Maa- ja metsätalouden verotus, verovuosi 2014

Maa- ja metsätalouden verotus

verovuosi 2014

Seuraavaa esitystä käytetään alkutuottajien

ohjaustilaisuuksissa vuonna 2015. Esityksen pohjana

on Verohallinnon yhtenäistämisohje

maa- ja metsätalouden tuloverotuksen osalta sekä

muut vero.fi sivulla julkaistut ohjeet.

8.1.2015

Verohallinnon yhtenäistämisohje 2014 - www.vero.fi 2

Verohallinnon yhtenäistämisohje

• Yhtenäistämisohjeessa esitetään arviointiperusteet, joita

käytetään muun selvityksen puuttuessa arvioitaessa

vähennyskelpoisia määriä tai menoista poistettavia

vähennyskelvottomia eriä

• Lähtökohtana pidetään menojen selvittämistä tositteiden

ja muiden todennettavien seikkojen perustella

• Tätä arviointiohjetta käytetään todellisen määrän ollessa

vaikeasti selvitettävissä

• Arvioidut määrät eivät sisällä arvonlisäveron osuutta

• Koko ohje on saatavissa osoitteessa www.vero.fi

Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2015

http://www.vero.fi/

8.1.2015


Auto maatalouden kalustossa

• auto kuuluu kalustoon, jos maatalouden ajoa on

yli 50 % kokonaisajomäärästä

• ajopäiväkirjalla selvitys maatalouden ajoista

• muiden ajojen osuus kuluista ja poistoista ei ole

vähennyskelpoista autokulujen kokonaismäärä+poisto x yksityis-ja muiden ajojen km

ajokilometrien yhteismäärä

• asunnon ja maatilan väliset matkat ovat

yksityisajoja, jotka vähennetään esitäytetyllä

veroilmoituslomakkeella

8.1.2015


Yksityisauto maatalouden käytössä

• auto kuuluu yksityisvaroihin, jos muut kuin

maatalousajot ovat yli 50 % kokonaisajoista

• todelliset kulut tai lisävähennys 0,43 €/km

• edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta

luotettavaa selvitystä

• EI lisävähennystä, jos luontoisetuauto,

leasingauto tai sopimukseen perustuvalla

hallintaoikeudella hallittu auto

• voidaan vähentää maataloudessa todella

aiheutuneet menot

8.1.2015


Yksityisauto maatalouden käytössä

• Luontoisetuautot

• Kulujen vähentäminen perustuu palkaksi luetun edun

määrän kilometrikohtaiseen arvoon. Käyttöetuautojen

kuluissa otetaan lisäksi huomioon itse maksettujen

kulujen määrä.

Esimerkki

• Maataloudenharjoittaja on saanut työnantajaltaan käyttöön

luontoisetuauton, jota hän käyttää myös oman maataloutensa

ajoihin. Kyseessä on vapaa autoetu, jonka arvo vuodessa on

6.600 € eikä edun arvoa ole tarkistettu ajettujen yksityisajojen

tai työajojen määrän perusteella. Edun kilometrikohtaiseksi

määräksi saadaan 0,37 €/km (6.600 € : 18.000 km). Kyseisellä

autolla ajetuista maatalouden ajoista voidaan siis vähentää

0,37 €/km.

8.1.2015


Ajopäiväkirja

• autolla verovuonna ajettu

kokonaisajokilometrimäärä

• ajon alkamis- ja päättymisajankohta

• ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä

tarvittaessa ajoreitti

• matkan pituus

• ajon tarkoitus

8.1.2015


Luotettava selvitys

• Jos ajopäiväkirjaa ei ole pidetty, edellytyksenä lisävähennykselle on tällöinkin, että ajetut kilometrit voidaan luotettavasti selvittää

• Jos säännöllisesti toistuvia, esim. 1 krt/vko samaan kohteeseen, ilmoitetaan tällaisen matkan km-määrä ja kuinka monta kertaa vuodessa kohteeseen ajetaan

• Lisäksi on aina selvitettävä autolla verovuonna ajettu kokonaiskilometrimäärä

8.1.2015


Yksityisauto maatalousyhtymän

käytössä • Verotusyhtymä on korvannut osakkaalle

matkakuluja • Yhtymä voi maksaa osakkaalle matkalaskun perusteella

maatalousajoista 0,43 €/km, joka on yhtymän vähennyskelpoista palkkausmenoihin luettavaa kulua ja osakkaalle verovapaata tuloa

• Verotusyhtymä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja • Jos yhtymä ei ole maksanut korvausta osakkaan oman

auton käytöstä yhtymän maataloudessa, vähennetään auton todelliset kulut tai 0,25 €/km verotusyhtymän verotuksessa

• Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja, jotka vähennetään osakkaan esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella

8.1.2015


Yksityisauto kuolinpesän käytössä

• Kuolinpesä on korvannut osakkaalle matkakuluja • Kp voi maksaa osakkaalle matkalaskun perusteella

maatalousajoista 0,43 €/km, joka on kp:n vähennyskelpoista palkkausmenoihin luettavaa kulua ja osakkaalle verovapaata tuloa

• Kuolinpesä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja • Osakkaan oman auton todelliset kulut tai 0,25 €/km

• kp:n auton todelliset kulut tai 0,43 €/km

• vähennys kuolinpesän verotuksessa

• Kuolinpesän leski • Leskelle ei voi maksaa verovapaita kulukorvauksia

• Lesken oman auton todelliset kulut tai 0,43 €/km vähennetään kp:n verotuksessa

8.1.2015


Opinto- ja koulutusmatkakulut

• liityttävä tilan tuotantosuuntaan

• yleissivistävän ja peruskoulutuksen sekä ammattiin tähtäävän

koulutuksen menot eivät ole vähennyskelpoisia. • Vähennyskelvottomana peruskoulutuksena pidetään mm. agrologin koulutusta ja

metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon suorittamista. Itse maksettujen koulutusmenojen

vähentämisestä kerrotaan tarkemmin erillisessä ohjeessa Koulutusmenot

henkilöverotuksessa (10.11.2011 nro 473/32/2011).

• järjestettyä ohjelmaa vähintään noin 4-5 tuntia kunakin päivänä

• lähiseudun tilaisuuksissa ei 4 tunnin vähimmäisaikaedellytystä

• opiskelun osuus matkasta tulee olla vähäistä suurempi (yli 20

%), jotta kustannukset osittainkaan olisivat vähennyskelpoisia

verotuksessa

• esim. kotimaan maatalousnäyttelyn matkakulut, pääsyliput ja

päivärahat kokonaan vähennyskelpoisia kaikkien niiden

henkilöiden osalta, joille verotettavaa tuloa jaetaan

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2011/Koulutusmenot_henkiloverotuksessa(19022)

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2011/Koulutusmenot_henkiloverotuksessa(19022)

8.1.2015


Päivärahat maatalousverotuksessa

• Tilapäisestä työmatkasta aiheutuneiden

ylimääräisten elantokustannusten vähentämisen

edellytykset:

• tulonhankkimiseen tai säilyttämiseen liittyvä matka, jonka

kohteesta ja kestoajasta on tehty kirjaukset

muistiinpanoihin

• matkan on pitänyt ulottua vähintään 15 km etäisyydelle

asunnosta

• yli 6 tuntia kestäneestä matkasta 18 € ja

• yli 10 tuntia kestäneestä matkasta 39 €

• Matkustus- ja majoittumiskulut saa vähentää

tositteisiin perustuen erikseen.

8.1.2015


Metsätalouden matkakulut

• auto kalustoon vain poikkeustapauksissa

• ajopäiväkirja tai muu luotettava selvitys

• tarvittaessa esitettävä selvitys hakkuu- ja

metsänhoitotöistä, niiden laadusta ja

laajuudesta

• ei oikeutta lisävähennykseen

• todelliset kulut tai 0,25 €/km

• luontoisetuauton osalta kulut samoin kuin

maataloudessa

8.1.2015


Metsätalouden matkakulut

• verotusyhtymä voi korvata muut metsätalouden

matkat, mutta EI asunnon ja metsän välisiä matkoja

(matka omistamaansa metsään ei osakkaan

tilapäinen työmatka, KHO 1999/1362)

• kuolinpesä (erillinen verovelvollinen) voi korvata

verovapaasti (VH:n kulupäätös) matkalaskun

mukaan osakkaalleen kaikki metsätalouden matkat • Vuoden 2015 alusta kuolinpesän osakkaalleen maksamien korvausten

verovapaustulkintaa muutetaan Verohallinnon ohjeella vastaamaan

verotusyhtymän osakkaalleen maksamien korvausten verovapausperusteita

eli kuolinpesä ei voi sen jälkeen korvata osakkaalle verovapaasti asunnon ja

metsätilan/maatilan välisiä matkoja.

8.1.2015


Metsänomistajan päivärahat

• Vähennykseen oikeuttaa työmatka erityiselle työntekemispaikalle, jos matka on tilapäinen ja siitä on aiheutunut lisääntyneitä elantokustannuksia

• yli 6 tuntia kestänyt matka 14 €

• yli 10 tuntia kestänyt matka 26 €

• Esimerkiksi koulutus- tai messumatka.

• Omaan metsään tehdyt matkat eivät ole tilapäisiä matkoja eivätkä siten oikeuta päivärahan vähentämiseen (KHO 1999/1362 ja KHO 2001/2521).

8.1.2015


Ostoelintarvikkeet, vesi- ja sähkömaksut

• Luontoisetuna annettujen osto-elintarvikkeiden hankintameno 6,10 €/pv • Annettujen etujen määrästä ja saajista tulee olla selvitys

muistiinpanoissa.

• Vesi: Yksityistalouden vedenkulutus noin 40 m3/henkilö/vuosi

• Sähkö: Ilman sähkölämmitystä kotitalouden sähkönkäyttö vaihtelee keskimäärin 5000-10 000 kilowattituntiin vuodessa. Tavanomaisissa olosuhteissa ilman lämmitystä voidaan yksityistalouden osuudeksi sähkömenoista arvioida olevan 8,76 euroa vuodessa asuinpinta-alan neliömetriä kohti. Oman asunnon sähkölämmityksen korjauseränä voidaan pitää 10,00 €/m2/vuosi ja polttoöljyn lämmityskulutuksena 18 l/m2/vuosi.

8.1.2015


Tietoliikennemenot

• Liittymismaksu ja siihen sisältyvät rakentamis- ja asennusmenot eivät lähtökohtaisesti ole vähennyskelpoisia

• Liittymismaksusta erillään perittävät rakentamis- ja asennuskulut voidaan vähentää siltä osin kuin ne aiheutuvat yhteyden rakentamisesta tuotantorakennuksiin maatalouden käyttöä varten (esim. valvontakamerat) • Kulut lisätään tuotantorakennuksen hankintamenoon

• Ei vähennystä asuinrakennukseen vedetyn yhteyden osalta

• Tietoliikenneyhteyden käytön kulut vähennettävissä maatalouden käytön osalta

• Sama periaate metsätalouden osalta

8.1.2015


Puhelinmenot

• Puhelin: Yksityiskäytön osuutena puolet 500 € määrään saakka ja suuremmissa kuluissa yksityiskäytön osuus 250 €

• Vähennys vain niiden henkilöiden osalta, joille tilan verotettavaa tuloa jaetaan

• Laitteet kalustoon, jos maatalouskäytön pääasiallisuus voidaan osoittaa • puhelin turvavälineenä

tai

• varattu työntekijän käyttöön maatilan töissä

8.1.2015


Atk-laitteet

• tietokone, oheislaitteet ja ohjelmistot

hyväksytään kokonaan maatalouden

kalustoon, jos hankittu vain maatalouden

käyttöä varten

• jos muutakin käyttöä, vain

maatalouskäyttöä vastaava osuus

hyväksytään

• metsätaloudessa sovelletaan

samoja perusteita

8.1.2015


Työhuonevähennys maataloudessa

• Ensisijaisesti todelliset menot + poisto

• Aktiivitiloilla maataloudessa arviolta 410 €/v

Työhuonevähennys metsätaloudessa

• Ensisijaisesti todelliset menot + poisto

• Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun

metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen

kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan

muun selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan

satunnaisten sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen

määrä (205 €/v)

Ei moninkertaisia vähennyksiä! • Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevä-

hennysten yhteismäärä voi olla enintään 820 euroa verovuodessa, jos

verovelvollinen ei esitä selvitystä suuremmista kustannuksista.

8.1.2015


Maatalouden tilatukioikeus

• Irtainta omaisuutta, jota voidaan myydä,

vuokrata tai lahjoittaa ja ne voivat siirtyä

perintönä

• Vuokraus vain pellon kanssa

8.1.2015


Vastikkeeton siirto vuokranantajalle

• Vuokralle otetun tukikelpoisen maatalousmaan

perusteella vahvistetun tilatukioikeuden

vastikkeeton siirto vuoden 2006 vuokralaiselta

vuokranantajalle ei ole perintö- ja lahjaverolaissa

tarkoitettu lahja eikä siitä aiheudu

lahjaveroseuraamuksia (Laki Euroopan unionin

suorista tuista maataloudelle 193/2013, 14 §).

• Verovapaus edellyttää, että tilatukioikeuden

luovutus tapahtuu 28.4.2006 voimassa olevan

vuokrakauden päättyessä, kuitenkin viimeistään

31.12. 2016.

8.1.2015


Vastikkeellinen siirto vuokranantajalle

• Mikäli vuokranantajan ja vuokralaisen

kesken on siirron yhteydessä sovittu

maksettavaksi korvauksia, on korvaus

saajalleen maatalouden tuloa ja

maksajalle maatalouden menoa.

8.1.2015


Tilatuen arvo

• Arvona pidetään muun selvityksen puuttuessa tasatuen vuotuista euromäärää hehtaaria kohti täysin euroin (Verohallinnon ohje Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa)

• tasatukeen perustuvat arvot 2014:

• A-alue 232 €/ha

• B-C1-alue 194 €/ha

• C2-C4-alue 170 €/ha

• Perustellusta vaatimuksesta voidaan esim. tilakaupan

arvostuksessa käyttää muuta perusteltua arvoa

8.1.2015


Myyjän, vuokraajan ja ostajan verotus

tilatukioikeuden luovutuksessa

• Myyntitulo ja vuokratulo ovat saajalleen veronalaista tuloa.

• Ostohinta ja vuokraajan maksama vuokra ovat verotuksessa vähennyskelpoista menoa.

• Ostaja voi vähentää maksamansa kauppahinnan vuosimenona tai menojäännöksestä tehtävin 10 %:n poistoin.

• Hallinnollisesti vahvistetuilla tilatukioikeuksilla ei ole hankintamenoa.

• Verovapaan sukupolvenvaihdosluovutuksen (TVL

48 §) edellytysten täyttyessä luovutettua

peltomäärää vastaavan tilatukioikeuden luovutus

samalle luovutuksensaajalle on verovapaa.

8.1.2015


Tilatukioikeus ja nettovarallisuus

• Viljelijälle myönnettyjä ja vahvistettuja

tilatukioikeuksia ei lueta maatalouden

nettovarallisuuteen.

• Erikseen hankitun tilatukioikeuden arvona

pidetään verovuoden päättyessä

tuloverotuksessa poistamatta olevaa

hankintamenon osaa (laki varojen

arvostamisesta verotuksessa19 ja 24 §).

• Yleensä arvo poistetaan verotuksessa vuosimenona,

jolloin poistamatonta hankintamenoa ei ole

8.1.2015


Tilatukioikeus ja arvonlisäverotus

• Tilatukioikeuden myyntihinnasta tai

vuokratulosta on suoritettava

arvonlisäveroa 24 %, jos myyjä tai

vuokranantaja on arvonlisäverovelvollinen.

• Jos tukioikeus myydään maatilan tai sen

murto-osan luovutuksen yhteydessä,

tukioikeuden myynnistä ei suoriteta

arvonlisäveroa (arvonlisäverolaki 19 a §).

• Peltojen määräalan myynnin yhteydessä menee alv

oKHO:2014:137

8.1.2015


Tilatukioikeus ja varainsiirtoverotus

• Tilatukioikeus on irtainta omaisuutta

• Varainsiirtoveroa ei suoriteta irtaimiston

kauppahinta-osuudesta, kun se on

riittävästi eritelty kauppakirjassa.

8.1.2015


Moottorikelkka ja mönkijä maa- ja

metsätalouden verotuksessa

• Moottorikelkka ja mönkijä maa- tai metsätalouden

kalustoon vain poikkeustapauksissa. Samoin

traktorin metsätalouskäytön osalta.

• Perusteet kalustoon kirjaamiseen:

• Osoitettava pääasiallinen käyttö maa- tai metsätaloudessa

• Metsätaloudessa lähinnä, kun jatkuen tehdään hankintahakkuita

tai metsänhoitotöitä omana työnä konetta käyttäen

• Laadittava muistiinpanoihin liitteeksi luotettava selvitys

kokonaiskuluista, eri käyttötarkoituksista, tyypin sopivuudesta

kyseiseen käyttötarkoitukseen ja käyttötunneista

• kelkka- tai mönkijätyypin sovelluttava maa- tai metsätalouden töihin

• riittävä konetehokkuus

• lisäksi oltava reki, peräkärry tai muu maatalous- tai metsätaloustöiden

kannalta tarpeellinen koneen lisävaruste

8.1.2015


Moottorikelkan, mönkijän ja

yksityistalouden traktorin kulut

• Lähtökohtana vähennys käyttötuntien perusteella

• Kelkan tai mönkijän tai traktorin käyttöä yksityistalouden polttopuiden korjuussa ei katsota metsätalouskäytöksi selvitettäessä koneen lukemista metsätalouden kalustoon.

• Myöskään koneen käyttökulut eivät tällöin ole vähennettävissä miltään osin metsätalouden pääomatuloista. Muistiinpanoissa olevat kulut on tältä osin tuloutettava, myös mahdollisen poiston osuus.

• Jos ei kalustoon eikä selvitystä todellisista kuluista, arvioidaan kulut • Moottorikelkka: Arvio 14 € /käyttötunti

• Mönkijä: Arvio 14 €/käyttötunti

• Yksityistalouden traktori: Arvio 11 €/tunti tai, jos traktoria käytetään puutavaran kuljetukseen, tämän ohjeen puutavaralajikohtaisia konekustannuksia €/m3

Metsätalouden rakennus

• vain, jos rakennuksen pääasiallinen

käyttötarkoitus on metsätaloudessa

• Esimerkiksi metsätalouden koneiden säilytykseen tai

myytävän polttopuun kuivaukseen ja varastointiin

tarkoitetut rakennukset sekä metsätöiden taukosuojat.

Metsätalouskäyttöä ei ole omaan yksityiskäyttöön

tulevien polttopuiden varastointi eikä sellaisten koneiden

säilytys, jotka eivät kuulu metsätalouden kalustoon.

Metsänomistajan asumiseen tai vapaa-ajan viettoon

käytettävät rakennukset eivät ole metsätalouden

rakennuksia siinäkään tapauksessa, että niissä

majoituttaisiin metsätöiden yhteydessä.

8.1.2015


Metsätalouden rakennus

• Metsätalouden rakennusten hankintamenot

vähennetään tuloverolain 115 §:n nojalla

maatilatalouden tuloverolain 9 §:n mukaisin

vuotuisin menojäännöspoistoin

• Muun käytön osuus tuloutettava

• Jos maatalouden tai elinkeinotoiminnan

rakennusta käytetään osaksi metsätaloudessa,

metsätalouden menona voidaan vähentää

metsätalouskäyttöä vastaava osa kuluista ja

poistosta

• Maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa on

tehtävä vastaava tuloutus.

8.1.2015


32

Moottori- ja raivaussaha maataloudessa

• Maatalouden kulut arvioidaan enintään

85 €/vuosi

• Jos metsätalouden kalustossa, niin

vastaava tuloutus metsätaloudessa

8.1.2015

32 Verohallinnon yhtenäistämisohje 2014 - www.vero.fi

8.1.2015


Omasta metsästä otetun puun arvo

• Puun arvojen perusteena eri

puutavaralajien hankintahinnoista

johdetut kantohinnat

• arvo käytetyn puutavaralajin mukaan

Koko maa

Mäntytukki 46 €/m3

Kuusitukki 42 €/m3

Koivutukki 34 €/m3

Mäntykuitu 6 €/m3

Kuusikuitu 7 €/m3

Koivukuitu 8 €/m3

Polttohake 1,70 €/m3; 0,68 €/irto-m3

8.1.2015


Hankintatyön arvo

Traktorin menojen korjauserä

• Hankintatyön arvo lasketaan

täyttöohjeessa / yhtenäistämisohjeessa

olevilla keskimääräisillä taksoilla muun

selvityksen puuttuessa.

• Maataloustraktorin menojen korjauseränä

käytetään muun selvityksen puuttuessa

• 3,89 €/m3 tai 11 €/tunti

8.1.2015


Harrastusluonteinen toiminta

• ei vakaata ansiotarkoitusta

• ei arvonlisäverollista toimintaa

• tappiota ei voida vahvistaa, mutta menot

otetaan huomioon, jos sama

harrastustoiminta tuottaa myöhemmin

tuloja

• erilliset menojen ja tulojen muistiinpanot

8.1.2015


Hevoset harrastuksena

• ravi- ja ratsuhevosten (1-2 ) pitäminen,

johon ei liity kasvatustoimintaa ja on

vähäistä ja tappiollista, katsotaan

harrastustoiminnaksi

• maataloustuotteiden

tuotantokustannusmenojen korjauserä

• 920 €/hevonen ja

• 370 €/varsa vuodessa

• muut kulut, jos niitä on muistiinpanoissa (mm.

eläinlääkäri, hoito- ym. yleiskulut) on arvioitava ja

poistettava maatalouden menoista

8.1.2015


Hevoset maatalouteen kuuluvana

• ravitoiminta ja hevosten kasvatus

vakaassa ansiotarkoituksessa on

arvonlisäverollista toimintaa

• välittömien kilpailukulujen (matkat,

kilpailuvarusteet, osallistumismaksut)

sisältämää arvonlisäveroa ei kuitenkaan

saa vähentää, koska palkintorahat ovat

arvonlisäverottomia

Hevoset erillisenä liiketoimintana

• Mikäli hevostaloustoiminta katsotaan maataloudesta

erilliseksi liikkeeksi, verotetaan maataloudeksi

luettava toiminta edelleen maatalouden

tulolähteessä.

• Maatalouskiinteistöstä ja maataloudeksi

katsottavasta toiminnasta kertyvät tuet ja niihin

kohdistuvat menot verotetaan maatalouden

tulolähteessä.

• Hevostalouden tuet ja menot verotetaan sitä vastoin

tällöin elinkeinotoiminnan tulona.

• Hevosille tuotettava rehu siirretään tulolähdesiirtona

maatalouden tulolähteestä elinkeinotoiminnan

tulolähteeseen.

8.1.2015


8.1.2015


Vähäinen viljely

• hyvin pienimuotoinen (yleensä alle 3 ha)

viljely, joka on jatkuvasti tappiollista,

katsotaan harrastustoiminnaksi

• ei vakaata tulonhankkimistarkoitusta

• uusi toiminta saattaa olla alkuvuosina

tappiollista, mutta silti voi olla vakaa

tulonhankkimistarkoitus, jolloin kulut saa

vähentää

8.1.2015


Maatalouden lopettaminen

• jos maataloustoiminta on kokonaan lopetettu tai toimintaa ei voida enää pitää vakaassa ansiotarkoituksessa harjoitettuna toimintana

varaukset luetaan lopettamisvuoden veronalaiseksi tuloksi

yksityistalouteen jätetyn maatalouden käyttöomaisuuden alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta luetaan MVL 4 § 3 momentin mukaan veronalaiseksi tuloksi

korjaukset myös arvonlisäverotukseen jos vuosimenettelyssä olevan arvonlisäverollinen toiminta

loppuu kesken vuotta, arvonlisäveron kausiveroilmoitus on annettava ja vero maksettava viimeistään lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä

• paperi-ilmoituksen oltava Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä

8.1.2015



• omaisuus, jolla ei ole enää tulonhankkimis- tai muuta käyttöä, voidaan poistaa loppuun • salaojat, käyttökelvottomat koneet ja rakennukset

• lopettamisvuoden jälkeen sovelletaan TVL:n luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä

• jos yksityiskäyttöön siirtoa ei ole tehty verotuksessa, sovelletaan maatalous-toiminnassa käytetyn käyttöomaisuuden myyntiin edelleen MVL:a

8.1.2015



• Vaikka varsinainen maataloustoiminta on lopetettu, mutta maatilalta on vuokra- tai tukituloa, voidaan maatilan myyntiin pitkänkin ajan kuluttua lopettamisesta (ainakin 10 v) soveltaa TVL 48 §:n spv-huojennusta (KHO:2010:25)

• Varsinaista maataloutta ei siten tarvitse harjoittaa juuri ennen maatilan sukupolvenvaihdoskauppaa

8.1.2015


Maataloustoiminnan lopettamisen jälkeen

saadut tulot ja vähennettävät kulut

• esim. vuokratuloa ja tukituloja

• näihin tuloihin kohdistuvat menot saa vähentää • mm. vuokratun omaisuuden tai tukitulojen kunnossapitovelvoitteen edellyttämät

kunnossapitomenot (KHO 18.5.1998 t. 937). Myös kunnossapidossa tarvittavien koneiden ja talousrakennuksen poistot saa vähentää.

• jos pellot on vuokrattu kunnossapitoa vastaan, ei erillisiä kuluja voi vähentää • jotta maatalouden harjoittaminen (esim. PerVL 55 §, TVL 48 §) voidaan

osoittaa, olisi syytä näissä tilanteissa nimenomaisesti sopia vastavuoroisesta korvauksesta ja tehdä lasku

• Mikäli maatalouden harjoittamista ei ole pysyvästi lopetettu, vaan vain määräajaksi, saa maatalouden varallisuuden poistot vähentää edelleen maatalouden menona (KVL 27/1999). • esitettävä selvitys lopettamisen määräaikaisuudesta.

8.1.2015


Nettovarallisuus

Osuuskuntien osuudet

• velvoiteosuuksien lukumäärä x osuuden verotusarvo

kun osuudella erityistä arvoa maataloudessa

arvo selville osuuskunnista

• velvoiteosuuksien lisäksi ostetut vapaaehtoiset

osuusmaksut vain nimellisarvosta

• osuusmaksuvelka on maatalouden velkaa

• Osakeyhtiöllä osuuskunnan osuuden arvona on

maksetun osuusmaksun määrä

8.1.2015


Nettovarallisuus

Tuotanto-oikeudet

• luovutettavissa oleva maidon viitemäärä x

keskimääräinen markkinahinta

• viljelijälle myönnetty tilatukioikeus ei ole maatalouden

nettovarallisuutta

• erikseen hankitun tilatukioikeuden arvona pidetään

verovuoden päättyessä tuloverotuksessa poistamatta

olevaa hankintamenon osaa

• yleensä vähennetään vuosimenona, jolloin

poistamatonta hankintamenoa ei ole

8.1.2015


Maidon viitemäärä

• Maidon viitemäärän kokonaismäärä on

nettovarallisuutta

• Tilakaupassa kaupan kohteena luovutettavissa

oleva määrä. Vuoden 2014 lopussa ei enää

välttämättä arvoa, koska lakkaa 1.4.2015.

8.1.2015


Tuottajien välisen kiintiökaupan verottomat hinnat 2014

Tuottajien välisen kiintiökaupan verottomat hinnat 2014

- lähde: Mavi, Maaseutuelinkeinohallinnon

tietojärjestelmä

ELY-keskus Keskihinta

01 Uudenmaan ELY-keskus 0

02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 0

03 Satakunnan ELY-keskus 0,01

04 Hämeen ELY-keskus 0,01

05 Pirkanmaan ELY-keskus 0,02

06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 0,01

07 Etelä-Savon ELY-keskus 0,05

08 Pohjois-Savon ELY-keskus 0,04

09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 0,02

10 Keski-Suomen ELY-keskus 0,03

11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 0,04

12 Pohjanmaan ELY-keskus 0,04

13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 0,04

14 Kainuun ELY-keskus 0,03

15 Lapin ELY-keskus 0,05

20 Ahvenanmaan valtionvirasto 0,01

8.1.2015


Teurastamon myöntämä eläinluotto ja

maatalouden nettovarallisuus

• Teurastamon myöntämää ns. eläinluottoa ei

pidetä sellaisena velkana, joka olisi

vähennettävä varoista maatalouden

nettovarallisuutta laskettaessa (KVL 017/2010)

• vastaavanlaisia rahoitusjärjestelyjä on tehty v. 2012-

2014, mutta niissäkin tulkintatilanne on sama • Toisenlainen tilanne oli kysymyksessä ratkaisussa KHO:2000:47. Siinä käytettiin ns.

rahoituslimiittisopimusta, jonka osapuolina olivat viljelijä A, maataloudessa tarvittavia

hyödykkeitä myyvä B Oy sekä rahoitusyhtiö. Sopimuksessa ei yksilöity, mitä tuotteita

rahoitus koski. B Oy ilmoitti rahoituslimiitillä rahoitettavat ostot rahoitusyhtiölle, joka maksoi

ostot B Oy:lle viimeistään ilmoitusta seuraavana päivänä, jolloin B Oy kirjasi saatavansa

ostajalta suoritetuksi. A:lla katsottiin olevan oikeus vähentää kysymyksessä olevat menot

sinä verovuonna, jona B Oy sai maksun myymistään tuotteista rahoitusyhtiöltä ja jolloin A:n ja

rahoitusyhtiön välille syntyi velkasuhde. Tässä siis katsottiin A:n ottaneen lainaa

rahoitusyhtiöltä.

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2000/200002052

8.1.2015


Maa-ainesmyynnit ja substanssipoisto

• Erillinen ohje Maa-ainestulojen verottamisesta

• tulon verotuskäsittelyssä muutos 1.1.2015 alkaen

• Maa-aineksesta myyntitulona saadut luovutushinnat ja

muut vastikkeet ovat veronalaista pääomatuloa (TVL),

jos toiminta ei muodosta erillistä elinkeinotulolähdettä

• Tulonhankkimiskustannukset ovat pääomatulosta

vähennyskelpoisia

• Niitä ovat esimerkiksi suoalueen ojitus- ja raivausmenot

sekä soranottoluvista ja suunnitelmista aiheutuneet

menot. Nämä menot vähennetään vuosimenoina niiden

maksuvuonna.

8.1.2015


Maa-ainesmyynnit…

• Maa-aineksen jalostamisen ja kuljetuksen

osuus tulosta voi olla maatalouden tuloa

jalostamisesta ja kuljetuksesta aiheutuneet kulut ovat

maatalouden tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä

johtuvia maatalouden vähennyskelpoisia menoja

1.1.2015 alkaen vain erillinen kuljetustulo maatalouden tuloa

Jos maa-aineksen ottoalueelta on muodostunut metsän

hankintamenon perusteella metsävähennyspohjaa, tai

vastikkeetta saadun maa-ainesalueen metsän mukana on tullut

metsävähennyspohjaa, poistetaan alueen osuus verovuoden

lopun metsävähennyspohjan perusteena olevasta metsän

hankintamenosta sinä vuonna, jona alue on otettu maa-

ainesalueena käyttöön. Samalla alue lakkaa olemasta metsää

ja siirtyy kiinteistöverotuksen piiriin.

Ks. Kiinteistöverolain soveltamisohje 2.1.2014, nro A197/200/2013

8.1.2015


Substanssipoisto

• Maa-ainesalueen hankintameno on

substanssipoistona verotuksessa pääomatulosta

tulonhankkimismenona vähennyskelpoista

• soran- ja hiekkapaikan, kivilouhoksen, turvesuon ja muun

sellaisen omaisuuden hankintamenosta poistetaan kunakin

verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa

• hankintamenon määrittämisessä lähdetään maa-ainesalueen

alkuperäisestä hankintamenosta, mikä on tarvittaessa

arvioitava koko tilan ostohinnasta

• vastikkeettomissa saannoissa maa-ainesalueen

hankintahintana käytetään perintö- tai lahjaverotuksessa

käytettyä arvoa

1.1.2015 alkaen jalostustyön kustannukset luetaan

hankintamenoon

8.1.2015


Tietolähteitä

• www.vero.fi

• veroilmoitusten täyttöohjeet

• syventävät ohjeet

• maa- ja metsätalouden verotus 020 697 016

• arvonlisäverotus 020 697 014

• sähköinen asiointi (Katso- ja Tyvi-palvelu) 020 697 040

• verotili 020 697 056

• verotoimistot

• www.palkka.fi

• www.ytj.fi

• www.finlex.fi; www.edilex.fi (osin maksullinen);

www.fokus.talentum.fi (maksullinen)

http://www.finlex.fi/

Education

Maa- ja metsätalouden verotus, verovuosi 2014