Tilinpäätös 2017 · Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille

1

Tilinpäätös 2017

Valtuusto 28.5.2018

2

Innehåll .................................................................................................................................................................................................................................................... 1

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ................................................................................................................................................................................ 3

2 YLEISET TIEDOT............................................................................................................................................................................................................... 5

3 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET.................................................................................................................... 5

4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS ................................................................................................................................................................... 11

5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ............................................................................................. 12

6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ......................................................................................................................... 14

7 KUNNAN HENKILÖSTÖ ............................................................................................................................................................................................ 14

8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN

TEKIJÖIDEN ARVIOINTI ................................................................................................................................................................................................. 16

9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT ..................................................................................................................................................................................................... 16

10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ .................................................. 17

11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS ..................................................................................... 19

11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen .............................................................................................................................................................. 19

11.2 Toiminnan rahoitus .............................................................................................................................................................................................. 24

11.3 Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset ........................................................................................................................................... 27

12 KOKONAISTULOT JA -MENOT ............................................................................................................................................................................ 30

13 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS ................................................................................................................................................. 31

14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN ............................................................................... 37

15 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET .............................................................................................................................................. 38

16 OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET ........................................................................................................................................................... 42

16.1 Hallinto-osasto ...................................................................................................................................................................................................... 42

16.2 Kehitysosasto ........................................................................................................................................................................................................ 55

16.3 Sivistysosasto ......................................................................................................................................................................................................... 79

16.4 Peruspalveluosasto ............................................................................................................................................................................................ 111

16.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto ........................................................................................................................................................................ 136

17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ................................................................................................................................................................. 153

17.1 Käyttötalouden toteutuminen 2017 ............................................................................................................................................................. 153

17.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2017 ....................................................................................................................................................... 158

17.3 Investointien toteutuminen 2017 .................................................................................................................................................................. 160

17.4 Rahoitusosan toteutuminen 2017 ................................................................................................................................................................. 173

17.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta .................................................................... 174

18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT.................................................................................................................................................................................... 175

19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ........................................................................................................................................................................ 183

19.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ............................................................................................................................................ 183

19.2 Tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot ................................................................................................................................... 183

19.3 Tuloslaskelman liitetiedot ............................................................................................................................................................................... 184

19.4 Taseen liitetiedot ............................................................................................................................................................................................... 187

19.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ............................................................................................................................... 193

19.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot ............................................................................................................... 196

19.7 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ................................................................................................................................................................. 198

20 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ............................................................................................................................................................................ 204

20.1 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen ............................................................................................................................................. 204

20.2 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen .................................................................................................................. 205

20.3 Kemiönsaaren vesiliikelaitos ........................................................................................................................................................................... 206

21 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEISTA .................................................................................................. 236

22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ............................................................................................................................................................................ 237

23 LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI .......................................................................................................................................................................... 237

3

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

Vuoden 2017 tilinpäätös on 1,89 euroa ylijäämäinen. Kemiönsaaren kunnan tulos on ylijäämäinen jo yhdeksättä vuotta

peräkkäin. Kertynyt ylijäämä (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) nousee 17,3 miljoonaan euroon. Vuoden 2017

talousarvion lähtökohtana oli 2,23 miljoonan euron alijäämä.

Hyvään tulokseen vaikuttivat useat eri tekijät, joita ei voitu ottaa täysimääräisesti huomioon vuoden 2017 budjettia

tehtäessä. Kunta sai 1,5 miljoonaa euroa enemmän verotuloja ja korkokulut olivat alhaisesta korkotasosta johtuen 111

571 euroa pienemmät. Kunnalle kertyi myyntivoittoja 1,19 miljoonaa euroa kiinteistöjen myynnistä ja kustannukset

erityissairaanhoidosta olivat 970 000 euroa budjetoitua pienemmät.

Henkilöstökustannukset alittivat talousarviossa esitetyn määrän, mikä johtui pääosin kilpailukykysopimuksen

vaikutuksista. Osin kehitykseen on vaikuttanut myös se, että kaikkia avoinna olevia virkoja ja tehtäviä ei ole kyetty

täyttämään tai katsottu välttämättömäksi täyttää tässä vaiheessa.

Käyttötalousarvio kunnossa

Toimintakate oli 94,0 prosenttia budjetoidusta, mikä tarkoittaa 2,58 miljoona euron alitusta. Toimintamenot olivat

reilut 1,5 miljoona euroa alle ja toimintatuotot 900 000 euroa yli budjetoidun. Kustannuskuri on näin ollen toiminut

hyvin.

Vuosikate oli 5,22 miljoonaa, joka kattaa 3,48 miljoonan euron poistot. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää

jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on

riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen.

Investoinnit ja lainat

Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 6,77 miljoonaa euroa. Velkataakka kasvoi 21,24 miljoonasta eurosta 24,2

miljoonaan euroon eli 3 092 eurosta 3 561 euroon asukasta kohden.

Vuoden aikana saatiin päätökseen mm. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja terveyskeskussairaalan laajennustyöt

sekä Amosparkenin koulun piha-alueen saneeraus.

Henkilöstö

31.12.2017 Kemiönsaaren kunnalla oli 577 työntekijää (584 vuonna 2016), joista 439 oli toistaiseksi voimassa olevassa

työsuhteessa (443 vuonna 2016) ja 138 määräaikaisesti palkattuja sijaisia tai tilapäisiä työntekijöitä (141 vuonna 2016).

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien määrä vähentyi näin ollen neljällä edellisvuoteen verrattuna, kun

taas määräaikaisesti palkattujen määrä nousi kolmella. Yhteensä henkilöstön määrä oli 31.12. vähentynyt seitsemällä.

Tulevaisuus

Kemiönsaaren kunnan tulos on ollut jo useana vuonna ylijäämäinen. Vuoden 2017 tulos oli 1,89 miljoonaa euroa

ylijäämäinen. Olemme tähän tulokseen erittäin tyytyväisiä. Olemme onnistuneet hyvin talouden ja toiminnan

suunnittelussa ja toteutuksessa. Samalla on kuitenkin syytä todeta, että hyvään tulokseen vaikuttivat myös sellaiset

kertaluonteiset tekijät, joiden ei voida odottaa toistuvan vuosittain. Tällaisia ovat muun muassa kiinteän omaisuuden

myynnistä saadut myyntivoitot sekä erikoissairaanhoidon ennakoitua huomattavasti alhaisemmat maksut.

Kunnan vakaa taloudellinen asema auttaa meitä sopeutumaan valmisteilla olevaan maakunta- ja sosiaali- ja

terveyspalveluiden uudistukseen. Vahvan talouden turvin voimme jatkaa toiminnan ja palveluiden kehittämistä sekä

välttämättömien investointien toteuttamista. Investointien osalta on syytä ottaa huomioon, että uudistuksen

toteutuessa kunnan talouden koko puolittuu minkä lisäksi kunnan asukasluku vähenee vuosittain. Ikärakenteen

muutoksen myötä myös kunnan verotulojen määrä vähenee tulevaisuudessa. Tulevien investointien pitää vahvistaa

kunnan elinvoimaa ja liittyä toimintaan, joka kuuluu kunnan vastuulle ja tehtäviin myös maakunta- ja sote-uudistuksen

jälkeen.

Tätä katsausta kirjoitettaessa maailmantalouden kasvu on laaja-alaista ja erityisesti euroalueen talousnäkymät ovat

vahvistuneet entisestään. Suomen talouden kehitys on ollut ennakoituakin nopeampaa. Valtiovarainministeriön

vuoteen 2019 ulottuvan ennusteen mukaan Suomen talouden kasvu hidastuu kuitenkin nykyisestä kahden prosentin

tuntumaan. Palkkojen yksikkötyökustannusten nousun ennustetaan olevan kilpailijoitamme maltillisempaa mikä

vahvistaa suomalaisen tuotannon kilpailukykyä. Ministeriö arvioi parantuneen työllisyyden ja ansiotason nousun tukevan

kulutuksen kasvua vuonna 2018. Meneillään oleva noususuhdanne lisää verotuloja, mikä vahvistaa sekä valtiontaloutta

4

että kuntataloutta. Nousukausi ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa eikä julkisen

talouden tulot riitä kattamaan menoja. Julkisen talouden alijäämistä ei päästä eroon nousukauden aikana.

(Valtiovarainministeriön julkaisu – 42a/2017)

Suomen talouden vahvistumisella on vaikutuksia myös kuntien talouteen. Vuoden 2017 yhteisöveron tuotto on ollut

poikkeuksellisen hyvää ja myös Kemiönsaaren kunnan verotulot kasvoivat merkittävästi viime vuonna. Väestön

ikärakenteesta aiheutuva palvelutarpeen kasvu sekä kunnan asukasmäärän vähentyminen ovat haaste kunnan taloudelle

myös jatkossa. Kunnan tulee jatkossa kyetä tehostamaan toimintaansa ja sopeuttaa talouttaan ottaen huomioon

suunnitteilla oleva maakuntauudistus sekä asukasmäärän kehitys.

Kemiönsaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan strategian maaliskuussa 2017. Osastot ja toimintayksiköt ovat

laatineet omat työ- ja toimintasuunnitelmansa siten, että ne ovat linjassa strategiassa esitettyjen tavoitteiden ja

toimenpiteiden kanssa. Kevään 2018 aikana strategian toteutumista on seurattu kunnan johtoryhmässä. Seurannasta

raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle elokuuhun 2018 mennessä.

Vuoden 2017 aikana valmistui Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on

kunnan eri toimialojen yhdessä laatima tietopaketti kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista

tekijöistä. Hyvinvointikertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja se päivitetään vuosittain.

Hyvinvointikertomus toimii kunnan strategiatyön sekä vuotuisen suunnittelun ja seurannan välineenä. Jatkossa on

maakunnan tehtävänä koota alueellinen hyvinvointikertomus yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

Kunnan edustajat osallistuvat vuoden 2018 aikana aktiivisesti eri työryhmissä maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja

terveyspalveluiden uudistuksen valmisteluun. Maakuntiin asetetaan 1.7.2018 alkaen väliaikainen virkamiehistä koostuva

valmistelutoimielin, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta. Valmistelutoimielin

käyttää päätösvaltaa kunnes maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa tammikuussa 2019. Erityishuomio uudistuksen

valmistelussa tulee edelleen kiinnittää ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen

Turunmaan alueella.

Valmisteilla oleva uudistus on mittaluokassaan niin suuri, että sen toimeenpanoon tulee olla riittävästi resursseja ja

osaamista. Muutos asettaa erityisen suuria haasteita viestinnälle ja muutosjohtamiselle. Uudistuksen toteutuessa kaikki

Kemiönsaaren kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa työtä tekevät henkilöt siirtyvät maakunnan palvelukseen.

Muutoksesta on viestittävä henkilökunnalle ymmärrettävästi, realistisesti ja riittävän usein. Henkilökunnan kysymyksiin

ja huoliin pitää pystyä vastaamaan. Henkilökuntaa pitää kuunnella ja yhteisille keskusteluille ja asian käsittelylle on

varattava riittävästi aikaa. Myös kunnan palvelukseen jäävän henkilöstön on saatava riittävä tuki muutoksessa.

Toteutuessaan uudistus tulee vaikuttamaan kunnan tehtäväkenttään, henkilöstöön, talouteen ja organisaatioon.

Kemiönsaari 17.3.2018

Anneli Pahta

Kunnanjohtaja

5

2 YLEISET TIEDOT

Hallinnollinen alue

Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa. 1.1.2009 lähtien kunta koostuu

aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu

Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on 2 801 km², josta maa-alaa

on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km².

Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 47 asemakaavaa ja 70 ranta-asemakaavaa.

Rantaviivaa on noin 2 600 km.

Väestö ja väestönkehitys

Kunnan asukasluku 31.12.2017 oli 6 795 henkilöä (6 868 vuotta aiemmin), vähennystä –73 henkilöä vuoden aikana

(–41 vuotta aiemmin).

Väestönkehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Välitön syy väestömäärän

vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja

syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut

pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa.

3 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET

Uudistukset kuntakentällä jatkuu. Uudistukset ovat jatkuneet vuosista 2012–2013 saakka, jolloin

kuntarakenneuudistus alkoi. Keväällä 2014 puolueet tekivät täyskäännöksen sosiaali- ja terveydenhuoltoasiassa ja

loivat koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan mallin. Vuotta myöhemmin, keväällä 2015, pidettiin

eduskuntavaalit, jolloin sote-uudistus sysättiin seuraavalle hallitukselle. Nykyinen hallitus on asettanut sote-

uudistuksen toteuttamisen yhdeksi hallitusohjelman tavoitteeksi kuluvan vaalikauden aikana.

Sote-uudistuksen tilanne helmi–maaliskuussa 2018

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne,

palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020

alkaen.

Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla,

jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta.

Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös muita

tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä

sekä kunnista.

Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten

lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle.

Uudistuksen myötä palveluja pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena.

Tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä

hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja digitaalisia palveluja hyödynnetään paremmin.

Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen

rahoitus yksinkertaistetaan ja ihmisten valinnanvapautta palveluissa lisätään.

Uudistuksen tavoitteena on kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin

euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista

vuoteen 2029 mennessä. Kolmen miljardin euron säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää, että menot saavat

jatkossa kasvaa vain 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne kasvavat 2,4 prosenttia vuosittain.

6

Maakunnat vastaavat moninaisista tehtävistä

Uusille maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2020 lähtien seuraavat tehtävät:

sosiaali- ja terveydenhuolto

pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto

maatalous ja maaseudun kehittäminen

alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä

kotouttamisen edistäminen

alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaavoitus sekä rakennustoiminnan edistäminen

kala- ja vesitalous, vesihuollon suunnittelu sekä vesi- ja merenhoito

liikennejärjestelmäsuunnittelu ja alueellinen tienpito

maakunnallisen identiteetin sekä kulttuurin, osaamisen ja liikunnan edistäminen

yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.

lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtävät.

Uudistuksen päälait

Tällä hetkellä on käynnissä laaja-alainen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyö. Uudistukseen liittyvät päälait

ovat seuraavat:

Sote-järjestämislaki

Voimaanpanolaki

Maakuntalaki

Rahoitusta koskevat lait

maakuntien rahoituslaki

kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki

Verotusta koskevat lait

Henkilöstöä koskevat lait

Vaalilainsäädäntö

Yleishallintolait

Ahvenanmaa

Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä 2018.

7

Kemiönsaaren kunnan organisaatio 1.1.2012 alkaen:

Valtuusto

Ylin päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin

kuntavaaleissa 2017. Poliittinen jako on seuraava:

Puolue Äänet 2017 % Valitut

Kesk.

SDP

Vapaa

yhteistoiminta

Vihr.

RKP

Vas.

Kok.

Peruss.

257

493

780

221

1 757

257

121

28

6,6

12,6

19,9

5,6

44,9

6,3

3,1

0,7

2

3

6

1

13

2

-

-

YHTEENSÄ 3 914 100,0 27

Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano kesäkuu 2017 – toukokuu 2021

Puheenjohtaja Veijo Lücke (vyt.)

Yrittäjä

I varapuheenjohtaja Jan-Erik Enestam (r.)

Ministeri, eläkeläinen

II varapuheenjohtaja Inger Wretdal (r.)

Fil.mag.

III varapuheenjohtaja Bo Vilander (sd.)

Sähköasentaja

8

Valtuuston kokoonpano kesäkuu 2017 – toukokuu 2021

Nimi Ammatti Puolue

Suomen Keskusta r.p. (2)

Kaitala Harri

Kallonen Kalevi, ryhmäpuheenjohtaja

Maanviljelijä

Maanviljelijä, yrittäjä

kesk.

kesk.

Suomen Sosialidemokraattinen

Puolue r.p. (3)

Kulla Ann-Marie

Sundqvist Johan, ryhmäpuheenjohtaja

Vilander Bo

Sairaanhoitaja

Eläkeläinen

Sähköasentaja

sd.

sd.

sd.

Vapaa yhteistoiminta (5)

Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja

Hollsten Jari

Lücke Veijo

Manelius Maria

Viljanen Kim

Yrittäjä

Yrittäjä

Yrittäjä

Seurakuntamestari

Yrittäjä, asentaja

vyt.

vyt.

vyt.

vyt.

vyt.

Vihreä liitto r.p. (1)

Lang Eija

Erikoissairaanhoitaja

Vihr.

Ruotsalainen kansanpuolue r.p. (13)

Blomqvist Jonas

Enestam Jan-Erik, ryhmäpuheenjohtaja

Fabritius Helena

Guseff Niklas

Karlsson Jill

Liljeqvist Wilhelm

Lindroos Kristian

Oksanen Michael

Simola Fredrik

Sjöblom Patrik

Wendelin Kim

Wilson Daniel

Wretdal Inger

Henkilökohtainen valmentaja

Ministeri, eläkeläinen

Agrologi

Merivartija, opettaja

Toimistosihteeri, kulttuuriaktiivi

Varatj.

Yrittäjä, maanmittausinsinööri

Pääsihteeri

Tradenomiopiskelija

Yrittäjä

Yrittäjä

Yrittäjä

Fil.mag.

r.

r.

r.

r.

r.

r.

r.

r.

r.

r.

r.

r.

r.

Vasemmistoliitto r.p. (2)

Antikainen Esko

Wass Tomy, ryhmäpuheenjohtaja

Eläkeläinen

Pol.mag.

vas.

vas.

Ön (1)

Salonen Janne *)

Yrittäjä

Ön

*) Salonen edusti Vapaata yhteistoimintaa kun hänet valittiin valtuustoon, mutta hän erosi ryhmästä ja perusti

valtuustoryhmän Ön marraskuun lopussa 2017.

Valtuusto kokoontui 6 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 74 asiaa.

Kunnanhallituksen kokoonpano kesäkuu 2017 – toukokuu 2019

Nimi Ammatti Puolue

Puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist

I varapuheenjohtaja Rune Friman

II varapuheenjohtaja Daniel Wilson

Helena Fabritius

Ghita Edmark

Maria Manelius

Varatj.

Yrittäjä

Yrittäjä

Agrologi

Puheenjohtaja, RKP Kemiönsaari

Seurakuntamestari

r.

vyt.

r.

r.

r.

vyt.

9

Ann-Marie Kulla

Harri Kaitala

Tomy Wass

Sairaanhoitaja

Maanviljelijä

Pol.mag.

sd.

kesk.

vas.

Kunnanhallitus kokoontui 12 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 178 asiaa.

Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat

Lautakunnat

Tarkastuslautakunta

Puheenjohtaja Kristian Lindroos

Varapuheenjohtaja Janne Salonen

Sihteeri Krister Rehn (BDO)

Keskusvaalilautakunta

Puheenjohtaja Leif Byman

Varapuheenjohtaja Börje Salonen

Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg

Sivistyslautakunta

Puheenjohtaja Hanna Guseff

Varapuheenjohtaja Mika Lehtinen

Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson

Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta

Puheenjohtaja Rabbe Lindblom

Varapuheenjohtaja Jonas Blomqvist

Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Hanna Mehtonen-Rinne

Peruspalvelulautakunta

Puheenjohtaja Niklas Guseff

Varapuheenjohtaja Knut-Mikael Hellbom

Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin

Tekninen lautakunta

Puheenjohtaja Helena Fabritius

Varapuheenjohtaja Janne Salonen

Esittelijä tekninen johtaja Greger Lindholm

Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta

Puheenjohtaja Kim Viljanen

Varapuheenjohtaja Roger Hakalax

Esittelijä valvontapäällikkö Dan Renfors, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström

Elinkeinolautakunta

Puheenjohtaja Kalevi Kallonen

Varapuheenjohtaja Jill Karlsson

Esittelijä kehitysjohtaja Gunilla Granberg

Saaristolautakunta

Puheenjohtaja Daniel Wilson

Varapuheenjohtaja Andrea Granroth

Esittelijä matkailupäällikkö Benjamin Donner

Jaostot

Ruotsinkielinen koulujaosto

Puheenjohtaja Kristina Hakola-Wass

Varapuheenjohtaja Hanna Guseff


10

Suomenkielinen koulujaosto

Puheenjohtaja Mika Lehtinen

Varapuheenjohtaja Taina Tilvis


Toimitusjaosto

Puheenjohtaja Helena Fabritius

Esittelijä

Johtokunta

Vesilaitoksen johtokunta

Puheenjohtaja Roger Hakalax

Varapuheenjohtaja Helena Fabritius

Esittelijä tj. Raimo Parikka

11

4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS

Ennakkotiedot kuntien tilinpäätösarvioista 2017:

Kuntatalous vahvistui, mutta odotuksista jäätiin

(Kuntaliitto tiedottaa 7.2.2018) Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden

vahvistuneen viime vuonna, mutta ennakko-odotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet, arvioidaan Kuntaliiton

analyysissä tilinpäätösten ennakkotiedoista. Analyysi perustuu Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemiin

tilastotietoihin.

- Vuoden 2017 tilikauden tulos parani tilinpäätöstietojen mukaan noin 200 miljoonaa euroa, mutta jäi kuitenkin 500

miljoonaa euroa pienemmäksi kuin viime syksyn kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Myös odotukset koko kuntasektorin

lainakannan pienentymisestä jäivät haaveeksi, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Kuntasektorin toimintakulut laskivat viime vuonna keskimäärin 1,0 prosenttiyksikköä muun muassa

kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi.

Kuntien verotulot 2017 kasvoivat koko maan tasolla yhteensä 2,0 prosenttia, eli 450 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti

valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa,

joista kaikki ovat alle 100 000 asukkaan kuntia.

- Kuntakentän menot eivät vähentyneet niin paljoa kuin valtiovarainministeriö ennakoi, joten kuntiin viime vuonna

kohdistuneet valtionosuusleikkaukset ovat olleet ylimitoitettuja. Valtion rahoitusosuuden pienentymisen seurauksena

peruspalveluiden rahoitus on jäänyt yhä enemmän kuntien vastuulle, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Kaikkiaan kuntia on Manner-Suomessa tällä hetkellä 295.

Rahoituksellinen tasapaino kunnossa vuonna 2017

Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investoinnin rahavirta nousi plussalle 250 miljoonaan

euroon.

- Tämä merkitsee, että kuntatalouden rahoitusasema on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tasapainossa. Muutoksen

taustalla on kuntien tiukka taloudenpito, harkitut investoinnit sekä koko julkisen sektorin yhteinen

tasapainottamispolitiikka, sanoo Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Henrik Rainio.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi vuonna 2017 yhteensä noin 150 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia. Tämä

johtuu siitä, että kuntien lainakanta laski 100 miljoonaa euroa samalla, kun kuntayhtymien lainakanta kasvoi suurista

sairaalainvestoinneista johtuen 250 miljoonaa euroa.

Kuntien lainakanta laski yli 100 000 ja alle 2000 asukkaan kunnissa. Muissa kuntakokoluokissa velkaantuminen jatkui. Tällä

hetkellä kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on 18,3 miljardia euroa.

Kuntatalouden näkymät heikkenevät

Kuntien talousarviokyselyn mukaan verotulot ja valtionosuudet eivät juurikaan kasva vuonna 2018 samalla kun

toimintakulut kasvavat noin miljardi euroa. Vuosi 2019 näyttäytyy kuntien arvioissa yhtä vaikeana.

- Näyttää siltä, että viime vuosi jää poikkeukselliseksi vuodeksi. Kuntien arvioiden mukaan kuntien talous heikkenee jo

tänä vuonna selvästi. Investoinnit kasvavat viidenneksellä, ja tämän johdosta lainakanta uhkaa kääntyä jälleen kasvuun,

sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kuntasektorin korjausvelkaa on selvitetty myös Kuntaliiton ja FCG:n tuoreessa selvityksessä. Siinä arvioidaan, että

kuntakonserneilla on laskennallisesti katettavaa korjausvelkaa 4 miljardia euroa pelkästään toimitilojen ja kiinteistöjen

osalta.

- Korjausvelka on edelleen kasvamassa. Jotta investoinnit voidaan rahoittaa, on kuntien tulokehityksen jatkossakin oltava

vahvaa ja menot pidettävä kurissa. Kuntien tulopohjaa ei saa enää heikentää valtion toimenpitein, koska myös maakunta-

ja sote-uudistus aiheuttaa suurta epävarmuutta kuntien talouteen lähivuosina, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari

Koskinen.

12

(Kuntaliiton lehdistötiedote 7.2.2018)

5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA

Taustaa

Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä kuntalakia ja

muita sitovia määräyksiä ja suosituksia.

Kunnan vuoden 2017 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä liitetiedot, talousarvion

toteutumisen sekä toimintakertomuksen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tulleen muutoksen myötä kunnan on

laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen.

Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa. Tästä syystä Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tilinpäätös

esitellään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin.

Yleistä

Vanhustenhuollon kiinteistöjen, erityisesti Almakodin, investointitarpeista käytiin keskustelua koko vuoden ajan.

Marraskuussa 2016 kunnanhallitus päätti, että koko sote-uudistuksen vaikutuksista, ja erityisesti kiinteistöjä

koskevista investoinneista, on tehtävä kokonaisarvio nopealla aikataululla, viimeistään maaliskuuhun 2017

mennessä. Maaliskuussa 2017 valtuusto päätti odottaa lisätietoja toukokuun kokoukseen saakka. Toukokuussa

valtuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi niin, että asia käsitellään rinnakkain tarveselvityksen ja

kiinteistösuunnitelman kanssa. Syyskuussa valtuusto päätti panna kiinteistösuunnitelman jäihin, kunnes saadaan

hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta sekä pyydetyt vaikutusten arvioinnit vaihtoehtoisista ratkaisuista.

Kunnanhallitus päätti lokakuussa 2017 esittää valtuustolle, että Almakotiin asennetaan uusi palohälytinjärjestelmä

ja tehostetun palveluasumisen käytössä oleviin tiloihin asennetaan sprinklerijärjestelmä. Valtuusto päätti

lokakuussa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti ja lisäksi odottaa valtuuston pyytämien selvitysten tuloksia.

NHG Consulting Oy:lle annettiin tehtäväksi selvittää vanhustenhuollon investointitarvetta. Kunnanhallitus päätti

marraskuussa asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on toimia kunnanjohtajan tukena jatkoneuvotteluissa.

Maaliskuussa 2017 valtuusto hyväksyi kunnan uuden strategian vuosiksi 2017–2021 ja joulukuussa

hyvinvointikertomuksen vuosiksi 2017–2021. Toukokuussa valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön,

omistajapoliittiset linjaukset, konserniohjeen sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjeen. Lisäksi se hyväksyi

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen.

Kunnanhallitus päätti helmikuussa esittää valtuustolle palvelusetelien käyttöönottoa tilapäisessä kotihoidossa,

säännöllisessä ja jatkuvassa kotihoidossa, ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa ja ryhmäperhepäivähoidossa.

Valtuusto teki myönteisen päätöksen asiassa maaliskuussa.

Kesällä 2017 saatiin päätökseen maakauppa, jossa kunta osti maa-alueita Taalintehtaalta. Kunnanhallituksen ja

valtuuston päätöksen mukaisesti kunta osti n. 154 700 m² maa-alueita ja n. 202 900 m² vesialueita 300 000 euron

kauppahintaan. Kunta sai vuoden aikana ostotarjouksen 128,60 hehtaarin kokoisesta, Kullassa sijaitsevasta

metsälohkosta Koneen Säätiöltä. Valtuusto hyväksyi ostotarjouksen kesäkuussa 2017. Valtuusto hyväksyi vuoden

aikana myös Engelsbyn eläinlääkärikiinteistön myynnin Lillgården Ab:lle, joka ylläpitää tiloissa yksityistä

ryhmäperhepäiväkotia.

Loppusyksyllä 2016 aloitettiin sisäisen vuokran päivittäminen. Kunnan vuokriin ei aiemmin ole kohdistunut

tuottovaatimuksia, joten syyskuussa kunnanhallitus vahvisti kuuden prosentin tuottovaatimuksen, jota sovelletaan

sisäisiin vuokriin 1.1.2018 alkaen.

Talous

Vuoden 2017 talousarvion valmistelu perustui 1,2 miljoonan euron valtionosuuksien leikkaukseen.

Henkilöstökuluihin ennakoitiin nollakasvua ja palvelujen ostoihin kahden prosentin vähennystä. Tukien ja

avustusten arvioitiin vähenevän reilut 10 prosenttia toimeentulotuen siirtyessä kunnilta Kelan hoidettavaksi.

13

Toukokuussa vanhustenhuollossa ilmeni äkillinen suuri paikkatarve laitoshoidossa ja tehostetussa

palveluasumisessa, ja hoitopaikkoja oli haettava yksityisen sektorin puolelta. Peruspalveluosasto anoi 160 000

euron lisämäärärahaa ostopalveluihin sekä palveluseteleiden myöntämiseen.

Syyskuussa 2016 valtuusto teki päätöksen Kemiön terveysaseman peruskorjauksesta ja laajentamisesta. Vuosien

2016 ja 2017 investointitalousarvioissa hankkeeseen varattiin 2,1 miljoonaa ja 2,0 miljoonaa euroa. Hankkeesta

saatujen tarjousten yhteenlaskettu summa, mukaan lukien arkistotilat, oli 4,40 miljoonaa euroa. Valtuusto päätti

korottaa vuosien 2016 ja 2017 rakennuskustannusten määrärahoja yhteensä 4,45 miljoonaan euroon. Investointi

valmistui vuodenvaihteessa 2017–2018, ja kokonaiskustannukset olivat 4,71 miljoonaa euroa.

Vuoden 2017 investointitalousarvio oli yhteensä 7,0 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen investointi vuonna 2017

oli Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus. Kemiön keskuskoulun sisäilman laatu on ollut huono jo

useiden vuosien ajan, ja keväällä 2017 havaittiin mittausten yhteydessä kosteusvaurioita. Liikuntasalissa tehtiin

mittavia korjauksia, joiden yhteenlaskettu summa oli 4,71 miljoonaa euroa.

Investointibudjetti alitettiin n. 1 miljoonalla eurolla. Hallinto-osasto alitti investointibudjetin 74 000 eurolla,

kehitysosasto vajaalla 45 000 eurolla, sivistysosasto ylitti 13 500 eurolla, peruspalveluosasto alitti reilulla 360 000

eurolla, ympäristö- ja tekniikkaosasto alitti 265 000 eurolla ja kiinteistöyksikkö ylitti 667 000 eurolla.

Vesiliikelaitos alitti oman investointibudjettinsa 439 000 eurolla. Jotkin, lähinnä kiinteistöyksikön, investointiprojektit

ovat ylittäneet budjettiensa keskiarvon, mutta kaiken kaikkiaan investoinnit pysyivät valtuuston asettamissa kehyksissä.

Vuoden 2017 tuloslaskelman vuosikate on 5,22 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 1,27

miljoonaa euroa ja muutetun talousarvion 1,11 miljoonaa euroa. Syynä hyvään tulokseen ovat 1,19 miljoonan

euron myyntivoitto metsän myynnistä Koneen Säätiölle ja kiinteistömyynneistä, 1,5 miljoonaa euroa budjetoitua

suuremmat verotulot ja lähes miljoona euroa pienemmät erikoissairaanhoidon kustannukset.

Henkilöstökustannukset alittuivat 1,5 miljoonalla eurolla. Yksi syy tähän on, että täyttämättömiä lääkärin- ja

hammaslääkärinvirkoja varten oli budjetoitu palkat, vaikka kunta tosiasiallisesti käytti vuokralääkäreitä, joten

kustannus on kirjattu ostopalveluihin. Myös työvapaat ja täyttämättömät virat ovat alentaneet kustannuksia.

Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 800 000 eurolla. Toimintakate oli 94 prosenttia budjetoidusta,

mikä tarkoittaa 2,55 miljoonan euron alitusta.

Ostopalvelut ylittyivät reilulla 750 000 eurolla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen

paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin 1 miljoonan euron edestä. Erikoissairaanhoidon palveluja

käytettiin vuoden aikana budjetoitua vähemmän, minkä seurauksena sairaanhoitopiiri päätti syyskuussa alentaa

Kemiönsaaren maksuosuuksia lokakuusta joulukuuhun ulottuvalla ajanjaksolla 250 000 eurolla kuukaudessa.

Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat lopulta yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Materiaalien ja tarvikkeiden

ostot alittivat talousarvion 250 000 eurolla. Tukia ja avustuksia maksettiin budjetoidusti ja muut kustannukset

ylittyivät 47 500 eurolla.

Toimintatuotot ylittivät talousarvion 1,5 miljoonalla eurolla. Myyntituotot ylittyivät lähes 350 000 eurolla.

Maksutuotot ylittyivät reilulla 200 000 eurolla, tuet ja avustukset alittuivat 100 000 eurolla ja muut tuotot 1,12

miljoonalla eurolla, mikä johtuu myyntivoitoista.

Hallinto-osaston talousarvio alittui 580 000 eurolla. Syynä tähän on se, että metsäkaupan myyntivoitto kirjattiin

hallinto-osastolle. Kehitysosaston talousarvio alittui 15 000 eurolla, sivistysosaston talousarvio ylittyi vajaalla

26 000 eurolla ja ympäristö- ja tekniikkaosaston (pois lukien vesiliikelaitos) talousarvio alittui reilulla miljoonalla

eurolla. Ympäristö- ja tekniikkaosastolle on kirjattu kiinteistöjen myynnistä saatuja myyntivoittoja.

Peruspalveluosaston muutettu talousarvio alittui 1,04 miljoonalla eurolla ja alkuperäinen talousarvio 880 000

eurolla.

Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuodet. Vuodelle 2017 oli budjetoitu 7,5 miljoonaa euroa uusia

lainoja. Kemiön terveysasemahanke vaikutti merkittävästi lainannoston tarpeeseen. Kunta nosti vuoden aikana 4

miljoonaa euroa pitkäaikaista ja 2 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa. Kemiönsaaren Vesi ei nostanut lainaa

vuonna 2017.

Kunnan yhteenlaskettu velkataakka kasvoi 21,24 miljoonasta eurosta 24,2 miljoonaan euroon eli 3 092 eurosta 3

561 euroon asukasta kohden.

14

Kemiönsaaren Veden vuoden 2017 tilinpäätös on 45 800 euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa, että aiemmilta

vuosilta kertynyttä alijäämää on nyt yhteensä 79 000 euroa. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan

Kemiönsaaren Veden tulee maksaa vuosittain tuottoa kunnalle, mutta koska korkomarkkinat ovat olleet

miinuksen puolella, tuottoa ei maksettu vuodelta 2017.

Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta ja liikelaitos laativat tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuoden

aikana syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on 15 vuotta ja viitekorkona 12

kuukauden euribor per 31.12. Vuonna 2017 Kemiönsaaren Vesi ei ottanut uutta lainaa kunnalta. Kemiönsaaren

Veden lainat kunnalta olivat yhteensä 3,4 miljoonaa euroa per 31.12.2017.

Vuoden 2017 tuloveroprosentti oli 19,75, yleinen kiinteistöveroprosentti 1,1 ja vakituisen asunnon

kiinteistöveroprosentti 0,41.

Vuosi 2017 oli ylijäämäinen, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa.

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen yhteydessä myös

käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset.

6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

Vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä Kemiönsaaren kunta menettää 2,3 miljoonaa euroa

valtionosuuksia vuoteen 2019 mennessä. Uusien maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2020. Valtion,

maakuntien ja kuntien välinen rahoitusmalli on vielä epäselvä, mutta joka tapauksessa valtionosuusjärjestelmää on

jälleen tarkoitus uudistaa. Keskustelua käydään myös uuden mallin käyttöönotosta, jossa osa rahoituksesta

perustuisi maakuntien omaan verotusoikeuteen ilman että kokonaisveroaste nousisi.

Kemiönsaaren kunta on taloussuunnitelmassaan 2018–2020 huomioinut sote- ja maakuntauudistuksen ja sen

tuomat muutokset kunnan talouteen. Toimintamenoihin ja investointeihin kohdistuva paine on lisääntynyt.

Valtionosuuksista ja veroista saatavien tuottojen väheneminen heikentää myös vuosikatetta. Tämän seurauksena

kunnalla ei enää ole mahdollisuuksia tehdä isoja investointeja tai lainanlyhennyksiä. Taloussuunnitelmaan sisältyvät

investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan uusilla lainoilla. Vuosille 2018–2020 on taloussuunnitelmaan kirjattu

uusia lainoja 10,7 miljoonan euron edestä. Velkataakka kasvaisi siten 26,1 miljoonaan euroon, mikä on asukasta

kohden laskettuna reilut 3 800 euroa. Samanaikaisesti voidaan todeta, että korot ovat tällä hetkellä

poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsisi n. 25 000–30 000 euron

lisäkustannusta.

Investointeihin kohdistuu suuri paine, koska kiinteistömassa on vanhaa ja vaatii korjauksia. Taloussuunnitelmassa

2018–2020 on suunniteltu investointeja 8,34 miljoonalla eurolla. Vuoden 2017 aikana panostettiin paljon erilaisiin

selvityksiin ja vanhustenhuollon kiinteistöjen suunnitteluun. Syksyllä tehtiin poliittinen päätös sprinklereiden ja

palohälytinjärjestelmän asentamisesta Almakotiin, jotta kiinteistö täyttäisi pelastuslaitoksen vaatimukset.

Kiinteistöjen peruskorjaus on sisällytetty taloussuunnitelmaan. Tämänhetkisten tietojen mukaan maakunnat

vuokraavat kiinteistöt kunnilta vuosina 2020–2022. Lisäksi sopimuskauteen sisältyy yksi optiovuosi (vuosi 2023).

Tämän jälkeen on epäselvää, mitä tapahtuu kunnan omistamille kiinteistöille, jotka kuormittavat kuntaa lainojen ja

poistojen muodossa.

7 KUNNAN HENKILÖSTÖ

Henkilöstöstrategia

Kemiönsaaren kunta hyväksyi vuonna 2009 kunnan ensimmäisen henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategia

päivitettiin keväällä 2013, ja uusi päivitys tulee ajankohtaiseksi talvella 2018.

Henkilöstöstrategia perustuu samoihin arvoihin kuin kunnan strategia, jotka ovat avoimuus, aktiivisuus ja

uudistumiskyky. Henkilöstöstrategia keskittyy kuuteen osa-alueeseen: rekrytointiin, johtajuuteen ja alaistaitoihin,

työterveyteen, palkkaukseen ja palkitsemiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon sekä arviointiin ja kehittämiseen.

Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa.

15

Henkilöstömäärä

Henkilökunnan määrä oli 31.12.2017 577 (vuonna 2016: 584). Näistä 439 (443 vuonna 2016) oli toistaiseksi

voimassa olevassa työsuhteessa ja 138 (141 vuonna 2016) määräaikaisessa työsuhteessa.

Työterveyshuolto

Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2017 Oy Dalmed Ab:lta. Palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös

terveydenhuoltoa terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä

erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja

työyhteisön kehittämisessä. Vuodesta 2017 alkaen Dalmed on uudistanut hinnoitteluaan niin, että yritykset

maksavat palveluista käytön mukaan.

32,95 %

3,62 %

14,07 %

48,58 %

0,78 %

DalMedin kustannukset / osasto

Sivistys

Konsörni

Ympäristö- ja tekniikka

Peruspalvelu

Työllistetty

16

8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN

KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI

Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit.

Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit

Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Kunta käyttää

vakuutusmeklaripalveluita vakuutusten hankinnassa. Vakuutusmeklaripalvelut hankittiin Kuntahankintojen

puitesopimuksen puitteissa pienhankintana syksyllä 2015. Uudeksi vakuutusmeklariksi valittiin Rewenda Oy.

Meklariyhtiö hoitaa puolestaan vakuutusten hankinnan kunnan puolesta. Vakuutushankinta tehtiin talven 2016

aikana. Ennen hankintaa kunnan koko vakuutusturva käytiin läpi ja täydennettiin. Hankinnan jälkeen kunnan kaikki

vakuutukset on keskitetty OP Pohjolaan.

Vuonna 2011 kunta laati ja hyväksyi valmiussuunnitelman. Valmiusasioista vastaavat virkamiehet osallistuvat

säännöllisesti valmius- ja kriisinhallintakoulutuksiin.

Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin

tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja

ongelmia.

Rahoitusriskit

Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkku ja lainaturva käydään vuosittain läpi, ja samalla sen

kustannustehokkuutta tarkastellaan. Keväällä 2017 kunta kävi yhdessä rahoituslaitosten kanssa läpi lainasalkun

sekä sen korkotason ja suojausasteen. Toukokuussa 2017 kunnan lainasalkusta reilut 30 prosenttia oli joko

suojattu korkosuojauksella tai kiinteäkorkoista lainaa. Suojausaste laskee tulevien kahden vuoden aikana alle 10

prosenttiin. Kunnanhallitus totesi toukokuussa 2017, että tavoitteena on suojata 30–50 prosenttia lainoista ja

pyrkiä saamaan uusille lainoille mahdollisimman pitkäaikainen kiinteä korko.

Ympäristöriskit

Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä

Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit

tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan

valmiussuunnitelmassa.

Muut riskit

Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö,

veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla

aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan.

9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT

Kunnan noin 48 499 m²:n kiinteistöalasta noin 45 560 m² eli runsaat 94 prosenttia lämmitetään

hiilidioksidineutraaleilla eli uusiutuvilla polttoaineilla.

Kemiönsaaren kuntien yhdistymisen jälkeen vuonna 2009 hiilidioksidineutraaleihin polttoaineisiin siirtyminen ja

muut ympäristöystävällisiksi katsotut lämmitystavat ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä. Vähennys on vielä

suurempi kun otetaan huomioon, että myös yksityiset toimijat ovat liittyneet kunnassa rakennettuihin kauko- tai

alueverkkoihin.

Kemiönsaaren kunta on vuodesta 2010 lähtien seurannut CO2-päästöjä tilausraportin avulla. Päästöt ovat

vähentyneet hieman vuosittain, mutta vertailu ei ole helppoa. Kemiönsaaren kunta sijoittuu keskivaiheille

vertailukuntien joukossa kun otetaan huomioon kunnat, joissa on samansuuruinen väestömäärä ja suunnilleen

samankaltainen elinkeinoelämä. CO2-päästöt henkeä kohden ovat alle keskiarvon vastaavissa kunnissa.

Nykyisin kunta seuraa myös kunnan omistamien suurimpien kiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutusta. Tiedot

julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Seuraava askel on kulutustietojen oikaisu lämmitystarveluvulla.

17

Jätevedenpuhdistuksesta, puhdistamoveden purkupaikasta ja erilaisista kunnallisteknisistä tehostamistoimista on

käyty keskustelua jo usean vuoden ajan. Kemiönsaaren vesi- ja viemärilinjojen yhdistäminen valmistui vuonna

2016. Jätevedenpuhdistus on keskitetty kokonaan Tyska holmenin puhdistamoon. Puhdistamo on toiminut hyvin

ja puhdistustulokset ovat hyvät. Tyska holmenin puhdistamon ympäristövaikutuksia on seuraavassa taulukossa

verrattu kolmen aiemman puhdistamon yhteisvaikutuksiin. Luvut ovat teoreettiset.

Keskimääräinen ympäristövaikutus 2010–

2015

Ympäristövaikutus

2017

Päästölaji kg/v kg/v Muutos %

CODCr 17

751

7 665 -57 %

BOD7atu 4

230

1 168 -72 %

Kok.P 230 25 -89 %

Kok.N 10

917

8 395 -23 %

Ammoniumtyppi 6

692

2 336 -65 %

Kiinteä aines 7

480

2 081 -72 %

Jäteveden määrä, m³/v 385

485

423778 10 %

Jätevedenpuhdistuksen keskittäminen tuo myös taloudellisia etuja, mikä on myös osa kestävää kehitystä.

Kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteiden käsittely aloitettiin vuonna 2013 ja jatkuu edelleen. Vuonna 2017

lietettä puhdistettiin yhteensä 8 476,5 m³, josta kunnan keräysjärjestelmän piiriin kuului 7 650,90 m³.

Lietteenkeruutoiminta on vakiintunutta, ja sellaisia kiinteistöjä, joiden osalta on epäselvyyksiä, on enää hyvin vähän.

Vaikka jätehuoltotyö on jatkunut jo pitkään, se on mitä suurimmassa määrin ympäristötyötä. Kemiönsaarella

syntyvä jätemäärä on vähentynyt, mikä on myönteistä. Jätemäärien väheneminen on hyvin todennäköisesti

lisääntyneen kierrätyksen, kompostoinnin ja paremman lajittelun ansiota. Vuoden 2017 aikana Kemiönsaarella

kerättiin runsaat 1 750 tonnia sekajätettä. Vuonna 2016 määrä oli yli 1 592 tonnia, vuonna 2015 yli 1 900 tonnia,

vuonna 2014 yli 1920 tonnia, vuonna 2013 yli 1940 tonnia ja vuonna 2012 lähes 1 970 tonnia. Vuonna 2017 kaikki

jätteet ohjattiin poltettavaksi.

Kunnassa on kierrätyskeskus, joka on toteutettu tukirahoituksen avulla. Kierrätyskeskus työllistää

pitkäaikaistyöttömiä. Ympäristön kannalta kierrätyksellä on hankkeessa merkittävin vaikutus. Hanke käynnistyi

vuonna 2015, ja odotukset ovat korkealla. Ennen kierrätyskeskuksen perustamista Kemiönsaarella ei ollut paikkaa,

jossa kierrätys olisi hoidettu keskitetysti.

Nordanå-Lövbölen 29 tuulivoimalan tuulivoimapuiston osayleiskaava on työn alla. Tuulivoima on ns. vihreää

energiaa ja, mikäli kehitys etenee odotetulla tavalla, rakentaminen mahdollistaa selvästi saaren sähkönkulutuksen

ylittävän vihreän energian tuottamisen Kemiönsaarella.

10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN

JÄRJESTÄMISESTÄ

Kunnanhallitus hyväksyi 25.4.2017 sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäistä valvontaa käsitellään myös kunnan

hallintosäännössä.

Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen

18

Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, ja talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän

mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia

resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelmaa, ohjeita yksiköille

vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä

avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt ovat

nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan

vuosineljänneksittäin.

Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan

asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle.

Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava

arviointi

Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden

johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet

saavutetaan.

Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston,

kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa.

Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja

henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten

työtehtäväyhdistelmien synty.

Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito

Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton

KuntaHankinnat-palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa,

lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Kunta on ottamassa käyttöön asianhallintaohjelma KommunOfficen

sopimustenhallintamoduulin. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja -aikoja koskeva

valvontavastuu.

Vuoden 2013 lopussa kunta aloitti yhteistyön Lindorff Oy Ab:n kanssa. Lindorff on hoitanut kunnan perintää

vuoden 2014 alusta lähtien.

Kiinteä omaisuus on vakuutettu, ja vakuutusturva käydään läpi vuosittain. Olemme hankkineet

kiinteistörekisteröintiohjelman, joka on otettu käyttöön vuonna 2011. Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja

sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on

tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen

seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan

omaisuuteen heti.

Muuta

Päivitetyn konserniohjeen mukaan kunnanhallitus seuraa ja arvioi kaksi kertaa vuodessa tytäryhteisöjen toimintaa, per

31.8. ja 31.12 (tilinpäätös).

Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö on yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö

kuin kunnalla.

19

11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS

11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen

Virallisen tuloslaskelman mukaan toimintakatteeksi muodostuu –40,15 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi 5,22

miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,48 miljoonaa euroa. Poistoero on pienentynyt 157 000

euroa vuoden aikana. Tilivuoden 2017 ylijäämä on 1,89 miljoonaa euroa.

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen

lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen mittari arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Lähtökohtana on, että

kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Seuraavassa kaaviossa on esitetty

vuosikatteen kehitys kuuden viime vuoden ajalta.

TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT

2017 2016

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 8 506 8 092

Valmistus omaan käyttöön 5 0

Toimintakulut -48 657 -49 262

Toimintakate -40 146 -41 170

Verotulot 23 382 22 398

Valtionosuudet 22 148 23 042

Rahoitustuotot ja -kulut 0 0

Korkotuotot 0 10

Muut rahoitustuotot 32 24

Korkokulut -195 -219

Muut rahoituskulut -6 -12

Vuosikate 5 215 4 074

Poistot ja arvonalentumiset -3 479 -3 579

Satunnaiset tuotot

Satunnaiset kulut

Tilikauden tulos 1 736 495

Tilinpäätös siirrot 157 164

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 893 659

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot / Toimintakulut, % 17,5 % 16,4 %

Vuosikate / Poistot, % 149,9 % 113,8 %

Vuosikate, euroa / asukas 767 € 593 €

Asukasmäärä 6795 6868

20

Toimintatuotot ja -kulut

Toimintatuottoja kertyi yhteensä 8,51 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden vastaava summa oli 8,09 miljoonaa

euroa. Kunnan myyntituotot olivat 1,62 miljoonaa euroa, ja ne ylittivät talousarvion 525 000 eurolla.

Vesiliikelaitoksen myyntituotot olivat 1,82 miljoonaa euroa, ja ne alittivat talousarvion 165 000 eurolla.

Yhteenlasketut myyntituotot olivat 3,26 miljoonaa euroa, ja ne ylittivät talousarvion 306 000 eurolla eli 5,9

prosentilla.

Maksutuotot, jotka muodostuvat pääasiassa sivistys- ja peruspalveluosaston lakisääteisistä maksuista, olivat 2,75

miljoonaa euroa, mikä on noin 214 000 euroa enemmän kuin talousarviossa. Tuet ja avustukset alittivat

talousarvion 101 000 eurolla ja toivat kunnalle yhteensä 574 000 euroa. Vuokratulot olivat vajaat 585 000 euroa

ja muut tuotot 1,33 miljoonaa euroa, mikä on myyntivoittojen ansiota.

Toiminnan kokonaistulot olivat 413 000 euroa suuremmat kuin vuonna 2016.

Vuonna 2017 ulkoiset toimintakulut olivat 48,66 miljoonaa euroa, joka on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin.

Yhteenlasketut henkilöstökustannukset pienenivät 472 000 eurolla ja olivat näin ollen 23,65 miljoonaa euroa

vuonna 2017. Palveluiden ostot olivat 19,35 miljoonaa euroa, joka on noin 388 000 euroa enemmän kuin vuotta

aiemmin. Materiaaleista, tarvikkeista ja tavaroista aiheutuneet kustannukset laskivat noin 20 000 eurolla vuodesta

2016 ja olivat 3,46 miljoonaa euroa vuonna 2017. Avustukset olivat 1,48 miljoonaa euroa, mikä on 415 000 euroa

vähemmän kuin vuonna 2016. Muut kustannukset olivat vajaat 613 000 euroa.

21

Peruspalveluosastolla tehtiin yhteensä 160 000 euron talousarviomuutokset, sillä vanhustenhuollolle myönnettiin

lisämääräraha ostopalveluihin ja palveluseteleihin.

Talousarviovertailuun sisältyvät myös sisäiset erät. Kunnan yhteenlasketut toimintakulut alittivat alkuperäisen

talousarvion 1,65 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 1,49 miljoonalla eurolla. Henkilöstökulut alittuivat

1,52 miljoonalla eurolla eli noin 6,03 prosentilla. Vakituisten lääkärien ja hammaslääkärien vajeen paikkaamiseksi

kunta käytti vuokratyövoimaa lähes miljoonan euron edestä, mikä on kirjattu palvelujen ostoihin. Talousarviossa

tämä on huomioitu henkilöstökustannuksissa, mikä vääristää talousarviovertailua.

Materiaalien ja tarvikkeiden hankinnat alittivat talousarvion 252 000 eurolla ja avustukset lähes 11 000 eurolla.

Vuokrakulut, sisältäen sisäisen vuokran, alittivat talousarvion 81 000 eurolla. Muut toimintakulut ylittyivät 58 000

eurolla.

Toimintakate (tulojen ja menojen välinen erotus), joka tulee kattaa verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli virallisessa

tuloslaskelmassa 40,12 miljoonaa euroa miinuksen puolella. Toimintakate parani reilulla miljoonalla euroa vuoteen

2016 verrattuna.

22

Verotulot

Tilikauden verotulot olivat 23,38 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa oli 19,15 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa

3,22 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 1,00 miljoona euroa. Yhteisöveron kasvu johtuu Supercellin ja Kahon3:n

välisestä kaupasta. Verovuonna 2017 valtion jako-osuus yhteisöverosta oli 69,66 % ja kuntien 30,34 %.

Yrityskaupan arvo oli yhteensä 200 miljoonaa euroa, josta kunnat saivat 30,34 %. Tämä jaettiin Suomen kaikkien

kuntien kesken.

Suomen heikon taloustilanteen vuoksi verotulojen budjetoinnissa on noudatettu varovaisuusperiaatetta. Vuoden

2017 talousarvio laadittiin verohallinnon vuodelle 2017 laatiman toteutumisennusteen perusteella. Vuoden 2017

talousarviossa verotulot olivat 22,69 miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat reilulla 980 000 eurolla vuoteen 2016

verrattuna.

23

Valtionosuudet

Kemiönsaaren kunta sai yhteensä 22,15 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Vuoden 2017 talousarviossa

valtionosuuksien määräksi arvioitiin 22,3 miljoonaa euroa.

Uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan 1.1.2015. Samanaikaisesti valtio säästää kuntien osalta leikkaamalla

valtionosuuksia. Kunta sai yli 890 000 euroa vähemmän valtionosuuksia vuonna 2017 kuin vuonna 2016.

Rahoitustuotot ja -kulut

Kunnan korkotuotot muodostuvat maksuliikennetilien korkotuotoista ja olivat vajaat 200 euroa vuonna 2017.

Muut rahoitustuotot olivat vajaat 32 000 euroa. Alhaiset markkinakorot vaikuttavat kunnan kuntayhtymiltä

saamiin peruspääoman korkotuloihin. Kuntayhtymiltä saadun peruspääoman korko oli vajaat 650 euroa vuonna

2017, kun se oli vuotta aiemmin 1 300 euroa. Kunnan sisäisessä kirjanpidossa vesiliikelaitokselta saatu

peruspääomakorko kirjataan muihin rahoitustuottoihin. Vuonna 2017 korvaus oli 0 euroa, koska 12 kuukauden

euribor oli negatiivinen. Viivästyskorkotuloja tuli 9 500 euroa.

Kunnan ja vesiliikelaitoksen ulkoisten lainojen korkokulut olivat yhteensä 195 000 euroa. Talousarvio alittui

reilulla 100 000 eurolla. Alitus johtuu rahoitusmarkkinoiden jo pitkään jatkuneesta poikkeuksellisen alhaisesta

korkotasosta, ja samalla talousarvion valmistelussa noudatettiin varovaisuusperiaatetta.

Vesiliikelaitos ei maksanut kunnalle korkoa sisäisistä lainoista, koska korko oli negatiivinen.

Muut rahoituskustannukset olivat 6 300 euroa ja kustannukset muodostuvat viivästyskoroista. Vesiliikelaitoksen

kirjanpidossa korvaus peruspääomasta kunnalle kirjataan tähän kohtaan.

24

11.2 Toiminnan rahoitus

Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

2017 2016

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta


Satunnaiset erät, netto

Tulorahoituksen korjauserät -1 194 -246

Investointien rahavirta

Investointimenot -6 768 -4 239

Rahoitusosuudet investointeihin 261 46

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 565 341

Toiminnan ja investointien rahavirta -922 -24

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisen lisäykset

Antolainasaamisten vähennykset

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 0

Päitkäaikaisten lainojen vähennykset -2 181 -2 342

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 141 859

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset 428 -1 190

Rahoituksen rahavirta 3 387 -2 672

Rahavarojen muutos 2 466 -2 696

Rahavarat 31.12. 5 768 3 302

Rahavarat 1.1. 3 302 5 998

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -7 184 -5 891

Investointien tulorahoitus, % 80,1 % 97,2 %Pääomamenojen tulorahoitus, % 60,0 % 62,4 %

Lainanhoitokate 2,28 1,68

Kassan riittävyys, pv 36 21

Asukasmäärä 6795 6868

25

Rahoituslaskelma

Vuosikatteen tulisi, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot, verotulot ja valtionosuudet

sekä rahoitustuotot ja -menot on otettu huomioon, riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että

lainanlyhennyksiin. Vuoden 2017 vuosikatteeksi muodostui 5,21 miljoonaa euroa.

Tulorahoituksen oikaisuerinä kirjataan käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, jotka vuonna 2017 olivat 1,19

miljoonaa euroa.

Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 6,77 miljoonaa euroa, josta 41 000 euroa oli vesiliikelaitoksen

investointeja. Investointien rahoitusosuuksia kertyi 261 000 euroa. Käyttöomaisuuden myyntitulot olivat 1,57

miljoonaa euroa (mukaan lukien myyntivoitot 1,19 miljoonaa euroa).

Vuoden 2017 talousarvioon on kirjattu uusia pitkäaikaisia lainoja 7,5 miljoonalla eurolla. Kunta nosti 4 miljoonaa

euroa pitkäaikaista lainaa ja 2 miljoonaa euroa lyhytaikaista lainaa. Lyhennykset olivat 2,18 miljoonaa euroa, ja näin

ollen velkataakka oli vuoden lopussa 24,2 miljoona euroa. Lainaa asukasta kohden oli 3 561 euroa 31.12.2017.

Kassavarat lisääntyivät 2,47 miljoonaa euroa vuoden aikana, ja kassan riittävyys per 31.12.2017 oli 36 päivää.

Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyyden tulee olla vähintään 18 päivää.

26

27

11.3 Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset

Tase ja sen tunnusluvut

VASTAAVAA 2017 2016

1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet 0 0

Tietokoneohjelmistot 60 101

Muut pitkävaikutteiset menot 123 132

Aineettomat hyödykkeet 183 233

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 5 321 5 282

Rakennukset 29 987 26 794

Kiinteät rakenteet ja laitteet 17 315 17 591

Koneet ja kalusto 911 1 029

Muut aineelliset hyödykkeet 12 12

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 573 701

Aineelliset hyödykkeet 54 120 51 408

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 7 681 7 687

Muut lainasaamiset 1 1

Muut saamiset 27 27

Sijoitukset 7 709 7 714

PYSYVÄT VASTAAVAT 62 012 59 354

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 0 0

Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 173 175

Muut toimeksiantojen varat 500 500

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 673 675

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 54 46

SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 0 0

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 1 317 1 416

Lainasaamiset 0 0

Muut saamiset 489 461

Siirtosaamiset 655 596

Lyhytaikaiset saamiset 2 461 2 473

Saamiset 2 461 2 473

Rahoitusomaisuusarvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset 5 768 3 302

VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 283 5 820

VASTAAVAA YHTEENSÄ 70 967 65 850

28

VASTATTAVAA 2017 2016

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 19 408 19 408

Edell. tilikausien yli- / alijäämä 15 444 14 785

Tilikauden yli- / alijäämä 1 893 659

OMA PÄÄOMA 36 745 34 852

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 2 223 2 380

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 223 2 380

PAKOLLISET VARAUKSET

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 63 41

Lahjoitusrahastojen pääomat 173 175

Muut toimeksiantojen pääomat 541 532

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 776 749

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 100 16 955

Lainat julkisyhteisöiltä 900 1 241Lainat muilta luotonantajilta

Liittymismaksut ja muut velat 1 360 1 447

Siirtovelat

Pitkäaikainen 21 361 19 643

Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 855 2 626

Lainat julkisyhteisöiltä 341 414

Saadut ennakot 96 95

Ostovelat 2 170 1 612

Liittymismaksut ja muut velat 853 969

Siirtovelat 2 547 2 509

Lyhytaikainen 9 863 8 226

VIERAS PÄÄOMA 31 223 27 869

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 70 967 65 850

TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste, % 55,0 % 56,6 %

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57,6 % 51,9 %

Kertynyt yli- / alijäämä, 1.000 € 17 337 15 444

Kertynyt yli- / alijäämä, €/asukas 2 551 2 249

Lainakanta 31.12., 1.000 € 24 196 21 237

Lainakanta 31.12., €/asukas 3 561 3 092

Lainasaamiset, 1.000 € 27,67 27,67

Asukasmäärä 6 795 6 868

29

Tase

Vastaavat

Taseen loppusumma 31.12.2017 oli 70,97 miljoonaa euroa, mikä on lähes 5,12 miljoonaa euroa enemmän kuin

vuonna 2016.

Taseen pysyvät vastaavat olivat 62,01 miljoonaa euroa. Näistä aineettomia hyödykkeitä oli 183 000 euroa,

aineellisia hyödykkeitä 54,12 miljoonaa euroa ja sijoituksia 7,7 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen varat olivat

673 000 euroa, ja ne muodostuvat lahjoitusrahastojen varoista ja muista toimeksiantojen varoista.

Saamisia oli 2,46 miljoonaa euroa, ja kassa ja pankkisaamiset olivat 5,77 miljoonaa euroa. Taseen vaihtuvat saamiset

olivat yhteensä 8,28 miljoonaa euroa.

Vastattavat

Taseen vastattavissa oma pääoma oli 36,75 miljoonaa euroa muodostuen 19,4 miljoonan euron peruspääomasta,

aiempien tilikausien 15,44 miljoonan euron kertyneestä ylijäämästä sekä tilikauden 1,89 miljoonan euron

ylijäämästä. Kertynyttä ylijäämää oli 17,34 miljoonaa euroa 31.12.2017. Oman pääoman osuus koko taseen

loppusummasta on 51,8 prosenttia.

Toimeksiantojen varat muodostuvat valtion toimeksiannoista, lahjoitusrahastojen pääomasta sekä muista

toimeksiantojen pääomista.

Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu 20 miljoonan euron nostetuista talousarviolainoista, kunnan

440 000 euron lainaosuudesta Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:ssä sekä 916 000 euron

liittymismaksuista. Vuoden 2017 lyhennykset, 4,2 miljoona euroa, on siirretty kirjanpitolain mukaisesti

lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kunnalla oli tilikauden päättyessä yhteensä 24,2 miljoonaa euroa lainaa, mikä

on 2,96 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Lainaa asukasta kohden 31.12.2017 oli 3 561 euroa, kun

vastaava summa vuotta aiemmin oli 3 092 euroa.

Kunnan omavaraisuusaste laski 56,6 prosentista 55,0 prosenttiin. Kuntataloudessa tulee pyrkiä 70 prosentin

omavaraisuusasteeseen. 50 prosenttia tai alle merkitsee merkittävää velkataakkaa. Kunnan suhteellinen

velkaantuneisuusaste, joka osoittaa kuinka suuri osa kunnan käyttötuotoista tarvittaisiin vieraan pääoman

takaisinmaksuun, on noussut 51,9 prosentista 57,6 prosenttiin.

Lyhytaikainen vieras pääoma oli 9,86 miljoonaa euroa, mikä on 1,64 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.

Ostovelat ovat lisääntyneet 500 000 euroa ja kunnan lyhytaikaiset lainat ovat lisääntyneet 1,2 miljoonaa euroa.

Vaihtuvat saatavat, 8,28 miljoonaa euroa, ovat 1,58 miljoonaa pienemmät kuin lyhytaikainen vieras pääoma, mikä

kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja tulevaa rahoitustarvetta.

30

12 KOKONAISTULOT JA -MENOT

KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT

TULOT 1 000 € MENOT 1 000 €

Toiminta Toiminta

Toimintatuotot 8 506 Toimintamenot 48 657

Verotulot 23 382 -Valmistus omaan käyttöön -5

Valtionosuudet 22 148 Korkokulut 195

Korkotuotot 0 Muut rahoituskulut 6

Muut rahoitustuotot 32 Satunnaiset kulut

Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät

Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos

- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -1 194 -Pakollisten varausten li. (+), väh. (-)

-Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 0

Investoinnit luovutustappiot

Rahoitusosuudet investointimenoihin 261 Investoinnit

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 565 Investointimenot 6 768

Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2 181

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 000 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1 859

Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset

Kokonaistulot yhteensä 61 700 Kokonaismenot yhteensä 59 662

31

13 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS

Kuntalakia uudistettiin vuonna 2015, ja uudessa kuntalaissa kuntakonsernien ja kunnan liikelaitosten rooli on

vahvistunut. Kuntalain 14 §:ään on lisätty valtuuston konserniohjaukseen liittyvät tehtävät. Valtuusto päättää

kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto voi

asettaa kunnan konsernijohdolle tavoitteet ja määritellä periaatteet tytäryhtiöiden toiminnan ohjaukseen ja

valvontaan. Valtuuston ohjaus koskee ensisijaisesti kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa.

Kuntalain 115 §:ssä säädetään, että toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan

ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kuntakonsernissa.

Kuntakonserni määritellään kuntalain §:ssä 6. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kokonaisuutta kuntasektorilla, joka

kattaa kunnan ja ne yhteisöt, joihin kunnalla on päätösvalta, ns. emoyhteisö ja tytäryhteisöt, joihin kunnalla on

yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa päätösvalta. Päätösvallalla tarkoitetaan

emoyhteisön oikeutta puoleen tai enemmän kaikista osakkeista tai osuuksista. Päätösvalta voi myös tarkoittaa

oikeutta valita jäseniä yhteisön hallitukseen tai vastaavaan elimeen.

Kemiönsaaren kuntakonserniin kuuluu sekä tytär- että osakkuusyhteisöjä. Tytäryhteisöt ovat Ab Kemiönsaaren

Lämpö Oy (100 %), Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (81,80 %), Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet

Kiinteistö Oy (75,32 %), Dragsfjärds Industri Ab – Dragsfjärdin Teollisuus (100 %), Dalmed Oy Ab (75 %), Oy

Dalsbostäder Ab (100 %) sekä Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy (75 %) joka on Kimitobackenin

tytäryhteisö. Osakkuusyhteisöt ovat Kiinteistö Oy Furubacken (43,6 %) ja Faxell 2.0 (41,2 %).

Toukokuussa valtuusto hyväksyi uuden konserniohjeen, omistajapoliittiset linjaukset sekä hyvän hallinto- ja

johtamistavan ohjeen.

Konsernin talous

Kuntalain 114 §:n mukaan kuntien tulee laatia konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaseen, -tuloslaskelman ja

-rahoituslaskelman sekä niiden liitetiedot. Konsernitase on laadittu kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

yhdistelmänä nimellisarvomenetelmällä. Samalla on eliminoitu emon ja tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien sisäiset

saatavat. Konsernitaseen loppusumma on 90,46 miljoonaa euroa, mikä on yli 19,5 miljoonaa euroa enemmän kuin

kunnan tase.

Tuloslaskelma osoittaa, että konsernin tulos on 1,91 euroa ylijäämäinen ja vuosikate on 7,13 miljoonaa euroa.

Rahoituslaskelma osoittaa, että investointimenot olivat 7,86 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat lisääntyivät vain

vajaalla 4,69 eurolla ja kassavarat lisääntyivät 2,57 miljoonalla eurolla.

Kunta budjetoi yhteensä 7,5 miljoonan euron lainannostot vuodelle 2017, mutta pienempien investointimenojen

vuoksi lainaa nostettiin vain 6 miljoonaa euroa.

Sairaanhoitopiirien tulisi kattaa taseeseen kertynyt alijäämä ennen sote- ja maakuntauudistusta. Varsinais-Suomen

sairaanhoitopiirin vuoden 2017 tulos on 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä vaikuttaa konsernin tulokseen.

Talousarviovuoden 2017 tavoitteet

- Konserniohje uudistetaan.

Seuranta 31.12.2017

Konserniohje uusittiin keväällä 2017 ja valtuusto hyväksyi sen toukokuussa 2017.

- Tytäryhtiöiden ja emokunnan välisiä työskentelytapoja ja raportointia uudistetaan, niin että controllerin

työtehtäviin sisältyy jatkossa myös konserni.

Seuranta 31.12.2017

Controllernin työtehtäviin sisältyy nykyään myös konserni.

- Dragsfjärdin Teollisuuden tulevaisuuden ratkaisut riippuvat Taalintehtaan Valsverksholmenin omistussuhteiden

muutoksista. Yhtiön rakennetta voidaan tarvittaessa muuttaa.

Seuranta 31.12.2017

32

Valsverksholmenin omistussuhteisin saatiin ratkaisu kesällä 2017 ja Dragsfjärdin Teollisuus teki pääomasijoituksen

Oy Dalsbruks Fabrik Ab:n perustettavaan yhtiöön.

- Faxellin roolia ja tulevaisuuden tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat

osakepääomaa. Vaihtoehdot ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön lakkauttaminen.

Seuranta 31.12.2017

Yhtiöllä ei ole ollut toimintaa vuonna 2017. Faxellin rooli saattaa muuttua Valsverksholmenin omistussuhteita

koskevan ratkaisun ja Taalintehtaan tulevan kehityksen myötä.

33

KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT

2017 2016

1 000 € 1 000 €



Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 4 1


Verotulot 23 382 22 398



Rahoitustuotot -2 -5





Poistot ja arvonalentumiset 0

Suunnitelman mukaiset poistot -5 104 -5 232

Tilikauden yli- ja alipariarvot

Arvonalentumiset -2 -1

Satunnaiset erät 0


Tilinpäätössiirrot

Laskennalliset verot -37 11

Vähemmistöosuudet -15 -10

Tuloverot -62 -65


Konsernituloslaskelman tunnusluvut

Toimintatuotot / Toimintakulut, % 42,77 41,44

Vuosikate / Poistot, % 139,66 117,45

Vuosikate, euroa / asukas 1 037,86 894,73


34

35

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT

2017 2016

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 7128 6 145

Satunnaiset erät -62 -65

Tulorahoituksen korjauserät -1116 -279


Investointimenot -7858 -4 764

Rahoitusosuudet investointimenoihin 285 54

Pysyvien vastaavien luovutustulot 1641

353

Toiminnan ja investointien rahavirta 17 1 445



Antolainasaamisten lisäykset



Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4691 82

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3583 -3 685

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1102 896

Oman pääoman muutokset -13 10

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 26 6

Vaihto-omaisuuden muutos -22 -31

Saamisten muutokset -354 -360

Korottomien velkojen muutokset 701 -859



Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 7 557 4 963

Rahavarat 1.1. 4 989 7 473

Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut

Investointien tulorahoitus, % 151,34 130,47

Pääomamenojen tulorahoitus, % 63,89 73,20


Kassan riittävyys 39 24

36

KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA 2017 2016

1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT


Immateriella rättigheterAineettomat oikeudet 74 108

Övriga utgifter med lång verkningstidMuut pitkävaikutteiset menot 197 219

Förskottsbetalningar Ennakkomaksut 8 8


Mark- och vattenområdenMaa- ja vesialueet 6 032 6 115

Byggnader Rakennukset 48 324 46 077

Fasta konstruktioner och anordningarKiinteät rakenteet ja laitteet 17 349 17 617

Maskiner och inventarierKoneet ja kalusto 2 489 2 675

AnslutningsavgifterLiittymismaksut

Övriga materiella tillgångarMuut aineelliset hyödykkeet 21 22

Förskottsbetalningar och Ennakkomaksut ja keskeneräiset

pågående anskaffningarhankinnat 1 057 940

Sijoitukset

Andelar i intressesamfundOsakkuusyhteisöosuudet 329 334

Aktier och andelarOsakkeet ja osuudet 216 217

Övriga lånefordringarMuut lainasaamiset 1 1

Övriga fordringarMuut saamiset 54 54

Övriga aktier och andelarMuut osakkeet ja osuudet 1 148 1 026

Lainasaamiset

Tytäryhteisöissä

Muissa yhteisöissä



Saamiset

Långfristiga fordringarPitkäaikaiset saamiset 315

Kortfristiga fordringarLyhytaikaiset saamiset 4 201 4 090

Rahoitusarvopaperit 34 26



37

14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN

Kuntalain 115 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen

käsittelystä sekä talouden tasapainottamisesta.

Kemiönsaaren kunnan tilikauden tulos on 1 892 776,45 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tuloksessa on huomioitu

kunnan liikelaitos Kemiönsaaren Vesi.

Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle seuraavaa tilikauden tuloksen käsittelemiseksi:

Tehdyt poistoerot 157 235,59 euroa tuloutetaan.

VASTATTAVAA 2017 2 016

1 000 € 1 000

OMA PÄÄOMA


Arvonkorotusrahasto 23 23

Rakennusrahasto

Muut rahastot 1 270 1 269

Muu oma pääoma

Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 18 219 17 515


VÄHEMMISTÖOSUUDET 976 987

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET *

AvskrivningsdifferensPoistoero

ReserverVapaaehtoiset varaukset

PAKOLLISET VARAUKSET 654 552


VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 30 840 29 609

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 273 1 382

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 5 468 4 357

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 9 479 8 691


Konsernitaseen tunnusluvut

Omavaraisuusaste, % 45 46

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 63 60

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 € 20 132 18 364

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € / asukas 3 3

Konsernin lainat, € / asukas 5 343 4 946

Konsernin lainakanta 31.12., 1.000 € 36 308 33 966

Kunnan asukasmäärä 6 795 6 868

* Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden

konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä.

38

Tilikauden 1 892 776,45 euron ylijäämä siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin.

Koska tase sisältää 15,44 miljoonaa euroa ylijäämää aiemmilta tilikausilta, ehdotusta talouden tasapainottamiseksi

tilikauden tuloksen vuoksi ei tarvita.

15 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET

Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli

toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista.

Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö.

Valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen

Mikä: Hallituksen käynnistämä maakuntauudistus yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelurakenteen uudistuksen kanssa muuttaa valtion, aluehallinnon ja kuntien

tehtäväkenttää.

Uudistuksen merkittävin osa on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

uudistus, joka siirtää sote-palveluiden järjestämisvastuun kunnilta maakuntiin.

Muutoksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,

parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.

Lisäksi uudistuksessa kootaan maakuntiin valtion aluehallintoon ja

maakuntahallintoon kuuluvia muita tehtäviä. Tämän tavoitteena on sovittaa

yhteen valtion alue- ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen

aluehallinnon järjestämistä.

Uuden maakunnan tehtävistä merkittävin on sosiaali- ja terveyspalveluiden

järjestäminen kansalaisille. Sen lisäksi maakunta vastaa pelastustoimesta,

aluekehityksestä ja elinkeinoelämän edistämisestä, alueiden käytön ohjauksesta ja

liikennejärjestelmäsuunnittelusta, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin

edistämisestä, ympäristöterveydenhuollosta sekä joistakin muista alueellisista

tehtävistä.

Maakunnalle valitaan suorilla vaaleilla maakuntavaltuusto tammikuussa 2018.

Uudistusten esivalmisteluvaihe Varsinais-Suomessa on käynnistynyt ja se kestää

1.7.2017 saakka. Maakuntiin siirtyvien tehtävien järjestämisvastuu siirtyy

maakunnille 1.1.2019. Kemiönsaaren kunta valmistautuu uudistukseen kaikessa

toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Henkilöstöä tiedotetaan sähköisten

tiedotuskanavien kautta sekä toimintojen omissa palavereissa. Kemiönsaari

osallistuu aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun alueellisella

tasolla.

Aikataulu: 2017–2018

Vastuutaho: Johtoryhmä

Seuranta 31.12.2017

Tuleva sote- ja maakuntauudistus on huomioitu laajasti kunnan toiminnassa

vuonna 2017.

Kiinteistöinvestoinneista on tehty kattavia selvityksiä ja riskiarviointeja.

Ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta on arvioitu kuntakonsernin taloutta,

toimintaa, investointeja ja lainakannan kehitystä sekä arvioitu mahdollisen sote-

ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kunnan talouteen. Arvioinnissa on otettu

huomioon kuntien valtionosuuksissa tapahtuvat muutokset sekä Varsinais-

Suomen maakunnan taloudellisen tilanteen mahdolliset vaikutukset maakunnan

palvelutuotantoon. Lisäksi asiantuntijat ovat arvioineet Alma kodin

hoivakiinteistön saneerausta suhteessa sote- ja maakuntauudistukseen sekä

vertailleet kunnan oman palvelutuotannon kustannuksia suhteessa siihen, että

kunta hankkisi palveluita kunnassa toimivilta yksityisiltä palveluntuottajilta.

Kaksikielisten terveyspalveluiden konseptin valmistelusta vastaava asiantuntija on

antanut hoivakiinteistön saneerausta koskevan lausuntonsa.

39

Tukitoiminnoissa, kuten talousyksikössä, henkilöstöhallinnossa ja

kiinteistöhallinnossa, tuleva uudistus on huomioitu tekemällä määräaikaisia

sopimuksia.

Henkilöstölle on tiedotettu uudistuksesta intranetissä ja infotilaisuuksissa, jotka

on suunnattu sekä peruspalvelun että koko kunnan henkilöstölle.

Kemiönsaaren kunnan viranhaltijoita on mukana useissa maakuntauudistusta

valmistelevissa työryhmissä. Työryhmillä on myös yhteistyöverkosto, johon

kuuluvat Kemiönsaaren lisäksi Parainen ja Kårkulla. Yhteistyö pitää sisällään

tapaamisia, joissa jaetaan valmistelutyöhön liittyvää tietoa. Kunta on myös

osallistunut useisiin valmistelutyöhön liittyviin kartoituksiin.

Aktiivinen elinkeinoelämä

Mikä: Yrittäjyys- ja elinkeinoasioiden joustava käsittely. Otamme käyttöön yhden

luukun periaatteen, jotta määrätyt prosessit hoituisivat sekä helpommin että

nopeammin. Tarjoamme kokeiluluonteisesti rajatun määrän elinkeinoseteleitä

vuoden 2017 aikana kannustaaksemme yrityksiä kehittämään toimintaansa.

Laadimme uuden elinkeino-ohjelman yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tavoitteena

on edelleen kuulua seudun parhaimmistoon elinkeinoasioiden hoidossa.

Aikataulu: Vuodesta 2017 alkaen.

Resurssit: Kehitysosasto sekä ympäristö- ja tekniikkaosastolta tekninen johtaja

Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja

Seuranta 31.12.2017

Elinkeinosetelikokeilu onnistui hyvin. Seteleitä myönnettiin 25, joista 21

käytettiin. Panostuksella haluttiin kannustaa kemiönsaarelaisia yrittäjiä

yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Kemiönsaari onnistui saamaan

kokeilulle näkyvyyttä muun muassa TV-nytt-ohjelmassa sekä alueen lehdissä.

Elinkeino-ohjelman sijasta meillä on ollut käytössä lyhyt toimintasuunnitelma,

jossa on määritelty, mitä teemme Kemiönsaaren yrittäjien kanssa ja hyväksi.

Vuoden 2017 ilahduttava uutinen oli entisen FNsteelin hallien myynti Dalsbruks

Fabrik 1686:lle ja DB-marinalle.

Vuoden aikana perustettiin 59 uutta yritystä ja Kemiönsaari sijoittui viidennelle

sijalle koko maassa, kun vertailtiin perustettujen yritysten määrää 1 000

asukasta kohden (Timo Aron tutkimus).

Syksyllä perustettiin elinkeinolautakunta, mutta 10 yrittäjästä muodostuva

yritystiimi toimii edelleen elinkeinoaiheisten kysymysten kaikupohjana kunnassa.

Yrittäjille on lähetetty Elinkeinouutiset-uutiskirje ja lisäksi yrittäjäaamiainen,

jossa käsitellään ajankohtaisia teemoja, on pidetty noin kerran kuukaudessa.

Vuoden aikana on järjestetty myös useita matkailuyrittäjien tapaamisia ja

koulutuksia. Taalintehtaalla järjestetyssä September Openissa, joka viime

vuonna järjestettiin kokeeksi kaksipäiväisenä, oli yritysmessuosasto. Messuille

osallistui yli 50 yrittäjää.

Kemiönsaari nousi kolmanneksi (27:stä) elinkeinomyönteisyyttä mittaavassa

alueellisessa mittauksessa, joten olemme menossa oikeaan suuntaan.

Palvelusetelit

Mikä: Kunta selvittää ja valmistelee palveluseteleiden käyttöönottoa syksyllä 2016.

Tavoitteena on ottaa käyttöön palvelusetelit 1–2 toimialueella keväällä 2017.

40

Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia palveluja, esimerkiksi

sosiaali- ja terveyspalveluja ja varhaiskasvatuksen palveluja. Kunta osoittaa

talousarviossa ja -suunnitelmassa voimavarat palvelusetelillä järjestettäviin

palveluihin. Lisäksi kunta hyväksyy palvelusetelin toimintaperiaatteet kunnassa

kuten, mihin palveluihin palveluseteliä käytetään, mikä on palvelusetelin arvo,

missä laajuudessa ja mistä lukien palveluseteli otetaan käyttöön.

Palvelusetelin käyttöönoton tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan

mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa

sekä edistää kunnan, elinkeinotoiminnan ja yksityisten palveluntuottajien

yhteistyötä.

Aikataulu: Talvi/kevät 2017

Resurssit: Omat resurssit, työaika

Vastuutaho: Johtoryhmä, erikseen nimetyt viranhaltijat

Seuranta 31.12.2017

Kemiönsaaren kunnan strategiaan 2017–2021 on kirjattu, että kunnalla tulee olla

tehokas ja asiakaslähtöinen palvelutuotanto. Yhtenä tavoitteena on tarkastella

palvelujen tuotantotapoja eli kannattaako ne tuottaa itse vai ostopalveluna. Tätä

asiaa voidaan mitata muun muassa palveluseteleiden käyttöönotolla.

Kunnanhallitus päätti 25.10.2016 §:ssä 130 antaa virkamiehille tehtäväksi

mahdollisimman pian valmistella palvelusetelien käyttöönottoa. Valtuusto päätti

13.3.2017 §:ssä 4, että palvelusetelit otetaan käyttöön vanhustenhuollossa

huhtikuussa 2017 ja päivähoidossa elokuussa 2017. Vanhustenhuollon puolella on

hyväksytty palvelusetelien käyttöönotto tilapäisessä, säännöllisessä ja jatkuvassa

kotihoidossa sekä tehostetussa palveluasumisessa.

Valtuusto päätti 29.5.2017 §:ssä 25 myöntää peruspalveluosastolle 160 000 euron

lisämäärärahan ensisijaisesti palvelusetelien myöntämiseen, mutta tarvittaessa

myös hoitopaikkojen ostoon. Käytännössä summa on käytetty palvelusetelien

myöntämiseen.

Keväällä 2017 peruspalveluosasto laati tehostettua palveluasumista koskevat

säännöt. Neljä palvelusetelipalvelujen tuottajaa hyväksyttiin touko-joulukuussa

2017 palvelusetelituotannon piiriin, ja yksi hakemus oli vielä käsittelemättä

31.12.2017. Palveluseteli on myönnetty kahdeksalle henkilölle.

Peruspalveluosasto on Suunnitelmassa ikääntyneen väestön tukemiseksi 2014–

2017 määritellyt tavoitteeksi palvelusetelien käyttöönoton kotihoidossa. Tämä ei

ole toteutunut ajanjakson aikana, vaan suunnitelmissa on ottaa käyttöön

palvelusetelit vuonna 2018.

Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 3.5.2017 ottaa käyttöön palvelusetelit

ryhmäperhepäivähoidossa 1.8.2017 alkaen.

Lasten päivähoidossa on myönnetty 15 palveluseteliä vuosiksi 2017/2018. Palveluseteleitä voi käyttää ryhmäperhepäiväkoti Lillgårdenissa, joka on

hyväksytty palveluntuottajaksi sivistyslautakunnan laatimien sääntöjen mukaisesti. Palvelusetelit ovat olleet suosittuja, ja niitä tarjotaan jatkossakin.

Tulevaisuuden kunta

Mikä: Työ aloitetaan kartoittamalla, mitä tulevaisuuden kuntiin jää jäljelle. Uudesta

rakenteesta tehdään suunnitelma, jossa otetaan kantaa seuraaviin asioihin:

- miten palvelut tuotetaan asukaslähtöisesti

- miltä organisaatio näyttää

- mitä luottamuselimiä tarvitaan

- miten uudet työskentelytapojen toimivat

Tulevaisuuden kunnan täytyy voida työskennellä kokonaisvaltaisemmin ja

vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa, ja vähemmän toimintolähtöisesti.

Aikataulu: 2017–2018

41

Vastuutaho: Johtoryhmä

Seuranta 31.12.2017

Työ on käynnistynyt johtoryhmätasolla käytävillä keskusteluilla. Työtä jatketaan

vuonna 2018.

Keskusteluissa on noussut vahvasti esille kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisen tehtävä, joka on sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteiden kannalta

aivan ydinkysymys. Kemiönsaaren kuntaan on tarpeen nimittää hyvinvointi- ja

terveysasioista vastaava koordinaattori, joka toimii jatkossa kuntien ja

maakuntien yhdyspinnassa.

Muilta osin toiminnan, toimintatapojen ja organisaation uudelleenjärjestämistä

ryhdytään suunnittelemaan välittömästi kevään 2018 aikana, kun uudistusta

ohjaavat lait on hyväksytty eduskunnassa.

42

16 OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET

16.1 Hallinto-osasto

Hallintoyksikkö

Henkilöstöhallintoyksikkö

Talousyksikkö

IKT-yksikkö

43

HALLINTO-OSASTO

TP 2016

Alkuper.

TA 2017

TA -

muutos TA 2017 TP 2017

Poikkeama

%

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 413 641 449 750 449 750 394 656 87,75 %

Maksutuotot 94 0 0 165 -100,00 %

Tuet ja avustukset 261 030 8 250 8 250 19 679 238,53 %

Vuokratuotot 0 0 0

Muut toimintatuotot 18 437 9 000 9 000 597 882 6643,13 %

TOIMINTATUOTOT 693 203 467 000 0 467 000 1 012 382 216,78 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 1 181 952 792 520 792 520 730 081 92,12 %

Henkilöstösivukulut

Eläkekulut 293 223 202 562 202 562 201 253 99,35 %

Muut henkilöstösivukulut 66 325 43 195 43 195 27 453 63,56 %

Henkilöstösivukulut 359 548 245 757 245 757 228 706 93,06 %

Henkilöstökulut 1 541 500 1 038 277 1 038 277 958 788 92,34 %

Palvelujen ostot 850 813 882 941 882 941 928 788 105,19 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 49 028 23 950 23 950 23 430 97,83 %

Avustukset 15 179 15 000 15 000 16 297 108,65 %

Vuokrakulut 98 064 80 993 80 993 76 628 94,61 %

Muut toimintakulut 8 297 3 500 3 500 1 649 47,11 %

TOIMINTAKULUT 2 562 882 2 044 661 0 2 044 661 2 005 579 98,09 %

TOMINTAKATE -1 869 679 -1 577 661 0 -1 577 661 -993 197 62,95 %

SUUNNITELMAPOISTOT -84 067 -85 400 -85 400 -73 454 86,01 %

ARVONALENTUMISET 0

TILIKAUDEN TULOS -1 953 745 -1 663 061 0 -1 663 061 -1 066 651 64,14 %

44

HALLINTO-OSASTO

Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja

__________________________________________________________________________________

TOIMINTA

Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja hallinto.

Hallinnon tehtäviin kuuluvat valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan

operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019

Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Uusi kuntalaki tulee kuitenkin pääosin voimaan vasta 1.6.2017, valtuuston

uuden toimikauden alkaessa. Uusi kuntalaki velvoittaa hallintosäännön uudistamiseen ja kuntastrategian

laatimiseen. Hallintosääntöä ja muita siihen liittyviä asiakirjoja uudistetaan syksyllä 2016 ja viedään päätökseen

keväällä 2017.

Kuntien arkistointikäytäntöihin on tulossa suuria muutoksia lähivuosina. Arkistoinnin muuttaminen sähköiseksi

etenee, ja muutos tarjoaa kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin. Kemiönsaari on

asteittain menossa uuden aineiston sähköisen arkistoinnin suuntaan. Vanhojen kuntien ja kuntayhtymän vanhalle

aineistolle, joka on säilytettävä pysyvästi, rakennetaan uusi keskusarkisto vuoden 2017 aikana.

Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017, ja uusi valtuustokausi alkaa 1.6.2017. Yleisten vaalien järjestäminen

kuuluu hallinto-osastolle. Uudelle valtuustolle järjestetään perehdytystä.

Taloussuunnitelmakaudella järjestetään presidentinvaalit ja maakuntavaalit tammikuussa 2018, eduskuntavaalit

huhtikuussa 2019 ja EU-vaalit kesäkuussa 2019.

TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019

Kuntalaiset haluavat yhä useammin hoitaa asiansa sähköisesti. Läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien

kanssa edellytetään yhä enemmän. Sähköinen asiakaspalvelu korvaa perinteiset palvelumuodot. Kemiönsaaren

kunta ottaa asteittain käyttöön yhä enemmän internetin kautta toteutettavia sähköisiä asiakaspalvelumuotoja.

Kunta priorisoi verkkosivuja yhtenä palvelumuotona. Kunnan verkkosivujen kokonaisuudistus on aloitettu vuonna

2015. Uudistaminen aloitetaan intranetistä, minkä jälkeen on vuorossa kunnan ulkoisten verkkosivujen

uudistaminen, joka aloitetaan vuoden 2016 loppupuolella. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä

yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa.

45

HALLINTO-OSASTO

Yksikkö: Hallinto


__________________________________________________________________________________

SITOVAT TAVOITTEET 2017

Tavoite Tavoitetaso / seuranta

Ohjausasiakirjojen uudistaminen - Hallintosääntöä uudistetaan, hyväksytään valt. keväällä 2017

- Konserniohjetta päivitetään, hyväksytään valt. keväällä 2017

- Sisäisen ohjauksen ohjetta uudistetaan, hyväksytään valt. keväällä 2017

Seuranta 31.12.2017

- Hallintosääntö uudistettiin ja hyväksyttiin valt. toukokuussa.

- Konserniohje päivitettiin ja hyväksyttiin valt. toukokuussa.

- Sisäisen ohjauksen ohje uudistettiin ja hyväksyttiin valt. toukokuussa.

Toimiva perehdytys uusille luottamusmiehille - Uusi valtuusto saa perehdyttämiskoulutuksen kesä-elokuussa 2017

- Uusi valtuusto saa perehdyttämisaineistoa

(mm. Kuntaliiton oppaita) kesä-elokuussa 2017

Seuranta 31.12.2107

-Uusi valtuusto sai perehdytyskoulutusta ja perehdyttämisaineistoa

kesä-elokuussa.

Toimiva fyysinen arkisto vanhalle aineistolle - Vuonna 2018 käyttöön otettavien uusien arkistointitilojen

yksityiskohtainen suunnittelu

Seuranta 31.12.2017

- Suunnittelu on aloitettu, mutta koska hoitotilojen valmistuminen

on ollut ensisijaista, arkistotilojen käyttöönotto

tapahtuu keväällä 2018.

Toimiva sähköinen arkisto tulevaisuuden -Sähköisen arkistoinnin ja asiakirjakäsittelyn henkilöstökoulutusta

aineistolle -Kaikilla osastoilla otetaaan käyttöön sopimusasiakirjakäsittely,

joka perustuu samaan tehtäväluokitukseen kuin sähköinen

arkistointi

Seuranta 31.12.2017

- Sähköinen arkistointi on otettu käyttöön rakennuslupien osalta,

jotka hoidetaan nykyään Lupapisteen kautta.

- Käyttäjille on järjestetty sähköisen arkistoinnin ja sopimusasiakirja-

käsittelyn koulutusta.

- Sopimusasiakirjakäsittely on suunnitelmien mukaisesti käytössä.

46

HALLINTO-OSASTO

Yksikkö: Hallinto


__________________________________________________________________________________

TUNNUSLUVUT

Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Kokouksien määrä

Valtuusto 7 7 5 6

Kunnanhallitus 12 12 12 12

Tarkastuslautakunta 6 6 5 5

Keskusvaalilautakunta 3 1 6 9

Iltakouluja / seminaareja 2 4 4 9

Mittarit TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Asioita / kokous

Valtuusto 13 11 12 12

Kunnanhallitus 16 15 15 15

Tarkastuslautakunta 7 7 10 9

Keskusvaalilautakunta 7 3 5 5

HENKILÖSTÖBUDJETTI

Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Kunnanjohtaja 0,67 1 1 1

Hallintojohtaja 0,9 1 0,95 1

Johdon sihteeri 1 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1 1 1

Kielenkääntäjä 0,9 1 1 0,92

Yhteensä 4,47 5 4,95 4,92

47

HALLINTO-OSASTO

Yksikkö: Hallinto


__________________________________________________________________________________

HALLINTOYKSIKKÖ

BS 2015 BS 2016 BG 2017 BG-ändring ÄND BG 2017 BS 2017

TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA-muutos MUU TA 2017 TP 2017

TOIMINTATUOTOT 14 135 2 379 1 250 1 250 584 804

Henkilöstökulut -442 358 -458 753 -465 998 -465 998 -482 475

Palvelujen ostot -258 000 -295 387 -258 019 -258 019 -331 905

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 009 -15 682 -15 650 -15 650 -18 071

Avustukset -18 362 -15 179 -15 000 -15 000 -16 297

Muut toimintakulut -61 473 -53 905 -43 417 -43 417 -35 685

TOIMINTAKULUT -797 202 -838 907 -798 084 -798 084 -884 431

TOIMINTAKATE -783 067 -836 527 -796 834 -796 834 -299 627

POIKKEAMAT TA17–TP17:

Metsän myynti 582 800

Selvityksistä johtuvat kustannukset; pääasiassa sote-uudistukseen ja kiinteistökysymyksiin liittyvät selvitykset

68 500

YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

Sote- ja maakuntauudistus on vuoden aikana teettänyt selvityksiä ja riskikartoituksia, joista on aiheutunut

budjetoimattomia lisäkustannuksia hallinto-osastolle. Koska kyse on ollut suuriin investointisummiin liittyvistä

selvityksistä ja arvioinneista, on selvitysten teettäminen kuitenkin katsottu aiheelliseksi. Talousarvio ei ylittynyt

osastotasolla.

Tulevana vuonna asianhallintaohjelmaa on tarkoitus kehittää, ja myös sen kohdalla siirrytään yhä enemmän

sähköisiin kokonaisratkaisuihin.

Kunnanhallituksen lukuihin sisältyy metsälohkon myynti Koneen Säätiölle. Metsälohkon kirjanpitoarvo on 582 800

euroa. Valtuusto lisäsi päätökseen seuraavan ponnen: ”Valtuusto pyytää kunnanhallitusta ehdottamaan, miten

suunnilleen puolet kauppahinnasta voitaisiin varata käytettäväksi asukkaiden ulkoilumahdollisuuksien

edistämiseen”.

48

HALLINTO-OSASTO

Yksikkö: Henkilöstöhallinto


__________________________________________________________________________________

TOIMINTA

Henkilöstöhallintoyksikkö vastaa palkanlaskennasta, kunnan henkilöstöasioiden koordinoinnista, yhteistyöstä

ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuollosta, henkilöstön työkyvyn ylläpidosta sekä

kesätyöntekijöiden koordinoinnista.


Sote-uudistus tulee vaikuttamaan kunnan kaikkiin tukitoimintoihin. Kaikissa lähivuosina ajankohtaiseksi tulevissa

henkilöstöhallintokysymyksissä on arvioitava, miltä henkilöstöorganisaatio tulee näyttämään sote-uudistuksen

jälkeen.


Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunta ottaa

käyttöön uusia ohjelmanosia, jotka mahdollistavat sähköisen tiedonkeruun ja tietojen muokkaamisen.

Työsuojelupäällikön järjestelyt ovat väliaikaiset ja päättyvät 31.7.2017. Työsuojelupäällikölle on varattu puolikas

henkilöresurssi. Sote-uudistuksen etenemisestä riippuen voidaan jatkaa väliaikaisella järjestelyllä, joka olisi

pienempi kuin puolikas henkilöresurssi.



Prosessien yksinkertaistamiseksi henkilöstöhallinnossa - Kunnan henkilöstöohjelmaa ei huolleta enää vuodesta 2018,

otetaan käyttöön sähköisiä työkaluja. vuonna 2017 selvitetään vaihtoehtoja vanhalle henkilöstöohjelmalle,

ottaen huomioon ne muutokset, jotka sote tuo mukanaan.

- Uusien sähköisten osien käyttöönotto jatkuu. Matkalaskujen

sähköinen käsittely otettu käyttöön 2016. Sähköisen poissaolon

projekti jatkuu vuonna 2017, riippuen miten yhteensopivat osat ovat

mahdollisen uuden pääohjelman kanssa.

- Liikunta- ja kulttuurisetelit sähköistetään.

Seuranta 31.12.2017

- Palkanlaskennan päivitetty ohjelmaversio otetaan käyttöön

syksyllä 2017 - keväällä 2018. Uuden ohjelman myötä koko

palkanlaskentaprosessi siirtyy sähköiseen muotoon.

- Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat sähköisessä muodossa.

Hyvinvoivat työyhteisöt - Työyhteisöille tarjotaan tukea hyvinvointiin

mahdollisuudella osallistua KivaQ-työpajaan.

- Vuonna 2017 annetaan 6 työyhteisölle Open Mind -projektin

kautta mahdollisuus osallistua KivaQ-kehitystyöpajaan.

Seuranta 31.12.2017

- Työyhteisöille on tarjottu mahdollisuutta osallistua

KivaQ-työpajoihin. Kaksi työyhteisöä sekä johtoryhmä ovat

hyödyntäneet tämän mahdollisuuden. Yksi työyhteisö oli jo

aloittanut ennen tätä hanketta.

Muutostukea henkilökunnalle - Henkilöstö saa ennen tulevaa sote- ja maakuntauudistusta

ennen sote- ja maakuntauudistusta intran kautta muutostukea ja mahdollisuuden kohdistettuihin

infotilaisuuksiin työpaikoillaan.

Seuranta 31.12.2017

- Muutostukea on annettu intrassa ja kunnan sisäisissä kokouksissa.

Henkilöstölle on järjestetty infotilaisuuksia.

49

HALLINTO-OSASTO



__________________________________________________________________________________

TUNNUSLUVUT

TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Sisäisiä palkkauksia 0 0 3 0

Ulkoisia palkkauksia 45 55 55 63

Yhteistyökomitean kokouksia 3 3 4 3

16,33

Työllistettyjä, henkilöitä 45 43



Palkanlaskija 3 2,5 2,5 2,5

Työsuojelupäällikkö 0,6 0,25 0,3 0,25

Projektipäällikkö, Työkomppania 1 1

Työnohjaaja, Työkomppania 0,9 1

Yhteensä 5,5 4,75 2,8 2,75

50

HALLINTO-OSASTO



__________________________________________________________________________________

Palkkakustannukset työajalta, jonka pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut käyttävät

tehtäviensä hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta.

Pääluottamusmiesten työaika


Juko ry 0,25 0,3 0,25 0,25

Kunta-alan Unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35

Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1

SuPer ry 0,08 0 0 0

Yhteensä 0,78 0,75 0,7 0,7

Työsuojeluvaltuutettujen työaika


Kunta-alan Unioni ry 0,16 0,2 0,2 0,2

Super ry ja Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1

Yhteensä 0,26 0,3 0,3 0,3

HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 333 087 333 696 57 000 57 000 59 386




Avustukset 0 0


TOIMINTAKULUT -936 775 -928 722 -342 735 -342 735 -287 249

TOIMINTAKATE -603 688 -595 026 -285 735 -285 735 -227 863

POIKKEAMAT TA17 – TP17:

Budjetoitua pienemmät kustannukset asiantuntijapalveluista +15 000

Budjetoitua vähemmän palkkakustannuksia useista syistä johtuen, mm. työsuojelu on hoidettu oman työn ohella

+ 50 000


Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

51

HALLINTO-OSASTO

Yksikkö: Talous


__________________________________________________________________________________

TOIMINTA

Talousyksikkö vastaa talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnasta, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja

ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Lisäksi talousyksikkö avustaa

Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin.


Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi

maksuliikennettä ohjaavat myös eurooppalaiset standardit.


Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehittämis- ja implementointityö jatkuu.

Vuonna 2017 laaditaan uusi konsernisääntö ja tuodaan esille uusi tapa työstää konserniraportointia.



Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi Kuukausittainen budjettiseuranta yksiköille,

ja informatiivinen tilinpäätös Neljännesvuosittainen seuranta lautakunnille.

Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista

kunnan talouteen ja rahoitukseen.

Seuranta 31.12.2017

Yksiköillä on kuukausittainen seuranta.

Lautakunnilla on neljännesvuosittainen seuranta.

Rahoitus ja lainasalkku on läpikäyty.

Paperilaskujen määrän vähentäminen Yli puolet ostolaskuista saadaan sähköisessä muodossa.

Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti.

Seuranta 31.12.2017

Noin 50 % ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa.

Sähköisiä myyntilaskuja on tarjottu asiakkaille aktiivisesti

niin kirjeitse kuin laskuihin lisätyn informaation ja

verkkopankin automaattisten viestien kautta.

52

HALLINTO-OSASTO

Yksikkö: Talous


__________________________________________________________________________________

TUNNUSLUVUT

Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TS 17

Myyntilaskuja 32 335 30 057 33 000 33689

Ostolaskuja 19 000 22 868 19 000 18073

Sähköisten ostolaskujen osuus 50 % 65 % 55 % 65 %


Henkilötyövuosien määrä TP 15 TP 16 TA 17 TS 17

Controller 0 0,3 1 0,8

Taloussihteeri 1 1 1 1

Kirjanpitäjä 1 0,4 0,5 0,5

Reskontranhoitaja 2,2 2,2 2,2 2,2

Yhteensä 4,2 3,9 4,7 4,5



TOIMINTATUOTOT 8 566 12 699 8 250 8 250 12 464




Avustukset


TOIMINTAKULUT -476 515 -451 125 -504 081 -504 081 -479 784

TOIMINTAKATE -467 949 -438 426 -495 831 -495 831 -467 320


Ei merkittäviä muutoksia.


Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

53

HALLINTO-OSASTO

Yksikkö: IKT

Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö

TOIMINTA

IKT-yksikkö vastaa kunnan yhteisen tietoverkon, palvelinten, työasemien, puhelinjärjestelmän, IKT-laitteiston,

ohjelmien ja tietoturvan ylläpidosta ja kehittämisestä.

IKT-yksikön tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat mm.

kunnan IT-infrastruktuurin, palvelinten, työasemien ja oheislaitteiston suunnittelu, kehittäminen ja

ylläpito

puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen

tietosuojan turvaaminen

verkkoviestinnän kehittäminen

käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinnointi

tietokone-, telelaitteisto- ja ohjelmistohankintojen valmistelu yhteistyössä osastojen kanssa

käyttötuen ja koulutuksen tarjoaminen

IT-hallinnon kehittäminen ja kehittämishankkeisiin osallistuminen

kunnan toiminnan kehittäminen ja tehostaminen digitalisaation avulla.

Käyttötuki ja ylläpitotehtävät on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omin resurssein, kun taas

terveydenhuollon ja koulujen ylläpito ja tuki hoidetaan sekä omin resurssein että ostopalveluin.


Digitaalisesti suuntautuneet kunnat ovat edelläkävijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. On tärkeää, että

Kemiönsaaren kunta kehittää ja tehostaa toimintaansa digitalisaation avulla. Kunta osallistuu aktiivisesti

valtakunnalliseen digitalisaatioon olemalla mukana esimerkiksi eSUOMI.fi-palvelussa, joka on kansallisen

palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Kehitämme myös omia digitaalisia palveluja, joista esimerkkinä Lupapiste-

palvelu, jonka kautta voi hakea rakentamiseen ja ympäristöön liittyviä lupia sähköisesti.


Taloussuunnitelmakauden 2017–2019 aikana IKT-yksikkö panostaa kunnan toiminnan kehittämiseen ja

tehostamiseen digitalisaation avulla.



Office 365:n käyttöönotto Office 365 otetaan käyttöön hallinnossa.

Seuranta 31.12.2017

Office 365 on otettu käyttöön hallinnossa. Kaikki lisenssit

ovat käytössä ja lisää hankitaan vuonna 2018.

Kunnan www-sivujen uudistaminen Kunta ottaa käyttöön uudet www-sivut.

Seuranta 31.12.2017

Verkkosivuja uudistettiin vuonna 2017, ja uudet

verkkosivut otettiin käyttöön lokakuussa.

Henkilökunnan IKT-koulutus Kohottaa koko henkilökunnan IKT-osamista/taitoja.

Seuranta 31.12.2017

Yksittäisiä koulutustilaisuuksia järjestettiin, mutta

henkilöstötilanteesta johtuen IT-osasto ei pystynyt itse

järjestämään koulutuksia syksyn aikana.

54

HALLINTO-OSASTO

Yksikkö: IKT

Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö

TUNNUSLUVUT


Tietokoneiden määrä 803 810 825 830

Käyttäjien määrä 550 550 550 550

Oma henkilöstö 3 3 3 2,5



IT-käyttöpäällikkö 1 1 1 0,5

IT-koordinaattori 0,9 0,9 0,9 0,9

IT-tuki 1 1 1 1

Yhteensä 2,9 2,9 2,9 2,4

IKT-YKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 366 320 344 429 400 500 400 500 355 727



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 273 -2 347 -1 500 -1 500 -632

Avustukset


TOIMINTAKULUT -367 684 -344 129 -399 761 -399 761 -354 115

TOIMINTAKATE -1 364 300 739 739 1 612


Ei merkittäviä muutoksia.


IT-käyttöpäällikkö on ollut virkavapaalla syksyn 2017. Virkavapaus jatkuu elokuuhun 2018 saakka. Tänä aikana

tehtävät on jaettu sisäisesti usean henkilön kesken, ja lisäksi on hyödynnetty ostopalveluja.

55

16.2 Kehitysosasto

Kehitysosaston hallinto

Saaristo

Matkailu

Maaseutu

Markkinointi

Elinkeinoelämä

Projektitoiminta

56

KEHITYSOSASTO

TP 2016

Alkuper.

TA 2017

TA -


Poikkeama

%

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 27 584 9 500 9 500 28 850 303,68 %

Maksutuotot 4 354 3 300 3 300 2 506 75,95 %


Vuokratuotot 0 0 0 0 0,00 %


TOIMINTATUOTOT 123 340 43 800 43 800 93 967 214,54 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 358 783 345 000 345 000 353 693 102,52 %


Eläkekulut 62 756 58 188 58 188 68 254 117,30 %

Muut henkilöstösivukulut 20 774 20 100 20 100 15 011 74,68 %

Henkilöstösivukulut 83 530 78 288 78 288 83 265 106,36 %

Henkilöstökulut 442 313 423 288 423 288 436 957 103,23 %

Palvelujen ostot 397 922 438 707 438 707 437 876 99,81 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16 056 15 900 15 900 22 383 140,77 %

Avustukset 33 373 21 000 21 000 34 052 162,15 %

Vuokrakulut 44 150 39 414 39 414 40 822 103,57 %

Muut toimintakulut 1 767 2 350 2 350 3 546 150,90 %

TOIMINTAKULUT 935 582 940 659 940 659 975 636 103,72 %

TOMINTAKATE -812 242 -896 859 -896 859 -881 669 98,31 %

SUUNNITELMAPOISTOT -14 477 -23 300 -23 300 -11 894 51,05 %

TILIKAUDEN TULOS -826 719 -920 159 -920 159 -893 563 97,11 %

57

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja

TOIMINTA

Kehitysosaston suuremmat päätökset kuuluvat kunnanhallituksen toimivaltaan. Osaston hallintoyksikön vastuulle

kuuluvat toiminnan koordinointi, henkilöstövastuu, projektien hallinta, kunnan tiedottaminen ja kunnan strategia

sekä osaston talousarvio ja tilinpäätös.

Kehitysosaston ensisijaisiin työtehtäviin kuuluvat:

elinkeinoelämän sekä uusien yritysten toimintaedellytysten edistäminen

kunnan ulkoinen tiedottaminen

kunnan strategia yhteistyössä hallinto-osaston kanssa

matkailun kehittäminen

työttömyyden vähentäminen

toimenpiteet tulomuuton lisäämiseksi ja poismuuton vähentämiseksi

vapaa-ajan asutuksen lisääminen

saaristokysymykset

maaseudun kehittäminen

alueellinen ja kansallinen edunvalvonta

kunnan projektienhallinta

kunnan palveluneuvontapisteet Kemiössä, Taalintehtaalla ja Västanfjärdissä

Kehitysosaston markkinointiyksikkö muodostaa tärkeän tukitoiminnon näille vastuualueille ja tekee tiiviisti

yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa tukeakseen niitä markkinoinnissa, profiloinnissa sekä eri tapahtumien

koordinoinnissa ja järjestämisessä.

Osasto on mukana maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), joka on lakisääteinen toimielin, sekä monissa muissa

kansallisissa ja alueellisissa edunvalvontaa harjoittavissa toimielimissä. Edunvalvonta ja verkostointi ovat tärkeä osa

työtä mm. ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi kunnalle tärkeisiin panostuksiin sekä kunnan elinkeinoelämän

kannalta. Ennakoiva rakennemuutostyö on tärkeä osa osaston elinkeinoelämän edistämistyötä.

Kaiken kaikkiaan osasto tekee laaja-alaisesti töitä Kemiönsaaren kunnan elinvoimaisuuden edistämiseksi.

Vuonna 2017 osasto aikoo panostaa erityisesti elinkeinoelämän tukemiseen yhteistyössä yritysten kanssa.

Kahdeksan yrittäjän muodostama yritystiimi toimii viiteryhmänä kaikessa kunnan elinkeinoelämän edistämiseksi

tehtävässä työssä. Vuoden aikana kokeillaan eräänlaisen palvelusetelin käyttöönottoa elinkeinoalalla. Vuoden 2017

aikana jatketaan myös kesätyösetelikäytäntöä, jolla tuetaan nuoria kesätöiden saamisessa. Myös muita nuorisoon

kohdistuvia panostuksia, kuten Isla-parlamenttia, jatketaan.

Kunnan uutta strategiaa juurrutetaan vuoden aikana.

Osasto seuraa kunnan strategiassa määriteltyjä suuntaviivoja. Kunnan arvot - aktiivisuus, avoimuus ja

uudistumiskyky - heijastuvat osaston työskentelytapoihin.

58

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Hallinto



Käynnissä oleva rakennekausi jatkuu vuodesta 2014 vuoteen 2020. Kemiönsaaren kunta jatkaa ulkopuolisen

rahoituksen hakemista kunnan elinkeinoelämää, tulomuuttoa, vapaa-ajan asumista, asukkaiden hyvinvointia ja

kunnan osastojen tavoitteiden toteutumista hyödyttäviin asioihin, kunnan strategiassa määriteltyjen suuntaviivojen

mukaisesti.

Kuntien tehtävät tulevat muuttumaan paljon koko maassa Sote-uudistuksen ja uuden kuntalain myötä. Nämä

vaikuttavat jatkossa merkittävästi kuntien toimintaan ja tehtäviin. Osasto seuraa aktiivisesti uudistuksia ja pyrkii

edesauttamaan uusia joustavia ratkaisuja ja toimintatapoja Kemiönsaaren hyvän palvelutason ylläpitämiseksi

jatkossakin.


Osasto työskentelee määrätietoisesti sen eteen, että yrityksiä koskevat asiat käsiteltäisiin kunnassa nopeasti,

sujuvasti ja joustavasti. Osasto tukee elinkeinoelämää pitämällä aktiivisesti yhteyttä yrittäjiin. Tämä koskee

erityisesti aloja, joilla on kasvuedellytyksiä ja siten mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja saarelle. Osasto

harjoittaa jatkossakin etsivää toimintaa kunnassa toimivien yritysten parissa pyrkimyksenään tunnistaa

kehittymismahdollisuuksia koskevia kynnyskysymyksiä ja suuntauksia. Kemiönsaari haluaa kuulua alueen

elinkeinomyönteisimpiin kuntiin ja tekee siksi aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja on myös muilta

osin aktiivinen. Kemiönsaaren ulkopuolella toimivien yritysten houkutteleminen Kemiönsaarelle on osa tätä työtä.

Myönteinen, kekseliäs ja kustannustehokas markkinointi toimii tukitoimintona elinkeinoelämän, tulomuuton ja

vapaa-ajan asutuksen lisäämiseksi sekä poismuuton vähentämiseksi. Markkinointisuunnitelmaa päivitetään

vuosittain, ja suunnitelmaa noudatetaan. Positiivinen imago edesauttaa yritysten perustamista paikkakunnalle.

Tulomuuttajat toivotetaan jatkossakin tervetulleiksi tervetuliaiskirjeellä, vastasyntyneitä muistetaan lahjalla ja

alueen myönteisistä tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti yhteistyössä median kanssa.

On tärkeää osata ennakoida ja reagoida oikealla tavalla nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa tapahtuviin

rakennemuutoksiin. Kantokykyinen ja kasvava elinkeinoelämä seuraa valppaasti muutoksia ja tarvitsee sellaiset

toimintaedellytykset ja tiedot, jotka auttavat sitä oikeaan suuntaan. Tarvitaan ennakointia siitä, millä aloilla

työttömyyttä syntyy sekä toimenpiteitä, joilla lievennetään ja vähennetään työttömyyden vaikutuksia.

Kehitysosaston hallinto koordinoi osaston tekemää työtä aktiivisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten

parantamiseksi seudun eri toimielimissä tehtävän työn avulla. Osasto tekee myös omia tilastoseurantoja sekä

tunnustelee olemassa olevien yritysten tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä tiiviin yhteistyön kautta. Kehitysosaston

työhön kuuluu vaikutusten arviointi ja ennakoiva työtapa, jolla pyritään edesauttamaan kunnan kehittymisen

edellytyksiä.

Kemiönsaari lukeutuu kuntiin, joilla on eniten vapaa-ajan asukkaita asukasta kohden, ja vapaa-ajan asutuksella

onkin suuri merkitys kunnalle. Osaston tehtäviin kuuluu myös kunnan markkinoiminen ainutlaatuisena vapaa-ajan

asumisen kohteena sekä yhteyksien luominen elinkeinoelämän ja vapaa-ajan asukkaiden välille. Osasto ylläpitää ja

kehittää yhteyksiä nykyisiin ja mahdollisiin uusiin vapaa-ajan asukkaisiin. Kuntaan luodaan vapaa-ajan asukkaiden

viiteryhmä.

Osasto tekee yhteistyötä myös koulujen ja Kemiönsaaren nuorisoparlamentin kanssa. Osasto on mukana

tukemassa Isla-parlamenttia, jonka tehtävänä on opettaa nuorille päätöksentekoa, priorisointia ja argumentointia.

Kesätyösetelikonseptia kehitetään edelleen.

Haja-asutusalueen kehittämissuunnitelma

On tarpeellista laatia erillinen haja-asutusalueen suunnitelma, johon olisi koottu eri sektorien tavoitteet haja-

asutusalueiden osalta.

59

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Hallinto




Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa Kerran vuodessa / työntekijä.

Seuranta 31.12.2017

Kehityskeskusteluja on käyty kaksi kertaa vuoden aikana

henkilökunnan kanssa.

Koordinointi kokousten kautta Henkilöstön osastopalavreita pidetään kuukausittain.

Seuranta 31.12.2017

10 osatonkokousta on järjestetty.

Yhteys vapaa-ajan asukkaisiin tiivistyy Perustetaan viiteryhmä jossa mukana

aktiivisia vapaa-ajan askukkaita.

Seuranta 31.12.2017

Viiteryhmä Taalintehdas2020 on kokoontunut vuoden aikana,

noin kerran kuukaudessa.. Mukana monta aktiivista vapaajan asukasta.

September open järjesti seminaarin vaaaajajasukkaille ja asukkaista.

”Haluan asua lähellä mertaa”. Luennoitsijoina kuulimme:

Siv Sandberg, Sari Hyvärien, Mårten Forss ja Ellinor Johansson.

Ellinor Johansson suoritti tutkimuksen vapaaajanasukkaista

toukokuussa 2017 jota esitettiin seminaarissa.

Laadittiin Facebook ryhmä ” Kemiönsaari kutsuu” kesäasukkaille.

TUNNUSLUVUT


Käsitellyt pykälät KH 9 9 15 2

Virkamiespäätösten määrä

29 17 30 11

Edunvalvontatehtävät

10 10 10 10

Kuntaan muuttaneiden määrä / vuosi

279 315 230 241+57

Kesätyöseteleitä kesätyötä saaneiden

nuorten määrä 40 40 40 0

60

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Hallinto




Kehitysjotaja 1 1 1 1

Hankekoordinaattori 1 1 1 1

Palveluneuvoja 0 0 1,2 1,2


Tiedottaja 0 0 1 1

Yhteensä 3 2 4,2 4,2

KEHITYSOSASTON HALLINTO



TOIMINTATUOTOT 660 450 1 300 1 300 814




Avustukset -22 964 -20 332 -10 000 -10 000 -12 716


TOIMINTAKULUT -215 781 -188 281 -324 463 -324 463 -325 248

TOIMINTAKATE -215 121 -187 831 -323 163 -323 163 -324 435


Ostopalveluiden lisääntyneet kustannukset +1 200

YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ TULEVAN KEHITYKSEN ARVIOINTI

Osastollamme on ollut takana erittäin aktiivinen vuosi. Valsverkholmenin tehdasalue irtaantui vihdoinkin

huhtikuun lopulla 2017 konkurssipesästä ja perustettiin kaksi uutta yritystä: Dalsbruks Fabrik1686 ja DB-Marina.

Elinkeinolautakunta perustettiin uuden valtuuston toimesta kesäkuussa 2017 ja osaston tehtävät ovat nyt

elinkeinolautakunnan alaisuudessa kunnanhallituksen sijasta. Saaristolautakunta on olemassa, kuten Ulkosaariston

neuvottelukunta yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa.

61

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Hallinto


Osastolla on myös eri viiteryhmiä, kuten yritystiimi, Taalintehdas 2020 joissa eri toimijat ovat yhteistyössä kunnan

kehittämisesksi.

Vapaa-ajan asukkaat ovat monella eri tavalla tärkeä kohderyhmä Kemiönsaaren elinvoiman vahvistamiseksi. Vapaa-

ajan asumisesta tehtiin alkukesästä tutkimus ja September Openin aikana järjestettiin seminaari ”Nära havet vill

jag bo” vapaa-ajan asukkaille.

Merikarvian kunta ja Ahvenanmaan elinkeinoelämä olivat syksyllä tutustumassa meidän tapaamme työskennellä

elinkeinoasioissa. Olemme myös osallistuneet Ahvenanmaalla verkostokokoukseen nimeltään ”Roslandsminglet”.

Yrittäjiä Ruotsista, Ahvenamaalta ja manner Suomesta verkostoutuivat kasvun saavuttamiseksi. Ilahduttavan

monta uutta yritystä on perustettu vuoden aikana.

Tutkija Timo Aron tilastojen mukaan Kemiönsaari on viideksi paras kunta koko Suomessa per1000 asukas kun

on kyseessä uusien yritysten perustaminen. Pyrkimyksenämme on edelleen olla joustava ja elinkeinoystävällinen

yrityksiä kohtaan.

Henkilökunta on osittain omaksunut kunnan uuden strategian, jonka valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2017.

Osasto on ollut yhteistyössä Åbo Akademin opiskelijoiden kanssa laajasta tavaramerkkiprosesista – 120

opiskelijaa on tutustunut Kemiönsaareen ja he ovat tuoneet esiin mielipiteensä Kemiönsaaren vahvuuksista ja

tulevaisuuden profiloimisesta. Työ jatkuu 2018.

Vuoden aikana on suunniteltu uusia tervetuloa kylttejä. Uusien kylttien suunnittelussa ollaan oltu avoimia – yli 800

henkilöä on äänestänyt kylttien ulkonäöstä.

Kylätoiminta-asiat ja julkista liikennettä koskevat kysymykset siirtyivät osastolle syksystä lukien. Kylätoiminta-asiat

on nostettu esiin ”Yhdistysakuutti”-projektin myötä. Kylätoimikunnille suunnattu seminaari järjestettiin syksyllä

ja useita kylien toimintasuunnitelmia on esitetty vuoden aikana.

Maakunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, mikäli ne tulevat voimaan, johtavat siihen että kunnan tulevat

tehtävät tulevat mitä suuremmassa määrin käsittämään elinvoimaa ja hyvinvointia.

Vastaisuudessa tehdään varmasti paljon enemmän yhteistyötä kuntien, yristysten ja kolmannen sektorin välillä.

Olemme vuoden aikana kokeilleet kumppanuusyhteistyötä m.m Taalintehtaan tulevaisuus-työryhmän kanssa, jossa

yrittäjät, aktiivinen kyläyhdistys ja vapaa-ajan asukkat yhdessä kunnan kanssa työskentelevät suotuisan kehityksen

aikaansaamiseksi. Työ jatkuu.

Kemiönsaari on pieni osa Varsinais Suomen maakuntaa ja edunvalvonnalla tulee olemaan myös vastaisuudessa

suuri merkitys kunnalle. Tarvitsemme ulkoista rahoitusta, uusia yrityksiä ja asukkaita elinvoimaisuuden

takaamiseksi.

Talousvuosi on kulunut hyvin, osaston tilinpäätös alitettiin ja tulokseksi tuli – 38 000 € vuodelle 2017.

62

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Saaristo


TOIMINTA

Kunnan saaristolautakunnan tehtävänä on vastata saaristoasioista kuntatasolla, kehittää elinkeinoja, liikennettä ja

saaristoasumista sekä edesauttaa saariston monipuolista kehittämistä niin asukkaiden elinolosuhteiden kuin

saaristoluonnon osalta. Lautakunta vastaa myös saariston edunvalvonnasta.

Kemiönsaaren kunnan toimintaa yhteisessä Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnassa hoitaa Kemiönsaaren

osalta saaristolautakunta. Neuvottelukunnassa kuntaa edustavat kaksi jäsentä ja yksi viranhaltija.

Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laadinnasta ja seurannasta. Nykyinen ohjelma hyväksyttiin

vuonna 2011 ja tarkistettiin vuonna 2013.


Perinteisten saaristoelinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä saaristo-oloihin sopiville

uusille elinkeinoille. Erityisesti lisääntyvän vapaa-ajan asutuksen ja matkailuvirtojen palvelutarpeet tulee hyödyntää

työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien luomiseksi saaristossa. Näin pyritään säilyttämään saariston kiinteän

asutuksen elinvoimaisuus myös jatkossa.

Valtakunnan tasolla tapahtuvat toimenpiteet, kuten liikennettä ja postinjakelua koskevat heikennykset, luovat

jatkuvan paineen saariston palveluihin.

Örön entinen varuskunta otettiin matkailukäyttöön kesällä 2015. Örön kehittäminen jatkuu, ja tällä toivotaan

olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia saariston tulevaisuuden kannalta.


Kunnan saaristo-ohjelmassa on esitetty suunnitelmakauden ajankohtaiset toimenpiteet ja hankkeet. Tärkeimpiä

ovat saaristoliikenteen kehittäminen, elinkeinoelämän edistäminen, työmarkkinat ja asuminen. Maankäytön

suunnittelu sekä panostukset saariston luontoon ja ympäristöön kuuluvat tärkeimpiin toimenpiteisiin.

SITOVAT TAVOITTEET 2017 Tavoitetaso / seuranta

Saaristo-ohjelmassa vahvistettujen Saaristolautakunta päivittää ohjelmaa vuosittain.

tavoitteiden toteuttaminen Seuranta 31.12.2017

Seuranta tehty, ohjelma päivitetään vuonna 2018.

Riittävien kulkuyhteyksien takaaminen Jokaiseen kylään päivittäinen yhteys, pienempiin

asuttuihin saariin riittävän tiheät yhteydet.

Asutuille saarille, joilta puuttuvat kulkuyhteydet kokonaan,

on saatava organisoitu kelirikkoliikenne talveksi 2016-2017.

Seuranta 31.12.2017

Yhteydet ovat toimineet.

Kelirikkoliikennetarvetta ei syntynyt 2016-2017.

Palo- ja pelastusliikenne kelirikkoaikana Järjestelyitä selvitetään ja niistä tiedotetaan vuoden aikana.

Seuranta 31.12.2017

Selvityksestä tiedotetaan keväällä 2018.

Tyydyttävä hoivatyö ja terveydenhuolto. Palvelut säilytetään vähintään nykytasolla.

Seuranta 31.12.2017

Taso säilynyt vuonna 2017.

63

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Saaristo


TUNNUSLUVUT


Kokousten määrä 4 5 5 5

Nettokustannus/kokous 2 750 2 680 2 680 2 680



0 0 0 0

SAARISTO



TOIMINTATUOTOT

Henkilöstökulut -1 866 -859 -2 000 -2 000 -1 961


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -15 -49 0 0 -7

Avustukset -5 452 -5 565 -5 500 -5 500 -5 790

Muut toimintakulut -964 -30 -1 000 -1 000

TOIMINTAKULUT -10 987 -7 516 -12 100 -12 100 -10 049

TOIMINTAKATE -10 987 -7 516 -12 100 -12 100 -10 049


Pienentyneet kokouskustannukset, koska ulkoisia kokouksia oli vähemmän –2 000


Tuleva maakuntauudistus muuttaa merkittävästi edunvalvontaa ja taloudellisia vastuukysymyksiä saariston osalta.

Saaristolautakunnan täytyy seurata tarkasti ehdotettavia muutoksia ja huolehtia saariston edunvalvonnasta.

64

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Matkailu


TOIMINTA

Matkailuyksikkö vastaa matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä kunnanhallituksen hyväksymän

toimintasuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on lisätä matkailualan liikevaihtoa luomalla aktiivisesti uutta alalla,

mikä tarkoittaa enemmän työtilaisuuksia, lisää palveluja asukkaille, lisää verotuloja sekä pidemmällä aikavälillä

väestön kasvua.

Matkailutuotteiden tarjontaa lisätään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, ja uudelle toiminnalle luodaan

edellytyksiä matkailusesonkia pidentämällä. Näkyvyyttä lisätään tekemällä yhteistyötä kansallisten ja

kansainvälisten yhteistyötahojen sekä median kanssa. Kunta ylläpitää monikielistä verkkoportaalia ja toimii eri

sosiaalisissa medioissa. Yhteistyö alueellisten ja valtakunnallisten matkailualan organisaatioiden kanssa lisää uusia

tuotteita ja näkyvyyttä.

Paikallisille yrittäjille järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia ja -koulutusta, joilla pyritään lisäämään

vuorovaikutusta ja uusajattelua matkailupakettien osalta sekä parantamaan edellytyksiä uusien, kasvavien

kohderyhmien vastaanottamiseksi. Matkailupäällikkö kehittää ja toteuttaa toimintasuunnitelmassa määriteltyjä

toimintoja, pitää yhteyttä alueellisiin ja valtakunnallisiin matkailualan organisaatioihin ja alueen

matkailuelinkeinoalan toimijoihin sekä hoitaa muita juoksevia asioita.


Työ- ja elinkeinoministeriön kärkihanke Merellinen saaristo sekä Finrelax ja Stopover Finland, jotka kaikki

käynnistyivät reilu vuosi sitten, ovat edelleen tärkeitä yhteistyöpanostuksia Kemiönsaaren kunnalle. Kunnan tulee

yhdessä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa jatkossakin varata resursseja ohjelmien puitteissa

tehtäviin panostuksiin, jotka kohdistuvat Aasian ja saksankielisen Euroopan markkinoille. Tutkimusten mukaan on

yhä tärkeämpää pystyä tarjoamaan valmiita, helposti varattavia tuotteita. Sitä mukaa kun sesonkia pidennetään

uusia kohderyhmiä varten, on myös kehiteltävä uusia tuotteita.


Toimintakauden päätavoitteena on tavoittaa toimintasuunnitelmassa määritellyt kohderyhmät, joilla on suurta

potentiaalia. Lisäksi tarvitaan uusia, kohdennettuja palveluita, luontomatkailupaketteja ja elämyksiä. Aasia ja Saksa

kuuluvat Ruotsin ja kotimaan lisäksi tärkeimpiin alueisiin, joihin pyritään luomaan uusia yhteyksiä. Alueen

markkinoinnissa hyödynnetään erityisesti sosiaalista mediaa ja internetiä. Muita toimintasuunnitelmassa lueteltuja

osa-alueita, joihin panostetaan erityisesti:

- Tietokoneella, puhelimella ja tabletilla toimivan VisitKimitoön.fi-verkkoportaalin sekä alueen muun

markkinointimateriaalin, digitaalisen tapahtumakalenterin, opasteiden ja sosiaalisessa mediassa olevan

aineiston ylläpito ja kehittäminen.

- Kemiönsaaren profiloiminen kolmelle luonto-/aktiivimatkailun kohderyhmälle; hyvinvointi-, kulttuuri- ja

maaseutumatkailijat. Konkreettisesti tämä tehdään rakentamalla ja nostamalla esiin tärkeimmille

kohderyhmille suunnattuja palveluja ja matkailupaketteja yhteistyössä yritysten kanssa sekä tekemällä

yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

- Matkanjärjestäjien, median ja bloggaajien kutsuminen alueelle yhteistyön ja näkyvyyden lisäämiseksi.

- Taalintehtaan ja Kemiön matkailuinfon ympärivuotinen ylläpito.

- Osallistuminen sekä kotimaan että ulkomaan messuille.

- Matkailualan tapaamiset ja koulutukset.

- Kunnanhallituksen hyväksymän matkailuelinkeinon toimintasuunnitelman mukaisesti alueen

matkailukohteiden markkinointiin panostetaan taloudellisesti aiempaa enemmän.

65

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Matkailu




Matkailuportaalin ylläpito ja tehostaminen 15 % sivunäyttöjen kasvua vuonna 2017

Ainakin 10 uutta varattavaa tuotetta sivustolla

Seuranta 31.12.2017

Yksittäiset sivunäytöt lisääntyneet 3 % vuonna 2017

13 varattavaa tuotetta sivustolla sesongilla 2017

Tuotteiden määrä matkailuportaalissa kasvaa 10 % lisäystä tuotekorttimäärään matkailusivustolla

Seuranta 31.12.2017

14 % enemmän tuotekortteja vuonna 2017 kuin 2016

Näkyvyys messuilla jatkuu Ainakin kaksi kotimaista ja yksi kansainvälinen messu

Seuranta 31.12.2017

Kaksi kotimaista ja yksi kansainvälinen messu

Verkostoituminen ja laatutyö Viisi koulutusta, kolme verkostoitumistapaamista ja yksi

benchmarking-matka yrittäjille

Seuranta 31.12.2017

Kahdeksan koulutusta, neljä verkostoitumistapaamista ja

neljä benchmarking-matkaa yrittäjille järjestetty

TUNNUSLUVUT


Osallistujien määrä matkailutapaamisissa 80 80 80 137

Matkailumessuja 1 3 3 3

Yritysten määrä matkailuportaalissa 60 60 65 79


Henkilötyövuosien määrä TP 15 TA 16 TA 17 TP 17

Matkailupäällikkö 1 1 1 1

Palveluneuvoja 2,5 1,6 0 0

66

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Matkailu


MATKAILU



TOIMINTATUOTOT 20 682 24 637 10 550 10 550 31 835




Avustukset -5 000 -7 000 -5 000 -5 000 -9 000


TOIMINTAKULUT -244 105 -266 340 -194 331 -194 331 -229 357

TOIMINTAKATE -223 423 -241 703 -183 781 -183 781 -197 521


-Ostopalveluiden lisääntyneet kustannukset +13 800

-Avustukset


Kansainvälinen kiinnostus saariston matkailutuotteita kohtaan on lisääntynyt ennakoidusti. Kunnan tulee

jatkossakin pyrkiä lisäämään osaamista ja valmiutta, jotta matkailupalveluja voitaisiin tuotteistaa ulkomaisille

kohderyhmille.

67

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Maaseutu



Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) on velvoittanut kunnat muodostamaan

yhteistoiminta-alueita, joissa toimii vähintään 800 maataloustukea hakenutta maatalousyrittäjää. Kemiönsaaren

kunta on sopinut maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueesta Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungin sekä Sauvon

kunnan kanssa. Palvelujen järjestäjänä toimii Paimion kaupunki. Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 1.1.2013, ja

maaseutuasiamies toimii Paimion kaupungin palveluksessa.

Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kustannukset jaettiin vuosina 2013 ja 2014 sopimuskuntien kesken

henkilöstön sijoittumisen mukaan. Vuodesta 2015 lähtien kustannukset on jaettu kunnassa toimivien tilojen

määrän mukaan. Kukin sopimuskunta vastaa omalta osaltaan palvelupisteiden kaikista kustannuksista kunnassa

(esim. vuokrista).

MAASEUTUYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 2 339 2 172

Henkilöstökulut -3 746 -684 -532 -532 -2 643


Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Avustukset

Muut toimintakulut

TOIMINTAKULUT -68 097 -76 635 -68 032 -68 032 -59 340

TOIMINTAKATE -65 758 -76 635 -68 032 -68 032 -57 168

POIKKEAMAT TA17 – TP17

Vähennys, ostopalvelu sopimuksen mukaan 10 800

68

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Markkinointi


TOIMINTA

Kunnan markkinointia kehittää ja koordinoi markkinointiyksikkö. Markkinoija on aktiivisesti yhteydessä alan eri

toimijoihin sekä tuottaa markkinointimateriaalia ja kotisivuilla julkaistavaa materiaalia, hoitaa messuosallistumisia,

PR-toimintaa, koordinoi erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä kehittää kunnan kotisivuja. Markkinointiyksikkö

muodostaa tärkeän tukitoiminnon myös osaston muiden yksiköiden kanssa yhteistyössä suunniteltavalle ja

toteutettavalle näkyvyydelle. Kunnan markkinointi on osa kunnan strategian toteutusta, joten se vaatii huolellista

suunnittelua.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019

Kunnat kilpailevat kovasti uusista asukkaista ja matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä

kasvaa. Tiedonsaanti yksinkertaisten, nopeiden ja kätevien kanavien kautta on tänä päivänä tärkeää. Siksi on syytä

miettiä tarkoin, miten ja millä tavoin kunta haluaa näkyvyyttä. Markkinointitoiminnan tulee pohjautua faktoihin ja

sen tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on kaiken a ja o nykypäivän kovassa kilpailussa. Myös

osallisuus on yhä tärkeämpää, ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaiten kuntaa markkinoivat

omat kuntalaiset ja tyytyväiset asiakkaat, jotka levittävät positiivista viestiä eteenpäin.


Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla kunta, joka tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti ja avoimesti, niin

ulkopuolelle kuin sisäisestikin. Tämän tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, ja lisäksi esimerkiksi nettisivuillamme,

sosiaalisessa mediassa, markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa jne. Kemiönsaari työskentelee

jatkossakin ahkerasti sen eteen, että Kemiönsaari näkyy ja pysyy ”kartalla”. Kunnan graafisessa ohjeistossa on

määritelty markkinoinnissa käytettävä graafinen ilme, ja ohjeistomateriaalin kehittämistä jatketaan edelleen

yhtenäisen kuvan luomiseksi kunnasta. Hyvä markkinointiviestintä on todenmukaista ja pitkäjänteistä.

69

KEHITYSOSASTO





Yhtenäinen markkinointiviestintä Graafinen manuaali toimii pohjana

kaikelle tuotettavalle materiaalille.

Kaikki osastot tekevät työtä yhteisen

näkyvyyden eteen.

Seuranta 31.12.2017

Kaikki vuoden aikana tuotetut materiaalit noudattavat

samaa yhtenäistä linjaa kuin aiemminkin. Mukana

on kuitenkin joitain uusia, moderneja elementtejä.

Aktiivisesti näkyvillä, Axel-Illan järjestäminen keväällä ja

tukien elinkeinoelämää September Open syksyllä.

Nettisivujen kehittäminen, sosiaalinen media.

Seuranta 31.12.2017

Markkinointiyksikkö ja matkailuyksikkö osallistuivat

yhdessä saaren matkailualan yritysten kanssa

Pohjoismaiden suurimmille matkamessuille - Matka 2017 -

ja Tampereen Supermessuille. Panostus oli onnistunut!

Axel Ilta järjestettiin Villa Landessa 24.3. Tapahtuma

oli erittäin onnistunut ja tunnelma viihtyisä.

Suomi 100 vuotta vietettiin eri puolella Kemiönsaarta.

Temavuotta huomioitiin myös kunnan eri tapahtumissa.

Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin leivontakilpailu,

jotta saataisiin Kemiönsaarelle oma nimikko leivonnainen.

Kiplailun voitti Lillys Tårtor/Lilly Thomander, leivoksella

omena, tilli ja hunaja - kaikki paikkallisia raaka-aineita.

Juhlavuoden yhteinen tekijä oli - Kemiönsaari Yhdessä.

Kemiönsaaren verkkosivut uudistettiin syksyllä 2017.

Kemiönsaaren verkkosivut toimivat ensisijaisesti

asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden tiedotuskanavana.

Verkkosivujen tavoitteena on kehittää ja tehostaa;

kunnan verkkosivustoa uudistetaan jatkuvasti,

samalla kun sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa

ja on muotoutunut osaksi päivittäistä työtä.

Kehitämme aktiivisesti verkkosivustoja sekä intraa.

September Open tapahtuma oli tänä vuonna kaksi-

päiväinen ja se järjestettiin Taalintehtaalla 9-10.9.

Tapahtumalla kävijöitä oli noin 5 000 henkilöä.

Sadonkorjuumakkinat ja yleismessut järjestettiin talli-

pihalla, makasiininen ulkopuolella.

September Open on oivallinen tapa pidentää

saaristosesonkia ja samalla esitellä

Kemiönsaaren tarjontaa.

70

KEHITYSOSASTO





Sisäänmuutto & elinkeinoelämä Tukea elinkeinoelämää joka edistää sisäänmuutoa,

tapahtumien ja tilaisuuksien avulla.

Tällä tavoin haluamme myös antaa saarelle

myönteisen imagon.

Seuranta 31.12.2017

Myöhään keväällä järjestettiin laajempi sisäänmuutto-

kampanja jonka nimi oli "Kemiönsaari - paikka asua ja elää".

Oma "story-telling" verkkosivu rakennettiin kampanjaa

varteen. Siinä kerrotaan millaista on asua ja elää Kemiön-

saarella sekä esiteltiin laajaa tontti- ja kiinteistötarjontaa.

Kampanja sai näkyyvyyttä KSF mesidan julkaisuissa, sekä

lehdissä (80 000 kpl) sekä netissä. Myös FB:n kautta

tavoitimme kohdistetussa kampanjassa liki 34 000 henkilöä.

Kaikki kohdehenkilöt suunnatiin kampanjasivustolle,

mistä he saivat tietoa mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista

valita tulevan kotinsa Kemiönsaarelta.

September Open tukee elinkeinoelämää kaikin tavoin.

Aktiivinen ja osallistuttava työ matkailun parissa.

TUNNUSLUVUT


Kävijämäärä kunnan nettisivuilla 246 000 200 000 220 000 206 000

(poislukien oma liikenne)

Mittari

Markkinointi

euroa/asukas 17 17 16 20 HENKILÖSTÖBUDJETTI


Markkinoija 1 1 1 1

71

KEHITYSOSASTO



MARKKINOINTI



TOIMINTATUOTOT 220 11 225 5 250 5 250 5 567




Avustukset -100 -476 -500 -500 -1 546


TOIMINTAKULUT -114 625 -136 737 -121 081 -121 081 -150 790

TOIMINTAKATE -114 405 -125 512 -115 831 -115 831 -145 223


Enemmän palvelujen ostoja, sekä aineita, tarvikkeita ja tavaroita 29 400


September Open muutettiin kahden päivän tapahtumaksi yhden päivän sijasta, tämän takia myös kustannukset

nousivat. Sesonginpidennys tapahtuma, joka tukee saaren elinkeinoelämää, on kasvanut vuosi vuodelta ja on tällä

hetkellä saaren suurin tapahtuma, yleisömäärällisesti katsottuna.

Suomi 100 vietettiin eri puolella kuntaa. Juhlavuoden yhteinen sanoma oli ”Yhdessä”, niin myös Kemiönsaarella.

Juhlavuosi toi myös lisäkustannuksia budjettiin.

Axel Ilta - hieno, yhteenkuuluvuutta lisäävä kokonaisuus.

Sisäänmuuttokampanja – ”story telling” markkinointia joka sai suurnäkyvyyden painetussa mediassa, verkossa sekä

FB kanavan kautta.

Kunnan verkkosivut uudistuivat täysin syksyllä 2017. Uudet sivut palvelevat nyt paremmin ja ovat enemmän

käyttäjäystävällisiä. Nettisivujen lisäksi huomioitavaa on, että sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa ja on

muotoutunut osaksi päivittäistä työtä.

Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla avoin ja aktiivinen kunta. Haluamme, että asukkaat tuntevat olevansa

osallisia siinä työssä, jota kunta tekee. Markkinointi ja näkyvyyden lisääminen ovat pitkiä prosesseja, jotka vaativat

suuria ja pieniä panostuksia niin kunnan henkilöstöltä kuin asukkailta. Jatkamme aktiivista työtä Kemiönsaaren

näkyvyyden lisäämiseksi ja ”kartalla” pysymiseksi kekseliään ja erilaisen markkinoinnin avulla.

72

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Elinkeinoelämä


TOIMINTA

Kunnan elinkeinotoiminnan edistämisestä vastaavat kunnanjohtajan johdolla kehitysosasto yhteistyössä teknisen

osaston kanssa. Elinkeinotoiminnan tukena on yritystiimi, joka koostuu eri sektorien yrittäjistä. Kunnan

kehittämisyhtiö on integroitu osa elinkeinotoimintaa.

Toiminta kattaa kaikki kunnan elinkeinotoiminnan osa-alueet, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin, kuten

elinkeinotoiminnan yleisiin fyysisiin edellytyksiin eli fyysiseen suunnitteluun, yritystonttien ja -tilojen tarjontaan,

yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedotukseen, kursseihin, hanketoimintaan sekä yritysverkoston

luomiseen. Tavoitteena on sekä nykyisen yritystoiminnan kehittäminen että uusien yritysten luominen.


Vuoden 2017 aikana talouskehitys on Varsinais-Suomessa ollut suotuisa, suurimmissa teollisuuksissa on ajoittain

ollut jopa työvoimapulaa. Tämä kehitys ei näy Kemiönsaarella, työttömyys on vieläkin suhteellisen korkea.

Vähenevä väestöpohja on edelleen suurin haasteemme. Koska talouden ennustetaan pysyvän hyvänä koko kauden,

myös Kemiönsaaren on mahdollisuus päästä positiiviseen kehitykseen.


Tärkeä tehtävä on jatkuvasti edistää ja tukea työpaikkoja luovia toimenpiteitä. Koska Valsverksholmenin

omistajuus on nyt järjestetty, saarelta löytyy hyvin toimitiloja yrityksille. Samalla siellä toimivat yritykset voivat

kehittyä. On tärkeää, että yritykset löytävät yhteyksiä saaren ulkopuolelle, jotta ne voivat hyötyä alueen

vallitsevasta positiivisesta ilmapiiristä.

73

KEHITYSOSASTO





Yrityksille oleellista tietoa aina saatavillaKunnan elinkeinosivut aina päivitetty

Seuranta 31.12.2017

Kotisivut päivitettiin kunnan kotisivujen uusimisen yhteydessä.

Elinkeinouutiset ilmestyvät säännöllisesti.

Järjestetään yrittäjätapaamisia/seminaarejaVähintään 10 tilaisuutta

Seuranta 31.12.2017

Kuusi aamukahvia ja viisi muuta tilaisuutta järjestetty.

Uusia yrityksiä Nettokasvu 10

Seuranta 31.12.2017

59 uutta yritystä perustettiin, 48 lakkautettiin.

Toimitiloja on tarjolla Vähintään yhdelle yritykselle on aina lyhyellä

varoitusajalla tarjolla tilaa.

Seuranta 31.12.2017

Toimistotiloja saatavilla, vuokrattavissa olevia halleja

saatavilla yksityisiltä markkinoilta.

Järjestetään elinkeinofoorumi kerran vuodessa

Seuranta 31.12.2017

Foorumia ei järjestetty 2017.

Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyttä teemana kaikissa asteissa.

Seuranta 31.12.2017

Yläkouluilla yrittäjyysprojekteja yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.

Lukiossa valinnainen yrittäjyyteen liittyvä kurssi.

Axxellin ammattikoulussa yrittäjyyskursseja opintosuunnitelman mukaisesti.

Elinkeinoseteli käyttöön Setelikokeilu toteutetaan

Seuranta 31.12.2017

25 setelia jaettiin hakijoiden kesken, 21 otettiin käyttöön.

74

KEHITYSOSASTO



TUNNUSLUVUT


Yritysten lukumäärä 820 835 827 827

Uusia yrityksiä 33 53 40 59

Lakkautetut yritykset 13 61 30 48

0 0 0 0

Nettolisäys 15 -8 10 11

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

Henkilötyövuosia TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Kehittämisjohtaja 0,2 0 0 0

Yritysneuvoja 1 1 1 1

Elinkeinonkehittäjä 0 1 0 0

ELINKEINOELÄMÄ



TOIMINTATUOTOT 67 932 14 214 250 250 623



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -141 -441 -500 -500 -505

Avustukset -6 000 -5 000


TOIMINTAKULUT -177 773 -141 201 -102 981 -102 981 -95 000

TOIMINTAKATE -109 841 -126 987 -102 731 -102 731 -94 377


Vähemmän henkilöstökuluja 8 400


Yksikön tärkein tehtävä on myötävaikuttaa työpaikkojen positiiviseen kehitykseen. Yritysten lukumäärä on monen

vuoden ajan näyttänyt pientä, mutta tasaista kasvua. Kyse on enimmäkseen yhden henkilön yrityksistä, eikä tämä

ole korvannut suurempien yritysten henkilöstövähennyksiä. Näin ollen on myös hyvin tärkeää tukea ja edistää

yritysten henkilöstörekrytointia.

Peruselinkeinoilla on iso painoarvo kunnan elinkeinoelämässä. Trendinä tässä on ollut tasainen työpaikkojen

väheneminen. Olisi tärkeä katkaista tämä kehitys. Mahdollisuuksia ovat erikoisviljelyn lisääminen ja/tai

jalostusasteen nostaminen.

75

KEHITYSOSASTO

Yksikkö: Projektitoiminta


__________________________________________________________________________________

TOIMINTA

Hanketoiminta on lisääntynyt ohjelmakauden vaihtumisen jälkeen, ja sen arvioidaan lisääntyvän entisestään vuonna 2017.

Tunnusomaista uusille hankkeille on, että ne toteutetaan ensisijaisesti kunnan muilla osastoilla, hanketyypistä riippuen.

Näin ollen ne eivät kuormita kehitysosaston budjettia. Kehitysosasto pyrkii omassa talousarviossaan budjetoimaan varoja

ensisijaisesti elinkeinoelämän ja matkailualan hankkeisiin. Tärkeimmät rahoituskanavat ovat tällä hetkellä Leader ja

Central Baltic, mutta myös muut vaihtoehdot huomioidaan.

Projektitoiminnan määrärahoihin sisältyvät kunnan omien päähankkeiden kuntaosuuksien lisäksi kunnan

osallistumismaksu Leader-toimintaan (5 euroa/asukas) sekä kalatalousohjelman ja niiden mahdollisten hankkeiden

kuntaosuudet, joihin Kemiönsaaren kunta osallistuu.

Kemiönsaaren päähankkeet:

- Työkomppania (ESR), kuntaosuudesta vastaa peruspalveluosasto (ei arvioituja kustannuksia

projektitoiminnan yksikölle)

- Lähiruokahankkeet ”Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa” (ELY) ja ”Rannikon ruoka”

(Leader) yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa (arvioidut kustannukset yhteensä 2 000 euroa/vuosi)

- FamilyPorts (Central Baltic / YjT) yhteistyössä Paraisten kaupungin ja Gotlannin kanssa (ei arvioituja

kustannuksia projektitoiminnan yksikölle)

- Matkailuhanke MAPE (Matkailun yhteispeli Salossa ja Kemiönsaarella, 15 000 euroa/vuosi)

- Matkailuhanke, jonka teemana ovat historialliset reitit ja markkinointi (Leader)

- Kaksi elinkeinoelämän kehittämishanketta (yhteistyöhanke yritysten kanssa, arvioidut kustannukset

20 000 euroa/vuosi)

- Lisäksi kunta osallistuu vähintään kolmeen Central Baltic -hankkeeseen ilman omaa budjettia

(Archipelago Partnerships, RIBS, DefenceArch)

- Lisäksi suunnitteilla on muutamia pienempiä hankkeita Suomi100-juhlavuoteen liittyen

(kokonaiskustannus 15 000 euroa)

Kaiken kaikkiaan yksikön arvioidaan johtavan ja hallinnoivan neljää päähanketta vuonna 2017.


Kemiönsaaren kunnan äkillisen rakennemuutoksen kunnan status päättyi muodollisesti vuonna 2016. Uusien

taloudellisten ja poliittisten tosiasioiden myötä projektitoiminta on suunniteltava elinkeinoelämän ja työllisyyden

tarpeiden sekä kolmannen sektorin yhteiskunnallisen roolin pohjalta. Useat kehittämishankkeet rakentuvat

todennäköisesti julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön ympärille. Yleinen kehitys, erityisesti

Suomen ja Kemiönsaaren pakolaistilanne, voi hyvinkin heijastua hanketoimintaan. Tämä voi näkyä kotouttamistoimiin ja

muihin pakolaiskysymyksiin liittyvien kehittämishankkeiden muodossa.


Hanketoiminnan odotetaan lisääntyvän entisestään vuodesta 2017 eteenpäin, kun kuntien toiminta mitä

todennäköisimmin muuttaa muotoaan. Osasto auttaa kunnan muita toimintoja tarvittavien hankkeiden toteutuksessa.

Projektitoiminnan kustannukset ovat pienentyneet viime vuosina, mutta niiden odotetaan kasvavan lähivuosina.

76

KEHITYSOSASTO



__________________________________________________________________________________



Enemmän toimialahankkeita. Osasto tukee kunnan muiden osastojen hanketoimintaa

Seuranta 31.12. 2017

Osasto hallinnoi 4 hanketta muissa osastoissa

Osasto on vastannut pakolaisvastaanoton kustannusten

raportoinnista

Hankeyhteistyön lisääminen yritysten ja Osasto hakee hankkeisiin ulkopuolisia,

kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. paikallisia kumppaneita.


Leader-hankkeita toteutetaan yritysten ja yhdistysten kanssa

Yhdistysakuutti tekee yhteistyötä yhdistysten kanssa

Aktiivinen ote alueen hankemahdollisuuksista. Ohjelmakauden 2014–2020 rahoitushakemusten

aktiivinen suunnittelu

Osallistuminen Leader-hallitukseen

Osallistuminen monisektorisiin työ- ja ohjausryhmiin


Hankesuunnitelmien määrä nousi vuoden aikana

Hankekoordinaattori toiminut Leader-ryhmän

hallituksen puheenjohtajana 2017

Työ- ja ohjausryhmätyöskentely säilynyt ennallaan

TUNNUSLUVUT


Käsitellyt hankesuunnitelmat 20 25 25 25

Hyväksytyt hankehakemukset 2 5 8 2

Omat päähankkeet 1 2 4 1

Hankkeet, joissa osasto on mukana 5 10 15 10



Hanketyöntekijät 0 1 4 2

Yhteensä 0 1 4 2

77

KEHITYSOSASTO



__________________________________________________________________________________

PROJEKTITOIMINTA



TOIMINTATUOTOT 425 72 815 26 450 26 450 52 955

Henkilöstökulut -62 -41 447 -13 750 -13 750 -41 637


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -352 -888 -209

Avustukset -4 000


TOIMINTAKULUT -62 422 -118 871 -117 671 -117 671 -105 852

TOIMINTAKATE -61 998 -46 056 -91 221 -91 221 -52 897


Aikaisempien vuosien projektivarauksia, palautus 8 300

Laskettua pienemmät kuntaosuudet ja hankemäärät, hankkeet muissa osastoissa 30 000


Yksikön tavoite muiden osastojen projektitoiminnan tukemisesta on toteutunut hyvin. Tämä näkyy myös 2017

osastossa vähäisenä projektimääränä. Suurimmat toimintakustannukset ovat olleet vuosittaiset osuudet

yhdistykselle Samassa Veneessä (Leader ja Saaristomeren kalatalousohjelma, yhteensä n. 37 000 euroa). Seuraavat

hankkeet ovat olleet ajankohtaisia 2017:

Työkomppania (1.2.2015–31.12.2017) on ollut hallinto-osaston alainen, ja siihen kuuluu myös Taalintehtaan

Ekocenter-toiminta. Projektibudjetti 266 515 euroa, tukitaso 75 % (ESR), hankepäällikkö Jessica Sundell,

työjohtaja Robin Savonius.

Pro Gräsroten – Yhdistysakuutti ajalle 1.1.2016–31.12.2017. Projekti oli sivistysosaston alainen, ja alkoi keväällä

2016. Budjetti on 99 700 euroa, tukiosa 100 % (Leader+yksityisrahoitus).

Kustens mat / Rannikon ruoka on osa Turunmaan satsausta olla edelläkävijä tasolla ruotsalaisen Mathantverk-

konseptin (artesaaniruoka) toteuttamisessa Suomessa. Hankeaika oli 1.3.2016–31.7.2017, budjetti 72 400 euroa

ja tukitaso 100 % (Leader+yksityisrahoitus)

Kemiönsaaren kunta (Ympäristö ja tekniikka) osallistuu osatoteuttajan Central Baltic-hankkeeseen Green and

Family-friendly Archipelago Ports (FamilyPorts). Tavoitteena on parantaa palvelutasoa neljässä vierasatamassa

Turunmaalla (Nauvo ja Taalintehdas) sekä Gotlannissa. Hankeaika on 1.7.2016–31.3.2019, osabudjetti 234 300

euroa.

”Åppohoppa” on investointihanke jonka tavoitteena on luoda huokuttelevia virkistysreittejä ja

harrastusmahdollisuuksia Taalintehtaalla. Hankeelle myönnetty rahoitusta Leaderin tiimoilta, ja toteutetaan 2017–

2018. Budjetti 124 450 euroa.

MaPe – Matkailun yhteispeli Kemiönsaarella ja Salossa on Kemiönsaaren kunnan, Salon kaupungin ja

Metsähallituksen yhteishanke. Hankeaika on 1.1.2017–30.6.2018, kokonaisbudjetti 199 521 euroa, josta

Kemiönsaaren kunnan osuus on 78 434 euroa.

78

KEHITYSOSASTO



__________________________________________________________________________________

September Open-kokonaisuus järjestettiin 2017 jo kolmatta kertaa suunnitellusti kokonaan ilman osittaista

projektirahoitusta. Kokonaisuus on ajan mittaan rakennettu monipuolisen hankerahoituksen avulla.

Ohjelmakausi 2014–2020 lähenee loppuaan, josta seurannee lisääntynyt projektisuunnittelu 2018 aikana, määrien

hiipuessa lähempänä ohjelmakauden loppua. Tällä hetkellä tulevan EU-rakennerahastokauden rahoitusperiaatteet

ja rahoitusmahdollisuudet eivät ole tiedossa.

79

16.3 Sivistysosasto

Sivistysosaston hallinto

Päivähoidon yksikkö

Opetusyksikkö

Aikuisopistonyksikkö

Kirjastoyksikkö

Vapaa-ajan yksikkö

80

SIVISTYSOSASTO

TP 2016

Alkuper.

TA 2017

TA -


Poikkeama

%

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 182 191 104 000 0 104 000 235 900 226,83 %

Maksutuotot 518 723 505 500 0 505 500 510 146 100,92 %

Tuet ja avustukset 285 096 130 000 0 130 000 197 543 151,96 %

Vuokratuotot 19 993 16 000 0 16 000 19 830 123,94 %

Muut toimintatuotot 44 029 13 917 0 13 917 25 028 179,84 %

TOIMINTATUOTOT 1 050 032 769 417 0 769 417 988 448 128,47 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 6 587 578 6 612 819 0 6 612 819 6 710 419 101,48 %


Eläkekulut 1 379 783 1 335 191 0 1 335 191 1 349 896 101,10 %

Muut henkilöstösivukulut 390 912 349 436 0 349 436 291 854 83,52 %

Henkilöstösivukulut 1 770 695 1 684 627 0 1 684 627 1 641 750 97,45 %

Henkilöstökulut 8 358 272 8 297 446 0 8 297 446 8 352 169 100,66 %

Palvelujen ostot 2 839 728 2 896 411 0 2 896 411 2 946 519 101,73 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 424 974 409 279 0 409 279 430 746 105,25 %

Avustukset 596 479 620 450 0 620 450 578 761 93,28 %

Vuokrakulut 2 050 837 1 818 315 0 1 818 315 1 959 376 107,76 %

Muut toimintakulut 49 345 27 370 0 27 370 46 506 169,92 %

TOIMINTAKULUT 14 319 636 14 069 271 0 14 069 271 14 314 078 101,74 %

TOMINTAKATE -13 269 604 -13 299 854 0 -13 299 854 -13 325 630 100,19 %

SUUNNITELMAPOISTOT -156 130 -160 540 0 -160 540 -169 877 105,82 %


81

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja

TOIMINTA

Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko

sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston koulutusassistentti, it-pedagogi, toimistosihteeri,

kulttuurisihteeri sekä aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 14 henkilöä.


Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Lähivuoden ajankohtaiset asiat:

- sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen suuntaviivat tulevat olennaisesti vaikuttamaan siihen, miten kunnan

toimintaa rakennetaan tulevaisuudessa.

- toisen asteen koulutuksen saama valtionosuus vähenee merkittävästi, erityisesti ammattikoulutuksen osalta

- maamme heikko taloustilanne aiheuttaa työttömyyttä kaikissa ikäluokissa. Toiminta-alueemme puitteissa meidän

tulisi tukea ja aktivoida asukkaat mielekkääseen toimintaan.

- maailman tämänhetkiset levottomuudet vaikuttavat myös Suomeen ja Kemiönsaareen. Ihmiset pakenevat ja

heistä pitää huolehtia.


Sivistysosaston yksiköt suunnittelevat miten ennaltaehkäisevää- ja hyvinvointitoimintaa kehitetään. Sote-

uudistuksen jälkeen tämä toiminta jää kunnan toiminta-alueeseen. Päivähoidon puolella laaditaan uusi

varhaiskasvatussuunnitelma ja sen myötä panostetaan suuresti toiminnan kehittämiseen. Opetuspuolella on

tärkeää seurata uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton sujumista. Aikuisopiston uutta toimintarakennetta

työstetään ja kehitetään. Sivistysosasto arvioi ja kehittää pakolaisten integroimista oman toiminta-alueensa

puitteissa.


Tavoite Saavutettava taso / seuranta

Sivistysosaston toimistosta muodostuu Hankitaan ohjelma joka järkeistää päivähoidon hallinollisia työtehtäviä .

hyvin toimiva kokonaisuus. Osastolle laaditaan kunnan uuden 2017-2020 strategian mukainen

työsuunnitelma.

Seuranta 31.12.2017

Talousohjelmaan Pro Consonaan on hankittu lisätoimintoja .

Työsuunnitelmaa ei ole aloitettu Sote-uudistuksen päätöksen

viivästymisen takia.

Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan .

Seuranta 31.12.2017

Tyky-päiviä on pidetty ja henkilöstöstä moni on osallistunut

kuntoremonttikurssiin Siuntiossa.

Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme. Lapset ja nuoret (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun

tuotamme palveluita.

Seuranta 31.12.2017

Sähköisen tietokanavan Wilman käyttöä on kehitetty.

82

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Hallinto


TUNNUSLUVUT


Kokousten lukumäärä

sivistyslautakunta 5 5 6 6

suomenkielinen koulujaosto 3 4 6 3

ruotsinkielinen koulujaosto 6 4 6 3



sivistysjohtaja 1 1 1 1

hallintojohtaja/koulutusass. 0,4 0,4 0 0

toimistosihteeri 1 1 1 1

SIVISTYSOSASTON HALLINTO



TOIMINTATUOTOT 776 11 033 500 500 24 124




Avustukset -3 291 -3 000 -3 000 -345


TOIMINTAKULUT -189 290 -208 732 -195 941 -195 941 -180 937

TOIMINTAKATE -188 514 -197 699 -195 441 -195 441 -156 812

POIKKEAMAT TA17 – TP17

Lisääntyneet tulot toiminnasta (Kielimaailma) 23000

Pienemmät henkilöstökustannukset

pienempien eläkekustannusten johdosta

10310

Palvelujen osto (painatus- ja ilmoituskulut)

1400

Lisääntyneet kustannukset, muut kustannukset

1350

Talousarvion ja toimintakatteen erotus

tilinpäätöksessä

-

38629

83

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Hallinto



Toimintavuosi sujui suurin piirtein suunnitelmien mukaan. Sivistysosastojen yksiköiden välinen työilmapiiri on

hyvä. Vuonna 2017 aikuisopisto sai uuden kurssisihteerin ja kulttuurisihteerin työsuhde muutettiin 100 %:seksi.

Olemme pyrkineet tehostamaan työtapaamme ja -menetelmiämme. Päivähoitoyksikkö on hankkinut Pro

Consona-ohjelmaan uusia moduuleja jotka helpottavat hallinnollista prosessia siitä lähtien kun lapsi otetaan

päivähoitoon kunnes hoitopaikka laskutetaan.

Taloudellisesti vuosi sujui hyvin. Suurin syy budjetin alittamiseen oli arvioitua pienemmät, jaksotetut eläkekulut.

Tulevaisuuden haasteet ovat edelleen epävarmat valtionosuudet ja verotulojen kasvun pysähdys. Kehitys ja

uudistaminen ovat osaa tämän päivän arkea. Päivähoito, koulutus, sivistys, virkistys, liikunta ja kulttuuri ovat

paikallista toimintaa myös tulevaisuudessa.

84

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Päivähoito

Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja

TOIMINTA

Päivähoitoyksikön tehtävänä on tarjota päivähoidon palveluita perheiden hoitotarpeiden mukaan. Lapsella on

oikeus päivähoitoon äitiysvapaan päättymisestä aina siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa koulun. Päivähoitoa

järjestetään lapsen päivähoidon tarpeen perusteella. Päivähoidon tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa

edistää lapsen henkilökohtaista kehitystä.

Päivähoitoa järjestetään Hultan, Sofian, Furubon ja Silvan päiväkodeissa. Kotonaan työskenteleviä

perhepäivähoitajia on 15.

Silvan päiväkoti tarjoaa iltahoitoa, yöhoitoa ja viikonloppuhoitoa.

Päivähoitotoiminnassa noudatetaan 0–6-vuotiaiden varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Päivähoidon piirissä on vuonna 2017 noin 288 lasta, joista noin 44 osallistuu aamupäivisin esiopetukseen.

Kotihoidon tukea maksetaan perheille, jotka järjestävät lapsensa päivähoidon yksityisesti.


Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että

varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä

enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus muuttuu varhaiskasvatuslain mukaiseen 20 tuntiin viikossa. Lapsella on kuitenkin

oikeus saada yli 20 tuntia varhaiskasvatusta, mikäli se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen

olosuhteiden vuoksi.

Muutos, jonka mukaan yli 3-vuotiaiden lasten enimmäismäärä työntekijää kohden kasvaa seitsemästä kahdeksaan,

lisää joustavuutta Kemiönsaaren kunnassa, koska päiväkodit hoitavat perhepäivähoitajien varahoidon.


Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen valtakunnallista toteutumista Suomessa.

Kemiönsaaren päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön viimeistään tammikuussa 2017.

- Menetelmien löytäminen varhaiskasvatuksen laadun takaamiseksi

- Du med naturen (DuMeNa) -hanke. Opetushallitus on myöntänyt hankkeelle valtionavustusta. Näin ollen

hankkeen omarahoitusosuus on 30 %. Hankkeen on tarkoitus heijastua koko päivähoidon toimintaan

vuosina 2016 ja 2017.

- Wilma-viestintäkanava otetaan käyttöön päivähoidossa vuonna 2017.

85

SIVISTYSOSASTO





Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen.Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle.

Seuranta 31.12.2017

Koulutuspäivä pidettiin 14.8.2017. Teemana oli varhaiskasvatus

ja kouluttajana Tiina Cederström.

Du med naturen (DuMeNa) -hankkeen Kaikki päivähoidon toimipisteet osallistuivat Du med naturen

toteuttaminen. -hankkeeseen.

Seuranta 31.12.2017

Vuoden 2017 aikana Susann Fagerlund on työskenellyt DuMeNa:n

projektiohjaajana. Henkilökunta eri yksiköistä on osallistunut

koulutuksiin ja luontokokemuksiin.

Projektin on rahoittanut opetushallitus ja päivähoitoyksikkö.

Kunnan päivähoitotoiminnan Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta.

kokonaisvaltainen läpikäynti. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään.

Seuranta 31.12.2017

Sähköinen tietokanava Wilma on käytössä kaikissa päiväkodeissa.

Varhaiskasvatussuunitelman uudistaminen valmistui keväällä 2017.

Henkilökunta työskentelee tietoisesti Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä,

lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. niin ulkona kuin sisällä.

Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelun osalta.

Seuranta 31.12.2017

Kaikki yksiköt ovat panostaneet lasten motorisen kehityksen

tukemiseen, yhteistyössä vanhempien kanssa.

Ulkotoiminta on tärkeä osa motorista harjoittelua.

86

SIVISTYSOSASTO



TUNNUSLUVUT


Päiväkodit 155 172 213 205,5

Pjonkis 75 91 125 119,5

Hulta 40,5 36,5 41 38,5

Sofia 22,5 22 25 24,5

Furubo 17 22,5 22 23

Ryhmäperhepäiväkodit 36 0 0 0

Kottebo suljettu suljettu suljettu suljettu

Bullerbyn 12 suljettu suljettu suljettu

LillSaga 13,5 suljettu suljettu suljettu

Karusellen 10,5 suljettu suljettu suljettu

Perhepäivähoito 85 77 75 64

Henkilöstö 22,75 34,25 33,00 32,25

Päiväkodit 8 0 0 0

Ryhmäperhepäiväkodit 15 14,75 15,5 14

Perhepäivähoito 1

Yhteensä 45,75 49 48,50 47,25

Mittarit

Nettokustannus/lapsi

Päiväkodit 7145 9046 5402 8239

Ryhmäperhepäiväkodit 8758 0 0 0

Perhepäivähoito 6471 6807 7670 8359


Henkilötyövuodet

Päivähoidon johtaja 1 1 1 1

Pedagoginen ohjaaja /lastentarhanop. 2 2 2 2

Lastentarhaopettaja 4,25 7 7,5 8,25

Erityislastentarhaopettaja 1,25 1,25 1,25 1,25

Latenhoitaja/lähihoitaja 19,75 22 21 20

Perhepäivähoitaja, päiväkodissa. 6 3 4,5 4

Perhepäivähoitaja,kotona 15 14,5 15 14

Toimistosihteeri 1,5 1,25 1,5 1,25

Koulukäynninohjaaja 1,25

YHTEENSÄ 50,75 52 53,75 53

87

SIVISTYSOSASTO



PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 380 250 386 979 388 000 388 000 416 828

Henkilöstökulut -1 920 033 -1 949 016 -1 981 452 -1 981 452 -2 024 179



Avustukset -266 311 -306 156 -302 500 -302 500 -280 115


TOIMINTAKULUT -2 801 405 -2 965 817 -3 039 374 -3 039 374 -3 154 054

TOIMINTAKATE -2 421 155 -2 578 837 -2 651 374 -2 651 374 -2 737 226

MUUTOKSET TA17–TP17:

Talousarviossa budjetoitiin liian vähän poistoja varten.

Sisäisten vuokrien ylityksen syy on että tilinpäätöksessä poistot ovat nyt ensimmäistä kertaa kirjattu kokonaisuudessaan

toimintoihin.

Kaksi lastenhoitajan työsuhdetta on vaihdettu lastentarhanopettajan työsuhteiksi lain vaatimuksen mukaisesti.


Toimintavuosi sujui suurin piirtein suunnitelmien mukaisesti.

Meidän tulisi valmistautua tulevaisuutta varten, tehostaa ja kehittää toimintatapojamme.

88

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Opetusyksikkö, esikoulu


TOIMINTA

Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista.

Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Silva, Furubo ja Rosala.

Suomenkielinen esikoulu on Silvassa.

Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän.


Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen.

Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma.

Yleinen kehitys maassamme on, että esikoulu ja koulu lähestyvät toisiaan.


Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia kouluun siirtymisessä.

Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä.

Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa.

Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2017 noin 59,5 lasta.

Erityistuen tarpeessa olevia lasten määrä on lisääntynyt ja yhä enemmän tukea tarvitaan esikoulun opetuksessa.

Lisääntyvä maahanmuutto lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea suomen ja ruotsin kielessä.

Yhteistyön lisääminen esikoulun ja koulun välillä

89

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Opetusyksikkö, esikoulu




Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen.Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle.

Seuranta 31.12.2017



Panostamme ulkoilua esikoulussa Suomenkielinen esikoulu Silvassa pidetään ulkotiloissa

" Metsäesikoulu"

Seuranta 31.12.2017

Silva esikoulu "Metsäesikoulun" toiminta on pidetty

ulkotiloissa koko vuden 2017.

Koko kunnan esikoulujen toiminnan Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta.

läpikäynti ja suunnittelu Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma

Seuranta 31.12.2017

Sähköinen tietokanava Wilma on käytössä kaikissa esikouluissa.

Esikoulussa seurataan esiopetuksen opetussuunnitelmaa.

Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä,

lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. niin ulkona kuin sisällä.

Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelussa.

Seuranta 31.12.2017

Kaikki yksiköt ovat panostaneet lasten motorisen kehityksen

tukemiseen, yhteistyössä vanhempien kanssa.

Ulkotoiminta on tärkeä osa motorista harjoittelua.

TUNNUSLUVUT


Lapsia / koulu

Hultan ruotsinkielinen 11 10 8 7,5

Silva ruotsinkielinen 26,5 20 22,5 25

Silva suomenkielinen 9,5 12 12,5 12,5

Furubo 4 5 5 4,5

Hitis-Rosala 1,5 2 2 1,5

Sofia 5 5,5 8 8

Lapsia yhteensä 61,5 58,5 59,5 59

Nettokustannus/lapsi 10314 12097 7919 8465

90

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Opetusyksikkö, aamu- ja iltapäivätoiminta


TOIMINTA

Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille ja sitä tarjotaan klo 7.00–17.00.

Kemiönsaaren kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja

iltapäivähoitopaikoissa, jotka kaikki toimivat koulun yhteydessä.

Kaikissa toimipaikoissa on yksi toiminnasta vastaava työntekijä. Lisäksi niissä on resurssihenkilöitä erityistä apua

tarvitseville lapsille sekä isoissa ryhmissä. Toiminta tehdään yhteistyössä koulun ja päivähoidon kanssa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä.

Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivätoiminnassa on vuonna 2017 noin 70 lasta.


Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on

osa oppilaan koulupäivää, ja sen toteutuksessa tulee huomioida sekä yksilölliset että yleiset tarpeet.


Vuosina 2017–2019 aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olemaan 65–70 lasta.

Aamu- sekä iltapäivätoiminta järjestetään yhteistyössä päivähoidon ja koulun kanssa.



Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle.

Seuranta 31.12.2017



Koko kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa.

läpikäynti ja suunnittelu Yhteistyötä päivähoidon ja koulun kanssa

Seuranta 31.12.2017

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehitystyö on sujunut hyvin.

Vuoden aikana koulut ja päivähoidon yksiköt ovat olleet

tiiviissä yhteistyössä.

TUNNUSLUVUT

Suoritukset BS 15 BS 16 BG 17 BS 17

Lapsimäärä 85 73 70 56,5

MITTARI

Nettokustannus/lapsi 2521 2414 2976 1176

91

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Opetusyksikkö, perusopetus


TOIMINTA

Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat

Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja

Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren

keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös lukiosta Kimitoöns gymnasium ja yhteistyöstä toisen asteen

oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa.


Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016. Uusi opetussuunnitelma tulee

vaatimaan uusia työtapoja. Sen tavoite on lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja näin saadaan parempi

kokonaiskuva opettamisesta ja oppimisesta. Oppilaalle tulisi antaa mahdollisuus syventyä eri ainealueisiin omien

edellytysten mukaan.

Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen viedään loppuun suunnittelukauden aikana. Toisen asteen koulutuksen

rakennetta tullaan uudistamaan. Koulutustarjonta koulutusyksiköissä pienenee.


Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat uudistettiin 1.8.2016.

- Oppilaan oppimisen arviointia uudistetaan.

- Uusi opetussuunnitelma vaatii, että koulut muuttavat toimintakulttuuriaan. Laajempi yhteistyö opettajien

kesken sekä opettajan ja oppilaan välillä on edellytys jotta uusi opetussuunnitelma toimii käytännössä.

- Resurssien käyttöä tulisi optimoida. Koulua pitää kehittää, vaikka tulot eivät lisäänny.

92

SIVISTYSOSASTO





Koulut ottavat toiminnassaan oppilaat huomioon Oppilaat otetaan aktiivisesti mukaan

(lapsiystävällinen kunta). vuosisuunnitelmaprosessiin (toimintakokonaisuudet).

Seuranta 31.12.2017

Oppilaat osallistuvat oppiainerajat ylittävien teemojen suunnitteluuun.

Oppilaskunta antaa säännöllistä palautetta ja ehdotuksia oppilaiden

arkea koskeviin kysymyksiin.

Perusopetuksen opetussuunnitelma Kehitetään arviointikulttuuria uuden 2016 opetussuunnitelman

otetaan käyttöön. mukaisesti.

Seuranta 31.12.2017

Opettajille on järjestetty kaksi yhteistä jatkokoulutustilaisuutta, joissa

on käsitelty formatiivista arviointia.

Laadukkaan opetuksen taso saavutetaan Laatukorttien sisältö löytyy Wilmassa/Primuksessa.

käyttämällä laatukriteereitä. Jokainen koulu käyttää kolme korttia lukuvuoden

arviointiin.

Seuranta 31.12.2017

- THL:n kouluterveyskysely suoritettiin keväällä 2017.

- Oppilaiden hyvinvointiprofiilikyselyä suoritettiin joissakin kouluissa.

- Kaikki koulut vastasivat kyselyyn, jossa käsiteltiin uuden opetus-

-suunnitelman toteuttamista.

Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan.

Seuranta 31.12.2017

Liikuntamiljoonan ohjelma on ollut henkilöstön käytettävissä.

Tyky-päiviä eri teemoilla on pidetty kaikissa kouluissa.

Kemiönsaaren peruskoulut käyttävät aktiivisesti Laajennetaan digitaalisten apuvälineiden käytön osaamista

digitaalisia apuvälineitä opetuksessa. opetuksessa, kymmensormijärjestelmä (vl 1-6), taulukko-ohjelmia (vl 5-9).

Seuranta 31.12.2017

- Peda.net ja GSuite for Education Google Classroomilla käytetään

oppimisympäristönä.

- TypingMaster-ohjelmaa (kymminsormijärjestälmä) käytetään luokissa 1-6

- Oppika-arviointityökalua käytetään oppilaiden (vl 2, 5 , 8 ja lukion vl 1)

tvt-taitojen arviointiin ja Opeka-työkalua opettajien tvt-taitojen arviointiin.

Panostus kotimaisten kielten, matematiikan Luodaan kehityssuunnitelma suomenkielisten ja ruotsinkielisten

ja luonnontieteiden opetukseen. koulujen yhteistyölle (vl 1-9).

Seuranta 31.12.2017

Syksyllä aloitettiin kieliprojekti "Yli kielirajojen Kemiönsaarella".

Matematiikan ja luonnontieteiden opetus kehityy koko ajan uuden

opetussuunnitelman myötä.

93

SIVISTYSOSASTO



TUNNUSLUVUT

Oppilastilasto TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Oppilaita yhteensä 619,5 614,0 603,0 602,5

oppilaita yhteensä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

keskiarvo/vuosi

Amosparkens skola 145,5 152,0 148,0 145

Dalsbruk skola 182,5 171,5 166,0 167,5

Hitis-Rosala skola 10,0 9,0 8,0 8

Västanfjärd skola 44,0 40,0 36,0 37

Kimitonejdens skola 86,5 85,5 87,5 89

Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä 468,5 458,0 445,5 446,5


Kemiönsaaren keskuskoulu 120,5 119,0 118,0 119

Taalintehtaan koulu 30,5 37,0 39,5 37

Suomenkieliset oppilaat yhteensä 151 156,0 157,5 156,0

Erityisopetus TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

yksilöllisissä pienryhmissä 25 15 15 15

integroituna yleisopetukseen 67 20 30 20

*TP2014 oppilaat intensiivisella 76 80 83

tuella

Erityisopetus muutettu 1.8.2011

94

SIVISTYSOSASTO



Päästötodistuksen saaneet/saavat

DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9

Oppilaita yhteensä TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

81 68 79 80

Kuljetusoppilaat TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Ruotsinkieliset 243 240 245 255

Suomenkieliset 88 92 85 91

Tuntikehys TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Ruotsinkielinen opetus 1136 1098 1098 1098

Suomenkielinen opetus 392 398 409 420

KUSTANNUS / OPPILAS TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Ruotsinkielinen opetus 10975 11212 11400 11124

koulukuljetus mukaanlukien

Amosparkens skola 7857 8286 8130 8095

Dalsbruk skola 11279 11790 11800 11328

Hitis-Rosala skola 16315 15333 21200 17500

Västanfjärd skola 11130 11600 11900 11324

Kimitonejdens skola 11630 11900 12500 12043

Erityisopetus 536 527 558 576

Suomenkielinen opetus 10840 11192 11 000 11072

koulukuljetus mukaanlukien

Kemiönsaaren keskuskoulu 9770 10227 10 360 10400

Taalintehtaan koulu 11560 10650 9900 10310

Erityisopetus 794 801 777 769

KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS 1993 2000 2121 1750

95

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus


TOIMINTA

Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatko-

opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona.


Valtio tulee leikkaamaan toisen asteen opetuksen määrärahoja. Lopputulos lukiokoulutuksen osalta ei ole valmis

mutta oppilasyksikköhinta tulee varmuudella laskemaan.

Kehitys jatkuu ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Sähköistyminen tulee lisäämään

kuntien investointi- ja huoltokustannuksia.

Lukion uutta opetussuunnitelmaa otetaan käyttöön porrastetusti 1.8.2016–1.8.2018 välisenä aikana.


Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä.

Panostus digitaalisiin apuvälineisiin jatkuu vuosien 2017–2019 aikana.

Suuri haaste kunnallemme tulee olemaan ratkaisun löytäminen lukiomme säilyttämiseen. Miten voimme pitää

kurssitarjonnan tarpeeksi suurena kohtuulliseen hintaan.

Yhteistyötä muiden lukioiden kanssa kehitetään, lähinnä Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa.

Verkkopohjaisten kurssien tarjontaa ja laatua parannetaan. Yhteistyö Axell Brusabyn kanssa jatkuu.

Koulu tulee edelleen markkinoimaan itseään vaihtoehtona oman saaremme sekä muiden ruotsinkielisten kuntien

oppilaille. Taloussuunnitelman aikana tavoitteena on jatkaa mereen liittyvän kurssitarjonnan kehittämistä

(veneenkuljettaja, meritekniikka) yhteistyössä aikuisopiston kanssa. Myös muu yhteistyö aikuisopiston kanssa

kehitetään suunnittelukauden aikana.

96

SIVISTYSOSASTO





Opiskelijat suorittavat kursseja Lukio ottaa opiskelijat mukaan uuden opetussuunnitelma-

opintosuunnitelmansa mukaisesti. prosessin työstämiseen.

Seuranta 31.12.2017

Opiskelijakunta on antanut lausuntonsa eri suunnitelmista jotka

sisältyvät opetussuunnitelmaan (tasa-arvosuunnitelma, viihtyvyys-

säännöt mm.)

Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan

Seuranta 31.12.2017

Liikuntamiljoonan ohjelma on ollut henkilöstön käytettävissä.

Tyky-päivä on pidetty yhdessä Kimitonejdens skolanin opettajien

kanssa.

Lukio käyttää opetuksessaan Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti

digitaalisia apuvälineitä aktiivisesti. ja pedagogisesti.

Opetus toteutetaan niin että opiskelijat saavat

hyvän valmiuden suorittaa digitaalisia ylioppilaskirjoituksia.

Seuranta 31.12.2017

Uusia apuvälineitä ei hankittu vuoden 2017 mutta käytössä

olevien apuvälineiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi.

Vaihtoehtoisten kurssien tarjonnan Kehitetään lukion kurssitarjontaa, osittain yhteistyössä

kehittäminen. aikuisopiston kanssa.

Seuranta 31.12.2017

Arkiosaamisen kursseja on tarjottu aktiivisesti, yhteistyössä

aikuisopiston kanssa.

Koulu ottaa toiminnassaan opiskelijat Opiskelijakunta osallistuu suunnitelmien laadintaan ja

huomioon (lapsiystävällinen kunta). niiden toteuttamiseen.

Seuranta 31.12.2017

Opiskelijakunta on suunnitellut ulkoilupäiviä sekä erilaisia

tapahtumia ja teematilaisuuksia.

TUNNUSLUVUT


Kimitoöns gymnasium 77,00 74,00 75,00 78,00

Brusaby oppilaita KÖG:ssa 22,00 20,00 20,00 15,00

Tuntikehys 190,00 192,00 190,00 190,00

kehys / oppilas 2,46 2,59 2,53 2,43

KUSTANNUS / OPPILAS 10479,00 10871,00 11167,00 10189,00

VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA 8127,00 8430,00 8200,00 8493,00

97

SIVISTYSOSASTO



HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi

Henkilötyövuosien määrä

Opetus TP 2015 TP 2016 TA 2017 TP 2017

Rehtori 8,00 8,00 8,00 8,00

Ruotsinkieliset opettajat 46,50 47,00 46,00 46,00

Suomenkieliset opettajat 15,50 15,50 16,50 17,00

Koulunkäyntiavustajat 15,50 14,00 15,00 15,00

koulusihteeri 1,50 1,50 1,50 1,50

Kuraattori, ped.ohj. 2,80 2,60 2,60 2,60

Esikouluopettajat 6,00 5,25 4,50 4,50

Iltapäivätoiminnan ohjaajat 3,00 3,50 3,75 3,75

Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 0,75 2,00 1,75 1,75

Yhteensä 99,55 99,35 99,60 100,10

OPETUSYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 439 485 375 269 230 300 230 300 321 968


Palvelujen ostot -2 044 902 -2 045 041 -2 036 926 -2 036 926 -2 058 640


Avustukset -730 -9 350 -9 350

Muut toimintakulut -1 276 313 -1 460 042 -1 268 888 -1 268 888 -1 352 013

TOIMINTAKULUT -9 084 783 -9 016 212 -8 777 866 -8 777 866 -8 945 738

TOIMINTAKATE -8 645 298 -8 640 943 -8 547 566 -8 547 566 -8 623 770


Tulot suuremmat kuin talousarviossa, mm. maksut,

kotikuntakorvaukset ja yhteistyökorvaukset,

maksutulot

91000

Lisääntyneet kustannukset, henkilöstökustannukset

58000

Lisääntyneet kustannukset ostopalvelut

(huomattavaa: ostopalvelut muista kunnista ja

yhteisöistä: - 150 000)

21000

Lisääntyneet kustannukset, ostot (kalusto)

14800

Lisääntyneet kustannukset, muut kustannukset

(sisäiset vuokrat)

83000

Talousarvion ja toimintakatteen erotus

tilinpäätöksessä

+77000

98

SIVISTYSOSASTO




Opetusyksikössä työ uusien opetussuunnitelmien kanssa on jatkunut vuonna 2017 (esikoulun, perusopetuksen ja

lukion opetussuunnitelmat). Keväällä 2017 Kemiönsaaren opettajat keskustelivat oppilasarvioinnin kehittämisestä

ja formatiivisesta arvioinnista (oppimisen aikana tehtävää ja jatkuvaa arviointia). Uuden opetussuunnitelman myötä

oppiminen tapahtuu oppiainerajat ylittävässä yheistyössä ja opetus on oppilaskeskeinen. Tämä vaatii säännöllistä

ja harkittua, formatiivista arviointia.

Taalintehtaalle perustettiin keväällä 2017 perusopetukseen valmistava, valmistavan opetuksen luokka. Luokassa

oli 7 syyrialaista lasta.

Koulujen digitalisointiin on edelleen panostettu. Oppilasverkkoa ja koulujen langattomia verkkoyhteyksiä on

parannettu. Esikoulun ja koulujen opettajat ovat saaneet säännöllistä koulutusta digitaalisten työvälineiden

käytössä.

Suurin muutos esikoulun osalta on ollut TVT-apuvälineiden paremmat käyttömahdollisuudet. Suomenkielisestä

metsäesikoulusta Silvasta, (Ilvekset), on lähtenyt ensimmäinen vuosiluokka kouluun ja kokemukset ovat olleet

hyviä.

Iltapäivätoiminta on järjestetty koulujen yhteydessä Västanfjärdissä ja Taalintehtaalla (Dalsbruks skola). Kemiössä

iltapäivätoiminta on järjestetty Silvan päiväkodissa. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaistamme suuri osa

osallistuu iltapäivätoimintaan. Yleisesti voidaan todeta että toiminta on sujunut hyvin.

Lukion rehtori toimii myös aikuisopiston rehtorina ainakin kaksi vuotta vielä. Tällä järjestelyllä pyritään

mahdollistamaan enemmän yhteistyötä lukion ja aikuisopiston välillä. Lukion oppilasmäärä tulee vähenemään eikä

kunnan oma opiskelijamäärä ole riittävä jotta opetus voidaan taata tulevaisuudessa. Opiskelijamäärän ja toiminnan

turvaamiseksi kunnan tulisi laatia kehittämissuunnitelma. Sähköisiä ylioppilaskirjoituksia on pidetty useissa aineissa

vuoden 2017 aikana, eikä suurempia teknisiä ongelmia ole havaittu. Lukiolla on tiivis yhteistyö Arthursällskapetin

kanssa, joka myös tukee lukion markkinointia.

Yleisesti taloudesta voidaan todeta, että henkilöstökustannukset olivat 58 000 euroa budjetoitua suuremmat

johtuen suurimmilta osin uusien opettajien palkkaamisesta: yksi opettaja pakolaislapsille ja yksi erityisopettaja

Kemiönsaaren keskuskouluun. Palvelujen ostot olivat 21 000 euroa budjetoitua suuremmat vaikka ruoka- ja

siivouspalvelut alittivat talousarvion. Ostopalvelut muista kunnista ja yhteisöistä ylitti talousarvion 150 000 eurolla.

Tämä kustannus tulee oppilaista jotka eri syistä käyvät koulua muissa kunnissa.

Koulumateriaalien ja kalusteiden hankinta ovat syynä ostojen ylittämiseen noin 15 000 eurolla.

Muissa kustannuksissa ylitys on noin 83 000 euroa johtuen sisäisistä vuokrista: tilinpäätöksessä poistot ovat nyt

ensimmäistä kertaa kirjattu kokonaisuudessaan vuokralaisille.

Kokonaisuudessaan talousarvion toimintakustannukset ylittyivät noin 158 000 eurolla. Tulot olivat 321 000 euroa,

eli 91 000 euroa yli talousarvion ja tilinpäätöksen käyttökate on siten 77 000 euroa yli talousarvion.

99

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Kemiönsaaren aikuisopisto

Vastuuhenkilö: Rehtori

TOIMINTA

Kemiönsaaren aikuisopisto järjestää ensisijaisesti aikuisille suunnattuja kursseja koko kunnan alueella. Kurssien

kesto vaihtelee lyhytkestoisista kursseista pidempiin kursseihin. Opisto järjestää muun muassa kuvataiteen

perusopetusta, ruoanlaitto- ja tanssiopetusta lapsille (7–12-vuotiaille) ja nuorille, jatkokoulutuksia eri

henkilöstöryhmille sekä tekee yhteistyötä eri hankkeissa. Lisäksi aikuisopisto järjestää yksittäisiä luentoja

ajankohtaisista aiheista. Ennen kunkin syyskauden alkua toimisto laatii opiston kurssiohjelman, joka painetaan ja

jaetaan koteihin Kemiönsaarella. Kurssiohjelma päivitetään vuodenvaihteessa. Myös päivitetty versio painetaan ja

jaetaan koteihin.

Kemiönsaaren aikuisopisto tekee yhteistyötä Kimitoöns gymnasiumin kanssa ja pyrkii löytämään molempia

yksiköitä hyödyttäviä ratkaisuja. Lukuvuonna 2016–2017 aikuisopisto järjestää teoreettiset

veneenkuljettajaopinnot yhteistyössä lukion kanssa. Opinnot järjestetään ostopalveluna, jossa aikuisopisto toimii

päämiehenä. Opinnot tarjoavat mahdollisuuden nk. kuljettajan lupakirjan suorittamiseen.

Aikuisopisto on projektin ”Open badges” osallisena ja tavoite on että syksyllä 2017 on yksi tai useampia kursseja,

joissa opiskelija voi anoa Open badgea, suoritettuaan kurssia. Open badge (osaamismerkki) todistaa että opiskelija

on saavuttanut tietyn osaamismäärän aineessa.


Kemiönsaaren kunta vastaanottaa lisää pakolaisia, ja Kemiönsaaren aikuisopistolla tulee olla valmius vastata

pakolaisten vastaanoton edellyttämään koulutustarpeeseen.

Valtion mahdolliset säästötoimenpiteet luovat epävarmuutta ajanjaksolla.

Aikuisopisto seuraa aktiivisesti muutoksia ja voi nopeasti toteuttaa kuntalaisten tarvitsemia ja toivomia kursseja

ja luentoja.


Kursseja järjestetään noin 4 300–4 500 opetustunnin verran vuodessa.

100

SIVISTYSOSASTO





Aikuisopintoihin keskittyvän, monipuolisen Säännöllinen sähköinen arviointi sekä tarpeiden ja

kurssitarjonnan säilyttäminen koko kunnan alueella. toiveiden analysointi.

Seuranta 31.12.2017

Henkilöstö ja opettajat analysoivat säännöllisesti kurssilaisten arviointeja.

Aikuisopistolle tulee jatkuvasti ideoita ja vinkkejä.

Henkilöstö seuraa trendejä, yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja

paikallisia tarpeita.

Aikuisopisto tekee yhteistyötä muiden opistojen ja tahojen kanssa.

Pakolaisten vastaanoton edellyttämään Tarvittavan kotoutumista edistävän koulutuksen järjestäminen

koulutustarpeeseen vastaaminen. nopealla aikataululla.

Seuranta 31.12.2017

Aikuisopisto on järjestänyt kursseja yhteistyössä pakolaiskoordinaattorin

kanssa.

Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytäminen Kummankin yksikön opinnot voidaan hyödyntää ajankohtaisiin

lukioyhteistyöhön. tarpeisiin.

Seuranta 31.12.2017

Lukiolaiset ovat osallistuneet joihinkin opiston kursseihin, joita on osittain

hyväksytty lukio-opinnoiksi.

Tarkoituksenmukaisten hallinnollisten Käytäntöjen jatkuva arviointi ja tarvittaessa uudistaminen.

käytäntöjen luominen. Seuranta 31.12.2017

Käytäntöjen tarkoituksenmukaisuudesta on keskusteltu, ja niitä on

osittain muutettu.

Henkilöstön hyvinvointi ja jatkokoulutus. Henkilöstöstrategian hyvinvointiohjelmaa noudatetaan.

Jatkokoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen.

Seuranta 31.12.2017

Henkilöstön hyvinvointia on seurattu ja henkilöstö on saanut jatkokoulutusta.

Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa. Säännöllinen yhteydenpito yhteistyömuotojen löytämiseksi.

Seuranta 31.12.2017

Aikuisopisto on pitänyt säännöllisesti yhteyttä Turunmaan oppilaitosten

kanssa.

Sellaisten kurssien tarjoaminen, jotka johtavat Mahdollisuus Open badgen anomiseen suoritetun

tiettyyn osaamistasoon. kurssin jälkeen.

Seuranta 31.12.2017

Open badge -hanketta on jatkettu 30.6.2018 saakka; keväällä 2018

opisto myöntää ensimmäiset Open badge -osaamismerkit.

101

SIVISTYSOSASTO



TUNNUSLUVUT

Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TP17

2 359 2 236 2 500 2 181

Tunnit 4 441 4 014 4 500 4 001

67 67 68 72



Rehtori 0,5/0,2 0,2 0,2 0,2

0/0,8 0,8 0,8 0,8

0,5 0,5 0,5 0,5

0,5 0,5 0,5 0,5

0,4/0

1,9 2 2 2Yhteensä

Kurssin osanottajat

Nettokustannus/tunti

Kurssisuunnittelija

Kurssisihteeri

Toimistosihteeri

Suunnittelija/sihteeri

AIKUISOPISTOYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 70 333 47 899 51 500 51 500 54 695




Avustukset


TOIMINTAKULUT -367 580 -318 175 -353 359 -353 359 -344 768

TOIMINTAKATE -297 246 -270 276 -301 859 -301 859 -290 073


Vähennys: Maksetut palkat ja palkkiot 30 400

(Tuntiopettajat ovat aikaisempaa enemmän laskuttaneet opetuksesta yritysten kautta)

Vastaava vähennys henkilöstösivukuluissa

Palveluiden ostot

Henkilöstön matkakulut (tuntiopettajien) huomattavasti laskettua pienemmät 8 500

Kulut ovat isommat yllämainitusta syystä 29 200

Vuokrakustannukset ovat jonkin verran laskettua isommat 4 500


Vuoden aikana ei toteutettu merkittäviä muutoksia. Open Badges -osaamismerkkien käyttöönottotyötä jatkettiin.

Open Badge -merkki osoittaa, että opiskelija on saavuttanut tietyn osaamismäärän jossakin aineessa. Ensimmäiset

Open Badge -merkit voidaan jakaa keväällä 2018.

Aikuisopisto seuraa aktiivisesti valtakunnan tason kehitystä ja pyrkii vastaamaan kuntalaisten koulutustarpeisiin

mahdollisimman hyvin.

102

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Kirjasto

Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja

TOIMINTA

Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (406/2013). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja

tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen

harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä

elinikäiseen oppimiseen. Kemiönsaaren kunnankirjastolla on neljä palvelupistettä, Hiittinen, Kemiö, Taalintehdas

ja Västanfjärd.


Esitys uudesta kirjastolaista on lausuntokierroksella. Laki astuu voimaan 1.1.2017 jos ehdotus hyväksytään. Lailla

uudistettaisiin mm. maksuttomuutta, käyttösääntöjä ja henkilöstöä koskevat säännökset. Yleinen kirjasto olisi

edelleen perus- ja lähipalvelu. Lakiesitys ei tuo suuria muutoksia kirjaston toimintaan, mutta määrittelee aiempaa

tarkemmin kirjaston tehtävät:

1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;

2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;

3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;

4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku- ja

kirjoitustaitoon;

5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;

6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

Sote-uudistus vaikuttaa myös kirjaston toimintaympäristöön, kirjaston on varauduttava muutoksiin.


Kirjasto toimii jo nyt em. lakiesityksen periaatteiden mukaan, mutta erityisesti lukuharrastuksen lisääminen sekä

luku- ja kirjoitustaidon edistäminen tulevat jatkossa olemaan painopistealueita. Kirjaston palvelupisteiden tilojen

käyttöä ja kalustusta arvioidaan lakiesityksen pohjalta.

Blanka-yhteistyö Paraisten kaupungin kanssa jatkuu yhteisten kehittämisprojektien ja järjestelmäyhteistyön

pohjalta.

Kemiönsaaren kirjasto tarjoaa asiakkaille laadukkaita, ajankohtaisia ja kiinnostavia aineistoja ja tapahtumia sekä

kaikille avoimen kuntalaisen olohuoneen.

103

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Kirjasto




Työprosessit kehittyvät Yhteistyössä Paraisten kaupunginkirjaston kanssa kartoitetaan

kirjaston työprosesseja. Tavoitteena vähemmän rutiineja,

enemmän aikaa asiakastyöhön.

Otetaan käyttöön uusi aineistohankintaohjelma yhteistyössä

järjestelmätoimittajan kanssa.

Seuranta 31.12.2017

Työprosessien kartoitus on tehty yhdessä henkilökunnan ja

asiantuntijoiden kanssa. Vuoden 2018 aikana kartoitusta

sovelletaan käytännössä.

Uuden aineistohankintaohjelman käyttöönotto siirtyy vuodelle 2018.

Kuntalaiset osallistuvat Kirjaston asiakkaat osallistuvat kirjaston aineistohankintaan

äänestämällä suosikkejaan verkossa.

Seuranta 31.12.2017

Kirjaston asiakkaat osallistuivat aineistohankintaan äänestämällä

suosikkejaan verkossa.

Osallistuminen kirjastojen kansallisten Kehitetään Blanka-kirjastojen kanssa yhteisen tietokannan

verkkopalvelujen kehittämiseen sisältöä sekä valmistellaan sen yhtenäisyyttä muiden

kirjastoverkkojen ja kansallisten kirjastoprojektien kanssa.

Seuranta 31.12.2017

Kirjastotietokannan yhteensopivuutta kansallisten kirjastoverkkojen

kanssa on kehitetty yhdessä järjestelmätoimittajan ja kansallisten

kehitysprojektien kanssa. Kehitystyö jatkuu.

104

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Kirjasto


TUNNUSLUVUT


Kirjastojen lkm 4 4 4 4

Aukiolotunteja 5 439 5 140 5 600 5 151

Fyysiset käynnit 54 922 53 315 53 000 49 069

Kokonaislainaus 74 577 71 876 75 000 68 942

Lainaajia 2 570 2 564 2 900 2 411

Kokoelmat 69 430 68 814 78 000 68 408

Hankinnat 3 446 3 998 3 500 3 197

Tapahtumia 80 109

Fyysiset käynnit 54 922 53 315 53 000 49 069

Taalintehtaan kirjasto 16 714 17 187 16 572

Kemiön kirjasto 32 258 30 622 27 468

Västanfjärdin kirjasto 4 945 4 584 4 174

Hiittisten kirjasto 1 005 922 855

Kokonaislainaus 74 577 71 876 75 000 68 942

Taalintehtaan kirjasto 25 666 23 536 21 952

Kemiön kirjasto 37 744 37 669 36 754

Västanfjärdin kirjasto 8 971 8 662 8 185

Hiittisten kirjasto 2 196 2 009 2 065

Lainaajia 2 570 2 564 2 900 2 411

Taalintehtaan kirjasto 1 083 1 049 947

Kemiön kirjasto 1 186 1 256 1 219

Västanfjärdin kirjasto 207 162 166

Hiittisten kirjasto 94 86 79

Mittarit

Fyysiset käynnit/asukas 7,9 7,8 7,7 7,2

Kokonaislainaus/asukas 10,7 10,5 11 10,1

Lainaajia/asukas 37,0 % 37,3 % 40 % 35,5 %

Kokoelmat/asukas 10 10,0 11,1 10,1

Hankinnat/asukas 0,5 0,58 0,5 0,5

Toimintakulut/asukas 89,8 93,8 93,2 88,3

Kirjastoaineistokulut/asukas 10,5 11,5 10,9 9,8



Kirjastotoimenjohtaja 1 1 1 1

Kirjastonhoitaja 1,8 2 2,6 2,7

Kirjastovirkailija 6,44 5,24 4,62 4,52

9,24 8,24 8,22 8,22

105

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Kirjasto


KIRJASTOYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 31 318 37 640 13 000 13 000 21 011




Avustukset


TOIMINTAKULUT -654 881 -681 342 -658 499 -658 499 -600 346

TOIMINTAKATE -623 563 -643 701 -645 499 -645 499 -579 336


Vähentyneet kustannukset, sisäiset vuokrat (johtuen budjetointivirheestä) 41 000

Vähentyneet kustannukset, palkkasivukulut 6 800

Vähentyneet kustannukset, ostopalvelut 7 500

Lisääntyneet kustannukset, kalusto (liittyy projekteihin) 6 294


Kirjaston budjetti kattaa perustoiminnan kulut. Kehittämistyöhön on saatu rahoitusta Opetus- ja

kulttuuriminiteriöltä. Kirjastotilojen käyttöä ja kalustusta alettiin kehittää uuden lain mukaiseksi. 2017–2018

Blanka-kirjastojen kehityskohteina ovat saavutettavuus ja digiosaaminen. Yhteiskunnan palvelujen siirtyminen

verkkoon on haaste myös kunnalle. Kansalaisten opastaminen verkkopalvelujen käyttäjäksi on tärkeä tehtävä

johon myös kirjasto osallistuu.

106

SIVISTYSOSASTO

Yksikkö: Vapaa-aika

Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja

TOIMINTA

Vapaa-ajanyksikön tehtävänä on tukea, ohjata ja kehittää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimintaa sekä luoda niille

edellytykset. Lisäksi yksikölle kuuluu yhteistyön edistäminen eri yhdistysten, seurojen ja järjestöjen sekä kunnassa

toimivien luovien ammattien harjoittajien välillä. Yksikkö tukee vapaa-ajan toimintaa järjestäviä paikallisia

yhdistyksiä ja seuroja.

Yksikössä työskentelevät vapaa-aikatoimenjohtaja, kulttuurisihteeri, kaksi liikunnanohjaajaa, nuorisotyön

koordinaattori, nuoriso-ohjaaja, liikuntapaikkahoitaja sekä kenttämestari. Yksikkö vastaa kunnan nuorisotiloista ja

liikuntapaikoista sekä Bio Ponysta.


Koko väestö, ja etenkin lapset ja nuoret, viettävät yhä enemmän aikaa ruudun ääressä sen sijaan että he

harrastaisivat luovaa toimintaa tai fyysisiä aktiviteetteja ja liikuntaa. Tämän seurauksena ihmisten fyysinen kunto

laskee ja hyvinvointi heikkenee. Samalla kuitenkin tietoisuus taiteen ja kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia

edistävästä vaikutuksesta lisääntyy yhteiskunnassa. Vapaa-ajanyksikkö kannustaa kuntalaisia, ja erityisesti lapsia ja

nuoria, liikkumaan ”liikkuva koulu”-ohjelman avulla sekä harjoittamaan luovaa toimintaa itsetunnon, oppimisen ja

viihtyvyyden edistämiseksi.

Liikuntaneuvontatoimintaa vakiinnutetaan ja vahvistetaan ajanjakson aikana.

Heikentyneen työllisyystilanteen vuoksi monilla nuorilla on eri syistä johtuen vaikea päästä työelämään.

Yhteistyötä nuorisotyöpaja Isla+:n kanssa sekä etsivää nuorisotoimintaa kehitetään ja muokataan ajanjakson

aikana. Tällä tavoin parannetaan nuorten edellytyksiä löytää opiskelupaikka tai töitä.

Kulttuuri ja taide koetaan voimavarana, joka lisää paikkakunnan vetovoimaa niin muutto- kuin matkailukohteena.

Kulttuurimatkailun merkitys on kasvussa. Taalintehtaan kehittämisessä paikkakunnan arvokkaat

kulttuuriympäristöt ja rakennukset nähdään arvokkaana resurssina ja mahdollisuutena, jota tulisi yhä suuremmassa

määrin hyödyntää kulttuuritoiminnassa ja kulttuurimatkailussa.

Kemiönsaarella on runsaasti kulttuurin ja luovien alojen osaamista. Luova talous tulee tulevaisuudessa olemaan

entistäkin tärkeämpi osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää.


Liikunta

Liikuntatoimen tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia

urheilutoimintaa harjoittavien seurojen tukena. Liikuntatoimi tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun

ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti

urheiluseuroja, järjestämällä tapahtumia yhdessä urheiluseurojen kanssa sekä järjestämällä täydentävää, terveyttä

edistävää toimintaa eri ikäryhmille.

Nuoriso

Nuorisotoimen tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat hyvien edellytysten luominen kunnan nuorisotoiminnalle sekä

toimiminen nuorisotoimintaa harjoittavien seurojen ja yhdistysten tukena. Tämä tapahtuu ensisijaisesti tukemalla

seuroja ja yhdistyksiä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä

nuorisotalojen toimintaa tarjoamalla vaihtoehdon alkoholille ja huumeille.

Kulttuuri

Kulttuuritoimen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että asukkailla on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen

kulttuuritarjontaan ja kulttuuriharrastuksiin. Tämä tapahtuu yhteistyössä niin vapaa-ajanyksikön ja kunnan muiden

yksiköiden kuin ulkopuolisten toimijoiden ja luovien ammattien harjoittajien kanssa. Lasten kulttuuri asetetaan

etusijalle. Kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuus eri taidemuotoihin tutustumiseen.

107

SIVISTYSOSASTO





Lapsille ja nuorille vähintään 1 tunti liikuntaa Kehittää liikkuva kouluohjelman toimintaa peruskouluissa

päivässä Seuranta 31.12.2017

Kaikki peruskoulut ovat mukana liikkuva koulu-ohjelmassa ja

koulut ovat kehittäneet toimintansa vuoden aikana.

Tehostaan tietoa liikunnan tärkeydestä Liikuntaneuvonna juurruttaminen. 20 asiakasta vuoden aikana

seuranta 31.12.2017

Liikuntaneuvonta on osaa normaalia toimintaa. Vuoden aikana

asiakkaita liikuntaneuvonnassa oli 30.

Kehittää toimintaa siihen suuntaan että olemme selvästi

parempia kuin maan keskitaso THL:n mittarissa Teaviisarissa

seuranta 31.12.2017

Tiedot kerätään joka toinen vuosi. Seuraavan kerran tiedot

kerätään keväällä 2018.

Lisätä kävelyä/pyöräilyä töihin/kouluihin vuoden aikana,

kampanja

seuranta 31.12.2017

Varsinais-Suomen haastepyöräily järjestettiin 1.5-25.6 välisenä

aikana. Yhteensä pyöräiltiin 2465 suoritusta. Kemiönsaaren

kunta järjesti myös oman kampanjan henkilökunnalle.

Kulttuuria ikäihmisille Taideapteekin ja taideystävätoiminnan kehittäminen

Seuranta 31.12.2017

Vanhainkodit ja päiväkeskukset käyttivät kulttuuriapteekin toimintaa

ahkeraasti. Vuoden aikana järjestettiin 15 kulttuurityöpajaa

vanhuspalvelulle. Kulttuuriluotsitoiminnan suunnittelu on aloitettu

yhteistyössä Sagalundin kanssa.

Yhteistyöhankkeet muiden toimijoiden kanssa, kuten koulujen ja

panostaminen päivähoidon kanssa

seuranta 31.12.2017

Kulttuurikasvatussuunnitelman pohja luotiin yhteistyössä koulujen

kulttuurivastaavien opettajien ja Sagalundin lastenkulttuuri-

koordinaattorin kanssa. Suunnitelma arvioitiin vuoden lopussa yhdessä

opettajien kanssa.

Ympäristötavoite (hyötyliikunta)

Lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen

Terveysliikunnan kehittäminen

108

SIVISTYSOSASTO



AVAINLUVUT

Suoritukset TP 15 TP 16 TA 17 TA 17

Baana

Kävijämäärä 4200 4370 4200 3700

netto tilinpäätös 34200,00 53500,00 50700,00 57500,00

Nettokustannus/käynti 8,14 12,24 12,07 15,54

Slaggis

Kävijämäärä 4900 3000 4400 2700



Lammis

Kävijämäärä 500 460 450 400



Amospuisto

käyttäjien määrä 42100 42300 44000 46700


nettokustannus/käyttäjä 1,05 0,85 0,86 0,88

Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä




Taalintehtaan liikuntapuisto




109

SIVISTYSOSASTO



Ruukinhalli (kouluajan ulkopuolella)




Björkbodan jalkapallokenttä




Kulttuuritoiminta

tapahtumat omat/yhteistyössä 35 38 38 54

elokuvanäytösten määrä 111 114 120 156

elokuvanäytösten kävijämäärä 5100 4213 4300 4800

tapahtumat lapsille ja nuorille 12 19 20 32



vapaa-aikatoimenjohtaja 1 1 1 1

liikunnanohjaaja 2 2 2 2

kenttämestari 1 1 1 1

liikuntapaikkojenhoitaja 1 1 1 1

nuorisotyön koordinaattori 1 1 1 1

liikunta- ja nuorisohjaaja 1 1 1 1

nuorisotyöpajan toiminnanjohtaja 1 1 0 0

etsiva nuorisotyöntekijä 1 1 0 0

kulttuurisihteeri 0,5 0,5 1 1

Yhteensä 9,5 9,5 8 8

110

SIVISTYSOSASTO



VAPAA-AJANYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 144 013 191 211 86 117 86 117 149 822




Avustukset -81 406 -287 032 -305 600 -305 600 -298 301


TOIMINTAKULUT -823 099 -1 129 358 -1 044 232 -1 044 232 -1 088 235

TOIMINTAKATE -679 086 -938 148 -958 115 -958 115 -938 413


Enemmän tuloja EU nuorisovaihdosta international friends go Archipelago 23000

Enemmän tuloja, osanottomaksut ja vuokramaksut 9800

Vähemmän menoja, sisäiset vuokrat 9000

Enemmän menoja, ostopalvelut ja materiaali IFGA 18800

Vähemmän menoja, ostopalvelut elokuvatoimintaa 6000


Vuosi meni sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin. Amospuiston yleisurheilukentän perusparannus

valmistui vuoden aikana. Taalintehtaalle rakennettiin frisbee-golfrata Leader-rahoituksella. Samassa hankkeessa

ostettiin myös lumitykkejä, jotka mahdollistavat Taalintehtaan hiihtokauden pidentämistä vuoden 2018 alusta.

Tulevaisuudessa vapaa-ajansektorin rooli tulee tärkeämmäksi sekä kunnan asukkaille että päättäjille. Liikunta ja

ulkoilu maksoi 59,66 euroa, nuorisosektori 32,47 euroa ja kulttuurisektori 45,32 euroa per asukas.

111

16.4 Peruspalveluosasto

Peruspalvelun hallinto

Sosiaaliyksikkö

Vanhustenhuoltoyksikkö

Terveydenhuoltoyksikkö

Erikoissairaanhoito

112

Talousarviomuutos:

Lisämääräraha 160 000 euroa, vanhustenhuoltoyksikkö, palvelujen ostot.

PERUSPALVELUOSASTO

TP 2016

Alkuper.

TA 2017

TA -


Poikkeama

%

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 146 922 829 000 829 000 1 219 046 147,05 %

Maksutuotot 2 068 525 1 782 850 1 782 850 2 006 156 112,53 %


Vuokratuotot 179 309 162 750 162 750 182 090 111,88 %


TOIMINTATUOTOT 3 801 618 3 289 730 0 3 289 730 3 775 016 114,75 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut



Eläkekulut 2 156 215 2 184 096 0 2 184 096 2 173 988 99,54 %


Henkilöstösivukulut 2 626 825 2 672 092 0 2 672 092 2 428 142 90,87 %


Palvelujen ostot 15 679 298 15 062 486 160 000 15 222 486 15 978 468 104,97 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 667 793 703 071 0 703 071 760 865 108,22 %

Avustukset 1 196 538 762 620 0 762 620 798 139 104,66 %

Vuokrakulut 1 403 197 1 505 944 0 1 505 944 1 267 202 84,15 %


TOIMINTAKULUT 29 746 118 30 267 190 160 000 30 427 190 29 868 341 98,16 %

TOMINTAKATE -25 944 500 -26 977 460 -160 000 -27 137 460 -26 093 324 96,15 %

SUUNNITELMAPOISTOT -260 745 -297 450 0 -297 450 -245 833 82,65 %

TILIKAUDEN TULOS -26 205 245 -27 274 910 -160 000 -27 434 910 -26 339 157 96,01 %

113

PERUSPALVELUOSASTO

Yksikkö: Peruspalvelun hallinto

Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja

TOIMINTA

Peruspalveluosaston hallintoon kuuluvat peruspalvelulautakunta ja peruspalvelun hallinto. Keskusvarastoa hoitaa

1.1.2017 alkaen terveydenhuollon yksikkö. Hallinnon toimipaikka sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta

kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston

talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö,

toimistosihteeri, hoitokoordinaattori ja peruspalvelujohtaja.

Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat

- sosiaaliyksikkö, johon kuuluu lastensuojelusta, muusta lasten- ja perhehuollosta, perhepalveluista sekä

vammaishuollosta vastaava toimintayksikkö (lasten ja vammaisten palvelut) sekä aikuissosiaalityöstä, eri

työllistämistoiminnan muodoista, päihdehuollosta ja pakolaistyöstä vastaava toimintayksikkö (aikuisten ja

pakolaistyön palvelut),

- vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. ikäihmisten laitoshoidosta, kotihoidosta ja palveluasumisesta,

- terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. terveyskeskussairaalan, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon

toiminnasta sekä

- erikoissairaanhoito.

Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut.

Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus tehdään pääosin vuoden 2017 aikana.

Kunta vastaanotti 20 syyrialaista kiintiöpakolaista helmikuussa 2016. Tämä on tuonut uusia haasteita usealle

kunnan toiminnolle, kuten lääkärinvastaanotoille ja neuvolatoiminnalle. Sivistysosaston, kehitysosaston ja

peruspalveluosaston edustajista koostuva työryhmä on tehnyt yhteistyötä pakolaisten vastaanotossa ja

kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Pakolaisten kuntapaikkojen tarve on suuri, ja uuden 20 henkilön

ryhmän vastaanotto sai myönteisen kannanoton kunnanhallitukselta elokuussa 2016. Mikäli myös valtuusto tekee

samanlaisen päätöksen vuoden 2016 aikana, kotouttamistyötä tehostetaan ryhmän kasvun myötä.

Vuosina 2015–2017 kunta osallistuu valtakunnalliseen ”Kansa-koulu”-hankkeeseen, jonka toteuttamisesta

vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja

sosiaalitoimen muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. Hankkeelle on

myönnetty valtion rahoitus.

Kunta osallistuu myös AMIF-hankkeeseen yhdessä mm. Paraisten, Hangon, Åbo Akademin, Turun yliopiston ja

Punaisen Ristin kanssa 1.1.2017–31.12.2018, mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus. Hankkeen tavoitteena on

tukea pakolaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan erityisesti pienemmissä, kaksikielisissä kunnissa.


Hallitus julkisti kesäkuussa 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat

lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki,

voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019. Tulevaisuudessa

valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat, kun taas sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja

rahoitusvastuu olisi 18 maakunnalla. Maakunnissa palveluja tuottaisivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin

yhtiöt. Hallitus haluaa lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sairaanhoidon

ympärivuorokautista päivystystoimintaa hoitaisi yhteensä 12 yksikköä eri puolilla maata. Kunnat eivät uusien lakien

voimaantulon jälkeen voisi siis enää toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina, mutta ne hoitaisivat jatkossakin

terveyttä edistävää toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi maakunnat vastaisivat mm. pelastustoiminnasta

ja ympäristöterveydenhuollosta. Kunnat antavat lausuntonsa uusista sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista

laeista 9.11.2016 mennessä.

Uuden kuntalain (410/2015) mukaan kunnassa tulee myös olla kunnanhallituksen asettama vammaisneuvosto.

114

PERUSPALVELUOSASTO




Toimintaa johdetaan jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon lähivuosiksi suunnitellut suuret muutokset huomioon

ottaen.

- Kunnan strategian päivittämisen jälkeen aloitetaan myös peruspalveluosaston toimintaohjelman

päivittäminen.

- Peruspalveluosaston työtapojen ja organisaation kehittäminen jatkuu. Vuonna 2017 uusi

toimintayksikkö aloittaa toimintansa. Yksikkö kuuluu hallinnollisesti sosiaaliyksikköön, ja sen vastuulle

kuuluvat aikuissosiaalityö, työllistämistoiminnan eri muodot sekä pakolaistyö.

- Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma huomioidaan tulevien vuosien toimintaa

suunniteltaessa. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus toteutetaan pääosin vuoden 2017

aikana.

- Syksyllä 2016 valmistunut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsitellään ja hyväksytään

kunnanhallituksessa ja valtuustossa.

- Vuosina 2015–2017 kunta osallistuu valtakunnalliseen ”Kansa-koulu”-hankkeeseen, jonka

toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia

sähköisen arkistoinnin ja muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa.

Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus.

- Osa-aikainen hoitokoordinaattori tarvitaan lähinnä terveyskeskussairaalan ja vanhustenhuoltoyksikön

potilasvirtojen koordinoimiseksi.

- Keskusvarasto siirtyy hallinnollisesti terveydenhuoltoyksikölle.

- Mikäli valtuusto päättää syksyllä 2016, että kunta vastaanottaa uuden kiintiöpakolaisryhmän,

vastaanotto suunnitellaan ja toteutetaan monialaisena yhteistyöhankkeena syksyn 2016 ja vuoden 2017

aikana.



Peruspalveluosasto laatii uuden toimintaohjelman Toimintaohjelma laaditaan vuoden 2017 aikana.

kunnan strategian valmistuttua. Seuranta 31.12.2017

Toimintaohjelma on melkein valmis.

Asiakirja valmistuu vuoden 2018 alkupuolella.

Peruspalveluosasto pyrkii työllistämään lisää Pitkäaikaistyöttömistä johtuvien kustannusten pienentäminen.

pitkäaikaistyöttömiä. Seuranta 31.12.2017

Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvat kustannukset eivät ole

pienentyneet vuoden 2017 aikana, ja kustannukset vaihtelevat

huomattavasti kuukausittain.

Peruspalveluosasto panostaa henkilökunnan Koulutustilaisuuksien järjestäminen tulevia organisaatio-

hyvinvointiin. muutoksia silmällä pitäen.

Seuranta 31.12.2017

Kolmepäiväinen muutosjohtajuuskoulutus järjestettiin yhteistyössä

Paraisten kaupungin kanssa, jotta kaikki esimiehet pystyisivät

tukemaan ja ohjaamaan henkilöstöä tulevissa muutoksissa.

Peruspalveluosasto panostaa ennaltaehkäisevään ja Kaikki toimintayksiköt kehittävät ennaltaehkäiseviä ja

terveyttä edistävään toimintaan. terveyttä edistäviä työtapoja.

Seuranta 31.12.2017

Vanhustenhuoltoon on päätetty palkata oma fysioterapeutti,

joka työskentelee asiakkaiden kotiuttamisen parissa. Keskeisenä

tavoitteena on kuntouttaa asiakkaat ennen kotiuttamista.

Nollaliikkujien aktivointia jatketaan yhteistyössä vapaa-aikatoimen

kanssa.

Matalan kynnyksen toiminnan käynnistämistä (perhekeskus)

LAPE-hankkeen (Lupa auttaa) puitteissa selvitetään.

115

PERUSPALVELUOSASTO



Kaikissa peruspalveluosaston toimipisteissä Kaikki toimipisteet lajittelevat paperi- ja pahvijätteet

lajitellaan paperi- ja pahvijätteet. ja kiinnittävät huomiota tämänkaltaisten jätteiden

lajitteluprosessiin.

Seuranta 31.12.2017

Kaikissa toimipisteissä paitsi tk-sairaalassa lajitellaan paperi-

ja pahvijätteet. Tk-sairaalan laajennus valmistui vuoden 2017

joulukuussa, ja lajittelua kehitetään vielä vuoden 2018 aikana.

TUNNUSLUVUT


Peruspalvelulautakunta, kokoukset 7 7 9 9

Vanhusneuvosto, kokoukset 7 7 5 7

Mittari

Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensä

Nettokustannus, euroa/asukas 3 722 3 746 3 896 3 840



Peruspalvelujohtaja 1 1 1 1

Hallintopäällikkö 1 1 1 1


Varastonhoitaja 1 1 0 0

Hoitokoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5

Yhteensä 4,1 4,1 3,1 3,1

PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO



TOIMINTATUOTOT 28 358 1 329 850 850 2 971




Avustukset -3 300 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000


TOIMINTAKULUT -327 914 -277 240 -257 661 -257 661 -252 308

TOIMINTAKATE -299 557 -275 911 -256 811 -256 811 -249 337 MUUTOKSET TA17 – TP17 (EI TARV: KÄÄNTÄÄ)

Pienentyneet kustannukset peruspalvelulautakunnan osalta +5 100 euroa

Pienentyneet kustannukset peruspalveluosaston hallinnon osalta +2 300 euroa

116

PERUSPALVELUOSASTO




Vuonna 2017 hallitus päätti lykätä maakunta- ja sote-uudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020.

Maakuntavaalit toimitetaan lokakuussa 2018. Peruspalveluosasto on osallistunut aktiivisesti uudistuksen

esivalmisteluihin Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnat ovat alkaneet soveltaa yhtenäisiä ohjeita ja

menettelytapoja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäistämiseksi. Tämä kehitys tulee todennäköisesti

jatkumaan lähivuosina. – Turku hoitaa ja hallinnoi nykyään lähes täysin kattavaa sosiaalipäivystystä toimistoaikojen

ulkopuolella (Vakka-Suomi liittyy mukaan myöhemmässä vaiheessa). Tämä on esimerkki lisääntyneestä

yhteistyöstä kuntien välillä.

Kunta osallistuu kahteen maakunnalliseen hankkeeseen, jotka ovat ”Kompassi” (2017–2018) ja "Lupa auttaa”

(2017–2018). Ensimmäinen liittyy vanhustenhuoltoon ja toinen lasten ja perheiden matalan kynnyksen palveluihin.

Hankkeiden puitteissa kunnat valmistautuvat yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen.

Kaikkien kuntien sosiaalitoimet osallistuvat valtakunnalliseen ”Kansa-koulu”-hankkeeseen (2015–2018), jonka

toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen

arkistoinnin ja muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. – AMIF-hankkeelle ei

myönnetty rahoitusta.

Vuonna 2018 Kemiönsaari vastaanotti jo toistamiseen 20 syyrialaista kiintiöpakolaista. Hyvin toimivan monialaisen

yhteistyön ansiosta pakolaisten vastaanotto on sujunut hyvin.

Peruspalveluosaston henkilöstövahvuus on pysynyt lähes ennallaan vanhustenhuollon puolella. Sosiaaliyksikön

henkilöstön määrä kasvoi noin viidellä henkilötyövuodella 1.1.2017 tehdyn organisaatiomuutoksen myötä, kun

kunnan koko työllistämistoiminta siirrettiin sivistysosastolta ja hallinto-osastolta sosiaaliyksikön hoidettavaksi. –

Terveydenhuoltoyksikön henkilötyövuosien määrä pieneni vuoden aikana kymmenellä, koska toiminta keskitettiin

osittain Kemiön pääterveysasemalle, jota peruskorjattiin ja laajennettiin vuoden aikana. Rakennustyöt saatiin

valmiiksi joulukuussa 2017.

Osaston toimintayksiköt toteuttivat pääosin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2017 asetetut

tavoitteet.

Kokonaisuutena osaston muutettu talousarvio alittui (mukaan lukien palvelusetelien käyttöönottoon varattu

160 000 euron lisämääräraha) 1 044 135,72 eurolla. Syynä talousarvion alitukseen on se, että Varsinais-Suomen

sairaanhoitopiiriltä ostettavan erikoissairaanhoidon kustannukset olivat huomattavasti budjetoitua pienemmät.

Erikoissairaanhoidon pienentyneiden kustannusten lisäksi sosiaaliyksikkö ylitti ja vanhustenhuolto alitti niille

varatut määrärahat, mutta osasto pysyi kokonaisuutena talousarviossa.

Yhteinen vanhus- ja vammaisneuvosto asetetaan tammikuussa 2018.

117

PERUSPALVELUOSASTO

Yksikkö: Sosiaaliyksikkö

Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö

TOIMINTA

Sosiaaliyksikkö jaetaan kahteen toimintayksikköön: aikuispalvelujen ja työllistämistoiminnan yksikköön ja perhe-

ja vammaispalvelujen yksikköön. Muutokset astuvat täysipainoisesti voimaan 1.1.2017, mutta valmistelutyötä

tehdään jo vuoden 2016 aikana. Kummallakin toimintayksiköllä on oma yksikköpäällikkönsä.

Aikuis- ja työllistämispalvelujen yksikön vastuualueeseen kuuluvat aikuissosiaalityö, päihdehuolto, pakolaistyö,

työllistävä toiminta (mm. kuntouttava työtoiminta, palkkatuella tuettu työ) ja se osa etuuskäsittelyistä, jotka jäävät

kunnan hoidettavaksi, kun valtaosa toimeentulotuen käsittelystä siirtyy Kansaneläkelaitokselle 1.1.2017.

Tämä yksikkö hallinnoi myös määräaikaisia Nuorisoverstas- ja Työkomppania-hankkeita. Uuden yksikön koko

henkilökunta tulee peruspalveluosastolta, sivistysosastolta ja hallinto-osastolta. Organisaatiomuutoksen myötä

henkilöstöresurssit vähenevät yhdellä vuosityövoimalla.

Perhe- ja vammaispalvelujen yksikön vastuualueeseen kuuluvat lastensuojelu, perhepalvelut, lastenvalvonta ja

vammaishuolto.


Hallitus on julkistanut kesäkuussa 2016 alustavan lakiluonnoksen koskien sosiaali- ja terveydenhuollon

uudistamista ja maakuntien perustamista. Uudistuksessa keskeisiä lakeja ovat maakuntalaki, laki sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämisestä, täytäntöönpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistuksen on suunniteltu

astuvan voimaan 1.1.2019. Tulevaisuudessa valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat ja 18

maakuntaa vastaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta. Tehtävät jotka jäävät kuntien

hoidettavaksi 1.1.2019 jälkeen eivät vielä kirjoitushetkellä ole tiedossa. Terveyttä edistävä toiminta tulee

tulevaisuudessa luultavasti olevan kuntien tehtävä. Työmarkkinapalveluissa meneillään olevat muutokset vuodelle

2019 aiheuttavat muutoksia myös kunnan työllistämistoimintaan.

Kansaneläkelaitos ottaa hoitaakseen valtaosan toimeentulotuen käsittelystä 1.1.2017 alkaen. Täydentävä ja

ennaltaehkäisevä toimeentulotuki jää edelleen kuntien hoidettavaksi. Tämä on kuitenkin vain pieni osa

etuuskäsittelyistä.

Lakia vammaisten erityishuollosta muutettiin 10.6.2016. Muutokset vahvistavat itsemääräämisoikeutta ja

vähentävät rajoittamistoimenpiteiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa myös jo pitkään tavoitellun

toimintarajoitteisia henkilöitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Tavoitteena on selkeä laki, joka

varmistaa toimintarajoitteisten henkilöiden osallisuuden ja tasa-arvoisuuden, jossa myös vammaispalvelulaki ja laki

kehitysvammaisten erityishuollosta yhdistyvät. Tavoitteena on, että laki astuu voimaan vuonna 2019. (stm.fi)

Lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) myötä sosiaaliyksikön asiakasdokumentointiin tulee uusia

työtapoja.


Toiminnan johtamisessa otetaan jo nyt huomioon sosiaali- ja terveydenhuollossa lähivuosina tapahtuvat suuret

muutokset.

- Toimintayksikön työprosessien kehittäminen aloitetaan. Eri toimintojen välistä yhteistyötä vahvistetaan,

jotta useampi pitkäaikaistyötön saadaan aktivoitua. Ilman päivittäistä toimintaa, (ilman opiskelu- tai

työpaikkaa) olevien nuorten tilanteeseen tartutaan aikaisessa vaiheessa syrjäytymisen ja passivoitumisen

välttämiseksi.

- Kunta tulee vuosina 2015–2017 osallistumaan kansalliseen Kansa-koulu -hankkeeseen, jonka toteuttajina

ovat sosiaalialan 11 osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on kuntien tukeminen sähköisen arkistoinnin

ja muiden uusien sähköiseen kirjaamiseen liittyvien työtapojen käyttöönotossa. Hankkeelle on

myönnetty valtion rahoitus.

- Nuorisopajan ja Työkomppanian hankepohjainen toiminta jatkuu.

- Uuden kiintiöpakolaisryhmän vastaanottamisen suunnittelu aloitetaan vuoden 2016 puolella ja

vastaanottaminen toteutetaan sektorit ylittävänä yhteistyöhankkeena vuonna 2017.

118

PERUSPALVELUOSASTO



Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen kaikilla lasten ja nuorten parissa työskentelevillä tahoilla on äärimmäisen

tärkeää. Perhepalvelutoiminta on aloitettu vastaamaan uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) tavoitteisiin;

peruspalvelujen vahvistamiseen, korjaavien toimenpiteiden vähentämiseen ja asiakkaiden tasavertaisen kohtelun

parantamiseen. Yhteiskunnassa on meneillään suuntaus, jossa lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot lisääntyvät.

Lastensuojeluun kohdistuvat paineet ovat osittain vähentyneet, koska yhä useammat perheet saavat

sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perhepalvelun kehittäminen ja yhteistyö

lastensuojelun kanssa, sekä muiden lasten- ja nuorten parissa työskentelevien tahojen, myös kolmannen sektorin

välinen yhteistyö jatkuu.

Lapsi- ja perhepalveluita uudistetaan sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeisiin kuuluvalla valtakunnallisella

kehitysohjelmalla (LAPE). Tavoitteena on, palveluiden muuttaminen yhä enemmässä määrin lapsi- ja

perhelähtöisiksi, parempia tuloksia antaviksi, kustannustehokkaammiksi ja paremmin järjestetyiksi. Keskitytään

lasten hyvinvointiin ja vanhemmuuden tukemiseen. Peruspalveluita vahvistetaan ja painopiste siirretään

ennaltaehkäiseviin palveluihin ja aikaiseen tukemiseen. Tällä tavoin huostaan otettavien tai laitoshoitoa saavien

lasten määrää voidaan vähentää ja samalla hillitä kustannusten nousua. (stm.fi) Alueelliset osahankkeet alkavat

tiukalla aikataululla, mutta Kemiönsaaren kunnan osuus tulevissa hankkeissa ei vielä kirjoitushetkellä ole tiedossa.

Virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä suunnitellaan hoidettavan alueellisesti. Aikataulu on vielä avoin.

Päivystystoiminta järjestetään Turun kaupungista käsin, jossa on aktiivinen päivystysyksikkö, josta myös koko

puhelinpäivystys hoidetaan. Kemiönsaari kuuluisi Salon alueen takapäivystysrenkaaseen. Salon kaupunki on

kiinnostunut ottamaan Kemiönsaaren virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen hoitaakseen, jos järjestelyt

Turun kaupungin kanssa pitkittyvät. Tähän mennessä on virka-ajan ulkopuolinen päivystys hoidettu ostopalveluna,

jota on täydennetty omalla takapäivystyksellä.



Kehitetään malli, jonka avulla voidaan tukea Mahdollisuudesta hakea avustuksia on ilmoitettu paikallis-

Kemiönsaaren yhdistyksiä, joiden toiminta on aktiivista lehdessä ja kunnan nettisivuilla. Hakemukset on käsitelty ja

ja tukee mm. asukkaiden sosiaalista hyvinvointia. avustuksia on maksettu.

Seuranta 31.12.2017

Avustukset on julistettu haettaviksi huhtikuussa 2017.

Hakemuksia tuli viisi, joista neljälle myönnettiin avustus.

Lastensuojelun henkilökunnalla on mahdollisuus Vastaavat palvelut lastensuojelun avohoidossa säilytetään

työskennellä intensiivisesti asiakasperheiden kanssa. nykyisellä tasolla.

Seuranta 31.12.2017

Avohoidon perhekuntoutuksessa on käytetty ostopalveluita

välttämään sijoituksia perheen ulkopuolelle.

Avohoidon ostopalveluiden kustannukset ovat nousseet

2017: 183.500€; 2016: 170.100€.

Hillitä kuljetuspalvelujen kuluja. Sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävien kuljetuspalvelumatkojen

määrä kasvaa verrattuna vammaispalvelulain mukaan myönnet-

tävien matkojen määrään.

Seuranta 31.12.2017

Vuoteen 2016 verrattuna on niiden asiakkaiden määrä, joille on

10 prosentista 24 prosenttiin.

Sosiaaliyksikön uuden organisaatiomallin kehittäminen. Otetaan käyttöön uusia kokousrutiineja ja yhteistyömuotoja.

Seuranta 31.12.2017

Uusia kokousrutiineja on otettu käyttöön ja muokattu vuoden aikana.

myönnetty sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua kasvanut

119

PERUSPALVELUOSASTO



Työllistymistä edistävän monialaisen TYP-palvelun

käyttöön ottaminen. Seuranta 31.12.2017

TYP-palvelua tarjotaan niille 15 asiakkalle, jotka vuonna 2017

ovat olleet kirjautuneina yhteispalveluun. Kunnan sosiaaliyksikkö

ja TE-toimisto pitävät säännöllisesti yhteisiä kokouksia asiakkaiden

kanssa.

Työllistävää toimintaa kehitetään. Työkomppania hanke pyrkii luomaan paikallisia rakenteita,

joilla voidaan edistää työllistymisen mahdollisuutta paikkakun-

nalla. Hanke on käynnissä vuosina 2015-2017 ja sen tavoitteena

on luoda uusia työllistymismalleja sekä parantaa Kemiönsaaren

työllisyysastetta. KELAn tilaston mukaan työllisyysasteen tulee

hankkeen aikana olla yli 40%.

Seuranta 31.12.2017

-Työllisyystoiminta on kunnan omissa toimintayksiköissä vakiintunut

hankkeen aikana, hyvä yhteistyö seurakunnan kanssa on myös

vakiintunut ja yksityisiä työnantajia on tuettu palkkausproseseissa.

- Kierrätyskeskus Ekocenter jatkaa hankeajan jälkeen kunnan

omana toimintana.

-Työttömyysaste oli joulukuussa 2017 9,1% (268 henkilöä),

vastaavat luvut joulukuussa 2016: 10,8% (319 henkilöä).

-työllisyysaste oli vuonna 2017 37,4%, tavoitetta ei ole täysin

saavutettu, mutta ennen hankkeen alkamista työllisyysaste

oli 27.6% (2014).

Palvelua tarjotaan yhteispalveluun kirjautuneille henkilöille.

TUNNUSLUVUT

Suoritukset TP 15 TA 16 TA 17 TS 18

Lastensuojeluilmoitukset 177 106 70 121

Yhteydenotot perhepalveluun, lapset 25 40 25

Huostaanotetut lapset 31.12. 10 9 6 16

Lapset jälkihoidossa 31.12. 7 9 9 7

Kuljetuspalvelumatkat yhteensä 11794 13196 11000 13235

Kuljetuspalvelumatkat vammais-

palvelulain mukaan 10 982 11 808 9 185 11 362

Kuljetuspalvelumatkat sosiaalihuolto-

lain mukaan 812 868 1 500 986

Kuljetuspalvelu OmsorgsL 315 520 315 925

Työllistetyt henkilöt 45 43 45 54

Palkkatuella työllistetyt henkilöt 18 28 21

Kuntouttava työtoiminta, päiviä yhteensä 1 205 1 400 1 256

kunnan alueella 1 100 1 109

kunnan alueen ulkopuolella 300 147

Toimeentulotukea saavat taloudet 188 170 50 92

120

PERUSPALVELUOSASTO





Sosiaalipäällikkö 1 1 1,8 1

Esimes 0,27

Etuuskäsittelijä 1 1

Toimistosihteeri 1 1

Sosiaalityöntekijä 3,58 3,22 3 2,5

Lastenvalvoja 1 1 1 1

Sosiaaliohjaaja 1 2,64 3 3

Hankepäällikkö, Työkomppania 0,42 1 1 1

Perhetyöntekijä 1 0,75 1 0,42

Pakolaisohjaaja 0,8 1 1

Terveydenhoitaja, pakolaistyö 0,5 0,5

Etsivä nuorisotyöntekijä (1) '(1) 1 0,79

Toiminnanjohtaja, Nuorisotyöpaja '(1) '(1) 1 0,42

Ohjaaja, Nuorisotyöpaja 0,58

Hankepäällikkö, Työkomppania '(1) '(1) 0,25 0,8

Työnjohtaja, Työkomppania '(1) '(1) 1 1

Työnohjaaja 1 1

Koulukuraattori 0,2 0,2

Yhteensä 9 (13)11,41 (15,41) 17,75 16,48

SOSIAALIYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 245 755 440 918 432 580 432 580 397 871

Henkilöstökulut -482 790 -629 708 -1 278 871 -1 278 871 -1 141 991



Avustukset -860 324 -859 660 -389 720 -389 720 -472 879


TOIMINTAKULUT -4 307 180 -4 397 232 -4 472 543 -4 472 543 -4 935 674

TOIMINTAKATE -4 061 426 -3 956 314 -4 039 963 -4 039 963 -4 537 803

121

PERUSPALVELUOSASTO




Tuotot, työkomppania hanke -35 000

Henkilöstökulut, työllistäminen +113 000

resurssi pakolaisvastaanotolla +40 000

Ostetut palvelut, lastensuojelu -242 800

laitoshoito, vammaiset -25 700

avohoito, vammaiset -53 300

kuljetuspalvelu, vammaiset -169 500

päihdehuolto -45 100

Tuet, lastensuojelu -8 900

vammaiset -28 000

työmarkkinatuen osuus -69 700


Työllistämistoiminta siirrettiin sosiaaliyksikölle vuodesta 2017 alkaen, yksikköön palkattiin aikuispalveluiden- ja

työllistämistoiminnan esimies. Sosiaalipäällikkö toimii edelleen koko sosiaaliyksikön päällikkönä.

Toinen ryhmä kiintiöpakolaisia Syyriasta vastaanotettiin helmikuussa 2017, ja he pystyivät välittömästi aloittamaan

kotoutumiskurssinsa. Vuonna 2018 tullaan mahdollisesti ottamaan vastaan uusi pienempi ryhmä pakolaisia.

Raision kaupunki koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) kärkihanketta ja

Kemiönsaaren kunnalla on oma monialainen LAPE-ryhmä, jossa on mukana edustaja perhepalveluista.

Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys on hoidettu huhtikuusta 2017 alkaen alueellisesti Turun kaupungista

käsin. Puhelinpäivystys hoidetaan Turusta käsin ja Kemiönsaari kuuluu Someron kanssa Salon kaupungin

takapäivystysrenkaaseen. Takapäivystys hoitaa mahdolliset jalkautumiset paikanpäälle. Suunnitteilla on, että Turun

kaupunki hoitaa sosiaalipäivystyksen myös virka-aikana.

122

PERUSPALVELUOSASTO

Yksikkö: Vanhustenhuolto

Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö

TOIMINTA

Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta ja huolenpidosta. Kotihoito on jaettu

kahteen osaan; eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen, joista ensiksi mainittuun sisältyy saaristo. Kemiönsaaren itäosan

asukkaiden kotihoito jaetaan näiden kahden alueen kesken, ja asiakkaat Silverbackenin välittömässä läheisyydessä

saavat kotihoitoa Silverbackenin henkilökunnalta. Tehostettua palveluasumista tarjotaan Kemiön Almakodissa (32

asumispaikkaa), Västanfjärdin Silverbackenissa (17 asumispaikkaa) ja Hannakodin palveluasumisyksikössä (18

asumispaikkaa). Vuonna 2016 Hannakodin laitoshoitoon on väliaikaisesti lisätty 5–6 hoitopaikkaa. Tarkoituksena

on palata takaisin suunniteltuun laitoshoidon paikkamäärään eli 28 + 3 hoitopaikkaan. Hannakodin yhteydessä

toimii Rauhala, jossa on 10 asumispaikkaa. Nämä asumispaikat muutetaan vuoden aikana kevyen palveluasumisen

paikoista tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Muutos on määrä toteuttaa huhtikuussa. Vanhustenhuolto on

budjetoinut myös 7 palveluasumisen ostopaikkaa vuodelle 2017. Vanhustenhuollon ympärivuotisen hoidon

asiakkaista n. 10 prosenttia on alle 75-vuotiaita, mikä tulee huomioida kansallisia suosituksia ja Kemiönsaaren

kokonaispaikkamäärää vertailtaessa.


Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 2013:11 ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen

parantamiseksi” määritellään vuodelle 2017 asetetut valtakunnalliset tavoitteet. Kuntia kehotetaan omia

tavoitteita ja kehittämisehdotuksia asettaessaan tarkastelemaan tavoitteita suhteessa kunnan asukkaiden

tarpeisiin.

75 vuotta täyttäneet (koko maa) 2005 2010 2011 2017

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 89,6 89,5 89,6 91,0-92,0

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat %

vastaavanikäisestä väestöstä 11,2 11,8 12,2 13,0-14,0

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana %

vastaavanikäisestä väestöstä 3,7 4,2 4,4 6,0-7,0

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat

31.12 % vastaavanikäisestä väestöstä 3,4 5,6 5,9 6,0-7,0

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat

75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 6,8 4,7 4,4 2,0-3,0

Kemiönsaaren kunnan tulee pyrkiä siihen, että vuodelle 2017 asetetut valtakunnalliset tavoitteet saavutetaan. Alla

olevasta taulukosta ilmenee samat asiat kuin taulukosta yllä, mutta sitä on täydennetty Kemiönsaarta koskevin

prosentuaalisin osuuksin. Aprikoosin väriset ruudut ovat kunnan omaa tilastointia, muut on otettu

Tilastokeskuksen ja THL:n tiedoista. Kemiönsaaren vuoden 2017 tavoite on merkitty vihreällä pohjavärillä ja

valtakunnallinen tavoite sinisellä pohjavärillä alla olevaan taulukkoon.

75 vuotta täyttäneet Kemiönsaarella 2012 2013 2014 2015 tav 2017 2017

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 90,5 90,6 90,6 90,6 91,0-92,0

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat %

vastaavanikäisestä väestöstä 12,3 14,6 14,6 13,3 13,0-14,0 13,0-14,0

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana %

vastaavanikäisestä väestöstä 1,2 1,5 2,5 3,5 4,1 6,0-7,0

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat

31.12 % vastaavanikäisestä väestöstä 3,1 3,6 5,1 6,0 7,0 6,0-7,0

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat

75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,7 3,6 4,1 3,4 2,4 2,0-3,0

Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2015 Kemiönsaaren kunnan ikääntymispoliittisen ohjelman,

”Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2014–2017”. Vanhustenhuolto sitoutuu pyrkimään tavoitteisiin,

edellyttäen että valtuusto myöntää tarvittavat määrärahat suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Suunnitelmassa on määritelty toimenpiteet vuoden 2017 loppuun asti. Vanhustenhuollolle ei ole osoitettu riittäviä

määrärahoja vuodelle 2017 omaishoidon tukea, palveluseteleitä ja ikäihmisten perhehoitoa koskevien tavoitteiden

saavuttamiseksi suunnitelman mukaisesti.

123

PERUSPALVELUOSASTO



Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi

ikäihmisille. Lisäksi sillä on suuri merkitys henkilökunnan työhyvinvoinnin, työturvallisuuden, oikeusturvan ja

pysyvyyden kannalta. Tutkimusten mukaan henkilöstön määrän ohella erityisesti osaaminen, osaamisen oikea

kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Ne varmistavat

iäkkäille asukkaille palvelutarpeen mukaisen hoidon ja lisäävät asiakas-/potilasturvallisuutta.


Henkilökunnan ammattitaitoa on viime vuosien aikana parannettu huomattavasti ja tullaan jatkossakin

parantamaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen

kautta.



Potilassiirtojen Ergonomiakortti® Jatkuu potilassiirto- ja riskienarviointikoulutuksella.

Vähintään 5 työntekijää koulutetaan vuonna 2017.

Seuranta 31.12.2017

Seitsemän vanhustenhuollon työntekijää on suorittanut Potilassiirtojen

Ergonomiakortti® -koulutuksen.

Ostosten teko siirtyy kotihoidolta kauppiaille / Kunta tekee sopimukset kauppiaiden ja kauppojen omistajien

kauppojen omistajille. kanssa päivittäistavaroiden ostosta kotihoidon asiakkaille.

Seuranta 31.12.2017

Tavoitetta ei saavutettu. Peruspalvelulautakunta palautti 19.12.2017 Viilea-

ruokapostilaatikkohanketta koskevan asian. Keskustelut kauppiaiden kanssa jatkuvat.

Pienillä teoilla täyttä elämää Päivittäisten aktiviteettien ja mielekkyyden jatkuva kehittäminen.

Asiakaskyselyssä keskiarvo päivittäiseistä aktiviteeteista vähintään 3,0.

Seuranta 31.12.2017

Asiakaskysely toteutetaan seuraavan toimintavuoden (2018) alussa.

Erityisesti päivittäistoiminnan näkyvyyteen on panostettu.

Vanhustenhuollon asumisyksiköt ovat liittyneet Facebookiin ja ilmoittavat siellä

aktiviteeteista ja tapahtumista, jotta omaiset saavat tiedon niistä.

Asmispalvelun/laitoshoidon laitoshoitajien Tehtävänkuvausta uudistetaan.

työtehtävien uudelleenjärjestely. Seuranta 31.12.2017

Hannakodin Rauhala-moduulin laitoshoitajien työtehtävät on järjestetty uudelleen niin,

että niihin sisältyy myös hoitotyötä. Arviointi jää tehtäväksi.

Johtamisen jatkokoulutus esimiehille. Kaikki vanhustenhuollon esimiehet suorittavat koulutusohjelman

loppuun ja saavat johtamisen erikoisammattitutkinnon.

Seuranta 31.12.2017

Kaikki viisi koulutusohjelman aloittanutta esimiestä valmistuivat

vuoden 2017 aikana. TUNNUSLUVUT


Kotihoitokäynnit 52 689 53 178 55 000 57 076

Päiväkeskuskäynnit 2 211 2 946 3 000 2 529

Omaishoidon tuki asiakkaita/vuosi 66 71 90 64

Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok. 3 617 3 467 900* 772*

Teh. palveluasuminen kunnallinen, hoitovuorok. 22 226 23 222 25 940 26 452

Teh. palveluasuminen palveluseteli, hoitovuorok. 1 347

Teh. palveluasuminen maksusitoumus, hoitovuorok. 1 725

Laitoshoito, hoitovuorok. 12 644 13 271 10 850 11 355

124

PERUSPALVELUOSASTO



Mittari TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Kotihoito euroa/käynti 29,34 26,73 31,97 25,04

Kevyt palveluasuminen euroa/asumispäivä 39,53 38,06 46,31* 50,66*

Tehostettu palveluasuminen

Tepa Almakoti euroa/asumispäivä 111,97 109,56 117,85 114,73***

Tepa Hannakoti euroa/asumispäivä 106,27 109,69 99,84 78,05

Tepa Silverbacken euroa/asumispäivä 107,58** 100,30** 109,35** 94,23**

Tepa palveluseteli euroa/asumispäivä 80,54

Tepa maksusitoumus euroa/asumispäivä 99,44

Laitoshoito

Hannakoti euroa/hoitovuorokausi 90,37 85,51 107,69 106,26

*kevyt palveluasuminen on lakkautettu 31.3.2017

**sisältää Västanfjärdin päiväkeskuksen kulut

***sisältää ylimääräisen palovahdin aiheuttamat kustannukset toukokuusta 2017 lähtien,

automaattisen sammutusjärjestelmän puuttumisen vuoksi



Vanhustenhuollon päällikkö 1 1 1 1

Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75

Esimies 4,6 4,6 4,6 4,6

Vastuutyöntekijä 0,4 0 0 0

Vastaava sairaanhoitaja 3 3 3 3

Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja 14,9 13,9 15,1 14,2

Lähihoitaja/Perushoitaja 55,98 60,3775 64,3275 66,7275

Mielenterveyshoitaja 1 1 1 1

Kuntohoitaja 1 0,62 1 0,62

Kotihoitaja 12 9,25 10,25 8,1275

Kotiapulainen 1,55 1,55 1 1

Hoitoapulainen 6 6 6 4

Laitoshoitaja 3 4 3 4,5

Askarruttaja 1,78 1,78 1,6274 1,6275

Tekstiilihuoltaja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6275

Resurssihenkilö 0,5 0,5 0,5 0,5

Palovahti 0 0 0 2,7

Yhteensä 109,0849 109,955 114,782 115,980

125

PERUSPALVELUOSASTO



VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 2 151 727 2 291 099 1 910 500 1 910 500 2 313 929


Palvelujen ostot -1 125 214 -1 317 387 -1 429 615 -160 000 -1 589 615 -1 502 152


Avustukset -282 013 -327 234 -362 900 -362 900 -316 690


TOIMINTAKULUT -8 076 469 -8 378 037 -8 580 809 -160 000 -8 740 809 -8 531 080

TOIMINTAKATE -5 924 742 -6 086 938 -6 670 309 -160 000 -6 830 309 -6 217 151 POIKKEAMAT TA17–TP17:

Suuremmat tuotot, yhteensä + 403 429 €

Pienemmät kustannukset sisäisistä vuokrista ja it-palveluista + 135 541 €

Pienemmät kustannukset asiakaspalvelujen ostosta + 89 723 €

Suuremmat kustannukset materiaaleista ja tarvikkeista (lääkkeet, hoitotarvikkeet) – 63 885 €

Vähemmän avustuksia + 44 963 €

Pienempi kiinnostus palveluseteleitä kohtaan + 31 520 €

Suuremmat kustannukset asiantuntijapalveluista (konsultit, ohjaus) – 25 754 €

Pienemmät henkilöstökulut + 17 171 €

Suuremmat kustannukset henkilöstön työterveyshuollosta – 11 558 €

Pienemmät kustannukset muista palveluista (kampaaja) – 4 878 €

Suuremmat kustannukset sisäisistä ruokapalveluista – 3 712 €


Laitoshoitoon tilapäisesti lisätyt hoitopaikat on suunnitelmien mukaan lakkautettu, siten että viimeinen

ylimääräinen hoitopaikka lakkautettiin 27.1.2017. Hannakodin laitoshoidossa oli vuoden aikana 31 hoitopaikkaa ja

tehostetussa palveluasumisessa 28 hoitopaikkaa. Rauhalan toimintaa muutettiin kevyestä palveluasumisesta

tehostettuun palveluasumiseen 1.4.2017. Muutoksen syynä oli hoitotyön kuorman lisääntyminen sellaiselle tasolle,

joka ei enää soveltunut kevyeen palveluasumiseen. Ajoittain on myös ollut vaikea löytää kevyeen hoitomuotoon

sopivia asiakkaita, koska asiakkaita hoidetaan entistä pidempään omassa kodissa. Rauhalassa on keväästä 2017

lähtien ollut yksi intervallihoitoon varattu paikka. Kunta otti vuoden aikana käyttöön palvelusetelit tehostetussa

palveluasumisessa. Talousarviossa varattiin määrärahat kahteen palveluseteliin. Koska myös maksusitoumusten

osuus on kasvanut hieman, myönnettiin ostopalveluihin 160 000 euron lisämääräraha. Palveluseteliä tarjottiin

yhteensä 15 asiakkaalle. Kunnan alueella toimii neljä hyväksyttyä palveluntuottajaa. Kahdeksalle vanhustenhuollon

(65 vuotta täyttäneelle) asiakkaalle myönnettiin maksusitoumus ympärivuorokautiseen hoitoon vuonna 2017.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut uuden julkaisun 2017:6 ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi

ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019”.

Laatusuosituksen keskeinen sisältö:

Turvataan yhdessä mahdollisimman toimintakykyinen ikääntyminen

Asiakas- ja palveluohjaus keskiöön

Laadulla on tekijänsä

Ikäystävällinen palvelujen rakenne

Teknologiasta kaikki irti

126

PERUSPALVELUOSASTO



Suositus on edeltäjiensä tapaan tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi

kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden ja maakuntien päättäjille ja johdolle. Lisäksi sitä

voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja arvioinnissa monet muutkin tahot, kuten sosiaali- ja

terveyspalvelujen tuottajat, alan ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat.

Laatusuosituksen tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko

ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Näin ollen –

vanhuspalvelulain tapaan – osa suosituksista kohdistuu nimenomaisesti väestö- ja osa yksilötasolle.

Kunta osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan KomPAssi-kärkihankkeeseen, jonka teemoja ovat

iäkkäiden asiakas- ja palveluohjauksen keskittäminen sekä omaishoidon palvelujen kehittäminen Varsinais-Suomen

maakunnassa vuosina 2017–2018.

Kemiönsaaren kunta on pyrkinyt saavuttamaan sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 2013:11 asetetut

kansalliset tavoitteet. Kehitys on ollut oikean suuntaista. Kotihoito on ollut keskiössä ja laitoshoidon osuus on

pienentynyt. Ikäihmisten omaishoidon tuen osuutta voitaisiin kuitenkin vielä lisätä, ja lisäksi Kemiönsaarella

voitaisiin käynnistää ikäihmisten perhehoito.

Vanhustenhuollon talousarvio alittui 613 158 eurolla. Suurin alitukseen vaikuttanut tekijä oli arvoitua suuremmat

tuotot (403 429 €). Erityisesti kotihoidon puolella on havaittavissa selkeää kasvua sekä käynneissä että

maksutuotoissa. Sisäisen vuokran ja sisäisten it-palvelujen kustannukset olivat lopulta huomattavasti budjetoitua

pienemmät, ja alitusta kertyi yhteensä reilut 135 500 euroa. Henkilöstökulut alittuivat 17 171 eurolla, huolimatta

siitä, että Almakotiin palkattiin ylimääräinen palovahti toukokuusta 2017 lähtien. Alituksen mahdollisti se, että

kotihoidon yöhoitoa varten oli budjetoituna määrärahat, mutta ne jäivät käyttämättä. Lisätalousarviosta varattiin

140 000 euroa tehostetun palveluasumisen palveluseteleihin, ja näistä määrärahoista käytettiin 108 480 euroa.

Kuusi asiakasta, joille tarjottiin palveluseteliä vuoden aikana, kieltäytyi ja halusi jäädä odottamaan kunnallista

hoitopaikkaa. Almakodin epävarman tulevaisuuden vuoksi henkilöstölle on järjestetty työnohjausta, mistä johtuen

asiantuntijapalveluihin varatut määrärahat ylittyivät. Konsulttitehtävistä johtuen asiantuntijapalveluihin varatut

määrärahat ylittyivät yhteensä 25 754 eurolla.

Sosiaalihuoltolakiin (1377/2010 ja 1378/2010) lisättiin vuonna 2011 uusi pykälä, 16 a, (§ 60 sosiaalihuoltolaissa

1301/2014), jonka mukaan henkilö joka ikänsä, vammaisuutensa tai muun syyn vuoksi ei kykene asumaan

itsenäisesti, voi hakea sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa myös muusta kuin omasta kotikunnastaan. Kolme tällaista

hoitopaikkaa tuotti vuoden aikana 84 214 euroa (budjetoidut tuotot olivat 64 000 euroa), sillä näiden henkilöiden

kotikunnat vastaavat laitoshoidon, perhehoidon tai asumispalvelun ja asumisen todellisista kustannuksista.

Vanhustenhuolto on budjetoinut 20 000 euroa yhtä mahdollista asiakasta varten, joka anoo hoitopaikkaa muusta

kunnasta saman pykälän nojalla. Yhdelle kemiönsaarelaiselle myönnettiin toukokuusta lähtien tällainen hoitopaikka

toisesta kunnasta. Tästä aiheutui kustannuksia 17 443 euroa.

Almakodin peruskorjausta ja automaattisen sammutusjärjestelmän asennusta koskevaa päätöstä lykättiin

valtuustossa vuoden aikana neljä kertaa. Sekä kiinteistöjen että vanhustenhuollon toiminnan myynnistä on käyty

keskustelua yksityisten toimijoiden kanssa. Tämä on aiheuttanut suurta epävarmuutta sekä henkilöstön että

kunnan ikääntyneen väestön keskuudessa. Eläkeläisyhdistykset ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä toimittamalla

adressilistoja, ja vanhusneuvosto on tehnyt sekä aloitteen että antanut suosituksen kunnanvaltuustolle.

127

PERUSPALVELUOSASTO

Yksikkö: Terveydenhuolto

Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri

TOIMINTA

Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, terveyskeskussairaalahoitona ja

hammashuoltona Kemiön pääterveysasemalla ja Taalintehtaan terveysasemalla. Hiittisissä on avohoidon

vastaanotto, ja lisäksi terveydenhoitajien palveluita on saatavilla kouluissa ja opetusyksiköissä. Molemmilla

terveysasemilla on lääkärin- ja sairaanhoitajavastaanotto, neuvola, työterveyshuolto ja terveyskeskussairaala, ja

terveyskeskuksen röntgen sijaitsee Kemiössä. Terveyskeskussairaalan Kemiön-osastolla on vuodesta 2016 lähtien

ollut 25 ensihoitopaikkaa ja Taalintehtaan osastolla 20 kuntoutushoitopaikkaa. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat

laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia, välinehuolto ja keskusvarasto. Kesällä 2017 terveysasemien

toimintaa supistetaan osittain potilasturvallisen hoidon mahdollistamiseksi, ja osittain myös Kemiön

terveysasemalle suunniteltujen rakennustöiden vuoksi. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus on

välttämätön toiminnan kehittämisen kannalta ja hyvän hoidon mahdollistamiseksi jatkossakin.


Kansallisesta näkökulmasta katsottuna terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä,

hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä

terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut. Suomalaista sosiaali- ja

terveyspolitiikkaa johdetaan ja uudistetaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste)

avulla. Terveydenhuollon toimintaa määrittää ja ohjaa pitkälti lainsäädäntö mm. terveydenhuoltolain (1326/2010)

ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012)

kautta.

Käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus on yksi suurimmista Suomessa toteutetuista hallinnon ja

toimintatapojen uudistuksista. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten

palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena

on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019.

Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä.

Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin

tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa

kustannusten kasvua. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Sosiaali- ja

terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat lähettäneet sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen

esitysluonnoksen lausuntokierrokselle 31. elokuuta 2016. Esitysluonnoksen keskeiset lait ovat maakuntalaki,

sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kunnan peruspalvelujen

valtionosuutta koskeva laki.


Kunnanvaltuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarvekartoituksen ja kiinteistösuunnitelman marraskuussa 2014.

Joulukuussa 2015 valtuusto myönsi investointimäärärahat vuosille 2016–2017 Kemiön terveysaseman

peruskorjausta ja laajennusta varten. Rakennustyöt on määrä aloittaa loka–marraskuussa 2016.

Terveydenhuoltoyksikkö tarvitsee kipeästi tarkoituksenmukaiset tilat, ja terveyskeskussairaalaan on asennettava

automaattinen sammutusjärjestelmä. Nykyisissä toimitiloissa olevat puutteet vaarantavat sekä

potilasturvallisuuden että henkilöstön turvallisuuden. Sote- ja maakuntauudistuksesta riippumatta Kemiönsaaren

terveydenhuollon on sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna saatava ajanmukaiset ja

toimivat tilat. Muun muassa terveyskeskussairaalan toiminta keskitetään yhteen paikkaan, Kemiön

terveysasemalle, mikä tuo mukanaan taloudellisia etuja.

Henkilöstön rekrytoinnissa ensisijaisena tavoitteena on palkata henkilöstöä suoriin työsuhteisiin, ammattialasta

riippumatta. Mikäli rekrytointi ei onnistu, kunnan omia henkilöstöresursseja täydennetään ostopalveluilla tai

vuokratyövoimalla, kuten vuokralääkäreillä ja -hammaslääkäreillä. Kunta osallistuu KL-Kuntahankinnat Oy:n

hankintayhteistyöhön nimenomaan vuokralääkäreiden ja -hammaslääkäreiden hankinnan osalta. Talousarviossa ja

-suunnitelmassa on huomioitu kuuden lääkärin ja 3,5 hammaslääkärin kustannukset.

128

PERUSPALVELUOSASTO



Lääkärinvastaanottojen yhden vastaanottoapulaisen jäädessä eläkkeelle vuonna 2016 toimintoon palkataan

sairaanhoitaja. Sairaanhoitajien tehtäviin kuuluvat mm. hoitotarpeen arviointi ja potilaiden vastaanotto.

Terveydenhoitajien diabetesvastaanottojen resurssit ja toiminta siirretään lääkärinvastaanotolle korjauksen ja

laajennuksen valmistuttua Kemiössä. Samassa yhteydessä on määritettävä tarkemmin avohoidon psykiatrisen

sairaanhoitajan tarve, sillä tarve on ilmeinen jo nyt.

Neuvolat jatkavat panostamista terveyttä edistäviin toimenpiteisiin kaikissa ikäryhmissä. Kouluterveydenhuolto

on laatinut lukuvuotta 2016–2017 koskevan suunnitelman, jossa annetaan aiempaa enemmän painoarvoa

päihteiden vastaiselle työlle Kemiönsaaren koulujen vuosiluokilla 7–9. Liikuntaneuvonta on ollut onnistunut

panostus, ja terveydenhuollon ja vapaa-ajanyksikön välinen yhteistyö jatkuu siksi samalla konseptilla kuin kuluvana

vuonna. Terveydenhuollossa sosiaalityön osaamista vahvistetaan lisäämällä kunnan muisti- ja seniorineuvonnan

sosionomi AMK -resurssia 10 prosentista 50 prosenttiin. Myös muisti- ja seniorineuvonnan sairaanhoitajaresurssia

saattaa olla tarpeen lisätä, mutta tilanne arvioidaan sen jälkeen, kun on nähty sosionomin työpanoksen vaikutukset.

Terveydenhuolto siirtää 20-prosenttisen hoitoresurssin kotihoitoon vastatakseen sairaanhoitopalvelutarpeeseen

kunnan saaristo-osassa. Hiittisten neuvolan aukioloaikaa lyhennetään 1,5 päivästä 1 päivään viikossa, mutta

saariston sairaanhoitoresurssit lisääntyvät kokonaisuudessaan ja ne kohdistetaan olemassa olevaan ja todelliseen

tarpeeseen. Neuvoloissa otetaan mahdollisesti käyttöön takaisinsoitto tavoitettavuuden parantamiseksi, saadun

asiakaspalautteen perusteella. Puheterapiaa ja psykologitoimintaa kehitetään toiminnan siirtyessä tulevaisuudessa

Kemiön neuvolan yhteyteen.

Toimintaterapiapalvelujen tarvetta terveyskeskuksessa on selvitetty vuoden 2016 aikana, ja kaksi määräaikaista

sopimusta yksityisen palveluntuottajan kanssa on osoittanut, että toimintaterapeutin työ täydentää hyvin muuta

kuntouttavaa hoitoa. Vuodelle 2017 varataan määrärahoja osa-aikaisen (60 %) toimintaterapeutin palkkaamiseen.

Tavoitteena on vahvistaa kuntoutustiimiä ja samalla kannustaa potilaita omatoimisuuteen.

Fysioterapeuttitoimintaan suunnitellaan nk. kliinisen asiantuntijafysioterapeutin palkkaamista siinä vaiheessa, kun

uudet toimitilat otetaan käyttöön lääkärinvastaanoton yhteydessä. Laboratorio saa tarkoituksenmukaisemmat

tilat, ja myös välinehuoltoa voidaan kehittää tilojen ja laitteiden uusimisen myötä. Röntgentoiminta jatkuu ilman

suurempia muutoksia nykyisissä tiloissa ja nykyisessä laajuudessa. Keskusvaraston toiminta siirretään

hallinnollisesti osaksi terveyskeskuksen toimintaa.

Hammashuollossa edelleen ainoastaan johtavalla hammaslääkärillä on vakituinen virka, muut virat ovat

täyttämättä. Hammaslääkäritarvetta on tarvittaessa paikattu vuokrahammaslääkäreillä tai muilla sijaisuuksilla, ja

tähän haetaan pitkäjänteistä ratkaisua. Hammashoitajien määrä pysyy viidessä avustavan henkilöstön saatavuuden

turvaamiseksi. Alueellista hammaslääkäripäivystystä on laajennettu, ja erikoishammaslääkäripalvelut ostetaan

yksityisiltä palveluntuottajilta.

Terveyskeskussairaalan potilaspaikkoja on vuoden 2016 aikana vähennetty vastaamaan paremmin tarpeita,

Kemiössä 27:sta 25:een ja Taalintehtaalla 23:sta 20:een. Paikkoja on näin ollen yhteensä 45. Vuonna 2017

paikkamäärä tulee vaihtelemaan Kemiön laajennustöiden etenemisen mukaan. Osastot ottavat käyttöön

apuvälinepassin ja laitepassin, samoin kuin avohoito ja hammashuolto. Uusi potilaan itsemääräämisoikeutta

koskeva laki tulee vaikuttamaan työhön, ja osastoille on laadittava osastokohtaiset ohjeet.

Kemiönsaaren kunta vastaanotti syyrialaisia kiintiöpakolaisia vuonna 2016. Perusterveydenhuollon tehtäviin on

kuulunut pakolaisten terveydentilan kartoittaminen, tartuntatautien seulonta, rokotesuojan tarkastaminen ja

psyykkisen terveydentilan selvittäminen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Pakolaisia

vastaanotetaan mahdollisesti myös vuonna 2017, jolloin sosiaaliyksikkö varaa henkilöstöresursseja (mm.

terveydenhoitaja) tätä varten.

Kemiönsaari liittyi kansalliseen KanTa-palveluiden eArkisto-palveluun vuonna 2015. Ensimmäisessä vaiheessa

palvelun kautta välitettävä tietosisältö on ollut rajoitettua. Toisessa vaiheessa on tarkoitus arkistoida sähköisesti

mm. hammashuollon potilaskertomukset. eArkisto edellyttää mm. potilasasiakirjojen ja hoitodokumenttien

järjestelmällistä rekisteröintiä. Myös sote- ja maakuntauudistus tuo muutoksia tietojenkäsittelyalalle, mutta vielä

on liian aikaista sanoa, mitä nämä muutokset ovat ja millä aikataululla ne toteutetaan.

129

PERUSPALVELUOSASTO





Terveydenedistämistyötä kehitetään. Kouluissa tehdään päihteiden vastaista työtä erilaisten tilaisuuksien,

luentojen, keskustelujen, minimessujen ja testien avulla.

Neuvolatoiminnassa panostetaan moniammatilliseen yhteistyöhön.

Terveydenhuollon nettisivuja kehitetään kuntalaisten tiedonsaannin

parantamiseksi.

Seuranta 31.12.2017

Ehkäisevää päihdetyötä on jatkettu mm. järjestämällä kyselyitä,

esitelmiä, vanhempainiltoja, teemaluentoja ja -päiviä (mm.

Hubu-luennot ja Amazing life -teema).

Äitiys-/lastenneuvolan ja kuntoutuksen välistä moniammatillista

työtä on lisätty (äiti-masu-hanke ja lapsen ryhti ja motoriikka).

Neuvola ja sosiaaliyksikkö tekevät yhteistyötä mm. Lape-

hankkeen puitteissa.

Nettisivuja on kehitetty ja työ jatkuu.

Avohoidon sairaanhoito keskitetään lääkärinvastaanotoille. Neuvoloiden diabetes- ja aikuisvastaanotot siirtyvät osaksi

lääkärinvastaanottojen toimintaa.

Seuranta 31.12.2017

Tavoite saavutettiin.

Neuvolapalveluiden saatavuutta parannetaan. Neuvoloissa otetaan käyttöön takaisinsoittojärjestelmä.

Seuranta 31.12.2017

Tavoite saavutettiin.

Työpaikkojen hyvinvointia edistetään. Varhaisen tuen ja puuttumisen malleja otetaan käyttöön.

Terveyskeskussairaalan henkilöstö osallistuu kehittämispäiville,

joiden teemana on henkilöstön hyvinvointi.

Terveydenhuoltoyksikölle järjestetään yhteisiä koulutus- ja info-

tilaisuuksia.

Seuranta 31.12.2017

Varhaisen tuen ja puuttumisen malleja on otettu käyttöön ja

henkilöstön kolmikantaneuvotteluja on järjestetty yhteistyössä

työterveyshuollon kanssa.

Työnohjausta on annettu ja riskikartoituksia on uusittu.

Terveyskeskussairaalan henkilöstö osallistui kehittämispäiville,

joiden teemana oli hyvinvointi ja työhyvinvointi.

Terveydenhuoltoyksikölle järjestettiin yhteisiä koulutus- ja info-

tilaisuuksia mm. avanne- ja haavanhoitoon sekä dementiaan liittyen

sekä ergokortti-koulutusta.

Kuntoutusta vahvistetaan. Toimintaterapeutti (60 %) palkataan kuntoutuksen ja työ-

kuntoutuksen moniamatillisen yhteistyön kehittämiseksi.

Panostaminen kliiniseen asiantuntijafysioterapeuttiin

ns. akuutin fysioterapian kehittämiseksi.

Seuranta 31.12.2017

Toimintaterapeuttia ei palkattu tilanpuutteen vuoksi. Toimi julistettiin

avoimeksi vuoden 2018 alussa, jolloin uudet tilat oli otettu käyttöön.

Asiantuntijafysioterapeuttikoulutuksen osa 1 (niska ja yläraajat) on

suoritettu. Osa 2 (alaraajat) suorietaan keväällä 2018.

Potilas- ja henkilöstöturvallisuutta kehitetään. Sähköinen HaiPro otetaan kokonaisuudessaan käyttöön poikkeamien

raportoinnissa.

Apuvälinepassi ja laitepassi laaditaan, otetaan käyttöön ja

päivitetään kaikissa toiminnoissa.

Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämismateriaali

uusitaan.

Kemiön terveysaseman ja tk-sairaalan korjaus ja laajennus parantaa

turvallisuutta toimivien ja tarkoitustenmukaisten tilojen

käyttöönoton myötä.

130

PERUSPALVELUOSASTO



Seuranta 31.12.2017

Kaikki yksiköt ovat ottaneet käyttöön sähköisen HaiPron

kokonaisuudessaan poikkeamien raportoinnissa.

Apuväline- ja laitepassi on otettu käyttöön.

Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämisaineisto ja

tarkistuslista on uusittu ja otettu käyttöön.

Tk-sairaalan turvallisuutta on kehitetty, ja sitä seurataan

jatkuvasti (mm. paloturvallisuutta ja ensiapua).

Kemiössä on otettu käyttöön uudet, toimivat ja tarkoituksen-

mukaiset tilat.

Hoidon laatua parannetaan ja hoitohenkilöstön Potilaan itsemääräämisoikeutta vahvistetaan tk-sairaalan osastoilla

osaamista vahvistetaan. lisäämällä tietoutta rajoitustoimenpiteiden käytön

vähentämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lääkärinvastaanoton hoitohenkilöstön mahdollisuutta käyttää säh-

köistä päätöksenteon tukea hoitotarpeen arvioinnissa selvitetään.

Seuranta 31.12.2017

Henkilöstölle on annettu koulutusta potilaan itsemääräämis-

oikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Henkilöstö

kehittää dokumentointia ja hoidon suunnittelua.

Sopivaa sähköisen päätöksenteon tuen työkalua hoitotarpeen

arviointiin ei ole löydetty. Asian selvittämistä jatketaan.

Kansallisen terveysarkiston (Kanta-palveluiden) Kemiönsaari ottaa käyttöön Kanta-palveluiden toisen vaiheen

toisen vaiheen käyttöönotto. suunnitelmien mukaan.

Seuranta 31.12.2017

Kanta-palveluiden toinen vaihe voidaan ottaa käyttöön, kun

ohjelmantoimittaja on saanut valmiiksi ohjelmistokehityksen ja

lomakepalvelu voidaan integroida kansalliseen UNAan.

TUNNUSLUVUT


Käyntimäärä, avohoito 30 476 31 030 29 000 26 630

Käyntimäärä, tukipalvelut 24 638 26 240 23 300 23 928

Käyntimäärä, hammashuolto 8 341 8 546 8 000 8 658

Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaala Kemiö 7 864 7 783 7 330 3 104

Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaala Ttehdas 6 094 4 267 6 235 7 874

Mittarit TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Käynnit/hoitohenkilökunta, avohoito 1 325 1 276 1 179 1 119

Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut 4 461 4 751 3 805 4 332

Paikkaluku, tk-sairaala Kemiön osasto 31.12.2017 27 26 25 32

Paikkaluku, tk-sairaala Taalintehtaan osasto 31.12.2017 23 15 20 ---

Hoitaja/potilas, tk-sairaala Kemiön osasto 31.12.2017 0,61 0,64 0,64 0,78

Hoitaja/potilas, tk-sairaala Taalintehtaan os. 31.12.2017 0,59 0,68 0,68 ---

Euroa/käynti, avohoito ja tukipalvelut 53,00 51,05 51,13 59,49

Euroa/käynti, hammashuolto 94,54 76,61 94,29 72,25

Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala Kemiön os. **) 181,27 171,50 197,97 231,98

Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala T:tehtaan os. **) 204,08 282,76 210,75 ---

Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista.

Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja.

*) Kemiön terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen aikana paikkaluku poikkesi esitetyistä luvuista.

**) Hinta esitetään osastojen yhteenlaskettujen hoitovuorokausien ja kustannusten perusteella koska Kemiön osasto

oli kiinni n. 8 kk:n ajan peruskorjauksen ja laajennuksen takia. Alkaen 6.12.2017 Taalintehtaan osasto on lakkautettu.

131

PERUSPALVELUOSASTO




Henkilötyövuosien määrä

Johtava lääkäri TP 15 TP 16 TA 17 TP 17

Hoitotyön päällikkö 1 1 1 1


Laitosapulainen 0,4 0,4 0,4 0,4

Lääkäri 9,784 9,584 9,784 8,5

Osastonhoitaja 5 5 5 5

Apul. osastonhoitaja 2 2 2 2

Sairaanhoitaja 2 1 2 2

Perushoitaja/Lähihoitaja 17,7 19,1 19,1 18

Vastaanottoapulainen 16 16 16 13,5

Välinehuoltaja 3 3 2 2

Terveydenhoitaja 2 2 2 1

Vastaava terveydenhoitaja 8 7 6,8 5,5

Sosionomi AMK 0 0,5 0,5 1

Psykologi 0 0 0,5 0,5

Puheterapeutti 2 2 2 2

Laboratoriohoitaja 0 0,6 0,6 0,8

Röntgenhoitaja 2,523 2,523 2,523 2,523

Fysioterapeutti 1 1 1 1

Ergoterapeutti 3 3 3 3

Hammaslääkäri 0 0 0,6 0

Suuhygienisti 3,5 3,5 3,5 2,9

Hammashoitaja 0 1 1 1

Keskusvarastonhoitaja 5 5 5 4

Osastosihteeri 0 0 1 1

Askarruttaja 1,307 1,307 1,307 1,307

Yhteensä 0,284 0 0,284 0

86,498 87,514 89,898 80,93

Erotus TA-TP -8,97

TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 961 442 1 068 272 945 800 945 800 1 060 246




Avustukset


TOIMINTAKULUT -7 220 520 -7 077 441 -7 036 451 -7 036 451 -7 087 495

TOIMINTAKATE -6 259 078 -6 009 169 -6 090 651 -6 090 651 -6 027 249


Lisääntyneet toimintatuotot (myyntitulot, potilasmaksut) +114 400 €

Pienentyneet henkilöstökustannukset +1 046 100 €

132

PERUSPALVELUOSASTO



Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista -1 157 100 €

• Lisääntyneet kust. kuntalaisten käynneistä muissa terv.keskuksissa -58 000 €

• Lisääntyneet kust. asiakaspalvelujen ostosta yksityisiltä palveluntuott -57 100 €

• Lisääntyneet kustannukset IT-palveluista, posti- ja telepalveluista -16 400 €

• Pienentyneet kustannukset puhtaanapidosta ja pesulapalveluista +5 900 €

• Lisääntyneet kustannukset laitteiden huolloista -37 400 €

• Lisääntyneet kustannukset potilaskuljetuksista henkilök. matkoista -57 700 €

• Lisääntyneet kustannukset sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista -21 200 €

• Pienentyneet kustannukset koulutuspalveluista +14 500 €

• Lisääntyneet kustannukset henkilökunnan työterveyshuollosta -10 500 €

• Lisääntyneet kustannukset vuokratusta työvoimasta -986 700 €

• Lisääntyneet kustannukset muista palveluista -5 800 €

• Pienentyneet kustannukset sisäisistä palveluista +69 100 €

Pienentyneet kustannukset materiaali- ja tavarahankinnoista +700 €

Pienentyneet muut toimintakustannukset (mm. sisäiset vuokrat) +59 300 €


Yleistä

Lokakuussa 2016 käynnistynyt Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus valmistui joulukuussa 2017.

Terveydenhuoltoyksikölle oli saatava toimivat tilat ja terveyskeskussairaalaan automaattinen

sammutusjärjestelmä. Tilat ovat nyt tarkoituksenmukaiset ja terveyskeskussairaalan toiminta on keskitetty yhteen

paikkaan, mikä tuo myös taloudellista etua. Kemiön toiminnot olivat suljettuina 6–9 kuukautta, jolloin palveluja

tarjottiin mahdollisimman kattavasti Taalintehtaalla.

Kemiönsaari liittyi kansalliseen KanTa-palveluiden eArkisto-palveluun vuonna 2015. eArkisto edellyttää mm.

potilasasiakirjojen ja hoitodokumenttien järjestelmällistä rekisteröintiä. Ensimmäisessä vaiheessa palvelun kautta

välitettävä tietosisältö on ollut rajoitettua, ja toisessa vaiheessa se tulee olemaan laajempi. Abilita on pannut

hammashuollon Kanta-palveluiden kehittämisen jäihin, sillä muut asiakkaat suunnittelevat ohjelman vaihtoa. Tämä

saattaa tarkoittaa sitä, että myös Kemiönsaaren hammashuollon ohjelma täytyy vaihtaa. Muilta osin Abilita jatkaa

Kanta-palveluiden osahankkeiden, Ostopalvelujen, Lähete-Palaute ja Hoitosuunnitelman, kehittämistä. Abilita ei

vastaa Kanta-lomakkeiden/-todistusten kehittämisestä, vaan ne integroidaan valtakunnalliseen UNAan.

Terveydenhuollon ICT-ratkaisuihin liittyvien päätösten tulee olla linjassa maakuntatason terveydenhuollon ICT-

ratkaisujen kanssa. Terveydenhuoltoyksikön hallinnon talousarvio alittui noin 20 100 eurolla eli 10,2 prosentilla.

Avohoito

Tavoitteena on ensisijaisesti ollut palkata henkilöstöä suoraan, ammattiryhmästä riippumatta, mutta kunnan omia

henkilöstöresursseja on aiempien vuosien tapaan täydennetty ostopalveluilla ja vuokratyövoimalla, muun muassa

vuokralääkäreillä ja -hammaslääkäreillä. Sairaanhoitajaresurssien lisääminen on sujuvoittanut vastaanottotoimintaa

kokonaisuutena. Sairaanhoitajien tehtäviin kuuluvat mm. hoitotarpeen arviointi, lievien vammojen ja sairauksien

hoitaminen sekä pitkäaikaissairaiden (esim. diabeetikkojen) hoitaminen. Tarvittaessa sairaanhoitajat konsultoivat

lääkäriä. Taalintehtaan vastaanottojen ollessa suljettuina laboratorio, kuntoutus, neuvola ja hammashuolto olivat

avoinna normaalisti. Vuodenvaihteessa 2017–2018 lääkäripula oli pahempi kuin pitkiin aikoihin, ja Taalintehtaan

lääkärin- ja sairaanhoitajan vastaanotto jouduttiin pitämään suljettuna kaksi kuukautta Kemiön terveysaseman

laajennuksen valmistumisen jälkeen. Neuvolat ovat jatkaneet panostamista terveyttä edistäviin toimenpiteisiin

kaikissa ikäryhmissä. Kouluterveydenhuolto on toteuttanut lukuvuotta 2016–2017 koskevan suunnitelman, jolla

haluttiin panostaa ehkäisevään päihdetyöhön Kemiönsaaren koulujen luokilla 7–9. Liikuntaneuvonta on ollut

onnistunut panostus, ja yhteistyötä terveydenhuoltoyksikön ja vapaa-ajan yksikön välillä on jatkettu.

Terveydenhuollon sosiaalityötä vahvistettiin vuoden aikana lisäämällä kunnan terveydenhuoltoyksikön sosionomi

AMK -resurssia 10 prosentista 50 prosenttiin. Sosionomi työskentelee ensisijaisesti terveyskeskussairaalasta

käsin.

133

PERUSPALVELUOSASTO



Seniorineuvonta siirtyi vuodenvaihteessa 2017–2018 hallinnollisesti terveydenhuoltoyksiköltä

vanhustenhuoltoyksikölle, mutta yksiköt harjoittavat toimintaa yhteistyössä.

Hiittisten neuvolan aukioloa supistettiin vuoden aikana 1,5 päivästä 1 päivään viikossa, mutta saariston

sairaanhoitajaresurssit lisääntyivät kuitenkin kokonaisuutena, sillä kotihoito on lisännyt palvelujaan saaristossa

tarpeiden mukaan. Terveydenhoitajan vastaanotto Hiittisissä lakkautetaan helmikuusta 2018 lähtien.

Liikuntakykyiset potilaat ohjataan Taalintehtaan ja Kemiön terveysasemille. Neuvolat ja työterveyshuolto ovat

ottaneet käyttöön takaisinsoittopalvelun tavoitettavuuden parantamiseksi. Kemiön terveysaseman puheterapeutti

ja psykologit ovat muuttaneet yhteisiin tiloihin neuvolan ja työterveyshuollon kanssa, mikä parantaa niiden välistä

yhteistyötä.

Vuosina 2016 ja 2017 Kemiönsaarelle muutti yhteensä 40 syyrialaista kiintiöpakolaista. Perheistä kaksi on

muuttanut muualle, samalla kun yksi syyrialaisperhe on muuttanut kuntaan ja perheisiin on syntynyt muutama

lapsi. Kemiönsaari valmistautuu kymmenen uuden syyrialaisen kiintiöpakolaisen vastaanottamiseen syksyllä 2018.

Perusterveydenhuolto on vastannut pakolaisten terveydentilan kartoittamisesta, tartuntatautien seulonnasta,

rokotesuojan tarkistamisesta ja psyykkisen terveydentilan selvittämisestä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden

mukaisesti. Yksi terveydenhuoltaja on työskennellyt osa-aikaisesti (50 %) pakolaisasioiden parissa, sosiaaliyksikön

pakolaistyön työntekijänä. Kokonaisuudessaan avohoidon talousarvio ylittyi noin 260 600 eurolla eli 11,7

prosentilla.

Tukipalvelut

Terveyskeskuksen toimintaterapiapalvelujen tarvetta kartoitettiin vuonna 2016. Kartoituksen perusteella voitiin

todeta, että toimintaterapeutin ammattiosaaminen täydentää hyvin muuta kuntouttavaa hoitoa. Ostopalveluja

hankittiin jonkin verran, ja määrärahat oli varattuna 60-prosenttisen toimintaterapeutin palkkaamiseen. Tehtävä

julistettiin avoimeksi alkuvuodesta 2018, sillä toimintaterapeutilla on nyt toimitilat Kemiön terveysasemalla. Yksi

avohoidon fysioterapeuteista kouluttautuu kliiniseksi asiantuntijafysioterapeutiksi ja voi koulutuksen jälkeen

vähentää lääkäreiden työtaakkaa tietyiltä osin. Laboratorio ja välinehuolto ovat saaneet tarkoituksenmukaisemmat

tilat, mikä mahdollistaa työn jatkokehittämisen. Röntgentoiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan

toiminta jatkuu samoissa tiloissa ja saman laajuisena, samoin kuin keskusvarasto, joka sijaitsee toistaiseksi

Taalintehtaan terveysasemalla. Tukipalvelujen talousarvio alittui 17 400 eurolla eli 2,3 prosentilla.

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuollon henkilöstötilanne vaihteli vuoden aikana ja oli ajoittain edellisvuotta parempi, kun

toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia hammaslääkäreitä oli jopa kolme. Keväällä 2018 tilanne näyttää

jälleen huonommalta, sillä johtava hammaslääkäri on ainoa suorassa työsuhteessa oleva hammaslääkäri.

Hammaslääkäritarvetta on täydennetty vuokrahammaslääkäreillä ja muilla sijaisuuksilla, mutta pitkäaikaista

ratkaisua ei ole vielä löydetty. Hammashoitajien määrää vähennettiin yhdellä suuhygienistin/esimiehen

palkkaamisen myötä. Erikoishammaslääkäripalveluita on ostettu yksityisiltä palveluntuottajilta hieman aiempaa

enemmän. Suun terveydenhuollon talousarvio alittui noin 94 600 eurolla eli 15,1 prosentilla.

Terveyskeskussairaala

Vielä vuonna 2016 terveyskeskussairaalassa oli yhteensä 45 paikkaa, mutta Kemiön osasto oli peruskorjauksen ja

laajennuksen vuoksi suljettuna noin kaksi kolmasosaa vuodesta 2017. Tänä aikana Taalintehtaalla oli 30 paikkaa,

ja osasto oli ajoittain täynnä. Osasto on ollut suljettuna 6.12.2017 lähtien, ja Kemiön osastolla on laajennuksen

jälkeen 32 paikkaa. Näiden 32 paikan lisäksi tarjolla on yksi päiväsairaalapaikka ja yksi omaisille varattu paikka.

Osastoilla, samoin kuin avohoidossa ja hammashuollossa, on otettu käyttöön apuvälinepassi ja laitepassi. Uusi

potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva laki tulee vaikuttamaan osastojen työhön, ja henkilöstölle on annettu

tähän liittyvää koulutusta. Terveyskeskussairaalan talousarvio alittui noin 232 100 eurolla eli 10,1 prosentilla.

134

PERUSPALVELUOSASTO

Yksikkö: Erikoissairaanhoito


TOIMINTA

Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin

tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito.

Sairaanhoitopiiri

• tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten

perussairaanhoidon palveluja.

• vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä

ja laadun valvonnasta.

• huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa.

Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä

palveluntuottajalta.


Hallitus julkisti kesäkuussa 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat

lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki,

voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019.

Tulevaisuudessa valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat, kun taas 18 maakunnan vastuulla olisi

sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus. Maakunnissa palveluja tuottaisivat julkisen, yksityisen ja

kolmannen sektorin yhtiöt. Hallitus haluaa lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Sairaanhoidon ympärivuorokautista päivystystoimintaa hoitaisi yhteensä 12 yksikköä eri puolilla maata.

Todennäköistä on, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa tapahdu olennaisia muutoksia

valtakunnallisella tasolla vuoden 2017 aikana, vaan että toiminta jatkuu nykyiseen tapaan 1.1.2019 saakka. Tällä

hetkellä kunnat vastaavat kuntalaisten erikoissairaanhoidon kustannuksista.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hoitanut kiireellisen hoidon 1.1.2013 alkaen. Kunta ei siis enää vastaa

sairaankuljetustoiminnasta, mutta se vastaa kuitenkin edelleen kustannuksista. Sairaanhoitopiirin talous on

edelleen kireä. Kaikki kunnat ovat ottaneet käyttöön eArkistopalvelun vuonna 2014 tai viimeistään vuonna 2015.

Tämän myötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilasasiakirjat ovat hoitopaikasta riippumatta aina

saatavilla.


On ensisijaisen tärkeää, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveydenhuollosta tyydyttävällä

tavalla. Potilaille annetaan asianmukainen hoito oikealla hoitotasolla. Kunta on toistaiseksi voinut ottaa vastaan

erikoissairaanhoidossa hoidetut potilaat, minkä vuoksi kunta on välttynyt lähes kokonaan nk. sakkomaksuilta.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireillä on yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee

kuntia koulutuksen, yhteistyön ja tutkimuksen kautta. Perusterveydenhuollon yksikkö auttaa kuntia tekemään

suunnitelman terveydenhuollon järjestämiseksi. Yksikkö auttaa myös erikoissairaanhoidon,

perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisessa. Se pyrkii myös yhteisten hoito- ja

kuntoutusketjujen kehittämiseen, väestöä koskevien seurantatietojen tarjoamiseen sekä terveydenhuollon

henkilöstötarpeen kartoittamiseen. Kunnalla tulee olemaan hyötyä perusterveydenhuollon yksikön tekemästä

työstä esimerkiksi hoitotyön yhteisten suuntaviivojen muodossa.

Kunta osallistuu aktiivisesti keskusteluihin, joita käydään esimerkiksi terveydenhuollon tukipalveluita ja

tietohallintoa koskien. Kunta tulee edelleen ostamaan lasten- ja nuorten psykiatrian palveluita yksityiseltä

palveluntuottajalta.

135

PERUSPALVELUOSASTO

Yksikkö: Erikoissairaanhoito




Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta

niin, ettei sakkomaksuja synny.

Seuranta 31.12.2017

Siirtoviivemaksuja on maksettu 24 vuorokaudelta.

TUNNUSLUVUT


Avohoitokäyntien määrä

(Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) 14 462 15 316 15 178 14 469

Hoitojaksojen määrä

(Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) 1 206 1 140 1 224 1 099 ERIKOISSAIRAANHOITO



TOIMINTATUOTOT




Avustukset -7 391 -7 644 -8 000 -8 000 -6 570

Muut toimintakulut -59

TOIMINTAKULUT -9 171 021 -9 616 169 -9 919 726 -9 919 726 -9 061 783

TOIMINTAKATE -9 171 021 -9 616 169 -9 919 726 -9 919 726 -9 061 783


Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

- Pienentyneet kustannukset 882 327 euroa


Erikoissairaanhoito hoidetaan kokonaan ostopalveluin. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa erikoissairaanhoidon

palveluiden käyttöön ovat rajalliset. Potilaiden kotiuttamisen viivästymisistä aiheutuvia siirtoviivemaksuja

joudutaan maksamaan vain harvoin. Vuonna 2017 siirtoviivemaksuja maksettiin 24 vuorokaudelta (13 268 euroa).

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostettaviin palveluihin varatut määrärahat alittuivat 874 556 eurolla.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta voidaan todeta, että poliklinikkakäyntien määrä väheni 847 käynnillä

(15 316 käyntiä vuonna 2016 ja 14 469 käyntiä vuonna 2017). Hoitojaksojen määrä väheni 41 jaksolla (1 140

hoitojaksoa vuonna 2016 ja 1 099 hoitojaksoa vuonna 2017).

Valtio suunnittelee koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä 18 maakunnalle 1.1.2020

alkaen (uudistusta on siirretty vuodella eteenpäin). Tulevaa lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty ja useita isoja

kysymyksiä on vielä avoinna.

136

16.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto

Ympäristö ja tekniikka, hallinto

Valvontayksikkö

Kiinteistöyksikkö

Yhdyskuntatekniikkayksikkö

Kaavoitusyksikkö

137

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTOPoislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos

TP 2016

Alkuper.

TA 2017

TA -


Poikkeama

%

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 3 603 015 3 918 353 0 3 918 353 3 212 729 81,99 %

Maksutuotot 263 522 245 700 0 245 700 231 879 94,38 %


Vuokratuotot 3 851 040 3 627 270 0 3 627 270 3 566 495 98,32 %

Muut toimintatuotot 305 890 215 857 0 215 857 675 781 313,07 %

TOIMINTATUOTOT 8 052 948 8 079 680 0 8 079 680 7 710 171 95,43 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 5 353 -100,00 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut



Eläkekulut 633 377 609 033 0 609 033 531 322 87,24 %


Henkilöstösivukulut 766 720 743 119 0 743 119 614 709 82,72 %



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 969 709 2 195 428 0 2 195 428 1 881 899 85,72 %

Avustukset 157 769 176 000 0 176 000 157 021 89,22 %

Vuokrakulut 376 985 265 564 0 265 564 285 076 107,35 %


TOIMINTAKULUT 8 191 256 8 775 895 0 8 775 895 7 406 547 84,40 %

TOMINTAKATE -138 308 -696 215 0 -696 215 308 976 -44,38 %

SUUNNITELMAPOISTOT -1 923 996 -2 075 610 0 -2 075 610 -2 078 294 100,13 %


138

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO

Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien

TP 2016

Alkuper.

TA 2017

TA -


Poikkeama

%

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 5 498 256 5 901 553 0 5 901 553 5 030 584 85,24 %

Maksutuotot 263 522 245 700 0 245 700 231 879 94,38 %


Vuokratuotot 3 851 040 3 627 270 0 3 627 270 3 566 495 98,32 %

Muut toimintatuotot 525 549 495 857 0 495 857 1 107 448 223,34 %

TOIMINTATUOTOT 10 167 848 10 342 880 0 10 342 880 9 959 692 96,30 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 5 353 -100,00 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut



Eläkekulut 633 377 609 033 0 609 033 575 455 94,49 %


Henkilöstösivukulut 766 720 743 119 0 743 119 670 258 165,19 %



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 388 561 2 618 228 0 2 618 228 2 280 710 87,11 %

Avustukset 157 769 176 000 0 176 000 157 021 89,22 %

Vuokrakulut 376 985 265 564 0 265 564 285 076 107,35 %


TOIMINTAKULUT 9 441 330 10 128 715 0 10 128 715 8 792 475 86,81 %

TOMINTAKATE 726 518 214 165 0 214 165 1 172 570 547,51 %

SUUNNITELMAPOISTOT -3 063 860 -2 978 310 0 -2 978 310 -2 978 169 100,00 %


139


Yksikkö: Ympäristö ja tekniikka hallinto

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja

TOIMINTA

Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta.

Lisäksi tehtäviin kuuluvat osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT:n hallinto hoitaa myös kunnan

kaikkien liikennekysymysten, maa- ja metsätalouden, tontinmyynnin ja vuokrausten edunvalvonnan.

Tonttituotanto, kokonaisvaltainen vastuu investoinneista ja kiinteistöjen myynnistä sekä strateginen suunnittelu

kokonaisuudessaan muodostavat merkittävän osan työtehtävistä. Lisäksi YjT:n hallinto toimii yhteyselimenä

ympäristöterveydenhuollossa ja eläinlääkäripalveluissa, jota hoitaa Liedon kunnan isännöimä yhteistyöalue sekä

jätehuoltoyhteistyössä, jota hoitaa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa

Turun kaupunki on isäntäkunta. Tekninen johtaja toimii lisäksi valmiusasioiden koordinoijana.


Niin kutsuttu sote-uudistus ja sen tuomat muutokset kuntaan vaikuttavat myös ympäristö- ja tekniikkaosaston

toimintaan. On olemassa useita kehitysskenaarioita, mutta todennäköisintä on, että kunnasta tulee vuokranantaja

uuden sote-alueen aloittaessa toimintansa. Tämä voi vaikuttaa sekä henkilöstö- että tilantarpeeseen. Avoin

kysymys mikä on kunnan peruspalvelun rakennusten tarve tulevaisuudessa?

Joukkoliikenteessä on ryhdytty muutosprosessiin, joka vaikuttaa sekä seutulippuun että joukkoliikenteen

ylläpitotapaan. Prosessi on vielä kesken, mutta lopputuloksena on todennäköisesti valtion tukitason pieneneminen

niin seutulippujärjestelmän kuin tuetun joukkoliikenteen osalta. Todennäköisesti tämä tarkoittaa, että

vastuuviranomainen eli ELY-keskus sekä kunta saavat suuremman vastuun Kemiönsaarelle ja Kemiönsaarelta

kulkevan linja-autoliikenteen ylläpitämisestä.

Ilmasto- ja ympäristökeskustelu voimistuu entisestään, kun kansallisia tavoitteita aletaan soveltaa. Tämä tarkoittaa

pidemmän päälle sitä, että kunnat yleensä, myös Kemiönsaaren kunta, joutuvat huomioimaan yhä tiukentuvat

energia-, ympäristö- ja ilmastonormit tulevissa investoinneissa uusien direktiivien ja normien myötä.


Maa- ja asuntopoliittista ohjelmaa sovelletaan. Tämä merkitsee keskustelua ohjelmassa olevista työkaluista.

Asuntopoliittiset linjaukset, kuten osaomistusasunnot, rivitalotonttien markkinointi aluerakentajille ja kunnan

tonttien markkinointi, ovat etusijalle asetettavia toimenpiteitä.

Myös kunnan kiinteistöjen myynnin jatkaminen on etusijalla. Kiinteistöjä, joista on tehty myyntipäätös, tulee

markkinoida aktiivisesti välittäjien toimesta, mutta myös suora kunnallinen myynti on sopiva kanava.

Liikenteen/liikenneyhteyksien edunvalvontaa tulee tehostaa etenkin joukkoliikenteen osalta.

Yksityinen tarjonta tulee todennäköisesti olemaan runsasta, ja siten alueita tullaan myös tarjoamaan myyntiin

kunnalle. Tarjottavien kohteiden joukossa on todennäköisesti niin raakamaata, vesialueita kuin rakennettuja

kiinteistöjä. Kunnan tulee yleensä ottaen aina olla kiinnostunut kunnan taajamien lähellä olevasta raakamaasta

maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa tarkemmin kuvatulla tavalla. Rakennettujen kiinteistöjen kohdalla on

pidettävä erittäin tiukkaa linjaa. Kunnan tulee harkita vain hankintoja, jotka voidaan perustella tilantarpeella tai

jotka voivat edistää parempia kokonaisuuksia tulevaisuudessa.

Peltomaan ja metsätalouden vuokraamisen vastuualueella noudatetaan normaalilinjaa vuonna 2017.

140






Liikenneratkaisujen, aikataulujen ja Aktiivinen keskustelu käyttäjien, ELY-keskuksen ja

saaristo- ja joukkoliikenteen liikennöitsijöiden kanssa.

ratkaisujen valvonta.

Seuranta 31.12.2017

Kunta on käynnyt aktiivisesti keskusteluja eri toimijoiden kanssa.

Asuntopoliittisen ohjelman toimeenpano. Myydään 10 asuntotonttia.

Edesautetaan uuden rivi- tai kerrostalon perustamista.

Seuranta 31.12.2017

10 asuntotontin myyntiä ei ole saavutettu, sitävastoin on

yksi rivitalotontti myyty ja yksi rivitaloprojekti on käynnistynyt.

Panostus henkilökunnan kehittämiseksi. Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä.

Vuosittaiset kehittämiskeskustelut

Seuranta 31.12.2017

Työntekijät ovat osallistunet koulutustilaisuuksiin.

Kehittämiskekusteluja on käyty.

TUNNUSLUVUT


Teknisen lautakunnan kokoukset 11 11 11 9

Käsitellyt pykälät 233 185 240 141

Teknisen johtajan päätökset 39 38 40 47

Edunvalvontatehtävät 21 21 20 19

Myydyt tai vuokratut tontit 3 6 10 2

Muut kauppakirjat, asunnot, alueet 7 7 7 12



Tekninen johtaja 1 1 1 1


Yhteensä 1,60 1,65 1,65 1,65

141




YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO



TOIMINTATUOTOT 434 928 290 440 257 375 257 375 662 522

Valmisuts omaan käyttöön 5 353




Avustukset -1 000 -1 000


TOIMINTAKULUT -1 017 988 -896 563 -1 091 825 -1 091 825 -920 954

TOIMINTAKATE -583 060 -606 122 -834 450 -834 450 -253 079


Suuremmat tulot kiinteistöjen myynnistä n. 360 000

Suuremmat tulot tonttien myynnistä n. 70 000

Pienemmät toimintamenot n. 170 000


Vuosi ei sisältänyt suurempia muutoksia toimintaan. Kiinteistömassaa onnistuttiin vähentämään ja tonttien

myynti tuotti suuremmat tulot kuin oli budjetoitu.

Tulevaisuudessakin tullaan tekemään työtä kiinteistömassan vähentämiseksi samanaikaisesti kuin harjoitetaan

aktiivista tonttimyyntiä.

142


Yksikkö: Valvontayksikkö

Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö

TOIMINTA

Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja

päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja

ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asiat jotka koskevat maa-aineslakia, sekä hoitaa niihin kuuluvat lupa- ja

valvonta-asiat.


Tekninen kehitys ja yleiset vaatimukset sekä voimassaolevan lainsäädännön seuranta vaatii jatkuvaa seurantaa ja

asettaa suuria vaatimuksia valvontayksikölle. Jatkuva keskustelu rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelu-

viranomaisen tehtävien yhdistämisestä suurempiin alueellisiin organisaatioihin tuo tietyn epävarmuuden

tavoitteiden asettamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Tämä voi myös vaikuttaa kunnan muuhun toimintaan

huomioon ottaen että valvontayksiköllä on merkittävä osa kunnan toimintaan viranomaistehtävien lisäksi.

Rakentamisen määrän arvioidaan olevan n. 400 rakennuslupaa/vuosi tulevina vuosina. Vuoden 2017 aikana

yksiköllä on aikomus ottaa käyttöön Lupapist.fi palvelun joka mahdollistaa sähköiset hakemukset ja ennen kaikkea

parantaa suunnittelijoiden ja kiinteistönomistajien ennakko-ohjausta. Tämä korottaa rakennusvalvonnan

kustannuksia. Korotetut kustannukset katetaan korottamalla rakennusvalvonnan maksuja 5-10 %.

Kemiönsaaren Vesi on pyytänyt virka-apua ympäristönsuojeluviranomaiselta jotta saadaan ne (noin 300)

kiinteistöä jotka sijaitsevat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella mutta eivät ole liittyneet vesihuoltoon (vesi- ja/tai

jätevesijohtoon) liittymään vesihuoltoon. Ympäristönsuojeluviranomainen on vesihuoltolain 4 § mukaan

valvontaviranomainen asiassa mikä muun muassa tarkoittaa sitä että ympäristönsuojeluviranomainen

valvontaviranomaisena voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettua säännöstä, jatkamasta tai

toistamasta säännöksen vastaista menettelyä taikka määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa.

Kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen mahdollisuudet kattaa toimintamenot maksuilla laajennettiin

ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja asetuksessa ympäristönsuojelusta (713/2014). Kunnallisen

ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma. Hyväksytty

valvontaohjelma ja hyväksytty taksa on edellytys jotta valvontamaksuja voidaan periä.


Valvontayksikön henkilökunta erikoistuu jatkuvasti seuraamalla valvontayksikön vastuulla olevien osa-alueiden

kehitystä ja lainsäädäntöä. Yksikkö kehittää työmenetelmiä jotka helpottavat tekemään työrutiinit tehokkaammin.

Rakennusvalvonnan tavoite Lupapisteen ensimmäisenä käyttövuonna on että 20 % lupakäsittelystä tehdään

kokonaisuudessa sähköisesti Lupapisteen kautta ja että osuus kasvaa tasaisesti tulevina vuosina.

143


Yksikkö: Valvontayksikkö

Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö



Panostus henkilökunnan kehittämiseksi Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä

Seuranta 31.12.2017

Kaikki työntekijät ovat vuoden aikana osallistuneet vähintään

yhteen koulutustilaisuuteen.

Rakennuslupakäsittely ja ennakko-ohjaus Yhdentää Lupapiste.fi palvelu rakennusvalvonnan päivittäiseen

työhön. Tavoite ensimmäiselle käyttövuodelle 2017 on että 20 %

lupakäsittelystä tehdään kokonaisuudessa sähköisesti Lupapisteen

kautta.

Seuranta 31.12.2017

Rakennusvalvonta otti Lupapisteen käyttöön. Ensimmäisenä

käyttövuonna 35 % luvista käsiteltiin sähköisesti. Vuodesta 2018

lähtien lupakäsittely tehdään 100 % sähköisesti.

Ympäristönsuojelu Soveltaa tehokkaasti hallintopakkomenettelyä koskien liittymisiä

vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiverkostoon.

Seuranta 31.12.2017

Valmistelevaa työtä on tehty jotta voidaan tehokkaasti soveltaa

hallintopakkomenettelyä koskien liittymisiä vesihuoltolaitoksen

vesi- ja jätevesiverkostoon.

Valvontasuunnitelman ja valvontaohjelman laatiminen sekä

ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistaminen.

Seuranta 31.12.2017

Valmistelevaa työtä on tehty valvontasuunnitelman ja

valvontaohjelman laatimiseksi sekä ympäristönsuojeluviranomaisen

taksan tarkastamiseksi.

TUNNUSLUVUT


Rakennusvalvonta

Rakennusluvat ja muut valvonta-asiat 449 529 400 432

Tehdyt katselmukset 550 526 550 575

Ympäristönsuojelu

Annetut lausunnot ja virkamiespäätökset 175 227 150 244

Tehdyt katselmukset 63 73 90 90

144



Valvontapäällikkö 1 1 1 1

Rakennustarkastaja 2 2 2 2

Johtava ympäristösihteeri 1 1 1 1

Ympäristötarkastaja 1 1 1 1


Tekninen avustaja 1 1 1 1

VALVONTAYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 222 445 218 999 213 750 213 750 189 450




Avustukset

Muut toimintakulut -11 299 -1 309 -1 090

TOIMINTAKULUT -393 853 -431 516 -439 284 -439 284 -405 549

TOIMINTAKATE -171 407 -212 517 -225 534 -225 534 -216 099

MUUTOKSET TA 17 – TP 17:

Yksikön tulot olivat arvioitua pienemmät noin.

24 100 €

Yksikön toimintakulut olivat arvioitua pienemmät noin.

33 700 €


Vuosi ei tuonut tullessaan suurempia muutoksia, yksikön tulot olivat kaiken kaikkiaan pienemmät kuin arvioitu,

tämä johtui osin siitä että rakennusvalvonnan taksan tarkistaminen myöhästyi. Yksikön toimintakulut olivat

kuitenkin arvioitua pienemmät.

145


Yksikkö: Kiinteistöyksikkö

Vastuuhenkilö: Kiinteistö- ja yhdyskuntapäällikkö

TOIMINTA

Kiinteistöyksikön toiminta on jaettu kahteen osaan; kiinteistöihin sekä ruokahuolto- ja siivoustoimeen.

Kiinteistöjen osalta kiinteistöyksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Kiinteistöjä

vuokrataan pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia

vuokrataan myös ulkopuolisille asiakkaille. Kiinteistöjen päivittäisestä kunnossapidosta vastaavat käytännössä

kiinteistötyönjohtaja sekä kiinteistönhoitajat. Isommat toimenpiteet hoidetaan ulkopuolisen työvoiman turvin.

Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen kunnan omistamissa kiinteistöissä, joissa harjoitetaan kunnallista

toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tuottavissa yksiköissä. Siivoushenkilökunnan työnjohtajana toimii

siivoustyönjohtaja. Ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa ruoan valmistuksesta peruspalveluja sivistysosaston

asiakkaille. Kunkin keittiön esimiehenä toimii ruokalanhoitaja. Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö toimii koko keittiö-

ja siivoushenkilökunnan esimiehenä.


Koko maan taloudellinen tilanne on lyhyessä ajassa todettu olevan hyvin huono ja hallitus on nyt antanut

toimenpide-ehdotuksia maan saattamiseksi jaloilleen. Julkisella sektorilla on, kuten muilla aloilla, edessään suuria

muutoksia tulevaisuudessa. Sote-uudistus tulee varmasti jatkossakin heijastumaan myös mm. kuntien

kiinteistönomistukseen.

Eri toimintojen tehostamista joudutaan pohtimaan tulojen pienentyessä. Tämä koskee myös kiinteistönhoitoa

sekä ruokahuolto- ja siivoustoimea. Osa valitsee varmasti toimintojen yksityistämisen, kun taas osa tehostaa

toimintojaan sisäisesti.

Koska sisäilmaongelmat ovat jo usean vuoden ajan olleet asialistan kärkipäässä, asetetaan uudisrakennus- tai

korjaushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville tahoille suuret vaatimukset osaamisen suhteen.

Sisäilmaongelmat ovat monisyisiä, eivätkä ne rajoitu ainoastaan rakennusten homevaurioihin.

Tänä päivänä on trendikästä olla ruokatietoinen. Elintarviketeollisuus antaa meille uusia tuotteita tiuhaan tahtiin.

Uusia ruokavalioita esitellään ja ruoka-asiantuntijat ottavat kantaa niin puolesta kuin vastaan. Saamme vaikutteita

eri maiden ruokakulttuureista. Medioista voi seurata jos jonkinlaisia ruokaohjelmia. Sosiaalisissa medioissa

keskustellaan ruoasta ja ruokakuvia julkaistaan. On haastavaa ylläpitää tasapainoa julkisen ruokahuollon ateriaan

kohdistuvien odotusten ja ruoan ravintosisältösuositusten välillä.

Siivousala on ottanut valtavia edistysaskelia viimeisten 15–20 vuoden aikana; nanotekniikka, siivous otsonivedellä

sekä uudet ja tehokkaammat siivouslaitteet – mielenkiintoinen toimiala!


Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan jatkamaan yksiköiden toimintojen tehostamistyötä, osittain ulkopuolisen

konsultin toimesta ja osittain omana työnä. Tavoitteena on tunnistaa alueet, joiden toimintoja on mahdollista

tehostaa, sekä keksiä tavat niiden tehostamiseksi.

Energian- ja vedenkulutuksen seuranta jatkuu tehostettuna. Uusinvestoinneissa ja peruskorjauksissa kiinnitetään

enemmän huomiota energiaa ja vettä säästäviin ratkaisuihin.

Keittiötoiminnon Kotona tehty -ruokahanke on parantanut kouluruoan tasoa. Teemme myös jatkossa työtä

tämän tason ylläpitämiseksi.

Vuoden 2017 aikana ruokahuolto- ja siivoustoimi tulee tekemään töitä kehittääkseen ruoan/ruoan laatua

hoitolaitosten potilaille. Taloussuunnitelmakauden aikana julkaistaan "ruokastrategia".

Viisi henkilöä ruokahuolto- ja siivoustoimesta osallistuu esimieskoulutukseen vuosina 2016–2017. Koulutus antaa

esimiehille paremmat edellytykset hoitaa esimiestehtäviään.

146






Kiinteistöt

Sisäisten vuokralaisten kanssa luodaan Jokaisella sisäisellä vuokralaisella on vuokrasopimus

vuokrasopimukset. vuoden lopussa.

Seuranta 31.12.2017

Tavoitetta ei ole saavutettu.

Kiinteistöohjelma Buildercomin Sisäiset asiakkaat saavat vuoden aikana mahdollisuuden

tehostettu käyttö. tehdä palvelupyyntöjä suoraan ohjelmaan intranetin kautta.

Seuranta 31.12.2017

Tavoite on osittain saavutettu.

Ruokahuolto- ja siivoustoimi

Toimel le luodaan "ruokastrategia". Valtuusto hyväksyy "ruokastrategian"

Seuranta 31.12.2017

Tekninen lautakunta hyväksyi "ruokastrategian" 12.12.2017.

Viisi henkilöä ruokahuolto- ja Osallistujat valmistuvat vuoden 2017 aikana.

siivoustoimesta osallistuvat esimieskoulutukseen. Seuranta 31.12.2017

Neljä henkilöä valmistui vuoden 2017 aikana.

Henkilöstön kehityskeskustelut kerran Kehityskeskustelu pidetään kunkin työntekijän kanssa

puolessatoista vuodessa. kerran puolessatoista vuodessa.

Seuranta 31.12.2017

84% kehityskeskusteluista on tehty.

Jatkaa työtä hoitolaitosten keittiöiden ruokaohjeiden Että suurin osa toimen yhdeksän viikon ruokalistan

lisäämisellä tietokoneohjelmaan ruokaohje-, ravinto- ruokaohjeista on lisätty ohjelmaan.

ja kustannuslaskentaa varten. Seuranta 31.12.2017

Suurin osa resepteistä, toimen yhdeksän viikon ruokalistaan,

on lisätty ohjelmaan.

Ympäristötavoite

Aloittaa jatkuva ruokasalien ruokahävikin Joka keittiö on tehnyt dokumentoidun seurannan.

seuranta. Seuranta 31.12.2017

Kaikki keittiöt ovat tehneet dokumentoidun seurannan.

147




TUNNUSLUVUT


Kiinteistöjen kerrosala 48 544 48 499 45 948 47 568

Rakennusten määrä 39 39 34 30

Asuinhuoneistoja 22 21 21 13

Aterioiden määrä 407 191 433 158 460 325 427 440

Siivitut pinta-alat 21 717 22 117 22 117 22 117



Yksikön päällikkö 1 1 1 0,5

Rakennusinsinööri 0,2 1 1 1

Projekti-insinööri 1 0 0 0

Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö 1 1 1 1


Kiinteistötyönjohtaja 1 1 1 0,5

Kiinteistönhoitaja 7 6 7 7

Siivoustyönjohtaja 1 1 0,5 0,5

Keittiöhenkilöstö 23,88 21,19 24,31 22,95

Siivoushenkilöstö 12,32 14,89 13,89 13,45

Yhteensä 49,25 47,93 50,55 47,75

148




KIINTEISTÖYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 6 476 894 6 807 047 6 809 020 6 809 020 6 484 604




Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 598 132 -1 713 943 -1 820 288 -1 820 288 -1 675 576

Avustukset -14 725 -13 286 -10 000 -10 000 -6 749


TOIMINTAKULUT -5 265 448 -5 207 995 -5 327 883 -5 327 883 -4 915 827

TOIMINTAKATE 1 253 171 1 599 052 1 481 137 1 481 137 1 568 777


Myyntituotot siivous- ja ruokapalveluissa ovat 213 700 € pienemmät kuin talousarviossa ja muut myyntituotot 57 800 €

pienemmät, samanaikaisesti kuin on tehty säästöjä henkilöstökuluissa, palvelujen ostoissa ja aineiden, tarvikkeiden ja

tavaroitten ostoissa.

Myyntituotot -271 500 €

Vuokratuotot -68 000 €

Henkilöstökulut +203 000 €

Palvelujen ostot +98 000 €

Aineet, tarvikkeet ja tavarat +144 700 €


Kiinteistöyksikön toiminta on vuoden aikana suurimmaksi osaksi jatkunut entiseen tapaan. Useita kiinteistöjä jotka

ovat olleet myyntilistalla, on onnistuttu myymään.

Tulevaisuus kiinteistöyksikön osalta on vieläkin osaksi hiukan epävarma sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta

johtuen. Kun lopullisesti selviää miten asiat tullaan hoitamaan uudessa mallissa, samalla selviää missä laajuudessa

kunta tulee tuottamaan kiinteistönhoito- sekä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Vuoden 2015 aikana tehty

kiinteistönhoidon mitoitus toimii perustana toiminnan tehostamisen jatkosuunnittelua varten.

149


Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka


TOIMINTA

Yhdyskuntatekninen yksikkö vastaa yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteutuksesta ja ylläpidosta, liikenne-

ja tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuollon kehittämisestä, ARA-kysymyksistä, laituri-

ja satamatoiminnasta jne.

Yksikkö muodostuu neljästä päätoimialueesta:

1. Yhdyskuntatekniikan hallinto

2. Liikenneväylät

3. Puistot ja yleiset alueet

4. Satamatoiminta


Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy yhä nopeammin. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että kunnan

toimintaedellytykset muuttuvat. Lainsäädäntö muuttuu. Asiakkaat ja kuntalaiset ovat aiempaa vaativampia, kunnan

sisäinen muuttohalukkuus lisääntyy, asuntojen tarve kasvaa ja yrittäjät tekevät nopeita päätöksiä, mikä vaatii mm.

monipuolista tonttitarjontaa. Asiakkaat haluavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua.

Kaikki tämä asettaa korkeat vaatimukset yhdyskuntatekniselle yksikölle, jotta yksikkö voisi vastata asiakkaiden

palveluntarpeeseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi yksikössä järjestetään säännöllisesti yksikköpalavereita

ja henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen. Kunnassa on suuri määrä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan päivittäisessä

palvelutyössä. Tavoitteena on koota tiedot tietokantoihin ja rekistereihin, joita sitten ylläpidetään jatkuvasti.

Tietokannat ja rekisterit helpottavat ja mahdollistavat ammattimaisemman asiakaspalvelun, samalla kun pieni

organisaatiomme on vähemmän haavoittuvainen henkilöstövaihdoksille.



Tiealueiden, viheralueiden ja satama-alueiden lohkominen Ensimmäinen edellytys asemakaavojen toteuttamiselle ja

asemakaava-alueilla vuosina 2017-2019 ylläpidolle on, että kunta omistaa yleiset alueet. 2

asemakaavan tiealueen lohkominen vuosittain.

Seuranta 31.12.2017

Toimitusten hakemukset on jätetty.

Kunnan pienvenesatamien kehittäminen, hoito ja tuotto. Kunnan pienvenesatamien tulee täyttää nykyiset vaatimukset,

niillä tulee olla kaikki tarvittavat luvat ja niiden tulee olla

tuottavia. Vaihtoehtoisesti laituritoiminta yksityistetään

resurssien vapauttamiseksi laitureiden yleiseen kehittämiseen.

Laiturikokonaisuuksien myynti tai vuokraus, satama-alueiden

vuokraus, yhtiöittäminen tai yhteinen yhtiö yksityisten kanssa.

Kunta selvittää eri mahdollisuuksia laituritoiminnan

hoitamiseksi pienemmällä kunnallisella työpanoksella

tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että laituritoiminta

olisi tuottavaa.

Seuranta 31.12.2017

Päätös että puolet laituritoiminnasta myydään yksityisille

on tehty. Kaksi laituria on myyty.

150


Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka




Yksikön päällikkö 1 1 1 0,5

Rakennusinsinööri 2 1 2 1


Kiinteistötyönjohtaja 1 1 1 0,5

Kiinteistönhoitaja 8 7,6 8 7,6

Yhteensä 14 12,6 14 11,6

YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 647 330 689 913 765 460 765 460 329 126





Avustukset -143 470 -144 483 -165 000 -165 000 -150 272


TOIMINTAKULUT -1 488 365 -1 415 336 -1 649 008 -1 649 008 -976 354

TOIMINTAKATE -762 719 -725 423 -883 548 -883 548 -647 228


Selvyyden vuoksi ovat talousarviosta poiketen kirjattu ne henkilöstökulut jotka kuuluvat vesihuoltolaitokselle suoraan

kirjattu vesihuoltolaitokselle miksi yhdyskuntatekniikalla on pienemmät tulot sisäisissä jnfrapalveluissa ja pienemmät

kustannukset henkilöstökuluissa. Henkilöstökulut ovat myös pienemmät, koska yhdyskuntatekniikalla on yksi täyttämätön

virka.

Myyntituotot -436 000 €

Henkilöstömenot +372 000 €

Palvelujen ostot +126 000 €

Aineet, tarvikkeet ja tavarat +164 000 €


Odotukset kuntalaisilta ovat korkealla koskien yhdyskuntateknisiä toimintoja. Tämä edellyttää että toimintaa on

tarkasteltava ja löydettävä uusia työmenetelmiä sekä lisättävä ostopalvelujen osuutta kunnossapitotöissä.

151


Yksikkö: Kaavoitus


TOIMINTA

Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Ensisijaisesti kyseessä on osayleiskaavoitus ja

asemakaavoitus sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelu. Yksikkö hoitaa myös

kunnallisen päätöksenteon valmistelun koskien maanomistajien tekemiä ranta-asemakaavoja.


Työn alla olevia tärkeitä kaavoja ovat Valsverksholmenin asemakaava, Kasnäsin asemakaava ja Brinkkullan

asemakaava. Asemakaavojen lisäksi työn alla on Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava.

Kaavoituksesta ja tasavälein vanhojen kaavojen päivityksestä tulee koko ajan yhä enemmän välttämättömyys

yhteiskuntarakentamisessa. Asukkaat asettavat vaatimuksia kaavoitukseen, kamppailu asukkaista ja yrityksistä

vaatii aktiivista kaavoitusta ja valtiolliset viranomaiset vaativat yleensä kaavoitusta jopa aivan pienille

maankäyttöhankkeille.


Valsverksholmenin asemakaava viedään päätökseen, kunhan alueelle saadaan uusi omistaja. Brinkkullan ja Kasnäsin

asemakaavat viedään päätökseen. Tavoitteena on saada Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan tarkistus

valmiiksi 2017 aikana.



Brinkkullan asemakaava. Päätösprosessi saatetaan loppuun.

Seuranta 31.12.2017

Kaava on luonnoksena ollut nähtävänä.

Kasnäsin asemakaava. Päätösprosessi saatetaan loppuun.

Seuranta 31.12.2017

Koska ei olla päästy sopuun maankäyttösopimuksissa

on kaava-aluetta pienenetty ja kaavoitus jatkuu.

Dragsfjärdin itäisen saariston Päätösprosessi saatetaan loppuun.

ranta-osyleiskaava. Seuranta 31.12.2017

Kaava on valmis vietäväksi hyväksyttäväksi.

Yksityiset kaavamuutokset. Kaavaprosessit hoidetaan kohtuullisessa ajassa.

Seuranta 31.12.2017

Kaavaprosessit on hoidettu kohtuullisissa ajoissa.

152


Yksikkö: Kaavoitus


TUNNUSLUVUT


Loppuunvietyjä yleiskaavoja tai päivityksiä 0 0 1 0

Loppuunvietyjä pieniä yleiskaavojen päivityksiä 6 3 3 2

Loppuunvietyjä asemakaavoja tai muutoksia 2 0 2 1

Loppuunvietyjä ranta-asemakaavoja 2 1 2 0

Poikkeuslupia tai

suunnittelutarveratkaisuja 33 43 25 33



Kaavoitusarkkitehti 0,8 0,9 1 1

Kaavoittaja 0,25 0 0 0


Yhteensä 1,55 1,4 1,5 1,5

KAAVOITUSYKSIKKÖ



TOIMINTATUOTOT 74 825 46 548 34 075 34 075 44 468



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 746 -1 031 -800 -800 -1 942

Avustukset

Muut toimintakulut -29 347 -12 375 -500 -500 -753

TOIMINTAKULUT -398 252 -239 846 -267 895 -267 895 -187 863

TOIMINTAKATE -323 427 -193 297 -233 820 -233 820 -143 395


Suuremmat tulot +10 000

Pienemmät toimintamenot +80 000


Kaavoitustyö jatkuu tai on käynnistetty Brinkkullan, Valsverksholmenin ja Kasnäsin asemakaavojen osalta. Lisäksi

huomiota keskitetään Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavaan.

153

17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

17.1 Käyttötalouden toteutuminen 2017

2017 Talousarvio- 2017 2017 Poikkeama

Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös € %

HALLINTO-OSASTO

TOIMINTATULOT 467 000 1 012 382 -545 382 216,78 %

TOIMINTAMENOT -2 044 661 -2 005 579 -39 082 98,09 %

TOIMINTAKATE -1 577 661 -993 197 -584 464 62,95 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -85 400 -73 454 -11 946 86,01 %

TILIKAUDEN TULOS -1 663 061 -1 066 651 -596 410 64,14 %

HALLINTOYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 1 250 584 804 -583 554 46784,33 %

TOIMINTAMENOT -798 084 -884 431 86 347 110,82 %

TOIMINTAKATE -796 834 -299 627 -497 207 37,60 %


TILIKAUDEN TULOS -831 734 -314 000 -517 734 37,75 %

HENKILÖSTÖYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 57 000 59 386 -2 386 104,19 %

TOIMINTAMENOT -342 735 -287 249 -55 486 83,81 %

TOIMINTAKATE -285 735 -227 863 -57 872 79,75 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 -14 835 14 835 -100,00 %


TALOUSYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 8 250 12 464 -4 214 151,08 %

TOIMINTAMENOT -504 081 -479 784 -24 297 95,18 %

TOIMINTAKATE -495 831 -467 320 -28 511 94,25 %



IKT-YKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 400 500 355 727 44 773 88,82 %

TOIMINTAMENOT -399 761 -354 115 -45 646 88,58 %

TOIMINTAKATE 739 1 612 -873 218,14 %



154



KEHITYSOSASTO

TOIMINTATULOT 43 800 93 967 -50 167 214,54 %

TOIMINTAMENOT -940 659 -975 636 34 977 103,72 %

TOIMINTAKATE -896 859 -881 669 -15 190 98,31 %



KEHITYSOSASTON HALLINTO

TOIMINTATULOT 1 300 814 486 62,59 %

TOIMINTAMENOT -324 463 -325 248 785 100,24 %

TOIMINTAKATE -323 163 -324 435 1 272 100,39 %


TILIKAUDEN TULOS -336 763 -336 328 -435 99,87 %

SAARISTO

TOIMINTATULOT 0 0

TOIMINTAMENOT -12 100 -10 049 -2 051 83,05 %

TOIMINTAKATE -12 100 -10 049 -2 051 83,05 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0


MATKAILU

TOIMINTATULOT 10 550 31 835 -21 285 301,76 %

TOIMINTAMENOT -194 331 -229 357 35 026 118,02 %

TOIMINTAKATE -183 781 -197 521 13 740 107,48 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0 0,00 %

TILIKAUDEN TULOS -183 781 -197 521 13 740 107,48 %

MAASEUTU

TOIMINTATULOT 0 2 172 -2 172 -100,00 %

TOIMINTAMENOT -68 032 -59 340 -8 692 87,22 %

TOIMINTAKATE -68 032 -57 168 -10 864 84,03 %



MARKKINOINTI

TOIMINTATULOT 5 250 5 567 -317 106,04 %

TOIMINTAMENOT -121 081 -150 790 29 709 124,54 %

TOIMINTAKATE -115 831 -145 223 29 392 125,37 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -9 700 0 -9 700 0,00 %

TILIKAUDEN TULOS -125 531 -145 223 19 692 115,69 %

ELINKEINOELÄMÄ

TOIMINTATULOT 250 623 -373 249,36 %

TOIMINTAMENOT -102 981 -95 000 -7 981 92,25 %

TOIMINTAKATE -102 731 -94 377 -8 354 91,87 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 0


PROJEKTITOIMINTA

TOIMINTATULOT 26 450 52 955 -26 505 200,21 %

TOIMINTAMENOT -117 671 -105 852 -11 819 89,96 %

TOIMINTAKATE -91 221 -52 897 -38 324 57,99 %



155



SIVISTYSOSASTO

TOIMINTATULOT 769 417 988 448 -219 031 128,47 %

TOIMINTAMENOT -14 069 271 -14 314 078 244 807 101,74 %

TOIMINTAKATE -13 299 854 -13 325 630 25 776 100,19 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -160 540 -169 877 9 337 105,82 %

TILIKAUDEN TULOS -13 460 394 -13 495 507 35 113 100,26 %

SIVISTYSOSASTON HALLINTO

TOIMINTATULOT 500 24 124 -23 624 4824,89 %

TOIMINTAMENOT -195 941 -180 937 -15 004 92,34 %

TOIMINTAKATE -195 441 -156 812 -38 629 80,24 %



LASTENHUOLTOYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 388 000 416 828 -28 828 107,43 %

TOIMINTAMENOT -3 039 374 -3 154 054 114 680 103,77 %

TOIMINTAKATE -2 651 374 -2 737 226 85 852 103,24 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 -3 220 3 220 -100,00 %


OPETUSYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 230 300 321 968 -91 668 139,80 %

TOIMINTAMENOT -8 777 866 -8 945 738 167 872 101,91 %

TOIMINTAKATE -8 547 566 -8 623 770 76 204 100,89 %



AIKUISOPISTO

TOIMINTATULOT 51 500 54 695 -3 195 106,20 %

TOIMINTAMENOT -353 359 -344 768 -8 591 97,57 %

TOIMINTAKATE -301 859 -290 073 -11 786 96,10 %



KIRJASTOTYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 13 000 21 011 -8 011 161,62 %

TOIMINTAMENOT -658 499 -600 346 -58 153 91,17 %

TOIMINTAKATE -645 499 -579 336 -66 163 89,75 %



VAPAA-AJAN YKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 86 117 149 822 -63 705 173,97 %

TOIMINTAMENOT -1 044 232 -1 088 235 44 003 104,21 %

TOIMINTAKATE -958 115 -938 413 -19 702 97,94 %



156



PERUSPALVELUOSASTO

TOIMINTATULOT 3 289 730 3 289 730 3 775 016 -485 286 114,75 %

TOIMINTAMENOT -30 267 190 -160 000 -30 427 190 -29 868 341 -558 849 98,16 %

TOIMINTAKATE -26 977 460 -160 000 -27 137 460 -26 093 324 -1 044 136 96,15 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -297 450 0 -297 450 -245 833 -51 617 82,65 %

TILIKAUDEN TULOS -27 274 910 -160 000 -27 434 910 -26 339 157 -1 095 753 96,01 %

PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO

TOIMINTATULOT 850 2 971 -2 121 349,51 %

TOIMINTAMENOT -257 661 -252 308 -5 353 97,92 %

TOIMINTAKATE -256 811 -249 337 -7 474 97,09 %



SOSIAALIYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 432 580 397 871 34 709 91,98 %

TOIMINTAMENOT -4 472 543 -4 935 674 463 131 110,35 %

TOIMINTAKATE -4 039 963 -4 537 803 497 840 112,32 %



VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 1 910 500 0 1 910 500 2 313 929 -403 429 121,12 %

TOIMINTAMENOT -8 580 809 -160 000 -8 740 809 -8 531 080 -209 729 97,60 %

TOIMINTAKATE -6 670 309 -160 000 -6 830 309 -6 217 151 -613 158 91,02 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -30 625 0 -30 625 -34 616 3 991 113,03 %

TILIKAUDEN TULOS -6 700 934 -160 000 -6 860 934 -6 251 767 -609 167 91,12 %

TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 945 800 1 060 246 -114 446 112,10 %

TOIMINTAMENOT -7 036 451 -7 087 495 51 044 100,73 %

TOIMINTAKATE -6 090 651 -6 027 249 -63 402 98,96 %



ERIKOISSAIRAANHOITO

TOIMINTATULOT

TOIMINTAMENOT -9 919 726 -9 061 783 -857 943 91,35 %

TOIMINTAKATE -9 919 726 -9 061 783 -857 943 91,35 %



157




TOIMINTATULOT 10 342 880 9 959 692 383 188 96,30 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 5 353 -5 353 -100,00 %

TOIMINTAMENOT -10 128 715 -8 792 475 -1 336 240 86,81 %

TOIMINTAKATE 214 165 1 172 570 -958 405 547,51 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -2 978 310 -2 978 169 -141 100,00 %


YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO

TOIMINTATULOT 257 375 662 522 -405 147 257,41 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 5 353 -5 353 -100,00 %

TOIMINTAMENOT -1 091 825 -920 954 -170 871 84,35 %

TOIMINTAKATE -834 450 -253 079 -581 371 30,33 %



VALVONTAYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 213 750 189 450 24 300 88,63 %

TOIMINTAMENOT -439 284 -405 549 -33 735 92,32 %

TOIMINTAKATE -225 534 -216 099 -9 435 95,82 %



KIINTEISTÖYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 6 809 020 6 484 604 324 416 95,24 %

TOIMINTAMENOT -5 327 883 -4 915 827 -412 056 92,27 %

TOIMINTAKATE 1 481 137 1 568 777 -87 640 105,92 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -1 641 350 -1 632 308 -9 042 99,45 %


YHDYSKUNTATEKNIIKKA

TOIMINTATULOT 765 460 329 126 436 334 43,00 %

TOIMINTAMENOT -1 649 008 -976 354 -672 654 59,21 %

TOIMINTAKATE -883 548 -647 228 -236 320 73,25 %



KAAVOITUSYKSIKKÖ

TOIMINTATULOT 34 075 44 468 -10 393 130,50 %

TOIMINTAMENOT -267 895 -187 863 -80 032 70,13 %

TOIMINTAKATE -233 820 -143 395 -90 425 61,33 %



KEMIÖNSAAREN VESI

TOIMINTATULOT 2 263 200 2 249 522 13 678 99,40 %

TOIMINTAMENOT -1 352 820 -1 385 928 33 108 102,45 %

TOIMINTAKATE 910 380 863 594 46 786 94,86 %


TILIKAUDEN TULOS 7 680 -36 281 43 961 -472,40 %

KEMIÖNSAAREN KUNTA

TOIMINTATULOT 14 912 827 0 14 912 827 15 829 505 -916 678 106,15 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 5 353 -5 353 -100,00 %

TOIMINTAMENOT -57 450 496 -160 000 -57 610 496 -55 956 108 -1 654 388 97,13 %

TOIMINTAKATE -42 537 669 -160 000 -42 697 669 -40 121 251 -2 576 418 93,97 %

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -3 545 000 0 -3 545 000 -3 479 226 -65 774 98,14 %

TILIKAUDEN TULOS -46 082 669 -160 000 -46 242 669 -43 600 477 -2 642 192 94,29 %

158

17.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2017

TULOSLASKELMA

Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien

2017 Talousarvio- 2017 2017

Ulkoinen / sisäinen Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama %

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 7 293 803 0 7 293 803 6 909 036,04 -384 766,96 94,72 %

Maksutuotot 2 537 350 0 2 537 350 2 750 853,38 213 503,38 108,41 %

Tuet ja avustukset 675 580 0 675 580 574 171,79 -101 408,21 84,99 %

Vuokratuotot 3 806 020 0 3 806 020 3 768 414,57 -37 605,43 99,01 %

Muut toimintatuotot 600 074 0 600 074 1 827 029,30 1 226 955,30 304,47 %

TOIMINTATUOTOT 14 912 827 0 14 912 827 15 829 505,08 916 678,08 106,15 %

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 5 352,64 5 352,64 -100,00 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut 25 167 933 0 25 167 933 23 651 527,77 -1 516 405,23 93,97 %

Palvelujen ostot 23 031 885 160 000 23 191 885 23 340 183,91 148 298,91 100,64 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 770 428 0 3 770 428 3 518 134,43 -252 293,57 93,31 %

Avustukset 1 595 070 0 1 595 070 1 584 269,33 -10 800,67 99,32 %

Vuokrakulut 3 710 230 0 3 710 230 3 629 103,60 -81 126,40 97,81 %

Muut toimintakulut 174 950 0 174 950 232 889,26 57 939,26 133,12 %

TOIMINTAKULUT 57 450 496 160 000 57 610 496 55 956 108,30 -1 654 387,70 97,13 %

TOIMINTAKATE -42 537 669 -160 000 -42 697 669 -40 121 250,58 2 576 418,42 93,97 %

VEROTULOT

Kunnallisvero 17 897 000 0 17 897 000 19 154 192,65 1 257 192,65 107,02 %

Yhteisövero 735 000 0 735 000 1 006 489,26 271 489,26 136,94 %

Kiinteistövero 3 175 000 0 3 175 000 3 220 888,50 45 888,50 101,45 %

VEROTULOT 21 807 000 0 21 807 000 23 381 570,41 1 574 570,41 107,22 %

VALTIONOSUUDET 22 295 576 0 22 295 576 22 148 442,00 -147 134,00 99,34 %

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot 6 000 0 6 000 186,60 -5 813,40 3,11 %

Muut rahoitustuotot 22 000 0 22 000 31 919,05 9 919,05 145,09 %

Korkokulut 307 000 0 307 000 195 428,84 -111 571,16 63,66 %

Muut rahoituskulut 11 000 0 11 000 6 352,93 -4 647,07 57,75 %

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT-290 000 0 -290 000 -169 676,12 120 323,88 58,51 %

VUOSIKATE 1 274 907 -160 000 1 114 907 5 239 085,71 4 124 178,71 469,91 %

POISTOT JA ARVONALENTUMISET-3 545 000 0 -3 545 000 -3 479 226,25 65 773,75 98,14 %

TILIKAUDEN TULOS -2 270 093 -160 000 -2 430 093 1 759 859,46 4 189 952,46 -72,42 %

POISTOERON LISÄYS(-) VÄHENNYS(+)165 000 0 165 000 157 235,59 -7 764,41 95,29 %VARAUSTEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0RAHASTOJEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+)

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)-2 105 093 -160 000 -2 265 093 1 917 095,05 4 182 188,05 -84,64 %

Tilikauden ylijäämään sisältyy Vesiliikelaitoksen sisäiset tulot Kemiön terveysaseman vesi- ja jätevesiverkoston liittymismaksusta.

Virallisessa tuloslaskelmassa tilikauden ylijäämä on 24 318,60 euroa pienempi, koska sisäiset erät on poistettu siitä.

159

Verotulojen erittely

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio

muutokset

Talousarvio

muutosten

jälkeen Toteutuma Poikkeama

Verotulot

Kunnan tulovero 17 897 000 0 17 897 000 19 154 193 1 257 193

Osuus yhteisöveron tuotosta 735 000 735 000 1 006 489 271 489

Kiinteistövero 3 175 000 0 3 175 000 3 220 889 45 889

Muut verotulot

Verotulot yhteensä 21 807 000 0 21 807 000 23 381 570 1 574 570

Vuosi Tuloveroprosentti Verotettava tulo, € Muutos %

2013 19,75 % 100 877 367 -1,1 %

2014 19,75 % 102 589 443 1,7 %

2015 19,75 % 101 952 898 -0,6 %

2016 19,75 % 105 174 339 3,2 %

2017 19,75 %

Vuosi Kiinteistövero-%

Yleinen Vakituinen asuinrakennus

2013 1,1 % 0,32 %

2014 1,1 % 0,32 %

2015 1,1 % 0,37 %

2016 1,1 % 0,37 %

2017 1,1 % 0,41 %

Valtionosuuksien erittely

Valtionosuudet

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio

muutokset

Talousarvio

muutosten


Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml. tasaukset) 22 725 271

Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -588 570

Valmistavan opetuksen rahoituksen järjestelmämuutoksen

kompensointi valtionavustuksella 11 740

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Valtionosuudet yhteensä 22 295 576 0 22 295 576 22 148 441 -147 135

160

17.3 Investointien toteutuminen 2017

Hallinto-osasto

1. ATK-varusteet ja ohjelmat

Hallinto-osaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat

Investointi 2017: 7 500 € (Tietokoneet ja oheislaitteet)

20 000 € (Www- ja ekstranet-sivujen uusiminen)

40 000 € (Henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmä)

10 000 € (Luottamushenkilöiden tabletit)

77 500 € yhteensä

Analyysi:

Www- ja ekstranet-sivujen uudistus toteutui suunnitelmien mukaisesti. Kustannukset olivat arvioitua pienemmät

(toteutuma 11 794,60 euroa, budjetoitu summa 20 000 euroa).

Henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmä uusitaan vuonna 2018. Vuoden 2017 talousarviota laadittaessa suunnitelmissa

oli hankkia lisäosia nykyiseen ohjelmaan. Vuonna 2017 toimittaja kuitenkin ilmoitti, että nykyistä ohjelmaa ei enää

päivitetä, joten vuoden 2018 talousarvioon varattiin siksi määrärahat isompaan uudistushankkeeseen.

Luottamushenkilöille hankittiin tabletit suunnitelmien mukaisesti, mutta investointikustannus jäi arvioitua pienemmäksi,

koska kunnassa otettiin käyttöön, "Bring Your Own Device”-periaatteen mukainen korvausjärjestelmä ennen uutta

valtuustokautta.

Tietokoneet ja oheislaitteet

Kustannusarvio ja

sen muutokset Ed. vuosien käyttö

Alkuperäinen

talousarvio 2017 TA-muutokset

Talousarvio

muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama

Kustannusarviosta

käytetty 31.12.2017

Menot -7 500 0,00 -7 500 0 -7 500 -6 739,15 -760,85 -6 739,15

Tulot 0,00

Nettomeno -7 500 0,00 -7 500 0 -7 500 -6 739,15 -760,85 -6 739,15

Kunnan nettisivujen ja ekstranetin uudistaminen

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -20 000 0,00 -20 000 0 -20 000 -11 794,60 -8 205,40 -11 794,60

Tulot 0,00

Nettomeno -20 000 0,00 -20 000 0 -20 000 -11 794,60 -8 205,40 -11 794,60

Henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmä

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 -2 701,36 -37 298,64 -2 701,36

Tulot 0,00

Nettomeno -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 -2 701,36 -37 298,64 -2 701,36

Luottamushenkilöiden tabletit

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 -4 418,63 -5 581,37 -4 418,63

Tulot 0,00

Nettomeno -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 -4 418,63 -5 581,37 -4 418,63

161

2. IKT-varusteet ja ohjelmat

Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko

Investointi 2017: 35 000 €

Analyysi:

Olemme uusineet palvelimia, varajärjestelmiä, verkkolaitteita ja muita laitteita n. 12 900 eurolla.

Metsänmyynti, Kullan tila

Analyysi:

Metsälohkon myynti Koneen Säätiölle.

Metsänmyynti yhteensä 840 000 euroa.

Arvo taseessa 257 200 euroa, voitto tuloslaskelmassa 582 800 euroa.

Kehitysosasto

1. ATK-varusteet ja ohjelmat

Tietokonetarvikkeita ja Ipadeja


Analyysi:

Tietokoneita ei tarvittu niin monta uutta.

Kylttejä moottoriteiden varrelle

Kylttejä, 2 kappaletta, moottoritien varrella Helsingistä


Analyysi:

Kyltit jäi toteuttamatta, toistaiseksi.

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -35 000 0,00 -35 000 0 -35 000 -12 867,78 -22 132,22 -12 867,78

Tulot 0,00

Nettomeno -35 000 0,00 -35 000 0 -35 000 -12 867,78 -22 132,22 -12 867,78

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot 0 0,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00

Tulot 0 0 257 200,00 -257 200,00 257 200,00

Nettomeno 0 0,00 0 0 0 257 200,00 -257 200,00 257 200,00

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -5 000 0,00 -5 000 0 -5 000 -2 135,39 -2 864,61 -2 135,39

Tulot 0,00

Nettomeno -5 000 0,00 -5 000 0 -5 000 -2 135,39 -2 864,61 -2 135,39

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 0,00 -40 000,00 0,00

Tulot 0,00

Nettomeno -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 0,00 -40 000,00 0,00

162

3. Kylttejä, ”Tervetuloa Kemiönsaarelle”

Kylttejä 2 kpl ”Tervetuloa Kemiönsaarelle” tultaessa Kemiönsaarelle


Analyysi:

Suunnittelutyö tehty, itse toteutus siirtyy seuraavaan vuoteen.

Sivistysosasto

IT-varustelu ja ohjelmistot

Sivistysosaston tavoitteena on olla edelläkävijänä informaatio- ja kommunikaatioteknologian tarkoituksenmukaisessa

käytössä opetuksessa. Tavoite vaatii panostusta tietokoneisiin, varusteluun, ohjelmistoihin ja henkilöstön

jatkokoulutukseen. Sivistysosaston pyrkimys uudistaa ja täydentää esikoulujen, koulujen ja päiväkotien TVT-varustelua

on askel tähän suuntaan.

Vuoden 2017 aikana uudistetaan Dalsbruks skolan dataprojektorit ja dokumenttikamerat (suurin osa on vuodelta

2008). Joitakin kouluja varustetaan sähköisillä infotauluilla. Taloudellisia resursseja tarvitaan myös uusille ohjelmistoille.

Ylioppilaskirjoitukset ovat jo nyt sähköiset ja lukiossa varustetaan yksi 8–10 opiskelijan luokka kirjoituksia varten.

Suurin yksittäinen panostus muilla yksiköillä on päivähoitoyksikön uusi talousohjelmisto.

Koulut, esikoulut ja päiväkodit 75 000 €

Lukion oppilaat 15 000 €

Sivistysosaston muut yksiköt 15 000 €

ATK-varusteet ja ohjelmat

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -90 000 0,00 -90 000 0 -90 000 -89 272,59 -727,41 -89 272,59

Tulot 0,00

Nettomeno -90 000 0,00 -90 000 0 -90 000 -89 272,59 -727,41 -89 272,59 Lukion opiskelijoiden tietokoneet

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -15 000 0,00 -15 000 0 -15 000 -16 890,00 1 890,00 -16 890,00

Tulot 0,00 0,00

Nettomeno -15 000 0,00 -15 000 0 -15 000 -16 890,00 1 890,00 -16 890,00

Analyysi:

Koulujen TVT-varustelua on täydennetty vuoden aikana. Kimitonejdens skola on saanut tietokonevaunun kymmenelle

tietokoneelle, Kemiönsaaren keskuskoulu ja Dalsbruks skola ovat kumpikin saaneet 3D-tulostimet. Dalsbruks skolanin

dataprojektorit ja dokumenttikamerat on uusittu, suurin osa ovat nyt uusia. Muissa kouluissa on tehty pienempiä

täydennyksiä.

Lukiossa yksi luokkahuone on varustettu sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten. Siellä on nyt palvelimena toimivia

työasemia, valvontatietokoneita sekä varatietokoneita.

Päiväkotiryhmät ovat saaneet tabletit. Perhepäivähoitajat ovat saaneet tabletit jotta he voivat rekisteröidä

päivähoitoajat sähköisesti, sekä kommunikoida helpommin huoltajien kanssa. Kaikki päiväkoti- ja

iltapäivätoimintaryhmät ovat saaneet puhelimet joiden avulla hoitoajat rekisteröidään sähköisesti.

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 -8 060,00 -1 940,00 -8 060,00

Tulot 0,00

Nettomeno -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 -8 060,00 -1 940,00 -8 060,00

163

Kalusto ja tulevaisuuden koulun varustelu

Uusi opetussuunnitelma asettaa oppimisympäristölle uusia vaatimuksia. Kouluja pitää asteittain varustaa mm. joustavilla

kalusteilla. Tulevaisuuden koulussa opetustiloja tulisi voida käyttää joustavasti.

Investointi 2017 45 000 €

Analyysi:

Uusia kalusteita hankittiin pääasiassa koulukeskukseen, mm. pöytiä ja tuoleja Kemiönsaaren keskuskouluun ja

Kimitonejdens skolaniin. Koulukeskuksen liikuntasaliin hankittiin 150 tuolia ja uudet voimistelupatjat ym. Amosparkens

skolaniin hankittiin kalusteet ja varustelut jotka puuttuivat remontin jälkeen.

Varoja virkistysalueiden, liikuntapaikkojen ja uimarantojen uudistamiseen

Vapaa-ajan yksikön hoidossa on monta aluetta, jotka vaativat säännöllistä huoltoa. Yleisen huollon lisäksi tarvitaan

vuosittain suurempia toimenpiteitä, joiden materiaalikustannukset helposti nousevat tuhansiin euroihin.

Investointi 2017 15 000 €

Analyysi:

ÅppoHoppa-projektin kuluja. Veden johtaminen Masugnsträsketistä urheilukentälle tuli arvoitua kalliimmaksi. Projekti

jatkuu 2018 ja koska investoinnit ovat suurempia alussa, projektin kokonaiskustannukset selviävät vasta vuoden 2018

jälkeen.

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -45 000 0,00 -45 000 0 -45 000 -46 107,22 1 107,22 -46 107,22

Tulot 0,00

Nettomeno -45 000 0,00 -45 000 0 -45 000 -46 107,22 1 107,22 -46 107,22

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -15 000 -1 260,00 -15 000 0 -15 000 -115 394,88 100 394,88 -116 654,88

Tulot 89 142,10 -89 142,10 89 142,10

Nettomeno -15 000 -1 260,00 -15 000 0 -15 000 -26 252,78 11 252,78 -27 512,78

164

Peruspalveluosasto

ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware)

Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin.


Analyysi:

Tietokoneita, näyttöjä ja kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintapisteisiin on hankittu suunnitellusti. Määrärahaa

ylitettiin 2 462,96 eurolla ensisijaisesti koska uusia laitteita hankittiin Kemiön terveysaseman uusiin työhuoneisiin.

ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software)

Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen Abilita-

ohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja, jotka mahdollistavat

parannuksia hoitotyön työ- ja päätösprosesseihin.


Analyysi:

Kustannukset liittyen kansallisen eArkiston (Kanta-palveluiden) toiseen vaiheeseen alittuivat koska muutoksia ei

Kemiönsaaressa toteutettu vielä vuonna 2017. Kustannuksia kertyi 8 993 euroa. Käyttöönottoa suunnitellaan vuodelle

2018 ja hammashuollon osalta mahdollisesti myöhemmin. Terveydenhuolto otti käyttöön digitaalisia palveluita

potilaiden hoidossa, nettiajanvarausta ja tekstiviestipalvelua, hoitoprosessien parantamiseksi ja tavoitettavuuden

parantamiseksi. Projektien kustannukset olivat yhteensä 16 497 euroa. Laboratoriotoiminnassa toteutettiin sähköistä

liikennettä Tykslabiin laboratoriolähetteiden ja tulosten osalta HL7-yhteyttä hyödyntäen. Tämä nopeuttaa hoitoketjuja

ja parantaa hoidon laatua. Kustannukset olivat 4 000 euroa.

Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

Hoitoirtaimistoa, mm. potilasnosturi, potilasvuoteita, geriatrisia tuoleja ja pyörätuoleja.


Analyysi:

vanhustenhuolto alitti määrärahansa noin puolella tai 16 485 eurolla. Hannakotiin hankittiin työtuoli, vaunut ja

suihkutuolin. Almakotiin hankittiin potilassängyt, satulatuoli ja Quickread-laite. Silverbackenin hankinnat olivat sängyt ja

kotihoitoon hankittiin uusia dokumentointiin tarvittavia matkapuhelimia ja turvapuhelimia.

ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -30 000 0,00 -30 000 0 -30 000 -32 462,96 2 462,96 -32 462,96

Tulot 0,00

Nettomeno -30 000 0,00 -30 000 0 -30 000 -32 462,96 2 462,96 -32 462,96

ATK-varusteet ja ohjelmat, ohjelmistot

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -100 000 0,00 -100 000 0 -100 000 -22 605,13 -77 394,87 -22 605,13

Tulot 0,00

Nettomeno -100 000 0,00 -100 000 0 -100 000 -22 605,13 -77 394,87 -22 605,13

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -33 000 0,00 -33 000 0 -33 000 -16 485,41 -16 514,59 -16 485,41

Tulot 0,00

Nettomeno -33 000 0,00 -33 000 0 -33 000 -16 485,41 -16 514,59 -16 485,41

165

Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

Hoitoirtaimistoa, ensisijaisesti Kemiön terveysaseman uusiin tiloihin mm. instrumenttihuoltolaitteita, lääkekaappeja,

hammashoitoyksikkö, röntgenlaitteistoa hammashoitoon, kylmälaitteistoa, deko-laite, tutkimusvalaisimia, hoitopöytiä.


Analyysi:

Perustuen valtuuston päätökseen, ei investointeja tehty, vaan hoitoirtaimisto hankittiin leasing-sopimuksilla.

Ilmalämpöpumppuja

Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin, lähinnä vanhustenhuollon yksiköihin.


Analyysi:

Ilmalämpöpumppuja ei hankittu, sillä Kemiön terveysasemalta poistettuja laitteita asennettiin muihin kohteisiin.

Ympäristö- ja tekniikkaosasto

Ympäristö ja tekniikka, hallinto

ATK-varusteet ja ohjelmat

Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat.


Analyysi:

Määrärahoja käytettiin budjetoitua vähemmän.

Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo

Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan.

Talousarviovuosi 2017: –45 000 €

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -260 000 0,00 -260 000 0 -260 000 0,00 -260 000,00 0,00

Tulot 0,00

Nettomeno -260 000 0,00 -260 000 0 -260 000 0,00 -260 000,00 0,00

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 0,00 -10 000,00 0,00

Tulot 0,00

Nettomeno -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 0,00 -10 000,00 0,00

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -15 000 0,00 -15 000 0 -15 000 -5 070,72 -9 929,28 -5 070,72

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -15 000 0,00 -15 000 0 -15 000 -5 070,72 -9 929,28 -5 070,72

166

Analyysi:

Kiinteistöjä myytiin budjetoitua enemmän.

Käyttöomaisuuden myynti yhteensä 712 748,10 euroa.

Arvo taseessa 113 543,32 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa 599 204,78 euroa.

Josta:

Tonttimyynti yhteensä 75 630 euroa.

Arvo taseessa 467,06 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa 75 162,94 euroa.

Vesialueen myynti 5 118,10 euroa.

Myyntivoittoa tuloslaskelmassa 5 118,10 euro.

Kiinteistömyynti yhteensä 592 000 euroa.


Furubon osakkeiden myynti 40 000 euroa.


Kiinteistöt

Amospuiston urheilukenttä ja koulupiha

Uuden päiväkodin rakentamisen takia, oppilaat Amosparkens skolanissa tarvitsevat uusia toiminnallisia vaihtoehtoja

välitunneille sekä liikuntatunneille. Paikalla, johon uusi päiväkoti on rakennettu, oppilaat ovat aikaisemmin pystyneet

pelaamaan sekä koripalloa että jalkapalloa. Miniareena, joka nyt on ollut oppilaiden käytössä välitunneilla, palvelee

jatkossa enemmän päiväkodin lapsia kuin Amosparkens skolanin oppilaita.

Amosparkens skolanin pihaa laajennetaan Turuntien suuntaan yleisurheilukentälle. Yleisurheilukentän puolikuu sekä osa

nurmialueesta toimivat koulun pihana. Sekä yleisurheilukentän puolikuulle että nurmialueelle asennetaan tekonurmi.

Puolikuuhun tulee minikoriskenttä, 5x30m juoksuratoja, korkeus- sekä seiväshypyn suorituspaikka. Nurmialueelle tulee

monitoimikenttä joka voidaan käyttää monipuolisesti jalkapallon, salibandyn, pesäpallon, käsipallon ja tenniksen

pelaamiseen. Talvella on mahdollista käyttää kenttää luistelukenttänä.

Myös juoksuratoja parannetaan uudella kuivatuksella sekä tiilimurskeella. Pituushyppypaikka siirretään juoksuratojen

ulkopuolelle Edvin Widentien suuntaan. Heittopaikat kuten kuulantyöntö, keihäs ja kiekko pysyvät jatkossakin samoilla

paikoilla kuin tällä hetkellä, puolikuussa Turuntien päädyssä.

Brutto Avustus Netto

Arvio 2016: 275 000 € 75 000 € 200 000 €

Talousarvio 2017: 600 000 € 75 000 € 525 000 €

Investointi yhteensä 725 000 €

Analyysi:

Investointi valmistui loppukesällä 2017. Vuonna 2016 investointiin käytettiin 40 818,80 € ja vuonna 2017 674 540,81 €,

yhteensä 715 359,61 €.

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot 0 0,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00

Tulot 45 000 45 000 113 543,32 -68 543,32 113 543,32

Nettomeno 0 0,00 45 000 0 45 000 113 543,32 -68 543,32 113 543,32

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -850 000 -40 818,80 -600 000 0 -600 000 -674 540,81 74 540,81 -715 359,61

Tulot 150 000 0,00 75 000 75 000 150 000,00 -75 000,00 150 000,00

Nettomeno -700 000 -40 818,80 -525 000 0 -525 000 -524 540,81 -459,19 -565 359,61

167

Kemiön terveysasema, laajennuksen ja korjauksen suunnittelu

Kemiön terveysaseman korjaus- ja laajennustyöt jatkuvat ja valmistuvat vuoden 2017 aikana.

Arvio 2016: 1 000 000 €

Talousarvio 2017: 3 450 000 €

Investointi yhteensä 4 450 000 € Hyväksytty valtuustossa 27.9.2016 § 52

Analyysi:

Kemiön terveysaseman laajennuksen, sprinklauksen ja korjauksen yhteydessä on suunniteltu rakennettavan uudet

arkistotilat Kemiön terveysaseman laajennusosaan. Käytetyt suunnittelurahat sisältyvät Kemiön terveysaseman

investointikustannuksiin.

Kemiön terveysaseman laajennuksen, sprinklauksen ja peruskorjauksen suunnitteluun varatut määrärahat vuonna 2016

olivat 130 000 €.

Uusien arkistotilojen suunnitteluun varatut määrärahat vuonna 2016 olivat 50 000 €.

Hankkeeseen vuosina 2016–2017 käytetty kokonaissumma on 4 713 243 €, josta rakennuskustannusten osuus on

4 456 224 €.

Investointi valmistui vuodenvaihteessa 2017–2018. Valtuusto hyväksyi 27.9.2016 §:ssä 52 rakennusinvestoinnin

kokonaiskustannuksiksi 4 450 000 €.

Varsinaisten rakennuskustannusten lisäksi aiheutuneet muut kustannukset:

Liittymiskustannukset: 37 762 €

Rakennuslupakustannukset: 5 360 €

Prosenttitaide: 32 000 €, avustus 15 000 €

Rakennuttajan ja urakoitsijoiden välinen taloudellinen loppuselvitys tehdään kevään 2018 aikana.

Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin

Investointimääräraha osittain suunnitelluille hankinnoille, osittain vuoden aikana syntyville tarpeille, uusia ruokahuolto-

ja siivoustoimen koneita.

Talousarvio 2017: 60 000 €

Analyysi:

Määrärahoja käytettiin budjetoitua vähemmän.

Kemiön terveysasema vuonna 2016: Suunnittelu, mukaanlukien arkistotilan suunnittelu

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -180 000 -181 897,00 0 0 0 0,00 0,00 -181 897,00

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -180 000 -181 897,00 0 0 0 0,00 0,00 -181 897,00

Kemiön terveysasema: Laajennus, korjaus ja sprinklaus

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -4 450 000 -200 247,02 -3 450 000 0 -3 450 000 -4 346 099,79 896 099,79 -4 546 346,81

Tulot 0 15 000,00 0,00 0,00 15 000,00

Nettomeno -4 450 000 -185 247,02 -3 450 000 0 -3 450 000 -4 346 099,79 896 099,79 -4 531 346,81

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -51 450,39 -8 549,61 -51 450,39

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -51 450,39 -8 549,61 -51 450,39

168

Investointipotti

Investointimääräraha äkillisille, pienemmille investointi- tai suunnittelutarpeille jotka syntyvät vuoden aikana. Tekninen

lautakunta hallitsee määrärahan.


Taloussuunnitelma 2018: 300 000 €


Investointipotin varoja on käytetty seuraavien taulukoiden mukaisesti:

Analyysi:

Määrärahoja käytettiin seuraavasti:

Kemiön keskuskoulu 289 906,05 €, Vretan kupolihallit 10 443,39 € ja Hannakodin jätepisteet 14 417,95€.

Investointipotti ylittyi 14 767,39 eurolla Kemiön keskuskoulun kuivatus- ja ilmanvaihtotöiden vuoksi.

Taalintehtaan paloasema, lattian korjaaminen

Taalintehtaan paloaseman lattia on vuosien saatossa painunut ja on huonossa kunnossa. Suunnitelma asian

korjaamiseksi on tehty. Avustusta toimenpiteille voi ja tullaan hakemaan Palosuojelurahastolta.

Brutto Avustus Netto

Talousarvio 2017: 140 000 € 40 000 € 100 000 €

Analyysi:

Investointi valmistui. Palosuojelurahasto ei myöntänyt avustusta.

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot 0 0,00 -300 000 300 000 0 0,00 0,00 0,00

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno 0 0,00 -300 000 300 000 0 0,00 0,00 0,00

Kemiön koulukeskus

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot 0 0,00 0 -275 000 -275 000 -289 906,05 14 906,05 -289 906,05

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno 0 0,00 0 -275 000 -275 000 -289 906,05 14 906,05 -289 906,05

Vretan teollisuushallit

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot 0 0,00 0 -10 500 -10 500 -10 443,39 -56,61 -10 443,39

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno 0 0,00 0 -10 500 -10 500 -10 443,39 -56,61 -10 443,39

Hannakodin jätepisteet

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot 0 0,00 0 -14 500 -14 500 -14 417,95 -82,05 -14 417,95

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno 0 0,00 0 -14 500 -14 500 -14 417,95 -82,05 -14 417,95

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -290 000 -2 093,77 -140 000 0 -140 000 -97 085,09 -42 914,91 -99 178,86

Tulot 90 000 40 000 40 000 40 000,00 0,00

Nettomeno -200 000 -2 093,77 -100 000 0 -100 000 -97 085,09 -2 914,91 -99 178,86

169

Almakoti, sprinklaus ja korjaus

Vuoden 2016 aikana päivitetään vuonna 2012 tehtyjä korjaus- ja sprinklaussuunnitelmia Almakodin osalta. Sprinklaus ja

korjaus aloitetaan vuoden 2017 aikana ja työt valmistuvat vuoden 2018 aikana.

Arvio 2016: 50 000 €


Taloussuunnitelma 2018: 1 300 000 €

Investointi yhteensä 1 550 000 €

Kunnanhallitus on 30. marraskuuta 2016 § 149 tehnyt seuraavan päätöksen. ”Kokonaisarviointi sote-uudistuksen

vaikutuksista varsinkin kiinteistöinvestointeihin tehdään nopeassa aikataulussa, viimeistään maaliskuuhun 2017

mennessä. Valtuusto palaa Almakodin investointiin kokonaisarvioinnin valmistumisen jälkeen.”

Analyysi:

Investointia ei aloitettu, koska valtuusto ei ole tehnyt päätöstä asiasta.

Hulta päiväkoti, ilmanvaihtokoneen uusiminen

Hulta päiväkodin ilmanvaihtokone tulee uusia. Suunnittelu tarvittavista toimenpiteistä tehdään vuoden 2017 aikana ja

itse vaihto tehdään vuoden 2018 aikana.



Investointi yhteensä 250 000 €

Analyysi:

Ilmanvaihtokoneen uusimista koskeva suunnitelma laadittiin vuonna 2017.

Yhdyskuntatekniikka

Tievalaistuksen ja kaapelointien uusiminen

Tavoitteena on vuonna 2017 uusia Arkadiantien valaistus tämän päivän standardien mukaiseksi. Tavoitteena on myös

jatkossa tehdä yhteistyötä eri osapuolten välillä kun yhteisiä kaapeliojia tehdään.

Talousarvio 2017 70 000 €

Taloussuunnitelma 2018 50 000 €


Analyysi:

Useita tievalaistusosuuksia toteutettiin vuoden 2017 aikana.

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -250 000 -4 391,00 -200 000 0 -200 000 -14 875,00 -185 125,00 -19 266,00

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -250 000 -4 391,00 -200 000 0 -200 000 -14 875,00 -185 125,00 -19 266,00

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot 0 0,00 -50 000 0 -50 000 -3 994,40 -46 005,60 -3 994,40

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno 0 0,00 -50 000 0 -50 000 -3 994,40 -46 005,60 -3 994,40

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -70 000 0,00 -70 000 0 -70 000 -61 386,83 -8 613,17 -61 386,83

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -70 000 0,00 -70 000 0 -70 000 -61 386,83 -8 613,17 -61 386,83

170

Asemakaavateiden asfaltointi

Meille on kertynyt suuri asfaltointivelka, joka pitää hoitaa. Tavoitteena vuonna 2017 on raskaasti kuormitetun

Engelsbyntien asfaltointi.




Analyysi:

Edvin Widen tie asfaltoitiin.

Maanhankinta

Tulevan asemakaavoituksen helpottamiseksi ja liikenneratkaisujen toteuttamiseksi.




Analyysi:

Kunta osti maa-alueita FNsteelin konkurssipesältä.

Asemakaavatiet

Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monia katuja. Osa näistä on rakentamattomia ja osa on kipeästi

perusparannuksen tarpeessa. Laadittujen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla on myös velvollisuus

rakentaa tiettyjä katuja, kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnollisen joustavuuden mahdollistamiseksi tällaisille

toimenpiteille on tärkeä varata määrärahoja. Suurin yksittäinen tieinvestointi on vuonna 2017 Amospuiston koululle

johtavan Edvin Widen tien uusiminen.




Analyysi:

Edvin Widen tie saatiin rakennettua.

Taalintehtaan vierasvenesatama

Taalintehtaan sataman kehittäminen asemakaavan ja satamakaavan mukaisesti. Tavoitteena vuonna 2017 on varmistaa

vierassataman rantaviiva, FamilyPort-projektin yhteydessä.




Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -53 249,76 -6 750,24 -53 249,76

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -53 249,76 -6 750,24 -53 249,76

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -400 000 0,00 -400 000 0 -400 000 -309 953,65 -90 046,35 -309 953,65

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -400 000 0,00 -400 000 0 -400 000 -309 953,65 -90 046,35 -309 953,65

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -250 000 0,00 -250 000 0 -250 000 -255 245,03 5 245,03 -255 245,03

Tulot 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -250 000 0,00 -250 000 0 -250 000 -255 245,03 5 245,03 -255 245,03

171

Analyysi:

Vierassataman rantaviivaa vahvistettiin. Vierassataman ja Bruksvikenin ympäristölupahakemukset on toimitettu

Aluehallintovirastoon.

Kuivatuslinjat

Yleinen määräraha ojitus- ja kuivatuslinjoja varten.




Analyysi:

Kuivatuslinjoja on rakennettu.

Viheralueet ja leikkipuistot

Tavoitteena vuonna 2017 on saada Kemiön keskustan leikkipuisto kuntoon. Yleinen päämäärä on parantaa

lähiympäristön viihtyvyyttä.




Analyysi:

Kemiön keskustan puistoalueen rakennustyöt on aloitettu.

Laitureiden yleinen kunnossapito

Laitureiden jatkuvan kunnossapidon helpottamiseksi tarvitaan yleinen määräraha mittavammalle kunnossapidolle.

Keisarin laiturin korjaukseen korvamerkitään 20 000 euroa.




Analyysi:

Määrärahoja käytettiin laitureiden kunnossapitoon ja Taalintehtaan Keisarin laiturin korjaukseen.

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -305 000 -28 317,89 -150 000 0 -150 000 -56 203,97 -93 796,03 -84 521,86

Tulot 0 0 0 22 070,21 -22 070,21 22 070,21

Nettomeno -305 000 -28 317,89 -150 000 0 -150 000 -34 133,76 -115 866,24 -62 451,65

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -20 000 0,00 -20 000 0 -20 000 -10 105,97 -9 894,03 -10 105,97

Tulot 0 0 0 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -20 000 0,00 -20 000 0 -20 000 -10 105,97 -9 894,03 -10 105,97

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -50 000 0,00 -50 000 0 -50 000 -37 387,52 -12 612,48 -37 387,52

Tulot 0 0 0 0 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -50 000 0,00 -50 000 0 -50 000 -37 387,52 -12 612,48 -37 387,52

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -32 834,27 -27 165,73 -32 834,27

Tulot 0 0 0 0 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 -32 834,27 -27 165,73 -32 834,27

172

Pakettiauto

Kunnalla on useita leasingautoja sekä omia autoja. Leasingsopimukset ovat ylipäänsäkin kalliita, koska 3–4 vuoden

leasingsopimuksella auton hinta olisi periaatteessa maksettu. Siksi on perusteltua investoida muutamaan omaan

lisäautoon ja samalla luopua muutamasta voimassaolevasta leasingsopimuksesta. Tutkitaan sähköauton hankinnan

mahdollisuutta.




Analyysi:

Toimintavuoden aikana ostettiin pakettiautoja.

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 -39 736,38 -263,62 -39 736,38

Tulot 0 0 0 0 0,00 0,00 0,00

Nettomeno -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 -39 736,38 -263,62 -39 736,38

KUNTA

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot 0 0,00 -6 680 500 0 -6 680 500 -6 751 922,07 71 422,07 -6 751 922,07

Tulot 160 000 0,00 160 000 0 160 000 631 955,63 -471 955,63 631 955,63

Nettomeno 160 000 0,00 -6 520 500 0 -6 520 500 -6 119 966,44 -400 533,56 -6 119 966,44

KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot 0 0,00 -480 000 0 -480 000 -40 686,27 -439 313,73 -40 686,27

Tulot 0 0,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00

Nettomeno 0 0,00 -480 000 0 -480 000 -40 686,27 -439 313,73 -40 686,27

KEMIÖNSAAREN KUNTA YHTEENSÄ

Kustannusarvio ja


Alkuperäinen


Talousarvio


Kustannusarviosta


Menot 0 0,00 -7 160 500 0 -7 160 500 -6 792 608,34 -367 891,66 -6 792 608,34

Tulot 160 000 0,00 160 000 0 160 000 631 955,63 -471 955,63 631 955,63

Nettomeno 160 000 0,00 -7 000 500 0 -7 000 500 -6 160 652,71 -839 847,29 -6 160 652,71

173

17.4 Rahoitusosan toteutuminen 2017

Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu

2017 Talousarvio- 2017 2017

Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 1 274 907 -160 000 1 114 907 5 239 085,71 4 124 178,71

Satunnaiset erät, netto

Tulorahoituksen korjauserät -164 000 -164 000 -1 194 004,78 -1 030 004,78


Investointimenot -7 160 500 0 -7 160 500 -6 792 608,04 367 891,96

Rahoitusosuudet investointeihin 115 000 0 115 000 261 212,31 146 212,31

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 209 000 0 209 000 1 564 748,10 1 355 748,10

Toiminnan ja investointien rahavirta -5 725 593 -160 000 -5 885 593 -921 566,70 4 964 026,30



Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille 0 0 0 0,00 0,00

Antolainasaamisten vähennykset 281 140 281 140 311 653,93 30 513,93


Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0 0 0 0,00 0,00

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 500 000 0 7 500 000 4 000 000,00 -3 500 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -281 140 -281 140 -311 653,93 -30 513,93

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 376 400 -2 376 400 -2 181 440,08 194 959,92

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 141 000,00 1 141 000,00


Muut maksuvalmiuden muutokset 427 655,70 427 655,70

Rahoituksen rahavirta 5 123 600 0 5 123 600 3 387 215,62 -1 736 384,38

Rahavarojen muutos -601 993 -160 000 -761 993 2 465 648,92 3 227 641,92

174

17.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

Poislukien Kemiönsaaren Vesiliikelaitos MÄÄRÄRAHAT TULOARVIOT

SITOVUUS

Alkuperäinen

talousarvio

2017

TA-

muutokset

TA

muutosten


Alkuperäinen

talousarvio

2017

TA-

muutokset

TA

muutosten


KÄYTTÖTALOUSOSA

Hallinto-osasto N 2 044 661 0 2 044 661 2 005 579 -39 082 467 000 0 467 000 1 012 382 545 382

Josta myyntivoitot B 0 0 582 800 582 800

Kehitysosasto N 940 659 940 659 975 636 34 977 43 800 43 800 93 967 50 167

Sivistysosasto N 14 069 271 14 069 271 14 314 078 244 807 769 417 769 417 988 448 219 031

Peruspalveluosasto N 30 267 190 160 000 30 427 190 29 868 341 -558 849 3 289 730 3 289 730 3 775 016 485 286

Ympäristö ja tekniikka N 8 775 895 8 775 895 7 401 194 -1 374 701 8 079 680 8 079 680 7 710 171 -369 509

Josta myyntivoitot B 164 000 164 000 611 205 447 205

Josta myyntitappiot B 0 0

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot B 21 807 000 0 21 807 000 23 381 570 1 574 570

Valtionosuudet B 22 295 576 0 22 295 576 22 148 442 -147 134

Korkotulot B 6 000 6 000 187 -5 813

Muut rahoitustulot B 16 000 16 000 25 528 9 528

Korkomenot B 221 000 221 000 143 732 -77 268

Muut rahoitusmenot B 11 000 11 000 6 280 -4 720

INVESTOINTIOSA

Hallinto-osasto B 112 500 0 112 500 38 522 -73 978 257 200 257 200

Kehitysosasto B 55 000 55 000 10 195 -44 805

Sivistysosasto B 165 000 165 000 267 665 102 665 89 142 89 142

Peruspalveluosasto B 433 000 433 000 71 554 -361 447

Ympäristö ja tekniikka B 5 915 000 0 5 915 000 6 363 987 448 987 160 000 0 160 000 285 614 125 614

Josta YjT hallinto B 15 000 15 000 5 071 -9 929 45 000 45 000 113 543 68 543

Josta kiinteistöt B 4 800 000 0 4 800 000 5 502 813 702 813 115 000 115 000 150 000 35 000

Josta yhdyskuntatekniikka B 1 100 000 0 1 100 000 856 103 -243 897 22 070 22 070

RAHOITUSOSA


Antolainasaamisten lisäykset kunnalta 0 0

Antolainasaamisten vähennykset 281 140 281 140 311 654 30 514


Pitkäaikaisten lainojen lisäykset kunnalta 0 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset muilta 6 800 000 0 6 800 000 3 000 000 -3 800 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0 2 000 000 2 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset kunnalta 0 0 0 0

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset muilta 1 604 000 1 604 000 1 451 978 -152 022

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 305 069 305 069

YHTEENSÄ 64 614 176 160 000 64 774 176 62 918 739 -1 855 437 64 015 343 0 64 179 343 65 384 389 1 369 046

N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/ -tuloarvio

175

18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

TULOSLASKELMA

1.1-31.12.2017 1.1-31.12.2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 3 262 280,15 3 264 126,51

Maksutuotot 2 748 747,88 2 855 218,45

Tuet ja avustukset 574 171,79 881 082,78

Muut toimintatuotot 1 920 434,54 1 091 879,38

Toimintatuotot 8 505 634,36 8 092 307,12

Valmistus omaan käyttöön 5 352,64 0,00

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -18 599 407,68 -18 515 851,32

Henkilösivukulut

Eläkekulut -4 368 845,09 -4 525 354,28

Muut henkilösivukulut -683 275,00 -1 081 962,72

Henkilösivukulut -5 052 120,09 -5 607 317,00

Henkilöstökulut -23 651 527,77 -24 123 168,32

Palvelujen ostot -19 345 272,27 -18 957 219,10

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 462 473,28 -3 484 485,71

Avustukset -1 584 269,33 -1 999 337,99

Muut toimintakulut -613 013,53 -697 601,94

Toimintakulut -48 656 556,18 -49 261 813,06

Toimintakate -40 145 569,18 -41 169 505,94

Verotulot 23 381 570,41 22 398 404,45

Valtionosuudet 22 148 442,00 23 042 392,00

Rahoitustuotot- ja kulut

Korkotuotot 186,60 9 979,43

Muut rahoitustuotot 31 919,05 24 019,78

Korkokulut -195 428,84 -218 708,37

Muut rahoituskulut -6 352,93 -12 206,23

Rahoitustuotot- ja kulut -169 676,12 -196 915,39

Vuosikate 5 214 767,11 4 074 375,12

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -3 479 226,25 -3 357 648,89

Arvonalentumiset 0,00 -221 629,91

Poistot ja arvonalentumiset -3 479 226,25 -3 579 278,80Satunnaiset erät

Tilikauden tulos 1 735 540,86 495 096,32

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 157 235,59 164 015,14

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 892 776,45 659 111,46

176

RAHOITUSLASKELMA

2017 2016

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 5 214 767,11 4 074 375,12

Tulorahoituksen korjauserät -1 194 004,78 -246 393,32


Investointimenot -6 768 289,44 -4 239 283,31

Rahoitusosuudet investointeihin 261 212,31 46 330,02

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 564 748,10 341 456,52

Toiminnan ja investointien rahavirta -921 566,70 -23 514,97



Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 000,00 0,00

Päitkäaikaisten lainojen vähennykste -2 181 440,08 -2 341 605,50

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 141 000,00 859 000,00



Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 29 510,13 8 841,12

Vaihto-omaisuuden muutos -8 754,91 861,87

Saamisten muutos 11 680,43 -205 387,81

Korottomien velkojen muutos 395 220,05 -993 920,23

Rahoituksen rahavirta 3 387 215,62 -2 672 210,55

Rahavarojen muutos 2 465 648,92 -2 695 725,52

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 5 767 713,48 3 302 064,56

Rahavarat 1.1. 3 302 064,56 5 997 790,08

2 465 648,92 -2 695 725,52

177

TASE

VASTAAVAA 2017 2016

PYSYVÄT VASTAAVAT


Aineettomat oikeudet 0,00 0,00

Tietokoneohjelmistot 60 352,09 100 897,55

Muut pitkävaikutteiset menot 122 852,10 131 707,14

Aineettomat hyödykkeet 183 204,19 232 604,69

Aineelliset oikeudet

Maa- ja vesialueet 5 320 929,06 5 282 307,30

Rakennukset 29 987 178,78 26 793 704,37

Kiinteät rakenteet ja laitteet 17 315 055,82 17 590 625,22

Koneet ja kalusto 911 379,97 1 028 556,35

Muut aineelliset hyödykkeet 11 773,15 11 773,15

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 573 454,09 700 578,31

Aineelliset oikeudet 54 119 770,87 51 407 544,70

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 7 680 880,97 7 686 599,08

Muut lainasaamiset 891,40 891,40

Muut saamiset 26 777,00 26 777,00

Sijoitukset 7 708 549,37 7 714 267,48

PYSYVÄT VASTAAVAT 62 011 524,43 59 354 416,87

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 0,00 0,00

Lahjoitusrahastojen varat 172 708,05 175 064,86

Muut toimeksiantojen varat 500 000,00 500 000,00

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 672 708,05 675 064,86

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 54 294,69 45 539,78

Saamiset

Pitkäaikaiset saamisetPitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00


Myyntisaamiset 1 317 427,96 1 416 201,09

Muut saamiset 488 729,16 460 585,07

Siirtosaamiset 654 790,29 595 841,68

Lyhytaikaiset saamiset 2 460 947,41 2 472 627,84

Saamiset 2 460 947,41 2 472 627,84

Rahat ja pankkisaamiset 5 767 713,48 3 302 064,56

VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 282 955,58 5 820 232,18

VASTAAVAA YHTEENSÄ 70 967 188,06 65 849 713,91

178

VASTATTAVAA 2017 2016

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 19 408 230,24 19 408 230,24

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 15 444 073,02 14 784 961,56

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 892 776,45 659 111,46

OMA PÄÄOMA 36 745 079,71 34 852 303,26


Poistoero 2 222 698,88 2 379 934,47

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 222 698,88 2 379 934,47

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 62 598,84 41 416,87

Lahjoitusrahastojen pääomat 172 708,05 175 064,86

Muut toimseksiantojen pääomat 540 621,02 532 292,86

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 775 927,91 748 774,59

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 100 433,91 16 955 193,99

Lainat julkisyhteisöiltä 899 959,96 1 241 051,96Ostovelat

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 1 360 459,51 1 446 666,41

Pitkäaikainen 21 360 853,38 19 642 912,36

Lyhytaikainen


Lainat julkisyhteisöiltä 341 092,00 414 364,00

Saadut ennakot 96 234,34 95 181,59

Ostovelat 2 170 281,32 1 612 332,39

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 853 352,29 969 115,34

Siirtovelat 2 546 908,15 2 508 719,83

Lyhytaikainen 9 862 628,18 8 225 789,23

VIERAS PÄÄOMA 31 223 481,56 27 868 701,59

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 70 967 188,06 65 849 713,91

179

KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT

2017 2016

1 000 € 1 000 €



Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 4 1


Verotulot 23 382 22 398



Rahoitustuotot -2 -5





Poistot ja arvonalentumiset 0

Suunnitelman mukaiset poistot -5 104 -5 232

Tilikauden yli- ja alipariarvot

Arvonalentumiset -2 -1

Satunnaiset erät 0


Tilinpäätössiirrot

Laskennalliset verot -37 11

Vähemmistöosuudet -15 -10

Tuloverot -62 -65


Konsernituloslaskelman tunnusluvut

Toimintatuotot / Toimintakulut, % 42,77 41,44

Vuosikate / Poistot, % 139,66 117,45

Vuosikate, euroa / asukas 1 037,86 894,73


180

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT

2017 2016

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 7128 6 145

Satunnaiset erät -62 -65

Tulorahoituksen korjauserät -1116 -279


Investointimenot -7858 -4 764

Rahoitusosuudet investointimenoihin 285 54

Pysyvien vastaavien luovutustulot 1641

353

Toiminnan ja investointien rahavirta 17 1 445



Antolainasaamisten lisäykset



Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4691 82

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3583 -3 685

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1102 896

Oman pääoman muutokset -13 10


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 26 6

Vaihto-omaisuuden muutos -22 -31

Saamisten muutokset -354 -360

Korottomien velkojen muutokset 701 -859



Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 7 557 4 963

Rahavarat 1.1. 4 989 7 473

Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut

Investointien tulorahoitus, % 151,34 130,47

Pääomamenojen tulorahoitus, % 63,89 73,20


Kassan riittävyys 39 24

181

KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA 2017 2016

1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT


Immateriella rättigheterAineettomat oikeudet 74 108

Övriga utgifter med lång verkningstidMuut pitkävaikutteiset menot 197 219

Förskottsbetalningar Ennakkomaksut 8 8


Mark- och vattenområdenMaa- ja vesialueet 6 032 6 115

Byggnader Rakennukset 48 324 46 077

Fasta konstruktioner och anordningarKiinteät rakenteet ja laitteet 17 349 17 617

Maskiner och inventarierKoneet ja kalusto 2 489 2 675

AnslutningsavgifterLiittymismaksut

Övriga materiella tillgångarMuut aineelliset hyödykkeet 21 22

Förskottsbetalningar och Ennakkomaksut ja keskeneräiset

pågående anskaffningarhankinnat 1 057 940

Sijoitukset

Andelar i intressesamfundOsakkuusyhteisöosuudet 329 334

Aktier och andelarOsakkeet ja osuudet 216 217

Övriga lånefordringarMuut lainasaamiset 1 1

Övriga fordringarMuut saamiset 54 54

Övriga aktier och andelarMuut osakkeet ja osuudet 1 148 1 026

Lainasaamiset

Tytäryhteisöissä

Muissa yhteisöissä



Saamiset

Långfristiga fordringarPitkäaikaiset saamiset 315

Kortfristiga fordringarLyhytaikaiset saamiset 4 201 4 090

Rahoitusarvopaperit 34 26



182

VASTATTAVAA 2017 2 016

1 000 € 1 000

OMA PÄÄOMA


Arvonkorotusrahasto 23 23

Rakennusrahasto

Muut rahastot 1 270 1 269

Muu oma pääoma

Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 18 219 17 515


VÄHEMMISTÖOSUUDET 976 987

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET *

AvskrivningsdifferensPoistoero

ReserverVapaaehtoiset varaukset

PAKOLLISET VARAUKSET 654 552


VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 30 840 29 609

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 273 1 382

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 5 468 4 357

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 9 479 8 691


Konsernitaseen tunnusluvut

Omavaraisuusaste, % 45 46

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 63 60

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 € 20 132 18 364

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € / asukas 3 3

Konsernin lainat, € / asukas 5 343 4 946

Konsernin lainakanta 31.12., 1.000 € 36 308 33 966

Kunnan asukasmäärä 6 795 6 868

* Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden

konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä.

183

19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

19.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Vuoden 2017 tilinpäätöksen laatimisessa on noudettu samoja arvostusperiaatteita ja -menetelmiä sekä

jaksotusperiaatteita ja-menetelmiä kuin aikaisempina vuosina.

Jaksotusperiaatteet

Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketen

verotulot on kirjattu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao. tilikaudelle.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä

suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset

poistot on laskettu kunnanvaltuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisesti. Laskelmaperusteet

suunnitelman mukaisille poistoille määrätään tuloslaskelman liitteissä. Pienemmät, alle 10 000 euroa (atk-

hankinnat ja ohjelmisto 5 000 euroa) hankinnat on kirjattu vuosikuluina.

Sijoitukset on kirjattu hankinatamenon mukaan.

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti.

Saamiset on kirjattu nimellisarvosta tai alhaisemmasta todennäköisestä arvosta. Velat on kirjattu nimellisarvosta.

Johdannaissopimusten käsittely

Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa.

Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon.

Korkojohdannaisista aiheutuneet kassavirrat on kirjattu tilikauden aikana korkokuluiksi.

Sopimukset on tehty ennen kuntaliitosta, ja osa niistä on voimassa vuoteen 2018 asti ja osa vuoteen 2021 asti.

19.2 Tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot

Vuoden 2017 tilinpäätöksen laadinnassa tuloslaskelma ja tase on laadittu aiempien vuosien tapaan.

184

19.3 Tuloslaskelman liitetiedot

Kunnan toimintatulot

2017 2016

€ €

Hallinto-osasto 657 264,69 348 317,05

Kehitysosasto 93 546,84 112 340,16

Sivistysosasto 984 412,22 1 041 596,34

Peruspalveluosasto 3 713 384,56 3 741 164,23

Ympäristö ja tekniikka 3 057 026,05 2 848 889,34

Kunnan toimintatulot yhteensä 8 505 634,36 8 092 307,12

Verotulojen erittely

2017 2016

Kunnan tulovero 19 154 193 18 509 339

Osuus yhteisöveron tuotosta 1 006 489 735 167

Kiinteistövero 3 220 889 3 153 898

Muut verotulot

Verotulot yhteensä 23 381 570 22 398 404

Valtionosuuksien erittely

2017 2016

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 22 725 271 23 736 060

Siitä: Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 5 066 208 4 867 033

Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -588 570 -693 668

Valmistavan opetuksen rahoituksen järjestelmämuutoksen

kompensointi valtionavustuksella 11 740

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Valtionosuudet yhteensä 22 148 441 23 042 392

Palvelujen ostojen erittely

2017 2016

Asiakaspalvelujen ostot 12 302 878 12 289 162

Muiden palvelujen ostot 7 042 395 6 668 057

Kunnan palvelujen ostot yhteensä 19 345 272 18 957 219

185

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista

Käyttöomaisuus, josta tehdään poistoja, on vahvistettu etukäteen laaditulla poistosuunnitelmalla.

Käyttöomaisuudelle joka kuntayhdistymisen kautta siirtyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä

Kemiönsaaren terveyskeskuksesta tehdään poistoja aikaisempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan.

Käyttöomaisuudelle, joka otetaan käyttöön 1.1.2009 lähtien, tehdään poistoja Kemiönsaaren kunnan

poistosuunnitelman mukaan. 1.1.2013 tuli voimaan poistosuunnitelman muutos, joka lyhensi poistoaikoja.

1.1.2013 jälkeen käyttöön otettu käyttöomaisuus poistetaan uuden poistosuunnitelman mukaisesti.

Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan

mukaan.

Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ilmenevät seuraavan sivun taulukosta.

186

KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013

Pysyvien vastaavien poistot tehdään alla olevan suunnitelman mukaan. Alle 10.000 euron

käyttöomaisuushankinnat kirjataan vuosikuluksi (atk-laitteet ja ohjelmistot 5.000 euroa).

Poistomenetelmä on tasapoisto.


Kehittämismenot 2 vuotta

Aineettomat oikeudet 5 vuotta

Liikearvo 2 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot

Atk-ohjelmistot 2 vuotta

Muut 2 vuotta


Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa

Rakennukset ja rakennelmat

Hallinto- ja laitosrakennukset 20 vuotta

Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 vuotta

Talousrakennukset 10 vuotta

Vapaa-ajan rakennukset 20 vuotta

Asuinrakennukset 30 vuotta

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Kadut, tiet, torit ja puistot 15 vuotta

Sillat 20 vuotta

Laiturit 10 vuotta

Pienvenelaiturit 10 vuotta Uimalat 10 vuotta

Muut maa- ja vesirakenteet 15 vuotta

Vedenjakeluverkosto 30 vuotta

Viemäriverkko 30 vuotta

Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 40 vuotta

Kaukolämpöverkko 20 vuotta

Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 15 vuotta

Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset 10 vuotta

Maakaasuverkko 20 vuotta

Muut putki- ja kaapeliverkot 15 vuotta

Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta

Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 vuotta

Liikenteen ohjauslaitteet 10 vuotta

Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta

Koneet ja kalusto

Rautaiset alukset 15 vuotta

Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8 vuotta

Muut kuljetusvälineet 4 vuotta

Muut liikkuvat työkoneet 5 vuotta

Muut raskaat koneet 10 vuotta

Muut kevyet koneet 5 vuotta

Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5 vuotta

Atk-laitteet 3 vuotta

Muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet

Luonnonvarat käytön mukainen poisto

Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa

187

19.4 Taseen liitetiedot

19.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot

2017 2016

Muut toimintatuotot

Maa- ja vesialueiden luovutusvoitot 683 872,66 235 707,79

Kommunalstuganin myyntivoitotRakennusten luovutusvoitot 463 850,23 0,00

Muut luovutusvoitot 46 281,89 10 685,53

Luovutusvoitot yhteensä 1 194 004,78 246 393,32


Osakkeet ja osuudet

Osakkeet

tytäryhteisöt

Kuntayhtymä-

osuudet

Osakkeet

osakkuus- ja muut

omist.yht.

Muut

osakkeet ja

osuudet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2017 2 633 175,93 3 805 107,00 306 189,27 942 126,88 7 686 599,08

Lisäykset

Vähennykset -5 718,11 -5 718,11

Hankintameno 31.12.2017 2 633 175,93 3 805 107,00 306 189,27 936 408,77 7 680 880,97

Arvonalennukset ja niiden palautukset

Arvonkorotukset

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 2 633 175,93 3 805 107,00 306 189,27 936 408,77 7 680 880,97

188

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet

Aineettomat

hyödykkeet

ATK-

ohjemistot

Muut

pitkävaikutt.

menot Yhteensä

Maa-ja

vesialueet Rakennukset

Kiinteät

rakenteet ja

laitteet

Koneet ja

kalusto

Muut

aineelliset

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2017 0,00 1 287 284,73 354 283,01 1 641 567,74 5 282 307,30 51 850 081,69 38 760 559,01 5 713 605,39 11 773,15 728 061,54 102 346 388,08

Lisäykset tilikauden aikana 38 159,73 38 159,73 323 397,20 4 430 284,07 1 140 528,82 340 867,62 495 052,00 6 730 129,71

Vähennykset tilikauden aikana -284 775,44 -79 159,18 0,00 -365 025,21

Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 11 205,00 11 205,00 0,00 473 940,11 40 818,80 0,00 -525 963,91 0,00

Hankintameno 31.12.2017 0,00 1 336 649,46 354 283,01 1 690 932,47 5 320 929,06 56 675 146,69 39 941 906,63 6 053 382,42 11 773,15 697 149,63 108 700 287,58

Kertyneet sumu-poistot 1.1.2017 1 146 636,52 222 575,87 1 369 212,39 20 516 989,18 16 802 941,76 4 394 611,32 41 714 542,26

Sumu-poistot tilikauden aikana 89 910,19 8 855,04 98 765,23 1 616 590,59 1 306 917,02 456 953,41 0,00 3 380 461,02

Hankintamenojäännös 31.12.2017 0,00 1 236 546,71 231 430,91 1 467 977,62 0,00 22 133 579,77 18 109 858,78 4 851 564,73 0,00 0,00 45 095 003,28

Arvonalentumiset 1.1.2017 98 895,24 122 734,67 221 629,91

Kertyneet rahoitusosuudet 1.1.2017 0,00 39 750,67 39 750,67 4 440 492,90 4 244 257,37 290 437,72 27 483,23 9 002 671,22

Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 150 000,00 0,00 261 212,31

Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 15 000,00 0,00 -15 000,00 0,00

Kertyneet rahoitusosuudet 31.12.2017 0,00 39 750,67 0,00 39 750,67 0,00 4 455 492,90 4 394 257,37 290 437,72 0,00 123 695,54 9 263 883,53

Tilikauden aikana kuluksi kirjatut pienhankinnat 189 140,06

31.12.2017 0,00 60 352,09 122 852,10 183 204,18 5 320 929,06 30 086 074,02 17 437 790,48 911 379,97 11 773,15 573 454,09 54 119 770,71

189

PITKÄAIKAISET SIJOITUKSETOSAKKEET JA OSUUDET

Yhteisö Kotipaikka

Kunnan

omistusosuus Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus

% 31.12 omistusosuus

omasta

pääomasta

vieraasta

pääomasta

til ikauden yli-

/ ali jäämästä

Tytäryhteisö

Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaari 100 85 547,65 100 % 977 669,04 4 024 983,83 195 564,98

Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaari 81,80 122 497,48 81,80 % 103 446,33 1 694 644,42 0,00

Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaari 75,00 36 779,53 775 202,42 982,63

Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaari 75,32 1 917 929,95 62,69 % 2 668 895,86 422 142,80 17 526,68

Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaari 100 218 644,31 100 % 274 401,38 520 899,60 2 565,31

Dalmed Oy Ab Kemiönsaari 75 6 000,00 75 % 40 529,60 39 871,42 31 900,99

Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaari 100 84 093,96 100 % 572 995,71 409 078,26 0,12

SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder 198 462,58

2 633 175,93 4 674 717,45 7 886 822,75 248 540,70

Kuntayhtymät

Varsinais-Suomen li itto Turku 1,52 5 264,44 1,52 % 16 507,66 21 505,67 -369,85

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2,00 3 315 162,97 2,00 % 3 645 948,45 6 674 081,39 27 920,60

Kårkulla samkommun Parainen 2,94 258 878,78 2,94 % 379 406,81 678 501,83 24 088,05

Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0,23 7 132,68 0,23 % 7 883,33 54 364,50 4 610,99

Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2,30 218 668,12 2,30 % 463 909,15 270 159,42 9 788,00

3 805 106,99 4 513 655,40 7 698 612,80 66 037,78

Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt

Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaari 9,90 84 934,90 9,90 %

Bostads Ab Furubacken Kemiönsaari 43,60 170 374,37 43,60 % 168 354,04 843,57 -655,40

Faxell 2.0 Kemiönsaari 41,2 40 000,00 41,2% 38 438,45 0,00 -581,92

295 309,27 206 792,49 843,57 -1 237,33

Muut osakkeet ja osuudet

Bostads Ab Kimito Centrum Asunto Oy 1850 50 489,64

Bostads Ab Sparbacka 18 63 484,04

Medbit Oy 2 000,00

Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus I 15 565,12

Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus II 1 443,05

Bostads Ab Dalhöjden Asunto Oy 5 523,81

Bostads Ab Dalsbrukslinjen Asunto Oy 21 846,94

Kimito Telefonaktiebolag Ab 19 884,96

Björkboda vattenandelslag 929,24

Bostads Ab Furumo Asunto Oy 9,4 0,00

Kuntien Asuntoluotto Ab 3 363,76

Metsäliitto Osuuskunta 10 122,56

Ab Det Finlandssvenska kompetenscentret inom sociala området 800,00

Vikändans Båt Ab 6,2 4 204,70

Kommunfinans Abp 5 045,64

Sydvästra Finlands Andelsslakteri 1 177,31

Kimito Andelsmejeri 0,00

Oy Vasso Ab 500,00

Rouskis Oy 9,77 162 500,00

Fastighets Ab Kustregionens utbildningsfastigheter 567 528,00

936 408,77

Konsernitil inpäätöksessä on huomioitu kaikki kuntayhtymät ja tytäryhteisöt, joissa kunnalla on päätösvalta.

Osakkuusyhteisöjä (yli 20 %) ei ole huomioitu konsernitil inpäätöksessä koska niiden osuus konsernin yhteenlasketusta tulokesta ei ole olennainen.

190

Saamiset tytäryhteisöiltä, osakkuusyhteisöiltä ja kuntayhtymiltä

Lyhytaikaiset saamiset 2017 2016

Tytäryhteisöt

Myyntisaamiset 33 098,04 37 736,66

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä 33 098,04 37 736,66

Kuntayhtymät


Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset 26 779,97 296 394,73

Yhteensä 34 141,19 303 664,59


Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä 15 937,29 4 861,67

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

2017 2016

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Tulojäämät

Kelan korvaus työterveydenhuollosta 235 380,00 115 380,00

Eu-tuet ja avustukset 347 817,32 128 141,23

Muut tulojäämät 71 592,97 352 320,45

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 654 790,29 595 841,68

191

19.4.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Oman pääoman erittely

2017 2016

Peruspääoma 1.1. 19 408 230,24 19 408 230,24

Tilikauden muutokset

Peruspääoma 31.12. 19 408 230,24 19 408 230,24

Edellisen tilikauden ylijäämä 1.1. 15 444 073,02 14 784 961,56

Tilikauden muutokset 0,00 0,00


Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 892 776,45 659 111,46

Oma pääoma yhteensä 36 745 079,71 34 852 303,26

Pitkäaikaiseen vieraiseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin

kuin viiden vuoden kuluttua

2017 2016

Saldo Saldo

31.12.2022 31.12.2021



Muut velat 1 015 633,91 1 101 840,81

Pitkäaikaiset velat yhteensä 13 799 187,91 15 479 610,81

192

Velat tytäryhteisöille, osakkuusyhteisöille ja kuntayhtymille

Pitkäaikaiset velat 2017 2016

Tytäryhteisöt

Lainasaamiset 444 101,51 530 308,41

Yhteensä 444 101,51 530 308,41

Lyhytaikaiset velat

Tytäryhteisöt

Saadut ennakot

Ostovelat 87 787,54 73 079,06

Muut velat 86 206,90 86 206,90

Siirtovelat

Yhteensä 173 994,44 159 285,96

Kuntayhtymät

Saadut ennakot

Ostovelat 46 314,65 53 615,28

Muut velat

Siirtovelat

Yhteensä 46 314,65 53 615,28

Osakkuusyhteisöt

Saadut ennakot

Ostovelat 59,52

Muut velat

Siirtovelat 14 505,44

Yhteensä 14 505,44 59,52

193

19.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

Muiden velkojen erittely

2017 2016

Pitkäaikaiset muut velat

Liittymismaksut 916 358,00 916 358,00

Muut velat 444 101,51 530 308,41

Lyhytaikaiset muut velat

Liittymismaksut

Muut velat 853 352,29 969 115,34

Muut velat yhteensä 2 213 811,80 2 415 781,75

Leasingvastuut 2017 2016

Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 77 029 39 556

Myöhemmin maksettava osuus 262 391 26 090

Leasingvastuut yhteensä 339 420 65 646

Kuntien takauskeskuksen takausvastuut

2017 2016

Kunnan osuus Kuntien

takauskeskuksen takausvastuusta 38 470 555,00 33 315 043,00

Kunnan osuus Kuntien

takauskeskuksen kattamattomista

takausvastuista

Kunnan mahdollista vastuuta

kattava osuus takauskeskuksen

rahastosta 25 425,75 24 867,47

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

2017 2016

Lyhytaikaiset siirtovelat

Menojäämät

Korkojaksotukset 59 922,40 60 366,01

Lomapalkkajaksotukset 2 468 796,31 2 416 820,09

Muut menojäämät 18 189,44 31 533,73

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 2 546 908,15 2 508 719,83

194

Takaumussitoumuksia 31.12.2017

Alkuperäinen Pääoma 2017 Pääoma 2016

pääoma

Kemiönsaaren Lämpö Oy

(myönnetty 2003, 2.500.000 €) 2 500 000 704 200,00 829 200,00

(myönnetty 2011, 4.300.000 €) 2 800 000 1 890 000,00 2 100 000,00

1 300 000 1 137 500,00 1 202 500,00

Fab Kimitobacken Kiinteistö OY

(myönnetty 2004, 1.800.000 €) 1 800 000 1 072 759,44 1 134 851,11

(myönnetty 2006, 900.000 €) 900 000 654 275,55 683 872,89

(Malminselkä, myönnetty 2014, 900.000 €) 900 000 766 350,00 819 810,00

(myönnetty 2015, 280.000 €) 280 000 235 137,87 253 701,51

Fab Kimito Landsbygdsrådet

(myönnetty 2004, 3.000.000 €) 3 000 000 530 308,41 616 515,31

Solkulla stiftelsen rf 1 111 400 903 188,23 935 812,09

(myönnetty 2008, 1.120.000 €)

Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy 484 997 324 965,00 344 969,00

(myönnetty 2017, 160.000 €) 160 000,00

1 940 510 327 615,74 363 355,70

Dalsbostäder Oy Ab

597 000 141 972,89 152 267,20

Bab Dragsfjärds Solberga 298 500 59 398,87 66 942,24

Rouskis Oy

(myönnetty 2005, 366.349 €) 366 349 9 631,60 28 894,75

(myönnetty 2014, 1.300.000 €/9,77 %) 127 010 127 010,00 127 010,00

Södersundvik vatten- och avloppsandelslag 500 000 120 000,00 140 000,00

(myönnetty 2010, 500 000 €)

Hitis kyrkoby frivilliga brandkår 350 000 350 000,00 350 000,00

(myönnetty 2015, 350.000 €)

Yhteensä 9 514 313,60 10 149 701,80

195

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Valitus Turun hallinto-oikeuteen teknisen lautakunnan päätöksestä 21.11.2017 § 117, poikkeamisen myöntäminen Rosala

Bagare Ab:lle.

Valitus Turun hallinto-oikeuteen valtuuston päätöksestä 20.6.2014 § 28, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

myöntäminen sekä henkilöstöraportti vuodelta 2015.

Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa koskeva kiistaKem

Kemiönsaaren Vesi on valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä (5.10.2016)

16/0497/3, joka koskee Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös tuli

11.10.2017.

Päätöksessä todetaan mm. että toiminnan harjoittajan tulee viimeistään 31.12.2019 jättää Etelä-Suomen

aluehallintovirastoon hakemus purkupaikan siirtämisestä vähemmän haitalliseen paikkaan sekä liittää hakemukseen

selvitys mahdollisista vaihtoehtoisista purkupaikoista.

Mikäli purkupaikka täytyy siirtää, siirron kustannukset saattavat nousta hyvinkin korkeiksi.

Koronvaihtosopimukset 2017 2016

Koronvaihtosopimus 649174/1092888

Koronviahtosopimus on tehty yksittäisen lainan

korkoriskin suojaamiseksi.Koronvaihtosopimuksella

muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi.

Sopimus erääntyy 9.7.2018

Nimellisarvo 25 000 50 000

Käypä arvo -1 089 -3 186

Koronvaihtosopimus 649176/1092892

Koronviahtosopimus on tehty yksittäisen lainan

korkoriskin suojaamiseksi.Koronvaihtosopimuksella

muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi.

Sopimus erääntyy 12.1.2021

Nimellisarvo 111 034 142 759

Käypä arvo -9 799 -15 649

Markkina-arvo yhteensä -10 888 -18 835

196

19.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot

Henkilöstön lukumäärä 31.12.2017

Toimintayksikkö

Toistaiseksi

palkatut

Määrä-

aikaiset Yhteensä 2017 Yhteensä 2016

Hallinto 14 1 15 18

Kehitys 7 2 9 9

Sivistys 161 40 201 202

Peruspalvelu 191 81 272 273

Ympäristö ja tekniikka 66 14 80 82

Yhteensä 439 138 577 584

Kunnan henkilöstökulut

2017 2016

Maksetut palkat ja palkkiot 18 832 125,58 19 188 436,46

Jaksotetut palkat 59 263,13 -366 432,380,00

Henkilöstökorvaukset -291 981,03 -306 152,76

Palkat ja palkkiot 18 599 407,68 18 515 851,320,00

Lakisääteiset henkilöstösivukulut 5 059 407,00 5 729 932,30

Jaksotetut henkilöstösivukulut -7 286,91 -122 615,30

Henkilösivukulut 5 052 120,09 5 607 317,000,00

Henkilöstökulut yhteensä tuloslaskelman mukaan 23 651 527,77 24 123 168,320,00

Henkilöstökuluja aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiin 0,00 0,000,00

Luontaisedut 130 447,24 130 312,620,00

Henkilöstön koulutus 152 457,40 132 844,18

Yksityiskohtaisemmat tiedot henkilöstöstä löytyvät henkilöstöraportista.

197

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut

2017 2016

Suomen Keskusta r.p. 700 376

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 508 471

Vapaa yhteistoiminta 1 237 1 088

Vihreä liitto r.p. 550 453

Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue r.p. 4 295 3 478

Vasemmistoliitto r.p. 602 262

Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 7 891 6 129

Tilintarkastajan palkkiot

2017 2016

Tarkastusyhtiö BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot 12 379 15 808

Tilintarkastajan lausunnot 555 1 118

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 2 220 5 218

Muut palkkiot 0 0

Palkkiot yhteensä 15 154 22 144

198

19.7 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

KONSERNIKAAVIO

KEMIÖNSAAREN KUNTA

(Kunta + vesi)

TYTÄRYHTEISÖ KUNTAYHTYMÄT

OMISTUS- JA

OSAKKUUSOMISTUSYHTEISÖT

Ab Kimitoöns Värme Kemiönsaaren Lämpö Oy

100 % Varsinais-Suomen li itto Fastighets Ab Kimito Arkadia

1,52 % 9,9 %

Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy 33,3 % rösträtt i styrelsen

inkl Berglund Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

81,80 % 2,00 % Bostads Ab Furubacken Vfjärd

43,60 %

Kiinteistö Oy Malminselkä Kårkulla

75 % 2,94 % Faxell 2.0

41,24 %

Fab Kimito Landsbygdsrådet KiOy Salon seudun koulutuskuntayhtymä

75,32 % 2,30 %

Dragsfjärds Industri Ab - Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri

Dragsfjärdin Teollisuus Oy 0,23 %

100 %

Oy Dalsbostäder Ab

100 %

Dalmed Oy

75 %

Yhteisö Kotipaikka

Kunnan

omistusosuus Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus

% 31.12 omistusosuus

omasta

pääomasta

vieraasta

pääomasta

til ikauden yli-

/ ali jäämästä

Tytäryhteisö

Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaari 100 85 547,65 100 % 977 669,04 4 024 983,83 195 564,98

Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaari 81,80 122 497,48 81,80 % 103 446,33 1 694 644,42 0,00

Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaari 75,00 36 779,53 775 202,42 982,63

Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaari 75,32 1 917 929,95 62,69 % 2 668 895,86 422 142,80 17 526,68

Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaari 100 218 644,31 100 % 274 401,38 520 899,60 2 565,31

Dalmed Oy Ab Kemiönsaari 75 6 000,00 75 % 40 529,60 39 871,42 31 900,99

Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaari 100 84 093,96 100 % 572 995,71 409 078,26 0,12

SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder 198 462,58

2 633 175,93 4 674 717,45 7 886 822,75 248 540,70

Kuntayhtymät

Varsinais-Suomen li itto Turku 1,52 5 264,44 1,52 % 16 507,66 21 505,67 -369,85

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2,00 3 315 162,97 2,00 % 3 645 948,45 6 674 081,39 27 920,60

Kårkulla samkommun Parainen 2,94 258 878,78 2,94 % 379 406,81 678 501,83 24 088,05

Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0,23 7 132,68 0,23 % 7 883,33 54 364,50 4 610,99

Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2,30 218 668,12 2,30 % 463 909,15 270 159,42 9 788,00

3 805 106,99 4 513 655,40 7 698 612,80 66 037,78

Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt

Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaari 9,90 84 934,90 9,90 %

Bostads Ab Furubacken Kemiönsaari 43,60 170 374,37 43,60 % 168 354,04 843,57 -655,40

Faxell 2.0 Kemiönsaari 41,2 40 000,00 41,2% 38 438,45 0,00 -581,92

295 309,27 206 792,49 843,57 -1 237,33

199

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernitilinpääköksen laajuus

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät.

Osakkuusyhteisöt ovat jätetty yhdistelemättä koska niiden osuus konsernin omaan pääomaan on vähäinen.

Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet

Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen

ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty

vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.

Poistoero ja vapaaehtposet varaukset

Konsernitaseessa vapaaehtoiset ja verotusperusteiset varaukset sekä poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan

ja laskennalliseen verovelkaan. Jako on otettu huomioon omistuk-sen eliminoinnissa, vähemmistöosuuksien erottamisessa

sekä osakkuusyhteisöjen yhdistele-misessä.

Keskeisen omistuksen eliminointi

Kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Omistuksen eliminoinnissa

syntynyt ero on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikaudelle.

Vähemmistöosuudet

Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta

pääomasta konsernitaseessa.

Suunnitelmapoistojen oikaisu

Asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden

poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi. Jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön

poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikau-sille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi.

200

SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ JA KUNTAYHTYMILTÄ

Konserni

Lyhytaikaiset saamiset 2017 2016

Tytäryhteisöt


Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä 33 098,04 37 736,66

Kuntayhtymät

Myyntisaamiset 156,98 108,74

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset 595,89 5 918,54

Yhteensä 752,87 6 027,28


Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä 6 610,35 4 861,67

201

OMAN PÄÄOMAN erittely

Konserni

2017 2016

Peruspääoma 1.1. 19 408 230,24 19 408 230,24


Peruspääoma 31.12. 19 408 230,24 19 408 230,24

Korotusrahasto 31.12. 23 137,49 23 137,49

Muut omat rahastot 1.1. 1 268 561,26 1 264 154,70

Tilikauden muutokset 1 546,39 4 406,56

Muut omat rahastot 31.12. 1 270 107,65 1 268 561,26


Tilikauden muutokset 703 628,15 1 097 345,73


Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 912 882,81 849 033,87


202

VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, OSAKKUUSYHTEISÖILLE JA KUNTAYHTYMILLE

Konserni

Pitkäaikaiset velat 2017 2016

Tytäryhteisöt

Lainasaamiset 444 101,51 530 308,41

Yhteensä 444 101,51 530 308,41

Lyhytaikaiset velat

Tytäryhteisöt

Saadut ennakot

Ostovelat 87 787,54 73 079,06

Muut velat 86 206,90 86 206,90

Siirtovelat

Yhteensä 173 994,44 159 285,96

Kuntayhtymät

Saadut ennakot

Ostovelat 801,60 1 145,82

Muut velat

Siirtovelat 289,65

Yhteensä 1 091,25 1 145,82

Osakkuusyhteisöt

Saadut ennakot

Ostovelat 59,52

Muut velat

Siirtovelat

Yhteensä 59,52

203

TAKAUSVASTUU YHTEISÖEDULLE SAMAN KONSERNIN SISÄLLÄ

Konserni

Alkuperäinen Pääoma 2017 Pääoma 2016

pääoma

Kemiön Lämpö Oy

(myönnetty 2003, 2.500.000 €) 2 500 000 704 200,00 829 200,00

(myönnetty 2011, 4.300.000 €) 2 800 000 1 890 000,00 2 100 000,00

1 300 000 1 137 500,00 1 202 500,00

Fab Kimitobacken Kiinteistö Oy

(myönnetty 2004, 1.800.000 €) 1 800 000 1 072 759,44 1 134 851,11

(myönnetty 2006, 900.000 €) 900 000 654 275,55 683 515,31

(Malminselkä, myönnetty 2014) 900 000 766 350,00 819 810,00

(myönnetty 2015, 280.000 €) 280 000 235 137,87 253 701,51

Fab Kimito Landsbygdsrådet

(myönnetty 2004, 3.000.000 €) 3 000 000 530 308,41 616 515,31

Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy 210 000 324 965,00 344 969,00

(myönnetty 2017, 160.000 €) 160 000,00

Dalsbostäder Oy Ab 1 940 510 327 615,74 363 355,70

Yhteensä takausvastuuta 31.12.2017 7 803 112,01 8 348 417,94

204

20 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET

20.1 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen

Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu

Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Tuloslaskelma

ilman Vesiliikelait. kunnan tilinpäätöksessä

(ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen)

Toimintatulot

Myyntitulot, ulkoiset 1 621 061,60 1 641 218,55 3 262 280,15

Myyntitulot, sisäiset 3 470 119,44 176 636,45 -3 470 119,44 1) -176 636,45 1) 0,00

Maksutulot 2 748 747,88 2 748 747,88

Tuet ja avustukset 574 171,79 574 171,79

Muut toimintatulot 1 914 797,74 5 636,80 1 920 434,54

Muut toimintatulot, sisäiset 3 248 979,33 426 030,00 -3 248 979,33 2) -426 030,00 1) 0,00

Toimintatulot 13 577 877,78 2 249 521,80 -6 719 098,77 -602 666,45 8 505 634,36

Valmistus omaan käyttöön 5 352,64 5 352,64

Toimintamenot

Henkilöstömenot -23 338 393,14 -23 651 527,77

Palvelujen ostot, ulkoiset -19 122 439,62 -222 832,65 -19 345 272,27

Palvelujen ostot, sisäiset -3 565 701,64 -429 210,00 3 565 701,64 1) 429 210,00 1) 0,00

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 067 116,30 -395 356,98 -3 462 473,28

Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset -52 207,25 -3 453,90 52 207,25 1) 3 453,90 1) 0,00

Avustukset -1 584 269,33 0,00 -1 584 269,33

Muut toimintamenot, ulkoiset -591 073,82 -21 939,71 -613 013,53

Muut toimintamenot, sisäiset -3 248 979,33 0,00 3 248 979,33 2) 0,00

Toimintamenot -54 570 180,43 -1 072 793,24 6 866 888,22 432 663,90 -48 656 556,18

Toimintakate -40 986 950,01 1 176 728,56 147 789,45 -170 002,55 -40 145 569,18

Verotulot 23 381 570,41 23 381 570,41

Valtionosuudet 22 148 442,00 22 148 442,00

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 186,60 0,00 186,60

Korkotulot, sisäiset 0,00 0,00 0,00 4) 0,00

Muut rahoitustulot, ulkoiset 25 527,92 6 391,13 31 919,05

Muut rahoitustulot, sisäiset 0,00 0,00 3) 0,00

Korkomenot, sisäiset 0,00 0,00 0,00 4) 0,00

Korkomenot -143 732,24 -51 696,60 -195 428,84

Muut rahoitusmenot -6 279,66 -73,27 -6 352,93

Korvaus peruspääomasta 0,00 0,00 0,00 3) 0,00

Rahoitustulot ja -menot -124 297,38 -45 378,74 0,00 0,00 -169 676,12

Vuosikate 4 420 870,52 818 215,19 145 683,95 -170 002,55 5 214 767,11


Suunnitelman mukaiset poistot -2 579 351,62 -899 874,63 -3 479 226,25

Arvonalentumiset 0,00 0,00

Poistot ja arvonalentumiset -2 579 351,62 -899 874,63 -3 479 226,25

Tilikauden tulos 1 841 518,90 -81 659,44 145 683,95 -170 002,55 1 735 540,86

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 121 380,67 35 854,92 157 235,59Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00

Tilikauden ylijäämä 1 962 899,57 -45 804,52 145 683,95 -170 002,55 1 892 776,45

Eliminoidaan:

1) Sisäinen myynti ja osto

2) Muu sisäinen myynti ja sisäiset vuokrat

3) Korvaus peruspääomasta

4) Korkokulut, sisäinen laina

Kunnan sisäisen ylijäämän (145 683,95 euroa) ja vesiliikelaitoksen tuloslaskelman (170 002,55 euroa) välinen ero johtuu kunnan sisäisessä taseessa olevista

sisäisistä liittymismaksuista, yhteensä 24 318,60 euroa.

205

20.2 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen

Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu

Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Rahoituslaskelma

(ilman liikelait.) kunnan

Tulorahoitus tilinpäätöksessä

Vuosikate 4 420 870,52 818 215,19 145 683,95 1) -170 002,55 1) 4) 5 214 767,11

Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00

Tulorahoituksen korjauserät -1 194 004,78 0,00 -1 194 004,78Tulorahoitus 3 226 865,74 818 215,19 145 683,95 -170 002,55 4 020 762,33


Investointimenot -6 751 922,07 -40 685,97 24 318,60 4) -6 768 289,44

Rahoitusosuudet investointimenoihin 261 212,31 0,00 261 212,31

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus-

tulot 1 564 748,10 1 564 748,10

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 699 095,92 777 529,22 170 002,55 -170 002,55 -921 566,70



Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille 0,00 0,00 2)


Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0,00 0,00 2)

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000 000,00 1 000 000,00 4 000 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta 311 653,93 -311 653,93 -311 653,93 3) 311 653,93 3)

Lyhytaikaisten lainojen vähennys -1 451 977,60 -729 462,48 -2 181 440,08

Lyhytaikaisten lainojen muutos -859 000,00 1 141 000,00


Muut maksuvalmiuden muutokset 305 068,51 122 587,19 427 655,70

Rahoituksen rahavirta 2 164 744,84 -777 529,22 -311 653,93 311 653,93 3 387 215,62

Vaikutus maksuvalmiuteen 465 648,92 0,00 -141 651,38 141 651,38 2 465 648,92

Elimininoidaan:

1) Ssisäinen myynti ja osto

2) Sisäiset lainat

3) Sisäisten lainojen vähennys

4) Sisäinen liittymismaksu

206

20.3 Kemiönsaaren vesiliikelaitos

Vuosikertomus 2017

Kimitoöns Vatten – Kemiönsaaren Vesi

207

Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2017

Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja

SISÄLLYSLUETTELO

1. TOIMINTAIDEA

2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS

3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA

4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

5. ASIAKKAAT JA MYYNTI

6. KUSTANNUKSET

7. VEDENHANKINTA

8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS

9 VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO

10. TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEEN MUKAAN

10.1 Investoinnit 2017

10.2 Käyttötalousarvion toteutuminen

10.3 Rahoitusanalyysin toteutuminen

11. TULOSLASKELMA 2017

12. TASE 31.12.2017

13. RAHOITUSLASKELMA 31.12.2017

14. YHTEENVETO, ANALYYSI JA TUNNUSLUVUT

15. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

15.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

15.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

15.3 Tasetta koskevat liitetiedot

15.4 Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä

koskevat liitetiedot

16. TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY

17. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN

208

1. TOIMINTAIDEA

Kemiönsaaren Veden tehtävänä on hoitaa asiakkaidensa ja toiminta-alueensa vesihuoltopalveluja. Tehtävä käsittää

mm. juomaveden toimittamisen kuluttajille, sekä kiinteistöjen tuottamien jätevesien johtamisen

jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Toimivat vesihuoltopalvelut ylläpitävät asiakkaiden toimintaedellytyksiä,

terveyttä ja elämänlaatua.

Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi kuluttajilta peritään erilaisia

maksuja. Näitä ovat mm. vesimaksu, jätevesimaksu, perusmaksu, liittymismaksu sekä lietteen vastaanottomaksu.

Tuloilla on katettava niin käyttö- kuin pääomakustannukset.

2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS

Vesihuoltopalvelut ovat olennainen osa yhteiskunnan peruspalveluja. Puhtaan veden saanti ja jäteveden tehokas

johtaminen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä.

Kemiönsaaren Vedellä on tällä hetkellä 1751 asiakasta (luku on korjattu vastaamaan laskutusta 31.12.2016).

Kiinteistöistä on 198 vapaa-ajan kiinteistöjä. Yhdeksäs toimintavuosi oli vaiherikas. Vuoden aikana on paikattu

useita vuotoja sekä vesi- että jätevesiverkostossa, tehty vesiliittymiä ja tehty verkoston korjausta ja saneerausta.

Vesihuolto on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Laskuttamattoman veden osuus laski 24 prosenttiin. Putkistovuotoja

oli useita, mutta ongelmallisin niistä oli Kärran putkivuoto. Vuoto oli erittäin vaikea löytää. Vuototilanteiden

jälkeen tapahtuva putkiston huuhtelu kuluttaa myös tilanteesta riippuen huomattavasti vettä.

Sateet aiheuttavat haasteita Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle, joka joutuu vastaanottamaan suuria määriä

hulevesiä. Syksy oli erittäin sateinen ja laskuttamattoman jäteveden osuus nousi vuonna 2017 noin 51 prosenttiin.

Hulevesi nostaa puhdistamojen kustannuksia, samalla kun optimaalisen puhdistustuloksen saavuttaminen on

työläämpää, kun puhdistamo joutuu puhdistamaan suuria määriä hulevesiä. Vuoden aikana on tehty työtä

hulevesien saamiseksi pois viemäriverkostosta. Yhteensä 13 jätevesikaivoa korjattiin ja 2 käyttämätöntä

jätevesikaivoa poistettiin. Työ jatkuu, mutta työ on pitkäjänteistä, eikä tuloksia saada kovinkaan nopeasti.

Päivystysrengas, joka toimii 24/7 periaatteella, on toiminut hyvin. Kaikki ovat kantaneet vastuunsa, ja tähän työhön

osallistuneet ansaitsevat kaikki suuren kiitoksen työpanoksestaan.

Vuoden aikana investointeja toteutettiin ainoastaan 40.686 euron edestä.

Vuoden 2017 tilinpäätös näyttää 45.805 euroa alijäämää. Talouskuri on pidetty tiukkana, unohtamatta kuitenkaan

niitä velvoitteita, joita meillä on asiakkaitamme ja viranomaisia kohtaan.

Korot ovat olleet alhaisella tasolla. Asiantuntijat ennustavat, että korkotaso pysyy lähivuosina alhaisena, mutta

alkaa hiljalleen nousta nykyisestä tasostaan.

Kemiönsaaren Veden taloudellista toimintaa ohjaa lähimpinä vuosina lainojen erittäin suuri määrä. Investoinnit

tulee jatkossa pitää alhaisella tasolla pidemmän aikaa. Kemiönsaaren Veden taloudellinen päämäärä on vähentää

lainataakkaa. Vuonna 2017 saatiin velkataakkaa pienennettyä noin 900.116 euroa.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia Kemiönsaaren Veden työntekijöitä ammattitaitoisesta työpanoksesta. Haluan myös

kiittää johtokuntaa heidän tekemästään työstä.

Kemiönsaari 15 maaliskuuta 2018

Raimo Parikka

toimitusjohtaja

Kemiönsaaren Vesi

3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA

209

Kemiönsaaren Vedellä on oma vesilaitoksen hoitaja ja oma jätevedenpuhdistamon hoitaja. Kaksi

yhdyskuntateknisen osaston huoltomiestä vastaa ostettuna palveluna linjanrakennuksesta ja yleisestä

kunnossapidosta. Työvoiman vahvuuteen kuuluu työnjohtaja (33 %). Hallinnossa työskentelee toimitusjohtaja (50

%), laskuttaja ja toimistosihteeri (35 %). Henkilökunta on vuoden aikana osallistunut eri koulutustilaisuuksiin ja

kursseihin.

Vuonna 2017 Kemiönsaaren Veden johtokunta muodostui seuraavasta viidestä henkilöstä: Veijo Lücke, Brita Drugge, Malin Lindholm, Greger Lindholm ja puheenjohtaja Daniel Wilson.

Valtuustokauden vaihduttua johtokunta vaihtui, ollen seuraava: Helena Fabritius, Lea Räisänen, Kristian Ek, Greger

Lindholm ja puheenjohtaja Roger Hakalax.

4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

Vesihuoltolaitoksen talous on hyvin pääomavaltaista toimintaa. Yleensä käyttötulot ja kustannukset

ovat kohtalaisen hyvin ennakoitavissa, mikä helpottaa tulevaisuuden arviointia.

Kemiönsaaren Veden toimintaympäristö on viime vuosina investointien myötä muuttunut

huomattavasti. Seuraavat seikat vaikuttavat toiminnan talouteen tulevaisuudessa:

- Talouskuri pidetään tiukkana, unohtamatta kuitenkaan niitä velvoitteita, joita meillä on

asiakkaitamme ja viranomaisia kohtaan.

- Liittymättömät toiminta-alueen kiinteistöt tulee saada liitettyä. Tämän jälkeen liittyjien

määrä vähenee ja liittymismaksut muodostavat pienemmän osan tuloista.

- Investointitaso on pidettävä pitkään matalalla tasolla.

- Poistot ovat hyvin suuria (lisääntyivät tuntuvasti vuonna 2016).

- Korot ovat hyvin matalalla tasolla, mutta ennusteen mukaan ne alkavat taas nousta.

- Valtio korottaa arvonlisäveroa.

- Taksaa on nostettu vuoden 2016 alusta, taksaa on mahdollisesti tarkistettava lähiaikoina.

- Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaselvitys on tehtävä 31.12.2019

mennessä. Jos purkupaikkaa joudutaan siirtämään, voivat purkupaikan siirrosta aiheutuvat

kustannukset nousta hyvin korkeiksi.

5. ASIAKKAAT JA MYYNTI

Vuoden aikana myytiin vettä noin 182.687 m³ ja 207.315 m³ myytyä jätevettä vastaanotettiin

käsiteltäväksi. Myydyn veden määrä laski hieman ja myös myydyn jäteveden määrä laski.

Vuoden aikana myytiin 32 vesiliittymää, 15 jätevesiliittymää, 1 hulevesiliittymä ja 3 sprinkleriliittymää.

Kemiönsaaren Vedellä oli 1.751 asiakassopimusta 31.12.2017. Asiakasmäärä korjattiin 31.12.2016

vastaamaan laskutuksessa olevaa asiakasmäärää.

Liittymismaksujen osuus liikevaihdosta laski 11 prosenttiin (vuonna 2016 se oli 12 prosenttia). Työ

toiminta-alueella olevien, vielä liittymättömien kiinteistöjen saamiseksi asiakkaiksi aloitettiin vuonna

2016 ja se työ jatkuu edelleen.

Investointikustannukset merkitään noin 30 vuoden ajanjaksolle poistoina. Merkittävä osa

vesihuoltolaitoksen kustannuksista on kiinteitä. Siksi on tärkeää, että suuri osa tuloista, kuten perus- ja

liittymismaksut, on kiinteitä.

Kemiönsaaren Veden liikevaihto oli budjetoitua pienempi, eli yhteensä 1.817.855 euroa. Veden kulutus

Kemiönsaaren Veden toiminta-alueella vähenee, koska kunnan asukasluku laskee ja väestö ikääntyy. Toiminta-

alueella olevien kiinteistöjen liittyminen tasapainottaa kuitenkin muutoksen suuruutta. Abloy Oy Björkbodan

tehdas on myös oleellisesti pienentänyt veden kulutusta kun pinnoituslaitos lopetti toimintansa 31.12.2016.

Dalwire Steel Oy Ab:n toiminta Taalintehtaalla on myös loppunut.

Alla olevassa taulukossa näkyy tulojen jakautuminen vuonna 2017.

210

Alla oleva taulukko esittää tulojen kehittymisen 2015 – 2017.

6. KUSTANNUKSET

Materiaalikustannukset olivat budjetoitua alhaisemmat. Sisäisestä jaosta johtuen on ostetuista

palveluista vähennetty ns. sisäisen työn osuus, eli 209.412 euroa. Palkat tullaan jatkossa esittämään

omalla sarakkeellaan.

Sähkön kulutus on siirtolinjojen myötä kasvanut ja sähkökustannukset olivat noin 213.120 euroa.

Sähkön osuus materiaalikustannuksista on yli 53 %.

Tulevaisuuden suurin taloudellinen haaste on velkataakka, joka on moninkertainen liikevaihtoon

verrattuna. Kasvavat lainanhoitokulut ovat liikelaitoksen suurin taloudellinen riskitekijä. Osa lainoista

on kuitenkin sidottu kiinteään korkoon ja merkittävä osa on sisäisiä lainoja, mikä hillitsee mahdollista

korkojen nousua.

211

Alla oleva taulukko esittää kustannusten kehittymisen vuosina 2015 – 2017.

7. VEDENHANKINTA

Sekä Kårkullan että Nordanån pohjavesilaitokset ovat toimineet hyvin. Kårkullan, Nordanån ja

Skinnarvikin pohjavesialueita on kuormitettu ympäristölupiensa puitteissa vuoden aikana.

Taulukossa esitellään pumpatut vesimäärät vesilaitosta kohden, niiden käyttö- ja poistokulut sekä

laskettu yksikköhinta, jossa on otettu huomioon vuotovedet ja kustannukset on jaettu myytyä

vesikuutiometriä kohden. Vuoden aikana Kårkullan vesilaitosta on käytetty aiempia vuosia vähemmän

ja Nordanåta enemmän virtauksen aikaansaamiseksi Kemiön ja Björkbodan välisessä uudessa

vesilinjassa.

*) Kemiönsaaren Vesi ostaa tarvittaessa vettä Björkbodan vesiosuuskunnalta.

Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa.

212

8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS

Jäteveden puhdistus

Kemiönsaaren Veden jäteveden puhdistus tapahtuu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolla. Tähän

yhteenvetoon on koottu Kemiönsaaren Veden jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueilla

muodostuvat jätevesimäärät ja vesistöön johdettujen jätevesien aiheuttaman kuormituksen kehitys

vuosilta 2010–2017.

Ympäristökuormitus

Vuodet 2010–2015 kuvaavat tilannetta, jolloin Kemiönsaaren Veden viemäröintialueella oli toiminnassa kolme

yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa: Taalintehtaalla Tyskaholmenin saarella sijaitseva Tyskaholmenin

jätevedenpuhdistamo, Kemiön kirkonkylällä sijaitseva Kemiön jätevedenpuhdistamo ja Västanfjärdin Lammalassa

sijaitseva Lammalan jätevedenpuhdistamo.

Vuosi 2016 kuvaa tilannetta, jolloin jätevesien käsittely oli pääosin keskitetty saneerattuun Tyskaholmenin

jätevedenpuhdistamoon. Saneerattu ja laajennettu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön

lokakuussa 2015, jolloin Kemiön jätevedenpuhdistamon toiminta loppui ja jätevedet johdettiin Tyskaholmenin

jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lammalan jätevedenpuhdistamo oli käytössä 17.3.2016 asti. Lammalan

jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien osuus oli kuitenkin vain noin 1 % vuoden 2016

kokonaisjätevesimäärästä.

Vuosi 2017 kuvaa tilannetta, jolloin jätevesien käsittely oli keskitetty saneerattuun Tyskaholmenin

jätevedenpuhdistamoon.

Vesistöön johdetun jäteveden määrä vuonna 2017 oli 10 % suurempi vuosien 2010–2015 keskiarvoon verrattuna,

mutta vesistöön johdetut kuormitukset laskivat 23–89 % eri parametrien osalta. Kuormitus oli merkittävästi

pienempi kokonaisfosforin, BOD7ATU:n, kokonaisfosforin, ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta. Myös

kokonaistypenpoisto tehostui ja kokonaistyppikuormitus oli 23 % pienempi vuosien 2010–2015 keskiarvoon

verrattuna.

Seuraaviin kuviin on koottu vesistöön johdetut kuormitukset jätevedenpuhdistamoittain.

Vuotuinen pylväs kuvaa yhteenlaskettua kokonaiskuormitusta.

213

214

215

216

Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien kuormitus Falköfjärdenille on kehittynyt

seuraavasti:

Falköfjärdenille johdettujen jätevesien määrä oli vuonna 2017 jätevedenkäsittelyn keskittämisen

myötä 72 % suurempi vuosien 2010–2015 keskiarvoon verrattuna. Falkofjärdenille johdettu kuormitus

laski BOD7ATU:n, kokonaisfosforin, ammoniumtypen ja kiintoaineen osalta 21–59 %. Puhdistamon

saneerauksen ja laajennuksen myötä jätevedenkäsittely on tehostunut. Kokonaistyppikuormitus oli 52 %

suurempi vuosien 2010–2015 keskiarvoon verrattuna. Kokonaistypenpoisto on kuitenkin tehostunut

jätevedenkäsittelyn keskittämisen myötä, koska vesistöön johdettu kuormitus ei ole kasvanut yhtä

paljon kuin käsitelty jätevesimäärä ja puhdistamolle tuleva typpikuorma.

Jätevesien vesistöön aiheuttama kokonaiskuormitus oli vuonna 2017 pienempi verrattuna

vuosien 2010–2015 tilanteeseen jätevedenkäsittelyn keskittämisestä huolimatta. Puhdistamosaneeraus

on tehostanut puhdistusprosessin toimintaa. Vesistöön johdettu kokonaistyppikuorma on kasvanut

jäteveden purkupisteellä. Puhdistamon kokonaistypenpoisto on kuitenkin tehostunut aiempaan

verrattuna, koska vesistöön johdettu typpikuorma ei ole kasvanut

yhtä paljon kuin käsitelty jätevesimäärä ja puhdistamolle tuleva typpikuorma.

Björkboda Lås Ab:n prosessivedenpuhdistamo

Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä johdettiin vuoden aikana Tyskaholmenin

jätevedenpuhdistamon viemäriverkostoon yhteensä 5 466 m3, eli keskimäärin 14,9 m³/d. Tämä oli 1,3 %

puhdistamon koko vuoden tulovirtaamasta.

Kemiö

Kemiön jätevedenpuhdistamon purkutyöselostus jätettiin ELY-keskukselle 28.2.2017.

Lammalan jätevedenpuhdistamo

Hakemus toiminnasta mahdollisesti aiheutuneiden tai aiheutuvien vahinkojen selvittämiseksi ja korvaamiseksi tai

korjaamiseksi jätettiin Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle 27.6.2016.

Asiaa koskeva vastine Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle jätettiin 9.3.2017.

9. VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO

Kemiönsaaren Veden vesi- ja jätevesiverkosto on erittäin pitkä suhteessa asiakasmäärään ja myytyihin

vesimääriin. Vuonna 2017 vesiverkostoa laajennettiin noin 262 m ja jätevesiverkostoa noin 262 m.

Kemiönsaaren Vesi vastaa myös 412 pumppaamosta, joista 81 on linja- tai aluepumppaamoja. Verkoston

toiminnan valvonnan helpottamiseksi valvontajärjestelmän rakentamista on jatkettu vuoden aikana.

Automaatiojärjestelmä takaa suuremman käyttövarmuuden, sillä mahdolliset viat aiheuttavat

217

automaattisesti hälytyksen, joka yhdistyy eteenpäin valvontatietokoneille ja päivystäjälle, joka ryhtyy

vian vaatimiin korjaustoimenpiteisiin.

10. KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEEN

MUKAAN

SITOVAT TAVOITTEET 2017 – 2019

Tavoite Tavoitetaso/seuranta

Vuotovesien poistaminen

viemäriverkosta

Työ on aloitettu vuonna 2015 ja se jatkuu

edelleen. Työ on myös osa verkoston ja

viemärikaivojen saneerausta.

Seuranta 31.12.2017

Vuonna 2017 työ jatkui ja 13 jätevesikaivoa

korjattiin.

Jätevesikaivojen korjausta ja putkiston saneerausta

jatketaan vuonna 2018.

Vähintään 150 kiinteistön liittäminen

verkostoon (väh 25–50

kiinteistöä/vuosi).

Olemassa olevilla toiminta-alueilla

sijaitsevia kiinteistöjä kehotetaan

liittymään vesihuoltopalveluihin.

Kaikki toim.-alueen liittämättömät kiinteistöt

l

i

i

t

e

t

ä

ä

n

.

Mainittujen alueiden kiinteistönomistajat saavat

viranomaiskehotuksen liittymisestä.

Seuranta 31.12.2017

Uusia liityntöjä / vesi 32 kpl ja viemäri 15kpl.

Liittymiskehotuksien antaminen on aloitettu.

218

Lainakannan vähentäminen

Kertynyt alijäämä

Lainakanta alkaa laskea v. 2017 laaditun

talousarvion ja

suunnitelman mukaan. Kemiönsaaren Vesi voi

a

l

k

a

a

pienentää velkataakkaansa v. 2017 investointien

vähenemisen ansiosta.

Seuranta 31.12.2017

Lainakanta pieneni 900.116 euroa.

Taloussuunnitelmakauden aikana syntyy

Alijäämää. Alijäämä tulee kattaa 4 vuoden aikana.

Seuranta 31.12.2017

Alijäämä oli 45.804,52 euroa. Edellisten vuosien

alijäämä on 33.198,03 euroa. Kertynyt alijäämä on

näin ollen yhteensä 79.002,55 euroa.

219

10.1 INVESTOINNIT 2017 Kaukovalvontajärjestelmä

Kustannusarvio ja

sen muutokset

Ed. vuosien

käyttö

Alkuperäinen


Talousarvio

muutosten


Kustannusarviosta


Menot -30 000 -30 000 -30 000 -30 000,00 0,00

Tulot 0 0 0,00 0,00

Nettomeno -30 000 -30 000 0 -30 000 0,00 -30 000,00 0,00

Vesilinjat ja liittymät toiminta-alueella

Kustannusarvio ja

sen muutokset

Ed. vuosien

käyttö

Alkuperäinen


Talousarvio

muutosten


Kustannusarviosta


Menot -50 000 -50 000 -50 000 -10 886,61 -39 113,39 -10 886,61

Tulot 0 0 0,00 0,00

Nettomeno -50 000 -50 000 0 -50 000 -10 886,61 -39 113,39 -10 886,61

Vesi Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää)

Kustannusarvio ja

sen muutokset

Ed. vuosien

käyttö

Alkuperäinen


Talousarvio

muutosten


Kustannusarviosta


Menot -50 000 -50 000 -50 000 -1 958,17 -48 041,83 -1 958,17

Tulot 0 0 0,00 0,00

Nettomeno -50 000 -50 000 0 -50 000 -1 958,17 -48 041,83 -1 958,17

Vesi uusille asemakaava-alueille

Kustannusarvio ja

sen muutokset

Ed. vuosien

käyttö

Alkuperäinen


Talousarvio

muutosten


Kustannusarviosta


Menot -40 000 -40 000 -40 000 -40 000,00 0,00

Tulot 0 0 0,00 0,00

Nettomeno -40 000 -40 000 0 -40 000 0,00 -40 000,00 0,00

Viemärilinjat ja liittymät toiminta-alueella

Kustannusarvio ja

sen muutokset

Ed. vuosien

käyttö

Alkuperäinen


Talousarvio

muutosten


Kustannusarviosta


Menot -50 000 -50 000 -50 000 -13 584,72 -36 415,28 -13 584,72

Tulot 0 0 0,00 0,00

Nettomeno -50 000 0,00 -50 000 0 -50 000 -13 584,72 -36 415,28 -13 584,72

Viemäri Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää))

Kustannusarvio ja

sen muutokset

Ed. vuosien

käyttö

Alkuperäinen


Talousarvio

muutosten


Kustannusarviosta


Menot -100 000 -100 000 -100 000 -1 958,17 -98 041,83 -1 958,17

Tulot 0 0 0,00 0,00

Nettomeno -100 000 0,00 -100 000 0 -100 000 -1 958,17 -98 041,83 -1 958,17

Viemäri uusille asemakaava-alueille

Kustannusarvio ja

sen muutokset

Ed. vuosien

käyttö

Alkuperäinen


Talousarvio

muutosten


Kustannusarviosta


Menot -60 000 -60 000 -60 000 -60 000,00 0,00

Tulot 0 0 0,00 0,00

Nettomeno -60 000 0,00 -60 000 0 -60 000 0,00 -60 000,00 0,00

Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus

Kustannusarvio ja

sen muutokset

Ed. vuosien

käyttö

Alkuperäinen


Talousarvio

muutosten


Kustannusarviosta


Menot -100 000 -100 000 -12 298,60 -87 701,40 -12 298,60

Tulot 0 0,00 0,00

Nettomeno 0 0,00 -100 000 0 -100 000 -12 298,60 -87 701,40 -12 298,60

KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS

Kustannusarvio ja

sen muutokset

Ed. vuosien

käyttö

Alkuperäinen


Talousarvio

muutosten


Kustannusarviosta


Menot -480 000 -480 000 -40 686,27 -439 313,73 -40 686,27

Tulot 0 0 0,00 0,00

Nettomeno -480 000 0 -480 000 -40 686,27 -439 313,73 -40 686,27 ANALYYSI

Vuoden 2017 aikana investointeja toteutettiin ainoastaan 40.686 euron edestä. Uudet investoinnit joudutaan

rahoittamaan lainarahalla, eikä siihen tässä tilanteessa ole mahdollisuutta.

220

10.2 KÄYTTÖTALOUSARVION TOTEUTUMINEN

TALOUSARVION TOTEUTUMA 2017

TULOSLASKELMA Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama %

Liikevaihto 1 983 200 1 817 855,00 165 345,00 91,7

Liiketoiminnan muut tuotot 280 000 431 666,80 -151 666,80 154,2

Materiaalit ja palvelut


Ostot tilikauden aikana -422 800 -398 810,88 -23 989,12 94,3

Palvelujen ostot -897 820 -652 042,65 -245 777,35 72,6

Materiaalit ja palvelut -1 320 620 -1 050 853,53 -269 766,47 79,6

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -257 585,55 257 585,55 -100,0

Henkilösivukulut

Eläkekulut -44 132,86 44 132,86 -100,0

Muut sivukulut -11 416,22 11 416,22 -100,0

Henkilösivukulut 0 -55 549,08 55 549,08 -100,0

Henkilöstökulut 0 -313 134,63 313 134,63 -100,0


Suunnitelman mukaiset poistot -902 700 -899 874,63 -2 825,37 99,7

Poistot ja arvonalentumiset -902 700 -899 874,63 -2 825,37 99,7

Liiketoiminnan muut kulut -32 200 -21 939,71 -10 260,29 68,1

Liikeylijäämä (-alijäämä) 7 680 -36 280,70 43 960,70 -472,4


Korkotuotot 0,00 0,00 -100,0

Muut rahoitustuotot 6 000 6 391,13 -391,13 106,5

Kunnalle maksetut korkokulut -6 000 0,00 -6 000,00 0,0

Muille maksetut korkokulut -80 000 -51 696,60 -28 303,40 64,6

Korvaus peruspääomasta 0 0,00 0,00 -100,0

Muut rahoituskulut 0 -73,27 73,27 -100,0

Rahoitustuotot ja -kulut -80 000 -45 378,74 -34 621,26 56,7

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -72 320 -81 659,44 9 339,44 112,9

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -72 320 -81 659,44 9 339,44 112,9

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 35 830 35 854,92 -24,92 100,1

Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+)

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -36 490 -45 804,52 9 314,52 125,5

221

10.3 RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN

TALOUSARVION TOTEUTUMA 2017

RAHOITUSLASKELMA Talousarvio TA- Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama

muutos lopullinen

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 7 680 0 7 680 -36 280,70 43 960,70

Poistot ja arvonalentumiset 902 700 0 902 700 899 874,63 2 825,37

Rahoitustuottot ja -kulut -80 000 0 -80 000 -45 378,74 -34 621,26

Toiminnan rahavirta 830 380 0 830 380 818 215,19 12 164,81


Investointimenot -480 000 0 -480 000 -40 685,97 -439 314,03

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0,00 0,00

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Investointien rahavirta -480 000 0 -480 000 -40 685,97 -439 314,03

Toiminnan ja investointien rahavirta 350 380 0 350 380 777 529,22 -427 149,22



Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0 0 0 0,00 0,00

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 700 000 0 700 000 1 000 000,00 -300 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -281 140 0 -281 140 -311 653,93 30 513,93

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -772 400 0 -772 400 -729 462,48 -42 937,52

Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0 0 0 -859 000,00 859 000,00


Saamisten muutos muilta 98 331,24 -98 331,24

Korottomien velkojen muutos muilta 24 255,95 -24 255,95

Rahoituksen rahavirta -353 540 0 -353 540 -777 529,22 423 989,22

Rahavarojen muutos -3 160 0 -3 160 0,00 -3 160,00

222

11. TULOSLASKELMA 2017

TULOSLASKELMA 1.1 -31.12.2017 1.1 - 31.12.2016

Liikevaihto 1 817 855,00 1 895 241,03

Liiketoiminnan muut tuotot 431 666,80 219 658,92

Materiaalit ja palvelut


Ostot tilikauden aikana 398 810,88 418 851,95

Palvelujen ostot 652 042,65 795 337,72

Materiaalit ja palvelut 1 050 853,53 1 214 189,67

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 257 585,55

Henkilösivukulut

Eläkekulut 44 132,86

Muut sivukulut 11 416,22

Henkilösivukulut 55 549,08

Henkilöstökulut 313 134,63


Suunnitelman mukaiset poistot 899 874,63 918 234,12

Arvonalentumiset 0,00 221 629,91

Poistot ja arvonalentumiset 899 874,63 1 139 864,03

Liiketoiminnan muut kulut 21 939,71 35 884,13

Liikeylijäämä (-alijäämä) -36 280,70 -275 037,88


Korkotuotot 0,00

Muut rahoitustuotot 6 391,13 5 503,75

Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 1 931,18

Muille maksetut korkokulut 51 696,60 62 322,04

Korvaus peruspääomasta 0,00 4 840,00

Muut rahoituskulut 73,27 164,28

Rahoitustuotot ja -kulut -45 378,74

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -81 659,44 -338 791,63

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -81 659,44 -338 791,63

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 35 854,92 35 854,92

Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -45 804,52 -302 936,71

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT

Sijoitetun pääoman tuotto, % -0,22 % -1,90 %

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -1,13 % -4,42 %

Voitto, % -4,49 % -17,88 %

223

12. TASE 2017

TASE 31.12.2017 31.12.2016

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeet1100 Maa- ja vesialueet

Maa- ja vesialueet 109 440,28 109 440,281120 Tehdas- ja tuotantorakennukset

Rakennukset 2 993 862,17 3 145 556,33

Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 710 824,61 11 422 235,451170 Atk-laitteet

Koneet ja kalusto 0,00 0,00

Muut aineelliset hyödykkeetEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 17 990,71 14 074,37

Aineelliset hyödykkeet 13 832 117,77 14 691 306,43

PYSYVÄT VASTAAVAT 13 832 117,77 14 691 306,43

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

SaamisetPitkäaikaiset saamiset


Myyntisaamiset 378 727,77 477 059,01

Lainasaamiset

Saamiset kunnalta

Muut saamiset 0,00 0,00Siirtosaamiset

Siirtosaamiset 0,00 0,00

Lyhytaikaiset saamiset 378 727,77 477 059,01

Saamiset 378 727,77 477 059,01Rahoitusarvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset

VAIHTUVAT VASTAAVAT 378 727,77 477 059,01

VASTAAVAA 14 210 845,54 15 168 365,44

224

VASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 3 006 081,46 3 006 081,46Arvonkorotusrahasto

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -33 198,03 269 738,68

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -45 804,52 -302 936,71

OMA PÄÄOMA 2 927 078,91 2 972 883,43


Poistoero 714 355,30 750 210,22

Vapaaehtoiset varaukset

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 714 355,30 750 210,22PAKOLLISET VARAUKSET

VIERAS PÄÄOMA

PitkäaikainenJoukkovelkakirjalainatLainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta


Lainat kunnalta 3 065 766,33 3 377 420,26Lainat julkisyhteisöiltä


Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat 916 358,00 916 358,00

Pitkäaikainen 9 397 140,24 9 399 156,65

Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 597 460,48 1 445 960,48

Lainat kunnalta 309 305,77 309 305,77Lainat julkisyhteisöiltä


Ostovelat 94 227,83 92 357,68Korottomat velat kunnalle

Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat 25 680,77 37 913,22

Siirtovelat 52 694,24 18 075,99

Lyhytaikainen 1 172 271,09 2 046 115,14

VIERAS PÄÄOMA 10 569 411,33 11 445 271,79

VASTATTAVAA 14 210 845,54 15 168 365,44


Omavaraisuusaste, % 25,62 % 24,55 %

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 469,85 % 541,17 %

469,85 % 541,17 %

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 € -79,00 -33,20

Lainankanta 31.12, 1.000 € 9 480,45 10 380,57

Lainasaamiset 31.12, 1.000 € 0,00 0,00

225

13. RAHOITUSLASKELMA 2017

RAHOITUSLASKELMA 2017 2016

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) -36 280,70 -275 037,88

Poistot ja arvonalentumiset 899 874,63 1 139 864,03

Rahoitustuottot ja -kulut -45 378,74 -63 753,75Satunnaiset erät 0,00 0,00Tuloverot 0,00 0,00Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00

Toiminnan rahavirta 818 215,19 801 072,40


Investointimenot -40 685,97 -617 935,94

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 31 330,02

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 0,00

Investointien rahavirta -40 685,97 -586 605,92

Toiminnan ja investointien rahavirta 777 529,22 214 466,48



Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0,00 422 502,74

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 1 000 000,00 0,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -311 653,93 -281 138,92

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -729 462,48 -797 626,78

Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta -859 000,00 859 000,00



Saamisten muutos muilta 98 331,24 -53 270,02

Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 0,00

Korottomien velkojen muutos muilta 24 255,95 -363 933,50

Rahoituksen rahavirta -777 529,22 -214 466,48

Rahavarojen muutos 0,00 0,00

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 0 0

Rahavarat 1.1. 0 0


Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -2 525 283 -3 242 067

Investointien tulorahoitus, % 2011,05 % 136,56 %


Kassan riittävyys, pv 0,00 0,00

Quick ratio 0,32 0,23

Qurrent ratio 0,32 0,23

226

14. YHTEENVETO, ANALYYSI JA TUNNUSLUVUT

Ulkoisen ja sisäisen velkataakan sekä lainanhoitokustannusten analysointi

Kemiönsaaren Veden velka asiakasta kohden on edelleen erittäin suuri, mutta kokonaisvelkataakka on pienentynyt

vuoden aikana. Velan ja liikevaihdon välinen suhde on hieman laskenut, mikä johtuu velan pienentymisestä. On

tärkeää pyrkiä lisäämään toiminta-alueen asiakaspohjaa ilman lisälainaa. Tällä tavoin voidaan tehokkaimmin

vähentää velkataakkaa asiakasta kohden, ja samalla liikevaihto kasvaa. Maksetut korot asiakasta kohden ja

kokonaiskorot ovat jälleen laskeneet suotuisan korkokehityksen ansiosta.

Analyysi verkoston pituudesta suhteessa myytyyn vesimäärään

227

Kemiönsaaren Veden myynti on pientä, vain 0,80 m³/m/vuosi. Maan vesihuoltolaitoksien myynnin keskiarvo on

noin 9 m³/putkimetri/vuosi. Tämä johtuu siitä, että Kemiönsaarella kylät sijaitsevat kaukana toisistaan ja

kunnallistekniikkaa on rakennettu myös haja-asutusalueille. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että keskuksissa asuvat

subventoivat keskuksien ulkopuolella asuvien vesitaksoja. Haja-asutusalueilla asuvat ovat saaneet liittyä

verkostoon subventoituun hintaan. Tämä laajentaminen on kasvattanut kustannuksia ja verkoston pituutta.

Verkoston pituus on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana, vaikka asiakasmäärä ei ole kasvanut samaa vauhtia.

Kemiönsaaren kunta on huomioinut tämän laatiessaan realistista vesihuoltopalvelujen kehittämissuunnitelmaa,

joka ohjaa tulevaa laajentamista enemmän toiminta-alueelle ja pohjavesialueille.

Taulukosta näkee myös, että asiakkaat ovat käyttäneet hieman aiempaa vähemmän vettä vuonna 2017 kuin vuonna

2016. Jäteveden määrä on myös hieman vähentynyt. Kemiönsaaren Vesi aloitti vuonna 2016 työn vesimittarien

vaihtamisen etäluettaviksi, jotta vanhat epäluotettavat mittarit saadaan korvattua uusilla lähivuosien kuluessa.

Etäluettavat mittarit helpottavat lisäksi mittarien lukemista ja laskutusta.

Analyysi myydyn veden suhteesta toimitettuun vesimäärään

Laskuttamattoman veden osuus laski noin 5 prosenttiyksikköä. Vuoto Kärrassa oli vaikea löytää ja se aiheutti

suuren hävikin. Mainittakoon, että vuotojen osuus maamme muissa, viitteenä käytetyissä vesihuoltolaitoksissa on

noin 20,2 % ja määrä noin 1,8 m³/m/vuosi (viite: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 25 ja 27).

Laskuttamattoman jäteveden osuus on noussut hieman vuoden aikana. Mainittakoon myös, että vuotojen osuus

maamme muissa, viitteellisissä vesihuoltolaitoksissa on noin 40,0 % (viite: Vesihuoltolaitosten

tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 31). Prosenttilukumme on näin ollen keskiarvon yläpuolella.

Jätevesikaivojen saneerausta jatkettiin vuonna 2017, jolloin saneerattiin yhteensä 13 jätevesikaivoa. Tätä työtä

jatketaan ja vanhaa verkostoa aletaan saneerata nyt kun suuret investoinnit on saatu valmiiksi.

Analyysi liikevaihdosta suhteessa verkoston pituuteen ja asiakasmäärään

Tämä vertailu vahvistaa myytyjä vesimääriä koskevaa analyysiä; Kemiönsaaren Veden myynti on pientä suhteessa

infrastruktuurin laajuuteen. Kemiön varikko-osaston liittymismaksu näkyy selvästi vuoden 2012 liikevaihdossa.

Ongelma on yleinen vesihuoltolaitoksilla, jotka laajentavat verkostoaan haja-asutusalueilla.

228

Yhteenveto

Kemiönsaaren Vedellä on edessään suuria taloudellisia haasteita, sillä velkataakka on erittäin suuri ja poistot ovat

suuria. Asiakaskunta on pieni ja se kasvaa hyvin hitaasti ja samalla kunnan asukasluku jatkaa pienenemistään.

Tämä tarkoittaa sitä, että Kemiönsaaren Veden on pyrittävä lyhentämään velkataakkaansa nopeasti nyt, kun

vesihuoltoa koskevat suuret investoinnit on saatu valmiiksi. Positiivista on, että Kemiönsaaren Vedellä on

motivoitunut henkilökunta, jolla on liikelaitoksen perustamisen ansiosta mahdollisuus hoitaa tätä peruspalvelua

operatiivisesti ja päämäärätietoisesti asiakkaiden parhaaksi.

Kemiönsaaren Veden vesilaitokset on uusittu, pohjaveden saanti turvattu ja jätevesien puhdistusta on tehostettu

nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi. Olemme tehneet sen, joka monilla muilla on vielä edessään. Tämä mahdollistaa

lainojen lyhentämisen ja oikeansuuntaisen taloudellisen kehityksen.

Osa Kemiönsaaren Veden vesi- ja viemäriverkostoa on käyttöikänsä lopussa. Koska suuret investoinnit on nyt

tehty, keskittyy Kemiönsaaren Vesi lähivuosina ikääntyneen verkostonsa saneeraamiseen. Jotta verkosto pysyisi

hyvässä kunnossa, tulisi verkostoa saneerata noin 3 prosenttia per vuosi.

229

15. KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

15.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Jaksotusperiaatteet

Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä

suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset

poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset

suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman

mukaisten poistojen perusteet. Pienemmät, alle 10 000 euron hankinnat (ATK-hankinnoissa alle 5 000 €) on

kirjattu vuosikuluina.

Saamiset on kirjattu nimellisarvosta tai alhaisemmasta, todennäköisestä arvosta.

Johdannaissopimusten käsittely

Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa.

Vesiliikelaitos on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihto-sopimuksilla kiinteään korkoon.

Korkojohdannaisista aiheutuneet kassavirrat on kirjattu tilikauden aikana korkokuluiksi. Sopimus ovat voimassa

12.1.2021.

15.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista vesiliikelaitoksen tilinpäätöksessä

Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.

Hyödykkeet, jotka kuntien yhdistymisen yhteydessä ovat siirtyneet Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnilta,

poistetaan aiempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan. Hyödykkeet, jotka otetaan käyttöön 1.1.2009 jälkeen,

poistetaan Kemiönsaaren kunnan poistosuunnitelman mukaan. Uusi poistosuunnitelma tuli voimaan 1.1.2013.

1.1.2013 jälkeen käyttöön otettavat hyödykkeet poistetaan Kemiönsaaren kunnan uuden poistosuunnitelman

mukaan.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän

mukaan.

Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat seuraavat:

230

KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013

Pysyvien vastaavien poistot tehdään alla olevan suunnitelman mukaan. Alle 10.000 euron

käyttöomaisuushankinnat kirjataan vuosikuluksi (atk-laitteet ja ohjelmistot 5.000 euroa).

Poistomenetelmä on tasapoisto.


Kehittämismenot 2 vuotta

Aineettomat oikeudet 5 vuotta

Liikearvo 2 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot

Atk-ohjelmistot 2 vuotta

Muut 2 vuotta


Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa

Rakennukset ja rakennelmat

Hallinto- ja laitosrakennukset 20 vuotta

Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 vuotta

Talousrakennukset 10 vuotta

Vapaa-ajan rakennukset 20 vuotta

Asuinrakennukset 30 vuotta

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Kadut, tiet, torit ja puistot 15 vuotta

Sillat 20 vuotta

Laiturit 10 vuotta

Pienvenelaiturit 10 vuotta

Uimalat 10 vuotta

Muut maa- ja vesirakenteet 15 vuotta

Vedenjakeluverkosto 30 vuotta

Viemäriverkko 30 vuotta

Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 40 vuotta

Kaukolämpöverkko 20 vuotta

Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 15 vuotta

Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset 10 vuotta

Maakaasuverkko 20 vuotta

Muut putki- ja kaapeliverkot 15 vuotta

Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta

Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 vuotta

Liikenteen ohjauslaitteet 10 vuotta

Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta

Koneet ja kalusto

Rautaiset alukset 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8 vuotta

Muut kuljetusvälineet 4 vuotta

Muut liikkuvat työkoneet 5 vuotta

Muut raskaat koneet 10 vuotta

Muut kevyet koneet 5 vuotta

Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5 vuotta

Atk-laitteet 3 vuotta

Muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet

Luonnonvarat käytön mukainen poisto

Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa


Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa

231

15.3 Tasetta koskevat liitetiedot

15.3.1. Tasetta koskevat tiedot, aktiiviset

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat

hyödykkeet

Maa-ja

vesialueet Rakennukset

Kiinteät

rakenteet

Koneet ja

kalusto

Keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2017 36 419,67 109 440,28 4 152 080,90 24 645 993,39 14 195,59 14 074,37 28 972 204,20

Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 36 769,63 0,00 3 916,34 40 685,97

Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Hankintameno 31.12.2017 36 419,67 109 440,28 4 152 080,90 24 682 763,02 14 195,59 17 990,71 29 012 890,17

Kertyneet sumu-poistot 1.1.2017 36 419,67 811 129,33 9 530 047,71 14 195,59 10 391 792,30

Sumu-poistot tilikauden aikana 0,00 151 694,16 748 180,47 0,00 899 874,63

Hankintamenojäännös 31.12.2017 36 419,67 962 823,49 10 278 228,18 14 195,59 11 291 666,93

Arvonalentumiset tilikauden aikana 98 895,24 122 734,67 221 629,91

Kertyneet rahoitusosuudet 1.1.2017 0,00 96 500,00 3 570 975,56 0,00 0,00 3 667 475,56

Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kertyneet rahoitusosuudet 31.12.2017 0,00 96 500,00 3 570 975,56 0,00 0,00 3 667 475,56

Tilikauden aikana kuluksi kirjatut pienhankinnat 0,00

31.12.2017 0,00 109 440,28 2 993 862,17 10 710 824,61 0,00 17 990,71 13 832 117,77

232

15.3.2 Tasetta koskevat tiedot, passiiviset

Oman pääoman erittely

2017 2016

Peruspääoma 1.1. 3 006 081,46 3 006 081,46


Peruspääoma 31.12. 3 006 081,46 3 006 081,46

Edellisen tilikauden ylijäämä 1.1 -33 198,03 269 738,68


Edellisen tilikauden ylijäämä 31.12 -33 198,03 269 738,68

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -45 804,52 -302 936,71


Pitkäaikaiseen vieraiseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin

kuin viiden vuoden kuluttua

2017 2016

Saldo Saldo

31.12.2022 31.12.2021

LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSILTA

Laina OKO:sta 0,00 0,00

Laina Nordeasta 0,00 0,00

LAINAT KUNTARAHOITUKSELTA

Laina Kuntarahoitukselta 3 266 012,00 2 871 344,00

LAINAT KUNNALTA

Laina kunnalta 1 828 543,21 2 137 848,98

LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ

Laina Kuntien eläkevakuutuksesta 43 324,00 86 658,00

Yhteensä 5 137 879,21 5 095 850,98

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Lyhytaikaiset siirtovelat 2017 2016

Menojäämät

Korkojaksotukset 17 364,45 18 075,99

Lomapalkkajaksotukset 35 329,79

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 52 694,24 18 075,99

233

15.4 Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedot

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Avoimia oikeusprosesseja

Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa koskeva kiista

Kemiönsaaren Vesi on valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä

(5.10.2016) 16/0497/3 koskien Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikkaa. Korkeimman hallinto-

oikeuden päätös saatiin 11.10.2017.

Päätöksessä todetaan mm. ”19. Toiminnanharjoittajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä Etelä-Suomen

aluehallintovirastolle hakemus jätevesien purkupaikan siirtämisestähaitattomampaan paikkaan ja liitettävä

hakemukseen selvitys mahdollisista vaihtoehtoisista purkupaikoista”.

Mikäli purkupaikka joudutaan siirtämään, voivat purkupaikan siirrosta aiheutuvat kustannukset nousta hyvin

suuriksi.

Koronvaihtosopimus

Koronvaihtosopimus 649176/1092892 on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi. Vesiliikelaitos on

koronvaihtosopimuksella muuttanut vaihtuvat korot kiinteiksi.

Sopimus erääntyy 12.1 2021

Nimellisarvo on 111 034 €

Käypä arvo 9 799 €

Liitetiedot tilintarkastajan palkkiosta

Vesiliikelaitoksen tilintarkastuspalkkiot sisältyvät palkkioihin, jotka kunta maksaa tilintarkastusyhteisölle.

Tilintarkastuspalkkiot esitellään kunnan liitetiedossa, joka koskee tilintarkastajan palkkiota.

234

16. TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY

Johtokunta esittää valtuustolle, että tilinpäätösvuoden 45 804,52 euron alijäämä siirretään liikelaitoksen yli-

/alijäämätilille. Edellisten vuosien alijäämä on 33 198,03 euroa. Kertynyt alijäämä on näin ollen yhteensä 79 002,55

euroa.

Ulkoisia lainoja lyhennettiin 729 462,48 eurolla ja sisäisiä lainoja 311 653,93 eurolla. Vuoden aikana nostettiin uusi

1.000.000 euron laina ja maksettiin pois lyhytaikainen 859.000 euron laina. Lainakanta on pienentynyt yhteensä

900.116,41 eurolla. Yhteenlaskettu lainakanta 31.12.2017 oli 9 480 450,45 euroa. Kemiönsaaren Vedellä on myös

suhteellisen suuret asiakassaamiset, mikä johtuu viimeisimmän laskutusjakson maksamattomista laskuista.

Tilikausien alijäämä taloussuunnitelmassa 2018 - 2020 ovat:

2018 - 41 685 €

2019 - 21 188 €

2020 - 12 564 €

Tämä tarkoittaa myös sitä, että talous ei ole tasapainossa kyseisellä kaudella.

Taloutta tasapainotetaan seuraavin toimenpitein:

1. Talouskuri pidetään tiukkana, unohtamatta kuitenkaan niitä velvoitteita, joita meillä on asiakkaitamme ja

viranomaisia kohtaan.

2. Erittäin tärkeää on myös saada kaikki toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään

Kemiönsaaren Veden asiakkaiksi. Viranomaistoimenpiteet on jo aloitettu, mutta vielä vuonna

2017 viranomaistoimenpiteiden vaikutus on ollut hyvin pieni.

3. Kemiönsaaren Vedellä on vesilaitoksen hoitaja ja jätevedenpuhdistamon hoitaja.

Kemiönsaaren Vesi ostaa palveluja yhdyskuntatekniseltä osastolta. Kaksi yhdyskuntateknisen

osaston huoltomiestä vastaa linjanrakennuksesta ja yleisestä kunnossapidosta. Tätä

henkilöstömäärää optimoivaa toimintamallia jatketaan myös jatkossa.

4. Kemiönsaaren Veden tulee lähivuosina pitää hyvin tiukkaa investointipolitiikkaa.

235

17. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN


toimitusjohtaja Raimo Parikka

Johtokunta Roger Hakalax Helena Fabritius

puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lea Räisänen Kristian Ek Greger Lindholm

jäsen jäsen jäsen

Olen tarkastanut tilinpäätöksen Kemiönsaari 15.3.2018

236

21 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEISTA

Päiväkirja

Pääkirja

Tuloslaskelma

Tase

Rahoituslaskelma

Tilinpäätöksen erittelyt

Käytetyt tositelajit:

Kemiönsaaren kunta

tositenumero

10 Tiliotetositteet 010001 – 011399

15 Kassatositteet 015001 – 015191

20 Myyntireskontra, suoritukset 020001 – 022106

30 Palkat 030001 – 030137

40 Ostoreskontra, suoritukset 040001 – 040363

41 Ostolaskut 410001 – 410796

47 Ostolaskut, sähköiset 470001 – 485732

50 Toimeentulotuki 005001 – 005155

61 Sekalaiset laskut, yleislaskutus 610001 – 612137

62 Liikuntakerho, laskutus 620001 – 620262

63 Päivähoitolaskutus 630001 – 065056

64 Vuokralaskutus 640001 – 640525

65 Peruspalvelulaskutus 650001 – 667790

68 Venepaikat, laskutus 680001 – 680360

69 Rakennusvalvonta, laskutus 690001 – 690434

90 Muistiotositteet 900001 – 900701

92 Ekocenter, muistiotositteet 920001 – 920042

95 Käyttöomaisuudet 950001 – 950048

Kemiönsaaren vesiliikelaitos

tositenumero

240 Ostoreskontra, suoritukset 240001 – 240208

241 Ostolaskut 241001 – 241017

247 Ostolaskut, sähköiset laskut 247001 – 248564

260 Myyntireskontra, suoritukset 260001 – 261122

300 Vesilaskutus 300001 – 303315

400 Vesilaskutus 400001 – 406817

500 Käyttöomaisuudet 050001 – 500016

900 Muistiotositteet 900001 – 900451

237

22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen


Kunnanjohtaja Anneli Pahta

Kunnanhallitus

______________________ _____________________ _____________________

______________________ _____________________ _____________________

______________________ _____________________ _____________________

Olen tänään tarkastanut tilinpäätöksen.

Kimitoön . 2018

23 LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI

Documents

Tilinpäätös 2017 · Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille