Toimintakertomus - Liikenneturva · Liikenneturvan toimintakertomus 2013 11 Opettajat pitivät koulutuksen aiheita kiinnostavina. V UONNA 2013 Liikenneturva kohdisti liiken-nevalistusta

Toimintakertomus2013

Ethänpäästä

irti?En.

Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen ja liikennekulttuuriin. Liikenneturva on valtakunnallinen, liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla oli 56 jäsenyhteisöä toimintavuoden lopussa. Toimintamme ulottuu koko maahan 12 toimipisteen kautta.

Trafikskyddet främjar trafiksäkerheten genom att påverka trafikbeteendet och trafikkulturen. Trafikskyddet är en centralorganisation för rikstäckande trafiksäkerhetsarbete med 56 medlemssamfund. Vår verksamhet är rikstäckande genom våra 12 enheter.

Liikenneturva promotes road traffic safety by influencing traffic behaviour and traffic culture. Finnish Road Safety Council is a national central organisation for traffic safety work. With 56 member organizations and 12 regional offices, our operations cover the entire country.

Sitratie 7, 00420 Helsinki PL 29, 00421 Helsinki [email protected]

Cittervägen 7, FI-00420 HelsinkiPB 29, FI-00421 [email protected]

Sitratie 7, FI-00420 Helsinki P.O. Box 29, FI-00421 [email protected]

Seuraa meitä | Följ oss | Follow us:

Toimintakertomustyöryhmä:oi’Pasi Anteroinen ja Sisko Väyrynen-HämäläinenUlkoasu ja taitto: Kaisa Tanskanen Kansi: Turvavyökampanja, Musta vyö 2013 Paino: Newprint Oy, 2014

Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus

5

Tieliikenteen turvallisuus

6

Lähtökohdat8

Toiminnan painopisteet

9

Lasten liikenneturvallisuus

10

Nuorten liikenneturvallisuus

12

Työikäisten liikenneturvallisuus

14

Iäkkäiden liikenneturvallisuus

16

Viestintä18

Jäsenyhteistyö ja sidosryhmät

20

Kuntatyö21

Tietopalvelu22

Kansainvälinen toiminta

24

Lausunnot33

s. 18

Liikenneturvallisuus-alan ansiomitalit

25

Hallinto- ja muut toimielimet

34

Verkställande direktörens översikt

38

Managing Director’s review

40Henkilöstö26

Talous28

Sitratie 7, FI-00420 Helsinki P.O. Box 29, FI-00421 [email protected]

Liikenneraittiuskampanja, Selvä juttu, Liikenneturva 2013

4

Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen

Tänään liikenteessä annetaan tietä, käytetään kypärää, näytetään suuntavilkkua, odotetaan liikennevaloja, otetaan huomioon kanssa liikkujat – tänään liikenteessä tehdään miljoonia päätöksiä turvallisen liikkumisen puolesta. Liikenneturva tukee ihmisten turvallista liikkumista.

Liikenteen turvallisuus syntyy yhdessä - välittämällä muista tielläliikkujista. Ymmärretään ja ennakoidaan, että liikenne on meille kaikille yhteinen ottaen huomioon myös heikommat osapuolet. Joustetaan omista oikeuksista sääntöjä noudattaen ja tietoisia riskejä välttäen. Haluamme nolla- vision mukaisen liikenteen, jossa kaikkien on turvallista liikkua, eikä kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua.

4 Liikenneturvan toimintakertomus 2013

AIKA AJOIN on tarpeen arvioida, miten ja minkälaisella työnjaolla tärkeitä asioita hoidetaan. Kertomusvuonna liikenneturval-

lisuus ja Liikenneturva olivat puntaroinnin kohteena. Voimme iloita arvokkaasta yhteistyöstä ja laajasta tuesta, jota Liikenneturva sai eri tahoilta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) teki lii-kenneturvallisuutta koskevan tuloksellisuustarkas-tuksen. Tarkastuskertomuksessa todettiin, että liikenneturvallisuuden parantamisessa edullisimmat toimenpiteet on jo käytetty ja tulevaisuudessa on tärkeää löytää kustannustehokkaimmat tavat vaikut-taa. Tämä kirjaus on alalla välttämätöntä tiedostaa.

VTV muistutti myös siitä, että muutosratkaisu-jen perustelujen ei pitäisi rajoittua vain hallinnol-listen säästöjen tarkasteluun, vaan olisi pyrittävä ottamaan huomioon myös vaikutukset liikennetur-vallisuuden tilaan sekä yhteiskunnalliset hyödyt ja haitat. Laajamittainen hyötyjen tarkastelu on Liiken-neturvan kannalta oleellista, sillä työmme arvoa ei voi mitata vain henkilötyövuosissa. Tarkastuksessa todettiin lisäksi, että liikenneturvallisuuden ylläpi-dossa ja kehittämisessä tarvitaan vastaisuudessakin yhtenä osana valtakunnallista ja alueellista liikenne-kasvatus-, valistus- ja koulutustoimintaa. Liikenne-turvahan on ykköstekijä näissä asioissa.

Liikenneministeri Merja Kyllösen toimeksiannosta teetettiin selvitys, jossa punnittiin vaihtoehtoisia Lii-kenneturvan ohjaus- ja hallinnointimalleja sekä käy-tiin läpi liikennehallinnon työnjakoa. Tehtävänä oli löytää Liikenneturvan hallinnointiin malli, joka an-taa parhaat edellytykset Liikenneturvan toiminnan jatkuvuudelle ja työn tulosten tehokkaalle hyödyn-tämiselle.

Työ jatkuu parhaiten keskusjärjestönä

Selvitysmiehen raportista annetun lausuntopa-lautteen perusteella vahvin kanta on se, että Lii-kenneturvaa voidaan kehittää parhaiten nykyisen hallintomallin pohjalta. Valtakunnallinen keskusjär-jestö antaa selvästi tehokkaamman ja joustavam-man rakenteen kuin valtion osakeyhtiö. Järjestömalli on taloudellisesti järkevä, ja sitä voidaan hoitaa ke-vyellä hallinnolla. Nykyiselle mallille on vahva tuki Liikenneturvan jäseniltä sekä useilta muilta lausun-nonantajilta. Nyt on tärkeintä varmistaa, että liiken-

nevakuutukseen sidottu rahoituksen lähde säilyy jatkossakin.

Liikenneturva on asiantunteva ja ajantasainen tietolähde, joka palvelee kansalaisia, yhteisöjä, hallintoa ja mediaa. Tietopalvelu taustoittaa myös Liikenneturvan viestintää ja koulutusta. Liikennetur-van toiminta on erottunut hyvin ja osaamistamme myös viestintätyössä arvostetaan. Haluamme edel-leen olla tieliikenneturvallisuusviestintää, ja -kam-panjointia järjestävä ja koordinoiva taho. Meillä on näihin tehtäviin vahvaa osaamista ja alueellinen or-ganisaatio käytössämme.

Valtakunnallisuus ja paikallisuus ovat valttimme

Liikenneturvan toiminnan on tärkeää levittäytyä laa-jalle koko maahan, lähelle ihmisiä. Liikenneturvan nykyinen, hajautettu organisaatio ja aluetyön jakau-tuminen sopivat hyvin yhteen muiden alueellisten toimijoiden kanssa ja näin pystymme osallistumaan myös kuntien liikenneturvallisuustyöhön.

Tieliikenteen turvallisuuskysymysten yhteistyö ja työnjakokeskustelu jatkuu. Ennaltaehkäisevä lii-kenneturvallisuustyö on taloudellista. Jatkossakin Liikenneturvan osaamiselle on käyttöä. Liikennetur-vassa on työhönsä sitoutunut henkilöstö, tehokkaat työvä-lineet ja hiotut toimintapro-sessit. Teemme työmme taidolla ja täydellä sydä-mellä.

Anna-Liisa Tarvainen

Toimitusjohtajan katsaus

Kuva: Liikenneturva/ Nina Mönkkönen


Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteessä loukkaantuneet ja vakavasti loukkaantuneet 2007–2013

Tieliikenteessä kuolleet 2007–2013

T IELIIKENTEEN turvallisuus säilyi vuonna 2013 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Onnetto-muuksissa kuoli ennakkotietojen mukaan 258

ihmistä, mikä on kolme uhria enemmän kuin edel-lisenä vuotena. Pelastuslaitosten tietojen mukaan vakavasti loukkaantuneiden määrä oli suunnilleen sama, hieman yli 900 vakavasti loukkaantunutta. Loukkaantuneiden määrä väheni noin kuudella prosentilla vuotta aikaisemmasta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä loukkaantui 6681 ihmistä.

Liikenteen määrä kasvoi

Toimintavuoden aikana liikenteen määrä pääteillä lisääntyi yhteensä 1,1 prosenttia. Talouden taantu-maa heijastaa edelleen se, että raskaan liikenteen määrä väheni vielä puolella prosentilla edellisestä vuodesta.

Liikennekuolemista valtaosa henkilöautolla

Tieliikenteen uhreista 59 prosenttia (152 henkilöä) menehtyi matkustaessaan henkilöautolla. Onnet-tomuustyypeittäin tarkasteltuna tieltä suistumisten osuus liikennekuolemissa kasvoi ja kohtaamisonnet-tomuuksien osuus väheni edelliseen vuoteen verrat-tuna. Eniten ihmisiä menehtyi tieltä suistumisissa, joissa kuoli 93 ihmistä. Rattijuopumusonnettomuuk-sissa ennakkotietojen mukaan kuoli enemmän, mutta loukkaantui vähemmän ihmisiä kuin vuotta aiemmin. Poliisin tietoon tuli noin tuhat rattijuopu-musta vähemmän (17 994) kuin vuotta aiemmin.

Muutokset kuolleiden määrässä tienkäyttäjittäin ovat pieniä edelliseen vuoteen verrattuna. Moottori-

pyöräilijöiden liikennekuolemia oli kolme edellis-vuotta enemmän, eli 24. Pyöräilijöitä menehtyi 20 ja jalankulkijoita 34, hieman enemmän kuin edel-lisenä vuotena. Mopo-onnettomuuksissa kuoli viisi ihmistä, kaksi vähemmän kuin edellisenä vuotena. Mopoilijana loukkaantuneiden määrä laski vielä viime vuodesta hieman lisää; tapauksia oli ennak-kotietojen mukaan 719. Loukkaantuneiden määrä kasvoi ryhmässä ”muu ajoneuvo”, joka sisältää mm. traktorit, mönkijät ja mopoautot.

0

2 000

1 000

4 000

3 000

6 000

5 000

8 000

7 000

10 000

9 000

2007 2008 2009 2010 2011 2012

7088

926 919

6681

2013

vakavasti loukkaantuneet loukkaantuneet

Tieliikenteen

turvallisuus säilyi

ennallaan.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

255 258

7Liikenneturvan toimintakertomus 2013

Pohjoismaissa tieliikenteessä kuolleet 2013

Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva

187

260

258

191

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Henkilöauto, kulj.

Henkilöauto,matk.

Jalan-kulkija

Polku-pyörä

Moottori-pyörä

Muu Mopo

7 5

32

23212419 20

2934

28

37

119 1152007

2008

2009

2010

2011

2012

2013KUO

LLEE

T

Tieliikenteessä kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin 2007–2013

Pohjoismaissa erisuuntaista kehitystä

Ruotsissa liikenteessä kuolleiden määrä väheni vuo-den 2013 aikana edelleen lähes kymmenellä pro-sentilla. Sen sijaan Tanskassa ja Norjassa kuolleiden määrä kasvoi jääden kuitenkin kummassakin maas-sa alle kahden sadan kuolleen. Suomen ja koko Euroopan kuluvan vuosikymmenen tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä, eli korkeintaan 136:een tieliikennekuolemaan.

* Tiedot ennakkotietoja

Lähtökohdat

LIIKENNETURVA edistää tieliikenteen turval-lisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymi-seen ja liikennekulttuuriin. Liikenneturva

on valtakunnallinen, liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla oli 56 jäsenyhteisöä toimin-tavuoden lopussa. Toimintamme ulottuu koko maahan 12 toimipisteen kautta.

Teemme työtämme asiantuntevasti, tuoree-seen tietoon perustuen, ajassa kiinni ja ihmistä lähellä, yhteistyössä kansalaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja eri viranomaisten kanssa. Yhteis-työ toiminnan kaikilla tasoilla, valtakunnallises-ti ja paikallisesti, tuottaa taloudellisesti järkeviä ja tehokkaita ratkaisuja. Verkostoitumalla mi-nimoimme kuluja.

Tuemme tahtoa ja taitoa

Liikennevalistuksella vaikutamme ihmisten tie-toihin, taitoihin, käyttäytymiseen ja asenteisiin sekä niitä ohjaaviin arvoihin. On tärkeää lisä-tä ihmisten valmiuksia ja tahtoa huolehtia itse omasta turvallisuudestaan. Huonot päätökset ja tietoinen riskinotto ovat yhä joka toisen kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden taustalla. Liikenneturva tukee ja osaltaan yllä-pitää koko eliniän kattavaa liikennekasvatusta vauvasta vaariin.

Ydinosaamistamme ovat liikennekulttuuriin vaikuttaminen, ihmisten turvallisen liikkumisen edistäminen sekä ihmisen roolin ymmärtämi-nen ja puolustaminen liikkumista koskevissa ratkaisuissa. Asiantuntemuksemme, riippu-mattomuutemme ja työmme laatu perustu-vat tutkittuun tietoon. Toimimme yhteisesti määritettyjen arvojemme mukaan: turvallisuus ensin, asiantuntijuus ja yhteistyö. Työtämme ohjaa turvallisuusvisio, tavoite, ettei kenen-kään tule kuolla tai vakavasti loukkaantua tie-liikenteessä.

Liikenneturvan toimintakertomus 20138

Kuva: Jari Härkönen


Toiminnan painopisteet

Tuimme kuntien liikenneturvallisuustyötä tarjoamalla liikennekasvatuksen ja -valistuksen työkaluja sekä motivoimalla kuntia ja kuntalaisia turvallisiin liikenne- ratkaisuihin. Kuntatyömme oli läsnä valtaosassa Suomen kunnista vapaaehtoisissa liikenneturvallisuus- ryhmissä, sekä osana kuntalaisten arkea mm. neuvo-loissa, kouluissa, nuorisotyössä ja senioritoiminnassa.

Edistimme nuorten turvavyön käyttöä kohden- taen viestiämme nuorille ajoneuvon kuljettajille sekä matkustajille. Mustavyö -kampanja kiersi toisen asteen oppilaitoksia ja tavoitti nuoret myös verkossa ja TV:ssä.

Nostimme esiin mopoilijoiden ja mopoautoilijoiden turvallisen liikkumisen sekä liikenneraittiuden. Liikenneturvan toimittajatapahtumiin osallistui yli 70 toimittajaa ympäri Suomen. Tapahtumista uutisoitiin yli 100:ssa eri mediassa.

Veimme eteenpäin asiantuntevaa, vapaaehtoista valistustyötä, etenkin jäsenyhteisöjemme kautta. Toteutimme jäsenistön kanssa kymmeniä eri kampanja-, koulutus- ja viestintä- tapahtumia eri puolilla Suomea.

Jatkoimme pyöräilyn turvallisuuden edistämistä, sääntötuntemusta ja pyöräilykypärän käyttöä lisäävällä toiminnalla. Järjestimme paikallisia pyöräily-tapahtumia sekä edistimme sääntötuntemusta tutkimuksen, viestinnän ja kampanjoinnin keinoin.

Kuvat: Liikenneturva/Tomi Rossi, Kaisa Tanskanen & Rodeo

Lasten

liikenneturvallisuus


(0–14-vuotiaat)


LIIKENNETURVA tukee kodin, päivähoidon ja koulun liikennekasvatusta. Lasten liikennetur-vallisuutta edistimme monipuolisin keinoin.

Jatkoimme Jokainen tie on koulutie -kampanjaa nostaen esiin kouluteiden turvallisuuden elokuun alussa. Painotimme viesteissämme autoilijan vastuu-ta ja nopeusrajoitusten noudattamista.

Teimme ensisijaisesti pienten lasten vanhemmille ja toissijaisesti päivähoidon henkilöstölle mm. neu-voloissa jaettavaksi lapsen kehitykseen sovitetun aineiston liikennekasvatuksen aloittamiseen. Siinä liikennekasvatus liitetään luontevaksi osaksi arjen toimintaa. Alle kouluikäisten lasten vanhemmille suunniteltuja Lapsi liikenteessä –aineistoja mo-nipuolistettiin aktivoivilla verkko- ja painotuotteilla. Tuotekokonaisuutta esittelimme Varhaiskasvatus-messuilla ja Lastentarhaopettajapäivillä. Jatkoimme myös Lapsi autossa -aineistojen jakelua pääasiassa neuvoloiden kautta.

Opettajat yksi tärkeimmistä kumppaneistamme

Opettajien täydennyskoulutushankkeen Liikenne hurahti verkostoon – ja opettajat menivät mu-

kana jatko-osa käynnistyi toimintavuoden alussa yhteistyössä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n kanssa. Syksyn aikana järjestettiin 5 alueellista täydennys-koulutusta Etelä- ja Länsi-Suomessa. Tilaisuuksiin osallistui 72 opettajaa. Kokonaisuudessaan jatko-koulutuksen saaneita opettajia on nyt lähes 600. Saamamme palaute koulutuksesta oli erittäin hyvää ja opettajat pitivät koulutuksen aiheita kiinnostavi-na ja omassa työssään helposti hyödynnettävinä.

Koulun alku on merkittävä hetki liikennekasvatuk-sessa. Kannustimme vanhempia liikennekasvatuk-seen jakamalla koulutulokkaiden ja ekaluokkalaisten vanhemmille kirjeen, jossa muistutetaan lapsen liikennetaitojen kehittyvän vähitellen, toistojen ja harjoituksen kautta. Tavoitimme suurimman osan koulun aloittavista lapsista ja heidän vanhemmis-taan. Lisäksi olimme mukana Mannerheimin Lasten-suojeluliiton Hyvä alku koulutielle –yhteistyössä.

Kouluille ja päiväkodeille toimitimme kaksi säh-köistä Turvauutiset-uutiskirjettä ja Opettaja-leh-teen liikennekasvatusliitteen. Opettajaopiskelijoiden liikennekasvatusperehdytystä jatkoimme Oulun, Jy-väskylän ja Tampereen opettajankoulutuslaitoksilla. Uutta yhteistyötä käynnistimme Raumalla.


Opettajat pitivät koulutuksen

aiheita kiinnostavina.

VUONNA 2013 Liikenneturva kohdisti liiken-nevalistusta etenkin nuoriin. Näin tuimme vastuullista liikennekäyttäytymistä ja turva-

laitteiden käyttöä. Turvavyökampanjointia suunta-simme nuorille, sillä he käyttävät vähemmän turva-vöitä kuin muu väestö. Musta vyö -kampanja näkyi vuoden aikana verkossa, TV:ssä ja eri tapahtumissa. Huomionarvomittauksissa kampanjan todettiin saavuttaneen hyvät tulokset kustannustehokkaasti. Kampanjakiertue vieraili 17:llä eri paikkakunnalla kohdaten satoja nuoria.

Liikenneraittiuskampanjointi ja siihen liittynyt viestintä tukivat nuorten liikenneraittiutta. Liiken-neturva jatkoi yksin, aikaisemmin yhteisvoimin toteutettua liikenneraittiustyötä ja aloitti nuorille suunnatun Selvä juttu -kampanjan. Kampanja ko-rostaa yhteistä vastuuta ja lähipiiristä huolehtimista. Kampanja levisi juhannuksen alla eri medioissa ja kesätapahtumissa.

Liikenneraittiustyötä painotimme erityisesti mo-poileviin nuoriin, sillä alkoholiasenteet muotou-tuvat jo ennen täysikäisyyttä. Toteuttamamme valtakunnallinen kiertue toi esiin toimittajille mopoi-lun ja päihteiden käytön riskejä. Viestinnän tueksi toteutimme laajan kyselytutkimuksen, jossa selvitet-tiin 15-19 -vuotiaiden liikkumista ja asenteita liiken-teessä. Mopoilijoiden turvallisuuteen panostimme myös järjestämällä lisää kouluttajakoulutusta yhteis-työssä AKK-Motorsportin kanssa.

Yhteistyö avaa ovet inttiin ja nuorisotaloihin

Särmänä liikenteessä -hanke jatkui kaikissa Suo-men varuskunnissa yhteistyössä Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton kanssa. Kampanja tavoitti yli 90 % palvelukseen astuneista 20 000 varusmiehestä.

Yhteistyömme valtakunnallisen nuorisojärjestön, Nuorten Akatemian kanssa synnytti osallistavia ja aktivoivia liikenneturvallisuusprojekteja. Päätä itse! -hankkeessa toteutettiin 19 nuorten omaa liikenneturvallisuusprojektia eri puolilla Suomea. Hankkeissa nuoret pääsivät miettimään itse oman liikenneturvallisuutensa kehittämistä. Tunteiden ja tiedon yhdistäminen olivat osana useissa, Liikenne-turvan paikallisissa, nuorten liikennevalistushank-keissa eri puolilla Suomea.

Teimme yhteistyötä myös monien muiden taho-jen, kuten Aivovammaliiton ja Mannerheimin Las-tensuojeluliiton kanssa. MLL:n uudet, Hyvä alku yläkouluun -materiaalit jaettiin kaikille, noin 60 000 seiskaluokkalaisen vanhemmalle. Liikenneturva me-nestyi hyvin aineistojen arvioinnissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja EHYT ry:n kanssa toteutimme nuoriso-ohjaajille suunna-tun verkkopohjaisen käsikirjan. Lisäksi Liikenneturva aloitti yhteistyön Mercedes-Benz Driving Academyn kanssa ja tarjosi uusien kuljettajien riskejä ja nii-den välttämistä käsittelevän e-oppimisympäristön (www.uusikuljettaja.fi) Suomeen.

Nuorten


(15–24-vuotiaat)



Mustavyö -kampanja

saavutti hyvät tulokset

kustannustehokkaasti.


Työikäisten


(25–64-vuotiaat)



T IELLÄ liikkujien suuren enemmistön muodos-tavat 25–64-vuotiaat. Työmatkaliikenne on iso osa tämän ryhmän liikkumisesta, siksi tur-

vallisen työmatkaliikenteen tukeminen on tärkeää. Ryhmään kuuluu myös paljon ammattiliikennettä, jota tuetaan koulutuksen kautta.

Toimintavuonna järjestimme kaksi raskaan ka-luston (REAK) ennakoivan ajon kouluttajakurssia, joihin osallistui noin 50 kouluttajaa sekä yhden täy-dennyskoulutuskurssin. Koko REAK-koulutusaineis-to uudistettiin. Lisäksi järjestimme autoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden ennakoivan ajon kouluttaja-kurssit (EAK ja MPEAK). Motoristien kurssilla otettiin käyttöön vuonna 2012 uudistettu koulutusaineisto. Samalla järjestimme neljä kouluttajien täydennys-koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea. Kokonai-suudessaan Liikenneturva koulutti toimintavuoden aikana noin 100 uutta ennakoivan ajon kouluttajaa, jotka järjestävät jatkossa kursseja ja koulutuksia omissa toimintaympäristöissään. Täydennyskoulu-tuksiin osallistui noin 100 kouluttajaa.

Liikenneturvan liikennekasvatus- ja koulutus-toiminta on kohdennettu avainhenkilöihin, jotka käyttävät Liikenneturvan toimintamalleja ja sisältöjä

kohdatessaan ja kouluttaessaan omia asiakasryh-miään. Sisältömme tavoittaa näin moninkertaisen, jopa kymmeniä kertoja suuremman joukon.

Sääntötuntemus pohjana turvalliselle käyttäytymiselle

Aikaisempana vuonna tehtyjen tutkimusten pe-rusteella jatkoimme kävelyn ja pyöräilyn sään-tötuntemuksen edistämistä tekemällä Jalan ja pyörällä –aineistoa tunnetuksi. Pyöräilysääntöjä esiteltiin mm. pelisovelluksena.

Teimme myös tutkimuksen autoilijoiden sään-tötuntemuksesta keskittyen viime vuosien uusien sääntöjen ja merkkien tietämykseen. Tulokset esit-telimme moottori- ja liikennetoimittajille järjestetys-sä keskustelutilaisuudessa.

Osallistuimme aktiivisesti keskusteluun suojatie-turvallisuudesta tuottaen uutta tietoa ja kokemusta. Oulussa tartuimme hetkeen ja tuimme pienen tytön tarinasta versonutta suojatieturvallisuutta edistävää kansanliikettä.

100 uutta ennakoivan

ajon kouluttajaa.


Iäkkäiden


(yli 65-vuotiaat)

LIIKENTEESSÄ ei ratkaise ikä, vaan terveys. Oman ajokunnon arviointi, ennakoiva ajotapa sekä tekniset apuvälineet auttavat iäkästä kul-

jettajaa liikkumaan turvallisesti.Toimintavuonna jatkoimme Ikänsä ratissa ja

Ikäkuljettajan itsearviointi -aineistojen esittelyä mm. alueellisissa Ikänsä ratissa –tapahtumissa ja alan messuilla.

Autoalan Tiedotuskeskuksen, Autoalan Keskus-liiton (AKL) ja Moottoriliikenteen Keskusjärjestön (MOLIKE) aloitteesta päätettiin laatia iäkkäiden autoilijoiden tarpeisiin liittyvä verkkokurssi auto-kauppiaille. Autoalan tiedotuskeskus laatii kurssin

Liikenneturvan Ikänsä ratissa -sivuston (www.ikansaratissa.fi) pohjalta.

Syyskuussa Hyvä Ikä -messuilla tehtiin kysely iäkkäille siitä, millaisella autolla he liikkuvat. Kyselyn tuloksia käytetään hyväksi Liikenneturvan koulutus-tilaisuuksissa ja viestinnässä.

Pyöräilykypärän käyttöä edistettiin kampan-joinnilla, joka oli suunnattu erityisesti iäkkäimmille pyöräilijöille, joiden keskuudessa kypärän käyttö on harvinaista. Positiivinen kampanja toi esiin sopivan kypärän löytämisen helppouden ja turvallisuuspe-rusteita käyttää sitä.



Liikenteessä ei ratkaise

ikä, vaan terveys.


Viestintä

LIIKENNEKÄYTTÄYTYMISEEN vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä. Se on luonteeltaan suostuttelevaa ja motivoivaa. Toimintavuonna

edistimme liikkumisen turvallisuutta kampanjoimalla ajankohtaisista teemoista markkinoinnin, tapahtu-mien ja viestinnän keinoin.

Läpi vuoden seurasimme ja osallistuimme toimin-tasuunnitelman ja liikenteen vuosikellon mukaisesti keskusteluun julkisuudessa nostaen esiin onnetto-muustilastoja, liikennekäyttäytymisen seuranta- ja

tutkimustuloksia sekä tapahtumia. Viestintämme oli sekä suunnitelmallista että reagoivaa. Liikenne-turvan asema asiantuntevana ja luotettavana tie-tolähteenä auttoi meitä saavuttamaan runsaasti mediatilaa.

Vastataksemme ymmärrettävän, luotettavan ja perustelevan liikenneturvallisuustiedon tarpeeseen Liikenneturvan verkkosivut uusittiin kokonaan vuon-na 2013. Yhä paremmin tuotetut, sähköiset palvelut saavutettiin aikataulussa ja järkevin kustannuksin.

Kamppanjointi on merkittävä osa viestintäämme. Selvä juttu -kampanja

tukee nuorten liikenneraittiutta.


Arkista vuorovaikutusta hyvin arvosanoin

Haastatteluista, tietopyynnöistä, kyselyistä, radioju-tuista, toimittajatapaamisista ja tiedotustilaisuuksis-ta koostuvien henkilökohtaisten mediakontaktien määrä pysyi lähes ennallaan yli 800 vuotuisen kon-taktin tasolla. Uutena yhteistyömuotona rakensim-me datajournalismiin perustuvia kokonaisuuksia mm. YLE:n ja Helsingin Sanomien kanssa.

Vuorovaikutus ja läsnäolo ovat tärkeitä modernin liikennevalistuksen työkaluja. Vuoden aikana Face-book-ryhmämme jäsenmäärä kasvoi yli kaksinker-taiseksi ja ylitimme 25 000 jäsenen tavoitteemme. Vuorovaikutusta vahvistettiin myös aktiivisesti vies-tivällä Twitter-tilillä.

Perinteinen asiakaslehtemme Liikennevilkku tuki osaltaan viestintäämme ja ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Lukijatutkimuksessa lehti sai arvosanan 8+.

Verkkosivut uusittiin

kokonaan.



Heijastinpäivä 1.10., joka muistuttaa vuosit-tain kaivamaan heijastimet esiin, lanseerat-

tiin jäsenille muotinäytöksen voimin.

Jäsenyhteistyö ja sidosryhmät

JÄSENTOIMINTA oli edellisiä vuosia vilkkaampaa. Jäsenyhteisökyselyssä Liikenneturvaa kuvattiin asiantuntevaksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Toi-

mintavuonna oli käynnissä useita yhteistyöhankkeita eri jäsenyhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Osa yhteistyöstä on jo kuvattu ikäkohtaisissa kap-paleissa.

Lokakuussa 1.10. vietettiin ensimmäistä kertaa Liikenneturvan johdolla heijastinpäivää. Kampanjan avajaisiin 30.9. osallistui lähes 200 yhteistyökumppa-nia, joista 86 % piti tilaisuutta erittäin onnistuneena.

Jäsenet ovat voimavaramme

Läpi vuoden aktivoimme jäsenyhteisöjämme oma-ehtoiseen liikenneturvallisuustyöhön ja etsimme

Jäsentoiminta oli

edellisiä vuosia

vilkkaampaa.

Kuvat: Liikenneturva/Tomi Rossi

uusia luontevia yhteistyömahdollisuuksia. Uusin yhteistyömuoto syntyi Tarkkana suojatiellä -päi-västä, joka toteutettiin autoalan järjestöjen kanssa osana YK:n kansainvälistä liikenneturvallisuusviik-koa.

Olimme mukana myös yhteisissä viestintähank-keissa, kuten viranomaisvetoisessa Eläköön -kam-panjassa ja Liikenneraittiuspäivässä sekä järjestöjen toteuttamissa kampanjoissa, kuten Rengasratsia, Auton päivä, Auton vapaapäivä, Vanhusten viikko ja Tapaturmapäivä.

Pyöräilyyn liittyviä yhteistyötahoja toimintavuon-na olivat Suomi pyöräilee –yhteistyöryhmä, Suomen Liikenneliitto SuLi ry ja Pyöräilykuntien verkosto. Liikenneturvan toimintaan saimme tukea kävelyn ja pyöräilyn sekä tiedotusalan neuvottelukunnilta.


Kuntatyö

KUNTATYÖ on tärkeä osa paikallista liikenne-turvallisuustyötä ja yksi painopiste kaikissa Liikenneturvan 12 toimipisteessä. Sivutoi-

misten kouluttajien järkevä käyttö antaa kustan-nustehokkaan mahdollisuuden laajaan, paikalliseen toimintaan.

Osallistuimme aktiivisesti kuntien liikennetur-vallisuusryhmien kokouksiin. Järjestimme erilaisia koulutustilaisuuksia ja tapahtumia luomalla kehyk-set yhteistyölle kuntien ja muiden yhteistyökump-panien kanssa. Osana kuntatyötä koulutimme eri hallintokuntien jäseniä, esittelimme Liikenneturvan aineistoja ja autoimme paikallisia toimijoita erilai-sissa kampanjoissa ja tapahtumissa. Yhteistyötä teimme muun muassa Elinkeino-, Liikenne- ja Ym-päristökeskusten, Poliisin ja eri paikallisten yhteisö-jen kanssa. Monilla alueilla kuntatyössä on tukena liikenneturvallisuustoimija, usein konsultti, jonka tehtävänä on jäntevöittää ja tehostaa liikennetur-vallisuustyötä kunnassa.

Kuntatyömme tavoittaa suomalaiset

Kuntatyöllä pyrimme tavoittamaan systemaattisesti kaikki ikäluokat kaikissa kunnissa ja innostamaan niin viranomaisia kuin kuntalaisiakin kohti turvallista lähiympäristöä. Liikenneturvalla on myös tärkeä roo-li kunnan tehdessä liikenneturvallisuussuunnitelmaa.

Suomen kunnista 49 prosentilla on voimassa ole-va liikenneturvallisuussuunnitelma ja liikenneturval-lisuustyöryhmä. Asukasmäärältään näihin kuntiin kuuluu yli 60 prosenttia eli 3,2 miljoonaa suoma-laista. Suunnitelma on teon alla 39 kunnassa, joissa asuu lähes miljoona asukasta. Tämän lisäksi Liiken-neturva toimii 63 kunnassa ilman kunnan omaa lii-kenneturvallisuusryhmää. Näiden kuntien alueella asuu lähes miljoona asukasta. Vain 61 pientä kun-taa, joissa asuu 262 000 asukasta, jää tällä hetkellä ilman Liikenneturvan tarjoamaa kunnallista liiken-neturvallisuustyötä.

Paikallisuus tuottaa tulosta

Elinikäinen liikennekasvatus konkretisoitui Liiken-neturvan aluetoimipisteiden kouluttaessa neu-voloiden, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten, nuorisotoimen sekä työsuojelun henkilöstöä ja iäkkäiden kanssa toimivia. Lisäksi koulutusta saivat koululaisautonkuljettajat, liikennepuistojen työnte-kijät, toimittajat, kodinhoitajat, maahanmuuttajat, vaihto-oppilaat ja lukuisat muut liikenteen turvalli-suudesta innostuneet ryhmät.

Paikallisuus on merkittävä tekijä vaikuttavan lii-kennevalistuksen kannalta. Paikalliset mediat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kaikkialla Suomessa jatkoimme tiivistä yhteistyötä Yleisradion, paikallis-radioiden ja sanomalehtien kanssa.

Paikalliset mediat

ovat tärkeä

yhteistyökumppani.

Tietopalvelu

T IETOPALVELU tuottaa ja kokoaa liikennetur-vallisuuteen liittyviä aineistoja viestinnän ja koulutuksen suunnittelun ja kohdentamisen

tueksi sekä arvioi toteutettujen toimenpiteiden tuloksellisuutta. Tutkimus- ja tilastotiedoilla palve-lemme laajasti median ja viranomaisten tarpeita lii-kenneturvallisuuskysymyksissä. Tietopyyntöjen vastausajasta saamme toistuvasti hyvää palautetta.

Seurantatutkimukset kertovat käyttäytymisestä

Keräämme ja analysoimme vuosittain tietoa lii-kennekäyttäytymisen muutoksista. Omilla seuran-tamittauksillamme tarkkailimme pyöräilykypärän, turvavyön ja heijastimen käyttöä sekä punaista päin ajamista ja kävelemistä. Hyödynsimme myös muun muassa Liikenneviraston nopeusmittauksia ja polii-sin puhallusratsiatutkimuksen tietoja. Liikennetur-van turvalaitteiden käytön seurantamittaukset ovat osa valtakunnallisessa liikenteen indikaattorijärjes-telmässä.

Liikenteen ilmapiirissä ei muutosta

Liikenneturva toteuttaa joka vuosi Liikenteen il-mapiiri -kyselytutkimuksen, joka kuvaa tavallisten kuljettajien kokemuksia liikenteestä, koettua tur-vallisuutta sekä liikenteeseen liittyviä tuntemuksia. Vuonna 2013 tehdyn kyselyn mukaan liikenteen il-mapiirissä ei koettu tapahtuneen suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna.

Keräsimme toimintavuonna kyselytutkimuksilla taustoittavaa tietoa muun muassa liikennesääntö-jen tuntemisesta, liikennevalvonnasta, liukastumi-sista ja erilaisista häiriötekijöistä autoa ajettaessa.

Sää, nopeus ja pyöräily selvityksissä

Teimme tutkimusyhteistyötä Tampereen yliopis-ton kanssa tilaamalla tutkimuksen pyöräilymäärien vaikutuksesta pyöräilyn turvallisuuteen. Poliisiam-mattikorkeakoulun lopputyönä selvitettiin Liiken-nemäärän ja sään vaikutusta nopeuteen ja turvaväliin Helsingin sisääntuloväylillä kesällä 2013. Tutkimukset julkaistiin Liikenneturvan sel-vityksiä -sarjassa. Tuimme ja osallistuimme myös raskaan liikenteen ajo- ja lepoaikoja sekä raskaiden ajoneuvojen talvirenkaita koskeviin selvityksiin.

Liikenneturva osallistui aktiivisesti liikennetur-vallisuusasiain neuvottelukunnan tutkimusjaoston

Tietopyyntöjen

vastausajasta hyvää

palautetta.


Turvavyö (2013*)

87 %Pyöräilykypärä (2013)

44 %Heijastin (2012**)

51 %

toimintaan. Jaosto käynnisti selvitykset vakavien vammautumisten tilastoinnista sekä liikenneturval-lisuusohjeistuksen ja koulutuksen tarpeesta maan-käyttöön liittyvissä kaavoitustoimissa.

Työtä onnettomuus-tietojen parissa

Suomen virallisen tilaston Tieliikenneonnettomuu-det 2012-vuosikirja laadittiin jälleen Tilastokes-kuksen ja Liikenneturvan yhteistyönä. Yhteistyö jatkui myös kuukausittain julkaistavien liikenneon-nettomuuksien ennakkotietojen tiedottamisessa. Kokoamme ja ylläpidämme Tilastokeskuksen tie-tokannasta laadittuja tienkäyttäjä- ja ikäryhmä-kohtaisia sekä alueellisia ja eri aiheisiin keskittyviä tilastokatsauksia.

Virallisen tilaston tietopohjaa laajennamme pe-lastuslaitosten resurssi- ja onnettomuustilasto-järjestelmän Pronton tiedoilla, joita hyödynnetään


* Turvavyön käyttö henkilöautojen etupenkillä taajamissa ** Heijastimen käyttö valaistussa ympäristössä

etenkin liikenteessä vakavasti vammautuneiden määrän arvioinnissa. Teemme yhteistyötä Liiken-nevakuutuskeskuksen kanssa ja hyödynnämme tutkijalautakuntien onnettomuusaineistoja on-nettomuuksia tarkentavien tietojen lähteenä. Re-aaliaikaisen onnettomuustilanteen seuraamiseksi keräsimme myös sähköisesti tietoja eri medioiden julkaisemista onnettomuusuutisista.

Asiantuntevaa tietopalvelua

Liikenneturvalla on Suomen laajin tieliikenteen tur-vallisuuteen erikoistunut kirjasto. Kirjastomme on avoin kaikille ja se tarjoaa asiantuntevaa tiedonha-kupalvelua alan tutkijoiden, liikenneturvallisuudesta kiinnostuneiden kansalaisten ja yhteistyökumppa-neidemme tarpeisiin. Olemme mukana valtakun-nallisessa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Jatkoimme liikenneturvallisuusalan historiallisen aineiston tallentamista ja digitoimista yhteistyössä auto- ja tiemuseo Mobilian kanssa.

Turvavyö (2013*)

87 %Pyöräilykypärä (2013)

44 %Heijastin (2012**)

51 %

Lähde: Käyttäytymisen seurantajärjestelmä, Liikenneturva


Kansainvälinen toiminta

LIIKENNETURVALLE kansainvälinen yhteistyö on hyödyllinen tiedon jaon ja oppimisen väy-lä. Kansainvälisissä järjestöissä vaikuttamalla

pyrimme parantamaan niin Euroopan kuin Suomen liikenneturvallisuutta.

Liikenneturva osallistui Nordiska Trafiksäkerhets-rådetin ja European Transport Safety Councilin toi-mintaan eri muodoin.

Tiedotusalan neuvottelukunta teki opintomatkan Itävaltaan Kuratorium für Schutz und Sicherheitiin.

Liikenneturva osallistui NTR:n ja

ETSC:n toimintaan.

Edustajiamme kävi myös Motorförarnas Helnykter-hetsförbundin järjestämässä liikenneturvallisuus-seminaarissa, Tylösandissa Ruotsissa. Toimimme kansallisena tiedonkeruun koordinaattorina Maail-man terveysjärjestö WHO:n Global Status Report on Road Safety 2013 -raportin koostamisessa. Raportti julkaistiin toimintavuoden alussa. Tuimme myös YK:n ja WHO:n Decade of Action for Road Safety 2011–2020 -hanketta.


Mitali myönnetään

ansiokkaasta työstä

liikenneturvallisuuden

edistämiseksi.

Liikenneturvallisuusalan

ansiomitalit

LIIKENNEMINISTERI Merja Kyllönen myönsi Liikenneturvan hallituksen esityksestä liikenne-turvallisuusalan ansiomitalit 10:lle alalla

ansioituneelle henkilölle. Ministeri luovutti mitalit 30.5.2013 Helsingissä. Mitalin saivat: ylikomisario Simo Alanko, suunnittelija Kari Hanski, liikenne-opettaja Ulla Jylhä, ylikonstaapeli Jaakko Lyytikäi-nen, johtava tutkija Pirkko Rämä, professori Timo Tervo, autonkuljettaja Seppo Tuppuri, tiedotus-päällikkö Veikko T. Valkonen, ylikonstaapeli Erkki Vikman ja liikennetutkija Timo Väistö. Mitaleita on jaettu tähän mennessä yhteensä 256 kpl.


Kuvassa vasemmalta oikealle: Veikko T. Valkonen, Erkki Vikman, Merja Kyllönen, Simo Alanko, Ulla Jylhä, Kari Hanski, Timo Väistö, Timo Tervo, Jaakko Lyytikäinen ja Seppo Tuppuri. Kuvasta puuttuu Pirkko Rämä.


Henkilöstö

Yleistä

Jatkoimme työtämme Liikenneturvan henki-löstöstrategian mukaisesti pyrkien lisäämään tehokkuutta, luotettavuutta ja henkilöstön

viihtyvyyttä. Suoritusarvioinnit olivat ensi kertaa kehityskeskustelujen osana.

Työsuojelun toimintaohjelmassa jatkoimme pelas-tussuunnitelmien tekoa yhdessä taloyhtiöiden kans-sa ja ajantasaistimme alueiden turvallisuuskansiot. Muita hallinnon kehitys- ja tarkastelukohteita vuon-na 2013 olivat sairauspoissaolot, työterveyshuollon kustannukset, työterveyshuollon toimintasuunni-telman seuranta, työtapaturmat, työilmapiirikysely, työhön liittyvien riskien arviointi sekä henkilöstöltä tulleiden palautteiden ja aloitteiden käsittely.

Liikenneturvan työterveyshuoltopalvelut kilpailu-tettiin toimintavuoden kesällä.

Työterveyshuollon yhtenäisissä toimintasuunni-telmissa vuosille 2013 - 2015 painotetaan varhaisen tuen ohjelmaa, jonka käytäntöjä opastettiin koko henkilöstölle. Työterveyshuollon toimintasuunni-telmaan sisältyvä Liikenneturvan päihdeohjelma noudattaa työmarkkinajärjestöjen suosittelemaa hoitoonohjausmallia.

Työhyvinvointi ja työterveyshuolto

Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti oli 85 %. Kyselyssä oman työtehtävän vastuut ja valtuudet tiedettiin hyvin ja yhteistyö toimi hyvin. Johtamises-

sa lähin esimies koettiin helposti lähestyttäväksi ja esimiestyöhön oltiin tyytyväisiä.

Henkilöstön työterveyshuollosta vastasivat Vita Lääkäriasema Oy ja Suomen Terveystalo Oy. Sairauspäiviä oli henkilötyövuotta kohden keski-määrin 6,2 päivää. Lukumääräisesti eniten oli 1-3 päivän sairaustapauksia. Työtapaturma-tapauksia ei ollut.

Liikenneturvassa tehtiin aluehallintoviraston työ-suojelutarkastus Vaasan toimipisteessä. Tarkastuk-sessa ei tullut huomautettavaa.

Aluetoimipisteiden työpaikkaselvitykset painot-tuivat työolojen terveydellisten riskien pienentämi-seksi. Liikenneturvassa työsuojelun päämääränä on saada henkisesti ja fyysisesti terveelliset ja turvalliset työskentelyolosuhteet koko henkilöstölle. Liikenne-turva tukee myös omaehtoista liikuntaa.Liikenneturvan koulutuspanostus oli kuusi työpäivää henkilötyövuotta kohti ja lähes kaikki osallistuivat koulutukseen. Liikenneturva tukee lisäksi henkilös-tön omaehtoista opiskelua.

Työvoimakustannukset

Liikenneturvan henkilöstömenot vuonna 2013 oli-vat yhteensä 3,1 miljoonaa euroa. Henkilöstöme-noista 2,46 miljoonaa euroa käytettiin palkkoihin ja palkkioihin sekä 0,67 miljoonaa euroa henkilö-sivukuluihin. Henkilösivukuluista käytettiin koulu-tukseen 40 868 €, työterveyshuoltoon 22 857 € ja loppukulut jakautuivat sosiaaliturvaan ja muihin henkilöstömenoihin. Henkilöstömenot olivat 48 % toiminnan kuluista.

Liikenneturvan yöratsiassa jaettiin tietoa väsymyksestä. Kuvat: Liikenneturva/Nina Mönkkönen


Henkilöstön määrä ja rakenne vuoden 2013 lopussa

40% 60%

Vanhuuseläkkeelle

Uusia työntekijöitä

42

10

20

30

40

50

60

Henkilöstön keski-ikä

46,5 v. 48 v. 47,1 v.

Henkilötyövuosia Määräaikaisia

346

henkilöä47

Keskustoimisto 28 henkilöä

Aluetoimipisteet 19 henkilöä


Talous

läpinäkyvyys, avoimuus ja tehostaminen ovat kehit-tämisen kulmakiviä jatkossa.

Tase

Käyttöomaisuuden määrä 31.12.2013 oli 3 724 606,18 euroa. Käyttöomaisuus muodostuu lä-hes yksinomaan toimitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden kirjanpitoarvosta. Liikenneturva omis-taa 12 osakehuoneistoa, joissa sillä on toimipisteet. Huoneistot on hankittu vuosien 1964-2009 aikana. Taloudellisesti hoitovastikkeet ovat vuokraukseen verrattuna edulliset ja muutokset tässä vaiheessa olisivat kannattamattomia. Kaikissa toimipisteissä olevilla työntekijöillä on asianmukaiset työ- ja varas-totilat ja mahdollisuudet pienten neuvottelujen jär-jestämiseen. Omissa tiloissa pidetään myös pysyviä turvalaitenäyttelyitä mm. toimittajavierailuja varten.

Käyttöomaisuuden lisäys johtui tilivuoden lopus-sa tehdystä keskustoimiston ikkuna- ja ilmastointi-remontista yhteensä 164 908 euroa sekä Lahden toimipisteen julkisivuremontin kertasuorituksesta 5 697 euroa.

Liikenneturvalla ei ole tällä hetkellä pitkäaikaista velkaa. Taseen rahoitusasema pysyi vakaana ja tase oli loppusummaltaan 4 514 675,31 euroa.

Talousarvio toteutui varsinaisen toiminnan osalta 100 % ja toiminta toteutui talouskehysten ja suun-nitelmien mukaisesti.

Tuotot ja kulut

TOIMINNAN rahoittamiseksi saatiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella varoja vuoden 2013 liikennevakuutusmaksuihin sisältyvästä

liikenneturvallisuusmaksuosuudesta 6 310 000 euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 180 000 euroa (2,9 %).

Muut tuotot yhteensä 189 344,41 euroa ovat kertyneet myynti-, kurssi-, yhteistyöhanketuottojen ja toiminta-avustuksen lisäksi jäsenmaksu-, vuokra-, korko-, osinko- ja sekalaisista tuotoista.

Tilikauden tuotot olivat yhteensä 6 499 344,41 euroa. Toiminnasta aiheutui kuluja 6 511 278,65 euroa. Edellä oleviin kuluihin sisältyy palkkoja ja palkkioita 2 461 504,55 euroa sekä henkilösivu-kuluja 669 163,40 euroa. Tilikauden alijäämä oli -11 934,24 euroa.

Taloudenpidossa uusi taloussääntö on ollut voi-massa vuoden 2012 alusta. Samassa yhteydessä laskuntarkastuksen ja -hyväksymisen prosessit uu-distettiin. Sähköinen ostolaskukäsittely alkoi tilivuo-den 2013 alusta onnistuneesti. Sähköisen käsittelyn myötä on nopeutettu laskujen hyväksymisprosessia. Elokuussa 2013 aloitettiin sähköisen matkalasku-projektin valmistelu, joka otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta. Laskujen sähköisen käsittelyn opastus-ta ja tukea annettiin henkilökunnalle tilivuoden ai-kana. Tehtyjen muutosten myötä voidaan parantaa talousseurantaa ja talousarvion laatimista. Talouden

Talousarvion toteutuminen 2013

Turvallisuusviestintä

Kampanjat

Liikennekasvatus

Kuljettajien jatkokoulutus

Alueellinen liikenneturvallisuustyö

Tiedontuotanto

Johto

Toimisto

0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000

ToteutunutTalousarvio


Tilinpäätös

TULOSLASKELMA

VARSINAINEN TOIMINTATuotot

KulutHenkilöstökulutMuut kulutKulut yhteensä

KULUJÄÄMÄ

VARAINHANKINTATuotot

KULUJÄÄMÄ

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTATuototKulut

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ

KULUJÄÄMÄ

YLEISAVUSTUKSETLiikenneturvallisuusmaksut

TILIKAUDEN TULOS

1.1.-31.12.2013

181 105,42

-3 130 667,95-3 380 579,17-6 511 247,12

-6 330 141,70

5 600,00

-6 324 541,70

2 638,99-31,53

2 607,46

-6 321 934,24

6 310 000,00

-11 934,24

1.1.-31.12.2012

177 918,74

-3 064 318,71-3 215 372,37-6 279 691,08

-6 101 772,34

5 600,00

-6 096 172,34

1 458,10-390,50

1 067,60

-6 095 104,74

6 130 000,00

34 895,26


Tase

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATKäyttöomaisuusOsakkeet ja osuudet

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamisetMyyntisaamisetSiirtosaamisetMuut saamisetSaamiset yhteensä

Rahat ja pankkisaamiset

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAToimitilojen hankintarahastoEdellisten tilikausien ylijäämäTilikauden ali-/ylijäämä

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

VIERAS PÄÄOMALyhytaikainenSaadut ennakotOstovelatSiirtovelat

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

31.12.2013

3 724 606,18

810,4142 314,81

9 582,2052 707,42

737 361,71

790 069,13

4 514 675,31

2 572 251,15905 226,40-11 934,24

3 465 543,31

73 190,00349 791,31626 150,69

1 049 132,00

4 514 675,31

31.12.2012

3 554 000,63

631,2062 469,76

4 936,5068 037,46

721 200,00

789 237,46

4 343 238,09

2 572 251,15870 331,14

34 895,26

3 477 477,55

0,00263 476,19602 284,35

865 760,54

4 343 238,09


TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET: Helsingissä 25. maaliskuuta 2014

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 4. huhtkuuta 2014

Asko VuorenalustaKHT

Klaus KrokforsJHTT, CFE


Tilintarkastuskertomus


Liikenne- ja viestintäministeriölle

z luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskun-nalle laiksi taksinkuljettajan ammattipätevyy-destä annetun lain (695/2009) muuttamisesta

z luonnoksesta katsastustoimintaa koskevista la-kiehdotuksista (HE/17/2013) johtuviksi lakeja alempiasteisiksi säädöksiksi

z ajokorttilain opetuslupasäännösten muuttami-sesta

z ajokorttisäännösten muutosehdotuksista z selvitysmiehen raportista ”Tieliikenteen turvalli-

suustoiminnan työnjako”.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille

z määräysluonnoksesta kuljettajantutkinnon ajo-koe

z määräysluonnoksesta kuljettajatutkinnon teo-riakokeen ja opetusluvan hakijan kokeen suo-rittaminen.

Liikennevirastolle

z luonnoksesta jalankulku- ja pyöräilyteiden suun-nitteluohjeeksi.

Rajavartiolaitokselle

z hallituksen esitysluonnoksesta liittyen raja-vartiointia koskevan lainsäädännön ja eräi-den siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Kajaanin kaupungille

z Kaseli-Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuun-nitelmasta.

Eduskunnan liikenne- ja viestintä- valiokunnalle

z hallituksen esityksestä (179/2012 vp) eduskun-nalle laiksi yrittäjäkuljettajien työajasta tieliiken-teessä

z hallituksen esityksestä HE 15/2013 eduskunnal-le laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muutta-misesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

z valtioneuvoston selonteosta VNS 3/2013 vp valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 sekä valtioneuvoston selonteosta VNS 4/2013 vp eduskunnalle valtiontalouden kehyksistä vuosille2014-2017 27.3.2013 annetun valtio-neuvoston selonteon (VNS 3/2013 vp) täyden-tämisestä

z eCall-järjestelmän tyyppihyväksyntävaatimuksis-ta U50/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä edus-kunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

z eCall-päätöksestä U51/2013 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

z hallituksen esityksestä HE 173/2013 vp edus-kunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta.

Lausunnot


Hallinto- ja muut toimielimet

Hallitus Puheenjohtaja Kansanedustaja Martti Korhonen

Jäsen

LiikenneneuvosKimmo Kiiski

OpetusneuvosJukka Lehtinen

PoliisitarkastajaJari Pajunen

Neuvotteleva virkamiesMerja Söderholm

ToimitusjohtajaUlla Niku-Koskinen

TyösuojelusihteeriPasi Ritokoski

DosenttiAarne Kivioja

ToimitusjohtajaIiro Lehtonen

LiikenneinsinööriSilja Siltala

PuheenjohtajaJarmo Jokilampi

ToimittajaOlli Orkoneva

1. varapuheenjohtajatoimitusjohtajaUlla Niku-Koskinen

henkilöstön varaedustajaaluepäällikköSatu Tuomikoski

Varajäsen

Neuvotteleva virkamiesMerja Vahva

HallitusneuvosMerja Leinonen

PoliisitarkastajaSeppo Sivula

HallitussihteeriTiina Muinonen

TiedotuspäällikköVeikko T. Valkonen

SihteeriHarri Pasanen

ProfessoriTimo Tervo

ViestintäpäällikköSaara Remes

Yhdyskuntatekniikan asiantuntijaMarika Kämppi

PuheenjohtajaMartti Merilinna

DI, PDMatti Kosola

2. varapuheenjohtajaliikenneneuvosKimmo Kiiski

sihteeriyhteyspäällikköAntero Aho

Edustaa

Liikenne- ja viestintäministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Sisäasiainministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö

Vakuutusala ja liikenne- vakuutusyhtiöt

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Suomen Lääkäriliitto/Liikennelääketiede

Moottoriliikenteen Keskusjärjestö/ Ammattiliikenne

Suomen Kuntaliitto

Moottoriliikenteen Keskusjärjestö/Yksityisautoilu

Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry/ Suomen Lii-kenneliitto SuLi ry

henkilöstön edustajatoimitusjohtajan assistenttiSisko Väyrynen-Hämäläinen

Liikenneturva on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön kes-kusjärjestönä (Laki Liikenneturvasta N:o 278/2003). Sen päättäviä toimielimiä ovat keskusjärjestön ko-kous ja hallitus. Johtoryhmä on toimitusjohtajan neuvoa-antava toimielin. Liikenneturvassa toimivat lisäksi hallituksen nimeämät tiedotusalan neuvotte-lukunta, kävelyn ja pyöräilyn neuvottelukunta sekä palkitsemistoimikunta.

Toimintavuoden aikana keskusjärjestön kokous kokoontui kaksi kertaa ja hallitus neljä kertaa. Johtoryhmä piti yksitoista kokousta ja palkitsemis-toimikunta kokoontui kerran. Tiedotusalan neuvot-telukunta kokoontui kuusi ja kävelyn ja pyöräilyn neuvottelukunta kolme kertaa.


Johtoryhmä

Puheenjohtaja

Toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen

Jäsenet

Tutkimuspäällikkö Juha ValtonenViestintäpäällikkö Kare OjaniemiHallintopäällikkö Visa Reinikainen Koulutuspäällikkö Antero LammiAluepäällikkö Rainer KinisjärviTiedottaja Kaisa Hara, henkilöstön edustajaKoulutusohjaaja Olli Lehto, henkilöstön varaedustaja

Sihteeri

Toimitusjohtajan assistentti Sisko Väyrynen-Hämäläinen

Tiedotusalan neuvottelukunta

Puheenjohtaja

Toimittaja Kari Pitkänen, Laatutekstit Kari Pitkänen Oy

Jäsenet

Tiedotuspäällikkö Veikko T. Valkonen, Liikennevakuutuskeskus Liikennetoimittaja Matti Heikura, KalevaToimittaja Tommi Lempinen, Iltasanomat Päätoimittaja Eila Parviainen, MoottoriRedaktör Dan Kronqvist, HufvudstadsbladetToimittaja Pentti J. Rönkkö, IltalehtiViestintäjohtaja Nina Nizovsky, Suomen Taksiliitto ry Tutkija, dosentti Esko Keskinen, Turun yliopisto Toimittaja Teppo Komulainen, Savon Sanomat

Sihteeri

Viestintäpäällikkö Kare Ojaniemi, Liikenneturva

Palkitsemistoimikunta

Puheenjohtaja

Toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen

Jäsenet

Liikenneturvallisuuspäällikkö Auli Forsberg, LiikennevirastoLiikenneturvallisuusjohtaja Juha Nuutinen, Liikennevakuutuskeskus/VALTFreelancetoimittaja Ilpo MattilaKunniapuheenjohtaja Kimmo Puntti, Rahtarit ryLiikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala, Liikkuva poliisi

Sihteeri

Toimitusjohtajan assistentti Sisko Väyrynen-Hämäläinen

Kävelyn ja pyöräilyn neuvottelukunta

Puheenjohtaja

Toimistopäällikkö Leena Silfverberg, Helsingin kaupunki

Jäsenet

Neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi, Liikenne- ja viestintäministeriöSales Manager Jutta Behm, Coreplast OyToimitusjohtaja Susanna Blomqvist, Saintex OySuutarimestari Hannu Heiskanen, Taitavat Suutarit ry Tutkija Antti Impinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosMateriaalijohtaja Raimo Tihveräinen, Epsira OyToimitusjohtaja Jari Elamo, Helkama Velox OyToiminnanjohtaja Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto Toimittaja Harri Oksanen, YleisradioYlikomisario Pekka Höök, Helsingin poliisilaitosLiikenneinsinööri Kimmo Kiuru, Hyvinkään kaupunkiToimittaja Olli Orkoneva, Liikenneturvan hallituksen edustaja


Liikenneturvan edustajat

Turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara Tiedottaja Kaisa Hara

Sihteeri

Yhteyspäällikkö Varpu Tavaststjerna

Jäsenyydet

Liikenneturva oli jäsenenä seuraavissa yhteisöissä:

z Nordiska Trafiksäkerhetsrådet (NTR) z European Transport Safety Council (ETSC) z Pohjoismaiden Tieteknillisen Liiton Suomen-osasto z Aikakauslehtien Liitto z Mainostajien Liitto z Mobilia säätiö

Liikenneturvalaisia oli jäsenenä seuraavissa neuvottelu- ja toimikunnissa sekä työryhmissä:

z Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta, valtioneu-vosto, jäsen toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen ja varajäsen tutkimuspäällikkö Juha Valtonen

z Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta, VALT, valtioneuvosto, jäsen tutkimuspäällikkö Juha Val-tonen ja varajäsen koulutuspäällikkö Antero Lammi

z Liikenteen turvallisuusviraston neuvottelukunta, valtio-neuvosto, jäsen Anna-Liisa Tarvainen

z Lapsiasiain neuvottelukunta, valtioneuvosto, jäsen An-na-Liisa Tarvainen

z Liikennevahinkolautakunta, valtioneuvosto, varapu-heenjohtaja Anna-Liisa Tarvainen

z Liikenneministerin uuden liikennepolitiikan klubi, liiken-ne- ja viestintäministeriö, jäsen Anna-Liisa Tarvainen

z Sisäisen turvallisuuden ohjelma, turvallisuussuunnitte-lun ohjaryhmä, sisäasiainministeriö, jäsen Anna-Liisa Tarvainen

z Tieliikennelainsäädännön uudistaminen, liikenne-sääntötyöryhmä, liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen koulutusohjaaja Marko Nieminen ja varajäsen tutki-muspäällikkö Juha Valtonen

z Mobilia säätiön edustajisto, Mobilia säätiö, jäsen infor-maatikko Katja Mäkilä ja varajäsen Marko Nieminen.

JäsenyhteisötToimintavuoden aikana ei tapahtunut jäsenmuutoksia. Jäseniä oli yhteensä 56.

1. Aivovammaliitto ry2. A-Katsastus Oy3. Aktia Skadeförsäkring Ab4. AKK-Motorsport ry 5. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry6. Autoalan Keskusliitto ry7. Autojoukkokiltojen Liitto ry8. Autokatsastusmiesten Yhdistys ry9. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry10. Autoliitto ry11. Autonrengasliitto ry 12. Autotuojat ry 13. Autovahinkokeskus Oy14. A-Vakuutus Oy15. Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry16. Eläkkeensaajien Keskusliitto 17. If Vahinkovakuutusyhtiö Oy18. Invalidiliitto ry19. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia20. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva21. K1 Katsastajat Oy22. Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö – Tra-

fikpolitiska föreningen Majoritet r.y.23. Liikennevakuutuskeskus24. Linja-autoliitto ry25. Lähi Tapiola, Keskinäinen vakuutusyhtiö26. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry27. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry28. Moottoripyöräkerho 69 ry29. Mönkkärit ry30. Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf.31. Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö32. Pohjola Vakuutus Oy33. Rahtarit ry34. SF-Caravan ry35. Suomen Autokoululiitto ry36. Suomen Autoteknillinen Liitto ry37. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 38. Suomen Kuntaliitto ry39. Suomen Liikenneliitto SuLi ry40. Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund ry41. Suomen Moottoriliitto - Finlands Motorförbund42. Suomen Motoristit ry43. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry44. Suomen Paikallisliikenneliitto -

Finlands Lokaltrafikförbund ry45. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry46. Suomen Taksiliitto ry47. Suomen Tiepalvelumiehet STM ry48. Suomen Tiepalvelumies Liitto ry


49. Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry50. Suomen Vanhempainliitto ry51. Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC52. Tilausajokuljettajat ry53. Työsuojelupäälliköt ry54. Työväen Sivistysliitto TSL ry55. Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry 56. Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag

Henkilökunta

Keskustoimisto

Tarvainen Anna-Liisa, toimitusjohtaja Väyrynen-Hämäläinen Sisko, toimitusjohtajan assistenttiAarnio-Kurki Sini, sihteeri (äitiys- ja vanhempain-

vapaalla 19.10. alkaen)

Anteroinen Pasi, tiedottaja Antinaho Anne, taloussihteeriElovaara Ari-Pekka, turvallisuusinsinööri Hakkarainen Pauliina, sihteeri (14.10. alkaen)

Hara Kaisa, tiedottaja (30.11. saakka), viestintäpäällikkö (1.12. alkaen)

Hedberg Nina, tiedottajaHämäläinen Tarja, tiedotusavustaja Itkonen Toni, graafinen suunnittelija (31.10. saakka)

Jääskeläinen Petri, suunnittelijavon Knorring Lena, tiedottaja (31.3. saakka),

suunnittelija (1.4. alkaen)

Lammi Antero, koulutuspäällikkö Loikkanen Laura, suunnittelijaLorentz Johanna, varastonhoitajaMannila-Nieminen Eila, toimistosihteeri Mansikka Tuomas, tutkimusassistentti (6.6.- 6.9.)

Mäkilä Katja, informaatikko Ojaniemi Kare, viestintäpäällikkö (1.2.2014 saakka)

Piirainen Marjaana, tiedotusavustaja Pöysti Leena, suunnittelija Rahikainen Katariina, suunnittelija (15.9. saakka)

Reinikainen Visa, hallintopäällikkö, toimitusjohtajan sijainenRuohonen Lassi, ict-järjestelmäasiantuntija Saarinen Minna, viestintäassistentti (1.1. alkaen)

Schrey Aulikki, suunnittelija (vuorotteluvapaalla 31.7. saakka)

Tanskanen Kaisa, graafinen suunnittelija (äitiys- ja

vanhempainvapaalla 31.10. saakka, hoitovapaalla 1.11. alkaen)

Tervo-Hiltula Peppi, suunnittelija (äitiys- ja vanhempain-

vapaalla 27.8. saakka)

Valtonen Juha, tutkimuspäällikköVuoristo Toni, koulutusohjaaja

Aluetoimistot

HelsinkiLehto Olli, koulutusohjaaja Tavaststjerna Varpu, yhteyspäällikkö

KouvolaHinkkanen Anna-Maija, yhteyspäällikkö

LahtiTuomikoski Satu, aluepäällikkö

TurkuAho Antero, yhteyspäällikkö (31.12.saakka)

Aho Esa, koulutusohjaaja

TampereJoki Matti, suunnittelija (31.1. saakka), yhteyspäällikkö (1.2. alkaen)

Nieminen Marko, koulutusohjaaja (1.5. alkaen)

JyväskyläPiippa Leena, aluepäällikkö Rossi Tomi, koulutusohjaaja

VaasaLintamo Heli, yhteyspäällikkö

KuopioKorhonen Tarja, koulutusohjaaja Taskinen Tuula, yhteyspäällikkö (31.1. saakka), aluepäällikkö (1.2. alkaen)

JoensuuSiintomaa Marja, yhteyspäällikkö

MikkeliKarvonen Eini, yhteyspäällikköTarkiainen Reijo, aluepäällikkö (31.1. saakka)

OuluKalmakoski Eero, yhteyspäällikköKinisjärvi Rainer, aluepäällikkö

RovaniemiNiska Petri, yhteyspäällikköTervo Pentti, koulutusohjaaja


Verkställande direktörens översikt

Trafikskyddets arbete fick stöd och uppskattning

DET är bra att tidvis utvärdera hur och med vilken arbetsfördelning viktiga ärenden sköts. Under redovisningsåret var trafiksäkerheten

och Trafikskyddet föremål för utvärdering. Vi kan glädja oss över det värdefulla samarbetet och omfat-tande stödet som Trafikskyddet hade på olika håll.

Statens revisionsverk gjorde en effektivitetsrevi-sion gällande trafiksäkerheten. I effektivitetsrevi-sionsberättelsen konstaterades att de förmånligaste åtgärderna för att förbättra trafiksäkerheten redan vidtagits och att det i framtiden är viktigt att hitta de mest kostnadseffektiva sätten att påverka. Det är nödvändigt att branschen är medveten om detta ställningstagande.

Statens revisionsverk påminde även om att mo-tiveringarna till avgöranden om förändringar inte bara borde begränsas till en granskning av förvalt-ningsmässiga besparingar. Man borde också sträva efter att beakta trafiksäkerhetens tillstånd och för-delarna och nackdelarna på samhällsplanet. Det är viktigt för Trafikskyddet att fördelarna granskas i ett bredare perspektiv eftersom värdet på vårt arbete inte kan mätas enbart i årsverken. Vid revisionen konstaterades ytterligare att riksomfattande och regional trafikfostran, upplysning och utbildning behövs som en del av upprätthållandet och utveck-

landet av trafiksäkerheten även i framtiden. Och Trafikskyddet är ju en ledande aktör inom detta område.

På uppdrag av trafikminister Merja Kyllönen ge-nomfördes en utredning som granskade alternativa modeller för styrning och förvaltning av Trafikskyd-det och behandlade arbetsfördelningen inom trafik-förvaltningen. Uppdraget var att hitta en modell för förvaltning av Trafikskyddet som ger de bästa förut-sättningarna för kontinuiteten inom Trafikskyddets arbete och för ett effektivt utnyttjande av arbetets resultat.

Arbetet fortsätter bäst som centralorganisation

Utifrån remissresponsen på utredningsmannens rapport är den starkaste åsikten att Trafikskyddet bäst kan utvecklas utifrån den nuvarande förvalt-ningsmodellen. En riksomfattande centralorganisa-tion ger en klart effektivare och flexiblare struktur än ett statligt aktiebolag. Organisationsmodellen är ekonomiskt rationell, och den kan skötas med en lätt förvaltningsorganisation. Trafikskyddets med-lemmar och flera andra utlåtandegivare gav den nuvarande modellen ett starkt stöd. Man borde inte lägga ner mer tid och möda på en fortsatt ut-redning av bolagsmodellen. Nu är det viktigast att

säkerställa att den till trafikförsäkringen bundna fi-nansieringskällan finns kvar även i fortsättningen.

Trafikskyddet är en sakkunnig och aktuell in-formationskälla som betjänar medborgarna, sam-manslutningarna, förvaltningen och medierna. Informationstjänsten ger också en bakgrund till Trafikskyddets kommunikation och utbildning. Tra-fikskyddets verksamhet har god synlighet och vi får uppskattning även för vårt kunnande inom kommu-nikation. Vi vill fortsätta vårt arbete som samordna-re och arrangör av trafiksäkerhetskommunikation och -kampanjer. Vi har en stark kompetens och en regional organisation för att sköta dessa uppgifter.

Riksomfattande och lokal verksamhet är våra trumfkort

Det är viktigt att Trafikskyddets verksamhet får stor spridning i hela landet, nära människorna. En cen-tralisering av verksamheten skulle försämra det regi-onala och lokala arbetet. Trafikskyddets nuvarande decentraliserade organisation och fördelningen av det regionala arbetet passar bra in med de övriga regionala aktörerna, och på detta sätt kan vi också delta i kommunernas trafiksäkerhetsarbete.

Samarbetet och diskussionen om arbetsfördel-ningen inom säkerheten i vägtrafiken fortsätter. Det finns behov för Trafikskyddets kunnande även i fortsättningen. Trafikskyddet har en engagerad personal, effektiva arbetsredskap och finslipade verksamhetsprocesser. Vi utför vårt arbete med skicklighet och av hela hjärtat.

Anna-Liisa Tarvainen

Bilder: Liikenneturva/ Nina Mönkkönen

Vi utför vårt arbete

med skicklighet och

av hela hjärtat.


Managing Director’s review

Support and respect for Liikenneturva’s work

FROM time to time, it is necessary to assess how and on the basis of what kind of division of labour important matters are managed. During

the year under review, traffic safety and Liikenne-turva - Finnish Road Safety Council, were under consideration. We can be pleased about the valuable cooperation and extensive support Liikenneturva received from various parties.

The National Audit Office conducted a cost-ef-fectiveness inspection concerning traffic safety. The inspection report stated that the most economical measures for improving traffic safety have already been used and, in the future, it is important to find the most cost-effective ways to exercise influence. It is necessary to become aware of this statement in the industry.

The National Audit Office also stated that the justifications for change solutions should not be limited to the consideration of administrative sa-vings, but the impact on traffic safety and social ad-vantages and disadvantages should also be taken into account. A broad examination of advantages is essential from the point of view of Liikenneturva, as the value of our work cannot solely be measured in person work years. It was also established in the inspection that we will need national and regional

traffic education, instruction and training opera-tions as part of the maintenance and development of traffic safety in the future as well. Liikenneturva is the leading operator in these matters.

Merja Kyllönen, Minister of Transport, commissi-oned a report which considered alternative control and governance models for Liikenneturva and revie-wed the division of labour in transport administra-tion. The task was to find an administrative model for Liikenneturva that provides the best prerequisi-tes for the continuity of Liikenneturva’s operations and for effective utilisation of the results of its work.

The work continues best as a central organisation

On the basis of the feedback statements given for the report of the one-man committee, the strongest opinion is that Liikenneturva can best be developed on the basis of the current administrative model. A national central organisation provides a clearly more efficient and flexible structure than a government-owned limited company. The organisation model is financially sensible, and it can be managed using a light administration. The current model received strong support from Liikenneturva’s members and a number of other parties issuing statements. No more time and trouble should be spent on the con-


tinued examination of the company model. The most important thing now is to ensure that the source of financing linked to motor vehicle liability insurance will be retained in the future as well.

Liikenneturva is an expert and up-to-date source of information, which serves citizens, communities, the administration and the media. The informati-on service also provides background information for Liikenneturva’s communications and training. Liikenneturva’s operations have distinguished themselves, and our expertise in communications is also valued. We always want to be a party orga-nising and coordinating traffic safety communica-tions and campaigns. We have strong expertise for such tasks, and we have a regional organisation at our disposal.

Both national and local scope is our trump card

It is important that Liikenneturva’s operations spread over the entire country, close to people. Centralisa-tion of the operations would weaken regional and local work. Liikenneturva’s current, decentralised organisation and the distribution of local work are well matched with the work of other local opera-tors, and this means we can also participate in mu-nicipalities’ traffic safety work.

The discussion on cooperation and the division of labour in road transport safety issues continues. There will be use for Liikenneturva’s expertise in the future as well. Liikenneturva has committed per-sonnel, efficient tools and refined operational pro-cesses. We are skilled in our work, and we put our heart into it.

Anna-Liisa TarvainenPhotos: Liikenneturva/

Nina Mönkkönen

We are skilled in

our work, and we

put our heart into it.


Hyväksytty Liikenneturvan kevätkokouksessa 8.5.2014

Liikenneturva palvelee sinua koko maassa

www.liikenneturva.fip. 020 7282 300

TamperePuh. 020 7282 372

KuopioPuh. 020 7282 396

JoensuuPuh. 020 7282 390

RovaniemiPuh. 020 7282 383

LahtiPuh. 020 7282 366

HelsinkiPuh. 020 7282 339

TurkuPuh. 020 7282 362

VaasaPuh. 020 7282 376

KouvolaPuh. 020 7282 369

MikkeliPuh. 020 7282 393

JyväskyläPuh. 020 7282 386

OuluPuh. 020 7282 379

Documents

Toimintakertomus - Liikenneturva · Liikenneturvan toimintakertomus 2013 11 Opettajat pitivät koulutuksen aiheita kiinnostavina. V UONNA 2013 Liikenneturva kohdisti liiken-nevalistusta