Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on pää-piirteissään edennyt vuodeksi 2000 laadituntoimintasuunnitelman ja tulossopimuksensekä niissä asetettujen tavoitteiden mukaan.Vuosi 2000 oli näkyviltä tuloksiltaan varsinrunsas. Monissa hankkeissa saavutettiin mer-kittäviä välitavoitteita ja eräitä hankkeita saa-tettiin päätökseen. Uusia tutkimushankkeitakäynnistettiin ja meneillään olevia jatkettiinpääosin suunnitelmien mukaan. Toiminta oliaktiivista ja näkyi niin tiedeyhteisössä kuinmuuallakin yhteiskunnassa monella tavoin.Kansainvälisiä suhteita lisättiin ja vahvistet-tiin, ja tutkimuskeskuksen toimintaa tehtiintunnetuksi uusissa yhteyksissä ja uusien ylei-söjen edessä. Edellisenä vuonna toteutettu ar-viointi vaikutti vuonna 2000 tehtävääntyöhön niin, että monilla toiminnan lohkoillaotettiin arvioijien näkemyksiä konkreettisestihuomioon.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuo-den 2000 toiminnalle olivat luonteenomaisiaseuraavat seikat.

Uutta tutkimuspoliittista ohjelmaa laadittaes-sa suunnattiin katse pitemmälle tulevaisuu-teen ja pohdittiin tutkimuskeskuksen toimin-taa nykyhaasteiden valossa. Ohjelmaa tehtä-essä kuultiin laajalti henkilöstön näkemyksiäeri yhteyksissä. Lopullinen tutkimuspoliitti-nen ohjelma hyväksyttiin johtokunnassa mar-raskuussa 2000.

Julkaisutoiminta oli vilkasta ja julkaisujasyntyi entistä useammilta tutkimusaloilta.Määrälliset julkaisutavoitteet ylitettiin. Jul-kaisujen kokonaismäärä oli noin 10 000 si-vua. Vuoden aikana ilmestyi useita suurtenhankkeiden osajulkaisuja, kuten Suomen

murteiden sanakirjan 6. osa ja Ordbok över

Finlands svenska folkmål -teoksen 3. osa.Useita pitkäaikaisia hankkeita, kuten Suomen

sanojen alkuperä -teos ja Suomen kielen

näytteitä -sarja, saatiin valmiiksi.

Uusia tutkimushankkeita suunniteltiin jakäynnistettiin. Tekstintutkimuksen ja1800-luvun kirjakielen tutkimushankkeetkäynnistyivät, ja kaupunkinimistön tutki-muksen suunnitelma hyväksyttiin.

Sanakirjatoimitusten teknistä ja sisällöllistäyhteistyötä tiivistettiin.

Kielenhuolto kehitti ja vahvisti yhteistyötäänyhteiskunnan eri ryhmien kanssa. Kielen-huollon koulutuksessa painottui entistäenemmän pitkäkestoinen työ isohkojen orga-nisaatioiden kanssa. Eri kielten uudet lauta-kunnat pohtivat sekä erikseen että yhteisestikielten asemaa ja nykytilaa koskevia seikkojaja kokoontuivat vuoden aikana 2–4 kertaa.Lisäksi järjestettiin ensimmäisen kerran lau-takuntien yhteisseminaari. Tutkimuskeskuk-sen toiminta kielipolitiikan alueella vahvis-tui. Tutkimuskeskus on esimerkiksi mukanakielilakikomitean työssä ja opetushallinnontyöryhmissä sekä ottaa eri yhteyksissä kantaakielten välisiin suhteisiin ja kielten käytäntei-siin.

1

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vuonna 2000:

Työtä kielten parissa ja kielten hyväksi

__________________________________________________________________________

Romanikielen ja suomalaisen viittomakielenasemaa tutkimuskeskuksessa vahvistettiinhieman, kun romanikieleen saatiin suunnitte-lijan määräaikainen toimi (romanikielen nau-hoitus ja huolto) ja viittomakielen tutkijantoimi vakinaistettiin.

Nauhoitearkiston aineiston digitalisointi ete-ni hyvin. Se on osoittautunut sekä kansalli-sesti että kansainvälisesti merkittäväksihankkeeksi.

Tutkimuskeskuksen arkistoihin saatiin kolmemerkittävää lahjoitusta, noin 200 000 sanalip-pua sisältävä Helsingin slangin kokoelma,luovutetun Karjalan karttanimitiedosto jaTverin Karjalasta kuvattu 60 tunnin aineisto.Vuoden aikana otettiin käyttöön sisäinen tie-toverkko Apaja ja WWW-sivujen uudista-mistyö saatiin vuoden loppupuolella lähesvalmiiksi.

Uusi, kolmeksi vuodeksi nimitetty johtokun-ta aloitti työnsä huhtikuussa. Uudet yksiköt,arkistoyksikkö ja kehittämisyksikkö, aloitti-vat toimintansa vuoden alussa. Uuteen palk-kausjärjestelmään siirtymistä ja tietoturvanparantamista koskevat työryhmät aloittivattoimintansa loppusyksystä.

Tutkimuskeskuksen avoinna oleviin virkoi-hin ja toimiin oli edellisten vuosien tapaankorkeatasoisia hakijoita. Tutkimuskeskusnäyttää vakiinnuttaneen asemansa houkutte-levana ja mahdollisuuksia tarjoavana työ-paikkana. Ulkoisen rahoituksen osuustutkimuksessa ja kielenhuollossa lisääntyi.Rahoitusta saatiin niin Suomen Akatemiastakuin yksityisiltä säätiöiltäkin. Avustaviin töi-hin palkattiin enemmän työntekijöitä kuin ai-kaisempina vuosina, mutta tämä olimahdollista vain ulkopuolisen rahoituksenturvin, työllistämisvaroin sekä siviilipalve-lusmiehiä ja korkeakouluharjoittelijoita palk-kaamalla.

Kansainvälinen yhteistyö vilkastui, eri-tyisesti puhutun kielen tutkimuksen, nimis-töntutkimuksen ja digitalisoinnin alalla.Nimistöntutkimuksessa tutkimuskeskuksentyöntekijöillä on entiseen tapaan runsaastikansainvälisiä luottamustehtäviä. Pohjois-mainen yhteistyö kielen- ja nimistönhuollonalalla jatkui entiseen tapaan. Osallistuttiin ak-tiivisesti Tartossa järjestettyyn fennougristi-kongressiin ja muihin kansainvälisiin jakansallisiin konferensseihin ja symposiumei-hin sekä niiden järjestämiseen. YhteistyössäHelsingin kauppakorkeakoulun kielten javiestinnän laitoksen kanssa järjestettiin Suo-men soveltavan kielitieteen yhdistyksenAFinLA:n syyssymposium. Kotimainen yh-teistyö yliopistojen kanssa vahvistui entises-tään, mikä näkyi muun muassa yhteistenhankkeiden suunnitteluna ja tutkimuskeskuk-sen henkilöstön aktiivisena panoksena perus-opetuksessa ja jatkokoulutuksessa.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuo-si 2000 oli monipuolinen ja tuloksekas. Kii-tän henkilöstöä kaikesta vuoden aikanatehdystä sisältötyöstä ja paneutumisesta tut-kimuskeskuksen kehittämiseen monilla toi-minnan aloilla.

Pirkko Nuolijärviprofessori, johtaja

2

Forskningscentralen för de

inhemska språken 2000:

Ett arbete inom språket och för

språkens bästa

Under år 2000 har Forskningscentralen för deinhemska språken i stora drag utvecklats i en-lighet med verksamhetsplanen, resultatkon-trakt och de målsättningar som blivituppställda för detta år. De synliga resultatenvar många under år 2000. Flera projekt upp-nådde viktiga delmål och ett antal projektslutfördes under året. Nya forskningsprojektpåbörjades och inom merparten av de pågå-ende projekten fortsatte arbetet enligt planer-na. Den aktiva verksamheten intog en synligplats såväl inom forskningssamfundet sominom samhället i övrigt. De internationellakontakterna utökades och förstärktes, ochForskningscentralens mångsidiga verksam-het presenterades i nya sammanhang för envidare publik. Den utvärdering som genom-fördes året innan påverkade arbetet under år2000 så att en stor del av utvärderarnas syn-punkter och förslag beaktades och genomför-des inom flera verksamhetsområden.

De typiska dragen för verksamheten påForskningscentralen under år 2000 var föl-jande:

Då planerna för det nya forskningspolitiskaprogrammet uppgjordes riktades blickarna ini framtiden och Forskningscentralens verk-samhet dryftades med nya utmaningar i sik-tet. Personalens åsikter inhämtades underflera olika skeden då programmet uppgjor-des. Det slutgiltiga forskningspolitiska prog-rammet godkändes av direktionen i novem-ber 2000.

Publikationsverksamheten var livlig och detföddes publikationer inom ett flertal nyaforskningsområden. Det kvantitativa målsom hade uppställts för publikationerna

överskreds. Totalt uppgick publikationernatill ungefär 10 000 sidor. Flera delpublika-tioner inom de stora projekten utkom underåret, såsom sjätte bandet av den finska dialek-tordboken Suomen murteiden sanakirja ochtredje bandet av Ordbok över Finlands svens-

ka folkmål. Flera långvariga projekt färdigs-tälldes, såsom den etymologiska ordbokenSuomen sanojen alkuperä och serien medfinska dialektprover Suomen kielen näytteitä.

Nya forskningsprojekt planerades och påbör-jades. Projekten kring textforskning och detfinska skriftspråket under 1800-talet satte igång sin verksamhet och planerna för ettforskningsprojekt kring stadsnamn godkän-des.

Inom ordboksredaktionerna ökade samarbe-tet mellan den tekniska och den innehålls-mässiga sidan av ordboksarbetet.

Språkvården utvecklade och byggde ut sittsamarbete med olika grupper i samhället.Inom språkvårdens utbildning koncentrera-des verksamheten på ett mera långsiktigt ar-bete inom ett flertal större organisationer. I deolika språknämnderna diskuterades de ens-kilda språkens aktuella ställning både enskiltinom nämnderna och tillsammans, bl.a. ar-rangerades för första gången ett gemensamtseminarium för alla språknämnder inomForskningscentralen. Språknämnderna sam-lades i medeltal 2–4 gånger under året. Forsk-ningscentralen har också utökat sin verk-samhet inom det språkpolitiska fältet, bl.a.genom att medverka i arbetet med den nyaspråklagen, genom att delta i arbetsgrupperinom skolstyrelsen samt genom att ta ställ-ning i frågor som berör språkbruk och rela-tionerna mellan de olika språken.

Romani och finskt teckenspråk fick en någotstarkare position inom Forskningscentralendå en planerare med uppgift att spela in ochvårda romani anställdes på viss tid och dåforskaren i teckenspråk fick fast anställning.

3

Digitaliseringen av bandarkivets materialframskred och det visade sig att vara ett om-fångsrikt projekt såväl i nationellt som inter-nationellt hänseende.

Forskningscentralen tog emot tre omfattandedonationer, en samling över finska slangordpå cirka 200 000 ordsedlar, ett dokument sominnehåller kartnamn från de avträdda områ-dena i Karelen och ett material med filmin-spelningar på cirka 60 timmar från Tver-karelen. Under årets lopp togs intranätet Apa-ja i bruk och arbetet med att förnya webbplat-sen avancerade långt.

Den nya direktionen, som tillsattes för tre år,inledde sitt arbete i april. De nya enheterna,arkivenheten och utvecklingsenheten börjadesin verksamhet i början av året. Arbetsgrup-perna för övergången till det nya lönesyste-met och datasäkerheten inledde sitt arbeteunder slutet av hösten.

Ansökningarna till lediga tjänster och befatt-ningar vid Forskningscentralen var liksomunder tidigare år högklassiga. Det verkar somom Forskningscentralens ställning som enlockande arbetsplats som erbjuder nya möj-ligheter hade stabiliserats. Andelen externfinansiering ökade både inom forskningenoch språkvården. Finansiering erhölls av så-väl Finlands Akademi som privata stiftelser.För biträdande arbetsuppgifter anställdes fle-ra personer än under tidigare år, detta möjlig-gjordes med hjälp av extern finansiering,sysselsättningsbidrag och genom att anställacivitjänstgörare och högskolepraktikanter.

Det internationella samarbetet intensifieradesi synnerhet inom områdena talspråksforsk-ning, namnforskning och digitalisering.Bland namnforskarna har Forskningscentra-lens anställda enligt gammalt mönster inne-haft internationella förtroendeuppdrag. Detnordiska samarbetet inom språkvård ochnamnvård fortsatte som förut. Personalen vidForskningscentralen deltog aktivt i fennoug-ristkongressen som ordnades i Tartu och fleraandra internationella och nationella konfe-

renser och symposier. I samarbete med insti-tutionen för språk och kommunikation vidFinska handelshögskolan i Helsingfors an-ordnade Forskningscentralen Suomen sovel-tavan kielitieteen yhdistys AFinLA:s(Association Finlandaise de Linguistique Ap-pliquée) höst- symposium. Samarbetet medde inhemska universiteten förstärktes ytterli-gare, detta kom till uttryck bl.a. vid plane-ringen av gemensamma projekt. Dessutomgjorde Forskningscentralens personal en ak-tiv insats för både grund- och forskarutbild-ningen vid universiteten.

År 2000 var ett mångsidigt och resultatrikt årpå Forskningscentralen för de inhemska språ-ken. Jag tackar personalen för allt inne-hållsligt arbetet och de stora insatserna somhar gjorts under året för att utveckla Forsk-ningscentralen.

Pirkko Nuolijärvi

Professor, direktör

4

Research Institute for the

Languages of Finland in 2000:

Work with and for Languages

The Research Institute for the Languages ofFinland followed, to a large extent, the opera-tions plan and the target agreement for theyear 2000. A large number of visible resultswere achieved. Many projects reached signif-icant intermediate objectives, and some werefinalised. New research projects were started,and the projects that had been launched ear-lier were mostly carried out in accordancewith the plans. The Research Institute was ac-tively involved in various activities, whichcould be seen in the academic community, aswell as in the entire society in various ways.International relations were reinforced andincreased in number, and the activities of theResearch Institute were promoted in newcontexts and presented to new audiencegroups. The assessment process carried outthe year before influenced the activities, andthe evaluations by the staff were taken intoaccount in concrete ways in many operativesectors.

The operations of the Research Institute forthe Languages of Finland were characterisedby the following features:

The new Research Policy Programme wasdrafted with an increasingly far-reachingview into the future, and the operations of theResearch Institute were considered in thelight of present challenges. The personnelwere widely consulted in different contextsduring the drafting process of the programme.The final Research Policy Programme wasaccepted by the Managing Group in Novem-ber 2000.

The publications were numerous, represent-ing more fields of research than before. Thequantitative objectives set for publishingwere exceeded, with a total of 10,000 pages.

Several partial publications belonging tolarge-scale research projects, such as the sixthvolume of The Dictionary of Finnish Dialects

and volume three of the dictionary Ordbok

över Finlands svenska folkmål(‘Dictionary ofthe Swedish Vernacular in Finland’), were is-sued in 2000. Many long-term projects, suchas Suomen sanojen alkuperä (‘Origins ofFinnish words’) and the series Suomen kielen

näytteitä (‘Samples of the Finnish Lan-guage’) were finalised.

New research projects were planned and in-troduced. The projects of textual studies andthe 19th century literary language were startedand the plan for the project on urban nomen-clature was accepted.

The technical and contentual co-operationbetween the editorial boards of the dictionar-ies was enhanced.

The Language Planning department rein-forced and improved its co-operation withdifferent groups of society. The training ac-tivities developed more and more towardslong-term co-operation with relatively largeorganisations. The different language boardsmet from two to four times in 2000 to con-sider both individually and jointly the factorsaffecting the status and present situation oflanguages. Moreover, the first joint seminarof the boards was organised. The ResearchInstitute reinforced its operations in the fieldof language politics. It was involved in thework of the Language Law Committee andworking groups of the Board of Education,giving its opinions of the relationships be-tween languages and the various linguisticpractices.

The status of Romani and Finnish sign lan-guage were somewhat enhanced as the tem-porary post of the Planner of Romani wasestablished (audio recording and corpus plan-ning of Romani) and the post of the Re-searcher of sign language was made perm-anent.

5

The digitalisation project of the Audio Re-cordings Archive made great progress. It hasbecome a project of great national and inter-national importance.

The archives of the Research Institute re-ceived three significant donations: the collec-tion of the Helsinki slang with 200,000file-cards, the map name database of theceded Karelia, and the 60-hour film materialof the Tver Karelia. The Intranet Apaja wasintroduced in the autumn, and the reform ofthe Web site of the Research Institute wasnearly finalised by the end of the year.

The new Board of Directors, appointed for aperiod of three years, began its work in April.The new units, the Development Unit and theArchive Unit, were introduced at the begin-ning of the year. Working groups set to planthe new salary system and data protectionstarted their work late in the autumn.

The applicants to the open posts and positionsat the Research Institute were highly quali-fied, like in the previous years. It seems thatthe Research Institute has established its posi-tion as an attractive working place offeringmany different opportunities. The share ofexternal funding grew in language planningand research. Contributions were receivedfrom the Academy of Finland, as well as fromprivate foundations. There were more work-ers than before in assisting posts. This was,however, only possible with external financ-ing, employment funds and by hiring civilianservants and university student trainees.

The international co-operation was strength-ened, especially in the fields of research intospoken language, onomastics and digital-isation. The place name researchers of the Re-search Institute had several international po-sitions of trust. The nordic co-operation in thefield of language and place name planningcontinued as before. The personnel of the Re-search Institute took actively part in theFenno-Ugristic congress held in Tartu, aswell as in other international and national

conferences and symposiums and their ar-rangements. The autumn symposium ofAFInLa, the Finnish Association of appliedlinguistics, was organised in co-operationwith the Department of Languages and Com-munication of the Helsinki School of Busi-ness and Administration. The domesticco-operation with universities was enhanced,which could be seen, e.g., as the planning ofjoint projects and as an active contribution ofthe personnel to the basic training and doc-toral studies.

Year 2000 was many-sided and successful forthe Research Institute for the Languages ofFinland. I would like to thank the staff for allthe content work and for their commitment tothe developing of the Research Institute in itsvarious fields of activities.

Pirkko Nuolijärvi

Professor, Director

6

7

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on kielentutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka

• tutkii suomea, ruotsia, saamea, suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä

• tutkii uralilaisia kieliä erityisesti suomen kielen alkuperän kannalta

• huoltaa suomea, ruotsia, saamea, suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä

• hankkii ja muokkaa tutkimusaineistoja ja ylläpitää niitä julkisina arkistoina

• kartuttaa ja pitää yllä uralistiikan kirjastoa

Suomenkielenlauta-kunta

Ruotsinkielenlauta-kunta

Tutkimusosasto

Hallinto-osasto

Ruotsinkielenosasto

Tietohuolto-osasto

Viittoma-kielenlauta-kunta

Saamenkielenlauta-kunta

Romani-kielenlauta-kunta

Johto

Johtokunta

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen organisaatio

Kehittämisyksikkö

Suomen kielen juuret:

Etymologisesta tutkimuksesta jaleksikografiasta

__________________________________

Kuluneen vuoden aikana saatiin päätökseen yksiKotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sanakir-jahankkeista, Suomen sanojen alkuperä, etymo-loginen sanakirja. Etymologista sanakirjaa onsanottu jokaisen sivistyskielen välttämättömäksivirstanpylvääksi, joka kertoo kielen ja osin senpuhujienkin historiasta, entisaikojen kulttuuristaja kulttuurikontakteista. Samalla se valottaa kie-len kehitystä nykyaikaiseksi, modernia yhteis-kuntaa palvelevaksi viestintävälineeksi. Kieli eikehity vain itsestään: vuosisatojen varrella on tar-vittu ja tarvitaan edelleen myös paljon tietoistakehitystyötä. Etymologinen sanakirja kertoo täs-täkin.

Etymologisella tutkimuksella ja etymologisellaleksikografialla on Suomessa ja erityisesti Koti-maisten kielten tutkimuskeskuksessa pitkät perin-teet. Päättyneen vuosisadan ensimmäisiä suuriahankkeita oli jo Suomen kielen etymologisen sa-nakirjan (SKES) alullepano; sen aineiston kerää-minen aloitettiin vuosisadan alkukymmeninä.Sanakirja valmistui pitkällisten esi- ja toimitus-töiden jälkeen vuosina 1955–82. Etymologistaleksikografiaa varten vuonna 1930 perustettu tut-kimusarkisto Suomen Suku liitettiin vuonna 1976Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Leksi-kografian perintö sanakirja-aineistoineen on siir-tynyt sinne, ja siellä se jatkuu edelleen. Suomen

sanojen alkuperä on tutkimuskeskuksessa laadit-tu toisen polven etymologinen sanakirja. Sitäalettiin laatia 1980-luvun alussa saman aineistonpohjalta, joka oli ollut jo SKES:n aineistona.

Etymologisessa tutkimuksessa lähtökohtana ovaterilaiset aineistot. Ensinnäkin tarvitaan tietystitietoa siitä, mitä kulloisestakin sanasta on jo val-miiksi kirjoitettu ja minkälaisia lähtökohtia silleon aiemmin esitetty. Tämä selviää suomen osaltaluetteloista, sanakohtaisista bibliografioista, joitaon etymologisten sanakirjojen laadinnan ohellakerätty ja ylläpidetty jo vuosikymmenten ajan.Nyt ne ovat osaksi jo tietokantamuodossa, jotentämän tyyppisen tiedon etsiminen alkaa hiljalleenhelpottua.

Toiseksi tarvitaan varsinainen lähdekirjallisuus,ne teokset, joihin luetteloissa viitataan. Kuten tut-kimus yleensäkin, myös sanojen alkuperän tutki-mus nojaa olennaisesti aiemmin ilmestyneisiintutkimuksiin. Suomen sanoen alkuperä -teoksentoimitustyössä tämä on tarkoittanut sitä, että kunjo ennen SKES:n ilmestymistä oli useimmistasuomen kielen perussanoista kirjoitettu jotakin,joistakin sanoista hyvinkin paljon, on systemaat-tisesti läpikäytävää kirjallisuutta ollut runsaasti.

Uudempia vertailuja, sanojen äänneasun ja mer-kitysten ja muiden sanakohtaisten tietojen tarkis-tusta varten tarvitaan lopulta myös joukkoerilaisia sanakirjoja niin suomen kielestä, suku-kielistä kuin niistäkin kielistä, joista suomeen onsanoja saatu lainaamalla. Tärkeässä asemassaovat tietysti varsinkin muiden kielten etymologi-set sanakirjat. Myös arkistolipuille kootut aineis-tot suomen murteiden ja vanhan kirjakielensanastosta johdattavat monien harvinaisempiensanojen jäljille.

Etymologisilla sanakirjoilla on taipumus elävöit-tää sanojen alkuperän tutkimusta. Etymologinentutkimus on lisääntynyt Suomessa 1970-luvultaalkaen suorastaan räjähdysmäisesti, ja osasyynätähän on epäilemättä SKES:n valmistuminen.Onhan tutkimus valmiin sanakirjan pohjalta aivantoisenlaista kuin alkuperäislähteitä tarkastelemal-la. Etymologinen kokoomateos on tietysti merkit-tävä hakuteoksena myös muille kuin varsinaisillesanastontutkijoille. Etymologia onkin tyypillises-ti sellainen sanastontutkimuksen osa-alue, jokakiinnostaa myös valistunutta yleisöä.

Kahden laajan etymologisen sanakirjan jälkeenon nyt luonnollista suunnata suomesta sen suku-kieliin. Tutkimuskeskuksessa onkin jo aloitettusaamen etymologisen hankkeen suunnittelu. Tä-mä on koko fennougristiikassa ensimmäinen as-kel pienempien suomalais-ugrilaisten kielten ety-mologisen tutkimuksen voimistamiseksi. Työ onvasta aivan alkutaipaleella.

Ulla-Maija KulonenprofessoriSuomen sanojen alkuperä -teoksen päätoimittaja

8

Kieli työelämässä:

Teksti työnä, virka kielenä

________________________________

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa valmis-tui vuoden lopulla näyttävä julkaisu Teksti työnä,virka kielenä (kirjoittajat Vesa Heikkinen, PirjoHiidenmaa ja Ulla Tiililä). Siinä tarkastellaanmonesta näkökulmasta nykyistä tekstimaailmaa,joka vyöryy ovista ja ikkunoista päällemme.Ihmisten työt muuttuvat kirjoittamiseksi, lukemi-seksi, puhumiseksi, neuvotteluksi. Työ on yhäenemmän kielenkäyttöä. Tutkimuksessa selvitet-tiin virastojen tekstikäytäntöjä: millaisia tekstejälaaditaan, miten tekstit seikkailevat eri tekijöidenvälillä, miltä paperityö tekijästä tuntuu.

Kuvaus vahvistaa aiempia käsityksiä siitä, että ih-miselämästä ei tulisi mitään ilman kielen mo-ninaisuutta. Virastoja ja erilaisten toimintojenympärille rakentuneita instituutioita ei olisi ole-massakaan, ellei tätä työtä pystyttäisi järjestele-mään ja ohjaamaan kielellä. Työtä itseäänsuorastaan tehdään kielellä antamalla nimiä jaesitysmuotoja asioille, saattamalla erilaisia teks-tejä yhteen ja perustelemalla teksteillä toisia teks-tejä, esimerkiksi taustamuistioilla ja selvityksilläpäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia.

Vaikka kielen asema ja tärkeys on kaikille selvääsilloin, kun asiaa varta vasten kysytään, ei arkinentodellisuus kuitenkaan ole yhtä mutkaton. Kirjoit-tamista ei aina pidetä työnä, eikä kielen valtaa jasanonnan erilaisuutta sekä esitystapojen vaiku-tusta todellisuuteen tunnisteta. On kuitenkin eriasia sanoa, että ”muistio ottaa kantaa” kuin ker-toa, että ”valmistelija on jotakin mieltä”. Teksti-työläisen työ näkyy paperiarkkien kulutuksena,kirjoitettujen tekstien määrinä ja kokouksissa is-tumisina. Kokouksissakin kommentoidaan asia-kirjoja ja keskusteluista tehdään paperi jälkikä-teen.

Viraston tekstien systemaattinen tutkimus on joh-donmukaista jatkoa sille linjalle, jota tutkimus-keskuksen kielenhuolto aloitteli jo 1970-luvulla:kieltä tarkastellaan laajalti käyttöyhteyksissään,ja tutkimusaiheena ovat yhteiskunnallisesti mer-kittävät tekstit. Tällainen painotus on kielenhuol-lossa voimistunut kahdenkymmenen viimeksikuluneen vuoden aikana. Kielenhuolto ja -ohjailu

on ollut yhä kiinnostuneempi julkisteninstituutioiden kielestä. Tekstin kapulakielisyy-den korjaaminen on laventunut ensin tekstin ym-märrettävyyden ja viestivyyden parantamiseen,sittemmin myös tekstin sävyn ja ystävällisyyden,palveluhenkisyyden tarkasteluksi. Myös maail-mankuvan ja arvostusten tarkastelu on olennainenosa tekstien analyysiä. Tekstissä kohtaavat ihan-teet siitä, millainen tekstin pitää olla, miten ai-heesta pitää puhua ja miten siihen tulee suhtautua.Tekstit ovat aikakautensa kuvia, ja ne myös voi-mistavat oman aikansa tyypillistä retoriikkaa.Nykyisellään uskomme lukuihin ja kasvuun, jo-ten raportit ja vuosikertomukset mielellään listaa-vat kaiken kasvun näkökulmasta: kehitettiin,

lisättiin, ei saavutettu edellisvuotista tasoa, kas-

voi, heikkeni...

Tutkimuskeskuksen tavoitteena on yhdistää so-veltavia ja käytännönläheisiä näkökulmia moder-niin kielentutkimukseen. Jo nyt on yhteistyö-kumppaneina muutama suuri virasto, jotka halua-vat pontevasti parantaa asiakaspalveluaan sekäomaa toimintaansa muuttamalla tekstejään ja nii-den laatimistapoja. Tällaiseen työhön tarvitaanmonta näkökulmaa. On tiedettävä, millaisia teks-tit ovat. Analyyseissä tekstejä ei voi eristää niistäoloista ja toimintaympyröistä, joissa kirjoittajat jalukijat toimivat.

Kielenhuollossa tarvitaan yhä enemmän konk-reettisten tilanteiden kuvausta. Kieltä ei voi kat-soa pelkästään rakenteina, sanoina ja lauseina.Kieltä on katsottava myös merkityksinä, jotkasaavat sisältönsä yksittäisessä päätöksessä tai tie-dotteessa. Niitä ja muita tekstejä lukija lukee ym-märtääkseen, miten paperi vaikuttaa hänen elä-määnsä.

Pirjo Hiidenmaaerikoistutkijakielenhuolto-osaston johtaja

9

Sanakirjat

Suomen sanojen alkuperä koottukirjaksi

___________________________

Tutkimuskeskuksen sanakirjojen vuosi tuotti

paljon näkyvää tulosta: painosta ilmestyi vii-si kirjaa, joista kolme merkitsi samalla sana-kirjahankkeen valmistumista. Muiden sana-

kirjojen toimitustyö jatkui intensiivisenä.

Etymologian tutkimuksessa saavutettiin mer-kittävä tavoite, kun Suomen sanojen alkuperä

-teoksen kolmas ja viimeinen osa ilmestyijoulukuussa 2000; edelliset osat ilmestyivät1992 ja 1995. Näin saatiin päätökseen kansal-lisesti ja kansainvälisesti huomattava pitkäai-kainen hanke. Tuloksena on ajantasaisiin tut-kimustuloksiin perustuva tiivis ja selkeä esi-tys suomen keskeisen sanavaraston alkupe-rästä. Etymologian tutkimus jatkuu tutki-muskeskuksessa, mutta painopiste on siirty-mässä suomesta saamelaiskieliin.

Vuoden aikana valmistuivat Suomen murtei-den sanakirjan kuudes osa sekä Suomen ruot-salaismurteita kuvaavan Ordbok över

Finlands svenska folkmål -teoksen kolmasosa. Myös suomi–romani -sanakirjan käsikir-joitus valmistui, ja kirja on painamista vaillevalmis. Ruotsin kielen huoltajien MikaelReuterin ja Charlotta af Hällströmin laatimaFinlandssvensk ordbok valmistui huhtikuus-sa. Kirja on tarkoitettu kielenkäyttäjien apu-neuvoksi. Se tuli ilmeiseen tarpeeseen: kirjanousi nopeasti tietokirjojen myyntitilastonkärkeen, ja sen ensimmäinen painos myytiinparissa kuukaudessa loppuun.

Suomen kieltä kuvaavista sanakirjoista edis-tyi Vanhan kirjasuomen sanakirjan kolman-nen osan toimitustyö. Nykysuomea kuvaavanCD-sanakirjan toisen version toimittamistajatkettiin niin ikään.

Sähköinen sanakirja reagoi nopeasti sanastonmuutoksiin: toimitus kirjoitti noin 500 uuttasana-artikkelia ja muokkasi 1 000 vanhansana-artikkelin tietoja. Lisäksi valmisteltiinsanakirjaan lisättäviä uusia elementtejä, mm.sanaluokkatietoja ja asutusnimien tietokan-taa.

Suomen sukukielten sanakirjahankkeista kar-jalan, vogulin ja tšeremissin sanakirjojen toi-mitustyö jatkui. Myös suomalais-virolainensanakirja eteni suunnitelmien mukaisesti.Sanakirja on tutkimuskeskuksen ja EestiKeele Instituutin yhteistyöhanke.

Sanakirjantoimittajat ovat sanastontutkimuk-sen asiantuntijoita. Tätä osaamista on hyö-dynnetty mm. Helsingin yliopiston suomenkielen laitoksen kanssa toteutetussa sanaston-tutkimuksen erikoiskurssissa, jossa sanakir-jantekijät luennoivat. Ammattitaitoa onylläpidetty ja kehitetty tutkimuskeskuksenleksikografiapiirissä.

Muut julkaisut

Kirjoja, lehtiä, artikkeleita

___________________________

Tutkimuskeskuksen julkaisutoiminta on ollut

vilkasta. Vuoden aikana on julkaistu tieteelli-siä artikkeleita, yleistajuisia tekstejä, artikke-likokoelmia ja monografioita.

Julkaisut ovat kielenhuollolle tärkeitä tiedo-tuskanavia. Tutkimuskeskuksen lehdet Kieli-kello ja Språkbruk ovat jokaiselle kielen-käyttäjälle suunnattuja kielen ja kielenhuol-lon erikoislehtiä. Molemmat ovat vuodenmittaan opastaneet neljässä numerossaan kie-lenkäyttäjiä sekä kertoneet kielitieteellisentutkimuksen tuloksista yleistajuisesti. Kieli-kellon viimeinen numero oli lyhenteiden eri-koisnumero, jossa on mm. laaja lyhenne-luettelo ja ohjeet lyhenteiden muodostukseenja käyttöön.

10

Omien lehtien lisäksi tutkimuskeskuksenhenkilökunnan kirjoituksia on julkaistu mm.sanomalehdissä ja eri ammattilehdissä.

Tutkijat ovat julkaisseet työnsä tuloksia artik-keleina ja muina julkaisuina. Kirjakielen syn-tyä ja vakiintumista koskevia kysymyksiätarkastellaan artikkelikokoelmassa Pipliakie-

lestä kirjakieleksi, jonka kirjoittajina on van-han kielen tutkijoita tutkimuskeskuksesta jayliopistoista. Kansallisen identiteetin aihepii-ri on tällä hetkellä ajankohtainen niin Suo-messa kuin muuallakin Euroopassa. Täysintoisenlaisen näkökulman kieleen ja sen tutki-mukseen tarjoaa teos Teksti työnä, virka kie-

lenä. Kirja tarkastelee virkakieleksi nimitet-tyä kielimuotoa ja kielen asemaa viranomai-sen työssä. Kirjoittajat etsivät vastauksia sii-hen, miten kieli vaikuttaa työhön ja työkieleen. Molemmat ovat teoksia, joiden voiennustaa kiinnostavan paitsi tiedeyhteisöämyös muita kielen ammattilaisia ja kielestäkiinnostuneita.

Suomen kielen näytteitä -sarjan viimeinenosa, Eurajoen murretta, ilmestyi vuoden lo-pussa. Sarjassa on ilmestynyt murrenäytteitäyhteensä 50 pitäjästä. Nyt valmistunut sarjahavainnollistaa viime vuosisadan alun puhu-tun suomen kielen monimuotoisuutta.

11

92 93 94 95 96 97 98 99 2000

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

Julkaisut sivuina 1992 - 2000

Sanakirjat Lehdet Muut julkaisut

Kielen- ja nimistönhuolto

Yhteistyön ja kontaktien vuosi

______________________________

Kielen- ja nimistönhuollon vuosi oli aktiivista

yhteistyön ja kontaktien kehittämistä. Ajan-kohtaisessa kielikeskustelussa korostuivat

kielipoliittiset kysymykset: kielen asema yh-teiskunnassa ja nimistökulttuurin muutos.

Kielenhuollossa on panostettu yhteistyön jakontaktien kehittämiseen. Keskusteluun äi-dinkielen asemasta ja oppimistuloksien hei-kentymisestä sekä nimikulttuurin muutok-sesta on pyritty vastaamaan etsimällä keskus-telu- ja yhteistyökumppaneita oppilaitoksis-ta, viranomaisista, yrityksistä ja järjestöistä.On järjestetty tapaamisia ja keskustelutilai-suuksia, joissa on esitelty kielenhuollon nä-kemyksiä ja etsitty yhteisiä toimintamuotoja.Pohjoismaisten kielenhuoltajien väliset kon-taktit olivat tiiviitä, ja myös EU-kielenhuolta-jan yhteydet kääntäjiin ja viranomaisiin oli-vat hyvät.

Tutkimuskeskuksen nimistönhuoltajien jaSuomen Kuntaliiton yhteistyönä syntyi ra-portti kunnallisesta nimistönsuunnittelusta.Vuonna 1999 Euroopan rakennusperintö-päivien teemana olivat paikannimet. Teema-vuoden työ jatkui ja kantoi hedelmää vuonna2000: tammikuussa ensiesitettiin YK:n pai-kannimiasiantuntijoiden kokouksessa tutki-muskeskuksessa tehdyn videon englannin-kielinen versio Place Names – the Memory of

Places. Teemavuonna tehty selvitys kuntiennimistönsuunnittelusta julkaistiin raporttinaKaavanimien hätäkaste – Nimistönsuunnitte-lu kunnissa 1999; julkaisu on tutkimuskes-kuksen ja Suomen Kuntaliiton yhteisjulkaisu.

Tutkimuskeskuksen kielilautakunnat – suo-men, ruotsin, saamen, romanikielen ja suo-malaisen viittomakielen lautakunta – käsit-telivät kokouksissaan erityyppisiä kielen-käyttöön ja laajemmin kielipolitiikkaan liitty-

viä kysymyksiä. Ne kokoontuivat myös yh-teiskokoukseen, jossa ne esittelivät työtään jasen erityispiirteitä. Koska kielet ovat puhuja-määrältään ja asemaltaan hyvin erilaiset, ovatmyös kielilautakuntien käsittelyyn tulevat ai-heet erityyppisiä. Romanikielen ja suomalai-sen viittomakielen lautakuntien käsittelyssäon ollut kielen järjestelmän kannalta keskei-siä normituskysymyksiä. Suomen ja ruotsinkielen lautakuntien työssä painottuivat kieli-poliittiset kysymykset. Suomen kielen lauta-kunta käsitteli runsaasti etenkin nimistöky-symyksiä, mm. yritysnimikulttuurin muutos-ta, ja toimitti julkisuuteen kannanoton viesti-missä käytettävistä yritysnimistä.

Kielenhuollon palveluiden kysyntä jatkuivilkkaana. Kielitoimiston neuvontapuheli-meen tuli vuoden aikana puheluita noin13 800, nimistöneuvontaan 1 500, ruotsinkielen neuvontaan 3 000 ja saamen neuvon-taan noin 1 000. Lisäksi kysymyksiä tuli run-saasti sähköpostitse. Neuvontapalveluissapyritään ohjaamaan kysyjiä enemmän oma-ehtoiseen tiedonhakuun kehittämällä erilaisiaoppaita ja sähköisiä aineistoja. Positiivistaonkin, että viime vuosina julkaistut sanakirjatja oppaat sekä verkkopalvelut näyttäisivät vä-hentäneen jossain määrin ainakin ruotsinkie-lisen neuvonnan kysyntää.

Kielenhuollon maksulliset koulutus- ja teks-tintarkistuspalvelut olivat edelleen merkittä-vä toimintamuoto, ja niiden kysyntä onvakaata. Perinteisten kurssien rinnalle ja osinniitä korvaamaan on kehitetty uutena toimin-tamuotona pitkäkestoisia projekteja, joita ontoteutettu etenkin isohkojen organisaatioidenkanssa. Työ painottuu organisaatiossa tuotet-tavien tekstien ja niiden syntyprosessin ana-lysointiin ja kommentointiin; tavoitteena onnäin kehittää kokonaisuutena organisaationtekstien laatimistapoja.

EU-kielenhuollon ja virkakielenhuollon toi-mintamuotoja ovat olleet luennot, kurssit, vi-ranomaisten opastaminen ja julkaisuihin kir-joittaminen. Tutkimuskeskuksen ja Pohjois-maiden kielineuvoston yhteistyönä järjestet-

12

tiin virkakielenhuoltajien Klarspråk-semi-naari, johon osallistui virkakielen tutkijoita jahuoltajia kaikista pohjoismaista.

EU:n kieliasioita käsiteltiin neljässä Pohjois-maiden kielineuvoston seminaarissa, joissakartoitettiin sitä, miten pohjoismaisten kiel-ten käy pohjoismaisessa kanssakäymisessä.EU-kielenhuoltaja jatkoi selvitystyötä EU:nsäädösten vaikutuksesta suomalaiseen sää-döstekstiin ja esitteli tähänastisia tuloksiakansainvälisessä symposiumissa.

Ruotsinkielisen kielenhuollon kysyntä olisuurta. Ruotsin kielen huollon erityispiirtee-nä olivat monet pitkäkestoiset hankkeet, joi-hin saatiin ulkopuolista rahoitusta. Yhteistyötiedotusvälineiden – mm. Yleisradion ja Huf-

vudstadsbladetin – kanssa jatkui tiiviinä kokovuoden.

Lisäksi suuren panostuksen vaati ruotsin-kielisten oppimateriaalien kielentarkastus-työ. Uutena toimintamuotona aloitettiinkielikonsultointi kouluissa: tutkimus- kes-kuksen kielenhuoltaja on kiertänyt kunnissaja kouluissa kouluttamassa, luennoimassa jakeskustelemassa kouluviran- omaisten, opet-tajien ja oppilaiden kanssa. Kouluissa tällai-nen yhteistyömuoto on otettu myönteisestivastaan, ja toimintaa jatketaan.

13

Kielenhuollon toimintaa

1996 1997 1998 1999 2000

Puhelinvastauksia 23 892 24 534 25 100 21 498 19 732

Kirjallisia vastauksia 500 1 087 2 958 1 317 1 534

Radio- ja televisio-ohjelmia 46 66 56 60 100

Koulutusta tunteina 664 892 855 420 546*

Tekstinhuoltoatunteina 857 741 358 850 465*

Tarkistettuja karttalehtiä 207 241 231 155 224

* Luvussa on mukana vain kielenhuolto-osaston maksullisen palvelun toiminta; ruotsin kielen osastossa

koulutus- ja tekstinhuoltotoiminta on organisoitu toisin.

Forskningscentralenssvenska verksamhet

Under år 2000 kunde vi glädja oss över att tvåviktiga verk kom ut: det tredje bandet av

Ordbok över Finlands svenska folkmål ochden visserligen betydligt mindre omfattandemen desto mer efterfrågade Finlandssvensk

ordbok. Den senare blev en säljframgång:bland Akademiska Bokhandelns tio i topp lågden i maj som etta bland fackböckerna (bådefinska och svenska), och den första upplagansåldes slut före sommaren. De vanligaste sär-finlandssvenska orden och uttrycken (drygttvåtusen) finns nu samlade och kommentera-de i en ordbok som kontinuerligt kommer attuppdateras.

Eftersom marknadsföringen av den vetenska-pligt och kulturhistoriskt värdefulla dialekt-ordboken har lämnat en hel del övrigt attönska, har möjligheten att byta förläggaresonderats.

Ett helt nytt projekt, som också bidrog tillökad synlighet, var att vi med bidrag frånSvenska kulturfonden kunde ställa upp meden språkkonsult som har rest runt i de svenskaskolorna och diskuterat språkproblem medframför allt lärare och delvis föräldrar. Pro-jektet har tagits mycket väl emot i skolornaoch det fortsätter åtminstone första halvåret2001. Projektet skall utmynna i en rapportsom kan ligga till grund för initiativ och åt-gärder för att stärka modersmålets ställning iden finlandssvenska skolan.

Den stora efterfrågan på språkvård fortsatteoch vi kunde utöver radiospråkvårdaren ans-tälla en språkvårdare på heltid och en timans-tälld språkgranskare med medel frånuppdragstjänsten och specialprojekten. Deviktigaste finansiärerna för verksamheten varSvenska folkskolans vänner (språkgransk-ning av läromedel) och Konstsamfundet(språkvård för Hufvudstadsbladet). Språk-

vården för Hbl utökades så att en språkvårda-re hela året arbetade två dagar i veckan på re-daktionen, där hon läste och kommenteradejournalisternas texter, svarade på språkfrågoroch deltog i diskussioner om tidningensspråk.

Arbetet på den finlandssvenska textkorpusenframskred i samarbete med institutionen förallmän språkvetenskap vid Helsingfors uni-versitet. Materialet omfattar nu ca tio mil-joner ord, främst tidningstext men ocksåskönlitteratur. Likaså fortsatte arbetet inomprojektet Finlandssvenskarnas efternamn pla-nenligt.

Avdelningen medverkade i arrangemangenav Hugo Bergroth-sällskapets språkvårdsdagi maj (tema: EU-språket), det svensk-finskaöversättarseminariet i Göteborg i september(i samarbete med Finlands översättar- ochtolkförbund) och två av Nordiska språkrådetskonferenser på Hanaholmen, ”Det omistliga”1–2 september (om nordisk språkförståelse)och en klarspråkskonferens 20–22 oktober.Flera av medarbetarna deltog i Hugo Ber-groth-sällskapets besök hos Svenska Akade-mien i april. Också i övrigt var den nordiskaverksamheten livlig.

För första året sorterade translatorsexamens-nämndens sekreterare under svenska avdel-ningen.

Listan över personalens publikationer är somvanligt lång. Den upptar, utöver de ovannämnda ordböckerna, fyra böcker där de ans-tällda medverkat som redaktörer och ca sjut-tio artiklar, av vilka sex längre artiklar ochresten huvudsakligen kortare språkvårdsarti-klar, recensioner o.dyl. Personalen uppträddeockså flitigt med föredrag, föreläsningar ochradio- och tv-framträdanden.

14

Tutkimushankkeet

Kontaktit yliopistoihin tiiviitä

______________________________

Vuoden aikana saatiin valmiiksi hankkeita ja

aloitettiin uusia. Yhteistyöhankkeena alkaa

monitieteinen 1800-luvun kirjakielen kehitys-tä ja vakiintumista tutkiva hanke, josta saa-daan aikanaan uutta tietoa suomen kielen

tietoisen kehittelyn aktiivisesta aikakaudesta.

Vuoden 1999 alussa perustetun puhutun kie-len yksikön vuosi oli monipuolinen. Vuodenaikana valmistui useita artikkeleita ja yksimonografia. Yksikkö on ollut mukana myösjärjestämässä kotimaisia ja kansainvälisiä se-minaareja ja osallistunut opiskelijoiden töi-den ohjaukseen. Ulkomaiset yhteydetvahvistuivat; yksikössä työskenteli kolmenkuukauden ajan vieraileva tutkija Yorkin yli-opistosta, ja muitakin tutkijavierailuja oli pit-kin vuotta.

Pitkäkestoisista hankkeista jatkettiin murtei-den seuruuta. Sen ensimmäinen vaihe saatiinpäätökseen ja siitä yksikössä laadittiin alusta-va loppuraportti. Asiointikeskustelun tutki-muksen pilottitutkimus aloitettiin kahdellapaikkakunnalla. Tutkimusaineistoa hankittiinvideoimalla keskusteluja mm. Kelan toimis-toissa, neuvoloissa ja muissa asiakaspalvelu-pisteissä. Prosodiikan tutkimukseen saatiinasianmukaiset akustisen analyysin välineet.

Viranomaisten tekstejä tutkiva hanke päättyija uusi, siihen nivoutuva tekstintutkimushan-ke aloitettiin. Päättyneen hankkeen näkyvätulos on julkaisu Teksti työnä, virka kielenä.Hankkeen tutkijat ovat esitelleet työtään koti-maisissa ja kansainvälisissä seminaareissa jakongresseissa, ja he ovat myös alustaneet jaluennoineet virkahenkilöille: niille joidentyötä ja tekstejä he ovat tutkineet.

Vanhan kirjakielen tutkimus vahvistui vuo-den aikana. Huomattava määrä 1800-luvunkirjakielen aineistoja saatiin kirjoitetuksi jatarkastetuksi. Aineistoa hyödynnetään mm.uudessa 1800-luvun kirjakielen kehitystä javakiintumista tutkivassa monitieteisessä yh-teistyöhankkeessa, joka aloitettiin vuoden lo-pussa ulkopuolisen ja tutkimuskeskuksenrahoituksen voimin. Hankkeen johtaja työs-kentelee tutkimuskeskuksessa.

Laajan suomen kielen tieteellisen kieliopinkirjoittamista jatkettiin osittain supistuneentyöryhmän voimin. Lähes kaikki kieliopin lu-vut on kertaalleen kirjoitettu. Työtä esiteltiinkansainvälisessä fennougristikongressissa jaSuomen yliopistojen ruotsin kielen laitostenyhteisseminaarissa. Kieliopin alalta esitel-möitiin myös Yorkin yliopistossa ja Buda-pestin pragmatiikan maailmankongressissa.

Nimistöntutkimuksessa vuosi oli uusienhankkeiden ja avausten aikaa. Vuoden 1999lopussa päättyneen paikannimistön muuttu-mista tutkineen hankkeen yhteenvetoartikke-lit ilmestyivät. Toisaalta suunniteltiin ja aloi-tettiin yhdessä yliopistojen kanssa toteutetta-va kaupunkikulttuurin nimistöä tutkiva han-ke. Tutkimuskeskuksen nimistönhuoltajatovat koonneet yhteen nimistöntutkijoita eripuolilta maata järjestämällä seminaareja jatyöpajoja ja ylläpitämällä tutkijoille ja opis-kelijoille tarkoitettua sähköistä keskustelu- jatiedotuspalstaa.

15

Saame

Tutkimusta ja yleistä neuvontaa

______________________________

Suomessa puhuttavista kolmesta saamen kie-lestä tutkimuskeskuksen toiminta on painot-tunut suurimpaan eli pohjoissaameen.Saamen kielen lautakunnassa ovat edustettui-na myös inarinsaame ja koltansaame. Naapu-rikielet vaikuttavat toisiinsa, niin myössaamen kieliin: vuoden mittaan jatkettiin ai-neistonkeruuta hankkeessa, jossa tutkitaannaapurikielten vaikutusta pohjoissaamensyntaksiin. Myös vanhimman saamenkielisenasiakirjanimistön tutkimusta jatkettiin. Saa-men tutkimuksessa ja huollossa korostuivatkotimaiset ja pohjoismaiset kontaktit saame-laisten asioita hoitavien ja niistä päättävienorganisaatioiden kesken. Tutkimuskump-panina oli Oulun yliopisto tärkeä.

Suomalainen viittomakieli

Julkaisujen viimeistelyä

______________________________

Vuoden suuri työ oli Numeraalit ja numeraa-

lijohdokset -julkaisun käsikirjoituksen ja vi-deoaineiston täydentäminen ja viimeistely.Julkaisu käsittelee sellaisia kielen keskeisiäilmauksia kuin 10 markkaa, 3. kerros. Aineis-toa käsiteltiin myös viittomakielen lautakun-nan kokouksissa. Viittomakielen tutkijaosallistui kansainväliseen viittomakielten tut-kimukseen mm. luennoimalla ja toimittamal-la suomalaista viittomakieltä koskevaa tietoaaustralialaisessa La Troben yliopistossa me-neillään olevaan viittomakielten rakennettatutkivaan hankkeeseen.

Romanikieli

Romanikielen nauhoituksetaloitettiin

________________________

Tutkimuskeskukseen palkattiin alkuvuodestaromanikielen suunnittelija. Hän sai alkuunromanikielen nauhoitukset, joilla tallenne-taan lähinnä vanhojen romanien kielimuotoa.Osa nauhoituksista on jo myös litteroitu. Näinsaadaan koottua romanikielen tutkimukselleja romaniyhteisölle tärkeää aineistoa.

Loppuvuodesta saatiin päätökseen pitkä sa-nakirjahanke, kun Viljo Koiviston laatimasuomi–romani-sanakirja valmistui.

Aineisto- ja kirjastopalvelut

Helsingin slangin sanakokoelmatutkimuskeskukseen

______________________________

Tutkimuskeskuksen arkistot ja sähköiset ai-

neistot karttuivat ja tarjoavat näin tutkijoille

yhä enemmän ja yhä monipuolisempaa tutki-

musmateriaalia. Kirjastoa kehitetään edel-

leen uralistiikan keskuskirjastona, jossa on

myös laajat yleisen kielitieteen kokoelmat.

Vuoden alussa aloitti toimintansa arkistoyk-sikkö, joka vastaa tutkimuskeskuksen kaikis-ta manuaalisista ja sähköisistä kielitieteel-lisistä ja muista arkistoista ja niiden kehittä-misestä. Kaikki tutkimuskeskuksen asiakirjatja aineistot kattava arkistonmuodostussuun-nitelma uudistettiin perusteellisesti sekä han-kittiin arkistolain edellyttämää arkistoalankoulutusta

16

Tutkimuskeskuksen arkistoista ja aineistoistalaadittiin näyttely Tarton kansainväliseenfennougristikongressiin. Esillä oli mm. ulko-puolisille tutkijoille tarkoitetun korpuspalve-limen prototyyppi. Näyttelyyn tutustuttiinvilkkaasti ja se sai myönteistä palautetta.

Tutkimuskeskuksen sähköiset aineistot laa-jenivat ja monipuolistuivat ja käyttö lisääntyi.Suomen kielen tekstipankki karttui yli 20miljoonalla sanalla, ja sovittiin Alma Media-kustantamon lehtien aineiston luovuttami-sesta tekstipankkiin.

Muut aineskokoelmat karttuivat merkittäväl-lä tavalla, kun tutkimuskeskus sai lahjoituk-sena noin 200 000 sanalippua käsittävänHelsingin slangin kokoelman; kokoelma jär-jestettiin tutkijoiden käytettäväksi. Merkittä-vä lisä kokoelmiin olivat myös luovutetunKarjalan sähköinen karttanimitiedosto jaTverin Karjalassa kuvattu lähes 60 tunnin ai-neisto.

17

Arkistojen toiminta 1996–1999

1996 1997 1998 1999 2000

Asiakaskäynnit 1 530 1 300 1 500 1 467 1 384

Kartunta arkistolippuina 32 486 44 720 15 000 33 900 217 910

Äänitteiden kartunta tunteina 105 134 185 144 150

ATK-aineistojen käyttöluvat 102 105 108 79 106

Konemuotoiset arkistotsanoina

7 500 000 14 013 310 36 500 000 53 200 000 76 000 000

*Lahjoituksena saatiin 200 000 arkistolipun slangisanakokoelma

Kirjaston toiminta 1996–2000

1996 1997 1998 1999 2000

Asiakaskäynnit 7 308 7 056 10 710 11 995 9 786

Kartunta niteinä 1 240 1 078 1 186 1 423 1 333

Paikallislainoja 1 760 1 827 1 709 2 001 1 716

Kaukolainoja 124 119 139 154 160

Luetteloituja nimekkeitä 4 290 5 260 3 230 4 191 5 345

Nauhoitearkiston kokoelmat karttuivat mm.romanikielen haastattelunauhoitteilla. Uudentietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia onalettu hyödyntää myös nauhoitearkistossa,jossa on laadittu suunnitelma nauhoitteidensiirtämiseksi digitaaliseen muotoon. Näinsaadaan ensinnäkin turvattua aineksen säily-minen ja toiseksi se saadaan helpommin jamonipuolisemmin hyödynnettävään muo-toon.

Arkiston henkilökunta hankki kokemuksiasekä kotimaisista että ulkomaisista äänittei-den digitalisointihankkeista. Neljän vuodenaikana on tarkoitus digitalisoida 5 600 tunninnauhoitemäärä; vuoden lopussa digitalisoitu-na oli 1 050 tuntia. Tutkimuskeskus on yhte-nä osapuolena Tieteellisten ääniarkistojendigitointi ja tiedonhallinta -hankkeessa, jokasai rahoitusta opetusministeriön tietoyhteis-kuntavaroista.

Tutkimuskeskuksen kirjasto tiivisti yhteis-työtä lähialojen ja muiden tutkimuslaitostenkirjastojen kanssa. Seurattiin ja arvioitiinKansallisen elektronisen kirjaston FinELibinkautta tarjolla olevaa koti- ja ulkomaista säh-köistä aineistoa ja liityttiin FinELibiin näidenaineistojen saamiseksi tutkimuskeskuksenkäyttöön.

Tietotekniikka

Tietotekniikan hyödyntäminen yhälaaja-alaisempaa

______________________________

Tutkimuskeskuksen hankkeiden ja yksiköi-den ATK-tarpeet ovat hyvin monimuotoiset.ATK-henkilöstö tekee tiivistä yhteistyötähankkeiden kanssa, perehtyy niiden työsken-telytapoihin ja aineistoihin. Tavoitteena ontietotekniikan tehokas hyväksikäyttö ja hank-keissa syntyvien aineistojen jatkohyödyntä-misen helppous.

Tutkimuskeskuksessa on monipuolisia säh-köisiä aineistoja, joita tarjotaan sekä henkilö-kunnan että ulkopuolisten tutkijoiden käyt-töön. Korpusten käyttäjille on tehty hakuoh-jelmia ja heitä opastetaan korpusten käytössä.Ulkopuolisia tutkijoita varten osa korpuksis-ta, mm. Suomen kielen tekstipankki ja Oulunkorpus, on sijoitettu opetusministeriön tie-teen tietotekniikan keskuksen CSC:n ylläpi-tämälle Kielipankki-palvelimelle.

Tietotekniikan kehittäminen tutkimuskes-kuksen perinteisillä aloilla on yhä laaja-alai-sempaa. Sanakirjojen toimitusympäristöjenkehittäminen on ollut ATK-yksikön merkit-täviä tehtäviä. Tavoitteena on siirtyä vähitel-len yhtenäiseen ns. rakenteiseen toimitus-tapaan kaikissa sanakirjoissa; tätä tekniikkaaon sovellettu Suomen kielen perussanakirjanja Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimituk-sissa jo vuodesta 1997 alkaen. Myös muidenhankkeiden aineistot pyritään saattamaanhelposti hyödynnettävään rakenteiseen muo-toon. Tutkimuskeskuksen ATK-henkilöstöseuraa etenkin kotimaisten kielten kieliai-neistojen ja luon- nollisen kielen koneellisenanalyysin kehitystä ja pyrkii sovittamaananalyysimenetelmiä tutkimuskeskuksenkäyttöön. Tarkoituksena on luotettavienkvantitatiivisten päätelmien tekeminen teks-tikorpuksista ja näiden päätelmien käyttämi-nen tutkimuksen ja kielenhuollon osana.

18

Yhteistyö

Koti- ja ulkomaiset verkostottoimivat

_______________________

Elokuussa 2000 järjestettiin Tar-tossa kansainvälinen fennougris-tikongressi, jossa tutkimuskeskus

oli näkyvästi esillä. Tutkimuskes-kuksen toimintaa, aineistoja ja

arkistoja esiteltiin lukuisissa esi-telmissä ja posterinäyttelyssä.

Tutkimuskeskuksen tutkijat osal-listuivat myös lukuisiin muihin ul-komaisiin ja kotimaisiin kongres-

seihin ja symposiumeihin.

Elokuussa järjestetty Tarton fennougristikon-gressi oli vuoden merkittäviä tapahtumia,joka kokosi yhteen alan tutkijoita eri puoliltamaailmaa. Kongressin yhteydessä järjestet-tiin myös mm. uuden saamen etymologisenhankkeen suunnittelukokous, johon osallistuietymologian tutkijoita Ruotsista, Norjasta jaSuomen eri yliopistoista.

Tutkimuskeskuksen yhteydet virolaisiin kie-lentutkijoihin jatkuivat muutenkin tiiviinä.Suomalais-virolaisen sanakirjan toimittami-nen jatkui yhteistyössä Eesti Keele Instituutinkanssa, ja Vanhan kirjasuomen sanakirjantoimitus toimi yhdessä Tarton yliopiston vi-ron vanhan kirjakielen tutkijoiden kanssa.

Yhteyksiä muiden maiden kielentutkimuslai-toksiin kehitettiin ja pidettiin yllä. Vierailu- jaluennointimatkoja tehtiin mm. Saksaan(Institut für Deutsche Sprache) ja Japaniin.

Puhutun kielen tutkimuksen yksikkö oli mu-kana järjestämässä useita valtakunnallisiakansainvälisiä seminaareja. Yksikön ulko-maisia yhteyksiä vahvistettiin. Yksikön työtäesiteltiin ulkomaisille tukijavieraille, Ph.DRichard Ogden Yorkin yliopistosta työsken-teli yksikössä vierailevana tutkijana kolmenkuukauden ajan.

Kielen- ja nimistönhuollossa yhteydet sidos-ryhmiin ovat koko toiminnan kannalta kes-keiset. Vuoden aikana toimittiin yhteistyössämm. opetusalan sekä nimistönsuunnitteluunosallistuvien viranomaisten kanssa järjestä-mällä yhteisiä suunnittelukokouksia, yleisöti-

laisuuksia sekä kokonaan uutenatoimintamuotona kielikonsultointiaruotsinkielisissä kouluissa.

Virkakielen huollon organisoimavaltionhallinnon kielenhuoltover-kosto jatkoi toimintaansa. Verkostonjäsenet kokoontuivat kerran yhteisse-minaariin. Pohjoismaisille virkakie-len tutkijoille ja huoltajille järjestet-tiin Espoon Hanasaaressa Nordiskklarspråkseminarium. EU-kielen-huoltaja piti tiiviisti yhteyttä viran-

omaisiin ja kääntäjiin. Tekstintutkijat yllä-pitivät tutkimuksensa kannalta tärkeitä yh-teyksiä virastoihin ja loivat uusia kontakteja.

Kielenhuollon kontaktit pohjoismaisiin kie-lenhuoltoelimiin olivat entiseen tapaan tiiviit.Tutkimuskeskuksen nimistöntutkijat osallis-tuivat useiden kansainvälisten nimistöntutki-muksen yhteistyöelinten toimintaan.

Tutkimuskeskuksen työntekijät pitivät luen-toja ja kokonaisia luentosarjoja eri yliopis-toissa. Leksikografit luennoivat Helsinginyliopiston suomen kielen laitoksen järjestä-mällä sanastontutkimuksen erikoiskurssilla janimistöntutkijat nimistön erikoiskurssilla.Puhutun kielen tutkija osallistui yhden valta-kunnallisen ja yhden pohjoismaisen tutkija-kurssin järjestämiseen. YhteishankkeenaHelsingin yliopiston kanssa jatkui lisäksi laa-jan deskriptiivisen kieliopin teko.

Tutkimuskeskuksen tutkijoiden asiantunte-musta hyödynnettiin edellisvuosien tapaanrunsaasti tiedotusvälineissä: lehtikirjoituksiasekä radio- ja tv-esiintymisiä oli paljon.Lisäksi varsinkin ruotsin kielen huoltajienyhteydet radion ja sanomalehtien toimittajiinolivat tiiviit.

19

Henkilöstö

Tutkimuskeskuksen vakinaisen henkilöstönmäärä on pysynyt kutakuinkin ennallaan.Yhteistyöhankkeiden lisääntyminen on kui-tenkin näkynyt siten, että tutkimuskeskuksentiloissa työskentelevien tutkijoiden määrä onkasvanut.

Henkilöstöstä noin 90 %:lla on korkeakoulu-tutkinto. Jatkotutkinnon on suorittanut runsasviidennes.

Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti talonsisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen. Tutki-muskeskuksessa on vieraillut useita tutkijoitaesittelemässä työtään. Talon sisällä on käyn-nistynyt leksikografiapiiri, joka on kokoon-tunut kuukausittain keskustelemaan kirjalli-suuden ja alustusten pohjalta alan kysymyk-sistä.

Työsuojelutoiminnassa on kiinnitetty huo-miota henkiseen työsuojeluun yhteistyössätyöterveyshuollon kanssa. Tutkimuskeskuk-selle laadittiin ohje työpaikkakiusaamisen es-tämisestä ja aiheesta järjestettiin keskustelu-tilaisuus.

Henkilöstölle on järjestetty työkykyä ylläpi-tävää toimintaa: luentoja, erilaisia liikunta- jarentoutusryhmiä. Lisäksi on järjestetty virkis-täytymisretkiä ja juhlistettu yhteisesti julkai-sujen ja hankkeiden valmistumista.

20

21%

64%

8%

8%

jatkotutkinto

ylempi korkeakoulututkinto

alempi korkeakoulututkinto

muu

Työntekijöiden koulutustausta

Tutkimuskeskuksessa vuonna 2000 vierailleet ja

työskennelleet ulkomaiset tutkijat

• Ph.D. Richard Ogden, Yorkin yliopisto• Jakob Ladenfoged, Odensen yliopisto• Andriela Rääbis, Tarton yliopisto• Itämerensuomalaisen kielikartaston virolaiset toi-

mittajat Helmi Neetar, Vilja Oja ja Tiit-Rein Viitso• Ari Páll Kristinsson, Íslensk málstöð• Sverigefinska språknämnden• Paul Kiparsky, Yhdysvallat• Tom Wikman, Svenskfinlands läromedelscenter• Nordiska radiospråkvårdare• Ilona Nagy, Debrecenin yliopisto

Tutkimuskeskuksen tutkijat ovat osallistuneetseuraaviin kansainvälisiin konferensseihin jakokouksiin ja vierailleet muiden maiden tutki-muslaitoksissa

• Amsterdam (7th International Conference on Theo-rethical Issues in Sign Language Research)

• Barcelona (First International Conference on Lan-guage Variation in Europe)

• Berliini (Humboldt Universität)• Budapest (Pragmatiikan konferenssi)• Debrecen (Debrecenin yliopisto)• Göteborg (Suomalais-ruotsalainen kääntäjäsemi-

naari ja ASLA 2000 -konferenssi)• Kööpenhamina (Pohjoismainen kielineuvosto,

Pohjoismainen ministerineuvosto, konferenssi Detomistliga)

• Mannheim (Kolloquim ”Form und Funktion vonSprachmischung, Institut für Deutsche Sprache jasymposiumi Europäische Hochsprachen undmehrsprachiges Europa)

• Nuuk, Grönlanti (Nordiska språkmötet)• Oslo ( NordText -symposiumi)• Oulu (symposiumi The Development of Legal Lan-

guage)• Singapore (Konferenssi A Future for the Past –

AV-archiving in the 3rd millennium)• Skalholt, Islanti (NORNAn symposiumi ”Kristen-

domens inflytelse på nordisk namngivning”)• Spa, Belgia (eurokonferenssi Linguistic Organizati-

on of Conversational Activities)• Stuttgart (Euralex 2000 – 9th Euralex International

Congress)• Tallinna (Eesti Keele Instituutin leksikografian se-

minaari)• Tartto (IX kansainvälinen fennougristikongressi)• Tromssa (Tromssan yliopisto)• Tukholma (Tukholman yliopisto ja Ruotsinsuoma-

lainen kielenhuoltoseminaari)• Tver, Venäjä (Tverin kirjastoseminaari)• Uppsala (vuorovaikutustutkijoiden seminaari)• Wien (seminaari Digitization of Archival Audio

Materials)

Vuoden aikana tutkimuskeskukselle laadit-tiin tutkimuspoliittinen ohjelma, jonka val-misteluun osallistui eri tavoin suuri osahenkilökunnasta. Ohjelmaa laatinut työryh-mä keskusteli painotuksista ja ohjelman ra-kenteesta yhdessä osastojen kanssa, jahenkilökunnalle järjestettiin yhteinen keskus-telutilaisuus. Tutkimuskeskuksessa on toimi-nut myös monia muita työryhmiä, jotka ovatsuunnitelleet mm. talon sisäisiä ja ulkoisiaverkkosivuja, tietoturvaa ja ATK:hon liitty-viä kysymyksiä.

Talous

Toiminnan kokonaiskustannukset vuonna2000 olivat 27,6 miljoonaa markkaa, mikäoli 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.Kustannuksia lisäsivät palkankorotukset sekäse, että kielioppihankkeeseen jouduttiin käyt-tämään omia määrärahoja. Vuonna 1999Suomen Akatemia tuki hanketta.

Kokonaiskustannuksista 80 prosenttia olipalkka- ja henkilöstökuluja, 12 prosenttia toi-mitilakustannuksia, 4 prosenttia pääomaku-luja ja loput muita kustannuksia.

Tutkimuskeskuksella oli rahoitusta käytös-sään kaikkiaan 28,17 miljoonaa markkaa.Pääosa rahoituksesta, 91 prosenttia, saatiinvaltion budjetista. Maksullisen toiminnan tu-lojen osuus oli 5 prosenttia ja ulkopuolisenrahoituksen osuus 4 prosenttia. Ulkopuolistarahoitusta toimintaan saatiin kaikkiaan 2,6miljoonaa markkaa.

Toimintamenomäärärahaa saatiin 24,5 mil-joonaa ja edellisten vuosien säästöjen kanssamäärärahaa on yhteensä 26,3 miljoonaamarkkaa. Toimintamenoihin käytettiin 25,2miljoonaa.

HenkilötyövuodetBudjettirahoituksella

palkatut88 v 5 kk

Maksullinen palvelu 6 v 3 kk

Suomen Akatemian

rahoitus1 v

Maksullisen toiminnan tulot olivat 1,35 mil-joonaa, mikä oli lähes yhtä paljon kuin edel-lisenä vuonna. Kustannusvastaavuudessapäästiin 100 prosenttiin, mikä oli tavoite.Kääntäjien tutkintolautakunnan tulot olivat0,23 miljoonaa, ja kustannustavoite 65 pro-senttia.

21

91,0%

4,0%

5,0%

Varainhankinta 2000

budjettirahoitus

ulkopuolinen rahoitus

maksulliset palvelut

80,0%

12,0%

4,0%

4,0%

Menorakenne

Palkat ja palkkiot

Toimitilakustannukset

Pääomakulut

Muut kulut

22

Johtokunta DirektionProfessori Pekka Sammallahti,puheenjohtaja(professori Antero Niemikorpi)Professori Tapani Lehtinen,varapuheenjohtaja(professori Jyrki Kalliokoski)Professori Kaisa Häkkinen(professori Leena Kytömäki)Professori Klaus Laalo(professori Marjatta Palander)Professori Erik Andersson(professori Marika Tandefelt)Dosentti Minna-Riitta Luukka(filosofian maisteri Päivi Rainò)Erikoistutkija Aino Piehl(erikoistutkija Riitta Palkki)Professori Pirkko Nuolijärvi(toimistopäällikkö Mikael Reuter)

Johtaja DirektörPirkko Nuolijärvi(sijaiset/ersättareMaija Länsimäki ja Mikael Reuter)

Johtoryhmä LedningsgruppPirkko Nuolijärvi, puheenjohtajaRiitta Eronen / Terhi Ainiala,pääluottamusmiesPirjo Hiidenmaa, kielenhuolto-osastoMaija Länsimäki, sanakirjaosastoRitva Paananen / Sari Maamies,suunnittelupäällikköLiisa Nuutinen, työsuojeluvaltuutettuMikael Reuter, ruotsin kielen osastoTuula Räihä, hallinto-osastoElisa Stenvall, tietohuolto-osastoRitva Liisa Pitkänen, tutkimusosastoHelena Suni, sihteeri

Osastonjohtajat AvdelningsföreståndareTutkimusosasto: Ritva Liisa PitkänenKielenhuolto-osasto: Pirjo HiidenmaaSanakirjaosasto: Maija LänsimäkiSvenska avdelningen: Mikael ReuterTietohuolto-osasto: Elisa StenvallHallinto-osasto: Tuula RäihäKehittämisyksikkö: Ritva Paananen

Kielilautakunnatspråknämnder

1.6.2000 alkaneella

kolmivuotiskaudella

Suomen kielenlautakuntaprofessori Harri Mantila,

puheenjohtaja

toimittaja Arvi Lind,

varapuheenjohtaja

professori Auli Hakulinen

erikoistutkija Pirjo Hiidenmaalehtori Anita Julin

toimituspäällikkö Pekka Kukkonen

professori Marjatta Palander

tutkija Taru Kolehmainen,

sihteeri

Svenska språknämndenprofessori Marika Tandefelt,

puheenjohtaja

professori Marianne Nordman,

varapuheenjohtaja

opetuspäällikkö Gunborg Gayerfilosofian tohtori Sven-Erik Hansén

päätoimittaja Torbjörn Kevin

filosofian tohtori Ingegerd Nyström

toimistopäällikkö Mikael Reuter

tutkija Charlotta af Hällström,

sihteeri

Saamen kielen lautakuntasuunnittelija Matti Morottaja,

puheenjohtaja

filosofian kandidaatti Kaarina Vuolab,

varapuheenjohtaja

rajavartija Ilmari Mattus

poromies Jouni Mosnikoffopettaja Inker-Susanna Nutti

opettaja Seija Sivertsen

erikoistutkija Samuli Aikio, sihteeri

Romanikielen lautakuntaprofessori Fred Karlsson,

puheenjohtaja

teologian kandidaatti,

romanikielen opettaja

Henry Hedman, varapuheenjohtajatutkija Kimmo Granqvist

romanikielen opettaja Helena Hagert

romaniasiain yhdyshenkilö Unto Jääpuro

romanikielen opettaja Miranda Vuolasranta

romanikielen opettaja Tuula Åkerlund

erikoistutkija Anneli Hänninen, sihteeri

Suomalaisen viittomakielenlautakuntakoulutuspäällikkö Markku Jokinen,

puheenjohtaja

tutkija Päivi Rainò, varapuheenjohtaja

laboratoriotyöntekijä Pirkko Johansson

videotuotantotyöntekijä Harry Malmelin

viittomakielen lehtori Terhi Rissanenapuopettaja Esa Toom

tutkija Leena Savolainen,

sihteeri