1n

Esperanta Finnlando w Esperantobladet w joulukuu w decembro w 6/2007

Vintraj Tagoj en Espoo, p. 14Pri la jaro de lingvoj 2008, p. 3 w Arvo Karvinen, p. 10

Raita kaj Matti Pyhälä vizitis la Esperanto-domon de Jacugatake en Japanio. Artikolo surpaøoj 6-7.

2

Esperanta Finnlando w Esperantobladet ISSN: 0787-8206Kielipoliittinen aikakauslehti. Suomen Esperantoliitto ry:n äänenkannattaja.

Språkpolitisk tidskrift. Organ för Esperantoförbundet i Finland.Lingvopolitika perioda¼o. Organo de Esperanto-Asocio de Finnlando.

Perustettu/Grundad/Fondita 1918. Esperantolehti ekde/från 1989 lähtien.Esperanta Finnlando 1918-23, 1948-53, 1959-1987.

Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Utkommer sex gånger i året. Aperas sesfoje jare.

Toimitusryhmä/Redaktionsgrupp/Redakta grupo: : eaflehti@esperanto.fiPäätoimittaja/Chefredaktör/Æefredaktoro: Mikko Mäkitalo Vanha Hämeentie 41 as. 9, 20540 Turku. ( (02) 2373 848 : mmakita@utu.fiTaitto/Layout/Enpaøigo: Ilkka Santtila Fleminginkatu 12a A 16, 00530 Helsinki. ( 050 365 0037 : ilkka.santtila@welho.comVastaava toimittaja/Ansvarig redaktör/Respondeca redaktoro: Anna Ritamäki

Tilaushinta/Prenumerationspris/Abonprezo:20e/vuosi/år/jaro; jäsenille/ för medlemmar/ por membroj: 12e.

Tilaukset, osoitteenmuutokset/Abonoj, adresþanøoj:Suomen Esperantoliitto, Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki. ( (09) 715 538 : eaf@esperanto.fiPrenumerationer, adressförändringar: EAF, Broholmsgatan 15 C 65, 00530 Helsingfors.Pankkitili/Bankkonto: Sampo 800017-230825.

Julkaisija/Utgivare/Eldonanto: Suomen Esperantoliitto ry – Esperanto-Asocio de Finnlando.Painosmäärä/Upplaga/Eldonkvanto: 400

Esperanto-Asocio de Finnlando w Suomen Esperantoliitto ryFondita/Perustettu/Grundad: 1907

Prezidanto/Puheenjohtaja/Ordförande: Anna RitamäkiBrokärrvägen 89, 25700 Kimito. ( (02) 423 146 7 (02) 423 246 : eafprezidanto@esperanto.fi

Vicprezidanto/Varapuheenjohtaja/Vice ordförande: Päivi SaarinenRuorimiehenkatu 5 C 23, 02320 Espoo. ( (09) 813 3217 : paivi.saarinen@iki.fi

Sekretario/Sihteeri/Sekreterare: Tiina OittinenPuutarhakatu 26 A 11, 20100 Turku. ( (02) 230 5319 : eafsekretario@esperanto.fi

Aliaj estraranoj / Hallituksen muut jäsenet / Övriga styrelsemedlemmar:Tuomo Grundström, Anundilankatu 3, 26100 Rauma. ( 050 5180 590, (02) 822 7779 : @lailanet.fiBörje Eriksson, Keiturintie 274, 16510 Luhtikylä. ( (03) 785 1191 : esperarto@phnet.fiTaneli Huuskonen, Lapinlahdenkatu 23 A 7, 00180 Helsinki. ( (09) 694 0964 : taneli@poczta.onet.plJukka Laaksonen, Orimuskatu 79 B 4, 33580 Tampere. ( (03) 2554 724 : jvaleto@kolumbus.fi

Vicestraranoj/Varajäsenet/Suppleanter:Mira Anonen, Karstulantie 8 E 70, 00550 Helsinki. ( 040 759 2184 : mira.anonen@helsinki.fiOlli Pajula, Salamakuja 4 as 2, 90420 Oulu. ( 050 571 9224 : olli.pajula@baanamail.fiTimo Pirinen, Rinnetie 11-13 D 32, 06650 Hamari. ( 040 592 1756 : timo.pirinen@gmail.com

Kasisto/Rahastonhoitaja/Kassör: Tiina KosunenViittakorpi 2 D 22, 02280 Espoo. ( (09) 813 3024 : eafkasisto@esperanto.fiPankkitili/Bankkonto (EAF): Sampo 800017-230825.

Peranto de UEA / Maksut UEA:lle / Betalningar till UEA:Sampo 800020-5995369 (UEA/EAF Päivi Saarinen)Adreso æe la EAF-oficejo. / Käytä Suomen Esperantoliiton toimiston osoitetta.

Oficejo/Toimisto/Kontor: Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki, avoinna tiistaisin klo 17-19.( (09) 715 538 (puh.vastaaja/respondilo). Malfermita: marde 17-19-a horo.

Internet: http://www.esperanto.fi

tuomo.grundstrom

3

Lingvojaro 2008

La jaro 2008 estas proklamita Internacia Jarode Lingvoj fare de la Øenerala Asembleo deUnuiøintaj Nacioj. Unesko, al kiu oni konfidisla taskon kunordigi la agadon por la Jaro, pretasplenumi sian rolon kiel gvida aganto.

La Organiza¼o estas plene konscia pri la deci-da graveco de la lingvoj por la multaj defioj,kiujn la homaro devos alfronti dum la venontajjardekoj.

La lingvoj fakte estas nepraj por la identecode la homaj grupoj kaj individuoj kaj por iliapaca kunekzisto. Ili estas strategia faktoro porantaýeniri al daýropova evoluigo kaj harmoniarilato inter la tutmonda kaj la loka.

La lingvoj havas kernan gravecon por atingila ses celojn de Edukado por Æiuj (EPÆ) kaj laJarmilajn Evoluigajn Celojn (JEC) aprobitajn deUnuiøintaj Nacioj en 2000.

Kiel faktoro de socia integriøo, la lingvojludas strategian rolon en la forigo de la ekstremamalriæeco kaj malsato (JEC 1), dum kiel kolonojde alfabetiøo kaj lernado de kapabloj por la vivoili estas ankaý nepraj por atingi universalanunuanivelan edukadon (JEC 2). La batalokontraý HIV/aidoso, malario kaj aliaj malsanoj(JEC 6) devas utiligi la lingvojn de la koncernajhomgrupoj por trafi ilin, kaj la konservado delokaj kaj indiøenaj scioj kaj lertoj strebe al natur-media pluteneblo (JEC 7) estas kerne ligita allokaj kaj indiøenaj lingvoj.

Plie, la kultura diverseco estas intime ligitaal la lingva diverseco, kiel indikite en la Univer-sala Deklaracio pri Kultura Diverseco de Unes-ko kaj øia Agoplano (2001), la Konvencio porla Konservado de la Nemateria Kultura Hered-a¼o kaj la Konvencio pri la Protektado kaj An-taýenigo de la Diverseco de la Kulturaj Esprimoj(2005).

Tamen, en la daýro de kelkaj generacioj, pliol 50% el la 7000 lingvoj parolataj en la mondopovos malaperi. Nun estas uzata malpli ol kvar-ono el ili en la lernejoj kaj ciberspaco, kaj laplimulton oni uzas nur sporade. Miloj da lingvoj– malgraý tio ke æiu estas regata de homgrupokiu øin uzas kiel æiutagan komunikilon – for-estas el la eduksistemoj, komunikaj rimedoj, el-dona industrio kaj øenerale el la publika sfero.

Urøas agi. Kiel? Per la kuraøigo kaj prilaborode lingvopolitikoj ebligantaj al æiu lingvokomu-numo la uzon de ties gepatra lingvo kiel ebleplej vaste kaj ofte, ankaý en la edukado, apudla rego de iu nacia aý regiona lingvo kaj iu inter-nacia lingvo. Ankaý kuraøigante la parolantojnde regantaj lingvoj regi alian nacian aý regionanlingvon kaj unu aý du internaciajn lingvojn. Nurse plurlingvismo estos plene akceptita, æiuj ling-voj povos trovi sian lokon en nia tutmondiøintamondo.

Tial Unesko invitas la registarojn, UN-organ-ojn, organiza¼ojn de la civila socio, edukajn ins-

Øenerala direktoro de Uneskopri la jaro de lingvoj

S-ro Koichiro Matsuura, Øenerala Direktoro de Unesko, publikigis mesaøon pri lacelebrado de la Internacia Jaro de Lingvoj en 2008. En øi li skizas la æefajn ideal-ojn kaj celojn de tiu speciala jaro, al kiu estos dediæita ankaý la temo de la 93-aUniversala Kongreso de Esperanto en Roterdamo en julio 2008. UEA aperigas lamesaøon en Esperanta traduko kun la celo, ke øi estu vaste diskonigata interesperantistoj.

w

4

Lingvojaro 2008en la eduka, administra kaj jura sistemoj, en lakulturaj esprimoj kaj komunikaj iloj, en la ciber-spaco kaj komerco.

La Internacia Jaro de Lingvoj 2008 alportosunikan þancon por fari decidan antaýeniron sur-voje al la atingo de tiuj celoj.

Koichiro Matsuura(tra gazetara komuniko de UEA)

tituciojn, asociojn de profesiuloj kaj æiujn aliajnkoncernatojn stimuli la respekton, antaýenigonkaj protektadon de æiuj lingvoj, aparte de tiujendanøerigitaj, en æiuj situacioj de la individuakaj kolektiva vivoj.

Æu per iniciatoj sur la eduka kampo, la ciber-spaco aý la klera medio; æu per projektoj porsavtenado de endanøerigitaj lingvoj aý antaýen-igo de la lingvoj kiel iloj de socia integriøo; aýper esplorado de la interrilato inter la lingvojkaj la ekonomio, inter la lingvoj kaj scioj de laindiøenoj aý inter la lingvoj kaj la kreado, estasnecese ke la ideo “lingvoj gravas!” estu diskoni-gata æie.

Tiukuntekste, la 21-a de februaro kiel datode la naýa Internacia Tago de la Gepatra Lingvohavos elstaran signifon kaj estos aparte taýgalimdato por la enkonduko de iniciatoj celantajantaýenigon de lingvoj.

Nia komuna celo estas atingi agnoskon, surla nacia, regiona kaj internacia niveloj, pri lagraveco de la lingva diverseco kaj plurlingvismo

Språktidningen (Lingvogazeto) estas nova, jamfurore sukcesa revuo, kiu respondas al la novaondo de prilingva intereso. En ties aperlandoSvedio tiu ondo estas forte sentebla, sed supoz-eble similaj fortoj moviøas tutmonde. Lige alla lanæo de la nova gazeto Språkrådet, la þtatakonsilio de la sveda lingvo, æesigis la eldononde sia revuo Språkvård. Språkrådet redaktassiajn proprajn paøojn kun lingvaj respondoj enSpråktidningen tiel atingante pli vastan publi-kon. Seriozaj sciencaj rezultoj estas populareprezentitaj, demandoj pri korekteco responditaj,konsiloj pri tekstoproduktado donitaj kaj reagojde la legantoj instigitaj.

Kiel ekzemplon de la unua numero, kiu aperisen aýgusto, mi menciu artikolon, kiu traktas

modernajn, artefaritajn lingvojn. Esperanto estasmenciita nur preterpase æar la novaj lingvokre-antoj kutime ne ambicias kunigi la homaron.Nuntempe la ludemo kaj rolfortigo estas gravajmotivoj. La artikolo intervjuas rolludantojn ins-piritajn de Tolkien.

Språktidningen havas jam 13 500 abonantojn.Eksterlandaj abonantoj krompagas por la sendo-kostoj, sed eblas pagi sen bankaj kostoj se vitransigas la kronan sumon al eýroj (EU-maksu/betalning). La numeroj estas multkoloraj kaj 84-paøaj en grandeco iom pli ol A5 kaj la aperritmoestas dumonata. Pliaj informoj æe www.spraktidningen.se.

Anna Ritamäki

Nova lingvopopulariga revuo: Språktidningen

Unescon pääsihteeri Koichiro Matsuura kutsuuhallituksia, järjestöjä, koulutuslaitoksia ja mui-ta asiaankuuluvia tahoja osallistumaan kaikki-en kielten edistämiseen ja suojelemiseen ja ke-hottaa kielipolitiikkaan, joka mahdollistaa jo-kaiselle kieliyhteisölle oman kielen käyttämisen,muistuttaen kielten merkityksestä YK:n vuosi-tuhattavoitteita ja muita YK:n ja Unescon hy-väksymiä tavoitteita ja ohjelmia toteutettaessa.Vuosi 2008 on YK:n julistama kansainvälinenkielten vuosi.

5

Päätoimittajalta

Kun Kioto ei riitä

vaivalla syntyneistä edistysaskelista, välillätuskailtu sitä, miten jotkut jaksavat vähätelläedessä olevaa ongelmaa, ja välillä melkein luo-vuttu toivosta, että toimivaa ja pitävää sopimustakoskaan saataisiin aikaan. Yli vuosikymmenenmittaisen väännön yhteenvetona voi kuitenkintodeta, että kun edessä on tarpeeksi vakavauhka, ihmiskunta pystyy lopulta myös kerää-mään tietonsa, taitonsa ja voimavaransa yhteenja tekemään yhteistä tulevaisuutta koskevia ra-tionaalisia päätöksiä.

Esperanto on jo yli vuosisadan ajan yrittänyttarjota ratkaisua erääseen ihmiskuntaa jatkuvastirasittavaan ongelmaan: siihen, että maailmassapuhutaan tuhansia eri kieliä, ja yksi ihminen eimillään pysty osaamaan edes merkittävää osaaniistä. Jo kaikkien omien naapurikansojensa kie-len osaaminen on useimmille ihmisille mahdo-tonta, joten maailmassa tapahtuu jatkuvasti, ettäihmiset ovat tekemisissä sellaisten yhteisöjenkanssa, joitten kieltä ei ymmärrä.

On ymmärrettävää, että kieliongelma ei olemaailmassa yhtä polttava ongelma kuin ilmas-tonmuutos – kyllähän ihminen aina voi jättääulkomaalaiset oman elinpiirinsä ulkopuolelle,mutta maapallon muuttuvaa ilmastoa ei voi pae-ta. Niinpä kielikysymyksen ratkaisun etsiminen-kin ymmärrettävästi monen mielessä väistyysuurempien ongelmien tieltä. Mutta ehkä jonainpäivänä tulee kielikysymyksenkin vuoro nous-ta määrätietoisemman pohdinnan kohteeksi,kunhan muutama suurempi asia ensin on saatuhoidettua sen edestä pois.

Mikko Mäkitalo

Kirjoittaessani tätämaailman valtioitten

edustajat ovat kokoontuneet Indonesian Balilleneuvottelemaan kansainvälisen ilmastosopi-muksen jatkosta. Ensimmäinen hiilidioksidi-päästöjä rajoittamaan pyrkivä kansainvälinensopimus, ns. Kioton pöytäkirja, täyttää näinäpäivinä jo kymmenen vuotta ja sille on pian saa-tava jatkoa, sillä sen voimassaolo päättyy jovuoteen 2012.

Ennen Kiotoa oli jo pidetty kaksi ilmasto-kokousta, joissa mm. keskusteltiin tieteellisenilmastontutkimuksen siihen mennessä tuottamis-ta tuloksista ja siihen mennessä saavutetun tie-tämyksen seurauksista ja päätettiin, että konk-reettisia rajoituksia sisältävä sopimus tarvitaan.Kioton jälkeen on eri puolilla maailmaa noinkerran vuodessa pidetty suuri kansainvälinenilmastokokous, joissa on täsmennetty Kiotonpöytäkirjan määräysten toteuttamistapoja. Hiili-dioksidipäästöjen vähentäminenhän ei ole niinyksinkertainen asia, että vain päätetään, että ”jo-kainen maa vähentää päästöjä määrän X ver-ran”, vaan sen tueksi täytyy mm. sopia, mitenpäästöjen määriä raportoidaan ja valvotaan jamitä seurauksia sopimuksen rikkominen aihe-uttaa. Lisäksi Kioton sopimus ei vielä periaat-teessakaan koske kaikkia maita, vaan vain teol-lisuusmaita, joten suuri kysymys on myös ol-lut, millaisilla sitoumuksilla ja millä aikataulullamuutkin maat liittyvät päästöjä rajoittavaanmekanismiin.

Tunnelmat ympäristöliikkeen keskuudessailmastokokouksista tulleita uutisia seuratessaovat vaihdelleet: välillä on saatu iloita suurella

6

Vojaøe

Vizito al Japana Esperanto-DomoLa domo situas en montara regiono Jacugatake,nordokcidente de Tokio. La lasta vojeto tien neestas prilumigata, ambaýflanke kreskas densaarbaro, sur la vojeto herboj. La vojeto pluiraspreter JED al iu feria domo. JED estis konstruataen 1994-1995 per mono donacita de s-ino MO-RITA Joko (Yôko) laý la planoj de þia edzo,arkitekto jam mortinta. JED konsistas el du apar-taj malhelbrunaj lignaj domoj kaj turo. Antaýol eniri oni senþuigu sin kaj surmetu pantoflojn.En la unua domo troviøas moderna kuirejo,longega tablo por kunsidoj kaj manøoj, libro-bretaroj, vendotablo kun statuo de Budho, tele-vidilo, sofo, telefono, kaj þtupareto al la turo,kie oni trovas pliajn librobretojn, tablojn kaj seø-ojn. Surmure vidiøas fotoj kaj pentra¼oj, kunesperantaj tekstoj.

En la alia domo (bonvolu þanøi viajn pantof-lojn dufoje) oni tranoktas en simplaj æambretojen du etaøoj. Eble pro la Internacia Infana Kong-reseto 2007 la æambroj havas amuzajn nomojn:Hundo, Pando, Pasero, Hirundo, Anaso, Kor-vo... Tie troviøas ankaý duþoj, bankuvo (lavuvin antaý ol baniøi), þran-koj por lita¼oj kaj aliaj be-zonata¼oj. Þanøu viajnpantoflojn antaý ol enirila necesejon. Apud gran-da fenestro en la dua et-aøo oni povas trankvilesidiøi en foteloj aý sofoj,legi, interparoli aý nur øuila vida¼on de arboj tuteapude kreskantaj.

JED servas kiel feriejokaj kursejo. Vintre øi est-as fermita. Kun JED kieltranoktejo oni povas aýteekskursadi en la æirkaý-a¼o. Ni vizitis Nobejaman

(jama=monto), kiu Japanie estas la plej alta lokokun fervoja stacio. La tiea skicentro funkciasnur 1-1½ monatojn jare. La vintro estas mal-longa. En Nobejama staras ankaý granda radio-astronomia antenaro, kies plej altaj antenojhavas 46-metran diametron. La montoj en tiuregiono altas de 1000 øis preskaý 3800 metroj.Kvankam la distancoj surmape þajnas ne gran-daj, la veturado æiam postulas tempon, pro laserpentaj vojoj, pontoj trans abismojn kaj tune-loj tra montoj. Kun bonþanco oni povas ekvidiFu¼i-monton.

Ni vizitis diversajn muzeojn, pri arto aý ter-kultivado, laborejojn de manlaboristoj kaj artis-toj. La ekspozicio kaj laborejo de bambu-artistos-ro HOSAKA Norio estas tre interesaj. Li jamdufoje okazigis ekspozicion en Finnlando kajþatus reveni. Kelkaj liaj arta¼oj havas nomojn,kiuj aludas al finna¼oj. Ili estas plektitaj el mal-dikaj longaj bambueroj kaj enhavas elektrajnlumojn por pli bone vidigi la strukturon.

Proksime al JED situas malgranda nutra¼o-vendejo, benzinstacio, poþtoficejo, æina kaj aliaj

7

Vojaøerestoracioj, varmfonta banejo, japane “onsen”. Laurbeto nomiøas Hukuoka, sed øi ne troveblas en niajmapoj. Oni povas viziti malgrandan parkon æirkaý inte-resa fonto de trinkebla akvo. La akvon oni dividis entri rojojn, kiuj fluas al tri vilaøoj, kiuj iam dependis detiu akvo kaj disputis pri siaj rajtoj. Vojrande staras rek-lamo de HONKA, kaj kelkaj el la domoj aspektas kielfinnaj trabodomoj. Aliaj reklamoj logas al feriejoj, kiajekzemple New Oriental Resort (nova orienta feriejo).La anglaj tekstoj helpas al usonaj kaj eýropaj vizitantoj,sed homon, kiu ne parolas angle, ili øenas, precipe lauzado de litero Y anstataý J, kaj de J anstataý ¬ kaj Ø,kiel æie en Japanio.

La Japana E-Domo estas valora donaco al esperant-istoj. Kompreneble øi bezonas daýran prizorgadon farede volontuloj kaj – kelkfoje – ankaý de multekostajpagendaj metiistoj. Æiu domposedanto scias, ke kon-stantaj kostoj okazas. Longan utilan vivon al JED kajdankon al niaj japanaj gastigantoj, kiuj æiamaniere ag-rabligis nian restadon en Jacugatake-regiono.

Raita kaj Matti Pyhälä Bambuartisto

8

Kesätapahtumia

Valamonkävijän kokemuksiaja muitakin muisteluita

Erittäin pitkän tauon jälkeen olin tänä kesänätaas mukana esperantotapahtumassa, yhdessävaimoni kanssa. Jo perinteiseksi esperantistienkesäkurssipaikaksi valittu Valamo on ilmeisenonnistunut paikanvalinta. Ainakin meidän koh-dallamme juuri paikka oli keskeinen tekijä, jokasai meidät liikkeelle tällaiseen viikon tapahtu-maan, jollaisiin emme ole enää pitkään aikaanosallistuneet missään yhteydessä. Nyt oli kotoi-saa valita tämä matka nimenomaan esperantoonliittyvänä. Jos oli kurssipaikka osaltaan motivoi-massa matkalle lähtemiseen, niin viikon kulu-essa erityisesti kurssit ja yhdessäolo meidän es-perantistien kesken syvenivät mieliin painuviksi.

Meille Valamoon kirkkoineen ja sen histori-aan tutustuminen ja sen rauhallisessa ilmapii-rissä eläminen ja samalla meidän esperantistienyhdessä oleminen ja yhteinen opiskelumme oli-vat kaiken kaikkiaan hieno elämys. Tapasimmeviihtyisässä ilmapiirissä mukavia ihmisiä, jot-ka kaikki olivat meille uusia tuttavuuksia. Pa-ras osoitus kokemastamme tapahtumaviikontäysipainoisuudesta on mielestäni ollut vaimo-ni Tyynen välitön eläytyminen matkaan ja senkokemuksiin vielä jälkikäteenkin. Selvimmintämä on tullut esille hänen tokaisussaan: ”Ensivuonna mennään taas uudelleen Valamon tapah-tumaan ja tapaamaan tuttuja!”

Onpa jopa tullut hiukan pohdituksi sitäkin,mitä olisi syytä jättää matkatavaroista pois ku-lun helpottamiseksi, mitä vielä ottaa mukaan,ja muita käytännön pikkuasioita! No niin, var-sinkin meidän iässämme tiedostaa kyllä, ettätällaisten ajatusten toteuttamiselle voi ilmaan-tua erilaisia ”väliin tulevia” tekijöitä – aika näyt-tää. Tärkeintä on kuitenkin ollut Tyynen myön-teinen selviytyminen tänä kesänä – hänen tie-tynlaisesta liikuntahaitasta ja Valamon pitkäh-köistä ”koulumatkoista” huolimatta. Tämänhet-

kinen valmiutemme ensi vuoden tapahtumaanilmentää joka tapauksessa vakavaa pyrkimys-tämme myös toteuttaa aikeemme.

Tuon tämän jutusteluni myötä tässä yhteydes-sä myös omalta osaltani esille sen seikan, ettätänä syksynä tulee kuluneeksi vaatimattomasti60 vuotta siitä, kun minusta tuli esperantisti!Olkoon tämä pienen muistelun arvoinen asia.

Kävin 1947 Jokioisissa kansakoulun 6. luo-kan jälkeistä ensimmäistä kahdesta ns. jatko-koululuokasta, jota muistaakseni käytiin vainparina päivänä viikossa ja iltaisin (tällöin olimelko tavanomaista 14-15 vuotiaiden oppilai-den ansiotyössä käynti päiväsaikaan, itsekinaloitin tehdastyön puolen vuoden kuluttua tä-män luokan alkamisesta). No niin, KaarinaTalonen -niminen opettajamme perusti yllättä-en virallisten jatkokoulutuntien jälkeen kokoon-tuvan esperantokerhon, jossa tätä kieltämmealettiin motivoituneimpien osalta opiskella ihankohtuullisella innolla. Kerho kokoontui aluksiluokassa, myöhemmin opettajan kotona samassarakennuksessa. Näin jatkui koko lukuvuoden(minä ainoana jatkoluokkalaisena ja 3-4 van-hempaa), kunnes keväällä opettaja siirtyi poistoiselle paikkakunnalle ja me kerholaiset jäim-me omin päin. Itse jäin yksinäiseksi ”sudeksi”,koska muut kerholaiset olivat jonkin verran van-hempia enkä muista heitä enää paikkakunnallaedes tavanneenikaan. Mainittakoon, että Kaa-rina Talonen oli kotoisin Somerolta ja oli ilmeis-tä Joel Vilkin jälkikasvua esperantistina. Minuatämä kieli on seurannut koko elämäni ajan, to-sin tietyllä tavalla rajautuneessa muodossa, kos-ka olen asunut aina pienellä paikkakunnalla ai-noana kielen harrastajana.

Esperantourani on jatkunut tuon aloituksenjälkeen ennen kaikkea kirjeenvaihdon muodos-taman oppimisyhteyden varassa. Tosin vuosi-

9

Kesätapahtumiaen mittaan on tämä aika lailla hiipunut, osinkyllä kumppanien poismenojenkin johdosta.Toisena keskeisenä kielen ylläpitämisen ja ke-hittämisen keinona olen pitänyt kongresseihin,lomakursseihin ja joihinkin muihin tapahtumiinosallistumista. Nämä ovat olleet yksinäisenesperantistin ainoita keinoja päästä astumaanelävään esperantomaailmaan ja puhumaan kiel-tä; tosin näitä osallistumisia on minulla vuosi-kymmenien mittaan ollut aika harvoin. (Keskei-simmät kongressi-/lomakurssi-/ym. osallistumi-seni ovat olleet: Sofia -63; Norjan perhevierailu-64; Budapest -66; Helsingör -68; Helsinki -69;Sysmä -71; Varna / + perhevierailu Kazanlikissa-78; Rauma -80; yksi iltatapahtuma; Valamo-07. Sofiassa olin yksin, seuranneissa viidessätapahtumassa vaimon ja lasten kanssa, kolmes-sa viimeksi mainitussa vaimon kanssa). Tästävoi päätellä, että olen osallistunut näihin ja tä-ten päässyt esperantoa puhumaan yleensä usei-den vuosien tai välillä jopa vuosikymmenienvälein – tässä suhteessa olen siten ollut varsi-nainen pätkä-esperantisti!! Kohennettavaa oli-si.

Vaimo on todennut hyvin ykskantaan, ettäkun hän noin 53 vuotta sitten otti Matin avio-miehekseen, niin Esperanto tuli siinä sivussa!Hän ei pitkään aikaan paljoakaan välittänyt pa-neutua kieleen, mutta aina esperantomatkoillahän oli tästä huolimatta täydellä sydämellä mu-kana – milloin vieraana, milloin tilapäistutustu-jana, milloin välillä emäntänäkin – ja käytteliestoitta suhteellisen vähälukuista sanavarasto-aan eivätkä kieliopilliset puutteetkaan häntä lii-emmin kiusanneet! Mutta varsinkin tänä kesä-nä tuntui nyt syntyneen selvä kipinä sanavaras-ton ja kieliopinkin kohentamiseksi. Hänkin onsiten edelleen pysynyt mukana – ”siinä sivus-sa”!

Kielenopiskelusta puhuttaessa mainitsen vie-lä, että Kaarina Talosen esperantokerhon pää-tyttyä ilmoittauduin seuraavaksi English by theNature Method -kirjekurssille, joka oli tuolloin,noin 60 vuotta sitten, yleisesti tunnettu englantia

englanniksi opettava kirjekurssi, jossa ohjattiinlukemaan englanninkieliset tekstit (yhteensä 60opintokappaletta 16 opintovihossa) opintokap-paleittain esim. 8-10 kertaan vain englanniksi,”ajattelemaan” englanniksi, ja kirjoittamaanpelkästään englanninkielellä runsaasti erimuo-toisia harjoitustehtäviä, jotka sitten lähetettiinopintovihkokohtaisesti aina ajoittain korjatta-viksi ja palautettaviksi. Paneuduin kurssiin noinparin vuoden ajan huolellisesti, ja suoritin senkunnialla päätökseen. Tuo luonnollisuutta ta-voitteleva vieraan kielen oppimismenetelmä jäimieleeni hyvin ihanteellisena ja tehokkaanaopiskelumuotona.

Palatakseni taas lopuksi Valamoon, siellä”kirpparissa” törmäsin oppikirjaan WilliamAuld, Pasoj al plena posedo /1968. Tutkiskelinmielenkiinnolla tätä vanhaa kirjaa ja se vaikuttiminusta hyvin tasokkaalta ja ennen kaikkea: sii-nähän toteutetaan pätevän tuntuisesti tuota van-haa kaiholla muistelemaani luonnonmenetel-mää, ei tosin kielen alkeista lähtien, vaan jo pi-demmälle ehtineille sovellettuna! Oppikirjassaopetetaan esperantoa esperantoksi: tasokastakieltä sisältävien lukukappaleiden jatkona onesperantoksi runsaasti ilmaisupohdiskelua japaljon kirjoitustyötä vaativia harjoituksia huo-lelliselle opiskelijalle, esperantoksi selittävä täy-dentävä sanasto lisätueksi ja tekijän vain ääri-tapauksessa sallimana ”lupa” turvautua äidin-kieliseen sanastoon! Ilman muuta ostin tämänkirjalöytöni. Kotiin palattuani aloin vanhallaluonnonmenetelmän kokemuksellani lukea kir-jaa kunnolla kappale kappaleelta ja ennen kaik-kea pikkutarkasti vastata harjoitustehtäviin jakirjoittaa kaikki vastaukseni. No, tämä on nytoma tapani hyödyntää tuota käsiini sattunuttavanhaa hyväntuntuista kirjaa kielitaitoni kohen-tamiseksi, jollaiseen aina löytyy tarvetta.

Monenlaisia virikkeitä ja vaikutteita kertyitämän mukavan Valamon-viikon aikana.

Matti Hakala

10

Asocioj

Omaøo al Arvo KarvinenLa estraro de la Eýropa blindula unio (EBU, Eu-ropean Blind Union) decidis en sia kunveno enMontpellier en junio inviti s-ron Arvo Karvi-nen (1934) kiel honoran membron de EBU. Lahonoran membrecon oni publikigis en la Øene-rala asembleo de EBU en Antalya, Turkio en lafino de oktobro. La celkonscia laboro de Arvopor atingi la celojn kaj ideojn de EBU kaj liajservoj al vidhandikapitoj, kaj lia vasta karieroestas agnoskataj kaj alte aprezataj de EBU kajøiaj membroj.

Sur la Eýropa kampo Arvo Karvinen laborisi.a. en la EBU komisiono pri kunlaboro kunEýropa unio, EBU komisiono kun evolulandoj,en komisionoj de sociala fonduso de Eýropaunio. Lia internacia kariero komencis en la1960-aj jaroj inter sporto kaj lia pli vasta mond-skala kariero en 1976 kiel estrarano de mondakonsilio de nevidantoj (World Council for theWelfare of the Blind). Kompreneble liaj servojestas konataj ankaý sur la nacia kampo. Ekdela 1960-aj jaroj li laboris en la finna ligo de vid-handikapitoj kie li ekde 1972 okupis la posten-on de øenerala sekretario øis emeritiøo. Liaagado emfazis precipe la trian mondon, i.a. lilaboris plurajn fojojn en Namibio por fondi re-kapabligan centron por blinduloj, por eduki per-sonaron kaj fortigi organizon de blinduloj. EnZambio la finna ligo de vidhandikapitoj fondisbrajlan bibliotekon, evoluis profesian edukadon

* Korespondi deziras66-jara emeritulo, edziøita kaj korespondadokun diverslandaj ges-anoj kiel longjara þatoku-po. Preferas klasikan interþanøon de leterojanstataý moderna interþanøo de mesaøoj perede e-reto. Þatas kolekti poþtmarkojn kaj bild-kartojn. Respondo al æiu kiu skribas.

Inø. Pavel Štastny, U Dekanky 1648/12, 14000 Praha 4, Æe¶a respubliko.

AntaýenLa estraro de Antaýen en la jaro 2008 estossekva:

Tapani Aarne prezidantoJukka Laaksonen vicprezidantoSylvia Hämäläinen sekretarioVeli Hämäläinen kasistoLauri Liukkonen membroVicmembroj estos Pentti Järvinen, Anja Kar-

kiainen, Terhi Laaksonen kaj Marjatta Ström.

kaj manlaborajn kondiæojn. En Ekvadoro onifondis brajlan presejon.

La sociala aktiveco de Arvo Karvinen daýr-iøas sur multaj kampoj, ekz. kiel estro de fond-a¼o por helpi nevidantajn studentojn. Ni Espe-rantistoj konas lin ankaý en Esperantujo.

Ni estas fieraj de nia amiko Arvo. Ni gratulasokaze de omaøo kaj deziras fortojn, sanon kajdaýran inspiron en þatokupoj.

Ritva Sabelli

11

Asocioj

UEA:n jäsenmaksut 2008MG-jäsen 9 euroa (ohjekirja)MJ-jäsen, MJ-T-jäsen 23 euroa (vuosikirja)MA-jäsen, MA-T-jäsen 58 euroa (vuosikirja + Esperanto)Ainaisjäsenyydet:DM-jäsen, DM-T-jäsen 1450 euroa 25 x MA (vuosikirja + Esperanto)DMJ-jäsen, DMJ-T-jäsen 575 euroa 25 x MJ (vuosikirja)Jäsenmaksut ovat samat myös nuorille jäsenille (1.1.1978 jälkeen syntyneet, ilmoitathan syntymäjanmaksaessasi). Nuorten jäsenmaksut (-T) sisältävät TEJO:n jäsenyyden ja Kontakto-lehden sekäTEJO tutmonden tilauksen. Myös vuoden 2007 jäsenmaksuja voi edelleen maksaa ja saada kysei-sen maksuluokan materiaalin.Tukijäsenyydet: varsinaisen jäsenmaksun lisäksi toiminnan tukemiseen:Societo Zamenhof 116 euroaPatronoj de TEJO 69 euroa (Kontakto ja TEJO tutmonde)UEA:n säätiöt, esim. Fonda¼o Canuto (avustusta vähävaraisten aktiivisten esperantistien UEA-jäsenmaksun maksuun)UEA:n julkaisujen hinnat tilattuna ilman jäsenyyttä:Esperanto 37 euroaKontakto 22 euroaTEJO tutmonde 12 euroaJoitakin lehtien vuosikertahintoja:Monato + La Jaro (almanakka v. 2008) 49 e (lentopostilisämaksu 4 e), verkkolehti 29,40 e,

La Jaro 5 e (pikatoimitus + 4 e)La Ondo de Esperanto 32 euroa (lentopostilisämaksu 5 e), verkkolehti 12 eLitova Stelo 14 e (lentopostilisämaksu 6 e)Komencanto 18 eEAF välittää myös:– kongressi-ilmoittautumiset ja niihin liittyvät maksutoimet– rahasiirrot UEA-tileille– kirjatilauksia, osoitteenmuutoksia jne.Otathan yhteyttä!Päivi Saarinen, UEA:n pääedustaja SuomessaRuorimiehenkatu 5 C 23, 02320 Espoo, puh. (09) 8133 217sähköposti: eafoficejo@esperanto.fitili: Sampo 800020-5995369

12

InformbazaroBelartaj konkursoj 2008La gvida Esperanta artkonkurso, la BelartajKonkursoj de UEA invitas partoprenantojn porla 59-a fojo. La rezultojn oni anoncos en la 93-a Universala Kongreso en Roterdamo.

Partopreno estas libera al æiuj kaj ne ligita alpartopreno en la UK. La konkursa¼oj devas estinovaj kaj, escepte de la infanlibroj, antaýe nepublikigitaj en ajna formo. Branæoj estas poezio,prozo, teatra¼o, eseo, filmo kaj infanlibro de lajaro. La branæo kanto æi-foje ne okazos. Onirajtas sendi maksimume tri konkursa¼ojn porsama branæo, æiuj alvenu plej laste la 31-an demarto 2008 al: Belartaj Konkursoj de UEA, æeMichela Lipari, Viale Giulio Cesare 223, IT-00192 Roma, Italio; rete: michela.lipari@tiscali.it.

La konkursa¼oj (krom infanlibroj) estu pseý-donimaj. La rajto je la unua presigo de la premi-itaj verkoj apartenas al UEA, kiu ankaý posterajtos aperigi ilin senpage en antologio de laKonkursoj. Detala regularo haveblas æe UEA,Nieuwe Binnenweg 176, 3015 BJ Rotterdam,Nederlando. Øi legeblas ankaý æe http://uea.org/dokumentoj/belartaj_konkursoj_regularo.html.

(el komuniko de UEA koncizigis mm)UEA invitas alroterdama IKUDum la 93-a UK en Roterdamo okazos la 61-asesio de Internacia Kongresa Universitato. UEAinvitas universitatajn profesorojn, docentojn kajpersonojn kun simila kvalifiko sendi proponojnde prelegoj al la sekretario de IKU, prof. AmriWandel, 767, IL-71799 Makabim, Israelo, rete:amri@huji.ac.il, øis 2008-01-31.

Estos bonvenaj proponoj ligitaj al la kongresatemo ”Lingvoj: trezoro de la homaro” aý al la100-jariøo de UEA. Æiu propono enhavu mal-longan resumon de la prelego kaj koncizan bio-grafieton de la preleganto (kune ne pli ol unupaøo). La proponintoj estos informitaj pri ak-cepto aý ne-akcepto øis 2008-04-15. La sukcesaj

kandidatoj devos sendi kompletan tekston desiaj prelegoj al UEA øis 2008-05-31. Æiu pre-leganto devas esti kongresano kaj mem zorgipri sia aliøo. Prelego estos rekompencita permodesta honorario. Pliaj detaloj troviøas en laIKU-paøo æe http://uea.org/dokumentoj/IKU.

La prelegtekstoj de la 60-a IKU estas haveblajkiel presita libro (120 paøoj; red. A. Wandel;prezo 12,00 eýroj plus afranko kaj, en EU, im-posto 6%) kaj ankaý rete en la IKU-paøo (vd.supre). Ankaý IKU-libroj de kelkaj antaýaj jarojestas plu aæeteblaj æe la Libroservo de UEA kajrete legeblaj.

(el komuniko de UEA koncizigis mm)18 landoj vizitis æe UEALa 27-a Malferma Tago de la Centra Oficejode UEA sabaton, la 24-an de novembro, allogis110 vizitantojn el 18 landoj. Krom prelegoj lavizitantoj povis konatiøi kun øisnunaj kaj est-ontaj projektoj de E@I (Esperanto æe Interreto),i.a. la planata reta informportalo pri Esperanto,kaj kun la agado kaj celoj de la eýropa Esperan-to-partio Eýropo-Demokratio-Esperanto. Laprogramon finis unuhora renkontiøo kun estrar-anoj de UEA, dum kiu Ranieri Clerici, ClaudeNourmont, Barbara Pietrzak kaj Loes Demmen-daal respondis plej diversajn demandojn, i.a. prila festado de la 100-jariøo de UEA, InternaciaJaro de Lingvoj, UK en Roterdamo, kaj eksterajrilatoj de UEA.

Kun 12 ekzempleroj la reeldonita ”Vivo deZamenhof” estis la plej furora libro de la tago.Sekvis øin ”Informado praktike” de Ziko vanDijk (11) kaj la bildstrio ”Zamenhof bildrakon-te” (10). Aliaj popularaj titoloj estis ”BeletraAlmanako” (7), ”La lingvo serena” de BaldurRagnarsson (6), ”Fraýlino Maitreyi” de MirceaEliade (6) kaj la nederlanda eldono de ”Espe-ranto per rekta metodo” de Stano Maræek (5).Entute la Libroservo de UEA vendis librojn k.a.varojn por 2858 eýroj.

Nova¼o estas, ke unuafoje eblas sekvi kelkajnprogamerojn de la Malferma Tago virtuale. Fil-

13

Informbazaromis kaj enretigis ilin Andrej Grigorjevskij, kiuvolontule prizorgas retajn servojn de UEA. Proteknikaj kialoj la filmoj ne povis aperi en la pro-pra servilo de UEA, sed eblas vidi ilin æe http://video.google.com, seræante per “MalfermaTago”, aý pere de Libera Folio æe http://www.liberafolio.org/2007/malfermatago/. La venontaMalferma Tago okazos sabaton, la 26-an deaprilo 2008, kaj estos dediæita al la 100-a dat-reveno de la fondo de UEA.

(el komuniko de UEA koncizigis mm)

FEJO

pasko 2008. La detalaj informoj aperos baldaýen la retejo æe adreso http://iej.esperanto.it/ijf/.Se vi interesiøas pri senpaga partopreno en IJFdum pasko 2008, estas sub 30-jarulo kaj parolasesperanton kontentige, kontaktu paula.niinikorpi@gmail.com øis 31a de januaro.

Italia kutsuuHaluatko matkustaa Italiaan? Oletko FEJOn jä-sen tai alle 30-vuotias? Tahtoisitko päästä ko-keilemaan esperanton taitojasi käytännössä?

Joka vuosi 2 nuorella suomalaisella esperan-ton harrastajalla on mahdollisuus matkustaa Ita-liaan IJF-tapahtumaan Opetusministeriön rahoi-tuksella. Italian esperantonuorten pääsiäislomanaikaan järjestämä IJF eli Internacia JunularaFestivalo on jokavuotinen esperantotapahtuma,jonne tulee n.100 osanottajaa eri puolilta Eu-rooppaa. Vuonna 2008 tapaaminen järjestetäänSenigalliassa, Anconan lähellä. Tarkat tiedot ta-pahtumasta ilmestyvät pian nettisivuille osoit-teeseen http://iej.esperanto.it/ijf/.

Jos siis olet kiinnostunut ilmaisesta matkastaItaliaan IJF:hon ensi pääsiäisenä, olet myös alle30-vuotias ja puhut ainakin tyydyttävästi espe-rantoa, ota yhteyttä.

Lisätietoja ja vapaamuotoiset hakemuksetosoitteeseen paula.niinikorpi@gmail.com 31.1.mennessä.Italio invitasFEJO strebas por sendi du junulojn al InternaciaJunulara Festivalo, Italio, ankaý venontjare. Lavojaø- kaj partoprenkostoj estos pagitaj pere desubvencio ricevita de finna edukministerio. IJFokazos en Senigallia proksime de Ancona dum

Eventokalendaro de EAF20088.-9.3.2008 Vintraj Tagoj, Hotelo

Kuninkaantie, Espoo23-27.6.2008 Esperantokursoj, Heinävesi

(Valamon kansanopisto)19-26.8.2008 Universala Kongreso de

Esperanto, Roterdamo, Nederlando (UEA)26.7-2.8.2008 Internacia Junulara Kongreso,

Szombathely, Hungario (TEJO)Laborkunsidoj9.2.2008 Estraro, la oficejo

Malfermaj pordojen la oficejo 15.12.2007La lastan aranøon de la jubilea jaro vizitis æirkaý30 personoj: esperantistoj el tuta suda Finnlandovenis por vidi unu la alian en la oficejo en Silta-saarenkatu 15 C 65. Homoj venis kaj iris tielke necesis ofte kuri al pordo por enlasi ilin. Laatmosfero estis øoja kaj amuza: laýplane estisregalitaj la tradicia trinka¼o ”glögi” kaj tradiciajspickuketoj ”piparkakut”. Anja Karkiainen kajPatrik Austin prizorgis pri la programa flankodeklamante, kantante kaj kantigante. Sed ne nurili prezentis programon: ni aýdis ankaý amuzanpoemon, kiun prezentis Saliko kaj gajajn besto-kantojn de nia onklo Tomaso. Kune ni kantisjulajn kantojn kiel ”Porkidoj de panjo”. La vizit-antoj povis ankaý konatiøi kun la multflanka en-havo de la jubilea skatolo kaj kun la fotoalbumopri la jubilea tago en aprilo. Kun bondeziroj porla julo kaj la nova jaro finiøis la afabla æeestado.

14

Venontaj

Vintraj Tagoj en EspooTalvipäivät Espoossa 8.-9.3.2008

Jaro de la lingvoj kaj 100-jariøo de UEA – ambaý en 2008Kielten vuosi ja UEA:n satavuotisjuhla – kumpikin vuonna 2008

Suomen Esperantoliiton seuraavat talvipäivätjärjestetään 8.-9.3.2008 Espoossa, joka 2008viettää 550-vuotisjuhlavuottaan. Päivät ovathotelli Kuninkaantiessä, joka sijaitsee Espoonrautatieaseman lähellä ja on siis helposti tavoi-tettavissa. Myös Espoon keskiaikainen kirkkoon aivan vieressä.

Vuosi 2008 on tärkeä myös esperanton kan-nalta: Esperanton maailmanliitto (UEA) täyttää100 vuotta juuri sopivasti YK:n ja UnesconKielten vuonna. Talvipäivien ohjelmassa käsi-telläänkin näitä aiheita. Lisäksi tutustumme seu-raavaan kongressikaupunkiin Rotterdamiin jasinne järjestettävään bussikaravaanimatkaan.

Lauantaina päivien ohjelmassa on esperanto-kurssi aloittelijoille ja niille jotka haluavat tu-tustua esperanton kieleen ja kulttuuriin. Pelk-kään kurssitilaisuuteen osallistuminen on mak-sutonta.

Vintraj Tagoj kaj jarkunveno de Esperanto-Asocio de Finnlando okazos 8.-9.3.2008 en Es-poo, kiu en 2008 festos sian 550-jariøon. Laloko estos hotelo Kuninkaantie, kiu situas prok-sime de la fervoja haltejo kaj la mezepoka preø-ejo.

La jaro 2008 estas multflanke grava por ni:UN kaj Unesko deklaris la jaron kiel Jaro de lalingvoj kaj nia kara æefasocio Universala Espe-ranto Asocio (UEA) festos øian 100-jaran jubi-leon. En la programo de la tagoj ni traktos tiujntemojn. Krome ni konatiøos al la venontjarakongresurbo Roterdamo kaj aýdos pri la kara-vano tien.

Esperantokurso estas aranøita laý intereso kieldum pasintaj vintraj kaj aýtunaj tagoj.

Dum la vespera kunestado ni memoras la pas-intan jubilean jaron kun fotoj kaj rakontoj prila multaj aranøoj. La jubilea skatolo estos deno-ve surloke por konatiøo. Antaý la vespermanøoestas aranøita, jam tradicie, akcepto por membrode la Societo Nino Runeberg – membrigu ankaývi al la subtena societo de EAF.

Multaj certe memoras, ke en Espoo loøis aka-demiano kaj multflanke fama esperantisto Vil-ho Setälä en la strato, kies nomo estis kaj anko-raý estas Esperantotie (Esperantovojo). En lajaro 1969 la kongresejoj de la 54a UniversalaKongreso de Esperanto estis Teknika Altlernejokaj Dipoli en urboparto Otaniemi de Espoo.Dimanæe post la jarkunveno ni konatiøos kuntiuj æi famaj lokoj dum rondveturo.

La Vintraj tagoj finiøos en Kulturdomo Wee-Gee, kie situas i.a. muzeo de moderna artoEmma. Post la kafo vi povos memstare konatiøikun la WeeGee-domo (enirpago). Veturo al Hel-

sinki aý al fervoja stacio de Espoo eblas facileper publikaj transportiloj kun helpo de lokajesperantistoj. En Espoo ja loøas multaj konatajesperantistoj, i.a. la nuna æefdelegito kun fami-lio, nuna EAF-kasisto, antaýa prezidanto deEAF kaj antaýa prizorganto de membroregistro.

15

Venontaj

Hotelli Kuninkaantie

Iltaohjelman aikana muistelemme kulunuttajuhlavuotta ja tutustumme juhlalaatikon sisäl-töön. Ennen illallista järjestetään perinteiseentapaan vastaanotto Nino Runeberg -seuran jä-senille, liity heti jos haluat tukea liiton toimin-taa.

Monet varmasti muistavat, että Fondumo Es-peranto -säätiön perustaja ja liiton monivuoti-nen keskushahmo Vilho Setälä asui Espoossakadulla, jonka nimi edelleenkin on Esperanto-tie. Vuoden 1969 Helsingin Esperantokongres-sin luennot ja monet muut tapahtumat järjestet-tiin Espoon Dipolissa ja Teknillisessä korkea-koulussa. Sunnuntaina vuosikokouksen jälkeenlähdemme tutustumaan näihin ja muihin Espoonpaikkoihin yhteisellä kiertoajelulla. Ajelu päät-tyy Kulttuuritalo WeeGee:hen, jossa sijaitseemm. modernin taiteen museo Emma. Siellä nau-timme päivien päätöskahvit, minkä jälkeen onmahdollista katsella tarkemmin keskuksen tilo-ja (pääsymaksu). WeeGee-talolta pääsee helpos-ti julkisilla kulkuneuvoilla Helsinkiin tai Espoonkeskuksen rautatieasemalle; paikalliset esperan-tistit auttavat mielellään bussien aikataulujen jalähtöpaikkojen etsimisessä.

ALIØILOMi aliøas al la Vintraj Tagoj de EAF 8.-9.3.2008en Espoo.Nomo____________________________________Adreso____________________________________Tel./Fakso/Ret-adreso____________________________________Aliøkotizo14e øis 20.1.2008 ____18e øis 29.2.2008 ____21e poste ____Duono por FEJO-anoj sub 30 jaroj. Infanoj sub15 jaroj sen aliøkotizo. Personoj loøantaj eksterFinnlando laý interkonsento.VT-manøopaketo ___ 55 e(inkl. tagmanøojn ambaýtage, kafon kaj ves-permanøon sabate)VT-hotelpaketoj en hotelo Kuninkaantie:2-lita æambro ___ 38 e/persono1-lita æambro ___ 65 e/personoRondveturo kaj kafo dimanæe ___ 20 eEntute pagenda al la konto de EAF ______Pagoj al la konto: Sampo 800017-230825.Bv. uzi la VT-referencnumeron 4640 (ne skribualiajn informoj en pagilo).Pliaj informoj aý deziroj al EAF:

____________________________________Bonvolu sendi la aliøilon al:Esperanto-Asocio de FinnlandoSiltasaarenkatu 15 C 65, FI-00530 HelsinkiRetaj aliøoj tra eafmendoj@esperanto.fi

16

VenontajProgramo – Ohjelma(þanøoj eblas – muutokset mahdollisia)Sabato / Lauantai, 8.3.200811.00-12.30 Esperantokurso: elementa kaj

konatiøa. Esperantokurssi aloittelijoille jatutustujille.

12.00 Malfermo de VT-akceptejo en la hotelo.Talvipäivien vastaanotto avataan hotellinaulassa. Lunæo. Lounas.

13.00 Bonvenigaj vortoj kaj malfermo detagoj. Tervetulosanat ja päivien avaus.

13.30 Jaro de la lingvoj kaj Jubilea jaro deUEA. Kielten vuosi ja Esperantonmaailmanliiton (UEA) juhlavuosi.

15.30 Kafo. Kahvi.16.00 Kunvenoj de membroasocioj laý

alvokoj. EAF:n jäsenjärjestöjen kokouksiakokouskutsujen mukaan.

17.45 Akcepto de Societo Nino Runeberg.Vastaanotto Nino Runeberg -seuranjäsenille.

18.00 Vespermanøo. Illallinen.19.00 Vespera programo: memoroj pri la

jubilea jaro, jubilea skatolo ktp.Iltaohjelma: juhlavuoden muisteluja,juhlalaatikko ym.

21.00 Komuna kaj libera kunestado en hotelo.Vapaata yhdessäoloa hotellilla.

Dimanæo / Sunnuntai, 9.3.20089.00 Matenpreøo de KELF. Aamuhartaus, järj.

KELF.9.30 Kontrolo de rajtigiloj. Valtakirjojen

tarkastus.10.00 Jarkunveno de EAF. Vuosikokous.12.00 Lunæo. Lounas.13.00 Ekveturo al rondveturo en Espoo:

dumvoje videblas i.a. Esperantovojo kajkongresejo Dipoli. Lähtö Espoonkiertoajelulle, matkalla nähdään mm.Esperantotie ja Dipolin kongressikeskus.

ILMOITTAUTUMISLOMAKEIlmoittaudun Suomen Esperantoliiton talvi-päiville 8.-9.3.2008 EspoossaNimi____________________________________Osoite____________________________________Puh./fax/sähköposti____________________________________Ilmoittautumismaksu:14e 20.1.2008 saakka ____18e 29.2.2008 saakka ____21e 29.2.2008 jälkeen ____Puoli maksua FEJO:n varsinaisilta jäseniltä. Il-man maksua alle 15-vuotiaat lapset. Suomenulkopuolella asuvat henkilöt sopimuksen mu-kaan.Talvipäivien ruokapaketti(sis. 2 lounasta, illallisen, kahvin) ___ 55 eTalvipäivien majoituspaketti2-hengen huoneessa ___ 38 e/hlö1-hengen huoneessa ___ 65 e/hlöKiertoajelu ja kahvi sunnuntaina ___ 20 eMaksut yhteensä SuomenEsperantoliiton tilille _________Tilinumero: Sampo 800017-230825.Käytä viitenumeroa 4640 (ei muita tietoja viite-tai viestikenttään maksun yhteydessä).Lisätietoja ja/tai toivomuksia

____________________________________Lähetä lomake osoitteella:Suomen EsperantoliittoSiltasaarenkatu 15 C 65, FI-00530 Helsinkitai tiedot sähköpostitse:eafmendoj@esperanto.fi

17

Venontaj14.30 Alveno al WeeGee-domo de

Espoo. Saapuminen WeeGee-Kulttuuritalolle.Kafo kaj fermo de la tagoj.Kahvi ja päivien päätös.

Bonvenon – Tervetuloa!Aliøo kaj kontaktpersonojBonvolu sendi la aliøilon al la EAF-oficejo de Helsinki aý se vi volas aliøirete, uzu la adreson eafmendoj@esperanto.fi. Krome pagu la kotizon al lakonto de la Asocio uzante la referenc-numeron. Notu, ke estas tre grave fariambaý: kaj pagi kaj sendi la aliøilonpor ke ni organizantoj scios, kiu volas kion dumla VT.

Æi-foje la kotizoj eble þajnas iom altaj, tioestas la bedaýra fenomeno en æefurba regiono.La ejo tamen estas facile atingebla per publikajtransportiloj.

Kun eventualaj demandoj pri VT-aranøoj:programo, tranoktoj, manøoj, vojaøeblecoj ktp.vi povas turni vin al EAF-vicprezidanto PäiviSaarinen (kiu ja loøas en Espoo) aý al EAF-sek-retario Tiina Oittinen (kiu ofte vizitas la æefur-ban regionon). Kontaktinformoj sur paøo 2. Prila aliøiloj kaj pagoj prizorgas Päivi Saarinenkune kun EAF-kasisto Tiina Kosunen.Ilmoittautuminen ja yhteyshenkilötIlmoittaudu lähettämällä ilmoittautumislomakeSuomen Esperantoliiton toimistoon tai kerto-malla vastaavat tiedot sähköpostitse osoitteeseeneafmendoj@esperanto.fi. Maksa osallistumis- japakettimaksut ilmoittautumisen mukaisesti lii-ton tilille. Muista käyttää viitenumeroa, jonkakanssa ei pidä kirjoittaa muita tietoja. Huomaa,että pelkkä maksun hoitaminen ei riitä, tarvit-semme myös ilmoittautumistiedot, jotta tiedäm-me mitä olet tilannut ja milloin tulet. Valitetta-vasti pääkaupunkiseudun hintataso on korkea,mutta toisaalta paikka on helposti saavutettavis-sa julkisilla kulkuneuvoilla. Hotellilla on myös

Subtena societo de EAFSamtempe kun la kotizo al VT – aý kielaparta pago – vi estas tre bonvena aliøi alla subtena Societo Nino Runeberg por 36eýroj.

La anoj de la societo ricevos dum la jarokrom akcepton dum VT ankaý specialanrenkonton dum la jubilea tago kaj aliajnetajn surprizojn.

Anna Ritamäki, prezidantoEsperantoliiton kannatusseura SocietoNino Runebergin jäsenmaksu on 36 euroa.Esperantoförbundets understödssällskapSocieto Nino Runeberg har medlemsavgift36 euro.

tarjolla parkkipaikkoja.Lisätietoja koskien talvipäivien ohjelmaa, ma-

joitusta, ruokailua ja matkustusvaihtoehtoja voittiedustella liiton varapuheenjohtaja Päivi Saa-riselta (joka asuu Espoossa) tai liiton sihteeriltäTiina Oittiselta (joka usein käy pääkaupunkiseu-dulla). Yhteystiedot sivulla 2. Ilmoittautumis-lomakkeista ja maksuista huolehtii Päivi Saari-nen yhdessä rahastonhoitaja Tiina Kosusenkanssa.

18

Muut lehdet

Juhlavuoden juttuja lehdissäTurkulainen Suomen vanhin yhä ilmestyvä ÅboUnderrättelser -lehti kirjoitti 12.5.2007 äidistä jatyttärestä, joita yhdistää sama kieli, esperanto. Ju-tussa haastateltiin Carola Antskogia ja Anna Rita-mäkeä esperanton käytöstä ja heidän tutustumises-taan kieleen partiossa. Äiti otti aikanaan yhteyttäSuomen esperantoliittoon ja Anna hankki kielenoppikirjan. Opiskelu sujui ristiin, toinen opasti vuo-rotellen toista. Illalla he kuuntelivat Puolan radionesperantonkielisiä lähetyksiä.

– Esperantossa kiehtoo kansainvälisyyden ajatus.Anna kirjoitti sittemmin partiolaisten esperan-

tolehteen itse artikkeleita. Lehteä teki sitten myösCarola leikkaa ja liimaa -taittona, kuten siihen ai-kaan lehtiä tehtiin.

Nyt Anna on Suomen Esperantoliiton puheenjoh-taja ja Carola Antskog kirjoittaa yhdistyksen 100-vuotishistoriikkia. Tämän kaiken ohessa he ovat ta-vanneet lukemattoman määrän ihmisiä eri puoliltamaailmaa esperanton kautta.

– Olemme yhdistysihmisiä, sanoo Carola, ja teem-me mielellämme töitä yhdessä. Samaan aikaan emmekuitenkaan ole olleet saman yhdistyksen hallitukses-sa, se olisi jo liian sisäänpäinlämpiävää. Kun Annaoli nuorempi, hänellä oli enemmän oma esperanto-maailmansa ja äidillä omansa.

Lehden kuvituksena oli etusivulla kaksoishenkilö-kuva Kemiön vanhan kansakoulun pihalta, jossaAnna ja Carola asuvat sekä sisäsivuilla jutun yhtey-dessä kuva, jossa he selaavat juhlavuoden tapahtu-mista otettuja valokuvia ja yhdistyksen saamia juhla-tervehdyksiä.Åbo Underrättelser kirjoitti lyhyesti 27.4.2007 Kan-sainvälisen esperantoliiton puheenjohtajan RenatoCorsettin luennosta Turussa pääkirjastossa. Se oliesperantonkielinen, aiheeltaan ”Italia italialaisittain”.Luento tulkattiin suomeksi. Corsetti on psykoling-vistiikan professori, ja hänen lastensa yksi äidinkie-li on esperanto. Luento oli osa Suomen esperanto-liiton 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.Savon Sanomissa julkaistiin 27.7.2007 ennakkoesit-tely Festivalo Arta Lumo -tapahtumasta. Jutussakerrottiin tapahtuman näyttelyistä, esiintyjistä ja kon-serteista. Mukana oli maininnat Markku Sarasteen

akvarellinäyttelystä, Duoble Unu ja Solo -yhtyeidenkonsertista sekä Dolchamarin ja Timo Väänäsenkonserteista.

Festivaali kesti perjantaista keskiviikkoon ja pai-kalle tulee esperantisteja yli kymmenestä maasta.Samalla kerrottiin, että Suomen esperantoliitto täyt-tää 100 vuotta ja että Iisalmessa on paikallinen jäsen-järjestö.Kansaneläkelaitoksen Kelasanomat ja ruotsinkieli-sessä FPA-bladet -lehdissä numero 3/2007 syyskuus-sa haastateltiin Leena Tiusasta Turusta, joka toimiimatkailuoppaana jäätyään eläkkeelle erityisopettajanvirasta. Hän on opastanut erilaisia matkailijaryhmiäkaupungissa ja koska hän hallitsee esperanton, hänon myös käyttänyt tarvittaessa sitä opastuskielenä.Esperantoa käyttävät usein yksittäiset matkailijat,jotka ottavat häneen yhteyttä.Otsikolla ”Universaalia lässytystä” kirjoitettiin Tu-run Sanomissa 9.9.2007 aikuisten tavasta puhualeperrellen ja lässyttäen sylivauvoille. Puhetapaa oliverrattu aikuisten puheeseen, ja tutkimuksessa to-dettiin, että leperryspuhetta ymmärrettiin myös ai-kuisten keskuudessa paremmin kuin normaalia ai-kuisten puhetta, kun kyse oli tilanteesta, jossa pu-heen kuulijan äidinkieli ei ollut sama kuin leper-rykseen käytetty kieli. Lisäksi jutussa todettiin, ettäesperantosta haluttiin aikanaan kansainvälinen vies-tinnän väline. Siinä ei onnistuttu, mutta ehkäpä le-perteleminen omalla kielellä kävisi univeraaliksi kie-leksi kansainvälisissä kokouksissa.Oululaisessa Kalevassa kerrottiin 27.9.2007 Pääta-lo-instituutin Napero-Finlandia -satukilpailusta. Sin-ne oli lähetetty 850 satua, joista 10 oli esperanton-kielisiä. Napero-Finlandia -palkinto jaetaan nyt 15.kerran.Syyspäivät VaasassaPohjalainen -lehti, joka ilmestyy Vaasassa, kirjoitti7.10.2007 EAF:n syyspäivistä kaupungissa. Lehtihaastatteli järjestön puheenjohtaja Anna Ritamäkeä.Hänen mukaansa esperantossa on joillekin ihmisilletärkeää ystävyys yli rajojen, toisille se on mahdolli-suus yhteiseen tekemiseen ja jotkut ovat kiinnostu-neet ennen kaikkea kielestä. Anna on itse käyttänyt w

19

Suomen Esperantoliiton jäsenjärjestötMuutokset ja lisäykset osoitteistoon: IlkkaSanttila, Fleminginkatu 12a A 16, 00530 Hel-sinki, s-posti ilkka.santtila@welho.com.

Jäsenyhdistysten jäsenet ovat automaattisesti SuomenEsperantoliiton jäseniä, yhdistykset hoitavat jäsenmak-sut liittoon. Liittoon voi myös kuulua henkilöjäsenenä,jolloin jäsenmaksu v. 2007 on 18 e sisältäen Esperanto-lehden. Nino Runeberg -seuran jäsenmaksu on 36 e.Lisätietoja jäsenyhdistyksiltä ja liiton toimihenkilöiltä.Lappeenrannassa toimii aktiivinen esperanton harras-tajien ryhmä, jolle voi lähettää postia osoitteeseen (IrjaMiettinen) Esperantogrupo de Lappeenranta, Yrjönkatu6-8 A 1, 53600 Lappeenranta.Hämeenlinnassa on perustettu uusi yhdistys, VerdaKastelo R.Y. – Esperanto-Societo en Hämeenlinna, jokaei vielä ole EAF:n jäsenjärjestö. Yhteystiedot: MarkkuSarastamo, Jyrätie 6 a 15, 13500 Hämeenlinna.: verdakastelo@gmail.comUseiden paikkakuntien puhelinluettelosta hakusanan“Esperanto” kohdalta löytyy paikallisten harrastajien pu-helinnumeroita. Paikkakuntien yhteyshenkilöistä saa tie-toa myös Suomen Esperantoliitolta, aktiivisia harrasta-jia on mm. Mikkelissä, Raumalla ja Taivalkoskella.

Suomen Esperantoliiton paikallis- ja jäsenjärjestöt:w Helsingin Esperantoseura / Esperanto-klubo

de Helsinki, Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530Helsinki. : www.esperanto.fi/helsinkijukka.p@esperanto.fi (Jukka Pietiläinen)

w Iisalmen Esperantoklubi / Esperantoklubo deIisalmi, (Onni Kauppinen) Uudispihantie 298,74100 Iisalmi. ( 0500 813 530: onni.kauppinen@pp.inet.fi

w Jyväskylän Esperantokerho / Esperantoklubode Jyväskylä (Seija ja Kari Kettunen), Keihäs-miehenkatu 3, 40630 Jyväskylä. ( (014) 254609 : kari.kettunen@pp1.inet.fi

w Lahden Esperantokerho / Esperantoklubo deLahti, (Martti Pennanen) Kalliomaankatu 10,15150 Lahti. : martti.pennanen@phnet.fi

w Oulun esperantoseura / Esperanto-societo deOulu ry, (Olli Pajula) Salamakuja 4 as 2,90420 Oulu. : http://esperantooulu.info/olli.pajula@baanamail.fi

w Salon Esperantoseura / Esperantoklubo deSalo (Eero Saari) Kössinkatu 2 as 7, 24100Salo. ( (02) 735 6130

w Esperantoseura Antaýen ry. / Esperantosoci-eto Antaýen, Satakunnankatu 30 C 6, 33210Tampere. (Markku Saastamoinen, Siukolantie9 H 12, 33470 Ylöjärvi. ( 050 327 8528 :markku.saastamoinen@jippii.fi)

w Turun Esperanto-yhdistys ry. / Esperanto-soci-eto en Turku, (Tiina Oittinen) Puutarhakatu 26A 11, 20100 Turku. : tiina.oittinen@pp.inet.fi

w Suomen opettajien esperantoyhdistys /Esperanto-Ligo de Finnlandaj Instruistoj,(Carola Antskog) Brokärrvägen 89, 25700Kimito. : cantskog@kolumbus.fi. Tilinro:445023-283606

w Sokeiden esperanto-yhdistys Steleto. (RitvaSabelli) Pietarinkatu 10 D 27, 00140 Helsinki.7 (09) 660 651

w Suomen nuorten Esperantoliitto / FinnlandaEsperantista Junulara Organizo (FEJO)Siltasaarenkatu 15 C 65, 00530 Helsinki.: fejo@esperanto.fi. Tilinro: 563000-2213606

Ilmoitushinnat w AnoncprezojUlkopuoliset mainostajat /Ekster membraro: Jäsenet / Membroj:1/1 sivu/paøo 100 e 1/1 sivu/paøo 50 e1/2 sivua/paøo 60 e 1/2 sivua/paøo 30 e1/4 sivua/paøo 40 e 1/4 sivua/paøo 20 eSendu la anoncojn aý rete al la redaktejo:eaflehti@esperanto.fi aý poþte al la oficejo:Esperantolehti/EAF, Siltasaarenkatu 15 C65, 00530 Helsinki.

Avustajien toivotaan noudattavan edellä esi-tettyjä aikoja. La redakcio esperas, ke help-antoj atentu la datojn supre.

Nro Red.grupo Limdato Aperaskomencas

1 10.1. 15.1. 5.2.2 10.3. 15.3. 5.4.3 10.5. 15.5. 5.6.

ilmestyy vuonnaaperas dum la jaro 2008

20Cityoffset, Tampere 2007n

Seuraava numero w Venonta numeroSeuraava numero ilmestyy helmikuussa. Jutut 15.1.2008 mennessä EAF:n toimistoon. La venonta numeroaperos en februaro. Artikoloj øis 15.1.2008 al la oficejo de EAF. Osoite/adreso: Siltasaarenkatu 15 C 65,00530 Helsinki, puh/tel. (09) 715 538, s-posti/rete: <eaflehti@ esperanto.fi>.

kieltä 20 vuotta ja arvioi, että hänen ajatusmaailman-sa on laajentunut sen avulla. Erilaisiin ihmisiin tu-tustuminen sen avulla on myös hienoa, hän sanoi.

Suomen Esperantoliitto perustettiin 100 vuottasitten, ja Vaasassa järjestettiin seminaari kielistäesperantoliiton syyspäivien ohjelman osana. 1980-luvulla lingvistit nauroivat esperantolle, nykyisin sii-hen suhtaudutaan vakavammin.

Anna Ritamäen mukaan kielen taso on koko ajankasvanut. Internet on varmistanut kielen säilymisen,sanoo hän.

Pohjalaisen jutun yhteydessä oli henkilökuva An-nasta ja Karita Mård-Miettisestä, joka esitelmöiEAF:n seminaaarissa.Vasabladet kirjoitti myös EAF:n Vaasassa järjestä-mistä syyspäivistä 5.10.2007. Otsikkona oli ”Språketsom inte är någons eget”. Vaasalaiset saivat tutus-tua kieleen, kun Suomen Esperantoliitto piti kau-pungissa syyspäivänsä.

Kielestä oli tarkoitus tehdä koko maailman yh-teinen kieli. Siinä ei onnistuttu, mutta se on yhä kaik-kien kieli ja toisaalta ei kenenkään oma kieli.

EAF:n puheenjohtaja Anna Ritamäelle jäi mieleense, kun hän ensimmäistä kertaa käytti esperantoa,ja puolalainen puhekumppani ymmärsi puheen. Sekohotti itsetuntoa. Nyt hän johtaa EAF:ää, jossa onlähes 400 jäsentä.

Vaasan yliopiston seminaariin, jonka SuomenEsperantoliitto järjesti, osallistui nelisenkymmentä

esperantistia. Seminaarin ohjelmassa oli keskuste-luja esperantosta sekä monikielisyydestä käytännös-sä. Se oli avoin kaikille, samoin kuin lauantaina jär-jestetty kielifestivaali kaupunginkirjastossa. Kieli-festivaalissa esiteltiin puolen tunnin välein muuta-ma eri kieli. Luennot käsittelivät esperantoa ja myösmuita kieliä.

Lehti esitteli esperanton kehittämisen sata vuottasitten.

– Esperanto on helpompaa opetella kuin esimer-kiksi englanti. Lisäksi se on kaikkien kieli, ja se eiole kenenkään äidinkieli, sanoi Anna Ritamäki.

Esperanton harrastus on ollut aaltoliikettä. Poliit-tisesti aktiivisina aikoina sitä on harrastettu enem-män. Se voi olla myös joidenkin yksittäisten ryhmi-en käytössä erityiskielenä. Jotkut, jotka eivät opimuita kieliä, ovat oppineet esperantoa. Jotkut kielen-harrastajat osaavat myös monia muita kieliä.

Annan mielestä esperanton käyttäjien määrä onvähentynyt, mutta kielen taso on noussut. Hän itsenäkisi, että se saisi mahdollisuutensa EU:ssa, vaik-ka ei oikein tiedä, miten esperanton käyttö järjes-tettäisiin käytännössä EU:n järjestelmissä.

Jutun kuvassa oli Anna pöydän ääressä, jolla oliuseampia esperanton oppikirjoja. Omassa kainalo-jutussa kerrottiin faktat esperanton kehittymisestä,käytöstä ja käyttäjämääristä.

Jukka Noponen

w