Toenperän kirjastopalvelut 2028 kirjastopalvelut 2028... · 2018. 8. 20. · Toenperän kirjastopalvelut 2028 – Toimintasuunnitelma 2019–2021 Kunnan kirjastolaitosta johtavalta

JOROINEN – JUVA – RANTASALMI Tulevaisuuden kirjasto on kuntalaisten selviytymisasema

Toenperän kirjastopalvelut 2028

TOIMINTASUUNNITELMA 2019–2021

Eija-Liisa Kasesniemi, Päivi Lehmusvuori, Jaana Sopanen

2.5.2018

1. käsittely neuvottelukunta 8.5.2018,

muutokset tehty 20.8.2018

2. kuntalaiskuulemiset 28.- 30.8.2018

Toenperän kirjastopalvelut 2028 – Toimintasuunnitelma 2019–2021

1. Kirjasto – kunnan kulttuurinen hyvinvointikeskus

1.1. Toenperän kirjaston toiminta-ajatus

Kirjasto on kunnan kulttuurinen hyvinvointikeskus, joka mahdollistaa osaltaan yksilöiden osallisuu-

den ja vastuullisen osallistumisen. Kirjasto on monikulttuurinen ja -ääninen.

Kirjastossa kuntalainen oppii hyödyntämään myös aineettomia resursseja. Kirjasto edistää ja ylläpi-

tää sekä perinteistä lukutaitoa että kehittyvää monilukutaitoa. Kirjasto opettaa tiedonhakutaitoja ja

kehittää niitä edelleen. Kirjasto on kaikkia väestöryhmiä palveleva monipalvelukeskus.

Kirjasto tarjoaa vaihtoehdon nopeatahtiseen ruutuaikaan; kirjasto instituutiona vaalii keskittymis-

kykyä ja kykyä aihekokonaisuuksien hallintaan. Kirjasto on yhteiskunnan muisti.

1.2. Lainsäädäntö – kirjasto on peruspalvelu

Kirjastolain (Laki yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492) mukaan yleisen kirjaston toiminnan järjes-

täminen on kunnan tehtävä. Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse, yhteistyössä tois-

ten kuntien kanssa tai muulla tavoin.

Kunnan tulee kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä. Kunnan velvol-

lisuus on huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. (Kuntalaki 410/2015,

22 §).

Kunnan tulee tehdä tarpeen mukaan yhteistyötä muiden viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden ja

yhteisöjen kanssa.

Yleisen kirjaston tehtävä on

1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin

2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa

3) edistää lukemista ja kirjallisuutta

4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku-

taitoon

5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan

6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

Yleisen kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta ovat asi-

akkaille maksuttomia.

Kunnan on arvioitava yleisen kirjaston toimintaa. Arviointi turvaa lain tarkoituksen toteutumista se-

kä tukee yleisen kirjaston toiminnan kehittämistä. Arvioinnilla seurataan yleisten kirjastojen tehtä-

vien toteuttamista ja toiminnan järjestämistä.

Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjastoja informaatioalan koulutuksen saanutta sekä

muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkin-

toa, ellei tehtävän luonne muuta vaadi.


Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulu-

tutkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.

1.3. Visio 2028 – kirjasto on kuntalaisten selviytymisasema

Kolme kivijalkakirjastoa ja hakeutuvat kirjastopalvelut ovat edelleen olemassa Joroisissa, Juvalla ja

Rantasalmelle vuonna 2028. Kirjan saavutettavuus nykyisen kaltaisena fyysisenä esineenä on osit-

tain muuttunut: painettu kirja on ylellisyystuote. Kirjastot tarjoavat edelleen kokoelman sekä fyysi-

sinä esineinä että digitaalisina e-aineistoina.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen asukasmäärä Toenperän kirjaston toiminta-alueella

vuonna 2028 on

Joroinen 4 668

Juva 5 575

Rantasalmi 3 253

Yhteensä 13 496 asukasta

Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demo-

grafisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä on alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönke-

hitys jatkuu samanlaisena (http://www.stat.fi/meta/til/vaenn.html).

Muun muassa maahanmuutto konfliktialueilta ja ilmastonmuutoksen aiheuttama globaali muuttolii-

ke sekä toisaalta etätyön yleistyminen ja väestön maassamuutto kaupungeista maaseudulle saatta-

vat kääntää Etelä-Savon väestökehityksen positiiviseksi vuoteen 2028 mennessä. Kansalaisten kult-

tuuristen oikeuksien takaaminen valtionhallinnon kulttuuripoliittisen strategian linjausten mukaises-

ti loisi kasvuvision toteutuessa uusia haasteita kunnallisten kirjastopalveluiden järjestämiseen.

Digitalisaatio jatkunee voimakkaana. Digitaaliset kirjastopalvelut ovat tärkeä osa alueellisia kulttuu-

ripalveluja ja ne lisäävät ihmisten osallisuutta ja osallistumista. Kirjastot ehkäisevät merkittävästi

syrjäytymistä ja kuilun levenemistä kansalaisten digitaalisessa osallisuudessa.

Valtakunnallisen digituen toteuttamisesta on alkanut pilotointivaihe, jossa toimijoita ovat maakun-

nat / tai tulevat maakuntahallinnot. Digituella tarkoitetaan viranomaisasioinnin, palvelun ja laitteen

käytön tukea, jotta asiakas voi itsenäisesti käyttää digilaitteita ja asioida sähköisesti. Digitukea tarjo-

taan mm. etätukena, lähitukena ja koulutuksena, jos kuntalainen ei pysty itse käyttämään palvelua

tai laitetta. Tukemiseen sisältyy myös ohjaus sähköiseen palveluun ja asiointiin. Toimijaverkostossa

voi olla mukana julkisia ja yksityisiä toimijoita. Kunnat tekevät päätökset osallistuvatko sen kirjastot

digituen antamiseen. (Johanna Selkee, erityisasiantuntija, Kuntaliitto 30.4.2018.)

Yleinen kirjasto kehittyy yhä enemmän kuntalaisten selviytymisasemaksi, joka tarjoaa välineitä,

osaamista, tukea ja ohjausta asiointiin, opiskeluun ja työhön sekä vapaa-ajan aktiviteetteihin. Kirjas-

to vastaa yhteiskunnan muutoksesta syntyviin tarpeisiin.

Kirjastoa tarvitaan Toenperän toiminta-alueella vielä kymmenen vuoden kuluttuakin väestön kult-

tuurisen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä. Lukutaito on niin osallisuuden kuin digipalvelujen

käytön perusedellytys. Asianmukaiset ja kehittyvät kirjastopalvelut ovat edullinen tapa edistää kun-

nan vetovoimaa asukkaista kilpailtaessa.

http://www.stat.fi/meta/til/vaenn.html


2. Toenperän kirjaston verkostomainen toiminta

2.1. Toenperän kirjasto osana Lumme-yhteistyötä

Lumme-kirjastojen yhteistyö laajenee ja syvenee. Vuonna 2018 kirjastoilla on jo yhteinen kirjastojär-

jestelmä, aineistokokoelma (myös e-aineistot) ja kirjasto-aineistojen kuljetusjärjestelmä.

Vuoteen 2028 mennessä saattaa olla sekä palvelutuotannon että taloudellisuuden kannalta mahdol-

lista ja järkevää siirtyä Lumme-laajuiseen kirjastopalvelujen tuotantoon. Vielä toistaiseksi Lumme-

kirjastojen tulevaa toimintaa arvioivissa keskusteluissa (tilanne syksyllä 2018) ei ole löytynyt kipinää

yhteisen palvelutuotannon järjestämiseen.

Verkostomaisessa toimintatavassa korostuu resurssien jakaminen. Kirjastojen verkostoissa jaetaan

henkilöstön työtä ja aineistoa. Aineiston jakaminen kirjastojen välillä on jo vakiintunut käytäntö; uu-

demmissa verkostoissa jaetaan lähinnä henkilöstön osaamista ja työpanosta (vrt. Liite 1: Esimerkkejä

yleisten kirjastojen verkostomaisesta yhteistyöstä).

2.2 Toenperän kirjaston resurssit

a) Toenperän kirjaston johtamisjärjestelmä

Keskusteluissa Juvan johtoryhmän jäsenet esittivät ajatuksen, ettei Toenperän kirjastossa välttämät-

tä tarvittaisi kuntakohtaisia kirjastonjohtajien virkoja, vaan kirjastoa voisi johtaa yhteinen kirjasto-

toimenjohtaja.

Johtaminen Toenperän kirjastossa ja Lumme-yhteistyössä ei nykyisellään ole hierarkkista vaan tiimi-nä johtamista. Toimiva työnjako vapauttaa johtajat keskittymään ja syventämään asiantuntemus-taan omilla osaamisalueillaan. Yhteisön tuloksellisuutta nostava voima näkyy verkostomaisessa yh-teistyössä. Jaetun johtajan ja jaetun johtajuuden välillä ei henkilöstömenoissa ole suurta eroa. Jaetun johtajuu-den nykyinen malli on kirjastotoimenjohtajan tekemän laskelman (ks. liite 2) mukaan taloudellisesti edullisempi malli. b) Toenperän kirjaston henkilöstö Kirjasto tilana ei opeta lukemaan, ei edistä osallisuutta eikä tarjoa kuntapalveluja. Toenperän palve-lutuotannossa tulisi säilyä edelleen 0,8–1 henkilötyövuotta/1000 asukasta (OKM:n laatusuositus).

Vuosina 2018–2024 Toenperän kirjaston henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle kaksi (2) Joroisten kirjaston

ja neljä (4) Juvan kirjaston kirjastoammatillista työntekijää.

Vuonna 2021 laatusuosituksen mukainen henkilöstön määrä Toenperän kirjastossa tulisi olla 12–13

kirjastoammatillista henkilötyövuotta.

Laskelmassa vuoden 2018 vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet suhteutettuna vuoden 2021 en-

nakoituun väestömäärään:

Joroinen 3,25 htv 0,80 htv/1000 as. *

Juva 5 htv 0,92 htv/1000 as. *

Rantasalmi 3 htv 1,08 htv/1000 as. *

Hakeutuva kirjastotoiminta 2 htv * Vertailuluvussa ovat mukana aluekirjastoauton henkilötyövuodet nykyisen reittiajan mukaan jaettuna, asu-

kasmäärä Tilastokeskuksen väestöennusteesta (2021); Rantasalmella kirjastoammatilliset työntekijät vastaavat

myös kunnan neuvonnan palveluiden toteutuksesta.


c) Toenperän kirjaston kustannukset 2018

Kirjaston TA 2018 Osuus kirjastoauton menoista TA 2018

Yhteensä TA 2018 €/asukas

Joroinen 287 360 43 567 330 927 67,30

Juva 395 298 35 228 430 526 67,97

Rantasalmi 260 419 49 707 310 126 87,29

Laskelma perustuu tuottajakunnan talousarvioon. Kaikki palvelun tuottamisesta kertyneet kustan-

nukset on kohdistettu kirjastojen talousarvioihin. Henkilöstöhallinnon ja kirjanpidon kustannukset

on laskettu palvelun kappalehinnoista. Hallinnon yleiskulu sisällytetään sopimuksen mukaisesti kir-

jastokohtaiseen talousarvioon (0,5% talousarvion nettosummasta). Kirjastotoimenjohtajan palkka-

kuluista sisällytetään 2,82% Juvan ja 2,82% Rantasalmen kirjaston talousarvioon.

d) Toenperän kirjaston tunnusluvut, kirjaston käyttö

Kirjaston lainaus- ja kävijämäärät ovat laskeneet hienoisesti, mikä on noudattanut koko Suomen

yleisten kirjastojen kehitystä. Vuonna 2017 Toenperällä kokonaislainaus ja kävijöiden määrä nousi-

vat hieman poiketen siten koko maan kehityksestä. Liite 3.

e) Hakeutuvat kirjastopalvelut

Joroisten kunta pyrkii edistämään kirjastoauton pysymistä yhtenä kirjastopalveluna sekä pyrkii ke-

hittämään kirjastoauton palveluita entistä monipuolisimmiksi.

Toenperän kirjastoauto kiertää reitillä arkisin kahdessa vuorossa. Palvelun tuottaa kaksi kuljettaja-

kirjastovirkailijaa. Käyttökustannukset jaetaan kunnille reittiaikojen mukaisesti. Autolla on pysäkkejä

sekä taajamissa että haja-asutusalueilla.

Toimintaa voidaan 2019–2021 laajentaa ja monipuolistaa, mikäli autoon kiinnitetään kolmas kuljet-

taja. Tällöin kirjastoauto voisi osallistua palvelureittien ulkopuoliseen toimintaan sekä luopua kesä-

tauosta, ja myös pysäkkiaikoja voidaan pidentää tai reittivalikoimaa laajentaa. Taloudellisin vaihto-

ehto olisi kouluttaa vuonna 2019 yksi Toenperän kirjastovirkailija resurssikuljettajaksi, joka sijaistaa

tarvittaessa kirjastoautossa.

Nykyisen auton ikääntymisen vuoksi Toenperä tarvitsee viimeistään vuonna 2021 uuden kirjastoau-

ton, joka voitaisiin varustaa monipalveluautoksi. Kirjastoauto varusteineen maksaa noin 350 000 €.

Valtio ei toistaiseksi tue kirjastoauton hankintaa, mutta kirjastojen investointituen osittainen palaut-

taminen on vireillä; aiemmin tuki on ollut 30–50 prosenttia hankintahinnasta.

Linja-autopohjaisen mallin lisäksi saatavilla on myös kuorma-autopohjaisia malleja, joissa kori ja

alusta voidaan vaihtaa toisistaan riippumatta. Malleissa on tasalattia, joka tekee tilasta sekä esteet-

tömän että muunneltavan; lattiatilaa saadaan lisää myös kirjavalikoiman muunneltavuutta lisäävillä

moduulikirjavaunuilla. Suurempi kääntösäde ja teiden painorajoitukset asettavat kuitenkin rajoittei-

ta reittisuunnitteluun. Kirjastoauto on mahdollista hankkia myös leasing-alustalla.

Auton rekisteröinti kolmelle monipuolistaa uusien palvelujen konseptointia. Muita monikäyttöisyyt-

tä lisääviä varusteita ovat mm. äänieristetyt jaetut tilat, älypöydät, ulkotilaa lisäävä markiisikatos,

siirrettävät ryhmäkalusteet, äänentoisto, kylmäkuljetustilat ja muut logistiset ratkaisut.


Kirjastoautotoiminnan kehittämisen mahdollisuudet

2019 kolmannen kuljettajan koulutus (direktiivin mukainen kuljettajakoulutus) 5 000 €

2020 kirjastoauton hankinnan kilpailutus tilaaja- ja tuottajakuntien tarpeiden mukaan

2021 hankintakustannukset, auto varusteltuna, 320 000– 350 000 € (vuoden 2018 hintataso)

2021 kaksi vakituista kuljettajaa ja kolmas resurssikuljettaja

3. TOENPERÄN KIRJASTON TOIMINTASUUNNITELMA 2019–2021

Toenperän kirjaston toimintasuunnitelmassa vuosille 2019–2021 on tunnistettu viisi kehittämisteemaa:

omatoimikirjastokonsepti, hakeutuvien kirjastopalvelujen laajennus, toiminnallisesti asianmukaisten kir-

jastotilojen turvaaminen, seutukunnallinen kirjastoyhteistyö sekä Toenperän kirjaston lukutaitopalvelut.

Kirjastopalvelut tuotetaan toimintasuunnitelmakaudella enintään samoilla henkilöstö- ja muilla resurs-

seilla kuin vuonna 2018.

Toenperän kirjastoa johtaa kirjastonjohtajien tiimi, jolla on toimiva työnjako, ja johtajat keskittyvät

oman alueensa toiminnan kehittämiseen koko toiminta-alueella. Kirjastonjohtajat pitävät yhteyttä

oman toimintakuntansa johtaviin viranhaltijoihin ja päättäjiin sekä valvovat tilaajakunnan etua palvelu-

tuotannossa. Johtajuusmallia arvioidaan toimintasuunnitelmakauden aikana kuntien muuttuvien tilan-

teiden mukaan.

3.1. Omatoimikirjastot

Toenperän kirjaston omatoimikirjastokonseptin käyttöönotto aloitettiin Joroisten kirjastossa

vuonna 2017. Omatoimiprosessi tulee viedä Juvan ja Rantasalmen kirjastojen osalta päätökseen

vuoteen 2021 mennessä. Rantasalmi on saanut vuodelle 2019 Itä-Suomen aluehallintoviraston

kirjastojen kehittämisavustusta omatoimikonseptin toteutukseen.

Omatoimikirjasto parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta tarjoamalla entistä laajemmat kirjas-

topalvelut lisäämällä palvelujen saavutettavuutta varhaisaamuina, iltaisin ja viikonloppuisin sekä

kirjastojen muina sulkuaikoina.

Omatoimikirjasto mahdollistaa myös kirjastolain edellyttämän kirjastotilojen monipuolisen käy-

tön kokouksiin, opetukseen ja omatoimiseen tapahtumatuotantoon sekä harrastustoimintaan.

3.2. Hakeutuvat kirjastopalvelut

Kehitettäviä hakeutuvia kirjastopalveluja ovat kirjastoautopalvelut, kirjaston kotipalvelu ja pop

up -kirjastot. Palveluja viedään erityisesti ikääntyville, palvelulaitoksiin sekä kouluihin ja varhais-

kasvatuksen yksiköihin. Kirjastopalvelujen tunnettuutta lisätään osallistumalla kirjastoautolla ta-

pahtumiin.

Kirjastoauto Jasso Toenperä on otettu käyttöön 2007, ja auton laskennallinen käyttöikä täyttyy

2021. Uuden auton hankkimista ja palvelurakennetta selvitetään tulevan toimintasuunnitelma-

kauden aikana. Mikäli uuden auton hankintaan päädytään, auto ehdotetaan korvattavaksi mo-

nipalveluautolla, joka on varusteltu perinteisiä kirjastopalveluja laajempaan käyttöön. Samalla

selvitetään ns. kuljettajapankin käyttöä, mikä mahdollistaisi kirjastoauton osallistumisen reit-

tiaikojen ulkopuolella eri tapahtumiin.

Hakeutuvien kirjastopalvelujen kehittäminen edellyttää eri viranomaisten lisäksi kaupallisten lä-

hipalvelujen (mm. jakelukuljetukset) ja kolmannen sektorin toimijoiden (yhdistykset, yhteisöt)

osallistamista uuden toiminnan suunnitteluun jo ennen monipalveluauton hankintaa.


3.3. Kirjastotilat

Juvalla tulee ratkaista missä tilassa kirjastotoiminta toteutetaan; omatoimikirjastokonsepti voi-

daan toteuttaa vasta kirjastotilaratkaisun jälkeen.

Joroisissa yhteispalvelupiste siirretään kirjastoon.

Rantasalmen omatoimikirjaston käyttöönotto edellyttää rakenteellisia muutoksia kirjastotilassa.

3.4. Lumme-kirjastojen yhteistyö

Lumme-kirjastojen yhteistyössä kehitetään palveluja ja verkostomaisia työtapoja. Muun muassa

e-aineiston hankintaperiaatteista ja -tavoista sovitaan Lumme-verkostossa.

Toenperän kirjastonjohtajien tiimin tehtävänä on valvoa oman alueensa kuntien ja kuntalaisten

etuja kirjastopalvelujen verkostomaisen yhteistyön toteuttamisessa ja syventämisessä.

3.5. Toenperän kirjaston lukutaitopalvelut

Varhaiskasvatus ja perheet

Toenperän kirjaston lukutaitoa edistäväksi palveluksi on vuonna 2017 kehitetty alle kouluikäis-

ten lukudiplomi Ketunpentu. Sen tavoite on perheiden yhteisen lukemisen ja yhteisen ajan li-

sääminen. Kirjan tuominen osaksi perheiden arkea on tärkeä kirjaston tehtävä. Ääneen lukemi-

sella on merkittävä vaikutus lapsen hyvinvointiin.

Lue lapselle – -sivusto on koonnut hyödyt kuudeksi teesiksi kuudeksi teesiksi: Lapsi jolle luetaan

on itsevarmempi ja reilumpi kaveri muille. Lapsen sanavarasto moninkertaistuu. Lapsi menestyy

paremmin koulussa. Lapsen lähtökohdat elämään paranevat. Perheissä keskustellaan enemmän.

Lukevasta lapsesta ja lapsesta jolle luetaan kasvaa aktiivisempi ja kunnianhimoisempi aikuinen.

Ketunpentu-diplomi laajenee Toenperän laajuiseksi vuosina 2018-2019. Pennun kirjakassit koo-

taan, päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidon yksiköissä sekä perhepäivähoitajien varhaiskas-

vatuksessa ketunpentutyö aloitetaan yhdessä sekä käpäläpassijuhla järjestetään kaikissa kun-

nissa.

Toenperän kirjastot järjestävät varhaiskasvatukselle ja perheille yhteistyössä lastenkulttuurikes-

kus Verson ja MLL:n kanssa satutunteja syksyisin ja keväisin noin kerran kuussa. Verson kanssa

yhteistyö on laajentunut myös Neuvolamuskari-hankkeeseen.

Koulut

Koulujen ja kirjaston yhteistyö on sekä hakeutuvaa toimintaa että kirjastoissa tapahtuvaa päivit-

täistä arkea. Yhteistyön tärkeä väline on yhteinen Lukukettu-diplomi, jonka pohjalta ikäkaudelle

hyvät kirjat kohtaavat lapsen ja innostavat lukemaan. Lukuketun vahvuutena on diplomin jatku-

vuus ja kirjastojen sitoutuminen lukukettutyöhön. Lukukettudiplomia esitellään vuosittain kaikil-

le Toenperän alakoulujen luokille.

Koulujen kirjastokäynnit ja pulpettikirjojen lainaus viikoittain ja kuukausittain on toinen ratkaise-

van tärkeä käytäntö lasten lukutaidon luomiseksi ja sen jatkuvalle kehittämiselle. Yläkoulujen

kanssa lukutaitotyö on myös viime vuosina uuden perusopetuslain myötä tiivistynyt: kirjallisuut-

ta esitellään oppilaille ja sitä lainataan luokkakirjastoiksi. Rajulukupusu-diplomi muuntuu käyttö-

tarpeiden mukaan. Lukevalla nuorella on noin 70 000 sanan sanavarasto, kun taas nuorella, joka

ei lue, on noin 15 000 sanan sanavarasto (https://yle.fi/uutiset/3-8711651, luettu 2.5.2018).

Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta kehitetään yhteistyössä Lumme-kirjastojen kanssa. Yh-

https://yle.fi/uutiset/3-8711651


teistyösopimukset koulun ja kirjaston välillä tehdään toimintavuoden aikana kaikissa kunnissa. .

Tiedonhaun ja lähdekritiikin monipuoliset valmiudet ovat digiyhteiskunnan kansalaisen perusoi-

keuksia.

Maahanmuuttajat

Kirjastoilla on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa ja kielitaidon kehittymisessä..

Kirjastot avaavat digiovia maahanmuuttajille. Kielikahvilatoimintaa kehitetään. Kirjastot tarjoa-

vat resurssiensa mukaan kieli- ja työharjoittelupaikkoja maahanmuuttajille.

Lukutaidon esteettömyyspalvelut

Lukeminen, kirjat ja yhteiskunnallinen osallisuus ovat jokaisen kansalaisen oikeuksia – myös hei-

dän, joille kirjaston saavutettavuus on vaikeaa tai mahdotonta tai joille kirjan lukeminen on jos-

tain syystä hankalaa. Lukivaikeudet estävät monia nuoria jatkokoulutuksessa onnistumisessa ja

työelämään siirtymisessä.

Lukutaitoa täydentää ja korvaa kirjojen kuunteleminen. Sen voi tehdä yksi- tai monikanavaisesti

eli kuunnellen tai samanaikaisesti tekstiä seuraten. Celia-kirjasto on saavutettavan kirjallisuuden

ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.

Celia on kehittänyt palvelujaan vastaamaan digiajan vaatimuksiin. Celian jakelemia saavutettavia

kirjoja voi kuunnella sekä äänitteinä että suoratoistopalveluna.

Celia on antanut myös yleisille kirjastoille ja erityisopettajille oikeuden luoda/aktivoida Celia-

asiakkuuksia ilman aiemmin vaadittuja terveydenhuollon varmenteita. Täten myös potentiaalis-

ten Celia-asiakkuuksien määrä on kasvanut. Palvelun markkinointi ja opastaminen on tärkeä osa

kirjastojen päivittäistä asiakastyötä ja hakeutuvia kirjastopalveluja.


LÄHTEET

Joroisten kunta. Kuntastrategia 2018-2022. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.6.2018 § 29.

Juva 600 – ihmisten yhteisö. Juvan kuntastrategia 2017–2021. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

11.12.2017.

Lukutaitopalvelut.

http://luelapselle.fi/faktatietoa/

https://www.celia.fi/palvelut/

https://yle.fi/uutiset/3-8711651

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-466-5

Rantasalmen kuntastrategia vuosille 2018-2021 ja visio vuoteen 2025. Hyväksytty kunnanvaltuus-

tossa 25.6.2018 § 36.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].

ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.2.2018].

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/

Yleisten kirjastojen laatusuositus Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:20

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-466-5

LIITE 1

Esimerkkejä yleisten kirjastojen verkostomaisesta yhteistyöstä

1. Yleisten kirjastojen neuvosto (www.kirjastot.fi/neuvosto)

Yleisten kirjastojen neuvosto (YKN) on kirjastojen yhteistyötä koordinoiva ja yhteisiä kannanottoja

muodostava elin. YKN edustaa yleisiä kirjastoja kirjastoverkon yhteistyössä.

Neuvostossa on pysyvä jäsenyys valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavalla kirjastolla sekä alueel-

lista kehittämistehtävää hoitavilla kirjastoilla. Lisäksi pysyviä jäseniä ovat Hämeenlinnan, Jyväskylän,

Kajaanin, Kokkolan, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin, Seinäjoen, Espoon ja Vantaan kirjastot.

Pysyvien jäsenten lisäksi alueelliset kehittämiskirjastot järjestävät alueen edustajien valinnan maa-

kunnittain.

2. Yleisten kirjastojen konsortio (www.kirjastot.fi/konsortio)

Yleisten kirjastojen konsortio (YKK) perustuu vapaaehtoiseen sopimukseen, joka mahdollistaa kirjasto-

yhteistyön hankinnoissa ja luetteloinnissa sekä koulutuksessa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Kon-

sortio vaikuttaa aktiivisesti kirjastoille kehitettäviin e-palveluihin.

3. OUTI-kirjastot (www.outikirjastot.fi)

OUTI-kirjastoihin kuuluu 15 eri kaupungin- ja kunnankirjastoa, joilla on yhteinen aineisto- ja lainaaja-

rekisteri. Lisäksi OUTI-kirjastoihin kuuluu useita erikoiskirjastoja.

OUTI-kirjastokortilla voit käyttää kaikkien OUTI-kirjastojen palveluita.

4. Vaara-kirjastot (www.vaarakirjastot.fi)

Vaara-kirjastoissa ovat mukana kaikki Pohjois-Karjalan yleiset kirjastot. Pohjois-Karjalan kirjastojen yh-

teistyö tarkoittaa yhteistä tietokantaa, josta löytyvät yhdellä haulla kaikkien Pohjois-Karjalan kirjasto-

jen aineistot. Kaikkien kirjastojen aineistot ovat asiakkaiden käytettävissä maksutta. Vaara-kirjastoilla

on yhteinen kirjastokortt5. Helmet-kirjastot (www.helmet.fi)

Helmet-kirjastoverkko (Helsinki Metropolitan Area Libraries) on pääkaupunkiseudun yleisten kirjasto-

jen verkosto, johon kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.

Helmet-kirjastoilla on yhteiset käyttösäännöt, maksut ja verkkokirjasto. Asukkaat voivat käyttää oman

asuinkaupungin kirjaston lisäksi kaikkia muita Helmet-kirjastoja.

Helmet-kirjastot kuvaavat saavuttavansa yhteistyöllä tuloksia, joihin yksittäiset kaupunginkirjastot ei-

vät pystyisi.

6. Koha-Suomi (koha-suomi.fi)

Koha-Suomi Oy on kuntien omistama yhtiö, jonka kautta kunnat ylläpitävät ja kehittävät Koha-

kirjastojärjestelmää. Yritys on perustettu Kohti Kohaa -hankkeen tuloksena 2016. Yritys toimii non

profit -periaatteella: tavoitteena ei ole tuottaa taloudellista voittoa.

Yritys toimii tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien kirjastojen kanssa sekä on aktiivinen toimija kan-

sainvälisessä Koha-yhteisössä.

http://www.kirjastot.fi/neuvosto

http://www.kirjastot.fi/konsortio

http://www.outikirjastot.fi/

http://www.vaarakirjastot.fi/

http://www.helmet.fi/

https://koha-suomi.fi/



LIITE 2

Toenperän johtajuus; nykyinen malli, vaihtoehtoinen malli sekä laskelmaa selventävät taulukot

Joroinen Juva Rantasalmi

Väestöennuste vuodelle 2021*

4 885 6 017 3 484

Nykyinen malli, "jaettu johtajuus"

1 kirjastotoimenjohtaja 1 kirjastonjohtaja 1 kirjastonjohtaja

1 kirjastonhoitaja 1 kirjastonhoitaja 1 kirjastonhoitaja

1,25 kirjastovirkailija 3 kirjastovirkailijaa 1 kirjastovirkailija

0,68 htv kirjastoauto, jaettu reittiajan mukaan



htv/1000 as. 2021 0,80 0,92 1,08

Henkilöstömenot, laskennalliset

9 472 € 12 582 € 8 781 €

Vaihtoehtoinen malli, "jaettu joh-taja"

0,33 htv kirjastoimenjohtaja 0,33 htv kirjastoimenjohtaja 0,33 htv kirjastoimenjohtaja

2 htv kirjastonhoitajaa 2 htv kirjastonhoitajaa 2 htv kirjastonhoitajaa

1,25 htv kirjastovirkailija 3 htv kirjastovirkailijaa 1 htv kirjastovirkailija




htv/1000 as. 2021 0,87 0,98 1,18

Henkilöstömenot, laskennalliset

9 878 € 13 349 € 9 548 € Henkilöstömenot, laskennalliset = laskelman perusteena KVTESin mukaiset tehtäväkohtaiset kuukausipalkat (kts. taulukko seuraavalta sivulta)

*Tilastokeskuksen väestöennuste

Väestöennuste 2015 muuttujina Vuosi, Alue, Sukupuoli ja Väestönmuutos

Molemmat sukupuolet

Väkiluku

2021

Joroinen 4 885

Juva 6 017

Rantasalmi 3 484

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/c82f3ca9-7afa-4456-993d-758a1ad97f62

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/c82f3ca9-7afa-4456-993d-758a1ad97f62


Henkilötyövuosien vertailu eri johtajuusmalleissa:

Nykyinen malli, ”jaettu johtajuus” : kirjastotoimenjohtaja ja kaksi kirjastonjohtajaa tiiminä

2021 jaettu johtajuus

asukkaat htv-osuus/Jasso htv PK yht htv/1000 as

Joroinen 4885 0,68 3,25 3,93 0,80

Juva 6017 0,55 5 5,55 0,92

Rantasalmi 3484 0,77 3 3,77 1,08

Jasso 2

Reittiajan jako 2018 (arvio) : Joroinen 33,9%, Juva 27,41%, Rantasalmi 38,68%

Vaihtoehtoinen malli ”jaettu johtaja” : kirjastotoimenjohtaja vastaa yksin johtamisesta

2021 jaettu johtaja

asukkaat htv-osuus/Jasso htv PK yht htv/1000 as

Joroinen 4885 0,68 3,58 4,26 0,87

Juva 6017 0,55 5,33 5,88 0,98

Rantasalmi 3484 0,77 3,33 4,10 1,18

Jasso 2

Reittiajan jako 2018 (arvio) : Joroinen 33,9%, Juva 27,41%, Rantasalmi 38,68%

Tehtäväkohtaisten kuukausipalkkojen laskennallinen vertailu eri johtajuusmalleissa:

Nykyinen malli, ”jaettu johtajuus”

Lask. Palk-kakust. jaettu johtajuus

Jasson osuus * ktj / kj ** kh kv yht.

Joroinen 1452 2997 2345 2678 9472

Juva 1174 2637 2345 6426 12582

Rantasalmi 1657 2637 2345 2142 8781

* vuoden 2018 reittiaika-arvion mukainen prosenttiosuus kirjastoauton palkkakustannuksista

* 2,82 % kirjastotoimenjohtajan palkasta jaettu Juvan ja Rantasalmen kirjastoihin

Vaihtoehtoinen malli ”jaettu johtaja”

Lask. Palk-kakust. jaettu johtaja

Jasson osuus * ktj ** kh kv yht.

Joroinen 1452 1059 4690 2678 9878

Juva 1174 1059 4690 6426 13349

Rantasalmi 1657 1059 4690 2142 9548

* vuoden 2018 reittiaika-arvion mukainen prosenttiosuus kirjastoautonn palkkakustannuksista

** 1/3 kirjastotoimenjohtajan palkasta jaettu Juvan ja Rantaslamen kirjastoihin


Vertailussa käytetty kuukausi-palkkoja: Tehtäväkohtainen peruspalkka KVTES

kirjastotoimenjohtaja (ktj) 3176,39

kirjastonjohtaja (kj) 2547,45 02KIR020

kirjastonhoitaja (kh) 2344,95 02KIR042

kirjastovirkailija (kv) 2142 02KIR050


LIITE 3 Käyttötilastoja

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Toenperä, lainat 2008-2017

Kokonaislainaus Joroinen Juva Rantasalmi Jasso


Documents

Toenperän kirjastopalvelut 2028 kirjastopalvelut 2028... · 2018. 8. 20. · Toenperän kirjastopalvelut 2028 – Toimintasuunnitelma 2019–2021 Kunnan kirjastolaitosta johtavalta