KONTRAHTI 012016

S E N A A T T I -K I I N T E I S T Ö J E N

S I D O S R Y H M Ä L E H T I

UM:n viestintäjohtaja Mölsä & muutosjohtaminen 6

Innostava proggis vai projektihelvetti? 30

Arppeanum taipui monitilaympäristöksi 24

Verohallinnon Olli Aalto:

Digiaika muuttaa työnteon tapoja 10

2 1/2016

TEOS JA MINÄ

”Tyypillä on pää ja koko kroppa täynnä ideoita, eikä vain yhtä kanavaa mistä niitä tuottaa ulos”, tiivistää Ritva Nauma-nen näkemyksensä teoksesta Metabola Improviso.

1/2016 3

”Teos on suoranainen katseenvangitsija, kaikki sen näkevät ja kaikilla on siitä mielipide. Vieläkään siihen ei ole turtunut, vaikka jo puoli vuotta ollaan

teosta katseltu. Osittain tähän vaikuttaa myös teoksen sijainti. Se on meidän avoimessa tilassa, jossa itsekin mielelläni usein työskentelen. Patsas on suhteellisen keskellä tilaa, joten joskus käy niinkin, että patsaan takana olevasta päällikön huoneesta joko tuohtuen tai innoissaan tullessaan on vaarana kävellä päin patsas-ta. Eli teos pysäyttää välillä myös ihan konkreettisesti”, sisältö- ja viestintäasiantuntija Ritva Naumanen kertoo nauraen.

”Teos on persoonallinen, vahva ja vaikuttava. Minua se kiehtoo ja inspiroi. Varsinkin kun meidän työmmekin on usein luovuutta ja hulluutta vaativaa, on helppo samais-tua teoksen hahmoon, joka päästelee höyryjä ja tursuaa

Antti Immosen Metabola Improviso -niminen veistos puhkuu intoa ja inspiraatiota

Ulkoministeriön viestintäosaston työympäristön valtiattarena.

Tuija Holttinen Jari Härkönen

ideoi ta. Tuon näköinen varmaan olen joskus itsekin kun on oikein meno päällä.”

Joku saattaa pitää teosta shokeeravanakin. Ketään se ei jätä kylmäksi.

”Olen kuullut sellaisenkin kommentin, että siinä naisparkaa kidutetaan voodoo-neuloilla. Tai joku katsoo, että olento päästelee jotain kaasuja; takapuoles-takin tulee yksi törähdys. Laidasta pieleen tämä ainakin herättää ajatuksia”, kuopiolaisen taiteilijan kanssa samoilta seuduilta lähtöisin oleva Naumanen toteaa.

”Meillä on muitakin hienoja teoksia tiloissamme. Värikäs ja persoonallinen taide tuo ihan oman leimansa tilaan. Mikään klassinen, hillitty torso ei sopisi meidän työn ja tekemisen ilmapiiriin ollenkaan niin hyvin.”

ILMESTYSIdeoita puhkuva

Lue lisää UM:n viestintäosaston työympäristömuutoksesta s. 6.

4 1/2016

6 UM:n viestintäosasto Muutosta on johdettava.

10 Paperista digimaailmaan Mitä ovat uudet työnteon tavat?

16 Tietotyön suorituskyvyn mittaaminen

18 Talo joka opettaa Onerva on suunniteltu oppilaiden erityistarpeita ja oppimista varten.

22 HTH Senaatin rooli valtion toimitila-

asiantuntijana syvenee.

24 Arppeanum Arvokiinteistöstä moderni

työympäristö.

28 Tarinoiden talot Arppeanum oli professorin perheen koti.

30 Työhyvinvointi Innostava proggis vai projektihelvetti?

32 Lyhyesti

34 Resumé

KONTRAHTI 012016

18 24

Kannessa: Johtava asiantuntija Olli Aalto Verohallinnosta.

Kansikuva: Jaakko Lukumaa

30

1/2016 5

VALTIONEUVOSTON JOULUKUUSSA 2014

hyväksymän toimitilastrategian mukai-

silla uusilla työympäristöratkaisuilla on

pystytty tehostamaan tilankäyttöä ja sen

myötä pienentämään tilakustannuksia.

Samalla on pystytty luomaan viihtyisiä,

tuloksellista toimintaa tukevia työympä-

ristöjä. Saimme viime vuonna sovittua

asiakkaidemme kanssa yli 17 miljoonan

euron säästöistä valtion toimitilakus-

tannuksiin, joista 12,5 miljoonaa euroa

olivat uusien ratkaisujen ansiota. Näissä

toimitila ratkaisuissa tilatehokkuus para-

ni 28 prosenttia, toimitilakustannukset

henkilötyövuotta kohden 19 prosenttia ja

vuokrat 21 prosenttia vuodessa.  

Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2016.Tilaukset ja osoitteenmuutokset:katri.tulander@senaatti.fi

Päätoimittaja: Outi Tarkka,puh. 0205 811 356Toimituskunta: Annika Ahonala, Jari Auer, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto.Toimitus: Legendium Oy, puh. 010 229 1630 Toimituspäällikkö: Marjo TiirikkaUlkoasu: Laura YlikahriPaino: Libris Oy Paperi: sisus: Edixion 100 g/m2

kannet: Edixion 190 g/m2

Senaatti-kiinteistöt, Lintulahden katu 5 A, PL 237, 00531 Helsinki

Valtakunnallinen vaihde 0205 8111fax 0205 811 360www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fi

Senaatti-kiinteistöt on valtion työympäristö- ja toimitila-asiantun-tijana toimiva liikelaitos. Haluamme yhdessä asiakkaidemme kanssa tehdä Suomen valtiosta uusien työnteon tapojen edelläkävijän ja luoda työympäristöjä joissa innos-tutaan, onnistutaan ja viihdytään. Huolehdimme valtion kiinteistö-varallisuudesta yhteiskuntavas-tuullisesti ja luomme osaamisel-lamme arvoa yhteiskunnalle.

Toimitilastrategia osoittanut toimivuutensa

PÄÄKIRJOITUS

TOIMITILASTRATEGIAN TAVOIT TEET

ohjaavat selvästi oikeaan suuntaan. 

Tutkitusti myös työssä viihdytään mo-

nitilaympäristössä paremmin. Asiakas-

haastattelujen ja kokemusten mukaan

organisaation suorituskyky on niin ikään

parantunut. Tulemme jatkossa tämän

myös mittauksilla todentamaan. Kyse ei

siis pelkästään ole euroista ja neliöistä. 

JOT TA UUDESTA työympäristöstä

saadaan paras mahdollinen hyöty, myös

työnteon tapojen on uudistuttava. Ke-

nenkään kannalta toimiva ja tuloksel-

linen ratkaisu ei ole se, että uuteen

työympäristöön mennään työskente-

lemään vanhoilla tavoilla. Valtiovarain-

ministeriö, Valtori, Senaatti-kiinteistöt ja

Valtiokonttori ovat käynnistäneet TYÖ 2.0

-hankkeen, jonka tavoitteena on edistää

uusien työnteon tapojen käyttöönottoa

valtionhallinnossa. Monet asiakkais-

tamme ovat jo lähteneet työhön

mukaan. Ajankohtaisena esimerkkinä on

valtioneuvoston hallintoyksikkö, jossa

on rohkeasti alettu uudistaa työnteon

tapoja uuteen työympäristöön siirryt-

täessä. Ratkaisuissa on otettu huomioon

niin työn tekemisen uudenlaiset muodot,

talouden reunaehdot kuin viihtyisyys-

kin. Kuten toimialajohtaja Aino Jalonen

tämän lehden artikkelissa toteaa, on se

heille erityisen tärkeää siksikin, että he

hallinnoivat kaikkia ministeriöiden toi-

mitiloja ja voivat nyt itse näyttää mallia

onnistuneista työtiloista. 

 

ROHKAISENKIN ERIT YISESTI virastojen

ja laitosten johtoa ottamaan rohkeita as-

keleita uusissa työn tekemisen tavoissa ja

niitä tukevien työympäristöjen luomisessa.

Jari Sarjotoimitusjohtaja

Tutkitusti myös työssä viihdytään monitila -ym päristössä paremmin.

ON JOHDETTAVAMuutosta

Ulkoministeriön viestintäosastolla

muutettiin tiloja, työnteon

tapoja ja tekijöiden määrää.

Muutosten määrä oli melkoinen,

mutta hyvällä organisoinnilla,

avoimella viestinnällä ja selkeällä

johtamisella päästiin hienosti

perille. Tuija Holttinen Jari Härkönen

6 1/2016

 Pari vuotta sitten tänne marssi pari haalariherraa, jotka totesivat että nyt tuli lähtö väistötiloihin, katto vuotaa. Samoihin aikoihin tuli tieto, että hen-kilöstön määrää vähennetään ja pitäisi keksiä miten tehdään puolta vähem-mällä väellä työt. Piti siis muuttaa myös ajattelutapaa, toimintaa ja työn teke-

mistä. Aika rajun alun jälkeen otimme kuitenkin heti johtoajatukseksi, että jos jotain tehdään eri tavalla, niin tehdään se samalla myös paremmin.”

Viestintäjohtaja Jouni Mölsä latelee kaksi vuotta sitten alkaneen muutosprosessin lainalaisuuksia jämä-kästi ja rauhallisesti. Samalla tavoin tapahtui myös UM:n viestintäosaston tilojen perusparannus ja organisaatio-

muutos.Nyt puolisen vuotta käytössä olleet tilat

tukevat erinomaisesti uutta tapaa toimia. Äskettäin tehty työtyytyväisyysky-

sely kertoo henkilöstön olevan enemmän kuin tyytyväisiä

uuteen monitilaympäris-töönsä.

”Ison tilaprosessin aikana tiivistimme oman työmme ydintä. Meidän pitää pystyä sanomaan Suomen ulkopoli-tiikan tärkeimmät asiat niin että ne näkyvät. Samoin haluamme näkyväksi sen valtavan osaamisen mitä tässä talossa on. Siitä seuraa ulkoministeriön aseman vahvistuminen”, viestintäjoh-taja Jouni Mölsä toteaa.

1/2016 7

EI SURKUTTELUA VAAN SUUNNITELMALLISUUTTAUM:n viestintäosaston moninaisessa ja kansainvälisessä työssä tarvitaan asiantuntemusta, nopeaa reagointia, joustavuutta ja luovuutta. Jouni Mölsä sanoo kuitenkin olevansa samaa mieltä Saku Tuomisen kyseenalaistamasta luovan hulluuden tul-kinnasta. Miksi pitäisi olla hullu, jos haluaa vaan tehdä asioita paremmin?

Mölsä uskoo ennemmin ideointiin, avoimuuteen, osallista-miseen ja selkeään johtamiseen.

”Eli mitä me teimme? Linjasin heti alussa, että nyt ei lähdetä ollenkaan surkuttelemaan sitä, että porukka vähenee puolella. Lähtökohtaisena ajatuksena lähdimme miettimään, mitä tekisimme, jos tämä yksikkö perustettaisiin nyt.”

”Mitä jos meitä olisikin vain kymmenen – tai vaikka vieläkin vähemmän. Näin löysimme kaksi keskeistä työtä, joita teemme, oli porukan vahvuus mikä tahansa. Se oli toimiva metodi ja siitä lähdettiin liikkeelle.”

AAMUKAHVILLA AJAN TASALLEIsoa muutosta lähdettiin edistämään suunnitelmallisesti. Mölsän kokemusten mukaan asiantuntijaorganisaatiossa on tärkeää, että ihmiset otetaan mukaan miettimään ja toteutta-maan yhteisiä asioita.

UM:N VIESTINTÄOSASTO

Ulkoasiainministeriön viestintäosaston tavoitteena on Suomen ulkopolitiikan painopisteiden, kansainvälisten vah-vuuksien sekä ulkoasiainhallinnon palve-luiden näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämi-nen. Osasto suunnittelee, kehittää ja toteuttaa ulkoasiainhallinnon viestintää ja maakuva työtä yhteistyössä osastojen, palvelualueiden ja edus-tustojen kanssa.

Muutosjohtamisen vaiheet1. Tähdennä muutoksen kiireellisyyttä ja välttämät-

tömyyttä.

2. Perusta ohjaava ydintiimi.

3. Laadi visio ja strategia.

4. Viesti muutosvisiosta jatkuvasti.

5. Valtuuta henkilöstö vision mukaiseen toimintaan.

6. Varmista lyhyen aikavälin onnistumiset.

7. Vakiinnuta onnistumiset ja toteuta lisää muutoksia.

8. Juurruta uudet toimintatavat yrityskulttuuriin.

LÄHDE: John P. Kotter: Leading Change

Ulkoministeriön viestintäosasto työskentelee Katajanokalla vanhassa makasiinirakennuksessa.

8 1/2016

Ulkoministeriön viestinnässä työskentelee tällä hetkellä 49 henkilöä. Heistä kuudella on töiden erityisvaatimusten takia kiinteä työpiste. Muut löytävät itselleen sopivan työtilan kulloi-senkin tarpeen mukaan isosta ryhmätilasta tai hiljaisemman työn alueilta.

”Jokainen meidän osaston työnte-kijöistä tietää jostain asioista enemmän kuin minä”, viestintäjohtaja sanoo.

”Projektin johtoryhmään otettiin mu-kaan myös henkilöstöä. Lisäksi pidimme säännöllisesti koko osaston tilaisuuksia, joissa vastattiin mieltä vaivaaviin kysy-myksiin. Kaikki olivat tässä mukana ja kaikkia kuunneltiin. Ja aina seuraavia vai-heita suunniteltaessa huomioitiin mitä huolenaiheita oli tullut esiin. Olihan se henkilökunnalle todella vaativaa aikaa”, Mölsä tunnustaa.

”Mielessä pyörivät päällekkäin niin oma työ, strateginen suunnittelu kuin uudelleen organisointi. Samaan aikaan piti pohtia tulevaa työtilaa, josta tie-dettiin, että puolet meistä ei tule sinne siirtymään.”

Yksi vakituinen kokoontuminen oli joka toinen torstai aamukahvin äärellä.

Luova hulluus? Miksi pitäisi olla hullu, jos vaan haluaa tehdä paremmin?

Aamutapaamisen kesto oli rajattu kolmeen varttiin. Tällä haluttiin varmis-taa, että mahdollisimman moni ehtisi edes sen verran irrottautua juttelemaan yhteisistä isoista suunnitelmista. Ihmisiä kannustettiin osallistumaan, ja aina ennen tilaisuuksia pistettiin vielä muis-tutusmeilit.

”Kuka tahansa sai kysyä mitä tahansa ja minä vastasin heti, jos mahdollista tai pyrin ainakin saman päivän kuluessa antamaan vastauksen. Sisäinen prosessi ja osallistava toiminta näin vaativassa muutoksessa on ihan ehdottoman tär-keää. Pidimme myös henkilöstöjärjestöt ajan tasalla siitä missä vaiheessa olimme muutoksessa.”

MUUTOS ON KRIISIALTIS TILANNETarkkoja suunnitelmia ja konsulttiselvi-tyksiä tehdään tietenkin muuallakin – ja on ennenkin tehty – mutta harmillisen usein ne eivät sitten kuitenkaan muutu käytännön työksi. UM:ssä haluttiin toi-mia toisin.

”On ihan hemmetin olennaista, että muutosta johdetaan. Siihen kuuluu olennaisesti, että sellainen ajattelutapa, johon kuuluvat ilmaisut ’näin ollaan aina ennenkin tehty…’ tai ’tästä ei ainakaan luovuta’ katkaistiin heti alkuvaiheessa.”

1/2016 9

Mellakointi sallittu

Ulkoministeriön viestintäosasto

on Katajanokan vanhoissa

makasiineissa. Aiemmin tilat

oli säntillisesti jaettu 80-luvun tyyliin

erillisiksi huoneiksi. Kesällä paksut

tiiliseinät keräsivät kuumuuden,

valaistus oli puutteellinen ja jokainen

paiski töitä omissa huoneissaan. Nyt

kahdessa kerroksessa oleva tila on

avara. Alakerrassa on tilaa isommille

tilaisuuksille, muun muassa minis-

terien lehdistötilaisuudet pidetään

siinä. Yläkerrassa tilat on jaettu eri

tyyppisille töille.

”Keskellä on täyden mellakan

alue, jossa äänen käyttöä ei ole rajoi-

tettu. Tässä on tilaa yli kymmenelle

hengelle ja alue on suosittu etenkin

ajankohtaisviestinnän väen keskuu-

dessa”, Jouni Mölsä esittelee.

”Perällä on hiljaisen työn tila,

jossa ei saa puhua lainkaan. On

myös erikokoisia neuvottelutiloja

ja viihtyisä kuppila. Työstä riippuen

tiloissa on eri pelisäännöt. Ne on

jo hyvin sisäistetty, niitä ei tarvitse

kenenkään enää erikseen lukea.”

Tietenkään kaikki ei mennyt aina su-lavasti, vaivatta ja ilman kitkaa. Vaikeita tilanteitakin oli. Muutos oli valtava ja tehtävää paljon.

”Ei ole syytä kieltää sitä, että tämä oli ahdistava kokemus joillekin. Mieliä askarrutti se, ettei kaikille ole enää sitä samaa työtä eikä välttämättä töitä täällä ollenkaan. Ei sellainen tilanne voi mitenkään olla paineeton. Meillä oli onneksi hyvin aikaa; kaksi vuotta aikaa toteuttaa tämä uudistus.”

”Ja onneksi enemmistö oli innois-saan, päästiin itse vaikuttamaan valoi-hin, väreihin ja tilaratkaisuihin. Kun asiat esiteltiin meille selkeästi, pystyttiin joistain ideoista toteamaan heti, etteivät ne toimi. Silloin suunnittelija esitteli uudenlaisen ratkaisun. Suunnittelijan, toteuttajan ja loppukäyttäjän välinen keskustelu sujui meillä ensiluokkaisesti”, Mölsä kiittää.

KOTTERIN MALLIIN Jouni Mölsä kertoo hyödyntäneensä prosessissa yhdysvaltalaisen muutosjoh-tamisen asiantuntijan, John. P. Kotterin, kahdeksanportaista muutosjohtamisaja-tusmallia.

”Olemme uudella työskentelyta-vallamme nyt jo toiseksi viimeisellä

portaalla, eli uudet käytännöt tuottavat meille selvästi etuja verrattuna vanhaan. Yhteistyö on toiminut hyvin ja nyt on vakiinnuttaminen menossa. Kotterin teoria auttoi minua hahmottamaan, missä vaiheessa muutosprosessia ollaan ja millaisia kysymyksiä pitää nyt ja seuraavaksi ratkaista. Niitä asioita, joita tämä prosessin ja remontin aikana on

mietitty ja päätetty, on ollut tuhansia. Mutta lopputulos on erinomainen.”

”Meidän kokemuksemme onnistu-misen syiksi voisi kiteyttää, että suun-nittelija kuunteli meitä, Senaatti toteutti muutokset meitä kuunnellen ja piti hyvin yllä sitä ajatusta, että tätä tehdään meille loppukäyttäjälle.”

PAPERISTA

MAAILMAAN V

allilan korttelissa Helsingissä seisoo uutuuttaan hohkaava, uhkea ja ylväs OP Ryhmän pääkonttori, jossa työsken-telee noin 3 000 työntekijää.

Sisääntuloaulan taidegalleriassa vanha Helene Schjerfbeckin veneaiheinen taulu ihastuttaa sulassa sovussa moder-nien taideteosten kanssa.

Korttelin historiallista kerrostumaa maustaa se, että viime vuonna valmis-tuneen modernin toimitalon ympärillä olevat vanhat rakennukset menneiltä vuosikymmeniltä muodostavat harmoni-sen kokonaisuuden.

Vallilan kortteliin on asettautumassa OP:n lisäksi myös Verohallinnon ohjaus- ja kehittämisyksiköt, Uudenmaan yritysverotoimisto sekä Konserniverokes-kus, yhteensä noin 750 henkilöä tämän vuoden aikana.

Kaiken kaikkiaan Vallilan korttelissa tulee työskentelemään koko korttelin val-mistuessa lokakuussa 2017 noin 4 500– 5 000 henkeä. Yhteiskäytössä on kuusi teemaravintolaa ja esimerkiksi kun-tosali.

Monitilaympäristöt ovat hyvin samantyyppiset: julkiset tilat ovat ala-aulan yhteydessä. Työskentely tapahtuu pääsääntöisesti nimeämät-tömissä työpisteissä ja vetäytymis- tai neuvottelutiloissa kulloisenkin tehtävän mukaisesti. Kerroksiin tultaessa avau-tuu näkymät ensin kahvioihin, joissa on luontevaa tavata kollegoja.

VANHAT TAVAT ROMUKOPPAAN?Uuteen työympäristöön siirryttäessä karistetaan valtaosa vanhoista työnteon tavoista, ja otetaan modernit keinot ja ta-vat käyttöön. Sekä OP:ssa että Verohallin-

10 1/2016

DIGI

Monitilaympäristöissä työnteon tavat

muuttuvat radikaalisti. Muutoksen voi

kiteyttää paperittomuuteen. Lähes kaikki

asiakirjat, arkistot ja osa tapaamisistakin

soljuvat digimaailmaan.

Marjo Tiirikka Jaakko Lukumaa, OP Ryhmä, Shutterstock

1/2016 11

UUDET TYÖNTEON TAVAT OVAT TAITOJA:

• johtaa itseään ja työ-

moodejaan

• hallita omia resursse-

jaan (aikaa, tarkkaavaisuutta,

yhteyksiä)

• tottumusta valita työn teke-

misen paikka sen luonteen

mukaan

• suoristaa ja rationalisoida usein

toistuvia digitaalisia työtehtäviä

ja työvaiheita

• huolehtia yhteisten infor-

maatioresurssien laadusta ja

saatavuudesta

• hyödyntää informaatiotekno-

logian tukea ”tilanteen tasalla”

pysymisessä

• työskennellä verkostossa reaa-

liaikaisesti ja ei-reaaliaikaisesti

• poistaa kuormittavaa hukkaa

tietotyön tekemisessä.

nossa tehdään tietotyötä, jossa keskeistä on tiedon jakaminen, vastaanottaminen, käsittely ja tuottaminen.

”Uudet työteon tavat liittyvät vahvasti paperittomuuteen. Työasemaa eli läp-päriä kannetaan koko ajan mukana, ja siinä on käytännössä kaikki tarpeellinen”, kertoo johtava asiantuntija Olli Aalto Verohallinnosta.

Verohallinnon toimitilajohtaja Riitta Juutilainen muistuttaa, ettei muutok-seen mennä tilaratkaisu edellä.

”Työympäristöhän on aina toimintaa varten. Kannattaa

kuitenkin kyseenalaistaa vanhaa tapaa toimia

ja muutokseen on hyvä edetä as-kel kerrallaan,” Juutilainen korostaa.

LÄHDE: Heljä Franssila/Senaatti-kiinteistöt

”Papereita voidaan käyttää ikään kuin välimuistina, mutta pääsääntöisesti kaikki tehdään sähköisesti”, kertoo Verohallinnon Olli Aalto.

12 1/2016

”Strategiamme mukaan teemme työtä yhdessä

ja vuorovaikutteisesti. Työympäristömme tukee

nimenomaan tätä. Avoimis-sa tiimitiloissa kohtaamme

työtovereitamme, ja suurin arvo on juuri vuorovaikutus”, Olli Aalto

kertoo.Riitta Juutilaisen mukaan uusi

työympäristö on myös Verohallinnon arvojen mukainen.

”Arvomme ovat luottamus, yhteistyö ja uudistuminen. Monitilaympäristössä kaikki tämä tehdään mahdolliseksi. Koko tilaratkaisu ja työn tekemisen tapa pe-rustuu siihen, että luotetaan työkaverin tekevän työnsä, esimies luottaa tiimiinsä ja johto luottaa, että tavoitteet saavute-taan”, Juutilainen kertoo.

OP:n johtoajatuksena on tarjota ko-konaisvaltainen uudistuva työkulttuuri, joka houkuttelee myös parhaat osaajat.

”Työtapamme eivät voi olla perin-teisiä ja staattisia vaan moderneja ja innostavia. Kun tarjoamme asiakkaille yhä enemmän sähköisiä palveluja, meidän pitää itse työskennellä uusilla tavoilla virikkeellises-sä työympäristössä”, OP:n Böös sanoo.

MUUTOS VIE AIKAAErkki Böösin mukaan OP:n väki pitää uusia työtiloja värikkäinä, moderneina, valoisina ja työvälineetkin ovat kun-nossa. Paras tapa toimia ei kuitenkaan synny päivässä.

OP:lla muutosprosessiin ryhdyttiin jo pari vuotta sitten, ja nyt käynnisty-neen jatkoprojektin tavoitteena on antaa päälliköille tukea siinä, miten väki saa esimiesten tuella parhaan hyödyn työs-tään irti.

”Esimiehillä on erittäin tärkeä rooli muutoksen läpiviemisessä. Muutos on niin suuri, että he tarvitsevat tukea pystyäkseen itse johtamaan muutosta. Esimiehen pitää myös osata suodattaa se, mikä on pikkukitinää, ja mitä asioita pitää oikeasti lähteä muuttamaan”, Böös kertoo.

”Jos epäkohtia ilmenee, pitää tark-kaan miettiä, onko vika oikeasti fyysises-sä työympäristössä vai kenties tavassa toimia tai siinä, ettei uusia välineitä osata käyttää”, Böös jatkaa.

Riitta Juutilaisen mielestä jokaisen on otettava vastuuta itselle sopivien tapojen löytämisessä. Se antaa myös paljon mah-dollisuuksia.

”Ajattelen niin, että kun siirrytään omista huoneista avaraan tilaan, vapau-dutaan seinien tuomista rajoitteista.”

Työympäristömuutos tuo paineita prosessien sähköistämiseen ja toiminta-tapojen uudelleen arvioimiseen. On aika herätä pohtimaan, voisiko asioita tehdä toisin.

OP Ryhmän Erkki Böös ei löydä eroja yksityisen ja julkisen puolen organisaa-tioiden tavoissa toimia.

”Vaikka itse työ on erilaista, tavat tehdä töitä ovat lopulta hyvin samanlai-sia. Käytämme aivan samoja sähköisiä työvälineitä ja tilaratkaisuja”, projektijoh-taja Böös kertoo.

Sähköiset sovellukset, kuten esimer-kiksi pikaviestinsovellus Skype for Busi-ness (ent. Lync) ja sähköinen muistikirja OneNote ovat olleet olemassa aiemmin-kin, mutta vasta liikkuvassa ja mobiilissa työympäristössä niiden tuki kollegojen tavoittamisessa, vuorovaikutuksessa ja muistiinpanojen tallentamisessa ovat osoittautuneet hyvin tärkeiksi.

TILAT TUKEVAT STRATEGIAA Monitilaympäristöön siirtyminen tukee Verohallinnon strategiaa.

OP Ryhmän Vallilan tiloissa yhteisöllisyys on tärkeä ja näkyvä elementti.

”Uusien tapojen käyt-töönotto edellyttää uudenlaista työympä-ristöä ja sitä, että tek-niikka toimii, pelisään-nöt on olemassa ja uuden tekemisen tavat omaksutaan osaksi arkista työntekoa”, sanoo Erkki Böös OP Ryhmästä.

”Sähköiset työnteon ta-vat pistävät pohtimaan, voisiko asiat tehdä toisin”, sanoo Riitta Juutilainen Verohallin-nosta.

1/2016 13

Tehoa ja imua asiantuntijatyöhön

 Pertti Siekkisellä oli ongelma. Hän oli juuri aloittanut Se-naatti-kiinteistöissä muutos-johtamisen asiantuntijana eikä tiennyt, miten alihank-

kijan laskua olisi pitänyt käsitellä. Siekkinen etsi pikaviestinsovelluksesta Skype for Businessista (ent. Lync), keitä taloushallinnon asiantuntijoita Senaatil-la ylipäätään on.

Vihreästä täpästä hän jäljitti vapaana olevan taloushallinnon asiantuntijan. Siekkinen kysyi, voisiko piipahtaa tätä tapaamassa. ”Tule vain, mutta olen Oulussa”, hänelle vastattiin. Pohjoiseen Siekkinen ei matkannut vaan jakoi tieto-koneen pöytänäkymän, ja asia ratkesi sähköisesti muutamassa minuutissa.

”Homma toimii hienosti, kun vain organisaatio huolehtii, että yksiköt, tittelit ja vastuut ovat järjestelmässä oikein”, Siekkinen kertoo.

Tämä oli yksi esimerkki it-sovelluk-sen hyödyntämisestä monipaikkaisessa

työyhteisössä. Virtuaalisessa maailmassa ei ole maantieteellisiä esteitä.

HUOMIO TYÖN SISÄLTÖÖNSenaatti-kiinteistöjen johtava asiantun-tija Reetta Ripatti oli mukana asiantunti-jana Senaatin omassa työympäristömuu-toksessa kolmisen vuotta sitten, ja kertoo paperittomuuteen siirtymisen olleen helpompaa kuin kuvitteli.

”Olin itsekin ennen tyypillinen print-taaja ja paperilta lukija, mutta yllättävän nopeasti pääsin tavasta eroon. Minulla

Mitä monitilaympäristöjen uudet

työnteon tavat käytännössä ovat?

1/2016 13

Tule vain, mutta olen Oulussa.

Voisinko tulla piipahtamaan?

MESSAGES

Olin itsekin ennen tyypillinen printtaaja ja paperilta lukija, mutta yllättävän nopeasti pääsin tavasta eroon.

14 1/2016

Esimerkkinä Ripatti mainitsee Senaatin helmikuus-

sa aloittamat virtuaaliset ekskursiot. Netissä ilmoittautumalla asiakkaat pääsevät tutustumaan senaattilaisen isännöimänä Senaatin omaan moniti-laympäristöön.

MONET TAIDOT TARPEENMonitilaympäristössä vaaditaan erilaisia taitoja.

”Ensinnäkin tarvitaan konkreettisia käyttötaitoja, jotka liittyvät asiakirjojen käsittelemiseen ja it-sovellusten käyttä-miseen”, Pertti Siekkinen listaa.

”Pitää osata ylläpitää myös omaa tilannetietoutta eli tietää, mitä työyh-teisössäni milloinkin tapahtuu, miten kollegat tekevät, miten priorisoin teke-misiäni ja saan asiat järkevästi tehdyksi”, Siekkinen jatkaa.

Työyhteisötaidot ovat niin ikään tärkeitä: miten ylipäätään toimitaan, kommunikoidaan ja käyttäydytään. Fyysiseen ympäristöön liittyviä käyttö-taitoja on taito valita eri työtehtäviin niille sopiva tila.

Ratkaisevaa on, että vaikka yhteiset pelisäännöt on selvillä, jokainen löytää juuri itselleen parhaat tavat toimia.

SEURAAVALLE TASOLLEKun työnteko sujuu mobiilisti ja moni-paikkaisesti, voidaan tutkia työprosesseja tarkemmin. Ripatti toivookin, että väline-lähtöisyyden sijaan näkökulmaa siirret-täisiin pykälää haastavammalle tasolle.

”Itse kunkin pitäisi pohtia, kuinka minä esimerkiksi eri työprosessin vai-heissa vuorovaikutan ja viestin siitä, mitä teen.”

Pertti Siekkinen uskoo, että myös asiantuntijatyötä voidaan tehostaa.

”Yleensä ajatellaan, että riittää kun asian saa valmiiksi. Siihen ei saisi puut-

Sähköiset työtilat ja virtuaalinen vuoro vaikutus ovat arkipäiväistyneet.

ei ole enää muistiinpanovihkoa mukana ollenkaan. Sähköiset työtilat ja virtuaa-linen vuorovaikutus ovat arkipäiväisty-neet.”

Reetta Ripatin tiimin työtä ovat hel-pottaneet hyviksi koetut käytännöt, kuten yksilökohtaisten sähköisten muistiin-panojen kirjaaminen tiimipalavereissa koko tiimin nähtäväksi. Näin asioiden lä-pikäynti ja kommentointikin onnistuvat näppärästi ja nopeasti. Perjantai-iltapäi-visin tiimi kokoontuu kahville, johon voi osallistua myös etänä. Samalla käydään läpi seuraavan viikon agendaa.

Tietotyössä on monta tasoa: organi-saation sisäinen yksilö- ja yhteistyö sekä ulkopuolisten sidosryhmien ja yhteistyö-verkostojen kanssa tehtävä työ.

”Seuraava tavoitteemme on parantaa organisaatioiden rajat ylittävää virtuaa-lista yhteistyötä. Perusedellytys on että kaikki ymmärtävät, miten työskennel-lään ja ict-ratkaisut ovat yhteensopivia”, Ripatti kertoo.

14 1/2016

Senaatin monitilaympäristössä voi vaihtaa ajatuksia vaikkapa akustoidussa tiimitilassa.

Senaatin Reetta Ripatti kertoo, että kun organisaation sisäinen virtuaalinen tiedonkulku saadaan hyvin hallintaan, on aika suunnata katse organisaatioiden rajat ylittävään yhteistyöhön.

1/2016 15

tua, miten sen teen. Yhä enemmän työ on kuitenkin yhdessä tekemistä, jolloin myös yhteiset prosessit ovat tärkeitä. Aina on rutiineja, joita voidaan hioa, jolloin kapasiteettia jää enemmän luoval-le työlle.”

Seuraava askelta ollaankin jo otta-massa.

”Lähdemme nyt asiakkaiden kanssa tarkastelemaan itse työprosesseja, joita työpaikoilla on: Miten ne toimivat ja onko kenties jotain, mitä voisi jättää pois työn tehostamiseksi. Parhaillaan teemme tutkimusperusteista analyysia proses-seista”, Siekkinen kertoo.

Miksi monitila-ympäristöihin siirrytään?

Muutoksen taustalla ovat pait-

si digitalisaation mukanaan

tuomat uudet työnteon ta-

vat, myös valtionhallinnon säästöta-

voitteet toimitilakustannuksissa.

Valtion toimitilastrategian

asettamien tavoitteiden mukaan

toimitilakustannuksia pitäisi pystyä

säästämään kahdeksassa vuodessa

100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä

tarkoittaa 20 prosentin säästöjä toi-

mitilakustannuksissa, mikä merkit-

see valtion kokonaiskustannuksista

kahden prosentin säästöjä.

Valtiolla on oma työympäristö-

konseptinsa, joka on on syntynyt

viimeisen 12 vuoden aikana kerty-

neen osaamisen ja tehtyjen toi-

mitila- ja työympäristökonseptien

myötä jalostetun tiedon perusteella.

Senaatti-kiinteistöt on tuottanut

valtakunnallisia konsepteja muun

muassa TE-keskukselle, Maanmit-

tauslaitokselle, AVIlle ja Verohallin-

nolle. Lisäksi on tehty lukuisa määrä

organisaatiokohtaisia työympäristö-

konsepteja.

”Sellaisenaan valtion työympäris-

tökonseptia ei voida kaikkiin kohtei-

siin soveltaa, vaan Senaatin tehtävä

on tunnistaa, mihin kohteisiin se

sopii. Esimerkiksi erityistiloihin, kuten

vaikkapa laboratorioihin, oikeuden

istuntosaleihin ja kasarmeihin ei

tätä yleispätevää konseptia voida

tietenkään suoraan soveltaa”, kertoo

johtava asiantuntija Reetta Ripatti Senaatista.

”Mutta näissäkin kohteissa

valtion toimitilastrategia on suuntaa

näyttävänä taustavaikuttimena ja

hyvänä tukena, kun pohditaan tilan-

käytön tehokkuutta ja uusia työnteon

tapoja”, Ripatti lisää.

Itse kunkin pitäisi pohtia, kuinka minä eri työprosessin vaiheissa vaikutan ja viestin siitä, mitä teen.

TYÖ 2.0 ETSII FIKSUJA TAPOJA TEHDÄ TÖITÄ

Työ muuttuu digitaaliseksi

myös valtionhallinnossa,

mikä muuttaa työnteon

tapoja.

Senaatti-kiinteistöjen, Valtio-

varainministeriön, Valtiokonttorin

ja Valtorin yhteistyöhankkeessa

Työ 2.0 haetaan kehitysideoita

sekä kokeilukulttuurin kautta

käytännön malleja ja vinkkejä

valtionhallinnon työnteon tapojen

uudistamiseen. Ydinajatuksena on

miettiä, miten toimintatapoja uu-

distamalla saadaan vähemmällä

tekemisellä enemmän aikaiseksi.

Senaattia hankkeessa edus-

taa johtava asiantuntija Reetta Ripatti.

”Myös asiantun-tijatyötä voidaan tehostaa”, uskoo Pertti Siekkinen Senaatista.

1/2016 15

16 1/2016

henkilöstö-, tietotekniikka- ja toimitila-yksiköt sekä liiketoiminta tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä. Pitää optimoida työntekemisen olosuhteita, työskentely-tapoja ja johtamismalleja.”

Kyse on strategisesta työympäristö-johtamisesta. Se haastaa kehittämään liiketoimintaa, parantamaan tietotyön suorituskykyä ja säästämään kustannuk-sia. Samalla tarvitaan mittaristoa mittaa-

maan muutoksen vauhtia ja suuntaa.

KLINIKASSA KEHITELTIIN MITTAREITA

Viime syksynä aloitti työnsä RAKLIn ja Senaatti-kiinteistöjen vetämä Tietotyön suorituskyky ja

strateginen työympäristöjohtami-nen -klinikka, joka äskettäin

julkisti tulosraporttinsa.Klinikka kokosi

moniammatillisesti suo-malaisia toimitilojen

käyttäjiä, toimitiloja suunnittelevia ja niihin palveluita

tuottavia yrityksiä ja organisaatioita sekä tietotyön ja tutkimuksen asiantuntijoi-ta pohtimaan tietotyön kehittämisen haasteita.

Mitkä asiat vaikuttavat tietotyön suorituskykyyn? Mitä pitäisi mitata ja miten? Millä mallilla mittaukset ovat tänä päivänä organisaatioissa?

”Päädyimme siihen, että organi-saatiot tarvitsevat ainakin kolmenlaisia mittareita”, Franssila sanoo.

Strateginen työympäristöjohtaminen edellyttää tietotyön

suorituskyvyn kehittämistä. Kehitystyö kuitenkin helposti

harhautuu ilman muutoksia havaitsevia mittareita ja mittauksia.

MITTAUSTEN MUKAAN

Tietotyön suorituskyky Vesa Ville Mattila Jaakko Lukumaa ja Shutterstock

Työympäristö koostuu

kolmestatoisiinsa lomittuvasta ulottuvuudesta: fyysi-sestä, psyko-sosiaali-sesta ja digitaalisesta.

T ietotyön suorituskyky selvittää sitä, miten organisaatiossa tehtävä tietotyö – viestintä, informaatiore-

surssien käyttö ja kyky tehdä yhteistyötä – sujuu ja mitä sillä saadaan aikaiseksi.

Tietotyön tekemisen edellytyksiin ja tapoihin voidaan vaikuttaa muuttamalla työympäristöä.

”Työympäristö koostuu kolmesta toisiinsa lomittuvasta ulottuvuudesta: fyysisestä, psyko-sosiaalisesta ja digitaalisesta. Ne yhdessä muodostavat mahdollis-tavan alustan, jossa myös valtion organisaatiot tieto-työtään tekevät”, taustoit-taa Senaatti-kiinteistöjen tietotyön tuottavuuden asiantuntija Heljä Franssila.

”Tähän alustaan Senaatti- kiinteistöt pystyy parhaiten vaikuttamaan, jos organisaatioiden

1/2016 17

Työympäristön fyysiset, psyko-sosiaa-

liset ja digitaaliset resurssit edellyttävät yhdenlaista mitta-

ristoa. Siihen sisältyvät mittarit voivat olla erilaisia eri organi-

saatioissa, kunhan kukin niistä mittaa kyseisen ulottuvuuden laatua.

Toisentyyppistä mittaria tarvitaan selvittämään yksilö- ja ryhmätason työtapojen ja -menetelmien tilaa. Kolmas mittari keskittyy sekä euromääräisten että laadullisesti ilmaistujen työn tulos-ten mittaamiseen.

TEHOKKAASTI, HELPOSTI JA ILMAISUVOIMAISESTIFranssilan mukaan organisaatiot käyt-tävät jo nyt monia mittareita. Pitäisikin pysähtyä pohtimaan sitä, millainen mittaristo pystyy parhaiten auttamaan kehittämispanosten suuntaamisessa.

”Mittaristolta täytyy edellyttää teho-kasta käyttöä, helppoa ymmärrettävyyttä ja silti riittävää ilmaisuvoimaa. Kannattaa myös muistaa, ettei esimerkiksi fyysisen

tai digitaalisen työympäristön laatua pys-tytä kaikissa organisaatioissa mittaamaan aina samalla tavalla.”

”Tietotyötä tekevien organisaatioiden tuotokset ja tavoitellut tulokset voivat vaihdella. Lisäksi tietotyö kehittyy koko ajan ja sen suorituskyvyn draiverit muut-tuvat.”

Jotta suorituskyvyn juurisyitä kos-kevat osamittarit saadaan yhdistettyä tehokkaaksi mittaristoksi, Franssila kehottaa kokoamaan mittaustuloksista indeksejä ja tunnuslukuja.

Tietotyön suorituskyvyn mittauksista on luvassa lisää käytännön tietoa ensi syksynä. Silloin Tietotyön suorituskyky ja strateginen työympäristöjohtaminen -klinikan osanottajaorganisaatiot ko-koontuvat jakamaan kokemuksiaan sekä arvioimaan mittaroinnin ja mittausten onnistumista.

ALUEHALLINTOVIRASTO JA MAANMITTAUSLAITOS TARKASTELUSSA Vuonna 2015 Senaatti-kiinteistöt teki tietotyön suorituskykymittauksia 10

asiakasorganisaatiossaan. Tänä vuonna samanlaisia hankkeita toteutettaneen suunnilleen yhtä paljon.

Parhaillaan Senaatti-kiinteistöt on aloittamassa tietotyön suoritusky-vyn mittauksia Aluehallintoviraston ja Maanmittauslaitoksen kanssa. Kummas-sakin valtakunnallisessa organisaatiossa mittauksia tehdään työympäristöltään erilaisissa yksiköissä.

”Monessa organisaatiossa henkilös-tö toisaalla työskentelee perinteisessä koppikonttorissa, toisaalla täydellisessä monitilatyöympäristössä. Organisaatio, sen strategia ja esimerkiksi organisaatio-muutos kuitenkin yhdistävät yksiköitä”, Franssila huomauttaa.

Asetelma mahdollistaa ainakin fyy-sisen työympäristön muutosten vaiku-tusten tarkastelun. Kuinka ne selittävät mahdollisia eroja tietotyön suoritusky-vyssä eri yksiköiden välillä?

”Mittaukset tuottavat aineistoa myös matemaattista mallinnusta varten”, Franssila huomauttaa.

18 1/2016

 Iran valkoinen keppi osuu lattian kohoku-vioituun neliöön. Siitä Ira tietää olevansa käytävän risteyskohdassa – paikassa, josta erkanee käytäviä moneen suuntaan. Sitten keppi kolahtaa metalliseen kohoumaan,

joka vie käytävän päähän. Ira kävelee eteen-päin. Ohjaaja varmistaa vierellä.

Olemme Jyväskylässä, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan toimipistees-sä. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamassa oppimis- ja työympäristössä aloitti vuoden alussa opintonsa 130 erityisen tuen oppilasta ja kymmenen tukijaksolaista. Heitä ohjaa ja opettaa 220 työntekijää.

HELPPO HAHMOTTAANäkövammaisten kulkua helpottavat opaste-linjat ja ääniopasteet ovat vain yksi esimerkki

uudenlaisesta – voisi sanoa jopa uniikista – oppimisympäristöstä.

Onervassa ei ole perinteisiä luokkahuonei-ta. Oppiminen tapahtuu joko ’puistoissa’, jotka ovat kaikille yhteisiä tiloja. Näitä ovat esimer-kiksi käytävä, avoin auditorio ja ruokala. Oppi-minen voi tapahtua myös ’lähteissä’, jotka ovat pienempiä, tiimeissä tapahtuvaan oppimiseen tarkoitettuja paikkoja, kuten portaikko tai pallomeri.

Pienimmissä tiloissa, ’majoissa’, ollaan yksin tai aikuisen kanssa. Sitten on myös ’luolia’, matalia sokkelotiloja, jossa erityislapsi hahmottaa itseään suhteessa ympäristöön ja saa kontaktin omaan kehoonsa.

Lasten ja nuorten oppimista varten akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaikua ei ole korkeissakaan paikoissa.

JOKA OPETTAATALOOppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan toimipisteen

joka soppi on suunniteltu oppilaiden erityistarpeita ja

oppimista varten. Lisäbonuksena ovat hyvä sisäilma,

energiatehokkuus ja optimaalinen tilankäyttö.

Anne Repo Mikko Vähäniitty

Porraskaiteen alapuolella on pistekirjoitusta.

Liikkeen avulla opetellaan numeroita.

1/2016 19

Senaatti-kiinteistö-jen rakennuttamassa oppimis- ja työympä-ristössä aloitti vuoden alussa opintonsa

130 erityisen tuen oppi-

lasta ja kymmenen tukijaksolaista.

20 1/2016

Oppilaskodin yhteisissä tiloissa on lasipintoja, jotta oppilaat voivat viittoa toisilleen kauempaakin. Tilan hahmotta-mista varten seinärakenteisiin on valittu taktiilisia materiaaleja. Esimerkiksi paanupuu- ja sormipaneeliseinä ovat merkki kerroksesta. Lattiamaton karheus viestii näkövammaiselle, että nyt ollaan ’lähde’-tilassa.

Portaikot ovat oppimista varten.”Kun portaissa kuljetaan, opitaan

liikkeen avulla yhteen- ja vähennyslas-kua, kirjaimia sekä aikajanaa ja histo-riallisia tapahtumia”, oppimispäällikkö Tuulia Ikkelä-Koski selvittää.

Eri seinien väreillä on omat viestinsä.”Sininen seinä tarkoittaa, että olem-

me saapuneet rakennuksen keskikoh-taan. Sinistä seinää seuraamalla päätyy aina pääoven lähelle. Fuksianpunainen johdattaa tilasta toiseen. Värit auttavat

erityisesti niitä lapsia, joilla on hahmot-tamisongelmia.”

UUDISRAKENNUS TULI KORJAAMISTA EDULLISEMMAKSIJyväskylässä oli aiemmin kaksi erillistä oppilaitosta: Kukkumäessä sijaitseva

Portaikot ovat oppi-mista varten. Kun portaissa kuljetaan, opitaan liikkeen avulla yhteen- ja vähennys-laskua, kirjaimia sekä aikajanaa.

OPPIMIS- JA OHJAUSKESKUS VALTERIN ONERVAN TOIMIPISTE

• Ennen: Kahdessa

entisessä oppilaitokses-

sa sisäilmaongelmia.

Niiden vuoksi oppilaat ja hen-

kilöstö joutuivat toimimaan 16

väliaikaisessa rakennuksessa.

• Tavoite: Turvallinen opiskelu- ja

työympäristö. Vuokran tulee

pysyä samana.

• Nyt: Uudenlainen oppimis-

ympäristö. Puhdas sisäilma,

matalaenergiatalo. Entisistä

18 000 neliön tiloista on siirrytty

toimivampaan ja käyttäjä-

ystävällisempään 13 000 neliön

kiinteistöön.

• Senaatti-kiinteistöjen tuot-tamat palvelut Onervalle: Kunnossapitopalvelut. Kiin-

teistössä työskentelee paikan

päällä kiinteistönhoitaja.

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttama Ohjaus- ja oppimiskeskus Valterin Onervan toimipiste Jyväskylässä on oppimisympäristöltään aivan ainutlaatuinen. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm.

1/2016 21

Jyväskylän näkövammaisten koulu sekä Haukkarannan koulu. Haukkaranta pal-veli oppilaita, joilla oli kuulovamma tai kielellinen erityisvaikeus. Kummassakin koulussa oli todettu sisäilmaongelmia.

”Kahden vanhan koulun korjaa-minen olisi tullut niin kalliiksi, että päädyimme yhteen uudisrakennukseen,” Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapääl-likkö Jouni Viri kertoo Onerva-talon rakennusperusteista.

Onervan rakennus tehtiin vanhan Jy-väskylän näkövammaisten koulun tilalle, väistötilojen viereen.

Virin mukaan oma haasteensa oli siinä, että kiinteistön vuokra ei saanut nousta. Ratkaisu löytyi tilojen optimoin-nista ja uudesta oppimisympäristöstä. 29 miljoonan euron budjettiin ja 13 000 neliön kokonaispinta-alaan sai mahdu-tettua jopa uima-altaan.

”Uima-allas oli yksi niis-tä harvoista asioista, jota lapset ja nuoret erityisesti toivoivat. Kun hanketta pienennettiin, emme halunneet missään nimessä luopua altaasta, koska oppilaat olivat kokeneet vesielementin todella tärkeäksi,” Ikkelä-Koski kertoo.

Monesta muusta asiasta toki luovut-tiin mielellään, kuten sisäilmaongelmista.

Sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi uudessa kiinteistössä jopa rakennusvai-heen aikana mitattiin säännöllisesti il-man puhtautta. Tulokset olivat erinomai-set. Lisäksi rakennukseen on asennettu satoja kosteusantureita, jotka mittaavat reaaliaikaisesti rakenteiden kosteutta ja lämpötilaa.

Ja koska kyseessä on matalaenergia-talo, myös rakennusratkaisut ovat sen mukaiset, esimerkkinä paksut ulkoseinät ja led-valaisimet.

EDISTYKSELLISTÄ YHTEISTYÖTÄArkkitehtuurin ja rakennusmateriaalien alistaminen oppimiselle, tehokkaalle tilan- ja energiankäytölle sekä viihtyvyy-delle ei liene ihan helppo tehtävä.

Miten se onnistui?”Halusimme turvallisen oppimis- ja

työympäristön. Lisäksi oppilaat, lasten vanhemmat ja henkilöstö ovat olleet hankesuunnittelusta asti mukana Se-naatti-kiinteistöjen kanssa. Ja tietysti me oman alamme asiantuntijoina olemme hyödyntäneet uusimpia tutkimustuloksia. Senaatti-kiinteistöt on kuunnellut toivei-tamme ja hakenut sitten eri alojen erikois-osaamista,” Ikkelä-Koski luettelee.

Pienimmät erityis tukea tarvitsevat opiskelevat Hupsis- tilan kiipeilysei-nillä, pallomeressä ja ryömimiskäytävissä.

Rakennushankkeen suunnittelussa olivat mukana sekä ohjaajat, oppilaat että heidän vanhempansa. Oppimis-päällikkö Tuulia Ikkelä-Koski esittelee taktiilista seinämateriaalia.

Uima-allas oli yksi niistä asioista, jota lapset ja nuoret erityisesti toi-voivat.

22 1/2016

Oikeusministeriö on hyödyntänyt hallinnon tilahallinta -palvelua (HTH) jo useita vuosia.

Keskitetyt tilatiedot auttavat työympäristöön liittyvässä päätöksenteossa.

HTH ONpäätöksenteon

apuväline

Maarit Seeling Shutterstock

HTH-palvelusta on hyötyä ennen kaikkea pitkäjänteisen kehittä-misen työkaluna.

Hallinnon tilahallinta (HTH) on valtiovarainministeriön joh-tama ja Senaatti-kiinteistöjen

koordinoima tietopalveluhanke valtion toimitilojen johtamisen ja kehittämisen apuvälineeksi sekä tilakustannusten optimoimiseksi.

Vuodesta 2008 HTH-tietopalvelua käyttäneen oikeusministeriön talous-yksikön neuvotteleva virkamies Jouni Rutanen pitää tärkeänä, että oikeusmi-nisteriön hallinnonalan kaikki tilatiedot löytyvät keskitetysti yhdestä paikasta.

”Tilatietoja hyödynnetään toiminnan ja talouden suunnitteluprosesseissa. Merkittävää on, että toimitilamenot ovat hallinnonalan toiseksi suurin menoerä henkilöstömenojen jälkeen. Tilatietoja hyödynnetään myös virastoverkosto-selvitysten yhteydessä. HTH-palvelusta saamme helposti tietoa siitä, minkälaisia euromääriä meillä on sidottu voimassa-oleviin vuokrasopimuksiin ja miten pit-käksi aikaa. Tarvitsemme tietoja päätök-senteon pohjaksi”, Rutanen kertoo.

Rutasen mielestä HTH-palvelusta on hyötyä ennen kaikkea pitkäjäntei-sen toiminnan kehittämisen työkaluna.

Ministeriö hyödyntää palvelua muun muassa johdon raportoinnissa ja määrä-rahakehysvalmistelun yhteydessä.

”Valtionhallinnolta vaaditaan nyt kaikkialla kustannusten karsimista. Oikeusministeriön hallinnanala on laaja ja siksi myös virastojen ja toimipaikko-jen määrä suuri. HTH-palvelun avulla ministeriö on saanut sopimussalkkunsa napakasti hallintaan, ja palvelun kautta saamme tietoa tilakustannusten sääs-töpotentiaalista. Vähintään yhtä tärkeä näkökulma on myös se, että tilat tukevat toimintaa”, Rutanen pohtii.

Tilaehdotukset käyttöön

Senaatin tuotepäällikkö Joni- Marko Laine kertoo tilaehdo-

tusmenetelmästä saadun pa-

lautteen olleen erittäin myönteistä.

Asiakas voi kommentoida Senaatin

kokoamaa ehdotusta. Mahdolliset

muutokset järjestelmään tehdään

yhteistyössä Senaatin kanssa.

HTH:n uuden toimintamallin

tavoitteena oli paitsi vähentää asiak-

kaan ylläpitotyötä, myös yhtenäistää

seurantakäytäntöjä ja näin parantaa

valtionhallinnon konserniraportoin-

Uudistetun HTH-tieto-

palvelun toimintamallin

mukaan Senaatti kokoaa

asiakkaille valmiin tila-

ehdotuksen tilankäytöstä

ja kustannuksista.

nin tasoa ja tilatietojen vertailtavuutta

sekä keskenään että oman organisaa-

tion sisällä.

Tilaehdotus perustuu eri lähteistä

otettuihin aineistoihin, jotka on yhdis-

tetty omaksi, raportointia tukevaksi

tietomalliksi.

”Tilaehdotusmenettelyn avulla var-

mistamme, että virastot saavat HTH-tie-

tonsa oikein koko toimitilasalkkunsa

osalta. Näin helpottuu myös asiakkaan

tiloihin liittyvän säästöpotentiaalin

tunnistaminen. Tavoitteenamme on tätä

kautta saavuttaa valtiolle 100 miljoonan

euron säästöt vuosittain seuraavan kah-

deksan vuoden aikana”, Laine summaa.

JOUSTAVAMPIA SOPIMUKSIASenaatti-kiinteistöjen ja valtionhallin-

non yhteistyö toimitilojen hankinnassa

ja vuokrauksessa syveni edelleen, kun

Senaatille siirtyi vastuu myös yksityisten

kanssa tehtävistä vuokrasopimuksista ja

niiden HTH-tilatietojen ylläpidosta.

Vuoden alusta voimaan tulleen

uuden vuokrajärjestelmän tuoma entistä

vastuullisempi rooli valtion toimitila-

asiantuntijana luo Laineen mukaan Se-

naatille paremmat edellytykset edistää

ja toteuttaa valtion toimitilastrategian

tavoitteita yhteistyössä asiakkaiden

kanssa.

Senaatti-kiinteistöt toimii nyt

valtiohallinnon ainoana toimitila-asian-

tuntijana. Laine perustelee muutosta

toteamalla, että valtionhallinnon raken-

neuudistukset ja taloudellinen tilanne

edellyttävät entistä joustavampaa,

määrämuotoisempaa ja yhdenmukai-

sempaa vuokrajärjestelmää. Hän uskoo

uuden vuokrajärjestelmän vauhdittavan

siirtymistä uusiin työnteon tapoihin ja

työympäristöihin ja mahdollistavan näin

säästöt toimitilakustannuksissa.

NELJÄ TILATIETO - ASIANTUNTIJAA ALOITTISenaatti-kiinteistöissä aloitti viime elo-

kuussa neljä tilatietoasiantuntijaa, jotka

vastedes avustavat asiakkaita HTH-tie-

tojen ylläpidossa ja tekevät tietokantaan

tarvittaessa muutokset. Alueellisesti

työskentelevät tilatietoasiantuntijat

toimivat keskenään virtuaalitiiminä ja

varmistavat näin eri puolilla Suomea

toimivilla valtionhallinnon asiakkaille

yhtenäiset tilatiedot.

”Toimitila-asiantuntijoiden tehtä-

väkenttä rakentuu aiemmin asiakkai-

den vastuulla olleista tehtävistä, kun

käyttötarkoitusvyöhykkeiden määrittely

ja tarkistus sekä ulkopuolisten vuokra-

sopimusten muutosten ylläpito HTH:ssa

keskitetään Senaatti-kiinteistöjen vas-

tuulle”, Joni-Marko Laine kertoo.

Tähän asti asiakkaat ovat joutuneet

itse huolehtimaan valtion ulkopuolis-

ten vuokranantajien kanssa tehtyjen

sopimusten ja tilatietojen oikeellisuu-

desta. Laine muistuttaa, että tilatietoja

voi johtamisen apuvälineenä hyödyntää

vain, jos ne ovat ajan tasalla.

”Vuokrasopimukseen kirjatut tiedot

ovat tärkein tietolähde raportoitaessa

valtion tilankäyttöä. Vuokrasopimus-

ja muut HTH-tiedot toimivat pohjana

asiakkaiden strategiselle toimitilajohta-

miselle.”

1/2016 23

24 1/2016

keisarillisissa tunnelmissa

UUDEN AJAN TYÖSKENTELYÄ

Helsingin yliopiston hallussa ja tieteen palveluksessa

yli sata 150 vuotta ollut Arppeanum muuttui

tietohallintoasiantuntijoiden, juristien, talous- ja

henkilöstöhallinnon osaajien ja kielenkääntäjien

moderniksi työympäristöksi.

Minna Saano Jari Härkönen

1/2016 25

 Upean pääportaikon teräslevyiset askel-mat ja valurautaiset tasanteet joh-dattavat sisääntulijan Arppeanumiin Snellmaninkadulla. Hetken voi kuvitel-la nousevansa portaita pitkin Keisaril-

lisen Aleksanterin-yliopiston kemian laboratorioon ja museoon, joksi rakennus aikoinaan valmistui. Mutta nyt suojeltu portaikko johdattaakin moder-neihin työtiloihin, joissa valtioneuvoston hallinto-yksikkö työskentelee.

ESIMERKILLISTÄ TYÖN TEKOAValtioneuvoston hallintoyksik-kö on uusi organisaatio, joka perustettiin valtioneuvoston kansliaan viime vuonna. Uu-delle kokoonpanolle tarvittiin työtilat.

Kun Helsingin yliopisto luo-pui Arppeanumin museotiloistaan valtioneuvoston linnan vieressä, alettiin miettiä, saataisiinko vanhasta yleisötilasta uuden-laisia työtapoja tukeva monitilaympäristö. Lopputu-loksesta tuli onnistunut kokonaisuus, jossa historia ja modernius kulkevat käsi kädessä ja muodostavat kauniin ja viihtyisän työympäristön.

”Olemme tosi ylpeitä, että olemme saaneet tä-män rakennuksen ja uudet työnteontapamme hyvin toimimaan”, toteaa toimialajohtaja Aino Jalonen.

Senaatti-kiinteistöt on järjestänyt Arppeanumissa useita historiaa, muutoshanketta ja monitilaym-päristöä käsitteleviä opastuskier-roksia, joille on osallistunut noin 250 valtionhallinnon työntekijää.

Aino Jalonen

26 1/2016

”Se on meille erityisen tärkeää siksikin, että hallinnoimme kaikkia ministeriöiden toimitiloja ja voimme nyt itse näyttää mallia onnistu-neista työtiloista, joissa on otettu huomioon niin työn tekemisen uudenlaiset muodot, talouden reu-naehdot kuin viihtyisyys-kin.”

TYÖPISTEEN VALINNAN VAPAUSArppeanumissa työskennellään mobiilisti neljässä kerroksessa. Työpis-teitä 180 henkilölle on perustettu 150. Aamulla töihin tullessaan kukin hakee lokerikostaan työvälineensä ja valitsee paikan senhetkisen työn luonteen tai oman mieltymyksensä mukaan. Paikka voi olla hiljaisessa tilassa tai huoneessa, jossa saa puhua tai tiimityölle varatussa sopessa.

”Etukäteen ajateltiin, että aamulla on tultava aikaisin töihin, jotta löytää paikan itselleen, mutta nyt on huomattu, että aina on tilaa. Ihmisiä on kokouksis-

sa, matkoilla, lomilla tai etätöissä, eikä vapaista työpisteistä koskaan ole ollut pulaa. Itse asiassa tänne olisi mahdollista

sijoittaa vielä muutama kymme-nen työntekijää lisää.”

Jalonen kertoo, että Arppeanumissa on auennut aivan uuden-laisia työnteon mah-dollisuuksia, erityisesti

tiimityön tekemiseen. On tiloja, joihin voi nopeasti

kokoontua ilman huoneva-rauksia. Toimivasta tiimitilasta hän

mainitsee esimerkiksi Meteoriitti-salin, jossa on jaloilla kulkeva iso näyttö. Siihen voi yhdistää kannettavan tietokoneen, jossa ison yhteisen näytön ympärillä on kätevä useamman ihmisen yhdessä työskennellä.

Juuri spontaanisuus on Arppeanu-missa herännyt eloon. Kun ihmisiä tapaa sattumalta työtiloissa ja taukohuoneissa, on kontaktin ottaminen ja kommunikoi-minen helppoa. Yhdessä voidaan istua alas kehittelemään ideaa, joka keskuste-lussa on juuri virinnyt.

VN:N KANSIAN HALLINTOYKSIKKÖ

• Ennen: Vuonna 2015 perustettiin valtioneu-voston kansliaan uusi hallintoyksikkö, jonne työntekijät koottiin 12 ministeriös-tä. Tarvittiin toimivat tilat uudelle yksikölle. Helsingin yliopistolta vapautui Arppeanum.

• Tavoite: Löytää hallintoyksi-kölle valtion toimitilastrategian tavoitteet täyttävä tila läheltä valtioneuvoston linnaa ja ottaa uudet työnteon tavat käyttöön. Tavoitteena toimia esimerkkinä uudenlaisesta työympäristöstä ja uudenlaisista työnteon tavoista muille ministeriöille.

• Nyt: Monitilaympäristö, jossa 150 työpistettä 180 henkilölle. Tilatehokkuus 15m2/htv.

• Senaatti-kiinteistöjen tuottamat palvelut: Valmiiksi kalustetut tilat, muutosjohtamisen tuki sekä toimi-tilapalvelut (siivous ja aulapalvelu).

Senaatti-kiinteistöt tuki valtioneuvoston hallinto-yksikköä uusiin tiloihin asettumisessa ja toiminta-tapojen muutoksessa.

1/2016 27

Hiljaisesti Keisari-salissa

”Ensivaikutelma Arppeanu-

mista ennen muutostöitä oli,

että haasteita tulee olemaan,

lähinnä akustiikassa. Sisäilmaan

haluttiin panostaa, ja sen laatu

varmistettiin erityisin toimenpitein.

Toisaalta nähtiin pian, että vanhat

tilat sopivat luontevasti monitilaksi;

eri saleissa voidaan tukea

erilaisia työnteon tapoja,

esimerkiksi tilat, joissa

ei ole läpikulkua,

voitiin tehdä hiljaisen

työn alueiksi”, kertoo

Senaatti-kiinteistö-

jen asiakaspäällikkö

Mika Kankainen.Muutostöitä suunni-

teltaessa ei vielä tiedetty, ket-

kä Arppeanumissa tulevat työsken-

telemään. Lähtökohtana oli tehdä

yleispätevä valtioneuvoston käyttöön

sopiva tila, jota voidaan joustavasti

muuttaa tarpeiden mukaan.

”Nyt kun on nähty ja saatu

palautetta siitä, miten hyvin tilat

toimivat, akustiikka pelaa, turvalli-

suusasiat, tekniikka ja uudenlainen

työn tekeminen saatu soveltumaan

tyylikkäästi vanhaan taloon, olemme

tyytyväisiä.”

”Erityisen ylpeitä

olemme siitä, että

valtioneuvoston

hallintoyksikkö työs-

kentelee Arppeanu-

missa mobiilisti. Kun

rohkeasti siirrytään

nimeämättömien työ-

pisteiden käyttöön, alkaa

tila hengittää eri tavalla, siitä

tulee monessa mielessä toimivampi

ja se tukee paremmin uusia työnte-

on tapoja”, Kankainen toteaa.

Epäilyksiltä ei voitu välttyä: miten vanha museotila

soveltuisi nykyaikaiseen työntekoon. Arppeanum

yllätti luontevalla tilajaollaan.”On luontevaa ja helppoa asioida,

kun ihmiset ovat näkyvillä, eikä tarvitse erikseen mennä toisten huoneisiin. Tätä on moni kiitellyt. Uudet tilat ovat tuoneet mukanaan paljon sellaista, mikä ei olisi ollut mahdollista huonekonttoreissa. Oikeasti on tullut avoimuutta ja aidosti paperittomuutta”, kiittelee Jalonen.

IRTI TYÖHUONEEN KAHLEESTA Etukäteen suuri pelko uusiin tiloihin siir-tymisessä oli työrauhan menettäminen.

”Arveltiin, että monitilassa tulee ole-maan ahdasta ja meluisaa. Mutta meistä täällä onkin väljää ja hiljaista”, naurahtaa Jalonen.

”Tietysti monella on ollut totuttele-mista uusiin työnteon tapoihin, mutta pääsääntöisesti ihmiset ovat olleet tyytyväisiä.”

Ilmeisen hyvin uusiin tapoihin on to-tuttu. Siitä kertonee sekin, että joihinkin vastakkain olevien työpisteiden välille oli suunniteltu asennettavaksi sermit, mutta ihmiset olivat sitä mieltä, ettei niitä enää tarvita.

”Yhteisten pelisääntöjen tärkeyttä monitilassa ei kuitenkaan voi liiaksi korostaa”, toteaa Jalonen.

”Kävimme aika pitkän prosessin työpajoissa Senaatti-kiinteistöjen joh-dolla läpi säännöistä, joita uusissa tilois-sa noudatetaan. Vielä on suunnitteilla seurantatyöpaja, jossa tarkistetaan,

toimivatko pelisäännöt vai pitääkö niitä joiltain osin muuttaa.”

Entä mikä Aino Jaloselle itselleen on ollut merkittävää uusissa tiloissa ja uudenlaisessa työn tekemisessä?

”Vapaus. Etukäteen en osannut kuvitella tätä vapauden tunnetta, minkä työhuoneesta luopuminen tuo. Aikai-

1/2016 27

Arppeanum valmistui 1869 Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston kemian laborato-rio- ja museorakennukseksi. Sen suunnit-teli arkkitehti Carl Albert Edelfelt.

Mika Kankainen

semmin tuntui, että aina oli jono työhuo-neen ovella, eikä koskaan voinut tehdä töitä keskeytyksettä. Kun nyt haluan olla rauhassa, menen hiljaisen työn tilaan, eikä minua häiritä. Ja muulloin työsken-telen mielelläni tilassa, jossa olen helpos-ti tavoitettavissa.”

TARINOIDEN TALOT

PAMAHDUKSET JA RÄJÄHDYKSET TAHDITTIVAT

professoriperheen elämää Aikansa huippukallis kemistien opinahjo Arppeanum toimi myös professori Hjeltin

perheen kotina. Perheen omat tapahtumat ovat tallentuneet viehättäviin vuosikirjoihin.

Minna Saano Esther Hjeltin piirroksia

Keisarillisen Aleksanterin-yli-opiston kemian laboratorio ja museo valmistui vuonna 1896

Senaatintorin laidalle. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Carl Albert Edelfelt, taidemaalari Albert Edelfeltin isä. Uudisraken-nuksen promoottorina toimi kemian professo-ri ja yliopiston rehtori Adolf Edvard Arppe, jonka mukaan rakennus nimettiin Arppeanumiksi.

Rakennuksen kahdessa alimmassa kerroksessa toimivat kemian laboratoriot, muissa kerrok-sissa mineraalikabinetti, historiallis-et-nografinen museo, veistoskokoelma sekä musiikki- ja piirustussalit.

Arppeanumin huomattavin tila on valuraudasta ja teräksestä rakennettu koristeellinen pääportaikko. Materiaali portaikkoon valittiin paloturvallisista

syistä, olihan kemiallisten kokeiden tekemisessä tulipalon vaara.

Arppeanum aiheutti polemiikkia mahtipon-

tisuudellaan ja kalleu-dellaan. Kovaa kritiik-kiä sai rakennuksen

kolmanteen kerrokseen valmistunut 400 neliön

suuruinen kemian professo-rin virka-asunto. Liekö kritiikki

saanut aikaan sen, ettei Arppe itse kos-kaan asunut virka-asunnossa? Sen sijaan siellä asui kemian professori Edvard Hjelt perheineen vuosina 1884–1908.

Professori Hjelt työnsä äärellä.

28 1/2016

Professori Hjelt ottaa portaikossa vastaan ylioppilas-laulajia Edvardin päivänä. Kerro-taan, että hän avasi oven ja teeskenteli ole-vansa yllättynyt vierailusta.

Professori Hjelt

tiin niskasta sisälle ja lukittiin pimeään komeroon jatkamaan arestiaan.

12-VUOTIAS TARKK’AMPUJAElämää Arppeanumissa tahdittivat piha-maalta ja rakennuksen parvekkeilta kuu-luvat räjähdykset, joita kemian opiske-lijoiden kokeet tuon tuostakin tuottivat. Ne eivät Hjeltejä säikäyttäneet.

Professori Hjelt oli tuottelias tiede-mies yli 200 julkaisullaan.

”Isää ei työhuoneessa saanut häiritä. Hän oli tiukka ja sul-

keutunut, mutta kun perhe kesällä suuntasi maalle Tuusulaan, muuttui isäkin. Hän leikki ja purjehti las-tensa kanssa”, kertoo Päivi

Savonen. Hänen mummin-sa Tyyni Hjelt oli yksi Hjeltin

perheen kahdeksasta lapsesta.Hjeltin perheessä harrastettiin

paitsi musiikkia, myös kieliä.”Joka sunnuntai vaihdettiin kieltä,

jota sitten seuraava viikko puhuttiin. Sak-sa, ruotsi ja suomi kuuluivat vaihtoehtoi-hin, ranskaakin kokeiltiin kolme vuotta”, kertoo Savonen.

Edvard Hjelt valittiin yliopiston reh-toriksi ja kansleriksi samoihin aikoihin, kun Suomessa elettiin ensimmäisen sortokauden ja venäläistämisen aikaa. Radikaalit ylioppilaat vastustivat kenraa-likuvernööri Bobrikovin toimia, ja Hjelt joutui sovittelemaan vastarintaliikkeen

tekemisiä itselleen Nikolai II:lle ja puo-lustamaan yliopiston itsenäisyyttä.

Hjeltit olivat fennomaaneja ja kaikki lapset laitettiin suomenkieliseen kou-luun, jossa toki oli opiskeltava pakollise-na aineena venäjää.

”Perheen äiti Ida Sofia ei suostunut puhumaan venäjää. Kun professorille tuli venäläisiä vieraita, tervehti hän heitä, mutta poistui sitten muualle.”

Hurjin Estherin kuvittama tapahtuma sattui, kun kasakat ratsastivat Senaatinto-rilla. Arne haki jostakin isänsä pistoolin, avasi ikkunan ja oli jo tähtäämässä kohti, kun Esther ehti paikalle. Sisar ja veli kävi-vät kamppailua, jonka päätteeksi Esther sai väännettyä aseen Arnen kädestä.

”Ajattele mitä papallekin olisi koitu-nut, jos olisit osunut!” huusi Esther.

Aarne suuttui sisarensa estelyistä ja piti tälle viikon verran mykkäkoulua.

TAIVAINEN TULIPALLOIllalla 12.3.1899 olivat lapset keskenään kotona vanhempien kyläillessä professo-rin veljen luona. Yhtäkkiä kotinsa ikku-noista he huomasivat valtavan tulipallon taivaalla. Se lensi kaaressa Korkeasaaren ohi ja hävisi.

Lapset soittivat heti vanhemmilleen, mutta nämä eivät uskoneet tapahtumaa todeksi. Keskus salakuunteli puhelun, ja pian Helsingissä kiersi huhu, että Hjeltin lapset ovat nähneet lentävän tulipal-lon. Myöhemmin Porvoosta löydettiin Suomen suurin, Bjurbölen meteoriitti, joka asetettiin näytteille yliopiston mine-raalikokoelmaan – samaan taloon kuin Hjeltien koti!

Vuonna 1907 Edvard Hjelt nimitettiin senaattiin. Perhe joutui haikein mielin muuttamaan profes-sorin virka-asunnosta, eikä heidän jälkeensä sitä kukaan enää asut-tanut.

PORTAIKKO KERTOMUKSIAHjeltin perheeseen kuului isä Edvardin ja äiti Ida Sofian lisäksi kahdeksan lasta. Perheen elämästä ja arjesta tiedetään paljon, sillä vanhin tytär Esther lahjoitti vanhemmilleen ja sisarilleen joka joulu kirjoittamansa ja kuvittamansa kirjan perheen sen vuotisista tapahtumista. Estheristä tulikin myöhemmin taitelija, lastenkirjojen kuvittaja ja kirjailija.

Hjeltin perhe oli hyvin musikaa-linen. Tytöt soittivat pianoa ja viulua, ja kaikki lauloivat. Äiti soitti taitavasti flyy-geliä ja sanoitti pieniä lauluja, joita perhekuo-ro lauloi moniäänisesti akustiikaltaan oivalli-sessa pääportaikossa.

Edvardin nimipäivä-nä ylioppilaiden lähetystö saapui laulamaan professorilleen onnittelulaulun samaiseen portaikkoon ja sai laulun päätteeksi hyvät kakkukahvit emännän tarjoamana.

Portaikon hyvästä akustiikasta koitui myös harmia. Kaj Lauermaa kertoo, kuinka hänen isoisänsä Arne Hjelt oli joutunut arestiin porraskäytävään ja aikansa kuluksi naputellut pienellä veitsellä porraskaidetta. Ääni kantautui asunnon puolelle. Arnea käytiin useam-man kerran kieltämässä.

Mutta eihän hän lopettanut. Lopulta vanhemmilta menivät hermot. Arne tuo-

1/2016 29

Kuvassa professori Hjeltin lapsikatras: Aino (vas.), Esther, Paul ja Ingrid. Seiso-massa Tyyni ja Arne, edessä Sucki-koira.

30 1/2016

TYÖHYVINVOINTI

vai projektihelvetti?INNOSTAVA PROGGISAsiantuntijatyö organisoidaan yhä useammin projekteiksi, jotka parhaimmillaan

rikastuttavat työtä. Miten projektityössä säilytetään työnilo ja imu?

Pirjo Kupila Henna Ryynänen

T yö organisoituu yhä useammin projekteiksi. Joka kolmannen työntekijän työ koostuu ainakin

osittain projekteista. Heistä kolmannes työskentelee samaan aikaan useam-massa kuin yhdessä projektiryhmäs-sä. Pääasiallisesti projektien parissa työskentelee joka kuudes työssäkäyvis-tä. Tiedot ovat Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksesta.

Työntekijät pitävät projektityötä yleensä omaa työtään rikastuttavana. Projektit tuovat työhön vaihtelua: uusia haasteita, kontakteja, työkavereita ja -yhteisöjä. Joskus, kun projekteja on useita yhtä aikaa, projektityöskentely voi kuitenkin käydä raskaaksi.

Erikoistutkija Minna Janhonen Työ-terveyslaitokselta on tutkinut projekti-työn sujuvoittamista asiantuntijatyössä. Hänen mukaansa projektityö ei ole sen suurempi työuupumuksen lähde kuin työelämä ylipäätään tänä päivänä.

”Tutkimukseen haastattelemamme työntekijät korostivat enemmän pro-jektityön rikastuttavaa kuin uuvuttavaa vaikutusta.”

Janhonen viihtyy itsekin projekteissa, koska vaihtelun lisäksi ne antavat mah-dollisuuden syventyä johonkin asiaan pintaa syvemmältä ja niissä työn kesto on rajattu.

Omien projektiensa määrän hän pyrkii rajoittamaan kolmeen tai neljään kerral-

laan: pariin pääprojektiin ja pariin sellai-seen, jossa hänellä on pienempi rooli.

”Pientä ja samanlaisena toistuvaa suoritusta voi tehdä useampaan projek-tiin samanaikaisesti. Mitä monimutkai-sempi rooli työntekijällä on projektissa, sitä enemmän aikaa eri projektien asioi-den mieleen palauttaminen ja niihin pa-neutuminen vaativat”, Janhonen sanoo.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ ON LUOTSI Projekti ei ole mikä tahansa hanke tai työryhmä, vaan sillä on selkeä alku ja loppu sekä tavoite. Projektissa työntekijöiden työosuudet ovat myös tavallista tiiviimmin sidoksissa toisiinsa sekä aika-tauluissa että sisällöissä.

Perinteisen johta-misen ja esimies-kontrollin sijasta projektityöskentelyssä korostuu itsen-sä johtamisen taito.

”Projektissa jokainen johtaa oma työsuoritustaan ja on velvollinen suoriu-tumaan tehtävästään aikataulussa, jotta muiden työt eivät häiriinny. Se edellyttää, että projektiryhmän jäsenet ymmärtävät kokonaisuuden ja toistensa roolit siinä”, Janhonen sanoo.

Projektijohtaminen ammattimaistuu. Silti lähes jokainen asiantuntijatyötä tekevä joutuu jossain vaiheessa urallaan toimimaan projektipäällikkönä muun työn ohessa.

1/2016 31

Projektijohtaminen kietoutuu ajan-kohtaiseen kysymykseen siitä, miten johtamista pitäisi ylipäänsä kehittää, kun työtä tehdään yhä enemmän erilaisissa, osin virtuaalisissakin verkostoissa, joissa johtamiskysymykset ovat hämäriä ja epäselviä.

Yleensä ajatellaan, että projektijoh-taminen on pelkästään asiajohtamista. Janhosen mukaan se ei pidä paikkaansa, koska mitä ikinä johdetaan, siinä on aina huomioitava myös ihmiset.

Hän sanoo, että parhaimmillaan projektipäällikkö pystyy häivyttämään itsensä luotsiksi, joka ohjailee projektia, määrittelee työlle suuntaa, varmistaa tekijöille työrauhan ja auttaa heitä karikoiden yli. Perinteistä määräävää johtamista projektipäällikön tarvitsee tehdä vain vähän, jos ollenkaan.

Ongelmatilanteissa projektipäällikön on kuitenkin voitava tehdä yhteistyötä projektin jäsenten hallinnollisten esi-miesten kanssa.

Janhosen mielestä virallisten projektisopimusten tekeminen ainakin organisaatioiden välisissä projekteissa on hyvä käytän-tö myös henkilöstöongelmien varalta.

VARAUDU ODOTTAMATTOMAANIhminen tekee mielellään töitä tuttujen, luotettavaksi kokemiensa työkaverien kanssa, koska silloin työ sujuu varmimmin.

Projektiryhmän miehittämi-sessä Minna Janhonen kuitenkin kannustaa uusiin yhteistyökuvioi-

hin ja rohkeisiin hen-kilövalintoihin, koska

sillä tavalla voi syntyä jotain uutta ja iloisesti yllättävää.

Itse hän yllättyi siitä, kuinka tärkeäksi tutkimuksen haastateltavat kokivat kas-vokkaisen vuorovaikutuksen.

”Ylikansallisessa projektissa toimin-takulttuurit ja työskentelytavat olivat niin erilaisia, että työntekijät oli pakko kutsua koolle tutustumaan toisiinsa ennen kuin projekti saatiin kunnolla käyntiin. Sama voi koskea eri ammattikuntien välistä projektityötä.”

Janhonen kehottaa sujuvoittamaan virtuaalista projektityöskentelyä pitämäl-lä joskus videopalavereita, joissa jäsenet voivat jutustella myös vähän epämuodol-lisemmin itsestään ja työstään.

Janhosen johtama Rajoja rikkova työ -tutkimusprojekti osoitti, että verkos-tomaisessa työssä ongelmia ei ratkaista työelämän perinteisin keinoin, ohjeita ja sääntöjä lisäämällä.

Sääntelyn sijasta projektityössä pitää jo suunnitteluvaiheessa varautua odottamattomaan jättämällä aikatauluun riittävästi joustovaraa.

Mitä isompi projekti ja mitä enem-män siinä on osapuolia, sitä todennä-köisemmin joudutaan projektin aikana reagoimaan yllättäviin tilanteisiin.

Mitä ikinä johdetaan, siinä on aina huomioi-tava myös ihmiset.

32 1/2016

SENAAT TI-KIINTEISTÖT ON mukana vauhdittamassa muutosta kohti uusiu-

tuvan energian käyttöä. Valitsimme vuoden 2016 alusta alkaen Espoon Ota-

niemessä sijaitseviin kiinteistöihin Fortumin Ekolämmön, joka on uusiutuvilla

energialähteillä tuotettua kaukolämpöä.

Senaatilla on Espoon Otaniemessä 21 kiinteistöä, joista suurin osa on Tekno-

login tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimustiloja. Otaniemen kiinteistöjen sähkön,

veden ja lämmön käyttö on moninkertaista verrattuna tavanomaiseen toimisto-

käyttöön.

Otaniemen tutkimuskeskuksissa kuluu kaukolämpöä 27 gigawattituntia

vuodessa eli noin 1500 omakotitalon vuosikulutuksen verran. Ekolämmön myötä

lämmönkäytön hiilidioksidi päästöt laskevat näissä kohteissa nollaan eli noin 7

600 tonnia vuodessa. Jos vaikutuksia tarkastellaan kaikkien Senaatin hallin-

noimien kiinteistöjen osalta, niin hiilidioksidipäästöt alenevat 2,5 prosenttia

vuodessa. 

Senaatti haluaa va-

linnallaan olla toimitila-

sektorin suunnannäyttäjä

myös ympäristöasioissa. 

Hiilineutraalit kaukoläm-

mön tuotantomenetelmät

lisäävät Suomen energia-

omavaraisuutta, polttoai-

neet ovat läheltä, käyttö

lisää kotimaista työtä ja

toiminta on ympäristövas-

tuullista.

Hiilidioksidipäästöt nollaan Otaniemessä

LYHYESTI

NIMITYSUUTISET

Tomi Flinklakimies, Helsinki

Iida Salminen henkilöstöasiantuntija,

Helsinki

Otaniemen tutkimuslaitoksissa on tavanomaista suurempaa ja vaativampaa energiankäyttöä.

Simo Hihnala vuokrauksen asiantuntija,

Helsinki

Jan Takkinen, poliisi- hallinnon asiakaspäällikkö,

Helsinki

Raija Ikonen, toimitila-palveluiden asiantuntija,

Jyväskylä

Elina Töykkälä kiinteistöassistentti,

Turku

Jonna Mykkänen kiinteistöassistentti,

Kuopio

Jarkko Vainionpää kiinteistöpäällikkö,

Vaasa

Senaatti- kiinteistöt

Twitter@ SenaattiK

Senaatti- kiinteistöt

Slideshare.net/Senaattisome

SENAAT TI-KIINTEISTÖT JA Hansel

järjestävät yhdessä Toimitilapäivän jo

neljättä kertaa. Tilaisuus järjestetään

14.4.2016 osoitteessa Hakaniemenranta

6, Helsinki. Päivän teema on ”Yhteis-

työllä kohti tulevaisuuden työympä-

ristöjä”. Luvassa on kiinnostavia

puheenvuoroja ja ajankohtaista asiaa

puitejärjestelyistä sekä mahdollisuus

tutustua sopimustoimittajiin. Senaatin

kotisivuille www.senaatti.fi tulevat

ohjeet ilmoittautumisesta ja tarkem-

mat tiedot tapahtumasta maaliskuun

alkupuolella. Laita päivämäärä jo nyt kalenteriisi!

Tervetuloa toimitila-päivään 14.4.

1/2016 33

TOIMITILAA VALTIONHALLINNOLLE

Asemapäällikönkatu 14, Pasila· noin 2 000 m2 4/2016 vapautuvaa huonetoimistoa· noin 840 m2/krs· uusittu kokouskeskus katutasossa· erinomainen sijainti Pasilan aseman vieressä· yhteyshenkilö Lauri Joensuu, p. 040 4851 395

Helsinki

Pihtipudas

Laippatie 4, Roihupelto· hyväkuntoista avotoimistoa· 3. krs, 1 838 m²· yhteyshenkilö Karin Hukkanen, p. 040 5019 719

Verotalo, Hatanpään valtatie 36 A-B· toimistotiloja enimmillään noin 4 800 m2 · tilojen sijainnista ja määrästä sovitaan erikseen · mahdollisuus auditorio-, kokous- ja kuntosali-

tilojen ja henkilöstöravintolan yhteiskäyttöön· autopaikkoja vuokrattavissa rajoitetusti· yhteyshenkilö Anneli Simola, p. 040 6604 468

Helsinki

Jyväskylä

Tampere

Koy Lyseonkulma, Linnankatu 3· toimistotilaa kahdessa kerroksessa n. 700 m²· kerrokset vuokrattavissa erikseen· tällä hetkellä huonetiloja· autopaikkoja rajatusti · yhteyshenkilö Eeva Kareinen, p. 040 6616 417

Hämeenlinna

Koivurannantie 2, Jyväskylä· noin 900 m2 1.12.2015 vapautuvaa huonetoimistoa· 3. ja 4. kerros· hyvät liikenneyhteydet ja paikoitustilat· aula- ja ruokailupalvelut mahdolliset· yhteyshenkilö Riku Hagman, p. 040 5649 216

Virastotie 1, Pihtipudas· noin 800 m2 huonetoimistoa· kolmikerroksinen rakennus· myös pienemmät kokonaisuudet mahdollisia· yhteyshenkilö Riku Hagman, p. 040 5649 216

HelsinkiHaapaniemenkatu 7-9, Hakaniemi· 3 huonetoimistoa x reilu 1000 m2 ja 3 x 500 m2

eri kerroksissa· suurin osa tilasta vapaana, osa vapautumassa· yhteyshenkilö Karin Hukkanen, p. 040 5019 719

ENNÄT YSMÄÄRÄ KIINTEISTÖJEN

myyntejä mahdollisti mittavan tulou-

tuksen valtion kassaan.

•Myynneissä huippuvuosi: kiinteis-

töjä ja osakeomistuksia myytiin 325

miljoonalla eurolla, mikä mahdollisti

370 milj. euron tuloutuksen valtion

kassaan.

•Valtion tavoittelemat toimiti-

lasäästöt etenivät suunniteltua

nopeammin. Asiakkaiden kanssa

saatiin sovittua yli 17 miljoonan

euron vuotuisista säästöistä.

Erityisesti työympäristöjen kehittä-

misprojekteissa saavutettiin hyvät

tulokset.

•Uusi vuokrajärjestelmä toi vuoden

2016 alusta 15 prosentin alennuksen

valtion vuokriin ja muutostilanteissa

joustavat sopimukset.

Senaatti-kiinteistöjen tilinpäätös ja

hallituksen toimintakertomus 2015

ovat valmistuneet. Vuoden 2015

yhdistetty yhteiskuntavastuuraportti

ja vuosikertomus ilmestyy viikolla 12

verkkoversiona.

Senaatti- kiinteistöjen vuosi 2015

34 1/2016

RESUMÉ

Från papper till digitalt

T otalt cirka 750 anställda vid OP Gruppen och Skatteförvaltning-en håller på att flytta in i ett kvar-

ter i Helsingforsstadsdelen Vallgård.Hela kvarteret ska stå klart i oktober

2017 och då kommer omkring 4 500 till 5 000 personer att ha sin arbetsplats där.

Det blir två flexkontor med i stort sett samma utformning. Publika utrymmen finns i anslutning till entrén på botten-planet. De olika våningsplanen inreds med kontorsplatser som inte är knutna till vissa medarbetare. Där finns också avskilda arbetsrum och konferensrum för uppgifter och möten som kräver arbetsro. När man stiger av på en våning möts man av ett öppet café där persona-len kan slå sig ned för en pratstund med sina kollegor.

Det mesta av de gamla sätten att arbeta kommer att ersättas av moder-na metoder och lösningar i den nya arbetsmiljön. Både bankgruppen OP och Skatteförvaltningen jobbar med kun-skapsarbete där det viktigaste är att dela, ta emot, behandla och producera data.

”Nya arbetsmetoder innebär ett mer eller mindre papperslöst kontor. Med-arbetarna går och bär på sina arbetssta-tioner, det vill säga bärbara datorer som innehåller all väsentlig information”, förklarar Olli Aalto som är chefssakkun-nig vid Skatteförvaltningen.

Riitta Juutilainen som är direktör med ansvar för kontorslokaler vid Skat-teförvaltningen påpekar att förändringar inte genomförs på bekostnad av vettiga lokallösningar.

”Ett kontor är en lokal avsedd för arbete. Men det kan vara bra att ifråga-sätta gamla sätt att göra saker på och att förändra lite i taget”, understryker hon.

Erkki Böös vid OP Gruppen ser inga skillnader mellan privata företag och of-fentliga myndigheter när det gäller sättet att arbeta. Flexibla kontorslösningar och digitala verktyg används genomgående. Hit hör till exempel Skype for Business (tidigare Lync) som ska öka effektiviteten i hur man kommunicerar och OneNote som är en digital anteckningsbok.

FOKUS PÅ PROCESSERMed mobilt arbete och multipla ar-betsplatser går det lättare att studera arbetsprocesserna. Reetta Ripatti som är chefssakkunnig vid Senatfastigheter hoppas att man ska skifta fokus från ut-rustningen och lyfta hela resonemanget till en mer utmanande nivå.

”Var och en av oss borde ta sig en funderare på hur vi interagerar och kommunicerar det vi gör i olika skeden av processen.”

Direktör Pertti Siekkinen som är an-svarig för att leda Senatfastigheter genom förändringar är övertygad om att det går att öka effektiviteten också i expertarbete.

”Vanligtvis tycker man att det räcker med att man slutför det man påbörjat. Ingen ska lägga sig i hur jag gör. Men vi arbetar mer och mer tillsammans och då har de gemensamma processerna en stor betydelse. Det finns alltid rutiner att förbättra så att man kan frigöra resurser för mer kreativt arbete.”

LYHYESTI

THL:N UUDET toimitilat Tilkassa siirsi-

vät THL:n työympäristön 1960-luvulta

2000-luvulle. Nyt pääset tutustumaan

tilaratkaisuihin myös videon välityksellä.

Löydät kaikki Senaatin videoesityk-

set Youtubesta hakusanalla Senaatti-

kiinteistöt.

Millainen on THL:n uusi työympäristö?

TORSTAINA 4.2.2016 allekirjoitettiin

sopimukset, jotka tekevät mahdolli-

seksi peräti 3 miljoonan euron vuosit-

taiset vuokrasäästöt ja uudenaikaiset

työympäristöt Patentti- ja rekisterihal-

litukselle sekä Valtiokonttorille.

PRH saadaan samaan taloon Val-

tiokonttorin kanssa Helsingin Sörnäis-

ten rantatielle, jossa Valtiokonttorilla

on turhan paljon tilaa ja tarve uudistaa

entisestään työtapoja. PRH toimii yk-

sityisellä vuokranantajalla, ja sopimus

on päättymässä vuonna 2017.

Asiakkaat pääsevät muutamaan

valmiisiin tiloihin, sillä Senaatti-kiin-

teistöt toimittaa ratkaisun, johon kuu-

luvat kalusteiden lisäksi muun muassa

aulapalvelut ja siivous. Työympäris-

tökehittämisen ja muutosjohtamisen

palveluiden sisältöä tarkennetaan

vielä. Työympäristöratkaisuna on

kuitenkin monitila ympäristö. Uuden

ratkaisun ansiosta asiakkailla on

mahdollisuus uudistua ja uudistaa

työtapoja ja työkulttuuria.

PRH ja Valtio konttori samoihin tiloihin

1/2016 35

Mätning av produktivitet inom kunskapsarbete

Det går att påverka förutsättningar-na och metoderna för kunskaps-arbete genom att ändra arbets-

förhållanden, arbetssätt och ledarskaps-modeller.

”Man talar om strategisk arbetsmil-jöledning. Det utmanar oss att utveckla verksamheten, förbättra produktivite-ten inom kunskapsarbete och spara kostnader. Men för att kunna mäta effekten av förändringar behöver man mätverktyg”, säger Heljä Franssila som är expert på produktivitet inom kunskapsarbete.

AKUTEN UTVECKLADE MÄTARE”Akuten” för produk-tivitet och strategisk arbetsmiljöledning inom kunskapsarbete öppnade i höstas. Den drivs gemen-

samt av Fastighetsägarna och byggher-rarna i Finland RAKLI och Senatfastig-heter.

Akuten är sammansatt av flerpro-fessionella lokalanvändare, av företag och organisationer som planerar kontorslokaler och levererar tjänster för dem samt av experter på kun-

skapsarbete och forskning om det. De ska tillsammans fundera över hur man kan utveckla kunskapsarbetet.

Vilka faktorer påverkar produktiviteten i kunskapsar-

bete? Vad ska man mäta och hur? Hur har det gått med

mätningarna inom olika företag och organisatio-

ner? Heljä Franssila för-

klarar att de använder många olika typer av mätverktyg.

”De krav vi ställer på mätinstrumenten är att de ska

vara effektiva att använda, lätta att förstå och ge ett tillförlitligt

utslag. Man bör dock vara medve-ten om att produktivitet och målsatta

resultat inom kunskapsarbete kan va-riera från organisation till organisation.

Kunskapsarbetet och de motivationsfak-torer som ökar produktiviteten utvecklas dessutom hela tiden.

Senatfastigheter håller just nu på att starta mätningar av produktiviteten i kunskapsarbete hos Regionförvalt-ningsverket och Lantmäteriverket. Bägge har verksamhet över hela landet. Personalen arbetar dels i traditionella cellkontor, dels i kontor med flexibel planlösning.

Förändring måste styras

Informationsavdelningen vid Utrikes-ministeriet byggde om kontorsloka-lerna, förändrade sättet att arbeta och

drog ner på antalet anställda. Persona-len tog de moderniserade lokalerna i be-sittning för ett halvt år sedan. Informa-tionsdirektör Jouni Mölsä konstaterar att den nya kontorsmiljön bidrar till det effektivare sättet att arbeta.

Man gick systematiskt tillväga för att föra den stora förändringen framåt. Enligt hans erfarenhet är det viktigt att låta medarbetarna i en expertorganisa-tion vara med och diskutera och vidta gemensamma åtgärder.

”Representanter för personalen satt med i ledningsgruppen. Dessutom höll vi regelbundna möten för hela avdel-ningen där medarbetarna fick svar på oroliga frågor. Vi tog fasta på personalens oroskänslor när följande faser plane-rades. Det var en mycket tuff tid för de anställda”, medger Jouni Mölsä.

”Det är A och O att man kan styra förändring-ar. Ett viktigt inslag i det är att redan från början mota Olle i grind och bannlysa uttryck som Så här har vi ju alltid gjort eller Det här måste vi absolut ha kvar.”

Det är klart att allt inte gick som smort och enligt plan och utan problem.

Vissa situationer var jobbiga. Det var en gigantisk förändring och det fanns massor att göra.

”Som tur är var de flesta med-arbetare entusiastiska över

förändringen när de fick påverka valen av belys-

ning, färger och kon-torsplatslösningar. När vi fick klara och tydliga presentationer kunde

vi genast säga om en idé gick att förverkliga eller

inte. Då presenterade arkitek-ten en ny lösning. Diskussionerna

mellan arkitekten, projektgenomföra-ren och slutanvändaren fördes på ett exemplariskt sätt”, säger Jouni Mölsä uppskattande.

Heljä Franssila

Senaatti-kiinteistöt

Lintulahdenkatu 5 A

PL 237

00531 Helsinki

Valtakunnallinen vaihde 0205 8111

Fax 0205 811 360

Kotisivut www.senaatti.fi

Sähköpostiosoitteemme

ovat muotoa etunimi.sukunimi@senaatti.fi

TILAUKSET JA OSOITTEEN-MUUTOKSET

LUE LEHTI SÄHKÖISENÄ

Voit tehdä osoitteen-muutoksen ja tilauksen myös kotisivuillamme:

www.senaatti.fi/kontrahti

KONTRAHTI

JÄRJESTÄMME KERRAN KUUSSA vir tuaalisia

tutustumiskierroksia Senaatti-kiinteistöjen Lintu-

lahden monitilaympäristöön. Pääset katsomaan

millainen monitilaympäristö käytännössä oikein on.

Monitilaympäristössä valitaan tila toiminnan mukaan.

Kierroksella näet millaisia tiloja on yhteistyölle, kes-

kittymiselle, luottamuksellisille asioille ja kohtaamisille.

Kuulet myös, miten tiloja käytetään. Virtuaalikierroksella

voit myös itse esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun.

Olet missä päin Suomea

tahansa, niin matkustaa ei tar-

vitse, sillä virtuaa linen tilakierto

toteutetaan Skype forBusiness-

ohjelmalla. Voit valita noin pari

kertaa kuussa järjestettävistä

tilakierroista itsellesi parhaiten

sopivan ajankohdan. Ajat ja

ilmoittautumiset www.senaatti.fi

Virtuaali kierrok sella monitila ympäristö tutuksi

17.3.2016 klo 15.00–16.001.4.2016 klo 13.00–14.0013.4.2016 klo 9.00–10.0027.4.2016 klo 9.00–10.0011.5.2016 klo 8.30–9.3025.5.2016 klo 9.00–10.00