tekoja_4_11

42011

IHMISARVON PUOLESTAHANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

Vapaaehtoistyötekee onnelliseksi

tulVan keskellä

Itä-Afrikan

painajainen

2 TEKOjA IHMISARVON PUOLESTA

Somalian tukeminen on ollut oikein

Pääkirjoitus

Kirkon Ulkomaanavun päätös erikoistua hauraisiin valtioihin ja niiden kehityksen vahvistamiseen perinteisten yhteisö-

jen kautta vei meidät joitakin vuosia sitten Somaliaan. Maassa oli vuosikymmeniä jatkunut sota ja säännöllisin väliajoin

tilannetta pahensivat kuivuudet tai tulvat. Miljoonat olivat joutuneet jättämään kotinsa ja jäljelle jääneet joutuivat kamp-

pailemaan hengestään usein sietämättömissä olosuhteissa.

Kansainvälisen yhteisön toiminta ei maata viime vuosina ole juurikaan auttanut. Maahan on viety valtavasti aseita ja

somaleja on kannustettu sopimisen sijaan sotimaan keskenään.

Työ Somaliassa ei ole ollut helppoa. Avustustyöntekijät joutuvat kohtaamaan monenlaisia vaaroja ja toimivia raken-

teita maassa ei juuri ole. Kristilliseen avustusjärjestöön kohdistui epäluuloja ja yleensäkin luottamuksen saavuttaminen

sodan keskellä elävien ihmisten parissa on vaikeaa.

Helpoin ratkaisu usein olisi ollut vain keskeyttää työ Somaliassa. Näissä tilanteissa mieleeni

on palannut Martin Luther Kingin kysymys Laupiaan Samarialaisen vertauksesta. Pappi ja leevi-

läinen eivät pysähtyneet auttamaan tien vieressä makaavaa ryöstettyä ja haavoitettua ihmistä,

koska olivat huolissaan vain itsestään. Sen sijaan heidän olisi pitänyt kysyä, mitä haavoittu-

neelle tapahtuu, jos he eivät häntä auta.

Kirkon Ulkomaanapu ei ole tyytynyt ainoastaan lievittämään hätää ja seuraamaan

sivusta mielipuolisen tuhon jatkumista – tai toisaalta maan kohtaloon sen ulkopuolella

kohdistuvaa välinpitämättömyyttä. Olemme rohkaisseet ja tukeneet somaleja löytä-

mään sovintoa ruohonjuuritasolla ja rakentamaan yhteistä näkemystä kaaoksen lo-

pettamiseksi. Kansainvälistä yhteisöä olemme kehottaneet kuuntelemaan laajemmin

somalien mielipiteitä.

Tämän työn äärellä olemme kohdanneet Kirkon Ulkomaanavun työn tarkoituk-

sen: osoittakaa valikoimatonta lähimmäisenrakkautta, menkää aina heikoimman

puolelle ja älkää luopuko toivosta silloinkaan, kun sille ei ole mitään aihetta.

Samalla olemme kohdanneet omien voimiemme ja osaamisemme rajat. Vaikei-

siin tehtäviin kentällä joutuvia on tuettava hyvällä hallinnolla muualta. Turvalli-

suustilannetta pitää arvioida tarvittaessa joka päivä. Kaiken tämän jälkeen mielessä

on rukous: Jumala, älä anna somalien kärsimyksen jatkua. Siunaa työtämme ja var- jele

työntekijöitämme ja kumppaneitamme.

Antti Pentikäinen, toiminnanjohtaja

Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavunmaksuton tiedotuslehti, jokailmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Antti PentikäinenTOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija SankariTOIMITUSSIHTEERI Minna Elo

TOIMITUSKUNTAIlkka Halava, Veera Hämäläinen,Pauli juusela, Taneli Kylätasku

JULKAISIJAKirkon UlkomaanapuPL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinkiwww.kirkonulkomaanapu.fi

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-lu-terilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

AVUSTUSTILITNordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04,BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

TILAUKSET JAOSOITTEENMUUTOKSETAsiakaspalvelu puh. 020 787 [email protected]

ULKOASU Hiekka Graphics

KANSIKUVA Paul jeffrey/ACT KIRJAPAINOForssan Kirjapaino Oy11.2011 / 36 000 kpl

ISSN 1797-7207

julkaisussa esitetyt näkemykset eivätvälttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

Nro 4 joulukuu 2011

441 612Painotuote

3TEKOjA IHMISARVON PUOLESTA

Pertti Keinänen, 27 vuottanuorisoverkosto Changemakerin jäsen, Joensuu

Vapaaehtoistyö tekee epätäydellisestä maa-ilmastani siedettäväm-män elää. Ahdistuisin, jos en voisi edes yrittää tehdä mitään. Haluan toimia oikeudenmukaisuu-den puolesta ja kärsimyksen vähentämiseksi. Yrittäminen pitää toivon hengissä! Nuorissa on tule-vaisuus, siksi on tärkeää antaa heille välineitä ymmärtää ja muuttaa ympäröivää todellisuuttamme.

Hannele Haltia, yrittäjä,Naisten Pankin vapaaehtoinen, Jyväskylä

Teen nimenomaan Naisten Pankin vapaaehtoistyötä, koska idea on yksinker-taisesti loistava: aute-taan ihmisiä auttamaan itse itseään. Olen itse yrittäjä ja näen, että yrittäjyys on kehitysmaiden naisille paras mahdollisuus parantaa asemaansa.

Ritva Spein, 63 vuottaToisenlaisen Lahjan lähettiläs, Lahti

Olen itse aikoinani saanut apua ja nyt on minun vuoroni siirtää tätä eteenpäin. En pysty itse rahallisesti auttamaan muita ihmisiä, mutta pik-kuisen voin auttaa kerto-malla Toisenlaisesta Lahjas-ta. jos maailma siitä paranisi.

Lisää upeita vapaaehtoisiawww.kirkonulkomaanapu.fi/tekijat

Onnellisuus. Sitä me ihmiset joka maailman kolkassa yritäm-me etsiä. Se, mitä onnellisuus sitten käytännössä tarkoittaa, on henkilökohtaista. joillekin se on sitä, että voi mennä nuk-kumaan ilman nälän tunnetta. Toiselle sitä, ettei arki tuntuisi niin tyhjältä ja turhalta. Suurimmalla osalla suomalaisista pe-rustarpeet onneksi jo täyttyvät. Merkityksellisempää elämää kaipaa sen sijaan moni.

Kukin määrittelee itse, mitä onnellisuus on. Yksi asia, joka todistetusti tekee ihmisistä onnellisempia, on vapaaehtois-työ. Monet ovat sen jo huomanneet, ja nyt myös tutkimukset todistavat samaa: vapaaehtoistyötä tekevät ovat onnellisem-pia kuin muut.

Suomalaisista noin 37 prosenttia on jo vapaaehtoistoimin-nassa mukana, enimmäkseen urheilutoiminnassa ja sosiaa-lisella sektorilla. Mutta entistä useampaa kiinnostaa mahdol-lisuus auttaa sitä kaukaista läheistä, kanssasisarta ja -veljeä toisella puolella maailmaa teoilla, lahjoitusten rinnalla.

Tämän olemme huomanneet myös Kirkon Ulkomaanavus-sa, jossa yhä suurempi joukko kaikenikäisiä ihmisiä tulee mukaan vapaaehtoistoimintaamme.

Vapaaehtoistyö antaa myös iloa tekijälleen. Samalla oppii uutta, elämänpiiri laajenee ja tutustuu samanhenkisiin ihmisiin.

Ehkä vapaaehtoistyö ei ole onnellisemman elämän resepti kaikille, mutta sitä kannattaa kokeilla. Sabina Bergholm

Onnellisuuttaetsimässä

Tässä ajassa

Kuvi

tus:

Ann

a-Ka

isa

jorm

anai

nen

Miksi teetVapaaehtoistyötä?

Kuva

: jar

kko

Liev

onen

Kuva

: Tar

ja V

ilkm

an


Tässä ajassa

Kean Taman alueella Kampong Chhnangin provinssissa Kam-bodzhassa ei ole kuivaa maata missään, ihmiset ovat omien ja naapureiden veneiden varassa. On lokakuu 2011. Vettä on monin paikoin 6–8 metriä, veden pin-nalla kurkistelee talojen kattoja ja temppeleiden porttien kaiver-ruksia.

Monen koti on noin puoli metriä leveä puuvene, joka jaetaan muutaman perheen kanssa. Ei ole ruokaa, mutta ei ole myöskään mitään säilytystilaa ruoalle. Missä säilytetään esimerkik-si avustuspaketin 25 kilon riisisäk-kiä? Veneissä ei ole mitään katosta, perheet ovat sateen piiskaamina. Ympäröivä tulvavesi on juomavesi ja peseytymisvesi.

Lapsia on paljon, samoin naisia ja vanhuksia. Arvioiden mukaan koko maassa on avuntarpeessa yli puoli-toista miljoonaa ihmistä.

Koko omaisuus on huuhtoutunut tulvaveden mukana, ei ole kattiloita tai tulentekomahdollisuuksia. Miten avustuspakettien riisi keitetään?

Ihmiset ovat huolissaan omai-suudestaan, karjasta. Siat ja lehmät yritetään saada mahtumaan jopa veneisiin tai siihen osaan taloa, mikä ei vielä tulvi. jotkut ovat rakentaneet pieniä lauttoja, joihin karja on sullot-tu.

Kun sateet loppuvat, vesi lähtee laskemaan vasta kuukauden tai puo-lentoista kuluttua. Kodit ja koulut on korjattava. Myös terveyskeskukset ovat veden alla, taudit ja sairaudet vaikuttavat vielä kuukausia monen perheen elämään. joulukuussa ei korjata satoa.

RiisinsiemeniäLokakuun jälkeen vedenpinta on al-kanut hitaasti laskea ja osa perheistä on pystynyt palaamaan koteihinsa. Pahimmilla tulva-alueilla kymme-nettuhannet perheet ovat vielä mar-raskuun puolivälissä evakossa ja riip-

puvaisia ulkopuolisesta avusta.Kirkon Ulkomaanapu on osallistu-

nut yhdessä muiden ACT-allianssin jäsenten kanssa avun perille vie-miseen: ruokaa, riisiä ja vedenpuh-distustarvikkeita on jaettu tulvista kärsineille ihmisille Kampong Chh-nangin ja Battambangin lääneissä. Hätäapua tarvitaan edelleen.

”Aiomme jakaa ruokaa sekä riisin ja vihannesten siemeniä, jotta viljely saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti. Vedenpuhdistustablettien jakamista tullaan jatkamaan tarpeen mukaan, kunnes tulvissa saastuneet kaivot saadaan puhdistettua.”, Kir-kon Ulkomaanavun alue-edustaja Anu Riikonen kertoo.Mari Laaksonen

Nina Svahn

Kirjoittajat työskentelevät Kirkon Ul-komaanavun Aasian aluetoimistossa Kambodzhassa. Tällä hetkellä Kirkon Ulkomaanapu avustaa tulvista kärsi-neitä Kambodzhassa, Keski-Amerikas-sa ja Pakistanissa.

Kuva

: Nin

a Sv

ahn

Chorn Yinillä, 33, on perheen viides lapsi, kaksiviikkoinen Ly Chork mukanaan avustuspaketin hakumatkalla. Perhe on pystynyt asu-maan kodissaan korottamalla talon lattian liki katonrajaan asti.

tulVankeskellä

100

KATSOKUVAKERTOMUS

VERKOSSA

http://www.kua.fi/fi/tyomme/maat/aasia/kambodzha/apua_kambodzhan_tulvista_karsiville/?id=2132



5TEKOjA IHMISARVON PUOLESTA 5TEKOjA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

Kesäkuussa 2010 käynnistynyt Soma-lian perinteisten ja uskonnollisten joh-tajien rauhanhankkeen tarkastuspro-sessi on päättynyt.

Ulkopuolisten erityistilintarkas-tusten perusteella Ulkoministeriölle palautettavaksi summaksi täsmentyi 38 033 euroa. Summa kasvoi hanketta hallinnoineen Danish Refugee Counci-lin (DRC) huonon hallinnon ja Ulkomaa-navun valvonnan riittämättömyyden takia.

Itse hanke on saavuttanut sille ase-tetut tavoitteet, ja sovinto on solmittu

kahdeksassa pitkäkestoisessa konflik-tissa.

”Havaintojen perusteella toimintaa on kehitetty ja työ Somaliassa jatkuu nyt normaalisti. Tärkeää oli myös se, ettei Kirkon Ulkomaanavun tai kump-paneiden työntekijöiden todettu syyl-listyneen väärinkäytöksiin. Tulemme perimään palautettavan summan ta-kaisin DRC:ltä, joten Ulkomaanavun lahjoittajien varoja ei tässäkään tapa-uksessa päädy vääriin käsiin”, toteaa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohta-ja Antti Pentikäinen.

Somalia-ohjelman erityistilintarkastus päättynyt

YK:n ilmastokokouksessa Etelä-Afrikan Durbanissa käydään marras–joulukuun vaihteessa neuvotteluja muun muassa päästövähennyksistä ja Kioton pöy-täkirjan jatkosta. Pöydällä ovat myös rahoitukseen liittyvät kysymykset.

– Kehitysmaissa ilmastonmuutok-sen vaikutukset tuntuvat rajuimmin, vaikka ne ovat vähiten vastuussa il-maston lämpenemisestä. Kehitysmaita tukeva ilmastorahoitus ei ole apua vaan korvausta yhteisen ilmakehän käytös-tä, toteaa ilmastonmuutosasiantuntija Aino Pennanen Kirkon Ulkomaan-avusta.

– Kehitysmaiden ilmastorahoituk-seen tulee osoittaa varat nykyisen kehitysyhteistyön budjettikehyksen

ulkopuolelta. Muuten kasvava ilmas-torahoitus syö suuren osan nykyisistä kehitysyhteistyömäärärahoista, mikä on pois köyhyyden vähentämisestä.

Ryhtiä ilmastorahoitukseen

kyMMenen MaataVapaaehtoistyöhön aikaansa antavien osuus väestöstä %

Afganistan Guatemala Haiti Kambodzha Kongon Liberia Myanmar Suomi Uganda Yhdysvallat

23

38

2

22

%

40

30

20

10

0

39

30

40

28

18

33

demokraattinentasavalta

Lähd

e: F

AO S

tatis

tical

Yea

rboo

k 20

10

Kuva

: Min

na E

lo

Osallistu kansainväliseenvalokuvavetoomukseen www.kirkonulkomaanapu.fi/vetoomus.

tulVankeskellä

100miljardia dollaria vuodessa on

luvattu kansainvälisesti ilmas-

torahoitukseen vuodesta 2020

eteenpäin. Suomen osuuden arvioidaan olevan 70-220

miljoonaa vuodessa.

Ilmastonmuutosasiantuntija Aino Pennanen peräänkuuluttaa ilmastonoikeudenmukai-suutta.


Työpajalla käy kova vilske, kun puusepät viimeistelevät kahden kerrossän-gyn tilausta. Sängyt ovat uuden rakennusyrityksen ensimmäisiä tilauksia.

Yrittäjät ovat kovia kokeneita nuoria, jotka pääsivät mukaan Kirkon Ulko-maanavun ammattikoulutukseen Kongon demokraattisessa tasavallassa. He valmistuivat kesäkuussa ja ovat tänä syksynä perustaneet oman yri-tyksen.

Yritys sai nimen Umoja, eli yhtenäisyys, ja siihen kuuluu 6 puuseppää, 6 muuraria ja 6 putkimiestä. Puuseppä Matendo Zabika Blaise pitää työs-tään ja sanoo haluavansa ottaa vastuun omasta ja perheensä elämästä. Per-heeseen syntyi juuri esikoinen.

”Olen ylpeä siitä, että maksoin vaimoni synnytyssairaalakulut omilla an-sioillani.”

Yhteensä 149 nuor-ta valmistui rakennus-, keittiö- ja tietotekniikan ammatteihin ja tekevät työtä 22 omassa yrityk-sessä.Teksti: Hanna PaloKuva: Liisa Perkkiö

Oma yritys tuottaa tuloja

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmis-ten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tuki-joillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

riittävän ravinnon turvaamiseen

liittyvää valistustilaisuutta pidettiin

Zimbabwessa heinä-syyskuussa

2011. Niihin osallistui 472 miestä ja

1158 naista. Kylissä järjestettävät

tilaisuudet ovat edullinen jainnostava tapa välittää

tietoa.

68

apuMenee

peRille

25 000perhettä on saanut mm.

vedenpuhdistustabletteja, hygieniapakkauksia ja vesika-nistereita koleran leviämisen

torjumiseksi Haitissa.

Puuseppä Matendo Zabika Blaise (keskellä) maksoi vai-mon synnytyssairaalakulut omilla ansioillaan.


miinakenttää raivattiin Battambangin

provinssissa Kambodzhassa vuoden

2011 ensimmäisen neljänneksen

aikana. Yhteisöissä järjestettiin mii-

nojen riskeistä myös 57 koulutusta,

jotka tavoittivat lähes kaksi tuhatta ihmistä.

68 3Valtion ilmaista koulua käyvät lapset pystyvät nyt lukemaan läksyjä myös pimeän tultua ja ovat pystyneet korottamaan arvosanojaan.

lasta on saatettu turvallisesti

Imneizilin kouluun Länsirannalla

Eappi -vapaaehtoisten toimesta

kolmena päivänä viikossa viime

kesästä alkaen. Lapset joutuvat kulkemaan Beit Yatirin -tarkastuspisteen läpi

koulumatkallaan.

18 Pienlainan avullalapsille koulutus

”Lapset ovat tässä ohessa oppineet myös yrittäjyyttä ja kaupankäyn-tiä, kun ovat kasvaneet kanssani tässä kaupassa”, Maura toteaa.

Perulaisen Maura Hulka Becerran kaupan hyllyt ovat täynnä ja kaupankäynti sujuu hyvin. Helpotuksen kyyneleet rupeavat valumaan Mauran poskia pitkin, kun hän kertoo, miten on pienlainojen myötä voinut antaa omille lapsilleen sen, mitä ei itse koskaan saanut.

”Päätin jo varhain, että vaikka minulle ei jäisi mitään, aion kouluttaa lapsiani. Kun heillä on koulutus, heillä on mahdolli-suudet parempaan elämään.” Maura on itse käynyt vain ala-asteen, koska vanhemmilla ei ollut varaa kouluttaa tytärtään enempää.

Ensimmäisen pienlainan Maura sijoitti omaan kauppayri-tykseen ja voitoilla hän pystyi rahoittamaan vanhimman poikansa poliisikoulutuksen. Kolme vuotta kyläpankissa mukana olleen Mauran kaikki lapset opiskelevat tai käyvät koulua.Teksti ja kuva: Sabina Bergholm

Turvaan tulviltaRahima Khatun on 35-vuotias perheenäiti Rangpurissa Bangladeshissa. Viisilapsisen perheen elanto on isän maa-töistä saaman palkan varassa. Perheellä ei ole omaa maata, vain pieni vuokratilkku, joka ei tuota tarpeeksi ravintoa per-heelle. Talo on bambusta ja risuista tehty maja, jossa on pel-tikatto. Läheinen Tista-joki tulvii yli äyräiden lähes joka vuosi.

Kirkon Ulkomaanapu tukee alueella hanketta, joka auttaa yhteisöjä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Khatunin perheen talo kohotettiin pilarien varaan turvaan tulvilta. He saivat myös aurinkopaneelin, jolla taloon saadaan sähkövalo. Paneeli korvaa aiemmin käytetyn kalliin kerosiinin, ja rahaa jää enemmän ruokaan. Teksti: Minna Elo Kuva: RDRS Bangaladesh


Arbey Moallim kan-toi Suaada-vauvaa 300 kilometrin mat-kan pakolaisleirille.


Äitinsä syliin pieneksi mytyksi käpertyneen Suaadan itku on hentoa viserrystä. Nelikuu-kautisen tyttövauvan suukin aukeaa kuin linnunpoikasen pyytämään emoltaan: anna ruokaa, anna jo! Somalian nälkäalueilta pää-kaupunkiin Mogadishuun paennut Arbey Moallim katsoo epätoivoisena vuoroin tytär-tään, vuoroin taivaalle.

”En voi. Rintani ovat kuivuneet. Minulta ei tule enää maitoa, enkä pysty sitä ostamaan mistään.”

Nuorimmainen on ollut murheenlapsi alusta asti. Suaada syntyi toukokuussa, juuri kun Itä-Afrikan kovin kuivuus 60 vuoteen al-koi kärjistyä tappavaksi nälänhädäksi Soma-liassa. Karjankasvattajaperheen Ala-Shabel-lessa sijaitseva kotiseutu Kuntuwaray kuuluu kuivuuden ja sodan pahiten koettelemiin alueisiin. Siellä pitää valtaa ääri-islamilainen taistelujärjestö al-Shabaab. Se sotii Somalian hallitusta vastaan ja on jo parin vuoden ajan

estänyt lähes kaiken ulkomaisen avustustoi-minnan alueillaan.

Elämän eväät Kuntuwarayssa olivat muutenkin jo kutistuneet äärimmäiseksi niukkuudeksi. Monet seudun viljavista pel-loista ja laidunmaista ovat Somalian yli 20 vuotta jatkuneen sisällissodan aikana autioi-tuneet kylväjien ja paimentolaisten paettua. Sodan tiheään vaihtuneet osapuolet ovat ta-kavarikoineet karjaa, ryöstäneet viljaa ja pitä-neet asukkaita alituisen pelon vallassa.

Moallimin perheen lehmät ja vuohet horjuivat keväällä jo heikkoina, kykenemät-tä ruokkimaan jälkikasvuaan. Kun seudun toinen perättäinen kuivuuskausi jatkui vielä ankarampana kuin edeltäjänsä, entinen elämä katkesi lopullisesti. YK julisti Ala-Shabellen ja Bakoolin heinäkuun lopulla Afrikan en-simmäisiksi nälänhätäalueiksi 19 vuoteen.

”Karja kuoli, ruoka loppui. Oli lähdettä-vä tai kuoltava”, Arbey sanoo.

Itä-Afrikan kuivuudesta kärsivästä yli 13 miljoonasta ihmisestä lähes puolet on lapsia. Monen nälän heikentämän lapsen ainoa mahdollisuus saada apua on viikkojen uuvuttavan vaelluksen

päässä oleva avustusleiri.

Teksti ja kuvat: Hannu Pesonen, Mogadishu

lastenpainajainen

Itä-Afrikan kuivuus on

”En tiedä, selviääkö hän”Äiti kääri Suaadan kirjavaan viit-taansa. Hän kantoi vauvaa selässään kuukauden ajan pitkin pölyisiä ja vaarallisia teitä. Muut neljä lasta te-kivät parhaansa jaksaakseen taivaltaa vanhempiensa vieressä. Pakomatkalle painajaisesta lähti yhdessä viisitois-ta perhettä. Kolmensadan kilometrin matkalla Mogadishuun menehtyi vii-sitoista lasta – yksi perhettä kohti.

Perillä odotti raunioiksi sortu-nut kaupunki, jossa toisiaan väijyvät asejoukot kävivät katkeria taisteluja. Mogadishu on suojattomille tulijoille lähes yhtä hengenvaarallinen paikka kuin nälkäseudut. Silti sieltä on ha-kenut kesän ja syksyn kuluessa turvaa melkein puoli miljoonaa epätoivoista nälkäpakolaista.

Kukaan ei neuvonut uusimmil-le tulijoille, minne asettua. Heillä oli kuitenkin onnea. Arbey Moallim perheineen löysi Kirkon Ulkomaa-navun tukemalle ja sen paikallisten yhteistyökumppanien ylläpitämälle

Saredon evakkojen vastaanottoleirille. Sieltä he saivat katon päänsä päälle, ruokaa ja vettä.

Kaikkien perille päässeiden pe-lastuminen ei ole varmaa. Suaadan keho on vauvan, mutta kasvot van-huksen: ryppyiset, kuihtuneet, iho ve-täytynyt luihin kiinni.

”En todellakaan tiedä, selviääkö hän”, äiti sanoo hiljaa.

Lasten painajainen Itä-Afrikan kuivuuskatastrofi on ennen kaikkea lasten painajainen. Heitä on melkein puolet yli 13 miljoonasta ih-misestä, joita vakava aliravitsemus par-aikaa uhkaa Somalian lisäksi Keniassa, Etiopiassa ja Djiboutissa. Pikkulapset ovat muita alttiimpia nälälle, janolle, sairauksille ja kaltoin kohtelulle. He heikentyvät nopeammin ja kohtalok-kaammin kuin varttuneemmat. Pa-kolaisina he menettävät myös kodin, koulun ja terveyspalvelujen tuoman turvan.

Kolmivuotias Ibrahim Hattow nuokkuu Saredon leirillä perheensä majan oviaukolla. Siinä heikko tuu-lenvire pääsee hiukan viilentämään tuhkarokon nostattamasta kuumeesta hikoilevaa poikaa. Äiti Khadija Hat-


Äiti silittelee kolmivuotiasta, tuhkarokkoa sairastavaa Ibrahim Hattowia pakolaisleirillä Mogadishussa.

Hän kantoivauvaa selässään kuukauden ajan pitkin pölyisiä ja vaarallisia teitä.

”Leirille saadaan ruokaa ja vettä vain muutamaksi päiväksi kerrallaan”, tuskittelee Saredon pakolaisleirin johtaja Saidija Osman.


tow silittää hänen poskeaan. Muovista, puunoksista ja kankaista yhteensolmit-tujen seinien sisällä vuotta vanhempi Silud-veli nukkuu selälleen hervahta-neena hautovan kuumassa helteessä.

Saredon evakkojen vastaanotto-leiri elää kädestä suuhun. Väkeä tu-lee koko ajan lisää. Pulaa on kaikesta. Leirinjohtaja Saidija Osman luettelee kiireellisiä tarpeita: vettä, ruokaa, ves-soja, pesupaikkoja, lääkkeitä.

”Meillä on ruokaa ja vettä aina vain muutamaksi päiväksi kerrallaan. En saa kunnolla unta, kun ajattelen jo-ka yö miten taas selviämme seuraavas-ta viikosta”, hän tuskittelee.

Leirillä rokotuksetja kouluun Lasten ja heidän vanhempiensa kär-simystä lisää se, että kansainvälinen yhteisö heräsi huomaamaan Itä-Af-rikan hädän vasta useita kuukausia sen jälkeen kun siitä oli varoitettu. Somaliassa avustustyötä vaikeuttaa myös sota. Hätäavun jakelu ei ole tur-

vallista edes Mogadishussa, ja monet seudut sen ulkopuolella ovat melkein kokonaan taistelujen tai al-Shabaabin sulkemia. Nälkäkuolema uhkaa noin 750 000 Somalian neljästä miljoonas-ta hätäapua tarvitsevasta. Kymmenet tuhannet ovat jo menehtyneet.

Kirkollisten järjestöjen ACT-alli-anssin ja Kirkon Ulkomaanavun pai-kalliset yhteistyökumppanit pystyvät silti jakamaan hätäapua ja rokotuksia eri puolilla nälkää näkevää Etelä-So-maliaa, myös kapinallisten valvomilla alueilla. Ne auttavat myös vastasyn-nyttäneitä ja raskaana olevia naisia.

Siksi suuri osa pakomatkallaan Mogadishuun hengissä selvinneistä lapsista kuitenkin selviää. Arbey Mo-allimin ja Khadija Hattowin lapset ovat saamassa pian perusrokotukset. Lähiaikoina, voimistuttuaan, he pää-sevät koulunpenkille – tai paremmin-kin istumaan luokkamajan mattojen kattamalle lattialle, oma puinen kir-joitustaulu vierellään.

katastRofejaVoidaan ehkäistäVaikka tilanne on vakava muuallakin Itä-Afrikassa, Kenia ja Etiopia ovat suu-relta osin välttyneet Somalian kaltaisil-ta nälkäkuolemilta. Siellä on aiemmis-ta katastrofeista viisastuneina luotu varmuusvarastoja ja kehitetty keinoja, joilla suojautua äkillisiltä kuivuus- ja pulakausilta. Suuri osa karjankasvatta-jista ja paimentolaisista onkin pystynyt pysymään kotiseuduillaan ja pitämään ainakin osan karjastaan hengissä.

Kirkon Ulkomaanapu on tukenut näi-tä pitkäjänteisiä suojatoimia jo 1990-lu-vulta lähtien. Lähtökohtana on, ettei vakavankaan ruokapulan tarvitse enää vaatia kuolonuhreja, jos suojaverkko on ajoissa kunnossa.

Uudet sateet ovat jo alkaneet Itä-Afrikassa. Ne eivät kuitenkaan lievitä nälästä kärsivien tilaa nopeasti. Anteli-aistakaan kuuroista ei ole apua autioille pelloille, joita ei ole kylvetty. Sateet li-säävät myös tartuntatauteja ja malariaa pakolaisleireillä.

”Tärkeintä on muistaa, että hyvien sadekausien päässä odottavat taas uu-det kuivuudet”, korostaa Kirkon Ulko-maanavun Itä-Afrikan ohjelmajohtaja Anna Muinonen.

”Hätäavun tarve jatkuu varmaankin ensi vuoden puoliväliin asti, mutta silti täytyy jo ryhtyä valmistelemaan sen jälkeistä aikaa. Se on vaikea vaihe, sillä rahoitus vähenee, median huomio hil-jenee ja monet järjestöt lähtevät. Kui-vuus ei ole uusi ilmiö. Ongelma on, että ihmisten selviytymiskyky on viimeisen vuosikymmenen aikana oleellisesti las-kenut”.

Monille Somalian nälkää paenneille lapsille koulu on tyystin uusi kokemus.

LUE LISÄÄ TyÖSTÄMME

ITÄ-AfRIKASSA

http://www.kua.fi/fi/tyomme/maat/afrikka/somalia/ita-afrikassa_pahin_kuivuus_vuosikymmeniin/?id=2048





Kohtauspaikka

Ulkomaanavun kumppanijärjestön perustaja Liberiassa sai Nobelinrauhanpalkinnon 2011Pitkän linjan rauhatyötä tehnyt Leymah Gboween pe-rusti Liberiaan traumanhoitoyksikön, joka on Ulkomaa-navun kumppani Liberiassa. Yksikkö keskittyy sodan jälkeisten psykososiaalisten traumojen hoitoon. Gbo-ween jakoi palkinnon Liberian presidentin Ellen John-son-Sirleafin ja jemeniläisen Tawakkul Karmanin kanssa. Palkinto jaettiin Oslossa 11. joulukuuta.

Ω

Kuva

: Lor

ma

Bays

ah

Mat åt allaKyrkans Utlandshjälp och församlingarna på Åland ordnade tema-dagarna Mat åt Alla på Åland i september. Mat åt Alla-dagarna var det svenskpråkiga huvude-venemanget i kampanjen Hunger. Något att bita i?

≠

Kuva

: Sha

rad

Shak

ya

Itä-Afrikka-seminaariKirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen puhui Ulko-maanavun ruokaturvaan keskittyvän Tekoja-kampanjan päätöseminaa-rissa 5.10. Helsingissä: ”Afrikan sarven nälänhätä on suurin maailmassa meneillään olevan humanitaarinen katastrofi. Kansainvälisen yhteisön on löydettävä keinot taata avun perillepääsy.”

Ω

Kuva

: Vill

e As

ikai

nen

Kampanja päättyi, työ jatkuuKirkon Ulkomaanavun kaksivuotinen kampanja Nälkä, paha pala purtavaksi? on päättynyt, mutta työ maail-man ruokaturvan parantamiseksi jatkuu. Lusikkaliike, jossa suomalaiset piilottivat yli 22 000 kampanjalu-sikkaa, tavoitti noin 100 000 ihmistä. Työtä kehi-tysmaiden nälkää vastaan tukevat muun muassa kuvataiteilija Raakel Liekki ja näyttelijä Tino Singh. Ulkomaanavun seuraava kaksivuotinen kampanja käsittelee kehitysmaiden nuorten toimeentuloa ja alkaa huhtikuussa 2012.

Ω

Kuva

: Sin

i Tyv

i

Nuorisoverkosto Changemaker kouluttautuiLokakuussa järjestetty Changemaker-viikonloppu kokosi yhteen muutok-sentekijöitä eri puolilta Suomea oppimaan. Tapahtumassa kouluttauduttiin aseviennistä ja ilmastonmuutoksesta, harjoiteltiin uusia taitoja luovissa työpajoissa ja järjestettiin Velan vangit -tempaus.

Ω

Kuva

: Silj

a Fo

rsén



ympäristöystävällisetMonkey Orange -joulupallot Sambiasta

joulusta jouluun kestävät koriste-pallot on valmistettu käsin monkey orange -puun hedelmien kuoresta. Pakkauksessa on neljä erilaista palloa. Pallon halkaisija n. 8 cm.

Hinta: 16 €

Tilaukset: Kotimaayhtiöidenkauppa,Hietalahdenranta 13,00180 Helsinki,p. 020 7542 350. Verkkokauppa:www.kotimaa-yhtiot.fi/kauppa.

Putiikki

Tapahtumat17.–18.12.Ulkomaanavun ja Torikort-teleiden käsityöläisyrittäjien yhteistapahtuma Sofiankadul-la Helsingissä. Globe Hope- ja Ethic-liikkeet myyvät Toisen-laisia Lahjoja joulukuun ajan. Tervetuloa elämykselliseen joulutapahtumaan!

Muistamalla Kirkon Ulkomaanapua testamen-tissasi varmistat tärkeän työn jatkuvuuden. Testamenttilahjoituksen ei tarvitse olla suuri – pienikin lahjoitus auttaa!

Neuvomme tarvittaessa testamentin tekemi-sessä. Lisätietoja: johanna Karjalainen, puh. 040 733 0471 tai www.kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus

Testamentti-lahjoitus

osta puu kotiin ja istuta MaailMalleOstamalla koivuvanerisen Lovi-puun tai -kuusen osallistut puiden istutuskam-panjaan. Puut istutetaan Kirkon Ulko-maanavun hankkeissa muun muassa Perussa Andien rinteillä.

– Käytämme itse suomalaista puuta ja pyrimme toiminnassamme ekologi-suuteen. Koen, että yrityksillä on yhteis-kuntavastuu ja tuntui, että tarttis tehdä jotain, sanoo tuotteet suunnitellut teolli-nen muotoilija Anne Paso.

– Ulkomaanapu toimii paikallisten yh-teisöjen kanssa, ja sen tuntui hyvältä. Uskon, että paikallisten ihmisten kans-sa yhdessä tekeminen on ainoa kestävä

tapa toimia.Puita istuttamalla voidaan palauttaa

luonnon tasapaino alueilla, jossa metsät on hakattu polttopuiksi. Samalla alueen ihmiset voivat saada uuden elinkeinon, joka perustuu esimerkiksi puista saataviin hedelmiin. Puut sitovat ilmasta hiiltä ja hillitsevät siten ilmaston lämpenemistä.

Myytyjen puiden ja kuusten hinnasta osa tulee puunistutuskampanjalle: pie-nellä puulla istutat yhden puun, keskiko-koisella kolme ja isolla viisi puuta. Kam-panjan aikana Lovi on kerännyt varoja jo yli 8000 puun istuttamiseen.www.lovi.fi

Vantaalla rakennetaan joulupuutaVantaan seurakunnat toteuttavat tänä vuonna Rakenna joulupuu -kampanjan, jonka yhtenä osana ovat Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen lahjan vuo-hi- ja ammattitaito-lahjat. Kampanjan nettisivulla olevaan joulupuuhun kertyy koristeita sitä mukaa, kun kampanjaan kertyy lahjoituksia. Toisenlaisten lahjojen lisäksi vantaalaiset voivat auttaa kotimaas-sa kutomalla sukkia tai toteuttamalla vantaalaisten vähävaraisten lasten joulutoiveita.www.rakennajoulupuu.fi

LISÄÄ TAPAHTUMIA

TÄÄLLÄ!

http://www.kua.fi/fi/ylanavigointi/tapahtumat/?id=954&selEvent=419




Kyrkans Utlandshjälps beslut att specia-lisera sig på sköra stater och att stärka utvecklingen i dem genom traditionella samfund förde oss till Somalia för några år sedan. Kriget hade pågått i årtionden och med jämna mellanrum försvårades läget av torka eller översvämningar. Mil-joner människor hade tvingats lämna sina hem och de som stannade kvar fick kämpa för sina liv i ofta odrägliga förhål-landen.

Det internationella samfundets verk-samhet har inte hjälpt landet under de senaste åren. Mängder av vapen har förts in i landet och somalierna har uppmunt-rats till att kriga sinsemellan i stället för att förhandla.

Arbetet i Somalia har inte varit lätt. Biståndsarbetarna konfronteras med oli-ka faror och avsaknaden av fungerande strukturer i landet är stor. En kristlig bi-ståndsorganisation möts av misstankar

och det är ofta svårt att vinna förtroende bland människor som lever mitt i ett krig.

Den enklaste lösningen skulle ibland ha varit att avbryta arbetet i Somalia. I de här situationerna har mina tankar gått till Martin Luther Kings fråga om den barm-härtige samarierns jämförelse. Prästen och leviten stannade inte för att hjälpa en bestulen och sårad människa som låg på marken, eftersom de endast oroade sig för sig själv. I stället borde de ha frågat vad som händer med den sårade om de inte hjälper.

Kyrkans Utlandshjälp har inte nöjt sig med att endast lindra nöden och att från sidan observera den vanvettiga förödel-sen – eller å andra sidan observera om-världens likgiltighet gentemot landets öde. Vi har uppmuntrat och stött soma-lierna till försoning på gräsrotsnivå och till att bygga upp en gemensam åsikt om att kaoset måste få ett slut. Vi har upp-

manat det internationella samfundet att lyssna till somaliernas åsikter.

I det här arbetet har vi berört mening-en med Kyrkans Utlandshjälps arbete: Visa villkorslös kärlek till medmänniskan, ställ er vid den svagastes sida och ge inte upp hoppet, även om det ser mörkt ut.

Samtidigt har vi rört oss på gränsen till vad våra resurser och vårt kunnande klarar av. De som arbetar med svåra upp-gifter på fältet måste stödas med en god administration på annat håll. Säkerhets-läget måste vid behov värderas på nytt varje dag. Efter allt det här vill jag be: Gud, låt inte somaliernas lidande fortsätta. Välsigna vårt arbete och beskydda våra medarbetare och samarbetspartners.

Antti Pentikäinendirektor


Svenska sidor

Rätt beslut att stöda Somalia

Omgiven av vattenAllt ligger under vatten i området Kean Tama i provinsen Kampong Chhnang i Kam-bodja. Det är oktober 2011 och vattennivån är 6-8 meter högre än vanligt. Människorna bor i en halv meter breda träbåtar.

Det finns ingen mat, men var i den överfyllda båten skulle man sätta hjälppaketets rissäck på 25 kg? Och hur ska man koka riset? Båten har inget regnskydd och vatt-

net runt båten används både för att tvätta sig och som dricksvatten.

Ungefär 1,5 miljoner människor uppskat-tas vara i behov av hjälp i hela landet.

Efter oktober har vattnet långsamt börjat sjunka och en del familjer har kunnat åter-vända till sina hem.

Kyrkans Utlandshjälp och ACT-alliansen har delat ut mat, ris och vattenreningstablet-ter i Kampong Chhnang och Battambang. Tiotusentals familjer är ännu i behov av nöd-hjälp.

”Vi kommer att dela ut mat och ris- och grönsaksfrön så att odlingen kommer igång så snabbt som möjligt. Vattenreningstablet-ter delas ut tills brunnarna kan börja använ-das.” berättar Kyrkans Utlandshjälps regio-nalrepresentant Anu Riikonen.Mari LaaksonenNina Svahn

2,5 år, visar upp familjens bistånd-skort. Familjen får bland annat vattenreningstabletter, 25 kg ris, matolja och salt.

Samtal om Kongojournalisten Kaj Kunnas och minister Elisabeth Rehn samtalar om framti-den i Kongo på Kyrkodagarna i Vasa 28.1 i anknytning till det Finlands-svenska projektet Vi bygger en skola i Kongo.

Annorlunda GåvaÅrets gåvonyhet är Fruktträd. Den etiska och ekologiska gåvan stöder de fattigaste familjerna att skaffa sig en utkomst och hjälper dem att få en mångsidig kost. www.annorlundagava.fi

Foto

: Pau

l jeff

rey/

ACT


Svenska sidor

Över 13 miljoner människor lider av torkan i östra Afrika. Nästan hälften av dem är barn. Den enda chansen att klara sig är att ta sig till fots till ett flyktingläger.

Det lilla pipande knytet i Arbey Mo-allims famn är fyra månader gamla Suaada. Som en fågelunge öppnar hon munnen: ge mig mat, ge nu! Arbey, som har flytt från hungerområdet i So-malia till Mogadishu, ser turvis på sin dotter, turvis upp till himlen.

”Jag kan inte. Det kommer ingen mjölk mera.”

Suaada föddes i maj, ungefär sam-tidigt som torkan i Somalia klassifi-cerades som hungersnöd. Familjen födde upp boskap i Kuntuwaray i om-rådet nedre Shabell, ett av de områden som drabbats värst av torka och krig. Området kontrolleras av den islamis-tiska al-Shabaab-rörelsen, som krigar mot regeringen och som under ett par års tid hindrat nästan all utländskt hjälp från att nå fram.

Redan på våren var familjens kor och getter svaga och klarade inte av att föda sin avkomma. Perioden av torka blev ännu värre än den tidigare och FN utlyste för första gången på 19 år hungersnöd i två områden i Afrika: nedre Shabell och Bakool i Somalia.

”Boskapen dog, maten tog slut. Det gällde att lämna allt eller dö”, säger Arbey.

”Jag vet inte omhon klarar sig”Arbey lindar in Suaada i sin brokiga duk. Hon bar babyn på sin rygg under den en månad långa flykten längs dam-miga och farliga vägar. De övriga fyra barnen kämpade för att orka gå på sina föräldrars sida. Femton familjer flyd-de tillsammans från mardrömmen. På trehundra kilometer mot Mogadishu dog femton barn – en per familj.

Väl framme möttes de av en stad i spillror, där beväpnade grupper stred mot varandra. Mogadishu är nästan lika farligt för familjerna som hung-erområdena. Ändå har nästan en halv miljon hungerflyktingar sökt skydd där under sommaren och hösten.

Ingen har informerat nykomlingar-na om var de kan slå sig ner. Familjen

hade ändå tur. Arbey Moallims familj hittade fram till Kyrkans Utlands-hjälps och den lokala samarbetspart-nerns mottagningsläger Saredo. Där fick de tak över huvudet, mat och vat-ten.

Även om man når lägret vet man inte om alla klarar sig. Suaada har en babykropp men en gammal människas ansikte: skrynkligt, uttorkat, huden ligger rakt mot ansiktets ben.

”Jag vet verkligen inte om hon kla-rar sig”, säger mamman tyst.

Barnens mardrömKatastrofen i östra Afrika är framför allt barnens mardröm. Nästan hälften är barn av de över 13 miljoner män-niskor som hotas av allvarlig under-näring i Somalia, Kenya, Etiopien och Djibouti. Småbarnen är mest benägna att lida av hunger, törst, sjukdomar och vanvård. De blir snabbt svaga och som flyktingar förlorar de skyddet och tryggheten som hem, skola och hälso-vård skulle ge.

Hannu Pesonen, Mogadishu

Efter den en månad långa flykten fick Arbey Moallims familj mat, vatten och tak över huvudet i flyktinglägret i Mogadishu. Mamma vet ändå inte om lilla Suaada kommer att klara sig.

toRkan äRbaRnensMaRdRöM

Vastaanottajamaksaa

postimaksunMottagaren

betalarportot

Toisenlainen Lahja -tilauslomakeTilaa valitsemasi Toisenlaiset Lahjat Sinulle sopivimmalla tavalla

1) VERKOSSA: Tilaa lahjat verkkosivuilla www.toisenlainenlahja.fi ja maksa lahjatsuoraan verkkopankin kautta.

2) TILAUSLOMAKKEELLA: Postita oheinen tilauslomake täytettynä Kirkon Ulkomaanapuun.Saat paluupostissa lahjoista kertovat kortit sekä tilisiirron.Maksa lahjat tilisiirron saatuasi.

3) SÄHKÖPOSTILLA: Lähetä lahjatilauksesi sähköpostilla [email protected]. Kirjoita sähköpostiin myös osoitteesi.

4) PUHELIMITSE: Voit tehdä tilauksesi myös puhelimitse numeroon 020 787 1201.

Lahja Hinta KPL Huopa 5€ Hedelmäpuut 18 € Vuohi 30 €

Löydät lisää lahjoja verkosta www.toisenlainenlahja.fi.

Tilaajan nimi:Lähiosoite:Postinumero ja toimipaikka:Puhelin:Sähköposti:Tilauspäivämäärä:Tilaajan allekirjoitus:

Keräyslupa 2020/2010/3723, voimassa 1.1.2011–31.12.2012, koko Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 15.12.2010. Keräyslupa K14/10/5/109,voimassa 1.1.–31.12.2011, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands Landskapsregering 21.12.2010. Keräysvarat käytetään vuosien 2011–2013aikana Kirkon Ulkomaanavun avustustyöhön.

Kirkon Ulkomaanapu

VASTAUSLÄHETYS

Tunnus 5007532

00003 Helsinki

Sähköinen kortti on kuluiltaan edullisin ja se lähetetäänvalitsemaasi sähköpostiosoitteeseen. Teethänsähköisten korttien tilaukset suoraan verkossawww.toisenlainenlahja.fi

ANNA TÄNÄ JOULUNA LAHJA, JOKA AUTTAA KEHITySMAISSA ASTI!

Miten lahjoituksesi auttaa?Hondurasin Olanchon alueen kyliin istutet-tiin viime vuonna 640 hedelmäpuuta Kirkon Ulkomaanavun tuella. Puista saatavat hedel-mät monipuolistavat pääasiassa maissia ja papua viljelevien perheiden ruokavaliota. Esimerkiksi mango alkaa tuottaa hedel-mää jo 4–6 vuoden jälkeen. Kun sadot myöhemmin kasvavat, hedelmiä riittää myös myyn-tiin.

HEDELMÄ-PUUT

Documents

tekoja_4_11