Talkootluotsi - ominaisuudet ja koulutus

TALKOOLUOTSIOminaisuudet ja koulutus

Marja-Liisa Viherä

© Tekijät

ISBN 978-952-67734-5-2 (nid.)

ISBN 978-952-67734-6-9 (PDF)

1 .painos

Kansi: Kari Delcos

Teksti: Marja-Liisa Viherä

Kuvat: Kari Delcos

Taitto: Johanna Viherä

Kyriiri Oy

Helsinki, 2012

TALKOOLUOTSIOminaisuudet ja koulutus

Marja-Liisa Viherä

Kyriiri Oy

Voltairea mukaillen

Ajattele omalla tavallasi ja anna muidenkin nauttia samasta oikeudesta.

Vaikka en hyväksy mielipidettänne, puolustan oikeuttanne ilmaista se.

Erich Fromm

Luovuuden edellytyksiä ovat ymmällään oleminen, keskittyminen,

ristiriidan ja jännitteen hyväksyminen, päivittäinen syntymä, itsetuntemus.

AlfredWhitney Griswold:

Paras lääke huonoon ideaan on parempi idea.

David Ben-Gurion:

Vapaus/oikeus kritiikkiin on demokratian koetinkivi

Noam Chomsky:

Jos emme usko karsastamiemme ihmisten ilmaisunvapauteen, emme usko siihen ollenkaan.

Norton, Eleanor Holmes:

Ainoa tapa varmistaa, että samanmieliset saavat ilmaista itseään, on

kannustaa/puolustaa myös niiden oikeuksia joiden kanssa on eri mieltä.

Sophia Loren:

Nuoruudenlähde on olemassa: se on mielesi, taitosi/kykysi, luovuus jonka tuot elämääsi

ja jonka jaat. ----

MOTOT:

SISÄLTÖJOHDANTO

SIVISTYS JA TAITO

OPPIMINEN

LUOTSI OHJAAJANA

Luotsin rooli ja toiminta - merimerkkejä

1 . merimerkki: Luotsi on ammatillisesti neutraali

2. merimerkki: Luotsi on avulias ja napakka

3. merimerkki: Luotsi on sovitteleva ja innostava

4. merimerkki: Luotsi toimii esikuvana

5. merimerkki: Luotsi arvostaa kaikkia

6. merimerkki: Luotsi herättää ajattelua

7. merimerkki: Luotsi purkaa konfliktit

8. merimerkki: Luotsi jakaa tietoa

9. merimerkki: Luotsi provosoi muutokseen

10. merimerkki: Luotsi linkittää

11 . merimerkki: Luotsi resurssoi

12. merimerkki: Luotsi ohjaa luovasti

1 3. merimerkki: Luotsi on valppaana opastaessaan

14. merimerkki: Luotsi on läsnä

15. merimerkki: Luotsi tunnistaa tavoitteet ja arvot

16. merimerkki: Luotsi yhdistää erilaisia osaamisia ja ihmisiä

17. merimerkki: Luotsi kannustaa muuttamaan tapoja

18. merimerkki: Luotsi kantaa vastuun

19. merimerkki: Luotsi tarjoaa tietämyksensä ja osaamisensa

20. merimerkki: Luotsi pitää tavoitteet realistisina

21 . merimerkki: Luotsi luo energiaa

22. merimerkki: Luotsi kaivaa kaikkien mielipiteet esiin

23. merimerkki: Luotsi on periksi antamaton

24. merimerkki: Luotsi luottaa

AJATTELUN TUNNISTAMINEN JA ANSAT

Ajattelun ja toiminnan hallinta

Ajattelun ja keskustelun ansoja

AVOIMELLA PÄÄTÖKSENTEOLLA TOIMINNAN MUUTOKSEEN

Uskallammeko työskennellä todella avoimesti?

Kenen ääni kuuluu, ketä kuunnellaan?

Avuksi luova ongelmanratkaisumenetelmä, pisteytys

Unelmani

LUOTSIKOULUTUS

LUOTSIKOULUTUSTA LUOVALLA LEIRILLÄ

Päiväohjelma

Ryhmäjako

Osallistujan kokemaa

LUOTSIKOULUTUSTA AMMATTIKORKEAKOULUSSA (5 OP)

Tavoitteeksi asetettiin:

Opintojakso

Kokemuksia Laurean amk:n kursseista

TUNTEMUKSIA LUOTSIKOULUTUKSEN AIKANA

TALKOOTAPAHTUMIEN REFLEKTOINTIA

Talkoomalli

Porukka

Paikka

Valmistelu

Tekniikka

Ruoka

Nettitalkoissa

Lehtitalkoot

Videotalkoot

YHTEENVETO

LUOTSIEN AVUKSI

Luotseille muistilista ja neuvoja talkoisiin

Talkoosalkku

TODISTUS

SARJAKUVA LUOTSINA OLEMISESTA TULEVAISUUSTALKOISSA

LÄHTEET

10

Talkooluotsi ohjaa ja neuvoo, on apunatarvittaessa. Talkooluotsi ei opeta eikä sa-no, mitä pitää tehdä. Talkooluotsin tehtä-vät ja ominaisuudet ovat erityisenvaativat.Tässä kirjasessa käsitellään talkoo-

luotsina olemista ja talkooluotsikoulutus-ta. Mikä on luotsi? Millaiset ovat luotsinominaisuudet? Millaisia menetelmiä tal-kooluotsilla on käytössä? Millaiseen ar-vopohjaan ja ajatteluun tietotaitotalkoot

ja luotsin työ perustuu?Kirja aloitetaan sivistyksen ja taitojen

tarkastelulla tietotaitotalkoiden näkökul-masta. Tämän jälkeen edetään oppimisenpohtimiseen sekä talkoiden että talkoo-luotsien toimintaa ajatellen.Luotsi joutuu usein selvittämään vää-

rinkäsityksiä ja ymmärtämään talkoolais-ten ajattelua. Tässä on hyvänä apuna, jostunnistaa itsessään ja muissa ajattelunansoja, joista myös on yksi luku.

JOHDANTO

Tietotaitotalkoot tarjoaa yhteisölle 12 tunnin ajaksi 2

talkooluotsia, laitteita, ilmaisohjelmia ja ruoan raaka-aineet

viestintätuotoksen (video, lehti, kuunnelma, nettisivut jne. )

yhdessä tekemiseksi ja valmiiksi saamiseksi.

11

Yksi luotsin työvälineistä on aivoriihiyhdistettynä vaihtoehtojen pisteytykseen.Menetelmä edesauttaa päätöksen teonavoimuutta ja yhteisen tavoitteen asetta-mista, siksi sillekin on tässä kirjassa an-nettu oma lukunsa.Luotsikoulutusta on järjestetty sekä

luovan leirin avulla että ammattikorkea-koulun valinnaisena kurssina. Molem-mista näistä on kuvaukset tässä kirjassa.Tietotaitotalkoita on pidetty yhteensä

180. Niistä kaikista on kirjoitettu talkoi-den jälkeen talkookertomus, jossa onmyös kirjattu talkoiden opetukset seuraa-via talkoita varten – ne on koottu kirjanloppuun samoin kuin Tietotaitotalkoot-hankkeen aikana päiväkirjaan kirjoitetuttalkoiden onnistumista edistävät ideat jaajatukset. Mukaan on liitetty myös luot-

sien avuksi tehdyt luotsin pikaopas ja tal-koosalkun sisällysluettelo.Kirja sisältää sarjakuvia, jotka kerto-

vat luotsien ja talkoiden tähtihetkistä!Kirja on syntynyt Tietotaitotalkoiden

aikana saatujen kokemusten ja teoriapoh-dintojen perusteella. Tästä syystä kirjoi-tuksen tyyli vaihtelee omakohtaisistaajatuksista yleisempiin tarkasteluihin.Kirjan toteutus noudattelee deweyläistäajattelua, jonka mukaan uudet tilanteetvirittävät aiemmin opittuun perustuviaodotuksia ja olettamuksia, joita testataan.Omaa toimintaa ja sen tuloksia koskevanitse arvioinnin pohjalta oppija (kirjoittaja)uudelleen määrittelee aikaisempia tieto-jaan; prosessi on oppimisen ydin.Toivottavasti tämä toteutus ei häiritse

liikaa lukijaa.

12

Eero Ojanen on pohtinut useissa kirjois-saan sivistystä monesta eri näkökulmasta.Kirjassaan Sivistyksen filosofia hän suh-teuttaa sivistyksen tietoyhteiskuntaan:”Sivistyksen tulee suhtautua myös tieto-yhteiskuntaan arvojen ja hengen näkökul-masta, tietoyhteiskunnan tulee ollaihmisyyden palvelija.” Ojasen mielestä eisaa keskittyä ainoastaan tekniikkaan jalatistaa tietoa vain välineeksi. Tieto onhyvä nähdä tienä, niin kuin sivistyskin, jasivistyksen tie on ”koko yhteiskunnanasioihin osallistumista”. Tietotaitotalkooton tapa edistää koko yhteiskunnan asioi-hin osallistumista ja talkooluotsit toimi-vat oppaina tällä tiellä.Professori emerita Pirkko Anttila on

tutkinut, opettanut ja kirjoittanut taidostavuosikymmenien ajan ja hän kiteytti aja-

tuksiaan artikkelissa Sivistys ja taidonkulttuuri, Futura 1 /2008, oivallisesti.Olen alla olevaan tekstiin poiminut tie-totaitotalkoiden ja niiden tarvitsevanluotsitoiminnan kannalta merkittävimmätkiteytykset.

Kun Ojanen liittää yleissivistyksen käsittee-

seen voimakkaan omakohtaisuuden, sisäi-

syyden ja ainutlaatuisen luovuuden

korostamisen, ja kun hän toteaa, miten moni

ihminen, osallistuessaan johonkin pieneen,

konkreettiseen ja vähäpätöiseltäkin tuntu-

vaan kulttuurityöhön, kokee siinä olevansa

mukana myös jossakin isommassa, hän tulee

samalla todenneeksi taitavan, luovan toi-

minnan periaatteet. Ei suinkaan voi olla vä-

häpätöistä ja merkityksetöntä, että jokainen,

SIVISTYS JA TAITO

1 3

joka on sydämestään ja omasta halustaan

voinut olla mukana jossakin pienessäkin

hankkeessa, jonka on saanut onnistumaan ja

hyvin sujumaan, on voinut kokea satumaisen

onnen ja ilon tunteen.

Hanke voi olla myyjäisiin tehdyt sukat taileivonnaiset, tai se voi olla katon paik-kaustalkoot tai kerrostaloasukkaiden pi-han siivoustalkoot. Tai isompaakin jaluovempaakin, jos kyvyt ja taidot riittä-vät. Hanke voi olla myös Tietotaitotal-koot, jossa jokainen talkoolainen onmukaan luomassa viestintätuotetta, ruo-kaa ja yhdessäolon hienoja hetkiä.

Ojanen toteaa näistä asioista, että yleissivis-

tyksen näkökulmasta ne suorastaan kannat-

televat jotakin isompaa asiaa. Se kokemus,

joka oman osaamisen ja toiminnan käyttämi-

sestä syntyy, on itse asiassa se, joka motivoi

ihmisen ja antaa hänelle voimaa jatkaa",

(Anttila, 2008).

Tämä on kuin suoraan Tietotaitotalkoidenytimestä! Ja talkooluotsien taitoihin kuu-luu luoda mahdollisuuksia näille koke-muksille.Taidon käsitettä on kuvattu ja jäsen-

netty monin eri tavoin. Ritva-Sini Meri-lampi esittää muutaman mediataito-jäsennyksen kirjassaan Mediasivistystävahvistamassa.Pirkko Anttila jakaa taidot abstrakti-

siin ja konkreettisiin taitoihin (henkisiinja fyysisiin). Tämän jaottelun perusteenaon, että konkreettisten taitojen avulla saa-daan aikaan jokin konkreettinen, fyysinentuotos, esine tai muu artefakti. Tietotaito-talkoissa nämä taidot ovat ohjelmienkäyttötaidot tai ruoanvalmistustaidot. Sen

sijaan abstraktien, henkisten taitojenavulla saadaan aikaan oivalluksia, pää-töksiä tai suunnitelmia. Tietotaitotalkois-sa näitä edustavat juuri oivallukset,päätösten valmistelutaidot ja suunnitel-mien ja visioinnin taidot.Taidot eivät tietenkään reaalimaail-

massa, ei edes Tietotaitotalkoissa, esiin-ny ”puhtaina”, vaan ne toteutuvat ainamonimutkaisina taitokimppuina. Taitojakuvataan silloin erilaisina havaintomoto-risina, manuaalisina, älyllisinä, sosiaali-sina yms. taitoina, kulloinkin kyseessäolevan toiminnan sisällön ja kontekstinedellyttämän taitomallin mukaan. Tätälogiikkaa noudattaen taidot jaotellaanesimerkiksi ryhmiin luku- ja kirjoitustai-to, uimataito, johtamistaito, käden taidotjne. Tällaisia taitoja talkoissa ovat juuriluku- ja kirjoitustaidot, editointitaidot,kuvankäsittelytaidot jne.Eräs tapa on jakaa taidot kolmeen loh-

koon, vuorovaikutustaidot, tiedonkäsitte-lytaidot ja fyysiset eli käytännön taidot.Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ovatmuun muassa kuuntelutaidot, taito työs-kennellä ryhmässä, taito työskennellä yk-sin ja taito päästä sopimukseen. Näitätaitoja tarvitaan talkoissa. Tiedonhankin-ta- ja tiedonkäsittelytaitoja ovat muunmuassa taito hankkia ja etsiä tietoa, taitoarvioida ja vertailla tietoa ja taito ratkais-ta ongelmia. Näitäkin taitoja tarvitaantalkoissa. Käytännön taitoja ovat taitosuunnitella ja organisoida työtä, taitokäyttää välineitä ja koneita, taito tehdäkäsillä ja taito yllä pitää järjestystä sekätaito ottaa huomioon esteettisiä seikkoja.Niitä tarvitaan arjen käytännöllisistä teh-tävistä selviytymiseksi, elämän omatoi-mista hallintaa varten, käytännöllisiinongelmanratkaisutilanteisiin, kätevyyttä

14

edellyttäviin tehtäviin, työn huolelliseenja tarkkaan suorittamiseen yms. Nämätaidot ovat talkooluotsien perustaitoja.Vielä lainaus Pirkko Anttilalta:

Taitoa ja sen oppimista voidaan luonnehtia

myös seuraavilla tavoilla:

* Taitava henkilö on varma itsestään, hänon sanoissaan ja teoissaan tarkka ja täs-mällinen, osaa toimia nopeasti ja helpostisekä osaa toistaa tehtävän yhä uudelleen.

* Taitoa arvioidaan joko toimintaa seuraa-malla tai sen tulosten perusteella (prosessija produkti).

* Taidot eivät synny toisten ihmisten koke-muksista – taidon voi hankkia vain itse te-kemällä.

* Taidon hankkiminen edellyttää keskitty-mistä, harjoittelua sekä halua parantaasuoritusta kerta kerralta. Taidon hankki-minen vaatii aikaa. ”

Hyväksi talkooluotsiksi kasvaa vain luot-saamalla!

Nämä puolet taidonhallinnasta koros-tuvat Tietotaitotalkoissakin enemmänkuin tietoteknisten taitojen osaaminen.

Hyvään taitosuoritukseen liitetään myös

luova komponentti. Luovuus osoittaa usein

rationaalista, työssä esille kohoavien ongel-

mien ratkaisutaitoa, mutta se voi tulla näky-

viin myös innovaatioina, jolloin uusi idea

kytketään olemassa olevaan osaamiseen ja

syntyy jotakin uutta.

Näin käy usein talkoissa.

Eräs taitoon liittyvä tekijä on kuitenkin jää-

nyt vähemmälle huomiolle: sillä on vahva

sosiaalinen ulottuvuus. Ihmiset haluavat, että

heidän taitavalle suoritukselleen annetaan

arvoa ja että se huomataan", toteaa Pirkko

Anttila.

Tämän asian ymmärtäminen on talkoo-luotseille sydämenasia.

1 5

Monissa talkoissa luotsina ja kolmillaluotsikursseilla ollut Aulis lähetti kom-mentin päiväkirjaan. Hän sanoi havain-neensa, että ”totta on, että opettamistaesimerkiksi luotsikoulutuksessa tai tal-koissa ei pidä lähteä liian ammattimaises-ti vetämään. Ei ainakaan pidä lähteä sillämielellä, että näytän, että minä osaan”.Ohjaamisella/luotsaamisella ja opetta-

misella on paljon eroa. On varma, että onihmisiä, jotka ensin haluavat oppia kai-ken teoreettisen perustan ja vasta sitentehdä. Mutta on myös ihmisiä, jotka ha-luavat ruveta tekemään ja sitten tekemi-sen yhteydessä kysellä teoriaa taikäyttöohjeita. Tietotaitotalkoot ovat tar-koitettu jälkimmäisille oppijoille. Niille,jotka ovat aina pelänneet tekniikka tai

ajatelleet, että kone menee rikki, viruksiakuitenkin tulee, jotain lakia ei tule nou-datettua ja niinpä he eivät edes koske ko-ko rakkineeseen. Ja jos tälle henkilöllealoitetaan neuvomalla tietosuojasta, tie-toturvasta puhumisella sekä kertomallaensin, esimerkiksi, miten asennetaan tait-to-ohjelman asetukset, niin hänpä lähteepois, sulkee mielensä ja toteaa, en minäkoskaan opi. Se on sama kuin, että autoaei saisi ajaa ennen kuin tiedät, mikä män-tä on. (Mikä se muuten on?)Talkoissa opitaan tekemällä hiukan

samaan tapaa kuin lapsi oppii: ruvetaantekemään! Otetaan kamera käteen ja ku-vataan. Avataan Scribus ja kirjoitetaan .Luotsi voi sitten taustalta sanoa, että kat-so, että valo ei tule ihan kuvattavan selän

OPPIMINEN

16

takaa tai että otapa tuo työkalu tuoltanapsauttaen hiirtä jne. Kun talkoolainensitten kysyy, että saisinkohan minä etukä-teen asennettua nämä fontit, niin sittenneuvotaan tyylit jne. Mutta vasta sitten.Ensin tulee herättää motiivi! Samoin net-titalkoissa ei kerrota kaikkea mahdollistamitä voi tehdä, vaan esimerkiksi avataangalleria- sivu ja ruvetaan siirtämään ku-via ja kirjoittamaan kuvatekstejä, mikälitalkoolainen on kiinnostunut juuri kuvis-ta. Kun sivu sitten on netissä ihailtavana,voidaan avata vaikkapa ilmoittautumislo-make, mikäli juuri tämä talkoolainen onsiitä kiinnostunut. Onkin hyvä talkoidenalussa kerätä keltaisille lapuille kiinnos-tuksen kohteet, niin ne voidaan yhdessäryhmitellä ja jokainen voi aloittaa omastalempiaiheesta. Sosiaalisen median kan-nattaja luo blogin ja jäsenrekisterin yllä-pitäjä jäseneksi ilmoittautumislomakkeenjne.Jos ja kun saamme kaikkien koneet vi-

deotykillä heijastettua isommaksi, onluotsin helppo neuvoa montaa samaan ai-kaan ja siinä sivussa jokainen saattaa op-pia jokaiselta jotain!Itse olen saanut öljyvärimaalausoppia

tällä tavalla kohta 10 vuoden ajan. Jollenheti alussa olisi saanut ruveta maalaa-maan järvimaisemaa, vaan olisi pitänytkuunnella luentoja väriopista ja kankaanpohjustamisesta maalauskuntoon, en var-maan olisi ollut kahta opetuskertaa pi-dempää työväenopistossa ja olisin jäänytpaljosta paitsi. Nyt olen jo kuunnellutuseita luentojakin mm. sommittelusta,struktuurista, väreistä, symboliikasta jne.En kuitenkaan osaa vieläkään teoriaa so-veltaa maalaamisessani, en tiedä onko tä-mä nyt kylmä vai lämmin väri tässä

edessä ja pitäisikö minun muistaa kultai-nen leikkaus useammin. Mutta vähitellenopin teoriaa. Se ei kuitenkaan ole tärkeää,vaan itse maalaamisen prosessi.Talkoissakin on tärkeää itse tuottami-

nen ja yhdessä tekeminen, se prosessi,jonka tuloksesta voimme kaikki olla iloi-sia. Valmiiksi saaminen on yksi elämänonnen lähteistä. Vaalikaamme sitä par-haan mahdollisen lopputuloksen sijaan.Paras on tällöin hyvän lopputuloksen vi-hollinen.Oppimista on tutkittu ja teoretisoitu

maailmansivu. Kullakin on lisäksi vieläomaan kokemukseensa perustuva käsityssiitä miten opitaan, miksi opitaan, mitätulisi oppia jne. Mielessäni on kaksi eri-laista pääasiaa, jotka ohjaavat oppimisil-miötä: sisäinen motivaatio tehdä tai osatajotain ja esimerkin voima. No tuo ensim-mäinen asia, sisäinen motivaatio, onkinsitten taas vaikea asia. Mikä on sisäistä jaminkä vain luulen olevan sitä? Ulkoisenpakon kyllä ymmärrän, silloin kun se sel-vimmin on näkyvillä. On esimerkiksipakko maksaa laskut ja opetella taas ker-ran pankin muuttama ohjelma uudelleentms. Tai on tehtävä ruokaa niistä raaka-aineista, joita on saatavilla kun ei eh-di/viitsi mennä kauppaan. Kieliä pitäisiosata, miksi? Koska muut sanovat, että etselviä ilman useamman kielen osaamista.Miksi opettelin maalaamaan öljyvä-

reillä? Ei kukaan käskenyt, kukaan ei eh-dottanut, eikä ollut esimerkkiäkään. Jaainakin yhden vuoden ajan opiskelin likiitku kurkussa, niin vaikeaa se oli. Muttasen jälkeen on ollut todella hienoa, maa-latessa unohtaa muut asiat. Hyvät opetta-jat tukevat oppimista, palaute palkitsee jaohjaa. Välillä kuullut teoriatunnit tuntu-

17

vat joskus tylsiltä, mutta jos saa samallamaalata, niin ne ovat aika kivoja ja opet-tavia. Mutta osaanko maalata? En var-masti suhteessa muihin ihmisiin, muttasuhteessa siihen, mitä osasin 10 vuottasitten, aika kivasti.Miten lapsi oppii maalaamaan? Hän

kokeilee ja katsoo hiukan vierestä, mitentoinentekee, pyytää maalaamaan samaa ku-

vaa, sotkee ja aloittaa uuden paperin. Vä-hitellen kuva saa jo ominaispiirteitä.Pitäisikö lapsen kokeilunhalua hillitäopastuksella vesivärienkäytössä? Olenhuomannut, että se, että ottaa esiinuseamman vesikupin ja pensselin auttaaaika paljon, ei tarvitse kieltää eikä käs-keä. Eikä asettaa tavoitteita.Voiko lapselle liikaa teoretisoida asioi-

ta ja siten tappaa hänen halunsa tehdä?Tämänkin olen kokenut, kun muutamavuosi sitten maalasin kahden pikkupojankanssa ja vanhemman kanssa juttelimmesamalla vastaväreistä ja valooreista. Pie-nempi rupesi kiukuttelemaan ja itkemäänja potkimaan kuvaa. Onneksi huomasin,että kyse oli puheesta ja rupesimme kes-kustelemaan häntä kiinnostavista asioista.Ja hän maalasikin meidän kanssa tosi ki-van kuvan tämän jälkeen rauhallisesti.Miten nämä maalauspohdinnat liitty-

vät talkoisiin? Aika paljon. Voimme tal-koissa tappaa joidenkin innostuksenliioilla teorioilla ja kertomalla, mitä kaik-kea esimerkiksi taitto-ohjelmalla voi teh-dä, ennen kuin on edes taitettavaa.Mutta voimme myös olla ylimielisen

tuntuisia, jos emme kerro asioista silloin-kaan, kun niitä kysytään. Voimme editoi-da hienojakin juttuja esimerkiksi ja sittenneuvoa niitä, jotka haluavat saman oppia

jne. Lukemattomia erilaisia tapoja, yksi-löitä, osaamisia, tavoitteita tulee jotenkinosata havainnoida ja ymmärtää ja sopeu-tua kuhunkin tilanteeseen. Asioita ei voikatsoa vain oman oppimisen kautta. Mut-ta pelkästään didaktiikkaakaan lukemallaei selviä. Varsinkaan, jos kyse on sosiaa-lisesta tapahtumasta ja tekemisestä ja op-piminen on vain hieno lisä tapahtumaan.

Tietotaitotalkoissa ja siihen liittyvässäluotsikoulutuksessa oppiminen on hyvinpitkälti perustunut Deweyläiseen oppi-misnäkemykseen. Ritva-Sini Merilampiarvioidessaan Tietotaitotalkoita pedago-gisena mallina kiteytti Dewey-ajattelunseuraavasti:

Länsimaisen kasvatusajattelun piiristä löytyy

ainakin kolme suurilinjaista kasvatuksen

teoriaa: Platonista ja Aristoteleesta juontuva

näkemys sekä sen kaksi antiteesiä, yhtäältä

romanttinen Rousseau'n ja toisaalta Dewey’n

pragmatistinen teoria.

John Dewey (1859–1952) näkee ihmisen

aktiivisena ja uteliaana toimijana ja oppimi-

sen perusluonteeltaan ongelmanratkaisuna.

Uudet tilanteet virittävät aiemmin opittuun

perustuvia odotuksia ja olettamuksia, joita

”testataan”. Omaa toimintaa ja sen tuloksia

18

koskevan itsearvioinnin pohjalta oppija uu-

delleen määrittelee aikaisempia tietojaan;

prosessi on oppimisen ydin.

Dewey nostaa esiin kokemuksellisen oppi-

misen merkityksen. Hänen mukaansa opetus

on ankkuroitava oppijan arkitodellisuuteen.

Parhaiten opitaan ongelmista, jotka heräävät

oppijalle itselleen ja jotka hän itse ratkaisee

tutkivan oppimisen periaattein. Oppijan ak-

tiivisuudella, etenkin aktiivisella tiedon

haulla, on keskeinen merkitys. Olennaista

kuitenkin on, mitä tehdään ja miten toiminta

valjastetaan osaksi suunnitelmallista koko-

naistapahtumaa.

19

Voiko luotsata videon, lehden tai äänentekemistä, jollei itse osaa käyttää näitätyövälineitä? Perinteisen opettaja ja kou-luttajakuvan mukaan tämä on mahdoton-ta. Tietotekniikan taitaj ia onnuoremmassa sukupolvessa runsaasti.Miten yhdistää nuorten tekninen osaami-nen ja opettaj ien pedagoginen ja sisällöl-linen taito? Entä miten ottaa käyttöön

uusia välineitä, ellei ole niiden käyttöäosaavia opettaj ia?Luotsauksen tavoitteena on ohjata ja

opastaa käyttäjäyhteisöjä viestintä- ja tie-totekniikan käyttöön heidän omien ta-voitteidensa mukaan. Luotsauksentavoitteena on neuvoa ja ohjata silloin,kun käyttäjä tarvitsee neuvoa. Luotsin eitarvitse olla monitaitaja, joka on täydelli-

Luotsia tarvitaan laivalla kun mennään

tuntemattomille/karikkoisille vesille, mutta vastuu on aina

kipparilla. Luotsi auttaa kipparia navigoimaan vaikeissa

paikoissa ja auttaa kipparin 'avoimille vesille' ja myös avoimilta

vesiltä satamaan.

LUOTSI OHJAAJANA

20

nen nörtti, täydellinen pedagogi ja täydel-linen kokki. Luotsaamiseen tarvitaan en-nen kaikkea motiivia opastaa ja neuvoakäyttäjän taitoihin soveltuvalla tavalla jatietoa siitä, mitä kaikkea tietotekniikanavulla voi tehdä. Yhdessäkin voidaan et-siä ratkaisuja ongelmatilanteessa. Tieto-tekniikan perusosaaminen tulee toki ollahallussa. Mutta tätäkin tärkeämpää onempaattinen asenne ja innostava ote.Ulkoisten prosessien lisäksi kannattaa

kuitenkin pitää kirkkaana johtotähtenä si-säisten prosessien hallinta. Luotsauksentavoitteenahan on antaa yhteisöille vies-tintävalmiuksia, joiden avulla yhteisötvoivat luoda ja kehittää omia viestinnälli-siä käytäntöjään. Tämä tavoite realisoituukäyttäytymisessä havaittavina pysyvinämuutoksina.Nyt puhutaankin opettamisen kääntö-

puolesta, oppimisesta, ja nimenomaan"korkealaatuisesta" oppimisesta. Luotsivoidaankin tältä pohjalta nähdä muutok-sen ja oppimisen mahdollistajana. Mitäsitten yhteisön toimintatapojen muutok-seen tarvitaan? Luotsaajan tehtävänä onvarmistaa, että osallistuj ilta löytyy moti-voitumista, orientoitumista, sisäistämistäja toimimista.Motivoituneella osallistuj illa on mie-

lenkiinto sisältöön, joka takaa hyvän alunluotsaukseen. Seuraavassa vaiheessa tue-taan osallistujan orientoitumista, eli aute-taan osallistuj ia muodostamaan koko-naiskuva, jossa erotetaan oleelliset asiatja pystytään kytkemään yksityiskohdatkokonaisuuksiksi. Tämän jälkeen pääs-tään sisäistämisvaiheeseen, jossa aiempiaajattelu ja toimintamalleja muokataan uu-deksi malliksi. Sisäistämisen jälkeen toi-mintamalli ymmärretään ja osataan ker-

toa muillekin, jolloin sitä voidaan sovel-taa käytännössä. Kun tähän vielä yhdiste-tään talkooperinteen mukaisesti hyväruoka ja juoma, yhdessäolo ja toisten tai-tojen arvostaminen, niin saadaan jokai-seen luotsaukseen onnistumisen eväät.

Luotsin rooli ja toiminta- merimerkkejä

Aika menee niin nopsaan, ettei perässäpysy - tämä lienee aika yleinen tunne ny-kyään. Tapahtuu niin paljon ja samanai-kaisesti, että pysähtymään ei oikein ehdi.Ajattelu vaatii kuitenkin pysähtymistä,mietiskelyä, asioiden jäsentelyä. Jos tätäei ehdi tehdä, vaan kuluttaa aikaansa,vaikkapa tietokoneita päivittämällä, ontunne, ettei mitään ole saanut aikaiseksi.Kuinka oikein oppisi hallitsemaan ko-neensa, päivittämään tietonsa, järjestä-mään arkistonsa, ottamaan käyttöönuudet, hyvät ominaisuudet, jättämällähuonot omaan arvoonsa, ilman, että kokoajan seuraa ja opiskelee tekniikkaa? Jokusanoikin, että on ihan mahdotonta tunteasekä koneet että sisällöt, kehittää molem-pia. Mutta kai tällaisia ihmeihmisiäkinon? Luotsien tulisi olla!Vuoden 2010 alussa etsiessäni verkos-

ta luotsin määrittelyjä ajauduin ”paasky-set.com” -sivuille ja huomasin, että onpasamankaltaista ajattelua kuin itsellänikin.Kirjoittelin vuoden aikana talkoopäivä-kirjaan Kari Pääskysen periaatteita kom-mentoiden niitä omilla havainnoillanisiitä, mitä periaatteet merkitsevät Tieto-taitotalkoiden luotsaamisen näkökulmas-ta. Kutsun näitä periaatteita luotsin me-rimerkeiksi.

21

Se, että luotsi on luotsi - ei yksi talkoolainen - merkitsee, että luotsi ohjaa ja neuvoo,mutta ei päsmäröi, eikä mene mukaan keskinäisiin asioiden päivittelyihin, vaan yrittääviedä asioiden tekemistä eteenpäin tilanteisiin sopivalla tavalla, on vaikea mutta tär-keä asia.Tosi tärkeää on toimia neutraalisti ja nähdä hyviä puolia, kannustaa jokaisen osaa-

mista ja arvostaa jokaista osallistujaa sellaisena kuin hän on, taitoineen ja tietoineen.

1. Merimerkki: Luotsi on ammatillisesti neutraali

Vaikka on työtoveri, hoitaa luotsin tehtä-

vän ammatillisesti neutraalilla tavalla. Ei

esimerkiksi osallistu työpaikan asioiden

päivittelyyn, kun toiset sellaista harrasta-

vat vaan auttaa eteenpäin ajattelulla ja

provokaatioilla ulos noidankehistä.

Menee mukaan osallistuj ien tunteita he-

rättäviin tarinoihin. Yrittää tulla hyväksy-

tyksi vertaisena, vaikka toiset nimen-

omaan toivovat ulkokohtaisuutta, etäältä

ymmärtävää ja tilanteisiin sopivalla taval-

la puuttuvaa luotsausta.

Luotsi toimii näin Luotsi ei toimi näin

2. Merimerkki: Luotsi on avulias ja napakka

Hankkii avuliaalla ja napakalla toiminta-

tavallaan luottamuksen.

Asettaa vaatimuksia, syyllistää, ohjelmoi,

puhuu luottamuksesta.


Luotsi siis näyttää esimerkkiä, toimii luottamuksellisesti, on avulias ja napakka. Hänei puhu näistä asioista, saarnaa sosiaalisesta pääomasta jne. . Vaikka näinkin on tullutjoskus tehtyä - tosin vasta pyynnön jälkeen. Mutta missään tapauksessa luotsi ei syyl-listä: miksi painoit tuota nappia, mikset tehnyt aikaisemmin, mikset… Luotsi kiittääja kehuu mieluummin: Olipa kiva, kun muistit, oh, näinkin opimme tuon asian, ettäkannattaa tallentaa.

22

Tämä on mielestäni tosi naseva kohta luotsin tehtävistä. Luotsihan aloittaa talkoota-pahtuman organisoimalla alkukahvit ja heti niiden aikana tai jälkeen visiointipalaverin:mitä talkoissa tehdään. Keltaisten lappujen avulla luotsi sovittaa yhteen erilaisia näke-myksiä tuotoksen sisällöstä, hän tuo mukaan myös omia ajatuksia rohkaistakseen tal-koolaiset oivalluksiin. Luotsi analysoi yhdessä talkoolaisten kanssa ehdotukset jakeksii ideoita, jos talkoolaisten näkemykset poikkeavat paljon toisistaan. Luotsi myösvetää: Mitä tänään syötäisiin? -istunnon aivoriihineen ja pisteytyksineen ohjaten sa-malla käyttämään tätä luovan ongelmanratkaisun työkalua muissakin päätöksentekoti-lanteissa.Luotsi arvostaa kaikkia ja kuuntelee jokaista. Hän ei esiinny ”besserwisserinä” eikä

delegoi tehtäviä, vaan tekee yhdessä muiden kanssa mm. ruoan. Tarvittaessa hän ainaauttaa ja neuvoo tekniikan käytössä ja keksii ratkaisuja ongelmiin.

3. Merimerkki: Luotsi on sovitteleva ja innostava

Organisoi, sovittaa yhteen, hankkii tietoja,

ohjaa käyttämään työvälineitä, pitää yllä

korkeaa energiatasoa, huolehtii sidosryh-

mäyhteyksistä, provosoi oivalluksiin, ana-

lysoi tuotoksia ja auttaa palaamaan

tarvittaessa takaisin edellisiin ajatuksiin,

löytää ulospääsyn umpikujatilanteista.

Esiintyy asiantuntijana, joka delegoi käy-

tännön järjestelyt muille. Esittää indika-

tiiveja: miten asiat ovat. Arvottaa

mielipiteet hyviin ja huonoihin.


4. Merimerkki: Luotsi toimii esikuvana

Toimii esikuvana dialogissa. Kertoo, miten tulisi keskustella ja toimia.


Itse asiassa tämä ohje on tosi vaikea. On vaikea nähdä, toimiiko esikuvana oleminen.Olen monesti esimerkiksi lasten kasvatuksessa miettinyt riittääkö esimerkki? Ja jolleiriitä, niin mikä neuvoksi? Toisaalta se, että sanoo, että tee niin kuin sanon, eikä niin

23

kuin teen, ei varmasti toimi. Eikä taida toimia sekään, että sanoo: älä tee niin kuin mi-nä, vaan ota minun kokemuksistani oppia? Ehkä esimerkki on sittenkin paras kasvatta-ja ja tämä jos mikä asettaa suuren vastuun omille teoille. Yleisemminkinyhteiskunnassa ja työelämässä tämä varmasti pätee. Johtaja, joka omilla toimillaanosoittaa olevansa esimerkillinen, näyttää esimerkkiä ja saa muut toimimaan samoin.Niin myös pahassa.. . Luotsina esikuvana dialogissa toimiminen tarkoittaa sitä, että onpuheissaan kannustava, kuuntelee ja vastaa kysymyksiin, vie ajatuksia eteenpäin. Sa-nalaskuissa tämä on todettu hyvin: Kohtele ihmisiä siten kuin haluat tulla itse kohdel-luksi, eli: niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.Ja muista: kun olet auktoriteetti, sitä pienet perässä mitä isot edellä.

5. Merimerkki: Luotsi arvostaa kaikkia

Puuttuu heti selän takana puhumiseen ja

muihin vehkeilyihin.

Osallistuu ulkopuolisten parjaamiseen ja

liittoutuu luottohenkilöidensä kanssa.


Tämä lienee itsestään selvää kaikille luotseille! Onkin hyvä aina etsiä jokaisesta hyvätpuolet ja nostaa ne keskustelun keskiöön, jos kuulee toisten takana parjaavan.

6. Merimerkki: Luotsi herättää ajattelua

Pakottaa omaan ajatteluun samalla kun

tarjoaa siihen työkalut.

Tuo esille arvovaltaista tietoa ja koettaa

sitouttaa toisia valmiisiin ajatuksiin.


Tässä on taas yksi kultajyvä toiminnan tavoitteeksi. Mielestäni mm. luova ongelman-ratkaisu pisteytyksineen, erilaiset muut aivoriihet, keskustelut tekemisen yhteydessä,kaikki tähtäävät siihen, että luotsi tarjoaa työkaluja omaan ajatteluun, yrittämättä si-touttaa muita omiin "ehkä arvovaltaisiinkin" mielipiteisiinsä. Kuitenkin olen sitä miel-

24

tä, että jos jostakin asiasta on olemassa tutkittua tietoa, on se hyvä tuoda keskusteluissamukaan argumenttina. Eihän luotsinkaan tarvitse ulkopuoliseksi heittäytyä, eikä olehyvä, jos muista siltä tuntuu. Tämä on kuitenkin eri asia kuin ulkopuolinen arvovaltan-sa tiedostava ihminen - sitä luotsi ei ole!

7. Merimerkki: Luotsi purkaa konfliktit

Vetää avaintoimijat pois uhrin osasta, kun

ryhmä joutuu konfliktitilanteeseen.

Esiintyy uhrin ymmärtäjänä.


Tämäpä on vaikea ohje ymmärtää, mistä on kyse. Yhtään esimerkkiä ei tule mieleeni -ei ole ollut konflikteja talkoissa ja toivottavasti ei tulekaan. Mutta jospa kuvittelisin:paikalle sattuu kaksi voimakasta avaintoimijaa ja talkoolaiset etsivät puoltaan ja syn-tyy konflikti. No nyt luotsi ei ainakaan voi mennä jommankumman avaintoimijanpuolelle, vaan hänen täytyy etsiä ratkaisu, missä konflikti ikään kuin häviää savuna il-maan. Jospa tehtävät jakaantuisivat selkeästi kahteen osaan ja kumpikin puoli tekisiomaansa? Ja luotsi kehuisi ja etsisi hyviä asioita molemmista? Näin talkoissa on tehty-kin jo ennen konfliktin puhkeamista, mikäli etukäteisinformaation perusteella on näinvoinut ajatella.

8. Merimerkki: Luotsi jakaa tietoa

Palvelee muuta organisaatiota tarjoamalla

käyttöön tietämystä, jota avaintoimijoiden

kanssa yhdessä luodaan.

Eristää muun organisaation, koska kokee

sen vastuksena ja uhkana.


Tämän nasevammin ei voi luotsin roolista sanoa. Tottahan toki luotsi tarjoaa kaikenosaamisensa muille. Ja erityisesti arvostaa muiden tietämistä ja jakaa nämäkin tiedoteteenpäin. Ketään ei eristetä tiedon ulkopuolelle.

25

9. Merimerkki: Luotsi provosoi muutokseen

Provosoi muuta organisaatiota muutta-

maan toimintakulttuuriaan.

Esiintyy kielteisen kriittisenä nykyisen

toimintakulttuurin arvostelijana.


No tämäpä onkin vaikea kohta. Onko tuo alun kirjoitus kielteisen kriittinen nykyistäyleistä toimintakulttuuria kohtaan? Hiukan tuntuu siltä, ja tunsinkin piston sydämes-sä. Ehkä se, että enemmänkin kertoo talkoomallin hyvistä puolista ja siitä, kenelle sesopii, on provosoimista muuttaa toimintakulttuuria? Ja näinhän sitä on tullut tehdyk-si, mutta sitten tulee vastaan kriittinen ajatus, eihän tämä nyt kaikille ja kaikkiin ti-lanteisiin käy. Pitäähän rehellinenkin olla. Mutta itse talkootapahtumassa ei enäätarvitse olla kielteisen kriittinen yhteisön olemassa olevaa toimintakulttuuria kohtaan!

Luotsille kertyy ajan kanssa kokemusta erilaisista ryhmistä ja hänen on hyvä kertoatoisista toimijoista ja antaa yhteystietoja, järjestää yhteistapaamisia.

10. Merimerkki: Luotsi linkittää

Auttaa kehityshanketta linkittymään hou-

kuttavana solmuna verkkoihin.

Vaatii avaintoimijoita panttaamaan tietoa

ja pitämään kehityshanketta koskevat tie-

dot luottamuksellisina.


11. Merimerkki: Luotsi resurssoi

Huolehtii hankkeen resursoinnista. Edellyttää, että toiset huolehtivat resur-

soinnista (aika, raha, välineet).


26

Toki luotsi joutuu huolehtimaan aina talkoittain siitä, että resurssit ovat ok. Esimer-kiksi kun maisemakalenteritalkoissa huomattiin, että ennakkoon arvioituja värejäprintterissä ei olekaan, niin luotsi haki ne "kiven alta" eli juoksi Helsingin keskustanuseat kaupat läpi. Mutta näin talkootuote valmistui eikä koko työ mitätöitynyt. Jokumuu olisi voinut sanoa, että koska värimuste loppui ja se on kallista, niin ei osteta sitänyt, vaan joku (kuka joku?) tehköön työn valmiiksi myöhemmin tai vielä pahemmas-sa tapauksessa: Olihan tämä kiva tapahtuma, ikävä, että ei saatu valmiiksi, mutta ai-nahan sitä näin sattuu.. .Näin ei siis luotsi toivottavasti joudu koskaan sanomaan! Tai ainakin hän on sitä

ennen tehnyt kaikki mahdolliset temput resurssin saamiseksi. Toisten syyttelyyn eipidä koskaan mennä ja ajatella, että miksi he eivät huolehtineet. . . Vain itsestään jaomista teoistaan voi vastata luotsinakin ollessa. Tämä ei suinkaan estä luottamustatoisiin ihmisiin.

12. Merimerkki: Luotsi ohjaa luovasti

Vastaa yhteisöllisen oppimisen periaattei-

den toteutumisesta kurinalaisen ja luovan

ohjausotteen avulla.

Liittoutuu nopeasti omaksuvien kanssa,

jättää hitaasti omaksuvat onnensa nojaan.


Tämä onkin vaikea ohje luotsille. Jo sana ”kurinalainen” on hankala, jotenkin negatii-vinen. Jos sen korvaa sanalla ”määrätietoisen” ja luovan, niin tuntuu jo paremmalta. Eliluotsi ottaa huomioon aina kaikki, löytää hyviä puolia jokaisesta - niitä takuulla on.Nopeasti omaksuvat voi aina tarvittaessa luovasti ohjata opastamaan muita.

13. Merimerkki: Luotsi on valppaana opastaessaan

Tulee heti väliintulolla apuun, kun ryhmä

pyytää tai näyttää tarvitsevan.

Ohjaa tiukasti niin, että ryhmä pysyy

koko ajan ruodussa, jota luotsi itse pitää

oikeana.


Tämän kohdan ja edellisen määrätietoisen toiminnan ero on kuin veteen piirretty viiva.

27

Joskus nimittäin luotsin on oltava määrätietoinen siitä, että työ etenee ja tuleevalmiiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ryhmän on oltava koko ajan ruodussa jatehtävä, mitä luotsi ehdottaa. Kyllä ryhmä itse tietää mitä tekee, heillähän on motiivitehdä tuote. Sen sijaan luotsi ei voi juurikaan lepäillä, vaan hänen tulee olla valppaanahuomaamaan, koska apua tarvitaan!

14. Merimerkki: Luotsi on läsnä


Varaa luotsin tehtävälleen ajan

muuttamalla työnsä rakennetta.

Tekee luotsin hommat silloin kun ehtii.

Muistaa kertoa kiireistään.

Kun luotsiksi lähtee, niin luotsina on. Ei voi samanaikaisesti tehdä muita töitä. Jos näinluulee voivansa, jättää luotsattavat heitteille. Tosin poikkeus vahvistaa säännön, joskusvaan on joku työ tehtävä pois alta, mutta silloin pitää olla toinen luotsi, joka on täysai-kaisesti läsnä. Omista kiireistään ei pidä muille kertoa, se ei edistä talkoolaisten töitäyhtään, tuo vaan mieleen jokaiselle omat kiireensä ja vie keskittymiskykyä olemassaolevaan asiaan.

15. Merimerkki: Luotsi tunnistaa tavoitteet ja arvot


Tutkii itseään ja arvojaan, etsii

ylemmänasteisen päämäärän, jossa

yhdistyvät omat intressit ja hankkeen ta-

voitteet.

Luotsaa kiillottaakseen kilpeään ja

edetäkseen urallaan.

Ajattelisin pikemminkin niin päin, että hankkeelle on tavoitteet, jotka perustuvat arvoi-hin - kuten talkoilla on: Yhteisöillä on suuri merkitys ihmisen olemassaolon perustar-peiden tyydytykselle (jäsentyminen ajattelun avulla, liittyminen tunteen avulla,tekeminen, merkityksellisyyden kokeminen). Yhteisöt, joissa viesti ei kulje, ovat kuol-leita yhteisöjä. Niinpä tietoyhteiskunnassa yhteisöjen viestintävalmiuksien parantami-

28

nen on tärkeä tehtävä, yhteisen tuotoksen tekeminen lisää yhteisöllisyyttä ja luottamus-ta. Näiden asioiden puolesta toimii Tietotaitotalkoot-hanke. Jos luotsi huomaa olevansanäiden päämäärien kanssa sinut, niin hienoa! Sen sijaan jos hän tulee mukaan vainomaa kilpeään kiillottamaan, hän ei ehkä näe hankkeen tavoitteita eikä toimi niidenmukaan - se on huono juttu, se. Toisaalta ei haittaa vaikka luotsaus edistä myös urallaetenemistä.

16. Merimerkki: Luotsi yhdistää erilaisia osaamisia ja ihmisiä


Vaikuttaa avaintoimijoiden valintaan niin,

että hyvin erilaiset persoonallisuudet ja

kattava osaaminen saadaan ryhmään mu-

kaan.

Osallistuu avaintoimijoiden valintaan

saadakseen omat luottohenkilönsä mu-

kaan ryhmään.

Tätä ohjetta noudattaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että erilaisten persoonien tuleeosata toimia yhdessä. Kattava osaaminen on talkoissakin hieno asia, mutta toisaalta ontaas muistettava, että etukäteen emme odota talkoolaisilta emmekä edes avainhenkilöil-tä osaamista, vaan työ tekijäänsä neuvoo. Ohje sopii tietysti loistavasti luotsien valin-taan, mutta talkoolaisia ajatellen on oltava tyytyväinen jokaisesta mukaan tulevasta jaetsittävä hänen parhaat puolensa ja osaamisensa ja opeteltava yhdessä ne asiat joita eiosata.

17. Merimerkki: Luotsi kannustaa muuttamaan tapoja


Auttaa luopumaan itsenäisen harkinnan

pohjalta heikosti toimivista työtavoista.

Ilmaisee halveksuntansa joitakin työtapo-

ja kohtaan, jotta avaintoimijat luopuisivat

niistä.

Tässäpä nyt ollaankin aivan peruskysymyksen äärellä: Tietotaitotalkoothan pohjautuunimenomaan erilaiseen tekemiseen kuin useimmiten on totuttu. Talkoissa ei luennoida,talkoissa ei ole hierarkioita, talkoissa ei jätetä töitä seuraavaan päivään, talkoissa ei

29

18. Merimerkki: Luotsi kantaa vastuun


Kantaa täsmällisesti sovitun vastuunsa ja

edellyttää samaa muilta. Puuttuu heti ti-

lanteeseen, kun poikkeama tapahtuu.

Antaa ymmärtää, että itselläkin on työ ja

tuska huolehtia vastuista. Kertoo ymmär-

tävänsä hyvin, etteivät asiat hoidu aina

ajallaan.

Näinhän se on. Aina on hyvä, että luotsi hoitaa vastuunsa. Mutta tuo, että edellyttäämuilta samaa on hiukan vaikea hoitaa talkoissa. Talkoot ovat alkaneet ja paikalla ei ole-kaan kaikkia sovittuja resursseja. Nyt ei ole muuta keinoa kuin ottaa kikat avuksi, kunkonstit puuttuvat ja etsiä ratkaisu puuttuvalle asialle. Ei ole tarkoituksenmukaista syyl-listää muita, ei tosin hyväksyäkään tapahtunutta. Mutta mennään eteenpäin vain iloisel-la mielellä toisia innostaen.

velvoiteta muita tekemään. Miten luotsi voi toimia niin, ettei hän osoitahalveksuntaansa esimerkiksi sille, joka sanoo, että ei nyt enää jaksa, tehdään sitten ensiviikolla loput! Ehkä parasta on, jos luotsi nyt kysyy, että kuka jaksaa tehdä nyt loppuunasti, loppuun tekeminen on yksi talkoiden hyvistä käytänteistä ja uskokaa tai älkää:valmiiksi saaminen on hurjan palkitsevaa! Luotsin tulee myös ymmärtää, että aina onmukana ihmisiä, joilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta olla pidempään paikalla.Näin vain on, mutta aina on myös niitä, jotka voivat olla pidempään. Luotsi jää sittenheidän kanssaan saattamaan työn loppuun. Esimerkki toimii omalta osaltaantoimintamallin puolesta.

19. Merimerkki: Luotsi tarjoaa tietämyksensä ja osaamisensa


Tarjoaa käyttöön oman toimialansa tietä-

myksen ja kehityshankkeen menetelmälli-

sen osaamisen.

Vaatii toisia opiskelemaan tietoja ja me-

netelmiä.

Luotsi tarjoaa oman tietämyksensä ja osaamisensa käyttöön silloin, kun toinen tarvit-

30

20. Merimerkki: Luotsi pitää tavoitteet realistisina


Auttaa realisoimaan hankkeen alkuvai-

heen ylisuuria odotuksia.

Lähtee mukaan unelmoimaan alkuvai-

heessa, vain taivas rajana.

Aika usein talkoissa talkoiden kokoonkutsujalla on ollut ylisuuria odotuksia, amatöörittekevät 12 tunnissa täydellisen esitteen, ammattimaisen äänitteen, esittelyvideon laajaanjakeluun jne. Jos joukossa ei ole yhtään ammattilaista tai kokenutta tekijää, luotsi osaaasettaa tai ehdottaa asetettavaksi talkoiden tavoitteet sellaisiksi, että ne myös saavute-taan, saadaan valmiiksi. Luotsi ei lähde unelmoimaan koko maailmankattavia valloi-tuksia yhdessä muiden kanssa, vaikka se joskus houkuttelisikin. Liian korkealle asetuttavoitteet saattavat ehkäistä koko tekemisen riman ylityksen tullessa liian haastavaksi.

see, eli oikea aika ja paikka. Sen sijaan, jos hän pitäisi ensin luentoja tietämättä toistenosaamisesta ja motiiveista, hän vaatisi toisia opiskelemaan itselleen tärkeitä asioita.Ovat nämä asiat hienovaraisia ja joskus kuin veteen piirretty viiva, mutta aina miettimi-sen arvoisia näissä kehityshankkeissa.

21. Merimerkki: Luotsi luo energiaa


Pitää osaltaan jatkuvasti yllä korkeaa

energiatasoa. Antaa tilaa ihmisille, joilla

on taito vahvistaa keskinäistä yhteyttä.

Tekee jaksamista koskevia huomautuksia,

pyytää arvioimaan energiatasoa.

Taas on vaativia ohjeita luotseille! Jatkuvan korkean energiatason ylläpito ei ole mi-kään helppo asia. Auttaa paljon, jos on innostunut itse. Auttaa erittäin paljon, jos muka-na talkoolaisissa ei ole hyperkriittisiä mukanaolijoita. Vaati opettelua olemaanvälittämättä liikaa negatiivisista ajatuksista. Hyvä sääntö on muistaa, että moite on huo-nosti muotoiltu parannusehdotus. Kun tämän muistaa ja kääntää moitteen parannuseh-dotukseksi, onkin paljon pelastettu. Moittija huomaa, että häntä on kuunneltu ja

31

22. Merimerkki: Luotsi kaivaa kaikkien mielipiteet esiin


Vaikuttaa niin, että kaikki tuovat koke-

muksensa ja tietonsa toisten käyttöön.

Vaikuttaa niin, että luottoihmisten mieli-

piteet korostuvat

On hyvä muistaa, että luotsikin on vain ihminen, on huonoja päiviä ja hyviä päiviä. Onväsynyttä oloa, mutta on myös innostusta. Hyvät menetelmät jonkin asian huomioimi-seksi ovat tosi tarpeen huonoina päivinä. Talkoiden pisteytysmenetelmä on työkalu,jonka avulla on kohtuullisen helppo nostaa kaikkien ajatukset esiin, kuulla kaikkia.Monet talkootapahtumat ovat jo osoittaneet, että niinkin arkipäiväisessä asiassa kuinruokalistan teossa korostuvat luottoihmisten tai äänekkäimpien ajatukset enemmän kuinmuiden - jollei käytetä pisteytystä!Itse muistelen erästä tilaisuutta, missä yhteisesti piti päättää seminaariohjelmasta.

Tilaisuuden jälkeen ainakin minä olin harmistunut - minusta tuntui, ettei yhtään ajatus-tani oltu noteerattu ja että kaikki ideat menivät luottoihmisen ideoiden mukaan. Nytolisi harmillista, jos tämä luottoihminen ei saisi sanoa käsityksiään, useinhan hän on se,joka yleensä saa keskustelun syntymään. Pahinta olisi, jos hänkään ei sanoisi mitään.Eli kyse ei ole joko tai asiasta, vaan siitä, että otetaan käyttöön menetelmiä, jotka mah-dollistavat kaikkien mielipiteiden ja tietojen tulevan esiin! Pisteytys on yksi tällainenmenetelmä.

ehdotuksen toteuttaminen vie usein asioita eteenpäin. Sen sijaan se, että huomautteleeihmisille heidän väsymyksestään, ei ole hyvä tie. Mutta jaksamista voi kyllä tarkkaillaja esimerkiksi aikaistaa välipalaa, tarjota hedelmiä tms. Kysehän voi olla vaikkapa ve-rensokerin puutteesta!

23. Merimerkki: Luotsi on periksi antamaton


Vie periksi antamatta, kurinalaisesti ja sa-

malla joustavasti Talkoot prosessia etapil-

ta toiselle.

Joutuu helposti sekavuuden valtaan, kun

erilaiset odotukset, vaatimukset ja käsi-

tykset nousevat esille.

32

Onpa taas sattuvasti kirjoitettu. Jos nyt joutuu luotsaamaan porukkaa, jolle talkoot eivätehkä sovellu lainkaan, joutuu kyllä helposti sekavuuden valtaan, kun erilaiset käsityksetnousevat esille. Miten siinä sitten periksi antamatta vie prosessia eteenpäin? Varsinkin,kun samalla haluaa olla demokraattinen ja kuulla kaikkia? Enpä keksi muuta ratkaisuakuin miettiä etukäteen tilanteita ja innostaa itseään periksi antamattomuuteen jousta-vasti! Eli olla ihme!

24. Merimerkki: Luotsi luottaa


Antaa aikaa ideoiden syntyä, on kärsiväl-

linen eikä hoputa silloin, kun toiset vasta

miettivät. Luotsi ymmärtää ryhmän me-

nettelytavat, kun poikkeavat omista tai

ennakko-oletuksista ja uskaltaa luottaa

muihin, kun vaikuttaa, ettei mitään tule.

Tuo kärsimättömästi heti omia sisällöllisiä

ajatuksiaan muille toteutettavaksi.

Tämä 24. merimerkki syntyi yhden luotsin muistelusta:

Tuli mieleen hieman poikkeava muisto: Itse olin videoluotsi jollain nuorten leirillä kauan sitten ja

yritin ohjata heidät juonen tekoon - tuttuun tapaan, ja varoitin kun aikaa vain kului, ettei oikein mi-

tään tule, jos juonta fiktioon ei tule. Kävi niin, että annoin periksi ja ryhmä lähinnä improvisoi ja

teki postmodernin kollaasin. Lopputulos oli modernimpi kuin osasin ajatella, sillä paradigmani oli

juoni. En myöskään tunnistanut, että johtohahmo ryhmässä ei johtanut, vaan oli valmis niinkin roh-

keaan menetelmään kuin improvisaatio. En ymmärtänyt siis toimintatapaa, koska sitä ei tavallaan

ollut. Annoin mennä ajatellen, ettei ehkä tule mitään, toisin kävi, se oli aivan taiteellinen pläjäys,

tietynlainen postmoderni kollaasi improvisoiduista juonenpätkistä. Hämmästyin, että joku fiksu

nuori toimi näin taiteelliselta pohjalta.

OLLI JA JOHANNA LUOTSAAVAT

35

Pohdin ajattelua, siis ajattelen. Mietin,miten tunnistaa ajattelunsa, miksi ajatte-lee, mitä ajattelee? Kuinka hallitsisi ajat-teluaan? Luin Filosofianakatemian Ajat-telunhallinnan opasta 2.0. Löysin sengooglaamalla. Syynä tälle ajattelun ajat-telemiselle ovat ajattelun ansat, joista kir-joittelen ja puhun Mika Mannermaankirjoitusten ja oman ajattelun perusteellamm. luotseille. Onhan luotsien osattavaratkoa ristiriitatilanteita, löytää talkoolai-sista hyvät ideat, tunnistaa heidän ajatte-lunsa erilaisuus ja osata aikatauluttaatyöskentelyä. Tähän viimeiseen erityises-ti sain Ajattelunhallinnasta evästystä, silläaikaa ei voi hallita, mutta ajattelua voi,jos harjoittelee.

Ajattelun ja toiminnan hallinta

Ajattelunhallintaan on Ajattelunhallinnanoppaassa ohjekartta, joka muistuttaa ta-vattomasti talkoiden työskentelyä:

1 ) Visioi eli synnytä mielikuva päämäärästä.Tämähän on tärkeä asia kaikissa talkoissa,sillä ei syntyisi valmista, ellei yhdessä joheti alussa päätettäisi ja visioitasi, mitätehdään, nähtäisi lopputulosta mielikuvis-samme!

2) Kerää kaikki tehtävät! Hyvä ohje tämä-kin talkoissa, listataan tehtävät taululle:mitä lehti sisältää, videon juoni, mitä tä-nään syötäisiin, jne.

AJATTELUNTUNNISTAMINEN JA ANSAT

36

3) Koosta toimilista tehtävistä, eli pilko teh-tävät pienempiin osiin: pääkirjoitus, kan-silehti, videon musiikki, äänitehosteetaudioon, kaupassa käynti, porkkanoidenpienentäminen jne.

4) Ryhdy töihin! Kukin keskittyy yksin taitoisen kanssa nyt yhteen asiaan kerrallaanja ruksaa taululle tai lapulle tehdyt tehtä-vät.

Kolmatta kohtaa eli toimilistaa voidaanvielä tarkastella erikseen:

a) Katsotaan, onko kaikki tehtävät tarpeelli-sia ja missä järjestyksessä. Talkoissa voiesimerkiksi tulla esiin tilanne, missä tode-taan, että jokin asia on ihan turha, kutenvaikka puheenjohtajan haastattelu lehteen,jos pj on matkoilla ja puhelimellakaan eitavoita. Osan tehtävistä voi delegoida:pyytää vaikkapa kotiin jääneen yhteisönjäsenen lähettämään kuvia, tai kirjoitta-maan juttua jne.

b) Osa tehtävistä sisältää useita toimia, ku-ten ruoanlaitto, josta tehdään oma lista jajaetaan tehtäviin: kaupassa käynti, ruoanteko, kattaminen, tiskaus jne. Samoin voitehdä kuunnelman kanssa: käsikirjoitus,äänitehosteet, editointi. . .

c) Tämän jälkeen katsotaan, milloin kunkinasian tulee olla valmis: Milloin on kirjoi-tusten oltava valmiina, jotta lehti ehditääntaittaa? Milloin taiton, että se ehditään tu-lostaa ja kopioida ja niitata? Tässä kohdinaikataulutuksen voi suunnitella takaperin:kuinka kauan menee niittaamiseen? Kuin-ka paljon aikaa kuluu kopiointiin? Kuinkakauan kestää tulostaminen jne..

Tämä kaikki jäsennys oli suoraan ajatte-lunhallinnasta! Ideana on, että kun on

tehnyt edellä olevan, niin työ valmistuuja kaikki tietävät, mitä ovat tekemässä.Näin työmuisti ei enää rasitu sillä, ettäpitää mielessä erilaisia asioita ja pääseekeskittymään tekemiseen. Loistava asiaja ihan oikeasti ilman teoriaakin talkoissahyväksi todettu - ehkä ei aina ulkoistettu,mutta luotsin hiljaisessa tiedossa kuiten-kin ja osittain näkyvänä keltaisilla lapuil-la ja aikataulutuksissa.Ajattelunhallinta perustuu sille, että

ihmisen työmuisti on rajallinen, kerral-laan muistissa on seitsemän asiaa. Tämänhuomaa hyvin silloin, kun sattuu jotainyllättävää ja pitää tehdä monta asiaa ker-rallaan. Tuntuu, että aika ei riitä. Kyse onkuitenkin työmuistin kapasiteetin riittä-vyydestä. Oma konstini tällaisiin tilantei-siin on juuri lappujen ja listojen teko janiiden laittaminen kiireellisyysjärjestyk-seen. Kun tekee näin, jää muistille tilaa,kun osa asioista on siirretty myöhempäänaikaan.Mutta nämä ajatteluseikkailut eivät

koske ajattelun tunnistamista. Joskus 80-luvulla olin Kari E. Turusen pitämässäseminaarissa Ajattelun tunnistaminen.Siitä asti olen aika tietoisesti yrittänyt ai-na silloin tällöin ja useamminkin tunnis-taa miksi ajattelen niin kuin ajattelen. Josesimerkiksi sanon jollekin ehdotukselleheti EI, niin jo pikkuhetken päästä mietin,miksi sanoin niin? Oliko syynä laiskuu-teni? Oliko syynä se, että olen kateelli-nen? Oliko syynä se, että olen tuota jokokeillut? jne. . . . Ja jos huomaan syyksi"alhaiset" asiat, yritän ainakin perua kiel-lon ja sanoa syynkin, miksi perun. Ja jossyynä on se, etten oikeastaan usko asiaan,yritän sitäkin argumentoida. Ehkä en nytihan näin rationaalinen ole, mutta par-

37

haani yritän kuitenkin. Aika monelle onluonnollista sanoa - varsinkin vanhem-milla lapsilleen (ja pomoilla alaisilleen)-ensin EI ja vasta sitten miettiä. Jos nytemme koskaan peruisi näitä EI-viestejä,niin eipä mitään maailmassa uutta tapah-tuisikaan, olisimme pysähtyneessä EI-ti-lassa (ja kutsuisimme sitä lamaksi).

Ajattelun ja keskustelun ansoja

Hedelmällinen vuorovaikutus edellyttääyhteistä orientaatioita keskusteluun, yh-teisiä käsitteitä ja usein myös oman ajat-telunsa tunnistamista.Jokin aika sitten olin tilaisuudessa

kuuntelemassa aiheesta: Vuorovaikutteis-ten nettisivujen kehittäminen. Esitys olikertomus siitä, miten syrjäalueilla asuvatihmiset oli otettu mukaan kehittämäänkunnan nettisivuja. Yhdessä heidän kans-saan oli pohdittu, mitä sivuilla tulisi olla,millaista tietoa he haluavat. Mukana esi-telmää kuuntelemassa oli myös kaksi net-tisivujen teknistä puolta kehittävääinsinööriä. Molemmat sanoivat, että olipatylsä luento, ei mitään uutta.He olivat orientoituneet kuulemaan ai-

van eri asiaa, kuin mitä esitys käsitteli.Ensimmäinen oli ajatellut, että esitys kä-sittelee sitä, miten vuorovaikutuksessakäyttäj ien kanssa kehitettään avoimenlähdekoodin ohjelmistoja. Se oli juuri nythänen mielenkiintonsa kohde ja osittaintyötehtävä. Hän ei todellakaan saanutvastauksia tähän kysymykseen ja niinpäesitys tuntui mitäänsanomattomalta jatylsältä ajanhaaskuulta. Toinen taas oli

ajatellut, että esitys käsittelee hänen jos-tain aiemminkin kuulemaansa ideaa: mi-ten sivuista saadaan sellaiset, että lukijavoi helposti vaihtaa sivun kuvien pohja-värit ja muotoilla sivuistaan omannäköi-set. No ei ihme, että hänestäkin esitys olitylsä ja käsitteli vain itsestäänselvyyksiä,jo totuttuja asioita. Heidän molempienodotukset koskivat sivujen teknistä puol-ta, kun taas esitelmä käsitteli sisällöntuottamista. Itsestäni esitys oli mielen-kiintoinen, oli hienoa, kuulla, miten luki-jat otetaan mukaan, miten heidäntoiveitaan kuullaan, jäsennetään ja toteu-tetaan. Meillä kaikilla oli erilainen para-digma, viitekehikko alustusta kuun-nellessa.Tulevaisuuden tutkija Mika Manner-

maa on listannut joukon asioita, jotka es-tävät meitä ajattelemasta ja näkemästäasioiden eri puolia. Ne estävät myös he-delmällisen vuorovaikutuksen ja yhdessätekemisen. Hän kutsuu näitä asioita ajat-telun ansoiksi. Niistä yleisimpiä ovat”Tässä se nyt on” -ajattelu, paradigmaso-keus, trendi-ajattelu, kulttuurinen ylimie-lisyys, yli-into ja uuden vähättely.

Kaikillaajattelun an-soilla on hy-vät ja huonotpuolensa, ää-ripäänsä.”Tässä se nyton” -ajatteluhelpottaa jo-kapäiväistäelämää ja onjoskus jopatosi tarpeen:ollaan tyyty-

38

väisiä ja onnellisia siitä mitä on. Muttajatkuessaan ja ollessaan ainoa tapa ajatel-la, syntyy pysähtyneisyyden ja muuttu-mattomuuden tila, missä luovuus katoaaja ehkä mielenkiintokin elämään. On erit-täin riemastuttavaa tässä tilanteessa ky-seenalaistaa asioita, katsoa asioita uusinsilmin, nähdä uusia asioita. Tehdä uusiaasioita, elää täysillä. Kunnes huomaa, et-tä eihän se nyt näinkään ole, on aika py-sähtyä ja olla ainakin hetken tyytyväinenja elää tavallista arkea. Kysymys onkin,miten tunnistaa ajattelunsa ja sen ansat?On varmaan hyvä pysähtyä ja kuulostellaitseään.. .Usein ymmärtämättömyys johtuu

myös erilaisesta näkökulmasta tarkastellakohteena olevaa asiaa. Tätä voi jopa kut-sua paradigmaeroksi tai paradigmasokeu-deksi (paradigma on ajatusmalli, lähes-tymistapa). Alun esimerkissä oli lähinnätästä kyse. Esitelmän kuulijoilla oli erilai-nen ajattelumalli mielessään, kun he me-nivät kuuntelemaan luentoa. Jos tätä eiosaa tiedostaa eikä havaita, niin koko asiatuntuu väärältä, tyhjältä. Paradigma-ajat-teluun liittyvät suuremmatkin yhteiskun-

nalliset asiat,sillä vallallaolevan ajattelu-mallin taustallaon suuri määrävaltaa ja yhteis-kunnallisia suh-teita. Erilaistenorganisaatioi-den olemassao-lo voi ollakiinni tietystäajattelutavastaeikä sen vaihta-

misen tunnustaminen ole aina helppo janopea tapahtuma. Vallitsevat ajatusmallittoimivat viitekehyksinä, joiden perusteel-la kerätään tietoa, järjestellään tietoa jaarvioidaan uusia ideoita. Tämä tapahtuusuurelta osin ilman, että tajuamme sitä.Kun yritämme tarkastella asioita, se ta-pahtuu vanhan ajattelutavan mukaan. Taisitten yritämme väkisin asettaa uusiaideoita vanhoihin toimintamalleihin. Uu-den näkökulman havaitseminen on meillejokaiselle usein vaikeaa. Esimerkkinäerilaisista paradigmoista on vaikkapalänsimainen lääketiede/kiinalainen lääke-tiede. Jos on omaksunut näistä jomman-kumman ajattelunsa lähtökohdaksi, onvaikea hyväksyä mitään toisesta ajattelu-mallista. Kuitenkin ajatteluamme rikas-tuttaisi ja toimiamme parantaisi se, ettähyväksymme erilaiset näkökannat ja yri-tämme ymmärtää toisiamme ja ajatte-lumme eroja. On riemastuttavaa havaitaja ymmärtää jokin uusi asia. Ja kun onkerran oivaltanut jonkin asian ei voi enääpalata entiseen ymmärtämättömyyden ti-laan. Kokemus on vapauttava, joskin etu-käteen ahdistava.Kolmas ajattelun ansa, trendiajattelu,

on osaltaan myös kaventamassa ajatte-luamme. Tänään ei voi lukea suunnitel-maa, kuulla alustusta tulevaisuudesta,nähdä toimenpide-ehdotusta, missä eimainittaisi ikääntymistä, ilmastonmuu-tosta ja globaalia kilpailukykyä ja senvaatimia toimia. Jo kirjoittaessani näitätrendi-ilmiöitä, ahdistuin. Ne ovat omiaanlamaannuttamaan kaiken luovuuden, uu-den tekemisen ilon ja yleensä ilon. Onvaikea nähdä ikääntymisen hienoja puo-lia, kun aina puhutaan ilmiön haitoista:kuka maksaa, kuka jaksaa hoitaa vanhuk-

39

set. Kuitenkin isovanhemmat ovat monenlapsenlapsen ilo ja turva, suuret ikäluokatpyörittävät kolmatta sektoria, museoita,täyttävät teatterit, kirjastot, esitelmätilai-suudet. Kuka haluaisi luopua omistaikääntyneistään?Ilmastonmuutos-trendi ahdistaa. Voin-

ko enää pitää jouluvaloja? Onko kyntti-lätkin liikaa, miten käy ilmanhiilidioksidipitoisuuden? Muistanko nä-mä asiat myös halpalennoilla? Voinkomitenkään vaikuttaa globaaleihin raken-teisiin, jotka ovat omiaan lisäämään il-mastonmuutosta?

Globaali kilpailukyky se vasta ahdis-tava trendi onkin. Onko minun pienillätoimillani, neuletöilläni, maalauksillanioikeutta globaalissa maailmassa? Jollenkuluta tavaraa, osta uutta kännykkää, mi-ten käy kilpailukykymme? Ellen alennapalkkaani, tee pidempää päivää, mitenkäy kilpailukyvyn? Ellen suosi rikkaidenpääomatuloja, miten käy kilpailukyvyn?

Jos kieltäydyn ostamasta kauppaketjunkaupasta, miten käy kilpailukyvyn? Josvaadin hoitohenkilökunnalle, linja- autonkuljettaj ille, siivoojille jne., kaikille hy-vinvoinnistani huolta pitäj ille kohtuullistapalkkaa, vaarannanko kilpailukyvyn? Jajos vaarannan, niin kuka oikeasti kärsii?Mitä voin tehdä trendien puristuksessa?Unohdan ne kokonaan ja toimin niin kuinhyväksi näen oikeudenmukaisen elämi-sen maailman puolesta! Ah kuinka hel-pottavaa, saan ajatella ihan itse –toivottavasti ilman ajattelun ansaa: kult-tuurinen ylimielisyys!Kulttuurinen ylimielisyys näkyy mi-

nussa ainakin silloin, kun luulen tietäväniparemmin, mikä on hyväksi muille, kunluulen tietäväni paremmin kuin toisenalan asiantuntija, paremmin kuin toisen-laisen kokemuksen omaava jne. Kulttuu-riseen ylimielisyyteen lääkkeenä onsuvaitsevaisuus, toisten empaattinen

40

kuunteleminen, asioista selvän ottaminen,näkökulmien tunnistaminen, arvojen nä-keminen asioiden taustalla, vain muuta-mia mainitakseni.Ja viimeisimpinä, muttei vähäisimpinä

ajattelun ansoina ovat yli-into ja uudenvähättely. Tekniikasta puhuen: Joko si-nulla on uusin älypuhelin? Ei? Ilman sitäet voi tulla toimeen! , sanoo toinen. Toi-nen taas vastaa siihen, että minulle käytämä 10 vuotta vanha Nokia, en todella-kaan tarvitse uutta puhelinta, puhumatta-

kaan että tarvitsisin sosiaalisen medianpalveluja, mitä ne oikein edes ovat?Kumpi on oikeassa, tekniikan yli-intoili-ja, aina uusimman laitteen käyttäjä jaihannoija vai tekniikan vähättelijä, 1 0vuotta perässä kulkija? Varmasti jälleenmolemmat kohdallaan. Yli-intoilija vietekniikka eteenpäin, vähättelijä käyttääsitä hyväkseen omiin tarpeisiin. Totuuslienee jossain keskivaiheilla. Erityisestitulevaisuutta ajatellessa on hyvä nähdämyös ne mahdollisuudet, joita tekniikkasuo. Tarvitaan sosiaalista ja teknistä mie-likuvitusta - ajattelun ansojen ylittämistä!Hedelmällisintä onkin, jos yli-intoilija javähättelijä tutustuisivat toistensa ajatus-maailmoihin, silloin saattaisi syntyä jokinaivan uusi idea ja innovaatio!Muisti kohdistuu menneisyyteen, ym-

märrys nykyhetkeen ja huolenpito tule-vaisuuteen, totesi filosofian professoriMikael Wexionius vuonna 1640. (Niini-luoto, 2000) Muistimme ja kokemustem-me avulla ymmärrämme nykyisyydessätehdä oikeita tekoja tulevaisuudesta huo-lehtiessamme.Tätä työtä tehdessämme yhdessä mui-

den kanssa on hyvä tunnistaa ajattelunansat, pitää mieli avoinna. Emme voimuuttaa menneisyyttä, mutta tulevaisuuson edessämme avoin, täynnä vaihtoehtoi-sia mahdollisuuksia, joista osa toteutuu.Hyvä tulevaisuus rakennetaan tunnista-malla eri vaihtoehtoihin johtavat polut, jasen jälkeen ymmärtämällä tehdä tänäänsellaisia valintoja, jotka johtavat toden-näköisimmin hyvään tulevaisuuteenmyös tuleville sukupolville.

41

Tietotaitotalkoiden tavoitteena on osoit-taa käytännössä, kuinka yhteistoiminnal-la, yhdessä tehden, saadaan paljonaikaan. Se vaatii perinteisestä, hierarkki-sesta työnjaosta siirtymisen yhteisestipäätettävien asioiden hoitamiseen.Mutta kuinka vaikeata onkaan muuttaa

tapaa toimia! Vaikka olisi kuinka hyvätkokemukset jostakin hyvästä käytännö-stä, sen tavaksi muuttaminen vaatii va-ivaa ja jokahetkistä tiedostamista - taitaas repsahtaa vanhoihin tapoihin. (Tavatja tottumukset ovatkin toiminnan parasselittäjä.) Jos on vaikeata muuttaa omaa,yksilöllistä tapaa toimia, vielä vaikea-mpaa on muuttaa yhteisön tapaa toimia.Jos kyseessä on hierarkkinen yhteisö,pomon sana ja tahto voi muuttaa käytän-

töjä. Tasa-arvoisessa vapaaehtoisessa yh-teisössä tapojen muuttaminen on vaikeaa,sillä useinkaan ei edes tiedetä, mitä muutoikeasti ajattelevat.Yksilötasolla tapojen muuttaminen

näkyy arkisimmin ruokatottumuksissa:kun kerran lipsuu valitsemassaan dieetis-sä, niin sitä lipsuu sitten jo herkemminuudestaan ja taas on vanhoissa tottumuk-sissa. Hyvä päätös muuttaa esimerkiksityömatkaa, kävellä jotain toista reittiä,lipsahtaa muutaman kerran jälkeen sa-maan vanhaan rutiiniin. (Jollei olisi rutii-neja, niin mikään ei pyörisi).Luovien ongelmanratkaisumenetel-

mien suhteen on sama juttu: vaikka hyvintietää, että niitä käyttäen saa parempiapäätöksiä ja luoviin menetelmiin kulutet-

AVOIMELLA PÄÄTÖKSENTEOLLATOIMINNAN MUUTOKSEEN

42

tu aika- vaikka se tuntuu sillä hetkelläpitkältä - on itse asiassa aika lyhyt. Esi-merkiksi talkoiden ruokapisteytysmene-telmä opastaa avoimeen päätök-sentekoon, mahdollistaa hiljaistenkin ää-nen, poistaa nurinat, tutustuttaa toistenajatteluun, luo avointa työskentely-ympä-ristöä. Millä muulla tavalla siihen käytet-ty puoli tuntia toisi saman tuloksen?Enemmän, paremmin? Kuitenkin aina onihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että pistey-tys on ajan haaskausta. Ja näin sitten luo-vutaan hyvästä käytänteestä.

Uskallammeko työskennellätodella avoimesti?

Olemme talkootoimistossa useaan ottee-seen puhuneet siitä, että viritämme jokai-sen koneen videotykkiin ja heijastammeseinälle, mitä kukin on tekemässä. Näintyöskentely olisi tosi avointa - pienessätilassahan se on nytkin sitä, mutta sel-keästi tykkien avulla vielä avoimempaa.Mutta miksi emme tee näin? OlemmeLiisan kanssa sitä mieltä, että idea on hie-no! Yksi syy on varmasti ihan konkreetti-nen, meillä ei oikein ole seinätilaa. Pitäisiottaa luovuus käyttöön, miten toteuttai-simme idean. Miksi emme heijasta vaik-kapa kattoon? Eihän ole tarpeen kokoajan katsoa toisen tekemistä? Liisa juurituossa sanoi, että kokeillaanpa tuota! Nokatsotaan, miten pian. Emme kuitenkaanvielä ole varmoja siitä, että me kaikki pi-dämme tätä hyvänä ratkaisuna – emmeole vielä yhteisesti keskustelleet asiasta,punninneet sen hyviä ja huonoja puolia –sitoutuneet ideaan.Tämä sama asia on ongelmana talkois-

sakin. Todella monta kertaa on havaittu,että tuotosten heijastaminen usealle sa-manaikaisesti nähtäväksi on hyvä idea.Joissakin paikoissa se onnistuu hyvin,mm. Evolla ei ole vaikeuksia asentaavalkokankaita tai ottaa ikkunoissa jo val-miina olevia valkoverhoja käyttöön.Mutta sitten on tiloja, joissa se on tosivaikeaa, mm. atk-luokat! Jos näissä ti-loissa vaatii heijastusta, saa vain sääliviäkatseita - ja näin into asentaa valkokan-kaat katoaa. Ja kun juuri silloin pitäisijaksaa ponnistella uuden toimintatavankäyttöönottamiseksi. Estävätkö rakenteetsittenkin uusien toimintamallien käytön?Jos näin on, on purettava rakenteet, onlaitettava kouluissa oppilaat pyöreänpöydän ympärille, on heijastettava kat-toon, on uskallettava olla erilainen, poi-keta totutusta! Kyllä sen kaikki lopuksihyväksyvät, jos kyse on paremmastamallista. Mutta kuinka pian? Kuitenkintämä vaatii herkkyyttä nähdä, milloinuusi malli toimii, onko muutosvastarintaliian suuri? Ja nöyryyttä tunnustaa ol-leensa väärässä ja palata vanhaan tai toi-seen uuteen malliin.Joskus luotsilta vaaditaan jopa jäärä-

päistä esimerkkinä oloa.

Kenen ääni kuuluu, ketäkuunnellaan?

Merimerkki 22 kaivaa kaikkien mielipi-teet esiin.Talkoiden pisteytysmenetelmä on työ-

kalu, jonka avulla on kohtuullisen helpponostaa kaikkien ajatukset esiin, kuullakaikkia. Monet talkootapahtumat ovat joosoittaneet, että niinkin arkipäiväisessä

43

asiassa kuin ruokalistan teossa korostuuluottoihmisten tai äänekkäimpien ajatuk-set enemmän kuin muiden - jollei käytetäpisteytystä!Luotsikoulutuksessa Evolla elokuussa

2011 pisteytimme seuraavan luotsikoulu-tuspaikkakunnan ja tulokseksi tuli, ettäsama se, missä oma koulutus pidetään,tärkeämpää on viedä Tietotaitotalkoitamuille ja valita paikkakunta tarvitsijoidenmukaan, esimerkiksi Sansibar! Pelkälläohjaamattomalla keskustelulla emme oli-si tätä niin selvästi nähneet yhteisenä aja-tuksena.Kuka päättää, mitä syödään? Kuka

päättää, minne mennään lomalla? Kukapäättää, mihin kouluun menen, mihin am-mattiin valmistun? Entä kuka päättäämuutammeko? Jokaisen arkeen liittyypaljon päätöksiä, isoja ja pieniä, rutiinin-omaisia ja kauaskantavia yksittäisiä pää-töksiä. Ei ole yhdentekevää, kenenmielenmukaisia ne ovat. Eikä se, saakoosallistua yhteiseen päätöksentekoon,tuoda oma käsityksensä mukaan suunni-telmiin.

Avuksi luovaongelmanratkaisumenetelmä,pisteytys

Aina yhteisen tavoitteen luominen eiole helppoa. Ehkä kaikki eivät haluakaanosallistua, ehkä aika on väärä, ehkäjollain on jo valmiina niin voimakasmielipide, että muita ei sittenkuunnellakaan. Itse asiassa tämä lieneetuttua kaikille. Mutta ei kannataruikuttaa, jos haluaa, että osallistuvademokratia toimii, että päätöksenteko onavointa, vaan etsiä uusia tapoja toimia,uusia ongelmanratkaisutekniikoita.Ruokalistan laatiminen on oiva paikka

opetella yhteistä päätöksentekoa.Kokeilimme sitä mm. ViestintäleirilläVihdissä kesäkuussa 2011 iltapäivänruokalistaa laadittaessa. Käytimmepisteytysmenetelmää – jo monellaaikaisemmalla leirillä testattua jaTietotaitotalkoissa noin 200 kertaaharjoiteltua menetelmää.

22. Merimerkki: Luotsi kaivaa kaikkien mielipiteet esiin


Vaikuttaa niin, että kaikki tuovat koke-

muksensa ja tietonsa toisten käyttöön.

Vaikuttaa niin, että luottoihmisten mieli-

piteet korostuvat

44

Pisteytys käytännössä

Päätöksenteko alkoi aivoriihellä. Jokai-nen esitti ainakin 5 erilaista ruokaa, mitävoitaisiin tehdä. Ehdotukset liikkuivathernekeitosta strutsinmuniin ja kaikkeasiltä väliltä. Aivoriihi on ratkaisun etsi-misen luova vaihe eikä siinä saa arvostel-la toisten ideoita, vaan keksiä itse ainavaan mielestään parempia ehdotuksia.Muutaman erehdyksen jälkeen tämä on-nistuikin hyvin. Tosin jotkut sitten heit-täytyivät aika hulvattomiksiideanikkareiksi, mutta se ei haittaa pro-sessin kulkua. Huonot ideat jäävät jo seu-raavassa vaiheessa unohduksiin ja

hulvattomimmat saattavat johtaa uuteenideaan.Aivoriihivaiheen jälkeen jokainen sai

antaa ja antoi 5 pistettä mieluisille vaih-toehdoilleen, joko kaikki 5 yhdelle taisitten ripotteli ne muutamille vaihtoeh-doille. Eniten pisteitä saaneista vaihtoeh-doista kerättiin sitten pari menyy -vaihtoehtoa, niin että kukaan ei jäisi ihanunohduksiin, valittiin sitten kumpi tahan-sa vaihtoehdoista. Vaihtoehtoja olisi voi-nut olla enemmänkin. Nyt valitut olivat:Valkosipuliperunoita ja possunkyljyksiäpaellapannulla sekä kasvisvaihtoehtona

45

ruokaisia salaatteja tai sitten poronkäris-tys, muusi ja kasvishernekeitto.Valinta näiden kahden välillä oli vielä

oma prosessinsa: Laadittiin pisteytystau-lukko, (https://sites.google.com/site/tieto-taitotalkoot/pisteytys) ja listattiinerilaisia ominaisuuksia: maku, terveelli-syys, lähiruoka ja helppous. Tyydyimmenäihin neljään ominaisuuteen, sillä osaosallistuj ista rupesi jo hyytymään kokomenetelmälle, nuoria kun olivat. Hintaaei otetta tässä vaiheessa mukaan ominai-suuksiin, sillä se ei ole yhteismitallinenmuiden kanssa. Hinaa käytetään vastavaihtoehtojen löytämisen jälkeen, onkoeniten pisteitä saaneen hinta liian korkea?Onko meillä varaa siihen, onko hintaeromerkittävä seuraavaan nähden?. Annoim-me 10 pistettä sille ominaisuudelle, jotaarvostimme eniten. Maku sai tämän ar-von viiden osallistuj ista pitäessä sitä tär-keimpänä asiana. Osa olisi valinnuthelppouden ja osa lähiruoka/luomuruoka-ominaisuuden. Terveellisyyskin oli yhdenmielestä tärkein. Jo keskustelu ominai-suuksien pistearvoista toi esiin osallistu-j ien käsitykset siitä, mikä ontärkein asia päätöksenteossa.Muut ominaisuudet saivat ar-vot 5-9. Luvut olivat suhteu-tettu maun 10 pisteeseen.Tämän jälkeen tarkastelimmekumpi ruokalistavaihtoeh-doista sai 10 pistettä kunkinominaisuuden kohdalla ja mi-kä oli toisen vaihtoehdon arvotähän suhteutettuna. Kiivaim-man keskustelun aiheutti se,onko luomupossu kuuden ki-lometrin päästä paljon enem-män lähiruokaa kuin poro.

Lopullinen tulos saatiin kun laskettiinominaisuuden ja vaihtoehdon saaman ar-von painotettu keskiarvo.Poronkäristys voitti, vaikka kolme oh-

jaajaa antoi toiselle vaihtoehdolle 5 pis-tettä ja yrittivät joka kohdassaargumentoida ykkösvaihtoehdon puoles-ta. Tämä osoittaa, että menetelmä on de-mokraattisempi ja avoimempi kuin se,että ohjaaja olisi päättänyt ajaa possuti-lalle ostamaan possua ja kertonut muille,mitä tehdään ruoaksi.

Unelmani

Aina on ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä,että yhteinen avoin päätöksenteko onajanhaaskausta. Ja näin sitten usein luo-vutaan hyvästä käytänteestä.Jospa nyt ottaisimme tavaksi pisteyt-

tää erilaisissa päätöksentekotilanteissa,kuunnella toisten käsityksiä asioista jakirjata ne saman tien näkyviksi? Unel-mani avoimesta päätöksenteosta olisi sil-loin lähempänä toteutumista.

46

Luotsikoulutus on tärkeä asia Tietotaito-talkoiden järjestämiseksi ja laajemmintietotekniikan käytön opastamiseksi kai-kille ihmisille. Ilman luotseja ei ole tal-koita ja ilman talkoita ei tietotekniikkajalkaudu suunnitellulla tavalla, ei synnytuloksia eikä jatkuvuutta.Miten opettaa luotsin roolin ymmärtä-

mistä tietotekniikan opastuksessa, sinnik-kyyttä, loppuunsaattamista, toistenarvostusta? Luotsaamista tarvitaan ennenkaikkea silloin, kun tilanne on epävarma,jopa kaaosmainen.Tällöin ei suinkaan ole käytettävissä

ennalta kerrottuja ohjeita, vaan on osatta-va tarttua tilanteeseen ja reagoitava. Rit-va-Sini Merilampi kokosi seuraavanlistan niistä ominaisuuksista, joita luotsit

ja talkoolaiset tarvitsevat – joita heidänsiis tulee oppia.Epätavanomaisia oppimistavoitteita ja

-toteutuksia Tietotaitotalkoissa ja luotsi-koulutuksessa.

LUOTSIKOULUTUS

47

Tiedon rinnalle on nostettava taito tavoiteltavaksi asiaksi. Ja taito tarvitsee ainakokemusta ja käytäntöä, tekemistä ja toimintaa kasvaakseen. Päämäärätietoistatoimintaa. "Ihmisellä on suuri tekemisen tarve kokeakseen sen avulla mielihyvää jaonnistumisen tunteita, saadakseen haasteita suoriutuakseen paremmin, taitavammin,nopeammin ja täsmällisemmin" toteaa Pirkko Anttila.Tätä henkeä me juuri tavoittelemme Tietotaitotalkoissa ja luotsikoulutuksessa.Yksi tietotaitotalkoiden hyvistä käytänteistä: toisen työn arvostus saa myös Pirkko

Anttilan teksteistä "siunauksen": Ihmiset haluavat, että heidän taitavalle suoritukselleenannetaan arvoa ja että se huomataan!Pirkko Anttila jakaa taidot erityyppisiin taitoihin nelikentällä:

Selvästi kaikkiin kenttiin kuuluu luot-sitaitoja. Luotsi tarvitsee tietotaitoja,mm. tiedonkäsittelytaitoja, ongelmanrat-kaisutaitoja. Luotsi tarvitsee psykofyy-sisiä taitoja, kuten luovuustaitoja,intuitiivista toimintaa, käytännön kädentaitoja jne. sekä kokemuksellista taito-pääomaa, joka kertyy talkoo talkoolta: il-maisun taitoa, myötäelämisen taitoa,elämänhallintataitoa.Yhteisötasolla luotsit tarvitsevat työn

suunnittelu- ja organisointitaitoja: mmteknisiä taitoja, työturvallisuustaitoja(kuuma hella, sähköt mm.) prosessijohta-misen taitoja. Ja luotsit tarvitsevat paljonsosiaalisia taitoja, kommunikointitaitoja,vuorovaikutustaitoja, johtamistaitoja(management).Näitä asioita voi opettaa ja opetella

esimerkkien avulla. Kokemus tuo lisääosaamista ja varmuutta, jos perusasiat onsisäistetty.

Viestintäleirien varhaisohjaajilla,kultseilla (14–20-vuotiaita, monella lei-rillä olleita nuoria) on hyvä kokemus yh-dessä oppimisesta ja ohjaamisesta.Kultsit ovat oppineet luotsaamaan lei-reillä toisia nuorempia ohjaten. Viestin-täleirimallia voi siis soveltaa myösluotsikoulutukseen, onhan siitä jo niinpaljon näyttöä ja kokemusta.Olemmekin toteuttaneet luotsikoulu-

tusta leirimäisesti Otavan Opistolla jaEvon Rahtijärven kämpällä yhteensäneljä kertaa. Kaikista kursseista on tulluttietotaitotalkoihin mukaan osaavia luot-seja, joten se ainakin osoittaa mallin toi-mivuuden. Seuraavassa luvussaesittelenkin luotsikoulutuksen luovallaleirillä.Tämän jälkeen esittelen, miten luotsi-

koulutus on toteutettu Laurean ammatti-korkeakoulussa tietotekniikan opiskeli-joille kolme kertaa.

48

Luova leiri on tarkoitettu kaikille yhtei-söille videoiden, äänituotoksien ja julkai-sujen tekemiseksi. Useampipäiväiselläleirillä päivät ovat pitkiä - vähintään 12-tuntisia, pois lukien aloitus- ja lopetus-päivä, jotka ovat puolikkaita. Leirillä eh-tii tehdä hyvää ruokaa, saunoa ja nukkuahyvät yöunet, eikä valmiiksi saamisenperiaatteesta tingitä.Leirillä käytetään – kuten Tietotaito-

talkoissakin – mahdollisuuksien mukaanilmaisohjelmia ja -pohjia, jotta kaikkivoivat hyödyntää leirillä kuultua, nähtyäja tehtyä jatkossakin, joko sellaisenaantai pohjana uuden tiedon oppimiselle.Luova leiri sopii hyvin luotsikoulutuk-

seen. Leiripäivät eivät sisällä pitkiä ope-tusluentoja tai ole yksinopettelua. Leiri

on yhteistä oppimista ohjaajaluotsientuella. Useimmiten tuotokset tarvitsevatyhteistyötä toteutuakseen: harva pystyyvideota yksin tekemään, kuunnelmasta tailehdestä puhumattakaan.Pieni määrä osallistuj ia tekee kurssista

kotoisan ja mukavan, joten suosittele-mamme osallistujamäärä on 8–16.

Päiväohjelma

Päivät aloitetaan aamupalan jälkeen viri-tyspohdinnoilla, jotka auttavat orientoitu-maan uuteen päivään rauhallisesti sekävirittävät ajatukset yhteisen sisällön tuot-tamiseen:Pohdintojen aiheet ovat:

LUOTSIKOULUTUSTA LUOVALLALEIRILLÄ

49

- Tietotaitotalkoot, mitä ja miten?- avointa päätöksentekoa luovan ongelma-ratkaisumenetelmän avulla

- tulevaisuuden tietoyhteiskunta ja viestintä-valmiudet (vuorovaikutusvisio)

- sosiaalisen median käyttö tilastoinnin jaarvioinnin avulla

- tietotekniikan käytön vajeet- tulevaisuusajattelu ja tulevaisuuden tutki-mus

- tietotekniikan käytön seitsemän osa-aluet-ta ja tulevaisuustaulukko

Näitä aiheita on käsitelty myös talkoosal-kun kirjoissa: M-L Viherä: Digitaalisenarjen viestintä, miksi, mitä ja milloin jaM-L Viherä: Viestintäleiri ja Tietotaitotal-koot tulevaisuuden tekijöinä. Talkoosal-kussa on alustusten kalvosarjatselitysteksteineen. Talkoosalkusta on ku-vaus kirjan lopussa.Päivät jatkuvat pienryhmätyöskente-

lyllä ja loppuvat illalla, kun kaikki tuo-tokset on saatu valmiiksi, ja ne onkatsottu, kuunneltu tai luettu yhdessä.

Ryhmäjako

Osallistujat jaetaan ryhmiin, 1 2–16 hen-gen leirillä ryhmä vaihtuu joka päivä jajoka kerta on eri tehtävät. 8–11 hengenleireillä ryhmiä pystytään vain vähän se-koittamaan, mutta jokaisen osallistujantehtävät vaihtuvat päivittäin.Ryhmien itseohjautuvuus on tärkeä

asia ja ryhmien sekoittaminen päivittäinluo koko kurssille yhtenäisyyttä ja pois-taa turhaa kilpailua, koska vältytään aset-telusta "me ja noi muut".Yhdessä ruoan tekeminen on välttä-

mätöntä yhteisöllisyyden ja yhteishengen

kasvattamiseksi. Näin ruoka on myöspaljon edullisempaa. Ruokaa valmistet-taessa ja syötäessä käydään usein par-haimmat keskustelut! Ruokailustatuleekin luoda keskustelua virittävä yh-teinen tapahtuma, joten ruoka tarjoillaanpöydässä – ei noutopöytiä. Näin keskus-telu virittyy eikä katkea edestakaisinhyppelyssä.

Osallistujan kokemaa

Tuotoksia syntyi suunnitellusti, jokainen

ryhmä sai tehtävänsä valmiiksi, useimmat 12

tunnin kuluessa, lehteä jouduttiin taittamaan

ja tulostamaan usein pikkutunneille asti. Ai-

heensa ryhmät saivat aamun viritysalustuk-

sesta. Ikimuistoinen on kuunnelma

Sonniyhdistyksen siirtymisestä digiaikaan.

Siihen idea tuli alustuksesta: Miten poistaa

tietotekniikan käytön vajetta.

Kuunnelma: Heinärikkilän Sonniyhdistyssiirtyy digitaaliaikaan:www.tietotaitotalkoot.fi/luotsit/luotsikurssien_tuotoksia/audio_432010/

50

Tietotaitotalkoiden aikana piettiin kolmekertaa luotsikoulutusta Laurea AMK:ssa:Kurssin nimi 2009: Monimediakurssi,

Kurssin nimi 2010: Viestintä- ja tiimi-työskentelytaitojen kehittäminen, Kurssinnimi 2011 : E 0028 Tietotekniset ratkaisutyhteisöviestinnän kehittämisessä. Luotsi-kurssi toteutettiin valinnaisena 5 opinto-pisteen kurssina. Kurssi suunniteltiinyhdessä tietotekniikan opettajan EevaHaikosen kanssa.

Tavoitteeksi asetettiin:

Koulutuksen jälkeen:Luotsi osaa luoda innostavan yhteistyöilma-

piirin (oppimisen ilo, saavuttamisen riemu,

innostus oppimiseen, näkee jokaisessa hyviä

puolia, osaamista, pienetkin kehitysaskeleet,

ja osaa tuoda ne kannustavasti esiin, huumo-

ria).

Miten:sosiodraama, keskustelut, tarinoiden purku –

tekemällä oppiminen ja reflektointi

Luotsi työskentelee toisen luotsin kanssa

saumattomasti (työnjako, yhteistyö, ei ku-

moa toisen oppeja, on ryhmän kanssa, ei

kaksistaan, osaa tehdä itsestä vitsin = on

hyvä itsetunto)

Miten:parityöskentely kaikessa oppimisessa.

Luotsi osaa luotsata: olla vieressä, tueta,

LUOTSIKOULUTUSTAAMMATTIKORKEAKOULUSSA (5 OP)

51

huomaamaton opettamisessa (ei opettaja, ei

auktoriteetti)

Miten:sosiodraama, keskustelut, harjoittelu.

Luotsi osaa talkoissa käytettävät ohjelmat (ei

kuitenkaan tee toisten puolesta, ainoastaan

neuvoo tarvittaessa, etsii viat yhdessä, asen-

taa koneet yhdessä)

Miten:harjoitustyöt kaikista moduuleista käytettä-

villä ohjelmilla,

Luotsi osaa aikatauluttaa työt ja pitää huo-

maamattomasti aikataulusta kiinni, katsoo,

että takuulla saadaan valmista

Miten:aikataulu suunnilleen omassa päässä.

Luotsi osaa jäsentää, rajata ja rikastuttaa si-

sällöt.

Miten:perehdys eri mediamuotojen rakenteisiin ja

tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin yhteisön nä-

kökulmasta ja yhteisöjen tarpeista lähtien.

Yhdistystoiminnan muotojen ymmärrys.

Lyhyemmin tavoitteet määriteltiin:

Tietotaitotalkoot sopivat aikuisten viestintä-

ja tiimityöskentelytaitojen koulutukseen.

Tietotaitotalkoot perustuvat tiimityöskente-

lyyn, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn,

työnjaon sopimiseen, työskentelyn aikatau-

luttamiseen ja yhteistyöhön ongelmien rat-

kaisemisessa. Toimintatapaa on mahdollista

muuntaa myös systemaattisesti tiimiytymi-

sen tukemiseen ohjaamalla työskentelyä so-

pivalla tavalla.

Tietotaitotalkoiden perusajatuksena on tii-

mien itseohjautuvuus ja vastuu omasta työs-

kentelystä, mutta työskentelyä voidaan tukea

myös ohjauksen keinoin. Tietotaitotalkoot

tukevat tiimin jäsenten yhteistyön kehitty-

mistä ja myös luottamuksen syntymistä tii-

min jäsenten välille. Tietotaitotalkoot tukevat

"iloista, tavoitteellista yhteistyötä", jossa

syntyy tiimin oma henki ja yhteinen tapa

kommunikoida.

Kurssi markkinoitiin koulutusohjelmassavuonna 2010 virallisesti seuraavasti:

Opintojakso

Viestintä ja tiimityöskentelytaitojen ke-

hittäminen ja kouluttajuus 5 OP

Opiskelija osaa* luoda innostavan yhteistyöilmapiirin* ohjata yhteistyötilanteissa ryhmää kohtiyhteistä tavoitetta

* hyödyntää yhteisöviestinnän toteuttami-sessa tarvittavia tietoteknisiä välineitä

* aikatauluttaa työt ja pitää huomaamatto-masti koko ryhmän aikataulusta huolen

* työskennellä yhdessä saumattomasti toi-sen opiskelijan kanssa

* jäsentää, rajata ja rikastuttaa yhteisövies-tinnän sisältöjä

Opintojakson sisältö* keinoja oppimisen ilon, saavuttamisenriemun, oppimisen innostuksen luomi-seen, pienten kehitysaskelien kannustava,ja osaa tuoda ne kannustavasti esiin, huu-moria

* saumaton yhteistyö, työnjako ja parityös-

52

kentely kaikessa oppimisessa* yhteisöviestinnän toteuttamisessa tarvitta-vat välineet ja ohjelmat

* perehtyminen eri mediamuotojen raken-teisiin, tavoitteisiin ja mahdollisuuksiinyhteisön näkökulmasta ja yhteisön tar-peista lähtien

Opintojakson kuvaus

Opintojakso on käytännön toteutus Tieto-taitotalkoot-hankkeen jalkauttamisestaerilaisten yhteisöjen pariin. Tietotaitotal-koot perustuvat tiimityöskentelyyn, yh-teisten tavoitteiden määrittelyyn,työnjaon sopimiseen, työskentelyn aika-tauluttamiseen ja yhteistyöhön ongelmienratkaisemisessa. Opintojakso valmentaatoimimaan ns. luotsina eli aikuisten vies-tintä- ja tiimityöskentelytaitojen koulutta-jana yhteisöviestinnän parantamiseksi.Perusajatuksena on tiimien itseohjautu-vuus ja vastuu omasta työskentelystä,jossa työskentelyä voidaan kuitenkin tu-kea myös ohjauksen keinoin. Tietotaito-talkoot tukevat tiimin jäsenten yhteistyönkehittymistä ja myös luottamuksen synty-mistä tiimin jäsenten välille.Kurssi nimeksi tuli ensimmäisenä

vuotena Monimediakurssi, toisena Vies-tintä- ja tiimityöskentelytaitojen kehittä-minen ja kolmantena vuotenaTietotekniset ratkaisut yhteisöviestinnänkehittämisessä. Nimen muuttuminen ker-too kurssin sisällön täsmentymisestä.Luotsioppilaille jaettiin kaikille kirja:

Digitaalisen arjen viestintä, miksi, miten,millä? ja eri ohjelmien käyttöoppaat (mi-käli olivat jo valmiita):

Tehdään lehti, tehdään video, käytetään ään-

tä, tehdään liikkuvaa kuvaa, tehdään nettisi-

vut Verkkoviestimellä, tehdään nettisivut

GoogleSitesin avulla.

Luotsikoulutuksen ohjelma:

* Avajaisluento (talkooidea, hyvät käytän-teet, Tietotaitotalkoot -hanke, tiimityönmerkitys) 3 tuntia

* Ensimmäisellä tapaamisella käsiteltiin jakeskusteltiin Tietotaitotalkoot - ideasta ja-konseptista ja sen taustalla olevistaasioista. Opettaja esitteli opintojaksonkokonaisuuden ja siihen liittyvät tapahtu-mat. Hän kertoi, mitä oppilailta odotetaanettä opintojakson tavoitteet täyttyvät.

* Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjes-tettiin 1–2-päiväiset talkoot, joissa ryh-missä kukin ryhmä teki videon, lehden,kuunnelman, nettisivut ja luotsioppilaatharjoittelivat luotsaamista - saivat tuntu-maa työhön. Tilaisuudet olivat koulunulkopuolella.

* 1 . koko päivä: Aluksi pidettiin noin tunninalustus tietoyhteiskunnasta ja kansalaisenviestintävalmiuksista. Alustuksen/keskus-telun perusteella ryhmät tekivät joko vi-deon, audion tai lehden.

* 2. koko päivä: Alkualustus käsitti tieto-tekniikan käytön vajeita. Sen perusteellaryhmät tekivät joko videon, audion tailehden.

* 3. koko päivä: Alkualustus sisälsi elä-mänhallinan vaatimat tietotekniikan seit-semän eri käyttöaluetta. Sen perusteellaryhmät tekivät joko videon, audion tailehden.

Yksilötehtävä kotona: Esseiden kirjoitusannetun sisällysluettelon mukaan.

* 4. koko päivä, ensin alustus tulevaisuudenajattelusta ja tulevaisuustaulukon käytös-tä. Täytettiin yhdessä tietotekniikan tule-

53

vaisuustaulukko. Keskustelua ja palautet-ta esseistä. Yhteinen ruoan laitto ja syönti.Tilaisuus pidettiin koulun ulkopuolella.

Kokemuksia Laurean amk:n kursseista

Vuoden 2009 ja 2010 ensimmäisen vuo-den tikolaisten (tietotekniikan opiskelijoi-den) talkoopäivät olivat kaksipäiväiset jane pidettiin Viertolassa. Osallistuj ia olimolemmilla kerroilla noin 40. Osallistu-jat jakaantuivat neljään ryhmään ja kukinryhmä teki videon, audion, lehden ja net-tisivut. Ruokailu oli Viertolan järjestämä,välipalaa oli normaaliruoan lisäksi. Päi-vät olivat pitkiä kello 9-21 . Ensimmäis-ten vuosien tikolaisten palaute oli hyvää,ryhmäytymistä tapahtui ja lähes kaikillaoli hauskaa.Vuonna 2011 talkoopäivä oli vain pit-

kän päivän mittainen. Niinpä neljästäryhmästä kaikki eivät kaikkia ehtineettehdä, mutta videoita, audiota ja lehtiäsyntyi. Nettisivut oli jätetty pois, sillä ai-emmat päivät osoittivat ne motivoimatto-miksi. Ei ollut oikein järkeä tehdä omianettisivuja, eikä miettiä mitä niillä olisivoinut olla. Eikä ollut vielä rohkeutta läh-teä yhdessä kehittämään talkoiden varsi-naisia sivuja. Tuotosten laitto nettiinkangerteli nettiryhmän olemassaolostahuolimatta.Vuoden 2011 tikopäivä onnistui par-

haiten. Syynä oli ehkä paikka, Metsäpirt-ti, missä pääsi irtautumaan koulumaisestaolosta paremmin kuin Viertolassa. Syynäoli varmasti myös yhteinen ruoka, jokatehtiin yhdessä - tosin etupäässä opettajaja luotsit. Ruoka kuitenkin valittiin yh-dessä pisteytyksellä, joka 40 hengen ryh-

mässä on vaativa tehtävä. Tekniikanmukaanotto pisteiden antamiseen helpot-taa tehtävää kuitenkin, sen huomasimmeOpetushallituksen virtuaaliopetus-päivillämessukeskuksessa 7.1 2 - olimme oppi-neet Metsäpirtillä sen. Muutama opiske-lija piti pisteytystä aikaa vievänä,muutama taas kehui tosi paljon. Avointapäätöksentekoa ja toisiin opiskelijoihintutustumista se kyllä edisti. Luotsiopis-kelijat olivat innostuneita ohjaajia jaMetsäpirtiltä saatiin vain kehumisia opis-kelijoiden taholta: “parempaa päivää eiolisi voinut enää keksiä, mitään ei voimuuttaa”. Syynä onnistumiseen oli var-masti myös idealapuilla, niiden avullatalkoolaiset saivat luovuuden ajattelussakäyntiin. Tuotokset laitettiin nettiin Tie-totaitotalkoiden omille sivuille joko pai-kan päällä tai myöhemmin luotsientoimesta. Vuoden 2011 luotsikoulutuk-sessa netin osuus jäi pienemmäksi kuinaikaisemmilla kursseilla johtuen samastasyystä kuin tiko-päivien netin poisjäämi-nen: ei ollut mielekästä tarvetta. Oikeas-taan on jännä juttu, ettänetti-aikakaudellakin lehti, video, kuun-nelma (ne netissä) on paljon motivoi-vampaa kuin nettijulkaisu. Tosin kaikkituotokset laitettiin nettiin.Luotsikoulutuksen pitkistä päivistä

kolme toteutettiin koululla aloittaen päiväjoko keskustelulla tai alustuksella. Ruo-kailu tapahtui yhdessä noutopitsan ääres-sä. Kunakin päivänä tehtiin ryhmässävalmiiksi joku tuotoksista siten että kaik-ki tekivät videon, audion ja lehden. Ryh-mät toimivat itse ohjautuneesti jatarvitsivat vain vähän apua laitteiden löy-tämiseksi tms.Kaikkien kurssien viimeinen päivä oli

54

Keudan rantasaunalla. Vuosina 2009 ja2010 oli tavoitteena keskustella palaute-tuista esseistä, laittaa tuotokset nettiin,tehdä ruokaa ja syödä. Vuonna 2011 olitavoitteena tulevaisuuskeskustelu, tule-vaisuustaulukko ja palautekeskustelu.Ruoka pisteytettiin ennen tulevaisuustau-lukon laadintaa ja saatiin näin kuva mor-fologisen analyysin samankaltaisuudestalyhyen ajan (mitä tänään syötäisiin) japitkän aikavälin (millainen on tietoteknii-kan käyttö tulevaisuudessa) tarkastelusta.Tämäkin sessio onnistui hyvin, pystyim-me sitomaan yhteen aikaisempia keskus-teluja ja tulevaisuustarkasteluja.Vuonna 2011 otettiin käyttöön rooli-

hahmot. Roolihahmot vedetään korteilta,missä on eri korttipakoilla ammatit, omi-naisuudet ja luonne. Ne toimivat hyvin.On helpompi miettiä ohjaustilannetta, josasettuu kuvitellun ihmisen tilanteeseen.Tästä on hyvä video, jossa luotsi ohjaayrmeää, kuuroa taiteilijaa!

Oppilaiden arvioita kurssista:

Oppilaiden tuli kirjoittaa essee luotsikou-lutuksen kokemuksista. Heille annettiinetukäteen esseen sisällysluettelo:1 Johdanto2 Lähtökohdat2.1 Miksi Tietotaitotalkoot?

Selvitä, miksi Tietotaitotalkoot-han-ke on päätetty toteuttaa.

2.2 Miksi Luotsi?Mikä on luotsin merkitys ja rooli tal-kootapahtumassa

TehtävätAsenneOsaaminen

3 Luotsi-koulutuksen tavoitteet?

Kerro oma käsityksesi siitä, mitäovat luotsikoulutuksen tavoitteetopiskelijan(siis itsesi) JA TTT-hankkeen kannalta.

4 LuotsikoulutusprosessiKuvaa opintojakson kaikki vaiheet janiiden merkitys kokonaisuuden kan-nalta.

5 Omat kokemukset ja johtopäätöksetKerro monipuolisesti omista koke-muksistasi tämän koulutuksen aika-na. Huomioi ainakin seuraavat näkö-kulmat:

· Tekniikka· Tilat· Henki/fiilis· Ohjaaminen· Oman asenteesi vaikutuspäivien onnistumiseen

· Pohdi myös, miten luotsi-kouluksessa syntynyttäosaamista voidaan soveltaait-alan töissä yleisesti

6 TulevaisuusMillaisena näet tietotekniikan käytöntulevaisuuden yhteisöviestinnän vä-lineenä? Mitkä ovat kansalaistenviestintä- ja tietotekniikan käyttöval-miudet tulevina vuosina? Mitä toi-menpiteitä ideoisit tulevaisuuden tai-tojen turvaamiseksi? Voisitko itseosallistua TTT-toimintaan opintojak-son jälkeenkin?

Ritva-Sini Merilampi on kirjassaan, Me-diasivistystä vahvistamassa – Tietotaital-koot pedagogisena mallina, tarkastellutsisällönanalyyttisesti opiskelijoiden ar-vioita luotsikoulutuksesta ja toteaa yh-teenvetona, että koulutus näyttäätoteutuneen erityisen hyvin, palaute onkokonaisuudessaan myönteistä, vaikkaarvioij ina ovat olleet tarkkasilmäiset ja–korvaiset nuoret.

55

Luotsikoulutuksen aikanakin on pidettytalkoopäiväkirjaa. Tähän on kerätty muu-tamia autenttisia ajatuksia koulutuksestaennen, aikana ja jälkeen koulutustapahtu-maa.

Keskiviikko 11 .11 .2009

Luotsikoulutus on tosi tärkeä juttu koko

hankkeen onnistumisen kannalta. Ilman luot-

seja ei ole talkoita ja ilman talkoita ei tieto-

tekniikka jalkaudu suunnitellulla tavalla eikä

tuloksia synny eikä jatkuvuutta. Huomenna

on ensimmäinen koulutusjakso ohi. Monta

asiaa on syntynyt mietintään, mitä voisi teh-

dä toisin, mitkä tavoitteet on saatu onnistu-

maan, missä kivi kengässä. Oppilaiden

loppuesseet antavat varmasti lisävalaistusta.

Itseäni askarruttaa eniten luotsin roolin ym-

märtäminen tietotekniikan opastuksessa,

sinnikkyys, loppuunsaattaminen, toisten ar-

vostus, miten niitä opetetaan? Esimerkein,

mutta riittääkö näin pieni aika esimerkiksi,

onko ollut esimerkkiä?

Jo se, että luotsioppilaat olisivat ennen koko

koulutuksen alkua mukana "oikeissa" tal-

koissa ja yksin, korkeintaan kaksin, voisi

antaa tietoa siitä, mihin pyritään ja sitten

koulutuksessa kiriä näitä ominaisuuksia ja

sitten koulutuksen loputtua vielä talkoissa

toisena/kolmantena luotsina antaisi loppusi-

lausta. Ehkä tämä auttaisi jonkin verran. Yh-

dessä tekeminen saattaisi onnistua

paremmin, kun luotsit eka infossa jaettaisiin

TUNTEMUKSIALUOTSIKOULUTUKSEN AIKANA

56

ryhmiin ja ryhmät sitten tuottaisivat omin

päin tuotokset ja arvioitaisiin tuotoksia. Täl-

löin syntyisi yhteisen tekemisen ja tuottami-

sen motiivi. Mutta miten arvioida, miten

tuotos syntyi? Jotenkin kaipaan luotsioppi-

lailta enemmän sitoutumista. Tosin toki

myönnän, että tämä koulutus on yksi koulu-

tus kaiken keskellä, 5 opintopistettä. . . .Jos

näin on, niin mistä sitten luotseja tehdään?

Viestintäleirien kultseilla on hyvä kokemus

yhdessä oppimisesta ja ohjaamisesta. Jos

kultsi on 1 -3 talkoissa mukana kolmantena

luotsina, minusta hän silloin voi olla jo luot-

si. Eli pitääkö nyt katse kääntää voimalli-

semmin Viekkaan puoleen? Mikä heille

porkkanaksi? Entä miten toteutamme luotsi-

koulutuksen Otavan opistossa maaliskuun

alussa viikon luotsileirillä? Jos mukana on

vain luotsiksi pyrkiviä/koulutettavia/halua-

via/ niin mistä ne luotsattavat? Voiko luot-

siksi oppia ilman luotsikokemusta aidossa

ympäristössä? Näiden ajatusten kanssa vie-

tän vielä monta unetonta yötä. Teoriaakin

voisi, kun tietäisi mistä sitä löytää tästä nä-

kökulmasta? Sosiaalipedagogiikka? Kon-

struktiivinen oppiminen? Oppivat alueet?

Oppiminen yleensä? Joka tapauksessa luot-

sikoulutuksen oppiminen on eri asia kuin

yhteisöoppiminen eli talkoissa tapahtuva op-

piminen.. .

Maija

Perjantai 26.2.2010

Luotsikoulutuksen tavaroiden pakkaamista

ja ohjelman hiomista. Koulutukseen on tällä

hetkellä tulossa 16 hlöä, katsotaan tuleeko

viikonloppuna määrään muutoksia?

Iso matkalaukku on sulkemista vaille valmis.

Tällä lumikelillä viemme sen taksilla ase-

malle, sillä mukana ovat painavat kirjat ja

oppaat sekä tietenkin peruskalustoomme

kuuluvat tykit ja tietokoneet. Otavaan ei on-

neksi tarvitse viedä papereita ja muita pik-

kutavaroita, ne saadaan paikan päältä.

Lisävääntöä myös raporttia varten. Saimme

ohjeita ja neuvoja, onneksi on vielä muutama

päivä aikaa, joten eiköhän saada luvut täs-

määmään.. .

Maanantaiaamuna junalla Mikkeliin, toivot-

tavasti aikataulu pitää!

Liisa

Maanantai 1 .3 .

Luotsikoulutus on hyvässä vauhdissa Otavan

Opistolla. Ensimmäisen päivän tuotoksia ol-

laan jo tekemässä, päiväkahvit on juotu ja

kohta pisteytetään illan ruokalista.

Kun oli tultu Otavan pikkubussilla Mikkelin

asemalta ja noudettu uudet t-paidat Matka-

huollosta, päästiin majoittumisen ja ruokai-

lun jälkeen työtilaan, jossa käytiin

esittelykierros läpi. Oli hienoa huomata, että

moni oli tullut luotsikoulutukseen siksi, että

piti talkoomallia kiinnostavana ja omaa am-

mattitaitoa avartavana. Hyvä pohja viikon

työlle. Kun oli puhuttu välttämättömät alku-

puheet kalustettiin tilaa uudelleen niin, että

saatiin tykit käyttöön ja ryhmät toimimaan

luontevasti yhdessä.

Otavassa on rauhallista, kun lähes kaikki

muut opiskelijat ovat hiihtolomalla. Minnalta

Australiasta saatiin toivotukset viikon työ-

putkelle.

Päivän tuotokset katsottiin yhdessä klo

57

21 .30, huomenna jatketaan!

Liisa

Tiistai 2.3 .2010

Erittäin tuloksellinen päivä. Katsoimme ja

kuuntelimme juuri päivän tuotokset, nettisi-

vut, lehden, videon ja äänituotoksen, ja us-

komattoman hienoja aikaansaannoksia on

tehty tänään. Lisäksi on syöty herkulliset

ateriat.

Tosi hienoa nähdä, miten hyvin talkoomalli

toimii ja miten nopeasti toisilleen oudot ih-

miset ryhtyvät tekemään yhteistä tuotosta.

Huomenna jatketaan!

Liisa

Torstai 4.3 .2010

Päivät luotsikurssilla lentävät! Tuskin ehtii

päiväkirjaan kirjoittamaan. Tänään kaikki

lähti toimimaan niin sutjakkaasti, etten löy-

tänyt edes yhtään juttukaveria, kun keksin

idean: Jos tällä mallilla menisi johonkin yri-

tykseen tai muuhun

organisaatioon ja toimisi viiden päivän ajan,

niin kyllä yhteisön sosiaalinen pääoma suo-

rastaan räjähtäisi uudelle tasolle, ongelmiin

löydettäisiin uusia näkökulmia, yhteinen

päämäärätavoitteisuus kasvaisi. Nyt neljän-

tenä päivänä ryhmät (joissa jäsenet ovat eri

kuin eilen) toimivat saumatta. Yritysten uu-

det toimintatavat vaatisivat juuri tällaista ra-

vistusta: ongelmat olisivat yhteisiä ja

ratkaisut löydetään ja tehtävät tehdään val-

miiksi. Ei mitään pistäytymisyhteiskuntaa

vaan todellisuutta! Voihan tietysti olla niin-

kin, että tänne Otavan Opistolle on tullut

kaikkien loistavin joukko ihmisiä, mitä olla

voi, mutta ehkä yhtä loistavia on muuallakin.

Tässä olisi yhteisen osuuskunnan tai yrityk-

sen perustamisen paikka: viiden päivän tal-

koita yrityksille toimintatapojen

muuttamiseksi ja luovien ratkaisujen= inno-

vatiivisuuden kasvattamiseksi!

maija

Perjantai 5.3 .2010

Olemme junassa matkalla Otavasta Helsin-

kiin. Käytimme viimeisen päivän tulevai-

suutemme tarkasteluun niin, että Maija piti

virityspuheenvuoron tulevaisuudentutki-

mukseen, minkä jälkeen keskustellen haaru-

koimme mahdollisuuksia talkoomallin

markkinoimiseen ja itse kunkin halukkuutta

toimia luotsina.

Hyvältä näyttää, niin paljon ideoita heiteltiin

ilmaan ja jäi kypsyteltäviksi, ja niin moni il-

moitti voivansa toimia luotsina. Vähän tar-

vitaan kuitenkin aikaa siihen, että luotseiksi

valmistuneet sulattelevat asioita ja haarukoi-

vat mahdollisia talkooryhmiä, ehkä kehitte-

levät omaa yrittäjyyttäänkin luotsaamisen

alueella.

Talkoista jäi meille itsellemme hyvä tunnel-

ma, innokkuutta oli ilmassa paljon ja tuo-

tokset olivat tosi hienoja. Moni kurssilainen

sanoi myös yllättyneensä myönteisesti siitä,

että lyhyessä ajassa saatiin niin paljon val-

mista. Yksi tärkeistä asioistahan on valmiiksi

saamisen periaate!

Kiitos luotsikurssilaiset ja kiitos Otavan

Opisto, joka oli loistava paikka kurssin pitä-

miseen.

Liisa

58

Tiistai 9.3 .2010

Luotsikoulutus on onnellisesti takanapäin.

Mielestäni se onnistui yli odotusten johtuen

upeista kurssilaista. Tuotokset olivat hyviä,

elämänkokemus ja tekniikan taito näkyvät

niissä - kuten koko kurssissa. Palaute on ol-

lut hyvää: "Soperran kiitoksia teille kaikille

antoisasta viikosta! Vaikka meno oli paikoi-

tellen fyysisesti tosi rankkaa ja aivorustinki-

kin kävi ajoittain äärirajoillaan, niin nyt on

hyvä mieli. Tuli paljon uutta tietoa ja ennen

kaikkea uusia ajatuksia. Luin tänään lehdet

läpi oikein ajatuksella ja huomasin, että siel-

tähän löytyy luotsin käsikirja hyvin napakas-

sa muodossa! Otavassa taisi olla silmälaput,

kun näki vain typografiset seikat. . . vaikka

olen olevinani myös toimittaja. Taitto-ohjel-

ma saa näkemään asiat vain taiton kannalta,

pitäisi siis osata yhdistää rooleja. Mietin nyt

kuumeisesti yhteisöjä, joille voisin talkoita

kaupata, että pääsisi tosi toimiin:-D Hauskaa

ja rentouttavaa viikonloppua teille kaikille!

-aulis-"

On kiva saada tällaisia viestejä. Myös muita-

kin hyviä tuli, en nyt kaikkia laita tänne, sillä

sehän tuntuisi jo nololta. Mietiskelin jopa

sellaista, että voisi pitää myös toisen kurssin

syksyllä, sillä luotsikurssien avulla saattaa

talkoo-idea levitä jopa paremmin kuin itse

talkoilla. Tosin talkoita tarvitaan osoittamaan

konseptin toimivuus. Oikeastaan meillä on

siis kaksi konseptia: Talkookonsepti ja luot-

sikoulutuskonsepti. Nyt pitää vaan molem-

mista saada aikaan käsikirja siitä, miten ne

etenevät. Tyhjältä pöydältähän ei suinkaan

tarvitse lähteä käsikirjaa tekemään, sillä tal-

kookertomukset, joissa reflektoidaan kon-

septin toimivuutta, ovat kirjoitettu lähes

kaikista tähän asti pidetyistä talkoista. Nyt

on vuoro viimeisten talkoiden ja luotsikurs-

sin kertomuksilla.

Edelleen pyörii ajatuksissa tuo viime torstain

päiväkirjassa esittämäni idea yritysten luo-

vuuden ja luottamuksen kasvattamiseksi ja

kehittämiseksi! Kyllä se varmaan vielä rea-

lisoituukin, kunhan tarpeeksi kauan ensin

muhii ajatuksissa. Se olisi oikeastaan sitten

kolmas hankkeen konsepti. Nettisivujen jat-

kuvuus hankkeen jälkeen askarruttaa mieltä.

Pitää ottaa johtoryhmän agendalle, vai mitä

Liisa?

Maija

Evolla 2010 tehyläisten leirillä tehtiin omat

nettisivut (niin myös Otavan Opistolla).

Evolla pidettiin myös päiväkirjaa, ja se ku-

vaa Tehyn luotsikoulutuksen luonnetta ki-

vasti - ehkä liian pitkästi? Evolla aiheet

ammennettiin aamuviritysten lisäksi tehy-

läisten omasta ympäristöstä, mm kuunnelma

lähihoitajan työstä.

Maanantai 16.8.

Luotsioppilaat ja kurssin vetäjät kokoontui-

vat puolen päivän maissa hissun kissun

Rahtijärven kämpälle. Toiset tulivat hyvissä

ajoin, toiset lähes sovittuun aikaan ja jotkut

myöhästyivät jonkin verran. Päivä aloitettiin

kahvittelulla ja voileipätarpeet hävisivät

pöydältä alta aikayksikön.

Sitten koitti raaka totuus ja ryhdyttiin töihin.

Oppilaat jaettiin kahteen ryhmään ja toiselle

ryhmälle annettiin tehtäväksi kuunnelma ja

toiselle lehti. Eikä mitään kiirettä, kun saman

59

päivän aikana olisi valmis tuotos.

Kuunnelmaryhmä sai valmista kohtuullises-

sa ajassa, mutta lehtiryhmä repi hiuksia

päästään vielä aamuyölläkin. Lopulta tuli

valmista ja HP:n monitoimilaite sai uuden

lempinimen.

Ankarasta työnteosta huolimatta ehdittiin

jossain välissä syödä kanttarellikastiketta ja

illan pimetessä osa porukasta kävi saunassa

ja istuttiin leirinuotiollakin.

-aulis-

Tiistai 1 7.8.

Aamu valkeni aurinkoisena. Puuron kiehues-

sa reippaimmat kävivät pihamaalla aurinko-

tervehdyksellä ja uimassa Rahtijärvessä. Ja

sitten alkoi taas totinen työnteko: toinen ryh-

mä teki omaa lehteä ja toinen videon. Tällä

kertaa videoryhmä oli reipas ja nopea ja ehti

viimeistelläkin työnsä. Lehtiryhmällä oli sa-

manlaisia vaikeuksia, erityisesti tekniikan

kanssa kuin maanantaisellakin ryhmällä ja

valmistuminen venyi taas aamuyölle.

Pienestä kiroilusta huolimatta päivä oli an-

toisa ja hauska.

-aulis-

Keskiviikko 18.8.

Vastoin sääennustuksia myös keskiviikko

valkeni aurinkoisena ja pirteä joukkue oli

aamiaisen jälkeen valmiina Maijan pitämään

"aamuhartauteen" ja sen jälkeen ryhdyttiin

taas hommiin. Toinen ryhmä ryntäsi video-

kameran kanssa metsäkonferenssiin ja toinen

perehtymään nettisivujen ihmeelliseen maa-

ilmaan.

-aulis-

Harmittaa, miksi en huomannut aamun alus-

tuksessa , "aamuhartaudessa", ottaa esimer-

kiksi paradigman merkityksestä

ajatteluumme länsimaista ja kiinalaista lää-

ketiedettä! Jokainen kuulija olisi heti ym-

märtänyt mistä on kyse. Itse paradigma -

viitekehys, ajattelumalli - on vaikea käsite,

mutta tuo esimerkki on valaiseva. Tiedämme

kaikki, kuinka valta ja rahat ohjautuvat tietyn

paradigman mukaan. Ja että on hyvä silloin

tällöin miettiä, onko ajattelun ansassa oman

paradigmansa kanssa, oli sitten kumman pa-

radigman kannattaja tahansa.

Pohdimme tässä Sailan ja Liisan kanssa,

kuinka vaikea on keksiä itsestään selvä asia

oikealla hetkellä. Toisaalta, ehkä asia tuli

näinkin esitettyä? Onhan se niin, että harmi

tai ongelma on vain huonosti muotoiltu pa-

rannusehdotus. Kuten esimerkiksi se, että

harmitti huono kuva lehdessä ja niinpä pää-

timme perustaa kuvapankin, joka onkin te-

keillä täällä.

maija

Torstai 1 9.8. aamupäivä

Aamu alkoi taivaan täydeltä. Mieleen iskey-

tyi tieto, että torstai aloittaa loppuviikon.

Väki veti hirsiä vielä, kun päätin keittää

kahvit ja puuroa. Joo kolme litraa vettä ja si-

tä rataa. Kaurahiutaleita, spelttiä ja muilta

salaa saatan tuikata mukaan kainuulaista

talkkunaa ja suolan sekaan hunajaa, Haa.

Yksitoistapäinen raati istui pian voileipiään

voidellen ja ihmetteli kolminkertaisen puu-

ron määrää ja makua. Taas tulee lopuista il-

talettuja.

60

Rahtijärvi odotteli pienessä tuulenvireessä

uimareita ja laituri aurinkotervehdyksen te-

kijöitä. Oli ihana olla hetki humuspitoisessa

pehmeässä vedessä ilman piuhoja. Iltasaunan

uintipaikkana toimi matala jokiuoma, joka

oli raikasta vaikka ruskeaa.

Eilisen iltanuotion korvasi mäntyjen juureen

perustettu ulkoilmateatteri, jossa ryhmämme

dokumentaarinen Majavan metsästys >-leffa

katsottiin. Sen jälkeen edellisten iltojen pit-

kät työrupeamavalvomiset ja keskustelut ve-

rottivat väkeä vaaka-asentoon. Muutamilla

riitti syvällistä keskusteluyhteyttä aamupuo-

len tunneille. Meillehän oli luvattu pitkiä

työpäiviä.

Tänään istahdamme aamun avaukseen - so-

siaalinen media ja tilastokeskuksen armotto-

mat luvut viestintäteknologian ja

nettipalvelujen käytöstä kertovat, että todel-

lisuus laahaa luulojemme perässä. Viherän

Maijan tilasoanalyysit paljastavat mm. että

suomalaisista vain 12 % käyttää sosiaalista

mediaa, mutta järjestötoimintaan osallistuu

35 % kansalaisista. Onko sosiaalinen media

kupla, joka puhkeaa ennen kuin se saavuttaa

enemmistön? Pohdintaa aiheuttaa myös sel-

lainen havainto, että nimettömänä esiintymi-

nen on omiaan nakertamaan luottamusta

yhteisöissä.

Kun kello on puoli päivässä, ovat ryhmät

posket punaisina tekemisen parissa. Äänite

syntyy - ties mistä, videokamera huilaa tä-

nään, mutta nettisivuilla opitaan ottamaan

työkaluja haltuun ja tekemään jotain itse ja

omalla nimellä. Keittiöön on keritty tuotta-

maan lounaan tuoksuja ilmaan. Burgundin

pataa, hernekeittoa ja salaatteja. . .

Nettisivujen päivitystä tehdään monelta ko-

neelta - tökkii vähän ja oman koneeni tans-

siva hiiri tekin pitkän taiteellisen esityksen

kuvaruudulla, kunnes väsähti.

Riitta

Torstai 1 9.8. iltapuolella

Ilta hämärtää, konehuoneessa hurisee 5 tie-

tokonetta ja kilometreittäin piuhaa. Jotkut

suuntasivat saunalle pyyhe kainalossa. Maija

ehtii olla hetken puhelimensa parissa, Mer-

jalla on blogisivujen keskustelun avaus syn-

tymässä, Outi jatkaa kyselyn parissa, Juho ja

Jarkko matkustelevat kuvavirtuaalisesti

Kreikassa ja Losissa. Minulla on käytössä

miniläppäri, sillä oma työkone herjaa edel-

leen kursorin tanssilla.

Ihmekin on tapahtunut, saimme tulostimen

suusta ryhmän lehtituotoksen ulos. Taistelua

olikin käyty varmaan yhteensä vuorokausi.

Nyt on lehti jakelussa, Wau! Illan maustaa

nuotiopaikalla katsottava päivän video ja

kuunnelma.

Huominen on lyhyempi päivä näissä mer-

keissä, Varmaan aika homma löytää omat

työvälineensä piuhoineen ja paristoineen.

Onneksi talkooruokaa on jäljellä eikä huo-

misen ruokalista ole ongelma. Puuroakin on

jäljellä!

Riitta

Perjantai 20.8. aamusella

Viimeinen päivä - kirpeän kaunista ja vähän

61

haikea tunnelma. Lopun alkua enteilee se,

että aamupalaksi oli paistettua kaurapuuroa.

Ihmeen pirteitä kaikki ovat ja pakkaavat in-

noissaan tavaravuorta.

Päällimmäisenä mielessä ovat yölliset filo-

sofiset keskustelut ja aamuinen uimaretki

Eeron kanssa usvaiselle Rahtijärvelle. Ja nyt

kuuntelemaan Maijan aamuhartautta. . . Onks

pakko lähtee kotiin, jos ei taho? Mie en taho.

-aulis-

Lauantai 21 .8. kotosalla

Voi mistä jäimmekään paitsi, kun emme

tienneet :-) Vierailin Lammilla asuvien ystä-

vien luona ja kuulin mielenkiintoisia asioita.

Isäntäperhe on nimittäin luontoystävällinen

ja isäntä tekee Luontoliiton isännöimälle

EU-projektille (Ahomansikka) maiseman-

hoitotöitä myös Evolla.

Ensinnäkin Rahtijärvellä olisi ollut geokät-

kö, joka olisi ollut helppo löytää saunareis-

sun yhteydessä. Keskustelimme muutenkin

geokätkennästä ja innostuin kovasti. Tarkis-

tin jo, että omassa lähiympäristössäni on

montakin geokätköä, joihin voisin päästä kä-

siksi.

Toiseksi Rahtijärven kämpän ja Evokeskuk-

sen välillä sijaitseva Mustajärven pihapiiri

on viehättävä, mutta kaiken lisäksi pihan toi-

sella laidalla laiduntaa valkoisia lapinlehmiä.

Ajatelkaas mikä videon aihe sekin olisi ollut!

Ensi kerralla Evolla kannattaa pyytää joku

Ahomansikka-projektissa mukana olevista

pitämään pientä esitelmää.

Majavanmetsästäj ille voin vielä kertoa uros-

ja naarasmajavien älykkyyseroista: Kun per-

heeseen syntyy pikkumajavia (kolme lienee

aika yleinen määrä), urosmajava stressaantuu

siitä kovin. Naaras hoitelee lapset ihan it-

sekseen, sillä uros on niin hermostunut, ettei

se pysty edes ruokaa hankkimaan perheel-

leen. Ja lopulta se lähtee ulos ja menee ylä-

juoksulle kaatamaan puita satunnaisiin

suuntiin. Kun naaras lapsenhoidoltaan pää-

see, se lähtee uroksen perään ja huomattuaan

tyhmän puiden kaatelun se lätkii hännällään

urosta päin näköä.

-aulis-

Maanantaina 23.8. klo 22.44 jälkilämmössä

Pitkin viikonloppua on pitänyt päiväkirjaan

kirjoitella, mutta aina on tullut esteitä - per-

hettä, laiskuutta, televisio, pasianssia, taulu-

jen kehystystä, nukkekodilla leikkimistä tai

muuta kivaa - ja niinpä olen vain miettinyt,

mitä kaikkea pitäisikään kirjoittaa Evon vii-

kosta, jotta muistaisi sitten myöhemminkin.

Viikko oli antoisa, onnistunut. Monia kiitok-

sia on tullut - kiitos niistä kaikista. Loppu-

keskustelun ajatukset hissipuheeksi olivat

mieltä sykähdyttäviä.

Eniten olen kuitenkin miettinyt sitä, miten

paljon terveydenhoidon alueella voitaisiin-

kaan tehdä asioita joustavammin ja lämpöi-

semmin, jos tietotekniikan käyttöä ohjaisivat

käyttäj ien tarpeet. Ikimuistettavia ovat ne

keskustelut, joita käytiin tekniikan mahdol-

lisuuksista. Ehkä mieleenpainuvin oli kes-

kustelu Outin kanssa viestinnästä

lähihoitajan työssä. Jo nyt hän viestii omais-

ten kanssa sähköpostilla, tämä helpottaa

62

molempien osapuolien ajankäyttöä ja sano-

man perillemenoa. Lähihoitajan oma blogi

on oiva kanava kaikkien osapuolien tutustua

sekä lähihoitajaan että hänen työhönsä. Moni

asiakas kokee sen, että hekin ovat mukana

nettimaailmassa myös oman elämänsä näky-

väksi tulemisena.

Onko niin, että sosiaali- ja terveysalaEvon

2011 elokuun kurssi kesti neljä päivää tiis-

taista perjantaihin. Nettiryhmä jäi pois, täl-

löin samaten kurssilaisten tunnelmat

päiväkirjassa. Etukäteis- ja jälkitunnelmia

kuitenkin saatiin:

Maanantai 22.8.201

Lähdemme huomenna jälleen Evolle pitä-

mään luotsikoulutusta. Olemme pakanneet,

tehneet "opetussuunnitelmaa", miettineet

käytännön ratkaisuja ja valmistelleet materi-

aalia. Samalla on käyty syvällisiä keskuste-

luja tärkeistä asioista, kuten motivaatiosta,

hyvistä käytänteistä ja monista muista tal-

koisiin liittyvistä olennaisista asioista. Pis-

teytystä pohdittiin, ryhmäjakoja valmisteltiin

ja mukaan otettavia varusteita mietittiin. Hy-

vin ajateltu on puoleksi tehty, ja nyt tuntuu

siltä, että olemme ajatelleet ja suunnitelleet

aika hyvin. Kun tunnemme paikan ja osan

luotsattavista, on tosi mukava lähteä taas

liikkeelle. Toivottavasti säät suosivat. . .

Liisa

Lauantai 27.8.2011

Evon luotsikoulutus on ohi ja paljon jäi taas

ajateltavaa ja pohdittavaa. Kävimme hyviä

keskusteluja Maijan aamunavausten pohjal-

ta, mutta myös tuotosten tekemisen aikana,

niiden herättämistä ajatuksista ja myös on-

gelmista, joita tietotekniikka ja verkot jatku-

vasti aiheuttavat. Erittäin avaava oli

pisteytys luotsikoulutuksen paikasta, jossa

vaihtoehtoina olivat Sansibar (luotsikoulu-

tuksessa oli paikan asiantuntijoita), Marbel-

la, Evo ja Lappeenranta. Syvällisissä

keskusteluissa painotettiin matkustamista

paikan päälle, kestävän kehityksen näkökul-

maa, verkkojen toimivuutta, ruoan saata-

vuutta, majoitusmahdollisuuksia. Näiden

kautta pisteytys avautui todella hyvin avoi-

men päätöksenteon menetelmäksi. Evo on

luotsikoulutuksen ja talkoiden pitopaikkana

viehättävä ja toimiva, mutta verkoissa on

toivomisen varaa.

Liisa

Torstai 1 .9.2011

Leena luotsikurssilta soitteli eilen ja kertoi

olevansa oikein innostunut torstai-illan

kuunnelmasta, missä lapinlehmät hoitivat

maisemaa maisemanhoitajan kanssa. Kuun-

nelmassa kerrottiin millainen siemenpankki

maa on, pitää luoda vain oikeat olosuhteet,

niin satoja vuosia maassa olleet siemenet

itävät ja hienot kukkaniityt nousevat esiin.

Leena oli miettinyt analogiaa meihin ihmi-

siin, kulttuuriin: millaiset mahdollisuudet

meissä piileekään, kun saadaan valoa ja tilaa

hengittää. Tietotaitotalkoot luotsikursseineen

pyrkii juuri tähän valon ja tilan antamiseen

opetella omaan tahtiin yhdessä, tuoda luovat

ideat päivänvaloon.

Keskustelimme myös pisteytyksestä yhteisen

tavoitteen löytämiseksi ja ohjaamisen, luot-

63

saamisen vaikeudesta. Miten innostaa tuo-

matta liikaa omia näkemyksiä? Miten huo-

mata se, millaista ohjausta kukin tarvitsee?

Toinen on ujo, eikä kehtaa pyytää, toinen

taas kertoo muidenkin puolesta, mitä jokai-

nen haluaa - tiedostamatta, että tuo vain

omat halunsa esiin. Toiset ovat jo vuosia

käyttäneet koneita ja lukeneet manuaaleja,

toisille talkoot voivat olla lähes eka kerta.

Leena ainakin kertoi Evolla oivaltaneensa

luotsin työn monipuolisuuden. Hän muuten-

kin kiitteli viikkoa onnistuneeksi. Kiitos

Leena soitostasi!

Maija


66

Tietotaitotalkoita on pidetty yhteensä180. Niistä kaikista on kirjoitettu talkoi-den jälkeen talkookertomus, missä onmyös kirjattu talkoiden opetukset seuraa-via talkoita varten – ne on koottu kirjanloppuun samoin kuin Tietotaitotalkoot-hankkeen aikana päiväkirjaan kirjoitetuttalkoiden onnistumista edistävät ideat jaajatukset. Kaikki luotsit ovat osallistuneettalkookertomusten kirjoittamiseen. Tal-koopäiväkirjan pääasialliset kirjoittajatovat Liisa Kirves ja Marja-Liisa Viherä(Maija). Sekä talkootarinoista että päivä-kirjoista kerätyt ohjeet ja niksit ovat sitenautenttisia, että ne on koettu tapahtuma-hetkillä merkittäviksi asioiksi. Niistä voioppia jälkikäteenkin, löytää niksejä jaideoita.

Talkoomalli

• Jokaisen talkoon jälkeen on lähetettäväuutiskirje talkoolaisille ja kerrottava uu-tiskirjeessä kuvagallerian ja talkootuo-tosten osoitteet. . .

• Talkoissa on yhä enemmän etäosallistuj ia,eli osallistuj ia, jotka kirjoittavat lehteen,mutta eivät juuri talkoopäivinä ehdi pai-kalle, heidätkin pitää kirjatakin etäosallis-tuj ina koulutukseen. Se olisi avoimenoppimisympäristön mukaista.

• Pitääkö talkoiden tavoitteiden piilosuun-nitelma kertoa etukäteen, kuten esim. toi-meen tarttuminen, kaaoksestaselviäminen, epävarmuuden sieto - kaikkitulevaisuudessa tärkeitä taitoja?

TALKOOTAPAHTUMIENREFLEKTOINTIA

67

• Pitääkö talkoovaatimuksiin kirjata ehdo-ton vaatimus yhteisestä sisältötavoittees-ta? Se motivoi tekijöitä, se auttaaarvostamaan kaikkien tekemistä ja kaik-kea tekemistä, mitä valmiiksi saaminenedellyttää, sen avulla aloittelijakin osaaeli talkoiden hyvät käytänteet itse asiassaedellyttävät juuri sitä yhteistä visioita, yh-teisesti haluttua sisältöä! Mieleen tuli ker-tomus kivenhakkaajasta, joka rakensikatedraalia.

• Yhteisö oppijana onihan eri asiakuin yhteisöneri jäsenet op-pijoina. Kunyhdessä opi-taan kokonai-suus ja näh-dään jokainentyösuorite, opi-taan myös ar-

vostamaan toistentöitä ja se tuo tekemi-

seen iloa. Ja tämän jälkeenvoi itse kukin erikoistua vaikkapa taitta-jaksi, kirjoittajaksi, autonkuljettajaksi,kurkkujen kuorijaksi tms. Kaikkia tarvi-taan yhteisen tavoitteen valmiiksi saami-seksi.

• Talkoissa on aina mukana henkilöitä, jot-ka haluaisivat enemmän ennakkosuunnit-telua ja heille pitää osata perustella, miksitalkoomalli toimii ilman isoa ennakko-suunnittelua: sisältöön ei sitouduta yhdes-sä, jos joku suunnittelee sen aiemmin.

• Valmiiksi saaminen on talkoiden elinehto.Jokaisen pitää oppia rytmittämään työtäänniin, että ehtii saamaan valmiiksi valitse-mansa työn.

• Paras on hyvän vihollinen.

• Oheisohjelmaa ei tarvita, jos sitoutuminentuotokseen on tarpeeksi suuri.

• Tavoitteiden pitää olla realistisia, jottavalmiiksi saaminen on mahdollista.

• Talkoissa opitaan ainakin, mitä nettisivu-jen tekijältä voi odottaa, ymmärretään pa-remmin nettisivujen päivityksenongelmat.

• Talkoohenki syntyy tekemällä yhdessäyhteistä aihetta. Tämä yhteinen motiivisaattaa olla kuitenkin myös jokaisen omamotiivi.

• Tavoitteen tulee olla yhteinen, se helpot-taa tekemistä ja innostusta.

• Hyvä idea on myös tehdä julkaisu aihees-ta joka kiinnostaa, etsiä ensin tieto ja ja-kaa se muille. Näin opitaan monestaasiasta kerralla.

• Valmiin materiaalin editointi ei talkoissaole paras mahdollinen ratkaisu, mutta pe-rusteltavissa, jos lopputulos on kaikilletärkeä.

68

• 4 tunnin talkoot toimivat.

• Mikäli yhteinen tuotostavoite puuttuu onvaikea löytää talkoomaisesti tehtävä yh-teinen työ.

• Talkoissa täytyy pitää kiinni talkooajatuk-sesta ja pienilinjaisista tavoitteista, muu-ten eivät ole talkoot.

• Yhteisen tuotoksen katsominen kahdenpäivän talkoissa (1 . päivän päätteeksi) ontarpeen, samalla tehtävälista seuraavaksipäiväksi.

• Aamulla kertaus on hyödyllinen, päästäänheti vauhtiin.

• Muista tallentaa!

• Luotsien on pidettävä huolta aikataulusta,muuten ei synny lainkaan valmista.

• Asioiden ja tekemisen jäsennys on tar-peen.

• Onnistuminen vaikeuksien jälkeen mais-tuu hyvältä.

• On tärkeää luoda alussa sisällysluettelo jajakaa tehtävät. Historia-aineiston ollessasuuri, ei jäsennys aina ole niin helppoa.Kaikki kuitenkin haluavat sanoa sanansamuiden töihin, joten esim. ennen ruokai-lua voi katsoa valitut kuvat ja sanoa sa-nottavansa, jos joku ei ole hyvä.

• Jos ei tehdä omaa/yhteistä juttua, keskit-tyminen ei riitä ja motivaatio voi osittainpuuttua.

• Miten tietää, onko talkoolainen tosissaan,kun kieltää kuvansa laiton nettiin tai leh-teen? Jos kuitenkin myöhemmin osoittau-

tuu, että juuri tämä olikin tärkeä asia?

• Liian pitkä väli kahden talkootapahtumanvälillä ei ole hyvä - valmiiksi saamisennäkökulma hämärtyy, sitoutuminen heik-kenee.

• Vallan mainio tapahtuma, joka sopii kai-kille, lähentää nuoria ja vanhoja ja avaatekniikan mahdollisuuksia.

• Varsinkin paljon keskustelua vaativa te-keminen pitää suunnitella niin, että jotainsaadaan aikaiseksi. Talkoot menevät hel-posti tekemisen sijasta puhumiseen.

• Tulevaisuustalkoot sopivat hyvin yrityk-sille, selvästi havaitsi että tulevaisuus-suuntaunut ajattelu oli outoa.

• Yhteinen tulevaisuustaulukon käyttöedisti toisiin tutustumista, avasi arvomaa-ilmoja, loi visioita.

Porukka

• Pienelläkin porukalla saa hyvää jälkeä.

• Kaikki ilmoittautuneet eivät välttämättäsaavukaan paikalle.

• Ennakkoinfo helpottaa talkoolaisten si-toutumista, joka helpottaa työskentelyä.

• Osallistuj ia pitää houkutella uskaltamaan!

• Ennokkoluulot karsiutuvat: 60-vuotiaatarmeija miehetkin ovat luovia ja sosiaali-sia.

• Milloinkaan ei voi tietää etukäteen tal-koolaisten motivaatiota/sitoutumista.

• Mikäli tapahtumalla on oma ohjaaja, tar-vitaan hänen kanssa ennakkokeskustelua

69

siitä, miten talkoot poikkeavat normaalis-ta opetustehtävästä ja mikä on talkoidentavoite.

• Jälleen kerran on muistettava, että puhe-liaiden ja seurallisten ihmisten kanssatyön yhdessä sopiminen ja työnjako ja ai-kataulutus on tärkeää. Muuten ei tule val-mista.

• Toinen opetus oli se, että varsinkin sellai-silla talkoolaisilla, joilla on jo tietotaitoaatk:n parista, on yleensä kova muutosvas-tarinta. Sitä on vaikea niin luotsien kuinmuiden talkoolaistenkaan murtaa.

• Talkooidea ei oikein sovi hierarkkiselletyöryhmälle. Yhdessä visiointi ja tuotok-seen sitoutuminen on vaikeaa, jos esimieson etukäteen jo ideoinut, mitä tehdään.Tällöin työ pitää tehdä vaan normaalinayhteisenä tiimityönä ilman talkoomainin-taa.

• Talkoothan perustuvat vapaaehtoisuuteen.Toiset talkoot voivat sujua aikaisempiajouhevammin, jos osallistuj ilta löytyymotivaatiota.

• Talkoomenetelmä on aika vaikea porukal-le, joka on tullut paikalle katsomaan jakertomaan ¬ ei työskentelemään.

• Etukäteen pitää muistaa kertoa, että teem-me talkoilla yhteisen tuotoksen, sillä vaik-ka porukka olisi tuttu, ei yhteinen tuotosvälttämättä ole niin itsestään selvä asia.

• Tutkijoiden on vaikea tulla skenaarioissaarjen tasolle, suuret kuvioit ja ilmiöt kieh-tovat enemmän. Tästäkin syystä esimer-kiksi kuunnelma tulevaisuudenarkipäivästä on tarpeellinen.

• Hyvinkin erilainen joukko voi toimia hy-

vin yhdessä, kun on yhteinen päämäärä.

• Mielenterveyskuntoutujat osallistuvatvaihtelevasti talkoisiin: osa osallistuu, osaei, osa esim. puolet ajasta. Yritä kuitenkinsaada jokainen talkoolainen osallistumaan(tällä kertaa videoon) jollain tavalla.

Paikka

• Alkeellisimmissakin paikoissa pärjää.

• Pienessäkin tilassa voi toimia.

• Eerikinkatu toimii oikein hyvin talkoo-paikkana.

• Jos keittiön ja työpisteen väliin saisi ku-vallisen ja äänellisen yhteyden, olisi sehieno juttu.

• Kun talkoot ovat pitkän matkan päässä,on syytä varautua myös yöpalaan.

• Kun talkoopaikkaa harkitaan, pitää mah-dolliset liikkumisvaikeudet ottaa huo-mioon. Nyt jouduttiin kikkailemaan jakorottamaan pöytää kaikin mahdollisinkeinoin ja apuvälinein, että pyörätuolinkäyttäjä sai jalkansa pöydän alle ja pääsinäpyttelemään. Onneksi oli luovaa po-rukkaa ja kikat auttoivat.

• Kun yöpaikkaan on pitkä matka, ilta-aa-mu yhdistelmä on hankala.

• Pitää olla tarkkana kysymässä, mitä tal-koopaikalta löytyy.

• Oma rauhallinen tila on kaksipäiväisissätalkoissa hyvä lisäbonus – auttaa kum-masti säilyttämään keskittymisen asiaan jasosiaalinen kanssakäyminen vielä tehos-taa lopputulosta.

70

• Talkoopaikan löytäminen (osoite) voi jos-kus olla hankalaa (niin luotseille kuin tal-koolaisillekin), tällä kertaa kierrettiinkaikki Tuusulanjärven rantasaunat yhdentalkoolaisen löytämiseksi.

• Kannattaa tarkistaa, onko talkoopaikanvarustus muuttunut edellisestä kerrasta.

• Jos talkoot ovat kaksipäiväiset ja ensim-mäisenä iltana on mahdollisuus vapaanyhdessäolon lisäksi esim. saunomiseen, seantaa oman lisämausteensa ja monia hy-viä ideoita lisää.

Valmistelu

• Pakkaus tulee suorittaa huolella, pienen-kin esineen puuttuminen haittaa toimin-taa.

• Keväällä on vaikea saada ihmisiä talkoi-siin.

• Akut pitää ladata etukäteen!

• Käytettävä materiaali pitää ohjastaa otta-maan mukaan.

• Ihmiset eivät ole kovin valmiita keskuste-lemaan ja tuottamaan tietoa internetiin,heitä pitää innostaa

• Ennakkoon on aika vaikea tietää kuinkaheterogeeninen joukko kuitenkin on, luot-sien on aistittava tilanne ja hoidettavahomma kotiin, yhdessä saa kuitenkin ot-teen asiasta paremmin kuin yksin, varsin-kin kun sille voi omistaa koko päivän.

• Jos talkoolaisia on 20, niin kaksi luotsiaon liian vähän.

• Jos on tarkoitus käsitellä valmiiksi kuvat-tua videomateriaalia, pitää kysyä ennak-

koon, paljonko sitä on.

• Suuresta materiaalimäärästä pitäisi tal-koolaisilla olla jonkinlainen ”sisällysluet-telo”, ettei kaikkea tarvitse katsoatalkoissa, vaan tarvittavat pätkät löytyvätnopeasti.

• Aikataulujen kanssa täytyy olla huolelli-nen. Myös muiden ennakkotietojen.

• Tiukat etukäteiset tehtäväsidokset eivätole omiaan sallimaan minkäänlaista luo-vuutta. Näissä oloissa esimiesten sitoutu-minen ja innostuminen ja innostaminentekemiseen on välttämätöntä.

• Nopeampaa olisi, jos jo ennen talkoitatarvittavat logot ja kuvat olisi kerätty yh-teen paikkaan.

Tekniikka

• Kopio- ja tulostuslaitteiden toimivuus tu-lee testata heti kun ehtii, eli yksi luotseistavoi ottaa sen tehtäväkseen jo talkoidenalussa.

• Talkoolainen ei selviä toimimattomistalaitteista tulevaisuudessa yksin, jos eiymmärrä, että laitteet pitää asentaa.

• Taitto pitää suorittaa monella koneella.

• Tulostus pitää aloittaa heti, kun sivujavalmistuu.

• Jokaisella ryhmällä pitää olla oma tykki,jotta kaikki voivat seurata kaikkien toi-mintaa.

• Videon siirto nettiin pitää opetella etukä-teen, jottei se jää luotseille jälkityöksi.

• VHS-videoiden siirtoon pitää hankia lait-

71

teita, jotta talkoissa voidaan käyttää kaik-ki mahdollinen aineisto.

• Kameroita pitää olla tarpeeksi, myös siksiettei taitossa yksi joudu lisäämään kaikkiakuvia.

• Varapiuhoja kaikkiin laitteisiin.

• Omasta skannerista voisi olla hyötyä? To-sin kamerallakin saa hyvää jälkeä.

• Taittaminen pitää aloittaa aikaisin.

• Koneiden hiiret ei saa olla säädetty liiannopeiksi.

• Olisi hyvä jos mukana olisi edes yksiwindows-kone, jos mac-kone on tuntema-ton uusi tuttavuus.

• Nettiyhteyden toimivuus parantaa myöstehosteiden laittamista.

• Videoiden siirto käsittelyyn opeteltavakunnolla.

• Scribus-ohjelma pitää olla monella tikullaja eri käyttöjärjestelmille.

• Vaikeuksista huolimatta tykit kannattaalaittaa.

• Ohjelmatikut mukaan, ettei aikaa meneohjelmienlataamiseen hitailla yhteyksillä.

Ruoka

• Ruoan osuus lisää yhteishenkeä, antaahengähdystaukoa ja yhdistää ryhmää.

• Ruoan merkitys on valtava, sen avullajaksaa ja päivä ei tunnu raskaalta.

• Vaikka ruoan tekeminen ei ennakkoon

tuntuisi mielekkäältä, on se sittenkin hyväratkaisu.

• Jollei yhteinen tavoite luo yhteishenkeä,niin ruoka ainakin.

• Ruoka onnistuu hankalasta alusta huoli-matta.

• Reilusti aikaa pisteytyksen idean selittä-miseen, kun mukana on ruoanteon ”am-mattilaisia”.

• Joskus ruoanpisteytyksellä saa hyväntauon.

• Hyvä ruoka rentouttaa kireänkin porukan.

• Ruoasta pitävät mieskokit ovat saatujenkokemusten mukaan tosi hitaita ruoanlaittaj ia, ja tähän tulee varautua. Nyt videoja hidas ruoanlaitto olivat ekstrahidas yh-distelmä.

• Ruuan pisteytys on usein ongelmallinenjuttu ja vaikea ymmärtää, vaikka selittäisikuinka kansanomaisesti. Varsinkin van-hemmille yhdistysihmisille se on lähesmahdotonta.

72

• Pisteytysaika ei ole pois työajasta.

• Ruoanlaittosessiota jää kaipaamaan, jossen jättää väliin.

• Kahden eri tuotoksen tekeminen samassatilassa onnistuu mainiosti.

• Ruoalla tosiaan on merkitys talkoiden al-kuun panijana ja innostajana sekä kaik-kien mielipiteen esille saamisenavarsinkin ryhmässä, jossa ei välttämättänormaalisti tehdä juuri niin kuin itse halu-aa.

• Joillekin ruoan tekeminen oli hyvin arvo-kasta, jopa tiskikoneen täyttö koettiin hur-jan tärkeäksi. Onkin hyvin tärkeää ottaaentistä enemmän huomioon talkoolaistentoiveet osallistua ruoanlaittoon.

• Äänekäs saa helposti päättää muidenkinpuolesta, erityisesti tämä on otettava huo-mioon ruoanlaitossa, sillä yhden allergias-ta tulee helposti kaikkien allergia!

• Avoin päätöksenteko mm. ruokapistey-tyksessä esti “ei kannata tehdä uutta, ainaon tehty näin” -ajattelun.

• Isolla porukalla pisteytys on hidasta, javoi tuntua turhalta. Jos toinen luotseistalaskee pisteet ja toinen kirjaa ylös, on pis-teytys nopeampaa ja näin myös motivoi-vampaa.

• Pisteytys on tärkeää, sillä äänekkäin eiole aina enemmistön asialla, pisteytykses-tä voi keskustella, mutta luotsin tulee ollatarkkana, ettei lopputulos muutu vain yh-den mielipiteen takia.

Nettitalkoissa

• Nettisivut tulee lopuksi tarkistaa, jottei

jää tyhjiä sivuja.

• Nettisivuillapitää avatalinkkienmerkityksiäja alasivujensisältöä,varsinkinetusivulla.

• Keskustelu-palstalla eisaa olla re-kisteröintiä.

• Sivuja tehdään itseä varten ajatuksella,että itse niitä myös sitten päivitetään.

• Nettisivuille pitää laittaa sisältöä saman-tien, ei pelkkää pohjaa.

• Nettisivujen päivityksestä pitää sopia tar-kasti, jottei homma kuole kasaan.

• Ei sivuja joissa lukee, ”tänne tulee näky-viin. . .”

• Sivuston rakenteen suunnittelussa voikäyttää hyödyksi keltaisia lappuja, joistavoi sitten ryhmittäin ottaa oman osansatyöskentelyn tueksi.

• Uusia nettisivuja tehtäessä on hyvä ver-tailla muita vastaavaa sisältöä sisältäviäsivustoja.

• Kuvagallerialla ja lomakkeella saa oikeinhyvän nettikaupan.

• Talkoiden tärkein opetus oli se, että joetukäteen pitää olla tarkkana sivujen otsi-kon kanssa, pienikin kirjoitusvirhe har-mittaa tilaajaa. Ja tällä kertaa vieläsivupohja oli tavallaan vääränvärinen, kun

73

se oli vihertävä ja OI:n kansainvälinen vä-ri on vaaleansininen. Värille on looginenselitys: yleensä OI-ihmisten silmänval-kuaiset ovat sinertävät.

• Jaottelin sivujen tekijät mielenkiinnon pe-rusteella seuraaviin ryhmiin:

1 . keskustelijat2. vaikuttajat3 . tiedottajat4. organisoijat5. informaatikot6. tiedon etsijät7. kauppiaat

No mutta entä lukijat?

1 . keskustelun seuraajat (blogeja lukee 34%14–74-vuotiaista ja kirjoittaa 4%)

2. yhteiskunnallisen tiedon etsijät, mm. vaa-likoneiden käyttäjät

3 . tiedon etsijät, esimerkiksi tavaroista(86% internetin 14–7-v. käyttäj istä, tapah-tuminen tietojen etsijät, yleistiedon etsijät(55% internetin käyttäj istä)

4. tavaroiden osto (käytettyjen tavaroidenosto 20%)

5. Sosiaalinen media on sitten vielä ihanoma juttunsa

Facebook toimii olemassa olevassa yhtei-sössä, jos kaikki jäsenet tulevat mukaan,nyt 30% 14–74-v. suomalaisista on käyt-tänyt Facebookia tai muuta pikaviestintä.Talkoissa on aika harvoin ollut mukanafb:n käyttäj iä, puhumattakaan valtaosastayhteisöä.Eri ryhmien vaatimukset nettisivuille

ovat erilaiset:

1 . joku haluaa paljon lukijoita (vaikuttajamm)

2. joku täsmällistä ajantasatietoa (organisoija)3. joku aina uutta (keskustelija, blogien lukija),

4. joku yhteisöllisyyden lisäämistä5. joku ulospäin näyttämistä jne.

Melko varmaa on, että ainakaan vapaa-ehtoisesti ei juurikaan täytetä ja käytettäsivuja toisen mielenkiinnon mukaan, esi-merkiksi bloggaajaa ei ehkä kiinnostalainkaan myytävät tavarat ja tapahtumat -ainakaan sivujen tekemisen mielessä. Ei-kä juuri kukaan ole kiinnostunut täyttä-mään sivuja muiden tarpeita ajatellen.Pohdiskelen näitä lähinnä talkoot mie-

lessä: miten saamme yhdessä aikaan si-vut, jotka elävät ja ovat ajan tasalla jatäyttävät yhteisön vaatimukset? On ehkätyydyttävä aina siihen, mihin läsnä olevattalkoolaiset sitoutuvat: tehdään vaan ta-pahtumakalenteri ilmoituslomakkeineen,jos se on se innostuksen kohde, rakenne-taan vaan blogiketjut, jos se taas kiinnos-taa, esitellään yhteisö, mikäli se on juurikiinnostuksen kohde. Ja jos näiden sivu-jen ylläpitäjä ilmoittautuu talkoissa! Tyh-j iä sivuja se ajatus mielessä, ettätäytetään sitten myöhemmin, ei kannatatehdä. Eikä jakaa velvoitteita niille, jotkaeivät edes talkoisiin ehdi.

• Minusta aika kivasti Marja sanoi Hyvansivuista puhuttaessa, että eikö riitä, ettäniille on koottu artikkeleita ja tietoja hy-vinvointivaltiosta? Tällöin sivut ovat yh-teisön yhteinen arkisto ja se on jo paljonenemmän kuin arkistot jokaisen jäsenentyöpöydällä, läppärissä, muistissa jne. Jajos asian näin näkee, niin silloin sivuttäyttävät paikkansa, niiltä löytää tiedon,kun sitä hakee. Aiemmin ko. sivuja ra-kennettaessa ainakin minä haaveilin räis-kyvästä keskustelusta,vuorovaikutuksesta, livenä kuunneltavistaesityksistä, elävistä sivuista, joilla jopaviihtyisi. Mutta miksi näin? Ehkäpä mie-

74

lessä oli vaikuttajan rooli, joka näin kuvit-teli keräävänsä isot joukot sivuille. Kuvi-telmaa vaan. Ja kun kuvitelma eionnistunut, niin ei jaksanut arkistoakaanylläpitää. Eli parempi kunnolla vähänkuin rääpien paljon.

Lehtitalkoot

• Oman jutunvalmistuttuavoisi esimer-kiksi laittaakeltaisen la-pun fläppi-taululle

• Monta taittoaoltava sama-naikaisestikäynnissä, yksi taittokone on liian vähän

• Kirjoitetut jutut tulostettuna piikkiin, jokaon keskellä kaikkea

• Samanlaiset taittopohjat ainakin kolmellekoneelle ja tykille yhtä aikaa ryhdikkäästi

• Yksi ottaa vastuun oikolukemisesta kokoajan, hänen käsiensä kautta kulkee tulos-tettava sivu aina, hän voi oikolukea myöspiikissä olevat jutut

• Tulostusasetukset ja monistuskoneen käy-tön voi vastuuttaa jo alkuvaiheessa

• Ei voi kuin toistaa: kansiot koneessa Scri-busta varten ovat tarpeen! Kaikki kuvat jatekstit samaan kansioon!

• Pitää muistaa tallentaa alkuperäiset tekstitmyös ilman muotoiluja, kun käyttää erikäyttöjärjestelmiä

• Pdf:t pelastavat tulostuksessa eri järjestel-

mät, myös lehden kokoamisen yhdeksi

• Jälkikäteen joutui jonkun jutun vielä pa-perilta skannamaan nettiversioon, se olijäänyt jonkun omalle koneelle eikä ollutsiirretyssä kansiossa. Eli juttujen kerää-minen yhdelle tikulle on tosi tarpeen. Pi-tää nimittää tikku etukäteen myösfyysisesti päälle että digitaalisesti. Näinsäästyy monta vaivaa

• Kun on yhteinen motiivi- tarve tehdä omalehti - niin kivut ja särytkin unohtuvat jaoppi syntyy innostuksen myötä yhdessätehden!

• Jos ulkoasutavoitteet ovat ammattilaista-soa, on hyvä ottaa talkoiden tavoitteeksimonistettu luonnos jälkitöiden pohjaksi jakommentoitavaksi

• On hyvä muistaa sanoa, että talkoidentuotokset ovat avoimia ja laitetaan nettiin,jossa mainitaan tekijät ryhmänä ja versionluonne

• Luotsien pitää tiukasti sanoa aikaraja, jol-loin on jo alettava taittamaan, muuten tu-lee kiire

Videotalkoot

• Video vie aina aikaa, tehtiin mitä vaan,näytteleminen, rekvisiitan hakeminen jne.vie aikaa ja editoinnin kanssa tulee kiire.Ammattilaiset olisivat tehneet videotajoukolla viikon

• Jos luotsi editoi teknisesti, on tärkeää, ettäeditointi tapahtuu tykin avulla ja kaikkipääsevät mukaan kokemaan ja sanomaan,mitä otetaan mukaan, mitä jätetään pois

• Musiikilla on suuri merkitys videon on-nistumiselle


77

Silloisten kollegoitteni kanssa teimmevuonna 2005 neljä videota parissa iltapäi-vässä kuvaamaan unelmaa, miten palve-lujen tulisi toimia. Videoiden päähenkilöon Päivi tai Päivö, joka organisoi ja jär-jestää ja huolehtii. Päivö järjesti työttö-mälle töitä, sairaalle kotiapua,avuttomalle ikkunanpesua, ikäihmisellepäivällisentekoon apua jne. Hän saattoityön ja työn tarvitsijat yhteen, maksoilaskut, rahasti ja tuotteisti ja opasti. Huo-masin, että kyseessähän on hyvä luotsi!Vaikka luotsia ensimmäiseksi kuvitte-

lee talkoiden vetäjäksi, jo hetken päästähuomaa, että luotsin ominaisuuksia vaa-ditaan monessa muussakin työssä, missätarvitaan kokonaisnäkemystä, tilanneta-jua ja organisointikykyä! Edellä mainitut

videot ovat löydettävissä sivuiltammekohdasta Hyvä tietää, Päivö järjestää jahoitaa tai YouTubesta.Videoita tehdessämme opimme myös

sen, että videon avulla voi saada ideansakerrottua paremmin muille. Ja erityisestivideon tekemisen avulla. Kun näytteleeesimerkiksi Päivöä, niin samalla joutuusisäistämään ne ominaisuudet, mitä Päivötarvitsee ja ne tietotekniset palvelut mitäPäivö tarvitsee työnsä apuna.Talkoissa ei vielä ole tehtykään tä-

mäntyyppisiä videoita (paitsi me itse pis-teytyksestä, Audacitystä, jne. sekä tietystiluotsikoulutuksessa! ). Toivottavasti nämäesimerkkivideot omata osaltaan toimivatmielikuvituksen apuna tehdä omalle yh-teisölle omia unelma-visioita!

YHTEENVETO:

78

Tietotaitotalkoissa on kyse oppimistapahtumasta. Oppimistapahtuma on aika erilai-nen asia kuin koulutustapahtuma. Koulutuksessa on aina opettaja, joka kouluttaa, oppi-misessa tilanne, jossa opitaan – yhdessä tai yksin. Yhteisöllisessä oppimisessa jokainenoppii jotain, joko tilanteesta tai toisiltaan tai kokemuksesta.

Nyt jos piirrämme nelikentän yhteisö –yksilö pystyakselilla ja vaaka-akselillaoppimistapahtuma – koulutustapahtuma,niin Tietotaitotalkoot asettuu selkeästikenttään yhteisö – oppimistapahtuma.Yksilön oppimistapahtuma tapahtuu yk-silön itsensä toimesta kokemuksen, luke-misen, opiskelun ja elämän avulla.Yksilön koulutustapahtuma lienee puh-taimmillaan yksityistunneissa ja on var-masti aika paljon myös koulussa, vaikkasiellä istutaan vierekkäin, niin opitaankuitenkin yksin. Etäopiskelu opettajanjohdolla kuulunee myös yksilö - koulutusosaan nelikenttään, mutta sosiaalisen me-dian avulla voinee siirtyä jonkin verranylöspäin kohti yhteisöllisempää oppimis-ta. Armeija kuluu yhteisölliseen koulu-tukseen, armeija olisi varmaan hyödytön,jos siellä olisi vain osaavia yksilöitä il-man yhteisöllisyyttä.Mutta missä muualla koulutus on yh-

teisöllistä? Puhumattakaan, missä luo-daan yhteisölliselle oppimisellemahdollisuuksia? Rooman klubille kir-joitettu raportti: Ennakoiva oppiminenperäänkuulutti uudenlaista oppimista,

enää ei ole varaa vain shokkioppimiseen.Enää ei ole vara odottaa ilmastonmuu-toksen aiheuttamia ongelmia, ydinonnet-tomuuksia, terroritekoja vaan tarvitaanennakoivaa oppimista, missä opitaan tu-levaisuuden haasteita varten. Shokkiop-piminenhan on yhteisöllistä oppimista jasikäli tehokasta. Mutta emmekö voi en-nakoiden oppia yhteisöllisesti ilmanshokkia ?Yhteisöllisestä oppimisesta siteeraan

vielä Ritva-Sini Merilampea (2012):

Keskeistä yhteistoiminnallisessa oppimises-

sa on, että se kasvattaa ottamaan vastuuta

muista ja samalla huolehtimaan oman oppi-

misen edistymisestä. Yhteistoiminnallisen

oppimisen pyrkimyksenä on ohjata oppijat

ymmärtämään, että ryhmän yhteinen me-

nestyminen edellyttää jokaisen panosta ja

että menestyminen koituu jokaisen jäsenen

eduksi. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa

korostuvat tiedollisten oppimistulosten li-

säksi itsetunnon, sosiaalisten ryhmätyötai-

tojen ja oppimisstrategioiden kehittyminen.

79

Yhteistoiminnallisuus tarkoittaa uusien nor-

mien sisäistämistä, oppimisen näkemistä yh-

teisöllisenä ja aktiivisena prosessina.

Yhdessä oppimisen tarkoituksena ei ole op-

pia enemmän ja nopeammin vaan paremmin

ja mielekkäämmin.

Näin myös luotsikoulutuksessa.

80

LUOTSIEN AVUKSI

Luotseille muistilista janeuvoja talkoisiin

Luotsien työn avuksi on kirjoitettu pikao-pas: Muistilista ja neuvoja talkoisiin. Onhyvä muistaa ainakin oppaassa kerrotutasiat.

Talkoosalkku

Talkoosalkun on tarkoitus konkretisoidatalkoomallia. Talkoosalkun avulla on hel-pompi esitellä talkoo-ideaa muille ja setoimii hyvänä apuna talkoissa. Talkoosal-kun sisältöä päivitetään Tietotaitotalkoi-

den talkoosalkkusivulla.

Talkoosalkku sisältää:

Kirjallisuus:

M-L Viherä: Digitaalisen arjen viestintäM-L Viherä: Viestintäleirit jatietotaitotalkoot tulevaisuuden tekijöinä

R-S Merilampi: Mediasivistystävahvistamassa, Tietotaitotalkootpedagogisena mallina

M-L Viherä: Talkooluotsi – ominaisuudet jakoulutus

Oppaat:Johanna Viherä, Virve Rissanen: Opasscribus-taitto-ohjelmalle: Tehdään lehti

Tuomas Kuittinen, Johanna Viherä: OpasAudacity-ääneneditointi-ohjelmalle:

81

Käytetään ääntämmeOlli Teräs, Johanna Viherä: Opas Googlensivustot-palvelulle: Tehdään nettisivut

Olli Teräs, Johanna Viherä, JuhoMatilainen: Opas videon editoimiseen:Tehdään video

Olli Teräs: Opas Bambuser-ohjelmalle:Lähetetään liikkuvaa kuvaa

Pikaoppaat:

Johanna Viherä, Olli Teräs, JuhoMatilainen:

1 . Scribus-taitto-ohjelman starttiopas2. Audacity-äänenkäsittelyohjelmanstarttiopas

3. Windows Liven elokuvatyökalu-editointiohjelman starttiopas

4. iMovie-editointiohjelman starttiopas5. Google-sivustot -starttiopas

6. Bambuser – videon kuvaaminen suorananettiin -starttiopas

7. Pisteytysmenetelmä -starttiopas8. Talkoot ja tekijänoikeudet -starttiopas9. Luotseille muistilista ja neuvoja talkoisiin–opas

Pika(startti)oppaiden tarkoitus on hel-pottaa työskentelyä talkoiden aikana.

Roolikortit

Yhteensä 95 korttia , joissa on määritelty

roolihenkilön ammatti, luonne ja

ominaisuus. Korttien tarkoituksena on auttaa

asettumaan toisen ihmisen rooliin. Kortteja

käytetään mietittäessä esimerkiksi kenelle

82

tuotos on tarkoitettu, millainen on ko. roolin

arki tulevaisuudessa, miten ohjaan

roolihenkilöä tekniikan käytössä.

Roolikortit tulevat helpottamaan asian

käsittelyä toisten näkökulmasta.

Ideakortit

Yhteensä 50 ideakorttia. Korttien tarkoitus

on helpottaa ideointia siitä, mistä

kirjoittaisin, mitä laittaisin nettisivulle, mikä

on videon aihe, mistä kuunnelma syntyisi.?

Kun talkoolainen vetää kortin, hän saattaa

ajatella, että onpa tylsä aihe! No ei mitään,

hän vetää toisen kortin ja kolmannen ja

neljännen ja lopuksi huomaa, mitä hän olisi

todella halunnut tehdä!

Tietotaitotalkoiden esittelykortit:

11 postikorttia, joiden osoitesivulla on

kullakin yksi asia, minkä luotsin on hyvä

muistaa sanoa talkoiden alussa.

Tarroja

Tarroja on tarkoitus käyttää pisteytyksessä.

Jokainen talkoolainen saa 5 tarraa ja voi

antaa ne mielivaihtoehdoilleen. Tarrojen on

havaittu tekevän pisteiden annosta

konkreettisemman ja elämyksellisemmän

kuin vain ruksi kynällä. Pisteet ikään kuin

omistaa ja sitten ne saa jakaa.

Tietotaitotalkoiden esittelyhaitari

Haitarin tarkoituksena on helpottaa talkoiden

esittelyä päätöksentekijöille. Haitari kertoo

talkoiden tavoitteista ja tarpeesta.

Talkootuutti

Talkootuutti kertoo talkoolaisille

talkoomallista ja talkoiden etenemisestä.

Kirjanmerkki

Kirjanmerkkien avulla on helppo laittaa

merkki tarvittaviin kohtiin kirjallisuudessa ja

oppaissa.

Mausteet ruoanlaittoa varten

Mukana on 11 pientä maustepurkkia ja pieni

oliiviöljypullo osoittamaan maukkaan ruoan

arvostuksen talkoissa.

Lautasliinat ruokailua varten

Lautasliinojen on tarkoitus kertoa yhteisen

ruokahetken arvostamisesta. Silloin on

mahdollisuus yhdessäoloon ja keskusteluun.

Lautasliinojen tarkoitus on myös muistuttaa

siitä, että ruoka katetaan kauniisti ja

mahdollisuuksien mukaan tarjoillaan pöytiin

(luotsit ovat tässä hyvä resurssi).

Noutopöydästä haettaessa ruokaa keskustelu

katkeaa ja kaikkien huomioiminen on

vähäisempää.

Käsidesi ja tiskausaine

Talkoissa huolehditaan myös ruokailun

hygieniasta sekä aterian jälkeisestä siivouk-

sesta.

Muistitikku, joka sisältää:

Talkoissa tarvittavia ilmaisohjelmia:

83

1 . Scribus – ohjelma julkaisun taittamiseen2. Audacity – ohjelma äänen käsittelyyn3. Vlc – ohjelma videon katseluun4. Gimp – ohjelma kuvien käsittelyyn5. uDrive – ohjelma tikun käynnistämiseen

Luotsikoulutuksen aloituskalvot:

M-L Viherä:1 t3mitätalkoot.ppt – kalvosarja siitä, mitätalkoot ovat

2 t3miksitalkoot.ppt – kalvosarja siitä,miksi talkoot ovat tärkeät

3 t3sosmedia.ppt – kalvosarja sosiaalisenmedian käytöstä tilastollisestitarkasteltuna

4 t3vajeet.ppt – kalvosarja siitä, millätoimenpiteillä viestintävalmiudet

(liittymä, osaaminen, motivaatio) voivatparantua

5 t3tulevtalkoot.ppt –kalvosarjatulevaisuustalkoiden aloitukseksi

6 t3sosopääoma.ppt – kalvosarja sosiaalisenpääoman merkityksetä ja esimerkkejäsiitä, miten sitä voi kasvattaa

Kaikkiin kalvoihin on kirjoitettu myösmuistiinpanosivut.

Oppaiden ja kirjojen pdf:t

Kaikkien talkoosalkussa olevien oppaiden ja

kirjojen pdf:t

84

Talkootuotoksia:

Videot:

2 Puhumalla paras – video puhelinringistäikä-ihmisten yksinäisyyden poistamiseksi(2009)

3 Tekniikkaskenaario: Mankkaan ylä-asteenoppilaiden sknenaario siitä, millaiseentulevaisuuteen tekniikan yli-ihannointijohtaa (2009)

4 Porvoon klubitalon esittely (2011 )5 Lähiruokaa etsimässä, Evonluotsikoulutuksen korppivideo (2012)

6 Itä-Uudenmaan toiminnan esittely (2012)7 Postiiviset ry toiminnan esittely (2012)

Äänituotoksia:

2 Heinärikkilän sonniyhdistys siirtyynykyaikaan – kuunnelma kuinkaOtaniemen konsultti esitteleetietotekniikkaa Sonniyhdistyksensihteerille (2009)

3 Utopiadirektiivi – tulevaisuustalkoidenkuunnelma (2011 )

4 Dystopia – tulevaisuustalkoidenkuunnelma (2011 )

5 Kolme kuunnelmaa Evon luotsikurssilta2011

6 Kaksi kuunnelmaa Metropolia AMK:nensimmäisen vuoden opiskelijoidentulevaisuustalkoista (2011 )

7 Kolme kuunnelmaa UudenmaanMunuaisyhdistyksen tulevaisuustalkoista:

85

toivottu, epätoivottu ja todennäköinentulevaisuus (2012)

8 Omenahotelli – Heron kuunnelmavesivahingosta Omenahotellissa (2012)

Julkaisut:

2 Toivottu lähiyhteisötulevaisuus,Mankaan yläaste (2009)

3 Oikaraisten kyläyhdistyksen lehti (2010)4 Maalauskurssin lehti omistamaalauksista (2010)

5 Kevättuutti (2010)

Talkootarinat, pdf

Talkoopäiväkirja, pdf

Luotsi saattaa tarvita lisäksi mukaan ko-neen ja kameran, videokameran, vi-deotykin ja valkokankaan, nettitikunetc.

86

Ammattikorkeakoulun luotsikoulutuksessa oppilaat ovat saaneet 5 opintopistettäsuorituksiinsa. Luovanleirin koulutuksissa oppilaille on kirjoitettu todistus, jokamukailee ensimmäisellä luovalla leirillä kirjoitettua todistusta

TODISTUS

87


Pirkko Anttila: Sivistys ja taidon kulttuuri, Futura 1 /2008

James W. Botkin, Mahdi Elmandjra ja Mircea Malitza: Ennakoiva oppiminen. RaporttiRooman klubille (1 981 )

Lauri Järvilehto: Ajattelunhallinan opas 2.0, Filosofian Akatemia, 2009

Mika Mannermaa: Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus, WSOY, 2004

Ritva- Sini Merilampi: Mediasivistystä vahvistamassa, Tietotaitotalkoot, 2012

Niiniluoto, Ilkka: Huolenpito tulevaisuudesta , Futura 4/2000

Eero Ojanen: Sivistyksen filosofia, Kirjapaja 2008

Eero Ojanen: Onko meillä malttia sivistykseen? Helsinki: Kansanvalistusseura, 2000

Kari Pääskynen: Luotsin roolit ja vastuut,http://www.paaskyset.com/yhtjohtaminen/luotsin_vastuut.htm, 2010

Marja-Liisa Viherä: Digitaalisen arjen viestintä, miksi, mitä ja milloin, Tietotaitotalkoot, 2009

Marja-Liisa Viherä: Viestintäleirit ja tietotaitotalkoot tulevaisuuden tekijöinä.Tietotaitotalkoot, 2012

LÄHTEET:

Tietotaitotalkoot-hanke on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinno-nalan valtakunnallista ESR-kehittämisohjelmaa 2007-2013, joka fo-kusoituu avoimissa oppimisympäristöissä kehittyvään aktiiviseenkansalaisuuteen.

Tietotaitotalkoiden tavoitteena on parantaa yhteisöjenviestintävalmiuksia ja luoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt, jotkajatkuvat hankkeen jälkeen. Toiminnan taustalla on ajatus siitä, että kai-killa on oikeus näkyä, tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja osallistua. Tämäedellyttää pääsyä verkkoihin, tekniikan käytön osaamista sekä ymmär-rystä ja motivaatiota

Tietotaitotalkoissa talkooluotsi ohjaa ja neuvoo, on apuna tarvittaessa.Talkooluotsi ei opeta eikä sano, mitä pitää tehdä. Talkooluotsin tehtävätja ominaisuudet ovat erityisen vaativat.

Tässä kirjasessa käsitellään talkooluotsina olemista ja talkooluotsikoulu-tusta. Mikä on luotsi? Millaiset ovat luotsin ominaisuudet? Millaisia me-netelmiä talkooluotsilla on käytössä? Millaiseen arvopohjaan jaajatteluun tietotaitotalkoot ja luotsin työ perustuu?

Kirja aloitetaan sivistyksen ja taitojen tarkastelulla tietotaitotalkoidennäkökulmasta. Tämän jälkeen edetään oppimisen pohtimiseen sekä tal-koiden että talkooluotsien toimintaa ajatellen.

Luotsikoulutusta on järjestetty sekä luovan leirin avulla että ammattikor-keakoulun valinnaisena kurssina. Molemmista näistä on kuvaukset tässäkirjassa.

Kirja on syntynyt Tietotaitotalkoiden aikana saatujen kokemusten ja teo-riapohdintojen perusteella. Tästä syystä kirjoituksen tyyli vaihteleeomakohtaisista ajatuksista yleisempiin tarkasteluihin.

Kirjoittaja, filosofian tohtori Marja-Liisa Viherä on opastanut tietoteknii-kan käyttöä viestintäleireillä jo 25 vuoden ajan. Hänen kokemuksensauudesta tekniikasta ja palvelujen käyttöönotosta ovat syntyneet sekätyössä operaatioyrityksessä että käytännössä viestintäleireillä ja tietotai-totalkoissa.

Documents

Talkootluotsi - ominaisuudet ja koulutus