VEROTUS - VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN PERUSTEET

VEROTUS - VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN PERUSTEET Välittömiä veroja ovat verot, joissa vero on

tarkoitettu niiden maksajan rasitukseksi– mm. tulon ja varallisuuden perusteella määräytyvät

verot

Verotettavan tulon perusteella määräytyvät– valtion tulovero– kunnallisvero– kirkollisvero– yhteisön tulovero– sairausvakuutusmaksu

• Verotettava tulo saadaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen ja muiden vähennysten erotuksena

Verotettavasta varallisuudesta maksetaan veroa vain valtiolle

• Verotettava varallisuus saadaan veronalaisten varojen ja niistä tehtävien vähennysten erotuksena

VEROTUS - KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Tuloverolaki on keskeinen tulojen verottamista säätelevä laki

Elinkeinoverolaki säätelee liikkeen- ja ammatinharjoittajien verotettavan tulon määräytymistä

Maatilatalouden tuloverolaki sisältää maatalouden harjoittajia koskevat säädökset

Varallisuusverolaki säätelee kaikkien verovelvollisten varallisuuden verottamista

Arvonlisäverolaki sisältää arvonlisäverotusta koskevat säädökset

Muuta lainsäädäntöä:– veroasteikkolaki– laki yhtiöveron hyvityksestä– ennakkoperintälaki– laki verotusmenettelystä

VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET

1. Verojen ennakkoperintä verovuoden aikana2. Veroilmoituksen antaminen3. Verotuksen toimittaminen4. Jäännösveron kanto/veronpalautusten maksaminen

Verovuosi = ajanjakso, jolta saatuja tuloja tai jonkapäättyessä ollutta varallisuutta verotetaan

• luonnollisilla henkilöillä kalenterivuosi• liiketoimintaa harjoittavilla verovelvollisilla ne tilikaudet,

jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana

1. Ennakkoperintä

Verohallinto perii verot tulonsaajilta sitä mukaa kuin tuloa kertyy

Ennakkoperintä voi tapahtua– Ennakonpidätyksenä: tulon maksaja vähentää veron

suoraan maksamastaan suorituksesta– Ennakonkantona: toimitetaan kiinteistö-, liike-,

ammatti- tai muusta veronalaisesta tulosta, jos yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Verovuoden aikana veroa maksetaan verotoimiston lähettämän ennakkoverolipun mukaan.

VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET

2. Veroilmoituksen antaminen Verovuoden päätyttyä annetaan veroilmoitus vahvistetulla

lomakkeella, viimeinen sallittu jättöpäivä vaihtelee yhtiömuodoittain

3. Verotuksen toimittaminen Verotuksen toimittaa se lääninverovirasto, jonka alueella

verovelvollisen kotikunta on Verovalmistelussa selvitetään kunkin verovelvollisen veronalaiset

tulot ja varallisuus sekä niistä tehtävät vähennykset Jos veroilmoitusta ei ole annettu tai se on liian puutteellinen tai

epäluotettava, verotus toimitetaan arvioverotuksena

4. Verojen laskeminen ja maksuunpano Verotettavan tulon ja varallisuuden perusteella lasketaan

maksettavien verojen määrä Jos ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona peritty määrä on

suurempi kuin lopulliset maksettavat verot, saa verovelvollinen veronpalautusta ja päinvastaisessa tapauksessa peritään verovelvolliselta jäännösvero

5. Verotuksen valmistumisen jälkeiset toimenpiteet veronoikaisu: toimitetaan, jos verovelvolliselle on jäänyt

määräämättä säädetty vero tai verona on peritty liikaa maksuunpanon oikaisu: toimitetaan, jos maksuunpanossa on

tapahtunut laskuvirhe tms. erehdys jälkiverotus: jos veroilmoitusta ei ole annettu tai se on annettu

puutteellisena tai vääränä, hänelle määrätään maksettavaksi vero ja veronkorotus

muutoksenhaku: muutosta verotukseen voidaan hakea verotuksen oikaisulautakunnalle tehtävällä oikaisuvaatimuksella (=> lääninoikeus => KHO)

YRITYKSET VEROVELVOLLISINA Yritysmuoto vaikuttaa ratkaisevasti verotukseen

YKSITYISLIIKKEET

Yksityistä elinkeinonharjoittajaa verotetaan hänen kaikkien ansio- ja pääomatulojensa perusteella

Puolisoita verotetaan erikseen omista tuloistaan ja varallisuudestaan: ansiotulo-osuus voidaan jakaa työpanosten suhteessa ja pääomatulo-osuus niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on liiketoimintaan kuuluvaan nettovarallisuuteen

• nettovarallisuus saadaan liiketoimintaan kuuluvien varojen ja velkojen erotuksena

Elinkeinotoiminnasta saatu tulo jaetaan pääoma- ja ansiotulona verotettavaksi siten, että

– pääomatulon laskentaperuste saadaan, kun nettovarallisuuteen lisätään 30 % tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä=> pääomatuloa on tälle laskentaperusteelle laskettu 18 %:n vuotuinen tuotto=> pääomatuloa verotetaan suhteellisella 29 %:n verokannalla

– loppuosa on ansiotuloa, joka verotetaan valtionveron osalta progressiivisen veroasteikon mukaan ja kunnallisveron osalta veroäyrin hinnan mukaan

– pääomatulona verotetaan vähintään käyttöomaisuuden luovutusvoittojen määrä

YRITYKSET VEROVELVOLLISINA

YKSITYISLIIKKEET

Esimerkki:

Yksityisliikkeen verotettava tulo on 12 000 euroa. Yrityksenvarat ovat 20 000 euroa. Lyhytaikaisia velkoja on 7 500 euroaja pitkäaikaisia velkoja 2 500 euroa. Tilinpäätöstä edeltäneenvuoden aikana palkkoja on maksettu 20 000 €.

Varat 20 000- lyhytaikaiset velat 7 500- pitkäaikaiset velat 2 500Nettovarallisuus 10 000+ 30 % palkoista 6 000

=> Pääomatulo-osuuden laskentaperuste = 16 000 €

Pääomatuloa 18 % eli 2 880 €, josta veroa 29 % eli 835,2 €. Ansiotuloa loput 9 120 euroa (12 000 - 2 880), jota verotetaanvaltionverotuksessa progressiivisesti ja kunnallisverotuksessaveroäyrin mukaan.

Jos 12 000 €:n verotettavaan tuloon sisältyisikäyttöomaisuuden luovutusvoittoja 5 000 €, olisi tulosta- pääomatuloa 5 000 €- ansiotuloa 7 000 €


ELINKEINOYHTYMÄT

Avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja muut elinkeinotoimintaa harjoittavat yhteenliittymät

Ei käsitellä erillisinä verovelvollisina, vaan vahvistettu elinkeinotoiminnan tulos jaetaan aikaisempien vuosien tappioiden vähentämisen jälkeen verotettavaksi yhtiömiesten tulona

– jako suoritetaan niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon

– tappiota ei jaeta yhtiömiehille, vaan se vähennetään yhtymän seuraavien verovuosien elinkeinotoiminnan verotettavasta tulosta

– tulo voi olla yhtiömiehelle joko ansio- tai pääomatuloa tai molempia: pääomatuloksi luetaan se määrä, joka vastaa 18 %:n vuotuista tuottoa osakkaan osuudelle pääomatulo-osuuden laskentaperusteesta

• nettovarallisuus lasketaan kuten yksityisliikkeissä• laskentaperusteeseen luetaan nettovarallisuuden lisäksi 30 %

tilinpäätöstä edeltäneiden 12 kk:n aikana maksettujen palkkojen määrästä

• käyttöomaisuuden luovutusvoitto on aina pääomatuloa– sitä, mitä yhtiömiehet voitto-osuuksina tai yksityiskäyttönä

yhtiöstä todellisuudessa saavat, ei enää veroteta– yhtiö voi maksaa palkkaa yhtiömiehelleen => verotus palkan

tavoin, joten ei yleensä järkevää

Kommandiittiyhtiössä äänetön yhtiömies sijoittaa yhtiöön tietyn määrän ja hänen voitto-osuutensa määritellään yleensä tiettynä prosenttiosuutena sijoitetusta pääomasta=> Jos prosenttiosuus on enintään 18 %, äänettömän yhtiömiehen koko tulo-osuus on pääomatuloa. Ylittävä osa on ansiotuloa.=> Loppuosa nettovarallisuudesta ja verotettavasta tulosta kuuluu vastuunalaisille yhtiömiehille.


ELINKEINOYHTYMÄT

Esimerkki 1:

Avoimen yhtiön elinkeinotoiminnan tulo on 220 000 euroa ja nettovarallisuus 140 000 euroa. Yhtiössä on kaksi

yhtiömiestä, joiden tulo-osuudet ovat 110 000 euroa. Tilinpäätöstä edeltäneen vuoden aikana palkkoja on maksettu 30 000 €.

Miten yhtiömiehiä verotetaan?

Ratkaisu:Nettovarallisuus 140 000+ 30 % palkoista 9 000

=> Pääomatulo-osuuden laskentaperuste = 149 000 €=> Molempien osuus 50 % eli 74 500 €=> Tästä pääomatuloa 18 % eli 13 410 €, josta maksetaan

veroa 29 % eli 3 889 €=> Loppuosa ansiotuloa eli 110 000 - 13 410 = 96 590 €.

Tämä lisätään yhtiömiesten muihin ansiotuloihin.


ELINKEINOYHTYMÄT

Esimerkki 2:

Kommandiittiyhtiössä on yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Äänettömän yhtiömiehen pääomapanos on 15 000 €. Yhtiösopimuksen mukaan hän saa korkoa pääomalleen 12 %. Yhtiön verotettava tulo on 30 000 € ja nettovarallisuus 2 000 €. Palkkoja on maksettu 25 000 €.

Miten yhtiömiehiä verotetaan?

Ratkaisu:

Äänettömän yhtiömiehen tulo-osuus on 12 % * 15 000 €eli 1 800 €. Se verotetaan kokonaan

pääomatulona, koska voitto-osuus on alle 18 % sijoitetusta pääomasta.

Muu osa verotettavasta tulosta eli 30 000 - 1 800 = 28 200 € verotetaan vastuunalaisen yhtiömiehen tulona.Se on kokonaan ansiotuloa, koska vastuunalaisen yhtiömiehen panos on 15 000 - 2 000 = 13 000 € negatiivinen.


ELINKEINOYHTYMÄT

Entä jos nettovarallisuus on 20 000 €?

Nettovarallisuus 20 000- Äänettömän yhtiömiehen panos 15 000+ 30 % palkoista 7 500

=> Pääomatulo-osuuden laskentaperuste = 12 500 €=> Tästä pääomatuloa 18 % eli 2 250 €, josta maksetaan

veroa 29 % eli 653 €=> Loppuosa ansiotuloa eli 30 000 - 1 800 - 2 250 = 25 950 €.

Tämä lisätään yhtiömiehen muihin ansiotuloihin.


YHTEISÖT

Mm. osakeyhtiöt ja osuuskunnat Itsenäisiä verovelvollisia Yhteisön tuloveron verokanta 29 %

Osakkaiden saamat osinkotulot ovat joko pääoma- tai ansiotuloa tai molempia

Osakkaan pörssiyhtiöstä saama osinko verotetaan aina pääomatulona

Muusta kuin pörssiyhtiöstä saatu osinko verotetaan pääomatulona siihen määrään, mikä vastaa 15 %:n vuotuista tuottoa osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta - muu osa on ansiotuloa

– osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla yhtiön verovuotta edeltäneen vuoden tilinpäätöksen mukainen nettovarallisuus yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrällä

Yhteisöjen verotuksessa sovelletaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmää => jaetut osingot tulevat kertaalleen verotetuiksi

– osakeyhtiö maksaa tulostaan 29 % veroa– osakkaan veronalaista tuloa on hänen saamansa osinko ja

yhtiön maksama tätä osinkotuloa vastaava vero: tästä tulosta lasketusta verosta osakkaalle hyvitetään yhtiön maksama vero => jos osinko on osakkaan pääomatuloa, hän ei joudu maksamaan osingosta lainkaan veroa


ESIMERKKI YHTIÖVERON HYVITYSJÄRJESTELMÄSTÄ

Yhtiön voitto ennen veroja 100Yhtiön maksama vero 29 % 29 Osinkoihin jää 71

Osakkaiden saama osinkotulo 71+ yhtiöveron hyvitys (yhtiön maksamat verot) 29Osakkaiden veronalainen tulo 100

Jos tulo luetaan osakkaiden pääomatuloksi,on vero 29 % 29Tästä vähennetään yhtiöveron hyvitys(yhtiön maksamat verot) 29Osakkaiden maksettavaksi jää 0

Jos osinko luetaan osakkaalle ansiotuloksi, josta menevä vero onesimerkiksi 50 %, saadaan osakkaan maksettavaksi tulevat verotseuraavasti:

Osakkaan saama osinkotulo 71+ yhtiöveron hyvitys 29Osakkaan veronalainen tulo 100

Ansiotuloksi luetusta tulosta menevä vero50 %:n mukaan 50Yhtiöveron hyvitys vähennetään 29Osakas joutuu maksamaan veroa lisää21


YHTIÖVERON HYVITYSJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVIÄKÄSITTEITÄ

Tuloveron vähimmäismäärä– osakeyhtiön jaetun voiton perusteella määräytyvä vero, joka

on 29/71 jaetusta osingosta– osakkaille myönnettävä yhtiöveron hyvitys on 29/71 osingosta

=> yhtiön on maksettava veroa vähintään se määrä, joka osakkaille hyvitetään

Vertailuvero– osakeyhtiön todellisen verotettavan tulon perusteella laskettu

29 %:n vero

Täydennysvero/veroylijäämä– jos osinkoa jaetaan syntyneeseen tulokseen nähden vähän,

vertailuvero on suurempi kuin tuloveron vähimmäismäärä ja syntyy veroylijäämää => voidaan huomioida seuraavien vuosien vertailuveron lisäyksenä

– jos tuloveron vähimmäismäärä on suurempi kuin vertailuvero ja aikaisempien vuosien veroylijäämät yhteensä, yritys joutuu maksamaan täydennysveroa


YHTIÖVERON HYVITYSJÄRJESTELMÄ

Esimerkki:

Insinööri Virtanen omistaa työnantajansa Nokian osakkeita ja hän sai niistä osinkotuloja viime vuodelta 280 €.

Mikä oli Virtasen veronalainen tulo ja kuinka paljon hän maksoi osinkotulosta veroa?

Ratkaisu:

Virtasen saama osinkotulo 280 €+ Yhtiöveron hyvitys (29/71 osingosta) 114 €Virtasen veronalainen tulo 394 €

Veron määrä 29 % 114 €- Yhtiöveron hyvitys 114 € (eli Nokian maksamat verot)Virtasen maksettavaksi jää 0 €

ELINKEINOTOIMINNAN VEROTETTAVAN TULON LASKEMINEN

Elinkeinotoiminta = liike- ja ammattitoiminta Elinkeinoverolaissa säädetään, mitkä elinkeinotoiminnasta

saadut tulot ovat veronalaisia ja mitä vähennyksiä tuloista saadaan tehdä

Verotettava tulo saadaan, kun veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot ja muut vähennykset

Verotettava tulo:

+/- Tuloslaskelman osoittama tulos+ Välittömät verot+ Muut vähennyskelvottomat kulut- Verovapaat tuotot+/- Jaksotuksesta johtuvat oikaisut+/- Muut lisäykset tai vähennykset= Verotettava tulo

Elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia

Jos verotettava tulo on negatiivinen, vahvistetaan tappio verotusta toimitettaessa => tappio voidaan vähentää seuraavien kymmenen vuoden aikana syntyvästä verotettavasta tulosta

VEROTETTAVAN TULON JOUSTOKOHDAT

Joustokohtia hyödynnetään asetettuun tavoitetulokseen pääsemiseksi

Keskeiset joustokohdat ovat käyttöomaisuuden poistot ja varaukset

KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT

Pitkäkestoisen ja kuluvan käyttöomaisuuden hankintameno kirjataan poistoina kuluksi

Kulumattomasta käyttöomaisuudesta ei voida tehdä säännönmukaisia poistoja

Poistojen jaksottamissäännökset ovat erilaiset kirjanpidossa ja verotuksessa

EVL:ssa säädetään verovuosikohtaiset poistojen enimmäismäärät, kirjanpidossa käyttöomaisuus poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan

Jotta poistot hyväksytään verotuksessa, ne on oltava tehty myös kirjanpidossa

Verotuksessa vähennyskelpoisten poistojen enimmäismäärät verovuodelta:- koneista ja kalustosta 25 prosenttia menojäännöksestä- huviveneistä 10 prosentin tasapoisto hankintamenosta- myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- yms. rakennuksista 7 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta- asuin-, toimisto- yms. rakennuksista 4 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta- säiliöistä ja metallirakennelmista 20 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta- kevyistä puisista rakennelmista 20 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta- tutkimustoimintaan käytettävistä rakennelmista 20 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta- väestönsuojista ja saastumisen estämiseksi hankituista rakennelmista, laitteista tms. 25 prosentin tasapoisto- patenteista tms. aineettomista oikeuksista ja atk-ohjelmista tasapoisto max. 10 vuotta.


Irtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä käsitellään verotuksessa yhtenä kokonaisuutena eli poisto tehdään yhtenä eränä menojäännöspoistona. Rakennuksista poistot tehdään rakennuskohtaisesti.

Menojäännös lasketaan seuraavasti: + Verovuoden alussa poistamatta olevat hankintamenot+ Perusparannukset+ Suurehkot korjausmenot (verovelvollisen vaatiessa)- Verovuoden aikana irtaimesta käyttöomaisuudesta

saadut myyntitulot- Saadut vakuutus- ja muut vahingonkorvaukset

Jos irtaimen käyttöomaisuuden käyttöaika on enintään kolme vuotta tai arvo alle 5000 markkaa, voidaan hankintameno vähentää kokonaisuudessaan omaisuuden hankintavuotena - Tällaisina pienhankintoina saadaan kuitenkin vähentää verovuodessa enintään 15000 markkaa


Jos suunnitelman mukaiset poistot ovat samat kuin verotuksessa hyväksyttävät enimmäispoistot, ei poistoista aiheudu oikaisua verotettavan tulon laskelmaan

Jos suunnitelman mukaiset poistot < verotuksessa hyväksyttävät enimmäispoistot ja jos verotuksessa poistot halutaan vähentää mahdollisimman suurina, voidaan kirjanpidossa tehdä lisäksi ylipoistoja

Suunnitelman mukaisten poistojen ja ylipoistojen yhteismäärä on kirjanpidon kokonaispoisto

Jos taas suunnitelman mukaiset poistot > verotuksessa hyväksyttävät poistot, jää poistoista osa vähentämättä verotuksessa

Jos yrityksellä on aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylipoistoa, voidaan kirjanpidossa kirjata alipoistoa. Jos alipoistoa ei kirjata, kirjanpidon tulosta pienentänyt verotuksessa vähennyskelvoton osuus lisätään verotuslaskelmaa laadittaessa verotettavaan tuloon.

Poistot on tilinpäätöksessä tehtävä suunnitelman mukaisina. Jos verotuksessa ei kuitenkaan haluta vähennyksiksi kaikkia kirjanpidossa tehtyjä poistoja, voidaan ne veroilmoituksessa lisätä verotettavan tulon laskelmaan.

=> järkevää silloin, kun verotettava tulo muutoin muodostuu tappiolliseksi tai tilanteissa, joissa vanhoja vahvistettuja tappioita halutaan vähentää


VARAUKSET

Yritykset voivat tehdä tilinpäätöksessään varauksia eli ennenaikaisia kulukirjauksia

Pakolliset/vapaaehtoiset varaukset Varausten lisäys tarkoittaa kulujen lisääntymistä tilinpäätöksessä

ja vähennys vastaavasti kasvattaa tulosta Jos varaus on verotuksessa vähennyskelpoinen, pienenee

verotettava tulo ja siitä maksettavat verot

KPL 5:14 §: Vastaiset menot ja menetykset sekä pakollinen varaus. Tuotoista on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, jos:1) ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen;2) niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä3) niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen; sekä4) ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan.…Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitetun menon tai menetyksen

täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, merkitään se taseen pakollisiin varauksiin.

KPL 5:15 §: Vapaaehtoinen varaus. Tilinpäätöksessä saadaan tehdä investointi-, toiminta- tai muu sellainen varaus.

Verotuksessa yrityksen varausmahdollisuudet ovat:– jälleenhankintavaraus– toimintavaraus (ei osakeyhtiöillä)


Jälleenhankintavaraus– Jälleenhankintavaraus voidaan tehdä, jos

käyttöomaisuutta tuhoutuu tai vahingoittuu tulipalon tai muun sellaisen vahinkotapahtuman vuoksi tai yritys myy toimitilanaan käyttämänsä rakennukset tai toimitilaosakkeet

– Määrä rajoittuu vahingonkorvauksen tai myyntihinnan ja poistamattoman hankintahinnan väliseen erotukseen

– Varauksella saadaan kattaa uuden käyttöomaisuuden/toimitilojen hankintamenoja verovuonna ja kahtena seuraavana vuonna

Toimintavaraus– Toimintavarauksen voivat tehdä yksityiset liikkeen- tai

ammatinharjoittajat sekä avoin ja kommandiittiyhtiö edellyttäen, että niiden osakkaina on vain luonnollisia henkilöitä

– Toimintavaraus saa olla enintään 30 % tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen palkkojen määrästä => jos varaus on edellisenä vuonna tehty enimmäismääräisenä ja palkkasumma on vuoden aikana pienentynyt, joudutaan varausta purkamaan

– Varauksen lisäys pienentää voittoa ja verotettavaa tuloa ja purkaminen vastaavasti kasvattaa voittoa ja verotettavaa tuloa

– Varaus voidaan purkaa milloin vain ja tulouttaa verotettavaksi

ESIMERKKI TOIMINTAVARAUKSESTA

Vuonna 1999 tehty toimintavaraus 90 000 mk

Tilikauden 2000 päättymistä edeltävän12 kk:n aikana maksetut palkat 250 000 mk

Toimintavarauksen enimmäismäärävuonna 2000 30 % * 250 000 mk 75 000 mk

Tilikauden 2000 tuloksi luetaantoimintavarauksesta 15 000 mk

YHTIÖMUOTOJEN EDULLISUUS VEROTUKSEN KANNALTA

Yksiselitteistä edullisuusjärjestystä ei voida antaa

Yritysmuodon edullisuuteen vaikuttavia seikkoja:– osakkaiden lukumäärä– yrityksen nettovarallisuuden määrä– yrityksen tulotaso– osakkaiden muut tulot

Mahdollisuudet muuttaa yritysmuotoa:

– Toiminimi => KommandiittiyhtiöAvoin yhtiö

– Kommandiittiyhtiö => ToiminimiAvoin yhtiöOsakeyhtiö

– Avoin yhtiö => ToiminimiKommandiittiyhtiöOsakeyhtiö

– Osakeyhtiö => -

ARVONLISÄVERO

Arvonlisävero on kulutusvero eli se kohdistuu tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen

Elinkeinonharjoittaja perii arvonlisäveron tavaroiden/ palveluiden hinnan ohella asiakkailtaan ja tilittää sen valtiolle

Arvonlisävero kohdistuu lähes kaikkiin kotimaassa myytyihin tavaroihin ja palveluksiin

Arvonlisäverokannat:– yleinen arvonlisäverokanta 22 %– elintarvikkeet ja rehut 17 %– mm. liikuntapalvelut, lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoitus,

viihdetilaisuudet 8 %

Esimerkki: Veroton myyntihinta 100Alv 22 % 22Verollinen hinta 122

Veron kertaantuminen estetty vähennysoikeuden avulla: verovelvollinen elinkeinonharjoittaja saa vähentää liiketoimintaansa varten hankkimiensa hyödykkeiden ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron, jonka tavaran/ palvelun tuottaja maksaa

=> elinkeinonharjoittaja maksaa veroa vain siitä tuotteen/palvelun arvonlisästä, joka syntyi hänen yrityksensä toimesta!

ARVONLISÄVERO

Arvonlisäverovelvollisuus

Pääsääntöisesti arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka harjoittavat liiketoiminnan muodossa tavaroiden ja/tai palveluiden myyntiä Suomessa tai tavaroiden maahantuontia

Tavaroiden myynti toiseen EU:n jäsenvaltioon tai vienti EU:n ulkopuolelle on arvonlisäverotonta

Verottomiksi on säädetty mm:– pankki- ja vakuutustoiminta– terveyden- ja sairaanhoitopalvelut– koulutus– sosiaalihuolto– kiinteistön myynti– maan ja kiinteistön vuokraus– huoneiston vuokraus

Jos kalenterivuoden liikevaihto on alle 50 000 mk (8409,40 euroa), ei elinkeinonharjoittajan tarvitse maksaa arvonlisäveroa => arvonlisäverovelvolliseksi voi kuitenkin hakeutua

ARVONLISÄVERO

Esimerkki: Arvonlisäveron kertyminen (verokanta 22 %)

Valmistaja =>Tukkukauppa => Vähittäiskauppa => Kuluttaja Myynti Myynti Myynti 122 e 158,60 e 183 e (100+alv 22) (130+alv 28,60) (150+alv 33)

Vero kerätään valtiolle seuraavasti:

ARVONLISÄVERO

Veron peruste

Veron peruste on tavaran tai palvelun kokonaishinta ilman arvonlisäveroa

Hintaan luetaan kaikki erät, jotka myyjä veloittaa ostajalta (mm. rahdit, postimaksut, toimituspalkkiot, laskutuslisät…)

Vähennettävä vero

Verovelvollinen ostaja saa vähentää myyjälle maksamansa veron omassa verotuksessaan, jos

– hankinta tapahtuu verollista liiketoimintaa varten– hankinta tapahtuu toiselta verovelvolliselta yritykseltä

Vähennettävän veron määrä on saman verokannan mukainen kuin tavaraa myytäessäkin on sovellettu

Mm. seuraavista hankinnoista ei saa vähentää veroa:– henkilökunnan käyttöön asunnoksi, vapaa-ajanviettopaikaksi

tai harrastustiloiksi hankittu tila– yrityksen työntekijöilleen järjestämä työmatkakuljetus– henkilökunnalle ja liiketuttaville annetut lahjat– henkilökunnan ruokailu– edustusmenot

ARVONLISÄVERO

Tilitettävä vero ja veron maksu

Tilitettävä vero = valtiolle myynneistä suoritettavan veron ja ostoista vähennettävän veron erotus

Tilitettävä vero lasketaan kalenterikuukausittain ja maksetaan ko. kuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivään mennessä

Esimerkki. Tilitettävän arvonlisäveron laskeminen (verokanta 22 %)

Veroton myyntihinta 1 000 euroa+ vero 22 % 220 euroaVerollinen hinta 1 220 euroa

Veroton ostohinta 500 euroa+ vero 22 % 110 euroaVerollinen hinta 610 euroa

Myynnistä suoritettavat verot 220 euroa

- vähennettävät verot 110 euroa

Kuukaudelta tilitettävä vero 110 euroa

Jos arvonlisävero maksetaan myöhästyneenä, verovelvollisen tulee oma-aloitteisesti maksaa veronlisäystä (VM:n vahvistama viivästyskoron viitekorko + 7 %)

ARVONLISÄVERO

Esimerkki:

Hotellilasku on verollisena kokonaisuudessaan 700 euroa,jossa on huoneen osuutta (8 %) 500 euroa ja 200 euroatarjoilumyynnin (22 %) osuutta.

Verot lasketaan seuraavasti:

500 * 8 = 37,04 euroa (huone) 108

200 * 22 = 36,07 euroa (tarjoilumyynti) 122

eli yhteensä 73,11 euroa

Documents

VEROTUS - VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN PERUSTEET