelaumlosassa sijaitsee useita majakkayhteisoumljauml luotsiasemia sekauml muita me-renkulusta muistuttavia ympaumlristoumljauml
83 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011745 63201984 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 272201985 Uusi-Seppauml 2012 s 12886 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1986 272201987 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan museo 209201888 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4124 272201989 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4035 272201990 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1985 2722019
65
Satakunnan rannikkoseudulla sijaitsee useita kulttuurimaisemia sekauml arvokkaita raken-nettuja ympaumlristoumljauml jotka kuvastavat erityisesti 1800-luvulla voimakkaasti kasvanutta sahatoimintaa sekauml toisaalta huvilayhdyskuntien kasvua Esimerkiksi Pihlavan saha ja asuinalueet91 kuvastavat Satakunnan merellistauml teollista kulttuuriperintoumlauml Ensimmaumliset houmlyrysahat rakennettiin aina meren tai vesistoumln rantaan josta saatiin vesivoimaa sahan pyoumlrittaumlmiseen ja josta sahatavara voitiin lastata suoraan aluksiin Saha- ja asuinalueiden laumlhellauml sijaitsee Pihlavan huvila-alue92
Merkittaumlvauml rakennettu teollisuusympaumlristouml sijaitsee Reposaaressa jolla on eritoten sata-matoimintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri valtakunnallinen ja paikallinen merkitys93 Reposaaren laumlhellauml on niin ikaumlaumln merkittaumlvauml Maumlntyluodon luotsi- ja sata-maympaumlristouml94
Saaristo oli erityisesti merellisten elinkeinojen aarreaitta Kalastukseen linnustukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml on edelleen naumlhtaumlvissauml Selkaumlmeren ulkoluodoilla joilla sijaitsee kivirivejauml ja muita kivisiauml rakenteita jaumlaumlnnoumlksinauml kalastajien tilapaumlisistauml asumuk-sista ja verkonkuivaustelineistauml Saarilla sijaitsee myoumls vanhojen merimerkkien perustuksia ja jaumlaumlnteitauml sekauml puolustusvarustuksia etenkin maailmansotien ajalta95
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue
Matala rannikko rannan edustalla oleva laaja saaristo ja rantalinja joka on maanko-hoamisen (laumlhes metri sadassa vuodessa) kautta jatkuvassa liikkeessauml ja muutoksessa ovat Pohjanlahden rannikolla ominaisia merelliseen kulttuuriympaumlristoumloumln vaikuttavia ympaumlristoumltekijoumlitauml Merellistauml perintoumlauml loumlytyy niin maakunnan korkeimmilta alueilta kuin merenpohjastakin Veneen jaumlaumlnnoumlksiauml on loumlydetty suoalueilta korkealta merenpinnan ylaumlpuolelta Vanhimmat vaumlylaumlt ja satamapaikat ovat nykyisin kuivalla maalla kaukana merestauml96
Merenkurkun maailmanperintoumlalue on merkittaumlvauml ympaumlristouml niin luonnon- kuin kulttuuri-perinnoumlnkin kannalta Alueella naumlkyy ihmisen ja luonnon voimien vuoropuhelu Maanko-hoaminen on vaikuttanut jokapaumlivaumliseen elaumlmaumlaumln kun rannat ovat vaumlhitellen muuttuneet pelloiksi uusia venevaumlyliauml on jouduttu etsimaumlaumln ja satamia siirtaumlmaumlaumln97 Maailmanperin-toumlalueeseen sisaumlltyy valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Bjoumlrkoumlby eheaumlnauml saumlilynyt rannikkoseudun saaristokylauml Tyypilliseen Merenkurkun maisemaan kuuluvat paumlaumltemoree-nivyoumlhykkeet luotojen jonot mataloituneet lahdet ja salmet
91 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=350 272201992 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5180 272201993 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497 13201994 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2928 13201995 Uusi-Seppauml 2012 s 15896 Pohjanmaan merellinen perintouml s 6 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 129201897 Hietikko-Hautala 2010 s 120
66
Laajempia merellisen kulttuuriperinnoumln alueita ovat muun muassa Maalahden Roumlnnskauml-ren Mustasaaren Raippaluoto-Bjoumlrkoumlby-Valassaaret98 Raippaluodonkylauml- ja kalasatama Bjoumlrkoumln kylaumlmaisema sekauml Voumlyrin Mikkelinsaaret Mikkelinsaarilta tunnetaan runsaasti muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml jotka liittyvaumlt pyyntiin
Pohjanlahden matala kivikkoinen ja karikkoinen rannikko oli merenkululle haastavaa Merenkulun turvaamiseen tarvittiin majakoita merimerkkejauml ja luotseja Luotsi- ja majak-kalaitoksen historiaan liittyvaumlauml perintoumlauml onkin Pohjanlahden rannikolla runsaasti Suurista merimajakoista vanhin on Norrskaumlrin majakka jota alettiin rakentaa 1846 Norrskaumlrillauml on myoumls majakkayhteisoumln rakennuksia Muita Merenkurkun majakoita ovat Valassaaren majakka Ritgrungin tunnusmajakka Roumlnnskaumlrin tunnusmajakka ja Stroumlmmingsbaringdanin majakka99 Kristiinankaupungissa on Yttergrundin majakka Kaskisissa Saumllgrundin majakka Uudessakaarlepyyssauml Stubben100 ja Kokkolassa Tankar101 Naumliden lisaumlksi on valottomia pookeja pienempiauml kalastusloistoja ja nuorempia pohjamajakoita Saarille rakennettuihin majakoihin liittyvaumlt majakanvartijoiden asuintalojen ja piharakennusten kokonaisuudet Useilla majakkasaarilla on myoumls luotsitoimintaan liittyneitauml rakennuksia kuten Kaskisten Saumllgrundissa102 ja Pietarsaaren Maumlsskaumlrissauml103
98 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 13201999 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 132019100 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3960 132019101 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2922 132019102 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4733 132019103 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2923 132019
Kuva Tankarin majakkasaari Kokkolassa Kuvaaja Riikka Alvik 2016 Museovirasto kuva KY1331
67
Kalastus ja hylkeenpyynti olivat Pohjanlahden taumlrkeitauml merellisiauml elinkeinoja Ulkosaaris-tossa on kalastajayhdyskuntia eli kalastajamoumlkkien keskittymiauml suojaisissa satamapai-koissa Naumlitauml ovat Koberget Korsnaumlsissauml Storsanden ja Storskaumlr Maalahdessa Norrskaumlr Mustasaaressa Stubben Uudessakaarlepyyssauml Oumluran Luodossa104 ja Tankar Kokkolassa Ikivanhasta hylkeenpyyntiperinteestauml ovat osoituksena lukuisat muinaisjaumlaumlnnoumlkset saa-rissa Pyyntiin liittyy myoumls suullista perinnettauml
Pohjanmaa oli puurunkoisten purjelaivojen aikakaudella vuosisatojen ajan tunnettu kor-keatasoisesta laivanrakennustaidosta Jo 1500-luvulla alusten rakentaminen oli taumlrkeauml tulolaumlhde ja pysyi sellaisena houmlyrylaivojen ja metallirunkoisten laivojen 1800-luvun lopulla alkaneeseen valtakauteen asti105 Useiden satojen vuosien ajan eri puolilla Pohjanmaata oli lukemattomia alusten rakennuspaikkoja Toiminnan perustana olivat puutavaran saanti meren laumlheisyys ja taitavat kirvesmiehet Kruunun laivaveistaumlmoumlitauml perustettiin 1600-luvulla Pedersoumlreen Kruunupyyhyn ja Kokkolaan Satoja miehiauml tyoumlllistaumlnyt amiraliteetin laiva-veistaumlmouml perustettiin 1670- luvulla Kruunupyyhyn Jouxholmenille106 Nyt taumlmauml veistaumlmouml on jaumlaumlnyt kuivalle maalle kauas rannikosta
Pohjanlahden rannikolta tunnetaan noin 230 vedenalaiskohdetta joista suurin osa (172) on eri-ikaumlisiauml laivanhylkyjauml ja hylyn osia Laivanhylyistauml 74 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Monet hylyt ovat pahoin hajonneet ja niiden osia on levinnyt laajalle alueella matalilla rannoilla jaumlaumlt ja merenkaumlynti murskaavat hylkyjauml Pohjanmaan eniten tutkittuja vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat venaumllaumlisten 1714 te-kemaumlaumln Pohjanlahden ryoumlstoumlretkeen liittyvaumlt haaksirikkopaikat (Ryssberget Voumlyrillauml sekauml Truthaumlllan Svathaumlllan ja Finnviken Naumlrpioumlssauml) sekauml 1800-luvun puolivaumllissauml haaksirikkou-tunut kauppalaiva Sofia Marian hylky Oulun edustalla
104 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4586 132019105 Toivanen httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm 2722019106 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001 s 17-18
68
Kuva Sofia Marian hylyn tutkimukset Oulun edustalla vuonna 1984 Kuva JOKA Museo-virasto kuva JOKAKAL3B19770
69
Taumlssauml osassa kuvataan yleistasolla merellisen kulttuuriperinnoumln keskeisiauml teemoja joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta) Mikaumlli teemasta on kaumlytettaumlvissauml riittaumlvaumlsti digitaalista dataa esitetaumlaumln myoumls merialue-suunnittelualuekohtaiset kuvaukset ja kartat
31 Liikenne
Historialliset merivaumlylaumlt
Viikinkien idaumlntie kulki Ruotsin saariston kautta pitkin Suomen etelaumlrannikkoa Suomenlahden pohjukkaan ja sieltauml edelleen Venaumljaumln jokia pitkin itaumlaumln ja etelaumlaumln Alukset purjehtivat myoumls Suomen Ruotsin ja Tallinnan sekauml Itaumlmeren etelaumlosien vaumllillauml Vanhin Suomen rannikkoon liittyvauml purjehdusreitin kuvaus on saumlilynyt niin sanotussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta Siinauml kuvattu reitti on kuitenkin todennaumlkoumlisesti paljon vanhempi ja kulkee Tanskan salmista Ruotsin ja Suomen rannikkoja pitkin Tallinnaan108
107 Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml 2011108 Tarkiainen 2010 s 123
3 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN KESKEISIAuml TEEMOJA
bull historialliset merivaumlylaumltbull veneenvetotaipaleet ja-paikatbull kanavatbull hylytbull laivaloukutbull laivojen hautausmaatbull perinnealuksetbull majakatbull satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikatbull painolastipaikatbull kalliohakkaukset ja kivikompassitbull laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Liikenteen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
Historiallinen merivaumlylauml merellauml kulkijoiden tai paikallisten asukkaiden merkitsemauml tai tuntema kulkureitti vesialueella107
70
Kuvauksessa mainittuja Suomen rannikon satama- ja asuinpaikkoja Saaristomerellauml ja Suomenlahdella ovat Aspouml Jurmo Hiittinen Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala Seuraavat reittiselostukset ovat 1500-luvun puolivaumllistauml109
Kartta-aineistoa ja vaumlylaumlkartoituksia alkoi ilmestyauml vasta systemaattisen kartoituksen myoumltauml 1700-luvulta laumlhtien Siihen asti ldquokartatrdquo olivat edellauml kuvatun kaltaisia matka-etappien kuvauksia tai yleisluontoisia atlaksia joissa maantieteelliset yksityiskohdat esitettiin hyvin suurpiirteisesti Kartoitusta alettiin tehdauml valtakunnan hallinnon jaumlrjestaumlmistauml varten ja merialueilla erityisesti sota- alusten liikkumisen varmistamiseksi Tietoa merivaumlylistauml keraumlttiin viranomaisten suorittaman kartoituksen ja syvyysmittausten lisaumlksi paikallisilta luotseiltaVaumlylien sijoittumiseen vaikutti kuitenkin eniten laivanrakennustekniikan edistyminen laivojen koon suureneminen sekauml purjepinta-alan kasvaminen ja takilan kehittyminen jolloin myoumls avomerellauml purjehdus tuli mahdolliseksi Vanhat rautakautiset ja keskiaikaiset vaumlylaumlt olivat siis (ja ovat edelleen) kaumlytoumlssauml mutta niiden lisaumlksi tuli uusia syvaumlvaumlyliauml
Moniin vanhoihin merivaumlyliin liittyi kapeiden maakannasten ylityspaikkoja Tarkoituksena oli lyhentaumlauml kuljetun reitin pituutta tai valikoida suojaisampi kulkureitti Maakannaksen yli vene kannettiin tai vedettiin esimerkiksi teloja kaumlyttaumlmaumlllauml Vanhat maakannasten yli johtavat veneenvetotaipaleet voivat erottua edelleen maastossa urana ja niihin voi liittyauml myoumls veneen vetaumlmistauml helpottavia rakenteita110
Rannikolla paikannimet saattavat viitata taumlllaisiin veneenvetotaipaleisiin Erityisesti ruot-sinkielisellauml rannikolla -drag ja -draget -nimet sekauml -ed ja -edet -nimet ovat perinteisiauml vetotaival-nimiauml ja suomessa taas taipal- ja taivale-paikannimet Vetotaipaleet ovat erityi-sesti rautakaudelle sekauml varhaiskeskiajalle ajoittuva muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppi ja niiden merkitys on monimuotoisempi kuin vain yksinkertainen siirtymaumltaival vesistoumlstauml toiseen Vetotaipaleet ovat olleet todennaumlkoumlisesti myoumls kohtaamis- ja kauppapaikkoja ja niiden hallussapitoon liittyi poliittisia ja puolustukseen liittyviauml naumlkoumlkohtia Veneenvetotaipaleita sijaitsee myoumls sisaumlmaassa Suomessa jo keskiajalla tunnettu erittaumlin taumlrkeauml vetotaival kulki Vienanmereltauml Oulujaumlrven kautta Peraumlmeren rannikon kauppapaikoille111
109 Haggreacuten et al 2015 s 502110 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019111 Westerdahl 2006 s 20ndash21112 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas veneenvetopaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikkas[]=ve-neenvetopaikka 2722019
Veneenvetotaipaleet ja-paikat sekauml kanavat
Veneenvetotaival kapea maakannas jonka yli vene on vedetty tai kannettu merimatkan lyhentaumlmiseksi
Veneenvetopaikka rantaan veneelle kivistauml raivattu paikka eli rantau-tumispaikka joka helpotti sekauml veneen saumlilyttaumlmistauml ettauml lastaamista ja purkamista112
71
Veneenvetopaikat ovat erityisesti kevyiden ja pienempien alusten nimensauml mukaisesti veneiden saumlilyttaumlmiseen liittyviauml paikkoja Niitauml loumlytyy yleisesti Suomen saaristoista ky-laumlnpaikkojen sekauml kausittaisten pyyntipaikkojen ja tomtningien yhteydestauml Korppoossa paikkoja kutsutaan nimellauml oppdraumltta Houtskarissa uppdraumlkta113 Myoumlhempi maanko-hoaminen ja saariston asuttaminen on usein tuhonnut veneenvetopaikkoja Veneenve-topaikkoja on saumlilynyt saarilla ja erityisesti Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml jossa ne ovat nuorempia kuin Saaristomerellauml
Keinotekoisia kanavia alettiin rakentaa kun alusten koko ja tehokkaampien kuljetusten tarve kasvoivat Suomessa kanavia on rakennettu paumlaumlasiassa sisaumlvesille etenkin Vuoksen Saimaan Kymijoen ja Kokemaumlen vesistoumlalueille Suomen vanhin kanava loumlytyy kuitenkin rannikolta Kyseessauml on keskiaikainen ilmeisesti Raaseporin linnan rakentamiseen liittyvauml Grabben kanava nykyisen Raaseporin kaupungin alueella Rannikkoalueen kanaviin kuuluu myoumls Stroumlmman kanava Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla115
113 Tuovinen 2000 s 14114 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019115 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019
Kuva Kirkkonummi Lillkanskogdraget Naumlkymaumlauml vetouran itaumlpaumlaumlstauml kohti Lillkanskogvik-enia Kuvattu laumlnnestauml Kuvaaja Vesa Laulumaa 2010 Museovirasto kuva AKDG20702
Kanava vesiliikennettauml tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma114
72
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Suomenlahti
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan Suomenlahden alueella on viisi muinaisjaumlaumlnnoumlstauml jotka on luokiteltu veneenvetopaikaksi Naumlistauml kaksi on Kirkkonummelta ja kolme RaaseporissaKirkkonummen kohde sekauml yksi Raaseporin kohteista ovat veneenvetotaipaleita jotka kaikki sijaitsevat nykyaumlaumln maalla ja ovat osin myoumls jaumlaumlneet myoumlhemmaumln rakentamisen alle
Raaseporissa sijaitsevat veneenvetopaikat muinaisrantaan raivatut satamapaikat Mus-tionkosken veneenvetopaikka ja Framnaumls S ovat esimerkkejauml vanhemmista kulkuvaumlylistauml jotka nekin ovat maankohoamisen myoumltauml jo kuroutuneet umpeen
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomerellauml on saumlilynyt myoumls vanhempia veneenvetopaikkoja Kemioumlnsaaren ulkosaa-ristossa Houmlga Buskaumlr -saaren pohjoisrannalla on raivattu paikkoja veneille 1700ndash1800-lu-vuilla116 Paraisilla veneenvetopaikkoja on kartoitettu useita esimerkiksi Alskaumlrin saaressa 1300ndash1500-luvuille ajoittuvia117 Bjoumlrkoumlssauml 1600ndash1700-luvuille ajoittuvia118 Jurmon saarella 1400ndash1500-luvuille ajoittuvia119 ja Pattskaumlrillauml 1800-luvulle ajoittuvia paikkoja120 Muinais-jaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne yhtaumlaumln veneenvetopaikkaa tai -taipaletta Satakunnan vesiltauml eikauml myoumlskaumlaumln veneenvetotaipaleita Saaristomereltauml Taumlmauml kuitenkin tarkoittaa vain sitauml ettei naumlitauml paikkoja ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin
116 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011311 2722019117 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011229 2722019118 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011402 2722019119 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011202 wwwkyppifitoaspxid=1121000011200 2722019120 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011261 2722019 Tuovinen 2000 s 31ndash32
Kuva Stroumlmman vanha kanava ja tyoumlntoumlsilta Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museo-virasto kuva KY1031
73
Stroumlmman kanava sijaitsee Kemioumlnsaaren ja mantereen vaumllissauml ja taumltauml vesireittiauml on hyoumldynnetty jo satoja vuosia saariston kalastajien kaumlydessauml kauppaa sisaumlmaan kylien ja kaupunkien kanssa Kapeikosta muodostui ylityspaikka myoumls maitse kulkeville Liiken-nemaumlaumlrien ja alusten kasvaessa kapea salmi alkoi kaumlydauml ahtaaksi ja kanava avattiin liikenteelle vuoden 1845 kesaumlllauml 1900-luvun alun jaumllkeen laivaliikenne pikkuhiljaa vaumlheni kehittyvaumln maantieliikenteen takia Liikenteen vaumlhentymisestauml huolimatta uusi kanava rakennettiin vuonna 1967 Samaan aikaan myoumls maantielinjausta muutettiin ja vanha kanava jaumli kaumlytoumlstauml pois kokonaan 1968121
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjois-Suomessa sijaitsee suuri maumlaumlrauml veneenvetotaipaleita sekauml tervaveneiden vetoteitauml eli moumlljiauml jotka ovat erityisesti sisaumlmaan jaumlrvien ja suurten jokien rantoja pitkin liikkumista helpottaneita rakenteita Esimerkiksi tunnettu esihistoriallinen vetotaipale kulki Vienanme-reltauml Oulujaumlrveauml ja -jokea myoumlten Peraumlmeren kauppasatamiin ja sieltauml Ruotsiin
Veneenvetopaikkoja tunnetaan erityisesti Pohjanlahdelta Peraumlmerelle ulottuvasta saaris-tosta jossa ne liittyvaumlt kausittaisten kalastus- ja linnustus- sekauml hylkeenpyynnin paikkoi-hin Rannikolla varhaisemmat veneenvetopaikat ovat nousseet maankohoamisen myoumltauml kauemmaksi rannikolta Merenkurkussa Mustasaaressa Bodvattnetin rannoilla on useita vetopaikkoja122 kuten myoumls ulkosaariston Vaumlstra Norrskaumlrissauml123 Peraumlmeren veneenveto-paikat sijaitsevat ulkosaaristossa esimerkiksi Selkauml-Sarvessa sekauml Pensaskarissa vanhojen kalastustukikohtien ympaumlristoumlissauml124
121 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4152 2722019122 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000018612 2722019123 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008739 wwwkyppifitoaspxid=1121000008741 2722019124 Maumlkivuoti 1994
74
Kuva Veneenvetouria Vaumlstra Norrskaumlrillauml Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2007 Museovirasto kuva AKDG8242
75
Hylyt
Suomen vanhimmat tunnetut laivanhylyt kuten Paraisten Egelskaumlrin Porvoon Svartsaringn sekauml Virolahden Lapurin hylyt ovat keskiaikaisia usein yhdellauml mastolla varustettujen alusten jaumlaumlnnoumlksiauml Keskiajalla kauppamerenkulku kasvoi voimakkaasti ja 1400-luvun lopulla tehdyt loumlytoumlretket muun muassa Amerikan mantereelle muuttivat maailmankuvaa Purjealuksilla ylitettiin valtameriauml ja uudet eksoottiset tuotteet levisivaumlt Amerikasta ja Aasiasta Eurooppaan Suomen ja pohjoisen Itaumlmeren kannalta yksi kauppamerenkulun merkittaumlvimmistauml kasvutekijoumlistauml oli Pietarin perustaminen vuonna 1703 Hollanti ja Iso-Bri-tannia halusivat paumlaumlstauml kaumlsiksi Venaumljaumln ja itaumlisen Euroopan mittaviin luonnonvaroihin ja vientiartikkeleihin kuten tervaan hamppuun purjekankaaseen ja turkiksiin Taumlmauml naumlkyy vaumlistaumlmaumlttauml myoumls hylkyjen maumlaumlraumlssauml 1700-luvun jaumllkimmaumliseltauml puoliskolta tunnetaan jo useita erittaumlin hyvin saumlilyneitauml hylkyjauml joihin sisaumlltyy myoumls laivan irtaimisto ja lastitavaraa 1800-luvulla masto ja purjeet vaihtuivat houmlyrykoneeseen jonka kaumlyttoumloumlnotto edisti myoumls raudan kaumlyttoumlauml rakennusmateriaalina Houmlyrykoneen kaumlyttoumlvoiman syrjaumlytti dieselmoottori 1900-luvun kuluessa126
125 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019126 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
Kuva Joskaumlr 1 hylyn kylkirakenteita Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2014 kuva AKMA3000044
Hylky uponnut tai muutoin hylaumltty vesikulkuneuvo tai sen osa esineistoumlineen125
76
Eri-ikaumlisiauml tunnettuja ja vielauml tuntemattomia hylkyjauml127 on Suomen merialueilla ja sisaumlve-sillauml arviolta tuhansia Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty noin 1640 hylkyauml joista noin 690 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi Eniten laivanhylkyjauml loumlytyy Etelauml- ja Laumlnsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltauml alueilta vilkkaasti liikennoumlityjen vanhojen meriteiden kauppareittien ja satamien tuntumasta sekauml meritaistelupaikoilta Tunnettujen hylkyjen painottuminen Etelauml-Suomeen johtuu osittain nykyisestauml tutkimustilanteesta Pohjois-Suomessa merialueita on inventoitu huomattavasti vaumlhemmaumln
127 Taumlssauml tilannekuvauksessa mainitaan nimeltauml useita mielenkiintoisiksi maumlaumlriteltyjauml hylkykohteita Hyl-kyjen nimitys on sama kuin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml joten halutessa on mahdollisuus etsiauml nimellauml lisaumltietoa hylystauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml sivustolta wwwkyppifi
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) vaumlhintaumlaumln 65 hylyistauml on puualusten hylkyjauml
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan 1628 hylkyauml 63 hylyistauml on historiallisen ajan hylkyjauml
Hylkyjen materiaali
566 kpl36
9 kpl0
12 kpl 1
986 kpl63
Historiallinen
Moderni
Keskiaikainen
AjoittamatonEi maumlaumlritelty
Hylyt (puu)
Hylyt (metalli)
Ei maumlaumlritelty1053 kpl65
407 kpl25
168 kpl10
Hylkyjen ajoitus
77
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan noin 2100 vedenalaista kohdetta joista 63 on historiallisten alusten hylkyjauml Kartta esittaumlauml vedenalaisten kohteiden hot spot -alueet Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
78
Laivaloukut
Merellauml liikkumisen kannalta nykyaumlaumlnkin haasteelliset saumlaumlolosuhteille alttiit tuuliset ja karikkoiset vedet ovat koituneet monien alusten kohtaloksi jo vuosisatojen ajan Naumliltauml alueilta voi loumlytyauml useita eri-ikaumlisiauml hylkyjauml Hyviauml esimerkkejauml laivaloukuista ovat Raa-seporin Jussaroumln alue sekauml Lahian matalikko Kemin aluevesillauml129 Suomessa on vasta aloitettu laivaloukkujen kartoittaminen
128 Delgado 1997 377129 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 792018
Laivaloukku merialue jolla kulttuuriset ja maantieteelliset riskit haaksirikolle ovat korkeammat kuin alueen ympaumlristoumlssauml128
Kuva Jussaroumln Sundharu ja laumlntisiauml Gaddarnan saaria Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Mu-seovirasto kuva AKMA20180312
79
Kartta Laivaloukut merkittaumlvaumlt hylyt sekauml hylyt joilla on muinaismuistolain mukainen suoja-alue
80
Laivojen hautausmaa
Huonokuntoisten alusten hylkaumlaumlmisestauml syntyneitauml laivojen hautausmaita tunnetaan eri-tyisesti vanhojen satamapaikkojen ympaumlristoumlstauml Taumlllaisista hylyistauml on usein pelastettu kaikki irtain omaisuus sekauml toisinaan myoumls kokonaisia rakenneosia Hylkyjauml tai niiden osia on voitu myoumls uusiokaumlyttaumlauml esimerkiksi uusien laivojen laitureiden ja aallonmurtajien rakennusmateriaalina130
Suomessa ei ole systemaattisesti kartoitettu laivojen hautausmaita mutta niitauml voidaan olettaa loumlytyvaumln monin paikoin eri puolilta rannikkoa ja saaristoa Esimerkiksi Tammisaa-ressa 1500-luvulta 1800-luvulle asti kaumlytoumlssauml olleen satamalahden laumlheltauml on paikannet-tu useita toisiaan laumlhellauml olevia hylyn jaumlaumlnnoumlksiauml (niin sanottu Laumlnsivallin hylkyalue)131 Satakunnasta hautausmaa-paikkana tunnetaan Merikarvian Jukolanniemi132 ja Porista Reposaaren Tukkiviiki
130 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019131 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122627 2722019132 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Laivojen hautausmaa alue jolle on hylaumltty tarkoituksellisesti vanhoja aluksia
Kuva Monet hylyt sijaitsevat rannoilla matalassa vedessauml kuten Luodon Stockoumlnin ran-nassa oleva hylky Kyseessauml voi olla tarkoituksellisesti hylaumltyn huonokuntoisen aluksen hylky Kuvaaja Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto kuva AKMA2016031
81
Hylyt Suomenlahti
Suurin osa Suomen tunnetuista hylyistauml sijaitsee Suomenlahden suunnittelualueella Alueella sijaitsee kaksi hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinaismuistolain mukainen suo-ja-alue jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyauml ilman Museoviraston lupaa Naumlmauml hylyt ovat venaumllaumlinen 1700-luvun lopun sotalaiva StNikolai Kotkassa sekauml hollantilainen 1700-luvun alun sotalaiva Huis te Warmelo Porvoossa Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Suomenlahdella on useita Itaumlmerenmaiden niin sanotussa Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Naumlmauml ovat Kotkassa sijaitsevat StNikolain hylky ja Ruotsinsalmen meritaistelualue sekauml Lapurin hylky Virolahdella Loviisassa Fortunan hylky ja Tiiskerin tykkihylky Haminassa sijaitsee Puna-partojen hylky Helsingissauml Kronprins Gustav Adolfin hylky ja Haminansalmen puolustus-varustukset Hangossa sijaitsevat Mulanin hylky Kaapelihylky ja Russaroumln luoteispuolen hylky Raaseporissa ovat Esselholmin hylky ja Jussarouml II -hylky Porvoon ulkovesillauml Huis de Warmelo ja Kirkkonummella Sandviken -hylky
Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella sijaitsee 722 alusten hylkyauml Kiinteitauml muinais-jaumlaumlnnoumlksiauml naumlistauml on 332 Uusimaa erottuu selkeaumlsti kohteiden lukumaumlaumlraumlssauml ja myoumls kiinteiden muinaisjaumlaumlnnoumlsten lukumaumlaumlraumlssauml niitauml on huomattavasti enemmaumln kuin Ky-menlaaksossa Osin erot selittyvaumlt tutkimustilanteella sekauml vesirakennushankkeilla jotka painottuvat Uudenmaan alueelle ja jotka ovat edellyttaumlneet meriarkeologisia inventointeja Suomenlahden hylyistauml puurunkoisia on 502 ja metallirunkoisia 63 Ruuhia tunnetaan 44
Kuva Houmlgskaumlrin hylky Hangossa Kuvaaja Eveliina Salo Museovirasto kuva AKMA20120416
82
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
Suomenlahden suunnittelualueen hylyille ei voi nimetauml mitaumlaumln erityistauml ominaispiirrettauml vaan joukossa on alusten hylkyjauml 1500-luvulta toiseen maailmansotaan saakka niin kaup-pa- kuin sota-aluksia sekauml huvialuksia proomuja ja talonpoikaisaluksia ja niin edelleen Hylkyjen moninaisuus on seurausta alueen keskeisestauml asemasta vaumlylaumlnauml ja kulkureittinauml halki aikojen
83
Hylyt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomeren alueella sijaitsee kolme hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinais-muistolain mukainen suoja-alue sukeltamis- ja ankkurointirajoituksineen Naumlmauml Paraisilla sijaitsevat hylyt ovat Vrouw Maria ja St Mikael 1700-luvulta sekauml Graringharunan hylky 1500-luvulta Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Saaristomereltauml tunnetaan myoumls keskiaikaisia hylkykohteita jotka ovat erittaumlin harvinaisia koko Itaumlmeren laajuisesti Saaristomerellauml sijaitsee kansainvaumllisessauml Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml joista keskiaikaisia ovat Egelskaumlrin ja Vidskaumlrin hylyt Muut ovat St Mikael Vrouw Maria Graring-harunan hylky Ladoga Keulakuvahylky Skeppsbaringdarnan hylky Metskaumlrin hylky ja Alfred
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 264 alusten hylkyauml joista valtaosa sijaitsee Parai-silla ja Kemioumlnsaaressa Naumlmauml kunnat ovatkin kautta aikojen kaumlytoumlssauml olleiden taumlrkeiden purjehdusreittien ja yhteyksien varrella joten alusten hylkyjen suuri maumlaumlrauml ei ole yllaumlttaumlvauml Valtaosa niistauml 179 on puisten alusten hylkyjauml ja 32 metallisten alusten hylkyjauml ruuhia on 9 Kaikkien tunnettujen hylkyjen runkomateriaalista ei ole tietoa Tunnetuista hylyistauml 141 on suojeltuja kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Suurinta osaa kohteista ei ole tutkittu joten paumlaumltelmien tekeminen ajallisesta jakautumisesta ei ole mahdollista taumlllauml hetkellauml Suurin osa kohteista (148) on ajoitettu historialliseen aikaan eikauml rekisteriin ole merkitty yhtaumlaumln esihistoriallista kohdetta
Kuva Keulakuvahylky Kuvaaja Stig Gustavsson Suomen sukelluskuvaus Oy 2017
84
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
85
Selkaumlmeren etelaumlosasta Satakunnan alueelta tunnetaan sata vedenalaisloumlytoumlauml joista laumlhes kaikki (90) ovat eri ikaumlisiauml hylkyjauml ja hylyn osia Muut tunnetut kohteet ovat loumlytoumlpaikkoja ja niin sanottuja kulkuvaumlyliauml jotka liittyvaumlt tavalla tai toisella merenkulkuun
Selkaumlmeren etelaumlosassa on kymmeniauml kauppalaivojen hylkyjauml jotka liittyvaumlt ensimmaumlisen maailmansodan tapahtumiin Sodan alettua elokuussa 1914 Suomenlahti miinoitettiin nopeasti saksalaisten ja venaumllaumlisten halutessa rajoittaa toistensa laivastojen liikkumista ja tavarankuljetusta Miinoittaminen vaikeutti merenkulkua Suomenlahdella joten laivalii-kennettauml keskitettiin kulkemaan Pohjanlahdella ennen muuta Porin ja Rauman satamiin Satamista joista oli yhteys rataverkkoon pidettiin kuljetuksia yllauml Ruotsiin Saksalaiset paumlaumlttivaumlt pysaumlyttaumlauml Suomen ja Ruotsin vaumllisen meriliikenteen Miinojen ja torpedoinnin seurauksena aluksia joutui hylyiksi ja ihmishenkiauml menetettiin Esimerkiksi 6121914 upposi saman vuorokauden aikana kolme ruotsalaista laivaa ajettuaan saksalaisten laskemaan miinoitteeseen133
Toinen Satakunnan vedenalaiseen perintoumloumln kuuluva ominaispiirre ovat 1800-luvulla kasvaneeseen sahatoimintaan liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset Esimerkiksi Porin Reposaaren pohjois-puolisessa Tukkiviikindashlahdessa on lukuisia proomuja joita kaumlytettiin sahatavaran kuljetuk-sissa ja jotka hylaumlttiin kaumlytoumln jaumllkeen matalaan lahteen Myoumls itse vesisahoista saattaa todennaumlkoumlisesti olla jaumlaumlnnoumlksiauml veden alla
Suurten purjelaivojen aikakausi on jaumlttaumlnyt kenties tunnusomaisimman jaumllkensa Selkaumlmeren etelaumlosaan sillauml monet alueelta tunnetut hylyt ovat kauppalaivojen jaumlaumlnteitauml Naumlitauml ovat esimerkiksi Merikarvian Hamskerin ympaumlrillauml olevat hylyt sekauml Porin Reposaaren edustalla makaavat useat hylyt Maumlntyluodossa Kallon satamassa on sataman laajennustoumliden yhteydessauml vuonna 2011 arkeologisin kaivauksin tutkittu kauppalaiva ruotsalainen priki Carl Se oli puutavaralastissa kun se myrskyssauml irtosi ankkurista ja upposi Kallonlahteen aivan 1800-luvun luotsiaseman viereen
133 Uusi-Seppauml 2012 s 159
Kuva Kallonlahden hylky Maumlntyluodossa Kuvaaja Riikka Tevali 2001 Museovirasto kuva AKMA2011078
86
Sahatoiminta ja puutavaraa kuljettaneet alukset muodostavat Selkaumlmeren etelaumlosalle hyvin ominaisen vedenalaisen ja merellisen kulttuuriperinnoumln osa- alueen Erityisesti yhteydet Ruotsiin korostuvat Sahatavaraa on kuljetettu Satakunnasta Ruotsiin eri paikkakunnille ainakin 1600-luvulta laumlhtien Laumlhistoumlllauml Lampaluodon ja Raumaluodon Tyltyn piirroskalliot joihin kuuluu kompassiruusu ja hakkauksia 1600-luvulta ovat taumlrkeauml muistutus Satakunnan pitkaumlstauml merellisestauml historiasta
Alueen voimakkaasti aikojen saatossa muuttunut rantaviiva sekauml karikkoiset vedet ovat aiheuttaneet sen ettauml vedenalaisia kohteita tunnetaan Selkaumlmeren etelaumlosasta hyvin vauml-haumln Alueen inventointi vaatii runsaasti aikaa Kuitenkin ulompana Selkaumlmerellauml sijaitsevat metallisten alusten hylyt ovat suosittuja sukelluskohteita kuten Everilda Ingeborg ja Siivo
Hylyt Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan yhteensauml noin 250 vedenalaiskohdetta joista 187 on eri ikaumlisten alusten hylkyjauml ja hylyn osia Kohteista 78 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumln-noumlksiksi Hylkyjen lisaumlksi tunnetaan erilaisia irtoloumlytoumljauml kuten ankkureita Puisia alusten hylkyjauml tunnetaan 117 ja metallisia 24 Ruuhia suunnittelualueelta on kirjattu muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin vain yksi sekin on loumlytynyt jaumlrven rannalta Sievin Kupusista
Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi maumlaumlriteltyjauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml taumlllauml suunnittelualueella on yksi 1800-luvun hylky Sofia Maria OulussaSuunnittelualueen alusten hylyt liittyvaumlt suurimmaksi osaksi suuren purjelaivakauden aika-kauteen jolloin rahtia ja varsinkin teollisuuden tuotteita kuljetettiin suuria maumlaumlriauml pohjoi-sesta Ruotsin markkinoille mutta myoumls Eurooppaan Tietyillauml alueilla varsinkin ulkomaiset alukset naumlyttaumlvaumlt joutuneen muita helpommin haaksirikkoon sillauml merialue on matala ja osin vaikea navigoitava Paikallisilla luotseilla onkin ollut suuri merkitys alueen merenkulun turvallisuudelle Ennen valtakunnallisesti jaumlrjestettyauml luotsilaitosta ei moni suurempi alus varmasti uskaltanut laumlhteauml Pohjanmaan vesille ilman paikallistuntemusta
Peraumlmerellauml Selkauml-Sarven etelaumlpuolella sijaitseva Lahian matalikko vaikuttaa olleen aluk-sille vaarallinen laivaloukkualue Matalikon pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee useiden alusten hylkyjauml ja osia Tyynellauml saumlaumlllauml matalikko ei erotu avomerellauml millaumlaumln tavalla jos sen sijainnista ei ollut tietoinen Alusten jaumlaumlnteet vaikuttavat myoumls olevan suurempien mahdollisesti rahtia kuljettaneiden alusten ja niiden sijainti matalikon pohjoispuolella kertoo siitauml ettauml ne olivat ajautuneet matalikolle etelaumln suunnasta
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri muodostavat alueen jolta tunnetaan kaikkein vaumlhiten vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Taumlmauml johtuu kuitenkin todennaumlkoumlisesti enemmaumln tutkimusten vaumlhaumlisyydestauml kuin mistaumlaumln todellisesta loumlytoumljen niukkuudesta Voidaankin olettaa ettauml alueelta on vielauml loumlytymaumlttauml paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
87
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
88
Perinnealukset
Perinnealukset Suomenlahti
Kuva Tervasaaren tynnyri -purjehduskilpailun aluksia mm kaljaasi Svanhild ja maux Ingeborg Kuvaaja Anne Ala-Poumlllaumlnen 2014 Suomen merimuseoMuseovirasto kuva SMK20150136
bull Kotka 1 kpl maux Vivanbull Hamina 2 kpl ms Merikarhu ms Herringbull Helsinki 15 kpl ms Nikolai II maux Joanna Saturna ss Tornator ss Nor-
kulla ss Lokki maux Jan Mayen s-Freja ms Unterbelbe ms Poitsila ms Purha ss Turso maux Ingeborg maux Astrid maux Valborg maux Svanhild ms Kauris ms Gullkronan
bull Porvoo 3 kpl ss Armas ss Hovinsaari ms J L Runeberg
Suomenlahden suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
Perinnealus Suomen merenkulun historian kannalta arvokas alus joka on myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa
89
Perinnealukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Perinnealukset Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Majakat ja merimerkit
Historialliset merimerkit jaetaan paumlivaumlmerenkulun kiintopisteinauml toimiviin valottomiin purjeh-dusmerkkeihin ja pimeaumlnavigoinnin mahdollistaviin loistomerkkeihin joita ovat majakat ja loistot Valottomia purjehdusmerkkejauml ovat kummelit kaasat sauvamerkit pookit ja viitat
Ennen keskiaikaa merillauml liikuttiin laumlhinnauml paumlivisin rannikon tuntumassa luonnon muotojen ja kauas naumlkyvien rakennusten kuten kirkkojen perusteella Keskiajalta laumlhtien kruunu kirkko ja luostarit sekauml laivanvarustajat kauppiaat ja kalastajat alkoivat merkitauml merivaumlyliauml purjehtimista helpottavilla kivikasoilla ja puurakennelmilla Naumliden kiinteiden merimerkkien lisaumlksi vaumlylille voitiin asettaa erilaisia viittoja ja kelluvia tynnyreitauml135 Erilaisista merimerkeistauml pitivaumlt huolta yksityiset henkiloumlt kalastajat kauppiaat ja porvarit kuninkaan asettaman kaumlskyn mukaisesti
134 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019135 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue on seuraavien pe-rinnealusten kotipaikka
bull Turku 6 kpl ss Vetaumljauml V sv Suomen Joutsen ms Wilhelm Carpelan maux Inga maux Helena ms Bore
bull Rauma 2 kpl maux Marita maux Kathrinabull Naantali 1 kpl maux Inga-Lill
bull Oulu 2 kpl ms Oulu ms Alpo
Majakkamerimerkki merenkulun kiinteauml tai kelluva ohjausmerkki134
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
90
Kartta Rakennusperintoumlrekisterin sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin luotsirakennukset majakat ja merimerkit RKY-kohteet puuttuvat
91
Kartta RKY-inventoinnin majakkakohteet
92
Majakoita ja merimerkkejauml loumlytyy kaikkialta pitkin Suomen rannikkoa ja saaristoa Majakoista loumlytyy tietoja muun muassa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympauml-ristoumljen (RKY) inventoinnista rakennusperintoumlrekisteristauml sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml Majakkakohteita on lueteltu ja esitetty kartoilla jaumlljempaumlnauml Rakennusperintoumlrekisterin kohteet esitellaumlaumln myoumls liitteessauml 3
Ensimmaumliset kummelit rakennettiin Utoumln ja Turun vaumllille Kustaa Vaasan maumlaumlraumlyksestauml mer-kittiin vasta perustettuun Helsinkiin vievauml vaumlylauml kummeleilla 1550-luvulla Keskusjohtoisen luotsi- ja majakkalaitoksen aikana merivaumlylien varsille rakennettiin satoja kivikummeleita joista on saumlilynyt useita laumlhinnauml 1800-luvun toiselle puoliskolle ajoittuvia rakennelmia Usein kummelit ovat valkoisiksi kalkittuja tai maalattuja ja niitauml rakennettiin myoumls laudasta tai hirsistauml Kummelien rakentaminen loppui 1900-luvun alussa kun loistojen maumlaumlrauml lisaumlaumlntyi
Kaasoja rakennettiin Peraumlmeren rannikolla Sytyttaumlmaumlttoumlminauml ne toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinauml Navigointia varten kaasat merkittiin merikarttoihin ja pur-jehdusoppaissa kuvattiin kuinka kaasoja tuli laumlhestyauml ja miten ne tuli ohittaa Nykyaumlaumln kaasat ovat haumlvinneet Viestitulina kaumlytettyjauml sytytettyjauml kaasoja poltettiin vielauml 1700-luvun lopussa mahdollisesti jopa 1800-luvulla136
Sauvamerkit koostuvat pysty- ja vinosuuntaisista puurakenteista Joskus ne koostuivat vain parruilla tuetusta keskuspuusta Vuoden 1891 merimerkkiluettelossa listattiin yli 50 sauvarakenteista merimerkkiauml Nykyaumlaumln Suomessa on saumlilynyt vain yksi sauvamerkki Korsnaumlsin Svetgrund
136 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Vuonna 1858 valmistunut Keskiniemen pooki Hailuodossa Kuvaaja Veli-Pekka Viklund 2001 Museovirasto kuva KK799618
93
Ensimmaumliset pookit pystytettiin 1600-luvun puolivaumllissauml kaupunkiporvarien aloitteesta Pookit osoittivat vaumlylaumln alkua ja luotsiaseman paikan Pookien rakentaminen liittyi kaup-pamerenkulun kasvuun ja ne olivat purjelaivakauden taumlrkein merimerkkiryhmauml Enimmillaumlaumln Suomen vesillauml oli noin neljaumlkymmentauml pookia Vuonna 1756 valmistunut Lyoumlkin kivipooki Uudenkaupungin edustalla on Suomen vanhin saumlilynyt pooki Ne syrjaumlytyivaumlt 1800-luvun loppupuolella valomajakoiden yleistyessauml
Suomen ensimmaumlinen valolla varustettu majakka rakennettiin Utoumln saarelle vuonna 1753 Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri jonka hoitoon siirtyivaumlt kaikki ete-lauml-Suomen merimerkit ja -vaumlylaumlt Seuraava majakka valmistui vuonna 1800 Porkkalan-niemen edustalle Roumlnnskaumlriin Majakat rakennettiin 1870-luvulle saakka laumlhinnauml tiilestauml myoumlhemmin teraumlselementeistauml137 1800-luvun lopulla majakoiden rakentaminen kiihtyi ja majakkaverkkoa taumlydennettiin138
Loistoja ovat johtoloistot ja kalastajia palvelevat kalastusloistot Ensimmaumliset loistot si-joitettiin suoraan kallioille tai matalille perustuksille Myoumlhemmin loistoja rakennettiin be-toni- ja rautaristikkojalustoille Suomen vanhin kalastusloisto Kokkolan Poronluodonkarilla on perimaumltiedon mukaan valmistunut 1700-luvulla Erilaiset loistot muuttivat merenkulun liikennoumlintimahdollisuudet ympaumlrivuorokautisiksi
137 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019138 Laurell 1999 s 23ndash25
Kuva Korsnaumls Svetgrundin sauvamerkki Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016928
94
Rannikon merimerkit muodostavat yhdessauml eri-ikaumlisten satamapaikkojen laivareittien ja luotsiasemien kanssa merkittaumlvaumln merellisen liikennehistorian kokonaisuuden ja kulttuu-rimaiseman Erityisesti majakat ja luotsiasemat muodostavat laajempia kokonaisuuksia joihin kuuluu muun muassa asuin- varasto- ja huoltorakennuksia laitureita tyouml- ja arki-elaumlmaumln edellyttaumlmiauml rakennuksia ja rakennelmia keittioumlpuutarhoja ja pieniauml viljelyksiauml139
Nykyaumlaumln monista merimerkeistauml on jaumlaumlnyt jaumlljelle erilaisia rauenneita kivikasoja tai hirsi- tai lautakasoja Niitauml voi loumlytyauml sekauml maalta ettauml meren pohjasta Esimerkiksi vuonna 2012 loumlytyi Inkoon Syssleffjaumlrdenin vaumlylaumln tuntumasta meren pohjasta kalliomatalan juurelta mahdollisia sauvamerkin jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat voineet kuulua matalikon paumlaumlllauml olleeseen merimerkkiin140
139 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019140 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Orrengrundin majakka ei tuhoutunut Suomen sodassa (1808ndash1809) Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Kiisla Oy 2009
95
Majakat ja merimerkit Suomenlahti
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset merimerkit ja tunnusmajakat perustettiin Suomenlahdelle Vuonna 1798 rakennettiin Ruotsinsalmen tunnusmajakka Sapokanlahden etelaumlpuolelle Pookinmaumlelle Se on nykyaumlaumln raunioina ja kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls sillauml eng-lantilainen laivasto tuhosi majakan vuonna 1855 Ruotsinsalmen tunnusmajakan raunio on merkittaumlvauml rakennusmuistomerkki ja Suomen vanhin saumlilynyt majakkahistoriallinen rakennusfragmentti141
Vuosien 1808ndash09 Suomen sodassa monet Suomenlahden merimerkit tuhottiin ja vain Orrengrund saumlilyi Suunnittelualueella olevat RKY-majakkayhdyskunnat ovat Kallbaringda-nin ja Roumlnnskaumlrin majakat Kirkkonummella Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema Loviisassa ja Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat joihin kuuluu muun muassa Soumlderskaumlrin majakka
141 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000002079 532019
Kuva Soumlderskaumlrin majakka Porvoon edustalla Museovirasto kuva HK800499
bull Kallbodanin majakkabull Roumlnnskaumlrin majakkabull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsimajakkabull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat (muun
muassa Soumlderskaumlr)
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
96
Majakat ja merimerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Taumllle suunnittelualueelle perustettiin Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset me-rimerkit ja tunnusmajakat Osaa alueen majakoista on kaumlytetty 1900-luvun sodissa myoumls linnakkeina ja ilmavalvontapaikkoina Eraumlillauml majakoilla kaumlytiin myoumls taisteluita mutta ne saumlaumlstyivaumlt suurimmilta tuhoilta142
142 Laurell 1999 s 19
Kuva Bengtskaumlrin majakka Kuvaaja Elisa Heikkilauml Museovirasto kuva KY1311
bull Bengtskaumlrin majakkabull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakan vieressauml on myoumls vaatimaton rakennuksenperustus joka
mainitaan muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml majakkana Se saattaa siis liittyauml majakan rakenteisiin tai puolustusvarustuksiin
bull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Saumlpin majakkayhteisouml ja luotsiasemabull Santakarin pooki
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
97
Majakat ja merimerkit Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaan luotsipiiri perustettiin 1849 Taumlmauml tapahtui myoumlhemmin kuin Saaristomeren ja Suomenlahden luotsipiirien perustaminen Luotsipiirin perustamisen myoumltauml kaikki majakat merimerkit ja vaumlylaumlt Siipyystauml Tornioon siirtyivaumlt kruunun hallintaan Samalla aloitettiin myoumls Pohjanlahden merenmittaukset143
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlssauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainitaan kiinteaumlnauml muinais-jaumlaumlnnoumlksenauml Hailuodon Hiidenniemen tunnusmajakka144 eli pooki joka rakennettiin vuon-na 1859 ja paloi salaman sytyttaumlmaumlnauml vuonna 1925 Toinen muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainittu kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls-pooki sijaitsee Mustasaaren Kummelskaumlretissauml145 saaren korkeimmalla kohdalla Laudoitettu puinen pooki rakennettiin 1823 tai 1824 paikalle jossa aiemmin sijaitsi kivikummeli Tullilaitos purki pookin vuonna 1922 Paikalla sijaitsee suuri kiviroumlykkiouml
143 Laurell 1999 s 22144 Muinaisjaumlaumlnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000030483 532019145 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022773 532019
bull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakatbull Tankarin ja Trutklippanin majakka-ja luotsiyhdyskunnatbull Saumllgrundin majakka luotsiasema ja Laxhamnbull Hailuoto (Marjaniemen majakka- ja luotsiyhdyskunta)bull Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)bull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
98
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat
Satamia ovat myoumls luonnonsatamat ankkuripaikat ja lastauspaikat Satamia on ollut yhtauml kauan kuin on ollut tarvetta alusten saumlilyttaumlmiseen tai ankkurointiin Niihin liittyy usein kivisiauml ja puisia rakenteita kuten laitureita hirsiarkkuja aallonmurtajia sekauml rakennuksia merimerkkejauml ja kiinnitysrenkaita ja -tappeja Satamista kertovat myoumls hylyt sekauml kaupan-kaumlyntiin liittyvaumlt arkeologiset loumlydoumlt kuten rakennusten pohjat sekauml rakennusjaumlte kuten puu tiili ja lasi Alusten painolastikivistauml ja -hiekasta tai muusta materiaalista muodostu-neet painolastipaikat liittyvaumlt erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin sillauml vasta tuolloin alusten koko ja kaupankaumlynnin luonne mahdollisti erityisten painolastipaikkojen syntymisen Alukset saattoivat purjehtia pelkaumlssauml painolastissa joka poistettiin ennen lastin nostamista alukseen
146 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Taskun tunnusmajakka Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016885
Satama alusten kiinnittymiseen ja ankkuroitumiseen tarkoitettu suojainen vesialue146
99
Satamapaikkoja ja satamia on sijainnut samoilla seuduilla kuin asutusta niin meren rannikoil-la kuin sisaumlmaan jaumlrvien rannoilla Ennen tieverkoston rakentamista veneet ja alukset olivat helpoin keino liikkua paikasta toiseen Jotkin varhaishistorialliset satamapaikat ovat nykyaumlaumln kaupunkeja kuten esimerkiksi Turku Tammisaari tai Porvoo Kaupunkien kasvaessa vanhat satamarakenteet ovat suurelta osin jaumlaumlneet rakennusten alle tai myoumlhemmaumln satamatoiminnan jalkoihin Olaus Magnus maumlaumlritteli 1500-luvulla hyvaumln luonnonsataman tunnuksiksi mereltauml havaittavissa olevan luonnon kiinnekohdan sisaumlaumlntulovaumlylaumln vapaan veden (ei karikoita) sekauml suojaisen sijainnin147
Suomesta ei tunneta varmoja kivi- tai pronssikautisia satamia Hiittisten Kyrksundet on ajoi-tettu vanhimmilta osiltaan rautakautiseksi satamaksi ja sellaiseksi on esitetty muun muassa Kymijoen Merikoskea Useimmat tunnetut rautakautisetkeskiaikaiset linnoitukset kuten Por-voon Oumlrnviksudden ja Kemioumlnsaaren Houmlgholmen sijaitsevat veden aumlaumlrellauml joten niillauml on ollut satama Keskiajalla kaupunkien yhteydessauml sekauml rannikon linnojen ja linnoitusten yhteydessauml sijaitsi satama Satamien kehittyminen on tiiviisti yhteydessauml kaupankaumlynnin kansainvaumllisty-miseen yhteiskunnan urbanisoitumiseen sekauml laivanrakennuksen kehitykseen Taumlten satamat ovat kehittyneet yhtauml aikaa kaupunkien ja muun asutuksen leviaumlmisen kanssa148
Luonnonsatamat ja ankkuripaikat eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml sisaumlllauml mitaumlaumln rakennettuja elementtejauml vaan ne ovat syvaumlvetisiauml ja tuulelta suojaisia paikkoja joissa on odotettu parempaa saumlaumltauml tai sopivia tuulia Varhaisista satamista ei ole saumlilynyt varsinaisia kirjallisia laumlhteitauml mutta ensimmaumliset tiedot ovat peraumlisin keskiajalta ja uuden ajan alun vuosisadoilta149
147 Niitemaa 1964 s 22148 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019149 Niitemaa 1964
Kuva Kiinnitysrengas Eurajoen Kaunissaaren luonnonsatamassa Kuvaaja Leena Koivisto 2004 Museovirasto kuva AKDG10757
100
Luonnonsatamien yhteydessauml on saattanut olla kauppaan tai muuhun kokoontumiseen liittyvaumlauml toimintaa kuten Hiittisten Kyrksundetissa Ankkuripaikkojen rantakallioilta loumly-tyy usein kalliohakkauksia joita merenkulkijat tekivaumlt ajanvietteeksi Esimerkiksi Hangon Hauensuolen kallioon on tehty satoja hakkauksia 1500-luvulta laumlhtien Lastauspaikoilla erilaisia myytaumlviauml tuotteita siirrettiin aluksiin Lastauspaikat sijaitsivat usein kylien tai esi-merkiksi kartanoiden ja tehtaiden laumlhellauml150 Saaristossa satamapaikat on voitu raivata kivistauml ja lohkareista vapaiksi rantautumispaikoiksi jotka on rajattu matalin kivimuureinNaumlitauml on kuvattu tarkemmin veneenvetopaikkojen yhteydessauml Joskus rantakallioihin on isketty myoumls rautaisia kiinnitystappeja Rantautumispaikoissa alukset on vedetty rantaan suojaan tai korjattaviksi ja satamapaikka on tarkoitettu laumlhinnauml matalasyvaumlyksisille veneille Taumlllaisia paikkoja ovat esimerkiksi Vaumlsterhamn Paraisilla sekauml Baringtskaumlrsoumlren ja Trutoumlren Mustasaaressa151
150 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019151Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Yleiskuva Hauensuolesta Kuvaaja Soile Tirilauml 2007 Museovirasto kuva RHO12596263
101
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Suomenlahti
Suomenlahden rannikolta tunnetaan lukuisia vanhoja satamapaikkoja Niitauml on merkitty vanhoihin merikarttoihin ankkuri-symbolilla
Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvun lopulta mainitaan Suomenlahden luonnonsatamina mm Hanko Tvaumlrminne Jussarouml Haumlstouml-Busouml ja Porkkala Taumlrkeauml var-hainen satamapaikka sijaitsee Helsingin Santahaminassa joka mainitaan keskiaikaisissa laumlhteissauml valtakunnan hallitsijoiden pysaumlhdyspaikkana Paikallisesti merkittaumlviauml varhaisia satamapaikkoja olivat muun muassa Tostholmen sekauml Bastouml Inkoossa ja Iso ja Pieni Mi-ckelskaumlr Porkkalan kupeessa Kirkkonummella152
Hankoniemen pohjoispuolella Kapellhamnissa eli Kappelisatamassa oli varhaiskeskiai-kainen satama jossa matalalla kulkevat alukset voitiin vetaumlauml rantaan Kappelisatamas-sa oli kappeli jonka sijaintia ei ole pystytty tarkasti selvittaumlmaumlaumln Sen yhteydessauml ollut hautausmaa on sen sijaan paikannettu Hankoniemen etelaumlkaumlrjen Hauensuolen satama-paikalta meren pohjasta on loumlytynyt merenkulkijoilta veteen joutunutta esineistoumlauml kuten liitupiippujen katkelmia Myoumls Raaseporin linnan satama oli taumlrkeauml solmukohta keskiajan maa- ja merikaupassa Hangon Taumlktomin satama toimi lastauspaikkana
Loviisan Kungshamn eli kuninkaansatama mainitaan Joumlns Maringnssonin merikartassa vuodelta 1644 Kungshamnin veden pohjasta on loumlytynyt laivoilta veteen joutuneita historiallisia esineitauml mutta varsinaisia satamarakenteita ei tunneta153
Varhaisina satamapaikkoina itaumliseltauml Suomenlahdelta voidaan mainita Pyhtaumlaumln Ahven-koskiMerikoski ja Virolahden Lapurin saari Waghenaerin kartassa 1500-luvun lopulta mainitaan purjehdusreitin Helsingistauml Viipuriin vaumllietappeina eli satamapaikkoina Pellinge Pyhtaumlaumln Kaunissaari Kymijoen itaumlpuolinen suu Saksala Vehkalahti ja sen edustalla Stora Fiskaroumln joka nykyaumlaumln jaumlauml jo Venaumljaumln puolelle154
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Ruotsin vallan aikana keskushallinto saumlaumlteli voimakkaasti purjehdusta ja ulkomaankauppaa keskittaumlen sitauml kaupunkeihin Taumlmauml naumlkyy myoumls Suomessa kaupunkien kehittymisenauml kes-kiajalta laumlhtien Turun saaristossa on useita purjehdusreittien solmukohtia luonnonsatamia joiden merkitystauml on korostettu kalliohakkauksilla kompassiruusuilla ja kivikehillauml Tunnetuin sisaumlsaariston ja ulkosaariston solmukohta on Korpostroumlm Lisaumlksi yhteyksien solmukohtina korostuvat suurimmat saaret jotka on usein tunnettu rautakaudelta laumlhtien kuten Utouml Jurmo Noumltouml Aspouml Berghamn Jungfruskaumlr ja Houtskari Saaristomerellauml on lukuisia paikannimiauml joiden osana mainitaan -hamn Todennaumlkoumlisesti naumlistauml ainakin useimmat kuvastavat jonkin-laista sataman paikkaa Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta mainitaan Saaristomeren luonnonsatamina Aspouml Noumltouml Jurmo ja Hiittisten Kyrksundet
152 Niitemaa 1964153 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000028740154 Niitemaa 1964 s 26
102
Kemioumlnsaaressa Hiittisten Houmlgholmenin kalliosaaren suojassa oli satama jonne keskiai-kaiset syvaumlllauml kulkevat lastialukset paumlaumlsivaumlt Houmlgholmenin rantaan rakennettiin 1300-luvun jaumllkipuolella jaumlreistauml puista satama- ja laiturirakennelmat Saaren laella on arkeologisia jaumlaumlnteitauml linnoituksesta Saaren merkitys keskiajan tutkimukselle on erittaumlin suuri
Kemioumlnsaaressa Purunpaumlaumln Jungfrusund mainitaan satamapaikkana jo keskiajalta laumlhtien Viimeistaumlaumln 1600-luvulla sinne perustettiin myoumls kestikievari palvelemaan merellauml liikkujia Jungfrusund oli taumlrkeauml pysaumlhdyspaikka Turkuun purjehdittaessa
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanlahden rannikon vanhimmat satamat ovat jaumlaumlneet kuivalle maalle maankohoamisen seurauksena Kaupunkien satamia on jouduttu siirtaumlmaumlaumln jopa useampia kertoja ulommas saaristoon jotta vesisyvyys on riittaumlnyt laivoille Esimerkiksi Pietarsaaren vanhin satama Pedersoumlren satama Pedersoumlren kirkon vieressauml on noin viiden kilometrin paumlaumlssauml nykyisestauml satamasta Uudenkaarlepyyn satamaa siirrettiin jokivartta pitkin ulospaumlin useita kertoja vuo-sisatojen mittaan Vanhan sataman komea kivilaituri on aikaa sitten jaumlaumlnyt kuivalle maalle Myoumls Vaasassa satama on siirretty useita kertoja155
Pohjanlahden alueelta ei ole saumlilynyt luetteloa vanhoista satamapaikoista tai reittikuvauksia mutta Merenkurkusta pohjoiseen on saumlilynyt ehdotus purjehdussaumlaumlnnoumlksi vuodelta 1546 joka luettelee kahdeksan satamaa Mustasaari Pietarsaari Kaarlepyy Saloinen Oulu Ii Kemi ja Tornio
155 Pohjanmaan merellinen perintouml s 13
Kuva Hiittisten Houmlgholmen Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museovirasto kuva AKDG54961
103
Painolastipaikat
Purjelaivojen aikakaudella laivoihin lastattiin kiviauml soraa tai hiekkaa silloin kun laivoissa ei ollut riittaumlvaumlsti kauppatavaraa lastina rungon vakaana pysymiseksi Joskus painolas-tina kaumlytettiin myoumls rautaromua tiiliauml tai muuta saatavilla olevaa ainesta Purjelaivoissa kaumlytettiin painolastia 1500-luvulta alkaen mahdollisesti jo aiemmin aina 1900-luvulle astiPainolastiainesta on siten kulkeutunut Suomeen vuosisatojen ajan Maumlaumlraumlsatamassa painolasti tyhjennettiin joskus veteen joskus maalle Jo varhain satamilla oli maumlaumlraumlyksiauml siitauml ettauml painolastia ei saanut tyhjentaumlauml satamaan vaan sen ulkopuolelle kuitenkin laumlhistoumllle Painolastipaikoilta loumlytyy kaukomaiden kiviauml ja maa-ainesta jossa on piikiveauml fossiilikalkkikiveauml saviliusketta ja muita Suomen maaperaumllle vieraita aineksia156 Naumliden lisaumlksi loumlytyy myoumls pilssiin joutuneita alusten lastina olleita tai omistajiltaan hukkuneita esineitauml
156 Burstroumlm 2017 11 Kinnunen 2002 s 21
Painolastipaikka sataman laumlhistoumlllauml oleva alue johon on tyhjennetty purjealusten aikakaudella laivojen painolastia
Kuva Mustikkamaalla Isoisaumlnniemen rannassa sijaitsee ainakin 1700-luvulla kaumlytoumlssauml ollut purjelaivojen painolastin jaumlttoumlalue Kuvaaja Helena Ranta 2016 Museovirasto kuva AKDG54941
104
Painolastipaikat Suomenlahti
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Helsingin Mustikkamaan rannoilla sekauml Porvoon Kraringkoumln luona jonka edustalla olevien pienten saarten Lilla Barlastholm ja Yttre Barlastholm arvellaan paljolti syntyneen painolastien purkamisen seurauksena
Painolastipaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Porin Reposaaressa Reposaaren vanhan sataman laiturikehikot on laumlhes ko-konaan taumlytetty painolastihiekalla ja painolastihiekkaa on kaumlytetty myoumls yleisemmin taumly-temaana Eraumlaumlt Porin satamakadut on pohjustettu Koumloumlpenhaminasta laivatulla soralla157
Painolastipaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Kokkolan Mustakarissa
Kalliohakkaukset ja kivikompassit
Vanhoista satamapaikoista loumlytyy yleensauml erilaisia kalliohakkauksia (esimerkiksi kompas-siruusut) ja kivikompasseja
157 Kinnunen 1990 s 10158 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019159 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019
Kalliohakkaus kallioon tai kiveen hakkaamalla uurtamalla tai kaivertamalla muo-dostettu kuvio158
Kivikompassi meren saaristossa kallioille ladottu kiveys jossa on paumlauml- ja vaumlli-ilman-suuntien mukaisesti asetetut haarat159
105
Kuva Kalliohakkauksia Naantalin Iso-Kuusisen saarella161 Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
Kalliohakkaukset ovat tyypillisimmillaumlaumln nimikirjaimia ja vuosilukuja Kiviin on myoumls hakattu esimerkiksi kompassiruusuja aurinkokelloja yksinkertaisia rengaskuvioita laiva-aiheita ja vaakunoita Hakkauksilla on haluttu ikuistaa jokin tietty tapahtuma tai merkitauml muistiin taumlrkeauml paumlivaumlmaumlaumlrauml Keskellauml metsaumlauml sijaitsevissa suurissa maakivissauml olevat kuviot ovat yleensauml historiallisen ajan rajamerkintoumljauml Hakkausten tyypillisiauml sijaintipaikkoja ovat ve-sistoumljen aumlaumlrellauml olevat sileaumlt rantakalliot korkeiden kallioiden laet tai yksittaumliset suuret maakivet Hakkaukset voivat olla yksittaumlin tai laajemmissa ryhmissauml Kalliohakkauksia nimitetaumlaumln myoumls kaiverruksiksi tai kalliopiirroksiksi
Suomessa kaikki tunnetut hakkaukset ajoittuvat historialliselle ajalle Rannikolla tai saaris-tossa sotilaat ja merimiehet tekivaumlt hakkauksia ajanvietteeksi sotatoimien aikana tai kun odotettiin parempaa saumlaumltauml Ajanvietteeksi tehtyjauml hakkauksia loumlytyy mm Kemioumlnsaaren Moumllnholmenista Paraisten Tammortista sekauml Hangon Hauensuolen luonnonsatamastaErityisesti merenkulkuun liittyvaumlt hakkaukset ovat yleisiauml Veneiden veistaumlmisen tai kalas-tuksen yhteydessauml tehtiin usein laivakuvioita kuten Haminan Ulko-Tammion rantakallioiden hakkaukset joissa laivan lisaumlksi on kuvattu jatulintarha sekauml nimiauml ja vuosilukuja Luoto toimi saarelaisten kalastuspaikkana vuosisatojen ajan Myoumls Kemin ulkosaaristossa Sel-kauml-Sarven kalastustukikohdan ympaumlristoumloumln on tehty useita hakkauksia ja aurinkokelloja Toisinaan laivahakkauksia on tehtyuponneiden laivojen tai hukkuneiden muistomerkeiksi Merenkulkijat kaumlyttivaumlt kivikompassien lisaumlksi kallioon hakattuja kompassiruusuja sekauml-aurinkokelloja160
160Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019161 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112705000003 2822019
106
Kuva Selkauml-Sarven aurinkokello Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11411
107
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin hakkaukset kaiverrukset kiinnitysrenkaat ja kompas-siruusut Rekisterissauml ei ole eritelty kohdetyyppinauml kivikompasseja
108
Erityisen ryhmaumln muodostavat hallitsijoiden vierailujen muistoksi tehdyt hakkaukset kuten Paraisten Skorvlotin hakkaus jonka kerrotaan liittyvaumln Kaarle- herttuan vierailuun vuonna 1599 Kustaa IIIn vierailut ikuistettiin kiveen Paraisten Naumlsuddenilla sekauml Virolahden Suur-Pisin saarella Venaumljaumln vallan aikana tsaarien ja tsaarittarien vierailuista tehtiin useita hakkauksia Viranomaisten tekemiauml hakkauksia ovat esimerkiksi valtakunnan maakuntien tai kylien raja-merkit Vedenkorkeusmerkkejauml sisaumlvesi- ja merenrantakallioihin tekivaumlt niin viranomaiset kuin yksityishenkiloumltkin
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ranta-kallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomessa ovat Hangon Hauensuolen luonnon-satama Porin Tyltyn piirroskallio sekauml Ulko-Tammion kalliot162
Kompassikiveykset ovat kalliolle tai maanpinnalle ladottuja kiveyksiauml joissa on 8 16 tai 32 paumlauml- ja vaumlli-ilmansuuntien suuntaista kivistauml ladottua haaraa Kompassin keskustassa oleva kivi on yleensauml muita suurempi Kompassikuviot ovat samankaltaisia alusten kompassien kanssa ja on oletettu ettauml kiveykset on rakennettu aluksen kompassineulan avulla osoittamaan joko magneettista pohjoissuuntaa tai napapohjoisen suuntaa On arvioitu ettauml kivikompasseja on kaumlytetty esimerkiksi alusten kompassien epaumltarkkuuden kompensointiin tai naumlkoumlhavaintoon perustuvan [kompassi]suunnan osoittamiseen maista merelle163
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompas-seja tunnetaan Turunmaan ja laumlnsirannikon saaristoista sekauml erityisesti Merenkurkun saarilta
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Suomenlahti
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomenlahdella ovat Hangon Hauensuolen luonnonsatama sekauml Ulko-Tammion kalliot164
Suomenlahden alueelta tunnetaan mahdollinen kivikompassi Porvoon Raumlvholmenin saa-relta165 Sen ilmansuunnat on muodostettu kivikasoista
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Turunmaan saaristosta on rekisteroumlity 56 paikkaa joissa on kallioon hakattuja merkkejauml Ne liittyvaumlt ulkosaaristossa paumlaumlosin joko sesonkikalastukseen ulkokareilla taikka tulli- ja uudelleenlastaussatamiin luotsipaikkoihin ja krouveihin kauppavaumlylien tuntumassa
162 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019163 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019164 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000022811 ja Arkeologisen kulttuuripe-rinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019165 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022630 2722019
109
Jotkin merkit osoittivat rajojen paikkoja kalastusalueilla Sisempaumlnauml saaristossa hakkauksilla on merkitty kesaumlnuottien vetopaikkoja Vaumlyliin ja merenkulkuun liittyvaumlt merkit kallioissa ajoittuvat 1600-luvulta 1800-luvulle kalastukseen liittyvaumlt paumlaumlosin 1700-luvun lopulta 1800-luvun puolivaumlliin166 Tunnetuimpia hakkauskallioita Saaristomerellauml ja Selkaumlmeren etelaumlosassa on Porin Tyltyn piirroskallio167
Kivikompasseja loumlytyy kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan Turunmaan saaristosta ja laumlnsirannikolta168 Niistauml kaksi sijaitsee Korppoon Bjoumlr-koumlssauml sekauml Flakaskaumlrissauml Sandholms kobbenilta tunnetaan kallioon hakattu kompassi169
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Pohjoinen Selkaumlmeren Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta (etenkin Merenkurkussa) rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan laumlnsirannikon saaristoista erityisesti Merenkurkun saarilta170
Pohjanlahden ja Peraumlmeren rannoilta tunnetaan eniten aurinkokelloja koko Suomen ran-nikoilta Pohjanmaalla niitauml on 12 kappaletta Vaasassa Uusikaarlepyyssauml Naumlrpioumlssauml Mustasaaressa ja Maalahdessa Aurinkokelloja ja hakkauksia loumlytyy myoumls Kemin Sel-kauml-Sarvesta
166 Tuovinen 1991 90-93 2000 s 34167 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112609500005 2722019168 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019169 Tuovinen 2000 s 40170 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019171 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000015215 732019
Kuva Kompassiruusu Naumlrpioumln Kompassberget 3171 Kuvaaja Katja Vuoristo 2009 Museo-virasto kuva AKDG10381
110
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Laiturit ovat tyypillisiauml rantavyoumlhykkeen rakenteita ja ne sijaitsevat osittain kuivalla maalla osittain vedessauml Niillauml on yleensauml joko maa- tai kiviydin Niiden koko muoto rakenne ja kaumlytetyt materiaalit vaihtelevat runsaasti Myoumls kaumlyttoumltarkoitus vaihtelee Pienemmaumlt lai-turit on voitu perustaa luonnonkivistauml suoraan maanpaumlaumllle ja veden pohjaan Suuremmat laiturit on usein rakennettu kivestauml ja puusta erillisen pohjarakenteen paumlaumllle ja niissauml on yleensauml tukirakenteinahirsiarkkuja Laivojen painolastilla esimerkiksi hiekalla taumlytettyjauml laitureita on usein kutsuttu moumlljiksi
Laitureita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Usein kohteita loumlydetaumlaumln rajattui-hin rakennushankkeisiin liittyvien selvitysten yhteydessauml Laitureita on rakennettu koko Suomen alueella
172 Tieteen termipankki satamapenger httptieteentermipankkifiwikiYmpC3A4ristC3B6tie-teetsatamapenger 132019
Kuva Espoon Bergoumln vanha houmlyrylaivalaituri Kuva Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto AKMA20160614
Laituri ja aallonmurtaja rannalta syvaumlaumln veteen ulottuva sata-marakenne tai muu rakenne 172
111
Hirsiarkku on veistetyistauml tai pyoumlroumlhirsistauml salvottu kiinteauml arkkumainen kehikko Arkut si-jaitsevat yleensauml rantavyoumlhykkeellauml yleensauml osittain vedessauml osittain rannalla Hirsiarkkuja on kaumlytetty muun muassa laiturien siltojen aallonmurtajien kanavien ja uiton rakenteina jokikalastuksen ja virtavesien patoina vaumlylaumlesteinauml ja ranta-alueiden taumlytoumlissauml
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne hirsiarkkua muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppinauml vaan se liittyy aina mm puolustusvarustuksiin laitureihin tai vaumlylaumlesteisiin Naumlitauml muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppejauml kaumlsitellaumlaumln erikseen taumlssauml kuvauksessa
Arkun kehikko on voitu jakaa painokivien sijoittamista varten vaumlliseinin pienempiin tiloihin Painona on voitu kaumlyttaumlauml myoumls hiekkaa louhetta tai muuta painavaa ainesta Hirsiarkkujen koko ja muoto vaihtelevat kaumlyttoumltarkoituksen ja sijaintipaikan mukaan Rakenteen sivun pituus voi vaihdella muutamasta metristauml kymmeniin metreihin Kehikko on rakennettu usein nelioumln tai suorakaiteen muotoiseksi Rauenneet arkut erottuvat ranta-alueilla tai veden alla kivien ja hirsien kasoina Toisinaan arkusta on jaumlljellauml vain kivet Vanhimmat Suomessa ajoitetut laiturin arkkurakenteet ovat 1300ndash1400-luvun vaihteesta Kemioumlnsaa-ren Hiittisten Houmlgholmenista
Hirsiarkkurakenteita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Todennaumlkoumlisesti hirsi-arkkuja on rakennettu koko Suomen alueella174
173 Arkeologisen kulttuuriperinoumln opas hirsiarkkuhttpakpnbafiwikihirsiarkku 132019
Hirsiarkku veteen tai rannan tuntumaan hirsistauml salvottu kivillauml taumlytetty kehikko173
Kuva Hirsiarkkurakennetta Suomenlinna edustalla Kuvaaja Maija Huttunen 2011 kuva AKMA20110279
112
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Suomenlahti
Suunnittelualueelta laitureita tunnetaan 33 kohdetta eli huomattavasti enemmaumln kuin muilta suunnittelualueilta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiin kuuluvat Virolahden Korpisaaren ja Hauml-meenkylaumln rannoilla sijaitsevat kivilouhosten laiturien perustukset 1700-1800-luvuilta ja 1900-luvulta tunnetaan esimerkiksi Espoon Nuottalahden Ryssjeholmenin rannassa hirsi-arkuista koostuva vanha laivalaiturin177perustus joka naumlkyy vielauml vuonna 1931 mitatussa kartassa mutta ei enaumlauml myoumlhemmin
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty vain kaksi aallonmurtajaa molemmat Suomenlahdella Toinen sijaitsee Espoon Ryssjeholmenissa175 ja liittyy saaren muihin merellisiin rakenteisiin Todennaumlkoumlisesti se on suojannut saarella 1910ndash1920-luvulla rakennettuja huviloita Toinen on Ison Mustasaaren aallonmurtaja176 Suomenlinnassa jota on uusittu vielauml 1900-luvun lopulla Alkuperaumlinen aallonmurtaja on rakennettu 1790-luvulla upotettujen puisten alusten paumlaumllle jotka saatiin sotasaaliina Puolasta
Hirsiarkkuja kaumlytettiin 1700ndash1800-luvuilla vaumlylaumlesteinauml puolustustarkoituksessa muun muas-sa Helsingin vesillauml estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua sekauml Suomenlinnan sisaumlvesillauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen vesiltauml tunnetaan 12 laiturikohdetta muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml Esimer-kiksi MaskunKoivuniemessauml178 on sijainnut Iiroisten tiiliruukin lastauspaikka ja paikalta tunnetaan myoumls kaksi rajamerkkeinauml pidettyauml rautatappia ja kaiverruksia Kustavin Iso-karin saaren ympaumlristoumlssauml on luotsiaseman ympaumlristoumlssauml lukuisia laiturinpohjia179 joita ei ole tutkittu laumlhemmin Paraisten Biskopsoumlstauml voidaan myoumls mainita hajonnut kivillauml taumlytetty hirsiarkku jota on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty laiturin pohjana Alueella on sijainnut venevaja jo 1700-luvulla
Satakunnasta tunnetaan vain yksi laiturirakenne180 kolme hirsistauml arkkua jonossa Porin Maumlntykallon edustalla Vain yksi arkuista on saumlilynyt ehjaumlnauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
174 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 132019175 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025826176 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020896177 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025824178 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008942179 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri muun muassa wwwkyppifitoaspxid=1121000028154 wwwkyppifitoas-pxid=1121000028153 wwwkyppifitoaspxid=1121000028152180 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122528
113
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan 17 kohdetta Esimerkiksi Hailuodon Ojankylaumlnlahdessa si-jaitsee vuonna 1880 rakennettu laituri181 puoliksi maalla puoliksi veden alla Laivaliikenne Ouluun on alkanut paikalta vuosisadan vaihteessa Kokkolan Gamla varvet182 on esimerkki muinaisjaumlaumlnnoumlksestauml joka koostuu useasta merellisen kulttuuriperinnoumln tyypistauml Paikalla on muun muassa laivan kiinnitysrengas kaksi laiturin perustaa laivanrakennuspaikka sekauml veneenvetopaikka Paikalla rakennettiin laivoja 1700-luvulta laumlhtien
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
32 Puolustus ja sodankaumlynti
Puolustuksella tarkoitetaan maan alueen paikan tai muun sellaisen puolustamista var-ten rakennettuja linnoituslaitteita Sodankaumlynti puolestaan merkitsee erilaisia sotatoimia kuten taisteluita183
181 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020669182 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000010114183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019
Puolustuksen ja sodankaumlynnin kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetbull meritaistelupaikatbull muinaislinnat ja linnavuoretbull keskiaikaiset linnatbull linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltbull kiviuunitbull rajamerkit
114
Vaumlylaumlesteet ovat vesivaumlylille upotettuja esiteitauml joiden tarkoituksena oli estaumlauml vihollisen liikkuminen ja paumlaumlsy taumlrkeisiin kohteisiin Esteiksi voitiin rakentaa kivillauml taumlytettyjauml hirsi-arkkuja tai upottaa vanhoja aluksia Vaumlylaumlesteitauml rakennettiin muun muassa Helsingin ja Saimaan vesillauml kapeisiin salmiin estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua185 Vaumlylaumlesteitauml on kuitenkin ollut jokaisen meren aumlaumlrellauml sijaitsevan hallinnollisen keskusalueen edustalla
Katso myoumls alaluku ldquoLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkutrdquo ylempaumlnauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Suomenlahti
Kymenlaakson tunnetut vedenalaiset puolustusvarustukset liittyvaumlt Ruotsinsalmen linnoitustoumlihin Kukourin purjehduseste on noin 15 x 8 metrin kokoinen melko ehjauml hirsiarkkurakennelma joka on taumlytetty kivillauml Kukourin saarella sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoituksen uloin varustus Fort Slava joka rakennettiin 1791ndash1794 Varustus sulki Ruotsinsalmen sisaumlaumlntulo-vaumlylaumln ja merialue sen itaumlpuolella oli tarkoitettu avomerilaivaston ankkuripaikaksi Vaumlylauml oli mahdollista sulkea vedenpinnalla kelluvin puomein Purjehdusesteen molemmissa paumlissauml oli oli pohjaan upotettuja kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja joihin puomien ketju kiinnitettiin Myoumls Kukourin itaumlpuolella kerrotaan olevan kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja186 Hajonneempi yksittaumlinen kivillauml taumlytetty hirsiarkku sijaitsee Kuutsalon Mullinlahden sataman kohdalla laivavaumlylaumlllauml Se on ilmeisesti myoumls toiminut vaumlylaumlestepuomien kiinnityskohtana187
Helsingissauml vaikeuttamaan vihollisen paumlaumlsyauml kaupungin edustalle Kruunuvuorenselaumllle on upotettu laivoja Suomenlinnaan liittyvaumlt 1700ndash1800-luvun hirsiarkku-vaumlylaumlesteet sijaitsevat Kuninkaansaaren luona Haminasalmessa188 Vallisaaren Kuggsundetissa sekauml Saumlrkaumln-salmessa189 Naumliden lisaumlksi Espoosta tunnetaan Karhusalmen (Hanasundin) 1800-luvun vaumlylaumleste190
184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019185 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 2722019186 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121528187 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022852188 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122172
Vedenalaiset puolustus-estevarustukset
Vedenalainen estevarustus saari- tai niemilinnan ympaumlrille veteen rakennettu vino- tai pystypaaluista kivistauml tai kivillauml taumlytetyistauml hirsiarkuista koostuva este184
115
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetaan vain Kustavin Katanpaumlaumln linnake191 jonka monipuolista koko-naisuutta kaumlsiteltiin ylempaumlnauml Kustavista tunnetaan myoumls puurakenne192 Kustavin Friisilaumln kylaumln venevalkaman edustalta paikalta jonka laumlhellauml kaumlytiin myoumls niin sanottu Isoluodon meritaistelu
Selkaumlmeren etelaumlosasta ei ole tunnettuja vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset
Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta ei tunneta vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Meritaistelupaikat
Merialueiden taistelupaikat olivat yleensauml taktisesti valittuja Ne olivat usein joko avoimia merialueita tai kapeikkoja kuten salmia ja niiden laumlhivesiauml Meritaisteluissa hyoumldynnettiin myoumls maa-alueita ja niiden varustuksia sekauml puolustuslaitteita Salmiin on voitu lisaumlksi upottaa puurakenteisia purjehdusesteitauml ja aluksia tai kiinnittaumlauml kulkua estaumlviauml kettinkejaumlMeritaistelupaikan valintaan vaikuttivat myoumls kaumlytoumlssauml olleet alus- ja asetyypit sekauml meritaistelutaktiikat ja saumlaumlolosuhteet194
189 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121306 ja wwwkyppifitoaspxid=1121307 190 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121177 RKY vdd httpwwwrkyfireadaspr_koh-de_detaspxKOHDE_ID=1570 632019191 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418192 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122624193 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019194 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Meritaistelupaikka vesialue jolla taisteluun liittyvaumlt sotatoimet ovat tapahtuneet193
116
Meritaistelun jaumlljet katoavat nopeasti meren pinnalta Kaikki jaumlaumlnnoumlkset eivaumlt ole vaumllttauml-maumlttauml uponneet juuri taistelupaikan kohdalle meren pohjaan vaan osa niistauml on voinut ajautua kauemmas Meritaisteluista kertovat pohjassa ja rantavesissauml saumlilyneet alusten ja veneiden hylyt ja niiden osat ja varusteet takilan osat ankkurit tykit tykinkuulat sekauml erilaiset sotilaskaumlytoumlssauml olleet muut esineet Usein taistelupaikoilta loumlytyy myoumls henkilouml-kohtaisia esineitauml sekauml taistelussa menehtyneiden jaumlaumlnnoumlksiauml Taistelupaikat voivat olla edelleen hautapaikkoja Meritaisteluissa ei aina menetetty aluksia eikauml raskasta aseistusta Kaikkia tunnettuja meritaisteluja ei ole onnistuttu paikantamaan historiallisten laumlhteiden pohjalta tai maastosta etsinnoumlistauml huolimatta
Kotkan edustalla kaumlyty Ruotsinsalmen toinen meritaistelu (9ndash1071790) oli Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Hangon vesillauml kaumlydyn Riilahden taistelun (2771714) sijaintipaikkaa ei ole varmuudella pystytty maumlaumlrittaumlmaumlaumln historiallisista laumlhteistauml ja maastosta195
195 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Kuva Ruotsinsalmen meritaistelualue Katariinan puistosta kuvattuna Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13013
117
Kartta Kotkan Ruotsisalmen meritaistelualue jonka koko on 26 kmsup2
118
Alla olevissa listauksissa196 on otettu mukaan myoumls ne taistelut jatai muut sotatoimet mitkauml ovat tapahtuneet nykyisten rajojen ulkopuolella tai Ahvenanmaalla rajat ylittaumlvaumln kokonaiskuvan hahmottamiseksi Meritaistelupaikoista ei ole saatavilla digitaalista paik-katietoa joten niistauml ei ole saatavilla visualisointikarttaa Tunnetut meritaistelupaikat on kuitenkin luetteloitu alla
bull Suursaaren taistelu 1771788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtausyritys 2ndash481788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Ruotsinsalmen 1 meritaistelu 24ndash2551789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakat Porkkalan luona 26ndash2981789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Taistelu Baroumlnsalmessa 1891789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakoita Inkoon alueella ja Baroumln salmessa syyskuu-lokakuu 1789 (Kustaa
III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Tallinnan meritaistelu 1351790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtaus 1551790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Viipurinlahden taistelu (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Ruotsinsalmen 2 meritaistelu 971790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Avomerilaivastojen yhteenotto Hangon edustalla Englannin laivasto mu-
kana 25ndash2681808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Kahakka Tammisaaren luona 1951854 (Krimin Sota)bull Svartholman ja Ruotsinsalmen merilinnoitusten pommitukset 1855 (Krimin
Sota 1854ndash1856)bull Viaporin (Suomenlinnan) pommitus 9-1181855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edu-
stalle 1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten sukellusveneiden toiminta Suomenlahden suulla sukellusvene
SMU26 torpedoi venaumllaumlisen risteilijauml Palladan (I maailmansota)bull Russaroumln taistelu 1121939 Russaroumln patteri tulitaistelu neuvostoliittolaisen
risteilijauml Kirovin ja kahden Gnevnyi-luokan haumlvittaumljaumln Smetlivyi ja Stremi-telrsquonyi kanssa(Talvisota)
bull Saaristotaistelut Hankoniemen ympaumlrillauml (Jatkosota)bull Saksan laivaston miinalaskuoperaatiot Suomenlahdella (Jatkosota)bull Suomen ja saksan laivastojen miinasulut Suomenlahdella Jumindan mii-
nasulku (Jatkosota)bull Tallinnan evakuointi ja Jumindan miinakatastrofi maailman suurimpia
meritaisteluita yli 60 alusta upposi n 12 000 neuvostoliittolaista hukkui (Jatkosota)
bull Somerin taistelu 8-91942 (Jatkosota)
Meritaistelupaikat ja muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat Suomenlahti
Suunnittelualueen meritaisteluja ja tai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
119
bull Saksan laivasto laskee sukellusveneverkon yli Suomenlahden Porkkalan ja Naissaarenvaumllille
bull Tykkivene Turunmaa saa pommiosumia ilmahyoumlkkaumlyksessauml ajetaan mata-likolle Haapasaaren luona ja korjataan 251943 (Jatkosota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinotteita vaumlylille jaumlaumlnmurtaja Sisu vaurioituu magneettimiinan raumljaumlhdyksessauml Melkin luona (Jatkosota)
bull Miinalaiva Riilahti uppoaa Neuvostoliiton torpedoveneiden hyoumlkkaumlyksessauml 2381943 (Jatkosota)
bull Vartiolaiva Uisko uppoaa torpedolentokoneen hyoumlkkaumlyksessauml Suomenlah-della 1691943 (Jatkosota)
bull Viipurinlahden taistelut kesaumlkuu-heinaumlkuu 1944 (Jatkosota)bull Saksalainen ilmatorjuntaristeilijauml Niobe uppoaa Neuvostoliiton ilma-bull hyoumlkkaumlyksessauml Kotkan satamaan 1671944 (Jatkosota)bull Suursaaren taistelu 1591944 (Lapinsota)bull Suomalaisten miinasulkuja Suomenlahden suulle saksalaisia sukellusveneitauml
tuhoutuu miinoitteisiin (Lapinsota)bull Saksalainen sukellusvene upottaa miinalaiva Louhen Hangon ulkopuolella
1211945 (Lapinsota)
196 Listan ovat koostaneet Forum Marinumissa Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tapani Vaumlrjouml
120
bull Taistelu Turun edustalla 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Riilahden taistelu 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Laivastojen oleskelu Hankoniemen alueella 1713 ja 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Korpostroumlmin meritaistelu 2051743 (Hattujen sota 1741ndash1743)bull Kansannousu Ahvenanmaalla toukokuu 1808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Uudenkaupungin kahakka 361808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Ala-Lemun maihinnousu 19-2061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Maihinnousut Vaasan laumlhellauml 2561808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Krampin taistelu 3061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Pukinsalmen taistelu 471808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Taistelut Kemioumlnsaaren ympaumlrillauml Tallholmen 217 Sandouml 28 Vestankaumlrrin mai-
hinnousu 28 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Loumlvoumln kahakka 17ndash1881808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Isoluodon Groumlnvikin taistelu Kustavissa 3081808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Varanpaumlaumln maihinnousu 17ndash1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Palvan taistelu 1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Helsinginrannan maihinnousu (Lokalahti) 16ndash2891808 (Suomen sota 1808ndash 1809)bull Bomarsundin pommitus ja valtaus 8ndash1681854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Englantilaisten tiedusteluisku Turkuun 2281854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edustalle
1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten miinoitussyoumlksyt selkaumlmerelle 1914ndash1915 kauppalaivoja tuhoutui
miinoihin Porin ja Rauman edustalla (I maailmansota)bull Utoumln taistelu 1915 saksalaiset risteilijaumlt vastaan Utoumln linnake ja Venaumllaumliset risteil-
ijaumlt (I maailmansota)bull Saksalaisten miinasukellusveneen UB4n retket Turun saaristoon miinalaiva Lado-
ga upposi Oumlroumln luona matkustajahoumlyrylaiva Skiftet upposi Ahvenanmaalla (I maailmansota)
bull Satamakaupunkien kuten Turun Rauman ja Porin ilmapommitukset joulukuu-hel-mikuu (Talvisota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinoitteita Turun Rauman ja Porin vaumlylille (Talvisota)bull Ilmahyoumlkkaumlykset panssarilaiva Ilmarista ja Vaumlinaumlmoumlistauml vastaan Ahvenanmaallaja
Turun sataman edustalla (Talvisota)bull Neuvostoliittolainen sukellusvene S2 tuhoutui miinaan ajossa Maumlrketin majakan
laumlhellauml (Talvisota)bull Turun sataman pommitus (Jatkosota)bull Bengtskaumlrin taistelu 2671941 (Jatkosota)bull Neuvostoliiton sukellusveneoperaatiot 1942 saattueliikenne Ahvenanmerellauml
muutamia kauppalaivoja uppoaa (Jatkosota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
121
Muinaislinnat
Muinaislinnojen paikoiksi valittiin yleensauml jyrkkaumlrinteisiauml tai muuten vaikeasti saavutettavia maumlkiauml jotka ovat maisemallisesti huomattavia Samalla niiltauml on voitu visuaalisesti hallita laajoja alueita Monista korkeille ja jyrkkaumlrinteisille paikoille tehdyistauml muinaislinnoista on kaumlytetty myoumls nimeauml linnavuori Muinaislinnaan kuuluu maasta tai kivistauml rakennettu valli estaumlmaumlaumln laelle paumlaumlsy Vallien rakentamisessa on voitu kaumlyttaumlauml kylmaumlmuurausta tai puisia rakenteita Muinaislinnoista on tavattu vallien sisaumlpuolelta kaivantoja ja kivirakennelmia
197 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna
bull Venaumllaumlisten Kaleerien retki Pohjanlahdelle ja haaksirikot Pohjanlahden rannikolla (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)
bull Kauppalaivojen polttamisia Pohjanlahden kaupungeissa (Krimin Sota 1854ndash1856)
bull Kokkolan Halkokarin kahakka 761854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Tornion maihinnousu 1101944 (Lapin sota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
Muinaislinna rautakaudella tai varhaishistoriallisella ajalla harjulle kallio-maumlelle tai ympaumlristoumloumlnsauml naumlhden korkealle saarelle rakennettu varustus197
122
On arvioitu ettauml Suomen alueella olisi ainakin 72 varmaa rautakautiseksi tai varhaishisto-rialliseksi ajoitettavaa muinaislinnaa Laumlhes kaikki muinaislinnat sijaitsevat rautakautisen asutuksen tuntumassa mutta niitauml tunnetaan myoumls kilometrien paumlaumlssauml asutuskeskuksista Taumlllaisia paikkoja on pidetty kaukolinnoina
Muinaislinnoja on pidetty paikallisten suhteellisten hajanaisten ja jaumlrjestaumlytymaumlttoumlmien yhteisoumljen rakentamina ja yllaumlpitaumlminauml Linnat rakennettiin puolustukselliseen ryoumlstoumlretkien torjuntaan ja monet niistauml ovat olleet kaumlytoumlssauml ainakin ristiretkiajalla osa jopa 1400-lu-vulle saakka Historiallisten laumlhteiden perusteella saaristossa ja rannikolla on kaumlytetty merkinantotulia joilla on voitu varoittaa laumlhestyvistauml vihollisista On siis mahdollista ettauml muinaislinnoissa on ollut kaumlytoumlssauml tulitiedotusjaumlrjestelmauml
Muinaislinnoja on erityisesti Ahvenanmaalla Varsinais-Suomessa Haumlmeessauml ja Uudella-maalla mutta muutamia tiedetaumlaumln myoumls Satakunnasta Savosta ja Pohjois- Karjalasta Tunnettuja muinaislinnoja joilla on ollut merellinen yhteys ovat Liedon Vanhalinna198 ja Rikalan linnavuori199
Muinaislinnat Suomenlahti
Suomenlahden rannikon tunnettuja muinaislinnoja ovat Porvoon Iso Linnamaumlki200 Sipoon Sibbesborg201 sekauml Helsingin Vartiokylaumln linnavuori202 Tammisaaren kaupunkiin liittyen alettiin rakennetun kaupunkialueen pohjoispuolen maumlelle rakentaa linnaa 1500-luvun puolivaumllissauml mutta rakentamistyouml jaumli kesken Peruskivet ovat kuitenkin edelleen naumlkyvissauml Kivijalan sisaumlpuolella on nykyaumlaumln hiekkakenttauml ja lasten leikkipaikka203
Muinaislinnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueelta tunnetaan rannikoilta useita muinaislinnoja Paraisilla Inioumln pohjois-puolella Borgholmen204 joka on huonosti tunnettu mutta mielenkiintoinen kohde Kemioumln-saaren Houmlgholmen205 sitauml vastoin on hyvin tunnettu kohde jota ympaumlroumlivaumlt vedenalaiset laiturirakenteet tai puolustusvarustukset Kaarinan Kuusiston Piispanlinna206 ja Eurajoen Liinmaan linna207 liittyvaumlt Ruotsin keskushallinnon jaumlrjestaumlmiseen keskiajalla
198 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112423010001 2722019199 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11273010021 2722019200 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006162201 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020202 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11291010026203 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000007478204 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112150500001205 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11240010030206 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112202010036207 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11251010006
123
Muinaislinnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen rannikolla sijaitsevat Vaasan Korsholma208 jonka historia ulottuu 1300-lu-vun lopulta 1800-luvulle saakka sekauml Oulun linnansaari209 josta on nykyisin jaumlljellauml valleja ja kivikellari Juhana III rakennutti alkuperaumlisen linnakkeen vuonna 1590 mutta jaumlaumlnteet ovat Kaarle IXn vuonna 1605 perustamasta linnasta
Keskiaikaiset linna
208 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112499500009209 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006101210 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Vaasan Korsholman linnan paikalle vuonna 1894 pystytetty muistomerkki Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG7563
Keskiaikainen linna keskiajalla rakennettu ajanjakson linnoitusop-peja ja aatemaailmaa noudattanut harmaakivi- tiili- tai puulinna210
124
Keskiajalla linnat rakennettiin yleensauml veden suojaan niemille tai saarille Esihistoriallisista muinaislinnoista poiketen linnoja ei enaumlauml aina sijoitettu ympaumlristoumln korkeimmille kallioille tai maumlille Linnat eristettiin ympaumlristoumlstaumlaumln vallihaudoilla ja vedenalaisilla paalu- tai kivieste-varustuksilla Turun Viipurin ja Porvoon linnat olivat kaupunkien yhteydessauml Myoumls muiden linnojen ulkopuolella on luultavasti ollut kauppiaiden ja kaumlsityoumllaumlisten asuttamia alueita eli linnanmalmeja Keskiaikaisia linnoja Suomessa ovat myoumls Haumlmeenlinna Kastelholma Kuusisto Raasepori Kajaanin linna ja Karjaan Junkarsborg Nykyisen kaumlsityksen valossa Uskelan Hakastaro Maarian Koroisten piispanlinna Liedon Vanhanlinnan Maumlkilinna Ja-nakkalan Hakoisten Linnavuori Helsingin Vartiokylaumln Linnavuori ja ehkaumlpauml myoumls Porvoon Linnamaumlen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200- luvuille 1300-luvun jaumllkipuoliskolta tunne-taan useita pikkulinnoja jotka ovat saattaneet toimia joko toisten linnojen sivulinnoina tai omien historiallisissa laumlhteissauml tuntemattomien hallintoalueidensa keskuksina Naumlitauml ovat Sipoon Sibbesborg sekauml Porvoon Husholmen Vuonna 1475 perustettu Olavinlinna edustaa Suomen keskiaikaisten linnojen viimeistauml rakennusvaihetta211
211 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Kuusiston linnanrauniot Lentokuva Vallas Oy Museovirasto kuva RHO1243852
125
Saarilla ja niemillauml sijaitsevien keskiaikaisten linnojen laumlhivesiin rakennettiin usein kulkues-teiksi puomeja ketjuja pysty- ja vinopuupaalutuksia sekauml kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja Osa naumlistauml rakenteista on maankohoamisen vuoksi nykyaumlaumln kuivalla maalla tai maan alla212
Vanhin Suomesta loumlydetty paaluvarustus on Porvoon Husholmenin linnasta 1300-luvun lopusta Paaluvarustuksia tunnetaan myoumls Kastelholmasta (1400-luvun loppu) Raase-porista (1400-luvun alkupuoli) Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista Lisaumlksi 1300-luvun jaumllkipuoliskon Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessauml ollut kivivalli joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana Kivillauml taumly-tettyjauml hirsiarkkuja tunnetaan Hiittisten Houmlgholmenilta ja Porvoon Husholmenilta Houmlghol-menin rakenteet on tulkittu satamaksi mutta kyseessauml saattavat olla myoumls estepuomien perustukset213
Oulun linna rakennettiin Oulujoen suiston saarelle 1590-luvulla ndash kaupunki perustettiin ldquomantereelle vastapaumlaumltauml linnaardquo vanhalle kauppapaikalle kuningas Kaarle IXn kaumlskystauml vuonna 1605 Linna tuhoutui jo 1700-luvulla214
212 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019213 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019214 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2081215 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020 732019
Kuva Sipoon Sibberborgin muinaislinna talviasussa Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2005 Mu-seovirasto kuva AKDG437 215
126
Keskiaikaiset linnat Suomenlahti
Uudenmaan ja Suomenlahden keskeinen hallintokeskus keskiajalla oli Raaseporin linna joka sijaitsee nykyisen Snappertunan kylaumln etelaumlpuolella Linna oli aikoinaan meren ym-paumlroumlimauml nykyaumlaumln se sijaitsee pitkaumlllauml Raaseporinjoen ylaumljuoksulla Raaseporin linnassa asui myoumls 1400-luvulla Ruotsin kuningas Karl Knutsson Bonde
Keskiaikaiset linnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen ja Saaristomeren ja samalla koko keskiaikaisen Suomen taumlrkein hal-lintokeskus oli Turun linna 1500-luvulla linnaa hallinnoi Suomen herttua Juhana josta tuli myoumlhemmin koko Ruotsin valtakunnan kuningas Selkaumlmeren etelaumlosassa ei ole ollut kivilinnoja Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Keskiaikaiset linnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella ei ole sijainnut keskiaikaisia kivilinnoja Oulun linna perustettiin kes-kiajan jaumllkeen 1500-luvun lopussa Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt
Ruotsin saavuttaessa suurvalta-aseman puolustuksen painopiste siirtyi yhauml selvemmin vesistoumljen varsille ja huomiota kiinnitettiin myoumls itaumlaumln Suomenlahti oli merkittaumlvauml vaumlylauml idaumln ja laumlnnen vaumllissauml Ruotsi-Suomen ja Venaumljaumln suurvaltakamppailun aikana 1700-luvulla rannikkoa linnoitettiin systemaattisesti Linnoituksia rakennettiin puolustuksellisesti otollisille paikoille purjehdusvaumlylien varsille ja saaristoon jolloin linnoitteet toimivat niin liikenteen kuin sotilaallisen toiminnan solmukohtina Saaristolinnoitukset suojasivat myoumls satamia ja maalla olevia sotavarustuksia ja -joukkoja 1700-luvun linnoitukset rakennettiin bastio-nilinnoituksiksi eli porrastetuiksi linnoituksiksi matalampi ulkomuuri suojasi sisaumlpuolella olevia rakenteita joista pystyttiin ampumaan vihollista ulkomuurin yli Linnoituksiin kuului myoumls erillisiauml pienempiauml linnoitusosia linnakkeita kiinteitauml pattereita ja ammuskellareita Salmien vaumllille tehtiin upotusesteitauml ja muita rakenteita217
216 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas linnake httpakpnbafiwikilinnake-1500-ja-1600-luku 2722019217 Suhonen 2011 s 24ndash29
Linnoitus puolustusta varten erityisin linnoituslaittein ja -rakentein varustettu maa-alue216
127
Kaikki 1700-luvun linnoitukset sijaitsevat Suomenlahdella Ruotsalaiset rakensivat Hangon edustan linnoitukset Helsingin edustalle Suomenlinnan ja Loviisan edustalle Svartholman linnoituksen Venaumljauml puolestaan rakennutti paumlaumlkaupunkinsa Pietarin suojaksi Kotkaan Ruotsinsalmen merilinnoituksen Se oli osa laajempaa itaumlrajan suojaksi rakennettua lin-noitusketjua joka jatkui Savonlinnaan saakka218
Vallan vaihduttua Venaumljaumllle aika ajoi ohi 1700-luvun linnoituksista ne olivat rapistuneita ja kalliita yllaumlpitaumlauml Vanhoja linnoituksia pyrittiin vielauml parantelemaan 1800-luvun alussa mutta monet kokivat kohtalonsa viimeistaumlaumln Krimin sodan aikaan ja jaumlivaumlt pois kaumlytoumlstauml tai raumljaumlytettiin219
Venaumljaumln paumlaumlkaupungin suojattomuuteen heraumlttiin uudelleen vasta 1910-luvulla jolloin aloitettiin Pietari Suuren Merilinnoituksen rakentaminen Sillauml haluttiin estaumlauml Saksan mah-dollinen hyoumlkkaumlys Pietariin Paumlaumlpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen vaumlliin Suomen puolella linnoitettiin muun muassa Helsingin edustan saaret Itauml-Villinki Santahamina Isosaari Kuivasaari Harmaja Kata-jaluoto Rysaumlkari ja Espoon Miessaari Kokonaisuuteen sisaumlltyy myoumls vanhempien linnoi-tuslaitteiden uudistamista Suomenlinnassa Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa Lisaumlksi rakennettiin linnakkeet Utouml Oumlrouml ja Russarouml sekauml linnoitettiin Ahvenanmaata Katanpaumlaumln linnake Kustavin ulkosaaristossa on Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin osa220 Linnakkeisiin rakennettiin tykkiasemia juoksuhautoja ja ilmatorjuntatykkejauml sekauml miehis-touml- ja talousrakennuksia teitauml ja muuta tarvittavaa infrastruktuuria ja ne ovat nykyisin monipuolisia kulttuuriympaumlristoumljauml221
218 Suhonen 2011 s 32 37219 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 532019220 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418 532019221 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020381 532019
Kuva Loviisan Svartholman linnoitus Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
128
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Suomenlahti
Puolustukseen ja sodankaumlyntiin liittyvistauml merellisistauml kulttuuriympaumlristoumlistauml 1700-luvun linnoitukset kuten Suomenlinna ja 1900-luvun alkupuolen Pietari Suuren merilinnoitusketjun ympaumlristoumlt ovat Suomenlahden alueella Porkkalassa sekauml Hangossa ja Russaroumlssauml222 Hangosta tunnetaan jo 1600-luvulta Tulliniemen varustus ja 1700-luvulla linnoitettiin saa-ria Itaumlsataman laumlhistoumlllauml sekauml Kuningattarenvuori Naumlmauml varustukset raumljaumlytettiin Krimin sodan aikana223
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualue on ollut aina taumlrkeauml valtakunnan puolustuksen kannalta jo Ruotsin vallan ajoilta laumlhtien
Saaristomerellauml sijaitsee Pietari Suuren merilinnoitukseksi kutsutun linnoitteiden ketjun ulommaisena osana Utoumln linnake joka kuuluu Ahvenanmaan ja Turun saaristoasemaan ja joka rakennettiin suojaamaan Pietariin johtavaa meritietauml Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle johtavien merireittien varrella Utoumln saaren linnoittaminen ja varuskuntarakentaminen tapahtui 1914ndash1916 jolloin sinne rakennettiin linnake tie ja sata metriauml pitkauml laituri satamaan Venaumljaumln laivastonaluksilleUtoumlssauml on kasarmirakennuksia myoumls itsenaumlisyyden ajalta muun muassa 1970-luvun lin-nakkeen rakennukset keskittyvaumlt saaren pohjoisniemeen Enskaumlriin Suuri osa saarta on suljettua sotilasaluetta224
222 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1196223 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018224 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=621 632019
Kuva Ilmakuva Gustavsvaumlrnin linnoitussaaresta Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254161
129
Samaan linnoitusketjuun kuuluu Turunmaan saaristossa myoumls Oumlroumln linnake sekauml Katanpaumlauml Kustavissa Katanpaumlauml on Krimin sodan ajoista laumlhtien ollut taumlrkeauml osa Venaumljaumln viestilii-kennettauml Suomenlahdella Suurin osa sen sotilasrakennuksista on saumlilynyt laumlhes alkuperaumli-sessauml asussaan ja ne muodostavat Lypyrtin saaren Katanpaumlaumln niemekkeelle yhtenaumlisen puurakennusten miljoumloumln Linnakkeen kaksi betonoitua tykkipatteria bunkkereineen sekauml niille johtavat tykkitiet ovat ovat muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Linnoitusketjun rakentaminen paumlaumlttyi Venaumljaumln vallankumoukseen225
Oumlroumlssauml oli 1800-luvun alussa Ruotsin laivaston tukikohta ja sinne on haudattu mm Louml-voumln kahakassa kuolleita sotilaita mutta aktiivisinta sotilaallisen laumlsnaumlolon aikaa oli 1915 aloitettu merilinnoituksen rakentaminen Itsenaumlisyyden aikana linnoitusta on kaumlytetty mm koulutukseen mutta 1941 Oumlrouml osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskaumlrin taistelussa Puolustusvoimien rakennuksia on tehty saarelle vielauml 1990-luvul-la ja linnakkeen alkuperaumlinen 1920-luvulla modernisoitu niin sanottu Obuhov-patteri on museoitu 1980-luvulla226
Selkaumlmerellauml puolustuslinnoitteiden rakentaminen on myoumls keskittynyt pitkaumllti 1800-lu-vun poliittisten konfliktien sekauml maailmansotien aiheuttamaan varusteluun Krimin sodan aikana Porin edustalla sijaitsevaa Reposaarta kaumlytettiin taumlhystyspaikkana 1900-luvun alkupuolella venaumllaumliset rakennuttivat Riitakalliolle tykkipatterin osana niin sanottuna Pie-tari Suuren merilinnoituksena tunnettua linnoitusten ketjua Suomenlahdella Reposaaren suojeluskunnan rannikkopatteri rakennettiin vuonna 1935 laumlhelle Reposaaren etelaumlkaumlrkeauml ja seuraavana vuonna paikalle nousi taumlhystystorni Patteria laajennettiin linnakkeeksi vuonna 1939 Nykyisin alue on museona227
225 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2121226 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5206227 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497
130
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen merialue on ollut tiiviisti yhteydessauml Ruotsiin ja hyvin suojattu esimerkiksi laivastoilta matalan ja karikkoisen luonteensa takia Peraumlmerellauml ensimmaumliset kohtuulli-sen luotettavat merikartat saatiin vasta aivan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ja alueelta puuttuivat pitkaumlaumln myoumls merenkulun turvalaitteet Naumlin ollen navigointi on vaatinut paikallisia luotseja
Historiallisista laumlhteistauml pystytaumlaumln jaumlljittaumlmaumlaumln Pohjanlahdella sotatoimia 1700-luvulta laumlhtien Suomen sodan aikaan vuonna 1808 oli Suomen armeijan taktiikkana peraumlaumlntyauml Pohjanmaalle odottamaan vahvistuksia jotka tulisivat Ruotsista meriteitse Venaumllaumlisten kanssa kaumlytiin taisteluja Ahvenanmaalla Uumajassa ja Tornion seudulla mutta venaumllaumliset palasivat kuitenkin aina Suomen puolelle Roumlyttaumln edustalta Tornion Puotikarista nostettiin vuonna 1970 neljauml tykkiauml joista kaksi on valettu 1769 ja kaksi 1770 Tykit ovat nykyisin Tornionlaakson maakuntamuseossa228 Tykkien joutuminen loumlytoumlpaikalleen liittyy Suomen sodan tapahtumiin
Krimin sodan aikaan englantilaisten laivasto purjehti yloumls Pohjanlahtea jolloin raportoitiin useista tuhotoumlistauml paikallisissa kaupungeissa Esimerkiksi Vaasan vanhassa satamassa Palosaaressa Raahen satamassa ja Oulussa poltettiin ja kaapattiin laivoja sekauml tuhottiin rakennuksia Kokkolassa 1854 niin sanotun Halkokarin kahakan jaumllkeen paikalliset paumlaumlt-tivaumlt varautua vastaaviin hyoumlkkaumlyksiin tekemaumlllauml strategisille paikoille puolustusvallit229
228 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018 Kohteen id nro muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on 1000027326229 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 1292018
Kuva Oumlroumln linnoitteita Kuva Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
131
Kartta RKY-inventoinnin linnoituskohteet
132
Kiviuunit eli ryssaumlnuunit
Kiviuuneja on maastossa yksittaumlin ja ryhmissauml Uunit ovat yleensauml maakivistauml useimmiten laakakivistauml ilman laastia ja savea ladottuja suuria katettuja tulisijoja Kiviuunien katot saattavat olla joko holvattuja tai vaakasuorista kivistauml ladottuja Kiviuunien koot ja ra-kennustavat vaihtelevat kohdekohtaisesti Yleensauml suorakulmaisen kiviuunin koko on noin 1 x 2 metriauml ja korkeus 1ndash15 metriauml Kiviuuneihin on aina kaumlytetty sellaista kivimateriaalia mitauml paikalle on ollut helpoiten saatavissa231
Kiviuuneja eli ryssaumlnuuneja on rakennettu rannikolla Ruotsin ja Venaumljaumln armeijoiden ja laivastojen 1700- ja 1800-luvuilla kaumlyttaumlmiin satamapaikkoihin ja sotilasleireihin Kiviuunit sijaitsevat usein ryhminauml sekauml maa- ja vesikulkureittien yhteydessauml ettauml luonnonsatamien laumlheisyydessauml Kiviuuneja on kaumlytetty ilmeisesti sekauml ruoan valmistukseen ettauml kuivaukseen Kiviuuneja loumlytyy koko Suomen alueelta myoumls sisaumlmaasta232
230 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 532019231 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019 232 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019
Kiviuuni leipien paistamiseen ja kalojen kuivatukseen kaumlytetty yksinkertainen kylmaumlmuurattu kiviuuni230
Kuva Ryssaumlnuuni Stensundsklobbenilla Tvaumlrminnen etelaumlpuolella Hangossa Kuva Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
133
Kiviuunit Suomenlahti
Uudeltamaalta tunnetaan 28 kiviuunirakennetta ja Kymenlaaksosta 12 kiviuunia Eniten kohteita on Loviisasta Porvoosta ja Pyhtaumlaumlltauml Kohteet naumlyttaumlvaumlt painottuvan hieman enemmaumln itaumliselle Suomenlahdelle
Kiviuunit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 72 kiviuunia paumlaumlosin Naantalista Kemioumlnsaaresta ja Paraisista Sen sijaan Satakunnasta tunnetaan vain yksi kohde Ulvilasta Kiviuunit ovatkin selkaumlsti nimenomaan Saaristomeren ilmiouml vaikka niitauml loumlytyy usein myoumls Suomenlahdelta
Kiviuunit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaalta tunnetaan 17 kiviuunia mutta ylempaumlauml Pohjanlahden rannoilta ei ainoa-takaan kiviuunia ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Kiviuunien sijainti kuvastaa venauml-laumlisten liikkumista erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla
Rajamerkki
Rajaa ilmaisevina paikkoina on kaumlytetty luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistouml-jauml siltoja laumlhteitauml myllyjauml maumlkiauml saaria suuria kiviauml kiviroumlykkioumlitauml sekauml isoja puita ja kantoja Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki esimerkiksi risti vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkaus Nuorempi rajamerkkityyppi on nelioumlmaumlinen kiviladelma jonka keskellauml on rajan suuntaa osoittava rdquoviisarikivirdquo johon voi olla hakattuna jaumlrjestysnumeroRajamerkeillauml maastossa ilmaistiin valtakunnan maakuntien pitaumljien ja kylien rajat Ra-jamerkit tehtiin kohtiin joissa raja kaumlaumlntyi tai jossa useampi rajalinja kohtasi Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllistauml rajaa osoittavia rajamerkkejauml tehtiin Paumlhkinaumlsaaren (1323) Taumlyssinaumln (1595) Stolbovan (1617) Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhan jaumllkeen Ruotsin symboli oli kruunu (tai kolme kruunua) ja Venaumljaumln risti joskus myoumls kyrilliset kirjaimet ΓΡΑ (GRA = granitsa raja) Rajamerkkejauml loumlytyy koko Suomen alueelta 234
233 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019234 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Rajamerkki hallinnollisen maa-alueen rajaa osoittava merkki 233
134
Esimerkiksi rajankaumlynteihin liittyviauml rajakiviauml ja rajapaasia loumlytyy Tornion edustan saaris-tosta mm Iso-Huiturin Piispankivi joka saattaa olla peraumlisin jo 1300-luvulta ja joka liittyy Tornion ja Kemin pitaumljien vaumlliseen rajanpitoon235
Rajamerkkien asettamiseen on liittynyt erilaisia loitsuja ja ruokauhreja ja rajakivillauml us-kottiin olevan maanhaltijan antamia maagisia voimia236
Rajamerkit Suomenlahti
Kymenlaakson alueelta tunnetaan 40 rajamerkkiauml Naumlistauml merellisiauml on vain murto- osa jakautuvat karkeasti kahteen ryhmittymaumlaumln Yksi rypaumls on Haminan seudulla ja toinen selkeauml Virolahden kirkonkylaumln ympaumlristoumlssauml Uudenmaan rannikolle rajamerkit jakautuvat tasaisemmin niitauml on yhteensauml 97 kappaletta Jaumllleen suurin osa sijaitsee sisaumlmaassa mutta merelliset kohteet sijaitsevat Tammisaaren laumlheisyydessauml ja toisaalta Sipoon ja Porvoon rannikolla
235 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018236 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Kuva Pyhaumljoen Hanhikiven historiallinen rajamerkki on noin kuusi metriauml korkea siirtoloh-kare Se on perinteisesti mielletty Paumlhkinaumlsaaren rauhan 1323 rajakiveksi Katja Vuoristo 2009 Museovirasto kuva AKDG7133
135
Rajamerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetut 64 rajamerkkiauml sijaitsevat saaristossa ja rannikon tuntumassa Erityisesti ne ovat painottuneet Raision seudulle ja siitauml pohjoiseen Naantalin Kustavin ja Taivassalon saaristoon Myoumls ulkomereltauml Oumlroumlstauml sekauml Halsoumln saarelta tunnetaan raja-merkkejauml Satakunnassa maakunnan 26 rajamerkkiauml painottuvat sisaumlmaahan Rannikolla niiden keskittymaumlt ovat selkeaumlsti Merikarvialla (tosin vain kaksi merkkiauml) sekauml Eurajoen ja Rauman vaumllisellauml alueella
Rajamerkit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Rajamerkkejauml tunnetaan Selkaumlmeren pohjoisosan ja merenkurkun rannikoilta ja saaristos-ta erityisesti Vaasan ympaumlristoumlstauml Uloimmat merkit on loumlydetty Valassaarten Storskaumlrin luoteisosasta Selkauml keskittymauml on myoumls Kalajoen ja Raahen ympaumlristoumlssauml Myoumls Me-ri-Lapista tunnetaan muutama rajamerkki esimerkiksi Iso- Huiturin saaresta sekauml pieneltauml Rajakari-nimiseltauml saarelta joka osuu juuri Kemin ja Tornion vaumlliselle rajalle Saaressa on maakivi johon on 1786 rajankaumlynnissauml merkitty vuosiluvut 1596 1686 ja 1786 (rajankaumlyn-nin pyykki 1) Kiveen on jo taumltauml ennen merkitty kruunu ja rajaviiva Maakiven ympaumlrille on rajankaumlynnissauml 1768 koottu rajalinjaa merelle ja mantereelle osoittavat viisarikivet Viisarikiviauml ei ilmeisesti ole enaumlauml jaumlljellauml237
237 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000019223
136
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin rajamerkit
137
33 Elinkeinot
Laivanrakennuspaikat
Laivanrakennuspaikka perustettiin mieluiten veteen paumlin loivasti viettaumlvaumlaumln suojaiseen rantaan jossa oli tukeva maapohja sekauml riittaumlvaumlsti tilaa erilaisia toimintoja ja materiaalien varastointia varten Tyypillisiauml laivanrakennuspaikan jaumlaumlnnoumlksiauml ovat laivan rakentamises-sa kaumlytetty puinen alusta eli tapulipaikka pyoumlroumlpuut tukit kelkat kiskot rakennusten ja rakennelmien pohjat pajat ahjot ja kiuaskiviroumlykkioumlt sekauml muut merkit tulen kaumlytoumlstauml Lisaumlksi alueelta loumlytyy usein puulastuja jaumltepuuta nauloja rautakuonaa hiiltauml rivettauml tervaa ja pikeauml sekauml tyoumlkaluja ja esineitauml Rakennuspaikan laumlhellauml voi olla myoumls laivanra-kennukseen viittaavia kalliohakkauksia sekauml laitureita hylkyjauml ja alusten kiinnitysrenkaita
238 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019
Elinkeinojen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull Laivanrakennuspaikatbull Tomtning-paikatbull Kalastuspaikat ja kalastusrakenteetbull Hylkeenpyynti ja linnustus
Laivanrakennuspaikka laivanrakennukseen kaumlytetty paikka meren jaumlrven tai joen rannalla238
Kuva Osasuurennos Olaus Magnuksen kartasta vuodelta 1539 johon merkitty Nerpis eli Naumlrpiouml ja latinankielinen kuvaus ldquoHic fabricatur navesrdquo = taumlaumlllauml rakennetaan laivoja
138
Laivojen rakentaminen on alkanut Suomessa keskiajan loppupuolella ja uuden ajan alussa Kustaa Vaasa perusti laivakartanoita (skeppsgaringrd) ja veistaumlmoumlitauml 1500-luvulla Turkuun Viipuriin Helsinkiin Tammisaareen Kastelholmaan Pietarsaareen ja Poriin Pohjanmaan laivanrakennus mainitaan myoumls Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539 1600-lu-vulla kruunun suurvaltapolitiikan seurauksena laivoja tarvittiin yhauml enemmaumln ja uusia veistaumlmoumljauml perustettiin muun muassa Limingalle Saloon Pietarsaareen Kyroumloumln Laihialle Luvialle Mynaumlmaumlelle Pohjaan sekauml Naantaliin Suurempia kaleereja rakennettiin esimer-kiksi Raumalla ja Rymaumlttylaumlssauml Myoumls Kruunupyyn Jouksholmenin saaren Cronoholmenin varvilla rakennettiin kruunulle aluksia Saari on nykyaumlaumln maankohoamisen seurauksena osa mannerta mutta muun muassa veistaumlmoumln rakennusten pohjat ja kaivo ovat saumlilyneet 1700-luvulla erityisesti Pohjanmaan laivanrakennus kasvoi teollisiin mittoihin Samoihin aikoihin perustettiin saaristolaivaston aluksia rakentanut telakka Helsingin Viaporiin
Laivanrakennuspaikkoja voi jaumlljittaumlauml vanhoista kartoista ja paikallishistorioista Paikanni-met kuten Kalajoen Laivaniemi tai Varvinranta voivat viitata laivojen rakennuspaikkaan Nimet Laivakangas ja Mastokangas voivat viitata puolestaan laivanrakentamispuiden hankintapaikkoihin Maankohoamisen myoumltauml vanhat laivanrakennuspaikat voivat sijaita nykyaumlaumln kaukanakin sisaumlmaassa Jokien rannoilla laivanrakennuspaikat saatettiin perustaa kauas ylaumlvirralle ja laivat uitettiin merelle koskien ohi Laivanrakennuspaikkoja on kaumlytetty myoumlhemmin muun muassa satamina sekauml varasto- ja lastauspaikkoina
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Esimerkiksi Kemioumlnsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myoumls Koivistolla ja Ahvenanmaalla
Usein vanhoilta laivanrakennuspaikoilta ei loumlydy selkeitauml jaumlaumlnnoumlksiauml arkeologisissa inven-toinneissa Laivanrakennuspaikkoja ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin Suomessa eikauml niitauml ole inventoitu systemaattisesti239
Alla olevasta kartasta korostuu laumlhinnauml se ettauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin tiedot laivanrakennuspaikoista Suomen rannikolla ovat puutteelliset Kartta ei kuvasta todellisuutta Esimerkiksi Laumlnsi-Uudellamaalla sijaitsi 1800-luvun toisella puoliskolla vauml-hintaumlaumln 35 laivanrakennuspaikkaa joilla rakennettiin yli sata alusta240
239 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019 sekauml siinauml esitetyt viitteet240 Boumlrman 1980 s 27-28
139
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin laivanrakennuspaikat
140Kuva Laivanrakennuspaikka tuntemattomalla paikkakunnalla Suomen merimuseo Mu-seovirasto kuva SMK2004141594
Laivanrakennuspaikat kulttuuriympaumlristoumlinauml Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaik-kialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti Alueellisia eroja on vaikea hahmottaa puutteellisen tutkimustilanteen takia
141
Tomtning
Kalastajat youmlpyivaumlt tomtning-rakenteissa koska matka ulkoluodolta kyliin oli liian pitkauml paumlivittaumlistauml kulkua varten Rakenteelle ovat ominaisia pyoumlreaumlt puolipyoumlreaumlt tai suorakul-maiset kylmaumlmuuratut kiviseinaumlt Yhden tai kaksi seinaumlauml voi muodostaa myoumls siirtolohkare tai kallio Tomtningin ulkopuolella saattaa olla avoin tulisija tai kiviuuni Rakenteen kattona kaumlytettiin aluksen purjetta tai myoumls vene saatettiin nostaa katoksi
Kalastajien sesonkiasumuksissa youmlpymisestauml loumlytyy kuvauksia 1700- ja 1800-luvuilta Tomtningit ovat todennaumlkoumlisesti olleet kaumlytoumlssauml viimeistaumlaumln keskiajalta alkaen Turunmaan saaristossa on muutamia tomtningeja jotka vaikuttavat vanhemmilta sillauml ne sijaitsevat korkealla maastossa ja muita kauempana rannasta Kun kalatupia alettiin rakentaa ka-lastuspaikkoihin viimeistaumlaumln 1600-luvulla jaumlivaumlt tomtningit vaumlhemmaumllle kaumlytoumllle
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla Alla kaumlsiteltaumlvaumlt kalastuksen hylkeenpyynnin ja linnustuksen paikat on luokiteltu ja kuvattu muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml tomtning-termin alla
241 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Tomtning ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa oleva sesonkiasu-mus Rakenteesta kaumlytetaumlaumln ruotsinkielistauml termiauml sillauml suomenkielistauml nimeauml ei ole vakiintunut kaumlyttoumloumln241
142
Tomtningit Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkauml-meri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla242
242 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Kuva Selkauml-Sarven saaren kalamajan pohja Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11417
143
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet
Kalastuspaikat ovat usein kokonaisuuksia joihin sisaumlltyy yksi tai useampia kalastukseen liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml Ne liittyvaumlt yleensauml pitkaumlaikaiseen kalastukseen ja suuriin kalastus-yhteisoumlihin Tyypillisiauml kalastuspaikkojen jaumlaumlnnoumlksiauml ovat asumuksista kertovat rakenteet kuten tomtningit kalatuvan perustukset tulisijoineen (esimerkiksi kiviuunit tai avoimet tulisijat) sekauml kaivot ja kallioissa olevat puhdistetut vesihuoltoon kaumlytetyt altaat Saaliin kaumlsittelystauml ja saumlilytyksestauml kertovat verkonkuivatuspaikat jaumlaumlkellarien ja suolaushuoneiden jaumlaumlnnoumlkset ja rakkakuopat Muita kalastuspaikkoihin liittyviauml kohteita ovat mm merimer-kit jatulintarhat kivikompassit kalliohakkaukset ja aurinkokellot sekauml rantautumispaikatMaastosta voi havaita myoumls erilaisia terasseja kivikasoja sekauml kalastukseen ja asumiseen liittyviauml esineitauml
Kalastuskaria voitiin kaumlyttaumlauml vain jos veneille oli tarjolla suojaa aallokolta Rantavyoumlhyk-keelle raivatut veneiden rantautumispaikat (myoumls nimitys veneenvetopaikka) mahdollistivat veneiden saumlilyttaumlmisen ja helpottivat lastaamista ja purkamista Kivistauml ja lohkareista kasatut vallit antoivat suojaa niiden vaumlliin vedetylle veneelle Kalastuspaikan kaumlyttoumloumln vaikutti paikallistopografia ja rannansiirtyminen Kun merestauml kohonneelle luodolle oli muodostunut sopiva rantautumispaikka saari voitiin ottaa kaumlyttoumloumln Rantautumispaikan madaltuessa raivattiin uusi Pohjanmaan rannikon nopean rannansiirtymisen alueella taumlmauml tuli paikoin kirjatuksi silloisiin karttoihinkin
Merestauml jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohenkalastus oli merkittaumlvaumlauml keskiajan Suomessa Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan taumlrkeimpiauml vientituotteita Laajamit-taisesta lohenkalastuksesta harjoitettiin myoumls Kokemaumlenjoella Vantaanjoella ja Kymijoella Kalastuskareista ja -tuvista on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta Monet kalastuskarit ovat saumlilyneet kaumlytoumlssauml 1900-luvulle Kalastuskarien kaumlyttouml vaumlheni sitauml mukaa kun veneitauml alettiin varustaa moottoreilla 1910- ja 1920-luvuilla Sodan jaumllkeen perinteinen silakan-kalastus paumlaumlttyi asteittain245
243 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019244 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastusrakenne httpakpnbafiwikikalastusrakenne 2722019245 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019
Kalastuspaikka paikka useimmiten saari jota kaumlytetaumlaumln sesonki-maisessa rannikkokalastuksessa asumiseen varastoimiseen var-usteiden ja saaliiden kaumlsittelyyn sekauml kalastusyhteisoumln yhteisten asioiden hoitamiseen243
Kalastusrakenne puusta tai kivestauml tyveneen tai virtaavaan veteen rakennettu sulkupyydys joka sijoitetaan kalojen saumlaumlnnoumlllisille kulku-reiteille tai kutupaikoille244
144
Kalastuspaikkoja on ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Pitkin laumlnsirannikkoa on pitkaumlaumln kaumlytoumlssauml olleita kalatupia Lohenkalastusta harjoitettiin merelle laskevien jokien koskissa ainakin Pohjanmaalla Satakunnassa Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa
Kalastuspaikkoja ja -rakenteita ei ole systemaattisesti inventoitu
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Suomenlahti
Esimerkkinauml Suomenlahden kalastuspaikoista voidaan mainita Raaseporin Jussaroumln etelauml-puolisella Hamngadden-saarella 2011 inventoinnissa havaittu kalastuspaikka johon kuuluu satamalahden rannalla oleva tomtning -jaumlaumlnnoumls sekauml kalliohakkauksia rantakalliossa246 Paikassa on hyvauml suoja aallokolta kaikkiin ilmansuuntiin Paikkaa tiedetaumlaumln kaumlytetyn sesonkikalastuksessa Jonas Hahnin merikarttaan vuodelta 1751 paikka on merkitty sa-tamalahdeksi ja karttaan on myoumls merkitty paikallisten kaumlyttaumlmauml hyvauml kalastuspaikka
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
246 Tuovinen 2011b
bull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastajayhdyskunnatbull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
bull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajat (Merikarvia)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
145
Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoista loumlydettiin ensimmaumlinen tomtningien ryhmauml 1980-luvulla ja niitauml tunnetaan nykyisin kolmisenkymmentauml Turunmaan saaristosta Muis-titiedon perusteella tiedetaumlaumln ettauml molemmin puolin Kihtiauml (Ahvenanmaan ja Turun saariston erottava merenselkauml) kaumlytettiin yksinkertaisia kivikojuja kalakareilla youmlpymiseen aina siihen asti kun venemoottorit tulivat kaumlyttoumloumln ja tekivaumlt pitkaumlaikaisen oleskelun kalakareilla tarpeettomaksi247
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Taumllle alueelle on yleistauml maankohoamisen seurauksena merestauml paljastuneet pienet eristaumlytyneet saaret ja luodot joilla kalastajat ottivat kaumlyttoumloumlnsauml tilapaumlisiauml asumuksia Saarilla oleiltiin kesaumlkuukausina Pieniauml kalastajamoumlkkejauml on saumlilynyt jopa 1700-luvulta
Merenkurkun moreenisaarille on tyypillistauml maahan kaivetut kivikasoin tuetut paalut joiden varaan havakset ripustettiin Kallioisilla alueilla verkkojen kuivauksesta jaumli riviin jaumlrjestettyjauml lohkareita tai kivikekoja moreenialueilla kivikasoja Suolaushuoneiden eli las-markkien jaumlaumlnnoumlksiauml loumlytyy vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta jossa ne liittyvaumlt alueen lohenkalastukseen
247 Tuovinen 2000 s 30 ja tekstissauml mainitut viitteet
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta Kemissauml ja Torniossa)
bull Kallankarien kalastajatukikohta (Kalajoki)bull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema (Kokkola)bull Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta (Kokkola)bull Oumluranin kalasatama (Luoto) bull Raippaluodon kylauml ja kalasatama (Mustasaari)bull Lisaumlksi Hailuodon Marjaniemessauml kalastajakylaumlbull Pyhaumljoen kalarannat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
146
Hylkeenpyynti ja linnustus
Hylkeenpyynti ja linnustus olivat sesonkiluonteisia elinkeinoja Pyyntiauml harjoitettiin paumli-vien ja viikkojen pituisilla pyyntimatkoilla jotka usein suuntautuivat tietyille vakiopaikoille (eraumlsijat)248
Hylkeet tulivat Itaumlmereen viimeisimmaumln jaumlaumlkauden jaumllkeen noin 10 000 vuotta sitten Myoumls ihmiset seurasivat vetaumlytyvaumln jaumlaumln reunaa ja hylkeet olivat yksi taumlrkeimmistauml saaliselaumlimistauml rannikoiden kivikautisille pyyntikulttuureille Hylkeistauml saatiin runsaasti ravintoa ja tarveai-neita kuten talja sekauml niiden rasvaa eli traania jota keitettiin oumlljyksi Pyyntimenetelmaumlt ja tiedot kulkivat suullisena perimaumltietona tuhansien vuosien ajan ja samoja menetelmiauml kaumlytettiin pitkaumllle historialliseen aikaan saakka Metsaumlstaumljien oli taumlrkeauml tietaumlauml hylkeiden kaumlyttaumlytymistavat ja pesintauml- ja liikkumisalueet hyvin Erilaisia laumlhestymis- ja huijausta-poja kehitettiin Hylkeitauml pyydettiin paumlaumlosin jaumlaumlltauml niiden hengitysreirsquoiltauml tai pesistauml ja joskus myoumls veneestauml kaumlsin Veneet tarjosivat myoumls suojan ja youmlpymispaikan joskus jopa kuukausia kestaumlneillauml pyyntimatkoilla Hyljekoiraa on kaumlytetty apuna hengitysreikien ja pesien etsinnoumlissauml Kotiin palattiin kymmenien jopa satojen hylkeiden kanssa Kotiinpaluun jaumllkeen hylkeet nyljettiin liha paloiteltiin ja suolattiin savustettiin tai kuivattiin249
Hylkeenpyynti saumlilyi taumlrkeaumlnauml osana rannikoiden ihmisten toimeentuloa viime vuosisadalle saakka Pikkuhiljaa se kuitenkin vaumlhentyi ja jaumli ammattikalastajien sivuelinkeinoksi 1900-lu-vulla havahduttiin hylkeiden tekemiin vahinkoihin koskien varsinkin kalastuselinkeinoja Hylkeitauml vainottiin ja niistauml alettiin maksaa tapporahaa Taumlstauml ja ympaumlristoumlmyrkkyjen lisaumlaumlntymisestauml johtuen hyljekannat romahtivat ja kaikki hyljekannat olivat uhanalaisia 1970- ja 80-luvuilla250
Linnustus on kivikaudelta laumlhtien ollut taumlrkeauml elinkeino Siihen liittyy suojasta (paahus) lintujen vaumlijyminen levaumlhdyspaikoissa saaristossa ja niiden pyytaumlminen verkoilla tai am-muksilla Merelliset jaumlaumlnteet linnustukseen liittyen ovat laumlhinnauml vaumlliaikaisia suojia rannikoilla ja saarissa eikauml niitauml ole helppo tai tarkoituksenmukaista erottaa muista elinkeinoihin liittyvistauml vaumlliaikaissuojista
248 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas elinkeinot httpakpnbafiwikiluokkaelinkeinot ja httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf 532019249 Ylimaunu 2000 s 15ndash16250 Ylimaunu 2000 s 16 117
Hylkeenpyynti ja linnustus rannikon vaumlli- ja ulkosaariston selkaumlvesien sesonkimainen perinne-elinkeino
147
Hylkeenpyynti ja linnustus Suomenlahti
Suomenlahti (Pohjanlahden lisaumlksi) on yksi koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeiden pyynti-alueita koska hylkeet kulkivat Itaumlmeren lahtien perukoihin sulavien jaumliden mukana251 Hylkeenrasvaa vietiin myoumls kauppatavarana Tukholmaan Toinen maailmansota tuhosi useat Suomenlahden vanhat pyyntiyhteisoumlt ja lopetti paumlaumlosan hylkeenpyynnistauml
Hylkeenpyynti ja linnustus Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Pyynti oli sesonkiluonteista ulkoluodoilla pyytaumlmistauml vuotuiskalenterin mukaan Talonpojat pyysivaumlt hylkeitauml lisaumlelinkeinona Toisaalta pyyntiauml oli myoumls kesaumlaikaan koska hylkeet viettivaumlt kesaumlt suurissa laumoissa taumlllauml alueella252 Hylkeitauml pyydettiin jaumlaumlltauml ja veneistauml jos jaumlaumltilanne esti jaumlaumlltauml pyynnin Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml erityisesti erottuu Korppoon etelaumlpuolella Baumlrskaumlrs fjaumlrdenin Bredskaumlrin saaren ja sen ympaumlristoumln lukuisat naumlkoumlsuojat eli paahukset joista lintuja on vaanittu253
Pyhaumln Henrikin ihmeluettelossa 1200-luvun lopulta kerrotaan kokemaumlkilaumlisistauml jotka olivat olleet merellauml hylkeenpyynnissauml Veroluetteloissa naumlrpioumllaumliset eurajokelaiset sekauml ulvila-laiset ovat maksaneet tullia ja veroja hylkeenrasvasta niin sanottua traanikymmennystauml Rannikkopitaumljissauml hylkeenpyynnillauml oli keskiaikaiset juuret mutta ainakin kokemaumlkilaumlisten talvimatkat hyljekareille lienevaumlt paumlaumlttyneen jo 1500-luvulla254
Hylkeenpyynti ja linnustus Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjoisilla alueilla hylkeiden pyynti on ollut merkittaumlvauml elinkeino rannikoiden pyyntiyhtei-soumlille kivikaudelta laumlhtien (6000ndash5000 eaa) Peraumlmeren rannikoilta loumlytyy pieniauml seson-kiasuinpaikkoja (esimerkiksi Yli-Iin Kierikki)255 Pohjanlahti merkittaumlvauml traanioumlljyn tuottaja jo viimeistaumlaumln keskiajalta laumlhtien vientiin Turkuun ja ulkomaille Ulkosaaristossa on vaumlli-aikaisasumusten pohjia (tomtning) joita ovat kaumlyttaumlneet niin kalastajatkin kuin hylkeen-pyytaumljaumlt vaumlliaikaisina suojinaan pyyntimatkoilla256 Suomessa vain Peraumlmeren rannikolta tunnetaan jaumltinkirkkoja joiden uskotaan liittyvaumln hylkeenpyyntiin Pohjanlahti ja varsinkin Peraumlmeri ovat olleet koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeenpyyntialueita koska jaumlaumlolosuhteet loivat hyvaumlt edellytykset pyynnille Hylkeet kulkivat sulavien jaumliden mukana lahtien peru-koihin Peraumlmerellauml olivat parhaat olosuhteet hylkeenpyyntiin koko Suomeen naumlhden ja taumlstauml syystauml myoumls pyyntikulttuuri saumlilyi siellauml pisimpaumlaumln
251 Ylimaunu 2000 s 53252 Ylimaunu 2000 s 400253 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000026224 sekauml ympaumlroumlivaumlt kohteet254 Suvanto 1973 s 23 246255 Ylimaunu 2000 s 79256 Ylimaunu 2000 s 95
148
Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml harmaahylje on aiheuttanut suuria vahinkoja kalataloudelle rikkoessa pyydyksiauml ja syoumldessauml kalat 1970ndash1990257
257 Ylimaunu 2000 s 17
Kuva Hylkeenpyyntiauml Peraumlmerellauml saalis on saatu rantaan 29111969 Laumlhde JOKA Mu-seovirasto kuva JOKAKAL3B_16076
149
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kalastukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml ilmioumlitauml
150
34 Ammatin tai muun toiminnan harjoittaminen
Luotsiyhdyskunnat
Ensimmaumlisiauml mainintoja Itaumlmeren alueen luotsaustoiminnasta on jo 1200-luvulta Luotsausta harjoittivat saariston kalastajat ja talonpojat sivutoumlinaumlaumln koska paikallisina asukkaina he tunsivat aluevetensauml parhaiten 1500-luvulla luotsitoiminta alkoi siirtyauml isaumlltauml pojalle syntyi luotsisukuja ja luotsauksesta tuli elaumlmaumlntapa Luotsien odotettiin asuvan luotsiasemalla tai sen laumlhellauml ja saaristoon muodostui luotsikyliauml ja -yhteisoumljauml Luotsien odotettiin olevan aina paikalla tai haumln sai raskaita vahingonkorvausvaatimuksia tai kruunun laivan ajaessa karille maksoi hengellaumlaumln Virasta pakenemisesta seurasi hirttotuomio259
Virallinen luotsilaitos perustettiin vuonna 1696 kun kuningas Kaarle XI antoi luotsilaito-sasetuksen joka yhdisti etelaumlisen Suomen Tukholman luotsipiiriin ja Ruotsin valtakunnan luotsilaitosorganisaatioon Syyt taumlhaumln olivat sotilaalliset Ruotsista oli tullut suurvalta ja Suomen merialueet haluttiin kontrolliin Vuonna 1756 etelaumlisestauml Suomesta muodostettiin oma luotsipiirinsauml jonka toimintaa johdettiin aluksi Ruotsin Karlskronasta vuodesta 1770 alkaen Viaporista Suomen siirryttyauml Venaumljaumln autonomiseksi osaksi luotsilaitos jatkoi toimintaansa kuten ennenkin muutamia uudistuksia lukuun ottamatta Keisari Aleksan-teri maumlaumlraumlsi luotseille rahapalkan etuuksia ja onnettomuuksien sattuessa lievemmaumlt rangaistukset ei enaumlauml kuolemanrangaistusta Pohjoisesta Suomesta muodostettiinoma Pohjanmaan luotsipiiri vuonna 1849 1850-luvulla luotsilaitos muutettiin keskusvirastoksi260
258 Historiallisen ajan muinaisjaumlaumlnnoumlkset 2011 632019259 Karttunen et al 2016 s 10260 Karttunen et al 2016 s 11
Luotsiyhdyskuntaluotsipaikka merivaumlylaumln varrelle perus-tettu luotsien paumlivystyspaikka258
bull Luotsiyhdyskunnatbull Merivartioasematbull Meripelastusasemat
Ammatin ja muun toiminnan harjoittamisen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
151
Suomen itsenaumlistyttyauml perustettiin Merenkulkulaitos jonka alaisuudessa toimi luotsi- ja majakkaosasto 1900-luvun sotien aikana luotsit toimivat omissa tehtaumlvissaumlaumln ja lisaumlksi heitauml koulutettiin sotaluotseiksi jotka opastivat sota-aluksia miinakenttien ohi Sotien jaumllkeen Suomen vesillauml luotsattujen alusten maumlaumlrauml kasvoi voimakkaasti 1900-luvun puolivaumllissauml keksittiin luotsien toumlitauml helpottavia laitteita kuten tutka ja hyrraumlkompassi joiden myoumltauml
luotsauksen tarve vaumlheni Vuosisatoja kestaumlnyt perinteinen luotsitoiminta loppui 1970-lu-vulla Sen muistona Uudenkaupungin 1850-luvulla rakennettu luotsiasema on museoitu ja avoinna kesaumlaikaan luotsimuseona Sen kahdessa huoneessa on esillauml aseman ja muiden laumlheisten luotsiasemien alkuperaumlistauml esineistoumlauml261
Luotsiyhdyskunnat esitetaumlaumln kartalla Merellinen liikenne-luvun majakoita kaumlsittelevaumln alaluvun yhteydessauml
261 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uusikaupunki 3082018
Kuva Orrengrundin luotsiasema Kuvaaja Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
152
Merivartioasemat
Kieltolain aikana Suomessa kaivattiin jaumlreaumlmpiauml keinoja ja valvontaorganisaatiota sa-lakuljetuksen kitkemiseksi kuin mitauml tullilaitoksella oli kaumlytettaumlvissaumlaumln Taumltauml tyoumltauml varten perustettiin merivartiolaitos vuonna 1930 Merivartiolaitos yhdistettiin vuodesta 1919 laumlhtien toimineeseen Rajavartiolaitokseen vuonna 1945262
Suomen rannikon ja saariston merivartioasemat ovat toimineet pitkaumllti samoilla paikoilla kuin vanhat tullivartioasemat ja luotsituvat Perinteisesti asemat sijaitsevat vaumlylien laumlhellauml ja naumlkyvyydeltaumlaumln mahdollisimman avoimella paikalla Vuosikymmenien ajan taumlmauml tarkoitti aumlaumlrimmaumlisen karuja maastoja ja ankaria ulkomeren tyoumlolosuhteita Valvonta- ja alustekninen
kehitys 1950-luvulta alkaen johti asemaverkoston harvenemiseen sekauml siirtymiseen ulkosaa-ristosta laumlhemmaumls mannerta ja asutuskeskuksia Taumlmauml muutos jatkui etenkin 1990-luvulla263
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti Merivartioaseman ympaumlristoumloumln kuuluu asuin- ja valvontatilan ohella venevaja laituri verstastiloja sekauml usein erillinen sauna Monilla asemilla oli myoumls maise-massa selvaumlsti erottunut valvontatorni Haapasaaren merivartioasema on hyvauml esimerkki edelleen alkuperaumlisellauml paikallaan toimivasta merivartioasemasta264
Merivartioasemista ei ole saatavilla digitaalista paikkatietoa
Meripelastusasemat
262 Sundbaumlck 2005 s 10ndash14 146263 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto264 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto265 httpmpas1meripelastusfi 532019
Meripelastusasema Suomen meripelastusseuran alaisuudessa toimiva asema265
Merivartioasema rannikolle tai saaristoon perustettu merivartioinnin asemapaikka
153
Suomen rannikolla ja saarissa on sijainnut useita kymmeniauml meripelastusasemia ja pelas-tusalusten venevajoja Suomen ensimmaumlinen vapaaehtoisuuteen perustuva meripelastus-asema perustettiin vuonna 1821 Suursaareen Toinen varhainen asema sijaitsi Helsingin Puolimatkansaaressa Meripelastusasemien lisaumlaumlmisestauml alettiin puhua vasta 1870-luvulla Asemia ja venevajoja perustettiin eri aikoina eri puolille Suomen rannikkoa ja sisaumlmaata
Nykyisen Suomen alueella meripelastusasemia oli muun muassa Bengtskaumlrissauml Berg-hamnissa Baringgaskaumlrissauml Degerbyssauml Eckeroumlssauml Haapasaaressa Hangossa Harmajalla Hernesaaressa Jaumltkaumlsaaressa Kellon Kiviniemessauml Koumlkaumlressauml Lohmilla Lyoumlkissauml Mustikka-maalla Maumlrketissauml Nihtisaaressa Norrskaumlrissauml Orrengrundissa PellingissaumlGlosholmassa Porkkalassa Puolimatkansaarella Raumalla Reposaaressa Roumlnnskaumlrssauml Signilskaumlrissauml Stenvikissa Saumllgrundissa Saumlpissauml Soumlderskaumlrissauml Tankarissa Utoumlssauml Valassaarilla Vaumlnoumlssauml Wargoumlgaddanilla ja Oumlrnenilla sekauml Seurasaaressa Lisaumlksi eri puolille rannikkoa sijoitettiin eri aikoina pelastamiseen soveltuvia aluksia ja veneitauml Osa niistauml sijoitettiin luotsiasemi-en yhteyteen266 Osa asemista ja vajoista on edelleen saumlilynyt Meripelastusasemista ei kuitenkaan ole saatavilla riittaumlvaumln tarkkaa digitaalista paikkatietoa
266 Merilahti 1997 s 13ndash14 22 37 42 56ndash57 60 71 73 152
Kuva Oulun Hailuodon meripelastusseuran asemalle pystytetty vaja 1939 Kuva JOKA Museovirasto JOKAKAL3B5569
154
35 Asuminen ja oleskelu
Rannikko- ja saaristokylaumlt
Eri puolilla Suomen rannikkoa ja saaristoa on saumlilynyt merellisten elinkeinojen synnyttaumlmiauml pysyviauml kylaumlyhteisoumljauml ja niistauml kertovaa rakennuskantaa Monet naumlistauml kylistauml ovat raken-teeltaan ja rakennuskannaltaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Asutus levisi tasaisesti niin ulkosaaristossa oleville pienille karuille saarille kuin sisaumlsaariston rehevaumlmmille ja puustoisemmille saarille Kalastaja- ja luotsikyliauml tunnetaan 1200-luvulta laumlhtien Ne sijoittuivat suojaisiin poukamiin ja sisaumlsatamiin yleensauml saarien etelaumlrannoille Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisaumlksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt
Tyypillisen saaristokylaumln kerrostuneiseen kokonaisuuteen kuuluu asuin- ja talousraken-nusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen ranta-aittoja ja venesuojia sekauml peltotilkut kiviaitoineen sekauml mahdollisesti vielauml jaumlaumlnteitauml vanhemmista rakenteista Elinkeinosta kertovat kellarit kalamajat ja verkkotelineet Suuremmilla saarilla on lisaumlksi pieniauml peltotilkkuja niittyalueita ja navettoja Keskeisimmissauml kylissauml oli usein myoumls oma pieni kirkko ja hautausmaa seurantalo koulu luotsiasema ja merimerkkejauml Esimerkiksi Kemioumlnsaaren saaristossa on saumlilynyt rakennuksia 1700-luvulta
Sotien jaumllkeen elinkeinoissa ja asutuksessa tapahtui suuria muutoksia Kalastuksen rinnalle tuli muita elinkeinoja ja saariston kalastustilat alkoivat autioitua varsinainen autioituminen tapahtui 1960- ja 70-luvuilla Osa kalastustiloista ja saarista muuttui 1900-luvun loppupuo-lella vapaa-ajan asunnoiksi ja kesaumlmoumlkkitonteiksi Silti niiden rakennettu kulttuuriympaumlristouml kuvastaa yhauml monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kuten kalastusta merenkulkua sekauml myoumls myoumlhempaumlauml matkailua
bull Rannikko- ja saaristokylaumltbull Historialliset rannikko kaupungit
Rannikko- ja saaristokylauml merellisten elinkeinojen synnyttaumlmaumln pysyvaumln kylaumlyhteisoumln rakennukset ja rakennettu ympaumlristouml
Asumisen ja oleskelun kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
155
Historialliset rannikkokaupungit
Suomen vanhimmat kaupungit Turku Ulvila Porvoo Viipuri Rauma ja Naantali rakentui-vat rannikolle liikenteellisiin solmukohtiin 1300ndash1400-luvuilla hansakauppiaiden hallites-sa Itaumlmeren kauppaa Myoumls Tammisaari Helsinki Pori Oulu Vaasa sekauml Uusikaupunki perustettiin Vanhemmalla Vaasa-ajalla (1523ndash1617) rannikolle Taumllloumlin kruunu aloitti myoumls ohjelmallisen laivanrakennuksen ja perusti laivakartanoita sotalaivaston tukikohdiksi
Ruotsin suurvalta-ajalla (1617ndash1721) laivanrakennus oli vilkasta koko merellisessauml Euroopassa Puisiin laivoihin tarvittiin tervaa ja pikeauml Tervaa poltettiin runsaasti Varsinais-Suomessa Uudellamaalla Pohjanmaalla ja Jaumlrvi-Suomessa Tervan ja laivanrakennuksen tuoma vau-raus naumlkyi myoumls kaupunkien kehittaumlmisenauml ja etenkin Pohjanmaan taloudellinen merkitys nousi huomattavaksi Kruunun perustamista uusista kaupungeista useimmat sijoittuivat rannikolle Naumlihin kuuluvat Kokkola Uusikaarlepyy Tornio Lappeenranta Raahe Kristii-nankaupunki Pietarsaari ja Hamina
267 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas httpakpnbafiwikihistoriallinen-kaupunki 1132019
Kuva Jurmon kylauml Saaristomeren ulkosaaristossa Kuvaaja Sampo Kivinen CC BY-SA 40
Historialliset rannikkokaupungit tiivis ja vaumlkimaumlaumlraumlltaumlaumln suuri asuin-paikka joka koostuu kaduista kortteleista ja tonteista sekauml julkisista jayksityisistauml rakennuksista ja jolla on kaupunkioikeudet267
156
Suurvaltakauden merkantilistisen talouspolitiikan mukaisesti kaupungit jaettiin maa- tai tapulikaupunkeihin Kauppa- ja laivanvarustus maumlaumlriteltiin kaupunkielinkeinoiksi joiden harjoittamiseen porvaristo sai erioikeudetTurku ja Viipuri maumlaumlriteltiin ensimmaumlisen luokan tapulikaupungeiksi jonne ohjattiin ulkomaiset kauppalaivat Toisen luokan tapulikaupun-kien kauppaporvarit saivat vain purjehtia ulkomaisiin satamiin Helsinki ja Porvoo saivat kuitenkin maumlaumlraumlajaksi oikeuden vastaanottaa ulkomaisia kauppalaivoja Kun Helsinki siirrettiin Vironniemelle sille myoumlnnettiin samalla pysyvaumlsti ensimmaumlisen luokan tapuli-kaupungin oikeudet jotka Porvoolta puolestaan lakkautettiin
Tukholmassa sijaitseva Tervakomppania -kauppajaumlrjestouml piti hallussaan tervakaupan monopolia Se keskitti vuoden 1665 maumlaumlraumlyksellaumlaumln kaiken tervan myynnin Tukholmaan Kauppajaumlrjestoumln toiminta lakkasi vuonna 1712
Hamina sai tapulioikeudet vuonna 1723 Kun Hamina liitettiin Venaumljaumlaumln vuonna 1743 siir-rettiin sen tapulioikeudet vuonna 1745 perustetulle Loviisalle Ulkomaan viennin ja tuonnin lisaumlksi myoumls talonpoikaispurjehtijat ohjattiin kotimaisiin tapulikaupunkien satamiin Taumltauml kauppaa yritettiin saumlaumlnnoumlstellauml muun muassa pitaumlmaumlllauml markkinoita Vuosina 1765ndash1766 myoumls Kokkola Oulu Pori ja Vaasa saivat oikeudet ulkomaanpurjehdukseen
Suurvaltasotien aiheuttaman kansainvaumllisen kysynnaumln myoumltauml tervanpoltto nousi uuteen kukoistukseen 1770-luvulla Vauraat tervaporvarit Oulussa ja Kokkolassa harjoittivat ulko-maan tervan vienti- ja tuontikaupan lisaumlksi laivanvarustusta ja sahatoimintaa Tapuli- ja maakaupunkien saumlaumlnnoumlkset poistettiin lopullisesti vuonna 1879 Viimeiset tervaveneet laskettivat alas Oulujokea 1920-luvulla
Kuva Naumlkymauml Loviisan satamarannasta 1890-luvulla Kuvaaja KE Staringhlberg Museovi-rasto kuva HK193602224
157
Peraumlmeren alueella kaupunkien ja satamien kehittymiseen on vaikuttanut voimakas maankohoaminen jonka myoumltauml satamat mataloituivat ja uusia satama jouduttiin raken-tamaan syvemmaumln veden aumlaumlrelle Entisiauml satamia hyoumldynnettiin muun muassa lastaus- ja laivanrakennuspaikkoina Itsenaumlisen Suomen satamat toimivat puutavara- ja teollisuussa-tamina jaumlaumlnsaumlrkijoumliden mahdollistaessa ympaumlrivuotisen toiminnan osana kansainvaumllistauml liikenneverkostoa268
268 Lilius amp Kaumlrki 2014425-435 httpsfiwikipediaorgwikiTervakauppa 2522019
Kartta Historialliset kaupungit Suomen historiallisten aikakausien jaottelu Keskiaika = 11501200ndash1520 Vanhempi Vaasa-aika = 1520ndash1560 Suurvalta-aika = 1611ndash1721 Vanhan Suomen aika = 1721ndash1809
158
36 Teollisuus
Louhokset
Historiallisen ajan louhosten ympaumlristoumlssauml on usein runsaasti louhintajaumltettauml sekauml mah-dollisesti myoumls kivivarastoja jotka ovat jaumlaumlneet kuljettamatta pois Louhokseen liittyy myoumls erilaisten rakennusten ja rakennelmien jaumlaumlnnoumlksiauml
269 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019
bull Louhoksetbull Kaivoksetbull Ruukitbull Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Louhos maanpaumlaumlllinen paikka josta louhitaan kiviraaka-ainetta 269
Kuva Korpisaari Virolahden Virojoen kylaumln edustalla Saaren lounaispuolella on saumlilynyt pitkauml laiturin pohja jota pitkin on lastattu louhittua kiviainesta laivoihin Kuvaaja Rami Kokko 2018 Museovirasto
Teollisuuden kulttuuriympaumlristoumljauml ovat muun muassa
159
Louhintatekniikka on jaumlttaumlnyt usein kohteisiin tunnusomaisia piirteitauml Vakokiilausmenetel-mauml oli kaumlytoumlssauml louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle ja sen rinnalla ryhdyttiin kaumlsiporaukseen viimeistaumlaumln 1700-luvun loppupuolella Ruudin kaumlyttouml louhinnassa yleistyi ainakin Virolahdella vasta 1800-luvun toisella puoliskolla
Varhaisimmat kivilouhokset liittyvaumlt keskiaikaisten linnojen kivikirkkojen ja kellareiden ra-kentamiseen Erityisesti 1700-luvun puolivaumllissauml rakennuskiveauml tarvittiin linnoitustyoumlmailla ja 1800-luvulla kiviauml kului muun muassa palaneiden puukaupunkien kuten Turun Vaasan ja Helsingin jaumllleenrakentamiseen sekauml maaseudun kivinavetoihin Kiviteollisuus kasvoi nopeasti 1800-luvulla sillauml kovalla rakennuskivellauml oli kysyntaumlauml muun muassa Iso-Britanniassa ja Venaumljaumlllauml Raakakiven ohella vietiin myoumls valmiita rakennuskiviauml sekauml katuihin kaumlytettyjauml nupukiviauml Vientigraniitin paumlaumltuotantoalueet olivat Koumlkarissa Vehmaalla Uudessakau-pungissa Taivassalossa Mikkelissauml Hyvinkaumlaumlllauml Jyvaumlskylaumlssauml Varpaisjaumlrvellauml Kurussa ja Espoossa Teollisuuskivinauml louhittiin muun muassa kalkkikiveauml vuolukiveauml kvartsiittia fyl-liittiauml ja myoumls piimaata Kalkkia on Suomessa louhittu paumlaumlasiassa peruskalliosta Paraisilla on lukuisia vanhoja louhoksia joista huomattavimpia on Ersbystauml Simonbyhyn yltaumlvauml 18 kilometriauml pitkauml louhosten ketju Kemioumlstauml on jo 1300-luvulta tietoja kalkin louhimisesta Turun tuomiokirkon tarpeisiin
Suomen taumlrkein kalkkikiviesiintymauml on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla Jo varhain hyoumldynnettyjauml huomattavia kalkkiesiintymiauml on myoumls etelaumlrannikolla Ahvenanmaalta Por-voon seuduille Kivilouhoksia on perustettu rannikon ja sisaumlmaan keskeisiin kaupunkeihin sopivia graniittilaatuja tarjoaviin paikkoihin (Kuru Vehmaa) ja viennin kannalta otollisille seuduille (Virolahti Hanko) 270
1700-luvun alussa alkoi Pietarin rakentaminen Venaumljaumln valtakunnan paumlaumlkaupungiksi toden teolla Taumlmauml tarkoitti valtavien raaka-ainemaumlaumlrien rahtaamista Nevan perukoille ympaumlri koko Venaumljaumln valtakuntaa sekauml Itaumlmerta Itaumlisellauml Suomenlahdella Viipuri ja Virolahden rannikko luovutettiin Venaumljaumllle Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja vielauml Hamina ja Lappeenranta vuonna 1743 Naumlin ollen erityisesti Itaumlisen Suomenlahden saaristosta ja rannikolta rahdattiin kiviainesta rakennustoumlihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa Katariina Suuren aikakautena rakentaminen sai kuitenkin jo aivan toiset mittasuhteet ja 1800-luvun alusta laumlhtien esimerkiksi Virolahden saaristosta ja rannoilta louhittiin graniittia ja muuta kiviainesta teollisessa mittakaavassa Virolahden graniittilouhokset ovatkin valtakunnallisesti merkittaumlvien kulttuuriympaumlristoumljen listalla271 Ensimmaumliset kivilouhokset olivat venaumllaumlisten omistamia ja niissauml tyoumlskentelivaumlt venaumllaumliset kivityoumlmiehet Sen sijaan louhosten yllaumlpidossa sekauml erityisesti kiviaineksen lastaamisessa ja rahtaamisessa tyoumlskenteli paljon paikallisia suomalaisia tyoumlmiehiauml kauppiaita ja merimiehiauml Maanomistajille maksettiin myoumlhemmin myoumls korvausta kiven louhimisesta heidaumln mailtaan Louhoksilla oli naumlin ollen suuri merkitysalueen taloudelle272 Itaumlisellauml Suomenlahdella kiviaines oli hyvin laadukasta ja naumlin ollen sitauml louhittiin koko Kymenlaakson saaristosta 1800-luvulla meren pyoumlreaumlksi hiomia kiviauml alettiin rahdata itaumliseltauml Suomenlahdelta katukiviksi Pietariin Kiviauml keraumlttiin mantereen ja saarten rannoilta Kannaksen ja Helsingin vaumlliseltauml alueelta273
270 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019271 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 2822019272 Kaukiainen 2016 s 127
160
Kuva Virolahden Korpisaaren graniittilouhos277 Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
Louhoksiin kuuluu myoumls paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Naumlitauml ovat sadat kivien lastaamiseen tarkoitetut laiturien kiviset tukirakenteet jotka saattavat edelleenkin olla kymmenien metrien pituisia Usein laiturit jouduttiin rakentamaan hyvinkin pitkiksi jotta ne ulottuivat tarpeeksi syvaumllle eikauml rahtialus tarttunut lastauksen aikana pohjaan Laitu-rinperustuksia loumlytyy esimerkiksi Virolahdelta todennaumlkoumlisesti jokaisen louhoksen rannoilta Louhoksiin liittyvaumlt kiinteaumlsti myoumls kivilasteja rahdanneet alusten hylyt joita loumlytyy erityisesti Virolahden Rautalanselaumlltauml mutta myoumls Itaumlisen Suomenlahden ulkosaaristosta Alusten kulkureitti kulki saaristosta laumlheltauml Viipurinlahtea ja Koiviston edustalta Kronstadtin kautta Pietariin Osa kiviaineksesta myoumls jaumli Kronstadtin rakennusaineeksi274
Kiviteollisuuden jaumllkiauml loumlytyy eri puolilta rannikkoa ja saaria muun muassa Uudenkaupun-gin saaristosta275 Itaumlisellauml Uudellamaalla hiekkaa rahdattiin hiekkajaaloilla Kraringkosta276
273 Anttila 2008 s 133274 Raunio 1965 Kaukiainen 2016275 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uudenkaupungin museo 3082018276 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018277 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 732019
161
Kaivokset
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin karttasovelluksessa (httpskarttamuseoverkkofi) on tarjolla kartta-aineisto ldquoSuomessa toimineet kaivokset 1530-2001278rdquo joka tarjoaa yleiskuvan kaivostoiminnan laajuudesta Suomessa myoumls saaristossa Erityisesti merellinen kaivosympaumlristouml on Jussaroumln saaren vanha kaivos josta louhittiin rautamalmia 1800-luvun lopusta aina 1900- luvun puolivaumlliin saakka Jussarouml on monipuolinen kulttuu-riympaumlristouml johon liittyvaumlt majakka- ja luotsitoiminta kalastus merenkulku ja puolustus usean vuosisadan ajalta279
Ruukit
Rannikolla ja saaristossa toimivat erityisesti 1800-luvulla useat lasiruukit tiili- ja kalkki-tehtaat sekauml sahat Ruukeilla ja tehtailla oli yleisesti oma satama sekauml laivanrakennus-toimintaa joilla omat tuotteet kuljetettiin tilaajille Ruukeilla oli suuri merkitys ympaumlristoumln asukkaille joiden oma toimeentulo koulutus ja tulevaisuus oli suurelta osin sidottu ruukin menestykseen Esimerkiksi Mustasaaressa Groumlnvikin lasiruukki tyoumlllisti ympaumlristoumln asukkaita osti saaristosta runsaasti polttopuuta ja rakensi omia aluksia kuljettamaan lasituotteita Groumlnvikin lasitehdas oli 1800- luvulla Pohjoismaiden suurin ikkunalasin valmistaja jonka perusti laivanvarustaja Johan Groumlnberg vuonna 1812 Iskmon kylaumlaumln satamapaikan viereen Bromarvin Trollshovdassa on saumlilynyt hieno ruukkikokonaisuus johon kuuluu tiiliruukin paikan280 lisaumlksi laivanrakennuspaikka sekauml useita erilaisia kulttuuriperintoumlkohteita kilo-metrien matkalla joki- ja jaumlrven patorakenteista tiiliin tarvitun saven kaivauskuoppaan sekauml hylkyihin
Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Suuri muutos sahateollisuudessa oli 1800-luvun jaumllkipuolella voimanlaumlhteen vaihtuminen vedestauml houmlyryyn Mekaanisen metsaumlteollisuuden houmlyrysahat olivat vesisahoihin verrattuna yleensauml suurempia tuotantolaitoksia jotka oli usein rakennettu puun sijaan kivestauml tai tiilestauml Saharakennusten ohella houmlyrysahaan kuului voimahuone jossa houmlyrykone sijaitsi Hyvaumln esimerkin tarjoaa 1900-luvun alussa toimineen Luvian sahan raunioalue Satakun-nassa Saha-alueilta loumlytyy kuten Oulun Varjakasta muun muassa suurten tuotantora-kennusten raunioita tieverkkoa satamalaitteita ja jopa rautatiejaumlaumlnnoumlksiauml282
278 Aineiston naumlkeminen edellyttaumlauml kirjautumista Karttataso Rakennettu ympaumlristouml - muut aineistot279 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208280 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kohde 1000018391281 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019282 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019
Houmlyrysaha houmlyryvoimalla toimiva sahalaitos 281
162
Houmlyrysahoja rakennettiin erityisesti suurten jokien suistoihin minne oli helppo uittaa tu-kit sisaumlmaasta ja sekauml lastata sahatavara ulkomaille purjehtiviin laivoihin Houmlyrysahojen valtakautta oli aika 1860-luvulta 1900-luvulle saakka Houmlyrysahalaitosten ensimmaumliset keskittymaumlt muodostuivat laskujokien suistoihin Pohjois-Pohjanmaalle Perauml-Pohjolaan Satakuntaan ja Kymenlaaksoon283
Sahoihin liittyvaumlt myoumls uiton ja puutavaran lajittelun erilaiset rakenteet kuten suisteet uittoraumlnnit puomit ja laajat erottelulaitokset Esimerkiksi Satakunnasta tunnetaan Ko-kemaumlenjoen uiton rakenteita ja rakennuksia jotka maankohoamisen vuoksi sijaitsevat nykyaumlaumln etaumlaumlllauml rantaviivasta284
Vanhoilla 1800ndash1900-lukujen alun sahapaikkakunnilla rimamoumlljaumlt erottuvat rannoilta usein laajoina harmaantuneen puuaineksen alueina joissa sahauksen jaumltteenauml syntyneitauml rimo-ja ja lautoja on kasattu paumlaumlllekkaumlin Toisinaan painoksi on voitu asetella kiviauml Joillakin alueilla rimamoumlljaumlt voivat olla edelleen selkeaumlsti havaittavissa toisinaan ne ovat jaumlaumlneet kasvillisuuden sammaleen ja jopa puiden ja pensaiden alle tai niitauml on saumlilynyt laumlhinnauml veden alla
283 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihC3B6yrysaha284 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Kuva Mahdollisesti 1800-luvulta peraumlisin olevia saharakenteita Sipoon Kaunissaaressa Kuvaaja Vesa Laulumaa 2016 Museovirasto kuva AKDG48111
Rimamoumlljauml sahojen rimajaumltteestauml muodostunut ranta-alue
163
Rimamoumlljiauml loumlytyy sahapaikkakunnilta koko Suomen alueella Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti
37 Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumlt
bull Merikylpylaumlt ja kylpylaumltbull Huvilayhdyskunnatbull Kultti- ja tarinapaikatbull Jatulintarhat
Kuva Simon Kalliosaaren rimamoumlljaumlauml Saarella toimi saha aina vuoteen 1925 saakka Kuvaaja Tapio Heikkilauml ympaumlristoumlministeriouml
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun sekauml tarinapaikkojen kulttuuriympauml-ristoumljauml ovat
164
Kylpyloumlitauml on perustettu yleensauml laumlhteiden tai mineraalipitoisten vesien aumlaumlrelle ja niissauml on ollut saatavilla myoumls monenlaisia hoitoja Euroopan valistusajalla veden ja vesihoitojen hyoumldyllisyys ja laumlaumlkitsevaumlt ominaisuudet nousivat jaumllleen esille Vierailut terveyskylpyloumlissauml veden nauttiminen niiden terveyslaumlhteistauml ja kylpyjen ottaminen tulivat keskeiseksi osaksi saumlaumltylaumlistoumln seuraelaumlmaumlauml 285
Vaikka Suomessa kaupungit olivat agraarisia ja saunakulttuuri oli jo juurtunut taumlnne vahvasti perustettiin taumlnnekin kylpyloumlitauml viimeistaumlaumln 1700-luvulla Kylpyloumlitauml oli muun muassa Oulussa Pietarsaaressa Vaasassa Raumalla Naantalissa Turussa Hangossa Tammisaaressa Helsingissauml ja Loviisassa 286 Taumlmauml kylpylaumlkulttuuri eli kukoistustaan 1800-luvulla 1900-luvun alussa uudenlainen ulkoilmaelaumlmaumln ja liikuntakulttuurin nousu houkutteli asiakkaita erityisesti merikylpyloumlihin Toisen maailmansodan jaumllkeen kylpyloumliden toiminta suuntautui hoito- ja kuntolaitosten suuntaan
Suomessa kylpyloumlitauml ei ole inventoitu systemaattisesti ja arkeologisia kaivauksia on tehty vain vaumlhaumln287
285 Suvikumpu 2014 s 6ndash18286 Suvikumpu 2014 s 55 106 114ndash115 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A287 Suvikumpu 2014 s 227 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A4
Merikylpylaumlkylpylauml paikka jossa oleskellaan vesialtaissa virkistaumlytymi-sen terveydenhoidon tai sosiaalisen seurustelun takia
Kuva Ullanlinnan kylpylauml 1860-luvulla Kuvaaja Eugen Hoffers Museovirasto kuva HK1964010411125
165
Huvilayhdyskunnat
Suomeen rakennettiin villoja tai huviloita osana Ruotsin vallan saumlaumltylaumliskulttuuria Maan vanhin huvila-asutus on keskittynyt rannikkokaupunkeihin etenkin Pohjanmaalle Huviloi-ta rakennettiin usein myoumls kylpyloumliden liepeille Ne yleistyvaumlt 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vauraan porvariston kesaumlasuntoina kaupunkien laumlheisyydessauml tai maaseudulla
Huvila-arkkitehtuuriin liittyvaumlt verannat ja parvekkeet palvelivat asiaan kuuluvaa seurus-telua ja joutilasta kesaumlnviettoa
Vanhemman huvila-asutuksen historiaa ei juurikaan ole tutkittu systemaattisesti vaan huvila-alueita on pikemminkin inventoitu kaupunkikohtaisesti288
Kultti- ja tarinapaikat
Tarinapaikat ovat luonnon kohteita kuten kiviauml kallioita puita metsikoumlitauml vesipaikkoja maa-alueita tai muita vastaavia paikkoja joihin liittyy perimaumltietoa tai tarinoita erilaisista tapahtumista ja tavoista Paikoissa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole ihmisen tekemiauml rakennelmia tai merkintoumljauml mutta joskus niiden yhteydessauml voi olla esimerkiksi karsikko tai muistomerkki
288 Soiri-Snellman 1985 s 18ndash21
Huvilayhdyskunta porvariston kesaumlasunnoiksi rakennetuista villoista ja huviloista muodostunut yhdyskunta
166
Kalliomuodostumiin saariin siirtolohkareisiin isoihin kiviin ja luoliin ja muihin huomiota heraumlttaumlviin geologisiin muodostumiin liittyy erilaisia tarinoita Ne kertovat muun muassa yliluonnollisesta toiminnasta (esimerkiksi jaumlttilaumliset ja pirut) aarteista ja aarnivalkeista vainajien toiminnasta vanhoista asuinpaikoista elinkeinon harjoittamisesta viranomaisten toiminnasta sotakokemuksista ja liikenteen reiteistauml Taumlllaisia kohteita ovat esimerkiksi Janakkalan Paimenkivi Joensuun Maumlntylammen Laukkukivi Kaarinan Ryoumlvaumlriholma Raa-seporin Busouml Viborgs sten289 ja Porvoon Onaksen Napoleonin kivi290
Erilaisia tarinapaikkoja on tuhansia kaikkialla Suomessa291
289 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019290 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018 291 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapaikat 2722019292 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019
Tarinapaikka kivi kallio puu laumlhde lampi tai muu luonnon kohde johon liittyy vanhoja tarinoita jatai perimaumltietoa 292
Kuva Huvila Ruissalossa Turussa 1980- luvulla Kuvaaja KEStaringlhberg Museovirasto kuva HK19580401421
167
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kultti- ja tarinapaikat sekauml jatulintarhat
168
Kuva Porvoon Onaksen Napoleonin kivi Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31962
169
Jatulintarhat
Jatulintarhat luokitellaan usein tarinapaikkoihin Jatulintarhat on rakennettu parinkymmen senttimetrin kokoisista kivistauml Ne ovat maantasaisia ja yksikerroksisia minkauml johdosta monet kuvioista voivat olla sammaleen peittaumlmiauml Jatulintarhojen sokkelokuvioita on kolmentyyppisiauml ristikeskustainen munuaisenmuotoinen ja spiraali Tarhojen laumlpimitta vaihtelee 5 metristauml 24 metriin
Suurin osa jatulintarhoista sijaitsee merellisessauml ympaumlristoumlssauml saaristossa ja rannikolla usein karuilla luodoilla ja eraumlmaa-alueilla Joitakin tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaasta Jatulintarhoja on rakennettu yleensauml kallioille mutta myoumls kankaille ja kivikkoihinJatulintarhojen nimitykset voivat vaihdella paikkakunnittain Yleisnimityksenauml kaumlytetty ja-tulintarha on peraumlisin Kemin ja Tornion alueelta Tornionlaakson museolla onkin tiedossa alueeltaan runsaasti perimaumltietoa jatulintarhoistamuun muassa Simosta Kemin edustalta sekauml Tornion ja Haaparannan vaumllisestauml saaristosta294 Yleisemmin kaumlytetty nimi tarhoista on Jungfrudans Myoumls labyrintti on tunnettu nimi
Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennaumlkoumlisesti kalastajien luotsien ja merimies-ten tekemiauml ja liittyvaumlt kalansaaliin ja hyvaumln purjehdussaumlaumln turvaamiseen 1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettauml jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina Yksi esitetty peruste on myoumls rajamerkki Jatulintarhoista ei ole loumlydetty ajoittavaa materiaalia joten niitauml ei voi ajoittaa tarkasti Eri jatulintarhatyyppien vaumllillauml ei ole myoumlskaumlaumln voitu havaita erityisiauml kronologisia tai alueellisia eroja Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympaumlristouml) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan295
Suomessa on noin 200 jatulintarhaa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on tiedot noin 100 kohteesta296 Tarhat sijaitsevat paumlaumlasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistauml Viipuriin mutta tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaan metsistauml kylien laitamilta etenkin Etelauml-Karjalasta ja Kymenlaaksosta Myoumls erilaisessa perimaumltiedossa mainitaan jatulintarhat297
293 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019294 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018295 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019296 httpswwwkyppifipalveluikkunamjrekireadaspr_kohde_listaspx 2722019297 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292019
TietolaatikkoJatulintarha kivistauml rakennettu maantasainen kuvio tai latomus jossa on yksi tai useampia kehien reunustamia kulkureittejauml reunalta keskelle293
170
Kuva Porvoon Raringgskaumlrin jatulintarha Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31921
171
Laumlhteet ja kirjallisuus
Internet-laumlhteet
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas Museovirasto httpakpnbafistart
Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi httpwwwmaaseutumaisematfipage_id=338
BalticRIM-hanke Museovirasto wwwbalticrimeu
httpswwwmsp-platformeuprojectsbalticrim-baltic-sea-region-integrated-maritime-cul-tural-heritage-management
Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage UNESCO 2001httpportalunescoorgenevphp-URL_ID=13520ampURL_DO=DO_TOPICampURL_SECTION= 201html
Historiallisen ajan kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tunnistaminen ja suojelu Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3 Niukkanen Marianne (toim) 2009 httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf
ICOMOS Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage 1996httpswwwicomosorgimagesDOCUMENTSChartersunderwater_epdf
Kansalliset kaupunkipuistot httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_k aupunkipuistot
Kulttuuriympaumlristoumlmmehttpwwwkulttuuriymparistommefifi-FI
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna Museovirasto wwwkyppifi
Meripelastusasema 1 Suomen Meripelastusseurahttpmpas1meripelastusfi
Museovirasto httpswwwmuseovirastofifi
172
Nyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintoumlhttpswwwmuseovirastofiuploadsArkisto-ja-kokoelmapalvelutJulkaisutmerivaylien-ra-kennusperintopdf
Perinnealusrekisteri Museovirasto httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusrekisteri
Porin kansallinen kaupunkipuisto httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja- metsatporin-kansallinen-kaupunkipuisto mika-kansallinen
Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703- 51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf812019
Sotamuseon internet-sivut
httpssotamuseofietusivuajankohtaista
Struven ketjuhttpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju
Tieteen termipankki httptieteentermipankkifi
Toivanen Pekka Laivanrakennus Pohjanmaalla 1600-luvulla httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt RKY Museovirasto httpwwwrkyfireadaspr_defaultaspx
Vanha Rauma Unescon maailmanperintoumlkohde httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde
Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml Liikennevirasto 2011 Ohje Dnro 495610212011 httpsjulkaisutvaylafipdf3ohje_2011_vesivayliin_liittyvia_fipdf
173
Painamattomat laumlhteet
Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls 2032014 Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriouml Ympaumlristoumlministeriouml
Lempiaumlinen Vilma Merivartiomuseo Saumlhkoumlpostitiedonanto 1112019
Maijala Tapio Meronen Mikko ja Vaumlrjouml Tapani Forum Marinum Saumlhkoumlpostitiedonannot 1512019 1412019 ja 912019
Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 Museovirasto
Museovirasto 2018 Kysely merellisen kulttuuriperinnoumln ominaispiirteistauml maakuntamuseoille ja kaupunginmuseoille Kyselyyn vastanneet
- Hangon museo Laura Lotta Andersson 1372018- Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Jouni Mustonen 1292018- Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Lotta Friberg 792018- Porvoon museo Juha Vuorinen 1492018- Satakunnan maakuntamuseo 2092018- Tornionlaakson maakuntamuseo Minna Heljala 1292018- Uudenkaupungin museo Mari Jalava 3082018
Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnitte-lusarja C642008
Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018
Raunio Eino 1965 Virolahden louhokset Selostus vuosien 1964ndash1965 aikana suoritetusta selvittelystauml Virolahden kivilouhosten kohdalla Moniste
Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelma Turun kaupunki 2011
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen taus-ta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015
174
Kirjallisuus
Anttila Risto 2008 Kaunissaari ajan aalloilla Kaunissaaren kylaumlkunta ry Kotka Burstroumlm Mats 2017 Ballast Laden with history Lund Sweden Nordic Academic Press Boumlrman Jan-Erik 1980 Under Vaumlstnylaumlndska segel 1840-1898Helsingfors
Delgado James (toim) 1997 Encyclopaedia of Underwater and Maritime Archaeology Lontoo British Museum Press
Ehrensvaumlrd Ulla Hedenstroumlm Kaius Kokkonen Pellervo Nurminen Juha Raurala Nils-Erik Saari Marianne 1995 Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaaOtava John Nurmisen saumlaumltiouml
Haggreacuten Georg Halinen Petri Lavento Mika Raninen Sami amp Wessman Anna (toim) 2015 Muinaisuutemme jaumlljet Helsinki Gaudeamus
Hausen Reinhold 1904 Bidrag till Finlands historia III HelsingforsHietikko-Hautala Tiina 2010 Jaumlaumlkauden jaumllkinaumlytoumls Merenkurkun saaristonmaailmanperintouml Merenkurkun maailmanperintoumlneuvottelukunta
Kaituri Arto et al 2017 Merialuesuunnittelun laumlhtoumlkohtia merialueiden nykyinen kaumlyttouml tulevaisuuden naumlkymaumlt ja merialueita koskeva tietopohja Helsinki Ympaumlristoumlministeriouml Helsinki
Karttunen Ilkka Lehtinen Eero Porkola Petri (toim) 2016 Miehet merellauml Hetkiauml luot-sauksen historiasta Helsinki John Nurmisen saumlaumltiouml
Kaukiainen Yrjouml 2016 Punaiset pilarit Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kinnunen Kari A 1990 Purjelaivojen lastina kulkeutuneita piikiviauml loumlytaumlauml yhauml vanhoilta satamapaikoilta Kivi No 11990 Suomen jalokiviharrastajain yhdistys ry jaumlsenlehti
Kinnunen Kari A 2002 Tarvekalujen raaka-aineen tuontia alkaen 6000 vuotta sitten Tietohippu 12002 GTKn tiedotuslehti
Kuusisto Elina amp Rinkinen Kristiina 2012 Missauml maat on mainiommat Uudenmaan liiton julkaisuja E114 Helsinki
Laurell Seppo 1999 Suomen majakat Helsinki Merenkulkulaitos
Lilius Henrik amp Kaumlrki Pekka 2014 Suomen kaupunkilaitoksen historia IIHelsinkiSKS
Merilahti Juhani 1997 Sadan vuoden meripelastustyouml Helsinki Suomen meripelastusseura
Maumlkivuoti Markku 1994 Peraumlmeren kansallispuiston kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset Metsauml-hallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 23 Vantaa
175
Nautica Fennica 1976ndash1990 Kausijulkaisu Helsinki Suomen Merihistoriallinen Yhdistys Niitemaa Vilho 1964 Suomen keskiaikaiset luonnonsatamat Turun historiallinen arkistoNyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintouml Ikkala Marja-Leena (toim) Helsinki Museovirasto
Pohjanmaan merellinen perintouml Pohjanmaan liitto Oumlsterbottens foumlrbund Vaasa 2001 Riimala Erkki (toim) 1993-1995 Navis Fennica-sarja 1ndash4 Porvoo WSOY Soiri-Snellman Helena 1985 Ruissalon huvilat Turun maakuntamuseo Raportti 8
Suhonen Veli-Pekka (toim) 2011 Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle Hel-sinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Sundbaumlck Esa 2005 Merivartiointia 75 vuotta Merivartiolaitoksen ja merivartioston his-toria 1930ndash2005 Helsinki Rajavartiolaitos
Suvanto Seppo 1973 Satakunnan historia III Keskiaika Satakunnan maakuntaliitto ry
Suvikumpu Liisa 2014 Suomalaiset kylpylaumlt Kotimaisen kylpylaumlkulttuurin historiaa Hel-sinki SKS
Tarkiainen Kari 2010 Ruotsin Itaumlmaa Esihistoriasta Kustaa Vaasaan Suomen ruotsalainen historia 1 Svenska litteratursaumlllskapet i Finland Helsinki
Tuovinen Tapani 1991 Fornfynden och deras uttolkning Zilliacus K (toim) Finska skaumlren Konstsamfundet Helsingfors
Tuovinen Tapani 2000 Ulkosaariston arkeologiaa Saaristomeren kansallispuiston yh-teistoiminta-alueen inventointi 1994ndash1997 Metsaumlhallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A No122 Vantaa
Tuovinen Tapani 2011a The Finnish archipelago coast from AD 500 to 1550 ndash a zone of interaction Iskos 19 10ndash60
Tuovinen Tapani 2011b Jussarouml kulttuuriperintoumlinventointi 2011 Etelauml- Suomen luonto-palvelut Metsaumlhallitus
Tuovinen Tapani 2016 Saaristomeren kansallispuisto Suojelualueen kulttuuriperintoumlkoh-teiden inventointi 2014 osa 1 Metsaumlhallitus Etelauml- Suomen luontopalvelut
Uusi-Seppauml Niina (toim) 2012 Satakunnan kulttuuriympaumlristoumlt eilen taumlnaumlaumln huomenna Pori Satakunnan museo
Westerdahl Christer 2006 On the Significance of Portages A survey of a new research theme Westerdahl (ed) The Significance of Portages Proceedings of the First International Conference on the Significance of Portages 29th Sept-2nd Oct 2004 BAR International Series 1499
Ylimaunu Juha 2000 Itaumlmeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminen-hylje ndashsuhde Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
176
LIITE NUMERO 1 Merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvan teematLiikenne Historialliset merivaumlylaumlt
Veneenvetotaipaleet ja -paikatKanavatHylytLaivaloukutLaivojen hautausmaatPerinnealuksetMajakatSatamaympaumlristoumlt luonnonsatamat ja ankkuri-paikatPainolastipaikatKalliohakkaukset ja kivikompassitLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Puolustus ja sodankaumlynti Vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetMeritaistelupaikatMuinaislinnat ja linnavuoretKeskiaikaiset linnatLinnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltKiviuunit eli ryssaumlnuunitRajamerkit
Elinkeinot LaivanrakennuspaikatTomtning-paikatKalastuspaikat ja kalastusrakenteetHylkeenpyynti ja linnustus
Ammatin tai muun toiminnan harjoit-taminen
LuotsiyhdyskunnatMerivartioasematMeripelastusasemat
Asuminen ja oleskelu Rannikko- ja saaristokylaumltHistorialliset rannikkokaupungit
Teollisuus LouhoksetKaivoksetRuukitHoumlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumltHuvilayhdyskunnatKultti- ja tarinapaikatJatulintarhat
177
LIIT
E N
UM
ERO
2 S
uom
en m
erel
lisen
kul
ttuu
rip
erin
noumln
tila
nnek
uvak
ortt
i K
iinno
stav
ien
hylk
yjen
list
a
Nim
iTy
yppi
Sija
inti
Tunn
usA
lust
yypp
iVa
lmis
tus-
mat
eria
ali
Haa
ksiri
kko
aj
oitu
sSu
ojel
usta
tus
Ruti-
lus-
lista
usSy
vyys
z (m
ax)
Alk
uper
auml
StM
ikae
lA
lust
en h
ylyt
Para
inen
1648
3-m
asto
inen
ka
ljuut
tiPu
u
tam
mi
1747
Suoj
a-al
uex
42 m
Venauml
jauml
Vro
uw M
aria
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
58Sn
au k
aupp
alai
vaPu
u ta
m-
mi
1771
Suoj
a-al
uex
41 m
Hol
lant
i
Graring
haru
nA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2228
2- m
asto
inen
lim
i-sa
umai
nen
Puu
ta
mm
i15
00
-luk
uSu
oja-
alue
x34
m
StN
ikol
aiA
lust
en h
ylyt
Kotk
a11
08
3- m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u
tam
mi j
a le
htik
uusi
1789
Su
oja-
alue
x17
mVe
naumljauml
Ruot
sins
alm
en
mer
itais
telu
alue
Tapa
htum
apai
kat
Kotk
a0
1847
317
89-9
0M
uina
isjauml
aumln-
noumlsa
lue
x
Egel
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
57
Puu
maumln
-ty
tam
mi
130
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
15 m
Kron
prin
s G
usta
v A
dolf
Alu
sten
hyl
ytH
elsi
nki
1291
3-m
asto
inen
lin
-ja
laiv
aPu
u17
88Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x21
mRu
otsi
Mul
anA
lust
en h
ylyt
Han
ko13
36lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
m
anty
1610
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x15
m
Lapu
riA
lust
en h
ylyt
Viro
laht
i10
94lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
ta
mm
i ha
vupu
u
120
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
8 m
Fort
una
Alu
sten
hyl
ytLo
viis
a11
463-
mas
toin
en fr
e-ga
tti
Puu
1822
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
16 m
Lovi
isa
178
Sofia
Mar
iaA
lust
en h
ylyt
Oul
u18
65Ku
unar
ikof
fiPu
u18
59Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x18
mH
olla
nti
Ham
inan
salm
iPu
olus
tusv
ar-
ustu
kset
Hel
sink
i21
72H
irsia
rkku
pato
hy
lkyj
aumlPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x
Esse
lhol
mA
lust
en h
ylyt
Raas
e-po
ri14
39
Puu
ta
mm
i15
00
-luv
un
lopp
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x16
m
Lado
gaA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
29Pa
nssa
rifre
gatt
iM
etal
li19
15Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x45
mVe
naumljauml
Hui
s de
War
mel
oA
lust
en h
ylyt
Porv
oo23
81Fr
egat
tiPu
u17
15Su
oja-
alue
x60
mH
olla
nti
Keul
akuv
ahyl
kyA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
132-
mas
toin
en p
riki
Puu
1873
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Engl
anti
Puna
part
ojen
hyl
kyA
lust
en h
ylyt
Ham
ina
1083
3-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
180
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Tiis
kerin
tykk
ihyl
kyA
lust
en h
ylyt
Lovi
isa
1159
2-m
asto
inen
brig
an-
tiini
Puu
1786
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
55 m
Engl
anti
Sand
vike
nA
lust
en h
ylyt
Kirk
-ko
num
mi
1252
Houmly
ryla
iva
raht
i-la
iva
Met
alli
(rau
ta)
1876
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s51
mRu
otsi
Russ
arouml
Alu
sten
hyl
ytH
anko
2473
2-m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
uina
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Skep
psbaring
darn
an
hylk
yA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2583
Park
kiRa
uta
ja
puu
190
5Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
30 m
Ahv
enan
maa
Juss
arouml
IIA
lust
en h
ylyt
Tam
mis
-aa
ri14
402-
tai 3
- m
asto
inen
Puu
170
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
17 m
Venauml
jauml
Eng-
lant
i
179
Kaap
elih
ylky
Alu
sten
hyl
ytH
anko
1392
1-m
asto
inen
hol
lan-
tilai
styy
ppin
enPu
u
tam
mi
1647
48
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s18
m
Met
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytKe
miouml
n-sa
ari
1521
1-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
ta
mm
i le
htik
uusi
150
0-l
uvun
lo
ppu
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Vid
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en22
84
Puu
ta
mm
ike
skia
ikai
nen
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s13
m
Alfr
edA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
52Fr
egat
tiPu
u m
aumln-
ty
1852
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
21 m
Engl
anti
180
LIITE NUMERO 4 Toimintaympaumlristoumln perusteella maumlaumlritellyt merelliset kulttuuriperintoumlkohteetSarake1 Sarake2
Rakennukset ja laitteet jotka rakennettu alusten sijainnin maumlaumlrityksen ja turvallisen kulun takaamiseksi
Majakat merimerkit Luotsi- pelastus- ja merivartioasemat
Satamat ja lastauspaikat sekauml naumliden toimintoi-hin liittyvauml infrastruktuuri
Ankkuripaikat aallonmurtajat paarlastipaikat laiturit makasiinit ja terminaalit Satamatyoumllaumlisten asunnot satamanosturit sekauml satamatoimintoihin liittyvaumlt kulku- ja kuljetusvaumlylaumlt kuten
Liikenneyhteyksien yllaumlpito Vaumlylaumlt Kanavat ja kaivannot maantie- ja rautatiesillat satamarautatiet Maantielauttaliikenne veneenvetotaipaleet veneenvetomoumlljaumlt
Vesillauml liikkumista varten rakennetut kulkuvaumllineet
Laivat Alusten hylyt
Vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat suoja- ja turvarakenteet
Padot pengerrykset rantavallit
Saaristoon rannikolle ja sisaumlvesien varsille rakennetut sotilaalliset kohteet
Linnoitukset tukikohdat puolustuslaitteet taistelukentaumlt
Vesien kaumlyttoumloumln liittyvauml teollisuus Vesivoimarakentaminen laivan- ja veneenrakennusteollisuus kaivannaisteollisuus (mm merenpohjasta loumlytyvien hiekan metallien ja mineraalien hyoumldyntaumlminen) Metsaumlteollisuus (mm jaumlrvien ja jokien uittotunnelit ja ndashraumlnnit) proses-siteollisuus (mm viemaumlri- ja vesijohtoverkosto)
Elinkeinotoiminnasta jaumlaumlneet rakenteet Kalastus ja muu pyynti rakennukset rakennelmat ja laitteet asuinpai-kat (mm kalamajat padot ja muut pyyntivaumllineet)
Virkistys ja vapaa-aika Kylpylaumlt uimarannat huvivenesatamat pursiseurarakennukset ja urheilukalastusalueet
Alueet Maalla vedessauml tai vedenpinnan alapuolella olevat maisemat ja muut aluekokonaisuudet jotka kertovat ihmisen ja veden vuorovaiku-tuksesta
181
LIITE NUMERO 4 Merelliset RKY- kohteet maakunnittain
Maakunta Kohteen nimi Kuvaus Teema
Pohjois-Pohjanmaa Peraumlmeren kalasatamat ja kalastus-tukikohdat (4 kohdetta) Kemi ja Tornio
Peraumlmeren kalastushistoria liittyy 1700-lu-vulla voimakkaaseen silakanpyyntiin jota harjoitettiin koko Peraumlmeren alueella aina Pohjanmaan rannikolta laumlhtien pitkaumllle Ruotsin puolelle saakka Silakan pyynnille oli tyypillistauml pitkaumlaikainen oleskelu ulkosaaril-la Alueen saaria on kaumlytetty kalastus- ja metsaumlstysmatkojen kausitukikohtina siitauml saakka kun ne ovat maankohoamisen jaumll-keen syntyneet Tukikohtien rakentumisessa naumlkyy myoumls vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen Saarilla on saumlilynyt useita kalastukseen liittyviauml rak-ennelmia jaumlaumlkellareita verkkotelineitauml ja kalamajoja
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista maanko-hoamisen seurauksena paljastuneet saaret ja luodot jotka varhain kalastajien asuttamia ja kehittyneet majakka- tai luotsisaariksi
Hailuoto Hailuoto on valtakunnallisesti merkittaumlvauml maisema-alue Saarta on ikimuistoista ajois-ta saakka kaumlytetty kalastuksen ja hylkeen-pyynnin tukikohtana ja siellauml on perinteisiauml ja alkuperaumlisinauml saumlilyneitauml kalastajakyliauml luotsiasema ja majakkayhdyskunta
Perinne-kohde amp Majakat
Iin Roumlytaumln luot-siasema
Iin Roumlytaumln luotsiasema on hyvin saumlilynyt 1800- ja 1900-lukujen taitteen luotsiasema osana varsin hyvin saumlilynyttauml satamamil-joumloumltauml Iin pitaumljaumln rannikolla oli hoidettu luot-sausta ja vaumlylien merkitsemistaumlkin jo ennen virallista luotsitoimintaa
Perinne-kohde
Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Ulkokrunnin merenkulkuun liittyvauml raken-nuskanta ovat hyvauml esimerkki eristyneissauml oloissa toimineesta merenkulun virkamiesy-hdykunnastaSen etelaumlkaumlrjessauml on pieni kalastajakylauml ja pohjoiskaumlrjessauml tunnusma-jakka ja luotsiasema ulkorakennuksineen Saaren laumlnsirannalla on jatulintarhoja ja kivikummeli
Majakat
Kallakarien kalastajatuki-kohta
Karut ja laumlhes puuttomat ulkoluodot ovat nousseet merestauml 1400-luvun vaiheilla ja ne ovat muodostuneet taumlrkeiksi kalastus- hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdik-si Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun vaumllisen rannikon taumlrkeimpiauml silakanpyyntipaikkoja
Perinne-kohde
Pyhaumljoen kala-rannat
Pyhaumljoen Kaukon Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastus-perinteestauml Pohjanmaan jokien suualueilla on tiiviisti rakennettuja venerantoja ja va-ja-alueita jotka ovat tyypillisiauml nimenomaan Pohjanmaan merikalastukselle
Kalastus
Iso-Kraaselin ja Taskun tun-nusmajakat
Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat ja luotsiasema ovat hyvin saumlilynyt kokonaisuus joka liittyy toiminnallisena parina oleellisesti Raahen kaupunkivaumlylaumln ja meriliikenteen historiaan
Majakat
182
Keski-Pohjanmaa Ohtakarin kalastajayh-dyskunta ja luotsiasema
Ohtakarin kalastajayhdyskunta syntyi avomerikalastuksen tukikohdaksi ja paikan historiaa kalastuspaikkana tunnetaan 1500-luvun puolivaumllistauml saakka Se kuvastaa Pohjanmaan rannikon kalastuselinkeinon synnyttaumlmiauml rakennettuja ympaumlristoumljauml Lu-otsiasema ympaumlristoumlineen on hyvin saumlilynyt esimerkki 1900-luvun alun luotsiasemasta ja olennainen osa Ohtakarin merellisiin elinkei-noihin liittyvaumlauml kulttuuriympaumlristoumlauml Asema ja luotsimoumlkit ympaumlristoumlineen ovat saumlilyneet laumlhes alkuperaumlisessauml asussaan
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista pienet kalas-tajakylaumlt karuilla luodoilla ja saarilla
Poroluodonkarin kalastajayhdys-kunta
Poronluodonkarin pyyntiyhteisoumln histo-riallisen rakennuskannan muodostavat etelaumlrannan kalasatama pieni kalastajakylauml saaren pohjoisosan 1700-luvulta periytyvauml maamme vanhin kalastusloisto sekauml vanha kivikummeli
Perinne-kohde
Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdys-kunnat
Tankarin ja Trutklippanin loisto- majakka- ja luotsiyhteisoumlt muodostavat monipuolisen ajallisesti kerrostuneen ja hyvin saumlilyneen kokonaisuuden Tankarin majakka ja Trutklip-panin linjaloisto ovat Kokkolan historiallisen kaupunkivaumlylaumln taumlrkeimmaumlt merimerkit Saaren itaumlrannalla on vanha kalastajien ja hylkeenpyytaumljien kylauml sekauml 1700-luvulla rakennettu kirkko
Majakat
Pohjanmaa Saumllgrundin ma-jakka luotsiase-ma ja Laxhamn
Saumllgrundin majakkayhteisouml kuvastaa keskia-jalta asti jatkunutta kalastusta sekauml luotsi- ja majakkatoimintaa Pohjanlahden ranni-kolla Saumllgrundin 1875 rakennettu majakka on huomattava maisemaelementti ja taumlrkeauml Kaskisten kaupungin ja sen merenkulkuperin-teiden tunnus
Majakat
Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)
Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Meren-kurkun saariston maailman luonnonper-intoumlkohteessa ja havainnollistavat erino-maisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystauml Kaikki kohteet 1800-luvun puolivaumllistauml ja sen jaumllkeen
Perinne-kohde amp Majakat
Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Selkaumlmeren keskiosan rannikko varsinkin Siipyynniemen tienoilla oli vielauml 1800-luvun jaumllkimmaumlisellauml puoliskolla Pohjanlahden merenkulun pimeimpiauml alueita Majak-ka paikkaamaan tilannetta 1800-luvulla Majakan etelaumlpuolella on majakkayhteisoumln rakennuksia Rakennusryhmaumln ympaumlrillauml on merkkejauml pienialaisista viljelyksistauml ja niiden raivauksessa syntyneitauml kiviaitoja
Majakat
Oumluranin kala-satama
Oumluranin saari paljastui maankohoamisen seurauksena merestauml 700-luvulla Oumluranin kalasatama on Pohjanlahden ulkosaaris-tossa vuosisatoja kaumlytoumlssauml ollut pyynnin ja kalastuksen tukikohta jossa on saumlilynyt 1900-luvun alun kalatupia talousrakennuk-sineen
Perinne-kohde
183
Raippaluodon kylauml ja kala-satama
Raippaluoto on pienimittakaavainen Pohjan-maan rannikon saaristoyhdyskunta alueelle tyypillisine talonpoikaisrakennuksineen kirkkoineen pappiloineen kouluineen kylaumlteineen ja kalasatamineen Raippaluoto sijaitsee Merenkurkun saariston alueella joka on luokiteltu kansallismaisemaksi Raip-paluodon kirkonkylauml sisaumlltyy Merenkurkun saariston alueeseen joka on hyvaumlksytty Unescon maailman luonnonperintoumlluetteloon heinaumlkuussa 2006
Perinne-kohde
Maumlsskaumlrin ma-jakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhteisoumln raken-nukset muodostavat ajallisesti monikerrok-sisen kokonaisuuden joka on hyvauml esimerkki merenkulun virkamiestoiminnasta ja osittain sen myoumltauml syntyneestauml saaristolaisasutuk-sesta
Majakat
Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maannousun myoumltauml muodostunut saari Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskun-taan kuuluvat rakennelmat muodostavat hyvin saumlilyneen ja ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden Rakennukset kuvastavat mielenkiintoisella tavalla merenkulun turva-laitteiden kehitystauml ja niiden vaumllisiauml toimin-nallisia yhteyksiauml Socklothaumlllan on heinikkoa kasvava kalliosaari ja Haumlllgrund tiheaumlauml lehtimetsaumlauml kasvava louhikkosaari
Majakat
Stubbenin majakkayhdys-kunta
Stubbenin majakkayhdyskunta tunnusma-jakoineen luotsaukseen liittyvine rakennuk-sineen ja rakenteineen sekauml avomeripyyntiin liittyvine muinaisjaumlaumlnnoumlksineen ilmentaumlauml paitsi merenkulun turvaamisen kehitystauml eri vuosisatoina myoumls Pohjanmaan saaristolle tyypillistauml varhaista pyyntielinkeinoa
Majakat
Satakunta Luvian saariston kalastajatilat
Saaristossa on saumlilynyt arvokkaita kalas-tuselinkeinoon liittyviauml entisiauml kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa raken-nuskantaa vaikka ympaumlristouml ja elinkeinot ovatkin muuttuneet Yksittaumlisten kalastu-stilojen ja -torppien lisaumlksi saaristossa on myoumlhempaumlauml huvila-asutusta
Perinne-kohde
Saumlpin majak-kayhteisouml ja luotsiasema
Saumlpin luotsi- ja majakkasaaren rakennuk-set muodostavat hyvin saumlilyneen ja mo-nipuolisen merenkulun historiaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden
Majakat
Kaddin kalas-tusmajat
Kaddin kalastusmajat ovat ulkomerikalas-tuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa
Perinne-kohde
Maumlntyluodon luotsi- ja satama-ympaumlristouml
Maumlntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvauml ympaumlristouml yhdessauml viereisen Reposaar-en kanssa Siellauml sijaitsee Ryssaumlntorniksi nimitetty tunnusmajakka Kallon saari on historiallisesti merkittaumlvauml luotsipaikka jossa on myoumls loisto
Perinne-kohde
Pihlavan huvila-alue
Pihlavan huvila-alue on laaja 1800-luvun jaumllkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakult-tuuria edustava alue Porinlahden rannalla Huvilat ovat Porin kaupungin porvareiden rakennuttamia ja eri arkkitehtien suunnittele-mia Alue on hyvin saumlilynyt ja arkkitehtuurilt-aan korkeatasoinen varhaisen huvilakulttu-urin edustaja maassamme
Perinne-kohde
184
Reposaaren yhdyskunta
Reposaari muodostaa Porin kaupungin edu-stalle 1800-luvun jaumllkipuoliskolla kasvaneen yhdyskunnan jolla on eritoten satamato-imintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri paikallinen ja valtakunnallinen merkitys
Perinne-kohde
Santakarin pooki
Santakarin pooki kuvastaa havainnollis-esti tunnusmajakan roolia Rauman histo-riallisen kaupunkivaumlylaumln ensimmaumlisenauml ja taumlrkeimpaumlnauml merimerkkinauml Tunnusmajakan laumlhiympaumlristouml on saumlilynyt rakentamattomana ja avoimena
Majakat
Varsinais-Suomi Bryggmanin huvilat
Turun ympaumlristoumln saarilla olevat Bryggmanin 1920ndash1940 -luvulla suunnittelemat huvilat muodostavat kokonaisuuden joka erino-maisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin ark-kitehtuurin myoumls yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistauml muutosta klassismista funktionalismiin
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista eri-ikaumluiset puolustus-varustukset ja ajallisesti kerrostuneet merenkulun saaret ja kylaumlasautus
Bengtskaumlrin majakka
Bengtskaumlrin graniittinen majakka asuinsiip-ineen ja majakkasaaren rakennukset muodo-stavat Saaristomeren merenkulunhistoriaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden ja ovat sauml-ilyneet kokonaisuudessaan 1900-luvun alun rakennusvaiheen hahmossa Bengtskaumlrin majakka on merenkulun taumlrkeimpiauml raken-nusperintoumlkohteita ja siihen liittyy huomatta-via arkkitehtonisia arvoja Majakka on myoumls historiallinen taistelupaikka
Majakat
Hiittisten kirkon-kylauml
Hiittisten kirkonkylauml kuuluu Turunmaan saris-ton varhaisimmin pysyvaumlsti asuttuihin kyliin Kirkonkylaumlssauml on saumlilynyt paljon perinteistauml saaristolaista rakennuskantaa ja Hiittisten kirkko lukeutuu maamme vanhimpiin ristikirk-koihin
Perinne-kohde
Kemioumlnsaaren ulkosaariston asutus
Kemioumlnsaaren ulkosaarilla Saaristomerelle ominainen asutus ja kylaumln vakiintunut raken-ne on erinomaisesti edustettuna Houmlgsaringran Holman ja Rosalan saarten kylissauml Jo kes-kiajalla asutetuilla kylillauml on pitkauml asutushis-toria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta meren-kulkua ja matkailua
Perinne-kohde
Oumlroumln linnake Oumlroumln linnake Turunmaan saaristossa on yksi osa 1910-luvulla rakennettua laajaa ja moni-portaista Pietari Suuren merilinnoitusta Oumlroumln linnakkeen 1910-luvulla rakennetut patterit tieverkosto rakennuskanta rakenteet ja luonto ovat saumlilyneet historiallisena kokonai-suutena
Linnoitus linnake
Isokarin majakka- jaluotsiyhdys-kunta
Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta on hyvin 1800-luvun merenkulun rakentamista kuvaava kohde Isokari rakentuu majakkami-esten pihapiiristauml ja luotsikylaumlstauml
Majakat
Katanpaumlaumln linnake
Katanpaumlaumln linnake on Venaumljaumln Suomenlah-delle rakentaman Pietari Suuren merilinnoi-tusketjun pohjoisin osa
Linnoitus linnake
185
Laumlnsi-Turun-maan saaris-toasutus (7 kohdetta)
Saaristomeren kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merel-listen elinkeinojen synnyttaumlmaumlstauml saaristo-laisasutuksesta ja ovat saumlilyttaumlneet hyvin saaristolaisluonteensa Tiiviiden kylaumlasutuk-sen lisaumlksi saaristokyliin kuuluvat kylien sa-tamat laitureineen ja venevajoineen Omille saarilleen sijoittuneissa kylissauml asutus rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimu-otoista ja sitauml rajaavat metsaumliset tai avoimet kallioalueet ja meri Rakennukset ovat saumlily-neet paumlaumlosin vanhoilla kylaumltonteilla
Perinne-kohde
Laumlnsi-Turun-maan ulkosaariston kylaumlasutus
Ulkosaariston asuttaminen liittyy meren-kulkuun ja kalastukseen Saarten pienimu-otoinen pysyvauml kylaumlasutus on saanut alkun-sa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja vaumllisaariston kylistauml ovat saumlilyneet yht-enaumlisinauml kokonaisuuksina Kylaumlkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmaumlt Asutus on keskittynyt paumlaumlasiallisesti sataman ja pienialaisten kylaumlpeltojen tuntumaan
Perinne-kohde
Seilin hospitaali Seilin saarella on liki 350-vuotinen maamme sairaanhoitolaitoksen kehitysvaiheisiin kiinteaumlsti liittyvauml historia Hospitaalirakennus on Suomen vanhimpia saumlilyneitauml sairaalar-akennuksia Seilin 1600-luvulla perustetun hospitaalisaaren kokonaisuus muodostuu sairaalan rakennuksista sairaalan maatilan rakennuksista sekauml sairaalan kirkosta hau-tausmaineen ja pappiloineen
Perinne-kohde
Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Utoumln linnake- majakka- ja luotsisaaren virkamiesyhdyskunta on maamme varhai-simpia ja pisimpaumlaumln toimineita Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Itaumlmereltauml Saaristomerelle johtavan meri-reitin varrella jota on purjehdittu jo ainakin 1500-luvulta Utoumln puolustushistoriallisesta merkityksestauml kertovat saaren linnoittamin-en ja varuskuntarakentaminen 1910-luvulta alkaen
Majakat amp Linnoitus linnake
Stroumlmman kanava
Kanavarakentamisen alkuvaihetta edus-tavalla Stroumlmman kanavalla on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikenne-historiassa Stroumlmman kanava yhdistaumlauml Suomenlahdella Teijonselaumln ja Finnarinselaumln Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla
Lyoumlkin tunnus-majakka ja luotsiasema
Lyoumlkin pooki edustaa valikoimassa ajanjak-soa ennen kuin valtio otti merenkulun turval-lisuudesta huolehtimisen hoitoonsa
Majakat
Uusimaa Helsingin houmlyry-laivareittien kesaumlhuvila-asutus
Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentaumlauml paumlaumlkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesaumlasumiskulttuuria
Perinne-kohde
Paumlaumlkaupunki-seudun 1 msn linnoitteet
Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus Se on yksi merkittaumlvimmistauml I maailmanso-dan aikana rakennetuista linnoituskokonai-suuksista
Linnoitus linnake
186
Hankoniemen sotahistori-an kohteet (6 kohdetta)
Hankoniemi laumlhisaarineen on maantieteel-lisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti taumlrkeauml alue Suomenlahdelle pistaumlvaumlllauml niemellauml on sotahistoriallisia muistomerkkejauml linnoituksia ja puolustus-jaumlrjestelmiauml 1790-luvulta 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekauml 1910-luvulta
Linnoitus linnake
Hauensuolen kalliopiirrosalue
Hauensuolen kalliopiirrossaaret ovat ainut-laatuinen merenkulkijoiden muistomerkki Itaumlmeren alueella Hauensuoli on mupdos-tanut suojaisan luonnonsataman saaristo-reitin varrella Hauensuolen ankkuripaikalla merenkulkijat ovat odottaneet suotuisia saumlitauml ja kaumlyttaumlneet saarten sileitauml kallioita kivisenauml vieraskirjana Yhteensauml kallioilta on rekisteroumlity yli 600 erilaista kalliopiirrosta vaakunoita nimikirjaimia ja puumerkkejauml keskiajalta 1900-luvun alkuun
Baroumlsundin vaumlylauml
Baroumlsund on Suomenlahden pohjoisrannikon historiallinen vesiliikennevaumlylauml ja solmu-kohta josta on haarautunut vesireitti Tal-linnaan Vaumlylauml kulkee Inkoon sisaumlsaaristossa Baroumlsundin salmen kautta Vaumlylaumln varrella oleva monipuolinen rakennuskanta koostuu vanhasta talonpoikais- kalastaja- ja luotsia-sutuksesta sekauml 1800-luvun lopulta alkaen rakennetuista huviloista taumlysihoitoloista ja kesaumlmoumlkeistauml
Perinne-kohde
Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat
Roumlnnskaumlrin ja Kallbaringdan majakat muodo-stavat parin joka kuvastaa Porkkalanniemen historiallista merkitystauml ikivanhan rannikon laivavaumlylaumln varrella Roumlnnskaumlrin majakka edustaa Suomen vanhinta saumlilynyttauml ma-jakka-arkkitehtuuria Kallbaringdan on Suomen oloissa harvinainen majakka jossa kaikki toiminnot on yhdistetty saman katon alle
Majakat
Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema
Loviisan vaumlylaumln suulla sijaitsevalle Orren-grundin luotsivartiopaikalle rakennettiin tunnusmajakka jo 1760 Orrengrundin ajallisesti kerrostuneessa rakennuskannassa kuvastuvat pitkaumlaumln jatkuneet luotsiperinteet Saaren tunnusmajakka on yksi harvoista Suomenlahdella saumlilyneistauml historiallisista merimerkeistauml
Majakat
Svartholman linnoitus
1700-luvun loppupuolen ruotsalaista lin-noitustekniikkaa edustava Svartholma on merkittaumlvauml osa valtakunnan itaumlrajan puolus-tushistoriaa Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan paumlaumllinnoituksen itaumlinen etuvarustus
Linnoitus linnake
Bjoumlrkholmin luotsiasema
Bjoumlrkholmin entinen luotsiasema on Suomen-lahden parhaiten rakennusajankohtansa asussa saumlilynyt luotsivartiotupa Vuonna 1899 rakennettu Bjoumlrkholmin luotsiasema sijaitsee Porvooseen johtavan kapean vaumlylaumln varrella luonnonkauniilla saarella
Perinne-kohde
Porvoon laumlntisen saaris-ton luotsi- majakka- ja kalastusyhdys-kunnat (6 kohdetta)
Porvoon laumlntisen saariston luotsi- ma-jakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympaumlristoumlkokonaisuuksia jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkaumlauml ja monipuolista asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen historia ja asutus liit-tyvaumlt luotsaustoimintaan Onaksen talonpo-jalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla
Majakat amp Perinne-kohde
187
Jussaroumln kaivossaari
Jussaroumln kaivossaaren monipuolinen kultu-uriympaumlristouml majakkapaikka sekauml luotsi- ja kaivosyhdyskunta kuvastavat Suomenlahden kalastuksen merenkulun puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa useamman vuo-sisadan ajalta Jussaroumlllauml on ollut keskeinen merkitys Suomenlahden saaristovaumlylaumln merenkulussa
Struven aste-mittausketju
Struven ketju edustaa taumlrkeaumlauml vaihetta itauml- ja laumlnsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa Struven ketju on erityinen todiste melkein kolme vuosisataa kestaumlneistauml maapallon muodon ja koon mittauksista Merellinen kohde sijaitsee Py-htaumlaumlllauml Mustaviirin saarella Suomenlahdella
Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Tammisaaren pitaumljaumln Alglon ja Espingskaumlrin asukkaat mainitaan jo 1500-luvun kirjalli-sissa laumlhteissauml Tammisaaren ulkosaariston Alglon ja Espingskaumlrin saarten rakennettu ympaumlristouml edustaa hyvin saumlilynyttauml tyypil-listauml ulkosaariston kalastajatila-asutusta
Perinne-kohde
Kymenlaakso Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt
Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tav-oin esimerkki itaumlisen Suomenlahden kalas-tusta ja luotsausta harjoittaneesta kylaumlasu-tuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Perinne-kohde
Vironlahden graniitti-louhokset
Virolahti on maamme merkittaumlvin historial-linen kivilouhimoalue Louhoksia on kaik-kiaan yli 70 Lisaumlksi Haminaan kuuluvalla Pitkauml-Kotkan saarella Kuorsalon saaris-tossa on erittaumlin hyvin saumlilynyt louhosalue Pietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasaumlvyistauml rapakivigraniittia on kaumlytetty Pietarin rakentamiseen
Haapasaaren saaristokylauml
Kotkan Haapasaari on Haminan Tammion ja Kuorsalon sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennuskannal-taan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
Ruotsinsalmen merilinnoitus Kotka
Ruotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790ndash1809 keisarinna Katariina IIn kaumlskystauml samanaikaisesti siihen strategisesti liit-tyneen maaliikennettauml turvanneen Kymin-linnan kanssa Ruotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillaumlaumln olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekauml Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittaumlvauml asema Venaumljaumln laumlnsirajan puolustuksessa Kronstadtin etuvarustukse-na ja laivastotukikohtana
Linnoitus linnake
Tiutisen asuinalue
Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan tyoumlvaumlen sekauml kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi Alue on rakentunut kapeiden kujien varsille tiheaumlksi puukaupunkimaiseksi yhteisoumlksi rakenne ja Rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin saumlilynyt
Perinne-kohde
Kaunissaaren saaristokylauml
Pyhtaumlaumln Kaunissaari on Kotkan Haapas-aarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennus-kannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuk-sen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
museovirastofiKirsi Ahonen (kartat) Hilkka Houmlgstroumlm Sinikka KaumlrkkaumlinenMarianne Lehtimaumlki Maija Matikka Hannu Matikka Riikka Tevali ja Sallamaria Tikkanen
Museovirasto Kulttuuriympaumlristoumlpalvelut ndashosasto 2019
Kannen kuva Jussaroumln Sundharu Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO125016-1831
ISBN 978-951-616-300-3
3
SUOMEN MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TILANNEKUVAUS
Sisaumlllysluettelo
ESIPUHE
JOHDANTO
1 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TUTKIMUS TIETOLAumlHTEET JA -PUUTTEET SEKAuml KAumlSITTEET
11 Tutkimus ja kulttuuriperintoumlinventoinnit12 Tietolaumlhteitauml13 Tietopuutteita14 Kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln kaumlsitteitauml15 Merellinen kulttuuriperintouml ja sininen kasvu
2 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN ALUEELLISET YLEISKUVAUKSET
21 Merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteitauml ja taustaa22 Merellisen kulttuuriperinnoumln alueelliset yleiskuvaukset
3 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN KESKEISIAuml TEEMOJA
31 Liikenne32 Puolustus ja sodankaumlynti33 Elinkeinot34 Ammatin tai muun toiminnanharjoittaminen35 Asuminen ja oleskelu36 Teollisuus37 Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt ja tarinapaikat
KirjallisuuslaumlhteetLIITTEET
4
ESIPUHE
Museovirastolle esitettiin toukokuussa 2018 toive merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuva-kortista joka kuvaisi tiiviisti Manner-Suomen merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml meneillaumlaumln olevan merialuesuunnittelun kaumlyttoumloumln
Taumlmauml huhtikuussa 2019 valmistunut merellisen kulttuuriperinnoumln paikkatietopohjainen tilannekuvaus on koottu tausta-aineistoksi Manner-Suomen merialuesuunnittelun kaumlyttoumloumln Katsauksessa kuvataan millaista merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Suomessa on millaisista teemoista ja kohdetyypeistauml se taumlmaumlnhetkisen tiedon mukaan koostuu ja millaisia ovat kulttuuriperinnoumln mahdolliset alueelliset erityis- ja ominaispiirteet
Tilannekuvaus perustuu paumlaumlosin yleisesti saatavilla oleviin digitaalisiin aineistoihin kuten muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin arkeologisen kulttuuriperinnoumln oppaaseen sekauml valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen luetteloon Tilannekuvausta varten ei ole tehty laajempaa arkisto- ja kirjallisuustutkimusta Taumlten katsaus ennen kaikkea visualisoi merellistauml digitaalista paikkatietoa jota on koottu teemakartoille Syvaumlllisempi tutkimus monipuolistaisi kaumlsitystauml merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml toisi esiin alueiden erityis- ja ominaispiirteitauml tai jopa jaumlsentaumlisi uudelleen tilannekuvauksen naumlkemyksiauml ja tulkintoja
Tilannekuvausta tehdessauml tiiviistauml kortista kasvoi laajempi kuvaus osaksi myoumls suunnitteli-joilta saadun myoumlnteisen palautteen ja kiinnostuksen pohjalta Oli siis tarvetta merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln laajemmalle kuvaukselle
Meritiedolle on kysyntaumlauml Kansainvaumllisesti puhutaan jopa rdquosinisestauml hetkestaumlrdquo ja rdquosinises-tauml kaumlaumlnteestaumlrdquo Taustalla vaikuttavat muun muassa merien lisaumlaumlntyneet kaumlyttoumlpaineet merialuesuunnittelu uudet vedenalaiset tekniikat ja myoumls ilmastonmuutos
Kiinnostus koskee myoumls merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumltietoa Euroopan unio-nin merialuesuunnitteludirektiivissauml mahdollisiin toimintoihin kaumlyttoumltarkoituksiin ja etuihin voidaan lukea myoumls vedenalainen kulttuuriperintouml Kulttuuriperintouml naumlhdaumlaumln myoumls kes-taumlvaumln sinisen kasvun voimavarana Itaumlmeren alueen VASABin paumlaumlsihteeri Talis Linkaits totesi vuonna 20151 ettauml kulttuuriperintouml on puuttunut alueellisesta merialuesuunnittelun ohjaustyoumlstauml Kulttuuriperintoumlauml ei myoumlskaumlaumln tunneta yhtauml hyvin kuin muita sektoreita
Itaumlmeren alueen kulttuuriperintoumlyhteistyoumlssauml on tehty naumlkyvaumlksi merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan Taumltauml kulttuuriperintoumlauml on tutkittu ja tuotu esille myoumls monissa paumlaumlttyneissauml hankkeissa kuten Moss Shipwher Nordic Blue Parks sekauml meneillaumlaumln olevissa hankkeissa kuten BalticRIM Baltacar ja Meritietoportaa-li Merellinen ja vedenalainen kulttuuriperintouml on ollut esillauml ja kiinnostuksen kohteena viime aikoina myoumls eurooppalaisen maisemayleissopimuksen puitteissa sekauml Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteisessauml Routes4U ndashhankkeessa jossa on maumlaumlritelty kullekin makroalueelle keskeisiauml teemoja kulttuurireittitoimintaan
1 Visions amp strategies around the Baltic Sea (VASAB) httpsvasaborg
5
Tilannekuvakatsauksen tuottamiseksi Museovirasto osallisti mukaan myoumls rannikon muse-oita joille laumlhetettiin 1272018 Webropol-kysely merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Kyselyyn vastasi seitsemaumln maakuntamuseota ja kaupunginmuseota Hangon museo Keski-Pohjan-maan maakuntamuseo Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Porvoon museo Satakunnan museo Tornionlaakson maakuntamuseo sekauml Uudenkaupungin museo Vastauksissa ei tullut esille yllaumlttaumlviauml naumlkemyksiauml tai tietovarantoja vaan maakuntamuseoiden ja Mu-seoviraston kaumlsitykset merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteistauml vastasivat hyvin toisiaan Lisaumlksi tilannekuvauksen valmistamiseen ovat osallistuneet Forum Marinum (Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tuomas Vaumlrjouml) ja Merivartiomuseo (Vilma Lempiaumlinen) Museovirasto kiittaumlauml kuvauksen tuottamiseen osallistuneita
Tilannekuvaus on tehty Museovirastossa virkatyoumlnauml Aineiston tyoumlstaumlmisessauml on hyouml-dynnetty myoumls kaumlynnissauml olevan EU BRS Interreg -rahoitteisen BalticRIM-hankkeen jo keraumlttyjauml tuloksia ja asiantuntemusta Tilannekuvan kirjoittamiseen ja tuottamiseen ovat osallistuneet Kirsi Ahonen (kartat) Hilkka Houmlgstroumlm Sinikka Kaumlrkkaumlinen Marianne Lehti-maumlki Maija Matikka Hannu Matikka Riikka Tevali sekauml Sallamaria Tikkanen
Toivomme taumlmaumln merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvauksen kuvauksineen karttoi-neen valintoineen rajauksineen ja puutteineenkin heraumlttaumlvaumln laajempaakin kiinnostusta Manner-Suomen merialueiden moninaista ja rikasta kulttuuriperintoumlauml kohtaan Olemme myoumls ilahtuneita Suomen merialuesuunnittelun asiantuntijoiden kulttuuriperintoumlauml kohtaan osoittamasta kiinnostuksesta
Merellisiauml lukuhetkiauml toivottaen
Mikko Haumlrouml Sallamaria TikkanenOsastonjohtaja Intendentti
Kulttuuriympaumlristoumlpalvelut Museovirasto
6
JOHDANTO
Suomen merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvaus
Tilannekuvaus on jaettu kolmeen osaan Ensimmaumlisessauml osassa esitellaumlaumln merellisen kulttuuriperinnoumln tutkimusta tietolaumlhteitauml ja -puutteita kulttuuriperinnoumln yleiskaumlsitteitauml merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln erikoiskaumlsitteitauml sekauml sinisen kasvun mahdol-lisuuksia kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln osalta Toisessa osassa kuvataan yleistasolla Manner-Suomen kolmen merialuesuunnittelualueen merellistauml historiaa sekauml annetaan muutamia esimerkkejauml alueiden merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml
Merialuesuunnittelun alueet ovat
1 Suomenlahti2 Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa3 Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kolmannessa osassa katsaus on jaettu merellisen kulttuuriperinnoumln teemoihin (liite 1) joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta)Taumlmaumln jaumllkeen merellisen liikenteen (paitsi vaumlylaumlt) puolustuksen - ja sodankaumlynnin sekauml merellisten elinkeinojen teemoja kuvataan merialuesuunnittelun alueilla pyrkien tuomaan esille alueellisia eroja mikaumlli naumlitauml on Aina selviauml eroja ei kuitenkaan ole loumlydettaumlvissauml kaumlytetyn laumlhdemateriaalin perusteella
Merellisten ammattien ja muun toiminnan harjoittamisen asumisen ja oleskelun teollisuu-den ja vapaa-ajan virkistyksen matkailun ja tarinapaikkojen teemojen osalta esitetaumlaumln vain yleiskuvaukset ei aluekohtaisia kuvauksia Naumlistauml teemoista ei ole saatavilla riittauml-vaumlsti digitaalista paikkatietoa ja muuta digitaalisessa muodossa olevaa tietoa Monet naumlistauml teemoista edustavat nuorempia kulttuuriperinnoumln ilmioumlitauml tai aihepiirejauml joita on alettu tutkia vasta viime vuosikymmeninauml joten niiden osalta puuttuu valtakunnallinen inventointi Osa teemoista on myoumls sellaisia (esimerkiksi kylpylaumlt ja telakat) joita esiintyy merialueiden lisaumlksi tyypillisesti myoumls sisaumlmaassa joten teemojen kartoitus on edelleen yleistasolla Teemojen alueellista jakautumista on kuitenkin osin esitetty myoumls kartoilla mikauml kuvastaa niistauml taumlllauml hetkellauml saatavilla olevaa tietoa
Kartoissa on esitetty merialueen lisaumlksi usein myoumls koko Suomi sisaumlvesistoumlineen maan meren ja jokien vaumllisen vuorovaikutuksen havainnollistamiseksi sekauml merialueille sijoittuvien ilmioumliden visualisoimiseksi Taumlten saadaan esille kulttuuriperinnoumln rannikolle ja saaristoon sijoittuvat ilmioumlt
Merellisen kulttuuriperinnoumln teemoittamisessa ja kuvailussa on hyoumldynnetty vuonna 2017 julkaistun Suomen arkeologisen kulttuuriperinnoumln oppaan teemajakoa jota on taumlydennetty vastaamaan paremmin merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tarvetta Uusia tee-moja ovat muun muassa laivaloukut meripelastusasemat ja merelliset kylpylaumlt Teemajako kuvataan liitteessauml 1
7
Tilannekuvauksessa ei ole esitelty kaikkia arkeologisen oppaan tai muiden tietolaumlhteiden merialueille sijoittuvia lukuisia teemoja vaan mukaan on valikoitu kohdetyyppejauml jotka ovat selkeaumlsti merellisiauml kaumlyttoumltarkoitukseltaan ja joista loumlytyy riittaumlvaumlsti paikkatietoa karttavisualisointien tuottamiseksi Taumlten pois ovat jaumlaumlneet muun muassa uskonnon harjoittamiseen hautaamiseen tai salakuljetukseen telakoihin veistaumlmoumlihin pursiseura-rakennuksiin ja kieltolakiin liittyvaumlt teemat On selvaumlauml ettauml katsauksessa ei ole kaumlsitelty kaikkia mahdollisia merialueille sijoittuvia kulttuuriperinnoumln teemoja vaan valintoja on jouduttu tekemaumlaumln
Museoviraston rooli merellisessauml ja vedenalaisessa kulttuuriperinnoumlssauml
Museovirastossa merellisen kulttuuriperinnoumln asioita hoidetaan muun muassa Kulttuu-riympaumlristoumlpalvelut -osastossa joka osallistuu merellisen kulttuuriympaumlristoumln suojeluun maumlaumlrittaumlmiseen ja arvottamiseen sekauml lausuntotyoumlhoumln Taumltauml tyoumltauml tehdaumlaumln yhdessauml esi-merkiksi maakuntamuseoiden kanssa yhteistyoumlsopimusten puitteissa
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Museovirasto vastaa ainoana viranomaisena koko Manner-Suomen alue- ja sisaumlvesien kulttuuriperinnoumlstauml Virasto tekee viranomaistoimintana myoumls meriarkeologisia kenttaumltoumlitauml Museoviraston Kansallismuseo vastaa merellisen kult-tuuriperinnoumln esittelystauml Suomen merimuseossa Kotkassa merikeskus Vellamossa Museo myoumls tallentaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml ja vastaa kokoelmatoiminnasta
Merellinen kulttuuriperintouml ja merialuesuunnittelu
Merialuesuunnittelun avulla edistetaumlaumln merialueen eri kaumlyttoumlmuotojen kestaumlvaumlauml kehitys-tauml ja kasvua sekauml meriympaumlristoumln hyvaumln tilan saavuttamista Esimerkiksi vedenalainen kulttuuriperintouml on yksi kaumlyttoumlmuoto ja toiminto samalla tavalla kuin vaikkapa kalastus laivaliikenne ja merelliset tuulivoimapuistot Kulttuuriperintouml voidaan naumlhdauml myoumls etuna
Merialuesuunnittelussa mahdollisesti huomioitava kulttuuriperintouml liittyy sekauml veden pinnan ylaumlpuoliseen kulttuuriperintoumloumln ettauml vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln Taumlmauml kulttuuripe-rintouml voi olla luonteeltaan ja laumlhtoumlkohdiltaan merellistauml mutta se voi olla myoumls muuta merialueiden kulttuuriperintoumlauml Onkin hyvauml huomioida ettauml taumlssauml tilannekuvakatsauksessa esitellaumlaumln laumlhinnauml merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Kuitenkin Manner-Suomen kolmella merialuesuunnittelualueella sijaitsee muutakin kulttuuriperintoumlauml kuin pelkaumlstaumlaumln merellistauml tai vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto osallistuu merialuesuunnitteluun muun muassa antamalla viranomaisroolis-saan lausuntoja sekauml osallistumalla sidosryhmaumltyoumlskentelyyn tyoumlpajoihin seminaareihin ja hankkeisiin Naumlitauml hankkeita ovat muun muassa BalticRIM Baltacar sekauml Meritietopor-taali BalticRIM eli Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management -hankkeessa (2017ndash2020) merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml tuodaan mukaan merialuesuunnitteluun Hankkeessa luodaan hyviauml kaumlytaumlntoumljauml erilaisten merellisten ja
8
vedenalaisten kulttuuriperintoumlalueiden maumlaumlrittelyyn suunnitteluun konflikti- ja syner-giatarkasteluihin sekauml kestaumlvaumln sinisen kasvun kuten merellisen kulttuuriperintoumlturismin edellytyksiin Hankkeessa testataan myoumls eurooppalaisen maisemayleissopimuksen so-veltuvuutta vedenalaisiin maisemiin2
Baltacar eli Baltic History Beneath the Surface - hankkeessa (2017ndash2019) edistetaumlaumln vedenalaisen kulttuuriperinnoumln turismipotentiaalia sekauml parannetaan hylkyjen saavutet-tavuutta merenpohjassa Hankkeessa etsitaumlaumln myoumls uusia tapoja esitellauml vedenalaista kulttuuriperintoumlauml jotta myoumls ei-sukeltavien keskuudessa heraumlisi mielenkiinto vedenalaista kulttuuriperintoumlauml kohtaan Hylyistauml tehdaumlaumln esimerkiksi 3D-malleja ja 3D-printtejauml opas-kirjoja ja esitteitauml sekauml 360˚ -kuvauksella luotuja virtuaalisukelluksia3
Meritietoportaali -hankkeen tavoitteena on yhdistaumlauml Suomen merialan toimijoiden tietoja ja aineistoja yhden nettisivun alle Sivusto aukeaa vuoden 2020 alkupuolella nimellauml itamerifi Se tulee tarjoamaan muun muassa reaaliaikaista meritietoa karttoja ladattavia tutkimusaineistoja tilaraportteja infograafeja opetusmateriaaleja sekauml yleistauml meritietoaPortaalissa esitellaumlaumln myoumls merellisen kulttuuriperinnoumln eri osa-alueita suojelua tutkimusta ja toimijoita Lisaumlksi nostetaan esiin kiinnostavia merellisiauml kulttuuriperintoumlkohteita Kohteita on valikoitu ympaumlri Suomen majakoita linnakkeita hylkyjauml ja perinteisiauml kalastajakyliauml sekauml luotsiasemia
2 Kansainvaumlliset yhteistyoumlhankkeet Museovirasto httpsmuseovirastofifitietoa-meistakansainvali-nen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 21320193 Kansainvaumllisiauml yhteistyoumlhankkeita Museovirasto httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansain-valinen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 2132019
9
11 Tutkimus ja kulttuuriperintoumlinventoinnit
Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyviauml tietoja kirjallisuutta arkistolaumlh-teitauml rekistereitauml luetteloita ja muita laumlhteitauml on lukuisia Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls erilaisia kaumlsitteitauml ja niiden maumlaumlrittelyjauml Edempaumlnauml esitel-laumlaumln naumlistauml taumlrkeimmaumlt
Kulttuuriperinnoumln tutkimuksessa on kaumlsitelty merellistauml kulttuuriperintoumlauml useissa eri oppiaineissa ja opinnaumlytetoumlissauml esimerkiksi historian tutkimuksessa kansatieteessauml taloushistoriassa sekauml arkeologiassa ja merihistoriassa Tutkimustuloksia on esitelty monissa yksittaumlisissauml julkaisuissa ja aikakausisarjoissa Merellistauml kulttuuriperintoumlauml on esitelty myoumls julkaisu-sarjoissa sekauml laajemmissa kokonaisesityksissauml joita ovat esimerkiksi Nautica Fennica4- ja Navis Fennica5 -sarjat sekauml Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaa6 -julkaisu Lisaumlksi erityisesti kuntahistoriikeissauml sekauml saaristoa kuvaavissa teoksissa on runsaasti tietoa merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Myoumls kuntien kaavoitusaineistoista loumlytyy tietoa
Suomessa on tehty vain muutamia valtakunnallisen tason merellisen kulttuuriperinnoumln inventointeja Vuonna 2009 valmistuneessa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen ympaumlristoumljen inventoinnissa (RKY) kiinnitettiin huomiota muun muassa saaristolaiskyliin kalastajatiloihin ja merilinnoituksiin Lisaumlksi vuosina 1996ndash2000 tehtiin merivaumlylien raken-nusperinnoumln inventointi7 jossa kohteena olivat muun muassa majakat luotsiasemat ja loistot
4 Kausijulkaisu Suomen Merihistoriallinen Yhdistys 1976ndash19905 Riimala (toim) Navis Fennica s 1-4 1993ndash19956 Ehrensvaumlrd et al 19957 Nyman 2009
1 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TUTKIMUS TIETOLAumlHTEET JA -PUUTTEET SEKAuml KAumlSITTEET
10
Muutamat maakuntaliitot ovat tehneen myoumls maakunnallisia yleisesityksiauml kuten esi-merkiksi Pohjanmaan merellisen perinnoumln yleiskatsaus8 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa vuosina 2010ndash2016 nostettiin esille merellisiauml maisema-alueita ja merivaumlyliauml Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Suomessa on tehty inventointeja paumlaumlasiassa vain alueilla joille on suunniteltu vesirakennus- tai kaavoitus-hankkeita Meneillaumlaumln olevassa VARK-hankkeessa jossa maumlaumlritellaumlaumln valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet tullaan huomioimaan myoumls merellisiauml ja vedenalaisia kohteita
Valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden mukaan suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin inventointeihin joita ovat yllaumlmainituista valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY) valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet sekauml valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet
8 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001
Kuva Svartbaringdanin tunnusmajakka Helsingin edustalla Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250162126
11
12 Tietolaumlhteitauml
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna (wwwkyppifi) on Museoviraston sivusto joka sisaumlltaumlauml viraston arkistoon rekistereihin ja kokoelmiin tallennettua tietoa arkeologisesta kulttuu-riperinnoumlstauml ja rakennetuista kulttuuriympaumlristoumlistauml Palvelun kautta voi ladata maksutta paikkatietoaineistoja ja tutkimusraportteja9
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ja kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset
Museoviraston Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri sisaumlltaumlauml mahdollisimman ajantasaiset perustiedot Manner-Suomen muinaismuistolain rauhoittamista maa- ja vesialueiden muinaisjaumlaumlnnoumlk-sistauml ja muista arkeologisista kohteista Kohteisiin on linkitetty tietoja myoumls niihin liittyvistauml tutkimusraporteista ja esineloumlydoumlistauml
Vuonna 2018 rekisterissauml oli yli 50 000 kohdetta joista noin 32 000 on rauhoitettuja kiin-teitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Vedenalaiskohteita rekisterissauml oli 2100 joista noin 1500 sijaitsee rannikon maakunnissa Eniten vedenalaiskohteita tunnetaan Uudeltamaalta (770 kohdet-ta) Rannikon vedenalaiskohteista noin 630 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin vedenalaisia kohteita on otettu mukaan myoumls niin sanotun Ruti-lus-raportin10 ldquoThe 100rdquo -listaan jossa esitellaumlaumln koko Itaumlmeren alueelta 100 kiinnostavaa vedenalaista kohdetta Raportti valmistui vuonna 2006 osana Itaumlmeren alueen vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tyoumlryhmaumln tyoumlskentelyauml Liitteessauml numero 2 on listattu sekauml Suomen aluevesien Rutilus-listan kohteita ettauml myoumls muita mielenkiintoisia vedenalaiskohteita Yhteensauml naumlitauml Manner-Suomessa sijaitsevia kohteita on 26
Muinaismuistolain rauhoittamat kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tulee huomioida maankaumlytoumln suunnittelussa Hankkeita valmisteltaessa on selvitettaumlvauml tulevatko hankkeet koskemaan muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Jos muinaisjaumlaumlnnoumls vahingoittuu tai tuhoutuu hanketta toteutettaessa jaumlaumlnnoumls on tutkittava etukaumlteen arkeologisesti tiedon talteen saamiseksi
9 Inventointi- ja tutkimusraportteja loumlytyy sekauml kulttuuriympaumlristoumln palveluikkunasta wwwkyppifi (kulttuuriympaumlristoumln tutkimusraportit) ettauml myoumls Museoviraston asianhallintajaumlrjestelmaumlstauml asiatmu-seovirastofi josta loumlytyy raportit vuodesta 2018 alkaen 10 Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Bal-tic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703ndash51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf 812019
12
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY)
Museoviraston valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen (RKY) inventoinnin kohteet antavat alueellisesti ajallisesti ja kohdetyypeittaumlin kokonaiskuvan Suomen rakennetun ympaumlristoumln historiasta ja kehityksestauml Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat monipuolisesti rakentamisen kehitystauml eri aikakausina Valtakunnallisesti merkittaumlviauml rakennettuja kulttuuriympaumlristoumljauml on yli 1200 joista 71n kohteen ympaumlristoumln nykyluonteeksi on maumlaumlritelty merialue
Inventoinnissa on mukana lukuisia rannikon ja saariston kohteita vesivaumlyliauml historiallisia linnoja ja linnoituksia kirkkojen ympaumlristoumljauml kaupunkeja teollisuusalueita telakoita sekauml merenkulun saaristolaisasutuksen ja kesaumlasumisen alueita Valitut kohteet ovat hyvin saumli-lyneitauml esimerkkejauml Suomen merialueiden merellisistauml elinkeinoista toiminnoista ja niiden tuottamasta rakennetusta kulttuuriympaumlristoumlstauml Liitteessauml 3 on listattu RKY-inventoinnin merellisiauml kohteita
RKY-kohteiden rajauksia on ulotettu myoumls vesialueille pyrkien varmistamaan rannan ja vedenalaisen kulttuuriympaumlristoumln sisaumlltyminen arvoalueisiin RKY-kohteiden rajauksia tarkastellaan ja tarkistetaan maankaumlytoumln suunnitteluprosessien yhteydessauml Tarvittaessa tehdaumlaumln esimerkiksi arkeologisia vedenalaisinventointeja
RKY-kohdeluettelo on valtioneuvoston paumlaumltoumlksellauml otettu maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympaumlristoumln osalta 112010 alkaen Paumlaumltoumls edellyttaumlauml ettauml valtakunnal-lisesti arvokkaiden kulttuuriympaumlristoumljen ja luonnonperinnoumln arvot kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekauml valtion viranomaisten toiminnassa
Valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen lisaumlksi on tunnistettu maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympaumlristoumljauml
13
bull Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumltbull Haapasaaren saaristokylaumlbull Kaunissaaren saaristokylaumltbull Virolahden graniittilouhoksetbull Ruotsinsalmen merilinnoitusbull Tiutisen asuinaluebull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka - ja kalastusyhdyskunnatbull Helsingin houmlyrylaivareittien kesaumlhuvila -asutusbull Paumlaumlkaupunkiseudun 1 maailmansodan linnoitteetbull Hankoniemen sotahistorian kohteetbull Hauensuolen kalliopiirrosaluebull Baroumlsundin vaumlylaumlbull Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakatbull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Svartholman linnoitusbull Bjoumlrkholmin luotsiasemabull Jussaroumln kaivossaaribull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilatbull Struven astemittausketju (1 mittauspiste)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Suomenlahti
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY-kohteita ovat
Kuva Valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristoumlkohde Pyhaumljoen kalar-annat Kaukon kalalanssi Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museovirasto KY1551
14
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Suomenlahti
15
bull Bengtskaumlrin majakkabull Hiittisten kirkonkylaumlbull Oumlroumln linnakebull Katanpaumlaumln linnakebull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Saumlpin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Laumlnsi-Turunmaan saaristoasutusbull Laumlnsi-Turunmaan ulkosaariston kylaumlasutusbull Kemioumlnsaaren ulkosaariston kylaumlasutusbull Seilin hospitaalibull Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Bryggmanin huvilatbull Pihlavan huvilatbull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajatbull Maumlntyluodon luotsi- ja satamaympaumlristoumlbull Reposaaren yhdyskuntabull Santakarin pookibull Stroumlmman kanava
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
16
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Saaris-tomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
17
Kuva Ouran pooki Merikarvialla Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016909
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta)bull Hailuotobull Iin Roumlytaumln luotsiasemabull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Kallakarien kalastajatukikohdatbull Poroluodonkarin kalastajatukikohdatbull Iso-Kraaselin tunnusmajakkabull Taskun tunnusmajakkabull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasemabull Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Saumllgrundin majakka luotsiasemabull Laxhamn Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaretbull Oumluranin kalasatamabull Raippaluodon kylauml ja kalasatamabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
18
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
19
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta jotka on vahvistettu vuonna 1995 valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksellauml Maisema-alueet on merkitty maakuntakaavoi-hin Naumliden maisema-alueiden paumlivitys ja kuulemiset toteutettiin vuosina 2010ndash201611 Uusi ehdotus sisaumlltaumlauml 183 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Paumlivitysinventoinnin alueet eivaumlt ole vielauml voimassa12 eikauml niistauml ole vielauml saatavilla avoimia paikkatietoai-neistoja13 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lisaumlksi paumlivitysinventoinnissa tunnistettiin myoumls maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita14
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa nostettiin esille myoumls joitakin aiemmassa inventoinnissa vaumlhaumllle huomiolle jaumlaumlneitauml teemoja Naumlitauml ovat muun muassa saaristoelinkeinojen kalastuksen ja merivaumlylien maisemat sekauml naumliden merkitys osana suomalaista kulttuurihistoriaa ja maisemakuvastoa Saaristoelinkeinoja edustaa kolme maisemallisesti ja kulttuurisesti merkittaumlvaumlauml merialuetta itaumlisellauml Suomenlahdella Saaristomerellauml ja Merenkurkun saaristossa Lisaumlksi saaristolaiskulttuuria kuvastavat jotkin Pohjois-Pohjanmaan rannikon kohteet15
Paumlivitysinventoinnissa maumlaumlriteltiin maisemanaumlhtaumlvyyksiksi muun muassa Hailuodon Helsingin edustan merimaisemat sekauml Stroumloumlmin merivaumlylauml Maisemanaumlhtaumlvyydet ovat kohteita joihin kuuluu luonto- ja maisemamatkailukohteina tunnettuja naumlkoumlalapaikkoja maisemallisesti ainutlaatuisia luonnon- ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia sekauml symboli- ja identiteettiarvoltaan huomattavia maisemakohteita 16
11 Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi 71201912 Tavoitteena on ettauml paumlivitysinventoinnista tehdaumlaumln valtioneuvoston paumlaumltoumls joka korvaa vuoden 1995 mukaisen aluevalikoiman13 Koska paumlivityksen alueista ei ole saatavilla avoimia paikkatietoaineistoja esitetaumlaumln taumlssauml katsauk-sessa kartoilla vuoden 1995 maisema-alueet14 Kaituri et al 2017 s 6915 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 616 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
20
Kartta Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
21
bull Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema- alueet (1995) Suomenlahti
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
22
Maisema-alueiden paumlivityksessauml varmistettiin ettauml jokaisen maisemamaakunnan ja mai-semaseudun olennaisimmat piirteet tulevat edustetuiksi maisema-aluevalikoimassa Vas-taavasti saaristo- ja merialueiden kohteilla pyrittiin huomioimaan kylien kalavedet sekauml kalastukseen ja karjatalouteen liittyvaumln kausiliikkumisen rajat Maisema-aluevalikoiman merivaumlylaumlt ovat kokonaisuuksia jotka jokin tietty kulkuvaumlylauml tai reitti on historiallisesti sitonut tai sitoo edelleen omaksi toiminnalliseksi yksikoumlkseen17
Taumlydennysinventoinnissa hyoumldynnettiin muun muassa Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsre-kisteriauml18
17 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 8ndash1018 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
23
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet (1995)
24
bull Bromarvin ja Tenholanharjun viljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
25
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet (1995)
26
bull Haumlrkmeren kulttuurimaisemabull Harrstroumlmin jokilaakson kulttuurimaisemabull Merenkurkun saaristomaisematbull Bjoumlrkoumlbyn saariston kulttuurimaisemabull Vattajan rantamaisematbull Rahjan saaristomaisemat ja Kalajoen hiekkasaumlrkaumltbull Hailuotobull Limingan lakeuden kulttuurimaisemabull Simon rannikon kulttuurimaisemat
Kuva Hailuodon rantamaisemaa Marjaniemessauml Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museo-virasto kuva KY1115
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema -alueita ovat
27
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen valtakunnal-lisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
28
Suomessa on neljauml valtakunnallista maisemanhoitoaluetta jotka on perustettu ympaumlristoumlmin-isterioumln paumlaumltoumlksellauml19 Merellisiauml kohteita naumlistauml ovat Skaumlrlandetin sekauml Simon maiseman-hoitoalueet Maisemanhoitoalueet on perustettu luonnonsuojelulain nojalla ja niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekauml alueiden historiallisia ominaispiirteitauml20
Maisemanhoitoalueet vastaavat eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa esitetty-jauml tavoitteita vuorovaikutteisesta maisemanhoidosta ja maiseman kautta rakentuvasta positiivisesta yhteisoumlllisyydestauml21
Rakennusperintoumlrekisteri
Museoviraston rakennusperintoumlrekisteristauml22 loumlytyy tietoa niistauml kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennusryhmistauml rakennuksista ja rakennelmista jotka on suojeltu raken-nussuojelulain asetuksen 4801985 kirkkolain ortodoksisista kirkoista annetun lain tai 2010 voimaan tulleen rakennusperinnoumln suojelusta annetun lain nojalla
Lisaumlksi rekisteriin tallennetaan tietoja muun muassa valtion keskeisestauml rakennusperinnoumlstauml sekauml viraston suojelusopimuksiin ja selvityksiin sisaumlltyvistauml kohteista Rekisteriin viedaumlaumln myoumls sellaiset Museoviraston intressikohteet jotka nousevat esiin viraston viranomais- jaasiantuntijatoiminnassa
Suomen maisemanhoitoalueet ovat
bull Skaumlrlandetin maisemanhoitoalue (Raasepori)bull Hyypaumlnjoen maisemanhoitoalue (Kauhajoki)bull Kairalan-Luiron maisemanhoitoalue (Pelkosenniemi)bull Simon maisemanhoitoalue (Simo)
Maisemanhoitoalueet
29
Rekisteriin tallennetaan kuvaus kohteiden ja rakennusten nykytilasta historiasta sekauml eri-laisista toimenpiteistauml Lisaumlksi rekisteristauml loumlytyy tietoja kohteen tai rakennuksen suojelun eri vaiheista annetuista lausunnoista kuulumisesta RKY- inventointiin tai muinaisjaumlaumlnnoumls-rekisterin kohteeseen Rekisteristauml ilmenevaumlt myoumls restaurointihankkeet
Merellisen kulttuuriperinnoumln kohteita rekisterissauml ovat muun muassa majakat (37 koh-detta) Marjaniemen luotsi- ja majakkayhdyskunta Pirttisaaren saaristokylauml Ailinpietin kalastajakaumlmppauml sekauml muun muassa Utoumln ja Jussaroumln saarten rakennukset ja Turun Pommilan telakka
19 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml Sivuilta loumlytyy myoumls jokaisen hoitoalueen rajaus kartalla httpswwwymfifi- FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201920 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuon-nonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201921 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201922 Rakennusperintoumlrekisteri httpskyppifipalveluikkunarapeareadaspr_defaultaspx
30
Kuva Ailinpietin kalastajakaumlmppauml Selkauml-Sarvi Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
31Kartta Rakennusperintoumlrekisterin merelliset kohteet
32
Perinnealusrekisteri
Museoviraston Perinnealusrekisteristauml loumlytyy tietoja sellaisista Suomen merenkulun his-torian kannalta arvokkaista aluksista jotka ovat myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa Rekisteriin hyvaumlksytyn aluksen tulee olla iaumlltaumlaumln vaumlhintaumlaumln 50 vuotta vanha ja Suomessa rakennettu Ulkomailla rakennetut alukset voidaan hyvaumlksyauml rekisteriin jos ne ovat olleet kaumlytoumlssauml Suomessa yli 50 vuotta23 Perinnealukset edustavat liikenteen kelluvaa ja liikkuvaa kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto on hyvaumlksynyt rekisteriin yhteensauml 93 alusta joista 32 aluksen kotipaikka on rannikolla (Helsinki 15 Turku 6 Porvoo 3 Hamina 2 Oulu 2 Rauma 2 Maarianhamina 1 ja Kotka 1)
23 Perinnealusrekisteri httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusre-kisteri 2722019
33
Kartta Perinnealusrekisterin perinnelaivat
34
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas
Wikipohjainen paumlivitettaumlvauml Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas24 kertoo mitauml arkeolo-ginen kulttuuriperintouml tarkoittaa Suomessa ja millaisista kohdetyypeistauml se koostuu Kes-keistauml oppaassa on sen kuvaileminen miltauml kohteet naumlyttaumlvaumlt maastossa Mitkauml merkit kertovat hylystauml vanhasta satamasta tai meritaistelusta Lisaumlksi opas kertoo kohteiden historiasta taustasta ja levinnaumlstauml Oppaassa esitellaumlaumln myoumls merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohdetyyppejauml kuten kompassiruusu kalastus- ja laivanrakennuspaikka
Yhteistyoumlnauml laadittua opasta on ollut tekemaumlssauml runsaat seitsemaumlnkymmentauml arkeologian asiantuntijaa Museovirastosta maakuntamuseoista ja yliopistoista
Valtakunnallisesti merkittaumlvien arkeologisten kohteiden luettelo (VARK)
Museovirastossa alkoi heinaumlkuussa 2018 kolmivuotinen VARK-hanke valtakunnallisesti mer-kittaumlvien arkeologisten kohteiden maumlaumlrittaumlmiseksi Tavoitteena on valmistaa kohdeluettelo jossa on mukana mahdollisimman kattavasti Manner-Suomen erityyppiset muinaisjaumlaumlnnoumlk-set eri aikakausilta Luettelossa pyritaumlaumln myoumls alueelliseen edustavuuteen Kohdeluetteloa tehtaumlessauml tullaan huomioimaan myoumls merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Tavoitteena on ettauml kohdeluetteloa voidaan kaumlyttaumlauml valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumlta-voitteiden tarkoittamana inventointina
Kansallismaisemat
Vuonna 1992 ympaumlristoumlministerioumln kansallismaisematyoumlryhmauml valitsi 27 kansallismaisemaa jotka ilmentaumlvaumlt Suomen edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitauml Kansallismaisemilla on suuri symboliarvo ja niillauml on erityistauml kansallista merkitystauml kulttuurin historian ja maiseman kannalta Useat kansallismaisemat toimivat naumlhtaumlvyyksinauml ja lisaumlksi niillauml on arvoa virkistyksen ja matkailun naumlkoumlkulmasta Merellisiauml kansallismaisemia ovat Merellinen Helsinki Saaristomeri Merenkurkun saaristo ja Hailuoto25
Kansallismaisemille ei ole maumlaumlritelty tarkkoja alueellisia rajoja eikauml niillauml ole juridista statusta alueiden kaumlytoumlssauml
24 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas httpakpnbafi 141201925 Kaituri et al 2017 s 69
35Kartta Kansallismaisemat
36
Kansalliset kaupunkipuistot
Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on saumlilyttaumlauml kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml laajana ja eheaumlnauml kokonaisuutena Maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvat kaupunkipuistot ovat osa kestaumlvaumlauml kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista26
Kaupunkipuistojen verkosto muodostuu Suomen kehitysvaiheiden kannalta taumlrkeistauml ja rooleiltaan erilaisista kaupungeista Kaupunkipuistot kertovat paikallisesta kulttuurihis-toriasta ja kuvastavat kaupunkien ominaispiirteitauml
26 httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_kaupunki-puistot 2722019
Suomessa on yhdeksaumln kansallista kaupunkipuistoa joista merellisiauml kaupunkipuistoja ovat
bull Porin kansallinen kaupunkipuisto (Porin kaupunki)bull Turun kansallinen kaupunkipuisto (Turun kaupunki)bull Hangon kansallinen kaupunkipuisto (Hangon kaupunki)bull Porvoon kansallinen kaupunkipuisto (Porvoon kaupunki)bull Kotkan kansallinen kaupunkipuisto (Kotkan kaupunki)
37
Kartta Kansalliset kaupunkipuistot Merelliset kaupunkipuistot on merkitty sinisellauml
38
Porin kansallinen kaupunkipuisto
Kokemaumlenjoen suistossa ja rannoilla sijaitseva Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen historiallisesti merkittaumlvimmaumln joen ja jokisuiston sekauml suomalaisten asu-tuksen kehittymisen vaiheista Kokemaumlenjoen vesitietauml pitkin asutus kulttuuri ja uudet virtaukset levisivaumlt vuosituhansien saatossa rannikolta sisaumlmaahan Kaupungin kehitys alkoi jokisuun kauppapaikasta27 Kaupunkipuiston alueella ovat saumlilyneet kaupungin synty- ja kehityshistorian ymmaumlrtaumlmisen kannalta olennaiset piirteet Porin perustamisen aikaan 1550-luvulla meri lainehti aivan kaupungin rannassa mutta purjehdusvaumlylaumlt alkoivat ma-daltua maankohoamisen seurauksena jo muutamassa vuosikymmenessauml Kaupunkia ei kuitenkaan siirretty vaan sen ulkosatamat Maumlntyluoto ja Tahkoluoto siirtyivaumlt ulommaksiKaupunkipuiston alueella on muun muassa vanhaa joen aumlaumlrellauml olevaa teollisuusmiljoumloumltauml 1800-luvulta ja kesaumlhuviloita 1900-luvun vaihteesta28
Turun kansallinen kaupunkipuisto
Turun kansallisen kaupunkipuiston ytimenauml on Aurajoki-miljoumlouml Puiston alue ulottuu Au-rajokilaakson kulttuurimaisemasta Ruissaloon Kaupunkipuisto perustuu Turun asemaan Suomen vanhimpana kaupunkina Itaumlmeren satamakaupunkina sekauml hallinnon kirkon tieteen kaupan ja teollisuuden keskuksena Aurajokisuun edustalla olevaan Ruissalon saareen rakennettiin 1800-luvun puolivaumllistauml alkaen huviloita kesaumlasunnoiksi ja kaupungin sisaumlaumlntulovaumlylaumln kaunistukseksi Aurajoen suu on sataman telakkanostureiden ja teollisuus-perinnoumln aluetta29 Turun kaupunkipuiston alueeseen ei kuulu laajaa saaristoaluetta mutta mereen laskeva joki rantoineen ja meren laumlheisyys ovat puiston olennaisia ominaisuuksia
Hangon kansallinen kaupunkipuisto
Hangon kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Hankoniemen ranta-alueita ja laaja me-rialue saarineen niemen ympaumlrillauml Kaupunkipuiston alue kuvaa Hangon kaupungin ke-hityshistoriaa sen perustamisesta laumlhtien Hankoniemi ja siitauml haarautuva Tulliniemi ovat Suomen mantereen etelaumlisimmaumlt kohdat ja maantieteellisellauml asemalla on ollut keskeinen merkitys kehitykselle Kaupunki perustettiin hyvaumllle satamapaikalle 1874 Hanko mainitaan satamapaikkana kuitenkin jo keskiajalla Ruotsalaiset linnoittivat Hangon edustan saaria 1700-luvulla ja 1900-luvun alussa linnoittajina olivat puolestaan venaumllaumliset 1800-luvulla alkanut kylpylaumlkulttuuri ja -matkailu hyoumldynsivaumlt monipuolista luontoa dyynialueineen kallioineen ja puistoineen Pitkaumlaikaisen merenkulun seurauksena Hangon saaristosta kaupunkipuiston alueelta tunnetaan lukuisia vanhoja laivojen hylkyjauml30
27 httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja-metsatporin-kansallinen-kaupunkipuistomi-ka-ka nsallinen 71201928 Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnittelusarja C642008 s 9 16 6629 Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Turun kaupunki 2011 s 6ndash7 10 1930 Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 s 4ndash5
39
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto ulottuu Vanhasta Porvoosta jokisuistoa pitkin etelaumlaumln saaristoon Alueeseen jossa on niin kaupunkinaumlkymiauml kuin suisto- ja saaristolaismaisemia kuuluu monia kaupungin kehityksestauml ja merellisestauml historiasta kertovia kohteitaPorvoonjoen varrella olevan 700ndash1300-luvuilla kaumlytoumlssauml olleen Iso Linnamaumlen luona oleva Maarinlahti lienee ollut muinaissatama Haikkoonselaumlllauml olevalle Bjoumlrkholmenin saarelle perustettiin 1899 luotsiasema laivaliikennettauml turvaamaan Haikkoonselaumlllauml olevat Yttre ja Lilla Barlastholmen ovat pieniauml saaria joihin Porvooseen saapuneet purjelaivat aikoinaan jaumlttivaumlt painolastinsa Hamari on vanha satamapaikka jonka edustalla laivoja lastattiin ja purettiin Alueella oli 1850-luvulta laumlhtien myoumls telakkatoimintaa ja Hamarin edustan saarilla toimi saha siihen liittyvine rakennuksineen ja puutavaravarastoineen31
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Itaumlisen Suomenlahden merialueita Ky-mijoen rantoja Korkeakoskelle ja Siikakoskelle asti sekauml keskustan puistoja ja rakennet-tuja kortteleita Kaupunkipuiston erityispiirteitauml ovat joki- ja meriluonto sekauml teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintouml Puistossa on huomioitu erityisesti alueen kalastus- sahateollisuus- sota- merenkulku sekauml -kau-pankaumlyntihistoria jotka ovat merkityksellisiauml myoumls valtakunnallisesti Puistossa ko-rostuu suomalainen linnoitushistoria poikkeuksellisessa laajuudessa Uittorakenteet tuotantolaitokset voimalaitokset satamat ja tyoumlvaumlenasuntoalueet kuvastavat Kotkan teollisuushistoriaa32
31 Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018 s 9 24 55ndash56 61ndash6232 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018 s 13
40
Suomen maailmanperintoumlkohteet
Suomessa on seitsemaumln Unescon maailmanperintoumlkohdetta Suomenlinna Vanha Rauma Petaumljaumlveden vanha kirkko Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Sammallahdenmaumlki Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo Ne edustavat yleismaailmallisesti erityisen merkittaumlvaumlauml kulttuuri- tai luonnonperintoumlauml Kohteista kuusi on kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde
Maailmanperintoumlkohteista Suomenlinna Vanha Rauma Struven ketju sekauml Merenkurkun saaristo sijoittuvat meri- ja saaristoalueille tai niiden vaikutusalueelle Sammallahdenmaumlki edustaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml vaikka se sijaitsee nykyaumlaumln sisaumlmaassa maankoho-amisen seurauksena
Kuva Katariinan meripuisto Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13024
41
Kartta Maailmanperintoumlkohteet
42
Suomenlinna on ainutlaatuinen esimerkki 1700ndash1800-lukujen sotilasarkkitehtuurista ja sillauml on ollut merkittaumlvauml rooli puolustuslinnakkeena Suomenlinnan merilinnoitukseen kuuluu kuusi saarta sekauml laaja vesialue jolta tunnetaan useita hylkyjauml ja vedenalaisia vaumlylaumles-teitauml Linnoitus koostuu useista sotilaskaumlyttoumloumln tarkoitetuista rakennuksista ja rakenteista Suurin osa rakennuksista on saumlilynyt hyvin Suomenlinna valittiin Unescon maailmanpe-rintoumlluetteloon vuonna 199133
Vanha Rauma on merellinen rannikkokaupunkikohde jonka juuret ovat keskiajalla Van-ha kaupunkialue on muodostunut useista historiallisista kerroksista ja rakennuskanta on peraumlisin 1600-1800-luvuilta Suurinta osaa rakennuksista leimaa 1890-luvun purjelaiva-kauden suuruuden aika Vanhan Rauman alue on saumlilynyt autenttisena mikauml tekee siitauml ainutlaatuisen esimerkin perinteikkaumlaumlstauml pohjoismaisesta puukaupunkirakentamisestaVanha Rauma nimettiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 199134
Struven astemittausketjun koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspis-teestauml joista kuusi sijaitsee Suomessa Yksi piste sijaitsee Suomenlahdella Itaumlisen Suo-menlahden kansallispuistossa Mustaviirin saaressa Ketjulla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla Struven ketju merkittiin Unescon luetteloon vuonna 200535
Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko (Houmlga Kusten) muodostavat yhdessauml kahden valtion yhteisen geologisen maailmanperintoumlkohteen jossa Suomen matala mo-reenisaaristo ja Ruotsin jyrkaumlt kalliorannat antavat yhdessauml ainutlaatuisen kuvan noin 10 000 vuotta sitten paumlaumlttyneen jaumlaumlkauden aiheuttamasta maankohoamisilmioumlstauml (8 mmvuosi) ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin Kohteen vesialueilta tunnetaan muun muassa useita hylkyjauml Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmaumlinen maailmanperintouml-luetteloon valittu luonnonperintoumlkohde Se merkittiin luetteloon vuonna 200636
Sammallahdenmaumlen pronssikautinen hautaroumlykkioumlalue edustaa merellistauml kulttuuriperin-toumlauml vaikka se sijaitsee maankohoamisesta johtuen nykyaumlaumln noin 20 kilometrin paumlaumlssauml rannikolta Roumlykkioumlalue on valittu luetteloon Suomen ja koko Skandinavian edustavimpa-na merellisen laumlntisen pronssikautisen kulttuurin kohteena Sammallahdenmaumlki merkittiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmaumlisenauml arkeologisena kohteena37
33 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-
messa 63201934 httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde 81201935 httpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju 81201936 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suomessa 81201937
httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-messa 632019
43
Suomen maailmanperintoumlkohteita ehdotettaessa ei vielauml kiinnitetty huomiota esimerkiksi kohteen statukseen liittyviin mahdollisiin vedenalaisiin elementteihin kuten hylkyihin ja puolustusvarustuksiin Suomenlinnan osalta naumlitauml inventointiin systemaattisesti vasta 2000-luvulla Merenkurkun alueen monet hylyt mainitaan kohteen hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelmassa mutta ne eivaumlt liity kohteen maailmanperintoumlstatukseen
Kuva Auringonlasku Suomenlinnassa Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Eteil 2016
Kuva Sammallahdenmaumlen roumlykkioumlitauml Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG5657
44
13 Tietopuutteita
Suomessa ei vielauml ole riittaumlvaumlsti saatavilla jaumlrjestelmaumlllisesti keraumlttyauml paikkatietoa sisaumlltauml-vaumlauml tietoa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriympaumlristoumlstauml ja -perinnoumlstauml Puutteita on sekauml tiedon maumlaumlraumlssauml ja laadussa ettauml maantieteellisessauml ja aiheittaisessa kattavuudessaKaumlytettaumlvissauml ei ole riittaumlvaumlsti tietoa kohteiden sijainneista laajuudesta luonteesta ajoi-tuksesta ja saumlilyneisyydestauml Puutteelliset tietovarannot vaikeuttavat alueiden ja kohteiden kulttuurihistoriallisen merkittaumlvyyden sekauml selvitys- ja suojelutarpeiden arviointia Lisaumlksi ne vaikeuttavat alueellisten erityis- ja ominaispiirteiden hahmottamista
Taumlssauml tilannekatsauksessa esitetyt kartat perustuvat merellisen ja vedenalaisen kulttuu-riperinnoumln digitaalisiin paikkatietoihin Taumlten ne kuvaavat vain sitauml osaa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml josta loumlytyy paikkatietoa Samalla kartat kertovat siitauml missauml ja millaisia kohdetyyppejauml on sekauml inventoitu maastossa ettauml tutkittu yleisimmin
14 Kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln kaumlsitteitauml
Kulttuuriperintouml
Kulttuuriperintouml on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttauml henkistauml ja aineellista perintoumlauml Aineellinen kulttuuriperintouml voi olla joko irtainta (esimerkiksi kirjat ja esineet) tai kiinteaumlauml (esimerkiksi rakennusperintouml)38
Kulttuuriympaumlristouml
Kulttuuriympaumlristouml tarkoittaa ympaumlristoumlauml jonka ominaispiirteet ilmentaumlvaumlt kulttuurin vai-heita sekauml ihmisen ja luonnon vuorovaikutustaKulttuuriympaumlristoumloumln liittyy myoumls ihmisen suhde ympaumlristoumloumlnsauml ennen ja nyt sille annetut merkitykset tulkinnat ja sen erilaiset nimeaumlmiset Kaumlytaumlnnoumln tyoumlssauml kulttuuriympaumlristouml koostuu kulttuurimaisemasta rakenne-tusta ympaumlristoumlstauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml ja perinnebiotoopeista39
Rakennettu kulttuuriperintouml
Rakennukset ja rakennetut alueet sekauml niitauml yhdistaumlvaumlt liikennevaumlylaumlt ja energiaverkot ovat rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml40 Rakennettua ympaumlristoumlauml voidaan tarkastella sekauml maisema- ja miljoumloumlkokonaisuuksina ettauml rakennusryhminauml ja yksittaumlisinauml rakennuskohteina
38 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201839 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201840 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistorakennettu-kulttuuriymparisto 812019
45
Arkeologinen kulttuuriperintouml
Arkeologisella kulttuuriperinnoumlllauml tarkoitetaan maalla tai vedessauml olevia ihmisen toiminnasta esihistoriallisella ja historiallisella ajalla syntyneitauml jaumlaumlnnoumlksiauml rakenteita kerrostumia ja loumlytoumljauml Niitauml tutkitaan ensisijaisesti arkeologian menetelmin41
Kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat keskeinen osa arkeologista kulttuuriperintoumlaumlmme ja ne on automaattisesti rauhoitettu muinaismuistolailla (2951963) muistoina Suomen ai-kaisemmasta asutuksesta ja historiasta Arkeologiseen kulttuuriperintoumloumln kuuluu myoumls rakenteita ja paikkoja joita ei lueta muinaismuistolain rauhoittamiin muinaisjaumlaumlnnoumlk-siin Naumliden kohteiden42 (esimerkiksi uittolaitteiden jaumlaumlnnoumlkset ja alle sata vuotta sitten uponneet hylyt) saumlilyttaumlmistauml pidetaumlaumln perusteltuna niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintoumlarvojen vuoksi
Merellinen kulttuuriperintouml
Merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Taumlssauml tilannekuvauksessa esitellaumlaumln sekauml Museoviraston vuonna 2016 kaumlyttoumloumln ottama maumlaumlritelmauml ettauml kaumlynnissauml olevassa BalticRIM-hankkeessa kehitelty maumlaumlritelmauml Maumlaumlritelmaumlt eivaumlt ole toisiaan poissulkevia
Merellisen kulttuuriperinnoumln maumlaumlrittelyssauml tarkastellaan rakennuksen tai kohteen merel-listauml funktiota (esimerkiksi majakka ohjaa meriliikennettauml) ja sijaintia (esimerkiksi kirkko sijaitsee saaressa) ja arvioidaan mitkauml tekijaumlt ovat ratkaisevia vai vaikuttaako kumpikin tekijauml kohteen merellisyyteen
Museoviraston vuoden 2016 maumlaumlritelmaumln mukaan merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat laajasti ajateltuna kaikki ympaumlristoumlstauml sekauml maan paumlaumlltauml ettauml veden alta loumlytyvaumlt rakennetut ja arkeologiset jaumlljet joissa naumlkyy ihmisen tapa hyoumldyntaumlauml ja ymmaumlrtaumlauml merta ja vesistoumljauml ennen ja nyt Merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat myoumls arkistoihin kirjastoihin ja museoiden kokoelmiin keraumltty ja niissauml saumlilytettaumlvauml aineisto jonka avulla voidaan esitellauml ja tutkia vesistoumljen kaumlyttoumloumln liittyviauml menneisyyden ilmioumlitauml Merelliseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls aineettomia arvoja43
Merellistauml ja vesistoumljen kulttuuriperintoumlauml sijaitsee meren ja jaumlrvien rannoilla jokien varsilla saaristossa tai ulkomerellauml Ihminen on rakentanut erilaisia rakennuksia rakenteita koneita ja laitteita maan paumlaumllle rantavyoumlhykkeelle veteen ja veden alle Kohteet voivat nykyisin sijaita alkuperaumlisestauml toiminta- ja kaumlyttoumlympaumlristoumlstaumlaumln poiketen maan paumlaumlllauml kokonaan tai osittain hautautuneina maakerroksiin tai veden varassa tai vedenpinnan alapuolella44
41 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistoarkeologinen-kulttuuriperinto 272201942 Niin sanotut muut kulttuuriperintoumlkohteet43 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 544 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 5
46
Luettelo toimintaympaumlristoumljen perusteella luokitellusta merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml loumlytyy liitteestauml numero 4
Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa vaumlitellyt tohtori Laura Seesmeri on BalticRIM-hankkeessa45 kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan merellinen kulttuuriperin-touml on sekauml aineellista ettauml aineetonta kulttuuriperintoumlauml joka liittyy ihmisen suhteeseen mereen ja jonkun yhteisoumln menneisyydestauml loumlytyneisiin resursseihin
Merellinen kulttuuriperintouml on ihmisen jaumlttaumlmiauml jaumllkiauml ja ihmisen ja luonnon vuorovaiku-tuksesta syntyneitauml elementtejauml merellisessauml ympaumlristoumlssauml rajoittuen rannikkoalueelle saaristoon ulkomereen ja niiden maanpaumlaumlllisiin sekauml osittain ettauml kokonaan veden alla oleviin kohteisiin Merellinen kulttuuriperintouml on sekauml konkreettisia jaumllkiauml maisemassa ettauml taitoja ja uskomuksia tapoja ja tottumuksia muun muassa kaumlytaumlntoumljauml tietoa ja tarinoita jotka liittyvaumlt merelliseen maisemaan ja ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle edesauttaen erilaisten yhteisoumljen identiteettien esittaumlmistauml rakentumista ja yllaumlpitaumlmistauml
Merellinen kulttuuriperintouml liittyy muun muassa rannikoiden ja saariston asuttamiseen merenkulkuun kalastukseen ja muuhun merelliseen pyyntikulttuuriin sukeltamiseen sekauml tapoihin ja uskomuksiin jotka ovat liittaumlneet ihmisen osaksi merellistauml ympaumlristoumlauml46
Vedenalainen kulttuuriperintouml
Vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Unescon vuonna 2001 hyvaumlksy-maumlssauml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun sopimuksessa vedenalainen kulttuuriperintouml maumlaumlritellaumlaumln ihmisen olemassaolon kulttuurisiksi historiallisiksi ja arkeologisiksi jaumlaumlnnoumlksiksi jotka ovat olleet osittain kokonaan pysyvaumlsti tai ajoittain veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan47 ICOMOSin vuonna 1996 laatima vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun ja hallinnoinnin suositus maumlaumlrittelee vedenalaisen kulttuuriperinnoumln arkeologiseksi perinnoumlksi joka sijaitsee veden pohjassa tai on sieltauml peraumlisin48
Itaumlmeren alueen valtioiden kulttuuriperintoumlviranomaisten yhteistyoumlnauml laaditun vedenalaisen kulttuuriperinnoumln hallinnon hyvien kaumlytaumlntoumljen ohjeen mukaan vedenalainen kulttuuripe-rintouml tarkoittaa kaikkia kulttuurisia historiallisia jatai arkeologisia ihmisen olemassaolon synnyttaumlmiauml jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat olleet veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan tai joita muutoin pidetaumlaumln historiallisesti merkittaumlvinauml tai jotka ovat kulttuuriperintoumllainsaumlauml-daumlnnoumln suojelemia (COPUCH 2008)49
45 BalticRIM-hankkeesta katso httpwwwbalticrimeu46 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke47 Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage article 1 Definitions48 The ICOMOS International Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage49 The Code of Good Practice for the Management of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region eli COPUCH Baltic Region Heritage Committee httpbaltic-heritageeuworking-groupsunderwater-cultural-heritagecode-of-good-practice 1232019
47
Suomen muinaismuistolain (2951963) mukaan muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aiemmasta asutuksesta ja historiasta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml voivat olla hyvin monenlaiset kohteet maassa ja vedessauml Laivanhylkyjen rauhoitusperusteena on ikauml Vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat joiden voidaan olettaa olleen uponneena vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan
Vedenalainen kulttuuriperintouml Itaumlmeressauml ja Suomessa
Itaumlmeri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ympaumlristouml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kannalta Vuosituhansia kestaumlneen ihmistoiminnan seurauksena Itaumlmeren pohjassa on runsaasti kulttuuriperintoumlauml Itaumlmeren luonnon ominaispiirteet kylmyys pimeys sekauml vaumlhauml-suolaisuudesta johtuva orgaanista ainesta tuhoavan laivamato-nilviaumlisen (Teredo navalis) puuttuminen edesauttavat vedenalaisen kulttuuriperinnoumln saumlilymistauml Pohjoista Itaumlmerta onkin nimitetty hylkyjen aarreaitaksi sekauml maailman suurimmaksi vedenalaiseksimuseoksi50
Yleisin vedenalaisen kulttuuriperinnoumln loumlytoumltyyppi ovat alusten hylyt ja hylyn osat joita on 77 Manner-Suomen kaikista tunnetuista vedenalaiskohteista Hylkyjen ja haaksi-rikkopaikkojen lisaumlksi vedenalaista kulttuuriperintoumlauml ovat vedenalaiset rakenteet kuten satama- ja puolustuslaitteet sekauml kalastukseen liittyvaumlt rakenteet veden alle jaumlaumlneet asuin- ja hautapaikat uhripaikat sekauml erilaiset irtaimet esineloumlydoumlt Yhdessauml vedenalaisen loumlytoumlympaumlristoumlnsauml kanssa ne muodostavat vedenalaisen kulttuurimaiseman
Manner-Suomen merialueilla oli vuonna 2018 tiedossa noin 2100 vedenalaista kohdetta Liitteessauml 2 on lueteltu 26 mielenkiintoista vedenalaista kohdetta joista suurin osa on hylkyjauml
Suomessa on maumlaumlraumltty viidelle merkittaumlvaumllle rauhoitetulle hylkykohteelle muinaismuistolain perusteella erityinen suoja-alue Naumlistauml kauppalaivojen hylyt StMikael Vrouw Maria ja niin sanottu Graringharunan hylky sijaitsevat Paraisilla sotalaiva StNikolain hylky Kotkassa ja sotalaiva Huis te Warmelon hylky Porvoossa Suoja-alueiden avulla halutaan turvata eri-ikaumlisten ja erityyppisten kohteiden ja niiden sisaumlltaumlmaumln tiedon saumlilyminen Suoja-alu-eilla ei saa sukeltaa ilman Museoviraston lupaa eikauml alueilla saa ankkuroida tai kaumlyttaumlauml kohteita vahingoittavia kalastusvaumllineitauml Muutoin muinaismuistolaki ei rajoitasukeltamista muilla historiallisilla kohteilla Manner-Suomessa
50 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
48
Suomen talousvyoumlhykkeeltauml Suomenlahdesta (Suomenlahden suunnittelualue) on pai-kannettu vedenalaista kulttuuriperintoumlauml vesirakennushankkeiden valmisteluun liittyvissauml merenpohjan kartoituksissa sekauml Liikenneviraston (Vaumlylauml) organisoimissa merenpohjan tutkimuksissa Esimerkiksi Venaumljaumln ja Saksan vaumllillauml 2011ndash2012 toteutettua kaasuputkihan-ketta valmisteltaessa kartoitettiin noin 16 kilometrin levyinen kaista koko talousvyoumlhykkeen pituudelta Kahden seuraavan kaasuputken vuosina 2018ndash2019 toteutettua asentamista varten kartoitettiin 15ndash4 kilometriauml leveauml kaista joka menee osittain paumlaumlllekkaumlin aiemmin kartoitetun alueen kanssa Myoumls Suomen ja Viron vaumllille laskettujen saumlhkoumlkaapeleiden ja kaasuputken asentamisen valmistelussa on kartoitettu talousvyoumlhykkeen merenpohjaa kulttuuriperinnoumln paikantamiseksi Vyoumlhykettauml ei kuitenkaan ole kartoitettu kattavasti Taumlllauml hetkellauml tunnetaan muutamia kymmeniauml kohteita joista 15 on viety muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin
Suomenlahdella talousvyoumlhykkeeltauml loumlytyneet kohteet ovat eri-ikaumlisten kauppalaivojen ja sotalaivojen hylkyjauml Esimerkiksi tunnetaan useita oletettavasti 1800-luvulta peraumlisin olevia kauppalaivoja Esimerkkejauml sotalaivoista ovat tunnistamaton tykeillauml ja tykinkuulilla lastattu 1700-luvun kuljetusalus 1893 haaksirikkoutunut venaumllaumlinen monitori Rusalka ja 1944 uponnut saksalainen haumlvittaumljauml Zerstorer Z35 (tai mahdollisesti Z36) Myoumls joitakin ensimmaumlisen ja toisen maailmansodan aikaisia sukellusveneitauml sekauml toisen maailmanso-dan aikaisia sukellusveneiden torjuntaverkkojen jaumlaumlnnoumlksiauml on paikannettu Sotalaivojen hylkyjauml hallinnoi puolustusvoimien organisaatioon kuuluva Sotamuseo51
Pohjanlahdelta talousvyoumlhykkeellauml (Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan sekauml Pohjoi-sen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueet) olevia kohteita tunnetaan hyvin vaumlhaumln
Koska muinaismuistolakia ei sovelleta talousvyoumlhykkeellauml Museovirasto ei ole vuoden 2010 jaumllkeen vienyt siellauml sijaitsevia kohteita muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Talousvyoumlhykkeellauml sovelletaan kuitenkin Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta (UNCLOS United Nations Convention on the Law of the Sea) jonka 149 artiklan mukaan kaikkia merenpohja-alueelta loumlydettyjauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml tulee saumlilyttaumlauml koko ihmiskunnan etua silmaumlllauml pitaumlen Merenpohja-alue tarkoittaa kansallisen lainkaumlyttoumlvallan ulkopuolella olevaa merenpohjaa sisustoineen Sopimuksen yleisiin maumlaumlraumlyksiin kuuluvan 303 artiklan mukaan valtioiden velvollisuutena on suojella merestauml loumlytyneitauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml ja toimia taumltauml varten yhteistyoumlssauml
Vedenalainen maisema
Vedenalaisesta maisemasta on useita maumlaumlritelmiauml Tutkija Laura Seesmeri on BalticRIM-hank-keessa kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan vedenalainen maisema on vedenpinnan alle jaumlaumlvaumlauml aluetta sellaisena kuin ihmiset sen suoraan tai epaumlsuorasti havaitsevat ku-vittelevat tai mieltaumlvaumlt
51 httpssotamuseofietusivuajankohtaista
49
Vedenalaisen maiseman ominaisuudet johtuvat luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta heijastaen erilaisia ajallisia tasoja Vedenalainen maisema kertoo ihmisen ja meren suh-teesta Se on osa havaittavaa ja elettyauml ympaumlristoumlauml vaumllillisesti tai vaumllittoumlmaumlsti erilaisten toimien aistien ja mielleyhtymien kautta Vedenalainen maisema koostuu ympaumlristoumlllisistauml tekijoumlistauml luonnon elementeistauml sekauml floorasta ja faunasta ja ihmisen jaumlttaumlmistauml veden-alaisista jaumlljistauml kuten hylyistauml meritaistelupaikoista vaumlylistauml satamapaikoista merellisen teollisuuden jaumlttaumlmistauml jaumlljistauml sekauml uskonnon harjoittamiseen liittyvistauml jaumlaumlnteistauml ja asu-
Kartta Hylyt joilla on muinaismuistolain (2951963) mukainen suoja-alue on merkitty keltaisella vaumlrillauml
50
tushistorian yleisistauml jaumlljistauml Vedenalaista maisemaa ovat pohjan muodot pohjalla olevat maiseman elementit vaumlliveden ominaisuudet sekauml vedenpinnan laumlpi heijastuva valo ja veden alla osittain tai kokonaan olevat kulttuuriperintoumlkohteet Vedenalaisen maiseman ymmaumlrtaumlminen antaa laajan naumlkemyksen ihmisen ja meren suhteesta menneisyyden ja nykyisyyden kohtaamisesta sekauml ympaumlristoumlllisten muutosten ja kestaumlvaumln kehityksen arvi-oimisesta ottamalla huomioon maiseman fyysiset luonnolliset kulttuuriset ja sosiaaliset puolet52
Suomessa vedenalaisia maisemia ei ole maumlaumlritelty esimerkiksi muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteris-sauml omaksi kohdetyypiksi vaan esimerkiksi Ruotsinsalmen laaja (26 km2) meritaistelualue vedenalaisine maisemineen ja luonnonympaumlristoumlineen on viety rekisteriin tapahtumapaik-kanataistelupaikkana
15 Merellinen kulttuuriperintouml ja sininen kasvu
Kulttuuriympaumlristouml on merkittaumlvauml kulttuurinen taloudellinen ekologinen ja sosiaalinen voimavara sekauml uuden toiminnan mahdollistaja Kulttuuriympaumlristoumln hoito on osa kestauml-vaumlauml kehitystauml53
Sinisen kasvun teemoihin kuuluu meri- saaristo- ja rannikkoalueiden matkailu ja sen kestaumlvauml kehittaumlminen Merelliset kulttuuri- ja luonnonympaumlristoumlt sekauml maisemat ovat merkittaumlviauml vapaa-ajan virkistyksen retkeilyn sekauml hyvinvoinnin ja rauhoittumisen paikkoja Suosittuja veteen liittyviauml harrastuksia ovat veneily purjehdus melonta suppailu sekauml sukeltaminen
Eri puolilla Suomen rannikkoa voi tutustua maamme merellistauml historiaa meriarkeologiaa merenkulkua ja laivanrakennusta esitteleviin museoihin Suomessa toimii ainakin yhdek-saumln meriaiheista museota Naumlmauml sijaitsevat Kotkassa Kristiinankaupungissa Loviisassa Maalahdessa Raahessa Raumalla Siipyyssauml Turussa ja Vaasassa
52 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke53 Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 s 6
51
Kartta Suomen merimuseot
52
Merenrantakaupungeissa sijaitsevat museot esittelevaumlt omien alueidensa menneisyyttauml esineiden valokuvien ja tarinoiden kautta Museoissa on pysyvien naumlyttelyiden lisaumlksi vaihtuvia teemanaumlyttelyitauml ja museolaivoja54 esimerkiksi Sigyn ja Suomen Joutsen Turussa Museoissa esitellaumlaumln myoumls alueiden meriarkeologista toimintaa ja vedenalaisia loumlytoumljaumlMuseoissa halutaan tuoda esiin myoumls paikallisia merenkulkuperinteitauml ja laivanrakennusta Myoumls perinnealukset tarjoavat mahdollisuuksia merelliseen turismiin
Suomen rannikon ja saariston majakoista matkailijoille ja retkeilijoumlille suunnattua toimin-taa on ainakin Bengtskaumlrissauml Soumlderskaumlrissauml Marjaniemessauml Isokarissa Kylmaumlpihlajassa Utoumlssauml Valassaarilla Russaroumlssauml Saumlpissauml ja Tankarissa Naumlihin kohteisiin on tarjolla ve-siliikenneyhteyksiauml sekauml muita palveluja kuten opastettuja kierroksia youmlpymispalveluja tulentekopaikkoja saunoja ja elaumlmyspalveluja vaikkapa lammaspaimennuksen muodossa
Suomen aluevesillauml on viisi niin sanottua vedenalaista puistoa jotka soveltuvat erityisen hyvin sukellusturismiin Naumlille hylyille on asennettu muun muassa poijut sukeltajien veneiden kiinnittaumlmistauml varten sekauml vedenalaisia opaskylttejauml Kohteita ja niiden tarinoita esitellaumlaumln muun muassa esitteiden verkkosivujen 3D-mallien sekauml museonaumlyttelyiden avulla
54 Museolaiva on museon kokoelmissa oleva alus
bull Kronprins Gustav Adolfin hylky (Helsinki)bull Hauensuolen neljauml hylkyauml (Hanko)bull Garpen 1- hylky (Kemioumlnsaari)bull Keulakuvahylky (Kemioumlnsaari)bull PorkkalanTraumlskoumln hylyt (Kirkkonummi)
Suomen vedenalaiset puistot ovat
53
Kartta Vedenalaiset puistot
54
Kuva Isokarin majakkasaarelta Kuvaaja Elisa El Harouny 2001 Museovirasto kuva KY1121
55
Kuva Sukeltaja Kronprins Gustav Adolfin hylkypuistossa Kuvaaja Pekka Tuuri 2009 Museo-virasto kuva AKMA2009106
56
21 Merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteitauml ja taustaa
Itaumlmeri ja sisaumlvesistoumlt ovat suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln tunnusomaisia piirteitauml Suomi on pinta-alaan ja asukaslukuun suhteutettuna maailman vesistoumlisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita Meillauml on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta 56 000 yli hehtaarin jaumlrveauml 647 jokea ja 314 000 km rantaviivaa Merialueet mukaan luettuna laumlhes kuudes-osa Suomen kokonaispinta- alasta on vettauml Sisaumlvesien osuus pinta-alasta on runsas 10 prosenttia Vettauml on kaikissa kunnissa ja saarettomia kuntia on vain vaumlhaumln55
Vesitiet ovat olleet merkittaumlviauml kansantalouden vaurauden ja kulttuurin kehitykselleSuomi asutettiin vesiteitauml pitkin ja varhaiset kauppapaikat ja kaupungit perustettiin hyvien ve-siyhteyksien varsille Myoumlhemmin teollisuus syntyi ja kasvoi siellauml missauml oli tarjolla hyvaumlt vesikuljetusyhteydet ja vesivoiman tuottamaa energiaa uusille tuotantotavoille Merellinen kulttuuriperintouml liittyy merialueilla erityisesti saaristo- ja ranta-alueisiin meren ja maan vuorovaikutukseen sekauml saariston elinkeinoihin ja asumiseen Suomen saaristoasutuksen ja elinkeinojen historian kerrostumia on naumlhtaumlvissauml saaristolaiskylissauml ja majakkaympauml-ristoumlissauml Suomen saaristo- ja rannikkoalueita on lisaumlksi linnoitettu vuosisatojen aikana ja perintoumlnauml on eri ikaumlisiauml linnoitusrakenteita56
22 Merellisen kulttuuriperinnoumln alueelliset yleiskuvaukset
Suomenlahden suunnittelualue
Uudenmaan rikkonaisella saaristovyoumlhykkeellauml merenlahdet ovat matalia ja mereen tyoumln-tyvaumlt niemet kallioisia Uudenmaan liiton selvityksessauml Uudenmaan kulttuuriympaumlristoumlistauml 2010-luvun alussa todettiin laumlhtoumlaineistot erityisesti rannikko- ja saaristoalueiden osalta puutteellisiksi Taumlstauml huolimatta merellisen kulttuuriympaumlristoumln ominaispiirteet ovat tun-nistettavissa57
Koko Uudenmaan rannikko alkoi olla suomalaisten asuttamaa myoumlhaumlisellauml rautakaudella Ruotsalaisasutusta alkoi levitauml rannikolle 1200-luvulta laumlhtien Yksi Uudenmaan merellinen ominaispiirre on perinteinen saaristolaisasutus joka jatkui 1900-luvulle saakka58 Saariston asukkaat harjoittivat pienimuotoista maanviljelyauml karjanhoitoa ja kaupankaumlyntiauml sekauml naumliden ohessa kalastusta pyyntiauml ja veneen- ja laivanrakennusta Ulompana saaristossa korostui kalastamisen merkitys Esimerkiksi RKY-alueet Porvoon saaristokylaumlt59 sekauml Tam-misaaren ulkosaariston kalastajatilat60 edustavat vanhaa saaristolaisasutusta
2 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN ALUEELLISET YLEISKUVAUKSET
57
Suomenlahden rannikolla kulkee ikivanha laivavaumlylauml jonka ensimmaumlinen kirjallinen selostus on tanskalainen ns itineraario 1200-luvulta tai 1300-luvun alusta Kuvauksessa mainittuja satamapaikkoja Uudenmaan rannikolla ovat Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala josta reitti jatkui Suomenlahden yli Raumlaumlveliin eli Tallinnaan
Hankoniemen etelaumlkaumlrjen luona oleva vanha Hauensuolen luonnonsatama on kalliopiir-roksineen merkittaumlvauml merenkulun muistomerkki61 Jussaroumln keskiaikaisen sataman ympaumlris-toumlssauml alkoi 1800-luvulla kaivostoiminta ja alue on RKY-alue Jussaroumln kaivossaari62 Myoumls Inkoon Baroumlsundin laumlpi kulkee keskiaikaista perua oleva vaumlylauml joka kuuluu RKY-kohteisiin63 Monista historiallisista ja edelleen kaumlytoumlssauml olevista satamista on syytauml mainita Hanko joka pisimpaumlaumln jaumlistauml avoimena pysyvaumlnauml alueena oli Suomen ensimmaumlinen varsinainen talvisatama Sitauml ryhdyttiin jaumlaumlnmurtajien avulla pitaumlmaumlaumln ympaumlrivuotisesti toimivana satamana 1800-luvun lopussa64
Luotsi- ja majakkatoiminta alkoi Uudenmaan rannikolla varhain merenkulun turvaamisen tarpeisiin Porkkalan Roumlnnskaumlrin majakka 1800-luvun alusta on yksi Suomen vanhimmis-ta saumlilyneistauml majakoista ja kuuluu RKY-alueeseen Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat65 Muita taumlrkeitauml merenkulun turvaamiseen liittyviauml ympaumlristoumljauml ovat Loviisan Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema66
55 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 556 Kaituri et al 2017 s 6557 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 958 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 79201859 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4661 272201960 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2103 272201961 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1187 272201962 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208 272201963 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3975 272201964 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1188 272201965 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1470 272201966 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3974 2722019
58
Sotahistoria ja puolustusrakennelmat kuuluvat kiinteaumlsti Uudenmaan merelliseen perintoumloumln Jo rautakaudella varustettiin linnavuoria puolustautumista varten Rannikon merkittaumlvin keskiaikainen linna on 1300-luvulla perustettu Raaseporin linna Suomenlinnan ja Lovii-san Svartholman rakentaminen 1700-luvulla aloitti jaumlrjestelmaumlllisen puolustusvarustelun 1850-luvulla Krimin sodan aikana rakennettiin linnoitteita Helsingin sisaumlsaaristoon ja en-simmaumlisen maailmansodan aikana linnoitettiin Helsingin ulkoluodot Suomenlinnassa on poikkeuksellisen vahva kulttuuriarvojen keskittymauml se on UNESCOn maailmanperintoumlalue RKY-alue ja myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Suomenlinnan ympaumlristoumlstauml tunnetaan monia hylkyjauml ja vedenalaisia puolustusvarustuksia
Uudenmaan keskisestauml saaristosta Helsingin edustalla alkoi 1700-luvulta laumlhtien kehittyauml viranomaissaaristo josta puolustusvarustelu ja luotsilaitoksen toiminta pyyhki talonpoi-kaiset jaumlljet laumlheskokonaan67
1500ndash1600-luvuilla alkanut ruukkitoiminta joka sijoittui jokiympaumlristoumlihin rannikon laumlhistoumll-le sekauml 1800-luvulla alkanut huvila- ja kylpylaumltoiminta naumlkyvaumlt Uudenmaan merellisessauml kulttuurimaisemassa Inkoon Fagervik on Suomen yhtenaumlisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus68 Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvi-la-asutus ilmentaumlauml 1800-luvulla alkanutta kesaumlasumiskulttuuria69 Hangon merikylpylauml- ja huvila-alue on merkittaumlvauml esimerkki varakkaan vaumlen kesaumlnviettoympaumlristoumlstauml70
67 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 2868 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=887 13201969 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1573 13201970 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1186 132019
Kuva Kallbaringdanin majakka Kirkkonummella Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250161782
59
Uusimaa on se maakunnista josta tunnetaan kaikkein eniten vedenalaisloumlytoumljauml Suomessa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml oli vuonna 2018 Uudeltamaalta noin 770 vedenalaisloumlytoumlauml Naumlistauml suurin osa on eri ikaumlisiauml alusten hylkyjauml ja hylyn osia (noin 630) Hylyistauml 281 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Hylkyjauml tunnetaan niin sisaumlsaariston matalista vesistauml kuin avomereltauml Viimeisin paljon huomiota saanut histo-riallinen hylky joka myoumls suojeltiin muinaismuistolain perusteella maumlaumlraumltyn suoja-alueen avulla vuonna 2018 on Porvoon Kalbaringdagrundin alueella oleva hollantilaisen Huis te Warmelo -sotalaivan vuonna 1715 haaksirikkoutunut hylky71 Kalbaringdagrundin matalikko on ollut vaarallinen merenkulkijoille ja sen ympaumlristoumlstauml tunnetaankin useita hylkyjauml Runsaasti hylkyjauml tunnetaan myoumls Porkkalanniemen ympaumlristoumlstauml jonka kohdalta on lyhin matka Tallinnaan Suomenlahden yli
Kymenlaakson rannikolle ovat tunnusomaisia savikkoiset jokilaaksot pitkaumlt niemet ja syvaumlt lahdet Saaristo ei ole yhtauml karikkoinen kuin Suomen lounais- ja laumlnsiosissa vaikka jaumlaumlkauden kuljettamat suuret siirtolohkareet kuuluvat maisemaan niin maan paumlaumlllauml kuin veden alla ympaumlri rannikkoa Pernajanlahden pohjoisin osa Gammelbyviken on valta-kunnallisesti arvokas maisema jota suojellaan myoumls luonnon puolesta
Kymenlaakso on historiallinen rajamaakunta jonka kulttuuriympaumlristoumlssauml naumlkyy monin paikoin alueen merkitys Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllisessauml rajankaumlynnissauml Kymenlaaksolle on leimallista sota- ja linnoitushistoria sekauml kalastukseen merenkulkuun saaristoasutukseen ja metsaumlteollisuushistoriaan liittyvauml kulttuuriperintouml72
Kymijoella oli kalarikkaiden lohikoskiensa vuoksi taumlrkeauml sija kaupankaumlynnissauml Rannikon kalastajakylaumlt ovat hyviauml esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml Itaumlisellauml Suomenlahdella Varhaishistoriallisella ajalla asutus keskittyi jokien varsille joissa sijaitsivat myoumls suurimmat satamapaikat Viipuri oli koko alueen keskus ja suurin kaupunki aina 1700-luvun puolivaumlliin saakka jolloin Haminan rajakaupungin sata-ma otti Viipurin aseman alueen kauppasatamana Haminan laumlhellauml sijaitsi jo keskiajalla taumlrkeauml kauppapaikka Loviisassa Pyhtaumlaumln Ahvenkosken historiallinen ympaumlristouml ulottuu ajallisesti rautakaudelta ja keskiajalta aina 1900-luvulle73
Nykyisen Kotkan alue oli Ruotsin ja Venaumljaumln taistelujen naumlyttaumlmoumlnauml 1700-luvun lopussa Alueella kaumlytiin kaksi meritaistelua (vuosina 1788 ja 1790) joista jaumllkimmaumlinen oli Itaumlmeren historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Sen jaumlljiltauml Kotkan edustalla on kansainvaumllisestikin ainutlaatuinen hylkyjen aarreaitta Taisteluiden jaumllkeen vuosina 1790ndash1809 Venaumljauml rakensi alueelle Ruotsinsalmen merilinnoituksen74 josta muodostui yksi tuon ajan suurimpia asutuskeskittymiauml Suomessa Useista erillaumlaumln olevista linnakkeista muodostunut merilinnoitus liittyi strategisesti Kymijoen haarassa sijaitsevaan maalinnoitus Kyminlinnaan
71 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122381 272201972 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma 81201973 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1163 272201974 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 2722019
60
Itaumlisen Suomenlahden saaristokylaumlt elinkeinot ja merenkulku ovat Kymenlaakson rannikolle ja saaristolle tunnusomaisia Haapasaaren saaristokylauml75 on rakennuskannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta ympaumlristoumlstauml Haapasaari on myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Myoumls Haminan Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaari ovat itaumliselle Suomenlahdelle ominaisia kalastusta ja luotsausta harjoittaneiden saaristolaisten ympaumlristoumljauml76 Virolahti on keskiaikainen jo 1300-luvulla tunnettu kauppapaikka jonka alueella toimi huomattavia laivanrakentajia 1500- ja 1600- luvuilla 1700-luvun lopusta laumlhtien Virolahden rannikon ja saariston kivi-louhimot lisaumlsivaumlt merkittaumlvaumlsti alueen taloudellista merkitystauml ja asukaslukua Graniitti-louhokset ovat valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristouml77
Kotkan teollisuusympaumlristoumlt on huomioitu valtakunnallisesti merkittaumlvinauml erityisesti Kymi-joen suistossa niihin liittyy myoumls tehtaiden tyoumlntekijoumliden asuinalueita esimerkiksi Tiutisen asuinalue78
75 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1160 272201976 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1164 272201977 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 272201978 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4461 2722019
Kuva Ilmakuva Fort Slavan linnoituksesta Ruotsinsalmella Kuvaaja Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254101
61
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohteita tunnetaan Kymenlaaksosta 120 ja niistauml suurin osa (92) on hylkyjauml tai hylyn osia Tunnetuin hylky on venaumllaumlinen vuonna 1790 taistelussa uponnut sotalaiva StNikolai Ruotsinsalmen meritaistelualueella Taistelun jaumlljiltauml tunnetaan useita muitakin hylkyjauml
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue
Varsinais-Suomen alueella Saaristomeri muodostaa omaleimaisen ympaumlristoumln alueen merelliselle kulttuuriperinnoumllle Saaristomeri on saarten taumlplittaumlmauml ja rajoittuu laumlnnessauml Ahvenanmaan saaristoon jonka kanssa se muodostaa selkeaumln kokonaisuuden Saarelta saarelle siirtyen paumlaumlsee Suomen mantereelta aina Ahvenanmaalle saakka Lisaumlksi oman leimansa merelliseen kulttuuriperintoumloumln muodostavat saariston eri vyoumlhykkeet sisaumlsaaristo vaumllisaaristo ja ulkosaaristo Alueella sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto Vesialueena-Saaristomeri on erittaumlin matala se on keskimaumlaumlrin vain 23 metriauml syvauml Tosin ulkosaaris-tosta loumlytyy myoumls yli 100 metrin syvyisiauml alueita
Saaristomeri on kansallismaisema joka ilmentaumlauml Suomen edustavampia luonnon- ja kulttuurin piirteitauml Kansallismaisemaan liittyy voimakas symboliarvo joka osin muodostuu juuri alueen erityisestauml merellisestauml kulttuurista Varsinais-Suomen alueella merelliseen kulttuuriperintoumloumln kytkeytyvaumlt tiiviisti myoumls valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet joista Saaristomeren kulttuurimaisemaan lukeutuvat Dragsfjaumlrd Nauvo ja Korppoo Naumliden lisaumlksi merellisiauml maise-mia ovat myoumls Airisto-Seilin kulttuurimaisema joka sisaumlltaumlauml Nauvon Paraisen ja Rymaumlttylaumln sekauml Ruissalo-Hirvensalon kulttuurimaisema ja Aurajokilaakson kansallis- ja kulttuurimaisema79
79 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 2722019
Kuva Nauvo Kuvaaja Riikka Alvik Museovirasto kuva AKMA20110846
62
Tutkija Tapani Tuovinen on kehittaumlnyt maantieteellistauml mallia siitauml miten evidenssi rauta-kauden ja keskiajan saariston elinkeinoista asutuksesta ja alueellisesta vuorovaikutuk-sesta suhteutuu luonnonmaantieteellisiin saaristovyoumlhykkeisiin Karivyoumlhykettauml ja osaa ulkosaaristosta vastaa mallissa kalastusvyoumlhyke joka on maankohoamisen takia siirtynyt avomerta kohti niin ettauml varhaiset kalastusvyoumlhykkeet ovat nyt sisempaumlnauml saaristossa Arkeologisia merkkejauml kalastusvyoumlhykkeen kaumlytoumlstauml ovat erilaiset kalastukseen liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset kuten tomtning-jaumlaumlnnoumlkset ja labyrintit Monitoimitalouden vyoumlhyke sisaumlltaumlauml ajatuksen ulko- ja sisaumlsaariston vaumlestoumlstauml joka hankki toimeentulonsa yhdistaumlmaumlllauml maatalouden kalastuksen hylkeenpyynnin linnustuksen sekauml kausiluontoiset kaukomat-kat kalastusvyoumlhykkeeseen Arkeologinen tunnusmerkki ovat rautakautiset hautarauniot Agraarivyoumlhykkeen alue kaumlsittaumlauml mannerrannikon ja mantereen edustalla olevat suuret saaret Vyoumlhykettauml luonnehtivat lannoitetut pellot karjatalous ja vuorovaikutus saariston kanssa Matalan intensiteetin takamaita (vedenjakajat sisaumlsaaristo ylaumljuoksut) on voinut olla niin monitoimitalouden vyoumlhykkeessauml kuin agraarivyoumlhykkeessauml80
Saaristomeren ja Selkaumlmeren merialueilla sijaitsee Suomen vanhimpia kulttuuriperinnoumln kohteita Tiiviit yhteydet Ruotsiin naumlkyvaumlt selkeaumlsti alueen muinaisjaumlaumlnnoumlksissauml Saarissa ja rannikolla sijaitsevat rautakautiset roumlykkioumlt kuvastavat muinaista paumlaumlllikkoumlyhteiskuntaa sekauml myoumls Suomen alueella vaikuttanutta idaumlnkaupan avautumista Pronssikautisia ja rautakautisia hautaroumlykkioumlitauml loumlytyy erityisesti saaristosta korkeilta paikoilta mutta ne eivaumlt ole saumlaumlnnoumlnmukaisesti korkeimmilla lakipaikoilla Hautapaikoiksi valittiin topogra-fisia erityispaikkoja joilta on ollut hyvauml naumlkyvyys ympaumlroumlivaumllle merialueelle vaumlylaumllle tai ulapalle Hautapaikka saattaa sijaita myoumls muinaisen lahden suulla tai pohjukassa siten ettauml paikalta on naumlhnyt lahteen tai lahdesta pois purjehtivat alukset Naumlkoumlalapaikan ei tarvinnut olla korkea81 Voimme vain arvailla sijoittelun funktiota mutta roumlykkioumlitauml on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty ympaumlristoumln kiintopisteinauml muun muassa purjehtiessa
Merellistauml kulttuuriperintoumlauml Saaristomerellauml edustavat valtakunnallisesti arvokkaisiin ra-kennettuihin kulttuuriympaumlristoumlihin lukeutuvat luotsi- ja majakkasaaret joihin lukeutuvat Bengtskaumlr Kemioumlnsaaressa Isokari Kustavissa Utouml Paraisilla ja Lyoumlkki Uudessakaupungissa RKY-listalle kuuluu myoumls ulkosaariston kylaumlasutus joka on leimallisesti juuri Saaristomeren kulttuurimaisemaan liittyvauml kokonaisuus kattaen alueita niin Paraisilla kuin Kemioumlnsaaressa Ulkosaariston kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merellisten elinkeinojen kalastuksen ja merenkulun synnyttaumlmaumlstauml saaristolaisasutuksesta Ominaista kylaumlasutukselle ovat pienialaiset niityt sekauml tiiviit taloryhmaumlt jotka sijaitsevat kallioiden suojissa Asutus keskittyy aina sataman ympaumlrille
80 Tuovinen 2011a 201681 Tuovinen 2000 s 22
63
Majakka- ja luotsisaaret kylaumlasutus sekauml saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt liittyvaumlt toisiinsa saumattomasti yhtenaumlisenauml kokonaisuutena Myoumls saarilla sijaitsevat kap-pelit koulut sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml linnoituslaitteet ja pronssikautiset hautaroumlykkioumlt luovat historiallista jatkumoa82 Veden alla eri-ikaumliset alusten hylyt luovat oman kerroksensa taumlhaumln kokonaisuuteen
82 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5188 2722019
Kuva Sattmarkin pronssikautisesta hautaroumlykkioumlstauml Paraisilta Kuvaaja Laura Tuomisalo 2019
64
Kaupunkien edustalla satamien kehittyminen 1700-luvulta eteenpaumlin ja toisaalta 1800-luvun huvilakulttuuri tuovat oman lisaumlnsauml merelliseen kulttuuriperintoumloumln Myoumls useat teollisuuden jaumlaumlnteet ovat taumlltauml ajalta Erityisesti kivi- ja kaivosteollisuus ovat jaumlttaumlneet jaumllkensauml moniin saariin Historiallisista laumlhteistauml tiedetaumlaumln alueella olleen vilkasta laivanrakennustoimintaa Talonpoikaisia varveja eli laivanrakennuspaikkoja on kuitenkin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml toistaiseksi vain yksi Taivassalon Laivaranta83
Selkaumlmeren etelaumlosassa Satakunnan alueella merialue on monimuotoinen ja vaihteleva Merellinen maisema muodostuu rikkonaisesta saaristosta kumpuilevista kallioalueista sekauml tasaisista jokiuomista Suuret joet kuten Kokemaumlenjoki ja myoumls Merikarvianjoki Kristiskerin-joki Eurajoki ja Sirppujoki (eli Maumlnnaumlistenjoki) laskevat Selkaumlmereen ja luovat sen edustalle suistoalueita joilla on taumlrkeitauml luonnonarvoja Satakunnan rannikkoseudulla valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on maumlaumlritelty Porin Yyteri sekauml Ahlainen84 Myoumls Satakunnan rannikkoseutu joka koostuu Rauman Eurajoen Luvian Ahlaisten ja Merikarvian saaristoista on kokonaisuudessaan arvokas kulttuuriympaumlristouml85
Satakunnan rannikon ja merialueiden valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt kulttuuriympaumlristoumlt liittyvaumlt kalastukseen sekauml luotsi- ja majakkatoimintaan Rannikolla sijaitsee myoumls useita valtakun-nallisesti merkittaumlviauml kylaumlympaumlristoumljauml ja viljelymaisemia jotka periytyvaumlt keskiajalta ja ovat maankohoamisen myoumltauml jaumlaumlneet kauas rannikosta Naumlistauml poiketen Trolssin kylauml Merikarvialla on merellinen kylaumlympaumlristouml joka asutettiin 1750-luvulla86 Lisaumlksi erityistauml satakuntalaista merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat olemassa olevat (Porin Reposaaren Pihlavan ja Isonsannan) houmlyrysahat ja jo haumlvinneet (esimerkiksi Eurajoen Kaunissaaren ja Merikarvian Haminaholman) houmlyrysahat yhdyskuntineen Houmlyrysahoihin liittyneen Kokemaumlenjoen uiton jaumlljellauml olevat ra-kenteet ja rakennukset liittyvaumlt myoumls taumlhaumln kokonaisuuteen87
Luvian ulko- ja sisaumlsaaristossa on saumlilynyt valtakunnallisesti arvokasta 1700-luvulta periytyvaumlauml kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa jossa kalastustilojen ja -torppien joukossa on myoumls myoumlhempaumlauml huvila-asutusta88 Kalastajatilat sijaitsevat omilla saarillaan ja eroavat selkeaumlsti myoumlhemmaumlstauml rakentamisesta Merikarvian Kaddin kalastusmajat ovat ulkomeri-kalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa89 Kalastuksen lisaumlksi rannikolla ja saaristossa rakennettiin laivoja Esimerkiksi Merikarvian Koumloumlrtilaumln kylauml on yksi Satakunnan sahatoiminnalla laivanrakennuksella ja purjehduksella vaurastuneista rantakylistauml90
Selkaumlmeren etelaumlosassa sijaitsee useita majakkayhteisoumljauml luotsiasemia sekauml muita me-renkulusta muistuttavia ympaumlristoumljauml
83 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011745 63201984 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 272201985 Uusi-Seppauml 2012 s 12886 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1986 272201987 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan museo 209201888 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4124 272201989 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4035 272201990 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1985 2722019
65
Satakunnan rannikkoseudulla sijaitsee useita kulttuurimaisemia sekauml arvokkaita raken-nettuja ympaumlristoumljauml jotka kuvastavat erityisesti 1800-luvulla voimakkaasti kasvanutta sahatoimintaa sekauml toisaalta huvilayhdyskuntien kasvua Esimerkiksi Pihlavan saha ja asuinalueet91 kuvastavat Satakunnan merellistauml teollista kulttuuriperintoumlauml Ensimmaumliset houmlyrysahat rakennettiin aina meren tai vesistoumln rantaan josta saatiin vesivoimaa sahan pyoumlrittaumlmiseen ja josta sahatavara voitiin lastata suoraan aluksiin Saha- ja asuinalueiden laumlhellauml sijaitsee Pihlavan huvila-alue92
Merkittaumlvauml rakennettu teollisuusympaumlristouml sijaitsee Reposaaressa jolla on eritoten sata-matoimintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri valtakunnallinen ja paikallinen merkitys93 Reposaaren laumlhellauml on niin ikaumlaumln merkittaumlvauml Maumlntyluodon luotsi- ja sata-maympaumlristouml94
Saaristo oli erityisesti merellisten elinkeinojen aarreaitta Kalastukseen linnustukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml on edelleen naumlhtaumlvissauml Selkaumlmeren ulkoluodoilla joilla sijaitsee kivirivejauml ja muita kivisiauml rakenteita jaumlaumlnnoumlksinauml kalastajien tilapaumlisistauml asumuk-sista ja verkonkuivaustelineistauml Saarilla sijaitsee myoumls vanhojen merimerkkien perustuksia ja jaumlaumlnteitauml sekauml puolustusvarustuksia etenkin maailmansotien ajalta95
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue
Matala rannikko rannan edustalla oleva laaja saaristo ja rantalinja joka on maanko-hoamisen (laumlhes metri sadassa vuodessa) kautta jatkuvassa liikkeessauml ja muutoksessa ovat Pohjanlahden rannikolla ominaisia merelliseen kulttuuriympaumlristoumloumln vaikuttavia ympaumlristoumltekijoumlitauml Merellistauml perintoumlauml loumlytyy niin maakunnan korkeimmilta alueilta kuin merenpohjastakin Veneen jaumlaumlnnoumlksiauml on loumlydetty suoalueilta korkealta merenpinnan ylaumlpuolelta Vanhimmat vaumlylaumlt ja satamapaikat ovat nykyisin kuivalla maalla kaukana merestauml96
Merenkurkun maailmanperintoumlalue on merkittaumlvauml ympaumlristouml niin luonnon- kuin kulttuuri-perinnoumlnkin kannalta Alueella naumlkyy ihmisen ja luonnon voimien vuoropuhelu Maanko-hoaminen on vaikuttanut jokapaumlivaumliseen elaumlmaumlaumln kun rannat ovat vaumlhitellen muuttuneet pelloiksi uusia venevaumlyliauml on jouduttu etsimaumlaumln ja satamia siirtaumlmaumlaumln97 Maailmanperin-toumlalueeseen sisaumlltyy valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Bjoumlrkoumlby eheaumlnauml saumlilynyt rannikkoseudun saaristokylauml Tyypilliseen Merenkurkun maisemaan kuuluvat paumlaumltemoree-nivyoumlhykkeet luotojen jonot mataloituneet lahdet ja salmet
91 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=350 272201992 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5180 272201993 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497 13201994 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2928 13201995 Uusi-Seppauml 2012 s 15896 Pohjanmaan merellinen perintouml s 6 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 129201897 Hietikko-Hautala 2010 s 120
66
Laajempia merellisen kulttuuriperinnoumln alueita ovat muun muassa Maalahden Roumlnnskauml-ren Mustasaaren Raippaluoto-Bjoumlrkoumlby-Valassaaret98 Raippaluodonkylauml- ja kalasatama Bjoumlrkoumln kylaumlmaisema sekauml Voumlyrin Mikkelinsaaret Mikkelinsaarilta tunnetaan runsaasti muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml jotka liittyvaumlt pyyntiin
Pohjanlahden matala kivikkoinen ja karikkoinen rannikko oli merenkululle haastavaa Merenkulun turvaamiseen tarvittiin majakoita merimerkkejauml ja luotseja Luotsi- ja majak-kalaitoksen historiaan liittyvaumlauml perintoumlauml onkin Pohjanlahden rannikolla runsaasti Suurista merimajakoista vanhin on Norrskaumlrin majakka jota alettiin rakentaa 1846 Norrskaumlrillauml on myoumls majakkayhteisoumln rakennuksia Muita Merenkurkun majakoita ovat Valassaaren majakka Ritgrungin tunnusmajakka Roumlnnskaumlrin tunnusmajakka ja Stroumlmmingsbaringdanin majakka99 Kristiinankaupungissa on Yttergrundin majakka Kaskisissa Saumllgrundin majakka Uudessakaarlepyyssauml Stubben100 ja Kokkolassa Tankar101 Naumliden lisaumlksi on valottomia pookeja pienempiauml kalastusloistoja ja nuorempia pohjamajakoita Saarille rakennettuihin majakoihin liittyvaumlt majakanvartijoiden asuintalojen ja piharakennusten kokonaisuudet Useilla majakkasaarilla on myoumls luotsitoimintaan liittyneitauml rakennuksia kuten Kaskisten Saumllgrundissa102 ja Pietarsaaren Maumlsskaumlrissauml103
98 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 13201999 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 132019100 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3960 132019101 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2922 132019102 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4733 132019103 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2923 132019
Kuva Tankarin majakkasaari Kokkolassa Kuvaaja Riikka Alvik 2016 Museovirasto kuva KY1331
67
Kalastus ja hylkeenpyynti olivat Pohjanlahden taumlrkeitauml merellisiauml elinkeinoja Ulkosaaris-tossa on kalastajayhdyskuntia eli kalastajamoumlkkien keskittymiauml suojaisissa satamapai-koissa Naumlitauml ovat Koberget Korsnaumlsissauml Storsanden ja Storskaumlr Maalahdessa Norrskaumlr Mustasaaressa Stubben Uudessakaarlepyyssauml Oumluran Luodossa104 ja Tankar Kokkolassa Ikivanhasta hylkeenpyyntiperinteestauml ovat osoituksena lukuisat muinaisjaumlaumlnnoumlkset saa-rissa Pyyntiin liittyy myoumls suullista perinnettauml
Pohjanmaa oli puurunkoisten purjelaivojen aikakaudella vuosisatojen ajan tunnettu kor-keatasoisesta laivanrakennustaidosta Jo 1500-luvulla alusten rakentaminen oli taumlrkeauml tulolaumlhde ja pysyi sellaisena houmlyrylaivojen ja metallirunkoisten laivojen 1800-luvun lopulla alkaneeseen valtakauteen asti105 Useiden satojen vuosien ajan eri puolilla Pohjanmaata oli lukemattomia alusten rakennuspaikkoja Toiminnan perustana olivat puutavaran saanti meren laumlheisyys ja taitavat kirvesmiehet Kruunun laivaveistaumlmoumlitauml perustettiin 1600-luvulla Pedersoumlreen Kruunupyyhyn ja Kokkolaan Satoja miehiauml tyoumlllistaumlnyt amiraliteetin laiva-veistaumlmouml perustettiin 1670- luvulla Kruunupyyhyn Jouxholmenille106 Nyt taumlmauml veistaumlmouml on jaumlaumlnyt kuivalle maalle kauas rannikosta
Pohjanlahden rannikolta tunnetaan noin 230 vedenalaiskohdetta joista suurin osa (172) on eri-ikaumlisiauml laivanhylkyjauml ja hylyn osia Laivanhylyistauml 74 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Monet hylyt ovat pahoin hajonneet ja niiden osia on levinnyt laajalle alueella matalilla rannoilla jaumlaumlt ja merenkaumlynti murskaavat hylkyjauml Pohjanmaan eniten tutkittuja vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat venaumllaumlisten 1714 te-kemaumlaumln Pohjanlahden ryoumlstoumlretkeen liittyvaumlt haaksirikkopaikat (Ryssberget Voumlyrillauml sekauml Truthaumlllan Svathaumlllan ja Finnviken Naumlrpioumlssauml) sekauml 1800-luvun puolivaumllissauml haaksirikkou-tunut kauppalaiva Sofia Marian hylky Oulun edustalla
104 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4586 132019105 Toivanen httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm 2722019106 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001 s 17-18
68
Kuva Sofia Marian hylyn tutkimukset Oulun edustalla vuonna 1984 Kuva JOKA Museo-virasto kuva JOKAKAL3B19770
69
Taumlssauml osassa kuvataan yleistasolla merellisen kulttuuriperinnoumln keskeisiauml teemoja joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta) Mikaumlli teemasta on kaumlytettaumlvissauml riittaumlvaumlsti digitaalista dataa esitetaumlaumln myoumls merialue-suunnittelualuekohtaiset kuvaukset ja kartat
31 Liikenne
Historialliset merivaumlylaumlt
Viikinkien idaumlntie kulki Ruotsin saariston kautta pitkin Suomen etelaumlrannikkoa Suomenlahden pohjukkaan ja sieltauml edelleen Venaumljaumln jokia pitkin itaumlaumln ja etelaumlaumln Alukset purjehtivat myoumls Suomen Ruotsin ja Tallinnan sekauml Itaumlmeren etelaumlosien vaumllillauml Vanhin Suomen rannikkoon liittyvauml purjehdusreitin kuvaus on saumlilynyt niin sanotussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta Siinauml kuvattu reitti on kuitenkin todennaumlkoumlisesti paljon vanhempi ja kulkee Tanskan salmista Ruotsin ja Suomen rannikkoja pitkin Tallinnaan108
107 Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml 2011108 Tarkiainen 2010 s 123
3 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN KESKEISIAuml TEEMOJA
bull historialliset merivaumlylaumltbull veneenvetotaipaleet ja-paikatbull kanavatbull hylytbull laivaloukutbull laivojen hautausmaatbull perinnealuksetbull majakatbull satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikatbull painolastipaikatbull kalliohakkaukset ja kivikompassitbull laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Liikenteen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
Historiallinen merivaumlylauml merellauml kulkijoiden tai paikallisten asukkaiden merkitsemauml tai tuntema kulkureitti vesialueella107
70
Kuvauksessa mainittuja Suomen rannikon satama- ja asuinpaikkoja Saaristomerellauml ja Suomenlahdella ovat Aspouml Jurmo Hiittinen Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala Seuraavat reittiselostukset ovat 1500-luvun puolivaumllistauml109
Kartta-aineistoa ja vaumlylaumlkartoituksia alkoi ilmestyauml vasta systemaattisen kartoituksen myoumltauml 1700-luvulta laumlhtien Siihen asti ldquokartatrdquo olivat edellauml kuvatun kaltaisia matka-etappien kuvauksia tai yleisluontoisia atlaksia joissa maantieteelliset yksityiskohdat esitettiin hyvin suurpiirteisesti Kartoitusta alettiin tehdauml valtakunnan hallinnon jaumlrjestaumlmistauml varten ja merialueilla erityisesti sota- alusten liikkumisen varmistamiseksi Tietoa merivaumlylistauml keraumlttiin viranomaisten suorittaman kartoituksen ja syvyysmittausten lisaumlksi paikallisilta luotseiltaVaumlylien sijoittumiseen vaikutti kuitenkin eniten laivanrakennustekniikan edistyminen laivojen koon suureneminen sekauml purjepinta-alan kasvaminen ja takilan kehittyminen jolloin myoumls avomerellauml purjehdus tuli mahdolliseksi Vanhat rautakautiset ja keskiaikaiset vaumlylaumlt olivat siis (ja ovat edelleen) kaumlytoumlssauml mutta niiden lisaumlksi tuli uusia syvaumlvaumlyliauml
Moniin vanhoihin merivaumlyliin liittyi kapeiden maakannasten ylityspaikkoja Tarkoituksena oli lyhentaumlauml kuljetun reitin pituutta tai valikoida suojaisampi kulkureitti Maakannaksen yli vene kannettiin tai vedettiin esimerkiksi teloja kaumlyttaumlmaumlllauml Vanhat maakannasten yli johtavat veneenvetotaipaleet voivat erottua edelleen maastossa urana ja niihin voi liittyauml myoumls veneen vetaumlmistauml helpottavia rakenteita110
Rannikolla paikannimet saattavat viitata taumlllaisiin veneenvetotaipaleisiin Erityisesti ruot-sinkielisellauml rannikolla -drag ja -draget -nimet sekauml -ed ja -edet -nimet ovat perinteisiauml vetotaival-nimiauml ja suomessa taas taipal- ja taivale-paikannimet Vetotaipaleet ovat erityi-sesti rautakaudelle sekauml varhaiskeskiajalle ajoittuva muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppi ja niiden merkitys on monimuotoisempi kuin vain yksinkertainen siirtymaumltaival vesistoumlstauml toiseen Vetotaipaleet ovat olleet todennaumlkoumlisesti myoumls kohtaamis- ja kauppapaikkoja ja niiden hallussapitoon liittyi poliittisia ja puolustukseen liittyviauml naumlkoumlkohtia Veneenvetotaipaleita sijaitsee myoumls sisaumlmaassa Suomessa jo keskiajalla tunnettu erittaumlin taumlrkeauml vetotaival kulki Vienanmereltauml Oulujaumlrven kautta Peraumlmeren rannikon kauppapaikoille111
109 Haggreacuten et al 2015 s 502110 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019111 Westerdahl 2006 s 20ndash21112 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas veneenvetopaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikkas[]=ve-neenvetopaikka 2722019
Veneenvetotaipaleet ja-paikat sekauml kanavat
Veneenvetotaival kapea maakannas jonka yli vene on vedetty tai kannettu merimatkan lyhentaumlmiseksi
Veneenvetopaikka rantaan veneelle kivistauml raivattu paikka eli rantau-tumispaikka joka helpotti sekauml veneen saumlilyttaumlmistauml ettauml lastaamista ja purkamista112
71
Veneenvetopaikat ovat erityisesti kevyiden ja pienempien alusten nimensauml mukaisesti veneiden saumlilyttaumlmiseen liittyviauml paikkoja Niitauml loumlytyy yleisesti Suomen saaristoista ky-laumlnpaikkojen sekauml kausittaisten pyyntipaikkojen ja tomtningien yhteydestauml Korppoossa paikkoja kutsutaan nimellauml oppdraumltta Houtskarissa uppdraumlkta113 Myoumlhempi maanko-hoaminen ja saariston asuttaminen on usein tuhonnut veneenvetopaikkoja Veneenve-topaikkoja on saumlilynyt saarilla ja erityisesti Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml jossa ne ovat nuorempia kuin Saaristomerellauml
Keinotekoisia kanavia alettiin rakentaa kun alusten koko ja tehokkaampien kuljetusten tarve kasvoivat Suomessa kanavia on rakennettu paumlaumlasiassa sisaumlvesille etenkin Vuoksen Saimaan Kymijoen ja Kokemaumlen vesistoumlalueille Suomen vanhin kanava loumlytyy kuitenkin rannikolta Kyseessauml on keskiaikainen ilmeisesti Raaseporin linnan rakentamiseen liittyvauml Grabben kanava nykyisen Raaseporin kaupungin alueella Rannikkoalueen kanaviin kuuluu myoumls Stroumlmman kanava Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla115
113 Tuovinen 2000 s 14114 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019115 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019
Kuva Kirkkonummi Lillkanskogdraget Naumlkymaumlauml vetouran itaumlpaumlaumlstauml kohti Lillkanskogvik-enia Kuvattu laumlnnestauml Kuvaaja Vesa Laulumaa 2010 Museovirasto kuva AKDG20702
Kanava vesiliikennettauml tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma114
72
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Suomenlahti
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan Suomenlahden alueella on viisi muinaisjaumlaumlnnoumlstauml jotka on luokiteltu veneenvetopaikaksi Naumlistauml kaksi on Kirkkonummelta ja kolme RaaseporissaKirkkonummen kohde sekauml yksi Raaseporin kohteista ovat veneenvetotaipaleita jotka kaikki sijaitsevat nykyaumlaumln maalla ja ovat osin myoumls jaumlaumlneet myoumlhemmaumln rakentamisen alle
Raaseporissa sijaitsevat veneenvetopaikat muinaisrantaan raivatut satamapaikat Mus-tionkosken veneenvetopaikka ja Framnaumls S ovat esimerkkejauml vanhemmista kulkuvaumlylistauml jotka nekin ovat maankohoamisen myoumltauml jo kuroutuneet umpeen
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomerellauml on saumlilynyt myoumls vanhempia veneenvetopaikkoja Kemioumlnsaaren ulkosaa-ristossa Houmlga Buskaumlr -saaren pohjoisrannalla on raivattu paikkoja veneille 1700ndash1800-lu-vuilla116 Paraisilla veneenvetopaikkoja on kartoitettu useita esimerkiksi Alskaumlrin saaressa 1300ndash1500-luvuille ajoittuvia117 Bjoumlrkoumlssauml 1600ndash1700-luvuille ajoittuvia118 Jurmon saarella 1400ndash1500-luvuille ajoittuvia119 ja Pattskaumlrillauml 1800-luvulle ajoittuvia paikkoja120 Muinais-jaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne yhtaumlaumln veneenvetopaikkaa tai -taipaletta Satakunnan vesiltauml eikauml myoumlskaumlaumln veneenvetotaipaleita Saaristomereltauml Taumlmauml kuitenkin tarkoittaa vain sitauml ettei naumlitauml paikkoja ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin
116 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011311 2722019117 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011229 2722019118 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011402 2722019119 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011202 wwwkyppifitoaspxid=1121000011200 2722019120 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011261 2722019 Tuovinen 2000 s 31ndash32
Kuva Stroumlmman vanha kanava ja tyoumlntoumlsilta Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museo-virasto kuva KY1031
73
Stroumlmman kanava sijaitsee Kemioumlnsaaren ja mantereen vaumllissauml ja taumltauml vesireittiauml on hyoumldynnetty jo satoja vuosia saariston kalastajien kaumlydessauml kauppaa sisaumlmaan kylien ja kaupunkien kanssa Kapeikosta muodostui ylityspaikka myoumls maitse kulkeville Liiken-nemaumlaumlrien ja alusten kasvaessa kapea salmi alkoi kaumlydauml ahtaaksi ja kanava avattiin liikenteelle vuoden 1845 kesaumlllauml 1900-luvun alun jaumllkeen laivaliikenne pikkuhiljaa vaumlheni kehittyvaumln maantieliikenteen takia Liikenteen vaumlhentymisestauml huolimatta uusi kanava rakennettiin vuonna 1967 Samaan aikaan myoumls maantielinjausta muutettiin ja vanha kanava jaumli kaumlytoumlstauml pois kokonaan 1968121
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjois-Suomessa sijaitsee suuri maumlaumlrauml veneenvetotaipaleita sekauml tervaveneiden vetoteitauml eli moumlljiauml jotka ovat erityisesti sisaumlmaan jaumlrvien ja suurten jokien rantoja pitkin liikkumista helpottaneita rakenteita Esimerkiksi tunnettu esihistoriallinen vetotaipale kulki Vienanme-reltauml Oulujaumlrveauml ja -jokea myoumlten Peraumlmeren kauppasatamiin ja sieltauml Ruotsiin
Veneenvetopaikkoja tunnetaan erityisesti Pohjanlahdelta Peraumlmerelle ulottuvasta saaris-tosta jossa ne liittyvaumlt kausittaisten kalastus- ja linnustus- sekauml hylkeenpyynnin paikkoi-hin Rannikolla varhaisemmat veneenvetopaikat ovat nousseet maankohoamisen myoumltauml kauemmaksi rannikolta Merenkurkussa Mustasaaressa Bodvattnetin rannoilla on useita vetopaikkoja122 kuten myoumls ulkosaariston Vaumlstra Norrskaumlrissauml123 Peraumlmeren veneenveto-paikat sijaitsevat ulkosaaristossa esimerkiksi Selkauml-Sarvessa sekauml Pensaskarissa vanhojen kalastustukikohtien ympaumlristoumlissauml124
121 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4152 2722019122 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000018612 2722019123 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008739 wwwkyppifitoaspxid=1121000008741 2722019124 Maumlkivuoti 1994
74
Kuva Veneenvetouria Vaumlstra Norrskaumlrillauml Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2007 Museovirasto kuva AKDG8242
75
Hylyt
Suomen vanhimmat tunnetut laivanhylyt kuten Paraisten Egelskaumlrin Porvoon Svartsaringn sekauml Virolahden Lapurin hylyt ovat keskiaikaisia usein yhdellauml mastolla varustettujen alusten jaumlaumlnnoumlksiauml Keskiajalla kauppamerenkulku kasvoi voimakkaasti ja 1400-luvun lopulla tehdyt loumlytoumlretket muun muassa Amerikan mantereelle muuttivat maailmankuvaa Purjealuksilla ylitettiin valtameriauml ja uudet eksoottiset tuotteet levisivaumlt Amerikasta ja Aasiasta Eurooppaan Suomen ja pohjoisen Itaumlmeren kannalta yksi kauppamerenkulun merkittaumlvimmistauml kasvutekijoumlistauml oli Pietarin perustaminen vuonna 1703 Hollanti ja Iso-Bri-tannia halusivat paumlaumlstauml kaumlsiksi Venaumljaumln ja itaumlisen Euroopan mittaviin luonnonvaroihin ja vientiartikkeleihin kuten tervaan hamppuun purjekankaaseen ja turkiksiin Taumlmauml naumlkyy vaumlistaumlmaumlttauml myoumls hylkyjen maumlaumlraumlssauml 1700-luvun jaumllkimmaumliseltauml puoliskolta tunnetaan jo useita erittaumlin hyvin saumlilyneitauml hylkyjauml joihin sisaumlltyy myoumls laivan irtaimisto ja lastitavaraa 1800-luvulla masto ja purjeet vaihtuivat houmlyrykoneeseen jonka kaumlyttoumloumlnotto edisti myoumls raudan kaumlyttoumlauml rakennusmateriaalina Houmlyrykoneen kaumlyttoumlvoiman syrjaumlytti dieselmoottori 1900-luvun kuluessa126
125 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019126 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
Kuva Joskaumlr 1 hylyn kylkirakenteita Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2014 kuva AKMA3000044
Hylky uponnut tai muutoin hylaumltty vesikulkuneuvo tai sen osa esineistoumlineen125
76
Eri-ikaumlisiauml tunnettuja ja vielauml tuntemattomia hylkyjauml127 on Suomen merialueilla ja sisaumlve-sillauml arviolta tuhansia Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty noin 1640 hylkyauml joista noin 690 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi Eniten laivanhylkyjauml loumlytyy Etelauml- ja Laumlnsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltauml alueilta vilkkaasti liikennoumlityjen vanhojen meriteiden kauppareittien ja satamien tuntumasta sekauml meritaistelupaikoilta Tunnettujen hylkyjen painottuminen Etelauml-Suomeen johtuu osittain nykyisestauml tutkimustilanteesta Pohjois-Suomessa merialueita on inventoitu huomattavasti vaumlhemmaumln
127 Taumlssauml tilannekuvauksessa mainitaan nimeltauml useita mielenkiintoisiksi maumlaumlriteltyjauml hylkykohteita Hyl-kyjen nimitys on sama kuin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml joten halutessa on mahdollisuus etsiauml nimellauml lisaumltietoa hylystauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml sivustolta wwwkyppifi
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) vaumlhintaumlaumln 65 hylyistauml on puualusten hylkyjauml
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan 1628 hylkyauml 63 hylyistauml on historiallisen ajan hylkyjauml
Hylkyjen materiaali
566 kpl36
9 kpl0
12 kpl 1
986 kpl63
Historiallinen
Moderni
Keskiaikainen
AjoittamatonEi maumlaumlritelty
Hylyt (puu)
Hylyt (metalli)
Ei maumlaumlritelty1053 kpl65
407 kpl25
168 kpl10
Hylkyjen ajoitus
77
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan noin 2100 vedenalaista kohdetta joista 63 on historiallisten alusten hylkyjauml Kartta esittaumlauml vedenalaisten kohteiden hot spot -alueet Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
78
Laivaloukut
Merellauml liikkumisen kannalta nykyaumlaumlnkin haasteelliset saumlaumlolosuhteille alttiit tuuliset ja karikkoiset vedet ovat koituneet monien alusten kohtaloksi jo vuosisatojen ajan Naumliltauml alueilta voi loumlytyauml useita eri-ikaumlisiauml hylkyjauml Hyviauml esimerkkejauml laivaloukuista ovat Raa-seporin Jussaroumln alue sekauml Lahian matalikko Kemin aluevesillauml129 Suomessa on vasta aloitettu laivaloukkujen kartoittaminen
128 Delgado 1997 377129 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 792018
Laivaloukku merialue jolla kulttuuriset ja maantieteelliset riskit haaksirikolle ovat korkeammat kuin alueen ympaumlristoumlssauml128
Kuva Jussaroumln Sundharu ja laumlntisiauml Gaddarnan saaria Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Mu-seovirasto kuva AKMA20180312
79
Kartta Laivaloukut merkittaumlvaumlt hylyt sekauml hylyt joilla on muinaismuistolain mukainen suoja-alue
80
Laivojen hautausmaa
Huonokuntoisten alusten hylkaumlaumlmisestauml syntyneitauml laivojen hautausmaita tunnetaan eri-tyisesti vanhojen satamapaikkojen ympaumlristoumlstauml Taumlllaisista hylyistauml on usein pelastettu kaikki irtain omaisuus sekauml toisinaan myoumls kokonaisia rakenneosia Hylkyjauml tai niiden osia on voitu myoumls uusiokaumlyttaumlauml esimerkiksi uusien laivojen laitureiden ja aallonmurtajien rakennusmateriaalina130
Suomessa ei ole systemaattisesti kartoitettu laivojen hautausmaita mutta niitauml voidaan olettaa loumlytyvaumln monin paikoin eri puolilta rannikkoa ja saaristoa Esimerkiksi Tammisaa-ressa 1500-luvulta 1800-luvulle asti kaumlytoumlssauml olleen satamalahden laumlheltauml on paikannet-tu useita toisiaan laumlhellauml olevia hylyn jaumlaumlnnoumlksiauml (niin sanottu Laumlnsivallin hylkyalue)131 Satakunnasta hautausmaa-paikkana tunnetaan Merikarvian Jukolanniemi132 ja Porista Reposaaren Tukkiviiki
130 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019131 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122627 2722019132 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Laivojen hautausmaa alue jolle on hylaumltty tarkoituksellisesti vanhoja aluksia
Kuva Monet hylyt sijaitsevat rannoilla matalassa vedessauml kuten Luodon Stockoumlnin ran-nassa oleva hylky Kyseessauml voi olla tarkoituksellisesti hylaumltyn huonokuntoisen aluksen hylky Kuvaaja Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto kuva AKMA2016031
81
Hylyt Suomenlahti
Suurin osa Suomen tunnetuista hylyistauml sijaitsee Suomenlahden suunnittelualueella Alueella sijaitsee kaksi hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinaismuistolain mukainen suo-ja-alue jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyauml ilman Museoviraston lupaa Naumlmauml hylyt ovat venaumllaumlinen 1700-luvun lopun sotalaiva StNikolai Kotkassa sekauml hollantilainen 1700-luvun alun sotalaiva Huis te Warmelo Porvoossa Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Suomenlahdella on useita Itaumlmerenmaiden niin sanotussa Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Naumlmauml ovat Kotkassa sijaitsevat StNikolain hylky ja Ruotsinsalmen meritaistelualue sekauml Lapurin hylky Virolahdella Loviisassa Fortunan hylky ja Tiiskerin tykkihylky Haminassa sijaitsee Puna-partojen hylky Helsingissauml Kronprins Gustav Adolfin hylky ja Haminansalmen puolustus-varustukset Hangossa sijaitsevat Mulanin hylky Kaapelihylky ja Russaroumln luoteispuolen hylky Raaseporissa ovat Esselholmin hylky ja Jussarouml II -hylky Porvoon ulkovesillauml Huis de Warmelo ja Kirkkonummella Sandviken -hylky
Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella sijaitsee 722 alusten hylkyauml Kiinteitauml muinais-jaumlaumlnnoumlksiauml naumlistauml on 332 Uusimaa erottuu selkeaumlsti kohteiden lukumaumlaumlraumlssauml ja myoumls kiinteiden muinaisjaumlaumlnnoumlsten lukumaumlaumlraumlssauml niitauml on huomattavasti enemmaumln kuin Ky-menlaaksossa Osin erot selittyvaumlt tutkimustilanteella sekauml vesirakennushankkeilla jotka painottuvat Uudenmaan alueelle ja jotka ovat edellyttaumlneet meriarkeologisia inventointeja Suomenlahden hylyistauml puurunkoisia on 502 ja metallirunkoisia 63 Ruuhia tunnetaan 44
Kuva Houmlgskaumlrin hylky Hangossa Kuvaaja Eveliina Salo Museovirasto kuva AKMA20120416
82
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
Suomenlahden suunnittelualueen hylyille ei voi nimetauml mitaumlaumln erityistauml ominaispiirrettauml vaan joukossa on alusten hylkyjauml 1500-luvulta toiseen maailmansotaan saakka niin kaup-pa- kuin sota-aluksia sekauml huvialuksia proomuja ja talonpoikaisaluksia ja niin edelleen Hylkyjen moninaisuus on seurausta alueen keskeisestauml asemasta vaumlylaumlnauml ja kulkureittinauml halki aikojen
83
Hylyt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomeren alueella sijaitsee kolme hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinais-muistolain mukainen suoja-alue sukeltamis- ja ankkurointirajoituksineen Naumlmauml Paraisilla sijaitsevat hylyt ovat Vrouw Maria ja St Mikael 1700-luvulta sekauml Graringharunan hylky 1500-luvulta Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Saaristomereltauml tunnetaan myoumls keskiaikaisia hylkykohteita jotka ovat erittaumlin harvinaisia koko Itaumlmeren laajuisesti Saaristomerellauml sijaitsee kansainvaumllisessauml Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml joista keskiaikaisia ovat Egelskaumlrin ja Vidskaumlrin hylyt Muut ovat St Mikael Vrouw Maria Graring-harunan hylky Ladoga Keulakuvahylky Skeppsbaringdarnan hylky Metskaumlrin hylky ja Alfred
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 264 alusten hylkyauml joista valtaosa sijaitsee Parai-silla ja Kemioumlnsaaressa Naumlmauml kunnat ovatkin kautta aikojen kaumlytoumlssauml olleiden taumlrkeiden purjehdusreittien ja yhteyksien varrella joten alusten hylkyjen suuri maumlaumlrauml ei ole yllaumlttaumlvauml Valtaosa niistauml 179 on puisten alusten hylkyjauml ja 32 metallisten alusten hylkyjauml ruuhia on 9 Kaikkien tunnettujen hylkyjen runkomateriaalista ei ole tietoa Tunnetuista hylyistauml 141 on suojeltuja kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Suurinta osaa kohteista ei ole tutkittu joten paumlaumltelmien tekeminen ajallisesta jakautumisesta ei ole mahdollista taumlllauml hetkellauml Suurin osa kohteista (148) on ajoitettu historialliseen aikaan eikauml rekisteriin ole merkitty yhtaumlaumln esihistoriallista kohdetta
Kuva Keulakuvahylky Kuvaaja Stig Gustavsson Suomen sukelluskuvaus Oy 2017
84
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
85
Selkaumlmeren etelaumlosasta Satakunnan alueelta tunnetaan sata vedenalaisloumlytoumlauml joista laumlhes kaikki (90) ovat eri ikaumlisiauml hylkyjauml ja hylyn osia Muut tunnetut kohteet ovat loumlytoumlpaikkoja ja niin sanottuja kulkuvaumlyliauml jotka liittyvaumlt tavalla tai toisella merenkulkuun
Selkaumlmeren etelaumlosassa on kymmeniauml kauppalaivojen hylkyjauml jotka liittyvaumlt ensimmaumlisen maailmansodan tapahtumiin Sodan alettua elokuussa 1914 Suomenlahti miinoitettiin nopeasti saksalaisten ja venaumllaumlisten halutessa rajoittaa toistensa laivastojen liikkumista ja tavarankuljetusta Miinoittaminen vaikeutti merenkulkua Suomenlahdella joten laivalii-kennettauml keskitettiin kulkemaan Pohjanlahdella ennen muuta Porin ja Rauman satamiin Satamista joista oli yhteys rataverkkoon pidettiin kuljetuksia yllauml Ruotsiin Saksalaiset paumlaumlttivaumlt pysaumlyttaumlauml Suomen ja Ruotsin vaumllisen meriliikenteen Miinojen ja torpedoinnin seurauksena aluksia joutui hylyiksi ja ihmishenkiauml menetettiin Esimerkiksi 6121914 upposi saman vuorokauden aikana kolme ruotsalaista laivaa ajettuaan saksalaisten laskemaan miinoitteeseen133
Toinen Satakunnan vedenalaiseen perintoumloumln kuuluva ominaispiirre ovat 1800-luvulla kasvaneeseen sahatoimintaan liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset Esimerkiksi Porin Reposaaren pohjois-puolisessa Tukkiviikindashlahdessa on lukuisia proomuja joita kaumlytettiin sahatavaran kuljetuk-sissa ja jotka hylaumlttiin kaumlytoumln jaumllkeen matalaan lahteen Myoumls itse vesisahoista saattaa todennaumlkoumlisesti olla jaumlaumlnnoumlksiauml veden alla
Suurten purjelaivojen aikakausi on jaumlttaumlnyt kenties tunnusomaisimman jaumllkensa Selkaumlmeren etelaumlosaan sillauml monet alueelta tunnetut hylyt ovat kauppalaivojen jaumlaumlnteitauml Naumlitauml ovat esimerkiksi Merikarvian Hamskerin ympaumlrillauml olevat hylyt sekauml Porin Reposaaren edustalla makaavat useat hylyt Maumlntyluodossa Kallon satamassa on sataman laajennustoumliden yhteydessauml vuonna 2011 arkeologisin kaivauksin tutkittu kauppalaiva ruotsalainen priki Carl Se oli puutavaralastissa kun se myrskyssauml irtosi ankkurista ja upposi Kallonlahteen aivan 1800-luvun luotsiaseman viereen
133 Uusi-Seppauml 2012 s 159
Kuva Kallonlahden hylky Maumlntyluodossa Kuvaaja Riikka Tevali 2001 Museovirasto kuva AKMA2011078
86
Sahatoiminta ja puutavaraa kuljettaneet alukset muodostavat Selkaumlmeren etelaumlosalle hyvin ominaisen vedenalaisen ja merellisen kulttuuriperinnoumln osa- alueen Erityisesti yhteydet Ruotsiin korostuvat Sahatavaraa on kuljetettu Satakunnasta Ruotsiin eri paikkakunnille ainakin 1600-luvulta laumlhtien Laumlhistoumlllauml Lampaluodon ja Raumaluodon Tyltyn piirroskalliot joihin kuuluu kompassiruusu ja hakkauksia 1600-luvulta ovat taumlrkeauml muistutus Satakunnan pitkaumlstauml merellisestauml historiasta
Alueen voimakkaasti aikojen saatossa muuttunut rantaviiva sekauml karikkoiset vedet ovat aiheuttaneet sen ettauml vedenalaisia kohteita tunnetaan Selkaumlmeren etelaumlosasta hyvin vauml-haumln Alueen inventointi vaatii runsaasti aikaa Kuitenkin ulompana Selkaumlmerellauml sijaitsevat metallisten alusten hylyt ovat suosittuja sukelluskohteita kuten Everilda Ingeborg ja Siivo
Hylyt Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan yhteensauml noin 250 vedenalaiskohdetta joista 187 on eri ikaumlisten alusten hylkyjauml ja hylyn osia Kohteista 78 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumln-noumlksiksi Hylkyjen lisaumlksi tunnetaan erilaisia irtoloumlytoumljauml kuten ankkureita Puisia alusten hylkyjauml tunnetaan 117 ja metallisia 24 Ruuhia suunnittelualueelta on kirjattu muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin vain yksi sekin on loumlytynyt jaumlrven rannalta Sievin Kupusista
Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi maumlaumlriteltyjauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml taumlllauml suunnittelualueella on yksi 1800-luvun hylky Sofia Maria OulussaSuunnittelualueen alusten hylyt liittyvaumlt suurimmaksi osaksi suuren purjelaivakauden aika-kauteen jolloin rahtia ja varsinkin teollisuuden tuotteita kuljetettiin suuria maumlaumlriauml pohjoi-sesta Ruotsin markkinoille mutta myoumls Eurooppaan Tietyillauml alueilla varsinkin ulkomaiset alukset naumlyttaumlvaumlt joutuneen muita helpommin haaksirikkoon sillauml merialue on matala ja osin vaikea navigoitava Paikallisilla luotseilla onkin ollut suuri merkitys alueen merenkulun turvallisuudelle Ennen valtakunnallisesti jaumlrjestettyauml luotsilaitosta ei moni suurempi alus varmasti uskaltanut laumlhteauml Pohjanmaan vesille ilman paikallistuntemusta
Peraumlmerellauml Selkauml-Sarven etelaumlpuolella sijaitseva Lahian matalikko vaikuttaa olleen aluk-sille vaarallinen laivaloukkualue Matalikon pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee useiden alusten hylkyjauml ja osia Tyynellauml saumlaumlllauml matalikko ei erotu avomerellauml millaumlaumln tavalla jos sen sijainnista ei ollut tietoinen Alusten jaumlaumlnteet vaikuttavat myoumls olevan suurempien mahdollisesti rahtia kuljettaneiden alusten ja niiden sijainti matalikon pohjoispuolella kertoo siitauml ettauml ne olivat ajautuneet matalikolle etelaumln suunnasta
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri muodostavat alueen jolta tunnetaan kaikkein vaumlhiten vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Taumlmauml johtuu kuitenkin todennaumlkoumlisesti enemmaumln tutkimusten vaumlhaumlisyydestauml kuin mistaumlaumln todellisesta loumlytoumljen niukkuudesta Voidaankin olettaa ettauml alueelta on vielauml loumlytymaumlttauml paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
87
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
88
Perinnealukset
Perinnealukset Suomenlahti
Kuva Tervasaaren tynnyri -purjehduskilpailun aluksia mm kaljaasi Svanhild ja maux Ingeborg Kuvaaja Anne Ala-Poumlllaumlnen 2014 Suomen merimuseoMuseovirasto kuva SMK20150136
bull Kotka 1 kpl maux Vivanbull Hamina 2 kpl ms Merikarhu ms Herringbull Helsinki 15 kpl ms Nikolai II maux Joanna Saturna ss Tornator ss Nor-
kulla ss Lokki maux Jan Mayen s-Freja ms Unterbelbe ms Poitsila ms Purha ss Turso maux Ingeborg maux Astrid maux Valborg maux Svanhild ms Kauris ms Gullkronan
bull Porvoo 3 kpl ss Armas ss Hovinsaari ms J L Runeberg
Suomenlahden suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
Perinnealus Suomen merenkulun historian kannalta arvokas alus joka on myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa
89
Perinnealukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Perinnealukset Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Majakat ja merimerkit
Historialliset merimerkit jaetaan paumlivaumlmerenkulun kiintopisteinauml toimiviin valottomiin purjeh-dusmerkkeihin ja pimeaumlnavigoinnin mahdollistaviin loistomerkkeihin joita ovat majakat ja loistot Valottomia purjehdusmerkkejauml ovat kummelit kaasat sauvamerkit pookit ja viitat
Ennen keskiaikaa merillauml liikuttiin laumlhinnauml paumlivisin rannikon tuntumassa luonnon muotojen ja kauas naumlkyvien rakennusten kuten kirkkojen perusteella Keskiajalta laumlhtien kruunu kirkko ja luostarit sekauml laivanvarustajat kauppiaat ja kalastajat alkoivat merkitauml merivaumlyliauml purjehtimista helpottavilla kivikasoilla ja puurakennelmilla Naumliden kiinteiden merimerkkien lisaumlksi vaumlylille voitiin asettaa erilaisia viittoja ja kelluvia tynnyreitauml135 Erilaisista merimerkeistauml pitivaumlt huolta yksityiset henkiloumlt kalastajat kauppiaat ja porvarit kuninkaan asettaman kaumlskyn mukaisesti
134 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019135 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue on seuraavien pe-rinnealusten kotipaikka
bull Turku 6 kpl ss Vetaumljauml V sv Suomen Joutsen ms Wilhelm Carpelan maux Inga maux Helena ms Bore
bull Rauma 2 kpl maux Marita maux Kathrinabull Naantali 1 kpl maux Inga-Lill
bull Oulu 2 kpl ms Oulu ms Alpo
Majakkamerimerkki merenkulun kiinteauml tai kelluva ohjausmerkki134
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
90
Kartta Rakennusperintoumlrekisterin sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin luotsirakennukset majakat ja merimerkit RKY-kohteet puuttuvat
91
Kartta RKY-inventoinnin majakkakohteet
92
Majakoita ja merimerkkejauml loumlytyy kaikkialta pitkin Suomen rannikkoa ja saaristoa Majakoista loumlytyy tietoja muun muassa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympauml-ristoumljen (RKY) inventoinnista rakennusperintoumlrekisteristauml sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml Majakkakohteita on lueteltu ja esitetty kartoilla jaumlljempaumlnauml Rakennusperintoumlrekisterin kohteet esitellaumlaumln myoumls liitteessauml 3
Ensimmaumliset kummelit rakennettiin Utoumln ja Turun vaumllille Kustaa Vaasan maumlaumlraumlyksestauml mer-kittiin vasta perustettuun Helsinkiin vievauml vaumlylauml kummeleilla 1550-luvulla Keskusjohtoisen luotsi- ja majakkalaitoksen aikana merivaumlylien varsille rakennettiin satoja kivikummeleita joista on saumlilynyt useita laumlhinnauml 1800-luvun toiselle puoliskolle ajoittuvia rakennelmia Usein kummelit ovat valkoisiksi kalkittuja tai maalattuja ja niitauml rakennettiin myoumls laudasta tai hirsistauml Kummelien rakentaminen loppui 1900-luvun alussa kun loistojen maumlaumlrauml lisaumlaumlntyi
Kaasoja rakennettiin Peraumlmeren rannikolla Sytyttaumlmaumlttoumlminauml ne toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinauml Navigointia varten kaasat merkittiin merikarttoihin ja pur-jehdusoppaissa kuvattiin kuinka kaasoja tuli laumlhestyauml ja miten ne tuli ohittaa Nykyaumlaumln kaasat ovat haumlvinneet Viestitulina kaumlytettyjauml sytytettyjauml kaasoja poltettiin vielauml 1700-luvun lopussa mahdollisesti jopa 1800-luvulla136
Sauvamerkit koostuvat pysty- ja vinosuuntaisista puurakenteista Joskus ne koostuivat vain parruilla tuetusta keskuspuusta Vuoden 1891 merimerkkiluettelossa listattiin yli 50 sauvarakenteista merimerkkiauml Nykyaumlaumln Suomessa on saumlilynyt vain yksi sauvamerkki Korsnaumlsin Svetgrund
136 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Vuonna 1858 valmistunut Keskiniemen pooki Hailuodossa Kuvaaja Veli-Pekka Viklund 2001 Museovirasto kuva KK799618
93
Ensimmaumliset pookit pystytettiin 1600-luvun puolivaumllissauml kaupunkiporvarien aloitteesta Pookit osoittivat vaumlylaumln alkua ja luotsiaseman paikan Pookien rakentaminen liittyi kaup-pamerenkulun kasvuun ja ne olivat purjelaivakauden taumlrkein merimerkkiryhmauml Enimmillaumlaumln Suomen vesillauml oli noin neljaumlkymmentauml pookia Vuonna 1756 valmistunut Lyoumlkin kivipooki Uudenkaupungin edustalla on Suomen vanhin saumlilynyt pooki Ne syrjaumlytyivaumlt 1800-luvun loppupuolella valomajakoiden yleistyessauml
Suomen ensimmaumlinen valolla varustettu majakka rakennettiin Utoumln saarelle vuonna 1753 Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri jonka hoitoon siirtyivaumlt kaikki ete-lauml-Suomen merimerkit ja -vaumlylaumlt Seuraava majakka valmistui vuonna 1800 Porkkalan-niemen edustalle Roumlnnskaumlriin Majakat rakennettiin 1870-luvulle saakka laumlhinnauml tiilestauml myoumlhemmin teraumlselementeistauml137 1800-luvun lopulla majakoiden rakentaminen kiihtyi ja majakkaverkkoa taumlydennettiin138
Loistoja ovat johtoloistot ja kalastajia palvelevat kalastusloistot Ensimmaumliset loistot si-joitettiin suoraan kallioille tai matalille perustuksille Myoumlhemmin loistoja rakennettiin be-toni- ja rautaristikkojalustoille Suomen vanhin kalastusloisto Kokkolan Poronluodonkarilla on perimaumltiedon mukaan valmistunut 1700-luvulla Erilaiset loistot muuttivat merenkulun liikennoumlintimahdollisuudet ympaumlrivuorokautisiksi
137 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019138 Laurell 1999 s 23ndash25
Kuva Korsnaumls Svetgrundin sauvamerkki Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016928
94
Rannikon merimerkit muodostavat yhdessauml eri-ikaumlisten satamapaikkojen laivareittien ja luotsiasemien kanssa merkittaumlvaumln merellisen liikennehistorian kokonaisuuden ja kulttuu-rimaiseman Erityisesti majakat ja luotsiasemat muodostavat laajempia kokonaisuuksia joihin kuuluu muun muassa asuin- varasto- ja huoltorakennuksia laitureita tyouml- ja arki-elaumlmaumln edellyttaumlmiauml rakennuksia ja rakennelmia keittioumlpuutarhoja ja pieniauml viljelyksiauml139
Nykyaumlaumln monista merimerkeistauml on jaumlaumlnyt jaumlljelle erilaisia rauenneita kivikasoja tai hirsi- tai lautakasoja Niitauml voi loumlytyauml sekauml maalta ettauml meren pohjasta Esimerkiksi vuonna 2012 loumlytyi Inkoon Syssleffjaumlrdenin vaumlylaumln tuntumasta meren pohjasta kalliomatalan juurelta mahdollisia sauvamerkin jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat voineet kuulua matalikon paumlaumlllauml olleeseen merimerkkiin140
139 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019140 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Orrengrundin majakka ei tuhoutunut Suomen sodassa (1808ndash1809) Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Kiisla Oy 2009
95
Majakat ja merimerkit Suomenlahti
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset merimerkit ja tunnusmajakat perustettiin Suomenlahdelle Vuonna 1798 rakennettiin Ruotsinsalmen tunnusmajakka Sapokanlahden etelaumlpuolelle Pookinmaumlelle Se on nykyaumlaumln raunioina ja kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls sillauml eng-lantilainen laivasto tuhosi majakan vuonna 1855 Ruotsinsalmen tunnusmajakan raunio on merkittaumlvauml rakennusmuistomerkki ja Suomen vanhin saumlilynyt majakkahistoriallinen rakennusfragmentti141
Vuosien 1808ndash09 Suomen sodassa monet Suomenlahden merimerkit tuhottiin ja vain Orrengrund saumlilyi Suunnittelualueella olevat RKY-majakkayhdyskunnat ovat Kallbaringda-nin ja Roumlnnskaumlrin majakat Kirkkonummella Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema Loviisassa ja Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat joihin kuuluu muun muassa Soumlderskaumlrin majakka
141 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000002079 532019
Kuva Soumlderskaumlrin majakka Porvoon edustalla Museovirasto kuva HK800499
bull Kallbodanin majakkabull Roumlnnskaumlrin majakkabull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsimajakkabull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat (muun
muassa Soumlderskaumlr)
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
96
Majakat ja merimerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Taumllle suunnittelualueelle perustettiin Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset me-rimerkit ja tunnusmajakat Osaa alueen majakoista on kaumlytetty 1900-luvun sodissa myoumls linnakkeina ja ilmavalvontapaikkoina Eraumlillauml majakoilla kaumlytiin myoumls taisteluita mutta ne saumlaumlstyivaumlt suurimmilta tuhoilta142
142 Laurell 1999 s 19
Kuva Bengtskaumlrin majakka Kuvaaja Elisa Heikkilauml Museovirasto kuva KY1311
bull Bengtskaumlrin majakkabull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakan vieressauml on myoumls vaatimaton rakennuksenperustus joka
mainitaan muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml majakkana Se saattaa siis liittyauml majakan rakenteisiin tai puolustusvarustuksiin
bull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Saumlpin majakkayhteisouml ja luotsiasemabull Santakarin pooki
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
97
Majakat ja merimerkit Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaan luotsipiiri perustettiin 1849 Taumlmauml tapahtui myoumlhemmin kuin Saaristomeren ja Suomenlahden luotsipiirien perustaminen Luotsipiirin perustamisen myoumltauml kaikki majakat merimerkit ja vaumlylaumlt Siipyystauml Tornioon siirtyivaumlt kruunun hallintaan Samalla aloitettiin myoumls Pohjanlahden merenmittaukset143
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlssauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainitaan kiinteaumlnauml muinais-jaumlaumlnnoumlksenauml Hailuodon Hiidenniemen tunnusmajakka144 eli pooki joka rakennettiin vuon-na 1859 ja paloi salaman sytyttaumlmaumlnauml vuonna 1925 Toinen muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainittu kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls-pooki sijaitsee Mustasaaren Kummelskaumlretissauml145 saaren korkeimmalla kohdalla Laudoitettu puinen pooki rakennettiin 1823 tai 1824 paikalle jossa aiemmin sijaitsi kivikummeli Tullilaitos purki pookin vuonna 1922 Paikalla sijaitsee suuri kiviroumlykkiouml
143 Laurell 1999 s 22144 Muinaisjaumlaumlnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000030483 532019145 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022773 532019
bull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakatbull Tankarin ja Trutklippanin majakka-ja luotsiyhdyskunnatbull Saumllgrundin majakka luotsiasema ja Laxhamnbull Hailuoto (Marjaniemen majakka- ja luotsiyhdyskunta)bull Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)bull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
98
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat
Satamia ovat myoumls luonnonsatamat ankkuripaikat ja lastauspaikat Satamia on ollut yhtauml kauan kuin on ollut tarvetta alusten saumlilyttaumlmiseen tai ankkurointiin Niihin liittyy usein kivisiauml ja puisia rakenteita kuten laitureita hirsiarkkuja aallonmurtajia sekauml rakennuksia merimerkkejauml ja kiinnitysrenkaita ja -tappeja Satamista kertovat myoumls hylyt sekauml kaupan-kaumlyntiin liittyvaumlt arkeologiset loumlydoumlt kuten rakennusten pohjat sekauml rakennusjaumlte kuten puu tiili ja lasi Alusten painolastikivistauml ja -hiekasta tai muusta materiaalista muodostu-neet painolastipaikat liittyvaumlt erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin sillauml vasta tuolloin alusten koko ja kaupankaumlynnin luonne mahdollisti erityisten painolastipaikkojen syntymisen Alukset saattoivat purjehtia pelkaumlssauml painolastissa joka poistettiin ennen lastin nostamista alukseen
146 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Taskun tunnusmajakka Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016885
Satama alusten kiinnittymiseen ja ankkuroitumiseen tarkoitettu suojainen vesialue146
99
Satamapaikkoja ja satamia on sijainnut samoilla seuduilla kuin asutusta niin meren rannikoil-la kuin sisaumlmaan jaumlrvien rannoilla Ennen tieverkoston rakentamista veneet ja alukset olivat helpoin keino liikkua paikasta toiseen Jotkin varhaishistorialliset satamapaikat ovat nykyaumlaumln kaupunkeja kuten esimerkiksi Turku Tammisaari tai Porvoo Kaupunkien kasvaessa vanhat satamarakenteet ovat suurelta osin jaumlaumlneet rakennusten alle tai myoumlhemmaumln satamatoiminnan jalkoihin Olaus Magnus maumlaumlritteli 1500-luvulla hyvaumln luonnonsataman tunnuksiksi mereltauml havaittavissa olevan luonnon kiinnekohdan sisaumlaumlntulovaumlylaumln vapaan veden (ei karikoita) sekauml suojaisen sijainnin147
Suomesta ei tunneta varmoja kivi- tai pronssikautisia satamia Hiittisten Kyrksundet on ajoi-tettu vanhimmilta osiltaan rautakautiseksi satamaksi ja sellaiseksi on esitetty muun muassa Kymijoen Merikoskea Useimmat tunnetut rautakautisetkeskiaikaiset linnoitukset kuten Por-voon Oumlrnviksudden ja Kemioumlnsaaren Houmlgholmen sijaitsevat veden aumlaumlrellauml joten niillauml on ollut satama Keskiajalla kaupunkien yhteydessauml sekauml rannikon linnojen ja linnoitusten yhteydessauml sijaitsi satama Satamien kehittyminen on tiiviisti yhteydessauml kaupankaumlynnin kansainvaumllisty-miseen yhteiskunnan urbanisoitumiseen sekauml laivanrakennuksen kehitykseen Taumlten satamat ovat kehittyneet yhtauml aikaa kaupunkien ja muun asutuksen leviaumlmisen kanssa148
Luonnonsatamat ja ankkuripaikat eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml sisaumlllauml mitaumlaumln rakennettuja elementtejauml vaan ne ovat syvaumlvetisiauml ja tuulelta suojaisia paikkoja joissa on odotettu parempaa saumlaumltauml tai sopivia tuulia Varhaisista satamista ei ole saumlilynyt varsinaisia kirjallisia laumlhteitauml mutta ensimmaumliset tiedot ovat peraumlisin keskiajalta ja uuden ajan alun vuosisadoilta149
147 Niitemaa 1964 s 22148 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019149 Niitemaa 1964
Kuva Kiinnitysrengas Eurajoen Kaunissaaren luonnonsatamassa Kuvaaja Leena Koivisto 2004 Museovirasto kuva AKDG10757
100
Luonnonsatamien yhteydessauml on saattanut olla kauppaan tai muuhun kokoontumiseen liittyvaumlauml toimintaa kuten Hiittisten Kyrksundetissa Ankkuripaikkojen rantakallioilta loumly-tyy usein kalliohakkauksia joita merenkulkijat tekivaumlt ajanvietteeksi Esimerkiksi Hangon Hauensuolen kallioon on tehty satoja hakkauksia 1500-luvulta laumlhtien Lastauspaikoilla erilaisia myytaumlviauml tuotteita siirrettiin aluksiin Lastauspaikat sijaitsivat usein kylien tai esi-merkiksi kartanoiden ja tehtaiden laumlhellauml150 Saaristossa satamapaikat on voitu raivata kivistauml ja lohkareista vapaiksi rantautumispaikoiksi jotka on rajattu matalin kivimuureinNaumlitauml on kuvattu tarkemmin veneenvetopaikkojen yhteydessauml Joskus rantakallioihin on isketty myoumls rautaisia kiinnitystappeja Rantautumispaikoissa alukset on vedetty rantaan suojaan tai korjattaviksi ja satamapaikka on tarkoitettu laumlhinnauml matalasyvaumlyksisille veneille Taumlllaisia paikkoja ovat esimerkiksi Vaumlsterhamn Paraisilla sekauml Baringtskaumlrsoumlren ja Trutoumlren Mustasaaressa151
150 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019151Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Yleiskuva Hauensuolesta Kuvaaja Soile Tirilauml 2007 Museovirasto kuva RHO12596263
101
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Suomenlahti
Suomenlahden rannikolta tunnetaan lukuisia vanhoja satamapaikkoja Niitauml on merkitty vanhoihin merikarttoihin ankkuri-symbolilla
Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvun lopulta mainitaan Suomenlahden luonnonsatamina mm Hanko Tvaumlrminne Jussarouml Haumlstouml-Busouml ja Porkkala Taumlrkeauml var-hainen satamapaikka sijaitsee Helsingin Santahaminassa joka mainitaan keskiaikaisissa laumlhteissauml valtakunnan hallitsijoiden pysaumlhdyspaikkana Paikallisesti merkittaumlviauml varhaisia satamapaikkoja olivat muun muassa Tostholmen sekauml Bastouml Inkoossa ja Iso ja Pieni Mi-ckelskaumlr Porkkalan kupeessa Kirkkonummella152
Hankoniemen pohjoispuolella Kapellhamnissa eli Kappelisatamassa oli varhaiskeskiai-kainen satama jossa matalalla kulkevat alukset voitiin vetaumlauml rantaan Kappelisatamas-sa oli kappeli jonka sijaintia ei ole pystytty tarkasti selvittaumlmaumlaumln Sen yhteydessauml ollut hautausmaa on sen sijaan paikannettu Hankoniemen etelaumlkaumlrjen Hauensuolen satama-paikalta meren pohjasta on loumlytynyt merenkulkijoilta veteen joutunutta esineistoumlauml kuten liitupiippujen katkelmia Myoumls Raaseporin linnan satama oli taumlrkeauml solmukohta keskiajan maa- ja merikaupassa Hangon Taumlktomin satama toimi lastauspaikkana
Loviisan Kungshamn eli kuninkaansatama mainitaan Joumlns Maringnssonin merikartassa vuodelta 1644 Kungshamnin veden pohjasta on loumlytynyt laivoilta veteen joutuneita historiallisia esineitauml mutta varsinaisia satamarakenteita ei tunneta153
Varhaisina satamapaikkoina itaumliseltauml Suomenlahdelta voidaan mainita Pyhtaumlaumln Ahven-koskiMerikoski ja Virolahden Lapurin saari Waghenaerin kartassa 1500-luvun lopulta mainitaan purjehdusreitin Helsingistauml Viipuriin vaumllietappeina eli satamapaikkoina Pellinge Pyhtaumlaumln Kaunissaari Kymijoen itaumlpuolinen suu Saksala Vehkalahti ja sen edustalla Stora Fiskaroumln joka nykyaumlaumln jaumlauml jo Venaumljaumln puolelle154
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Ruotsin vallan aikana keskushallinto saumlaumlteli voimakkaasti purjehdusta ja ulkomaankauppaa keskittaumlen sitauml kaupunkeihin Taumlmauml naumlkyy myoumls Suomessa kaupunkien kehittymisenauml kes-kiajalta laumlhtien Turun saaristossa on useita purjehdusreittien solmukohtia luonnonsatamia joiden merkitystauml on korostettu kalliohakkauksilla kompassiruusuilla ja kivikehillauml Tunnetuin sisaumlsaariston ja ulkosaariston solmukohta on Korpostroumlm Lisaumlksi yhteyksien solmukohtina korostuvat suurimmat saaret jotka on usein tunnettu rautakaudelta laumlhtien kuten Utouml Jurmo Noumltouml Aspouml Berghamn Jungfruskaumlr ja Houtskari Saaristomerellauml on lukuisia paikannimiauml joiden osana mainitaan -hamn Todennaumlkoumlisesti naumlistauml ainakin useimmat kuvastavat jonkin-laista sataman paikkaa Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta mainitaan Saaristomeren luonnonsatamina Aspouml Noumltouml Jurmo ja Hiittisten Kyrksundet
152 Niitemaa 1964153 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000028740154 Niitemaa 1964 s 26
102
Kemioumlnsaaressa Hiittisten Houmlgholmenin kalliosaaren suojassa oli satama jonne keskiai-kaiset syvaumlllauml kulkevat lastialukset paumlaumlsivaumlt Houmlgholmenin rantaan rakennettiin 1300-luvun jaumllkipuolella jaumlreistauml puista satama- ja laiturirakennelmat Saaren laella on arkeologisia jaumlaumlnteitauml linnoituksesta Saaren merkitys keskiajan tutkimukselle on erittaumlin suuri
Kemioumlnsaaressa Purunpaumlaumln Jungfrusund mainitaan satamapaikkana jo keskiajalta laumlhtien Viimeistaumlaumln 1600-luvulla sinne perustettiin myoumls kestikievari palvelemaan merellauml liikkujia Jungfrusund oli taumlrkeauml pysaumlhdyspaikka Turkuun purjehdittaessa
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanlahden rannikon vanhimmat satamat ovat jaumlaumlneet kuivalle maalle maankohoamisen seurauksena Kaupunkien satamia on jouduttu siirtaumlmaumlaumln jopa useampia kertoja ulommas saaristoon jotta vesisyvyys on riittaumlnyt laivoille Esimerkiksi Pietarsaaren vanhin satama Pedersoumlren satama Pedersoumlren kirkon vieressauml on noin viiden kilometrin paumlaumlssauml nykyisestauml satamasta Uudenkaarlepyyn satamaa siirrettiin jokivartta pitkin ulospaumlin useita kertoja vuo-sisatojen mittaan Vanhan sataman komea kivilaituri on aikaa sitten jaumlaumlnyt kuivalle maalle Myoumls Vaasassa satama on siirretty useita kertoja155
Pohjanlahden alueelta ei ole saumlilynyt luetteloa vanhoista satamapaikoista tai reittikuvauksia mutta Merenkurkusta pohjoiseen on saumlilynyt ehdotus purjehdussaumlaumlnnoumlksi vuodelta 1546 joka luettelee kahdeksan satamaa Mustasaari Pietarsaari Kaarlepyy Saloinen Oulu Ii Kemi ja Tornio
155 Pohjanmaan merellinen perintouml s 13
Kuva Hiittisten Houmlgholmen Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museovirasto kuva AKDG54961
103
Painolastipaikat
Purjelaivojen aikakaudella laivoihin lastattiin kiviauml soraa tai hiekkaa silloin kun laivoissa ei ollut riittaumlvaumlsti kauppatavaraa lastina rungon vakaana pysymiseksi Joskus painolas-tina kaumlytettiin myoumls rautaromua tiiliauml tai muuta saatavilla olevaa ainesta Purjelaivoissa kaumlytettiin painolastia 1500-luvulta alkaen mahdollisesti jo aiemmin aina 1900-luvulle astiPainolastiainesta on siten kulkeutunut Suomeen vuosisatojen ajan Maumlaumlraumlsatamassa painolasti tyhjennettiin joskus veteen joskus maalle Jo varhain satamilla oli maumlaumlraumlyksiauml siitauml ettauml painolastia ei saanut tyhjentaumlauml satamaan vaan sen ulkopuolelle kuitenkin laumlhistoumllle Painolastipaikoilta loumlytyy kaukomaiden kiviauml ja maa-ainesta jossa on piikiveauml fossiilikalkkikiveauml saviliusketta ja muita Suomen maaperaumllle vieraita aineksia156 Naumliden lisaumlksi loumlytyy myoumls pilssiin joutuneita alusten lastina olleita tai omistajiltaan hukkuneita esineitauml
156 Burstroumlm 2017 11 Kinnunen 2002 s 21
Painolastipaikka sataman laumlhistoumlllauml oleva alue johon on tyhjennetty purjealusten aikakaudella laivojen painolastia
Kuva Mustikkamaalla Isoisaumlnniemen rannassa sijaitsee ainakin 1700-luvulla kaumlytoumlssauml ollut purjelaivojen painolastin jaumlttoumlalue Kuvaaja Helena Ranta 2016 Museovirasto kuva AKDG54941
104
Painolastipaikat Suomenlahti
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Helsingin Mustikkamaan rannoilla sekauml Porvoon Kraringkoumln luona jonka edustalla olevien pienten saarten Lilla Barlastholm ja Yttre Barlastholm arvellaan paljolti syntyneen painolastien purkamisen seurauksena
Painolastipaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Porin Reposaaressa Reposaaren vanhan sataman laiturikehikot on laumlhes ko-konaan taumlytetty painolastihiekalla ja painolastihiekkaa on kaumlytetty myoumls yleisemmin taumly-temaana Eraumlaumlt Porin satamakadut on pohjustettu Koumloumlpenhaminasta laivatulla soralla157
Painolastipaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Kokkolan Mustakarissa
Kalliohakkaukset ja kivikompassit
Vanhoista satamapaikoista loumlytyy yleensauml erilaisia kalliohakkauksia (esimerkiksi kompas-siruusut) ja kivikompasseja
157 Kinnunen 1990 s 10158 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019159 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019
Kalliohakkaus kallioon tai kiveen hakkaamalla uurtamalla tai kaivertamalla muo-dostettu kuvio158
Kivikompassi meren saaristossa kallioille ladottu kiveys jossa on paumlauml- ja vaumlli-ilman-suuntien mukaisesti asetetut haarat159
105
Kuva Kalliohakkauksia Naantalin Iso-Kuusisen saarella161 Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
Kalliohakkaukset ovat tyypillisimmillaumlaumln nimikirjaimia ja vuosilukuja Kiviin on myoumls hakattu esimerkiksi kompassiruusuja aurinkokelloja yksinkertaisia rengaskuvioita laiva-aiheita ja vaakunoita Hakkauksilla on haluttu ikuistaa jokin tietty tapahtuma tai merkitauml muistiin taumlrkeauml paumlivaumlmaumlaumlrauml Keskellauml metsaumlauml sijaitsevissa suurissa maakivissauml olevat kuviot ovat yleensauml historiallisen ajan rajamerkintoumljauml Hakkausten tyypillisiauml sijaintipaikkoja ovat ve-sistoumljen aumlaumlrellauml olevat sileaumlt rantakalliot korkeiden kallioiden laet tai yksittaumliset suuret maakivet Hakkaukset voivat olla yksittaumlin tai laajemmissa ryhmissauml Kalliohakkauksia nimitetaumlaumln myoumls kaiverruksiksi tai kalliopiirroksiksi
Suomessa kaikki tunnetut hakkaukset ajoittuvat historialliselle ajalle Rannikolla tai saaris-tossa sotilaat ja merimiehet tekivaumlt hakkauksia ajanvietteeksi sotatoimien aikana tai kun odotettiin parempaa saumlaumltauml Ajanvietteeksi tehtyjauml hakkauksia loumlytyy mm Kemioumlnsaaren Moumllnholmenista Paraisten Tammortista sekauml Hangon Hauensuolen luonnonsatamastaErityisesti merenkulkuun liittyvaumlt hakkaukset ovat yleisiauml Veneiden veistaumlmisen tai kalas-tuksen yhteydessauml tehtiin usein laivakuvioita kuten Haminan Ulko-Tammion rantakallioiden hakkaukset joissa laivan lisaumlksi on kuvattu jatulintarha sekauml nimiauml ja vuosilukuja Luoto toimi saarelaisten kalastuspaikkana vuosisatojen ajan Myoumls Kemin ulkosaaristossa Sel-kauml-Sarven kalastustukikohdan ympaumlristoumloumln on tehty useita hakkauksia ja aurinkokelloja Toisinaan laivahakkauksia on tehtyuponneiden laivojen tai hukkuneiden muistomerkeiksi Merenkulkijat kaumlyttivaumlt kivikompassien lisaumlksi kallioon hakattuja kompassiruusuja sekauml-aurinkokelloja160
160Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019161 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112705000003 2822019
106
Kuva Selkauml-Sarven aurinkokello Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11411
107
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin hakkaukset kaiverrukset kiinnitysrenkaat ja kompas-siruusut Rekisterissauml ei ole eritelty kohdetyyppinauml kivikompasseja
108
Erityisen ryhmaumln muodostavat hallitsijoiden vierailujen muistoksi tehdyt hakkaukset kuten Paraisten Skorvlotin hakkaus jonka kerrotaan liittyvaumln Kaarle- herttuan vierailuun vuonna 1599 Kustaa IIIn vierailut ikuistettiin kiveen Paraisten Naumlsuddenilla sekauml Virolahden Suur-Pisin saarella Venaumljaumln vallan aikana tsaarien ja tsaarittarien vierailuista tehtiin useita hakkauksia Viranomaisten tekemiauml hakkauksia ovat esimerkiksi valtakunnan maakuntien tai kylien raja-merkit Vedenkorkeusmerkkejauml sisaumlvesi- ja merenrantakallioihin tekivaumlt niin viranomaiset kuin yksityishenkiloumltkin
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ranta-kallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomessa ovat Hangon Hauensuolen luonnon-satama Porin Tyltyn piirroskallio sekauml Ulko-Tammion kalliot162
Kompassikiveykset ovat kalliolle tai maanpinnalle ladottuja kiveyksiauml joissa on 8 16 tai 32 paumlauml- ja vaumlli-ilmansuuntien suuntaista kivistauml ladottua haaraa Kompassin keskustassa oleva kivi on yleensauml muita suurempi Kompassikuviot ovat samankaltaisia alusten kompassien kanssa ja on oletettu ettauml kiveykset on rakennettu aluksen kompassineulan avulla osoittamaan joko magneettista pohjoissuuntaa tai napapohjoisen suuntaa On arvioitu ettauml kivikompasseja on kaumlytetty esimerkiksi alusten kompassien epaumltarkkuuden kompensointiin tai naumlkoumlhavaintoon perustuvan [kompassi]suunnan osoittamiseen maista merelle163
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompas-seja tunnetaan Turunmaan ja laumlnsirannikon saaristoista sekauml erityisesti Merenkurkun saarilta
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Suomenlahti
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomenlahdella ovat Hangon Hauensuolen luonnonsatama sekauml Ulko-Tammion kalliot164
Suomenlahden alueelta tunnetaan mahdollinen kivikompassi Porvoon Raumlvholmenin saa-relta165 Sen ilmansuunnat on muodostettu kivikasoista
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Turunmaan saaristosta on rekisteroumlity 56 paikkaa joissa on kallioon hakattuja merkkejauml Ne liittyvaumlt ulkosaaristossa paumlaumlosin joko sesonkikalastukseen ulkokareilla taikka tulli- ja uudelleenlastaussatamiin luotsipaikkoihin ja krouveihin kauppavaumlylien tuntumassa
162 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019163 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019164 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000022811 ja Arkeologisen kulttuuripe-rinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019165 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022630 2722019
109
Jotkin merkit osoittivat rajojen paikkoja kalastusalueilla Sisempaumlnauml saaristossa hakkauksilla on merkitty kesaumlnuottien vetopaikkoja Vaumlyliin ja merenkulkuun liittyvaumlt merkit kallioissa ajoittuvat 1600-luvulta 1800-luvulle kalastukseen liittyvaumlt paumlaumlosin 1700-luvun lopulta 1800-luvun puolivaumlliin166 Tunnetuimpia hakkauskallioita Saaristomerellauml ja Selkaumlmeren etelaumlosassa on Porin Tyltyn piirroskallio167
Kivikompasseja loumlytyy kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan Turunmaan saaristosta ja laumlnsirannikolta168 Niistauml kaksi sijaitsee Korppoon Bjoumlr-koumlssauml sekauml Flakaskaumlrissauml Sandholms kobbenilta tunnetaan kallioon hakattu kompassi169
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Pohjoinen Selkaumlmeren Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta (etenkin Merenkurkussa) rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan laumlnsirannikon saaristoista erityisesti Merenkurkun saarilta170
Pohjanlahden ja Peraumlmeren rannoilta tunnetaan eniten aurinkokelloja koko Suomen ran-nikoilta Pohjanmaalla niitauml on 12 kappaletta Vaasassa Uusikaarlepyyssauml Naumlrpioumlssauml Mustasaaressa ja Maalahdessa Aurinkokelloja ja hakkauksia loumlytyy myoumls Kemin Sel-kauml-Sarvesta
166 Tuovinen 1991 90-93 2000 s 34167 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112609500005 2722019168 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019169 Tuovinen 2000 s 40170 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019171 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000015215 732019
Kuva Kompassiruusu Naumlrpioumln Kompassberget 3171 Kuvaaja Katja Vuoristo 2009 Museo-virasto kuva AKDG10381
110
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Laiturit ovat tyypillisiauml rantavyoumlhykkeen rakenteita ja ne sijaitsevat osittain kuivalla maalla osittain vedessauml Niillauml on yleensauml joko maa- tai kiviydin Niiden koko muoto rakenne ja kaumlytetyt materiaalit vaihtelevat runsaasti Myoumls kaumlyttoumltarkoitus vaihtelee Pienemmaumlt lai-turit on voitu perustaa luonnonkivistauml suoraan maanpaumlaumllle ja veden pohjaan Suuremmat laiturit on usein rakennettu kivestauml ja puusta erillisen pohjarakenteen paumlaumllle ja niissauml on yleensauml tukirakenteinahirsiarkkuja Laivojen painolastilla esimerkiksi hiekalla taumlytettyjauml laitureita on usein kutsuttu moumlljiksi
Laitureita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Usein kohteita loumlydetaumlaumln rajattui-hin rakennushankkeisiin liittyvien selvitysten yhteydessauml Laitureita on rakennettu koko Suomen alueella
172 Tieteen termipankki satamapenger httptieteentermipankkifiwikiYmpC3A4ristC3B6tie-teetsatamapenger 132019
Kuva Espoon Bergoumln vanha houmlyrylaivalaituri Kuva Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto AKMA20160614
Laituri ja aallonmurtaja rannalta syvaumlaumln veteen ulottuva sata-marakenne tai muu rakenne 172
111
Hirsiarkku on veistetyistauml tai pyoumlroumlhirsistauml salvottu kiinteauml arkkumainen kehikko Arkut si-jaitsevat yleensauml rantavyoumlhykkeellauml yleensauml osittain vedessauml osittain rannalla Hirsiarkkuja on kaumlytetty muun muassa laiturien siltojen aallonmurtajien kanavien ja uiton rakenteina jokikalastuksen ja virtavesien patoina vaumlylaumlesteinauml ja ranta-alueiden taumlytoumlissauml
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne hirsiarkkua muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppinauml vaan se liittyy aina mm puolustusvarustuksiin laitureihin tai vaumlylaumlesteisiin Naumlitauml muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppejauml kaumlsitellaumlaumln erikseen taumlssauml kuvauksessa
Arkun kehikko on voitu jakaa painokivien sijoittamista varten vaumlliseinin pienempiin tiloihin Painona on voitu kaumlyttaumlauml myoumls hiekkaa louhetta tai muuta painavaa ainesta Hirsiarkkujen koko ja muoto vaihtelevat kaumlyttoumltarkoituksen ja sijaintipaikan mukaan Rakenteen sivun pituus voi vaihdella muutamasta metristauml kymmeniin metreihin Kehikko on rakennettu usein nelioumln tai suorakaiteen muotoiseksi Rauenneet arkut erottuvat ranta-alueilla tai veden alla kivien ja hirsien kasoina Toisinaan arkusta on jaumlljellauml vain kivet Vanhimmat Suomessa ajoitetut laiturin arkkurakenteet ovat 1300ndash1400-luvun vaihteesta Kemioumlnsaa-ren Hiittisten Houmlgholmenista
Hirsiarkkurakenteita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Todennaumlkoumlisesti hirsi-arkkuja on rakennettu koko Suomen alueella174
173 Arkeologisen kulttuuriperinoumln opas hirsiarkkuhttpakpnbafiwikihirsiarkku 132019
Hirsiarkku veteen tai rannan tuntumaan hirsistauml salvottu kivillauml taumlytetty kehikko173
Kuva Hirsiarkkurakennetta Suomenlinna edustalla Kuvaaja Maija Huttunen 2011 kuva AKMA20110279
112
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Suomenlahti
Suunnittelualueelta laitureita tunnetaan 33 kohdetta eli huomattavasti enemmaumln kuin muilta suunnittelualueilta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiin kuuluvat Virolahden Korpisaaren ja Hauml-meenkylaumln rannoilla sijaitsevat kivilouhosten laiturien perustukset 1700-1800-luvuilta ja 1900-luvulta tunnetaan esimerkiksi Espoon Nuottalahden Ryssjeholmenin rannassa hirsi-arkuista koostuva vanha laivalaiturin177perustus joka naumlkyy vielauml vuonna 1931 mitatussa kartassa mutta ei enaumlauml myoumlhemmin
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty vain kaksi aallonmurtajaa molemmat Suomenlahdella Toinen sijaitsee Espoon Ryssjeholmenissa175 ja liittyy saaren muihin merellisiin rakenteisiin Todennaumlkoumlisesti se on suojannut saarella 1910ndash1920-luvulla rakennettuja huviloita Toinen on Ison Mustasaaren aallonmurtaja176 Suomenlinnassa jota on uusittu vielauml 1900-luvun lopulla Alkuperaumlinen aallonmurtaja on rakennettu 1790-luvulla upotettujen puisten alusten paumlaumllle jotka saatiin sotasaaliina Puolasta
Hirsiarkkuja kaumlytettiin 1700ndash1800-luvuilla vaumlylaumlesteinauml puolustustarkoituksessa muun muas-sa Helsingin vesillauml estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua sekauml Suomenlinnan sisaumlvesillauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen vesiltauml tunnetaan 12 laiturikohdetta muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml Esimer-kiksi MaskunKoivuniemessauml178 on sijainnut Iiroisten tiiliruukin lastauspaikka ja paikalta tunnetaan myoumls kaksi rajamerkkeinauml pidettyauml rautatappia ja kaiverruksia Kustavin Iso-karin saaren ympaumlristoumlssauml on luotsiaseman ympaumlristoumlssauml lukuisia laiturinpohjia179 joita ei ole tutkittu laumlhemmin Paraisten Biskopsoumlstauml voidaan myoumls mainita hajonnut kivillauml taumlytetty hirsiarkku jota on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty laiturin pohjana Alueella on sijainnut venevaja jo 1700-luvulla
Satakunnasta tunnetaan vain yksi laiturirakenne180 kolme hirsistauml arkkua jonossa Porin Maumlntykallon edustalla Vain yksi arkuista on saumlilynyt ehjaumlnauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
174 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 132019175 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025826176 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020896177 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025824178 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008942179 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri muun muassa wwwkyppifitoaspxid=1121000028154 wwwkyppifitoas-pxid=1121000028153 wwwkyppifitoaspxid=1121000028152180 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122528
113
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan 17 kohdetta Esimerkiksi Hailuodon Ojankylaumlnlahdessa si-jaitsee vuonna 1880 rakennettu laituri181 puoliksi maalla puoliksi veden alla Laivaliikenne Ouluun on alkanut paikalta vuosisadan vaihteessa Kokkolan Gamla varvet182 on esimerkki muinaisjaumlaumlnnoumlksestauml joka koostuu useasta merellisen kulttuuriperinnoumln tyypistauml Paikalla on muun muassa laivan kiinnitysrengas kaksi laiturin perustaa laivanrakennuspaikka sekauml veneenvetopaikka Paikalla rakennettiin laivoja 1700-luvulta laumlhtien
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
32 Puolustus ja sodankaumlynti
Puolustuksella tarkoitetaan maan alueen paikan tai muun sellaisen puolustamista var-ten rakennettuja linnoituslaitteita Sodankaumlynti puolestaan merkitsee erilaisia sotatoimia kuten taisteluita183
181 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020669182 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000010114183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019
Puolustuksen ja sodankaumlynnin kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetbull meritaistelupaikatbull muinaislinnat ja linnavuoretbull keskiaikaiset linnatbull linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltbull kiviuunitbull rajamerkit
114
Vaumlylaumlesteet ovat vesivaumlylille upotettuja esiteitauml joiden tarkoituksena oli estaumlauml vihollisen liikkuminen ja paumlaumlsy taumlrkeisiin kohteisiin Esteiksi voitiin rakentaa kivillauml taumlytettyjauml hirsi-arkkuja tai upottaa vanhoja aluksia Vaumlylaumlesteitauml rakennettiin muun muassa Helsingin ja Saimaan vesillauml kapeisiin salmiin estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua185 Vaumlylaumlesteitauml on kuitenkin ollut jokaisen meren aumlaumlrellauml sijaitsevan hallinnollisen keskusalueen edustalla
Katso myoumls alaluku ldquoLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkutrdquo ylempaumlnauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Suomenlahti
Kymenlaakson tunnetut vedenalaiset puolustusvarustukset liittyvaumlt Ruotsinsalmen linnoitustoumlihin Kukourin purjehduseste on noin 15 x 8 metrin kokoinen melko ehjauml hirsiarkkurakennelma joka on taumlytetty kivillauml Kukourin saarella sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoituksen uloin varustus Fort Slava joka rakennettiin 1791ndash1794 Varustus sulki Ruotsinsalmen sisaumlaumlntulo-vaumlylaumln ja merialue sen itaumlpuolella oli tarkoitettu avomerilaivaston ankkuripaikaksi Vaumlylauml oli mahdollista sulkea vedenpinnalla kelluvin puomein Purjehdusesteen molemmissa paumlissauml oli oli pohjaan upotettuja kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja joihin puomien ketju kiinnitettiin Myoumls Kukourin itaumlpuolella kerrotaan olevan kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja186 Hajonneempi yksittaumlinen kivillauml taumlytetty hirsiarkku sijaitsee Kuutsalon Mullinlahden sataman kohdalla laivavaumlylaumlllauml Se on ilmeisesti myoumls toiminut vaumlylaumlestepuomien kiinnityskohtana187
Helsingissauml vaikeuttamaan vihollisen paumlaumlsyauml kaupungin edustalle Kruunuvuorenselaumllle on upotettu laivoja Suomenlinnaan liittyvaumlt 1700ndash1800-luvun hirsiarkku-vaumlylaumlesteet sijaitsevat Kuninkaansaaren luona Haminasalmessa188 Vallisaaren Kuggsundetissa sekauml Saumlrkaumln-salmessa189 Naumliden lisaumlksi Espoosta tunnetaan Karhusalmen (Hanasundin) 1800-luvun vaumlylaumleste190
184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019185 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 2722019186 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121528187 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022852188 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122172
Vedenalaiset puolustus-estevarustukset
Vedenalainen estevarustus saari- tai niemilinnan ympaumlrille veteen rakennettu vino- tai pystypaaluista kivistauml tai kivillauml taumlytetyistauml hirsiarkuista koostuva este184
115
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetaan vain Kustavin Katanpaumlaumln linnake191 jonka monipuolista koko-naisuutta kaumlsiteltiin ylempaumlnauml Kustavista tunnetaan myoumls puurakenne192 Kustavin Friisilaumln kylaumln venevalkaman edustalta paikalta jonka laumlhellauml kaumlytiin myoumls niin sanottu Isoluodon meritaistelu
Selkaumlmeren etelaumlosasta ei ole tunnettuja vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset
Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta ei tunneta vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Meritaistelupaikat
Merialueiden taistelupaikat olivat yleensauml taktisesti valittuja Ne olivat usein joko avoimia merialueita tai kapeikkoja kuten salmia ja niiden laumlhivesiauml Meritaisteluissa hyoumldynnettiin myoumls maa-alueita ja niiden varustuksia sekauml puolustuslaitteita Salmiin on voitu lisaumlksi upottaa puurakenteisia purjehdusesteitauml ja aluksia tai kiinnittaumlauml kulkua estaumlviauml kettinkejaumlMeritaistelupaikan valintaan vaikuttivat myoumls kaumlytoumlssauml olleet alus- ja asetyypit sekauml meritaistelutaktiikat ja saumlaumlolosuhteet194
189 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121306 ja wwwkyppifitoaspxid=1121307 190 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121177 RKY vdd httpwwwrkyfireadaspr_koh-de_detaspxKOHDE_ID=1570 632019191 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418192 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122624193 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019194 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Meritaistelupaikka vesialue jolla taisteluun liittyvaumlt sotatoimet ovat tapahtuneet193
116
Meritaistelun jaumlljet katoavat nopeasti meren pinnalta Kaikki jaumlaumlnnoumlkset eivaumlt ole vaumllttauml-maumlttauml uponneet juuri taistelupaikan kohdalle meren pohjaan vaan osa niistauml on voinut ajautua kauemmas Meritaisteluista kertovat pohjassa ja rantavesissauml saumlilyneet alusten ja veneiden hylyt ja niiden osat ja varusteet takilan osat ankkurit tykit tykinkuulat sekauml erilaiset sotilaskaumlytoumlssauml olleet muut esineet Usein taistelupaikoilta loumlytyy myoumls henkilouml-kohtaisia esineitauml sekauml taistelussa menehtyneiden jaumlaumlnnoumlksiauml Taistelupaikat voivat olla edelleen hautapaikkoja Meritaisteluissa ei aina menetetty aluksia eikauml raskasta aseistusta Kaikkia tunnettuja meritaisteluja ei ole onnistuttu paikantamaan historiallisten laumlhteiden pohjalta tai maastosta etsinnoumlistauml huolimatta
Kotkan edustalla kaumlyty Ruotsinsalmen toinen meritaistelu (9ndash1071790) oli Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Hangon vesillauml kaumlydyn Riilahden taistelun (2771714) sijaintipaikkaa ei ole varmuudella pystytty maumlaumlrittaumlmaumlaumln historiallisista laumlhteistauml ja maastosta195
195 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Kuva Ruotsinsalmen meritaistelualue Katariinan puistosta kuvattuna Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13013
117
Kartta Kotkan Ruotsisalmen meritaistelualue jonka koko on 26 kmsup2
118
Alla olevissa listauksissa196 on otettu mukaan myoumls ne taistelut jatai muut sotatoimet mitkauml ovat tapahtuneet nykyisten rajojen ulkopuolella tai Ahvenanmaalla rajat ylittaumlvaumln kokonaiskuvan hahmottamiseksi Meritaistelupaikoista ei ole saatavilla digitaalista paik-katietoa joten niistauml ei ole saatavilla visualisointikarttaa Tunnetut meritaistelupaikat on kuitenkin luetteloitu alla
bull Suursaaren taistelu 1771788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtausyritys 2ndash481788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Ruotsinsalmen 1 meritaistelu 24ndash2551789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakat Porkkalan luona 26ndash2981789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Taistelu Baroumlnsalmessa 1891789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakoita Inkoon alueella ja Baroumln salmessa syyskuu-lokakuu 1789 (Kustaa
III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Tallinnan meritaistelu 1351790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtaus 1551790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Viipurinlahden taistelu (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Ruotsinsalmen 2 meritaistelu 971790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Avomerilaivastojen yhteenotto Hangon edustalla Englannin laivasto mu-
kana 25ndash2681808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Kahakka Tammisaaren luona 1951854 (Krimin Sota)bull Svartholman ja Ruotsinsalmen merilinnoitusten pommitukset 1855 (Krimin
Sota 1854ndash1856)bull Viaporin (Suomenlinnan) pommitus 9-1181855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edu-
stalle 1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten sukellusveneiden toiminta Suomenlahden suulla sukellusvene
SMU26 torpedoi venaumllaumlisen risteilijauml Palladan (I maailmansota)bull Russaroumln taistelu 1121939 Russaroumln patteri tulitaistelu neuvostoliittolaisen
risteilijauml Kirovin ja kahden Gnevnyi-luokan haumlvittaumljaumln Smetlivyi ja Stremi-telrsquonyi kanssa(Talvisota)
bull Saaristotaistelut Hankoniemen ympaumlrillauml (Jatkosota)bull Saksan laivaston miinalaskuoperaatiot Suomenlahdella (Jatkosota)bull Suomen ja saksan laivastojen miinasulut Suomenlahdella Jumindan mii-
nasulku (Jatkosota)bull Tallinnan evakuointi ja Jumindan miinakatastrofi maailman suurimpia
meritaisteluita yli 60 alusta upposi n 12 000 neuvostoliittolaista hukkui (Jatkosota)
bull Somerin taistelu 8-91942 (Jatkosota)
Meritaistelupaikat ja muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat Suomenlahti
Suunnittelualueen meritaisteluja ja tai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
119
bull Saksan laivasto laskee sukellusveneverkon yli Suomenlahden Porkkalan ja Naissaarenvaumllille
bull Tykkivene Turunmaa saa pommiosumia ilmahyoumlkkaumlyksessauml ajetaan mata-likolle Haapasaaren luona ja korjataan 251943 (Jatkosota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinotteita vaumlylille jaumlaumlnmurtaja Sisu vaurioituu magneettimiinan raumljaumlhdyksessauml Melkin luona (Jatkosota)
bull Miinalaiva Riilahti uppoaa Neuvostoliiton torpedoveneiden hyoumlkkaumlyksessauml 2381943 (Jatkosota)
bull Vartiolaiva Uisko uppoaa torpedolentokoneen hyoumlkkaumlyksessauml Suomenlah-della 1691943 (Jatkosota)
bull Viipurinlahden taistelut kesaumlkuu-heinaumlkuu 1944 (Jatkosota)bull Saksalainen ilmatorjuntaristeilijauml Niobe uppoaa Neuvostoliiton ilma-bull hyoumlkkaumlyksessauml Kotkan satamaan 1671944 (Jatkosota)bull Suursaaren taistelu 1591944 (Lapinsota)bull Suomalaisten miinasulkuja Suomenlahden suulle saksalaisia sukellusveneitauml
tuhoutuu miinoitteisiin (Lapinsota)bull Saksalainen sukellusvene upottaa miinalaiva Louhen Hangon ulkopuolella
1211945 (Lapinsota)
196 Listan ovat koostaneet Forum Marinumissa Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tapani Vaumlrjouml
120
bull Taistelu Turun edustalla 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Riilahden taistelu 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Laivastojen oleskelu Hankoniemen alueella 1713 ja 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Korpostroumlmin meritaistelu 2051743 (Hattujen sota 1741ndash1743)bull Kansannousu Ahvenanmaalla toukokuu 1808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Uudenkaupungin kahakka 361808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Ala-Lemun maihinnousu 19-2061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Maihinnousut Vaasan laumlhellauml 2561808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Krampin taistelu 3061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Pukinsalmen taistelu 471808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Taistelut Kemioumlnsaaren ympaumlrillauml Tallholmen 217 Sandouml 28 Vestankaumlrrin mai-
hinnousu 28 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Loumlvoumln kahakka 17ndash1881808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Isoluodon Groumlnvikin taistelu Kustavissa 3081808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Varanpaumlaumln maihinnousu 17ndash1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Palvan taistelu 1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Helsinginrannan maihinnousu (Lokalahti) 16ndash2891808 (Suomen sota 1808ndash 1809)bull Bomarsundin pommitus ja valtaus 8ndash1681854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Englantilaisten tiedusteluisku Turkuun 2281854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edustalle
1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten miinoitussyoumlksyt selkaumlmerelle 1914ndash1915 kauppalaivoja tuhoutui
miinoihin Porin ja Rauman edustalla (I maailmansota)bull Utoumln taistelu 1915 saksalaiset risteilijaumlt vastaan Utoumln linnake ja Venaumllaumliset risteil-
ijaumlt (I maailmansota)bull Saksalaisten miinasukellusveneen UB4n retket Turun saaristoon miinalaiva Lado-
ga upposi Oumlroumln luona matkustajahoumlyrylaiva Skiftet upposi Ahvenanmaalla (I maailmansota)
bull Satamakaupunkien kuten Turun Rauman ja Porin ilmapommitukset joulukuu-hel-mikuu (Talvisota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinoitteita Turun Rauman ja Porin vaumlylille (Talvisota)bull Ilmahyoumlkkaumlykset panssarilaiva Ilmarista ja Vaumlinaumlmoumlistauml vastaan Ahvenanmaallaja
Turun sataman edustalla (Talvisota)bull Neuvostoliittolainen sukellusvene S2 tuhoutui miinaan ajossa Maumlrketin majakan
laumlhellauml (Talvisota)bull Turun sataman pommitus (Jatkosota)bull Bengtskaumlrin taistelu 2671941 (Jatkosota)bull Neuvostoliiton sukellusveneoperaatiot 1942 saattueliikenne Ahvenanmerellauml
muutamia kauppalaivoja uppoaa (Jatkosota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
121
Muinaislinnat
Muinaislinnojen paikoiksi valittiin yleensauml jyrkkaumlrinteisiauml tai muuten vaikeasti saavutettavia maumlkiauml jotka ovat maisemallisesti huomattavia Samalla niiltauml on voitu visuaalisesti hallita laajoja alueita Monista korkeille ja jyrkkaumlrinteisille paikoille tehdyistauml muinaislinnoista on kaumlytetty myoumls nimeauml linnavuori Muinaislinnaan kuuluu maasta tai kivistauml rakennettu valli estaumlmaumlaumln laelle paumlaumlsy Vallien rakentamisessa on voitu kaumlyttaumlauml kylmaumlmuurausta tai puisia rakenteita Muinaislinnoista on tavattu vallien sisaumlpuolelta kaivantoja ja kivirakennelmia
197 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna
bull Venaumllaumlisten Kaleerien retki Pohjanlahdelle ja haaksirikot Pohjanlahden rannikolla (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)
bull Kauppalaivojen polttamisia Pohjanlahden kaupungeissa (Krimin Sota 1854ndash1856)
bull Kokkolan Halkokarin kahakka 761854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Tornion maihinnousu 1101944 (Lapin sota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
Muinaislinna rautakaudella tai varhaishistoriallisella ajalla harjulle kallio-maumlelle tai ympaumlristoumloumlnsauml naumlhden korkealle saarelle rakennettu varustus197
122
On arvioitu ettauml Suomen alueella olisi ainakin 72 varmaa rautakautiseksi tai varhaishisto-rialliseksi ajoitettavaa muinaislinnaa Laumlhes kaikki muinaislinnat sijaitsevat rautakautisen asutuksen tuntumassa mutta niitauml tunnetaan myoumls kilometrien paumlaumlssauml asutuskeskuksista Taumlllaisia paikkoja on pidetty kaukolinnoina
Muinaislinnoja on pidetty paikallisten suhteellisten hajanaisten ja jaumlrjestaumlytymaumlttoumlmien yhteisoumljen rakentamina ja yllaumlpitaumlminauml Linnat rakennettiin puolustukselliseen ryoumlstoumlretkien torjuntaan ja monet niistauml ovat olleet kaumlytoumlssauml ainakin ristiretkiajalla osa jopa 1400-lu-vulle saakka Historiallisten laumlhteiden perusteella saaristossa ja rannikolla on kaumlytetty merkinantotulia joilla on voitu varoittaa laumlhestyvistauml vihollisista On siis mahdollista ettauml muinaislinnoissa on ollut kaumlytoumlssauml tulitiedotusjaumlrjestelmauml
Muinaislinnoja on erityisesti Ahvenanmaalla Varsinais-Suomessa Haumlmeessauml ja Uudella-maalla mutta muutamia tiedetaumlaumln myoumls Satakunnasta Savosta ja Pohjois- Karjalasta Tunnettuja muinaislinnoja joilla on ollut merellinen yhteys ovat Liedon Vanhalinna198 ja Rikalan linnavuori199
Muinaislinnat Suomenlahti
Suomenlahden rannikon tunnettuja muinaislinnoja ovat Porvoon Iso Linnamaumlki200 Sipoon Sibbesborg201 sekauml Helsingin Vartiokylaumln linnavuori202 Tammisaaren kaupunkiin liittyen alettiin rakennetun kaupunkialueen pohjoispuolen maumlelle rakentaa linnaa 1500-luvun puolivaumllissauml mutta rakentamistyouml jaumli kesken Peruskivet ovat kuitenkin edelleen naumlkyvissauml Kivijalan sisaumlpuolella on nykyaumlaumln hiekkakenttauml ja lasten leikkipaikka203
Muinaislinnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueelta tunnetaan rannikoilta useita muinaislinnoja Paraisilla Inioumln pohjois-puolella Borgholmen204 joka on huonosti tunnettu mutta mielenkiintoinen kohde Kemioumln-saaren Houmlgholmen205 sitauml vastoin on hyvin tunnettu kohde jota ympaumlroumlivaumlt vedenalaiset laiturirakenteet tai puolustusvarustukset Kaarinan Kuusiston Piispanlinna206 ja Eurajoen Liinmaan linna207 liittyvaumlt Ruotsin keskushallinnon jaumlrjestaumlmiseen keskiajalla
198 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112423010001 2722019199 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11273010021 2722019200 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006162201 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020202 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11291010026203 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000007478204 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112150500001205 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11240010030206 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112202010036207 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11251010006
123
Muinaislinnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen rannikolla sijaitsevat Vaasan Korsholma208 jonka historia ulottuu 1300-lu-vun lopulta 1800-luvulle saakka sekauml Oulun linnansaari209 josta on nykyisin jaumlljellauml valleja ja kivikellari Juhana III rakennutti alkuperaumlisen linnakkeen vuonna 1590 mutta jaumlaumlnteet ovat Kaarle IXn vuonna 1605 perustamasta linnasta
Keskiaikaiset linna
208 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112499500009209 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006101210 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Vaasan Korsholman linnan paikalle vuonna 1894 pystytetty muistomerkki Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG7563
Keskiaikainen linna keskiajalla rakennettu ajanjakson linnoitusop-peja ja aatemaailmaa noudattanut harmaakivi- tiili- tai puulinna210
124
Keskiajalla linnat rakennettiin yleensauml veden suojaan niemille tai saarille Esihistoriallisista muinaislinnoista poiketen linnoja ei enaumlauml aina sijoitettu ympaumlristoumln korkeimmille kallioille tai maumlille Linnat eristettiin ympaumlristoumlstaumlaumln vallihaudoilla ja vedenalaisilla paalu- tai kivieste-varustuksilla Turun Viipurin ja Porvoon linnat olivat kaupunkien yhteydessauml Myoumls muiden linnojen ulkopuolella on luultavasti ollut kauppiaiden ja kaumlsityoumllaumlisten asuttamia alueita eli linnanmalmeja Keskiaikaisia linnoja Suomessa ovat myoumls Haumlmeenlinna Kastelholma Kuusisto Raasepori Kajaanin linna ja Karjaan Junkarsborg Nykyisen kaumlsityksen valossa Uskelan Hakastaro Maarian Koroisten piispanlinna Liedon Vanhanlinnan Maumlkilinna Ja-nakkalan Hakoisten Linnavuori Helsingin Vartiokylaumln Linnavuori ja ehkaumlpauml myoumls Porvoon Linnamaumlen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200- luvuille 1300-luvun jaumllkipuoliskolta tunne-taan useita pikkulinnoja jotka ovat saattaneet toimia joko toisten linnojen sivulinnoina tai omien historiallisissa laumlhteissauml tuntemattomien hallintoalueidensa keskuksina Naumlitauml ovat Sipoon Sibbesborg sekauml Porvoon Husholmen Vuonna 1475 perustettu Olavinlinna edustaa Suomen keskiaikaisten linnojen viimeistauml rakennusvaihetta211
211 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Kuusiston linnanrauniot Lentokuva Vallas Oy Museovirasto kuva RHO1243852
125
Saarilla ja niemillauml sijaitsevien keskiaikaisten linnojen laumlhivesiin rakennettiin usein kulkues-teiksi puomeja ketjuja pysty- ja vinopuupaalutuksia sekauml kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja Osa naumlistauml rakenteista on maankohoamisen vuoksi nykyaumlaumln kuivalla maalla tai maan alla212
Vanhin Suomesta loumlydetty paaluvarustus on Porvoon Husholmenin linnasta 1300-luvun lopusta Paaluvarustuksia tunnetaan myoumls Kastelholmasta (1400-luvun loppu) Raase-porista (1400-luvun alkupuoli) Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista Lisaumlksi 1300-luvun jaumllkipuoliskon Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessauml ollut kivivalli joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana Kivillauml taumly-tettyjauml hirsiarkkuja tunnetaan Hiittisten Houmlgholmenilta ja Porvoon Husholmenilta Houmlghol-menin rakenteet on tulkittu satamaksi mutta kyseessauml saattavat olla myoumls estepuomien perustukset213
Oulun linna rakennettiin Oulujoen suiston saarelle 1590-luvulla ndash kaupunki perustettiin ldquomantereelle vastapaumlaumltauml linnaardquo vanhalle kauppapaikalle kuningas Kaarle IXn kaumlskystauml vuonna 1605 Linna tuhoutui jo 1700-luvulla214
212 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019213 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019214 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2081215 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020 732019
Kuva Sipoon Sibberborgin muinaislinna talviasussa Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2005 Mu-seovirasto kuva AKDG437 215
126
Keskiaikaiset linnat Suomenlahti
Uudenmaan ja Suomenlahden keskeinen hallintokeskus keskiajalla oli Raaseporin linna joka sijaitsee nykyisen Snappertunan kylaumln etelaumlpuolella Linna oli aikoinaan meren ym-paumlroumlimauml nykyaumlaumln se sijaitsee pitkaumlllauml Raaseporinjoen ylaumljuoksulla Raaseporin linnassa asui myoumls 1400-luvulla Ruotsin kuningas Karl Knutsson Bonde
Keskiaikaiset linnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen ja Saaristomeren ja samalla koko keskiaikaisen Suomen taumlrkein hal-lintokeskus oli Turun linna 1500-luvulla linnaa hallinnoi Suomen herttua Juhana josta tuli myoumlhemmin koko Ruotsin valtakunnan kuningas Selkaumlmeren etelaumlosassa ei ole ollut kivilinnoja Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Keskiaikaiset linnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella ei ole sijainnut keskiaikaisia kivilinnoja Oulun linna perustettiin kes-kiajan jaumllkeen 1500-luvun lopussa Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt
Ruotsin saavuttaessa suurvalta-aseman puolustuksen painopiste siirtyi yhauml selvemmin vesistoumljen varsille ja huomiota kiinnitettiin myoumls itaumlaumln Suomenlahti oli merkittaumlvauml vaumlylauml idaumln ja laumlnnen vaumllissauml Ruotsi-Suomen ja Venaumljaumln suurvaltakamppailun aikana 1700-luvulla rannikkoa linnoitettiin systemaattisesti Linnoituksia rakennettiin puolustuksellisesti otollisille paikoille purjehdusvaumlylien varsille ja saaristoon jolloin linnoitteet toimivat niin liikenteen kuin sotilaallisen toiminnan solmukohtina Saaristolinnoitukset suojasivat myoumls satamia ja maalla olevia sotavarustuksia ja -joukkoja 1700-luvun linnoitukset rakennettiin bastio-nilinnoituksiksi eli porrastetuiksi linnoituksiksi matalampi ulkomuuri suojasi sisaumlpuolella olevia rakenteita joista pystyttiin ampumaan vihollista ulkomuurin yli Linnoituksiin kuului myoumls erillisiauml pienempiauml linnoitusosia linnakkeita kiinteitauml pattereita ja ammuskellareita Salmien vaumllille tehtiin upotusesteitauml ja muita rakenteita217
216 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas linnake httpakpnbafiwikilinnake-1500-ja-1600-luku 2722019217 Suhonen 2011 s 24ndash29
Linnoitus puolustusta varten erityisin linnoituslaittein ja -rakentein varustettu maa-alue216
127
Kaikki 1700-luvun linnoitukset sijaitsevat Suomenlahdella Ruotsalaiset rakensivat Hangon edustan linnoitukset Helsingin edustalle Suomenlinnan ja Loviisan edustalle Svartholman linnoituksen Venaumljauml puolestaan rakennutti paumlaumlkaupunkinsa Pietarin suojaksi Kotkaan Ruotsinsalmen merilinnoituksen Se oli osa laajempaa itaumlrajan suojaksi rakennettua lin-noitusketjua joka jatkui Savonlinnaan saakka218
Vallan vaihduttua Venaumljaumllle aika ajoi ohi 1700-luvun linnoituksista ne olivat rapistuneita ja kalliita yllaumlpitaumlauml Vanhoja linnoituksia pyrittiin vielauml parantelemaan 1800-luvun alussa mutta monet kokivat kohtalonsa viimeistaumlaumln Krimin sodan aikaan ja jaumlivaumlt pois kaumlytoumlstauml tai raumljaumlytettiin219
Venaumljaumln paumlaumlkaupungin suojattomuuteen heraumlttiin uudelleen vasta 1910-luvulla jolloin aloitettiin Pietari Suuren Merilinnoituksen rakentaminen Sillauml haluttiin estaumlauml Saksan mah-dollinen hyoumlkkaumlys Pietariin Paumlaumlpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen vaumlliin Suomen puolella linnoitettiin muun muassa Helsingin edustan saaret Itauml-Villinki Santahamina Isosaari Kuivasaari Harmaja Kata-jaluoto Rysaumlkari ja Espoon Miessaari Kokonaisuuteen sisaumlltyy myoumls vanhempien linnoi-tuslaitteiden uudistamista Suomenlinnassa Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa Lisaumlksi rakennettiin linnakkeet Utouml Oumlrouml ja Russarouml sekauml linnoitettiin Ahvenanmaata Katanpaumlaumln linnake Kustavin ulkosaaristossa on Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin osa220 Linnakkeisiin rakennettiin tykkiasemia juoksuhautoja ja ilmatorjuntatykkejauml sekauml miehis-touml- ja talousrakennuksia teitauml ja muuta tarvittavaa infrastruktuuria ja ne ovat nykyisin monipuolisia kulttuuriympaumlristoumljauml221
218 Suhonen 2011 s 32 37219 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 532019220 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418 532019221 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020381 532019
Kuva Loviisan Svartholman linnoitus Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
128
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Suomenlahti
Puolustukseen ja sodankaumlyntiin liittyvistauml merellisistauml kulttuuriympaumlristoumlistauml 1700-luvun linnoitukset kuten Suomenlinna ja 1900-luvun alkupuolen Pietari Suuren merilinnoitusketjun ympaumlristoumlt ovat Suomenlahden alueella Porkkalassa sekauml Hangossa ja Russaroumlssauml222 Hangosta tunnetaan jo 1600-luvulta Tulliniemen varustus ja 1700-luvulla linnoitettiin saa-ria Itaumlsataman laumlhistoumlllauml sekauml Kuningattarenvuori Naumlmauml varustukset raumljaumlytettiin Krimin sodan aikana223
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualue on ollut aina taumlrkeauml valtakunnan puolustuksen kannalta jo Ruotsin vallan ajoilta laumlhtien
Saaristomerellauml sijaitsee Pietari Suuren merilinnoitukseksi kutsutun linnoitteiden ketjun ulommaisena osana Utoumln linnake joka kuuluu Ahvenanmaan ja Turun saaristoasemaan ja joka rakennettiin suojaamaan Pietariin johtavaa meritietauml Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle johtavien merireittien varrella Utoumln saaren linnoittaminen ja varuskuntarakentaminen tapahtui 1914ndash1916 jolloin sinne rakennettiin linnake tie ja sata metriauml pitkauml laituri satamaan Venaumljaumln laivastonaluksilleUtoumlssauml on kasarmirakennuksia myoumls itsenaumlisyyden ajalta muun muassa 1970-luvun lin-nakkeen rakennukset keskittyvaumlt saaren pohjoisniemeen Enskaumlriin Suuri osa saarta on suljettua sotilasaluetta224
222 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1196223 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018224 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=621 632019
Kuva Ilmakuva Gustavsvaumlrnin linnoitussaaresta Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254161
129
Samaan linnoitusketjuun kuuluu Turunmaan saaristossa myoumls Oumlroumln linnake sekauml Katanpaumlauml Kustavissa Katanpaumlauml on Krimin sodan ajoista laumlhtien ollut taumlrkeauml osa Venaumljaumln viestilii-kennettauml Suomenlahdella Suurin osa sen sotilasrakennuksista on saumlilynyt laumlhes alkuperaumli-sessauml asussaan ja ne muodostavat Lypyrtin saaren Katanpaumlaumln niemekkeelle yhtenaumlisen puurakennusten miljoumloumln Linnakkeen kaksi betonoitua tykkipatteria bunkkereineen sekauml niille johtavat tykkitiet ovat ovat muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Linnoitusketjun rakentaminen paumlaumlttyi Venaumljaumln vallankumoukseen225
Oumlroumlssauml oli 1800-luvun alussa Ruotsin laivaston tukikohta ja sinne on haudattu mm Louml-voumln kahakassa kuolleita sotilaita mutta aktiivisinta sotilaallisen laumlsnaumlolon aikaa oli 1915 aloitettu merilinnoituksen rakentaminen Itsenaumlisyyden aikana linnoitusta on kaumlytetty mm koulutukseen mutta 1941 Oumlrouml osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskaumlrin taistelussa Puolustusvoimien rakennuksia on tehty saarelle vielauml 1990-luvul-la ja linnakkeen alkuperaumlinen 1920-luvulla modernisoitu niin sanottu Obuhov-patteri on museoitu 1980-luvulla226
Selkaumlmerellauml puolustuslinnoitteiden rakentaminen on myoumls keskittynyt pitkaumllti 1800-lu-vun poliittisten konfliktien sekauml maailmansotien aiheuttamaan varusteluun Krimin sodan aikana Porin edustalla sijaitsevaa Reposaarta kaumlytettiin taumlhystyspaikkana 1900-luvun alkupuolella venaumllaumliset rakennuttivat Riitakalliolle tykkipatterin osana niin sanottuna Pie-tari Suuren merilinnoituksena tunnettua linnoitusten ketjua Suomenlahdella Reposaaren suojeluskunnan rannikkopatteri rakennettiin vuonna 1935 laumlhelle Reposaaren etelaumlkaumlrkeauml ja seuraavana vuonna paikalle nousi taumlhystystorni Patteria laajennettiin linnakkeeksi vuonna 1939 Nykyisin alue on museona227
225 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2121226 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5206227 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497
130
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen merialue on ollut tiiviisti yhteydessauml Ruotsiin ja hyvin suojattu esimerkiksi laivastoilta matalan ja karikkoisen luonteensa takia Peraumlmerellauml ensimmaumliset kohtuulli-sen luotettavat merikartat saatiin vasta aivan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ja alueelta puuttuivat pitkaumlaumln myoumls merenkulun turvalaitteet Naumlin ollen navigointi on vaatinut paikallisia luotseja
Historiallisista laumlhteistauml pystytaumlaumln jaumlljittaumlmaumlaumln Pohjanlahdella sotatoimia 1700-luvulta laumlhtien Suomen sodan aikaan vuonna 1808 oli Suomen armeijan taktiikkana peraumlaumlntyauml Pohjanmaalle odottamaan vahvistuksia jotka tulisivat Ruotsista meriteitse Venaumllaumlisten kanssa kaumlytiin taisteluja Ahvenanmaalla Uumajassa ja Tornion seudulla mutta venaumllaumliset palasivat kuitenkin aina Suomen puolelle Roumlyttaumln edustalta Tornion Puotikarista nostettiin vuonna 1970 neljauml tykkiauml joista kaksi on valettu 1769 ja kaksi 1770 Tykit ovat nykyisin Tornionlaakson maakuntamuseossa228 Tykkien joutuminen loumlytoumlpaikalleen liittyy Suomen sodan tapahtumiin
Krimin sodan aikaan englantilaisten laivasto purjehti yloumls Pohjanlahtea jolloin raportoitiin useista tuhotoumlistauml paikallisissa kaupungeissa Esimerkiksi Vaasan vanhassa satamassa Palosaaressa Raahen satamassa ja Oulussa poltettiin ja kaapattiin laivoja sekauml tuhottiin rakennuksia Kokkolassa 1854 niin sanotun Halkokarin kahakan jaumllkeen paikalliset paumlaumlt-tivaumlt varautua vastaaviin hyoumlkkaumlyksiin tekemaumlllauml strategisille paikoille puolustusvallit229
228 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018 Kohteen id nro muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on 1000027326229 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 1292018
Kuva Oumlroumln linnoitteita Kuva Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
131
Kartta RKY-inventoinnin linnoituskohteet
132
Kiviuunit eli ryssaumlnuunit
Kiviuuneja on maastossa yksittaumlin ja ryhmissauml Uunit ovat yleensauml maakivistauml useimmiten laakakivistauml ilman laastia ja savea ladottuja suuria katettuja tulisijoja Kiviuunien katot saattavat olla joko holvattuja tai vaakasuorista kivistauml ladottuja Kiviuunien koot ja ra-kennustavat vaihtelevat kohdekohtaisesti Yleensauml suorakulmaisen kiviuunin koko on noin 1 x 2 metriauml ja korkeus 1ndash15 metriauml Kiviuuneihin on aina kaumlytetty sellaista kivimateriaalia mitauml paikalle on ollut helpoiten saatavissa231
Kiviuuneja eli ryssaumlnuuneja on rakennettu rannikolla Ruotsin ja Venaumljaumln armeijoiden ja laivastojen 1700- ja 1800-luvuilla kaumlyttaumlmiin satamapaikkoihin ja sotilasleireihin Kiviuunit sijaitsevat usein ryhminauml sekauml maa- ja vesikulkureittien yhteydessauml ettauml luonnonsatamien laumlheisyydessauml Kiviuuneja on kaumlytetty ilmeisesti sekauml ruoan valmistukseen ettauml kuivaukseen Kiviuuneja loumlytyy koko Suomen alueelta myoumls sisaumlmaasta232
230 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 532019231 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019 232 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019
Kiviuuni leipien paistamiseen ja kalojen kuivatukseen kaumlytetty yksinkertainen kylmaumlmuurattu kiviuuni230
Kuva Ryssaumlnuuni Stensundsklobbenilla Tvaumlrminnen etelaumlpuolella Hangossa Kuva Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
133
Kiviuunit Suomenlahti
Uudeltamaalta tunnetaan 28 kiviuunirakennetta ja Kymenlaaksosta 12 kiviuunia Eniten kohteita on Loviisasta Porvoosta ja Pyhtaumlaumlltauml Kohteet naumlyttaumlvaumlt painottuvan hieman enemmaumln itaumliselle Suomenlahdelle
Kiviuunit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 72 kiviuunia paumlaumlosin Naantalista Kemioumlnsaaresta ja Paraisista Sen sijaan Satakunnasta tunnetaan vain yksi kohde Ulvilasta Kiviuunit ovatkin selkaumlsti nimenomaan Saaristomeren ilmiouml vaikka niitauml loumlytyy usein myoumls Suomenlahdelta
Kiviuunit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaalta tunnetaan 17 kiviuunia mutta ylempaumlauml Pohjanlahden rannoilta ei ainoa-takaan kiviuunia ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Kiviuunien sijainti kuvastaa venauml-laumlisten liikkumista erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla
Rajamerkki
Rajaa ilmaisevina paikkoina on kaumlytetty luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistouml-jauml siltoja laumlhteitauml myllyjauml maumlkiauml saaria suuria kiviauml kiviroumlykkioumlitauml sekauml isoja puita ja kantoja Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki esimerkiksi risti vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkaus Nuorempi rajamerkkityyppi on nelioumlmaumlinen kiviladelma jonka keskellauml on rajan suuntaa osoittava rdquoviisarikivirdquo johon voi olla hakattuna jaumlrjestysnumeroRajamerkeillauml maastossa ilmaistiin valtakunnan maakuntien pitaumljien ja kylien rajat Ra-jamerkit tehtiin kohtiin joissa raja kaumlaumlntyi tai jossa useampi rajalinja kohtasi Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllistauml rajaa osoittavia rajamerkkejauml tehtiin Paumlhkinaumlsaaren (1323) Taumlyssinaumln (1595) Stolbovan (1617) Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhan jaumllkeen Ruotsin symboli oli kruunu (tai kolme kruunua) ja Venaumljaumln risti joskus myoumls kyrilliset kirjaimet ΓΡΑ (GRA = granitsa raja) Rajamerkkejauml loumlytyy koko Suomen alueelta 234
233 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019234 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Rajamerkki hallinnollisen maa-alueen rajaa osoittava merkki 233
134
Esimerkiksi rajankaumlynteihin liittyviauml rajakiviauml ja rajapaasia loumlytyy Tornion edustan saaris-tosta mm Iso-Huiturin Piispankivi joka saattaa olla peraumlisin jo 1300-luvulta ja joka liittyy Tornion ja Kemin pitaumljien vaumlliseen rajanpitoon235
Rajamerkkien asettamiseen on liittynyt erilaisia loitsuja ja ruokauhreja ja rajakivillauml us-kottiin olevan maanhaltijan antamia maagisia voimia236
Rajamerkit Suomenlahti
Kymenlaakson alueelta tunnetaan 40 rajamerkkiauml Naumlistauml merellisiauml on vain murto- osa jakautuvat karkeasti kahteen ryhmittymaumlaumln Yksi rypaumls on Haminan seudulla ja toinen selkeauml Virolahden kirkonkylaumln ympaumlristoumlssauml Uudenmaan rannikolle rajamerkit jakautuvat tasaisemmin niitauml on yhteensauml 97 kappaletta Jaumllleen suurin osa sijaitsee sisaumlmaassa mutta merelliset kohteet sijaitsevat Tammisaaren laumlheisyydessauml ja toisaalta Sipoon ja Porvoon rannikolla
235 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018236 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Kuva Pyhaumljoen Hanhikiven historiallinen rajamerkki on noin kuusi metriauml korkea siirtoloh-kare Se on perinteisesti mielletty Paumlhkinaumlsaaren rauhan 1323 rajakiveksi Katja Vuoristo 2009 Museovirasto kuva AKDG7133
135
Rajamerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetut 64 rajamerkkiauml sijaitsevat saaristossa ja rannikon tuntumassa Erityisesti ne ovat painottuneet Raision seudulle ja siitauml pohjoiseen Naantalin Kustavin ja Taivassalon saaristoon Myoumls ulkomereltauml Oumlroumlstauml sekauml Halsoumln saarelta tunnetaan raja-merkkejauml Satakunnassa maakunnan 26 rajamerkkiauml painottuvat sisaumlmaahan Rannikolla niiden keskittymaumlt ovat selkeaumlsti Merikarvialla (tosin vain kaksi merkkiauml) sekauml Eurajoen ja Rauman vaumllisellauml alueella
Rajamerkit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Rajamerkkejauml tunnetaan Selkaumlmeren pohjoisosan ja merenkurkun rannikoilta ja saaristos-ta erityisesti Vaasan ympaumlristoumlstauml Uloimmat merkit on loumlydetty Valassaarten Storskaumlrin luoteisosasta Selkauml keskittymauml on myoumls Kalajoen ja Raahen ympaumlristoumlssauml Myoumls Me-ri-Lapista tunnetaan muutama rajamerkki esimerkiksi Iso- Huiturin saaresta sekauml pieneltauml Rajakari-nimiseltauml saarelta joka osuu juuri Kemin ja Tornion vaumlliselle rajalle Saaressa on maakivi johon on 1786 rajankaumlynnissauml merkitty vuosiluvut 1596 1686 ja 1786 (rajankaumlyn-nin pyykki 1) Kiveen on jo taumltauml ennen merkitty kruunu ja rajaviiva Maakiven ympaumlrille on rajankaumlynnissauml 1768 koottu rajalinjaa merelle ja mantereelle osoittavat viisarikivet Viisarikiviauml ei ilmeisesti ole enaumlauml jaumlljellauml237
237 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000019223
136
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin rajamerkit
137
33 Elinkeinot
Laivanrakennuspaikat
Laivanrakennuspaikka perustettiin mieluiten veteen paumlin loivasti viettaumlvaumlaumln suojaiseen rantaan jossa oli tukeva maapohja sekauml riittaumlvaumlsti tilaa erilaisia toimintoja ja materiaalien varastointia varten Tyypillisiauml laivanrakennuspaikan jaumlaumlnnoumlksiauml ovat laivan rakentamises-sa kaumlytetty puinen alusta eli tapulipaikka pyoumlroumlpuut tukit kelkat kiskot rakennusten ja rakennelmien pohjat pajat ahjot ja kiuaskiviroumlykkioumlt sekauml muut merkit tulen kaumlytoumlstauml Lisaumlksi alueelta loumlytyy usein puulastuja jaumltepuuta nauloja rautakuonaa hiiltauml rivettauml tervaa ja pikeauml sekauml tyoumlkaluja ja esineitauml Rakennuspaikan laumlhellauml voi olla myoumls laivanra-kennukseen viittaavia kalliohakkauksia sekauml laitureita hylkyjauml ja alusten kiinnitysrenkaita
238 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019
Elinkeinojen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull Laivanrakennuspaikatbull Tomtning-paikatbull Kalastuspaikat ja kalastusrakenteetbull Hylkeenpyynti ja linnustus
Laivanrakennuspaikka laivanrakennukseen kaumlytetty paikka meren jaumlrven tai joen rannalla238
Kuva Osasuurennos Olaus Magnuksen kartasta vuodelta 1539 johon merkitty Nerpis eli Naumlrpiouml ja latinankielinen kuvaus ldquoHic fabricatur navesrdquo = taumlaumlllauml rakennetaan laivoja
138
Laivojen rakentaminen on alkanut Suomessa keskiajan loppupuolella ja uuden ajan alussa Kustaa Vaasa perusti laivakartanoita (skeppsgaringrd) ja veistaumlmoumlitauml 1500-luvulla Turkuun Viipuriin Helsinkiin Tammisaareen Kastelholmaan Pietarsaareen ja Poriin Pohjanmaan laivanrakennus mainitaan myoumls Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539 1600-lu-vulla kruunun suurvaltapolitiikan seurauksena laivoja tarvittiin yhauml enemmaumln ja uusia veistaumlmoumljauml perustettiin muun muassa Limingalle Saloon Pietarsaareen Kyroumloumln Laihialle Luvialle Mynaumlmaumlelle Pohjaan sekauml Naantaliin Suurempia kaleereja rakennettiin esimer-kiksi Raumalla ja Rymaumlttylaumlssauml Myoumls Kruunupyyn Jouksholmenin saaren Cronoholmenin varvilla rakennettiin kruunulle aluksia Saari on nykyaumlaumln maankohoamisen seurauksena osa mannerta mutta muun muassa veistaumlmoumln rakennusten pohjat ja kaivo ovat saumlilyneet 1700-luvulla erityisesti Pohjanmaan laivanrakennus kasvoi teollisiin mittoihin Samoihin aikoihin perustettiin saaristolaivaston aluksia rakentanut telakka Helsingin Viaporiin
Laivanrakennuspaikkoja voi jaumlljittaumlauml vanhoista kartoista ja paikallishistorioista Paikanni-met kuten Kalajoen Laivaniemi tai Varvinranta voivat viitata laivojen rakennuspaikkaan Nimet Laivakangas ja Mastokangas voivat viitata puolestaan laivanrakentamispuiden hankintapaikkoihin Maankohoamisen myoumltauml vanhat laivanrakennuspaikat voivat sijaita nykyaumlaumln kaukanakin sisaumlmaassa Jokien rannoilla laivanrakennuspaikat saatettiin perustaa kauas ylaumlvirralle ja laivat uitettiin merelle koskien ohi Laivanrakennuspaikkoja on kaumlytetty myoumlhemmin muun muassa satamina sekauml varasto- ja lastauspaikkoina
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Esimerkiksi Kemioumlnsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myoumls Koivistolla ja Ahvenanmaalla
Usein vanhoilta laivanrakennuspaikoilta ei loumlydy selkeitauml jaumlaumlnnoumlksiauml arkeologisissa inven-toinneissa Laivanrakennuspaikkoja ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin Suomessa eikauml niitauml ole inventoitu systemaattisesti239
Alla olevasta kartasta korostuu laumlhinnauml se ettauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin tiedot laivanrakennuspaikoista Suomen rannikolla ovat puutteelliset Kartta ei kuvasta todellisuutta Esimerkiksi Laumlnsi-Uudellamaalla sijaitsi 1800-luvun toisella puoliskolla vauml-hintaumlaumln 35 laivanrakennuspaikkaa joilla rakennettiin yli sata alusta240
239 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019 sekauml siinauml esitetyt viitteet240 Boumlrman 1980 s 27-28
139
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin laivanrakennuspaikat
140Kuva Laivanrakennuspaikka tuntemattomalla paikkakunnalla Suomen merimuseo Mu-seovirasto kuva SMK2004141594
Laivanrakennuspaikat kulttuuriympaumlristoumlinauml Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaik-kialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti Alueellisia eroja on vaikea hahmottaa puutteellisen tutkimustilanteen takia
141
Tomtning
Kalastajat youmlpyivaumlt tomtning-rakenteissa koska matka ulkoluodolta kyliin oli liian pitkauml paumlivittaumlistauml kulkua varten Rakenteelle ovat ominaisia pyoumlreaumlt puolipyoumlreaumlt tai suorakul-maiset kylmaumlmuuratut kiviseinaumlt Yhden tai kaksi seinaumlauml voi muodostaa myoumls siirtolohkare tai kallio Tomtningin ulkopuolella saattaa olla avoin tulisija tai kiviuuni Rakenteen kattona kaumlytettiin aluksen purjetta tai myoumls vene saatettiin nostaa katoksi
Kalastajien sesonkiasumuksissa youmlpymisestauml loumlytyy kuvauksia 1700- ja 1800-luvuilta Tomtningit ovat todennaumlkoumlisesti olleet kaumlytoumlssauml viimeistaumlaumln keskiajalta alkaen Turunmaan saaristossa on muutamia tomtningeja jotka vaikuttavat vanhemmilta sillauml ne sijaitsevat korkealla maastossa ja muita kauempana rannasta Kun kalatupia alettiin rakentaa ka-lastuspaikkoihin viimeistaumlaumln 1600-luvulla jaumlivaumlt tomtningit vaumlhemmaumllle kaumlytoumllle
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla Alla kaumlsiteltaumlvaumlt kalastuksen hylkeenpyynnin ja linnustuksen paikat on luokiteltu ja kuvattu muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml tomtning-termin alla
241 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Tomtning ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa oleva sesonkiasu-mus Rakenteesta kaumlytetaumlaumln ruotsinkielistauml termiauml sillauml suomenkielistauml nimeauml ei ole vakiintunut kaumlyttoumloumln241
142
Tomtningit Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkauml-meri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla242
242 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Kuva Selkauml-Sarven saaren kalamajan pohja Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11417
143
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet
Kalastuspaikat ovat usein kokonaisuuksia joihin sisaumlltyy yksi tai useampia kalastukseen liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml Ne liittyvaumlt yleensauml pitkaumlaikaiseen kalastukseen ja suuriin kalastus-yhteisoumlihin Tyypillisiauml kalastuspaikkojen jaumlaumlnnoumlksiauml ovat asumuksista kertovat rakenteet kuten tomtningit kalatuvan perustukset tulisijoineen (esimerkiksi kiviuunit tai avoimet tulisijat) sekauml kaivot ja kallioissa olevat puhdistetut vesihuoltoon kaumlytetyt altaat Saaliin kaumlsittelystauml ja saumlilytyksestauml kertovat verkonkuivatuspaikat jaumlaumlkellarien ja suolaushuoneiden jaumlaumlnnoumlkset ja rakkakuopat Muita kalastuspaikkoihin liittyviauml kohteita ovat mm merimer-kit jatulintarhat kivikompassit kalliohakkaukset ja aurinkokellot sekauml rantautumispaikatMaastosta voi havaita myoumls erilaisia terasseja kivikasoja sekauml kalastukseen ja asumiseen liittyviauml esineitauml
Kalastuskaria voitiin kaumlyttaumlauml vain jos veneille oli tarjolla suojaa aallokolta Rantavyoumlhyk-keelle raivatut veneiden rantautumispaikat (myoumls nimitys veneenvetopaikka) mahdollistivat veneiden saumlilyttaumlmisen ja helpottivat lastaamista ja purkamista Kivistauml ja lohkareista kasatut vallit antoivat suojaa niiden vaumlliin vedetylle veneelle Kalastuspaikan kaumlyttoumloumln vaikutti paikallistopografia ja rannansiirtyminen Kun merestauml kohonneelle luodolle oli muodostunut sopiva rantautumispaikka saari voitiin ottaa kaumlyttoumloumln Rantautumispaikan madaltuessa raivattiin uusi Pohjanmaan rannikon nopean rannansiirtymisen alueella taumlmauml tuli paikoin kirjatuksi silloisiin karttoihinkin
Merestauml jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohenkalastus oli merkittaumlvaumlauml keskiajan Suomessa Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan taumlrkeimpiauml vientituotteita Laajamit-taisesta lohenkalastuksesta harjoitettiin myoumls Kokemaumlenjoella Vantaanjoella ja Kymijoella Kalastuskareista ja -tuvista on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta Monet kalastuskarit ovat saumlilyneet kaumlytoumlssauml 1900-luvulle Kalastuskarien kaumlyttouml vaumlheni sitauml mukaa kun veneitauml alettiin varustaa moottoreilla 1910- ja 1920-luvuilla Sodan jaumllkeen perinteinen silakan-kalastus paumlaumlttyi asteittain245
243 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019244 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastusrakenne httpakpnbafiwikikalastusrakenne 2722019245 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019
Kalastuspaikka paikka useimmiten saari jota kaumlytetaumlaumln sesonki-maisessa rannikkokalastuksessa asumiseen varastoimiseen var-usteiden ja saaliiden kaumlsittelyyn sekauml kalastusyhteisoumln yhteisten asioiden hoitamiseen243
Kalastusrakenne puusta tai kivestauml tyveneen tai virtaavaan veteen rakennettu sulkupyydys joka sijoitetaan kalojen saumlaumlnnoumlllisille kulku-reiteille tai kutupaikoille244
144
Kalastuspaikkoja on ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Pitkin laumlnsirannikkoa on pitkaumlaumln kaumlytoumlssauml olleita kalatupia Lohenkalastusta harjoitettiin merelle laskevien jokien koskissa ainakin Pohjanmaalla Satakunnassa Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa
Kalastuspaikkoja ja -rakenteita ei ole systemaattisesti inventoitu
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Suomenlahti
Esimerkkinauml Suomenlahden kalastuspaikoista voidaan mainita Raaseporin Jussaroumln etelauml-puolisella Hamngadden-saarella 2011 inventoinnissa havaittu kalastuspaikka johon kuuluu satamalahden rannalla oleva tomtning -jaumlaumlnnoumls sekauml kalliohakkauksia rantakalliossa246 Paikassa on hyvauml suoja aallokolta kaikkiin ilmansuuntiin Paikkaa tiedetaumlaumln kaumlytetyn sesonkikalastuksessa Jonas Hahnin merikarttaan vuodelta 1751 paikka on merkitty sa-tamalahdeksi ja karttaan on myoumls merkitty paikallisten kaumlyttaumlmauml hyvauml kalastuspaikka
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
246 Tuovinen 2011b
bull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastajayhdyskunnatbull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
bull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajat (Merikarvia)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
145
Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoista loumlydettiin ensimmaumlinen tomtningien ryhmauml 1980-luvulla ja niitauml tunnetaan nykyisin kolmisenkymmentauml Turunmaan saaristosta Muis-titiedon perusteella tiedetaumlaumln ettauml molemmin puolin Kihtiauml (Ahvenanmaan ja Turun saariston erottava merenselkauml) kaumlytettiin yksinkertaisia kivikojuja kalakareilla youmlpymiseen aina siihen asti kun venemoottorit tulivat kaumlyttoumloumln ja tekivaumlt pitkaumlaikaisen oleskelun kalakareilla tarpeettomaksi247
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Taumllle alueelle on yleistauml maankohoamisen seurauksena merestauml paljastuneet pienet eristaumlytyneet saaret ja luodot joilla kalastajat ottivat kaumlyttoumloumlnsauml tilapaumlisiauml asumuksia Saarilla oleiltiin kesaumlkuukausina Pieniauml kalastajamoumlkkejauml on saumlilynyt jopa 1700-luvulta
Merenkurkun moreenisaarille on tyypillistauml maahan kaivetut kivikasoin tuetut paalut joiden varaan havakset ripustettiin Kallioisilla alueilla verkkojen kuivauksesta jaumli riviin jaumlrjestettyjauml lohkareita tai kivikekoja moreenialueilla kivikasoja Suolaushuoneiden eli las-markkien jaumlaumlnnoumlksiauml loumlytyy vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta jossa ne liittyvaumlt alueen lohenkalastukseen
247 Tuovinen 2000 s 30 ja tekstissauml mainitut viitteet
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta Kemissauml ja Torniossa)
bull Kallankarien kalastajatukikohta (Kalajoki)bull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema (Kokkola)bull Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta (Kokkola)bull Oumluranin kalasatama (Luoto) bull Raippaluodon kylauml ja kalasatama (Mustasaari)bull Lisaumlksi Hailuodon Marjaniemessauml kalastajakylaumlbull Pyhaumljoen kalarannat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
146
Hylkeenpyynti ja linnustus
Hylkeenpyynti ja linnustus olivat sesonkiluonteisia elinkeinoja Pyyntiauml harjoitettiin paumli-vien ja viikkojen pituisilla pyyntimatkoilla jotka usein suuntautuivat tietyille vakiopaikoille (eraumlsijat)248
Hylkeet tulivat Itaumlmereen viimeisimmaumln jaumlaumlkauden jaumllkeen noin 10 000 vuotta sitten Myoumls ihmiset seurasivat vetaumlytyvaumln jaumlaumln reunaa ja hylkeet olivat yksi taumlrkeimmistauml saaliselaumlimistauml rannikoiden kivikautisille pyyntikulttuureille Hylkeistauml saatiin runsaasti ravintoa ja tarveai-neita kuten talja sekauml niiden rasvaa eli traania jota keitettiin oumlljyksi Pyyntimenetelmaumlt ja tiedot kulkivat suullisena perimaumltietona tuhansien vuosien ajan ja samoja menetelmiauml kaumlytettiin pitkaumllle historialliseen aikaan saakka Metsaumlstaumljien oli taumlrkeauml tietaumlauml hylkeiden kaumlyttaumlytymistavat ja pesintauml- ja liikkumisalueet hyvin Erilaisia laumlhestymis- ja huijausta-poja kehitettiin Hylkeitauml pyydettiin paumlaumlosin jaumlaumlltauml niiden hengitysreirsquoiltauml tai pesistauml ja joskus myoumls veneestauml kaumlsin Veneet tarjosivat myoumls suojan ja youmlpymispaikan joskus jopa kuukausia kestaumlneillauml pyyntimatkoilla Hyljekoiraa on kaumlytetty apuna hengitysreikien ja pesien etsinnoumlissauml Kotiin palattiin kymmenien jopa satojen hylkeiden kanssa Kotiinpaluun jaumllkeen hylkeet nyljettiin liha paloiteltiin ja suolattiin savustettiin tai kuivattiin249
Hylkeenpyynti saumlilyi taumlrkeaumlnauml osana rannikoiden ihmisten toimeentuloa viime vuosisadalle saakka Pikkuhiljaa se kuitenkin vaumlhentyi ja jaumli ammattikalastajien sivuelinkeinoksi 1900-lu-vulla havahduttiin hylkeiden tekemiin vahinkoihin koskien varsinkin kalastuselinkeinoja Hylkeitauml vainottiin ja niistauml alettiin maksaa tapporahaa Taumlstauml ja ympaumlristoumlmyrkkyjen lisaumlaumlntymisestauml johtuen hyljekannat romahtivat ja kaikki hyljekannat olivat uhanalaisia 1970- ja 80-luvuilla250
Linnustus on kivikaudelta laumlhtien ollut taumlrkeauml elinkeino Siihen liittyy suojasta (paahus) lintujen vaumlijyminen levaumlhdyspaikoissa saaristossa ja niiden pyytaumlminen verkoilla tai am-muksilla Merelliset jaumlaumlnteet linnustukseen liittyen ovat laumlhinnauml vaumlliaikaisia suojia rannikoilla ja saarissa eikauml niitauml ole helppo tai tarkoituksenmukaista erottaa muista elinkeinoihin liittyvistauml vaumlliaikaissuojista
248 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas elinkeinot httpakpnbafiwikiluokkaelinkeinot ja httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf 532019249 Ylimaunu 2000 s 15ndash16250 Ylimaunu 2000 s 16 117
Hylkeenpyynti ja linnustus rannikon vaumlli- ja ulkosaariston selkaumlvesien sesonkimainen perinne-elinkeino
147
Hylkeenpyynti ja linnustus Suomenlahti
Suomenlahti (Pohjanlahden lisaumlksi) on yksi koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeiden pyynti-alueita koska hylkeet kulkivat Itaumlmeren lahtien perukoihin sulavien jaumliden mukana251 Hylkeenrasvaa vietiin myoumls kauppatavarana Tukholmaan Toinen maailmansota tuhosi useat Suomenlahden vanhat pyyntiyhteisoumlt ja lopetti paumlaumlosan hylkeenpyynnistauml
Hylkeenpyynti ja linnustus Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Pyynti oli sesonkiluonteista ulkoluodoilla pyytaumlmistauml vuotuiskalenterin mukaan Talonpojat pyysivaumlt hylkeitauml lisaumlelinkeinona Toisaalta pyyntiauml oli myoumls kesaumlaikaan koska hylkeet viettivaumlt kesaumlt suurissa laumoissa taumlllauml alueella252 Hylkeitauml pyydettiin jaumlaumlltauml ja veneistauml jos jaumlaumltilanne esti jaumlaumlltauml pyynnin Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml erityisesti erottuu Korppoon etelaumlpuolella Baumlrskaumlrs fjaumlrdenin Bredskaumlrin saaren ja sen ympaumlristoumln lukuisat naumlkoumlsuojat eli paahukset joista lintuja on vaanittu253
Pyhaumln Henrikin ihmeluettelossa 1200-luvun lopulta kerrotaan kokemaumlkilaumlisistauml jotka olivat olleet merellauml hylkeenpyynnissauml Veroluetteloissa naumlrpioumllaumliset eurajokelaiset sekauml ulvila-laiset ovat maksaneet tullia ja veroja hylkeenrasvasta niin sanottua traanikymmennystauml Rannikkopitaumljissauml hylkeenpyynnillauml oli keskiaikaiset juuret mutta ainakin kokemaumlkilaumlisten talvimatkat hyljekareille lienevaumlt paumlaumlttyneen jo 1500-luvulla254
Hylkeenpyynti ja linnustus Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjoisilla alueilla hylkeiden pyynti on ollut merkittaumlvauml elinkeino rannikoiden pyyntiyhtei-soumlille kivikaudelta laumlhtien (6000ndash5000 eaa) Peraumlmeren rannikoilta loumlytyy pieniauml seson-kiasuinpaikkoja (esimerkiksi Yli-Iin Kierikki)255 Pohjanlahti merkittaumlvauml traanioumlljyn tuottaja jo viimeistaumlaumln keskiajalta laumlhtien vientiin Turkuun ja ulkomaille Ulkosaaristossa on vaumlli-aikaisasumusten pohjia (tomtning) joita ovat kaumlyttaumlneet niin kalastajatkin kuin hylkeen-pyytaumljaumlt vaumlliaikaisina suojinaan pyyntimatkoilla256 Suomessa vain Peraumlmeren rannikolta tunnetaan jaumltinkirkkoja joiden uskotaan liittyvaumln hylkeenpyyntiin Pohjanlahti ja varsinkin Peraumlmeri ovat olleet koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeenpyyntialueita koska jaumlaumlolosuhteet loivat hyvaumlt edellytykset pyynnille Hylkeet kulkivat sulavien jaumliden mukana lahtien peru-koihin Peraumlmerellauml olivat parhaat olosuhteet hylkeenpyyntiin koko Suomeen naumlhden ja taumlstauml syystauml myoumls pyyntikulttuuri saumlilyi siellauml pisimpaumlaumln
251 Ylimaunu 2000 s 53252 Ylimaunu 2000 s 400253 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000026224 sekauml ympaumlroumlivaumlt kohteet254 Suvanto 1973 s 23 246255 Ylimaunu 2000 s 79256 Ylimaunu 2000 s 95
148
Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml harmaahylje on aiheuttanut suuria vahinkoja kalataloudelle rikkoessa pyydyksiauml ja syoumldessauml kalat 1970ndash1990257
257 Ylimaunu 2000 s 17
Kuva Hylkeenpyyntiauml Peraumlmerellauml saalis on saatu rantaan 29111969 Laumlhde JOKA Mu-seovirasto kuva JOKAKAL3B_16076
149
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kalastukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml ilmioumlitauml
150
34 Ammatin tai muun toiminnan harjoittaminen
Luotsiyhdyskunnat
Ensimmaumlisiauml mainintoja Itaumlmeren alueen luotsaustoiminnasta on jo 1200-luvulta Luotsausta harjoittivat saariston kalastajat ja talonpojat sivutoumlinaumlaumln koska paikallisina asukkaina he tunsivat aluevetensauml parhaiten 1500-luvulla luotsitoiminta alkoi siirtyauml isaumlltauml pojalle syntyi luotsisukuja ja luotsauksesta tuli elaumlmaumlntapa Luotsien odotettiin asuvan luotsiasemalla tai sen laumlhellauml ja saaristoon muodostui luotsikyliauml ja -yhteisoumljauml Luotsien odotettiin olevan aina paikalla tai haumln sai raskaita vahingonkorvausvaatimuksia tai kruunun laivan ajaessa karille maksoi hengellaumlaumln Virasta pakenemisesta seurasi hirttotuomio259
Virallinen luotsilaitos perustettiin vuonna 1696 kun kuningas Kaarle XI antoi luotsilaito-sasetuksen joka yhdisti etelaumlisen Suomen Tukholman luotsipiiriin ja Ruotsin valtakunnan luotsilaitosorganisaatioon Syyt taumlhaumln olivat sotilaalliset Ruotsista oli tullut suurvalta ja Suomen merialueet haluttiin kontrolliin Vuonna 1756 etelaumlisestauml Suomesta muodostettiin oma luotsipiirinsauml jonka toimintaa johdettiin aluksi Ruotsin Karlskronasta vuodesta 1770 alkaen Viaporista Suomen siirryttyauml Venaumljaumln autonomiseksi osaksi luotsilaitos jatkoi toimintaansa kuten ennenkin muutamia uudistuksia lukuun ottamatta Keisari Aleksan-teri maumlaumlraumlsi luotseille rahapalkan etuuksia ja onnettomuuksien sattuessa lievemmaumlt rangaistukset ei enaumlauml kuolemanrangaistusta Pohjoisesta Suomesta muodostettiinoma Pohjanmaan luotsipiiri vuonna 1849 1850-luvulla luotsilaitos muutettiin keskusvirastoksi260
258 Historiallisen ajan muinaisjaumlaumlnnoumlkset 2011 632019259 Karttunen et al 2016 s 10260 Karttunen et al 2016 s 11
Luotsiyhdyskuntaluotsipaikka merivaumlylaumln varrelle perus-tettu luotsien paumlivystyspaikka258
bull Luotsiyhdyskunnatbull Merivartioasematbull Meripelastusasemat
Ammatin ja muun toiminnan harjoittamisen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
151
Suomen itsenaumlistyttyauml perustettiin Merenkulkulaitos jonka alaisuudessa toimi luotsi- ja majakkaosasto 1900-luvun sotien aikana luotsit toimivat omissa tehtaumlvissaumlaumln ja lisaumlksi heitauml koulutettiin sotaluotseiksi jotka opastivat sota-aluksia miinakenttien ohi Sotien jaumllkeen Suomen vesillauml luotsattujen alusten maumlaumlrauml kasvoi voimakkaasti 1900-luvun puolivaumllissauml keksittiin luotsien toumlitauml helpottavia laitteita kuten tutka ja hyrraumlkompassi joiden myoumltauml
luotsauksen tarve vaumlheni Vuosisatoja kestaumlnyt perinteinen luotsitoiminta loppui 1970-lu-vulla Sen muistona Uudenkaupungin 1850-luvulla rakennettu luotsiasema on museoitu ja avoinna kesaumlaikaan luotsimuseona Sen kahdessa huoneessa on esillauml aseman ja muiden laumlheisten luotsiasemien alkuperaumlistauml esineistoumlauml261
Luotsiyhdyskunnat esitetaumlaumln kartalla Merellinen liikenne-luvun majakoita kaumlsittelevaumln alaluvun yhteydessauml
261 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uusikaupunki 3082018
Kuva Orrengrundin luotsiasema Kuvaaja Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
152
Merivartioasemat
Kieltolain aikana Suomessa kaivattiin jaumlreaumlmpiauml keinoja ja valvontaorganisaatiota sa-lakuljetuksen kitkemiseksi kuin mitauml tullilaitoksella oli kaumlytettaumlvissaumlaumln Taumltauml tyoumltauml varten perustettiin merivartiolaitos vuonna 1930 Merivartiolaitos yhdistettiin vuodesta 1919 laumlhtien toimineeseen Rajavartiolaitokseen vuonna 1945262
Suomen rannikon ja saariston merivartioasemat ovat toimineet pitkaumllti samoilla paikoilla kuin vanhat tullivartioasemat ja luotsituvat Perinteisesti asemat sijaitsevat vaumlylien laumlhellauml ja naumlkyvyydeltaumlaumln mahdollisimman avoimella paikalla Vuosikymmenien ajan taumlmauml tarkoitti aumlaumlrimmaumlisen karuja maastoja ja ankaria ulkomeren tyoumlolosuhteita Valvonta- ja alustekninen
kehitys 1950-luvulta alkaen johti asemaverkoston harvenemiseen sekauml siirtymiseen ulkosaa-ristosta laumlhemmaumls mannerta ja asutuskeskuksia Taumlmauml muutos jatkui etenkin 1990-luvulla263
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti Merivartioaseman ympaumlristoumloumln kuuluu asuin- ja valvontatilan ohella venevaja laituri verstastiloja sekauml usein erillinen sauna Monilla asemilla oli myoumls maise-massa selvaumlsti erottunut valvontatorni Haapasaaren merivartioasema on hyvauml esimerkki edelleen alkuperaumlisellauml paikallaan toimivasta merivartioasemasta264
Merivartioasemista ei ole saatavilla digitaalista paikkatietoa
Meripelastusasemat
262 Sundbaumlck 2005 s 10ndash14 146263 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto264 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto265 httpmpas1meripelastusfi 532019
Meripelastusasema Suomen meripelastusseuran alaisuudessa toimiva asema265
Merivartioasema rannikolle tai saaristoon perustettu merivartioinnin asemapaikka
153
Suomen rannikolla ja saarissa on sijainnut useita kymmeniauml meripelastusasemia ja pelas-tusalusten venevajoja Suomen ensimmaumlinen vapaaehtoisuuteen perustuva meripelastus-asema perustettiin vuonna 1821 Suursaareen Toinen varhainen asema sijaitsi Helsingin Puolimatkansaaressa Meripelastusasemien lisaumlaumlmisestauml alettiin puhua vasta 1870-luvulla Asemia ja venevajoja perustettiin eri aikoina eri puolille Suomen rannikkoa ja sisaumlmaata
Nykyisen Suomen alueella meripelastusasemia oli muun muassa Bengtskaumlrissauml Berg-hamnissa Baringgaskaumlrissauml Degerbyssauml Eckeroumlssauml Haapasaaressa Hangossa Harmajalla Hernesaaressa Jaumltkaumlsaaressa Kellon Kiviniemessauml Koumlkaumlressauml Lohmilla Lyoumlkissauml Mustikka-maalla Maumlrketissauml Nihtisaaressa Norrskaumlrissauml Orrengrundissa PellingissaumlGlosholmassa Porkkalassa Puolimatkansaarella Raumalla Reposaaressa Roumlnnskaumlrssauml Signilskaumlrissauml Stenvikissa Saumllgrundissa Saumlpissauml Soumlderskaumlrissauml Tankarissa Utoumlssauml Valassaarilla Vaumlnoumlssauml Wargoumlgaddanilla ja Oumlrnenilla sekauml Seurasaaressa Lisaumlksi eri puolille rannikkoa sijoitettiin eri aikoina pelastamiseen soveltuvia aluksia ja veneitauml Osa niistauml sijoitettiin luotsiasemi-en yhteyteen266 Osa asemista ja vajoista on edelleen saumlilynyt Meripelastusasemista ei kuitenkaan ole saatavilla riittaumlvaumln tarkkaa digitaalista paikkatietoa
266 Merilahti 1997 s 13ndash14 22 37 42 56ndash57 60 71 73 152
Kuva Oulun Hailuodon meripelastusseuran asemalle pystytetty vaja 1939 Kuva JOKA Museovirasto JOKAKAL3B5569
154
35 Asuminen ja oleskelu
Rannikko- ja saaristokylaumlt
Eri puolilla Suomen rannikkoa ja saaristoa on saumlilynyt merellisten elinkeinojen synnyttaumlmiauml pysyviauml kylaumlyhteisoumljauml ja niistauml kertovaa rakennuskantaa Monet naumlistauml kylistauml ovat raken-teeltaan ja rakennuskannaltaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Asutus levisi tasaisesti niin ulkosaaristossa oleville pienille karuille saarille kuin sisaumlsaariston rehevaumlmmille ja puustoisemmille saarille Kalastaja- ja luotsikyliauml tunnetaan 1200-luvulta laumlhtien Ne sijoittuivat suojaisiin poukamiin ja sisaumlsatamiin yleensauml saarien etelaumlrannoille Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisaumlksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt
Tyypillisen saaristokylaumln kerrostuneiseen kokonaisuuteen kuuluu asuin- ja talousraken-nusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen ranta-aittoja ja venesuojia sekauml peltotilkut kiviaitoineen sekauml mahdollisesti vielauml jaumlaumlnteitauml vanhemmista rakenteista Elinkeinosta kertovat kellarit kalamajat ja verkkotelineet Suuremmilla saarilla on lisaumlksi pieniauml peltotilkkuja niittyalueita ja navettoja Keskeisimmissauml kylissauml oli usein myoumls oma pieni kirkko ja hautausmaa seurantalo koulu luotsiasema ja merimerkkejauml Esimerkiksi Kemioumlnsaaren saaristossa on saumlilynyt rakennuksia 1700-luvulta
Sotien jaumllkeen elinkeinoissa ja asutuksessa tapahtui suuria muutoksia Kalastuksen rinnalle tuli muita elinkeinoja ja saariston kalastustilat alkoivat autioitua varsinainen autioituminen tapahtui 1960- ja 70-luvuilla Osa kalastustiloista ja saarista muuttui 1900-luvun loppupuo-lella vapaa-ajan asunnoiksi ja kesaumlmoumlkkitonteiksi Silti niiden rakennettu kulttuuriympaumlristouml kuvastaa yhauml monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kuten kalastusta merenkulkua sekauml myoumls myoumlhempaumlauml matkailua
bull Rannikko- ja saaristokylaumltbull Historialliset rannikko kaupungit
Rannikko- ja saaristokylauml merellisten elinkeinojen synnyttaumlmaumln pysyvaumln kylaumlyhteisoumln rakennukset ja rakennettu ympaumlristouml
Asumisen ja oleskelun kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
155
Historialliset rannikkokaupungit
Suomen vanhimmat kaupungit Turku Ulvila Porvoo Viipuri Rauma ja Naantali rakentui-vat rannikolle liikenteellisiin solmukohtiin 1300ndash1400-luvuilla hansakauppiaiden hallites-sa Itaumlmeren kauppaa Myoumls Tammisaari Helsinki Pori Oulu Vaasa sekauml Uusikaupunki perustettiin Vanhemmalla Vaasa-ajalla (1523ndash1617) rannikolle Taumllloumlin kruunu aloitti myoumls ohjelmallisen laivanrakennuksen ja perusti laivakartanoita sotalaivaston tukikohdiksi
Ruotsin suurvalta-ajalla (1617ndash1721) laivanrakennus oli vilkasta koko merellisessauml Euroopassa Puisiin laivoihin tarvittiin tervaa ja pikeauml Tervaa poltettiin runsaasti Varsinais-Suomessa Uudellamaalla Pohjanmaalla ja Jaumlrvi-Suomessa Tervan ja laivanrakennuksen tuoma vau-raus naumlkyi myoumls kaupunkien kehittaumlmisenauml ja etenkin Pohjanmaan taloudellinen merkitys nousi huomattavaksi Kruunun perustamista uusista kaupungeista useimmat sijoittuivat rannikolle Naumlihin kuuluvat Kokkola Uusikaarlepyy Tornio Lappeenranta Raahe Kristii-nankaupunki Pietarsaari ja Hamina
267 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas httpakpnbafiwikihistoriallinen-kaupunki 1132019
Kuva Jurmon kylauml Saaristomeren ulkosaaristossa Kuvaaja Sampo Kivinen CC BY-SA 40
Historialliset rannikkokaupungit tiivis ja vaumlkimaumlaumlraumlltaumlaumln suuri asuin-paikka joka koostuu kaduista kortteleista ja tonteista sekauml julkisista jayksityisistauml rakennuksista ja jolla on kaupunkioikeudet267
156
Suurvaltakauden merkantilistisen talouspolitiikan mukaisesti kaupungit jaettiin maa- tai tapulikaupunkeihin Kauppa- ja laivanvarustus maumlaumlriteltiin kaupunkielinkeinoiksi joiden harjoittamiseen porvaristo sai erioikeudetTurku ja Viipuri maumlaumlriteltiin ensimmaumlisen luokan tapulikaupungeiksi jonne ohjattiin ulkomaiset kauppalaivat Toisen luokan tapulikaupun-kien kauppaporvarit saivat vain purjehtia ulkomaisiin satamiin Helsinki ja Porvoo saivat kuitenkin maumlaumlraumlajaksi oikeuden vastaanottaa ulkomaisia kauppalaivoja Kun Helsinki siirrettiin Vironniemelle sille myoumlnnettiin samalla pysyvaumlsti ensimmaumlisen luokan tapuli-kaupungin oikeudet jotka Porvoolta puolestaan lakkautettiin
Tukholmassa sijaitseva Tervakomppania -kauppajaumlrjestouml piti hallussaan tervakaupan monopolia Se keskitti vuoden 1665 maumlaumlraumlyksellaumlaumln kaiken tervan myynnin Tukholmaan Kauppajaumlrjestoumln toiminta lakkasi vuonna 1712
Hamina sai tapulioikeudet vuonna 1723 Kun Hamina liitettiin Venaumljaumlaumln vuonna 1743 siir-rettiin sen tapulioikeudet vuonna 1745 perustetulle Loviisalle Ulkomaan viennin ja tuonnin lisaumlksi myoumls talonpoikaispurjehtijat ohjattiin kotimaisiin tapulikaupunkien satamiin Taumltauml kauppaa yritettiin saumlaumlnnoumlstellauml muun muassa pitaumlmaumlllauml markkinoita Vuosina 1765ndash1766 myoumls Kokkola Oulu Pori ja Vaasa saivat oikeudet ulkomaanpurjehdukseen
Suurvaltasotien aiheuttaman kansainvaumllisen kysynnaumln myoumltauml tervanpoltto nousi uuteen kukoistukseen 1770-luvulla Vauraat tervaporvarit Oulussa ja Kokkolassa harjoittivat ulko-maan tervan vienti- ja tuontikaupan lisaumlksi laivanvarustusta ja sahatoimintaa Tapuli- ja maakaupunkien saumlaumlnnoumlkset poistettiin lopullisesti vuonna 1879 Viimeiset tervaveneet laskettivat alas Oulujokea 1920-luvulla
Kuva Naumlkymauml Loviisan satamarannasta 1890-luvulla Kuvaaja KE Staringhlberg Museovi-rasto kuva HK193602224
157
Peraumlmeren alueella kaupunkien ja satamien kehittymiseen on vaikuttanut voimakas maankohoaminen jonka myoumltauml satamat mataloituivat ja uusia satama jouduttiin raken-tamaan syvemmaumln veden aumlaumlrelle Entisiauml satamia hyoumldynnettiin muun muassa lastaus- ja laivanrakennuspaikkoina Itsenaumlisen Suomen satamat toimivat puutavara- ja teollisuussa-tamina jaumlaumlnsaumlrkijoumliden mahdollistaessa ympaumlrivuotisen toiminnan osana kansainvaumllistauml liikenneverkostoa268
268 Lilius amp Kaumlrki 2014425-435 httpsfiwikipediaorgwikiTervakauppa 2522019
Kartta Historialliset kaupungit Suomen historiallisten aikakausien jaottelu Keskiaika = 11501200ndash1520 Vanhempi Vaasa-aika = 1520ndash1560 Suurvalta-aika = 1611ndash1721 Vanhan Suomen aika = 1721ndash1809
158
36 Teollisuus
Louhokset
Historiallisen ajan louhosten ympaumlristoumlssauml on usein runsaasti louhintajaumltettauml sekauml mah-dollisesti myoumls kivivarastoja jotka ovat jaumlaumlneet kuljettamatta pois Louhokseen liittyy myoumls erilaisten rakennusten ja rakennelmien jaumlaumlnnoumlksiauml
269 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019
bull Louhoksetbull Kaivoksetbull Ruukitbull Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Louhos maanpaumlaumlllinen paikka josta louhitaan kiviraaka-ainetta 269
Kuva Korpisaari Virolahden Virojoen kylaumln edustalla Saaren lounaispuolella on saumlilynyt pitkauml laiturin pohja jota pitkin on lastattu louhittua kiviainesta laivoihin Kuvaaja Rami Kokko 2018 Museovirasto
Teollisuuden kulttuuriympaumlristoumljauml ovat muun muassa
159
Louhintatekniikka on jaumlttaumlnyt usein kohteisiin tunnusomaisia piirteitauml Vakokiilausmenetel-mauml oli kaumlytoumlssauml louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle ja sen rinnalla ryhdyttiin kaumlsiporaukseen viimeistaumlaumln 1700-luvun loppupuolella Ruudin kaumlyttouml louhinnassa yleistyi ainakin Virolahdella vasta 1800-luvun toisella puoliskolla
Varhaisimmat kivilouhokset liittyvaumlt keskiaikaisten linnojen kivikirkkojen ja kellareiden ra-kentamiseen Erityisesti 1700-luvun puolivaumllissauml rakennuskiveauml tarvittiin linnoitustyoumlmailla ja 1800-luvulla kiviauml kului muun muassa palaneiden puukaupunkien kuten Turun Vaasan ja Helsingin jaumllleenrakentamiseen sekauml maaseudun kivinavetoihin Kiviteollisuus kasvoi nopeasti 1800-luvulla sillauml kovalla rakennuskivellauml oli kysyntaumlauml muun muassa Iso-Britanniassa ja Venaumljaumlllauml Raakakiven ohella vietiin myoumls valmiita rakennuskiviauml sekauml katuihin kaumlytettyjauml nupukiviauml Vientigraniitin paumlaumltuotantoalueet olivat Koumlkarissa Vehmaalla Uudessakau-pungissa Taivassalossa Mikkelissauml Hyvinkaumlaumlllauml Jyvaumlskylaumlssauml Varpaisjaumlrvellauml Kurussa ja Espoossa Teollisuuskivinauml louhittiin muun muassa kalkkikiveauml vuolukiveauml kvartsiittia fyl-liittiauml ja myoumls piimaata Kalkkia on Suomessa louhittu paumlaumlasiassa peruskalliosta Paraisilla on lukuisia vanhoja louhoksia joista huomattavimpia on Ersbystauml Simonbyhyn yltaumlvauml 18 kilometriauml pitkauml louhosten ketju Kemioumlstauml on jo 1300-luvulta tietoja kalkin louhimisesta Turun tuomiokirkon tarpeisiin
Suomen taumlrkein kalkkikiviesiintymauml on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla Jo varhain hyoumldynnettyjauml huomattavia kalkkiesiintymiauml on myoumls etelaumlrannikolla Ahvenanmaalta Por-voon seuduille Kivilouhoksia on perustettu rannikon ja sisaumlmaan keskeisiin kaupunkeihin sopivia graniittilaatuja tarjoaviin paikkoihin (Kuru Vehmaa) ja viennin kannalta otollisille seuduille (Virolahti Hanko) 270
1700-luvun alussa alkoi Pietarin rakentaminen Venaumljaumln valtakunnan paumlaumlkaupungiksi toden teolla Taumlmauml tarkoitti valtavien raaka-ainemaumlaumlrien rahtaamista Nevan perukoille ympaumlri koko Venaumljaumln valtakuntaa sekauml Itaumlmerta Itaumlisellauml Suomenlahdella Viipuri ja Virolahden rannikko luovutettiin Venaumljaumllle Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja vielauml Hamina ja Lappeenranta vuonna 1743 Naumlin ollen erityisesti Itaumlisen Suomenlahden saaristosta ja rannikolta rahdattiin kiviainesta rakennustoumlihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa Katariina Suuren aikakautena rakentaminen sai kuitenkin jo aivan toiset mittasuhteet ja 1800-luvun alusta laumlhtien esimerkiksi Virolahden saaristosta ja rannoilta louhittiin graniittia ja muuta kiviainesta teollisessa mittakaavassa Virolahden graniittilouhokset ovatkin valtakunnallisesti merkittaumlvien kulttuuriympaumlristoumljen listalla271 Ensimmaumliset kivilouhokset olivat venaumllaumlisten omistamia ja niissauml tyoumlskentelivaumlt venaumllaumliset kivityoumlmiehet Sen sijaan louhosten yllaumlpidossa sekauml erityisesti kiviaineksen lastaamisessa ja rahtaamisessa tyoumlskenteli paljon paikallisia suomalaisia tyoumlmiehiauml kauppiaita ja merimiehiauml Maanomistajille maksettiin myoumlhemmin myoumls korvausta kiven louhimisesta heidaumln mailtaan Louhoksilla oli naumlin ollen suuri merkitysalueen taloudelle272 Itaumlisellauml Suomenlahdella kiviaines oli hyvin laadukasta ja naumlin ollen sitauml louhittiin koko Kymenlaakson saaristosta 1800-luvulla meren pyoumlreaumlksi hiomia kiviauml alettiin rahdata itaumliseltauml Suomenlahdelta katukiviksi Pietariin Kiviauml keraumlttiin mantereen ja saarten rannoilta Kannaksen ja Helsingin vaumlliseltauml alueelta273
270 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019271 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 2822019272 Kaukiainen 2016 s 127
160
Kuva Virolahden Korpisaaren graniittilouhos277 Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
Louhoksiin kuuluu myoumls paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Naumlitauml ovat sadat kivien lastaamiseen tarkoitetut laiturien kiviset tukirakenteet jotka saattavat edelleenkin olla kymmenien metrien pituisia Usein laiturit jouduttiin rakentamaan hyvinkin pitkiksi jotta ne ulottuivat tarpeeksi syvaumllle eikauml rahtialus tarttunut lastauksen aikana pohjaan Laitu-rinperustuksia loumlytyy esimerkiksi Virolahdelta todennaumlkoumlisesti jokaisen louhoksen rannoilta Louhoksiin liittyvaumlt kiinteaumlsti myoumls kivilasteja rahdanneet alusten hylyt joita loumlytyy erityisesti Virolahden Rautalanselaumlltauml mutta myoumls Itaumlisen Suomenlahden ulkosaaristosta Alusten kulkureitti kulki saaristosta laumlheltauml Viipurinlahtea ja Koiviston edustalta Kronstadtin kautta Pietariin Osa kiviaineksesta myoumls jaumli Kronstadtin rakennusaineeksi274
Kiviteollisuuden jaumllkiauml loumlytyy eri puolilta rannikkoa ja saaria muun muassa Uudenkaupun-gin saaristosta275 Itaumlisellauml Uudellamaalla hiekkaa rahdattiin hiekkajaaloilla Kraringkosta276
273 Anttila 2008 s 133274 Raunio 1965 Kaukiainen 2016275 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uudenkaupungin museo 3082018276 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018277 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 732019
161
Kaivokset
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin karttasovelluksessa (httpskarttamuseoverkkofi) on tarjolla kartta-aineisto ldquoSuomessa toimineet kaivokset 1530-2001278rdquo joka tarjoaa yleiskuvan kaivostoiminnan laajuudesta Suomessa myoumls saaristossa Erityisesti merellinen kaivosympaumlristouml on Jussaroumln saaren vanha kaivos josta louhittiin rautamalmia 1800-luvun lopusta aina 1900- luvun puolivaumlliin saakka Jussarouml on monipuolinen kulttuu-riympaumlristouml johon liittyvaumlt majakka- ja luotsitoiminta kalastus merenkulku ja puolustus usean vuosisadan ajalta279
Ruukit
Rannikolla ja saaristossa toimivat erityisesti 1800-luvulla useat lasiruukit tiili- ja kalkki-tehtaat sekauml sahat Ruukeilla ja tehtailla oli yleisesti oma satama sekauml laivanrakennus-toimintaa joilla omat tuotteet kuljetettiin tilaajille Ruukeilla oli suuri merkitys ympaumlristoumln asukkaille joiden oma toimeentulo koulutus ja tulevaisuus oli suurelta osin sidottu ruukin menestykseen Esimerkiksi Mustasaaressa Groumlnvikin lasiruukki tyoumlllisti ympaumlristoumln asukkaita osti saaristosta runsaasti polttopuuta ja rakensi omia aluksia kuljettamaan lasituotteita Groumlnvikin lasitehdas oli 1800- luvulla Pohjoismaiden suurin ikkunalasin valmistaja jonka perusti laivanvarustaja Johan Groumlnberg vuonna 1812 Iskmon kylaumlaumln satamapaikan viereen Bromarvin Trollshovdassa on saumlilynyt hieno ruukkikokonaisuus johon kuuluu tiiliruukin paikan280 lisaumlksi laivanrakennuspaikka sekauml useita erilaisia kulttuuriperintoumlkohteita kilo-metrien matkalla joki- ja jaumlrven patorakenteista tiiliin tarvitun saven kaivauskuoppaan sekauml hylkyihin
Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Suuri muutos sahateollisuudessa oli 1800-luvun jaumllkipuolella voimanlaumlhteen vaihtuminen vedestauml houmlyryyn Mekaanisen metsaumlteollisuuden houmlyrysahat olivat vesisahoihin verrattuna yleensauml suurempia tuotantolaitoksia jotka oli usein rakennettu puun sijaan kivestauml tai tiilestauml Saharakennusten ohella houmlyrysahaan kuului voimahuone jossa houmlyrykone sijaitsi Hyvaumln esimerkin tarjoaa 1900-luvun alussa toimineen Luvian sahan raunioalue Satakun-nassa Saha-alueilta loumlytyy kuten Oulun Varjakasta muun muassa suurten tuotantora-kennusten raunioita tieverkkoa satamalaitteita ja jopa rautatiejaumlaumlnnoumlksiauml282
278 Aineiston naumlkeminen edellyttaumlauml kirjautumista Karttataso Rakennettu ympaumlristouml - muut aineistot279 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208280 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kohde 1000018391281 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019282 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019
Houmlyrysaha houmlyryvoimalla toimiva sahalaitos 281
162
Houmlyrysahoja rakennettiin erityisesti suurten jokien suistoihin minne oli helppo uittaa tu-kit sisaumlmaasta ja sekauml lastata sahatavara ulkomaille purjehtiviin laivoihin Houmlyrysahojen valtakautta oli aika 1860-luvulta 1900-luvulle saakka Houmlyrysahalaitosten ensimmaumliset keskittymaumlt muodostuivat laskujokien suistoihin Pohjois-Pohjanmaalle Perauml-Pohjolaan Satakuntaan ja Kymenlaaksoon283
Sahoihin liittyvaumlt myoumls uiton ja puutavaran lajittelun erilaiset rakenteet kuten suisteet uittoraumlnnit puomit ja laajat erottelulaitokset Esimerkiksi Satakunnasta tunnetaan Ko-kemaumlenjoen uiton rakenteita ja rakennuksia jotka maankohoamisen vuoksi sijaitsevat nykyaumlaumln etaumlaumlllauml rantaviivasta284
Vanhoilla 1800ndash1900-lukujen alun sahapaikkakunnilla rimamoumlljaumlt erottuvat rannoilta usein laajoina harmaantuneen puuaineksen alueina joissa sahauksen jaumltteenauml syntyneitauml rimo-ja ja lautoja on kasattu paumlaumlllekkaumlin Toisinaan painoksi on voitu asetella kiviauml Joillakin alueilla rimamoumlljaumlt voivat olla edelleen selkeaumlsti havaittavissa toisinaan ne ovat jaumlaumlneet kasvillisuuden sammaleen ja jopa puiden ja pensaiden alle tai niitauml on saumlilynyt laumlhinnauml veden alla
283 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihC3B6yrysaha284 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Kuva Mahdollisesti 1800-luvulta peraumlisin olevia saharakenteita Sipoon Kaunissaaressa Kuvaaja Vesa Laulumaa 2016 Museovirasto kuva AKDG48111
Rimamoumlljauml sahojen rimajaumltteestauml muodostunut ranta-alue
163
Rimamoumlljiauml loumlytyy sahapaikkakunnilta koko Suomen alueella Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti
37 Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumlt
bull Merikylpylaumlt ja kylpylaumltbull Huvilayhdyskunnatbull Kultti- ja tarinapaikatbull Jatulintarhat
Kuva Simon Kalliosaaren rimamoumlljaumlauml Saarella toimi saha aina vuoteen 1925 saakka Kuvaaja Tapio Heikkilauml ympaumlristoumlministeriouml
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun sekauml tarinapaikkojen kulttuuriympauml-ristoumljauml ovat
164
Kylpyloumlitauml on perustettu yleensauml laumlhteiden tai mineraalipitoisten vesien aumlaumlrelle ja niissauml on ollut saatavilla myoumls monenlaisia hoitoja Euroopan valistusajalla veden ja vesihoitojen hyoumldyllisyys ja laumlaumlkitsevaumlt ominaisuudet nousivat jaumllleen esille Vierailut terveyskylpyloumlissauml veden nauttiminen niiden terveyslaumlhteistauml ja kylpyjen ottaminen tulivat keskeiseksi osaksi saumlaumltylaumlistoumln seuraelaumlmaumlauml 285
Vaikka Suomessa kaupungit olivat agraarisia ja saunakulttuuri oli jo juurtunut taumlnne vahvasti perustettiin taumlnnekin kylpyloumlitauml viimeistaumlaumln 1700-luvulla Kylpyloumlitauml oli muun muassa Oulussa Pietarsaaressa Vaasassa Raumalla Naantalissa Turussa Hangossa Tammisaaressa Helsingissauml ja Loviisassa 286 Taumlmauml kylpylaumlkulttuuri eli kukoistustaan 1800-luvulla 1900-luvun alussa uudenlainen ulkoilmaelaumlmaumln ja liikuntakulttuurin nousu houkutteli asiakkaita erityisesti merikylpyloumlihin Toisen maailmansodan jaumllkeen kylpyloumliden toiminta suuntautui hoito- ja kuntolaitosten suuntaan
Suomessa kylpyloumlitauml ei ole inventoitu systemaattisesti ja arkeologisia kaivauksia on tehty vain vaumlhaumln287
285 Suvikumpu 2014 s 6ndash18286 Suvikumpu 2014 s 55 106 114ndash115 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A287 Suvikumpu 2014 s 227 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A4
Merikylpylaumlkylpylauml paikka jossa oleskellaan vesialtaissa virkistaumlytymi-sen terveydenhoidon tai sosiaalisen seurustelun takia
Kuva Ullanlinnan kylpylauml 1860-luvulla Kuvaaja Eugen Hoffers Museovirasto kuva HK1964010411125
165
Huvilayhdyskunnat
Suomeen rakennettiin villoja tai huviloita osana Ruotsin vallan saumlaumltylaumliskulttuuria Maan vanhin huvila-asutus on keskittynyt rannikkokaupunkeihin etenkin Pohjanmaalle Huviloi-ta rakennettiin usein myoumls kylpyloumliden liepeille Ne yleistyvaumlt 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vauraan porvariston kesaumlasuntoina kaupunkien laumlheisyydessauml tai maaseudulla
Huvila-arkkitehtuuriin liittyvaumlt verannat ja parvekkeet palvelivat asiaan kuuluvaa seurus-telua ja joutilasta kesaumlnviettoa
Vanhemman huvila-asutuksen historiaa ei juurikaan ole tutkittu systemaattisesti vaan huvila-alueita on pikemminkin inventoitu kaupunkikohtaisesti288
Kultti- ja tarinapaikat
Tarinapaikat ovat luonnon kohteita kuten kiviauml kallioita puita metsikoumlitauml vesipaikkoja maa-alueita tai muita vastaavia paikkoja joihin liittyy perimaumltietoa tai tarinoita erilaisista tapahtumista ja tavoista Paikoissa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole ihmisen tekemiauml rakennelmia tai merkintoumljauml mutta joskus niiden yhteydessauml voi olla esimerkiksi karsikko tai muistomerkki
288 Soiri-Snellman 1985 s 18ndash21
Huvilayhdyskunta porvariston kesaumlasunnoiksi rakennetuista villoista ja huviloista muodostunut yhdyskunta
166
Kalliomuodostumiin saariin siirtolohkareisiin isoihin kiviin ja luoliin ja muihin huomiota heraumlttaumlviin geologisiin muodostumiin liittyy erilaisia tarinoita Ne kertovat muun muassa yliluonnollisesta toiminnasta (esimerkiksi jaumlttilaumliset ja pirut) aarteista ja aarnivalkeista vainajien toiminnasta vanhoista asuinpaikoista elinkeinon harjoittamisesta viranomaisten toiminnasta sotakokemuksista ja liikenteen reiteistauml Taumlllaisia kohteita ovat esimerkiksi Janakkalan Paimenkivi Joensuun Maumlntylammen Laukkukivi Kaarinan Ryoumlvaumlriholma Raa-seporin Busouml Viborgs sten289 ja Porvoon Onaksen Napoleonin kivi290
Erilaisia tarinapaikkoja on tuhansia kaikkialla Suomessa291
289 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019290 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018 291 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapaikat 2722019292 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019
Tarinapaikka kivi kallio puu laumlhde lampi tai muu luonnon kohde johon liittyy vanhoja tarinoita jatai perimaumltietoa 292
Kuva Huvila Ruissalossa Turussa 1980- luvulla Kuvaaja KEStaringlhberg Museovirasto kuva HK19580401421
167
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kultti- ja tarinapaikat sekauml jatulintarhat
168
Kuva Porvoon Onaksen Napoleonin kivi Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31962
169
Jatulintarhat
Jatulintarhat luokitellaan usein tarinapaikkoihin Jatulintarhat on rakennettu parinkymmen senttimetrin kokoisista kivistauml Ne ovat maantasaisia ja yksikerroksisia minkauml johdosta monet kuvioista voivat olla sammaleen peittaumlmiauml Jatulintarhojen sokkelokuvioita on kolmentyyppisiauml ristikeskustainen munuaisenmuotoinen ja spiraali Tarhojen laumlpimitta vaihtelee 5 metristauml 24 metriin
Suurin osa jatulintarhoista sijaitsee merellisessauml ympaumlristoumlssauml saaristossa ja rannikolla usein karuilla luodoilla ja eraumlmaa-alueilla Joitakin tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaasta Jatulintarhoja on rakennettu yleensauml kallioille mutta myoumls kankaille ja kivikkoihinJatulintarhojen nimitykset voivat vaihdella paikkakunnittain Yleisnimityksenauml kaumlytetty ja-tulintarha on peraumlisin Kemin ja Tornion alueelta Tornionlaakson museolla onkin tiedossa alueeltaan runsaasti perimaumltietoa jatulintarhoistamuun muassa Simosta Kemin edustalta sekauml Tornion ja Haaparannan vaumllisestauml saaristosta294 Yleisemmin kaumlytetty nimi tarhoista on Jungfrudans Myoumls labyrintti on tunnettu nimi
Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennaumlkoumlisesti kalastajien luotsien ja merimies-ten tekemiauml ja liittyvaumlt kalansaaliin ja hyvaumln purjehdussaumlaumln turvaamiseen 1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettauml jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina Yksi esitetty peruste on myoumls rajamerkki Jatulintarhoista ei ole loumlydetty ajoittavaa materiaalia joten niitauml ei voi ajoittaa tarkasti Eri jatulintarhatyyppien vaumllillauml ei ole myoumlskaumlaumln voitu havaita erityisiauml kronologisia tai alueellisia eroja Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympaumlristouml) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan295
Suomessa on noin 200 jatulintarhaa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on tiedot noin 100 kohteesta296 Tarhat sijaitsevat paumlaumlasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistauml Viipuriin mutta tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaan metsistauml kylien laitamilta etenkin Etelauml-Karjalasta ja Kymenlaaksosta Myoumls erilaisessa perimaumltiedossa mainitaan jatulintarhat297
293 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019294 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018295 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019296 httpswwwkyppifipalveluikkunamjrekireadaspr_kohde_listaspx 2722019297 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292019
TietolaatikkoJatulintarha kivistauml rakennettu maantasainen kuvio tai latomus jossa on yksi tai useampia kehien reunustamia kulkureittejauml reunalta keskelle293
170
Kuva Porvoon Raringgskaumlrin jatulintarha Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31921
171
Laumlhteet ja kirjallisuus
Internet-laumlhteet
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas Museovirasto httpakpnbafistart
Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi httpwwwmaaseutumaisematfipage_id=338
BalticRIM-hanke Museovirasto wwwbalticrimeu
httpswwwmsp-platformeuprojectsbalticrim-baltic-sea-region-integrated-maritime-cul-tural-heritage-management
Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage UNESCO 2001httpportalunescoorgenevphp-URL_ID=13520ampURL_DO=DO_TOPICampURL_SECTION= 201html
Historiallisen ajan kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tunnistaminen ja suojelu Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3 Niukkanen Marianne (toim) 2009 httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf
ICOMOS Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage 1996httpswwwicomosorgimagesDOCUMENTSChartersunderwater_epdf
Kansalliset kaupunkipuistot httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_k aupunkipuistot
Kulttuuriympaumlristoumlmmehttpwwwkulttuuriymparistommefifi-FI
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna Museovirasto wwwkyppifi
Meripelastusasema 1 Suomen Meripelastusseurahttpmpas1meripelastusfi
Museovirasto httpswwwmuseovirastofifi
172
Nyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintoumlhttpswwwmuseovirastofiuploadsArkisto-ja-kokoelmapalvelutJulkaisutmerivaylien-ra-kennusperintopdf
Perinnealusrekisteri Museovirasto httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusrekisteri
Porin kansallinen kaupunkipuisto httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja- metsatporin-kansallinen-kaupunkipuisto mika-kansallinen
Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703- 51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf812019
Sotamuseon internet-sivut
httpssotamuseofietusivuajankohtaista
Struven ketjuhttpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju
Tieteen termipankki httptieteentermipankkifi
Toivanen Pekka Laivanrakennus Pohjanmaalla 1600-luvulla httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt RKY Museovirasto httpwwwrkyfireadaspr_defaultaspx
Vanha Rauma Unescon maailmanperintoumlkohde httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde
Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml Liikennevirasto 2011 Ohje Dnro 495610212011 httpsjulkaisutvaylafipdf3ohje_2011_vesivayliin_liittyvia_fipdf
173
Painamattomat laumlhteet
Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls 2032014 Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriouml Ympaumlristoumlministeriouml
Lempiaumlinen Vilma Merivartiomuseo Saumlhkoumlpostitiedonanto 1112019
Maijala Tapio Meronen Mikko ja Vaumlrjouml Tapani Forum Marinum Saumlhkoumlpostitiedonannot 1512019 1412019 ja 912019
Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 Museovirasto
Museovirasto 2018 Kysely merellisen kulttuuriperinnoumln ominaispiirteistauml maakuntamuseoille ja kaupunginmuseoille Kyselyyn vastanneet
- Hangon museo Laura Lotta Andersson 1372018- Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Jouni Mustonen 1292018- Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Lotta Friberg 792018- Porvoon museo Juha Vuorinen 1492018- Satakunnan maakuntamuseo 2092018- Tornionlaakson maakuntamuseo Minna Heljala 1292018- Uudenkaupungin museo Mari Jalava 3082018
Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnitte-lusarja C642008
Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018
Raunio Eino 1965 Virolahden louhokset Selostus vuosien 1964ndash1965 aikana suoritetusta selvittelystauml Virolahden kivilouhosten kohdalla Moniste
Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelma Turun kaupunki 2011
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen taus-ta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015
174
Kirjallisuus
Anttila Risto 2008 Kaunissaari ajan aalloilla Kaunissaaren kylaumlkunta ry Kotka Burstroumlm Mats 2017 Ballast Laden with history Lund Sweden Nordic Academic Press Boumlrman Jan-Erik 1980 Under Vaumlstnylaumlndska segel 1840-1898Helsingfors
Delgado James (toim) 1997 Encyclopaedia of Underwater and Maritime Archaeology Lontoo British Museum Press
Ehrensvaumlrd Ulla Hedenstroumlm Kaius Kokkonen Pellervo Nurminen Juha Raurala Nils-Erik Saari Marianne 1995 Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaaOtava John Nurmisen saumlaumltiouml
Haggreacuten Georg Halinen Petri Lavento Mika Raninen Sami amp Wessman Anna (toim) 2015 Muinaisuutemme jaumlljet Helsinki Gaudeamus
Hausen Reinhold 1904 Bidrag till Finlands historia III HelsingforsHietikko-Hautala Tiina 2010 Jaumlaumlkauden jaumllkinaumlytoumls Merenkurkun saaristonmaailmanperintouml Merenkurkun maailmanperintoumlneuvottelukunta
Kaituri Arto et al 2017 Merialuesuunnittelun laumlhtoumlkohtia merialueiden nykyinen kaumlyttouml tulevaisuuden naumlkymaumlt ja merialueita koskeva tietopohja Helsinki Ympaumlristoumlministeriouml Helsinki
Karttunen Ilkka Lehtinen Eero Porkola Petri (toim) 2016 Miehet merellauml Hetkiauml luot-sauksen historiasta Helsinki John Nurmisen saumlaumltiouml
Kaukiainen Yrjouml 2016 Punaiset pilarit Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kinnunen Kari A 1990 Purjelaivojen lastina kulkeutuneita piikiviauml loumlytaumlauml yhauml vanhoilta satamapaikoilta Kivi No 11990 Suomen jalokiviharrastajain yhdistys ry jaumlsenlehti
Kinnunen Kari A 2002 Tarvekalujen raaka-aineen tuontia alkaen 6000 vuotta sitten Tietohippu 12002 GTKn tiedotuslehti
Kuusisto Elina amp Rinkinen Kristiina 2012 Missauml maat on mainiommat Uudenmaan liiton julkaisuja E114 Helsinki
Laurell Seppo 1999 Suomen majakat Helsinki Merenkulkulaitos
Lilius Henrik amp Kaumlrki Pekka 2014 Suomen kaupunkilaitoksen historia IIHelsinkiSKS
Merilahti Juhani 1997 Sadan vuoden meripelastustyouml Helsinki Suomen meripelastusseura
Maumlkivuoti Markku 1994 Peraumlmeren kansallispuiston kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset Metsauml-hallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 23 Vantaa
175
Nautica Fennica 1976ndash1990 Kausijulkaisu Helsinki Suomen Merihistoriallinen Yhdistys Niitemaa Vilho 1964 Suomen keskiaikaiset luonnonsatamat Turun historiallinen arkistoNyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintouml Ikkala Marja-Leena (toim) Helsinki Museovirasto
Pohjanmaan merellinen perintouml Pohjanmaan liitto Oumlsterbottens foumlrbund Vaasa 2001 Riimala Erkki (toim) 1993-1995 Navis Fennica-sarja 1ndash4 Porvoo WSOY Soiri-Snellman Helena 1985 Ruissalon huvilat Turun maakuntamuseo Raportti 8
Suhonen Veli-Pekka (toim) 2011 Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle Hel-sinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Sundbaumlck Esa 2005 Merivartiointia 75 vuotta Merivartiolaitoksen ja merivartioston his-toria 1930ndash2005 Helsinki Rajavartiolaitos
Suvanto Seppo 1973 Satakunnan historia III Keskiaika Satakunnan maakuntaliitto ry
Suvikumpu Liisa 2014 Suomalaiset kylpylaumlt Kotimaisen kylpylaumlkulttuurin historiaa Hel-sinki SKS
Tarkiainen Kari 2010 Ruotsin Itaumlmaa Esihistoriasta Kustaa Vaasaan Suomen ruotsalainen historia 1 Svenska litteratursaumlllskapet i Finland Helsinki
Tuovinen Tapani 1991 Fornfynden och deras uttolkning Zilliacus K (toim) Finska skaumlren Konstsamfundet Helsingfors
Tuovinen Tapani 2000 Ulkosaariston arkeologiaa Saaristomeren kansallispuiston yh-teistoiminta-alueen inventointi 1994ndash1997 Metsaumlhallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A No122 Vantaa
Tuovinen Tapani 2011a The Finnish archipelago coast from AD 500 to 1550 ndash a zone of interaction Iskos 19 10ndash60
Tuovinen Tapani 2011b Jussarouml kulttuuriperintoumlinventointi 2011 Etelauml- Suomen luonto-palvelut Metsaumlhallitus
Tuovinen Tapani 2016 Saaristomeren kansallispuisto Suojelualueen kulttuuriperintoumlkoh-teiden inventointi 2014 osa 1 Metsaumlhallitus Etelauml- Suomen luontopalvelut
Uusi-Seppauml Niina (toim) 2012 Satakunnan kulttuuriympaumlristoumlt eilen taumlnaumlaumln huomenna Pori Satakunnan museo
Westerdahl Christer 2006 On the Significance of Portages A survey of a new research theme Westerdahl (ed) The Significance of Portages Proceedings of the First International Conference on the Significance of Portages 29th Sept-2nd Oct 2004 BAR International Series 1499
Ylimaunu Juha 2000 Itaumlmeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminen-hylje ndashsuhde Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
176
LIITE NUMERO 1 Merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvan teematLiikenne Historialliset merivaumlylaumlt
Veneenvetotaipaleet ja -paikatKanavatHylytLaivaloukutLaivojen hautausmaatPerinnealuksetMajakatSatamaympaumlristoumlt luonnonsatamat ja ankkuri-paikatPainolastipaikatKalliohakkaukset ja kivikompassitLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Puolustus ja sodankaumlynti Vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetMeritaistelupaikatMuinaislinnat ja linnavuoretKeskiaikaiset linnatLinnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltKiviuunit eli ryssaumlnuunitRajamerkit
Elinkeinot LaivanrakennuspaikatTomtning-paikatKalastuspaikat ja kalastusrakenteetHylkeenpyynti ja linnustus
Ammatin tai muun toiminnan harjoit-taminen
LuotsiyhdyskunnatMerivartioasematMeripelastusasemat
Asuminen ja oleskelu Rannikko- ja saaristokylaumltHistorialliset rannikkokaupungit
Teollisuus LouhoksetKaivoksetRuukitHoumlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumltHuvilayhdyskunnatKultti- ja tarinapaikatJatulintarhat
177
LIIT
E N
UM
ERO
2 S
uom
en m
erel
lisen
kul
ttuu
rip
erin
noumln
tila
nnek
uvak
ortt
i K
iinno
stav
ien
hylk
yjen
list
a
Nim
iTy
yppi
Sija
inti
Tunn
usA
lust
yypp
iVa
lmis
tus-
mat
eria
ali
Haa
ksiri
kko
aj
oitu
sSu
ojel
usta
tus
Ruti-
lus-
lista
usSy
vyys
z (m
ax)
Alk
uper
auml
StM
ikae
lA
lust
en h
ylyt
Para
inen
1648
3-m
asto
inen
ka
ljuut
tiPu
u
tam
mi
1747
Suoj
a-al
uex
42 m
Venauml
jauml
Vro
uw M
aria
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
58Sn
au k
aupp
alai
vaPu
u ta
m-
mi
1771
Suoj
a-al
uex
41 m
Hol
lant
i
Graring
haru
nA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2228
2- m
asto
inen
lim
i-sa
umai
nen
Puu
ta
mm
i15
00
-luk
uSu
oja-
alue
x34
m
StN
ikol
aiA
lust
en h
ylyt
Kotk
a11
08
3- m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u
tam
mi j
a le
htik
uusi
1789
Su
oja-
alue
x17
mVe
naumljauml
Ruot
sins
alm
en
mer
itais
telu
alue
Tapa
htum
apai
kat
Kotk
a0
1847
317
89-9
0M
uina
isjauml
aumln-
noumlsa
lue
x
Egel
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
57
Puu
maumln
-ty
tam
mi
130
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
15 m
Kron
prin
s G
usta
v A
dolf
Alu
sten
hyl
ytH
elsi
nki
1291
3-m
asto
inen
lin
-ja
laiv
aPu
u17
88Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x21
mRu
otsi
Mul
anA
lust
en h
ylyt
Han
ko13
36lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
m
anty
1610
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x15
m
Lapu
riA
lust
en h
ylyt
Viro
laht
i10
94lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
ta
mm
i ha
vupu
u
120
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
8 m
Fort
una
Alu
sten
hyl
ytLo
viis
a11
463-
mas
toin
en fr
e-ga
tti
Puu
1822
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
16 m
Lovi
isa
178
Sofia
Mar
iaA
lust
en h
ylyt
Oul
u18
65Ku
unar
ikof
fiPu
u18
59Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x18
mH
olla
nti
Ham
inan
salm
iPu
olus
tusv
ar-
ustu
kset
Hel
sink
i21
72H
irsia
rkku
pato
hy
lkyj
aumlPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x
Esse
lhol
mA
lust
en h
ylyt
Raas
e-po
ri14
39
Puu
ta
mm
i15
00
-luv
un
lopp
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x16
m
Lado
gaA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
29Pa
nssa
rifre
gatt
iM
etal
li19
15Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x45
mVe
naumljauml
Hui
s de
War
mel
oA
lust
en h
ylyt
Porv
oo23
81Fr
egat
tiPu
u17
15Su
oja-
alue
x60
mH
olla
nti
Keul
akuv
ahyl
kyA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
132-
mas
toin
en p
riki
Puu
1873
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Engl
anti
Puna
part
ojen
hyl
kyA
lust
en h
ylyt
Ham
ina
1083
3-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
180
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Tiis
kerin
tykk
ihyl
kyA
lust
en h
ylyt
Lovi
isa
1159
2-m
asto
inen
brig
an-
tiini
Puu
1786
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
55 m
Engl
anti
Sand
vike
nA
lust
en h
ylyt
Kirk
-ko
num
mi
1252
Houmly
ryla
iva
raht
i-la
iva
Met
alli
(rau
ta)
1876
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s51
mRu
otsi
Russ
arouml
Alu
sten
hyl
ytH
anko
2473
2-m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
uina
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Skep
psbaring
darn
an
hylk
yA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2583
Park
kiRa
uta
ja
puu
190
5Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
30 m
Ahv
enan
maa
Juss
arouml
IIA
lust
en h
ylyt
Tam
mis
-aa
ri14
402-
tai 3
- m
asto
inen
Puu
170
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
17 m
Venauml
jauml
Eng-
lant
i
179
Kaap
elih
ylky
Alu
sten
hyl
ytH
anko
1392
1-m
asto
inen
hol
lan-
tilai
styy
ppin
enPu
u
tam
mi
1647
48
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s18
m
Met
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytKe
miouml
n-sa
ari
1521
1-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
ta
mm
i le
htik
uusi
150
0-l
uvun
lo
ppu
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Vid
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en22
84
Puu
ta
mm
ike
skia
ikai
nen
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s13
m
Alfr
edA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
52Fr
egat
tiPu
u m
aumln-
ty
1852
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
21 m
Engl
anti
180
LIITE NUMERO 4 Toimintaympaumlristoumln perusteella maumlaumlritellyt merelliset kulttuuriperintoumlkohteetSarake1 Sarake2
Rakennukset ja laitteet jotka rakennettu alusten sijainnin maumlaumlrityksen ja turvallisen kulun takaamiseksi
Majakat merimerkit Luotsi- pelastus- ja merivartioasemat
Satamat ja lastauspaikat sekauml naumliden toimintoi-hin liittyvauml infrastruktuuri
Ankkuripaikat aallonmurtajat paarlastipaikat laiturit makasiinit ja terminaalit Satamatyoumllaumlisten asunnot satamanosturit sekauml satamatoimintoihin liittyvaumlt kulku- ja kuljetusvaumlylaumlt kuten
Liikenneyhteyksien yllaumlpito Vaumlylaumlt Kanavat ja kaivannot maantie- ja rautatiesillat satamarautatiet Maantielauttaliikenne veneenvetotaipaleet veneenvetomoumlljaumlt
Vesillauml liikkumista varten rakennetut kulkuvaumllineet
Laivat Alusten hylyt
Vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat suoja- ja turvarakenteet
Padot pengerrykset rantavallit
Saaristoon rannikolle ja sisaumlvesien varsille rakennetut sotilaalliset kohteet
Linnoitukset tukikohdat puolustuslaitteet taistelukentaumlt
Vesien kaumlyttoumloumln liittyvauml teollisuus Vesivoimarakentaminen laivan- ja veneenrakennusteollisuus kaivannaisteollisuus (mm merenpohjasta loumlytyvien hiekan metallien ja mineraalien hyoumldyntaumlminen) Metsaumlteollisuus (mm jaumlrvien ja jokien uittotunnelit ja ndashraumlnnit) proses-siteollisuus (mm viemaumlri- ja vesijohtoverkosto)
Elinkeinotoiminnasta jaumlaumlneet rakenteet Kalastus ja muu pyynti rakennukset rakennelmat ja laitteet asuinpai-kat (mm kalamajat padot ja muut pyyntivaumllineet)
Virkistys ja vapaa-aika Kylpylaumlt uimarannat huvivenesatamat pursiseurarakennukset ja urheilukalastusalueet
Alueet Maalla vedessauml tai vedenpinnan alapuolella olevat maisemat ja muut aluekokonaisuudet jotka kertovat ihmisen ja veden vuorovaiku-tuksesta
181
LIITE NUMERO 4 Merelliset RKY- kohteet maakunnittain
Maakunta Kohteen nimi Kuvaus Teema
Pohjois-Pohjanmaa Peraumlmeren kalasatamat ja kalastus-tukikohdat (4 kohdetta) Kemi ja Tornio
Peraumlmeren kalastushistoria liittyy 1700-lu-vulla voimakkaaseen silakanpyyntiin jota harjoitettiin koko Peraumlmeren alueella aina Pohjanmaan rannikolta laumlhtien pitkaumllle Ruotsin puolelle saakka Silakan pyynnille oli tyypillistauml pitkaumlaikainen oleskelu ulkosaaril-la Alueen saaria on kaumlytetty kalastus- ja metsaumlstysmatkojen kausitukikohtina siitauml saakka kun ne ovat maankohoamisen jaumll-keen syntyneet Tukikohtien rakentumisessa naumlkyy myoumls vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen Saarilla on saumlilynyt useita kalastukseen liittyviauml rak-ennelmia jaumlaumlkellareita verkkotelineitauml ja kalamajoja
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista maanko-hoamisen seurauksena paljastuneet saaret ja luodot jotka varhain kalastajien asuttamia ja kehittyneet majakka- tai luotsisaariksi
Hailuoto Hailuoto on valtakunnallisesti merkittaumlvauml maisema-alue Saarta on ikimuistoista ajois-ta saakka kaumlytetty kalastuksen ja hylkeen-pyynnin tukikohtana ja siellauml on perinteisiauml ja alkuperaumlisinauml saumlilyneitauml kalastajakyliauml luotsiasema ja majakkayhdyskunta
Perinne-kohde amp Majakat
Iin Roumlytaumln luot-siasema
Iin Roumlytaumln luotsiasema on hyvin saumlilynyt 1800- ja 1900-lukujen taitteen luotsiasema osana varsin hyvin saumlilynyttauml satamamil-joumloumltauml Iin pitaumljaumln rannikolla oli hoidettu luot-sausta ja vaumlylien merkitsemistaumlkin jo ennen virallista luotsitoimintaa
Perinne-kohde
Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Ulkokrunnin merenkulkuun liittyvauml raken-nuskanta ovat hyvauml esimerkki eristyneissauml oloissa toimineesta merenkulun virkamiesy-hdykunnastaSen etelaumlkaumlrjessauml on pieni kalastajakylauml ja pohjoiskaumlrjessauml tunnusma-jakka ja luotsiasema ulkorakennuksineen Saaren laumlnsirannalla on jatulintarhoja ja kivikummeli
Majakat
Kallakarien kalastajatuki-kohta
Karut ja laumlhes puuttomat ulkoluodot ovat nousseet merestauml 1400-luvun vaiheilla ja ne ovat muodostuneet taumlrkeiksi kalastus- hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdik-si Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun vaumllisen rannikon taumlrkeimpiauml silakanpyyntipaikkoja
Perinne-kohde
Pyhaumljoen kala-rannat
Pyhaumljoen Kaukon Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastus-perinteestauml Pohjanmaan jokien suualueilla on tiiviisti rakennettuja venerantoja ja va-ja-alueita jotka ovat tyypillisiauml nimenomaan Pohjanmaan merikalastukselle
Kalastus
Iso-Kraaselin ja Taskun tun-nusmajakat
Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat ja luotsiasema ovat hyvin saumlilynyt kokonaisuus joka liittyy toiminnallisena parina oleellisesti Raahen kaupunkivaumlylaumln ja meriliikenteen historiaan
Majakat
182
Keski-Pohjanmaa Ohtakarin kalastajayh-dyskunta ja luotsiasema
Ohtakarin kalastajayhdyskunta syntyi avomerikalastuksen tukikohdaksi ja paikan historiaa kalastuspaikkana tunnetaan 1500-luvun puolivaumllistauml saakka Se kuvastaa Pohjanmaan rannikon kalastuselinkeinon synnyttaumlmiauml rakennettuja ympaumlristoumljauml Lu-otsiasema ympaumlristoumlineen on hyvin saumlilynyt esimerkki 1900-luvun alun luotsiasemasta ja olennainen osa Ohtakarin merellisiin elinkei-noihin liittyvaumlauml kulttuuriympaumlristoumlauml Asema ja luotsimoumlkit ympaumlristoumlineen ovat saumlilyneet laumlhes alkuperaumlisessauml asussaan
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista pienet kalas-tajakylaumlt karuilla luodoilla ja saarilla
Poroluodonkarin kalastajayhdys-kunta
Poronluodonkarin pyyntiyhteisoumln histo-riallisen rakennuskannan muodostavat etelaumlrannan kalasatama pieni kalastajakylauml saaren pohjoisosan 1700-luvulta periytyvauml maamme vanhin kalastusloisto sekauml vanha kivikummeli
Perinne-kohde
Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdys-kunnat
Tankarin ja Trutklippanin loisto- majakka- ja luotsiyhteisoumlt muodostavat monipuolisen ajallisesti kerrostuneen ja hyvin saumlilyneen kokonaisuuden Tankarin majakka ja Trutklip-panin linjaloisto ovat Kokkolan historiallisen kaupunkivaumlylaumln taumlrkeimmaumlt merimerkit Saaren itaumlrannalla on vanha kalastajien ja hylkeenpyytaumljien kylauml sekauml 1700-luvulla rakennettu kirkko
Majakat
Pohjanmaa Saumllgrundin ma-jakka luotsiase-ma ja Laxhamn
Saumllgrundin majakkayhteisouml kuvastaa keskia-jalta asti jatkunutta kalastusta sekauml luotsi- ja majakkatoimintaa Pohjanlahden ranni-kolla Saumllgrundin 1875 rakennettu majakka on huomattava maisemaelementti ja taumlrkeauml Kaskisten kaupungin ja sen merenkulkuperin-teiden tunnus
Majakat
Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)
Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Meren-kurkun saariston maailman luonnonper-intoumlkohteessa ja havainnollistavat erino-maisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystauml Kaikki kohteet 1800-luvun puolivaumllistauml ja sen jaumllkeen
Perinne-kohde amp Majakat
Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Selkaumlmeren keskiosan rannikko varsinkin Siipyynniemen tienoilla oli vielauml 1800-luvun jaumllkimmaumlisellauml puoliskolla Pohjanlahden merenkulun pimeimpiauml alueita Majak-ka paikkaamaan tilannetta 1800-luvulla Majakan etelaumlpuolella on majakkayhteisoumln rakennuksia Rakennusryhmaumln ympaumlrillauml on merkkejauml pienialaisista viljelyksistauml ja niiden raivauksessa syntyneitauml kiviaitoja
Majakat
Oumluranin kala-satama
Oumluranin saari paljastui maankohoamisen seurauksena merestauml 700-luvulla Oumluranin kalasatama on Pohjanlahden ulkosaaris-tossa vuosisatoja kaumlytoumlssauml ollut pyynnin ja kalastuksen tukikohta jossa on saumlilynyt 1900-luvun alun kalatupia talousrakennuk-sineen
Perinne-kohde
183
Raippaluodon kylauml ja kala-satama
Raippaluoto on pienimittakaavainen Pohjan-maan rannikon saaristoyhdyskunta alueelle tyypillisine talonpoikaisrakennuksineen kirkkoineen pappiloineen kouluineen kylaumlteineen ja kalasatamineen Raippaluoto sijaitsee Merenkurkun saariston alueella joka on luokiteltu kansallismaisemaksi Raip-paluodon kirkonkylauml sisaumlltyy Merenkurkun saariston alueeseen joka on hyvaumlksytty Unescon maailman luonnonperintoumlluetteloon heinaumlkuussa 2006
Perinne-kohde
Maumlsskaumlrin ma-jakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhteisoumln raken-nukset muodostavat ajallisesti monikerrok-sisen kokonaisuuden joka on hyvauml esimerkki merenkulun virkamiestoiminnasta ja osittain sen myoumltauml syntyneestauml saaristolaisasutuk-sesta
Majakat
Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maannousun myoumltauml muodostunut saari Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskun-taan kuuluvat rakennelmat muodostavat hyvin saumlilyneen ja ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden Rakennukset kuvastavat mielenkiintoisella tavalla merenkulun turva-laitteiden kehitystauml ja niiden vaumllisiauml toimin-nallisia yhteyksiauml Socklothaumlllan on heinikkoa kasvava kalliosaari ja Haumlllgrund tiheaumlauml lehtimetsaumlauml kasvava louhikkosaari
Majakat
Stubbenin majakkayhdys-kunta
Stubbenin majakkayhdyskunta tunnusma-jakoineen luotsaukseen liittyvine rakennuk-sineen ja rakenteineen sekauml avomeripyyntiin liittyvine muinaisjaumlaumlnnoumlksineen ilmentaumlauml paitsi merenkulun turvaamisen kehitystauml eri vuosisatoina myoumls Pohjanmaan saaristolle tyypillistauml varhaista pyyntielinkeinoa
Majakat
Satakunta Luvian saariston kalastajatilat
Saaristossa on saumlilynyt arvokkaita kalas-tuselinkeinoon liittyviauml entisiauml kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa raken-nuskantaa vaikka ympaumlristouml ja elinkeinot ovatkin muuttuneet Yksittaumlisten kalastu-stilojen ja -torppien lisaumlksi saaristossa on myoumlhempaumlauml huvila-asutusta
Perinne-kohde
Saumlpin majak-kayhteisouml ja luotsiasema
Saumlpin luotsi- ja majakkasaaren rakennuk-set muodostavat hyvin saumlilyneen ja mo-nipuolisen merenkulun historiaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden
Majakat
Kaddin kalas-tusmajat
Kaddin kalastusmajat ovat ulkomerikalas-tuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa
Perinne-kohde
Maumlntyluodon luotsi- ja satama-ympaumlristouml
Maumlntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvauml ympaumlristouml yhdessauml viereisen Reposaar-en kanssa Siellauml sijaitsee Ryssaumlntorniksi nimitetty tunnusmajakka Kallon saari on historiallisesti merkittaumlvauml luotsipaikka jossa on myoumls loisto
Perinne-kohde
Pihlavan huvila-alue
Pihlavan huvila-alue on laaja 1800-luvun jaumllkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakult-tuuria edustava alue Porinlahden rannalla Huvilat ovat Porin kaupungin porvareiden rakennuttamia ja eri arkkitehtien suunnittele-mia Alue on hyvin saumlilynyt ja arkkitehtuurilt-aan korkeatasoinen varhaisen huvilakulttu-urin edustaja maassamme
Perinne-kohde
184
Reposaaren yhdyskunta
Reposaari muodostaa Porin kaupungin edu-stalle 1800-luvun jaumllkipuoliskolla kasvaneen yhdyskunnan jolla on eritoten satamato-imintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri paikallinen ja valtakunnallinen merkitys
Perinne-kohde
Santakarin pooki
Santakarin pooki kuvastaa havainnollis-esti tunnusmajakan roolia Rauman histo-riallisen kaupunkivaumlylaumln ensimmaumlisenauml ja taumlrkeimpaumlnauml merimerkkinauml Tunnusmajakan laumlhiympaumlristouml on saumlilynyt rakentamattomana ja avoimena
Majakat
Varsinais-Suomi Bryggmanin huvilat
Turun ympaumlristoumln saarilla olevat Bryggmanin 1920ndash1940 -luvulla suunnittelemat huvilat muodostavat kokonaisuuden joka erino-maisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin ark-kitehtuurin myoumls yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistauml muutosta klassismista funktionalismiin
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista eri-ikaumluiset puolustus-varustukset ja ajallisesti kerrostuneet merenkulun saaret ja kylaumlasautus
Bengtskaumlrin majakka
Bengtskaumlrin graniittinen majakka asuinsiip-ineen ja majakkasaaren rakennukset muodo-stavat Saaristomeren merenkulunhistoriaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden ja ovat sauml-ilyneet kokonaisuudessaan 1900-luvun alun rakennusvaiheen hahmossa Bengtskaumlrin majakka on merenkulun taumlrkeimpiauml raken-nusperintoumlkohteita ja siihen liittyy huomatta-via arkkitehtonisia arvoja Majakka on myoumls historiallinen taistelupaikka
Majakat
Hiittisten kirkon-kylauml
Hiittisten kirkonkylauml kuuluu Turunmaan saris-ton varhaisimmin pysyvaumlsti asuttuihin kyliin Kirkonkylaumlssauml on saumlilynyt paljon perinteistauml saaristolaista rakennuskantaa ja Hiittisten kirkko lukeutuu maamme vanhimpiin ristikirk-koihin
Perinne-kohde
Kemioumlnsaaren ulkosaariston asutus
Kemioumlnsaaren ulkosaarilla Saaristomerelle ominainen asutus ja kylaumln vakiintunut raken-ne on erinomaisesti edustettuna Houmlgsaringran Holman ja Rosalan saarten kylissauml Jo kes-kiajalla asutetuilla kylillauml on pitkauml asutushis-toria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta meren-kulkua ja matkailua
Perinne-kohde
Oumlroumln linnake Oumlroumln linnake Turunmaan saaristossa on yksi osa 1910-luvulla rakennettua laajaa ja moni-portaista Pietari Suuren merilinnoitusta Oumlroumln linnakkeen 1910-luvulla rakennetut patterit tieverkosto rakennuskanta rakenteet ja luonto ovat saumlilyneet historiallisena kokonai-suutena
Linnoitus linnake
Isokarin majakka- jaluotsiyhdys-kunta
Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta on hyvin 1800-luvun merenkulun rakentamista kuvaava kohde Isokari rakentuu majakkami-esten pihapiiristauml ja luotsikylaumlstauml
Majakat
Katanpaumlaumln linnake
Katanpaumlaumln linnake on Venaumljaumln Suomenlah-delle rakentaman Pietari Suuren merilinnoi-tusketjun pohjoisin osa
Linnoitus linnake
185
Laumlnsi-Turun-maan saaris-toasutus (7 kohdetta)
Saaristomeren kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merel-listen elinkeinojen synnyttaumlmaumlstauml saaristo-laisasutuksesta ja ovat saumlilyttaumlneet hyvin saaristolaisluonteensa Tiiviiden kylaumlasutuk-sen lisaumlksi saaristokyliin kuuluvat kylien sa-tamat laitureineen ja venevajoineen Omille saarilleen sijoittuneissa kylissauml asutus rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimu-otoista ja sitauml rajaavat metsaumliset tai avoimet kallioalueet ja meri Rakennukset ovat saumlily-neet paumlaumlosin vanhoilla kylaumltonteilla
Perinne-kohde
Laumlnsi-Turun-maan ulkosaariston kylaumlasutus
Ulkosaariston asuttaminen liittyy meren-kulkuun ja kalastukseen Saarten pienimu-otoinen pysyvauml kylaumlasutus on saanut alkun-sa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja vaumllisaariston kylistauml ovat saumlilyneet yht-enaumlisinauml kokonaisuuksina Kylaumlkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmaumlt Asutus on keskittynyt paumlaumlasiallisesti sataman ja pienialaisten kylaumlpeltojen tuntumaan
Perinne-kohde
Seilin hospitaali Seilin saarella on liki 350-vuotinen maamme sairaanhoitolaitoksen kehitysvaiheisiin kiinteaumlsti liittyvauml historia Hospitaalirakennus on Suomen vanhimpia saumlilyneitauml sairaalar-akennuksia Seilin 1600-luvulla perustetun hospitaalisaaren kokonaisuus muodostuu sairaalan rakennuksista sairaalan maatilan rakennuksista sekauml sairaalan kirkosta hau-tausmaineen ja pappiloineen
Perinne-kohde
Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Utoumln linnake- majakka- ja luotsisaaren virkamiesyhdyskunta on maamme varhai-simpia ja pisimpaumlaumln toimineita Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Itaumlmereltauml Saaristomerelle johtavan meri-reitin varrella jota on purjehdittu jo ainakin 1500-luvulta Utoumln puolustushistoriallisesta merkityksestauml kertovat saaren linnoittamin-en ja varuskuntarakentaminen 1910-luvulta alkaen
Majakat amp Linnoitus linnake
Stroumlmman kanava
Kanavarakentamisen alkuvaihetta edus-tavalla Stroumlmman kanavalla on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikenne-historiassa Stroumlmman kanava yhdistaumlauml Suomenlahdella Teijonselaumln ja Finnarinselaumln Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla
Lyoumlkin tunnus-majakka ja luotsiasema
Lyoumlkin pooki edustaa valikoimassa ajanjak-soa ennen kuin valtio otti merenkulun turval-lisuudesta huolehtimisen hoitoonsa
Majakat
Uusimaa Helsingin houmlyry-laivareittien kesaumlhuvila-asutus
Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentaumlauml paumlaumlkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesaumlasumiskulttuuria
Perinne-kohde
Paumlaumlkaupunki-seudun 1 msn linnoitteet
Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus Se on yksi merkittaumlvimmistauml I maailmanso-dan aikana rakennetuista linnoituskokonai-suuksista
Linnoitus linnake
186
Hankoniemen sotahistori-an kohteet (6 kohdetta)
Hankoniemi laumlhisaarineen on maantieteel-lisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti taumlrkeauml alue Suomenlahdelle pistaumlvaumlllauml niemellauml on sotahistoriallisia muistomerkkejauml linnoituksia ja puolustus-jaumlrjestelmiauml 1790-luvulta 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekauml 1910-luvulta
Linnoitus linnake
Hauensuolen kalliopiirrosalue
Hauensuolen kalliopiirrossaaret ovat ainut-laatuinen merenkulkijoiden muistomerkki Itaumlmeren alueella Hauensuoli on mupdos-tanut suojaisan luonnonsataman saaristo-reitin varrella Hauensuolen ankkuripaikalla merenkulkijat ovat odottaneet suotuisia saumlitauml ja kaumlyttaumlneet saarten sileitauml kallioita kivisenauml vieraskirjana Yhteensauml kallioilta on rekisteroumlity yli 600 erilaista kalliopiirrosta vaakunoita nimikirjaimia ja puumerkkejauml keskiajalta 1900-luvun alkuun
Baroumlsundin vaumlylauml
Baroumlsund on Suomenlahden pohjoisrannikon historiallinen vesiliikennevaumlylauml ja solmu-kohta josta on haarautunut vesireitti Tal-linnaan Vaumlylauml kulkee Inkoon sisaumlsaaristossa Baroumlsundin salmen kautta Vaumlylaumln varrella oleva monipuolinen rakennuskanta koostuu vanhasta talonpoikais- kalastaja- ja luotsia-sutuksesta sekauml 1800-luvun lopulta alkaen rakennetuista huviloista taumlysihoitoloista ja kesaumlmoumlkeistauml
Perinne-kohde
Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat
Roumlnnskaumlrin ja Kallbaringdan majakat muodo-stavat parin joka kuvastaa Porkkalanniemen historiallista merkitystauml ikivanhan rannikon laivavaumlylaumln varrella Roumlnnskaumlrin majakka edustaa Suomen vanhinta saumlilynyttauml ma-jakka-arkkitehtuuria Kallbaringdan on Suomen oloissa harvinainen majakka jossa kaikki toiminnot on yhdistetty saman katon alle
Majakat
Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema
Loviisan vaumlylaumln suulla sijaitsevalle Orren-grundin luotsivartiopaikalle rakennettiin tunnusmajakka jo 1760 Orrengrundin ajallisesti kerrostuneessa rakennuskannassa kuvastuvat pitkaumlaumln jatkuneet luotsiperinteet Saaren tunnusmajakka on yksi harvoista Suomenlahdella saumlilyneistauml historiallisista merimerkeistauml
Majakat
Svartholman linnoitus
1700-luvun loppupuolen ruotsalaista lin-noitustekniikkaa edustava Svartholma on merkittaumlvauml osa valtakunnan itaumlrajan puolus-tushistoriaa Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan paumlaumllinnoituksen itaumlinen etuvarustus
Linnoitus linnake
Bjoumlrkholmin luotsiasema
Bjoumlrkholmin entinen luotsiasema on Suomen-lahden parhaiten rakennusajankohtansa asussa saumlilynyt luotsivartiotupa Vuonna 1899 rakennettu Bjoumlrkholmin luotsiasema sijaitsee Porvooseen johtavan kapean vaumlylaumln varrella luonnonkauniilla saarella
Perinne-kohde
Porvoon laumlntisen saaris-ton luotsi- majakka- ja kalastusyhdys-kunnat (6 kohdetta)
Porvoon laumlntisen saariston luotsi- ma-jakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympaumlristoumlkokonaisuuksia jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkaumlauml ja monipuolista asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen historia ja asutus liit-tyvaumlt luotsaustoimintaan Onaksen talonpo-jalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla
Majakat amp Perinne-kohde
187
Jussaroumln kaivossaari
Jussaroumln kaivossaaren monipuolinen kultu-uriympaumlristouml majakkapaikka sekauml luotsi- ja kaivosyhdyskunta kuvastavat Suomenlahden kalastuksen merenkulun puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa useamman vuo-sisadan ajalta Jussaroumlllauml on ollut keskeinen merkitys Suomenlahden saaristovaumlylaumln merenkulussa
Struven aste-mittausketju
Struven ketju edustaa taumlrkeaumlauml vaihetta itauml- ja laumlnsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa Struven ketju on erityinen todiste melkein kolme vuosisataa kestaumlneistauml maapallon muodon ja koon mittauksista Merellinen kohde sijaitsee Py-htaumlaumlllauml Mustaviirin saarella Suomenlahdella
Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Tammisaaren pitaumljaumln Alglon ja Espingskaumlrin asukkaat mainitaan jo 1500-luvun kirjalli-sissa laumlhteissauml Tammisaaren ulkosaariston Alglon ja Espingskaumlrin saarten rakennettu ympaumlristouml edustaa hyvin saumlilynyttauml tyypil-listauml ulkosaariston kalastajatila-asutusta
Perinne-kohde
Kymenlaakso Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt
Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tav-oin esimerkki itaumlisen Suomenlahden kalas-tusta ja luotsausta harjoittaneesta kylaumlasu-tuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Perinne-kohde
Vironlahden graniitti-louhokset
Virolahti on maamme merkittaumlvin historial-linen kivilouhimoalue Louhoksia on kaik-kiaan yli 70 Lisaumlksi Haminaan kuuluvalla Pitkauml-Kotkan saarella Kuorsalon saaris-tossa on erittaumlin hyvin saumlilynyt louhosalue Pietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasaumlvyistauml rapakivigraniittia on kaumlytetty Pietarin rakentamiseen
Haapasaaren saaristokylauml
Kotkan Haapasaari on Haminan Tammion ja Kuorsalon sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennuskannal-taan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
Ruotsinsalmen merilinnoitus Kotka
Ruotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790ndash1809 keisarinna Katariina IIn kaumlskystauml samanaikaisesti siihen strategisesti liit-tyneen maaliikennettauml turvanneen Kymin-linnan kanssa Ruotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillaumlaumln olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekauml Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittaumlvauml asema Venaumljaumln laumlnsirajan puolustuksessa Kronstadtin etuvarustukse-na ja laivastotukikohtana
Linnoitus linnake
Tiutisen asuinalue
Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan tyoumlvaumlen sekauml kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi Alue on rakentunut kapeiden kujien varsille tiheaumlksi puukaupunkimaiseksi yhteisoumlksi rakenne ja Rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin saumlilynyt
Perinne-kohde
Kaunissaaren saaristokylauml
Pyhtaumlaumln Kaunissaari on Kotkan Haapas-aarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennus-kannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuk-sen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
3
SUOMEN MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TILANNEKUVAUS
Sisaumlllysluettelo
ESIPUHE
JOHDANTO
1 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TUTKIMUS TIETOLAumlHTEET JA -PUUTTEET SEKAuml KAumlSITTEET
11 Tutkimus ja kulttuuriperintoumlinventoinnit12 Tietolaumlhteitauml13 Tietopuutteita14 Kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln kaumlsitteitauml15 Merellinen kulttuuriperintouml ja sininen kasvu
2 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN ALUEELLISET YLEISKUVAUKSET
21 Merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteitauml ja taustaa22 Merellisen kulttuuriperinnoumln alueelliset yleiskuvaukset
3 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN KESKEISIAuml TEEMOJA
31 Liikenne32 Puolustus ja sodankaumlynti33 Elinkeinot34 Ammatin tai muun toiminnanharjoittaminen35 Asuminen ja oleskelu36 Teollisuus37 Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt ja tarinapaikat
KirjallisuuslaumlhteetLIITTEET
4
ESIPUHE
Museovirastolle esitettiin toukokuussa 2018 toive merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuva-kortista joka kuvaisi tiiviisti Manner-Suomen merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml meneillaumlaumln olevan merialuesuunnittelun kaumlyttoumloumln
Taumlmauml huhtikuussa 2019 valmistunut merellisen kulttuuriperinnoumln paikkatietopohjainen tilannekuvaus on koottu tausta-aineistoksi Manner-Suomen merialuesuunnittelun kaumlyttoumloumln Katsauksessa kuvataan millaista merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Suomessa on millaisista teemoista ja kohdetyypeistauml se taumlmaumlnhetkisen tiedon mukaan koostuu ja millaisia ovat kulttuuriperinnoumln mahdolliset alueelliset erityis- ja ominaispiirteet
Tilannekuvaus perustuu paumlaumlosin yleisesti saatavilla oleviin digitaalisiin aineistoihin kuten muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin arkeologisen kulttuuriperinnoumln oppaaseen sekauml valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen luetteloon Tilannekuvausta varten ei ole tehty laajempaa arkisto- ja kirjallisuustutkimusta Taumlten katsaus ennen kaikkea visualisoi merellistauml digitaalista paikkatietoa jota on koottu teemakartoille Syvaumlllisempi tutkimus monipuolistaisi kaumlsitystauml merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml toisi esiin alueiden erityis- ja ominaispiirteitauml tai jopa jaumlsentaumlisi uudelleen tilannekuvauksen naumlkemyksiauml ja tulkintoja
Tilannekuvausta tehdessauml tiiviistauml kortista kasvoi laajempi kuvaus osaksi myoumls suunnitteli-joilta saadun myoumlnteisen palautteen ja kiinnostuksen pohjalta Oli siis tarvetta merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln laajemmalle kuvaukselle
Meritiedolle on kysyntaumlauml Kansainvaumllisesti puhutaan jopa rdquosinisestauml hetkestaumlrdquo ja rdquosinises-tauml kaumlaumlnteestaumlrdquo Taustalla vaikuttavat muun muassa merien lisaumlaumlntyneet kaumlyttoumlpaineet merialuesuunnittelu uudet vedenalaiset tekniikat ja myoumls ilmastonmuutos
Kiinnostus koskee myoumls merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumltietoa Euroopan unio-nin merialuesuunnitteludirektiivissauml mahdollisiin toimintoihin kaumlyttoumltarkoituksiin ja etuihin voidaan lukea myoumls vedenalainen kulttuuriperintouml Kulttuuriperintouml naumlhdaumlaumln myoumls kes-taumlvaumln sinisen kasvun voimavarana Itaumlmeren alueen VASABin paumlaumlsihteeri Talis Linkaits totesi vuonna 20151 ettauml kulttuuriperintouml on puuttunut alueellisesta merialuesuunnittelun ohjaustyoumlstauml Kulttuuriperintoumlauml ei myoumlskaumlaumln tunneta yhtauml hyvin kuin muita sektoreita
Itaumlmeren alueen kulttuuriperintoumlyhteistyoumlssauml on tehty naumlkyvaumlksi merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan Taumltauml kulttuuriperintoumlauml on tutkittu ja tuotu esille myoumls monissa paumlaumlttyneissauml hankkeissa kuten Moss Shipwher Nordic Blue Parks sekauml meneillaumlaumln olevissa hankkeissa kuten BalticRIM Baltacar ja Meritietoportaa-li Merellinen ja vedenalainen kulttuuriperintouml on ollut esillauml ja kiinnostuksen kohteena viime aikoina myoumls eurooppalaisen maisemayleissopimuksen puitteissa sekauml Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteisessauml Routes4U ndashhankkeessa jossa on maumlaumlritelty kullekin makroalueelle keskeisiauml teemoja kulttuurireittitoimintaan
1 Visions amp strategies around the Baltic Sea (VASAB) httpsvasaborg
5
Tilannekuvakatsauksen tuottamiseksi Museovirasto osallisti mukaan myoumls rannikon muse-oita joille laumlhetettiin 1272018 Webropol-kysely merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Kyselyyn vastasi seitsemaumln maakuntamuseota ja kaupunginmuseota Hangon museo Keski-Pohjan-maan maakuntamuseo Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Porvoon museo Satakunnan museo Tornionlaakson maakuntamuseo sekauml Uudenkaupungin museo Vastauksissa ei tullut esille yllaumlttaumlviauml naumlkemyksiauml tai tietovarantoja vaan maakuntamuseoiden ja Mu-seoviraston kaumlsitykset merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteistauml vastasivat hyvin toisiaan Lisaumlksi tilannekuvauksen valmistamiseen ovat osallistuneet Forum Marinum (Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tuomas Vaumlrjouml) ja Merivartiomuseo (Vilma Lempiaumlinen) Museovirasto kiittaumlauml kuvauksen tuottamiseen osallistuneita
Tilannekuvaus on tehty Museovirastossa virkatyoumlnauml Aineiston tyoumlstaumlmisessauml on hyouml-dynnetty myoumls kaumlynnissauml olevan EU BRS Interreg -rahoitteisen BalticRIM-hankkeen jo keraumlttyjauml tuloksia ja asiantuntemusta Tilannekuvan kirjoittamiseen ja tuottamiseen ovat osallistuneet Kirsi Ahonen (kartat) Hilkka Houmlgstroumlm Sinikka Kaumlrkkaumlinen Marianne Lehti-maumlki Maija Matikka Hannu Matikka Riikka Tevali sekauml Sallamaria Tikkanen
Toivomme taumlmaumln merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvauksen kuvauksineen karttoi-neen valintoineen rajauksineen ja puutteineenkin heraumlttaumlvaumln laajempaakin kiinnostusta Manner-Suomen merialueiden moninaista ja rikasta kulttuuriperintoumlauml kohtaan Olemme myoumls ilahtuneita Suomen merialuesuunnittelun asiantuntijoiden kulttuuriperintoumlauml kohtaan osoittamasta kiinnostuksesta
Merellisiauml lukuhetkiauml toivottaen
Mikko Haumlrouml Sallamaria TikkanenOsastonjohtaja Intendentti
Kulttuuriympaumlristoumlpalvelut Museovirasto
6
JOHDANTO
Suomen merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvaus
Tilannekuvaus on jaettu kolmeen osaan Ensimmaumlisessauml osassa esitellaumlaumln merellisen kulttuuriperinnoumln tutkimusta tietolaumlhteitauml ja -puutteita kulttuuriperinnoumln yleiskaumlsitteitauml merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln erikoiskaumlsitteitauml sekauml sinisen kasvun mahdol-lisuuksia kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln osalta Toisessa osassa kuvataan yleistasolla Manner-Suomen kolmen merialuesuunnittelualueen merellistauml historiaa sekauml annetaan muutamia esimerkkejauml alueiden merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml
Merialuesuunnittelun alueet ovat
1 Suomenlahti2 Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa3 Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kolmannessa osassa katsaus on jaettu merellisen kulttuuriperinnoumln teemoihin (liite 1) joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta)Taumlmaumln jaumllkeen merellisen liikenteen (paitsi vaumlylaumlt) puolustuksen - ja sodankaumlynnin sekauml merellisten elinkeinojen teemoja kuvataan merialuesuunnittelun alueilla pyrkien tuomaan esille alueellisia eroja mikaumlli naumlitauml on Aina selviauml eroja ei kuitenkaan ole loumlydettaumlvissauml kaumlytetyn laumlhdemateriaalin perusteella
Merellisten ammattien ja muun toiminnan harjoittamisen asumisen ja oleskelun teollisuu-den ja vapaa-ajan virkistyksen matkailun ja tarinapaikkojen teemojen osalta esitetaumlaumln vain yleiskuvaukset ei aluekohtaisia kuvauksia Naumlistauml teemoista ei ole saatavilla riittauml-vaumlsti digitaalista paikkatietoa ja muuta digitaalisessa muodossa olevaa tietoa Monet naumlistauml teemoista edustavat nuorempia kulttuuriperinnoumln ilmioumlitauml tai aihepiirejauml joita on alettu tutkia vasta viime vuosikymmeninauml joten niiden osalta puuttuu valtakunnallinen inventointi Osa teemoista on myoumls sellaisia (esimerkiksi kylpylaumlt ja telakat) joita esiintyy merialueiden lisaumlksi tyypillisesti myoumls sisaumlmaassa joten teemojen kartoitus on edelleen yleistasolla Teemojen alueellista jakautumista on kuitenkin osin esitetty myoumls kartoilla mikauml kuvastaa niistauml taumlllauml hetkellauml saatavilla olevaa tietoa
Kartoissa on esitetty merialueen lisaumlksi usein myoumls koko Suomi sisaumlvesistoumlineen maan meren ja jokien vaumllisen vuorovaikutuksen havainnollistamiseksi sekauml merialueille sijoittuvien ilmioumliden visualisoimiseksi Taumlten saadaan esille kulttuuriperinnoumln rannikolle ja saaristoon sijoittuvat ilmioumlt
Merellisen kulttuuriperinnoumln teemoittamisessa ja kuvailussa on hyoumldynnetty vuonna 2017 julkaistun Suomen arkeologisen kulttuuriperinnoumln oppaan teemajakoa jota on taumlydennetty vastaamaan paremmin merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tarvetta Uusia tee-moja ovat muun muassa laivaloukut meripelastusasemat ja merelliset kylpylaumlt Teemajako kuvataan liitteessauml 1
7
Tilannekuvauksessa ei ole esitelty kaikkia arkeologisen oppaan tai muiden tietolaumlhteiden merialueille sijoittuvia lukuisia teemoja vaan mukaan on valikoitu kohdetyyppejauml jotka ovat selkeaumlsti merellisiauml kaumlyttoumltarkoitukseltaan ja joista loumlytyy riittaumlvaumlsti paikkatietoa karttavisualisointien tuottamiseksi Taumlten pois ovat jaumlaumlneet muun muassa uskonnon harjoittamiseen hautaamiseen tai salakuljetukseen telakoihin veistaumlmoumlihin pursiseura-rakennuksiin ja kieltolakiin liittyvaumlt teemat On selvaumlauml ettauml katsauksessa ei ole kaumlsitelty kaikkia mahdollisia merialueille sijoittuvia kulttuuriperinnoumln teemoja vaan valintoja on jouduttu tekemaumlaumln
Museoviraston rooli merellisessauml ja vedenalaisessa kulttuuriperinnoumlssauml
Museovirastossa merellisen kulttuuriperinnoumln asioita hoidetaan muun muassa Kulttuu-riympaumlristoumlpalvelut -osastossa joka osallistuu merellisen kulttuuriympaumlristoumln suojeluun maumlaumlrittaumlmiseen ja arvottamiseen sekauml lausuntotyoumlhoumln Taumltauml tyoumltauml tehdaumlaumln yhdessauml esi-merkiksi maakuntamuseoiden kanssa yhteistyoumlsopimusten puitteissa
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Museovirasto vastaa ainoana viranomaisena koko Manner-Suomen alue- ja sisaumlvesien kulttuuriperinnoumlstauml Virasto tekee viranomaistoimintana myoumls meriarkeologisia kenttaumltoumlitauml Museoviraston Kansallismuseo vastaa merellisen kult-tuuriperinnoumln esittelystauml Suomen merimuseossa Kotkassa merikeskus Vellamossa Museo myoumls tallentaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml ja vastaa kokoelmatoiminnasta
Merellinen kulttuuriperintouml ja merialuesuunnittelu
Merialuesuunnittelun avulla edistetaumlaumln merialueen eri kaumlyttoumlmuotojen kestaumlvaumlauml kehitys-tauml ja kasvua sekauml meriympaumlristoumln hyvaumln tilan saavuttamista Esimerkiksi vedenalainen kulttuuriperintouml on yksi kaumlyttoumlmuoto ja toiminto samalla tavalla kuin vaikkapa kalastus laivaliikenne ja merelliset tuulivoimapuistot Kulttuuriperintouml voidaan naumlhdauml myoumls etuna
Merialuesuunnittelussa mahdollisesti huomioitava kulttuuriperintouml liittyy sekauml veden pinnan ylaumlpuoliseen kulttuuriperintoumloumln ettauml vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln Taumlmauml kulttuuripe-rintouml voi olla luonteeltaan ja laumlhtoumlkohdiltaan merellistauml mutta se voi olla myoumls muuta merialueiden kulttuuriperintoumlauml Onkin hyvauml huomioida ettauml taumlssauml tilannekuvakatsauksessa esitellaumlaumln laumlhinnauml merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Kuitenkin Manner-Suomen kolmella merialuesuunnittelualueella sijaitsee muutakin kulttuuriperintoumlauml kuin pelkaumlstaumlaumln merellistauml tai vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto osallistuu merialuesuunnitteluun muun muassa antamalla viranomaisroolis-saan lausuntoja sekauml osallistumalla sidosryhmaumltyoumlskentelyyn tyoumlpajoihin seminaareihin ja hankkeisiin Naumlitauml hankkeita ovat muun muassa BalticRIM Baltacar sekauml Meritietopor-taali BalticRIM eli Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management -hankkeessa (2017ndash2020) merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml tuodaan mukaan merialuesuunnitteluun Hankkeessa luodaan hyviauml kaumlytaumlntoumljauml erilaisten merellisten ja
8
vedenalaisten kulttuuriperintoumlalueiden maumlaumlrittelyyn suunnitteluun konflikti- ja syner-giatarkasteluihin sekauml kestaumlvaumln sinisen kasvun kuten merellisen kulttuuriperintoumlturismin edellytyksiin Hankkeessa testataan myoumls eurooppalaisen maisemayleissopimuksen so-veltuvuutta vedenalaisiin maisemiin2
Baltacar eli Baltic History Beneath the Surface - hankkeessa (2017ndash2019) edistetaumlaumln vedenalaisen kulttuuriperinnoumln turismipotentiaalia sekauml parannetaan hylkyjen saavutet-tavuutta merenpohjassa Hankkeessa etsitaumlaumln myoumls uusia tapoja esitellauml vedenalaista kulttuuriperintoumlauml jotta myoumls ei-sukeltavien keskuudessa heraumlisi mielenkiinto vedenalaista kulttuuriperintoumlauml kohtaan Hylyistauml tehdaumlaumln esimerkiksi 3D-malleja ja 3D-printtejauml opas-kirjoja ja esitteitauml sekauml 360˚ -kuvauksella luotuja virtuaalisukelluksia3
Meritietoportaali -hankkeen tavoitteena on yhdistaumlauml Suomen merialan toimijoiden tietoja ja aineistoja yhden nettisivun alle Sivusto aukeaa vuoden 2020 alkupuolella nimellauml itamerifi Se tulee tarjoamaan muun muassa reaaliaikaista meritietoa karttoja ladattavia tutkimusaineistoja tilaraportteja infograafeja opetusmateriaaleja sekauml yleistauml meritietoaPortaalissa esitellaumlaumln myoumls merellisen kulttuuriperinnoumln eri osa-alueita suojelua tutkimusta ja toimijoita Lisaumlksi nostetaan esiin kiinnostavia merellisiauml kulttuuriperintoumlkohteita Kohteita on valikoitu ympaumlri Suomen majakoita linnakkeita hylkyjauml ja perinteisiauml kalastajakyliauml sekauml luotsiasemia
2 Kansainvaumlliset yhteistyoumlhankkeet Museovirasto httpsmuseovirastofifitietoa-meistakansainvali-nen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 21320193 Kansainvaumllisiauml yhteistyoumlhankkeita Museovirasto httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansain-valinen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 2132019
9
11 Tutkimus ja kulttuuriperintoumlinventoinnit
Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyviauml tietoja kirjallisuutta arkistolaumlh-teitauml rekistereitauml luetteloita ja muita laumlhteitauml on lukuisia Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls erilaisia kaumlsitteitauml ja niiden maumlaumlrittelyjauml Edempaumlnauml esitel-laumlaumln naumlistauml taumlrkeimmaumlt
Kulttuuriperinnoumln tutkimuksessa on kaumlsitelty merellistauml kulttuuriperintoumlauml useissa eri oppiaineissa ja opinnaumlytetoumlissauml esimerkiksi historian tutkimuksessa kansatieteessauml taloushistoriassa sekauml arkeologiassa ja merihistoriassa Tutkimustuloksia on esitelty monissa yksittaumlisissauml julkaisuissa ja aikakausisarjoissa Merellistauml kulttuuriperintoumlauml on esitelty myoumls julkaisu-sarjoissa sekauml laajemmissa kokonaisesityksissauml joita ovat esimerkiksi Nautica Fennica4- ja Navis Fennica5 -sarjat sekauml Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaa6 -julkaisu Lisaumlksi erityisesti kuntahistoriikeissauml sekauml saaristoa kuvaavissa teoksissa on runsaasti tietoa merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Myoumls kuntien kaavoitusaineistoista loumlytyy tietoa
Suomessa on tehty vain muutamia valtakunnallisen tason merellisen kulttuuriperinnoumln inventointeja Vuonna 2009 valmistuneessa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen ympaumlristoumljen inventoinnissa (RKY) kiinnitettiin huomiota muun muassa saaristolaiskyliin kalastajatiloihin ja merilinnoituksiin Lisaumlksi vuosina 1996ndash2000 tehtiin merivaumlylien raken-nusperinnoumln inventointi7 jossa kohteena olivat muun muassa majakat luotsiasemat ja loistot
4 Kausijulkaisu Suomen Merihistoriallinen Yhdistys 1976ndash19905 Riimala (toim) Navis Fennica s 1-4 1993ndash19956 Ehrensvaumlrd et al 19957 Nyman 2009
1 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TUTKIMUS TIETOLAumlHTEET JA -PUUTTEET SEKAuml KAumlSITTEET
10
Muutamat maakuntaliitot ovat tehneen myoumls maakunnallisia yleisesityksiauml kuten esi-merkiksi Pohjanmaan merellisen perinnoumln yleiskatsaus8 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa vuosina 2010ndash2016 nostettiin esille merellisiauml maisema-alueita ja merivaumlyliauml Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Suomessa on tehty inventointeja paumlaumlasiassa vain alueilla joille on suunniteltu vesirakennus- tai kaavoitus-hankkeita Meneillaumlaumln olevassa VARK-hankkeessa jossa maumlaumlritellaumlaumln valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet tullaan huomioimaan myoumls merellisiauml ja vedenalaisia kohteita
Valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden mukaan suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin inventointeihin joita ovat yllaumlmainituista valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY) valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet sekauml valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet
8 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001
Kuva Svartbaringdanin tunnusmajakka Helsingin edustalla Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250162126
11
12 Tietolaumlhteitauml
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna (wwwkyppifi) on Museoviraston sivusto joka sisaumlltaumlauml viraston arkistoon rekistereihin ja kokoelmiin tallennettua tietoa arkeologisesta kulttuu-riperinnoumlstauml ja rakennetuista kulttuuriympaumlristoumlistauml Palvelun kautta voi ladata maksutta paikkatietoaineistoja ja tutkimusraportteja9
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ja kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset
Museoviraston Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri sisaumlltaumlauml mahdollisimman ajantasaiset perustiedot Manner-Suomen muinaismuistolain rauhoittamista maa- ja vesialueiden muinaisjaumlaumlnnoumlk-sistauml ja muista arkeologisista kohteista Kohteisiin on linkitetty tietoja myoumls niihin liittyvistauml tutkimusraporteista ja esineloumlydoumlistauml
Vuonna 2018 rekisterissauml oli yli 50 000 kohdetta joista noin 32 000 on rauhoitettuja kiin-teitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Vedenalaiskohteita rekisterissauml oli 2100 joista noin 1500 sijaitsee rannikon maakunnissa Eniten vedenalaiskohteita tunnetaan Uudeltamaalta (770 kohdet-ta) Rannikon vedenalaiskohteista noin 630 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin vedenalaisia kohteita on otettu mukaan myoumls niin sanotun Ruti-lus-raportin10 ldquoThe 100rdquo -listaan jossa esitellaumlaumln koko Itaumlmeren alueelta 100 kiinnostavaa vedenalaista kohdetta Raportti valmistui vuonna 2006 osana Itaumlmeren alueen vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tyoumlryhmaumln tyoumlskentelyauml Liitteessauml numero 2 on listattu sekauml Suomen aluevesien Rutilus-listan kohteita ettauml myoumls muita mielenkiintoisia vedenalaiskohteita Yhteensauml naumlitauml Manner-Suomessa sijaitsevia kohteita on 26
Muinaismuistolain rauhoittamat kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tulee huomioida maankaumlytoumln suunnittelussa Hankkeita valmisteltaessa on selvitettaumlvauml tulevatko hankkeet koskemaan muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Jos muinaisjaumlaumlnnoumls vahingoittuu tai tuhoutuu hanketta toteutettaessa jaumlaumlnnoumls on tutkittava etukaumlteen arkeologisesti tiedon talteen saamiseksi
9 Inventointi- ja tutkimusraportteja loumlytyy sekauml kulttuuriympaumlristoumln palveluikkunasta wwwkyppifi (kulttuuriympaumlristoumln tutkimusraportit) ettauml myoumls Museoviraston asianhallintajaumlrjestelmaumlstauml asiatmu-seovirastofi josta loumlytyy raportit vuodesta 2018 alkaen 10 Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Bal-tic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703ndash51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf 812019
12
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY)
Museoviraston valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen (RKY) inventoinnin kohteet antavat alueellisesti ajallisesti ja kohdetyypeittaumlin kokonaiskuvan Suomen rakennetun ympaumlristoumln historiasta ja kehityksestauml Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat monipuolisesti rakentamisen kehitystauml eri aikakausina Valtakunnallisesti merkittaumlviauml rakennettuja kulttuuriympaumlristoumljauml on yli 1200 joista 71n kohteen ympaumlristoumln nykyluonteeksi on maumlaumlritelty merialue
Inventoinnissa on mukana lukuisia rannikon ja saariston kohteita vesivaumlyliauml historiallisia linnoja ja linnoituksia kirkkojen ympaumlristoumljauml kaupunkeja teollisuusalueita telakoita sekauml merenkulun saaristolaisasutuksen ja kesaumlasumisen alueita Valitut kohteet ovat hyvin saumli-lyneitauml esimerkkejauml Suomen merialueiden merellisistauml elinkeinoista toiminnoista ja niiden tuottamasta rakennetusta kulttuuriympaumlristoumlstauml Liitteessauml 3 on listattu RKY-inventoinnin merellisiauml kohteita
RKY-kohteiden rajauksia on ulotettu myoumls vesialueille pyrkien varmistamaan rannan ja vedenalaisen kulttuuriympaumlristoumln sisaumlltyminen arvoalueisiin RKY-kohteiden rajauksia tarkastellaan ja tarkistetaan maankaumlytoumln suunnitteluprosessien yhteydessauml Tarvittaessa tehdaumlaumln esimerkiksi arkeologisia vedenalaisinventointeja
RKY-kohdeluettelo on valtioneuvoston paumlaumltoumlksellauml otettu maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympaumlristoumln osalta 112010 alkaen Paumlaumltoumls edellyttaumlauml ettauml valtakunnal-lisesti arvokkaiden kulttuuriympaumlristoumljen ja luonnonperinnoumln arvot kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekauml valtion viranomaisten toiminnassa
Valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen lisaumlksi on tunnistettu maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympaumlristoumljauml
13
bull Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumltbull Haapasaaren saaristokylaumlbull Kaunissaaren saaristokylaumltbull Virolahden graniittilouhoksetbull Ruotsinsalmen merilinnoitusbull Tiutisen asuinaluebull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka - ja kalastusyhdyskunnatbull Helsingin houmlyrylaivareittien kesaumlhuvila -asutusbull Paumlaumlkaupunkiseudun 1 maailmansodan linnoitteetbull Hankoniemen sotahistorian kohteetbull Hauensuolen kalliopiirrosaluebull Baroumlsundin vaumlylaumlbull Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakatbull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Svartholman linnoitusbull Bjoumlrkholmin luotsiasemabull Jussaroumln kaivossaaribull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilatbull Struven astemittausketju (1 mittauspiste)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Suomenlahti
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY-kohteita ovat
Kuva Valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristoumlkohde Pyhaumljoen kalar-annat Kaukon kalalanssi Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museovirasto KY1551
14
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Suomenlahti
15
bull Bengtskaumlrin majakkabull Hiittisten kirkonkylaumlbull Oumlroumln linnakebull Katanpaumlaumln linnakebull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Saumlpin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Laumlnsi-Turunmaan saaristoasutusbull Laumlnsi-Turunmaan ulkosaariston kylaumlasutusbull Kemioumlnsaaren ulkosaariston kylaumlasutusbull Seilin hospitaalibull Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Bryggmanin huvilatbull Pihlavan huvilatbull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajatbull Maumlntyluodon luotsi- ja satamaympaumlristoumlbull Reposaaren yhdyskuntabull Santakarin pookibull Stroumlmman kanava
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
16
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Saaris-tomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
17
Kuva Ouran pooki Merikarvialla Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016909
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta)bull Hailuotobull Iin Roumlytaumln luotsiasemabull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Kallakarien kalastajatukikohdatbull Poroluodonkarin kalastajatukikohdatbull Iso-Kraaselin tunnusmajakkabull Taskun tunnusmajakkabull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasemabull Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Saumllgrundin majakka luotsiasemabull Laxhamn Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaretbull Oumluranin kalasatamabull Raippaluodon kylauml ja kalasatamabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
18
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
19
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta jotka on vahvistettu vuonna 1995 valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksellauml Maisema-alueet on merkitty maakuntakaavoi-hin Naumliden maisema-alueiden paumlivitys ja kuulemiset toteutettiin vuosina 2010ndash201611 Uusi ehdotus sisaumlltaumlauml 183 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Paumlivitysinventoinnin alueet eivaumlt ole vielauml voimassa12 eikauml niistauml ole vielauml saatavilla avoimia paikkatietoai-neistoja13 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lisaumlksi paumlivitysinventoinnissa tunnistettiin myoumls maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita14
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa nostettiin esille myoumls joitakin aiemmassa inventoinnissa vaumlhaumllle huomiolle jaumlaumlneitauml teemoja Naumlitauml ovat muun muassa saaristoelinkeinojen kalastuksen ja merivaumlylien maisemat sekauml naumliden merkitys osana suomalaista kulttuurihistoriaa ja maisemakuvastoa Saaristoelinkeinoja edustaa kolme maisemallisesti ja kulttuurisesti merkittaumlvaumlauml merialuetta itaumlisellauml Suomenlahdella Saaristomerellauml ja Merenkurkun saaristossa Lisaumlksi saaristolaiskulttuuria kuvastavat jotkin Pohjois-Pohjanmaan rannikon kohteet15
Paumlivitysinventoinnissa maumlaumlriteltiin maisemanaumlhtaumlvyyksiksi muun muassa Hailuodon Helsingin edustan merimaisemat sekauml Stroumloumlmin merivaumlylauml Maisemanaumlhtaumlvyydet ovat kohteita joihin kuuluu luonto- ja maisemamatkailukohteina tunnettuja naumlkoumlalapaikkoja maisemallisesti ainutlaatuisia luonnon- ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia sekauml symboli- ja identiteettiarvoltaan huomattavia maisemakohteita 16
11 Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi 71201912 Tavoitteena on ettauml paumlivitysinventoinnista tehdaumlaumln valtioneuvoston paumlaumltoumls joka korvaa vuoden 1995 mukaisen aluevalikoiman13 Koska paumlivityksen alueista ei ole saatavilla avoimia paikkatietoaineistoja esitetaumlaumln taumlssauml katsauk-sessa kartoilla vuoden 1995 maisema-alueet14 Kaituri et al 2017 s 6915 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 616 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
20
Kartta Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
21
bull Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema- alueet (1995) Suomenlahti
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
22
Maisema-alueiden paumlivityksessauml varmistettiin ettauml jokaisen maisemamaakunnan ja mai-semaseudun olennaisimmat piirteet tulevat edustetuiksi maisema-aluevalikoimassa Vas-taavasti saaristo- ja merialueiden kohteilla pyrittiin huomioimaan kylien kalavedet sekauml kalastukseen ja karjatalouteen liittyvaumln kausiliikkumisen rajat Maisema-aluevalikoiman merivaumlylaumlt ovat kokonaisuuksia jotka jokin tietty kulkuvaumlylauml tai reitti on historiallisesti sitonut tai sitoo edelleen omaksi toiminnalliseksi yksikoumlkseen17
Taumlydennysinventoinnissa hyoumldynnettiin muun muassa Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsre-kisteriauml18
17 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 8ndash1018 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
23
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet (1995)
24
bull Bromarvin ja Tenholanharjun viljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
25
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet (1995)
26
bull Haumlrkmeren kulttuurimaisemabull Harrstroumlmin jokilaakson kulttuurimaisemabull Merenkurkun saaristomaisematbull Bjoumlrkoumlbyn saariston kulttuurimaisemabull Vattajan rantamaisematbull Rahjan saaristomaisemat ja Kalajoen hiekkasaumlrkaumltbull Hailuotobull Limingan lakeuden kulttuurimaisemabull Simon rannikon kulttuurimaisemat
Kuva Hailuodon rantamaisemaa Marjaniemessauml Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museo-virasto kuva KY1115
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema -alueita ovat
27
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen valtakunnal-lisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
28
Suomessa on neljauml valtakunnallista maisemanhoitoaluetta jotka on perustettu ympaumlristoumlmin-isterioumln paumlaumltoumlksellauml19 Merellisiauml kohteita naumlistauml ovat Skaumlrlandetin sekauml Simon maiseman-hoitoalueet Maisemanhoitoalueet on perustettu luonnonsuojelulain nojalla ja niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekauml alueiden historiallisia ominaispiirteitauml20
Maisemanhoitoalueet vastaavat eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa esitetty-jauml tavoitteita vuorovaikutteisesta maisemanhoidosta ja maiseman kautta rakentuvasta positiivisesta yhteisoumlllisyydestauml21
Rakennusperintoumlrekisteri
Museoviraston rakennusperintoumlrekisteristauml22 loumlytyy tietoa niistauml kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennusryhmistauml rakennuksista ja rakennelmista jotka on suojeltu raken-nussuojelulain asetuksen 4801985 kirkkolain ortodoksisista kirkoista annetun lain tai 2010 voimaan tulleen rakennusperinnoumln suojelusta annetun lain nojalla
Lisaumlksi rekisteriin tallennetaan tietoja muun muassa valtion keskeisestauml rakennusperinnoumlstauml sekauml viraston suojelusopimuksiin ja selvityksiin sisaumlltyvistauml kohteista Rekisteriin viedaumlaumln myoumls sellaiset Museoviraston intressikohteet jotka nousevat esiin viraston viranomais- jaasiantuntijatoiminnassa
Suomen maisemanhoitoalueet ovat
bull Skaumlrlandetin maisemanhoitoalue (Raasepori)bull Hyypaumlnjoen maisemanhoitoalue (Kauhajoki)bull Kairalan-Luiron maisemanhoitoalue (Pelkosenniemi)bull Simon maisemanhoitoalue (Simo)
Maisemanhoitoalueet
29
Rekisteriin tallennetaan kuvaus kohteiden ja rakennusten nykytilasta historiasta sekauml eri-laisista toimenpiteistauml Lisaumlksi rekisteristauml loumlytyy tietoja kohteen tai rakennuksen suojelun eri vaiheista annetuista lausunnoista kuulumisesta RKY- inventointiin tai muinaisjaumlaumlnnoumls-rekisterin kohteeseen Rekisteristauml ilmenevaumlt myoumls restaurointihankkeet
Merellisen kulttuuriperinnoumln kohteita rekisterissauml ovat muun muassa majakat (37 koh-detta) Marjaniemen luotsi- ja majakkayhdyskunta Pirttisaaren saaristokylauml Ailinpietin kalastajakaumlmppauml sekauml muun muassa Utoumln ja Jussaroumln saarten rakennukset ja Turun Pommilan telakka
19 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml Sivuilta loumlytyy myoumls jokaisen hoitoalueen rajaus kartalla httpswwwymfifi- FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201920 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuon-nonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201921 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201922 Rakennusperintoumlrekisteri httpskyppifipalveluikkunarapeareadaspr_defaultaspx
30
Kuva Ailinpietin kalastajakaumlmppauml Selkauml-Sarvi Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
31Kartta Rakennusperintoumlrekisterin merelliset kohteet
32
Perinnealusrekisteri
Museoviraston Perinnealusrekisteristauml loumlytyy tietoja sellaisista Suomen merenkulun his-torian kannalta arvokkaista aluksista jotka ovat myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa Rekisteriin hyvaumlksytyn aluksen tulee olla iaumlltaumlaumln vaumlhintaumlaumln 50 vuotta vanha ja Suomessa rakennettu Ulkomailla rakennetut alukset voidaan hyvaumlksyauml rekisteriin jos ne ovat olleet kaumlytoumlssauml Suomessa yli 50 vuotta23 Perinnealukset edustavat liikenteen kelluvaa ja liikkuvaa kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto on hyvaumlksynyt rekisteriin yhteensauml 93 alusta joista 32 aluksen kotipaikka on rannikolla (Helsinki 15 Turku 6 Porvoo 3 Hamina 2 Oulu 2 Rauma 2 Maarianhamina 1 ja Kotka 1)
23 Perinnealusrekisteri httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusre-kisteri 2722019
33
Kartta Perinnealusrekisterin perinnelaivat
34
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas
Wikipohjainen paumlivitettaumlvauml Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas24 kertoo mitauml arkeolo-ginen kulttuuriperintouml tarkoittaa Suomessa ja millaisista kohdetyypeistauml se koostuu Kes-keistauml oppaassa on sen kuvaileminen miltauml kohteet naumlyttaumlvaumlt maastossa Mitkauml merkit kertovat hylystauml vanhasta satamasta tai meritaistelusta Lisaumlksi opas kertoo kohteiden historiasta taustasta ja levinnaumlstauml Oppaassa esitellaumlaumln myoumls merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohdetyyppejauml kuten kompassiruusu kalastus- ja laivanrakennuspaikka
Yhteistyoumlnauml laadittua opasta on ollut tekemaumlssauml runsaat seitsemaumlnkymmentauml arkeologian asiantuntijaa Museovirastosta maakuntamuseoista ja yliopistoista
Valtakunnallisesti merkittaumlvien arkeologisten kohteiden luettelo (VARK)
Museovirastossa alkoi heinaumlkuussa 2018 kolmivuotinen VARK-hanke valtakunnallisesti mer-kittaumlvien arkeologisten kohteiden maumlaumlrittaumlmiseksi Tavoitteena on valmistaa kohdeluettelo jossa on mukana mahdollisimman kattavasti Manner-Suomen erityyppiset muinaisjaumlaumlnnoumlk-set eri aikakausilta Luettelossa pyritaumlaumln myoumls alueelliseen edustavuuteen Kohdeluetteloa tehtaumlessauml tullaan huomioimaan myoumls merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Tavoitteena on ettauml kohdeluetteloa voidaan kaumlyttaumlauml valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumlta-voitteiden tarkoittamana inventointina
Kansallismaisemat
Vuonna 1992 ympaumlristoumlministerioumln kansallismaisematyoumlryhmauml valitsi 27 kansallismaisemaa jotka ilmentaumlvaumlt Suomen edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitauml Kansallismaisemilla on suuri symboliarvo ja niillauml on erityistauml kansallista merkitystauml kulttuurin historian ja maiseman kannalta Useat kansallismaisemat toimivat naumlhtaumlvyyksinauml ja lisaumlksi niillauml on arvoa virkistyksen ja matkailun naumlkoumlkulmasta Merellisiauml kansallismaisemia ovat Merellinen Helsinki Saaristomeri Merenkurkun saaristo ja Hailuoto25
Kansallismaisemille ei ole maumlaumlritelty tarkkoja alueellisia rajoja eikauml niillauml ole juridista statusta alueiden kaumlytoumlssauml
24 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas httpakpnbafi 141201925 Kaituri et al 2017 s 69
35Kartta Kansallismaisemat
36
Kansalliset kaupunkipuistot
Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on saumlilyttaumlauml kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml laajana ja eheaumlnauml kokonaisuutena Maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvat kaupunkipuistot ovat osa kestaumlvaumlauml kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista26
Kaupunkipuistojen verkosto muodostuu Suomen kehitysvaiheiden kannalta taumlrkeistauml ja rooleiltaan erilaisista kaupungeista Kaupunkipuistot kertovat paikallisesta kulttuurihis-toriasta ja kuvastavat kaupunkien ominaispiirteitauml
26 httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_kaupunki-puistot 2722019
Suomessa on yhdeksaumln kansallista kaupunkipuistoa joista merellisiauml kaupunkipuistoja ovat
bull Porin kansallinen kaupunkipuisto (Porin kaupunki)bull Turun kansallinen kaupunkipuisto (Turun kaupunki)bull Hangon kansallinen kaupunkipuisto (Hangon kaupunki)bull Porvoon kansallinen kaupunkipuisto (Porvoon kaupunki)bull Kotkan kansallinen kaupunkipuisto (Kotkan kaupunki)
37
Kartta Kansalliset kaupunkipuistot Merelliset kaupunkipuistot on merkitty sinisellauml
38
Porin kansallinen kaupunkipuisto
Kokemaumlenjoen suistossa ja rannoilla sijaitseva Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen historiallisesti merkittaumlvimmaumln joen ja jokisuiston sekauml suomalaisten asu-tuksen kehittymisen vaiheista Kokemaumlenjoen vesitietauml pitkin asutus kulttuuri ja uudet virtaukset levisivaumlt vuosituhansien saatossa rannikolta sisaumlmaahan Kaupungin kehitys alkoi jokisuun kauppapaikasta27 Kaupunkipuiston alueella ovat saumlilyneet kaupungin synty- ja kehityshistorian ymmaumlrtaumlmisen kannalta olennaiset piirteet Porin perustamisen aikaan 1550-luvulla meri lainehti aivan kaupungin rannassa mutta purjehdusvaumlylaumlt alkoivat ma-daltua maankohoamisen seurauksena jo muutamassa vuosikymmenessauml Kaupunkia ei kuitenkaan siirretty vaan sen ulkosatamat Maumlntyluoto ja Tahkoluoto siirtyivaumlt ulommaksiKaupunkipuiston alueella on muun muassa vanhaa joen aumlaumlrellauml olevaa teollisuusmiljoumloumltauml 1800-luvulta ja kesaumlhuviloita 1900-luvun vaihteesta28
Turun kansallinen kaupunkipuisto
Turun kansallisen kaupunkipuiston ytimenauml on Aurajoki-miljoumlouml Puiston alue ulottuu Au-rajokilaakson kulttuurimaisemasta Ruissaloon Kaupunkipuisto perustuu Turun asemaan Suomen vanhimpana kaupunkina Itaumlmeren satamakaupunkina sekauml hallinnon kirkon tieteen kaupan ja teollisuuden keskuksena Aurajokisuun edustalla olevaan Ruissalon saareen rakennettiin 1800-luvun puolivaumllistauml alkaen huviloita kesaumlasunnoiksi ja kaupungin sisaumlaumlntulovaumlylaumln kaunistukseksi Aurajoen suu on sataman telakkanostureiden ja teollisuus-perinnoumln aluetta29 Turun kaupunkipuiston alueeseen ei kuulu laajaa saaristoaluetta mutta mereen laskeva joki rantoineen ja meren laumlheisyys ovat puiston olennaisia ominaisuuksia
Hangon kansallinen kaupunkipuisto
Hangon kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Hankoniemen ranta-alueita ja laaja me-rialue saarineen niemen ympaumlrillauml Kaupunkipuiston alue kuvaa Hangon kaupungin ke-hityshistoriaa sen perustamisesta laumlhtien Hankoniemi ja siitauml haarautuva Tulliniemi ovat Suomen mantereen etelaumlisimmaumlt kohdat ja maantieteellisellauml asemalla on ollut keskeinen merkitys kehitykselle Kaupunki perustettiin hyvaumllle satamapaikalle 1874 Hanko mainitaan satamapaikkana kuitenkin jo keskiajalla Ruotsalaiset linnoittivat Hangon edustan saaria 1700-luvulla ja 1900-luvun alussa linnoittajina olivat puolestaan venaumllaumliset 1800-luvulla alkanut kylpylaumlkulttuuri ja -matkailu hyoumldynsivaumlt monipuolista luontoa dyynialueineen kallioineen ja puistoineen Pitkaumlaikaisen merenkulun seurauksena Hangon saaristosta kaupunkipuiston alueelta tunnetaan lukuisia vanhoja laivojen hylkyjauml30
27 httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja-metsatporin-kansallinen-kaupunkipuistomi-ka-ka nsallinen 71201928 Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnittelusarja C642008 s 9 16 6629 Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Turun kaupunki 2011 s 6ndash7 10 1930 Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 s 4ndash5
39
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto ulottuu Vanhasta Porvoosta jokisuistoa pitkin etelaumlaumln saaristoon Alueeseen jossa on niin kaupunkinaumlkymiauml kuin suisto- ja saaristolaismaisemia kuuluu monia kaupungin kehityksestauml ja merellisestauml historiasta kertovia kohteitaPorvoonjoen varrella olevan 700ndash1300-luvuilla kaumlytoumlssauml olleen Iso Linnamaumlen luona oleva Maarinlahti lienee ollut muinaissatama Haikkoonselaumlllauml olevalle Bjoumlrkholmenin saarelle perustettiin 1899 luotsiasema laivaliikennettauml turvaamaan Haikkoonselaumlllauml olevat Yttre ja Lilla Barlastholmen ovat pieniauml saaria joihin Porvooseen saapuneet purjelaivat aikoinaan jaumlttivaumlt painolastinsa Hamari on vanha satamapaikka jonka edustalla laivoja lastattiin ja purettiin Alueella oli 1850-luvulta laumlhtien myoumls telakkatoimintaa ja Hamarin edustan saarilla toimi saha siihen liittyvine rakennuksineen ja puutavaravarastoineen31
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Itaumlisen Suomenlahden merialueita Ky-mijoen rantoja Korkeakoskelle ja Siikakoskelle asti sekauml keskustan puistoja ja rakennet-tuja kortteleita Kaupunkipuiston erityispiirteitauml ovat joki- ja meriluonto sekauml teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintouml Puistossa on huomioitu erityisesti alueen kalastus- sahateollisuus- sota- merenkulku sekauml -kau-pankaumlyntihistoria jotka ovat merkityksellisiauml myoumls valtakunnallisesti Puistossa ko-rostuu suomalainen linnoitushistoria poikkeuksellisessa laajuudessa Uittorakenteet tuotantolaitokset voimalaitokset satamat ja tyoumlvaumlenasuntoalueet kuvastavat Kotkan teollisuushistoriaa32
31 Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018 s 9 24 55ndash56 61ndash6232 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018 s 13
40
Suomen maailmanperintoumlkohteet
Suomessa on seitsemaumln Unescon maailmanperintoumlkohdetta Suomenlinna Vanha Rauma Petaumljaumlveden vanha kirkko Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Sammallahdenmaumlki Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo Ne edustavat yleismaailmallisesti erityisen merkittaumlvaumlauml kulttuuri- tai luonnonperintoumlauml Kohteista kuusi on kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde
Maailmanperintoumlkohteista Suomenlinna Vanha Rauma Struven ketju sekauml Merenkurkun saaristo sijoittuvat meri- ja saaristoalueille tai niiden vaikutusalueelle Sammallahdenmaumlki edustaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml vaikka se sijaitsee nykyaumlaumln sisaumlmaassa maankoho-amisen seurauksena
Kuva Katariinan meripuisto Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13024
41
Kartta Maailmanperintoumlkohteet
42
Suomenlinna on ainutlaatuinen esimerkki 1700ndash1800-lukujen sotilasarkkitehtuurista ja sillauml on ollut merkittaumlvauml rooli puolustuslinnakkeena Suomenlinnan merilinnoitukseen kuuluu kuusi saarta sekauml laaja vesialue jolta tunnetaan useita hylkyjauml ja vedenalaisia vaumlylaumles-teitauml Linnoitus koostuu useista sotilaskaumlyttoumloumln tarkoitetuista rakennuksista ja rakenteista Suurin osa rakennuksista on saumlilynyt hyvin Suomenlinna valittiin Unescon maailmanpe-rintoumlluetteloon vuonna 199133
Vanha Rauma on merellinen rannikkokaupunkikohde jonka juuret ovat keskiajalla Van-ha kaupunkialue on muodostunut useista historiallisista kerroksista ja rakennuskanta on peraumlisin 1600-1800-luvuilta Suurinta osaa rakennuksista leimaa 1890-luvun purjelaiva-kauden suuruuden aika Vanhan Rauman alue on saumlilynyt autenttisena mikauml tekee siitauml ainutlaatuisen esimerkin perinteikkaumlaumlstauml pohjoismaisesta puukaupunkirakentamisestaVanha Rauma nimettiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 199134
Struven astemittausketjun koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspis-teestauml joista kuusi sijaitsee Suomessa Yksi piste sijaitsee Suomenlahdella Itaumlisen Suo-menlahden kansallispuistossa Mustaviirin saaressa Ketjulla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla Struven ketju merkittiin Unescon luetteloon vuonna 200535
Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko (Houmlga Kusten) muodostavat yhdessauml kahden valtion yhteisen geologisen maailmanperintoumlkohteen jossa Suomen matala mo-reenisaaristo ja Ruotsin jyrkaumlt kalliorannat antavat yhdessauml ainutlaatuisen kuvan noin 10 000 vuotta sitten paumlaumlttyneen jaumlaumlkauden aiheuttamasta maankohoamisilmioumlstauml (8 mmvuosi) ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin Kohteen vesialueilta tunnetaan muun muassa useita hylkyjauml Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmaumlinen maailmanperintouml-luetteloon valittu luonnonperintoumlkohde Se merkittiin luetteloon vuonna 200636
Sammallahdenmaumlen pronssikautinen hautaroumlykkioumlalue edustaa merellistauml kulttuuriperin-toumlauml vaikka se sijaitsee maankohoamisesta johtuen nykyaumlaumln noin 20 kilometrin paumlaumlssauml rannikolta Roumlykkioumlalue on valittu luetteloon Suomen ja koko Skandinavian edustavimpa-na merellisen laumlntisen pronssikautisen kulttuurin kohteena Sammallahdenmaumlki merkittiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmaumlisenauml arkeologisena kohteena37
33 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-
messa 63201934 httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde 81201935 httpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju 81201936 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suomessa 81201937
httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-messa 632019
43
Suomen maailmanperintoumlkohteita ehdotettaessa ei vielauml kiinnitetty huomiota esimerkiksi kohteen statukseen liittyviin mahdollisiin vedenalaisiin elementteihin kuten hylkyihin ja puolustusvarustuksiin Suomenlinnan osalta naumlitauml inventointiin systemaattisesti vasta 2000-luvulla Merenkurkun alueen monet hylyt mainitaan kohteen hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelmassa mutta ne eivaumlt liity kohteen maailmanperintoumlstatukseen
Kuva Auringonlasku Suomenlinnassa Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Eteil 2016
Kuva Sammallahdenmaumlen roumlykkioumlitauml Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG5657
44
13 Tietopuutteita
Suomessa ei vielauml ole riittaumlvaumlsti saatavilla jaumlrjestelmaumlllisesti keraumlttyauml paikkatietoa sisaumlltauml-vaumlauml tietoa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriympaumlristoumlstauml ja -perinnoumlstauml Puutteita on sekauml tiedon maumlaumlraumlssauml ja laadussa ettauml maantieteellisessauml ja aiheittaisessa kattavuudessaKaumlytettaumlvissauml ei ole riittaumlvaumlsti tietoa kohteiden sijainneista laajuudesta luonteesta ajoi-tuksesta ja saumlilyneisyydestauml Puutteelliset tietovarannot vaikeuttavat alueiden ja kohteiden kulttuurihistoriallisen merkittaumlvyyden sekauml selvitys- ja suojelutarpeiden arviointia Lisaumlksi ne vaikeuttavat alueellisten erityis- ja ominaispiirteiden hahmottamista
Taumlssauml tilannekatsauksessa esitetyt kartat perustuvat merellisen ja vedenalaisen kulttuu-riperinnoumln digitaalisiin paikkatietoihin Taumlten ne kuvaavat vain sitauml osaa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml josta loumlytyy paikkatietoa Samalla kartat kertovat siitauml missauml ja millaisia kohdetyyppejauml on sekauml inventoitu maastossa ettauml tutkittu yleisimmin
14 Kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln kaumlsitteitauml
Kulttuuriperintouml
Kulttuuriperintouml on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttauml henkistauml ja aineellista perintoumlauml Aineellinen kulttuuriperintouml voi olla joko irtainta (esimerkiksi kirjat ja esineet) tai kiinteaumlauml (esimerkiksi rakennusperintouml)38
Kulttuuriympaumlristouml
Kulttuuriympaumlristouml tarkoittaa ympaumlristoumlauml jonka ominaispiirteet ilmentaumlvaumlt kulttuurin vai-heita sekauml ihmisen ja luonnon vuorovaikutustaKulttuuriympaumlristoumloumln liittyy myoumls ihmisen suhde ympaumlristoumloumlnsauml ennen ja nyt sille annetut merkitykset tulkinnat ja sen erilaiset nimeaumlmiset Kaumlytaumlnnoumln tyoumlssauml kulttuuriympaumlristouml koostuu kulttuurimaisemasta rakenne-tusta ympaumlristoumlstauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml ja perinnebiotoopeista39
Rakennettu kulttuuriperintouml
Rakennukset ja rakennetut alueet sekauml niitauml yhdistaumlvaumlt liikennevaumlylaumlt ja energiaverkot ovat rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml40 Rakennettua ympaumlristoumlauml voidaan tarkastella sekauml maisema- ja miljoumloumlkokonaisuuksina ettauml rakennusryhminauml ja yksittaumlisinauml rakennuskohteina
38 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201839 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201840 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistorakennettu-kulttuuriymparisto 812019
45
Arkeologinen kulttuuriperintouml
Arkeologisella kulttuuriperinnoumlllauml tarkoitetaan maalla tai vedessauml olevia ihmisen toiminnasta esihistoriallisella ja historiallisella ajalla syntyneitauml jaumlaumlnnoumlksiauml rakenteita kerrostumia ja loumlytoumljauml Niitauml tutkitaan ensisijaisesti arkeologian menetelmin41
Kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat keskeinen osa arkeologista kulttuuriperintoumlaumlmme ja ne on automaattisesti rauhoitettu muinaismuistolailla (2951963) muistoina Suomen ai-kaisemmasta asutuksesta ja historiasta Arkeologiseen kulttuuriperintoumloumln kuuluu myoumls rakenteita ja paikkoja joita ei lueta muinaismuistolain rauhoittamiin muinaisjaumlaumlnnoumlk-siin Naumliden kohteiden42 (esimerkiksi uittolaitteiden jaumlaumlnnoumlkset ja alle sata vuotta sitten uponneet hylyt) saumlilyttaumlmistauml pidetaumlaumln perusteltuna niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintoumlarvojen vuoksi
Merellinen kulttuuriperintouml
Merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Taumlssauml tilannekuvauksessa esitellaumlaumln sekauml Museoviraston vuonna 2016 kaumlyttoumloumln ottama maumlaumlritelmauml ettauml kaumlynnissauml olevassa BalticRIM-hankkeessa kehitelty maumlaumlritelmauml Maumlaumlritelmaumlt eivaumlt ole toisiaan poissulkevia
Merellisen kulttuuriperinnoumln maumlaumlrittelyssauml tarkastellaan rakennuksen tai kohteen merel-listauml funktiota (esimerkiksi majakka ohjaa meriliikennettauml) ja sijaintia (esimerkiksi kirkko sijaitsee saaressa) ja arvioidaan mitkauml tekijaumlt ovat ratkaisevia vai vaikuttaako kumpikin tekijauml kohteen merellisyyteen
Museoviraston vuoden 2016 maumlaumlritelmaumln mukaan merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat laajasti ajateltuna kaikki ympaumlristoumlstauml sekauml maan paumlaumlltauml ettauml veden alta loumlytyvaumlt rakennetut ja arkeologiset jaumlljet joissa naumlkyy ihmisen tapa hyoumldyntaumlauml ja ymmaumlrtaumlauml merta ja vesistoumljauml ennen ja nyt Merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat myoumls arkistoihin kirjastoihin ja museoiden kokoelmiin keraumltty ja niissauml saumlilytettaumlvauml aineisto jonka avulla voidaan esitellauml ja tutkia vesistoumljen kaumlyttoumloumln liittyviauml menneisyyden ilmioumlitauml Merelliseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls aineettomia arvoja43
Merellistauml ja vesistoumljen kulttuuriperintoumlauml sijaitsee meren ja jaumlrvien rannoilla jokien varsilla saaristossa tai ulkomerellauml Ihminen on rakentanut erilaisia rakennuksia rakenteita koneita ja laitteita maan paumlaumllle rantavyoumlhykkeelle veteen ja veden alle Kohteet voivat nykyisin sijaita alkuperaumlisestauml toiminta- ja kaumlyttoumlympaumlristoumlstaumlaumln poiketen maan paumlaumlllauml kokonaan tai osittain hautautuneina maakerroksiin tai veden varassa tai vedenpinnan alapuolella44
41 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistoarkeologinen-kulttuuriperinto 272201942 Niin sanotut muut kulttuuriperintoumlkohteet43 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 544 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 5
46
Luettelo toimintaympaumlristoumljen perusteella luokitellusta merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml loumlytyy liitteestauml numero 4
Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa vaumlitellyt tohtori Laura Seesmeri on BalticRIM-hankkeessa45 kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan merellinen kulttuuriperin-touml on sekauml aineellista ettauml aineetonta kulttuuriperintoumlauml joka liittyy ihmisen suhteeseen mereen ja jonkun yhteisoumln menneisyydestauml loumlytyneisiin resursseihin
Merellinen kulttuuriperintouml on ihmisen jaumlttaumlmiauml jaumllkiauml ja ihmisen ja luonnon vuorovaiku-tuksesta syntyneitauml elementtejauml merellisessauml ympaumlristoumlssauml rajoittuen rannikkoalueelle saaristoon ulkomereen ja niiden maanpaumlaumlllisiin sekauml osittain ettauml kokonaan veden alla oleviin kohteisiin Merellinen kulttuuriperintouml on sekauml konkreettisia jaumllkiauml maisemassa ettauml taitoja ja uskomuksia tapoja ja tottumuksia muun muassa kaumlytaumlntoumljauml tietoa ja tarinoita jotka liittyvaumlt merelliseen maisemaan ja ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle edesauttaen erilaisten yhteisoumljen identiteettien esittaumlmistauml rakentumista ja yllaumlpitaumlmistauml
Merellinen kulttuuriperintouml liittyy muun muassa rannikoiden ja saariston asuttamiseen merenkulkuun kalastukseen ja muuhun merelliseen pyyntikulttuuriin sukeltamiseen sekauml tapoihin ja uskomuksiin jotka ovat liittaumlneet ihmisen osaksi merellistauml ympaumlristoumlauml46
Vedenalainen kulttuuriperintouml
Vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Unescon vuonna 2001 hyvaumlksy-maumlssauml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun sopimuksessa vedenalainen kulttuuriperintouml maumlaumlritellaumlaumln ihmisen olemassaolon kulttuurisiksi historiallisiksi ja arkeologisiksi jaumlaumlnnoumlksiksi jotka ovat olleet osittain kokonaan pysyvaumlsti tai ajoittain veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan47 ICOMOSin vuonna 1996 laatima vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun ja hallinnoinnin suositus maumlaumlrittelee vedenalaisen kulttuuriperinnoumln arkeologiseksi perinnoumlksi joka sijaitsee veden pohjassa tai on sieltauml peraumlisin48
Itaumlmeren alueen valtioiden kulttuuriperintoumlviranomaisten yhteistyoumlnauml laaditun vedenalaisen kulttuuriperinnoumln hallinnon hyvien kaumlytaumlntoumljen ohjeen mukaan vedenalainen kulttuuripe-rintouml tarkoittaa kaikkia kulttuurisia historiallisia jatai arkeologisia ihmisen olemassaolon synnyttaumlmiauml jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat olleet veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan tai joita muutoin pidetaumlaumln historiallisesti merkittaumlvinauml tai jotka ovat kulttuuriperintoumllainsaumlauml-daumlnnoumln suojelemia (COPUCH 2008)49
45 BalticRIM-hankkeesta katso httpwwwbalticrimeu46 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke47 Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage article 1 Definitions48 The ICOMOS International Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage49 The Code of Good Practice for the Management of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region eli COPUCH Baltic Region Heritage Committee httpbaltic-heritageeuworking-groupsunderwater-cultural-heritagecode-of-good-practice 1232019
47
Suomen muinaismuistolain (2951963) mukaan muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aiemmasta asutuksesta ja historiasta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml voivat olla hyvin monenlaiset kohteet maassa ja vedessauml Laivanhylkyjen rauhoitusperusteena on ikauml Vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat joiden voidaan olettaa olleen uponneena vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan
Vedenalainen kulttuuriperintouml Itaumlmeressauml ja Suomessa
Itaumlmeri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ympaumlristouml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kannalta Vuosituhansia kestaumlneen ihmistoiminnan seurauksena Itaumlmeren pohjassa on runsaasti kulttuuriperintoumlauml Itaumlmeren luonnon ominaispiirteet kylmyys pimeys sekauml vaumlhauml-suolaisuudesta johtuva orgaanista ainesta tuhoavan laivamato-nilviaumlisen (Teredo navalis) puuttuminen edesauttavat vedenalaisen kulttuuriperinnoumln saumlilymistauml Pohjoista Itaumlmerta onkin nimitetty hylkyjen aarreaitaksi sekauml maailman suurimmaksi vedenalaiseksimuseoksi50
Yleisin vedenalaisen kulttuuriperinnoumln loumlytoumltyyppi ovat alusten hylyt ja hylyn osat joita on 77 Manner-Suomen kaikista tunnetuista vedenalaiskohteista Hylkyjen ja haaksi-rikkopaikkojen lisaumlksi vedenalaista kulttuuriperintoumlauml ovat vedenalaiset rakenteet kuten satama- ja puolustuslaitteet sekauml kalastukseen liittyvaumlt rakenteet veden alle jaumlaumlneet asuin- ja hautapaikat uhripaikat sekauml erilaiset irtaimet esineloumlydoumlt Yhdessauml vedenalaisen loumlytoumlympaumlristoumlnsauml kanssa ne muodostavat vedenalaisen kulttuurimaiseman
Manner-Suomen merialueilla oli vuonna 2018 tiedossa noin 2100 vedenalaista kohdetta Liitteessauml 2 on lueteltu 26 mielenkiintoista vedenalaista kohdetta joista suurin osa on hylkyjauml
Suomessa on maumlaumlraumltty viidelle merkittaumlvaumllle rauhoitetulle hylkykohteelle muinaismuistolain perusteella erityinen suoja-alue Naumlistauml kauppalaivojen hylyt StMikael Vrouw Maria ja niin sanottu Graringharunan hylky sijaitsevat Paraisilla sotalaiva StNikolain hylky Kotkassa ja sotalaiva Huis te Warmelon hylky Porvoossa Suoja-alueiden avulla halutaan turvata eri-ikaumlisten ja erityyppisten kohteiden ja niiden sisaumlltaumlmaumln tiedon saumlilyminen Suoja-alu-eilla ei saa sukeltaa ilman Museoviraston lupaa eikauml alueilla saa ankkuroida tai kaumlyttaumlauml kohteita vahingoittavia kalastusvaumllineitauml Muutoin muinaismuistolaki ei rajoitasukeltamista muilla historiallisilla kohteilla Manner-Suomessa
50 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
48
Suomen talousvyoumlhykkeeltauml Suomenlahdesta (Suomenlahden suunnittelualue) on pai-kannettu vedenalaista kulttuuriperintoumlauml vesirakennushankkeiden valmisteluun liittyvissauml merenpohjan kartoituksissa sekauml Liikenneviraston (Vaumlylauml) organisoimissa merenpohjan tutkimuksissa Esimerkiksi Venaumljaumln ja Saksan vaumllillauml 2011ndash2012 toteutettua kaasuputkihan-ketta valmisteltaessa kartoitettiin noin 16 kilometrin levyinen kaista koko talousvyoumlhykkeen pituudelta Kahden seuraavan kaasuputken vuosina 2018ndash2019 toteutettua asentamista varten kartoitettiin 15ndash4 kilometriauml leveauml kaista joka menee osittain paumlaumlllekkaumlin aiemmin kartoitetun alueen kanssa Myoumls Suomen ja Viron vaumllille laskettujen saumlhkoumlkaapeleiden ja kaasuputken asentamisen valmistelussa on kartoitettu talousvyoumlhykkeen merenpohjaa kulttuuriperinnoumln paikantamiseksi Vyoumlhykettauml ei kuitenkaan ole kartoitettu kattavasti Taumlllauml hetkellauml tunnetaan muutamia kymmeniauml kohteita joista 15 on viety muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin
Suomenlahdella talousvyoumlhykkeeltauml loumlytyneet kohteet ovat eri-ikaumlisten kauppalaivojen ja sotalaivojen hylkyjauml Esimerkiksi tunnetaan useita oletettavasti 1800-luvulta peraumlisin olevia kauppalaivoja Esimerkkejauml sotalaivoista ovat tunnistamaton tykeillauml ja tykinkuulilla lastattu 1700-luvun kuljetusalus 1893 haaksirikkoutunut venaumllaumlinen monitori Rusalka ja 1944 uponnut saksalainen haumlvittaumljauml Zerstorer Z35 (tai mahdollisesti Z36) Myoumls joitakin ensimmaumlisen ja toisen maailmansodan aikaisia sukellusveneitauml sekauml toisen maailmanso-dan aikaisia sukellusveneiden torjuntaverkkojen jaumlaumlnnoumlksiauml on paikannettu Sotalaivojen hylkyjauml hallinnoi puolustusvoimien organisaatioon kuuluva Sotamuseo51
Pohjanlahdelta talousvyoumlhykkeellauml (Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan sekauml Pohjoi-sen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueet) olevia kohteita tunnetaan hyvin vaumlhaumln
Koska muinaismuistolakia ei sovelleta talousvyoumlhykkeellauml Museovirasto ei ole vuoden 2010 jaumllkeen vienyt siellauml sijaitsevia kohteita muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Talousvyoumlhykkeellauml sovelletaan kuitenkin Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta (UNCLOS United Nations Convention on the Law of the Sea) jonka 149 artiklan mukaan kaikkia merenpohja-alueelta loumlydettyjauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml tulee saumlilyttaumlauml koko ihmiskunnan etua silmaumlllauml pitaumlen Merenpohja-alue tarkoittaa kansallisen lainkaumlyttoumlvallan ulkopuolella olevaa merenpohjaa sisustoineen Sopimuksen yleisiin maumlaumlraumlyksiin kuuluvan 303 artiklan mukaan valtioiden velvollisuutena on suojella merestauml loumlytyneitauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml ja toimia taumltauml varten yhteistyoumlssauml
Vedenalainen maisema
Vedenalaisesta maisemasta on useita maumlaumlritelmiauml Tutkija Laura Seesmeri on BalticRIM-hank-keessa kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan vedenalainen maisema on vedenpinnan alle jaumlaumlvaumlauml aluetta sellaisena kuin ihmiset sen suoraan tai epaumlsuorasti havaitsevat ku-vittelevat tai mieltaumlvaumlt
51 httpssotamuseofietusivuajankohtaista
49
Vedenalaisen maiseman ominaisuudet johtuvat luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta heijastaen erilaisia ajallisia tasoja Vedenalainen maisema kertoo ihmisen ja meren suh-teesta Se on osa havaittavaa ja elettyauml ympaumlristoumlauml vaumllillisesti tai vaumllittoumlmaumlsti erilaisten toimien aistien ja mielleyhtymien kautta Vedenalainen maisema koostuu ympaumlristoumlllisistauml tekijoumlistauml luonnon elementeistauml sekauml floorasta ja faunasta ja ihmisen jaumlttaumlmistauml veden-alaisista jaumlljistauml kuten hylyistauml meritaistelupaikoista vaumlylistauml satamapaikoista merellisen teollisuuden jaumlttaumlmistauml jaumlljistauml sekauml uskonnon harjoittamiseen liittyvistauml jaumlaumlnteistauml ja asu-
Kartta Hylyt joilla on muinaismuistolain (2951963) mukainen suoja-alue on merkitty keltaisella vaumlrillauml
50
tushistorian yleisistauml jaumlljistauml Vedenalaista maisemaa ovat pohjan muodot pohjalla olevat maiseman elementit vaumlliveden ominaisuudet sekauml vedenpinnan laumlpi heijastuva valo ja veden alla osittain tai kokonaan olevat kulttuuriperintoumlkohteet Vedenalaisen maiseman ymmaumlrtaumlminen antaa laajan naumlkemyksen ihmisen ja meren suhteesta menneisyyden ja nykyisyyden kohtaamisesta sekauml ympaumlristoumlllisten muutosten ja kestaumlvaumln kehityksen arvi-oimisesta ottamalla huomioon maiseman fyysiset luonnolliset kulttuuriset ja sosiaaliset puolet52
Suomessa vedenalaisia maisemia ei ole maumlaumlritelty esimerkiksi muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteris-sauml omaksi kohdetyypiksi vaan esimerkiksi Ruotsinsalmen laaja (26 km2) meritaistelualue vedenalaisine maisemineen ja luonnonympaumlristoumlineen on viety rekisteriin tapahtumapaik-kanataistelupaikkana
15 Merellinen kulttuuriperintouml ja sininen kasvu
Kulttuuriympaumlristouml on merkittaumlvauml kulttuurinen taloudellinen ekologinen ja sosiaalinen voimavara sekauml uuden toiminnan mahdollistaja Kulttuuriympaumlristoumln hoito on osa kestauml-vaumlauml kehitystauml53
Sinisen kasvun teemoihin kuuluu meri- saaristo- ja rannikkoalueiden matkailu ja sen kestaumlvauml kehittaumlminen Merelliset kulttuuri- ja luonnonympaumlristoumlt sekauml maisemat ovat merkittaumlviauml vapaa-ajan virkistyksen retkeilyn sekauml hyvinvoinnin ja rauhoittumisen paikkoja Suosittuja veteen liittyviauml harrastuksia ovat veneily purjehdus melonta suppailu sekauml sukeltaminen
Eri puolilla Suomen rannikkoa voi tutustua maamme merellistauml historiaa meriarkeologiaa merenkulkua ja laivanrakennusta esitteleviin museoihin Suomessa toimii ainakin yhdek-saumln meriaiheista museota Naumlmauml sijaitsevat Kotkassa Kristiinankaupungissa Loviisassa Maalahdessa Raahessa Raumalla Siipyyssauml Turussa ja Vaasassa
52 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke53 Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 s 6
51
Kartta Suomen merimuseot
52
Merenrantakaupungeissa sijaitsevat museot esittelevaumlt omien alueidensa menneisyyttauml esineiden valokuvien ja tarinoiden kautta Museoissa on pysyvien naumlyttelyiden lisaumlksi vaihtuvia teemanaumlyttelyitauml ja museolaivoja54 esimerkiksi Sigyn ja Suomen Joutsen Turussa Museoissa esitellaumlaumln myoumls alueiden meriarkeologista toimintaa ja vedenalaisia loumlytoumljaumlMuseoissa halutaan tuoda esiin myoumls paikallisia merenkulkuperinteitauml ja laivanrakennusta Myoumls perinnealukset tarjoavat mahdollisuuksia merelliseen turismiin
Suomen rannikon ja saariston majakoista matkailijoille ja retkeilijoumlille suunnattua toimin-taa on ainakin Bengtskaumlrissauml Soumlderskaumlrissauml Marjaniemessauml Isokarissa Kylmaumlpihlajassa Utoumlssauml Valassaarilla Russaroumlssauml Saumlpissauml ja Tankarissa Naumlihin kohteisiin on tarjolla ve-siliikenneyhteyksiauml sekauml muita palveluja kuten opastettuja kierroksia youmlpymispalveluja tulentekopaikkoja saunoja ja elaumlmyspalveluja vaikkapa lammaspaimennuksen muodossa
Suomen aluevesillauml on viisi niin sanottua vedenalaista puistoa jotka soveltuvat erityisen hyvin sukellusturismiin Naumlille hylyille on asennettu muun muassa poijut sukeltajien veneiden kiinnittaumlmistauml varten sekauml vedenalaisia opaskylttejauml Kohteita ja niiden tarinoita esitellaumlaumln muun muassa esitteiden verkkosivujen 3D-mallien sekauml museonaumlyttelyiden avulla
54 Museolaiva on museon kokoelmissa oleva alus
bull Kronprins Gustav Adolfin hylky (Helsinki)bull Hauensuolen neljauml hylkyauml (Hanko)bull Garpen 1- hylky (Kemioumlnsaari)bull Keulakuvahylky (Kemioumlnsaari)bull PorkkalanTraumlskoumln hylyt (Kirkkonummi)
Suomen vedenalaiset puistot ovat
53
Kartta Vedenalaiset puistot
54
Kuva Isokarin majakkasaarelta Kuvaaja Elisa El Harouny 2001 Museovirasto kuva KY1121
55
Kuva Sukeltaja Kronprins Gustav Adolfin hylkypuistossa Kuvaaja Pekka Tuuri 2009 Museo-virasto kuva AKMA2009106
56
21 Merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteitauml ja taustaa
Itaumlmeri ja sisaumlvesistoumlt ovat suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln tunnusomaisia piirteitauml Suomi on pinta-alaan ja asukaslukuun suhteutettuna maailman vesistoumlisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita Meillauml on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta 56 000 yli hehtaarin jaumlrveauml 647 jokea ja 314 000 km rantaviivaa Merialueet mukaan luettuna laumlhes kuudes-osa Suomen kokonaispinta- alasta on vettauml Sisaumlvesien osuus pinta-alasta on runsas 10 prosenttia Vettauml on kaikissa kunnissa ja saarettomia kuntia on vain vaumlhaumln55
Vesitiet ovat olleet merkittaumlviauml kansantalouden vaurauden ja kulttuurin kehitykselleSuomi asutettiin vesiteitauml pitkin ja varhaiset kauppapaikat ja kaupungit perustettiin hyvien ve-siyhteyksien varsille Myoumlhemmin teollisuus syntyi ja kasvoi siellauml missauml oli tarjolla hyvaumlt vesikuljetusyhteydet ja vesivoiman tuottamaa energiaa uusille tuotantotavoille Merellinen kulttuuriperintouml liittyy merialueilla erityisesti saaristo- ja ranta-alueisiin meren ja maan vuorovaikutukseen sekauml saariston elinkeinoihin ja asumiseen Suomen saaristoasutuksen ja elinkeinojen historian kerrostumia on naumlhtaumlvissauml saaristolaiskylissauml ja majakkaympauml-ristoumlissauml Suomen saaristo- ja rannikkoalueita on lisaumlksi linnoitettu vuosisatojen aikana ja perintoumlnauml on eri ikaumlisiauml linnoitusrakenteita56
22 Merellisen kulttuuriperinnoumln alueelliset yleiskuvaukset
Suomenlahden suunnittelualue
Uudenmaan rikkonaisella saaristovyoumlhykkeellauml merenlahdet ovat matalia ja mereen tyoumln-tyvaumlt niemet kallioisia Uudenmaan liiton selvityksessauml Uudenmaan kulttuuriympaumlristoumlistauml 2010-luvun alussa todettiin laumlhtoumlaineistot erityisesti rannikko- ja saaristoalueiden osalta puutteellisiksi Taumlstauml huolimatta merellisen kulttuuriympaumlristoumln ominaispiirteet ovat tun-nistettavissa57
Koko Uudenmaan rannikko alkoi olla suomalaisten asuttamaa myoumlhaumlisellauml rautakaudella Ruotsalaisasutusta alkoi levitauml rannikolle 1200-luvulta laumlhtien Yksi Uudenmaan merellinen ominaispiirre on perinteinen saaristolaisasutus joka jatkui 1900-luvulle saakka58 Saariston asukkaat harjoittivat pienimuotoista maanviljelyauml karjanhoitoa ja kaupankaumlyntiauml sekauml naumliden ohessa kalastusta pyyntiauml ja veneen- ja laivanrakennusta Ulompana saaristossa korostui kalastamisen merkitys Esimerkiksi RKY-alueet Porvoon saaristokylaumlt59 sekauml Tam-misaaren ulkosaariston kalastajatilat60 edustavat vanhaa saaristolaisasutusta
2 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN ALUEELLISET YLEISKUVAUKSET
57
Suomenlahden rannikolla kulkee ikivanha laivavaumlylauml jonka ensimmaumlinen kirjallinen selostus on tanskalainen ns itineraario 1200-luvulta tai 1300-luvun alusta Kuvauksessa mainittuja satamapaikkoja Uudenmaan rannikolla ovat Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala josta reitti jatkui Suomenlahden yli Raumlaumlveliin eli Tallinnaan
Hankoniemen etelaumlkaumlrjen luona oleva vanha Hauensuolen luonnonsatama on kalliopiir-roksineen merkittaumlvauml merenkulun muistomerkki61 Jussaroumln keskiaikaisen sataman ympaumlris-toumlssauml alkoi 1800-luvulla kaivostoiminta ja alue on RKY-alue Jussaroumln kaivossaari62 Myoumls Inkoon Baroumlsundin laumlpi kulkee keskiaikaista perua oleva vaumlylauml joka kuuluu RKY-kohteisiin63 Monista historiallisista ja edelleen kaumlytoumlssauml olevista satamista on syytauml mainita Hanko joka pisimpaumlaumln jaumlistauml avoimena pysyvaumlnauml alueena oli Suomen ensimmaumlinen varsinainen talvisatama Sitauml ryhdyttiin jaumlaumlnmurtajien avulla pitaumlmaumlaumln ympaumlrivuotisesti toimivana satamana 1800-luvun lopussa64
Luotsi- ja majakkatoiminta alkoi Uudenmaan rannikolla varhain merenkulun turvaamisen tarpeisiin Porkkalan Roumlnnskaumlrin majakka 1800-luvun alusta on yksi Suomen vanhimmis-ta saumlilyneistauml majakoista ja kuuluu RKY-alueeseen Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat65 Muita taumlrkeitauml merenkulun turvaamiseen liittyviauml ympaumlristoumljauml ovat Loviisan Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema66
55 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 556 Kaituri et al 2017 s 6557 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 958 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 79201859 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4661 272201960 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2103 272201961 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1187 272201962 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208 272201963 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3975 272201964 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1188 272201965 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1470 272201966 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3974 2722019
58
Sotahistoria ja puolustusrakennelmat kuuluvat kiinteaumlsti Uudenmaan merelliseen perintoumloumln Jo rautakaudella varustettiin linnavuoria puolustautumista varten Rannikon merkittaumlvin keskiaikainen linna on 1300-luvulla perustettu Raaseporin linna Suomenlinnan ja Lovii-san Svartholman rakentaminen 1700-luvulla aloitti jaumlrjestelmaumlllisen puolustusvarustelun 1850-luvulla Krimin sodan aikana rakennettiin linnoitteita Helsingin sisaumlsaaristoon ja en-simmaumlisen maailmansodan aikana linnoitettiin Helsingin ulkoluodot Suomenlinnassa on poikkeuksellisen vahva kulttuuriarvojen keskittymauml se on UNESCOn maailmanperintoumlalue RKY-alue ja myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Suomenlinnan ympaumlristoumlstauml tunnetaan monia hylkyjauml ja vedenalaisia puolustusvarustuksia
Uudenmaan keskisestauml saaristosta Helsingin edustalla alkoi 1700-luvulta laumlhtien kehittyauml viranomaissaaristo josta puolustusvarustelu ja luotsilaitoksen toiminta pyyhki talonpoi-kaiset jaumlljet laumlheskokonaan67
1500ndash1600-luvuilla alkanut ruukkitoiminta joka sijoittui jokiympaumlristoumlihin rannikon laumlhistoumll-le sekauml 1800-luvulla alkanut huvila- ja kylpylaumltoiminta naumlkyvaumlt Uudenmaan merellisessauml kulttuurimaisemassa Inkoon Fagervik on Suomen yhtenaumlisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus68 Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvi-la-asutus ilmentaumlauml 1800-luvulla alkanutta kesaumlasumiskulttuuria69 Hangon merikylpylauml- ja huvila-alue on merkittaumlvauml esimerkki varakkaan vaumlen kesaumlnviettoympaumlristoumlstauml70
67 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 2868 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=887 13201969 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1573 13201970 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1186 132019
Kuva Kallbaringdanin majakka Kirkkonummella Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250161782
59
Uusimaa on se maakunnista josta tunnetaan kaikkein eniten vedenalaisloumlytoumljauml Suomessa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml oli vuonna 2018 Uudeltamaalta noin 770 vedenalaisloumlytoumlauml Naumlistauml suurin osa on eri ikaumlisiauml alusten hylkyjauml ja hylyn osia (noin 630) Hylyistauml 281 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Hylkyjauml tunnetaan niin sisaumlsaariston matalista vesistauml kuin avomereltauml Viimeisin paljon huomiota saanut histo-riallinen hylky joka myoumls suojeltiin muinaismuistolain perusteella maumlaumlraumltyn suoja-alueen avulla vuonna 2018 on Porvoon Kalbaringdagrundin alueella oleva hollantilaisen Huis te Warmelo -sotalaivan vuonna 1715 haaksirikkoutunut hylky71 Kalbaringdagrundin matalikko on ollut vaarallinen merenkulkijoille ja sen ympaumlristoumlstauml tunnetaankin useita hylkyjauml Runsaasti hylkyjauml tunnetaan myoumls Porkkalanniemen ympaumlristoumlstauml jonka kohdalta on lyhin matka Tallinnaan Suomenlahden yli
Kymenlaakson rannikolle ovat tunnusomaisia savikkoiset jokilaaksot pitkaumlt niemet ja syvaumlt lahdet Saaristo ei ole yhtauml karikkoinen kuin Suomen lounais- ja laumlnsiosissa vaikka jaumlaumlkauden kuljettamat suuret siirtolohkareet kuuluvat maisemaan niin maan paumlaumlllauml kuin veden alla ympaumlri rannikkoa Pernajanlahden pohjoisin osa Gammelbyviken on valta-kunnallisesti arvokas maisema jota suojellaan myoumls luonnon puolesta
Kymenlaakso on historiallinen rajamaakunta jonka kulttuuriympaumlristoumlssauml naumlkyy monin paikoin alueen merkitys Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllisessauml rajankaumlynnissauml Kymenlaaksolle on leimallista sota- ja linnoitushistoria sekauml kalastukseen merenkulkuun saaristoasutukseen ja metsaumlteollisuushistoriaan liittyvauml kulttuuriperintouml72
Kymijoella oli kalarikkaiden lohikoskiensa vuoksi taumlrkeauml sija kaupankaumlynnissauml Rannikon kalastajakylaumlt ovat hyviauml esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml Itaumlisellauml Suomenlahdella Varhaishistoriallisella ajalla asutus keskittyi jokien varsille joissa sijaitsivat myoumls suurimmat satamapaikat Viipuri oli koko alueen keskus ja suurin kaupunki aina 1700-luvun puolivaumlliin saakka jolloin Haminan rajakaupungin sata-ma otti Viipurin aseman alueen kauppasatamana Haminan laumlhellauml sijaitsi jo keskiajalla taumlrkeauml kauppapaikka Loviisassa Pyhtaumlaumln Ahvenkosken historiallinen ympaumlristouml ulottuu ajallisesti rautakaudelta ja keskiajalta aina 1900-luvulle73
Nykyisen Kotkan alue oli Ruotsin ja Venaumljaumln taistelujen naumlyttaumlmoumlnauml 1700-luvun lopussa Alueella kaumlytiin kaksi meritaistelua (vuosina 1788 ja 1790) joista jaumllkimmaumlinen oli Itaumlmeren historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Sen jaumlljiltauml Kotkan edustalla on kansainvaumllisestikin ainutlaatuinen hylkyjen aarreaitta Taisteluiden jaumllkeen vuosina 1790ndash1809 Venaumljauml rakensi alueelle Ruotsinsalmen merilinnoituksen74 josta muodostui yksi tuon ajan suurimpia asutuskeskittymiauml Suomessa Useista erillaumlaumln olevista linnakkeista muodostunut merilinnoitus liittyi strategisesti Kymijoen haarassa sijaitsevaan maalinnoitus Kyminlinnaan
71 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122381 272201972 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma 81201973 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1163 272201974 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 2722019
60
Itaumlisen Suomenlahden saaristokylaumlt elinkeinot ja merenkulku ovat Kymenlaakson rannikolle ja saaristolle tunnusomaisia Haapasaaren saaristokylauml75 on rakennuskannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta ympaumlristoumlstauml Haapasaari on myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Myoumls Haminan Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaari ovat itaumliselle Suomenlahdelle ominaisia kalastusta ja luotsausta harjoittaneiden saaristolaisten ympaumlristoumljauml76 Virolahti on keskiaikainen jo 1300-luvulla tunnettu kauppapaikka jonka alueella toimi huomattavia laivanrakentajia 1500- ja 1600- luvuilla 1700-luvun lopusta laumlhtien Virolahden rannikon ja saariston kivi-louhimot lisaumlsivaumlt merkittaumlvaumlsti alueen taloudellista merkitystauml ja asukaslukua Graniitti-louhokset ovat valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristouml77
Kotkan teollisuusympaumlristoumlt on huomioitu valtakunnallisesti merkittaumlvinauml erityisesti Kymi-joen suistossa niihin liittyy myoumls tehtaiden tyoumlntekijoumliden asuinalueita esimerkiksi Tiutisen asuinalue78
75 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1160 272201976 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1164 272201977 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 272201978 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4461 2722019
Kuva Ilmakuva Fort Slavan linnoituksesta Ruotsinsalmella Kuvaaja Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254101
61
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohteita tunnetaan Kymenlaaksosta 120 ja niistauml suurin osa (92) on hylkyjauml tai hylyn osia Tunnetuin hylky on venaumllaumlinen vuonna 1790 taistelussa uponnut sotalaiva StNikolai Ruotsinsalmen meritaistelualueella Taistelun jaumlljiltauml tunnetaan useita muitakin hylkyjauml
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue
Varsinais-Suomen alueella Saaristomeri muodostaa omaleimaisen ympaumlristoumln alueen merelliselle kulttuuriperinnoumllle Saaristomeri on saarten taumlplittaumlmauml ja rajoittuu laumlnnessauml Ahvenanmaan saaristoon jonka kanssa se muodostaa selkeaumln kokonaisuuden Saarelta saarelle siirtyen paumlaumlsee Suomen mantereelta aina Ahvenanmaalle saakka Lisaumlksi oman leimansa merelliseen kulttuuriperintoumloumln muodostavat saariston eri vyoumlhykkeet sisaumlsaaristo vaumllisaaristo ja ulkosaaristo Alueella sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto Vesialueena-Saaristomeri on erittaumlin matala se on keskimaumlaumlrin vain 23 metriauml syvauml Tosin ulkosaaris-tosta loumlytyy myoumls yli 100 metrin syvyisiauml alueita
Saaristomeri on kansallismaisema joka ilmentaumlauml Suomen edustavampia luonnon- ja kulttuurin piirteitauml Kansallismaisemaan liittyy voimakas symboliarvo joka osin muodostuu juuri alueen erityisestauml merellisestauml kulttuurista Varsinais-Suomen alueella merelliseen kulttuuriperintoumloumln kytkeytyvaumlt tiiviisti myoumls valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet joista Saaristomeren kulttuurimaisemaan lukeutuvat Dragsfjaumlrd Nauvo ja Korppoo Naumliden lisaumlksi merellisiauml maise-mia ovat myoumls Airisto-Seilin kulttuurimaisema joka sisaumlltaumlauml Nauvon Paraisen ja Rymaumlttylaumln sekauml Ruissalo-Hirvensalon kulttuurimaisema ja Aurajokilaakson kansallis- ja kulttuurimaisema79
79 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 2722019
Kuva Nauvo Kuvaaja Riikka Alvik Museovirasto kuva AKMA20110846
62
Tutkija Tapani Tuovinen on kehittaumlnyt maantieteellistauml mallia siitauml miten evidenssi rauta-kauden ja keskiajan saariston elinkeinoista asutuksesta ja alueellisesta vuorovaikutuk-sesta suhteutuu luonnonmaantieteellisiin saaristovyoumlhykkeisiin Karivyoumlhykettauml ja osaa ulkosaaristosta vastaa mallissa kalastusvyoumlhyke joka on maankohoamisen takia siirtynyt avomerta kohti niin ettauml varhaiset kalastusvyoumlhykkeet ovat nyt sisempaumlnauml saaristossa Arkeologisia merkkejauml kalastusvyoumlhykkeen kaumlytoumlstauml ovat erilaiset kalastukseen liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset kuten tomtning-jaumlaumlnnoumlkset ja labyrintit Monitoimitalouden vyoumlhyke sisaumlltaumlauml ajatuksen ulko- ja sisaumlsaariston vaumlestoumlstauml joka hankki toimeentulonsa yhdistaumlmaumlllauml maatalouden kalastuksen hylkeenpyynnin linnustuksen sekauml kausiluontoiset kaukomat-kat kalastusvyoumlhykkeeseen Arkeologinen tunnusmerkki ovat rautakautiset hautarauniot Agraarivyoumlhykkeen alue kaumlsittaumlauml mannerrannikon ja mantereen edustalla olevat suuret saaret Vyoumlhykettauml luonnehtivat lannoitetut pellot karjatalous ja vuorovaikutus saariston kanssa Matalan intensiteetin takamaita (vedenjakajat sisaumlsaaristo ylaumljuoksut) on voinut olla niin monitoimitalouden vyoumlhykkeessauml kuin agraarivyoumlhykkeessauml80
Saaristomeren ja Selkaumlmeren merialueilla sijaitsee Suomen vanhimpia kulttuuriperinnoumln kohteita Tiiviit yhteydet Ruotsiin naumlkyvaumlt selkeaumlsti alueen muinaisjaumlaumlnnoumlksissauml Saarissa ja rannikolla sijaitsevat rautakautiset roumlykkioumlt kuvastavat muinaista paumlaumlllikkoumlyhteiskuntaa sekauml myoumls Suomen alueella vaikuttanutta idaumlnkaupan avautumista Pronssikautisia ja rautakautisia hautaroumlykkioumlitauml loumlytyy erityisesti saaristosta korkeilta paikoilta mutta ne eivaumlt ole saumlaumlnnoumlnmukaisesti korkeimmilla lakipaikoilla Hautapaikoiksi valittiin topogra-fisia erityispaikkoja joilta on ollut hyvauml naumlkyvyys ympaumlroumlivaumllle merialueelle vaumlylaumllle tai ulapalle Hautapaikka saattaa sijaita myoumls muinaisen lahden suulla tai pohjukassa siten ettauml paikalta on naumlhnyt lahteen tai lahdesta pois purjehtivat alukset Naumlkoumlalapaikan ei tarvinnut olla korkea81 Voimme vain arvailla sijoittelun funktiota mutta roumlykkioumlitauml on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty ympaumlristoumln kiintopisteinauml muun muassa purjehtiessa
Merellistauml kulttuuriperintoumlauml Saaristomerellauml edustavat valtakunnallisesti arvokkaisiin ra-kennettuihin kulttuuriympaumlristoumlihin lukeutuvat luotsi- ja majakkasaaret joihin lukeutuvat Bengtskaumlr Kemioumlnsaaressa Isokari Kustavissa Utouml Paraisilla ja Lyoumlkki Uudessakaupungissa RKY-listalle kuuluu myoumls ulkosaariston kylaumlasutus joka on leimallisesti juuri Saaristomeren kulttuurimaisemaan liittyvauml kokonaisuus kattaen alueita niin Paraisilla kuin Kemioumlnsaaressa Ulkosaariston kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merellisten elinkeinojen kalastuksen ja merenkulun synnyttaumlmaumlstauml saaristolaisasutuksesta Ominaista kylaumlasutukselle ovat pienialaiset niityt sekauml tiiviit taloryhmaumlt jotka sijaitsevat kallioiden suojissa Asutus keskittyy aina sataman ympaumlrille
80 Tuovinen 2011a 201681 Tuovinen 2000 s 22
63
Majakka- ja luotsisaaret kylaumlasutus sekauml saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt liittyvaumlt toisiinsa saumattomasti yhtenaumlisenauml kokonaisuutena Myoumls saarilla sijaitsevat kap-pelit koulut sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml linnoituslaitteet ja pronssikautiset hautaroumlykkioumlt luovat historiallista jatkumoa82 Veden alla eri-ikaumliset alusten hylyt luovat oman kerroksensa taumlhaumln kokonaisuuteen
82 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5188 2722019
Kuva Sattmarkin pronssikautisesta hautaroumlykkioumlstauml Paraisilta Kuvaaja Laura Tuomisalo 2019
64
Kaupunkien edustalla satamien kehittyminen 1700-luvulta eteenpaumlin ja toisaalta 1800-luvun huvilakulttuuri tuovat oman lisaumlnsauml merelliseen kulttuuriperintoumloumln Myoumls useat teollisuuden jaumlaumlnteet ovat taumlltauml ajalta Erityisesti kivi- ja kaivosteollisuus ovat jaumlttaumlneet jaumllkensauml moniin saariin Historiallisista laumlhteistauml tiedetaumlaumln alueella olleen vilkasta laivanrakennustoimintaa Talonpoikaisia varveja eli laivanrakennuspaikkoja on kuitenkin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml toistaiseksi vain yksi Taivassalon Laivaranta83
Selkaumlmeren etelaumlosassa Satakunnan alueella merialue on monimuotoinen ja vaihteleva Merellinen maisema muodostuu rikkonaisesta saaristosta kumpuilevista kallioalueista sekauml tasaisista jokiuomista Suuret joet kuten Kokemaumlenjoki ja myoumls Merikarvianjoki Kristiskerin-joki Eurajoki ja Sirppujoki (eli Maumlnnaumlistenjoki) laskevat Selkaumlmereen ja luovat sen edustalle suistoalueita joilla on taumlrkeitauml luonnonarvoja Satakunnan rannikkoseudulla valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on maumlaumlritelty Porin Yyteri sekauml Ahlainen84 Myoumls Satakunnan rannikkoseutu joka koostuu Rauman Eurajoen Luvian Ahlaisten ja Merikarvian saaristoista on kokonaisuudessaan arvokas kulttuuriympaumlristouml85
Satakunnan rannikon ja merialueiden valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt kulttuuriympaumlristoumlt liittyvaumlt kalastukseen sekauml luotsi- ja majakkatoimintaan Rannikolla sijaitsee myoumls useita valtakun-nallisesti merkittaumlviauml kylaumlympaumlristoumljauml ja viljelymaisemia jotka periytyvaumlt keskiajalta ja ovat maankohoamisen myoumltauml jaumlaumlneet kauas rannikosta Naumlistauml poiketen Trolssin kylauml Merikarvialla on merellinen kylaumlympaumlristouml joka asutettiin 1750-luvulla86 Lisaumlksi erityistauml satakuntalaista merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat olemassa olevat (Porin Reposaaren Pihlavan ja Isonsannan) houmlyrysahat ja jo haumlvinneet (esimerkiksi Eurajoen Kaunissaaren ja Merikarvian Haminaholman) houmlyrysahat yhdyskuntineen Houmlyrysahoihin liittyneen Kokemaumlenjoen uiton jaumlljellauml olevat ra-kenteet ja rakennukset liittyvaumlt myoumls taumlhaumln kokonaisuuteen87
Luvian ulko- ja sisaumlsaaristossa on saumlilynyt valtakunnallisesti arvokasta 1700-luvulta periytyvaumlauml kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa jossa kalastustilojen ja -torppien joukossa on myoumls myoumlhempaumlauml huvila-asutusta88 Kalastajatilat sijaitsevat omilla saarillaan ja eroavat selkeaumlsti myoumlhemmaumlstauml rakentamisesta Merikarvian Kaddin kalastusmajat ovat ulkomeri-kalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa89 Kalastuksen lisaumlksi rannikolla ja saaristossa rakennettiin laivoja Esimerkiksi Merikarvian Koumloumlrtilaumln kylauml on yksi Satakunnan sahatoiminnalla laivanrakennuksella ja purjehduksella vaurastuneista rantakylistauml90
Selkaumlmeren etelaumlosassa sijaitsee useita majakkayhteisoumljauml luotsiasemia sekauml muita me-renkulusta muistuttavia ympaumlristoumljauml
83 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011745 63201984 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 272201985 Uusi-Seppauml 2012 s 12886 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1986 272201987 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan museo 209201888 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4124 272201989 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4035 272201990 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1985 2722019
65
Satakunnan rannikkoseudulla sijaitsee useita kulttuurimaisemia sekauml arvokkaita raken-nettuja ympaumlristoumljauml jotka kuvastavat erityisesti 1800-luvulla voimakkaasti kasvanutta sahatoimintaa sekauml toisaalta huvilayhdyskuntien kasvua Esimerkiksi Pihlavan saha ja asuinalueet91 kuvastavat Satakunnan merellistauml teollista kulttuuriperintoumlauml Ensimmaumliset houmlyrysahat rakennettiin aina meren tai vesistoumln rantaan josta saatiin vesivoimaa sahan pyoumlrittaumlmiseen ja josta sahatavara voitiin lastata suoraan aluksiin Saha- ja asuinalueiden laumlhellauml sijaitsee Pihlavan huvila-alue92
Merkittaumlvauml rakennettu teollisuusympaumlristouml sijaitsee Reposaaressa jolla on eritoten sata-matoimintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri valtakunnallinen ja paikallinen merkitys93 Reposaaren laumlhellauml on niin ikaumlaumln merkittaumlvauml Maumlntyluodon luotsi- ja sata-maympaumlristouml94
Saaristo oli erityisesti merellisten elinkeinojen aarreaitta Kalastukseen linnustukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml on edelleen naumlhtaumlvissauml Selkaumlmeren ulkoluodoilla joilla sijaitsee kivirivejauml ja muita kivisiauml rakenteita jaumlaumlnnoumlksinauml kalastajien tilapaumlisistauml asumuk-sista ja verkonkuivaustelineistauml Saarilla sijaitsee myoumls vanhojen merimerkkien perustuksia ja jaumlaumlnteitauml sekauml puolustusvarustuksia etenkin maailmansotien ajalta95
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue
Matala rannikko rannan edustalla oleva laaja saaristo ja rantalinja joka on maanko-hoamisen (laumlhes metri sadassa vuodessa) kautta jatkuvassa liikkeessauml ja muutoksessa ovat Pohjanlahden rannikolla ominaisia merelliseen kulttuuriympaumlristoumloumln vaikuttavia ympaumlristoumltekijoumlitauml Merellistauml perintoumlauml loumlytyy niin maakunnan korkeimmilta alueilta kuin merenpohjastakin Veneen jaumlaumlnnoumlksiauml on loumlydetty suoalueilta korkealta merenpinnan ylaumlpuolelta Vanhimmat vaumlylaumlt ja satamapaikat ovat nykyisin kuivalla maalla kaukana merestauml96
Merenkurkun maailmanperintoumlalue on merkittaumlvauml ympaumlristouml niin luonnon- kuin kulttuuri-perinnoumlnkin kannalta Alueella naumlkyy ihmisen ja luonnon voimien vuoropuhelu Maanko-hoaminen on vaikuttanut jokapaumlivaumliseen elaumlmaumlaumln kun rannat ovat vaumlhitellen muuttuneet pelloiksi uusia venevaumlyliauml on jouduttu etsimaumlaumln ja satamia siirtaumlmaumlaumln97 Maailmanperin-toumlalueeseen sisaumlltyy valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Bjoumlrkoumlby eheaumlnauml saumlilynyt rannikkoseudun saaristokylauml Tyypilliseen Merenkurkun maisemaan kuuluvat paumlaumltemoree-nivyoumlhykkeet luotojen jonot mataloituneet lahdet ja salmet
91 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=350 272201992 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5180 272201993 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497 13201994 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2928 13201995 Uusi-Seppauml 2012 s 15896 Pohjanmaan merellinen perintouml s 6 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 129201897 Hietikko-Hautala 2010 s 120
66
Laajempia merellisen kulttuuriperinnoumln alueita ovat muun muassa Maalahden Roumlnnskauml-ren Mustasaaren Raippaluoto-Bjoumlrkoumlby-Valassaaret98 Raippaluodonkylauml- ja kalasatama Bjoumlrkoumln kylaumlmaisema sekauml Voumlyrin Mikkelinsaaret Mikkelinsaarilta tunnetaan runsaasti muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml jotka liittyvaumlt pyyntiin
Pohjanlahden matala kivikkoinen ja karikkoinen rannikko oli merenkululle haastavaa Merenkulun turvaamiseen tarvittiin majakoita merimerkkejauml ja luotseja Luotsi- ja majak-kalaitoksen historiaan liittyvaumlauml perintoumlauml onkin Pohjanlahden rannikolla runsaasti Suurista merimajakoista vanhin on Norrskaumlrin majakka jota alettiin rakentaa 1846 Norrskaumlrillauml on myoumls majakkayhteisoumln rakennuksia Muita Merenkurkun majakoita ovat Valassaaren majakka Ritgrungin tunnusmajakka Roumlnnskaumlrin tunnusmajakka ja Stroumlmmingsbaringdanin majakka99 Kristiinankaupungissa on Yttergrundin majakka Kaskisissa Saumllgrundin majakka Uudessakaarlepyyssauml Stubben100 ja Kokkolassa Tankar101 Naumliden lisaumlksi on valottomia pookeja pienempiauml kalastusloistoja ja nuorempia pohjamajakoita Saarille rakennettuihin majakoihin liittyvaumlt majakanvartijoiden asuintalojen ja piharakennusten kokonaisuudet Useilla majakkasaarilla on myoumls luotsitoimintaan liittyneitauml rakennuksia kuten Kaskisten Saumllgrundissa102 ja Pietarsaaren Maumlsskaumlrissauml103
98 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 13201999 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 132019100 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3960 132019101 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2922 132019102 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4733 132019103 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2923 132019
Kuva Tankarin majakkasaari Kokkolassa Kuvaaja Riikka Alvik 2016 Museovirasto kuva KY1331
67
Kalastus ja hylkeenpyynti olivat Pohjanlahden taumlrkeitauml merellisiauml elinkeinoja Ulkosaaris-tossa on kalastajayhdyskuntia eli kalastajamoumlkkien keskittymiauml suojaisissa satamapai-koissa Naumlitauml ovat Koberget Korsnaumlsissauml Storsanden ja Storskaumlr Maalahdessa Norrskaumlr Mustasaaressa Stubben Uudessakaarlepyyssauml Oumluran Luodossa104 ja Tankar Kokkolassa Ikivanhasta hylkeenpyyntiperinteestauml ovat osoituksena lukuisat muinaisjaumlaumlnnoumlkset saa-rissa Pyyntiin liittyy myoumls suullista perinnettauml
Pohjanmaa oli puurunkoisten purjelaivojen aikakaudella vuosisatojen ajan tunnettu kor-keatasoisesta laivanrakennustaidosta Jo 1500-luvulla alusten rakentaminen oli taumlrkeauml tulolaumlhde ja pysyi sellaisena houmlyrylaivojen ja metallirunkoisten laivojen 1800-luvun lopulla alkaneeseen valtakauteen asti105 Useiden satojen vuosien ajan eri puolilla Pohjanmaata oli lukemattomia alusten rakennuspaikkoja Toiminnan perustana olivat puutavaran saanti meren laumlheisyys ja taitavat kirvesmiehet Kruunun laivaveistaumlmoumlitauml perustettiin 1600-luvulla Pedersoumlreen Kruunupyyhyn ja Kokkolaan Satoja miehiauml tyoumlllistaumlnyt amiraliteetin laiva-veistaumlmouml perustettiin 1670- luvulla Kruunupyyhyn Jouxholmenille106 Nyt taumlmauml veistaumlmouml on jaumlaumlnyt kuivalle maalle kauas rannikosta
Pohjanlahden rannikolta tunnetaan noin 230 vedenalaiskohdetta joista suurin osa (172) on eri-ikaumlisiauml laivanhylkyjauml ja hylyn osia Laivanhylyistauml 74 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Monet hylyt ovat pahoin hajonneet ja niiden osia on levinnyt laajalle alueella matalilla rannoilla jaumlaumlt ja merenkaumlynti murskaavat hylkyjauml Pohjanmaan eniten tutkittuja vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat venaumllaumlisten 1714 te-kemaumlaumln Pohjanlahden ryoumlstoumlretkeen liittyvaumlt haaksirikkopaikat (Ryssberget Voumlyrillauml sekauml Truthaumlllan Svathaumlllan ja Finnviken Naumlrpioumlssauml) sekauml 1800-luvun puolivaumllissauml haaksirikkou-tunut kauppalaiva Sofia Marian hylky Oulun edustalla
104 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4586 132019105 Toivanen httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm 2722019106 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001 s 17-18
68
Kuva Sofia Marian hylyn tutkimukset Oulun edustalla vuonna 1984 Kuva JOKA Museo-virasto kuva JOKAKAL3B19770
69
Taumlssauml osassa kuvataan yleistasolla merellisen kulttuuriperinnoumln keskeisiauml teemoja joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta) Mikaumlli teemasta on kaumlytettaumlvissauml riittaumlvaumlsti digitaalista dataa esitetaumlaumln myoumls merialue-suunnittelualuekohtaiset kuvaukset ja kartat
31 Liikenne
Historialliset merivaumlylaumlt
Viikinkien idaumlntie kulki Ruotsin saariston kautta pitkin Suomen etelaumlrannikkoa Suomenlahden pohjukkaan ja sieltauml edelleen Venaumljaumln jokia pitkin itaumlaumln ja etelaumlaumln Alukset purjehtivat myoumls Suomen Ruotsin ja Tallinnan sekauml Itaumlmeren etelaumlosien vaumllillauml Vanhin Suomen rannikkoon liittyvauml purjehdusreitin kuvaus on saumlilynyt niin sanotussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta Siinauml kuvattu reitti on kuitenkin todennaumlkoumlisesti paljon vanhempi ja kulkee Tanskan salmista Ruotsin ja Suomen rannikkoja pitkin Tallinnaan108
107 Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml 2011108 Tarkiainen 2010 s 123
3 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN KESKEISIAuml TEEMOJA
bull historialliset merivaumlylaumltbull veneenvetotaipaleet ja-paikatbull kanavatbull hylytbull laivaloukutbull laivojen hautausmaatbull perinnealuksetbull majakatbull satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikatbull painolastipaikatbull kalliohakkaukset ja kivikompassitbull laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Liikenteen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
Historiallinen merivaumlylauml merellauml kulkijoiden tai paikallisten asukkaiden merkitsemauml tai tuntema kulkureitti vesialueella107
70
Kuvauksessa mainittuja Suomen rannikon satama- ja asuinpaikkoja Saaristomerellauml ja Suomenlahdella ovat Aspouml Jurmo Hiittinen Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala Seuraavat reittiselostukset ovat 1500-luvun puolivaumllistauml109
Kartta-aineistoa ja vaumlylaumlkartoituksia alkoi ilmestyauml vasta systemaattisen kartoituksen myoumltauml 1700-luvulta laumlhtien Siihen asti ldquokartatrdquo olivat edellauml kuvatun kaltaisia matka-etappien kuvauksia tai yleisluontoisia atlaksia joissa maantieteelliset yksityiskohdat esitettiin hyvin suurpiirteisesti Kartoitusta alettiin tehdauml valtakunnan hallinnon jaumlrjestaumlmistauml varten ja merialueilla erityisesti sota- alusten liikkumisen varmistamiseksi Tietoa merivaumlylistauml keraumlttiin viranomaisten suorittaman kartoituksen ja syvyysmittausten lisaumlksi paikallisilta luotseiltaVaumlylien sijoittumiseen vaikutti kuitenkin eniten laivanrakennustekniikan edistyminen laivojen koon suureneminen sekauml purjepinta-alan kasvaminen ja takilan kehittyminen jolloin myoumls avomerellauml purjehdus tuli mahdolliseksi Vanhat rautakautiset ja keskiaikaiset vaumlylaumlt olivat siis (ja ovat edelleen) kaumlytoumlssauml mutta niiden lisaumlksi tuli uusia syvaumlvaumlyliauml
Moniin vanhoihin merivaumlyliin liittyi kapeiden maakannasten ylityspaikkoja Tarkoituksena oli lyhentaumlauml kuljetun reitin pituutta tai valikoida suojaisampi kulkureitti Maakannaksen yli vene kannettiin tai vedettiin esimerkiksi teloja kaumlyttaumlmaumlllauml Vanhat maakannasten yli johtavat veneenvetotaipaleet voivat erottua edelleen maastossa urana ja niihin voi liittyauml myoumls veneen vetaumlmistauml helpottavia rakenteita110
Rannikolla paikannimet saattavat viitata taumlllaisiin veneenvetotaipaleisiin Erityisesti ruot-sinkielisellauml rannikolla -drag ja -draget -nimet sekauml -ed ja -edet -nimet ovat perinteisiauml vetotaival-nimiauml ja suomessa taas taipal- ja taivale-paikannimet Vetotaipaleet ovat erityi-sesti rautakaudelle sekauml varhaiskeskiajalle ajoittuva muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppi ja niiden merkitys on monimuotoisempi kuin vain yksinkertainen siirtymaumltaival vesistoumlstauml toiseen Vetotaipaleet ovat olleet todennaumlkoumlisesti myoumls kohtaamis- ja kauppapaikkoja ja niiden hallussapitoon liittyi poliittisia ja puolustukseen liittyviauml naumlkoumlkohtia Veneenvetotaipaleita sijaitsee myoumls sisaumlmaassa Suomessa jo keskiajalla tunnettu erittaumlin taumlrkeauml vetotaival kulki Vienanmereltauml Oulujaumlrven kautta Peraumlmeren rannikon kauppapaikoille111
109 Haggreacuten et al 2015 s 502110 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019111 Westerdahl 2006 s 20ndash21112 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas veneenvetopaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikkas[]=ve-neenvetopaikka 2722019
Veneenvetotaipaleet ja-paikat sekauml kanavat
Veneenvetotaival kapea maakannas jonka yli vene on vedetty tai kannettu merimatkan lyhentaumlmiseksi
Veneenvetopaikka rantaan veneelle kivistauml raivattu paikka eli rantau-tumispaikka joka helpotti sekauml veneen saumlilyttaumlmistauml ettauml lastaamista ja purkamista112
71
Veneenvetopaikat ovat erityisesti kevyiden ja pienempien alusten nimensauml mukaisesti veneiden saumlilyttaumlmiseen liittyviauml paikkoja Niitauml loumlytyy yleisesti Suomen saaristoista ky-laumlnpaikkojen sekauml kausittaisten pyyntipaikkojen ja tomtningien yhteydestauml Korppoossa paikkoja kutsutaan nimellauml oppdraumltta Houtskarissa uppdraumlkta113 Myoumlhempi maanko-hoaminen ja saariston asuttaminen on usein tuhonnut veneenvetopaikkoja Veneenve-topaikkoja on saumlilynyt saarilla ja erityisesti Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml jossa ne ovat nuorempia kuin Saaristomerellauml
Keinotekoisia kanavia alettiin rakentaa kun alusten koko ja tehokkaampien kuljetusten tarve kasvoivat Suomessa kanavia on rakennettu paumlaumlasiassa sisaumlvesille etenkin Vuoksen Saimaan Kymijoen ja Kokemaumlen vesistoumlalueille Suomen vanhin kanava loumlytyy kuitenkin rannikolta Kyseessauml on keskiaikainen ilmeisesti Raaseporin linnan rakentamiseen liittyvauml Grabben kanava nykyisen Raaseporin kaupungin alueella Rannikkoalueen kanaviin kuuluu myoumls Stroumlmman kanava Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla115
113 Tuovinen 2000 s 14114 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019115 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019
Kuva Kirkkonummi Lillkanskogdraget Naumlkymaumlauml vetouran itaumlpaumlaumlstauml kohti Lillkanskogvik-enia Kuvattu laumlnnestauml Kuvaaja Vesa Laulumaa 2010 Museovirasto kuva AKDG20702
Kanava vesiliikennettauml tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma114
72
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Suomenlahti
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan Suomenlahden alueella on viisi muinaisjaumlaumlnnoumlstauml jotka on luokiteltu veneenvetopaikaksi Naumlistauml kaksi on Kirkkonummelta ja kolme RaaseporissaKirkkonummen kohde sekauml yksi Raaseporin kohteista ovat veneenvetotaipaleita jotka kaikki sijaitsevat nykyaumlaumln maalla ja ovat osin myoumls jaumlaumlneet myoumlhemmaumln rakentamisen alle
Raaseporissa sijaitsevat veneenvetopaikat muinaisrantaan raivatut satamapaikat Mus-tionkosken veneenvetopaikka ja Framnaumls S ovat esimerkkejauml vanhemmista kulkuvaumlylistauml jotka nekin ovat maankohoamisen myoumltauml jo kuroutuneet umpeen
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomerellauml on saumlilynyt myoumls vanhempia veneenvetopaikkoja Kemioumlnsaaren ulkosaa-ristossa Houmlga Buskaumlr -saaren pohjoisrannalla on raivattu paikkoja veneille 1700ndash1800-lu-vuilla116 Paraisilla veneenvetopaikkoja on kartoitettu useita esimerkiksi Alskaumlrin saaressa 1300ndash1500-luvuille ajoittuvia117 Bjoumlrkoumlssauml 1600ndash1700-luvuille ajoittuvia118 Jurmon saarella 1400ndash1500-luvuille ajoittuvia119 ja Pattskaumlrillauml 1800-luvulle ajoittuvia paikkoja120 Muinais-jaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne yhtaumlaumln veneenvetopaikkaa tai -taipaletta Satakunnan vesiltauml eikauml myoumlskaumlaumln veneenvetotaipaleita Saaristomereltauml Taumlmauml kuitenkin tarkoittaa vain sitauml ettei naumlitauml paikkoja ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin
116 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011311 2722019117 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011229 2722019118 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011402 2722019119 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011202 wwwkyppifitoaspxid=1121000011200 2722019120 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011261 2722019 Tuovinen 2000 s 31ndash32
Kuva Stroumlmman vanha kanava ja tyoumlntoumlsilta Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museo-virasto kuva KY1031
73
Stroumlmman kanava sijaitsee Kemioumlnsaaren ja mantereen vaumllissauml ja taumltauml vesireittiauml on hyoumldynnetty jo satoja vuosia saariston kalastajien kaumlydessauml kauppaa sisaumlmaan kylien ja kaupunkien kanssa Kapeikosta muodostui ylityspaikka myoumls maitse kulkeville Liiken-nemaumlaumlrien ja alusten kasvaessa kapea salmi alkoi kaumlydauml ahtaaksi ja kanava avattiin liikenteelle vuoden 1845 kesaumlllauml 1900-luvun alun jaumllkeen laivaliikenne pikkuhiljaa vaumlheni kehittyvaumln maantieliikenteen takia Liikenteen vaumlhentymisestauml huolimatta uusi kanava rakennettiin vuonna 1967 Samaan aikaan myoumls maantielinjausta muutettiin ja vanha kanava jaumli kaumlytoumlstauml pois kokonaan 1968121
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjois-Suomessa sijaitsee suuri maumlaumlrauml veneenvetotaipaleita sekauml tervaveneiden vetoteitauml eli moumlljiauml jotka ovat erityisesti sisaumlmaan jaumlrvien ja suurten jokien rantoja pitkin liikkumista helpottaneita rakenteita Esimerkiksi tunnettu esihistoriallinen vetotaipale kulki Vienanme-reltauml Oulujaumlrveauml ja -jokea myoumlten Peraumlmeren kauppasatamiin ja sieltauml Ruotsiin
Veneenvetopaikkoja tunnetaan erityisesti Pohjanlahdelta Peraumlmerelle ulottuvasta saaris-tosta jossa ne liittyvaumlt kausittaisten kalastus- ja linnustus- sekauml hylkeenpyynnin paikkoi-hin Rannikolla varhaisemmat veneenvetopaikat ovat nousseet maankohoamisen myoumltauml kauemmaksi rannikolta Merenkurkussa Mustasaaressa Bodvattnetin rannoilla on useita vetopaikkoja122 kuten myoumls ulkosaariston Vaumlstra Norrskaumlrissauml123 Peraumlmeren veneenveto-paikat sijaitsevat ulkosaaristossa esimerkiksi Selkauml-Sarvessa sekauml Pensaskarissa vanhojen kalastustukikohtien ympaumlristoumlissauml124
121 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4152 2722019122 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000018612 2722019123 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008739 wwwkyppifitoaspxid=1121000008741 2722019124 Maumlkivuoti 1994
74
Kuva Veneenvetouria Vaumlstra Norrskaumlrillauml Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2007 Museovirasto kuva AKDG8242
75
Hylyt
Suomen vanhimmat tunnetut laivanhylyt kuten Paraisten Egelskaumlrin Porvoon Svartsaringn sekauml Virolahden Lapurin hylyt ovat keskiaikaisia usein yhdellauml mastolla varustettujen alusten jaumlaumlnnoumlksiauml Keskiajalla kauppamerenkulku kasvoi voimakkaasti ja 1400-luvun lopulla tehdyt loumlytoumlretket muun muassa Amerikan mantereelle muuttivat maailmankuvaa Purjealuksilla ylitettiin valtameriauml ja uudet eksoottiset tuotteet levisivaumlt Amerikasta ja Aasiasta Eurooppaan Suomen ja pohjoisen Itaumlmeren kannalta yksi kauppamerenkulun merkittaumlvimmistauml kasvutekijoumlistauml oli Pietarin perustaminen vuonna 1703 Hollanti ja Iso-Bri-tannia halusivat paumlaumlstauml kaumlsiksi Venaumljaumln ja itaumlisen Euroopan mittaviin luonnonvaroihin ja vientiartikkeleihin kuten tervaan hamppuun purjekankaaseen ja turkiksiin Taumlmauml naumlkyy vaumlistaumlmaumlttauml myoumls hylkyjen maumlaumlraumlssauml 1700-luvun jaumllkimmaumliseltauml puoliskolta tunnetaan jo useita erittaumlin hyvin saumlilyneitauml hylkyjauml joihin sisaumlltyy myoumls laivan irtaimisto ja lastitavaraa 1800-luvulla masto ja purjeet vaihtuivat houmlyrykoneeseen jonka kaumlyttoumloumlnotto edisti myoumls raudan kaumlyttoumlauml rakennusmateriaalina Houmlyrykoneen kaumlyttoumlvoiman syrjaumlytti dieselmoottori 1900-luvun kuluessa126
125 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019126 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
Kuva Joskaumlr 1 hylyn kylkirakenteita Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2014 kuva AKMA3000044
Hylky uponnut tai muutoin hylaumltty vesikulkuneuvo tai sen osa esineistoumlineen125
76
Eri-ikaumlisiauml tunnettuja ja vielauml tuntemattomia hylkyjauml127 on Suomen merialueilla ja sisaumlve-sillauml arviolta tuhansia Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty noin 1640 hylkyauml joista noin 690 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi Eniten laivanhylkyjauml loumlytyy Etelauml- ja Laumlnsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltauml alueilta vilkkaasti liikennoumlityjen vanhojen meriteiden kauppareittien ja satamien tuntumasta sekauml meritaistelupaikoilta Tunnettujen hylkyjen painottuminen Etelauml-Suomeen johtuu osittain nykyisestauml tutkimustilanteesta Pohjois-Suomessa merialueita on inventoitu huomattavasti vaumlhemmaumln
127 Taumlssauml tilannekuvauksessa mainitaan nimeltauml useita mielenkiintoisiksi maumlaumlriteltyjauml hylkykohteita Hyl-kyjen nimitys on sama kuin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml joten halutessa on mahdollisuus etsiauml nimellauml lisaumltietoa hylystauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml sivustolta wwwkyppifi
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) vaumlhintaumlaumln 65 hylyistauml on puualusten hylkyjauml
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan 1628 hylkyauml 63 hylyistauml on historiallisen ajan hylkyjauml
Hylkyjen materiaali
566 kpl36
9 kpl0
12 kpl 1
986 kpl63
Historiallinen
Moderni
Keskiaikainen
AjoittamatonEi maumlaumlritelty
Hylyt (puu)
Hylyt (metalli)
Ei maumlaumlritelty1053 kpl65
407 kpl25
168 kpl10
Hylkyjen ajoitus
77
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan noin 2100 vedenalaista kohdetta joista 63 on historiallisten alusten hylkyjauml Kartta esittaumlauml vedenalaisten kohteiden hot spot -alueet Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
78
Laivaloukut
Merellauml liikkumisen kannalta nykyaumlaumlnkin haasteelliset saumlaumlolosuhteille alttiit tuuliset ja karikkoiset vedet ovat koituneet monien alusten kohtaloksi jo vuosisatojen ajan Naumliltauml alueilta voi loumlytyauml useita eri-ikaumlisiauml hylkyjauml Hyviauml esimerkkejauml laivaloukuista ovat Raa-seporin Jussaroumln alue sekauml Lahian matalikko Kemin aluevesillauml129 Suomessa on vasta aloitettu laivaloukkujen kartoittaminen
128 Delgado 1997 377129 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 792018
Laivaloukku merialue jolla kulttuuriset ja maantieteelliset riskit haaksirikolle ovat korkeammat kuin alueen ympaumlristoumlssauml128
Kuva Jussaroumln Sundharu ja laumlntisiauml Gaddarnan saaria Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Mu-seovirasto kuva AKMA20180312
79
Kartta Laivaloukut merkittaumlvaumlt hylyt sekauml hylyt joilla on muinaismuistolain mukainen suoja-alue
80
Laivojen hautausmaa
Huonokuntoisten alusten hylkaumlaumlmisestauml syntyneitauml laivojen hautausmaita tunnetaan eri-tyisesti vanhojen satamapaikkojen ympaumlristoumlstauml Taumlllaisista hylyistauml on usein pelastettu kaikki irtain omaisuus sekauml toisinaan myoumls kokonaisia rakenneosia Hylkyjauml tai niiden osia on voitu myoumls uusiokaumlyttaumlauml esimerkiksi uusien laivojen laitureiden ja aallonmurtajien rakennusmateriaalina130
Suomessa ei ole systemaattisesti kartoitettu laivojen hautausmaita mutta niitauml voidaan olettaa loumlytyvaumln monin paikoin eri puolilta rannikkoa ja saaristoa Esimerkiksi Tammisaa-ressa 1500-luvulta 1800-luvulle asti kaumlytoumlssauml olleen satamalahden laumlheltauml on paikannet-tu useita toisiaan laumlhellauml olevia hylyn jaumlaumlnnoumlksiauml (niin sanottu Laumlnsivallin hylkyalue)131 Satakunnasta hautausmaa-paikkana tunnetaan Merikarvian Jukolanniemi132 ja Porista Reposaaren Tukkiviiki
130 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019131 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122627 2722019132 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Laivojen hautausmaa alue jolle on hylaumltty tarkoituksellisesti vanhoja aluksia
Kuva Monet hylyt sijaitsevat rannoilla matalassa vedessauml kuten Luodon Stockoumlnin ran-nassa oleva hylky Kyseessauml voi olla tarkoituksellisesti hylaumltyn huonokuntoisen aluksen hylky Kuvaaja Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto kuva AKMA2016031
81
Hylyt Suomenlahti
Suurin osa Suomen tunnetuista hylyistauml sijaitsee Suomenlahden suunnittelualueella Alueella sijaitsee kaksi hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinaismuistolain mukainen suo-ja-alue jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyauml ilman Museoviraston lupaa Naumlmauml hylyt ovat venaumllaumlinen 1700-luvun lopun sotalaiva StNikolai Kotkassa sekauml hollantilainen 1700-luvun alun sotalaiva Huis te Warmelo Porvoossa Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Suomenlahdella on useita Itaumlmerenmaiden niin sanotussa Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Naumlmauml ovat Kotkassa sijaitsevat StNikolain hylky ja Ruotsinsalmen meritaistelualue sekauml Lapurin hylky Virolahdella Loviisassa Fortunan hylky ja Tiiskerin tykkihylky Haminassa sijaitsee Puna-partojen hylky Helsingissauml Kronprins Gustav Adolfin hylky ja Haminansalmen puolustus-varustukset Hangossa sijaitsevat Mulanin hylky Kaapelihylky ja Russaroumln luoteispuolen hylky Raaseporissa ovat Esselholmin hylky ja Jussarouml II -hylky Porvoon ulkovesillauml Huis de Warmelo ja Kirkkonummella Sandviken -hylky
Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella sijaitsee 722 alusten hylkyauml Kiinteitauml muinais-jaumlaumlnnoumlksiauml naumlistauml on 332 Uusimaa erottuu selkeaumlsti kohteiden lukumaumlaumlraumlssauml ja myoumls kiinteiden muinaisjaumlaumlnnoumlsten lukumaumlaumlraumlssauml niitauml on huomattavasti enemmaumln kuin Ky-menlaaksossa Osin erot selittyvaumlt tutkimustilanteella sekauml vesirakennushankkeilla jotka painottuvat Uudenmaan alueelle ja jotka ovat edellyttaumlneet meriarkeologisia inventointeja Suomenlahden hylyistauml puurunkoisia on 502 ja metallirunkoisia 63 Ruuhia tunnetaan 44
Kuva Houmlgskaumlrin hylky Hangossa Kuvaaja Eveliina Salo Museovirasto kuva AKMA20120416
82
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
Suomenlahden suunnittelualueen hylyille ei voi nimetauml mitaumlaumln erityistauml ominaispiirrettauml vaan joukossa on alusten hylkyjauml 1500-luvulta toiseen maailmansotaan saakka niin kaup-pa- kuin sota-aluksia sekauml huvialuksia proomuja ja talonpoikaisaluksia ja niin edelleen Hylkyjen moninaisuus on seurausta alueen keskeisestauml asemasta vaumlylaumlnauml ja kulkureittinauml halki aikojen
83
Hylyt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomeren alueella sijaitsee kolme hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinais-muistolain mukainen suoja-alue sukeltamis- ja ankkurointirajoituksineen Naumlmauml Paraisilla sijaitsevat hylyt ovat Vrouw Maria ja St Mikael 1700-luvulta sekauml Graringharunan hylky 1500-luvulta Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Saaristomereltauml tunnetaan myoumls keskiaikaisia hylkykohteita jotka ovat erittaumlin harvinaisia koko Itaumlmeren laajuisesti Saaristomerellauml sijaitsee kansainvaumllisessauml Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml joista keskiaikaisia ovat Egelskaumlrin ja Vidskaumlrin hylyt Muut ovat St Mikael Vrouw Maria Graring-harunan hylky Ladoga Keulakuvahylky Skeppsbaringdarnan hylky Metskaumlrin hylky ja Alfred
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 264 alusten hylkyauml joista valtaosa sijaitsee Parai-silla ja Kemioumlnsaaressa Naumlmauml kunnat ovatkin kautta aikojen kaumlytoumlssauml olleiden taumlrkeiden purjehdusreittien ja yhteyksien varrella joten alusten hylkyjen suuri maumlaumlrauml ei ole yllaumlttaumlvauml Valtaosa niistauml 179 on puisten alusten hylkyjauml ja 32 metallisten alusten hylkyjauml ruuhia on 9 Kaikkien tunnettujen hylkyjen runkomateriaalista ei ole tietoa Tunnetuista hylyistauml 141 on suojeltuja kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Suurinta osaa kohteista ei ole tutkittu joten paumlaumltelmien tekeminen ajallisesta jakautumisesta ei ole mahdollista taumlllauml hetkellauml Suurin osa kohteista (148) on ajoitettu historialliseen aikaan eikauml rekisteriin ole merkitty yhtaumlaumln esihistoriallista kohdetta
Kuva Keulakuvahylky Kuvaaja Stig Gustavsson Suomen sukelluskuvaus Oy 2017
84
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
85
Selkaumlmeren etelaumlosasta Satakunnan alueelta tunnetaan sata vedenalaisloumlytoumlauml joista laumlhes kaikki (90) ovat eri ikaumlisiauml hylkyjauml ja hylyn osia Muut tunnetut kohteet ovat loumlytoumlpaikkoja ja niin sanottuja kulkuvaumlyliauml jotka liittyvaumlt tavalla tai toisella merenkulkuun
Selkaumlmeren etelaumlosassa on kymmeniauml kauppalaivojen hylkyjauml jotka liittyvaumlt ensimmaumlisen maailmansodan tapahtumiin Sodan alettua elokuussa 1914 Suomenlahti miinoitettiin nopeasti saksalaisten ja venaumllaumlisten halutessa rajoittaa toistensa laivastojen liikkumista ja tavarankuljetusta Miinoittaminen vaikeutti merenkulkua Suomenlahdella joten laivalii-kennettauml keskitettiin kulkemaan Pohjanlahdella ennen muuta Porin ja Rauman satamiin Satamista joista oli yhteys rataverkkoon pidettiin kuljetuksia yllauml Ruotsiin Saksalaiset paumlaumlttivaumlt pysaumlyttaumlauml Suomen ja Ruotsin vaumllisen meriliikenteen Miinojen ja torpedoinnin seurauksena aluksia joutui hylyiksi ja ihmishenkiauml menetettiin Esimerkiksi 6121914 upposi saman vuorokauden aikana kolme ruotsalaista laivaa ajettuaan saksalaisten laskemaan miinoitteeseen133
Toinen Satakunnan vedenalaiseen perintoumloumln kuuluva ominaispiirre ovat 1800-luvulla kasvaneeseen sahatoimintaan liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset Esimerkiksi Porin Reposaaren pohjois-puolisessa Tukkiviikindashlahdessa on lukuisia proomuja joita kaumlytettiin sahatavaran kuljetuk-sissa ja jotka hylaumlttiin kaumlytoumln jaumllkeen matalaan lahteen Myoumls itse vesisahoista saattaa todennaumlkoumlisesti olla jaumlaumlnnoumlksiauml veden alla
Suurten purjelaivojen aikakausi on jaumlttaumlnyt kenties tunnusomaisimman jaumllkensa Selkaumlmeren etelaumlosaan sillauml monet alueelta tunnetut hylyt ovat kauppalaivojen jaumlaumlnteitauml Naumlitauml ovat esimerkiksi Merikarvian Hamskerin ympaumlrillauml olevat hylyt sekauml Porin Reposaaren edustalla makaavat useat hylyt Maumlntyluodossa Kallon satamassa on sataman laajennustoumliden yhteydessauml vuonna 2011 arkeologisin kaivauksin tutkittu kauppalaiva ruotsalainen priki Carl Se oli puutavaralastissa kun se myrskyssauml irtosi ankkurista ja upposi Kallonlahteen aivan 1800-luvun luotsiaseman viereen
133 Uusi-Seppauml 2012 s 159
Kuva Kallonlahden hylky Maumlntyluodossa Kuvaaja Riikka Tevali 2001 Museovirasto kuva AKMA2011078
86
Sahatoiminta ja puutavaraa kuljettaneet alukset muodostavat Selkaumlmeren etelaumlosalle hyvin ominaisen vedenalaisen ja merellisen kulttuuriperinnoumln osa- alueen Erityisesti yhteydet Ruotsiin korostuvat Sahatavaraa on kuljetettu Satakunnasta Ruotsiin eri paikkakunnille ainakin 1600-luvulta laumlhtien Laumlhistoumlllauml Lampaluodon ja Raumaluodon Tyltyn piirroskalliot joihin kuuluu kompassiruusu ja hakkauksia 1600-luvulta ovat taumlrkeauml muistutus Satakunnan pitkaumlstauml merellisestauml historiasta
Alueen voimakkaasti aikojen saatossa muuttunut rantaviiva sekauml karikkoiset vedet ovat aiheuttaneet sen ettauml vedenalaisia kohteita tunnetaan Selkaumlmeren etelaumlosasta hyvin vauml-haumln Alueen inventointi vaatii runsaasti aikaa Kuitenkin ulompana Selkaumlmerellauml sijaitsevat metallisten alusten hylyt ovat suosittuja sukelluskohteita kuten Everilda Ingeborg ja Siivo
Hylyt Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan yhteensauml noin 250 vedenalaiskohdetta joista 187 on eri ikaumlisten alusten hylkyjauml ja hylyn osia Kohteista 78 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumln-noumlksiksi Hylkyjen lisaumlksi tunnetaan erilaisia irtoloumlytoumljauml kuten ankkureita Puisia alusten hylkyjauml tunnetaan 117 ja metallisia 24 Ruuhia suunnittelualueelta on kirjattu muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin vain yksi sekin on loumlytynyt jaumlrven rannalta Sievin Kupusista
Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi maumlaumlriteltyjauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml taumlllauml suunnittelualueella on yksi 1800-luvun hylky Sofia Maria OulussaSuunnittelualueen alusten hylyt liittyvaumlt suurimmaksi osaksi suuren purjelaivakauden aika-kauteen jolloin rahtia ja varsinkin teollisuuden tuotteita kuljetettiin suuria maumlaumlriauml pohjoi-sesta Ruotsin markkinoille mutta myoumls Eurooppaan Tietyillauml alueilla varsinkin ulkomaiset alukset naumlyttaumlvaumlt joutuneen muita helpommin haaksirikkoon sillauml merialue on matala ja osin vaikea navigoitava Paikallisilla luotseilla onkin ollut suuri merkitys alueen merenkulun turvallisuudelle Ennen valtakunnallisesti jaumlrjestettyauml luotsilaitosta ei moni suurempi alus varmasti uskaltanut laumlhteauml Pohjanmaan vesille ilman paikallistuntemusta
Peraumlmerellauml Selkauml-Sarven etelaumlpuolella sijaitseva Lahian matalikko vaikuttaa olleen aluk-sille vaarallinen laivaloukkualue Matalikon pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee useiden alusten hylkyjauml ja osia Tyynellauml saumlaumlllauml matalikko ei erotu avomerellauml millaumlaumln tavalla jos sen sijainnista ei ollut tietoinen Alusten jaumlaumlnteet vaikuttavat myoumls olevan suurempien mahdollisesti rahtia kuljettaneiden alusten ja niiden sijainti matalikon pohjoispuolella kertoo siitauml ettauml ne olivat ajautuneet matalikolle etelaumln suunnasta
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri muodostavat alueen jolta tunnetaan kaikkein vaumlhiten vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Taumlmauml johtuu kuitenkin todennaumlkoumlisesti enemmaumln tutkimusten vaumlhaumlisyydestauml kuin mistaumlaumln todellisesta loumlytoumljen niukkuudesta Voidaankin olettaa ettauml alueelta on vielauml loumlytymaumlttauml paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
87
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
88
Perinnealukset
Perinnealukset Suomenlahti
Kuva Tervasaaren tynnyri -purjehduskilpailun aluksia mm kaljaasi Svanhild ja maux Ingeborg Kuvaaja Anne Ala-Poumlllaumlnen 2014 Suomen merimuseoMuseovirasto kuva SMK20150136
bull Kotka 1 kpl maux Vivanbull Hamina 2 kpl ms Merikarhu ms Herringbull Helsinki 15 kpl ms Nikolai II maux Joanna Saturna ss Tornator ss Nor-
kulla ss Lokki maux Jan Mayen s-Freja ms Unterbelbe ms Poitsila ms Purha ss Turso maux Ingeborg maux Astrid maux Valborg maux Svanhild ms Kauris ms Gullkronan
bull Porvoo 3 kpl ss Armas ss Hovinsaari ms J L Runeberg
Suomenlahden suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
Perinnealus Suomen merenkulun historian kannalta arvokas alus joka on myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa
89
Perinnealukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Perinnealukset Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Majakat ja merimerkit
Historialliset merimerkit jaetaan paumlivaumlmerenkulun kiintopisteinauml toimiviin valottomiin purjeh-dusmerkkeihin ja pimeaumlnavigoinnin mahdollistaviin loistomerkkeihin joita ovat majakat ja loistot Valottomia purjehdusmerkkejauml ovat kummelit kaasat sauvamerkit pookit ja viitat
Ennen keskiaikaa merillauml liikuttiin laumlhinnauml paumlivisin rannikon tuntumassa luonnon muotojen ja kauas naumlkyvien rakennusten kuten kirkkojen perusteella Keskiajalta laumlhtien kruunu kirkko ja luostarit sekauml laivanvarustajat kauppiaat ja kalastajat alkoivat merkitauml merivaumlyliauml purjehtimista helpottavilla kivikasoilla ja puurakennelmilla Naumliden kiinteiden merimerkkien lisaumlksi vaumlylille voitiin asettaa erilaisia viittoja ja kelluvia tynnyreitauml135 Erilaisista merimerkeistauml pitivaumlt huolta yksityiset henkiloumlt kalastajat kauppiaat ja porvarit kuninkaan asettaman kaumlskyn mukaisesti
134 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019135 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue on seuraavien pe-rinnealusten kotipaikka
bull Turku 6 kpl ss Vetaumljauml V sv Suomen Joutsen ms Wilhelm Carpelan maux Inga maux Helena ms Bore
bull Rauma 2 kpl maux Marita maux Kathrinabull Naantali 1 kpl maux Inga-Lill
bull Oulu 2 kpl ms Oulu ms Alpo
Majakkamerimerkki merenkulun kiinteauml tai kelluva ohjausmerkki134
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
90
Kartta Rakennusperintoumlrekisterin sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin luotsirakennukset majakat ja merimerkit RKY-kohteet puuttuvat
91
Kartta RKY-inventoinnin majakkakohteet
92
Majakoita ja merimerkkejauml loumlytyy kaikkialta pitkin Suomen rannikkoa ja saaristoa Majakoista loumlytyy tietoja muun muassa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympauml-ristoumljen (RKY) inventoinnista rakennusperintoumlrekisteristauml sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml Majakkakohteita on lueteltu ja esitetty kartoilla jaumlljempaumlnauml Rakennusperintoumlrekisterin kohteet esitellaumlaumln myoumls liitteessauml 3
Ensimmaumliset kummelit rakennettiin Utoumln ja Turun vaumllille Kustaa Vaasan maumlaumlraumlyksestauml mer-kittiin vasta perustettuun Helsinkiin vievauml vaumlylauml kummeleilla 1550-luvulla Keskusjohtoisen luotsi- ja majakkalaitoksen aikana merivaumlylien varsille rakennettiin satoja kivikummeleita joista on saumlilynyt useita laumlhinnauml 1800-luvun toiselle puoliskolle ajoittuvia rakennelmia Usein kummelit ovat valkoisiksi kalkittuja tai maalattuja ja niitauml rakennettiin myoumls laudasta tai hirsistauml Kummelien rakentaminen loppui 1900-luvun alussa kun loistojen maumlaumlrauml lisaumlaumlntyi
Kaasoja rakennettiin Peraumlmeren rannikolla Sytyttaumlmaumlttoumlminauml ne toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinauml Navigointia varten kaasat merkittiin merikarttoihin ja pur-jehdusoppaissa kuvattiin kuinka kaasoja tuli laumlhestyauml ja miten ne tuli ohittaa Nykyaumlaumln kaasat ovat haumlvinneet Viestitulina kaumlytettyjauml sytytettyjauml kaasoja poltettiin vielauml 1700-luvun lopussa mahdollisesti jopa 1800-luvulla136
Sauvamerkit koostuvat pysty- ja vinosuuntaisista puurakenteista Joskus ne koostuivat vain parruilla tuetusta keskuspuusta Vuoden 1891 merimerkkiluettelossa listattiin yli 50 sauvarakenteista merimerkkiauml Nykyaumlaumln Suomessa on saumlilynyt vain yksi sauvamerkki Korsnaumlsin Svetgrund
136 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Vuonna 1858 valmistunut Keskiniemen pooki Hailuodossa Kuvaaja Veli-Pekka Viklund 2001 Museovirasto kuva KK799618
93
Ensimmaumliset pookit pystytettiin 1600-luvun puolivaumllissauml kaupunkiporvarien aloitteesta Pookit osoittivat vaumlylaumln alkua ja luotsiaseman paikan Pookien rakentaminen liittyi kaup-pamerenkulun kasvuun ja ne olivat purjelaivakauden taumlrkein merimerkkiryhmauml Enimmillaumlaumln Suomen vesillauml oli noin neljaumlkymmentauml pookia Vuonna 1756 valmistunut Lyoumlkin kivipooki Uudenkaupungin edustalla on Suomen vanhin saumlilynyt pooki Ne syrjaumlytyivaumlt 1800-luvun loppupuolella valomajakoiden yleistyessauml
Suomen ensimmaumlinen valolla varustettu majakka rakennettiin Utoumln saarelle vuonna 1753 Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri jonka hoitoon siirtyivaumlt kaikki ete-lauml-Suomen merimerkit ja -vaumlylaumlt Seuraava majakka valmistui vuonna 1800 Porkkalan-niemen edustalle Roumlnnskaumlriin Majakat rakennettiin 1870-luvulle saakka laumlhinnauml tiilestauml myoumlhemmin teraumlselementeistauml137 1800-luvun lopulla majakoiden rakentaminen kiihtyi ja majakkaverkkoa taumlydennettiin138
Loistoja ovat johtoloistot ja kalastajia palvelevat kalastusloistot Ensimmaumliset loistot si-joitettiin suoraan kallioille tai matalille perustuksille Myoumlhemmin loistoja rakennettiin be-toni- ja rautaristikkojalustoille Suomen vanhin kalastusloisto Kokkolan Poronluodonkarilla on perimaumltiedon mukaan valmistunut 1700-luvulla Erilaiset loistot muuttivat merenkulun liikennoumlintimahdollisuudet ympaumlrivuorokautisiksi
137 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019138 Laurell 1999 s 23ndash25
Kuva Korsnaumls Svetgrundin sauvamerkki Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016928
94
Rannikon merimerkit muodostavat yhdessauml eri-ikaumlisten satamapaikkojen laivareittien ja luotsiasemien kanssa merkittaumlvaumln merellisen liikennehistorian kokonaisuuden ja kulttuu-rimaiseman Erityisesti majakat ja luotsiasemat muodostavat laajempia kokonaisuuksia joihin kuuluu muun muassa asuin- varasto- ja huoltorakennuksia laitureita tyouml- ja arki-elaumlmaumln edellyttaumlmiauml rakennuksia ja rakennelmia keittioumlpuutarhoja ja pieniauml viljelyksiauml139
Nykyaumlaumln monista merimerkeistauml on jaumlaumlnyt jaumlljelle erilaisia rauenneita kivikasoja tai hirsi- tai lautakasoja Niitauml voi loumlytyauml sekauml maalta ettauml meren pohjasta Esimerkiksi vuonna 2012 loumlytyi Inkoon Syssleffjaumlrdenin vaumlylaumln tuntumasta meren pohjasta kalliomatalan juurelta mahdollisia sauvamerkin jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat voineet kuulua matalikon paumlaumlllauml olleeseen merimerkkiin140
139 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019140 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Orrengrundin majakka ei tuhoutunut Suomen sodassa (1808ndash1809) Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Kiisla Oy 2009
95
Majakat ja merimerkit Suomenlahti
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset merimerkit ja tunnusmajakat perustettiin Suomenlahdelle Vuonna 1798 rakennettiin Ruotsinsalmen tunnusmajakka Sapokanlahden etelaumlpuolelle Pookinmaumlelle Se on nykyaumlaumln raunioina ja kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls sillauml eng-lantilainen laivasto tuhosi majakan vuonna 1855 Ruotsinsalmen tunnusmajakan raunio on merkittaumlvauml rakennusmuistomerkki ja Suomen vanhin saumlilynyt majakkahistoriallinen rakennusfragmentti141
Vuosien 1808ndash09 Suomen sodassa monet Suomenlahden merimerkit tuhottiin ja vain Orrengrund saumlilyi Suunnittelualueella olevat RKY-majakkayhdyskunnat ovat Kallbaringda-nin ja Roumlnnskaumlrin majakat Kirkkonummella Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema Loviisassa ja Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat joihin kuuluu muun muassa Soumlderskaumlrin majakka
141 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000002079 532019
Kuva Soumlderskaumlrin majakka Porvoon edustalla Museovirasto kuva HK800499
bull Kallbodanin majakkabull Roumlnnskaumlrin majakkabull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsimajakkabull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat (muun
muassa Soumlderskaumlr)
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
96
Majakat ja merimerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Taumllle suunnittelualueelle perustettiin Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset me-rimerkit ja tunnusmajakat Osaa alueen majakoista on kaumlytetty 1900-luvun sodissa myoumls linnakkeina ja ilmavalvontapaikkoina Eraumlillauml majakoilla kaumlytiin myoumls taisteluita mutta ne saumlaumlstyivaumlt suurimmilta tuhoilta142
142 Laurell 1999 s 19
Kuva Bengtskaumlrin majakka Kuvaaja Elisa Heikkilauml Museovirasto kuva KY1311
bull Bengtskaumlrin majakkabull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakan vieressauml on myoumls vaatimaton rakennuksenperustus joka
mainitaan muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml majakkana Se saattaa siis liittyauml majakan rakenteisiin tai puolustusvarustuksiin
bull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Saumlpin majakkayhteisouml ja luotsiasemabull Santakarin pooki
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
97
Majakat ja merimerkit Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaan luotsipiiri perustettiin 1849 Taumlmauml tapahtui myoumlhemmin kuin Saaristomeren ja Suomenlahden luotsipiirien perustaminen Luotsipiirin perustamisen myoumltauml kaikki majakat merimerkit ja vaumlylaumlt Siipyystauml Tornioon siirtyivaumlt kruunun hallintaan Samalla aloitettiin myoumls Pohjanlahden merenmittaukset143
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlssauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainitaan kiinteaumlnauml muinais-jaumlaumlnnoumlksenauml Hailuodon Hiidenniemen tunnusmajakka144 eli pooki joka rakennettiin vuon-na 1859 ja paloi salaman sytyttaumlmaumlnauml vuonna 1925 Toinen muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainittu kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls-pooki sijaitsee Mustasaaren Kummelskaumlretissauml145 saaren korkeimmalla kohdalla Laudoitettu puinen pooki rakennettiin 1823 tai 1824 paikalle jossa aiemmin sijaitsi kivikummeli Tullilaitos purki pookin vuonna 1922 Paikalla sijaitsee suuri kiviroumlykkiouml
143 Laurell 1999 s 22144 Muinaisjaumlaumlnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000030483 532019145 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022773 532019
bull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakatbull Tankarin ja Trutklippanin majakka-ja luotsiyhdyskunnatbull Saumllgrundin majakka luotsiasema ja Laxhamnbull Hailuoto (Marjaniemen majakka- ja luotsiyhdyskunta)bull Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)bull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
98
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat
Satamia ovat myoumls luonnonsatamat ankkuripaikat ja lastauspaikat Satamia on ollut yhtauml kauan kuin on ollut tarvetta alusten saumlilyttaumlmiseen tai ankkurointiin Niihin liittyy usein kivisiauml ja puisia rakenteita kuten laitureita hirsiarkkuja aallonmurtajia sekauml rakennuksia merimerkkejauml ja kiinnitysrenkaita ja -tappeja Satamista kertovat myoumls hylyt sekauml kaupan-kaumlyntiin liittyvaumlt arkeologiset loumlydoumlt kuten rakennusten pohjat sekauml rakennusjaumlte kuten puu tiili ja lasi Alusten painolastikivistauml ja -hiekasta tai muusta materiaalista muodostu-neet painolastipaikat liittyvaumlt erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin sillauml vasta tuolloin alusten koko ja kaupankaumlynnin luonne mahdollisti erityisten painolastipaikkojen syntymisen Alukset saattoivat purjehtia pelkaumlssauml painolastissa joka poistettiin ennen lastin nostamista alukseen
146 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Taskun tunnusmajakka Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016885
Satama alusten kiinnittymiseen ja ankkuroitumiseen tarkoitettu suojainen vesialue146
99
Satamapaikkoja ja satamia on sijainnut samoilla seuduilla kuin asutusta niin meren rannikoil-la kuin sisaumlmaan jaumlrvien rannoilla Ennen tieverkoston rakentamista veneet ja alukset olivat helpoin keino liikkua paikasta toiseen Jotkin varhaishistorialliset satamapaikat ovat nykyaumlaumln kaupunkeja kuten esimerkiksi Turku Tammisaari tai Porvoo Kaupunkien kasvaessa vanhat satamarakenteet ovat suurelta osin jaumlaumlneet rakennusten alle tai myoumlhemmaumln satamatoiminnan jalkoihin Olaus Magnus maumlaumlritteli 1500-luvulla hyvaumln luonnonsataman tunnuksiksi mereltauml havaittavissa olevan luonnon kiinnekohdan sisaumlaumlntulovaumlylaumln vapaan veden (ei karikoita) sekauml suojaisen sijainnin147
Suomesta ei tunneta varmoja kivi- tai pronssikautisia satamia Hiittisten Kyrksundet on ajoi-tettu vanhimmilta osiltaan rautakautiseksi satamaksi ja sellaiseksi on esitetty muun muassa Kymijoen Merikoskea Useimmat tunnetut rautakautisetkeskiaikaiset linnoitukset kuten Por-voon Oumlrnviksudden ja Kemioumlnsaaren Houmlgholmen sijaitsevat veden aumlaumlrellauml joten niillauml on ollut satama Keskiajalla kaupunkien yhteydessauml sekauml rannikon linnojen ja linnoitusten yhteydessauml sijaitsi satama Satamien kehittyminen on tiiviisti yhteydessauml kaupankaumlynnin kansainvaumllisty-miseen yhteiskunnan urbanisoitumiseen sekauml laivanrakennuksen kehitykseen Taumlten satamat ovat kehittyneet yhtauml aikaa kaupunkien ja muun asutuksen leviaumlmisen kanssa148
Luonnonsatamat ja ankkuripaikat eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml sisaumlllauml mitaumlaumln rakennettuja elementtejauml vaan ne ovat syvaumlvetisiauml ja tuulelta suojaisia paikkoja joissa on odotettu parempaa saumlaumltauml tai sopivia tuulia Varhaisista satamista ei ole saumlilynyt varsinaisia kirjallisia laumlhteitauml mutta ensimmaumliset tiedot ovat peraumlisin keskiajalta ja uuden ajan alun vuosisadoilta149
147 Niitemaa 1964 s 22148 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019149 Niitemaa 1964
Kuva Kiinnitysrengas Eurajoen Kaunissaaren luonnonsatamassa Kuvaaja Leena Koivisto 2004 Museovirasto kuva AKDG10757
100
Luonnonsatamien yhteydessauml on saattanut olla kauppaan tai muuhun kokoontumiseen liittyvaumlauml toimintaa kuten Hiittisten Kyrksundetissa Ankkuripaikkojen rantakallioilta loumly-tyy usein kalliohakkauksia joita merenkulkijat tekivaumlt ajanvietteeksi Esimerkiksi Hangon Hauensuolen kallioon on tehty satoja hakkauksia 1500-luvulta laumlhtien Lastauspaikoilla erilaisia myytaumlviauml tuotteita siirrettiin aluksiin Lastauspaikat sijaitsivat usein kylien tai esi-merkiksi kartanoiden ja tehtaiden laumlhellauml150 Saaristossa satamapaikat on voitu raivata kivistauml ja lohkareista vapaiksi rantautumispaikoiksi jotka on rajattu matalin kivimuureinNaumlitauml on kuvattu tarkemmin veneenvetopaikkojen yhteydessauml Joskus rantakallioihin on isketty myoumls rautaisia kiinnitystappeja Rantautumispaikoissa alukset on vedetty rantaan suojaan tai korjattaviksi ja satamapaikka on tarkoitettu laumlhinnauml matalasyvaumlyksisille veneille Taumlllaisia paikkoja ovat esimerkiksi Vaumlsterhamn Paraisilla sekauml Baringtskaumlrsoumlren ja Trutoumlren Mustasaaressa151
150 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019151Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Yleiskuva Hauensuolesta Kuvaaja Soile Tirilauml 2007 Museovirasto kuva RHO12596263
101
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Suomenlahti
Suomenlahden rannikolta tunnetaan lukuisia vanhoja satamapaikkoja Niitauml on merkitty vanhoihin merikarttoihin ankkuri-symbolilla
Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvun lopulta mainitaan Suomenlahden luonnonsatamina mm Hanko Tvaumlrminne Jussarouml Haumlstouml-Busouml ja Porkkala Taumlrkeauml var-hainen satamapaikka sijaitsee Helsingin Santahaminassa joka mainitaan keskiaikaisissa laumlhteissauml valtakunnan hallitsijoiden pysaumlhdyspaikkana Paikallisesti merkittaumlviauml varhaisia satamapaikkoja olivat muun muassa Tostholmen sekauml Bastouml Inkoossa ja Iso ja Pieni Mi-ckelskaumlr Porkkalan kupeessa Kirkkonummella152
Hankoniemen pohjoispuolella Kapellhamnissa eli Kappelisatamassa oli varhaiskeskiai-kainen satama jossa matalalla kulkevat alukset voitiin vetaumlauml rantaan Kappelisatamas-sa oli kappeli jonka sijaintia ei ole pystytty tarkasti selvittaumlmaumlaumln Sen yhteydessauml ollut hautausmaa on sen sijaan paikannettu Hankoniemen etelaumlkaumlrjen Hauensuolen satama-paikalta meren pohjasta on loumlytynyt merenkulkijoilta veteen joutunutta esineistoumlauml kuten liitupiippujen katkelmia Myoumls Raaseporin linnan satama oli taumlrkeauml solmukohta keskiajan maa- ja merikaupassa Hangon Taumlktomin satama toimi lastauspaikkana
Loviisan Kungshamn eli kuninkaansatama mainitaan Joumlns Maringnssonin merikartassa vuodelta 1644 Kungshamnin veden pohjasta on loumlytynyt laivoilta veteen joutuneita historiallisia esineitauml mutta varsinaisia satamarakenteita ei tunneta153
Varhaisina satamapaikkoina itaumliseltauml Suomenlahdelta voidaan mainita Pyhtaumlaumln Ahven-koskiMerikoski ja Virolahden Lapurin saari Waghenaerin kartassa 1500-luvun lopulta mainitaan purjehdusreitin Helsingistauml Viipuriin vaumllietappeina eli satamapaikkoina Pellinge Pyhtaumlaumln Kaunissaari Kymijoen itaumlpuolinen suu Saksala Vehkalahti ja sen edustalla Stora Fiskaroumln joka nykyaumlaumln jaumlauml jo Venaumljaumln puolelle154
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Ruotsin vallan aikana keskushallinto saumlaumlteli voimakkaasti purjehdusta ja ulkomaankauppaa keskittaumlen sitauml kaupunkeihin Taumlmauml naumlkyy myoumls Suomessa kaupunkien kehittymisenauml kes-kiajalta laumlhtien Turun saaristossa on useita purjehdusreittien solmukohtia luonnonsatamia joiden merkitystauml on korostettu kalliohakkauksilla kompassiruusuilla ja kivikehillauml Tunnetuin sisaumlsaariston ja ulkosaariston solmukohta on Korpostroumlm Lisaumlksi yhteyksien solmukohtina korostuvat suurimmat saaret jotka on usein tunnettu rautakaudelta laumlhtien kuten Utouml Jurmo Noumltouml Aspouml Berghamn Jungfruskaumlr ja Houtskari Saaristomerellauml on lukuisia paikannimiauml joiden osana mainitaan -hamn Todennaumlkoumlisesti naumlistauml ainakin useimmat kuvastavat jonkin-laista sataman paikkaa Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta mainitaan Saaristomeren luonnonsatamina Aspouml Noumltouml Jurmo ja Hiittisten Kyrksundet
152 Niitemaa 1964153 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000028740154 Niitemaa 1964 s 26
102
Kemioumlnsaaressa Hiittisten Houmlgholmenin kalliosaaren suojassa oli satama jonne keskiai-kaiset syvaumlllauml kulkevat lastialukset paumlaumlsivaumlt Houmlgholmenin rantaan rakennettiin 1300-luvun jaumllkipuolella jaumlreistauml puista satama- ja laiturirakennelmat Saaren laella on arkeologisia jaumlaumlnteitauml linnoituksesta Saaren merkitys keskiajan tutkimukselle on erittaumlin suuri
Kemioumlnsaaressa Purunpaumlaumln Jungfrusund mainitaan satamapaikkana jo keskiajalta laumlhtien Viimeistaumlaumln 1600-luvulla sinne perustettiin myoumls kestikievari palvelemaan merellauml liikkujia Jungfrusund oli taumlrkeauml pysaumlhdyspaikka Turkuun purjehdittaessa
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanlahden rannikon vanhimmat satamat ovat jaumlaumlneet kuivalle maalle maankohoamisen seurauksena Kaupunkien satamia on jouduttu siirtaumlmaumlaumln jopa useampia kertoja ulommas saaristoon jotta vesisyvyys on riittaumlnyt laivoille Esimerkiksi Pietarsaaren vanhin satama Pedersoumlren satama Pedersoumlren kirkon vieressauml on noin viiden kilometrin paumlaumlssauml nykyisestauml satamasta Uudenkaarlepyyn satamaa siirrettiin jokivartta pitkin ulospaumlin useita kertoja vuo-sisatojen mittaan Vanhan sataman komea kivilaituri on aikaa sitten jaumlaumlnyt kuivalle maalle Myoumls Vaasassa satama on siirretty useita kertoja155
Pohjanlahden alueelta ei ole saumlilynyt luetteloa vanhoista satamapaikoista tai reittikuvauksia mutta Merenkurkusta pohjoiseen on saumlilynyt ehdotus purjehdussaumlaumlnnoumlksi vuodelta 1546 joka luettelee kahdeksan satamaa Mustasaari Pietarsaari Kaarlepyy Saloinen Oulu Ii Kemi ja Tornio
155 Pohjanmaan merellinen perintouml s 13
Kuva Hiittisten Houmlgholmen Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museovirasto kuva AKDG54961
103
Painolastipaikat
Purjelaivojen aikakaudella laivoihin lastattiin kiviauml soraa tai hiekkaa silloin kun laivoissa ei ollut riittaumlvaumlsti kauppatavaraa lastina rungon vakaana pysymiseksi Joskus painolas-tina kaumlytettiin myoumls rautaromua tiiliauml tai muuta saatavilla olevaa ainesta Purjelaivoissa kaumlytettiin painolastia 1500-luvulta alkaen mahdollisesti jo aiemmin aina 1900-luvulle astiPainolastiainesta on siten kulkeutunut Suomeen vuosisatojen ajan Maumlaumlraumlsatamassa painolasti tyhjennettiin joskus veteen joskus maalle Jo varhain satamilla oli maumlaumlraumlyksiauml siitauml ettauml painolastia ei saanut tyhjentaumlauml satamaan vaan sen ulkopuolelle kuitenkin laumlhistoumllle Painolastipaikoilta loumlytyy kaukomaiden kiviauml ja maa-ainesta jossa on piikiveauml fossiilikalkkikiveauml saviliusketta ja muita Suomen maaperaumllle vieraita aineksia156 Naumliden lisaumlksi loumlytyy myoumls pilssiin joutuneita alusten lastina olleita tai omistajiltaan hukkuneita esineitauml
156 Burstroumlm 2017 11 Kinnunen 2002 s 21
Painolastipaikka sataman laumlhistoumlllauml oleva alue johon on tyhjennetty purjealusten aikakaudella laivojen painolastia
Kuva Mustikkamaalla Isoisaumlnniemen rannassa sijaitsee ainakin 1700-luvulla kaumlytoumlssauml ollut purjelaivojen painolastin jaumlttoumlalue Kuvaaja Helena Ranta 2016 Museovirasto kuva AKDG54941
104
Painolastipaikat Suomenlahti
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Helsingin Mustikkamaan rannoilla sekauml Porvoon Kraringkoumln luona jonka edustalla olevien pienten saarten Lilla Barlastholm ja Yttre Barlastholm arvellaan paljolti syntyneen painolastien purkamisen seurauksena
Painolastipaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Porin Reposaaressa Reposaaren vanhan sataman laiturikehikot on laumlhes ko-konaan taumlytetty painolastihiekalla ja painolastihiekkaa on kaumlytetty myoumls yleisemmin taumly-temaana Eraumlaumlt Porin satamakadut on pohjustettu Koumloumlpenhaminasta laivatulla soralla157
Painolastipaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Kokkolan Mustakarissa
Kalliohakkaukset ja kivikompassit
Vanhoista satamapaikoista loumlytyy yleensauml erilaisia kalliohakkauksia (esimerkiksi kompas-siruusut) ja kivikompasseja
157 Kinnunen 1990 s 10158 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019159 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019
Kalliohakkaus kallioon tai kiveen hakkaamalla uurtamalla tai kaivertamalla muo-dostettu kuvio158
Kivikompassi meren saaristossa kallioille ladottu kiveys jossa on paumlauml- ja vaumlli-ilman-suuntien mukaisesti asetetut haarat159
105
Kuva Kalliohakkauksia Naantalin Iso-Kuusisen saarella161 Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
Kalliohakkaukset ovat tyypillisimmillaumlaumln nimikirjaimia ja vuosilukuja Kiviin on myoumls hakattu esimerkiksi kompassiruusuja aurinkokelloja yksinkertaisia rengaskuvioita laiva-aiheita ja vaakunoita Hakkauksilla on haluttu ikuistaa jokin tietty tapahtuma tai merkitauml muistiin taumlrkeauml paumlivaumlmaumlaumlrauml Keskellauml metsaumlauml sijaitsevissa suurissa maakivissauml olevat kuviot ovat yleensauml historiallisen ajan rajamerkintoumljauml Hakkausten tyypillisiauml sijaintipaikkoja ovat ve-sistoumljen aumlaumlrellauml olevat sileaumlt rantakalliot korkeiden kallioiden laet tai yksittaumliset suuret maakivet Hakkaukset voivat olla yksittaumlin tai laajemmissa ryhmissauml Kalliohakkauksia nimitetaumlaumln myoumls kaiverruksiksi tai kalliopiirroksiksi
Suomessa kaikki tunnetut hakkaukset ajoittuvat historialliselle ajalle Rannikolla tai saaris-tossa sotilaat ja merimiehet tekivaumlt hakkauksia ajanvietteeksi sotatoimien aikana tai kun odotettiin parempaa saumlaumltauml Ajanvietteeksi tehtyjauml hakkauksia loumlytyy mm Kemioumlnsaaren Moumllnholmenista Paraisten Tammortista sekauml Hangon Hauensuolen luonnonsatamastaErityisesti merenkulkuun liittyvaumlt hakkaukset ovat yleisiauml Veneiden veistaumlmisen tai kalas-tuksen yhteydessauml tehtiin usein laivakuvioita kuten Haminan Ulko-Tammion rantakallioiden hakkaukset joissa laivan lisaumlksi on kuvattu jatulintarha sekauml nimiauml ja vuosilukuja Luoto toimi saarelaisten kalastuspaikkana vuosisatojen ajan Myoumls Kemin ulkosaaristossa Sel-kauml-Sarven kalastustukikohdan ympaumlristoumloumln on tehty useita hakkauksia ja aurinkokelloja Toisinaan laivahakkauksia on tehtyuponneiden laivojen tai hukkuneiden muistomerkeiksi Merenkulkijat kaumlyttivaumlt kivikompassien lisaumlksi kallioon hakattuja kompassiruusuja sekauml-aurinkokelloja160
160Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019161 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112705000003 2822019
106
Kuva Selkauml-Sarven aurinkokello Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11411
107
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin hakkaukset kaiverrukset kiinnitysrenkaat ja kompas-siruusut Rekisterissauml ei ole eritelty kohdetyyppinauml kivikompasseja
108
Erityisen ryhmaumln muodostavat hallitsijoiden vierailujen muistoksi tehdyt hakkaukset kuten Paraisten Skorvlotin hakkaus jonka kerrotaan liittyvaumln Kaarle- herttuan vierailuun vuonna 1599 Kustaa IIIn vierailut ikuistettiin kiveen Paraisten Naumlsuddenilla sekauml Virolahden Suur-Pisin saarella Venaumljaumln vallan aikana tsaarien ja tsaarittarien vierailuista tehtiin useita hakkauksia Viranomaisten tekemiauml hakkauksia ovat esimerkiksi valtakunnan maakuntien tai kylien raja-merkit Vedenkorkeusmerkkejauml sisaumlvesi- ja merenrantakallioihin tekivaumlt niin viranomaiset kuin yksityishenkiloumltkin
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ranta-kallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomessa ovat Hangon Hauensuolen luonnon-satama Porin Tyltyn piirroskallio sekauml Ulko-Tammion kalliot162
Kompassikiveykset ovat kalliolle tai maanpinnalle ladottuja kiveyksiauml joissa on 8 16 tai 32 paumlauml- ja vaumlli-ilmansuuntien suuntaista kivistauml ladottua haaraa Kompassin keskustassa oleva kivi on yleensauml muita suurempi Kompassikuviot ovat samankaltaisia alusten kompassien kanssa ja on oletettu ettauml kiveykset on rakennettu aluksen kompassineulan avulla osoittamaan joko magneettista pohjoissuuntaa tai napapohjoisen suuntaa On arvioitu ettauml kivikompasseja on kaumlytetty esimerkiksi alusten kompassien epaumltarkkuuden kompensointiin tai naumlkoumlhavaintoon perustuvan [kompassi]suunnan osoittamiseen maista merelle163
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompas-seja tunnetaan Turunmaan ja laumlnsirannikon saaristoista sekauml erityisesti Merenkurkun saarilta
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Suomenlahti
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomenlahdella ovat Hangon Hauensuolen luonnonsatama sekauml Ulko-Tammion kalliot164
Suomenlahden alueelta tunnetaan mahdollinen kivikompassi Porvoon Raumlvholmenin saa-relta165 Sen ilmansuunnat on muodostettu kivikasoista
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Turunmaan saaristosta on rekisteroumlity 56 paikkaa joissa on kallioon hakattuja merkkejauml Ne liittyvaumlt ulkosaaristossa paumlaumlosin joko sesonkikalastukseen ulkokareilla taikka tulli- ja uudelleenlastaussatamiin luotsipaikkoihin ja krouveihin kauppavaumlylien tuntumassa
162 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019163 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019164 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000022811 ja Arkeologisen kulttuuripe-rinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019165 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022630 2722019
109
Jotkin merkit osoittivat rajojen paikkoja kalastusalueilla Sisempaumlnauml saaristossa hakkauksilla on merkitty kesaumlnuottien vetopaikkoja Vaumlyliin ja merenkulkuun liittyvaumlt merkit kallioissa ajoittuvat 1600-luvulta 1800-luvulle kalastukseen liittyvaumlt paumlaumlosin 1700-luvun lopulta 1800-luvun puolivaumlliin166 Tunnetuimpia hakkauskallioita Saaristomerellauml ja Selkaumlmeren etelaumlosassa on Porin Tyltyn piirroskallio167
Kivikompasseja loumlytyy kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan Turunmaan saaristosta ja laumlnsirannikolta168 Niistauml kaksi sijaitsee Korppoon Bjoumlr-koumlssauml sekauml Flakaskaumlrissauml Sandholms kobbenilta tunnetaan kallioon hakattu kompassi169
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Pohjoinen Selkaumlmeren Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta (etenkin Merenkurkussa) rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan laumlnsirannikon saaristoista erityisesti Merenkurkun saarilta170
Pohjanlahden ja Peraumlmeren rannoilta tunnetaan eniten aurinkokelloja koko Suomen ran-nikoilta Pohjanmaalla niitauml on 12 kappaletta Vaasassa Uusikaarlepyyssauml Naumlrpioumlssauml Mustasaaressa ja Maalahdessa Aurinkokelloja ja hakkauksia loumlytyy myoumls Kemin Sel-kauml-Sarvesta
166 Tuovinen 1991 90-93 2000 s 34167 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112609500005 2722019168 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019169 Tuovinen 2000 s 40170 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019171 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000015215 732019
Kuva Kompassiruusu Naumlrpioumln Kompassberget 3171 Kuvaaja Katja Vuoristo 2009 Museo-virasto kuva AKDG10381
110
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Laiturit ovat tyypillisiauml rantavyoumlhykkeen rakenteita ja ne sijaitsevat osittain kuivalla maalla osittain vedessauml Niillauml on yleensauml joko maa- tai kiviydin Niiden koko muoto rakenne ja kaumlytetyt materiaalit vaihtelevat runsaasti Myoumls kaumlyttoumltarkoitus vaihtelee Pienemmaumlt lai-turit on voitu perustaa luonnonkivistauml suoraan maanpaumlaumllle ja veden pohjaan Suuremmat laiturit on usein rakennettu kivestauml ja puusta erillisen pohjarakenteen paumlaumllle ja niissauml on yleensauml tukirakenteinahirsiarkkuja Laivojen painolastilla esimerkiksi hiekalla taumlytettyjauml laitureita on usein kutsuttu moumlljiksi
Laitureita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Usein kohteita loumlydetaumlaumln rajattui-hin rakennushankkeisiin liittyvien selvitysten yhteydessauml Laitureita on rakennettu koko Suomen alueella
172 Tieteen termipankki satamapenger httptieteentermipankkifiwikiYmpC3A4ristC3B6tie-teetsatamapenger 132019
Kuva Espoon Bergoumln vanha houmlyrylaivalaituri Kuva Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto AKMA20160614
Laituri ja aallonmurtaja rannalta syvaumlaumln veteen ulottuva sata-marakenne tai muu rakenne 172
111
Hirsiarkku on veistetyistauml tai pyoumlroumlhirsistauml salvottu kiinteauml arkkumainen kehikko Arkut si-jaitsevat yleensauml rantavyoumlhykkeellauml yleensauml osittain vedessauml osittain rannalla Hirsiarkkuja on kaumlytetty muun muassa laiturien siltojen aallonmurtajien kanavien ja uiton rakenteina jokikalastuksen ja virtavesien patoina vaumlylaumlesteinauml ja ranta-alueiden taumlytoumlissauml
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne hirsiarkkua muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppinauml vaan se liittyy aina mm puolustusvarustuksiin laitureihin tai vaumlylaumlesteisiin Naumlitauml muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppejauml kaumlsitellaumlaumln erikseen taumlssauml kuvauksessa
Arkun kehikko on voitu jakaa painokivien sijoittamista varten vaumlliseinin pienempiin tiloihin Painona on voitu kaumlyttaumlauml myoumls hiekkaa louhetta tai muuta painavaa ainesta Hirsiarkkujen koko ja muoto vaihtelevat kaumlyttoumltarkoituksen ja sijaintipaikan mukaan Rakenteen sivun pituus voi vaihdella muutamasta metristauml kymmeniin metreihin Kehikko on rakennettu usein nelioumln tai suorakaiteen muotoiseksi Rauenneet arkut erottuvat ranta-alueilla tai veden alla kivien ja hirsien kasoina Toisinaan arkusta on jaumlljellauml vain kivet Vanhimmat Suomessa ajoitetut laiturin arkkurakenteet ovat 1300ndash1400-luvun vaihteesta Kemioumlnsaa-ren Hiittisten Houmlgholmenista
Hirsiarkkurakenteita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Todennaumlkoumlisesti hirsi-arkkuja on rakennettu koko Suomen alueella174
173 Arkeologisen kulttuuriperinoumln opas hirsiarkkuhttpakpnbafiwikihirsiarkku 132019
Hirsiarkku veteen tai rannan tuntumaan hirsistauml salvottu kivillauml taumlytetty kehikko173
Kuva Hirsiarkkurakennetta Suomenlinna edustalla Kuvaaja Maija Huttunen 2011 kuva AKMA20110279
112
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Suomenlahti
Suunnittelualueelta laitureita tunnetaan 33 kohdetta eli huomattavasti enemmaumln kuin muilta suunnittelualueilta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiin kuuluvat Virolahden Korpisaaren ja Hauml-meenkylaumln rannoilla sijaitsevat kivilouhosten laiturien perustukset 1700-1800-luvuilta ja 1900-luvulta tunnetaan esimerkiksi Espoon Nuottalahden Ryssjeholmenin rannassa hirsi-arkuista koostuva vanha laivalaiturin177perustus joka naumlkyy vielauml vuonna 1931 mitatussa kartassa mutta ei enaumlauml myoumlhemmin
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty vain kaksi aallonmurtajaa molemmat Suomenlahdella Toinen sijaitsee Espoon Ryssjeholmenissa175 ja liittyy saaren muihin merellisiin rakenteisiin Todennaumlkoumlisesti se on suojannut saarella 1910ndash1920-luvulla rakennettuja huviloita Toinen on Ison Mustasaaren aallonmurtaja176 Suomenlinnassa jota on uusittu vielauml 1900-luvun lopulla Alkuperaumlinen aallonmurtaja on rakennettu 1790-luvulla upotettujen puisten alusten paumlaumllle jotka saatiin sotasaaliina Puolasta
Hirsiarkkuja kaumlytettiin 1700ndash1800-luvuilla vaumlylaumlesteinauml puolustustarkoituksessa muun muas-sa Helsingin vesillauml estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua sekauml Suomenlinnan sisaumlvesillauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen vesiltauml tunnetaan 12 laiturikohdetta muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml Esimer-kiksi MaskunKoivuniemessauml178 on sijainnut Iiroisten tiiliruukin lastauspaikka ja paikalta tunnetaan myoumls kaksi rajamerkkeinauml pidettyauml rautatappia ja kaiverruksia Kustavin Iso-karin saaren ympaumlristoumlssauml on luotsiaseman ympaumlristoumlssauml lukuisia laiturinpohjia179 joita ei ole tutkittu laumlhemmin Paraisten Biskopsoumlstauml voidaan myoumls mainita hajonnut kivillauml taumlytetty hirsiarkku jota on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty laiturin pohjana Alueella on sijainnut venevaja jo 1700-luvulla
Satakunnasta tunnetaan vain yksi laiturirakenne180 kolme hirsistauml arkkua jonossa Porin Maumlntykallon edustalla Vain yksi arkuista on saumlilynyt ehjaumlnauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
174 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 132019175 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025826176 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020896177 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025824178 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008942179 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri muun muassa wwwkyppifitoaspxid=1121000028154 wwwkyppifitoas-pxid=1121000028153 wwwkyppifitoaspxid=1121000028152180 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122528
113
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan 17 kohdetta Esimerkiksi Hailuodon Ojankylaumlnlahdessa si-jaitsee vuonna 1880 rakennettu laituri181 puoliksi maalla puoliksi veden alla Laivaliikenne Ouluun on alkanut paikalta vuosisadan vaihteessa Kokkolan Gamla varvet182 on esimerkki muinaisjaumlaumlnnoumlksestauml joka koostuu useasta merellisen kulttuuriperinnoumln tyypistauml Paikalla on muun muassa laivan kiinnitysrengas kaksi laiturin perustaa laivanrakennuspaikka sekauml veneenvetopaikka Paikalla rakennettiin laivoja 1700-luvulta laumlhtien
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
32 Puolustus ja sodankaumlynti
Puolustuksella tarkoitetaan maan alueen paikan tai muun sellaisen puolustamista var-ten rakennettuja linnoituslaitteita Sodankaumlynti puolestaan merkitsee erilaisia sotatoimia kuten taisteluita183
181 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020669182 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000010114183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019
Puolustuksen ja sodankaumlynnin kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetbull meritaistelupaikatbull muinaislinnat ja linnavuoretbull keskiaikaiset linnatbull linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltbull kiviuunitbull rajamerkit
114
Vaumlylaumlesteet ovat vesivaumlylille upotettuja esiteitauml joiden tarkoituksena oli estaumlauml vihollisen liikkuminen ja paumlaumlsy taumlrkeisiin kohteisiin Esteiksi voitiin rakentaa kivillauml taumlytettyjauml hirsi-arkkuja tai upottaa vanhoja aluksia Vaumlylaumlesteitauml rakennettiin muun muassa Helsingin ja Saimaan vesillauml kapeisiin salmiin estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua185 Vaumlylaumlesteitauml on kuitenkin ollut jokaisen meren aumlaumlrellauml sijaitsevan hallinnollisen keskusalueen edustalla
Katso myoumls alaluku ldquoLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkutrdquo ylempaumlnauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Suomenlahti
Kymenlaakson tunnetut vedenalaiset puolustusvarustukset liittyvaumlt Ruotsinsalmen linnoitustoumlihin Kukourin purjehduseste on noin 15 x 8 metrin kokoinen melko ehjauml hirsiarkkurakennelma joka on taumlytetty kivillauml Kukourin saarella sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoituksen uloin varustus Fort Slava joka rakennettiin 1791ndash1794 Varustus sulki Ruotsinsalmen sisaumlaumlntulo-vaumlylaumln ja merialue sen itaumlpuolella oli tarkoitettu avomerilaivaston ankkuripaikaksi Vaumlylauml oli mahdollista sulkea vedenpinnalla kelluvin puomein Purjehdusesteen molemmissa paumlissauml oli oli pohjaan upotettuja kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja joihin puomien ketju kiinnitettiin Myoumls Kukourin itaumlpuolella kerrotaan olevan kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja186 Hajonneempi yksittaumlinen kivillauml taumlytetty hirsiarkku sijaitsee Kuutsalon Mullinlahden sataman kohdalla laivavaumlylaumlllauml Se on ilmeisesti myoumls toiminut vaumlylaumlestepuomien kiinnityskohtana187
Helsingissauml vaikeuttamaan vihollisen paumlaumlsyauml kaupungin edustalle Kruunuvuorenselaumllle on upotettu laivoja Suomenlinnaan liittyvaumlt 1700ndash1800-luvun hirsiarkku-vaumlylaumlesteet sijaitsevat Kuninkaansaaren luona Haminasalmessa188 Vallisaaren Kuggsundetissa sekauml Saumlrkaumln-salmessa189 Naumliden lisaumlksi Espoosta tunnetaan Karhusalmen (Hanasundin) 1800-luvun vaumlylaumleste190
184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019185 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 2722019186 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121528187 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022852188 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122172
Vedenalaiset puolustus-estevarustukset
Vedenalainen estevarustus saari- tai niemilinnan ympaumlrille veteen rakennettu vino- tai pystypaaluista kivistauml tai kivillauml taumlytetyistauml hirsiarkuista koostuva este184
115
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetaan vain Kustavin Katanpaumlaumln linnake191 jonka monipuolista koko-naisuutta kaumlsiteltiin ylempaumlnauml Kustavista tunnetaan myoumls puurakenne192 Kustavin Friisilaumln kylaumln venevalkaman edustalta paikalta jonka laumlhellauml kaumlytiin myoumls niin sanottu Isoluodon meritaistelu
Selkaumlmeren etelaumlosasta ei ole tunnettuja vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset
Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta ei tunneta vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Meritaistelupaikat
Merialueiden taistelupaikat olivat yleensauml taktisesti valittuja Ne olivat usein joko avoimia merialueita tai kapeikkoja kuten salmia ja niiden laumlhivesiauml Meritaisteluissa hyoumldynnettiin myoumls maa-alueita ja niiden varustuksia sekauml puolustuslaitteita Salmiin on voitu lisaumlksi upottaa puurakenteisia purjehdusesteitauml ja aluksia tai kiinnittaumlauml kulkua estaumlviauml kettinkejaumlMeritaistelupaikan valintaan vaikuttivat myoumls kaumlytoumlssauml olleet alus- ja asetyypit sekauml meritaistelutaktiikat ja saumlaumlolosuhteet194
189 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121306 ja wwwkyppifitoaspxid=1121307 190 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121177 RKY vdd httpwwwrkyfireadaspr_koh-de_detaspxKOHDE_ID=1570 632019191 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418192 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122624193 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019194 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Meritaistelupaikka vesialue jolla taisteluun liittyvaumlt sotatoimet ovat tapahtuneet193
116
Meritaistelun jaumlljet katoavat nopeasti meren pinnalta Kaikki jaumlaumlnnoumlkset eivaumlt ole vaumllttauml-maumlttauml uponneet juuri taistelupaikan kohdalle meren pohjaan vaan osa niistauml on voinut ajautua kauemmas Meritaisteluista kertovat pohjassa ja rantavesissauml saumlilyneet alusten ja veneiden hylyt ja niiden osat ja varusteet takilan osat ankkurit tykit tykinkuulat sekauml erilaiset sotilaskaumlytoumlssauml olleet muut esineet Usein taistelupaikoilta loumlytyy myoumls henkilouml-kohtaisia esineitauml sekauml taistelussa menehtyneiden jaumlaumlnnoumlksiauml Taistelupaikat voivat olla edelleen hautapaikkoja Meritaisteluissa ei aina menetetty aluksia eikauml raskasta aseistusta Kaikkia tunnettuja meritaisteluja ei ole onnistuttu paikantamaan historiallisten laumlhteiden pohjalta tai maastosta etsinnoumlistauml huolimatta
Kotkan edustalla kaumlyty Ruotsinsalmen toinen meritaistelu (9ndash1071790) oli Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Hangon vesillauml kaumlydyn Riilahden taistelun (2771714) sijaintipaikkaa ei ole varmuudella pystytty maumlaumlrittaumlmaumlaumln historiallisista laumlhteistauml ja maastosta195
195 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Kuva Ruotsinsalmen meritaistelualue Katariinan puistosta kuvattuna Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13013
117
Kartta Kotkan Ruotsisalmen meritaistelualue jonka koko on 26 kmsup2
118
Alla olevissa listauksissa196 on otettu mukaan myoumls ne taistelut jatai muut sotatoimet mitkauml ovat tapahtuneet nykyisten rajojen ulkopuolella tai Ahvenanmaalla rajat ylittaumlvaumln kokonaiskuvan hahmottamiseksi Meritaistelupaikoista ei ole saatavilla digitaalista paik-katietoa joten niistauml ei ole saatavilla visualisointikarttaa Tunnetut meritaistelupaikat on kuitenkin luetteloitu alla
bull Suursaaren taistelu 1771788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtausyritys 2ndash481788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Ruotsinsalmen 1 meritaistelu 24ndash2551789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakat Porkkalan luona 26ndash2981789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Taistelu Baroumlnsalmessa 1891789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakoita Inkoon alueella ja Baroumln salmessa syyskuu-lokakuu 1789 (Kustaa
III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Tallinnan meritaistelu 1351790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtaus 1551790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Viipurinlahden taistelu (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Ruotsinsalmen 2 meritaistelu 971790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Avomerilaivastojen yhteenotto Hangon edustalla Englannin laivasto mu-
kana 25ndash2681808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Kahakka Tammisaaren luona 1951854 (Krimin Sota)bull Svartholman ja Ruotsinsalmen merilinnoitusten pommitukset 1855 (Krimin
Sota 1854ndash1856)bull Viaporin (Suomenlinnan) pommitus 9-1181855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edu-
stalle 1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten sukellusveneiden toiminta Suomenlahden suulla sukellusvene
SMU26 torpedoi venaumllaumlisen risteilijauml Palladan (I maailmansota)bull Russaroumln taistelu 1121939 Russaroumln patteri tulitaistelu neuvostoliittolaisen
risteilijauml Kirovin ja kahden Gnevnyi-luokan haumlvittaumljaumln Smetlivyi ja Stremi-telrsquonyi kanssa(Talvisota)
bull Saaristotaistelut Hankoniemen ympaumlrillauml (Jatkosota)bull Saksan laivaston miinalaskuoperaatiot Suomenlahdella (Jatkosota)bull Suomen ja saksan laivastojen miinasulut Suomenlahdella Jumindan mii-
nasulku (Jatkosota)bull Tallinnan evakuointi ja Jumindan miinakatastrofi maailman suurimpia
meritaisteluita yli 60 alusta upposi n 12 000 neuvostoliittolaista hukkui (Jatkosota)
bull Somerin taistelu 8-91942 (Jatkosota)
Meritaistelupaikat ja muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat Suomenlahti
Suunnittelualueen meritaisteluja ja tai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
119
bull Saksan laivasto laskee sukellusveneverkon yli Suomenlahden Porkkalan ja Naissaarenvaumllille
bull Tykkivene Turunmaa saa pommiosumia ilmahyoumlkkaumlyksessauml ajetaan mata-likolle Haapasaaren luona ja korjataan 251943 (Jatkosota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinotteita vaumlylille jaumlaumlnmurtaja Sisu vaurioituu magneettimiinan raumljaumlhdyksessauml Melkin luona (Jatkosota)
bull Miinalaiva Riilahti uppoaa Neuvostoliiton torpedoveneiden hyoumlkkaumlyksessauml 2381943 (Jatkosota)
bull Vartiolaiva Uisko uppoaa torpedolentokoneen hyoumlkkaumlyksessauml Suomenlah-della 1691943 (Jatkosota)
bull Viipurinlahden taistelut kesaumlkuu-heinaumlkuu 1944 (Jatkosota)bull Saksalainen ilmatorjuntaristeilijauml Niobe uppoaa Neuvostoliiton ilma-bull hyoumlkkaumlyksessauml Kotkan satamaan 1671944 (Jatkosota)bull Suursaaren taistelu 1591944 (Lapinsota)bull Suomalaisten miinasulkuja Suomenlahden suulle saksalaisia sukellusveneitauml
tuhoutuu miinoitteisiin (Lapinsota)bull Saksalainen sukellusvene upottaa miinalaiva Louhen Hangon ulkopuolella
1211945 (Lapinsota)
196 Listan ovat koostaneet Forum Marinumissa Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tapani Vaumlrjouml
120
bull Taistelu Turun edustalla 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Riilahden taistelu 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Laivastojen oleskelu Hankoniemen alueella 1713 ja 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Korpostroumlmin meritaistelu 2051743 (Hattujen sota 1741ndash1743)bull Kansannousu Ahvenanmaalla toukokuu 1808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Uudenkaupungin kahakka 361808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Ala-Lemun maihinnousu 19-2061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Maihinnousut Vaasan laumlhellauml 2561808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Krampin taistelu 3061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Pukinsalmen taistelu 471808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Taistelut Kemioumlnsaaren ympaumlrillauml Tallholmen 217 Sandouml 28 Vestankaumlrrin mai-
hinnousu 28 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Loumlvoumln kahakka 17ndash1881808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Isoluodon Groumlnvikin taistelu Kustavissa 3081808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Varanpaumlaumln maihinnousu 17ndash1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Palvan taistelu 1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Helsinginrannan maihinnousu (Lokalahti) 16ndash2891808 (Suomen sota 1808ndash 1809)bull Bomarsundin pommitus ja valtaus 8ndash1681854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Englantilaisten tiedusteluisku Turkuun 2281854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edustalle
1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten miinoitussyoumlksyt selkaumlmerelle 1914ndash1915 kauppalaivoja tuhoutui
miinoihin Porin ja Rauman edustalla (I maailmansota)bull Utoumln taistelu 1915 saksalaiset risteilijaumlt vastaan Utoumln linnake ja Venaumllaumliset risteil-
ijaumlt (I maailmansota)bull Saksalaisten miinasukellusveneen UB4n retket Turun saaristoon miinalaiva Lado-
ga upposi Oumlroumln luona matkustajahoumlyrylaiva Skiftet upposi Ahvenanmaalla (I maailmansota)
bull Satamakaupunkien kuten Turun Rauman ja Porin ilmapommitukset joulukuu-hel-mikuu (Talvisota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinoitteita Turun Rauman ja Porin vaumlylille (Talvisota)bull Ilmahyoumlkkaumlykset panssarilaiva Ilmarista ja Vaumlinaumlmoumlistauml vastaan Ahvenanmaallaja
Turun sataman edustalla (Talvisota)bull Neuvostoliittolainen sukellusvene S2 tuhoutui miinaan ajossa Maumlrketin majakan
laumlhellauml (Talvisota)bull Turun sataman pommitus (Jatkosota)bull Bengtskaumlrin taistelu 2671941 (Jatkosota)bull Neuvostoliiton sukellusveneoperaatiot 1942 saattueliikenne Ahvenanmerellauml
muutamia kauppalaivoja uppoaa (Jatkosota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
121
Muinaislinnat
Muinaislinnojen paikoiksi valittiin yleensauml jyrkkaumlrinteisiauml tai muuten vaikeasti saavutettavia maumlkiauml jotka ovat maisemallisesti huomattavia Samalla niiltauml on voitu visuaalisesti hallita laajoja alueita Monista korkeille ja jyrkkaumlrinteisille paikoille tehdyistauml muinaislinnoista on kaumlytetty myoumls nimeauml linnavuori Muinaislinnaan kuuluu maasta tai kivistauml rakennettu valli estaumlmaumlaumln laelle paumlaumlsy Vallien rakentamisessa on voitu kaumlyttaumlauml kylmaumlmuurausta tai puisia rakenteita Muinaislinnoista on tavattu vallien sisaumlpuolelta kaivantoja ja kivirakennelmia
197 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna
bull Venaumllaumlisten Kaleerien retki Pohjanlahdelle ja haaksirikot Pohjanlahden rannikolla (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)
bull Kauppalaivojen polttamisia Pohjanlahden kaupungeissa (Krimin Sota 1854ndash1856)
bull Kokkolan Halkokarin kahakka 761854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Tornion maihinnousu 1101944 (Lapin sota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
Muinaislinna rautakaudella tai varhaishistoriallisella ajalla harjulle kallio-maumlelle tai ympaumlristoumloumlnsauml naumlhden korkealle saarelle rakennettu varustus197
122
On arvioitu ettauml Suomen alueella olisi ainakin 72 varmaa rautakautiseksi tai varhaishisto-rialliseksi ajoitettavaa muinaislinnaa Laumlhes kaikki muinaislinnat sijaitsevat rautakautisen asutuksen tuntumassa mutta niitauml tunnetaan myoumls kilometrien paumlaumlssauml asutuskeskuksista Taumlllaisia paikkoja on pidetty kaukolinnoina
Muinaislinnoja on pidetty paikallisten suhteellisten hajanaisten ja jaumlrjestaumlytymaumlttoumlmien yhteisoumljen rakentamina ja yllaumlpitaumlminauml Linnat rakennettiin puolustukselliseen ryoumlstoumlretkien torjuntaan ja monet niistauml ovat olleet kaumlytoumlssauml ainakin ristiretkiajalla osa jopa 1400-lu-vulle saakka Historiallisten laumlhteiden perusteella saaristossa ja rannikolla on kaumlytetty merkinantotulia joilla on voitu varoittaa laumlhestyvistauml vihollisista On siis mahdollista ettauml muinaislinnoissa on ollut kaumlytoumlssauml tulitiedotusjaumlrjestelmauml
Muinaislinnoja on erityisesti Ahvenanmaalla Varsinais-Suomessa Haumlmeessauml ja Uudella-maalla mutta muutamia tiedetaumlaumln myoumls Satakunnasta Savosta ja Pohjois- Karjalasta Tunnettuja muinaislinnoja joilla on ollut merellinen yhteys ovat Liedon Vanhalinna198 ja Rikalan linnavuori199
Muinaislinnat Suomenlahti
Suomenlahden rannikon tunnettuja muinaislinnoja ovat Porvoon Iso Linnamaumlki200 Sipoon Sibbesborg201 sekauml Helsingin Vartiokylaumln linnavuori202 Tammisaaren kaupunkiin liittyen alettiin rakennetun kaupunkialueen pohjoispuolen maumlelle rakentaa linnaa 1500-luvun puolivaumllissauml mutta rakentamistyouml jaumli kesken Peruskivet ovat kuitenkin edelleen naumlkyvissauml Kivijalan sisaumlpuolella on nykyaumlaumln hiekkakenttauml ja lasten leikkipaikka203
Muinaislinnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueelta tunnetaan rannikoilta useita muinaislinnoja Paraisilla Inioumln pohjois-puolella Borgholmen204 joka on huonosti tunnettu mutta mielenkiintoinen kohde Kemioumln-saaren Houmlgholmen205 sitauml vastoin on hyvin tunnettu kohde jota ympaumlroumlivaumlt vedenalaiset laiturirakenteet tai puolustusvarustukset Kaarinan Kuusiston Piispanlinna206 ja Eurajoen Liinmaan linna207 liittyvaumlt Ruotsin keskushallinnon jaumlrjestaumlmiseen keskiajalla
198 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112423010001 2722019199 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11273010021 2722019200 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006162201 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020202 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11291010026203 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000007478204 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112150500001205 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11240010030206 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112202010036207 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11251010006
123
Muinaislinnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen rannikolla sijaitsevat Vaasan Korsholma208 jonka historia ulottuu 1300-lu-vun lopulta 1800-luvulle saakka sekauml Oulun linnansaari209 josta on nykyisin jaumlljellauml valleja ja kivikellari Juhana III rakennutti alkuperaumlisen linnakkeen vuonna 1590 mutta jaumlaumlnteet ovat Kaarle IXn vuonna 1605 perustamasta linnasta
Keskiaikaiset linna
208 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112499500009209 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006101210 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Vaasan Korsholman linnan paikalle vuonna 1894 pystytetty muistomerkki Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG7563
Keskiaikainen linna keskiajalla rakennettu ajanjakson linnoitusop-peja ja aatemaailmaa noudattanut harmaakivi- tiili- tai puulinna210
124
Keskiajalla linnat rakennettiin yleensauml veden suojaan niemille tai saarille Esihistoriallisista muinaislinnoista poiketen linnoja ei enaumlauml aina sijoitettu ympaumlristoumln korkeimmille kallioille tai maumlille Linnat eristettiin ympaumlristoumlstaumlaumln vallihaudoilla ja vedenalaisilla paalu- tai kivieste-varustuksilla Turun Viipurin ja Porvoon linnat olivat kaupunkien yhteydessauml Myoumls muiden linnojen ulkopuolella on luultavasti ollut kauppiaiden ja kaumlsityoumllaumlisten asuttamia alueita eli linnanmalmeja Keskiaikaisia linnoja Suomessa ovat myoumls Haumlmeenlinna Kastelholma Kuusisto Raasepori Kajaanin linna ja Karjaan Junkarsborg Nykyisen kaumlsityksen valossa Uskelan Hakastaro Maarian Koroisten piispanlinna Liedon Vanhanlinnan Maumlkilinna Ja-nakkalan Hakoisten Linnavuori Helsingin Vartiokylaumln Linnavuori ja ehkaumlpauml myoumls Porvoon Linnamaumlen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200- luvuille 1300-luvun jaumllkipuoliskolta tunne-taan useita pikkulinnoja jotka ovat saattaneet toimia joko toisten linnojen sivulinnoina tai omien historiallisissa laumlhteissauml tuntemattomien hallintoalueidensa keskuksina Naumlitauml ovat Sipoon Sibbesborg sekauml Porvoon Husholmen Vuonna 1475 perustettu Olavinlinna edustaa Suomen keskiaikaisten linnojen viimeistauml rakennusvaihetta211
211 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Kuusiston linnanrauniot Lentokuva Vallas Oy Museovirasto kuva RHO1243852
125
Saarilla ja niemillauml sijaitsevien keskiaikaisten linnojen laumlhivesiin rakennettiin usein kulkues-teiksi puomeja ketjuja pysty- ja vinopuupaalutuksia sekauml kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja Osa naumlistauml rakenteista on maankohoamisen vuoksi nykyaumlaumln kuivalla maalla tai maan alla212
Vanhin Suomesta loumlydetty paaluvarustus on Porvoon Husholmenin linnasta 1300-luvun lopusta Paaluvarustuksia tunnetaan myoumls Kastelholmasta (1400-luvun loppu) Raase-porista (1400-luvun alkupuoli) Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista Lisaumlksi 1300-luvun jaumllkipuoliskon Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessauml ollut kivivalli joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana Kivillauml taumly-tettyjauml hirsiarkkuja tunnetaan Hiittisten Houmlgholmenilta ja Porvoon Husholmenilta Houmlghol-menin rakenteet on tulkittu satamaksi mutta kyseessauml saattavat olla myoumls estepuomien perustukset213
Oulun linna rakennettiin Oulujoen suiston saarelle 1590-luvulla ndash kaupunki perustettiin ldquomantereelle vastapaumlaumltauml linnaardquo vanhalle kauppapaikalle kuningas Kaarle IXn kaumlskystauml vuonna 1605 Linna tuhoutui jo 1700-luvulla214
212 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019213 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019214 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2081215 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020 732019
Kuva Sipoon Sibberborgin muinaislinna talviasussa Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2005 Mu-seovirasto kuva AKDG437 215
126
Keskiaikaiset linnat Suomenlahti
Uudenmaan ja Suomenlahden keskeinen hallintokeskus keskiajalla oli Raaseporin linna joka sijaitsee nykyisen Snappertunan kylaumln etelaumlpuolella Linna oli aikoinaan meren ym-paumlroumlimauml nykyaumlaumln se sijaitsee pitkaumlllauml Raaseporinjoen ylaumljuoksulla Raaseporin linnassa asui myoumls 1400-luvulla Ruotsin kuningas Karl Knutsson Bonde
Keskiaikaiset linnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen ja Saaristomeren ja samalla koko keskiaikaisen Suomen taumlrkein hal-lintokeskus oli Turun linna 1500-luvulla linnaa hallinnoi Suomen herttua Juhana josta tuli myoumlhemmin koko Ruotsin valtakunnan kuningas Selkaumlmeren etelaumlosassa ei ole ollut kivilinnoja Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Keskiaikaiset linnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella ei ole sijainnut keskiaikaisia kivilinnoja Oulun linna perustettiin kes-kiajan jaumllkeen 1500-luvun lopussa Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt
Ruotsin saavuttaessa suurvalta-aseman puolustuksen painopiste siirtyi yhauml selvemmin vesistoumljen varsille ja huomiota kiinnitettiin myoumls itaumlaumln Suomenlahti oli merkittaumlvauml vaumlylauml idaumln ja laumlnnen vaumllissauml Ruotsi-Suomen ja Venaumljaumln suurvaltakamppailun aikana 1700-luvulla rannikkoa linnoitettiin systemaattisesti Linnoituksia rakennettiin puolustuksellisesti otollisille paikoille purjehdusvaumlylien varsille ja saaristoon jolloin linnoitteet toimivat niin liikenteen kuin sotilaallisen toiminnan solmukohtina Saaristolinnoitukset suojasivat myoumls satamia ja maalla olevia sotavarustuksia ja -joukkoja 1700-luvun linnoitukset rakennettiin bastio-nilinnoituksiksi eli porrastetuiksi linnoituksiksi matalampi ulkomuuri suojasi sisaumlpuolella olevia rakenteita joista pystyttiin ampumaan vihollista ulkomuurin yli Linnoituksiin kuului myoumls erillisiauml pienempiauml linnoitusosia linnakkeita kiinteitauml pattereita ja ammuskellareita Salmien vaumllille tehtiin upotusesteitauml ja muita rakenteita217
216 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas linnake httpakpnbafiwikilinnake-1500-ja-1600-luku 2722019217 Suhonen 2011 s 24ndash29
Linnoitus puolustusta varten erityisin linnoituslaittein ja -rakentein varustettu maa-alue216
127
Kaikki 1700-luvun linnoitukset sijaitsevat Suomenlahdella Ruotsalaiset rakensivat Hangon edustan linnoitukset Helsingin edustalle Suomenlinnan ja Loviisan edustalle Svartholman linnoituksen Venaumljauml puolestaan rakennutti paumlaumlkaupunkinsa Pietarin suojaksi Kotkaan Ruotsinsalmen merilinnoituksen Se oli osa laajempaa itaumlrajan suojaksi rakennettua lin-noitusketjua joka jatkui Savonlinnaan saakka218
Vallan vaihduttua Venaumljaumllle aika ajoi ohi 1700-luvun linnoituksista ne olivat rapistuneita ja kalliita yllaumlpitaumlauml Vanhoja linnoituksia pyrittiin vielauml parantelemaan 1800-luvun alussa mutta monet kokivat kohtalonsa viimeistaumlaumln Krimin sodan aikaan ja jaumlivaumlt pois kaumlytoumlstauml tai raumljaumlytettiin219
Venaumljaumln paumlaumlkaupungin suojattomuuteen heraumlttiin uudelleen vasta 1910-luvulla jolloin aloitettiin Pietari Suuren Merilinnoituksen rakentaminen Sillauml haluttiin estaumlauml Saksan mah-dollinen hyoumlkkaumlys Pietariin Paumlaumlpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen vaumlliin Suomen puolella linnoitettiin muun muassa Helsingin edustan saaret Itauml-Villinki Santahamina Isosaari Kuivasaari Harmaja Kata-jaluoto Rysaumlkari ja Espoon Miessaari Kokonaisuuteen sisaumlltyy myoumls vanhempien linnoi-tuslaitteiden uudistamista Suomenlinnassa Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa Lisaumlksi rakennettiin linnakkeet Utouml Oumlrouml ja Russarouml sekauml linnoitettiin Ahvenanmaata Katanpaumlaumln linnake Kustavin ulkosaaristossa on Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin osa220 Linnakkeisiin rakennettiin tykkiasemia juoksuhautoja ja ilmatorjuntatykkejauml sekauml miehis-touml- ja talousrakennuksia teitauml ja muuta tarvittavaa infrastruktuuria ja ne ovat nykyisin monipuolisia kulttuuriympaumlristoumljauml221
218 Suhonen 2011 s 32 37219 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 532019220 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418 532019221 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020381 532019
Kuva Loviisan Svartholman linnoitus Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
128
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Suomenlahti
Puolustukseen ja sodankaumlyntiin liittyvistauml merellisistauml kulttuuriympaumlristoumlistauml 1700-luvun linnoitukset kuten Suomenlinna ja 1900-luvun alkupuolen Pietari Suuren merilinnoitusketjun ympaumlristoumlt ovat Suomenlahden alueella Porkkalassa sekauml Hangossa ja Russaroumlssauml222 Hangosta tunnetaan jo 1600-luvulta Tulliniemen varustus ja 1700-luvulla linnoitettiin saa-ria Itaumlsataman laumlhistoumlllauml sekauml Kuningattarenvuori Naumlmauml varustukset raumljaumlytettiin Krimin sodan aikana223
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualue on ollut aina taumlrkeauml valtakunnan puolustuksen kannalta jo Ruotsin vallan ajoilta laumlhtien
Saaristomerellauml sijaitsee Pietari Suuren merilinnoitukseksi kutsutun linnoitteiden ketjun ulommaisena osana Utoumln linnake joka kuuluu Ahvenanmaan ja Turun saaristoasemaan ja joka rakennettiin suojaamaan Pietariin johtavaa meritietauml Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle johtavien merireittien varrella Utoumln saaren linnoittaminen ja varuskuntarakentaminen tapahtui 1914ndash1916 jolloin sinne rakennettiin linnake tie ja sata metriauml pitkauml laituri satamaan Venaumljaumln laivastonaluksilleUtoumlssauml on kasarmirakennuksia myoumls itsenaumlisyyden ajalta muun muassa 1970-luvun lin-nakkeen rakennukset keskittyvaumlt saaren pohjoisniemeen Enskaumlriin Suuri osa saarta on suljettua sotilasaluetta224
222 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1196223 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018224 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=621 632019
Kuva Ilmakuva Gustavsvaumlrnin linnoitussaaresta Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254161
129
Samaan linnoitusketjuun kuuluu Turunmaan saaristossa myoumls Oumlroumln linnake sekauml Katanpaumlauml Kustavissa Katanpaumlauml on Krimin sodan ajoista laumlhtien ollut taumlrkeauml osa Venaumljaumln viestilii-kennettauml Suomenlahdella Suurin osa sen sotilasrakennuksista on saumlilynyt laumlhes alkuperaumli-sessauml asussaan ja ne muodostavat Lypyrtin saaren Katanpaumlaumln niemekkeelle yhtenaumlisen puurakennusten miljoumloumln Linnakkeen kaksi betonoitua tykkipatteria bunkkereineen sekauml niille johtavat tykkitiet ovat ovat muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Linnoitusketjun rakentaminen paumlaumlttyi Venaumljaumln vallankumoukseen225
Oumlroumlssauml oli 1800-luvun alussa Ruotsin laivaston tukikohta ja sinne on haudattu mm Louml-voumln kahakassa kuolleita sotilaita mutta aktiivisinta sotilaallisen laumlsnaumlolon aikaa oli 1915 aloitettu merilinnoituksen rakentaminen Itsenaumlisyyden aikana linnoitusta on kaumlytetty mm koulutukseen mutta 1941 Oumlrouml osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskaumlrin taistelussa Puolustusvoimien rakennuksia on tehty saarelle vielauml 1990-luvul-la ja linnakkeen alkuperaumlinen 1920-luvulla modernisoitu niin sanottu Obuhov-patteri on museoitu 1980-luvulla226
Selkaumlmerellauml puolustuslinnoitteiden rakentaminen on myoumls keskittynyt pitkaumllti 1800-lu-vun poliittisten konfliktien sekauml maailmansotien aiheuttamaan varusteluun Krimin sodan aikana Porin edustalla sijaitsevaa Reposaarta kaumlytettiin taumlhystyspaikkana 1900-luvun alkupuolella venaumllaumliset rakennuttivat Riitakalliolle tykkipatterin osana niin sanottuna Pie-tari Suuren merilinnoituksena tunnettua linnoitusten ketjua Suomenlahdella Reposaaren suojeluskunnan rannikkopatteri rakennettiin vuonna 1935 laumlhelle Reposaaren etelaumlkaumlrkeauml ja seuraavana vuonna paikalle nousi taumlhystystorni Patteria laajennettiin linnakkeeksi vuonna 1939 Nykyisin alue on museona227
225 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2121226 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5206227 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497
130
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen merialue on ollut tiiviisti yhteydessauml Ruotsiin ja hyvin suojattu esimerkiksi laivastoilta matalan ja karikkoisen luonteensa takia Peraumlmerellauml ensimmaumliset kohtuulli-sen luotettavat merikartat saatiin vasta aivan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ja alueelta puuttuivat pitkaumlaumln myoumls merenkulun turvalaitteet Naumlin ollen navigointi on vaatinut paikallisia luotseja
Historiallisista laumlhteistauml pystytaumlaumln jaumlljittaumlmaumlaumln Pohjanlahdella sotatoimia 1700-luvulta laumlhtien Suomen sodan aikaan vuonna 1808 oli Suomen armeijan taktiikkana peraumlaumlntyauml Pohjanmaalle odottamaan vahvistuksia jotka tulisivat Ruotsista meriteitse Venaumllaumlisten kanssa kaumlytiin taisteluja Ahvenanmaalla Uumajassa ja Tornion seudulla mutta venaumllaumliset palasivat kuitenkin aina Suomen puolelle Roumlyttaumln edustalta Tornion Puotikarista nostettiin vuonna 1970 neljauml tykkiauml joista kaksi on valettu 1769 ja kaksi 1770 Tykit ovat nykyisin Tornionlaakson maakuntamuseossa228 Tykkien joutuminen loumlytoumlpaikalleen liittyy Suomen sodan tapahtumiin
Krimin sodan aikaan englantilaisten laivasto purjehti yloumls Pohjanlahtea jolloin raportoitiin useista tuhotoumlistauml paikallisissa kaupungeissa Esimerkiksi Vaasan vanhassa satamassa Palosaaressa Raahen satamassa ja Oulussa poltettiin ja kaapattiin laivoja sekauml tuhottiin rakennuksia Kokkolassa 1854 niin sanotun Halkokarin kahakan jaumllkeen paikalliset paumlaumlt-tivaumlt varautua vastaaviin hyoumlkkaumlyksiin tekemaumlllauml strategisille paikoille puolustusvallit229
228 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018 Kohteen id nro muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on 1000027326229 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 1292018
Kuva Oumlroumln linnoitteita Kuva Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
131
Kartta RKY-inventoinnin linnoituskohteet
132
Kiviuunit eli ryssaumlnuunit
Kiviuuneja on maastossa yksittaumlin ja ryhmissauml Uunit ovat yleensauml maakivistauml useimmiten laakakivistauml ilman laastia ja savea ladottuja suuria katettuja tulisijoja Kiviuunien katot saattavat olla joko holvattuja tai vaakasuorista kivistauml ladottuja Kiviuunien koot ja ra-kennustavat vaihtelevat kohdekohtaisesti Yleensauml suorakulmaisen kiviuunin koko on noin 1 x 2 metriauml ja korkeus 1ndash15 metriauml Kiviuuneihin on aina kaumlytetty sellaista kivimateriaalia mitauml paikalle on ollut helpoiten saatavissa231
Kiviuuneja eli ryssaumlnuuneja on rakennettu rannikolla Ruotsin ja Venaumljaumln armeijoiden ja laivastojen 1700- ja 1800-luvuilla kaumlyttaumlmiin satamapaikkoihin ja sotilasleireihin Kiviuunit sijaitsevat usein ryhminauml sekauml maa- ja vesikulkureittien yhteydessauml ettauml luonnonsatamien laumlheisyydessauml Kiviuuneja on kaumlytetty ilmeisesti sekauml ruoan valmistukseen ettauml kuivaukseen Kiviuuneja loumlytyy koko Suomen alueelta myoumls sisaumlmaasta232
230 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 532019231 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019 232 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019
Kiviuuni leipien paistamiseen ja kalojen kuivatukseen kaumlytetty yksinkertainen kylmaumlmuurattu kiviuuni230
Kuva Ryssaumlnuuni Stensundsklobbenilla Tvaumlrminnen etelaumlpuolella Hangossa Kuva Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
133
Kiviuunit Suomenlahti
Uudeltamaalta tunnetaan 28 kiviuunirakennetta ja Kymenlaaksosta 12 kiviuunia Eniten kohteita on Loviisasta Porvoosta ja Pyhtaumlaumlltauml Kohteet naumlyttaumlvaumlt painottuvan hieman enemmaumln itaumliselle Suomenlahdelle
Kiviuunit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 72 kiviuunia paumlaumlosin Naantalista Kemioumlnsaaresta ja Paraisista Sen sijaan Satakunnasta tunnetaan vain yksi kohde Ulvilasta Kiviuunit ovatkin selkaumlsti nimenomaan Saaristomeren ilmiouml vaikka niitauml loumlytyy usein myoumls Suomenlahdelta
Kiviuunit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaalta tunnetaan 17 kiviuunia mutta ylempaumlauml Pohjanlahden rannoilta ei ainoa-takaan kiviuunia ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Kiviuunien sijainti kuvastaa venauml-laumlisten liikkumista erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla
Rajamerkki
Rajaa ilmaisevina paikkoina on kaumlytetty luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistouml-jauml siltoja laumlhteitauml myllyjauml maumlkiauml saaria suuria kiviauml kiviroumlykkioumlitauml sekauml isoja puita ja kantoja Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki esimerkiksi risti vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkaus Nuorempi rajamerkkityyppi on nelioumlmaumlinen kiviladelma jonka keskellauml on rajan suuntaa osoittava rdquoviisarikivirdquo johon voi olla hakattuna jaumlrjestysnumeroRajamerkeillauml maastossa ilmaistiin valtakunnan maakuntien pitaumljien ja kylien rajat Ra-jamerkit tehtiin kohtiin joissa raja kaumlaumlntyi tai jossa useampi rajalinja kohtasi Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllistauml rajaa osoittavia rajamerkkejauml tehtiin Paumlhkinaumlsaaren (1323) Taumlyssinaumln (1595) Stolbovan (1617) Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhan jaumllkeen Ruotsin symboli oli kruunu (tai kolme kruunua) ja Venaumljaumln risti joskus myoumls kyrilliset kirjaimet ΓΡΑ (GRA = granitsa raja) Rajamerkkejauml loumlytyy koko Suomen alueelta 234
233 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019234 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Rajamerkki hallinnollisen maa-alueen rajaa osoittava merkki 233
134
Esimerkiksi rajankaumlynteihin liittyviauml rajakiviauml ja rajapaasia loumlytyy Tornion edustan saaris-tosta mm Iso-Huiturin Piispankivi joka saattaa olla peraumlisin jo 1300-luvulta ja joka liittyy Tornion ja Kemin pitaumljien vaumlliseen rajanpitoon235
Rajamerkkien asettamiseen on liittynyt erilaisia loitsuja ja ruokauhreja ja rajakivillauml us-kottiin olevan maanhaltijan antamia maagisia voimia236
Rajamerkit Suomenlahti
Kymenlaakson alueelta tunnetaan 40 rajamerkkiauml Naumlistauml merellisiauml on vain murto- osa jakautuvat karkeasti kahteen ryhmittymaumlaumln Yksi rypaumls on Haminan seudulla ja toinen selkeauml Virolahden kirkonkylaumln ympaumlristoumlssauml Uudenmaan rannikolle rajamerkit jakautuvat tasaisemmin niitauml on yhteensauml 97 kappaletta Jaumllleen suurin osa sijaitsee sisaumlmaassa mutta merelliset kohteet sijaitsevat Tammisaaren laumlheisyydessauml ja toisaalta Sipoon ja Porvoon rannikolla
235 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018236 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Kuva Pyhaumljoen Hanhikiven historiallinen rajamerkki on noin kuusi metriauml korkea siirtoloh-kare Se on perinteisesti mielletty Paumlhkinaumlsaaren rauhan 1323 rajakiveksi Katja Vuoristo 2009 Museovirasto kuva AKDG7133
135
Rajamerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetut 64 rajamerkkiauml sijaitsevat saaristossa ja rannikon tuntumassa Erityisesti ne ovat painottuneet Raision seudulle ja siitauml pohjoiseen Naantalin Kustavin ja Taivassalon saaristoon Myoumls ulkomereltauml Oumlroumlstauml sekauml Halsoumln saarelta tunnetaan raja-merkkejauml Satakunnassa maakunnan 26 rajamerkkiauml painottuvat sisaumlmaahan Rannikolla niiden keskittymaumlt ovat selkeaumlsti Merikarvialla (tosin vain kaksi merkkiauml) sekauml Eurajoen ja Rauman vaumllisellauml alueella
Rajamerkit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Rajamerkkejauml tunnetaan Selkaumlmeren pohjoisosan ja merenkurkun rannikoilta ja saaristos-ta erityisesti Vaasan ympaumlristoumlstauml Uloimmat merkit on loumlydetty Valassaarten Storskaumlrin luoteisosasta Selkauml keskittymauml on myoumls Kalajoen ja Raahen ympaumlristoumlssauml Myoumls Me-ri-Lapista tunnetaan muutama rajamerkki esimerkiksi Iso- Huiturin saaresta sekauml pieneltauml Rajakari-nimiseltauml saarelta joka osuu juuri Kemin ja Tornion vaumlliselle rajalle Saaressa on maakivi johon on 1786 rajankaumlynnissauml merkitty vuosiluvut 1596 1686 ja 1786 (rajankaumlyn-nin pyykki 1) Kiveen on jo taumltauml ennen merkitty kruunu ja rajaviiva Maakiven ympaumlrille on rajankaumlynnissauml 1768 koottu rajalinjaa merelle ja mantereelle osoittavat viisarikivet Viisarikiviauml ei ilmeisesti ole enaumlauml jaumlljellauml237
237 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000019223
136
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin rajamerkit
137
33 Elinkeinot
Laivanrakennuspaikat
Laivanrakennuspaikka perustettiin mieluiten veteen paumlin loivasti viettaumlvaumlaumln suojaiseen rantaan jossa oli tukeva maapohja sekauml riittaumlvaumlsti tilaa erilaisia toimintoja ja materiaalien varastointia varten Tyypillisiauml laivanrakennuspaikan jaumlaumlnnoumlksiauml ovat laivan rakentamises-sa kaumlytetty puinen alusta eli tapulipaikka pyoumlroumlpuut tukit kelkat kiskot rakennusten ja rakennelmien pohjat pajat ahjot ja kiuaskiviroumlykkioumlt sekauml muut merkit tulen kaumlytoumlstauml Lisaumlksi alueelta loumlytyy usein puulastuja jaumltepuuta nauloja rautakuonaa hiiltauml rivettauml tervaa ja pikeauml sekauml tyoumlkaluja ja esineitauml Rakennuspaikan laumlhellauml voi olla myoumls laivanra-kennukseen viittaavia kalliohakkauksia sekauml laitureita hylkyjauml ja alusten kiinnitysrenkaita
238 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019
Elinkeinojen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull Laivanrakennuspaikatbull Tomtning-paikatbull Kalastuspaikat ja kalastusrakenteetbull Hylkeenpyynti ja linnustus
Laivanrakennuspaikka laivanrakennukseen kaumlytetty paikka meren jaumlrven tai joen rannalla238
Kuva Osasuurennos Olaus Magnuksen kartasta vuodelta 1539 johon merkitty Nerpis eli Naumlrpiouml ja latinankielinen kuvaus ldquoHic fabricatur navesrdquo = taumlaumlllauml rakennetaan laivoja
138
Laivojen rakentaminen on alkanut Suomessa keskiajan loppupuolella ja uuden ajan alussa Kustaa Vaasa perusti laivakartanoita (skeppsgaringrd) ja veistaumlmoumlitauml 1500-luvulla Turkuun Viipuriin Helsinkiin Tammisaareen Kastelholmaan Pietarsaareen ja Poriin Pohjanmaan laivanrakennus mainitaan myoumls Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539 1600-lu-vulla kruunun suurvaltapolitiikan seurauksena laivoja tarvittiin yhauml enemmaumln ja uusia veistaumlmoumljauml perustettiin muun muassa Limingalle Saloon Pietarsaareen Kyroumloumln Laihialle Luvialle Mynaumlmaumlelle Pohjaan sekauml Naantaliin Suurempia kaleereja rakennettiin esimer-kiksi Raumalla ja Rymaumlttylaumlssauml Myoumls Kruunupyyn Jouksholmenin saaren Cronoholmenin varvilla rakennettiin kruunulle aluksia Saari on nykyaumlaumln maankohoamisen seurauksena osa mannerta mutta muun muassa veistaumlmoumln rakennusten pohjat ja kaivo ovat saumlilyneet 1700-luvulla erityisesti Pohjanmaan laivanrakennus kasvoi teollisiin mittoihin Samoihin aikoihin perustettiin saaristolaivaston aluksia rakentanut telakka Helsingin Viaporiin
Laivanrakennuspaikkoja voi jaumlljittaumlauml vanhoista kartoista ja paikallishistorioista Paikanni-met kuten Kalajoen Laivaniemi tai Varvinranta voivat viitata laivojen rakennuspaikkaan Nimet Laivakangas ja Mastokangas voivat viitata puolestaan laivanrakentamispuiden hankintapaikkoihin Maankohoamisen myoumltauml vanhat laivanrakennuspaikat voivat sijaita nykyaumlaumln kaukanakin sisaumlmaassa Jokien rannoilla laivanrakennuspaikat saatettiin perustaa kauas ylaumlvirralle ja laivat uitettiin merelle koskien ohi Laivanrakennuspaikkoja on kaumlytetty myoumlhemmin muun muassa satamina sekauml varasto- ja lastauspaikkoina
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Esimerkiksi Kemioumlnsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myoumls Koivistolla ja Ahvenanmaalla
Usein vanhoilta laivanrakennuspaikoilta ei loumlydy selkeitauml jaumlaumlnnoumlksiauml arkeologisissa inven-toinneissa Laivanrakennuspaikkoja ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin Suomessa eikauml niitauml ole inventoitu systemaattisesti239
Alla olevasta kartasta korostuu laumlhinnauml se ettauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin tiedot laivanrakennuspaikoista Suomen rannikolla ovat puutteelliset Kartta ei kuvasta todellisuutta Esimerkiksi Laumlnsi-Uudellamaalla sijaitsi 1800-luvun toisella puoliskolla vauml-hintaumlaumln 35 laivanrakennuspaikkaa joilla rakennettiin yli sata alusta240
239 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019 sekauml siinauml esitetyt viitteet240 Boumlrman 1980 s 27-28
139
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin laivanrakennuspaikat
140Kuva Laivanrakennuspaikka tuntemattomalla paikkakunnalla Suomen merimuseo Mu-seovirasto kuva SMK2004141594
Laivanrakennuspaikat kulttuuriympaumlristoumlinauml Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaik-kialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti Alueellisia eroja on vaikea hahmottaa puutteellisen tutkimustilanteen takia
141
Tomtning
Kalastajat youmlpyivaumlt tomtning-rakenteissa koska matka ulkoluodolta kyliin oli liian pitkauml paumlivittaumlistauml kulkua varten Rakenteelle ovat ominaisia pyoumlreaumlt puolipyoumlreaumlt tai suorakul-maiset kylmaumlmuuratut kiviseinaumlt Yhden tai kaksi seinaumlauml voi muodostaa myoumls siirtolohkare tai kallio Tomtningin ulkopuolella saattaa olla avoin tulisija tai kiviuuni Rakenteen kattona kaumlytettiin aluksen purjetta tai myoumls vene saatettiin nostaa katoksi
Kalastajien sesonkiasumuksissa youmlpymisestauml loumlytyy kuvauksia 1700- ja 1800-luvuilta Tomtningit ovat todennaumlkoumlisesti olleet kaumlytoumlssauml viimeistaumlaumln keskiajalta alkaen Turunmaan saaristossa on muutamia tomtningeja jotka vaikuttavat vanhemmilta sillauml ne sijaitsevat korkealla maastossa ja muita kauempana rannasta Kun kalatupia alettiin rakentaa ka-lastuspaikkoihin viimeistaumlaumln 1600-luvulla jaumlivaumlt tomtningit vaumlhemmaumllle kaumlytoumllle
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla Alla kaumlsiteltaumlvaumlt kalastuksen hylkeenpyynnin ja linnustuksen paikat on luokiteltu ja kuvattu muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml tomtning-termin alla
241 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Tomtning ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa oleva sesonkiasu-mus Rakenteesta kaumlytetaumlaumln ruotsinkielistauml termiauml sillauml suomenkielistauml nimeauml ei ole vakiintunut kaumlyttoumloumln241
142
Tomtningit Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkauml-meri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla242
242 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Kuva Selkauml-Sarven saaren kalamajan pohja Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11417
143
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet
Kalastuspaikat ovat usein kokonaisuuksia joihin sisaumlltyy yksi tai useampia kalastukseen liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml Ne liittyvaumlt yleensauml pitkaumlaikaiseen kalastukseen ja suuriin kalastus-yhteisoumlihin Tyypillisiauml kalastuspaikkojen jaumlaumlnnoumlksiauml ovat asumuksista kertovat rakenteet kuten tomtningit kalatuvan perustukset tulisijoineen (esimerkiksi kiviuunit tai avoimet tulisijat) sekauml kaivot ja kallioissa olevat puhdistetut vesihuoltoon kaumlytetyt altaat Saaliin kaumlsittelystauml ja saumlilytyksestauml kertovat verkonkuivatuspaikat jaumlaumlkellarien ja suolaushuoneiden jaumlaumlnnoumlkset ja rakkakuopat Muita kalastuspaikkoihin liittyviauml kohteita ovat mm merimer-kit jatulintarhat kivikompassit kalliohakkaukset ja aurinkokellot sekauml rantautumispaikatMaastosta voi havaita myoumls erilaisia terasseja kivikasoja sekauml kalastukseen ja asumiseen liittyviauml esineitauml
Kalastuskaria voitiin kaumlyttaumlauml vain jos veneille oli tarjolla suojaa aallokolta Rantavyoumlhyk-keelle raivatut veneiden rantautumispaikat (myoumls nimitys veneenvetopaikka) mahdollistivat veneiden saumlilyttaumlmisen ja helpottivat lastaamista ja purkamista Kivistauml ja lohkareista kasatut vallit antoivat suojaa niiden vaumlliin vedetylle veneelle Kalastuspaikan kaumlyttoumloumln vaikutti paikallistopografia ja rannansiirtyminen Kun merestauml kohonneelle luodolle oli muodostunut sopiva rantautumispaikka saari voitiin ottaa kaumlyttoumloumln Rantautumispaikan madaltuessa raivattiin uusi Pohjanmaan rannikon nopean rannansiirtymisen alueella taumlmauml tuli paikoin kirjatuksi silloisiin karttoihinkin
Merestauml jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohenkalastus oli merkittaumlvaumlauml keskiajan Suomessa Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan taumlrkeimpiauml vientituotteita Laajamit-taisesta lohenkalastuksesta harjoitettiin myoumls Kokemaumlenjoella Vantaanjoella ja Kymijoella Kalastuskareista ja -tuvista on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta Monet kalastuskarit ovat saumlilyneet kaumlytoumlssauml 1900-luvulle Kalastuskarien kaumlyttouml vaumlheni sitauml mukaa kun veneitauml alettiin varustaa moottoreilla 1910- ja 1920-luvuilla Sodan jaumllkeen perinteinen silakan-kalastus paumlaumlttyi asteittain245
243 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019244 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastusrakenne httpakpnbafiwikikalastusrakenne 2722019245 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019
Kalastuspaikka paikka useimmiten saari jota kaumlytetaumlaumln sesonki-maisessa rannikkokalastuksessa asumiseen varastoimiseen var-usteiden ja saaliiden kaumlsittelyyn sekauml kalastusyhteisoumln yhteisten asioiden hoitamiseen243
Kalastusrakenne puusta tai kivestauml tyveneen tai virtaavaan veteen rakennettu sulkupyydys joka sijoitetaan kalojen saumlaumlnnoumlllisille kulku-reiteille tai kutupaikoille244
144
Kalastuspaikkoja on ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Pitkin laumlnsirannikkoa on pitkaumlaumln kaumlytoumlssauml olleita kalatupia Lohenkalastusta harjoitettiin merelle laskevien jokien koskissa ainakin Pohjanmaalla Satakunnassa Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa
Kalastuspaikkoja ja -rakenteita ei ole systemaattisesti inventoitu
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Suomenlahti
Esimerkkinauml Suomenlahden kalastuspaikoista voidaan mainita Raaseporin Jussaroumln etelauml-puolisella Hamngadden-saarella 2011 inventoinnissa havaittu kalastuspaikka johon kuuluu satamalahden rannalla oleva tomtning -jaumlaumlnnoumls sekauml kalliohakkauksia rantakalliossa246 Paikassa on hyvauml suoja aallokolta kaikkiin ilmansuuntiin Paikkaa tiedetaumlaumln kaumlytetyn sesonkikalastuksessa Jonas Hahnin merikarttaan vuodelta 1751 paikka on merkitty sa-tamalahdeksi ja karttaan on myoumls merkitty paikallisten kaumlyttaumlmauml hyvauml kalastuspaikka
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
246 Tuovinen 2011b
bull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastajayhdyskunnatbull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
bull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajat (Merikarvia)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
145
Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoista loumlydettiin ensimmaumlinen tomtningien ryhmauml 1980-luvulla ja niitauml tunnetaan nykyisin kolmisenkymmentauml Turunmaan saaristosta Muis-titiedon perusteella tiedetaumlaumln ettauml molemmin puolin Kihtiauml (Ahvenanmaan ja Turun saariston erottava merenselkauml) kaumlytettiin yksinkertaisia kivikojuja kalakareilla youmlpymiseen aina siihen asti kun venemoottorit tulivat kaumlyttoumloumln ja tekivaumlt pitkaumlaikaisen oleskelun kalakareilla tarpeettomaksi247
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Taumllle alueelle on yleistauml maankohoamisen seurauksena merestauml paljastuneet pienet eristaumlytyneet saaret ja luodot joilla kalastajat ottivat kaumlyttoumloumlnsauml tilapaumlisiauml asumuksia Saarilla oleiltiin kesaumlkuukausina Pieniauml kalastajamoumlkkejauml on saumlilynyt jopa 1700-luvulta
Merenkurkun moreenisaarille on tyypillistauml maahan kaivetut kivikasoin tuetut paalut joiden varaan havakset ripustettiin Kallioisilla alueilla verkkojen kuivauksesta jaumli riviin jaumlrjestettyjauml lohkareita tai kivikekoja moreenialueilla kivikasoja Suolaushuoneiden eli las-markkien jaumlaumlnnoumlksiauml loumlytyy vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta jossa ne liittyvaumlt alueen lohenkalastukseen
247 Tuovinen 2000 s 30 ja tekstissauml mainitut viitteet
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta Kemissauml ja Torniossa)
bull Kallankarien kalastajatukikohta (Kalajoki)bull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema (Kokkola)bull Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta (Kokkola)bull Oumluranin kalasatama (Luoto) bull Raippaluodon kylauml ja kalasatama (Mustasaari)bull Lisaumlksi Hailuodon Marjaniemessauml kalastajakylaumlbull Pyhaumljoen kalarannat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
146
Hylkeenpyynti ja linnustus
Hylkeenpyynti ja linnustus olivat sesonkiluonteisia elinkeinoja Pyyntiauml harjoitettiin paumli-vien ja viikkojen pituisilla pyyntimatkoilla jotka usein suuntautuivat tietyille vakiopaikoille (eraumlsijat)248
Hylkeet tulivat Itaumlmereen viimeisimmaumln jaumlaumlkauden jaumllkeen noin 10 000 vuotta sitten Myoumls ihmiset seurasivat vetaumlytyvaumln jaumlaumln reunaa ja hylkeet olivat yksi taumlrkeimmistauml saaliselaumlimistauml rannikoiden kivikautisille pyyntikulttuureille Hylkeistauml saatiin runsaasti ravintoa ja tarveai-neita kuten talja sekauml niiden rasvaa eli traania jota keitettiin oumlljyksi Pyyntimenetelmaumlt ja tiedot kulkivat suullisena perimaumltietona tuhansien vuosien ajan ja samoja menetelmiauml kaumlytettiin pitkaumllle historialliseen aikaan saakka Metsaumlstaumljien oli taumlrkeauml tietaumlauml hylkeiden kaumlyttaumlytymistavat ja pesintauml- ja liikkumisalueet hyvin Erilaisia laumlhestymis- ja huijausta-poja kehitettiin Hylkeitauml pyydettiin paumlaumlosin jaumlaumlltauml niiden hengitysreirsquoiltauml tai pesistauml ja joskus myoumls veneestauml kaumlsin Veneet tarjosivat myoumls suojan ja youmlpymispaikan joskus jopa kuukausia kestaumlneillauml pyyntimatkoilla Hyljekoiraa on kaumlytetty apuna hengitysreikien ja pesien etsinnoumlissauml Kotiin palattiin kymmenien jopa satojen hylkeiden kanssa Kotiinpaluun jaumllkeen hylkeet nyljettiin liha paloiteltiin ja suolattiin savustettiin tai kuivattiin249
Hylkeenpyynti saumlilyi taumlrkeaumlnauml osana rannikoiden ihmisten toimeentuloa viime vuosisadalle saakka Pikkuhiljaa se kuitenkin vaumlhentyi ja jaumli ammattikalastajien sivuelinkeinoksi 1900-lu-vulla havahduttiin hylkeiden tekemiin vahinkoihin koskien varsinkin kalastuselinkeinoja Hylkeitauml vainottiin ja niistauml alettiin maksaa tapporahaa Taumlstauml ja ympaumlristoumlmyrkkyjen lisaumlaumlntymisestauml johtuen hyljekannat romahtivat ja kaikki hyljekannat olivat uhanalaisia 1970- ja 80-luvuilla250
Linnustus on kivikaudelta laumlhtien ollut taumlrkeauml elinkeino Siihen liittyy suojasta (paahus) lintujen vaumlijyminen levaumlhdyspaikoissa saaristossa ja niiden pyytaumlminen verkoilla tai am-muksilla Merelliset jaumlaumlnteet linnustukseen liittyen ovat laumlhinnauml vaumlliaikaisia suojia rannikoilla ja saarissa eikauml niitauml ole helppo tai tarkoituksenmukaista erottaa muista elinkeinoihin liittyvistauml vaumlliaikaissuojista
248 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas elinkeinot httpakpnbafiwikiluokkaelinkeinot ja httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf 532019249 Ylimaunu 2000 s 15ndash16250 Ylimaunu 2000 s 16 117
Hylkeenpyynti ja linnustus rannikon vaumlli- ja ulkosaariston selkaumlvesien sesonkimainen perinne-elinkeino
147
Hylkeenpyynti ja linnustus Suomenlahti
Suomenlahti (Pohjanlahden lisaumlksi) on yksi koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeiden pyynti-alueita koska hylkeet kulkivat Itaumlmeren lahtien perukoihin sulavien jaumliden mukana251 Hylkeenrasvaa vietiin myoumls kauppatavarana Tukholmaan Toinen maailmansota tuhosi useat Suomenlahden vanhat pyyntiyhteisoumlt ja lopetti paumlaumlosan hylkeenpyynnistauml
Hylkeenpyynti ja linnustus Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Pyynti oli sesonkiluonteista ulkoluodoilla pyytaumlmistauml vuotuiskalenterin mukaan Talonpojat pyysivaumlt hylkeitauml lisaumlelinkeinona Toisaalta pyyntiauml oli myoumls kesaumlaikaan koska hylkeet viettivaumlt kesaumlt suurissa laumoissa taumlllauml alueella252 Hylkeitauml pyydettiin jaumlaumlltauml ja veneistauml jos jaumlaumltilanne esti jaumlaumlltauml pyynnin Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml erityisesti erottuu Korppoon etelaumlpuolella Baumlrskaumlrs fjaumlrdenin Bredskaumlrin saaren ja sen ympaumlristoumln lukuisat naumlkoumlsuojat eli paahukset joista lintuja on vaanittu253
Pyhaumln Henrikin ihmeluettelossa 1200-luvun lopulta kerrotaan kokemaumlkilaumlisistauml jotka olivat olleet merellauml hylkeenpyynnissauml Veroluetteloissa naumlrpioumllaumliset eurajokelaiset sekauml ulvila-laiset ovat maksaneet tullia ja veroja hylkeenrasvasta niin sanottua traanikymmennystauml Rannikkopitaumljissauml hylkeenpyynnillauml oli keskiaikaiset juuret mutta ainakin kokemaumlkilaumlisten talvimatkat hyljekareille lienevaumlt paumlaumlttyneen jo 1500-luvulla254
Hylkeenpyynti ja linnustus Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjoisilla alueilla hylkeiden pyynti on ollut merkittaumlvauml elinkeino rannikoiden pyyntiyhtei-soumlille kivikaudelta laumlhtien (6000ndash5000 eaa) Peraumlmeren rannikoilta loumlytyy pieniauml seson-kiasuinpaikkoja (esimerkiksi Yli-Iin Kierikki)255 Pohjanlahti merkittaumlvauml traanioumlljyn tuottaja jo viimeistaumlaumln keskiajalta laumlhtien vientiin Turkuun ja ulkomaille Ulkosaaristossa on vaumlli-aikaisasumusten pohjia (tomtning) joita ovat kaumlyttaumlneet niin kalastajatkin kuin hylkeen-pyytaumljaumlt vaumlliaikaisina suojinaan pyyntimatkoilla256 Suomessa vain Peraumlmeren rannikolta tunnetaan jaumltinkirkkoja joiden uskotaan liittyvaumln hylkeenpyyntiin Pohjanlahti ja varsinkin Peraumlmeri ovat olleet koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeenpyyntialueita koska jaumlaumlolosuhteet loivat hyvaumlt edellytykset pyynnille Hylkeet kulkivat sulavien jaumliden mukana lahtien peru-koihin Peraumlmerellauml olivat parhaat olosuhteet hylkeenpyyntiin koko Suomeen naumlhden ja taumlstauml syystauml myoumls pyyntikulttuuri saumlilyi siellauml pisimpaumlaumln
251 Ylimaunu 2000 s 53252 Ylimaunu 2000 s 400253 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000026224 sekauml ympaumlroumlivaumlt kohteet254 Suvanto 1973 s 23 246255 Ylimaunu 2000 s 79256 Ylimaunu 2000 s 95
148
Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml harmaahylje on aiheuttanut suuria vahinkoja kalataloudelle rikkoessa pyydyksiauml ja syoumldessauml kalat 1970ndash1990257
257 Ylimaunu 2000 s 17
Kuva Hylkeenpyyntiauml Peraumlmerellauml saalis on saatu rantaan 29111969 Laumlhde JOKA Mu-seovirasto kuva JOKAKAL3B_16076
149
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kalastukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml ilmioumlitauml
150
34 Ammatin tai muun toiminnan harjoittaminen
Luotsiyhdyskunnat
Ensimmaumlisiauml mainintoja Itaumlmeren alueen luotsaustoiminnasta on jo 1200-luvulta Luotsausta harjoittivat saariston kalastajat ja talonpojat sivutoumlinaumlaumln koska paikallisina asukkaina he tunsivat aluevetensauml parhaiten 1500-luvulla luotsitoiminta alkoi siirtyauml isaumlltauml pojalle syntyi luotsisukuja ja luotsauksesta tuli elaumlmaumlntapa Luotsien odotettiin asuvan luotsiasemalla tai sen laumlhellauml ja saaristoon muodostui luotsikyliauml ja -yhteisoumljauml Luotsien odotettiin olevan aina paikalla tai haumln sai raskaita vahingonkorvausvaatimuksia tai kruunun laivan ajaessa karille maksoi hengellaumlaumln Virasta pakenemisesta seurasi hirttotuomio259
Virallinen luotsilaitos perustettiin vuonna 1696 kun kuningas Kaarle XI antoi luotsilaito-sasetuksen joka yhdisti etelaumlisen Suomen Tukholman luotsipiiriin ja Ruotsin valtakunnan luotsilaitosorganisaatioon Syyt taumlhaumln olivat sotilaalliset Ruotsista oli tullut suurvalta ja Suomen merialueet haluttiin kontrolliin Vuonna 1756 etelaumlisestauml Suomesta muodostettiin oma luotsipiirinsauml jonka toimintaa johdettiin aluksi Ruotsin Karlskronasta vuodesta 1770 alkaen Viaporista Suomen siirryttyauml Venaumljaumln autonomiseksi osaksi luotsilaitos jatkoi toimintaansa kuten ennenkin muutamia uudistuksia lukuun ottamatta Keisari Aleksan-teri maumlaumlraumlsi luotseille rahapalkan etuuksia ja onnettomuuksien sattuessa lievemmaumlt rangaistukset ei enaumlauml kuolemanrangaistusta Pohjoisesta Suomesta muodostettiinoma Pohjanmaan luotsipiiri vuonna 1849 1850-luvulla luotsilaitos muutettiin keskusvirastoksi260
258 Historiallisen ajan muinaisjaumlaumlnnoumlkset 2011 632019259 Karttunen et al 2016 s 10260 Karttunen et al 2016 s 11
Luotsiyhdyskuntaluotsipaikka merivaumlylaumln varrelle perus-tettu luotsien paumlivystyspaikka258
bull Luotsiyhdyskunnatbull Merivartioasematbull Meripelastusasemat
Ammatin ja muun toiminnan harjoittamisen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
151
Suomen itsenaumlistyttyauml perustettiin Merenkulkulaitos jonka alaisuudessa toimi luotsi- ja majakkaosasto 1900-luvun sotien aikana luotsit toimivat omissa tehtaumlvissaumlaumln ja lisaumlksi heitauml koulutettiin sotaluotseiksi jotka opastivat sota-aluksia miinakenttien ohi Sotien jaumllkeen Suomen vesillauml luotsattujen alusten maumlaumlrauml kasvoi voimakkaasti 1900-luvun puolivaumllissauml keksittiin luotsien toumlitauml helpottavia laitteita kuten tutka ja hyrraumlkompassi joiden myoumltauml
luotsauksen tarve vaumlheni Vuosisatoja kestaumlnyt perinteinen luotsitoiminta loppui 1970-lu-vulla Sen muistona Uudenkaupungin 1850-luvulla rakennettu luotsiasema on museoitu ja avoinna kesaumlaikaan luotsimuseona Sen kahdessa huoneessa on esillauml aseman ja muiden laumlheisten luotsiasemien alkuperaumlistauml esineistoumlauml261
Luotsiyhdyskunnat esitetaumlaumln kartalla Merellinen liikenne-luvun majakoita kaumlsittelevaumln alaluvun yhteydessauml
261 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uusikaupunki 3082018
Kuva Orrengrundin luotsiasema Kuvaaja Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
152
Merivartioasemat
Kieltolain aikana Suomessa kaivattiin jaumlreaumlmpiauml keinoja ja valvontaorganisaatiota sa-lakuljetuksen kitkemiseksi kuin mitauml tullilaitoksella oli kaumlytettaumlvissaumlaumln Taumltauml tyoumltauml varten perustettiin merivartiolaitos vuonna 1930 Merivartiolaitos yhdistettiin vuodesta 1919 laumlhtien toimineeseen Rajavartiolaitokseen vuonna 1945262
Suomen rannikon ja saariston merivartioasemat ovat toimineet pitkaumllti samoilla paikoilla kuin vanhat tullivartioasemat ja luotsituvat Perinteisesti asemat sijaitsevat vaumlylien laumlhellauml ja naumlkyvyydeltaumlaumln mahdollisimman avoimella paikalla Vuosikymmenien ajan taumlmauml tarkoitti aumlaumlrimmaumlisen karuja maastoja ja ankaria ulkomeren tyoumlolosuhteita Valvonta- ja alustekninen
kehitys 1950-luvulta alkaen johti asemaverkoston harvenemiseen sekauml siirtymiseen ulkosaa-ristosta laumlhemmaumls mannerta ja asutuskeskuksia Taumlmauml muutos jatkui etenkin 1990-luvulla263
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti Merivartioaseman ympaumlristoumloumln kuuluu asuin- ja valvontatilan ohella venevaja laituri verstastiloja sekauml usein erillinen sauna Monilla asemilla oli myoumls maise-massa selvaumlsti erottunut valvontatorni Haapasaaren merivartioasema on hyvauml esimerkki edelleen alkuperaumlisellauml paikallaan toimivasta merivartioasemasta264
Merivartioasemista ei ole saatavilla digitaalista paikkatietoa
Meripelastusasemat
262 Sundbaumlck 2005 s 10ndash14 146263 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto264 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto265 httpmpas1meripelastusfi 532019
Meripelastusasema Suomen meripelastusseuran alaisuudessa toimiva asema265
Merivartioasema rannikolle tai saaristoon perustettu merivartioinnin asemapaikka
153
Suomen rannikolla ja saarissa on sijainnut useita kymmeniauml meripelastusasemia ja pelas-tusalusten venevajoja Suomen ensimmaumlinen vapaaehtoisuuteen perustuva meripelastus-asema perustettiin vuonna 1821 Suursaareen Toinen varhainen asema sijaitsi Helsingin Puolimatkansaaressa Meripelastusasemien lisaumlaumlmisestauml alettiin puhua vasta 1870-luvulla Asemia ja venevajoja perustettiin eri aikoina eri puolille Suomen rannikkoa ja sisaumlmaata
Nykyisen Suomen alueella meripelastusasemia oli muun muassa Bengtskaumlrissauml Berg-hamnissa Baringgaskaumlrissauml Degerbyssauml Eckeroumlssauml Haapasaaressa Hangossa Harmajalla Hernesaaressa Jaumltkaumlsaaressa Kellon Kiviniemessauml Koumlkaumlressauml Lohmilla Lyoumlkissauml Mustikka-maalla Maumlrketissauml Nihtisaaressa Norrskaumlrissauml Orrengrundissa PellingissaumlGlosholmassa Porkkalassa Puolimatkansaarella Raumalla Reposaaressa Roumlnnskaumlrssauml Signilskaumlrissauml Stenvikissa Saumllgrundissa Saumlpissauml Soumlderskaumlrissauml Tankarissa Utoumlssauml Valassaarilla Vaumlnoumlssauml Wargoumlgaddanilla ja Oumlrnenilla sekauml Seurasaaressa Lisaumlksi eri puolille rannikkoa sijoitettiin eri aikoina pelastamiseen soveltuvia aluksia ja veneitauml Osa niistauml sijoitettiin luotsiasemi-en yhteyteen266 Osa asemista ja vajoista on edelleen saumlilynyt Meripelastusasemista ei kuitenkaan ole saatavilla riittaumlvaumln tarkkaa digitaalista paikkatietoa
266 Merilahti 1997 s 13ndash14 22 37 42 56ndash57 60 71 73 152
Kuva Oulun Hailuodon meripelastusseuran asemalle pystytetty vaja 1939 Kuva JOKA Museovirasto JOKAKAL3B5569
154
35 Asuminen ja oleskelu
Rannikko- ja saaristokylaumlt
Eri puolilla Suomen rannikkoa ja saaristoa on saumlilynyt merellisten elinkeinojen synnyttaumlmiauml pysyviauml kylaumlyhteisoumljauml ja niistauml kertovaa rakennuskantaa Monet naumlistauml kylistauml ovat raken-teeltaan ja rakennuskannaltaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Asutus levisi tasaisesti niin ulkosaaristossa oleville pienille karuille saarille kuin sisaumlsaariston rehevaumlmmille ja puustoisemmille saarille Kalastaja- ja luotsikyliauml tunnetaan 1200-luvulta laumlhtien Ne sijoittuivat suojaisiin poukamiin ja sisaumlsatamiin yleensauml saarien etelaumlrannoille Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisaumlksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt
Tyypillisen saaristokylaumln kerrostuneiseen kokonaisuuteen kuuluu asuin- ja talousraken-nusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen ranta-aittoja ja venesuojia sekauml peltotilkut kiviaitoineen sekauml mahdollisesti vielauml jaumlaumlnteitauml vanhemmista rakenteista Elinkeinosta kertovat kellarit kalamajat ja verkkotelineet Suuremmilla saarilla on lisaumlksi pieniauml peltotilkkuja niittyalueita ja navettoja Keskeisimmissauml kylissauml oli usein myoumls oma pieni kirkko ja hautausmaa seurantalo koulu luotsiasema ja merimerkkejauml Esimerkiksi Kemioumlnsaaren saaristossa on saumlilynyt rakennuksia 1700-luvulta
Sotien jaumllkeen elinkeinoissa ja asutuksessa tapahtui suuria muutoksia Kalastuksen rinnalle tuli muita elinkeinoja ja saariston kalastustilat alkoivat autioitua varsinainen autioituminen tapahtui 1960- ja 70-luvuilla Osa kalastustiloista ja saarista muuttui 1900-luvun loppupuo-lella vapaa-ajan asunnoiksi ja kesaumlmoumlkkitonteiksi Silti niiden rakennettu kulttuuriympaumlristouml kuvastaa yhauml monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kuten kalastusta merenkulkua sekauml myoumls myoumlhempaumlauml matkailua
bull Rannikko- ja saaristokylaumltbull Historialliset rannikko kaupungit
Rannikko- ja saaristokylauml merellisten elinkeinojen synnyttaumlmaumln pysyvaumln kylaumlyhteisoumln rakennukset ja rakennettu ympaumlristouml
Asumisen ja oleskelun kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
155
Historialliset rannikkokaupungit
Suomen vanhimmat kaupungit Turku Ulvila Porvoo Viipuri Rauma ja Naantali rakentui-vat rannikolle liikenteellisiin solmukohtiin 1300ndash1400-luvuilla hansakauppiaiden hallites-sa Itaumlmeren kauppaa Myoumls Tammisaari Helsinki Pori Oulu Vaasa sekauml Uusikaupunki perustettiin Vanhemmalla Vaasa-ajalla (1523ndash1617) rannikolle Taumllloumlin kruunu aloitti myoumls ohjelmallisen laivanrakennuksen ja perusti laivakartanoita sotalaivaston tukikohdiksi
Ruotsin suurvalta-ajalla (1617ndash1721) laivanrakennus oli vilkasta koko merellisessauml Euroopassa Puisiin laivoihin tarvittiin tervaa ja pikeauml Tervaa poltettiin runsaasti Varsinais-Suomessa Uudellamaalla Pohjanmaalla ja Jaumlrvi-Suomessa Tervan ja laivanrakennuksen tuoma vau-raus naumlkyi myoumls kaupunkien kehittaumlmisenauml ja etenkin Pohjanmaan taloudellinen merkitys nousi huomattavaksi Kruunun perustamista uusista kaupungeista useimmat sijoittuivat rannikolle Naumlihin kuuluvat Kokkola Uusikaarlepyy Tornio Lappeenranta Raahe Kristii-nankaupunki Pietarsaari ja Hamina
267 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas httpakpnbafiwikihistoriallinen-kaupunki 1132019
Kuva Jurmon kylauml Saaristomeren ulkosaaristossa Kuvaaja Sampo Kivinen CC BY-SA 40
Historialliset rannikkokaupungit tiivis ja vaumlkimaumlaumlraumlltaumlaumln suuri asuin-paikka joka koostuu kaduista kortteleista ja tonteista sekauml julkisista jayksityisistauml rakennuksista ja jolla on kaupunkioikeudet267
156
Suurvaltakauden merkantilistisen talouspolitiikan mukaisesti kaupungit jaettiin maa- tai tapulikaupunkeihin Kauppa- ja laivanvarustus maumlaumlriteltiin kaupunkielinkeinoiksi joiden harjoittamiseen porvaristo sai erioikeudetTurku ja Viipuri maumlaumlriteltiin ensimmaumlisen luokan tapulikaupungeiksi jonne ohjattiin ulkomaiset kauppalaivat Toisen luokan tapulikaupun-kien kauppaporvarit saivat vain purjehtia ulkomaisiin satamiin Helsinki ja Porvoo saivat kuitenkin maumlaumlraumlajaksi oikeuden vastaanottaa ulkomaisia kauppalaivoja Kun Helsinki siirrettiin Vironniemelle sille myoumlnnettiin samalla pysyvaumlsti ensimmaumlisen luokan tapuli-kaupungin oikeudet jotka Porvoolta puolestaan lakkautettiin
Tukholmassa sijaitseva Tervakomppania -kauppajaumlrjestouml piti hallussaan tervakaupan monopolia Se keskitti vuoden 1665 maumlaumlraumlyksellaumlaumln kaiken tervan myynnin Tukholmaan Kauppajaumlrjestoumln toiminta lakkasi vuonna 1712
Hamina sai tapulioikeudet vuonna 1723 Kun Hamina liitettiin Venaumljaumlaumln vuonna 1743 siir-rettiin sen tapulioikeudet vuonna 1745 perustetulle Loviisalle Ulkomaan viennin ja tuonnin lisaumlksi myoumls talonpoikaispurjehtijat ohjattiin kotimaisiin tapulikaupunkien satamiin Taumltauml kauppaa yritettiin saumlaumlnnoumlstellauml muun muassa pitaumlmaumlllauml markkinoita Vuosina 1765ndash1766 myoumls Kokkola Oulu Pori ja Vaasa saivat oikeudet ulkomaanpurjehdukseen
Suurvaltasotien aiheuttaman kansainvaumllisen kysynnaumln myoumltauml tervanpoltto nousi uuteen kukoistukseen 1770-luvulla Vauraat tervaporvarit Oulussa ja Kokkolassa harjoittivat ulko-maan tervan vienti- ja tuontikaupan lisaumlksi laivanvarustusta ja sahatoimintaa Tapuli- ja maakaupunkien saumlaumlnnoumlkset poistettiin lopullisesti vuonna 1879 Viimeiset tervaveneet laskettivat alas Oulujokea 1920-luvulla
Kuva Naumlkymauml Loviisan satamarannasta 1890-luvulla Kuvaaja KE Staringhlberg Museovi-rasto kuva HK193602224
157
Peraumlmeren alueella kaupunkien ja satamien kehittymiseen on vaikuttanut voimakas maankohoaminen jonka myoumltauml satamat mataloituivat ja uusia satama jouduttiin raken-tamaan syvemmaumln veden aumlaumlrelle Entisiauml satamia hyoumldynnettiin muun muassa lastaus- ja laivanrakennuspaikkoina Itsenaumlisen Suomen satamat toimivat puutavara- ja teollisuussa-tamina jaumlaumlnsaumlrkijoumliden mahdollistaessa ympaumlrivuotisen toiminnan osana kansainvaumllistauml liikenneverkostoa268
268 Lilius amp Kaumlrki 2014425-435 httpsfiwikipediaorgwikiTervakauppa 2522019
Kartta Historialliset kaupungit Suomen historiallisten aikakausien jaottelu Keskiaika = 11501200ndash1520 Vanhempi Vaasa-aika = 1520ndash1560 Suurvalta-aika = 1611ndash1721 Vanhan Suomen aika = 1721ndash1809
158
36 Teollisuus
Louhokset
Historiallisen ajan louhosten ympaumlristoumlssauml on usein runsaasti louhintajaumltettauml sekauml mah-dollisesti myoumls kivivarastoja jotka ovat jaumlaumlneet kuljettamatta pois Louhokseen liittyy myoumls erilaisten rakennusten ja rakennelmien jaumlaumlnnoumlksiauml
269 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019
bull Louhoksetbull Kaivoksetbull Ruukitbull Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Louhos maanpaumlaumlllinen paikka josta louhitaan kiviraaka-ainetta 269
Kuva Korpisaari Virolahden Virojoen kylaumln edustalla Saaren lounaispuolella on saumlilynyt pitkauml laiturin pohja jota pitkin on lastattu louhittua kiviainesta laivoihin Kuvaaja Rami Kokko 2018 Museovirasto
Teollisuuden kulttuuriympaumlristoumljauml ovat muun muassa
159
Louhintatekniikka on jaumlttaumlnyt usein kohteisiin tunnusomaisia piirteitauml Vakokiilausmenetel-mauml oli kaumlytoumlssauml louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle ja sen rinnalla ryhdyttiin kaumlsiporaukseen viimeistaumlaumln 1700-luvun loppupuolella Ruudin kaumlyttouml louhinnassa yleistyi ainakin Virolahdella vasta 1800-luvun toisella puoliskolla
Varhaisimmat kivilouhokset liittyvaumlt keskiaikaisten linnojen kivikirkkojen ja kellareiden ra-kentamiseen Erityisesti 1700-luvun puolivaumllissauml rakennuskiveauml tarvittiin linnoitustyoumlmailla ja 1800-luvulla kiviauml kului muun muassa palaneiden puukaupunkien kuten Turun Vaasan ja Helsingin jaumllleenrakentamiseen sekauml maaseudun kivinavetoihin Kiviteollisuus kasvoi nopeasti 1800-luvulla sillauml kovalla rakennuskivellauml oli kysyntaumlauml muun muassa Iso-Britanniassa ja Venaumljaumlllauml Raakakiven ohella vietiin myoumls valmiita rakennuskiviauml sekauml katuihin kaumlytettyjauml nupukiviauml Vientigraniitin paumlaumltuotantoalueet olivat Koumlkarissa Vehmaalla Uudessakau-pungissa Taivassalossa Mikkelissauml Hyvinkaumlaumlllauml Jyvaumlskylaumlssauml Varpaisjaumlrvellauml Kurussa ja Espoossa Teollisuuskivinauml louhittiin muun muassa kalkkikiveauml vuolukiveauml kvartsiittia fyl-liittiauml ja myoumls piimaata Kalkkia on Suomessa louhittu paumlaumlasiassa peruskalliosta Paraisilla on lukuisia vanhoja louhoksia joista huomattavimpia on Ersbystauml Simonbyhyn yltaumlvauml 18 kilometriauml pitkauml louhosten ketju Kemioumlstauml on jo 1300-luvulta tietoja kalkin louhimisesta Turun tuomiokirkon tarpeisiin
Suomen taumlrkein kalkkikiviesiintymauml on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla Jo varhain hyoumldynnettyjauml huomattavia kalkkiesiintymiauml on myoumls etelaumlrannikolla Ahvenanmaalta Por-voon seuduille Kivilouhoksia on perustettu rannikon ja sisaumlmaan keskeisiin kaupunkeihin sopivia graniittilaatuja tarjoaviin paikkoihin (Kuru Vehmaa) ja viennin kannalta otollisille seuduille (Virolahti Hanko) 270
1700-luvun alussa alkoi Pietarin rakentaminen Venaumljaumln valtakunnan paumlaumlkaupungiksi toden teolla Taumlmauml tarkoitti valtavien raaka-ainemaumlaumlrien rahtaamista Nevan perukoille ympaumlri koko Venaumljaumln valtakuntaa sekauml Itaumlmerta Itaumlisellauml Suomenlahdella Viipuri ja Virolahden rannikko luovutettiin Venaumljaumllle Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja vielauml Hamina ja Lappeenranta vuonna 1743 Naumlin ollen erityisesti Itaumlisen Suomenlahden saaristosta ja rannikolta rahdattiin kiviainesta rakennustoumlihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa Katariina Suuren aikakautena rakentaminen sai kuitenkin jo aivan toiset mittasuhteet ja 1800-luvun alusta laumlhtien esimerkiksi Virolahden saaristosta ja rannoilta louhittiin graniittia ja muuta kiviainesta teollisessa mittakaavassa Virolahden graniittilouhokset ovatkin valtakunnallisesti merkittaumlvien kulttuuriympaumlristoumljen listalla271 Ensimmaumliset kivilouhokset olivat venaumllaumlisten omistamia ja niissauml tyoumlskentelivaumlt venaumllaumliset kivityoumlmiehet Sen sijaan louhosten yllaumlpidossa sekauml erityisesti kiviaineksen lastaamisessa ja rahtaamisessa tyoumlskenteli paljon paikallisia suomalaisia tyoumlmiehiauml kauppiaita ja merimiehiauml Maanomistajille maksettiin myoumlhemmin myoumls korvausta kiven louhimisesta heidaumln mailtaan Louhoksilla oli naumlin ollen suuri merkitysalueen taloudelle272 Itaumlisellauml Suomenlahdella kiviaines oli hyvin laadukasta ja naumlin ollen sitauml louhittiin koko Kymenlaakson saaristosta 1800-luvulla meren pyoumlreaumlksi hiomia kiviauml alettiin rahdata itaumliseltauml Suomenlahdelta katukiviksi Pietariin Kiviauml keraumlttiin mantereen ja saarten rannoilta Kannaksen ja Helsingin vaumlliseltauml alueelta273
270 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019271 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 2822019272 Kaukiainen 2016 s 127
160
Kuva Virolahden Korpisaaren graniittilouhos277 Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
Louhoksiin kuuluu myoumls paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Naumlitauml ovat sadat kivien lastaamiseen tarkoitetut laiturien kiviset tukirakenteet jotka saattavat edelleenkin olla kymmenien metrien pituisia Usein laiturit jouduttiin rakentamaan hyvinkin pitkiksi jotta ne ulottuivat tarpeeksi syvaumllle eikauml rahtialus tarttunut lastauksen aikana pohjaan Laitu-rinperustuksia loumlytyy esimerkiksi Virolahdelta todennaumlkoumlisesti jokaisen louhoksen rannoilta Louhoksiin liittyvaumlt kiinteaumlsti myoumls kivilasteja rahdanneet alusten hylyt joita loumlytyy erityisesti Virolahden Rautalanselaumlltauml mutta myoumls Itaumlisen Suomenlahden ulkosaaristosta Alusten kulkureitti kulki saaristosta laumlheltauml Viipurinlahtea ja Koiviston edustalta Kronstadtin kautta Pietariin Osa kiviaineksesta myoumls jaumli Kronstadtin rakennusaineeksi274
Kiviteollisuuden jaumllkiauml loumlytyy eri puolilta rannikkoa ja saaria muun muassa Uudenkaupun-gin saaristosta275 Itaumlisellauml Uudellamaalla hiekkaa rahdattiin hiekkajaaloilla Kraringkosta276
273 Anttila 2008 s 133274 Raunio 1965 Kaukiainen 2016275 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uudenkaupungin museo 3082018276 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018277 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 732019
161
Kaivokset
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin karttasovelluksessa (httpskarttamuseoverkkofi) on tarjolla kartta-aineisto ldquoSuomessa toimineet kaivokset 1530-2001278rdquo joka tarjoaa yleiskuvan kaivostoiminnan laajuudesta Suomessa myoumls saaristossa Erityisesti merellinen kaivosympaumlristouml on Jussaroumln saaren vanha kaivos josta louhittiin rautamalmia 1800-luvun lopusta aina 1900- luvun puolivaumlliin saakka Jussarouml on monipuolinen kulttuu-riympaumlristouml johon liittyvaumlt majakka- ja luotsitoiminta kalastus merenkulku ja puolustus usean vuosisadan ajalta279
Ruukit
Rannikolla ja saaristossa toimivat erityisesti 1800-luvulla useat lasiruukit tiili- ja kalkki-tehtaat sekauml sahat Ruukeilla ja tehtailla oli yleisesti oma satama sekauml laivanrakennus-toimintaa joilla omat tuotteet kuljetettiin tilaajille Ruukeilla oli suuri merkitys ympaumlristoumln asukkaille joiden oma toimeentulo koulutus ja tulevaisuus oli suurelta osin sidottu ruukin menestykseen Esimerkiksi Mustasaaressa Groumlnvikin lasiruukki tyoumlllisti ympaumlristoumln asukkaita osti saaristosta runsaasti polttopuuta ja rakensi omia aluksia kuljettamaan lasituotteita Groumlnvikin lasitehdas oli 1800- luvulla Pohjoismaiden suurin ikkunalasin valmistaja jonka perusti laivanvarustaja Johan Groumlnberg vuonna 1812 Iskmon kylaumlaumln satamapaikan viereen Bromarvin Trollshovdassa on saumlilynyt hieno ruukkikokonaisuus johon kuuluu tiiliruukin paikan280 lisaumlksi laivanrakennuspaikka sekauml useita erilaisia kulttuuriperintoumlkohteita kilo-metrien matkalla joki- ja jaumlrven patorakenteista tiiliin tarvitun saven kaivauskuoppaan sekauml hylkyihin
Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Suuri muutos sahateollisuudessa oli 1800-luvun jaumllkipuolella voimanlaumlhteen vaihtuminen vedestauml houmlyryyn Mekaanisen metsaumlteollisuuden houmlyrysahat olivat vesisahoihin verrattuna yleensauml suurempia tuotantolaitoksia jotka oli usein rakennettu puun sijaan kivestauml tai tiilestauml Saharakennusten ohella houmlyrysahaan kuului voimahuone jossa houmlyrykone sijaitsi Hyvaumln esimerkin tarjoaa 1900-luvun alussa toimineen Luvian sahan raunioalue Satakun-nassa Saha-alueilta loumlytyy kuten Oulun Varjakasta muun muassa suurten tuotantora-kennusten raunioita tieverkkoa satamalaitteita ja jopa rautatiejaumlaumlnnoumlksiauml282
278 Aineiston naumlkeminen edellyttaumlauml kirjautumista Karttataso Rakennettu ympaumlristouml - muut aineistot279 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208280 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kohde 1000018391281 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019282 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019
Houmlyrysaha houmlyryvoimalla toimiva sahalaitos 281
162
Houmlyrysahoja rakennettiin erityisesti suurten jokien suistoihin minne oli helppo uittaa tu-kit sisaumlmaasta ja sekauml lastata sahatavara ulkomaille purjehtiviin laivoihin Houmlyrysahojen valtakautta oli aika 1860-luvulta 1900-luvulle saakka Houmlyrysahalaitosten ensimmaumliset keskittymaumlt muodostuivat laskujokien suistoihin Pohjois-Pohjanmaalle Perauml-Pohjolaan Satakuntaan ja Kymenlaaksoon283
Sahoihin liittyvaumlt myoumls uiton ja puutavaran lajittelun erilaiset rakenteet kuten suisteet uittoraumlnnit puomit ja laajat erottelulaitokset Esimerkiksi Satakunnasta tunnetaan Ko-kemaumlenjoen uiton rakenteita ja rakennuksia jotka maankohoamisen vuoksi sijaitsevat nykyaumlaumln etaumlaumlllauml rantaviivasta284
Vanhoilla 1800ndash1900-lukujen alun sahapaikkakunnilla rimamoumlljaumlt erottuvat rannoilta usein laajoina harmaantuneen puuaineksen alueina joissa sahauksen jaumltteenauml syntyneitauml rimo-ja ja lautoja on kasattu paumlaumlllekkaumlin Toisinaan painoksi on voitu asetella kiviauml Joillakin alueilla rimamoumlljaumlt voivat olla edelleen selkeaumlsti havaittavissa toisinaan ne ovat jaumlaumlneet kasvillisuuden sammaleen ja jopa puiden ja pensaiden alle tai niitauml on saumlilynyt laumlhinnauml veden alla
283 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihC3B6yrysaha284 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Kuva Mahdollisesti 1800-luvulta peraumlisin olevia saharakenteita Sipoon Kaunissaaressa Kuvaaja Vesa Laulumaa 2016 Museovirasto kuva AKDG48111
Rimamoumlljauml sahojen rimajaumltteestauml muodostunut ranta-alue
163
Rimamoumlljiauml loumlytyy sahapaikkakunnilta koko Suomen alueella Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti
37 Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumlt
bull Merikylpylaumlt ja kylpylaumltbull Huvilayhdyskunnatbull Kultti- ja tarinapaikatbull Jatulintarhat
Kuva Simon Kalliosaaren rimamoumlljaumlauml Saarella toimi saha aina vuoteen 1925 saakka Kuvaaja Tapio Heikkilauml ympaumlristoumlministeriouml
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun sekauml tarinapaikkojen kulttuuriympauml-ristoumljauml ovat
164
Kylpyloumlitauml on perustettu yleensauml laumlhteiden tai mineraalipitoisten vesien aumlaumlrelle ja niissauml on ollut saatavilla myoumls monenlaisia hoitoja Euroopan valistusajalla veden ja vesihoitojen hyoumldyllisyys ja laumlaumlkitsevaumlt ominaisuudet nousivat jaumllleen esille Vierailut terveyskylpyloumlissauml veden nauttiminen niiden terveyslaumlhteistauml ja kylpyjen ottaminen tulivat keskeiseksi osaksi saumlaumltylaumlistoumln seuraelaumlmaumlauml 285
Vaikka Suomessa kaupungit olivat agraarisia ja saunakulttuuri oli jo juurtunut taumlnne vahvasti perustettiin taumlnnekin kylpyloumlitauml viimeistaumlaumln 1700-luvulla Kylpyloumlitauml oli muun muassa Oulussa Pietarsaaressa Vaasassa Raumalla Naantalissa Turussa Hangossa Tammisaaressa Helsingissauml ja Loviisassa 286 Taumlmauml kylpylaumlkulttuuri eli kukoistustaan 1800-luvulla 1900-luvun alussa uudenlainen ulkoilmaelaumlmaumln ja liikuntakulttuurin nousu houkutteli asiakkaita erityisesti merikylpyloumlihin Toisen maailmansodan jaumllkeen kylpyloumliden toiminta suuntautui hoito- ja kuntolaitosten suuntaan
Suomessa kylpyloumlitauml ei ole inventoitu systemaattisesti ja arkeologisia kaivauksia on tehty vain vaumlhaumln287
285 Suvikumpu 2014 s 6ndash18286 Suvikumpu 2014 s 55 106 114ndash115 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A287 Suvikumpu 2014 s 227 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A4
Merikylpylaumlkylpylauml paikka jossa oleskellaan vesialtaissa virkistaumlytymi-sen terveydenhoidon tai sosiaalisen seurustelun takia
Kuva Ullanlinnan kylpylauml 1860-luvulla Kuvaaja Eugen Hoffers Museovirasto kuva HK1964010411125
165
Huvilayhdyskunnat
Suomeen rakennettiin villoja tai huviloita osana Ruotsin vallan saumlaumltylaumliskulttuuria Maan vanhin huvila-asutus on keskittynyt rannikkokaupunkeihin etenkin Pohjanmaalle Huviloi-ta rakennettiin usein myoumls kylpyloumliden liepeille Ne yleistyvaumlt 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vauraan porvariston kesaumlasuntoina kaupunkien laumlheisyydessauml tai maaseudulla
Huvila-arkkitehtuuriin liittyvaumlt verannat ja parvekkeet palvelivat asiaan kuuluvaa seurus-telua ja joutilasta kesaumlnviettoa
Vanhemman huvila-asutuksen historiaa ei juurikaan ole tutkittu systemaattisesti vaan huvila-alueita on pikemminkin inventoitu kaupunkikohtaisesti288
Kultti- ja tarinapaikat
Tarinapaikat ovat luonnon kohteita kuten kiviauml kallioita puita metsikoumlitauml vesipaikkoja maa-alueita tai muita vastaavia paikkoja joihin liittyy perimaumltietoa tai tarinoita erilaisista tapahtumista ja tavoista Paikoissa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole ihmisen tekemiauml rakennelmia tai merkintoumljauml mutta joskus niiden yhteydessauml voi olla esimerkiksi karsikko tai muistomerkki
288 Soiri-Snellman 1985 s 18ndash21
Huvilayhdyskunta porvariston kesaumlasunnoiksi rakennetuista villoista ja huviloista muodostunut yhdyskunta
166
Kalliomuodostumiin saariin siirtolohkareisiin isoihin kiviin ja luoliin ja muihin huomiota heraumlttaumlviin geologisiin muodostumiin liittyy erilaisia tarinoita Ne kertovat muun muassa yliluonnollisesta toiminnasta (esimerkiksi jaumlttilaumliset ja pirut) aarteista ja aarnivalkeista vainajien toiminnasta vanhoista asuinpaikoista elinkeinon harjoittamisesta viranomaisten toiminnasta sotakokemuksista ja liikenteen reiteistauml Taumlllaisia kohteita ovat esimerkiksi Janakkalan Paimenkivi Joensuun Maumlntylammen Laukkukivi Kaarinan Ryoumlvaumlriholma Raa-seporin Busouml Viborgs sten289 ja Porvoon Onaksen Napoleonin kivi290
Erilaisia tarinapaikkoja on tuhansia kaikkialla Suomessa291
289 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019290 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018 291 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapaikat 2722019292 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019
Tarinapaikka kivi kallio puu laumlhde lampi tai muu luonnon kohde johon liittyy vanhoja tarinoita jatai perimaumltietoa 292
Kuva Huvila Ruissalossa Turussa 1980- luvulla Kuvaaja KEStaringlhberg Museovirasto kuva HK19580401421
167
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kultti- ja tarinapaikat sekauml jatulintarhat
168
Kuva Porvoon Onaksen Napoleonin kivi Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31962
169
Jatulintarhat
Jatulintarhat luokitellaan usein tarinapaikkoihin Jatulintarhat on rakennettu parinkymmen senttimetrin kokoisista kivistauml Ne ovat maantasaisia ja yksikerroksisia minkauml johdosta monet kuvioista voivat olla sammaleen peittaumlmiauml Jatulintarhojen sokkelokuvioita on kolmentyyppisiauml ristikeskustainen munuaisenmuotoinen ja spiraali Tarhojen laumlpimitta vaihtelee 5 metristauml 24 metriin
Suurin osa jatulintarhoista sijaitsee merellisessauml ympaumlristoumlssauml saaristossa ja rannikolla usein karuilla luodoilla ja eraumlmaa-alueilla Joitakin tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaasta Jatulintarhoja on rakennettu yleensauml kallioille mutta myoumls kankaille ja kivikkoihinJatulintarhojen nimitykset voivat vaihdella paikkakunnittain Yleisnimityksenauml kaumlytetty ja-tulintarha on peraumlisin Kemin ja Tornion alueelta Tornionlaakson museolla onkin tiedossa alueeltaan runsaasti perimaumltietoa jatulintarhoistamuun muassa Simosta Kemin edustalta sekauml Tornion ja Haaparannan vaumllisestauml saaristosta294 Yleisemmin kaumlytetty nimi tarhoista on Jungfrudans Myoumls labyrintti on tunnettu nimi
Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennaumlkoumlisesti kalastajien luotsien ja merimies-ten tekemiauml ja liittyvaumlt kalansaaliin ja hyvaumln purjehdussaumlaumln turvaamiseen 1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettauml jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina Yksi esitetty peruste on myoumls rajamerkki Jatulintarhoista ei ole loumlydetty ajoittavaa materiaalia joten niitauml ei voi ajoittaa tarkasti Eri jatulintarhatyyppien vaumllillauml ei ole myoumlskaumlaumln voitu havaita erityisiauml kronologisia tai alueellisia eroja Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympaumlristouml) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan295
Suomessa on noin 200 jatulintarhaa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on tiedot noin 100 kohteesta296 Tarhat sijaitsevat paumlaumlasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistauml Viipuriin mutta tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaan metsistauml kylien laitamilta etenkin Etelauml-Karjalasta ja Kymenlaaksosta Myoumls erilaisessa perimaumltiedossa mainitaan jatulintarhat297
293 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019294 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018295 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019296 httpswwwkyppifipalveluikkunamjrekireadaspr_kohde_listaspx 2722019297 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292019
TietolaatikkoJatulintarha kivistauml rakennettu maantasainen kuvio tai latomus jossa on yksi tai useampia kehien reunustamia kulkureittejauml reunalta keskelle293
170
Kuva Porvoon Raringgskaumlrin jatulintarha Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31921
171
Laumlhteet ja kirjallisuus
Internet-laumlhteet
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas Museovirasto httpakpnbafistart
Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi httpwwwmaaseutumaisematfipage_id=338
BalticRIM-hanke Museovirasto wwwbalticrimeu
httpswwwmsp-platformeuprojectsbalticrim-baltic-sea-region-integrated-maritime-cul-tural-heritage-management
Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage UNESCO 2001httpportalunescoorgenevphp-URL_ID=13520ampURL_DO=DO_TOPICampURL_SECTION= 201html
Historiallisen ajan kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tunnistaminen ja suojelu Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3 Niukkanen Marianne (toim) 2009 httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf
ICOMOS Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage 1996httpswwwicomosorgimagesDOCUMENTSChartersunderwater_epdf
Kansalliset kaupunkipuistot httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_k aupunkipuistot
Kulttuuriympaumlristoumlmmehttpwwwkulttuuriymparistommefifi-FI
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna Museovirasto wwwkyppifi
Meripelastusasema 1 Suomen Meripelastusseurahttpmpas1meripelastusfi
Museovirasto httpswwwmuseovirastofifi
172
Nyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintoumlhttpswwwmuseovirastofiuploadsArkisto-ja-kokoelmapalvelutJulkaisutmerivaylien-ra-kennusperintopdf
Perinnealusrekisteri Museovirasto httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusrekisteri
Porin kansallinen kaupunkipuisto httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja- metsatporin-kansallinen-kaupunkipuisto mika-kansallinen
Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703- 51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf812019
Sotamuseon internet-sivut
httpssotamuseofietusivuajankohtaista
Struven ketjuhttpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju
Tieteen termipankki httptieteentermipankkifi
Toivanen Pekka Laivanrakennus Pohjanmaalla 1600-luvulla httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt RKY Museovirasto httpwwwrkyfireadaspr_defaultaspx
Vanha Rauma Unescon maailmanperintoumlkohde httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde
Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml Liikennevirasto 2011 Ohje Dnro 495610212011 httpsjulkaisutvaylafipdf3ohje_2011_vesivayliin_liittyvia_fipdf
173
Painamattomat laumlhteet
Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls 2032014 Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriouml Ympaumlristoumlministeriouml
Lempiaumlinen Vilma Merivartiomuseo Saumlhkoumlpostitiedonanto 1112019
Maijala Tapio Meronen Mikko ja Vaumlrjouml Tapani Forum Marinum Saumlhkoumlpostitiedonannot 1512019 1412019 ja 912019
Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 Museovirasto
Museovirasto 2018 Kysely merellisen kulttuuriperinnoumln ominaispiirteistauml maakuntamuseoille ja kaupunginmuseoille Kyselyyn vastanneet
- Hangon museo Laura Lotta Andersson 1372018- Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Jouni Mustonen 1292018- Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Lotta Friberg 792018- Porvoon museo Juha Vuorinen 1492018- Satakunnan maakuntamuseo 2092018- Tornionlaakson maakuntamuseo Minna Heljala 1292018- Uudenkaupungin museo Mari Jalava 3082018
Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnitte-lusarja C642008
Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018
Raunio Eino 1965 Virolahden louhokset Selostus vuosien 1964ndash1965 aikana suoritetusta selvittelystauml Virolahden kivilouhosten kohdalla Moniste
Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelma Turun kaupunki 2011
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen taus-ta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015
174
Kirjallisuus
Anttila Risto 2008 Kaunissaari ajan aalloilla Kaunissaaren kylaumlkunta ry Kotka Burstroumlm Mats 2017 Ballast Laden with history Lund Sweden Nordic Academic Press Boumlrman Jan-Erik 1980 Under Vaumlstnylaumlndska segel 1840-1898Helsingfors
Delgado James (toim) 1997 Encyclopaedia of Underwater and Maritime Archaeology Lontoo British Museum Press
Ehrensvaumlrd Ulla Hedenstroumlm Kaius Kokkonen Pellervo Nurminen Juha Raurala Nils-Erik Saari Marianne 1995 Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaaOtava John Nurmisen saumlaumltiouml
Haggreacuten Georg Halinen Petri Lavento Mika Raninen Sami amp Wessman Anna (toim) 2015 Muinaisuutemme jaumlljet Helsinki Gaudeamus
Hausen Reinhold 1904 Bidrag till Finlands historia III HelsingforsHietikko-Hautala Tiina 2010 Jaumlaumlkauden jaumllkinaumlytoumls Merenkurkun saaristonmaailmanperintouml Merenkurkun maailmanperintoumlneuvottelukunta
Kaituri Arto et al 2017 Merialuesuunnittelun laumlhtoumlkohtia merialueiden nykyinen kaumlyttouml tulevaisuuden naumlkymaumlt ja merialueita koskeva tietopohja Helsinki Ympaumlristoumlministeriouml Helsinki
Karttunen Ilkka Lehtinen Eero Porkola Petri (toim) 2016 Miehet merellauml Hetkiauml luot-sauksen historiasta Helsinki John Nurmisen saumlaumltiouml
Kaukiainen Yrjouml 2016 Punaiset pilarit Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kinnunen Kari A 1990 Purjelaivojen lastina kulkeutuneita piikiviauml loumlytaumlauml yhauml vanhoilta satamapaikoilta Kivi No 11990 Suomen jalokiviharrastajain yhdistys ry jaumlsenlehti
Kinnunen Kari A 2002 Tarvekalujen raaka-aineen tuontia alkaen 6000 vuotta sitten Tietohippu 12002 GTKn tiedotuslehti
Kuusisto Elina amp Rinkinen Kristiina 2012 Missauml maat on mainiommat Uudenmaan liiton julkaisuja E114 Helsinki
Laurell Seppo 1999 Suomen majakat Helsinki Merenkulkulaitos
Lilius Henrik amp Kaumlrki Pekka 2014 Suomen kaupunkilaitoksen historia IIHelsinkiSKS
Merilahti Juhani 1997 Sadan vuoden meripelastustyouml Helsinki Suomen meripelastusseura
Maumlkivuoti Markku 1994 Peraumlmeren kansallispuiston kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset Metsauml-hallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 23 Vantaa
175
Nautica Fennica 1976ndash1990 Kausijulkaisu Helsinki Suomen Merihistoriallinen Yhdistys Niitemaa Vilho 1964 Suomen keskiaikaiset luonnonsatamat Turun historiallinen arkistoNyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintouml Ikkala Marja-Leena (toim) Helsinki Museovirasto
Pohjanmaan merellinen perintouml Pohjanmaan liitto Oumlsterbottens foumlrbund Vaasa 2001 Riimala Erkki (toim) 1993-1995 Navis Fennica-sarja 1ndash4 Porvoo WSOY Soiri-Snellman Helena 1985 Ruissalon huvilat Turun maakuntamuseo Raportti 8
Suhonen Veli-Pekka (toim) 2011 Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle Hel-sinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Sundbaumlck Esa 2005 Merivartiointia 75 vuotta Merivartiolaitoksen ja merivartioston his-toria 1930ndash2005 Helsinki Rajavartiolaitos
Suvanto Seppo 1973 Satakunnan historia III Keskiaika Satakunnan maakuntaliitto ry
Suvikumpu Liisa 2014 Suomalaiset kylpylaumlt Kotimaisen kylpylaumlkulttuurin historiaa Hel-sinki SKS
Tarkiainen Kari 2010 Ruotsin Itaumlmaa Esihistoriasta Kustaa Vaasaan Suomen ruotsalainen historia 1 Svenska litteratursaumlllskapet i Finland Helsinki
Tuovinen Tapani 1991 Fornfynden och deras uttolkning Zilliacus K (toim) Finska skaumlren Konstsamfundet Helsingfors
Tuovinen Tapani 2000 Ulkosaariston arkeologiaa Saaristomeren kansallispuiston yh-teistoiminta-alueen inventointi 1994ndash1997 Metsaumlhallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A No122 Vantaa
Tuovinen Tapani 2011a The Finnish archipelago coast from AD 500 to 1550 ndash a zone of interaction Iskos 19 10ndash60
Tuovinen Tapani 2011b Jussarouml kulttuuriperintoumlinventointi 2011 Etelauml- Suomen luonto-palvelut Metsaumlhallitus
Tuovinen Tapani 2016 Saaristomeren kansallispuisto Suojelualueen kulttuuriperintoumlkoh-teiden inventointi 2014 osa 1 Metsaumlhallitus Etelauml- Suomen luontopalvelut
Uusi-Seppauml Niina (toim) 2012 Satakunnan kulttuuriympaumlristoumlt eilen taumlnaumlaumln huomenna Pori Satakunnan museo
Westerdahl Christer 2006 On the Significance of Portages A survey of a new research theme Westerdahl (ed) The Significance of Portages Proceedings of the First International Conference on the Significance of Portages 29th Sept-2nd Oct 2004 BAR International Series 1499
Ylimaunu Juha 2000 Itaumlmeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminen-hylje ndashsuhde Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
176
LIITE NUMERO 1 Merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvan teematLiikenne Historialliset merivaumlylaumlt
Veneenvetotaipaleet ja -paikatKanavatHylytLaivaloukutLaivojen hautausmaatPerinnealuksetMajakatSatamaympaumlristoumlt luonnonsatamat ja ankkuri-paikatPainolastipaikatKalliohakkaukset ja kivikompassitLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Puolustus ja sodankaumlynti Vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetMeritaistelupaikatMuinaislinnat ja linnavuoretKeskiaikaiset linnatLinnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltKiviuunit eli ryssaumlnuunitRajamerkit
Elinkeinot LaivanrakennuspaikatTomtning-paikatKalastuspaikat ja kalastusrakenteetHylkeenpyynti ja linnustus
Ammatin tai muun toiminnan harjoit-taminen
LuotsiyhdyskunnatMerivartioasematMeripelastusasemat
Asuminen ja oleskelu Rannikko- ja saaristokylaumltHistorialliset rannikkokaupungit
Teollisuus LouhoksetKaivoksetRuukitHoumlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumltHuvilayhdyskunnatKultti- ja tarinapaikatJatulintarhat
177
LIIT
E N
UM
ERO
2 S
uom
en m
erel
lisen
kul
ttuu
rip
erin
noumln
tila
nnek
uvak
ortt
i K
iinno
stav
ien
hylk
yjen
list
a
Nim
iTy
yppi
Sija
inti
Tunn
usA
lust
yypp
iVa
lmis
tus-
mat
eria
ali
Haa
ksiri
kko
aj
oitu
sSu
ojel
usta
tus
Ruti-
lus-
lista
usSy
vyys
z (m
ax)
Alk
uper
auml
StM
ikae
lA
lust
en h
ylyt
Para
inen
1648
3-m
asto
inen
ka
ljuut
tiPu
u
tam
mi
1747
Suoj
a-al
uex
42 m
Venauml
jauml
Vro
uw M
aria
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
58Sn
au k
aupp
alai
vaPu
u ta
m-
mi
1771
Suoj
a-al
uex
41 m
Hol
lant
i
Graring
haru
nA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2228
2- m
asto
inen
lim
i-sa
umai
nen
Puu
ta
mm
i15
00
-luk
uSu
oja-
alue
x34
m
StN
ikol
aiA
lust
en h
ylyt
Kotk
a11
08
3- m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u
tam
mi j
a le
htik
uusi
1789
Su
oja-
alue
x17
mVe
naumljauml
Ruot
sins
alm
en
mer
itais
telu
alue
Tapa
htum
apai
kat
Kotk
a0
1847
317
89-9
0M
uina
isjauml
aumln-
noumlsa
lue
x
Egel
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
57
Puu
maumln
-ty
tam
mi
130
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
15 m
Kron
prin
s G
usta
v A
dolf
Alu
sten
hyl
ytH
elsi
nki
1291
3-m
asto
inen
lin
-ja
laiv
aPu
u17
88Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x21
mRu
otsi
Mul
anA
lust
en h
ylyt
Han
ko13
36lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
m
anty
1610
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x15
m
Lapu
riA
lust
en h
ylyt
Viro
laht
i10
94lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
ta
mm
i ha
vupu
u
120
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
8 m
Fort
una
Alu
sten
hyl
ytLo
viis
a11
463-
mas
toin
en fr
e-ga
tti
Puu
1822
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
16 m
Lovi
isa
178
Sofia
Mar
iaA
lust
en h
ylyt
Oul
u18
65Ku
unar
ikof
fiPu
u18
59Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x18
mH
olla
nti
Ham
inan
salm
iPu
olus
tusv
ar-
ustu
kset
Hel
sink
i21
72H
irsia
rkku
pato
hy
lkyj
aumlPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x
Esse
lhol
mA
lust
en h
ylyt
Raas
e-po
ri14
39
Puu
ta
mm
i15
00
-luv
un
lopp
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x16
m
Lado
gaA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
29Pa
nssa
rifre
gatt
iM
etal
li19
15Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x45
mVe
naumljauml
Hui
s de
War
mel
oA
lust
en h
ylyt
Porv
oo23
81Fr
egat
tiPu
u17
15Su
oja-
alue
x60
mH
olla
nti
Keul
akuv
ahyl
kyA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
132-
mas
toin
en p
riki
Puu
1873
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Engl
anti
Puna
part
ojen
hyl
kyA
lust
en h
ylyt
Ham
ina
1083
3-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
180
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Tiis
kerin
tykk
ihyl
kyA
lust
en h
ylyt
Lovi
isa
1159
2-m
asto
inen
brig
an-
tiini
Puu
1786
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
55 m
Engl
anti
Sand
vike
nA
lust
en h
ylyt
Kirk
-ko
num
mi
1252
Houmly
ryla
iva
raht
i-la
iva
Met
alli
(rau
ta)
1876
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s51
mRu
otsi
Russ
arouml
Alu
sten
hyl
ytH
anko
2473
2-m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
uina
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Skep
psbaring
darn
an
hylk
yA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2583
Park
kiRa
uta
ja
puu
190
5Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
30 m
Ahv
enan
maa
Juss
arouml
IIA
lust
en h
ylyt
Tam
mis
-aa
ri14
402-
tai 3
- m
asto
inen
Puu
170
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
17 m
Venauml
jauml
Eng-
lant
i
179
Kaap
elih
ylky
Alu
sten
hyl
ytH
anko
1392
1-m
asto
inen
hol
lan-
tilai
styy
ppin
enPu
u
tam
mi
1647
48
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s18
m
Met
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytKe
miouml
n-sa
ari
1521
1-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
ta
mm
i le
htik
uusi
150
0-l
uvun
lo
ppu
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Vid
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en22
84
Puu
ta
mm
ike
skia
ikai
nen
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s13
m
Alfr
edA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
52Fr
egat
tiPu
u m
aumln-
ty
1852
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
21 m
Engl
anti
180
LIITE NUMERO 4 Toimintaympaumlristoumln perusteella maumlaumlritellyt merelliset kulttuuriperintoumlkohteetSarake1 Sarake2
Rakennukset ja laitteet jotka rakennettu alusten sijainnin maumlaumlrityksen ja turvallisen kulun takaamiseksi
Majakat merimerkit Luotsi- pelastus- ja merivartioasemat
Satamat ja lastauspaikat sekauml naumliden toimintoi-hin liittyvauml infrastruktuuri
Ankkuripaikat aallonmurtajat paarlastipaikat laiturit makasiinit ja terminaalit Satamatyoumllaumlisten asunnot satamanosturit sekauml satamatoimintoihin liittyvaumlt kulku- ja kuljetusvaumlylaumlt kuten
Liikenneyhteyksien yllaumlpito Vaumlylaumlt Kanavat ja kaivannot maantie- ja rautatiesillat satamarautatiet Maantielauttaliikenne veneenvetotaipaleet veneenvetomoumlljaumlt
Vesillauml liikkumista varten rakennetut kulkuvaumllineet
Laivat Alusten hylyt
Vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat suoja- ja turvarakenteet
Padot pengerrykset rantavallit
Saaristoon rannikolle ja sisaumlvesien varsille rakennetut sotilaalliset kohteet
Linnoitukset tukikohdat puolustuslaitteet taistelukentaumlt
Vesien kaumlyttoumloumln liittyvauml teollisuus Vesivoimarakentaminen laivan- ja veneenrakennusteollisuus kaivannaisteollisuus (mm merenpohjasta loumlytyvien hiekan metallien ja mineraalien hyoumldyntaumlminen) Metsaumlteollisuus (mm jaumlrvien ja jokien uittotunnelit ja ndashraumlnnit) proses-siteollisuus (mm viemaumlri- ja vesijohtoverkosto)
Elinkeinotoiminnasta jaumlaumlneet rakenteet Kalastus ja muu pyynti rakennukset rakennelmat ja laitteet asuinpai-kat (mm kalamajat padot ja muut pyyntivaumllineet)
Virkistys ja vapaa-aika Kylpylaumlt uimarannat huvivenesatamat pursiseurarakennukset ja urheilukalastusalueet
Alueet Maalla vedessauml tai vedenpinnan alapuolella olevat maisemat ja muut aluekokonaisuudet jotka kertovat ihmisen ja veden vuorovaiku-tuksesta
181
LIITE NUMERO 4 Merelliset RKY- kohteet maakunnittain
Maakunta Kohteen nimi Kuvaus Teema
Pohjois-Pohjanmaa Peraumlmeren kalasatamat ja kalastus-tukikohdat (4 kohdetta) Kemi ja Tornio
Peraumlmeren kalastushistoria liittyy 1700-lu-vulla voimakkaaseen silakanpyyntiin jota harjoitettiin koko Peraumlmeren alueella aina Pohjanmaan rannikolta laumlhtien pitkaumllle Ruotsin puolelle saakka Silakan pyynnille oli tyypillistauml pitkaumlaikainen oleskelu ulkosaaril-la Alueen saaria on kaumlytetty kalastus- ja metsaumlstysmatkojen kausitukikohtina siitauml saakka kun ne ovat maankohoamisen jaumll-keen syntyneet Tukikohtien rakentumisessa naumlkyy myoumls vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen Saarilla on saumlilynyt useita kalastukseen liittyviauml rak-ennelmia jaumlaumlkellareita verkkotelineitauml ja kalamajoja
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista maanko-hoamisen seurauksena paljastuneet saaret ja luodot jotka varhain kalastajien asuttamia ja kehittyneet majakka- tai luotsisaariksi
Hailuoto Hailuoto on valtakunnallisesti merkittaumlvauml maisema-alue Saarta on ikimuistoista ajois-ta saakka kaumlytetty kalastuksen ja hylkeen-pyynnin tukikohtana ja siellauml on perinteisiauml ja alkuperaumlisinauml saumlilyneitauml kalastajakyliauml luotsiasema ja majakkayhdyskunta
Perinne-kohde amp Majakat
Iin Roumlytaumln luot-siasema
Iin Roumlytaumln luotsiasema on hyvin saumlilynyt 1800- ja 1900-lukujen taitteen luotsiasema osana varsin hyvin saumlilynyttauml satamamil-joumloumltauml Iin pitaumljaumln rannikolla oli hoidettu luot-sausta ja vaumlylien merkitsemistaumlkin jo ennen virallista luotsitoimintaa
Perinne-kohde
Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Ulkokrunnin merenkulkuun liittyvauml raken-nuskanta ovat hyvauml esimerkki eristyneissauml oloissa toimineesta merenkulun virkamiesy-hdykunnastaSen etelaumlkaumlrjessauml on pieni kalastajakylauml ja pohjoiskaumlrjessauml tunnusma-jakka ja luotsiasema ulkorakennuksineen Saaren laumlnsirannalla on jatulintarhoja ja kivikummeli
Majakat
Kallakarien kalastajatuki-kohta
Karut ja laumlhes puuttomat ulkoluodot ovat nousseet merestauml 1400-luvun vaiheilla ja ne ovat muodostuneet taumlrkeiksi kalastus- hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdik-si Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun vaumllisen rannikon taumlrkeimpiauml silakanpyyntipaikkoja
Perinne-kohde
Pyhaumljoen kala-rannat
Pyhaumljoen Kaukon Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastus-perinteestauml Pohjanmaan jokien suualueilla on tiiviisti rakennettuja venerantoja ja va-ja-alueita jotka ovat tyypillisiauml nimenomaan Pohjanmaan merikalastukselle
Kalastus
Iso-Kraaselin ja Taskun tun-nusmajakat
Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat ja luotsiasema ovat hyvin saumlilynyt kokonaisuus joka liittyy toiminnallisena parina oleellisesti Raahen kaupunkivaumlylaumln ja meriliikenteen historiaan
Majakat
182
Keski-Pohjanmaa Ohtakarin kalastajayh-dyskunta ja luotsiasema
Ohtakarin kalastajayhdyskunta syntyi avomerikalastuksen tukikohdaksi ja paikan historiaa kalastuspaikkana tunnetaan 1500-luvun puolivaumllistauml saakka Se kuvastaa Pohjanmaan rannikon kalastuselinkeinon synnyttaumlmiauml rakennettuja ympaumlristoumljauml Lu-otsiasema ympaumlristoumlineen on hyvin saumlilynyt esimerkki 1900-luvun alun luotsiasemasta ja olennainen osa Ohtakarin merellisiin elinkei-noihin liittyvaumlauml kulttuuriympaumlristoumlauml Asema ja luotsimoumlkit ympaumlristoumlineen ovat saumlilyneet laumlhes alkuperaumlisessauml asussaan
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista pienet kalas-tajakylaumlt karuilla luodoilla ja saarilla
Poroluodonkarin kalastajayhdys-kunta
Poronluodonkarin pyyntiyhteisoumln histo-riallisen rakennuskannan muodostavat etelaumlrannan kalasatama pieni kalastajakylauml saaren pohjoisosan 1700-luvulta periytyvauml maamme vanhin kalastusloisto sekauml vanha kivikummeli
Perinne-kohde
Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdys-kunnat
Tankarin ja Trutklippanin loisto- majakka- ja luotsiyhteisoumlt muodostavat monipuolisen ajallisesti kerrostuneen ja hyvin saumlilyneen kokonaisuuden Tankarin majakka ja Trutklip-panin linjaloisto ovat Kokkolan historiallisen kaupunkivaumlylaumln taumlrkeimmaumlt merimerkit Saaren itaumlrannalla on vanha kalastajien ja hylkeenpyytaumljien kylauml sekauml 1700-luvulla rakennettu kirkko
Majakat
Pohjanmaa Saumllgrundin ma-jakka luotsiase-ma ja Laxhamn
Saumllgrundin majakkayhteisouml kuvastaa keskia-jalta asti jatkunutta kalastusta sekauml luotsi- ja majakkatoimintaa Pohjanlahden ranni-kolla Saumllgrundin 1875 rakennettu majakka on huomattava maisemaelementti ja taumlrkeauml Kaskisten kaupungin ja sen merenkulkuperin-teiden tunnus
Majakat
Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)
Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Meren-kurkun saariston maailman luonnonper-intoumlkohteessa ja havainnollistavat erino-maisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystauml Kaikki kohteet 1800-luvun puolivaumllistauml ja sen jaumllkeen
Perinne-kohde amp Majakat
Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Selkaumlmeren keskiosan rannikko varsinkin Siipyynniemen tienoilla oli vielauml 1800-luvun jaumllkimmaumlisellauml puoliskolla Pohjanlahden merenkulun pimeimpiauml alueita Majak-ka paikkaamaan tilannetta 1800-luvulla Majakan etelaumlpuolella on majakkayhteisoumln rakennuksia Rakennusryhmaumln ympaumlrillauml on merkkejauml pienialaisista viljelyksistauml ja niiden raivauksessa syntyneitauml kiviaitoja
Majakat
Oumluranin kala-satama
Oumluranin saari paljastui maankohoamisen seurauksena merestauml 700-luvulla Oumluranin kalasatama on Pohjanlahden ulkosaaris-tossa vuosisatoja kaumlytoumlssauml ollut pyynnin ja kalastuksen tukikohta jossa on saumlilynyt 1900-luvun alun kalatupia talousrakennuk-sineen
Perinne-kohde
183
Raippaluodon kylauml ja kala-satama
Raippaluoto on pienimittakaavainen Pohjan-maan rannikon saaristoyhdyskunta alueelle tyypillisine talonpoikaisrakennuksineen kirkkoineen pappiloineen kouluineen kylaumlteineen ja kalasatamineen Raippaluoto sijaitsee Merenkurkun saariston alueella joka on luokiteltu kansallismaisemaksi Raip-paluodon kirkonkylauml sisaumlltyy Merenkurkun saariston alueeseen joka on hyvaumlksytty Unescon maailman luonnonperintoumlluetteloon heinaumlkuussa 2006
Perinne-kohde
Maumlsskaumlrin ma-jakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhteisoumln raken-nukset muodostavat ajallisesti monikerrok-sisen kokonaisuuden joka on hyvauml esimerkki merenkulun virkamiestoiminnasta ja osittain sen myoumltauml syntyneestauml saaristolaisasutuk-sesta
Majakat
Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maannousun myoumltauml muodostunut saari Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskun-taan kuuluvat rakennelmat muodostavat hyvin saumlilyneen ja ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden Rakennukset kuvastavat mielenkiintoisella tavalla merenkulun turva-laitteiden kehitystauml ja niiden vaumllisiauml toimin-nallisia yhteyksiauml Socklothaumlllan on heinikkoa kasvava kalliosaari ja Haumlllgrund tiheaumlauml lehtimetsaumlauml kasvava louhikkosaari
Majakat
Stubbenin majakkayhdys-kunta
Stubbenin majakkayhdyskunta tunnusma-jakoineen luotsaukseen liittyvine rakennuk-sineen ja rakenteineen sekauml avomeripyyntiin liittyvine muinaisjaumlaumlnnoumlksineen ilmentaumlauml paitsi merenkulun turvaamisen kehitystauml eri vuosisatoina myoumls Pohjanmaan saaristolle tyypillistauml varhaista pyyntielinkeinoa
Majakat
Satakunta Luvian saariston kalastajatilat
Saaristossa on saumlilynyt arvokkaita kalas-tuselinkeinoon liittyviauml entisiauml kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa raken-nuskantaa vaikka ympaumlristouml ja elinkeinot ovatkin muuttuneet Yksittaumlisten kalastu-stilojen ja -torppien lisaumlksi saaristossa on myoumlhempaumlauml huvila-asutusta
Perinne-kohde
Saumlpin majak-kayhteisouml ja luotsiasema
Saumlpin luotsi- ja majakkasaaren rakennuk-set muodostavat hyvin saumlilyneen ja mo-nipuolisen merenkulun historiaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden
Majakat
Kaddin kalas-tusmajat
Kaddin kalastusmajat ovat ulkomerikalas-tuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa
Perinne-kohde
Maumlntyluodon luotsi- ja satama-ympaumlristouml
Maumlntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvauml ympaumlristouml yhdessauml viereisen Reposaar-en kanssa Siellauml sijaitsee Ryssaumlntorniksi nimitetty tunnusmajakka Kallon saari on historiallisesti merkittaumlvauml luotsipaikka jossa on myoumls loisto
Perinne-kohde
Pihlavan huvila-alue
Pihlavan huvila-alue on laaja 1800-luvun jaumllkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakult-tuuria edustava alue Porinlahden rannalla Huvilat ovat Porin kaupungin porvareiden rakennuttamia ja eri arkkitehtien suunnittele-mia Alue on hyvin saumlilynyt ja arkkitehtuurilt-aan korkeatasoinen varhaisen huvilakulttu-urin edustaja maassamme
Perinne-kohde
184
Reposaaren yhdyskunta
Reposaari muodostaa Porin kaupungin edu-stalle 1800-luvun jaumllkipuoliskolla kasvaneen yhdyskunnan jolla on eritoten satamato-imintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri paikallinen ja valtakunnallinen merkitys
Perinne-kohde
Santakarin pooki
Santakarin pooki kuvastaa havainnollis-esti tunnusmajakan roolia Rauman histo-riallisen kaupunkivaumlylaumln ensimmaumlisenauml ja taumlrkeimpaumlnauml merimerkkinauml Tunnusmajakan laumlhiympaumlristouml on saumlilynyt rakentamattomana ja avoimena
Majakat
Varsinais-Suomi Bryggmanin huvilat
Turun ympaumlristoumln saarilla olevat Bryggmanin 1920ndash1940 -luvulla suunnittelemat huvilat muodostavat kokonaisuuden joka erino-maisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin ark-kitehtuurin myoumls yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistauml muutosta klassismista funktionalismiin
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista eri-ikaumluiset puolustus-varustukset ja ajallisesti kerrostuneet merenkulun saaret ja kylaumlasautus
Bengtskaumlrin majakka
Bengtskaumlrin graniittinen majakka asuinsiip-ineen ja majakkasaaren rakennukset muodo-stavat Saaristomeren merenkulunhistoriaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden ja ovat sauml-ilyneet kokonaisuudessaan 1900-luvun alun rakennusvaiheen hahmossa Bengtskaumlrin majakka on merenkulun taumlrkeimpiauml raken-nusperintoumlkohteita ja siihen liittyy huomatta-via arkkitehtonisia arvoja Majakka on myoumls historiallinen taistelupaikka
Majakat
Hiittisten kirkon-kylauml
Hiittisten kirkonkylauml kuuluu Turunmaan saris-ton varhaisimmin pysyvaumlsti asuttuihin kyliin Kirkonkylaumlssauml on saumlilynyt paljon perinteistauml saaristolaista rakennuskantaa ja Hiittisten kirkko lukeutuu maamme vanhimpiin ristikirk-koihin
Perinne-kohde
Kemioumlnsaaren ulkosaariston asutus
Kemioumlnsaaren ulkosaarilla Saaristomerelle ominainen asutus ja kylaumln vakiintunut raken-ne on erinomaisesti edustettuna Houmlgsaringran Holman ja Rosalan saarten kylissauml Jo kes-kiajalla asutetuilla kylillauml on pitkauml asutushis-toria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta meren-kulkua ja matkailua
Perinne-kohde
Oumlroumln linnake Oumlroumln linnake Turunmaan saaristossa on yksi osa 1910-luvulla rakennettua laajaa ja moni-portaista Pietari Suuren merilinnoitusta Oumlroumln linnakkeen 1910-luvulla rakennetut patterit tieverkosto rakennuskanta rakenteet ja luonto ovat saumlilyneet historiallisena kokonai-suutena
Linnoitus linnake
Isokarin majakka- jaluotsiyhdys-kunta
Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta on hyvin 1800-luvun merenkulun rakentamista kuvaava kohde Isokari rakentuu majakkami-esten pihapiiristauml ja luotsikylaumlstauml
Majakat
Katanpaumlaumln linnake
Katanpaumlaumln linnake on Venaumljaumln Suomenlah-delle rakentaman Pietari Suuren merilinnoi-tusketjun pohjoisin osa
Linnoitus linnake
185
Laumlnsi-Turun-maan saaris-toasutus (7 kohdetta)
Saaristomeren kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merel-listen elinkeinojen synnyttaumlmaumlstauml saaristo-laisasutuksesta ja ovat saumlilyttaumlneet hyvin saaristolaisluonteensa Tiiviiden kylaumlasutuk-sen lisaumlksi saaristokyliin kuuluvat kylien sa-tamat laitureineen ja venevajoineen Omille saarilleen sijoittuneissa kylissauml asutus rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimu-otoista ja sitauml rajaavat metsaumliset tai avoimet kallioalueet ja meri Rakennukset ovat saumlily-neet paumlaumlosin vanhoilla kylaumltonteilla
Perinne-kohde
Laumlnsi-Turun-maan ulkosaariston kylaumlasutus
Ulkosaariston asuttaminen liittyy meren-kulkuun ja kalastukseen Saarten pienimu-otoinen pysyvauml kylaumlasutus on saanut alkun-sa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja vaumllisaariston kylistauml ovat saumlilyneet yht-enaumlisinauml kokonaisuuksina Kylaumlkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmaumlt Asutus on keskittynyt paumlaumlasiallisesti sataman ja pienialaisten kylaumlpeltojen tuntumaan
Perinne-kohde
Seilin hospitaali Seilin saarella on liki 350-vuotinen maamme sairaanhoitolaitoksen kehitysvaiheisiin kiinteaumlsti liittyvauml historia Hospitaalirakennus on Suomen vanhimpia saumlilyneitauml sairaalar-akennuksia Seilin 1600-luvulla perustetun hospitaalisaaren kokonaisuus muodostuu sairaalan rakennuksista sairaalan maatilan rakennuksista sekauml sairaalan kirkosta hau-tausmaineen ja pappiloineen
Perinne-kohde
Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Utoumln linnake- majakka- ja luotsisaaren virkamiesyhdyskunta on maamme varhai-simpia ja pisimpaumlaumln toimineita Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Itaumlmereltauml Saaristomerelle johtavan meri-reitin varrella jota on purjehdittu jo ainakin 1500-luvulta Utoumln puolustushistoriallisesta merkityksestauml kertovat saaren linnoittamin-en ja varuskuntarakentaminen 1910-luvulta alkaen
Majakat amp Linnoitus linnake
Stroumlmman kanava
Kanavarakentamisen alkuvaihetta edus-tavalla Stroumlmman kanavalla on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikenne-historiassa Stroumlmman kanava yhdistaumlauml Suomenlahdella Teijonselaumln ja Finnarinselaumln Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla
Lyoumlkin tunnus-majakka ja luotsiasema
Lyoumlkin pooki edustaa valikoimassa ajanjak-soa ennen kuin valtio otti merenkulun turval-lisuudesta huolehtimisen hoitoonsa
Majakat
Uusimaa Helsingin houmlyry-laivareittien kesaumlhuvila-asutus
Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentaumlauml paumlaumlkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesaumlasumiskulttuuria
Perinne-kohde
Paumlaumlkaupunki-seudun 1 msn linnoitteet
Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus Se on yksi merkittaumlvimmistauml I maailmanso-dan aikana rakennetuista linnoituskokonai-suuksista
Linnoitus linnake
186
Hankoniemen sotahistori-an kohteet (6 kohdetta)
Hankoniemi laumlhisaarineen on maantieteel-lisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti taumlrkeauml alue Suomenlahdelle pistaumlvaumlllauml niemellauml on sotahistoriallisia muistomerkkejauml linnoituksia ja puolustus-jaumlrjestelmiauml 1790-luvulta 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekauml 1910-luvulta
Linnoitus linnake
Hauensuolen kalliopiirrosalue
Hauensuolen kalliopiirrossaaret ovat ainut-laatuinen merenkulkijoiden muistomerkki Itaumlmeren alueella Hauensuoli on mupdos-tanut suojaisan luonnonsataman saaristo-reitin varrella Hauensuolen ankkuripaikalla merenkulkijat ovat odottaneet suotuisia saumlitauml ja kaumlyttaumlneet saarten sileitauml kallioita kivisenauml vieraskirjana Yhteensauml kallioilta on rekisteroumlity yli 600 erilaista kalliopiirrosta vaakunoita nimikirjaimia ja puumerkkejauml keskiajalta 1900-luvun alkuun
Baroumlsundin vaumlylauml
Baroumlsund on Suomenlahden pohjoisrannikon historiallinen vesiliikennevaumlylauml ja solmu-kohta josta on haarautunut vesireitti Tal-linnaan Vaumlylauml kulkee Inkoon sisaumlsaaristossa Baroumlsundin salmen kautta Vaumlylaumln varrella oleva monipuolinen rakennuskanta koostuu vanhasta talonpoikais- kalastaja- ja luotsia-sutuksesta sekauml 1800-luvun lopulta alkaen rakennetuista huviloista taumlysihoitoloista ja kesaumlmoumlkeistauml
Perinne-kohde
Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat
Roumlnnskaumlrin ja Kallbaringdan majakat muodo-stavat parin joka kuvastaa Porkkalanniemen historiallista merkitystauml ikivanhan rannikon laivavaumlylaumln varrella Roumlnnskaumlrin majakka edustaa Suomen vanhinta saumlilynyttauml ma-jakka-arkkitehtuuria Kallbaringdan on Suomen oloissa harvinainen majakka jossa kaikki toiminnot on yhdistetty saman katon alle
Majakat
Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema
Loviisan vaumlylaumln suulla sijaitsevalle Orren-grundin luotsivartiopaikalle rakennettiin tunnusmajakka jo 1760 Orrengrundin ajallisesti kerrostuneessa rakennuskannassa kuvastuvat pitkaumlaumln jatkuneet luotsiperinteet Saaren tunnusmajakka on yksi harvoista Suomenlahdella saumlilyneistauml historiallisista merimerkeistauml
Majakat
Svartholman linnoitus
1700-luvun loppupuolen ruotsalaista lin-noitustekniikkaa edustava Svartholma on merkittaumlvauml osa valtakunnan itaumlrajan puolus-tushistoriaa Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan paumlaumllinnoituksen itaumlinen etuvarustus
Linnoitus linnake
Bjoumlrkholmin luotsiasema
Bjoumlrkholmin entinen luotsiasema on Suomen-lahden parhaiten rakennusajankohtansa asussa saumlilynyt luotsivartiotupa Vuonna 1899 rakennettu Bjoumlrkholmin luotsiasema sijaitsee Porvooseen johtavan kapean vaumlylaumln varrella luonnonkauniilla saarella
Perinne-kohde
Porvoon laumlntisen saaris-ton luotsi- majakka- ja kalastusyhdys-kunnat (6 kohdetta)
Porvoon laumlntisen saariston luotsi- ma-jakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympaumlristoumlkokonaisuuksia jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkaumlauml ja monipuolista asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen historia ja asutus liit-tyvaumlt luotsaustoimintaan Onaksen talonpo-jalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla
Majakat amp Perinne-kohde
187
Jussaroumln kaivossaari
Jussaroumln kaivossaaren monipuolinen kultu-uriympaumlristouml majakkapaikka sekauml luotsi- ja kaivosyhdyskunta kuvastavat Suomenlahden kalastuksen merenkulun puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa useamman vuo-sisadan ajalta Jussaroumlllauml on ollut keskeinen merkitys Suomenlahden saaristovaumlylaumln merenkulussa
Struven aste-mittausketju
Struven ketju edustaa taumlrkeaumlauml vaihetta itauml- ja laumlnsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa Struven ketju on erityinen todiste melkein kolme vuosisataa kestaumlneistauml maapallon muodon ja koon mittauksista Merellinen kohde sijaitsee Py-htaumlaumlllauml Mustaviirin saarella Suomenlahdella
Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Tammisaaren pitaumljaumln Alglon ja Espingskaumlrin asukkaat mainitaan jo 1500-luvun kirjalli-sissa laumlhteissauml Tammisaaren ulkosaariston Alglon ja Espingskaumlrin saarten rakennettu ympaumlristouml edustaa hyvin saumlilynyttauml tyypil-listauml ulkosaariston kalastajatila-asutusta
Perinne-kohde
Kymenlaakso Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt
Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tav-oin esimerkki itaumlisen Suomenlahden kalas-tusta ja luotsausta harjoittaneesta kylaumlasu-tuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Perinne-kohde
Vironlahden graniitti-louhokset
Virolahti on maamme merkittaumlvin historial-linen kivilouhimoalue Louhoksia on kaik-kiaan yli 70 Lisaumlksi Haminaan kuuluvalla Pitkauml-Kotkan saarella Kuorsalon saaris-tossa on erittaumlin hyvin saumlilynyt louhosalue Pietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasaumlvyistauml rapakivigraniittia on kaumlytetty Pietarin rakentamiseen
Haapasaaren saaristokylauml
Kotkan Haapasaari on Haminan Tammion ja Kuorsalon sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennuskannal-taan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
Ruotsinsalmen merilinnoitus Kotka
Ruotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790ndash1809 keisarinna Katariina IIn kaumlskystauml samanaikaisesti siihen strategisesti liit-tyneen maaliikennettauml turvanneen Kymin-linnan kanssa Ruotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillaumlaumln olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekauml Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittaumlvauml asema Venaumljaumln laumlnsirajan puolustuksessa Kronstadtin etuvarustukse-na ja laivastotukikohtana
Linnoitus linnake
Tiutisen asuinalue
Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan tyoumlvaumlen sekauml kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi Alue on rakentunut kapeiden kujien varsille tiheaumlksi puukaupunkimaiseksi yhteisoumlksi rakenne ja Rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin saumlilynyt
Perinne-kohde
Kaunissaaren saaristokylauml
Pyhtaumlaumln Kaunissaari on Kotkan Haapas-aarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennus-kannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuk-sen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
4
ESIPUHE
Museovirastolle esitettiin toukokuussa 2018 toive merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuva-kortista joka kuvaisi tiiviisti Manner-Suomen merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml meneillaumlaumln olevan merialuesuunnittelun kaumlyttoumloumln
Taumlmauml huhtikuussa 2019 valmistunut merellisen kulttuuriperinnoumln paikkatietopohjainen tilannekuvaus on koottu tausta-aineistoksi Manner-Suomen merialuesuunnittelun kaumlyttoumloumln Katsauksessa kuvataan millaista merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Suomessa on millaisista teemoista ja kohdetyypeistauml se taumlmaumlnhetkisen tiedon mukaan koostuu ja millaisia ovat kulttuuriperinnoumln mahdolliset alueelliset erityis- ja ominaispiirteet
Tilannekuvaus perustuu paumlaumlosin yleisesti saatavilla oleviin digitaalisiin aineistoihin kuten muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin arkeologisen kulttuuriperinnoumln oppaaseen sekauml valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen luetteloon Tilannekuvausta varten ei ole tehty laajempaa arkisto- ja kirjallisuustutkimusta Taumlten katsaus ennen kaikkea visualisoi merellistauml digitaalista paikkatietoa jota on koottu teemakartoille Syvaumlllisempi tutkimus monipuolistaisi kaumlsitystauml merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml toisi esiin alueiden erityis- ja ominaispiirteitauml tai jopa jaumlsentaumlisi uudelleen tilannekuvauksen naumlkemyksiauml ja tulkintoja
Tilannekuvausta tehdessauml tiiviistauml kortista kasvoi laajempi kuvaus osaksi myoumls suunnitteli-joilta saadun myoumlnteisen palautteen ja kiinnostuksen pohjalta Oli siis tarvetta merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln laajemmalle kuvaukselle
Meritiedolle on kysyntaumlauml Kansainvaumllisesti puhutaan jopa rdquosinisestauml hetkestaumlrdquo ja rdquosinises-tauml kaumlaumlnteestaumlrdquo Taustalla vaikuttavat muun muassa merien lisaumlaumlntyneet kaumlyttoumlpaineet merialuesuunnittelu uudet vedenalaiset tekniikat ja myoumls ilmastonmuutos
Kiinnostus koskee myoumls merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumltietoa Euroopan unio-nin merialuesuunnitteludirektiivissauml mahdollisiin toimintoihin kaumlyttoumltarkoituksiin ja etuihin voidaan lukea myoumls vedenalainen kulttuuriperintouml Kulttuuriperintouml naumlhdaumlaumln myoumls kes-taumlvaumln sinisen kasvun voimavarana Itaumlmeren alueen VASABin paumlaumlsihteeri Talis Linkaits totesi vuonna 20151 ettauml kulttuuriperintouml on puuttunut alueellisesta merialuesuunnittelun ohjaustyoumlstauml Kulttuuriperintoumlauml ei myoumlskaumlaumln tunneta yhtauml hyvin kuin muita sektoreita
Itaumlmeren alueen kulttuuriperintoumlyhteistyoumlssauml on tehty naumlkyvaumlksi merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan Taumltauml kulttuuriperintoumlauml on tutkittu ja tuotu esille myoumls monissa paumlaumlttyneissauml hankkeissa kuten Moss Shipwher Nordic Blue Parks sekauml meneillaumlaumln olevissa hankkeissa kuten BalticRIM Baltacar ja Meritietoportaa-li Merellinen ja vedenalainen kulttuuriperintouml on ollut esillauml ja kiinnostuksen kohteena viime aikoina myoumls eurooppalaisen maisemayleissopimuksen puitteissa sekauml Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteisessauml Routes4U ndashhankkeessa jossa on maumlaumlritelty kullekin makroalueelle keskeisiauml teemoja kulttuurireittitoimintaan
1 Visions amp strategies around the Baltic Sea (VASAB) httpsvasaborg
5
Tilannekuvakatsauksen tuottamiseksi Museovirasto osallisti mukaan myoumls rannikon muse-oita joille laumlhetettiin 1272018 Webropol-kysely merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Kyselyyn vastasi seitsemaumln maakuntamuseota ja kaupunginmuseota Hangon museo Keski-Pohjan-maan maakuntamuseo Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Porvoon museo Satakunnan museo Tornionlaakson maakuntamuseo sekauml Uudenkaupungin museo Vastauksissa ei tullut esille yllaumlttaumlviauml naumlkemyksiauml tai tietovarantoja vaan maakuntamuseoiden ja Mu-seoviraston kaumlsitykset merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteistauml vastasivat hyvin toisiaan Lisaumlksi tilannekuvauksen valmistamiseen ovat osallistuneet Forum Marinum (Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tuomas Vaumlrjouml) ja Merivartiomuseo (Vilma Lempiaumlinen) Museovirasto kiittaumlauml kuvauksen tuottamiseen osallistuneita
Tilannekuvaus on tehty Museovirastossa virkatyoumlnauml Aineiston tyoumlstaumlmisessauml on hyouml-dynnetty myoumls kaumlynnissauml olevan EU BRS Interreg -rahoitteisen BalticRIM-hankkeen jo keraumlttyjauml tuloksia ja asiantuntemusta Tilannekuvan kirjoittamiseen ja tuottamiseen ovat osallistuneet Kirsi Ahonen (kartat) Hilkka Houmlgstroumlm Sinikka Kaumlrkkaumlinen Marianne Lehti-maumlki Maija Matikka Hannu Matikka Riikka Tevali sekauml Sallamaria Tikkanen
Toivomme taumlmaumln merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvauksen kuvauksineen karttoi-neen valintoineen rajauksineen ja puutteineenkin heraumlttaumlvaumln laajempaakin kiinnostusta Manner-Suomen merialueiden moninaista ja rikasta kulttuuriperintoumlauml kohtaan Olemme myoumls ilahtuneita Suomen merialuesuunnittelun asiantuntijoiden kulttuuriperintoumlauml kohtaan osoittamasta kiinnostuksesta
Merellisiauml lukuhetkiauml toivottaen
Mikko Haumlrouml Sallamaria TikkanenOsastonjohtaja Intendentti
Kulttuuriympaumlristoumlpalvelut Museovirasto
6
JOHDANTO
Suomen merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvaus
Tilannekuvaus on jaettu kolmeen osaan Ensimmaumlisessauml osassa esitellaumlaumln merellisen kulttuuriperinnoumln tutkimusta tietolaumlhteitauml ja -puutteita kulttuuriperinnoumln yleiskaumlsitteitauml merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln erikoiskaumlsitteitauml sekauml sinisen kasvun mahdol-lisuuksia kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln osalta Toisessa osassa kuvataan yleistasolla Manner-Suomen kolmen merialuesuunnittelualueen merellistauml historiaa sekauml annetaan muutamia esimerkkejauml alueiden merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml
Merialuesuunnittelun alueet ovat
1 Suomenlahti2 Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa3 Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kolmannessa osassa katsaus on jaettu merellisen kulttuuriperinnoumln teemoihin (liite 1) joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta)Taumlmaumln jaumllkeen merellisen liikenteen (paitsi vaumlylaumlt) puolustuksen - ja sodankaumlynnin sekauml merellisten elinkeinojen teemoja kuvataan merialuesuunnittelun alueilla pyrkien tuomaan esille alueellisia eroja mikaumlli naumlitauml on Aina selviauml eroja ei kuitenkaan ole loumlydettaumlvissauml kaumlytetyn laumlhdemateriaalin perusteella
Merellisten ammattien ja muun toiminnan harjoittamisen asumisen ja oleskelun teollisuu-den ja vapaa-ajan virkistyksen matkailun ja tarinapaikkojen teemojen osalta esitetaumlaumln vain yleiskuvaukset ei aluekohtaisia kuvauksia Naumlistauml teemoista ei ole saatavilla riittauml-vaumlsti digitaalista paikkatietoa ja muuta digitaalisessa muodossa olevaa tietoa Monet naumlistauml teemoista edustavat nuorempia kulttuuriperinnoumln ilmioumlitauml tai aihepiirejauml joita on alettu tutkia vasta viime vuosikymmeninauml joten niiden osalta puuttuu valtakunnallinen inventointi Osa teemoista on myoumls sellaisia (esimerkiksi kylpylaumlt ja telakat) joita esiintyy merialueiden lisaumlksi tyypillisesti myoumls sisaumlmaassa joten teemojen kartoitus on edelleen yleistasolla Teemojen alueellista jakautumista on kuitenkin osin esitetty myoumls kartoilla mikauml kuvastaa niistauml taumlllauml hetkellauml saatavilla olevaa tietoa
Kartoissa on esitetty merialueen lisaumlksi usein myoumls koko Suomi sisaumlvesistoumlineen maan meren ja jokien vaumllisen vuorovaikutuksen havainnollistamiseksi sekauml merialueille sijoittuvien ilmioumliden visualisoimiseksi Taumlten saadaan esille kulttuuriperinnoumln rannikolle ja saaristoon sijoittuvat ilmioumlt
Merellisen kulttuuriperinnoumln teemoittamisessa ja kuvailussa on hyoumldynnetty vuonna 2017 julkaistun Suomen arkeologisen kulttuuriperinnoumln oppaan teemajakoa jota on taumlydennetty vastaamaan paremmin merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tarvetta Uusia tee-moja ovat muun muassa laivaloukut meripelastusasemat ja merelliset kylpylaumlt Teemajako kuvataan liitteessauml 1
7
Tilannekuvauksessa ei ole esitelty kaikkia arkeologisen oppaan tai muiden tietolaumlhteiden merialueille sijoittuvia lukuisia teemoja vaan mukaan on valikoitu kohdetyyppejauml jotka ovat selkeaumlsti merellisiauml kaumlyttoumltarkoitukseltaan ja joista loumlytyy riittaumlvaumlsti paikkatietoa karttavisualisointien tuottamiseksi Taumlten pois ovat jaumlaumlneet muun muassa uskonnon harjoittamiseen hautaamiseen tai salakuljetukseen telakoihin veistaumlmoumlihin pursiseura-rakennuksiin ja kieltolakiin liittyvaumlt teemat On selvaumlauml ettauml katsauksessa ei ole kaumlsitelty kaikkia mahdollisia merialueille sijoittuvia kulttuuriperinnoumln teemoja vaan valintoja on jouduttu tekemaumlaumln
Museoviraston rooli merellisessauml ja vedenalaisessa kulttuuriperinnoumlssauml
Museovirastossa merellisen kulttuuriperinnoumln asioita hoidetaan muun muassa Kulttuu-riympaumlristoumlpalvelut -osastossa joka osallistuu merellisen kulttuuriympaumlristoumln suojeluun maumlaumlrittaumlmiseen ja arvottamiseen sekauml lausuntotyoumlhoumln Taumltauml tyoumltauml tehdaumlaumln yhdessauml esi-merkiksi maakuntamuseoiden kanssa yhteistyoumlsopimusten puitteissa
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Museovirasto vastaa ainoana viranomaisena koko Manner-Suomen alue- ja sisaumlvesien kulttuuriperinnoumlstauml Virasto tekee viranomaistoimintana myoumls meriarkeologisia kenttaumltoumlitauml Museoviraston Kansallismuseo vastaa merellisen kult-tuuriperinnoumln esittelystauml Suomen merimuseossa Kotkassa merikeskus Vellamossa Museo myoumls tallentaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml ja vastaa kokoelmatoiminnasta
Merellinen kulttuuriperintouml ja merialuesuunnittelu
Merialuesuunnittelun avulla edistetaumlaumln merialueen eri kaumlyttoumlmuotojen kestaumlvaumlauml kehitys-tauml ja kasvua sekauml meriympaumlristoumln hyvaumln tilan saavuttamista Esimerkiksi vedenalainen kulttuuriperintouml on yksi kaumlyttoumlmuoto ja toiminto samalla tavalla kuin vaikkapa kalastus laivaliikenne ja merelliset tuulivoimapuistot Kulttuuriperintouml voidaan naumlhdauml myoumls etuna
Merialuesuunnittelussa mahdollisesti huomioitava kulttuuriperintouml liittyy sekauml veden pinnan ylaumlpuoliseen kulttuuriperintoumloumln ettauml vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln Taumlmauml kulttuuripe-rintouml voi olla luonteeltaan ja laumlhtoumlkohdiltaan merellistauml mutta se voi olla myoumls muuta merialueiden kulttuuriperintoumlauml Onkin hyvauml huomioida ettauml taumlssauml tilannekuvakatsauksessa esitellaumlaumln laumlhinnauml merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Kuitenkin Manner-Suomen kolmella merialuesuunnittelualueella sijaitsee muutakin kulttuuriperintoumlauml kuin pelkaumlstaumlaumln merellistauml tai vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto osallistuu merialuesuunnitteluun muun muassa antamalla viranomaisroolis-saan lausuntoja sekauml osallistumalla sidosryhmaumltyoumlskentelyyn tyoumlpajoihin seminaareihin ja hankkeisiin Naumlitauml hankkeita ovat muun muassa BalticRIM Baltacar sekauml Meritietopor-taali BalticRIM eli Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management -hankkeessa (2017ndash2020) merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml tuodaan mukaan merialuesuunnitteluun Hankkeessa luodaan hyviauml kaumlytaumlntoumljauml erilaisten merellisten ja
8
vedenalaisten kulttuuriperintoumlalueiden maumlaumlrittelyyn suunnitteluun konflikti- ja syner-giatarkasteluihin sekauml kestaumlvaumln sinisen kasvun kuten merellisen kulttuuriperintoumlturismin edellytyksiin Hankkeessa testataan myoumls eurooppalaisen maisemayleissopimuksen so-veltuvuutta vedenalaisiin maisemiin2
Baltacar eli Baltic History Beneath the Surface - hankkeessa (2017ndash2019) edistetaumlaumln vedenalaisen kulttuuriperinnoumln turismipotentiaalia sekauml parannetaan hylkyjen saavutet-tavuutta merenpohjassa Hankkeessa etsitaumlaumln myoumls uusia tapoja esitellauml vedenalaista kulttuuriperintoumlauml jotta myoumls ei-sukeltavien keskuudessa heraumlisi mielenkiinto vedenalaista kulttuuriperintoumlauml kohtaan Hylyistauml tehdaumlaumln esimerkiksi 3D-malleja ja 3D-printtejauml opas-kirjoja ja esitteitauml sekauml 360˚ -kuvauksella luotuja virtuaalisukelluksia3
Meritietoportaali -hankkeen tavoitteena on yhdistaumlauml Suomen merialan toimijoiden tietoja ja aineistoja yhden nettisivun alle Sivusto aukeaa vuoden 2020 alkupuolella nimellauml itamerifi Se tulee tarjoamaan muun muassa reaaliaikaista meritietoa karttoja ladattavia tutkimusaineistoja tilaraportteja infograafeja opetusmateriaaleja sekauml yleistauml meritietoaPortaalissa esitellaumlaumln myoumls merellisen kulttuuriperinnoumln eri osa-alueita suojelua tutkimusta ja toimijoita Lisaumlksi nostetaan esiin kiinnostavia merellisiauml kulttuuriperintoumlkohteita Kohteita on valikoitu ympaumlri Suomen majakoita linnakkeita hylkyjauml ja perinteisiauml kalastajakyliauml sekauml luotsiasemia
2 Kansainvaumlliset yhteistyoumlhankkeet Museovirasto httpsmuseovirastofifitietoa-meistakansainvali-nen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 21320193 Kansainvaumllisiauml yhteistyoumlhankkeita Museovirasto httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansain-valinen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 2132019
9
11 Tutkimus ja kulttuuriperintoumlinventoinnit
Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyviauml tietoja kirjallisuutta arkistolaumlh-teitauml rekistereitauml luetteloita ja muita laumlhteitauml on lukuisia Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls erilaisia kaumlsitteitauml ja niiden maumlaumlrittelyjauml Edempaumlnauml esitel-laumlaumln naumlistauml taumlrkeimmaumlt
Kulttuuriperinnoumln tutkimuksessa on kaumlsitelty merellistauml kulttuuriperintoumlauml useissa eri oppiaineissa ja opinnaumlytetoumlissauml esimerkiksi historian tutkimuksessa kansatieteessauml taloushistoriassa sekauml arkeologiassa ja merihistoriassa Tutkimustuloksia on esitelty monissa yksittaumlisissauml julkaisuissa ja aikakausisarjoissa Merellistauml kulttuuriperintoumlauml on esitelty myoumls julkaisu-sarjoissa sekauml laajemmissa kokonaisesityksissauml joita ovat esimerkiksi Nautica Fennica4- ja Navis Fennica5 -sarjat sekauml Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaa6 -julkaisu Lisaumlksi erityisesti kuntahistoriikeissauml sekauml saaristoa kuvaavissa teoksissa on runsaasti tietoa merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Myoumls kuntien kaavoitusaineistoista loumlytyy tietoa
Suomessa on tehty vain muutamia valtakunnallisen tason merellisen kulttuuriperinnoumln inventointeja Vuonna 2009 valmistuneessa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen ympaumlristoumljen inventoinnissa (RKY) kiinnitettiin huomiota muun muassa saaristolaiskyliin kalastajatiloihin ja merilinnoituksiin Lisaumlksi vuosina 1996ndash2000 tehtiin merivaumlylien raken-nusperinnoumln inventointi7 jossa kohteena olivat muun muassa majakat luotsiasemat ja loistot
4 Kausijulkaisu Suomen Merihistoriallinen Yhdistys 1976ndash19905 Riimala (toim) Navis Fennica s 1-4 1993ndash19956 Ehrensvaumlrd et al 19957 Nyman 2009
1 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TUTKIMUS TIETOLAumlHTEET JA -PUUTTEET SEKAuml KAumlSITTEET
10
Muutamat maakuntaliitot ovat tehneen myoumls maakunnallisia yleisesityksiauml kuten esi-merkiksi Pohjanmaan merellisen perinnoumln yleiskatsaus8 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa vuosina 2010ndash2016 nostettiin esille merellisiauml maisema-alueita ja merivaumlyliauml Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Suomessa on tehty inventointeja paumlaumlasiassa vain alueilla joille on suunniteltu vesirakennus- tai kaavoitus-hankkeita Meneillaumlaumln olevassa VARK-hankkeessa jossa maumlaumlritellaumlaumln valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet tullaan huomioimaan myoumls merellisiauml ja vedenalaisia kohteita
Valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden mukaan suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin inventointeihin joita ovat yllaumlmainituista valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY) valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet sekauml valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet
8 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001
Kuva Svartbaringdanin tunnusmajakka Helsingin edustalla Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250162126
11
12 Tietolaumlhteitauml
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna (wwwkyppifi) on Museoviraston sivusto joka sisaumlltaumlauml viraston arkistoon rekistereihin ja kokoelmiin tallennettua tietoa arkeologisesta kulttuu-riperinnoumlstauml ja rakennetuista kulttuuriympaumlristoumlistauml Palvelun kautta voi ladata maksutta paikkatietoaineistoja ja tutkimusraportteja9
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ja kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset
Museoviraston Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri sisaumlltaumlauml mahdollisimman ajantasaiset perustiedot Manner-Suomen muinaismuistolain rauhoittamista maa- ja vesialueiden muinaisjaumlaumlnnoumlk-sistauml ja muista arkeologisista kohteista Kohteisiin on linkitetty tietoja myoumls niihin liittyvistauml tutkimusraporteista ja esineloumlydoumlistauml
Vuonna 2018 rekisterissauml oli yli 50 000 kohdetta joista noin 32 000 on rauhoitettuja kiin-teitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Vedenalaiskohteita rekisterissauml oli 2100 joista noin 1500 sijaitsee rannikon maakunnissa Eniten vedenalaiskohteita tunnetaan Uudeltamaalta (770 kohdet-ta) Rannikon vedenalaiskohteista noin 630 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin vedenalaisia kohteita on otettu mukaan myoumls niin sanotun Ruti-lus-raportin10 ldquoThe 100rdquo -listaan jossa esitellaumlaumln koko Itaumlmeren alueelta 100 kiinnostavaa vedenalaista kohdetta Raportti valmistui vuonna 2006 osana Itaumlmeren alueen vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tyoumlryhmaumln tyoumlskentelyauml Liitteessauml numero 2 on listattu sekauml Suomen aluevesien Rutilus-listan kohteita ettauml myoumls muita mielenkiintoisia vedenalaiskohteita Yhteensauml naumlitauml Manner-Suomessa sijaitsevia kohteita on 26
Muinaismuistolain rauhoittamat kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tulee huomioida maankaumlytoumln suunnittelussa Hankkeita valmisteltaessa on selvitettaumlvauml tulevatko hankkeet koskemaan muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Jos muinaisjaumlaumlnnoumls vahingoittuu tai tuhoutuu hanketta toteutettaessa jaumlaumlnnoumls on tutkittava etukaumlteen arkeologisesti tiedon talteen saamiseksi
9 Inventointi- ja tutkimusraportteja loumlytyy sekauml kulttuuriympaumlristoumln palveluikkunasta wwwkyppifi (kulttuuriympaumlristoumln tutkimusraportit) ettauml myoumls Museoviraston asianhallintajaumlrjestelmaumlstauml asiatmu-seovirastofi josta loumlytyy raportit vuodesta 2018 alkaen 10 Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Bal-tic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703ndash51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf 812019
12
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY)
Museoviraston valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen (RKY) inventoinnin kohteet antavat alueellisesti ajallisesti ja kohdetyypeittaumlin kokonaiskuvan Suomen rakennetun ympaumlristoumln historiasta ja kehityksestauml Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat monipuolisesti rakentamisen kehitystauml eri aikakausina Valtakunnallisesti merkittaumlviauml rakennettuja kulttuuriympaumlristoumljauml on yli 1200 joista 71n kohteen ympaumlristoumln nykyluonteeksi on maumlaumlritelty merialue
Inventoinnissa on mukana lukuisia rannikon ja saariston kohteita vesivaumlyliauml historiallisia linnoja ja linnoituksia kirkkojen ympaumlristoumljauml kaupunkeja teollisuusalueita telakoita sekauml merenkulun saaristolaisasutuksen ja kesaumlasumisen alueita Valitut kohteet ovat hyvin saumli-lyneitauml esimerkkejauml Suomen merialueiden merellisistauml elinkeinoista toiminnoista ja niiden tuottamasta rakennetusta kulttuuriympaumlristoumlstauml Liitteessauml 3 on listattu RKY-inventoinnin merellisiauml kohteita
RKY-kohteiden rajauksia on ulotettu myoumls vesialueille pyrkien varmistamaan rannan ja vedenalaisen kulttuuriympaumlristoumln sisaumlltyminen arvoalueisiin RKY-kohteiden rajauksia tarkastellaan ja tarkistetaan maankaumlytoumln suunnitteluprosessien yhteydessauml Tarvittaessa tehdaumlaumln esimerkiksi arkeologisia vedenalaisinventointeja
RKY-kohdeluettelo on valtioneuvoston paumlaumltoumlksellauml otettu maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympaumlristoumln osalta 112010 alkaen Paumlaumltoumls edellyttaumlauml ettauml valtakunnal-lisesti arvokkaiden kulttuuriympaumlristoumljen ja luonnonperinnoumln arvot kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekauml valtion viranomaisten toiminnassa
Valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen lisaumlksi on tunnistettu maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympaumlristoumljauml
13
bull Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumltbull Haapasaaren saaristokylaumlbull Kaunissaaren saaristokylaumltbull Virolahden graniittilouhoksetbull Ruotsinsalmen merilinnoitusbull Tiutisen asuinaluebull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka - ja kalastusyhdyskunnatbull Helsingin houmlyrylaivareittien kesaumlhuvila -asutusbull Paumlaumlkaupunkiseudun 1 maailmansodan linnoitteetbull Hankoniemen sotahistorian kohteetbull Hauensuolen kalliopiirrosaluebull Baroumlsundin vaumlylaumlbull Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakatbull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Svartholman linnoitusbull Bjoumlrkholmin luotsiasemabull Jussaroumln kaivossaaribull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilatbull Struven astemittausketju (1 mittauspiste)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Suomenlahti
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY-kohteita ovat
Kuva Valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristoumlkohde Pyhaumljoen kalar-annat Kaukon kalalanssi Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museovirasto KY1551
14
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Suomenlahti
15
bull Bengtskaumlrin majakkabull Hiittisten kirkonkylaumlbull Oumlroumln linnakebull Katanpaumlaumln linnakebull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Saumlpin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Laumlnsi-Turunmaan saaristoasutusbull Laumlnsi-Turunmaan ulkosaariston kylaumlasutusbull Kemioumlnsaaren ulkosaariston kylaumlasutusbull Seilin hospitaalibull Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Bryggmanin huvilatbull Pihlavan huvilatbull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajatbull Maumlntyluodon luotsi- ja satamaympaumlristoumlbull Reposaaren yhdyskuntabull Santakarin pookibull Stroumlmman kanava
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
16
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Saaris-tomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
17
Kuva Ouran pooki Merikarvialla Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016909
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta)bull Hailuotobull Iin Roumlytaumln luotsiasemabull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Kallakarien kalastajatukikohdatbull Poroluodonkarin kalastajatukikohdatbull Iso-Kraaselin tunnusmajakkabull Taskun tunnusmajakkabull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasemabull Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Saumllgrundin majakka luotsiasemabull Laxhamn Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaretbull Oumluranin kalasatamabull Raippaluodon kylauml ja kalasatamabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
18
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
19
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta jotka on vahvistettu vuonna 1995 valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksellauml Maisema-alueet on merkitty maakuntakaavoi-hin Naumliden maisema-alueiden paumlivitys ja kuulemiset toteutettiin vuosina 2010ndash201611 Uusi ehdotus sisaumlltaumlauml 183 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Paumlivitysinventoinnin alueet eivaumlt ole vielauml voimassa12 eikauml niistauml ole vielauml saatavilla avoimia paikkatietoai-neistoja13 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lisaumlksi paumlivitysinventoinnissa tunnistettiin myoumls maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita14
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa nostettiin esille myoumls joitakin aiemmassa inventoinnissa vaumlhaumllle huomiolle jaumlaumlneitauml teemoja Naumlitauml ovat muun muassa saaristoelinkeinojen kalastuksen ja merivaumlylien maisemat sekauml naumliden merkitys osana suomalaista kulttuurihistoriaa ja maisemakuvastoa Saaristoelinkeinoja edustaa kolme maisemallisesti ja kulttuurisesti merkittaumlvaumlauml merialuetta itaumlisellauml Suomenlahdella Saaristomerellauml ja Merenkurkun saaristossa Lisaumlksi saaristolaiskulttuuria kuvastavat jotkin Pohjois-Pohjanmaan rannikon kohteet15
Paumlivitysinventoinnissa maumlaumlriteltiin maisemanaumlhtaumlvyyksiksi muun muassa Hailuodon Helsingin edustan merimaisemat sekauml Stroumloumlmin merivaumlylauml Maisemanaumlhtaumlvyydet ovat kohteita joihin kuuluu luonto- ja maisemamatkailukohteina tunnettuja naumlkoumlalapaikkoja maisemallisesti ainutlaatuisia luonnon- ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia sekauml symboli- ja identiteettiarvoltaan huomattavia maisemakohteita 16
11 Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi 71201912 Tavoitteena on ettauml paumlivitysinventoinnista tehdaumlaumln valtioneuvoston paumlaumltoumls joka korvaa vuoden 1995 mukaisen aluevalikoiman13 Koska paumlivityksen alueista ei ole saatavilla avoimia paikkatietoaineistoja esitetaumlaumln taumlssauml katsauk-sessa kartoilla vuoden 1995 maisema-alueet14 Kaituri et al 2017 s 6915 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 616 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
20
Kartta Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
21
bull Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema- alueet (1995) Suomenlahti
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
22
Maisema-alueiden paumlivityksessauml varmistettiin ettauml jokaisen maisemamaakunnan ja mai-semaseudun olennaisimmat piirteet tulevat edustetuiksi maisema-aluevalikoimassa Vas-taavasti saaristo- ja merialueiden kohteilla pyrittiin huomioimaan kylien kalavedet sekauml kalastukseen ja karjatalouteen liittyvaumln kausiliikkumisen rajat Maisema-aluevalikoiman merivaumlylaumlt ovat kokonaisuuksia jotka jokin tietty kulkuvaumlylauml tai reitti on historiallisesti sitonut tai sitoo edelleen omaksi toiminnalliseksi yksikoumlkseen17
Taumlydennysinventoinnissa hyoumldynnettiin muun muassa Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsre-kisteriauml18
17 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 8ndash1018 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
23
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet (1995)
24
bull Bromarvin ja Tenholanharjun viljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
25
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet (1995)
26
bull Haumlrkmeren kulttuurimaisemabull Harrstroumlmin jokilaakson kulttuurimaisemabull Merenkurkun saaristomaisematbull Bjoumlrkoumlbyn saariston kulttuurimaisemabull Vattajan rantamaisematbull Rahjan saaristomaisemat ja Kalajoen hiekkasaumlrkaumltbull Hailuotobull Limingan lakeuden kulttuurimaisemabull Simon rannikon kulttuurimaisemat
Kuva Hailuodon rantamaisemaa Marjaniemessauml Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museo-virasto kuva KY1115
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema -alueita ovat
27
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen valtakunnal-lisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
28
Suomessa on neljauml valtakunnallista maisemanhoitoaluetta jotka on perustettu ympaumlristoumlmin-isterioumln paumlaumltoumlksellauml19 Merellisiauml kohteita naumlistauml ovat Skaumlrlandetin sekauml Simon maiseman-hoitoalueet Maisemanhoitoalueet on perustettu luonnonsuojelulain nojalla ja niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekauml alueiden historiallisia ominaispiirteitauml20
Maisemanhoitoalueet vastaavat eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa esitetty-jauml tavoitteita vuorovaikutteisesta maisemanhoidosta ja maiseman kautta rakentuvasta positiivisesta yhteisoumlllisyydestauml21
Rakennusperintoumlrekisteri
Museoviraston rakennusperintoumlrekisteristauml22 loumlytyy tietoa niistauml kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennusryhmistauml rakennuksista ja rakennelmista jotka on suojeltu raken-nussuojelulain asetuksen 4801985 kirkkolain ortodoksisista kirkoista annetun lain tai 2010 voimaan tulleen rakennusperinnoumln suojelusta annetun lain nojalla
Lisaumlksi rekisteriin tallennetaan tietoja muun muassa valtion keskeisestauml rakennusperinnoumlstauml sekauml viraston suojelusopimuksiin ja selvityksiin sisaumlltyvistauml kohteista Rekisteriin viedaumlaumln myoumls sellaiset Museoviraston intressikohteet jotka nousevat esiin viraston viranomais- jaasiantuntijatoiminnassa
Suomen maisemanhoitoalueet ovat
bull Skaumlrlandetin maisemanhoitoalue (Raasepori)bull Hyypaumlnjoen maisemanhoitoalue (Kauhajoki)bull Kairalan-Luiron maisemanhoitoalue (Pelkosenniemi)bull Simon maisemanhoitoalue (Simo)
Maisemanhoitoalueet
29
Rekisteriin tallennetaan kuvaus kohteiden ja rakennusten nykytilasta historiasta sekauml eri-laisista toimenpiteistauml Lisaumlksi rekisteristauml loumlytyy tietoja kohteen tai rakennuksen suojelun eri vaiheista annetuista lausunnoista kuulumisesta RKY- inventointiin tai muinaisjaumlaumlnnoumls-rekisterin kohteeseen Rekisteristauml ilmenevaumlt myoumls restaurointihankkeet
Merellisen kulttuuriperinnoumln kohteita rekisterissauml ovat muun muassa majakat (37 koh-detta) Marjaniemen luotsi- ja majakkayhdyskunta Pirttisaaren saaristokylauml Ailinpietin kalastajakaumlmppauml sekauml muun muassa Utoumln ja Jussaroumln saarten rakennukset ja Turun Pommilan telakka
19 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml Sivuilta loumlytyy myoumls jokaisen hoitoalueen rajaus kartalla httpswwwymfifi- FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201920 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuon-nonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201921 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201922 Rakennusperintoumlrekisteri httpskyppifipalveluikkunarapeareadaspr_defaultaspx
30
Kuva Ailinpietin kalastajakaumlmppauml Selkauml-Sarvi Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
31Kartta Rakennusperintoumlrekisterin merelliset kohteet
32
Perinnealusrekisteri
Museoviraston Perinnealusrekisteristauml loumlytyy tietoja sellaisista Suomen merenkulun his-torian kannalta arvokkaista aluksista jotka ovat myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa Rekisteriin hyvaumlksytyn aluksen tulee olla iaumlltaumlaumln vaumlhintaumlaumln 50 vuotta vanha ja Suomessa rakennettu Ulkomailla rakennetut alukset voidaan hyvaumlksyauml rekisteriin jos ne ovat olleet kaumlytoumlssauml Suomessa yli 50 vuotta23 Perinnealukset edustavat liikenteen kelluvaa ja liikkuvaa kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto on hyvaumlksynyt rekisteriin yhteensauml 93 alusta joista 32 aluksen kotipaikka on rannikolla (Helsinki 15 Turku 6 Porvoo 3 Hamina 2 Oulu 2 Rauma 2 Maarianhamina 1 ja Kotka 1)
23 Perinnealusrekisteri httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusre-kisteri 2722019
33
Kartta Perinnealusrekisterin perinnelaivat
34
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas
Wikipohjainen paumlivitettaumlvauml Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas24 kertoo mitauml arkeolo-ginen kulttuuriperintouml tarkoittaa Suomessa ja millaisista kohdetyypeistauml se koostuu Kes-keistauml oppaassa on sen kuvaileminen miltauml kohteet naumlyttaumlvaumlt maastossa Mitkauml merkit kertovat hylystauml vanhasta satamasta tai meritaistelusta Lisaumlksi opas kertoo kohteiden historiasta taustasta ja levinnaumlstauml Oppaassa esitellaumlaumln myoumls merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohdetyyppejauml kuten kompassiruusu kalastus- ja laivanrakennuspaikka
Yhteistyoumlnauml laadittua opasta on ollut tekemaumlssauml runsaat seitsemaumlnkymmentauml arkeologian asiantuntijaa Museovirastosta maakuntamuseoista ja yliopistoista
Valtakunnallisesti merkittaumlvien arkeologisten kohteiden luettelo (VARK)
Museovirastossa alkoi heinaumlkuussa 2018 kolmivuotinen VARK-hanke valtakunnallisesti mer-kittaumlvien arkeologisten kohteiden maumlaumlrittaumlmiseksi Tavoitteena on valmistaa kohdeluettelo jossa on mukana mahdollisimman kattavasti Manner-Suomen erityyppiset muinaisjaumlaumlnnoumlk-set eri aikakausilta Luettelossa pyritaumlaumln myoumls alueelliseen edustavuuteen Kohdeluetteloa tehtaumlessauml tullaan huomioimaan myoumls merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Tavoitteena on ettauml kohdeluetteloa voidaan kaumlyttaumlauml valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumlta-voitteiden tarkoittamana inventointina
Kansallismaisemat
Vuonna 1992 ympaumlristoumlministerioumln kansallismaisematyoumlryhmauml valitsi 27 kansallismaisemaa jotka ilmentaumlvaumlt Suomen edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitauml Kansallismaisemilla on suuri symboliarvo ja niillauml on erityistauml kansallista merkitystauml kulttuurin historian ja maiseman kannalta Useat kansallismaisemat toimivat naumlhtaumlvyyksinauml ja lisaumlksi niillauml on arvoa virkistyksen ja matkailun naumlkoumlkulmasta Merellisiauml kansallismaisemia ovat Merellinen Helsinki Saaristomeri Merenkurkun saaristo ja Hailuoto25
Kansallismaisemille ei ole maumlaumlritelty tarkkoja alueellisia rajoja eikauml niillauml ole juridista statusta alueiden kaumlytoumlssauml
24 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas httpakpnbafi 141201925 Kaituri et al 2017 s 69
35Kartta Kansallismaisemat
36
Kansalliset kaupunkipuistot
Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on saumlilyttaumlauml kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml laajana ja eheaumlnauml kokonaisuutena Maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvat kaupunkipuistot ovat osa kestaumlvaumlauml kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista26
Kaupunkipuistojen verkosto muodostuu Suomen kehitysvaiheiden kannalta taumlrkeistauml ja rooleiltaan erilaisista kaupungeista Kaupunkipuistot kertovat paikallisesta kulttuurihis-toriasta ja kuvastavat kaupunkien ominaispiirteitauml
26 httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_kaupunki-puistot 2722019
Suomessa on yhdeksaumln kansallista kaupunkipuistoa joista merellisiauml kaupunkipuistoja ovat
bull Porin kansallinen kaupunkipuisto (Porin kaupunki)bull Turun kansallinen kaupunkipuisto (Turun kaupunki)bull Hangon kansallinen kaupunkipuisto (Hangon kaupunki)bull Porvoon kansallinen kaupunkipuisto (Porvoon kaupunki)bull Kotkan kansallinen kaupunkipuisto (Kotkan kaupunki)
37
Kartta Kansalliset kaupunkipuistot Merelliset kaupunkipuistot on merkitty sinisellauml
38
Porin kansallinen kaupunkipuisto
Kokemaumlenjoen suistossa ja rannoilla sijaitseva Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen historiallisesti merkittaumlvimmaumln joen ja jokisuiston sekauml suomalaisten asu-tuksen kehittymisen vaiheista Kokemaumlenjoen vesitietauml pitkin asutus kulttuuri ja uudet virtaukset levisivaumlt vuosituhansien saatossa rannikolta sisaumlmaahan Kaupungin kehitys alkoi jokisuun kauppapaikasta27 Kaupunkipuiston alueella ovat saumlilyneet kaupungin synty- ja kehityshistorian ymmaumlrtaumlmisen kannalta olennaiset piirteet Porin perustamisen aikaan 1550-luvulla meri lainehti aivan kaupungin rannassa mutta purjehdusvaumlylaumlt alkoivat ma-daltua maankohoamisen seurauksena jo muutamassa vuosikymmenessauml Kaupunkia ei kuitenkaan siirretty vaan sen ulkosatamat Maumlntyluoto ja Tahkoluoto siirtyivaumlt ulommaksiKaupunkipuiston alueella on muun muassa vanhaa joen aumlaumlrellauml olevaa teollisuusmiljoumloumltauml 1800-luvulta ja kesaumlhuviloita 1900-luvun vaihteesta28
Turun kansallinen kaupunkipuisto
Turun kansallisen kaupunkipuiston ytimenauml on Aurajoki-miljoumlouml Puiston alue ulottuu Au-rajokilaakson kulttuurimaisemasta Ruissaloon Kaupunkipuisto perustuu Turun asemaan Suomen vanhimpana kaupunkina Itaumlmeren satamakaupunkina sekauml hallinnon kirkon tieteen kaupan ja teollisuuden keskuksena Aurajokisuun edustalla olevaan Ruissalon saareen rakennettiin 1800-luvun puolivaumllistauml alkaen huviloita kesaumlasunnoiksi ja kaupungin sisaumlaumlntulovaumlylaumln kaunistukseksi Aurajoen suu on sataman telakkanostureiden ja teollisuus-perinnoumln aluetta29 Turun kaupunkipuiston alueeseen ei kuulu laajaa saaristoaluetta mutta mereen laskeva joki rantoineen ja meren laumlheisyys ovat puiston olennaisia ominaisuuksia
Hangon kansallinen kaupunkipuisto
Hangon kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Hankoniemen ranta-alueita ja laaja me-rialue saarineen niemen ympaumlrillauml Kaupunkipuiston alue kuvaa Hangon kaupungin ke-hityshistoriaa sen perustamisesta laumlhtien Hankoniemi ja siitauml haarautuva Tulliniemi ovat Suomen mantereen etelaumlisimmaumlt kohdat ja maantieteellisellauml asemalla on ollut keskeinen merkitys kehitykselle Kaupunki perustettiin hyvaumllle satamapaikalle 1874 Hanko mainitaan satamapaikkana kuitenkin jo keskiajalla Ruotsalaiset linnoittivat Hangon edustan saaria 1700-luvulla ja 1900-luvun alussa linnoittajina olivat puolestaan venaumllaumliset 1800-luvulla alkanut kylpylaumlkulttuuri ja -matkailu hyoumldynsivaumlt monipuolista luontoa dyynialueineen kallioineen ja puistoineen Pitkaumlaikaisen merenkulun seurauksena Hangon saaristosta kaupunkipuiston alueelta tunnetaan lukuisia vanhoja laivojen hylkyjauml30
27 httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja-metsatporin-kansallinen-kaupunkipuistomi-ka-ka nsallinen 71201928 Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnittelusarja C642008 s 9 16 6629 Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Turun kaupunki 2011 s 6ndash7 10 1930 Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 s 4ndash5
39
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto ulottuu Vanhasta Porvoosta jokisuistoa pitkin etelaumlaumln saaristoon Alueeseen jossa on niin kaupunkinaumlkymiauml kuin suisto- ja saaristolaismaisemia kuuluu monia kaupungin kehityksestauml ja merellisestauml historiasta kertovia kohteitaPorvoonjoen varrella olevan 700ndash1300-luvuilla kaumlytoumlssauml olleen Iso Linnamaumlen luona oleva Maarinlahti lienee ollut muinaissatama Haikkoonselaumlllauml olevalle Bjoumlrkholmenin saarelle perustettiin 1899 luotsiasema laivaliikennettauml turvaamaan Haikkoonselaumlllauml olevat Yttre ja Lilla Barlastholmen ovat pieniauml saaria joihin Porvooseen saapuneet purjelaivat aikoinaan jaumlttivaumlt painolastinsa Hamari on vanha satamapaikka jonka edustalla laivoja lastattiin ja purettiin Alueella oli 1850-luvulta laumlhtien myoumls telakkatoimintaa ja Hamarin edustan saarilla toimi saha siihen liittyvine rakennuksineen ja puutavaravarastoineen31
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Itaumlisen Suomenlahden merialueita Ky-mijoen rantoja Korkeakoskelle ja Siikakoskelle asti sekauml keskustan puistoja ja rakennet-tuja kortteleita Kaupunkipuiston erityispiirteitauml ovat joki- ja meriluonto sekauml teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintouml Puistossa on huomioitu erityisesti alueen kalastus- sahateollisuus- sota- merenkulku sekauml -kau-pankaumlyntihistoria jotka ovat merkityksellisiauml myoumls valtakunnallisesti Puistossa ko-rostuu suomalainen linnoitushistoria poikkeuksellisessa laajuudessa Uittorakenteet tuotantolaitokset voimalaitokset satamat ja tyoumlvaumlenasuntoalueet kuvastavat Kotkan teollisuushistoriaa32
31 Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018 s 9 24 55ndash56 61ndash6232 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018 s 13
40
Suomen maailmanperintoumlkohteet
Suomessa on seitsemaumln Unescon maailmanperintoumlkohdetta Suomenlinna Vanha Rauma Petaumljaumlveden vanha kirkko Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Sammallahdenmaumlki Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo Ne edustavat yleismaailmallisesti erityisen merkittaumlvaumlauml kulttuuri- tai luonnonperintoumlauml Kohteista kuusi on kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde
Maailmanperintoumlkohteista Suomenlinna Vanha Rauma Struven ketju sekauml Merenkurkun saaristo sijoittuvat meri- ja saaristoalueille tai niiden vaikutusalueelle Sammallahdenmaumlki edustaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml vaikka se sijaitsee nykyaumlaumln sisaumlmaassa maankoho-amisen seurauksena
Kuva Katariinan meripuisto Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13024
41
Kartta Maailmanperintoumlkohteet
42
Suomenlinna on ainutlaatuinen esimerkki 1700ndash1800-lukujen sotilasarkkitehtuurista ja sillauml on ollut merkittaumlvauml rooli puolustuslinnakkeena Suomenlinnan merilinnoitukseen kuuluu kuusi saarta sekauml laaja vesialue jolta tunnetaan useita hylkyjauml ja vedenalaisia vaumlylaumles-teitauml Linnoitus koostuu useista sotilaskaumlyttoumloumln tarkoitetuista rakennuksista ja rakenteista Suurin osa rakennuksista on saumlilynyt hyvin Suomenlinna valittiin Unescon maailmanpe-rintoumlluetteloon vuonna 199133
Vanha Rauma on merellinen rannikkokaupunkikohde jonka juuret ovat keskiajalla Van-ha kaupunkialue on muodostunut useista historiallisista kerroksista ja rakennuskanta on peraumlisin 1600-1800-luvuilta Suurinta osaa rakennuksista leimaa 1890-luvun purjelaiva-kauden suuruuden aika Vanhan Rauman alue on saumlilynyt autenttisena mikauml tekee siitauml ainutlaatuisen esimerkin perinteikkaumlaumlstauml pohjoismaisesta puukaupunkirakentamisestaVanha Rauma nimettiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 199134
Struven astemittausketjun koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspis-teestauml joista kuusi sijaitsee Suomessa Yksi piste sijaitsee Suomenlahdella Itaumlisen Suo-menlahden kansallispuistossa Mustaviirin saaressa Ketjulla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla Struven ketju merkittiin Unescon luetteloon vuonna 200535
Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko (Houmlga Kusten) muodostavat yhdessauml kahden valtion yhteisen geologisen maailmanperintoumlkohteen jossa Suomen matala mo-reenisaaristo ja Ruotsin jyrkaumlt kalliorannat antavat yhdessauml ainutlaatuisen kuvan noin 10 000 vuotta sitten paumlaumlttyneen jaumlaumlkauden aiheuttamasta maankohoamisilmioumlstauml (8 mmvuosi) ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin Kohteen vesialueilta tunnetaan muun muassa useita hylkyjauml Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmaumlinen maailmanperintouml-luetteloon valittu luonnonperintoumlkohde Se merkittiin luetteloon vuonna 200636
Sammallahdenmaumlen pronssikautinen hautaroumlykkioumlalue edustaa merellistauml kulttuuriperin-toumlauml vaikka se sijaitsee maankohoamisesta johtuen nykyaumlaumln noin 20 kilometrin paumlaumlssauml rannikolta Roumlykkioumlalue on valittu luetteloon Suomen ja koko Skandinavian edustavimpa-na merellisen laumlntisen pronssikautisen kulttuurin kohteena Sammallahdenmaumlki merkittiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmaumlisenauml arkeologisena kohteena37
33 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-
messa 63201934 httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde 81201935 httpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju 81201936 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suomessa 81201937
httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-messa 632019
43
Suomen maailmanperintoumlkohteita ehdotettaessa ei vielauml kiinnitetty huomiota esimerkiksi kohteen statukseen liittyviin mahdollisiin vedenalaisiin elementteihin kuten hylkyihin ja puolustusvarustuksiin Suomenlinnan osalta naumlitauml inventointiin systemaattisesti vasta 2000-luvulla Merenkurkun alueen monet hylyt mainitaan kohteen hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelmassa mutta ne eivaumlt liity kohteen maailmanperintoumlstatukseen
Kuva Auringonlasku Suomenlinnassa Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Eteil 2016
Kuva Sammallahdenmaumlen roumlykkioumlitauml Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG5657
44
13 Tietopuutteita
Suomessa ei vielauml ole riittaumlvaumlsti saatavilla jaumlrjestelmaumlllisesti keraumlttyauml paikkatietoa sisaumlltauml-vaumlauml tietoa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriympaumlristoumlstauml ja -perinnoumlstauml Puutteita on sekauml tiedon maumlaumlraumlssauml ja laadussa ettauml maantieteellisessauml ja aiheittaisessa kattavuudessaKaumlytettaumlvissauml ei ole riittaumlvaumlsti tietoa kohteiden sijainneista laajuudesta luonteesta ajoi-tuksesta ja saumlilyneisyydestauml Puutteelliset tietovarannot vaikeuttavat alueiden ja kohteiden kulttuurihistoriallisen merkittaumlvyyden sekauml selvitys- ja suojelutarpeiden arviointia Lisaumlksi ne vaikeuttavat alueellisten erityis- ja ominaispiirteiden hahmottamista
Taumlssauml tilannekatsauksessa esitetyt kartat perustuvat merellisen ja vedenalaisen kulttuu-riperinnoumln digitaalisiin paikkatietoihin Taumlten ne kuvaavat vain sitauml osaa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml josta loumlytyy paikkatietoa Samalla kartat kertovat siitauml missauml ja millaisia kohdetyyppejauml on sekauml inventoitu maastossa ettauml tutkittu yleisimmin
14 Kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln kaumlsitteitauml
Kulttuuriperintouml
Kulttuuriperintouml on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttauml henkistauml ja aineellista perintoumlauml Aineellinen kulttuuriperintouml voi olla joko irtainta (esimerkiksi kirjat ja esineet) tai kiinteaumlauml (esimerkiksi rakennusperintouml)38
Kulttuuriympaumlristouml
Kulttuuriympaumlristouml tarkoittaa ympaumlristoumlauml jonka ominaispiirteet ilmentaumlvaumlt kulttuurin vai-heita sekauml ihmisen ja luonnon vuorovaikutustaKulttuuriympaumlristoumloumln liittyy myoumls ihmisen suhde ympaumlristoumloumlnsauml ennen ja nyt sille annetut merkitykset tulkinnat ja sen erilaiset nimeaumlmiset Kaumlytaumlnnoumln tyoumlssauml kulttuuriympaumlristouml koostuu kulttuurimaisemasta rakenne-tusta ympaumlristoumlstauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml ja perinnebiotoopeista39
Rakennettu kulttuuriperintouml
Rakennukset ja rakennetut alueet sekauml niitauml yhdistaumlvaumlt liikennevaumlylaumlt ja energiaverkot ovat rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml40 Rakennettua ympaumlristoumlauml voidaan tarkastella sekauml maisema- ja miljoumloumlkokonaisuuksina ettauml rakennusryhminauml ja yksittaumlisinauml rakennuskohteina
38 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201839 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201840 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistorakennettu-kulttuuriymparisto 812019
45
Arkeologinen kulttuuriperintouml
Arkeologisella kulttuuriperinnoumlllauml tarkoitetaan maalla tai vedessauml olevia ihmisen toiminnasta esihistoriallisella ja historiallisella ajalla syntyneitauml jaumlaumlnnoumlksiauml rakenteita kerrostumia ja loumlytoumljauml Niitauml tutkitaan ensisijaisesti arkeologian menetelmin41
Kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat keskeinen osa arkeologista kulttuuriperintoumlaumlmme ja ne on automaattisesti rauhoitettu muinaismuistolailla (2951963) muistoina Suomen ai-kaisemmasta asutuksesta ja historiasta Arkeologiseen kulttuuriperintoumloumln kuuluu myoumls rakenteita ja paikkoja joita ei lueta muinaismuistolain rauhoittamiin muinaisjaumlaumlnnoumlk-siin Naumliden kohteiden42 (esimerkiksi uittolaitteiden jaumlaumlnnoumlkset ja alle sata vuotta sitten uponneet hylyt) saumlilyttaumlmistauml pidetaumlaumln perusteltuna niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintoumlarvojen vuoksi
Merellinen kulttuuriperintouml
Merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Taumlssauml tilannekuvauksessa esitellaumlaumln sekauml Museoviraston vuonna 2016 kaumlyttoumloumln ottama maumlaumlritelmauml ettauml kaumlynnissauml olevassa BalticRIM-hankkeessa kehitelty maumlaumlritelmauml Maumlaumlritelmaumlt eivaumlt ole toisiaan poissulkevia
Merellisen kulttuuriperinnoumln maumlaumlrittelyssauml tarkastellaan rakennuksen tai kohteen merel-listauml funktiota (esimerkiksi majakka ohjaa meriliikennettauml) ja sijaintia (esimerkiksi kirkko sijaitsee saaressa) ja arvioidaan mitkauml tekijaumlt ovat ratkaisevia vai vaikuttaako kumpikin tekijauml kohteen merellisyyteen
Museoviraston vuoden 2016 maumlaumlritelmaumln mukaan merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat laajasti ajateltuna kaikki ympaumlristoumlstauml sekauml maan paumlaumlltauml ettauml veden alta loumlytyvaumlt rakennetut ja arkeologiset jaumlljet joissa naumlkyy ihmisen tapa hyoumldyntaumlauml ja ymmaumlrtaumlauml merta ja vesistoumljauml ennen ja nyt Merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat myoumls arkistoihin kirjastoihin ja museoiden kokoelmiin keraumltty ja niissauml saumlilytettaumlvauml aineisto jonka avulla voidaan esitellauml ja tutkia vesistoumljen kaumlyttoumloumln liittyviauml menneisyyden ilmioumlitauml Merelliseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls aineettomia arvoja43
Merellistauml ja vesistoumljen kulttuuriperintoumlauml sijaitsee meren ja jaumlrvien rannoilla jokien varsilla saaristossa tai ulkomerellauml Ihminen on rakentanut erilaisia rakennuksia rakenteita koneita ja laitteita maan paumlaumllle rantavyoumlhykkeelle veteen ja veden alle Kohteet voivat nykyisin sijaita alkuperaumlisestauml toiminta- ja kaumlyttoumlympaumlristoumlstaumlaumln poiketen maan paumlaumlllauml kokonaan tai osittain hautautuneina maakerroksiin tai veden varassa tai vedenpinnan alapuolella44
41 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistoarkeologinen-kulttuuriperinto 272201942 Niin sanotut muut kulttuuriperintoumlkohteet43 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 544 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 5
46
Luettelo toimintaympaumlristoumljen perusteella luokitellusta merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml loumlytyy liitteestauml numero 4
Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa vaumlitellyt tohtori Laura Seesmeri on BalticRIM-hankkeessa45 kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan merellinen kulttuuriperin-touml on sekauml aineellista ettauml aineetonta kulttuuriperintoumlauml joka liittyy ihmisen suhteeseen mereen ja jonkun yhteisoumln menneisyydestauml loumlytyneisiin resursseihin
Merellinen kulttuuriperintouml on ihmisen jaumlttaumlmiauml jaumllkiauml ja ihmisen ja luonnon vuorovaiku-tuksesta syntyneitauml elementtejauml merellisessauml ympaumlristoumlssauml rajoittuen rannikkoalueelle saaristoon ulkomereen ja niiden maanpaumlaumlllisiin sekauml osittain ettauml kokonaan veden alla oleviin kohteisiin Merellinen kulttuuriperintouml on sekauml konkreettisia jaumllkiauml maisemassa ettauml taitoja ja uskomuksia tapoja ja tottumuksia muun muassa kaumlytaumlntoumljauml tietoa ja tarinoita jotka liittyvaumlt merelliseen maisemaan ja ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle edesauttaen erilaisten yhteisoumljen identiteettien esittaumlmistauml rakentumista ja yllaumlpitaumlmistauml
Merellinen kulttuuriperintouml liittyy muun muassa rannikoiden ja saariston asuttamiseen merenkulkuun kalastukseen ja muuhun merelliseen pyyntikulttuuriin sukeltamiseen sekauml tapoihin ja uskomuksiin jotka ovat liittaumlneet ihmisen osaksi merellistauml ympaumlristoumlauml46
Vedenalainen kulttuuriperintouml
Vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Unescon vuonna 2001 hyvaumlksy-maumlssauml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun sopimuksessa vedenalainen kulttuuriperintouml maumlaumlritellaumlaumln ihmisen olemassaolon kulttuurisiksi historiallisiksi ja arkeologisiksi jaumlaumlnnoumlksiksi jotka ovat olleet osittain kokonaan pysyvaumlsti tai ajoittain veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan47 ICOMOSin vuonna 1996 laatima vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun ja hallinnoinnin suositus maumlaumlrittelee vedenalaisen kulttuuriperinnoumln arkeologiseksi perinnoumlksi joka sijaitsee veden pohjassa tai on sieltauml peraumlisin48
Itaumlmeren alueen valtioiden kulttuuriperintoumlviranomaisten yhteistyoumlnauml laaditun vedenalaisen kulttuuriperinnoumln hallinnon hyvien kaumlytaumlntoumljen ohjeen mukaan vedenalainen kulttuuripe-rintouml tarkoittaa kaikkia kulttuurisia historiallisia jatai arkeologisia ihmisen olemassaolon synnyttaumlmiauml jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat olleet veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan tai joita muutoin pidetaumlaumln historiallisesti merkittaumlvinauml tai jotka ovat kulttuuriperintoumllainsaumlauml-daumlnnoumln suojelemia (COPUCH 2008)49
45 BalticRIM-hankkeesta katso httpwwwbalticrimeu46 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke47 Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage article 1 Definitions48 The ICOMOS International Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage49 The Code of Good Practice for the Management of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region eli COPUCH Baltic Region Heritage Committee httpbaltic-heritageeuworking-groupsunderwater-cultural-heritagecode-of-good-practice 1232019
47
Suomen muinaismuistolain (2951963) mukaan muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aiemmasta asutuksesta ja historiasta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml voivat olla hyvin monenlaiset kohteet maassa ja vedessauml Laivanhylkyjen rauhoitusperusteena on ikauml Vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat joiden voidaan olettaa olleen uponneena vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan
Vedenalainen kulttuuriperintouml Itaumlmeressauml ja Suomessa
Itaumlmeri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ympaumlristouml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kannalta Vuosituhansia kestaumlneen ihmistoiminnan seurauksena Itaumlmeren pohjassa on runsaasti kulttuuriperintoumlauml Itaumlmeren luonnon ominaispiirteet kylmyys pimeys sekauml vaumlhauml-suolaisuudesta johtuva orgaanista ainesta tuhoavan laivamato-nilviaumlisen (Teredo navalis) puuttuminen edesauttavat vedenalaisen kulttuuriperinnoumln saumlilymistauml Pohjoista Itaumlmerta onkin nimitetty hylkyjen aarreaitaksi sekauml maailman suurimmaksi vedenalaiseksimuseoksi50
Yleisin vedenalaisen kulttuuriperinnoumln loumlytoumltyyppi ovat alusten hylyt ja hylyn osat joita on 77 Manner-Suomen kaikista tunnetuista vedenalaiskohteista Hylkyjen ja haaksi-rikkopaikkojen lisaumlksi vedenalaista kulttuuriperintoumlauml ovat vedenalaiset rakenteet kuten satama- ja puolustuslaitteet sekauml kalastukseen liittyvaumlt rakenteet veden alle jaumlaumlneet asuin- ja hautapaikat uhripaikat sekauml erilaiset irtaimet esineloumlydoumlt Yhdessauml vedenalaisen loumlytoumlympaumlristoumlnsauml kanssa ne muodostavat vedenalaisen kulttuurimaiseman
Manner-Suomen merialueilla oli vuonna 2018 tiedossa noin 2100 vedenalaista kohdetta Liitteessauml 2 on lueteltu 26 mielenkiintoista vedenalaista kohdetta joista suurin osa on hylkyjauml
Suomessa on maumlaumlraumltty viidelle merkittaumlvaumllle rauhoitetulle hylkykohteelle muinaismuistolain perusteella erityinen suoja-alue Naumlistauml kauppalaivojen hylyt StMikael Vrouw Maria ja niin sanottu Graringharunan hylky sijaitsevat Paraisilla sotalaiva StNikolain hylky Kotkassa ja sotalaiva Huis te Warmelon hylky Porvoossa Suoja-alueiden avulla halutaan turvata eri-ikaumlisten ja erityyppisten kohteiden ja niiden sisaumlltaumlmaumln tiedon saumlilyminen Suoja-alu-eilla ei saa sukeltaa ilman Museoviraston lupaa eikauml alueilla saa ankkuroida tai kaumlyttaumlauml kohteita vahingoittavia kalastusvaumllineitauml Muutoin muinaismuistolaki ei rajoitasukeltamista muilla historiallisilla kohteilla Manner-Suomessa
50 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
48
Suomen talousvyoumlhykkeeltauml Suomenlahdesta (Suomenlahden suunnittelualue) on pai-kannettu vedenalaista kulttuuriperintoumlauml vesirakennushankkeiden valmisteluun liittyvissauml merenpohjan kartoituksissa sekauml Liikenneviraston (Vaumlylauml) organisoimissa merenpohjan tutkimuksissa Esimerkiksi Venaumljaumln ja Saksan vaumllillauml 2011ndash2012 toteutettua kaasuputkihan-ketta valmisteltaessa kartoitettiin noin 16 kilometrin levyinen kaista koko talousvyoumlhykkeen pituudelta Kahden seuraavan kaasuputken vuosina 2018ndash2019 toteutettua asentamista varten kartoitettiin 15ndash4 kilometriauml leveauml kaista joka menee osittain paumlaumlllekkaumlin aiemmin kartoitetun alueen kanssa Myoumls Suomen ja Viron vaumllille laskettujen saumlhkoumlkaapeleiden ja kaasuputken asentamisen valmistelussa on kartoitettu talousvyoumlhykkeen merenpohjaa kulttuuriperinnoumln paikantamiseksi Vyoumlhykettauml ei kuitenkaan ole kartoitettu kattavasti Taumlllauml hetkellauml tunnetaan muutamia kymmeniauml kohteita joista 15 on viety muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin
Suomenlahdella talousvyoumlhykkeeltauml loumlytyneet kohteet ovat eri-ikaumlisten kauppalaivojen ja sotalaivojen hylkyjauml Esimerkiksi tunnetaan useita oletettavasti 1800-luvulta peraumlisin olevia kauppalaivoja Esimerkkejauml sotalaivoista ovat tunnistamaton tykeillauml ja tykinkuulilla lastattu 1700-luvun kuljetusalus 1893 haaksirikkoutunut venaumllaumlinen monitori Rusalka ja 1944 uponnut saksalainen haumlvittaumljauml Zerstorer Z35 (tai mahdollisesti Z36) Myoumls joitakin ensimmaumlisen ja toisen maailmansodan aikaisia sukellusveneitauml sekauml toisen maailmanso-dan aikaisia sukellusveneiden torjuntaverkkojen jaumlaumlnnoumlksiauml on paikannettu Sotalaivojen hylkyjauml hallinnoi puolustusvoimien organisaatioon kuuluva Sotamuseo51
Pohjanlahdelta talousvyoumlhykkeellauml (Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan sekauml Pohjoi-sen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueet) olevia kohteita tunnetaan hyvin vaumlhaumln
Koska muinaismuistolakia ei sovelleta talousvyoumlhykkeellauml Museovirasto ei ole vuoden 2010 jaumllkeen vienyt siellauml sijaitsevia kohteita muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Talousvyoumlhykkeellauml sovelletaan kuitenkin Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta (UNCLOS United Nations Convention on the Law of the Sea) jonka 149 artiklan mukaan kaikkia merenpohja-alueelta loumlydettyjauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml tulee saumlilyttaumlauml koko ihmiskunnan etua silmaumlllauml pitaumlen Merenpohja-alue tarkoittaa kansallisen lainkaumlyttoumlvallan ulkopuolella olevaa merenpohjaa sisustoineen Sopimuksen yleisiin maumlaumlraumlyksiin kuuluvan 303 artiklan mukaan valtioiden velvollisuutena on suojella merestauml loumlytyneitauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml ja toimia taumltauml varten yhteistyoumlssauml
Vedenalainen maisema
Vedenalaisesta maisemasta on useita maumlaumlritelmiauml Tutkija Laura Seesmeri on BalticRIM-hank-keessa kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan vedenalainen maisema on vedenpinnan alle jaumlaumlvaumlauml aluetta sellaisena kuin ihmiset sen suoraan tai epaumlsuorasti havaitsevat ku-vittelevat tai mieltaumlvaumlt
51 httpssotamuseofietusivuajankohtaista
49
Vedenalaisen maiseman ominaisuudet johtuvat luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta heijastaen erilaisia ajallisia tasoja Vedenalainen maisema kertoo ihmisen ja meren suh-teesta Se on osa havaittavaa ja elettyauml ympaumlristoumlauml vaumllillisesti tai vaumllittoumlmaumlsti erilaisten toimien aistien ja mielleyhtymien kautta Vedenalainen maisema koostuu ympaumlristoumlllisistauml tekijoumlistauml luonnon elementeistauml sekauml floorasta ja faunasta ja ihmisen jaumlttaumlmistauml veden-alaisista jaumlljistauml kuten hylyistauml meritaistelupaikoista vaumlylistauml satamapaikoista merellisen teollisuuden jaumlttaumlmistauml jaumlljistauml sekauml uskonnon harjoittamiseen liittyvistauml jaumlaumlnteistauml ja asu-
Kartta Hylyt joilla on muinaismuistolain (2951963) mukainen suoja-alue on merkitty keltaisella vaumlrillauml
50
tushistorian yleisistauml jaumlljistauml Vedenalaista maisemaa ovat pohjan muodot pohjalla olevat maiseman elementit vaumlliveden ominaisuudet sekauml vedenpinnan laumlpi heijastuva valo ja veden alla osittain tai kokonaan olevat kulttuuriperintoumlkohteet Vedenalaisen maiseman ymmaumlrtaumlminen antaa laajan naumlkemyksen ihmisen ja meren suhteesta menneisyyden ja nykyisyyden kohtaamisesta sekauml ympaumlristoumlllisten muutosten ja kestaumlvaumln kehityksen arvi-oimisesta ottamalla huomioon maiseman fyysiset luonnolliset kulttuuriset ja sosiaaliset puolet52
Suomessa vedenalaisia maisemia ei ole maumlaumlritelty esimerkiksi muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteris-sauml omaksi kohdetyypiksi vaan esimerkiksi Ruotsinsalmen laaja (26 km2) meritaistelualue vedenalaisine maisemineen ja luonnonympaumlristoumlineen on viety rekisteriin tapahtumapaik-kanataistelupaikkana
15 Merellinen kulttuuriperintouml ja sininen kasvu
Kulttuuriympaumlristouml on merkittaumlvauml kulttuurinen taloudellinen ekologinen ja sosiaalinen voimavara sekauml uuden toiminnan mahdollistaja Kulttuuriympaumlristoumln hoito on osa kestauml-vaumlauml kehitystauml53
Sinisen kasvun teemoihin kuuluu meri- saaristo- ja rannikkoalueiden matkailu ja sen kestaumlvauml kehittaumlminen Merelliset kulttuuri- ja luonnonympaumlristoumlt sekauml maisemat ovat merkittaumlviauml vapaa-ajan virkistyksen retkeilyn sekauml hyvinvoinnin ja rauhoittumisen paikkoja Suosittuja veteen liittyviauml harrastuksia ovat veneily purjehdus melonta suppailu sekauml sukeltaminen
Eri puolilla Suomen rannikkoa voi tutustua maamme merellistauml historiaa meriarkeologiaa merenkulkua ja laivanrakennusta esitteleviin museoihin Suomessa toimii ainakin yhdek-saumln meriaiheista museota Naumlmauml sijaitsevat Kotkassa Kristiinankaupungissa Loviisassa Maalahdessa Raahessa Raumalla Siipyyssauml Turussa ja Vaasassa
52 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke53 Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 s 6
51
Kartta Suomen merimuseot
52
Merenrantakaupungeissa sijaitsevat museot esittelevaumlt omien alueidensa menneisyyttauml esineiden valokuvien ja tarinoiden kautta Museoissa on pysyvien naumlyttelyiden lisaumlksi vaihtuvia teemanaumlyttelyitauml ja museolaivoja54 esimerkiksi Sigyn ja Suomen Joutsen Turussa Museoissa esitellaumlaumln myoumls alueiden meriarkeologista toimintaa ja vedenalaisia loumlytoumljaumlMuseoissa halutaan tuoda esiin myoumls paikallisia merenkulkuperinteitauml ja laivanrakennusta Myoumls perinnealukset tarjoavat mahdollisuuksia merelliseen turismiin
Suomen rannikon ja saariston majakoista matkailijoille ja retkeilijoumlille suunnattua toimin-taa on ainakin Bengtskaumlrissauml Soumlderskaumlrissauml Marjaniemessauml Isokarissa Kylmaumlpihlajassa Utoumlssauml Valassaarilla Russaroumlssauml Saumlpissauml ja Tankarissa Naumlihin kohteisiin on tarjolla ve-siliikenneyhteyksiauml sekauml muita palveluja kuten opastettuja kierroksia youmlpymispalveluja tulentekopaikkoja saunoja ja elaumlmyspalveluja vaikkapa lammaspaimennuksen muodossa
Suomen aluevesillauml on viisi niin sanottua vedenalaista puistoa jotka soveltuvat erityisen hyvin sukellusturismiin Naumlille hylyille on asennettu muun muassa poijut sukeltajien veneiden kiinnittaumlmistauml varten sekauml vedenalaisia opaskylttejauml Kohteita ja niiden tarinoita esitellaumlaumln muun muassa esitteiden verkkosivujen 3D-mallien sekauml museonaumlyttelyiden avulla
54 Museolaiva on museon kokoelmissa oleva alus
bull Kronprins Gustav Adolfin hylky (Helsinki)bull Hauensuolen neljauml hylkyauml (Hanko)bull Garpen 1- hylky (Kemioumlnsaari)bull Keulakuvahylky (Kemioumlnsaari)bull PorkkalanTraumlskoumln hylyt (Kirkkonummi)
Suomen vedenalaiset puistot ovat
53
Kartta Vedenalaiset puistot
54
Kuva Isokarin majakkasaarelta Kuvaaja Elisa El Harouny 2001 Museovirasto kuva KY1121
55
Kuva Sukeltaja Kronprins Gustav Adolfin hylkypuistossa Kuvaaja Pekka Tuuri 2009 Museo-virasto kuva AKMA2009106
56
21 Merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteitauml ja taustaa
Itaumlmeri ja sisaumlvesistoumlt ovat suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln tunnusomaisia piirteitauml Suomi on pinta-alaan ja asukaslukuun suhteutettuna maailman vesistoumlisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita Meillauml on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta 56 000 yli hehtaarin jaumlrveauml 647 jokea ja 314 000 km rantaviivaa Merialueet mukaan luettuna laumlhes kuudes-osa Suomen kokonaispinta- alasta on vettauml Sisaumlvesien osuus pinta-alasta on runsas 10 prosenttia Vettauml on kaikissa kunnissa ja saarettomia kuntia on vain vaumlhaumln55
Vesitiet ovat olleet merkittaumlviauml kansantalouden vaurauden ja kulttuurin kehitykselleSuomi asutettiin vesiteitauml pitkin ja varhaiset kauppapaikat ja kaupungit perustettiin hyvien ve-siyhteyksien varsille Myoumlhemmin teollisuus syntyi ja kasvoi siellauml missauml oli tarjolla hyvaumlt vesikuljetusyhteydet ja vesivoiman tuottamaa energiaa uusille tuotantotavoille Merellinen kulttuuriperintouml liittyy merialueilla erityisesti saaristo- ja ranta-alueisiin meren ja maan vuorovaikutukseen sekauml saariston elinkeinoihin ja asumiseen Suomen saaristoasutuksen ja elinkeinojen historian kerrostumia on naumlhtaumlvissauml saaristolaiskylissauml ja majakkaympauml-ristoumlissauml Suomen saaristo- ja rannikkoalueita on lisaumlksi linnoitettu vuosisatojen aikana ja perintoumlnauml on eri ikaumlisiauml linnoitusrakenteita56
22 Merellisen kulttuuriperinnoumln alueelliset yleiskuvaukset
Suomenlahden suunnittelualue
Uudenmaan rikkonaisella saaristovyoumlhykkeellauml merenlahdet ovat matalia ja mereen tyoumln-tyvaumlt niemet kallioisia Uudenmaan liiton selvityksessauml Uudenmaan kulttuuriympaumlristoumlistauml 2010-luvun alussa todettiin laumlhtoumlaineistot erityisesti rannikko- ja saaristoalueiden osalta puutteellisiksi Taumlstauml huolimatta merellisen kulttuuriympaumlristoumln ominaispiirteet ovat tun-nistettavissa57
Koko Uudenmaan rannikko alkoi olla suomalaisten asuttamaa myoumlhaumlisellauml rautakaudella Ruotsalaisasutusta alkoi levitauml rannikolle 1200-luvulta laumlhtien Yksi Uudenmaan merellinen ominaispiirre on perinteinen saaristolaisasutus joka jatkui 1900-luvulle saakka58 Saariston asukkaat harjoittivat pienimuotoista maanviljelyauml karjanhoitoa ja kaupankaumlyntiauml sekauml naumliden ohessa kalastusta pyyntiauml ja veneen- ja laivanrakennusta Ulompana saaristossa korostui kalastamisen merkitys Esimerkiksi RKY-alueet Porvoon saaristokylaumlt59 sekauml Tam-misaaren ulkosaariston kalastajatilat60 edustavat vanhaa saaristolaisasutusta
2 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN ALUEELLISET YLEISKUVAUKSET
57
Suomenlahden rannikolla kulkee ikivanha laivavaumlylauml jonka ensimmaumlinen kirjallinen selostus on tanskalainen ns itineraario 1200-luvulta tai 1300-luvun alusta Kuvauksessa mainittuja satamapaikkoja Uudenmaan rannikolla ovat Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala josta reitti jatkui Suomenlahden yli Raumlaumlveliin eli Tallinnaan
Hankoniemen etelaumlkaumlrjen luona oleva vanha Hauensuolen luonnonsatama on kalliopiir-roksineen merkittaumlvauml merenkulun muistomerkki61 Jussaroumln keskiaikaisen sataman ympaumlris-toumlssauml alkoi 1800-luvulla kaivostoiminta ja alue on RKY-alue Jussaroumln kaivossaari62 Myoumls Inkoon Baroumlsundin laumlpi kulkee keskiaikaista perua oleva vaumlylauml joka kuuluu RKY-kohteisiin63 Monista historiallisista ja edelleen kaumlytoumlssauml olevista satamista on syytauml mainita Hanko joka pisimpaumlaumln jaumlistauml avoimena pysyvaumlnauml alueena oli Suomen ensimmaumlinen varsinainen talvisatama Sitauml ryhdyttiin jaumlaumlnmurtajien avulla pitaumlmaumlaumln ympaumlrivuotisesti toimivana satamana 1800-luvun lopussa64
Luotsi- ja majakkatoiminta alkoi Uudenmaan rannikolla varhain merenkulun turvaamisen tarpeisiin Porkkalan Roumlnnskaumlrin majakka 1800-luvun alusta on yksi Suomen vanhimmis-ta saumlilyneistauml majakoista ja kuuluu RKY-alueeseen Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat65 Muita taumlrkeitauml merenkulun turvaamiseen liittyviauml ympaumlristoumljauml ovat Loviisan Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema66
55 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 556 Kaituri et al 2017 s 6557 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 958 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 79201859 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4661 272201960 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2103 272201961 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1187 272201962 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208 272201963 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3975 272201964 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1188 272201965 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1470 272201966 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3974 2722019
58
Sotahistoria ja puolustusrakennelmat kuuluvat kiinteaumlsti Uudenmaan merelliseen perintoumloumln Jo rautakaudella varustettiin linnavuoria puolustautumista varten Rannikon merkittaumlvin keskiaikainen linna on 1300-luvulla perustettu Raaseporin linna Suomenlinnan ja Lovii-san Svartholman rakentaminen 1700-luvulla aloitti jaumlrjestelmaumlllisen puolustusvarustelun 1850-luvulla Krimin sodan aikana rakennettiin linnoitteita Helsingin sisaumlsaaristoon ja en-simmaumlisen maailmansodan aikana linnoitettiin Helsingin ulkoluodot Suomenlinnassa on poikkeuksellisen vahva kulttuuriarvojen keskittymauml se on UNESCOn maailmanperintoumlalue RKY-alue ja myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Suomenlinnan ympaumlristoumlstauml tunnetaan monia hylkyjauml ja vedenalaisia puolustusvarustuksia
Uudenmaan keskisestauml saaristosta Helsingin edustalla alkoi 1700-luvulta laumlhtien kehittyauml viranomaissaaristo josta puolustusvarustelu ja luotsilaitoksen toiminta pyyhki talonpoi-kaiset jaumlljet laumlheskokonaan67
1500ndash1600-luvuilla alkanut ruukkitoiminta joka sijoittui jokiympaumlristoumlihin rannikon laumlhistoumll-le sekauml 1800-luvulla alkanut huvila- ja kylpylaumltoiminta naumlkyvaumlt Uudenmaan merellisessauml kulttuurimaisemassa Inkoon Fagervik on Suomen yhtenaumlisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus68 Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvi-la-asutus ilmentaumlauml 1800-luvulla alkanutta kesaumlasumiskulttuuria69 Hangon merikylpylauml- ja huvila-alue on merkittaumlvauml esimerkki varakkaan vaumlen kesaumlnviettoympaumlristoumlstauml70
67 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 2868 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=887 13201969 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1573 13201970 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1186 132019
Kuva Kallbaringdanin majakka Kirkkonummella Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250161782
59
Uusimaa on se maakunnista josta tunnetaan kaikkein eniten vedenalaisloumlytoumljauml Suomessa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml oli vuonna 2018 Uudeltamaalta noin 770 vedenalaisloumlytoumlauml Naumlistauml suurin osa on eri ikaumlisiauml alusten hylkyjauml ja hylyn osia (noin 630) Hylyistauml 281 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Hylkyjauml tunnetaan niin sisaumlsaariston matalista vesistauml kuin avomereltauml Viimeisin paljon huomiota saanut histo-riallinen hylky joka myoumls suojeltiin muinaismuistolain perusteella maumlaumlraumltyn suoja-alueen avulla vuonna 2018 on Porvoon Kalbaringdagrundin alueella oleva hollantilaisen Huis te Warmelo -sotalaivan vuonna 1715 haaksirikkoutunut hylky71 Kalbaringdagrundin matalikko on ollut vaarallinen merenkulkijoille ja sen ympaumlristoumlstauml tunnetaankin useita hylkyjauml Runsaasti hylkyjauml tunnetaan myoumls Porkkalanniemen ympaumlristoumlstauml jonka kohdalta on lyhin matka Tallinnaan Suomenlahden yli
Kymenlaakson rannikolle ovat tunnusomaisia savikkoiset jokilaaksot pitkaumlt niemet ja syvaumlt lahdet Saaristo ei ole yhtauml karikkoinen kuin Suomen lounais- ja laumlnsiosissa vaikka jaumlaumlkauden kuljettamat suuret siirtolohkareet kuuluvat maisemaan niin maan paumlaumlllauml kuin veden alla ympaumlri rannikkoa Pernajanlahden pohjoisin osa Gammelbyviken on valta-kunnallisesti arvokas maisema jota suojellaan myoumls luonnon puolesta
Kymenlaakso on historiallinen rajamaakunta jonka kulttuuriympaumlristoumlssauml naumlkyy monin paikoin alueen merkitys Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllisessauml rajankaumlynnissauml Kymenlaaksolle on leimallista sota- ja linnoitushistoria sekauml kalastukseen merenkulkuun saaristoasutukseen ja metsaumlteollisuushistoriaan liittyvauml kulttuuriperintouml72
Kymijoella oli kalarikkaiden lohikoskiensa vuoksi taumlrkeauml sija kaupankaumlynnissauml Rannikon kalastajakylaumlt ovat hyviauml esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml Itaumlisellauml Suomenlahdella Varhaishistoriallisella ajalla asutus keskittyi jokien varsille joissa sijaitsivat myoumls suurimmat satamapaikat Viipuri oli koko alueen keskus ja suurin kaupunki aina 1700-luvun puolivaumlliin saakka jolloin Haminan rajakaupungin sata-ma otti Viipurin aseman alueen kauppasatamana Haminan laumlhellauml sijaitsi jo keskiajalla taumlrkeauml kauppapaikka Loviisassa Pyhtaumlaumln Ahvenkosken historiallinen ympaumlristouml ulottuu ajallisesti rautakaudelta ja keskiajalta aina 1900-luvulle73
Nykyisen Kotkan alue oli Ruotsin ja Venaumljaumln taistelujen naumlyttaumlmoumlnauml 1700-luvun lopussa Alueella kaumlytiin kaksi meritaistelua (vuosina 1788 ja 1790) joista jaumllkimmaumlinen oli Itaumlmeren historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Sen jaumlljiltauml Kotkan edustalla on kansainvaumllisestikin ainutlaatuinen hylkyjen aarreaitta Taisteluiden jaumllkeen vuosina 1790ndash1809 Venaumljauml rakensi alueelle Ruotsinsalmen merilinnoituksen74 josta muodostui yksi tuon ajan suurimpia asutuskeskittymiauml Suomessa Useista erillaumlaumln olevista linnakkeista muodostunut merilinnoitus liittyi strategisesti Kymijoen haarassa sijaitsevaan maalinnoitus Kyminlinnaan
71 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122381 272201972 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma 81201973 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1163 272201974 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 2722019
60
Itaumlisen Suomenlahden saaristokylaumlt elinkeinot ja merenkulku ovat Kymenlaakson rannikolle ja saaristolle tunnusomaisia Haapasaaren saaristokylauml75 on rakennuskannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta ympaumlristoumlstauml Haapasaari on myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Myoumls Haminan Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaari ovat itaumliselle Suomenlahdelle ominaisia kalastusta ja luotsausta harjoittaneiden saaristolaisten ympaumlristoumljauml76 Virolahti on keskiaikainen jo 1300-luvulla tunnettu kauppapaikka jonka alueella toimi huomattavia laivanrakentajia 1500- ja 1600- luvuilla 1700-luvun lopusta laumlhtien Virolahden rannikon ja saariston kivi-louhimot lisaumlsivaumlt merkittaumlvaumlsti alueen taloudellista merkitystauml ja asukaslukua Graniitti-louhokset ovat valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristouml77
Kotkan teollisuusympaumlristoumlt on huomioitu valtakunnallisesti merkittaumlvinauml erityisesti Kymi-joen suistossa niihin liittyy myoumls tehtaiden tyoumlntekijoumliden asuinalueita esimerkiksi Tiutisen asuinalue78
75 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1160 272201976 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1164 272201977 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 272201978 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4461 2722019
Kuva Ilmakuva Fort Slavan linnoituksesta Ruotsinsalmella Kuvaaja Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254101
61
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohteita tunnetaan Kymenlaaksosta 120 ja niistauml suurin osa (92) on hylkyjauml tai hylyn osia Tunnetuin hylky on venaumllaumlinen vuonna 1790 taistelussa uponnut sotalaiva StNikolai Ruotsinsalmen meritaistelualueella Taistelun jaumlljiltauml tunnetaan useita muitakin hylkyjauml
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue
Varsinais-Suomen alueella Saaristomeri muodostaa omaleimaisen ympaumlristoumln alueen merelliselle kulttuuriperinnoumllle Saaristomeri on saarten taumlplittaumlmauml ja rajoittuu laumlnnessauml Ahvenanmaan saaristoon jonka kanssa se muodostaa selkeaumln kokonaisuuden Saarelta saarelle siirtyen paumlaumlsee Suomen mantereelta aina Ahvenanmaalle saakka Lisaumlksi oman leimansa merelliseen kulttuuriperintoumloumln muodostavat saariston eri vyoumlhykkeet sisaumlsaaristo vaumllisaaristo ja ulkosaaristo Alueella sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto Vesialueena-Saaristomeri on erittaumlin matala se on keskimaumlaumlrin vain 23 metriauml syvauml Tosin ulkosaaris-tosta loumlytyy myoumls yli 100 metrin syvyisiauml alueita
Saaristomeri on kansallismaisema joka ilmentaumlauml Suomen edustavampia luonnon- ja kulttuurin piirteitauml Kansallismaisemaan liittyy voimakas symboliarvo joka osin muodostuu juuri alueen erityisestauml merellisestauml kulttuurista Varsinais-Suomen alueella merelliseen kulttuuriperintoumloumln kytkeytyvaumlt tiiviisti myoumls valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet joista Saaristomeren kulttuurimaisemaan lukeutuvat Dragsfjaumlrd Nauvo ja Korppoo Naumliden lisaumlksi merellisiauml maise-mia ovat myoumls Airisto-Seilin kulttuurimaisema joka sisaumlltaumlauml Nauvon Paraisen ja Rymaumlttylaumln sekauml Ruissalo-Hirvensalon kulttuurimaisema ja Aurajokilaakson kansallis- ja kulttuurimaisema79
79 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 2722019
Kuva Nauvo Kuvaaja Riikka Alvik Museovirasto kuva AKMA20110846
62
Tutkija Tapani Tuovinen on kehittaumlnyt maantieteellistauml mallia siitauml miten evidenssi rauta-kauden ja keskiajan saariston elinkeinoista asutuksesta ja alueellisesta vuorovaikutuk-sesta suhteutuu luonnonmaantieteellisiin saaristovyoumlhykkeisiin Karivyoumlhykettauml ja osaa ulkosaaristosta vastaa mallissa kalastusvyoumlhyke joka on maankohoamisen takia siirtynyt avomerta kohti niin ettauml varhaiset kalastusvyoumlhykkeet ovat nyt sisempaumlnauml saaristossa Arkeologisia merkkejauml kalastusvyoumlhykkeen kaumlytoumlstauml ovat erilaiset kalastukseen liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset kuten tomtning-jaumlaumlnnoumlkset ja labyrintit Monitoimitalouden vyoumlhyke sisaumlltaumlauml ajatuksen ulko- ja sisaumlsaariston vaumlestoumlstauml joka hankki toimeentulonsa yhdistaumlmaumlllauml maatalouden kalastuksen hylkeenpyynnin linnustuksen sekauml kausiluontoiset kaukomat-kat kalastusvyoumlhykkeeseen Arkeologinen tunnusmerkki ovat rautakautiset hautarauniot Agraarivyoumlhykkeen alue kaumlsittaumlauml mannerrannikon ja mantereen edustalla olevat suuret saaret Vyoumlhykettauml luonnehtivat lannoitetut pellot karjatalous ja vuorovaikutus saariston kanssa Matalan intensiteetin takamaita (vedenjakajat sisaumlsaaristo ylaumljuoksut) on voinut olla niin monitoimitalouden vyoumlhykkeessauml kuin agraarivyoumlhykkeessauml80
Saaristomeren ja Selkaumlmeren merialueilla sijaitsee Suomen vanhimpia kulttuuriperinnoumln kohteita Tiiviit yhteydet Ruotsiin naumlkyvaumlt selkeaumlsti alueen muinaisjaumlaumlnnoumlksissauml Saarissa ja rannikolla sijaitsevat rautakautiset roumlykkioumlt kuvastavat muinaista paumlaumlllikkoumlyhteiskuntaa sekauml myoumls Suomen alueella vaikuttanutta idaumlnkaupan avautumista Pronssikautisia ja rautakautisia hautaroumlykkioumlitauml loumlytyy erityisesti saaristosta korkeilta paikoilta mutta ne eivaumlt ole saumlaumlnnoumlnmukaisesti korkeimmilla lakipaikoilla Hautapaikoiksi valittiin topogra-fisia erityispaikkoja joilta on ollut hyvauml naumlkyvyys ympaumlroumlivaumllle merialueelle vaumlylaumllle tai ulapalle Hautapaikka saattaa sijaita myoumls muinaisen lahden suulla tai pohjukassa siten ettauml paikalta on naumlhnyt lahteen tai lahdesta pois purjehtivat alukset Naumlkoumlalapaikan ei tarvinnut olla korkea81 Voimme vain arvailla sijoittelun funktiota mutta roumlykkioumlitauml on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty ympaumlristoumln kiintopisteinauml muun muassa purjehtiessa
Merellistauml kulttuuriperintoumlauml Saaristomerellauml edustavat valtakunnallisesti arvokkaisiin ra-kennettuihin kulttuuriympaumlristoumlihin lukeutuvat luotsi- ja majakkasaaret joihin lukeutuvat Bengtskaumlr Kemioumlnsaaressa Isokari Kustavissa Utouml Paraisilla ja Lyoumlkki Uudessakaupungissa RKY-listalle kuuluu myoumls ulkosaariston kylaumlasutus joka on leimallisesti juuri Saaristomeren kulttuurimaisemaan liittyvauml kokonaisuus kattaen alueita niin Paraisilla kuin Kemioumlnsaaressa Ulkosaariston kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merellisten elinkeinojen kalastuksen ja merenkulun synnyttaumlmaumlstauml saaristolaisasutuksesta Ominaista kylaumlasutukselle ovat pienialaiset niityt sekauml tiiviit taloryhmaumlt jotka sijaitsevat kallioiden suojissa Asutus keskittyy aina sataman ympaumlrille
80 Tuovinen 2011a 201681 Tuovinen 2000 s 22
63
Majakka- ja luotsisaaret kylaumlasutus sekauml saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt liittyvaumlt toisiinsa saumattomasti yhtenaumlisenauml kokonaisuutena Myoumls saarilla sijaitsevat kap-pelit koulut sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml linnoituslaitteet ja pronssikautiset hautaroumlykkioumlt luovat historiallista jatkumoa82 Veden alla eri-ikaumliset alusten hylyt luovat oman kerroksensa taumlhaumln kokonaisuuteen
82 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5188 2722019
Kuva Sattmarkin pronssikautisesta hautaroumlykkioumlstauml Paraisilta Kuvaaja Laura Tuomisalo 2019
64
Kaupunkien edustalla satamien kehittyminen 1700-luvulta eteenpaumlin ja toisaalta 1800-luvun huvilakulttuuri tuovat oman lisaumlnsauml merelliseen kulttuuriperintoumloumln Myoumls useat teollisuuden jaumlaumlnteet ovat taumlltauml ajalta Erityisesti kivi- ja kaivosteollisuus ovat jaumlttaumlneet jaumllkensauml moniin saariin Historiallisista laumlhteistauml tiedetaumlaumln alueella olleen vilkasta laivanrakennustoimintaa Talonpoikaisia varveja eli laivanrakennuspaikkoja on kuitenkin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml toistaiseksi vain yksi Taivassalon Laivaranta83
Selkaumlmeren etelaumlosassa Satakunnan alueella merialue on monimuotoinen ja vaihteleva Merellinen maisema muodostuu rikkonaisesta saaristosta kumpuilevista kallioalueista sekauml tasaisista jokiuomista Suuret joet kuten Kokemaumlenjoki ja myoumls Merikarvianjoki Kristiskerin-joki Eurajoki ja Sirppujoki (eli Maumlnnaumlistenjoki) laskevat Selkaumlmereen ja luovat sen edustalle suistoalueita joilla on taumlrkeitauml luonnonarvoja Satakunnan rannikkoseudulla valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on maumlaumlritelty Porin Yyteri sekauml Ahlainen84 Myoumls Satakunnan rannikkoseutu joka koostuu Rauman Eurajoen Luvian Ahlaisten ja Merikarvian saaristoista on kokonaisuudessaan arvokas kulttuuriympaumlristouml85
Satakunnan rannikon ja merialueiden valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt kulttuuriympaumlristoumlt liittyvaumlt kalastukseen sekauml luotsi- ja majakkatoimintaan Rannikolla sijaitsee myoumls useita valtakun-nallisesti merkittaumlviauml kylaumlympaumlristoumljauml ja viljelymaisemia jotka periytyvaumlt keskiajalta ja ovat maankohoamisen myoumltauml jaumlaumlneet kauas rannikosta Naumlistauml poiketen Trolssin kylauml Merikarvialla on merellinen kylaumlympaumlristouml joka asutettiin 1750-luvulla86 Lisaumlksi erityistauml satakuntalaista merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat olemassa olevat (Porin Reposaaren Pihlavan ja Isonsannan) houmlyrysahat ja jo haumlvinneet (esimerkiksi Eurajoen Kaunissaaren ja Merikarvian Haminaholman) houmlyrysahat yhdyskuntineen Houmlyrysahoihin liittyneen Kokemaumlenjoen uiton jaumlljellauml olevat ra-kenteet ja rakennukset liittyvaumlt myoumls taumlhaumln kokonaisuuteen87
Luvian ulko- ja sisaumlsaaristossa on saumlilynyt valtakunnallisesti arvokasta 1700-luvulta periytyvaumlauml kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa jossa kalastustilojen ja -torppien joukossa on myoumls myoumlhempaumlauml huvila-asutusta88 Kalastajatilat sijaitsevat omilla saarillaan ja eroavat selkeaumlsti myoumlhemmaumlstauml rakentamisesta Merikarvian Kaddin kalastusmajat ovat ulkomeri-kalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa89 Kalastuksen lisaumlksi rannikolla ja saaristossa rakennettiin laivoja Esimerkiksi Merikarvian Koumloumlrtilaumln kylauml on yksi Satakunnan sahatoiminnalla laivanrakennuksella ja purjehduksella vaurastuneista rantakylistauml90
Selkaumlmeren etelaumlosassa sijaitsee useita majakkayhteisoumljauml luotsiasemia sekauml muita me-renkulusta muistuttavia ympaumlristoumljauml
83 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011745 63201984 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 272201985 Uusi-Seppauml 2012 s 12886 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1986 272201987 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan museo 209201888 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4124 272201989 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4035 272201990 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1985 2722019
65
Satakunnan rannikkoseudulla sijaitsee useita kulttuurimaisemia sekauml arvokkaita raken-nettuja ympaumlristoumljauml jotka kuvastavat erityisesti 1800-luvulla voimakkaasti kasvanutta sahatoimintaa sekauml toisaalta huvilayhdyskuntien kasvua Esimerkiksi Pihlavan saha ja asuinalueet91 kuvastavat Satakunnan merellistauml teollista kulttuuriperintoumlauml Ensimmaumliset houmlyrysahat rakennettiin aina meren tai vesistoumln rantaan josta saatiin vesivoimaa sahan pyoumlrittaumlmiseen ja josta sahatavara voitiin lastata suoraan aluksiin Saha- ja asuinalueiden laumlhellauml sijaitsee Pihlavan huvila-alue92
Merkittaumlvauml rakennettu teollisuusympaumlristouml sijaitsee Reposaaressa jolla on eritoten sata-matoimintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri valtakunnallinen ja paikallinen merkitys93 Reposaaren laumlhellauml on niin ikaumlaumln merkittaumlvauml Maumlntyluodon luotsi- ja sata-maympaumlristouml94
Saaristo oli erityisesti merellisten elinkeinojen aarreaitta Kalastukseen linnustukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml on edelleen naumlhtaumlvissauml Selkaumlmeren ulkoluodoilla joilla sijaitsee kivirivejauml ja muita kivisiauml rakenteita jaumlaumlnnoumlksinauml kalastajien tilapaumlisistauml asumuk-sista ja verkonkuivaustelineistauml Saarilla sijaitsee myoumls vanhojen merimerkkien perustuksia ja jaumlaumlnteitauml sekauml puolustusvarustuksia etenkin maailmansotien ajalta95
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue
Matala rannikko rannan edustalla oleva laaja saaristo ja rantalinja joka on maanko-hoamisen (laumlhes metri sadassa vuodessa) kautta jatkuvassa liikkeessauml ja muutoksessa ovat Pohjanlahden rannikolla ominaisia merelliseen kulttuuriympaumlristoumloumln vaikuttavia ympaumlristoumltekijoumlitauml Merellistauml perintoumlauml loumlytyy niin maakunnan korkeimmilta alueilta kuin merenpohjastakin Veneen jaumlaumlnnoumlksiauml on loumlydetty suoalueilta korkealta merenpinnan ylaumlpuolelta Vanhimmat vaumlylaumlt ja satamapaikat ovat nykyisin kuivalla maalla kaukana merestauml96
Merenkurkun maailmanperintoumlalue on merkittaumlvauml ympaumlristouml niin luonnon- kuin kulttuuri-perinnoumlnkin kannalta Alueella naumlkyy ihmisen ja luonnon voimien vuoropuhelu Maanko-hoaminen on vaikuttanut jokapaumlivaumliseen elaumlmaumlaumln kun rannat ovat vaumlhitellen muuttuneet pelloiksi uusia venevaumlyliauml on jouduttu etsimaumlaumln ja satamia siirtaumlmaumlaumln97 Maailmanperin-toumlalueeseen sisaumlltyy valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Bjoumlrkoumlby eheaumlnauml saumlilynyt rannikkoseudun saaristokylauml Tyypilliseen Merenkurkun maisemaan kuuluvat paumlaumltemoree-nivyoumlhykkeet luotojen jonot mataloituneet lahdet ja salmet
91 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=350 272201992 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5180 272201993 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497 13201994 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2928 13201995 Uusi-Seppauml 2012 s 15896 Pohjanmaan merellinen perintouml s 6 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 129201897 Hietikko-Hautala 2010 s 120
66
Laajempia merellisen kulttuuriperinnoumln alueita ovat muun muassa Maalahden Roumlnnskauml-ren Mustasaaren Raippaluoto-Bjoumlrkoumlby-Valassaaret98 Raippaluodonkylauml- ja kalasatama Bjoumlrkoumln kylaumlmaisema sekauml Voumlyrin Mikkelinsaaret Mikkelinsaarilta tunnetaan runsaasti muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml jotka liittyvaumlt pyyntiin
Pohjanlahden matala kivikkoinen ja karikkoinen rannikko oli merenkululle haastavaa Merenkulun turvaamiseen tarvittiin majakoita merimerkkejauml ja luotseja Luotsi- ja majak-kalaitoksen historiaan liittyvaumlauml perintoumlauml onkin Pohjanlahden rannikolla runsaasti Suurista merimajakoista vanhin on Norrskaumlrin majakka jota alettiin rakentaa 1846 Norrskaumlrillauml on myoumls majakkayhteisoumln rakennuksia Muita Merenkurkun majakoita ovat Valassaaren majakka Ritgrungin tunnusmajakka Roumlnnskaumlrin tunnusmajakka ja Stroumlmmingsbaringdanin majakka99 Kristiinankaupungissa on Yttergrundin majakka Kaskisissa Saumllgrundin majakka Uudessakaarlepyyssauml Stubben100 ja Kokkolassa Tankar101 Naumliden lisaumlksi on valottomia pookeja pienempiauml kalastusloistoja ja nuorempia pohjamajakoita Saarille rakennettuihin majakoihin liittyvaumlt majakanvartijoiden asuintalojen ja piharakennusten kokonaisuudet Useilla majakkasaarilla on myoumls luotsitoimintaan liittyneitauml rakennuksia kuten Kaskisten Saumllgrundissa102 ja Pietarsaaren Maumlsskaumlrissauml103
98 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 13201999 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 132019100 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3960 132019101 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2922 132019102 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4733 132019103 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2923 132019
Kuva Tankarin majakkasaari Kokkolassa Kuvaaja Riikka Alvik 2016 Museovirasto kuva KY1331
67
Kalastus ja hylkeenpyynti olivat Pohjanlahden taumlrkeitauml merellisiauml elinkeinoja Ulkosaaris-tossa on kalastajayhdyskuntia eli kalastajamoumlkkien keskittymiauml suojaisissa satamapai-koissa Naumlitauml ovat Koberget Korsnaumlsissauml Storsanden ja Storskaumlr Maalahdessa Norrskaumlr Mustasaaressa Stubben Uudessakaarlepyyssauml Oumluran Luodossa104 ja Tankar Kokkolassa Ikivanhasta hylkeenpyyntiperinteestauml ovat osoituksena lukuisat muinaisjaumlaumlnnoumlkset saa-rissa Pyyntiin liittyy myoumls suullista perinnettauml
Pohjanmaa oli puurunkoisten purjelaivojen aikakaudella vuosisatojen ajan tunnettu kor-keatasoisesta laivanrakennustaidosta Jo 1500-luvulla alusten rakentaminen oli taumlrkeauml tulolaumlhde ja pysyi sellaisena houmlyrylaivojen ja metallirunkoisten laivojen 1800-luvun lopulla alkaneeseen valtakauteen asti105 Useiden satojen vuosien ajan eri puolilla Pohjanmaata oli lukemattomia alusten rakennuspaikkoja Toiminnan perustana olivat puutavaran saanti meren laumlheisyys ja taitavat kirvesmiehet Kruunun laivaveistaumlmoumlitauml perustettiin 1600-luvulla Pedersoumlreen Kruunupyyhyn ja Kokkolaan Satoja miehiauml tyoumlllistaumlnyt amiraliteetin laiva-veistaumlmouml perustettiin 1670- luvulla Kruunupyyhyn Jouxholmenille106 Nyt taumlmauml veistaumlmouml on jaumlaumlnyt kuivalle maalle kauas rannikosta
Pohjanlahden rannikolta tunnetaan noin 230 vedenalaiskohdetta joista suurin osa (172) on eri-ikaumlisiauml laivanhylkyjauml ja hylyn osia Laivanhylyistauml 74 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Monet hylyt ovat pahoin hajonneet ja niiden osia on levinnyt laajalle alueella matalilla rannoilla jaumlaumlt ja merenkaumlynti murskaavat hylkyjauml Pohjanmaan eniten tutkittuja vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat venaumllaumlisten 1714 te-kemaumlaumln Pohjanlahden ryoumlstoumlretkeen liittyvaumlt haaksirikkopaikat (Ryssberget Voumlyrillauml sekauml Truthaumlllan Svathaumlllan ja Finnviken Naumlrpioumlssauml) sekauml 1800-luvun puolivaumllissauml haaksirikkou-tunut kauppalaiva Sofia Marian hylky Oulun edustalla
104 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4586 132019105 Toivanen httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm 2722019106 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001 s 17-18
68
Kuva Sofia Marian hylyn tutkimukset Oulun edustalla vuonna 1984 Kuva JOKA Museo-virasto kuva JOKAKAL3B19770
69
Taumlssauml osassa kuvataan yleistasolla merellisen kulttuuriperinnoumln keskeisiauml teemoja joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta) Mikaumlli teemasta on kaumlytettaumlvissauml riittaumlvaumlsti digitaalista dataa esitetaumlaumln myoumls merialue-suunnittelualuekohtaiset kuvaukset ja kartat
31 Liikenne
Historialliset merivaumlylaumlt
Viikinkien idaumlntie kulki Ruotsin saariston kautta pitkin Suomen etelaumlrannikkoa Suomenlahden pohjukkaan ja sieltauml edelleen Venaumljaumln jokia pitkin itaumlaumln ja etelaumlaumln Alukset purjehtivat myoumls Suomen Ruotsin ja Tallinnan sekauml Itaumlmeren etelaumlosien vaumllillauml Vanhin Suomen rannikkoon liittyvauml purjehdusreitin kuvaus on saumlilynyt niin sanotussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta Siinauml kuvattu reitti on kuitenkin todennaumlkoumlisesti paljon vanhempi ja kulkee Tanskan salmista Ruotsin ja Suomen rannikkoja pitkin Tallinnaan108
107 Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml 2011108 Tarkiainen 2010 s 123
3 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN KESKEISIAuml TEEMOJA
bull historialliset merivaumlylaumltbull veneenvetotaipaleet ja-paikatbull kanavatbull hylytbull laivaloukutbull laivojen hautausmaatbull perinnealuksetbull majakatbull satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikatbull painolastipaikatbull kalliohakkaukset ja kivikompassitbull laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Liikenteen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
Historiallinen merivaumlylauml merellauml kulkijoiden tai paikallisten asukkaiden merkitsemauml tai tuntema kulkureitti vesialueella107
70
Kuvauksessa mainittuja Suomen rannikon satama- ja asuinpaikkoja Saaristomerellauml ja Suomenlahdella ovat Aspouml Jurmo Hiittinen Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala Seuraavat reittiselostukset ovat 1500-luvun puolivaumllistauml109
Kartta-aineistoa ja vaumlylaumlkartoituksia alkoi ilmestyauml vasta systemaattisen kartoituksen myoumltauml 1700-luvulta laumlhtien Siihen asti ldquokartatrdquo olivat edellauml kuvatun kaltaisia matka-etappien kuvauksia tai yleisluontoisia atlaksia joissa maantieteelliset yksityiskohdat esitettiin hyvin suurpiirteisesti Kartoitusta alettiin tehdauml valtakunnan hallinnon jaumlrjestaumlmistauml varten ja merialueilla erityisesti sota- alusten liikkumisen varmistamiseksi Tietoa merivaumlylistauml keraumlttiin viranomaisten suorittaman kartoituksen ja syvyysmittausten lisaumlksi paikallisilta luotseiltaVaumlylien sijoittumiseen vaikutti kuitenkin eniten laivanrakennustekniikan edistyminen laivojen koon suureneminen sekauml purjepinta-alan kasvaminen ja takilan kehittyminen jolloin myoumls avomerellauml purjehdus tuli mahdolliseksi Vanhat rautakautiset ja keskiaikaiset vaumlylaumlt olivat siis (ja ovat edelleen) kaumlytoumlssauml mutta niiden lisaumlksi tuli uusia syvaumlvaumlyliauml
Moniin vanhoihin merivaumlyliin liittyi kapeiden maakannasten ylityspaikkoja Tarkoituksena oli lyhentaumlauml kuljetun reitin pituutta tai valikoida suojaisampi kulkureitti Maakannaksen yli vene kannettiin tai vedettiin esimerkiksi teloja kaumlyttaumlmaumlllauml Vanhat maakannasten yli johtavat veneenvetotaipaleet voivat erottua edelleen maastossa urana ja niihin voi liittyauml myoumls veneen vetaumlmistauml helpottavia rakenteita110
Rannikolla paikannimet saattavat viitata taumlllaisiin veneenvetotaipaleisiin Erityisesti ruot-sinkielisellauml rannikolla -drag ja -draget -nimet sekauml -ed ja -edet -nimet ovat perinteisiauml vetotaival-nimiauml ja suomessa taas taipal- ja taivale-paikannimet Vetotaipaleet ovat erityi-sesti rautakaudelle sekauml varhaiskeskiajalle ajoittuva muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppi ja niiden merkitys on monimuotoisempi kuin vain yksinkertainen siirtymaumltaival vesistoumlstauml toiseen Vetotaipaleet ovat olleet todennaumlkoumlisesti myoumls kohtaamis- ja kauppapaikkoja ja niiden hallussapitoon liittyi poliittisia ja puolustukseen liittyviauml naumlkoumlkohtia Veneenvetotaipaleita sijaitsee myoumls sisaumlmaassa Suomessa jo keskiajalla tunnettu erittaumlin taumlrkeauml vetotaival kulki Vienanmereltauml Oulujaumlrven kautta Peraumlmeren rannikon kauppapaikoille111
109 Haggreacuten et al 2015 s 502110 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019111 Westerdahl 2006 s 20ndash21112 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas veneenvetopaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikkas[]=ve-neenvetopaikka 2722019
Veneenvetotaipaleet ja-paikat sekauml kanavat
Veneenvetotaival kapea maakannas jonka yli vene on vedetty tai kannettu merimatkan lyhentaumlmiseksi
Veneenvetopaikka rantaan veneelle kivistauml raivattu paikka eli rantau-tumispaikka joka helpotti sekauml veneen saumlilyttaumlmistauml ettauml lastaamista ja purkamista112
71
Veneenvetopaikat ovat erityisesti kevyiden ja pienempien alusten nimensauml mukaisesti veneiden saumlilyttaumlmiseen liittyviauml paikkoja Niitauml loumlytyy yleisesti Suomen saaristoista ky-laumlnpaikkojen sekauml kausittaisten pyyntipaikkojen ja tomtningien yhteydestauml Korppoossa paikkoja kutsutaan nimellauml oppdraumltta Houtskarissa uppdraumlkta113 Myoumlhempi maanko-hoaminen ja saariston asuttaminen on usein tuhonnut veneenvetopaikkoja Veneenve-topaikkoja on saumlilynyt saarilla ja erityisesti Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml jossa ne ovat nuorempia kuin Saaristomerellauml
Keinotekoisia kanavia alettiin rakentaa kun alusten koko ja tehokkaampien kuljetusten tarve kasvoivat Suomessa kanavia on rakennettu paumlaumlasiassa sisaumlvesille etenkin Vuoksen Saimaan Kymijoen ja Kokemaumlen vesistoumlalueille Suomen vanhin kanava loumlytyy kuitenkin rannikolta Kyseessauml on keskiaikainen ilmeisesti Raaseporin linnan rakentamiseen liittyvauml Grabben kanava nykyisen Raaseporin kaupungin alueella Rannikkoalueen kanaviin kuuluu myoumls Stroumlmman kanava Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla115
113 Tuovinen 2000 s 14114 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019115 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019
Kuva Kirkkonummi Lillkanskogdraget Naumlkymaumlauml vetouran itaumlpaumlaumlstauml kohti Lillkanskogvik-enia Kuvattu laumlnnestauml Kuvaaja Vesa Laulumaa 2010 Museovirasto kuva AKDG20702
Kanava vesiliikennettauml tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma114
72
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Suomenlahti
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan Suomenlahden alueella on viisi muinaisjaumlaumlnnoumlstauml jotka on luokiteltu veneenvetopaikaksi Naumlistauml kaksi on Kirkkonummelta ja kolme RaaseporissaKirkkonummen kohde sekauml yksi Raaseporin kohteista ovat veneenvetotaipaleita jotka kaikki sijaitsevat nykyaumlaumln maalla ja ovat osin myoumls jaumlaumlneet myoumlhemmaumln rakentamisen alle
Raaseporissa sijaitsevat veneenvetopaikat muinaisrantaan raivatut satamapaikat Mus-tionkosken veneenvetopaikka ja Framnaumls S ovat esimerkkejauml vanhemmista kulkuvaumlylistauml jotka nekin ovat maankohoamisen myoumltauml jo kuroutuneet umpeen
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomerellauml on saumlilynyt myoumls vanhempia veneenvetopaikkoja Kemioumlnsaaren ulkosaa-ristossa Houmlga Buskaumlr -saaren pohjoisrannalla on raivattu paikkoja veneille 1700ndash1800-lu-vuilla116 Paraisilla veneenvetopaikkoja on kartoitettu useita esimerkiksi Alskaumlrin saaressa 1300ndash1500-luvuille ajoittuvia117 Bjoumlrkoumlssauml 1600ndash1700-luvuille ajoittuvia118 Jurmon saarella 1400ndash1500-luvuille ajoittuvia119 ja Pattskaumlrillauml 1800-luvulle ajoittuvia paikkoja120 Muinais-jaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne yhtaumlaumln veneenvetopaikkaa tai -taipaletta Satakunnan vesiltauml eikauml myoumlskaumlaumln veneenvetotaipaleita Saaristomereltauml Taumlmauml kuitenkin tarkoittaa vain sitauml ettei naumlitauml paikkoja ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin
116 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011311 2722019117 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011229 2722019118 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011402 2722019119 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011202 wwwkyppifitoaspxid=1121000011200 2722019120 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011261 2722019 Tuovinen 2000 s 31ndash32
Kuva Stroumlmman vanha kanava ja tyoumlntoumlsilta Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museo-virasto kuva KY1031
73
Stroumlmman kanava sijaitsee Kemioumlnsaaren ja mantereen vaumllissauml ja taumltauml vesireittiauml on hyoumldynnetty jo satoja vuosia saariston kalastajien kaumlydessauml kauppaa sisaumlmaan kylien ja kaupunkien kanssa Kapeikosta muodostui ylityspaikka myoumls maitse kulkeville Liiken-nemaumlaumlrien ja alusten kasvaessa kapea salmi alkoi kaumlydauml ahtaaksi ja kanava avattiin liikenteelle vuoden 1845 kesaumlllauml 1900-luvun alun jaumllkeen laivaliikenne pikkuhiljaa vaumlheni kehittyvaumln maantieliikenteen takia Liikenteen vaumlhentymisestauml huolimatta uusi kanava rakennettiin vuonna 1967 Samaan aikaan myoumls maantielinjausta muutettiin ja vanha kanava jaumli kaumlytoumlstauml pois kokonaan 1968121
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjois-Suomessa sijaitsee suuri maumlaumlrauml veneenvetotaipaleita sekauml tervaveneiden vetoteitauml eli moumlljiauml jotka ovat erityisesti sisaumlmaan jaumlrvien ja suurten jokien rantoja pitkin liikkumista helpottaneita rakenteita Esimerkiksi tunnettu esihistoriallinen vetotaipale kulki Vienanme-reltauml Oulujaumlrveauml ja -jokea myoumlten Peraumlmeren kauppasatamiin ja sieltauml Ruotsiin
Veneenvetopaikkoja tunnetaan erityisesti Pohjanlahdelta Peraumlmerelle ulottuvasta saaris-tosta jossa ne liittyvaumlt kausittaisten kalastus- ja linnustus- sekauml hylkeenpyynnin paikkoi-hin Rannikolla varhaisemmat veneenvetopaikat ovat nousseet maankohoamisen myoumltauml kauemmaksi rannikolta Merenkurkussa Mustasaaressa Bodvattnetin rannoilla on useita vetopaikkoja122 kuten myoumls ulkosaariston Vaumlstra Norrskaumlrissauml123 Peraumlmeren veneenveto-paikat sijaitsevat ulkosaaristossa esimerkiksi Selkauml-Sarvessa sekauml Pensaskarissa vanhojen kalastustukikohtien ympaumlristoumlissauml124
121 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4152 2722019122 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000018612 2722019123 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008739 wwwkyppifitoaspxid=1121000008741 2722019124 Maumlkivuoti 1994
74
Kuva Veneenvetouria Vaumlstra Norrskaumlrillauml Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2007 Museovirasto kuva AKDG8242
75
Hylyt
Suomen vanhimmat tunnetut laivanhylyt kuten Paraisten Egelskaumlrin Porvoon Svartsaringn sekauml Virolahden Lapurin hylyt ovat keskiaikaisia usein yhdellauml mastolla varustettujen alusten jaumlaumlnnoumlksiauml Keskiajalla kauppamerenkulku kasvoi voimakkaasti ja 1400-luvun lopulla tehdyt loumlytoumlretket muun muassa Amerikan mantereelle muuttivat maailmankuvaa Purjealuksilla ylitettiin valtameriauml ja uudet eksoottiset tuotteet levisivaumlt Amerikasta ja Aasiasta Eurooppaan Suomen ja pohjoisen Itaumlmeren kannalta yksi kauppamerenkulun merkittaumlvimmistauml kasvutekijoumlistauml oli Pietarin perustaminen vuonna 1703 Hollanti ja Iso-Bri-tannia halusivat paumlaumlstauml kaumlsiksi Venaumljaumln ja itaumlisen Euroopan mittaviin luonnonvaroihin ja vientiartikkeleihin kuten tervaan hamppuun purjekankaaseen ja turkiksiin Taumlmauml naumlkyy vaumlistaumlmaumlttauml myoumls hylkyjen maumlaumlraumlssauml 1700-luvun jaumllkimmaumliseltauml puoliskolta tunnetaan jo useita erittaumlin hyvin saumlilyneitauml hylkyjauml joihin sisaumlltyy myoumls laivan irtaimisto ja lastitavaraa 1800-luvulla masto ja purjeet vaihtuivat houmlyrykoneeseen jonka kaumlyttoumloumlnotto edisti myoumls raudan kaumlyttoumlauml rakennusmateriaalina Houmlyrykoneen kaumlyttoumlvoiman syrjaumlytti dieselmoottori 1900-luvun kuluessa126
125 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019126 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
Kuva Joskaumlr 1 hylyn kylkirakenteita Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2014 kuva AKMA3000044
Hylky uponnut tai muutoin hylaumltty vesikulkuneuvo tai sen osa esineistoumlineen125
76
Eri-ikaumlisiauml tunnettuja ja vielauml tuntemattomia hylkyjauml127 on Suomen merialueilla ja sisaumlve-sillauml arviolta tuhansia Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty noin 1640 hylkyauml joista noin 690 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi Eniten laivanhylkyjauml loumlytyy Etelauml- ja Laumlnsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltauml alueilta vilkkaasti liikennoumlityjen vanhojen meriteiden kauppareittien ja satamien tuntumasta sekauml meritaistelupaikoilta Tunnettujen hylkyjen painottuminen Etelauml-Suomeen johtuu osittain nykyisestauml tutkimustilanteesta Pohjois-Suomessa merialueita on inventoitu huomattavasti vaumlhemmaumln
127 Taumlssauml tilannekuvauksessa mainitaan nimeltauml useita mielenkiintoisiksi maumlaumlriteltyjauml hylkykohteita Hyl-kyjen nimitys on sama kuin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml joten halutessa on mahdollisuus etsiauml nimellauml lisaumltietoa hylystauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml sivustolta wwwkyppifi
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) vaumlhintaumlaumln 65 hylyistauml on puualusten hylkyjauml
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan 1628 hylkyauml 63 hylyistauml on historiallisen ajan hylkyjauml
Hylkyjen materiaali
566 kpl36
9 kpl0
12 kpl 1
986 kpl63
Historiallinen
Moderni
Keskiaikainen
AjoittamatonEi maumlaumlritelty
Hylyt (puu)
Hylyt (metalli)
Ei maumlaumlritelty1053 kpl65
407 kpl25
168 kpl10
Hylkyjen ajoitus
77
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan noin 2100 vedenalaista kohdetta joista 63 on historiallisten alusten hylkyjauml Kartta esittaumlauml vedenalaisten kohteiden hot spot -alueet Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
78
Laivaloukut
Merellauml liikkumisen kannalta nykyaumlaumlnkin haasteelliset saumlaumlolosuhteille alttiit tuuliset ja karikkoiset vedet ovat koituneet monien alusten kohtaloksi jo vuosisatojen ajan Naumliltauml alueilta voi loumlytyauml useita eri-ikaumlisiauml hylkyjauml Hyviauml esimerkkejauml laivaloukuista ovat Raa-seporin Jussaroumln alue sekauml Lahian matalikko Kemin aluevesillauml129 Suomessa on vasta aloitettu laivaloukkujen kartoittaminen
128 Delgado 1997 377129 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 792018
Laivaloukku merialue jolla kulttuuriset ja maantieteelliset riskit haaksirikolle ovat korkeammat kuin alueen ympaumlristoumlssauml128
Kuva Jussaroumln Sundharu ja laumlntisiauml Gaddarnan saaria Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Mu-seovirasto kuva AKMA20180312
79
Kartta Laivaloukut merkittaumlvaumlt hylyt sekauml hylyt joilla on muinaismuistolain mukainen suoja-alue
80
Laivojen hautausmaa
Huonokuntoisten alusten hylkaumlaumlmisestauml syntyneitauml laivojen hautausmaita tunnetaan eri-tyisesti vanhojen satamapaikkojen ympaumlristoumlstauml Taumlllaisista hylyistauml on usein pelastettu kaikki irtain omaisuus sekauml toisinaan myoumls kokonaisia rakenneosia Hylkyjauml tai niiden osia on voitu myoumls uusiokaumlyttaumlauml esimerkiksi uusien laivojen laitureiden ja aallonmurtajien rakennusmateriaalina130
Suomessa ei ole systemaattisesti kartoitettu laivojen hautausmaita mutta niitauml voidaan olettaa loumlytyvaumln monin paikoin eri puolilta rannikkoa ja saaristoa Esimerkiksi Tammisaa-ressa 1500-luvulta 1800-luvulle asti kaumlytoumlssauml olleen satamalahden laumlheltauml on paikannet-tu useita toisiaan laumlhellauml olevia hylyn jaumlaumlnnoumlksiauml (niin sanottu Laumlnsivallin hylkyalue)131 Satakunnasta hautausmaa-paikkana tunnetaan Merikarvian Jukolanniemi132 ja Porista Reposaaren Tukkiviiki
130 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019131 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122627 2722019132 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Laivojen hautausmaa alue jolle on hylaumltty tarkoituksellisesti vanhoja aluksia
Kuva Monet hylyt sijaitsevat rannoilla matalassa vedessauml kuten Luodon Stockoumlnin ran-nassa oleva hylky Kyseessauml voi olla tarkoituksellisesti hylaumltyn huonokuntoisen aluksen hylky Kuvaaja Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto kuva AKMA2016031
81
Hylyt Suomenlahti
Suurin osa Suomen tunnetuista hylyistauml sijaitsee Suomenlahden suunnittelualueella Alueella sijaitsee kaksi hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinaismuistolain mukainen suo-ja-alue jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyauml ilman Museoviraston lupaa Naumlmauml hylyt ovat venaumllaumlinen 1700-luvun lopun sotalaiva StNikolai Kotkassa sekauml hollantilainen 1700-luvun alun sotalaiva Huis te Warmelo Porvoossa Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Suomenlahdella on useita Itaumlmerenmaiden niin sanotussa Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Naumlmauml ovat Kotkassa sijaitsevat StNikolain hylky ja Ruotsinsalmen meritaistelualue sekauml Lapurin hylky Virolahdella Loviisassa Fortunan hylky ja Tiiskerin tykkihylky Haminassa sijaitsee Puna-partojen hylky Helsingissauml Kronprins Gustav Adolfin hylky ja Haminansalmen puolustus-varustukset Hangossa sijaitsevat Mulanin hylky Kaapelihylky ja Russaroumln luoteispuolen hylky Raaseporissa ovat Esselholmin hylky ja Jussarouml II -hylky Porvoon ulkovesillauml Huis de Warmelo ja Kirkkonummella Sandviken -hylky
Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella sijaitsee 722 alusten hylkyauml Kiinteitauml muinais-jaumlaumlnnoumlksiauml naumlistauml on 332 Uusimaa erottuu selkeaumlsti kohteiden lukumaumlaumlraumlssauml ja myoumls kiinteiden muinaisjaumlaumlnnoumlsten lukumaumlaumlraumlssauml niitauml on huomattavasti enemmaumln kuin Ky-menlaaksossa Osin erot selittyvaumlt tutkimustilanteella sekauml vesirakennushankkeilla jotka painottuvat Uudenmaan alueelle ja jotka ovat edellyttaumlneet meriarkeologisia inventointeja Suomenlahden hylyistauml puurunkoisia on 502 ja metallirunkoisia 63 Ruuhia tunnetaan 44
Kuva Houmlgskaumlrin hylky Hangossa Kuvaaja Eveliina Salo Museovirasto kuva AKMA20120416
82
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
Suomenlahden suunnittelualueen hylyille ei voi nimetauml mitaumlaumln erityistauml ominaispiirrettauml vaan joukossa on alusten hylkyjauml 1500-luvulta toiseen maailmansotaan saakka niin kaup-pa- kuin sota-aluksia sekauml huvialuksia proomuja ja talonpoikaisaluksia ja niin edelleen Hylkyjen moninaisuus on seurausta alueen keskeisestauml asemasta vaumlylaumlnauml ja kulkureittinauml halki aikojen
83
Hylyt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomeren alueella sijaitsee kolme hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinais-muistolain mukainen suoja-alue sukeltamis- ja ankkurointirajoituksineen Naumlmauml Paraisilla sijaitsevat hylyt ovat Vrouw Maria ja St Mikael 1700-luvulta sekauml Graringharunan hylky 1500-luvulta Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Saaristomereltauml tunnetaan myoumls keskiaikaisia hylkykohteita jotka ovat erittaumlin harvinaisia koko Itaumlmeren laajuisesti Saaristomerellauml sijaitsee kansainvaumllisessauml Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml joista keskiaikaisia ovat Egelskaumlrin ja Vidskaumlrin hylyt Muut ovat St Mikael Vrouw Maria Graring-harunan hylky Ladoga Keulakuvahylky Skeppsbaringdarnan hylky Metskaumlrin hylky ja Alfred
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 264 alusten hylkyauml joista valtaosa sijaitsee Parai-silla ja Kemioumlnsaaressa Naumlmauml kunnat ovatkin kautta aikojen kaumlytoumlssauml olleiden taumlrkeiden purjehdusreittien ja yhteyksien varrella joten alusten hylkyjen suuri maumlaumlrauml ei ole yllaumlttaumlvauml Valtaosa niistauml 179 on puisten alusten hylkyjauml ja 32 metallisten alusten hylkyjauml ruuhia on 9 Kaikkien tunnettujen hylkyjen runkomateriaalista ei ole tietoa Tunnetuista hylyistauml 141 on suojeltuja kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Suurinta osaa kohteista ei ole tutkittu joten paumlaumltelmien tekeminen ajallisesta jakautumisesta ei ole mahdollista taumlllauml hetkellauml Suurin osa kohteista (148) on ajoitettu historialliseen aikaan eikauml rekisteriin ole merkitty yhtaumlaumln esihistoriallista kohdetta
Kuva Keulakuvahylky Kuvaaja Stig Gustavsson Suomen sukelluskuvaus Oy 2017
84
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
85
Selkaumlmeren etelaumlosasta Satakunnan alueelta tunnetaan sata vedenalaisloumlytoumlauml joista laumlhes kaikki (90) ovat eri ikaumlisiauml hylkyjauml ja hylyn osia Muut tunnetut kohteet ovat loumlytoumlpaikkoja ja niin sanottuja kulkuvaumlyliauml jotka liittyvaumlt tavalla tai toisella merenkulkuun
Selkaumlmeren etelaumlosassa on kymmeniauml kauppalaivojen hylkyjauml jotka liittyvaumlt ensimmaumlisen maailmansodan tapahtumiin Sodan alettua elokuussa 1914 Suomenlahti miinoitettiin nopeasti saksalaisten ja venaumllaumlisten halutessa rajoittaa toistensa laivastojen liikkumista ja tavarankuljetusta Miinoittaminen vaikeutti merenkulkua Suomenlahdella joten laivalii-kennettauml keskitettiin kulkemaan Pohjanlahdella ennen muuta Porin ja Rauman satamiin Satamista joista oli yhteys rataverkkoon pidettiin kuljetuksia yllauml Ruotsiin Saksalaiset paumlaumlttivaumlt pysaumlyttaumlauml Suomen ja Ruotsin vaumllisen meriliikenteen Miinojen ja torpedoinnin seurauksena aluksia joutui hylyiksi ja ihmishenkiauml menetettiin Esimerkiksi 6121914 upposi saman vuorokauden aikana kolme ruotsalaista laivaa ajettuaan saksalaisten laskemaan miinoitteeseen133
Toinen Satakunnan vedenalaiseen perintoumloumln kuuluva ominaispiirre ovat 1800-luvulla kasvaneeseen sahatoimintaan liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset Esimerkiksi Porin Reposaaren pohjois-puolisessa Tukkiviikindashlahdessa on lukuisia proomuja joita kaumlytettiin sahatavaran kuljetuk-sissa ja jotka hylaumlttiin kaumlytoumln jaumllkeen matalaan lahteen Myoumls itse vesisahoista saattaa todennaumlkoumlisesti olla jaumlaumlnnoumlksiauml veden alla
Suurten purjelaivojen aikakausi on jaumlttaumlnyt kenties tunnusomaisimman jaumllkensa Selkaumlmeren etelaumlosaan sillauml monet alueelta tunnetut hylyt ovat kauppalaivojen jaumlaumlnteitauml Naumlitauml ovat esimerkiksi Merikarvian Hamskerin ympaumlrillauml olevat hylyt sekauml Porin Reposaaren edustalla makaavat useat hylyt Maumlntyluodossa Kallon satamassa on sataman laajennustoumliden yhteydessauml vuonna 2011 arkeologisin kaivauksin tutkittu kauppalaiva ruotsalainen priki Carl Se oli puutavaralastissa kun se myrskyssauml irtosi ankkurista ja upposi Kallonlahteen aivan 1800-luvun luotsiaseman viereen
133 Uusi-Seppauml 2012 s 159
Kuva Kallonlahden hylky Maumlntyluodossa Kuvaaja Riikka Tevali 2001 Museovirasto kuva AKMA2011078
86
Sahatoiminta ja puutavaraa kuljettaneet alukset muodostavat Selkaumlmeren etelaumlosalle hyvin ominaisen vedenalaisen ja merellisen kulttuuriperinnoumln osa- alueen Erityisesti yhteydet Ruotsiin korostuvat Sahatavaraa on kuljetettu Satakunnasta Ruotsiin eri paikkakunnille ainakin 1600-luvulta laumlhtien Laumlhistoumlllauml Lampaluodon ja Raumaluodon Tyltyn piirroskalliot joihin kuuluu kompassiruusu ja hakkauksia 1600-luvulta ovat taumlrkeauml muistutus Satakunnan pitkaumlstauml merellisestauml historiasta
Alueen voimakkaasti aikojen saatossa muuttunut rantaviiva sekauml karikkoiset vedet ovat aiheuttaneet sen ettauml vedenalaisia kohteita tunnetaan Selkaumlmeren etelaumlosasta hyvin vauml-haumln Alueen inventointi vaatii runsaasti aikaa Kuitenkin ulompana Selkaumlmerellauml sijaitsevat metallisten alusten hylyt ovat suosittuja sukelluskohteita kuten Everilda Ingeborg ja Siivo
Hylyt Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan yhteensauml noin 250 vedenalaiskohdetta joista 187 on eri ikaumlisten alusten hylkyjauml ja hylyn osia Kohteista 78 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumln-noumlksiksi Hylkyjen lisaumlksi tunnetaan erilaisia irtoloumlytoumljauml kuten ankkureita Puisia alusten hylkyjauml tunnetaan 117 ja metallisia 24 Ruuhia suunnittelualueelta on kirjattu muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin vain yksi sekin on loumlytynyt jaumlrven rannalta Sievin Kupusista
Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi maumlaumlriteltyjauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml taumlllauml suunnittelualueella on yksi 1800-luvun hylky Sofia Maria OulussaSuunnittelualueen alusten hylyt liittyvaumlt suurimmaksi osaksi suuren purjelaivakauden aika-kauteen jolloin rahtia ja varsinkin teollisuuden tuotteita kuljetettiin suuria maumlaumlriauml pohjoi-sesta Ruotsin markkinoille mutta myoumls Eurooppaan Tietyillauml alueilla varsinkin ulkomaiset alukset naumlyttaumlvaumlt joutuneen muita helpommin haaksirikkoon sillauml merialue on matala ja osin vaikea navigoitava Paikallisilla luotseilla onkin ollut suuri merkitys alueen merenkulun turvallisuudelle Ennen valtakunnallisesti jaumlrjestettyauml luotsilaitosta ei moni suurempi alus varmasti uskaltanut laumlhteauml Pohjanmaan vesille ilman paikallistuntemusta
Peraumlmerellauml Selkauml-Sarven etelaumlpuolella sijaitseva Lahian matalikko vaikuttaa olleen aluk-sille vaarallinen laivaloukkualue Matalikon pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee useiden alusten hylkyjauml ja osia Tyynellauml saumlaumlllauml matalikko ei erotu avomerellauml millaumlaumln tavalla jos sen sijainnista ei ollut tietoinen Alusten jaumlaumlnteet vaikuttavat myoumls olevan suurempien mahdollisesti rahtia kuljettaneiden alusten ja niiden sijainti matalikon pohjoispuolella kertoo siitauml ettauml ne olivat ajautuneet matalikolle etelaumln suunnasta
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri muodostavat alueen jolta tunnetaan kaikkein vaumlhiten vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Taumlmauml johtuu kuitenkin todennaumlkoumlisesti enemmaumln tutkimusten vaumlhaumlisyydestauml kuin mistaumlaumln todellisesta loumlytoumljen niukkuudesta Voidaankin olettaa ettauml alueelta on vielauml loumlytymaumlttauml paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
87
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
88
Perinnealukset
Perinnealukset Suomenlahti
Kuva Tervasaaren tynnyri -purjehduskilpailun aluksia mm kaljaasi Svanhild ja maux Ingeborg Kuvaaja Anne Ala-Poumlllaumlnen 2014 Suomen merimuseoMuseovirasto kuva SMK20150136
bull Kotka 1 kpl maux Vivanbull Hamina 2 kpl ms Merikarhu ms Herringbull Helsinki 15 kpl ms Nikolai II maux Joanna Saturna ss Tornator ss Nor-
kulla ss Lokki maux Jan Mayen s-Freja ms Unterbelbe ms Poitsila ms Purha ss Turso maux Ingeborg maux Astrid maux Valborg maux Svanhild ms Kauris ms Gullkronan
bull Porvoo 3 kpl ss Armas ss Hovinsaari ms J L Runeberg
Suomenlahden suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
Perinnealus Suomen merenkulun historian kannalta arvokas alus joka on myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa
89
Perinnealukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Perinnealukset Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Majakat ja merimerkit
Historialliset merimerkit jaetaan paumlivaumlmerenkulun kiintopisteinauml toimiviin valottomiin purjeh-dusmerkkeihin ja pimeaumlnavigoinnin mahdollistaviin loistomerkkeihin joita ovat majakat ja loistot Valottomia purjehdusmerkkejauml ovat kummelit kaasat sauvamerkit pookit ja viitat
Ennen keskiaikaa merillauml liikuttiin laumlhinnauml paumlivisin rannikon tuntumassa luonnon muotojen ja kauas naumlkyvien rakennusten kuten kirkkojen perusteella Keskiajalta laumlhtien kruunu kirkko ja luostarit sekauml laivanvarustajat kauppiaat ja kalastajat alkoivat merkitauml merivaumlyliauml purjehtimista helpottavilla kivikasoilla ja puurakennelmilla Naumliden kiinteiden merimerkkien lisaumlksi vaumlylille voitiin asettaa erilaisia viittoja ja kelluvia tynnyreitauml135 Erilaisista merimerkeistauml pitivaumlt huolta yksityiset henkiloumlt kalastajat kauppiaat ja porvarit kuninkaan asettaman kaumlskyn mukaisesti
134 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019135 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue on seuraavien pe-rinnealusten kotipaikka
bull Turku 6 kpl ss Vetaumljauml V sv Suomen Joutsen ms Wilhelm Carpelan maux Inga maux Helena ms Bore
bull Rauma 2 kpl maux Marita maux Kathrinabull Naantali 1 kpl maux Inga-Lill
bull Oulu 2 kpl ms Oulu ms Alpo
Majakkamerimerkki merenkulun kiinteauml tai kelluva ohjausmerkki134
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
90
Kartta Rakennusperintoumlrekisterin sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin luotsirakennukset majakat ja merimerkit RKY-kohteet puuttuvat
91
Kartta RKY-inventoinnin majakkakohteet
92
Majakoita ja merimerkkejauml loumlytyy kaikkialta pitkin Suomen rannikkoa ja saaristoa Majakoista loumlytyy tietoja muun muassa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympauml-ristoumljen (RKY) inventoinnista rakennusperintoumlrekisteristauml sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml Majakkakohteita on lueteltu ja esitetty kartoilla jaumlljempaumlnauml Rakennusperintoumlrekisterin kohteet esitellaumlaumln myoumls liitteessauml 3
Ensimmaumliset kummelit rakennettiin Utoumln ja Turun vaumllille Kustaa Vaasan maumlaumlraumlyksestauml mer-kittiin vasta perustettuun Helsinkiin vievauml vaumlylauml kummeleilla 1550-luvulla Keskusjohtoisen luotsi- ja majakkalaitoksen aikana merivaumlylien varsille rakennettiin satoja kivikummeleita joista on saumlilynyt useita laumlhinnauml 1800-luvun toiselle puoliskolle ajoittuvia rakennelmia Usein kummelit ovat valkoisiksi kalkittuja tai maalattuja ja niitauml rakennettiin myoumls laudasta tai hirsistauml Kummelien rakentaminen loppui 1900-luvun alussa kun loistojen maumlaumlrauml lisaumlaumlntyi
Kaasoja rakennettiin Peraumlmeren rannikolla Sytyttaumlmaumlttoumlminauml ne toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinauml Navigointia varten kaasat merkittiin merikarttoihin ja pur-jehdusoppaissa kuvattiin kuinka kaasoja tuli laumlhestyauml ja miten ne tuli ohittaa Nykyaumlaumln kaasat ovat haumlvinneet Viestitulina kaumlytettyjauml sytytettyjauml kaasoja poltettiin vielauml 1700-luvun lopussa mahdollisesti jopa 1800-luvulla136
Sauvamerkit koostuvat pysty- ja vinosuuntaisista puurakenteista Joskus ne koostuivat vain parruilla tuetusta keskuspuusta Vuoden 1891 merimerkkiluettelossa listattiin yli 50 sauvarakenteista merimerkkiauml Nykyaumlaumln Suomessa on saumlilynyt vain yksi sauvamerkki Korsnaumlsin Svetgrund
136 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Vuonna 1858 valmistunut Keskiniemen pooki Hailuodossa Kuvaaja Veli-Pekka Viklund 2001 Museovirasto kuva KK799618
93
Ensimmaumliset pookit pystytettiin 1600-luvun puolivaumllissauml kaupunkiporvarien aloitteesta Pookit osoittivat vaumlylaumln alkua ja luotsiaseman paikan Pookien rakentaminen liittyi kaup-pamerenkulun kasvuun ja ne olivat purjelaivakauden taumlrkein merimerkkiryhmauml Enimmillaumlaumln Suomen vesillauml oli noin neljaumlkymmentauml pookia Vuonna 1756 valmistunut Lyoumlkin kivipooki Uudenkaupungin edustalla on Suomen vanhin saumlilynyt pooki Ne syrjaumlytyivaumlt 1800-luvun loppupuolella valomajakoiden yleistyessauml
Suomen ensimmaumlinen valolla varustettu majakka rakennettiin Utoumln saarelle vuonna 1753 Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri jonka hoitoon siirtyivaumlt kaikki ete-lauml-Suomen merimerkit ja -vaumlylaumlt Seuraava majakka valmistui vuonna 1800 Porkkalan-niemen edustalle Roumlnnskaumlriin Majakat rakennettiin 1870-luvulle saakka laumlhinnauml tiilestauml myoumlhemmin teraumlselementeistauml137 1800-luvun lopulla majakoiden rakentaminen kiihtyi ja majakkaverkkoa taumlydennettiin138
Loistoja ovat johtoloistot ja kalastajia palvelevat kalastusloistot Ensimmaumliset loistot si-joitettiin suoraan kallioille tai matalille perustuksille Myoumlhemmin loistoja rakennettiin be-toni- ja rautaristikkojalustoille Suomen vanhin kalastusloisto Kokkolan Poronluodonkarilla on perimaumltiedon mukaan valmistunut 1700-luvulla Erilaiset loistot muuttivat merenkulun liikennoumlintimahdollisuudet ympaumlrivuorokautisiksi
137 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019138 Laurell 1999 s 23ndash25
Kuva Korsnaumls Svetgrundin sauvamerkki Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016928
94
Rannikon merimerkit muodostavat yhdessauml eri-ikaumlisten satamapaikkojen laivareittien ja luotsiasemien kanssa merkittaumlvaumln merellisen liikennehistorian kokonaisuuden ja kulttuu-rimaiseman Erityisesti majakat ja luotsiasemat muodostavat laajempia kokonaisuuksia joihin kuuluu muun muassa asuin- varasto- ja huoltorakennuksia laitureita tyouml- ja arki-elaumlmaumln edellyttaumlmiauml rakennuksia ja rakennelmia keittioumlpuutarhoja ja pieniauml viljelyksiauml139
Nykyaumlaumln monista merimerkeistauml on jaumlaumlnyt jaumlljelle erilaisia rauenneita kivikasoja tai hirsi- tai lautakasoja Niitauml voi loumlytyauml sekauml maalta ettauml meren pohjasta Esimerkiksi vuonna 2012 loumlytyi Inkoon Syssleffjaumlrdenin vaumlylaumln tuntumasta meren pohjasta kalliomatalan juurelta mahdollisia sauvamerkin jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat voineet kuulua matalikon paumlaumlllauml olleeseen merimerkkiin140
139 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019140 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Orrengrundin majakka ei tuhoutunut Suomen sodassa (1808ndash1809) Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Kiisla Oy 2009
95
Majakat ja merimerkit Suomenlahti
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset merimerkit ja tunnusmajakat perustettiin Suomenlahdelle Vuonna 1798 rakennettiin Ruotsinsalmen tunnusmajakka Sapokanlahden etelaumlpuolelle Pookinmaumlelle Se on nykyaumlaumln raunioina ja kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls sillauml eng-lantilainen laivasto tuhosi majakan vuonna 1855 Ruotsinsalmen tunnusmajakan raunio on merkittaumlvauml rakennusmuistomerkki ja Suomen vanhin saumlilynyt majakkahistoriallinen rakennusfragmentti141
Vuosien 1808ndash09 Suomen sodassa monet Suomenlahden merimerkit tuhottiin ja vain Orrengrund saumlilyi Suunnittelualueella olevat RKY-majakkayhdyskunnat ovat Kallbaringda-nin ja Roumlnnskaumlrin majakat Kirkkonummella Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema Loviisassa ja Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat joihin kuuluu muun muassa Soumlderskaumlrin majakka
141 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000002079 532019
Kuva Soumlderskaumlrin majakka Porvoon edustalla Museovirasto kuva HK800499
bull Kallbodanin majakkabull Roumlnnskaumlrin majakkabull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsimajakkabull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat (muun
muassa Soumlderskaumlr)
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
96
Majakat ja merimerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Taumllle suunnittelualueelle perustettiin Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset me-rimerkit ja tunnusmajakat Osaa alueen majakoista on kaumlytetty 1900-luvun sodissa myoumls linnakkeina ja ilmavalvontapaikkoina Eraumlillauml majakoilla kaumlytiin myoumls taisteluita mutta ne saumlaumlstyivaumlt suurimmilta tuhoilta142
142 Laurell 1999 s 19
Kuva Bengtskaumlrin majakka Kuvaaja Elisa Heikkilauml Museovirasto kuva KY1311
bull Bengtskaumlrin majakkabull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakan vieressauml on myoumls vaatimaton rakennuksenperustus joka
mainitaan muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml majakkana Se saattaa siis liittyauml majakan rakenteisiin tai puolustusvarustuksiin
bull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Saumlpin majakkayhteisouml ja luotsiasemabull Santakarin pooki
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
97
Majakat ja merimerkit Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaan luotsipiiri perustettiin 1849 Taumlmauml tapahtui myoumlhemmin kuin Saaristomeren ja Suomenlahden luotsipiirien perustaminen Luotsipiirin perustamisen myoumltauml kaikki majakat merimerkit ja vaumlylaumlt Siipyystauml Tornioon siirtyivaumlt kruunun hallintaan Samalla aloitettiin myoumls Pohjanlahden merenmittaukset143
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlssauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainitaan kiinteaumlnauml muinais-jaumlaumlnnoumlksenauml Hailuodon Hiidenniemen tunnusmajakka144 eli pooki joka rakennettiin vuon-na 1859 ja paloi salaman sytyttaumlmaumlnauml vuonna 1925 Toinen muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainittu kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls-pooki sijaitsee Mustasaaren Kummelskaumlretissauml145 saaren korkeimmalla kohdalla Laudoitettu puinen pooki rakennettiin 1823 tai 1824 paikalle jossa aiemmin sijaitsi kivikummeli Tullilaitos purki pookin vuonna 1922 Paikalla sijaitsee suuri kiviroumlykkiouml
143 Laurell 1999 s 22144 Muinaisjaumlaumlnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000030483 532019145 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022773 532019
bull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakatbull Tankarin ja Trutklippanin majakka-ja luotsiyhdyskunnatbull Saumllgrundin majakka luotsiasema ja Laxhamnbull Hailuoto (Marjaniemen majakka- ja luotsiyhdyskunta)bull Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)bull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
98
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat
Satamia ovat myoumls luonnonsatamat ankkuripaikat ja lastauspaikat Satamia on ollut yhtauml kauan kuin on ollut tarvetta alusten saumlilyttaumlmiseen tai ankkurointiin Niihin liittyy usein kivisiauml ja puisia rakenteita kuten laitureita hirsiarkkuja aallonmurtajia sekauml rakennuksia merimerkkejauml ja kiinnitysrenkaita ja -tappeja Satamista kertovat myoumls hylyt sekauml kaupan-kaumlyntiin liittyvaumlt arkeologiset loumlydoumlt kuten rakennusten pohjat sekauml rakennusjaumlte kuten puu tiili ja lasi Alusten painolastikivistauml ja -hiekasta tai muusta materiaalista muodostu-neet painolastipaikat liittyvaumlt erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin sillauml vasta tuolloin alusten koko ja kaupankaumlynnin luonne mahdollisti erityisten painolastipaikkojen syntymisen Alukset saattoivat purjehtia pelkaumlssauml painolastissa joka poistettiin ennen lastin nostamista alukseen
146 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Taskun tunnusmajakka Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016885
Satama alusten kiinnittymiseen ja ankkuroitumiseen tarkoitettu suojainen vesialue146
99
Satamapaikkoja ja satamia on sijainnut samoilla seuduilla kuin asutusta niin meren rannikoil-la kuin sisaumlmaan jaumlrvien rannoilla Ennen tieverkoston rakentamista veneet ja alukset olivat helpoin keino liikkua paikasta toiseen Jotkin varhaishistorialliset satamapaikat ovat nykyaumlaumln kaupunkeja kuten esimerkiksi Turku Tammisaari tai Porvoo Kaupunkien kasvaessa vanhat satamarakenteet ovat suurelta osin jaumlaumlneet rakennusten alle tai myoumlhemmaumln satamatoiminnan jalkoihin Olaus Magnus maumlaumlritteli 1500-luvulla hyvaumln luonnonsataman tunnuksiksi mereltauml havaittavissa olevan luonnon kiinnekohdan sisaumlaumlntulovaumlylaumln vapaan veden (ei karikoita) sekauml suojaisen sijainnin147
Suomesta ei tunneta varmoja kivi- tai pronssikautisia satamia Hiittisten Kyrksundet on ajoi-tettu vanhimmilta osiltaan rautakautiseksi satamaksi ja sellaiseksi on esitetty muun muassa Kymijoen Merikoskea Useimmat tunnetut rautakautisetkeskiaikaiset linnoitukset kuten Por-voon Oumlrnviksudden ja Kemioumlnsaaren Houmlgholmen sijaitsevat veden aumlaumlrellauml joten niillauml on ollut satama Keskiajalla kaupunkien yhteydessauml sekauml rannikon linnojen ja linnoitusten yhteydessauml sijaitsi satama Satamien kehittyminen on tiiviisti yhteydessauml kaupankaumlynnin kansainvaumllisty-miseen yhteiskunnan urbanisoitumiseen sekauml laivanrakennuksen kehitykseen Taumlten satamat ovat kehittyneet yhtauml aikaa kaupunkien ja muun asutuksen leviaumlmisen kanssa148
Luonnonsatamat ja ankkuripaikat eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml sisaumlllauml mitaumlaumln rakennettuja elementtejauml vaan ne ovat syvaumlvetisiauml ja tuulelta suojaisia paikkoja joissa on odotettu parempaa saumlaumltauml tai sopivia tuulia Varhaisista satamista ei ole saumlilynyt varsinaisia kirjallisia laumlhteitauml mutta ensimmaumliset tiedot ovat peraumlisin keskiajalta ja uuden ajan alun vuosisadoilta149
147 Niitemaa 1964 s 22148 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019149 Niitemaa 1964
Kuva Kiinnitysrengas Eurajoen Kaunissaaren luonnonsatamassa Kuvaaja Leena Koivisto 2004 Museovirasto kuva AKDG10757
100
Luonnonsatamien yhteydessauml on saattanut olla kauppaan tai muuhun kokoontumiseen liittyvaumlauml toimintaa kuten Hiittisten Kyrksundetissa Ankkuripaikkojen rantakallioilta loumly-tyy usein kalliohakkauksia joita merenkulkijat tekivaumlt ajanvietteeksi Esimerkiksi Hangon Hauensuolen kallioon on tehty satoja hakkauksia 1500-luvulta laumlhtien Lastauspaikoilla erilaisia myytaumlviauml tuotteita siirrettiin aluksiin Lastauspaikat sijaitsivat usein kylien tai esi-merkiksi kartanoiden ja tehtaiden laumlhellauml150 Saaristossa satamapaikat on voitu raivata kivistauml ja lohkareista vapaiksi rantautumispaikoiksi jotka on rajattu matalin kivimuureinNaumlitauml on kuvattu tarkemmin veneenvetopaikkojen yhteydessauml Joskus rantakallioihin on isketty myoumls rautaisia kiinnitystappeja Rantautumispaikoissa alukset on vedetty rantaan suojaan tai korjattaviksi ja satamapaikka on tarkoitettu laumlhinnauml matalasyvaumlyksisille veneille Taumlllaisia paikkoja ovat esimerkiksi Vaumlsterhamn Paraisilla sekauml Baringtskaumlrsoumlren ja Trutoumlren Mustasaaressa151
150 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019151Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Yleiskuva Hauensuolesta Kuvaaja Soile Tirilauml 2007 Museovirasto kuva RHO12596263
101
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Suomenlahti
Suomenlahden rannikolta tunnetaan lukuisia vanhoja satamapaikkoja Niitauml on merkitty vanhoihin merikarttoihin ankkuri-symbolilla
Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvun lopulta mainitaan Suomenlahden luonnonsatamina mm Hanko Tvaumlrminne Jussarouml Haumlstouml-Busouml ja Porkkala Taumlrkeauml var-hainen satamapaikka sijaitsee Helsingin Santahaminassa joka mainitaan keskiaikaisissa laumlhteissauml valtakunnan hallitsijoiden pysaumlhdyspaikkana Paikallisesti merkittaumlviauml varhaisia satamapaikkoja olivat muun muassa Tostholmen sekauml Bastouml Inkoossa ja Iso ja Pieni Mi-ckelskaumlr Porkkalan kupeessa Kirkkonummella152
Hankoniemen pohjoispuolella Kapellhamnissa eli Kappelisatamassa oli varhaiskeskiai-kainen satama jossa matalalla kulkevat alukset voitiin vetaumlauml rantaan Kappelisatamas-sa oli kappeli jonka sijaintia ei ole pystytty tarkasti selvittaumlmaumlaumln Sen yhteydessauml ollut hautausmaa on sen sijaan paikannettu Hankoniemen etelaumlkaumlrjen Hauensuolen satama-paikalta meren pohjasta on loumlytynyt merenkulkijoilta veteen joutunutta esineistoumlauml kuten liitupiippujen katkelmia Myoumls Raaseporin linnan satama oli taumlrkeauml solmukohta keskiajan maa- ja merikaupassa Hangon Taumlktomin satama toimi lastauspaikkana
Loviisan Kungshamn eli kuninkaansatama mainitaan Joumlns Maringnssonin merikartassa vuodelta 1644 Kungshamnin veden pohjasta on loumlytynyt laivoilta veteen joutuneita historiallisia esineitauml mutta varsinaisia satamarakenteita ei tunneta153
Varhaisina satamapaikkoina itaumliseltauml Suomenlahdelta voidaan mainita Pyhtaumlaumln Ahven-koskiMerikoski ja Virolahden Lapurin saari Waghenaerin kartassa 1500-luvun lopulta mainitaan purjehdusreitin Helsingistauml Viipuriin vaumllietappeina eli satamapaikkoina Pellinge Pyhtaumlaumln Kaunissaari Kymijoen itaumlpuolinen suu Saksala Vehkalahti ja sen edustalla Stora Fiskaroumln joka nykyaumlaumln jaumlauml jo Venaumljaumln puolelle154
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Ruotsin vallan aikana keskushallinto saumlaumlteli voimakkaasti purjehdusta ja ulkomaankauppaa keskittaumlen sitauml kaupunkeihin Taumlmauml naumlkyy myoumls Suomessa kaupunkien kehittymisenauml kes-kiajalta laumlhtien Turun saaristossa on useita purjehdusreittien solmukohtia luonnonsatamia joiden merkitystauml on korostettu kalliohakkauksilla kompassiruusuilla ja kivikehillauml Tunnetuin sisaumlsaariston ja ulkosaariston solmukohta on Korpostroumlm Lisaumlksi yhteyksien solmukohtina korostuvat suurimmat saaret jotka on usein tunnettu rautakaudelta laumlhtien kuten Utouml Jurmo Noumltouml Aspouml Berghamn Jungfruskaumlr ja Houtskari Saaristomerellauml on lukuisia paikannimiauml joiden osana mainitaan -hamn Todennaumlkoumlisesti naumlistauml ainakin useimmat kuvastavat jonkin-laista sataman paikkaa Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta mainitaan Saaristomeren luonnonsatamina Aspouml Noumltouml Jurmo ja Hiittisten Kyrksundet
152 Niitemaa 1964153 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000028740154 Niitemaa 1964 s 26
102
Kemioumlnsaaressa Hiittisten Houmlgholmenin kalliosaaren suojassa oli satama jonne keskiai-kaiset syvaumlllauml kulkevat lastialukset paumlaumlsivaumlt Houmlgholmenin rantaan rakennettiin 1300-luvun jaumllkipuolella jaumlreistauml puista satama- ja laiturirakennelmat Saaren laella on arkeologisia jaumlaumlnteitauml linnoituksesta Saaren merkitys keskiajan tutkimukselle on erittaumlin suuri
Kemioumlnsaaressa Purunpaumlaumln Jungfrusund mainitaan satamapaikkana jo keskiajalta laumlhtien Viimeistaumlaumln 1600-luvulla sinne perustettiin myoumls kestikievari palvelemaan merellauml liikkujia Jungfrusund oli taumlrkeauml pysaumlhdyspaikka Turkuun purjehdittaessa
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanlahden rannikon vanhimmat satamat ovat jaumlaumlneet kuivalle maalle maankohoamisen seurauksena Kaupunkien satamia on jouduttu siirtaumlmaumlaumln jopa useampia kertoja ulommas saaristoon jotta vesisyvyys on riittaumlnyt laivoille Esimerkiksi Pietarsaaren vanhin satama Pedersoumlren satama Pedersoumlren kirkon vieressauml on noin viiden kilometrin paumlaumlssauml nykyisestauml satamasta Uudenkaarlepyyn satamaa siirrettiin jokivartta pitkin ulospaumlin useita kertoja vuo-sisatojen mittaan Vanhan sataman komea kivilaituri on aikaa sitten jaumlaumlnyt kuivalle maalle Myoumls Vaasassa satama on siirretty useita kertoja155
Pohjanlahden alueelta ei ole saumlilynyt luetteloa vanhoista satamapaikoista tai reittikuvauksia mutta Merenkurkusta pohjoiseen on saumlilynyt ehdotus purjehdussaumlaumlnnoumlksi vuodelta 1546 joka luettelee kahdeksan satamaa Mustasaari Pietarsaari Kaarlepyy Saloinen Oulu Ii Kemi ja Tornio
155 Pohjanmaan merellinen perintouml s 13
Kuva Hiittisten Houmlgholmen Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museovirasto kuva AKDG54961
103
Painolastipaikat
Purjelaivojen aikakaudella laivoihin lastattiin kiviauml soraa tai hiekkaa silloin kun laivoissa ei ollut riittaumlvaumlsti kauppatavaraa lastina rungon vakaana pysymiseksi Joskus painolas-tina kaumlytettiin myoumls rautaromua tiiliauml tai muuta saatavilla olevaa ainesta Purjelaivoissa kaumlytettiin painolastia 1500-luvulta alkaen mahdollisesti jo aiemmin aina 1900-luvulle astiPainolastiainesta on siten kulkeutunut Suomeen vuosisatojen ajan Maumlaumlraumlsatamassa painolasti tyhjennettiin joskus veteen joskus maalle Jo varhain satamilla oli maumlaumlraumlyksiauml siitauml ettauml painolastia ei saanut tyhjentaumlauml satamaan vaan sen ulkopuolelle kuitenkin laumlhistoumllle Painolastipaikoilta loumlytyy kaukomaiden kiviauml ja maa-ainesta jossa on piikiveauml fossiilikalkkikiveauml saviliusketta ja muita Suomen maaperaumllle vieraita aineksia156 Naumliden lisaumlksi loumlytyy myoumls pilssiin joutuneita alusten lastina olleita tai omistajiltaan hukkuneita esineitauml
156 Burstroumlm 2017 11 Kinnunen 2002 s 21
Painolastipaikka sataman laumlhistoumlllauml oleva alue johon on tyhjennetty purjealusten aikakaudella laivojen painolastia
Kuva Mustikkamaalla Isoisaumlnniemen rannassa sijaitsee ainakin 1700-luvulla kaumlytoumlssauml ollut purjelaivojen painolastin jaumlttoumlalue Kuvaaja Helena Ranta 2016 Museovirasto kuva AKDG54941
104
Painolastipaikat Suomenlahti
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Helsingin Mustikkamaan rannoilla sekauml Porvoon Kraringkoumln luona jonka edustalla olevien pienten saarten Lilla Barlastholm ja Yttre Barlastholm arvellaan paljolti syntyneen painolastien purkamisen seurauksena
Painolastipaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Porin Reposaaressa Reposaaren vanhan sataman laiturikehikot on laumlhes ko-konaan taumlytetty painolastihiekalla ja painolastihiekkaa on kaumlytetty myoumls yleisemmin taumly-temaana Eraumlaumlt Porin satamakadut on pohjustettu Koumloumlpenhaminasta laivatulla soralla157
Painolastipaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Kokkolan Mustakarissa
Kalliohakkaukset ja kivikompassit
Vanhoista satamapaikoista loumlytyy yleensauml erilaisia kalliohakkauksia (esimerkiksi kompas-siruusut) ja kivikompasseja
157 Kinnunen 1990 s 10158 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019159 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019
Kalliohakkaus kallioon tai kiveen hakkaamalla uurtamalla tai kaivertamalla muo-dostettu kuvio158
Kivikompassi meren saaristossa kallioille ladottu kiveys jossa on paumlauml- ja vaumlli-ilman-suuntien mukaisesti asetetut haarat159
105
Kuva Kalliohakkauksia Naantalin Iso-Kuusisen saarella161 Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
Kalliohakkaukset ovat tyypillisimmillaumlaumln nimikirjaimia ja vuosilukuja Kiviin on myoumls hakattu esimerkiksi kompassiruusuja aurinkokelloja yksinkertaisia rengaskuvioita laiva-aiheita ja vaakunoita Hakkauksilla on haluttu ikuistaa jokin tietty tapahtuma tai merkitauml muistiin taumlrkeauml paumlivaumlmaumlaumlrauml Keskellauml metsaumlauml sijaitsevissa suurissa maakivissauml olevat kuviot ovat yleensauml historiallisen ajan rajamerkintoumljauml Hakkausten tyypillisiauml sijaintipaikkoja ovat ve-sistoumljen aumlaumlrellauml olevat sileaumlt rantakalliot korkeiden kallioiden laet tai yksittaumliset suuret maakivet Hakkaukset voivat olla yksittaumlin tai laajemmissa ryhmissauml Kalliohakkauksia nimitetaumlaumln myoumls kaiverruksiksi tai kalliopiirroksiksi
Suomessa kaikki tunnetut hakkaukset ajoittuvat historialliselle ajalle Rannikolla tai saaris-tossa sotilaat ja merimiehet tekivaumlt hakkauksia ajanvietteeksi sotatoimien aikana tai kun odotettiin parempaa saumlaumltauml Ajanvietteeksi tehtyjauml hakkauksia loumlytyy mm Kemioumlnsaaren Moumllnholmenista Paraisten Tammortista sekauml Hangon Hauensuolen luonnonsatamastaErityisesti merenkulkuun liittyvaumlt hakkaukset ovat yleisiauml Veneiden veistaumlmisen tai kalas-tuksen yhteydessauml tehtiin usein laivakuvioita kuten Haminan Ulko-Tammion rantakallioiden hakkaukset joissa laivan lisaumlksi on kuvattu jatulintarha sekauml nimiauml ja vuosilukuja Luoto toimi saarelaisten kalastuspaikkana vuosisatojen ajan Myoumls Kemin ulkosaaristossa Sel-kauml-Sarven kalastustukikohdan ympaumlristoumloumln on tehty useita hakkauksia ja aurinkokelloja Toisinaan laivahakkauksia on tehtyuponneiden laivojen tai hukkuneiden muistomerkeiksi Merenkulkijat kaumlyttivaumlt kivikompassien lisaumlksi kallioon hakattuja kompassiruusuja sekauml-aurinkokelloja160
160Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019161 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112705000003 2822019
106
Kuva Selkauml-Sarven aurinkokello Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11411
107
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin hakkaukset kaiverrukset kiinnitysrenkaat ja kompas-siruusut Rekisterissauml ei ole eritelty kohdetyyppinauml kivikompasseja
108
Erityisen ryhmaumln muodostavat hallitsijoiden vierailujen muistoksi tehdyt hakkaukset kuten Paraisten Skorvlotin hakkaus jonka kerrotaan liittyvaumln Kaarle- herttuan vierailuun vuonna 1599 Kustaa IIIn vierailut ikuistettiin kiveen Paraisten Naumlsuddenilla sekauml Virolahden Suur-Pisin saarella Venaumljaumln vallan aikana tsaarien ja tsaarittarien vierailuista tehtiin useita hakkauksia Viranomaisten tekemiauml hakkauksia ovat esimerkiksi valtakunnan maakuntien tai kylien raja-merkit Vedenkorkeusmerkkejauml sisaumlvesi- ja merenrantakallioihin tekivaumlt niin viranomaiset kuin yksityishenkiloumltkin
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ranta-kallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomessa ovat Hangon Hauensuolen luonnon-satama Porin Tyltyn piirroskallio sekauml Ulko-Tammion kalliot162
Kompassikiveykset ovat kalliolle tai maanpinnalle ladottuja kiveyksiauml joissa on 8 16 tai 32 paumlauml- ja vaumlli-ilmansuuntien suuntaista kivistauml ladottua haaraa Kompassin keskustassa oleva kivi on yleensauml muita suurempi Kompassikuviot ovat samankaltaisia alusten kompassien kanssa ja on oletettu ettauml kiveykset on rakennettu aluksen kompassineulan avulla osoittamaan joko magneettista pohjoissuuntaa tai napapohjoisen suuntaa On arvioitu ettauml kivikompasseja on kaumlytetty esimerkiksi alusten kompassien epaumltarkkuuden kompensointiin tai naumlkoumlhavaintoon perustuvan [kompassi]suunnan osoittamiseen maista merelle163
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompas-seja tunnetaan Turunmaan ja laumlnsirannikon saaristoista sekauml erityisesti Merenkurkun saarilta
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Suomenlahti
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomenlahdella ovat Hangon Hauensuolen luonnonsatama sekauml Ulko-Tammion kalliot164
Suomenlahden alueelta tunnetaan mahdollinen kivikompassi Porvoon Raumlvholmenin saa-relta165 Sen ilmansuunnat on muodostettu kivikasoista
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Turunmaan saaristosta on rekisteroumlity 56 paikkaa joissa on kallioon hakattuja merkkejauml Ne liittyvaumlt ulkosaaristossa paumlaumlosin joko sesonkikalastukseen ulkokareilla taikka tulli- ja uudelleenlastaussatamiin luotsipaikkoihin ja krouveihin kauppavaumlylien tuntumassa
162 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019163 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019164 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000022811 ja Arkeologisen kulttuuripe-rinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019165 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022630 2722019
109
Jotkin merkit osoittivat rajojen paikkoja kalastusalueilla Sisempaumlnauml saaristossa hakkauksilla on merkitty kesaumlnuottien vetopaikkoja Vaumlyliin ja merenkulkuun liittyvaumlt merkit kallioissa ajoittuvat 1600-luvulta 1800-luvulle kalastukseen liittyvaumlt paumlaumlosin 1700-luvun lopulta 1800-luvun puolivaumlliin166 Tunnetuimpia hakkauskallioita Saaristomerellauml ja Selkaumlmeren etelaumlosassa on Porin Tyltyn piirroskallio167
Kivikompasseja loumlytyy kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan Turunmaan saaristosta ja laumlnsirannikolta168 Niistauml kaksi sijaitsee Korppoon Bjoumlr-koumlssauml sekauml Flakaskaumlrissauml Sandholms kobbenilta tunnetaan kallioon hakattu kompassi169
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Pohjoinen Selkaumlmeren Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta (etenkin Merenkurkussa) rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan laumlnsirannikon saaristoista erityisesti Merenkurkun saarilta170
Pohjanlahden ja Peraumlmeren rannoilta tunnetaan eniten aurinkokelloja koko Suomen ran-nikoilta Pohjanmaalla niitauml on 12 kappaletta Vaasassa Uusikaarlepyyssauml Naumlrpioumlssauml Mustasaaressa ja Maalahdessa Aurinkokelloja ja hakkauksia loumlytyy myoumls Kemin Sel-kauml-Sarvesta
166 Tuovinen 1991 90-93 2000 s 34167 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112609500005 2722019168 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019169 Tuovinen 2000 s 40170 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019171 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000015215 732019
Kuva Kompassiruusu Naumlrpioumln Kompassberget 3171 Kuvaaja Katja Vuoristo 2009 Museo-virasto kuva AKDG10381
110
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Laiturit ovat tyypillisiauml rantavyoumlhykkeen rakenteita ja ne sijaitsevat osittain kuivalla maalla osittain vedessauml Niillauml on yleensauml joko maa- tai kiviydin Niiden koko muoto rakenne ja kaumlytetyt materiaalit vaihtelevat runsaasti Myoumls kaumlyttoumltarkoitus vaihtelee Pienemmaumlt lai-turit on voitu perustaa luonnonkivistauml suoraan maanpaumlaumllle ja veden pohjaan Suuremmat laiturit on usein rakennettu kivestauml ja puusta erillisen pohjarakenteen paumlaumllle ja niissauml on yleensauml tukirakenteinahirsiarkkuja Laivojen painolastilla esimerkiksi hiekalla taumlytettyjauml laitureita on usein kutsuttu moumlljiksi
Laitureita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Usein kohteita loumlydetaumlaumln rajattui-hin rakennushankkeisiin liittyvien selvitysten yhteydessauml Laitureita on rakennettu koko Suomen alueella
172 Tieteen termipankki satamapenger httptieteentermipankkifiwikiYmpC3A4ristC3B6tie-teetsatamapenger 132019
Kuva Espoon Bergoumln vanha houmlyrylaivalaituri Kuva Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto AKMA20160614
Laituri ja aallonmurtaja rannalta syvaumlaumln veteen ulottuva sata-marakenne tai muu rakenne 172
111
Hirsiarkku on veistetyistauml tai pyoumlroumlhirsistauml salvottu kiinteauml arkkumainen kehikko Arkut si-jaitsevat yleensauml rantavyoumlhykkeellauml yleensauml osittain vedessauml osittain rannalla Hirsiarkkuja on kaumlytetty muun muassa laiturien siltojen aallonmurtajien kanavien ja uiton rakenteina jokikalastuksen ja virtavesien patoina vaumlylaumlesteinauml ja ranta-alueiden taumlytoumlissauml
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne hirsiarkkua muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppinauml vaan se liittyy aina mm puolustusvarustuksiin laitureihin tai vaumlylaumlesteisiin Naumlitauml muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppejauml kaumlsitellaumlaumln erikseen taumlssauml kuvauksessa
Arkun kehikko on voitu jakaa painokivien sijoittamista varten vaumlliseinin pienempiin tiloihin Painona on voitu kaumlyttaumlauml myoumls hiekkaa louhetta tai muuta painavaa ainesta Hirsiarkkujen koko ja muoto vaihtelevat kaumlyttoumltarkoituksen ja sijaintipaikan mukaan Rakenteen sivun pituus voi vaihdella muutamasta metristauml kymmeniin metreihin Kehikko on rakennettu usein nelioumln tai suorakaiteen muotoiseksi Rauenneet arkut erottuvat ranta-alueilla tai veden alla kivien ja hirsien kasoina Toisinaan arkusta on jaumlljellauml vain kivet Vanhimmat Suomessa ajoitetut laiturin arkkurakenteet ovat 1300ndash1400-luvun vaihteesta Kemioumlnsaa-ren Hiittisten Houmlgholmenista
Hirsiarkkurakenteita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Todennaumlkoumlisesti hirsi-arkkuja on rakennettu koko Suomen alueella174
173 Arkeologisen kulttuuriperinoumln opas hirsiarkkuhttpakpnbafiwikihirsiarkku 132019
Hirsiarkku veteen tai rannan tuntumaan hirsistauml salvottu kivillauml taumlytetty kehikko173
Kuva Hirsiarkkurakennetta Suomenlinna edustalla Kuvaaja Maija Huttunen 2011 kuva AKMA20110279
112
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Suomenlahti
Suunnittelualueelta laitureita tunnetaan 33 kohdetta eli huomattavasti enemmaumln kuin muilta suunnittelualueilta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiin kuuluvat Virolahden Korpisaaren ja Hauml-meenkylaumln rannoilla sijaitsevat kivilouhosten laiturien perustukset 1700-1800-luvuilta ja 1900-luvulta tunnetaan esimerkiksi Espoon Nuottalahden Ryssjeholmenin rannassa hirsi-arkuista koostuva vanha laivalaiturin177perustus joka naumlkyy vielauml vuonna 1931 mitatussa kartassa mutta ei enaumlauml myoumlhemmin
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty vain kaksi aallonmurtajaa molemmat Suomenlahdella Toinen sijaitsee Espoon Ryssjeholmenissa175 ja liittyy saaren muihin merellisiin rakenteisiin Todennaumlkoumlisesti se on suojannut saarella 1910ndash1920-luvulla rakennettuja huviloita Toinen on Ison Mustasaaren aallonmurtaja176 Suomenlinnassa jota on uusittu vielauml 1900-luvun lopulla Alkuperaumlinen aallonmurtaja on rakennettu 1790-luvulla upotettujen puisten alusten paumlaumllle jotka saatiin sotasaaliina Puolasta
Hirsiarkkuja kaumlytettiin 1700ndash1800-luvuilla vaumlylaumlesteinauml puolustustarkoituksessa muun muas-sa Helsingin vesillauml estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua sekauml Suomenlinnan sisaumlvesillauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen vesiltauml tunnetaan 12 laiturikohdetta muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml Esimer-kiksi MaskunKoivuniemessauml178 on sijainnut Iiroisten tiiliruukin lastauspaikka ja paikalta tunnetaan myoumls kaksi rajamerkkeinauml pidettyauml rautatappia ja kaiverruksia Kustavin Iso-karin saaren ympaumlristoumlssauml on luotsiaseman ympaumlristoumlssauml lukuisia laiturinpohjia179 joita ei ole tutkittu laumlhemmin Paraisten Biskopsoumlstauml voidaan myoumls mainita hajonnut kivillauml taumlytetty hirsiarkku jota on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty laiturin pohjana Alueella on sijainnut venevaja jo 1700-luvulla
Satakunnasta tunnetaan vain yksi laiturirakenne180 kolme hirsistauml arkkua jonossa Porin Maumlntykallon edustalla Vain yksi arkuista on saumlilynyt ehjaumlnauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
174 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 132019175 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025826176 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020896177 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025824178 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008942179 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri muun muassa wwwkyppifitoaspxid=1121000028154 wwwkyppifitoas-pxid=1121000028153 wwwkyppifitoaspxid=1121000028152180 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122528
113
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan 17 kohdetta Esimerkiksi Hailuodon Ojankylaumlnlahdessa si-jaitsee vuonna 1880 rakennettu laituri181 puoliksi maalla puoliksi veden alla Laivaliikenne Ouluun on alkanut paikalta vuosisadan vaihteessa Kokkolan Gamla varvet182 on esimerkki muinaisjaumlaumlnnoumlksestauml joka koostuu useasta merellisen kulttuuriperinnoumln tyypistauml Paikalla on muun muassa laivan kiinnitysrengas kaksi laiturin perustaa laivanrakennuspaikka sekauml veneenvetopaikka Paikalla rakennettiin laivoja 1700-luvulta laumlhtien
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
32 Puolustus ja sodankaumlynti
Puolustuksella tarkoitetaan maan alueen paikan tai muun sellaisen puolustamista var-ten rakennettuja linnoituslaitteita Sodankaumlynti puolestaan merkitsee erilaisia sotatoimia kuten taisteluita183
181 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020669182 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000010114183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019
Puolustuksen ja sodankaumlynnin kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetbull meritaistelupaikatbull muinaislinnat ja linnavuoretbull keskiaikaiset linnatbull linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltbull kiviuunitbull rajamerkit
114
Vaumlylaumlesteet ovat vesivaumlylille upotettuja esiteitauml joiden tarkoituksena oli estaumlauml vihollisen liikkuminen ja paumlaumlsy taumlrkeisiin kohteisiin Esteiksi voitiin rakentaa kivillauml taumlytettyjauml hirsi-arkkuja tai upottaa vanhoja aluksia Vaumlylaumlesteitauml rakennettiin muun muassa Helsingin ja Saimaan vesillauml kapeisiin salmiin estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua185 Vaumlylaumlesteitauml on kuitenkin ollut jokaisen meren aumlaumlrellauml sijaitsevan hallinnollisen keskusalueen edustalla
Katso myoumls alaluku ldquoLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkutrdquo ylempaumlnauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Suomenlahti
Kymenlaakson tunnetut vedenalaiset puolustusvarustukset liittyvaumlt Ruotsinsalmen linnoitustoumlihin Kukourin purjehduseste on noin 15 x 8 metrin kokoinen melko ehjauml hirsiarkkurakennelma joka on taumlytetty kivillauml Kukourin saarella sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoituksen uloin varustus Fort Slava joka rakennettiin 1791ndash1794 Varustus sulki Ruotsinsalmen sisaumlaumlntulo-vaumlylaumln ja merialue sen itaumlpuolella oli tarkoitettu avomerilaivaston ankkuripaikaksi Vaumlylauml oli mahdollista sulkea vedenpinnalla kelluvin puomein Purjehdusesteen molemmissa paumlissauml oli oli pohjaan upotettuja kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja joihin puomien ketju kiinnitettiin Myoumls Kukourin itaumlpuolella kerrotaan olevan kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja186 Hajonneempi yksittaumlinen kivillauml taumlytetty hirsiarkku sijaitsee Kuutsalon Mullinlahden sataman kohdalla laivavaumlylaumlllauml Se on ilmeisesti myoumls toiminut vaumlylaumlestepuomien kiinnityskohtana187
Helsingissauml vaikeuttamaan vihollisen paumlaumlsyauml kaupungin edustalle Kruunuvuorenselaumllle on upotettu laivoja Suomenlinnaan liittyvaumlt 1700ndash1800-luvun hirsiarkku-vaumlylaumlesteet sijaitsevat Kuninkaansaaren luona Haminasalmessa188 Vallisaaren Kuggsundetissa sekauml Saumlrkaumln-salmessa189 Naumliden lisaumlksi Espoosta tunnetaan Karhusalmen (Hanasundin) 1800-luvun vaumlylaumleste190
184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019185 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 2722019186 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121528187 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022852188 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122172
Vedenalaiset puolustus-estevarustukset
Vedenalainen estevarustus saari- tai niemilinnan ympaumlrille veteen rakennettu vino- tai pystypaaluista kivistauml tai kivillauml taumlytetyistauml hirsiarkuista koostuva este184
115
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetaan vain Kustavin Katanpaumlaumln linnake191 jonka monipuolista koko-naisuutta kaumlsiteltiin ylempaumlnauml Kustavista tunnetaan myoumls puurakenne192 Kustavin Friisilaumln kylaumln venevalkaman edustalta paikalta jonka laumlhellauml kaumlytiin myoumls niin sanottu Isoluodon meritaistelu
Selkaumlmeren etelaumlosasta ei ole tunnettuja vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset
Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta ei tunneta vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Meritaistelupaikat
Merialueiden taistelupaikat olivat yleensauml taktisesti valittuja Ne olivat usein joko avoimia merialueita tai kapeikkoja kuten salmia ja niiden laumlhivesiauml Meritaisteluissa hyoumldynnettiin myoumls maa-alueita ja niiden varustuksia sekauml puolustuslaitteita Salmiin on voitu lisaumlksi upottaa puurakenteisia purjehdusesteitauml ja aluksia tai kiinnittaumlauml kulkua estaumlviauml kettinkejaumlMeritaistelupaikan valintaan vaikuttivat myoumls kaumlytoumlssauml olleet alus- ja asetyypit sekauml meritaistelutaktiikat ja saumlaumlolosuhteet194
189 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121306 ja wwwkyppifitoaspxid=1121307 190 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121177 RKY vdd httpwwwrkyfireadaspr_koh-de_detaspxKOHDE_ID=1570 632019191 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418192 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122624193 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019194 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Meritaistelupaikka vesialue jolla taisteluun liittyvaumlt sotatoimet ovat tapahtuneet193
116
Meritaistelun jaumlljet katoavat nopeasti meren pinnalta Kaikki jaumlaumlnnoumlkset eivaumlt ole vaumllttauml-maumlttauml uponneet juuri taistelupaikan kohdalle meren pohjaan vaan osa niistauml on voinut ajautua kauemmas Meritaisteluista kertovat pohjassa ja rantavesissauml saumlilyneet alusten ja veneiden hylyt ja niiden osat ja varusteet takilan osat ankkurit tykit tykinkuulat sekauml erilaiset sotilaskaumlytoumlssauml olleet muut esineet Usein taistelupaikoilta loumlytyy myoumls henkilouml-kohtaisia esineitauml sekauml taistelussa menehtyneiden jaumlaumlnnoumlksiauml Taistelupaikat voivat olla edelleen hautapaikkoja Meritaisteluissa ei aina menetetty aluksia eikauml raskasta aseistusta Kaikkia tunnettuja meritaisteluja ei ole onnistuttu paikantamaan historiallisten laumlhteiden pohjalta tai maastosta etsinnoumlistauml huolimatta
Kotkan edustalla kaumlyty Ruotsinsalmen toinen meritaistelu (9ndash1071790) oli Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Hangon vesillauml kaumlydyn Riilahden taistelun (2771714) sijaintipaikkaa ei ole varmuudella pystytty maumlaumlrittaumlmaumlaumln historiallisista laumlhteistauml ja maastosta195
195 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Kuva Ruotsinsalmen meritaistelualue Katariinan puistosta kuvattuna Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13013
117
Kartta Kotkan Ruotsisalmen meritaistelualue jonka koko on 26 kmsup2
118
Alla olevissa listauksissa196 on otettu mukaan myoumls ne taistelut jatai muut sotatoimet mitkauml ovat tapahtuneet nykyisten rajojen ulkopuolella tai Ahvenanmaalla rajat ylittaumlvaumln kokonaiskuvan hahmottamiseksi Meritaistelupaikoista ei ole saatavilla digitaalista paik-katietoa joten niistauml ei ole saatavilla visualisointikarttaa Tunnetut meritaistelupaikat on kuitenkin luetteloitu alla
bull Suursaaren taistelu 1771788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtausyritys 2ndash481788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Ruotsinsalmen 1 meritaistelu 24ndash2551789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakat Porkkalan luona 26ndash2981789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Taistelu Baroumlnsalmessa 1891789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakoita Inkoon alueella ja Baroumln salmessa syyskuu-lokakuu 1789 (Kustaa
III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Tallinnan meritaistelu 1351790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtaus 1551790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Viipurinlahden taistelu (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Ruotsinsalmen 2 meritaistelu 971790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Avomerilaivastojen yhteenotto Hangon edustalla Englannin laivasto mu-
kana 25ndash2681808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Kahakka Tammisaaren luona 1951854 (Krimin Sota)bull Svartholman ja Ruotsinsalmen merilinnoitusten pommitukset 1855 (Krimin
Sota 1854ndash1856)bull Viaporin (Suomenlinnan) pommitus 9-1181855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edu-
stalle 1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten sukellusveneiden toiminta Suomenlahden suulla sukellusvene
SMU26 torpedoi venaumllaumlisen risteilijauml Palladan (I maailmansota)bull Russaroumln taistelu 1121939 Russaroumln patteri tulitaistelu neuvostoliittolaisen
risteilijauml Kirovin ja kahden Gnevnyi-luokan haumlvittaumljaumln Smetlivyi ja Stremi-telrsquonyi kanssa(Talvisota)
bull Saaristotaistelut Hankoniemen ympaumlrillauml (Jatkosota)bull Saksan laivaston miinalaskuoperaatiot Suomenlahdella (Jatkosota)bull Suomen ja saksan laivastojen miinasulut Suomenlahdella Jumindan mii-
nasulku (Jatkosota)bull Tallinnan evakuointi ja Jumindan miinakatastrofi maailman suurimpia
meritaisteluita yli 60 alusta upposi n 12 000 neuvostoliittolaista hukkui (Jatkosota)
bull Somerin taistelu 8-91942 (Jatkosota)
Meritaistelupaikat ja muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat Suomenlahti
Suunnittelualueen meritaisteluja ja tai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
119
bull Saksan laivasto laskee sukellusveneverkon yli Suomenlahden Porkkalan ja Naissaarenvaumllille
bull Tykkivene Turunmaa saa pommiosumia ilmahyoumlkkaumlyksessauml ajetaan mata-likolle Haapasaaren luona ja korjataan 251943 (Jatkosota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinotteita vaumlylille jaumlaumlnmurtaja Sisu vaurioituu magneettimiinan raumljaumlhdyksessauml Melkin luona (Jatkosota)
bull Miinalaiva Riilahti uppoaa Neuvostoliiton torpedoveneiden hyoumlkkaumlyksessauml 2381943 (Jatkosota)
bull Vartiolaiva Uisko uppoaa torpedolentokoneen hyoumlkkaumlyksessauml Suomenlah-della 1691943 (Jatkosota)
bull Viipurinlahden taistelut kesaumlkuu-heinaumlkuu 1944 (Jatkosota)bull Saksalainen ilmatorjuntaristeilijauml Niobe uppoaa Neuvostoliiton ilma-bull hyoumlkkaumlyksessauml Kotkan satamaan 1671944 (Jatkosota)bull Suursaaren taistelu 1591944 (Lapinsota)bull Suomalaisten miinasulkuja Suomenlahden suulle saksalaisia sukellusveneitauml
tuhoutuu miinoitteisiin (Lapinsota)bull Saksalainen sukellusvene upottaa miinalaiva Louhen Hangon ulkopuolella
1211945 (Lapinsota)
196 Listan ovat koostaneet Forum Marinumissa Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tapani Vaumlrjouml
120
bull Taistelu Turun edustalla 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Riilahden taistelu 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Laivastojen oleskelu Hankoniemen alueella 1713 ja 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Korpostroumlmin meritaistelu 2051743 (Hattujen sota 1741ndash1743)bull Kansannousu Ahvenanmaalla toukokuu 1808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Uudenkaupungin kahakka 361808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Ala-Lemun maihinnousu 19-2061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Maihinnousut Vaasan laumlhellauml 2561808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Krampin taistelu 3061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Pukinsalmen taistelu 471808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Taistelut Kemioumlnsaaren ympaumlrillauml Tallholmen 217 Sandouml 28 Vestankaumlrrin mai-
hinnousu 28 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Loumlvoumln kahakka 17ndash1881808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Isoluodon Groumlnvikin taistelu Kustavissa 3081808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Varanpaumlaumln maihinnousu 17ndash1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Palvan taistelu 1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Helsinginrannan maihinnousu (Lokalahti) 16ndash2891808 (Suomen sota 1808ndash 1809)bull Bomarsundin pommitus ja valtaus 8ndash1681854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Englantilaisten tiedusteluisku Turkuun 2281854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edustalle
1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten miinoitussyoumlksyt selkaumlmerelle 1914ndash1915 kauppalaivoja tuhoutui
miinoihin Porin ja Rauman edustalla (I maailmansota)bull Utoumln taistelu 1915 saksalaiset risteilijaumlt vastaan Utoumln linnake ja Venaumllaumliset risteil-
ijaumlt (I maailmansota)bull Saksalaisten miinasukellusveneen UB4n retket Turun saaristoon miinalaiva Lado-
ga upposi Oumlroumln luona matkustajahoumlyrylaiva Skiftet upposi Ahvenanmaalla (I maailmansota)
bull Satamakaupunkien kuten Turun Rauman ja Porin ilmapommitukset joulukuu-hel-mikuu (Talvisota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinoitteita Turun Rauman ja Porin vaumlylille (Talvisota)bull Ilmahyoumlkkaumlykset panssarilaiva Ilmarista ja Vaumlinaumlmoumlistauml vastaan Ahvenanmaallaja
Turun sataman edustalla (Talvisota)bull Neuvostoliittolainen sukellusvene S2 tuhoutui miinaan ajossa Maumlrketin majakan
laumlhellauml (Talvisota)bull Turun sataman pommitus (Jatkosota)bull Bengtskaumlrin taistelu 2671941 (Jatkosota)bull Neuvostoliiton sukellusveneoperaatiot 1942 saattueliikenne Ahvenanmerellauml
muutamia kauppalaivoja uppoaa (Jatkosota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
121
Muinaislinnat
Muinaislinnojen paikoiksi valittiin yleensauml jyrkkaumlrinteisiauml tai muuten vaikeasti saavutettavia maumlkiauml jotka ovat maisemallisesti huomattavia Samalla niiltauml on voitu visuaalisesti hallita laajoja alueita Monista korkeille ja jyrkkaumlrinteisille paikoille tehdyistauml muinaislinnoista on kaumlytetty myoumls nimeauml linnavuori Muinaislinnaan kuuluu maasta tai kivistauml rakennettu valli estaumlmaumlaumln laelle paumlaumlsy Vallien rakentamisessa on voitu kaumlyttaumlauml kylmaumlmuurausta tai puisia rakenteita Muinaislinnoista on tavattu vallien sisaumlpuolelta kaivantoja ja kivirakennelmia
197 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna
bull Venaumllaumlisten Kaleerien retki Pohjanlahdelle ja haaksirikot Pohjanlahden rannikolla (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)
bull Kauppalaivojen polttamisia Pohjanlahden kaupungeissa (Krimin Sota 1854ndash1856)
bull Kokkolan Halkokarin kahakka 761854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Tornion maihinnousu 1101944 (Lapin sota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
Muinaislinna rautakaudella tai varhaishistoriallisella ajalla harjulle kallio-maumlelle tai ympaumlristoumloumlnsauml naumlhden korkealle saarelle rakennettu varustus197
122
On arvioitu ettauml Suomen alueella olisi ainakin 72 varmaa rautakautiseksi tai varhaishisto-rialliseksi ajoitettavaa muinaislinnaa Laumlhes kaikki muinaislinnat sijaitsevat rautakautisen asutuksen tuntumassa mutta niitauml tunnetaan myoumls kilometrien paumlaumlssauml asutuskeskuksista Taumlllaisia paikkoja on pidetty kaukolinnoina
Muinaislinnoja on pidetty paikallisten suhteellisten hajanaisten ja jaumlrjestaumlytymaumlttoumlmien yhteisoumljen rakentamina ja yllaumlpitaumlminauml Linnat rakennettiin puolustukselliseen ryoumlstoumlretkien torjuntaan ja monet niistauml ovat olleet kaumlytoumlssauml ainakin ristiretkiajalla osa jopa 1400-lu-vulle saakka Historiallisten laumlhteiden perusteella saaristossa ja rannikolla on kaumlytetty merkinantotulia joilla on voitu varoittaa laumlhestyvistauml vihollisista On siis mahdollista ettauml muinaislinnoissa on ollut kaumlytoumlssauml tulitiedotusjaumlrjestelmauml
Muinaislinnoja on erityisesti Ahvenanmaalla Varsinais-Suomessa Haumlmeessauml ja Uudella-maalla mutta muutamia tiedetaumlaumln myoumls Satakunnasta Savosta ja Pohjois- Karjalasta Tunnettuja muinaislinnoja joilla on ollut merellinen yhteys ovat Liedon Vanhalinna198 ja Rikalan linnavuori199
Muinaislinnat Suomenlahti
Suomenlahden rannikon tunnettuja muinaislinnoja ovat Porvoon Iso Linnamaumlki200 Sipoon Sibbesborg201 sekauml Helsingin Vartiokylaumln linnavuori202 Tammisaaren kaupunkiin liittyen alettiin rakennetun kaupunkialueen pohjoispuolen maumlelle rakentaa linnaa 1500-luvun puolivaumllissauml mutta rakentamistyouml jaumli kesken Peruskivet ovat kuitenkin edelleen naumlkyvissauml Kivijalan sisaumlpuolella on nykyaumlaumln hiekkakenttauml ja lasten leikkipaikka203
Muinaislinnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueelta tunnetaan rannikoilta useita muinaislinnoja Paraisilla Inioumln pohjois-puolella Borgholmen204 joka on huonosti tunnettu mutta mielenkiintoinen kohde Kemioumln-saaren Houmlgholmen205 sitauml vastoin on hyvin tunnettu kohde jota ympaumlroumlivaumlt vedenalaiset laiturirakenteet tai puolustusvarustukset Kaarinan Kuusiston Piispanlinna206 ja Eurajoen Liinmaan linna207 liittyvaumlt Ruotsin keskushallinnon jaumlrjestaumlmiseen keskiajalla
198 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112423010001 2722019199 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11273010021 2722019200 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006162201 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020202 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11291010026203 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000007478204 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112150500001205 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11240010030206 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112202010036207 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11251010006
123
Muinaislinnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen rannikolla sijaitsevat Vaasan Korsholma208 jonka historia ulottuu 1300-lu-vun lopulta 1800-luvulle saakka sekauml Oulun linnansaari209 josta on nykyisin jaumlljellauml valleja ja kivikellari Juhana III rakennutti alkuperaumlisen linnakkeen vuonna 1590 mutta jaumlaumlnteet ovat Kaarle IXn vuonna 1605 perustamasta linnasta
Keskiaikaiset linna
208 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112499500009209 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006101210 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Vaasan Korsholman linnan paikalle vuonna 1894 pystytetty muistomerkki Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG7563
Keskiaikainen linna keskiajalla rakennettu ajanjakson linnoitusop-peja ja aatemaailmaa noudattanut harmaakivi- tiili- tai puulinna210
124
Keskiajalla linnat rakennettiin yleensauml veden suojaan niemille tai saarille Esihistoriallisista muinaislinnoista poiketen linnoja ei enaumlauml aina sijoitettu ympaumlristoumln korkeimmille kallioille tai maumlille Linnat eristettiin ympaumlristoumlstaumlaumln vallihaudoilla ja vedenalaisilla paalu- tai kivieste-varustuksilla Turun Viipurin ja Porvoon linnat olivat kaupunkien yhteydessauml Myoumls muiden linnojen ulkopuolella on luultavasti ollut kauppiaiden ja kaumlsityoumllaumlisten asuttamia alueita eli linnanmalmeja Keskiaikaisia linnoja Suomessa ovat myoumls Haumlmeenlinna Kastelholma Kuusisto Raasepori Kajaanin linna ja Karjaan Junkarsborg Nykyisen kaumlsityksen valossa Uskelan Hakastaro Maarian Koroisten piispanlinna Liedon Vanhanlinnan Maumlkilinna Ja-nakkalan Hakoisten Linnavuori Helsingin Vartiokylaumln Linnavuori ja ehkaumlpauml myoumls Porvoon Linnamaumlen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200- luvuille 1300-luvun jaumllkipuoliskolta tunne-taan useita pikkulinnoja jotka ovat saattaneet toimia joko toisten linnojen sivulinnoina tai omien historiallisissa laumlhteissauml tuntemattomien hallintoalueidensa keskuksina Naumlitauml ovat Sipoon Sibbesborg sekauml Porvoon Husholmen Vuonna 1475 perustettu Olavinlinna edustaa Suomen keskiaikaisten linnojen viimeistauml rakennusvaihetta211
211 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Kuusiston linnanrauniot Lentokuva Vallas Oy Museovirasto kuva RHO1243852
125
Saarilla ja niemillauml sijaitsevien keskiaikaisten linnojen laumlhivesiin rakennettiin usein kulkues-teiksi puomeja ketjuja pysty- ja vinopuupaalutuksia sekauml kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja Osa naumlistauml rakenteista on maankohoamisen vuoksi nykyaumlaumln kuivalla maalla tai maan alla212
Vanhin Suomesta loumlydetty paaluvarustus on Porvoon Husholmenin linnasta 1300-luvun lopusta Paaluvarustuksia tunnetaan myoumls Kastelholmasta (1400-luvun loppu) Raase-porista (1400-luvun alkupuoli) Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista Lisaumlksi 1300-luvun jaumllkipuoliskon Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessauml ollut kivivalli joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana Kivillauml taumly-tettyjauml hirsiarkkuja tunnetaan Hiittisten Houmlgholmenilta ja Porvoon Husholmenilta Houmlghol-menin rakenteet on tulkittu satamaksi mutta kyseessauml saattavat olla myoumls estepuomien perustukset213
Oulun linna rakennettiin Oulujoen suiston saarelle 1590-luvulla ndash kaupunki perustettiin ldquomantereelle vastapaumlaumltauml linnaardquo vanhalle kauppapaikalle kuningas Kaarle IXn kaumlskystauml vuonna 1605 Linna tuhoutui jo 1700-luvulla214
212 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019213 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019214 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2081215 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020 732019
Kuva Sipoon Sibberborgin muinaislinna talviasussa Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2005 Mu-seovirasto kuva AKDG437 215
126
Keskiaikaiset linnat Suomenlahti
Uudenmaan ja Suomenlahden keskeinen hallintokeskus keskiajalla oli Raaseporin linna joka sijaitsee nykyisen Snappertunan kylaumln etelaumlpuolella Linna oli aikoinaan meren ym-paumlroumlimauml nykyaumlaumln se sijaitsee pitkaumlllauml Raaseporinjoen ylaumljuoksulla Raaseporin linnassa asui myoumls 1400-luvulla Ruotsin kuningas Karl Knutsson Bonde
Keskiaikaiset linnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen ja Saaristomeren ja samalla koko keskiaikaisen Suomen taumlrkein hal-lintokeskus oli Turun linna 1500-luvulla linnaa hallinnoi Suomen herttua Juhana josta tuli myoumlhemmin koko Ruotsin valtakunnan kuningas Selkaumlmeren etelaumlosassa ei ole ollut kivilinnoja Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Keskiaikaiset linnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella ei ole sijainnut keskiaikaisia kivilinnoja Oulun linna perustettiin kes-kiajan jaumllkeen 1500-luvun lopussa Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt
Ruotsin saavuttaessa suurvalta-aseman puolustuksen painopiste siirtyi yhauml selvemmin vesistoumljen varsille ja huomiota kiinnitettiin myoumls itaumlaumln Suomenlahti oli merkittaumlvauml vaumlylauml idaumln ja laumlnnen vaumllissauml Ruotsi-Suomen ja Venaumljaumln suurvaltakamppailun aikana 1700-luvulla rannikkoa linnoitettiin systemaattisesti Linnoituksia rakennettiin puolustuksellisesti otollisille paikoille purjehdusvaumlylien varsille ja saaristoon jolloin linnoitteet toimivat niin liikenteen kuin sotilaallisen toiminnan solmukohtina Saaristolinnoitukset suojasivat myoumls satamia ja maalla olevia sotavarustuksia ja -joukkoja 1700-luvun linnoitukset rakennettiin bastio-nilinnoituksiksi eli porrastetuiksi linnoituksiksi matalampi ulkomuuri suojasi sisaumlpuolella olevia rakenteita joista pystyttiin ampumaan vihollista ulkomuurin yli Linnoituksiin kuului myoumls erillisiauml pienempiauml linnoitusosia linnakkeita kiinteitauml pattereita ja ammuskellareita Salmien vaumllille tehtiin upotusesteitauml ja muita rakenteita217
216 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas linnake httpakpnbafiwikilinnake-1500-ja-1600-luku 2722019217 Suhonen 2011 s 24ndash29
Linnoitus puolustusta varten erityisin linnoituslaittein ja -rakentein varustettu maa-alue216
127
Kaikki 1700-luvun linnoitukset sijaitsevat Suomenlahdella Ruotsalaiset rakensivat Hangon edustan linnoitukset Helsingin edustalle Suomenlinnan ja Loviisan edustalle Svartholman linnoituksen Venaumljauml puolestaan rakennutti paumlaumlkaupunkinsa Pietarin suojaksi Kotkaan Ruotsinsalmen merilinnoituksen Se oli osa laajempaa itaumlrajan suojaksi rakennettua lin-noitusketjua joka jatkui Savonlinnaan saakka218
Vallan vaihduttua Venaumljaumllle aika ajoi ohi 1700-luvun linnoituksista ne olivat rapistuneita ja kalliita yllaumlpitaumlauml Vanhoja linnoituksia pyrittiin vielauml parantelemaan 1800-luvun alussa mutta monet kokivat kohtalonsa viimeistaumlaumln Krimin sodan aikaan ja jaumlivaumlt pois kaumlytoumlstauml tai raumljaumlytettiin219
Venaumljaumln paumlaumlkaupungin suojattomuuteen heraumlttiin uudelleen vasta 1910-luvulla jolloin aloitettiin Pietari Suuren Merilinnoituksen rakentaminen Sillauml haluttiin estaumlauml Saksan mah-dollinen hyoumlkkaumlys Pietariin Paumlaumlpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen vaumlliin Suomen puolella linnoitettiin muun muassa Helsingin edustan saaret Itauml-Villinki Santahamina Isosaari Kuivasaari Harmaja Kata-jaluoto Rysaumlkari ja Espoon Miessaari Kokonaisuuteen sisaumlltyy myoumls vanhempien linnoi-tuslaitteiden uudistamista Suomenlinnassa Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa Lisaumlksi rakennettiin linnakkeet Utouml Oumlrouml ja Russarouml sekauml linnoitettiin Ahvenanmaata Katanpaumlaumln linnake Kustavin ulkosaaristossa on Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin osa220 Linnakkeisiin rakennettiin tykkiasemia juoksuhautoja ja ilmatorjuntatykkejauml sekauml miehis-touml- ja talousrakennuksia teitauml ja muuta tarvittavaa infrastruktuuria ja ne ovat nykyisin monipuolisia kulttuuriympaumlristoumljauml221
218 Suhonen 2011 s 32 37219 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 532019220 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418 532019221 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020381 532019
Kuva Loviisan Svartholman linnoitus Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
128
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Suomenlahti
Puolustukseen ja sodankaumlyntiin liittyvistauml merellisistauml kulttuuriympaumlristoumlistauml 1700-luvun linnoitukset kuten Suomenlinna ja 1900-luvun alkupuolen Pietari Suuren merilinnoitusketjun ympaumlristoumlt ovat Suomenlahden alueella Porkkalassa sekauml Hangossa ja Russaroumlssauml222 Hangosta tunnetaan jo 1600-luvulta Tulliniemen varustus ja 1700-luvulla linnoitettiin saa-ria Itaumlsataman laumlhistoumlllauml sekauml Kuningattarenvuori Naumlmauml varustukset raumljaumlytettiin Krimin sodan aikana223
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualue on ollut aina taumlrkeauml valtakunnan puolustuksen kannalta jo Ruotsin vallan ajoilta laumlhtien
Saaristomerellauml sijaitsee Pietari Suuren merilinnoitukseksi kutsutun linnoitteiden ketjun ulommaisena osana Utoumln linnake joka kuuluu Ahvenanmaan ja Turun saaristoasemaan ja joka rakennettiin suojaamaan Pietariin johtavaa meritietauml Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle johtavien merireittien varrella Utoumln saaren linnoittaminen ja varuskuntarakentaminen tapahtui 1914ndash1916 jolloin sinne rakennettiin linnake tie ja sata metriauml pitkauml laituri satamaan Venaumljaumln laivastonaluksilleUtoumlssauml on kasarmirakennuksia myoumls itsenaumlisyyden ajalta muun muassa 1970-luvun lin-nakkeen rakennukset keskittyvaumlt saaren pohjoisniemeen Enskaumlriin Suuri osa saarta on suljettua sotilasaluetta224
222 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1196223 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018224 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=621 632019
Kuva Ilmakuva Gustavsvaumlrnin linnoitussaaresta Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254161
129
Samaan linnoitusketjuun kuuluu Turunmaan saaristossa myoumls Oumlroumln linnake sekauml Katanpaumlauml Kustavissa Katanpaumlauml on Krimin sodan ajoista laumlhtien ollut taumlrkeauml osa Venaumljaumln viestilii-kennettauml Suomenlahdella Suurin osa sen sotilasrakennuksista on saumlilynyt laumlhes alkuperaumli-sessauml asussaan ja ne muodostavat Lypyrtin saaren Katanpaumlaumln niemekkeelle yhtenaumlisen puurakennusten miljoumloumln Linnakkeen kaksi betonoitua tykkipatteria bunkkereineen sekauml niille johtavat tykkitiet ovat ovat muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Linnoitusketjun rakentaminen paumlaumlttyi Venaumljaumln vallankumoukseen225
Oumlroumlssauml oli 1800-luvun alussa Ruotsin laivaston tukikohta ja sinne on haudattu mm Louml-voumln kahakassa kuolleita sotilaita mutta aktiivisinta sotilaallisen laumlsnaumlolon aikaa oli 1915 aloitettu merilinnoituksen rakentaminen Itsenaumlisyyden aikana linnoitusta on kaumlytetty mm koulutukseen mutta 1941 Oumlrouml osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskaumlrin taistelussa Puolustusvoimien rakennuksia on tehty saarelle vielauml 1990-luvul-la ja linnakkeen alkuperaumlinen 1920-luvulla modernisoitu niin sanottu Obuhov-patteri on museoitu 1980-luvulla226
Selkaumlmerellauml puolustuslinnoitteiden rakentaminen on myoumls keskittynyt pitkaumllti 1800-lu-vun poliittisten konfliktien sekauml maailmansotien aiheuttamaan varusteluun Krimin sodan aikana Porin edustalla sijaitsevaa Reposaarta kaumlytettiin taumlhystyspaikkana 1900-luvun alkupuolella venaumllaumliset rakennuttivat Riitakalliolle tykkipatterin osana niin sanottuna Pie-tari Suuren merilinnoituksena tunnettua linnoitusten ketjua Suomenlahdella Reposaaren suojeluskunnan rannikkopatteri rakennettiin vuonna 1935 laumlhelle Reposaaren etelaumlkaumlrkeauml ja seuraavana vuonna paikalle nousi taumlhystystorni Patteria laajennettiin linnakkeeksi vuonna 1939 Nykyisin alue on museona227
225 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2121226 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5206227 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497
130
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen merialue on ollut tiiviisti yhteydessauml Ruotsiin ja hyvin suojattu esimerkiksi laivastoilta matalan ja karikkoisen luonteensa takia Peraumlmerellauml ensimmaumliset kohtuulli-sen luotettavat merikartat saatiin vasta aivan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ja alueelta puuttuivat pitkaumlaumln myoumls merenkulun turvalaitteet Naumlin ollen navigointi on vaatinut paikallisia luotseja
Historiallisista laumlhteistauml pystytaumlaumln jaumlljittaumlmaumlaumln Pohjanlahdella sotatoimia 1700-luvulta laumlhtien Suomen sodan aikaan vuonna 1808 oli Suomen armeijan taktiikkana peraumlaumlntyauml Pohjanmaalle odottamaan vahvistuksia jotka tulisivat Ruotsista meriteitse Venaumllaumlisten kanssa kaumlytiin taisteluja Ahvenanmaalla Uumajassa ja Tornion seudulla mutta venaumllaumliset palasivat kuitenkin aina Suomen puolelle Roumlyttaumln edustalta Tornion Puotikarista nostettiin vuonna 1970 neljauml tykkiauml joista kaksi on valettu 1769 ja kaksi 1770 Tykit ovat nykyisin Tornionlaakson maakuntamuseossa228 Tykkien joutuminen loumlytoumlpaikalleen liittyy Suomen sodan tapahtumiin
Krimin sodan aikaan englantilaisten laivasto purjehti yloumls Pohjanlahtea jolloin raportoitiin useista tuhotoumlistauml paikallisissa kaupungeissa Esimerkiksi Vaasan vanhassa satamassa Palosaaressa Raahen satamassa ja Oulussa poltettiin ja kaapattiin laivoja sekauml tuhottiin rakennuksia Kokkolassa 1854 niin sanotun Halkokarin kahakan jaumllkeen paikalliset paumlaumlt-tivaumlt varautua vastaaviin hyoumlkkaumlyksiin tekemaumlllauml strategisille paikoille puolustusvallit229
228 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018 Kohteen id nro muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on 1000027326229 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 1292018
Kuva Oumlroumln linnoitteita Kuva Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
131
Kartta RKY-inventoinnin linnoituskohteet
132
Kiviuunit eli ryssaumlnuunit
Kiviuuneja on maastossa yksittaumlin ja ryhmissauml Uunit ovat yleensauml maakivistauml useimmiten laakakivistauml ilman laastia ja savea ladottuja suuria katettuja tulisijoja Kiviuunien katot saattavat olla joko holvattuja tai vaakasuorista kivistauml ladottuja Kiviuunien koot ja ra-kennustavat vaihtelevat kohdekohtaisesti Yleensauml suorakulmaisen kiviuunin koko on noin 1 x 2 metriauml ja korkeus 1ndash15 metriauml Kiviuuneihin on aina kaumlytetty sellaista kivimateriaalia mitauml paikalle on ollut helpoiten saatavissa231
Kiviuuneja eli ryssaumlnuuneja on rakennettu rannikolla Ruotsin ja Venaumljaumln armeijoiden ja laivastojen 1700- ja 1800-luvuilla kaumlyttaumlmiin satamapaikkoihin ja sotilasleireihin Kiviuunit sijaitsevat usein ryhminauml sekauml maa- ja vesikulkureittien yhteydessauml ettauml luonnonsatamien laumlheisyydessauml Kiviuuneja on kaumlytetty ilmeisesti sekauml ruoan valmistukseen ettauml kuivaukseen Kiviuuneja loumlytyy koko Suomen alueelta myoumls sisaumlmaasta232
230 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 532019231 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019 232 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019
Kiviuuni leipien paistamiseen ja kalojen kuivatukseen kaumlytetty yksinkertainen kylmaumlmuurattu kiviuuni230
Kuva Ryssaumlnuuni Stensundsklobbenilla Tvaumlrminnen etelaumlpuolella Hangossa Kuva Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
133
Kiviuunit Suomenlahti
Uudeltamaalta tunnetaan 28 kiviuunirakennetta ja Kymenlaaksosta 12 kiviuunia Eniten kohteita on Loviisasta Porvoosta ja Pyhtaumlaumlltauml Kohteet naumlyttaumlvaumlt painottuvan hieman enemmaumln itaumliselle Suomenlahdelle
Kiviuunit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 72 kiviuunia paumlaumlosin Naantalista Kemioumlnsaaresta ja Paraisista Sen sijaan Satakunnasta tunnetaan vain yksi kohde Ulvilasta Kiviuunit ovatkin selkaumlsti nimenomaan Saaristomeren ilmiouml vaikka niitauml loumlytyy usein myoumls Suomenlahdelta
Kiviuunit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaalta tunnetaan 17 kiviuunia mutta ylempaumlauml Pohjanlahden rannoilta ei ainoa-takaan kiviuunia ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Kiviuunien sijainti kuvastaa venauml-laumlisten liikkumista erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla
Rajamerkki
Rajaa ilmaisevina paikkoina on kaumlytetty luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistouml-jauml siltoja laumlhteitauml myllyjauml maumlkiauml saaria suuria kiviauml kiviroumlykkioumlitauml sekauml isoja puita ja kantoja Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki esimerkiksi risti vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkaus Nuorempi rajamerkkityyppi on nelioumlmaumlinen kiviladelma jonka keskellauml on rajan suuntaa osoittava rdquoviisarikivirdquo johon voi olla hakattuna jaumlrjestysnumeroRajamerkeillauml maastossa ilmaistiin valtakunnan maakuntien pitaumljien ja kylien rajat Ra-jamerkit tehtiin kohtiin joissa raja kaumlaumlntyi tai jossa useampi rajalinja kohtasi Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllistauml rajaa osoittavia rajamerkkejauml tehtiin Paumlhkinaumlsaaren (1323) Taumlyssinaumln (1595) Stolbovan (1617) Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhan jaumllkeen Ruotsin symboli oli kruunu (tai kolme kruunua) ja Venaumljaumln risti joskus myoumls kyrilliset kirjaimet ΓΡΑ (GRA = granitsa raja) Rajamerkkejauml loumlytyy koko Suomen alueelta 234
233 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019234 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Rajamerkki hallinnollisen maa-alueen rajaa osoittava merkki 233
134
Esimerkiksi rajankaumlynteihin liittyviauml rajakiviauml ja rajapaasia loumlytyy Tornion edustan saaris-tosta mm Iso-Huiturin Piispankivi joka saattaa olla peraumlisin jo 1300-luvulta ja joka liittyy Tornion ja Kemin pitaumljien vaumlliseen rajanpitoon235
Rajamerkkien asettamiseen on liittynyt erilaisia loitsuja ja ruokauhreja ja rajakivillauml us-kottiin olevan maanhaltijan antamia maagisia voimia236
Rajamerkit Suomenlahti
Kymenlaakson alueelta tunnetaan 40 rajamerkkiauml Naumlistauml merellisiauml on vain murto- osa jakautuvat karkeasti kahteen ryhmittymaumlaumln Yksi rypaumls on Haminan seudulla ja toinen selkeauml Virolahden kirkonkylaumln ympaumlristoumlssauml Uudenmaan rannikolle rajamerkit jakautuvat tasaisemmin niitauml on yhteensauml 97 kappaletta Jaumllleen suurin osa sijaitsee sisaumlmaassa mutta merelliset kohteet sijaitsevat Tammisaaren laumlheisyydessauml ja toisaalta Sipoon ja Porvoon rannikolla
235 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018236 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Kuva Pyhaumljoen Hanhikiven historiallinen rajamerkki on noin kuusi metriauml korkea siirtoloh-kare Se on perinteisesti mielletty Paumlhkinaumlsaaren rauhan 1323 rajakiveksi Katja Vuoristo 2009 Museovirasto kuva AKDG7133
135
Rajamerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetut 64 rajamerkkiauml sijaitsevat saaristossa ja rannikon tuntumassa Erityisesti ne ovat painottuneet Raision seudulle ja siitauml pohjoiseen Naantalin Kustavin ja Taivassalon saaristoon Myoumls ulkomereltauml Oumlroumlstauml sekauml Halsoumln saarelta tunnetaan raja-merkkejauml Satakunnassa maakunnan 26 rajamerkkiauml painottuvat sisaumlmaahan Rannikolla niiden keskittymaumlt ovat selkeaumlsti Merikarvialla (tosin vain kaksi merkkiauml) sekauml Eurajoen ja Rauman vaumllisellauml alueella
Rajamerkit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Rajamerkkejauml tunnetaan Selkaumlmeren pohjoisosan ja merenkurkun rannikoilta ja saaristos-ta erityisesti Vaasan ympaumlristoumlstauml Uloimmat merkit on loumlydetty Valassaarten Storskaumlrin luoteisosasta Selkauml keskittymauml on myoumls Kalajoen ja Raahen ympaumlristoumlssauml Myoumls Me-ri-Lapista tunnetaan muutama rajamerkki esimerkiksi Iso- Huiturin saaresta sekauml pieneltauml Rajakari-nimiseltauml saarelta joka osuu juuri Kemin ja Tornion vaumlliselle rajalle Saaressa on maakivi johon on 1786 rajankaumlynnissauml merkitty vuosiluvut 1596 1686 ja 1786 (rajankaumlyn-nin pyykki 1) Kiveen on jo taumltauml ennen merkitty kruunu ja rajaviiva Maakiven ympaumlrille on rajankaumlynnissauml 1768 koottu rajalinjaa merelle ja mantereelle osoittavat viisarikivet Viisarikiviauml ei ilmeisesti ole enaumlauml jaumlljellauml237
237 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000019223
136
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin rajamerkit
137
33 Elinkeinot
Laivanrakennuspaikat
Laivanrakennuspaikka perustettiin mieluiten veteen paumlin loivasti viettaumlvaumlaumln suojaiseen rantaan jossa oli tukeva maapohja sekauml riittaumlvaumlsti tilaa erilaisia toimintoja ja materiaalien varastointia varten Tyypillisiauml laivanrakennuspaikan jaumlaumlnnoumlksiauml ovat laivan rakentamises-sa kaumlytetty puinen alusta eli tapulipaikka pyoumlroumlpuut tukit kelkat kiskot rakennusten ja rakennelmien pohjat pajat ahjot ja kiuaskiviroumlykkioumlt sekauml muut merkit tulen kaumlytoumlstauml Lisaumlksi alueelta loumlytyy usein puulastuja jaumltepuuta nauloja rautakuonaa hiiltauml rivettauml tervaa ja pikeauml sekauml tyoumlkaluja ja esineitauml Rakennuspaikan laumlhellauml voi olla myoumls laivanra-kennukseen viittaavia kalliohakkauksia sekauml laitureita hylkyjauml ja alusten kiinnitysrenkaita
238 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019
Elinkeinojen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull Laivanrakennuspaikatbull Tomtning-paikatbull Kalastuspaikat ja kalastusrakenteetbull Hylkeenpyynti ja linnustus
Laivanrakennuspaikka laivanrakennukseen kaumlytetty paikka meren jaumlrven tai joen rannalla238
Kuva Osasuurennos Olaus Magnuksen kartasta vuodelta 1539 johon merkitty Nerpis eli Naumlrpiouml ja latinankielinen kuvaus ldquoHic fabricatur navesrdquo = taumlaumlllauml rakennetaan laivoja
138
Laivojen rakentaminen on alkanut Suomessa keskiajan loppupuolella ja uuden ajan alussa Kustaa Vaasa perusti laivakartanoita (skeppsgaringrd) ja veistaumlmoumlitauml 1500-luvulla Turkuun Viipuriin Helsinkiin Tammisaareen Kastelholmaan Pietarsaareen ja Poriin Pohjanmaan laivanrakennus mainitaan myoumls Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539 1600-lu-vulla kruunun suurvaltapolitiikan seurauksena laivoja tarvittiin yhauml enemmaumln ja uusia veistaumlmoumljauml perustettiin muun muassa Limingalle Saloon Pietarsaareen Kyroumloumln Laihialle Luvialle Mynaumlmaumlelle Pohjaan sekauml Naantaliin Suurempia kaleereja rakennettiin esimer-kiksi Raumalla ja Rymaumlttylaumlssauml Myoumls Kruunupyyn Jouksholmenin saaren Cronoholmenin varvilla rakennettiin kruunulle aluksia Saari on nykyaumlaumln maankohoamisen seurauksena osa mannerta mutta muun muassa veistaumlmoumln rakennusten pohjat ja kaivo ovat saumlilyneet 1700-luvulla erityisesti Pohjanmaan laivanrakennus kasvoi teollisiin mittoihin Samoihin aikoihin perustettiin saaristolaivaston aluksia rakentanut telakka Helsingin Viaporiin
Laivanrakennuspaikkoja voi jaumlljittaumlauml vanhoista kartoista ja paikallishistorioista Paikanni-met kuten Kalajoen Laivaniemi tai Varvinranta voivat viitata laivojen rakennuspaikkaan Nimet Laivakangas ja Mastokangas voivat viitata puolestaan laivanrakentamispuiden hankintapaikkoihin Maankohoamisen myoumltauml vanhat laivanrakennuspaikat voivat sijaita nykyaumlaumln kaukanakin sisaumlmaassa Jokien rannoilla laivanrakennuspaikat saatettiin perustaa kauas ylaumlvirralle ja laivat uitettiin merelle koskien ohi Laivanrakennuspaikkoja on kaumlytetty myoumlhemmin muun muassa satamina sekauml varasto- ja lastauspaikkoina
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Esimerkiksi Kemioumlnsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myoumls Koivistolla ja Ahvenanmaalla
Usein vanhoilta laivanrakennuspaikoilta ei loumlydy selkeitauml jaumlaumlnnoumlksiauml arkeologisissa inven-toinneissa Laivanrakennuspaikkoja ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin Suomessa eikauml niitauml ole inventoitu systemaattisesti239
Alla olevasta kartasta korostuu laumlhinnauml se ettauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin tiedot laivanrakennuspaikoista Suomen rannikolla ovat puutteelliset Kartta ei kuvasta todellisuutta Esimerkiksi Laumlnsi-Uudellamaalla sijaitsi 1800-luvun toisella puoliskolla vauml-hintaumlaumln 35 laivanrakennuspaikkaa joilla rakennettiin yli sata alusta240
239 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019 sekauml siinauml esitetyt viitteet240 Boumlrman 1980 s 27-28
139
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin laivanrakennuspaikat
140Kuva Laivanrakennuspaikka tuntemattomalla paikkakunnalla Suomen merimuseo Mu-seovirasto kuva SMK2004141594
Laivanrakennuspaikat kulttuuriympaumlristoumlinauml Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaik-kialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti Alueellisia eroja on vaikea hahmottaa puutteellisen tutkimustilanteen takia
141
Tomtning
Kalastajat youmlpyivaumlt tomtning-rakenteissa koska matka ulkoluodolta kyliin oli liian pitkauml paumlivittaumlistauml kulkua varten Rakenteelle ovat ominaisia pyoumlreaumlt puolipyoumlreaumlt tai suorakul-maiset kylmaumlmuuratut kiviseinaumlt Yhden tai kaksi seinaumlauml voi muodostaa myoumls siirtolohkare tai kallio Tomtningin ulkopuolella saattaa olla avoin tulisija tai kiviuuni Rakenteen kattona kaumlytettiin aluksen purjetta tai myoumls vene saatettiin nostaa katoksi
Kalastajien sesonkiasumuksissa youmlpymisestauml loumlytyy kuvauksia 1700- ja 1800-luvuilta Tomtningit ovat todennaumlkoumlisesti olleet kaumlytoumlssauml viimeistaumlaumln keskiajalta alkaen Turunmaan saaristossa on muutamia tomtningeja jotka vaikuttavat vanhemmilta sillauml ne sijaitsevat korkealla maastossa ja muita kauempana rannasta Kun kalatupia alettiin rakentaa ka-lastuspaikkoihin viimeistaumlaumln 1600-luvulla jaumlivaumlt tomtningit vaumlhemmaumllle kaumlytoumllle
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla Alla kaumlsiteltaumlvaumlt kalastuksen hylkeenpyynnin ja linnustuksen paikat on luokiteltu ja kuvattu muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml tomtning-termin alla
241 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Tomtning ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa oleva sesonkiasu-mus Rakenteesta kaumlytetaumlaumln ruotsinkielistauml termiauml sillauml suomenkielistauml nimeauml ei ole vakiintunut kaumlyttoumloumln241
142
Tomtningit Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkauml-meri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla242
242 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Kuva Selkauml-Sarven saaren kalamajan pohja Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11417
143
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet
Kalastuspaikat ovat usein kokonaisuuksia joihin sisaumlltyy yksi tai useampia kalastukseen liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml Ne liittyvaumlt yleensauml pitkaumlaikaiseen kalastukseen ja suuriin kalastus-yhteisoumlihin Tyypillisiauml kalastuspaikkojen jaumlaumlnnoumlksiauml ovat asumuksista kertovat rakenteet kuten tomtningit kalatuvan perustukset tulisijoineen (esimerkiksi kiviuunit tai avoimet tulisijat) sekauml kaivot ja kallioissa olevat puhdistetut vesihuoltoon kaumlytetyt altaat Saaliin kaumlsittelystauml ja saumlilytyksestauml kertovat verkonkuivatuspaikat jaumlaumlkellarien ja suolaushuoneiden jaumlaumlnnoumlkset ja rakkakuopat Muita kalastuspaikkoihin liittyviauml kohteita ovat mm merimer-kit jatulintarhat kivikompassit kalliohakkaukset ja aurinkokellot sekauml rantautumispaikatMaastosta voi havaita myoumls erilaisia terasseja kivikasoja sekauml kalastukseen ja asumiseen liittyviauml esineitauml
Kalastuskaria voitiin kaumlyttaumlauml vain jos veneille oli tarjolla suojaa aallokolta Rantavyoumlhyk-keelle raivatut veneiden rantautumispaikat (myoumls nimitys veneenvetopaikka) mahdollistivat veneiden saumlilyttaumlmisen ja helpottivat lastaamista ja purkamista Kivistauml ja lohkareista kasatut vallit antoivat suojaa niiden vaumlliin vedetylle veneelle Kalastuspaikan kaumlyttoumloumln vaikutti paikallistopografia ja rannansiirtyminen Kun merestauml kohonneelle luodolle oli muodostunut sopiva rantautumispaikka saari voitiin ottaa kaumlyttoumloumln Rantautumispaikan madaltuessa raivattiin uusi Pohjanmaan rannikon nopean rannansiirtymisen alueella taumlmauml tuli paikoin kirjatuksi silloisiin karttoihinkin
Merestauml jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohenkalastus oli merkittaumlvaumlauml keskiajan Suomessa Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan taumlrkeimpiauml vientituotteita Laajamit-taisesta lohenkalastuksesta harjoitettiin myoumls Kokemaumlenjoella Vantaanjoella ja Kymijoella Kalastuskareista ja -tuvista on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta Monet kalastuskarit ovat saumlilyneet kaumlytoumlssauml 1900-luvulle Kalastuskarien kaumlyttouml vaumlheni sitauml mukaa kun veneitauml alettiin varustaa moottoreilla 1910- ja 1920-luvuilla Sodan jaumllkeen perinteinen silakan-kalastus paumlaumlttyi asteittain245
243 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019244 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastusrakenne httpakpnbafiwikikalastusrakenne 2722019245 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019
Kalastuspaikka paikka useimmiten saari jota kaumlytetaumlaumln sesonki-maisessa rannikkokalastuksessa asumiseen varastoimiseen var-usteiden ja saaliiden kaumlsittelyyn sekauml kalastusyhteisoumln yhteisten asioiden hoitamiseen243
Kalastusrakenne puusta tai kivestauml tyveneen tai virtaavaan veteen rakennettu sulkupyydys joka sijoitetaan kalojen saumlaumlnnoumlllisille kulku-reiteille tai kutupaikoille244
144
Kalastuspaikkoja on ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Pitkin laumlnsirannikkoa on pitkaumlaumln kaumlytoumlssauml olleita kalatupia Lohenkalastusta harjoitettiin merelle laskevien jokien koskissa ainakin Pohjanmaalla Satakunnassa Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa
Kalastuspaikkoja ja -rakenteita ei ole systemaattisesti inventoitu
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Suomenlahti
Esimerkkinauml Suomenlahden kalastuspaikoista voidaan mainita Raaseporin Jussaroumln etelauml-puolisella Hamngadden-saarella 2011 inventoinnissa havaittu kalastuspaikka johon kuuluu satamalahden rannalla oleva tomtning -jaumlaumlnnoumls sekauml kalliohakkauksia rantakalliossa246 Paikassa on hyvauml suoja aallokolta kaikkiin ilmansuuntiin Paikkaa tiedetaumlaumln kaumlytetyn sesonkikalastuksessa Jonas Hahnin merikarttaan vuodelta 1751 paikka on merkitty sa-tamalahdeksi ja karttaan on myoumls merkitty paikallisten kaumlyttaumlmauml hyvauml kalastuspaikka
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
246 Tuovinen 2011b
bull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastajayhdyskunnatbull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
bull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajat (Merikarvia)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
145
Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoista loumlydettiin ensimmaumlinen tomtningien ryhmauml 1980-luvulla ja niitauml tunnetaan nykyisin kolmisenkymmentauml Turunmaan saaristosta Muis-titiedon perusteella tiedetaumlaumln ettauml molemmin puolin Kihtiauml (Ahvenanmaan ja Turun saariston erottava merenselkauml) kaumlytettiin yksinkertaisia kivikojuja kalakareilla youmlpymiseen aina siihen asti kun venemoottorit tulivat kaumlyttoumloumln ja tekivaumlt pitkaumlaikaisen oleskelun kalakareilla tarpeettomaksi247
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Taumllle alueelle on yleistauml maankohoamisen seurauksena merestauml paljastuneet pienet eristaumlytyneet saaret ja luodot joilla kalastajat ottivat kaumlyttoumloumlnsauml tilapaumlisiauml asumuksia Saarilla oleiltiin kesaumlkuukausina Pieniauml kalastajamoumlkkejauml on saumlilynyt jopa 1700-luvulta
Merenkurkun moreenisaarille on tyypillistauml maahan kaivetut kivikasoin tuetut paalut joiden varaan havakset ripustettiin Kallioisilla alueilla verkkojen kuivauksesta jaumli riviin jaumlrjestettyjauml lohkareita tai kivikekoja moreenialueilla kivikasoja Suolaushuoneiden eli las-markkien jaumlaumlnnoumlksiauml loumlytyy vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta jossa ne liittyvaumlt alueen lohenkalastukseen
247 Tuovinen 2000 s 30 ja tekstissauml mainitut viitteet
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta Kemissauml ja Torniossa)
bull Kallankarien kalastajatukikohta (Kalajoki)bull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema (Kokkola)bull Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta (Kokkola)bull Oumluranin kalasatama (Luoto) bull Raippaluodon kylauml ja kalasatama (Mustasaari)bull Lisaumlksi Hailuodon Marjaniemessauml kalastajakylaumlbull Pyhaumljoen kalarannat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
146
Hylkeenpyynti ja linnustus
Hylkeenpyynti ja linnustus olivat sesonkiluonteisia elinkeinoja Pyyntiauml harjoitettiin paumli-vien ja viikkojen pituisilla pyyntimatkoilla jotka usein suuntautuivat tietyille vakiopaikoille (eraumlsijat)248
Hylkeet tulivat Itaumlmereen viimeisimmaumln jaumlaumlkauden jaumllkeen noin 10 000 vuotta sitten Myoumls ihmiset seurasivat vetaumlytyvaumln jaumlaumln reunaa ja hylkeet olivat yksi taumlrkeimmistauml saaliselaumlimistauml rannikoiden kivikautisille pyyntikulttuureille Hylkeistauml saatiin runsaasti ravintoa ja tarveai-neita kuten talja sekauml niiden rasvaa eli traania jota keitettiin oumlljyksi Pyyntimenetelmaumlt ja tiedot kulkivat suullisena perimaumltietona tuhansien vuosien ajan ja samoja menetelmiauml kaumlytettiin pitkaumllle historialliseen aikaan saakka Metsaumlstaumljien oli taumlrkeauml tietaumlauml hylkeiden kaumlyttaumlytymistavat ja pesintauml- ja liikkumisalueet hyvin Erilaisia laumlhestymis- ja huijausta-poja kehitettiin Hylkeitauml pyydettiin paumlaumlosin jaumlaumlltauml niiden hengitysreirsquoiltauml tai pesistauml ja joskus myoumls veneestauml kaumlsin Veneet tarjosivat myoumls suojan ja youmlpymispaikan joskus jopa kuukausia kestaumlneillauml pyyntimatkoilla Hyljekoiraa on kaumlytetty apuna hengitysreikien ja pesien etsinnoumlissauml Kotiin palattiin kymmenien jopa satojen hylkeiden kanssa Kotiinpaluun jaumllkeen hylkeet nyljettiin liha paloiteltiin ja suolattiin savustettiin tai kuivattiin249
Hylkeenpyynti saumlilyi taumlrkeaumlnauml osana rannikoiden ihmisten toimeentuloa viime vuosisadalle saakka Pikkuhiljaa se kuitenkin vaumlhentyi ja jaumli ammattikalastajien sivuelinkeinoksi 1900-lu-vulla havahduttiin hylkeiden tekemiin vahinkoihin koskien varsinkin kalastuselinkeinoja Hylkeitauml vainottiin ja niistauml alettiin maksaa tapporahaa Taumlstauml ja ympaumlristoumlmyrkkyjen lisaumlaumlntymisestauml johtuen hyljekannat romahtivat ja kaikki hyljekannat olivat uhanalaisia 1970- ja 80-luvuilla250
Linnustus on kivikaudelta laumlhtien ollut taumlrkeauml elinkeino Siihen liittyy suojasta (paahus) lintujen vaumlijyminen levaumlhdyspaikoissa saaristossa ja niiden pyytaumlminen verkoilla tai am-muksilla Merelliset jaumlaumlnteet linnustukseen liittyen ovat laumlhinnauml vaumlliaikaisia suojia rannikoilla ja saarissa eikauml niitauml ole helppo tai tarkoituksenmukaista erottaa muista elinkeinoihin liittyvistauml vaumlliaikaissuojista
248 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas elinkeinot httpakpnbafiwikiluokkaelinkeinot ja httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf 532019249 Ylimaunu 2000 s 15ndash16250 Ylimaunu 2000 s 16 117
Hylkeenpyynti ja linnustus rannikon vaumlli- ja ulkosaariston selkaumlvesien sesonkimainen perinne-elinkeino
147
Hylkeenpyynti ja linnustus Suomenlahti
Suomenlahti (Pohjanlahden lisaumlksi) on yksi koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeiden pyynti-alueita koska hylkeet kulkivat Itaumlmeren lahtien perukoihin sulavien jaumliden mukana251 Hylkeenrasvaa vietiin myoumls kauppatavarana Tukholmaan Toinen maailmansota tuhosi useat Suomenlahden vanhat pyyntiyhteisoumlt ja lopetti paumlaumlosan hylkeenpyynnistauml
Hylkeenpyynti ja linnustus Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Pyynti oli sesonkiluonteista ulkoluodoilla pyytaumlmistauml vuotuiskalenterin mukaan Talonpojat pyysivaumlt hylkeitauml lisaumlelinkeinona Toisaalta pyyntiauml oli myoumls kesaumlaikaan koska hylkeet viettivaumlt kesaumlt suurissa laumoissa taumlllauml alueella252 Hylkeitauml pyydettiin jaumlaumlltauml ja veneistauml jos jaumlaumltilanne esti jaumlaumlltauml pyynnin Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml erityisesti erottuu Korppoon etelaumlpuolella Baumlrskaumlrs fjaumlrdenin Bredskaumlrin saaren ja sen ympaumlristoumln lukuisat naumlkoumlsuojat eli paahukset joista lintuja on vaanittu253
Pyhaumln Henrikin ihmeluettelossa 1200-luvun lopulta kerrotaan kokemaumlkilaumlisistauml jotka olivat olleet merellauml hylkeenpyynnissauml Veroluetteloissa naumlrpioumllaumliset eurajokelaiset sekauml ulvila-laiset ovat maksaneet tullia ja veroja hylkeenrasvasta niin sanottua traanikymmennystauml Rannikkopitaumljissauml hylkeenpyynnillauml oli keskiaikaiset juuret mutta ainakin kokemaumlkilaumlisten talvimatkat hyljekareille lienevaumlt paumlaumlttyneen jo 1500-luvulla254
Hylkeenpyynti ja linnustus Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjoisilla alueilla hylkeiden pyynti on ollut merkittaumlvauml elinkeino rannikoiden pyyntiyhtei-soumlille kivikaudelta laumlhtien (6000ndash5000 eaa) Peraumlmeren rannikoilta loumlytyy pieniauml seson-kiasuinpaikkoja (esimerkiksi Yli-Iin Kierikki)255 Pohjanlahti merkittaumlvauml traanioumlljyn tuottaja jo viimeistaumlaumln keskiajalta laumlhtien vientiin Turkuun ja ulkomaille Ulkosaaristossa on vaumlli-aikaisasumusten pohjia (tomtning) joita ovat kaumlyttaumlneet niin kalastajatkin kuin hylkeen-pyytaumljaumlt vaumlliaikaisina suojinaan pyyntimatkoilla256 Suomessa vain Peraumlmeren rannikolta tunnetaan jaumltinkirkkoja joiden uskotaan liittyvaumln hylkeenpyyntiin Pohjanlahti ja varsinkin Peraumlmeri ovat olleet koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeenpyyntialueita koska jaumlaumlolosuhteet loivat hyvaumlt edellytykset pyynnille Hylkeet kulkivat sulavien jaumliden mukana lahtien peru-koihin Peraumlmerellauml olivat parhaat olosuhteet hylkeenpyyntiin koko Suomeen naumlhden ja taumlstauml syystauml myoumls pyyntikulttuuri saumlilyi siellauml pisimpaumlaumln
251 Ylimaunu 2000 s 53252 Ylimaunu 2000 s 400253 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000026224 sekauml ympaumlroumlivaumlt kohteet254 Suvanto 1973 s 23 246255 Ylimaunu 2000 s 79256 Ylimaunu 2000 s 95
148
Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml harmaahylje on aiheuttanut suuria vahinkoja kalataloudelle rikkoessa pyydyksiauml ja syoumldessauml kalat 1970ndash1990257
257 Ylimaunu 2000 s 17
Kuva Hylkeenpyyntiauml Peraumlmerellauml saalis on saatu rantaan 29111969 Laumlhde JOKA Mu-seovirasto kuva JOKAKAL3B_16076
149
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kalastukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml ilmioumlitauml
150
34 Ammatin tai muun toiminnan harjoittaminen
Luotsiyhdyskunnat
Ensimmaumlisiauml mainintoja Itaumlmeren alueen luotsaustoiminnasta on jo 1200-luvulta Luotsausta harjoittivat saariston kalastajat ja talonpojat sivutoumlinaumlaumln koska paikallisina asukkaina he tunsivat aluevetensauml parhaiten 1500-luvulla luotsitoiminta alkoi siirtyauml isaumlltauml pojalle syntyi luotsisukuja ja luotsauksesta tuli elaumlmaumlntapa Luotsien odotettiin asuvan luotsiasemalla tai sen laumlhellauml ja saaristoon muodostui luotsikyliauml ja -yhteisoumljauml Luotsien odotettiin olevan aina paikalla tai haumln sai raskaita vahingonkorvausvaatimuksia tai kruunun laivan ajaessa karille maksoi hengellaumlaumln Virasta pakenemisesta seurasi hirttotuomio259
Virallinen luotsilaitos perustettiin vuonna 1696 kun kuningas Kaarle XI antoi luotsilaito-sasetuksen joka yhdisti etelaumlisen Suomen Tukholman luotsipiiriin ja Ruotsin valtakunnan luotsilaitosorganisaatioon Syyt taumlhaumln olivat sotilaalliset Ruotsista oli tullut suurvalta ja Suomen merialueet haluttiin kontrolliin Vuonna 1756 etelaumlisestauml Suomesta muodostettiin oma luotsipiirinsauml jonka toimintaa johdettiin aluksi Ruotsin Karlskronasta vuodesta 1770 alkaen Viaporista Suomen siirryttyauml Venaumljaumln autonomiseksi osaksi luotsilaitos jatkoi toimintaansa kuten ennenkin muutamia uudistuksia lukuun ottamatta Keisari Aleksan-teri maumlaumlraumlsi luotseille rahapalkan etuuksia ja onnettomuuksien sattuessa lievemmaumlt rangaistukset ei enaumlauml kuolemanrangaistusta Pohjoisesta Suomesta muodostettiinoma Pohjanmaan luotsipiiri vuonna 1849 1850-luvulla luotsilaitos muutettiin keskusvirastoksi260
258 Historiallisen ajan muinaisjaumlaumlnnoumlkset 2011 632019259 Karttunen et al 2016 s 10260 Karttunen et al 2016 s 11
Luotsiyhdyskuntaluotsipaikka merivaumlylaumln varrelle perus-tettu luotsien paumlivystyspaikka258
bull Luotsiyhdyskunnatbull Merivartioasematbull Meripelastusasemat
Ammatin ja muun toiminnan harjoittamisen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
151
Suomen itsenaumlistyttyauml perustettiin Merenkulkulaitos jonka alaisuudessa toimi luotsi- ja majakkaosasto 1900-luvun sotien aikana luotsit toimivat omissa tehtaumlvissaumlaumln ja lisaumlksi heitauml koulutettiin sotaluotseiksi jotka opastivat sota-aluksia miinakenttien ohi Sotien jaumllkeen Suomen vesillauml luotsattujen alusten maumlaumlrauml kasvoi voimakkaasti 1900-luvun puolivaumllissauml keksittiin luotsien toumlitauml helpottavia laitteita kuten tutka ja hyrraumlkompassi joiden myoumltauml
luotsauksen tarve vaumlheni Vuosisatoja kestaumlnyt perinteinen luotsitoiminta loppui 1970-lu-vulla Sen muistona Uudenkaupungin 1850-luvulla rakennettu luotsiasema on museoitu ja avoinna kesaumlaikaan luotsimuseona Sen kahdessa huoneessa on esillauml aseman ja muiden laumlheisten luotsiasemien alkuperaumlistauml esineistoumlauml261
Luotsiyhdyskunnat esitetaumlaumln kartalla Merellinen liikenne-luvun majakoita kaumlsittelevaumln alaluvun yhteydessauml
261 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uusikaupunki 3082018
Kuva Orrengrundin luotsiasema Kuvaaja Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
152
Merivartioasemat
Kieltolain aikana Suomessa kaivattiin jaumlreaumlmpiauml keinoja ja valvontaorganisaatiota sa-lakuljetuksen kitkemiseksi kuin mitauml tullilaitoksella oli kaumlytettaumlvissaumlaumln Taumltauml tyoumltauml varten perustettiin merivartiolaitos vuonna 1930 Merivartiolaitos yhdistettiin vuodesta 1919 laumlhtien toimineeseen Rajavartiolaitokseen vuonna 1945262
Suomen rannikon ja saariston merivartioasemat ovat toimineet pitkaumllti samoilla paikoilla kuin vanhat tullivartioasemat ja luotsituvat Perinteisesti asemat sijaitsevat vaumlylien laumlhellauml ja naumlkyvyydeltaumlaumln mahdollisimman avoimella paikalla Vuosikymmenien ajan taumlmauml tarkoitti aumlaumlrimmaumlisen karuja maastoja ja ankaria ulkomeren tyoumlolosuhteita Valvonta- ja alustekninen
kehitys 1950-luvulta alkaen johti asemaverkoston harvenemiseen sekauml siirtymiseen ulkosaa-ristosta laumlhemmaumls mannerta ja asutuskeskuksia Taumlmauml muutos jatkui etenkin 1990-luvulla263
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti Merivartioaseman ympaumlristoumloumln kuuluu asuin- ja valvontatilan ohella venevaja laituri verstastiloja sekauml usein erillinen sauna Monilla asemilla oli myoumls maise-massa selvaumlsti erottunut valvontatorni Haapasaaren merivartioasema on hyvauml esimerkki edelleen alkuperaumlisellauml paikallaan toimivasta merivartioasemasta264
Merivartioasemista ei ole saatavilla digitaalista paikkatietoa
Meripelastusasemat
262 Sundbaumlck 2005 s 10ndash14 146263 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto264 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto265 httpmpas1meripelastusfi 532019
Meripelastusasema Suomen meripelastusseuran alaisuudessa toimiva asema265
Merivartioasema rannikolle tai saaristoon perustettu merivartioinnin asemapaikka
153
Suomen rannikolla ja saarissa on sijainnut useita kymmeniauml meripelastusasemia ja pelas-tusalusten venevajoja Suomen ensimmaumlinen vapaaehtoisuuteen perustuva meripelastus-asema perustettiin vuonna 1821 Suursaareen Toinen varhainen asema sijaitsi Helsingin Puolimatkansaaressa Meripelastusasemien lisaumlaumlmisestauml alettiin puhua vasta 1870-luvulla Asemia ja venevajoja perustettiin eri aikoina eri puolille Suomen rannikkoa ja sisaumlmaata
Nykyisen Suomen alueella meripelastusasemia oli muun muassa Bengtskaumlrissauml Berg-hamnissa Baringgaskaumlrissauml Degerbyssauml Eckeroumlssauml Haapasaaressa Hangossa Harmajalla Hernesaaressa Jaumltkaumlsaaressa Kellon Kiviniemessauml Koumlkaumlressauml Lohmilla Lyoumlkissauml Mustikka-maalla Maumlrketissauml Nihtisaaressa Norrskaumlrissauml Orrengrundissa PellingissaumlGlosholmassa Porkkalassa Puolimatkansaarella Raumalla Reposaaressa Roumlnnskaumlrssauml Signilskaumlrissauml Stenvikissa Saumllgrundissa Saumlpissauml Soumlderskaumlrissauml Tankarissa Utoumlssauml Valassaarilla Vaumlnoumlssauml Wargoumlgaddanilla ja Oumlrnenilla sekauml Seurasaaressa Lisaumlksi eri puolille rannikkoa sijoitettiin eri aikoina pelastamiseen soveltuvia aluksia ja veneitauml Osa niistauml sijoitettiin luotsiasemi-en yhteyteen266 Osa asemista ja vajoista on edelleen saumlilynyt Meripelastusasemista ei kuitenkaan ole saatavilla riittaumlvaumln tarkkaa digitaalista paikkatietoa
266 Merilahti 1997 s 13ndash14 22 37 42 56ndash57 60 71 73 152
Kuva Oulun Hailuodon meripelastusseuran asemalle pystytetty vaja 1939 Kuva JOKA Museovirasto JOKAKAL3B5569
154
35 Asuminen ja oleskelu
Rannikko- ja saaristokylaumlt
Eri puolilla Suomen rannikkoa ja saaristoa on saumlilynyt merellisten elinkeinojen synnyttaumlmiauml pysyviauml kylaumlyhteisoumljauml ja niistauml kertovaa rakennuskantaa Monet naumlistauml kylistauml ovat raken-teeltaan ja rakennuskannaltaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Asutus levisi tasaisesti niin ulkosaaristossa oleville pienille karuille saarille kuin sisaumlsaariston rehevaumlmmille ja puustoisemmille saarille Kalastaja- ja luotsikyliauml tunnetaan 1200-luvulta laumlhtien Ne sijoittuivat suojaisiin poukamiin ja sisaumlsatamiin yleensauml saarien etelaumlrannoille Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisaumlksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt
Tyypillisen saaristokylaumln kerrostuneiseen kokonaisuuteen kuuluu asuin- ja talousraken-nusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen ranta-aittoja ja venesuojia sekauml peltotilkut kiviaitoineen sekauml mahdollisesti vielauml jaumlaumlnteitauml vanhemmista rakenteista Elinkeinosta kertovat kellarit kalamajat ja verkkotelineet Suuremmilla saarilla on lisaumlksi pieniauml peltotilkkuja niittyalueita ja navettoja Keskeisimmissauml kylissauml oli usein myoumls oma pieni kirkko ja hautausmaa seurantalo koulu luotsiasema ja merimerkkejauml Esimerkiksi Kemioumlnsaaren saaristossa on saumlilynyt rakennuksia 1700-luvulta
Sotien jaumllkeen elinkeinoissa ja asutuksessa tapahtui suuria muutoksia Kalastuksen rinnalle tuli muita elinkeinoja ja saariston kalastustilat alkoivat autioitua varsinainen autioituminen tapahtui 1960- ja 70-luvuilla Osa kalastustiloista ja saarista muuttui 1900-luvun loppupuo-lella vapaa-ajan asunnoiksi ja kesaumlmoumlkkitonteiksi Silti niiden rakennettu kulttuuriympaumlristouml kuvastaa yhauml monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kuten kalastusta merenkulkua sekauml myoumls myoumlhempaumlauml matkailua
bull Rannikko- ja saaristokylaumltbull Historialliset rannikko kaupungit
Rannikko- ja saaristokylauml merellisten elinkeinojen synnyttaumlmaumln pysyvaumln kylaumlyhteisoumln rakennukset ja rakennettu ympaumlristouml
Asumisen ja oleskelun kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
155
Historialliset rannikkokaupungit
Suomen vanhimmat kaupungit Turku Ulvila Porvoo Viipuri Rauma ja Naantali rakentui-vat rannikolle liikenteellisiin solmukohtiin 1300ndash1400-luvuilla hansakauppiaiden hallites-sa Itaumlmeren kauppaa Myoumls Tammisaari Helsinki Pori Oulu Vaasa sekauml Uusikaupunki perustettiin Vanhemmalla Vaasa-ajalla (1523ndash1617) rannikolle Taumllloumlin kruunu aloitti myoumls ohjelmallisen laivanrakennuksen ja perusti laivakartanoita sotalaivaston tukikohdiksi
Ruotsin suurvalta-ajalla (1617ndash1721) laivanrakennus oli vilkasta koko merellisessauml Euroopassa Puisiin laivoihin tarvittiin tervaa ja pikeauml Tervaa poltettiin runsaasti Varsinais-Suomessa Uudellamaalla Pohjanmaalla ja Jaumlrvi-Suomessa Tervan ja laivanrakennuksen tuoma vau-raus naumlkyi myoumls kaupunkien kehittaumlmisenauml ja etenkin Pohjanmaan taloudellinen merkitys nousi huomattavaksi Kruunun perustamista uusista kaupungeista useimmat sijoittuivat rannikolle Naumlihin kuuluvat Kokkola Uusikaarlepyy Tornio Lappeenranta Raahe Kristii-nankaupunki Pietarsaari ja Hamina
267 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas httpakpnbafiwikihistoriallinen-kaupunki 1132019
Kuva Jurmon kylauml Saaristomeren ulkosaaristossa Kuvaaja Sampo Kivinen CC BY-SA 40
Historialliset rannikkokaupungit tiivis ja vaumlkimaumlaumlraumlltaumlaumln suuri asuin-paikka joka koostuu kaduista kortteleista ja tonteista sekauml julkisista jayksityisistauml rakennuksista ja jolla on kaupunkioikeudet267
156
Suurvaltakauden merkantilistisen talouspolitiikan mukaisesti kaupungit jaettiin maa- tai tapulikaupunkeihin Kauppa- ja laivanvarustus maumlaumlriteltiin kaupunkielinkeinoiksi joiden harjoittamiseen porvaristo sai erioikeudetTurku ja Viipuri maumlaumlriteltiin ensimmaumlisen luokan tapulikaupungeiksi jonne ohjattiin ulkomaiset kauppalaivat Toisen luokan tapulikaupun-kien kauppaporvarit saivat vain purjehtia ulkomaisiin satamiin Helsinki ja Porvoo saivat kuitenkin maumlaumlraumlajaksi oikeuden vastaanottaa ulkomaisia kauppalaivoja Kun Helsinki siirrettiin Vironniemelle sille myoumlnnettiin samalla pysyvaumlsti ensimmaumlisen luokan tapuli-kaupungin oikeudet jotka Porvoolta puolestaan lakkautettiin
Tukholmassa sijaitseva Tervakomppania -kauppajaumlrjestouml piti hallussaan tervakaupan monopolia Se keskitti vuoden 1665 maumlaumlraumlyksellaumlaumln kaiken tervan myynnin Tukholmaan Kauppajaumlrjestoumln toiminta lakkasi vuonna 1712
Hamina sai tapulioikeudet vuonna 1723 Kun Hamina liitettiin Venaumljaumlaumln vuonna 1743 siir-rettiin sen tapulioikeudet vuonna 1745 perustetulle Loviisalle Ulkomaan viennin ja tuonnin lisaumlksi myoumls talonpoikaispurjehtijat ohjattiin kotimaisiin tapulikaupunkien satamiin Taumltauml kauppaa yritettiin saumlaumlnnoumlstellauml muun muassa pitaumlmaumlllauml markkinoita Vuosina 1765ndash1766 myoumls Kokkola Oulu Pori ja Vaasa saivat oikeudet ulkomaanpurjehdukseen
Suurvaltasotien aiheuttaman kansainvaumllisen kysynnaumln myoumltauml tervanpoltto nousi uuteen kukoistukseen 1770-luvulla Vauraat tervaporvarit Oulussa ja Kokkolassa harjoittivat ulko-maan tervan vienti- ja tuontikaupan lisaumlksi laivanvarustusta ja sahatoimintaa Tapuli- ja maakaupunkien saumlaumlnnoumlkset poistettiin lopullisesti vuonna 1879 Viimeiset tervaveneet laskettivat alas Oulujokea 1920-luvulla
Kuva Naumlkymauml Loviisan satamarannasta 1890-luvulla Kuvaaja KE Staringhlberg Museovi-rasto kuva HK193602224
157
Peraumlmeren alueella kaupunkien ja satamien kehittymiseen on vaikuttanut voimakas maankohoaminen jonka myoumltauml satamat mataloituivat ja uusia satama jouduttiin raken-tamaan syvemmaumln veden aumlaumlrelle Entisiauml satamia hyoumldynnettiin muun muassa lastaus- ja laivanrakennuspaikkoina Itsenaumlisen Suomen satamat toimivat puutavara- ja teollisuussa-tamina jaumlaumlnsaumlrkijoumliden mahdollistaessa ympaumlrivuotisen toiminnan osana kansainvaumllistauml liikenneverkostoa268
268 Lilius amp Kaumlrki 2014425-435 httpsfiwikipediaorgwikiTervakauppa 2522019
Kartta Historialliset kaupungit Suomen historiallisten aikakausien jaottelu Keskiaika = 11501200ndash1520 Vanhempi Vaasa-aika = 1520ndash1560 Suurvalta-aika = 1611ndash1721 Vanhan Suomen aika = 1721ndash1809
158
36 Teollisuus
Louhokset
Historiallisen ajan louhosten ympaumlristoumlssauml on usein runsaasti louhintajaumltettauml sekauml mah-dollisesti myoumls kivivarastoja jotka ovat jaumlaumlneet kuljettamatta pois Louhokseen liittyy myoumls erilaisten rakennusten ja rakennelmien jaumlaumlnnoumlksiauml
269 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019
bull Louhoksetbull Kaivoksetbull Ruukitbull Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Louhos maanpaumlaumlllinen paikka josta louhitaan kiviraaka-ainetta 269
Kuva Korpisaari Virolahden Virojoen kylaumln edustalla Saaren lounaispuolella on saumlilynyt pitkauml laiturin pohja jota pitkin on lastattu louhittua kiviainesta laivoihin Kuvaaja Rami Kokko 2018 Museovirasto
Teollisuuden kulttuuriympaumlristoumljauml ovat muun muassa
159
Louhintatekniikka on jaumlttaumlnyt usein kohteisiin tunnusomaisia piirteitauml Vakokiilausmenetel-mauml oli kaumlytoumlssauml louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle ja sen rinnalla ryhdyttiin kaumlsiporaukseen viimeistaumlaumln 1700-luvun loppupuolella Ruudin kaumlyttouml louhinnassa yleistyi ainakin Virolahdella vasta 1800-luvun toisella puoliskolla
Varhaisimmat kivilouhokset liittyvaumlt keskiaikaisten linnojen kivikirkkojen ja kellareiden ra-kentamiseen Erityisesti 1700-luvun puolivaumllissauml rakennuskiveauml tarvittiin linnoitustyoumlmailla ja 1800-luvulla kiviauml kului muun muassa palaneiden puukaupunkien kuten Turun Vaasan ja Helsingin jaumllleenrakentamiseen sekauml maaseudun kivinavetoihin Kiviteollisuus kasvoi nopeasti 1800-luvulla sillauml kovalla rakennuskivellauml oli kysyntaumlauml muun muassa Iso-Britanniassa ja Venaumljaumlllauml Raakakiven ohella vietiin myoumls valmiita rakennuskiviauml sekauml katuihin kaumlytettyjauml nupukiviauml Vientigraniitin paumlaumltuotantoalueet olivat Koumlkarissa Vehmaalla Uudessakau-pungissa Taivassalossa Mikkelissauml Hyvinkaumlaumlllauml Jyvaumlskylaumlssauml Varpaisjaumlrvellauml Kurussa ja Espoossa Teollisuuskivinauml louhittiin muun muassa kalkkikiveauml vuolukiveauml kvartsiittia fyl-liittiauml ja myoumls piimaata Kalkkia on Suomessa louhittu paumlaumlasiassa peruskalliosta Paraisilla on lukuisia vanhoja louhoksia joista huomattavimpia on Ersbystauml Simonbyhyn yltaumlvauml 18 kilometriauml pitkauml louhosten ketju Kemioumlstauml on jo 1300-luvulta tietoja kalkin louhimisesta Turun tuomiokirkon tarpeisiin
Suomen taumlrkein kalkkikiviesiintymauml on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla Jo varhain hyoumldynnettyjauml huomattavia kalkkiesiintymiauml on myoumls etelaumlrannikolla Ahvenanmaalta Por-voon seuduille Kivilouhoksia on perustettu rannikon ja sisaumlmaan keskeisiin kaupunkeihin sopivia graniittilaatuja tarjoaviin paikkoihin (Kuru Vehmaa) ja viennin kannalta otollisille seuduille (Virolahti Hanko) 270
1700-luvun alussa alkoi Pietarin rakentaminen Venaumljaumln valtakunnan paumlaumlkaupungiksi toden teolla Taumlmauml tarkoitti valtavien raaka-ainemaumlaumlrien rahtaamista Nevan perukoille ympaumlri koko Venaumljaumln valtakuntaa sekauml Itaumlmerta Itaumlisellauml Suomenlahdella Viipuri ja Virolahden rannikko luovutettiin Venaumljaumllle Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja vielauml Hamina ja Lappeenranta vuonna 1743 Naumlin ollen erityisesti Itaumlisen Suomenlahden saaristosta ja rannikolta rahdattiin kiviainesta rakennustoumlihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa Katariina Suuren aikakautena rakentaminen sai kuitenkin jo aivan toiset mittasuhteet ja 1800-luvun alusta laumlhtien esimerkiksi Virolahden saaristosta ja rannoilta louhittiin graniittia ja muuta kiviainesta teollisessa mittakaavassa Virolahden graniittilouhokset ovatkin valtakunnallisesti merkittaumlvien kulttuuriympaumlristoumljen listalla271 Ensimmaumliset kivilouhokset olivat venaumllaumlisten omistamia ja niissauml tyoumlskentelivaumlt venaumllaumliset kivityoumlmiehet Sen sijaan louhosten yllaumlpidossa sekauml erityisesti kiviaineksen lastaamisessa ja rahtaamisessa tyoumlskenteli paljon paikallisia suomalaisia tyoumlmiehiauml kauppiaita ja merimiehiauml Maanomistajille maksettiin myoumlhemmin myoumls korvausta kiven louhimisesta heidaumln mailtaan Louhoksilla oli naumlin ollen suuri merkitysalueen taloudelle272 Itaumlisellauml Suomenlahdella kiviaines oli hyvin laadukasta ja naumlin ollen sitauml louhittiin koko Kymenlaakson saaristosta 1800-luvulla meren pyoumlreaumlksi hiomia kiviauml alettiin rahdata itaumliseltauml Suomenlahdelta katukiviksi Pietariin Kiviauml keraumlttiin mantereen ja saarten rannoilta Kannaksen ja Helsingin vaumlliseltauml alueelta273
270 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019271 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 2822019272 Kaukiainen 2016 s 127
160
Kuva Virolahden Korpisaaren graniittilouhos277 Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
Louhoksiin kuuluu myoumls paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Naumlitauml ovat sadat kivien lastaamiseen tarkoitetut laiturien kiviset tukirakenteet jotka saattavat edelleenkin olla kymmenien metrien pituisia Usein laiturit jouduttiin rakentamaan hyvinkin pitkiksi jotta ne ulottuivat tarpeeksi syvaumllle eikauml rahtialus tarttunut lastauksen aikana pohjaan Laitu-rinperustuksia loumlytyy esimerkiksi Virolahdelta todennaumlkoumlisesti jokaisen louhoksen rannoilta Louhoksiin liittyvaumlt kiinteaumlsti myoumls kivilasteja rahdanneet alusten hylyt joita loumlytyy erityisesti Virolahden Rautalanselaumlltauml mutta myoumls Itaumlisen Suomenlahden ulkosaaristosta Alusten kulkureitti kulki saaristosta laumlheltauml Viipurinlahtea ja Koiviston edustalta Kronstadtin kautta Pietariin Osa kiviaineksesta myoumls jaumli Kronstadtin rakennusaineeksi274
Kiviteollisuuden jaumllkiauml loumlytyy eri puolilta rannikkoa ja saaria muun muassa Uudenkaupun-gin saaristosta275 Itaumlisellauml Uudellamaalla hiekkaa rahdattiin hiekkajaaloilla Kraringkosta276
273 Anttila 2008 s 133274 Raunio 1965 Kaukiainen 2016275 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uudenkaupungin museo 3082018276 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018277 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 732019
161
Kaivokset
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin karttasovelluksessa (httpskarttamuseoverkkofi) on tarjolla kartta-aineisto ldquoSuomessa toimineet kaivokset 1530-2001278rdquo joka tarjoaa yleiskuvan kaivostoiminnan laajuudesta Suomessa myoumls saaristossa Erityisesti merellinen kaivosympaumlristouml on Jussaroumln saaren vanha kaivos josta louhittiin rautamalmia 1800-luvun lopusta aina 1900- luvun puolivaumlliin saakka Jussarouml on monipuolinen kulttuu-riympaumlristouml johon liittyvaumlt majakka- ja luotsitoiminta kalastus merenkulku ja puolustus usean vuosisadan ajalta279
Ruukit
Rannikolla ja saaristossa toimivat erityisesti 1800-luvulla useat lasiruukit tiili- ja kalkki-tehtaat sekauml sahat Ruukeilla ja tehtailla oli yleisesti oma satama sekauml laivanrakennus-toimintaa joilla omat tuotteet kuljetettiin tilaajille Ruukeilla oli suuri merkitys ympaumlristoumln asukkaille joiden oma toimeentulo koulutus ja tulevaisuus oli suurelta osin sidottu ruukin menestykseen Esimerkiksi Mustasaaressa Groumlnvikin lasiruukki tyoumlllisti ympaumlristoumln asukkaita osti saaristosta runsaasti polttopuuta ja rakensi omia aluksia kuljettamaan lasituotteita Groumlnvikin lasitehdas oli 1800- luvulla Pohjoismaiden suurin ikkunalasin valmistaja jonka perusti laivanvarustaja Johan Groumlnberg vuonna 1812 Iskmon kylaumlaumln satamapaikan viereen Bromarvin Trollshovdassa on saumlilynyt hieno ruukkikokonaisuus johon kuuluu tiiliruukin paikan280 lisaumlksi laivanrakennuspaikka sekauml useita erilaisia kulttuuriperintoumlkohteita kilo-metrien matkalla joki- ja jaumlrven patorakenteista tiiliin tarvitun saven kaivauskuoppaan sekauml hylkyihin
Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Suuri muutos sahateollisuudessa oli 1800-luvun jaumllkipuolella voimanlaumlhteen vaihtuminen vedestauml houmlyryyn Mekaanisen metsaumlteollisuuden houmlyrysahat olivat vesisahoihin verrattuna yleensauml suurempia tuotantolaitoksia jotka oli usein rakennettu puun sijaan kivestauml tai tiilestauml Saharakennusten ohella houmlyrysahaan kuului voimahuone jossa houmlyrykone sijaitsi Hyvaumln esimerkin tarjoaa 1900-luvun alussa toimineen Luvian sahan raunioalue Satakun-nassa Saha-alueilta loumlytyy kuten Oulun Varjakasta muun muassa suurten tuotantora-kennusten raunioita tieverkkoa satamalaitteita ja jopa rautatiejaumlaumlnnoumlksiauml282
278 Aineiston naumlkeminen edellyttaumlauml kirjautumista Karttataso Rakennettu ympaumlristouml - muut aineistot279 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208280 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kohde 1000018391281 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019282 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019
Houmlyrysaha houmlyryvoimalla toimiva sahalaitos 281
162
Houmlyrysahoja rakennettiin erityisesti suurten jokien suistoihin minne oli helppo uittaa tu-kit sisaumlmaasta ja sekauml lastata sahatavara ulkomaille purjehtiviin laivoihin Houmlyrysahojen valtakautta oli aika 1860-luvulta 1900-luvulle saakka Houmlyrysahalaitosten ensimmaumliset keskittymaumlt muodostuivat laskujokien suistoihin Pohjois-Pohjanmaalle Perauml-Pohjolaan Satakuntaan ja Kymenlaaksoon283
Sahoihin liittyvaumlt myoumls uiton ja puutavaran lajittelun erilaiset rakenteet kuten suisteet uittoraumlnnit puomit ja laajat erottelulaitokset Esimerkiksi Satakunnasta tunnetaan Ko-kemaumlenjoen uiton rakenteita ja rakennuksia jotka maankohoamisen vuoksi sijaitsevat nykyaumlaumln etaumlaumlllauml rantaviivasta284
Vanhoilla 1800ndash1900-lukujen alun sahapaikkakunnilla rimamoumlljaumlt erottuvat rannoilta usein laajoina harmaantuneen puuaineksen alueina joissa sahauksen jaumltteenauml syntyneitauml rimo-ja ja lautoja on kasattu paumlaumlllekkaumlin Toisinaan painoksi on voitu asetella kiviauml Joillakin alueilla rimamoumlljaumlt voivat olla edelleen selkeaumlsti havaittavissa toisinaan ne ovat jaumlaumlneet kasvillisuuden sammaleen ja jopa puiden ja pensaiden alle tai niitauml on saumlilynyt laumlhinnauml veden alla
283 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihC3B6yrysaha284 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Kuva Mahdollisesti 1800-luvulta peraumlisin olevia saharakenteita Sipoon Kaunissaaressa Kuvaaja Vesa Laulumaa 2016 Museovirasto kuva AKDG48111
Rimamoumlljauml sahojen rimajaumltteestauml muodostunut ranta-alue
163
Rimamoumlljiauml loumlytyy sahapaikkakunnilta koko Suomen alueella Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti
37 Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumlt
bull Merikylpylaumlt ja kylpylaumltbull Huvilayhdyskunnatbull Kultti- ja tarinapaikatbull Jatulintarhat
Kuva Simon Kalliosaaren rimamoumlljaumlauml Saarella toimi saha aina vuoteen 1925 saakka Kuvaaja Tapio Heikkilauml ympaumlristoumlministeriouml
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun sekauml tarinapaikkojen kulttuuriympauml-ristoumljauml ovat
164
Kylpyloumlitauml on perustettu yleensauml laumlhteiden tai mineraalipitoisten vesien aumlaumlrelle ja niissauml on ollut saatavilla myoumls monenlaisia hoitoja Euroopan valistusajalla veden ja vesihoitojen hyoumldyllisyys ja laumlaumlkitsevaumlt ominaisuudet nousivat jaumllleen esille Vierailut terveyskylpyloumlissauml veden nauttiminen niiden terveyslaumlhteistauml ja kylpyjen ottaminen tulivat keskeiseksi osaksi saumlaumltylaumlistoumln seuraelaumlmaumlauml 285
Vaikka Suomessa kaupungit olivat agraarisia ja saunakulttuuri oli jo juurtunut taumlnne vahvasti perustettiin taumlnnekin kylpyloumlitauml viimeistaumlaumln 1700-luvulla Kylpyloumlitauml oli muun muassa Oulussa Pietarsaaressa Vaasassa Raumalla Naantalissa Turussa Hangossa Tammisaaressa Helsingissauml ja Loviisassa 286 Taumlmauml kylpylaumlkulttuuri eli kukoistustaan 1800-luvulla 1900-luvun alussa uudenlainen ulkoilmaelaumlmaumln ja liikuntakulttuurin nousu houkutteli asiakkaita erityisesti merikylpyloumlihin Toisen maailmansodan jaumllkeen kylpyloumliden toiminta suuntautui hoito- ja kuntolaitosten suuntaan
Suomessa kylpyloumlitauml ei ole inventoitu systemaattisesti ja arkeologisia kaivauksia on tehty vain vaumlhaumln287
285 Suvikumpu 2014 s 6ndash18286 Suvikumpu 2014 s 55 106 114ndash115 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A287 Suvikumpu 2014 s 227 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A4
Merikylpylaumlkylpylauml paikka jossa oleskellaan vesialtaissa virkistaumlytymi-sen terveydenhoidon tai sosiaalisen seurustelun takia
Kuva Ullanlinnan kylpylauml 1860-luvulla Kuvaaja Eugen Hoffers Museovirasto kuva HK1964010411125
165
Huvilayhdyskunnat
Suomeen rakennettiin villoja tai huviloita osana Ruotsin vallan saumlaumltylaumliskulttuuria Maan vanhin huvila-asutus on keskittynyt rannikkokaupunkeihin etenkin Pohjanmaalle Huviloi-ta rakennettiin usein myoumls kylpyloumliden liepeille Ne yleistyvaumlt 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vauraan porvariston kesaumlasuntoina kaupunkien laumlheisyydessauml tai maaseudulla
Huvila-arkkitehtuuriin liittyvaumlt verannat ja parvekkeet palvelivat asiaan kuuluvaa seurus-telua ja joutilasta kesaumlnviettoa
Vanhemman huvila-asutuksen historiaa ei juurikaan ole tutkittu systemaattisesti vaan huvila-alueita on pikemminkin inventoitu kaupunkikohtaisesti288
Kultti- ja tarinapaikat
Tarinapaikat ovat luonnon kohteita kuten kiviauml kallioita puita metsikoumlitauml vesipaikkoja maa-alueita tai muita vastaavia paikkoja joihin liittyy perimaumltietoa tai tarinoita erilaisista tapahtumista ja tavoista Paikoissa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole ihmisen tekemiauml rakennelmia tai merkintoumljauml mutta joskus niiden yhteydessauml voi olla esimerkiksi karsikko tai muistomerkki
288 Soiri-Snellman 1985 s 18ndash21
Huvilayhdyskunta porvariston kesaumlasunnoiksi rakennetuista villoista ja huviloista muodostunut yhdyskunta
166
Kalliomuodostumiin saariin siirtolohkareisiin isoihin kiviin ja luoliin ja muihin huomiota heraumlttaumlviin geologisiin muodostumiin liittyy erilaisia tarinoita Ne kertovat muun muassa yliluonnollisesta toiminnasta (esimerkiksi jaumlttilaumliset ja pirut) aarteista ja aarnivalkeista vainajien toiminnasta vanhoista asuinpaikoista elinkeinon harjoittamisesta viranomaisten toiminnasta sotakokemuksista ja liikenteen reiteistauml Taumlllaisia kohteita ovat esimerkiksi Janakkalan Paimenkivi Joensuun Maumlntylammen Laukkukivi Kaarinan Ryoumlvaumlriholma Raa-seporin Busouml Viborgs sten289 ja Porvoon Onaksen Napoleonin kivi290
Erilaisia tarinapaikkoja on tuhansia kaikkialla Suomessa291
289 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019290 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018 291 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapaikat 2722019292 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019
Tarinapaikka kivi kallio puu laumlhde lampi tai muu luonnon kohde johon liittyy vanhoja tarinoita jatai perimaumltietoa 292
Kuva Huvila Ruissalossa Turussa 1980- luvulla Kuvaaja KEStaringlhberg Museovirasto kuva HK19580401421
167
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kultti- ja tarinapaikat sekauml jatulintarhat
168
Kuva Porvoon Onaksen Napoleonin kivi Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31962
169
Jatulintarhat
Jatulintarhat luokitellaan usein tarinapaikkoihin Jatulintarhat on rakennettu parinkymmen senttimetrin kokoisista kivistauml Ne ovat maantasaisia ja yksikerroksisia minkauml johdosta monet kuvioista voivat olla sammaleen peittaumlmiauml Jatulintarhojen sokkelokuvioita on kolmentyyppisiauml ristikeskustainen munuaisenmuotoinen ja spiraali Tarhojen laumlpimitta vaihtelee 5 metristauml 24 metriin
Suurin osa jatulintarhoista sijaitsee merellisessauml ympaumlristoumlssauml saaristossa ja rannikolla usein karuilla luodoilla ja eraumlmaa-alueilla Joitakin tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaasta Jatulintarhoja on rakennettu yleensauml kallioille mutta myoumls kankaille ja kivikkoihinJatulintarhojen nimitykset voivat vaihdella paikkakunnittain Yleisnimityksenauml kaumlytetty ja-tulintarha on peraumlisin Kemin ja Tornion alueelta Tornionlaakson museolla onkin tiedossa alueeltaan runsaasti perimaumltietoa jatulintarhoistamuun muassa Simosta Kemin edustalta sekauml Tornion ja Haaparannan vaumllisestauml saaristosta294 Yleisemmin kaumlytetty nimi tarhoista on Jungfrudans Myoumls labyrintti on tunnettu nimi
Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennaumlkoumlisesti kalastajien luotsien ja merimies-ten tekemiauml ja liittyvaumlt kalansaaliin ja hyvaumln purjehdussaumlaumln turvaamiseen 1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettauml jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina Yksi esitetty peruste on myoumls rajamerkki Jatulintarhoista ei ole loumlydetty ajoittavaa materiaalia joten niitauml ei voi ajoittaa tarkasti Eri jatulintarhatyyppien vaumllillauml ei ole myoumlskaumlaumln voitu havaita erityisiauml kronologisia tai alueellisia eroja Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympaumlristouml) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan295
Suomessa on noin 200 jatulintarhaa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on tiedot noin 100 kohteesta296 Tarhat sijaitsevat paumlaumlasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistauml Viipuriin mutta tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaan metsistauml kylien laitamilta etenkin Etelauml-Karjalasta ja Kymenlaaksosta Myoumls erilaisessa perimaumltiedossa mainitaan jatulintarhat297
293 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019294 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018295 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019296 httpswwwkyppifipalveluikkunamjrekireadaspr_kohde_listaspx 2722019297 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292019
TietolaatikkoJatulintarha kivistauml rakennettu maantasainen kuvio tai latomus jossa on yksi tai useampia kehien reunustamia kulkureittejauml reunalta keskelle293
170
Kuva Porvoon Raringgskaumlrin jatulintarha Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31921
171
Laumlhteet ja kirjallisuus
Internet-laumlhteet
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas Museovirasto httpakpnbafistart
Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi httpwwwmaaseutumaisematfipage_id=338
BalticRIM-hanke Museovirasto wwwbalticrimeu
httpswwwmsp-platformeuprojectsbalticrim-baltic-sea-region-integrated-maritime-cul-tural-heritage-management
Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage UNESCO 2001httpportalunescoorgenevphp-URL_ID=13520ampURL_DO=DO_TOPICampURL_SECTION= 201html
Historiallisen ajan kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tunnistaminen ja suojelu Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3 Niukkanen Marianne (toim) 2009 httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf
ICOMOS Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage 1996httpswwwicomosorgimagesDOCUMENTSChartersunderwater_epdf
Kansalliset kaupunkipuistot httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_k aupunkipuistot
Kulttuuriympaumlristoumlmmehttpwwwkulttuuriymparistommefifi-FI
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna Museovirasto wwwkyppifi
Meripelastusasema 1 Suomen Meripelastusseurahttpmpas1meripelastusfi
Museovirasto httpswwwmuseovirastofifi
172
Nyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintoumlhttpswwwmuseovirastofiuploadsArkisto-ja-kokoelmapalvelutJulkaisutmerivaylien-ra-kennusperintopdf
Perinnealusrekisteri Museovirasto httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusrekisteri
Porin kansallinen kaupunkipuisto httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja- metsatporin-kansallinen-kaupunkipuisto mika-kansallinen
Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703- 51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf812019
Sotamuseon internet-sivut
httpssotamuseofietusivuajankohtaista
Struven ketjuhttpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju
Tieteen termipankki httptieteentermipankkifi
Toivanen Pekka Laivanrakennus Pohjanmaalla 1600-luvulla httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt RKY Museovirasto httpwwwrkyfireadaspr_defaultaspx
Vanha Rauma Unescon maailmanperintoumlkohde httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde
Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml Liikennevirasto 2011 Ohje Dnro 495610212011 httpsjulkaisutvaylafipdf3ohje_2011_vesivayliin_liittyvia_fipdf
173
Painamattomat laumlhteet
Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls 2032014 Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriouml Ympaumlristoumlministeriouml
Lempiaumlinen Vilma Merivartiomuseo Saumlhkoumlpostitiedonanto 1112019
Maijala Tapio Meronen Mikko ja Vaumlrjouml Tapani Forum Marinum Saumlhkoumlpostitiedonannot 1512019 1412019 ja 912019
Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 Museovirasto
Museovirasto 2018 Kysely merellisen kulttuuriperinnoumln ominaispiirteistauml maakuntamuseoille ja kaupunginmuseoille Kyselyyn vastanneet
- Hangon museo Laura Lotta Andersson 1372018- Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Jouni Mustonen 1292018- Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Lotta Friberg 792018- Porvoon museo Juha Vuorinen 1492018- Satakunnan maakuntamuseo 2092018- Tornionlaakson maakuntamuseo Minna Heljala 1292018- Uudenkaupungin museo Mari Jalava 3082018
Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnitte-lusarja C642008
Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018
Raunio Eino 1965 Virolahden louhokset Selostus vuosien 1964ndash1965 aikana suoritetusta selvittelystauml Virolahden kivilouhosten kohdalla Moniste
Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelma Turun kaupunki 2011
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen taus-ta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015
174
Kirjallisuus
Anttila Risto 2008 Kaunissaari ajan aalloilla Kaunissaaren kylaumlkunta ry Kotka Burstroumlm Mats 2017 Ballast Laden with history Lund Sweden Nordic Academic Press Boumlrman Jan-Erik 1980 Under Vaumlstnylaumlndska segel 1840-1898Helsingfors
Delgado James (toim) 1997 Encyclopaedia of Underwater and Maritime Archaeology Lontoo British Museum Press
Ehrensvaumlrd Ulla Hedenstroumlm Kaius Kokkonen Pellervo Nurminen Juha Raurala Nils-Erik Saari Marianne 1995 Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaaOtava John Nurmisen saumlaumltiouml
Haggreacuten Georg Halinen Petri Lavento Mika Raninen Sami amp Wessman Anna (toim) 2015 Muinaisuutemme jaumlljet Helsinki Gaudeamus
Hausen Reinhold 1904 Bidrag till Finlands historia III HelsingforsHietikko-Hautala Tiina 2010 Jaumlaumlkauden jaumllkinaumlytoumls Merenkurkun saaristonmaailmanperintouml Merenkurkun maailmanperintoumlneuvottelukunta
Kaituri Arto et al 2017 Merialuesuunnittelun laumlhtoumlkohtia merialueiden nykyinen kaumlyttouml tulevaisuuden naumlkymaumlt ja merialueita koskeva tietopohja Helsinki Ympaumlristoumlministeriouml Helsinki
Karttunen Ilkka Lehtinen Eero Porkola Petri (toim) 2016 Miehet merellauml Hetkiauml luot-sauksen historiasta Helsinki John Nurmisen saumlaumltiouml
Kaukiainen Yrjouml 2016 Punaiset pilarit Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kinnunen Kari A 1990 Purjelaivojen lastina kulkeutuneita piikiviauml loumlytaumlauml yhauml vanhoilta satamapaikoilta Kivi No 11990 Suomen jalokiviharrastajain yhdistys ry jaumlsenlehti
Kinnunen Kari A 2002 Tarvekalujen raaka-aineen tuontia alkaen 6000 vuotta sitten Tietohippu 12002 GTKn tiedotuslehti
Kuusisto Elina amp Rinkinen Kristiina 2012 Missauml maat on mainiommat Uudenmaan liiton julkaisuja E114 Helsinki
Laurell Seppo 1999 Suomen majakat Helsinki Merenkulkulaitos
Lilius Henrik amp Kaumlrki Pekka 2014 Suomen kaupunkilaitoksen historia IIHelsinkiSKS
Merilahti Juhani 1997 Sadan vuoden meripelastustyouml Helsinki Suomen meripelastusseura
Maumlkivuoti Markku 1994 Peraumlmeren kansallispuiston kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset Metsauml-hallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 23 Vantaa
175
Nautica Fennica 1976ndash1990 Kausijulkaisu Helsinki Suomen Merihistoriallinen Yhdistys Niitemaa Vilho 1964 Suomen keskiaikaiset luonnonsatamat Turun historiallinen arkistoNyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintouml Ikkala Marja-Leena (toim) Helsinki Museovirasto
Pohjanmaan merellinen perintouml Pohjanmaan liitto Oumlsterbottens foumlrbund Vaasa 2001 Riimala Erkki (toim) 1993-1995 Navis Fennica-sarja 1ndash4 Porvoo WSOY Soiri-Snellman Helena 1985 Ruissalon huvilat Turun maakuntamuseo Raportti 8
Suhonen Veli-Pekka (toim) 2011 Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle Hel-sinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Sundbaumlck Esa 2005 Merivartiointia 75 vuotta Merivartiolaitoksen ja merivartioston his-toria 1930ndash2005 Helsinki Rajavartiolaitos
Suvanto Seppo 1973 Satakunnan historia III Keskiaika Satakunnan maakuntaliitto ry
Suvikumpu Liisa 2014 Suomalaiset kylpylaumlt Kotimaisen kylpylaumlkulttuurin historiaa Hel-sinki SKS
Tarkiainen Kari 2010 Ruotsin Itaumlmaa Esihistoriasta Kustaa Vaasaan Suomen ruotsalainen historia 1 Svenska litteratursaumlllskapet i Finland Helsinki
Tuovinen Tapani 1991 Fornfynden och deras uttolkning Zilliacus K (toim) Finska skaumlren Konstsamfundet Helsingfors
Tuovinen Tapani 2000 Ulkosaariston arkeologiaa Saaristomeren kansallispuiston yh-teistoiminta-alueen inventointi 1994ndash1997 Metsaumlhallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A No122 Vantaa
Tuovinen Tapani 2011a The Finnish archipelago coast from AD 500 to 1550 ndash a zone of interaction Iskos 19 10ndash60
Tuovinen Tapani 2011b Jussarouml kulttuuriperintoumlinventointi 2011 Etelauml- Suomen luonto-palvelut Metsaumlhallitus
Tuovinen Tapani 2016 Saaristomeren kansallispuisto Suojelualueen kulttuuriperintoumlkoh-teiden inventointi 2014 osa 1 Metsaumlhallitus Etelauml- Suomen luontopalvelut
Uusi-Seppauml Niina (toim) 2012 Satakunnan kulttuuriympaumlristoumlt eilen taumlnaumlaumln huomenna Pori Satakunnan museo
Westerdahl Christer 2006 On the Significance of Portages A survey of a new research theme Westerdahl (ed) The Significance of Portages Proceedings of the First International Conference on the Significance of Portages 29th Sept-2nd Oct 2004 BAR International Series 1499
Ylimaunu Juha 2000 Itaumlmeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminen-hylje ndashsuhde Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
176
LIITE NUMERO 1 Merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvan teematLiikenne Historialliset merivaumlylaumlt
Veneenvetotaipaleet ja -paikatKanavatHylytLaivaloukutLaivojen hautausmaatPerinnealuksetMajakatSatamaympaumlristoumlt luonnonsatamat ja ankkuri-paikatPainolastipaikatKalliohakkaukset ja kivikompassitLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Puolustus ja sodankaumlynti Vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetMeritaistelupaikatMuinaislinnat ja linnavuoretKeskiaikaiset linnatLinnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltKiviuunit eli ryssaumlnuunitRajamerkit
Elinkeinot LaivanrakennuspaikatTomtning-paikatKalastuspaikat ja kalastusrakenteetHylkeenpyynti ja linnustus
Ammatin tai muun toiminnan harjoit-taminen
LuotsiyhdyskunnatMerivartioasematMeripelastusasemat
Asuminen ja oleskelu Rannikko- ja saaristokylaumltHistorialliset rannikkokaupungit
Teollisuus LouhoksetKaivoksetRuukitHoumlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumltHuvilayhdyskunnatKultti- ja tarinapaikatJatulintarhat
177
LIIT
E N
UM
ERO
2 S
uom
en m
erel
lisen
kul
ttuu
rip
erin
noumln
tila
nnek
uvak
ortt
i K
iinno
stav
ien
hylk
yjen
list
a
Nim
iTy
yppi
Sija
inti
Tunn
usA
lust
yypp
iVa
lmis
tus-
mat
eria
ali
Haa
ksiri
kko
aj
oitu
sSu
ojel
usta
tus
Ruti-
lus-
lista
usSy
vyys
z (m
ax)
Alk
uper
auml
StM
ikae
lA
lust
en h
ylyt
Para
inen
1648
3-m
asto
inen
ka
ljuut
tiPu
u
tam
mi
1747
Suoj
a-al
uex
42 m
Venauml
jauml
Vro
uw M
aria
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
58Sn
au k
aupp
alai
vaPu
u ta
m-
mi
1771
Suoj
a-al
uex
41 m
Hol
lant
i
Graring
haru
nA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2228
2- m
asto
inen
lim
i-sa
umai
nen
Puu
ta
mm
i15
00
-luk
uSu
oja-
alue
x34
m
StN
ikol
aiA
lust
en h
ylyt
Kotk
a11
08
3- m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u
tam
mi j
a le
htik
uusi
1789
Su
oja-
alue
x17
mVe
naumljauml
Ruot
sins
alm
en
mer
itais
telu
alue
Tapa
htum
apai
kat
Kotk
a0
1847
317
89-9
0M
uina
isjauml
aumln-
noumlsa
lue
x
Egel
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
57
Puu
maumln
-ty
tam
mi
130
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
15 m
Kron
prin
s G
usta
v A
dolf
Alu
sten
hyl
ytH
elsi
nki
1291
3-m
asto
inen
lin
-ja
laiv
aPu
u17
88Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x21
mRu
otsi
Mul
anA
lust
en h
ylyt
Han
ko13
36lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
m
anty
1610
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x15
m
Lapu
riA
lust
en h
ylyt
Viro
laht
i10
94lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
ta
mm
i ha
vupu
u
120
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
8 m
Fort
una
Alu
sten
hyl
ytLo
viis
a11
463-
mas
toin
en fr
e-ga
tti
Puu
1822
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
16 m
Lovi
isa
178
Sofia
Mar
iaA
lust
en h
ylyt
Oul
u18
65Ku
unar
ikof
fiPu
u18
59Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x18
mH
olla
nti
Ham
inan
salm
iPu
olus
tusv
ar-
ustu
kset
Hel
sink
i21
72H
irsia
rkku
pato
hy
lkyj
aumlPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x
Esse
lhol
mA
lust
en h
ylyt
Raas
e-po
ri14
39
Puu
ta
mm
i15
00
-luv
un
lopp
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x16
m
Lado
gaA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
29Pa
nssa
rifre
gatt
iM
etal
li19
15Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x45
mVe
naumljauml
Hui
s de
War
mel
oA
lust
en h
ylyt
Porv
oo23
81Fr
egat
tiPu
u17
15Su
oja-
alue
x60
mH
olla
nti
Keul
akuv
ahyl
kyA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
132-
mas
toin
en p
riki
Puu
1873
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Engl
anti
Puna
part
ojen
hyl
kyA
lust
en h
ylyt
Ham
ina
1083
3-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
180
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Tiis
kerin
tykk
ihyl
kyA
lust
en h
ylyt
Lovi
isa
1159
2-m
asto
inen
brig
an-
tiini
Puu
1786
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
55 m
Engl
anti
Sand
vike
nA
lust
en h
ylyt
Kirk
-ko
num
mi
1252
Houmly
ryla
iva
raht
i-la
iva
Met
alli
(rau
ta)
1876
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s51
mRu
otsi
Russ
arouml
Alu
sten
hyl
ytH
anko
2473
2-m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
uina
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Skep
psbaring
darn
an
hylk
yA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2583
Park
kiRa
uta
ja
puu
190
5Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
30 m
Ahv
enan
maa
Juss
arouml
IIA
lust
en h
ylyt
Tam
mis
-aa
ri14
402-
tai 3
- m
asto
inen
Puu
170
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
17 m
Venauml
jauml
Eng-
lant
i
179
Kaap
elih
ylky
Alu
sten
hyl
ytH
anko
1392
1-m
asto
inen
hol
lan-
tilai
styy
ppin
enPu
u
tam
mi
1647
48
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s18
m
Met
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytKe
miouml
n-sa
ari
1521
1-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
ta
mm
i le
htik
uusi
150
0-l
uvun
lo
ppu
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Vid
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en22
84
Puu
ta
mm
ike
skia
ikai
nen
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s13
m
Alfr
edA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
52Fr
egat
tiPu
u m
aumln-
ty
1852
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
21 m
Engl
anti
180
LIITE NUMERO 4 Toimintaympaumlristoumln perusteella maumlaumlritellyt merelliset kulttuuriperintoumlkohteetSarake1 Sarake2
Rakennukset ja laitteet jotka rakennettu alusten sijainnin maumlaumlrityksen ja turvallisen kulun takaamiseksi
Majakat merimerkit Luotsi- pelastus- ja merivartioasemat
Satamat ja lastauspaikat sekauml naumliden toimintoi-hin liittyvauml infrastruktuuri
Ankkuripaikat aallonmurtajat paarlastipaikat laiturit makasiinit ja terminaalit Satamatyoumllaumlisten asunnot satamanosturit sekauml satamatoimintoihin liittyvaumlt kulku- ja kuljetusvaumlylaumlt kuten
Liikenneyhteyksien yllaumlpito Vaumlylaumlt Kanavat ja kaivannot maantie- ja rautatiesillat satamarautatiet Maantielauttaliikenne veneenvetotaipaleet veneenvetomoumlljaumlt
Vesillauml liikkumista varten rakennetut kulkuvaumllineet
Laivat Alusten hylyt
Vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat suoja- ja turvarakenteet
Padot pengerrykset rantavallit
Saaristoon rannikolle ja sisaumlvesien varsille rakennetut sotilaalliset kohteet
Linnoitukset tukikohdat puolustuslaitteet taistelukentaumlt
Vesien kaumlyttoumloumln liittyvauml teollisuus Vesivoimarakentaminen laivan- ja veneenrakennusteollisuus kaivannaisteollisuus (mm merenpohjasta loumlytyvien hiekan metallien ja mineraalien hyoumldyntaumlminen) Metsaumlteollisuus (mm jaumlrvien ja jokien uittotunnelit ja ndashraumlnnit) proses-siteollisuus (mm viemaumlri- ja vesijohtoverkosto)
Elinkeinotoiminnasta jaumlaumlneet rakenteet Kalastus ja muu pyynti rakennukset rakennelmat ja laitteet asuinpai-kat (mm kalamajat padot ja muut pyyntivaumllineet)
Virkistys ja vapaa-aika Kylpylaumlt uimarannat huvivenesatamat pursiseurarakennukset ja urheilukalastusalueet
Alueet Maalla vedessauml tai vedenpinnan alapuolella olevat maisemat ja muut aluekokonaisuudet jotka kertovat ihmisen ja veden vuorovaiku-tuksesta
181
LIITE NUMERO 4 Merelliset RKY- kohteet maakunnittain
Maakunta Kohteen nimi Kuvaus Teema
Pohjois-Pohjanmaa Peraumlmeren kalasatamat ja kalastus-tukikohdat (4 kohdetta) Kemi ja Tornio
Peraumlmeren kalastushistoria liittyy 1700-lu-vulla voimakkaaseen silakanpyyntiin jota harjoitettiin koko Peraumlmeren alueella aina Pohjanmaan rannikolta laumlhtien pitkaumllle Ruotsin puolelle saakka Silakan pyynnille oli tyypillistauml pitkaumlaikainen oleskelu ulkosaaril-la Alueen saaria on kaumlytetty kalastus- ja metsaumlstysmatkojen kausitukikohtina siitauml saakka kun ne ovat maankohoamisen jaumll-keen syntyneet Tukikohtien rakentumisessa naumlkyy myoumls vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen Saarilla on saumlilynyt useita kalastukseen liittyviauml rak-ennelmia jaumlaumlkellareita verkkotelineitauml ja kalamajoja
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista maanko-hoamisen seurauksena paljastuneet saaret ja luodot jotka varhain kalastajien asuttamia ja kehittyneet majakka- tai luotsisaariksi
Hailuoto Hailuoto on valtakunnallisesti merkittaumlvauml maisema-alue Saarta on ikimuistoista ajois-ta saakka kaumlytetty kalastuksen ja hylkeen-pyynnin tukikohtana ja siellauml on perinteisiauml ja alkuperaumlisinauml saumlilyneitauml kalastajakyliauml luotsiasema ja majakkayhdyskunta
Perinne-kohde amp Majakat
Iin Roumlytaumln luot-siasema
Iin Roumlytaumln luotsiasema on hyvin saumlilynyt 1800- ja 1900-lukujen taitteen luotsiasema osana varsin hyvin saumlilynyttauml satamamil-joumloumltauml Iin pitaumljaumln rannikolla oli hoidettu luot-sausta ja vaumlylien merkitsemistaumlkin jo ennen virallista luotsitoimintaa
Perinne-kohde
Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Ulkokrunnin merenkulkuun liittyvauml raken-nuskanta ovat hyvauml esimerkki eristyneissauml oloissa toimineesta merenkulun virkamiesy-hdykunnastaSen etelaumlkaumlrjessauml on pieni kalastajakylauml ja pohjoiskaumlrjessauml tunnusma-jakka ja luotsiasema ulkorakennuksineen Saaren laumlnsirannalla on jatulintarhoja ja kivikummeli
Majakat
Kallakarien kalastajatuki-kohta
Karut ja laumlhes puuttomat ulkoluodot ovat nousseet merestauml 1400-luvun vaiheilla ja ne ovat muodostuneet taumlrkeiksi kalastus- hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdik-si Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun vaumllisen rannikon taumlrkeimpiauml silakanpyyntipaikkoja
Perinne-kohde
Pyhaumljoen kala-rannat
Pyhaumljoen Kaukon Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastus-perinteestauml Pohjanmaan jokien suualueilla on tiiviisti rakennettuja venerantoja ja va-ja-alueita jotka ovat tyypillisiauml nimenomaan Pohjanmaan merikalastukselle
Kalastus
Iso-Kraaselin ja Taskun tun-nusmajakat
Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat ja luotsiasema ovat hyvin saumlilynyt kokonaisuus joka liittyy toiminnallisena parina oleellisesti Raahen kaupunkivaumlylaumln ja meriliikenteen historiaan
Majakat
182
Keski-Pohjanmaa Ohtakarin kalastajayh-dyskunta ja luotsiasema
Ohtakarin kalastajayhdyskunta syntyi avomerikalastuksen tukikohdaksi ja paikan historiaa kalastuspaikkana tunnetaan 1500-luvun puolivaumllistauml saakka Se kuvastaa Pohjanmaan rannikon kalastuselinkeinon synnyttaumlmiauml rakennettuja ympaumlristoumljauml Lu-otsiasema ympaumlristoumlineen on hyvin saumlilynyt esimerkki 1900-luvun alun luotsiasemasta ja olennainen osa Ohtakarin merellisiin elinkei-noihin liittyvaumlauml kulttuuriympaumlristoumlauml Asema ja luotsimoumlkit ympaumlristoumlineen ovat saumlilyneet laumlhes alkuperaumlisessauml asussaan
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista pienet kalas-tajakylaumlt karuilla luodoilla ja saarilla
Poroluodonkarin kalastajayhdys-kunta
Poronluodonkarin pyyntiyhteisoumln histo-riallisen rakennuskannan muodostavat etelaumlrannan kalasatama pieni kalastajakylauml saaren pohjoisosan 1700-luvulta periytyvauml maamme vanhin kalastusloisto sekauml vanha kivikummeli
Perinne-kohde
Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdys-kunnat
Tankarin ja Trutklippanin loisto- majakka- ja luotsiyhteisoumlt muodostavat monipuolisen ajallisesti kerrostuneen ja hyvin saumlilyneen kokonaisuuden Tankarin majakka ja Trutklip-panin linjaloisto ovat Kokkolan historiallisen kaupunkivaumlylaumln taumlrkeimmaumlt merimerkit Saaren itaumlrannalla on vanha kalastajien ja hylkeenpyytaumljien kylauml sekauml 1700-luvulla rakennettu kirkko
Majakat
Pohjanmaa Saumllgrundin ma-jakka luotsiase-ma ja Laxhamn
Saumllgrundin majakkayhteisouml kuvastaa keskia-jalta asti jatkunutta kalastusta sekauml luotsi- ja majakkatoimintaa Pohjanlahden ranni-kolla Saumllgrundin 1875 rakennettu majakka on huomattava maisemaelementti ja taumlrkeauml Kaskisten kaupungin ja sen merenkulkuperin-teiden tunnus
Majakat
Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)
Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Meren-kurkun saariston maailman luonnonper-intoumlkohteessa ja havainnollistavat erino-maisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystauml Kaikki kohteet 1800-luvun puolivaumllistauml ja sen jaumllkeen
Perinne-kohde amp Majakat
Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Selkaumlmeren keskiosan rannikko varsinkin Siipyynniemen tienoilla oli vielauml 1800-luvun jaumllkimmaumlisellauml puoliskolla Pohjanlahden merenkulun pimeimpiauml alueita Majak-ka paikkaamaan tilannetta 1800-luvulla Majakan etelaumlpuolella on majakkayhteisoumln rakennuksia Rakennusryhmaumln ympaumlrillauml on merkkejauml pienialaisista viljelyksistauml ja niiden raivauksessa syntyneitauml kiviaitoja
Majakat
Oumluranin kala-satama
Oumluranin saari paljastui maankohoamisen seurauksena merestauml 700-luvulla Oumluranin kalasatama on Pohjanlahden ulkosaaris-tossa vuosisatoja kaumlytoumlssauml ollut pyynnin ja kalastuksen tukikohta jossa on saumlilynyt 1900-luvun alun kalatupia talousrakennuk-sineen
Perinne-kohde
183
Raippaluodon kylauml ja kala-satama
Raippaluoto on pienimittakaavainen Pohjan-maan rannikon saaristoyhdyskunta alueelle tyypillisine talonpoikaisrakennuksineen kirkkoineen pappiloineen kouluineen kylaumlteineen ja kalasatamineen Raippaluoto sijaitsee Merenkurkun saariston alueella joka on luokiteltu kansallismaisemaksi Raip-paluodon kirkonkylauml sisaumlltyy Merenkurkun saariston alueeseen joka on hyvaumlksytty Unescon maailman luonnonperintoumlluetteloon heinaumlkuussa 2006
Perinne-kohde
Maumlsskaumlrin ma-jakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhteisoumln raken-nukset muodostavat ajallisesti monikerrok-sisen kokonaisuuden joka on hyvauml esimerkki merenkulun virkamiestoiminnasta ja osittain sen myoumltauml syntyneestauml saaristolaisasutuk-sesta
Majakat
Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maannousun myoumltauml muodostunut saari Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskun-taan kuuluvat rakennelmat muodostavat hyvin saumlilyneen ja ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden Rakennukset kuvastavat mielenkiintoisella tavalla merenkulun turva-laitteiden kehitystauml ja niiden vaumllisiauml toimin-nallisia yhteyksiauml Socklothaumlllan on heinikkoa kasvava kalliosaari ja Haumlllgrund tiheaumlauml lehtimetsaumlauml kasvava louhikkosaari
Majakat
Stubbenin majakkayhdys-kunta
Stubbenin majakkayhdyskunta tunnusma-jakoineen luotsaukseen liittyvine rakennuk-sineen ja rakenteineen sekauml avomeripyyntiin liittyvine muinaisjaumlaumlnnoumlksineen ilmentaumlauml paitsi merenkulun turvaamisen kehitystauml eri vuosisatoina myoumls Pohjanmaan saaristolle tyypillistauml varhaista pyyntielinkeinoa
Majakat
Satakunta Luvian saariston kalastajatilat
Saaristossa on saumlilynyt arvokkaita kalas-tuselinkeinoon liittyviauml entisiauml kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa raken-nuskantaa vaikka ympaumlristouml ja elinkeinot ovatkin muuttuneet Yksittaumlisten kalastu-stilojen ja -torppien lisaumlksi saaristossa on myoumlhempaumlauml huvila-asutusta
Perinne-kohde
Saumlpin majak-kayhteisouml ja luotsiasema
Saumlpin luotsi- ja majakkasaaren rakennuk-set muodostavat hyvin saumlilyneen ja mo-nipuolisen merenkulun historiaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden
Majakat
Kaddin kalas-tusmajat
Kaddin kalastusmajat ovat ulkomerikalas-tuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa
Perinne-kohde
Maumlntyluodon luotsi- ja satama-ympaumlristouml
Maumlntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvauml ympaumlristouml yhdessauml viereisen Reposaar-en kanssa Siellauml sijaitsee Ryssaumlntorniksi nimitetty tunnusmajakka Kallon saari on historiallisesti merkittaumlvauml luotsipaikka jossa on myoumls loisto
Perinne-kohde
Pihlavan huvila-alue
Pihlavan huvila-alue on laaja 1800-luvun jaumllkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakult-tuuria edustava alue Porinlahden rannalla Huvilat ovat Porin kaupungin porvareiden rakennuttamia ja eri arkkitehtien suunnittele-mia Alue on hyvin saumlilynyt ja arkkitehtuurilt-aan korkeatasoinen varhaisen huvilakulttu-urin edustaja maassamme
Perinne-kohde
184
Reposaaren yhdyskunta
Reposaari muodostaa Porin kaupungin edu-stalle 1800-luvun jaumllkipuoliskolla kasvaneen yhdyskunnan jolla on eritoten satamato-imintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri paikallinen ja valtakunnallinen merkitys
Perinne-kohde
Santakarin pooki
Santakarin pooki kuvastaa havainnollis-esti tunnusmajakan roolia Rauman histo-riallisen kaupunkivaumlylaumln ensimmaumlisenauml ja taumlrkeimpaumlnauml merimerkkinauml Tunnusmajakan laumlhiympaumlristouml on saumlilynyt rakentamattomana ja avoimena
Majakat
Varsinais-Suomi Bryggmanin huvilat
Turun ympaumlristoumln saarilla olevat Bryggmanin 1920ndash1940 -luvulla suunnittelemat huvilat muodostavat kokonaisuuden joka erino-maisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin ark-kitehtuurin myoumls yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistauml muutosta klassismista funktionalismiin
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista eri-ikaumluiset puolustus-varustukset ja ajallisesti kerrostuneet merenkulun saaret ja kylaumlasautus
Bengtskaumlrin majakka
Bengtskaumlrin graniittinen majakka asuinsiip-ineen ja majakkasaaren rakennukset muodo-stavat Saaristomeren merenkulunhistoriaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden ja ovat sauml-ilyneet kokonaisuudessaan 1900-luvun alun rakennusvaiheen hahmossa Bengtskaumlrin majakka on merenkulun taumlrkeimpiauml raken-nusperintoumlkohteita ja siihen liittyy huomatta-via arkkitehtonisia arvoja Majakka on myoumls historiallinen taistelupaikka
Majakat
Hiittisten kirkon-kylauml
Hiittisten kirkonkylauml kuuluu Turunmaan saris-ton varhaisimmin pysyvaumlsti asuttuihin kyliin Kirkonkylaumlssauml on saumlilynyt paljon perinteistauml saaristolaista rakennuskantaa ja Hiittisten kirkko lukeutuu maamme vanhimpiin ristikirk-koihin
Perinne-kohde
Kemioumlnsaaren ulkosaariston asutus
Kemioumlnsaaren ulkosaarilla Saaristomerelle ominainen asutus ja kylaumln vakiintunut raken-ne on erinomaisesti edustettuna Houmlgsaringran Holman ja Rosalan saarten kylissauml Jo kes-kiajalla asutetuilla kylillauml on pitkauml asutushis-toria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta meren-kulkua ja matkailua
Perinne-kohde
Oumlroumln linnake Oumlroumln linnake Turunmaan saaristossa on yksi osa 1910-luvulla rakennettua laajaa ja moni-portaista Pietari Suuren merilinnoitusta Oumlroumln linnakkeen 1910-luvulla rakennetut patterit tieverkosto rakennuskanta rakenteet ja luonto ovat saumlilyneet historiallisena kokonai-suutena
Linnoitus linnake
Isokarin majakka- jaluotsiyhdys-kunta
Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta on hyvin 1800-luvun merenkulun rakentamista kuvaava kohde Isokari rakentuu majakkami-esten pihapiiristauml ja luotsikylaumlstauml
Majakat
Katanpaumlaumln linnake
Katanpaumlaumln linnake on Venaumljaumln Suomenlah-delle rakentaman Pietari Suuren merilinnoi-tusketjun pohjoisin osa
Linnoitus linnake
185
Laumlnsi-Turun-maan saaris-toasutus (7 kohdetta)
Saaristomeren kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merel-listen elinkeinojen synnyttaumlmaumlstauml saaristo-laisasutuksesta ja ovat saumlilyttaumlneet hyvin saaristolaisluonteensa Tiiviiden kylaumlasutuk-sen lisaumlksi saaristokyliin kuuluvat kylien sa-tamat laitureineen ja venevajoineen Omille saarilleen sijoittuneissa kylissauml asutus rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimu-otoista ja sitauml rajaavat metsaumliset tai avoimet kallioalueet ja meri Rakennukset ovat saumlily-neet paumlaumlosin vanhoilla kylaumltonteilla
Perinne-kohde
Laumlnsi-Turun-maan ulkosaariston kylaumlasutus
Ulkosaariston asuttaminen liittyy meren-kulkuun ja kalastukseen Saarten pienimu-otoinen pysyvauml kylaumlasutus on saanut alkun-sa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja vaumllisaariston kylistauml ovat saumlilyneet yht-enaumlisinauml kokonaisuuksina Kylaumlkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmaumlt Asutus on keskittynyt paumlaumlasiallisesti sataman ja pienialaisten kylaumlpeltojen tuntumaan
Perinne-kohde
Seilin hospitaali Seilin saarella on liki 350-vuotinen maamme sairaanhoitolaitoksen kehitysvaiheisiin kiinteaumlsti liittyvauml historia Hospitaalirakennus on Suomen vanhimpia saumlilyneitauml sairaalar-akennuksia Seilin 1600-luvulla perustetun hospitaalisaaren kokonaisuus muodostuu sairaalan rakennuksista sairaalan maatilan rakennuksista sekauml sairaalan kirkosta hau-tausmaineen ja pappiloineen
Perinne-kohde
Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Utoumln linnake- majakka- ja luotsisaaren virkamiesyhdyskunta on maamme varhai-simpia ja pisimpaumlaumln toimineita Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Itaumlmereltauml Saaristomerelle johtavan meri-reitin varrella jota on purjehdittu jo ainakin 1500-luvulta Utoumln puolustushistoriallisesta merkityksestauml kertovat saaren linnoittamin-en ja varuskuntarakentaminen 1910-luvulta alkaen
Majakat amp Linnoitus linnake
Stroumlmman kanava
Kanavarakentamisen alkuvaihetta edus-tavalla Stroumlmman kanavalla on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikenne-historiassa Stroumlmman kanava yhdistaumlauml Suomenlahdella Teijonselaumln ja Finnarinselaumln Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla
Lyoumlkin tunnus-majakka ja luotsiasema
Lyoumlkin pooki edustaa valikoimassa ajanjak-soa ennen kuin valtio otti merenkulun turval-lisuudesta huolehtimisen hoitoonsa
Majakat
Uusimaa Helsingin houmlyry-laivareittien kesaumlhuvila-asutus
Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentaumlauml paumlaumlkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesaumlasumiskulttuuria
Perinne-kohde
Paumlaumlkaupunki-seudun 1 msn linnoitteet
Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus Se on yksi merkittaumlvimmistauml I maailmanso-dan aikana rakennetuista linnoituskokonai-suuksista
Linnoitus linnake
186
Hankoniemen sotahistori-an kohteet (6 kohdetta)
Hankoniemi laumlhisaarineen on maantieteel-lisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti taumlrkeauml alue Suomenlahdelle pistaumlvaumlllauml niemellauml on sotahistoriallisia muistomerkkejauml linnoituksia ja puolustus-jaumlrjestelmiauml 1790-luvulta 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekauml 1910-luvulta
Linnoitus linnake
Hauensuolen kalliopiirrosalue
Hauensuolen kalliopiirrossaaret ovat ainut-laatuinen merenkulkijoiden muistomerkki Itaumlmeren alueella Hauensuoli on mupdos-tanut suojaisan luonnonsataman saaristo-reitin varrella Hauensuolen ankkuripaikalla merenkulkijat ovat odottaneet suotuisia saumlitauml ja kaumlyttaumlneet saarten sileitauml kallioita kivisenauml vieraskirjana Yhteensauml kallioilta on rekisteroumlity yli 600 erilaista kalliopiirrosta vaakunoita nimikirjaimia ja puumerkkejauml keskiajalta 1900-luvun alkuun
Baroumlsundin vaumlylauml
Baroumlsund on Suomenlahden pohjoisrannikon historiallinen vesiliikennevaumlylauml ja solmu-kohta josta on haarautunut vesireitti Tal-linnaan Vaumlylauml kulkee Inkoon sisaumlsaaristossa Baroumlsundin salmen kautta Vaumlylaumln varrella oleva monipuolinen rakennuskanta koostuu vanhasta talonpoikais- kalastaja- ja luotsia-sutuksesta sekauml 1800-luvun lopulta alkaen rakennetuista huviloista taumlysihoitoloista ja kesaumlmoumlkeistauml
Perinne-kohde
Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat
Roumlnnskaumlrin ja Kallbaringdan majakat muodo-stavat parin joka kuvastaa Porkkalanniemen historiallista merkitystauml ikivanhan rannikon laivavaumlylaumln varrella Roumlnnskaumlrin majakka edustaa Suomen vanhinta saumlilynyttauml ma-jakka-arkkitehtuuria Kallbaringdan on Suomen oloissa harvinainen majakka jossa kaikki toiminnot on yhdistetty saman katon alle
Majakat
Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema
Loviisan vaumlylaumln suulla sijaitsevalle Orren-grundin luotsivartiopaikalle rakennettiin tunnusmajakka jo 1760 Orrengrundin ajallisesti kerrostuneessa rakennuskannassa kuvastuvat pitkaumlaumln jatkuneet luotsiperinteet Saaren tunnusmajakka on yksi harvoista Suomenlahdella saumlilyneistauml historiallisista merimerkeistauml
Majakat
Svartholman linnoitus
1700-luvun loppupuolen ruotsalaista lin-noitustekniikkaa edustava Svartholma on merkittaumlvauml osa valtakunnan itaumlrajan puolus-tushistoriaa Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan paumlaumllinnoituksen itaumlinen etuvarustus
Linnoitus linnake
Bjoumlrkholmin luotsiasema
Bjoumlrkholmin entinen luotsiasema on Suomen-lahden parhaiten rakennusajankohtansa asussa saumlilynyt luotsivartiotupa Vuonna 1899 rakennettu Bjoumlrkholmin luotsiasema sijaitsee Porvooseen johtavan kapean vaumlylaumln varrella luonnonkauniilla saarella
Perinne-kohde
Porvoon laumlntisen saaris-ton luotsi- majakka- ja kalastusyhdys-kunnat (6 kohdetta)
Porvoon laumlntisen saariston luotsi- ma-jakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympaumlristoumlkokonaisuuksia jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkaumlauml ja monipuolista asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen historia ja asutus liit-tyvaumlt luotsaustoimintaan Onaksen talonpo-jalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla
Majakat amp Perinne-kohde
187
Jussaroumln kaivossaari
Jussaroumln kaivossaaren monipuolinen kultu-uriympaumlristouml majakkapaikka sekauml luotsi- ja kaivosyhdyskunta kuvastavat Suomenlahden kalastuksen merenkulun puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa useamman vuo-sisadan ajalta Jussaroumlllauml on ollut keskeinen merkitys Suomenlahden saaristovaumlylaumln merenkulussa
Struven aste-mittausketju
Struven ketju edustaa taumlrkeaumlauml vaihetta itauml- ja laumlnsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa Struven ketju on erityinen todiste melkein kolme vuosisataa kestaumlneistauml maapallon muodon ja koon mittauksista Merellinen kohde sijaitsee Py-htaumlaumlllauml Mustaviirin saarella Suomenlahdella
Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Tammisaaren pitaumljaumln Alglon ja Espingskaumlrin asukkaat mainitaan jo 1500-luvun kirjalli-sissa laumlhteissauml Tammisaaren ulkosaariston Alglon ja Espingskaumlrin saarten rakennettu ympaumlristouml edustaa hyvin saumlilynyttauml tyypil-listauml ulkosaariston kalastajatila-asutusta
Perinne-kohde
Kymenlaakso Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt
Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tav-oin esimerkki itaumlisen Suomenlahden kalas-tusta ja luotsausta harjoittaneesta kylaumlasu-tuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Perinne-kohde
Vironlahden graniitti-louhokset
Virolahti on maamme merkittaumlvin historial-linen kivilouhimoalue Louhoksia on kaik-kiaan yli 70 Lisaumlksi Haminaan kuuluvalla Pitkauml-Kotkan saarella Kuorsalon saaris-tossa on erittaumlin hyvin saumlilynyt louhosalue Pietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasaumlvyistauml rapakivigraniittia on kaumlytetty Pietarin rakentamiseen
Haapasaaren saaristokylauml
Kotkan Haapasaari on Haminan Tammion ja Kuorsalon sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennuskannal-taan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
Ruotsinsalmen merilinnoitus Kotka
Ruotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790ndash1809 keisarinna Katariina IIn kaumlskystauml samanaikaisesti siihen strategisesti liit-tyneen maaliikennettauml turvanneen Kymin-linnan kanssa Ruotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillaumlaumln olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekauml Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittaumlvauml asema Venaumljaumln laumlnsirajan puolustuksessa Kronstadtin etuvarustukse-na ja laivastotukikohtana
Linnoitus linnake
Tiutisen asuinalue
Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan tyoumlvaumlen sekauml kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi Alue on rakentunut kapeiden kujien varsille tiheaumlksi puukaupunkimaiseksi yhteisoumlksi rakenne ja Rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin saumlilynyt
Perinne-kohde
Kaunissaaren saaristokylauml
Pyhtaumlaumln Kaunissaari on Kotkan Haapas-aarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennus-kannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuk-sen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
5
Tilannekuvakatsauksen tuottamiseksi Museovirasto osallisti mukaan myoumls rannikon muse-oita joille laumlhetettiin 1272018 Webropol-kysely merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Kyselyyn vastasi seitsemaumln maakuntamuseota ja kaupunginmuseota Hangon museo Keski-Pohjan-maan maakuntamuseo Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Porvoon museo Satakunnan museo Tornionlaakson maakuntamuseo sekauml Uudenkaupungin museo Vastauksissa ei tullut esille yllaumlttaumlviauml naumlkemyksiauml tai tietovarantoja vaan maakuntamuseoiden ja Mu-seoviraston kaumlsitykset merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteistauml vastasivat hyvin toisiaan Lisaumlksi tilannekuvauksen valmistamiseen ovat osallistuneet Forum Marinum (Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tuomas Vaumlrjouml) ja Merivartiomuseo (Vilma Lempiaumlinen) Museovirasto kiittaumlauml kuvauksen tuottamiseen osallistuneita
Tilannekuvaus on tehty Museovirastossa virkatyoumlnauml Aineiston tyoumlstaumlmisessauml on hyouml-dynnetty myoumls kaumlynnissauml olevan EU BRS Interreg -rahoitteisen BalticRIM-hankkeen jo keraumlttyjauml tuloksia ja asiantuntemusta Tilannekuvan kirjoittamiseen ja tuottamiseen ovat osallistuneet Kirsi Ahonen (kartat) Hilkka Houmlgstroumlm Sinikka Kaumlrkkaumlinen Marianne Lehti-maumlki Maija Matikka Hannu Matikka Riikka Tevali sekauml Sallamaria Tikkanen
Toivomme taumlmaumln merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvauksen kuvauksineen karttoi-neen valintoineen rajauksineen ja puutteineenkin heraumlttaumlvaumln laajempaakin kiinnostusta Manner-Suomen merialueiden moninaista ja rikasta kulttuuriperintoumlauml kohtaan Olemme myoumls ilahtuneita Suomen merialuesuunnittelun asiantuntijoiden kulttuuriperintoumlauml kohtaan osoittamasta kiinnostuksesta
Merellisiauml lukuhetkiauml toivottaen
Mikko Haumlrouml Sallamaria TikkanenOsastonjohtaja Intendentti
Kulttuuriympaumlristoumlpalvelut Museovirasto
6
JOHDANTO
Suomen merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvaus
Tilannekuvaus on jaettu kolmeen osaan Ensimmaumlisessauml osassa esitellaumlaumln merellisen kulttuuriperinnoumln tutkimusta tietolaumlhteitauml ja -puutteita kulttuuriperinnoumln yleiskaumlsitteitauml merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln erikoiskaumlsitteitauml sekauml sinisen kasvun mahdol-lisuuksia kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln osalta Toisessa osassa kuvataan yleistasolla Manner-Suomen kolmen merialuesuunnittelualueen merellistauml historiaa sekauml annetaan muutamia esimerkkejauml alueiden merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml
Merialuesuunnittelun alueet ovat
1 Suomenlahti2 Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa3 Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kolmannessa osassa katsaus on jaettu merellisen kulttuuriperinnoumln teemoihin (liite 1) joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta)Taumlmaumln jaumllkeen merellisen liikenteen (paitsi vaumlylaumlt) puolustuksen - ja sodankaumlynnin sekauml merellisten elinkeinojen teemoja kuvataan merialuesuunnittelun alueilla pyrkien tuomaan esille alueellisia eroja mikaumlli naumlitauml on Aina selviauml eroja ei kuitenkaan ole loumlydettaumlvissauml kaumlytetyn laumlhdemateriaalin perusteella
Merellisten ammattien ja muun toiminnan harjoittamisen asumisen ja oleskelun teollisuu-den ja vapaa-ajan virkistyksen matkailun ja tarinapaikkojen teemojen osalta esitetaumlaumln vain yleiskuvaukset ei aluekohtaisia kuvauksia Naumlistauml teemoista ei ole saatavilla riittauml-vaumlsti digitaalista paikkatietoa ja muuta digitaalisessa muodossa olevaa tietoa Monet naumlistauml teemoista edustavat nuorempia kulttuuriperinnoumln ilmioumlitauml tai aihepiirejauml joita on alettu tutkia vasta viime vuosikymmeninauml joten niiden osalta puuttuu valtakunnallinen inventointi Osa teemoista on myoumls sellaisia (esimerkiksi kylpylaumlt ja telakat) joita esiintyy merialueiden lisaumlksi tyypillisesti myoumls sisaumlmaassa joten teemojen kartoitus on edelleen yleistasolla Teemojen alueellista jakautumista on kuitenkin osin esitetty myoumls kartoilla mikauml kuvastaa niistauml taumlllauml hetkellauml saatavilla olevaa tietoa
Kartoissa on esitetty merialueen lisaumlksi usein myoumls koko Suomi sisaumlvesistoumlineen maan meren ja jokien vaumllisen vuorovaikutuksen havainnollistamiseksi sekauml merialueille sijoittuvien ilmioumliden visualisoimiseksi Taumlten saadaan esille kulttuuriperinnoumln rannikolle ja saaristoon sijoittuvat ilmioumlt
Merellisen kulttuuriperinnoumln teemoittamisessa ja kuvailussa on hyoumldynnetty vuonna 2017 julkaistun Suomen arkeologisen kulttuuriperinnoumln oppaan teemajakoa jota on taumlydennetty vastaamaan paremmin merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tarvetta Uusia tee-moja ovat muun muassa laivaloukut meripelastusasemat ja merelliset kylpylaumlt Teemajako kuvataan liitteessauml 1
7
Tilannekuvauksessa ei ole esitelty kaikkia arkeologisen oppaan tai muiden tietolaumlhteiden merialueille sijoittuvia lukuisia teemoja vaan mukaan on valikoitu kohdetyyppejauml jotka ovat selkeaumlsti merellisiauml kaumlyttoumltarkoitukseltaan ja joista loumlytyy riittaumlvaumlsti paikkatietoa karttavisualisointien tuottamiseksi Taumlten pois ovat jaumlaumlneet muun muassa uskonnon harjoittamiseen hautaamiseen tai salakuljetukseen telakoihin veistaumlmoumlihin pursiseura-rakennuksiin ja kieltolakiin liittyvaumlt teemat On selvaumlauml ettauml katsauksessa ei ole kaumlsitelty kaikkia mahdollisia merialueille sijoittuvia kulttuuriperinnoumln teemoja vaan valintoja on jouduttu tekemaumlaumln
Museoviraston rooli merellisessauml ja vedenalaisessa kulttuuriperinnoumlssauml
Museovirastossa merellisen kulttuuriperinnoumln asioita hoidetaan muun muassa Kulttuu-riympaumlristoumlpalvelut -osastossa joka osallistuu merellisen kulttuuriympaumlristoumln suojeluun maumlaumlrittaumlmiseen ja arvottamiseen sekauml lausuntotyoumlhoumln Taumltauml tyoumltauml tehdaumlaumln yhdessauml esi-merkiksi maakuntamuseoiden kanssa yhteistyoumlsopimusten puitteissa
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Museovirasto vastaa ainoana viranomaisena koko Manner-Suomen alue- ja sisaumlvesien kulttuuriperinnoumlstauml Virasto tekee viranomaistoimintana myoumls meriarkeologisia kenttaumltoumlitauml Museoviraston Kansallismuseo vastaa merellisen kult-tuuriperinnoumln esittelystauml Suomen merimuseossa Kotkassa merikeskus Vellamossa Museo myoumls tallentaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml ja vastaa kokoelmatoiminnasta
Merellinen kulttuuriperintouml ja merialuesuunnittelu
Merialuesuunnittelun avulla edistetaumlaumln merialueen eri kaumlyttoumlmuotojen kestaumlvaumlauml kehitys-tauml ja kasvua sekauml meriympaumlristoumln hyvaumln tilan saavuttamista Esimerkiksi vedenalainen kulttuuriperintouml on yksi kaumlyttoumlmuoto ja toiminto samalla tavalla kuin vaikkapa kalastus laivaliikenne ja merelliset tuulivoimapuistot Kulttuuriperintouml voidaan naumlhdauml myoumls etuna
Merialuesuunnittelussa mahdollisesti huomioitava kulttuuriperintouml liittyy sekauml veden pinnan ylaumlpuoliseen kulttuuriperintoumloumln ettauml vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln Taumlmauml kulttuuripe-rintouml voi olla luonteeltaan ja laumlhtoumlkohdiltaan merellistauml mutta se voi olla myoumls muuta merialueiden kulttuuriperintoumlauml Onkin hyvauml huomioida ettauml taumlssauml tilannekuvakatsauksessa esitellaumlaumln laumlhinnauml merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Kuitenkin Manner-Suomen kolmella merialuesuunnittelualueella sijaitsee muutakin kulttuuriperintoumlauml kuin pelkaumlstaumlaumln merellistauml tai vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto osallistuu merialuesuunnitteluun muun muassa antamalla viranomaisroolis-saan lausuntoja sekauml osallistumalla sidosryhmaumltyoumlskentelyyn tyoumlpajoihin seminaareihin ja hankkeisiin Naumlitauml hankkeita ovat muun muassa BalticRIM Baltacar sekauml Meritietopor-taali BalticRIM eli Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management -hankkeessa (2017ndash2020) merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml tuodaan mukaan merialuesuunnitteluun Hankkeessa luodaan hyviauml kaumlytaumlntoumljauml erilaisten merellisten ja
8
vedenalaisten kulttuuriperintoumlalueiden maumlaumlrittelyyn suunnitteluun konflikti- ja syner-giatarkasteluihin sekauml kestaumlvaumln sinisen kasvun kuten merellisen kulttuuriperintoumlturismin edellytyksiin Hankkeessa testataan myoumls eurooppalaisen maisemayleissopimuksen so-veltuvuutta vedenalaisiin maisemiin2
Baltacar eli Baltic History Beneath the Surface - hankkeessa (2017ndash2019) edistetaumlaumln vedenalaisen kulttuuriperinnoumln turismipotentiaalia sekauml parannetaan hylkyjen saavutet-tavuutta merenpohjassa Hankkeessa etsitaumlaumln myoumls uusia tapoja esitellauml vedenalaista kulttuuriperintoumlauml jotta myoumls ei-sukeltavien keskuudessa heraumlisi mielenkiinto vedenalaista kulttuuriperintoumlauml kohtaan Hylyistauml tehdaumlaumln esimerkiksi 3D-malleja ja 3D-printtejauml opas-kirjoja ja esitteitauml sekauml 360˚ -kuvauksella luotuja virtuaalisukelluksia3
Meritietoportaali -hankkeen tavoitteena on yhdistaumlauml Suomen merialan toimijoiden tietoja ja aineistoja yhden nettisivun alle Sivusto aukeaa vuoden 2020 alkupuolella nimellauml itamerifi Se tulee tarjoamaan muun muassa reaaliaikaista meritietoa karttoja ladattavia tutkimusaineistoja tilaraportteja infograafeja opetusmateriaaleja sekauml yleistauml meritietoaPortaalissa esitellaumlaumln myoumls merellisen kulttuuriperinnoumln eri osa-alueita suojelua tutkimusta ja toimijoita Lisaumlksi nostetaan esiin kiinnostavia merellisiauml kulttuuriperintoumlkohteita Kohteita on valikoitu ympaumlri Suomen majakoita linnakkeita hylkyjauml ja perinteisiauml kalastajakyliauml sekauml luotsiasemia
2 Kansainvaumlliset yhteistyoumlhankkeet Museovirasto httpsmuseovirastofifitietoa-meistakansainvali-nen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 21320193 Kansainvaumllisiauml yhteistyoumlhankkeita Museovirasto httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansain-valinen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 2132019
9
11 Tutkimus ja kulttuuriperintoumlinventoinnit
Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyviauml tietoja kirjallisuutta arkistolaumlh-teitauml rekistereitauml luetteloita ja muita laumlhteitauml on lukuisia Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls erilaisia kaumlsitteitauml ja niiden maumlaumlrittelyjauml Edempaumlnauml esitel-laumlaumln naumlistauml taumlrkeimmaumlt
Kulttuuriperinnoumln tutkimuksessa on kaumlsitelty merellistauml kulttuuriperintoumlauml useissa eri oppiaineissa ja opinnaumlytetoumlissauml esimerkiksi historian tutkimuksessa kansatieteessauml taloushistoriassa sekauml arkeologiassa ja merihistoriassa Tutkimustuloksia on esitelty monissa yksittaumlisissauml julkaisuissa ja aikakausisarjoissa Merellistauml kulttuuriperintoumlauml on esitelty myoumls julkaisu-sarjoissa sekauml laajemmissa kokonaisesityksissauml joita ovat esimerkiksi Nautica Fennica4- ja Navis Fennica5 -sarjat sekauml Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaa6 -julkaisu Lisaumlksi erityisesti kuntahistoriikeissauml sekauml saaristoa kuvaavissa teoksissa on runsaasti tietoa merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Myoumls kuntien kaavoitusaineistoista loumlytyy tietoa
Suomessa on tehty vain muutamia valtakunnallisen tason merellisen kulttuuriperinnoumln inventointeja Vuonna 2009 valmistuneessa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen ympaumlristoumljen inventoinnissa (RKY) kiinnitettiin huomiota muun muassa saaristolaiskyliin kalastajatiloihin ja merilinnoituksiin Lisaumlksi vuosina 1996ndash2000 tehtiin merivaumlylien raken-nusperinnoumln inventointi7 jossa kohteena olivat muun muassa majakat luotsiasemat ja loistot
4 Kausijulkaisu Suomen Merihistoriallinen Yhdistys 1976ndash19905 Riimala (toim) Navis Fennica s 1-4 1993ndash19956 Ehrensvaumlrd et al 19957 Nyman 2009
1 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TUTKIMUS TIETOLAumlHTEET JA -PUUTTEET SEKAuml KAumlSITTEET
10
Muutamat maakuntaliitot ovat tehneen myoumls maakunnallisia yleisesityksiauml kuten esi-merkiksi Pohjanmaan merellisen perinnoumln yleiskatsaus8 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa vuosina 2010ndash2016 nostettiin esille merellisiauml maisema-alueita ja merivaumlyliauml Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Suomessa on tehty inventointeja paumlaumlasiassa vain alueilla joille on suunniteltu vesirakennus- tai kaavoitus-hankkeita Meneillaumlaumln olevassa VARK-hankkeessa jossa maumlaumlritellaumlaumln valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet tullaan huomioimaan myoumls merellisiauml ja vedenalaisia kohteita
Valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden mukaan suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin inventointeihin joita ovat yllaumlmainituista valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY) valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet sekauml valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet
8 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001
Kuva Svartbaringdanin tunnusmajakka Helsingin edustalla Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250162126
11
12 Tietolaumlhteitauml
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna (wwwkyppifi) on Museoviraston sivusto joka sisaumlltaumlauml viraston arkistoon rekistereihin ja kokoelmiin tallennettua tietoa arkeologisesta kulttuu-riperinnoumlstauml ja rakennetuista kulttuuriympaumlristoumlistauml Palvelun kautta voi ladata maksutta paikkatietoaineistoja ja tutkimusraportteja9
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ja kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset
Museoviraston Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri sisaumlltaumlauml mahdollisimman ajantasaiset perustiedot Manner-Suomen muinaismuistolain rauhoittamista maa- ja vesialueiden muinaisjaumlaumlnnoumlk-sistauml ja muista arkeologisista kohteista Kohteisiin on linkitetty tietoja myoumls niihin liittyvistauml tutkimusraporteista ja esineloumlydoumlistauml
Vuonna 2018 rekisterissauml oli yli 50 000 kohdetta joista noin 32 000 on rauhoitettuja kiin-teitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Vedenalaiskohteita rekisterissauml oli 2100 joista noin 1500 sijaitsee rannikon maakunnissa Eniten vedenalaiskohteita tunnetaan Uudeltamaalta (770 kohdet-ta) Rannikon vedenalaiskohteista noin 630 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin vedenalaisia kohteita on otettu mukaan myoumls niin sanotun Ruti-lus-raportin10 ldquoThe 100rdquo -listaan jossa esitellaumlaumln koko Itaumlmeren alueelta 100 kiinnostavaa vedenalaista kohdetta Raportti valmistui vuonna 2006 osana Itaumlmeren alueen vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tyoumlryhmaumln tyoumlskentelyauml Liitteessauml numero 2 on listattu sekauml Suomen aluevesien Rutilus-listan kohteita ettauml myoumls muita mielenkiintoisia vedenalaiskohteita Yhteensauml naumlitauml Manner-Suomessa sijaitsevia kohteita on 26
Muinaismuistolain rauhoittamat kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tulee huomioida maankaumlytoumln suunnittelussa Hankkeita valmisteltaessa on selvitettaumlvauml tulevatko hankkeet koskemaan muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Jos muinaisjaumlaumlnnoumls vahingoittuu tai tuhoutuu hanketta toteutettaessa jaumlaumlnnoumls on tutkittava etukaumlteen arkeologisesti tiedon talteen saamiseksi
9 Inventointi- ja tutkimusraportteja loumlytyy sekauml kulttuuriympaumlristoumln palveluikkunasta wwwkyppifi (kulttuuriympaumlristoumln tutkimusraportit) ettauml myoumls Museoviraston asianhallintajaumlrjestelmaumlstauml asiatmu-seovirastofi josta loumlytyy raportit vuodesta 2018 alkaen 10 Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Bal-tic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703ndash51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf 812019
12
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY)
Museoviraston valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen (RKY) inventoinnin kohteet antavat alueellisesti ajallisesti ja kohdetyypeittaumlin kokonaiskuvan Suomen rakennetun ympaumlristoumln historiasta ja kehityksestauml Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat monipuolisesti rakentamisen kehitystauml eri aikakausina Valtakunnallisesti merkittaumlviauml rakennettuja kulttuuriympaumlristoumljauml on yli 1200 joista 71n kohteen ympaumlristoumln nykyluonteeksi on maumlaumlritelty merialue
Inventoinnissa on mukana lukuisia rannikon ja saariston kohteita vesivaumlyliauml historiallisia linnoja ja linnoituksia kirkkojen ympaumlristoumljauml kaupunkeja teollisuusalueita telakoita sekauml merenkulun saaristolaisasutuksen ja kesaumlasumisen alueita Valitut kohteet ovat hyvin saumli-lyneitauml esimerkkejauml Suomen merialueiden merellisistauml elinkeinoista toiminnoista ja niiden tuottamasta rakennetusta kulttuuriympaumlristoumlstauml Liitteessauml 3 on listattu RKY-inventoinnin merellisiauml kohteita
RKY-kohteiden rajauksia on ulotettu myoumls vesialueille pyrkien varmistamaan rannan ja vedenalaisen kulttuuriympaumlristoumln sisaumlltyminen arvoalueisiin RKY-kohteiden rajauksia tarkastellaan ja tarkistetaan maankaumlytoumln suunnitteluprosessien yhteydessauml Tarvittaessa tehdaumlaumln esimerkiksi arkeologisia vedenalaisinventointeja
RKY-kohdeluettelo on valtioneuvoston paumlaumltoumlksellauml otettu maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympaumlristoumln osalta 112010 alkaen Paumlaumltoumls edellyttaumlauml ettauml valtakunnal-lisesti arvokkaiden kulttuuriympaumlristoumljen ja luonnonperinnoumln arvot kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekauml valtion viranomaisten toiminnassa
Valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen lisaumlksi on tunnistettu maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympaumlristoumljauml
13
bull Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumltbull Haapasaaren saaristokylaumlbull Kaunissaaren saaristokylaumltbull Virolahden graniittilouhoksetbull Ruotsinsalmen merilinnoitusbull Tiutisen asuinaluebull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka - ja kalastusyhdyskunnatbull Helsingin houmlyrylaivareittien kesaumlhuvila -asutusbull Paumlaumlkaupunkiseudun 1 maailmansodan linnoitteetbull Hankoniemen sotahistorian kohteetbull Hauensuolen kalliopiirrosaluebull Baroumlsundin vaumlylaumlbull Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakatbull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Svartholman linnoitusbull Bjoumlrkholmin luotsiasemabull Jussaroumln kaivossaaribull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilatbull Struven astemittausketju (1 mittauspiste)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Suomenlahti
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY-kohteita ovat
Kuva Valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristoumlkohde Pyhaumljoen kalar-annat Kaukon kalalanssi Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museovirasto KY1551
14
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Suomenlahti
15
bull Bengtskaumlrin majakkabull Hiittisten kirkonkylaumlbull Oumlroumln linnakebull Katanpaumlaumln linnakebull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Saumlpin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Laumlnsi-Turunmaan saaristoasutusbull Laumlnsi-Turunmaan ulkosaariston kylaumlasutusbull Kemioumlnsaaren ulkosaariston kylaumlasutusbull Seilin hospitaalibull Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Bryggmanin huvilatbull Pihlavan huvilatbull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajatbull Maumlntyluodon luotsi- ja satamaympaumlristoumlbull Reposaaren yhdyskuntabull Santakarin pookibull Stroumlmman kanava
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
16
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Saaris-tomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
17
Kuva Ouran pooki Merikarvialla Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016909
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta)bull Hailuotobull Iin Roumlytaumln luotsiasemabull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Kallakarien kalastajatukikohdatbull Poroluodonkarin kalastajatukikohdatbull Iso-Kraaselin tunnusmajakkabull Taskun tunnusmajakkabull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasemabull Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Saumllgrundin majakka luotsiasemabull Laxhamn Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaretbull Oumluranin kalasatamabull Raippaluodon kylauml ja kalasatamabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
18
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
19
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta jotka on vahvistettu vuonna 1995 valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksellauml Maisema-alueet on merkitty maakuntakaavoi-hin Naumliden maisema-alueiden paumlivitys ja kuulemiset toteutettiin vuosina 2010ndash201611 Uusi ehdotus sisaumlltaumlauml 183 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Paumlivitysinventoinnin alueet eivaumlt ole vielauml voimassa12 eikauml niistauml ole vielauml saatavilla avoimia paikkatietoai-neistoja13 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lisaumlksi paumlivitysinventoinnissa tunnistettiin myoumls maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita14
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa nostettiin esille myoumls joitakin aiemmassa inventoinnissa vaumlhaumllle huomiolle jaumlaumlneitauml teemoja Naumlitauml ovat muun muassa saaristoelinkeinojen kalastuksen ja merivaumlylien maisemat sekauml naumliden merkitys osana suomalaista kulttuurihistoriaa ja maisemakuvastoa Saaristoelinkeinoja edustaa kolme maisemallisesti ja kulttuurisesti merkittaumlvaumlauml merialuetta itaumlisellauml Suomenlahdella Saaristomerellauml ja Merenkurkun saaristossa Lisaumlksi saaristolaiskulttuuria kuvastavat jotkin Pohjois-Pohjanmaan rannikon kohteet15
Paumlivitysinventoinnissa maumlaumlriteltiin maisemanaumlhtaumlvyyksiksi muun muassa Hailuodon Helsingin edustan merimaisemat sekauml Stroumloumlmin merivaumlylauml Maisemanaumlhtaumlvyydet ovat kohteita joihin kuuluu luonto- ja maisemamatkailukohteina tunnettuja naumlkoumlalapaikkoja maisemallisesti ainutlaatuisia luonnon- ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia sekauml symboli- ja identiteettiarvoltaan huomattavia maisemakohteita 16
11 Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi 71201912 Tavoitteena on ettauml paumlivitysinventoinnista tehdaumlaumln valtioneuvoston paumlaumltoumls joka korvaa vuoden 1995 mukaisen aluevalikoiman13 Koska paumlivityksen alueista ei ole saatavilla avoimia paikkatietoaineistoja esitetaumlaumln taumlssauml katsauk-sessa kartoilla vuoden 1995 maisema-alueet14 Kaituri et al 2017 s 6915 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 616 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
20
Kartta Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
21
bull Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema- alueet (1995) Suomenlahti
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
22
Maisema-alueiden paumlivityksessauml varmistettiin ettauml jokaisen maisemamaakunnan ja mai-semaseudun olennaisimmat piirteet tulevat edustetuiksi maisema-aluevalikoimassa Vas-taavasti saaristo- ja merialueiden kohteilla pyrittiin huomioimaan kylien kalavedet sekauml kalastukseen ja karjatalouteen liittyvaumln kausiliikkumisen rajat Maisema-aluevalikoiman merivaumlylaumlt ovat kokonaisuuksia jotka jokin tietty kulkuvaumlylauml tai reitti on historiallisesti sitonut tai sitoo edelleen omaksi toiminnalliseksi yksikoumlkseen17
Taumlydennysinventoinnissa hyoumldynnettiin muun muassa Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsre-kisteriauml18
17 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 8ndash1018 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
23
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet (1995)
24
bull Bromarvin ja Tenholanharjun viljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
25
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet (1995)
26
bull Haumlrkmeren kulttuurimaisemabull Harrstroumlmin jokilaakson kulttuurimaisemabull Merenkurkun saaristomaisematbull Bjoumlrkoumlbyn saariston kulttuurimaisemabull Vattajan rantamaisematbull Rahjan saaristomaisemat ja Kalajoen hiekkasaumlrkaumltbull Hailuotobull Limingan lakeuden kulttuurimaisemabull Simon rannikon kulttuurimaisemat
Kuva Hailuodon rantamaisemaa Marjaniemessauml Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museo-virasto kuva KY1115
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema -alueita ovat
27
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen valtakunnal-lisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
28
Suomessa on neljauml valtakunnallista maisemanhoitoaluetta jotka on perustettu ympaumlristoumlmin-isterioumln paumlaumltoumlksellauml19 Merellisiauml kohteita naumlistauml ovat Skaumlrlandetin sekauml Simon maiseman-hoitoalueet Maisemanhoitoalueet on perustettu luonnonsuojelulain nojalla ja niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekauml alueiden historiallisia ominaispiirteitauml20
Maisemanhoitoalueet vastaavat eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa esitetty-jauml tavoitteita vuorovaikutteisesta maisemanhoidosta ja maiseman kautta rakentuvasta positiivisesta yhteisoumlllisyydestauml21
Rakennusperintoumlrekisteri
Museoviraston rakennusperintoumlrekisteristauml22 loumlytyy tietoa niistauml kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennusryhmistauml rakennuksista ja rakennelmista jotka on suojeltu raken-nussuojelulain asetuksen 4801985 kirkkolain ortodoksisista kirkoista annetun lain tai 2010 voimaan tulleen rakennusperinnoumln suojelusta annetun lain nojalla
Lisaumlksi rekisteriin tallennetaan tietoja muun muassa valtion keskeisestauml rakennusperinnoumlstauml sekauml viraston suojelusopimuksiin ja selvityksiin sisaumlltyvistauml kohteista Rekisteriin viedaumlaumln myoumls sellaiset Museoviraston intressikohteet jotka nousevat esiin viraston viranomais- jaasiantuntijatoiminnassa
Suomen maisemanhoitoalueet ovat
bull Skaumlrlandetin maisemanhoitoalue (Raasepori)bull Hyypaumlnjoen maisemanhoitoalue (Kauhajoki)bull Kairalan-Luiron maisemanhoitoalue (Pelkosenniemi)bull Simon maisemanhoitoalue (Simo)
Maisemanhoitoalueet
29
Rekisteriin tallennetaan kuvaus kohteiden ja rakennusten nykytilasta historiasta sekauml eri-laisista toimenpiteistauml Lisaumlksi rekisteristauml loumlytyy tietoja kohteen tai rakennuksen suojelun eri vaiheista annetuista lausunnoista kuulumisesta RKY- inventointiin tai muinaisjaumlaumlnnoumls-rekisterin kohteeseen Rekisteristauml ilmenevaumlt myoumls restaurointihankkeet
Merellisen kulttuuriperinnoumln kohteita rekisterissauml ovat muun muassa majakat (37 koh-detta) Marjaniemen luotsi- ja majakkayhdyskunta Pirttisaaren saaristokylauml Ailinpietin kalastajakaumlmppauml sekauml muun muassa Utoumln ja Jussaroumln saarten rakennukset ja Turun Pommilan telakka
19 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml Sivuilta loumlytyy myoumls jokaisen hoitoalueen rajaus kartalla httpswwwymfifi- FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201920 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuon-nonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201921 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201922 Rakennusperintoumlrekisteri httpskyppifipalveluikkunarapeareadaspr_defaultaspx
30
Kuva Ailinpietin kalastajakaumlmppauml Selkauml-Sarvi Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
31Kartta Rakennusperintoumlrekisterin merelliset kohteet
32
Perinnealusrekisteri
Museoviraston Perinnealusrekisteristauml loumlytyy tietoja sellaisista Suomen merenkulun his-torian kannalta arvokkaista aluksista jotka ovat myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa Rekisteriin hyvaumlksytyn aluksen tulee olla iaumlltaumlaumln vaumlhintaumlaumln 50 vuotta vanha ja Suomessa rakennettu Ulkomailla rakennetut alukset voidaan hyvaumlksyauml rekisteriin jos ne ovat olleet kaumlytoumlssauml Suomessa yli 50 vuotta23 Perinnealukset edustavat liikenteen kelluvaa ja liikkuvaa kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto on hyvaumlksynyt rekisteriin yhteensauml 93 alusta joista 32 aluksen kotipaikka on rannikolla (Helsinki 15 Turku 6 Porvoo 3 Hamina 2 Oulu 2 Rauma 2 Maarianhamina 1 ja Kotka 1)
23 Perinnealusrekisteri httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusre-kisteri 2722019
33
Kartta Perinnealusrekisterin perinnelaivat
34
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas
Wikipohjainen paumlivitettaumlvauml Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas24 kertoo mitauml arkeolo-ginen kulttuuriperintouml tarkoittaa Suomessa ja millaisista kohdetyypeistauml se koostuu Kes-keistauml oppaassa on sen kuvaileminen miltauml kohteet naumlyttaumlvaumlt maastossa Mitkauml merkit kertovat hylystauml vanhasta satamasta tai meritaistelusta Lisaumlksi opas kertoo kohteiden historiasta taustasta ja levinnaumlstauml Oppaassa esitellaumlaumln myoumls merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohdetyyppejauml kuten kompassiruusu kalastus- ja laivanrakennuspaikka
Yhteistyoumlnauml laadittua opasta on ollut tekemaumlssauml runsaat seitsemaumlnkymmentauml arkeologian asiantuntijaa Museovirastosta maakuntamuseoista ja yliopistoista
Valtakunnallisesti merkittaumlvien arkeologisten kohteiden luettelo (VARK)
Museovirastossa alkoi heinaumlkuussa 2018 kolmivuotinen VARK-hanke valtakunnallisesti mer-kittaumlvien arkeologisten kohteiden maumlaumlrittaumlmiseksi Tavoitteena on valmistaa kohdeluettelo jossa on mukana mahdollisimman kattavasti Manner-Suomen erityyppiset muinaisjaumlaumlnnoumlk-set eri aikakausilta Luettelossa pyritaumlaumln myoumls alueelliseen edustavuuteen Kohdeluetteloa tehtaumlessauml tullaan huomioimaan myoumls merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Tavoitteena on ettauml kohdeluetteloa voidaan kaumlyttaumlauml valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumlta-voitteiden tarkoittamana inventointina
Kansallismaisemat
Vuonna 1992 ympaumlristoumlministerioumln kansallismaisematyoumlryhmauml valitsi 27 kansallismaisemaa jotka ilmentaumlvaumlt Suomen edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitauml Kansallismaisemilla on suuri symboliarvo ja niillauml on erityistauml kansallista merkitystauml kulttuurin historian ja maiseman kannalta Useat kansallismaisemat toimivat naumlhtaumlvyyksinauml ja lisaumlksi niillauml on arvoa virkistyksen ja matkailun naumlkoumlkulmasta Merellisiauml kansallismaisemia ovat Merellinen Helsinki Saaristomeri Merenkurkun saaristo ja Hailuoto25
Kansallismaisemille ei ole maumlaumlritelty tarkkoja alueellisia rajoja eikauml niillauml ole juridista statusta alueiden kaumlytoumlssauml
24 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas httpakpnbafi 141201925 Kaituri et al 2017 s 69
35Kartta Kansallismaisemat
36
Kansalliset kaupunkipuistot
Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on saumlilyttaumlauml kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml laajana ja eheaumlnauml kokonaisuutena Maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvat kaupunkipuistot ovat osa kestaumlvaumlauml kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista26
Kaupunkipuistojen verkosto muodostuu Suomen kehitysvaiheiden kannalta taumlrkeistauml ja rooleiltaan erilaisista kaupungeista Kaupunkipuistot kertovat paikallisesta kulttuurihis-toriasta ja kuvastavat kaupunkien ominaispiirteitauml
26 httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_kaupunki-puistot 2722019
Suomessa on yhdeksaumln kansallista kaupunkipuistoa joista merellisiauml kaupunkipuistoja ovat
bull Porin kansallinen kaupunkipuisto (Porin kaupunki)bull Turun kansallinen kaupunkipuisto (Turun kaupunki)bull Hangon kansallinen kaupunkipuisto (Hangon kaupunki)bull Porvoon kansallinen kaupunkipuisto (Porvoon kaupunki)bull Kotkan kansallinen kaupunkipuisto (Kotkan kaupunki)
37
Kartta Kansalliset kaupunkipuistot Merelliset kaupunkipuistot on merkitty sinisellauml
38
Porin kansallinen kaupunkipuisto
Kokemaumlenjoen suistossa ja rannoilla sijaitseva Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen historiallisesti merkittaumlvimmaumln joen ja jokisuiston sekauml suomalaisten asu-tuksen kehittymisen vaiheista Kokemaumlenjoen vesitietauml pitkin asutus kulttuuri ja uudet virtaukset levisivaumlt vuosituhansien saatossa rannikolta sisaumlmaahan Kaupungin kehitys alkoi jokisuun kauppapaikasta27 Kaupunkipuiston alueella ovat saumlilyneet kaupungin synty- ja kehityshistorian ymmaumlrtaumlmisen kannalta olennaiset piirteet Porin perustamisen aikaan 1550-luvulla meri lainehti aivan kaupungin rannassa mutta purjehdusvaumlylaumlt alkoivat ma-daltua maankohoamisen seurauksena jo muutamassa vuosikymmenessauml Kaupunkia ei kuitenkaan siirretty vaan sen ulkosatamat Maumlntyluoto ja Tahkoluoto siirtyivaumlt ulommaksiKaupunkipuiston alueella on muun muassa vanhaa joen aumlaumlrellauml olevaa teollisuusmiljoumloumltauml 1800-luvulta ja kesaumlhuviloita 1900-luvun vaihteesta28
Turun kansallinen kaupunkipuisto
Turun kansallisen kaupunkipuiston ytimenauml on Aurajoki-miljoumlouml Puiston alue ulottuu Au-rajokilaakson kulttuurimaisemasta Ruissaloon Kaupunkipuisto perustuu Turun asemaan Suomen vanhimpana kaupunkina Itaumlmeren satamakaupunkina sekauml hallinnon kirkon tieteen kaupan ja teollisuuden keskuksena Aurajokisuun edustalla olevaan Ruissalon saareen rakennettiin 1800-luvun puolivaumllistauml alkaen huviloita kesaumlasunnoiksi ja kaupungin sisaumlaumlntulovaumlylaumln kaunistukseksi Aurajoen suu on sataman telakkanostureiden ja teollisuus-perinnoumln aluetta29 Turun kaupunkipuiston alueeseen ei kuulu laajaa saaristoaluetta mutta mereen laskeva joki rantoineen ja meren laumlheisyys ovat puiston olennaisia ominaisuuksia
Hangon kansallinen kaupunkipuisto
Hangon kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Hankoniemen ranta-alueita ja laaja me-rialue saarineen niemen ympaumlrillauml Kaupunkipuiston alue kuvaa Hangon kaupungin ke-hityshistoriaa sen perustamisesta laumlhtien Hankoniemi ja siitauml haarautuva Tulliniemi ovat Suomen mantereen etelaumlisimmaumlt kohdat ja maantieteellisellauml asemalla on ollut keskeinen merkitys kehitykselle Kaupunki perustettiin hyvaumllle satamapaikalle 1874 Hanko mainitaan satamapaikkana kuitenkin jo keskiajalla Ruotsalaiset linnoittivat Hangon edustan saaria 1700-luvulla ja 1900-luvun alussa linnoittajina olivat puolestaan venaumllaumliset 1800-luvulla alkanut kylpylaumlkulttuuri ja -matkailu hyoumldynsivaumlt monipuolista luontoa dyynialueineen kallioineen ja puistoineen Pitkaumlaikaisen merenkulun seurauksena Hangon saaristosta kaupunkipuiston alueelta tunnetaan lukuisia vanhoja laivojen hylkyjauml30
27 httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja-metsatporin-kansallinen-kaupunkipuistomi-ka-ka nsallinen 71201928 Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnittelusarja C642008 s 9 16 6629 Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Turun kaupunki 2011 s 6ndash7 10 1930 Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 s 4ndash5
39
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto ulottuu Vanhasta Porvoosta jokisuistoa pitkin etelaumlaumln saaristoon Alueeseen jossa on niin kaupunkinaumlkymiauml kuin suisto- ja saaristolaismaisemia kuuluu monia kaupungin kehityksestauml ja merellisestauml historiasta kertovia kohteitaPorvoonjoen varrella olevan 700ndash1300-luvuilla kaumlytoumlssauml olleen Iso Linnamaumlen luona oleva Maarinlahti lienee ollut muinaissatama Haikkoonselaumlllauml olevalle Bjoumlrkholmenin saarelle perustettiin 1899 luotsiasema laivaliikennettauml turvaamaan Haikkoonselaumlllauml olevat Yttre ja Lilla Barlastholmen ovat pieniauml saaria joihin Porvooseen saapuneet purjelaivat aikoinaan jaumlttivaumlt painolastinsa Hamari on vanha satamapaikka jonka edustalla laivoja lastattiin ja purettiin Alueella oli 1850-luvulta laumlhtien myoumls telakkatoimintaa ja Hamarin edustan saarilla toimi saha siihen liittyvine rakennuksineen ja puutavaravarastoineen31
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Itaumlisen Suomenlahden merialueita Ky-mijoen rantoja Korkeakoskelle ja Siikakoskelle asti sekauml keskustan puistoja ja rakennet-tuja kortteleita Kaupunkipuiston erityispiirteitauml ovat joki- ja meriluonto sekauml teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintouml Puistossa on huomioitu erityisesti alueen kalastus- sahateollisuus- sota- merenkulku sekauml -kau-pankaumlyntihistoria jotka ovat merkityksellisiauml myoumls valtakunnallisesti Puistossa ko-rostuu suomalainen linnoitushistoria poikkeuksellisessa laajuudessa Uittorakenteet tuotantolaitokset voimalaitokset satamat ja tyoumlvaumlenasuntoalueet kuvastavat Kotkan teollisuushistoriaa32
31 Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018 s 9 24 55ndash56 61ndash6232 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018 s 13
40
Suomen maailmanperintoumlkohteet
Suomessa on seitsemaumln Unescon maailmanperintoumlkohdetta Suomenlinna Vanha Rauma Petaumljaumlveden vanha kirkko Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Sammallahdenmaumlki Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo Ne edustavat yleismaailmallisesti erityisen merkittaumlvaumlauml kulttuuri- tai luonnonperintoumlauml Kohteista kuusi on kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde
Maailmanperintoumlkohteista Suomenlinna Vanha Rauma Struven ketju sekauml Merenkurkun saaristo sijoittuvat meri- ja saaristoalueille tai niiden vaikutusalueelle Sammallahdenmaumlki edustaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml vaikka se sijaitsee nykyaumlaumln sisaumlmaassa maankoho-amisen seurauksena
Kuva Katariinan meripuisto Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13024
41
Kartta Maailmanperintoumlkohteet
42
Suomenlinna on ainutlaatuinen esimerkki 1700ndash1800-lukujen sotilasarkkitehtuurista ja sillauml on ollut merkittaumlvauml rooli puolustuslinnakkeena Suomenlinnan merilinnoitukseen kuuluu kuusi saarta sekauml laaja vesialue jolta tunnetaan useita hylkyjauml ja vedenalaisia vaumlylaumles-teitauml Linnoitus koostuu useista sotilaskaumlyttoumloumln tarkoitetuista rakennuksista ja rakenteista Suurin osa rakennuksista on saumlilynyt hyvin Suomenlinna valittiin Unescon maailmanpe-rintoumlluetteloon vuonna 199133
Vanha Rauma on merellinen rannikkokaupunkikohde jonka juuret ovat keskiajalla Van-ha kaupunkialue on muodostunut useista historiallisista kerroksista ja rakennuskanta on peraumlisin 1600-1800-luvuilta Suurinta osaa rakennuksista leimaa 1890-luvun purjelaiva-kauden suuruuden aika Vanhan Rauman alue on saumlilynyt autenttisena mikauml tekee siitauml ainutlaatuisen esimerkin perinteikkaumlaumlstauml pohjoismaisesta puukaupunkirakentamisestaVanha Rauma nimettiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 199134
Struven astemittausketjun koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspis-teestauml joista kuusi sijaitsee Suomessa Yksi piste sijaitsee Suomenlahdella Itaumlisen Suo-menlahden kansallispuistossa Mustaviirin saaressa Ketjulla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla Struven ketju merkittiin Unescon luetteloon vuonna 200535
Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko (Houmlga Kusten) muodostavat yhdessauml kahden valtion yhteisen geologisen maailmanperintoumlkohteen jossa Suomen matala mo-reenisaaristo ja Ruotsin jyrkaumlt kalliorannat antavat yhdessauml ainutlaatuisen kuvan noin 10 000 vuotta sitten paumlaumlttyneen jaumlaumlkauden aiheuttamasta maankohoamisilmioumlstauml (8 mmvuosi) ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin Kohteen vesialueilta tunnetaan muun muassa useita hylkyjauml Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmaumlinen maailmanperintouml-luetteloon valittu luonnonperintoumlkohde Se merkittiin luetteloon vuonna 200636
Sammallahdenmaumlen pronssikautinen hautaroumlykkioumlalue edustaa merellistauml kulttuuriperin-toumlauml vaikka se sijaitsee maankohoamisesta johtuen nykyaumlaumln noin 20 kilometrin paumlaumlssauml rannikolta Roumlykkioumlalue on valittu luetteloon Suomen ja koko Skandinavian edustavimpa-na merellisen laumlntisen pronssikautisen kulttuurin kohteena Sammallahdenmaumlki merkittiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmaumlisenauml arkeologisena kohteena37
33 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-
messa 63201934 httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde 81201935 httpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju 81201936 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suomessa 81201937
httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-messa 632019
43
Suomen maailmanperintoumlkohteita ehdotettaessa ei vielauml kiinnitetty huomiota esimerkiksi kohteen statukseen liittyviin mahdollisiin vedenalaisiin elementteihin kuten hylkyihin ja puolustusvarustuksiin Suomenlinnan osalta naumlitauml inventointiin systemaattisesti vasta 2000-luvulla Merenkurkun alueen monet hylyt mainitaan kohteen hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelmassa mutta ne eivaumlt liity kohteen maailmanperintoumlstatukseen
Kuva Auringonlasku Suomenlinnassa Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Eteil 2016
Kuva Sammallahdenmaumlen roumlykkioumlitauml Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG5657
44
13 Tietopuutteita
Suomessa ei vielauml ole riittaumlvaumlsti saatavilla jaumlrjestelmaumlllisesti keraumlttyauml paikkatietoa sisaumlltauml-vaumlauml tietoa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriympaumlristoumlstauml ja -perinnoumlstauml Puutteita on sekauml tiedon maumlaumlraumlssauml ja laadussa ettauml maantieteellisessauml ja aiheittaisessa kattavuudessaKaumlytettaumlvissauml ei ole riittaumlvaumlsti tietoa kohteiden sijainneista laajuudesta luonteesta ajoi-tuksesta ja saumlilyneisyydestauml Puutteelliset tietovarannot vaikeuttavat alueiden ja kohteiden kulttuurihistoriallisen merkittaumlvyyden sekauml selvitys- ja suojelutarpeiden arviointia Lisaumlksi ne vaikeuttavat alueellisten erityis- ja ominaispiirteiden hahmottamista
Taumlssauml tilannekatsauksessa esitetyt kartat perustuvat merellisen ja vedenalaisen kulttuu-riperinnoumln digitaalisiin paikkatietoihin Taumlten ne kuvaavat vain sitauml osaa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml josta loumlytyy paikkatietoa Samalla kartat kertovat siitauml missauml ja millaisia kohdetyyppejauml on sekauml inventoitu maastossa ettauml tutkittu yleisimmin
14 Kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln kaumlsitteitauml
Kulttuuriperintouml
Kulttuuriperintouml on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttauml henkistauml ja aineellista perintoumlauml Aineellinen kulttuuriperintouml voi olla joko irtainta (esimerkiksi kirjat ja esineet) tai kiinteaumlauml (esimerkiksi rakennusperintouml)38
Kulttuuriympaumlristouml
Kulttuuriympaumlristouml tarkoittaa ympaumlristoumlauml jonka ominaispiirteet ilmentaumlvaumlt kulttuurin vai-heita sekauml ihmisen ja luonnon vuorovaikutustaKulttuuriympaumlristoumloumln liittyy myoumls ihmisen suhde ympaumlristoumloumlnsauml ennen ja nyt sille annetut merkitykset tulkinnat ja sen erilaiset nimeaumlmiset Kaumlytaumlnnoumln tyoumlssauml kulttuuriympaumlristouml koostuu kulttuurimaisemasta rakenne-tusta ympaumlristoumlstauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml ja perinnebiotoopeista39
Rakennettu kulttuuriperintouml
Rakennukset ja rakennetut alueet sekauml niitauml yhdistaumlvaumlt liikennevaumlylaumlt ja energiaverkot ovat rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml40 Rakennettua ympaumlristoumlauml voidaan tarkastella sekauml maisema- ja miljoumloumlkokonaisuuksina ettauml rakennusryhminauml ja yksittaumlisinauml rakennuskohteina
38 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201839 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201840 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistorakennettu-kulttuuriymparisto 812019
45
Arkeologinen kulttuuriperintouml
Arkeologisella kulttuuriperinnoumlllauml tarkoitetaan maalla tai vedessauml olevia ihmisen toiminnasta esihistoriallisella ja historiallisella ajalla syntyneitauml jaumlaumlnnoumlksiauml rakenteita kerrostumia ja loumlytoumljauml Niitauml tutkitaan ensisijaisesti arkeologian menetelmin41
Kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat keskeinen osa arkeologista kulttuuriperintoumlaumlmme ja ne on automaattisesti rauhoitettu muinaismuistolailla (2951963) muistoina Suomen ai-kaisemmasta asutuksesta ja historiasta Arkeologiseen kulttuuriperintoumloumln kuuluu myoumls rakenteita ja paikkoja joita ei lueta muinaismuistolain rauhoittamiin muinaisjaumlaumlnnoumlk-siin Naumliden kohteiden42 (esimerkiksi uittolaitteiden jaumlaumlnnoumlkset ja alle sata vuotta sitten uponneet hylyt) saumlilyttaumlmistauml pidetaumlaumln perusteltuna niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintoumlarvojen vuoksi
Merellinen kulttuuriperintouml
Merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Taumlssauml tilannekuvauksessa esitellaumlaumln sekauml Museoviraston vuonna 2016 kaumlyttoumloumln ottama maumlaumlritelmauml ettauml kaumlynnissauml olevassa BalticRIM-hankkeessa kehitelty maumlaumlritelmauml Maumlaumlritelmaumlt eivaumlt ole toisiaan poissulkevia
Merellisen kulttuuriperinnoumln maumlaumlrittelyssauml tarkastellaan rakennuksen tai kohteen merel-listauml funktiota (esimerkiksi majakka ohjaa meriliikennettauml) ja sijaintia (esimerkiksi kirkko sijaitsee saaressa) ja arvioidaan mitkauml tekijaumlt ovat ratkaisevia vai vaikuttaako kumpikin tekijauml kohteen merellisyyteen
Museoviraston vuoden 2016 maumlaumlritelmaumln mukaan merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat laajasti ajateltuna kaikki ympaumlristoumlstauml sekauml maan paumlaumlltauml ettauml veden alta loumlytyvaumlt rakennetut ja arkeologiset jaumlljet joissa naumlkyy ihmisen tapa hyoumldyntaumlauml ja ymmaumlrtaumlauml merta ja vesistoumljauml ennen ja nyt Merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat myoumls arkistoihin kirjastoihin ja museoiden kokoelmiin keraumltty ja niissauml saumlilytettaumlvauml aineisto jonka avulla voidaan esitellauml ja tutkia vesistoumljen kaumlyttoumloumln liittyviauml menneisyyden ilmioumlitauml Merelliseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls aineettomia arvoja43
Merellistauml ja vesistoumljen kulttuuriperintoumlauml sijaitsee meren ja jaumlrvien rannoilla jokien varsilla saaristossa tai ulkomerellauml Ihminen on rakentanut erilaisia rakennuksia rakenteita koneita ja laitteita maan paumlaumllle rantavyoumlhykkeelle veteen ja veden alle Kohteet voivat nykyisin sijaita alkuperaumlisestauml toiminta- ja kaumlyttoumlympaumlristoumlstaumlaumln poiketen maan paumlaumlllauml kokonaan tai osittain hautautuneina maakerroksiin tai veden varassa tai vedenpinnan alapuolella44
41 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistoarkeologinen-kulttuuriperinto 272201942 Niin sanotut muut kulttuuriperintoumlkohteet43 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 544 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 5
46
Luettelo toimintaympaumlristoumljen perusteella luokitellusta merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml loumlytyy liitteestauml numero 4
Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa vaumlitellyt tohtori Laura Seesmeri on BalticRIM-hankkeessa45 kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan merellinen kulttuuriperin-touml on sekauml aineellista ettauml aineetonta kulttuuriperintoumlauml joka liittyy ihmisen suhteeseen mereen ja jonkun yhteisoumln menneisyydestauml loumlytyneisiin resursseihin
Merellinen kulttuuriperintouml on ihmisen jaumlttaumlmiauml jaumllkiauml ja ihmisen ja luonnon vuorovaiku-tuksesta syntyneitauml elementtejauml merellisessauml ympaumlristoumlssauml rajoittuen rannikkoalueelle saaristoon ulkomereen ja niiden maanpaumlaumlllisiin sekauml osittain ettauml kokonaan veden alla oleviin kohteisiin Merellinen kulttuuriperintouml on sekauml konkreettisia jaumllkiauml maisemassa ettauml taitoja ja uskomuksia tapoja ja tottumuksia muun muassa kaumlytaumlntoumljauml tietoa ja tarinoita jotka liittyvaumlt merelliseen maisemaan ja ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle edesauttaen erilaisten yhteisoumljen identiteettien esittaumlmistauml rakentumista ja yllaumlpitaumlmistauml
Merellinen kulttuuriperintouml liittyy muun muassa rannikoiden ja saariston asuttamiseen merenkulkuun kalastukseen ja muuhun merelliseen pyyntikulttuuriin sukeltamiseen sekauml tapoihin ja uskomuksiin jotka ovat liittaumlneet ihmisen osaksi merellistauml ympaumlristoumlauml46
Vedenalainen kulttuuriperintouml
Vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Unescon vuonna 2001 hyvaumlksy-maumlssauml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun sopimuksessa vedenalainen kulttuuriperintouml maumlaumlritellaumlaumln ihmisen olemassaolon kulttuurisiksi historiallisiksi ja arkeologisiksi jaumlaumlnnoumlksiksi jotka ovat olleet osittain kokonaan pysyvaumlsti tai ajoittain veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan47 ICOMOSin vuonna 1996 laatima vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun ja hallinnoinnin suositus maumlaumlrittelee vedenalaisen kulttuuriperinnoumln arkeologiseksi perinnoumlksi joka sijaitsee veden pohjassa tai on sieltauml peraumlisin48
Itaumlmeren alueen valtioiden kulttuuriperintoumlviranomaisten yhteistyoumlnauml laaditun vedenalaisen kulttuuriperinnoumln hallinnon hyvien kaumlytaumlntoumljen ohjeen mukaan vedenalainen kulttuuripe-rintouml tarkoittaa kaikkia kulttuurisia historiallisia jatai arkeologisia ihmisen olemassaolon synnyttaumlmiauml jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat olleet veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan tai joita muutoin pidetaumlaumln historiallisesti merkittaumlvinauml tai jotka ovat kulttuuriperintoumllainsaumlauml-daumlnnoumln suojelemia (COPUCH 2008)49
45 BalticRIM-hankkeesta katso httpwwwbalticrimeu46 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke47 Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage article 1 Definitions48 The ICOMOS International Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage49 The Code of Good Practice for the Management of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region eli COPUCH Baltic Region Heritage Committee httpbaltic-heritageeuworking-groupsunderwater-cultural-heritagecode-of-good-practice 1232019
47
Suomen muinaismuistolain (2951963) mukaan muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aiemmasta asutuksesta ja historiasta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml voivat olla hyvin monenlaiset kohteet maassa ja vedessauml Laivanhylkyjen rauhoitusperusteena on ikauml Vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat joiden voidaan olettaa olleen uponneena vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan
Vedenalainen kulttuuriperintouml Itaumlmeressauml ja Suomessa
Itaumlmeri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ympaumlristouml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kannalta Vuosituhansia kestaumlneen ihmistoiminnan seurauksena Itaumlmeren pohjassa on runsaasti kulttuuriperintoumlauml Itaumlmeren luonnon ominaispiirteet kylmyys pimeys sekauml vaumlhauml-suolaisuudesta johtuva orgaanista ainesta tuhoavan laivamato-nilviaumlisen (Teredo navalis) puuttuminen edesauttavat vedenalaisen kulttuuriperinnoumln saumlilymistauml Pohjoista Itaumlmerta onkin nimitetty hylkyjen aarreaitaksi sekauml maailman suurimmaksi vedenalaiseksimuseoksi50
Yleisin vedenalaisen kulttuuriperinnoumln loumlytoumltyyppi ovat alusten hylyt ja hylyn osat joita on 77 Manner-Suomen kaikista tunnetuista vedenalaiskohteista Hylkyjen ja haaksi-rikkopaikkojen lisaumlksi vedenalaista kulttuuriperintoumlauml ovat vedenalaiset rakenteet kuten satama- ja puolustuslaitteet sekauml kalastukseen liittyvaumlt rakenteet veden alle jaumlaumlneet asuin- ja hautapaikat uhripaikat sekauml erilaiset irtaimet esineloumlydoumlt Yhdessauml vedenalaisen loumlytoumlympaumlristoumlnsauml kanssa ne muodostavat vedenalaisen kulttuurimaiseman
Manner-Suomen merialueilla oli vuonna 2018 tiedossa noin 2100 vedenalaista kohdetta Liitteessauml 2 on lueteltu 26 mielenkiintoista vedenalaista kohdetta joista suurin osa on hylkyjauml
Suomessa on maumlaumlraumltty viidelle merkittaumlvaumllle rauhoitetulle hylkykohteelle muinaismuistolain perusteella erityinen suoja-alue Naumlistauml kauppalaivojen hylyt StMikael Vrouw Maria ja niin sanottu Graringharunan hylky sijaitsevat Paraisilla sotalaiva StNikolain hylky Kotkassa ja sotalaiva Huis te Warmelon hylky Porvoossa Suoja-alueiden avulla halutaan turvata eri-ikaumlisten ja erityyppisten kohteiden ja niiden sisaumlltaumlmaumln tiedon saumlilyminen Suoja-alu-eilla ei saa sukeltaa ilman Museoviraston lupaa eikauml alueilla saa ankkuroida tai kaumlyttaumlauml kohteita vahingoittavia kalastusvaumllineitauml Muutoin muinaismuistolaki ei rajoitasukeltamista muilla historiallisilla kohteilla Manner-Suomessa
50 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
48
Suomen talousvyoumlhykkeeltauml Suomenlahdesta (Suomenlahden suunnittelualue) on pai-kannettu vedenalaista kulttuuriperintoumlauml vesirakennushankkeiden valmisteluun liittyvissauml merenpohjan kartoituksissa sekauml Liikenneviraston (Vaumlylauml) organisoimissa merenpohjan tutkimuksissa Esimerkiksi Venaumljaumln ja Saksan vaumllillauml 2011ndash2012 toteutettua kaasuputkihan-ketta valmisteltaessa kartoitettiin noin 16 kilometrin levyinen kaista koko talousvyoumlhykkeen pituudelta Kahden seuraavan kaasuputken vuosina 2018ndash2019 toteutettua asentamista varten kartoitettiin 15ndash4 kilometriauml leveauml kaista joka menee osittain paumlaumlllekkaumlin aiemmin kartoitetun alueen kanssa Myoumls Suomen ja Viron vaumllille laskettujen saumlhkoumlkaapeleiden ja kaasuputken asentamisen valmistelussa on kartoitettu talousvyoumlhykkeen merenpohjaa kulttuuriperinnoumln paikantamiseksi Vyoumlhykettauml ei kuitenkaan ole kartoitettu kattavasti Taumlllauml hetkellauml tunnetaan muutamia kymmeniauml kohteita joista 15 on viety muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin
Suomenlahdella talousvyoumlhykkeeltauml loumlytyneet kohteet ovat eri-ikaumlisten kauppalaivojen ja sotalaivojen hylkyjauml Esimerkiksi tunnetaan useita oletettavasti 1800-luvulta peraumlisin olevia kauppalaivoja Esimerkkejauml sotalaivoista ovat tunnistamaton tykeillauml ja tykinkuulilla lastattu 1700-luvun kuljetusalus 1893 haaksirikkoutunut venaumllaumlinen monitori Rusalka ja 1944 uponnut saksalainen haumlvittaumljauml Zerstorer Z35 (tai mahdollisesti Z36) Myoumls joitakin ensimmaumlisen ja toisen maailmansodan aikaisia sukellusveneitauml sekauml toisen maailmanso-dan aikaisia sukellusveneiden torjuntaverkkojen jaumlaumlnnoumlksiauml on paikannettu Sotalaivojen hylkyjauml hallinnoi puolustusvoimien organisaatioon kuuluva Sotamuseo51
Pohjanlahdelta talousvyoumlhykkeellauml (Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan sekauml Pohjoi-sen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueet) olevia kohteita tunnetaan hyvin vaumlhaumln
Koska muinaismuistolakia ei sovelleta talousvyoumlhykkeellauml Museovirasto ei ole vuoden 2010 jaumllkeen vienyt siellauml sijaitsevia kohteita muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Talousvyoumlhykkeellauml sovelletaan kuitenkin Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta (UNCLOS United Nations Convention on the Law of the Sea) jonka 149 artiklan mukaan kaikkia merenpohja-alueelta loumlydettyjauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml tulee saumlilyttaumlauml koko ihmiskunnan etua silmaumlllauml pitaumlen Merenpohja-alue tarkoittaa kansallisen lainkaumlyttoumlvallan ulkopuolella olevaa merenpohjaa sisustoineen Sopimuksen yleisiin maumlaumlraumlyksiin kuuluvan 303 artiklan mukaan valtioiden velvollisuutena on suojella merestauml loumlytyneitauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml ja toimia taumltauml varten yhteistyoumlssauml
Vedenalainen maisema
Vedenalaisesta maisemasta on useita maumlaumlritelmiauml Tutkija Laura Seesmeri on BalticRIM-hank-keessa kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan vedenalainen maisema on vedenpinnan alle jaumlaumlvaumlauml aluetta sellaisena kuin ihmiset sen suoraan tai epaumlsuorasti havaitsevat ku-vittelevat tai mieltaumlvaumlt
51 httpssotamuseofietusivuajankohtaista
49
Vedenalaisen maiseman ominaisuudet johtuvat luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta heijastaen erilaisia ajallisia tasoja Vedenalainen maisema kertoo ihmisen ja meren suh-teesta Se on osa havaittavaa ja elettyauml ympaumlristoumlauml vaumllillisesti tai vaumllittoumlmaumlsti erilaisten toimien aistien ja mielleyhtymien kautta Vedenalainen maisema koostuu ympaumlristoumlllisistauml tekijoumlistauml luonnon elementeistauml sekauml floorasta ja faunasta ja ihmisen jaumlttaumlmistauml veden-alaisista jaumlljistauml kuten hylyistauml meritaistelupaikoista vaumlylistauml satamapaikoista merellisen teollisuuden jaumlttaumlmistauml jaumlljistauml sekauml uskonnon harjoittamiseen liittyvistauml jaumlaumlnteistauml ja asu-
Kartta Hylyt joilla on muinaismuistolain (2951963) mukainen suoja-alue on merkitty keltaisella vaumlrillauml
50
tushistorian yleisistauml jaumlljistauml Vedenalaista maisemaa ovat pohjan muodot pohjalla olevat maiseman elementit vaumlliveden ominaisuudet sekauml vedenpinnan laumlpi heijastuva valo ja veden alla osittain tai kokonaan olevat kulttuuriperintoumlkohteet Vedenalaisen maiseman ymmaumlrtaumlminen antaa laajan naumlkemyksen ihmisen ja meren suhteesta menneisyyden ja nykyisyyden kohtaamisesta sekauml ympaumlristoumlllisten muutosten ja kestaumlvaumln kehityksen arvi-oimisesta ottamalla huomioon maiseman fyysiset luonnolliset kulttuuriset ja sosiaaliset puolet52
Suomessa vedenalaisia maisemia ei ole maumlaumlritelty esimerkiksi muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteris-sauml omaksi kohdetyypiksi vaan esimerkiksi Ruotsinsalmen laaja (26 km2) meritaistelualue vedenalaisine maisemineen ja luonnonympaumlristoumlineen on viety rekisteriin tapahtumapaik-kanataistelupaikkana
15 Merellinen kulttuuriperintouml ja sininen kasvu
Kulttuuriympaumlristouml on merkittaumlvauml kulttuurinen taloudellinen ekologinen ja sosiaalinen voimavara sekauml uuden toiminnan mahdollistaja Kulttuuriympaumlristoumln hoito on osa kestauml-vaumlauml kehitystauml53
Sinisen kasvun teemoihin kuuluu meri- saaristo- ja rannikkoalueiden matkailu ja sen kestaumlvauml kehittaumlminen Merelliset kulttuuri- ja luonnonympaumlristoumlt sekauml maisemat ovat merkittaumlviauml vapaa-ajan virkistyksen retkeilyn sekauml hyvinvoinnin ja rauhoittumisen paikkoja Suosittuja veteen liittyviauml harrastuksia ovat veneily purjehdus melonta suppailu sekauml sukeltaminen
Eri puolilla Suomen rannikkoa voi tutustua maamme merellistauml historiaa meriarkeologiaa merenkulkua ja laivanrakennusta esitteleviin museoihin Suomessa toimii ainakin yhdek-saumln meriaiheista museota Naumlmauml sijaitsevat Kotkassa Kristiinankaupungissa Loviisassa Maalahdessa Raahessa Raumalla Siipyyssauml Turussa ja Vaasassa
52 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke53 Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 s 6
51
Kartta Suomen merimuseot
52
Merenrantakaupungeissa sijaitsevat museot esittelevaumlt omien alueidensa menneisyyttauml esineiden valokuvien ja tarinoiden kautta Museoissa on pysyvien naumlyttelyiden lisaumlksi vaihtuvia teemanaumlyttelyitauml ja museolaivoja54 esimerkiksi Sigyn ja Suomen Joutsen Turussa Museoissa esitellaumlaumln myoumls alueiden meriarkeologista toimintaa ja vedenalaisia loumlytoumljaumlMuseoissa halutaan tuoda esiin myoumls paikallisia merenkulkuperinteitauml ja laivanrakennusta Myoumls perinnealukset tarjoavat mahdollisuuksia merelliseen turismiin
Suomen rannikon ja saariston majakoista matkailijoille ja retkeilijoumlille suunnattua toimin-taa on ainakin Bengtskaumlrissauml Soumlderskaumlrissauml Marjaniemessauml Isokarissa Kylmaumlpihlajassa Utoumlssauml Valassaarilla Russaroumlssauml Saumlpissauml ja Tankarissa Naumlihin kohteisiin on tarjolla ve-siliikenneyhteyksiauml sekauml muita palveluja kuten opastettuja kierroksia youmlpymispalveluja tulentekopaikkoja saunoja ja elaumlmyspalveluja vaikkapa lammaspaimennuksen muodossa
Suomen aluevesillauml on viisi niin sanottua vedenalaista puistoa jotka soveltuvat erityisen hyvin sukellusturismiin Naumlille hylyille on asennettu muun muassa poijut sukeltajien veneiden kiinnittaumlmistauml varten sekauml vedenalaisia opaskylttejauml Kohteita ja niiden tarinoita esitellaumlaumln muun muassa esitteiden verkkosivujen 3D-mallien sekauml museonaumlyttelyiden avulla
54 Museolaiva on museon kokoelmissa oleva alus
bull Kronprins Gustav Adolfin hylky (Helsinki)bull Hauensuolen neljauml hylkyauml (Hanko)bull Garpen 1- hylky (Kemioumlnsaari)bull Keulakuvahylky (Kemioumlnsaari)bull PorkkalanTraumlskoumln hylyt (Kirkkonummi)
Suomen vedenalaiset puistot ovat
53
Kartta Vedenalaiset puistot
54
Kuva Isokarin majakkasaarelta Kuvaaja Elisa El Harouny 2001 Museovirasto kuva KY1121
55
Kuva Sukeltaja Kronprins Gustav Adolfin hylkypuistossa Kuvaaja Pekka Tuuri 2009 Museo-virasto kuva AKMA2009106
56
21 Merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteitauml ja taustaa
Itaumlmeri ja sisaumlvesistoumlt ovat suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln tunnusomaisia piirteitauml Suomi on pinta-alaan ja asukaslukuun suhteutettuna maailman vesistoumlisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita Meillauml on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta 56 000 yli hehtaarin jaumlrveauml 647 jokea ja 314 000 km rantaviivaa Merialueet mukaan luettuna laumlhes kuudes-osa Suomen kokonaispinta- alasta on vettauml Sisaumlvesien osuus pinta-alasta on runsas 10 prosenttia Vettauml on kaikissa kunnissa ja saarettomia kuntia on vain vaumlhaumln55
Vesitiet ovat olleet merkittaumlviauml kansantalouden vaurauden ja kulttuurin kehitykselleSuomi asutettiin vesiteitauml pitkin ja varhaiset kauppapaikat ja kaupungit perustettiin hyvien ve-siyhteyksien varsille Myoumlhemmin teollisuus syntyi ja kasvoi siellauml missauml oli tarjolla hyvaumlt vesikuljetusyhteydet ja vesivoiman tuottamaa energiaa uusille tuotantotavoille Merellinen kulttuuriperintouml liittyy merialueilla erityisesti saaristo- ja ranta-alueisiin meren ja maan vuorovaikutukseen sekauml saariston elinkeinoihin ja asumiseen Suomen saaristoasutuksen ja elinkeinojen historian kerrostumia on naumlhtaumlvissauml saaristolaiskylissauml ja majakkaympauml-ristoumlissauml Suomen saaristo- ja rannikkoalueita on lisaumlksi linnoitettu vuosisatojen aikana ja perintoumlnauml on eri ikaumlisiauml linnoitusrakenteita56
22 Merellisen kulttuuriperinnoumln alueelliset yleiskuvaukset
Suomenlahden suunnittelualue
Uudenmaan rikkonaisella saaristovyoumlhykkeellauml merenlahdet ovat matalia ja mereen tyoumln-tyvaumlt niemet kallioisia Uudenmaan liiton selvityksessauml Uudenmaan kulttuuriympaumlristoumlistauml 2010-luvun alussa todettiin laumlhtoumlaineistot erityisesti rannikko- ja saaristoalueiden osalta puutteellisiksi Taumlstauml huolimatta merellisen kulttuuriympaumlristoumln ominaispiirteet ovat tun-nistettavissa57
Koko Uudenmaan rannikko alkoi olla suomalaisten asuttamaa myoumlhaumlisellauml rautakaudella Ruotsalaisasutusta alkoi levitauml rannikolle 1200-luvulta laumlhtien Yksi Uudenmaan merellinen ominaispiirre on perinteinen saaristolaisasutus joka jatkui 1900-luvulle saakka58 Saariston asukkaat harjoittivat pienimuotoista maanviljelyauml karjanhoitoa ja kaupankaumlyntiauml sekauml naumliden ohessa kalastusta pyyntiauml ja veneen- ja laivanrakennusta Ulompana saaristossa korostui kalastamisen merkitys Esimerkiksi RKY-alueet Porvoon saaristokylaumlt59 sekauml Tam-misaaren ulkosaariston kalastajatilat60 edustavat vanhaa saaristolaisasutusta
2 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN ALUEELLISET YLEISKUVAUKSET
57
Suomenlahden rannikolla kulkee ikivanha laivavaumlylauml jonka ensimmaumlinen kirjallinen selostus on tanskalainen ns itineraario 1200-luvulta tai 1300-luvun alusta Kuvauksessa mainittuja satamapaikkoja Uudenmaan rannikolla ovat Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala josta reitti jatkui Suomenlahden yli Raumlaumlveliin eli Tallinnaan
Hankoniemen etelaumlkaumlrjen luona oleva vanha Hauensuolen luonnonsatama on kalliopiir-roksineen merkittaumlvauml merenkulun muistomerkki61 Jussaroumln keskiaikaisen sataman ympaumlris-toumlssauml alkoi 1800-luvulla kaivostoiminta ja alue on RKY-alue Jussaroumln kaivossaari62 Myoumls Inkoon Baroumlsundin laumlpi kulkee keskiaikaista perua oleva vaumlylauml joka kuuluu RKY-kohteisiin63 Monista historiallisista ja edelleen kaumlytoumlssauml olevista satamista on syytauml mainita Hanko joka pisimpaumlaumln jaumlistauml avoimena pysyvaumlnauml alueena oli Suomen ensimmaumlinen varsinainen talvisatama Sitauml ryhdyttiin jaumlaumlnmurtajien avulla pitaumlmaumlaumln ympaumlrivuotisesti toimivana satamana 1800-luvun lopussa64
Luotsi- ja majakkatoiminta alkoi Uudenmaan rannikolla varhain merenkulun turvaamisen tarpeisiin Porkkalan Roumlnnskaumlrin majakka 1800-luvun alusta on yksi Suomen vanhimmis-ta saumlilyneistauml majakoista ja kuuluu RKY-alueeseen Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat65 Muita taumlrkeitauml merenkulun turvaamiseen liittyviauml ympaumlristoumljauml ovat Loviisan Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema66
55 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 556 Kaituri et al 2017 s 6557 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 958 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 79201859 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4661 272201960 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2103 272201961 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1187 272201962 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208 272201963 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3975 272201964 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1188 272201965 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1470 272201966 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3974 2722019
58
Sotahistoria ja puolustusrakennelmat kuuluvat kiinteaumlsti Uudenmaan merelliseen perintoumloumln Jo rautakaudella varustettiin linnavuoria puolustautumista varten Rannikon merkittaumlvin keskiaikainen linna on 1300-luvulla perustettu Raaseporin linna Suomenlinnan ja Lovii-san Svartholman rakentaminen 1700-luvulla aloitti jaumlrjestelmaumlllisen puolustusvarustelun 1850-luvulla Krimin sodan aikana rakennettiin linnoitteita Helsingin sisaumlsaaristoon ja en-simmaumlisen maailmansodan aikana linnoitettiin Helsingin ulkoluodot Suomenlinnassa on poikkeuksellisen vahva kulttuuriarvojen keskittymauml se on UNESCOn maailmanperintoumlalue RKY-alue ja myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Suomenlinnan ympaumlristoumlstauml tunnetaan monia hylkyjauml ja vedenalaisia puolustusvarustuksia
Uudenmaan keskisestauml saaristosta Helsingin edustalla alkoi 1700-luvulta laumlhtien kehittyauml viranomaissaaristo josta puolustusvarustelu ja luotsilaitoksen toiminta pyyhki talonpoi-kaiset jaumlljet laumlheskokonaan67
1500ndash1600-luvuilla alkanut ruukkitoiminta joka sijoittui jokiympaumlristoumlihin rannikon laumlhistoumll-le sekauml 1800-luvulla alkanut huvila- ja kylpylaumltoiminta naumlkyvaumlt Uudenmaan merellisessauml kulttuurimaisemassa Inkoon Fagervik on Suomen yhtenaumlisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus68 Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvi-la-asutus ilmentaumlauml 1800-luvulla alkanutta kesaumlasumiskulttuuria69 Hangon merikylpylauml- ja huvila-alue on merkittaumlvauml esimerkki varakkaan vaumlen kesaumlnviettoympaumlristoumlstauml70
67 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 2868 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=887 13201969 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1573 13201970 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1186 132019
Kuva Kallbaringdanin majakka Kirkkonummella Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250161782
59
Uusimaa on se maakunnista josta tunnetaan kaikkein eniten vedenalaisloumlytoumljauml Suomessa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml oli vuonna 2018 Uudeltamaalta noin 770 vedenalaisloumlytoumlauml Naumlistauml suurin osa on eri ikaumlisiauml alusten hylkyjauml ja hylyn osia (noin 630) Hylyistauml 281 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Hylkyjauml tunnetaan niin sisaumlsaariston matalista vesistauml kuin avomereltauml Viimeisin paljon huomiota saanut histo-riallinen hylky joka myoumls suojeltiin muinaismuistolain perusteella maumlaumlraumltyn suoja-alueen avulla vuonna 2018 on Porvoon Kalbaringdagrundin alueella oleva hollantilaisen Huis te Warmelo -sotalaivan vuonna 1715 haaksirikkoutunut hylky71 Kalbaringdagrundin matalikko on ollut vaarallinen merenkulkijoille ja sen ympaumlristoumlstauml tunnetaankin useita hylkyjauml Runsaasti hylkyjauml tunnetaan myoumls Porkkalanniemen ympaumlristoumlstauml jonka kohdalta on lyhin matka Tallinnaan Suomenlahden yli
Kymenlaakson rannikolle ovat tunnusomaisia savikkoiset jokilaaksot pitkaumlt niemet ja syvaumlt lahdet Saaristo ei ole yhtauml karikkoinen kuin Suomen lounais- ja laumlnsiosissa vaikka jaumlaumlkauden kuljettamat suuret siirtolohkareet kuuluvat maisemaan niin maan paumlaumlllauml kuin veden alla ympaumlri rannikkoa Pernajanlahden pohjoisin osa Gammelbyviken on valta-kunnallisesti arvokas maisema jota suojellaan myoumls luonnon puolesta
Kymenlaakso on historiallinen rajamaakunta jonka kulttuuriympaumlristoumlssauml naumlkyy monin paikoin alueen merkitys Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllisessauml rajankaumlynnissauml Kymenlaaksolle on leimallista sota- ja linnoitushistoria sekauml kalastukseen merenkulkuun saaristoasutukseen ja metsaumlteollisuushistoriaan liittyvauml kulttuuriperintouml72
Kymijoella oli kalarikkaiden lohikoskiensa vuoksi taumlrkeauml sija kaupankaumlynnissauml Rannikon kalastajakylaumlt ovat hyviauml esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml Itaumlisellauml Suomenlahdella Varhaishistoriallisella ajalla asutus keskittyi jokien varsille joissa sijaitsivat myoumls suurimmat satamapaikat Viipuri oli koko alueen keskus ja suurin kaupunki aina 1700-luvun puolivaumlliin saakka jolloin Haminan rajakaupungin sata-ma otti Viipurin aseman alueen kauppasatamana Haminan laumlhellauml sijaitsi jo keskiajalla taumlrkeauml kauppapaikka Loviisassa Pyhtaumlaumln Ahvenkosken historiallinen ympaumlristouml ulottuu ajallisesti rautakaudelta ja keskiajalta aina 1900-luvulle73
Nykyisen Kotkan alue oli Ruotsin ja Venaumljaumln taistelujen naumlyttaumlmoumlnauml 1700-luvun lopussa Alueella kaumlytiin kaksi meritaistelua (vuosina 1788 ja 1790) joista jaumllkimmaumlinen oli Itaumlmeren historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Sen jaumlljiltauml Kotkan edustalla on kansainvaumllisestikin ainutlaatuinen hylkyjen aarreaitta Taisteluiden jaumllkeen vuosina 1790ndash1809 Venaumljauml rakensi alueelle Ruotsinsalmen merilinnoituksen74 josta muodostui yksi tuon ajan suurimpia asutuskeskittymiauml Suomessa Useista erillaumlaumln olevista linnakkeista muodostunut merilinnoitus liittyi strategisesti Kymijoen haarassa sijaitsevaan maalinnoitus Kyminlinnaan
71 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122381 272201972 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma 81201973 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1163 272201974 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 2722019
60
Itaumlisen Suomenlahden saaristokylaumlt elinkeinot ja merenkulku ovat Kymenlaakson rannikolle ja saaristolle tunnusomaisia Haapasaaren saaristokylauml75 on rakennuskannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta ympaumlristoumlstauml Haapasaari on myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Myoumls Haminan Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaari ovat itaumliselle Suomenlahdelle ominaisia kalastusta ja luotsausta harjoittaneiden saaristolaisten ympaumlristoumljauml76 Virolahti on keskiaikainen jo 1300-luvulla tunnettu kauppapaikka jonka alueella toimi huomattavia laivanrakentajia 1500- ja 1600- luvuilla 1700-luvun lopusta laumlhtien Virolahden rannikon ja saariston kivi-louhimot lisaumlsivaumlt merkittaumlvaumlsti alueen taloudellista merkitystauml ja asukaslukua Graniitti-louhokset ovat valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristouml77
Kotkan teollisuusympaumlristoumlt on huomioitu valtakunnallisesti merkittaumlvinauml erityisesti Kymi-joen suistossa niihin liittyy myoumls tehtaiden tyoumlntekijoumliden asuinalueita esimerkiksi Tiutisen asuinalue78
75 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1160 272201976 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1164 272201977 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 272201978 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4461 2722019
Kuva Ilmakuva Fort Slavan linnoituksesta Ruotsinsalmella Kuvaaja Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254101
61
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohteita tunnetaan Kymenlaaksosta 120 ja niistauml suurin osa (92) on hylkyjauml tai hylyn osia Tunnetuin hylky on venaumllaumlinen vuonna 1790 taistelussa uponnut sotalaiva StNikolai Ruotsinsalmen meritaistelualueella Taistelun jaumlljiltauml tunnetaan useita muitakin hylkyjauml
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue
Varsinais-Suomen alueella Saaristomeri muodostaa omaleimaisen ympaumlristoumln alueen merelliselle kulttuuriperinnoumllle Saaristomeri on saarten taumlplittaumlmauml ja rajoittuu laumlnnessauml Ahvenanmaan saaristoon jonka kanssa se muodostaa selkeaumln kokonaisuuden Saarelta saarelle siirtyen paumlaumlsee Suomen mantereelta aina Ahvenanmaalle saakka Lisaumlksi oman leimansa merelliseen kulttuuriperintoumloumln muodostavat saariston eri vyoumlhykkeet sisaumlsaaristo vaumllisaaristo ja ulkosaaristo Alueella sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto Vesialueena-Saaristomeri on erittaumlin matala se on keskimaumlaumlrin vain 23 metriauml syvauml Tosin ulkosaaris-tosta loumlytyy myoumls yli 100 metrin syvyisiauml alueita
Saaristomeri on kansallismaisema joka ilmentaumlauml Suomen edustavampia luonnon- ja kulttuurin piirteitauml Kansallismaisemaan liittyy voimakas symboliarvo joka osin muodostuu juuri alueen erityisestauml merellisestauml kulttuurista Varsinais-Suomen alueella merelliseen kulttuuriperintoumloumln kytkeytyvaumlt tiiviisti myoumls valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet joista Saaristomeren kulttuurimaisemaan lukeutuvat Dragsfjaumlrd Nauvo ja Korppoo Naumliden lisaumlksi merellisiauml maise-mia ovat myoumls Airisto-Seilin kulttuurimaisema joka sisaumlltaumlauml Nauvon Paraisen ja Rymaumlttylaumln sekauml Ruissalo-Hirvensalon kulttuurimaisema ja Aurajokilaakson kansallis- ja kulttuurimaisema79
79 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 2722019
Kuva Nauvo Kuvaaja Riikka Alvik Museovirasto kuva AKMA20110846
62
Tutkija Tapani Tuovinen on kehittaumlnyt maantieteellistauml mallia siitauml miten evidenssi rauta-kauden ja keskiajan saariston elinkeinoista asutuksesta ja alueellisesta vuorovaikutuk-sesta suhteutuu luonnonmaantieteellisiin saaristovyoumlhykkeisiin Karivyoumlhykettauml ja osaa ulkosaaristosta vastaa mallissa kalastusvyoumlhyke joka on maankohoamisen takia siirtynyt avomerta kohti niin ettauml varhaiset kalastusvyoumlhykkeet ovat nyt sisempaumlnauml saaristossa Arkeologisia merkkejauml kalastusvyoumlhykkeen kaumlytoumlstauml ovat erilaiset kalastukseen liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset kuten tomtning-jaumlaumlnnoumlkset ja labyrintit Monitoimitalouden vyoumlhyke sisaumlltaumlauml ajatuksen ulko- ja sisaumlsaariston vaumlestoumlstauml joka hankki toimeentulonsa yhdistaumlmaumlllauml maatalouden kalastuksen hylkeenpyynnin linnustuksen sekauml kausiluontoiset kaukomat-kat kalastusvyoumlhykkeeseen Arkeologinen tunnusmerkki ovat rautakautiset hautarauniot Agraarivyoumlhykkeen alue kaumlsittaumlauml mannerrannikon ja mantereen edustalla olevat suuret saaret Vyoumlhykettauml luonnehtivat lannoitetut pellot karjatalous ja vuorovaikutus saariston kanssa Matalan intensiteetin takamaita (vedenjakajat sisaumlsaaristo ylaumljuoksut) on voinut olla niin monitoimitalouden vyoumlhykkeessauml kuin agraarivyoumlhykkeessauml80
Saaristomeren ja Selkaumlmeren merialueilla sijaitsee Suomen vanhimpia kulttuuriperinnoumln kohteita Tiiviit yhteydet Ruotsiin naumlkyvaumlt selkeaumlsti alueen muinaisjaumlaumlnnoumlksissauml Saarissa ja rannikolla sijaitsevat rautakautiset roumlykkioumlt kuvastavat muinaista paumlaumlllikkoumlyhteiskuntaa sekauml myoumls Suomen alueella vaikuttanutta idaumlnkaupan avautumista Pronssikautisia ja rautakautisia hautaroumlykkioumlitauml loumlytyy erityisesti saaristosta korkeilta paikoilta mutta ne eivaumlt ole saumlaumlnnoumlnmukaisesti korkeimmilla lakipaikoilla Hautapaikoiksi valittiin topogra-fisia erityispaikkoja joilta on ollut hyvauml naumlkyvyys ympaumlroumlivaumllle merialueelle vaumlylaumllle tai ulapalle Hautapaikka saattaa sijaita myoumls muinaisen lahden suulla tai pohjukassa siten ettauml paikalta on naumlhnyt lahteen tai lahdesta pois purjehtivat alukset Naumlkoumlalapaikan ei tarvinnut olla korkea81 Voimme vain arvailla sijoittelun funktiota mutta roumlykkioumlitauml on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty ympaumlristoumln kiintopisteinauml muun muassa purjehtiessa
Merellistauml kulttuuriperintoumlauml Saaristomerellauml edustavat valtakunnallisesti arvokkaisiin ra-kennettuihin kulttuuriympaumlristoumlihin lukeutuvat luotsi- ja majakkasaaret joihin lukeutuvat Bengtskaumlr Kemioumlnsaaressa Isokari Kustavissa Utouml Paraisilla ja Lyoumlkki Uudessakaupungissa RKY-listalle kuuluu myoumls ulkosaariston kylaumlasutus joka on leimallisesti juuri Saaristomeren kulttuurimaisemaan liittyvauml kokonaisuus kattaen alueita niin Paraisilla kuin Kemioumlnsaaressa Ulkosaariston kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merellisten elinkeinojen kalastuksen ja merenkulun synnyttaumlmaumlstauml saaristolaisasutuksesta Ominaista kylaumlasutukselle ovat pienialaiset niityt sekauml tiiviit taloryhmaumlt jotka sijaitsevat kallioiden suojissa Asutus keskittyy aina sataman ympaumlrille
80 Tuovinen 2011a 201681 Tuovinen 2000 s 22
63
Majakka- ja luotsisaaret kylaumlasutus sekauml saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt liittyvaumlt toisiinsa saumattomasti yhtenaumlisenauml kokonaisuutena Myoumls saarilla sijaitsevat kap-pelit koulut sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml linnoituslaitteet ja pronssikautiset hautaroumlykkioumlt luovat historiallista jatkumoa82 Veden alla eri-ikaumliset alusten hylyt luovat oman kerroksensa taumlhaumln kokonaisuuteen
82 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5188 2722019
Kuva Sattmarkin pronssikautisesta hautaroumlykkioumlstauml Paraisilta Kuvaaja Laura Tuomisalo 2019
64
Kaupunkien edustalla satamien kehittyminen 1700-luvulta eteenpaumlin ja toisaalta 1800-luvun huvilakulttuuri tuovat oman lisaumlnsauml merelliseen kulttuuriperintoumloumln Myoumls useat teollisuuden jaumlaumlnteet ovat taumlltauml ajalta Erityisesti kivi- ja kaivosteollisuus ovat jaumlttaumlneet jaumllkensauml moniin saariin Historiallisista laumlhteistauml tiedetaumlaumln alueella olleen vilkasta laivanrakennustoimintaa Talonpoikaisia varveja eli laivanrakennuspaikkoja on kuitenkin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml toistaiseksi vain yksi Taivassalon Laivaranta83
Selkaumlmeren etelaumlosassa Satakunnan alueella merialue on monimuotoinen ja vaihteleva Merellinen maisema muodostuu rikkonaisesta saaristosta kumpuilevista kallioalueista sekauml tasaisista jokiuomista Suuret joet kuten Kokemaumlenjoki ja myoumls Merikarvianjoki Kristiskerin-joki Eurajoki ja Sirppujoki (eli Maumlnnaumlistenjoki) laskevat Selkaumlmereen ja luovat sen edustalle suistoalueita joilla on taumlrkeitauml luonnonarvoja Satakunnan rannikkoseudulla valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on maumlaumlritelty Porin Yyteri sekauml Ahlainen84 Myoumls Satakunnan rannikkoseutu joka koostuu Rauman Eurajoen Luvian Ahlaisten ja Merikarvian saaristoista on kokonaisuudessaan arvokas kulttuuriympaumlristouml85
Satakunnan rannikon ja merialueiden valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt kulttuuriympaumlristoumlt liittyvaumlt kalastukseen sekauml luotsi- ja majakkatoimintaan Rannikolla sijaitsee myoumls useita valtakun-nallisesti merkittaumlviauml kylaumlympaumlristoumljauml ja viljelymaisemia jotka periytyvaumlt keskiajalta ja ovat maankohoamisen myoumltauml jaumlaumlneet kauas rannikosta Naumlistauml poiketen Trolssin kylauml Merikarvialla on merellinen kylaumlympaumlristouml joka asutettiin 1750-luvulla86 Lisaumlksi erityistauml satakuntalaista merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat olemassa olevat (Porin Reposaaren Pihlavan ja Isonsannan) houmlyrysahat ja jo haumlvinneet (esimerkiksi Eurajoen Kaunissaaren ja Merikarvian Haminaholman) houmlyrysahat yhdyskuntineen Houmlyrysahoihin liittyneen Kokemaumlenjoen uiton jaumlljellauml olevat ra-kenteet ja rakennukset liittyvaumlt myoumls taumlhaumln kokonaisuuteen87
Luvian ulko- ja sisaumlsaaristossa on saumlilynyt valtakunnallisesti arvokasta 1700-luvulta periytyvaumlauml kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa jossa kalastustilojen ja -torppien joukossa on myoumls myoumlhempaumlauml huvila-asutusta88 Kalastajatilat sijaitsevat omilla saarillaan ja eroavat selkeaumlsti myoumlhemmaumlstauml rakentamisesta Merikarvian Kaddin kalastusmajat ovat ulkomeri-kalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa89 Kalastuksen lisaumlksi rannikolla ja saaristossa rakennettiin laivoja Esimerkiksi Merikarvian Koumloumlrtilaumln kylauml on yksi Satakunnan sahatoiminnalla laivanrakennuksella ja purjehduksella vaurastuneista rantakylistauml90
Selkaumlmeren etelaumlosassa sijaitsee useita majakkayhteisoumljauml luotsiasemia sekauml muita me-renkulusta muistuttavia ympaumlristoumljauml
83 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011745 63201984 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 272201985 Uusi-Seppauml 2012 s 12886 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1986 272201987 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan museo 209201888 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4124 272201989 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4035 272201990 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1985 2722019
65
Satakunnan rannikkoseudulla sijaitsee useita kulttuurimaisemia sekauml arvokkaita raken-nettuja ympaumlristoumljauml jotka kuvastavat erityisesti 1800-luvulla voimakkaasti kasvanutta sahatoimintaa sekauml toisaalta huvilayhdyskuntien kasvua Esimerkiksi Pihlavan saha ja asuinalueet91 kuvastavat Satakunnan merellistauml teollista kulttuuriperintoumlauml Ensimmaumliset houmlyrysahat rakennettiin aina meren tai vesistoumln rantaan josta saatiin vesivoimaa sahan pyoumlrittaumlmiseen ja josta sahatavara voitiin lastata suoraan aluksiin Saha- ja asuinalueiden laumlhellauml sijaitsee Pihlavan huvila-alue92
Merkittaumlvauml rakennettu teollisuusympaumlristouml sijaitsee Reposaaressa jolla on eritoten sata-matoimintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri valtakunnallinen ja paikallinen merkitys93 Reposaaren laumlhellauml on niin ikaumlaumln merkittaumlvauml Maumlntyluodon luotsi- ja sata-maympaumlristouml94
Saaristo oli erityisesti merellisten elinkeinojen aarreaitta Kalastukseen linnustukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml on edelleen naumlhtaumlvissauml Selkaumlmeren ulkoluodoilla joilla sijaitsee kivirivejauml ja muita kivisiauml rakenteita jaumlaumlnnoumlksinauml kalastajien tilapaumlisistauml asumuk-sista ja verkonkuivaustelineistauml Saarilla sijaitsee myoumls vanhojen merimerkkien perustuksia ja jaumlaumlnteitauml sekauml puolustusvarustuksia etenkin maailmansotien ajalta95
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue
Matala rannikko rannan edustalla oleva laaja saaristo ja rantalinja joka on maanko-hoamisen (laumlhes metri sadassa vuodessa) kautta jatkuvassa liikkeessauml ja muutoksessa ovat Pohjanlahden rannikolla ominaisia merelliseen kulttuuriympaumlristoumloumln vaikuttavia ympaumlristoumltekijoumlitauml Merellistauml perintoumlauml loumlytyy niin maakunnan korkeimmilta alueilta kuin merenpohjastakin Veneen jaumlaumlnnoumlksiauml on loumlydetty suoalueilta korkealta merenpinnan ylaumlpuolelta Vanhimmat vaumlylaumlt ja satamapaikat ovat nykyisin kuivalla maalla kaukana merestauml96
Merenkurkun maailmanperintoumlalue on merkittaumlvauml ympaumlristouml niin luonnon- kuin kulttuuri-perinnoumlnkin kannalta Alueella naumlkyy ihmisen ja luonnon voimien vuoropuhelu Maanko-hoaminen on vaikuttanut jokapaumlivaumliseen elaumlmaumlaumln kun rannat ovat vaumlhitellen muuttuneet pelloiksi uusia venevaumlyliauml on jouduttu etsimaumlaumln ja satamia siirtaumlmaumlaumln97 Maailmanperin-toumlalueeseen sisaumlltyy valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Bjoumlrkoumlby eheaumlnauml saumlilynyt rannikkoseudun saaristokylauml Tyypilliseen Merenkurkun maisemaan kuuluvat paumlaumltemoree-nivyoumlhykkeet luotojen jonot mataloituneet lahdet ja salmet
91 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=350 272201992 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5180 272201993 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497 13201994 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2928 13201995 Uusi-Seppauml 2012 s 15896 Pohjanmaan merellinen perintouml s 6 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 129201897 Hietikko-Hautala 2010 s 120
66
Laajempia merellisen kulttuuriperinnoumln alueita ovat muun muassa Maalahden Roumlnnskauml-ren Mustasaaren Raippaluoto-Bjoumlrkoumlby-Valassaaret98 Raippaluodonkylauml- ja kalasatama Bjoumlrkoumln kylaumlmaisema sekauml Voumlyrin Mikkelinsaaret Mikkelinsaarilta tunnetaan runsaasti muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml jotka liittyvaumlt pyyntiin
Pohjanlahden matala kivikkoinen ja karikkoinen rannikko oli merenkululle haastavaa Merenkulun turvaamiseen tarvittiin majakoita merimerkkejauml ja luotseja Luotsi- ja majak-kalaitoksen historiaan liittyvaumlauml perintoumlauml onkin Pohjanlahden rannikolla runsaasti Suurista merimajakoista vanhin on Norrskaumlrin majakka jota alettiin rakentaa 1846 Norrskaumlrillauml on myoumls majakkayhteisoumln rakennuksia Muita Merenkurkun majakoita ovat Valassaaren majakka Ritgrungin tunnusmajakka Roumlnnskaumlrin tunnusmajakka ja Stroumlmmingsbaringdanin majakka99 Kristiinankaupungissa on Yttergrundin majakka Kaskisissa Saumllgrundin majakka Uudessakaarlepyyssauml Stubben100 ja Kokkolassa Tankar101 Naumliden lisaumlksi on valottomia pookeja pienempiauml kalastusloistoja ja nuorempia pohjamajakoita Saarille rakennettuihin majakoihin liittyvaumlt majakanvartijoiden asuintalojen ja piharakennusten kokonaisuudet Useilla majakkasaarilla on myoumls luotsitoimintaan liittyneitauml rakennuksia kuten Kaskisten Saumllgrundissa102 ja Pietarsaaren Maumlsskaumlrissauml103
98 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 13201999 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 132019100 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3960 132019101 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2922 132019102 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4733 132019103 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2923 132019
Kuva Tankarin majakkasaari Kokkolassa Kuvaaja Riikka Alvik 2016 Museovirasto kuva KY1331
67
Kalastus ja hylkeenpyynti olivat Pohjanlahden taumlrkeitauml merellisiauml elinkeinoja Ulkosaaris-tossa on kalastajayhdyskuntia eli kalastajamoumlkkien keskittymiauml suojaisissa satamapai-koissa Naumlitauml ovat Koberget Korsnaumlsissauml Storsanden ja Storskaumlr Maalahdessa Norrskaumlr Mustasaaressa Stubben Uudessakaarlepyyssauml Oumluran Luodossa104 ja Tankar Kokkolassa Ikivanhasta hylkeenpyyntiperinteestauml ovat osoituksena lukuisat muinaisjaumlaumlnnoumlkset saa-rissa Pyyntiin liittyy myoumls suullista perinnettauml
Pohjanmaa oli puurunkoisten purjelaivojen aikakaudella vuosisatojen ajan tunnettu kor-keatasoisesta laivanrakennustaidosta Jo 1500-luvulla alusten rakentaminen oli taumlrkeauml tulolaumlhde ja pysyi sellaisena houmlyrylaivojen ja metallirunkoisten laivojen 1800-luvun lopulla alkaneeseen valtakauteen asti105 Useiden satojen vuosien ajan eri puolilla Pohjanmaata oli lukemattomia alusten rakennuspaikkoja Toiminnan perustana olivat puutavaran saanti meren laumlheisyys ja taitavat kirvesmiehet Kruunun laivaveistaumlmoumlitauml perustettiin 1600-luvulla Pedersoumlreen Kruunupyyhyn ja Kokkolaan Satoja miehiauml tyoumlllistaumlnyt amiraliteetin laiva-veistaumlmouml perustettiin 1670- luvulla Kruunupyyhyn Jouxholmenille106 Nyt taumlmauml veistaumlmouml on jaumlaumlnyt kuivalle maalle kauas rannikosta
Pohjanlahden rannikolta tunnetaan noin 230 vedenalaiskohdetta joista suurin osa (172) on eri-ikaumlisiauml laivanhylkyjauml ja hylyn osia Laivanhylyistauml 74 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Monet hylyt ovat pahoin hajonneet ja niiden osia on levinnyt laajalle alueella matalilla rannoilla jaumlaumlt ja merenkaumlynti murskaavat hylkyjauml Pohjanmaan eniten tutkittuja vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat venaumllaumlisten 1714 te-kemaumlaumln Pohjanlahden ryoumlstoumlretkeen liittyvaumlt haaksirikkopaikat (Ryssberget Voumlyrillauml sekauml Truthaumlllan Svathaumlllan ja Finnviken Naumlrpioumlssauml) sekauml 1800-luvun puolivaumllissauml haaksirikkou-tunut kauppalaiva Sofia Marian hylky Oulun edustalla
104 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4586 132019105 Toivanen httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm 2722019106 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001 s 17-18
68
Kuva Sofia Marian hylyn tutkimukset Oulun edustalla vuonna 1984 Kuva JOKA Museo-virasto kuva JOKAKAL3B19770
69
Taumlssauml osassa kuvataan yleistasolla merellisen kulttuuriperinnoumln keskeisiauml teemoja joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta) Mikaumlli teemasta on kaumlytettaumlvissauml riittaumlvaumlsti digitaalista dataa esitetaumlaumln myoumls merialue-suunnittelualuekohtaiset kuvaukset ja kartat
31 Liikenne
Historialliset merivaumlylaumlt
Viikinkien idaumlntie kulki Ruotsin saariston kautta pitkin Suomen etelaumlrannikkoa Suomenlahden pohjukkaan ja sieltauml edelleen Venaumljaumln jokia pitkin itaumlaumln ja etelaumlaumln Alukset purjehtivat myoumls Suomen Ruotsin ja Tallinnan sekauml Itaumlmeren etelaumlosien vaumllillauml Vanhin Suomen rannikkoon liittyvauml purjehdusreitin kuvaus on saumlilynyt niin sanotussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta Siinauml kuvattu reitti on kuitenkin todennaumlkoumlisesti paljon vanhempi ja kulkee Tanskan salmista Ruotsin ja Suomen rannikkoja pitkin Tallinnaan108
107 Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml 2011108 Tarkiainen 2010 s 123
3 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN KESKEISIAuml TEEMOJA
bull historialliset merivaumlylaumltbull veneenvetotaipaleet ja-paikatbull kanavatbull hylytbull laivaloukutbull laivojen hautausmaatbull perinnealuksetbull majakatbull satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikatbull painolastipaikatbull kalliohakkaukset ja kivikompassitbull laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Liikenteen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
Historiallinen merivaumlylauml merellauml kulkijoiden tai paikallisten asukkaiden merkitsemauml tai tuntema kulkureitti vesialueella107
70
Kuvauksessa mainittuja Suomen rannikon satama- ja asuinpaikkoja Saaristomerellauml ja Suomenlahdella ovat Aspouml Jurmo Hiittinen Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala Seuraavat reittiselostukset ovat 1500-luvun puolivaumllistauml109
Kartta-aineistoa ja vaumlylaumlkartoituksia alkoi ilmestyauml vasta systemaattisen kartoituksen myoumltauml 1700-luvulta laumlhtien Siihen asti ldquokartatrdquo olivat edellauml kuvatun kaltaisia matka-etappien kuvauksia tai yleisluontoisia atlaksia joissa maantieteelliset yksityiskohdat esitettiin hyvin suurpiirteisesti Kartoitusta alettiin tehdauml valtakunnan hallinnon jaumlrjestaumlmistauml varten ja merialueilla erityisesti sota- alusten liikkumisen varmistamiseksi Tietoa merivaumlylistauml keraumlttiin viranomaisten suorittaman kartoituksen ja syvyysmittausten lisaumlksi paikallisilta luotseiltaVaumlylien sijoittumiseen vaikutti kuitenkin eniten laivanrakennustekniikan edistyminen laivojen koon suureneminen sekauml purjepinta-alan kasvaminen ja takilan kehittyminen jolloin myoumls avomerellauml purjehdus tuli mahdolliseksi Vanhat rautakautiset ja keskiaikaiset vaumlylaumlt olivat siis (ja ovat edelleen) kaumlytoumlssauml mutta niiden lisaumlksi tuli uusia syvaumlvaumlyliauml
Moniin vanhoihin merivaumlyliin liittyi kapeiden maakannasten ylityspaikkoja Tarkoituksena oli lyhentaumlauml kuljetun reitin pituutta tai valikoida suojaisampi kulkureitti Maakannaksen yli vene kannettiin tai vedettiin esimerkiksi teloja kaumlyttaumlmaumlllauml Vanhat maakannasten yli johtavat veneenvetotaipaleet voivat erottua edelleen maastossa urana ja niihin voi liittyauml myoumls veneen vetaumlmistauml helpottavia rakenteita110
Rannikolla paikannimet saattavat viitata taumlllaisiin veneenvetotaipaleisiin Erityisesti ruot-sinkielisellauml rannikolla -drag ja -draget -nimet sekauml -ed ja -edet -nimet ovat perinteisiauml vetotaival-nimiauml ja suomessa taas taipal- ja taivale-paikannimet Vetotaipaleet ovat erityi-sesti rautakaudelle sekauml varhaiskeskiajalle ajoittuva muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppi ja niiden merkitys on monimuotoisempi kuin vain yksinkertainen siirtymaumltaival vesistoumlstauml toiseen Vetotaipaleet ovat olleet todennaumlkoumlisesti myoumls kohtaamis- ja kauppapaikkoja ja niiden hallussapitoon liittyi poliittisia ja puolustukseen liittyviauml naumlkoumlkohtia Veneenvetotaipaleita sijaitsee myoumls sisaumlmaassa Suomessa jo keskiajalla tunnettu erittaumlin taumlrkeauml vetotaival kulki Vienanmereltauml Oulujaumlrven kautta Peraumlmeren rannikon kauppapaikoille111
109 Haggreacuten et al 2015 s 502110 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019111 Westerdahl 2006 s 20ndash21112 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas veneenvetopaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikkas[]=ve-neenvetopaikka 2722019
Veneenvetotaipaleet ja-paikat sekauml kanavat
Veneenvetotaival kapea maakannas jonka yli vene on vedetty tai kannettu merimatkan lyhentaumlmiseksi
Veneenvetopaikka rantaan veneelle kivistauml raivattu paikka eli rantau-tumispaikka joka helpotti sekauml veneen saumlilyttaumlmistauml ettauml lastaamista ja purkamista112
71
Veneenvetopaikat ovat erityisesti kevyiden ja pienempien alusten nimensauml mukaisesti veneiden saumlilyttaumlmiseen liittyviauml paikkoja Niitauml loumlytyy yleisesti Suomen saaristoista ky-laumlnpaikkojen sekauml kausittaisten pyyntipaikkojen ja tomtningien yhteydestauml Korppoossa paikkoja kutsutaan nimellauml oppdraumltta Houtskarissa uppdraumlkta113 Myoumlhempi maanko-hoaminen ja saariston asuttaminen on usein tuhonnut veneenvetopaikkoja Veneenve-topaikkoja on saumlilynyt saarilla ja erityisesti Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml jossa ne ovat nuorempia kuin Saaristomerellauml
Keinotekoisia kanavia alettiin rakentaa kun alusten koko ja tehokkaampien kuljetusten tarve kasvoivat Suomessa kanavia on rakennettu paumlaumlasiassa sisaumlvesille etenkin Vuoksen Saimaan Kymijoen ja Kokemaumlen vesistoumlalueille Suomen vanhin kanava loumlytyy kuitenkin rannikolta Kyseessauml on keskiaikainen ilmeisesti Raaseporin linnan rakentamiseen liittyvauml Grabben kanava nykyisen Raaseporin kaupungin alueella Rannikkoalueen kanaviin kuuluu myoumls Stroumlmman kanava Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla115
113 Tuovinen 2000 s 14114 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019115 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019
Kuva Kirkkonummi Lillkanskogdraget Naumlkymaumlauml vetouran itaumlpaumlaumlstauml kohti Lillkanskogvik-enia Kuvattu laumlnnestauml Kuvaaja Vesa Laulumaa 2010 Museovirasto kuva AKDG20702
Kanava vesiliikennettauml tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma114
72
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Suomenlahti
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan Suomenlahden alueella on viisi muinaisjaumlaumlnnoumlstauml jotka on luokiteltu veneenvetopaikaksi Naumlistauml kaksi on Kirkkonummelta ja kolme RaaseporissaKirkkonummen kohde sekauml yksi Raaseporin kohteista ovat veneenvetotaipaleita jotka kaikki sijaitsevat nykyaumlaumln maalla ja ovat osin myoumls jaumlaumlneet myoumlhemmaumln rakentamisen alle
Raaseporissa sijaitsevat veneenvetopaikat muinaisrantaan raivatut satamapaikat Mus-tionkosken veneenvetopaikka ja Framnaumls S ovat esimerkkejauml vanhemmista kulkuvaumlylistauml jotka nekin ovat maankohoamisen myoumltauml jo kuroutuneet umpeen
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomerellauml on saumlilynyt myoumls vanhempia veneenvetopaikkoja Kemioumlnsaaren ulkosaa-ristossa Houmlga Buskaumlr -saaren pohjoisrannalla on raivattu paikkoja veneille 1700ndash1800-lu-vuilla116 Paraisilla veneenvetopaikkoja on kartoitettu useita esimerkiksi Alskaumlrin saaressa 1300ndash1500-luvuille ajoittuvia117 Bjoumlrkoumlssauml 1600ndash1700-luvuille ajoittuvia118 Jurmon saarella 1400ndash1500-luvuille ajoittuvia119 ja Pattskaumlrillauml 1800-luvulle ajoittuvia paikkoja120 Muinais-jaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne yhtaumlaumln veneenvetopaikkaa tai -taipaletta Satakunnan vesiltauml eikauml myoumlskaumlaumln veneenvetotaipaleita Saaristomereltauml Taumlmauml kuitenkin tarkoittaa vain sitauml ettei naumlitauml paikkoja ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin
116 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011311 2722019117 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011229 2722019118 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011402 2722019119 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011202 wwwkyppifitoaspxid=1121000011200 2722019120 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011261 2722019 Tuovinen 2000 s 31ndash32
Kuva Stroumlmman vanha kanava ja tyoumlntoumlsilta Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museo-virasto kuva KY1031
73
Stroumlmman kanava sijaitsee Kemioumlnsaaren ja mantereen vaumllissauml ja taumltauml vesireittiauml on hyoumldynnetty jo satoja vuosia saariston kalastajien kaumlydessauml kauppaa sisaumlmaan kylien ja kaupunkien kanssa Kapeikosta muodostui ylityspaikka myoumls maitse kulkeville Liiken-nemaumlaumlrien ja alusten kasvaessa kapea salmi alkoi kaumlydauml ahtaaksi ja kanava avattiin liikenteelle vuoden 1845 kesaumlllauml 1900-luvun alun jaumllkeen laivaliikenne pikkuhiljaa vaumlheni kehittyvaumln maantieliikenteen takia Liikenteen vaumlhentymisestauml huolimatta uusi kanava rakennettiin vuonna 1967 Samaan aikaan myoumls maantielinjausta muutettiin ja vanha kanava jaumli kaumlytoumlstauml pois kokonaan 1968121
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjois-Suomessa sijaitsee suuri maumlaumlrauml veneenvetotaipaleita sekauml tervaveneiden vetoteitauml eli moumlljiauml jotka ovat erityisesti sisaumlmaan jaumlrvien ja suurten jokien rantoja pitkin liikkumista helpottaneita rakenteita Esimerkiksi tunnettu esihistoriallinen vetotaipale kulki Vienanme-reltauml Oulujaumlrveauml ja -jokea myoumlten Peraumlmeren kauppasatamiin ja sieltauml Ruotsiin
Veneenvetopaikkoja tunnetaan erityisesti Pohjanlahdelta Peraumlmerelle ulottuvasta saaris-tosta jossa ne liittyvaumlt kausittaisten kalastus- ja linnustus- sekauml hylkeenpyynnin paikkoi-hin Rannikolla varhaisemmat veneenvetopaikat ovat nousseet maankohoamisen myoumltauml kauemmaksi rannikolta Merenkurkussa Mustasaaressa Bodvattnetin rannoilla on useita vetopaikkoja122 kuten myoumls ulkosaariston Vaumlstra Norrskaumlrissauml123 Peraumlmeren veneenveto-paikat sijaitsevat ulkosaaristossa esimerkiksi Selkauml-Sarvessa sekauml Pensaskarissa vanhojen kalastustukikohtien ympaumlristoumlissauml124
121 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4152 2722019122 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000018612 2722019123 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008739 wwwkyppifitoaspxid=1121000008741 2722019124 Maumlkivuoti 1994
74
Kuva Veneenvetouria Vaumlstra Norrskaumlrillauml Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2007 Museovirasto kuva AKDG8242
75
Hylyt
Suomen vanhimmat tunnetut laivanhylyt kuten Paraisten Egelskaumlrin Porvoon Svartsaringn sekauml Virolahden Lapurin hylyt ovat keskiaikaisia usein yhdellauml mastolla varustettujen alusten jaumlaumlnnoumlksiauml Keskiajalla kauppamerenkulku kasvoi voimakkaasti ja 1400-luvun lopulla tehdyt loumlytoumlretket muun muassa Amerikan mantereelle muuttivat maailmankuvaa Purjealuksilla ylitettiin valtameriauml ja uudet eksoottiset tuotteet levisivaumlt Amerikasta ja Aasiasta Eurooppaan Suomen ja pohjoisen Itaumlmeren kannalta yksi kauppamerenkulun merkittaumlvimmistauml kasvutekijoumlistauml oli Pietarin perustaminen vuonna 1703 Hollanti ja Iso-Bri-tannia halusivat paumlaumlstauml kaumlsiksi Venaumljaumln ja itaumlisen Euroopan mittaviin luonnonvaroihin ja vientiartikkeleihin kuten tervaan hamppuun purjekankaaseen ja turkiksiin Taumlmauml naumlkyy vaumlistaumlmaumlttauml myoumls hylkyjen maumlaumlraumlssauml 1700-luvun jaumllkimmaumliseltauml puoliskolta tunnetaan jo useita erittaumlin hyvin saumlilyneitauml hylkyjauml joihin sisaumlltyy myoumls laivan irtaimisto ja lastitavaraa 1800-luvulla masto ja purjeet vaihtuivat houmlyrykoneeseen jonka kaumlyttoumloumlnotto edisti myoumls raudan kaumlyttoumlauml rakennusmateriaalina Houmlyrykoneen kaumlyttoumlvoiman syrjaumlytti dieselmoottori 1900-luvun kuluessa126
125 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019126 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
Kuva Joskaumlr 1 hylyn kylkirakenteita Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2014 kuva AKMA3000044
Hylky uponnut tai muutoin hylaumltty vesikulkuneuvo tai sen osa esineistoumlineen125
76
Eri-ikaumlisiauml tunnettuja ja vielauml tuntemattomia hylkyjauml127 on Suomen merialueilla ja sisaumlve-sillauml arviolta tuhansia Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty noin 1640 hylkyauml joista noin 690 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi Eniten laivanhylkyjauml loumlytyy Etelauml- ja Laumlnsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltauml alueilta vilkkaasti liikennoumlityjen vanhojen meriteiden kauppareittien ja satamien tuntumasta sekauml meritaistelupaikoilta Tunnettujen hylkyjen painottuminen Etelauml-Suomeen johtuu osittain nykyisestauml tutkimustilanteesta Pohjois-Suomessa merialueita on inventoitu huomattavasti vaumlhemmaumln
127 Taumlssauml tilannekuvauksessa mainitaan nimeltauml useita mielenkiintoisiksi maumlaumlriteltyjauml hylkykohteita Hyl-kyjen nimitys on sama kuin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml joten halutessa on mahdollisuus etsiauml nimellauml lisaumltietoa hylystauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml sivustolta wwwkyppifi
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) vaumlhintaumlaumln 65 hylyistauml on puualusten hylkyjauml
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan 1628 hylkyauml 63 hylyistauml on historiallisen ajan hylkyjauml
Hylkyjen materiaali
566 kpl36
9 kpl0
12 kpl 1
986 kpl63
Historiallinen
Moderni
Keskiaikainen
AjoittamatonEi maumlaumlritelty
Hylyt (puu)
Hylyt (metalli)
Ei maumlaumlritelty1053 kpl65
407 kpl25
168 kpl10
Hylkyjen ajoitus
77
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan noin 2100 vedenalaista kohdetta joista 63 on historiallisten alusten hylkyjauml Kartta esittaumlauml vedenalaisten kohteiden hot spot -alueet Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
78
Laivaloukut
Merellauml liikkumisen kannalta nykyaumlaumlnkin haasteelliset saumlaumlolosuhteille alttiit tuuliset ja karikkoiset vedet ovat koituneet monien alusten kohtaloksi jo vuosisatojen ajan Naumliltauml alueilta voi loumlytyauml useita eri-ikaumlisiauml hylkyjauml Hyviauml esimerkkejauml laivaloukuista ovat Raa-seporin Jussaroumln alue sekauml Lahian matalikko Kemin aluevesillauml129 Suomessa on vasta aloitettu laivaloukkujen kartoittaminen
128 Delgado 1997 377129 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 792018
Laivaloukku merialue jolla kulttuuriset ja maantieteelliset riskit haaksirikolle ovat korkeammat kuin alueen ympaumlristoumlssauml128
Kuva Jussaroumln Sundharu ja laumlntisiauml Gaddarnan saaria Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Mu-seovirasto kuva AKMA20180312
79
Kartta Laivaloukut merkittaumlvaumlt hylyt sekauml hylyt joilla on muinaismuistolain mukainen suoja-alue
80
Laivojen hautausmaa
Huonokuntoisten alusten hylkaumlaumlmisestauml syntyneitauml laivojen hautausmaita tunnetaan eri-tyisesti vanhojen satamapaikkojen ympaumlristoumlstauml Taumlllaisista hylyistauml on usein pelastettu kaikki irtain omaisuus sekauml toisinaan myoumls kokonaisia rakenneosia Hylkyjauml tai niiden osia on voitu myoumls uusiokaumlyttaumlauml esimerkiksi uusien laivojen laitureiden ja aallonmurtajien rakennusmateriaalina130
Suomessa ei ole systemaattisesti kartoitettu laivojen hautausmaita mutta niitauml voidaan olettaa loumlytyvaumln monin paikoin eri puolilta rannikkoa ja saaristoa Esimerkiksi Tammisaa-ressa 1500-luvulta 1800-luvulle asti kaumlytoumlssauml olleen satamalahden laumlheltauml on paikannet-tu useita toisiaan laumlhellauml olevia hylyn jaumlaumlnnoumlksiauml (niin sanottu Laumlnsivallin hylkyalue)131 Satakunnasta hautausmaa-paikkana tunnetaan Merikarvian Jukolanniemi132 ja Porista Reposaaren Tukkiviiki
130 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019131 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122627 2722019132 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Laivojen hautausmaa alue jolle on hylaumltty tarkoituksellisesti vanhoja aluksia
Kuva Monet hylyt sijaitsevat rannoilla matalassa vedessauml kuten Luodon Stockoumlnin ran-nassa oleva hylky Kyseessauml voi olla tarkoituksellisesti hylaumltyn huonokuntoisen aluksen hylky Kuvaaja Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto kuva AKMA2016031
81
Hylyt Suomenlahti
Suurin osa Suomen tunnetuista hylyistauml sijaitsee Suomenlahden suunnittelualueella Alueella sijaitsee kaksi hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinaismuistolain mukainen suo-ja-alue jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyauml ilman Museoviraston lupaa Naumlmauml hylyt ovat venaumllaumlinen 1700-luvun lopun sotalaiva StNikolai Kotkassa sekauml hollantilainen 1700-luvun alun sotalaiva Huis te Warmelo Porvoossa Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Suomenlahdella on useita Itaumlmerenmaiden niin sanotussa Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Naumlmauml ovat Kotkassa sijaitsevat StNikolain hylky ja Ruotsinsalmen meritaistelualue sekauml Lapurin hylky Virolahdella Loviisassa Fortunan hylky ja Tiiskerin tykkihylky Haminassa sijaitsee Puna-partojen hylky Helsingissauml Kronprins Gustav Adolfin hylky ja Haminansalmen puolustus-varustukset Hangossa sijaitsevat Mulanin hylky Kaapelihylky ja Russaroumln luoteispuolen hylky Raaseporissa ovat Esselholmin hylky ja Jussarouml II -hylky Porvoon ulkovesillauml Huis de Warmelo ja Kirkkonummella Sandviken -hylky
Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella sijaitsee 722 alusten hylkyauml Kiinteitauml muinais-jaumlaumlnnoumlksiauml naumlistauml on 332 Uusimaa erottuu selkeaumlsti kohteiden lukumaumlaumlraumlssauml ja myoumls kiinteiden muinaisjaumlaumlnnoumlsten lukumaumlaumlraumlssauml niitauml on huomattavasti enemmaumln kuin Ky-menlaaksossa Osin erot selittyvaumlt tutkimustilanteella sekauml vesirakennushankkeilla jotka painottuvat Uudenmaan alueelle ja jotka ovat edellyttaumlneet meriarkeologisia inventointeja Suomenlahden hylyistauml puurunkoisia on 502 ja metallirunkoisia 63 Ruuhia tunnetaan 44
Kuva Houmlgskaumlrin hylky Hangossa Kuvaaja Eveliina Salo Museovirasto kuva AKMA20120416
82
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
Suomenlahden suunnittelualueen hylyille ei voi nimetauml mitaumlaumln erityistauml ominaispiirrettauml vaan joukossa on alusten hylkyjauml 1500-luvulta toiseen maailmansotaan saakka niin kaup-pa- kuin sota-aluksia sekauml huvialuksia proomuja ja talonpoikaisaluksia ja niin edelleen Hylkyjen moninaisuus on seurausta alueen keskeisestauml asemasta vaumlylaumlnauml ja kulkureittinauml halki aikojen
83
Hylyt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomeren alueella sijaitsee kolme hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinais-muistolain mukainen suoja-alue sukeltamis- ja ankkurointirajoituksineen Naumlmauml Paraisilla sijaitsevat hylyt ovat Vrouw Maria ja St Mikael 1700-luvulta sekauml Graringharunan hylky 1500-luvulta Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Saaristomereltauml tunnetaan myoumls keskiaikaisia hylkykohteita jotka ovat erittaumlin harvinaisia koko Itaumlmeren laajuisesti Saaristomerellauml sijaitsee kansainvaumllisessauml Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml joista keskiaikaisia ovat Egelskaumlrin ja Vidskaumlrin hylyt Muut ovat St Mikael Vrouw Maria Graring-harunan hylky Ladoga Keulakuvahylky Skeppsbaringdarnan hylky Metskaumlrin hylky ja Alfred
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 264 alusten hylkyauml joista valtaosa sijaitsee Parai-silla ja Kemioumlnsaaressa Naumlmauml kunnat ovatkin kautta aikojen kaumlytoumlssauml olleiden taumlrkeiden purjehdusreittien ja yhteyksien varrella joten alusten hylkyjen suuri maumlaumlrauml ei ole yllaumlttaumlvauml Valtaosa niistauml 179 on puisten alusten hylkyjauml ja 32 metallisten alusten hylkyjauml ruuhia on 9 Kaikkien tunnettujen hylkyjen runkomateriaalista ei ole tietoa Tunnetuista hylyistauml 141 on suojeltuja kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Suurinta osaa kohteista ei ole tutkittu joten paumlaumltelmien tekeminen ajallisesta jakautumisesta ei ole mahdollista taumlllauml hetkellauml Suurin osa kohteista (148) on ajoitettu historialliseen aikaan eikauml rekisteriin ole merkitty yhtaumlaumln esihistoriallista kohdetta
Kuva Keulakuvahylky Kuvaaja Stig Gustavsson Suomen sukelluskuvaus Oy 2017
84
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
85
Selkaumlmeren etelaumlosasta Satakunnan alueelta tunnetaan sata vedenalaisloumlytoumlauml joista laumlhes kaikki (90) ovat eri ikaumlisiauml hylkyjauml ja hylyn osia Muut tunnetut kohteet ovat loumlytoumlpaikkoja ja niin sanottuja kulkuvaumlyliauml jotka liittyvaumlt tavalla tai toisella merenkulkuun
Selkaumlmeren etelaumlosassa on kymmeniauml kauppalaivojen hylkyjauml jotka liittyvaumlt ensimmaumlisen maailmansodan tapahtumiin Sodan alettua elokuussa 1914 Suomenlahti miinoitettiin nopeasti saksalaisten ja venaumllaumlisten halutessa rajoittaa toistensa laivastojen liikkumista ja tavarankuljetusta Miinoittaminen vaikeutti merenkulkua Suomenlahdella joten laivalii-kennettauml keskitettiin kulkemaan Pohjanlahdella ennen muuta Porin ja Rauman satamiin Satamista joista oli yhteys rataverkkoon pidettiin kuljetuksia yllauml Ruotsiin Saksalaiset paumlaumlttivaumlt pysaumlyttaumlauml Suomen ja Ruotsin vaumllisen meriliikenteen Miinojen ja torpedoinnin seurauksena aluksia joutui hylyiksi ja ihmishenkiauml menetettiin Esimerkiksi 6121914 upposi saman vuorokauden aikana kolme ruotsalaista laivaa ajettuaan saksalaisten laskemaan miinoitteeseen133
Toinen Satakunnan vedenalaiseen perintoumloumln kuuluva ominaispiirre ovat 1800-luvulla kasvaneeseen sahatoimintaan liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset Esimerkiksi Porin Reposaaren pohjois-puolisessa Tukkiviikindashlahdessa on lukuisia proomuja joita kaumlytettiin sahatavaran kuljetuk-sissa ja jotka hylaumlttiin kaumlytoumln jaumllkeen matalaan lahteen Myoumls itse vesisahoista saattaa todennaumlkoumlisesti olla jaumlaumlnnoumlksiauml veden alla
Suurten purjelaivojen aikakausi on jaumlttaumlnyt kenties tunnusomaisimman jaumllkensa Selkaumlmeren etelaumlosaan sillauml monet alueelta tunnetut hylyt ovat kauppalaivojen jaumlaumlnteitauml Naumlitauml ovat esimerkiksi Merikarvian Hamskerin ympaumlrillauml olevat hylyt sekauml Porin Reposaaren edustalla makaavat useat hylyt Maumlntyluodossa Kallon satamassa on sataman laajennustoumliden yhteydessauml vuonna 2011 arkeologisin kaivauksin tutkittu kauppalaiva ruotsalainen priki Carl Se oli puutavaralastissa kun se myrskyssauml irtosi ankkurista ja upposi Kallonlahteen aivan 1800-luvun luotsiaseman viereen
133 Uusi-Seppauml 2012 s 159
Kuva Kallonlahden hylky Maumlntyluodossa Kuvaaja Riikka Tevali 2001 Museovirasto kuva AKMA2011078
86
Sahatoiminta ja puutavaraa kuljettaneet alukset muodostavat Selkaumlmeren etelaumlosalle hyvin ominaisen vedenalaisen ja merellisen kulttuuriperinnoumln osa- alueen Erityisesti yhteydet Ruotsiin korostuvat Sahatavaraa on kuljetettu Satakunnasta Ruotsiin eri paikkakunnille ainakin 1600-luvulta laumlhtien Laumlhistoumlllauml Lampaluodon ja Raumaluodon Tyltyn piirroskalliot joihin kuuluu kompassiruusu ja hakkauksia 1600-luvulta ovat taumlrkeauml muistutus Satakunnan pitkaumlstauml merellisestauml historiasta
Alueen voimakkaasti aikojen saatossa muuttunut rantaviiva sekauml karikkoiset vedet ovat aiheuttaneet sen ettauml vedenalaisia kohteita tunnetaan Selkaumlmeren etelaumlosasta hyvin vauml-haumln Alueen inventointi vaatii runsaasti aikaa Kuitenkin ulompana Selkaumlmerellauml sijaitsevat metallisten alusten hylyt ovat suosittuja sukelluskohteita kuten Everilda Ingeborg ja Siivo
Hylyt Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan yhteensauml noin 250 vedenalaiskohdetta joista 187 on eri ikaumlisten alusten hylkyjauml ja hylyn osia Kohteista 78 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumln-noumlksiksi Hylkyjen lisaumlksi tunnetaan erilaisia irtoloumlytoumljauml kuten ankkureita Puisia alusten hylkyjauml tunnetaan 117 ja metallisia 24 Ruuhia suunnittelualueelta on kirjattu muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin vain yksi sekin on loumlytynyt jaumlrven rannalta Sievin Kupusista
Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi maumlaumlriteltyjauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml taumlllauml suunnittelualueella on yksi 1800-luvun hylky Sofia Maria OulussaSuunnittelualueen alusten hylyt liittyvaumlt suurimmaksi osaksi suuren purjelaivakauden aika-kauteen jolloin rahtia ja varsinkin teollisuuden tuotteita kuljetettiin suuria maumlaumlriauml pohjoi-sesta Ruotsin markkinoille mutta myoumls Eurooppaan Tietyillauml alueilla varsinkin ulkomaiset alukset naumlyttaumlvaumlt joutuneen muita helpommin haaksirikkoon sillauml merialue on matala ja osin vaikea navigoitava Paikallisilla luotseilla onkin ollut suuri merkitys alueen merenkulun turvallisuudelle Ennen valtakunnallisesti jaumlrjestettyauml luotsilaitosta ei moni suurempi alus varmasti uskaltanut laumlhteauml Pohjanmaan vesille ilman paikallistuntemusta
Peraumlmerellauml Selkauml-Sarven etelaumlpuolella sijaitseva Lahian matalikko vaikuttaa olleen aluk-sille vaarallinen laivaloukkualue Matalikon pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee useiden alusten hylkyjauml ja osia Tyynellauml saumlaumlllauml matalikko ei erotu avomerellauml millaumlaumln tavalla jos sen sijainnista ei ollut tietoinen Alusten jaumlaumlnteet vaikuttavat myoumls olevan suurempien mahdollisesti rahtia kuljettaneiden alusten ja niiden sijainti matalikon pohjoispuolella kertoo siitauml ettauml ne olivat ajautuneet matalikolle etelaumln suunnasta
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri muodostavat alueen jolta tunnetaan kaikkein vaumlhiten vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Taumlmauml johtuu kuitenkin todennaumlkoumlisesti enemmaumln tutkimusten vaumlhaumlisyydestauml kuin mistaumlaumln todellisesta loumlytoumljen niukkuudesta Voidaankin olettaa ettauml alueelta on vielauml loumlytymaumlttauml paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
87
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
88
Perinnealukset
Perinnealukset Suomenlahti
Kuva Tervasaaren tynnyri -purjehduskilpailun aluksia mm kaljaasi Svanhild ja maux Ingeborg Kuvaaja Anne Ala-Poumlllaumlnen 2014 Suomen merimuseoMuseovirasto kuva SMK20150136
bull Kotka 1 kpl maux Vivanbull Hamina 2 kpl ms Merikarhu ms Herringbull Helsinki 15 kpl ms Nikolai II maux Joanna Saturna ss Tornator ss Nor-
kulla ss Lokki maux Jan Mayen s-Freja ms Unterbelbe ms Poitsila ms Purha ss Turso maux Ingeborg maux Astrid maux Valborg maux Svanhild ms Kauris ms Gullkronan
bull Porvoo 3 kpl ss Armas ss Hovinsaari ms J L Runeberg
Suomenlahden suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
Perinnealus Suomen merenkulun historian kannalta arvokas alus joka on myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa
89
Perinnealukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Perinnealukset Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Majakat ja merimerkit
Historialliset merimerkit jaetaan paumlivaumlmerenkulun kiintopisteinauml toimiviin valottomiin purjeh-dusmerkkeihin ja pimeaumlnavigoinnin mahdollistaviin loistomerkkeihin joita ovat majakat ja loistot Valottomia purjehdusmerkkejauml ovat kummelit kaasat sauvamerkit pookit ja viitat
Ennen keskiaikaa merillauml liikuttiin laumlhinnauml paumlivisin rannikon tuntumassa luonnon muotojen ja kauas naumlkyvien rakennusten kuten kirkkojen perusteella Keskiajalta laumlhtien kruunu kirkko ja luostarit sekauml laivanvarustajat kauppiaat ja kalastajat alkoivat merkitauml merivaumlyliauml purjehtimista helpottavilla kivikasoilla ja puurakennelmilla Naumliden kiinteiden merimerkkien lisaumlksi vaumlylille voitiin asettaa erilaisia viittoja ja kelluvia tynnyreitauml135 Erilaisista merimerkeistauml pitivaumlt huolta yksityiset henkiloumlt kalastajat kauppiaat ja porvarit kuninkaan asettaman kaumlskyn mukaisesti
134 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019135 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue on seuraavien pe-rinnealusten kotipaikka
bull Turku 6 kpl ss Vetaumljauml V sv Suomen Joutsen ms Wilhelm Carpelan maux Inga maux Helena ms Bore
bull Rauma 2 kpl maux Marita maux Kathrinabull Naantali 1 kpl maux Inga-Lill
bull Oulu 2 kpl ms Oulu ms Alpo
Majakkamerimerkki merenkulun kiinteauml tai kelluva ohjausmerkki134
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
90
Kartta Rakennusperintoumlrekisterin sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin luotsirakennukset majakat ja merimerkit RKY-kohteet puuttuvat
91
Kartta RKY-inventoinnin majakkakohteet
92
Majakoita ja merimerkkejauml loumlytyy kaikkialta pitkin Suomen rannikkoa ja saaristoa Majakoista loumlytyy tietoja muun muassa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympauml-ristoumljen (RKY) inventoinnista rakennusperintoumlrekisteristauml sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml Majakkakohteita on lueteltu ja esitetty kartoilla jaumlljempaumlnauml Rakennusperintoumlrekisterin kohteet esitellaumlaumln myoumls liitteessauml 3
Ensimmaumliset kummelit rakennettiin Utoumln ja Turun vaumllille Kustaa Vaasan maumlaumlraumlyksestauml mer-kittiin vasta perustettuun Helsinkiin vievauml vaumlylauml kummeleilla 1550-luvulla Keskusjohtoisen luotsi- ja majakkalaitoksen aikana merivaumlylien varsille rakennettiin satoja kivikummeleita joista on saumlilynyt useita laumlhinnauml 1800-luvun toiselle puoliskolle ajoittuvia rakennelmia Usein kummelit ovat valkoisiksi kalkittuja tai maalattuja ja niitauml rakennettiin myoumls laudasta tai hirsistauml Kummelien rakentaminen loppui 1900-luvun alussa kun loistojen maumlaumlrauml lisaumlaumlntyi
Kaasoja rakennettiin Peraumlmeren rannikolla Sytyttaumlmaumlttoumlminauml ne toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinauml Navigointia varten kaasat merkittiin merikarttoihin ja pur-jehdusoppaissa kuvattiin kuinka kaasoja tuli laumlhestyauml ja miten ne tuli ohittaa Nykyaumlaumln kaasat ovat haumlvinneet Viestitulina kaumlytettyjauml sytytettyjauml kaasoja poltettiin vielauml 1700-luvun lopussa mahdollisesti jopa 1800-luvulla136
Sauvamerkit koostuvat pysty- ja vinosuuntaisista puurakenteista Joskus ne koostuivat vain parruilla tuetusta keskuspuusta Vuoden 1891 merimerkkiluettelossa listattiin yli 50 sauvarakenteista merimerkkiauml Nykyaumlaumln Suomessa on saumlilynyt vain yksi sauvamerkki Korsnaumlsin Svetgrund
136 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Vuonna 1858 valmistunut Keskiniemen pooki Hailuodossa Kuvaaja Veli-Pekka Viklund 2001 Museovirasto kuva KK799618
93
Ensimmaumliset pookit pystytettiin 1600-luvun puolivaumllissauml kaupunkiporvarien aloitteesta Pookit osoittivat vaumlylaumln alkua ja luotsiaseman paikan Pookien rakentaminen liittyi kaup-pamerenkulun kasvuun ja ne olivat purjelaivakauden taumlrkein merimerkkiryhmauml Enimmillaumlaumln Suomen vesillauml oli noin neljaumlkymmentauml pookia Vuonna 1756 valmistunut Lyoumlkin kivipooki Uudenkaupungin edustalla on Suomen vanhin saumlilynyt pooki Ne syrjaumlytyivaumlt 1800-luvun loppupuolella valomajakoiden yleistyessauml
Suomen ensimmaumlinen valolla varustettu majakka rakennettiin Utoumln saarelle vuonna 1753 Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri jonka hoitoon siirtyivaumlt kaikki ete-lauml-Suomen merimerkit ja -vaumlylaumlt Seuraava majakka valmistui vuonna 1800 Porkkalan-niemen edustalle Roumlnnskaumlriin Majakat rakennettiin 1870-luvulle saakka laumlhinnauml tiilestauml myoumlhemmin teraumlselementeistauml137 1800-luvun lopulla majakoiden rakentaminen kiihtyi ja majakkaverkkoa taumlydennettiin138
Loistoja ovat johtoloistot ja kalastajia palvelevat kalastusloistot Ensimmaumliset loistot si-joitettiin suoraan kallioille tai matalille perustuksille Myoumlhemmin loistoja rakennettiin be-toni- ja rautaristikkojalustoille Suomen vanhin kalastusloisto Kokkolan Poronluodonkarilla on perimaumltiedon mukaan valmistunut 1700-luvulla Erilaiset loistot muuttivat merenkulun liikennoumlintimahdollisuudet ympaumlrivuorokautisiksi
137 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019138 Laurell 1999 s 23ndash25
Kuva Korsnaumls Svetgrundin sauvamerkki Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016928
94
Rannikon merimerkit muodostavat yhdessauml eri-ikaumlisten satamapaikkojen laivareittien ja luotsiasemien kanssa merkittaumlvaumln merellisen liikennehistorian kokonaisuuden ja kulttuu-rimaiseman Erityisesti majakat ja luotsiasemat muodostavat laajempia kokonaisuuksia joihin kuuluu muun muassa asuin- varasto- ja huoltorakennuksia laitureita tyouml- ja arki-elaumlmaumln edellyttaumlmiauml rakennuksia ja rakennelmia keittioumlpuutarhoja ja pieniauml viljelyksiauml139
Nykyaumlaumln monista merimerkeistauml on jaumlaumlnyt jaumlljelle erilaisia rauenneita kivikasoja tai hirsi- tai lautakasoja Niitauml voi loumlytyauml sekauml maalta ettauml meren pohjasta Esimerkiksi vuonna 2012 loumlytyi Inkoon Syssleffjaumlrdenin vaumlylaumln tuntumasta meren pohjasta kalliomatalan juurelta mahdollisia sauvamerkin jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat voineet kuulua matalikon paumlaumlllauml olleeseen merimerkkiin140
139 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019140 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Orrengrundin majakka ei tuhoutunut Suomen sodassa (1808ndash1809) Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Kiisla Oy 2009
95
Majakat ja merimerkit Suomenlahti
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset merimerkit ja tunnusmajakat perustettiin Suomenlahdelle Vuonna 1798 rakennettiin Ruotsinsalmen tunnusmajakka Sapokanlahden etelaumlpuolelle Pookinmaumlelle Se on nykyaumlaumln raunioina ja kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls sillauml eng-lantilainen laivasto tuhosi majakan vuonna 1855 Ruotsinsalmen tunnusmajakan raunio on merkittaumlvauml rakennusmuistomerkki ja Suomen vanhin saumlilynyt majakkahistoriallinen rakennusfragmentti141
Vuosien 1808ndash09 Suomen sodassa monet Suomenlahden merimerkit tuhottiin ja vain Orrengrund saumlilyi Suunnittelualueella olevat RKY-majakkayhdyskunnat ovat Kallbaringda-nin ja Roumlnnskaumlrin majakat Kirkkonummella Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema Loviisassa ja Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat joihin kuuluu muun muassa Soumlderskaumlrin majakka
141 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000002079 532019
Kuva Soumlderskaumlrin majakka Porvoon edustalla Museovirasto kuva HK800499
bull Kallbodanin majakkabull Roumlnnskaumlrin majakkabull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsimajakkabull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat (muun
muassa Soumlderskaumlr)
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
96
Majakat ja merimerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Taumllle suunnittelualueelle perustettiin Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset me-rimerkit ja tunnusmajakat Osaa alueen majakoista on kaumlytetty 1900-luvun sodissa myoumls linnakkeina ja ilmavalvontapaikkoina Eraumlillauml majakoilla kaumlytiin myoumls taisteluita mutta ne saumlaumlstyivaumlt suurimmilta tuhoilta142
142 Laurell 1999 s 19
Kuva Bengtskaumlrin majakka Kuvaaja Elisa Heikkilauml Museovirasto kuva KY1311
bull Bengtskaumlrin majakkabull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakan vieressauml on myoumls vaatimaton rakennuksenperustus joka
mainitaan muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml majakkana Se saattaa siis liittyauml majakan rakenteisiin tai puolustusvarustuksiin
bull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Saumlpin majakkayhteisouml ja luotsiasemabull Santakarin pooki
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
97
Majakat ja merimerkit Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaan luotsipiiri perustettiin 1849 Taumlmauml tapahtui myoumlhemmin kuin Saaristomeren ja Suomenlahden luotsipiirien perustaminen Luotsipiirin perustamisen myoumltauml kaikki majakat merimerkit ja vaumlylaumlt Siipyystauml Tornioon siirtyivaumlt kruunun hallintaan Samalla aloitettiin myoumls Pohjanlahden merenmittaukset143
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlssauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainitaan kiinteaumlnauml muinais-jaumlaumlnnoumlksenauml Hailuodon Hiidenniemen tunnusmajakka144 eli pooki joka rakennettiin vuon-na 1859 ja paloi salaman sytyttaumlmaumlnauml vuonna 1925 Toinen muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainittu kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls-pooki sijaitsee Mustasaaren Kummelskaumlretissauml145 saaren korkeimmalla kohdalla Laudoitettu puinen pooki rakennettiin 1823 tai 1824 paikalle jossa aiemmin sijaitsi kivikummeli Tullilaitos purki pookin vuonna 1922 Paikalla sijaitsee suuri kiviroumlykkiouml
143 Laurell 1999 s 22144 Muinaisjaumlaumlnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000030483 532019145 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022773 532019
bull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakatbull Tankarin ja Trutklippanin majakka-ja luotsiyhdyskunnatbull Saumllgrundin majakka luotsiasema ja Laxhamnbull Hailuoto (Marjaniemen majakka- ja luotsiyhdyskunta)bull Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)bull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
98
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat
Satamia ovat myoumls luonnonsatamat ankkuripaikat ja lastauspaikat Satamia on ollut yhtauml kauan kuin on ollut tarvetta alusten saumlilyttaumlmiseen tai ankkurointiin Niihin liittyy usein kivisiauml ja puisia rakenteita kuten laitureita hirsiarkkuja aallonmurtajia sekauml rakennuksia merimerkkejauml ja kiinnitysrenkaita ja -tappeja Satamista kertovat myoumls hylyt sekauml kaupan-kaumlyntiin liittyvaumlt arkeologiset loumlydoumlt kuten rakennusten pohjat sekauml rakennusjaumlte kuten puu tiili ja lasi Alusten painolastikivistauml ja -hiekasta tai muusta materiaalista muodostu-neet painolastipaikat liittyvaumlt erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin sillauml vasta tuolloin alusten koko ja kaupankaumlynnin luonne mahdollisti erityisten painolastipaikkojen syntymisen Alukset saattoivat purjehtia pelkaumlssauml painolastissa joka poistettiin ennen lastin nostamista alukseen
146 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Taskun tunnusmajakka Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016885
Satama alusten kiinnittymiseen ja ankkuroitumiseen tarkoitettu suojainen vesialue146
99
Satamapaikkoja ja satamia on sijainnut samoilla seuduilla kuin asutusta niin meren rannikoil-la kuin sisaumlmaan jaumlrvien rannoilla Ennen tieverkoston rakentamista veneet ja alukset olivat helpoin keino liikkua paikasta toiseen Jotkin varhaishistorialliset satamapaikat ovat nykyaumlaumln kaupunkeja kuten esimerkiksi Turku Tammisaari tai Porvoo Kaupunkien kasvaessa vanhat satamarakenteet ovat suurelta osin jaumlaumlneet rakennusten alle tai myoumlhemmaumln satamatoiminnan jalkoihin Olaus Magnus maumlaumlritteli 1500-luvulla hyvaumln luonnonsataman tunnuksiksi mereltauml havaittavissa olevan luonnon kiinnekohdan sisaumlaumlntulovaumlylaumln vapaan veden (ei karikoita) sekauml suojaisen sijainnin147
Suomesta ei tunneta varmoja kivi- tai pronssikautisia satamia Hiittisten Kyrksundet on ajoi-tettu vanhimmilta osiltaan rautakautiseksi satamaksi ja sellaiseksi on esitetty muun muassa Kymijoen Merikoskea Useimmat tunnetut rautakautisetkeskiaikaiset linnoitukset kuten Por-voon Oumlrnviksudden ja Kemioumlnsaaren Houmlgholmen sijaitsevat veden aumlaumlrellauml joten niillauml on ollut satama Keskiajalla kaupunkien yhteydessauml sekauml rannikon linnojen ja linnoitusten yhteydessauml sijaitsi satama Satamien kehittyminen on tiiviisti yhteydessauml kaupankaumlynnin kansainvaumllisty-miseen yhteiskunnan urbanisoitumiseen sekauml laivanrakennuksen kehitykseen Taumlten satamat ovat kehittyneet yhtauml aikaa kaupunkien ja muun asutuksen leviaumlmisen kanssa148
Luonnonsatamat ja ankkuripaikat eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml sisaumlllauml mitaumlaumln rakennettuja elementtejauml vaan ne ovat syvaumlvetisiauml ja tuulelta suojaisia paikkoja joissa on odotettu parempaa saumlaumltauml tai sopivia tuulia Varhaisista satamista ei ole saumlilynyt varsinaisia kirjallisia laumlhteitauml mutta ensimmaumliset tiedot ovat peraumlisin keskiajalta ja uuden ajan alun vuosisadoilta149
147 Niitemaa 1964 s 22148 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019149 Niitemaa 1964
Kuva Kiinnitysrengas Eurajoen Kaunissaaren luonnonsatamassa Kuvaaja Leena Koivisto 2004 Museovirasto kuva AKDG10757
100
Luonnonsatamien yhteydessauml on saattanut olla kauppaan tai muuhun kokoontumiseen liittyvaumlauml toimintaa kuten Hiittisten Kyrksundetissa Ankkuripaikkojen rantakallioilta loumly-tyy usein kalliohakkauksia joita merenkulkijat tekivaumlt ajanvietteeksi Esimerkiksi Hangon Hauensuolen kallioon on tehty satoja hakkauksia 1500-luvulta laumlhtien Lastauspaikoilla erilaisia myytaumlviauml tuotteita siirrettiin aluksiin Lastauspaikat sijaitsivat usein kylien tai esi-merkiksi kartanoiden ja tehtaiden laumlhellauml150 Saaristossa satamapaikat on voitu raivata kivistauml ja lohkareista vapaiksi rantautumispaikoiksi jotka on rajattu matalin kivimuureinNaumlitauml on kuvattu tarkemmin veneenvetopaikkojen yhteydessauml Joskus rantakallioihin on isketty myoumls rautaisia kiinnitystappeja Rantautumispaikoissa alukset on vedetty rantaan suojaan tai korjattaviksi ja satamapaikka on tarkoitettu laumlhinnauml matalasyvaumlyksisille veneille Taumlllaisia paikkoja ovat esimerkiksi Vaumlsterhamn Paraisilla sekauml Baringtskaumlrsoumlren ja Trutoumlren Mustasaaressa151
150 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019151Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Yleiskuva Hauensuolesta Kuvaaja Soile Tirilauml 2007 Museovirasto kuva RHO12596263
101
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Suomenlahti
Suomenlahden rannikolta tunnetaan lukuisia vanhoja satamapaikkoja Niitauml on merkitty vanhoihin merikarttoihin ankkuri-symbolilla
Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvun lopulta mainitaan Suomenlahden luonnonsatamina mm Hanko Tvaumlrminne Jussarouml Haumlstouml-Busouml ja Porkkala Taumlrkeauml var-hainen satamapaikka sijaitsee Helsingin Santahaminassa joka mainitaan keskiaikaisissa laumlhteissauml valtakunnan hallitsijoiden pysaumlhdyspaikkana Paikallisesti merkittaumlviauml varhaisia satamapaikkoja olivat muun muassa Tostholmen sekauml Bastouml Inkoossa ja Iso ja Pieni Mi-ckelskaumlr Porkkalan kupeessa Kirkkonummella152
Hankoniemen pohjoispuolella Kapellhamnissa eli Kappelisatamassa oli varhaiskeskiai-kainen satama jossa matalalla kulkevat alukset voitiin vetaumlauml rantaan Kappelisatamas-sa oli kappeli jonka sijaintia ei ole pystytty tarkasti selvittaumlmaumlaumln Sen yhteydessauml ollut hautausmaa on sen sijaan paikannettu Hankoniemen etelaumlkaumlrjen Hauensuolen satama-paikalta meren pohjasta on loumlytynyt merenkulkijoilta veteen joutunutta esineistoumlauml kuten liitupiippujen katkelmia Myoumls Raaseporin linnan satama oli taumlrkeauml solmukohta keskiajan maa- ja merikaupassa Hangon Taumlktomin satama toimi lastauspaikkana
Loviisan Kungshamn eli kuninkaansatama mainitaan Joumlns Maringnssonin merikartassa vuodelta 1644 Kungshamnin veden pohjasta on loumlytynyt laivoilta veteen joutuneita historiallisia esineitauml mutta varsinaisia satamarakenteita ei tunneta153
Varhaisina satamapaikkoina itaumliseltauml Suomenlahdelta voidaan mainita Pyhtaumlaumln Ahven-koskiMerikoski ja Virolahden Lapurin saari Waghenaerin kartassa 1500-luvun lopulta mainitaan purjehdusreitin Helsingistauml Viipuriin vaumllietappeina eli satamapaikkoina Pellinge Pyhtaumlaumln Kaunissaari Kymijoen itaumlpuolinen suu Saksala Vehkalahti ja sen edustalla Stora Fiskaroumln joka nykyaumlaumln jaumlauml jo Venaumljaumln puolelle154
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Ruotsin vallan aikana keskushallinto saumlaumlteli voimakkaasti purjehdusta ja ulkomaankauppaa keskittaumlen sitauml kaupunkeihin Taumlmauml naumlkyy myoumls Suomessa kaupunkien kehittymisenauml kes-kiajalta laumlhtien Turun saaristossa on useita purjehdusreittien solmukohtia luonnonsatamia joiden merkitystauml on korostettu kalliohakkauksilla kompassiruusuilla ja kivikehillauml Tunnetuin sisaumlsaariston ja ulkosaariston solmukohta on Korpostroumlm Lisaumlksi yhteyksien solmukohtina korostuvat suurimmat saaret jotka on usein tunnettu rautakaudelta laumlhtien kuten Utouml Jurmo Noumltouml Aspouml Berghamn Jungfruskaumlr ja Houtskari Saaristomerellauml on lukuisia paikannimiauml joiden osana mainitaan -hamn Todennaumlkoumlisesti naumlistauml ainakin useimmat kuvastavat jonkin-laista sataman paikkaa Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta mainitaan Saaristomeren luonnonsatamina Aspouml Noumltouml Jurmo ja Hiittisten Kyrksundet
152 Niitemaa 1964153 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000028740154 Niitemaa 1964 s 26
102
Kemioumlnsaaressa Hiittisten Houmlgholmenin kalliosaaren suojassa oli satama jonne keskiai-kaiset syvaumlllauml kulkevat lastialukset paumlaumlsivaumlt Houmlgholmenin rantaan rakennettiin 1300-luvun jaumllkipuolella jaumlreistauml puista satama- ja laiturirakennelmat Saaren laella on arkeologisia jaumlaumlnteitauml linnoituksesta Saaren merkitys keskiajan tutkimukselle on erittaumlin suuri
Kemioumlnsaaressa Purunpaumlaumln Jungfrusund mainitaan satamapaikkana jo keskiajalta laumlhtien Viimeistaumlaumln 1600-luvulla sinne perustettiin myoumls kestikievari palvelemaan merellauml liikkujia Jungfrusund oli taumlrkeauml pysaumlhdyspaikka Turkuun purjehdittaessa
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanlahden rannikon vanhimmat satamat ovat jaumlaumlneet kuivalle maalle maankohoamisen seurauksena Kaupunkien satamia on jouduttu siirtaumlmaumlaumln jopa useampia kertoja ulommas saaristoon jotta vesisyvyys on riittaumlnyt laivoille Esimerkiksi Pietarsaaren vanhin satama Pedersoumlren satama Pedersoumlren kirkon vieressauml on noin viiden kilometrin paumlaumlssauml nykyisestauml satamasta Uudenkaarlepyyn satamaa siirrettiin jokivartta pitkin ulospaumlin useita kertoja vuo-sisatojen mittaan Vanhan sataman komea kivilaituri on aikaa sitten jaumlaumlnyt kuivalle maalle Myoumls Vaasassa satama on siirretty useita kertoja155
Pohjanlahden alueelta ei ole saumlilynyt luetteloa vanhoista satamapaikoista tai reittikuvauksia mutta Merenkurkusta pohjoiseen on saumlilynyt ehdotus purjehdussaumlaumlnnoumlksi vuodelta 1546 joka luettelee kahdeksan satamaa Mustasaari Pietarsaari Kaarlepyy Saloinen Oulu Ii Kemi ja Tornio
155 Pohjanmaan merellinen perintouml s 13
Kuva Hiittisten Houmlgholmen Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museovirasto kuva AKDG54961
103
Painolastipaikat
Purjelaivojen aikakaudella laivoihin lastattiin kiviauml soraa tai hiekkaa silloin kun laivoissa ei ollut riittaumlvaumlsti kauppatavaraa lastina rungon vakaana pysymiseksi Joskus painolas-tina kaumlytettiin myoumls rautaromua tiiliauml tai muuta saatavilla olevaa ainesta Purjelaivoissa kaumlytettiin painolastia 1500-luvulta alkaen mahdollisesti jo aiemmin aina 1900-luvulle astiPainolastiainesta on siten kulkeutunut Suomeen vuosisatojen ajan Maumlaumlraumlsatamassa painolasti tyhjennettiin joskus veteen joskus maalle Jo varhain satamilla oli maumlaumlraumlyksiauml siitauml ettauml painolastia ei saanut tyhjentaumlauml satamaan vaan sen ulkopuolelle kuitenkin laumlhistoumllle Painolastipaikoilta loumlytyy kaukomaiden kiviauml ja maa-ainesta jossa on piikiveauml fossiilikalkkikiveauml saviliusketta ja muita Suomen maaperaumllle vieraita aineksia156 Naumliden lisaumlksi loumlytyy myoumls pilssiin joutuneita alusten lastina olleita tai omistajiltaan hukkuneita esineitauml
156 Burstroumlm 2017 11 Kinnunen 2002 s 21
Painolastipaikka sataman laumlhistoumlllauml oleva alue johon on tyhjennetty purjealusten aikakaudella laivojen painolastia
Kuva Mustikkamaalla Isoisaumlnniemen rannassa sijaitsee ainakin 1700-luvulla kaumlytoumlssauml ollut purjelaivojen painolastin jaumlttoumlalue Kuvaaja Helena Ranta 2016 Museovirasto kuva AKDG54941
104
Painolastipaikat Suomenlahti
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Helsingin Mustikkamaan rannoilla sekauml Porvoon Kraringkoumln luona jonka edustalla olevien pienten saarten Lilla Barlastholm ja Yttre Barlastholm arvellaan paljolti syntyneen painolastien purkamisen seurauksena
Painolastipaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Porin Reposaaressa Reposaaren vanhan sataman laiturikehikot on laumlhes ko-konaan taumlytetty painolastihiekalla ja painolastihiekkaa on kaumlytetty myoumls yleisemmin taumly-temaana Eraumlaumlt Porin satamakadut on pohjustettu Koumloumlpenhaminasta laivatulla soralla157
Painolastipaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Kokkolan Mustakarissa
Kalliohakkaukset ja kivikompassit
Vanhoista satamapaikoista loumlytyy yleensauml erilaisia kalliohakkauksia (esimerkiksi kompas-siruusut) ja kivikompasseja
157 Kinnunen 1990 s 10158 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019159 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019
Kalliohakkaus kallioon tai kiveen hakkaamalla uurtamalla tai kaivertamalla muo-dostettu kuvio158
Kivikompassi meren saaristossa kallioille ladottu kiveys jossa on paumlauml- ja vaumlli-ilman-suuntien mukaisesti asetetut haarat159
105
Kuva Kalliohakkauksia Naantalin Iso-Kuusisen saarella161 Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
Kalliohakkaukset ovat tyypillisimmillaumlaumln nimikirjaimia ja vuosilukuja Kiviin on myoumls hakattu esimerkiksi kompassiruusuja aurinkokelloja yksinkertaisia rengaskuvioita laiva-aiheita ja vaakunoita Hakkauksilla on haluttu ikuistaa jokin tietty tapahtuma tai merkitauml muistiin taumlrkeauml paumlivaumlmaumlaumlrauml Keskellauml metsaumlauml sijaitsevissa suurissa maakivissauml olevat kuviot ovat yleensauml historiallisen ajan rajamerkintoumljauml Hakkausten tyypillisiauml sijaintipaikkoja ovat ve-sistoumljen aumlaumlrellauml olevat sileaumlt rantakalliot korkeiden kallioiden laet tai yksittaumliset suuret maakivet Hakkaukset voivat olla yksittaumlin tai laajemmissa ryhmissauml Kalliohakkauksia nimitetaumlaumln myoumls kaiverruksiksi tai kalliopiirroksiksi
Suomessa kaikki tunnetut hakkaukset ajoittuvat historialliselle ajalle Rannikolla tai saaris-tossa sotilaat ja merimiehet tekivaumlt hakkauksia ajanvietteeksi sotatoimien aikana tai kun odotettiin parempaa saumlaumltauml Ajanvietteeksi tehtyjauml hakkauksia loumlytyy mm Kemioumlnsaaren Moumllnholmenista Paraisten Tammortista sekauml Hangon Hauensuolen luonnonsatamastaErityisesti merenkulkuun liittyvaumlt hakkaukset ovat yleisiauml Veneiden veistaumlmisen tai kalas-tuksen yhteydessauml tehtiin usein laivakuvioita kuten Haminan Ulko-Tammion rantakallioiden hakkaukset joissa laivan lisaumlksi on kuvattu jatulintarha sekauml nimiauml ja vuosilukuja Luoto toimi saarelaisten kalastuspaikkana vuosisatojen ajan Myoumls Kemin ulkosaaristossa Sel-kauml-Sarven kalastustukikohdan ympaumlristoumloumln on tehty useita hakkauksia ja aurinkokelloja Toisinaan laivahakkauksia on tehtyuponneiden laivojen tai hukkuneiden muistomerkeiksi Merenkulkijat kaumlyttivaumlt kivikompassien lisaumlksi kallioon hakattuja kompassiruusuja sekauml-aurinkokelloja160
160Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019161 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112705000003 2822019
106
Kuva Selkauml-Sarven aurinkokello Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11411
107
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin hakkaukset kaiverrukset kiinnitysrenkaat ja kompas-siruusut Rekisterissauml ei ole eritelty kohdetyyppinauml kivikompasseja
108
Erityisen ryhmaumln muodostavat hallitsijoiden vierailujen muistoksi tehdyt hakkaukset kuten Paraisten Skorvlotin hakkaus jonka kerrotaan liittyvaumln Kaarle- herttuan vierailuun vuonna 1599 Kustaa IIIn vierailut ikuistettiin kiveen Paraisten Naumlsuddenilla sekauml Virolahden Suur-Pisin saarella Venaumljaumln vallan aikana tsaarien ja tsaarittarien vierailuista tehtiin useita hakkauksia Viranomaisten tekemiauml hakkauksia ovat esimerkiksi valtakunnan maakuntien tai kylien raja-merkit Vedenkorkeusmerkkejauml sisaumlvesi- ja merenrantakallioihin tekivaumlt niin viranomaiset kuin yksityishenkiloumltkin
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ranta-kallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomessa ovat Hangon Hauensuolen luonnon-satama Porin Tyltyn piirroskallio sekauml Ulko-Tammion kalliot162
Kompassikiveykset ovat kalliolle tai maanpinnalle ladottuja kiveyksiauml joissa on 8 16 tai 32 paumlauml- ja vaumlli-ilmansuuntien suuntaista kivistauml ladottua haaraa Kompassin keskustassa oleva kivi on yleensauml muita suurempi Kompassikuviot ovat samankaltaisia alusten kompassien kanssa ja on oletettu ettauml kiveykset on rakennettu aluksen kompassineulan avulla osoittamaan joko magneettista pohjoissuuntaa tai napapohjoisen suuntaa On arvioitu ettauml kivikompasseja on kaumlytetty esimerkiksi alusten kompassien epaumltarkkuuden kompensointiin tai naumlkoumlhavaintoon perustuvan [kompassi]suunnan osoittamiseen maista merelle163
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompas-seja tunnetaan Turunmaan ja laumlnsirannikon saaristoista sekauml erityisesti Merenkurkun saarilta
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Suomenlahti
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomenlahdella ovat Hangon Hauensuolen luonnonsatama sekauml Ulko-Tammion kalliot164
Suomenlahden alueelta tunnetaan mahdollinen kivikompassi Porvoon Raumlvholmenin saa-relta165 Sen ilmansuunnat on muodostettu kivikasoista
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Turunmaan saaristosta on rekisteroumlity 56 paikkaa joissa on kallioon hakattuja merkkejauml Ne liittyvaumlt ulkosaaristossa paumlaumlosin joko sesonkikalastukseen ulkokareilla taikka tulli- ja uudelleenlastaussatamiin luotsipaikkoihin ja krouveihin kauppavaumlylien tuntumassa
162 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019163 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019164 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000022811 ja Arkeologisen kulttuuripe-rinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019165 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022630 2722019
109
Jotkin merkit osoittivat rajojen paikkoja kalastusalueilla Sisempaumlnauml saaristossa hakkauksilla on merkitty kesaumlnuottien vetopaikkoja Vaumlyliin ja merenkulkuun liittyvaumlt merkit kallioissa ajoittuvat 1600-luvulta 1800-luvulle kalastukseen liittyvaumlt paumlaumlosin 1700-luvun lopulta 1800-luvun puolivaumlliin166 Tunnetuimpia hakkauskallioita Saaristomerellauml ja Selkaumlmeren etelaumlosassa on Porin Tyltyn piirroskallio167
Kivikompasseja loumlytyy kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan Turunmaan saaristosta ja laumlnsirannikolta168 Niistauml kaksi sijaitsee Korppoon Bjoumlr-koumlssauml sekauml Flakaskaumlrissauml Sandholms kobbenilta tunnetaan kallioon hakattu kompassi169
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Pohjoinen Selkaumlmeren Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta (etenkin Merenkurkussa) rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan laumlnsirannikon saaristoista erityisesti Merenkurkun saarilta170
Pohjanlahden ja Peraumlmeren rannoilta tunnetaan eniten aurinkokelloja koko Suomen ran-nikoilta Pohjanmaalla niitauml on 12 kappaletta Vaasassa Uusikaarlepyyssauml Naumlrpioumlssauml Mustasaaressa ja Maalahdessa Aurinkokelloja ja hakkauksia loumlytyy myoumls Kemin Sel-kauml-Sarvesta
166 Tuovinen 1991 90-93 2000 s 34167 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112609500005 2722019168 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019169 Tuovinen 2000 s 40170 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019171 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000015215 732019
Kuva Kompassiruusu Naumlrpioumln Kompassberget 3171 Kuvaaja Katja Vuoristo 2009 Museo-virasto kuva AKDG10381
110
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Laiturit ovat tyypillisiauml rantavyoumlhykkeen rakenteita ja ne sijaitsevat osittain kuivalla maalla osittain vedessauml Niillauml on yleensauml joko maa- tai kiviydin Niiden koko muoto rakenne ja kaumlytetyt materiaalit vaihtelevat runsaasti Myoumls kaumlyttoumltarkoitus vaihtelee Pienemmaumlt lai-turit on voitu perustaa luonnonkivistauml suoraan maanpaumlaumllle ja veden pohjaan Suuremmat laiturit on usein rakennettu kivestauml ja puusta erillisen pohjarakenteen paumlaumllle ja niissauml on yleensauml tukirakenteinahirsiarkkuja Laivojen painolastilla esimerkiksi hiekalla taumlytettyjauml laitureita on usein kutsuttu moumlljiksi
Laitureita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Usein kohteita loumlydetaumlaumln rajattui-hin rakennushankkeisiin liittyvien selvitysten yhteydessauml Laitureita on rakennettu koko Suomen alueella
172 Tieteen termipankki satamapenger httptieteentermipankkifiwikiYmpC3A4ristC3B6tie-teetsatamapenger 132019
Kuva Espoon Bergoumln vanha houmlyrylaivalaituri Kuva Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto AKMA20160614
Laituri ja aallonmurtaja rannalta syvaumlaumln veteen ulottuva sata-marakenne tai muu rakenne 172
111
Hirsiarkku on veistetyistauml tai pyoumlroumlhirsistauml salvottu kiinteauml arkkumainen kehikko Arkut si-jaitsevat yleensauml rantavyoumlhykkeellauml yleensauml osittain vedessauml osittain rannalla Hirsiarkkuja on kaumlytetty muun muassa laiturien siltojen aallonmurtajien kanavien ja uiton rakenteina jokikalastuksen ja virtavesien patoina vaumlylaumlesteinauml ja ranta-alueiden taumlytoumlissauml
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne hirsiarkkua muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppinauml vaan se liittyy aina mm puolustusvarustuksiin laitureihin tai vaumlylaumlesteisiin Naumlitauml muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppejauml kaumlsitellaumlaumln erikseen taumlssauml kuvauksessa
Arkun kehikko on voitu jakaa painokivien sijoittamista varten vaumlliseinin pienempiin tiloihin Painona on voitu kaumlyttaumlauml myoumls hiekkaa louhetta tai muuta painavaa ainesta Hirsiarkkujen koko ja muoto vaihtelevat kaumlyttoumltarkoituksen ja sijaintipaikan mukaan Rakenteen sivun pituus voi vaihdella muutamasta metristauml kymmeniin metreihin Kehikko on rakennettu usein nelioumln tai suorakaiteen muotoiseksi Rauenneet arkut erottuvat ranta-alueilla tai veden alla kivien ja hirsien kasoina Toisinaan arkusta on jaumlljellauml vain kivet Vanhimmat Suomessa ajoitetut laiturin arkkurakenteet ovat 1300ndash1400-luvun vaihteesta Kemioumlnsaa-ren Hiittisten Houmlgholmenista
Hirsiarkkurakenteita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Todennaumlkoumlisesti hirsi-arkkuja on rakennettu koko Suomen alueella174
173 Arkeologisen kulttuuriperinoumln opas hirsiarkkuhttpakpnbafiwikihirsiarkku 132019
Hirsiarkku veteen tai rannan tuntumaan hirsistauml salvottu kivillauml taumlytetty kehikko173
Kuva Hirsiarkkurakennetta Suomenlinna edustalla Kuvaaja Maija Huttunen 2011 kuva AKMA20110279
112
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Suomenlahti
Suunnittelualueelta laitureita tunnetaan 33 kohdetta eli huomattavasti enemmaumln kuin muilta suunnittelualueilta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiin kuuluvat Virolahden Korpisaaren ja Hauml-meenkylaumln rannoilla sijaitsevat kivilouhosten laiturien perustukset 1700-1800-luvuilta ja 1900-luvulta tunnetaan esimerkiksi Espoon Nuottalahden Ryssjeholmenin rannassa hirsi-arkuista koostuva vanha laivalaiturin177perustus joka naumlkyy vielauml vuonna 1931 mitatussa kartassa mutta ei enaumlauml myoumlhemmin
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty vain kaksi aallonmurtajaa molemmat Suomenlahdella Toinen sijaitsee Espoon Ryssjeholmenissa175 ja liittyy saaren muihin merellisiin rakenteisiin Todennaumlkoumlisesti se on suojannut saarella 1910ndash1920-luvulla rakennettuja huviloita Toinen on Ison Mustasaaren aallonmurtaja176 Suomenlinnassa jota on uusittu vielauml 1900-luvun lopulla Alkuperaumlinen aallonmurtaja on rakennettu 1790-luvulla upotettujen puisten alusten paumlaumllle jotka saatiin sotasaaliina Puolasta
Hirsiarkkuja kaumlytettiin 1700ndash1800-luvuilla vaumlylaumlesteinauml puolustustarkoituksessa muun muas-sa Helsingin vesillauml estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua sekauml Suomenlinnan sisaumlvesillauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen vesiltauml tunnetaan 12 laiturikohdetta muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml Esimer-kiksi MaskunKoivuniemessauml178 on sijainnut Iiroisten tiiliruukin lastauspaikka ja paikalta tunnetaan myoumls kaksi rajamerkkeinauml pidettyauml rautatappia ja kaiverruksia Kustavin Iso-karin saaren ympaumlristoumlssauml on luotsiaseman ympaumlristoumlssauml lukuisia laiturinpohjia179 joita ei ole tutkittu laumlhemmin Paraisten Biskopsoumlstauml voidaan myoumls mainita hajonnut kivillauml taumlytetty hirsiarkku jota on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty laiturin pohjana Alueella on sijainnut venevaja jo 1700-luvulla
Satakunnasta tunnetaan vain yksi laiturirakenne180 kolme hirsistauml arkkua jonossa Porin Maumlntykallon edustalla Vain yksi arkuista on saumlilynyt ehjaumlnauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
174 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 132019175 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025826176 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020896177 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025824178 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008942179 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri muun muassa wwwkyppifitoaspxid=1121000028154 wwwkyppifitoas-pxid=1121000028153 wwwkyppifitoaspxid=1121000028152180 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122528
113
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan 17 kohdetta Esimerkiksi Hailuodon Ojankylaumlnlahdessa si-jaitsee vuonna 1880 rakennettu laituri181 puoliksi maalla puoliksi veden alla Laivaliikenne Ouluun on alkanut paikalta vuosisadan vaihteessa Kokkolan Gamla varvet182 on esimerkki muinaisjaumlaumlnnoumlksestauml joka koostuu useasta merellisen kulttuuriperinnoumln tyypistauml Paikalla on muun muassa laivan kiinnitysrengas kaksi laiturin perustaa laivanrakennuspaikka sekauml veneenvetopaikka Paikalla rakennettiin laivoja 1700-luvulta laumlhtien
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
32 Puolustus ja sodankaumlynti
Puolustuksella tarkoitetaan maan alueen paikan tai muun sellaisen puolustamista var-ten rakennettuja linnoituslaitteita Sodankaumlynti puolestaan merkitsee erilaisia sotatoimia kuten taisteluita183
181 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020669182 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000010114183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019
Puolustuksen ja sodankaumlynnin kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetbull meritaistelupaikatbull muinaislinnat ja linnavuoretbull keskiaikaiset linnatbull linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltbull kiviuunitbull rajamerkit
114
Vaumlylaumlesteet ovat vesivaumlylille upotettuja esiteitauml joiden tarkoituksena oli estaumlauml vihollisen liikkuminen ja paumlaumlsy taumlrkeisiin kohteisiin Esteiksi voitiin rakentaa kivillauml taumlytettyjauml hirsi-arkkuja tai upottaa vanhoja aluksia Vaumlylaumlesteitauml rakennettiin muun muassa Helsingin ja Saimaan vesillauml kapeisiin salmiin estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua185 Vaumlylaumlesteitauml on kuitenkin ollut jokaisen meren aumlaumlrellauml sijaitsevan hallinnollisen keskusalueen edustalla
Katso myoumls alaluku ldquoLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkutrdquo ylempaumlnauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Suomenlahti
Kymenlaakson tunnetut vedenalaiset puolustusvarustukset liittyvaumlt Ruotsinsalmen linnoitustoumlihin Kukourin purjehduseste on noin 15 x 8 metrin kokoinen melko ehjauml hirsiarkkurakennelma joka on taumlytetty kivillauml Kukourin saarella sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoituksen uloin varustus Fort Slava joka rakennettiin 1791ndash1794 Varustus sulki Ruotsinsalmen sisaumlaumlntulo-vaumlylaumln ja merialue sen itaumlpuolella oli tarkoitettu avomerilaivaston ankkuripaikaksi Vaumlylauml oli mahdollista sulkea vedenpinnalla kelluvin puomein Purjehdusesteen molemmissa paumlissauml oli oli pohjaan upotettuja kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja joihin puomien ketju kiinnitettiin Myoumls Kukourin itaumlpuolella kerrotaan olevan kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja186 Hajonneempi yksittaumlinen kivillauml taumlytetty hirsiarkku sijaitsee Kuutsalon Mullinlahden sataman kohdalla laivavaumlylaumlllauml Se on ilmeisesti myoumls toiminut vaumlylaumlestepuomien kiinnityskohtana187
Helsingissauml vaikeuttamaan vihollisen paumlaumlsyauml kaupungin edustalle Kruunuvuorenselaumllle on upotettu laivoja Suomenlinnaan liittyvaumlt 1700ndash1800-luvun hirsiarkku-vaumlylaumlesteet sijaitsevat Kuninkaansaaren luona Haminasalmessa188 Vallisaaren Kuggsundetissa sekauml Saumlrkaumln-salmessa189 Naumliden lisaumlksi Espoosta tunnetaan Karhusalmen (Hanasundin) 1800-luvun vaumlylaumleste190
184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019185 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 2722019186 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121528187 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022852188 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122172
Vedenalaiset puolustus-estevarustukset
Vedenalainen estevarustus saari- tai niemilinnan ympaumlrille veteen rakennettu vino- tai pystypaaluista kivistauml tai kivillauml taumlytetyistauml hirsiarkuista koostuva este184
115
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetaan vain Kustavin Katanpaumlaumln linnake191 jonka monipuolista koko-naisuutta kaumlsiteltiin ylempaumlnauml Kustavista tunnetaan myoumls puurakenne192 Kustavin Friisilaumln kylaumln venevalkaman edustalta paikalta jonka laumlhellauml kaumlytiin myoumls niin sanottu Isoluodon meritaistelu
Selkaumlmeren etelaumlosasta ei ole tunnettuja vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset
Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta ei tunneta vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Meritaistelupaikat
Merialueiden taistelupaikat olivat yleensauml taktisesti valittuja Ne olivat usein joko avoimia merialueita tai kapeikkoja kuten salmia ja niiden laumlhivesiauml Meritaisteluissa hyoumldynnettiin myoumls maa-alueita ja niiden varustuksia sekauml puolustuslaitteita Salmiin on voitu lisaumlksi upottaa puurakenteisia purjehdusesteitauml ja aluksia tai kiinnittaumlauml kulkua estaumlviauml kettinkejaumlMeritaistelupaikan valintaan vaikuttivat myoumls kaumlytoumlssauml olleet alus- ja asetyypit sekauml meritaistelutaktiikat ja saumlaumlolosuhteet194
189 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121306 ja wwwkyppifitoaspxid=1121307 190 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121177 RKY vdd httpwwwrkyfireadaspr_koh-de_detaspxKOHDE_ID=1570 632019191 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418192 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122624193 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019194 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Meritaistelupaikka vesialue jolla taisteluun liittyvaumlt sotatoimet ovat tapahtuneet193
116
Meritaistelun jaumlljet katoavat nopeasti meren pinnalta Kaikki jaumlaumlnnoumlkset eivaumlt ole vaumllttauml-maumlttauml uponneet juuri taistelupaikan kohdalle meren pohjaan vaan osa niistauml on voinut ajautua kauemmas Meritaisteluista kertovat pohjassa ja rantavesissauml saumlilyneet alusten ja veneiden hylyt ja niiden osat ja varusteet takilan osat ankkurit tykit tykinkuulat sekauml erilaiset sotilaskaumlytoumlssauml olleet muut esineet Usein taistelupaikoilta loumlytyy myoumls henkilouml-kohtaisia esineitauml sekauml taistelussa menehtyneiden jaumlaumlnnoumlksiauml Taistelupaikat voivat olla edelleen hautapaikkoja Meritaisteluissa ei aina menetetty aluksia eikauml raskasta aseistusta Kaikkia tunnettuja meritaisteluja ei ole onnistuttu paikantamaan historiallisten laumlhteiden pohjalta tai maastosta etsinnoumlistauml huolimatta
Kotkan edustalla kaumlyty Ruotsinsalmen toinen meritaistelu (9ndash1071790) oli Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Hangon vesillauml kaumlydyn Riilahden taistelun (2771714) sijaintipaikkaa ei ole varmuudella pystytty maumlaumlrittaumlmaumlaumln historiallisista laumlhteistauml ja maastosta195
195 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Kuva Ruotsinsalmen meritaistelualue Katariinan puistosta kuvattuna Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13013
117
Kartta Kotkan Ruotsisalmen meritaistelualue jonka koko on 26 kmsup2
118
Alla olevissa listauksissa196 on otettu mukaan myoumls ne taistelut jatai muut sotatoimet mitkauml ovat tapahtuneet nykyisten rajojen ulkopuolella tai Ahvenanmaalla rajat ylittaumlvaumln kokonaiskuvan hahmottamiseksi Meritaistelupaikoista ei ole saatavilla digitaalista paik-katietoa joten niistauml ei ole saatavilla visualisointikarttaa Tunnetut meritaistelupaikat on kuitenkin luetteloitu alla
bull Suursaaren taistelu 1771788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtausyritys 2ndash481788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Ruotsinsalmen 1 meritaistelu 24ndash2551789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakat Porkkalan luona 26ndash2981789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Taistelu Baroumlnsalmessa 1891789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakoita Inkoon alueella ja Baroumln salmessa syyskuu-lokakuu 1789 (Kustaa
III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Tallinnan meritaistelu 1351790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtaus 1551790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Viipurinlahden taistelu (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Ruotsinsalmen 2 meritaistelu 971790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Avomerilaivastojen yhteenotto Hangon edustalla Englannin laivasto mu-
kana 25ndash2681808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Kahakka Tammisaaren luona 1951854 (Krimin Sota)bull Svartholman ja Ruotsinsalmen merilinnoitusten pommitukset 1855 (Krimin
Sota 1854ndash1856)bull Viaporin (Suomenlinnan) pommitus 9-1181855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edu-
stalle 1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten sukellusveneiden toiminta Suomenlahden suulla sukellusvene
SMU26 torpedoi venaumllaumlisen risteilijauml Palladan (I maailmansota)bull Russaroumln taistelu 1121939 Russaroumln patteri tulitaistelu neuvostoliittolaisen
risteilijauml Kirovin ja kahden Gnevnyi-luokan haumlvittaumljaumln Smetlivyi ja Stremi-telrsquonyi kanssa(Talvisota)
bull Saaristotaistelut Hankoniemen ympaumlrillauml (Jatkosota)bull Saksan laivaston miinalaskuoperaatiot Suomenlahdella (Jatkosota)bull Suomen ja saksan laivastojen miinasulut Suomenlahdella Jumindan mii-
nasulku (Jatkosota)bull Tallinnan evakuointi ja Jumindan miinakatastrofi maailman suurimpia
meritaisteluita yli 60 alusta upposi n 12 000 neuvostoliittolaista hukkui (Jatkosota)
bull Somerin taistelu 8-91942 (Jatkosota)
Meritaistelupaikat ja muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat Suomenlahti
Suunnittelualueen meritaisteluja ja tai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
119
bull Saksan laivasto laskee sukellusveneverkon yli Suomenlahden Porkkalan ja Naissaarenvaumllille
bull Tykkivene Turunmaa saa pommiosumia ilmahyoumlkkaumlyksessauml ajetaan mata-likolle Haapasaaren luona ja korjataan 251943 (Jatkosota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinotteita vaumlylille jaumlaumlnmurtaja Sisu vaurioituu magneettimiinan raumljaumlhdyksessauml Melkin luona (Jatkosota)
bull Miinalaiva Riilahti uppoaa Neuvostoliiton torpedoveneiden hyoumlkkaumlyksessauml 2381943 (Jatkosota)
bull Vartiolaiva Uisko uppoaa torpedolentokoneen hyoumlkkaumlyksessauml Suomenlah-della 1691943 (Jatkosota)
bull Viipurinlahden taistelut kesaumlkuu-heinaumlkuu 1944 (Jatkosota)bull Saksalainen ilmatorjuntaristeilijauml Niobe uppoaa Neuvostoliiton ilma-bull hyoumlkkaumlyksessauml Kotkan satamaan 1671944 (Jatkosota)bull Suursaaren taistelu 1591944 (Lapinsota)bull Suomalaisten miinasulkuja Suomenlahden suulle saksalaisia sukellusveneitauml
tuhoutuu miinoitteisiin (Lapinsota)bull Saksalainen sukellusvene upottaa miinalaiva Louhen Hangon ulkopuolella
1211945 (Lapinsota)
196 Listan ovat koostaneet Forum Marinumissa Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tapani Vaumlrjouml
120
bull Taistelu Turun edustalla 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Riilahden taistelu 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Laivastojen oleskelu Hankoniemen alueella 1713 ja 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Korpostroumlmin meritaistelu 2051743 (Hattujen sota 1741ndash1743)bull Kansannousu Ahvenanmaalla toukokuu 1808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Uudenkaupungin kahakka 361808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Ala-Lemun maihinnousu 19-2061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Maihinnousut Vaasan laumlhellauml 2561808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Krampin taistelu 3061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Pukinsalmen taistelu 471808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Taistelut Kemioumlnsaaren ympaumlrillauml Tallholmen 217 Sandouml 28 Vestankaumlrrin mai-
hinnousu 28 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Loumlvoumln kahakka 17ndash1881808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Isoluodon Groumlnvikin taistelu Kustavissa 3081808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Varanpaumlaumln maihinnousu 17ndash1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Palvan taistelu 1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Helsinginrannan maihinnousu (Lokalahti) 16ndash2891808 (Suomen sota 1808ndash 1809)bull Bomarsundin pommitus ja valtaus 8ndash1681854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Englantilaisten tiedusteluisku Turkuun 2281854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edustalle
1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten miinoitussyoumlksyt selkaumlmerelle 1914ndash1915 kauppalaivoja tuhoutui
miinoihin Porin ja Rauman edustalla (I maailmansota)bull Utoumln taistelu 1915 saksalaiset risteilijaumlt vastaan Utoumln linnake ja Venaumllaumliset risteil-
ijaumlt (I maailmansota)bull Saksalaisten miinasukellusveneen UB4n retket Turun saaristoon miinalaiva Lado-
ga upposi Oumlroumln luona matkustajahoumlyrylaiva Skiftet upposi Ahvenanmaalla (I maailmansota)
bull Satamakaupunkien kuten Turun Rauman ja Porin ilmapommitukset joulukuu-hel-mikuu (Talvisota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinoitteita Turun Rauman ja Porin vaumlylille (Talvisota)bull Ilmahyoumlkkaumlykset panssarilaiva Ilmarista ja Vaumlinaumlmoumlistauml vastaan Ahvenanmaallaja
Turun sataman edustalla (Talvisota)bull Neuvostoliittolainen sukellusvene S2 tuhoutui miinaan ajossa Maumlrketin majakan
laumlhellauml (Talvisota)bull Turun sataman pommitus (Jatkosota)bull Bengtskaumlrin taistelu 2671941 (Jatkosota)bull Neuvostoliiton sukellusveneoperaatiot 1942 saattueliikenne Ahvenanmerellauml
muutamia kauppalaivoja uppoaa (Jatkosota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
121
Muinaislinnat
Muinaislinnojen paikoiksi valittiin yleensauml jyrkkaumlrinteisiauml tai muuten vaikeasti saavutettavia maumlkiauml jotka ovat maisemallisesti huomattavia Samalla niiltauml on voitu visuaalisesti hallita laajoja alueita Monista korkeille ja jyrkkaumlrinteisille paikoille tehdyistauml muinaislinnoista on kaumlytetty myoumls nimeauml linnavuori Muinaislinnaan kuuluu maasta tai kivistauml rakennettu valli estaumlmaumlaumln laelle paumlaumlsy Vallien rakentamisessa on voitu kaumlyttaumlauml kylmaumlmuurausta tai puisia rakenteita Muinaislinnoista on tavattu vallien sisaumlpuolelta kaivantoja ja kivirakennelmia
197 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna
bull Venaumllaumlisten Kaleerien retki Pohjanlahdelle ja haaksirikot Pohjanlahden rannikolla (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)
bull Kauppalaivojen polttamisia Pohjanlahden kaupungeissa (Krimin Sota 1854ndash1856)
bull Kokkolan Halkokarin kahakka 761854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Tornion maihinnousu 1101944 (Lapin sota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
Muinaislinna rautakaudella tai varhaishistoriallisella ajalla harjulle kallio-maumlelle tai ympaumlristoumloumlnsauml naumlhden korkealle saarelle rakennettu varustus197
122
On arvioitu ettauml Suomen alueella olisi ainakin 72 varmaa rautakautiseksi tai varhaishisto-rialliseksi ajoitettavaa muinaislinnaa Laumlhes kaikki muinaislinnat sijaitsevat rautakautisen asutuksen tuntumassa mutta niitauml tunnetaan myoumls kilometrien paumlaumlssauml asutuskeskuksista Taumlllaisia paikkoja on pidetty kaukolinnoina
Muinaislinnoja on pidetty paikallisten suhteellisten hajanaisten ja jaumlrjestaumlytymaumlttoumlmien yhteisoumljen rakentamina ja yllaumlpitaumlminauml Linnat rakennettiin puolustukselliseen ryoumlstoumlretkien torjuntaan ja monet niistauml ovat olleet kaumlytoumlssauml ainakin ristiretkiajalla osa jopa 1400-lu-vulle saakka Historiallisten laumlhteiden perusteella saaristossa ja rannikolla on kaumlytetty merkinantotulia joilla on voitu varoittaa laumlhestyvistauml vihollisista On siis mahdollista ettauml muinaislinnoissa on ollut kaumlytoumlssauml tulitiedotusjaumlrjestelmauml
Muinaislinnoja on erityisesti Ahvenanmaalla Varsinais-Suomessa Haumlmeessauml ja Uudella-maalla mutta muutamia tiedetaumlaumln myoumls Satakunnasta Savosta ja Pohjois- Karjalasta Tunnettuja muinaislinnoja joilla on ollut merellinen yhteys ovat Liedon Vanhalinna198 ja Rikalan linnavuori199
Muinaislinnat Suomenlahti
Suomenlahden rannikon tunnettuja muinaislinnoja ovat Porvoon Iso Linnamaumlki200 Sipoon Sibbesborg201 sekauml Helsingin Vartiokylaumln linnavuori202 Tammisaaren kaupunkiin liittyen alettiin rakennetun kaupunkialueen pohjoispuolen maumlelle rakentaa linnaa 1500-luvun puolivaumllissauml mutta rakentamistyouml jaumli kesken Peruskivet ovat kuitenkin edelleen naumlkyvissauml Kivijalan sisaumlpuolella on nykyaumlaumln hiekkakenttauml ja lasten leikkipaikka203
Muinaislinnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueelta tunnetaan rannikoilta useita muinaislinnoja Paraisilla Inioumln pohjois-puolella Borgholmen204 joka on huonosti tunnettu mutta mielenkiintoinen kohde Kemioumln-saaren Houmlgholmen205 sitauml vastoin on hyvin tunnettu kohde jota ympaumlroumlivaumlt vedenalaiset laiturirakenteet tai puolustusvarustukset Kaarinan Kuusiston Piispanlinna206 ja Eurajoen Liinmaan linna207 liittyvaumlt Ruotsin keskushallinnon jaumlrjestaumlmiseen keskiajalla
198 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112423010001 2722019199 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11273010021 2722019200 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006162201 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020202 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11291010026203 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000007478204 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112150500001205 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11240010030206 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112202010036207 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11251010006
123
Muinaislinnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen rannikolla sijaitsevat Vaasan Korsholma208 jonka historia ulottuu 1300-lu-vun lopulta 1800-luvulle saakka sekauml Oulun linnansaari209 josta on nykyisin jaumlljellauml valleja ja kivikellari Juhana III rakennutti alkuperaumlisen linnakkeen vuonna 1590 mutta jaumlaumlnteet ovat Kaarle IXn vuonna 1605 perustamasta linnasta
Keskiaikaiset linna
208 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112499500009209 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006101210 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Vaasan Korsholman linnan paikalle vuonna 1894 pystytetty muistomerkki Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG7563
Keskiaikainen linna keskiajalla rakennettu ajanjakson linnoitusop-peja ja aatemaailmaa noudattanut harmaakivi- tiili- tai puulinna210
124
Keskiajalla linnat rakennettiin yleensauml veden suojaan niemille tai saarille Esihistoriallisista muinaislinnoista poiketen linnoja ei enaumlauml aina sijoitettu ympaumlristoumln korkeimmille kallioille tai maumlille Linnat eristettiin ympaumlristoumlstaumlaumln vallihaudoilla ja vedenalaisilla paalu- tai kivieste-varustuksilla Turun Viipurin ja Porvoon linnat olivat kaupunkien yhteydessauml Myoumls muiden linnojen ulkopuolella on luultavasti ollut kauppiaiden ja kaumlsityoumllaumlisten asuttamia alueita eli linnanmalmeja Keskiaikaisia linnoja Suomessa ovat myoumls Haumlmeenlinna Kastelholma Kuusisto Raasepori Kajaanin linna ja Karjaan Junkarsborg Nykyisen kaumlsityksen valossa Uskelan Hakastaro Maarian Koroisten piispanlinna Liedon Vanhanlinnan Maumlkilinna Ja-nakkalan Hakoisten Linnavuori Helsingin Vartiokylaumln Linnavuori ja ehkaumlpauml myoumls Porvoon Linnamaumlen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200- luvuille 1300-luvun jaumllkipuoliskolta tunne-taan useita pikkulinnoja jotka ovat saattaneet toimia joko toisten linnojen sivulinnoina tai omien historiallisissa laumlhteissauml tuntemattomien hallintoalueidensa keskuksina Naumlitauml ovat Sipoon Sibbesborg sekauml Porvoon Husholmen Vuonna 1475 perustettu Olavinlinna edustaa Suomen keskiaikaisten linnojen viimeistauml rakennusvaihetta211
211 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Kuusiston linnanrauniot Lentokuva Vallas Oy Museovirasto kuva RHO1243852
125
Saarilla ja niemillauml sijaitsevien keskiaikaisten linnojen laumlhivesiin rakennettiin usein kulkues-teiksi puomeja ketjuja pysty- ja vinopuupaalutuksia sekauml kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja Osa naumlistauml rakenteista on maankohoamisen vuoksi nykyaumlaumln kuivalla maalla tai maan alla212
Vanhin Suomesta loumlydetty paaluvarustus on Porvoon Husholmenin linnasta 1300-luvun lopusta Paaluvarustuksia tunnetaan myoumls Kastelholmasta (1400-luvun loppu) Raase-porista (1400-luvun alkupuoli) Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista Lisaumlksi 1300-luvun jaumllkipuoliskon Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessauml ollut kivivalli joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana Kivillauml taumly-tettyjauml hirsiarkkuja tunnetaan Hiittisten Houmlgholmenilta ja Porvoon Husholmenilta Houmlghol-menin rakenteet on tulkittu satamaksi mutta kyseessauml saattavat olla myoumls estepuomien perustukset213
Oulun linna rakennettiin Oulujoen suiston saarelle 1590-luvulla ndash kaupunki perustettiin ldquomantereelle vastapaumlaumltauml linnaardquo vanhalle kauppapaikalle kuningas Kaarle IXn kaumlskystauml vuonna 1605 Linna tuhoutui jo 1700-luvulla214
212 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019213 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019214 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2081215 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020 732019
Kuva Sipoon Sibberborgin muinaislinna talviasussa Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2005 Mu-seovirasto kuva AKDG437 215
126
Keskiaikaiset linnat Suomenlahti
Uudenmaan ja Suomenlahden keskeinen hallintokeskus keskiajalla oli Raaseporin linna joka sijaitsee nykyisen Snappertunan kylaumln etelaumlpuolella Linna oli aikoinaan meren ym-paumlroumlimauml nykyaumlaumln se sijaitsee pitkaumlllauml Raaseporinjoen ylaumljuoksulla Raaseporin linnassa asui myoumls 1400-luvulla Ruotsin kuningas Karl Knutsson Bonde
Keskiaikaiset linnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen ja Saaristomeren ja samalla koko keskiaikaisen Suomen taumlrkein hal-lintokeskus oli Turun linna 1500-luvulla linnaa hallinnoi Suomen herttua Juhana josta tuli myoumlhemmin koko Ruotsin valtakunnan kuningas Selkaumlmeren etelaumlosassa ei ole ollut kivilinnoja Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Keskiaikaiset linnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella ei ole sijainnut keskiaikaisia kivilinnoja Oulun linna perustettiin kes-kiajan jaumllkeen 1500-luvun lopussa Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt
Ruotsin saavuttaessa suurvalta-aseman puolustuksen painopiste siirtyi yhauml selvemmin vesistoumljen varsille ja huomiota kiinnitettiin myoumls itaumlaumln Suomenlahti oli merkittaumlvauml vaumlylauml idaumln ja laumlnnen vaumllissauml Ruotsi-Suomen ja Venaumljaumln suurvaltakamppailun aikana 1700-luvulla rannikkoa linnoitettiin systemaattisesti Linnoituksia rakennettiin puolustuksellisesti otollisille paikoille purjehdusvaumlylien varsille ja saaristoon jolloin linnoitteet toimivat niin liikenteen kuin sotilaallisen toiminnan solmukohtina Saaristolinnoitukset suojasivat myoumls satamia ja maalla olevia sotavarustuksia ja -joukkoja 1700-luvun linnoitukset rakennettiin bastio-nilinnoituksiksi eli porrastetuiksi linnoituksiksi matalampi ulkomuuri suojasi sisaumlpuolella olevia rakenteita joista pystyttiin ampumaan vihollista ulkomuurin yli Linnoituksiin kuului myoumls erillisiauml pienempiauml linnoitusosia linnakkeita kiinteitauml pattereita ja ammuskellareita Salmien vaumllille tehtiin upotusesteitauml ja muita rakenteita217
216 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas linnake httpakpnbafiwikilinnake-1500-ja-1600-luku 2722019217 Suhonen 2011 s 24ndash29
Linnoitus puolustusta varten erityisin linnoituslaittein ja -rakentein varustettu maa-alue216
127
Kaikki 1700-luvun linnoitukset sijaitsevat Suomenlahdella Ruotsalaiset rakensivat Hangon edustan linnoitukset Helsingin edustalle Suomenlinnan ja Loviisan edustalle Svartholman linnoituksen Venaumljauml puolestaan rakennutti paumlaumlkaupunkinsa Pietarin suojaksi Kotkaan Ruotsinsalmen merilinnoituksen Se oli osa laajempaa itaumlrajan suojaksi rakennettua lin-noitusketjua joka jatkui Savonlinnaan saakka218
Vallan vaihduttua Venaumljaumllle aika ajoi ohi 1700-luvun linnoituksista ne olivat rapistuneita ja kalliita yllaumlpitaumlauml Vanhoja linnoituksia pyrittiin vielauml parantelemaan 1800-luvun alussa mutta monet kokivat kohtalonsa viimeistaumlaumln Krimin sodan aikaan ja jaumlivaumlt pois kaumlytoumlstauml tai raumljaumlytettiin219
Venaumljaumln paumlaumlkaupungin suojattomuuteen heraumlttiin uudelleen vasta 1910-luvulla jolloin aloitettiin Pietari Suuren Merilinnoituksen rakentaminen Sillauml haluttiin estaumlauml Saksan mah-dollinen hyoumlkkaumlys Pietariin Paumlaumlpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen vaumlliin Suomen puolella linnoitettiin muun muassa Helsingin edustan saaret Itauml-Villinki Santahamina Isosaari Kuivasaari Harmaja Kata-jaluoto Rysaumlkari ja Espoon Miessaari Kokonaisuuteen sisaumlltyy myoumls vanhempien linnoi-tuslaitteiden uudistamista Suomenlinnassa Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa Lisaumlksi rakennettiin linnakkeet Utouml Oumlrouml ja Russarouml sekauml linnoitettiin Ahvenanmaata Katanpaumlaumln linnake Kustavin ulkosaaristossa on Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin osa220 Linnakkeisiin rakennettiin tykkiasemia juoksuhautoja ja ilmatorjuntatykkejauml sekauml miehis-touml- ja talousrakennuksia teitauml ja muuta tarvittavaa infrastruktuuria ja ne ovat nykyisin monipuolisia kulttuuriympaumlristoumljauml221
218 Suhonen 2011 s 32 37219 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 532019220 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418 532019221 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020381 532019
Kuva Loviisan Svartholman linnoitus Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
128
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Suomenlahti
Puolustukseen ja sodankaumlyntiin liittyvistauml merellisistauml kulttuuriympaumlristoumlistauml 1700-luvun linnoitukset kuten Suomenlinna ja 1900-luvun alkupuolen Pietari Suuren merilinnoitusketjun ympaumlristoumlt ovat Suomenlahden alueella Porkkalassa sekauml Hangossa ja Russaroumlssauml222 Hangosta tunnetaan jo 1600-luvulta Tulliniemen varustus ja 1700-luvulla linnoitettiin saa-ria Itaumlsataman laumlhistoumlllauml sekauml Kuningattarenvuori Naumlmauml varustukset raumljaumlytettiin Krimin sodan aikana223
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualue on ollut aina taumlrkeauml valtakunnan puolustuksen kannalta jo Ruotsin vallan ajoilta laumlhtien
Saaristomerellauml sijaitsee Pietari Suuren merilinnoitukseksi kutsutun linnoitteiden ketjun ulommaisena osana Utoumln linnake joka kuuluu Ahvenanmaan ja Turun saaristoasemaan ja joka rakennettiin suojaamaan Pietariin johtavaa meritietauml Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle johtavien merireittien varrella Utoumln saaren linnoittaminen ja varuskuntarakentaminen tapahtui 1914ndash1916 jolloin sinne rakennettiin linnake tie ja sata metriauml pitkauml laituri satamaan Venaumljaumln laivastonaluksilleUtoumlssauml on kasarmirakennuksia myoumls itsenaumlisyyden ajalta muun muassa 1970-luvun lin-nakkeen rakennukset keskittyvaumlt saaren pohjoisniemeen Enskaumlriin Suuri osa saarta on suljettua sotilasaluetta224
222 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1196223 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018224 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=621 632019
Kuva Ilmakuva Gustavsvaumlrnin linnoitussaaresta Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254161
129
Samaan linnoitusketjuun kuuluu Turunmaan saaristossa myoumls Oumlroumln linnake sekauml Katanpaumlauml Kustavissa Katanpaumlauml on Krimin sodan ajoista laumlhtien ollut taumlrkeauml osa Venaumljaumln viestilii-kennettauml Suomenlahdella Suurin osa sen sotilasrakennuksista on saumlilynyt laumlhes alkuperaumli-sessauml asussaan ja ne muodostavat Lypyrtin saaren Katanpaumlaumln niemekkeelle yhtenaumlisen puurakennusten miljoumloumln Linnakkeen kaksi betonoitua tykkipatteria bunkkereineen sekauml niille johtavat tykkitiet ovat ovat muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Linnoitusketjun rakentaminen paumlaumlttyi Venaumljaumln vallankumoukseen225
Oumlroumlssauml oli 1800-luvun alussa Ruotsin laivaston tukikohta ja sinne on haudattu mm Louml-voumln kahakassa kuolleita sotilaita mutta aktiivisinta sotilaallisen laumlsnaumlolon aikaa oli 1915 aloitettu merilinnoituksen rakentaminen Itsenaumlisyyden aikana linnoitusta on kaumlytetty mm koulutukseen mutta 1941 Oumlrouml osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskaumlrin taistelussa Puolustusvoimien rakennuksia on tehty saarelle vielauml 1990-luvul-la ja linnakkeen alkuperaumlinen 1920-luvulla modernisoitu niin sanottu Obuhov-patteri on museoitu 1980-luvulla226
Selkaumlmerellauml puolustuslinnoitteiden rakentaminen on myoumls keskittynyt pitkaumllti 1800-lu-vun poliittisten konfliktien sekauml maailmansotien aiheuttamaan varusteluun Krimin sodan aikana Porin edustalla sijaitsevaa Reposaarta kaumlytettiin taumlhystyspaikkana 1900-luvun alkupuolella venaumllaumliset rakennuttivat Riitakalliolle tykkipatterin osana niin sanottuna Pie-tari Suuren merilinnoituksena tunnettua linnoitusten ketjua Suomenlahdella Reposaaren suojeluskunnan rannikkopatteri rakennettiin vuonna 1935 laumlhelle Reposaaren etelaumlkaumlrkeauml ja seuraavana vuonna paikalle nousi taumlhystystorni Patteria laajennettiin linnakkeeksi vuonna 1939 Nykyisin alue on museona227
225 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2121226 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5206227 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497
130
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen merialue on ollut tiiviisti yhteydessauml Ruotsiin ja hyvin suojattu esimerkiksi laivastoilta matalan ja karikkoisen luonteensa takia Peraumlmerellauml ensimmaumliset kohtuulli-sen luotettavat merikartat saatiin vasta aivan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ja alueelta puuttuivat pitkaumlaumln myoumls merenkulun turvalaitteet Naumlin ollen navigointi on vaatinut paikallisia luotseja
Historiallisista laumlhteistauml pystytaumlaumln jaumlljittaumlmaumlaumln Pohjanlahdella sotatoimia 1700-luvulta laumlhtien Suomen sodan aikaan vuonna 1808 oli Suomen armeijan taktiikkana peraumlaumlntyauml Pohjanmaalle odottamaan vahvistuksia jotka tulisivat Ruotsista meriteitse Venaumllaumlisten kanssa kaumlytiin taisteluja Ahvenanmaalla Uumajassa ja Tornion seudulla mutta venaumllaumliset palasivat kuitenkin aina Suomen puolelle Roumlyttaumln edustalta Tornion Puotikarista nostettiin vuonna 1970 neljauml tykkiauml joista kaksi on valettu 1769 ja kaksi 1770 Tykit ovat nykyisin Tornionlaakson maakuntamuseossa228 Tykkien joutuminen loumlytoumlpaikalleen liittyy Suomen sodan tapahtumiin
Krimin sodan aikaan englantilaisten laivasto purjehti yloumls Pohjanlahtea jolloin raportoitiin useista tuhotoumlistauml paikallisissa kaupungeissa Esimerkiksi Vaasan vanhassa satamassa Palosaaressa Raahen satamassa ja Oulussa poltettiin ja kaapattiin laivoja sekauml tuhottiin rakennuksia Kokkolassa 1854 niin sanotun Halkokarin kahakan jaumllkeen paikalliset paumlaumlt-tivaumlt varautua vastaaviin hyoumlkkaumlyksiin tekemaumlllauml strategisille paikoille puolustusvallit229
228 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018 Kohteen id nro muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on 1000027326229 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 1292018
Kuva Oumlroumln linnoitteita Kuva Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
131
Kartta RKY-inventoinnin linnoituskohteet
132
Kiviuunit eli ryssaumlnuunit
Kiviuuneja on maastossa yksittaumlin ja ryhmissauml Uunit ovat yleensauml maakivistauml useimmiten laakakivistauml ilman laastia ja savea ladottuja suuria katettuja tulisijoja Kiviuunien katot saattavat olla joko holvattuja tai vaakasuorista kivistauml ladottuja Kiviuunien koot ja ra-kennustavat vaihtelevat kohdekohtaisesti Yleensauml suorakulmaisen kiviuunin koko on noin 1 x 2 metriauml ja korkeus 1ndash15 metriauml Kiviuuneihin on aina kaumlytetty sellaista kivimateriaalia mitauml paikalle on ollut helpoiten saatavissa231
Kiviuuneja eli ryssaumlnuuneja on rakennettu rannikolla Ruotsin ja Venaumljaumln armeijoiden ja laivastojen 1700- ja 1800-luvuilla kaumlyttaumlmiin satamapaikkoihin ja sotilasleireihin Kiviuunit sijaitsevat usein ryhminauml sekauml maa- ja vesikulkureittien yhteydessauml ettauml luonnonsatamien laumlheisyydessauml Kiviuuneja on kaumlytetty ilmeisesti sekauml ruoan valmistukseen ettauml kuivaukseen Kiviuuneja loumlytyy koko Suomen alueelta myoumls sisaumlmaasta232
230 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 532019231 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019 232 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019
Kiviuuni leipien paistamiseen ja kalojen kuivatukseen kaumlytetty yksinkertainen kylmaumlmuurattu kiviuuni230
Kuva Ryssaumlnuuni Stensundsklobbenilla Tvaumlrminnen etelaumlpuolella Hangossa Kuva Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
133
Kiviuunit Suomenlahti
Uudeltamaalta tunnetaan 28 kiviuunirakennetta ja Kymenlaaksosta 12 kiviuunia Eniten kohteita on Loviisasta Porvoosta ja Pyhtaumlaumlltauml Kohteet naumlyttaumlvaumlt painottuvan hieman enemmaumln itaumliselle Suomenlahdelle
Kiviuunit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 72 kiviuunia paumlaumlosin Naantalista Kemioumlnsaaresta ja Paraisista Sen sijaan Satakunnasta tunnetaan vain yksi kohde Ulvilasta Kiviuunit ovatkin selkaumlsti nimenomaan Saaristomeren ilmiouml vaikka niitauml loumlytyy usein myoumls Suomenlahdelta
Kiviuunit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaalta tunnetaan 17 kiviuunia mutta ylempaumlauml Pohjanlahden rannoilta ei ainoa-takaan kiviuunia ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Kiviuunien sijainti kuvastaa venauml-laumlisten liikkumista erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla
Rajamerkki
Rajaa ilmaisevina paikkoina on kaumlytetty luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistouml-jauml siltoja laumlhteitauml myllyjauml maumlkiauml saaria suuria kiviauml kiviroumlykkioumlitauml sekauml isoja puita ja kantoja Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki esimerkiksi risti vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkaus Nuorempi rajamerkkityyppi on nelioumlmaumlinen kiviladelma jonka keskellauml on rajan suuntaa osoittava rdquoviisarikivirdquo johon voi olla hakattuna jaumlrjestysnumeroRajamerkeillauml maastossa ilmaistiin valtakunnan maakuntien pitaumljien ja kylien rajat Ra-jamerkit tehtiin kohtiin joissa raja kaumlaumlntyi tai jossa useampi rajalinja kohtasi Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllistauml rajaa osoittavia rajamerkkejauml tehtiin Paumlhkinaumlsaaren (1323) Taumlyssinaumln (1595) Stolbovan (1617) Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhan jaumllkeen Ruotsin symboli oli kruunu (tai kolme kruunua) ja Venaumljaumln risti joskus myoumls kyrilliset kirjaimet ΓΡΑ (GRA = granitsa raja) Rajamerkkejauml loumlytyy koko Suomen alueelta 234
233 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019234 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Rajamerkki hallinnollisen maa-alueen rajaa osoittava merkki 233
134
Esimerkiksi rajankaumlynteihin liittyviauml rajakiviauml ja rajapaasia loumlytyy Tornion edustan saaris-tosta mm Iso-Huiturin Piispankivi joka saattaa olla peraumlisin jo 1300-luvulta ja joka liittyy Tornion ja Kemin pitaumljien vaumlliseen rajanpitoon235
Rajamerkkien asettamiseen on liittynyt erilaisia loitsuja ja ruokauhreja ja rajakivillauml us-kottiin olevan maanhaltijan antamia maagisia voimia236
Rajamerkit Suomenlahti
Kymenlaakson alueelta tunnetaan 40 rajamerkkiauml Naumlistauml merellisiauml on vain murto- osa jakautuvat karkeasti kahteen ryhmittymaumlaumln Yksi rypaumls on Haminan seudulla ja toinen selkeauml Virolahden kirkonkylaumln ympaumlristoumlssauml Uudenmaan rannikolle rajamerkit jakautuvat tasaisemmin niitauml on yhteensauml 97 kappaletta Jaumllleen suurin osa sijaitsee sisaumlmaassa mutta merelliset kohteet sijaitsevat Tammisaaren laumlheisyydessauml ja toisaalta Sipoon ja Porvoon rannikolla
235 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018236 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Kuva Pyhaumljoen Hanhikiven historiallinen rajamerkki on noin kuusi metriauml korkea siirtoloh-kare Se on perinteisesti mielletty Paumlhkinaumlsaaren rauhan 1323 rajakiveksi Katja Vuoristo 2009 Museovirasto kuva AKDG7133
135
Rajamerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetut 64 rajamerkkiauml sijaitsevat saaristossa ja rannikon tuntumassa Erityisesti ne ovat painottuneet Raision seudulle ja siitauml pohjoiseen Naantalin Kustavin ja Taivassalon saaristoon Myoumls ulkomereltauml Oumlroumlstauml sekauml Halsoumln saarelta tunnetaan raja-merkkejauml Satakunnassa maakunnan 26 rajamerkkiauml painottuvat sisaumlmaahan Rannikolla niiden keskittymaumlt ovat selkeaumlsti Merikarvialla (tosin vain kaksi merkkiauml) sekauml Eurajoen ja Rauman vaumllisellauml alueella
Rajamerkit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Rajamerkkejauml tunnetaan Selkaumlmeren pohjoisosan ja merenkurkun rannikoilta ja saaristos-ta erityisesti Vaasan ympaumlristoumlstauml Uloimmat merkit on loumlydetty Valassaarten Storskaumlrin luoteisosasta Selkauml keskittymauml on myoumls Kalajoen ja Raahen ympaumlristoumlssauml Myoumls Me-ri-Lapista tunnetaan muutama rajamerkki esimerkiksi Iso- Huiturin saaresta sekauml pieneltauml Rajakari-nimiseltauml saarelta joka osuu juuri Kemin ja Tornion vaumlliselle rajalle Saaressa on maakivi johon on 1786 rajankaumlynnissauml merkitty vuosiluvut 1596 1686 ja 1786 (rajankaumlyn-nin pyykki 1) Kiveen on jo taumltauml ennen merkitty kruunu ja rajaviiva Maakiven ympaumlrille on rajankaumlynnissauml 1768 koottu rajalinjaa merelle ja mantereelle osoittavat viisarikivet Viisarikiviauml ei ilmeisesti ole enaumlauml jaumlljellauml237
237 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000019223
136
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin rajamerkit
137
33 Elinkeinot
Laivanrakennuspaikat
Laivanrakennuspaikka perustettiin mieluiten veteen paumlin loivasti viettaumlvaumlaumln suojaiseen rantaan jossa oli tukeva maapohja sekauml riittaumlvaumlsti tilaa erilaisia toimintoja ja materiaalien varastointia varten Tyypillisiauml laivanrakennuspaikan jaumlaumlnnoumlksiauml ovat laivan rakentamises-sa kaumlytetty puinen alusta eli tapulipaikka pyoumlroumlpuut tukit kelkat kiskot rakennusten ja rakennelmien pohjat pajat ahjot ja kiuaskiviroumlykkioumlt sekauml muut merkit tulen kaumlytoumlstauml Lisaumlksi alueelta loumlytyy usein puulastuja jaumltepuuta nauloja rautakuonaa hiiltauml rivettauml tervaa ja pikeauml sekauml tyoumlkaluja ja esineitauml Rakennuspaikan laumlhellauml voi olla myoumls laivanra-kennukseen viittaavia kalliohakkauksia sekauml laitureita hylkyjauml ja alusten kiinnitysrenkaita
238 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019
Elinkeinojen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull Laivanrakennuspaikatbull Tomtning-paikatbull Kalastuspaikat ja kalastusrakenteetbull Hylkeenpyynti ja linnustus
Laivanrakennuspaikka laivanrakennukseen kaumlytetty paikka meren jaumlrven tai joen rannalla238
Kuva Osasuurennos Olaus Magnuksen kartasta vuodelta 1539 johon merkitty Nerpis eli Naumlrpiouml ja latinankielinen kuvaus ldquoHic fabricatur navesrdquo = taumlaumlllauml rakennetaan laivoja
138
Laivojen rakentaminen on alkanut Suomessa keskiajan loppupuolella ja uuden ajan alussa Kustaa Vaasa perusti laivakartanoita (skeppsgaringrd) ja veistaumlmoumlitauml 1500-luvulla Turkuun Viipuriin Helsinkiin Tammisaareen Kastelholmaan Pietarsaareen ja Poriin Pohjanmaan laivanrakennus mainitaan myoumls Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539 1600-lu-vulla kruunun suurvaltapolitiikan seurauksena laivoja tarvittiin yhauml enemmaumln ja uusia veistaumlmoumljauml perustettiin muun muassa Limingalle Saloon Pietarsaareen Kyroumloumln Laihialle Luvialle Mynaumlmaumlelle Pohjaan sekauml Naantaliin Suurempia kaleereja rakennettiin esimer-kiksi Raumalla ja Rymaumlttylaumlssauml Myoumls Kruunupyyn Jouksholmenin saaren Cronoholmenin varvilla rakennettiin kruunulle aluksia Saari on nykyaumlaumln maankohoamisen seurauksena osa mannerta mutta muun muassa veistaumlmoumln rakennusten pohjat ja kaivo ovat saumlilyneet 1700-luvulla erityisesti Pohjanmaan laivanrakennus kasvoi teollisiin mittoihin Samoihin aikoihin perustettiin saaristolaivaston aluksia rakentanut telakka Helsingin Viaporiin
Laivanrakennuspaikkoja voi jaumlljittaumlauml vanhoista kartoista ja paikallishistorioista Paikanni-met kuten Kalajoen Laivaniemi tai Varvinranta voivat viitata laivojen rakennuspaikkaan Nimet Laivakangas ja Mastokangas voivat viitata puolestaan laivanrakentamispuiden hankintapaikkoihin Maankohoamisen myoumltauml vanhat laivanrakennuspaikat voivat sijaita nykyaumlaumln kaukanakin sisaumlmaassa Jokien rannoilla laivanrakennuspaikat saatettiin perustaa kauas ylaumlvirralle ja laivat uitettiin merelle koskien ohi Laivanrakennuspaikkoja on kaumlytetty myoumlhemmin muun muassa satamina sekauml varasto- ja lastauspaikkoina
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Esimerkiksi Kemioumlnsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myoumls Koivistolla ja Ahvenanmaalla
Usein vanhoilta laivanrakennuspaikoilta ei loumlydy selkeitauml jaumlaumlnnoumlksiauml arkeologisissa inven-toinneissa Laivanrakennuspaikkoja ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin Suomessa eikauml niitauml ole inventoitu systemaattisesti239
Alla olevasta kartasta korostuu laumlhinnauml se ettauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin tiedot laivanrakennuspaikoista Suomen rannikolla ovat puutteelliset Kartta ei kuvasta todellisuutta Esimerkiksi Laumlnsi-Uudellamaalla sijaitsi 1800-luvun toisella puoliskolla vauml-hintaumlaumln 35 laivanrakennuspaikkaa joilla rakennettiin yli sata alusta240
239 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019 sekauml siinauml esitetyt viitteet240 Boumlrman 1980 s 27-28
139
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin laivanrakennuspaikat
140Kuva Laivanrakennuspaikka tuntemattomalla paikkakunnalla Suomen merimuseo Mu-seovirasto kuva SMK2004141594
Laivanrakennuspaikat kulttuuriympaumlristoumlinauml Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaik-kialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti Alueellisia eroja on vaikea hahmottaa puutteellisen tutkimustilanteen takia
141
Tomtning
Kalastajat youmlpyivaumlt tomtning-rakenteissa koska matka ulkoluodolta kyliin oli liian pitkauml paumlivittaumlistauml kulkua varten Rakenteelle ovat ominaisia pyoumlreaumlt puolipyoumlreaumlt tai suorakul-maiset kylmaumlmuuratut kiviseinaumlt Yhden tai kaksi seinaumlauml voi muodostaa myoumls siirtolohkare tai kallio Tomtningin ulkopuolella saattaa olla avoin tulisija tai kiviuuni Rakenteen kattona kaumlytettiin aluksen purjetta tai myoumls vene saatettiin nostaa katoksi
Kalastajien sesonkiasumuksissa youmlpymisestauml loumlytyy kuvauksia 1700- ja 1800-luvuilta Tomtningit ovat todennaumlkoumlisesti olleet kaumlytoumlssauml viimeistaumlaumln keskiajalta alkaen Turunmaan saaristossa on muutamia tomtningeja jotka vaikuttavat vanhemmilta sillauml ne sijaitsevat korkealla maastossa ja muita kauempana rannasta Kun kalatupia alettiin rakentaa ka-lastuspaikkoihin viimeistaumlaumln 1600-luvulla jaumlivaumlt tomtningit vaumlhemmaumllle kaumlytoumllle
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla Alla kaumlsiteltaumlvaumlt kalastuksen hylkeenpyynnin ja linnustuksen paikat on luokiteltu ja kuvattu muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml tomtning-termin alla
241 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Tomtning ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa oleva sesonkiasu-mus Rakenteesta kaumlytetaumlaumln ruotsinkielistauml termiauml sillauml suomenkielistauml nimeauml ei ole vakiintunut kaumlyttoumloumln241
142
Tomtningit Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkauml-meri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla242
242 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Kuva Selkauml-Sarven saaren kalamajan pohja Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11417
143
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet
Kalastuspaikat ovat usein kokonaisuuksia joihin sisaumlltyy yksi tai useampia kalastukseen liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml Ne liittyvaumlt yleensauml pitkaumlaikaiseen kalastukseen ja suuriin kalastus-yhteisoumlihin Tyypillisiauml kalastuspaikkojen jaumlaumlnnoumlksiauml ovat asumuksista kertovat rakenteet kuten tomtningit kalatuvan perustukset tulisijoineen (esimerkiksi kiviuunit tai avoimet tulisijat) sekauml kaivot ja kallioissa olevat puhdistetut vesihuoltoon kaumlytetyt altaat Saaliin kaumlsittelystauml ja saumlilytyksestauml kertovat verkonkuivatuspaikat jaumlaumlkellarien ja suolaushuoneiden jaumlaumlnnoumlkset ja rakkakuopat Muita kalastuspaikkoihin liittyviauml kohteita ovat mm merimer-kit jatulintarhat kivikompassit kalliohakkaukset ja aurinkokellot sekauml rantautumispaikatMaastosta voi havaita myoumls erilaisia terasseja kivikasoja sekauml kalastukseen ja asumiseen liittyviauml esineitauml
Kalastuskaria voitiin kaumlyttaumlauml vain jos veneille oli tarjolla suojaa aallokolta Rantavyoumlhyk-keelle raivatut veneiden rantautumispaikat (myoumls nimitys veneenvetopaikka) mahdollistivat veneiden saumlilyttaumlmisen ja helpottivat lastaamista ja purkamista Kivistauml ja lohkareista kasatut vallit antoivat suojaa niiden vaumlliin vedetylle veneelle Kalastuspaikan kaumlyttoumloumln vaikutti paikallistopografia ja rannansiirtyminen Kun merestauml kohonneelle luodolle oli muodostunut sopiva rantautumispaikka saari voitiin ottaa kaumlyttoumloumln Rantautumispaikan madaltuessa raivattiin uusi Pohjanmaan rannikon nopean rannansiirtymisen alueella taumlmauml tuli paikoin kirjatuksi silloisiin karttoihinkin
Merestauml jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohenkalastus oli merkittaumlvaumlauml keskiajan Suomessa Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan taumlrkeimpiauml vientituotteita Laajamit-taisesta lohenkalastuksesta harjoitettiin myoumls Kokemaumlenjoella Vantaanjoella ja Kymijoella Kalastuskareista ja -tuvista on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta Monet kalastuskarit ovat saumlilyneet kaumlytoumlssauml 1900-luvulle Kalastuskarien kaumlyttouml vaumlheni sitauml mukaa kun veneitauml alettiin varustaa moottoreilla 1910- ja 1920-luvuilla Sodan jaumllkeen perinteinen silakan-kalastus paumlaumlttyi asteittain245
243 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019244 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastusrakenne httpakpnbafiwikikalastusrakenne 2722019245 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019
Kalastuspaikka paikka useimmiten saari jota kaumlytetaumlaumln sesonki-maisessa rannikkokalastuksessa asumiseen varastoimiseen var-usteiden ja saaliiden kaumlsittelyyn sekauml kalastusyhteisoumln yhteisten asioiden hoitamiseen243
Kalastusrakenne puusta tai kivestauml tyveneen tai virtaavaan veteen rakennettu sulkupyydys joka sijoitetaan kalojen saumlaumlnnoumlllisille kulku-reiteille tai kutupaikoille244
144
Kalastuspaikkoja on ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Pitkin laumlnsirannikkoa on pitkaumlaumln kaumlytoumlssauml olleita kalatupia Lohenkalastusta harjoitettiin merelle laskevien jokien koskissa ainakin Pohjanmaalla Satakunnassa Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa
Kalastuspaikkoja ja -rakenteita ei ole systemaattisesti inventoitu
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Suomenlahti
Esimerkkinauml Suomenlahden kalastuspaikoista voidaan mainita Raaseporin Jussaroumln etelauml-puolisella Hamngadden-saarella 2011 inventoinnissa havaittu kalastuspaikka johon kuuluu satamalahden rannalla oleva tomtning -jaumlaumlnnoumls sekauml kalliohakkauksia rantakalliossa246 Paikassa on hyvauml suoja aallokolta kaikkiin ilmansuuntiin Paikkaa tiedetaumlaumln kaumlytetyn sesonkikalastuksessa Jonas Hahnin merikarttaan vuodelta 1751 paikka on merkitty sa-tamalahdeksi ja karttaan on myoumls merkitty paikallisten kaumlyttaumlmauml hyvauml kalastuspaikka
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
246 Tuovinen 2011b
bull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastajayhdyskunnatbull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
bull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajat (Merikarvia)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
145
Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoista loumlydettiin ensimmaumlinen tomtningien ryhmauml 1980-luvulla ja niitauml tunnetaan nykyisin kolmisenkymmentauml Turunmaan saaristosta Muis-titiedon perusteella tiedetaumlaumln ettauml molemmin puolin Kihtiauml (Ahvenanmaan ja Turun saariston erottava merenselkauml) kaumlytettiin yksinkertaisia kivikojuja kalakareilla youmlpymiseen aina siihen asti kun venemoottorit tulivat kaumlyttoumloumln ja tekivaumlt pitkaumlaikaisen oleskelun kalakareilla tarpeettomaksi247
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Taumllle alueelle on yleistauml maankohoamisen seurauksena merestauml paljastuneet pienet eristaumlytyneet saaret ja luodot joilla kalastajat ottivat kaumlyttoumloumlnsauml tilapaumlisiauml asumuksia Saarilla oleiltiin kesaumlkuukausina Pieniauml kalastajamoumlkkejauml on saumlilynyt jopa 1700-luvulta
Merenkurkun moreenisaarille on tyypillistauml maahan kaivetut kivikasoin tuetut paalut joiden varaan havakset ripustettiin Kallioisilla alueilla verkkojen kuivauksesta jaumli riviin jaumlrjestettyjauml lohkareita tai kivikekoja moreenialueilla kivikasoja Suolaushuoneiden eli las-markkien jaumlaumlnnoumlksiauml loumlytyy vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta jossa ne liittyvaumlt alueen lohenkalastukseen
247 Tuovinen 2000 s 30 ja tekstissauml mainitut viitteet
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta Kemissauml ja Torniossa)
bull Kallankarien kalastajatukikohta (Kalajoki)bull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema (Kokkola)bull Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta (Kokkola)bull Oumluranin kalasatama (Luoto) bull Raippaluodon kylauml ja kalasatama (Mustasaari)bull Lisaumlksi Hailuodon Marjaniemessauml kalastajakylaumlbull Pyhaumljoen kalarannat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
146
Hylkeenpyynti ja linnustus
Hylkeenpyynti ja linnustus olivat sesonkiluonteisia elinkeinoja Pyyntiauml harjoitettiin paumli-vien ja viikkojen pituisilla pyyntimatkoilla jotka usein suuntautuivat tietyille vakiopaikoille (eraumlsijat)248
Hylkeet tulivat Itaumlmereen viimeisimmaumln jaumlaumlkauden jaumllkeen noin 10 000 vuotta sitten Myoumls ihmiset seurasivat vetaumlytyvaumln jaumlaumln reunaa ja hylkeet olivat yksi taumlrkeimmistauml saaliselaumlimistauml rannikoiden kivikautisille pyyntikulttuureille Hylkeistauml saatiin runsaasti ravintoa ja tarveai-neita kuten talja sekauml niiden rasvaa eli traania jota keitettiin oumlljyksi Pyyntimenetelmaumlt ja tiedot kulkivat suullisena perimaumltietona tuhansien vuosien ajan ja samoja menetelmiauml kaumlytettiin pitkaumllle historialliseen aikaan saakka Metsaumlstaumljien oli taumlrkeauml tietaumlauml hylkeiden kaumlyttaumlytymistavat ja pesintauml- ja liikkumisalueet hyvin Erilaisia laumlhestymis- ja huijausta-poja kehitettiin Hylkeitauml pyydettiin paumlaumlosin jaumlaumlltauml niiden hengitysreirsquoiltauml tai pesistauml ja joskus myoumls veneestauml kaumlsin Veneet tarjosivat myoumls suojan ja youmlpymispaikan joskus jopa kuukausia kestaumlneillauml pyyntimatkoilla Hyljekoiraa on kaumlytetty apuna hengitysreikien ja pesien etsinnoumlissauml Kotiin palattiin kymmenien jopa satojen hylkeiden kanssa Kotiinpaluun jaumllkeen hylkeet nyljettiin liha paloiteltiin ja suolattiin savustettiin tai kuivattiin249
Hylkeenpyynti saumlilyi taumlrkeaumlnauml osana rannikoiden ihmisten toimeentuloa viime vuosisadalle saakka Pikkuhiljaa se kuitenkin vaumlhentyi ja jaumli ammattikalastajien sivuelinkeinoksi 1900-lu-vulla havahduttiin hylkeiden tekemiin vahinkoihin koskien varsinkin kalastuselinkeinoja Hylkeitauml vainottiin ja niistauml alettiin maksaa tapporahaa Taumlstauml ja ympaumlristoumlmyrkkyjen lisaumlaumlntymisestauml johtuen hyljekannat romahtivat ja kaikki hyljekannat olivat uhanalaisia 1970- ja 80-luvuilla250
Linnustus on kivikaudelta laumlhtien ollut taumlrkeauml elinkeino Siihen liittyy suojasta (paahus) lintujen vaumlijyminen levaumlhdyspaikoissa saaristossa ja niiden pyytaumlminen verkoilla tai am-muksilla Merelliset jaumlaumlnteet linnustukseen liittyen ovat laumlhinnauml vaumlliaikaisia suojia rannikoilla ja saarissa eikauml niitauml ole helppo tai tarkoituksenmukaista erottaa muista elinkeinoihin liittyvistauml vaumlliaikaissuojista
248 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas elinkeinot httpakpnbafiwikiluokkaelinkeinot ja httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf 532019249 Ylimaunu 2000 s 15ndash16250 Ylimaunu 2000 s 16 117
Hylkeenpyynti ja linnustus rannikon vaumlli- ja ulkosaariston selkaumlvesien sesonkimainen perinne-elinkeino
147
Hylkeenpyynti ja linnustus Suomenlahti
Suomenlahti (Pohjanlahden lisaumlksi) on yksi koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeiden pyynti-alueita koska hylkeet kulkivat Itaumlmeren lahtien perukoihin sulavien jaumliden mukana251 Hylkeenrasvaa vietiin myoumls kauppatavarana Tukholmaan Toinen maailmansota tuhosi useat Suomenlahden vanhat pyyntiyhteisoumlt ja lopetti paumlaumlosan hylkeenpyynnistauml
Hylkeenpyynti ja linnustus Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Pyynti oli sesonkiluonteista ulkoluodoilla pyytaumlmistauml vuotuiskalenterin mukaan Talonpojat pyysivaumlt hylkeitauml lisaumlelinkeinona Toisaalta pyyntiauml oli myoumls kesaumlaikaan koska hylkeet viettivaumlt kesaumlt suurissa laumoissa taumlllauml alueella252 Hylkeitauml pyydettiin jaumlaumlltauml ja veneistauml jos jaumlaumltilanne esti jaumlaumlltauml pyynnin Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml erityisesti erottuu Korppoon etelaumlpuolella Baumlrskaumlrs fjaumlrdenin Bredskaumlrin saaren ja sen ympaumlristoumln lukuisat naumlkoumlsuojat eli paahukset joista lintuja on vaanittu253
Pyhaumln Henrikin ihmeluettelossa 1200-luvun lopulta kerrotaan kokemaumlkilaumlisistauml jotka olivat olleet merellauml hylkeenpyynnissauml Veroluetteloissa naumlrpioumllaumliset eurajokelaiset sekauml ulvila-laiset ovat maksaneet tullia ja veroja hylkeenrasvasta niin sanottua traanikymmennystauml Rannikkopitaumljissauml hylkeenpyynnillauml oli keskiaikaiset juuret mutta ainakin kokemaumlkilaumlisten talvimatkat hyljekareille lienevaumlt paumlaumlttyneen jo 1500-luvulla254
Hylkeenpyynti ja linnustus Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjoisilla alueilla hylkeiden pyynti on ollut merkittaumlvauml elinkeino rannikoiden pyyntiyhtei-soumlille kivikaudelta laumlhtien (6000ndash5000 eaa) Peraumlmeren rannikoilta loumlytyy pieniauml seson-kiasuinpaikkoja (esimerkiksi Yli-Iin Kierikki)255 Pohjanlahti merkittaumlvauml traanioumlljyn tuottaja jo viimeistaumlaumln keskiajalta laumlhtien vientiin Turkuun ja ulkomaille Ulkosaaristossa on vaumlli-aikaisasumusten pohjia (tomtning) joita ovat kaumlyttaumlneet niin kalastajatkin kuin hylkeen-pyytaumljaumlt vaumlliaikaisina suojinaan pyyntimatkoilla256 Suomessa vain Peraumlmeren rannikolta tunnetaan jaumltinkirkkoja joiden uskotaan liittyvaumln hylkeenpyyntiin Pohjanlahti ja varsinkin Peraumlmeri ovat olleet koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeenpyyntialueita koska jaumlaumlolosuhteet loivat hyvaumlt edellytykset pyynnille Hylkeet kulkivat sulavien jaumliden mukana lahtien peru-koihin Peraumlmerellauml olivat parhaat olosuhteet hylkeenpyyntiin koko Suomeen naumlhden ja taumlstauml syystauml myoumls pyyntikulttuuri saumlilyi siellauml pisimpaumlaumln
251 Ylimaunu 2000 s 53252 Ylimaunu 2000 s 400253 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000026224 sekauml ympaumlroumlivaumlt kohteet254 Suvanto 1973 s 23 246255 Ylimaunu 2000 s 79256 Ylimaunu 2000 s 95
148
Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml harmaahylje on aiheuttanut suuria vahinkoja kalataloudelle rikkoessa pyydyksiauml ja syoumldessauml kalat 1970ndash1990257
257 Ylimaunu 2000 s 17
Kuva Hylkeenpyyntiauml Peraumlmerellauml saalis on saatu rantaan 29111969 Laumlhde JOKA Mu-seovirasto kuva JOKAKAL3B_16076
149
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kalastukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml ilmioumlitauml
150
34 Ammatin tai muun toiminnan harjoittaminen
Luotsiyhdyskunnat
Ensimmaumlisiauml mainintoja Itaumlmeren alueen luotsaustoiminnasta on jo 1200-luvulta Luotsausta harjoittivat saariston kalastajat ja talonpojat sivutoumlinaumlaumln koska paikallisina asukkaina he tunsivat aluevetensauml parhaiten 1500-luvulla luotsitoiminta alkoi siirtyauml isaumlltauml pojalle syntyi luotsisukuja ja luotsauksesta tuli elaumlmaumlntapa Luotsien odotettiin asuvan luotsiasemalla tai sen laumlhellauml ja saaristoon muodostui luotsikyliauml ja -yhteisoumljauml Luotsien odotettiin olevan aina paikalla tai haumln sai raskaita vahingonkorvausvaatimuksia tai kruunun laivan ajaessa karille maksoi hengellaumlaumln Virasta pakenemisesta seurasi hirttotuomio259
Virallinen luotsilaitos perustettiin vuonna 1696 kun kuningas Kaarle XI antoi luotsilaito-sasetuksen joka yhdisti etelaumlisen Suomen Tukholman luotsipiiriin ja Ruotsin valtakunnan luotsilaitosorganisaatioon Syyt taumlhaumln olivat sotilaalliset Ruotsista oli tullut suurvalta ja Suomen merialueet haluttiin kontrolliin Vuonna 1756 etelaumlisestauml Suomesta muodostettiin oma luotsipiirinsauml jonka toimintaa johdettiin aluksi Ruotsin Karlskronasta vuodesta 1770 alkaen Viaporista Suomen siirryttyauml Venaumljaumln autonomiseksi osaksi luotsilaitos jatkoi toimintaansa kuten ennenkin muutamia uudistuksia lukuun ottamatta Keisari Aleksan-teri maumlaumlraumlsi luotseille rahapalkan etuuksia ja onnettomuuksien sattuessa lievemmaumlt rangaistukset ei enaumlauml kuolemanrangaistusta Pohjoisesta Suomesta muodostettiinoma Pohjanmaan luotsipiiri vuonna 1849 1850-luvulla luotsilaitos muutettiin keskusvirastoksi260
258 Historiallisen ajan muinaisjaumlaumlnnoumlkset 2011 632019259 Karttunen et al 2016 s 10260 Karttunen et al 2016 s 11
Luotsiyhdyskuntaluotsipaikka merivaumlylaumln varrelle perus-tettu luotsien paumlivystyspaikka258
bull Luotsiyhdyskunnatbull Merivartioasematbull Meripelastusasemat
Ammatin ja muun toiminnan harjoittamisen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
151
Suomen itsenaumlistyttyauml perustettiin Merenkulkulaitos jonka alaisuudessa toimi luotsi- ja majakkaosasto 1900-luvun sotien aikana luotsit toimivat omissa tehtaumlvissaumlaumln ja lisaumlksi heitauml koulutettiin sotaluotseiksi jotka opastivat sota-aluksia miinakenttien ohi Sotien jaumllkeen Suomen vesillauml luotsattujen alusten maumlaumlrauml kasvoi voimakkaasti 1900-luvun puolivaumllissauml keksittiin luotsien toumlitauml helpottavia laitteita kuten tutka ja hyrraumlkompassi joiden myoumltauml
luotsauksen tarve vaumlheni Vuosisatoja kestaumlnyt perinteinen luotsitoiminta loppui 1970-lu-vulla Sen muistona Uudenkaupungin 1850-luvulla rakennettu luotsiasema on museoitu ja avoinna kesaumlaikaan luotsimuseona Sen kahdessa huoneessa on esillauml aseman ja muiden laumlheisten luotsiasemien alkuperaumlistauml esineistoumlauml261
Luotsiyhdyskunnat esitetaumlaumln kartalla Merellinen liikenne-luvun majakoita kaumlsittelevaumln alaluvun yhteydessauml
261 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uusikaupunki 3082018
Kuva Orrengrundin luotsiasema Kuvaaja Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
152
Merivartioasemat
Kieltolain aikana Suomessa kaivattiin jaumlreaumlmpiauml keinoja ja valvontaorganisaatiota sa-lakuljetuksen kitkemiseksi kuin mitauml tullilaitoksella oli kaumlytettaumlvissaumlaumln Taumltauml tyoumltauml varten perustettiin merivartiolaitos vuonna 1930 Merivartiolaitos yhdistettiin vuodesta 1919 laumlhtien toimineeseen Rajavartiolaitokseen vuonna 1945262
Suomen rannikon ja saariston merivartioasemat ovat toimineet pitkaumllti samoilla paikoilla kuin vanhat tullivartioasemat ja luotsituvat Perinteisesti asemat sijaitsevat vaumlylien laumlhellauml ja naumlkyvyydeltaumlaumln mahdollisimman avoimella paikalla Vuosikymmenien ajan taumlmauml tarkoitti aumlaumlrimmaumlisen karuja maastoja ja ankaria ulkomeren tyoumlolosuhteita Valvonta- ja alustekninen
kehitys 1950-luvulta alkaen johti asemaverkoston harvenemiseen sekauml siirtymiseen ulkosaa-ristosta laumlhemmaumls mannerta ja asutuskeskuksia Taumlmauml muutos jatkui etenkin 1990-luvulla263
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti Merivartioaseman ympaumlristoumloumln kuuluu asuin- ja valvontatilan ohella venevaja laituri verstastiloja sekauml usein erillinen sauna Monilla asemilla oli myoumls maise-massa selvaumlsti erottunut valvontatorni Haapasaaren merivartioasema on hyvauml esimerkki edelleen alkuperaumlisellauml paikallaan toimivasta merivartioasemasta264
Merivartioasemista ei ole saatavilla digitaalista paikkatietoa
Meripelastusasemat
262 Sundbaumlck 2005 s 10ndash14 146263 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto264 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto265 httpmpas1meripelastusfi 532019
Meripelastusasema Suomen meripelastusseuran alaisuudessa toimiva asema265
Merivartioasema rannikolle tai saaristoon perustettu merivartioinnin asemapaikka
153
Suomen rannikolla ja saarissa on sijainnut useita kymmeniauml meripelastusasemia ja pelas-tusalusten venevajoja Suomen ensimmaumlinen vapaaehtoisuuteen perustuva meripelastus-asema perustettiin vuonna 1821 Suursaareen Toinen varhainen asema sijaitsi Helsingin Puolimatkansaaressa Meripelastusasemien lisaumlaumlmisestauml alettiin puhua vasta 1870-luvulla Asemia ja venevajoja perustettiin eri aikoina eri puolille Suomen rannikkoa ja sisaumlmaata
Nykyisen Suomen alueella meripelastusasemia oli muun muassa Bengtskaumlrissauml Berg-hamnissa Baringgaskaumlrissauml Degerbyssauml Eckeroumlssauml Haapasaaressa Hangossa Harmajalla Hernesaaressa Jaumltkaumlsaaressa Kellon Kiviniemessauml Koumlkaumlressauml Lohmilla Lyoumlkissauml Mustikka-maalla Maumlrketissauml Nihtisaaressa Norrskaumlrissauml Orrengrundissa PellingissaumlGlosholmassa Porkkalassa Puolimatkansaarella Raumalla Reposaaressa Roumlnnskaumlrssauml Signilskaumlrissauml Stenvikissa Saumllgrundissa Saumlpissauml Soumlderskaumlrissauml Tankarissa Utoumlssauml Valassaarilla Vaumlnoumlssauml Wargoumlgaddanilla ja Oumlrnenilla sekauml Seurasaaressa Lisaumlksi eri puolille rannikkoa sijoitettiin eri aikoina pelastamiseen soveltuvia aluksia ja veneitauml Osa niistauml sijoitettiin luotsiasemi-en yhteyteen266 Osa asemista ja vajoista on edelleen saumlilynyt Meripelastusasemista ei kuitenkaan ole saatavilla riittaumlvaumln tarkkaa digitaalista paikkatietoa
266 Merilahti 1997 s 13ndash14 22 37 42 56ndash57 60 71 73 152
Kuva Oulun Hailuodon meripelastusseuran asemalle pystytetty vaja 1939 Kuva JOKA Museovirasto JOKAKAL3B5569
154
35 Asuminen ja oleskelu
Rannikko- ja saaristokylaumlt
Eri puolilla Suomen rannikkoa ja saaristoa on saumlilynyt merellisten elinkeinojen synnyttaumlmiauml pysyviauml kylaumlyhteisoumljauml ja niistauml kertovaa rakennuskantaa Monet naumlistauml kylistauml ovat raken-teeltaan ja rakennuskannaltaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Asutus levisi tasaisesti niin ulkosaaristossa oleville pienille karuille saarille kuin sisaumlsaariston rehevaumlmmille ja puustoisemmille saarille Kalastaja- ja luotsikyliauml tunnetaan 1200-luvulta laumlhtien Ne sijoittuivat suojaisiin poukamiin ja sisaumlsatamiin yleensauml saarien etelaumlrannoille Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisaumlksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt
Tyypillisen saaristokylaumln kerrostuneiseen kokonaisuuteen kuuluu asuin- ja talousraken-nusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen ranta-aittoja ja venesuojia sekauml peltotilkut kiviaitoineen sekauml mahdollisesti vielauml jaumlaumlnteitauml vanhemmista rakenteista Elinkeinosta kertovat kellarit kalamajat ja verkkotelineet Suuremmilla saarilla on lisaumlksi pieniauml peltotilkkuja niittyalueita ja navettoja Keskeisimmissauml kylissauml oli usein myoumls oma pieni kirkko ja hautausmaa seurantalo koulu luotsiasema ja merimerkkejauml Esimerkiksi Kemioumlnsaaren saaristossa on saumlilynyt rakennuksia 1700-luvulta
Sotien jaumllkeen elinkeinoissa ja asutuksessa tapahtui suuria muutoksia Kalastuksen rinnalle tuli muita elinkeinoja ja saariston kalastustilat alkoivat autioitua varsinainen autioituminen tapahtui 1960- ja 70-luvuilla Osa kalastustiloista ja saarista muuttui 1900-luvun loppupuo-lella vapaa-ajan asunnoiksi ja kesaumlmoumlkkitonteiksi Silti niiden rakennettu kulttuuriympaumlristouml kuvastaa yhauml monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kuten kalastusta merenkulkua sekauml myoumls myoumlhempaumlauml matkailua
bull Rannikko- ja saaristokylaumltbull Historialliset rannikko kaupungit
Rannikko- ja saaristokylauml merellisten elinkeinojen synnyttaumlmaumln pysyvaumln kylaumlyhteisoumln rakennukset ja rakennettu ympaumlristouml
Asumisen ja oleskelun kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
155
Historialliset rannikkokaupungit
Suomen vanhimmat kaupungit Turku Ulvila Porvoo Viipuri Rauma ja Naantali rakentui-vat rannikolle liikenteellisiin solmukohtiin 1300ndash1400-luvuilla hansakauppiaiden hallites-sa Itaumlmeren kauppaa Myoumls Tammisaari Helsinki Pori Oulu Vaasa sekauml Uusikaupunki perustettiin Vanhemmalla Vaasa-ajalla (1523ndash1617) rannikolle Taumllloumlin kruunu aloitti myoumls ohjelmallisen laivanrakennuksen ja perusti laivakartanoita sotalaivaston tukikohdiksi
Ruotsin suurvalta-ajalla (1617ndash1721) laivanrakennus oli vilkasta koko merellisessauml Euroopassa Puisiin laivoihin tarvittiin tervaa ja pikeauml Tervaa poltettiin runsaasti Varsinais-Suomessa Uudellamaalla Pohjanmaalla ja Jaumlrvi-Suomessa Tervan ja laivanrakennuksen tuoma vau-raus naumlkyi myoumls kaupunkien kehittaumlmisenauml ja etenkin Pohjanmaan taloudellinen merkitys nousi huomattavaksi Kruunun perustamista uusista kaupungeista useimmat sijoittuivat rannikolle Naumlihin kuuluvat Kokkola Uusikaarlepyy Tornio Lappeenranta Raahe Kristii-nankaupunki Pietarsaari ja Hamina
267 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas httpakpnbafiwikihistoriallinen-kaupunki 1132019
Kuva Jurmon kylauml Saaristomeren ulkosaaristossa Kuvaaja Sampo Kivinen CC BY-SA 40
Historialliset rannikkokaupungit tiivis ja vaumlkimaumlaumlraumlltaumlaumln suuri asuin-paikka joka koostuu kaduista kortteleista ja tonteista sekauml julkisista jayksityisistauml rakennuksista ja jolla on kaupunkioikeudet267
156
Suurvaltakauden merkantilistisen talouspolitiikan mukaisesti kaupungit jaettiin maa- tai tapulikaupunkeihin Kauppa- ja laivanvarustus maumlaumlriteltiin kaupunkielinkeinoiksi joiden harjoittamiseen porvaristo sai erioikeudetTurku ja Viipuri maumlaumlriteltiin ensimmaumlisen luokan tapulikaupungeiksi jonne ohjattiin ulkomaiset kauppalaivat Toisen luokan tapulikaupun-kien kauppaporvarit saivat vain purjehtia ulkomaisiin satamiin Helsinki ja Porvoo saivat kuitenkin maumlaumlraumlajaksi oikeuden vastaanottaa ulkomaisia kauppalaivoja Kun Helsinki siirrettiin Vironniemelle sille myoumlnnettiin samalla pysyvaumlsti ensimmaumlisen luokan tapuli-kaupungin oikeudet jotka Porvoolta puolestaan lakkautettiin
Tukholmassa sijaitseva Tervakomppania -kauppajaumlrjestouml piti hallussaan tervakaupan monopolia Se keskitti vuoden 1665 maumlaumlraumlyksellaumlaumln kaiken tervan myynnin Tukholmaan Kauppajaumlrjestoumln toiminta lakkasi vuonna 1712
Hamina sai tapulioikeudet vuonna 1723 Kun Hamina liitettiin Venaumljaumlaumln vuonna 1743 siir-rettiin sen tapulioikeudet vuonna 1745 perustetulle Loviisalle Ulkomaan viennin ja tuonnin lisaumlksi myoumls talonpoikaispurjehtijat ohjattiin kotimaisiin tapulikaupunkien satamiin Taumltauml kauppaa yritettiin saumlaumlnnoumlstellauml muun muassa pitaumlmaumlllauml markkinoita Vuosina 1765ndash1766 myoumls Kokkola Oulu Pori ja Vaasa saivat oikeudet ulkomaanpurjehdukseen
Suurvaltasotien aiheuttaman kansainvaumllisen kysynnaumln myoumltauml tervanpoltto nousi uuteen kukoistukseen 1770-luvulla Vauraat tervaporvarit Oulussa ja Kokkolassa harjoittivat ulko-maan tervan vienti- ja tuontikaupan lisaumlksi laivanvarustusta ja sahatoimintaa Tapuli- ja maakaupunkien saumlaumlnnoumlkset poistettiin lopullisesti vuonna 1879 Viimeiset tervaveneet laskettivat alas Oulujokea 1920-luvulla
Kuva Naumlkymauml Loviisan satamarannasta 1890-luvulla Kuvaaja KE Staringhlberg Museovi-rasto kuva HK193602224
157
Peraumlmeren alueella kaupunkien ja satamien kehittymiseen on vaikuttanut voimakas maankohoaminen jonka myoumltauml satamat mataloituivat ja uusia satama jouduttiin raken-tamaan syvemmaumln veden aumlaumlrelle Entisiauml satamia hyoumldynnettiin muun muassa lastaus- ja laivanrakennuspaikkoina Itsenaumlisen Suomen satamat toimivat puutavara- ja teollisuussa-tamina jaumlaumlnsaumlrkijoumliden mahdollistaessa ympaumlrivuotisen toiminnan osana kansainvaumllistauml liikenneverkostoa268
268 Lilius amp Kaumlrki 2014425-435 httpsfiwikipediaorgwikiTervakauppa 2522019
Kartta Historialliset kaupungit Suomen historiallisten aikakausien jaottelu Keskiaika = 11501200ndash1520 Vanhempi Vaasa-aika = 1520ndash1560 Suurvalta-aika = 1611ndash1721 Vanhan Suomen aika = 1721ndash1809
158
36 Teollisuus
Louhokset
Historiallisen ajan louhosten ympaumlristoumlssauml on usein runsaasti louhintajaumltettauml sekauml mah-dollisesti myoumls kivivarastoja jotka ovat jaumlaumlneet kuljettamatta pois Louhokseen liittyy myoumls erilaisten rakennusten ja rakennelmien jaumlaumlnnoumlksiauml
269 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019
bull Louhoksetbull Kaivoksetbull Ruukitbull Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Louhos maanpaumlaumlllinen paikka josta louhitaan kiviraaka-ainetta 269
Kuva Korpisaari Virolahden Virojoen kylaumln edustalla Saaren lounaispuolella on saumlilynyt pitkauml laiturin pohja jota pitkin on lastattu louhittua kiviainesta laivoihin Kuvaaja Rami Kokko 2018 Museovirasto
Teollisuuden kulttuuriympaumlristoumljauml ovat muun muassa
159
Louhintatekniikka on jaumlttaumlnyt usein kohteisiin tunnusomaisia piirteitauml Vakokiilausmenetel-mauml oli kaumlytoumlssauml louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle ja sen rinnalla ryhdyttiin kaumlsiporaukseen viimeistaumlaumln 1700-luvun loppupuolella Ruudin kaumlyttouml louhinnassa yleistyi ainakin Virolahdella vasta 1800-luvun toisella puoliskolla
Varhaisimmat kivilouhokset liittyvaumlt keskiaikaisten linnojen kivikirkkojen ja kellareiden ra-kentamiseen Erityisesti 1700-luvun puolivaumllissauml rakennuskiveauml tarvittiin linnoitustyoumlmailla ja 1800-luvulla kiviauml kului muun muassa palaneiden puukaupunkien kuten Turun Vaasan ja Helsingin jaumllleenrakentamiseen sekauml maaseudun kivinavetoihin Kiviteollisuus kasvoi nopeasti 1800-luvulla sillauml kovalla rakennuskivellauml oli kysyntaumlauml muun muassa Iso-Britanniassa ja Venaumljaumlllauml Raakakiven ohella vietiin myoumls valmiita rakennuskiviauml sekauml katuihin kaumlytettyjauml nupukiviauml Vientigraniitin paumlaumltuotantoalueet olivat Koumlkarissa Vehmaalla Uudessakau-pungissa Taivassalossa Mikkelissauml Hyvinkaumlaumlllauml Jyvaumlskylaumlssauml Varpaisjaumlrvellauml Kurussa ja Espoossa Teollisuuskivinauml louhittiin muun muassa kalkkikiveauml vuolukiveauml kvartsiittia fyl-liittiauml ja myoumls piimaata Kalkkia on Suomessa louhittu paumlaumlasiassa peruskalliosta Paraisilla on lukuisia vanhoja louhoksia joista huomattavimpia on Ersbystauml Simonbyhyn yltaumlvauml 18 kilometriauml pitkauml louhosten ketju Kemioumlstauml on jo 1300-luvulta tietoja kalkin louhimisesta Turun tuomiokirkon tarpeisiin
Suomen taumlrkein kalkkikiviesiintymauml on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla Jo varhain hyoumldynnettyjauml huomattavia kalkkiesiintymiauml on myoumls etelaumlrannikolla Ahvenanmaalta Por-voon seuduille Kivilouhoksia on perustettu rannikon ja sisaumlmaan keskeisiin kaupunkeihin sopivia graniittilaatuja tarjoaviin paikkoihin (Kuru Vehmaa) ja viennin kannalta otollisille seuduille (Virolahti Hanko) 270
1700-luvun alussa alkoi Pietarin rakentaminen Venaumljaumln valtakunnan paumlaumlkaupungiksi toden teolla Taumlmauml tarkoitti valtavien raaka-ainemaumlaumlrien rahtaamista Nevan perukoille ympaumlri koko Venaumljaumln valtakuntaa sekauml Itaumlmerta Itaumlisellauml Suomenlahdella Viipuri ja Virolahden rannikko luovutettiin Venaumljaumllle Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja vielauml Hamina ja Lappeenranta vuonna 1743 Naumlin ollen erityisesti Itaumlisen Suomenlahden saaristosta ja rannikolta rahdattiin kiviainesta rakennustoumlihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa Katariina Suuren aikakautena rakentaminen sai kuitenkin jo aivan toiset mittasuhteet ja 1800-luvun alusta laumlhtien esimerkiksi Virolahden saaristosta ja rannoilta louhittiin graniittia ja muuta kiviainesta teollisessa mittakaavassa Virolahden graniittilouhokset ovatkin valtakunnallisesti merkittaumlvien kulttuuriympaumlristoumljen listalla271 Ensimmaumliset kivilouhokset olivat venaumllaumlisten omistamia ja niissauml tyoumlskentelivaumlt venaumllaumliset kivityoumlmiehet Sen sijaan louhosten yllaumlpidossa sekauml erityisesti kiviaineksen lastaamisessa ja rahtaamisessa tyoumlskenteli paljon paikallisia suomalaisia tyoumlmiehiauml kauppiaita ja merimiehiauml Maanomistajille maksettiin myoumlhemmin myoumls korvausta kiven louhimisesta heidaumln mailtaan Louhoksilla oli naumlin ollen suuri merkitysalueen taloudelle272 Itaumlisellauml Suomenlahdella kiviaines oli hyvin laadukasta ja naumlin ollen sitauml louhittiin koko Kymenlaakson saaristosta 1800-luvulla meren pyoumlreaumlksi hiomia kiviauml alettiin rahdata itaumliseltauml Suomenlahdelta katukiviksi Pietariin Kiviauml keraumlttiin mantereen ja saarten rannoilta Kannaksen ja Helsingin vaumlliseltauml alueelta273
270 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019271 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 2822019272 Kaukiainen 2016 s 127
160
Kuva Virolahden Korpisaaren graniittilouhos277 Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
Louhoksiin kuuluu myoumls paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Naumlitauml ovat sadat kivien lastaamiseen tarkoitetut laiturien kiviset tukirakenteet jotka saattavat edelleenkin olla kymmenien metrien pituisia Usein laiturit jouduttiin rakentamaan hyvinkin pitkiksi jotta ne ulottuivat tarpeeksi syvaumllle eikauml rahtialus tarttunut lastauksen aikana pohjaan Laitu-rinperustuksia loumlytyy esimerkiksi Virolahdelta todennaumlkoumlisesti jokaisen louhoksen rannoilta Louhoksiin liittyvaumlt kiinteaumlsti myoumls kivilasteja rahdanneet alusten hylyt joita loumlytyy erityisesti Virolahden Rautalanselaumlltauml mutta myoumls Itaumlisen Suomenlahden ulkosaaristosta Alusten kulkureitti kulki saaristosta laumlheltauml Viipurinlahtea ja Koiviston edustalta Kronstadtin kautta Pietariin Osa kiviaineksesta myoumls jaumli Kronstadtin rakennusaineeksi274
Kiviteollisuuden jaumllkiauml loumlytyy eri puolilta rannikkoa ja saaria muun muassa Uudenkaupun-gin saaristosta275 Itaumlisellauml Uudellamaalla hiekkaa rahdattiin hiekkajaaloilla Kraringkosta276
273 Anttila 2008 s 133274 Raunio 1965 Kaukiainen 2016275 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uudenkaupungin museo 3082018276 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018277 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 732019
161
Kaivokset
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin karttasovelluksessa (httpskarttamuseoverkkofi) on tarjolla kartta-aineisto ldquoSuomessa toimineet kaivokset 1530-2001278rdquo joka tarjoaa yleiskuvan kaivostoiminnan laajuudesta Suomessa myoumls saaristossa Erityisesti merellinen kaivosympaumlristouml on Jussaroumln saaren vanha kaivos josta louhittiin rautamalmia 1800-luvun lopusta aina 1900- luvun puolivaumlliin saakka Jussarouml on monipuolinen kulttuu-riympaumlristouml johon liittyvaumlt majakka- ja luotsitoiminta kalastus merenkulku ja puolustus usean vuosisadan ajalta279
Ruukit
Rannikolla ja saaristossa toimivat erityisesti 1800-luvulla useat lasiruukit tiili- ja kalkki-tehtaat sekauml sahat Ruukeilla ja tehtailla oli yleisesti oma satama sekauml laivanrakennus-toimintaa joilla omat tuotteet kuljetettiin tilaajille Ruukeilla oli suuri merkitys ympaumlristoumln asukkaille joiden oma toimeentulo koulutus ja tulevaisuus oli suurelta osin sidottu ruukin menestykseen Esimerkiksi Mustasaaressa Groumlnvikin lasiruukki tyoumlllisti ympaumlristoumln asukkaita osti saaristosta runsaasti polttopuuta ja rakensi omia aluksia kuljettamaan lasituotteita Groumlnvikin lasitehdas oli 1800- luvulla Pohjoismaiden suurin ikkunalasin valmistaja jonka perusti laivanvarustaja Johan Groumlnberg vuonna 1812 Iskmon kylaumlaumln satamapaikan viereen Bromarvin Trollshovdassa on saumlilynyt hieno ruukkikokonaisuus johon kuuluu tiiliruukin paikan280 lisaumlksi laivanrakennuspaikka sekauml useita erilaisia kulttuuriperintoumlkohteita kilo-metrien matkalla joki- ja jaumlrven patorakenteista tiiliin tarvitun saven kaivauskuoppaan sekauml hylkyihin
Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Suuri muutos sahateollisuudessa oli 1800-luvun jaumllkipuolella voimanlaumlhteen vaihtuminen vedestauml houmlyryyn Mekaanisen metsaumlteollisuuden houmlyrysahat olivat vesisahoihin verrattuna yleensauml suurempia tuotantolaitoksia jotka oli usein rakennettu puun sijaan kivestauml tai tiilestauml Saharakennusten ohella houmlyrysahaan kuului voimahuone jossa houmlyrykone sijaitsi Hyvaumln esimerkin tarjoaa 1900-luvun alussa toimineen Luvian sahan raunioalue Satakun-nassa Saha-alueilta loumlytyy kuten Oulun Varjakasta muun muassa suurten tuotantora-kennusten raunioita tieverkkoa satamalaitteita ja jopa rautatiejaumlaumlnnoumlksiauml282
278 Aineiston naumlkeminen edellyttaumlauml kirjautumista Karttataso Rakennettu ympaumlristouml - muut aineistot279 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208280 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kohde 1000018391281 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019282 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019
Houmlyrysaha houmlyryvoimalla toimiva sahalaitos 281
162
Houmlyrysahoja rakennettiin erityisesti suurten jokien suistoihin minne oli helppo uittaa tu-kit sisaumlmaasta ja sekauml lastata sahatavara ulkomaille purjehtiviin laivoihin Houmlyrysahojen valtakautta oli aika 1860-luvulta 1900-luvulle saakka Houmlyrysahalaitosten ensimmaumliset keskittymaumlt muodostuivat laskujokien suistoihin Pohjois-Pohjanmaalle Perauml-Pohjolaan Satakuntaan ja Kymenlaaksoon283
Sahoihin liittyvaumlt myoumls uiton ja puutavaran lajittelun erilaiset rakenteet kuten suisteet uittoraumlnnit puomit ja laajat erottelulaitokset Esimerkiksi Satakunnasta tunnetaan Ko-kemaumlenjoen uiton rakenteita ja rakennuksia jotka maankohoamisen vuoksi sijaitsevat nykyaumlaumln etaumlaumlllauml rantaviivasta284
Vanhoilla 1800ndash1900-lukujen alun sahapaikkakunnilla rimamoumlljaumlt erottuvat rannoilta usein laajoina harmaantuneen puuaineksen alueina joissa sahauksen jaumltteenauml syntyneitauml rimo-ja ja lautoja on kasattu paumlaumlllekkaumlin Toisinaan painoksi on voitu asetella kiviauml Joillakin alueilla rimamoumlljaumlt voivat olla edelleen selkeaumlsti havaittavissa toisinaan ne ovat jaumlaumlneet kasvillisuuden sammaleen ja jopa puiden ja pensaiden alle tai niitauml on saumlilynyt laumlhinnauml veden alla
283 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihC3B6yrysaha284 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Kuva Mahdollisesti 1800-luvulta peraumlisin olevia saharakenteita Sipoon Kaunissaaressa Kuvaaja Vesa Laulumaa 2016 Museovirasto kuva AKDG48111
Rimamoumlljauml sahojen rimajaumltteestauml muodostunut ranta-alue
163
Rimamoumlljiauml loumlytyy sahapaikkakunnilta koko Suomen alueella Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti
37 Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumlt
bull Merikylpylaumlt ja kylpylaumltbull Huvilayhdyskunnatbull Kultti- ja tarinapaikatbull Jatulintarhat
Kuva Simon Kalliosaaren rimamoumlljaumlauml Saarella toimi saha aina vuoteen 1925 saakka Kuvaaja Tapio Heikkilauml ympaumlristoumlministeriouml
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun sekauml tarinapaikkojen kulttuuriympauml-ristoumljauml ovat
164
Kylpyloumlitauml on perustettu yleensauml laumlhteiden tai mineraalipitoisten vesien aumlaumlrelle ja niissauml on ollut saatavilla myoumls monenlaisia hoitoja Euroopan valistusajalla veden ja vesihoitojen hyoumldyllisyys ja laumlaumlkitsevaumlt ominaisuudet nousivat jaumllleen esille Vierailut terveyskylpyloumlissauml veden nauttiminen niiden terveyslaumlhteistauml ja kylpyjen ottaminen tulivat keskeiseksi osaksi saumlaumltylaumlistoumln seuraelaumlmaumlauml 285
Vaikka Suomessa kaupungit olivat agraarisia ja saunakulttuuri oli jo juurtunut taumlnne vahvasti perustettiin taumlnnekin kylpyloumlitauml viimeistaumlaumln 1700-luvulla Kylpyloumlitauml oli muun muassa Oulussa Pietarsaaressa Vaasassa Raumalla Naantalissa Turussa Hangossa Tammisaaressa Helsingissauml ja Loviisassa 286 Taumlmauml kylpylaumlkulttuuri eli kukoistustaan 1800-luvulla 1900-luvun alussa uudenlainen ulkoilmaelaumlmaumln ja liikuntakulttuurin nousu houkutteli asiakkaita erityisesti merikylpyloumlihin Toisen maailmansodan jaumllkeen kylpyloumliden toiminta suuntautui hoito- ja kuntolaitosten suuntaan
Suomessa kylpyloumlitauml ei ole inventoitu systemaattisesti ja arkeologisia kaivauksia on tehty vain vaumlhaumln287
285 Suvikumpu 2014 s 6ndash18286 Suvikumpu 2014 s 55 106 114ndash115 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A287 Suvikumpu 2014 s 227 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A4
Merikylpylaumlkylpylauml paikka jossa oleskellaan vesialtaissa virkistaumlytymi-sen terveydenhoidon tai sosiaalisen seurustelun takia
Kuva Ullanlinnan kylpylauml 1860-luvulla Kuvaaja Eugen Hoffers Museovirasto kuva HK1964010411125
165
Huvilayhdyskunnat
Suomeen rakennettiin villoja tai huviloita osana Ruotsin vallan saumlaumltylaumliskulttuuria Maan vanhin huvila-asutus on keskittynyt rannikkokaupunkeihin etenkin Pohjanmaalle Huviloi-ta rakennettiin usein myoumls kylpyloumliden liepeille Ne yleistyvaumlt 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vauraan porvariston kesaumlasuntoina kaupunkien laumlheisyydessauml tai maaseudulla
Huvila-arkkitehtuuriin liittyvaumlt verannat ja parvekkeet palvelivat asiaan kuuluvaa seurus-telua ja joutilasta kesaumlnviettoa
Vanhemman huvila-asutuksen historiaa ei juurikaan ole tutkittu systemaattisesti vaan huvila-alueita on pikemminkin inventoitu kaupunkikohtaisesti288
Kultti- ja tarinapaikat
Tarinapaikat ovat luonnon kohteita kuten kiviauml kallioita puita metsikoumlitauml vesipaikkoja maa-alueita tai muita vastaavia paikkoja joihin liittyy perimaumltietoa tai tarinoita erilaisista tapahtumista ja tavoista Paikoissa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole ihmisen tekemiauml rakennelmia tai merkintoumljauml mutta joskus niiden yhteydessauml voi olla esimerkiksi karsikko tai muistomerkki
288 Soiri-Snellman 1985 s 18ndash21
Huvilayhdyskunta porvariston kesaumlasunnoiksi rakennetuista villoista ja huviloista muodostunut yhdyskunta
166
Kalliomuodostumiin saariin siirtolohkareisiin isoihin kiviin ja luoliin ja muihin huomiota heraumlttaumlviin geologisiin muodostumiin liittyy erilaisia tarinoita Ne kertovat muun muassa yliluonnollisesta toiminnasta (esimerkiksi jaumlttilaumliset ja pirut) aarteista ja aarnivalkeista vainajien toiminnasta vanhoista asuinpaikoista elinkeinon harjoittamisesta viranomaisten toiminnasta sotakokemuksista ja liikenteen reiteistauml Taumlllaisia kohteita ovat esimerkiksi Janakkalan Paimenkivi Joensuun Maumlntylammen Laukkukivi Kaarinan Ryoumlvaumlriholma Raa-seporin Busouml Viborgs sten289 ja Porvoon Onaksen Napoleonin kivi290
Erilaisia tarinapaikkoja on tuhansia kaikkialla Suomessa291
289 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019290 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018 291 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapaikat 2722019292 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019
Tarinapaikka kivi kallio puu laumlhde lampi tai muu luonnon kohde johon liittyy vanhoja tarinoita jatai perimaumltietoa 292
Kuva Huvila Ruissalossa Turussa 1980- luvulla Kuvaaja KEStaringlhberg Museovirasto kuva HK19580401421
167
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kultti- ja tarinapaikat sekauml jatulintarhat
168
Kuva Porvoon Onaksen Napoleonin kivi Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31962
169
Jatulintarhat
Jatulintarhat luokitellaan usein tarinapaikkoihin Jatulintarhat on rakennettu parinkymmen senttimetrin kokoisista kivistauml Ne ovat maantasaisia ja yksikerroksisia minkauml johdosta monet kuvioista voivat olla sammaleen peittaumlmiauml Jatulintarhojen sokkelokuvioita on kolmentyyppisiauml ristikeskustainen munuaisenmuotoinen ja spiraali Tarhojen laumlpimitta vaihtelee 5 metristauml 24 metriin
Suurin osa jatulintarhoista sijaitsee merellisessauml ympaumlristoumlssauml saaristossa ja rannikolla usein karuilla luodoilla ja eraumlmaa-alueilla Joitakin tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaasta Jatulintarhoja on rakennettu yleensauml kallioille mutta myoumls kankaille ja kivikkoihinJatulintarhojen nimitykset voivat vaihdella paikkakunnittain Yleisnimityksenauml kaumlytetty ja-tulintarha on peraumlisin Kemin ja Tornion alueelta Tornionlaakson museolla onkin tiedossa alueeltaan runsaasti perimaumltietoa jatulintarhoistamuun muassa Simosta Kemin edustalta sekauml Tornion ja Haaparannan vaumllisestauml saaristosta294 Yleisemmin kaumlytetty nimi tarhoista on Jungfrudans Myoumls labyrintti on tunnettu nimi
Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennaumlkoumlisesti kalastajien luotsien ja merimies-ten tekemiauml ja liittyvaumlt kalansaaliin ja hyvaumln purjehdussaumlaumln turvaamiseen 1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettauml jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina Yksi esitetty peruste on myoumls rajamerkki Jatulintarhoista ei ole loumlydetty ajoittavaa materiaalia joten niitauml ei voi ajoittaa tarkasti Eri jatulintarhatyyppien vaumllillauml ei ole myoumlskaumlaumln voitu havaita erityisiauml kronologisia tai alueellisia eroja Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympaumlristouml) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan295
Suomessa on noin 200 jatulintarhaa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on tiedot noin 100 kohteesta296 Tarhat sijaitsevat paumlaumlasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistauml Viipuriin mutta tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaan metsistauml kylien laitamilta etenkin Etelauml-Karjalasta ja Kymenlaaksosta Myoumls erilaisessa perimaumltiedossa mainitaan jatulintarhat297
293 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019294 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018295 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019296 httpswwwkyppifipalveluikkunamjrekireadaspr_kohde_listaspx 2722019297 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292019
TietolaatikkoJatulintarha kivistauml rakennettu maantasainen kuvio tai latomus jossa on yksi tai useampia kehien reunustamia kulkureittejauml reunalta keskelle293
170
Kuva Porvoon Raringgskaumlrin jatulintarha Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31921
171
Laumlhteet ja kirjallisuus
Internet-laumlhteet
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas Museovirasto httpakpnbafistart
Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi httpwwwmaaseutumaisematfipage_id=338
BalticRIM-hanke Museovirasto wwwbalticrimeu
httpswwwmsp-platformeuprojectsbalticrim-baltic-sea-region-integrated-maritime-cul-tural-heritage-management
Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage UNESCO 2001httpportalunescoorgenevphp-URL_ID=13520ampURL_DO=DO_TOPICampURL_SECTION= 201html
Historiallisen ajan kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tunnistaminen ja suojelu Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3 Niukkanen Marianne (toim) 2009 httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf
ICOMOS Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage 1996httpswwwicomosorgimagesDOCUMENTSChartersunderwater_epdf
Kansalliset kaupunkipuistot httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_k aupunkipuistot
Kulttuuriympaumlristoumlmmehttpwwwkulttuuriymparistommefifi-FI
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna Museovirasto wwwkyppifi
Meripelastusasema 1 Suomen Meripelastusseurahttpmpas1meripelastusfi
Museovirasto httpswwwmuseovirastofifi
172
Nyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintoumlhttpswwwmuseovirastofiuploadsArkisto-ja-kokoelmapalvelutJulkaisutmerivaylien-ra-kennusperintopdf
Perinnealusrekisteri Museovirasto httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusrekisteri
Porin kansallinen kaupunkipuisto httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja- metsatporin-kansallinen-kaupunkipuisto mika-kansallinen
Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703- 51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf812019
Sotamuseon internet-sivut
httpssotamuseofietusivuajankohtaista
Struven ketjuhttpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju
Tieteen termipankki httptieteentermipankkifi
Toivanen Pekka Laivanrakennus Pohjanmaalla 1600-luvulla httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt RKY Museovirasto httpwwwrkyfireadaspr_defaultaspx
Vanha Rauma Unescon maailmanperintoumlkohde httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde
Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml Liikennevirasto 2011 Ohje Dnro 495610212011 httpsjulkaisutvaylafipdf3ohje_2011_vesivayliin_liittyvia_fipdf
173
Painamattomat laumlhteet
Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls 2032014 Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriouml Ympaumlristoumlministeriouml
Lempiaumlinen Vilma Merivartiomuseo Saumlhkoumlpostitiedonanto 1112019
Maijala Tapio Meronen Mikko ja Vaumlrjouml Tapani Forum Marinum Saumlhkoumlpostitiedonannot 1512019 1412019 ja 912019
Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 Museovirasto
Museovirasto 2018 Kysely merellisen kulttuuriperinnoumln ominaispiirteistauml maakuntamuseoille ja kaupunginmuseoille Kyselyyn vastanneet
- Hangon museo Laura Lotta Andersson 1372018- Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Jouni Mustonen 1292018- Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Lotta Friberg 792018- Porvoon museo Juha Vuorinen 1492018- Satakunnan maakuntamuseo 2092018- Tornionlaakson maakuntamuseo Minna Heljala 1292018- Uudenkaupungin museo Mari Jalava 3082018
Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnitte-lusarja C642008
Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018
Raunio Eino 1965 Virolahden louhokset Selostus vuosien 1964ndash1965 aikana suoritetusta selvittelystauml Virolahden kivilouhosten kohdalla Moniste
Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelma Turun kaupunki 2011
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen taus-ta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015
174
Kirjallisuus
Anttila Risto 2008 Kaunissaari ajan aalloilla Kaunissaaren kylaumlkunta ry Kotka Burstroumlm Mats 2017 Ballast Laden with history Lund Sweden Nordic Academic Press Boumlrman Jan-Erik 1980 Under Vaumlstnylaumlndska segel 1840-1898Helsingfors
Delgado James (toim) 1997 Encyclopaedia of Underwater and Maritime Archaeology Lontoo British Museum Press
Ehrensvaumlrd Ulla Hedenstroumlm Kaius Kokkonen Pellervo Nurminen Juha Raurala Nils-Erik Saari Marianne 1995 Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaaOtava John Nurmisen saumlaumltiouml
Haggreacuten Georg Halinen Petri Lavento Mika Raninen Sami amp Wessman Anna (toim) 2015 Muinaisuutemme jaumlljet Helsinki Gaudeamus
Hausen Reinhold 1904 Bidrag till Finlands historia III HelsingforsHietikko-Hautala Tiina 2010 Jaumlaumlkauden jaumllkinaumlytoumls Merenkurkun saaristonmaailmanperintouml Merenkurkun maailmanperintoumlneuvottelukunta
Kaituri Arto et al 2017 Merialuesuunnittelun laumlhtoumlkohtia merialueiden nykyinen kaumlyttouml tulevaisuuden naumlkymaumlt ja merialueita koskeva tietopohja Helsinki Ympaumlristoumlministeriouml Helsinki
Karttunen Ilkka Lehtinen Eero Porkola Petri (toim) 2016 Miehet merellauml Hetkiauml luot-sauksen historiasta Helsinki John Nurmisen saumlaumltiouml
Kaukiainen Yrjouml 2016 Punaiset pilarit Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kinnunen Kari A 1990 Purjelaivojen lastina kulkeutuneita piikiviauml loumlytaumlauml yhauml vanhoilta satamapaikoilta Kivi No 11990 Suomen jalokiviharrastajain yhdistys ry jaumlsenlehti
Kinnunen Kari A 2002 Tarvekalujen raaka-aineen tuontia alkaen 6000 vuotta sitten Tietohippu 12002 GTKn tiedotuslehti
Kuusisto Elina amp Rinkinen Kristiina 2012 Missauml maat on mainiommat Uudenmaan liiton julkaisuja E114 Helsinki
Laurell Seppo 1999 Suomen majakat Helsinki Merenkulkulaitos
Lilius Henrik amp Kaumlrki Pekka 2014 Suomen kaupunkilaitoksen historia IIHelsinkiSKS
Merilahti Juhani 1997 Sadan vuoden meripelastustyouml Helsinki Suomen meripelastusseura
Maumlkivuoti Markku 1994 Peraumlmeren kansallispuiston kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset Metsauml-hallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 23 Vantaa
175
Nautica Fennica 1976ndash1990 Kausijulkaisu Helsinki Suomen Merihistoriallinen Yhdistys Niitemaa Vilho 1964 Suomen keskiaikaiset luonnonsatamat Turun historiallinen arkistoNyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintouml Ikkala Marja-Leena (toim) Helsinki Museovirasto
Pohjanmaan merellinen perintouml Pohjanmaan liitto Oumlsterbottens foumlrbund Vaasa 2001 Riimala Erkki (toim) 1993-1995 Navis Fennica-sarja 1ndash4 Porvoo WSOY Soiri-Snellman Helena 1985 Ruissalon huvilat Turun maakuntamuseo Raportti 8
Suhonen Veli-Pekka (toim) 2011 Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle Hel-sinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Sundbaumlck Esa 2005 Merivartiointia 75 vuotta Merivartiolaitoksen ja merivartioston his-toria 1930ndash2005 Helsinki Rajavartiolaitos
Suvanto Seppo 1973 Satakunnan historia III Keskiaika Satakunnan maakuntaliitto ry
Suvikumpu Liisa 2014 Suomalaiset kylpylaumlt Kotimaisen kylpylaumlkulttuurin historiaa Hel-sinki SKS
Tarkiainen Kari 2010 Ruotsin Itaumlmaa Esihistoriasta Kustaa Vaasaan Suomen ruotsalainen historia 1 Svenska litteratursaumlllskapet i Finland Helsinki
Tuovinen Tapani 1991 Fornfynden och deras uttolkning Zilliacus K (toim) Finska skaumlren Konstsamfundet Helsingfors
Tuovinen Tapani 2000 Ulkosaariston arkeologiaa Saaristomeren kansallispuiston yh-teistoiminta-alueen inventointi 1994ndash1997 Metsaumlhallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A No122 Vantaa
Tuovinen Tapani 2011a The Finnish archipelago coast from AD 500 to 1550 ndash a zone of interaction Iskos 19 10ndash60
Tuovinen Tapani 2011b Jussarouml kulttuuriperintoumlinventointi 2011 Etelauml- Suomen luonto-palvelut Metsaumlhallitus
Tuovinen Tapani 2016 Saaristomeren kansallispuisto Suojelualueen kulttuuriperintoumlkoh-teiden inventointi 2014 osa 1 Metsaumlhallitus Etelauml- Suomen luontopalvelut
Uusi-Seppauml Niina (toim) 2012 Satakunnan kulttuuriympaumlristoumlt eilen taumlnaumlaumln huomenna Pori Satakunnan museo
Westerdahl Christer 2006 On the Significance of Portages A survey of a new research theme Westerdahl (ed) The Significance of Portages Proceedings of the First International Conference on the Significance of Portages 29th Sept-2nd Oct 2004 BAR International Series 1499
Ylimaunu Juha 2000 Itaumlmeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminen-hylje ndashsuhde Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
176
LIITE NUMERO 1 Merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvan teematLiikenne Historialliset merivaumlylaumlt
Veneenvetotaipaleet ja -paikatKanavatHylytLaivaloukutLaivojen hautausmaatPerinnealuksetMajakatSatamaympaumlristoumlt luonnonsatamat ja ankkuri-paikatPainolastipaikatKalliohakkaukset ja kivikompassitLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Puolustus ja sodankaumlynti Vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetMeritaistelupaikatMuinaislinnat ja linnavuoretKeskiaikaiset linnatLinnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltKiviuunit eli ryssaumlnuunitRajamerkit
Elinkeinot LaivanrakennuspaikatTomtning-paikatKalastuspaikat ja kalastusrakenteetHylkeenpyynti ja linnustus
Ammatin tai muun toiminnan harjoit-taminen
LuotsiyhdyskunnatMerivartioasematMeripelastusasemat
Asuminen ja oleskelu Rannikko- ja saaristokylaumltHistorialliset rannikkokaupungit
Teollisuus LouhoksetKaivoksetRuukitHoumlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumltHuvilayhdyskunnatKultti- ja tarinapaikatJatulintarhat
177
LIIT
E N
UM
ERO
2 S
uom
en m
erel
lisen
kul
ttuu
rip
erin
noumln
tila
nnek
uvak
ortt
i K
iinno
stav
ien
hylk
yjen
list
a
Nim
iTy
yppi
Sija
inti
Tunn
usA
lust
yypp
iVa
lmis
tus-
mat
eria
ali
Haa
ksiri
kko
aj
oitu
sSu
ojel
usta
tus
Ruti-
lus-
lista
usSy
vyys
z (m
ax)
Alk
uper
auml
StM
ikae
lA
lust
en h
ylyt
Para
inen
1648
3-m
asto
inen
ka
ljuut
tiPu
u
tam
mi
1747
Suoj
a-al
uex
42 m
Venauml
jauml
Vro
uw M
aria
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
58Sn
au k
aupp
alai
vaPu
u ta
m-
mi
1771
Suoj
a-al
uex
41 m
Hol
lant
i
Graring
haru
nA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2228
2- m
asto
inen
lim
i-sa
umai
nen
Puu
ta
mm
i15
00
-luk
uSu
oja-
alue
x34
m
StN
ikol
aiA
lust
en h
ylyt
Kotk
a11
08
3- m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u
tam
mi j
a le
htik
uusi
1789
Su
oja-
alue
x17
mVe
naumljauml
Ruot
sins
alm
en
mer
itais
telu
alue
Tapa
htum
apai
kat
Kotk
a0
1847
317
89-9
0M
uina
isjauml
aumln-
noumlsa
lue
x
Egel
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
57
Puu
maumln
-ty
tam
mi
130
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
15 m
Kron
prin
s G
usta
v A
dolf
Alu
sten
hyl
ytH
elsi
nki
1291
3-m
asto
inen
lin
-ja
laiv
aPu
u17
88Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x21
mRu
otsi
Mul
anA
lust
en h
ylyt
Han
ko13
36lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
m
anty
1610
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x15
m
Lapu
riA
lust
en h
ylyt
Viro
laht
i10
94lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
ta
mm
i ha
vupu
u
120
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
8 m
Fort
una
Alu
sten
hyl
ytLo
viis
a11
463-
mas
toin
en fr
e-ga
tti
Puu
1822
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
16 m
Lovi
isa
178
Sofia
Mar
iaA
lust
en h
ylyt
Oul
u18
65Ku
unar
ikof
fiPu
u18
59Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x18
mH
olla
nti
Ham
inan
salm
iPu
olus
tusv
ar-
ustu
kset
Hel
sink
i21
72H
irsia
rkku
pato
hy
lkyj
aumlPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x
Esse
lhol
mA
lust
en h
ylyt
Raas
e-po
ri14
39
Puu
ta
mm
i15
00
-luv
un
lopp
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x16
m
Lado
gaA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
29Pa
nssa
rifre
gatt
iM
etal
li19
15Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x45
mVe
naumljauml
Hui
s de
War
mel
oA
lust
en h
ylyt
Porv
oo23
81Fr
egat
tiPu
u17
15Su
oja-
alue
x60
mH
olla
nti
Keul
akuv
ahyl
kyA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
132-
mas
toin
en p
riki
Puu
1873
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Engl
anti
Puna
part
ojen
hyl
kyA
lust
en h
ylyt
Ham
ina
1083
3-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
180
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Tiis
kerin
tykk
ihyl
kyA
lust
en h
ylyt
Lovi
isa
1159
2-m
asto
inen
brig
an-
tiini
Puu
1786
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
55 m
Engl
anti
Sand
vike
nA
lust
en h
ylyt
Kirk
-ko
num
mi
1252
Houmly
ryla
iva
raht
i-la
iva
Met
alli
(rau
ta)
1876
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s51
mRu
otsi
Russ
arouml
Alu
sten
hyl
ytH
anko
2473
2-m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
uina
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Skep
psbaring
darn
an
hylk
yA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2583
Park
kiRa
uta
ja
puu
190
5Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
30 m
Ahv
enan
maa
Juss
arouml
IIA
lust
en h
ylyt
Tam
mis
-aa
ri14
402-
tai 3
- m
asto
inen
Puu
170
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
17 m
Venauml
jauml
Eng-
lant
i
179
Kaap
elih
ylky
Alu
sten
hyl
ytH
anko
1392
1-m
asto
inen
hol
lan-
tilai
styy
ppin
enPu
u
tam
mi
1647
48
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s18
m
Met
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytKe
miouml
n-sa
ari
1521
1-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
ta
mm
i le
htik
uusi
150
0-l
uvun
lo
ppu
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Vid
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en22
84
Puu
ta
mm
ike
skia
ikai
nen
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s13
m
Alfr
edA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
52Fr
egat
tiPu
u m
aumln-
ty
1852
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
21 m
Engl
anti
180
LIITE NUMERO 4 Toimintaympaumlristoumln perusteella maumlaumlritellyt merelliset kulttuuriperintoumlkohteetSarake1 Sarake2
Rakennukset ja laitteet jotka rakennettu alusten sijainnin maumlaumlrityksen ja turvallisen kulun takaamiseksi
Majakat merimerkit Luotsi- pelastus- ja merivartioasemat
Satamat ja lastauspaikat sekauml naumliden toimintoi-hin liittyvauml infrastruktuuri
Ankkuripaikat aallonmurtajat paarlastipaikat laiturit makasiinit ja terminaalit Satamatyoumllaumlisten asunnot satamanosturit sekauml satamatoimintoihin liittyvaumlt kulku- ja kuljetusvaumlylaumlt kuten
Liikenneyhteyksien yllaumlpito Vaumlylaumlt Kanavat ja kaivannot maantie- ja rautatiesillat satamarautatiet Maantielauttaliikenne veneenvetotaipaleet veneenvetomoumlljaumlt
Vesillauml liikkumista varten rakennetut kulkuvaumllineet
Laivat Alusten hylyt
Vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat suoja- ja turvarakenteet
Padot pengerrykset rantavallit
Saaristoon rannikolle ja sisaumlvesien varsille rakennetut sotilaalliset kohteet
Linnoitukset tukikohdat puolustuslaitteet taistelukentaumlt
Vesien kaumlyttoumloumln liittyvauml teollisuus Vesivoimarakentaminen laivan- ja veneenrakennusteollisuus kaivannaisteollisuus (mm merenpohjasta loumlytyvien hiekan metallien ja mineraalien hyoumldyntaumlminen) Metsaumlteollisuus (mm jaumlrvien ja jokien uittotunnelit ja ndashraumlnnit) proses-siteollisuus (mm viemaumlri- ja vesijohtoverkosto)
Elinkeinotoiminnasta jaumlaumlneet rakenteet Kalastus ja muu pyynti rakennukset rakennelmat ja laitteet asuinpai-kat (mm kalamajat padot ja muut pyyntivaumllineet)
Virkistys ja vapaa-aika Kylpylaumlt uimarannat huvivenesatamat pursiseurarakennukset ja urheilukalastusalueet
Alueet Maalla vedessauml tai vedenpinnan alapuolella olevat maisemat ja muut aluekokonaisuudet jotka kertovat ihmisen ja veden vuorovaiku-tuksesta
181
LIITE NUMERO 4 Merelliset RKY- kohteet maakunnittain
Maakunta Kohteen nimi Kuvaus Teema
Pohjois-Pohjanmaa Peraumlmeren kalasatamat ja kalastus-tukikohdat (4 kohdetta) Kemi ja Tornio
Peraumlmeren kalastushistoria liittyy 1700-lu-vulla voimakkaaseen silakanpyyntiin jota harjoitettiin koko Peraumlmeren alueella aina Pohjanmaan rannikolta laumlhtien pitkaumllle Ruotsin puolelle saakka Silakan pyynnille oli tyypillistauml pitkaumlaikainen oleskelu ulkosaaril-la Alueen saaria on kaumlytetty kalastus- ja metsaumlstysmatkojen kausitukikohtina siitauml saakka kun ne ovat maankohoamisen jaumll-keen syntyneet Tukikohtien rakentumisessa naumlkyy myoumls vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen Saarilla on saumlilynyt useita kalastukseen liittyviauml rak-ennelmia jaumlaumlkellareita verkkotelineitauml ja kalamajoja
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista maanko-hoamisen seurauksena paljastuneet saaret ja luodot jotka varhain kalastajien asuttamia ja kehittyneet majakka- tai luotsisaariksi
Hailuoto Hailuoto on valtakunnallisesti merkittaumlvauml maisema-alue Saarta on ikimuistoista ajois-ta saakka kaumlytetty kalastuksen ja hylkeen-pyynnin tukikohtana ja siellauml on perinteisiauml ja alkuperaumlisinauml saumlilyneitauml kalastajakyliauml luotsiasema ja majakkayhdyskunta
Perinne-kohde amp Majakat
Iin Roumlytaumln luot-siasema
Iin Roumlytaumln luotsiasema on hyvin saumlilynyt 1800- ja 1900-lukujen taitteen luotsiasema osana varsin hyvin saumlilynyttauml satamamil-joumloumltauml Iin pitaumljaumln rannikolla oli hoidettu luot-sausta ja vaumlylien merkitsemistaumlkin jo ennen virallista luotsitoimintaa
Perinne-kohde
Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Ulkokrunnin merenkulkuun liittyvauml raken-nuskanta ovat hyvauml esimerkki eristyneissauml oloissa toimineesta merenkulun virkamiesy-hdykunnastaSen etelaumlkaumlrjessauml on pieni kalastajakylauml ja pohjoiskaumlrjessauml tunnusma-jakka ja luotsiasema ulkorakennuksineen Saaren laumlnsirannalla on jatulintarhoja ja kivikummeli
Majakat
Kallakarien kalastajatuki-kohta
Karut ja laumlhes puuttomat ulkoluodot ovat nousseet merestauml 1400-luvun vaiheilla ja ne ovat muodostuneet taumlrkeiksi kalastus- hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdik-si Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun vaumllisen rannikon taumlrkeimpiauml silakanpyyntipaikkoja
Perinne-kohde
Pyhaumljoen kala-rannat
Pyhaumljoen Kaukon Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastus-perinteestauml Pohjanmaan jokien suualueilla on tiiviisti rakennettuja venerantoja ja va-ja-alueita jotka ovat tyypillisiauml nimenomaan Pohjanmaan merikalastukselle
Kalastus
Iso-Kraaselin ja Taskun tun-nusmajakat
Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat ja luotsiasema ovat hyvin saumlilynyt kokonaisuus joka liittyy toiminnallisena parina oleellisesti Raahen kaupunkivaumlylaumln ja meriliikenteen historiaan
Majakat
182
Keski-Pohjanmaa Ohtakarin kalastajayh-dyskunta ja luotsiasema
Ohtakarin kalastajayhdyskunta syntyi avomerikalastuksen tukikohdaksi ja paikan historiaa kalastuspaikkana tunnetaan 1500-luvun puolivaumllistauml saakka Se kuvastaa Pohjanmaan rannikon kalastuselinkeinon synnyttaumlmiauml rakennettuja ympaumlristoumljauml Lu-otsiasema ympaumlristoumlineen on hyvin saumlilynyt esimerkki 1900-luvun alun luotsiasemasta ja olennainen osa Ohtakarin merellisiin elinkei-noihin liittyvaumlauml kulttuuriympaumlristoumlauml Asema ja luotsimoumlkit ympaumlristoumlineen ovat saumlilyneet laumlhes alkuperaumlisessauml asussaan
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista pienet kalas-tajakylaumlt karuilla luodoilla ja saarilla
Poroluodonkarin kalastajayhdys-kunta
Poronluodonkarin pyyntiyhteisoumln histo-riallisen rakennuskannan muodostavat etelaumlrannan kalasatama pieni kalastajakylauml saaren pohjoisosan 1700-luvulta periytyvauml maamme vanhin kalastusloisto sekauml vanha kivikummeli
Perinne-kohde
Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdys-kunnat
Tankarin ja Trutklippanin loisto- majakka- ja luotsiyhteisoumlt muodostavat monipuolisen ajallisesti kerrostuneen ja hyvin saumlilyneen kokonaisuuden Tankarin majakka ja Trutklip-panin linjaloisto ovat Kokkolan historiallisen kaupunkivaumlylaumln taumlrkeimmaumlt merimerkit Saaren itaumlrannalla on vanha kalastajien ja hylkeenpyytaumljien kylauml sekauml 1700-luvulla rakennettu kirkko
Majakat
Pohjanmaa Saumllgrundin ma-jakka luotsiase-ma ja Laxhamn
Saumllgrundin majakkayhteisouml kuvastaa keskia-jalta asti jatkunutta kalastusta sekauml luotsi- ja majakkatoimintaa Pohjanlahden ranni-kolla Saumllgrundin 1875 rakennettu majakka on huomattava maisemaelementti ja taumlrkeauml Kaskisten kaupungin ja sen merenkulkuperin-teiden tunnus
Majakat
Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)
Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Meren-kurkun saariston maailman luonnonper-intoumlkohteessa ja havainnollistavat erino-maisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystauml Kaikki kohteet 1800-luvun puolivaumllistauml ja sen jaumllkeen
Perinne-kohde amp Majakat
Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Selkaumlmeren keskiosan rannikko varsinkin Siipyynniemen tienoilla oli vielauml 1800-luvun jaumllkimmaumlisellauml puoliskolla Pohjanlahden merenkulun pimeimpiauml alueita Majak-ka paikkaamaan tilannetta 1800-luvulla Majakan etelaumlpuolella on majakkayhteisoumln rakennuksia Rakennusryhmaumln ympaumlrillauml on merkkejauml pienialaisista viljelyksistauml ja niiden raivauksessa syntyneitauml kiviaitoja
Majakat
Oumluranin kala-satama
Oumluranin saari paljastui maankohoamisen seurauksena merestauml 700-luvulla Oumluranin kalasatama on Pohjanlahden ulkosaaris-tossa vuosisatoja kaumlytoumlssauml ollut pyynnin ja kalastuksen tukikohta jossa on saumlilynyt 1900-luvun alun kalatupia talousrakennuk-sineen
Perinne-kohde
183
Raippaluodon kylauml ja kala-satama
Raippaluoto on pienimittakaavainen Pohjan-maan rannikon saaristoyhdyskunta alueelle tyypillisine talonpoikaisrakennuksineen kirkkoineen pappiloineen kouluineen kylaumlteineen ja kalasatamineen Raippaluoto sijaitsee Merenkurkun saariston alueella joka on luokiteltu kansallismaisemaksi Raip-paluodon kirkonkylauml sisaumlltyy Merenkurkun saariston alueeseen joka on hyvaumlksytty Unescon maailman luonnonperintoumlluetteloon heinaumlkuussa 2006
Perinne-kohde
Maumlsskaumlrin ma-jakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhteisoumln raken-nukset muodostavat ajallisesti monikerrok-sisen kokonaisuuden joka on hyvauml esimerkki merenkulun virkamiestoiminnasta ja osittain sen myoumltauml syntyneestauml saaristolaisasutuk-sesta
Majakat
Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maannousun myoumltauml muodostunut saari Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskun-taan kuuluvat rakennelmat muodostavat hyvin saumlilyneen ja ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden Rakennukset kuvastavat mielenkiintoisella tavalla merenkulun turva-laitteiden kehitystauml ja niiden vaumllisiauml toimin-nallisia yhteyksiauml Socklothaumlllan on heinikkoa kasvava kalliosaari ja Haumlllgrund tiheaumlauml lehtimetsaumlauml kasvava louhikkosaari
Majakat
Stubbenin majakkayhdys-kunta
Stubbenin majakkayhdyskunta tunnusma-jakoineen luotsaukseen liittyvine rakennuk-sineen ja rakenteineen sekauml avomeripyyntiin liittyvine muinaisjaumlaumlnnoumlksineen ilmentaumlauml paitsi merenkulun turvaamisen kehitystauml eri vuosisatoina myoumls Pohjanmaan saaristolle tyypillistauml varhaista pyyntielinkeinoa
Majakat
Satakunta Luvian saariston kalastajatilat
Saaristossa on saumlilynyt arvokkaita kalas-tuselinkeinoon liittyviauml entisiauml kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa raken-nuskantaa vaikka ympaumlristouml ja elinkeinot ovatkin muuttuneet Yksittaumlisten kalastu-stilojen ja -torppien lisaumlksi saaristossa on myoumlhempaumlauml huvila-asutusta
Perinne-kohde
Saumlpin majak-kayhteisouml ja luotsiasema
Saumlpin luotsi- ja majakkasaaren rakennuk-set muodostavat hyvin saumlilyneen ja mo-nipuolisen merenkulun historiaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden
Majakat
Kaddin kalas-tusmajat
Kaddin kalastusmajat ovat ulkomerikalas-tuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa
Perinne-kohde
Maumlntyluodon luotsi- ja satama-ympaumlristouml
Maumlntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvauml ympaumlristouml yhdessauml viereisen Reposaar-en kanssa Siellauml sijaitsee Ryssaumlntorniksi nimitetty tunnusmajakka Kallon saari on historiallisesti merkittaumlvauml luotsipaikka jossa on myoumls loisto
Perinne-kohde
Pihlavan huvila-alue
Pihlavan huvila-alue on laaja 1800-luvun jaumllkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakult-tuuria edustava alue Porinlahden rannalla Huvilat ovat Porin kaupungin porvareiden rakennuttamia ja eri arkkitehtien suunnittele-mia Alue on hyvin saumlilynyt ja arkkitehtuurilt-aan korkeatasoinen varhaisen huvilakulttu-urin edustaja maassamme
Perinne-kohde
184
Reposaaren yhdyskunta
Reposaari muodostaa Porin kaupungin edu-stalle 1800-luvun jaumllkipuoliskolla kasvaneen yhdyskunnan jolla on eritoten satamato-imintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri paikallinen ja valtakunnallinen merkitys
Perinne-kohde
Santakarin pooki
Santakarin pooki kuvastaa havainnollis-esti tunnusmajakan roolia Rauman histo-riallisen kaupunkivaumlylaumln ensimmaumlisenauml ja taumlrkeimpaumlnauml merimerkkinauml Tunnusmajakan laumlhiympaumlristouml on saumlilynyt rakentamattomana ja avoimena
Majakat
Varsinais-Suomi Bryggmanin huvilat
Turun ympaumlristoumln saarilla olevat Bryggmanin 1920ndash1940 -luvulla suunnittelemat huvilat muodostavat kokonaisuuden joka erino-maisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin ark-kitehtuurin myoumls yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistauml muutosta klassismista funktionalismiin
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista eri-ikaumluiset puolustus-varustukset ja ajallisesti kerrostuneet merenkulun saaret ja kylaumlasautus
Bengtskaumlrin majakka
Bengtskaumlrin graniittinen majakka asuinsiip-ineen ja majakkasaaren rakennukset muodo-stavat Saaristomeren merenkulunhistoriaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden ja ovat sauml-ilyneet kokonaisuudessaan 1900-luvun alun rakennusvaiheen hahmossa Bengtskaumlrin majakka on merenkulun taumlrkeimpiauml raken-nusperintoumlkohteita ja siihen liittyy huomatta-via arkkitehtonisia arvoja Majakka on myoumls historiallinen taistelupaikka
Majakat
Hiittisten kirkon-kylauml
Hiittisten kirkonkylauml kuuluu Turunmaan saris-ton varhaisimmin pysyvaumlsti asuttuihin kyliin Kirkonkylaumlssauml on saumlilynyt paljon perinteistauml saaristolaista rakennuskantaa ja Hiittisten kirkko lukeutuu maamme vanhimpiin ristikirk-koihin
Perinne-kohde
Kemioumlnsaaren ulkosaariston asutus
Kemioumlnsaaren ulkosaarilla Saaristomerelle ominainen asutus ja kylaumln vakiintunut raken-ne on erinomaisesti edustettuna Houmlgsaringran Holman ja Rosalan saarten kylissauml Jo kes-kiajalla asutetuilla kylillauml on pitkauml asutushis-toria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta meren-kulkua ja matkailua
Perinne-kohde
Oumlroumln linnake Oumlroumln linnake Turunmaan saaristossa on yksi osa 1910-luvulla rakennettua laajaa ja moni-portaista Pietari Suuren merilinnoitusta Oumlroumln linnakkeen 1910-luvulla rakennetut patterit tieverkosto rakennuskanta rakenteet ja luonto ovat saumlilyneet historiallisena kokonai-suutena
Linnoitus linnake
Isokarin majakka- jaluotsiyhdys-kunta
Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta on hyvin 1800-luvun merenkulun rakentamista kuvaava kohde Isokari rakentuu majakkami-esten pihapiiristauml ja luotsikylaumlstauml
Majakat
Katanpaumlaumln linnake
Katanpaumlaumln linnake on Venaumljaumln Suomenlah-delle rakentaman Pietari Suuren merilinnoi-tusketjun pohjoisin osa
Linnoitus linnake
185
Laumlnsi-Turun-maan saaris-toasutus (7 kohdetta)
Saaristomeren kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merel-listen elinkeinojen synnyttaumlmaumlstauml saaristo-laisasutuksesta ja ovat saumlilyttaumlneet hyvin saaristolaisluonteensa Tiiviiden kylaumlasutuk-sen lisaumlksi saaristokyliin kuuluvat kylien sa-tamat laitureineen ja venevajoineen Omille saarilleen sijoittuneissa kylissauml asutus rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimu-otoista ja sitauml rajaavat metsaumliset tai avoimet kallioalueet ja meri Rakennukset ovat saumlily-neet paumlaumlosin vanhoilla kylaumltonteilla
Perinne-kohde
Laumlnsi-Turun-maan ulkosaariston kylaumlasutus
Ulkosaariston asuttaminen liittyy meren-kulkuun ja kalastukseen Saarten pienimu-otoinen pysyvauml kylaumlasutus on saanut alkun-sa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja vaumllisaariston kylistauml ovat saumlilyneet yht-enaumlisinauml kokonaisuuksina Kylaumlkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmaumlt Asutus on keskittynyt paumlaumlasiallisesti sataman ja pienialaisten kylaumlpeltojen tuntumaan
Perinne-kohde
Seilin hospitaali Seilin saarella on liki 350-vuotinen maamme sairaanhoitolaitoksen kehitysvaiheisiin kiinteaumlsti liittyvauml historia Hospitaalirakennus on Suomen vanhimpia saumlilyneitauml sairaalar-akennuksia Seilin 1600-luvulla perustetun hospitaalisaaren kokonaisuus muodostuu sairaalan rakennuksista sairaalan maatilan rakennuksista sekauml sairaalan kirkosta hau-tausmaineen ja pappiloineen
Perinne-kohde
Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Utoumln linnake- majakka- ja luotsisaaren virkamiesyhdyskunta on maamme varhai-simpia ja pisimpaumlaumln toimineita Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Itaumlmereltauml Saaristomerelle johtavan meri-reitin varrella jota on purjehdittu jo ainakin 1500-luvulta Utoumln puolustushistoriallisesta merkityksestauml kertovat saaren linnoittamin-en ja varuskuntarakentaminen 1910-luvulta alkaen
Majakat amp Linnoitus linnake
Stroumlmman kanava
Kanavarakentamisen alkuvaihetta edus-tavalla Stroumlmman kanavalla on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikenne-historiassa Stroumlmman kanava yhdistaumlauml Suomenlahdella Teijonselaumln ja Finnarinselaumln Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla
Lyoumlkin tunnus-majakka ja luotsiasema
Lyoumlkin pooki edustaa valikoimassa ajanjak-soa ennen kuin valtio otti merenkulun turval-lisuudesta huolehtimisen hoitoonsa
Majakat
Uusimaa Helsingin houmlyry-laivareittien kesaumlhuvila-asutus
Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentaumlauml paumlaumlkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesaumlasumiskulttuuria
Perinne-kohde
Paumlaumlkaupunki-seudun 1 msn linnoitteet
Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus Se on yksi merkittaumlvimmistauml I maailmanso-dan aikana rakennetuista linnoituskokonai-suuksista
Linnoitus linnake
186
Hankoniemen sotahistori-an kohteet (6 kohdetta)
Hankoniemi laumlhisaarineen on maantieteel-lisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti taumlrkeauml alue Suomenlahdelle pistaumlvaumlllauml niemellauml on sotahistoriallisia muistomerkkejauml linnoituksia ja puolustus-jaumlrjestelmiauml 1790-luvulta 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekauml 1910-luvulta
Linnoitus linnake
Hauensuolen kalliopiirrosalue
Hauensuolen kalliopiirrossaaret ovat ainut-laatuinen merenkulkijoiden muistomerkki Itaumlmeren alueella Hauensuoli on mupdos-tanut suojaisan luonnonsataman saaristo-reitin varrella Hauensuolen ankkuripaikalla merenkulkijat ovat odottaneet suotuisia saumlitauml ja kaumlyttaumlneet saarten sileitauml kallioita kivisenauml vieraskirjana Yhteensauml kallioilta on rekisteroumlity yli 600 erilaista kalliopiirrosta vaakunoita nimikirjaimia ja puumerkkejauml keskiajalta 1900-luvun alkuun
Baroumlsundin vaumlylauml
Baroumlsund on Suomenlahden pohjoisrannikon historiallinen vesiliikennevaumlylauml ja solmu-kohta josta on haarautunut vesireitti Tal-linnaan Vaumlylauml kulkee Inkoon sisaumlsaaristossa Baroumlsundin salmen kautta Vaumlylaumln varrella oleva monipuolinen rakennuskanta koostuu vanhasta talonpoikais- kalastaja- ja luotsia-sutuksesta sekauml 1800-luvun lopulta alkaen rakennetuista huviloista taumlysihoitoloista ja kesaumlmoumlkeistauml
Perinne-kohde
Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat
Roumlnnskaumlrin ja Kallbaringdan majakat muodo-stavat parin joka kuvastaa Porkkalanniemen historiallista merkitystauml ikivanhan rannikon laivavaumlylaumln varrella Roumlnnskaumlrin majakka edustaa Suomen vanhinta saumlilynyttauml ma-jakka-arkkitehtuuria Kallbaringdan on Suomen oloissa harvinainen majakka jossa kaikki toiminnot on yhdistetty saman katon alle
Majakat
Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema
Loviisan vaumlylaumln suulla sijaitsevalle Orren-grundin luotsivartiopaikalle rakennettiin tunnusmajakka jo 1760 Orrengrundin ajallisesti kerrostuneessa rakennuskannassa kuvastuvat pitkaumlaumln jatkuneet luotsiperinteet Saaren tunnusmajakka on yksi harvoista Suomenlahdella saumlilyneistauml historiallisista merimerkeistauml
Majakat
Svartholman linnoitus
1700-luvun loppupuolen ruotsalaista lin-noitustekniikkaa edustava Svartholma on merkittaumlvauml osa valtakunnan itaumlrajan puolus-tushistoriaa Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan paumlaumllinnoituksen itaumlinen etuvarustus
Linnoitus linnake
Bjoumlrkholmin luotsiasema
Bjoumlrkholmin entinen luotsiasema on Suomen-lahden parhaiten rakennusajankohtansa asussa saumlilynyt luotsivartiotupa Vuonna 1899 rakennettu Bjoumlrkholmin luotsiasema sijaitsee Porvooseen johtavan kapean vaumlylaumln varrella luonnonkauniilla saarella
Perinne-kohde
Porvoon laumlntisen saaris-ton luotsi- majakka- ja kalastusyhdys-kunnat (6 kohdetta)
Porvoon laumlntisen saariston luotsi- ma-jakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympaumlristoumlkokonaisuuksia jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkaumlauml ja monipuolista asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen historia ja asutus liit-tyvaumlt luotsaustoimintaan Onaksen talonpo-jalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla
Majakat amp Perinne-kohde
187
Jussaroumln kaivossaari
Jussaroumln kaivossaaren monipuolinen kultu-uriympaumlristouml majakkapaikka sekauml luotsi- ja kaivosyhdyskunta kuvastavat Suomenlahden kalastuksen merenkulun puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa useamman vuo-sisadan ajalta Jussaroumlllauml on ollut keskeinen merkitys Suomenlahden saaristovaumlylaumln merenkulussa
Struven aste-mittausketju
Struven ketju edustaa taumlrkeaumlauml vaihetta itauml- ja laumlnsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa Struven ketju on erityinen todiste melkein kolme vuosisataa kestaumlneistauml maapallon muodon ja koon mittauksista Merellinen kohde sijaitsee Py-htaumlaumlllauml Mustaviirin saarella Suomenlahdella
Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Tammisaaren pitaumljaumln Alglon ja Espingskaumlrin asukkaat mainitaan jo 1500-luvun kirjalli-sissa laumlhteissauml Tammisaaren ulkosaariston Alglon ja Espingskaumlrin saarten rakennettu ympaumlristouml edustaa hyvin saumlilynyttauml tyypil-listauml ulkosaariston kalastajatila-asutusta
Perinne-kohde
Kymenlaakso Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt
Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tav-oin esimerkki itaumlisen Suomenlahden kalas-tusta ja luotsausta harjoittaneesta kylaumlasu-tuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Perinne-kohde
Vironlahden graniitti-louhokset
Virolahti on maamme merkittaumlvin historial-linen kivilouhimoalue Louhoksia on kaik-kiaan yli 70 Lisaumlksi Haminaan kuuluvalla Pitkauml-Kotkan saarella Kuorsalon saaris-tossa on erittaumlin hyvin saumlilynyt louhosalue Pietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasaumlvyistauml rapakivigraniittia on kaumlytetty Pietarin rakentamiseen
Haapasaaren saaristokylauml
Kotkan Haapasaari on Haminan Tammion ja Kuorsalon sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennuskannal-taan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
Ruotsinsalmen merilinnoitus Kotka
Ruotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790ndash1809 keisarinna Katariina IIn kaumlskystauml samanaikaisesti siihen strategisesti liit-tyneen maaliikennettauml turvanneen Kymin-linnan kanssa Ruotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillaumlaumln olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekauml Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittaumlvauml asema Venaumljaumln laumlnsirajan puolustuksessa Kronstadtin etuvarustukse-na ja laivastotukikohtana
Linnoitus linnake
Tiutisen asuinalue
Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan tyoumlvaumlen sekauml kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi Alue on rakentunut kapeiden kujien varsille tiheaumlksi puukaupunkimaiseksi yhteisoumlksi rakenne ja Rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin saumlilynyt
Perinne-kohde
Kaunissaaren saaristokylauml
Pyhtaumlaumln Kaunissaari on Kotkan Haapas-aarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennus-kannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuk-sen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
6
JOHDANTO
Suomen merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvaus
Tilannekuvaus on jaettu kolmeen osaan Ensimmaumlisessauml osassa esitellaumlaumln merellisen kulttuuriperinnoumln tutkimusta tietolaumlhteitauml ja -puutteita kulttuuriperinnoumln yleiskaumlsitteitauml merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln erikoiskaumlsitteitauml sekauml sinisen kasvun mahdol-lisuuksia kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln osalta Toisessa osassa kuvataan yleistasolla Manner-Suomen kolmen merialuesuunnittelualueen merellistauml historiaa sekauml annetaan muutamia esimerkkejauml alueiden merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml
Merialuesuunnittelun alueet ovat
1 Suomenlahti2 Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa3 Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kolmannessa osassa katsaus on jaettu merellisen kulttuuriperinnoumln teemoihin (liite 1) joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta)Taumlmaumln jaumllkeen merellisen liikenteen (paitsi vaumlylaumlt) puolustuksen - ja sodankaumlynnin sekauml merellisten elinkeinojen teemoja kuvataan merialuesuunnittelun alueilla pyrkien tuomaan esille alueellisia eroja mikaumlli naumlitauml on Aina selviauml eroja ei kuitenkaan ole loumlydettaumlvissauml kaumlytetyn laumlhdemateriaalin perusteella
Merellisten ammattien ja muun toiminnan harjoittamisen asumisen ja oleskelun teollisuu-den ja vapaa-ajan virkistyksen matkailun ja tarinapaikkojen teemojen osalta esitetaumlaumln vain yleiskuvaukset ei aluekohtaisia kuvauksia Naumlistauml teemoista ei ole saatavilla riittauml-vaumlsti digitaalista paikkatietoa ja muuta digitaalisessa muodossa olevaa tietoa Monet naumlistauml teemoista edustavat nuorempia kulttuuriperinnoumln ilmioumlitauml tai aihepiirejauml joita on alettu tutkia vasta viime vuosikymmeninauml joten niiden osalta puuttuu valtakunnallinen inventointi Osa teemoista on myoumls sellaisia (esimerkiksi kylpylaumlt ja telakat) joita esiintyy merialueiden lisaumlksi tyypillisesti myoumls sisaumlmaassa joten teemojen kartoitus on edelleen yleistasolla Teemojen alueellista jakautumista on kuitenkin osin esitetty myoumls kartoilla mikauml kuvastaa niistauml taumlllauml hetkellauml saatavilla olevaa tietoa
Kartoissa on esitetty merialueen lisaumlksi usein myoumls koko Suomi sisaumlvesistoumlineen maan meren ja jokien vaumllisen vuorovaikutuksen havainnollistamiseksi sekauml merialueille sijoittuvien ilmioumliden visualisoimiseksi Taumlten saadaan esille kulttuuriperinnoumln rannikolle ja saaristoon sijoittuvat ilmioumlt
Merellisen kulttuuriperinnoumln teemoittamisessa ja kuvailussa on hyoumldynnetty vuonna 2017 julkaistun Suomen arkeologisen kulttuuriperinnoumln oppaan teemajakoa jota on taumlydennetty vastaamaan paremmin merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tarvetta Uusia tee-moja ovat muun muassa laivaloukut meripelastusasemat ja merelliset kylpylaumlt Teemajako kuvataan liitteessauml 1
7
Tilannekuvauksessa ei ole esitelty kaikkia arkeologisen oppaan tai muiden tietolaumlhteiden merialueille sijoittuvia lukuisia teemoja vaan mukaan on valikoitu kohdetyyppejauml jotka ovat selkeaumlsti merellisiauml kaumlyttoumltarkoitukseltaan ja joista loumlytyy riittaumlvaumlsti paikkatietoa karttavisualisointien tuottamiseksi Taumlten pois ovat jaumlaumlneet muun muassa uskonnon harjoittamiseen hautaamiseen tai salakuljetukseen telakoihin veistaumlmoumlihin pursiseura-rakennuksiin ja kieltolakiin liittyvaumlt teemat On selvaumlauml ettauml katsauksessa ei ole kaumlsitelty kaikkia mahdollisia merialueille sijoittuvia kulttuuriperinnoumln teemoja vaan valintoja on jouduttu tekemaumlaumln
Museoviraston rooli merellisessauml ja vedenalaisessa kulttuuriperinnoumlssauml
Museovirastossa merellisen kulttuuriperinnoumln asioita hoidetaan muun muassa Kulttuu-riympaumlristoumlpalvelut -osastossa joka osallistuu merellisen kulttuuriympaumlristoumln suojeluun maumlaumlrittaumlmiseen ja arvottamiseen sekauml lausuntotyoumlhoumln Taumltauml tyoumltauml tehdaumlaumln yhdessauml esi-merkiksi maakuntamuseoiden kanssa yhteistyoumlsopimusten puitteissa
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Museovirasto vastaa ainoana viranomaisena koko Manner-Suomen alue- ja sisaumlvesien kulttuuriperinnoumlstauml Virasto tekee viranomaistoimintana myoumls meriarkeologisia kenttaumltoumlitauml Museoviraston Kansallismuseo vastaa merellisen kult-tuuriperinnoumln esittelystauml Suomen merimuseossa Kotkassa merikeskus Vellamossa Museo myoumls tallentaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml ja vastaa kokoelmatoiminnasta
Merellinen kulttuuriperintouml ja merialuesuunnittelu
Merialuesuunnittelun avulla edistetaumlaumln merialueen eri kaumlyttoumlmuotojen kestaumlvaumlauml kehitys-tauml ja kasvua sekauml meriympaumlristoumln hyvaumln tilan saavuttamista Esimerkiksi vedenalainen kulttuuriperintouml on yksi kaumlyttoumlmuoto ja toiminto samalla tavalla kuin vaikkapa kalastus laivaliikenne ja merelliset tuulivoimapuistot Kulttuuriperintouml voidaan naumlhdauml myoumls etuna
Merialuesuunnittelussa mahdollisesti huomioitava kulttuuriperintouml liittyy sekauml veden pinnan ylaumlpuoliseen kulttuuriperintoumloumln ettauml vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln Taumlmauml kulttuuripe-rintouml voi olla luonteeltaan ja laumlhtoumlkohdiltaan merellistauml mutta se voi olla myoumls muuta merialueiden kulttuuriperintoumlauml Onkin hyvauml huomioida ettauml taumlssauml tilannekuvakatsauksessa esitellaumlaumln laumlhinnauml merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Kuitenkin Manner-Suomen kolmella merialuesuunnittelualueella sijaitsee muutakin kulttuuriperintoumlauml kuin pelkaumlstaumlaumln merellistauml tai vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto osallistuu merialuesuunnitteluun muun muassa antamalla viranomaisroolis-saan lausuntoja sekauml osallistumalla sidosryhmaumltyoumlskentelyyn tyoumlpajoihin seminaareihin ja hankkeisiin Naumlitauml hankkeita ovat muun muassa BalticRIM Baltacar sekauml Meritietopor-taali BalticRIM eli Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management -hankkeessa (2017ndash2020) merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml tuodaan mukaan merialuesuunnitteluun Hankkeessa luodaan hyviauml kaumlytaumlntoumljauml erilaisten merellisten ja
8
vedenalaisten kulttuuriperintoumlalueiden maumlaumlrittelyyn suunnitteluun konflikti- ja syner-giatarkasteluihin sekauml kestaumlvaumln sinisen kasvun kuten merellisen kulttuuriperintoumlturismin edellytyksiin Hankkeessa testataan myoumls eurooppalaisen maisemayleissopimuksen so-veltuvuutta vedenalaisiin maisemiin2
Baltacar eli Baltic History Beneath the Surface - hankkeessa (2017ndash2019) edistetaumlaumln vedenalaisen kulttuuriperinnoumln turismipotentiaalia sekauml parannetaan hylkyjen saavutet-tavuutta merenpohjassa Hankkeessa etsitaumlaumln myoumls uusia tapoja esitellauml vedenalaista kulttuuriperintoumlauml jotta myoumls ei-sukeltavien keskuudessa heraumlisi mielenkiinto vedenalaista kulttuuriperintoumlauml kohtaan Hylyistauml tehdaumlaumln esimerkiksi 3D-malleja ja 3D-printtejauml opas-kirjoja ja esitteitauml sekauml 360˚ -kuvauksella luotuja virtuaalisukelluksia3
Meritietoportaali -hankkeen tavoitteena on yhdistaumlauml Suomen merialan toimijoiden tietoja ja aineistoja yhden nettisivun alle Sivusto aukeaa vuoden 2020 alkupuolella nimellauml itamerifi Se tulee tarjoamaan muun muassa reaaliaikaista meritietoa karttoja ladattavia tutkimusaineistoja tilaraportteja infograafeja opetusmateriaaleja sekauml yleistauml meritietoaPortaalissa esitellaumlaumln myoumls merellisen kulttuuriperinnoumln eri osa-alueita suojelua tutkimusta ja toimijoita Lisaumlksi nostetaan esiin kiinnostavia merellisiauml kulttuuriperintoumlkohteita Kohteita on valikoitu ympaumlri Suomen majakoita linnakkeita hylkyjauml ja perinteisiauml kalastajakyliauml sekauml luotsiasemia
2 Kansainvaumlliset yhteistyoumlhankkeet Museovirasto httpsmuseovirastofifitietoa-meistakansainvali-nen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 21320193 Kansainvaumllisiauml yhteistyoumlhankkeita Museovirasto httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansain-valinen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 2132019
9
11 Tutkimus ja kulttuuriperintoumlinventoinnit
Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyviauml tietoja kirjallisuutta arkistolaumlh-teitauml rekistereitauml luetteloita ja muita laumlhteitauml on lukuisia Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls erilaisia kaumlsitteitauml ja niiden maumlaumlrittelyjauml Edempaumlnauml esitel-laumlaumln naumlistauml taumlrkeimmaumlt
Kulttuuriperinnoumln tutkimuksessa on kaumlsitelty merellistauml kulttuuriperintoumlauml useissa eri oppiaineissa ja opinnaumlytetoumlissauml esimerkiksi historian tutkimuksessa kansatieteessauml taloushistoriassa sekauml arkeologiassa ja merihistoriassa Tutkimustuloksia on esitelty monissa yksittaumlisissauml julkaisuissa ja aikakausisarjoissa Merellistauml kulttuuriperintoumlauml on esitelty myoumls julkaisu-sarjoissa sekauml laajemmissa kokonaisesityksissauml joita ovat esimerkiksi Nautica Fennica4- ja Navis Fennica5 -sarjat sekauml Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaa6 -julkaisu Lisaumlksi erityisesti kuntahistoriikeissauml sekauml saaristoa kuvaavissa teoksissa on runsaasti tietoa merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Myoumls kuntien kaavoitusaineistoista loumlytyy tietoa
Suomessa on tehty vain muutamia valtakunnallisen tason merellisen kulttuuriperinnoumln inventointeja Vuonna 2009 valmistuneessa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen ympaumlristoumljen inventoinnissa (RKY) kiinnitettiin huomiota muun muassa saaristolaiskyliin kalastajatiloihin ja merilinnoituksiin Lisaumlksi vuosina 1996ndash2000 tehtiin merivaumlylien raken-nusperinnoumln inventointi7 jossa kohteena olivat muun muassa majakat luotsiasemat ja loistot
4 Kausijulkaisu Suomen Merihistoriallinen Yhdistys 1976ndash19905 Riimala (toim) Navis Fennica s 1-4 1993ndash19956 Ehrensvaumlrd et al 19957 Nyman 2009
1 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TUTKIMUS TIETOLAumlHTEET JA -PUUTTEET SEKAuml KAumlSITTEET
10
Muutamat maakuntaliitot ovat tehneen myoumls maakunnallisia yleisesityksiauml kuten esi-merkiksi Pohjanmaan merellisen perinnoumln yleiskatsaus8 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa vuosina 2010ndash2016 nostettiin esille merellisiauml maisema-alueita ja merivaumlyliauml Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Suomessa on tehty inventointeja paumlaumlasiassa vain alueilla joille on suunniteltu vesirakennus- tai kaavoitus-hankkeita Meneillaumlaumln olevassa VARK-hankkeessa jossa maumlaumlritellaumlaumln valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet tullaan huomioimaan myoumls merellisiauml ja vedenalaisia kohteita
Valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden mukaan suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin inventointeihin joita ovat yllaumlmainituista valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY) valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet sekauml valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet
8 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001
Kuva Svartbaringdanin tunnusmajakka Helsingin edustalla Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250162126
11
12 Tietolaumlhteitauml
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna (wwwkyppifi) on Museoviraston sivusto joka sisaumlltaumlauml viraston arkistoon rekistereihin ja kokoelmiin tallennettua tietoa arkeologisesta kulttuu-riperinnoumlstauml ja rakennetuista kulttuuriympaumlristoumlistauml Palvelun kautta voi ladata maksutta paikkatietoaineistoja ja tutkimusraportteja9
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ja kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset
Museoviraston Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri sisaumlltaumlauml mahdollisimman ajantasaiset perustiedot Manner-Suomen muinaismuistolain rauhoittamista maa- ja vesialueiden muinaisjaumlaumlnnoumlk-sistauml ja muista arkeologisista kohteista Kohteisiin on linkitetty tietoja myoumls niihin liittyvistauml tutkimusraporteista ja esineloumlydoumlistauml
Vuonna 2018 rekisterissauml oli yli 50 000 kohdetta joista noin 32 000 on rauhoitettuja kiin-teitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Vedenalaiskohteita rekisterissauml oli 2100 joista noin 1500 sijaitsee rannikon maakunnissa Eniten vedenalaiskohteita tunnetaan Uudeltamaalta (770 kohdet-ta) Rannikon vedenalaiskohteista noin 630 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin vedenalaisia kohteita on otettu mukaan myoumls niin sanotun Ruti-lus-raportin10 ldquoThe 100rdquo -listaan jossa esitellaumlaumln koko Itaumlmeren alueelta 100 kiinnostavaa vedenalaista kohdetta Raportti valmistui vuonna 2006 osana Itaumlmeren alueen vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tyoumlryhmaumln tyoumlskentelyauml Liitteessauml numero 2 on listattu sekauml Suomen aluevesien Rutilus-listan kohteita ettauml myoumls muita mielenkiintoisia vedenalaiskohteita Yhteensauml naumlitauml Manner-Suomessa sijaitsevia kohteita on 26
Muinaismuistolain rauhoittamat kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tulee huomioida maankaumlytoumln suunnittelussa Hankkeita valmisteltaessa on selvitettaumlvauml tulevatko hankkeet koskemaan muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Jos muinaisjaumlaumlnnoumls vahingoittuu tai tuhoutuu hanketta toteutettaessa jaumlaumlnnoumls on tutkittava etukaumlteen arkeologisesti tiedon talteen saamiseksi
9 Inventointi- ja tutkimusraportteja loumlytyy sekauml kulttuuriympaumlristoumln palveluikkunasta wwwkyppifi (kulttuuriympaumlristoumln tutkimusraportit) ettauml myoumls Museoviraston asianhallintajaumlrjestelmaumlstauml asiatmu-seovirastofi josta loumlytyy raportit vuodesta 2018 alkaen 10 Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Bal-tic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703ndash51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf 812019
12
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY)
Museoviraston valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen (RKY) inventoinnin kohteet antavat alueellisesti ajallisesti ja kohdetyypeittaumlin kokonaiskuvan Suomen rakennetun ympaumlristoumln historiasta ja kehityksestauml Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat monipuolisesti rakentamisen kehitystauml eri aikakausina Valtakunnallisesti merkittaumlviauml rakennettuja kulttuuriympaumlristoumljauml on yli 1200 joista 71n kohteen ympaumlristoumln nykyluonteeksi on maumlaumlritelty merialue
Inventoinnissa on mukana lukuisia rannikon ja saariston kohteita vesivaumlyliauml historiallisia linnoja ja linnoituksia kirkkojen ympaumlristoumljauml kaupunkeja teollisuusalueita telakoita sekauml merenkulun saaristolaisasutuksen ja kesaumlasumisen alueita Valitut kohteet ovat hyvin saumli-lyneitauml esimerkkejauml Suomen merialueiden merellisistauml elinkeinoista toiminnoista ja niiden tuottamasta rakennetusta kulttuuriympaumlristoumlstauml Liitteessauml 3 on listattu RKY-inventoinnin merellisiauml kohteita
RKY-kohteiden rajauksia on ulotettu myoumls vesialueille pyrkien varmistamaan rannan ja vedenalaisen kulttuuriympaumlristoumln sisaumlltyminen arvoalueisiin RKY-kohteiden rajauksia tarkastellaan ja tarkistetaan maankaumlytoumln suunnitteluprosessien yhteydessauml Tarvittaessa tehdaumlaumln esimerkiksi arkeologisia vedenalaisinventointeja
RKY-kohdeluettelo on valtioneuvoston paumlaumltoumlksellauml otettu maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympaumlristoumln osalta 112010 alkaen Paumlaumltoumls edellyttaumlauml ettauml valtakunnal-lisesti arvokkaiden kulttuuriympaumlristoumljen ja luonnonperinnoumln arvot kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekauml valtion viranomaisten toiminnassa
Valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen lisaumlksi on tunnistettu maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympaumlristoumljauml
13
bull Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumltbull Haapasaaren saaristokylaumlbull Kaunissaaren saaristokylaumltbull Virolahden graniittilouhoksetbull Ruotsinsalmen merilinnoitusbull Tiutisen asuinaluebull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka - ja kalastusyhdyskunnatbull Helsingin houmlyrylaivareittien kesaumlhuvila -asutusbull Paumlaumlkaupunkiseudun 1 maailmansodan linnoitteetbull Hankoniemen sotahistorian kohteetbull Hauensuolen kalliopiirrosaluebull Baroumlsundin vaumlylaumlbull Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakatbull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Svartholman linnoitusbull Bjoumlrkholmin luotsiasemabull Jussaroumln kaivossaaribull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilatbull Struven astemittausketju (1 mittauspiste)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Suomenlahti
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY-kohteita ovat
Kuva Valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristoumlkohde Pyhaumljoen kalar-annat Kaukon kalalanssi Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museovirasto KY1551
14
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Suomenlahti
15
bull Bengtskaumlrin majakkabull Hiittisten kirkonkylaumlbull Oumlroumln linnakebull Katanpaumlaumln linnakebull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Saumlpin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Laumlnsi-Turunmaan saaristoasutusbull Laumlnsi-Turunmaan ulkosaariston kylaumlasutusbull Kemioumlnsaaren ulkosaariston kylaumlasutusbull Seilin hospitaalibull Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Bryggmanin huvilatbull Pihlavan huvilatbull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajatbull Maumlntyluodon luotsi- ja satamaympaumlristoumlbull Reposaaren yhdyskuntabull Santakarin pookibull Stroumlmman kanava
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
16
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Saaris-tomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
17
Kuva Ouran pooki Merikarvialla Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016909
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta)bull Hailuotobull Iin Roumlytaumln luotsiasemabull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Kallakarien kalastajatukikohdatbull Poroluodonkarin kalastajatukikohdatbull Iso-Kraaselin tunnusmajakkabull Taskun tunnusmajakkabull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasemabull Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Saumllgrundin majakka luotsiasemabull Laxhamn Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaretbull Oumluranin kalasatamabull Raippaluodon kylauml ja kalasatamabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
18
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
19
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta jotka on vahvistettu vuonna 1995 valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksellauml Maisema-alueet on merkitty maakuntakaavoi-hin Naumliden maisema-alueiden paumlivitys ja kuulemiset toteutettiin vuosina 2010ndash201611 Uusi ehdotus sisaumlltaumlauml 183 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Paumlivitysinventoinnin alueet eivaumlt ole vielauml voimassa12 eikauml niistauml ole vielauml saatavilla avoimia paikkatietoai-neistoja13 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lisaumlksi paumlivitysinventoinnissa tunnistettiin myoumls maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita14
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa nostettiin esille myoumls joitakin aiemmassa inventoinnissa vaumlhaumllle huomiolle jaumlaumlneitauml teemoja Naumlitauml ovat muun muassa saaristoelinkeinojen kalastuksen ja merivaumlylien maisemat sekauml naumliden merkitys osana suomalaista kulttuurihistoriaa ja maisemakuvastoa Saaristoelinkeinoja edustaa kolme maisemallisesti ja kulttuurisesti merkittaumlvaumlauml merialuetta itaumlisellauml Suomenlahdella Saaristomerellauml ja Merenkurkun saaristossa Lisaumlksi saaristolaiskulttuuria kuvastavat jotkin Pohjois-Pohjanmaan rannikon kohteet15
Paumlivitysinventoinnissa maumlaumlriteltiin maisemanaumlhtaumlvyyksiksi muun muassa Hailuodon Helsingin edustan merimaisemat sekauml Stroumloumlmin merivaumlylauml Maisemanaumlhtaumlvyydet ovat kohteita joihin kuuluu luonto- ja maisemamatkailukohteina tunnettuja naumlkoumlalapaikkoja maisemallisesti ainutlaatuisia luonnon- ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia sekauml symboli- ja identiteettiarvoltaan huomattavia maisemakohteita 16
11 Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi 71201912 Tavoitteena on ettauml paumlivitysinventoinnista tehdaumlaumln valtioneuvoston paumlaumltoumls joka korvaa vuoden 1995 mukaisen aluevalikoiman13 Koska paumlivityksen alueista ei ole saatavilla avoimia paikkatietoaineistoja esitetaumlaumln taumlssauml katsauk-sessa kartoilla vuoden 1995 maisema-alueet14 Kaituri et al 2017 s 6915 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 616 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
20
Kartta Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
21
bull Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema- alueet (1995) Suomenlahti
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
22
Maisema-alueiden paumlivityksessauml varmistettiin ettauml jokaisen maisemamaakunnan ja mai-semaseudun olennaisimmat piirteet tulevat edustetuiksi maisema-aluevalikoimassa Vas-taavasti saaristo- ja merialueiden kohteilla pyrittiin huomioimaan kylien kalavedet sekauml kalastukseen ja karjatalouteen liittyvaumln kausiliikkumisen rajat Maisema-aluevalikoiman merivaumlylaumlt ovat kokonaisuuksia jotka jokin tietty kulkuvaumlylauml tai reitti on historiallisesti sitonut tai sitoo edelleen omaksi toiminnalliseksi yksikoumlkseen17
Taumlydennysinventoinnissa hyoumldynnettiin muun muassa Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsre-kisteriauml18
17 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 8ndash1018 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
23
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet (1995)
24
bull Bromarvin ja Tenholanharjun viljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
25
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet (1995)
26
bull Haumlrkmeren kulttuurimaisemabull Harrstroumlmin jokilaakson kulttuurimaisemabull Merenkurkun saaristomaisematbull Bjoumlrkoumlbyn saariston kulttuurimaisemabull Vattajan rantamaisematbull Rahjan saaristomaisemat ja Kalajoen hiekkasaumlrkaumltbull Hailuotobull Limingan lakeuden kulttuurimaisemabull Simon rannikon kulttuurimaisemat
Kuva Hailuodon rantamaisemaa Marjaniemessauml Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museo-virasto kuva KY1115
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema -alueita ovat
27
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen valtakunnal-lisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
28
Suomessa on neljauml valtakunnallista maisemanhoitoaluetta jotka on perustettu ympaumlristoumlmin-isterioumln paumlaumltoumlksellauml19 Merellisiauml kohteita naumlistauml ovat Skaumlrlandetin sekauml Simon maiseman-hoitoalueet Maisemanhoitoalueet on perustettu luonnonsuojelulain nojalla ja niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekauml alueiden historiallisia ominaispiirteitauml20
Maisemanhoitoalueet vastaavat eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa esitetty-jauml tavoitteita vuorovaikutteisesta maisemanhoidosta ja maiseman kautta rakentuvasta positiivisesta yhteisoumlllisyydestauml21
Rakennusperintoumlrekisteri
Museoviraston rakennusperintoumlrekisteristauml22 loumlytyy tietoa niistauml kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennusryhmistauml rakennuksista ja rakennelmista jotka on suojeltu raken-nussuojelulain asetuksen 4801985 kirkkolain ortodoksisista kirkoista annetun lain tai 2010 voimaan tulleen rakennusperinnoumln suojelusta annetun lain nojalla
Lisaumlksi rekisteriin tallennetaan tietoja muun muassa valtion keskeisestauml rakennusperinnoumlstauml sekauml viraston suojelusopimuksiin ja selvityksiin sisaumlltyvistauml kohteista Rekisteriin viedaumlaumln myoumls sellaiset Museoviraston intressikohteet jotka nousevat esiin viraston viranomais- jaasiantuntijatoiminnassa
Suomen maisemanhoitoalueet ovat
bull Skaumlrlandetin maisemanhoitoalue (Raasepori)bull Hyypaumlnjoen maisemanhoitoalue (Kauhajoki)bull Kairalan-Luiron maisemanhoitoalue (Pelkosenniemi)bull Simon maisemanhoitoalue (Simo)
Maisemanhoitoalueet
29
Rekisteriin tallennetaan kuvaus kohteiden ja rakennusten nykytilasta historiasta sekauml eri-laisista toimenpiteistauml Lisaumlksi rekisteristauml loumlytyy tietoja kohteen tai rakennuksen suojelun eri vaiheista annetuista lausunnoista kuulumisesta RKY- inventointiin tai muinaisjaumlaumlnnoumls-rekisterin kohteeseen Rekisteristauml ilmenevaumlt myoumls restaurointihankkeet
Merellisen kulttuuriperinnoumln kohteita rekisterissauml ovat muun muassa majakat (37 koh-detta) Marjaniemen luotsi- ja majakkayhdyskunta Pirttisaaren saaristokylauml Ailinpietin kalastajakaumlmppauml sekauml muun muassa Utoumln ja Jussaroumln saarten rakennukset ja Turun Pommilan telakka
19 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml Sivuilta loumlytyy myoumls jokaisen hoitoalueen rajaus kartalla httpswwwymfifi- FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201920 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuon-nonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201921 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201922 Rakennusperintoumlrekisteri httpskyppifipalveluikkunarapeareadaspr_defaultaspx
30
Kuva Ailinpietin kalastajakaumlmppauml Selkauml-Sarvi Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
31Kartta Rakennusperintoumlrekisterin merelliset kohteet
32
Perinnealusrekisteri
Museoviraston Perinnealusrekisteristauml loumlytyy tietoja sellaisista Suomen merenkulun his-torian kannalta arvokkaista aluksista jotka ovat myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa Rekisteriin hyvaumlksytyn aluksen tulee olla iaumlltaumlaumln vaumlhintaumlaumln 50 vuotta vanha ja Suomessa rakennettu Ulkomailla rakennetut alukset voidaan hyvaumlksyauml rekisteriin jos ne ovat olleet kaumlytoumlssauml Suomessa yli 50 vuotta23 Perinnealukset edustavat liikenteen kelluvaa ja liikkuvaa kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto on hyvaumlksynyt rekisteriin yhteensauml 93 alusta joista 32 aluksen kotipaikka on rannikolla (Helsinki 15 Turku 6 Porvoo 3 Hamina 2 Oulu 2 Rauma 2 Maarianhamina 1 ja Kotka 1)
23 Perinnealusrekisteri httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusre-kisteri 2722019
33
Kartta Perinnealusrekisterin perinnelaivat
34
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas
Wikipohjainen paumlivitettaumlvauml Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas24 kertoo mitauml arkeolo-ginen kulttuuriperintouml tarkoittaa Suomessa ja millaisista kohdetyypeistauml se koostuu Kes-keistauml oppaassa on sen kuvaileminen miltauml kohteet naumlyttaumlvaumlt maastossa Mitkauml merkit kertovat hylystauml vanhasta satamasta tai meritaistelusta Lisaumlksi opas kertoo kohteiden historiasta taustasta ja levinnaumlstauml Oppaassa esitellaumlaumln myoumls merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohdetyyppejauml kuten kompassiruusu kalastus- ja laivanrakennuspaikka
Yhteistyoumlnauml laadittua opasta on ollut tekemaumlssauml runsaat seitsemaumlnkymmentauml arkeologian asiantuntijaa Museovirastosta maakuntamuseoista ja yliopistoista
Valtakunnallisesti merkittaumlvien arkeologisten kohteiden luettelo (VARK)
Museovirastossa alkoi heinaumlkuussa 2018 kolmivuotinen VARK-hanke valtakunnallisesti mer-kittaumlvien arkeologisten kohteiden maumlaumlrittaumlmiseksi Tavoitteena on valmistaa kohdeluettelo jossa on mukana mahdollisimman kattavasti Manner-Suomen erityyppiset muinaisjaumlaumlnnoumlk-set eri aikakausilta Luettelossa pyritaumlaumln myoumls alueelliseen edustavuuteen Kohdeluetteloa tehtaumlessauml tullaan huomioimaan myoumls merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Tavoitteena on ettauml kohdeluetteloa voidaan kaumlyttaumlauml valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumlta-voitteiden tarkoittamana inventointina
Kansallismaisemat
Vuonna 1992 ympaumlristoumlministerioumln kansallismaisematyoumlryhmauml valitsi 27 kansallismaisemaa jotka ilmentaumlvaumlt Suomen edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitauml Kansallismaisemilla on suuri symboliarvo ja niillauml on erityistauml kansallista merkitystauml kulttuurin historian ja maiseman kannalta Useat kansallismaisemat toimivat naumlhtaumlvyyksinauml ja lisaumlksi niillauml on arvoa virkistyksen ja matkailun naumlkoumlkulmasta Merellisiauml kansallismaisemia ovat Merellinen Helsinki Saaristomeri Merenkurkun saaristo ja Hailuoto25
Kansallismaisemille ei ole maumlaumlritelty tarkkoja alueellisia rajoja eikauml niillauml ole juridista statusta alueiden kaumlytoumlssauml
24 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas httpakpnbafi 141201925 Kaituri et al 2017 s 69
35Kartta Kansallismaisemat
36
Kansalliset kaupunkipuistot
Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on saumlilyttaumlauml kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml laajana ja eheaumlnauml kokonaisuutena Maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvat kaupunkipuistot ovat osa kestaumlvaumlauml kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista26
Kaupunkipuistojen verkosto muodostuu Suomen kehitysvaiheiden kannalta taumlrkeistauml ja rooleiltaan erilaisista kaupungeista Kaupunkipuistot kertovat paikallisesta kulttuurihis-toriasta ja kuvastavat kaupunkien ominaispiirteitauml
26 httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_kaupunki-puistot 2722019
Suomessa on yhdeksaumln kansallista kaupunkipuistoa joista merellisiauml kaupunkipuistoja ovat
bull Porin kansallinen kaupunkipuisto (Porin kaupunki)bull Turun kansallinen kaupunkipuisto (Turun kaupunki)bull Hangon kansallinen kaupunkipuisto (Hangon kaupunki)bull Porvoon kansallinen kaupunkipuisto (Porvoon kaupunki)bull Kotkan kansallinen kaupunkipuisto (Kotkan kaupunki)
37
Kartta Kansalliset kaupunkipuistot Merelliset kaupunkipuistot on merkitty sinisellauml
38
Porin kansallinen kaupunkipuisto
Kokemaumlenjoen suistossa ja rannoilla sijaitseva Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen historiallisesti merkittaumlvimmaumln joen ja jokisuiston sekauml suomalaisten asu-tuksen kehittymisen vaiheista Kokemaumlenjoen vesitietauml pitkin asutus kulttuuri ja uudet virtaukset levisivaumlt vuosituhansien saatossa rannikolta sisaumlmaahan Kaupungin kehitys alkoi jokisuun kauppapaikasta27 Kaupunkipuiston alueella ovat saumlilyneet kaupungin synty- ja kehityshistorian ymmaumlrtaumlmisen kannalta olennaiset piirteet Porin perustamisen aikaan 1550-luvulla meri lainehti aivan kaupungin rannassa mutta purjehdusvaumlylaumlt alkoivat ma-daltua maankohoamisen seurauksena jo muutamassa vuosikymmenessauml Kaupunkia ei kuitenkaan siirretty vaan sen ulkosatamat Maumlntyluoto ja Tahkoluoto siirtyivaumlt ulommaksiKaupunkipuiston alueella on muun muassa vanhaa joen aumlaumlrellauml olevaa teollisuusmiljoumloumltauml 1800-luvulta ja kesaumlhuviloita 1900-luvun vaihteesta28
Turun kansallinen kaupunkipuisto
Turun kansallisen kaupunkipuiston ytimenauml on Aurajoki-miljoumlouml Puiston alue ulottuu Au-rajokilaakson kulttuurimaisemasta Ruissaloon Kaupunkipuisto perustuu Turun asemaan Suomen vanhimpana kaupunkina Itaumlmeren satamakaupunkina sekauml hallinnon kirkon tieteen kaupan ja teollisuuden keskuksena Aurajokisuun edustalla olevaan Ruissalon saareen rakennettiin 1800-luvun puolivaumllistauml alkaen huviloita kesaumlasunnoiksi ja kaupungin sisaumlaumlntulovaumlylaumln kaunistukseksi Aurajoen suu on sataman telakkanostureiden ja teollisuus-perinnoumln aluetta29 Turun kaupunkipuiston alueeseen ei kuulu laajaa saaristoaluetta mutta mereen laskeva joki rantoineen ja meren laumlheisyys ovat puiston olennaisia ominaisuuksia
Hangon kansallinen kaupunkipuisto
Hangon kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Hankoniemen ranta-alueita ja laaja me-rialue saarineen niemen ympaumlrillauml Kaupunkipuiston alue kuvaa Hangon kaupungin ke-hityshistoriaa sen perustamisesta laumlhtien Hankoniemi ja siitauml haarautuva Tulliniemi ovat Suomen mantereen etelaumlisimmaumlt kohdat ja maantieteellisellauml asemalla on ollut keskeinen merkitys kehitykselle Kaupunki perustettiin hyvaumllle satamapaikalle 1874 Hanko mainitaan satamapaikkana kuitenkin jo keskiajalla Ruotsalaiset linnoittivat Hangon edustan saaria 1700-luvulla ja 1900-luvun alussa linnoittajina olivat puolestaan venaumllaumliset 1800-luvulla alkanut kylpylaumlkulttuuri ja -matkailu hyoumldynsivaumlt monipuolista luontoa dyynialueineen kallioineen ja puistoineen Pitkaumlaikaisen merenkulun seurauksena Hangon saaristosta kaupunkipuiston alueelta tunnetaan lukuisia vanhoja laivojen hylkyjauml30
27 httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja-metsatporin-kansallinen-kaupunkipuistomi-ka-ka nsallinen 71201928 Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnittelusarja C642008 s 9 16 6629 Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Turun kaupunki 2011 s 6ndash7 10 1930 Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 s 4ndash5
39
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto ulottuu Vanhasta Porvoosta jokisuistoa pitkin etelaumlaumln saaristoon Alueeseen jossa on niin kaupunkinaumlkymiauml kuin suisto- ja saaristolaismaisemia kuuluu monia kaupungin kehityksestauml ja merellisestauml historiasta kertovia kohteitaPorvoonjoen varrella olevan 700ndash1300-luvuilla kaumlytoumlssauml olleen Iso Linnamaumlen luona oleva Maarinlahti lienee ollut muinaissatama Haikkoonselaumlllauml olevalle Bjoumlrkholmenin saarelle perustettiin 1899 luotsiasema laivaliikennettauml turvaamaan Haikkoonselaumlllauml olevat Yttre ja Lilla Barlastholmen ovat pieniauml saaria joihin Porvooseen saapuneet purjelaivat aikoinaan jaumlttivaumlt painolastinsa Hamari on vanha satamapaikka jonka edustalla laivoja lastattiin ja purettiin Alueella oli 1850-luvulta laumlhtien myoumls telakkatoimintaa ja Hamarin edustan saarilla toimi saha siihen liittyvine rakennuksineen ja puutavaravarastoineen31
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Itaumlisen Suomenlahden merialueita Ky-mijoen rantoja Korkeakoskelle ja Siikakoskelle asti sekauml keskustan puistoja ja rakennet-tuja kortteleita Kaupunkipuiston erityispiirteitauml ovat joki- ja meriluonto sekauml teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintouml Puistossa on huomioitu erityisesti alueen kalastus- sahateollisuus- sota- merenkulku sekauml -kau-pankaumlyntihistoria jotka ovat merkityksellisiauml myoumls valtakunnallisesti Puistossa ko-rostuu suomalainen linnoitushistoria poikkeuksellisessa laajuudessa Uittorakenteet tuotantolaitokset voimalaitokset satamat ja tyoumlvaumlenasuntoalueet kuvastavat Kotkan teollisuushistoriaa32
31 Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018 s 9 24 55ndash56 61ndash6232 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018 s 13
40
Suomen maailmanperintoumlkohteet
Suomessa on seitsemaumln Unescon maailmanperintoumlkohdetta Suomenlinna Vanha Rauma Petaumljaumlveden vanha kirkko Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Sammallahdenmaumlki Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo Ne edustavat yleismaailmallisesti erityisen merkittaumlvaumlauml kulttuuri- tai luonnonperintoumlauml Kohteista kuusi on kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde
Maailmanperintoumlkohteista Suomenlinna Vanha Rauma Struven ketju sekauml Merenkurkun saaristo sijoittuvat meri- ja saaristoalueille tai niiden vaikutusalueelle Sammallahdenmaumlki edustaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml vaikka se sijaitsee nykyaumlaumln sisaumlmaassa maankoho-amisen seurauksena
Kuva Katariinan meripuisto Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13024
41
Kartta Maailmanperintoumlkohteet
42
Suomenlinna on ainutlaatuinen esimerkki 1700ndash1800-lukujen sotilasarkkitehtuurista ja sillauml on ollut merkittaumlvauml rooli puolustuslinnakkeena Suomenlinnan merilinnoitukseen kuuluu kuusi saarta sekauml laaja vesialue jolta tunnetaan useita hylkyjauml ja vedenalaisia vaumlylaumles-teitauml Linnoitus koostuu useista sotilaskaumlyttoumloumln tarkoitetuista rakennuksista ja rakenteista Suurin osa rakennuksista on saumlilynyt hyvin Suomenlinna valittiin Unescon maailmanpe-rintoumlluetteloon vuonna 199133
Vanha Rauma on merellinen rannikkokaupunkikohde jonka juuret ovat keskiajalla Van-ha kaupunkialue on muodostunut useista historiallisista kerroksista ja rakennuskanta on peraumlisin 1600-1800-luvuilta Suurinta osaa rakennuksista leimaa 1890-luvun purjelaiva-kauden suuruuden aika Vanhan Rauman alue on saumlilynyt autenttisena mikauml tekee siitauml ainutlaatuisen esimerkin perinteikkaumlaumlstauml pohjoismaisesta puukaupunkirakentamisestaVanha Rauma nimettiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 199134
Struven astemittausketjun koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspis-teestauml joista kuusi sijaitsee Suomessa Yksi piste sijaitsee Suomenlahdella Itaumlisen Suo-menlahden kansallispuistossa Mustaviirin saaressa Ketjulla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla Struven ketju merkittiin Unescon luetteloon vuonna 200535
Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko (Houmlga Kusten) muodostavat yhdessauml kahden valtion yhteisen geologisen maailmanperintoumlkohteen jossa Suomen matala mo-reenisaaristo ja Ruotsin jyrkaumlt kalliorannat antavat yhdessauml ainutlaatuisen kuvan noin 10 000 vuotta sitten paumlaumlttyneen jaumlaumlkauden aiheuttamasta maankohoamisilmioumlstauml (8 mmvuosi) ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin Kohteen vesialueilta tunnetaan muun muassa useita hylkyjauml Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmaumlinen maailmanperintouml-luetteloon valittu luonnonperintoumlkohde Se merkittiin luetteloon vuonna 200636
Sammallahdenmaumlen pronssikautinen hautaroumlykkioumlalue edustaa merellistauml kulttuuriperin-toumlauml vaikka se sijaitsee maankohoamisesta johtuen nykyaumlaumln noin 20 kilometrin paumlaumlssauml rannikolta Roumlykkioumlalue on valittu luetteloon Suomen ja koko Skandinavian edustavimpa-na merellisen laumlntisen pronssikautisen kulttuurin kohteena Sammallahdenmaumlki merkittiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmaumlisenauml arkeologisena kohteena37
33 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-
messa 63201934 httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde 81201935 httpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju 81201936 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suomessa 81201937
httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-messa 632019
43
Suomen maailmanperintoumlkohteita ehdotettaessa ei vielauml kiinnitetty huomiota esimerkiksi kohteen statukseen liittyviin mahdollisiin vedenalaisiin elementteihin kuten hylkyihin ja puolustusvarustuksiin Suomenlinnan osalta naumlitauml inventointiin systemaattisesti vasta 2000-luvulla Merenkurkun alueen monet hylyt mainitaan kohteen hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelmassa mutta ne eivaumlt liity kohteen maailmanperintoumlstatukseen
Kuva Auringonlasku Suomenlinnassa Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Eteil 2016
Kuva Sammallahdenmaumlen roumlykkioumlitauml Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG5657
44
13 Tietopuutteita
Suomessa ei vielauml ole riittaumlvaumlsti saatavilla jaumlrjestelmaumlllisesti keraumlttyauml paikkatietoa sisaumlltauml-vaumlauml tietoa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriympaumlristoumlstauml ja -perinnoumlstauml Puutteita on sekauml tiedon maumlaumlraumlssauml ja laadussa ettauml maantieteellisessauml ja aiheittaisessa kattavuudessaKaumlytettaumlvissauml ei ole riittaumlvaumlsti tietoa kohteiden sijainneista laajuudesta luonteesta ajoi-tuksesta ja saumlilyneisyydestauml Puutteelliset tietovarannot vaikeuttavat alueiden ja kohteiden kulttuurihistoriallisen merkittaumlvyyden sekauml selvitys- ja suojelutarpeiden arviointia Lisaumlksi ne vaikeuttavat alueellisten erityis- ja ominaispiirteiden hahmottamista
Taumlssauml tilannekatsauksessa esitetyt kartat perustuvat merellisen ja vedenalaisen kulttuu-riperinnoumln digitaalisiin paikkatietoihin Taumlten ne kuvaavat vain sitauml osaa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml josta loumlytyy paikkatietoa Samalla kartat kertovat siitauml missauml ja millaisia kohdetyyppejauml on sekauml inventoitu maastossa ettauml tutkittu yleisimmin
14 Kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln kaumlsitteitauml
Kulttuuriperintouml
Kulttuuriperintouml on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttauml henkistauml ja aineellista perintoumlauml Aineellinen kulttuuriperintouml voi olla joko irtainta (esimerkiksi kirjat ja esineet) tai kiinteaumlauml (esimerkiksi rakennusperintouml)38
Kulttuuriympaumlristouml
Kulttuuriympaumlristouml tarkoittaa ympaumlristoumlauml jonka ominaispiirteet ilmentaumlvaumlt kulttuurin vai-heita sekauml ihmisen ja luonnon vuorovaikutustaKulttuuriympaumlristoumloumln liittyy myoumls ihmisen suhde ympaumlristoumloumlnsauml ennen ja nyt sille annetut merkitykset tulkinnat ja sen erilaiset nimeaumlmiset Kaumlytaumlnnoumln tyoumlssauml kulttuuriympaumlristouml koostuu kulttuurimaisemasta rakenne-tusta ympaumlristoumlstauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml ja perinnebiotoopeista39
Rakennettu kulttuuriperintouml
Rakennukset ja rakennetut alueet sekauml niitauml yhdistaumlvaumlt liikennevaumlylaumlt ja energiaverkot ovat rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml40 Rakennettua ympaumlristoumlauml voidaan tarkastella sekauml maisema- ja miljoumloumlkokonaisuuksina ettauml rakennusryhminauml ja yksittaumlisinauml rakennuskohteina
38 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201839 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201840 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistorakennettu-kulttuuriymparisto 812019
45
Arkeologinen kulttuuriperintouml
Arkeologisella kulttuuriperinnoumlllauml tarkoitetaan maalla tai vedessauml olevia ihmisen toiminnasta esihistoriallisella ja historiallisella ajalla syntyneitauml jaumlaumlnnoumlksiauml rakenteita kerrostumia ja loumlytoumljauml Niitauml tutkitaan ensisijaisesti arkeologian menetelmin41
Kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat keskeinen osa arkeologista kulttuuriperintoumlaumlmme ja ne on automaattisesti rauhoitettu muinaismuistolailla (2951963) muistoina Suomen ai-kaisemmasta asutuksesta ja historiasta Arkeologiseen kulttuuriperintoumloumln kuuluu myoumls rakenteita ja paikkoja joita ei lueta muinaismuistolain rauhoittamiin muinaisjaumlaumlnnoumlk-siin Naumliden kohteiden42 (esimerkiksi uittolaitteiden jaumlaumlnnoumlkset ja alle sata vuotta sitten uponneet hylyt) saumlilyttaumlmistauml pidetaumlaumln perusteltuna niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintoumlarvojen vuoksi
Merellinen kulttuuriperintouml
Merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Taumlssauml tilannekuvauksessa esitellaumlaumln sekauml Museoviraston vuonna 2016 kaumlyttoumloumln ottama maumlaumlritelmauml ettauml kaumlynnissauml olevassa BalticRIM-hankkeessa kehitelty maumlaumlritelmauml Maumlaumlritelmaumlt eivaumlt ole toisiaan poissulkevia
Merellisen kulttuuriperinnoumln maumlaumlrittelyssauml tarkastellaan rakennuksen tai kohteen merel-listauml funktiota (esimerkiksi majakka ohjaa meriliikennettauml) ja sijaintia (esimerkiksi kirkko sijaitsee saaressa) ja arvioidaan mitkauml tekijaumlt ovat ratkaisevia vai vaikuttaako kumpikin tekijauml kohteen merellisyyteen
Museoviraston vuoden 2016 maumlaumlritelmaumln mukaan merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat laajasti ajateltuna kaikki ympaumlristoumlstauml sekauml maan paumlaumlltauml ettauml veden alta loumlytyvaumlt rakennetut ja arkeologiset jaumlljet joissa naumlkyy ihmisen tapa hyoumldyntaumlauml ja ymmaumlrtaumlauml merta ja vesistoumljauml ennen ja nyt Merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat myoumls arkistoihin kirjastoihin ja museoiden kokoelmiin keraumltty ja niissauml saumlilytettaumlvauml aineisto jonka avulla voidaan esitellauml ja tutkia vesistoumljen kaumlyttoumloumln liittyviauml menneisyyden ilmioumlitauml Merelliseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls aineettomia arvoja43
Merellistauml ja vesistoumljen kulttuuriperintoumlauml sijaitsee meren ja jaumlrvien rannoilla jokien varsilla saaristossa tai ulkomerellauml Ihminen on rakentanut erilaisia rakennuksia rakenteita koneita ja laitteita maan paumlaumllle rantavyoumlhykkeelle veteen ja veden alle Kohteet voivat nykyisin sijaita alkuperaumlisestauml toiminta- ja kaumlyttoumlympaumlristoumlstaumlaumln poiketen maan paumlaumlllauml kokonaan tai osittain hautautuneina maakerroksiin tai veden varassa tai vedenpinnan alapuolella44
41 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistoarkeologinen-kulttuuriperinto 272201942 Niin sanotut muut kulttuuriperintoumlkohteet43 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 544 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 5
46
Luettelo toimintaympaumlristoumljen perusteella luokitellusta merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml loumlytyy liitteestauml numero 4
Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa vaumlitellyt tohtori Laura Seesmeri on BalticRIM-hankkeessa45 kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan merellinen kulttuuriperin-touml on sekauml aineellista ettauml aineetonta kulttuuriperintoumlauml joka liittyy ihmisen suhteeseen mereen ja jonkun yhteisoumln menneisyydestauml loumlytyneisiin resursseihin
Merellinen kulttuuriperintouml on ihmisen jaumlttaumlmiauml jaumllkiauml ja ihmisen ja luonnon vuorovaiku-tuksesta syntyneitauml elementtejauml merellisessauml ympaumlristoumlssauml rajoittuen rannikkoalueelle saaristoon ulkomereen ja niiden maanpaumlaumlllisiin sekauml osittain ettauml kokonaan veden alla oleviin kohteisiin Merellinen kulttuuriperintouml on sekauml konkreettisia jaumllkiauml maisemassa ettauml taitoja ja uskomuksia tapoja ja tottumuksia muun muassa kaumlytaumlntoumljauml tietoa ja tarinoita jotka liittyvaumlt merelliseen maisemaan ja ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle edesauttaen erilaisten yhteisoumljen identiteettien esittaumlmistauml rakentumista ja yllaumlpitaumlmistauml
Merellinen kulttuuriperintouml liittyy muun muassa rannikoiden ja saariston asuttamiseen merenkulkuun kalastukseen ja muuhun merelliseen pyyntikulttuuriin sukeltamiseen sekauml tapoihin ja uskomuksiin jotka ovat liittaumlneet ihmisen osaksi merellistauml ympaumlristoumlauml46
Vedenalainen kulttuuriperintouml
Vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Unescon vuonna 2001 hyvaumlksy-maumlssauml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun sopimuksessa vedenalainen kulttuuriperintouml maumlaumlritellaumlaumln ihmisen olemassaolon kulttuurisiksi historiallisiksi ja arkeologisiksi jaumlaumlnnoumlksiksi jotka ovat olleet osittain kokonaan pysyvaumlsti tai ajoittain veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan47 ICOMOSin vuonna 1996 laatima vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun ja hallinnoinnin suositus maumlaumlrittelee vedenalaisen kulttuuriperinnoumln arkeologiseksi perinnoumlksi joka sijaitsee veden pohjassa tai on sieltauml peraumlisin48
Itaumlmeren alueen valtioiden kulttuuriperintoumlviranomaisten yhteistyoumlnauml laaditun vedenalaisen kulttuuriperinnoumln hallinnon hyvien kaumlytaumlntoumljen ohjeen mukaan vedenalainen kulttuuripe-rintouml tarkoittaa kaikkia kulttuurisia historiallisia jatai arkeologisia ihmisen olemassaolon synnyttaumlmiauml jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat olleet veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan tai joita muutoin pidetaumlaumln historiallisesti merkittaumlvinauml tai jotka ovat kulttuuriperintoumllainsaumlauml-daumlnnoumln suojelemia (COPUCH 2008)49
45 BalticRIM-hankkeesta katso httpwwwbalticrimeu46 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke47 Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage article 1 Definitions48 The ICOMOS International Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage49 The Code of Good Practice for the Management of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region eli COPUCH Baltic Region Heritage Committee httpbaltic-heritageeuworking-groupsunderwater-cultural-heritagecode-of-good-practice 1232019
47
Suomen muinaismuistolain (2951963) mukaan muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aiemmasta asutuksesta ja historiasta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml voivat olla hyvin monenlaiset kohteet maassa ja vedessauml Laivanhylkyjen rauhoitusperusteena on ikauml Vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat joiden voidaan olettaa olleen uponneena vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan
Vedenalainen kulttuuriperintouml Itaumlmeressauml ja Suomessa
Itaumlmeri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ympaumlristouml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kannalta Vuosituhansia kestaumlneen ihmistoiminnan seurauksena Itaumlmeren pohjassa on runsaasti kulttuuriperintoumlauml Itaumlmeren luonnon ominaispiirteet kylmyys pimeys sekauml vaumlhauml-suolaisuudesta johtuva orgaanista ainesta tuhoavan laivamato-nilviaumlisen (Teredo navalis) puuttuminen edesauttavat vedenalaisen kulttuuriperinnoumln saumlilymistauml Pohjoista Itaumlmerta onkin nimitetty hylkyjen aarreaitaksi sekauml maailman suurimmaksi vedenalaiseksimuseoksi50
Yleisin vedenalaisen kulttuuriperinnoumln loumlytoumltyyppi ovat alusten hylyt ja hylyn osat joita on 77 Manner-Suomen kaikista tunnetuista vedenalaiskohteista Hylkyjen ja haaksi-rikkopaikkojen lisaumlksi vedenalaista kulttuuriperintoumlauml ovat vedenalaiset rakenteet kuten satama- ja puolustuslaitteet sekauml kalastukseen liittyvaumlt rakenteet veden alle jaumlaumlneet asuin- ja hautapaikat uhripaikat sekauml erilaiset irtaimet esineloumlydoumlt Yhdessauml vedenalaisen loumlytoumlympaumlristoumlnsauml kanssa ne muodostavat vedenalaisen kulttuurimaiseman
Manner-Suomen merialueilla oli vuonna 2018 tiedossa noin 2100 vedenalaista kohdetta Liitteessauml 2 on lueteltu 26 mielenkiintoista vedenalaista kohdetta joista suurin osa on hylkyjauml
Suomessa on maumlaumlraumltty viidelle merkittaumlvaumllle rauhoitetulle hylkykohteelle muinaismuistolain perusteella erityinen suoja-alue Naumlistauml kauppalaivojen hylyt StMikael Vrouw Maria ja niin sanottu Graringharunan hylky sijaitsevat Paraisilla sotalaiva StNikolain hylky Kotkassa ja sotalaiva Huis te Warmelon hylky Porvoossa Suoja-alueiden avulla halutaan turvata eri-ikaumlisten ja erityyppisten kohteiden ja niiden sisaumlltaumlmaumln tiedon saumlilyminen Suoja-alu-eilla ei saa sukeltaa ilman Museoviraston lupaa eikauml alueilla saa ankkuroida tai kaumlyttaumlauml kohteita vahingoittavia kalastusvaumllineitauml Muutoin muinaismuistolaki ei rajoitasukeltamista muilla historiallisilla kohteilla Manner-Suomessa
50 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
48
Suomen talousvyoumlhykkeeltauml Suomenlahdesta (Suomenlahden suunnittelualue) on pai-kannettu vedenalaista kulttuuriperintoumlauml vesirakennushankkeiden valmisteluun liittyvissauml merenpohjan kartoituksissa sekauml Liikenneviraston (Vaumlylauml) organisoimissa merenpohjan tutkimuksissa Esimerkiksi Venaumljaumln ja Saksan vaumllillauml 2011ndash2012 toteutettua kaasuputkihan-ketta valmisteltaessa kartoitettiin noin 16 kilometrin levyinen kaista koko talousvyoumlhykkeen pituudelta Kahden seuraavan kaasuputken vuosina 2018ndash2019 toteutettua asentamista varten kartoitettiin 15ndash4 kilometriauml leveauml kaista joka menee osittain paumlaumlllekkaumlin aiemmin kartoitetun alueen kanssa Myoumls Suomen ja Viron vaumllille laskettujen saumlhkoumlkaapeleiden ja kaasuputken asentamisen valmistelussa on kartoitettu talousvyoumlhykkeen merenpohjaa kulttuuriperinnoumln paikantamiseksi Vyoumlhykettauml ei kuitenkaan ole kartoitettu kattavasti Taumlllauml hetkellauml tunnetaan muutamia kymmeniauml kohteita joista 15 on viety muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin
Suomenlahdella talousvyoumlhykkeeltauml loumlytyneet kohteet ovat eri-ikaumlisten kauppalaivojen ja sotalaivojen hylkyjauml Esimerkiksi tunnetaan useita oletettavasti 1800-luvulta peraumlisin olevia kauppalaivoja Esimerkkejauml sotalaivoista ovat tunnistamaton tykeillauml ja tykinkuulilla lastattu 1700-luvun kuljetusalus 1893 haaksirikkoutunut venaumllaumlinen monitori Rusalka ja 1944 uponnut saksalainen haumlvittaumljauml Zerstorer Z35 (tai mahdollisesti Z36) Myoumls joitakin ensimmaumlisen ja toisen maailmansodan aikaisia sukellusveneitauml sekauml toisen maailmanso-dan aikaisia sukellusveneiden torjuntaverkkojen jaumlaumlnnoumlksiauml on paikannettu Sotalaivojen hylkyjauml hallinnoi puolustusvoimien organisaatioon kuuluva Sotamuseo51
Pohjanlahdelta talousvyoumlhykkeellauml (Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan sekauml Pohjoi-sen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueet) olevia kohteita tunnetaan hyvin vaumlhaumln
Koska muinaismuistolakia ei sovelleta talousvyoumlhykkeellauml Museovirasto ei ole vuoden 2010 jaumllkeen vienyt siellauml sijaitsevia kohteita muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Talousvyoumlhykkeellauml sovelletaan kuitenkin Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta (UNCLOS United Nations Convention on the Law of the Sea) jonka 149 artiklan mukaan kaikkia merenpohja-alueelta loumlydettyjauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml tulee saumlilyttaumlauml koko ihmiskunnan etua silmaumlllauml pitaumlen Merenpohja-alue tarkoittaa kansallisen lainkaumlyttoumlvallan ulkopuolella olevaa merenpohjaa sisustoineen Sopimuksen yleisiin maumlaumlraumlyksiin kuuluvan 303 artiklan mukaan valtioiden velvollisuutena on suojella merestauml loumlytyneitauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml ja toimia taumltauml varten yhteistyoumlssauml
Vedenalainen maisema
Vedenalaisesta maisemasta on useita maumlaumlritelmiauml Tutkija Laura Seesmeri on BalticRIM-hank-keessa kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan vedenalainen maisema on vedenpinnan alle jaumlaumlvaumlauml aluetta sellaisena kuin ihmiset sen suoraan tai epaumlsuorasti havaitsevat ku-vittelevat tai mieltaumlvaumlt
51 httpssotamuseofietusivuajankohtaista
49
Vedenalaisen maiseman ominaisuudet johtuvat luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta heijastaen erilaisia ajallisia tasoja Vedenalainen maisema kertoo ihmisen ja meren suh-teesta Se on osa havaittavaa ja elettyauml ympaumlristoumlauml vaumllillisesti tai vaumllittoumlmaumlsti erilaisten toimien aistien ja mielleyhtymien kautta Vedenalainen maisema koostuu ympaumlristoumlllisistauml tekijoumlistauml luonnon elementeistauml sekauml floorasta ja faunasta ja ihmisen jaumlttaumlmistauml veden-alaisista jaumlljistauml kuten hylyistauml meritaistelupaikoista vaumlylistauml satamapaikoista merellisen teollisuuden jaumlttaumlmistauml jaumlljistauml sekauml uskonnon harjoittamiseen liittyvistauml jaumlaumlnteistauml ja asu-
Kartta Hylyt joilla on muinaismuistolain (2951963) mukainen suoja-alue on merkitty keltaisella vaumlrillauml
50
tushistorian yleisistauml jaumlljistauml Vedenalaista maisemaa ovat pohjan muodot pohjalla olevat maiseman elementit vaumlliveden ominaisuudet sekauml vedenpinnan laumlpi heijastuva valo ja veden alla osittain tai kokonaan olevat kulttuuriperintoumlkohteet Vedenalaisen maiseman ymmaumlrtaumlminen antaa laajan naumlkemyksen ihmisen ja meren suhteesta menneisyyden ja nykyisyyden kohtaamisesta sekauml ympaumlristoumlllisten muutosten ja kestaumlvaumln kehityksen arvi-oimisesta ottamalla huomioon maiseman fyysiset luonnolliset kulttuuriset ja sosiaaliset puolet52
Suomessa vedenalaisia maisemia ei ole maumlaumlritelty esimerkiksi muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteris-sauml omaksi kohdetyypiksi vaan esimerkiksi Ruotsinsalmen laaja (26 km2) meritaistelualue vedenalaisine maisemineen ja luonnonympaumlristoumlineen on viety rekisteriin tapahtumapaik-kanataistelupaikkana
15 Merellinen kulttuuriperintouml ja sininen kasvu
Kulttuuriympaumlristouml on merkittaumlvauml kulttuurinen taloudellinen ekologinen ja sosiaalinen voimavara sekauml uuden toiminnan mahdollistaja Kulttuuriympaumlristoumln hoito on osa kestauml-vaumlauml kehitystauml53
Sinisen kasvun teemoihin kuuluu meri- saaristo- ja rannikkoalueiden matkailu ja sen kestaumlvauml kehittaumlminen Merelliset kulttuuri- ja luonnonympaumlristoumlt sekauml maisemat ovat merkittaumlviauml vapaa-ajan virkistyksen retkeilyn sekauml hyvinvoinnin ja rauhoittumisen paikkoja Suosittuja veteen liittyviauml harrastuksia ovat veneily purjehdus melonta suppailu sekauml sukeltaminen
Eri puolilla Suomen rannikkoa voi tutustua maamme merellistauml historiaa meriarkeologiaa merenkulkua ja laivanrakennusta esitteleviin museoihin Suomessa toimii ainakin yhdek-saumln meriaiheista museota Naumlmauml sijaitsevat Kotkassa Kristiinankaupungissa Loviisassa Maalahdessa Raahessa Raumalla Siipyyssauml Turussa ja Vaasassa
52 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke53 Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 s 6
51
Kartta Suomen merimuseot
52
Merenrantakaupungeissa sijaitsevat museot esittelevaumlt omien alueidensa menneisyyttauml esineiden valokuvien ja tarinoiden kautta Museoissa on pysyvien naumlyttelyiden lisaumlksi vaihtuvia teemanaumlyttelyitauml ja museolaivoja54 esimerkiksi Sigyn ja Suomen Joutsen Turussa Museoissa esitellaumlaumln myoumls alueiden meriarkeologista toimintaa ja vedenalaisia loumlytoumljaumlMuseoissa halutaan tuoda esiin myoumls paikallisia merenkulkuperinteitauml ja laivanrakennusta Myoumls perinnealukset tarjoavat mahdollisuuksia merelliseen turismiin
Suomen rannikon ja saariston majakoista matkailijoille ja retkeilijoumlille suunnattua toimin-taa on ainakin Bengtskaumlrissauml Soumlderskaumlrissauml Marjaniemessauml Isokarissa Kylmaumlpihlajassa Utoumlssauml Valassaarilla Russaroumlssauml Saumlpissauml ja Tankarissa Naumlihin kohteisiin on tarjolla ve-siliikenneyhteyksiauml sekauml muita palveluja kuten opastettuja kierroksia youmlpymispalveluja tulentekopaikkoja saunoja ja elaumlmyspalveluja vaikkapa lammaspaimennuksen muodossa
Suomen aluevesillauml on viisi niin sanottua vedenalaista puistoa jotka soveltuvat erityisen hyvin sukellusturismiin Naumlille hylyille on asennettu muun muassa poijut sukeltajien veneiden kiinnittaumlmistauml varten sekauml vedenalaisia opaskylttejauml Kohteita ja niiden tarinoita esitellaumlaumln muun muassa esitteiden verkkosivujen 3D-mallien sekauml museonaumlyttelyiden avulla
54 Museolaiva on museon kokoelmissa oleva alus
bull Kronprins Gustav Adolfin hylky (Helsinki)bull Hauensuolen neljauml hylkyauml (Hanko)bull Garpen 1- hylky (Kemioumlnsaari)bull Keulakuvahylky (Kemioumlnsaari)bull PorkkalanTraumlskoumln hylyt (Kirkkonummi)
Suomen vedenalaiset puistot ovat
53
Kartta Vedenalaiset puistot
54
Kuva Isokarin majakkasaarelta Kuvaaja Elisa El Harouny 2001 Museovirasto kuva KY1121
55
Kuva Sukeltaja Kronprins Gustav Adolfin hylkypuistossa Kuvaaja Pekka Tuuri 2009 Museo-virasto kuva AKMA2009106
56
21 Merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteitauml ja taustaa
Itaumlmeri ja sisaumlvesistoumlt ovat suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln tunnusomaisia piirteitauml Suomi on pinta-alaan ja asukaslukuun suhteutettuna maailman vesistoumlisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita Meillauml on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta 56 000 yli hehtaarin jaumlrveauml 647 jokea ja 314 000 km rantaviivaa Merialueet mukaan luettuna laumlhes kuudes-osa Suomen kokonaispinta- alasta on vettauml Sisaumlvesien osuus pinta-alasta on runsas 10 prosenttia Vettauml on kaikissa kunnissa ja saarettomia kuntia on vain vaumlhaumln55
Vesitiet ovat olleet merkittaumlviauml kansantalouden vaurauden ja kulttuurin kehitykselleSuomi asutettiin vesiteitauml pitkin ja varhaiset kauppapaikat ja kaupungit perustettiin hyvien ve-siyhteyksien varsille Myoumlhemmin teollisuus syntyi ja kasvoi siellauml missauml oli tarjolla hyvaumlt vesikuljetusyhteydet ja vesivoiman tuottamaa energiaa uusille tuotantotavoille Merellinen kulttuuriperintouml liittyy merialueilla erityisesti saaristo- ja ranta-alueisiin meren ja maan vuorovaikutukseen sekauml saariston elinkeinoihin ja asumiseen Suomen saaristoasutuksen ja elinkeinojen historian kerrostumia on naumlhtaumlvissauml saaristolaiskylissauml ja majakkaympauml-ristoumlissauml Suomen saaristo- ja rannikkoalueita on lisaumlksi linnoitettu vuosisatojen aikana ja perintoumlnauml on eri ikaumlisiauml linnoitusrakenteita56
22 Merellisen kulttuuriperinnoumln alueelliset yleiskuvaukset
Suomenlahden suunnittelualue
Uudenmaan rikkonaisella saaristovyoumlhykkeellauml merenlahdet ovat matalia ja mereen tyoumln-tyvaumlt niemet kallioisia Uudenmaan liiton selvityksessauml Uudenmaan kulttuuriympaumlristoumlistauml 2010-luvun alussa todettiin laumlhtoumlaineistot erityisesti rannikko- ja saaristoalueiden osalta puutteellisiksi Taumlstauml huolimatta merellisen kulttuuriympaumlristoumln ominaispiirteet ovat tun-nistettavissa57
Koko Uudenmaan rannikko alkoi olla suomalaisten asuttamaa myoumlhaumlisellauml rautakaudella Ruotsalaisasutusta alkoi levitauml rannikolle 1200-luvulta laumlhtien Yksi Uudenmaan merellinen ominaispiirre on perinteinen saaristolaisasutus joka jatkui 1900-luvulle saakka58 Saariston asukkaat harjoittivat pienimuotoista maanviljelyauml karjanhoitoa ja kaupankaumlyntiauml sekauml naumliden ohessa kalastusta pyyntiauml ja veneen- ja laivanrakennusta Ulompana saaristossa korostui kalastamisen merkitys Esimerkiksi RKY-alueet Porvoon saaristokylaumlt59 sekauml Tam-misaaren ulkosaariston kalastajatilat60 edustavat vanhaa saaristolaisasutusta
2 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN ALUEELLISET YLEISKUVAUKSET
57
Suomenlahden rannikolla kulkee ikivanha laivavaumlylauml jonka ensimmaumlinen kirjallinen selostus on tanskalainen ns itineraario 1200-luvulta tai 1300-luvun alusta Kuvauksessa mainittuja satamapaikkoja Uudenmaan rannikolla ovat Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala josta reitti jatkui Suomenlahden yli Raumlaumlveliin eli Tallinnaan
Hankoniemen etelaumlkaumlrjen luona oleva vanha Hauensuolen luonnonsatama on kalliopiir-roksineen merkittaumlvauml merenkulun muistomerkki61 Jussaroumln keskiaikaisen sataman ympaumlris-toumlssauml alkoi 1800-luvulla kaivostoiminta ja alue on RKY-alue Jussaroumln kaivossaari62 Myoumls Inkoon Baroumlsundin laumlpi kulkee keskiaikaista perua oleva vaumlylauml joka kuuluu RKY-kohteisiin63 Monista historiallisista ja edelleen kaumlytoumlssauml olevista satamista on syytauml mainita Hanko joka pisimpaumlaumln jaumlistauml avoimena pysyvaumlnauml alueena oli Suomen ensimmaumlinen varsinainen talvisatama Sitauml ryhdyttiin jaumlaumlnmurtajien avulla pitaumlmaumlaumln ympaumlrivuotisesti toimivana satamana 1800-luvun lopussa64
Luotsi- ja majakkatoiminta alkoi Uudenmaan rannikolla varhain merenkulun turvaamisen tarpeisiin Porkkalan Roumlnnskaumlrin majakka 1800-luvun alusta on yksi Suomen vanhimmis-ta saumlilyneistauml majakoista ja kuuluu RKY-alueeseen Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat65 Muita taumlrkeitauml merenkulun turvaamiseen liittyviauml ympaumlristoumljauml ovat Loviisan Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema66
55 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 556 Kaituri et al 2017 s 6557 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 958 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 79201859 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4661 272201960 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2103 272201961 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1187 272201962 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208 272201963 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3975 272201964 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1188 272201965 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1470 272201966 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3974 2722019
58
Sotahistoria ja puolustusrakennelmat kuuluvat kiinteaumlsti Uudenmaan merelliseen perintoumloumln Jo rautakaudella varustettiin linnavuoria puolustautumista varten Rannikon merkittaumlvin keskiaikainen linna on 1300-luvulla perustettu Raaseporin linna Suomenlinnan ja Lovii-san Svartholman rakentaminen 1700-luvulla aloitti jaumlrjestelmaumlllisen puolustusvarustelun 1850-luvulla Krimin sodan aikana rakennettiin linnoitteita Helsingin sisaumlsaaristoon ja en-simmaumlisen maailmansodan aikana linnoitettiin Helsingin ulkoluodot Suomenlinnassa on poikkeuksellisen vahva kulttuuriarvojen keskittymauml se on UNESCOn maailmanperintoumlalue RKY-alue ja myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Suomenlinnan ympaumlristoumlstauml tunnetaan monia hylkyjauml ja vedenalaisia puolustusvarustuksia
Uudenmaan keskisestauml saaristosta Helsingin edustalla alkoi 1700-luvulta laumlhtien kehittyauml viranomaissaaristo josta puolustusvarustelu ja luotsilaitoksen toiminta pyyhki talonpoi-kaiset jaumlljet laumlheskokonaan67
1500ndash1600-luvuilla alkanut ruukkitoiminta joka sijoittui jokiympaumlristoumlihin rannikon laumlhistoumll-le sekauml 1800-luvulla alkanut huvila- ja kylpylaumltoiminta naumlkyvaumlt Uudenmaan merellisessauml kulttuurimaisemassa Inkoon Fagervik on Suomen yhtenaumlisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus68 Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvi-la-asutus ilmentaumlauml 1800-luvulla alkanutta kesaumlasumiskulttuuria69 Hangon merikylpylauml- ja huvila-alue on merkittaumlvauml esimerkki varakkaan vaumlen kesaumlnviettoympaumlristoumlstauml70
67 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 2868 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=887 13201969 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1573 13201970 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1186 132019
Kuva Kallbaringdanin majakka Kirkkonummella Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250161782
59
Uusimaa on se maakunnista josta tunnetaan kaikkein eniten vedenalaisloumlytoumljauml Suomessa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml oli vuonna 2018 Uudeltamaalta noin 770 vedenalaisloumlytoumlauml Naumlistauml suurin osa on eri ikaumlisiauml alusten hylkyjauml ja hylyn osia (noin 630) Hylyistauml 281 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Hylkyjauml tunnetaan niin sisaumlsaariston matalista vesistauml kuin avomereltauml Viimeisin paljon huomiota saanut histo-riallinen hylky joka myoumls suojeltiin muinaismuistolain perusteella maumlaumlraumltyn suoja-alueen avulla vuonna 2018 on Porvoon Kalbaringdagrundin alueella oleva hollantilaisen Huis te Warmelo -sotalaivan vuonna 1715 haaksirikkoutunut hylky71 Kalbaringdagrundin matalikko on ollut vaarallinen merenkulkijoille ja sen ympaumlristoumlstauml tunnetaankin useita hylkyjauml Runsaasti hylkyjauml tunnetaan myoumls Porkkalanniemen ympaumlristoumlstauml jonka kohdalta on lyhin matka Tallinnaan Suomenlahden yli
Kymenlaakson rannikolle ovat tunnusomaisia savikkoiset jokilaaksot pitkaumlt niemet ja syvaumlt lahdet Saaristo ei ole yhtauml karikkoinen kuin Suomen lounais- ja laumlnsiosissa vaikka jaumlaumlkauden kuljettamat suuret siirtolohkareet kuuluvat maisemaan niin maan paumlaumlllauml kuin veden alla ympaumlri rannikkoa Pernajanlahden pohjoisin osa Gammelbyviken on valta-kunnallisesti arvokas maisema jota suojellaan myoumls luonnon puolesta
Kymenlaakso on historiallinen rajamaakunta jonka kulttuuriympaumlristoumlssauml naumlkyy monin paikoin alueen merkitys Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllisessauml rajankaumlynnissauml Kymenlaaksolle on leimallista sota- ja linnoitushistoria sekauml kalastukseen merenkulkuun saaristoasutukseen ja metsaumlteollisuushistoriaan liittyvauml kulttuuriperintouml72
Kymijoella oli kalarikkaiden lohikoskiensa vuoksi taumlrkeauml sija kaupankaumlynnissauml Rannikon kalastajakylaumlt ovat hyviauml esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml Itaumlisellauml Suomenlahdella Varhaishistoriallisella ajalla asutus keskittyi jokien varsille joissa sijaitsivat myoumls suurimmat satamapaikat Viipuri oli koko alueen keskus ja suurin kaupunki aina 1700-luvun puolivaumlliin saakka jolloin Haminan rajakaupungin sata-ma otti Viipurin aseman alueen kauppasatamana Haminan laumlhellauml sijaitsi jo keskiajalla taumlrkeauml kauppapaikka Loviisassa Pyhtaumlaumln Ahvenkosken historiallinen ympaumlristouml ulottuu ajallisesti rautakaudelta ja keskiajalta aina 1900-luvulle73
Nykyisen Kotkan alue oli Ruotsin ja Venaumljaumln taistelujen naumlyttaumlmoumlnauml 1700-luvun lopussa Alueella kaumlytiin kaksi meritaistelua (vuosina 1788 ja 1790) joista jaumllkimmaumlinen oli Itaumlmeren historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Sen jaumlljiltauml Kotkan edustalla on kansainvaumllisestikin ainutlaatuinen hylkyjen aarreaitta Taisteluiden jaumllkeen vuosina 1790ndash1809 Venaumljauml rakensi alueelle Ruotsinsalmen merilinnoituksen74 josta muodostui yksi tuon ajan suurimpia asutuskeskittymiauml Suomessa Useista erillaumlaumln olevista linnakkeista muodostunut merilinnoitus liittyi strategisesti Kymijoen haarassa sijaitsevaan maalinnoitus Kyminlinnaan
71 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122381 272201972 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma 81201973 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1163 272201974 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 2722019
60
Itaumlisen Suomenlahden saaristokylaumlt elinkeinot ja merenkulku ovat Kymenlaakson rannikolle ja saaristolle tunnusomaisia Haapasaaren saaristokylauml75 on rakennuskannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta ympaumlristoumlstauml Haapasaari on myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Myoumls Haminan Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaari ovat itaumliselle Suomenlahdelle ominaisia kalastusta ja luotsausta harjoittaneiden saaristolaisten ympaumlristoumljauml76 Virolahti on keskiaikainen jo 1300-luvulla tunnettu kauppapaikka jonka alueella toimi huomattavia laivanrakentajia 1500- ja 1600- luvuilla 1700-luvun lopusta laumlhtien Virolahden rannikon ja saariston kivi-louhimot lisaumlsivaumlt merkittaumlvaumlsti alueen taloudellista merkitystauml ja asukaslukua Graniitti-louhokset ovat valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristouml77
Kotkan teollisuusympaumlristoumlt on huomioitu valtakunnallisesti merkittaumlvinauml erityisesti Kymi-joen suistossa niihin liittyy myoumls tehtaiden tyoumlntekijoumliden asuinalueita esimerkiksi Tiutisen asuinalue78
75 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1160 272201976 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1164 272201977 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 272201978 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4461 2722019
Kuva Ilmakuva Fort Slavan linnoituksesta Ruotsinsalmella Kuvaaja Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254101
61
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohteita tunnetaan Kymenlaaksosta 120 ja niistauml suurin osa (92) on hylkyjauml tai hylyn osia Tunnetuin hylky on venaumllaumlinen vuonna 1790 taistelussa uponnut sotalaiva StNikolai Ruotsinsalmen meritaistelualueella Taistelun jaumlljiltauml tunnetaan useita muitakin hylkyjauml
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue
Varsinais-Suomen alueella Saaristomeri muodostaa omaleimaisen ympaumlristoumln alueen merelliselle kulttuuriperinnoumllle Saaristomeri on saarten taumlplittaumlmauml ja rajoittuu laumlnnessauml Ahvenanmaan saaristoon jonka kanssa se muodostaa selkeaumln kokonaisuuden Saarelta saarelle siirtyen paumlaumlsee Suomen mantereelta aina Ahvenanmaalle saakka Lisaumlksi oman leimansa merelliseen kulttuuriperintoumloumln muodostavat saariston eri vyoumlhykkeet sisaumlsaaristo vaumllisaaristo ja ulkosaaristo Alueella sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto Vesialueena-Saaristomeri on erittaumlin matala se on keskimaumlaumlrin vain 23 metriauml syvauml Tosin ulkosaaris-tosta loumlytyy myoumls yli 100 metrin syvyisiauml alueita
Saaristomeri on kansallismaisema joka ilmentaumlauml Suomen edustavampia luonnon- ja kulttuurin piirteitauml Kansallismaisemaan liittyy voimakas symboliarvo joka osin muodostuu juuri alueen erityisestauml merellisestauml kulttuurista Varsinais-Suomen alueella merelliseen kulttuuriperintoumloumln kytkeytyvaumlt tiiviisti myoumls valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet joista Saaristomeren kulttuurimaisemaan lukeutuvat Dragsfjaumlrd Nauvo ja Korppoo Naumliden lisaumlksi merellisiauml maise-mia ovat myoumls Airisto-Seilin kulttuurimaisema joka sisaumlltaumlauml Nauvon Paraisen ja Rymaumlttylaumln sekauml Ruissalo-Hirvensalon kulttuurimaisema ja Aurajokilaakson kansallis- ja kulttuurimaisema79
79 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 2722019
Kuva Nauvo Kuvaaja Riikka Alvik Museovirasto kuva AKMA20110846
62
Tutkija Tapani Tuovinen on kehittaumlnyt maantieteellistauml mallia siitauml miten evidenssi rauta-kauden ja keskiajan saariston elinkeinoista asutuksesta ja alueellisesta vuorovaikutuk-sesta suhteutuu luonnonmaantieteellisiin saaristovyoumlhykkeisiin Karivyoumlhykettauml ja osaa ulkosaaristosta vastaa mallissa kalastusvyoumlhyke joka on maankohoamisen takia siirtynyt avomerta kohti niin ettauml varhaiset kalastusvyoumlhykkeet ovat nyt sisempaumlnauml saaristossa Arkeologisia merkkejauml kalastusvyoumlhykkeen kaumlytoumlstauml ovat erilaiset kalastukseen liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset kuten tomtning-jaumlaumlnnoumlkset ja labyrintit Monitoimitalouden vyoumlhyke sisaumlltaumlauml ajatuksen ulko- ja sisaumlsaariston vaumlestoumlstauml joka hankki toimeentulonsa yhdistaumlmaumlllauml maatalouden kalastuksen hylkeenpyynnin linnustuksen sekauml kausiluontoiset kaukomat-kat kalastusvyoumlhykkeeseen Arkeologinen tunnusmerkki ovat rautakautiset hautarauniot Agraarivyoumlhykkeen alue kaumlsittaumlauml mannerrannikon ja mantereen edustalla olevat suuret saaret Vyoumlhykettauml luonnehtivat lannoitetut pellot karjatalous ja vuorovaikutus saariston kanssa Matalan intensiteetin takamaita (vedenjakajat sisaumlsaaristo ylaumljuoksut) on voinut olla niin monitoimitalouden vyoumlhykkeessauml kuin agraarivyoumlhykkeessauml80
Saaristomeren ja Selkaumlmeren merialueilla sijaitsee Suomen vanhimpia kulttuuriperinnoumln kohteita Tiiviit yhteydet Ruotsiin naumlkyvaumlt selkeaumlsti alueen muinaisjaumlaumlnnoumlksissauml Saarissa ja rannikolla sijaitsevat rautakautiset roumlykkioumlt kuvastavat muinaista paumlaumlllikkoumlyhteiskuntaa sekauml myoumls Suomen alueella vaikuttanutta idaumlnkaupan avautumista Pronssikautisia ja rautakautisia hautaroumlykkioumlitauml loumlytyy erityisesti saaristosta korkeilta paikoilta mutta ne eivaumlt ole saumlaumlnnoumlnmukaisesti korkeimmilla lakipaikoilla Hautapaikoiksi valittiin topogra-fisia erityispaikkoja joilta on ollut hyvauml naumlkyvyys ympaumlroumlivaumllle merialueelle vaumlylaumllle tai ulapalle Hautapaikka saattaa sijaita myoumls muinaisen lahden suulla tai pohjukassa siten ettauml paikalta on naumlhnyt lahteen tai lahdesta pois purjehtivat alukset Naumlkoumlalapaikan ei tarvinnut olla korkea81 Voimme vain arvailla sijoittelun funktiota mutta roumlykkioumlitauml on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty ympaumlristoumln kiintopisteinauml muun muassa purjehtiessa
Merellistauml kulttuuriperintoumlauml Saaristomerellauml edustavat valtakunnallisesti arvokkaisiin ra-kennettuihin kulttuuriympaumlristoumlihin lukeutuvat luotsi- ja majakkasaaret joihin lukeutuvat Bengtskaumlr Kemioumlnsaaressa Isokari Kustavissa Utouml Paraisilla ja Lyoumlkki Uudessakaupungissa RKY-listalle kuuluu myoumls ulkosaariston kylaumlasutus joka on leimallisesti juuri Saaristomeren kulttuurimaisemaan liittyvauml kokonaisuus kattaen alueita niin Paraisilla kuin Kemioumlnsaaressa Ulkosaariston kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merellisten elinkeinojen kalastuksen ja merenkulun synnyttaumlmaumlstauml saaristolaisasutuksesta Ominaista kylaumlasutukselle ovat pienialaiset niityt sekauml tiiviit taloryhmaumlt jotka sijaitsevat kallioiden suojissa Asutus keskittyy aina sataman ympaumlrille
80 Tuovinen 2011a 201681 Tuovinen 2000 s 22
63
Majakka- ja luotsisaaret kylaumlasutus sekauml saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt liittyvaumlt toisiinsa saumattomasti yhtenaumlisenauml kokonaisuutena Myoumls saarilla sijaitsevat kap-pelit koulut sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml linnoituslaitteet ja pronssikautiset hautaroumlykkioumlt luovat historiallista jatkumoa82 Veden alla eri-ikaumliset alusten hylyt luovat oman kerroksensa taumlhaumln kokonaisuuteen
82 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5188 2722019
Kuva Sattmarkin pronssikautisesta hautaroumlykkioumlstauml Paraisilta Kuvaaja Laura Tuomisalo 2019
64
Kaupunkien edustalla satamien kehittyminen 1700-luvulta eteenpaumlin ja toisaalta 1800-luvun huvilakulttuuri tuovat oman lisaumlnsauml merelliseen kulttuuriperintoumloumln Myoumls useat teollisuuden jaumlaumlnteet ovat taumlltauml ajalta Erityisesti kivi- ja kaivosteollisuus ovat jaumlttaumlneet jaumllkensauml moniin saariin Historiallisista laumlhteistauml tiedetaumlaumln alueella olleen vilkasta laivanrakennustoimintaa Talonpoikaisia varveja eli laivanrakennuspaikkoja on kuitenkin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml toistaiseksi vain yksi Taivassalon Laivaranta83
Selkaumlmeren etelaumlosassa Satakunnan alueella merialue on monimuotoinen ja vaihteleva Merellinen maisema muodostuu rikkonaisesta saaristosta kumpuilevista kallioalueista sekauml tasaisista jokiuomista Suuret joet kuten Kokemaumlenjoki ja myoumls Merikarvianjoki Kristiskerin-joki Eurajoki ja Sirppujoki (eli Maumlnnaumlistenjoki) laskevat Selkaumlmereen ja luovat sen edustalle suistoalueita joilla on taumlrkeitauml luonnonarvoja Satakunnan rannikkoseudulla valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on maumlaumlritelty Porin Yyteri sekauml Ahlainen84 Myoumls Satakunnan rannikkoseutu joka koostuu Rauman Eurajoen Luvian Ahlaisten ja Merikarvian saaristoista on kokonaisuudessaan arvokas kulttuuriympaumlristouml85
Satakunnan rannikon ja merialueiden valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt kulttuuriympaumlristoumlt liittyvaumlt kalastukseen sekauml luotsi- ja majakkatoimintaan Rannikolla sijaitsee myoumls useita valtakun-nallisesti merkittaumlviauml kylaumlympaumlristoumljauml ja viljelymaisemia jotka periytyvaumlt keskiajalta ja ovat maankohoamisen myoumltauml jaumlaumlneet kauas rannikosta Naumlistauml poiketen Trolssin kylauml Merikarvialla on merellinen kylaumlympaumlristouml joka asutettiin 1750-luvulla86 Lisaumlksi erityistauml satakuntalaista merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat olemassa olevat (Porin Reposaaren Pihlavan ja Isonsannan) houmlyrysahat ja jo haumlvinneet (esimerkiksi Eurajoen Kaunissaaren ja Merikarvian Haminaholman) houmlyrysahat yhdyskuntineen Houmlyrysahoihin liittyneen Kokemaumlenjoen uiton jaumlljellauml olevat ra-kenteet ja rakennukset liittyvaumlt myoumls taumlhaumln kokonaisuuteen87
Luvian ulko- ja sisaumlsaaristossa on saumlilynyt valtakunnallisesti arvokasta 1700-luvulta periytyvaumlauml kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa jossa kalastustilojen ja -torppien joukossa on myoumls myoumlhempaumlauml huvila-asutusta88 Kalastajatilat sijaitsevat omilla saarillaan ja eroavat selkeaumlsti myoumlhemmaumlstauml rakentamisesta Merikarvian Kaddin kalastusmajat ovat ulkomeri-kalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa89 Kalastuksen lisaumlksi rannikolla ja saaristossa rakennettiin laivoja Esimerkiksi Merikarvian Koumloumlrtilaumln kylauml on yksi Satakunnan sahatoiminnalla laivanrakennuksella ja purjehduksella vaurastuneista rantakylistauml90
Selkaumlmeren etelaumlosassa sijaitsee useita majakkayhteisoumljauml luotsiasemia sekauml muita me-renkulusta muistuttavia ympaumlristoumljauml
83 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011745 63201984 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 272201985 Uusi-Seppauml 2012 s 12886 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1986 272201987 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan museo 209201888 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4124 272201989 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4035 272201990 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1985 2722019
65
Satakunnan rannikkoseudulla sijaitsee useita kulttuurimaisemia sekauml arvokkaita raken-nettuja ympaumlristoumljauml jotka kuvastavat erityisesti 1800-luvulla voimakkaasti kasvanutta sahatoimintaa sekauml toisaalta huvilayhdyskuntien kasvua Esimerkiksi Pihlavan saha ja asuinalueet91 kuvastavat Satakunnan merellistauml teollista kulttuuriperintoumlauml Ensimmaumliset houmlyrysahat rakennettiin aina meren tai vesistoumln rantaan josta saatiin vesivoimaa sahan pyoumlrittaumlmiseen ja josta sahatavara voitiin lastata suoraan aluksiin Saha- ja asuinalueiden laumlhellauml sijaitsee Pihlavan huvila-alue92
Merkittaumlvauml rakennettu teollisuusympaumlristouml sijaitsee Reposaaressa jolla on eritoten sata-matoimintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri valtakunnallinen ja paikallinen merkitys93 Reposaaren laumlhellauml on niin ikaumlaumln merkittaumlvauml Maumlntyluodon luotsi- ja sata-maympaumlristouml94
Saaristo oli erityisesti merellisten elinkeinojen aarreaitta Kalastukseen linnustukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml on edelleen naumlhtaumlvissauml Selkaumlmeren ulkoluodoilla joilla sijaitsee kivirivejauml ja muita kivisiauml rakenteita jaumlaumlnnoumlksinauml kalastajien tilapaumlisistauml asumuk-sista ja verkonkuivaustelineistauml Saarilla sijaitsee myoumls vanhojen merimerkkien perustuksia ja jaumlaumlnteitauml sekauml puolustusvarustuksia etenkin maailmansotien ajalta95
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue
Matala rannikko rannan edustalla oleva laaja saaristo ja rantalinja joka on maanko-hoamisen (laumlhes metri sadassa vuodessa) kautta jatkuvassa liikkeessauml ja muutoksessa ovat Pohjanlahden rannikolla ominaisia merelliseen kulttuuriympaumlristoumloumln vaikuttavia ympaumlristoumltekijoumlitauml Merellistauml perintoumlauml loumlytyy niin maakunnan korkeimmilta alueilta kuin merenpohjastakin Veneen jaumlaumlnnoumlksiauml on loumlydetty suoalueilta korkealta merenpinnan ylaumlpuolelta Vanhimmat vaumlylaumlt ja satamapaikat ovat nykyisin kuivalla maalla kaukana merestauml96
Merenkurkun maailmanperintoumlalue on merkittaumlvauml ympaumlristouml niin luonnon- kuin kulttuuri-perinnoumlnkin kannalta Alueella naumlkyy ihmisen ja luonnon voimien vuoropuhelu Maanko-hoaminen on vaikuttanut jokapaumlivaumliseen elaumlmaumlaumln kun rannat ovat vaumlhitellen muuttuneet pelloiksi uusia venevaumlyliauml on jouduttu etsimaumlaumln ja satamia siirtaumlmaumlaumln97 Maailmanperin-toumlalueeseen sisaumlltyy valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Bjoumlrkoumlby eheaumlnauml saumlilynyt rannikkoseudun saaristokylauml Tyypilliseen Merenkurkun maisemaan kuuluvat paumlaumltemoree-nivyoumlhykkeet luotojen jonot mataloituneet lahdet ja salmet
91 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=350 272201992 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5180 272201993 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497 13201994 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2928 13201995 Uusi-Seppauml 2012 s 15896 Pohjanmaan merellinen perintouml s 6 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 129201897 Hietikko-Hautala 2010 s 120
66
Laajempia merellisen kulttuuriperinnoumln alueita ovat muun muassa Maalahden Roumlnnskauml-ren Mustasaaren Raippaluoto-Bjoumlrkoumlby-Valassaaret98 Raippaluodonkylauml- ja kalasatama Bjoumlrkoumln kylaumlmaisema sekauml Voumlyrin Mikkelinsaaret Mikkelinsaarilta tunnetaan runsaasti muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml jotka liittyvaumlt pyyntiin
Pohjanlahden matala kivikkoinen ja karikkoinen rannikko oli merenkululle haastavaa Merenkulun turvaamiseen tarvittiin majakoita merimerkkejauml ja luotseja Luotsi- ja majak-kalaitoksen historiaan liittyvaumlauml perintoumlauml onkin Pohjanlahden rannikolla runsaasti Suurista merimajakoista vanhin on Norrskaumlrin majakka jota alettiin rakentaa 1846 Norrskaumlrillauml on myoumls majakkayhteisoumln rakennuksia Muita Merenkurkun majakoita ovat Valassaaren majakka Ritgrungin tunnusmajakka Roumlnnskaumlrin tunnusmajakka ja Stroumlmmingsbaringdanin majakka99 Kristiinankaupungissa on Yttergrundin majakka Kaskisissa Saumllgrundin majakka Uudessakaarlepyyssauml Stubben100 ja Kokkolassa Tankar101 Naumliden lisaumlksi on valottomia pookeja pienempiauml kalastusloistoja ja nuorempia pohjamajakoita Saarille rakennettuihin majakoihin liittyvaumlt majakanvartijoiden asuintalojen ja piharakennusten kokonaisuudet Useilla majakkasaarilla on myoumls luotsitoimintaan liittyneitauml rakennuksia kuten Kaskisten Saumllgrundissa102 ja Pietarsaaren Maumlsskaumlrissauml103
98 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 13201999 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 132019100 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3960 132019101 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2922 132019102 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4733 132019103 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2923 132019
Kuva Tankarin majakkasaari Kokkolassa Kuvaaja Riikka Alvik 2016 Museovirasto kuva KY1331
67
Kalastus ja hylkeenpyynti olivat Pohjanlahden taumlrkeitauml merellisiauml elinkeinoja Ulkosaaris-tossa on kalastajayhdyskuntia eli kalastajamoumlkkien keskittymiauml suojaisissa satamapai-koissa Naumlitauml ovat Koberget Korsnaumlsissauml Storsanden ja Storskaumlr Maalahdessa Norrskaumlr Mustasaaressa Stubben Uudessakaarlepyyssauml Oumluran Luodossa104 ja Tankar Kokkolassa Ikivanhasta hylkeenpyyntiperinteestauml ovat osoituksena lukuisat muinaisjaumlaumlnnoumlkset saa-rissa Pyyntiin liittyy myoumls suullista perinnettauml
Pohjanmaa oli puurunkoisten purjelaivojen aikakaudella vuosisatojen ajan tunnettu kor-keatasoisesta laivanrakennustaidosta Jo 1500-luvulla alusten rakentaminen oli taumlrkeauml tulolaumlhde ja pysyi sellaisena houmlyrylaivojen ja metallirunkoisten laivojen 1800-luvun lopulla alkaneeseen valtakauteen asti105 Useiden satojen vuosien ajan eri puolilla Pohjanmaata oli lukemattomia alusten rakennuspaikkoja Toiminnan perustana olivat puutavaran saanti meren laumlheisyys ja taitavat kirvesmiehet Kruunun laivaveistaumlmoumlitauml perustettiin 1600-luvulla Pedersoumlreen Kruunupyyhyn ja Kokkolaan Satoja miehiauml tyoumlllistaumlnyt amiraliteetin laiva-veistaumlmouml perustettiin 1670- luvulla Kruunupyyhyn Jouxholmenille106 Nyt taumlmauml veistaumlmouml on jaumlaumlnyt kuivalle maalle kauas rannikosta
Pohjanlahden rannikolta tunnetaan noin 230 vedenalaiskohdetta joista suurin osa (172) on eri-ikaumlisiauml laivanhylkyjauml ja hylyn osia Laivanhylyistauml 74 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Monet hylyt ovat pahoin hajonneet ja niiden osia on levinnyt laajalle alueella matalilla rannoilla jaumlaumlt ja merenkaumlynti murskaavat hylkyjauml Pohjanmaan eniten tutkittuja vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat venaumllaumlisten 1714 te-kemaumlaumln Pohjanlahden ryoumlstoumlretkeen liittyvaumlt haaksirikkopaikat (Ryssberget Voumlyrillauml sekauml Truthaumlllan Svathaumlllan ja Finnviken Naumlrpioumlssauml) sekauml 1800-luvun puolivaumllissauml haaksirikkou-tunut kauppalaiva Sofia Marian hylky Oulun edustalla
104 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4586 132019105 Toivanen httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm 2722019106 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001 s 17-18
68
Kuva Sofia Marian hylyn tutkimukset Oulun edustalla vuonna 1984 Kuva JOKA Museo-virasto kuva JOKAKAL3B19770
69
Taumlssauml osassa kuvataan yleistasolla merellisen kulttuuriperinnoumln keskeisiauml teemoja joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta) Mikaumlli teemasta on kaumlytettaumlvissauml riittaumlvaumlsti digitaalista dataa esitetaumlaumln myoumls merialue-suunnittelualuekohtaiset kuvaukset ja kartat
31 Liikenne
Historialliset merivaumlylaumlt
Viikinkien idaumlntie kulki Ruotsin saariston kautta pitkin Suomen etelaumlrannikkoa Suomenlahden pohjukkaan ja sieltauml edelleen Venaumljaumln jokia pitkin itaumlaumln ja etelaumlaumln Alukset purjehtivat myoumls Suomen Ruotsin ja Tallinnan sekauml Itaumlmeren etelaumlosien vaumllillauml Vanhin Suomen rannikkoon liittyvauml purjehdusreitin kuvaus on saumlilynyt niin sanotussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta Siinauml kuvattu reitti on kuitenkin todennaumlkoumlisesti paljon vanhempi ja kulkee Tanskan salmista Ruotsin ja Suomen rannikkoja pitkin Tallinnaan108
107 Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml 2011108 Tarkiainen 2010 s 123
3 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN KESKEISIAuml TEEMOJA
bull historialliset merivaumlylaumltbull veneenvetotaipaleet ja-paikatbull kanavatbull hylytbull laivaloukutbull laivojen hautausmaatbull perinnealuksetbull majakatbull satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikatbull painolastipaikatbull kalliohakkaukset ja kivikompassitbull laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Liikenteen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
Historiallinen merivaumlylauml merellauml kulkijoiden tai paikallisten asukkaiden merkitsemauml tai tuntema kulkureitti vesialueella107
70
Kuvauksessa mainittuja Suomen rannikon satama- ja asuinpaikkoja Saaristomerellauml ja Suomenlahdella ovat Aspouml Jurmo Hiittinen Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala Seuraavat reittiselostukset ovat 1500-luvun puolivaumllistauml109
Kartta-aineistoa ja vaumlylaumlkartoituksia alkoi ilmestyauml vasta systemaattisen kartoituksen myoumltauml 1700-luvulta laumlhtien Siihen asti ldquokartatrdquo olivat edellauml kuvatun kaltaisia matka-etappien kuvauksia tai yleisluontoisia atlaksia joissa maantieteelliset yksityiskohdat esitettiin hyvin suurpiirteisesti Kartoitusta alettiin tehdauml valtakunnan hallinnon jaumlrjestaumlmistauml varten ja merialueilla erityisesti sota- alusten liikkumisen varmistamiseksi Tietoa merivaumlylistauml keraumlttiin viranomaisten suorittaman kartoituksen ja syvyysmittausten lisaumlksi paikallisilta luotseiltaVaumlylien sijoittumiseen vaikutti kuitenkin eniten laivanrakennustekniikan edistyminen laivojen koon suureneminen sekauml purjepinta-alan kasvaminen ja takilan kehittyminen jolloin myoumls avomerellauml purjehdus tuli mahdolliseksi Vanhat rautakautiset ja keskiaikaiset vaumlylaumlt olivat siis (ja ovat edelleen) kaumlytoumlssauml mutta niiden lisaumlksi tuli uusia syvaumlvaumlyliauml
Moniin vanhoihin merivaumlyliin liittyi kapeiden maakannasten ylityspaikkoja Tarkoituksena oli lyhentaumlauml kuljetun reitin pituutta tai valikoida suojaisampi kulkureitti Maakannaksen yli vene kannettiin tai vedettiin esimerkiksi teloja kaumlyttaumlmaumlllauml Vanhat maakannasten yli johtavat veneenvetotaipaleet voivat erottua edelleen maastossa urana ja niihin voi liittyauml myoumls veneen vetaumlmistauml helpottavia rakenteita110
Rannikolla paikannimet saattavat viitata taumlllaisiin veneenvetotaipaleisiin Erityisesti ruot-sinkielisellauml rannikolla -drag ja -draget -nimet sekauml -ed ja -edet -nimet ovat perinteisiauml vetotaival-nimiauml ja suomessa taas taipal- ja taivale-paikannimet Vetotaipaleet ovat erityi-sesti rautakaudelle sekauml varhaiskeskiajalle ajoittuva muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppi ja niiden merkitys on monimuotoisempi kuin vain yksinkertainen siirtymaumltaival vesistoumlstauml toiseen Vetotaipaleet ovat olleet todennaumlkoumlisesti myoumls kohtaamis- ja kauppapaikkoja ja niiden hallussapitoon liittyi poliittisia ja puolustukseen liittyviauml naumlkoumlkohtia Veneenvetotaipaleita sijaitsee myoumls sisaumlmaassa Suomessa jo keskiajalla tunnettu erittaumlin taumlrkeauml vetotaival kulki Vienanmereltauml Oulujaumlrven kautta Peraumlmeren rannikon kauppapaikoille111
109 Haggreacuten et al 2015 s 502110 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019111 Westerdahl 2006 s 20ndash21112 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas veneenvetopaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikkas[]=ve-neenvetopaikka 2722019
Veneenvetotaipaleet ja-paikat sekauml kanavat
Veneenvetotaival kapea maakannas jonka yli vene on vedetty tai kannettu merimatkan lyhentaumlmiseksi
Veneenvetopaikka rantaan veneelle kivistauml raivattu paikka eli rantau-tumispaikka joka helpotti sekauml veneen saumlilyttaumlmistauml ettauml lastaamista ja purkamista112
71
Veneenvetopaikat ovat erityisesti kevyiden ja pienempien alusten nimensauml mukaisesti veneiden saumlilyttaumlmiseen liittyviauml paikkoja Niitauml loumlytyy yleisesti Suomen saaristoista ky-laumlnpaikkojen sekauml kausittaisten pyyntipaikkojen ja tomtningien yhteydestauml Korppoossa paikkoja kutsutaan nimellauml oppdraumltta Houtskarissa uppdraumlkta113 Myoumlhempi maanko-hoaminen ja saariston asuttaminen on usein tuhonnut veneenvetopaikkoja Veneenve-topaikkoja on saumlilynyt saarilla ja erityisesti Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml jossa ne ovat nuorempia kuin Saaristomerellauml
Keinotekoisia kanavia alettiin rakentaa kun alusten koko ja tehokkaampien kuljetusten tarve kasvoivat Suomessa kanavia on rakennettu paumlaumlasiassa sisaumlvesille etenkin Vuoksen Saimaan Kymijoen ja Kokemaumlen vesistoumlalueille Suomen vanhin kanava loumlytyy kuitenkin rannikolta Kyseessauml on keskiaikainen ilmeisesti Raaseporin linnan rakentamiseen liittyvauml Grabben kanava nykyisen Raaseporin kaupungin alueella Rannikkoalueen kanaviin kuuluu myoumls Stroumlmman kanava Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla115
113 Tuovinen 2000 s 14114 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019115 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019
Kuva Kirkkonummi Lillkanskogdraget Naumlkymaumlauml vetouran itaumlpaumlaumlstauml kohti Lillkanskogvik-enia Kuvattu laumlnnestauml Kuvaaja Vesa Laulumaa 2010 Museovirasto kuva AKDG20702
Kanava vesiliikennettauml tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma114
72
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Suomenlahti
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan Suomenlahden alueella on viisi muinaisjaumlaumlnnoumlstauml jotka on luokiteltu veneenvetopaikaksi Naumlistauml kaksi on Kirkkonummelta ja kolme RaaseporissaKirkkonummen kohde sekauml yksi Raaseporin kohteista ovat veneenvetotaipaleita jotka kaikki sijaitsevat nykyaumlaumln maalla ja ovat osin myoumls jaumlaumlneet myoumlhemmaumln rakentamisen alle
Raaseporissa sijaitsevat veneenvetopaikat muinaisrantaan raivatut satamapaikat Mus-tionkosken veneenvetopaikka ja Framnaumls S ovat esimerkkejauml vanhemmista kulkuvaumlylistauml jotka nekin ovat maankohoamisen myoumltauml jo kuroutuneet umpeen
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomerellauml on saumlilynyt myoumls vanhempia veneenvetopaikkoja Kemioumlnsaaren ulkosaa-ristossa Houmlga Buskaumlr -saaren pohjoisrannalla on raivattu paikkoja veneille 1700ndash1800-lu-vuilla116 Paraisilla veneenvetopaikkoja on kartoitettu useita esimerkiksi Alskaumlrin saaressa 1300ndash1500-luvuille ajoittuvia117 Bjoumlrkoumlssauml 1600ndash1700-luvuille ajoittuvia118 Jurmon saarella 1400ndash1500-luvuille ajoittuvia119 ja Pattskaumlrillauml 1800-luvulle ajoittuvia paikkoja120 Muinais-jaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne yhtaumlaumln veneenvetopaikkaa tai -taipaletta Satakunnan vesiltauml eikauml myoumlskaumlaumln veneenvetotaipaleita Saaristomereltauml Taumlmauml kuitenkin tarkoittaa vain sitauml ettei naumlitauml paikkoja ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin
116 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011311 2722019117 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011229 2722019118 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011402 2722019119 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011202 wwwkyppifitoaspxid=1121000011200 2722019120 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011261 2722019 Tuovinen 2000 s 31ndash32
Kuva Stroumlmman vanha kanava ja tyoumlntoumlsilta Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museo-virasto kuva KY1031
73
Stroumlmman kanava sijaitsee Kemioumlnsaaren ja mantereen vaumllissauml ja taumltauml vesireittiauml on hyoumldynnetty jo satoja vuosia saariston kalastajien kaumlydessauml kauppaa sisaumlmaan kylien ja kaupunkien kanssa Kapeikosta muodostui ylityspaikka myoumls maitse kulkeville Liiken-nemaumlaumlrien ja alusten kasvaessa kapea salmi alkoi kaumlydauml ahtaaksi ja kanava avattiin liikenteelle vuoden 1845 kesaumlllauml 1900-luvun alun jaumllkeen laivaliikenne pikkuhiljaa vaumlheni kehittyvaumln maantieliikenteen takia Liikenteen vaumlhentymisestauml huolimatta uusi kanava rakennettiin vuonna 1967 Samaan aikaan myoumls maantielinjausta muutettiin ja vanha kanava jaumli kaumlytoumlstauml pois kokonaan 1968121
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjois-Suomessa sijaitsee suuri maumlaumlrauml veneenvetotaipaleita sekauml tervaveneiden vetoteitauml eli moumlljiauml jotka ovat erityisesti sisaumlmaan jaumlrvien ja suurten jokien rantoja pitkin liikkumista helpottaneita rakenteita Esimerkiksi tunnettu esihistoriallinen vetotaipale kulki Vienanme-reltauml Oulujaumlrveauml ja -jokea myoumlten Peraumlmeren kauppasatamiin ja sieltauml Ruotsiin
Veneenvetopaikkoja tunnetaan erityisesti Pohjanlahdelta Peraumlmerelle ulottuvasta saaris-tosta jossa ne liittyvaumlt kausittaisten kalastus- ja linnustus- sekauml hylkeenpyynnin paikkoi-hin Rannikolla varhaisemmat veneenvetopaikat ovat nousseet maankohoamisen myoumltauml kauemmaksi rannikolta Merenkurkussa Mustasaaressa Bodvattnetin rannoilla on useita vetopaikkoja122 kuten myoumls ulkosaariston Vaumlstra Norrskaumlrissauml123 Peraumlmeren veneenveto-paikat sijaitsevat ulkosaaristossa esimerkiksi Selkauml-Sarvessa sekauml Pensaskarissa vanhojen kalastustukikohtien ympaumlristoumlissauml124
121 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4152 2722019122 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000018612 2722019123 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008739 wwwkyppifitoaspxid=1121000008741 2722019124 Maumlkivuoti 1994
74
Kuva Veneenvetouria Vaumlstra Norrskaumlrillauml Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2007 Museovirasto kuva AKDG8242
75
Hylyt
Suomen vanhimmat tunnetut laivanhylyt kuten Paraisten Egelskaumlrin Porvoon Svartsaringn sekauml Virolahden Lapurin hylyt ovat keskiaikaisia usein yhdellauml mastolla varustettujen alusten jaumlaumlnnoumlksiauml Keskiajalla kauppamerenkulku kasvoi voimakkaasti ja 1400-luvun lopulla tehdyt loumlytoumlretket muun muassa Amerikan mantereelle muuttivat maailmankuvaa Purjealuksilla ylitettiin valtameriauml ja uudet eksoottiset tuotteet levisivaumlt Amerikasta ja Aasiasta Eurooppaan Suomen ja pohjoisen Itaumlmeren kannalta yksi kauppamerenkulun merkittaumlvimmistauml kasvutekijoumlistauml oli Pietarin perustaminen vuonna 1703 Hollanti ja Iso-Bri-tannia halusivat paumlaumlstauml kaumlsiksi Venaumljaumln ja itaumlisen Euroopan mittaviin luonnonvaroihin ja vientiartikkeleihin kuten tervaan hamppuun purjekankaaseen ja turkiksiin Taumlmauml naumlkyy vaumlistaumlmaumlttauml myoumls hylkyjen maumlaumlraumlssauml 1700-luvun jaumllkimmaumliseltauml puoliskolta tunnetaan jo useita erittaumlin hyvin saumlilyneitauml hylkyjauml joihin sisaumlltyy myoumls laivan irtaimisto ja lastitavaraa 1800-luvulla masto ja purjeet vaihtuivat houmlyrykoneeseen jonka kaumlyttoumloumlnotto edisti myoumls raudan kaumlyttoumlauml rakennusmateriaalina Houmlyrykoneen kaumlyttoumlvoiman syrjaumlytti dieselmoottori 1900-luvun kuluessa126
125 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019126 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
Kuva Joskaumlr 1 hylyn kylkirakenteita Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2014 kuva AKMA3000044
Hylky uponnut tai muutoin hylaumltty vesikulkuneuvo tai sen osa esineistoumlineen125
76
Eri-ikaumlisiauml tunnettuja ja vielauml tuntemattomia hylkyjauml127 on Suomen merialueilla ja sisaumlve-sillauml arviolta tuhansia Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty noin 1640 hylkyauml joista noin 690 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi Eniten laivanhylkyjauml loumlytyy Etelauml- ja Laumlnsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltauml alueilta vilkkaasti liikennoumlityjen vanhojen meriteiden kauppareittien ja satamien tuntumasta sekauml meritaistelupaikoilta Tunnettujen hylkyjen painottuminen Etelauml-Suomeen johtuu osittain nykyisestauml tutkimustilanteesta Pohjois-Suomessa merialueita on inventoitu huomattavasti vaumlhemmaumln
127 Taumlssauml tilannekuvauksessa mainitaan nimeltauml useita mielenkiintoisiksi maumlaumlriteltyjauml hylkykohteita Hyl-kyjen nimitys on sama kuin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml joten halutessa on mahdollisuus etsiauml nimellauml lisaumltietoa hylystauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml sivustolta wwwkyppifi
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) vaumlhintaumlaumln 65 hylyistauml on puualusten hylkyjauml
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan 1628 hylkyauml 63 hylyistauml on historiallisen ajan hylkyjauml
Hylkyjen materiaali
566 kpl36
9 kpl0
12 kpl 1
986 kpl63
Historiallinen
Moderni
Keskiaikainen
AjoittamatonEi maumlaumlritelty
Hylyt (puu)
Hylyt (metalli)
Ei maumlaumlritelty1053 kpl65
407 kpl25
168 kpl10
Hylkyjen ajoitus
77
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan noin 2100 vedenalaista kohdetta joista 63 on historiallisten alusten hylkyjauml Kartta esittaumlauml vedenalaisten kohteiden hot spot -alueet Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
78
Laivaloukut
Merellauml liikkumisen kannalta nykyaumlaumlnkin haasteelliset saumlaumlolosuhteille alttiit tuuliset ja karikkoiset vedet ovat koituneet monien alusten kohtaloksi jo vuosisatojen ajan Naumliltauml alueilta voi loumlytyauml useita eri-ikaumlisiauml hylkyjauml Hyviauml esimerkkejauml laivaloukuista ovat Raa-seporin Jussaroumln alue sekauml Lahian matalikko Kemin aluevesillauml129 Suomessa on vasta aloitettu laivaloukkujen kartoittaminen
128 Delgado 1997 377129 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 792018
Laivaloukku merialue jolla kulttuuriset ja maantieteelliset riskit haaksirikolle ovat korkeammat kuin alueen ympaumlristoumlssauml128
Kuva Jussaroumln Sundharu ja laumlntisiauml Gaddarnan saaria Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Mu-seovirasto kuva AKMA20180312
79
Kartta Laivaloukut merkittaumlvaumlt hylyt sekauml hylyt joilla on muinaismuistolain mukainen suoja-alue
80
Laivojen hautausmaa
Huonokuntoisten alusten hylkaumlaumlmisestauml syntyneitauml laivojen hautausmaita tunnetaan eri-tyisesti vanhojen satamapaikkojen ympaumlristoumlstauml Taumlllaisista hylyistauml on usein pelastettu kaikki irtain omaisuus sekauml toisinaan myoumls kokonaisia rakenneosia Hylkyjauml tai niiden osia on voitu myoumls uusiokaumlyttaumlauml esimerkiksi uusien laivojen laitureiden ja aallonmurtajien rakennusmateriaalina130
Suomessa ei ole systemaattisesti kartoitettu laivojen hautausmaita mutta niitauml voidaan olettaa loumlytyvaumln monin paikoin eri puolilta rannikkoa ja saaristoa Esimerkiksi Tammisaa-ressa 1500-luvulta 1800-luvulle asti kaumlytoumlssauml olleen satamalahden laumlheltauml on paikannet-tu useita toisiaan laumlhellauml olevia hylyn jaumlaumlnnoumlksiauml (niin sanottu Laumlnsivallin hylkyalue)131 Satakunnasta hautausmaa-paikkana tunnetaan Merikarvian Jukolanniemi132 ja Porista Reposaaren Tukkiviiki
130 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019131 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122627 2722019132 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Laivojen hautausmaa alue jolle on hylaumltty tarkoituksellisesti vanhoja aluksia
Kuva Monet hylyt sijaitsevat rannoilla matalassa vedessauml kuten Luodon Stockoumlnin ran-nassa oleva hylky Kyseessauml voi olla tarkoituksellisesti hylaumltyn huonokuntoisen aluksen hylky Kuvaaja Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto kuva AKMA2016031
81
Hylyt Suomenlahti
Suurin osa Suomen tunnetuista hylyistauml sijaitsee Suomenlahden suunnittelualueella Alueella sijaitsee kaksi hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinaismuistolain mukainen suo-ja-alue jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyauml ilman Museoviraston lupaa Naumlmauml hylyt ovat venaumllaumlinen 1700-luvun lopun sotalaiva StNikolai Kotkassa sekauml hollantilainen 1700-luvun alun sotalaiva Huis te Warmelo Porvoossa Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Suomenlahdella on useita Itaumlmerenmaiden niin sanotussa Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Naumlmauml ovat Kotkassa sijaitsevat StNikolain hylky ja Ruotsinsalmen meritaistelualue sekauml Lapurin hylky Virolahdella Loviisassa Fortunan hylky ja Tiiskerin tykkihylky Haminassa sijaitsee Puna-partojen hylky Helsingissauml Kronprins Gustav Adolfin hylky ja Haminansalmen puolustus-varustukset Hangossa sijaitsevat Mulanin hylky Kaapelihylky ja Russaroumln luoteispuolen hylky Raaseporissa ovat Esselholmin hylky ja Jussarouml II -hylky Porvoon ulkovesillauml Huis de Warmelo ja Kirkkonummella Sandviken -hylky
Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella sijaitsee 722 alusten hylkyauml Kiinteitauml muinais-jaumlaumlnnoumlksiauml naumlistauml on 332 Uusimaa erottuu selkeaumlsti kohteiden lukumaumlaumlraumlssauml ja myoumls kiinteiden muinaisjaumlaumlnnoumlsten lukumaumlaumlraumlssauml niitauml on huomattavasti enemmaumln kuin Ky-menlaaksossa Osin erot selittyvaumlt tutkimustilanteella sekauml vesirakennushankkeilla jotka painottuvat Uudenmaan alueelle ja jotka ovat edellyttaumlneet meriarkeologisia inventointeja Suomenlahden hylyistauml puurunkoisia on 502 ja metallirunkoisia 63 Ruuhia tunnetaan 44
Kuva Houmlgskaumlrin hylky Hangossa Kuvaaja Eveliina Salo Museovirasto kuva AKMA20120416
82
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
Suomenlahden suunnittelualueen hylyille ei voi nimetauml mitaumlaumln erityistauml ominaispiirrettauml vaan joukossa on alusten hylkyjauml 1500-luvulta toiseen maailmansotaan saakka niin kaup-pa- kuin sota-aluksia sekauml huvialuksia proomuja ja talonpoikaisaluksia ja niin edelleen Hylkyjen moninaisuus on seurausta alueen keskeisestauml asemasta vaumlylaumlnauml ja kulkureittinauml halki aikojen
83
Hylyt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomeren alueella sijaitsee kolme hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinais-muistolain mukainen suoja-alue sukeltamis- ja ankkurointirajoituksineen Naumlmauml Paraisilla sijaitsevat hylyt ovat Vrouw Maria ja St Mikael 1700-luvulta sekauml Graringharunan hylky 1500-luvulta Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Saaristomereltauml tunnetaan myoumls keskiaikaisia hylkykohteita jotka ovat erittaumlin harvinaisia koko Itaumlmeren laajuisesti Saaristomerellauml sijaitsee kansainvaumllisessauml Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml joista keskiaikaisia ovat Egelskaumlrin ja Vidskaumlrin hylyt Muut ovat St Mikael Vrouw Maria Graring-harunan hylky Ladoga Keulakuvahylky Skeppsbaringdarnan hylky Metskaumlrin hylky ja Alfred
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 264 alusten hylkyauml joista valtaosa sijaitsee Parai-silla ja Kemioumlnsaaressa Naumlmauml kunnat ovatkin kautta aikojen kaumlytoumlssauml olleiden taumlrkeiden purjehdusreittien ja yhteyksien varrella joten alusten hylkyjen suuri maumlaumlrauml ei ole yllaumlttaumlvauml Valtaosa niistauml 179 on puisten alusten hylkyjauml ja 32 metallisten alusten hylkyjauml ruuhia on 9 Kaikkien tunnettujen hylkyjen runkomateriaalista ei ole tietoa Tunnetuista hylyistauml 141 on suojeltuja kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Suurinta osaa kohteista ei ole tutkittu joten paumlaumltelmien tekeminen ajallisesta jakautumisesta ei ole mahdollista taumlllauml hetkellauml Suurin osa kohteista (148) on ajoitettu historialliseen aikaan eikauml rekisteriin ole merkitty yhtaumlaumln esihistoriallista kohdetta
Kuva Keulakuvahylky Kuvaaja Stig Gustavsson Suomen sukelluskuvaus Oy 2017
84
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
85
Selkaumlmeren etelaumlosasta Satakunnan alueelta tunnetaan sata vedenalaisloumlytoumlauml joista laumlhes kaikki (90) ovat eri ikaumlisiauml hylkyjauml ja hylyn osia Muut tunnetut kohteet ovat loumlytoumlpaikkoja ja niin sanottuja kulkuvaumlyliauml jotka liittyvaumlt tavalla tai toisella merenkulkuun
Selkaumlmeren etelaumlosassa on kymmeniauml kauppalaivojen hylkyjauml jotka liittyvaumlt ensimmaumlisen maailmansodan tapahtumiin Sodan alettua elokuussa 1914 Suomenlahti miinoitettiin nopeasti saksalaisten ja venaumllaumlisten halutessa rajoittaa toistensa laivastojen liikkumista ja tavarankuljetusta Miinoittaminen vaikeutti merenkulkua Suomenlahdella joten laivalii-kennettauml keskitettiin kulkemaan Pohjanlahdella ennen muuta Porin ja Rauman satamiin Satamista joista oli yhteys rataverkkoon pidettiin kuljetuksia yllauml Ruotsiin Saksalaiset paumlaumlttivaumlt pysaumlyttaumlauml Suomen ja Ruotsin vaumllisen meriliikenteen Miinojen ja torpedoinnin seurauksena aluksia joutui hylyiksi ja ihmishenkiauml menetettiin Esimerkiksi 6121914 upposi saman vuorokauden aikana kolme ruotsalaista laivaa ajettuaan saksalaisten laskemaan miinoitteeseen133
Toinen Satakunnan vedenalaiseen perintoumloumln kuuluva ominaispiirre ovat 1800-luvulla kasvaneeseen sahatoimintaan liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset Esimerkiksi Porin Reposaaren pohjois-puolisessa Tukkiviikindashlahdessa on lukuisia proomuja joita kaumlytettiin sahatavaran kuljetuk-sissa ja jotka hylaumlttiin kaumlytoumln jaumllkeen matalaan lahteen Myoumls itse vesisahoista saattaa todennaumlkoumlisesti olla jaumlaumlnnoumlksiauml veden alla
Suurten purjelaivojen aikakausi on jaumlttaumlnyt kenties tunnusomaisimman jaumllkensa Selkaumlmeren etelaumlosaan sillauml monet alueelta tunnetut hylyt ovat kauppalaivojen jaumlaumlnteitauml Naumlitauml ovat esimerkiksi Merikarvian Hamskerin ympaumlrillauml olevat hylyt sekauml Porin Reposaaren edustalla makaavat useat hylyt Maumlntyluodossa Kallon satamassa on sataman laajennustoumliden yhteydessauml vuonna 2011 arkeologisin kaivauksin tutkittu kauppalaiva ruotsalainen priki Carl Se oli puutavaralastissa kun se myrskyssauml irtosi ankkurista ja upposi Kallonlahteen aivan 1800-luvun luotsiaseman viereen
133 Uusi-Seppauml 2012 s 159
Kuva Kallonlahden hylky Maumlntyluodossa Kuvaaja Riikka Tevali 2001 Museovirasto kuva AKMA2011078
86
Sahatoiminta ja puutavaraa kuljettaneet alukset muodostavat Selkaumlmeren etelaumlosalle hyvin ominaisen vedenalaisen ja merellisen kulttuuriperinnoumln osa- alueen Erityisesti yhteydet Ruotsiin korostuvat Sahatavaraa on kuljetettu Satakunnasta Ruotsiin eri paikkakunnille ainakin 1600-luvulta laumlhtien Laumlhistoumlllauml Lampaluodon ja Raumaluodon Tyltyn piirroskalliot joihin kuuluu kompassiruusu ja hakkauksia 1600-luvulta ovat taumlrkeauml muistutus Satakunnan pitkaumlstauml merellisestauml historiasta
Alueen voimakkaasti aikojen saatossa muuttunut rantaviiva sekauml karikkoiset vedet ovat aiheuttaneet sen ettauml vedenalaisia kohteita tunnetaan Selkaumlmeren etelaumlosasta hyvin vauml-haumln Alueen inventointi vaatii runsaasti aikaa Kuitenkin ulompana Selkaumlmerellauml sijaitsevat metallisten alusten hylyt ovat suosittuja sukelluskohteita kuten Everilda Ingeborg ja Siivo
Hylyt Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan yhteensauml noin 250 vedenalaiskohdetta joista 187 on eri ikaumlisten alusten hylkyjauml ja hylyn osia Kohteista 78 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumln-noumlksiksi Hylkyjen lisaumlksi tunnetaan erilaisia irtoloumlytoumljauml kuten ankkureita Puisia alusten hylkyjauml tunnetaan 117 ja metallisia 24 Ruuhia suunnittelualueelta on kirjattu muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin vain yksi sekin on loumlytynyt jaumlrven rannalta Sievin Kupusista
Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi maumlaumlriteltyjauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml taumlllauml suunnittelualueella on yksi 1800-luvun hylky Sofia Maria OulussaSuunnittelualueen alusten hylyt liittyvaumlt suurimmaksi osaksi suuren purjelaivakauden aika-kauteen jolloin rahtia ja varsinkin teollisuuden tuotteita kuljetettiin suuria maumlaumlriauml pohjoi-sesta Ruotsin markkinoille mutta myoumls Eurooppaan Tietyillauml alueilla varsinkin ulkomaiset alukset naumlyttaumlvaumlt joutuneen muita helpommin haaksirikkoon sillauml merialue on matala ja osin vaikea navigoitava Paikallisilla luotseilla onkin ollut suuri merkitys alueen merenkulun turvallisuudelle Ennen valtakunnallisesti jaumlrjestettyauml luotsilaitosta ei moni suurempi alus varmasti uskaltanut laumlhteauml Pohjanmaan vesille ilman paikallistuntemusta
Peraumlmerellauml Selkauml-Sarven etelaumlpuolella sijaitseva Lahian matalikko vaikuttaa olleen aluk-sille vaarallinen laivaloukkualue Matalikon pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee useiden alusten hylkyjauml ja osia Tyynellauml saumlaumlllauml matalikko ei erotu avomerellauml millaumlaumln tavalla jos sen sijainnista ei ollut tietoinen Alusten jaumlaumlnteet vaikuttavat myoumls olevan suurempien mahdollisesti rahtia kuljettaneiden alusten ja niiden sijainti matalikon pohjoispuolella kertoo siitauml ettauml ne olivat ajautuneet matalikolle etelaumln suunnasta
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri muodostavat alueen jolta tunnetaan kaikkein vaumlhiten vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Taumlmauml johtuu kuitenkin todennaumlkoumlisesti enemmaumln tutkimusten vaumlhaumlisyydestauml kuin mistaumlaumln todellisesta loumlytoumljen niukkuudesta Voidaankin olettaa ettauml alueelta on vielauml loumlytymaumlttauml paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
87
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
88
Perinnealukset
Perinnealukset Suomenlahti
Kuva Tervasaaren tynnyri -purjehduskilpailun aluksia mm kaljaasi Svanhild ja maux Ingeborg Kuvaaja Anne Ala-Poumlllaumlnen 2014 Suomen merimuseoMuseovirasto kuva SMK20150136
bull Kotka 1 kpl maux Vivanbull Hamina 2 kpl ms Merikarhu ms Herringbull Helsinki 15 kpl ms Nikolai II maux Joanna Saturna ss Tornator ss Nor-
kulla ss Lokki maux Jan Mayen s-Freja ms Unterbelbe ms Poitsila ms Purha ss Turso maux Ingeborg maux Astrid maux Valborg maux Svanhild ms Kauris ms Gullkronan
bull Porvoo 3 kpl ss Armas ss Hovinsaari ms J L Runeberg
Suomenlahden suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
Perinnealus Suomen merenkulun historian kannalta arvokas alus joka on myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa
89
Perinnealukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Perinnealukset Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Majakat ja merimerkit
Historialliset merimerkit jaetaan paumlivaumlmerenkulun kiintopisteinauml toimiviin valottomiin purjeh-dusmerkkeihin ja pimeaumlnavigoinnin mahdollistaviin loistomerkkeihin joita ovat majakat ja loistot Valottomia purjehdusmerkkejauml ovat kummelit kaasat sauvamerkit pookit ja viitat
Ennen keskiaikaa merillauml liikuttiin laumlhinnauml paumlivisin rannikon tuntumassa luonnon muotojen ja kauas naumlkyvien rakennusten kuten kirkkojen perusteella Keskiajalta laumlhtien kruunu kirkko ja luostarit sekauml laivanvarustajat kauppiaat ja kalastajat alkoivat merkitauml merivaumlyliauml purjehtimista helpottavilla kivikasoilla ja puurakennelmilla Naumliden kiinteiden merimerkkien lisaumlksi vaumlylille voitiin asettaa erilaisia viittoja ja kelluvia tynnyreitauml135 Erilaisista merimerkeistauml pitivaumlt huolta yksityiset henkiloumlt kalastajat kauppiaat ja porvarit kuninkaan asettaman kaumlskyn mukaisesti
134 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019135 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue on seuraavien pe-rinnealusten kotipaikka
bull Turku 6 kpl ss Vetaumljauml V sv Suomen Joutsen ms Wilhelm Carpelan maux Inga maux Helena ms Bore
bull Rauma 2 kpl maux Marita maux Kathrinabull Naantali 1 kpl maux Inga-Lill
bull Oulu 2 kpl ms Oulu ms Alpo
Majakkamerimerkki merenkulun kiinteauml tai kelluva ohjausmerkki134
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
90
Kartta Rakennusperintoumlrekisterin sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin luotsirakennukset majakat ja merimerkit RKY-kohteet puuttuvat
91
Kartta RKY-inventoinnin majakkakohteet
92
Majakoita ja merimerkkejauml loumlytyy kaikkialta pitkin Suomen rannikkoa ja saaristoa Majakoista loumlytyy tietoja muun muassa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympauml-ristoumljen (RKY) inventoinnista rakennusperintoumlrekisteristauml sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml Majakkakohteita on lueteltu ja esitetty kartoilla jaumlljempaumlnauml Rakennusperintoumlrekisterin kohteet esitellaumlaumln myoumls liitteessauml 3
Ensimmaumliset kummelit rakennettiin Utoumln ja Turun vaumllille Kustaa Vaasan maumlaumlraumlyksestauml mer-kittiin vasta perustettuun Helsinkiin vievauml vaumlylauml kummeleilla 1550-luvulla Keskusjohtoisen luotsi- ja majakkalaitoksen aikana merivaumlylien varsille rakennettiin satoja kivikummeleita joista on saumlilynyt useita laumlhinnauml 1800-luvun toiselle puoliskolle ajoittuvia rakennelmia Usein kummelit ovat valkoisiksi kalkittuja tai maalattuja ja niitauml rakennettiin myoumls laudasta tai hirsistauml Kummelien rakentaminen loppui 1900-luvun alussa kun loistojen maumlaumlrauml lisaumlaumlntyi
Kaasoja rakennettiin Peraumlmeren rannikolla Sytyttaumlmaumlttoumlminauml ne toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinauml Navigointia varten kaasat merkittiin merikarttoihin ja pur-jehdusoppaissa kuvattiin kuinka kaasoja tuli laumlhestyauml ja miten ne tuli ohittaa Nykyaumlaumln kaasat ovat haumlvinneet Viestitulina kaumlytettyjauml sytytettyjauml kaasoja poltettiin vielauml 1700-luvun lopussa mahdollisesti jopa 1800-luvulla136
Sauvamerkit koostuvat pysty- ja vinosuuntaisista puurakenteista Joskus ne koostuivat vain parruilla tuetusta keskuspuusta Vuoden 1891 merimerkkiluettelossa listattiin yli 50 sauvarakenteista merimerkkiauml Nykyaumlaumln Suomessa on saumlilynyt vain yksi sauvamerkki Korsnaumlsin Svetgrund
136 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Vuonna 1858 valmistunut Keskiniemen pooki Hailuodossa Kuvaaja Veli-Pekka Viklund 2001 Museovirasto kuva KK799618
93
Ensimmaumliset pookit pystytettiin 1600-luvun puolivaumllissauml kaupunkiporvarien aloitteesta Pookit osoittivat vaumlylaumln alkua ja luotsiaseman paikan Pookien rakentaminen liittyi kaup-pamerenkulun kasvuun ja ne olivat purjelaivakauden taumlrkein merimerkkiryhmauml Enimmillaumlaumln Suomen vesillauml oli noin neljaumlkymmentauml pookia Vuonna 1756 valmistunut Lyoumlkin kivipooki Uudenkaupungin edustalla on Suomen vanhin saumlilynyt pooki Ne syrjaumlytyivaumlt 1800-luvun loppupuolella valomajakoiden yleistyessauml
Suomen ensimmaumlinen valolla varustettu majakka rakennettiin Utoumln saarelle vuonna 1753 Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri jonka hoitoon siirtyivaumlt kaikki ete-lauml-Suomen merimerkit ja -vaumlylaumlt Seuraava majakka valmistui vuonna 1800 Porkkalan-niemen edustalle Roumlnnskaumlriin Majakat rakennettiin 1870-luvulle saakka laumlhinnauml tiilestauml myoumlhemmin teraumlselementeistauml137 1800-luvun lopulla majakoiden rakentaminen kiihtyi ja majakkaverkkoa taumlydennettiin138
Loistoja ovat johtoloistot ja kalastajia palvelevat kalastusloistot Ensimmaumliset loistot si-joitettiin suoraan kallioille tai matalille perustuksille Myoumlhemmin loistoja rakennettiin be-toni- ja rautaristikkojalustoille Suomen vanhin kalastusloisto Kokkolan Poronluodonkarilla on perimaumltiedon mukaan valmistunut 1700-luvulla Erilaiset loistot muuttivat merenkulun liikennoumlintimahdollisuudet ympaumlrivuorokautisiksi
137 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019138 Laurell 1999 s 23ndash25
Kuva Korsnaumls Svetgrundin sauvamerkki Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016928
94
Rannikon merimerkit muodostavat yhdessauml eri-ikaumlisten satamapaikkojen laivareittien ja luotsiasemien kanssa merkittaumlvaumln merellisen liikennehistorian kokonaisuuden ja kulttuu-rimaiseman Erityisesti majakat ja luotsiasemat muodostavat laajempia kokonaisuuksia joihin kuuluu muun muassa asuin- varasto- ja huoltorakennuksia laitureita tyouml- ja arki-elaumlmaumln edellyttaumlmiauml rakennuksia ja rakennelmia keittioumlpuutarhoja ja pieniauml viljelyksiauml139
Nykyaumlaumln monista merimerkeistauml on jaumlaumlnyt jaumlljelle erilaisia rauenneita kivikasoja tai hirsi- tai lautakasoja Niitauml voi loumlytyauml sekauml maalta ettauml meren pohjasta Esimerkiksi vuonna 2012 loumlytyi Inkoon Syssleffjaumlrdenin vaumlylaumln tuntumasta meren pohjasta kalliomatalan juurelta mahdollisia sauvamerkin jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat voineet kuulua matalikon paumlaumlllauml olleeseen merimerkkiin140
139 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019140 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Orrengrundin majakka ei tuhoutunut Suomen sodassa (1808ndash1809) Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Kiisla Oy 2009
95
Majakat ja merimerkit Suomenlahti
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset merimerkit ja tunnusmajakat perustettiin Suomenlahdelle Vuonna 1798 rakennettiin Ruotsinsalmen tunnusmajakka Sapokanlahden etelaumlpuolelle Pookinmaumlelle Se on nykyaumlaumln raunioina ja kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls sillauml eng-lantilainen laivasto tuhosi majakan vuonna 1855 Ruotsinsalmen tunnusmajakan raunio on merkittaumlvauml rakennusmuistomerkki ja Suomen vanhin saumlilynyt majakkahistoriallinen rakennusfragmentti141
Vuosien 1808ndash09 Suomen sodassa monet Suomenlahden merimerkit tuhottiin ja vain Orrengrund saumlilyi Suunnittelualueella olevat RKY-majakkayhdyskunnat ovat Kallbaringda-nin ja Roumlnnskaumlrin majakat Kirkkonummella Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema Loviisassa ja Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat joihin kuuluu muun muassa Soumlderskaumlrin majakka
141 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000002079 532019
Kuva Soumlderskaumlrin majakka Porvoon edustalla Museovirasto kuva HK800499
bull Kallbodanin majakkabull Roumlnnskaumlrin majakkabull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsimajakkabull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat (muun
muassa Soumlderskaumlr)
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
96
Majakat ja merimerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Taumllle suunnittelualueelle perustettiin Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset me-rimerkit ja tunnusmajakat Osaa alueen majakoista on kaumlytetty 1900-luvun sodissa myoumls linnakkeina ja ilmavalvontapaikkoina Eraumlillauml majakoilla kaumlytiin myoumls taisteluita mutta ne saumlaumlstyivaumlt suurimmilta tuhoilta142
142 Laurell 1999 s 19
Kuva Bengtskaumlrin majakka Kuvaaja Elisa Heikkilauml Museovirasto kuva KY1311
bull Bengtskaumlrin majakkabull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakan vieressauml on myoumls vaatimaton rakennuksenperustus joka
mainitaan muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml majakkana Se saattaa siis liittyauml majakan rakenteisiin tai puolustusvarustuksiin
bull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Saumlpin majakkayhteisouml ja luotsiasemabull Santakarin pooki
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
97
Majakat ja merimerkit Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaan luotsipiiri perustettiin 1849 Taumlmauml tapahtui myoumlhemmin kuin Saaristomeren ja Suomenlahden luotsipiirien perustaminen Luotsipiirin perustamisen myoumltauml kaikki majakat merimerkit ja vaumlylaumlt Siipyystauml Tornioon siirtyivaumlt kruunun hallintaan Samalla aloitettiin myoumls Pohjanlahden merenmittaukset143
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlssauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainitaan kiinteaumlnauml muinais-jaumlaumlnnoumlksenauml Hailuodon Hiidenniemen tunnusmajakka144 eli pooki joka rakennettiin vuon-na 1859 ja paloi salaman sytyttaumlmaumlnauml vuonna 1925 Toinen muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainittu kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls-pooki sijaitsee Mustasaaren Kummelskaumlretissauml145 saaren korkeimmalla kohdalla Laudoitettu puinen pooki rakennettiin 1823 tai 1824 paikalle jossa aiemmin sijaitsi kivikummeli Tullilaitos purki pookin vuonna 1922 Paikalla sijaitsee suuri kiviroumlykkiouml
143 Laurell 1999 s 22144 Muinaisjaumlaumlnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000030483 532019145 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022773 532019
bull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakatbull Tankarin ja Trutklippanin majakka-ja luotsiyhdyskunnatbull Saumllgrundin majakka luotsiasema ja Laxhamnbull Hailuoto (Marjaniemen majakka- ja luotsiyhdyskunta)bull Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)bull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
98
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat
Satamia ovat myoumls luonnonsatamat ankkuripaikat ja lastauspaikat Satamia on ollut yhtauml kauan kuin on ollut tarvetta alusten saumlilyttaumlmiseen tai ankkurointiin Niihin liittyy usein kivisiauml ja puisia rakenteita kuten laitureita hirsiarkkuja aallonmurtajia sekauml rakennuksia merimerkkejauml ja kiinnitysrenkaita ja -tappeja Satamista kertovat myoumls hylyt sekauml kaupan-kaumlyntiin liittyvaumlt arkeologiset loumlydoumlt kuten rakennusten pohjat sekauml rakennusjaumlte kuten puu tiili ja lasi Alusten painolastikivistauml ja -hiekasta tai muusta materiaalista muodostu-neet painolastipaikat liittyvaumlt erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin sillauml vasta tuolloin alusten koko ja kaupankaumlynnin luonne mahdollisti erityisten painolastipaikkojen syntymisen Alukset saattoivat purjehtia pelkaumlssauml painolastissa joka poistettiin ennen lastin nostamista alukseen
146 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Taskun tunnusmajakka Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016885
Satama alusten kiinnittymiseen ja ankkuroitumiseen tarkoitettu suojainen vesialue146
99
Satamapaikkoja ja satamia on sijainnut samoilla seuduilla kuin asutusta niin meren rannikoil-la kuin sisaumlmaan jaumlrvien rannoilla Ennen tieverkoston rakentamista veneet ja alukset olivat helpoin keino liikkua paikasta toiseen Jotkin varhaishistorialliset satamapaikat ovat nykyaumlaumln kaupunkeja kuten esimerkiksi Turku Tammisaari tai Porvoo Kaupunkien kasvaessa vanhat satamarakenteet ovat suurelta osin jaumlaumlneet rakennusten alle tai myoumlhemmaumln satamatoiminnan jalkoihin Olaus Magnus maumlaumlritteli 1500-luvulla hyvaumln luonnonsataman tunnuksiksi mereltauml havaittavissa olevan luonnon kiinnekohdan sisaumlaumlntulovaumlylaumln vapaan veden (ei karikoita) sekauml suojaisen sijainnin147
Suomesta ei tunneta varmoja kivi- tai pronssikautisia satamia Hiittisten Kyrksundet on ajoi-tettu vanhimmilta osiltaan rautakautiseksi satamaksi ja sellaiseksi on esitetty muun muassa Kymijoen Merikoskea Useimmat tunnetut rautakautisetkeskiaikaiset linnoitukset kuten Por-voon Oumlrnviksudden ja Kemioumlnsaaren Houmlgholmen sijaitsevat veden aumlaumlrellauml joten niillauml on ollut satama Keskiajalla kaupunkien yhteydessauml sekauml rannikon linnojen ja linnoitusten yhteydessauml sijaitsi satama Satamien kehittyminen on tiiviisti yhteydessauml kaupankaumlynnin kansainvaumllisty-miseen yhteiskunnan urbanisoitumiseen sekauml laivanrakennuksen kehitykseen Taumlten satamat ovat kehittyneet yhtauml aikaa kaupunkien ja muun asutuksen leviaumlmisen kanssa148
Luonnonsatamat ja ankkuripaikat eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml sisaumlllauml mitaumlaumln rakennettuja elementtejauml vaan ne ovat syvaumlvetisiauml ja tuulelta suojaisia paikkoja joissa on odotettu parempaa saumlaumltauml tai sopivia tuulia Varhaisista satamista ei ole saumlilynyt varsinaisia kirjallisia laumlhteitauml mutta ensimmaumliset tiedot ovat peraumlisin keskiajalta ja uuden ajan alun vuosisadoilta149
147 Niitemaa 1964 s 22148 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019149 Niitemaa 1964
Kuva Kiinnitysrengas Eurajoen Kaunissaaren luonnonsatamassa Kuvaaja Leena Koivisto 2004 Museovirasto kuva AKDG10757
100
Luonnonsatamien yhteydessauml on saattanut olla kauppaan tai muuhun kokoontumiseen liittyvaumlauml toimintaa kuten Hiittisten Kyrksundetissa Ankkuripaikkojen rantakallioilta loumly-tyy usein kalliohakkauksia joita merenkulkijat tekivaumlt ajanvietteeksi Esimerkiksi Hangon Hauensuolen kallioon on tehty satoja hakkauksia 1500-luvulta laumlhtien Lastauspaikoilla erilaisia myytaumlviauml tuotteita siirrettiin aluksiin Lastauspaikat sijaitsivat usein kylien tai esi-merkiksi kartanoiden ja tehtaiden laumlhellauml150 Saaristossa satamapaikat on voitu raivata kivistauml ja lohkareista vapaiksi rantautumispaikoiksi jotka on rajattu matalin kivimuureinNaumlitauml on kuvattu tarkemmin veneenvetopaikkojen yhteydessauml Joskus rantakallioihin on isketty myoumls rautaisia kiinnitystappeja Rantautumispaikoissa alukset on vedetty rantaan suojaan tai korjattaviksi ja satamapaikka on tarkoitettu laumlhinnauml matalasyvaumlyksisille veneille Taumlllaisia paikkoja ovat esimerkiksi Vaumlsterhamn Paraisilla sekauml Baringtskaumlrsoumlren ja Trutoumlren Mustasaaressa151
150 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019151Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Yleiskuva Hauensuolesta Kuvaaja Soile Tirilauml 2007 Museovirasto kuva RHO12596263
101
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Suomenlahti
Suomenlahden rannikolta tunnetaan lukuisia vanhoja satamapaikkoja Niitauml on merkitty vanhoihin merikarttoihin ankkuri-symbolilla
Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvun lopulta mainitaan Suomenlahden luonnonsatamina mm Hanko Tvaumlrminne Jussarouml Haumlstouml-Busouml ja Porkkala Taumlrkeauml var-hainen satamapaikka sijaitsee Helsingin Santahaminassa joka mainitaan keskiaikaisissa laumlhteissauml valtakunnan hallitsijoiden pysaumlhdyspaikkana Paikallisesti merkittaumlviauml varhaisia satamapaikkoja olivat muun muassa Tostholmen sekauml Bastouml Inkoossa ja Iso ja Pieni Mi-ckelskaumlr Porkkalan kupeessa Kirkkonummella152
Hankoniemen pohjoispuolella Kapellhamnissa eli Kappelisatamassa oli varhaiskeskiai-kainen satama jossa matalalla kulkevat alukset voitiin vetaumlauml rantaan Kappelisatamas-sa oli kappeli jonka sijaintia ei ole pystytty tarkasti selvittaumlmaumlaumln Sen yhteydessauml ollut hautausmaa on sen sijaan paikannettu Hankoniemen etelaumlkaumlrjen Hauensuolen satama-paikalta meren pohjasta on loumlytynyt merenkulkijoilta veteen joutunutta esineistoumlauml kuten liitupiippujen katkelmia Myoumls Raaseporin linnan satama oli taumlrkeauml solmukohta keskiajan maa- ja merikaupassa Hangon Taumlktomin satama toimi lastauspaikkana
Loviisan Kungshamn eli kuninkaansatama mainitaan Joumlns Maringnssonin merikartassa vuodelta 1644 Kungshamnin veden pohjasta on loumlytynyt laivoilta veteen joutuneita historiallisia esineitauml mutta varsinaisia satamarakenteita ei tunneta153
Varhaisina satamapaikkoina itaumliseltauml Suomenlahdelta voidaan mainita Pyhtaumlaumln Ahven-koskiMerikoski ja Virolahden Lapurin saari Waghenaerin kartassa 1500-luvun lopulta mainitaan purjehdusreitin Helsingistauml Viipuriin vaumllietappeina eli satamapaikkoina Pellinge Pyhtaumlaumln Kaunissaari Kymijoen itaumlpuolinen suu Saksala Vehkalahti ja sen edustalla Stora Fiskaroumln joka nykyaumlaumln jaumlauml jo Venaumljaumln puolelle154
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Ruotsin vallan aikana keskushallinto saumlaumlteli voimakkaasti purjehdusta ja ulkomaankauppaa keskittaumlen sitauml kaupunkeihin Taumlmauml naumlkyy myoumls Suomessa kaupunkien kehittymisenauml kes-kiajalta laumlhtien Turun saaristossa on useita purjehdusreittien solmukohtia luonnonsatamia joiden merkitystauml on korostettu kalliohakkauksilla kompassiruusuilla ja kivikehillauml Tunnetuin sisaumlsaariston ja ulkosaariston solmukohta on Korpostroumlm Lisaumlksi yhteyksien solmukohtina korostuvat suurimmat saaret jotka on usein tunnettu rautakaudelta laumlhtien kuten Utouml Jurmo Noumltouml Aspouml Berghamn Jungfruskaumlr ja Houtskari Saaristomerellauml on lukuisia paikannimiauml joiden osana mainitaan -hamn Todennaumlkoumlisesti naumlistauml ainakin useimmat kuvastavat jonkin-laista sataman paikkaa Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta mainitaan Saaristomeren luonnonsatamina Aspouml Noumltouml Jurmo ja Hiittisten Kyrksundet
152 Niitemaa 1964153 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000028740154 Niitemaa 1964 s 26
102
Kemioumlnsaaressa Hiittisten Houmlgholmenin kalliosaaren suojassa oli satama jonne keskiai-kaiset syvaumlllauml kulkevat lastialukset paumlaumlsivaumlt Houmlgholmenin rantaan rakennettiin 1300-luvun jaumllkipuolella jaumlreistauml puista satama- ja laiturirakennelmat Saaren laella on arkeologisia jaumlaumlnteitauml linnoituksesta Saaren merkitys keskiajan tutkimukselle on erittaumlin suuri
Kemioumlnsaaressa Purunpaumlaumln Jungfrusund mainitaan satamapaikkana jo keskiajalta laumlhtien Viimeistaumlaumln 1600-luvulla sinne perustettiin myoumls kestikievari palvelemaan merellauml liikkujia Jungfrusund oli taumlrkeauml pysaumlhdyspaikka Turkuun purjehdittaessa
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanlahden rannikon vanhimmat satamat ovat jaumlaumlneet kuivalle maalle maankohoamisen seurauksena Kaupunkien satamia on jouduttu siirtaumlmaumlaumln jopa useampia kertoja ulommas saaristoon jotta vesisyvyys on riittaumlnyt laivoille Esimerkiksi Pietarsaaren vanhin satama Pedersoumlren satama Pedersoumlren kirkon vieressauml on noin viiden kilometrin paumlaumlssauml nykyisestauml satamasta Uudenkaarlepyyn satamaa siirrettiin jokivartta pitkin ulospaumlin useita kertoja vuo-sisatojen mittaan Vanhan sataman komea kivilaituri on aikaa sitten jaumlaumlnyt kuivalle maalle Myoumls Vaasassa satama on siirretty useita kertoja155
Pohjanlahden alueelta ei ole saumlilynyt luetteloa vanhoista satamapaikoista tai reittikuvauksia mutta Merenkurkusta pohjoiseen on saumlilynyt ehdotus purjehdussaumlaumlnnoumlksi vuodelta 1546 joka luettelee kahdeksan satamaa Mustasaari Pietarsaari Kaarlepyy Saloinen Oulu Ii Kemi ja Tornio
155 Pohjanmaan merellinen perintouml s 13
Kuva Hiittisten Houmlgholmen Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museovirasto kuva AKDG54961
103
Painolastipaikat
Purjelaivojen aikakaudella laivoihin lastattiin kiviauml soraa tai hiekkaa silloin kun laivoissa ei ollut riittaumlvaumlsti kauppatavaraa lastina rungon vakaana pysymiseksi Joskus painolas-tina kaumlytettiin myoumls rautaromua tiiliauml tai muuta saatavilla olevaa ainesta Purjelaivoissa kaumlytettiin painolastia 1500-luvulta alkaen mahdollisesti jo aiemmin aina 1900-luvulle astiPainolastiainesta on siten kulkeutunut Suomeen vuosisatojen ajan Maumlaumlraumlsatamassa painolasti tyhjennettiin joskus veteen joskus maalle Jo varhain satamilla oli maumlaumlraumlyksiauml siitauml ettauml painolastia ei saanut tyhjentaumlauml satamaan vaan sen ulkopuolelle kuitenkin laumlhistoumllle Painolastipaikoilta loumlytyy kaukomaiden kiviauml ja maa-ainesta jossa on piikiveauml fossiilikalkkikiveauml saviliusketta ja muita Suomen maaperaumllle vieraita aineksia156 Naumliden lisaumlksi loumlytyy myoumls pilssiin joutuneita alusten lastina olleita tai omistajiltaan hukkuneita esineitauml
156 Burstroumlm 2017 11 Kinnunen 2002 s 21
Painolastipaikka sataman laumlhistoumlllauml oleva alue johon on tyhjennetty purjealusten aikakaudella laivojen painolastia
Kuva Mustikkamaalla Isoisaumlnniemen rannassa sijaitsee ainakin 1700-luvulla kaumlytoumlssauml ollut purjelaivojen painolastin jaumlttoumlalue Kuvaaja Helena Ranta 2016 Museovirasto kuva AKDG54941
104
Painolastipaikat Suomenlahti
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Helsingin Mustikkamaan rannoilla sekauml Porvoon Kraringkoumln luona jonka edustalla olevien pienten saarten Lilla Barlastholm ja Yttre Barlastholm arvellaan paljolti syntyneen painolastien purkamisen seurauksena
Painolastipaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Porin Reposaaressa Reposaaren vanhan sataman laiturikehikot on laumlhes ko-konaan taumlytetty painolastihiekalla ja painolastihiekkaa on kaumlytetty myoumls yleisemmin taumly-temaana Eraumlaumlt Porin satamakadut on pohjustettu Koumloumlpenhaminasta laivatulla soralla157
Painolastipaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Kokkolan Mustakarissa
Kalliohakkaukset ja kivikompassit
Vanhoista satamapaikoista loumlytyy yleensauml erilaisia kalliohakkauksia (esimerkiksi kompas-siruusut) ja kivikompasseja
157 Kinnunen 1990 s 10158 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019159 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019
Kalliohakkaus kallioon tai kiveen hakkaamalla uurtamalla tai kaivertamalla muo-dostettu kuvio158
Kivikompassi meren saaristossa kallioille ladottu kiveys jossa on paumlauml- ja vaumlli-ilman-suuntien mukaisesti asetetut haarat159
105
Kuva Kalliohakkauksia Naantalin Iso-Kuusisen saarella161 Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
Kalliohakkaukset ovat tyypillisimmillaumlaumln nimikirjaimia ja vuosilukuja Kiviin on myoumls hakattu esimerkiksi kompassiruusuja aurinkokelloja yksinkertaisia rengaskuvioita laiva-aiheita ja vaakunoita Hakkauksilla on haluttu ikuistaa jokin tietty tapahtuma tai merkitauml muistiin taumlrkeauml paumlivaumlmaumlaumlrauml Keskellauml metsaumlauml sijaitsevissa suurissa maakivissauml olevat kuviot ovat yleensauml historiallisen ajan rajamerkintoumljauml Hakkausten tyypillisiauml sijaintipaikkoja ovat ve-sistoumljen aumlaumlrellauml olevat sileaumlt rantakalliot korkeiden kallioiden laet tai yksittaumliset suuret maakivet Hakkaukset voivat olla yksittaumlin tai laajemmissa ryhmissauml Kalliohakkauksia nimitetaumlaumln myoumls kaiverruksiksi tai kalliopiirroksiksi
Suomessa kaikki tunnetut hakkaukset ajoittuvat historialliselle ajalle Rannikolla tai saaris-tossa sotilaat ja merimiehet tekivaumlt hakkauksia ajanvietteeksi sotatoimien aikana tai kun odotettiin parempaa saumlaumltauml Ajanvietteeksi tehtyjauml hakkauksia loumlytyy mm Kemioumlnsaaren Moumllnholmenista Paraisten Tammortista sekauml Hangon Hauensuolen luonnonsatamastaErityisesti merenkulkuun liittyvaumlt hakkaukset ovat yleisiauml Veneiden veistaumlmisen tai kalas-tuksen yhteydessauml tehtiin usein laivakuvioita kuten Haminan Ulko-Tammion rantakallioiden hakkaukset joissa laivan lisaumlksi on kuvattu jatulintarha sekauml nimiauml ja vuosilukuja Luoto toimi saarelaisten kalastuspaikkana vuosisatojen ajan Myoumls Kemin ulkosaaristossa Sel-kauml-Sarven kalastustukikohdan ympaumlristoumloumln on tehty useita hakkauksia ja aurinkokelloja Toisinaan laivahakkauksia on tehtyuponneiden laivojen tai hukkuneiden muistomerkeiksi Merenkulkijat kaumlyttivaumlt kivikompassien lisaumlksi kallioon hakattuja kompassiruusuja sekauml-aurinkokelloja160
160Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019161 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112705000003 2822019
106
Kuva Selkauml-Sarven aurinkokello Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11411
107
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin hakkaukset kaiverrukset kiinnitysrenkaat ja kompas-siruusut Rekisterissauml ei ole eritelty kohdetyyppinauml kivikompasseja
108
Erityisen ryhmaumln muodostavat hallitsijoiden vierailujen muistoksi tehdyt hakkaukset kuten Paraisten Skorvlotin hakkaus jonka kerrotaan liittyvaumln Kaarle- herttuan vierailuun vuonna 1599 Kustaa IIIn vierailut ikuistettiin kiveen Paraisten Naumlsuddenilla sekauml Virolahden Suur-Pisin saarella Venaumljaumln vallan aikana tsaarien ja tsaarittarien vierailuista tehtiin useita hakkauksia Viranomaisten tekemiauml hakkauksia ovat esimerkiksi valtakunnan maakuntien tai kylien raja-merkit Vedenkorkeusmerkkejauml sisaumlvesi- ja merenrantakallioihin tekivaumlt niin viranomaiset kuin yksityishenkiloumltkin
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ranta-kallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomessa ovat Hangon Hauensuolen luonnon-satama Porin Tyltyn piirroskallio sekauml Ulko-Tammion kalliot162
Kompassikiveykset ovat kalliolle tai maanpinnalle ladottuja kiveyksiauml joissa on 8 16 tai 32 paumlauml- ja vaumlli-ilmansuuntien suuntaista kivistauml ladottua haaraa Kompassin keskustassa oleva kivi on yleensauml muita suurempi Kompassikuviot ovat samankaltaisia alusten kompassien kanssa ja on oletettu ettauml kiveykset on rakennettu aluksen kompassineulan avulla osoittamaan joko magneettista pohjoissuuntaa tai napapohjoisen suuntaa On arvioitu ettauml kivikompasseja on kaumlytetty esimerkiksi alusten kompassien epaumltarkkuuden kompensointiin tai naumlkoumlhavaintoon perustuvan [kompassi]suunnan osoittamiseen maista merelle163
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompas-seja tunnetaan Turunmaan ja laumlnsirannikon saaristoista sekauml erityisesti Merenkurkun saarilta
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Suomenlahti
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomenlahdella ovat Hangon Hauensuolen luonnonsatama sekauml Ulko-Tammion kalliot164
Suomenlahden alueelta tunnetaan mahdollinen kivikompassi Porvoon Raumlvholmenin saa-relta165 Sen ilmansuunnat on muodostettu kivikasoista
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Turunmaan saaristosta on rekisteroumlity 56 paikkaa joissa on kallioon hakattuja merkkejauml Ne liittyvaumlt ulkosaaristossa paumlaumlosin joko sesonkikalastukseen ulkokareilla taikka tulli- ja uudelleenlastaussatamiin luotsipaikkoihin ja krouveihin kauppavaumlylien tuntumassa
162 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019163 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019164 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000022811 ja Arkeologisen kulttuuripe-rinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019165 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022630 2722019
109
Jotkin merkit osoittivat rajojen paikkoja kalastusalueilla Sisempaumlnauml saaristossa hakkauksilla on merkitty kesaumlnuottien vetopaikkoja Vaumlyliin ja merenkulkuun liittyvaumlt merkit kallioissa ajoittuvat 1600-luvulta 1800-luvulle kalastukseen liittyvaumlt paumlaumlosin 1700-luvun lopulta 1800-luvun puolivaumlliin166 Tunnetuimpia hakkauskallioita Saaristomerellauml ja Selkaumlmeren etelaumlosassa on Porin Tyltyn piirroskallio167
Kivikompasseja loumlytyy kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan Turunmaan saaristosta ja laumlnsirannikolta168 Niistauml kaksi sijaitsee Korppoon Bjoumlr-koumlssauml sekauml Flakaskaumlrissauml Sandholms kobbenilta tunnetaan kallioon hakattu kompassi169
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Pohjoinen Selkaumlmeren Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta (etenkin Merenkurkussa) rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan laumlnsirannikon saaristoista erityisesti Merenkurkun saarilta170
Pohjanlahden ja Peraumlmeren rannoilta tunnetaan eniten aurinkokelloja koko Suomen ran-nikoilta Pohjanmaalla niitauml on 12 kappaletta Vaasassa Uusikaarlepyyssauml Naumlrpioumlssauml Mustasaaressa ja Maalahdessa Aurinkokelloja ja hakkauksia loumlytyy myoumls Kemin Sel-kauml-Sarvesta
166 Tuovinen 1991 90-93 2000 s 34167 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112609500005 2722019168 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019169 Tuovinen 2000 s 40170 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019171 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000015215 732019
Kuva Kompassiruusu Naumlrpioumln Kompassberget 3171 Kuvaaja Katja Vuoristo 2009 Museo-virasto kuva AKDG10381
110
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Laiturit ovat tyypillisiauml rantavyoumlhykkeen rakenteita ja ne sijaitsevat osittain kuivalla maalla osittain vedessauml Niillauml on yleensauml joko maa- tai kiviydin Niiden koko muoto rakenne ja kaumlytetyt materiaalit vaihtelevat runsaasti Myoumls kaumlyttoumltarkoitus vaihtelee Pienemmaumlt lai-turit on voitu perustaa luonnonkivistauml suoraan maanpaumlaumllle ja veden pohjaan Suuremmat laiturit on usein rakennettu kivestauml ja puusta erillisen pohjarakenteen paumlaumllle ja niissauml on yleensauml tukirakenteinahirsiarkkuja Laivojen painolastilla esimerkiksi hiekalla taumlytettyjauml laitureita on usein kutsuttu moumlljiksi
Laitureita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Usein kohteita loumlydetaumlaumln rajattui-hin rakennushankkeisiin liittyvien selvitysten yhteydessauml Laitureita on rakennettu koko Suomen alueella
172 Tieteen termipankki satamapenger httptieteentermipankkifiwikiYmpC3A4ristC3B6tie-teetsatamapenger 132019
Kuva Espoon Bergoumln vanha houmlyrylaivalaituri Kuva Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto AKMA20160614
Laituri ja aallonmurtaja rannalta syvaumlaumln veteen ulottuva sata-marakenne tai muu rakenne 172
111
Hirsiarkku on veistetyistauml tai pyoumlroumlhirsistauml salvottu kiinteauml arkkumainen kehikko Arkut si-jaitsevat yleensauml rantavyoumlhykkeellauml yleensauml osittain vedessauml osittain rannalla Hirsiarkkuja on kaumlytetty muun muassa laiturien siltojen aallonmurtajien kanavien ja uiton rakenteina jokikalastuksen ja virtavesien patoina vaumlylaumlesteinauml ja ranta-alueiden taumlytoumlissauml
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne hirsiarkkua muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppinauml vaan se liittyy aina mm puolustusvarustuksiin laitureihin tai vaumlylaumlesteisiin Naumlitauml muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppejauml kaumlsitellaumlaumln erikseen taumlssauml kuvauksessa
Arkun kehikko on voitu jakaa painokivien sijoittamista varten vaumlliseinin pienempiin tiloihin Painona on voitu kaumlyttaumlauml myoumls hiekkaa louhetta tai muuta painavaa ainesta Hirsiarkkujen koko ja muoto vaihtelevat kaumlyttoumltarkoituksen ja sijaintipaikan mukaan Rakenteen sivun pituus voi vaihdella muutamasta metristauml kymmeniin metreihin Kehikko on rakennettu usein nelioumln tai suorakaiteen muotoiseksi Rauenneet arkut erottuvat ranta-alueilla tai veden alla kivien ja hirsien kasoina Toisinaan arkusta on jaumlljellauml vain kivet Vanhimmat Suomessa ajoitetut laiturin arkkurakenteet ovat 1300ndash1400-luvun vaihteesta Kemioumlnsaa-ren Hiittisten Houmlgholmenista
Hirsiarkkurakenteita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Todennaumlkoumlisesti hirsi-arkkuja on rakennettu koko Suomen alueella174
173 Arkeologisen kulttuuriperinoumln opas hirsiarkkuhttpakpnbafiwikihirsiarkku 132019
Hirsiarkku veteen tai rannan tuntumaan hirsistauml salvottu kivillauml taumlytetty kehikko173
Kuva Hirsiarkkurakennetta Suomenlinna edustalla Kuvaaja Maija Huttunen 2011 kuva AKMA20110279
112
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Suomenlahti
Suunnittelualueelta laitureita tunnetaan 33 kohdetta eli huomattavasti enemmaumln kuin muilta suunnittelualueilta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiin kuuluvat Virolahden Korpisaaren ja Hauml-meenkylaumln rannoilla sijaitsevat kivilouhosten laiturien perustukset 1700-1800-luvuilta ja 1900-luvulta tunnetaan esimerkiksi Espoon Nuottalahden Ryssjeholmenin rannassa hirsi-arkuista koostuva vanha laivalaiturin177perustus joka naumlkyy vielauml vuonna 1931 mitatussa kartassa mutta ei enaumlauml myoumlhemmin
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty vain kaksi aallonmurtajaa molemmat Suomenlahdella Toinen sijaitsee Espoon Ryssjeholmenissa175 ja liittyy saaren muihin merellisiin rakenteisiin Todennaumlkoumlisesti se on suojannut saarella 1910ndash1920-luvulla rakennettuja huviloita Toinen on Ison Mustasaaren aallonmurtaja176 Suomenlinnassa jota on uusittu vielauml 1900-luvun lopulla Alkuperaumlinen aallonmurtaja on rakennettu 1790-luvulla upotettujen puisten alusten paumlaumllle jotka saatiin sotasaaliina Puolasta
Hirsiarkkuja kaumlytettiin 1700ndash1800-luvuilla vaumlylaumlesteinauml puolustustarkoituksessa muun muas-sa Helsingin vesillauml estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua sekauml Suomenlinnan sisaumlvesillauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen vesiltauml tunnetaan 12 laiturikohdetta muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml Esimer-kiksi MaskunKoivuniemessauml178 on sijainnut Iiroisten tiiliruukin lastauspaikka ja paikalta tunnetaan myoumls kaksi rajamerkkeinauml pidettyauml rautatappia ja kaiverruksia Kustavin Iso-karin saaren ympaumlristoumlssauml on luotsiaseman ympaumlristoumlssauml lukuisia laiturinpohjia179 joita ei ole tutkittu laumlhemmin Paraisten Biskopsoumlstauml voidaan myoumls mainita hajonnut kivillauml taumlytetty hirsiarkku jota on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty laiturin pohjana Alueella on sijainnut venevaja jo 1700-luvulla
Satakunnasta tunnetaan vain yksi laiturirakenne180 kolme hirsistauml arkkua jonossa Porin Maumlntykallon edustalla Vain yksi arkuista on saumlilynyt ehjaumlnauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
174 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 132019175 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025826176 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020896177 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025824178 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008942179 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri muun muassa wwwkyppifitoaspxid=1121000028154 wwwkyppifitoas-pxid=1121000028153 wwwkyppifitoaspxid=1121000028152180 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122528
113
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan 17 kohdetta Esimerkiksi Hailuodon Ojankylaumlnlahdessa si-jaitsee vuonna 1880 rakennettu laituri181 puoliksi maalla puoliksi veden alla Laivaliikenne Ouluun on alkanut paikalta vuosisadan vaihteessa Kokkolan Gamla varvet182 on esimerkki muinaisjaumlaumlnnoumlksestauml joka koostuu useasta merellisen kulttuuriperinnoumln tyypistauml Paikalla on muun muassa laivan kiinnitysrengas kaksi laiturin perustaa laivanrakennuspaikka sekauml veneenvetopaikka Paikalla rakennettiin laivoja 1700-luvulta laumlhtien
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
32 Puolustus ja sodankaumlynti
Puolustuksella tarkoitetaan maan alueen paikan tai muun sellaisen puolustamista var-ten rakennettuja linnoituslaitteita Sodankaumlynti puolestaan merkitsee erilaisia sotatoimia kuten taisteluita183
181 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020669182 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000010114183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019
Puolustuksen ja sodankaumlynnin kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetbull meritaistelupaikatbull muinaislinnat ja linnavuoretbull keskiaikaiset linnatbull linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltbull kiviuunitbull rajamerkit
114
Vaumlylaumlesteet ovat vesivaumlylille upotettuja esiteitauml joiden tarkoituksena oli estaumlauml vihollisen liikkuminen ja paumlaumlsy taumlrkeisiin kohteisiin Esteiksi voitiin rakentaa kivillauml taumlytettyjauml hirsi-arkkuja tai upottaa vanhoja aluksia Vaumlylaumlesteitauml rakennettiin muun muassa Helsingin ja Saimaan vesillauml kapeisiin salmiin estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua185 Vaumlylaumlesteitauml on kuitenkin ollut jokaisen meren aumlaumlrellauml sijaitsevan hallinnollisen keskusalueen edustalla
Katso myoumls alaluku ldquoLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkutrdquo ylempaumlnauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Suomenlahti
Kymenlaakson tunnetut vedenalaiset puolustusvarustukset liittyvaumlt Ruotsinsalmen linnoitustoumlihin Kukourin purjehduseste on noin 15 x 8 metrin kokoinen melko ehjauml hirsiarkkurakennelma joka on taumlytetty kivillauml Kukourin saarella sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoituksen uloin varustus Fort Slava joka rakennettiin 1791ndash1794 Varustus sulki Ruotsinsalmen sisaumlaumlntulo-vaumlylaumln ja merialue sen itaumlpuolella oli tarkoitettu avomerilaivaston ankkuripaikaksi Vaumlylauml oli mahdollista sulkea vedenpinnalla kelluvin puomein Purjehdusesteen molemmissa paumlissauml oli oli pohjaan upotettuja kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja joihin puomien ketju kiinnitettiin Myoumls Kukourin itaumlpuolella kerrotaan olevan kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja186 Hajonneempi yksittaumlinen kivillauml taumlytetty hirsiarkku sijaitsee Kuutsalon Mullinlahden sataman kohdalla laivavaumlylaumlllauml Se on ilmeisesti myoumls toiminut vaumlylaumlestepuomien kiinnityskohtana187
Helsingissauml vaikeuttamaan vihollisen paumlaumlsyauml kaupungin edustalle Kruunuvuorenselaumllle on upotettu laivoja Suomenlinnaan liittyvaumlt 1700ndash1800-luvun hirsiarkku-vaumlylaumlesteet sijaitsevat Kuninkaansaaren luona Haminasalmessa188 Vallisaaren Kuggsundetissa sekauml Saumlrkaumln-salmessa189 Naumliden lisaumlksi Espoosta tunnetaan Karhusalmen (Hanasundin) 1800-luvun vaumlylaumleste190
184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019185 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 2722019186 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121528187 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022852188 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122172
Vedenalaiset puolustus-estevarustukset
Vedenalainen estevarustus saari- tai niemilinnan ympaumlrille veteen rakennettu vino- tai pystypaaluista kivistauml tai kivillauml taumlytetyistauml hirsiarkuista koostuva este184
115
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetaan vain Kustavin Katanpaumlaumln linnake191 jonka monipuolista koko-naisuutta kaumlsiteltiin ylempaumlnauml Kustavista tunnetaan myoumls puurakenne192 Kustavin Friisilaumln kylaumln venevalkaman edustalta paikalta jonka laumlhellauml kaumlytiin myoumls niin sanottu Isoluodon meritaistelu
Selkaumlmeren etelaumlosasta ei ole tunnettuja vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset
Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta ei tunneta vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Meritaistelupaikat
Merialueiden taistelupaikat olivat yleensauml taktisesti valittuja Ne olivat usein joko avoimia merialueita tai kapeikkoja kuten salmia ja niiden laumlhivesiauml Meritaisteluissa hyoumldynnettiin myoumls maa-alueita ja niiden varustuksia sekauml puolustuslaitteita Salmiin on voitu lisaumlksi upottaa puurakenteisia purjehdusesteitauml ja aluksia tai kiinnittaumlauml kulkua estaumlviauml kettinkejaumlMeritaistelupaikan valintaan vaikuttivat myoumls kaumlytoumlssauml olleet alus- ja asetyypit sekauml meritaistelutaktiikat ja saumlaumlolosuhteet194
189 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121306 ja wwwkyppifitoaspxid=1121307 190 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121177 RKY vdd httpwwwrkyfireadaspr_koh-de_detaspxKOHDE_ID=1570 632019191 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418192 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122624193 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019194 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Meritaistelupaikka vesialue jolla taisteluun liittyvaumlt sotatoimet ovat tapahtuneet193
116
Meritaistelun jaumlljet katoavat nopeasti meren pinnalta Kaikki jaumlaumlnnoumlkset eivaumlt ole vaumllttauml-maumlttauml uponneet juuri taistelupaikan kohdalle meren pohjaan vaan osa niistauml on voinut ajautua kauemmas Meritaisteluista kertovat pohjassa ja rantavesissauml saumlilyneet alusten ja veneiden hylyt ja niiden osat ja varusteet takilan osat ankkurit tykit tykinkuulat sekauml erilaiset sotilaskaumlytoumlssauml olleet muut esineet Usein taistelupaikoilta loumlytyy myoumls henkilouml-kohtaisia esineitauml sekauml taistelussa menehtyneiden jaumlaumlnnoumlksiauml Taistelupaikat voivat olla edelleen hautapaikkoja Meritaisteluissa ei aina menetetty aluksia eikauml raskasta aseistusta Kaikkia tunnettuja meritaisteluja ei ole onnistuttu paikantamaan historiallisten laumlhteiden pohjalta tai maastosta etsinnoumlistauml huolimatta
Kotkan edustalla kaumlyty Ruotsinsalmen toinen meritaistelu (9ndash1071790) oli Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Hangon vesillauml kaumlydyn Riilahden taistelun (2771714) sijaintipaikkaa ei ole varmuudella pystytty maumlaumlrittaumlmaumlaumln historiallisista laumlhteistauml ja maastosta195
195 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Kuva Ruotsinsalmen meritaistelualue Katariinan puistosta kuvattuna Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13013
117
Kartta Kotkan Ruotsisalmen meritaistelualue jonka koko on 26 kmsup2
118
Alla olevissa listauksissa196 on otettu mukaan myoumls ne taistelut jatai muut sotatoimet mitkauml ovat tapahtuneet nykyisten rajojen ulkopuolella tai Ahvenanmaalla rajat ylittaumlvaumln kokonaiskuvan hahmottamiseksi Meritaistelupaikoista ei ole saatavilla digitaalista paik-katietoa joten niistauml ei ole saatavilla visualisointikarttaa Tunnetut meritaistelupaikat on kuitenkin luetteloitu alla
bull Suursaaren taistelu 1771788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtausyritys 2ndash481788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Ruotsinsalmen 1 meritaistelu 24ndash2551789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakat Porkkalan luona 26ndash2981789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Taistelu Baroumlnsalmessa 1891789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakoita Inkoon alueella ja Baroumln salmessa syyskuu-lokakuu 1789 (Kustaa
III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Tallinnan meritaistelu 1351790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtaus 1551790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Viipurinlahden taistelu (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Ruotsinsalmen 2 meritaistelu 971790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Avomerilaivastojen yhteenotto Hangon edustalla Englannin laivasto mu-
kana 25ndash2681808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Kahakka Tammisaaren luona 1951854 (Krimin Sota)bull Svartholman ja Ruotsinsalmen merilinnoitusten pommitukset 1855 (Krimin
Sota 1854ndash1856)bull Viaporin (Suomenlinnan) pommitus 9-1181855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edu-
stalle 1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten sukellusveneiden toiminta Suomenlahden suulla sukellusvene
SMU26 torpedoi venaumllaumlisen risteilijauml Palladan (I maailmansota)bull Russaroumln taistelu 1121939 Russaroumln patteri tulitaistelu neuvostoliittolaisen
risteilijauml Kirovin ja kahden Gnevnyi-luokan haumlvittaumljaumln Smetlivyi ja Stremi-telrsquonyi kanssa(Talvisota)
bull Saaristotaistelut Hankoniemen ympaumlrillauml (Jatkosota)bull Saksan laivaston miinalaskuoperaatiot Suomenlahdella (Jatkosota)bull Suomen ja saksan laivastojen miinasulut Suomenlahdella Jumindan mii-
nasulku (Jatkosota)bull Tallinnan evakuointi ja Jumindan miinakatastrofi maailman suurimpia
meritaisteluita yli 60 alusta upposi n 12 000 neuvostoliittolaista hukkui (Jatkosota)
bull Somerin taistelu 8-91942 (Jatkosota)
Meritaistelupaikat ja muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat Suomenlahti
Suunnittelualueen meritaisteluja ja tai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
119
bull Saksan laivasto laskee sukellusveneverkon yli Suomenlahden Porkkalan ja Naissaarenvaumllille
bull Tykkivene Turunmaa saa pommiosumia ilmahyoumlkkaumlyksessauml ajetaan mata-likolle Haapasaaren luona ja korjataan 251943 (Jatkosota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinotteita vaumlylille jaumlaumlnmurtaja Sisu vaurioituu magneettimiinan raumljaumlhdyksessauml Melkin luona (Jatkosota)
bull Miinalaiva Riilahti uppoaa Neuvostoliiton torpedoveneiden hyoumlkkaumlyksessauml 2381943 (Jatkosota)
bull Vartiolaiva Uisko uppoaa torpedolentokoneen hyoumlkkaumlyksessauml Suomenlah-della 1691943 (Jatkosota)
bull Viipurinlahden taistelut kesaumlkuu-heinaumlkuu 1944 (Jatkosota)bull Saksalainen ilmatorjuntaristeilijauml Niobe uppoaa Neuvostoliiton ilma-bull hyoumlkkaumlyksessauml Kotkan satamaan 1671944 (Jatkosota)bull Suursaaren taistelu 1591944 (Lapinsota)bull Suomalaisten miinasulkuja Suomenlahden suulle saksalaisia sukellusveneitauml
tuhoutuu miinoitteisiin (Lapinsota)bull Saksalainen sukellusvene upottaa miinalaiva Louhen Hangon ulkopuolella
1211945 (Lapinsota)
196 Listan ovat koostaneet Forum Marinumissa Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tapani Vaumlrjouml
120
bull Taistelu Turun edustalla 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Riilahden taistelu 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Laivastojen oleskelu Hankoniemen alueella 1713 ja 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Korpostroumlmin meritaistelu 2051743 (Hattujen sota 1741ndash1743)bull Kansannousu Ahvenanmaalla toukokuu 1808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Uudenkaupungin kahakka 361808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Ala-Lemun maihinnousu 19-2061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Maihinnousut Vaasan laumlhellauml 2561808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Krampin taistelu 3061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Pukinsalmen taistelu 471808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Taistelut Kemioumlnsaaren ympaumlrillauml Tallholmen 217 Sandouml 28 Vestankaumlrrin mai-
hinnousu 28 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Loumlvoumln kahakka 17ndash1881808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Isoluodon Groumlnvikin taistelu Kustavissa 3081808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Varanpaumlaumln maihinnousu 17ndash1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Palvan taistelu 1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Helsinginrannan maihinnousu (Lokalahti) 16ndash2891808 (Suomen sota 1808ndash 1809)bull Bomarsundin pommitus ja valtaus 8ndash1681854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Englantilaisten tiedusteluisku Turkuun 2281854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edustalle
1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten miinoitussyoumlksyt selkaumlmerelle 1914ndash1915 kauppalaivoja tuhoutui
miinoihin Porin ja Rauman edustalla (I maailmansota)bull Utoumln taistelu 1915 saksalaiset risteilijaumlt vastaan Utoumln linnake ja Venaumllaumliset risteil-
ijaumlt (I maailmansota)bull Saksalaisten miinasukellusveneen UB4n retket Turun saaristoon miinalaiva Lado-
ga upposi Oumlroumln luona matkustajahoumlyrylaiva Skiftet upposi Ahvenanmaalla (I maailmansota)
bull Satamakaupunkien kuten Turun Rauman ja Porin ilmapommitukset joulukuu-hel-mikuu (Talvisota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinoitteita Turun Rauman ja Porin vaumlylille (Talvisota)bull Ilmahyoumlkkaumlykset panssarilaiva Ilmarista ja Vaumlinaumlmoumlistauml vastaan Ahvenanmaallaja
Turun sataman edustalla (Talvisota)bull Neuvostoliittolainen sukellusvene S2 tuhoutui miinaan ajossa Maumlrketin majakan
laumlhellauml (Talvisota)bull Turun sataman pommitus (Jatkosota)bull Bengtskaumlrin taistelu 2671941 (Jatkosota)bull Neuvostoliiton sukellusveneoperaatiot 1942 saattueliikenne Ahvenanmerellauml
muutamia kauppalaivoja uppoaa (Jatkosota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
121
Muinaislinnat
Muinaislinnojen paikoiksi valittiin yleensauml jyrkkaumlrinteisiauml tai muuten vaikeasti saavutettavia maumlkiauml jotka ovat maisemallisesti huomattavia Samalla niiltauml on voitu visuaalisesti hallita laajoja alueita Monista korkeille ja jyrkkaumlrinteisille paikoille tehdyistauml muinaislinnoista on kaumlytetty myoumls nimeauml linnavuori Muinaislinnaan kuuluu maasta tai kivistauml rakennettu valli estaumlmaumlaumln laelle paumlaumlsy Vallien rakentamisessa on voitu kaumlyttaumlauml kylmaumlmuurausta tai puisia rakenteita Muinaislinnoista on tavattu vallien sisaumlpuolelta kaivantoja ja kivirakennelmia
197 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna
bull Venaumllaumlisten Kaleerien retki Pohjanlahdelle ja haaksirikot Pohjanlahden rannikolla (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)
bull Kauppalaivojen polttamisia Pohjanlahden kaupungeissa (Krimin Sota 1854ndash1856)
bull Kokkolan Halkokarin kahakka 761854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Tornion maihinnousu 1101944 (Lapin sota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
Muinaislinna rautakaudella tai varhaishistoriallisella ajalla harjulle kallio-maumlelle tai ympaumlristoumloumlnsauml naumlhden korkealle saarelle rakennettu varustus197
122
On arvioitu ettauml Suomen alueella olisi ainakin 72 varmaa rautakautiseksi tai varhaishisto-rialliseksi ajoitettavaa muinaislinnaa Laumlhes kaikki muinaislinnat sijaitsevat rautakautisen asutuksen tuntumassa mutta niitauml tunnetaan myoumls kilometrien paumlaumlssauml asutuskeskuksista Taumlllaisia paikkoja on pidetty kaukolinnoina
Muinaislinnoja on pidetty paikallisten suhteellisten hajanaisten ja jaumlrjestaumlytymaumlttoumlmien yhteisoumljen rakentamina ja yllaumlpitaumlminauml Linnat rakennettiin puolustukselliseen ryoumlstoumlretkien torjuntaan ja monet niistauml ovat olleet kaumlytoumlssauml ainakin ristiretkiajalla osa jopa 1400-lu-vulle saakka Historiallisten laumlhteiden perusteella saaristossa ja rannikolla on kaumlytetty merkinantotulia joilla on voitu varoittaa laumlhestyvistauml vihollisista On siis mahdollista ettauml muinaislinnoissa on ollut kaumlytoumlssauml tulitiedotusjaumlrjestelmauml
Muinaislinnoja on erityisesti Ahvenanmaalla Varsinais-Suomessa Haumlmeessauml ja Uudella-maalla mutta muutamia tiedetaumlaumln myoumls Satakunnasta Savosta ja Pohjois- Karjalasta Tunnettuja muinaislinnoja joilla on ollut merellinen yhteys ovat Liedon Vanhalinna198 ja Rikalan linnavuori199
Muinaislinnat Suomenlahti
Suomenlahden rannikon tunnettuja muinaislinnoja ovat Porvoon Iso Linnamaumlki200 Sipoon Sibbesborg201 sekauml Helsingin Vartiokylaumln linnavuori202 Tammisaaren kaupunkiin liittyen alettiin rakennetun kaupunkialueen pohjoispuolen maumlelle rakentaa linnaa 1500-luvun puolivaumllissauml mutta rakentamistyouml jaumli kesken Peruskivet ovat kuitenkin edelleen naumlkyvissauml Kivijalan sisaumlpuolella on nykyaumlaumln hiekkakenttauml ja lasten leikkipaikka203
Muinaislinnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueelta tunnetaan rannikoilta useita muinaislinnoja Paraisilla Inioumln pohjois-puolella Borgholmen204 joka on huonosti tunnettu mutta mielenkiintoinen kohde Kemioumln-saaren Houmlgholmen205 sitauml vastoin on hyvin tunnettu kohde jota ympaumlroumlivaumlt vedenalaiset laiturirakenteet tai puolustusvarustukset Kaarinan Kuusiston Piispanlinna206 ja Eurajoen Liinmaan linna207 liittyvaumlt Ruotsin keskushallinnon jaumlrjestaumlmiseen keskiajalla
198 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112423010001 2722019199 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11273010021 2722019200 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006162201 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020202 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11291010026203 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000007478204 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112150500001205 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11240010030206 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112202010036207 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11251010006
123
Muinaislinnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen rannikolla sijaitsevat Vaasan Korsholma208 jonka historia ulottuu 1300-lu-vun lopulta 1800-luvulle saakka sekauml Oulun linnansaari209 josta on nykyisin jaumlljellauml valleja ja kivikellari Juhana III rakennutti alkuperaumlisen linnakkeen vuonna 1590 mutta jaumlaumlnteet ovat Kaarle IXn vuonna 1605 perustamasta linnasta
Keskiaikaiset linna
208 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112499500009209 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006101210 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Vaasan Korsholman linnan paikalle vuonna 1894 pystytetty muistomerkki Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG7563
Keskiaikainen linna keskiajalla rakennettu ajanjakson linnoitusop-peja ja aatemaailmaa noudattanut harmaakivi- tiili- tai puulinna210
124
Keskiajalla linnat rakennettiin yleensauml veden suojaan niemille tai saarille Esihistoriallisista muinaislinnoista poiketen linnoja ei enaumlauml aina sijoitettu ympaumlristoumln korkeimmille kallioille tai maumlille Linnat eristettiin ympaumlristoumlstaumlaumln vallihaudoilla ja vedenalaisilla paalu- tai kivieste-varustuksilla Turun Viipurin ja Porvoon linnat olivat kaupunkien yhteydessauml Myoumls muiden linnojen ulkopuolella on luultavasti ollut kauppiaiden ja kaumlsityoumllaumlisten asuttamia alueita eli linnanmalmeja Keskiaikaisia linnoja Suomessa ovat myoumls Haumlmeenlinna Kastelholma Kuusisto Raasepori Kajaanin linna ja Karjaan Junkarsborg Nykyisen kaumlsityksen valossa Uskelan Hakastaro Maarian Koroisten piispanlinna Liedon Vanhanlinnan Maumlkilinna Ja-nakkalan Hakoisten Linnavuori Helsingin Vartiokylaumln Linnavuori ja ehkaumlpauml myoumls Porvoon Linnamaumlen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200- luvuille 1300-luvun jaumllkipuoliskolta tunne-taan useita pikkulinnoja jotka ovat saattaneet toimia joko toisten linnojen sivulinnoina tai omien historiallisissa laumlhteissauml tuntemattomien hallintoalueidensa keskuksina Naumlitauml ovat Sipoon Sibbesborg sekauml Porvoon Husholmen Vuonna 1475 perustettu Olavinlinna edustaa Suomen keskiaikaisten linnojen viimeistauml rakennusvaihetta211
211 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Kuusiston linnanrauniot Lentokuva Vallas Oy Museovirasto kuva RHO1243852
125
Saarilla ja niemillauml sijaitsevien keskiaikaisten linnojen laumlhivesiin rakennettiin usein kulkues-teiksi puomeja ketjuja pysty- ja vinopuupaalutuksia sekauml kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja Osa naumlistauml rakenteista on maankohoamisen vuoksi nykyaumlaumln kuivalla maalla tai maan alla212
Vanhin Suomesta loumlydetty paaluvarustus on Porvoon Husholmenin linnasta 1300-luvun lopusta Paaluvarustuksia tunnetaan myoumls Kastelholmasta (1400-luvun loppu) Raase-porista (1400-luvun alkupuoli) Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista Lisaumlksi 1300-luvun jaumllkipuoliskon Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessauml ollut kivivalli joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana Kivillauml taumly-tettyjauml hirsiarkkuja tunnetaan Hiittisten Houmlgholmenilta ja Porvoon Husholmenilta Houmlghol-menin rakenteet on tulkittu satamaksi mutta kyseessauml saattavat olla myoumls estepuomien perustukset213
Oulun linna rakennettiin Oulujoen suiston saarelle 1590-luvulla ndash kaupunki perustettiin ldquomantereelle vastapaumlaumltauml linnaardquo vanhalle kauppapaikalle kuningas Kaarle IXn kaumlskystauml vuonna 1605 Linna tuhoutui jo 1700-luvulla214
212 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019213 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019214 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2081215 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020 732019
Kuva Sipoon Sibberborgin muinaislinna talviasussa Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2005 Mu-seovirasto kuva AKDG437 215
126
Keskiaikaiset linnat Suomenlahti
Uudenmaan ja Suomenlahden keskeinen hallintokeskus keskiajalla oli Raaseporin linna joka sijaitsee nykyisen Snappertunan kylaumln etelaumlpuolella Linna oli aikoinaan meren ym-paumlroumlimauml nykyaumlaumln se sijaitsee pitkaumlllauml Raaseporinjoen ylaumljuoksulla Raaseporin linnassa asui myoumls 1400-luvulla Ruotsin kuningas Karl Knutsson Bonde
Keskiaikaiset linnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen ja Saaristomeren ja samalla koko keskiaikaisen Suomen taumlrkein hal-lintokeskus oli Turun linna 1500-luvulla linnaa hallinnoi Suomen herttua Juhana josta tuli myoumlhemmin koko Ruotsin valtakunnan kuningas Selkaumlmeren etelaumlosassa ei ole ollut kivilinnoja Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Keskiaikaiset linnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella ei ole sijainnut keskiaikaisia kivilinnoja Oulun linna perustettiin kes-kiajan jaumllkeen 1500-luvun lopussa Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt
Ruotsin saavuttaessa suurvalta-aseman puolustuksen painopiste siirtyi yhauml selvemmin vesistoumljen varsille ja huomiota kiinnitettiin myoumls itaumlaumln Suomenlahti oli merkittaumlvauml vaumlylauml idaumln ja laumlnnen vaumllissauml Ruotsi-Suomen ja Venaumljaumln suurvaltakamppailun aikana 1700-luvulla rannikkoa linnoitettiin systemaattisesti Linnoituksia rakennettiin puolustuksellisesti otollisille paikoille purjehdusvaumlylien varsille ja saaristoon jolloin linnoitteet toimivat niin liikenteen kuin sotilaallisen toiminnan solmukohtina Saaristolinnoitukset suojasivat myoumls satamia ja maalla olevia sotavarustuksia ja -joukkoja 1700-luvun linnoitukset rakennettiin bastio-nilinnoituksiksi eli porrastetuiksi linnoituksiksi matalampi ulkomuuri suojasi sisaumlpuolella olevia rakenteita joista pystyttiin ampumaan vihollista ulkomuurin yli Linnoituksiin kuului myoumls erillisiauml pienempiauml linnoitusosia linnakkeita kiinteitauml pattereita ja ammuskellareita Salmien vaumllille tehtiin upotusesteitauml ja muita rakenteita217
216 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas linnake httpakpnbafiwikilinnake-1500-ja-1600-luku 2722019217 Suhonen 2011 s 24ndash29
Linnoitus puolustusta varten erityisin linnoituslaittein ja -rakentein varustettu maa-alue216
127
Kaikki 1700-luvun linnoitukset sijaitsevat Suomenlahdella Ruotsalaiset rakensivat Hangon edustan linnoitukset Helsingin edustalle Suomenlinnan ja Loviisan edustalle Svartholman linnoituksen Venaumljauml puolestaan rakennutti paumlaumlkaupunkinsa Pietarin suojaksi Kotkaan Ruotsinsalmen merilinnoituksen Se oli osa laajempaa itaumlrajan suojaksi rakennettua lin-noitusketjua joka jatkui Savonlinnaan saakka218
Vallan vaihduttua Venaumljaumllle aika ajoi ohi 1700-luvun linnoituksista ne olivat rapistuneita ja kalliita yllaumlpitaumlauml Vanhoja linnoituksia pyrittiin vielauml parantelemaan 1800-luvun alussa mutta monet kokivat kohtalonsa viimeistaumlaumln Krimin sodan aikaan ja jaumlivaumlt pois kaumlytoumlstauml tai raumljaumlytettiin219
Venaumljaumln paumlaumlkaupungin suojattomuuteen heraumlttiin uudelleen vasta 1910-luvulla jolloin aloitettiin Pietari Suuren Merilinnoituksen rakentaminen Sillauml haluttiin estaumlauml Saksan mah-dollinen hyoumlkkaumlys Pietariin Paumlaumlpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen vaumlliin Suomen puolella linnoitettiin muun muassa Helsingin edustan saaret Itauml-Villinki Santahamina Isosaari Kuivasaari Harmaja Kata-jaluoto Rysaumlkari ja Espoon Miessaari Kokonaisuuteen sisaumlltyy myoumls vanhempien linnoi-tuslaitteiden uudistamista Suomenlinnassa Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa Lisaumlksi rakennettiin linnakkeet Utouml Oumlrouml ja Russarouml sekauml linnoitettiin Ahvenanmaata Katanpaumlaumln linnake Kustavin ulkosaaristossa on Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin osa220 Linnakkeisiin rakennettiin tykkiasemia juoksuhautoja ja ilmatorjuntatykkejauml sekauml miehis-touml- ja talousrakennuksia teitauml ja muuta tarvittavaa infrastruktuuria ja ne ovat nykyisin monipuolisia kulttuuriympaumlristoumljauml221
218 Suhonen 2011 s 32 37219 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 532019220 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418 532019221 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020381 532019
Kuva Loviisan Svartholman linnoitus Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
128
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Suomenlahti
Puolustukseen ja sodankaumlyntiin liittyvistauml merellisistauml kulttuuriympaumlristoumlistauml 1700-luvun linnoitukset kuten Suomenlinna ja 1900-luvun alkupuolen Pietari Suuren merilinnoitusketjun ympaumlristoumlt ovat Suomenlahden alueella Porkkalassa sekauml Hangossa ja Russaroumlssauml222 Hangosta tunnetaan jo 1600-luvulta Tulliniemen varustus ja 1700-luvulla linnoitettiin saa-ria Itaumlsataman laumlhistoumlllauml sekauml Kuningattarenvuori Naumlmauml varustukset raumljaumlytettiin Krimin sodan aikana223
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualue on ollut aina taumlrkeauml valtakunnan puolustuksen kannalta jo Ruotsin vallan ajoilta laumlhtien
Saaristomerellauml sijaitsee Pietari Suuren merilinnoitukseksi kutsutun linnoitteiden ketjun ulommaisena osana Utoumln linnake joka kuuluu Ahvenanmaan ja Turun saaristoasemaan ja joka rakennettiin suojaamaan Pietariin johtavaa meritietauml Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle johtavien merireittien varrella Utoumln saaren linnoittaminen ja varuskuntarakentaminen tapahtui 1914ndash1916 jolloin sinne rakennettiin linnake tie ja sata metriauml pitkauml laituri satamaan Venaumljaumln laivastonaluksilleUtoumlssauml on kasarmirakennuksia myoumls itsenaumlisyyden ajalta muun muassa 1970-luvun lin-nakkeen rakennukset keskittyvaumlt saaren pohjoisniemeen Enskaumlriin Suuri osa saarta on suljettua sotilasaluetta224
222 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1196223 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018224 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=621 632019
Kuva Ilmakuva Gustavsvaumlrnin linnoitussaaresta Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254161
129
Samaan linnoitusketjuun kuuluu Turunmaan saaristossa myoumls Oumlroumln linnake sekauml Katanpaumlauml Kustavissa Katanpaumlauml on Krimin sodan ajoista laumlhtien ollut taumlrkeauml osa Venaumljaumln viestilii-kennettauml Suomenlahdella Suurin osa sen sotilasrakennuksista on saumlilynyt laumlhes alkuperaumli-sessauml asussaan ja ne muodostavat Lypyrtin saaren Katanpaumlaumln niemekkeelle yhtenaumlisen puurakennusten miljoumloumln Linnakkeen kaksi betonoitua tykkipatteria bunkkereineen sekauml niille johtavat tykkitiet ovat ovat muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Linnoitusketjun rakentaminen paumlaumlttyi Venaumljaumln vallankumoukseen225
Oumlroumlssauml oli 1800-luvun alussa Ruotsin laivaston tukikohta ja sinne on haudattu mm Louml-voumln kahakassa kuolleita sotilaita mutta aktiivisinta sotilaallisen laumlsnaumlolon aikaa oli 1915 aloitettu merilinnoituksen rakentaminen Itsenaumlisyyden aikana linnoitusta on kaumlytetty mm koulutukseen mutta 1941 Oumlrouml osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskaumlrin taistelussa Puolustusvoimien rakennuksia on tehty saarelle vielauml 1990-luvul-la ja linnakkeen alkuperaumlinen 1920-luvulla modernisoitu niin sanottu Obuhov-patteri on museoitu 1980-luvulla226
Selkaumlmerellauml puolustuslinnoitteiden rakentaminen on myoumls keskittynyt pitkaumllti 1800-lu-vun poliittisten konfliktien sekauml maailmansotien aiheuttamaan varusteluun Krimin sodan aikana Porin edustalla sijaitsevaa Reposaarta kaumlytettiin taumlhystyspaikkana 1900-luvun alkupuolella venaumllaumliset rakennuttivat Riitakalliolle tykkipatterin osana niin sanottuna Pie-tari Suuren merilinnoituksena tunnettua linnoitusten ketjua Suomenlahdella Reposaaren suojeluskunnan rannikkopatteri rakennettiin vuonna 1935 laumlhelle Reposaaren etelaumlkaumlrkeauml ja seuraavana vuonna paikalle nousi taumlhystystorni Patteria laajennettiin linnakkeeksi vuonna 1939 Nykyisin alue on museona227
225 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2121226 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5206227 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497
130
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen merialue on ollut tiiviisti yhteydessauml Ruotsiin ja hyvin suojattu esimerkiksi laivastoilta matalan ja karikkoisen luonteensa takia Peraumlmerellauml ensimmaumliset kohtuulli-sen luotettavat merikartat saatiin vasta aivan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ja alueelta puuttuivat pitkaumlaumln myoumls merenkulun turvalaitteet Naumlin ollen navigointi on vaatinut paikallisia luotseja
Historiallisista laumlhteistauml pystytaumlaumln jaumlljittaumlmaumlaumln Pohjanlahdella sotatoimia 1700-luvulta laumlhtien Suomen sodan aikaan vuonna 1808 oli Suomen armeijan taktiikkana peraumlaumlntyauml Pohjanmaalle odottamaan vahvistuksia jotka tulisivat Ruotsista meriteitse Venaumllaumlisten kanssa kaumlytiin taisteluja Ahvenanmaalla Uumajassa ja Tornion seudulla mutta venaumllaumliset palasivat kuitenkin aina Suomen puolelle Roumlyttaumln edustalta Tornion Puotikarista nostettiin vuonna 1970 neljauml tykkiauml joista kaksi on valettu 1769 ja kaksi 1770 Tykit ovat nykyisin Tornionlaakson maakuntamuseossa228 Tykkien joutuminen loumlytoumlpaikalleen liittyy Suomen sodan tapahtumiin
Krimin sodan aikaan englantilaisten laivasto purjehti yloumls Pohjanlahtea jolloin raportoitiin useista tuhotoumlistauml paikallisissa kaupungeissa Esimerkiksi Vaasan vanhassa satamassa Palosaaressa Raahen satamassa ja Oulussa poltettiin ja kaapattiin laivoja sekauml tuhottiin rakennuksia Kokkolassa 1854 niin sanotun Halkokarin kahakan jaumllkeen paikalliset paumlaumlt-tivaumlt varautua vastaaviin hyoumlkkaumlyksiin tekemaumlllauml strategisille paikoille puolustusvallit229
228 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018 Kohteen id nro muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on 1000027326229 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 1292018
Kuva Oumlroumln linnoitteita Kuva Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
131
Kartta RKY-inventoinnin linnoituskohteet
132
Kiviuunit eli ryssaumlnuunit
Kiviuuneja on maastossa yksittaumlin ja ryhmissauml Uunit ovat yleensauml maakivistauml useimmiten laakakivistauml ilman laastia ja savea ladottuja suuria katettuja tulisijoja Kiviuunien katot saattavat olla joko holvattuja tai vaakasuorista kivistauml ladottuja Kiviuunien koot ja ra-kennustavat vaihtelevat kohdekohtaisesti Yleensauml suorakulmaisen kiviuunin koko on noin 1 x 2 metriauml ja korkeus 1ndash15 metriauml Kiviuuneihin on aina kaumlytetty sellaista kivimateriaalia mitauml paikalle on ollut helpoiten saatavissa231
Kiviuuneja eli ryssaumlnuuneja on rakennettu rannikolla Ruotsin ja Venaumljaumln armeijoiden ja laivastojen 1700- ja 1800-luvuilla kaumlyttaumlmiin satamapaikkoihin ja sotilasleireihin Kiviuunit sijaitsevat usein ryhminauml sekauml maa- ja vesikulkureittien yhteydessauml ettauml luonnonsatamien laumlheisyydessauml Kiviuuneja on kaumlytetty ilmeisesti sekauml ruoan valmistukseen ettauml kuivaukseen Kiviuuneja loumlytyy koko Suomen alueelta myoumls sisaumlmaasta232
230 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 532019231 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019 232 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019
Kiviuuni leipien paistamiseen ja kalojen kuivatukseen kaumlytetty yksinkertainen kylmaumlmuurattu kiviuuni230
Kuva Ryssaumlnuuni Stensundsklobbenilla Tvaumlrminnen etelaumlpuolella Hangossa Kuva Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
133
Kiviuunit Suomenlahti
Uudeltamaalta tunnetaan 28 kiviuunirakennetta ja Kymenlaaksosta 12 kiviuunia Eniten kohteita on Loviisasta Porvoosta ja Pyhtaumlaumlltauml Kohteet naumlyttaumlvaumlt painottuvan hieman enemmaumln itaumliselle Suomenlahdelle
Kiviuunit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 72 kiviuunia paumlaumlosin Naantalista Kemioumlnsaaresta ja Paraisista Sen sijaan Satakunnasta tunnetaan vain yksi kohde Ulvilasta Kiviuunit ovatkin selkaumlsti nimenomaan Saaristomeren ilmiouml vaikka niitauml loumlytyy usein myoumls Suomenlahdelta
Kiviuunit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaalta tunnetaan 17 kiviuunia mutta ylempaumlauml Pohjanlahden rannoilta ei ainoa-takaan kiviuunia ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Kiviuunien sijainti kuvastaa venauml-laumlisten liikkumista erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla
Rajamerkki
Rajaa ilmaisevina paikkoina on kaumlytetty luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistouml-jauml siltoja laumlhteitauml myllyjauml maumlkiauml saaria suuria kiviauml kiviroumlykkioumlitauml sekauml isoja puita ja kantoja Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki esimerkiksi risti vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkaus Nuorempi rajamerkkityyppi on nelioumlmaumlinen kiviladelma jonka keskellauml on rajan suuntaa osoittava rdquoviisarikivirdquo johon voi olla hakattuna jaumlrjestysnumeroRajamerkeillauml maastossa ilmaistiin valtakunnan maakuntien pitaumljien ja kylien rajat Ra-jamerkit tehtiin kohtiin joissa raja kaumlaumlntyi tai jossa useampi rajalinja kohtasi Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllistauml rajaa osoittavia rajamerkkejauml tehtiin Paumlhkinaumlsaaren (1323) Taumlyssinaumln (1595) Stolbovan (1617) Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhan jaumllkeen Ruotsin symboli oli kruunu (tai kolme kruunua) ja Venaumljaumln risti joskus myoumls kyrilliset kirjaimet ΓΡΑ (GRA = granitsa raja) Rajamerkkejauml loumlytyy koko Suomen alueelta 234
233 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019234 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Rajamerkki hallinnollisen maa-alueen rajaa osoittava merkki 233
134
Esimerkiksi rajankaumlynteihin liittyviauml rajakiviauml ja rajapaasia loumlytyy Tornion edustan saaris-tosta mm Iso-Huiturin Piispankivi joka saattaa olla peraumlisin jo 1300-luvulta ja joka liittyy Tornion ja Kemin pitaumljien vaumlliseen rajanpitoon235
Rajamerkkien asettamiseen on liittynyt erilaisia loitsuja ja ruokauhreja ja rajakivillauml us-kottiin olevan maanhaltijan antamia maagisia voimia236
Rajamerkit Suomenlahti
Kymenlaakson alueelta tunnetaan 40 rajamerkkiauml Naumlistauml merellisiauml on vain murto- osa jakautuvat karkeasti kahteen ryhmittymaumlaumln Yksi rypaumls on Haminan seudulla ja toinen selkeauml Virolahden kirkonkylaumln ympaumlristoumlssauml Uudenmaan rannikolle rajamerkit jakautuvat tasaisemmin niitauml on yhteensauml 97 kappaletta Jaumllleen suurin osa sijaitsee sisaumlmaassa mutta merelliset kohteet sijaitsevat Tammisaaren laumlheisyydessauml ja toisaalta Sipoon ja Porvoon rannikolla
235 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018236 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Kuva Pyhaumljoen Hanhikiven historiallinen rajamerkki on noin kuusi metriauml korkea siirtoloh-kare Se on perinteisesti mielletty Paumlhkinaumlsaaren rauhan 1323 rajakiveksi Katja Vuoristo 2009 Museovirasto kuva AKDG7133
135
Rajamerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetut 64 rajamerkkiauml sijaitsevat saaristossa ja rannikon tuntumassa Erityisesti ne ovat painottuneet Raision seudulle ja siitauml pohjoiseen Naantalin Kustavin ja Taivassalon saaristoon Myoumls ulkomereltauml Oumlroumlstauml sekauml Halsoumln saarelta tunnetaan raja-merkkejauml Satakunnassa maakunnan 26 rajamerkkiauml painottuvat sisaumlmaahan Rannikolla niiden keskittymaumlt ovat selkeaumlsti Merikarvialla (tosin vain kaksi merkkiauml) sekauml Eurajoen ja Rauman vaumllisellauml alueella
Rajamerkit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Rajamerkkejauml tunnetaan Selkaumlmeren pohjoisosan ja merenkurkun rannikoilta ja saaristos-ta erityisesti Vaasan ympaumlristoumlstauml Uloimmat merkit on loumlydetty Valassaarten Storskaumlrin luoteisosasta Selkauml keskittymauml on myoumls Kalajoen ja Raahen ympaumlristoumlssauml Myoumls Me-ri-Lapista tunnetaan muutama rajamerkki esimerkiksi Iso- Huiturin saaresta sekauml pieneltauml Rajakari-nimiseltauml saarelta joka osuu juuri Kemin ja Tornion vaumlliselle rajalle Saaressa on maakivi johon on 1786 rajankaumlynnissauml merkitty vuosiluvut 1596 1686 ja 1786 (rajankaumlyn-nin pyykki 1) Kiveen on jo taumltauml ennen merkitty kruunu ja rajaviiva Maakiven ympaumlrille on rajankaumlynnissauml 1768 koottu rajalinjaa merelle ja mantereelle osoittavat viisarikivet Viisarikiviauml ei ilmeisesti ole enaumlauml jaumlljellauml237
237 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000019223
136
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin rajamerkit
137
33 Elinkeinot
Laivanrakennuspaikat
Laivanrakennuspaikka perustettiin mieluiten veteen paumlin loivasti viettaumlvaumlaumln suojaiseen rantaan jossa oli tukeva maapohja sekauml riittaumlvaumlsti tilaa erilaisia toimintoja ja materiaalien varastointia varten Tyypillisiauml laivanrakennuspaikan jaumlaumlnnoumlksiauml ovat laivan rakentamises-sa kaumlytetty puinen alusta eli tapulipaikka pyoumlroumlpuut tukit kelkat kiskot rakennusten ja rakennelmien pohjat pajat ahjot ja kiuaskiviroumlykkioumlt sekauml muut merkit tulen kaumlytoumlstauml Lisaumlksi alueelta loumlytyy usein puulastuja jaumltepuuta nauloja rautakuonaa hiiltauml rivettauml tervaa ja pikeauml sekauml tyoumlkaluja ja esineitauml Rakennuspaikan laumlhellauml voi olla myoumls laivanra-kennukseen viittaavia kalliohakkauksia sekauml laitureita hylkyjauml ja alusten kiinnitysrenkaita
238 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019
Elinkeinojen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull Laivanrakennuspaikatbull Tomtning-paikatbull Kalastuspaikat ja kalastusrakenteetbull Hylkeenpyynti ja linnustus
Laivanrakennuspaikka laivanrakennukseen kaumlytetty paikka meren jaumlrven tai joen rannalla238
Kuva Osasuurennos Olaus Magnuksen kartasta vuodelta 1539 johon merkitty Nerpis eli Naumlrpiouml ja latinankielinen kuvaus ldquoHic fabricatur navesrdquo = taumlaumlllauml rakennetaan laivoja
138
Laivojen rakentaminen on alkanut Suomessa keskiajan loppupuolella ja uuden ajan alussa Kustaa Vaasa perusti laivakartanoita (skeppsgaringrd) ja veistaumlmoumlitauml 1500-luvulla Turkuun Viipuriin Helsinkiin Tammisaareen Kastelholmaan Pietarsaareen ja Poriin Pohjanmaan laivanrakennus mainitaan myoumls Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539 1600-lu-vulla kruunun suurvaltapolitiikan seurauksena laivoja tarvittiin yhauml enemmaumln ja uusia veistaumlmoumljauml perustettiin muun muassa Limingalle Saloon Pietarsaareen Kyroumloumln Laihialle Luvialle Mynaumlmaumlelle Pohjaan sekauml Naantaliin Suurempia kaleereja rakennettiin esimer-kiksi Raumalla ja Rymaumlttylaumlssauml Myoumls Kruunupyyn Jouksholmenin saaren Cronoholmenin varvilla rakennettiin kruunulle aluksia Saari on nykyaumlaumln maankohoamisen seurauksena osa mannerta mutta muun muassa veistaumlmoumln rakennusten pohjat ja kaivo ovat saumlilyneet 1700-luvulla erityisesti Pohjanmaan laivanrakennus kasvoi teollisiin mittoihin Samoihin aikoihin perustettiin saaristolaivaston aluksia rakentanut telakka Helsingin Viaporiin
Laivanrakennuspaikkoja voi jaumlljittaumlauml vanhoista kartoista ja paikallishistorioista Paikanni-met kuten Kalajoen Laivaniemi tai Varvinranta voivat viitata laivojen rakennuspaikkaan Nimet Laivakangas ja Mastokangas voivat viitata puolestaan laivanrakentamispuiden hankintapaikkoihin Maankohoamisen myoumltauml vanhat laivanrakennuspaikat voivat sijaita nykyaumlaumln kaukanakin sisaumlmaassa Jokien rannoilla laivanrakennuspaikat saatettiin perustaa kauas ylaumlvirralle ja laivat uitettiin merelle koskien ohi Laivanrakennuspaikkoja on kaumlytetty myoumlhemmin muun muassa satamina sekauml varasto- ja lastauspaikkoina
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Esimerkiksi Kemioumlnsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myoumls Koivistolla ja Ahvenanmaalla
Usein vanhoilta laivanrakennuspaikoilta ei loumlydy selkeitauml jaumlaumlnnoumlksiauml arkeologisissa inven-toinneissa Laivanrakennuspaikkoja ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin Suomessa eikauml niitauml ole inventoitu systemaattisesti239
Alla olevasta kartasta korostuu laumlhinnauml se ettauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin tiedot laivanrakennuspaikoista Suomen rannikolla ovat puutteelliset Kartta ei kuvasta todellisuutta Esimerkiksi Laumlnsi-Uudellamaalla sijaitsi 1800-luvun toisella puoliskolla vauml-hintaumlaumln 35 laivanrakennuspaikkaa joilla rakennettiin yli sata alusta240
239 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019 sekauml siinauml esitetyt viitteet240 Boumlrman 1980 s 27-28
139
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin laivanrakennuspaikat
140Kuva Laivanrakennuspaikka tuntemattomalla paikkakunnalla Suomen merimuseo Mu-seovirasto kuva SMK2004141594
Laivanrakennuspaikat kulttuuriympaumlristoumlinauml Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaik-kialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti Alueellisia eroja on vaikea hahmottaa puutteellisen tutkimustilanteen takia
141
Tomtning
Kalastajat youmlpyivaumlt tomtning-rakenteissa koska matka ulkoluodolta kyliin oli liian pitkauml paumlivittaumlistauml kulkua varten Rakenteelle ovat ominaisia pyoumlreaumlt puolipyoumlreaumlt tai suorakul-maiset kylmaumlmuuratut kiviseinaumlt Yhden tai kaksi seinaumlauml voi muodostaa myoumls siirtolohkare tai kallio Tomtningin ulkopuolella saattaa olla avoin tulisija tai kiviuuni Rakenteen kattona kaumlytettiin aluksen purjetta tai myoumls vene saatettiin nostaa katoksi
Kalastajien sesonkiasumuksissa youmlpymisestauml loumlytyy kuvauksia 1700- ja 1800-luvuilta Tomtningit ovat todennaumlkoumlisesti olleet kaumlytoumlssauml viimeistaumlaumln keskiajalta alkaen Turunmaan saaristossa on muutamia tomtningeja jotka vaikuttavat vanhemmilta sillauml ne sijaitsevat korkealla maastossa ja muita kauempana rannasta Kun kalatupia alettiin rakentaa ka-lastuspaikkoihin viimeistaumlaumln 1600-luvulla jaumlivaumlt tomtningit vaumlhemmaumllle kaumlytoumllle
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla Alla kaumlsiteltaumlvaumlt kalastuksen hylkeenpyynnin ja linnustuksen paikat on luokiteltu ja kuvattu muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml tomtning-termin alla
241 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Tomtning ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa oleva sesonkiasu-mus Rakenteesta kaumlytetaumlaumln ruotsinkielistauml termiauml sillauml suomenkielistauml nimeauml ei ole vakiintunut kaumlyttoumloumln241
142
Tomtningit Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkauml-meri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla242
242 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Kuva Selkauml-Sarven saaren kalamajan pohja Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11417
143
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet
Kalastuspaikat ovat usein kokonaisuuksia joihin sisaumlltyy yksi tai useampia kalastukseen liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml Ne liittyvaumlt yleensauml pitkaumlaikaiseen kalastukseen ja suuriin kalastus-yhteisoumlihin Tyypillisiauml kalastuspaikkojen jaumlaumlnnoumlksiauml ovat asumuksista kertovat rakenteet kuten tomtningit kalatuvan perustukset tulisijoineen (esimerkiksi kiviuunit tai avoimet tulisijat) sekauml kaivot ja kallioissa olevat puhdistetut vesihuoltoon kaumlytetyt altaat Saaliin kaumlsittelystauml ja saumlilytyksestauml kertovat verkonkuivatuspaikat jaumlaumlkellarien ja suolaushuoneiden jaumlaumlnnoumlkset ja rakkakuopat Muita kalastuspaikkoihin liittyviauml kohteita ovat mm merimer-kit jatulintarhat kivikompassit kalliohakkaukset ja aurinkokellot sekauml rantautumispaikatMaastosta voi havaita myoumls erilaisia terasseja kivikasoja sekauml kalastukseen ja asumiseen liittyviauml esineitauml
Kalastuskaria voitiin kaumlyttaumlauml vain jos veneille oli tarjolla suojaa aallokolta Rantavyoumlhyk-keelle raivatut veneiden rantautumispaikat (myoumls nimitys veneenvetopaikka) mahdollistivat veneiden saumlilyttaumlmisen ja helpottivat lastaamista ja purkamista Kivistauml ja lohkareista kasatut vallit antoivat suojaa niiden vaumlliin vedetylle veneelle Kalastuspaikan kaumlyttoumloumln vaikutti paikallistopografia ja rannansiirtyminen Kun merestauml kohonneelle luodolle oli muodostunut sopiva rantautumispaikka saari voitiin ottaa kaumlyttoumloumln Rantautumispaikan madaltuessa raivattiin uusi Pohjanmaan rannikon nopean rannansiirtymisen alueella taumlmauml tuli paikoin kirjatuksi silloisiin karttoihinkin
Merestauml jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohenkalastus oli merkittaumlvaumlauml keskiajan Suomessa Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan taumlrkeimpiauml vientituotteita Laajamit-taisesta lohenkalastuksesta harjoitettiin myoumls Kokemaumlenjoella Vantaanjoella ja Kymijoella Kalastuskareista ja -tuvista on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta Monet kalastuskarit ovat saumlilyneet kaumlytoumlssauml 1900-luvulle Kalastuskarien kaumlyttouml vaumlheni sitauml mukaa kun veneitauml alettiin varustaa moottoreilla 1910- ja 1920-luvuilla Sodan jaumllkeen perinteinen silakan-kalastus paumlaumlttyi asteittain245
243 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019244 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastusrakenne httpakpnbafiwikikalastusrakenne 2722019245 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019
Kalastuspaikka paikka useimmiten saari jota kaumlytetaumlaumln sesonki-maisessa rannikkokalastuksessa asumiseen varastoimiseen var-usteiden ja saaliiden kaumlsittelyyn sekauml kalastusyhteisoumln yhteisten asioiden hoitamiseen243
Kalastusrakenne puusta tai kivestauml tyveneen tai virtaavaan veteen rakennettu sulkupyydys joka sijoitetaan kalojen saumlaumlnnoumlllisille kulku-reiteille tai kutupaikoille244
144
Kalastuspaikkoja on ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Pitkin laumlnsirannikkoa on pitkaumlaumln kaumlytoumlssauml olleita kalatupia Lohenkalastusta harjoitettiin merelle laskevien jokien koskissa ainakin Pohjanmaalla Satakunnassa Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa
Kalastuspaikkoja ja -rakenteita ei ole systemaattisesti inventoitu
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Suomenlahti
Esimerkkinauml Suomenlahden kalastuspaikoista voidaan mainita Raaseporin Jussaroumln etelauml-puolisella Hamngadden-saarella 2011 inventoinnissa havaittu kalastuspaikka johon kuuluu satamalahden rannalla oleva tomtning -jaumlaumlnnoumls sekauml kalliohakkauksia rantakalliossa246 Paikassa on hyvauml suoja aallokolta kaikkiin ilmansuuntiin Paikkaa tiedetaumlaumln kaumlytetyn sesonkikalastuksessa Jonas Hahnin merikarttaan vuodelta 1751 paikka on merkitty sa-tamalahdeksi ja karttaan on myoumls merkitty paikallisten kaumlyttaumlmauml hyvauml kalastuspaikka
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
246 Tuovinen 2011b
bull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastajayhdyskunnatbull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
bull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajat (Merikarvia)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
145
Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoista loumlydettiin ensimmaumlinen tomtningien ryhmauml 1980-luvulla ja niitauml tunnetaan nykyisin kolmisenkymmentauml Turunmaan saaristosta Muis-titiedon perusteella tiedetaumlaumln ettauml molemmin puolin Kihtiauml (Ahvenanmaan ja Turun saariston erottava merenselkauml) kaumlytettiin yksinkertaisia kivikojuja kalakareilla youmlpymiseen aina siihen asti kun venemoottorit tulivat kaumlyttoumloumln ja tekivaumlt pitkaumlaikaisen oleskelun kalakareilla tarpeettomaksi247
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Taumllle alueelle on yleistauml maankohoamisen seurauksena merestauml paljastuneet pienet eristaumlytyneet saaret ja luodot joilla kalastajat ottivat kaumlyttoumloumlnsauml tilapaumlisiauml asumuksia Saarilla oleiltiin kesaumlkuukausina Pieniauml kalastajamoumlkkejauml on saumlilynyt jopa 1700-luvulta
Merenkurkun moreenisaarille on tyypillistauml maahan kaivetut kivikasoin tuetut paalut joiden varaan havakset ripustettiin Kallioisilla alueilla verkkojen kuivauksesta jaumli riviin jaumlrjestettyjauml lohkareita tai kivikekoja moreenialueilla kivikasoja Suolaushuoneiden eli las-markkien jaumlaumlnnoumlksiauml loumlytyy vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta jossa ne liittyvaumlt alueen lohenkalastukseen
247 Tuovinen 2000 s 30 ja tekstissauml mainitut viitteet
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta Kemissauml ja Torniossa)
bull Kallankarien kalastajatukikohta (Kalajoki)bull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema (Kokkola)bull Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta (Kokkola)bull Oumluranin kalasatama (Luoto) bull Raippaluodon kylauml ja kalasatama (Mustasaari)bull Lisaumlksi Hailuodon Marjaniemessauml kalastajakylaumlbull Pyhaumljoen kalarannat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
146
Hylkeenpyynti ja linnustus
Hylkeenpyynti ja linnustus olivat sesonkiluonteisia elinkeinoja Pyyntiauml harjoitettiin paumli-vien ja viikkojen pituisilla pyyntimatkoilla jotka usein suuntautuivat tietyille vakiopaikoille (eraumlsijat)248
Hylkeet tulivat Itaumlmereen viimeisimmaumln jaumlaumlkauden jaumllkeen noin 10 000 vuotta sitten Myoumls ihmiset seurasivat vetaumlytyvaumln jaumlaumln reunaa ja hylkeet olivat yksi taumlrkeimmistauml saaliselaumlimistauml rannikoiden kivikautisille pyyntikulttuureille Hylkeistauml saatiin runsaasti ravintoa ja tarveai-neita kuten talja sekauml niiden rasvaa eli traania jota keitettiin oumlljyksi Pyyntimenetelmaumlt ja tiedot kulkivat suullisena perimaumltietona tuhansien vuosien ajan ja samoja menetelmiauml kaumlytettiin pitkaumllle historialliseen aikaan saakka Metsaumlstaumljien oli taumlrkeauml tietaumlauml hylkeiden kaumlyttaumlytymistavat ja pesintauml- ja liikkumisalueet hyvin Erilaisia laumlhestymis- ja huijausta-poja kehitettiin Hylkeitauml pyydettiin paumlaumlosin jaumlaumlltauml niiden hengitysreirsquoiltauml tai pesistauml ja joskus myoumls veneestauml kaumlsin Veneet tarjosivat myoumls suojan ja youmlpymispaikan joskus jopa kuukausia kestaumlneillauml pyyntimatkoilla Hyljekoiraa on kaumlytetty apuna hengitysreikien ja pesien etsinnoumlissauml Kotiin palattiin kymmenien jopa satojen hylkeiden kanssa Kotiinpaluun jaumllkeen hylkeet nyljettiin liha paloiteltiin ja suolattiin savustettiin tai kuivattiin249
Hylkeenpyynti saumlilyi taumlrkeaumlnauml osana rannikoiden ihmisten toimeentuloa viime vuosisadalle saakka Pikkuhiljaa se kuitenkin vaumlhentyi ja jaumli ammattikalastajien sivuelinkeinoksi 1900-lu-vulla havahduttiin hylkeiden tekemiin vahinkoihin koskien varsinkin kalastuselinkeinoja Hylkeitauml vainottiin ja niistauml alettiin maksaa tapporahaa Taumlstauml ja ympaumlristoumlmyrkkyjen lisaumlaumlntymisestauml johtuen hyljekannat romahtivat ja kaikki hyljekannat olivat uhanalaisia 1970- ja 80-luvuilla250
Linnustus on kivikaudelta laumlhtien ollut taumlrkeauml elinkeino Siihen liittyy suojasta (paahus) lintujen vaumlijyminen levaumlhdyspaikoissa saaristossa ja niiden pyytaumlminen verkoilla tai am-muksilla Merelliset jaumlaumlnteet linnustukseen liittyen ovat laumlhinnauml vaumlliaikaisia suojia rannikoilla ja saarissa eikauml niitauml ole helppo tai tarkoituksenmukaista erottaa muista elinkeinoihin liittyvistauml vaumlliaikaissuojista
248 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas elinkeinot httpakpnbafiwikiluokkaelinkeinot ja httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf 532019249 Ylimaunu 2000 s 15ndash16250 Ylimaunu 2000 s 16 117
Hylkeenpyynti ja linnustus rannikon vaumlli- ja ulkosaariston selkaumlvesien sesonkimainen perinne-elinkeino
147
Hylkeenpyynti ja linnustus Suomenlahti
Suomenlahti (Pohjanlahden lisaumlksi) on yksi koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeiden pyynti-alueita koska hylkeet kulkivat Itaumlmeren lahtien perukoihin sulavien jaumliden mukana251 Hylkeenrasvaa vietiin myoumls kauppatavarana Tukholmaan Toinen maailmansota tuhosi useat Suomenlahden vanhat pyyntiyhteisoumlt ja lopetti paumlaumlosan hylkeenpyynnistauml
Hylkeenpyynti ja linnustus Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Pyynti oli sesonkiluonteista ulkoluodoilla pyytaumlmistauml vuotuiskalenterin mukaan Talonpojat pyysivaumlt hylkeitauml lisaumlelinkeinona Toisaalta pyyntiauml oli myoumls kesaumlaikaan koska hylkeet viettivaumlt kesaumlt suurissa laumoissa taumlllauml alueella252 Hylkeitauml pyydettiin jaumlaumlltauml ja veneistauml jos jaumlaumltilanne esti jaumlaumlltauml pyynnin Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml erityisesti erottuu Korppoon etelaumlpuolella Baumlrskaumlrs fjaumlrdenin Bredskaumlrin saaren ja sen ympaumlristoumln lukuisat naumlkoumlsuojat eli paahukset joista lintuja on vaanittu253
Pyhaumln Henrikin ihmeluettelossa 1200-luvun lopulta kerrotaan kokemaumlkilaumlisistauml jotka olivat olleet merellauml hylkeenpyynnissauml Veroluetteloissa naumlrpioumllaumliset eurajokelaiset sekauml ulvila-laiset ovat maksaneet tullia ja veroja hylkeenrasvasta niin sanottua traanikymmennystauml Rannikkopitaumljissauml hylkeenpyynnillauml oli keskiaikaiset juuret mutta ainakin kokemaumlkilaumlisten talvimatkat hyljekareille lienevaumlt paumlaumlttyneen jo 1500-luvulla254
Hylkeenpyynti ja linnustus Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjoisilla alueilla hylkeiden pyynti on ollut merkittaumlvauml elinkeino rannikoiden pyyntiyhtei-soumlille kivikaudelta laumlhtien (6000ndash5000 eaa) Peraumlmeren rannikoilta loumlytyy pieniauml seson-kiasuinpaikkoja (esimerkiksi Yli-Iin Kierikki)255 Pohjanlahti merkittaumlvauml traanioumlljyn tuottaja jo viimeistaumlaumln keskiajalta laumlhtien vientiin Turkuun ja ulkomaille Ulkosaaristossa on vaumlli-aikaisasumusten pohjia (tomtning) joita ovat kaumlyttaumlneet niin kalastajatkin kuin hylkeen-pyytaumljaumlt vaumlliaikaisina suojinaan pyyntimatkoilla256 Suomessa vain Peraumlmeren rannikolta tunnetaan jaumltinkirkkoja joiden uskotaan liittyvaumln hylkeenpyyntiin Pohjanlahti ja varsinkin Peraumlmeri ovat olleet koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeenpyyntialueita koska jaumlaumlolosuhteet loivat hyvaumlt edellytykset pyynnille Hylkeet kulkivat sulavien jaumliden mukana lahtien peru-koihin Peraumlmerellauml olivat parhaat olosuhteet hylkeenpyyntiin koko Suomeen naumlhden ja taumlstauml syystauml myoumls pyyntikulttuuri saumlilyi siellauml pisimpaumlaumln
251 Ylimaunu 2000 s 53252 Ylimaunu 2000 s 400253 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000026224 sekauml ympaumlroumlivaumlt kohteet254 Suvanto 1973 s 23 246255 Ylimaunu 2000 s 79256 Ylimaunu 2000 s 95
148
Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml harmaahylje on aiheuttanut suuria vahinkoja kalataloudelle rikkoessa pyydyksiauml ja syoumldessauml kalat 1970ndash1990257
257 Ylimaunu 2000 s 17
Kuva Hylkeenpyyntiauml Peraumlmerellauml saalis on saatu rantaan 29111969 Laumlhde JOKA Mu-seovirasto kuva JOKAKAL3B_16076
149
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kalastukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml ilmioumlitauml
150
34 Ammatin tai muun toiminnan harjoittaminen
Luotsiyhdyskunnat
Ensimmaumlisiauml mainintoja Itaumlmeren alueen luotsaustoiminnasta on jo 1200-luvulta Luotsausta harjoittivat saariston kalastajat ja talonpojat sivutoumlinaumlaumln koska paikallisina asukkaina he tunsivat aluevetensauml parhaiten 1500-luvulla luotsitoiminta alkoi siirtyauml isaumlltauml pojalle syntyi luotsisukuja ja luotsauksesta tuli elaumlmaumlntapa Luotsien odotettiin asuvan luotsiasemalla tai sen laumlhellauml ja saaristoon muodostui luotsikyliauml ja -yhteisoumljauml Luotsien odotettiin olevan aina paikalla tai haumln sai raskaita vahingonkorvausvaatimuksia tai kruunun laivan ajaessa karille maksoi hengellaumlaumln Virasta pakenemisesta seurasi hirttotuomio259
Virallinen luotsilaitos perustettiin vuonna 1696 kun kuningas Kaarle XI antoi luotsilaito-sasetuksen joka yhdisti etelaumlisen Suomen Tukholman luotsipiiriin ja Ruotsin valtakunnan luotsilaitosorganisaatioon Syyt taumlhaumln olivat sotilaalliset Ruotsista oli tullut suurvalta ja Suomen merialueet haluttiin kontrolliin Vuonna 1756 etelaumlisestauml Suomesta muodostettiin oma luotsipiirinsauml jonka toimintaa johdettiin aluksi Ruotsin Karlskronasta vuodesta 1770 alkaen Viaporista Suomen siirryttyauml Venaumljaumln autonomiseksi osaksi luotsilaitos jatkoi toimintaansa kuten ennenkin muutamia uudistuksia lukuun ottamatta Keisari Aleksan-teri maumlaumlraumlsi luotseille rahapalkan etuuksia ja onnettomuuksien sattuessa lievemmaumlt rangaistukset ei enaumlauml kuolemanrangaistusta Pohjoisesta Suomesta muodostettiinoma Pohjanmaan luotsipiiri vuonna 1849 1850-luvulla luotsilaitos muutettiin keskusvirastoksi260
258 Historiallisen ajan muinaisjaumlaumlnnoumlkset 2011 632019259 Karttunen et al 2016 s 10260 Karttunen et al 2016 s 11
Luotsiyhdyskuntaluotsipaikka merivaumlylaumln varrelle perus-tettu luotsien paumlivystyspaikka258
bull Luotsiyhdyskunnatbull Merivartioasematbull Meripelastusasemat
Ammatin ja muun toiminnan harjoittamisen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
151
Suomen itsenaumlistyttyauml perustettiin Merenkulkulaitos jonka alaisuudessa toimi luotsi- ja majakkaosasto 1900-luvun sotien aikana luotsit toimivat omissa tehtaumlvissaumlaumln ja lisaumlksi heitauml koulutettiin sotaluotseiksi jotka opastivat sota-aluksia miinakenttien ohi Sotien jaumllkeen Suomen vesillauml luotsattujen alusten maumlaumlrauml kasvoi voimakkaasti 1900-luvun puolivaumllissauml keksittiin luotsien toumlitauml helpottavia laitteita kuten tutka ja hyrraumlkompassi joiden myoumltauml
luotsauksen tarve vaumlheni Vuosisatoja kestaumlnyt perinteinen luotsitoiminta loppui 1970-lu-vulla Sen muistona Uudenkaupungin 1850-luvulla rakennettu luotsiasema on museoitu ja avoinna kesaumlaikaan luotsimuseona Sen kahdessa huoneessa on esillauml aseman ja muiden laumlheisten luotsiasemien alkuperaumlistauml esineistoumlauml261
Luotsiyhdyskunnat esitetaumlaumln kartalla Merellinen liikenne-luvun majakoita kaumlsittelevaumln alaluvun yhteydessauml
261 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uusikaupunki 3082018
Kuva Orrengrundin luotsiasema Kuvaaja Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
152
Merivartioasemat
Kieltolain aikana Suomessa kaivattiin jaumlreaumlmpiauml keinoja ja valvontaorganisaatiota sa-lakuljetuksen kitkemiseksi kuin mitauml tullilaitoksella oli kaumlytettaumlvissaumlaumln Taumltauml tyoumltauml varten perustettiin merivartiolaitos vuonna 1930 Merivartiolaitos yhdistettiin vuodesta 1919 laumlhtien toimineeseen Rajavartiolaitokseen vuonna 1945262
Suomen rannikon ja saariston merivartioasemat ovat toimineet pitkaumllti samoilla paikoilla kuin vanhat tullivartioasemat ja luotsituvat Perinteisesti asemat sijaitsevat vaumlylien laumlhellauml ja naumlkyvyydeltaumlaumln mahdollisimman avoimella paikalla Vuosikymmenien ajan taumlmauml tarkoitti aumlaumlrimmaumlisen karuja maastoja ja ankaria ulkomeren tyoumlolosuhteita Valvonta- ja alustekninen
kehitys 1950-luvulta alkaen johti asemaverkoston harvenemiseen sekauml siirtymiseen ulkosaa-ristosta laumlhemmaumls mannerta ja asutuskeskuksia Taumlmauml muutos jatkui etenkin 1990-luvulla263
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti Merivartioaseman ympaumlristoumloumln kuuluu asuin- ja valvontatilan ohella venevaja laituri verstastiloja sekauml usein erillinen sauna Monilla asemilla oli myoumls maise-massa selvaumlsti erottunut valvontatorni Haapasaaren merivartioasema on hyvauml esimerkki edelleen alkuperaumlisellauml paikallaan toimivasta merivartioasemasta264
Merivartioasemista ei ole saatavilla digitaalista paikkatietoa
Meripelastusasemat
262 Sundbaumlck 2005 s 10ndash14 146263 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto264 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto265 httpmpas1meripelastusfi 532019
Meripelastusasema Suomen meripelastusseuran alaisuudessa toimiva asema265
Merivartioasema rannikolle tai saaristoon perustettu merivartioinnin asemapaikka
153
Suomen rannikolla ja saarissa on sijainnut useita kymmeniauml meripelastusasemia ja pelas-tusalusten venevajoja Suomen ensimmaumlinen vapaaehtoisuuteen perustuva meripelastus-asema perustettiin vuonna 1821 Suursaareen Toinen varhainen asema sijaitsi Helsingin Puolimatkansaaressa Meripelastusasemien lisaumlaumlmisestauml alettiin puhua vasta 1870-luvulla Asemia ja venevajoja perustettiin eri aikoina eri puolille Suomen rannikkoa ja sisaumlmaata
Nykyisen Suomen alueella meripelastusasemia oli muun muassa Bengtskaumlrissauml Berg-hamnissa Baringgaskaumlrissauml Degerbyssauml Eckeroumlssauml Haapasaaressa Hangossa Harmajalla Hernesaaressa Jaumltkaumlsaaressa Kellon Kiviniemessauml Koumlkaumlressauml Lohmilla Lyoumlkissauml Mustikka-maalla Maumlrketissauml Nihtisaaressa Norrskaumlrissauml Orrengrundissa PellingissaumlGlosholmassa Porkkalassa Puolimatkansaarella Raumalla Reposaaressa Roumlnnskaumlrssauml Signilskaumlrissauml Stenvikissa Saumllgrundissa Saumlpissauml Soumlderskaumlrissauml Tankarissa Utoumlssauml Valassaarilla Vaumlnoumlssauml Wargoumlgaddanilla ja Oumlrnenilla sekauml Seurasaaressa Lisaumlksi eri puolille rannikkoa sijoitettiin eri aikoina pelastamiseen soveltuvia aluksia ja veneitauml Osa niistauml sijoitettiin luotsiasemi-en yhteyteen266 Osa asemista ja vajoista on edelleen saumlilynyt Meripelastusasemista ei kuitenkaan ole saatavilla riittaumlvaumln tarkkaa digitaalista paikkatietoa
266 Merilahti 1997 s 13ndash14 22 37 42 56ndash57 60 71 73 152
Kuva Oulun Hailuodon meripelastusseuran asemalle pystytetty vaja 1939 Kuva JOKA Museovirasto JOKAKAL3B5569
154
35 Asuminen ja oleskelu
Rannikko- ja saaristokylaumlt
Eri puolilla Suomen rannikkoa ja saaristoa on saumlilynyt merellisten elinkeinojen synnyttaumlmiauml pysyviauml kylaumlyhteisoumljauml ja niistauml kertovaa rakennuskantaa Monet naumlistauml kylistauml ovat raken-teeltaan ja rakennuskannaltaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Asutus levisi tasaisesti niin ulkosaaristossa oleville pienille karuille saarille kuin sisaumlsaariston rehevaumlmmille ja puustoisemmille saarille Kalastaja- ja luotsikyliauml tunnetaan 1200-luvulta laumlhtien Ne sijoittuivat suojaisiin poukamiin ja sisaumlsatamiin yleensauml saarien etelaumlrannoille Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisaumlksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt
Tyypillisen saaristokylaumln kerrostuneiseen kokonaisuuteen kuuluu asuin- ja talousraken-nusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen ranta-aittoja ja venesuojia sekauml peltotilkut kiviaitoineen sekauml mahdollisesti vielauml jaumlaumlnteitauml vanhemmista rakenteista Elinkeinosta kertovat kellarit kalamajat ja verkkotelineet Suuremmilla saarilla on lisaumlksi pieniauml peltotilkkuja niittyalueita ja navettoja Keskeisimmissauml kylissauml oli usein myoumls oma pieni kirkko ja hautausmaa seurantalo koulu luotsiasema ja merimerkkejauml Esimerkiksi Kemioumlnsaaren saaristossa on saumlilynyt rakennuksia 1700-luvulta
Sotien jaumllkeen elinkeinoissa ja asutuksessa tapahtui suuria muutoksia Kalastuksen rinnalle tuli muita elinkeinoja ja saariston kalastustilat alkoivat autioitua varsinainen autioituminen tapahtui 1960- ja 70-luvuilla Osa kalastustiloista ja saarista muuttui 1900-luvun loppupuo-lella vapaa-ajan asunnoiksi ja kesaumlmoumlkkitonteiksi Silti niiden rakennettu kulttuuriympaumlristouml kuvastaa yhauml monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kuten kalastusta merenkulkua sekauml myoumls myoumlhempaumlauml matkailua
bull Rannikko- ja saaristokylaumltbull Historialliset rannikko kaupungit
Rannikko- ja saaristokylauml merellisten elinkeinojen synnyttaumlmaumln pysyvaumln kylaumlyhteisoumln rakennukset ja rakennettu ympaumlristouml
Asumisen ja oleskelun kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
155
Historialliset rannikkokaupungit
Suomen vanhimmat kaupungit Turku Ulvila Porvoo Viipuri Rauma ja Naantali rakentui-vat rannikolle liikenteellisiin solmukohtiin 1300ndash1400-luvuilla hansakauppiaiden hallites-sa Itaumlmeren kauppaa Myoumls Tammisaari Helsinki Pori Oulu Vaasa sekauml Uusikaupunki perustettiin Vanhemmalla Vaasa-ajalla (1523ndash1617) rannikolle Taumllloumlin kruunu aloitti myoumls ohjelmallisen laivanrakennuksen ja perusti laivakartanoita sotalaivaston tukikohdiksi
Ruotsin suurvalta-ajalla (1617ndash1721) laivanrakennus oli vilkasta koko merellisessauml Euroopassa Puisiin laivoihin tarvittiin tervaa ja pikeauml Tervaa poltettiin runsaasti Varsinais-Suomessa Uudellamaalla Pohjanmaalla ja Jaumlrvi-Suomessa Tervan ja laivanrakennuksen tuoma vau-raus naumlkyi myoumls kaupunkien kehittaumlmisenauml ja etenkin Pohjanmaan taloudellinen merkitys nousi huomattavaksi Kruunun perustamista uusista kaupungeista useimmat sijoittuivat rannikolle Naumlihin kuuluvat Kokkola Uusikaarlepyy Tornio Lappeenranta Raahe Kristii-nankaupunki Pietarsaari ja Hamina
267 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas httpakpnbafiwikihistoriallinen-kaupunki 1132019
Kuva Jurmon kylauml Saaristomeren ulkosaaristossa Kuvaaja Sampo Kivinen CC BY-SA 40
Historialliset rannikkokaupungit tiivis ja vaumlkimaumlaumlraumlltaumlaumln suuri asuin-paikka joka koostuu kaduista kortteleista ja tonteista sekauml julkisista jayksityisistauml rakennuksista ja jolla on kaupunkioikeudet267
156
Suurvaltakauden merkantilistisen talouspolitiikan mukaisesti kaupungit jaettiin maa- tai tapulikaupunkeihin Kauppa- ja laivanvarustus maumlaumlriteltiin kaupunkielinkeinoiksi joiden harjoittamiseen porvaristo sai erioikeudetTurku ja Viipuri maumlaumlriteltiin ensimmaumlisen luokan tapulikaupungeiksi jonne ohjattiin ulkomaiset kauppalaivat Toisen luokan tapulikaupun-kien kauppaporvarit saivat vain purjehtia ulkomaisiin satamiin Helsinki ja Porvoo saivat kuitenkin maumlaumlraumlajaksi oikeuden vastaanottaa ulkomaisia kauppalaivoja Kun Helsinki siirrettiin Vironniemelle sille myoumlnnettiin samalla pysyvaumlsti ensimmaumlisen luokan tapuli-kaupungin oikeudet jotka Porvoolta puolestaan lakkautettiin
Tukholmassa sijaitseva Tervakomppania -kauppajaumlrjestouml piti hallussaan tervakaupan monopolia Se keskitti vuoden 1665 maumlaumlraumlyksellaumlaumln kaiken tervan myynnin Tukholmaan Kauppajaumlrjestoumln toiminta lakkasi vuonna 1712
Hamina sai tapulioikeudet vuonna 1723 Kun Hamina liitettiin Venaumljaumlaumln vuonna 1743 siir-rettiin sen tapulioikeudet vuonna 1745 perustetulle Loviisalle Ulkomaan viennin ja tuonnin lisaumlksi myoumls talonpoikaispurjehtijat ohjattiin kotimaisiin tapulikaupunkien satamiin Taumltauml kauppaa yritettiin saumlaumlnnoumlstellauml muun muassa pitaumlmaumlllauml markkinoita Vuosina 1765ndash1766 myoumls Kokkola Oulu Pori ja Vaasa saivat oikeudet ulkomaanpurjehdukseen
Suurvaltasotien aiheuttaman kansainvaumllisen kysynnaumln myoumltauml tervanpoltto nousi uuteen kukoistukseen 1770-luvulla Vauraat tervaporvarit Oulussa ja Kokkolassa harjoittivat ulko-maan tervan vienti- ja tuontikaupan lisaumlksi laivanvarustusta ja sahatoimintaa Tapuli- ja maakaupunkien saumlaumlnnoumlkset poistettiin lopullisesti vuonna 1879 Viimeiset tervaveneet laskettivat alas Oulujokea 1920-luvulla
Kuva Naumlkymauml Loviisan satamarannasta 1890-luvulla Kuvaaja KE Staringhlberg Museovi-rasto kuva HK193602224
157
Peraumlmeren alueella kaupunkien ja satamien kehittymiseen on vaikuttanut voimakas maankohoaminen jonka myoumltauml satamat mataloituivat ja uusia satama jouduttiin raken-tamaan syvemmaumln veden aumlaumlrelle Entisiauml satamia hyoumldynnettiin muun muassa lastaus- ja laivanrakennuspaikkoina Itsenaumlisen Suomen satamat toimivat puutavara- ja teollisuussa-tamina jaumlaumlnsaumlrkijoumliden mahdollistaessa ympaumlrivuotisen toiminnan osana kansainvaumllistauml liikenneverkostoa268
268 Lilius amp Kaumlrki 2014425-435 httpsfiwikipediaorgwikiTervakauppa 2522019
Kartta Historialliset kaupungit Suomen historiallisten aikakausien jaottelu Keskiaika = 11501200ndash1520 Vanhempi Vaasa-aika = 1520ndash1560 Suurvalta-aika = 1611ndash1721 Vanhan Suomen aika = 1721ndash1809
158
36 Teollisuus
Louhokset
Historiallisen ajan louhosten ympaumlristoumlssauml on usein runsaasti louhintajaumltettauml sekauml mah-dollisesti myoumls kivivarastoja jotka ovat jaumlaumlneet kuljettamatta pois Louhokseen liittyy myoumls erilaisten rakennusten ja rakennelmien jaumlaumlnnoumlksiauml
269 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019
bull Louhoksetbull Kaivoksetbull Ruukitbull Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Louhos maanpaumlaumlllinen paikka josta louhitaan kiviraaka-ainetta 269
Kuva Korpisaari Virolahden Virojoen kylaumln edustalla Saaren lounaispuolella on saumlilynyt pitkauml laiturin pohja jota pitkin on lastattu louhittua kiviainesta laivoihin Kuvaaja Rami Kokko 2018 Museovirasto
Teollisuuden kulttuuriympaumlristoumljauml ovat muun muassa
159
Louhintatekniikka on jaumlttaumlnyt usein kohteisiin tunnusomaisia piirteitauml Vakokiilausmenetel-mauml oli kaumlytoumlssauml louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle ja sen rinnalla ryhdyttiin kaumlsiporaukseen viimeistaumlaumln 1700-luvun loppupuolella Ruudin kaumlyttouml louhinnassa yleistyi ainakin Virolahdella vasta 1800-luvun toisella puoliskolla
Varhaisimmat kivilouhokset liittyvaumlt keskiaikaisten linnojen kivikirkkojen ja kellareiden ra-kentamiseen Erityisesti 1700-luvun puolivaumllissauml rakennuskiveauml tarvittiin linnoitustyoumlmailla ja 1800-luvulla kiviauml kului muun muassa palaneiden puukaupunkien kuten Turun Vaasan ja Helsingin jaumllleenrakentamiseen sekauml maaseudun kivinavetoihin Kiviteollisuus kasvoi nopeasti 1800-luvulla sillauml kovalla rakennuskivellauml oli kysyntaumlauml muun muassa Iso-Britanniassa ja Venaumljaumlllauml Raakakiven ohella vietiin myoumls valmiita rakennuskiviauml sekauml katuihin kaumlytettyjauml nupukiviauml Vientigraniitin paumlaumltuotantoalueet olivat Koumlkarissa Vehmaalla Uudessakau-pungissa Taivassalossa Mikkelissauml Hyvinkaumlaumlllauml Jyvaumlskylaumlssauml Varpaisjaumlrvellauml Kurussa ja Espoossa Teollisuuskivinauml louhittiin muun muassa kalkkikiveauml vuolukiveauml kvartsiittia fyl-liittiauml ja myoumls piimaata Kalkkia on Suomessa louhittu paumlaumlasiassa peruskalliosta Paraisilla on lukuisia vanhoja louhoksia joista huomattavimpia on Ersbystauml Simonbyhyn yltaumlvauml 18 kilometriauml pitkauml louhosten ketju Kemioumlstauml on jo 1300-luvulta tietoja kalkin louhimisesta Turun tuomiokirkon tarpeisiin
Suomen taumlrkein kalkkikiviesiintymauml on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla Jo varhain hyoumldynnettyjauml huomattavia kalkkiesiintymiauml on myoumls etelaumlrannikolla Ahvenanmaalta Por-voon seuduille Kivilouhoksia on perustettu rannikon ja sisaumlmaan keskeisiin kaupunkeihin sopivia graniittilaatuja tarjoaviin paikkoihin (Kuru Vehmaa) ja viennin kannalta otollisille seuduille (Virolahti Hanko) 270
1700-luvun alussa alkoi Pietarin rakentaminen Venaumljaumln valtakunnan paumlaumlkaupungiksi toden teolla Taumlmauml tarkoitti valtavien raaka-ainemaumlaumlrien rahtaamista Nevan perukoille ympaumlri koko Venaumljaumln valtakuntaa sekauml Itaumlmerta Itaumlisellauml Suomenlahdella Viipuri ja Virolahden rannikko luovutettiin Venaumljaumllle Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja vielauml Hamina ja Lappeenranta vuonna 1743 Naumlin ollen erityisesti Itaumlisen Suomenlahden saaristosta ja rannikolta rahdattiin kiviainesta rakennustoumlihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa Katariina Suuren aikakautena rakentaminen sai kuitenkin jo aivan toiset mittasuhteet ja 1800-luvun alusta laumlhtien esimerkiksi Virolahden saaristosta ja rannoilta louhittiin graniittia ja muuta kiviainesta teollisessa mittakaavassa Virolahden graniittilouhokset ovatkin valtakunnallisesti merkittaumlvien kulttuuriympaumlristoumljen listalla271 Ensimmaumliset kivilouhokset olivat venaumllaumlisten omistamia ja niissauml tyoumlskentelivaumlt venaumllaumliset kivityoumlmiehet Sen sijaan louhosten yllaumlpidossa sekauml erityisesti kiviaineksen lastaamisessa ja rahtaamisessa tyoumlskenteli paljon paikallisia suomalaisia tyoumlmiehiauml kauppiaita ja merimiehiauml Maanomistajille maksettiin myoumlhemmin myoumls korvausta kiven louhimisesta heidaumln mailtaan Louhoksilla oli naumlin ollen suuri merkitysalueen taloudelle272 Itaumlisellauml Suomenlahdella kiviaines oli hyvin laadukasta ja naumlin ollen sitauml louhittiin koko Kymenlaakson saaristosta 1800-luvulla meren pyoumlreaumlksi hiomia kiviauml alettiin rahdata itaumliseltauml Suomenlahdelta katukiviksi Pietariin Kiviauml keraumlttiin mantereen ja saarten rannoilta Kannaksen ja Helsingin vaumlliseltauml alueelta273
270 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019271 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 2822019272 Kaukiainen 2016 s 127
160
Kuva Virolahden Korpisaaren graniittilouhos277 Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
Louhoksiin kuuluu myoumls paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Naumlitauml ovat sadat kivien lastaamiseen tarkoitetut laiturien kiviset tukirakenteet jotka saattavat edelleenkin olla kymmenien metrien pituisia Usein laiturit jouduttiin rakentamaan hyvinkin pitkiksi jotta ne ulottuivat tarpeeksi syvaumllle eikauml rahtialus tarttunut lastauksen aikana pohjaan Laitu-rinperustuksia loumlytyy esimerkiksi Virolahdelta todennaumlkoumlisesti jokaisen louhoksen rannoilta Louhoksiin liittyvaumlt kiinteaumlsti myoumls kivilasteja rahdanneet alusten hylyt joita loumlytyy erityisesti Virolahden Rautalanselaumlltauml mutta myoumls Itaumlisen Suomenlahden ulkosaaristosta Alusten kulkureitti kulki saaristosta laumlheltauml Viipurinlahtea ja Koiviston edustalta Kronstadtin kautta Pietariin Osa kiviaineksesta myoumls jaumli Kronstadtin rakennusaineeksi274
Kiviteollisuuden jaumllkiauml loumlytyy eri puolilta rannikkoa ja saaria muun muassa Uudenkaupun-gin saaristosta275 Itaumlisellauml Uudellamaalla hiekkaa rahdattiin hiekkajaaloilla Kraringkosta276
273 Anttila 2008 s 133274 Raunio 1965 Kaukiainen 2016275 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uudenkaupungin museo 3082018276 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018277 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 732019
161
Kaivokset
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin karttasovelluksessa (httpskarttamuseoverkkofi) on tarjolla kartta-aineisto ldquoSuomessa toimineet kaivokset 1530-2001278rdquo joka tarjoaa yleiskuvan kaivostoiminnan laajuudesta Suomessa myoumls saaristossa Erityisesti merellinen kaivosympaumlristouml on Jussaroumln saaren vanha kaivos josta louhittiin rautamalmia 1800-luvun lopusta aina 1900- luvun puolivaumlliin saakka Jussarouml on monipuolinen kulttuu-riympaumlristouml johon liittyvaumlt majakka- ja luotsitoiminta kalastus merenkulku ja puolustus usean vuosisadan ajalta279
Ruukit
Rannikolla ja saaristossa toimivat erityisesti 1800-luvulla useat lasiruukit tiili- ja kalkki-tehtaat sekauml sahat Ruukeilla ja tehtailla oli yleisesti oma satama sekauml laivanrakennus-toimintaa joilla omat tuotteet kuljetettiin tilaajille Ruukeilla oli suuri merkitys ympaumlristoumln asukkaille joiden oma toimeentulo koulutus ja tulevaisuus oli suurelta osin sidottu ruukin menestykseen Esimerkiksi Mustasaaressa Groumlnvikin lasiruukki tyoumlllisti ympaumlristoumln asukkaita osti saaristosta runsaasti polttopuuta ja rakensi omia aluksia kuljettamaan lasituotteita Groumlnvikin lasitehdas oli 1800- luvulla Pohjoismaiden suurin ikkunalasin valmistaja jonka perusti laivanvarustaja Johan Groumlnberg vuonna 1812 Iskmon kylaumlaumln satamapaikan viereen Bromarvin Trollshovdassa on saumlilynyt hieno ruukkikokonaisuus johon kuuluu tiiliruukin paikan280 lisaumlksi laivanrakennuspaikka sekauml useita erilaisia kulttuuriperintoumlkohteita kilo-metrien matkalla joki- ja jaumlrven patorakenteista tiiliin tarvitun saven kaivauskuoppaan sekauml hylkyihin
Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Suuri muutos sahateollisuudessa oli 1800-luvun jaumllkipuolella voimanlaumlhteen vaihtuminen vedestauml houmlyryyn Mekaanisen metsaumlteollisuuden houmlyrysahat olivat vesisahoihin verrattuna yleensauml suurempia tuotantolaitoksia jotka oli usein rakennettu puun sijaan kivestauml tai tiilestauml Saharakennusten ohella houmlyrysahaan kuului voimahuone jossa houmlyrykone sijaitsi Hyvaumln esimerkin tarjoaa 1900-luvun alussa toimineen Luvian sahan raunioalue Satakun-nassa Saha-alueilta loumlytyy kuten Oulun Varjakasta muun muassa suurten tuotantora-kennusten raunioita tieverkkoa satamalaitteita ja jopa rautatiejaumlaumlnnoumlksiauml282
278 Aineiston naumlkeminen edellyttaumlauml kirjautumista Karttataso Rakennettu ympaumlristouml - muut aineistot279 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208280 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kohde 1000018391281 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019282 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019
Houmlyrysaha houmlyryvoimalla toimiva sahalaitos 281
162
Houmlyrysahoja rakennettiin erityisesti suurten jokien suistoihin minne oli helppo uittaa tu-kit sisaumlmaasta ja sekauml lastata sahatavara ulkomaille purjehtiviin laivoihin Houmlyrysahojen valtakautta oli aika 1860-luvulta 1900-luvulle saakka Houmlyrysahalaitosten ensimmaumliset keskittymaumlt muodostuivat laskujokien suistoihin Pohjois-Pohjanmaalle Perauml-Pohjolaan Satakuntaan ja Kymenlaaksoon283
Sahoihin liittyvaumlt myoumls uiton ja puutavaran lajittelun erilaiset rakenteet kuten suisteet uittoraumlnnit puomit ja laajat erottelulaitokset Esimerkiksi Satakunnasta tunnetaan Ko-kemaumlenjoen uiton rakenteita ja rakennuksia jotka maankohoamisen vuoksi sijaitsevat nykyaumlaumln etaumlaumlllauml rantaviivasta284
Vanhoilla 1800ndash1900-lukujen alun sahapaikkakunnilla rimamoumlljaumlt erottuvat rannoilta usein laajoina harmaantuneen puuaineksen alueina joissa sahauksen jaumltteenauml syntyneitauml rimo-ja ja lautoja on kasattu paumlaumlllekkaumlin Toisinaan painoksi on voitu asetella kiviauml Joillakin alueilla rimamoumlljaumlt voivat olla edelleen selkeaumlsti havaittavissa toisinaan ne ovat jaumlaumlneet kasvillisuuden sammaleen ja jopa puiden ja pensaiden alle tai niitauml on saumlilynyt laumlhinnauml veden alla
283 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihC3B6yrysaha284 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Kuva Mahdollisesti 1800-luvulta peraumlisin olevia saharakenteita Sipoon Kaunissaaressa Kuvaaja Vesa Laulumaa 2016 Museovirasto kuva AKDG48111
Rimamoumlljauml sahojen rimajaumltteestauml muodostunut ranta-alue
163
Rimamoumlljiauml loumlytyy sahapaikkakunnilta koko Suomen alueella Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti
37 Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumlt
bull Merikylpylaumlt ja kylpylaumltbull Huvilayhdyskunnatbull Kultti- ja tarinapaikatbull Jatulintarhat
Kuva Simon Kalliosaaren rimamoumlljaumlauml Saarella toimi saha aina vuoteen 1925 saakka Kuvaaja Tapio Heikkilauml ympaumlristoumlministeriouml
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun sekauml tarinapaikkojen kulttuuriympauml-ristoumljauml ovat
164
Kylpyloumlitauml on perustettu yleensauml laumlhteiden tai mineraalipitoisten vesien aumlaumlrelle ja niissauml on ollut saatavilla myoumls monenlaisia hoitoja Euroopan valistusajalla veden ja vesihoitojen hyoumldyllisyys ja laumlaumlkitsevaumlt ominaisuudet nousivat jaumllleen esille Vierailut terveyskylpyloumlissauml veden nauttiminen niiden terveyslaumlhteistauml ja kylpyjen ottaminen tulivat keskeiseksi osaksi saumlaumltylaumlistoumln seuraelaumlmaumlauml 285
Vaikka Suomessa kaupungit olivat agraarisia ja saunakulttuuri oli jo juurtunut taumlnne vahvasti perustettiin taumlnnekin kylpyloumlitauml viimeistaumlaumln 1700-luvulla Kylpyloumlitauml oli muun muassa Oulussa Pietarsaaressa Vaasassa Raumalla Naantalissa Turussa Hangossa Tammisaaressa Helsingissauml ja Loviisassa 286 Taumlmauml kylpylaumlkulttuuri eli kukoistustaan 1800-luvulla 1900-luvun alussa uudenlainen ulkoilmaelaumlmaumln ja liikuntakulttuurin nousu houkutteli asiakkaita erityisesti merikylpyloumlihin Toisen maailmansodan jaumllkeen kylpyloumliden toiminta suuntautui hoito- ja kuntolaitosten suuntaan
Suomessa kylpyloumlitauml ei ole inventoitu systemaattisesti ja arkeologisia kaivauksia on tehty vain vaumlhaumln287
285 Suvikumpu 2014 s 6ndash18286 Suvikumpu 2014 s 55 106 114ndash115 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A287 Suvikumpu 2014 s 227 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A4
Merikylpylaumlkylpylauml paikka jossa oleskellaan vesialtaissa virkistaumlytymi-sen terveydenhoidon tai sosiaalisen seurustelun takia
Kuva Ullanlinnan kylpylauml 1860-luvulla Kuvaaja Eugen Hoffers Museovirasto kuva HK1964010411125
165
Huvilayhdyskunnat
Suomeen rakennettiin villoja tai huviloita osana Ruotsin vallan saumlaumltylaumliskulttuuria Maan vanhin huvila-asutus on keskittynyt rannikkokaupunkeihin etenkin Pohjanmaalle Huviloi-ta rakennettiin usein myoumls kylpyloumliden liepeille Ne yleistyvaumlt 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vauraan porvariston kesaumlasuntoina kaupunkien laumlheisyydessauml tai maaseudulla
Huvila-arkkitehtuuriin liittyvaumlt verannat ja parvekkeet palvelivat asiaan kuuluvaa seurus-telua ja joutilasta kesaumlnviettoa
Vanhemman huvila-asutuksen historiaa ei juurikaan ole tutkittu systemaattisesti vaan huvila-alueita on pikemminkin inventoitu kaupunkikohtaisesti288
Kultti- ja tarinapaikat
Tarinapaikat ovat luonnon kohteita kuten kiviauml kallioita puita metsikoumlitauml vesipaikkoja maa-alueita tai muita vastaavia paikkoja joihin liittyy perimaumltietoa tai tarinoita erilaisista tapahtumista ja tavoista Paikoissa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole ihmisen tekemiauml rakennelmia tai merkintoumljauml mutta joskus niiden yhteydessauml voi olla esimerkiksi karsikko tai muistomerkki
288 Soiri-Snellman 1985 s 18ndash21
Huvilayhdyskunta porvariston kesaumlasunnoiksi rakennetuista villoista ja huviloista muodostunut yhdyskunta
166
Kalliomuodostumiin saariin siirtolohkareisiin isoihin kiviin ja luoliin ja muihin huomiota heraumlttaumlviin geologisiin muodostumiin liittyy erilaisia tarinoita Ne kertovat muun muassa yliluonnollisesta toiminnasta (esimerkiksi jaumlttilaumliset ja pirut) aarteista ja aarnivalkeista vainajien toiminnasta vanhoista asuinpaikoista elinkeinon harjoittamisesta viranomaisten toiminnasta sotakokemuksista ja liikenteen reiteistauml Taumlllaisia kohteita ovat esimerkiksi Janakkalan Paimenkivi Joensuun Maumlntylammen Laukkukivi Kaarinan Ryoumlvaumlriholma Raa-seporin Busouml Viborgs sten289 ja Porvoon Onaksen Napoleonin kivi290
Erilaisia tarinapaikkoja on tuhansia kaikkialla Suomessa291
289 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019290 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018 291 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapaikat 2722019292 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019
Tarinapaikka kivi kallio puu laumlhde lampi tai muu luonnon kohde johon liittyy vanhoja tarinoita jatai perimaumltietoa 292
Kuva Huvila Ruissalossa Turussa 1980- luvulla Kuvaaja KEStaringlhberg Museovirasto kuva HK19580401421
167
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kultti- ja tarinapaikat sekauml jatulintarhat
168
Kuva Porvoon Onaksen Napoleonin kivi Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31962
169
Jatulintarhat
Jatulintarhat luokitellaan usein tarinapaikkoihin Jatulintarhat on rakennettu parinkymmen senttimetrin kokoisista kivistauml Ne ovat maantasaisia ja yksikerroksisia minkauml johdosta monet kuvioista voivat olla sammaleen peittaumlmiauml Jatulintarhojen sokkelokuvioita on kolmentyyppisiauml ristikeskustainen munuaisenmuotoinen ja spiraali Tarhojen laumlpimitta vaihtelee 5 metristauml 24 metriin
Suurin osa jatulintarhoista sijaitsee merellisessauml ympaumlristoumlssauml saaristossa ja rannikolla usein karuilla luodoilla ja eraumlmaa-alueilla Joitakin tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaasta Jatulintarhoja on rakennettu yleensauml kallioille mutta myoumls kankaille ja kivikkoihinJatulintarhojen nimitykset voivat vaihdella paikkakunnittain Yleisnimityksenauml kaumlytetty ja-tulintarha on peraumlisin Kemin ja Tornion alueelta Tornionlaakson museolla onkin tiedossa alueeltaan runsaasti perimaumltietoa jatulintarhoistamuun muassa Simosta Kemin edustalta sekauml Tornion ja Haaparannan vaumllisestauml saaristosta294 Yleisemmin kaumlytetty nimi tarhoista on Jungfrudans Myoumls labyrintti on tunnettu nimi
Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennaumlkoumlisesti kalastajien luotsien ja merimies-ten tekemiauml ja liittyvaumlt kalansaaliin ja hyvaumln purjehdussaumlaumln turvaamiseen 1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettauml jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina Yksi esitetty peruste on myoumls rajamerkki Jatulintarhoista ei ole loumlydetty ajoittavaa materiaalia joten niitauml ei voi ajoittaa tarkasti Eri jatulintarhatyyppien vaumllillauml ei ole myoumlskaumlaumln voitu havaita erityisiauml kronologisia tai alueellisia eroja Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympaumlristouml) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan295
Suomessa on noin 200 jatulintarhaa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on tiedot noin 100 kohteesta296 Tarhat sijaitsevat paumlaumlasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistauml Viipuriin mutta tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaan metsistauml kylien laitamilta etenkin Etelauml-Karjalasta ja Kymenlaaksosta Myoumls erilaisessa perimaumltiedossa mainitaan jatulintarhat297
293 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019294 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018295 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019296 httpswwwkyppifipalveluikkunamjrekireadaspr_kohde_listaspx 2722019297 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292019
TietolaatikkoJatulintarha kivistauml rakennettu maantasainen kuvio tai latomus jossa on yksi tai useampia kehien reunustamia kulkureittejauml reunalta keskelle293
170
Kuva Porvoon Raringgskaumlrin jatulintarha Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31921
171
Laumlhteet ja kirjallisuus
Internet-laumlhteet
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas Museovirasto httpakpnbafistart
Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi httpwwwmaaseutumaisematfipage_id=338
BalticRIM-hanke Museovirasto wwwbalticrimeu
httpswwwmsp-platformeuprojectsbalticrim-baltic-sea-region-integrated-maritime-cul-tural-heritage-management
Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage UNESCO 2001httpportalunescoorgenevphp-URL_ID=13520ampURL_DO=DO_TOPICampURL_SECTION= 201html
Historiallisen ajan kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tunnistaminen ja suojelu Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3 Niukkanen Marianne (toim) 2009 httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf
ICOMOS Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage 1996httpswwwicomosorgimagesDOCUMENTSChartersunderwater_epdf
Kansalliset kaupunkipuistot httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_k aupunkipuistot
Kulttuuriympaumlristoumlmmehttpwwwkulttuuriymparistommefifi-FI
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna Museovirasto wwwkyppifi
Meripelastusasema 1 Suomen Meripelastusseurahttpmpas1meripelastusfi
Museovirasto httpswwwmuseovirastofifi
172
Nyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintoumlhttpswwwmuseovirastofiuploadsArkisto-ja-kokoelmapalvelutJulkaisutmerivaylien-ra-kennusperintopdf
Perinnealusrekisteri Museovirasto httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusrekisteri
Porin kansallinen kaupunkipuisto httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja- metsatporin-kansallinen-kaupunkipuisto mika-kansallinen
Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703- 51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf812019
Sotamuseon internet-sivut
httpssotamuseofietusivuajankohtaista
Struven ketjuhttpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju
Tieteen termipankki httptieteentermipankkifi
Toivanen Pekka Laivanrakennus Pohjanmaalla 1600-luvulla httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt RKY Museovirasto httpwwwrkyfireadaspr_defaultaspx
Vanha Rauma Unescon maailmanperintoumlkohde httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde
Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml Liikennevirasto 2011 Ohje Dnro 495610212011 httpsjulkaisutvaylafipdf3ohje_2011_vesivayliin_liittyvia_fipdf
173
Painamattomat laumlhteet
Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls 2032014 Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriouml Ympaumlristoumlministeriouml
Lempiaumlinen Vilma Merivartiomuseo Saumlhkoumlpostitiedonanto 1112019
Maijala Tapio Meronen Mikko ja Vaumlrjouml Tapani Forum Marinum Saumlhkoumlpostitiedonannot 1512019 1412019 ja 912019
Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 Museovirasto
Museovirasto 2018 Kysely merellisen kulttuuriperinnoumln ominaispiirteistauml maakuntamuseoille ja kaupunginmuseoille Kyselyyn vastanneet
- Hangon museo Laura Lotta Andersson 1372018- Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Jouni Mustonen 1292018- Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Lotta Friberg 792018- Porvoon museo Juha Vuorinen 1492018- Satakunnan maakuntamuseo 2092018- Tornionlaakson maakuntamuseo Minna Heljala 1292018- Uudenkaupungin museo Mari Jalava 3082018
Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnitte-lusarja C642008
Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018
Raunio Eino 1965 Virolahden louhokset Selostus vuosien 1964ndash1965 aikana suoritetusta selvittelystauml Virolahden kivilouhosten kohdalla Moniste
Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelma Turun kaupunki 2011
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen taus-ta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015
174
Kirjallisuus
Anttila Risto 2008 Kaunissaari ajan aalloilla Kaunissaaren kylaumlkunta ry Kotka Burstroumlm Mats 2017 Ballast Laden with history Lund Sweden Nordic Academic Press Boumlrman Jan-Erik 1980 Under Vaumlstnylaumlndska segel 1840-1898Helsingfors
Delgado James (toim) 1997 Encyclopaedia of Underwater and Maritime Archaeology Lontoo British Museum Press
Ehrensvaumlrd Ulla Hedenstroumlm Kaius Kokkonen Pellervo Nurminen Juha Raurala Nils-Erik Saari Marianne 1995 Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaaOtava John Nurmisen saumlaumltiouml
Haggreacuten Georg Halinen Petri Lavento Mika Raninen Sami amp Wessman Anna (toim) 2015 Muinaisuutemme jaumlljet Helsinki Gaudeamus
Hausen Reinhold 1904 Bidrag till Finlands historia III HelsingforsHietikko-Hautala Tiina 2010 Jaumlaumlkauden jaumllkinaumlytoumls Merenkurkun saaristonmaailmanperintouml Merenkurkun maailmanperintoumlneuvottelukunta
Kaituri Arto et al 2017 Merialuesuunnittelun laumlhtoumlkohtia merialueiden nykyinen kaumlyttouml tulevaisuuden naumlkymaumlt ja merialueita koskeva tietopohja Helsinki Ympaumlristoumlministeriouml Helsinki
Karttunen Ilkka Lehtinen Eero Porkola Petri (toim) 2016 Miehet merellauml Hetkiauml luot-sauksen historiasta Helsinki John Nurmisen saumlaumltiouml
Kaukiainen Yrjouml 2016 Punaiset pilarit Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kinnunen Kari A 1990 Purjelaivojen lastina kulkeutuneita piikiviauml loumlytaumlauml yhauml vanhoilta satamapaikoilta Kivi No 11990 Suomen jalokiviharrastajain yhdistys ry jaumlsenlehti
Kinnunen Kari A 2002 Tarvekalujen raaka-aineen tuontia alkaen 6000 vuotta sitten Tietohippu 12002 GTKn tiedotuslehti
Kuusisto Elina amp Rinkinen Kristiina 2012 Missauml maat on mainiommat Uudenmaan liiton julkaisuja E114 Helsinki
Laurell Seppo 1999 Suomen majakat Helsinki Merenkulkulaitos
Lilius Henrik amp Kaumlrki Pekka 2014 Suomen kaupunkilaitoksen historia IIHelsinkiSKS
Merilahti Juhani 1997 Sadan vuoden meripelastustyouml Helsinki Suomen meripelastusseura
Maumlkivuoti Markku 1994 Peraumlmeren kansallispuiston kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset Metsauml-hallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 23 Vantaa
175
Nautica Fennica 1976ndash1990 Kausijulkaisu Helsinki Suomen Merihistoriallinen Yhdistys Niitemaa Vilho 1964 Suomen keskiaikaiset luonnonsatamat Turun historiallinen arkistoNyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintouml Ikkala Marja-Leena (toim) Helsinki Museovirasto
Pohjanmaan merellinen perintouml Pohjanmaan liitto Oumlsterbottens foumlrbund Vaasa 2001 Riimala Erkki (toim) 1993-1995 Navis Fennica-sarja 1ndash4 Porvoo WSOY Soiri-Snellman Helena 1985 Ruissalon huvilat Turun maakuntamuseo Raportti 8
Suhonen Veli-Pekka (toim) 2011 Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle Hel-sinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Sundbaumlck Esa 2005 Merivartiointia 75 vuotta Merivartiolaitoksen ja merivartioston his-toria 1930ndash2005 Helsinki Rajavartiolaitos
Suvanto Seppo 1973 Satakunnan historia III Keskiaika Satakunnan maakuntaliitto ry
Suvikumpu Liisa 2014 Suomalaiset kylpylaumlt Kotimaisen kylpylaumlkulttuurin historiaa Hel-sinki SKS
Tarkiainen Kari 2010 Ruotsin Itaumlmaa Esihistoriasta Kustaa Vaasaan Suomen ruotsalainen historia 1 Svenska litteratursaumlllskapet i Finland Helsinki
Tuovinen Tapani 1991 Fornfynden och deras uttolkning Zilliacus K (toim) Finska skaumlren Konstsamfundet Helsingfors
Tuovinen Tapani 2000 Ulkosaariston arkeologiaa Saaristomeren kansallispuiston yh-teistoiminta-alueen inventointi 1994ndash1997 Metsaumlhallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A No122 Vantaa
Tuovinen Tapani 2011a The Finnish archipelago coast from AD 500 to 1550 ndash a zone of interaction Iskos 19 10ndash60
Tuovinen Tapani 2011b Jussarouml kulttuuriperintoumlinventointi 2011 Etelauml- Suomen luonto-palvelut Metsaumlhallitus
Tuovinen Tapani 2016 Saaristomeren kansallispuisto Suojelualueen kulttuuriperintoumlkoh-teiden inventointi 2014 osa 1 Metsaumlhallitus Etelauml- Suomen luontopalvelut
Uusi-Seppauml Niina (toim) 2012 Satakunnan kulttuuriympaumlristoumlt eilen taumlnaumlaumln huomenna Pori Satakunnan museo
Westerdahl Christer 2006 On the Significance of Portages A survey of a new research theme Westerdahl (ed) The Significance of Portages Proceedings of the First International Conference on the Significance of Portages 29th Sept-2nd Oct 2004 BAR International Series 1499
Ylimaunu Juha 2000 Itaumlmeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminen-hylje ndashsuhde Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
176
LIITE NUMERO 1 Merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvan teematLiikenne Historialliset merivaumlylaumlt
Veneenvetotaipaleet ja -paikatKanavatHylytLaivaloukutLaivojen hautausmaatPerinnealuksetMajakatSatamaympaumlristoumlt luonnonsatamat ja ankkuri-paikatPainolastipaikatKalliohakkaukset ja kivikompassitLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Puolustus ja sodankaumlynti Vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetMeritaistelupaikatMuinaislinnat ja linnavuoretKeskiaikaiset linnatLinnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltKiviuunit eli ryssaumlnuunitRajamerkit
Elinkeinot LaivanrakennuspaikatTomtning-paikatKalastuspaikat ja kalastusrakenteetHylkeenpyynti ja linnustus
Ammatin tai muun toiminnan harjoit-taminen
LuotsiyhdyskunnatMerivartioasematMeripelastusasemat
Asuminen ja oleskelu Rannikko- ja saaristokylaumltHistorialliset rannikkokaupungit
Teollisuus LouhoksetKaivoksetRuukitHoumlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumltHuvilayhdyskunnatKultti- ja tarinapaikatJatulintarhat
177
LIIT
E N
UM
ERO
2 S
uom
en m
erel
lisen
kul
ttuu
rip
erin
noumln
tila
nnek
uvak
ortt
i K
iinno
stav
ien
hylk
yjen
list
a
Nim
iTy
yppi
Sija
inti
Tunn
usA
lust
yypp
iVa
lmis
tus-
mat
eria
ali
Haa
ksiri
kko
aj
oitu
sSu
ojel
usta
tus
Ruti-
lus-
lista
usSy
vyys
z (m
ax)
Alk
uper
auml
StM
ikae
lA
lust
en h
ylyt
Para
inen
1648
3-m
asto
inen
ka
ljuut
tiPu
u
tam
mi
1747
Suoj
a-al
uex
42 m
Venauml
jauml
Vro
uw M
aria
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
58Sn
au k
aupp
alai
vaPu
u ta
m-
mi
1771
Suoj
a-al
uex
41 m
Hol
lant
i
Graring
haru
nA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2228
2- m
asto
inen
lim
i-sa
umai
nen
Puu
ta
mm
i15
00
-luk
uSu
oja-
alue
x34
m
StN
ikol
aiA
lust
en h
ylyt
Kotk
a11
08
3- m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u
tam
mi j
a le
htik
uusi
1789
Su
oja-
alue
x17
mVe
naumljauml
Ruot
sins
alm
en
mer
itais
telu
alue
Tapa
htum
apai
kat
Kotk
a0
1847
317
89-9
0M
uina
isjauml
aumln-
noumlsa
lue
x
Egel
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
57
Puu
maumln
-ty
tam
mi
130
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
15 m
Kron
prin
s G
usta
v A
dolf
Alu
sten
hyl
ytH
elsi
nki
1291
3-m
asto
inen
lin
-ja
laiv
aPu
u17
88Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x21
mRu
otsi
Mul
anA
lust
en h
ylyt
Han
ko13
36lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
m
anty
1610
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x15
m
Lapu
riA
lust
en h
ylyt
Viro
laht
i10
94lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
ta
mm
i ha
vupu
u
120
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
8 m
Fort
una
Alu
sten
hyl
ytLo
viis
a11
463-
mas
toin
en fr
e-ga
tti
Puu
1822
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
16 m
Lovi
isa
178
Sofia
Mar
iaA
lust
en h
ylyt
Oul
u18
65Ku
unar
ikof
fiPu
u18
59Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x18
mH
olla
nti
Ham
inan
salm
iPu
olus
tusv
ar-
ustu
kset
Hel
sink
i21
72H
irsia
rkku
pato
hy
lkyj
aumlPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x
Esse
lhol
mA
lust
en h
ylyt
Raas
e-po
ri14
39
Puu
ta
mm
i15
00
-luv
un
lopp
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x16
m
Lado
gaA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
29Pa
nssa
rifre
gatt
iM
etal
li19
15Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x45
mVe
naumljauml
Hui
s de
War
mel
oA
lust
en h
ylyt
Porv
oo23
81Fr
egat
tiPu
u17
15Su
oja-
alue
x60
mH
olla
nti
Keul
akuv
ahyl
kyA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
132-
mas
toin
en p
riki
Puu
1873
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Engl
anti
Puna
part
ojen
hyl
kyA
lust
en h
ylyt
Ham
ina
1083
3-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
180
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Tiis
kerin
tykk
ihyl
kyA
lust
en h
ylyt
Lovi
isa
1159
2-m
asto
inen
brig
an-
tiini
Puu
1786
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
55 m
Engl
anti
Sand
vike
nA
lust
en h
ylyt
Kirk
-ko
num
mi
1252
Houmly
ryla
iva
raht
i-la
iva
Met
alli
(rau
ta)
1876
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s51
mRu
otsi
Russ
arouml
Alu
sten
hyl
ytH
anko
2473
2-m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
uina
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Skep
psbaring
darn
an
hylk
yA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2583
Park
kiRa
uta
ja
puu
190
5Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
30 m
Ahv
enan
maa
Juss
arouml
IIA
lust
en h
ylyt
Tam
mis
-aa
ri14
402-
tai 3
- m
asto
inen
Puu
170
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
17 m
Venauml
jauml
Eng-
lant
i
179
Kaap
elih
ylky
Alu
sten
hyl
ytH
anko
1392
1-m
asto
inen
hol
lan-
tilai
styy
ppin
enPu
u
tam
mi
1647
48
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s18
m
Met
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytKe
miouml
n-sa
ari
1521
1-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
ta
mm
i le
htik
uusi
150
0-l
uvun
lo
ppu
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Vid
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en22
84
Puu
ta
mm
ike
skia
ikai
nen
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s13
m
Alfr
edA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
52Fr
egat
tiPu
u m
aumln-
ty
1852
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
21 m
Engl
anti
180
LIITE NUMERO 4 Toimintaympaumlristoumln perusteella maumlaumlritellyt merelliset kulttuuriperintoumlkohteetSarake1 Sarake2
Rakennukset ja laitteet jotka rakennettu alusten sijainnin maumlaumlrityksen ja turvallisen kulun takaamiseksi
Majakat merimerkit Luotsi- pelastus- ja merivartioasemat
Satamat ja lastauspaikat sekauml naumliden toimintoi-hin liittyvauml infrastruktuuri
Ankkuripaikat aallonmurtajat paarlastipaikat laiturit makasiinit ja terminaalit Satamatyoumllaumlisten asunnot satamanosturit sekauml satamatoimintoihin liittyvaumlt kulku- ja kuljetusvaumlylaumlt kuten
Liikenneyhteyksien yllaumlpito Vaumlylaumlt Kanavat ja kaivannot maantie- ja rautatiesillat satamarautatiet Maantielauttaliikenne veneenvetotaipaleet veneenvetomoumlljaumlt
Vesillauml liikkumista varten rakennetut kulkuvaumllineet
Laivat Alusten hylyt
Vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat suoja- ja turvarakenteet
Padot pengerrykset rantavallit
Saaristoon rannikolle ja sisaumlvesien varsille rakennetut sotilaalliset kohteet
Linnoitukset tukikohdat puolustuslaitteet taistelukentaumlt
Vesien kaumlyttoumloumln liittyvauml teollisuus Vesivoimarakentaminen laivan- ja veneenrakennusteollisuus kaivannaisteollisuus (mm merenpohjasta loumlytyvien hiekan metallien ja mineraalien hyoumldyntaumlminen) Metsaumlteollisuus (mm jaumlrvien ja jokien uittotunnelit ja ndashraumlnnit) proses-siteollisuus (mm viemaumlri- ja vesijohtoverkosto)
Elinkeinotoiminnasta jaumlaumlneet rakenteet Kalastus ja muu pyynti rakennukset rakennelmat ja laitteet asuinpai-kat (mm kalamajat padot ja muut pyyntivaumllineet)
Virkistys ja vapaa-aika Kylpylaumlt uimarannat huvivenesatamat pursiseurarakennukset ja urheilukalastusalueet
Alueet Maalla vedessauml tai vedenpinnan alapuolella olevat maisemat ja muut aluekokonaisuudet jotka kertovat ihmisen ja veden vuorovaiku-tuksesta
181
LIITE NUMERO 4 Merelliset RKY- kohteet maakunnittain
Maakunta Kohteen nimi Kuvaus Teema
Pohjois-Pohjanmaa Peraumlmeren kalasatamat ja kalastus-tukikohdat (4 kohdetta) Kemi ja Tornio
Peraumlmeren kalastushistoria liittyy 1700-lu-vulla voimakkaaseen silakanpyyntiin jota harjoitettiin koko Peraumlmeren alueella aina Pohjanmaan rannikolta laumlhtien pitkaumllle Ruotsin puolelle saakka Silakan pyynnille oli tyypillistauml pitkaumlaikainen oleskelu ulkosaaril-la Alueen saaria on kaumlytetty kalastus- ja metsaumlstysmatkojen kausitukikohtina siitauml saakka kun ne ovat maankohoamisen jaumll-keen syntyneet Tukikohtien rakentumisessa naumlkyy myoumls vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen Saarilla on saumlilynyt useita kalastukseen liittyviauml rak-ennelmia jaumlaumlkellareita verkkotelineitauml ja kalamajoja
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista maanko-hoamisen seurauksena paljastuneet saaret ja luodot jotka varhain kalastajien asuttamia ja kehittyneet majakka- tai luotsisaariksi
Hailuoto Hailuoto on valtakunnallisesti merkittaumlvauml maisema-alue Saarta on ikimuistoista ajois-ta saakka kaumlytetty kalastuksen ja hylkeen-pyynnin tukikohtana ja siellauml on perinteisiauml ja alkuperaumlisinauml saumlilyneitauml kalastajakyliauml luotsiasema ja majakkayhdyskunta
Perinne-kohde amp Majakat
Iin Roumlytaumln luot-siasema
Iin Roumlytaumln luotsiasema on hyvin saumlilynyt 1800- ja 1900-lukujen taitteen luotsiasema osana varsin hyvin saumlilynyttauml satamamil-joumloumltauml Iin pitaumljaumln rannikolla oli hoidettu luot-sausta ja vaumlylien merkitsemistaumlkin jo ennen virallista luotsitoimintaa
Perinne-kohde
Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Ulkokrunnin merenkulkuun liittyvauml raken-nuskanta ovat hyvauml esimerkki eristyneissauml oloissa toimineesta merenkulun virkamiesy-hdykunnastaSen etelaumlkaumlrjessauml on pieni kalastajakylauml ja pohjoiskaumlrjessauml tunnusma-jakka ja luotsiasema ulkorakennuksineen Saaren laumlnsirannalla on jatulintarhoja ja kivikummeli
Majakat
Kallakarien kalastajatuki-kohta
Karut ja laumlhes puuttomat ulkoluodot ovat nousseet merestauml 1400-luvun vaiheilla ja ne ovat muodostuneet taumlrkeiksi kalastus- hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdik-si Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun vaumllisen rannikon taumlrkeimpiauml silakanpyyntipaikkoja
Perinne-kohde
Pyhaumljoen kala-rannat
Pyhaumljoen Kaukon Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastus-perinteestauml Pohjanmaan jokien suualueilla on tiiviisti rakennettuja venerantoja ja va-ja-alueita jotka ovat tyypillisiauml nimenomaan Pohjanmaan merikalastukselle
Kalastus
Iso-Kraaselin ja Taskun tun-nusmajakat
Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat ja luotsiasema ovat hyvin saumlilynyt kokonaisuus joka liittyy toiminnallisena parina oleellisesti Raahen kaupunkivaumlylaumln ja meriliikenteen historiaan
Majakat
182
Keski-Pohjanmaa Ohtakarin kalastajayh-dyskunta ja luotsiasema
Ohtakarin kalastajayhdyskunta syntyi avomerikalastuksen tukikohdaksi ja paikan historiaa kalastuspaikkana tunnetaan 1500-luvun puolivaumllistauml saakka Se kuvastaa Pohjanmaan rannikon kalastuselinkeinon synnyttaumlmiauml rakennettuja ympaumlristoumljauml Lu-otsiasema ympaumlristoumlineen on hyvin saumlilynyt esimerkki 1900-luvun alun luotsiasemasta ja olennainen osa Ohtakarin merellisiin elinkei-noihin liittyvaumlauml kulttuuriympaumlristoumlauml Asema ja luotsimoumlkit ympaumlristoumlineen ovat saumlilyneet laumlhes alkuperaumlisessauml asussaan
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista pienet kalas-tajakylaumlt karuilla luodoilla ja saarilla
Poroluodonkarin kalastajayhdys-kunta
Poronluodonkarin pyyntiyhteisoumln histo-riallisen rakennuskannan muodostavat etelaumlrannan kalasatama pieni kalastajakylauml saaren pohjoisosan 1700-luvulta periytyvauml maamme vanhin kalastusloisto sekauml vanha kivikummeli
Perinne-kohde
Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdys-kunnat
Tankarin ja Trutklippanin loisto- majakka- ja luotsiyhteisoumlt muodostavat monipuolisen ajallisesti kerrostuneen ja hyvin saumlilyneen kokonaisuuden Tankarin majakka ja Trutklip-panin linjaloisto ovat Kokkolan historiallisen kaupunkivaumlylaumln taumlrkeimmaumlt merimerkit Saaren itaumlrannalla on vanha kalastajien ja hylkeenpyytaumljien kylauml sekauml 1700-luvulla rakennettu kirkko
Majakat
Pohjanmaa Saumllgrundin ma-jakka luotsiase-ma ja Laxhamn
Saumllgrundin majakkayhteisouml kuvastaa keskia-jalta asti jatkunutta kalastusta sekauml luotsi- ja majakkatoimintaa Pohjanlahden ranni-kolla Saumllgrundin 1875 rakennettu majakka on huomattava maisemaelementti ja taumlrkeauml Kaskisten kaupungin ja sen merenkulkuperin-teiden tunnus
Majakat
Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)
Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Meren-kurkun saariston maailman luonnonper-intoumlkohteessa ja havainnollistavat erino-maisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystauml Kaikki kohteet 1800-luvun puolivaumllistauml ja sen jaumllkeen
Perinne-kohde amp Majakat
Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Selkaumlmeren keskiosan rannikko varsinkin Siipyynniemen tienoilla oli vielauml 1800-luvun jaumllkimmaumlisellauml puoliskolla Pohjanlahden merenkulun pimeimpiauml alueita Majak-ka paikkaamaan tilannetta 1800-luvulla Majakan etelaumlpuolella on majakkayhteisoumln rakennuksia Rakennusryhmaumln ympaumlrillauml on merkkejauml pienialaisista viljelyksistauml ja niiden raivauksessa syntyneitauml kiviaitoja
Majakat
Oumluranin kala-satama
Oumluranin saari paljastui maankohoamisen seurauksena merestauml 700-luvulla Oumluranin kalasatama on Pohjanlahden ulkosaaris-tossa vuosisatoja kaumlytoumlssauml ollut pyynnin ja kalastuksen tukikohta jossa on saumlilynyt 1900-luvun alun kalatupia talousrakennuk-sineen
Perinne-kohde
183
Raippaluodon kylauml ja kala-satama
Raippaluoto on pienimittakaavainen Pohjan-maan rannikon saaristoyhdyskunta alueelle tyypillisine talonpoikaisrakennuksineen kirkkoineen pappiloineen kouluineen kylaumlteineen ja kalasatamineen Raippaluoto sijaitsee Merenkurkun saariston alueella joka on luokiteltu kansallismaisemaksi Raip-paluodon kirkonkylauml sisaumlltyy Merenkurkun saariston alueeseen joka on hyvaumlksytty Unescon maailman luonnonperintoumlluetteloon heinaumlkuussa 2006
Perinne-kohde
Maumlsskaumlrin ma-jakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhteisoumln raken-nukset muodostavat ajallisesti monikerrok-sisen kokonaisuuden joka on hyvauml esimerkki merenkulun virkamiestoiminnasta ja osittain sen myoumltauml syntyneestauml saaristolaisasutuk-sesta
Majakat
Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maannousun myoumltauml muodostunut saari Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskun-taan kuuluvat rakennelmat muodostavat hyvin saumlilyneen ja ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden Rakennukset kuvastavat mielenkiintoisella tavalla merenkulun turva-laitteiden kehitystauml ja niiden vaumllisiauml toimin-nallisia yhteyksiauml Socklothaumlllan on heinikkoa kasvava kalliosaari ja Haumlllgrund tiheaumlauml lehtimetsaumlauml kasvava louhikkosaari
Majakat
Stubbenin majakkayhdys-kunta
Stubbenin majakkayhdyskunta tunnusma-jakoineen luotsaukseen liittyvine rakennuk-sineen ja rakenteineen sekauml avomeripyyntiin liittyvine muinaisjaumlaumlnnoumlksineen ilmentaumlauml paitsi merenkulun turvaamisen kehitystauml eri vuosisatoina myoumls Pohjanmaan saaristolle tyypillistauml varhaista pyyntielinkeinoa
Majakat
Satakunta Luvian saariston kalastajatilat
Saaristossa on saumlilynyt arvokkaita kalas-tuselinkeinoon liittyviauml entisiauml kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa raken-nuskantaa vaikka ympaumlristouml ja elinkeinot ovatkin muuttuneet Yksittaumlisten kalastu-stilojen ja -torppien lisaumlksi saaristossa on myoumlhempaumlauml huvila-asutusta
Perinne-kohde
Saumlpin majak-kayhteisouml ja luotsiasema
Saumlpin luotsi- ja majakkasaaren rakennuk-set muodostavat hyvin saumlilyneen ja mo-nipuolisen merenkulun historiaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden
Majakat
Kaddin kalas-tusmajat
Kaddin kalastusmajat ovat ulkomerikalas-tuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa
Perinne-kohde
Maumlntyluodon luotsi- ja satama-ympaumlristouml
Maumlntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvauml ympaumlristouml yhdessauml viereisen Reposaar-en kanssa Siellauml sijaitsee Ryssaumlntorniksi nimitetty tunnusmajakka Kallon saari on historiallisesti merkittaumlvauml luotsipaikka jossa on myoumls loisto
Perinne-kohde
Pihlavan huvila-alue
Pihlavan huvila-alue on laaja 1800-luvun jaumllkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakult-tuuria edustava alue Porinlahden rannalla Huvilat ovat Porin kaupungin porvareiden rakennuttamia ja eri arkkitehtien suunnittele-mia Alue on hyvin saumlilynyt ja arkkitehtuurilt-aan korkeatasoinen varhaisen huvilakulttu-urin edustaja maassamme
Perinne-kohde
184
Reposaaren yhdyskunta
Reposaari muodostaa Porin kaupungin edu-stalle 1800-luvun jaumllkipuoliskolla kasvaneen yhdyskunnan jolla on eritoten satamato-imintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri paikallinen ja valtakunnallinen merkitys
Perinne-kohde
Santakarin pooki
Santakarin pooki kuvastaa havainnollis-esti tunnusmajakan roolia Rauman histo-riallisen kaupunkivaumlylaumln ensimmaumlisenauml ja taumlrkeimpaumlnauml merimerkkinauml Tunnusmajakan laumlhiympaumlristouml on saumlilynyt rakentamattomana ja avoimena
Majakat
Varsinais-Suomi Bryggmanin huvilat
Turun ympaumlristoumln saarilla olevat Bryggmanin 1920ndash1940 -luvulla suunnittelemat huvilat muodostavat kokonaisuuden joka erino-maisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin ark-kitehtuurin myoumls yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistauml muutosta klassismista funktionalismiin
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista eri-ikaumluiset puolustus-varustukset ja ajallisesti kerrostuneet merenkulun saaret ja kylaumlasautus
Bengtskaumlrin majakka
Bengtskaumlrin graniittinen majakka asuinsiip-ineen ja majakkasaaren rakennukset muodo-stavat Saaristomeren merenkulunhistoriaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden ja ovat sauml-ilyneet kokonaisuudessaan 1900-luvun alun rakennusvaiheen hahmossa Bengtskaumlrin majakka on merenkulun taumlrkeimpiauml raken-nusperintoumlkohteita ja siihen liittyy huomatta-via arkkitehtonisia arvoja Majakka on myoumls historiallinen taistelupaikka
Majakat
Hiittisten kirkon-kylauml
Hiittisten kirkonkylauml kuuluu Turunmaan saris-ton varhaisimmin pysyvaumlsti asuttuihin kyliin Kirkonkylaumlssauml on saumlilynyt paljon perinteistauml saaristolaista rakennuskantaa ja Hiittisten kirkko lukeutuu maamme vanhimpiin ristikirk-koihin
Perinne-kohde
Kemioumlnsaaren ulkosaariston asutus
Kemioumlnsaaren ulkosaarilla Saaristomerelle ominainen asutus ja kylaumln vakiintunut raken-ne on erinomaisesti edustettuna Houmlgsaringran Holman ja Rosalan saarten kylissauml Jo kes-kiajalla asutetuilla kylillauml on pitkauml asutushis-toria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta meren-kulkua ja matkailua
Perinne-kohde
Oumlroumln linnake Oumlroumln linnake Turunmaan saaristossa on yksi osa 1910-luvulla rakennettua laajaa ja moni-portaista Pietari Suuren merilinnoitusta Oumlroumln linnakkeen 1910-luvulla rakennetut patterit tieverkosto rakennuskanta rakenteet ja luonto ovat saumlilyneet historiallisena kokonai-suutena
Linnoitus linnake
Isokarin majakka- jaluotsiyhdys-kunta
Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta on hyvin 1800-luvun merenkulun rakentamista kuvaava kohde Isokari rakentuu majakkami-esten pihapiiristauml ja luotsikylaumlstauml
Majakat
Katanpaumlaumln linnake
Katanpaumlaumln linnake on Venaumljaumln Suomenlah-delle rakentaman Pietari Suuren merilinnoi-tusketjun pohjoisin osa
Linnoitus linnake
185
Laumlnsi-Turun-maan saaris-toasutus (7 kohdetta)
Saaristomeren kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merel-listen elinkeinojen synnyttaumlmaumlstauml saaristo-laisasutuksesta ja ovat saumlilyttaumlneet hyvin saaristolaisluonteensa Tiiviiden kylaumlasutuk-sen lisaumlksi saaristokyliin kuuluvat kylien sa-tamat laitureineen ja venevajoineen Omille saarilleen sijoittuneissa kylissauml asutus rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimu-otoista ja sitauml rajaavat metsaumliset tai avoimet kallioalueet ja meri Rakennukset ovat saumlily-neet paumlaumlosin vanhoilla kylaumltonteilla
Perinne-kohde
Laumlnsi-Turun-maan ulkosaariston kylaumlasutus
Ulkosaariston asuttaminen liittyy meren-kulkuun ja kalastukseen Saarten pienimu-otoinen pysyvauml kylaumlasutus on saanut alkun-sa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja vaumllisaariston kylistauml ovat saumlilyneet yht-enaumlisinauml kokonaisuuksina Kylaumlkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmaumlt Asutus on keskittynyt paumlaumlasiallisesti sataman ja pienialaisten kylaumlpeltojen tuntumaan
Perinne-kohde
Seilin hospitaali Seilin saarella on liki 350-vuotinen maamme sairaanhoitolaitoksen kehitysvaiheisiin kiinteaumlsti liittyvauml historia Hospitaalirakennus on Suomen vanhimpia saumlilyneitauml sairaalar-akennuksia Seilin 1600-luvulla perustetun hospitaalisaaren kokonaisuus muodostuu sairaalan rakennuksista sairaalan maatilan rakennuksista sekauml sairaalan kirkosta hau-tausmaineen ja pappiloineen
Perinne-kohde
Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Utoumln linnake- majakka- ja luotsisaaren virkamiesyhdyskunta on maamme varhai-simpia ja pisimpaumlaumln toimineita Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Itaumlmereltauml Saaristomerelle johtavan meri-reitin varrella jota on purjehdittu jo ainakin 1500-luvulta Utoumln puolustushistoriallisesta merkityksestauml kertovat saaren linnoittamin-en ja varuskuntarakentaminen 1910-luvulta alkaen
Majakat amp Linnoitus linnake
Stroumlmman kanava
Kanavarakentamisen alkuvaihetta edus-tavalla Stroumlmman kanavalla on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikenne-historiassa Stroumlmman kanava yhdistaumlauml Suomenlahdella Teijonselaumln ja Finnarinselaumln Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla
Lyoumlkin tunnus-majakka ja luotsiasema
Lyoumlkin pooki edustaa valikoimassa ajanjak-soa ennen kuin valtio otti merenkulun turval-lisuudesta huolehtimisen hoitoonsa
Majakat
Uusimaa Helsingin houmlyry-laivareittien kesaumlhuvila-asutus
Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentaumlauml paumlaumlkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesaumlasumiskulttuuria
Perinne-kohde
Paumlaumlkaupunki-seudun 1 msn linnoitteet
Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus Se on yksi merkittaumlvimmistauml I maailmanso-dan aikana rakennetuista linnoituskokonai-suuksista
Linnoitus linnake
186
Hankoniemen sotahistori-an kohteet (6 kohdetta)
Hankoniemi laumlhisaarineen on maantieteel-lisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti taumlrkeauml alue Suomenlahdelle pistaumlvaumlllauml niemellauml on sotahistoriallisia muistomerkkejauml linnoituksia ja puolustus-jaumlrjestelmiauml 1790-luvulta 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekauml 1910-luvulta
Linnoitus linnake
Hauensuolen kalliopiirrosalue
Hauensuolen kalliopiirrossaaret ovat ainut-laatuinen merenkulkijoiden muistomerkki Itaumlmeren alueella Hauensuoli on mupdos-tanut suojaisan luonnonsataman saaristo-reitin varrella Hauensuolen ankkuripaikalla merenkulkijat ovat odottaneet suotuisia saumlitauml ja kaumlyttaumlneet saarten sileitauml kallioita kivisenauml vieraskirjana Yhteensauml kallioilta on rekisteroumlity yli 600 erilaista kalliopiirrosta vaakunoita nimikirjaimia ja puumerkkejauml keskiajalta 1900-luvun alkuun
Baroumlsundin vaumlylauml
Baroumlsund on Suomenlahden pohjoisrannikon historiallinen vesiliikennevaumlylauml ja solmu-kohta josta on haarautunut vesireitti Tal-linnaan Vaumlylauml kulkee Inkoon sisaumlsaaristossa Baroumlsundin salmen kautta Vaumlylaumln varrella oleva monipuolinen rakennuskanta koostuu vanhasta talonpoikais- kalastaja- ja luotsia-sutuksesta sekauml 1800-luvun lopulta alkaen rakennetuista huviloista taumlysihoitoloista ja kesaumlmoumlkeistauml
Perinne-kohde
Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat
Roumlnnskaumlrin ja Kallbaringdan majakat muodo-stavat parin joka kuvastaa Porkkalanniemen historiallista merkitystauml ikivanhan rannikon laivavaumlylaumln varrella Roumlnnskaumlrin majakka edustaa Suomen vanhinta saumlilynyttauml ma-jakka-arkkitehtuuria Kallbaringdan on Suomen oloissa harvinainen majakka jossa kaikki toiminnot on yhdistetty saman katon alle
Majakat
Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema
Loviisan vaumlylaumln suulla sijaitsevalle Orren-grundin luotsivartiopaikalle rakennettiin tunnusmajakka jo 1760 Orrengrundin ajallisesti kerrostuneessa rakennuskannassa kuvastuvat pitkaumlaumln jatkuneet luotsiperinteet Saaren tunnusmajakka on yksi harvoista Suomenlahdella saumlilyneistauml historiallisista merimerkeistauml
Majakat
Svartholman linnoitus
1700-luvun loppupuolen ruotsalaista lin-noitustekniikkaa edustava Svartholma on merkittaumlvauml osa valtakunnan itaumlrajan puolus-tushistoriaa Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan paumlaumllinnoituksen itaumlinen etuvarustus
Linnoitus linnake
Bjoumlrkholmin luotsiasema
Bjoumlrkholmin entinen luotsiasema on Suomen-lahden parhaiten rakennusajankohtansa asussa saumlilynyt luotsivartiotupa Vuonna 1899 rakennettu Bjoumlrkholmin luotsiasema sijaitsee Porvooseen johtavan kapean vaumlylaumln varrella luonnonkauniilla saarella
Perinne-kohde
Porvoon laumlntisen saaris-ton luotsi- majakka- ja kalastusyhdys-kunnat (6 kohdetta)
Porvoon laumlntisen saariston luotsi- ma-jakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympaumlristoumlkokonaisuuksia jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkaumlauml ja monipuolista asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen historia ja asutus liit-tyvaumlt luotsaustoimintaan Onaksen talonpo-jalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla
Majakat amp Perinne-kohde
187
Jussaroumln kaivossaari
Jussaroumln kaivossaaren monipuolinen kultu-uriympaumlristouml majakkapaikka sekauml luotsi- ja kaivosyhdyskunta kuvastavat Suomenlahden kalastuksen merenkulun puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa useamman vuo-sisadan ajalta Jussaroumlllauml on ollut keskeinen merkitys Suomenlahden saaristovaumlylaumln merenkulussa
Struven aste-mittausketju
Struven ketju edustaa taumlrkeaumlauml vaihetta itauml- ja laumlnsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa Struven ketju on erityinen todiste melkein kolme vuosisataa kestaumlneistauml maapallon muodon ja koon mittauksista Merellinen kohde sijaitsee Py-htaumlaumlllauml Mustaviirin saarella Suomenlahdella
Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Tammisaaren pitaumljaumln Alglon ja Espingskaumlrin asukkaat mainitaan jo 1500-luvun kirjalli-sissa laumlhteissauml Tammisaaren ulkosaariston Alglon ja Espingskaumlrin saarten rakennettu ympaumlristouml edustaa hyvin saumlilynyttauml tyypil-listauml ulkosaariston kalastajatila-asutusta
Perinne-kohde
Kymenlaakso Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt
Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tav-oin esimerkki itaumlisen Suomenlahden kalas-tusta ja luotsausta harjoittaneesta kylaumlasu-tuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Perinne-kohde
Vironlahden graniitti-louhokset
Virolahti on maamme merkittaumlvin historial-linen kivilouhimoalue Louhoksia on kaik-kiaan yli 70 Lisaumlksi Haminaan kuuluvalla Pitkauml-Kotkan saarella Kuorsalon saaris-tossa on erittaumlin hyvin saumlilynyt louhosalue Pietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasaumlvyistauml rapakivigraniittia on kaumlytetty Pietarin rakentamiseen
Haapasaaren saaristokylauml
Kotkan Haapasaari on Haminan Tammion ja Kuorsalon sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennuskannal-taan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
Ruotsinsalmen merilinnoitus Kotka
Ruotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790ndash1809 keisarinna Katariina IIn kaumlskystauml samanaikaisesti siihen strategisesti liit-tyneen maaliikennettauml turvanneen Kymin-linnan kanssa Ruotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillaumlaumln olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekauml Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittaumlvauml asema Venaumljaumln laumlnsirajan puolustuksessa Kronstadtin etuvarustukse-na ja laivastotukikohtana
Linnoitus linnake
Tiutisen asuinalue
Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan tyoumlvaumlen sekauml kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi Alue on rakentunut kapeiden kujien varsille tiheaumlksi puukaupunkimaiseksi yhteisoumlksi rakenne ja Rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin saumlilynyt
Perinne-kohde
Kaunissaaren saaristokylauml
Pyhtaumlaumln Kaunissaari on Kotkan Haapas-aarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennus-kannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuk-sen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
7
Tilannekuvauksessa ei ole esitelty kaikkia arkeologisen oppaan tai muiden tietolaumlhteiden merialueille sijoittuvia lukuisia teemoja vaan mukaan on valikoitu kohdetyyppejauml jotka ovat selkeaumlsti merellisiauml kaumlyttoumltarkoitukseltaan ja joista loumlytyy riittaumlvaumlsti paikkatietoa karttavisualisointien tuottamiseksi Taumlten pois ovat jaumlaumlneet muun muassa uskonnon harjoittamiseen hautaamiseen tai salakuljetukseen telakoihin veistaumlmoumlihin pursiseura-rakennuksiin ja kieltolakiin liittyvaumlt teemat On selvaumlauml ettauml katsauksessa ei ole kaumlsitelty kaikkia mahdollisia merialueille sijoittuvia kulttuuriperinnoumln teemoja vaan valintoja on jouduttu tekemaumlaumln
Museoviraston rooli merellisessauml ja vedenalaisessa kulttuuriperinnoumlssauml
Museovirastossa merellisen kulttuuriperinnoumln asioita hoidetaan muun muassa Kulttuu-riympaumlristoumlpalvelut -osastossa joka osallistuu merellisen kulttuuriympaumlristoumln suojeluun maumlaumlrittaumlmiseen ja arvottamiseen sekauml lausuntotyoumlhoumln Taumltauml tyoumltauml tehdaumlaumln yhdessauml esi-merkiksi maakuntamuseoiden kanssa yhteistyoumlsopimusten puitteissa
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Museovirasto vastaa ainoana viranomaisena koko Manner-Suomen alue- ja sisaumlvesien kulttuuriperinnoumlstauml Virasto tekee viranomaistoimintana myoumls meriarkeologisia kenttaumltoumlitauml Museoviraston Kansallismuseo vastaa merellisen kult-tuuriperinnoumln esittelystauml Suomen merimuseossa Kotkassa merikeskus Vellamossa Museo myoumls tallentaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml ja vastaa kokoelmatoiminnasta
Merellinen kulttuuriperintouml ja merialuesuunnittelu
Merialuesuunnittelun avulla edistetaumlaumln merialueen eri kaumlyttoumlmuotojen kestaumlvaumlauml kehitys-tauml ja kasvua sekauml meriympaumlristoumln hyvaumln tilan saavuttamista Esimerkiksi vedenalainen kulttuuriperintouml on yksi kaumlyttoumlmuoto ja toiminto samalla tavalla kuin vaikkapa kalastus laivaliikenne ja merelliset tuulivoimapuistot Kulttuuriperintouml voidaan naumlhdauml myoumls etuna
Merialuesuunnittelussa mahdollisesti huomioitava kulttuuriperintouml liittyy sekauml veden pinnan ylaumlpuoliseen kulttuuriperintoumloumln ettauml vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln Taumlmauml kulttuuripe-rintouml voi olla luonteeltaan ja laumlhtoumlkohdiltaan merellistauml mutta se voi olla myoumls muuta merialueiden kulttuuriperintoumlauml Onkin hyvauml huomioida ettauml taumlssauml tilannekuvakatsauksessa esitellaumlaumln laumlhinnauml merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Kuitenkin Manner-Suomen kolmella merialuesuunnittelualueella sijaitsee muutakin kulttuuriperintoumlauml kuin pelkaumlstaumlaumln merellistauml tai vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto osallistuu merialuesuunnitteluun muun muassa antamalla viranomaisroolis-saan lausuntoja sekauml osallistumalla sidosryhmaumltyoumlskentelyyn tyoumlpajoihin seminaareihin ja hankkeisiin Naumlitauml hankkeita ovat muun muassa BalticRIM Baltacar sekauml Meritietopor-taali BalticRIM eli Baltic Sea Region Integrated Maritime Cultural Heritage Management -hankkeessa (2017ndash2020) merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml tuodaan mukaan merialuesuunnitteluun Hankkeessa luodaan hyviauml kaumlytaumlntoumljauml erilaisten merellisten ja
8
vedenalaisten kulttuuriperintoumlalueiden maumlaumlrittelyyn suunnitteluun konflikti- ja syner-giatarkasteluihin sekauml kestaumlvaumln sinisen kasvun kuten merellisen kulttuuriperintoumlturismin edellytyksiin Hankkeessa testataan myoumls eurooppalaisen maisemayleissopimuksen so-veltuvuutta vedenalaisiin maisemiin2
Baltacar eli Baltic History Beneath the Surface - hankkeessa (2017ndash2019) edistetaumlaumln vedenalaisen kulttuuriperinnoumln turismipotentiaalia sekauml parannetaan hylkyjen saavutet-tavuutta merenpohjassa Hankkeessa etsitaumlaumln myoumls uusia tapoja esitellauml vedenalaista kulttuuriperintoumlauml jotta myoumls ei-sukeltavien keskuudessa heraumlisi mielenkiinto vedenalaista kulttuuriperintoumlauml kohtaan Hylyistauml tehdaumlaumln esimerkiksi 3D-malleja ja 3D-printtejauml opas-kirjoja ja esitteitauml sekauml 360˚ -kuvauksella luotuja virtuaalisukelluksia3
Meritietoportaali -hankkeen tavoitteena on yhdistaumlauml Suomen merialan toimijoiden tietoja ja aineistoja yhden nettisivun alle Sivusto aukeaa vuoden 2020 alkupuolella nimellauml itamerifi Se tulee tarjoamaan muun muassa reaaliaikaista meritietoa karttoja ladattavia tutkimusaineistoja tilaraportteja infograafeja opetusmateriaaleja sekauml yleistauml meritietoaPortaalissa esitellaumlaumln myoumls merellisen kulttuuriperinnoumln eri osa-alueita suojelua tutkimusta ja toimijoita Lisaumlksi nostetaan esiin kiinnostavia merellisiauml kulttuuriperintoumlkohteita Kohteita on valikoitu ympaumlri Suomen majakoita linnakkeita hylkyjauml ja perinteisiauml kalastajakyliauml sekauml luotsiasemia
2 Kansainvaumlliset yhteistyoumlhankkeet Museovirasto httpsmuseovirastofifitietoa-meistakansainvali-nen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 21320193 Kansainvaumllisiauml yhteistyoumlhankkeita Museovirasto httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansain-valinen-toimintakansainvalisia-yhteistyohankkeita 2132019
9
11 Tutkimus ja kulttuuriperintoumlinventoinnit
Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyviauml tietoja kirjallisuutta arkistolaumlh-teitauml rekistereitauml luetteloita ja muita laumlhteitauml on lukuisia Merelliseen ja vedenalaiseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls erilaisia kaumlsitteitauml ja niiden maumlaumlrittelyjauml Edempaumlnauml esitel-laumlaumln naumlistauml taumlrkeimmaumlt
Kulttuuriperinnoumln tutkimuksessa on kaumlsitelty merellistauml kulttuuriperintoumlauml useissa eri oppiaineissa ja opinnaumlytetoumlissauml esimerkiksi historian tutkimuksessa kansatieteessauml taloushistoriassa sekauml arkeologiassa ja merihistoriassa Tutkimustuloksia on esitelty monissa yksittaumlisissauml julkaisuissa ja aikakausisarjoissa Merellistauml kulttuuriperintoumlauml on esitelty myoumls julkaisu-sarjoissa sekauml laajemmissa kokonaisesityksissauml joita ovat esimerkiksi Nautica Fennica4- ja Navis Fennica5 -sarjat sekauml Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaa6 -julkaisu Lisaumlksi erityisesti kuntahistoriikeissauml sekauml saaristoa kuvaavissa teoksissa on runsaasti tietoa merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml Myoumls kuntien kaavoitusaineistoista loumlytyy tietoa
Suomessa on tehty vain muutamia valtakunnallisen tason merellisen kulttuuriperinnoumln inventointeja Vuonna 2009 valmistuneessa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen ympaumlristoumljen inventoinnissa (RKY) kiinnitettiin huomiota muun muassa saaristolaiskyliin kalastajatiloihin ja merilinnoituksiin Lisaumlksi vuosina 1996ndash2000 tehtiin merivaumlylien raken-nusperinnoumln inventointi7 jossa kohteena olivat muun muassa majakat luotsiasemat ja loistot
4 Kausijulkaisu Suomen Merihistoriallinen Yhdistys 1976ndash19905 Riimala (toim) Navis Fennica s 1-4 1993ndash19956 Ehrensvaumlrd et al 19957 Nyman 2009
1 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN TUTKIMUS TIETOLAumlHTEET JA -PUUTTEET SEKAuml KAumlSITTEET
10
Muutamat maakuntaliitot ovat tehneen myoumls maakunnallisia yleisesityksiauml kuten esi-merkiksi Pohjanmaan merellisen perinnoumln yleiskatsaus8 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa vuosina 2010ndash2016 nostettiin esille merellisiauml maisema-alueita ja merivaumlyliauml Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln osalta Suomessa on tehty inventointeja paumlaumlasiassa vain alueilla joille on suunniteltu vesirakennus- tai kaavoitus-hankkeita Meneillaumlaumln olevassa VARK-hankkeessa jossa maumlaumlritellaumlaumln valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet tullaan huomioimaan myoumls merellisiauml ja vedenalaisia kohteita
Valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden mukaan suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln kokonaisuus perustuu viranomaisten laatimiin inventointeihin joita ovat yllaumlmainituista valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY) valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet sekauml valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt arkeologiset kohteet
8 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001
Kuva Svartbaringdanin tunnusmajakka Helsingin edustalla Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250162126
11
12 Tietolaumlhteitauml
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna (wwwkyppifi) on Museoviraston sivusto joka sisaumlltaumlauml viraston arkistoon rekistereihin ja kokoelmiin tallennettua tietoa arkeologisesta kulttuu-riperinnoumlstauml ja rakennetuista kulttuuriympaumlristoumlistauml Palvelun kautta voi ladata maksutta paikkatietoaineistoja ja tutkimusraportteja9
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ja kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset
Museoviraston Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri sisaumlltaumlauml mahdollisimman ajantasaiset perustiedot Manner-Suomen muinaismuistolain rauhoittamista maa- ja vesialueiden muinaisjaumlaumlnnoumlk-sistauml ja muista arkeologisista kohteista Kohteisiin on linkitetty tietoja myoumls niihin liittyvistauml tutkimusraporteista ja esineloumlydoumlistauml
Vuonna 2018 rekisterissauml oli yli 50 000 kohdetta joista noin 32 000 on rauhoitettuja kiin-teitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Vedenalaiskohteita rekisterissauml oli 2100 joista noin 1500 sijaitsee rannikon maakunnissa Eniten vedenalaiskohteita tunnetaan Uudeltamaalta (770 kohdet-ta) Rannikon vedenalaiskohteista noin 630 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin vedenalaisia kohteita on otettu mukaan myoumls niin sanotun Ruti-lus-raportin10 ldquoThe 100rdquo -listaan jossa esitellaumlaumln koko Itaumlmeren alueelta 100 kiinnostavaa vedenalaista kohdetta Raportti valmistui vuonna 2006 osana Itaumlmeren alueen vedenalaisen kulttuuriperinnoumln tyoumlryhmaumln tyoumlskentelyauml Liitteessauml numero 2 on listattu sekauml Suomen aluevesien Rutilus-listan kohteita ettauml myoumls muita mielenkiintoisia vedenalaiskohteita Yhteensauml naumlitauml Manner-Suomessa sijaitsevia kohteita on 26
Muinaismuistolain rauhoittamat kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tulee huomioida maankaumlytoumln suunnittelussa Hankkeita valmisteltaessa on selvitettaumlvauml tulevatko hankkeet koskemaan muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Jos muinaisjaumlaumlnnoumls vahingoittuu tai tuhoutuu hanketta toteutettaessa jaumlaumlnnoumls on tutkittava etukaumlteen arkeologisesti tiedon talteen saamiseksi
9 Inventointi- ja tutkimusraportteja loumlytyy sekauml kulttuuriympaumlristoumln palveluikkunasta wwwkyppifi (kulttuuriympaumlristoumln tutkimusraportit) ettauml myoumls Museoviraston asianhallintajaumlrjestelmaumlstauml asiatmu-seovirastofi josta loumlytyy raportit vuodesta 2018 alkaen 10 Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Bal-tic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703ndash51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf 812019
12
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt (RKY)
Museoviraston valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen (RKY) inventoinnin kohteet antavat alueellisesti ajallisesti ja kohdetyypeittaumlin kokonaiskuvan Suomen rakennetun ympaumlristoumln historiasta ja kehityksestauml Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat monipuolisesti rakentamisen kehitystauml eri aikakausina Valtakunnallisesti merkittaumlviauml rakennettuja kulttuuriympaumlristoumljauml on yli 1200 joista 71n kohteen ympaumlristoumln nykyluonteeksi on maumlaumlritelty merialue
Inventoinnissa on mukana lukuisia rannikon ja saariston kohteita vesivaumlyliauml historiallisia linnoja ja linnoituksia kirkkojen ympaumlristoumljauml kaupunkeja teollisuusalueita telakoita sekauml merenkulun saaristolaisasutuksen ja kesaumlasumisen alueita Valitut kohteet ovat hyvin saumli-lyneitauml esimerkkejauml Suomen merialueiden merellisistauml elinkeinoista toiminnoista ja niiden tuottamasta rakennetusta kulttuuriympaumlristoumlstauml Liitteessauml 3 on listattu RKY-inventoinnin merellisiauml kohteita
RKY-kohteiden rajauksia on ulotettu myoumls vesialueille pyrkien varmistamaan rannan ja vedenalaisen kulttuuriympaumlristoumln sisaumlltyminen arvoalueisiin RKY-kohteiden rajauksia tarkastellaan ja tarkistetaan maankaumlytoumln suunnitteluprosessien yhteydessauml Tarvittaessa tehdaumlaumln esimerkiksi arkeologisia vedenalaisinventointeja
RKY-kohdeluettelo on valtioneuvoston paumlaumltoumlksellauml otettu maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumltavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympaumlristoumln osalta 112010 alkaen Paumlaumltoumls edellyttaumlauml ettauml valtakunnal-lisesti arvokkaiden kulttuuriympaumlristoumljen ja luonnonperinnoumln arvot kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekauml valtion viranomaisten toiminnassa
Valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympaumlristoumljen lisaumlksi on tunnistettu maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympaumlristoumljauml
13
bull Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumltbull Haapasaaren saaristokylaumlbull Kaunissaaren saaristokylaumltbull Virolahden graniittilouhoksetbull Ruotsinsalmen merilinnoitusbull Tiutisen asuinaluebull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka - ja kalastusyhdyskunnatbull Helsingin houmlyrylaivareittien kesaumlhuvila -asutusbull Paumlaumlkaupunkiseudun 1 maailmansodan linnoitteetbull Hankoniemen sotahistorian kohteetbull Hauensuolen kalliopiirrosaluebull Baroumlsundin vaumlylaumlbull Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakatbull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Svartholman linnoitusbull Bjoumlrkholmin luotsiasemabull Jussaroumln kaivossaaribull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilatbull Struven astemittausketju (1 mittauspiste)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Suomenlahti
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY-kohteita ovat
Kuva Valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristoumlkohde Pyhaumljoen kalar-annat Kaukon kalalanssi Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museovirasto KY1551
14
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Suomenlahti
15
bull Bengtskaumlrin majakkabull Hiittisten kirkonkylaumlbull Oumlroumln linnakebull Katanpaumlaumln linnakebull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Saumlpin majakka- ja luotsiyhdyskunnatbull Laumlnsi-Turunmaan saaristoasutusbull Laumlnsi-Turunmaan ulkosaariston kylaumlasutusbull Kemioumlnsaaren ulkosaariston kylaumlasutusbull Seilin hospitaalibull Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Bryggmanin huvilatbull Pihlavan huvilatbull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajatbull Maumlntyluodon luotsi- ja satamaympaumlristoumlbull Reposaaren yhdyskuntabull Santakarin pookibull Stroumlmman kanava
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
16
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Saaris-tomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
17
Kuva Ouran pooki Merikarvialla Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016909
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta)bull Hailuotobull Iin Roumlytaumln luotsiasemabull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Kallakarien kalastajatukikohdatbull Poroluodonkarin kalastajatukikohdatbull Iso-Kraaselin tunnusmajakkabull Taskun tunnusmajakkabull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasemabull Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Saumllgrundin majakka luotsiasemabull Laxhamn Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaretbull Oumluranin kalasatamabull Raippaluodon kylauml ja kalasatamabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella sijaitsevia merellisiauml RKY- kohteita ovat
18
Kartta Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt suunnittelualueella Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
19
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta jotka on vahvistettu vuonna 1995 valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksellauml Maisema-alueet on merkitty maakuntakaavoi-hin Naumliden maisema-alueiden paumlivitys ja kuulemiset toteutettiin vuosina 2010ndash201611 Uusi ehdotus sisaumlltaumlauml 183 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Paumlivitysinventoinnin alueet eivaumlt ole vielauml voimassa12 eikauml niistauml ole vielauml saatavilla avoimia paikkatietoai-neistoja13 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lisaumlksi paumlivitysinventoinnissa tunnistettiin myoumls maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita14
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventoinnissa nostettiin esille myoumls joitakin aiemmassa inventoinnissa vaumlhaumllle huomiolle jaumlaumlneitauml teemoja Naumlitauml ovat muun muassa saaristoelinkeinojen kalastuksen ja merivaumlylien maisemat sekauml naumliden merkitys osana suomalaista kulttuurihistoriaa ja maisemakuvastoa Saaristoelinkeinoja edustaa kolme maisemallisesti ja kulttuurisesti merkittaumlvaumlauml merialuetta itaumlisellauml Suomenlahdella Saaristomerellauml ja Merenkurkun saaristossa Lisaumlksi saaristolaiskulttuuria kuvastavat jotkin Pohjois-Pohjanmaan rannikon kohteet15
Paumlivitysinventoinnissa maumlaumlriteltiin maisemanaumlhtaumlvyyksiksi muun muassa Hailuodon Helsingin edustan merimaisemat sekauml Stroumloumlmin merivaumlylauml Maisemanaumlhtaumlvyydet ovat kohteita joihin kuuluu luonto- ja maisemamatkailukohteina tunnettuja naumlkoumlalapaikkoja maisemallisesti ainutlaatuisia luonnon- ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia sekauml symboli- ja identiteettiarvoltaan huomattavia maisemakohteita 16
11 Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi 71201912 Tavoitteena on ettauml paumlivitysinventoinnista tehdaumlaumln valtioneuvoston paumlaumltoumls joka korvaa vuoden 1995 mukaisen aluevalikoiman13 Koska paumlivityksen alueista ei ole saatavilla avoimia paikkatietoaineistoja esitetaumlaumln taumlssauml katsauk-sessa kartoilla vuoden 1995 maisema-alueet14 Kaituri et al 2017 s 6915 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 616 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
20
Kartta Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
21
bull Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema- alueet (1995) Suomenlahti
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
22
Maisema-alueiden paumlivityksessauml varmistettiin ettauml jokaisen maisemamaakunnan ja mai-semaseudun olennaisimmat piirteet tulevat edustetuiksi maisema-aluevalikoimassa Vas-taavasti saaristo- ja merialueiden kohteilla pyrittiin huomioimaan kylien kalavedet sekauml kalastukseen ja karjatalouteen liittyvaumln kausiliikkumisen rajat Maisema-aluevalikoiman merivaumlylaumlt ovat kokonaisuuksia jotka jokin tietty kulkuvaumlylauml tai reitti on historiallisesti sitonut tai sitoo edelleen omaksi toiminnalliseksi yksikoumlkseen17
Taumlydennysinventoinnissa hyoumldynnettiin muun muassa Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsre-kisteriauml18
17 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 8ndash1018 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen tausta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015 s 6
23
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet (1995)
24
bull Bromarvin ja Tenholanharjun viljelymaisematbull Tammisaaren Skaumlrlandetin saaristokulttuurimaisemabull Fiskarsin ja Pohjanpitaumljaumlnlahden kulttuurimaisematbull Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisematbull Porkkalan saaristo ja viljelymaisemabull Helsingin edustan merimaisemabull Pernajanlahden ja Koskenkylaumlnjoen kulttuurimaisematbull Itaumlisen Suomenlahden saaristomaisemat
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema- alueita ovat
25
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen valtakunnallisesti ar-vokkaat maisema-alueet (1995)
26
bull Haumlrkmeren kulttuurimaisemabull Harrstroumlmin jokilaakson kulttuurimaisemabull Merenkurkun saaristomaisematbull Bjoumlrkoumlbyn saariston kulttuurimaisemabull Vattajan rantamaisematbull Rahjan saaristomaisemat ja Kalajoen hiekkasaumlrkaumltbull Hailuotobull Limingan lakeuden kulttuurimaisemabull Simon rannikon kulttuurimaisemat
Kuva Hailuodon rantamaisemaa Marjaniemessauml Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2016 Museo-virasto kuva KY1115
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet (1995)
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen valtakunnallisesti arvokkaita merellisiauml maisema -alueita ovat
27
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen valtakunnal-lisesti arvokkaat maisema-alueet (1995)
28
Suomessa on neljauml valtakunnallista maisemanhoitoaluetta jotka on perustettu ympaumlristoumlmin-isterioumln paumlaumltoumlksellauml19 Merellisiauml kohteita naumlistauml ovat Skaumlrlandetin sekauml Simon maiseman-hoitoalueet Maisemanhoitoalueet on perustettu luonnonsuojelulain nojalla ja niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekauml alueiden historiallisia ominaispiirteitauml20
Maisemanhoitoalueet vastaavat eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa esitetty-jauml tavoitteita vuorovaikutteisesta maisemanhoidosta ja maiseman kautta rakentuvasta positiivisesta yhteisoumlllisyydestauml21
Rakennusperintoumlrekisteri
Museoviraston rakennusperintoumlrekisteristauml22 loumlytyy tietoa niistauml kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennusryhmistauml rakennuksista ja rakennelmista jotka on suojeltu raken-nussuojelulain asetuksen 4801985 kirkkolain ortodoksisista kirkoista annetun lain tai 2010 voimaan tulleen rakennusperinnoumln suojelusta annetun lain nojalla
Lisaumlksi rekisteriin tallennetaan tietoja muun muassa valtion keskeisestauml rakennusperinnoumlstauml sekauml viraston suojelusopimuksiin ja selvityksiin sisaumlltyvistauml kohteista Rekisteriin viedaumlaumln myoumls sellaiset Museoviraston intressikohteet jotka nousevat esiin viraston viranomais- jaasiantuntijatoiminnassa
Suomen maisemanhoitoalueet ovat
bull Skaumlrlandetin maisemanhoitoalue (Raasepori)bull Hyypaumlnjoen maisemanhoitoalue (Kauhajoki)bull Kairalan-Luiron maisemanhoitoalue (Pelkosenniemi)bull Simon maisemanhoitoalue (Simo)
Maisemanhoitoalueet
29
Rekisteriin tallennetaan kuvaus kohteiden ja rakennusten nykytilasta historiasta sekauml eri-laisista toimenpiteistauml Lisaumlksi rekisteristauml loumlytyy tietoja kohteen tai rakennuksen suojelun eri vaiheista annetuista lausunnoista kuulumisesta RKY- inventointiin tai muinaisjaumlaumlnnoumls-rekisterin kohteeseen Rekisteristauml ilmenevaumlt myoumls restaurointihankkeet
Merellisen kulttuuriperinnoumln kohteita rekisterissauml ovat muun muassa majakat (37 koh-detta) Marjaniemen luotsi- ja majakkayhdyskunta Pirttisaaren saaristokylauml Ailinpietin kalastajakaumlmppauml sekauml muun muassa Utoumln ja Jussaroumln saarten rakennukset ja Turun Pommilan telakka
19 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml Sivuilta loumlytyy myoumls jokaisen hoitoalueen rajaus kartalla httpswwwymfifi- FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201920 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuon-nonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201921 Maisemanhoito ympaumlristoumlministeriouml httpswwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetMaisemanhoitoalueet 213201922 Rakennusperintoumlrekisteri httpskyppifipalveluikkunarapeareadaspr_defaultaspx
30
Kuva Ailinpietin kalastajakaumlmppauml Selkauml-Sarvi Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
31Kartta Rakennusperintoumlrekisterin merelliset kohteet
32
Perinnealusrekisteri
Museoviraston Perinnealusrekisteristauml loumlytyy tietoja sellaisista Suomen merenkulun his-torian kannalta arvokkaista aluksista jotka ovat myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa Rekisteriin hyvaumlksytyn aluksen tulee olla iaumlltaumlaumln vaumlhintaumlaumln 50 vuotta vanha ja Suomessa rakennettu Ulkomailla rakennetut alukset voidaan hyvaumlksyauml rekisteriin jos ne ovat olleet kaumlytoumlssauml Suomessa yli 50 vuotta23 Perinnealukset edustavat liikenteen kelluvaa ja liikkuvaa kulttuuriperintoumlauml
Museovirasto on hyvaumlksynyt rekisteriin yhteensauml 93 alusta joista 32 aluksen kotipaikka on rannikolla (Helsinki 15 Turku 6 Porvoo 3 Hamina 2 Oulu 2 Rauma 2 Maarianhamina 1 ja Kotka 1)
23 Perinnealusrekisteri httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusre-kisteri 2722019
33
Kartta Perinnealusrekisterin perinnelaivat
34
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas
Wikipohjainen paumlivitettaumlvauml Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas24 kertoo mitauml arkeolo-ginen kulttuuriperintouml tarkoittaa Suomessa ja millaisista kohdetyypeistauml se koostuu Kes-keistauml oppaassa on sen kuvaileminen miltauml kohteet naumlyttaumlvaumlt maastossa Mitkauml merkit kertovat hylystauml vanhasta satamasta tai meritaistelusta Lisaumlksi opas kertoo kohteiden historiasta taustasta ja levinnaumlstauml Oppaassa esitellaumlaumln myoumls merellisen ja vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohdetyyppejauml kuten kompassiruusu kalastus- ja laivanrakennuspaikka
Yhteistyoumlnauml laadittua opasta on ollut tekemaumlssauml runsaat seitsemaumlnkymmentauml arkeologian asiantuntijaa Museovirastosta maakuntamuseoista ja yliopistoista
Valtakunnallisesti merkittaumlvien arkeologisten kohteiden luettelo (VARK)
Museovirastossa alkoi heinaumlkuussa 2018 kolmivuotinen VARK-hanke valtakunnallisesti mer-kittaumlvien arkeologisten kohteiden maumlaumlrittaumlmiseksi Tavoitteena on valmistaa kohdeluettelo jossa on mukana mahdollisimman kattavasti Manner-Suomen erityyppiset muinaisjaumlaumlnnoumlk-set eri aikakausilta Luettelossa pyritaumlaumln myoumls alueelliseen edustavuuteen Kohdeluetteloa tehtaumlessauml tullaan huomioimaan myoumls merellistauml ja vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
Tavoitteena on ettauml kohdeluetteloa voidaan kaumlyttaumlauml valtakunnallisten alueidenkaumlyttoumlta-voitteiden tarkoittamana inventointina
Kansallismaisemat
Vuonna 1992 ympaumlristoumlministerioumln kansallismaisematyoumlryhmauml valitsi 27 kansallismaisemaa jotka ilmentaumlvaumlt Suomen edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitauml Kansallismaisemilla on suuri symboliarvo ja niillauml on erityistauml kansallista merkitystauml kulttuurin historian ja maiseman kannalta Useat kansallismaisemat toimivat naumlhtaumlvyyksinauml ja lisaumlksi niillauml on arvoa virkistyksen ja matkailun naumlkoumlkulmasta Merellisiauml kansallismaisemia ovat Merellinen Helsinki Saaristomeri Merenkurkun saaristo ja Hailuoto25
Kansallismaisemille ei ole maumlaumlritelty tarkkoja alueellisia rajoja eikauml niillauml ole juridista statusta alueiden kaumlytoumlssauml
24 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas httpakpnbafi 141201925 Kaituri et al 2017 s 69
35Kartta Kansallismaisemat
36
Kansalliset kaupunkipuistot
Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on saumlilyttaumlauml kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml laajana ja eheaumlnauml kokonaisuutena Maankaumlyttouml- ja rakennuslakiin perustuvat kaupunkipuistot ovat osa kestaumlvaumlauml kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista26
Kaupunkipuistojen verkosto muodostuu Suomen kehitysvaiheiden kannalta taumlrkeistauml ja rooleiltaan erilaisista kaupungeista Kaupunkipuistot kertovat paikallisesta kulttuurihis-toriasta ja kuvastavat kaupunkien ominaispiirteitauml
26 httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_kaupunki-puistot 2722019
Suomessa on yhdeksaumln kansallista kaupunkipuistoa joista merellisiauml kaupunkipuistoja ovat
bull Porin kansallinen kaupunkipuisto (Porin kaupunki)bull Turun kansallinen kaupunkipuisto (Turun kaupunki)bull Hangon kansallinen kaupunkipuisto (Hangon kaupunki)bull Porvoon kansallinen kaupunkipuisto (Porvoon kaupunki)bull Kotkan kansallinen kaupunkipuisto (Kotkan kaupunki)
37
Kartta Kansalliset kaupunkipuistot Merelliset kaupunkipuistot on merkitty sinisellauml
38
Porin kansallinen kaupunkipuisto
Kokemaumlenjoen suistossa ja rannoilla sijaitseva Porin kansallinen kaupunkipuisto kertoo yhden Suomen historiallisesti merkittaumlvimmaumln joen ja jokisuiston sekauml suomalaisten asu-tuksen kehittymisen vaiheista Kokemaumlenjoen vesitietauml pitkin asutus kulttuuri ja uudet virtaukset levisivaumlt vuosituhansien saatossa rannikolta sisaumlmaahan Kaupungin kehitys alkoi jokisuun kauppapaikasta27 Kaupunkipuiston alueella ovat saumlilyneet kaupungin synty- ja kehityshistorian ymmaumlrtaumlmisen kannalta olennaiset piirteet Porin perustamisen aikaan 1550-luvulla meri lainehti aivan kaupungin rannassa mutta purjehdusvaumlylaumlt alkoivat ma-daltua maankohoamisen seurauksena jo muutamassa vuosikymmenessauml Kaupunkia ei kuitenkaan siirretty vaan sen ulkosatamat Maumlntyluoto ja Tahkoluoto siirtyivaumlt ulommaksiKaupunkipuiston alueella on muun muassa vanhaa joen aumlaumlrellauml olevaa teollisuusmiljoumloumltauml 1800-luvulta ja kesaumlhuviloita 1900-luvun vaihteesta28
Turun kansallinen kaupunkipuisto
Turun kansallisen kaupunkipuiston ytimenauml on Aurajoki-miljoumlouml Puiston alue ulottuu Au-rajokilaakson kulttuurimaisemasta Ruissaloon Kaupunkipuisto perustuu Turun asemaan Suomen vanhimpana kaupunkina Itaumlmeren satamakaupunkina sekauml hallinnon kirkon tieteen kaupan ja teollisuuden keskuksena Aurajokisuun edustalla olevaan Ruissalon saareen rakennettiin 1800-luvun puolivaumllistauml alkaen huviloita kesaumlasunnoiksi ja kaupungin sisaumlaumlntulovaumlylaumln kaunistukseksi Aurajoen suu on sataman telakkanostureiden ja teollisuus-perinnoumln aluetta29 Turun kaupunkipuiston alueeseen ei kuulu laajaa saaristoaluetta mutta mereen laskeva joki rantoineen ja meren laumlheisyys ovat puiston olennaisia ominaisuuksia
Hangon kansallinen kaupunkipuisto
Hangon kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Hankoniemen ranta-alueita ja laaja me-rialue saarineen niemen ympaumlrillauml Kaupunkipuiston alue kuvaa Hangon kaupungin ke-hityshistoriaa sen perustamisesta laumlhtien Hankoniemi ja siitauml haarautuva Tulliniemi ovat Suomen mantereen etelaumlisimmaumlt kohdat ja maantieteellisellauml asemalla on ollut keskeinen merkitys kehitykselle Kaupunki perustettiin hyvaumllle satamapaikalle 1874 Hanko mainitaan satamapaikkana kuitenkin jo keskiajalla Ruotsalaiset linnoittivat Hangon edustan saaria 1700-luvulla ja 1900-luvun alussa linnoittajina olivat puolestaan venaumllaumliset 1800-luvulla alkanut kylpylaumlkulttuuri ja -matkailu hyoumldynsivaumlt monipuolista luontoa dyynialueineen kallioineen ja puistoineen Pitkaumlaikaisen merenkulun seurauksena Hangon saaristosta kaupunkipuiston alueelta tunnetaan lukuisia vanhoja laivojen hylkyjauml30
27 httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja-metsatporin-kansallinen-kaupunkipuistomi-ka-ka nsallinen 71201928 Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnittelusarja C642008 s 9 16 6629 Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Turun kaupunki 2011 s 6ndash7 10 1930 Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 s 4ndash5
39
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto ulottuu Vanhasta Porvoosta jokisuistoa pitkin etelaumlaumln saaristoon Alueeseen jossa on niin kaupunkinaumlkymiauml kuin suisto- ja saaristolaismaisemia kuuluu monia kaupungin kehityksestauml ja merellisestauml historiasta kertovia kohteitaPorvoonjoen varrella olevan 700ndash1300-luvuilla kaumlytoumlssauml olleen Iso Linnamaumlen luona oleva Maarinlahti lienee ollut muinaissatama Haikkoonselaumlllauml olevalle Bjoumlrkholmenin saarelle perustettiin 1899 luotsiasema laivaliikennettauml turvaamaan Haikkoonselaumlllauml olevat Yttre ja Lilla Barlastholmen ovat pieniauml saaria joihin Porvooseen saapuneet purjelaivat aikoinaan jaumlttivaumlt painolastinsa Hamari on vanha satamapaikka jonka edustalla laivoja lastattiin ja purettiin Alueella oli 1850-luvulta laumlhtien myoumls telakkatoimintaa ja Hamarin edustan saarilla toimi saha siihen liittyvine rakennuksineen ja puutavaravarastoineen31
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu Itaumlisen Suomenlahden merialueita Ky-mijoen rantoja Korkeakoskelle ja Siikakoskelle asti sekauml keskustan puistoja ja rakennet-tuja kortteleita Kaupunkipuiston erityispiirteitauml ovat joki- ja meriluonto sekauml teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintouml Puistossa on huomioitu erityisesti alueen kalastus- sahateollisuus- sota- merenkulku sekauml -kau-pankaumlyntihistoria jotka ovat merkityksellisiauml myoumls valtakunnallisesti Puistossa ko-rostuu suomalainen linnoitushistoria poikkeuksellisessa laajuudessa Uittorakenteet tuotantolaitokset voimalaitokset satamat ja tyoumlvaumlenasuntoalueet kuvastavat Kotkan teollisuushistoriaa32
31 Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018 s 9 24 55ndash56 61ndash6232 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018 s 13
40
Suomen maailmanperintoumlkohteet
Suomessa on seitsemaumln Unescon maailmanperintoumlkohdetta Suomenlinna Vanha Rauma Petaumljaumlveden vanha kirkko Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Sammallahdenmaumlki Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo Ne edustavat yleismaailmallisesti erityisen merkittaumlvaumlauml kulttuuri- tai luonnonperintoumlauml Kohteista kuusi on kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde
Maailmanperintoumlkohteista Suomenlinna Vanha Rauma Struven ketju sekauml Merenkurkun saaristo sijoittuvat meri- ja saaristoalueille tai niiden vaikutusalueelle Sammallahdenmaumlki edustaa merellistauml kulttuuriperintoumlauml vaikka se sijaitsee nykyaumlaumln sisaumlmaassa maankoho-amisen seurauksena
Kuva Katariinan meripuisto Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13024
41
Kartta Maailmanperintoumlkohteet
42
Suomenlinna on ainutlaatuinen esimerkki 1700ndash1800-lukujen sotilasarkkitehtuurista ja sillauml on ollut merkittaumlvauml rooli puolustuslinnakkeena Suomenlinnan merilinnoitukseen kuuluu kuusi saarta sekauml laaja vesialue jolta tunnetaan useita hylkyjauml ja vedenalaisia vaumlylaumles-teitauml Linnoitus koostuu useista sotilaskaumlyttoumloumln tarkoitetuista rakennuksista ja rakenteista Suurin osa rakennuksista on saumlilynyt hyvin Suomenlinna valittiin Unescon maailmanpe-rintoumlluetteloon vuonna 199133
Vanha Rauma on merellinen rannikkokaupunkikohde jonka juuret ovat keskiajalla Van-ha kaupunkialue on muodostunut useista historiallisista kerroksista ja rakennuskanta on peraumlisin 1600-1800-luvuilta Suurinta osaa rakennuksista leimaa 1890-luvun purjelaiva-kauden suuruuden aika Vanhan Rauman alue on saumlilynyt autenttisena mikauml tekee siitauml ainutlaatuisen esimerkin perinteikkaumlaumlstauml pohjoismaisesta puukaupunkirakentamisestaVanha Rauma nimettiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 199134
Struven astemittausketjun koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspis-teestauml joista kuusi sijaitsee Suomessa Yksi piste sijaitsee Suomenlahdella Itaumlisen Suo-menlahden kansallispuistossa Mustaviirin saaressa Ketjulla selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla Struven ketju merkittiin Unescon luetteloon vuonna 200535
Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko (Houmlga Kusten) muodostavat yhdessauml kahden valtion yhteisen geologisen maailmanperintoumlkohteen jossa Suomen matala mo-reenisaaristo ja Ruotsin jyrkaumlt kalliorannat antavat yhdessauml ainutlaatuisen kuvan noin 10 000 vuotta sitten paumlaumlttyneen jaumlaumlkauden aiheuttamasta maankohoamisilmioumlstauml (8 mmvuosi) ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin Kohteen vesialueilta tunnetaan muun muassa useita hylkyjauml Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmaumlinen maailmanperintouml-luetteloon valittu luonnonperintoumlkohde Se merkittiin luetteloon vuonna 200636
Sammallahdenmaumlen pronssikautinen hautaroumlykkioumlalue edustaa merellistauml kulttuuriperin-toumlauml vaikka se sijaitsee maankohoamisesta johtuen nykyaumlaumln noin 20 kilometrin paumlaumlssauml rannikolta Roumlykkioumlalue on valittu luetteloon Suomen ja koko Skandinavian edustavimpa-na merellisen laumlntisen pronssikautisen kulttuurin kohteena Sammallahdenmaumlki merkittiin maailmanperintoumlluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmaumlisenauml arkeologisena kohteena37
33 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-
messa 63201934 httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde 81201935 httpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju 81201936 httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suomessa 81201937
httpswwwmuseovirastofifitietoa-meistakansainvalinen-toimintamaailmanperintokohteet-suo-messa 632019
43
Suomen maailmanperintoumlkohteita ehdotettaessa ei vielauml kiinnitetty huomiota esimerkiksi kohteen statukseen liittyviin mahdollisiin vedenalaisiin elementteihin kuten hylkyihin ja puolustusvarustuksiin Suomenlinnan osalta naumlitauml inventointiin systemaattisesti vasta 2000-luvulla Merenkurkun alueen monet hylyt mainitaan kohteen hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelmassa mutta ne eivaumlt liity kohteen maailmanperintoumlstatukseen
Kuva Auringonlasku Suomenlinnassa Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Eteil 2016
Kuva Sammallahdenmaumlen roumlykkioumlitauml Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG5657
44
13 Tietopuutteita
Suomessa ei vielauml ole riittaumlvaumlsti saatavilla jaumlrjestelmaumlllisesti keraumlttyauml paikkatietoa sisaumlltauml-vaumlauml tietoa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriympaumlristoumlstauml ja -perinnoumlstauml Puutteita on sekauml tiedon maumlaumlraumlssauml ja laadussa ettauml maantieteellisessauml ja aiheittaisessa kattavuudessaKaumlytettaumlvissauml ei ole riittaumlvaumlsti tietoa kohteiden sijainneista laajuudesta luonteesta ajoi-tuksesta ja saumlilyneisyydestauml Puutteelliset tietovarannot vaikeuttavat alueiden ja kohteiden kulttuurihistoriallisen merkittaumlvyyden sekauml selvitys- ja suojelutarpeiden arviointia Lisaumlksi ne vaikeuttavat alueellisten erityis- ja ominaispiirteiden hahmottamista
Taumlssauml tilannekatsauksessa esitetyt kartat perustuvat merellisen ja vedenalaisen kulttuu-riperinnoumln digitaalisiin paikkatietoihin Taumlten ne kuvaavat vain sitauml osaa merellisestauml ja vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml josta loumlytyy paikkatietoa Samalla kartat kertovat siitauml missauml ja millaisia kohdetyyppejauml on sekauml inventoitu maastossa ettauml tutkittu yleisimmin
14 Kulttuuriperinnoumln ja -ympaumlristoumln kaumlsitteitauml
Kulttuuriperintouml
Kulttuuriperintouml on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttauml henkistauml ja aineellista perintoumlauml Aineellinen kulttuuriperintouml voi olla joko irtainta (esimerkiksi kirjat ja esineet) tai kiinteaumlauml (esimerkiksi rakennusperintouml)38
Kulttuuriympaumlristouml
Kulttuuriympaumlristouml tarkoittaa ympaumlristoumlauml jonka ominaispiirteet ilmentaumlvaumlt kulttuurin vai-heita sekauml ihmisen ja luonnon vuorovaikutustaKulttuuriympaumlristoumloumln liittyy myoumls ihmisen suhde ympaumlristoumloumlnsauml ennen ja nyt sille annetut merkitykset tulkinnat ja sen erilaiset nimeaumlmiset Kaumlytaumlnnoumln tyoumlssauml kulttuuriympaumlristouml koostuu kulttuurimaisemasta rakenne-tusta ympaumlristoumlstauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml ja perinnebiotoopeista39
Rakennettu kulttuuriperintouml
Rakennukset ja rakennetut alueet sekauml niitauml yhdistaumlvaumlt liikennevaumlylaumlt ja energiaverkot ovat rakennettua kulttuuriympaumlristoumlauml40 Rakennettua ympaumlristoumlauml voidaan tarkastella sekauml maisema- ja miljoumloumlkokonaisuuksina ettauml rakennusryhminauml ja yksittaumlisinauml rakennuskohteina
38 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201839 wwwkulttuuriymparistommefi 2111201840 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistorakennettu-kulttuuriymparisto 812019
45
Arkeologinen kulttuuriperintouml
Arkeologisella kulttuuriperinnoumlllauml tarkoitetaan maalla tai vedessauml olevia ihmisen toiminnasta esihistoriallisella ja historiallisella ajalla syntyneitauml jaumlaumlnnoumlksiauml rakenteita kerrostumia ja loumlytoumljauml Niitauml tutkitaan ensisijaisesti arkeologian menetelmin41
Kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat keskeinen osa arkeologista kulttuuriperintoumlaumlmme ja ne on automaattisesti rauhoitettu muinaismuistolailla (2951963) muistoina Suomen ai-kaisemmasta asutuksesta ja historiasta Arkeologiseen kulttuuriperintoumloumln kuuluu myoumls rakenteita ja paikkoja joita ei lueta muinaismuistolain rauhoittamiin muinaisjaumlaumlnnoumlk-siin Naumliden kohteiden42 (esimerkiksi uittolaitteiden jaumlaumlnnoumlkset ja alle sata vuotta sitten uponneet hylyt) saumlilyttaumlmistauml pidetaumlaumln perusteltuna niiden historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintoumlarvojen vuoksi
Merellinen kulttuuriperintouml
Merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Taumlssauml tilannekuvauksessa esitellaumlaumln sekauml Museoviraston vuonna 2016 kaumlyttoumloumln ottama maumlaumlritelmauml ettauml kaumlynnissauml olevassa BalticRIM-hankkeessa kehitelty maumlaumlritelmauml Maumlaumlritelmaumlt eivaumlt ole toisiaan poissulkevia
Merellisen kulttuuriperinnoumln maumlaumlrittelyssauml tarkastellaan rakennuksen tai kohteen merel-listauml funktiota (esimerkiksi majakka ohjaa meriliikennettauml) ja sijaintia (esimerkiksi kirkko sijaitsee saaressa) ja arvioidaan mitkauml tekijaumlt ovat ratkaisevia vai vaikuttaako kumpikin tekijauml kohteen merellisyyteen
Museoviraston vuoden 2016 maumlaumlritelmaumln mukaan merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat laajasti ajateltuna kaikki ympaumlristoumlstauml sekauml maan paumlaumlltauml ettauml veden alta loumlytyvaumlt rakennetut ja arkeologiset jaumlljet joissa naumlkyy ihmisen tapa hyoumldyntaumlauml ja ymmaumlrtaumlauml merta ja vesistoumljauml ennen ja nyt Merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat myoumls arkistoihin kirjastoihin ja museoiden kokoelmiin keraumltty ja niissauml saumlilytettaumlvauml aineisto jonka avulla voidaan esitellauml ja tutkia vesistoumljen kaumlyttoumloumln liittyviauml menneisyyden ilmioumlitauml Merelliseen kulttuuriperintoumloumln liittyy myoumls aineettomia arvoja43
Merellistauml ja vesistoumljen kulttuuriperintoumlauml sijaitsee meren ja jaumlrvien rannoilla jokien varsilla saaristossa tai ulkomerellauml Ihminen on rakentanut erilaisia rakennuksia rakenteita koneita ja laitteita maan paumlaumllle rantavyoumlhykkeelle veteen ja veden alle Kohteet voivat nykyisin sijaita alkuperaumlisestauml toiminta- ja kaumlyttoumlympaumlristoumlstaumlaumln poiketen maan paumlaumlllauml kokonaan tai osittain hautautuneina maakerroksiin tai veden varassa tai vedenpinnan alapuolella44
41 httpswwwmuseovirastofifikulttuuriymparistoarkeologinen-kulttuuriperinto 272201942 Niin sanotut muut kulttuuriperintoumlkohteet43 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 544 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 5
46
Luettelo toimintaympaumlristoumljen perusteella luokitellusta merellisestauml kulttuuriperinnoumlstauml loumlytyy liitteestauml numero 4
Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa vaumlitellyt tohtori Laura Seesmeri on BalticRIM-hankkeessa45 kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan merellinen kulttuuriperin-touml on sekauml aineellista ettauml aineetonta kulttuuriperintoumlauml joka liittyy ihmisen suhteeseen mereen ja jonkun yhteisoumln menneisyydestauml loumlytyneisiin resursseihin
Merellinen kulttuuriperintouml on ihmisen jaumlttaumlmiauml jaumllkiauml ja ihmisen ja luonnon vuorovaiku-tuksesta syntyneitauml elementtejauml merellisessauml ympaumlristoumlssauml rajoittuen rannikkoalueelle saaristoon ulkomereen ja niiden maanpaumlaumlllisiin sekauml osittain ettauml kokonaan veden alla oleviin kohteisiin Merellinen kulttuuriperintouml on sekauml konkreettisia jaumllkiauml maisemassa ettauml taitoja ja uskomuksia tapoja ja tottumuksia muun muassa kaumlytaumlntoumljauml tietoa ja tarinoita jotka liittyvaumlt merelliseen maisemaan ja ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle edesauttaen erilaisten yhteisoumljen identiteettien esittaumlmistauml rakentumista ja yllaumlpitaumlmistauml
Merellinen kulttuuriperintouml liittyy muun muassa rannikoiden ja saariston asuttamiseen merenkulkuun kalastukseen ja muuhun merelliseen pyyntikulttuuriin sukeltamiseen sekauml tapoihin ja uskomuksiin jotka ovat liittaumlneet ihmisen osaksi merellistauml ympaumlristoumlauml46
Vedenalainen kulttuuriperintouml
Vedenalaisesta kulttuuriperinnoumlstauml on useita maumlaumlritelmiauml Unescon vuonna 2001 hyvaumlksy-maumlssauml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun sopimuksessa vedenalainen kulttuuriperintouml maumlaumlritellaumlaumln ihmisen olemassaolon kulttuurisiksi historiallisiksi ja arkeologisiksi jaumlaumlnnoumlksiksi jotka ovat olleet osittain kokonaan pysyvaumlsti tai ajoittain veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan47 ICOMOSin vuonna 1996 laatima vedenalaisen kulttuuriperinnoumln suojelun ja hallinnoinnin suositus maumlaumlrittelee vedenalaisen kulttuuriperinnoumln arkeologiseksi perinnoumlksi joka sijaitsee veden pohjassa tai on sieltauml peraumlisin48
Itaumlmeren alueen valtioiden kulttuuriperintoumlviranomaisten yhteistyoumlnauml laaditun vedenalaisen kulttuuriperinnoumln hallinnon hyvien kaumlytaumlntoumljen ohjeen mukaan vedenalainen kulttuuripe-rintouml tarkoittaa kaikkia kulttuurisia historiallisia jatai arkeologisia ihmisen olemassaolon synnyttaumlmiauml jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat olleet veden alla vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan tai joita muutoin pidetaumlaumln historiallisesti merkittaumlvinauml tai jotka ovat kulttuuriperintoumllainsaumlauml-daumlnnoumln suojelemia (COPUCH 2008)49
45 BalticRIM-hankkeesta katso httpwwwbalticrimeu46 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke47 Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage article 1 Definitions48 The ICOMOS International Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage49 The Code of Good Practice for the Management of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region eli COPUCH Baltic Region Heritage Committee httpbaltic-heritageeuworking-groupsunderwater-cultural-heritagecode-of-good-practice 1232019
47
Suomen muinaismuistolain (2951963) mukaan muinaisjaumlaumlnnoumlkset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aiemmasta asutuksesta ja historiasta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml voivat olla hyvin monenlaiset kohteet maassa ja vedessauml Laivanhylkyjen rauhoitusperusteena on ikauml Vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat joiden voidaan olettaa olleen uponneena vaumlhintaumlaumln sadan vuoden ajan
Vedenalainen kulttuuriperintouml Itaumlmeressauml ja Suomessa
Itaumlmeri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ympaumlristouml vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kannalta Vuosituhansia kestaumlneen ihmistoiminnan seurauksena Itaumlmeren pohjassa on runsaasti kulttuuriperintoumlauml Itaumlmeren luonnon ominaispiirteet kylmyys pimeys sekauml vaumlhauml-suolaisuudesta johtuva orgaanista ainesta tuhoavan laivamato-nilviaumlisen (Teredo navalis) puuttuminen edesauttavat vedenalaisen kulttuuriperinnoumln saumlilymistauml Pohjoista Itaumlmerta onkin nimitetty hylkyjen aarreaitaksi sekauml maailman suurimmaksi vedenalaiseksimuseoksi50
Yleisin vedenalaisen kulttuuriperinnoumln loumlytoumltyyppi ovat alusten hylyt ja hylyn osat joita on 77 Manner-Suomen kaikista tunnetuista vedenalaiskohteista Hylkyjen ja haaksi-rikkopaikkojen lisaumlksi vedenalaista kulttuuriperintoumlauml ovat vedenalaiset rakenteet kuten satama- ja puolustuslaitteet sekauml kalastukseen liittyvaumlt rakenteet veden alle jaumlaumlneet asuin- ja hautapaikat uhripaikat sekauml erilaiset irtaimet esineloumlydoumlt Yhdessauml vedenalaisen loumlytoumlympaumlristoumlnsauml kanssa ne muodostavat vedenalaisen kulttuurimaiseman
Manner-Suomen merialueilla oli vuonna 2018 tiedossa noin 2100 vedenalaista kohdetta Liitteessauml 2 on lueteltu 26 mielenkiintoista vedenalaista kohdetta joista suurin osa on hylkyjauml
Suomessa on maumlaumlraumltty viidelle merkittaumlvaumllle rauhoitetulle hylkykohteelle muinaismuistolain perusteella erityinen suoja-alue Naumlistauml kauppalaivojen hylyt StMikael Vrouw Maria ja niin sanottu Graringharunan hylky sijaitsevat Paraisilla sotalaiva StNikolain hylky Kotkassa ja sotalaiva Huis te Warmelon hylky Porvoossa Suoja-alueiden avulla halutaan turvata eri-ikaumlisten ja erityyppisten kohteiden ja niiden sisaumlltaumlmaumln tiedon saumlilyminen Suoja-alu-eilla ei saa sukeltaa ilman Museoviraston lupaa eikauml alueilla saa ankkuroida tai kaumlyttaumlauml kohteita vahingoittavia kalastusvaumllineitauml Muutoin muinaismuistolaki ei rajoitasukeltamista muilla historiallisilla kohteilla Manner-Suomessa
50 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
48
Suomen talousvyoumlhykkeeltauml Suomenlahdesta (Suomenlahden suunnittelualue) on pai-kannettu vedenalaista kulttuuriperintoumlauml vesirakennushankkeiden valmisteluun liittyvissauml merenpohjan kartoituksissa sekauml Liikenneviraston (Vaumlylauml) organisoimissa merenpohjan tutkimuksissa Esimerkiksi Venaumljaumln ja Saksan vaumllillauml 2011ndash2012 toteutettua kaasuputkihan-ketta valmisteltaessa kartoitettiin noin 16 kilometrin levyinen kaista koko talousvyoumlhykkeen pituudelta Kahden seuraavan kaasuputken vuosina 2018ndash2019 toteutettua asentamista varten kartoitettiin 15ndash4 kilometriauml leveauml kaista joka menee osittain paumlaumlllekkaumlin aiemmin kartoitetun alueen kanssa Myoumls Suomen ja Viron vaumllille laskettujen saumlhkoumlkaapeleiden ja kaasuputken asentamisen valmistelussa on kartoitettu talousvyoumlhykkeen merenpohjaa kulttuuriperinnoumln paikantamiseksi Vyoumlhykettauml ei kuitenkaan ole kartoitettu kattavasti Taumlllauml hetkellauml tunnetaan muutamia kymmeniauml kohteita joista 15 on viety muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin
Suomenlahdella talousvyoumlhykkeeltauml loumlytyneet kohteet ovat eri-ikaumlisten kauppalaivojen ja sotalaivojen hylkyjauml Esimerkiksi tunnetaan useita oletettavasti 1800-luvulta peraumlisin olevia kauppalaivoja Esimerkkejauml sotalaivoista ovat tunnistamaton tykeillauml ja tykinkuulilla lastattu 1700-luvun kuljetusalus 1893 haaksirikkoutunut venaumllaumlinen monitori Rusalka ja 1944 uponnut saksalainen haumlvittaumljauml Zerstorer Z35 (tai mahdollisesti Z36) Myoumls joitakin ensimmaumlisen ja toisen maailmansodan aikaisia sukellusveneitauml sekauml toisen maailmanso-dan aikaisia sukellusveneiden torjuntaverkkojen jaumlaumlnnoumlksiauml on paikannettu Sotalaivojen hylkyjauml hallinnoi puolustusvoimien organisaatioon kuuluva Sotamuseo51
Pohjanlahdelta talousvyoumlhykkeellauml (Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan sekauml Pohjoi-sen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueet) olevia kohteita tunnetaan hyvin vaumlhaumln
Koska muinaismuistolakia ei sovelleta talousvyoumlhykkeellauml Museovirasto ei ole vuoden 2010 jaumllkeen vienyt siellauml sijaitsevia kohteita muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Talousvyoumlhykkeellauml sovelletaan kuitenkin Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimusta (UNCLOS United Nations Convention on the Law of the Sea) jonka 149 artiklan mukaan kaikkia merenpohja-alueelta loumlydettyjauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml tulee saumlilyttaumlauml koko ihmiskunnan etua silmaumlllauml pitaumlen Merenpohja-alue tarkoittaa kansallisen lainkaumlyttoumlvallan ulkopuolella olevaa merenpohjaa sisustoineen Sopimuksen yleisiin maumlaumlraumlyksiin kuuluvan 303 artiklan mukaan valtioiden velvollisuutena on suojella merestauml loumlytyneitauml arkeologisia ja historiallisia esineitauml ja toimia taumltauml varten yhteistyoumlssauml
Vedenalainen maisema
Vedenalaisesta maisemasta on useita maumlaumlritelmiauml Tutkija Laura Seesmeri on BalticRIM-hank-keessa kehittaumlnyt maumlaumlritelmaumln jonka mukaan vedenalainen maisema on vedenpinnan alle jaumlaumlvaumlauml aluetta sellaisena kuin ihmiset sen suoraan tai epaumlsuorasti havaitsevat ku-vittelevat tai mieltaumlvaumlt
51 httpssotamuseofietusivuajankohtaista
49
Vedenalaisen maiseman ominaisuudet johtuvat luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta heijastaen erilaisia ajallisia tasoja Vedenalainen maisema kertoo ihmisen ja meren suh-teesta Se on osa havaittavaa ja elettyauml ympaumlristoumlauml vaumllillisesti tai vaumllittoumlmaumlsti erilaisten toimien aistien ja mielleyhtymien kautta Vedenalainen maisema koostuu ympaumlristoumlllisistauml tekijoumlistauml luonnon elementeistauml sekauml floorasta ja faunasta ja ihmisen jaumlttaumlmistauml veden-alaisista jaumlljistauml kuten hylyistauml meritaistelupaikoista vaumlylistauml satamapaikoista merellisen teollisuuden jaumlttaumlmistauml jaumlljistauml sekauml uskonnon harjoittamiseen liittyvistauml jaumlaumlnteistauml ja asu-
Kartta Hylyt joilla on muinaismuistolain (2951963) mukainen suoja-alue on merkitty keltaisella vaumlrillauml
50
tushistorian yleisistauml jaumlljistauml Vedenalaista maisemaa ovat pohjan muodot pohjalla olevat maiseman elementit vaumlliveden ominaisuudet sekauml vedenpinnan laumlpi heijastuva valo ja veden alla osittain tai kokonaan olevat kulttuuriperintoumlkohteet Vedenalaisen maiseman ymmaumlrtaumlminen antaa laajan naumlkemyksen ihmisen ja meren suhteesta menneisyyden ja nykyisyyden kohtaamisesta sekauml ympaumlristoumlllisten muutosten ja kestaumlvaumln kehityksen arvi-oimisesta ottamalla huomioon maiseman fyysiset luonnolliset kulttuuriset ja sosiaaliset puolet52
Suomessa vedenalaisia maisemia ei ole maumlaumlritelty esimerkiksi muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteris-sauml omaksi kohdetyypiksi vaan esimerkiksi Ruotsinsalmen laaja (26 km2) meritaistelualue vedenalaisine maisemineen ja luonnonympaumlristoumlineen on viety rekisteriin tapahtumapaik-kanataistelupaikkana
15 Merellinen kulttuuriperintouml ja sininen kasvu
Kulttuuriympaumlristouml on merkittaumlvauml kulttuurinen taloudellinen ekologinen ja sosiaalinen voimavara sekauml uuden toiminnan mahdollistaja Kulttuuriympaumlristoumln hoito on osa kestauml-vaumlauml kehitystauml53
Sinisen kasvun teemoihin kuuluu meri- saaristo- ja rannikkoalueiden matkailu ja sen kestaumlvauml kehittaumlminen Merelliset kulttuuri- ja luonnonympaumlristoumlt sekauml maisemat ovat merkittaumlviauml vapaa-ajan virkistyksen retkeilyn sekauml hyvinvoinnin ja rauhoittumisen paikkoja Suosittuja veteen liittyviauml harrastuksia ovat veneily purjehdus melonta suppailu sekauml sukeltaminen
Eri puolilla Suomen rannikkoa voi tutustua maamme merellistauml historiaa meriarkeologiaa merenkulkua ja laivanrakennusta esitteleviin museoihin Suomessa toimii ainakin yhdek-saumln meriaiheista museota Naumlmauml sijaitsevat Kotkassa Kristiinankaupungissa Loviisassa Maalahdessa Raahessa Raumalla Siipyyssauml Turussa ja Vaasassa
52 Maumlaumlritelmauml Laura Seesmeri Turun yliopisto BalticRIM-hanke53 Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 s 6
51
Kartta Suomen merimuseot
52
Merenrantakaupungeissa sijaitsevat museot esittelevaumlt omien alueidensa menneisyyttauml esineiden valokuvien ja tarinoiden kautta Museoissa on pysyvien naumlyttelyiden lisaumlksi vaihtuvia teemanaumlyttelyitauml ja museolaivoja54 esimerkiksi Sigyn ja Suomen Joutsen Turussa Museoissa esitellaumlaumln myoumls alueiden meriarkeologista toimintaa ja vedenalaisia loumlytoumljaumlMuseoissa halutaan tuoda esiin myoumls paikallisia merenkulkuperinteitauml ja laivanrakennusta Myoumls perinnealukset tarjoavat mahdollisuuksia merelliseen turismiin
Suomen rannikon ja saariston majakoista matkailijoille ja retkeilijoumlille suunnattua toimin-taa on ainakin Bengtskaumlrissauml Soumlderskaumlrissauml Marjaniemessauml Isokarissa Kylmaumlpihlajassa Utoumlssauml Valassaarilla Russaroumlssauml Saumlpissauml ja Tankarissa Naumlihin kohteisiin on tarjolla ve-siliikenneyhteyksiauml sekauml muita palveluja kuten opastettuja kierroksia youmlpymispalveluja tulentekopaikkoja saunoja ja elaumlmyspalveluja vaikkapa lammaspaimennuksen muodossa
Suomen aluevesillauml on viisi niin sanottua vedenalaista puistoa jotka soveltuvat erityisen hyvin sukellusturismiin Naumlille hylyille on asennettu muun muassa poijut sukeltajien veneiden kiinnittaumlmistauml varten sekauml vedenalaisia opaskylttejauml Kohteita ja niiden tarinoita esitellaumlaumln muun muassa esitteiden verkkosivujen 3D-mallien sekauml museonaumlyttelyiden avulla
54 Museolaiva on museon kokoelmissa oleva alus
bull Kronprins Gustav Adolfin hylky (Helsinki)bull Hauensuolen neljauml hylkyauml (Hanko)bull Garpen 1- hylky (Kemioumlnsaari)bull Keulakuvahylky (Kemioumlnsaari)bull PorkkalanTraumlskoumln hylyt (Kirkkonummi)
Suomen vedenalaiset puistot ovat
53
Kartta Vedenalaiset puistot
54
Kuva Isokarin majakkasaarelta Kuvaaja Elisa El Harouny 2001 Museovirasto kuva KY1121
55
Kuva Sukeltaja Kronprins Gustav Adolfin hylkypuistossa Kuvaaja Pekka Tuuri 2009 Museo-virasto kuva AKMA2009106
56
21 Merellisen kulttuuriperinnoumln yleispiirteitauml ja taustaa
Itaumlmeri ja sisaumlvesistoumlt ovat suomalaisen kulttuuriympaumlristoumln tunnusomaisia piirteitauml Suomi on pinta-alaan ja asukaslukuun suhteutettuna maailman vesistoumlisin maa ja Euroopan saaristoisimpia maita Meillauml on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta 56 000 yli hehtaarin jaumlrveauml 647 jokea ja 314 000 km rantaviivaa Merialueet mukaan luettuna laumlhes kuudes-osa Suomen kokonaispinta- alasta on vettauml Sisaumlvesien osuus pinta-alasta on runsas 10 prosenttia Vettauml on kaikissa kunnissa ja saarettomia kuntia on vain vaumlhaumln55
Vesitiet ovat olleet merkittaumlviauml kansantalouden vaurauden ja kulttuurin kehitykselleSuomi asutettiin vesiteitauml pitkin ja varhaiset kauppapaikat ja kaupungit perustettiin hyvien ve-siyhteyksien varsille Myoumlhemmin teollisuus syntyi ja kasvoi siellauml missauml oli tarjolla hyvaumlt vesikuljetusyhteydet ja vesivoiman tuottamaa energiaa uusille tuotantotavoille Merellinen kulttuuriperintouml liittyy merialueilla erityisesti saaristo- ja ranta-alueisiin meren ja maan vuorovaikutukseen sekauml saariston elinkeinoihin ja asumiseen Suomen saaristoasutuksen ja elinkeinojen historian kerrostumia on naumlhtaumlvissauml saaristolaiskylissauml ja majakkaympauml-ristoumlissauml Suomen saaristo- ja rannikkoalueita on lisaumlksi linnoitettu vuosisatojen aikana ja perintoumlnauml on eri ikaumlisiauml linnoitusrakenteita56
22 Merellisen kulttuuriperinnoumln alueelliset yleiskuvaukset
Suomenlahden suunnittelualue
Uudenmaan rikkonaisella saaristovyoumlhykkeellauml merenlahdet ovat matalia ja mereen tyoumln-tyvaumlt niemet kallioisia Uudenmaan liiton selvityksessauml Uudenmaan kulttuuriympaumlristoumlistauml 2010-luvun alussa todettiin laumlhtoumlaineistot erityisesti rannikko- ja saaristoalueiden osalta puutteellisiksi Taumlstauml huolimatta merellisen kulttuuriympaumlristoumln ominaispiirteet ovat tun-nistettavissa57
Koko Uudenmaan rannikko alkoi olla suomalaisten asuttamaa myoumlhaumlisellauml rautakaudella Ruotsalaisasutusta alkoi levitauml rannikolle 1200-luvulta laumlhtien Yksi Uudenmaan merellinen ominaispiirre on perinteinen saaristolaisasutus joka jatkui 1900-luvulle saakka58 Saariston asukkaat harjoittivat pienimuotoista maanviljelyauml karjanhoitoa ja kaupankaumlyntiauml sekauml naumliden ohessa kalastusta pyyntiauml ja veneen- ja laivanrakennusta Ulompana saaristossa korostui kalastamisen merkitys Esimerkiksi RKY-alueet Porvoon saaristokylaumlt59 sekauml Tam-misaaren ulkosaariston kalastajatilat60 edustavat vanhaa saaristolaisasutusta
2 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN ALUEELLISET YLEISKUVAUKSET
57
Suomenlahden rannikolla kulkee ikivanha laivavaumlylauml jonka ensimmaumlinen kirjallinen selostus on tanskalainen ns itineraario 1200-luvulta tai 1300-luvun alusta Kuvauksessa mainittuja satamapaikkoja Uudenmaan rannikolla ovat Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala josta reitti jatkui Suomenlahden yli Raumlaumlveliin eli Tallinnaan
Hankoniemen etelaumlkaumlrjen luona oleva vanha Hauensuolen luonnonsatama on kalliopiir-roksineen merkittaumlvauml merenkulun muistomerkki61 Jussaroumln keskiaikaisen sataman ympaumlris-toumlssauml alkoi 1800-luvulla kaivostoiminta ja alue on RKY-alue Jussaroumln kaivossaari62 Myoumls Inkoon Baroumlsundin laumlpi kulkee keskiaikaista perua oleva vaumlylauml joka kuuluu RKY-kohteisiin63 Monista historiallisista ja edelleen kaumlytoumlssauml olevista satamista on syytauml mainita Hanko joka pisimpaumlaumln jaumlistauml avoimena pysyvaumlnauml alueena oli Suomen ensimmaumlinen varsinainen talvisatama Sitauml ryhdyttiin jaumlaumlnmurtajien avulla pitaumlmaumlaumln ympaumlrivuotisesti toimivana satamana 1800-luvun lopussa64
Luotsi- ja majakkatoiminta alkoi Uudenmaan rannikolla varhain merenkulun turvaamisen tarpeisiin Porkkalan Roumlnnskaumlrin majakka 1800-luvun alusta on yksi Suomen vanhimmis-ta saumlilyneistauml majakoista ja kuuluu RKY-alueeseen Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat65 Muita taumlrkeitauml merenkulun turvaamiseen liittyviauml ympaumlristoumljauml ovat Loviisan Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema66
55 Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 s 556 Kaituri et al 2017 s 6557 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 958 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 79201859 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4661 272201960 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2103 272201961 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1187 272201962 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208 272201963 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3975 272201964 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1188 272201965 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1470 272201966 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3974 2722019
58
Sotahistoria ja puolustusrakennelmat kuuluvat kiinteaumlsti Uudenmaan merelliseen perintoumloumln Jo rautakaudella varustettiin linnavuoria puolustautumista varten Rannikon merkittaumlvin keskiaikainen linna on 1300-luvulla perustettu Raaseporin linna Suomenlinnan ja Lovii-san Svartholman rakentaminen 1700-luvulla aloitti jaumlrjestelmaumlllisen puolustusvarustelun 1850-luvulla Krimin sodan aikana rakennettiin linnoitteita Helsingin sisaumlsaaristoon ja en-simmaumlisen maailmansodan aikana linnoitettiin Helsingin ulkoluodot Suomenlinnassa on poikkeuksellisen vahva kulttuuriarvojen keskittymauml se on UNESCOn maailmanperintoumlalue RKY-alue ja myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Suomenlinnan ympaumlristoumlstauml tunnetaan monia hylkyjauml ja vedenalaisia puolustusvarustuksia
Uudenmaan keskisestauml saaristosta Helsingin edustalla alkoi 1700-luvulta laumlhtien kehittyauml viranomaissaaristo josta puolustusvarustelu ja luotsilaitoksen toiminta pyyhki talonpoi-kaiset jaumlljet laumlheskokonaan67
1500ndash1600-luvuilla alkanut ruukkitoiminta joka sijoittui jokiympaumlristoumlihin rannikon laumlhistoumll-le sekauml 1800-luvulla alkanut huvila- ja kylpylaumltoiminta naumlkyvaumlt Uudenmaan merellisessauml kulttuurimaisemassa Inkoon Fagervik on Suomen yhtenaumlisin ja edustavin esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus68 Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvi-la-asutus ilmentaumlauml 1800-luvulla alkanutta kesaumlasumiskulttuuria69 Hangon merikylpylauml- ja huvila-alue on merkittaumlvauml esimerkki varakkaan vaumlen kesaumlnviettoympaumlristoumlstauml70
67 Kuusisto amp Rinkinen 2012 s 2868 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=887 13201969 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1573 13201970 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1186 132019
Kuva Kallbaringdanin majakka Kirkkonummella Kuvaaja Pekka Sihvonen 2000 Museovirasto kuva RHO1250161782
59
Uusimaa on se maakunnista josta tunnetaan kaikkein eniten vedenalaisloumlytoumljauml Suomessa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml oli vuonna 2018 Uudeltamaalta noin 770 vedenalaisloumlytoumlauml Naumlistauml suurin osa on eri ikaumlisiauml alusten hylkyjauml ja hylyn osia (noin 630) Hylyistauml 281 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Hylkyjauml tunnetaan niin sisaumlsaariston matalista vesistauml kuin avomereltauml Viimeisin paljon huomiota saanut histo-riallinen hylky joka myoumls suojeltiin muinaismuistolain perusteella maumlaumlraumltyn suoja-alueen avulla vuonna 2018 on Porvoon Kalbaringdagrundin alueella oleva hollantilaisen Huis te Warmelo -sotalaivan vuonna 1715 haaksirikkoutunut hylky71 Kalbaringdagrundin matalikko on ollut vaarallinen merenkulkijoille ja sen ympaumlristoumlstauml tunnetaankin useita hylkyjauml Runsaasti hylkyjauml tunnetaan myoumls Porkkalanniemen ympaumlristoumlstauml jonka kohdalta on lyhin matka Tallinnaan Suomenlahden yli
Kymenlaakson rannikolle ovat tunnusomaisia savikkoiset jokilaaksot pitkaumlt niemet ja syvaumlt lahdet Saaristo ei ole yhtauml karikkoinen kuin Suomen lounais- ja laumlnsiosissa vaikka jaumlaumlkauden kuljettamat suuret siirtolohkareet kuuluvat maisemaan niin maan paumlaumlllauml kuin veden alla ympaumlri rannikkoa Pernajanlahden pohjoisin osa Gammelbyviken on valta-kunnallisesti arvokas maisema jota suojellaan myoumls luonnon puolesta
Kymenlaakso on historiallinen rajamaakunta jonka kulttuuriympaumlristoumlssauml naumlkyy monin paikoin alueen merkitys Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllisessauml rajankaumlynnissauml Kymenlaaksolle on leimallista sota- ja linnoitushistoria sekauml kalastukseen merenkulkuun saaristoasutukseen ja metsaumlteollisuushistoriaan liittyvauml kulttuuriperintouml72
Kymijoella oli kalarikkaiden lohikoskiensa vuoksi taumlrkeauml sija kaupankaumlynnissauml Rannikon kalastajakylaumlt ovat hyviauml esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml Itaumlisellauml Suomenlahdella Varhaishistoriallisella ajalla asutus keskittyi jokien varsille joissa sijaitsivat myoumls suurimmat satamapaikat Viipuri oli koko alueen keskus ja suurin kaupunki aina 1700-luvun puolivaumlliin saakka jolloin Haminan rajakaupungin sata-ma otti Viipurin aseman alueen kauppasatamana Haminan laumlhellauml sijaitsi jo keskiajalla taumlrkeauml kauppapaikka Loviisassa Pyhtaumlaumln Ahvenkosken historiallinen ympaumlristouml ulottuu ajallisesti rautakaudelta ja keskiajalta aina 1900-luvulle73
Nykyisen Kotkan alue oli Ruotsin ja Venaumljaumln taistelujen naumlyttaumlmoumlnauml 1700-luvun lopussa Alueella kaumlytiin kaksi meritaistelua (vuosina 1788 ja 1790) joista jaumllkimmaumlinen oli Itaumlmeren historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Sen jaumlljiltauml Kotkan edustalla on kansainvaumllisestikin ainutlaatuinen hylkyjen aarreaitta Taisteluiden jaumllkeen vuosina 1790ndash1809 Venaumljauml rakensi alueelle Ruotsinsalmen merilinnoituksen74 josta muodostui yksi tuon ajan suurimpia asutuskeskittymiauml Suomessa Useista erillaumlaumln olevista linnakkeista muodostunut merilinnoitus liittyi strategisesti Kymijoen haarassa sijaitsevaan maalinnoitus Kyminlinnaan
71 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122381 272201972 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma 81201973 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1163 272201974 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 2722019
60
Itaumlisen Suomenlahden saaristokylaumlt elinkeinot ja merenkulku ovat Kymenlaakson rannikolle ja saaristolle tunnusomaisia Haapasaaren saaristokylauml75 on rakennuskannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta ympaumlristoumlstauml Haapasaari on myoumls valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Myoumls Haminan Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaari ovat itaumliselle Suomenlahdelle ominaisia kalastusta ja luotsausta harjoittaneiden saaristolaisten ympaumlristoumljauml76 Virolahti on keskiaikainen jo 1300-luvulla tunnettu kauppapaikka jonka alueella toimi huomattavia laivanrakentajia 1500- ja 1600- luvuilla 1700-luvun lopusta laumlhtien Virolahden rannikon ja saariston kivi-louhimot lisaumlsivaumlt merkittaumlvaumlsti alueen taloudellista merkitystauml ja asukaslukua Graniitti-louhokset ovat valtakunnallisesti merkittaumlvauml rakennettu kulttuuriympaumlristouml77
Kotkan teollisuusympaumlristoumlt on huomioitu valtakunnallisesti merkittaumlvinauml erityisesti Kymi-joen suistossa niihin liittyy myoumls tehtaiden tyoumlntekijoumliden asuinalueita esimerkiksi Tiutisen asuinalue78
75 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1160 272201976 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1164 272201977 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 272201978 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4461 2722019
Kuva Ilmakuva Fort Slavan linnoituksesta Ruotsinsalmella Kuvaaja Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254101
61
Vedenalaisen kulttuuriperinnoumln kohteita tunnetaan Kymenlaaksosta 120 ja niistauml suurin osa (92) on hylkyjauml tai hylyn osia Tunnetuin hylky on venaumllaumlinen vuonna 1790 taistelussa uponnut sotalaiva StNikolai Ruotsinsalmen meritaistelualueella Taistelun jaumlljiltauml tunnetaan useita muitakin hylkyjauml
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue
Varsinais-Suomen alueella Saaristomeri muodostaa omaleimaisen ympaumlristoumln alueen merelliselle kulttuuriperinnoumllle Saaristomeri on saarten taumlplittaumlmauml ja rajoittuu laumlnnessauml Ahvenanmaan saaristoon jonka kanssa se muodostaa selkeaumln kokonaisuuden Saarelta saarelle siirtyen paumlaumlsee Suomen mantereelta aina Ahvenanmaalle saakka Lisaumlksi oman leimansa merelliseen kulttuuriperintoumloumln muodostavat saariston eri vyoumlhykkeet sisaumlsaaristo vaumllisaaristo ja ulkosaaristo Alueella sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto Vesialueena-Saaristomeri on erittaumlin matala se on keskimaumlaumlrin vain 23 metriauml syvauml Tosin ulkosaaris-tosta loumlytyy myoumls yli 100 metrin syvyisiauml alueita
Saaristomeri on kansallismaisema joka ilmentaumlauml Suomen edustavampia luonnon- ja kulttuurin piirteitauml Kansallismaisemaan liittyy voimakas symboliarvo joka osin muodostuu juuri alueen erityisestauml merellisestauml kulttuurista Varsinais-Suomen alueella merelliseen kulttuuriperintoumloumln kytkeytyvaumlt tiiviisti myoumls valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet joista Saaristomeren kulttuurimaisemaan lukeutuvat Dragsfjaumlrd Nauvo ja Korppoo Naumliden lisaumlksi merellisiauml maise-mia ovat myoumls Airisto-Seilin kulttuurimaisema joka sisaumlltaumlauml Nauvon Paraisen ja Rymaumlttylaumln sekauml Ruissalo-Hirvensalon kulttuurimaisema ja Aurajokilaakson kansallis- ja kulttuurimaisema79
79 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 2722019
Kuva Nauvo Kuvaaja Riikka Alvik Museovirasto kuva AKMA20110846
62
Tutkija Tapani Tuovinen on kehittaumlnyt maantieteellistauml mallia siitauml miten evidenssi rauta-kauden ja keskiajan saariston elinkeinoista asutuksesta ja alueellisesta vuorovaikutuk-sesta suhteutuu luonnonmaantieteellisiin saaristovyoumlhykkeisiin Karivyoumlhykettauml ja osaa ulkosaaristosta vastaa mallissa kalastusvyoumlhyke joka on maankohoamisen takia siirtynyt avomerta kohti niin ettauml varhaiset kalastusvyoumlhykkeet ovat nyt sisempaumlnauml saaristossa Arkeologisia merkkejauml kalastusvyoumlhykkeen kaumlytoumlstauml ovat erilaiset kalastukseen liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset kuten tomtning-jaumlaumlnnoumlkset ja labyrintit Monitoimitalouden vyoumlhyke sisaumlltaumlauml ajatuksen ulko- ja sisaumlsaariston vaumlestoumlstauml joka hankki toimeentulonsa yhdistaumlmaumlllauml maatalouden kalastuksen hylkeenpyynnin linnustuksen sekauml kausiluontoiset kaukomat-kat kalastusvyoumlhykkeeseen Arkeologinen tunnusmerkki ovat rautakautiset hautarauniot Agraarivyoumlhykkeen alue kaumlsittaumlauml mannerrannikon ja mantereen edustalla olevat suuret saaret Vyoumlhykettauml luonnehtivat lannoitetut pellot karjatalous ja vuorovaikutus saariston kanssa Matalan intensiteetin takamaita (vedenjakajat sisaumlsaaristo ylaumljuoksut) on voinut olla niin monitoimitalouden vyoumlhykkeessauml kuin agraarivyoumlhykkeessauml80
Saaristomeren ja Selkaumlmeren merialueilla sijaitsee Suomen vanhimpia kulttuuriperinnoumln kohteita Tiiviit yhteydet Ruotsiin naumlkyvaumlt selkeaumlsti alueen muinaisjaumlaumlnnoumlksissauml Saarissa ja rannikolla sijaitsevat rautakautiset roumlykkioumlt kuvastavat muinaista paumlaumlllikkoumlyhteiskuntaa sekauml myoumls Suomen alueella vaikuttanutta idaumlnkaupan avautumista Pronssikautisia ja rautakautisia hautaroumlykkioumlitauml loumlytyy erityisesti saaristosta korkeilta paikoilta mutta ne eivaumlt ole saumlaumlnnoumlnmukaisesti korkeimmilla lakipaikoilla Hautapaikoiksi valittiin topogra-fisia erityispaikkoja joilta on ollut hyvauml naumlkyvyys ympaumlroumlivaumllle merialueelle vaumlylaumllle tai ulapalle Hautapaikka saattaa sijaita myoumls muinaisen lahden suulla tai pohjukassa siten ettauml paikalta on naumlhnyt lahteen tai lahdesta pois purjehtivat alukset Naumlkoumlalapaikan ei tarvinnut olla korkea81 Voimme vain arvailla sijoittelun funktiota mutta roumlykkioumlitauml on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty ympaumlristoumln kiintopisteinauml muun muassa purjehtiessa
Merellistauml kulttuuriperintoumlauml Saaristomerellauml edustavat valtakunnallisesti arvokkaisiin ra-kennettuihin kulttuuriympaumlristoumlihin lukeutuvat luotsi- ja majakkasaaret joihin lukeutuvat Bengtskaumlr Kemioumlnsaaressa Isokari Kustavissa Utouml Paraisilla ja Lyoumlkki Uudessakaupungissa RKY-listalle kuuluu myoumls ulkosaariston kylaumlasutus joka on leimallisesti juuri Saaristomeren kulttuurimaisemaan liittyvauml kokonaisuus kattaen alueita niin Paraisilla kuin Kemioumlnsaaressa Ulkosaariston kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merellisten elinkeinojen kalastuksen ja merenkulun synnyttaumlmaumlstauml saaristolaisasutuksesta Ominaista kylaumlasutukselle ovat pienialaiset niityt sekauml tiiviit taloryhmaumlt jotka sijaitsevat kallioiden suojissa Asutus keskittyy aina sataman ympaumlrille
80 Tuovinen 2011a 201681 Tuovinen 2000 s 22
63
Majakka- ja luotsisaaret kylaumlasutus sekauml saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt liittyvaumlt toisiinsa saumattomasti yhtenaumlisenauml kokonaisuutena Myoumls saarilla sijaitsevat kap-pelit koulut sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlksistauml linnoituslaitteet ja pronssikautiset hautaroumlykkioumlt luovat historiallista jatkumoa82 Veden alla eri-ikaumliset alusten hylyt luovat oman kerroksensa taumlhaumln kokonaisuuteen
82 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5188 2722019
Kuva Sattmarkin pronssikautisesta hautaroumlykkioumlstauml Paraisilta Kuvaaja Laura Tuomisalo 2019
64
Kaupunkien edustalla satamien kehittyminen 1700-luvulta eteenpaumlin ja toisaalta 1800-luvun huvilakulttuuri tuovat oman lisaumlnsauml merelliseen kulttuuriperintoumloumln Myoumls useat teollisuuden jaumlaumlnteet ovat taumlltauml ajalta Erityisesti kivi- ja kaivosteollisuus ovat jaumlttaumlneet jaumllkensauml moniin saariin Historiallisista laumlhteistauml tiedetaumlaumln alueella olleen vilkasta laivanrakennustoimintaa Talonpoikaisia varveja eli laivanrakennuspaikkoja on kuitenkin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml toistaiseksi vain yksi Taivassalon Laivaranta83
Selkaumlmeren etelaumlosassa Satakunnan alueella merialue on monimuotoinen ja vaihteleva Merellinen maisema muodostuu rikkonaisesta saaristosta kumpuilevista kallioalueista sekauml tasaisista jokiuomista Suuret joet kuten Kokemaumlenjoki ja myoumls Merikarvianjoki Kristiskerin-joki Eurajoki ja Sirppujoki (eli Maumlnnaumlistenjoki) laskevat Selkaumlmereen ja luovat sen edustalle suistoalueita joilla on taumlrkeitauml luonnonarvoja Satakunnan rannikkoseudulla valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on maumlaumlritelty Porin Yyteri sekauml Ahlainen84 Myoumls Satakunnan rannikkoseutu joka koostuu Rauman Eurajoen Luvian Ahlaisten ja Merikarvian saaristoista on kokonaisuudessaan arvokas kulttuuriympaumlristouml85
Satakunnan rannikon ja merialueiden valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt kulttuuriympaumlristoumlt liittyvaumlt kalastukseen sekauml luotsi- ja majakkatoimintaan Rannikolla sijaitsee myoumls useita valtakun-nallisesti merkittaumlviauml kylaumlympaumlristoumljauml ja viljelymaisemia jotka periytyvaumlt keskiajalta ja ovat maankohoamisen myoumltauml jaumlaumlneet kauas rannikosta Naumlistauml poiketen Trolssin kylauml Merikarvialla on merellinen kylaumlympaumlristouml joka asutettiin 1750-luvulla86 Lisaumlksi erityistauml satakuntalaista merellistauml kulttuuriperintoumlauml ovat olemassa olevat (Porin Reposaaren Pihlavan ja Isonsannan) houmlyrysahat ja jo haumlvinneet (esimerkiksi Eurajoen Kaunissaaren ja Merikarvian Haminaholman) houmlyrysahat yhdyskuntineen Houmlyrysahoihin liittyneen Kokemaumlenjoen uiton jaumlljellauml olevat ra-kenteet ja rakennukset liittyvaumlt myoumls taumlhaumln kokonaisuuteen87
Luvian ulko- ja sisaumlsaaristossa on saumlilynyt valtakunnallisesti arvokasta 1700-luvulta periytyvaumlauml kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa jossa kalastustilojen ja -torppien joukossa on myoumls myoumlhempaumlauml huvila-asutusta88 Kalastajatilat sijaitsevat omilla saarillaan ja eroavat selkeaumlsti myoumlhemmaumlstauml rakentamisesta Merikarvian Kaddin kalastusmajat ovat ulkomeri-kalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa89 Kalastuksen lisaumlksi rannikolla ja saaristossa rakennettiin laivoja Esimerkiksi Merikarvian Koumloumlrtilaumln kylauml on yksi Satakunnan sahatoiminnalla laivanrakennuksella ja purjehduksella vaurastuneista rantakylistauml90
Selkaumlmeren etelaumlosassa sijaitsee useita majakkayhteisoumljauml luotsiasemia sekauml muita me-renkulusta muistuttavia ympaumlristoumljauml
83 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011745 63201984 httpwwwymparistofifi-FILuontoMaisematArvokkaat_maisemaalueet 272201985 Uusi-Seppauml 2012 s 12886 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1986 272201987 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan museo 209201888 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4124 272201989 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4035 272201990 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1985 2722019
65
Satakunnan rannikkoseudulla sijaitsee useita kulttuurimaisemia sekauml arvokkaita raken-nettuja ympaumlristoumljauml jotka kuvastavat erityisesti 1800-luvulla voimakkaasti kasvanutta sahatoimintaa sekauml toisaalta huvilayhdyskuntien kasvua Esimerkiksi Pihlavan saha ja asuinalueet91 kuvastavat Satakunnan merellistauml teollista kulttuuriperintoumlauml Ensimmaumliset houmlyrysahat rakennettiin aina meren tai vesistoumln rantaan josta saatiin vesivoimaa sahan pyoumlrittaumlmiseen ja josta sahatavara voitiin lastata suoraan aluksiin Saha- ja asuinalueiden laumlhellauml sijaitsee Pihlavan huvila-alue92
Merkittaumlvauml rakennettu teollisuusympaumlristouml sijaitsee Reposaaressa jolla on eritoten sata-matoimintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri valtakunnallinen ja paikallinen merkitys93 Reposaaren laumlhellauml on niin ikaumlaumln merkittaumlvauml Maumlntyluodon luotsi- ja sata-maympaumlristouml94
Saaristo oli erityisesti merellisten elinkeinojen aarreaitta Kalastukseen linnustukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml on edelleen naumlhtaumlvissauml Selkaumlmeren ulkoluodoilla joilla sijaitsee kivirivejauml ja muita kivisiauml rakenteita jaumlaumlnnoumlksinauml kalastajien tilapaumlisistauml asumuk-sista ja verkonkuivaustelineistauml Saarilla sijaitsee myoumls vanhojen merimerkkien perustuksia ja jaumlaumlnteitauml sekauml puolustusvarustuksia etenkin maailmansotien ajalta95
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue
Matala rannikko rannan edustalla oleva laaja saaristo ja rantalinja joka on maanko-hoamisen (laumlhes metri sadassa vuodessa) kautta jatkuvassa liikkeessauml ja muutoksessa ovat Pohjanlahden rannikolla ominaisia merelliseen kulttuuriympaumlristoumloumln vaikuttavia ympaumlristoumltekijoumlitauml Merellistauml perintoumlauml loumlytyy niin maakunnan korkeimmilta alueilta kuin merenpohjastakin Veneen jaumlaumlnnoumlksiauml on loumlydetty suoalueilta korkealta merenpinnan ylaumlpuolelta Vanhimmat vaumlylaumlt ja satamapaikat ovat nykyisin kuivalla maalla kaukana merestauml96
Merenkurkun maailmanperintoumlalue on merkittaumlvauml ympaumlristouml niin luonnon- kuin kulttuuri-perinnoumlnkin kannalta Alueella naumlkyy ihmisen ja luonnon voimien vuoropuhelu Maanko-hoaminen on vaikuttanut jokapaumlivaumliseen elaumlmaumlaumln kun rannat ovat vaumlhitellen muuttuneet pelloiksi uusia venevaumlyliauml on jouduttu etsimaumlaumln ja satamia siirtaumlmaumlaumln97 Maailmanperin-toumlalueeseen sisaumlltyy valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Bjoumlrkoumlby eheaumlnauml saumlilynyt rannikkoseudun saaristokylauml Tyypilliseen Merenkurkun maisemaan kuuluvat paumlaumltemoree-nivyoumlhykkeet luotojen jonot mataloituneet lahdet ja salmet
91 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=350 272201992 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5180 272201993 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497 13201994 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2928 13201995 Uusi-Seppauml 2012 s 15896 Pohjanmaan merellinen perintouml s 6 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 129201897 Hietikko-Hautala 2010 s 120
66
Laajempia merellisen kulttuuriperinnoumln alueita ovat muun muassa Maalahden Roumlnnskauml-ren Mustasaaren Raippaluoto-Bjoumlrkoumlby-Valassaaret98 Raippaluodonkylauml- ja kalasatama Bjoumlrkoumln kylaumlmaisema sekauml Voumlyrin Mikkelinsaaret Mikkelinsaarilta tunnetaan runsaasti muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml jotka liittyvaumlt pyyntiin
Pohjanlahden matala kivikkoinen ja karikkoinen rannikko oli merenkululle haastavaa Merenkulun turvaamiseen tarvittiin majakoita merimerkkejauml ja luotseja Luotsi- ja majak-kalaitoksen historiaan liittyvaumlauml perintoumlauml onkin Pohjanlahden rannikolla runsaasti Suurista merimajakoista vanhin on Norrskaumlrin majakka jota alettiin rakentaa 1846 Norrskaumlrillauml on myoumls majakkayhteisoumln rakennuksia Muita Merenkurkun majakoita ovat Valassaaren majakka Ritgrungin tunnusmajakka Roumlnnskaumlrin tunnusmajakka ja Stroumlmmingsbaringdanin majakka99 Kristiinankaupungissa on Yttergrundin majakka Kaskisissa Saumllgrundin majakka Uudessakaarlepyyssauml Stubben100 ja Kokkolassa Tankar101 Naumliden lisaumlksi on valottomia pookeja pienempiauml kalastusloistoja ja nuorempia pohjamajakoita Saarille rakennettuihin majakoihin liittyvaumlt majakanvartijoiden asuintalojen ja piharakennusten kokonaisuudet Useilla majakkasaarilla on myoumls luotsitoimintaan liittyneitauml rakennuksia kuten Kaskisten Saumllgrundissa102 ja Pietarsaaren Maumlsskaumlrissauml103
98 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 13201999 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5110 132019100 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=3960 132019101 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2922 132019102 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4733 132019103 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2923 132019
Kuva Tankarin majakkasaari Kokkolassa Kuvaaja Riikka Alvik 2016 Museovirasto kuva KY1331
67
Kalastus ja hylkeenpyynti olivat Pohjanlahden taumlrkeitauml merellisiauml elinkeinoja Ulkosaaris-tossa on kalastajayhdyskuntia eli kalastajamoumlkkien keskittymiauml suojaisissa satamapai-koissa Naumlitauml ovat Koberget Korsnaumlsissauml Storsanden ja Storskaumlr Maalahdessa Norrskaumlr Mustasaaressa Stubben Uudessakaarlepyyssauml Oumluran Luodossa104 ja Tankar Kokkolassa Ikivanhasta hylkeenpyyntiperinteestauml ovat osoituksena lukuisat muinaisjaumlaumlnnoumlkset saa-rissa Pyyntiin liittyy myoumls suullista perinnettauml
Pohjanmaa oli puurunkoisten purjelaivojen aikakaudella vuosisatojen ajan tunnettu kor-keatasoisesta laivanrakennustaidosta Jo 1500-luvulla alusten rakentaminen oli taumlrkeauml tulolaumlhde ja pysyi sellaisena houmlyrylaivojen ja metallirunkoisten laivojen 1800-luvun lopulla alkaneeseen valtakauteen asti105 Useiden satojen vuosien ajan eri puolilla Pohjanmaata oli lukemattomia alusten rakennuspaikkoja Toiminnan perustana olivat puutavaran saanti meren laumlheisyys ja taitavat kirvesmiehet Kruunun laivaveistaumlmoumlitauml perustettiin 1600-luvulla Pedersoumlreen Kruunupyyhyn ja Kokkolaan Satoja miehiauml tyoumlllistaumlnyt amiraliteetin laiva-veistaumlmouml perustettiin 1670- luvulla Kruunupyyhyn Jouxholmenille106 Nyt taumlmauml veistaumlmouml on jaumlaumlnyt kuivalle maalle kauas rannikosta
Pohjanlahden rannikolta tunnetaan noin 230 vedenalaiskohdetta joista suurin osa (172) on eri-ikaumlisiauml laivanhylkyjauml ja hylyn osia Laivanhylyistauml 74 on arvioitu muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi eli yli sata vuotta sitten uponneiksi Monet hylyt ovat pahoin hajonneet ja niiden osia on levinnyt laajalle alueella matalilla rannoilla jaumlaumlt ja merenkaumlynti murskaavat hylkyjauml Pohjanmaan eniten tutkittuja vedenalaisia muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml ovat venaumllaumlisten 1714 te-kemaumlaumln Pohjanlahden ryoumlstoumlretkeen liittyvaumlt haaksirikkopaikat (Ryssberget Voumlyrillauml sekauml Truthaumlllan Svathaumlllan ja Finnviken Naumlrpioumlssauml) sekauml 1800-luvun puolivaumllissauml haaksirikkou-tunut kauppalaiva Sofia Marian hylky Oulun edustalla
104 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4586 132019105 Toivanen httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm 2722019106 Pohjanmaan merellinen perintouml 2001 s 17-18
68
Kuva Sofia Marian hylyn tutkimukset Oulun edustalla vuonna 1984 Kuva JOKA Museo-virasto kuva JOKAKAL3B19770
69
Taumlssauml osassa kuvataan yleistasolla merellisen kulttuuriperinnoumln keskeisiauml teemoja joista esitetaumlaumln koko maata koskeva yleiskuvaus (ilmioumln lyhyt yhteenveto sekauml levintaumlkartta) Mikaumlli teemasta on kaumlytettaumlvissauml riittaumlvaumlsti digitaalista dataa esitetaumlaumln myoumls merialue-suunnittelualuekohtaiset kuvaukset ja kartat
31 Liikenne
Historialliset merivaumlylaumlt
Viikinkien idaumlntie kulki Ruotsin saariston kautta pitkin Suomen etelaumlrannikkoa Suomenlahden pohjukkaan ja sieltauml edelleen Venaumljaumln jokia pitkin itaumlaumln ja etelaumlaumln Alukset purjehtivat myoumls Suomen Ruotsin ja Tallinnan sekauml Itaumlmeren etelaumlosien vaumllillauml Vanhin Suomen rannikkoon liittyvauml purjehdusreitin kuvaus on saumlilynyt niin sanotussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta Siinauml kuvattu reitti on kuitenkin todennaumlkoumlisesti paljon vanhempi ja kulkee Tanskan salmista Ruotsin ja Suomen rannikkoja pitkin Tallinnaan108
107 Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml 2011108 Tarkiainen 2010 s 123
3 MERELLISEN KULTTUURIPERINNOumlN KESKEISIAuml TEEMOJA
bull historialliset merivaumlylaumltbull veneenvetotaipaleet ja-paikatbull kanavatbull hylytbull laivaloukutbull laivojen hautausmaatbull perinnealuksetbull majakatbull satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikatbull painolastipaikatbull kalliohakkaukset ja kivikompassitbull laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Liikenteen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
Historiallinen merivaumlylauml merellauml kulkijoiden tai paikallisten asukkaiden merkitsemauml tai tuntema kulkureitti vesialueella107
70
Kuvauksessa mainittuja Suomen rannikon satama- ja asuinpaikkoja Saaristomerellauml ja Suomenlahdella ovat Aspouml Jurmo Hiittinen Hankoniemi Jussarouml ja Porkkala Seuraavat reittiselostukset ovat 1500-luvun puolivaumllistauml109
Kartta-aineistoa ja vaumlylaumlkartoituksia alkoi ilmestyauml vasta systemaattisen kartoituksen myoumltauml 1700-luvulta laumlhtien Siihen asti ldquokartatrdquo olivat edellauml kuvatun kaltaisia matka-etappien kuvauksia tai yleisluontoisia atlaksia joissa maantieteelliset yksityiskohdat esitettiin hyvin suurpiirteisesti Kartoitusta alettiin tehdauml valtakunnan hallinnon jaumlrjestaumlmistauml varten ja merialueilla erityisesti sota- alusten liikkumisen varmistamiseksi Tietoa merivaumlylistauml keraumlttiin viranomaisten suorittaman kartoituksen ja syvyysmittausten lisaumlksi paikallisilta luotseiltaVaumlylien sijoittumiseen vaikutti kuitenkin eniten laivanrakennustekniikan edistyminen laivojen koon suureneminen sekauml purjepinta-alan kasvaminen ja takilan kehittyminen jolloin myoumls avomerellauml purjehdus tuli mahdolliseksi Vanhat rautakautiset ja keskiaikaiset vaumlylaumlt olivat siis (ja ovat edelleen) kaumlytoumlssauml mutta niiden lisaumlksi tuli uusia syvaumlvaumlyliauml
Moniin vanhoihin merivaumlyliin liittyi kapeiden maakannasten ylityspaikkoja Tarkoituksena oli lyhentaumlauml kuljetun reitin pituutta tai valikoida suojaisampi kulkureitti Maakannaksen yli vene kannettiin tai vedettiin esimerkiksi teloja kaumlyttaumlmaumlllauml Vanhat maakannasten yli johtavat veneenvetotaipaleet voivat erottua edelleen maastossa urana ja niihin voi liittyauml myoumls veneen vetaumlmistauml helpottavia rakenteita110
Rannikolla paikannimet saattavat viitata taumlllaisiin veneenvetotaipaleisiin Erityisesti ruot-sinkielisellauml rannikolla -drag ja -draget -nimet sekauml -ed ja -edet -nimet ovat perinteisiauml vetotaival-nimiauml ja suomessa taas taipal- ja taivale-paikannimet Vetotaipaleet ovat erityi-sesti rautakaudelle sekauml varhaiskeskiajalle ajoittuva muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppi ja niiden merkitys on monimuotoisempi kuin vain yksinkertainen siirtymaumltaival vesistoumlstauml toiseen Vetotaipaleet ovat olleet todennaumlkoumlisesti myoumls kohtaamis- ja kauppapaikkoja ja niiden hallussapitoon liittyi poliittisia ja puolustukseen liittyviauml naumlkoumlkohtia Veneenvetotaipaleita sijaitsee myoumls sisaumlmaassa Suomessa jo keskiajalla tunnettu erittaumlin taumlrkeauml vetotaival kulki Vienanmereltauml Oulujaumlrven kautta Peraumlmeren rannikon kauppapaikoille111
109 Haggreacuten et al 2015 s 502110 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019111 Westerdahl 2006 s 20ndash21112 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas veneenvetopaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikkas[]=ve-neenvetopaikka 2722019
Veneenvetotaipaleet ja-paikat sekauml kanavat
Veneenvetotaival kapea maakannas jonka yli vene on vedetty tai kannettu merimatkan lyhentaumlmiseksi
Veneenvetopaikka rantaan veneelle kivistauml raivattu paikka eli rantau-tumispaikka joka helpotti sekauml veneen saumlilyttaumlmistauml ettauml lastaamista ja purkamista112
71
Veneenvetopaikat ovat erityisesti kevyiden ja pienempien alusten nimensauml mukaisesti veneiden saumlilyttaumlmiseen liittyviauml paikkoja Niitauml loumlytyy yleisesti Suomen saaristoista ky-laumlnpaikkojen sekauml kausittaisten pyyntipaikkojen ja tomtningien yhteydestauml Korppoossa paikkoja kutsutaan nimellauml oppdraumltta Houtskarissa uppdraumlkta113 Myoumlhempi maanko-hoaminen ja saariston asuttaminen on usein tuhonnut veneenvetopaikkoja Veneenve-topaikkoja on saumlilynyt saarilla ja erityisesti Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml jossa ne ovat nuorempia kuin Saaristomerellauml
Keinotekoisia kanavia alettiin rakentaa kun alusten koko ja tehokkaampien kuljetusten tarve kasvoivat Suomessa kanavia on rakennettu paumlaumlasiassa sisaumlvesille etenkin Vuoksen Saimaan Kymijoen ja Kokemaumlen vesistoumlalueille Suomen vanhin kanava loumlytyy kuitenkin rannikolta Kyseessauml on keskiaikainen ilmeisesti Raaseporin linnan rakentamiseen liittyvauml Grabben kanava nykyisen Raaseporin kaupungin alueella Rannikkoalueen kanaviin kuuluu myoumls Stroumlmman kanava Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla115
113 Tuovinen 2000 s 14114 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019115 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kanava httpakpnbafiwikikanava 2722019
Kuva Kirkkonummi Lillkanskogdraget Naumlkymaumlauml vetouran itaumlpaumlaumlstauml kohti Lillkanskogvik-enia Kuvattu laumlnnestauml Kuvaaja Vesa Laulumaa 2010 Museovirasto kuva AKDG20702
Kanava vesiliikennettauml tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma114
72
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Suomenlahti
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan Suomenlahden alueella on viisi muinaisjaumlaumlnnoumlstauml jotka on luokiteltu veneenvetopaikaksi Naumlistauml kaksi on Kirkkonummelta ja kolme RaaseporissaKirkkonummen kohde sekauml yksi Raaseporin kohteista ovat veneenvetotaipaleita jotka kaikki sijaitsevat nykyaumlaumln maalla ja ovat osin myoumls jaumlaumlneet myoumlhemmaumln rakentamisen alle
Raaseporissa sijaitsevat veneenvetopaikat muinaisrantaan raivatut satamapaikat Mus-tionkosken veneenvetopaikka ja Framnaumls S ovat esimerkkejauml vanhemmista kulkuvaumlylistauml jotka nekin ovat maankohoamisen myoumltauml jo kuroutuneet umpeen
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomerellauml on saumlilynyt myoumls vanhempia veneenvetopaikkoja Kemioumlnsaaren ulkosaa-ristossa Houmlga Buskaumlr -saaren pohjoisrannalla on raivattu paikkoja veneille 1700ndash1800-lu-vuilla116 Paraisilla veneenvetopaikkoja on kartoitettu useita esimerkiksi Alskaumlrin saaressa 1300ndash1500-luvuille ajoittuvia117 Bjoumlrkoumlssauml 1600ndash1700-luvuille ajoittuvia118 Jurmon saarella 1400ndash1500-luvuille ajoittuvia119 ja Pattskaumlrillauml 1800-luvulle ajoittuvia paikkoja120 Muinais-jaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne yhtaumlaumln veneenvetopaikkaa tai -taipaletta Satakunnan vesiltauml eikauml myoumlskaumlaumln veneenvetotaipaleita Saaristomereltauml Taumlmauml kuitenkin tarkoittaa vain sitauml ettei naumlitauml paikkoja ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin
116 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011311 2722019117 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011229 2722019118 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011402 2722019119 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011202 wwwkyppifitoaspxid=1121000011200 2722019120 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000011261 2722019 Tuovinen 2000 s 31ndash32
Kuva Stroumlmman vanha kanava ja tyoumlntoumlsilta Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museo-virasto kuva KY1031
73
Stroumlmman kanava sijaitsee Kemioumlnsaaren ja mantereen vaumllissauml ja taumltauml vesireittiauml on hyoumldynnetty jo satoja vuosia saariston kalastajien kaumlydessauml kauppaa sisaumlmaan kylien ja kaupunkien kanssa Kapeikosta muodostui ylityspaikka myoumls maitse kulkeville Liiken-nemaumlaumlrien ja alusten kasvaessa kapea salmi alkoi kaumlydauml ahtaaksi ja kanava avattiin liikenteelle vuoden 1845 kesaumlllauml 1900-luvun alun jaumllkeen laivaliikenne pikkuhiljaa vaumlheni kehittyvaumln maantieliikenteen takia Liikenteen vaumlhentymisestauml huolimatta uusi kanava rakennettiin vuonna 1967 Samaan aikaan myoumls maantielinjausta muutettiin ja vanha kanava jaumli kaumlytoumlstauml pois kokonaan 1968121
Veneenvetotaipaleet ja -paikat sekauml kanavat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjois-Suomessa sijaitsee suuri maumlaumlrauml veneenvetotaipaleita sekauml tervaveneiden vetoteitauml eli moumlljiauml jotka ovat erityisesti sisaumlmaan jaumlrvien ja suurten jokien rantoja pitkin liikkumista helpottaneita rakenteita Esimerkiksi tunnettu esihistoriallinen vetotaipale kulki Vienanme-reltauml Oulujaumlrveauml ja -jokea myoumlten Peraumlmeren kauppasatamiin ja sieltauml Ruotsiin
Veneenvetopaikkoja tunnetaan erityisesti Pohjanlahdelta Peraumlmerelle ulottuvasta saaris-tosta jossa ne liittyvaumlt kausittaisten kalastus- ja linnustus- sekauml hylkeenpyynnin paikkoi-hin Rannikolla varhaisemmat veneenvetopaikat ovat nousseet maankohoamisen myoumltauml kauemmaksi rannikolta Merenkurkussa Mustasaaressa Bodvattnetin rannoilla on useita vetopaikkoja122 kuten myoumls ulkosaariston Vaumlstra Norrskaumlrissauml123 Peraumlmeren veneenveto-paikat sijaitsevat ulkosaaristossa esimerkiksi Selkauml-Sarvessa sekauml Pensaskarissa vanhojen kalastustukikohtien ympaumlristoumlissauml124
121 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=4152 2722019122 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000018612 2722019123 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008739 wwwkyppifitoaspxid=1121000008741 2722019124 Maumlkivuoti 1994
74
Kuva Veneenvetouria Vaumlstra Norrskaumlrillauml Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2007 Museovirasto kuva AKDG8242
75
Hylyt
Suomen vanhimmat tunnetut laivanhylyt kuten Paraisten Egelskaumlrin Porvoon Svartsaringn sekauml Virolahden Lapurin hylyt ovat keskiaikaisia usein yhdellauml mastolla varustettujen alusten jaumlaumlnnoumlksiauml Keskiajalla kauppamerenkulku kasvoi voimakkaasti ja 1400-luvun lopulla tehdyt loumlytoumlretket muun muassa Amerikan mantereelle muuttivat maailmankuvaa Purjealuksilla ylitettiin valtameriauml ja uudet eksoottiset tuotteet levisivaumlt Amerikasta ja Aasiasta Eurooppaan Suomen ja pohjoisen Itaumlmeren kannalta yksi kauppamerenkulun merkittaumlvimmistauml kasvutekijoumlistauml oli Pietarin perustaminen vuonna 1703 Hollanti ja Iso-Bri-tannia halusivat paumlaumlstauml kaumlsiksi Venaumljaumln ja itaumlisen Euroopan mittaviin luonnonvaroihin ja vientiartikkeleihin kuten tervaan hamppuun purjekankaaseen ja turkiksiin Taumlmauml naumlkyy vaumlistaumlmaumlttauml myoumls hylkyjen maumlaumlraumlssauml 1700-luvun jaumllkimmaumliseltauml puoliskolta tunnetaan jo useita erittaumlin hyvin saumlilyneitauml hylkyjauml joihin sisaumlltyy myoumls laivan irtaimisto ja lastitavaraa 1800-luvulla masto ja purjeet vaihtuivat houmlyrykoneeseen jonka kaumlyttoumloumlnotto edisti myoumls raudan kaumlyttoumlauml rakennusmateriaalina Houmlyrykoneen kaumlyttoumlvoiman syrjaumlytti dieselmoottori 1900-luvun kuluessa126
125 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019126 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019
Kuva Joskaumlr 1 hylyn kylkirakenteita Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2014 kuva AKMA3000044
Hylky uponnut tai muutoin hylaumltty vesikulkuneuvo tai sen osa esineistoumlineen125
76
Eri-ikaumlisiauml tunnettuja ja vielauml tuntemattomia hylkyjauml127 on Suomen merialueilla ja sisaumlve-sillauml arviolta tuhansia Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty noin 1640 hylkyauml joista noin 690 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumlnnoumlksiksi Eniten laivanhylkyjauml loumlytyy Etelauml- ja Laumlnsi-Suomesta merenkulun kannalta keskeisiltauml alueilta vilkkaasti liikennoumlityjen vanhojen meriteiden kauppareittien ja satamien tuntumasta sekauml meritaistelupaikoilta Tunnettujen hylkyjen painottuminen Etelauml-Suomeen johtuu osittain nykyisestauml tutkimustilanteesta Pohjois-Suomessa merialueita on inventoitu huomattavasti vaumlhemmaumln
127 Taumlssauml tilannekuvauksessa mainitaan nimeltauml useita mielenkiintoisiksi maumlaumlriteltyjauml hylkykohteita Hyl-kyjen nimitys on sama kuin muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml joten halutessa on mahdollisuus etsiauml nimellauml lisaumltietoa hylystauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml sivustolta wwwkyppifi
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) vaumlhintaumlaumln 65 hylyistauml on puualusten hylkyjauml
Kuva Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan 1628 hylkyauml 63 hylyistauml on historiallisen ajan hylkyjauml
Hylkyjen materiaali
566 kpl36
9 kpl0
12 kpl 1
986 kpl63
Historiallinen
Moderni
Keskiaikainen
AjoittamatonEi maumlaumlritelty
Hylyt (puu)
Hylyt (metalli)
Ei maumlaumlritelty1053 kpl65
407 kpl25
168 kpl10
Hylkyjen ajoitus
77
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin mukaan (712019) Suomesta tunnetaan noin 2100 vedenalaista kohdetta joista 63 on historiallisten alusten hylkyjauml Kartta esittaumlauml vedenalaisten kohteiden hot spot -alueet Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
78
Laivaloukut
Merellauml liikkumisen kannalta nykyaumlaumlnkin haasteelliset saumlaumlolosuhteille alttiit tuuliset ja karikkoiset vedet ovat koituneet monien alusten kohtaloksi jo vuosisatojen ajan Naumliltauml alueilta voi loumlytyauml useita eri-ikaumlisiauml hylkyjauml Hyviauml esimerkkejauml laivaloukuista ovat Raa-seporin Jussaroumln alue sekauml Lahian matalikko Kemin aluevesillauml129 Suomessa on vasta aloitettu laivaloukkujen kartoittaminen
128 Delgado 1997 377129 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo 792018
Laivaloukku merialue jolla kulttuuriset ja maantieteelliset riskit haaksirikolle ovat korkeammat kuin alueen ympaumlristoumlssauml128
Kuva Jussaroumln Sundharu ja laumlntisiauml Gaddarnan saaria Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Mu-seovirasto kuva AKMA20180312
79
Kartta Laivaloukut merkittaumlvaumlt hylyt sekauml hylyt joilla on muinaismuistolain mukainen suoja-alue
80
Laivojen hautausmaa
Huonokuntoisten alusten hylkaumlaumlmisestauml syntyneitauml laivojen hautausmaita tunnetaan eri-tyisesti vanhojen satamapaikkojen ympaumlristoumlstauml Taumlllaisista hylyistauml on usein pelastettu kaikki irtain omaisuus sekauml toisinaan myoumls kokonaisia rakenneosia Hylkyjauml tai niiden osia on voitu myoumls uusiokaumlyttaumlauml esimerkiksi uusien laivojen laitureiden ja aallonmurtajien rakennusmateriaalina130
Suomessa ei ole systemaattisesti kartoitettu laivojen hautausmaita mutta niitauml voidaan olettaa loumlytyvaumln monin paikoin eri puolilta rannikkoa ja saaristoa Esimerkiksi Tammisaa-ressa 1500-luvulta 1800-luvulle asti kaumlytoumlssauml olleen satamalahden laumlheltauml on paikannet-tu useita toisiaan laumlhellauml olevia hylyn jaumlaumlnnoumlksiauml (niin sanottu Laumlnsivallin hylkyalue)131 Satakunnasta hautausmaa-paikkana tunnetaan Merikarvian Jukolanniemi132 ja Porista Reposaaren Tukkiviiki
130 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hylky httpakpnbafiwikihylky 2722019131 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122627 2722019132 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Laivojen hautausmaa alue jolle on hylaumltty tarkoituksellisesti vanhoja aluksia
Kuva Monet hylyt sijaitsevat rannoilla matalassa vedessauml kuten Luodon Stockoumlnin ran-nassa oleva hylky Kyseessauml voi olla tarkoituksellisesti hylaumltyn huonokuntoisen aluksen hylky Kuvaaja Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto kuva AKMA2016031
81
Hylyt Suomenlahti
Suurin osa Suomen tunnetuista hylyistauml sijaitsee Suomenlahden suunnittelualueella Alueella sijaitsee kaksi hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinaismuistolain mukainen suo-ja-alue jolla sukeltaminen ja ankkurointi on kiellettyauml ilman Museoviraston lupaa Naumlmauml hylyt ovat venaumllaumlinen 1700-luvun lopun sotalaiva StNikolai Kotkassa sekauml hollantilainen 1700-luvun alun sotalaiva Huis te Warmelo Porvoossa Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Suomenlahdella on useita Itaumlmerenmaiden niin sanotussa Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Naumlmauml ovat Kotkassa sijaitsevat StNikolain hylky ja Ruotsinsalmen meritaistelualue sekauml Lapurin hylky Virolahdella Loviisassa Fortunan hylky ja Tiiskerin tykkihylky Haminassa sijaitsee Puna-partojen hylky Helsingissauml Kronprins Gustav Adolfin hylky ja Haminansalmen puolustus-varustukset Hangossa sijaitsevat Mulanin hylky Kaapelihylky ja Russaroumln luoteispuolen hylky Raaseporissa ovat Esselholmin hylky ja Jussarouml II -hylky Porvoon ulkovesillauml Huis de Warmelo ja Kirkkonummella Sandviken -hylky
Uudenmaan ja Kymenlaakson alueella sijaitsee 722 alusten hylkyauml Kiinteitauml muinais-jaumlaumlnnoumlksiauml naumlistauml on 332 Uusimaa erottuu selkeaumlsti kohteiden lukumaumlaumlraumlssauml ja myoumls kiinteiden muinaisjaumlaumlnnoumlsten lukumaumlaumlraumlssauml niitauml on huomattavasti enemmaumln kuin Ky-menlaaksossa Osin erot selittyvaumlt tutkimustilanteella sekauml vesirakennushankkeilla jotka painottuvat Uudenmaan alueelle ja jotka ovat edellyttaumlneet meriarkeologisia inventointeja Suomenlahden hylyistauml puurunkoisia on 502 ja metallirunkoisia 63 Ruuhia tunnetaan 44
Kuva Houmlgskaumlrin hylky Hangossa Kuvaaja Eveliina Salo Museovirasto kuva AKMA20120416
82
Kartta Suomenlahden suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
Suomenlahden suunnittelualueen hylyille ei voi nimetauml mitaumlaumln erityistauml ominaispiirrettauml vaan joukossa on alusten hylkyjauml 1500-luvulta toiseen maailmansotaan saakka niin kaup-pa- kuin sota-aluksia sekauml huvialuksia proomuja ja talonpoikaisaluksia ja niin edelleen Hylkyjen moninaisuus on seurausta alueen keskeisestauml asemasta vaumlylaumlnauml ja kulkureittinauml halki aikojen
83
Hylyt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomeren alueella sijaitsee kolme hylkyauml joiden ympaumlrille on perustettu muinais-muistolain mukainen suoja-alue sukeltamis- ja ankkurointirajoituksineen Naumlmauml Paraisilla sijaitsevat hylyt ovat Vrouw Maria ja St Mikael 1700-luvulta sekauml Graringharunan hylky 1500-luvulta Naumlitauml kohteita suojellaan tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten
Saaristomereltauml tunnetaan myoumls keskiaikaisia hylkykohteita jotka ovat erittaumlin harvinaisia koko Itaumlmeren laajuisesti Saaristomerellauml sijaitsee kansainvaumllisessauml Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi arvioituja muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml joista keskiaikaisia ovat Egelskaumlrin ja Vidskaumlrin hylyt Muut ovat St Mikael Vrouw Maria Graring-harunan hylky Ladoga Keulakuvahylky Skeppsbaringdarnan hylky Metskaumlrin hylky ja Alfred
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 264 alusten hylkyauml joista valtaosa sijaitsee Parai-silla ja Kemioumlnsaaressa Naumlmauml kunnat ovatkin kautta aikojen kaumlytoumlssauml olleiden taumlrkeiden purjehdusreittien ja yhteyksien varrella joten alusten hylkyjen suuri maumlaumlrauml ei ole yllaumlttaumlvauml Valtaosa niistauml 179 on puisten alusten hylkyjauml ja 32 metallisten alusten hylkyjauml ruuhia on 9 Kaikkien tunnettujen hylkyjen runkomateriaalista ei ole tietoa Tunnetuista hylyistauml 141 on suojeltuja kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Suurinta osaa kohteista ei ole tutkittu joten paumlaumltelmien tekeminen ajallisesta jakautumisesta ei ole mahdollista taumlllauml hetkellauml Suurin osa kohteista (148) on ajoitettu historialliseen aikaan eikauml rekisteriin ole merkitty yhtaumlaumln esihistoriallista kohdetta
Kuva Keulakuvahylky Kuvaaja Stig Gustavsson Suomen sukelluskuvaus Oy 2017
84
Kartta Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
85
Selkaumlmeren etelaumlosasta Satakunnan alueelta tunnetaan sata vedenalaisloumlytoumlauml joista laumlhes kaikki (90) ovat eri ikaumlisiauml hylkyjauml ja hylyn osia Muut tunnetut kohteet ovat loumlytoumlpaikkoja ja niin sanottuja kulkuvaumlyliauml jotka liittyvaumlt tavalla tai toisella merenkulkuun
Selkaumlmeren etelaumlosassa on kymmeniauml kauppalaivojen hylkyjauml jotka liittyvaumlt ensimmaumlisen maailmansodan tapahtumiin Sodan alettua elokuussa 1914 Suomenlahti miinoitettiin nopeasti saksalaisten ja venaumllaumlisten halutessa rajoittaa toistensa laivastojen liikkumista ja tavarankuljetusta Miinoittaminen vaikeutti merenkulkua Suomenlahdella joten laivalii-kennettauml keskitettiin kulkemaan Pohjanlahdella ennen muuta Porin ja Rauman satamiin Satamista joista oli yhteys rataverkkoon pidettiin kuljetuksia yllauml Ruotsiin Saksalaiset paumlaumlttivaumlt pysaumlyttaumlauml Suomen ja Ruotsin vaumllisen meriliikenteen Miinojen ja torpedoinnin seurauksena aluksia joutui hylyiksi ja ihmishenkiauml menetettiin Esimerkiksi 6121914 upposi saman vuorokauden aikana kolme ruotsalaista laivaa ajettuaan saksalaisten laskemaan miinoitteeseen133
Toinen Satakunnan vedenalaiseen perintoumloumln kuuluva ominaispiirre ovat 1800-luvulla kasvaneeseen sahatoimintaan liittyvaumlt jaumlaumlnnoumlkset Esimerkiksi Porin Reposaaren pohjois-puolisessa Tukkiviikindashlahdessa on lukuisia proomuja joita kaumlytettiin sahatavaran kuljetuk-sissa ja jotka hylaumlttiin kaumlytoumln jaumllkeen matalaan lahteen Myoumls itse vesisahoista saattaa todennaumlkoumlisesti olla jaumlaumlnnoumlksiauml veden alla
Suurten purjelaivojen aikakausi on jaumlttaumlnyt kenties tunnusomaisimman jaumllkensa Selkaumlmeren etelaumlosaan sillauml monet alueelta tunnetut hylyt ovat kauppalaivojen jaumlaumlnteitauml Naumlitauml ovat esimerkiksi Merikarvian Hamskerin ympaumlrillauml olevat hylyt sekauml Porin Reposaaren edustalla makaavat useat hylyt Maumlntyluodossa Kallon satamassa on sataman laajennustoumliden yhteydessauml vuonna 2011 arkeologisin kaivauksin tutkittu kauppalaiva ruotsalainen priki Carl Se oli puutavaralastissa kun se myrskyssauml irtosi ankkurista ja upposi Kallonlahteen aivan 1800-luvun luotsiaseman viereen
133 Uusi-Seppauml 2012 s 159
Kuva Kallonlahden hylky Maumlntyluodossa Kuvaaja Riikka Tevali 2001 Museovirasto kuva AKMA2011078
86
Sahatoiminta ja puutavaraa kuljettaneet alukset muodostavat Selkaumlmeren etelaumlosalle hyvin ominaisen vedenalaisen ja merellisen kulttuuriperinnoumln osa- alueen Erityisesti yhteydet Ruotsiin korostuvat Sahatavaraa on kuljetettu Satakunnasta Ruotsiin eri paikkakunnille ainakin 1600-luvulta laumlhtien Laumlhistoumlllauml Lampaluodon ja Raumaluodon Tyltyn piirroskalliot joihin kuuluu kompassiruusu ja hakkauksia 1600-luvulta ovat taumlrkeauml muistutus Satakunnan pitkaumlstauml merellisestauml historiasta
Alueen voimakkaasti aikojen saatossa muuttunut rantaviiva sekauml karikkoiset vedet ovat aiheuttaneet sen ettauml vedenalaisia kohteita tunnetaan Selkaumlmeren etelaumlosasta hyvin vauml-haumln Alueen inventointi vaatii runsaasti aikaa Kuitenkin ulompana Selkaumlmerellauml sijaitsevat metallisten alusten hylyt ovat suosittuja sukelluskohteita kuten Everilda Ingeborg ja Siivo
Hylyt Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan yhteensauml noin 250 vedenalaiskohdetta joista 187 on eri ikaumlisten alusten hylkyjauml ja hylyn osia Kohteista 78 on arvioitu rauhoitetuiksi muinaisjaumlaumln-noumlksiksi Hylkyjen lisaumlksi tunnetaan erilaisia irtoloumlytoumljauml kuten ankkureita Puisia alusten hylkyjauml tunnetaan 117 ja metallisia 24 Ruuhia suunnittelualueelta on kirjattu muinaisjaumlaumln-noumlsrekisteriin vain yksi sekin on loumlytynyt jaumlrven rannalta Sievin Kupusista
Rutilus-listauksessa Itaumlmeren mielenkiintoisimmiksi vedenalaisiksi kohteiksi maumlaumlriteltyjauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml taumlllauml suunnittelualueella on yksi 1800-luvun hylky Sofia Maria OulussaSuunnittelualueen alusten hylyt liittyvaumlt suurimmaksi osaksi suuren purjelaivakauden aika-kauteen jolloin rahtia ja varsinkin teollisuuden tuotteita kuljetettiin suuria maumlaumlriauml pohjoi-sesta Ruotsin markkinoille mutta myoumls Eurooppaan Tietyillauml alueilla varsinkin ulkomaiset alukset naumlyttaumlvaumlt joutuneen muita helpommin haaksirikkoon sillauml merialue on matala ja osin vaikea navigoitava Paikallisilla luotseilla onkin ollut suuri merkitys alueen merenkulun turvallisuudelle Ennen valtakunnallisesti jaumlrjestettyauml luotsilaitosta ei moni suurempi alus varmasti uskaltanut laumlhteauml Pohjanmaan vesille ilman paikallistuntemusta
Peraumlmerellauml Selkauml-Sarven etelaumlpuolella sijaitseva Lahian matalikko vaikuttaa olleen aluk-sille vaarallinen laivaloukkualue Matalikon pohjois- ja luoteispuolella sijaitsee useiden alusten hylkyjauml ja osia Tyynellauml saumlaumlllauml matalikko ei erotu avomerellauml millaumlaumln tavalla jos sen sijainnista ei ollut tietoinen Alusten jaumlaumlnteet vaikuttavat myoumls olevan suurempien mahdollisesti rahtia kuljettaneiden alusten ja niiden sijainti matalikon pohjoispuolella kertoo siitauml ettauml ne olivat ajautuneet matalikolle etelaumln suunnasta
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri muodostavat alueen jolta tunnetaan kaikkein vaumlhiten vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Taumlmauml johtuu kuitenkin todennaumlkoumlisesti enemmaumln tutkimusten vaumlhaumlisyydestauml kuin mistaumlaumln todellisesta loumlytoumljen niukkuudesta Voidaankin olettaa ettauml alueelta on vielauml loumlytymaumlttauml paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml
87
Kartta Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualueen puuhylyt Kartassa yksittaumlisen kuusikulmion saumlde on 5 km ja halkaisija 10 km
88
Perinnealukset
Perinnealukset Suomenlahti
Kuva Tervasaaren tynnyri -purjehduskilpailun aluksia mm kaljaasi Svanhild ja maux Ingeborg Kuvaaja Anne Ala-Poumlllaumlnen 2014 Suomen merimuseoMuseovirasto kuva SMK20150136
bull Kotka 1 kpl maux Vivanbull Hamina 2 kpl ms Merikarhu ms Herringbull Helsinki 15 kpl ms Nikolai II maux Joanna Saturna ss Tornator ss Nor-
kulla ss Lokki maux Jan Mayen s-Freja ms Unterbelbe ms Poitsila ms Purha ss Turso maux Ingeborg maux Astrid maux Valborg maux Svanhild ms Kauris ms Gullkronan
bull Porvoo 3 kpl ss Armas ss Hovinsaari ms J L Runeberg
Suomenlahden suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
Perinnealus Suomen merenkulun historian kannalta arvokas alus joka on myoumls arvonsa mukaisessa kaumlytoumlssauml ja kunnossa
89
Perinnealukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Perinnealukset Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Majakat ja merimerkit
Historialliset merimerkit jaetaan paumlivaumlmerenkulun kiintopisteinauml toimiviin valottomiin purjeh-dusmerkkeihin ja pimeaumlnavigoinnin mahdollistaviin loistomerkkeihin joita ovat majakat ja loistot Valottomia purjehdusmerkkejauml ovat kummelit kaasat sauvamerkit pookit ja viitat
Ennen keskiaikaa merillauml liikuttiin laumlhinnauml paumlivisin rannikon tuntumassa luonnon muotojen ja kauas naumlkyvien rakennusten kuten kirkkojen perusteella Keskiajalta laumlhtien kruunu kirkko ja luostarit sekauml laivanvarustajat kauppiaat ja kalastajat alkoivat merkitauml merivaumlyliauml purjehtimista helpottavilla kivikasoilla ja puurakennelmilla Naumliden kiinteiden merimerkkien lisaumlksi vaumlylille voitiin asettaa erilaisia viittoja ja kelluvia tynnyreitauml135 Erilaisista merimerkeistauml pitivaumlt huolta yksityiset henkiloumlt kalastajat kauppiaat ja porvarit kuninkaan asettaman kaumlskyn mukaisesti
134 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019135 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 2722019
Saaristomeren ja Selkaumlmeren etelaumlosan suunnittelualue on seuraavien pe-rinnealusten kotipaikka
bull Turku 6 kpl ss Vetaumljauml V sv Suomen Joutsen ms Wilhelm Carpelan maux Inga maux Helena ms Bore
bull Rauma 2 kpl maux Marita maux Kathrinabull Naantali 1 kpl maux Inga-Lill
bull Oulu 2 kpl ms Oulu ms Alpo
Majakkamerimerkki merenkulun kiinteauml tai kelluva ohjausmerkki134
Pohjoisen Selkaumlmeren Merenkurkun ja Peraumlmeren suunnittelualue on seuraavien perinnealusten kotipaikka
90
Kartta Rakennusperintoumlrekisterin sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin luotsirakennukset majakat ja merimerkit RKY-kohteet puuttuvat
91
Kartta RKY-inventoinnin majakkakohteet
92
Majakoita ja merimerkkejauml loumlytyy kaikkialta pitkin Suomen rannikkoa ja saaristoa Majakoista loumlytyy tietoja muun muassa valtakunnallisesti merkittaumlvien rakennettujen kulttuuriympauml-ristoumljen (RKY) inventoinnista rakennusperintoumlrekisteristauml sekauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteristauml Majakkakohteita on lueteltu ja esitetty kartoilla jaumlljempaumlnauml Rakennusperintoumlrekisterin kohteet esitellaumlaumln myoumls liitteessauml 3
Ensimmaumliset kummelit rakennettiin Utoumln ja Turun vaumllille Kustaa Vaasan maumlaumlraumlyksestauml mer-kittiin vasta perustettuun Helsinkiin vievauml vaumlylauml kummeleilla 1550-luvulla Keskusjohtoisen luotsi- ja majakkalaitoksen aikana merivaumlylien varsille rakennettiin satoja kivikummeleita joista on saumlilynyt useita laumlhinnauml 1800-luvun toiselle puoliskolle ajoittuvia rakennelmia Usein kummelit ovat valkoisiksi kalkittuja tai maalattuja ja niitauml rakennettiin myoumls laudasta tai hirsistauml Kummelien rakentaminen loppui 1900-luvun alussa kun loistojen maumlaumlrauml lisaumlaumlntyi
Kaasoja rakennettiin Peraumlmeren rannikolla Sytyttaumlmaumlttoumlminauml ne toimivat merenkulkua helpottavina maamerkkeinauml Navigointia varten kaasat merkittiin merikarttoihin ja pur-jehdusoppaissa kuvattiin kuinka kaasoja tuli laumlhestyauml ja miten ne tuli ohittaa Nykyaumlaumln kaasat ovat haumlvinneet Viestitulina kaumlytettyjauml sytytettyjauml kaasoja poltettiin vielauml 1700-luvun lopussa mahdollisesti jopa 1800-luvulla136
Sauvamerkit koostuvat pysty- ja vinosuuntaisista puurakenteista Joskus ne koostuivat vain parruilla tuetusta keskuspuusta Vuoden 1891 merimerkkiluettelossa listattiin yli 50 sauvarakenteista merimerkkiauml Nykyaumlaumln Suomessa on saumlilynyt vain yksi sauvamerkki Korsnaumlsin Svetgrund
136 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Vuonna 1858 valmistunut Keskiniemen pooki Hailuodossa Kuvaaja Veli-Pekka Viklund 2001 Museovirasto kuva KK799618
93
Ensimmaumliset pookit pystytettiin 1600-luvun puolivaumllissauml kaupunkiporvarien aloitteesta Pookit osoittivat vaumlylaumln alkua ja luotsiaseman paikan Pookien rakentaminen liittyi kaup-pamerenkulun kasvuun ja ne olivat purjelaivakauden taumlrkein merimerkkiryhmauml Enimmillaumlaumln Suomen vesillauml oli noin neljaumlkymmentauml pookia Vuonna 1756 valmistunut Lyoumlkin kivipooki Uudenkaupungin edustalla on Suomen vanhin saumlilynyt pooki Ne syrjaumlytyivaumlt 1800-luvun loppupuolella valomajakoiden yleistyessauml
Suomen ensimmaumlinen valolla varustettu majakka rakennettiin Utoumln saarelle vuonna 1753 Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri jonka hoitoon siirtyivaumlt kaikki ete-lauml-Suomen merimerkit ja -vaumlylaumlt Seuraava majakka valmistui vuonna 1800 Porkkalan-niemen edustalle Roumlnnskaumlriin Majakat rakennettiin 1870-luvulle saakka laumlhinnauml tiilestauml myoumlhemmin teraumlselementeistauml137 1800-luvun lopulla majakoiden rakentaminen kiihtyi ja majakkaverkkoa taumlydennettiin138
Loistoja ovat johtoloistot ja kalastajia palvelevat kalastusloistot Ensimmaumliset loistot si-joitettiin suoraan kallioille tai matalille perustuksille Myoumlhemmin loistoja rakennettiin be-toni- ja rautaristikkojalustoille Suomen vanhin kalastusloisto Kokkolan Poronluodonkarilla on perimaumltiedon mukaan valmistunut 1700-luvulla Erilaiset loistot muuttivat merenkulun liikennoumlintimahdollisuudet ympaumlrivuorokautisiksi
137 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019138 Laurell 1999 s 23ndash25
Kuva Korsnaumls Svetgrundin sauvamerkki Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016928
94
Rannikon merimerkit muodostavat yhdessauml eri-ikaumlisten satamapaikkojen laivareittien ja luotsiasemien kanssa merkittaumlvaumln merellisen liikennehistorian kokonaisuuden ja kulttuu-rimaiseman Erityisesti majakat ja luotsiasemat muodostavat laajempia kokonaisuuksia joihin kuuluu muun muassa asuin- varasto- ja huoltorakennuksia laitureita tyouml- ja arki-elaumlmaumln edellyttaumlmiauml rakennuksia ja rakennelmia keittioumlpuutarhoja ja pieniauml viljelyksiauml139
Nykyaumlaumln monista merimerkeistauml on jaumlaumlnyt jaumlljelle erilaisia rauenneita kivikasoja tai hirsi- tai lautakasoja Niitauml voi loumlytyauml sekauml maalta ettauml meren pohjasta Esimerkiksi vuonna 2012 loumlytyi Inkoon Syssleffjaumlrdenin vaumlylaumln tuntumasta meren pohjasta kalliomatalan juurelta mahdollisia sauvamerkin jaumlaumlnnoumlksiauml jotka ovat voineet kuulua matalikon paumlaumlllauml olleeseen merimerkkiin140
139 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019140 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas merimerkki httpakpnbafiwikimerimerkki 1112019
Kuva Orrengrundin majakka ei tuhoutunut Suomen sodassa (1808ndash1809) Kuva Wiki Loves Monuments CC BY-SA 40 Kiisla Oy 2009
95
Majakat ja merimerkit Suomenlahti
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset merimerkit ja tunnusmajakat perustettiin Suomenlahdelle Vuonna 1798 rakennettiin Ruotsinsalmen tunnusmajakka Sapokanlahden etelaumlpuolelle Pookinmaumlelle Se on nykyaumlaumln raunioina ja kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls sillauml eng-lantilainen laivasto tuhosi majakan vuonna 1855 Ruotsinsalmen tunnusmajakan raunio on merkittaumlvauml rakennusmuistomerkki ja Suomen vanhin saumlilynyt majakkahistoriallinen rakennusfragmentti141
Vuosien 1808ndash09 Suomen sodassa monet Suomenlahden merimerkit tuhottiin ja vain Orrengrund saumlilyi Suunnittelualueella olevat RKY-majakkayhdyskunnat ovat Kallbaringda-nin ja Roumlnnskaumlrin majakat Kirkkonummella Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema Loviisassa ja Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat joihin kuuluu muun muassa Soumlderskaumlrin majakka
141 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000002079 532019
Kuva Soumlderskaumlrin majakka Porvoon edustalla Museovirasto kuva HK800499
bull Kallbodanin majakkabull Roumlnnskaumlrin majakkabull Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsimajakkabull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastusyhdyskunnat (muun
muassa Soumlderskaumlr)
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
96
Majakat ja merimerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Vuonna 1756 Suomesta muodostettiin oma luotsipiiri joka sai tehtaumlvaumlkseen hoitaa alueen merimerkkejauml Taumllle suunnittelualueelle perustettiin Ruotsin vallan aikana ensimmaumliset me-rimerkit ja tunnusmajakat Osaa alueen majakoista on kaumlytetty 1900-luvun sodissa myoumls linnakkeina ja ilmavalvontapaikkoina Eraumlillauml majakoilla kaumlytiin myoumls taisteluita mutta ne saumlaumlstyivaumlt suurimmilta tuhoilta142
142 Laurell 1999 s 19
Kuva Bengtskaumlrin majakka Kuvaaja Elisa Heikkilauml Museovirasto kuva KY1311
bull Bengtskaumlrin majakkabull Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Utoumln majakan vieressauml on myoumls vaatimaton rakennuksenperustus joka
mainitaan muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml majakkana Se saattaa siis liittyauml majakan rakenteisiin tai puolustusvarustuksiin
bull Lyoumlkin tunnusmajakka ja luotsiasemabull Saumlpin majakkayhteisouml ja luotsiasemabull Santakarin pooki
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
97
Majakat ja merimerkit Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaan luotsipiiri perustettiin 1849 Taumlmauml tapahtui myoumlhemmin kuin Saaristomeren ja Suomenlahden luotsipiirien perustaminen Luotsipiirin perustamisen myoumltauml kaikki majakat merimerkit ja vaumlylaumlt Siipyystauml Tornioon siirtyivaumlt kruunun hallintaan Samalla aloitettiin myoumls Pohjanlahden merenmittaukset143
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumlssauml muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainitaan kiinteaumlnauml muinais-jaumlaumlnnoumlksenauml Hailuodon Hiidenniemen tunnusmajakka144 eli pooki joka rakennettiin vuon-na 1859 ja paloi salaman sytyttaumlmaumlnauml vuonna 1925 Toinen muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml mainittu kiinteauml muinaisjaumlaumlnnoumls-pooki sijaitsee Mustasaaren Kummelskaumlretissauml145 saaren korkeimmalla kohdalla Laudoitettu puinen pooki rakennettiin 1823 tai 1824 paikalle jossa aiemmin sijaitsi kivikummeli Tullilaitos purki pookin vuonna 1922 Paikalla sijaitsee suuri kiviroumlykkiouml
143 Laurell 1999 s 22144 Muinaisjaumlaumlnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000030483 532019145 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022773 532019
bull Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakatbull Tankarin ja Trutklippanin majakka-ja luotsiyhdyskunnatbull Saumllgrundin majakka luotsiasema ja Laxhamnbull Hailuoto (Marjaniemen majakka- ja luotsiyhdyskunta)bull Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)bull Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskuntabull Stubbenin majakkayhdyskunta
Suunnittelualueen RKY-majakoita ovat
98
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat
Satamia ovat myoumls luonnonsatamat ankkuripaikat ja lastauspaikat Satamia on ollut yhtauml kauan kuin on ollut tarvetta alusten saumlilyttaumlmiseen tai ankkurointiin Niihin liittyy usein kivisiauml ja puisia rakenteita kuten laitureita hirsiarkkuja aallonmurtajia sekauml rakennuksia merimerkkejauml ja kiinnitysrenkaita ja -tappeja Satamista kertovat myoumls hylyt sekauml kaupan-kaumlyntiin liittyvaumlt arkeologiset loumlydoumlt kuten rakennusten pohjat sekauml rakennusjaumlte kuten puu tiili ja lasi Alusten painolastikivistauml ja -hiekasta tai muusta materiaalista muodostu-neet painolastipaikat liittyvaumlt erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin sillauml vasta tuolloin alusten koko ja kaupankaumlynnin luonne mahdollisti erityisten painolastipaikkojen syntymisen Alukset saattoivat purjehtia pelkaumlssauml painolastissa joka poistettiin ennen lastin nostamista alukseen
146 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Taskun tunnusmajakka Kuvaaja Harri Nyman 1999 Museovirasto kuva RHO125016885
Satama alusten kiinnittymiseen ja ankkuroitumiseen tarkoitettu suojainen vesialue146
99
Satamapaikkoja ja satamia on sijainnut samoilla seuduilla kuin asutusta niin meren rannikoil-la kuin sisaumlmaan jaumlrvien rannoilla Ennen tieverkoston rakentamista veneet ja alukset olivat helpoin keino liikkua paikasta toiseen Jotkin varhaishistorialliset satamapaikat ovat nykyaumlaumln kaupunkeja kuten esimerkiksi Turku Tammisaari tai Porvoo Kaupunkien kasvaessa vanhat satamarakenteet ovat suurelta osin jaumlaumlneet rakennusten alle tai myoumlhemmaumln satamatoiminnan jalkoihin Olaus Magnus maumlaumlritteli 1500-luvulla hyvaumln luonnonsataman tunnuksiksi mereltauml havaittavissa olevan luonnon kiinnekohdan sisaumlaumlntulovaumlylaumln vapaan veden (ei karikoita) sekauml suojaisen sijainnin147
Suomesta ei tunneta varmoja kivi- tai pronssikautisia satamia Hiittisten Kyrksundet on ajoi-tettu vanhimmilta osiltaan rautakautiseksi satamaksi ja sellaiseksi on esitetty muun muassa Kymijoen Merikoskea Useimmat tunnetut rautakautisetkeskiaikaiset linnoitukset kuten Por-voon Oumlrnviksudden ja Kemioumlnsaaren Houmlgholmen sijaitsevat veden aumlaumlrellauml joten niillauml on ollut satama Keskiajalla kaupunkien yhteydessauml sekauml rannikon linnojen ja linnoitusten yhteydessauml sijaitsi satama Satamien kehittyminen on tiiviisti yhteydessauml kaupankaumlynnin kansainvaumllisty-miseen yhteiskunnan urbanisoitumiseen sekauml laivanrakennuksen kehitykseen Taumlten satamat ovat kehittyneet yhtauml aikaa kaupunkien ja muun asutuksen leviaumlmisen kanssa148
Luonnonsatamat ja ankkuripaikat eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml sisaumlllauml mitaumlaumln rakennettuja elementtejauml vaan ne ovat syvaumlvetisiauml ja tuulelta suojaisia paikkoja joissa on odotettu parempaa saumlaumltauml tai sopivia tuulia Varhaisista satamista ei ole saumlilynyt varsinaisia kirjallisia laumlhteitauml mutta ensimmaumliset tiedot ovat peraumlisin keskiajalta ja uuden ajan alun vuosisadoilta149
147 Niitemaa 1964 s 22148 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019149 Niitemaa 1964
Kuva Kiinnitysrengas Eurajoen Kaunissaaren luonnonsatamassa Kuvaaja Leena Koivisto 2004 Museovirasto kuva AKDG10757
100
Luonnonsatamien yhteydessauml on saattanut olla kauppaan tai muuhun kokoontumiseen liittyvaumlauml toimintaa kuten Hiittisten Kyrksundetissa Ankkuripaikkojen rantakallioilta loumly-tyy usein kalliohakkauksia joita merenkulkijat tekivaumlt ajanvietteeksi Esimerkiksi Hangon Hauensuolen kallioon on tehty satoja hakkauksia 1500-luvulta laumlhtien Lastauspaikoilla erilaisia myytaumlviauml tuotteita siirrettiin aluksiin Lastauspaikat sijaitsivat usein kylien tai esi-merkiksi kartanoiden ja tehtaiden laumlhellauml150 Saaristossa satamapaikat on voitu raivata kivistauml ja lohkareista vapaiksi rantautumispaikoiksi jotka on rajattu matalin kivimuureinNaumlitauml on kuvattu tarkemmin veneenvetopaikkojen yhteydessauml Joskus rantakallioihin on isketty myoumls rautaisia kiinnitystappeja Rantautumispaikoissa alukset on vedetty rantaan suojaan tai korjattaviksi ja satamapaikka on tarkoitettu laumlhinnauml matalasyvaumlyksisille veneille Taumlllaisia paikkoja ovat esimerkiksi Vaumlsterhamn Paraisilla sekauml Baringtskaumlrsoumlren ja Trutoumlren Mustasaaressa151
150 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019151Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas satama httpakpnbafiwikisatama 2722019
Kuva Yleiskuva Hauensuolesta Kuvaaja Soile Tirilauml 2007 Museovirasto kuva RHO12596263
101
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Suomenlahti
Suomenlahden rannikolta tunnetaan lukuisia vanhoja satamapaikkoja Niitauml on merkitty vanhoihin merikarttoihin ankkuri-symbolilla
Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvun lopulta mainitaan Suomenlahden luonnonsatamina mm Hanko Tvaumlrminne Jussarouml Haumlstouml-Busouml ja Porkkala Taumlrkeauml var-hainen satamapaikka sijaitsee Helsingin Santahaminassa joka mainitaan keskiaikaisissa laumlhteissauml valtakunnan hallitsijoiden pysaumlhdyspaikkana Paikallisesti merkittaumlviauml varhaisia satamapaikkoja olivat muun muassa Tostholmen sekauml Bastouml Inkoossa ja Iso ja Pieni Mi-ckelskaumlr Porkkalan kupeessa Kirkkonummella152
Hankoniemen pohjoispuolella Kapellhamnissa eli Kappelisatamassa oli varhaiskeskiai-kainen satama jossa matalalla kulkevat alukset voitiin vetaumlauml rantaan Kappelisatamas-sa oli kappeli jonka sijaintia ei ole pystytty tarkasti selvittaumlmaumlaumln Sen yhteydessauml ollut hautausmaa on sen sijaan paikannettu Hankoniemen etelaumlkaumlrjen Hauensuolen satama-paikalta meren pohjasta on loumlytynyt merenkulkijoilta veteen joutunutta esineistoumlauml kuten liitupiippujen katkelmia Myoumls Raaseporin linnan satama oli taumlrkeauml solmukohta keskiajan maa- ja merikaupassa Hangon Taumlktomin satama toimi lastauspaikkana
Loviisan Kungshamn eli kuninkaansatama mainitaan Joumlns Maringnssonin merikartassa vuodelta 1644 Kungshamnin veden pohjasta on loumlytynyt laivoilta veteen joutuneita historiallisia esineitauml mutta varsinaisia satamarakenteita ei tunneta153
Varhaisina satamapaikkoina itaumliseltauml Suomenlahdelta voidaan mainita Pyhtaumlaumln Ahven-koskiMerikoski ja Virolahden Lapurin saari Waghenaerin kartassa 1500-luvun lopulta mainitaan purjehdusreitin Helsingistauml Viipuriin vaumllietappeina eli satamapaikkoina Pellinge Pyhtaumlaumln Kaunissaari Kymijoen itaumlpuolinen suu Saksala Vehkalahti ja sen edustalla Stora Fiskaroumln joka nykyaumlaumln jaumlauml jo Venaumljaumln puolelle154
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Ruotsin vallan aikana keskushallinto saumlaumlteli voimakkaasti purjehdusta ja ulkomaankauppaa keskittaumlen sitauml kaupunkeihin Taumlmauml naumlkyy myoumls Suomessa kaupunkien kehittymisenauml kes-kiajalta laumlhtien Turun saaristossa on useita purjehdusreittien solmukohtia luonnonsatamia joiden merkitystauml on korostettu kalliohakkauksilla kompassiruusuilla ja kivikehillauml Tunnetuin sisaumlsaariston ja ulkosaariston solmukohta on Korpostroumlm Lisaumlksi yhteyksien solmukohtina korostuvat suurimmat saaret jotka on usein tunnettu rautakaudelta laumlhtien kuten Utouml Jurmo Noumltouml Aspouml Berghamn Jungfruskaumlr ja Houtskari Saaristomerellauml on lukuisia paikannimiauml joiden osana mainitaan -hamn Todennaumlkoumlisesti naumlistauml ainakin useimmat kuvastavat jonkin-laista sataman paikkaa Niin kutsutussa tanskalaisessa itineraariossa 1200-luvulta mainitaan Saaristomeren luonnonsatamina Aspouml Noumltouml Jurmo ja Hiittisten Kyrksundet
152 Niitemaa 1964153 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000028740154 Niitemaa 1964 s 26
102
Kemioumlnsaaressa Hiittisten Houmlgholmenin kalliosaaren suojassa oli satama jonne keskiai-kaiset syvaumlllauml kulkevat lastialukset paumlaumlsivaumlt Houmlgholmenin rantaan rakennettiin 1300-luvun jaumllkipuolella jaumlreistauml puista satama- ja laiturirakennelmat Saaren laella on arkeologisia jaumlaumlnteitauml linnoituksesta Saaren merkitys keskiajan tutkimukselle on erittaumlin suuri
Kemioumlnsaaressa Purunpaumlaumln Jungfrusund mainitaan satamapaikkana jo keskiajalta laumlhtien Viimeistaumlaumln 1600-luvulla sinne perustettiin myoumls kestikievari palvelemaan merellauml liikkujia Jungfrusund oli taumlrkeauml pysaumlhdyspaikka Turkuun purjehdittaessa
Satamat luonnonsatamat ja ankkuripaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanlahden rannikon vanhimmat satamat ovat jaumlaumlneet kuivalle maalle maankohoamisen seurauksena Kaupunkien satamia on jouduttu siirtaumlmaumlaumln jopa useampia kertoja ulommas saaristoon jotta vesisyvyys on riittaumlnyt laivoille Esimerkiksi Pietarsaaren vanhin satama Pedersoumlren satama Pedersoumlren kirkon vieressauml on noin viiden kilometrin paumlaumlssauml nykyisestauml satamasta Uudenkaarlepyyn satamaa siirrettiin jokivartta pitkin ulospaumlin useita kertoja vuo-sisatojen mittaan Vanhan sataman komea kivilaituri on aikaa sitten jaumlaumlnyt kuivalle maalle Myoumls Vaasassa satama on siirretty useita kertoja155
Pohjanlahden alueelta ei ole saumlilynyt luetteloa vanhoista satamapaikoista tai reittikuvauksia mutta Merenkurkusta pohjoiseen on saumlilynyt ehdotus purjehdussaumlaumlnnoumlksi vuodelta 1546 joka luettelee kahdeksan satamaa Mustasaari Pietarsaari Kaarlepyy Saloinen Oulu Ii Kemi ja Tornio
155 Pohjanmaan merellinen perintouml s 13
Kuva Hiittisten Houmlgholmen Kuvaaja Sirkka-Liisa Seppaumllauml 2018 Museovirasto kuva AKDG54961
103
Painolastipaikat
Purjelaivojen aikakaudella laivoihin lastattiin kiviauml soraa tai hiekkaa silloin kun laivoissa ei ollut riittaumlvaumlsti kauppatavaraa lastina rungon vakaana pysymiseksi Joskus painolas-tina kaumlytettiin myoumls rautaromua tiiliauml tai muuta saatavilla olevaa ainesta Purjelaivoissa kaumlytettiin painolastia 1500-luvulta alkaen mahdollisesti jo aiemmin aina 1900-luvulle astiPainolastiainesta on siten kulkeutunut Suomeen vuosisatojen ajan Maumlaumlraumlsatamassa painolasti tyhjennettiin joskus veteen joskus maalle Jo varhain satamilla oli maumlaumlraumlyksiauml siitauml ettauml painolastia ei saanut tyhjentaumlauml satamaan vaan sen ulkopuolelle kuitenkin laumlhistoumllle Painolastipaikoilta loumlytyy kaukomaiden kiviauml ja maa-ainesta jossa on piikiveauml fossiilikalkkikiveauml saviliusketta ja muita Suomen maaperaumllle vieraita aineksia156 Naumliden lisaumlksi loumlytyy myoumls pilssiin joutuneita alusten lastina olleita tai omistajiltaan hukkuneita esineitauml
156 Burstroumlm 2017 11 Kinnunen 2002 s 21
Painolastipaikka sataman laumlhistoumlllauml oleva alue johon on tyhjennetty purjealusten aikakaudella laivojen painolastia
Kuva Mustikkamaalla Isoisaumlnniemen rannassa sijaitsee ainakin 1700-luvulla kaumlytoumlssauml ollut purjelaivojen painolastin jaumlttoumlalue Kuvaaja Helena Ranta 2016 Museovirasto kuva AKDG54941
104
Painolastipaikat Suomenlahti
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Helsingin Mustikkamaan rannoilla sekauml Porvoon Kraringkoumln luona jonka edustalla olevien pienten saarten Lilla Barlastholm ja Yttre Barlastholm arvellaan paljolti syntyneen painolastien purkamisen seurauksena
Painolastipaikat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Porin Reposaaressa Reposaaren vanhan sataman laiturikehikot on laumlhes ko-konaan taumlytetty painolastihiekalla ja painolastihiekkaa on kaumlytetty myoumls yleisemmin taumly-temaana Eraumlaumlt Porin satamakadut on pohjustettu Koumloumlpenhaminasta laivatulla soralla157
Painolastipaikat Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Painolastipaikkojen sijainteja ei ole kartoitettu mutta painolastiainesta tiedetaumlaumln olevan esimerkiksi Kokkolan Mustakarissa
Kalliohakkaukset ja kivikompassit
Vanhoista satamapaikoista loumlytyy yleensauml erilaisia kalliohakkauksia (esimerkiksi kompas-siruusut) ja kivikompasseja
157 Kinnunen 1990 s 10158 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019159 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019
Kalliohakkaus kallioon tai kiveen hakkaamalla uurtamalla tai kaivertamalla muo-dostettu kuvio158
Kivikompassi meren saaristossa kallioille ladottu kiveys jossa on paumlauml- ja vaumlli-ilman-suuntien mukaisesti asetetut haarat159
105
Kuva Kalliohakkauksia Naantalin Iso-Kuusisen saarella161 Kuvaaja Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
Kalliohakkaukset ovat tyypillisimmillaumlaumln nimikirjaimia ja vuosilukuja Kiviin on myoumls hakattu esimerkiksi kompassiruusuja aurinkokelloja yksinkertaisia rengaskuvioita laiva-aiheita ja vaakunoita Hakkauksilla on haluttu ikuistaa jokin tietty tapahtuma tai merkitauml muistiin taumlrkeauml paumlivaumlmaumlaumlrauml Keskellauml metsaumlauml sijaitsevissa suurissa maakivissauml olevat kuviot ovat yleensauml historiallisen ajan rajamerkintoumljauml Hakkausten tyypillisiauml sijaintipaikkoja ovat ve-sistoumljen aumlaumlrellauml olevat sileaumlt rantakalliot korkeiden kallioiden laet tai yksittaumliset suuret maakivet Hakkaukset voivat olla yksittaumlin tai laajemmissa ryhmissauml Kalliohakkauksia nimitetaumlaumln myoumls kaiverruksiksi tai kalliopiirroksiksi
Suomessa kaikki tunnetut hakkaukset ajoittuvat historialliselle ajalle Rannikolla tai saaris-tossa sotilaat ja merimiehet tekivaumlt hakkauksia ajanvietteeksi sotatoimien aikana tai kun odotettiin parempaa saumlaumltauml Ajanvietteeksi tehtyjauml hakkauksia loumlytyy mm Kemioumlnsaaren Moumllnholmenista Paraisten Tammortista sekauml Hangon Hauensuolen luonnonsatamastaErityisesti merenkulkuun liittyvaumlt hakkaukset ovat yleisiauml Veneiden veistaumlmisen tai kalas-tuksen yhteydessauml tehtiin usein laivakuvioita kuten Haminan Ulko-Tammion rantakallioiden hakkaukset joissa laivan lisaumlksi on kuvattu jatulintarha sekauml nimiauml ja vuosilukuja Luoto toimi saarelaisten kalastuspaikkana vuosisatojen ajan Myoumls Kemin ulkosaaristossa Sel-kauml-Sarven kalastustukikohdan ympaumlristoumloumln on tehty useita hakkauksia ja aurinkokelloja Toisinaan laivahakkauksia on tehtyuponneiden laivojen tai hukkuneiden muistomerkeiksi Merenkulkijat kaumlyttivaumlt kivikompassien lisaumlksi kallioon hakattuja kompassiruusuja sekauml-aurinkokelloja160
160Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019161 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112705000003 2822019
106
Kuva Selkauml-Sarven aurinkokello Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11411
107
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin hakkaukset kaiverrukset kiinnitysrenkaat ja kompas-siruusut Rekisterissauml ei ole eritelty kohdetyyppinauml kivikompasseja
108
Erityisen ryhmaumln muodostavat hallitsijoiden vierailujen muistoksi tehdyt hakkaukset kuten Paraisten Skorvlotin hakkaus jonka kerrotaan liittyvaumln Kaarle- herttuan vierailuun vuonna 1599 Kustaa IIIn vierailut ikuistettiin kiveen Paraisten Naumlsuddenilla sekauml Virolahden Suur-Pisin saarella Venaumljaumln vallan aikana tsaarien ja tsaarittarien vierailuista tehtiin useita hakkauksia Viranomaisten tekemiauml hakkauksia ovat esimerkiksi valtakunnan maakuntien tai kylien raja-merkit Vedenkorkeusmerkkejauml sisaumlvesi- ja merenrantakallioihin tekivaumlt niin viranomaiset kuin yksityishenkiloumltkin
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ranta-kallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomessa ovat Hangon Hauensuolen luonnon-satama Porin Tyltyn piirroskallio sekauml Ulko-Tammion kalliot162
Kompassikiveykset ovat kalliolle tai maanpinnalle ladottuja kiveyksiauml joissa on 8 16 tai 32 paumlauml- ja vaumlli-ilmansuuntien suuntaista kivistauml ladottua haaraa Kompassin keskustassa oleva kivi on yleensauml muita suurempi Kompassikuviot ovat samankaltaisia alusten kompassien kanssa ja on oletettu ettauml kiveykset on rakennettu aluksen kompassineulan avulla osoittamaan joko magneettista pohjoissuuntaa tai napapohjoisen suuntaa On arvioitu ettauml kivikompasseja on kaumlytetty esimerkiksi alusten kompassien epaumltarkkuuden kompensointiin tai naumlkoumlhavaintoon perustuvan [kompassi]suunnan osoittamiseen maista merelle163
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompas-seja tunnetaan Turunmaan ja laumlnsirannikon saaristoista sekauml erityisesti Merenkurkun saarilta
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Suomenlahti
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa Tunnetuimpia hakkauskallioita Suomenlahdella ovat Hangon Hauensuolen luonnonsatama sekauml Ulko-Tammion kalliot164
Suomenlahden alueelta tunnetaan mahdollinen kivikompassi Porvoon Raumlvholmenin saa-relta165 Sen ilmansuunnat on muodostettu kivikasoista
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Turunmaan saaristosta on rekisteroumlity 56 paikkaa joissa on kallioon hakattuja merkkejauml Ne liittyvaumlt ulkosaaristossa paumlaumlosin joko sesonkikalastukseen ulkokareilla taikka tulli- ja uudelleenlastaussatamiin luotsipaikkoihin ja krouveihin kauppavaumlylien tuntumassa
162 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019163 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019164 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri httpwwwkyppifitoaspxid=1121000022811 ja Arkeologisen kulttuuripe-rinnoumln opas kalliohakkaus httpakpnbafiwikikalliohakkaus 2722019165 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022630 2722019
109
Jotkin merkit osoittivat rajojen paikkoja kalastusalueilla Sisempaumlnauml saaristossa hakkauksilla on merkitty kesaumlnuottien vetopaikkoja Vaumlyliin ja merenkulkuun liittyvaumlt merkit kallioissa ajoittuvat 1600-luvulta 1800-luvulle kalastukseen liittyvaumlt paumlaumlosin 1700-luvun lopulta 1800-luvun puolivaumlliin166 Tunnetuimpia hakkauskallioita Saaristomerellauml ja Selkaumlmeren etelaumlosassa on Porin Tyltyn piirroskallio167
Kivikompasseja loumlytyy kalastuspaikoilta rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan Turunmaan saaristosta ja laumlnsirannikolta168 Niistauml kaksi sijaitsee Korppoon Bjoumlr-koumlssauml sekauml Flakaskaumlrissauml Sandholms kobbenilta tunnetaan kallioon hakattu kompassi169
Kalliohakkaukset ja kivikompassit Pohjoinen Selkaumlmeren Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kalliohakkauksia loumlytyy koko maasta Erityisen paljon niitauml on rannikoiden sileissauml ran-takallioissa
Kivikompasseja loumlytyy usein kalastuspaikoilta (etenkin Merenkurkussa) rantautumispaikoilta ja satamista Kivikompasseja tunnetaan laumlnsirannikon saaristoista erityisesti Merenkurkun saarilta170
Pohjanlahden ja Peraumlmeren rannoilta tunnetaan eniten aurinkokelloja koko Suomen ran-nikoilta Pohjanmaalla niitauml on 12 kappaletta Vaasassa Uusikaarlepyyssauml Naumlrpioumlssauml Mustasaaressa ja Maalahdessa Aurinkokelloja ja hakkauksia loumlytyy myoumls Kemin Sel-kauml-Sarvesta
166 Tuovinen 1991 90-93 2000 s 34167 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112609500005 2722019168 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019169 Tuovinen 2000 s 40170 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivikompassi httpakpnbafiwikikivikompassi 2722019171 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000015215 732019
Kuva Kompassiruusu Naumlrpioumln Kompassberget 3171 Kuvaaja Katja Vuoristo 2009 Museo-virasto kuva AKDG10381
110
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Laiturit ovat tyypillisiauml rantavyoumlhykkeen rakenteita ja ne sijaitsevat osittain kuivalla maalla osittain vedessauml Niillauml on yleensauml joko maa- tai kiviydin Niiden koko muoto rakenne ja kaumlytetyt materiaalit vaihtelevat runsaasti Myoumls kaumlyttoumltarkoitus vaihtelee Pienemmaumlt lai-turit on voitu perustaa luonnonkivistauml suoraan maanpaumlaumllle ja veden pohjaan Suuremmat laiturit on usein rakennettu kivestauml ja puusta erillisen pohjarakenteen paumlaumllle ja niissauml on yleensauml tukirakenteinahirsiarkkuja Laivojen painolastilla esimerkiksi hiekalla taumlytettyjauml laitureita on usein kutsuttu moumlljiksi
Laitureita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Usein kohteita loumlydetaumlaumln rajattui-hin rakennushankkeisiin liittyvien selvitysten yhteydessauml Laitureita on rakennettu koko Suomen alueella
172 Tieteen termipankki satamapenger httptieteentermipankkifiwikiYmpC3A4ristC3B6tie-teetsatamapenger 132019
Kuva Espoon Bergoumln vanha houmlyrylaivalaituri Kuva Paumlivi Jantunen 2016 Museovirasto AKMA20160614
Laituri ja aallonmurtaja rannalta syvaumlaumln veteen ulottuva sata-marakenne tai muu rakenne 172
111
Hirsiarkku on veistetyistauml tai pyoumlroumlhirsistauml salvottu kiinteauml arkkumainen kehikko Arkut si-jaitsevat yleensauml rantavyoumlhykkeellauml yleensauml osittain vedessauml osittain rannalla Hirsiarkkuja on kaumlytetty muun muassa laiturien siltojen aallonmurtajien kanavien ja uiton rakenteina jokikalastuksen ja virtavesien patoina vaumlylaumlesteinauml ja ranta-alueiden taumlytoumlissauml
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri ei tunne hirsiarkkua muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppinauml vaan se liittyy aina mm puolustusvarustuksiin laitureihin tai vaumlylaumlesteisiin Naumlitauml muinaisjaumlaumlnnoumlstyyppejauml kaumlsitellaumlaumln erikseen taumlssauml kuvauksessa
Arkun kehikko on voitu jakaa painokivien sijoittamista varten vaumlliseinin pienempiin tiloihin Painona on voitu kaumlyttaumlauml myoumls hiekkaa louhetta tai muuta painavaa ainesta Hirsiarkkujen koko ja muoto vaihtelevat kaumlyttoumltarkoituksen ja sijaintipaikan mukaan Rakenteen sivun pituus voi vaihdella muutamasta metristauml kymmeniin metreihin Kehikko on rakennettu usein nelioumln tai suorakaiteen muotoiseksi Rauenneet arkut erottuvat ranta-alueilla tai veden alla kivien ja hirsien kasoina Toisinaan arkusta on jaumlljellauml vain kivet Vanhimmat Suomessa ajoitetut laiturin arkkurakenteet ovat 1300ndash1400-luvun vaihteesta Kemioumlnsaa-ren Hiittisten Houmlgholmenista
Hirsiarkkurakenteita ei ole inventoitu Suomessa systemaattisesti Todennaumlkoumlisesti hirsi-arkkuja on rakennettu koko Suomen alueella174
173 Arkeologisen kulttuuriperinoumln opas hirsiarkkuhttpakpnbafiwikihirsiarkku 132019
Hirsiarkku veteen tai rannan tuntumaan hirsistauml salvottu kivillauml taumlytetty kehikko173
Kuva Hirsiarkkurakennetta Suomenlinna edustalla Kuvaaja Maija Huttunen 2011 kuva AKMA20110279
112
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Suomenlahti
Suunnittelualueelta laitureita tunnetaan 33 kohdetta eli huomattavasti enemmaumln kuin muilta suunnittelualueilta Muinaisjaumlaumlnnoumlksiin kuuluvat Virolahden Korpisaaren ja Hauml-meenkylaumln rannoilla sijaitsevat kivilouhosten laiturien perustukset 1700-1800-luvuilta ja 1900-luvulta tunnetaan esimerkiksi Espoon Nuottalahden Ryssjeholmenin rannassa hirsi-arkuista koostuva vanha laivalaiturin177perustus joka naumlkyy vielauml vuonna 1931 mitatussa kartassa mutta ei enaumlauml myoumlhemmin
Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin on merkitty vain kaksi aallonmurtajaa molemmat Suomenlahdella Toinen sijaitsee Espoon Ryssjeholmenissa175 ja liittyy saaren muihin merellisiin rakenteisiin Todennaumlkoumlisesti se on suojannut saarella 1910ndash1920-luvulla rakennettuja huviloita Toinen on Ison Mustasaaren aallonmurtaja176 Suomenlinnassa jota on uusittu vielauml 1900-luvun lopulla Alkuperaumlinen aallonmurtaja on rakennettu 1790-luvulla upotettujen puisten alusten paumlaumllle jotka saatiin sotasaaliina Puolasta
Hirsiarkkuja kaumlytettiin 1700ndash1800-luvuilla vaumlylaumlesteinauml puolustustarkoituksessa muun muas-sa Helsingin vesillauml estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua sekauml Suomenlinnan sisaumlvesillauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen vesiltauml tunnetaan 12 laiturikohdetta muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml Esimer-kiksi MaskunKoivuniemessauml178 on sijainnut Iiroisten tiiliruukin lastauspaikka ja paikalta tunnetaan myoumls kaksi rajamerkkeinauml pidettyauml rautatappia ja kaiverruksia Kustavin Iso-karin saaren ympaumlristoumlssauml on luotsiaseman ympaumlristoumlssauml lukuisia laiturinpohjia179 joita ei ole tutkittu laumlhemmin Paraisten Biskopsoumlstauml voidaan myoumls mainita hajonnut kivillauml taumlytetty hirsiarkku jota on todennaumlkoumlisesti kaumlytetty laiturin pohjana Alueella on sijainnut venevaja jo 1700-luvulla
Satakunnasta tunnetaan vain yksi laiturirakenne180 kolme hirsistauml arkkua jonossa Porin Maumlntykallon edustalla Vain yksi arkuista on saumlilynyt ehjaumlnauml
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
174 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 132019175 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025826176 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020896177 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000025824178 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000008942179 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri muun muassa wwwkyppifitoaspxid=1121000028154 wwwkyppifitoas-pxid=1121000028153 wwwkyppifitoaspxid=1121000028152180 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122528
113
Laiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta tunnetaan 17 kohdetta Esimerkiksi Hailuodon Ojankylaumlnlahdessa si-jaitsee vuonna 1880 rakennettu laituri181 puoliksi maalla puoliksi veden alla Laivaliikenne Ouluun on alkanut paikalta vuosisadan vaihteessa Kokkolan Gamla varvet182 on esimerkki muinaisjaumlaumlnnoumlksestauml joka koostuu useasta merellisen kulttuuriperinnoumln tyypistauml Paikalla on muun muassa laivan kiinnitysrengas kaksi laiturin perustaa laivanrakennuspaikka sekauml veneenvetopaikka Paikalla rakennettiin laivoja 1700-luvulta laumlhtien
Hirsiarkkujen osalta katso myoumls alaluku Vedenalaiset puolustusvarustukset
32 Puolustus ja sodankaumlynti
Puolustuksella tarkoitetaan maan alueen paikan tai muun sellaisen puolustamista var-ten rakennettuja linnoituslaitteita Sodankaumlynti puolestaan merkitsee erilaisia sotatoimia kuten taisteluita183
181 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020669182 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000010114183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019
Puolustuksen ja sodankaumlynnin kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetbull meritaistelupaikatbull muinaislinnat ja linnavuoretbull keskiaikaiset linnatbull linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltbull kiviuunitbull rajamerkit
114
Vaumlylaumlesteet ovat vesivaumlylille upotettuja esiteitauml joiden tarkoituksena oli estaumlauml vihollisen liikkuminen ja paumlaumlsy taumlrkeisiin kohteisiin Esteiksi voitiin rakentaa kivillauml taumlytettyjauml hirsi-arkkuja tai upottaa vanhoja aluksia Vaumlylaumlesteitauml rakennettiin muun muassa Helsingin ja Saimaan vesillauml kapeisiin salmiin estaumlmaumlaumln vihollisten alusten kulkua185 Vaumlylaumlesteitauml on kuitenkin ollut jokaisen meren aumlaumlrellauml sijaitsevan hallinnollisen keskusalueen edustalla
Katso myoumls alaluku ldquoLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkutrdquo ylempaumlnauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Suomenlahti
Kymenlaakson tunnetut vedenalaiset puolustusvarustukset liittyvaumlt Ruotsinsalmen linnoitustoumlihin Kukourin purjehduseste on noin 15 x 8 metrin kokoinen melko ehjauml hirsiarkkurakennelma joka on taumlytetty kivillauml Kukourin saarella sijaitsee Ruotsinsalmen merilinnoituksen uloin varustus Fort Slava joka rakennettiin 1791ndash1794 Varustus sulki Ruotsinsalmen sisaumlaumlntulo-vaumlylaumln ja merialue sen itaumlpuolella oli tarkoitettu avomerilaivaston ankkuripaikaksi Vaumlylauml oli mahdollista sulkea vedenpinnalla kelluvin puomein Purjehdusesteen molemmissa paumlissauml oli oli pohjaan upotettuja kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja joihin puomien ketju kiinnitettiin Myoumls Kukourin itaumlpuolella kerrotaan olevan kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja186 Hajonneempi yksittaumlinen kivillauml taumlytetty hirsiarkku sijaitsee Kuutsalon Mullinlahden sataman kohdalla laivavaumlylaumlllauml Se on ilmeisesti myoumls toiminut vaumlylaumlestepuomien kiinnityskohtana187
Helsingissauml vaikeuttamaan vihollisen paumlaumlsyauml kaupungin edustalle Kruunuvuorenselaumllle on upotettu laivoja Suomenlinnaan liittyvaumlt 1700ndash1800-luvun hirsiarkku-vaumlylaumlesteet sijaitsevat Kuninkaansaaren luona Haminasalmessa188 Vallisaaren Kuggsundetissa sekauml Saumlrkaumln-salmessa189 Naumliden lisaumlksi Espoosta tunnetaan Karhusalmen (Hanasundin) 1800-luvun vaumlylaumleste190
184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019183 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna 2722019184 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalai-nen-estevarustus 2722019185 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas hirsiarkku httpakpnbafiwikihirsiarkku 2722019186 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121528187 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000022852188 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122172
Vedenalaiset puolustus-estevarustukset
Vedenalainen estevarustus saari- tai niemilinnan ympaumlrille veteen rakennettu vino- tai pystypaaluista kivistauml tai kivillauml taumlytetyistauml hirsiarkuista koostuva este184
115
Vedenalaiset puolustusestevarustukset Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetaan vain Kustavin Katanpaumlaumln linnake191 jonka monipuolista koko-naisuutta kaumlsiteltiin ylempaumlnauml Kustavista tunnetaan myoumls puurakenne192 Kustavin Friisilaumln kylaumln venevalkaman edustalta paikalta jonka laumlhellauml kaumlytiin myoumls niin sanottu Isoluodon meritaistelu
Selkaumlmeren etelaumlosasta ei ole tunnettuja vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Vedenalaiset puolustusestevarustukset
Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueelta ei tunneta vedenalaisia vaumlylaumlesteitauml
Meritaistelupaikat
Merialueiden taistelupaikat olivat yleensauml taktisesti valittuja Ne olivat usein joko avoimia merialueita tai kapeikkoja kuten salmia ja niiden laumlhivesiauml Meritaisteluissa hyoumldynnettiin myoumls maa-alueita ja niiden varustuksia sekauml puolustuslaitteita Salmiin on voitu lisaumlksi upottaa puurakenteisia purjehdusesteitauml ja aluksia tai kiinnittaumlauml kulkua estaumlviauml kettinkejaumlMeritaistelupaikan valintaan vaikuttivat myoumls kaumlytoumlssauml olleet alus- ja asetyypit sekauml meritaistelutaktiikat ja saumlaumlolosuhteet194
189 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121306 ja wwwkyppifitoaspxid=1121307 190 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121177 RKY vdd httpwwwrkyfireadaspr_koh-de_detaspxKOHDE_ID=1570 632019191 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418192 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1122624193 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019194 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Meritaistelupaikka vesialue jolla taisteluun liittyvaumlt sotatoimet ovat tapahtuneet193
116
Meritaistelun jaumlljet katoavat nopeasti meren pinnalta Kaikki jaumlaumlnnoumlkset eivaumlt ole vaumllttauml-maumlttauml uponneet juuri taistelupaikan kohdalle meren pohjaan vaan osa niistauml on voinut ajautua kauemmas Meritaisteluista kertovat pohjassa ja rantavesissauml saumlilyneet alusten ja veneiden hylyt ja niiden osat ja varusteet takilan osat ankkurit tykit tykinkuulat sekauml erilaiset sotilaskaumlytoumlssauml olleet muut esineet Usein taistelupaikoilta loumlytyy myoumls henkilouml-kohtaisia esineitauml sekauml taistelussa menehtyneiden jaumlaumlnnoumlksiauml Taistelupaikat voivat olla edelleen hautapaikkoja Meritaisteluissa ei aina menetetty aluksia eikauml raskasta aseistusta Kaikkia tunnettuja meritaisteluja ei ole onnistuttu paikantamaan historiallisten laumlhteiden pohjalta tai maastosta etsinnoumlistauml huolimatta
Kotkan edustalla kaumlyty Ruotsinsalmen toinen meritaistelu (9ndash1071790) oli Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumaumlaumlraumln mukaan mitattuna Hangon vesillauml kaumlydyn Riilahden taistelun (2771714) sijaintipaikkaa ei ole varmuudella pystytty maumlaumlrittaumlmaumlaumln historiallisista laumlhteistauml ja maastosta195
195 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas taistelupaikka httpakpnbafiwikitaistelupaikka 2722019
Kuva Ruotsinsalmen meritaistelualue Katariinan puistosta kuvattuna Kuvaaja Soile Tirilauml 2018 Museovirasto kuva KY13013
117
Kartta Kotkan Ruotsisalmen meritaistelualue jonka koko on 26 kmsup2
118
Alla olevissa listauksissa196 on otettu mukaan myoumls ne taistelut jatai muut sotatoimet mitkauml ovat tapahtuneet nykyisten rajojen ulkopuolella tai Ahvenanmaalla rajat ylittaumlvaumln kokonaiskuvan hahmottamiseksi Meritaistelupaikoista ei ole saatavilla digitaalista paik-katietoa joten niistauml ei ole saatavilla visualisointikarttaa Tunnetut meritaistelupaikat on kuitenkin luetteloitu alla
bull Suursaaren taistelu 1771788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtausyritys 2ndash481788 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Ruotsinsalmen 1 meritaistelu 24ndash2551789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakat Porkkalan luona 26ndash2981789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Taistelu Baroumlnsalmessa 1891789 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Kahakoita Inkoon alueella ja Baroumln salmessa syyskuu-lokakuu 1789 (Kustaa
III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Tallinnan meritaistelu 1351790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Haminan valtaus 1551790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Viipurinlahden taistelu (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790bull Ruotsinsalmen 2 meritaistelu 971790 (Kustaa III Venaumljaumln sota 1788ndash1790)bull Avomerilaivastojen yhteenotto Hangon edustalla Englannin laivasto mu-
kana 25ndash2681808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Kahakka Tammisaaren luona 1951854 (Krimin Sota)bull Svartholman ja Ruotsinsalmen merilinnoitusten pommitukset 1855 (Krimin
Sota 1854ndash1856)bull Viaporin (Suomenlinnan) pommitus 9-1181855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edu-
stalle 1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten sukellusveneiden toiminta Suomenlahden suulla sukellusvene
SMU26 torpedoi venaumllaumlisen risteilijauml Palladan (I maailmansota)bull Russaroumln taistelu 1121939 Russaroumln patteri tulitaistelu neuvostoliittolaisen
risteilijauml Kirovin ja kahden Gnevnyi-luokan haumlvittaumljaumln Smetlivyi ja Stremi-telrsquonyi kanssa(Talvisota)
bull Saaristotaistelut Hankoniemen ympaumlrillauml (Jatkosota)bull Saksan laivaston miinalaskuoperaatiot Suomenlahdella (Jatkosota)bull Suomen ja saksan laivastojen miinasulut Suomenlahdella Jumindan mii-
nasulku (Jatkosota)bull Tallinnan evakuointi ja Jumindan miinakatastrofi maailman suurimpia
meritaisteluita yli 60 alusta upposi n 12 000 neuvostoliittolaista hukkui (Jatkosota)
bull Somerin taistelu 8-91942 (Jatkosota)
Meritaistelupaikat ja muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat Suomenlahti
Suunnittelualueen meritaisteluja ja tai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
119
bull Saksan laivasto laskee sukellusveneverkon yli Suomenlahden Porkkalan ja Naissaarenvaumllille
bull Tykkivene Turunmaa saa pommiosumia ilmahyoumlkkaumlyksessauml ajetaan mata-likolle Haapasaaren luona ja korjataan 251943 (Jatkosota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinotteita vaumlylille jaumlaumlnmurtaja Sisu vaurioituu magneettimiinan raumljaumlhdyksessauml Melkin luona (Jatkosota)
bull Miinalaiva Riilahti uppoaa Neuvostoliiton torpedoveneiden hyoumlkkaumlyksessauml 2381943 (Jatkosota)
bull Vartiolaiva Uisko uppoaa torpedolentokoneen hyoumlkkaumlyksessauml Suomenlah-della 1691943 (Jatkosota)
bull Viipurinlahden taistelut kesaumlkuu-heinaumlkuu 1944 (Jatkosota)bull Saksalainen ilmatorjuntaristeilijauml Niobe uppoaa Neuvostoliiton ilma-bull hyoumlkkaumlyksessauml Kotkan satamaan 1671944 (Jatkosota)bull Suursaaren taistelu 1591944 (Lapinsota)bull Suomalaisten miinasulkuja Suomenlahden suulle saksalaisia sukellusveneitauml
tuhoutuu miinoitteisiin (Lapinsota)bull Saksalainen sukellusvene upottaa miinalaiva Louhen Hangon ulkopuolella
1211945 (Lapinsota)
196 Listan ovat koostaneet Forum Marinumissa Tapio Maijala Mikko Meronen ja Tapani Vaumlrjouml
120
bull Taistelu Turun edustalla 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Riilahden taistelu 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Laivastojen oleskelu Hankoniemen alueella 1713 ja 1714 (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)bull Korpostroumlmin meritaistelu 2051743 (Hattujen sota 1741ndash1743)bull Kansannousu Ahvenanmaalla toukokuu 1808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Uudenkaupungin kahakka 361808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Ala-Lemun maihinnousu 19-2061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Maihinnousut Vaasan laumlhellauml 2561808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Krampin taistelu 3061808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Pukinsalmen taistelu 471808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Taistelut Kemioumlnsaaren ympaumlrillauml Tallholmen 217 Sandouml 28 Vestankaumlrrin mai-
hinnousu 28 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Loumlvoumln kahakka 17ndash1881808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Isoluodon Groumlnvikin taistelu Kustavissa 3081808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Varanpaumlaumln maihinnousu 17ndash1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Palvan taistelu 1891808 (Suomen sota 1808ndash1809)bull Helsinginrannan maihinnousu (Lokalahti) 16ndash2891808 (Suomen sota 1808ndash 1809)bull Bomarsundin pommitus ja valtaus 8ndash1681854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Englantilaisten tiedusteluisku Turkuun 2281854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Miinasulkujen lasku Helsingin Turun Viipurin Tallinnan ja Kronstadtin edustalle
1855 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Saksalaisten miinoitussyoumlksyt selkaumlmerelle 1914ndash1915 kauppalaivoja tuhoutui
miinoihin Porin ja Rauman edustalla (I maailmansota)bull Utoumln taistelu 1915 saksalaiset risteilijaumlt vastaan Utoumln linnake ja Venaumllaumliset risteil-
ijaumlt (I maailmansota)bull Saksalaisten miinasukellusveneen UB4n retket Turun saaristoon miinalaiva Lado-
ga upposi Oumlroumln luona matkustajahoumlyrylaiva Skiftet upposi Ahvenanmaalla (I maailmansota)
bull Satamakaupunkien kuten Turun Rauman ja Porin ilmapommitukset joulukuu-hel-mikuu (Talvisota)
bull Neuvostoliiton lentokonemiinoitteita Turun Rauman ja Porin vaumlylille (Talvisota)bull Ilmahyoumlkkaumlykset panssarilaiva Ilmarista ja Vaumlinaumlmoumlistauml vastaan Ahvenanmaallaja
Turun sataman edustalla (Talvisota)bull Neuvostoliittolainen sukellusvene S2 tuhoutui miinaan ajossa Maumlrketin majakan
laumlhellauml (Talvisota)bull Turun sataman pommitus (Jatkosota)bull Bengtskaumlrin taistelu 2671941 (Jatkosota)bull Neuvostoliiton sukellusveneoperaatiot 1942 saattueliikenne Ahvenanmerellauml
muutamia kauppalaivoja uppoaa (Jatkosota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
121
Muinaislinnat
Muinaislinnojen paikoiksi valittiin yleensauml jyrkkaumlrinteisiauml tai muuten vaikeasti saavutettavia maumlkiauml jotka ovat maisemallisesti huomattavia Samalla niiltauml on voitu visuaalisesti hallita laajoja alueita Monista korkeille ja jyrkkaumlrinteisille paikoille tehdyistauml muinaislinnoista on kaumlytetty myoumls nimeauml linnavuori Muinaislinnaan kuuluu maasta tai kivistauml rakennettu valli estaumlmaumlaumln laelle paumlaumlsy Vallien rakentamisessa on voitu kaumlyttaumlauml kylmaumlmuurausta tai puisia rakenteita Muinaislinnoista on tavattu vallien sisaumlpuolelta kaivantoja ja kivirakennelmia
197 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas muinaislinna httpakpnbafiwikimuinaislinna
bull Venaumllaumlisten Kaleerien retki Pohjanlahdelle ja haaksirikot Pohjanlahden rannikolla (Suuri Pohjan sota 1700ndash1714)
bull Kauppalaivojen polttamisia Pohjanlahden kaupungeissa (Krimin Sota 1854ndash1856)
bull Kokkolan Halkokarin kahakka 761854 (Krimin Sota 1854ndash1856)bull Tornion maihinnousu 1101944 (Lapin sota)
Meritaistelupaikat jatai muut sotatoimiin liittyvaumlt tapahtumat
Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen meritaisteluja jatai muita sotatoimiin liittyviauml tapahtumia
ovat muun muassa
Muinaislinna rautakaudella tai varhaishistoriallisella ajalla harjulle kallio-maumlelle tai ympaumlristoumloumlnsauml naumlhden korkealle saarelle rakennettu varustus197
122
On arvioitu ettauml Suomen alueella olisi ainakin 72 varmaa rautakautiseksi tai varhaishisto-rialliseksi ajoitettavaa muinaislinnaa Laumlhes kaikki muinaislinnat sijaitsevat rautakautisen asutuksen tuntumassa mutta niitauml tunnetaan myoumls kilometrien paumlaumlssauml asutuskeskuksista Taumlllaisia paikkoja on pidetty kaukolinnoina
Muinaislinnoja on pidetty paikallisten suhteellisten hajanaisten ja jaumlrjestaumlytymaumlttoumlmien yhteisoumljen rakentamina ja yllaumlpitaumlminauml Linnat rakennettiin puolustukselliseen ryoumlstoumlretkien torjuntaan ja monet niistauml ovat olleet kaumlytoumlssauml ainakin ristiretkiajalla osa jopa 1400-lu-vulle saakka Historiallisten laumlhteiden perusteella saaristossa ja rannikolla on kaumlytetty merkinantotulia joilla on voitu varoittaa laumlhestyvistauml vihollisista On siis mahdollista ettauml muinaislinnoissa on ollut kaumlytoumlssauml tulitiedotusjaumlrjestelmauml
Muinaislinnoja on erityisesti Ahvenanmaalla Varsinais-Suomessa Haumlmeessauml ja Uudella-maalla mutta muutamia tiedetaumlaumln myoumls Satakunnasta Savosta ja Pohjois- Karjalasta Tunnettuja muinaislinnoja joilla on ollut merellinen yhteys ovat Liedon Vanhalinna198 ja Rikalan linnavuori199
Muinaislinnat Suomenlahti
Suomenlahden rannikon tunnettuja muinaislinnoja ovat Porvoon Iso Linnamaumlki200 Sipoon Sibbesborg201 sekauml Helsingin Vartiokylaumln linnavuori202 Tammisaaren kaupunkiin liittyen alettiin rakennetun kaupunkialueen pohjoispuolen maumlelle rakentaa linnaa 1500-luvun puolivaumllissauml mutta rakentamistyouml jaumli kesken Peruskivet ovat kuitenkin edelleen naumlkyvissauml Kivijalan sisaumlpuolella on nykyaumlaumln hiekkakenttauml ja lasten leikkipaikka203
Muinaislinnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualueelta tunnetaan rannikoilta useita muinaislinnoja Paraisilla Inioumln pohjois-puolella Borgholmen204 joka on huonosti tunnettu mutta mielenkiintoinen kohde Kemioumln-saaren Houmlgholmen205 sitauml vastoin on hyvin tunnettu kohde jota ympaumlroumlivaumlt vedenalaiset laiturirakenteet tai puolustusvarustukset Kaarinan Kuusiston Piispanlinna206 ja Eurajoen Liinmaan linna207 liittyvaumlt Ruotsin keskushallinnon jaumlrjestaumlmiseen keskiajalla
198 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112423010001 2722019199 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11273010021 2722019200 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006162201 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020202 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11291010026203 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000007478204 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112150500001205 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11240010030206 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112202010036207 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=11251010006
123
Muinaislinnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen rannikolla sijaitsevat Vaasan Korsholma208 jonka historia ulottuu 1300-lu-vun lopulta 1800-luvulle saakka sekauml Oulun linnansaari209 josta on nykyisin jaumlljellauml valleja ja kivikellari Juhana III rakennutti alkuperaumlisen linnakkeen vuonna 1590 mutta jaumlaumlnteet ovat Kaarle IXn vuonna 1605 perustamasta linnasta
Keskiaikaiset linna
208 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112499500009209 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000006101210 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Vaasan Korsholman linnan paikalle vuonna 1894 pystytetty muistomerkki Kuvaaja Leena Koivisto 2007 Museovirasto kuva AKDG7563
Keskiaikainen linna keskiajalla rakennettu ajanjakson linnoitusop-peja ja aatemaailmaa noudattanut harmaakivi- tiili- tai puulinna210
124
Keskiajalla linnat rakennettiin yleensauml veden suojaan niemille tai saarille Esihistoriallisista muinaislinnoista poiketen linnoja ei enaumlauml aina sijoitettu ympaumlristoumln korkeimmille kallioille tai maumlille Linnat eristettiin ympaumlristoumlstaumlaumln vallihaudoilla ja vedenalaisilla paalu- tai kivieste-varustuksilla Turun Viipurin ja Porvoon linnat olivat kaupunkien yhteydessauml Myoumls muiden linnojen ulkopuolella on luultavasti ollut kauppiaiden ja kaumlsityoumllaumlisten asuttamia alueita eli linnanmalmeja Keskiaikaisia linnoja Suomessa ovat myoumls Haumlmeenlinna Kastelholma Kuusisto Raasepori Kajaanin linna ja Karjaan Junkarsborg Nykyisen kaumlsityksen valossa Uskelan Hakastaro Maarian Koroisten piispanlinna Liedon Vanhanlinnan Maumlkilinna Ja-nakkalan Hakoisten Linnavuori Helsingin Vartiokylaumln Linnavuori ja ehkaumlpauml myoumls Porvoon Linnamaumlen alkuvaihe sijoittuvat 1100- ja 1200- luvuille 1300-luvun jaumllkipuoliskolta tunne-taan useita pikkulinnoja jotka ovat saattaneet toimia joko toisten linnojen sivulinnoina tai omien historiallisissa laumlhteissauml tuntemattomien hallintoalueidensa keskuksina Naumlitauml ovat Sipoon Sibbesborg sekauml Porvoon Husholmen Vuonna 1475 perustettu Olavinlinna edustaa Suomen keskiaikaisten linnojen viimeistauml rakennusvaihetta211
211 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas keskiaikainen linna httpakpnbafiwikikeskiaikainen-linna 2722019
Kuva Kuusiston linnanrauniot Lentokuva Vallas Oy Museovirasto kuva RHO1243852
125
Saarilla ja niemillauml sijaitsevien keskiaikaisten linnojen laumlhivesiin rakennettiin usein kulkues-teiksi puomeja ketjuja pysty- ja vinopuupaalutuksia sekauml kivillauml taumlytettyjauml hirsiarkkuja Osa naumlistauml rakenteista on maankohoamisen vuoksi nykyaumlaumln kuivalla maalla tai maan alla212
Vanhin Suomesta loumlydetty paaluvarustus on Porvoon Husholmenin linnasta 1300-luvun lopusta Paaluvarustuksia tunnetaan myoumls Kastelholmasta (1400-luvun loppu) Raase-porista (1400-luvun alkupuoli) Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista Lisaumlksi 1300-luvun jaumllkipuoliskon Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessauml ollut kivivalli joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana Kivillauml taumly-tettyjauml hirsiarkkuja tunnetaan Hiittisten Houmlgholmenilta ja Porvoon Husholmenilta Houmlghol-menin rakenteet on tulkittu satamaksi mutta kyseessauml saattavat olla myoumls estepuomien perustukset213
Oulun linna rakennettiin Oulujoen suiston saarelle 1590-luvulla ndash kaupunki perustettiin ldquomantereelle vastapaumlaumltauml linnaardquo vanhalle kauppapaikalle kuningas Kaarle IXn kaumlskystauml vuonna 1605 Linna tuhoutui jo 1700-luvulla214
212 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019213 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas vedenalainen estevarustus httpakpnbafiwikivedenalainen-es-tevarustus 2722019214 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2081215 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=112753010020 732019
Kuva Sipoon Sibberborgin muinaislinna talviasussa Kuvaaja Kaisa Lehtonen 2005 Mu-seovirasto kuva AKDG437 215
126
Keskiaikaiset linnat Suomenlahti
Uudenmaan ja Suomenlahden keskeinen hallintokeskus keskiajalla oli Raaseporin linna joka sijaitsee nykyisen Snappertunan kylaumln etelaumlpuolella Linna oli aikoinaan meren ym-paumlroumlimauml nykyaumlaumln se sijaitsee pitkaumlllauml Raaseporinjoen ylaumljuoksulla Raaseporin linnassa asui myoumls 1400-luvulla Ruotsin kuningas Karl Knutsson Bonde
Keskiaikaiset linnat Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen ja Saaristomeren ja samalla koko keskiaikaisen Suomen taumlrkein hal-lintokeskus oli Turun linna 1500-luvulla linnaa hallinnoi Suomen herttua Juhana josta tuli myoumlhemmin koko Ruotsin valtakunnan kuningas Selkaumlmeren etelaumlosassa ei ole ollut kivilinnoja Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Keskiaikaiset linnat Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueella ei ole sijainnut keskiaikaisia kivilinnoja Oulun linna perustettiin kes-kiajan jaumllkeen 1500-luvun lopussa Linnoituksia ja muinaislinnoja on kaumlsitelty muualla taumlssauml luvussa
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt
Ruotsin saavuttaessa suurvalta-aseman puolustuksen painopiste siirtyi yhauml selvemmin vesistoumljen varsille ja huomiota kiinnitettiin myoumls itaumlaumln Suomenlahti oli merkittaumlvauml vaumlylauml idaumln ja laumlnnen vaumllissauml Ruotsi-Suomen ja Venaumljaumln suurvaltakamppailun aikana 1700-luvulla rannikkoa linnoitettiin systemaattisesti Linnoituksia rakennettiin puolustuksellisesti otollisille paikoille purjehdusvaumlylien varsille ja saaristoon jolloin linnoitteet toimivat niin liikenteen kuin sotilaallisen toiminnan solmukohtina Saaristolinnoitukset suojasivat myoumls satamia ja maalla olevia sotavarustuksia ja -joukkoja 1700-luvun linnoitukset rakennettiin bastio-nilinnoituksiksi eli porrastetuiksi linnoituksiksi matalampi ulkomuuri suojasi sisaumlpuolella olevia rakenteita joista pystyttiin ampumaan vihollista ulkomuurin yli Linnoituksiin kuului myoumls erillisiauml pienempiauml linnoitusosia linnakkeita kiinteitauml pattereita ja ammuskellareita Salmien vaumllille tehtiin upotusesteitauml ja muita rakenteita217
216 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas linnake httpakpnbafiwikilinnake-1500-ja-1600-luku 2722019217 Suhonen 2011 s 24ndash29
Linnoitus puolustusta varten erityisin linnoituslaittein ja -rakentein varustettu maa-alue216
127
Kaikki 1700-luvun linnoitukset sijaitsevat Suomenlahdella Ruotsalaiset rakensivat Hangon edustan linnoitukset Helsingin edustalle Suomenlinnan ja Loviisan edustalle Svartholman linnoituksen Venaumljauml puolestaan rakennutti paumlaumlkaupunkinsa Pietarin suojaksi Kotkaan Ruotsinsalmen merilinnoituksen Se oli osa laajempaa itaumlrajan suojaksi rakennettua lin-noitusketjua joka jatkui Savonlinnaan saakka218
Vallan vaihduttua Venaumljaumllle aika ajoi ohi 1700-luvun linnoituksista ne olivat rapistuneita ja kalliita yllaumlpitaumlauml Vanhoja linnoituksia pyrittiin vielauml parantelemaan 1800-luvun alussa mutta monet kokivat kohtalonsa viimeistaumlaumln Krimin sodan aikaan ja jaumlivaumlt pois kaumlytoumlstauml tai raumljaumlytettiin219
Venaumljaumln paumlaumlkaupungin suojattomuuteen heraumlttiin uudelleen vasta 1910-luvulla jolloin aloitettiin Pietari Suuren Merilinnoituksen rakentaminen Sillauml haluttiin estaumlauml Saksan mah-dollinen hyoumlkkaumlys Pietariin Paumlaumlpuolustusasema sijoitettiin Suomenlahden kapeimmalle kohdalle Tallinnan ja Porkkalanniemen vaumlliin Suomen puolella linnoitettiin muun muassa Helsingin edustan saaret Itauml-Villinki Santahamina Isosaari Kuivasaari Harmaja Kata-jaluoto Rysaumlkari ja Espoon Miessaari Kokonaisuuteen sisaumlltyy myoumls vanhempien linnoi-tuslaitteiden uudistamista Suomenlinnassa Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa Lisaumlksi rakennettiin linnakkeet Utouml Oumlrouml ja Russarouml sekauml linnoitettiin Ahvenanmaata Katanpaumlaumln linnake Kustavin ulkosaaristossa on Pietari Suuren merilinnoitusketjun pohjoisin osa220 Linnakkeisiin rakennettiin tykkiasemia juoksuhautoja ja ilmatorjuntatykkejauml sekauml miehis-touml- ja talousrakennuksia teitauml ja muuta tarvittavaa infrastruktuuria ja ne ovat nykyisin monipuolisia kulttuuriympaumlristoumljauml221
218 Suhonen 2011 s 32 37219 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1167 532019220 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000023418 532019221 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000020381 532019
Kuva Loviisan Svartholman linnoitus Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
128
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Suomenlahti
Puolustukseen ja sodankaumlyntiin liittyvistauml merellisistauml kulttuuriympaumlristoumlistauml 1700-luvun linnoitukset kuten Suomenlinna ja 1900-luvun alkupuolen Pietari Suuren merilinnoitusketjun ympaumlristoumlt ovat Suomenlahden alueella Porkkalassa sekauml Hangossa ja Russaroumlssauml222 Hangosta tunnetaan jo 1600-luvulta Tulliniemen varustus ja 1700-luvulla linnoitettiin saa-ria Itaumlsataman laumlhistoumlllauml sekauml Kuningattarenvuori Naumlmauml varustukset raumljaumlytettiin Krimin sodan aikana223
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Suunnittelualue on ollut aina taumlrkeauml valtakunnan puolustuksen kannalta jo Ruotsin vallan ajoilta laumlhtien
Saaristomerellauml sijaitsee Pietari Suuren merilinnoitukseksi kutsutun linnoitteiden ketjun ulommaisena osana Utoumln linnake joka kuuluu Ahvenanmaan ja Turun saaristoasemaan ja joka rakennettiin suojaamaan Pietariin johtavaa meritietauml Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle johtavien merireittien varrella Utoumln saaren linnoittaminen ja varuskuntarakentaminen tapahtui 1914ndash1916 jolloin sinne rakennettiin linnake tie ja sata metriauml pitkauml laituri satamaan Venaumljaumln laivastonaluksilleUtoumlssauml on kasarmirakennuksia myoumls itsenaumlisyyden ajalta muun muassa 1970-luvun lin-nakkeen rakennukset keskittyvaumlt saaren pohjoisniemeen Enskaumlriin Suuri osa saarta on suljettua sotilasaluetta224
222 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1196223 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Hangon museo 1372018224 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=621 632019
Kuva Ilmakuva Gustavsvaumlrnin linnoitussaaresta Lentokuva Vallas 2003 Museovirasto kuva RHO1254161
129
Samaan linnoitusketjuun kuuluu Turunmaan saaristossa myoumls Oumlroumln linnake sekauml Katanpaumlauml Kustavissa Katanpaumlauml on Krimin sodan ajoista laumlhtien ollut taumlrkeauml osa Venaumljaumln viestilii-kennettauml Suomenlahdella Suurin osa sen sotilasrakennuksista on saumlilynyt laumlhes alkuperaumli-sessauml asussaan ja ne muodostavat Lypyrtin saaren Katanpaumlaumln niemekkeelle yhtenaumlisen puurakennusten miljoumloumln Linnakkeen kaksi betonoitua tykkipatteria bunkkereineen sekauml niille johtavat tykkitiet ovat ovat muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan kiinteitauml muinaisjaumlaumlnnoumlksiauml Linnoitusketjun rakentaminen paumlaumlttyi Venaumljaumln vallankumoukseen225
Oumlroumlssauml oli 1800-luvun alussa Ruotsin laivaston tukikohta ja sinne on haudattu mm Louml-voumln kahakassa kuolleita sotilaita mutta aktiivisinta sotilaallisen laumlsnaumlolon aikaa oli 1915 aloitettu merilinnoituksen rakentaminen Itsenaumlisyyden aikana linnoitusta on kaumlytetty mm koulutukseen mutta 1941 Oumlrouml osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskaumlrin taistelussa Puolustusvoimien rakennuksia on tehty saarelle vielauml 1990-luvul-la ja linnakkeen alkuperaumlinen 1920-luvulla modernisoitu niin sanottu Obuhov-patteri on museoitu 1980-luvulla226
Selkaumlmerellauml puolustuslinnoitteiden rakentaminen on myoumls keskittynyt pitkaumllti 1800-lu-vun poliittisten konfliktien sekauml maailmansotien aiheuttamaan varusteluun Krimin sodan aikana Porin edustalla sijaitsevaa Reposaarta kaumlytettiin taumlhystyspaikkana 1900-luvun alkupuolella venaumllaumliset rakennuttivat Riitakalliolle tykkipatterin osana niin sanottuna Pie-tari Suuren merilinnoituksena tunnettua linnoitusten ketjua Suomenlahdella Reposaaren suojeluskunnan rannikkopatteri rakennettiin vuonna 1935 laumlhelle Reposaaren etelaumlkaumlrkeauml ja seuraavana vuonna paikalle nousi taumlhystystorni Patteria laajennettiin linnakkeeksi vuonna 1939 Nykyisin alue on museona227
225 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=2121226 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=5206227 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1497
130
Linnoitukset ja linnoitusympaumlristoumlt Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Suunnittelualueen merialue on ollut tiiviisti yhteydessauml Ruotsiin ja hyvin suojattu esimerkiksi laivastoilta matalan ja karikkoisen luonteensa takia Peraumlmerellauml ensimmaumliset kohtuulli-sen luotettavat merikartat saatiin vasta aivan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ja alueelta puuttuivat pitkaumlaumln myoumls merenkulun turvalaitteet Naumlin ollen navigointi on vaatinut paikallisia luotseja
Historiallisista laumlhteistauml pystytaumlaumln jaumlljittaumlmaumlaumln Pohjanlahdella sotatoimia 1700-luvulta laumlhtien Suomen sodan aikaan vuonna 1808 oli Suomen armeijan taktiikkana peraumlaumlntyauml Pohjanmaalle odottamaan vahvistuksia jotka tulisivat Ruotsista meriteitse Venaumllaumlisten kanssa kaumlytiin taisteluja Ahvenanmaalla Uumajassa ja Tornion seudulla mutta venaumllaumliset palasivat kuitenkin aina Suomen puolelle Roumlyttaumln edustalta Tornion Puotikarista nostettiin vuonna 1970 neljauml tykkiauml joista kaksi on valettu 1769 ja kaksi 1770 Tykit ovat nykyisin Tornionlaakson maakuntamuseossa228 Tykkien joutuminen loumlytoumlpaikalleen liittyy Suomen sodan tapahtumiin
Krimin sodan aikaan englantilaisten laivasto purjehti yloumls Pohjanlahtea jolloin raportoitiin useista tuhotoumlistauml paikallisissa kaupungeissa Esimerkiksi Vaasan vanhassa satamassa Palosaaressa Raahen satamassa ja Oulussa poltettiin ja kaapattiin laivoja sekauml tuhottiin rakennuksia Kokkolassa 1854 niin sanotun Halkokarin kahakan jaumllkeen paikalliset paumlaumlt-tivaumlt varautua vastaaviin hyoumlkkaumlyksiin tekemaumlllauml strategisille paikoille puolustusvallit229
228 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018 Kohteen id nro muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on 1000027326229 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 1292018
Kuva Oumlroumln linnoitteita Kuva Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
131
Kartta RKY-inventoinnin linnoituskohteet
132
Kiviuunit eli ryssaumlnuunit
Kiviuuneja on maastossa yksittaumlin ja ryhmissauml Uunit ovat yleensauml maakivistauml useimmiten laakakivistauml ilman laastia ja savea ladottuja suuria katettuja tulisijoja Kiviuunien katot saattavat olla joko holvattuja tai vaakasuorista kivistauml ladottuja Kiviuunien koot ja ra-kennustavat vaihtelevat kohdekohtaisesti Yleensauml suorakulmaisen kiviuunin koko on noin 1 x 2 metriauml ja korkeus 1ndash15 metriauml Kiviuuneihin on aina kaumlytetty sellaista kivimateriaalia mitauml paikalle on ollut helpoiten saatavissa231
Kiviuuneja eli ryssaumlnuuneja on rakennettu rannikolla Ruotsin ja Venaumljaumln armeijoiden ja laivastojen 1700- ja 1800-luvuilla kaumlyttaumlmiin satamapaikkoihin ja sotilasleireihin Kiviuunit sijaitsevat usein ryhminauml sekauml maa- ja vesikulkureittien yhteydessauml ettauml luonnonsatamien laumlheisyydessauml Kiviuuneja on kaumlytetty ilmeisesti sekauml ruoan valmistukseen ettauml kuivaukseen Kiviuuneja loumlytyy koko Suomen alueelta myoumls sisaumlmaasta232
230 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 532019231 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019 232 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas kiviuuni httpakpnbafiwikikiviuuni 2722019
Kiviuuni leipien paistamiseen ja kalojen kuivatukseen kaumlytetty yksinkertainen kylmaumlmuurattu kiviuuni230
Kuva Ryssaumlnuuni Stensundsklobbenilla Tvaumlrminnen etelaumlpuolella Hangossa Kuva Sinikka Kaumlrkkaumlinen 2015 Museovirasto
133
Kiviuunit Suomenlahti
Uudeltamaalta tunnetaan 28 kiviuunirakennetta ja Kymenlaaksosta 12 kiviuunia Eniten kohteita on Loviisasta Porvoosta ja Pyhtaumlaumlltauml Kohteet naumlyttaumlvaumlt painottuvan hieman enemmaumln itaumliselle Suomenlahdelle
Kiviuunit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Varsinais-Suomen alueelta tunnetaan 72 kiviuunia paumlaumlosin Naantalista Kemioumlnsaaresta ja Paraisista Sen sijaan Satakunnasta tunnetaan vain yksi kohde Ulvilasta Kiviuunit ovatkin selkaumlsti nimenomaan Saaristomeren ilmiouml vaikka niitauml loumlytyy usein myoumls Suomenlahdelta
Kiviuunit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjanmaalta tunnetaan 17 kiviuunia mutta ylempaumlauml Pohjanlahden rannoilta ei ainoa-takaan kiviuunia ole merkitty muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteriin Kiviuunien sijainti kuvastaa venauml-laumlisten liikkumista erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla
Rajamerkki
Rajaa ilmaisevina paikkoina on kaumlytetty luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistouml-jauml siltoja laumlhteitauml myllyjauml maumlkiauml saaria suuria kiviauml kiviroumlykkioumlitauml sekauml isoja puita ja kantoja Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki esimerkiksi risti vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkaus Nuorempi rajamerkkityyppi on nelioumlmaumlinen kiviladelma jonka keskellauml on rajan suuntaa osoittava rdquoviisarikivirdquo johon voi olla hakattuna jaumlrjestysnumeroRajamerkeillauml maastossa ilmaistiin valtakunnan maakuntien pitaumljien ja kylien rajat Ra-jamerkit tehtiin kohtiin joissa raja kaumlaumlntyi tai jossa useampi rajalinja kohtasi Ruotsin ja Venaumljaumln vaumllistauml rajaa osoittavia rajamerkkejauml tehtiin Paumlhkinaumlsaaren (1323) Taumlyssinaumln (1595) Stolbovan (1617) Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhan jaumllkeen Ruotsin symboli oli kruunu (tai kolme kruunua) ja Venaumljaumln risti joskus myoumls kyrilliset kirjaimet ΓΡΑ (GRA = granitsa raja) Rajamerkkejauml loumlytyy koko Suomen alueelta 234
233 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019234 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Rajamerkki hallinnollisen maa-alueen rajaa osoittava merkki 233
134
Esimerkiksi rajankaumlynteihin liittyviauml rajakiviauml ja rajapaasia loumlytyy Tornion edustan saaris-tosta mm Iso-Huiturin Piispankivi joka saattaa olla peraumlisin jo 1300-luvulta ja joka liittyy Tornion ja Kemin pitaumljien vaumlliseen rajanpitoon235
Rajamerkkien asettamiseen on liittynyt erilaisia loitsuja ja ruokauhreja ja rajakivillauml us-kottiin olevan maanhaltijan antamia maagisia voimia236
Rajamerkit Suomenlahti
Kymenlaakson alueelta tunnetaan 40 rajamerkkiauml Naumlistauml merellisiauml on vain murto- osa jakautuvat karkeasti kahteen ryhmittymaumlaumln Yksi rypaumls on Haminan seudulla ja toinen selkeauml Virolahden kirkonkylaumln ympaumlristoumlssauml Uudenmaan rannikolle rajamerkit jakautuvat tasaisemmin niitauml on yhteensauml 97 kappaletta Jaumllleen suurin osa sijaitsee sisaumlmaassa mutta merelliset kohteet sijaitsevat Tammisaaren laumlheisyydessauml ja toisaalta Sipoon ja Porvoon rannikolla
235 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018236 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas rajamerkki httpakpnbafiwikirajamerkki 2622019
Kuva Pyhaumljoen Hanhikiven historiallinen rajamerkki on noin kuusi metriauml korkea siirtoloh-kare Se on perinteisesti mielletty Paumlhkinaumlsaaren rauhan 1323 rajakiveksi Katja Vuoristo 2009 Museovirasto kuva AKDG7133
135
Rajamerkit Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Saaristomereltauml tunnetut 64 rajamerkkiauml sijaitsevat saaristossa ja rannikon tuntumassa Erityisesti ne ovat painottuneet Raision seudulle ja siitauml pohjoiseen Naantalin Kustavin ja Taivassalon saaristoon Myoumls ulkomereltauml Oumlroumlstauml sekauml Halsoumln saarelta tunnetaan raja-merkkejauml Satakunnassa maakunnan 26 rajamerkkiauml painottuvat sisaumlmaahan Rannikolla niiden keskittymaumlt ovat selkeaumlsti Merikarvialla (tosin vain kaksi merkkiauml) sekauml Eurajoen ja Rauman vaumllisellauml alueella
Rajamerkit Selkaumlmeren pohjoisosa Merenkurkku ja Peraumlmeri
Rajamerkkejauml tunnetaan Selkaumlmeren pohjoisosan ja merenkurkun rannikoilta ja saaristos-ta erityisesti Vaasan ympaumlristoumlstauml Uloimmat merkit on loumlydetty Valassaarten Storskaumlrin luoteisosasta Selkauml keskittymauml on myoumls Kalajoen ja Raahen ympaumlristoumlssauml Myoumls Me-ri-Lapista tunnetaan muutama rajamerkki esimerkiksi Iso- Huiturin saaresta sekauml pieneltauml Rajakari-nimiseltauml saarelta joka osuu juuri Kemin ja Tornion vaumlliselle rajalle Saaressa on maakivi johon on 1786 rajankaumlynnissauml merkitty vuosiluvut 1596 1686 ja 1786 (rajankaumlyn-nin pyykki 1) Kiveen on jo taumltauml ennen merkitty kruunu ja rajaviiva Maakiven ympaumlrille on rajankaumlynnissauml 1768 koottu rajalinjaa merelle ja mantereelle osoittavat viisarikivet Viisarikiviauml ei ilmeisesti ole enaumlauml jaumlljellauml237
237 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000019223
136
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin rajamerkit
137
33 Elinkeinot
Laivanrakennuspaikat
Laivanrakennuspaikka perustettiin mieluiten veteen paumlin loivasti viettaumlvaumlaumln suojaiseen rantaan jossa oli tukeva maapohja sekauml riittaumlvaumlsti tilaa erilaisia toimintoja ja materiaalien varastointia varten Tyypillisiauml laivanrakennuspaikan jaumlaumlnnoumlksiauml ovat laivan rakentamises-sa kaumlytetty puinen alusta eli tapulipaikka pyoumlroumlpuut tukit kelkat kiskot rakennusten ja rakennelmien pohjat pajat ahjot ja kiuaskiviroumlykkioumlt sekauml muut merkit tulen kaumlytoumlstauml Lisaumlksi alueelta loumlytyy usein puulastuja jaumltepuuta nauloja rautakuonaa hiiltauml rivettauml tervaa ja pikeauml sekauml tyoumlkaluja ja esineitauml Rakennuspaikan laumlhellauml voi olla myoumls laivanra-kennukseen viittaavia kalliohakkauksia sekauml laitureita hylkyjauml ja alusten kiinnitysrenkaita
238 Arkelogisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019
Elinkeinojen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
bull Laivanrakennuspaikatbull Tomtning-paikatbull Kalastuspaikat ja kalastusrakenteetbull Hylkeenpyynti ja linnustus
Laivanrakennuspaikka laivanrakennukseen kaumlytetty paikka meren jaumlrven tai joen rannalla238
Kuva Osasuurennos Olaus Magnuksen kartasta vuodelta 1539 johon merkitty Nerpis eli Naumlrpiouml ja latinankielinen kuvaus ldquoHic fabricatur navesrdquo = taumlaumlllauml rakennetaan laivoja
138
Laivojen rakentaminen on alkanut Suomessa keskiajan loppupuolella ja uuden ajan alussa Kustaa Vaasa perusti laivakartanoita (skeppsgaringrd) ja veistaumlmoumlitauml 1500-luvulla Turkuun Viipuriin Helsinkiin Tammisaareen Kastelholmaan Pietarsaareen ja Poriin Pohjanmaan laivanrakennus mainitaan myoumls Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539 1600-lu-vulla kruunun suurvaltapolitiikan seurauksena laivoja tarvittiin yhauml enemmaumln ja uusia veistaumlmoumljauml perustettiin muun muassa Limingalle Saloon Pietarsaareen Kyroumloumln Laihialle Luvialle Mynaumlmaumlelle Pohjaan sekauml Naantaliin Suurempia kaleereja rakennettiin esimer-kiksi Raumalla ja Rymaumlttylaumlssauml Myoumls Kruunupyyn Jouksholmenin saaren Cronoholmenin varvilla rakennettiin kruunulle aluksia Saari on nykyaumlaumln maankohoamisen seurauksena osa mannerta mutta muun muassa veistaumlmoumln rakennusten pohjat ja kaivo ovat saumlilyneet 1700-luvulla erityisesti Pohjanmaan laivanrakennus kasvoi teollisiin mittoihin Samoihin aikoihin perustettiin saaristolaivaston aluksia rakentanut telakka Helsingin Viaporiin
Laivanrakennuspaikkoja voi jaumlljittaumlauml vanhoista kartoista ja paikallishistorioista Paikanni-met kuten Kalajoen Laivaniemi tai Varvinranta voivat viitata laivojen rakennuspaikkaan Nimet Laivakangas ja Mastokangas voivat viitata puolestaan laivanrakentamispuiden hankintapaikkoihin Maankohoamisen myoumltauml vanhat laivanrakennuspaikat voivat sijaita nykyaumlaumln kaukanakin sisaumlmaassa Jokien rannoilla laivanrakennuspaikat saatettiin perustaa kauas ylaumlvirralle ja laivat uitettiin merelle koskien ohi Laivanrakennuspaikkoja on kaumlytetty myoumlhemmin muun muassa satamina sekauml varasto- ja lastauspaikkoina
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaikkialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Esimerkiksi Kemioumlnsaarella on arvioitu olleen 1800-luvulla noin 60 laivanrakennuspaikkaa Laivojen rakentaminen oli erityisen vilkasta myoumls Koivistolla ja Ahvenanmaalla
Usein vanhoilta laivanrakennuspaikoilta ei loumlydy selkeitauml jaumlaumlnnoumlksiauml arkeologisissa inven-toinneissa Laivanrakennuspaikkoja ei ole tutkittu arkeologisin kaivauksin Suomessa eikauml niitauml ole inventoitu systemaattisesti239
Alla olevasta kartasta korostuu laumlhinnauml se ettauml Museoviraston muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin tiedot laivanrakennuspaikoista Suomen rannikolla ovat puutteelliset Kartta ei kuvasta todellisuutta Esimerkiksi Laumlnsi-Uudellamaalla sijaitsi 1800-luvun toisella puoliskolla vauml-hintaumlaumln 35 laivanrakennuspaikkaa joilla rakennettiin yli sata alusta240
239 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas laivanrakennuspaikka httpakpnbafiwikilaivanrakennuspaikka 2722019 sekauml siinauml esitetyt viitteet240 Boumlrman 1980 s 27-28
139
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin laivanrakennuspaikat
140Kuva Laivanrakennuspaikka tuntemattomalla paikkakunnalla Suomen merimuseo Mu-seovirasto kuva SMK2004141594
Laivanrakennuspaikat kulttuuriympaumlristoumlinauml Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Kansanomaista laivanrakentamista harjoitettiin laajassa mittakaavassa 1800-luvulla kaik-kialla rannikolla saaristossa ja jokien rannoilla Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti Alueellisia eroja on vaikea hahmottaa puutteellisen tutkimustilanteen takia
141
Tomtning
Kalastajat youmlpyivaumlt tomtning-rakenteissa koska matka ulkoluodolta kyliin oli liian pitkauml paumlivittaumlistauml kulkua varten Rakenteelle ovat ominaisia pyoumlreaumlt puolipyoumlreaumlt tai suorakul-maiset kylmaumlmuuratut kiviseinaumlt Yhden tai kaksi seinaumlauml voi muodostaa myoumls siirtolohkare tai kallio Tomtningin ulkopuolella saattaa olla avoin tulisija tai kiviuuni Rakenteen kattona kaumlytettiin aluksen purjetta tai myoumls vene saatettiin nostaa katoksi
Kalastajien sesonkiasumuksissa youmlpymisestauml loumlytyy kuvauksia 1700- ja 1800-luvuilta Tomtningit ovat todennaumlkoumlisesti olleet kaumlytoumlssauml viimeistaumlaumln keskiajalta alkaen Turunmaan saaristossa on muutamia tomtningeja jotka vaikuttavat vanhemmilta sillauml ne sijaitsevat korkealla maastossa ja muita kauempana rannasta Kun kalatupia alettiin rakentaa ka-lastuspaikkoihin viimeistaumlaumln 1600-luvulla jaumlivaumlt tomtningit vaumlhemmaumllle kaumlytoumllle
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla Alla kaumlsiteltaumlvaumlt kalastuksen hylkeenpyynnin ja linnustuksen paikat on luokiteltu ja kuvattu muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml tomtning-termin alla
241 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Tomtning ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa oleva sesonkiasu-mus Rakenteesta kaumlytetaumlaumln ruotsinkielistauml termiauml sillauml suomenkielistauml nimeauml ei ole vakiintunut kaumlyttoumloumln241
142
Tomtningit Suomenlahti Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa sekauml Pohjoinen Selkauml-meri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Tomtningeja on loumlydetty ulkosaaristosta ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumasta itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Eniten niitauml on itaumlisen Suomenlah-den ja Merenkurkun saarilla242
242 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tomtning httpakpnbafiwikitomtning 2722019
Kuva Selkauml-Sarven saaren kalamajan pohja Kuvaaja Maija Matikka 2013 Museovirasto kuva KY11417
143
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet
Kalastuspaikat ovat usein kokonaisuuksia joihin sisaumlltyy yksi tai useampia kalastukseen liittyviauml jaumlaumlnnoumlksiauml Ne liittyvaumlt yleensauml pitkaumlaikaiseen kalastukseen ja suuriin kalastus-yhteisoumlihin Tyypillisiauml kalastuspaikkojen jaumlaumlnnoumlksiauml ovat asumuksista kertovat rakenteet kuten tomtningit kalatuvan perustukset tulisijoineen (esimerkiksi kiviuunit tai avoimet tulisijat) sekauml kaivot ja kallioissa olevat puhdistetut vesihuoltoon kaumlytetyt altaat Saaliin kaumlsittelystauml ja saumlilytyksestauml kertovat verkonkuivatuspaikat jaumlaumlkellarien ja suolaushuoneiden jaumlaumlnnoumlkset ja rakkakuopat Muita kalastuspaikkoihin liittyviauml kohteita ovat mm merimer-kit jatulintarhat kivikompassit kalliohakkaukset ja aurinkokellot sekauml rantautumispaikatMaastosta voi havaita myoumls erilaisia terasseja kivikasoja sekauml kalastukseen ja asumiseen liittyviauml esineitauml
Kalastuskaria voitiin kaumlyttaumlauml vain jos veneille oli tarjolla suojaa aallokolta Rantavyoumlhyk-keelle raivatut veneiden rantautumispaikat (myoumls nimitys veneenvetopaikka) mahdollistivat veneiden saumlilyttaumlmisen ja helpottivat lastaamista ja purkamista Kivistauml ja lohkareista kasatut vallit antoivat suojaa niiden vaumlliin vedetylle veneelle Kalastuspaikan kaumlyttoumloumln vaikutti paikallistopografia ja rannansiirtyminen Kun merestauml kohonneelle luodolle oli muodostunut sopiva rantautumispaikka saari voitiin ottaa kaumlyttoumloumln Rantautumispaikan madaltuessa raivattiin uusi Pohjanmaan rannikon nopean rannansiirtymisen alueella taumlmauml tuli paikoin kirjatuksi silloisiin karttoihinkin
Merestauml jokiin nousevan ja niiden koskipaikoissa kutevan lohenkalastus oli merkittaumlvaumlauml keskiajan Suomessa Lohi oli yksi Turun Hiippakunnan taumlrkeimpiauml vientituotteita Laajamit-taisesta lohenkalastuksesta harjoitettiin myoumls Kokemaumlenjoella Vantaanjoella ja Kymijoella Kalastuskareista ja -tuvista on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta Monet kalastuskarit ovat saumlilyneet kaumlytoumlssauml 1900-luvulle Kalastuskarien kaumlyttouml vaumlheni sitauml mukaa kun veneitauml alettiin varustaa moottoreilla 1910- ja 1920-luvuilla Sodan jaumllkeen perinteinen silakan-kalastus paumlaumlttyi asteittain245
243 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019244 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastusrakenne httpakpnbafiwikikalastusrakenne 2722019245 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kalastuspaikka httpakpnbafiwikikalastuspaikka 2722019
Kalastuspaikka paikka useimmiten saari jota kaumlytetaumlaumln sesonki-maisessa rannikkokalastuksessa asumiseen varastoimiseen var-usteiden ja saaliiden kaumlsittelyyn sekauml kalastusyhteisoumln yhteisten asioiden hoitamiseen243
Kalastusrakenne puusta tai kivestauml tyveneen tai virtaavaan veteen rakennettu sulkupyydys joka sijoitetaan kalojen saumlaumlnnoumlllisille kulku-reiteille tai kutupaikoille244
144
Kalastuspaikkoja on ulkosaaristossa ja vaumllisaariston selkaumlvesien tuntumassa itaumliseltauml Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Peraumlmeren saarille Pitkin laumlnsirannikkoa on pitkaumlaumln kaumlytoumlssauml olleita kalatupia Lohenkalastusta harjoitettiin merelle laskevien jokien koskissa ainakin Pohjanmaalla Satakunnassa Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa
Kalastuspaikkoja ja -rakenteita ei ole systemaattisesti inventoitu
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Suomenlahti
Esimerkkinauml Suomenlahden kalastuspaikoista voidaan mainita Raaseporin Jussaroumln etelauml-puolisella Hamngadden-saarella 2011 inventoinnissa havaittu kalastuspaikka johon kuuluu satamalahden rannalla oleva tomtning -jaumlaumlnnoumls sekauml kalliohakkauksia rantakalliossa246 Paikassa on hyvauml suoja aallokolta kaikkiin ilmansuuntiin Paikkaa tiedetaumlaumln kaumlytetyn sesonkikalastuksessa Jonas Hahnin merikarttaan vuodelta 1751 paikka on merkitty sa-tamalahdeksi ja karttaan on myoumls merkitty paikallisten kaumlyttaumlmauml hyvauml kalastuspaikka
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
246 Tuovinen 2011b
bull Porvoon laumlntisen saariston luotsi- majakka- ja kalastajayhdyskunnatbull Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
bull Luvian saariston kalastajatilatbull Kaddin kalastusmajat (Merikarvia)
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
145
Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoista loumlydettiin ensimmaumlinen tomtningien ryhmauml 1980-luvulla ja niitauml tunnetaan nykyisin kolmisenkymmentauml Turunmaan saaristosta Muis-titiedon perusteella tiedetaumlaumln ettauml molemmin puolin Kihtiauml (Ahvenanmaan ja Turun saariston erottava merenselkauml) kaumlytettiin yksinkertaisia kivikojuja kalakareilla youmlpymiseen aina siihen asti kun venemoottorit tulivat kaumlyttoumloumln ja tekivaumlt pitkaumlaikaisen oleskelun kalakareilla tarpeettomaksi247
Kalastuspaikat ja kalastusrakenteet Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Taumllle alueelle on yleistauml maankohoamisen seurauksena merestauml paljastuneet pienet eristaumlytyneet saaret ja luodot joilla kalastajat ottivat kaumlyttoumloumlnsauml tilapaumlisiauml asumuksia Saarilla oleiltiin kesaumlkuukausina Pieniauml kalastajamoumlkkejauml on saumlilynyt jopa 1700-luvulta
Merenkurkun moreenisaarille on tyypillistauml maahan kaivetut kivikasoin tuetut paalut joiden varaan havakset ripustettiin Kallioisilla alueilla verkkojen kuivauksesta jaumli riviin jaumlrjestettyjauml lohkareita tai kivikekoja moreenialueilla kivikasoja Suolaushuoneiden eli las-markkien jaumlaumlnnoumlksiauml loumlytyy vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta jossa ne liittyvaumlt alueen lohenkalastukseen
247 Tuovinen 2000 s 30 ja tekstissauml mainitut viitteet
bull Peraumlmeren kalasatamat ja kalastustukikohdat (4 kohdetta Kemissauml ja Torniossa)
bull Kallankarien kalastajatukikohta (Kalajoki)bull Ohtakarin kalastajayhdyskunta ja luotsiasema (Kokkola)bull Poroluodonkarin kalastajayhdyskunta (Kokkola)bull Oumluranin kalasatama (Luoto) bull Raippaluodon kylauml ja kalasatama (Mustasaari)bull Lisaumlksi Hailuodon Marjaniemessauml kalastajakylaumlbull Pyhaumljoen kalarannat
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt
146
Hylkeenpyynti ja linnustus
Hylkeenpyynti ja linnustus olivat sesonkiluonteisia elinkeinoja Pyyntiauml harjoitettiin paumli-vien ja viikkojen pituisilla pyyntimatkoilla jotka usein suuntautuivat tietyille vakiopaikoille (eraumlsijat)248
Hylkeet tulivat Itaumlmereen viimeisimmaumln jaumlaumlkauden jaumllkeen noin 10 000 vuotta sitten Myoumls ihmiset seurasivat vetaumlytyvaumln jaumlaumln reunaa ja hylkeet olivat yksi taumlrkeimmistauml saaliselaumlimistauml rannikoiden kivikautisille pyyntikulttuureille Hylkeistauml saatiin runsaasti ravintoa ja tarveai-neita kuten talja sekauml niiden rasvaa eli traania jota keitettiin oumlljyksi Pyyntimenetelmaumlt ja tiedot kulkivat suullisena perimaumltietona tuhansien vuosien ajan ja samoja menetelmiauml kaumlytettiin pitkaumllle historialliseen aikaan saakka Metsaumlstaumljien oli taumlrkeauml tietaumlauml hylkeiden kaumlyttaumlytymistavat ja pesintauml- ja liikkumisalueet hyvin Erilaisia laumlhestymis- ja huijausta-poja kehitettiin Hylkeitauml pyydettiin paumlaumlosin jaumlaumlltauml niiden hengitysreirsquoiltauml tai pesistauml ja joskus myoumls veneestauml kaumlsin Veneet tarjosivat myoumls suojan ja youmlpymispaikan joskus jopa kuukausia kestaumlneillauml pyyntimatkoilla Hyljekoiraa on kaumlytetty apuna hengitysreikien ja pesien etsinnoumlissauml Kotiin palattiin kymmenien jopa satojen hylkeiden kanssa Kotiinpaluun jaumllkeen hylkeet nyljettiin liha paloiteltiin ja suolattiin savustettiin tai kuivattiin249
Hylkeenpyynti saumlilyi taumlrkeaumlnauml osana rannikoiden ihmisten toimeentuloa viime vuosisadalle saakka Pikkuhiljaa se kuitenkin vaumlhentyi ja jaumli ammattikalastajien sivuelinkeinoksi 1900-lu-vulla havahduttiin hylkeiden tekemiin vahinkoihin koskien varsinkin kalastuselinkeinoja Hylkeitauml vainottiin ja niistauml alettiin maksaa tapporahaa Taumlstauml ja ympaumlristoumlmyrkkyjen lisaumlaumlntymisestauml johtuen hyljekannat romahtivat ja kaikki hyljekannat olivat uhanalaisia 1970- ja 80-luvuilla250
Linnustus on kivikaudelta laumlhtien ollut taumlrkeauml elinkeino Siihen liittyy suojasta (paahus) lintujen vaumlijyminen levaumlhdyspaikoissa saaristossa ja niiden pyytaumlminen verkoilla tai am-muksilla Merelliset jaumlaumlnteet linnustukseen liittyen ovat laumlhinnauml vaumlliaikaisia suojia rannikoilla ja saarissa eikauml niitauml ole helppo tai tarkoituksenmukaista erottaa muista elinkeinoihin liittyvistauml vaumlliaikaissuojista
248 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas elinkeinot httpakpnbafiwikiluokkaelinkeinot ja httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf 532019249 Ylimaunu 2000 s 15ndash16250 Ylimaunu 2000 s 16 117
Hylkeenpyynti ja linnustus rannikon vaumlli- ja ulkosaariston selkaumlvesien sesonkimainen perinne-elinkeino
147
Hylkeenpyynti ja linnustus Suomenlahti
Suomenlahti (Pohjanlahden lisaumlksi) on yksi koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeiden pyynti-alueita koska hylkeet kulkivat Itaumlmeren lahtien perukoihin sulavien jaumliden mukana251 Hylkeenrasvaa vietiin myoumls kauppatavarana Tukholmaan Toinen maailmansota tuhosi useat Suomenlahden vanhat pyyntiyhteisoumlt ja lopetti paumlaumlosan hylkeenpyynnistauml
Hylkeenpyynti ja linnustus Saaristomeri ja Selkaumlmeren etelaumlosa
Pyynti oli sesonkiluonteista ulkoluodoilla pyytaumlmistauml vuotuiskalenterin mukaan Talonpojat pyysivaumlt hylkeitauml lisaumlelinkeinona Toisaalta pyyntiauml oli myoumls kesaumlaikaan koska hylkeet viettivaumlt kesaumlt suurissa laumoissa taumlllauml alueella252 Hylkeitauml pyydettiin jaumlaumlltauml ja veneistauml jos jaumlaumltilanne esti jaumlaumlltauml pyynnin Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml erityisesti erottuu Korppoon etelaumlpuolella Baumlrskaumlrs fjaumlrdenin Bredskaumlrin saaren ja sen ympaumlristoumln lukuisat naumlkoumlsuojat eli paahukset joista lintuja on vaanittu253
Pyhaumln Henrikin ihmeluettelossa 1200-luvun lopulta kerrotaan kokemaumlkilaumlisistauml jotka olivat olleet merellauml hylkeenpyynnissauml Veroluetteloissa naumlrpioumllaumliset eurajokelaiset sekauml ulvila-laiset ovat maksaneet tullia ja veroja hylkeenrasvasta niin sanottua traanikymmennystauml Rannikkopitaumljissauml hylkeenpyynnillauml oli keskiaikaiset juuret mutta ainakin kokemaumlkilaumlisten talvimatkat hyljekareille lienevaumlt paumlaumlttyneen jo 1500-luvulla254
Hylkeenpyynti ja linnustus Pohjoinen Selkaumlmeri Merenkurkku ja Peraumlmeri
Pohjoisilla alueilla hylkeiden pyynti on ollut merkittaumlvauml elinkeino rannikoiden pyyntiyhtei-soumlille kivikaudelta laumlhtien (6000ndash5000 eaa) Peraumlmeren rannikoilta loumlytyy pieniauml seson-kiasuinpaikkoja (esimerkiksi Yli-Iin Kierikki)255 Pohjanlahti merkittaumlvauml traanioumlljyn tuottaja jo viimeistaumlaumln keskiajalta laumlhtien vientiin Turkuun ja ulkomaille Ulkosaaristossa on vaumlli-aikaisasumusten pohjia (tomtning) joita ovat kaumlyttaumlneet niin kalastajatkin kuin hylkeen-pyytaumljaumlt vaumlliaikaisina suojinaan pyyntimatkoilla256 Suomessa vain Peraumlmeren rannikolta tunnetaan jaumltinkirkkoja joiden uskotaan liittyvaumln hylkeenpyyntiin Pohjanlahti ja varsinkin Peraumlmeri ovat olleet koko Itaumlmeren taumlrkeimpiauml hylkeenpyyntialueita koska jaumlaumlolosuhteet loivat hyvaumlt edellytykset pyynnille Hylkeet kulkivat sulavien jaumliden mukana lahtien peru-koihin Peraumlmerellauml olivat parhaat olosuhteet hylkeenpyyntiin koko Suomeen naumlhden ja taumlstauml syystauml myoumls pyyntikulttuuri saumlilyi siellauml pisimpaumlaumln
251 Ylimaunu 2000 s 53252 Ylimaunu 2000 s 400253 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisteri wwwkyppifitoaspxid=1121000026224 sekauml ympaumlroumlivaumlt kohteet254 Suvanto 1973 s 23 246255 Ylimaunu 2000 s 79256 Ylimaunu 2000 s 95
148
Pohjanlahdella ja Peraumlmerellauml harmaahylje on aiheuttanut suuria vahinkoja kalataloudelle rikkoessa pyydyksiauml ja syoumldessauml kalat 1970ndash1990257
257 Ylimaunu 2000 s 17
Kuva Hylkeenpyyntiauml Peraumlmerellauml saalis on saatu rantaan 29111969 Laumlhde JOKA Mu-seovirasto kuva JOKAKAL3B_16076
149
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kalastukseen ja hylkeenpyyntiin liittyviauml ilmioumlitauml
150
34 Ammatin tai muun toiminnan harjoittaminen
Luotsiyhdyskunnat
Ensimmaumlisiauml mainintoja Itaumlmeren alueen luotsaustoiminnasta on jo 1200-luvulta Luotsausta harjoittivat saariston kalastajat ja talonpojat sivutoumlinaumlaumln koska paikallisina asukkaina he tunsivat aluevetensauml parhaiten 1500-luvulla luotsitoiminta alkoi siirtyauml isaumlltauml pojalle syntyi luotsisukuja ja luotsauksesta tuli elaumlmaumlntapa Luotsien odotettiin asuvan luotsiasemalla tai sen laumlhellauml ja saaristoon muodostui luotsikyliauml ja -yhteisoumljauml Luotsien odotettiin olevan aina paikalla tai haumln sai raskaita vahingonkorvausvaatimuksia tai kruunun laivan ajaessa karille maksoi hengellaumlaumln Virasta pakenemisesta seurasi hirttotuomio259
Virallinen luotsilaitos perustettiin vuonna 1696 kun kuningas Kaarle XI antoi luotsilaito-sasetuksen joka yhdisti etelaumlisen Suomen Tukholman luotsipiiriin ja Ruotsin valtakunnan luotsilaitosorganisaatioon Syyt taumlhaumln olivat sotilaalliset Ruotsista oli tullut suurvalta ja Suomen merialueet haluttiin kontrolliin Vuonna 1756 etelaumlisestauml Suomesta muodostettiin oma luotsipiirinsauml jonka toimintaa johdettiin aluksi Ruotsin Karlskronasta vuodesta 1770 alkaen Viaporista Suomen siirryttyauml Venaumljaumln autonomiseksi osaksi luotsilaitos jatkoi toimintaansa kuten ennenkin muutamia uudistuksia lukuun ottamatta Keisari Aleksan-teri maumlaumlraumlsi luotseille rahapalkan etuuksia ja onnettomuuksien sattuessa lievemmaumlt rangaistukset ei enaumlauml kuolemanrangaistusta Pohjoisesta Suomesta muodostettiinoma Pohjanmaan luotsipiiri vuonna 1849 1850-luvulla luotsilaitos muutettiin keskusvirastoksi260
258 Historiallisen ajan muinaisjaumlaumlnnoumlkset 2011 632019259 Karttunen et al 2016 s 10260 Karttunen et al 2016 s 11
Luotsiyhdyskuntaluotsipaikka merivaumlylaumln varrelle perus-tettu luotsien paumlivystyspaikka258
bull Luotsiyhdyskunnatbull Merivartioasematbull Meripelastusasemat
Ammatin ja muun toiminnan harjoittamisen kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
151
Suomen itsenaumlistyttyauml perustettiin Merenkulkulaitos jonka alaisuudessa toimi luotsi- ja majakkaosasto 1900-luvun sotien aikana luotsit toimivat omissa tehtaumlvissaumlaumln ja lisaumlksi heitauml koulutettiin sotaluotseiksi jotka opastivat sota-aluksia miinakenttien ohi Sotien jaumllkeen Suomen vesillauml luotsattujen alusten maumlaumlrauml kasvoi voimakkaasti 1900-luvun puolivaumllissauml keksittiin luotsien toumlitauml helpottavia laitteita kuten tutka ja hyrraumlkompassi joiden myoumltauml
luotsauksen tarve vaumlheni Vuosisatoja kestaumlnyt perinteinen luotsitoiminta loppui 1970-lu-vulla Sen muistona Uudenkaupungin 1850-luvulla rakennettu luotsiasema on museoitu ja avoinna kesaumlaikaan luotsimuseona Sen kahdessa huoneessa on esillauml aseman ja muiden laumlheisten luotsiasemien alkuperaumlistauml esineistoumlauml261
Luotsiyhdyskunnat esitetaumlaumln kartalla Merellinen liikenne-luvun majakoita kaumlsittelevaumln alaluvun yhteydessauml
261 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uusikaupunki 3082018
Kuva Orrengrundin luotsiasema Kuvaaja Kiisla Oy (kiislafi) CC BY-SA 40
152
Merivartioasemat
Kieltolain aikana Suomessa kaivattiin jaumlreaumlmpiauml keinoja ja valvontaorganisaatiota sa-lakuljetuksen kitkemiseksi kuin mitauml tullilaitoksella oli kaumlytettaumlvissaumlaumln Taumltauml tyoumltauml varten perustettiin merivartiolaitos vuonna 1930 Merivartiolaitos yhdistettiin vuodesta 1919 laumlhtien toimineeseen Rajavartiolaitokseen vuonna 1945262
Suomen rannikon ja saariston merivartioasemat ovat toimineet pitkaumllti samoilla paikoilla kuin vanhat tullivartioasemat ja luotsituvat Perinteisesti asemat sijaitsevat vaumlylien laumlhellauml ja naumlkyvyydeltaumlaumln mahdollisimman avoimella paikalla Vuosikymmenien ajan taumlmauml tarkoitti aumlaumlrimmaumlisen karuja maastoja ja ankaria ulkomeren tyoumlolosuhteita Valvonta- ja alustekninen
kehitys 1950-luvulta alkaen johti asemaverkoston harvenemiseen sekauml siirtymiseen ulkosaa-ristosta laumlhemmaumls mannerta ja asutuskeskuksia Taumlmauml muutos jatkui etenkin 1990-luvulla263
Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti Merivartioaseman ympaumlristoumloumln kuuluu asuin- ja valvontatilan ohella venevaja laituri verstastiloja sekauml usein erillinen sauna Monilla asemilla oli myoumls maise-massa selvaumlsti erottunut valvontatorni Haapasaaren merivartioasema on hyvauml esimerkki edelleen alkuperaumlisellauml paikallaan toimivasta merivartioasemasta264
Merivartioasemista ei ole saatavilla digitaalista paikkatietoa
Meripelastusasemat
262 Sundbaumlck 2005 s 10ndash14 146263 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto264 Lempiaumlinen Vilma Tiedonanto265 httpmpas1meripelastusfi 532019
Meripelastusasema Suomen meripelastusseuran alaisuudessa toimiva asema265
Merivartioasema rannikolle tai saaristoon perustettu merivartioinnin asemapaikka
153
Suomen rannikolla ja saarissa on sijainnut useita kymmeniauml meripelastusasemia ja pelas-tusalusten venevajoja Suomen ensimmaumlinen vapaaehtoisuuteen perustuva meripelastus-asema perustettiin vuonna 1821 Suursaareen Toinen varhainen asema sijaitsi Helsingin Puolimatkansaaressa Meripelastusasemien lisaumlaumlmisestauml alettiin puhua vasta 1870-luvulla Asemia ja venevajoja perustettiin eri aikoina eri puolille Suomen rannikkoa ja sisaumlmaata
Nykyisen Suomen alueella meripelastusasemia oli muun muassa Bengtskaumlrissauml Berg-hamnissa Baringgaskaumlrissauml Degerbyssauml Eckeroumlssauml Haapasaaressa Hangossa Harmajalla Hernesaaressa Jaumltkaumlsaaressa Kellon Kiviniemessauml Koumlkaumlressauml Lohmilla Lyoumlkissauml Mustikka-maalla Maumlrketissauml Nihtisaaressa Norrskaumlrissauml Orrengrundissa PellingissaumlGlosholmassa Porkkalassa Puolimatkansaarella Raumalla Reposaaressa Roumlnnskaumlrssauml Signilskaumlrissauml Stenvikissa Saumllgrundissa Saumlpissauml Soumlderskaumlrissauml Tankarissa Utoumlssauml Valassaarilla Vaumlnoumlssauml Wargoumlgaddanilla ja Oumlrnenilla sekauml Seurasaaressa Lisaumlksi eri puolille rannikkoa sijoitettiin eri aikoina pelastamiseen soveltuvia aluksia ja veneitauml Osa niistauml sijoitettiin luotsiasemi-en yhteyteen266 Osa asemista ja vajoista on edelleen saumlilynyt Meripelastusasemista ei kuitenkaan ole saatavilla riittaumlvaumln tarkkaa digitaalista paikkatietoa
266 Merilahti 1997 s 13ndash14 22 37 42 56ndash57 60 71 73 152
Kuva Oulun Hailuodon meripelastusseuran asemalle pystytetty vaja 1939 Kuva JOKA Museovirasto JOKAKAL3B5569
154
35 Asuminen ja oleskelu
Rannikko- ja saaristokylaumlt
Eri puolilla Suomen rannikkoa ja saaristoa on saumlilynyt merellisten elinkeinojen synnyttaumlmiauml pysyviauml kylaumlyhteisoumljauml ja niistauml kertovaa rakennuskantaa Monet naumlistauml kylistauml ovat raken-teeltaan ja rakennuskannaltaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esimerkkejauml kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Asutus levisi tasaisesti niin ulkosaaristossa oleville pienille karuille saarille kuin sisaumlsaariston rehevaumlmmille ja puustoisemmille saarille Kalastaja- ja luotsikyliauml tunnetaan 1200-luvulta laumlhtien Ne sijoittuivat suojaisiin poukamiin ja sisaumlsatamiin yleensauml saarien etelaumlrannoille Kylien syntyyn ovat kalastuksen lisaumlksi vaikuttaneet saarten ohi kulkeneet merireitit ja laivavaumlylaumlt
Tyypillisen saaristokylaumln kerrostuneiseen kokonaisuuteen kuuluu asuin- ja talousraken-nusten ohella satama laitureineen ja aallonmurtajineen ranta-aittoja ja venesuojia sekauml peltotilkut kiviaitoineen sekauml mahdollisesti vielauml jaumlaumlnteitauml vanhemmista rakenteista Elinkeinosta kertovat kellarit kalamajat ja verkkotelineet Suuremmilla saarilla on lisaumlksi pieniauml peltotilkkuja niittyalueita ja navettoja Keskeisimmissauml kylissauml oli usein myoumls oma pieni kirkko ja hautausmaa seurantalo koulu luotsiasema ja merimerkkejauml Esimerkiksi Kemioumlnsaaren saaristossa on saumlilynyt rakennuksia 1700-luvulta
Sotien jaumllkeen elinkeinoissa ja asutuksessa tapahtui suuria muutoksia Kalastuksen rinnalle tuli muita elinkeinoja ja saariston kalastustilat alkoivat autioitua varsinainen autioituminen tapahtui 1960- ja 70-luvuilla Osa kalastustiloista ja saarista muuttui 1900-luvun loppupuo-lella vapaa-ajan asunnoiksi ja kesaumlmoumlkkitonteiksi Silti niiden rakennettu kulttuuriympaumlristouml kuvastaa yhauml monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kuten kalastusta merenkulkua sekauml myoumls myoumlhempaumlauml matkailua
bull Rannikko- ja saaristokylaumltbull Historialliset rannikko kaupungit
Rannikko- ja saaristokylauml merellisten elinkeinojen synnyttaumlmaumln pysyvaumln kylaumlyhteisoumln rakennukset ja rakennettu ympaumlristouml
Asumisen ja oleskelun kulttuuriympaumlristoumljauml ovat
155
Historialliset rannikkokaupungit
Suomen vanhimmat kaupungit Turku Ulvila Porvoo Viipuri Rauma ja Naantali rakentui-vat rannikolle liikenteellisiin solmukohtiin 1300ndash1400-luvuilla hansakauppiaiden hallites-sa Itaumlmeren kauppaa Myoumls Tammisaari Helsinki Pori Oulu Vaasa sekauml Uusikaupunki perustettiin Vanhemmalla Vaasa-ajalla (1523ndash1617) rannikolle Taumllloumlin kruunu aloitti myoumls ohjelmallisen laivanrakennuksen ja perusti laivakartanoita sotalaivaston tukikohdiksi
Ruotsin suurvalta-ajalla (1617ndash1721) laivanrakennus oli vilkasta koko merellisessauml Euroopassa Puisiin laivoihin tarvittiin tervaa ja pikeauml Tervaa poltettiin runsaasti Varsinais-Suomessa Uudellamaalla Pohjanmaalla ja Jaumlrvi-Suomessa Tervan ja laivanrakennuksen tuoma vau-raus naumlkyi myoumls kaupunkien kehittaumlmisenauml ja etenkin Pohjanmaan taloudellinen merkitys nousi huomattavaksi Kruunun perustamista uusista kaupungeista useimmat sijoittuivat rannikolle Naumlihin kuuluvat Kokkola Uusikaarlepyy Tornio Lappeenranta Raahe Kristii-nankaupunki Pietarsaari ja Hamina
267 Arkeologisen kulttuuriperinnoumlnopas httpakpnbafiwikihistoriallinen-kaupunki 1132019
Kuva Jurmon kylauml Saaristomeren ulkosaaristossa Kuvaaja Sampo Kivinen CC BY-SA 40
Historialliset rannikkokaupungit tiivis ja vaumlkimaumlaumlraumlltaumlaumln suuri asuin-paikka joka koostuu kaduista kortteleista ja tonteista sekauml julkisista jayksityisistauml rakennuksista ja jolla on kaupunkioikeudet267
156
Suurvaltakauden merkantilistisen talouspolitiikan mukaisesti kaupungit jaettiin maa- tai tapulikaupunkeihin Kauppa- ja laivanvarustus maumlaumlriteltiin kaupunkielinkeinoiksi joiden harjoittamiseen porvaristo sai erioikeudetTurku ja Viipuri maumlaumlriteltiin ensimmaumlisen luokan tapulikaupungeiksi jonne ohjattiin ulkomaiset kauppalaivat Toisen luokan tapulikaupun-kien kauppaporvarit saivat vain purjehtia ulkomaisiin satamiin Helsinki ja Porvoo saivat kuitenkin maumlaumlraumlajaksi oikeuden vastaanottaa ulkomaisia kauppalaivoja Kun Helsinki siirrettiin Vironniemelle sille myoumlnnettiin samalla pysyvaumlsti ensimmaumlisen luokan tapuli-kaupungin oikeudet jotka Porvoolta puolestaan lakkautettiin
Tukholmassa sijaitseva Tervakomppania -kauppajaumlrjestouml piti hallussaan tervakaupan monopolia Se keskitti vuoden 1665 maumlaumlraumlyksellaumlaumln kaiken tervan myynnin Tukholmaan Kauppajaumlrjestoumln toiminta lakkasi vuonna 1712
Hamina sai tapulioikeudet vuonna 1723 Kun Hamina liitettiin Venaumljaumlaumln vuonna 1743 siir-rettiin sen tapulioikeudet vuonna 1745 perustetulle Loviisalle Ulkomaan viennin ja tuonnin lisaumlksi myoumls talonpoikaispurjehtijat ohjattiin kotimaisiin tapulikaupunkien satamiin Taumltauml kauppaa yritettiin saumlaumlnnoumlstellauml muun muassa pitaumlmaumlllauml markkinoita Vuosina 1765ndash1766 myoumls Kokkola Oulu Pori ja Vaasa saivat oikeudet ulkomaanpurjehdukseen
Suurvaltasotien aiheuttaman kansainvaumllisen kysynnaumln myoumltauml tervanpoltto nousi uuteen kukoistukseen 1770-luvulla Vauraat tervaporvarit Oulussa ja Kokkolassa harjoittivat ulko-maan tervan vienti- ja tuontikaupan lisaumlksi laivanvarustusta ja sahatoimintaa Tapuli- ja maakaupunkien saumlaumlnnoumlkset poistettiin lopullisesti vuonna 1879 Viimeiset tervaveneet laskettivat alas Oulujokea 1920-luvulla
Kuva Naumlkymauml Loviisan satamarannasta 1890-luvulla Kuvaaja KE Staringhlberg Museovi-rasto kuva HK193602224
157
Peraumlmeren alueella kaupunkien ja satamien kehittymiseen on vaikuttanut voimakas maankohoaminen jonka myoumltauml satamat mataloituivat ja uusia satama jouduttiin raken-tamaan syvemmaumln veden aumlaumlrelle Entisiauml satamia hyoumldynnettiin muun muassa lastaus- ja laivanrakennuspaikkoina Itsenaumlisen Suomen satamat toimivat puutavara- ja teollisuussa-tamina jaumlaumlnsaumlrkijoumliden mahdollistaessa ympaumlrivuotisen toiminnan osana kansainvaumllistauml liikenneverkostoa268
268 Lilius amp Kaumlrki 2014425-435 httpsfiwikipediaorgwikiTervakauppa 2522019
Kartta Historialliset kaupungit Suomen historiallisten aikakausien jaottelu Keskiaika = 11501200ndash1520 Vanhempi Vaasa-aika = 1520ndash1560 Suurvalta-aika = 1611ndash1721 Vanhan Suomen aika = 1721ndash1809
158
36 Teollisuus
Louhokset
Historiallisen ajan louhosten ympaumlristoumlssauml on usein runsaasti louhintajaumltettauml sekauml mah-dollisesti myoumls kivivarastoja jotka ovat jaumlaumlneet kuljettamatta pois Louhokseen liittyy myoumls erilaisten rakennusten ja rakennelmien jaumlaumlnnoumlksiauml
269 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019
bull Louhoksetbull Kaivoksetbull Ruukitbull Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Louhos maanpaumlaumlllinen paikka josta louhitaan kiviraaka-ainetta 269
Kuva Korpisaari Virolahden Virojoen kylaumln edustalla Saaren lounaispuolella on saumlilynyt pitkauml laiturin pohja jota pitkin on lastattu louhittua kiviainesta laivoihin Kuvaaja Rami Kokko 2018 Museovirasto
Teollisuuden kulttuuriympaumlristoumljauml ovat muun muassa
159
Louhintatekniikka on jaumlttaumlnyt usein kohteisiin tunnusomaisia piirteitauml Vakokiilausmenetel-mauml oli kaumlytoumlssauml louhostoiminnan alkuajoista aina 1800-luvulle ja sen rinnalla ryhdyttiin kaumlsiporaukseen viimeistaumlaumln 1700-luvun loppupuolella Ruudin kaumlyttouml louhinnassa yleistyi ainakin Virolahdella vasta 1800-luvun toisella puoliskolla
Varhaisimmat kivilouhokset liittyvaumlt keskiaikaisten linnojen kivikirkkojen ja kellareiden ra-kentamiseen Erityisesti 1700-luvun puolivaumllissauml rakennuskiveauml tarvittiin linnoitustyoumlmailla ja 1800-luvulla kiviauml kului muun muassa palaneiden puukaupunkien kuten Turun Vaasan ja Helsingin jaumllleenrakentamiseen sekauml maaseudun kivinavetoihin Kiviteollisuus kasvoi nopeasti 1800-luvulla sillauml kovalla rakennuskivellauml oli kysyntaumlauml muun muassa Iso-Britanniassa ja Venaumljaumlllauml Raakakiven ohella vietiin myoumls valmiita rakennuskiviauml sekauml katuihin kaumlytettyjauml nupukiviauml Vientigraniitin paumlaumltuotantoalueet olivat Koumlkarissa Vehmaalla Uudessakau-pungissa Taivassalossa Mikkelissauml Hyvinkaumlaumlllauml Jyvaumlskylaumlssauml Varpaisjaumlrvellauml Kurussa ja Espoossa Teollisuuskivinauml louhittiin muun muassa kalkkikiveauml vuolukiveauml kvartsiittia fyl-liittiauml ja myoumls piimaata Kalkkia on Suomessa louhittu paumlaumlasiassa peruskalliosta Paraisilla on lukuisia vanhoja louhoksia joista huomattavimpia on Ersbystauml Simonbyhyn yltaumlvauml 18 kilometriauml pitkauml louhosten ketju Kemioumlstauml on jo 1300-luvulta tietoja kalkin louhimisesta Turun tuomiokirkon tarpeisiin
Suomen taumlrkein kalkkikiviesiintymauml on Varsinais-Suomen saaristossa Paraisilla Jo varhain hyoumldynnettyjauml huomattavia kalkkiesiintymiauml on myoumls etelaumlrannikolla Ahvenanmaalta Por-voon seuduille Kivilouhoksia on perustettu rannikon ja sisaumlmaan keskeisiin kaupunkeihin sopivia graniittilaatuja tarjoaviin paikkoihin (Kuru Vehmaa) ja viennin kannalta otollisille seuduille (Virolahti Hanko) 270
1700-luvun alussa alkoi Pietarin rakentaminen Venaumljaumln valtakunnan paumlaumlkaupungiksi toden teolla Taumlmauml tarkoitti valtavien raaka-ainemaumlaumlrien rahtaamista Nevan perukoille ympaumlri koko Venaumljaumln valtakuntaa sekauml Itaumlmerta Itaumlisellauml Suomenlahdella Viipuri ja Virolahden rannikko luovutettiin Venaumljaumllle Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 ja vielauml Hamina ja Lappeenranta vuonna 1743 Naumlin ollen erityisesti Itaumlisen Suomenlahden saaristosta ja rannikolta rahdattiin kiviainesta rakennustoumlihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa Katariina Suuren aikakautena rakentaminen sai kuitenkin jo aivan toiset mittasuhteet ja 1800-luvun alusta laumlhtien esimerkiksi Virolahden saaristosta ja rannoilta louhittiin graniittia ja muuta kiviainesta teollisessa mittakaavassa Virolahden graniittilouhokset ovatkin valtakunnallisesti merkittaumlvien kulttuuriympaumlristoumljen listalla271 Ensimmaumliset kivilouhokset olivat venaumllaumlisten omistamia ja niissauml tyoumlskentelivaumlt venaumllaumliset kivityoumlmiehet Sen sijaan louhosten yllaumlpidossa sekauml erityisesti kiviaineksen lastaamisessa ja rahtaamisessa tyoumlskenteli paljon paikallisia suomalaisia tyoumlmiehiauml kauppiaita ja merimiehiauml Maanomistajille maksettiin myoumlhemmin myoumls korvausta kiven louhimisesta heidaumln mailtaan Louhoksilla oli naumlin ollen suuri merkitysalueen taloudelle272 Itaumlisellauml Suomenlahdella kiviaines oli hyvin laadukasta ja naumlin ollen sitauml louhittiin koko Kymenlaakson saaristosta 1800-luvulla meren pyoumlreaumlksi hiomia kiviauml alettiin rahdata itaumliseltauml Suomenlahdelta katukiviksi Pietariin Kiviauml keraumlttiin mantereen ja saarten rannoilta Kannaksen ja Helsingin vaumlliseltauml alueelta273
270 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas kivilouhos httpakpnbafiwikilouhoss[]=kivilouhos 532019271 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 2822019272 Kaukiainen 2016 s 127
160
Kuva Virolahden Korpisaaren graniittilouhos277 Kuvaaja Riikka Tevali 2018 Museovirasto
Louhoksiin kuuluu myoumls paljon vedenalaista kulttuuriperintoumlauml Naumlitauml ovat sadat kivien lastaamiseen tarkoitetut laiturien kiviset tukirakenteet jotka saattavat edelleenkin olla kymmenien metrien pituisia Usein laiturit jouduttiin rakentamaan hyvinkin pitkiksi jotta ne ulottuivat tarpeeksi syvaumllle eikauml rahtialus tarttunut lastauksen aikana pohjaan Laitu-rinperustuksia loumlytyy esimerkiksi Virolahdelta todennaumlkoumlisesti jokaisen louhoksen rannoilta Louhoksiin liittyvaumlt kiinteaumlsti myoumls kivilasteja rahdanneet alusten hylyt joita loumlytyy erityisesti Virolahden Rautalanselaumlltauml mutta myoumls Itaumlisen Suomenlahden ulkosaaristosta Alusten kulkureitti kulki saaristosta laumlheltauml Viipurinlahtea ja Koiviston edustalta Kronstadtin kautta Pietariin Osa kiviaineksesta myoumls jaumli Kronstadtin rakennusaineeksi274
Kiviteollisuuden jaumllkiauml loumlytyy eri puolilta rannikkoa ja saaria muun muassa Uudenkaupun-gin saaristosta275 Itaumlisellauml Uudellamaalla hiekkaa rahdattiin hiekkajaaloilla Kraringkosta276
273 Anttila 2008 s 133274 Raunio 1965 Kaukiainen 2016275 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Uudenkaupungin museo 3082018276 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018277 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1286 732019
161
Kaivokset
Museoviraston yllaumlpitaumlmaumln muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin karttasovelluksessa (httpskarttamuseoverkkofi) on tarjolla kartta-aineisto ldquoSuomessa toimineet kaivokset 1530-2001278rdquo joka tarjoaa yleiskuvan kaivostoiminnan laajuudesta Suomessa myoumls saaristossa Erityisesti merellinen kaivosympaumlristouml on Jussaroumln saaren vanha kaivos josta louhittiin rautamalmia 1800-luvun lopusta aina 1900- luvun puolivaumlliin saakka Jussarouml on monipuolinen kulttuu-riympaumlristouml johon liittyvaumlt majakka- ja luotsitoiminta kalastus merenkulku ja puolustus usean vuosisadan ajalta279
Ruukit
Rannikolla ja saaristossa toimivat erityisesti 1800-luvulla useat lasiruukit tiili- ja kalkki-tehtaat sekauml sahat Ruukeilla ja tehtailla oli yleisesti oma satama sekauml laivanrakennus-toimintaa joilla omat tuotteet kuljetettiin tilaajille Ruukeilla oli suuri merkitys ympaumlristoumln asukkaille joiden oma toimeentulo koulutus ja tulevaisuus oli suurelta osin sidottu ruukin menestykseen Esimerkiksi Mustasaaressa Groumlnvikin lasiruukki tyoumlllisti ympaumlristoumln asukkaita osti saaristosta runsaasti polttopuuta ja rakensi omia aluksia kuljettamaan lasituotteita Groumlnvikin lasitehdas oli 1800- luvulla Pohjoismaiden suurin ikkunalasin valmistaja jonka perusti laivanvarustaja Johan Groumlnberg vuonna 1812 Iskmon kylaumlaumln satamapaikan viereen Bromarvin Trollshovdassa on saumlilynyt hieno ruukkikokonaisuus johon kuuluu tiiliruukin paikan280 lisaumlksi laivanrakennuspaikka sekauml useita erilaisia kulttuuriperintoumlkohteita kilo-metrien matkalla joki- ja jaumlrven patorakenteista tiiliin tarvitun saven kaivauskuoppaan sekauml hylkyihin
Houmlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Suuri muutos sahateollisuudessa oli 1800-luvun jaumllkipuolella voimanlaumlhteen vaihtuminen vedestauml houmlyryyn Mekaanisen metsaumlteollisuuden houmlyrysahat olivat vesisahoihin verrattuna yleensauml suurempia tuotantolaitoksia jotka oli usein rakennettu puun sijaan kivestauml tai tiilestauml Saharakennusten ohella houmlyrysahaan kuului voimahuone jossa houmlyrykone sijaitsi Hyvaumln esimerkin tarjoaa 1900-luvun alussa toimineen Luvian sahan raunioalue Satakun-nassa Saha-alueilta loumlytyy kuten Oulun Varjakasta muun muassa suurten tuotantora-kennusten raunioita tieverkkoa satamalaitteita ja jopa rautatiejaumlaumlnnoumlksiauml282
278 Aineiston naumlkeminen edellyttaumlauml kirjautumista Karttataso Rakennettu ympaumlristouml - muut aineistot279 RKY httpwwwrkyfireadaspr_kohde_detaspxKOHDE_ID=1208280 Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kohde 1000018391281 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019282 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihoumlyrysaha 532019
Houmlyrysaha houmlyryvoimalla toimiva sahalaitos 281
162
Houmlyrysahoja rakennettiin erityisesti suurten jokien suistoihin minne oli helppo uittaa tu-kit sisaumlmaasta ja sekauml lastata sahatavara ulkomaille purjehtiviin laivoihin Houmlyrysahojen valtakautta oli aika 1860-luvulta 1900-luvulle saakka Houmlyrysahalaitosten ensimmaumliset keskittymaumlt muodostuivat laskujokien suistoihin Pohjois-Pohjanmaalle Perauml-Pohjolaan Satakuntaan ja Kymenlaaksoon283
Sahoihin liittyvaumlt myoumls uiton ja puutavaran lajittelun erilaiset rakenteet kuten suisteet uittoraumlnnit puomit ja laajat erottelulaitokset Esimerkiksi Satakunnasta tunnetaan Ko-kemaumlenjoen uiton rakenteita ja rakennuksia jotka maankohoamisen vuoksi sijaitsevat nykyaumlaumln etaumlaumlllauml rantaviivasta284
Vanhoilla 1800ndash1900-lukujen alun sahapaikkakunnilla rimamoumlljaumlt erottuvat rannoilta usein laajoina harmaantuneen puuaineksen alueina joissa sahauksen jaumltteenauml syntyneitauml rimo-ja ja lautoja on kasattu paumlaumlllekkaumlin Toisinaan painoksi on voitu asetella kiviauml Joillakin alueilla rimamoumlljaumlt voivat olla edelleen selkeaumlsti havaittavissa toisinaan ne ovat jaumlaumlneet kasvillisuuden sammaleen ja jopa puiden ja pensaiden alle tai niitauml on saumlilynyt laumlhinnauml veden alla
283 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas houmlyrysaha httpakpnbafiwikihC3B6yrysaha284 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Satakunnan maakuntamuseo 2092018
Kuva Mahdollisesti 1800-luvulta peraumlisin olevia saharakenteita Sipoon Kaunissaaressa Kuvaaja Vesa Laulumaa 2016 Museovirasto kuva AKDG48111
Rimamoumlljauml sahojen rimajaumltteestauml muodostunut ranta-alue
163
Rimamoumlljiauml loumlytyy sahapaikkakunnilta koko Suomen alueella Kohteita ei ole inventoitu systemaattisesti
37 Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumlt
bull Merikylpylaumlt ja kylpylaumltbull Huvilayhdyskunnatbull Kultti- ja tarinapaikatbull Jatulintarhat
Kuva Simon Kalliosaaren rimamoumlljaumlauml Saarella toimi saha aina vuoteen 1925 saakka Kuvaaja Tapio Heikkilauml ympaumlristoumlministeriouml
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun sekauml tarinapaikkojen kulttuuriympauml-ristoumljauml ovat
164
Kylpyloumlitauml on perustettu yleensauml laumlhteiden tai mineraalipitoisten vesien aumlaumlrelle ja niissauml on ollut saatavilla myoumls monenlaisia hoitoja Euroopan valistusajalla veden ja vesihoitojen hyoumldyllisyys ja laumlaumlkitsevaumlt ominaisuudet nousivat jaumllleen esille Vierailut terveyskylpyloumlissauml veden nauttiminen niiden terveyslaumlhteistauml ja kylpyjen ottaminen tulivat keskeiseksi osaksi saumlaumltylaumlistoumln seuraelaumlmaumlauml 285
Vaikka Suomessa kaupungit olivat agraarisia ja saunakulttuuri oli jo juurtunut taumlnne vahvasti perustettiin taumlnnekin kylpyloumlitauml viimeistaumlaumln 1700-luvulla Kylpyloumlitauml oli muun muassa Oulussa Pietarsaaressa Vaasassa Raumalla Naantalissa Turussa Hangossa Tammisaaressa Helsingissauml ja Loviisassa 286 Taumlmauml kylpylaumlkulttuuri eli kukoistustaan 1800-luvulla 1900-luvun alussa uudenlainen ulkoilmaelaumlmaumln ja liikuntakulttuurin nousu houkutteli asiakkaita erityisesti merikylpyloumlihin Toisen maailmansodan jaumllkeen kylpyloumliden toiminta suuntautui hoito- ja kuntolaitosten suuntaan
Suomessa kylpyloumlitauml ei ole inventoitu systemaattisesti ja arkeologisia kaivauksia on tehty vain vaumlhaumln287
285 Suvikumpu 2014 s 6ndash18286 Suvikumpu 2014 s 55 106 114ndash115 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A287 Suvikumpu 2014 s 227 httpsfiwikipediaorgwikiKylpylC3A4
Merikylpylaumlkylpylauml paikka jossa oleskellaan vesialtaissa virkistaumlytymi-sen terveydenhoidon tai sosiaalisen seurustelun takia
Kuva Ullanlinnan kylpylauml 1860-luvulla Kuvaaja Eugen Hoffers Museovirasto kuva HK1964010411125
165
Huvilayhdyskunnat
Suomeen rakennettiin villoja tai huviloita osana Ruotsin vallan saumlaumltylaumliskulttuuria Maan vanhin huvila-asutus on keskittynyt rannikkokaupunkeihin etenkin Pohjanmaalle Huviloi-ta rakennettiin usein myoumls kylpyloumliden liepeille Ne yleistyvaumlt 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vauraan porvariston kesaumlasuntoina kaupunkien laumlheisyydessauml tai maaseudulla
Huvila-arkkitehtuuriin liittyvaumlt verannat ja parvekkeet palvelivat asiaan kuuluvaa seurus-telua ja joutilasta kesaumlnviettoa
Vanhemman huvila-asutuksen historiaa ei juurikaan ole tutkittu systemaattisesti vaan huvila-alueita on pikemminkin inventoitu kaupunkikohtaisesti288
Kultti- ja tarinapaikat
Tarinapaikat ovat luonnon kohteita kuten kiviauml kallioita puita metsikoumlitauml vesipaikkoja maa-alueita tai muita vastaavia paikkoja joihin liittyy perimaumltietoa tai tarinoita erilaisista tapahtumista ja tavoista Paikoissa ei vaumllttaumlmaumlttauml ole ihmisen tekemiauml rakennelmia tai merkintoumljauml mutta joskus niiden yhteydessauml voi olla esimerkiksi karsikko tai muistomerkki
288 Soiri-Snellman 1985 s 18ndash21
Huvilayhdyskunta porvariston kesaumlasunnoiksi rakennetuista villoista ja huviloista muodostunut yhdyskunta
166
Kalliomuodostumiin saariin siirtolohkareisiin isoihin kiviin ja luoliin ja muihin huomiota heraumlttaumlviin geologisiin muodostumiin liittyy erilaisia tarinoita Ne kertovat muun muassa yliluonnollisesta toiminnasta (esimerkiksi jaumlttilaumliset ja pirut) aarteista ja aarnivalkeista vainajien toiminnasta vanhoista asuinpaikoista elinkeinon harjoittamisesta viranomaisten toiminnasta sotakokemuksista ja liikenteen reiteistauml Taumlllaisia kohteita ovat esimerkiksi Janakkalan Paimenkivi Joensuun Maumlntylammen Laukkukivi Kaarinan Ryoumlvaumlriholma Raa-seporin Busouml Viborgs sten289 ja Porvoon Onaksen Napoleonin kivi290
Erilaisia tarinapaikkoja on tuhansia kaikkialla Suomessa291
289 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019290 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Porvoon museo 1492018 291 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapaikat 2722019292 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas tarinapaikka httpakpnbafiwikitarinapaikkas[]=tarinapai-kat 2722019
Tarinapaikka kivi kallio puu laumlhde lampi tai muu luonnon kohde johon liittyy vanhoja tarinoita jatai perimaumltietoa 292
Kuva Huvila Ruissalossa Turussa 1980- luvulla Kuvaaja KEStaringlhberg Museovirasto kuva HK19580401421
167
Kartta Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterin kultti- ja tarinapaikat sekauml jatulintarhat
168
Kuva Porvoon Onaksen Napoleonin kivi Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31962
169
Jatulintarhat
Jatulintarhat luokitellaan usein tarinapaikkoihin Jatulintarhat on rakennettu parinkymmen senttimetrin kokoisista kivistauml Ne ovat maantasaisia ja yksikerroksisia minkauml johdosta monet kuvioista voivat olla sammaleen peittaumlmiauml Jatulintarhojen sokkelokuvioita on kolmentyyppisiauml ristikeskustainen munuaisenmuotoinen ja spiraali Tarhojen laumlpimitta vaihtelee 5 metristauml 24 metriin
Suurin osa jatulintarhoista sijaitsee merellisessauml ympaumlristoumlssauml saaristossa ja rannikolla usein karuilla luodoilla ja eraumlmaa-alueilla Joitakin tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaasta Jatulintarhoja on rakennettu yleensauml kallioille mutta myoumls kankaille ja kivikkoihinJatulintarhojen nimitykset voivat vaihdella paikkakunnittain Yleisnimityksenauml kaumlytetty ja-tulintarha on peraumlisin Kemin ja Tornion alueelta Tornionlaakson museolla onkin tiedossa alueeltaan runsaasti perimaumltietoa jatulintarhoistamuun muassa Simosta Kemin edustalta sekauml Tornion ja Haaparannan vaumllisestauml saaristosta294 Yleisemmin kaumlytetty nimi tarhoista on Jungfrudans Myoumls labyrintti on tunnettu nimi
Saaristossa sijaitsevat jatulintarhat ovat todennaumlkoumlisesti kalastajien luotsien ja merimies-ten tekemiauml ja liittyvaumlt kalansaaliin ja hyvaumln purjehdussaumlaumln turvaamiseen 1800-luvulta tunnetaan kansanperinnettauml jatulintarhoista nuorison kisailupaikkoina Yksi esitetty peruste on myoumls rajamerkki Jatulintarhoista ei ole loumlydetty ajoittavaa materiaalia joten niitauml ei voi ajoittaa tarkasti Eri jatulintarhatyyppien vaumllillauml ei ole myoumlskaumlaumln voitu havaita erityisiauml kronologisia tai alueellisia eroja Jatulintarhojen konteksti (rannankorkeus ja ympaumlristouml) liittyy ennen muuta historialliseen aikaan295
Suomessa on noin 200 jatulintarhaa Muinaisjaumlaumlnnoumlsrekisterissauml on tiedot noin 100 kohteesta296 Tarhat sijaitsevat paumlaumlasiassa Pohjanlahden ja Suomenlahden saaristossa ja rannikolla Kemistauml Viipuriin mutta tarhoja tunnetaan myoumls sisaumlmaan metsistauml kylien laitamilta etenkin Etelauml-Karjalasta ja Kymenlaaksosta Myoumls erilaisessa perimaumltiedossa mainitaan jatulintarhat297
293 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019294 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292018295 Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas jatulintarha httpakpnbafiwikijatulintarha 2722019296 httpswwwkyppifipalveluikkunamjrekireadaspr_kohde_listaspx 2722019297 Museovirasto 2018 kysely merellisen kulttuurin ominaispiirteistauml Tornionlaakson maakuntamuseo 1292019
TietolaatikkoJatulintarha kivistauml rakennettu maantasainen kuvio tai latomus jossa on yksi tai useampia kehien reunustamia kulkureittejauml reunalta keskelle293
170
Kuva Porvoon Raringgskaumlrin jatulintarha Kuvaaja Vesa Laulumaa 2013 Museovirasto kuva AKDG31921
171
Laumlhteet ja kirjallisuus
Internet-laumlhteet
Arkeologisen kulttuuriperinnoumln opas Museovirasto httpakpnbafistart
Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi httpwwwmaaseutumaisematfipage_id=338
BalticRIM-hanke Museovirasto wwwbalticrimeu
httpswwwmsp-platformeuprojectsbalticrim-baltic-sea-region-integrated-maritime-cul-tural-heritage-management
Convention on the Protection of Underwater Cultural Heritage UNESCO 2001httpportalunescoorgenevphp-URL_ID=13520ampURL_DO=DO_TOPICampURL_SECTION= 201html
Historiallisen ajan kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset tunnistaminen ja suojelu Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3 Niukkanen Marianne (toim) 2009 httpswwwmuseovirastofiuploadsMeistaJulkaisuthist-ajan-muinaisjaannoksetpdf
ICOMOS Charter on the Protection and Management of Underwater Cultural Heritage 1996httpswwwicomosorgimagesDOCUMENTSChartersunderwater_epdf
Kansalliset kaupunkipuistot httpwwwymfifi-FILuontoLuonnon_monimuotoisuusLuonnonsuojelualueetKansalliset_k aupunkipuistot
Kulttuuriympaumlristoumlmmehttpwwwkulttuuriymparistommefifi-FI
Kulttuuriympaumlristoumln palveluikkuna Museovirasto wwwkyppifi
Meripelastusasema 1 Suomen Meripelastusseurahttpmpas1meripelastusfi
Museovirasto httpswwwmuseovirastofifi
172
Nyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintoumlhttpswwwmuseovirastofiuploadsArkisto-ja-kokoelmapalvelutJulkaisutmerivaylien-ra-kennusperintopdf
Perinnealusrekisteri Museovirasto httpswwwmuseovirastofifipalvelut-ja-ohjeettietojarjestelmatperinnealusrekisteri
Porin kansallinen kaupunkipuisto httpswwwporifiasuminen-ja-ymparistopuistot-ja- metsatporin-kansallinen-kaupunkipuisto mika-kansallinen
Rutilus Strategies for a Sustainable Development of the Underwater Cultural Heritage in the Baltic Sea Region National Maritime Museums Report dnr 126703- 51 2006 httpbaltic-heritageeuwp-contentuploads201703The-Rutilus-report-2006_1pdf812019
Sotamuseon internet-sivut
httpssotamuseofietusivuajankohtaista
Struven ketjuhttpswwwmaanmittauslaitosfitietoa-maanmittauslaitoksestateematstruven-ketju
Tieteen termipankki httptieteentermipankkifi
Toivanen Pekka Laivanrakennus Pohjanmaalla 1600-luvulla httpsydabyegetnetswe1600_buildhtm
Valtakunnallisesti merkittaumlvaumlt rakennetut kulttuuriympaumlristoumlt RKY Museovirasto httpwwwrkyfireadaspr_defaultaspx
Vanha Rauma Unescon maailmanperintoumlkohde httpwwwvanharaumafiunescon-maailmanperintokohde
Vesivaumlyliin liittyviauml kaumlsitteitauml Liikennevirasto 2011 Ohje Dnro 495610212011 httpsjulkaisutvaylafipdf3ohje_2011_vesivayliin_liittyvia_fipdf
173
Painamattomat laumlhteet
Hangon kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Hangon kaupunki 2016 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Kotkan kaupunki 2018Kulttuuriympaumlristoumlstrategia 2014ndash2020 Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls 2032014 Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriouml Ympaumlristoumlministeriouml
Lempiaumlinen Vilma Merivartiomuseo Saumlhkoumlpostitiedonanto 1112019
Maijala Tapio Meronen Mikko ja Vaumlrjouml Tapani Forum Marinum Saumlhkoumlpostitiedonannot 1512019 1412019 ja 912019
Merellisen kulttuuriperinnoumln toimintaohjelma 2016ndash2020 Museovirasto
Museovirasto 2018 Kysely merellisen kulttuuriperinnoumln ominaispiirteistauml maakuntamuseoille ja kaupunginmuseoille Kyselyyn vastanneet
- Hangon museo Laura Lotta Andersson 1372018- Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Jouni Mustonen 1292018- Laumlnsi-Uudenmaan maakuntamuseo Lotta Friberg 792018- Porvoon museo Juha Vuorinen 1492018- Satakunnan maakuntamuseo 2092018- Tornionlaakson maakuntamuseo Minna Heljala 1292018- Uudenkaupungin museo Mari Jalava 3082018
Porin kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porin kaupunkisuunnitte-lusarja C642008
Porvoon kansallisen kaupunkipuiston hoito-ja kaumlyttoumlsuunnitelma Porvoon kaupunki 2018
Raunio Eino 1965 Virolahden louhokset Selostus vuosien 1964ndash1965 aikana suoritetusta selvittelystauml Virolahden kivilouhosten kohdalla Moniste
Turun kulttuuripaumlaumlkaupunkipuisto Turun kansallinen kaupunkipuisto Hoito- ja kaumlyttoumlsuun-nitelma Turun kaupunki 2011
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden paumlivitysinventointi Kuulemisen taus-ta-aineisto Ympaumlristoumlministeriouml 11112015
174
Kirjallisuus
Anttila Risto 2008 Kaunissaari ajan aalloilla Kaunissaaren kylaumlkunta ry Kotka Burstroumlm Mats 2017 Ballast Laden with history Lund Sweden Nordic Academic Press Boumlrman Jan-Erik 1980 Under Vaumlstnylaumlndska segel 1840-1898Helsingfors
Delgado James (toim) 1997 Encyclopaedia of Underwater and Maritime Archaeology Lontoo British Museum Press
Ehrensvaumlrd Ulla Hedenstroumlm Kaius Kokkonen Pellervo Nurminen Juha Raurala Nils-Erik Saari Marianne 1995 Mare Balticum 2000 vuotta Itaumlmeren historiaaOtava John Nurmisen saumlaumltiouml
Haggreacuten Georg Halinen Petri Lavento Mika Raninen Sami amp Wessman Anna (toim) 2015 Muinaisuutemme jaumlljet Helsinki Gaudeamus
Hausen Reinhold 1904 Bidrag till Finlands historia III HelsingforsHietikko-Hautala Tiina 2010 Jaumlaumlkauden jaumllkinaumlytoumls Merenkurkun saaristonmaailmanperintouml Merenkurkun maailmanperintoumlneuvottelukunta
Kaituri Arto et al 2017 Merialuesuunnittelun laumlhtoumlkohtia merialueiden nykyinen kaumlyttouml tulevaisuuden naumlkymaumlt ja merialueita koskeva tietopohja Helsinki Ympaumlristoumlministeriouml Helsinki
Karttunen Ilkka Lehtinen Eero Porkola Petri (toim) 2016 Miehet merellauml Hetkiauml luot-sauksen historiasta Helsinki John Nurmisen saumlaumltiouml
Kaukiainen Yrjouml 2016 Punaiset pilarit Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kinnunen Kari A 1990 Purjelaivojen lastina kulkeutuneita piikiviauml loumlytaumlauml yhauml vanhoilta satamapaikoilta Kivi No 11990 Suomen jalokiviharrastajain yhdistys ry jaumlsenlehti
Kinnunen Kari A 2002 Tarvekalujen raaka-aineen tuontia alkaen 6000 vuotta sitten Tietohippu 12002 GTKn tiedotuslehti
Kuusisto Elina amp Rinkinen Kristiina 2012 Missauml maat on mainiommat Uudenmaan liiton julkaisuja E114 Helsinki
Laurell Seppo 1999 Suomen majakat Helsinki Merenkulkulaitos
Lilius Henrik amp Kaumlrki Pekka 2014 Suomen kaupunkilaitoksen historia IIHelsinkiSKS
Merilahti Juhani 1997 Sadan vuoden meripelastustyouml Helsinki Suomen meripelastusseura
Maumlkivuoti Markku 1994 Peraumlmeren kansallispuiston kiinteaumlt muinaisjaumlaumlnnoumlkset Metsauml-hallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 23 Vantaa
175
Nautica Fennica 1976ndash1990 Kausijulkaisu Helsinki Suomen Merihistoriallinen Yhdistys Niitemaa Vilho 1964 Suomen keskiaikaiset luonnonsatamat Turun historiallinen arkistoNyman Harri 2009 Merivaumlylien rakennusperintouml Ikkala Marja-Leena (toim) Helsinki Museovirasto
Pohjanmaan merellinen perintouml Pohjanmaan liitto Oumlsterbottens foumlrbund Vaasa 2001 Riimala Erkki (toim) 1993-1995 Navis Fennica-sarja 1ndash4 Porvoo WSOY Soiri-Snellman Helena 1985 Ruissalon huvilat Turun maakuntamuseo Raportti 8
Suhonen Veli-Pekka (toim) 2011 Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle Hel-sinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Sundbaumlck Esa 2005 Merivartiointia 75 vuotta Merivartiolaitoksen ja merivartioston his-toria 1930ndash2005 Helsinki Rajavartiolaitos
Suvanto Seppo 1973 Satakunnan historia III Keskiaika Satakunnan maakuntaliitto ry
Suvikumpu Liisa 2014 Suomalaiset kylpylaumlt Kotimaisen kylpylaumlkulttuurin historiaa Hel-sinki SKS
Tarkiainen Kari 2010 Ruotsin Itaumlmaa Esihistoriasta Kustaa Vaasaan Suomen ruotsalainen historia 1 Svenska litteratursaumlllskapet i Finland Helsinki
Tuovinen Tapani 1991 Fornfynden och deras uttolkning Zilliacus K (toim) Finska skaumlren Konstsamfundet Helsingfors
Tuovinen Tapani 2000 Ulkosaariston arkeologiaa Saaristomeren kansallispuiston yh-teistoiminta-alueen inventointi 1994ndash1997 Metsaumlhallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A No122 Vantaa
Tuovinen Tapani 2011a The Finnish archipelago coast from AD 500 to 1550 ndash a zone of interaction Iskos 19 10ndash60
Tuovinen Tapani 2011b Jussarouml kulttuuriperintoumlinventointi 2011 Etelauml- Suomen luonto-palvelut Metsaumlhallitus
Tuovinen Tapani 2016 Saaristomeren kansallispuisto Suojelualueen kulttuuriperintoumlkoh-teiden inventointi 2014 osa 1 Metsaumlhallitus Etelauml- Suomen luontopalvelut
Uusi-Seppauml Niina (toim) 2012 Satakunnan kulttuuriympaumlristoumlt eilen taumlnaumlaumln huomenna Pori Satakunnan museo
Westerdahl Christer 2006 On the Significance of Portages A survey of a new research theme Westerdahl (ed) The Significance of Portages Proceedings of the First International Conference on the Significance of Portages 29th Sept-2nd Oct 2004 BAR International Series 1499
Ylimaunu Juha 2000 Itaumlmeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminen-hylje ndashsuhde Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
176
LIITE NUMERO 1 Merellisen kulttuuriperinnoumln tilannekuvan teematLiikenne Historialliset merivaumlylaumlt
Veneenvetotaipaleet ja -paikatKanavatHylytLaivaloukutLaivojen hautausmaatPerinnealuksetMajakatSatamaympaumlristoumlt luonnonsatamat ja ankkuri-paikatPainolastipaikatKalliohakkaukset ja kivikompassitLaiturit aallonmurtajat ja hirsiarkut
Puolustus ja sodankaumlynti Vedenalaiset puolustus- ja estevarustuksetMeritaistelupaikatMuinaislinnat ja linnavuoretKeskiaikaiset linnatLinnoitukset ja linnoitusympaumlristoumltKiviuunit eli ryssaumlnuunitRajamerkit
Elinkeinot LaivanrakennuspaikatTomtning-paikatKalastuspaikat ja kalastusrakenteetHylkeenpyynti ja linnustus
Ammatin tai muun toiminnan harjoit-taminen
LuotsiyhdyskunnatMerivartioasematMeripelastusasemat
Asuminen ja oleskelu Rannikko- ja saaristokylaumltHistorialliset rannikkokaupungit
Teollisuus LouhoksetKaivoksetRuukitHoumlyrysahat ja rimamoumlljaumlt
Vapaa-ajan virkistyksen ja matkailun ympaumlristoumlt sekauml tarinapaikat
Merikylpylaumlt ja kylpylaumltHuvilayhdyskunnatKultti- ja tarinapaikatJatulintarhat
177
LIIT
E N
UM
ERO
2 S
uom
en m
erel
lisen
kul
ttuu
rip
erin
noumln
tila
nnek
uvak
ortt
i K
iinno
stav
ien
hylk
yjen
list
a
Nim
iTy
yppi
Sija
inti
Tunn
usA
lust
yypp
iVa
lmis
tus-
mat
eria
ali
Haa
ksiri
kko
aj
oitu
sSu
ojel
usta
tus
Ruti-
lus-
lista
usSy
vyys
z (m
ax)
Alk
uper
auml
StM
ikae
lA
lust
en h
ylyt
Para
inen
1648
3-m
asto
inen
ka
ljuut
tiPu
u
tam
mi
1747
Suoj
a-al
uex
42 m
Venauml
jauml
Vro
uw M
aria
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
58Sn
au k
aupp
alai
vaPu
u ta
m-
mi
1771
Suoj
a-al
uex
41 m
Hol
lant
i
Graring
haru
nA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2228
2- m
asto
inen
lim
i-sa
umai
nen
Puu
ta
mm
i15
00
-luk
uSu
oja-
alue
x34
m
StN
ikol
aiA
lust
en h
ylyt
Kotk
a11
08
3- m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u
tam
mi j
a le
htik
uusi
1789
Su
oja-
alue
x17
mVe
naumljauml
Ruot
sins
alm
en
mer
itais
telu
alue
Tapa
htum
apai
kat
Kotk
a0
1847
317
89-9
0M
uina
isjauml
aumln-
noumlsa
lue
x
Egel
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en16
57
Puu
maumln
-ty
tam
mi
130
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
15 m
Kron
prin
s G
usta
v A
dolf
Alu
sten
hyl
ytH
elsi
nki
1291
3-m
asto
inen
lin
-ja
laiv
aPu
u17
88Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x21
mRu
otsi
Mul
anA
lust
en h
ylyt
Han
ko13
36lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
m
anty
1610
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x15
m
Lapu
riA
lust
en h
ylyt
Viro
laht
i10
94lis
aum
aine
n pu
r-je
alus
Puu
ta
mm
i ha
vupu
u
120
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
8 m
Fort
una
Alu
sten
hyl
ytLo
viis
a11
463-
mas
toin
en fr
e-ga
tti
Puu
1822
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
sx
16 m
Lovi
isa
178
Sofia
Mar
iaA
lust
en h
ylyt
Oul
u18
65Ku
unar
ikof
fiPu
u18
59Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x18
mH
olla
nti
Ham
inan
salm
iPu
olus
tusv
ar-
ustu
kset
Hel
sink
i21
72H
irsia
rkku
pato
hy
lkyj
aumlPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x
Esse
lhol
mA
lust
en h
ylyt
Raas
e-po
ri14
39
Puu
ta
mm
i15
00
-luv
un
lopp
uKi
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x16
m
Lado
gaA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
29Pa
nssa
rifre
gatt
iM
etal
li19
15Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
x45
mVe
naumljauml
Hui
s de
War
mel
oA
lust
en h
ylyt
Porv
oo23
81Fr
egat
tiPu
u17
15Su
oja-
alue
x60
mH
olla
nti
Keul
akuv
ahyl
kyA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
132-
mas
toin
en p
riki
Puu
1873
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Engl
anti
Puna
part
ojen
hyl
kyA
lust
en h
ylyt
Ham
ina
1083
3-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
180
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Tiis
kerin
tykk
ihyl
kyA
lust
en h
ylyt
Lovi
isa
1159
2-m
asto
inen
brig
an-
tiini
Puu
1786
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
55 m
Engl
anti
Sand
vike
nA
lust
en h
ylyt
Kirk
-ko
num
mi
1252
Houmly
ryla
iva
raht
i-la
iva
Met
alli
(rau
ta)
1876
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s51
mRu
otsi
Russ
arouml
Alu
sten
hyl
ytH
anko
2473
2-m
asto
inen
pur
-je
laiv
aPu
u17
00
-luk
uKi
inte
auml m
uina
isjauml
aumlnnouml
s30
m
Skep
psbaring
darn
an
hylk
yA
lust
en h
ylyt
Para
inen
2583
Park
kiRa
uta
ja
puu
190
5Ki
inte
auml m
ui-
nais
jaumlaumln
noumls
30 m
Ahv
enan
maa
Juss
arouml
IIA
lust
en h
ylyt
Tam
mis
-aa
ri14
402-
tai 3
- m
asto
inen
Puu
170
0-l
uku
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
17 m
Venauml
jauml
Eng-
lant
i
179
Kaap
elih
ylky
Alu
sten
hyl
ytH
anko
1392
1-m
asto
inen
hol
lan-
tilai
styy
ppin
enPu
u
tam
mi
1647
48
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s18
m
Met
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytKe
miouml
n-sa
ari
1521
1-m
asto
inen
pur
-je
alus
Puu
ta
mm
i le
htik
uusi
150
0-l
uvun
lo
ppu
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
18 m
Vid
skaumlr
Alu
sten
hyl
ytPa
rain
en22
84
Puu
ta
mm
ike
skia
ikai
nen
Kiin
teauml
mui
-na
isjauml
aumlnnouml
s13
m
Alfr
edA
lust
en h
ylyt
Kem
ioumln-
saar
i15
52Fr
egat
tiPu
u m
aumln-
ty
1852
Kiin
teauml
mui
nais
jaumlaumln
noumls
21 m
Engl
anti
180
LIITE NUMERO 4 Toimintaympaumlristoumln perusteella maumlaumlritellyt merelliset kulttuuriperintoumlkohteetSarake1 Sarake2
Rakennukset ja laitteet jotka rakennettu alusten sijainnin maumlaumlrityksen ja turvallisen kulun takaamiseksi
Majakat merimerkit Luotsi- pelastus- ja merivartioasemat
Satamat ja lastauspaikat sekauml naumliden toimintoi-hin liittyvauml infrastruktuuri
Ankkuripaikat aallonmurtajat paarlastipaikat laiturit makasiinit ja terminaalit Satamatyoumllaumlisten asunnot satamanosturit sekauml satamatoimintoihin liittyvaumlt kulku- ja kuljetusvaumlylaumlt kuten
Liikenneyhteyksien yllaumlpito Vaumlylaumlt Kanavat ja kaivannot maantie- ja rautatiesillat satamarautatiet Maantielauttaliikenne veneenvetotaipaleet veneenvetomoumlljaumlt
Vesillauml liikkumista varten rakennetut kulkuvaumllineet
Laivat Alusten hylyt
Vedenpinnan korkeuteen vaikuttavat suoja- ja turvarakenteet
Padot pengerrykset rantavallit
Saaristoon rannikolle ja sisaumlvesien varsille rakennetut sotilaalliset kohteet
Linnoitukset tukikohdat puolustuslaitteet taistelukentaumlt
Vesien kaumlyttoumloumln liittyvauml teollisuus Vesivoimarakentaminen laivan- ja veneenrakennusteollisuus kaivannaisteollisuus (mm merenpohjasta loumlytyvien hiekan metallien ja mineraalien hyoumldyntaumlminen) Metsaumlteollisuus (mm jaumlrvien ja jokien uittotunnelit ja ndashraumlnnit) proses-siteollisuus (mm viemaumlri- ja vesijohtoverkosto)
Elinkeinotoiminnasta jaumlaumlneet rakenteet Kalastus ja muu pyynti rakennukset rakennelmat ja laitteet asuinpai-kat (mm kalamajat padot ja muut pyyntivaumllineet)
Virkistys ja vapaa-aika Kylpylaumlt uimarannat huvivenesatamat pursiseurarakennukset ja urheilukalastusalueet
Alueet Maalla vedessauml tai vedenpinnan alapuolella olevat maisemat ja muut aluekokonaisuudet jotka kertovat ihmisen ja veden vuorovaiku-tuksesta
181
LIITE NUMERO 4 Merelliset RKY- kohteet maakunnittain
Maakunta Kohteen nimi Kuvaus Teema
Pohjois-Pohjanmaa Peraumlmeren kalasatamat ja kalastus-tukikohdat (4 kohdetta) Kemi ja Tornio
Peraumlmeren kalastushistoria liittyy 1700-lu-vulla voimakkaaseen silakanpyyntiin jota harjoitettiin koko Peraumlmeren alueella aina Pohjanmaan rannikolta laumlhtien pitkaumllle Ruotsin puolelle saakka Silakan pyynnille oli tyypillistauml pitkaumlaikainen oleskelu ulkosaaril-la Alueen saaria on kaumlytetty kalastus- ja metsaumlstysmatkojen kausitukikohtina siitauml saakka kun ne ovat maankohoamisen jaumll-keen syntyneet Tukikohtien rakentumisessa naumlkyy myoumls vuosisatojen aikana tapahtunut voimakas maankohoaminen Saarilla on saumlilynyt useita kalastukseen liittyviauml rak-ennelmia jaumlaumlkellareita verkkotelineitauml ja kalamajoja
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista maanko-hoamisen seurauksena paljastuneet saaret ja luodot jotka varhain kalastajien asuttamia ja kehittyneet majakka- tai luotsisaariksi
Hailuoto Hailuoto on valtakunnallisesti merkittaumlvauml maisema-alue Saarta on ikimuistoista ajois-ta saakka kaumlytetty kalastuksen ja hylkeen-pyynnin tukikohtana ja siellauml on perinteisiauml ja alkuperaumlisinauml saumlilyneitauml kalastajakyliauml luotsiasema ja majakkayhdyskunta
Perinne-kohde amp Majakat
Iin Roumlytaumln luot-siasema
Iin Roumlytaumln luotsiasema on hyvin saumlilynyt 1800- ja 1900-lukujen taitteen luotsiasema osana varsin hyvin saumlilynyttauml satamamil-joumloumltauml Iin pitaumljaumln rannikolla oli hoidettu luot-sausta ja vaumlylien merkitsemistaumlkin jo ennen virallista luotsitoimintaa
Perinne-kohde
Ulkokrunnin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Ulkokrunnin merenkulkuun liittyvauml raken-nuskanta ovat hyvauml esimerkki eristyneissauml oloissa toimineesta merenkulun virkamiesy-hdykunnastaSen etelaumlkaumlrjessauml on pieni kalastajakylauml ja pohjoiskaumlrjessauml tunnusma-jakka ja luotsiasema ulkorakennuksineen Saaren laumlnsirannalla on jatulintarhoja ja kivikummeli
Majakat
Kallakarien kalastajatuki-kohta
Karut ja laumlhes puuttomat ulkoluodot ovat nousseet merestauml 1400-luvun vaiheilla ja ne ovat muodostuneet taumlrkeiksi kalastus- hylkeenpyynti- ja merenkulkutukikohdik-si Kallankari oli 1600-luvun alusta aina 1940-luvulle asti Kokkolan ja Oulun vaumllisen rannikon taumlrkeimpiauml silakanpyyntipaikkoja
Perinne-kohde
Pyhaumljoen kala-rannat
Pyhaumljoen Kaukon Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastus-perinteestauml Pohjanmaan jokien suualueilla on tiiviisti rakennettuja venerantoja ja va-ja-alueita jotka ovat tyypillisiauml nimenomaan Pohjanmaan merikalastukselle
Kalastus
Iso-Kraaselin ja Taskun tun-nusmajakat
Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat ja luotsiasema ovat hyvin saumlilynyt kokonaisuus joka liittyy toiminnallisena parina oleellisesti Raahen kaupunkivaumlylaumln ja meriliikenteen historiaan
Majakat
182
Keski-Pohjanmaa Ohtakarin kalastajayh-dyskunta ja luotsiasema
Ohtakarin kalastajayhdyskunta syntyi avomerikalastuksen tukikohdaksi ja paikan historiaa kalastuspaikkana tunnetaan 1500-luvun puolivaumllistauml saakka Se kuvastaa Pohjanmaan rannikon kalastuselinkeinon synnyttaumlmiauml rakennettuja ympaumlristoumljauml Lu-otsiasema ympaumlristoumlineen on hyvin saumlilynyt esimerkki 1900-luvun alun luotsiasemasta ja olennainen osa Ohtakarin merellisiin elinkei-noihin liittyvaumlauml kulttuuriympaumlristoumlauml Asema ja luotsimoumlkit ympaumlristoumlineen ovat saumlilyneet laumlhes alkuperaumlisessauml asussaan
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista pienet kalas-tajakylaumlt karuilla luodoilla ja saarilla
Poroluodonkarin kalastajayhdys-kunta
Poronluodonkarin pyyntiyhteisoumln histo-riallisen rakennuskannan muodostavat etelaumlrannan kalasatama pieni kalastajakylauml saaren pohjoisosan 1700-luvulta periytyvauml maamme vanhin kalastusloisto sekauml vanha kivikummeli
Perinne-kohde
Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdys-kunnat
Tankarin ja Trutklippanin loisto- majakka- ja luotsiyhteisoumlt muodostavat monipuolisen ajallisesti kerrostuneen ja hyvin saumlilyneen kokonaisuuden Tankarin majakka ja Trutklip-panin linjaloisto ovat Kokkolan historiallisen kaupunkivaumlylaumln taumlrkeimmaumlt merimerkit Saaren itaumlrannalla on vanha kalastajien ja hylkeenpyytaumljien kylauml sekauml 1700-luvulla rakennettu kirkko
Majakat
Pohjanmaa Saumllgrundin ma-jakka luotsiase-ma ja Laxhamn
Saumllgrundin majakkayhteisouml kuvastaa keskia-jalta asti jatkunutta kalastusta sekauml luotsi- ja majakkatoimintaa Pohjanlahden ranni-kolla Saumllgrundin 1875 rakennettu majakka on huomattava maisemaelementti ja taumlrkeauml Kaskisten kaupungin ja sen merenkulkuperin-teiden tunnus
Majakat
Merenkurkun saariston majakka- ja luotsisaaret (10 kohdetta)
Majakka- ja luotsisaaret sijaitsevat Meren-kurkun saariston maailman luonnonper-intoumlkohteessa ja havainnollistavat erino-maisesti alueen merenkulun hallinnon ja majakkatekniikan kehitystauml Kaikki kohteet 1800-luvun puolivaumllistauml ja sen jaumllkeen
Perinne-kohde amp Majakat
Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Selkaumlmeren keskiosan rannikko varsinkin Siipyynniemen tienoilla oli vielauml 1800-luvun jaumllkimmaumlisellauml puoliskolla Pohjanlahden merenkulun pimeimpiauml alueita Majak-ka paikkaamaan tilannetta 1800-luvulla Majakan etelaumlpuolella on majakkayhteisoumln rakennuksia Rakennusryhmaumln ympaumlrillauml on merkkejauml pienialaisista viljelyksistauml ja niiden raivauksessa syntyneitauml kiviaitoja
Majakat
Oumluranin kala-satama
Oumluranin saari paljastui maankohoamisen seurauksena merestauml 700-luvulla Oumluranin kalasatama on Pohjanlahden ulkosaaris-tossa vuosisatoja kaumlytoumlssauml ollut pyynnin ja kalastuksen tukikohta jossa on saumlilynyt 1900-luvun alun kalatupia talousrakennuk-sineen
Perinne-kohde
183
Raippaluodon kylauml ja kala-satama
Raippaluoto on pienimittakaavainen Pohjan-maan rannikon saaristoyhdyskunta alueelle tyypillisine talonpoikaisrakennuksineen kirkkoineen pappiloineen kouluineen kylaumlteineen ja kalasatamineen Raippaluoto sijaitsee Merenkurkun saariston alueella joka on luokiteltu kansallismaisemaksi Raip-paluodon kirkonkylauml sisaumlltyy Merenkurkun saariston alueeseen joka on hyvaumlksytty Unescon maailman luonnonperintoumlluetteloon heinaumlkuussa 2006
Perinne-kohde
Maumlsskaumlrin ma-jakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maumlsskaumlrin majakka- ja luotsiyhteisoumln raken-nukset muodostavat ajallisesti monikerrok-sisen kokonaisuuden joka on hyvauml esimerkki merenkulun virkamiestoiminnasta ja osittain sen myoumltauml syntyneestauml saaristolaisasutuk-sesta
Majakat
Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Maannousun myoumltauml muodostunut saari Socklothaumlllanin majakka- ja luotsiyhdyskun-taan kuuluvat rakennelmat muodostavat hyvin saumlilyneen ja ajallisesti kerrostuneen kokonaisuuden Rakennukset kuvastavat mielenkiintoisella tavalla merenkulun turva-laitteiden kehitystauml ja niiden vaumllisiauml toimin-nallisia yhteyksiauml Socklothaumlllan on heinikkoa kasvava kalliosaari ja Haumlllgrund tiheaumlauml lehtimetsaumlauml kasvava louhikkosaari
Majakat
Stubbenin majakkayhdys-kunta
Stubbenin majakkayhdyskunta tunnusma-jakoineen luotsaukseen liittyvine rakennuk-sineen ja rakenteineen sekauml avomeripyyntiin liittyvine muinaisjaumlaumlnnoumlksineen ilmentaumlauml paitsi merenkulun turvaamisen kehitystauml eri vuosisatoina myoumls Pohjanmaan saaristolle tyypillistauml varhaista pyyntielinkeinoa
Majakat
Satakunta Luvian saariston kalastajatilat
Saaristossa on saumlilynyt arvokkaita kalas-tuselinkeinoon liittyviauml entisiauml kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa raken-nuskantaa vaikka ympaumlristouml ja elinkeinot ovatkin muuttuneet Yksittaumlisten kalastu-stilojen ja -torppien lisaumlksi saaristossa on myoumlhempaumlauml huvila-asutusta
Perinne-kohde
Saumlpin majak-kayhteisouml ja luotsiasema
Saumlpin luotsi- ja majakkasaaren rakennuk-set muodostavat hyvin saumlilyneen ja mo-nipuolisen merenkulun historiaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden
Majakat
Kaddin kalas-tusmajat
Kaddin kalastusmajat ovat ulkomerikalas-tuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi kaumlynyttauml elinkeinomuotoa
Perinne-kohde
Maumlntyluodon luotsi- ja satama-ympaumlristouml
Maumlntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvauml ympaumlristouml yhdessauml viereisen Reposaar-en kanssa Siellauml sijaitsee Ryssaumlntorniksi nimitetty tunnusmajakka Kallon saari on historiallisesti merkittaumlvauml luotsipaikka jossa on myoumls loisto
Perinne-kohde
Pihlavan huvila-alue
Pihlavan huvila-alue on laaja 1800-luvun jaumllkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakult-tuuria edustava alue Porinlahden rannalla Huvilat ovat Porin kaupungin porvareiden rakennuttamia ja eri arkkitehtien suunnittele-mia Alue on hyvin saumlilynyt ja arkkitehtuurilt-aan korkeatasoinen varhaisen huvilakulttu-urin edustaja maassamme
Perinne-kohde
184
Reposaaren yhdyskunta
Reposaari muodostaa Porin kaupungin edu-stalle 1800-luvun jaumllkipuoliskolla kasvaneen yhdyskunnan jolla on eritoten satamato-imintojen telakan ja houmlyrysahan ansiosta ollut suuri paikallinen ja valtakunnallinen merkitys
Perinne-kohde
Santakarin pooki
Santakarin pooki kuvastaa havainnollis-esti tunnusmajakan roolia Rauman histo-riallisen kaupunkivaumlylaumln ensimmaumlisenauml ja taumlrkeimpaumlnauml merimerkkinauml Tunnusmajakan laumlhiympaumlristouml on saumlilynyt rakentamattomana ja avoimena
Majakat
Varsinais-Suomi Bryggmanin huvilat
Turun ympaumlristoumln saarilla olevat Bryggmanin 1920ndash1940 -luvulla suunnittelemat huvilat muodostavat kokonaisuuden joka erino-maisesti kuvaa paitsi Erik Bryggmanin ark-kitehtuurin myoumls yleisemminkin suomalaisen modernin arkkitehtuurin tyylillistauml muutosta klassismista funktionalismiin
Perinne-kohde
Maakunnalle ominaista eri-ikaumluiset puolustus-varustukset ja ajallisesti kerrostuneet merenkulun saaret ja kylaumlasautus
Bengtskaumlrin majakka
Bengtskaumlrin graniittinen majakka asuinsiip-ineen ja majakkasaaren rakennukset muodo-stavat Saaristomeren merenkulunhistoriaan liittyvaumln rakennuskokonaisuuden ja ovat sauml-ilyneet kokonaisuudessaan 1900-luvun alun rakennusvaiheen hahmossa Bengtskaumlrin majakka on merenkulun taumlrkeimpiauml raken-nusperintoumlkohteita ja siihen liittyy huomatta-via arkkitehtonisia arvoja Majakka on myoumls historiallinen taistelupaikka
Majakat
Hiittisten kirkon-kylauml
Hiittisten kirkonkylauml kuuluu Turunmaan saris-ton varhaisimmin pysyvaumlsti asuttuihin kyliin Kirkonkylaumlssauml on saumlilynyt paljon perinteistauml saaristolaista rakennuskantaa ja Hiittisten kirkko lukeutuu maamme vanhimpiin ristikirk-koihin
Perinne-kohde
Kemioumlnsaaren ulkosaariston asutus
Kemioumlnsaaren ulkosaarilla Saaristomerelle ominainen asutus ja kylaumln vakiintunut raken-ne on erinomaisesti edustettuna Houmlgsaringran Holman ja Rosalan saarten kylissauml Jo kes-kiajalla asutetuilla kylillauml on pitkauml asutushis-toria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta meren-kulkua ja matkailua
Perinne-kohde
Oumlroumln linnake Oumlroumln linnake Turunmaan saaristossa on yksi osa 1910-luvulla rakennettua laajaa ja moni-portaista Pietari Suuren merilinnoitusta Oumlroumln linnakkeen 1910-luvulla rakennetut patterit tieverkosto rakennuskanta rakenteet ja luonto ovat saumlilyneet historiallisena kokonai-suutena
Linnoitus linnake
Isokarin majakka- jaluotsiyhdys-kunta
Isokarin majakka- ja luotsiyhdyskunta on hyvin 1800-luvun merenkulun rakentamista kuvaava kohde Isokari rakentuu majakkami-esten pihapiiristauml ja luotsikylaumlstauml
Majakat
Katanpaumlaumln linnake
Katanpaumlaumln linnake on Venaumljaumln Suomenlah-delle rakentaman Pietari Suuren merilinnoi-tusketjun pohjoisin osa
Linnoitus linnake
185
Laumlnsi-Turun-maan saaris-toasutus (7 kohdetta)
Saaristomeren kylaumlympaumlristoumlt muodostuvat keskiajalta periytyvaumlstauml pysyvaumlstauml merel-listen elinkeinojen synnyttaumlmaumlstauml saaristo-laisasutuksesta ja ovat saumlilyttaumlneet hyvin saaristolaisluonteensa Tiiviiden kylaumlasutuk-sen lisaumlksi saaristokyliin kuuluvat kylien sa-tamat laitureineen ja venevajoineen Omille saarilleen sijoittuneissa kylissauml asutus rakennuskanta ja viljelymaisema on pienimu-otoista ja sitauml rajaavat metsaumliset tai avoimet kallioalueet ja meri Rakennukset ovat saumlily-neet paumlaumlosin vanhoilla kylaumltonteilla
Perinne-kohde
Laumlnsi-Turun-maan ulkosaariston kylaumlasutus
Ulkosaariston asuttaminen liittyy meren-kulkuun ja kalastukseen Saarten pienimu-otoinen pysyvauml kylaumlasutus on saanut alkun-sa saarissa jo keskiajalla ja monet ulko- ja vaumllisaariston kylistauml ovat saumlilyneet yht-enaumlisinauml kokonaisuuksina Kylaumlkuvalle ovat ominaista pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat tiiviit taloryhmaumlt Asutus on keskittynyt paumlaumlasiallisesti sataman ja pienialaisten kylaumlpeltojen tuntumaan
Perinne-kohde
Seilin hospitaali Seilin saarella on liki 350-vuotinen maamme sairaanhoitolaitoksen kehitysvaiheisiin kiinteaumlsti liittyvauml historia Hospitaalirakennus on Suomen vanhimpia saumlilyneitauml sairaalar-akennuksia Seilin 1600-luvulla perustetun hospitaalisaaren kokonaisuus muodostuu sairaalan rakennuksista sairaalan maatilan rakennuksista sekauml sairaalan kirkosta hau-tausmaineen ja pappiloineen
Perinne-kohde
Utoumln linnake majakka- ja luotsiyhdys-kunta
Utoumln linnake- majakka- ja luotsisaaren virkamiesyhdyskunta on maamme varhai-simpia ja pisimpaumlaumln toimineita Utoumln saari on strategisesti merkittaumlvaumlllauml paikalla Itaumlmereltauml Saaristomerelle johtavan meri-reitin varrella jota on purjehdittu jo ainakin 1500-luvulta Utoumln puolustushistoriallisesta merkityksestauml kertovat saaren linnoittamin-en ja varuskuntarakentaminen 1910-luvulta alkaen
Majakat amp Linnoitus linnake
Stroumlmman kanava
Kanavarakentamisen alkuvaihetta edus-tavalla Stroumlmman kanavalla on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikenne-historiassa Stroumlmman kanava yhdistaumlauml Suomenlahdella Teijonselaumln ja Finnarinselaumln Kemioumlnsaaren ja Salon rajalla
Lyoumlkin tunnus-majakka ja luotsiasema
Lyoumlkin pooki edustaa valikoimassa ajanjak-soa ennen kuin valtio otti merenkulun turval-lisuudesta huolehtimisen hoitoonsa
Majakat
Uusimaa Helsingin houmlyry-laivareittien kesaumlhuvila-asutus
Helsingin laumlhisaaristoon houmlyrylaivareittien varteen syntynyt huvila-asutus ilmentaumlauml paumlaumlkaupunkilaisten 1800-luvulla alkanutta ja 1900-luvun alkupuolella laajentunutta kesaumlasumiskulttuuria
Perinne-kohde
Paumlaumlkaupunki-seudun 1 msn linnoitteet
Pietarin suojaksi rakennetun puolustusketjun yksi osa on Viaporin meri- ja maalinnoitus Se on yksi merkittaumlvimmistauml I maailmanso-dan aikana rakennetuista linnoituskokonai-suuksista
Linnoitus linnake
186
Hankoniemen sotahistori-an kohteet (6 kohdetta)
Hankoniemi laumlhisaarineen on maantieteel-lisen sijaintinsa vuoksi ollut vuosisatojen ajan maan merenkululle ja puolustukselle strategisesti taumlrkeauml alue Suomenlahdelle pistaumlvaumlllauml niemellauml on sotahistoriallisia muistomerkkejauml linnoituksia ja puolustus-jaumlrjestelmiauml 1790-luvulta 1800-luvun alusta ja 1850-luvulta sekauml 1910-luvulta
Linnoitus linnake
Hauensuolen kalliopiirrosalue
Hauensuolen kalliopiirrossaaret ovat ainut-laatuinen merenkulkijoiden muistomerkki Itaumlmeren alueella Hauensuoli on mupdos-tanut suojaisan luonnonsataman saaristo-reitin varrella Hauensuolen ankkuripaikalla merenkulkijat ovat odottaneet suotuisia saumlitauml ja kaumlyttaumlneet saarten sileitauml kallioita kivisenauml vieraskirjana Yhteensauml kallioilta on rekisteroumlity yli 600 erilaista kalliopiirrosta vaakunoita nimikirjaimia ja puumerkkejauml keskiajalta 1900-luvun alkuun
Baroumlsundin vaumlylauml
Baroumlsund on Suomenlahden pohjoisrannikon historiallinen vesiliikennevaumlylauml ja solmu-kohta josta on haarautunut vesireitti Tal-linnaan Vaumlylauml kulkee Inkoon sisaumlsaaristossa Baroumlsundin salmen kautta Vaumlylaumln varrella oleva monipuolinen rakennuskanta koostuu vanhasta talonpoikais- kalastaja- ja luotsia-sutuksesta sekauml 1800-luvun lopulta alkaen rakennetuista huviloista taumlysihoitoloista ja kesaumlmoumlkeistauml
Perinne-kohde
Kallbaringdan ja Roumlnnskaumlrin majakat
Roumlnnskaumlrin ja Kallbaringdan majakat muodo-stavat parin joka kuvastaa Porkkalanniemen historiallista merkitystauml ikivanhan rannikon laivavaumlylaumln varrella Roumlnnskaumlrin majakka edustaa Suomen vanhinta saumlilynyttauml ma-jakka-arkkitehtuuria Kallbaringdan on Suomen oloissa harvinainen majakka jossa kaikki toiminnot on yhdistetty saman katon alle
Majakat
Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema
Loviisan vaumlylaumln suulla sijaitsevalle Orren-grundin luotsivartiopaikalle rakennettiin tunnusmajakka jo 1760 Orrengrundin ajallisesti kerrostuneessa rakennuskannassa kuvastuvat pitkaumlaumln jatkuneet luotsiperinteet Saaren tunnusmajakka on yksi harvoista Suomenlahdella saumlilyneistauml historiallisista merimerkeistauml
Majakat
Svartholman linnoitus
1700-luvun loppupuolen ruotsalaista lin-noitustekniikkaa edustava Svartholma on merkittaumlvauml osa valtakunnan itaumlrajan puolus-tushistoriaa Helsingin edustalle rakennetun Suomenlinnan paumlaumllinnoituksen itaumlinen etuvarustus
Linnoitus linnake
Bjoumlrkholmin luotsiasema
Bjoumlrkholmin entinen luotsiasema on Suomen-lahden parhaiten rakennusajankohtansa asussa saumlilynyt luotsivartiotupa Vuonna 1899 rakennettu Bjoumlrkholmin luotsiasema sijaitsee Porvooseen johtavan kapean vaumlylaumln varrella luonnonkauniilla saarella
Perinne-kohde
Porvoon laumlntisen saaris-ton luotsi- majakka- ja kalastusyhdys-kunnat (6 kohdetta)
Porvoon laumlntisen saariston luotsi- ma-jakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympaumlristoumlkokonaisuuksia jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkaumlauml ja monipuolista asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen historia ja asutus liit-tyvaumlt luotsaustoimintaan Onaksen talonpo-jalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla
Majakat amp Perinne-kohde
187
Jussaroumln kaivossaari
Jussaroumln kaivossaaren monipuolinen kultu-uriympaumlristouml majakkapaikka sekauml luotsi- ja kaivosyhdyskunta kuvastavat Suomenlahden kalastuksen merenkulun puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa useamman vuo-sisadan ajalta Jussaroumlllauml on ollut keskeinen merkitys Suomenlahden saaristovaumlylaumln merenkulussa
Struven aste-mittausketju
Struven ketju edustaa taumlrkeaumlauml vaihetta itauml- ja laumlnsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa Struven ketju on erityinen todiste melkein kolme vuosisataa kestaumlneistauml maapallon muodon ja koon mittauksista Merellinen kohde sijaitsee Py-htaumlaumlllauml Mustaviirin saarella Suomenlahdella
Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat
Tammisaaren pitaumljaumln Alglon ja Espingskaumlrin asukkaat mainitaan jo 1500-luvun kirjalli-sissa laumlhteissauml Tammisaaren ulkosaariston Alglon ja Espingskaumlrin saarten rakennettu ympaumlristouml edustaa hyvin saumlilynyttauml tyypil-listauml ulkosaariston kalastajatila-asutusta
Perinne-kohde
Kymenlaakso Tammion ja Kuorsalon saaristokylaumlt
Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tav-oin esimerkki itaumlisen Suomenlahden kalas-tusta ja luotsausta harjoittaneesta kylaumlasu-tuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml
Perinne-kohde
Vironlahden graniitti-louhokset
Virolahti on maamme merkittaumlvin historial-linen kivilouhimoalue Louhoksia on kaik-kiaan yli 70 Lisaumlksi Haminaan kuuluvalla Pitkauml-Kotkan saarella Kuorsalon saaris-tossa on erittaumlin hyvin saumlilynyt louhosalue Pietarin rakentamiseen vesiteitse kuljetettua punasaumlvyistauml rapakivigraniittia on kaumlytetty Pietarin rakentamiseen
Haapasaaren saaristokylauml
Kotkan Haapasaari on Haminan Tammion ja Kuorsalon sekauml Pyhtaumlaumln Kaunissaaren tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennuskannal-taan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde
Ruotsinsalmen merilinnoitus Kotka
Ruotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790ndash1809 keisarinna Katariina IIn kaumlskystauml samanaikaisesti siihen strategisesti liit-tyneen maaliikennettauml turvanneen Kymin-linnan kanssa Ruotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillaumlaumln olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekauml Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittaumlvauml asema Venaumljaumln laumlnsirajan puolustuksessa Kronstadtin etuvarustukse-na ja laivastotukikohtana
Linnoitus linnake
Tiutisen asuinalue
Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan tyoumlvaumlen sekauml kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi Alue on rakentunut kapeiden kujien varsille tiheaumlksi puukaupunkimaiseksi yhteisoumlksi rakenne ja Rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin saumlilynyt
Perinne-kohde
Kaunissaaren saaristokylauml
Pyhtaumlaumln Kaunissaari on Kotkan Haapas-aarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekauml rakenteeltaan ettauml rakennus-kannaltaan hyvin saumlilynyt esimerkki kalastuk-sen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympaumlristoumlstauml itaumlisellauml Suomenlahdella
Perinne-kohde