Yhteenveto3 • 2016AKAVAN ERITYISALOJEN

JÄSENLEHTI

EI VARAA äitiyslomaan

Kiusaamista siedetään liikaa

Hyvät mietteet kuntavisioista

Ihme firma: ei hierarkiaa

Jäsenasioiden hoito helpottuu

www.yhteenveto.fi

27 Kysy työstä: Miten ”kiky” pidentää työaikaa yksityis- sektorilla? 28 Mitä tehdä, jos joutuu kiusatuksi? 30 CASE: Reaktorissa ei tarvita esimiehiä32 Ammattiliitto voi kitkeä korruptiota 34 Tulevaisuuden kunta puhuttaa – jäsenillämme tärkeä rooli 37 Valtiolta väkeä maakuntiin 38 Veronmaksajilta uusi jäsenetu 38 Kaupan alan kiertue: Aikasi on rahaa!39 Kesän SuomiAreena oli menestys

3 Pääkirjoitus 5 Toiminnanjohtajalta 6 NYT: Akavan Erityisalojen terveiset valtion 2017 budjettiin 9 NYT: Edunvalvontaa itsensätyöllistäjille 10 Jäsenasiointiin ketteryyttä 12 UUSI TYÖ: Yhdistelmävakuutus – turvaverkko itsensätyöllistäjille 16 UUSI TYÖ: Väliinputoaja kärsii ahkeruudesta 19 UUSI TYÖ: Elanto tulee pienistä puroista23 Palkkaus ja pätkätyöt huolena yksityissektorilla

40 Opiskelijat: Halpatyövoimaksi kelpaava sukupolvi?41 Mikä on Vuoden harjoittelupaikka?42 Mitä luottamusmiehet tekevät? 46 Onnea!47 Kunnon työn päivä 7.10.48 Uutisia työttömyyskassasta49 Resumé

Elanto tulee pienistä puroista 19

48Mitä luottamusmiehet tekevät?

TÄSSÄ NUMEROSSA

Tulevaisuuden kunta puhuttaa – jäsenillämme tärkeä rooli

34

3 3 I 2016 Yhteenveto

Akavan Erityisalojen jäsenlehti 3 • 2016

JulkaisijaAkavan Erityisalat AE ry

PäätoimittajaAnna Joutsenniemi, puh. 0201 235 349

Toimitus Pirjo Leppänen, puh. 0201 235 369

Mirkka Heininen, puh. 0201 235 343 (tilaukset)

UlkoasuJaana Koskio

Toimituksen osoiteMaistraatinportti 4 A, 00240 HELSINKIPuh. 0201 235 340 • Faksi 09 147 242 www.akavanerityisalat.fi

TilaushintaUlkopuolisille 50 euroa/vuosikerta

Levikki27 907 (LT 2014) • 35 vuosikerta ISSN 0780-7058 Aikakauslehtien Liiton jäsen

PainatusForssa Print, Forssa 2016 Lehti on painettu ympäristö- ystävälliselle paperille

Numero Aineisto Ilmestyy 1/2016 19.1. 25.2. 2/2016 19.4. 26.5. 3/2016 16.8. 22.9.4/2016 31.10. 8.12.

.......................................................

Ilmoitushinnatkoko lev x kork 4-väri1/1 225 x 270 2 500 € 1/2 (pysty) 110 x 270 1 000 € 1/2 (vaaka) 225 x 132 1 000 €1/4 (pysty) 97 x 112 600 €1/4 (vaaka) 199 x 54 600 € 1/8 (pysty) 46 x 112 400 € 1/8 (vaaka) 97 x 54 400 €takakansi (225 x 240) 3 000 € lisäkansi 4 500 €

Liitteet Stifti- ja liimatäplämahdollisuus. Hinta sopimuksen mukaan.

www.yhteenveto.fi

Joko ymmärretään hallinnon merkitys?

PÄÄKIRJOITUSKannen kuva: Susa Junnola

4041 0428

19

www.facebook.com/akavanerityisalat

www.periscope.tv/ @aivanerityinen

Verkkolehti www.yhteenveto.fi

www.twitter.com/aivanerityinen

www.instagram.com/akavan_erityisalat/

Rehtoriksi hallinnon ammat- tilainen.

HALLINNON ylimitoitettu leikkaaminen alkaa nyt toden teolla näkyä korkeakouluissa. Sekä opiskelijoilta että professoreilta on kuultu huolestuneita puheenvuoroja.

”..neuvontaa ei saa, opinnot eivät kirjaudu rekisteriin, opintotuki vaarantuu, tutkintojen saaminen viivästyy.., kuvailee opiskelija Maria Loima Helsingin Sanomis­sa. ”Leikkausten aikaansaama lamaannuksen tila on käsinkosketeltavan kauhea.”

Yliopistojen henkilöstörakenteita tutkinut hallintotieteen professori Timo Aarrevaara sanoo samaisessa lehdessä suoraan, että säästöt ovat jo riskirajalla. ”On naiivia ajatella, että hallintoa vähentämällä ja ulkoistamalla säästetään. Esimerkiksi kansainvälisen tutkimusrahoituksen haun hallinnointi ei hoidu itsekseen, vaan se vaatii oman ammattitaitonsa.” Samaa voi sanoa yliopistojen viranomaistehtävistä, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, laadunhallinnasta..

Ei ole kenenkään etu, että näitä tehtäviä valuu henkilöille, joilta puuttuu niihin vaadittava ammattitaito.

Aarrevaara perääkin yliopistoon uudenlaisia korkeakoulutettuja rooleja tutkijoiden ja opettajien rinnalle. ”Esimerkiksi Ruotsissa etsitään rehtoreiksi hallintoihmistä, ei niinkään akateemista tutkijaa.”

Vihdoin hallinnon merkityksestä ja ammattitaidosta puhuvat muutkin kuin me henkilöstöjärjestöt. Tätä samaa viestiä olemme Akavan Erityisaloissa tuoneet esiin vuosikausia. On hirvittävää haaskausta, että vasta kun vahinko on jo tapahtunut ja ihmiset irtisanottu, huomataan, miten tärkeitä he olivat.

Toki edelleen näkyy myös surutta leimaavan ”hallinto­allergian” ilmentymiä. Markkinoinnin professori Pekka Mattila arveli (HS 7.9.), että hallinnossa on paljon löysää. Todisteeksi hän sanoi huomanneensa, että ”viimeksi maanantaina hallinnon käytävä oli jo kello neljältä tyhjillään”. Aikamoista retoriikkaa professorilta! On surullista, että sitoutuneiden, sivisty neiden ja osaavien hallinnon ammattilaisten on kuunneltava tällaista.

Lupaamme edelleen pitää hyvän hallinnon merkitystä esillä. Kysymys hallinnon ja tukipalvelujen arvostuksesta koskettaa laajasti jäseniämme – sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Anna Joutsenniemi

Yhteenveto3 • 2016AKAVAN ERITYISALOJEN

JÄSENLEHTI

EI VARAA äitiyslomaan

Kiusaamista siedetään liikaa

Hyvät mietteet kuntavisioista

Ihme firma: ei hierarkiaa

Jäsenasioiden hoito helpottuu

www.yhteenveto.fi

wan

ha sa

tama

Lauantai 19.11.2016solikka_225x270.indd 1 17.6.2016 16:58:02

Jäsenyytesi tuo turvaa ja hyötyjä SELVITIMME jäsenpalveluiden ja ­etujen käyttöä sekä niiden arvostusta. Kärkeen nousi tuttu lista: erityisen tärkeinä koettiin lakimiespalvelut, työttömyysasioihin liittyvä neuvonta, palkoista ja työehdoista sopiminen ja vakuutusedut. Arvostettuja olivat myös luottamusmiestoiminta työpaikoilla, liiton tarjoamat koulutukset ja Akavan Erityisalojen lakimiehen antama perintö­ ja perheoikeudellinen neuvonta.

Jäsenpalvelut ja ­edut ovat laaja kokonaisuus, josta osa tuotetaan myös Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksissä. Turvaa työelämän vaihtelevissa ja ennakoimat­ tomissa tilanteissa on tarjolla. Jäsenetuja voi peilata myös suoran rahallisen hyödyn näkökulmasta ja jäsenmaksuille saa hyvän vastineen.

Katso hyödyt euroina www.akavanerityisalat.fi/jasenedut

Palvelutyytyväisyyskyselyssä arvioitiin myös jäsenyyteen vaikuttavia tekijöitä. Positiivista on, että vahvalla sijalla arvostuksessa ovat työmarkkinaedunvalvonta eli työehtosopimuksiin vaikuttaminen ja yhteiskunnallinen edunvalvonta eli miten vaikutamme työelämään ja työlainsäädäntöön, koulutuspolitiikkaan ja mm. verotukseen jäsenistömme näkökulmasta. Ansiosidonnainen työttömyysturva oli arvostuksen kärjessä. Vastaajat kokivat myös, että suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voi ajaa tehokkaammin jäsentensä etuja.

Jäsenyyteen vaikuttavat tekijät sekä turvaa ja hyötyä antavat jäsenpalvelut ja ­edut ovat ammattiliiton tapa huolehtia inhimillisestä ja reilusta työelämästä. Tämä on yhä ajankohtaisempaa uudistuvassa työelämässä, jossa niin työnteon kuin toimeentulon muodot ovat muutoksessa.

Kielteinen suhtautuminen ammattiyhdistysliikettä kohtaan tuntuu olevan ajan ilmiö. Sen taustalta löytyy varmasti pitkään jatkunut huono taloudellinen tilanne, vaikeus tehdä rakennemuutoksia ja sitä myöten työnantajien koventuneet asenteet. Tämä ei edistä luottamuksen ilmapiiriä, jota tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Ovathan työnantajatkin järjestäytyneet, ei työn­ tekijöiden järjestäytyminen siitä eroa.

Ammattiliiton toiminnan ydin on tuoda esiin jäsentensä ääni ja tarpeet ja huolehtia näin edelleenkin inhimillisestä ja reilusta työelämästä.

Salla Luomanmäki

Kuva

: Uzi

Varo

n

Salla Luomanmäki on Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja sekä Akavan hallituksen ja työvaliokunnan jäsen. Luomanmäki on myös työttömyyskassa Erkon hallituksen puheen-johtaja. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta 0201 235 341 ja sähköpostitse osoitteesta salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi

SALLATOIMINNANJOHTAJALTA

Jäsenen ääni esiin!

5 3 I 2016 Yhteenveto 5

6 Yhteenveto 3 I 2016

NYTNYT

Valtiovarainministeriön esitys valtion vuoden 2017 budjetiksi tarjoaa niukkuutta Akavan Erityisalojen monille jäsenryhmille. Karkein korjattava asia on korkeakouluihin kohdistuva lisäleikkaus, jolla rikotaan kilpailukykysopimusta. Työllisyyttä edistävien toimien on oltava työtöntä kannustavia, korostavat Akavan Erityisalat ja jäsenyhdistykset budjettikannanotoissaan.

Koulutuksen lisäleikkaukset PERUTTAVA

AKAVAN ERITYISALAT odottaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaryhmässä valmisteltavalta työllisyyspaketilta toimenpi­teitä, jotka kannustavat aktiivisuuteen ja mm. kouluttautumaan työttömyysaikana. Myös yliopisto­opintojen on oltava mahdollisia työttömyyskorvausta menettämättä, mikäli työnhakija on samaan aikaan työmarkkinoi­den käytettävissä.

Työttömiin kohdistuvien toimenpiteiden tulee olla arvostavia. Moitimme esimerkiksi hallituksen kaavailemaa tarkistusmenettelyä, jossa kolmen kuukauden välein työttömän tilanne tarkistettaisiin työvoimaviranomais­ten haastattelussa. Jos työttömän aktiivisuut­ta ei katsottaisi riittäväksi, hänen työttömyys­korvaustaan alennettaisiin 3 prosenttia. Ko­emme menettelyn nöyryyttävän työtöntä. Työttömyyskorvausten jatkuvan alentamisen seurauksena olisi työttömän taloudellisen tilanteen vaikeutuminen ja toisaalta muiden sosiaaliturvamenojen kasvu. Menettely luo myös lisää byrokratiaa ja työpaineita jo nyt ylikuormittuneille työvoimaviranomaisille.

Kiky hävittää työpaikkojaTyöttömyys on lisääntynyt jäsenistössämme jo tehtyjen, mm. korkeakoulusäästöjen myö­tä. Myös juuri työllisyyden parantamiseksi solmitun kilpailukykysopimuksen vaikutukset ovat hävittämässä jäsenistömme työpaikkoja kunta­ ja valtiosektorilta. Toimintamenomää­rärahojen toistuva pienentäminen on johta­nut erityisesti hallintotyön jatkuvaan ohenta­miseen, mikä vaarantaa kansalaisten oikeut­ta hyviin ja laadukkaisiin hallintopalveluihin. Esimerkiksi valtionhallinnossa tämä vaaran­taa jo perustehtävien hyvää hoitamista.

AKAVAN ERITYISALAT:

KOONNUT Anna Joutsenniemi KUVAT iStock Työttömälle kannustusta, ei nöyryytystä

7 3 I 2016 Yhteenveto

ETSIVÄN NUORISOTYÖN ja työpajatoiminnan nostaminen työllisyystoimeksi ja kolmi­kantaryhmään on hallitukselta hyvä päätös. Ristiriitaista on, että samaan aikaan valtio­varainministeriö esittää 4,6 miljoonan leik­kausta etsivän nuorisotyön ja työpajatoimin­nan rahoitukseen. Nuorisotyötä ei voi tehdä ilman rahoitusta.

Esitämme että etsivän nuorisotyön ja työ­pajatoiminnan toiminnalle ohjataan vuoden 2017 budjettiin riittävä määrärahaa ja val­tionvarainministeriön esityksen 4,6 miljoo­nan euron leikkaus perutaan.

Syrjäytyneitä nuoria ei ole helppo saada kiinni työelämään. Suuntaamalla rahoitusta oikea­aikaiseen tukeen työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kautta, saadaan varmas­ti tuloksia aikaan.

Etsivälle nuorisotyölle on osoitettava oma täysi rahoituksensa, joka ei saa olla pois en­naltaehkäisyyn painottuvan perusnuoriso­työn rahoituksesta.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN budjettiehdotuk­sessa yliopistojen rahoituksesta uhataan lei­kata 13,9 ja ammattikorkeakoulujen rahoi­tuksesta 6,9 miljoonaa euroa. Perusteena on kilpailukykysopimuksen mukainen työnan­tajamaksujen vähentyminen. Esitys on kil­pailukykysopimuksen vastainen, sillä sopi­muksen mukaan säästöt koskevat vain julkis­ta sektoria. Säästöt ovat julkisen sektorin henkilöstölle todella kipeä leikkaus, mutta korkeakoulutus on sopimuksessa rajattu nii­den ulkopuolelle. Leikkaukset vähentäisivät entisestään korkeakoulujen toimintaedel­lytyksiä.

Vapaalle sivistystyölle on varattu budjet­tiehdotuksessa 144,8 miljoonaa euroa, eli noin 13 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Talousarvioesitys leikkaa vapaan sivistystyön rahoitusta 8,3 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen osuus on lähes kol­me ja puoli miljoonaa euroa. Myös vapaa sivistystyö luetaan budjettiesityksessä julki­siin toimijoihin, vaikka kilpailukykysopimuk­sen ei pitänyt koskea yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lisäleikkausten toteutuessa jou­dutaan supistamaan opetusta, nostamaan kurssihintoja ja lomauttamaan työntekijöitä.

Vaadimme, että hallitus pitää lupauksen­sa, eikä enää esitä uusia lisäleikkauksia kou­lutukseen tällä hallituskaudella.

SUUNNITELLUN sote­ ja aluehallintouudistuk­sen tehokas läpivieminen paikallistasolla edellyttää riittävää ja asiantuntevaa koordi­naatiota. Muutoksen johtamisen ja valmiste­lutyön resursointi on avainasemassa hallin­touudistuksessa. Tämä on huomioitava jo vuoden 2017 budjetissa.

Kunnille on kompensoitava verotulojen menetykset, jotka aiheutuvat kilpailukyky­sopimuksen tuomista leikkauksista.

Aluehallinto uudistuksen valmistelu

resursoitava kunnolla

NUORIAKAAN ei tule palkata sellaisella ansio­tasolla, mikä ei riitä elämiseen. Juuri hei­koimmassa työmarkkina­asemassa olevat tarvitsevat tuekseen kollektiivisesti sovittuja työ­ ja palkkaehtoja – työehtosopimuksia, joiden rajoja ei tule alittaa. Nuorten työllisty­mistä tukeviin toimiin, kuten nuorisotakuu­seen tulee panostaa. Nuorisotakuuta tulee kehittää palvelemaan myös korkeasti koulu­tettuja nuoria.

Nuoriakaan ei tule palkata sellaisella ansiotasolla, mikä ei riitä elämiseen.

Etsivä nuorisotyö ja

työpajat tarvitsevat

rahoituksensa

Koulutuksesta ei tule leikata

enää euroakaan

Aluehallinto- uudistuksen valmistelu

resursoitava kunnolla

Nuoria autettava työ-uran alkuun

reiluin ehdoin

>>

8 Yhteenveto 3 I 2016

NYT

Eduskunta hyväksyy budjetin joulukuussaAkavan Erityisalat otti elo-syyskuun vaihteessa pidetyn budjettiriihen alla kantaa valtiovarainministeriön valtion 2017 budjettia koskevaan esitykseen. Hallituksen esitys vuoden 2017 talousarvioksi julkistetaan ennakkotiedon mukaan 15. syyskuuta, jonka jälkeen budjettiesitys siirtyy eduskuntakäsittelyyn. Eduskunta hyväksyy talousarvion joulukuussa. Lisätalousarvio annetaan tarvittaessa.

Kiisteltyä työllistämispakettia valmistellaan kolmikantatyöryhmässä, joka sai työskentelyaikaa syykuun loppuun.

JULKISEN palvelutuotannon digitalisaatiossa esitetään kirjastojen entistä parempaa hyö­dyntämistä kansalaisten kouluttautumisessa. Tämä on kannatettava suuntaus. Kirjastojen mahdollisuuksia koulutusten järjestäjänä tulee tukea huolehtimalla kirjastojen riittä­västä resursoinnista.

Budjettiesityksessä esitetään korkea­koulujen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen yhteensä 30 mil­joonaa euroa hankerahoitusta. Tämä on mer­kittävä satsaus korkeakoulujen oppimisym­päristöjen kehittämiseen.

KANSALAISJÄRJESTÖJEN tukea leikattiin rajusti kuluvalta vuodelta, mikä johti miltei hallitsemattomaan irtisanomiskierteeseen ja työllisyyden sekä asiantuntijuuden heikke­nemiseen järjestösektorilla. Järjestöjen tukea ei vuoden 2017 budjettiesityksessä ole koro­tettu, vaikka sinänsä kehitysyhteistyöhön osoitettiin jonkin verran lisärahoitusta. Val­tion rahoitusta järjestöille on lisättävä, jotta ne pystyisivät työskentelemään pitkäjäntei­sesti. Nyt korostuu yritysten toiminta, mikä ei useinkaan auta kaikkein köyhimpiä maita.

TEKSTI Anna Joutsenniemi

Kulttuurin merkitys

ymmärrettävä laajasti

AKAVAN ERITYISALAT esittää, että museot otetaan osaksi kulttuurin saatavuuden kärki­hanketta. Museoihin tulee investoida laajas­ti jatkuvien leikkausten sijaan. Guggenheim­keskustelu konkretisoi hyvin museoiden merkityksen elinkeinoelämälle, mutta näkö­kulmaa tulee laajentaa yksittäisestä hank­keesta: kulttuuripalvelut kaikkiaan ja museot tässä mukana luovat eri puolilla Suomea alueellista vetovoimaa ja ainutlaatuista sisäl­töä matkailulle.

Resursoinnissa on otettava huomioon myös museoiden perustehtävä kulttuuri­perinnön asiantuntevana tallentajana.

Digitalisaation edistäminen

hyvä asia

Kehitysyhteis-työjärjestöjen alasajo ei saa

jatkua

9 3 I 2016 Yhteenveto

Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvontajärjestössä on nyt mukana 12 liittoa. Akavan Erityisalat on yksi näistä.

UUSI edunvalvontajärjestö perustettiin ennen kesää muuttuvan työelämän tarpeeseen ja tavoitteeseen tehdä yhdessä ja yhteisin resurssein enemmän. Järjestön toiminnan käynnistämisvaiheessa on konkretisoitu tavoitteita niin edunvalvonnan kuin tarvitta­vien palveluiden osalta.

Edunvalvontajärjestö kokoaa jäsenliittojen­sa ja niiden jäsenten tavoitteet ja intressit oman toimintansa alle. Se on jäsenliittojen toimintaa yhdistävä organisaatio. Yksittäisten jäsenten jäsenyydet eri liitoissa jatkuvat ennallaan.

Sosiaaliturvaa työnteon tueksiEdunvalvontatavoitteissa agendalla on mm yrit­täjien ja itsensätyöllistäjien sosiaaliturvan pa­rantaminen, kuten esimerkiksi yhdistelmäva­kuutuksen toteuttaminen. (Katso lisää yhdistel­mävakuutuksesta tämän lehden sivuilta 12–15.)

Myös palkansaajan käsitteen päivittämi­nen on esillä. Työsuhteen määritelmää pitää laajentaa myös heihin, jotka työskentelevät työsuhteen omaisesti toimeksiantajalle alis­teisissa työnteon muodoissa. Itsenäisten toi­meksiantosuhteissa työskentelevien määrää lisää myös erilaisilla palvelualustoilla työsken­tely ns. ”pilvityönantajille”. Näille pilvityönte­kijöille on turvattava mahdollisuus esimerkik­si työterveyshuoltoon ja työttömyysturvaan.

Ammattiliittojen neuvottelutoiminta ja kilpailulainsäädäntö ovat itsensätyöllistäjien osalta ristiriidassa. Toimeksiantajastaan riip­puvaisilla itsensätyöllistäjillä on vain rajalli­set mahdollisuudet neuvotella reilulla taval­la palkkioistaan, mutta kilpailulainsäädäntö

rajaa liittojen mahdollisuutta auttaa. Lain­säädäntöä on uudistettava siten, että ammat­tiliitot voivat tukea itsensätyöllistäjäjäseniään suosituksin ja neuvottelutoiminnalla. On myös selvitettävä, missä kulkee raja ammat­tiliiton neuvottelutoiminnan ja kilpailulain­säädännön välillä.

Uusi järjestö pyrkii parantamaan amma­tinharjoittajien ja yrittäjien etuja myös julkis­ten palvelujen rakenneuudistuksissa, joilla edistetään kansalaisen valinnanvapautta. Uudistusten tulee tuoda ehdoiltaan reiluja työtilaisuuksia myös monialaisille yrityksille ja etenkin terveydenhuoltoalalla yleisille yksin yrittäjille.

Uuden järjestön käynnistysvaiheessa on konkretisoitu myös itsensätyöllistäjien ja am­matinharjoittajien palvelutavoitteita. Liitto­jen yhteisresurssein voidaan järjestää koulu­tustilaisuuksia, tehdä infoaineistoja ja edun­valvonnan tueksi tutkimuksia.

Akavan Erityisalojen omat palvelut jatkuvatAkavan Erityisalojen yrittäjänä ja itsensätyöl­listäjinä toimivien jäsenten palvelut jatkuvat ennallaan. Samoin Akavan Erityisaloissa toi­miva ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimi­kunta jatkaa työtään. Uuden edunvalvonta­järjestön kautta haetaan tätä työtä tukemaan laajempaa akavalaista verkostoa edistämään edunvalvontaa ja vaikuttamista sekä kehittä­mään yhteisiä palveluita.

Salla Luomanmäki

Jäseninä liitot Henkilöjäsenet kuuluvat Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvontajärjestöön oman akavalaisen jäsenliiton kautta eli järjestössä ei ole ns. suorajäsenyyttä. Omat yrittäjinä ja itsensätyöllistäjinä toimivat jäsenemme ovat edunvalvontajärjestössä mukana Akavan Erityisalojen kautta. Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry:n jäsenliitot (syyskuu 2016)

Agronomiliitto

Akavan Erityisalat

Akavan sairaanhoitajat ja TAJA

KTK Tekniikan asiantuntijat

Kuntoutusalan Asiantuntijat

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Suomen Psykologiliitto

Suomen Puheterapeuttiliitto

Suomen Terveydenhoitajaliitto

Tieteentekijöiden liitto

Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki toimii keväällä perustetun Akavan yrittäjät ja itsensä- työllistäjät ry:n puheenjohtajana.

Edunvalvontaa itsensä- työllistäjille ja yrittäjille

10 Yhteenveto 3 I 2016

JÄSEN- palvelut Uutta vuonna 2017:

Vuoden vaihteen jälkeen voit hoitaa jäsenasioitasi entistä kätevämmin. Hyviä uudistuksia on tulossa mm. tietojen päivittämiseen ja jäsenmaksuihin.

TEKSTI Katja Tujula KUVAT Uzi Varon ja iStock

K evään palvelutyytyväisyyskyselys­sä saimme jäseniltämme hyviä ideoita, ruusuja ja myös risuja. Kiitos kaikille vastanneille!

Ilokseni voin kertoa, että vuo­den vaihteen jälkeen muuttuu moni asia jä­senten toivomaan suuntaan. Moni uudistuk­sista liittyy uuteen toiminnanohjausjärjestel­mään, jonka otamme käyttöön tammikuussa 2017.

• Kirjautuminen sähköiseen asiointiin helpottuu: et tarvitse enää jäsennume­roa kirjautumiseen, voit kirjautua valit­semallasi tavalla (esim. Google, Face­book, sähköpostiosoite…).

• Sähköinen asiointi uudistuu kokonaan. Mm. jäsenmaksun voi maksaa kaikkien pankkien tunnuksilla.

• Sähköinen asiointi toimii jatkossa kai­killa päätelaitteilla.

• Alkuvuodesta jäsenille postitettu viite­numerolista poistuu ja itse jäsenmak­sunsa maksava jäsen tarvitsee jatkossa vain yhden viitteen, joka pysyy aina sa­mana. Viitenumeron voi kätevästi tarkis­taa sähköisestä asioinnista.

• Jäsenkortin voimassaoloaika poistuu. Jäsenkortti postitetaan joulukuun Yh­teenveto­lehden mukana. Jäsenkortti on myös vakuutuskortti, joten se kannattaa pitää hyvässä tallessa. Teboilin etu säilyy kortissa.

Jäsentietojen oikeellisuus on Akavan Erityis­aloille ja jäsenyhdistyksellesi ehdottoman tärkeää: kun tietosi ovat ajan tasalla, voimme tehokkaammin ajaa etujasi työelämässä. Sik­si muistutamme sinua jatkossa heti, jos tie­tosi ovat vanhentuneet tai jos vaikka työnan­taja on unohtanut tilittää jäsenmaksusi esi­merkiksi järjestelmävaihdoksen tai palkan ­laskijan vaihtumisen takia.

Työttömyyskassa Erko edellyttää mahdol­lisen työttömyyden sattuessa jäsenmaksujen maksamista ja myös siksi on tärkeää huoleh­tia jäsentietojen ajantasaisuudesta.

Palvelunumeroille kiitostaOtimme vuonna 2015 käyttöön maksuttomat palvelunumerot ja tästä olemme saaneet mu­kavasti positiivista palautetta. Koulutuksia pidetään jatkossakin valtakunnallisesti ja ne säilyvät maksuttomina. Supersuosittuja webinaareja lisätään entisestään. Niiden tallenteita on jatkossakin mahdollista katsoa verkossa.

Seuraa jäsenpostia!Joulukuun Yhteenveto­lehdessä kerrommeuudistuksista ja aikataulusta tarkemmin. Seu­raa myös kuukausittaista uutiskirjettä.

Muistathan, että jäsensihteerimme aut­tavat mielellään missä tahansa jäsenyyteen­liittyvässä asiassa. Heidät tavoitat maksutto­massa palvelunumerossa 0800 235 370 tai sähköpostilla jäsenpalvelut@akavanerityis­alat.fi.

Syysterveisin

Katja Tujulajärjestöpäällikkö

Jäsenasioiden hoito helpottuu

11 3 I 2016 Yhteenveto

Kun jäsen- tietosi ovat ajan tasalla, voimmetehokkaammin ajaa etujasi työelämässä.

UUSI TYÖ

Työttömyysturvan puolella suurin ongelma on se, että työntekijä voi olla joko palkansaaja tai yrittäjä.

12 Yhteenveto 3 I 2016

Akavan ehdotus yhdistelmävakuutuksesta laittaa palkkatulot, keikkakorvaukset ja yrittäjätulon samalle viivalle. Tavoitteena on, ettei kukaan jättäisi työllistämättä itseään työttömyysturvan menettämisen pelossa.

TEKSTI Leena Filpus KUVAT Susa Junnola

Osa­aikatyö, määräaikainen pesti, nolla­sopimus, satunnainen toimeksianto, oman yrityksen kautta laskutettavat työt. Yhä use­ampi saa toimeentulonsa muulla tavoin kuin pelkästään vakituisesta, kokoaikaises­

ta palkkatyöstä. Osalle yrittäjämäinen työnteko ja itsensätyöllistämi­

nen on toivottu vaihtoehto. Moni joutuu tilanteeseen tahtomattaan, kun palkkatöitä ei yksinkertaisesti ole tai niillä ei tule toimeen.

Työtä tehdään yhä enemmän yrittäjästatuksella. Yksinyrittäjiä on työikäisistä noin 160 000. Heidän mää­ränsä on noussut 15 viime vuoden aikana 50 000 henki­

löllä. Korkeakoulutettuja yksinyrittäjistä on lähes 60 000. Heistä noin 25 000 yhdistelee eri työllistymisen tapoja.

Työelämän murros on muuttanut työsuhteita pysy­västi. Työttömyysturvalainsäädäntö ei ole kehittynyt samassa tahdissa.

– Tämä on tiedostettu jo 1990­luvun lamasta lähtien. Vuokratyösuhteiden, osa­aikaisuuden ja määräaikaisuu­den paikka on vakiintunut kokoaikaisten, toistaiseksi voimassaolevien työsuhteiden rinnalla. Uusin vaihe työ­elämän murroksessa on yrittäjyyden ja palkkatyöläisyy­den rinnakkaisuus, sosiaalivakuutuksen asiantuntija Katja Veirto Akavasta sanoo. >>

13 3 I 2016 Yhteenveto

Yhdistelmävakuutus – turvaverkko itsensätyöllistäjille

14 Yhteenveto 3 I 2016

UUSI TYÖ

Pienten tulojen ongelmaMuu sosiaaliturva taipuu Veirton mukaan jossain määrin uusiin työsuhteiden muotoihin. Työttömyysturvan puo­lella suurin ongelma on se, että työntekijä voi olla joko palkansaaja tai yrittäjä.

– Tulot voi vakuuttaa vain toisesta lähteestä, ei mo­lemmista yhtä aikaa. Se on ongelma, johon aloimme Akavassa miettiä ratkaisua viime syksynä ja kehitimme tänä keväänä esittämämme yhdistelmävakuutuksen. Se on vapaaehtoinen lisävakuutus yrittäjä­ ja toimeksianto­työn osuudelle palkansaajatyön lisäksi, Veirto sanoo.

Yhdistelmävakuutus on ratkaisu myös tilanteessa, jossa tulot jäävät pieniksi yhtä lailla palkkatöissä ja yrit­täjänä. Jos ansiot koostuvat vähän palkkatöistä ja vähän yrittäjätulosta, nykymallin mukaan työttömyysturvaa ei välttämättä kerry kummastakaan. Tällä hetkellä palkka­työssä on ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeut­tavan työssäoloehdon alarajana 18 viikkotuntia. Yrittäjä­tulon puolella on vastaavasti euromääräinen 12 420 euron vuosituloraja.

Akavan esityksessä näistä luovuttaisiin.– Yhdistelmävakuutuksessa vähäisemmätkin palkka­

työn viikkotunnit voidaan yhdistää pienempiin yrittäjä­tuloihin ja työttömyysturva muodostuisi niiden yhdistel­mästä.

Rahaa Akavan yhdistelmävakuutuksen toteuttamiseen ei Veirton mukaan tarvita enempää kuin nykymallissa­kaan. Rahoitusperiaatteet eivät muuttuisi.

Palkansaajaosuuden rahoitus koostuisi työntekijän maksamasta työttömyyskassan jäsenmaksusta, valtion peruspäivärahaa vastaavasta osuudesta sekä työttömyys­vakuutusmaksusta.

Yritysosuuteen jäsenmaksutuloilla katettava ansio­osuus koottaisiin vastaavasti valtion peruspäivärahaa vastaavasta osuudesta ja työntekijän maksamasta vakuu­tusmaksusta.

Mieluummin töitä kuin työttömyyttäAkava ei ole pohdinnoissaan yksin. Työelämän murros on raju ja koskettaa koko yhteiskuntaa. Itsensätyöllistäji­

en ja yrittäjien sosiaali­ ja työttömyysturvaan halutaan parannuksia ja selkeyttä puoluekannasta riippumatta. Huolensa ovat esittäneet myös eri alojen ammattiliitot ja työttömyyskassatkin. Myös ensi vuoden alusta pilotoi­tavasta perustulokokeilusta toivotaan osaratkaisua ongelmaan.

Pelisääntöihin kaivataan myös selkeyttä. Esimerkiksi työttömyysturvalakia ei aina tulkita samalla tavoin eri puolilla maata.

– Tilanne on yhteiskunnan ja yksilön kannalta kestä­mätön, jos itsensätyöllistäjä ei esimerkiksi uskalla ottaa keikkatyötä vastaan pelätessään joutuvansa työttömyys­turvalain ulkopuolelle. Itsensä pitää voida työllistää mah­dollisimman joustavasti. On huomattavasti parempi, että ihminen tekee töitä edes keikkaluonteisesti kuin on kokoaikainen työtön. Yhdistelmävakuutus kannustaa myös tähän, Veirto sanoo.

Itsensätyöllistäjien työttömyysturvaa on pohdittu aiemminkin erilaisissa työryhmissä, mutta asiaa on pidetty hankalana.

– Ongelma ei niinkään ole sosiaaliturvalainsäädän­nössä vaan työlainsäädännössä. Sosiaaliturva on alistei­nen työlainsäädännölle. Se, mitä siellä sanotaan yrittäjän ja työntekijän asemasta, heijastuu sosiaaliturvaan. Työ­lainsäädännön muuttaminen on Suomessa perinteisesti hankalaa. Sen vuoksi yhdistelmävakuutuksessa muu­tokset toteutettaisiin nimenomaan sosiaaliturvalain ­ sää dännössä.

Sosiaalivakuutuksen asiantuntija Katja Veirto Akavasta iloitsee, että yhdistelmävakuutus on otettu myönteisesti vastaan.

15 3 I 2016 Yhteenveto

Kättä pitempää kehitystyön tueksiAkavan ehdotus on saanut pääsääntöisesti myönteistä palautetta. Erityistä kiitosta on saanut esityksen konkreet­tisuus.

– Tälle on selvä tilaus. Työttömyyskassatkin ovat suh­tautuneet yhdistelmävakuutukseen tai sitä vastaaviin uudistuksiin myönteisesti. Kassakentän avoin suhtautu­minen on merkittävää. Se auttaa huomattavasti muutos­ten toimeenpanossa, Veirto sanoo.

Veirto korostaa, ettei yhdistelmävakuutus ole lopulli­nen malli. Se on työkalu, jonka pohjalta asiaa voi alkaa kehittää eteenpäin.

– Akavalle ei ole kynnyskysymys, että juuri meidän mallimme valittaisiin. Tärkeintä on löytää toimiva ratkai­su kaikkien tunnustamaan ongelmaan.

Työhön onkin jo tartuttu. Oikeus­ ja työministeri Jari Lindström (ps) on nimittänyt Akavan työelämäasioiden johtajan Maria Löfgrenin ja Suomen Yrittäjien työmark­kina­asioiden päällikön Harri Hellsténin etsimään kei­noja, miten parantaa itsensä työllistäjien työttömyystur­vaa ja työttömyysvakuutusjärjestelmää. Löfgrenin ja Hellsténin esityksen on määrä olla valmis joulukuun puolivälissä.

– Jos poliittisilla päättäjillä on oikeasti tahtoa ja kykyä ratkaista itsensätyöllistäjien ongelmia, lakimuutokset saataisiin unelmatapauksessa voimaan jo vuonna 2018. Uskon, että ennen vuotta 2020 muutokset ovat viimeis­tään totta, Katja Veirto sanoo.

MIKÄ YHDISTELMÄVAKUUTUS? Yhdistelmävakuutus on esitys vapaaehtoisesta lisävakuutuksesta niille, joiden ansiot koostu-vat palkkatyöstä sekä toimeksiannoista ja yritystoiminnasta. Vakuutus parantaisi eri tyyppisistä lähteistä elantonsa ansaitsevan työttömyysturvaa.

• Tuloistaan voi maksaa työttömyysvakuutusmaksua joko palkansaaja- tai yrittäjätulojen perusteella, ei molempien. Monen elanto kertyy tänä päivänä kuitenkin samanaikaisesti palkkatöistä, toimeksi- annoista ja yritystoiminnasta.

• Tarvetta yhdistelmävakuutuksen kaltaiselle vakuutuk-selle on etenkin silloin, kun palkkatöitä on vähän tai niistä saatavat ansiot pienet. Moni täydentää elantoaan tekemällä samanaikaisesti toimeksiantoja ja yrittäjä-työtä, mutta lisäansiot eivät kuitenkaan kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

• Palkkatyö ja yrittäjätyö voivat olla myös niin pienimuo-toisia, ettei työttömyysturvan työssäoloehdot täyty. Työssäoloehdon alarajat ovat palkansaajilla 18 tuntia viikossa ja yrittäjätulossa 12 420 euroa vuodessa.

• Näihin ongelmiin yhdistelmävakuutus tarjoaa ratkaisun. Vapaaehtoisella, palkansaajakassaan maksettavalla yhdistelmävakuutusmaksulla voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta samanaikai-sesti palkansaaja- ja toimeksiantotyöstä. Lisäksi yrittäjätulon euromääräinen työssäoloehto poistuisi.

• Yhdistelmävakuutus ei ole vielä käytössä. Se on Akavan laatima ehdotus, jonka pohjalta laaditaan esitys itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantami-seksi. Selvitystyötä tekevät työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindströmin nimittäminä Akavan Maria Löfgren ja Suomen Yrittäjien Harri Hellstén. He luovuttavat esityksensä joulukuun puoliväliin mennessä.

On huomattavasti parempi, että ihminen tekee töitä edes keikkaluonteisesti kuin on kokoaikainen työtön.

>>

UUSI TYÖ

16 Yhteenveto 3 I 2016

– Teen mieluummin töitä ja pysyn henkisestikin virkeänä kuin heittäydyn työttömäksi.

Siitä ei saisi rangaista, Hanna Puhakka sanoo.

17 3 I 2016 Yhteenveto

Väliinputoaja kärsii ahkeruudesta

>>

Espanjaa ja nykykreikkaa pääaineina opiskelleen Hanna Puhakan ensimmäinen lapsi syntyy muutaman kuukauden kuluttua. Käsi käy luon­tevasti silittämään pyöreää vatsaa. Lapsi on toivottu ja perheen ensimmäinen. Kaikki oike­

at asiat ovat siis hyvin. Mutta toimeenkin pitäisi tulla ja siihen tarvitaan rahaa.Talous alkoi kääntyä päälaelleen, kun Puhakan työ­

paikalla alkoivat yt­neuvottelut ja hän sai potkut opettajan työstään vuonna 2012. Koska palkkatöitä ei tuntunut löytyvän, hän perusti toiminimen. Näin työtilaisuuksia olisi enemmän. Puhakka oli huomannut, että moni taho antoi kääntäjän ja tulkin hommia mieluummin yrityksen kautta laskuttaville.

– Tilanteeni on nyt sellainen, etten saa työttömyys­korvausta, vaikka tuloja on ollut viime ajat todella vähän. Viimeiset kolme vuotta olen tehnyt samanaikaisesti palkkatöitä ja töitä toiminimellä. Palkkatyön viikkotunti­määrä ei ole ollut riittävän suuri, jotta työssäoloehto täyt­tyisi. Toiminimellä tehtyjä töitäni ei puolestaan ole hyväk­sytty työttömyyskassassa. Kaikista tuloista olen silti mak­sanut työttömyyskassaan jäsenmaksua.

Työmarkkinatukeakaan ei heru, sillä Puhakka on koh­ta oikeutettu äitiyspäivärahaan. Tosin äitiyspäiväraha tulee olemaan minimi. Hänen yrittäjätulonsa ovat olleet pienemmät kuin yel­maksujen alaraja, reilut 7 500 euroa vuodessa. Niinpä yrittäjätuloja ei oteta huomioon äitiys­päivärahaa laskettaessa.

– Sen sijaan, että perustin toiminimen ja olen näillä tuloilla kompensoinut palkkatulojen vähyyttä, minun

olisi vain kannattanut tehdä osa­ aikaista palkkatyötä ja nostaa muul­ta ajalta työttömyyskorvausta, Hanna Puhakka sanoo.

Mieluummin töitä kuin työttömyyttä Puhakan toimeentulo on kertynyt pie­nistä puroista. Yhtenä vuonna palkkatöitä on kertynyt eri tahoilta enemmän ja yrityksen kautta laskutettavia toimeksiantoja vähemmän. Toisena vuonna tilanne on ollut päinvastainen.

– Oma yritys onkin välillä ainoa keino saada ylipää­tään töitä. Kuukausituloni ovat riittäneet elämiseen, mut­ta minimiäitiyspäivärahalla tilanne muuttuu hankalam­maksi. Onneksi olen naimisissa. En tiedä, miten selviäisin, jos olisin yksinhuoltaja.

Puhakka hämmästelee, miten järjestelmä voikaan olla näin monimutkainen. Hänen tuttavapiirissään on ihmisiä, joilla on hieman samantapainen tilanne. Osa heistä on jättäytynyt vapaaehtoisesti työttömäksi ja nostaa erilaisia tukia. Jo paperityön määrä soviteltua päivärahaa hakies­sa on melkoinen.

– Kumpi on yhteiskunnalla parempi: Se, että ihminen jää kokoaikaisesti työttömäksi vai että hankkii vähäistäkin lisätoimeentuloa tekemällä töitä? Moni laskee, että kuu­kausitulot ovat suuremmat, kun ei tee mitään. Minä teen mieluummin töitä ja ylläpidän ammattitaitoani ja pysyn myös henkisesti vireänä, mutta ei siitä saisi rokottaa tällä tavoin, Puhakka sanoo.

Filosofian maisteri Hanna Puhakka: Fiksumpaa olisi ollut jäädä työttömäksi ja nostaa työttömyyskorvausta. Mutta, koska halusin tehdä töitä ja ylläpitää ammattitaitoani, toimeentuloni kertyi samanaikaisesti palkkatöistä ja yrittäjänä. Äitiyspäivärahani onkin sitten minimitasolla. Tämä on absurdia! TEKSTI Leena Filpus KUVAT Susa Junnola

Ajatuskin täysiaikaisesta

äitiyslomasta on mahdoton.

UUSI TYÖ

18 Yhteenveto 3 I 2016

Aivovienti uhkaa Kreikan tapaan – Hallitus valittaa, ettei nykyjärjestelmä kannusta ihmisiä työntekoon. No eipä tosiaan! Menisin aivan varmasti kokoaikaiseen palkkatyöhön, jos saisin sellaisen. Mutta kun töitä ei yksinkertaisesti ole. Sen vuoksi on koetettava kerätä tienestejä erityyppisillä työsuhteilla.

Jos Hanna Puhakalle annettaisiin valta, aivan ensim­mäiseksi hän muuttaisi työssäoloehdon määritystä. Palk­katulot ja yrittäjätulot pitäisi pystyä laskemaan jollain tavoin yhteen kuukaudessa. Akavan yhdistelmävakuutus kuulostaakin hänestä mielenkiintoiselta.

– Eläkettäkin pitäisi voida kerryttää yksilöllisesti eri tavoin. Olisi hyvä, että etenkin sivutoimiset yrittäjät voi­

sivat maksaa yel­maksuja joustavammin kuin nyt. Minul­la on onneksi yksityinen eläkevakuutus, mutta mikä on niiden eläketurvan tilanne, joilla sellaista ei ole?

Yel­maksut ovat monelle yksinyrittäjälle liian suuret. – Olen keskustellut tästä monen yrittäjänaisen kanssa.

Useat miettivät pitkään lasten hankkimista, kun tietävät äitiyspäivärahan jäävän niin pieneksi. Sillä ei yksinkertai­sesti tule toimeen.

Hanna Puhakan mies on perulainen. Pariskunta tapasi Kreikassa, jossa Puhakka oli opiskeluvaihdossa. Lakimieheksi opiskelleella miehellä on Perussa kaapeli­televisioyhteyksiä tarjoava yritys. Puhakka lentää tiheäs­ti Perun ja Suomen väliä. Pariskunta haluaisi kasvattaa lapsensa Suomessa. Näyttää siltä, että se tuskin onnistuu.

– Olen täydentänyt opintojani suomi vieraana kielenä ­opinnoilla, jotta työllisyystilanteeni paranisi. Peruun muuttaminen on silti noussut yhdeksi vaihtoehdoksi. Siellä kääntäjällekin on mukavasti töitä. Tuttavapiirissäm­me on monia korkeakoulutettuja, jotka ovat muuttaneet Suomesta työn perässä Peruun. Jos meno ei muutu, Suo­mi on kohta kuin Kreikka. Korkeakoulutetut osaajat läh­tevät. Onko meillä siihen varaa?

Äitiyslomalla töihin Hanna Puhakan ja hänen miehensä Nilton Gonzalesin poikavauva Stefano syntyi elokuun 17. päivänä.

– Kaikki meni tosi hyvin ja pääsimme kotiinkin pari päivää synnytyksen jälkeen. Lapsi herää syömään kerran pari yössä. Onneksi olemme voineet vuorotella mieheni kanssa yösyötöissä, joten minäkään en ole niin väsynyt, Hanna Puhakka kertoo muutama viikko lapsen syntymän jälkeen.

Puhakka tarvitseekin hyviä yöunia ja voimia. Työt nimittäin odottavat. Ajatuskin siitä, että hän olisi jättäytynyt täysiaikaisesti äitiyslomalle, on mahdoton. Hän tekee käännöksiä kotoa käsin ja pitää espanjan verkkokursseja.

– Niissä on se hyvä puoli, että voin itse vaikuttaa aika­tauluihin. Huomenna lähden myös tulkkaamaan, jos vain saan lastenhoitajan. Onneksi olen toipunut hyvin synnytyk­sestä, Puhakka sanoo ja myöntää, että vähän hurjalta näin nopean töihin paluu tuntuu. Puolisokin on toppuutellut.

– Työsuhteeni ovat määräaikaisia. En oikein uskalla sanoa toimeksiantajalle, etten tule töihin seuraavaan vuoteen. Joku muu saisi silloin työni, eikä minulla olisi välttämättä mihin palata äitiysloman päätyttyä. Eikä mi­nimiäitiyspäiväraha riitä elämiseen. Nyt pystyn edes vä­hän täydentämään sitä, Hanna Puhakka sanoo.

Hanna Puhakka hämmästelee, miten

työttömyysturvajärjestel-mämme voikaan olla niin

monimutkainen. Hän toivoisi, että esimerkiksi

yel-järjestelmä olisi nykyistä joustavampi.

Elanto tulee pienistä puroista Anna Granlund: Minun kokemassani työelämässä kiista työajan pidentämisestä kuudella minuutilla kuulostaa naurettavalta. Tärkeämpää olisi, että on työtä, jolla tulla toimeen. TEKSTI Leena Filpus KUVAT Susa Junnola

Ihmeiden ihme! Tilille ropsahtaa joka kuukausi palkka, jolla tulee toimeen, lomailusta makse­taan ja elä kettäkin kertyy. Tällainen onni ja ilo on ollut Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sosiokulttuurisen työn koulutusohjelmas­

ta valmistuneen Anna Granlundin arkea reilut kaksi vuotta.

Tilanne tosin muuttuu vuoden lopussa. Silloin vajaan kolmen vuoden kokoaikainen palkkatyöprojekti päättyy.

– Tämä on niin tuttua, ettei sitä oikein jaksa enää edes stressata. Jo­tenkin elämä on aina silti kantanut, 16 vuotta sitten medianomi AMK:si valmistunut Anna Granlund, 36, sanoo.

19 3 I 2016 Yhteenveto

>>

20 Yhteenveto 3 I 2016

UUSI TYÖ

Töistä kyllä maksetaan kuukausipalkkaa.– Käytännössä on itse haalittava työnantajayhdistyk­

sen rahoitus etenkin pienissä yhdistyksissä, joissa olen työskennellyt. Se on jatkuvaa varainhankintaa ja suunnit­telua. Siten varmistaa sen, että yhdistyksen projektit ja hankkeet saavat jatkoa ja töitä on todennäköisemmin itsellekin määräaikaisuuden jälkeen. Tämän kun oivaltaa, pitää kehdata pyytää myös kohtuullinen korvaus teke­mästään työstä, Granlund sanoo.

Uudistukset puolitiehen Granlundilla on vahva kokemus siitä, ettei työnteko aina kannata. Se on hänen mielestään nykysysteemin suurin

ongelma.– Tilanne on järjetön. Järjestelmän pitäisi olla sellainen, että olisi turvallista ja help­

poa ottaa vastaan myös lyhyitä työpät­kiä. Eikä joutuisi pelkäämään, että

menettää työttömyysturvansa. Uudis­tukset tuntuvat jäävän puolitiehen. On hienoa, että työtön saa työsken­nellä 300 eurolla kuukaudessa sen vaikuttamatta työttömyysturvaan.

Mutta eihän työelämään noin voi suhtautua: Jokaiseen oljenkorteen on

tartuttava. Ei siinä kannata ajatella, että nyt on kuukauden lisätienestit käytetty.Sinnikkyyden ja tarmon puutteesta Gran­

lundia ei ainakaan voi syyttää. Hän on tehnyt par­haimmillaan samanaikaisesti kolmeakin työtä, kerännyt elantoa pienistä puroista muutama tunti sieltä, joitain satasia tuolta ja toiset mokoma kolmannesta paikasta. – Se oli tosin helpompaa silloin, kun olimme kahden mieheni kanssa. Nyt 3­ ja 8­vuotiaat lapsemme rytmittä­vät arkea. Mieheni on kiinteistönvälittäjä, joten hänenkin työaikansa on vaihteleva.

Granlundin hieman tuntemattomampi amk­tutkinto antaa pätevyyden työskennellä sosiaalialan kentällä esi­merkiksi ohjaajana, suunnittelijana tai kehittäjänä. Osaa­misessa tärkeänä työkaluna on kulttuuritietouden ja kulttuurialan lainalaisuuksien hyödyntäminen. Sosiokult­tuurisen työn koulu tusohjelma on sittemmin lopetettu.

Pääasiassa Granlund on työskennellyt kolmannella sektorilla erityyppisissä hankkeissa nuorten parissa. Työl­listyminen on vaatinut ponnisteluja.

– Olen ollut esimerkiksi kerho­ohjaajana, suunnitellut maaseudun kehittämishankkeita, kirjoittanut erilaisia oppaita ja selvityksiä, ohjannut lasten ja nuorten esityksiä ja muuta toimintaa sekä kehittänyt nuorten työelämä­ ja yrittäjyysvalmiuksia. Näitä samoja oppeja olen saanut käyttää omaksi hyödykseni, kun olen seikkaillut eri tyyppisissä työsuh­teissa.

Työsuhteiden laatu on vaihdellut koko­ ja osa­aikaisista palkkasuh­teisista sivutoimisiin tuntitöihin, sijaisuuksiin ja osuuskuntajäsenyy­teen freelancerina.

Töihin kiskuripalkalla Pätkätyöläisen tienestit ovat jääneet usein hyvinkin pieniksi. Halvimmillaan Granlund on mennyt kokoaikaiseen oman alan työhön 1400 euron kuukausipalkalla.

– Liitosta sanoivat, ettei palkka vastaa tehtävän­kuvausta, eikä sitä välttämättä kannattaisi ottaa vastaan. Olisin saanut siitä kirjallisen lausunnonkin. Ajattelin kui­tenkin, että otan työn, kun tarjotaan. Töissä olijan on helpompi hakea muita töitä. Ratkaisu oli oikea. Työnan­taja huomasi osaamiseni ja palkkaani nostettiin, Gran­lund sanoo ja jatkaa, että kolmannen sektorin työt ovat usein kuin yrittäjänä olisi.

Työvoima- toimistossa on

sanottu suoraan, etteivät pätkätyöt

kannata.

Työtön saa työskennellä 300 eurolla kuukaudessa sen vaikutta- matta työttö- myysturvaan.

300EUROA

21 3 I 2016 Yhteenveto

Työvoimatoimistossa Granlundille on sanottu suo­raan, etteivät pätkätyöt kannata ja on kehotettu pysy­mään ansiosidonnaisella.

– Minulla on ollut tilanteita, jolloin olisin päässyt helpommalla ja tienannut enemmän, jos olisin vain nostanut ansiosidonnaista. Olen siitä huolimatta ottanut vastaan kaikki pienetkin työmahdollisuudet. Vain työ pitää yllä ammattiosaamista ja samalla itsensä tuntee myös merkitykselliseksi. Kokemuskin on osoittanut, että työt poikivat aina jotain muuta uutta. Tästä huolimatta minulla on ollut pariinkin otteeseen puolen vuoden täysi työttömyysjakso.

Granlund odottaa perustulokokeilulta askelta hyvään suuntaan.

– Akavan yhdistelmävakuutus kuulostaa vähän ketterämmältä kuin perustulo. Toivotaan, että sitä tai jotain muuta systeemiä kehitetään eteenpäin. Pääasia, että järjestelmät kannustaisivat työntekoon. Työ elämän murros kiihtyy vain. Meillä on kasvava joukko ihmisiä, joille vakituinen palkkatyö on utopiaa. Työajan piden­nyskeskustelut, palkanalennuspuheet ja kikyt eivät riitä tuomaan heille töitä.

Elämässä eteenpäin Aiemmin Granlundia välillä harmitti, että tulikin opiskel­tua tutkinto, jossa ei ole selkeää työnkuvaa ja näin ollen työllistymismahdollisuudetkin ovat hankalat. Nyt hän aikoo päivittää osaamistaan suorittamalla ylemmän am­mattikorkeakoulututkinnon. Se laajentaa työnhakumah­dollisuuksia. Muutto Seinäjoelta suurempaan kasvukeskukseen ei ole ollut vakavassa harkinnassa. – Tämä on tietoinen profiilin valinta. Olen rakentanut itsestäni tietynlaisen osaajan, joka on erikoistunut syrjä­seutuihin ja laajempiin maakuntahankkeisiin. Pienem­pien paikkakuntien hankkeissa pääsee myös tekemään laaja­alaisesti. Isommissa kaupungeissa sosionomien ja kulttuurituottajien välinen kilpailu työpaikoista on syrjä­seutujakin kovempaa, kun tekijöitä on enemmän. Eikä Granlund ole jäänyt lepäämään laakereilleen nykyisen palkkatyönsäkään aikana. – Teen toki tässä rinnalla koko ajan muutakin, kirjoi­tan esimerkiksi kolumneja Ilkkaan. Se on minulle uusi aluevaltaus. Ja itse asiassa nykyinenkin työnantaja on väläytellyt, että työt voisivat ehkä jatkua joissain toisissa tehtävissä ensi vuonna, Anna Granlund sanoo.

Seinäjoella asuva Anna Granlund on rakentanut

itsestään osaajan, joka on erikoistunut syrjäseutuihin ja

maakuntahankkeisiin.

Työelämä TUTKIMUS

22 Yhteenveto 3 I 2016

Työkaverit ovat ilon lähde.

23 3 I 2016 Yhteenveto 23

Voimakasta hajontaa sekä palkoissa että asemassa työpaikoilla. Näin voi kuvata yksityissektorin jäsentemme tilannetta työpaikoilla. Jopa viidennes jäsenistöstä on työhönsä tyytymätön.

Tyytymätön viidennes huolestuttaa – miten muuttaa tilannetta?

TEKSTI Helena Lamponen KUVA iStock

>>

A akavan Erityisalojen tuoreim­massa yksityissektorin työelämä­tutkimuksessa selvitettiin erityi­sesti työtyytyväisyyteen liittyviä tekijöitä. Tulosten mukaan tyy­

tyväisyys omaan työhön jakaa varsin voimak­kaasti vastaajia.

Merkittävä enemmistö, jopa 78 % on joko erittäin tai melko tyytyväisiä työhönsä. Huo­lestuttavaa sen sijaan on, että omaan työhön joko erittäin tai melko tyytymättömiä on noin viidennes yksityissektorin jäsenistä. Tämä on melko suuri määrä, ja vastaa noin 1 800 hen­kilöä.

Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat heikot urakehitysmahdollisuudet, esimiestyön puut­teet sekä kehitysmahdollisuuksien rajallisuus omassa työssä. Suurimpia tyytyväisyyden läh­teitä ovat yhteistyö lähimpien työtovereiden kanssa, työaikajärjestelyt ja käytössä olevat työvälineet.

Jäsenistömme keskuudessa tyytymättö­myys on yleisempää kuin yksityissektorin akavalaisilla yleisesti. Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n vastaavassa tutkimuksessa erittäin tai melko tyytyväisiä työhönsä oli 83 prosenttia vastaajista. Tyyty­

mättömiä YTN:n tutkimuksessa oli yhteensä 16 prosenttia. Tätäkin lukua voidaan tosin pitää merkittävänä; asiantuntijoista tyytymättömiä oli 18 prosenttia, johdosta 9 prosenttia.

Akavan Erityisalojen tutkimuksen mukaan naiset ovat jonkin verran miehiä tyytymättö­mämpiä työhönsä. Tyytyväisimpiä ovat yli 50­vuotiaat, johtoon tai keskijohtoon kuuluvat.

Tyytyväisyys työn osatekijöihin (%), n=9 046

0 % 20% 40 % 60 % 80 % 100%

3,3

3,2

3,1

2,9

2,9

2,9

2,8

2,8

2,7

2,7

2,4

Ka.

Yhteistyöhön lähimpien työtovereiden kanssa

Työaikajärjestelyihin

Työvälineisiin

Työskentelytiloihin

Työtehtävien sisältöön

Työpaikan ilmapiiriin

Ammattitaidon arvostamiseen

Työmäärään

Kehittymismahdollisuuksiin työssä

Urakehitysmahdollisuuksiin

Esimiestyöhön

43 47 2 6 1

37 46 1 12 4

27 55 1 15 3

25 49 1 19 6

17 62 1 17 4

25 46 2 19 8

22 47 2 21 9

16 52 1 23 8

17 46 3 22 12

18 42 3 22 14

9 35 7 31 18

Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön

24 Yhteenveto 3 I 2016

mättömien suurta osuutta. Työpaikkojen oma toiminta on avainase­

massa, kun työtyytyväisyyttä parannetaan. Työnantajan näkökulmasta kysymys on olen­naisesta asiasta, sillä työtyytyväisyys on pe­

rusedellytyksiä tehokkaalle ja tuottavalle työlle. Esimiestyölle on annettava

sille kuuluva arvo ja tila. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittä­

vän ajan varaamista esi­miestehtäviin, asiantun­tijatehtävien hoidon ohella.

Työnantajien on – jo yksinomaan oman liike­

ja muun toimintansa edun nimissä – turvattava henki­

löstön osaamisen kehittämi­nen. Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen on välttämätöntä yrityksen toimintojen sekä tuottei­

den ja palvelujen uudistamiselle. Työnteki­jöiltä vaaditaan rohkeutta tunnistaa oman osaamisen kehittämistarpeet ja aktiivisuutta osaamisen kehittämisessä käytännössä. Yh­teistoimintalain soveltamisen piirissä olevis­

Työelämä TUTKIMUS

sa yrityksissä henkilöstö­ ja koulutussuunni­telmat on huolehdittava yhteistoiminnassa kuntoon vuosittain ja niiden mukaan on myös käytännössä toimittava.

Osa kärsii pätkätöistä Määräaikaisuudet pistävät silmään monilla aloillamme.

Valtaosa (71 %) jäsenistä työskentelee vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Osa­aikatyötä tekee 12 %. Määrä on vuodes­ta 2014 pienentynyt 5 prosenttiyksikköä. Kai­kista yksityisen sektorin jäsenistä 12 % oli määräaikaisessa kokoaikatyössä. Määräaikai­sessa osa­aikatyössä oli neljä prosenttia liiton yksityissektorin jäsenistä.

YTN:n työmarkkinatutkimuksen mukaan yksityisen sektorin akavalaisista vain 5 % oli määräaikaisessa työsuhteessa. Akavan Erityisaloissa määräaikaisuudet ovat siten huomattavasti yleisempiä verrattuna muu­hun akavalaiseen yksityiseen kenttään.

Määräaikaisten osuus vaihtelee huomat­tavasti jäsenyhdistyksittäin ja toimialoittain. Vähiten määräaikaisuuksia oli Aito HSO:n (7 %) ja Suomen Suuhygienistiliiton jäsenillä

Helena Lamponen Akavan Erityisalat

Esimiestyö ja ilmapiiri heikentynytKehitys on ollut kokonaistasolla myönteistä työvälineissä, työskentelytiloissa, mahdolli­suuksissa kehittyä omassa työssä ja ammatti­taidon arvostamisessa.

Vastaajien mukaan myös yhteistyön lähimpien työtovereiden kanssa koetaan kehittyneen suotui­sasti. Myönteisesti ovat ke­hittyneet myös työaika­järjestelyt.

Hieman yli viidennes vastanneista oli tyytymä­tön omaan ajankäyttöön­sä töissä. Yhteensä 76 % oli joko erittäin tai melko tyyty­väisiä omaan ajankäyttönsä.

Viimeisten kahden vuoden aikana työtyytyväisyyden kannal­ta ongelmalliseksi on muodostu­nut kokemus esimiestyön heikkenemisestä. Lisäksi koetaan, että työpaikan ilmapiiri on kehittynyt huonompaan suuntaan. Myös oman työmäärän koetaan kasvaneen ja ura­kehitysmahdollisuuksien heikentyneen. Kaikki tämä selittää omaan työhönsä tyyty­

Muutokset työssä viimeisen kahden vuoden aikana (%), n=7 421

Parantunut Pysynyt ennallaan Heikentynyt En osaa sanoa

0 % 20% 40 % 60 % 80 % 100%

Työvälineet

Työskentelytilat

Kehittymismahdollisuudet työssä

Ammattitaidon arvostaminen

Yhteistyö lähimpien työtovereidesi kanssa

Työpaikan ilmapiiri

Esimiestyö

Työaikajärjestelyt

Työmäärä

Urakehitysmahdollisuudet

26 66 7 1

24 60 14 2

23 59 15 3

22 59 17 2

20 70 8 2

17 51 30 2

15 55 26 4

15 74 10 2

12 57 28 2

11 66 17 5

25 3 I 2016 Yhteenveto

(5 %). Nuoriso­ ja Liikunta­alan asiantuntijoi­den jäsenillä määräaikaisten osuus oli erit­täin korkea (36 %). Määräaikaisena työsken­televiä jäseniä oli Taide­ ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUssa 32 % ja Museoalan ammattiliitossa 28 %.

Määräaikaisten työsuhteiden osuus oli pienintä yli 500 hengen yrityksissä ja yleisintä 1–9 työntekijän yrityksissä. Määräaikaisten osuus on lisääntynyt voimakkaasti kaikissa muissa paitsi henkilöstöltään pienimmissä yrityksissä.

Työn muuttuminen hankkeiksi ja projek­teiksi sekä näihin liittyvä määräaikaisten työ­suhteiden käyttö ei ole työnantajan liike­ ja muulle toiminnalle hyväksi pitkässä juoksus­sa. Henkilöstö ei pysty sitoutumaan organi­saatioon ja siellä tehtävään työhön, jolloin ei ole edellytyksiä myöskään toiminnan pitkä­jänteiselle kehittämiselle ja yhteisen osaa­mispääoman kehittämiselle. Hiljainen tieto ei kehity eikä siirry organisaatiossa.

Palkkataso laahaa perässä Akavan Erityisalojen vuoden 2015 tutkimuk­sessa palkkatarkastelut rajattiin vain kokoai­

kaisesti työskenteleviin jäseniin (N=7 633). Yksityisen sektorin jäsenistö ansaitsi lokakuus­sa 2015 keskimäärin 3 366 euroa kuukaudessa, mediaanipalkka oli 3 150 euroa.

Palkoissa on merkittävää alakohtaista ha­jontaa, mutta koko jäsenistömme keskipalk­ka jää kauas koko akavalaisen yksityissektorin tasosta. YTN:n työmarkkinatutkimuksen mukaan akavalaisella yksityisellä sektorilla keski arvopalkka oli 4 845 euroa vuonna 2015 ja mediaani palkka 4 320 euroa. YTN:n järjes­töalalla, jolla jäsenistöämme on paljon, kes­kiarvopalkka oli 4 317 euroa ja mediaani­palkka 3 862 euroa.

Jäsenistömme yksityissektorin keskipalk­ka jää jälkeen jopa kaikkien suomalaisten yksityissektorilla työskentelevien keskipal­kasta. Tilastokeskuksen vuoden 2014 lopun palkkatutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla työntekijän säännöllisen työajan keskiansio oli 3 538 euroa kuukaudessa ja vuoden 2015 palkkatutkimuksen mukaan 3 574 euroa kuukaudessa.

Työssäoloajan palkkataso vaikuttaa myös eläkeajan toimeentuloon. Tavoitteeksi on asetettava palkkakeskustelu työnantajan >>

Miten muuttaisi ajankäyttöä nykyisissä työtehtävissä (%), n=8 926

Käyttäisin enemmän aikaa tähän Ajankäyttö sopiva

Käyttäisin vähemmän aikaa tähän Ei koske minua En osaa sanoa

0 % 20% 40 % 60 % 80 % 100%

Asioihin syventyminen

Osaamisen kehittäminen, opiskelu

Uuden luominen, innovointi

Kokemusten vaihto ja sparraus...

Yhteen asiaan keskittyminen

Työn kannalta tarpeelliset verkostot

Seminaareihin, konferesseihin ym...

Tyhön liittyvät tiedonhaut

Asiakassuhteet

Tietojärjestelmien/ohjelmistojen hallinta

Esimiestyöt

Työhön liittyvä matkustaminen

Kokoukset

Rutiinit

Muu, mikä

68 30 11

62 29 2 5 3

50 43 323

46 46 13 4

38 43 4 12 3

31 60 5 22

28 49 4 17 2

26 53 14 4 2 2

19 25 2 49 5

12 55 10 20 2

10 55 29 4 2

6 64 27 12

33 10 15 5 37

54 40 222

63 32 222

kanssa kerran vuodessa. Näissä liiton jäsen­ten tukena ovat palkkasuositukset ja palkka­tilastot, palkkapuntari ja yksilöllinen palkka­neuvonta.

Naisten ja miesten palkkaero kaventunut Liiton työmarkkinatutkimuksen mukaan naisten palkka oli yksityisellä sektorilla kes­kimäärin 3 310 euroa ja miesten 3 699 euroa kuukaudessa. Naisten keskipalkka oli 89 % miesten keskipalkasta, lokakuussa 2014 vastaava luku oli 85 %. Palkkaero miesten ja naisten välillä kaventui edellisestä tutkimuk­sesta 4 prosenttiyksikköä.

Vaikka miesten palkkojen hajonta oli edelleen suurempaa kuin naisilla, palkkaää­ripäiden (ylimmän ja alimman desiilin erotus F90­F10) ero oli pienentynyt selvästi.

Vuodesta 2014 kokoaikaisten jäsenten kes­kipalkka nousi vain 45 euroa. Naisilla keski­palkan nousu oli 72 euroa, miehillä keskipalk­ka laski 101 euroa. Myös tämä kertoo miesten ja naisten palkkaerojen kaventumisesta.

Palkkatietous ja henkilöstöedustajan tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä pyrittäessä eroon

26 Yhteenveto 3 I 2016

Työelämä TUTKIMUS

TUTKIMUSTIETOA JÄSENISTÖSTÄ• Tutkimus joka vuosi. Akavan Erityisalat toteuttaa vuosittain työelämätut-

kimuksen yksityissektorilla toimiville jäsenilleen. Viimeisin tutkimus koski vuotta 2015 ja se toteutettiin marras-joulukuussa 2015. Tutkimus tehdään joka vuosi, koska se on samalla osa vuosittain tehtävää neuvottelujärjes-tömme YTN:n tutkimusta. Julkisen sektorin jäsenistöstämme työelämä-tutkimus tehdään joka toinen vuosi.

• Tulokset suuntaa-antavia. Tutkimukseen vastasi 2 102 jäsentä, mikä vastaa 21,3 prosenttia koko yksityissektorin jäsenkunnasta. Vastaus- aktiivisuus parani vuodesta 2014 3,1 %-yksikköä edelliseen tutkimukseen verrattuna (18,2 %). Silti tulokset antavat vain suuntaa-antavan kuvan jäsenkunnan tilanteesta.

• Naisvaltainen jäsenkunta. Yksityissektorin jäsenistä 87 % on naisia ja 13 % miehiä. Jäsenkunnan keski-ikä on 39,9 vuotta. Naiset ovat keski- iältään miehiä nuorempia (39,1 / 41,0 vuotta).

• Naisissa paljon toimihenkilöitä. Toimiasema kuvaa vastaajan omaa näkemystä asemastaan työnantajan organisaatiossa. Yksityissektorin jäsenkunnassa on selkeitä eroja miesten ja naisten välillä toimiasemiin sijoittumisessa. Naiset ovat selvästi useammin toimihenkilöitä miehiin verrattuna (39 % / 26 %). Miehet sijoittuvat naisia useammin johtotason tehtäviin (27 % / 14 %). Asematasoerot heijastuvat laajasti myös muille työelämän alueille, palkkatasosta työtyytyväisyyteen.

• Pieniä ja keskisuuria organisaatioita. Valtaosa yksityisen sektorin jäsenistä toimii pk-yrityksissä, kuten aiemminkin. Noin joka viides (22 %) jäsenistä työskenteli alle 10 hengen yrityksessä, 38 % jäsenistä oli töissä alle 30 hengen yrityksessä. Yrityksissä, joissa oli yli 250 työntekijää, työskenteli yhteensä 30 % jäsenistä. Yli 3 000 työntekijän suuryrityksessä oli töissä noin joka kymmenes (9 %).

• Järjestösektori isoin työnantaja. Palvelualalla yleisimpiä työnantajia ovat järjestösektori (15 %), muu toiminta (esim. terveys- ja sosiaali- palvelut, virkistys- ja vuokraustoiminta 15 %), muu palvelutoiminta (11 %) sekä koulutus (9 %).

perusteettomista palkkaeroista. On hyvä muistaa, että yhteistoimintalain soveltamis­piirissä oleva työnantaja antaa vuosittain palkkoja koskevat tilastotiedot henkilöstö­edustajille ja säännöllisesti vähintään 30 työntekijää työllistävillä työpaikoilla on laa­dittava yhteistoiminnassa henkilöstöedusta­jien kanssa tasa­arvosuunnitelma, jonka osa on palkkoja koskeva kartoitus. Tärkeitä palk­katasa­arvon tukijalkoja ovat myös oikeuden­mukaiset työn vaativuuden arviointimene­telmät sekä ylipäätänsä se, että työpaikalla noudatetaan jotakin työehtosopimusta, edel­lyttäen, että eri tehtävä­ ja palkkatasot on määritelty objektiivisilla kriteereillä.

Pätkätyö näkyy palkassa Vakituisessa työsuhteessa työskentelevien palkkataso oli selvästi korkeampi kuin määrä­ aikaisten. Vakituisen ja määräaikaisen keski­palkan ero on 521 euroa (vakituinen 3 444 euroa, määräaikainen 2 923 euroa).

Vakituisessa työsuhteessa olevien keski­palkan nousu oli vain 9 euroa, määräaikais­ten nousu 211 euroa. Määräaikaisten keski­palkan nousu on jatkunut vuodesta 2013. Tämä kertonee siitä, että yhä paremmin pal­kattuja tehtäviä, jotka aikaisemmin olisivat johtaneet vakituiseen työsuhteeseen, on määritelty määräaikaisiksi.

Määräaikaista työsopimusta solmittaessa on arvioitava määräaikaisen sopimuksen pe­rusteen laillisuus. Työsopimusta on hyvä arvioida sen eri ehtojen tason osalta koko­naisuutena, tässä huomioiden mm. vuosilo­mat, joista sopimuksella voidaan sopia laki­tasoa paremmin. Myös määräaikaista työ­sopimusta solmittaessa palkan taso on neu­ vottelukysymys. Palkkaa on arvioitava palk­kasuositusten ja ­tilastojen pohjalta.

Määräaikaisuudella oltava laillinen peruste.

27 3 I 2016 Yhteenveto

Ylemmät toimihenkilöt tekevät palkatonta yli- ja lisätyötä enemmän kuin kaksi tuntia viikossa – eli lähes 100 tuntia vuodessa. Vuotuisen työajan pidentämi-nen 24 tunnilla edellyttää toimivaa työajanseurantajärjestelmää. On mahdollista, että harmaata työaikaa siirtyy pidennyksen myötä kirjan-pitoon mikä on hyvä asia.

Kilpailukykysopimuksen perusteella lisättävät tunnit tulevat tehokkaimmin käytetyiksi, jos jäsenet saavat sijoittaa ne itseohjautuvasti sellaisiin aikoihin, jolloin tarvetta on. Tähän liukumien ja työaikapankin käyttäminen antavat mahdollisuuden.

Monen jäsenen työtehtävät mahdollista-vat työskentelyn muualla kuin varsinai- sella työpaikalla. Jotta työajan pidentä- misestä olisi tosiasiallista hyötyä yrityk- selle, kannattaa lisätyön tekemisessä sallia vapaus työskennellä ilman ajan ja paikan rajoitteita. Toimivat etätyö- käytännöt mahdollistavat työtehtävien hoitamisen mahdollisimman tehok- kaasti.

YTN/Anna Joutsenniemi

Yksityissektori:

Miten kilpailukykysopimus (kiky) pidentää työaikaa?Kilpailukykysopimukseen perustuen työehtosopimuk-sissa on sovittu työajan pidentämisestä 24 tunnilla. Miten tämä käytännössä tapahtuu? JÄSENTEMME työehtosopimukset yksityis­sektorilla neuvottelee pääsääntöisesti Ylem­mät Toimihenkilöt YTN. YTN:n työehto­sopimuksissa työajan 24 tunnin pidennys toteutetaan paikallisesti eli työpaikkatasolla. Pidennys koskee niitä henkilöitä, joita työ­ehtosopimuskin koskee.

Jäseniämme edustavat YTN:n luottamus­miehet pyrkivät neuvottelemaan työnantajan kanssa sellaisen työajan pidentämisratkaisun, joka sopii mahdollisimman hyvin akavalais­ten työn luonteeseen. Sopimisen toteuttamis­tapa vaihtelee työehtosopimuksittain.

Työajan pidennyksestä ei ole pakko sopia. Yhdessä työnantajan kanssa voidaan myös todeta, että paikallista tarvetta pidennykselle ei ole, vaan jatketaan ennallaan.

Työajan pidennyksessä on kysymys nimenomaan sopimisesta. Jos työnantaja ei halua keskustelua asiasta, ei pidennystä voi toteuttaa. Sopimuksiin kirjattuun ns. perälau­taan päätyminen edellyttää ensin neuvottelua eri vaihtoehdoista. Perälautakirjaus määrittää pidennystavan siinä tapauksessa, että neuvot­telu ei tuota tulosta.

Ennen sopimista luottamusmiehet pyytä­vät itselleen edustamiensa jäsenten työ aikaa koskevat seurantatiedot. On hankalaa sopia pidennyksestä, jos ei tiedä miten työajat ovat toteutuneet. Neuvotteluissa kannattaa nostaa esille mm. korvaamattomat ylityöt.

Liukumat ja työaikapankki hyviä keinoja YTN:n suosittelema malli on, että työajan pidennys toteutetaan liukumien tai työaika­pankin avulla. Voi tehdä esimerkiksi niin, että liukumiin lisätään ­2 tuntia kuukausittain tai muutetaan liukumarajoja vastaavasti. Työ­aikapankin kautta ratkaisu voidaan toteuttaa vähentämällä pankista vastaavat tunnit kuu­kausittain.

Toinen hyvä vaihtoehto on toteuttaa työ­ajan pidennys päivittäisenä tai viikoittaisena työajan lisäyksenä. Tällöin voidaan sopia päi­vittäistä työaikaa pidennettäväksi 6 minuutil­la tai viikoittaista työaikaa 30 minuutilla.

Työajan lisäystä voi käyttää myös koulu­tukseen. Tällöin työajan pidennys hoidetaan koulutustunneilla. Monia muitakin paikalli­seen tilanteeseen sopivia ratkaisuja on var­masti olemassa.

Sen sijaan suositeltavina ei pidetä ratkai­suja, joissa kokonaisia päiviä – arkipyhiä tai lauantaipäiviä – käytetään työajan pidennyk­seen. Keinotekoinen ylempien toimihenkilöi­den määrääminen työpaikalle esimerkiksi jonakin lauantaina ei johda työn tuottavuuden lisääntymiseen.

Työajan pidennys ei koske sopimuksettomia Alat, joilla ei ole työehtosopimusta, eivät ole kilpailukykysopimuksen piirissä. Näillä aloilla ei siis toteuteta esimerkiksi työajan pidennystä.

On käynyt ilmi, että joillakin työpaikoilla tätä on pyritty kiertämään painostamalla yksittäisiä henkilöitä hyväksymään pidennys­ratkaisut. Tähän ei tietenkään pidä suostua. Tieto tällaisista tapauksista tulisi toimittaa välittömästi omaan liittoon.

Katso verkkolehdestä: Miten työaika pitenee julkisella sektorilla?

LISÄTUNNIT TEHOKÄYTTÖÖN!

28 Yhteenveto 3 I 2016

EDUN- VALVONTA Moni sietää liian pitkään

KIUSAAMISTA Työnantajan velvollisuus on puuttua epäasialliseen kohteluun, muistuttaa Akavan Erityisalojen lakimies Juho-Heikki Leppänen.

TEKSTI Anna Joutsenniemi PIIRROS iStock

Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri

Työntekijöiden erilaisuuden arvostaminen

Hyvä johtaminen ja esimiestyö

Toimiva tiedonkulku

Henkilöstön osallistumis- mahdollisuudet

Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön – sekä työn sisältöön että tekemisen tahtiin

TYÖPAIKKAKIUSAAMISEN EHKÄISIJÄT

T yöpaikkakiusaamista on monen­laista ja tapaukset ovat yksilöllisiä. Viime aikoina suurin osa minulle tulleista tapauksista on koskenut ns. ¨savustamista¨: työtehtävien

pois ottamista, aiheetonta julkista kritiikkiä tai esimiehen kommunikointitapaa, kertoo Akavan Erityisalojen lakimies Juho-Heikki Leppänen.

”Savustamisen” yleistyminen on toden­näköisesti yhteydessä säästöpaineisiin, jois­sa monet työpaikat nykyisin kärvistelevät. Heikko työmarkkinatilanne luo maaperää kiusaamiselle. Leppäsen mukaan moni jäsen sietää epäasiallista kohtelua, koska pelkää vastatoimia.

– Kiusaaja on usein esimies ja asian esille ­ ottamisen pelätään johtavan jopa työsuh­teen päättymiseen. Tämä on hälyttävä epä­kohta. Omista oikeuksista kiinni pitäminen ei tietenkään saisi johtaa sanktioihin. Oman terveyden tulisi aina olla prioriteetti nume­ro yksi.

Kiusaamista koskevat tapaukset ovat poikkeuksetta haastavia.

– Tilanne on jäsenelle hyvin ras­kas. Silti ei aina ole olemassa keinoa, jonka avulla voisi heti pysäyttää epäasiallisen koh­telun, Leppänen kertoo.

– Erityisen haastavaa on, jos tapaus tulee mei­dän tietoomme vasta siinä vaiheessa, kun jäsen on jo ollut vaikeassa tilanteessa hyvin pitkään. Hän voi olla erittäin uupunut ja jopa valmis luovuttamaan.

Leppänen kehottaakin kiusatuksi itsensä kokevaa jäsentä ryhtymään ripeästi toimeen, jotta tilanne korjaantuisi.

Mitä voi itse tehdä?– Ensimmäiseksi voi keskustella kiusaami­sesta henkilöstön edustajan tai meidän kans­samme. Meihin on viisainta olla yhteydessä etenkin, jollei työpaikalla ole henkilöstön edustajaa, joka osaisi auttaa tilanteessa ja selvittää prosessia, Leppänen ohjeistaa.

Itse prosessi alkaa siitä, että epäasialli­sesti kohdeltu ilmoittaa suoraan kiusaajalle kokevansa hänen käyttäytymisensä epäasi­alliseksi. Kiusatun on vaadittava, että epäasi­

allinen kohtelu loppuu. Jos tämä ei auta, tulee asia viedä kiusaajan esimiehen tietoon.

– Kun asia tulee työnantajan tietoon, on sillä lakisääteinen velvollisuus selvittää ja korjata tilanne. Jos tilanne ei tästä vieläkään korjaannu, tulee olla yhteydessä aluehallin­tovirastoon, joka voi viranomaisen toimival­

lalla puuttua asiaan. Leppäsen kokemuksen mu­

kaan epäasiallinen kohtelu ilmenee työpaikalla koh­

tuullisen usein myös muun työlainsäädännön vastaisena toimintana, esimerkiksi työaikalain­säädännön sivuuttamise­

na tai yksipuolisina muu­toksina, jotka ylittävät työn­

antajan työnjohto­oikeuden. – Nämä ovat seikkoja, joihin me

voimme puuttua ja samalla – jäsenen niin halutessa – käytännössä saattaa työnantajan tietoon, että jäsenellä on käytettävissään juridista apua työsuhdeasioissaan laajem­minkin.

Leppänen neuvoo jäsentä koko ajan kir­jaamaan tarkasti muistiin epäasialliseksi koetun kohtelun päivämäärineen ja mahdol­lisine todistajineen.

– Jos mahdollista, yhteydenoton yhtey­dessä olisi hyödyllistä toimittaa meille tiivis kronologinen lista epäasiallisen kohtelun ilmentymistä. Tarkka listaus on hyödyllinen, olipa asia sitten liiton tai viranomaisen käsit­telyssä.

Epäasiallinen kohtelu työpaikalla, Helsinki 28.11. klo 17.30-20.30 (iltapala klo 17 alkaen)

Kouluttajana lakimies Juho-Heikki Leppänen.

Koulutuksessa käydään läpi epäasiallisen kohtelun tunnuspiirteitä – mikä on kiusaamista, miten kiusaamistilanteessa tulee toimia ja millainen on työn antajan vastuu kiusaamistilanteiden selvittämiseksi.

Ilmoittautuminen alkaa 28.9. Koulutukseen mahtuu 30 henkeä.

www.akavanerityisalat.fi/ tapahtumat

Tarvitsetko lisätietoa tai keskusteluapua kiusaami- sesta? – tule maksuttomaan jäsenkoulutukseen

Luokaa työpaikalle turvallinen ja luottamuk-sellinen ilmapiiri, jossa arvostetaan työnteki-jöiden erilaisuutta! Työhyvinvoinnin tekijöistä juuri tällä oli vahvin yhteys siihen, ettei kiusaamista esiinny. Tulos nousi esille jäsen-tutkimuksessamme.

Toiseksi korostui hyvä johtaminen ja esimiestyö. Kakkossija ei ollut yllätys, sillä johtaminen on avainasemassa luotaessa turvallista ilmapiiriä.

Myös toimivalla tiedonkululla, henkilöstön osallistumismahdollisuuksilla sekä mahdol - lisuudella vaikuttaa omaan työhön ehkäis- tään kiusaamiselle otollista maaperää.

Yhteydet työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ja kiusaamisen esiintymisen välillä olivat samankaltaiset jäsentemme yksityisen sektorin, valtion ja kunta-alan työpaikoilla. Korkeakouluissa yhteys ilmeni hieman muita heikompana.

Kaikkiaan työpaikkakiusaamista kokee tutki- mustemme mukaan noin neljännes jäsenistä. Viidennes oli havainnut epäasiallista kohtelua, vaikka välttynyt siltä itse. Useimmiten kiusaaja oli johdon edustaja tai esimies.

Jäsentutkimus: TURVALLINEN ILMAPIIRI EHKÄISEE KIUSAAMISTA

Juho-Heikki Leppänen

Kuva

Mar

kku

Ojal

a

Oma terveys ykkös-

asiaksi.

29 3 I 2016 Yhteenveto

TEKSTI Leena Filpus KUVA iStock

Ei kiinteitä tiimejä, esimiehiä ja tiiminvetäjiä. Mahdollisimman matala organisaatio tuo vapautta, mutta myös vastuuta.

HIERARKIA minimissä

D igitaalisia palveluja ja ohjelmis­toja kehittävässä Reaktorissa asi­antuntijatyö on organisoitu toisin kuin perinteisesti on tapana. Yri­tyksellä ei ole organisaatiokaa­

viota ja hierarkioita. Suurin osa työstä teh­dään oman toimiston sijaan asiakkaan luona.

Tiimit ovat myös itse kokonaisvastuussa projektin onnistumisesta. Kun työ tehdään asiakkaan arjessa, saadaan myös koko ajan palautetta siitä, eteneekö työ oikeaan suuntaan.

– Tiimit organisoivat itse työnsä ja päät­tävät, miten käsillä oleva työ kannattaa hoitaa. Tiimeissä ei myöskään ole projektipäälliköitä, eikä kukaan ole esimiesasemassa suhteessa muihin. Toki joku voi olla luontaisesti se, jota asiakas ensisijaisesti nykäisee tarvit­taessa hihasta, mutta virallista hierarkiaa ei ole, Reaktorin henkilöstöjohtaja Liisa Huusari sanoo.

Reaktorin organisaatio on muutenkin äärimmäisen matala. Titteleitä, kiinteitä positioita on vain vähän.

– Täällä toimistolla on toki tarkoituksen­mukaista, että tietyt tehtävät on jaettu. Minä työskentelen neljän hengen hr­tiimissä, laki­miehet hoitavat omia tehtäviään ja liiketoi­minnallisesta näkökulmasta asiakkaista vas­taavat omia töitään. Hekään eivät kuitenkaan puutu asiakastyötä tekevien tiimien päivit­täiseen työntekoon.

Reaktorissa johtajien tehtävänä on auttaa työntekijöitä tekemään parhaansa. Johtami­nen on mahdollistamista.

Työhyvinvointi framillaKun selkeät roolit puuttuvat, toiminta pysyy ketteränä. Eri ihmiset ovat eri aikoina vah­vimmillaan.

– Fiksattuja toimenkuvia ei ole, vaan toi­minta organisoidaan aina senhetkisen tilan­teen ja tarpeiden mukaan.

Varhaisen välittämisen malli on viety Re­aktorissa pitkälle. Koska lähiesimiehiä ei ole,

jokaisen työntekijän tehtäviin kuuluu huo­mata, jos kollega ei voi hyvin. Jos

vähänkin epäilyttää, naapurilta on kysyttävä, onko hänellä

kaikki kunnossa.Tämä ei aina välttämättä

suju automaattisesti. Valta­osalle suomalaisista on noloa

huomauttaa kaverille edes siitä, jos etuhampaiden väliin on jää­

nyt ruokaa. Miten sitten ottaa pu­heeksi toisen henkilökohtaiset ongelmat?

– Työstämme tätä koko ajan ja järjestäm­me esimerkiksi keskustelutilaisuuksia, jotta ihmiset tiedostavat uupumisen merkkejä. Olemme tarkkoja työhyvinvoinnista ja siitä, ettei kenellekään ala kertyä plussasaldoja. Joskus projekteissa on tilanteita, että joutuu tekemään normaalia pitempää päivää. Jos plussaa kertyy kroonisesti, meiltä hr:stä ote­taan aika nopsasti yhteyttä. Pyrimme siihen, ettei kukaan ylikuormitu työstä.

Valtaa ja vastuutaMutta miten saada ihmiset pelaamaan aidos­ti yhteen ja kokemaan, että yhdessä toimi­malla ja toisia auttaen ollaan vahvempia?

Kaikki lähtee rekrytoinnista. Se on Reak­torissa monipolvinen ja rima on asetettu kor­kealle. Yritykseen palkataan jo valmiiksi kovia nimiä tai sellaisia, joilla on potentiaalia kas­vaa koviksi tekijöiksi. Tärkeintä on, että ihmi­nen istuu talon kulttuuriin. Reaktor ei ole kaikkien huippuasiantuntijoidenkaan paikka.

– Eikä tarvitsekaan. Ihmiset ovat erilaisia. Osa kaipaa esimiestä, joka antaa ohjeita. Meillä on oltava tietynlainen tyyppi, että viih­tyy. Talossa kaikilla on valtaa ja vastuuta. On oltava valmis auttamaan muita ja jakamaan tietoa. Meillä ei pärjää, jos ei ole sellainen, Liisa Huusari sanoo.

Yrityksessä myös tuetaan yhteisöllisyyttä kaikin mahdollisin keinoin.

– Pyrimme tapaamaan toisiamme kasvo­tusten mahdollisimman paljon, vaikka työs­kentelemmekin eri osoitteissa. Kannustam­me myös esimerkiksi perustamaan harras­tuskerhoja. Meillä ei myöskään ole tulos ­ palkkioita, koska ne ohjaavat helposti oman edun tavoitteluun. Rahalliset kannusteemme tukevat yhteisen menestyksen tavoittelua.

Luottamus työkaveriinMatala organisaatio ja avoin, yhteisöllinen tapa tehdä töitä, on yhteistä monille Great Place to Work ­tutkimuksessa menestyneille. Reaktorkin on niittänyt tutkimuksessa mai­netta Euroopan tasolla asti. Soveltuisiko

Li is

a H

uu

sari

30 Yhteenveto 3 I 2016

reaktorilainen tapa johtaa asiantuntijatyötä myös muille aloille?

– Ei ehkä sellaisenaan kopioituna. Uskon silti, että monenlaisissa yrityksessä voisi ottaa oppia meidän tavastamme organisoitua ja tehdä työtä, Liisa Huusari sanoo.

Vuonna 2000 perustetussa Reaktorissa on nyt lähes 400 työntekijää. Yritys on laajentu­nut Suomesta Tokioon ja New Yorkiin ja kas­vaa edelleen.

Kasvussa ja laajenemisessa on myös haasteensa. Omaleimainen, luova tapa tehdä töitä halutaan säilyttää, mutta etenkin kan­sainvälisessä kasvussa on otettava huomioon myös kohdemaan kulttuuri.

– Välillä olimme huolissamme siitä, mikä vaikutus sillä on, etteivät ihmiset välttämättä enää tunnekaan toisiaan yrityksen kasvaessa.

Kuinka tiivis tiimityö sujuu tuntemattomien kanssa? Tuntuu, että huoli on osoittautunut turhaksi. Työntekijät luottavat siihen, että kun kollega on läpäissyt rekrytointiproses­simme, hän on lähtökohtaisesti hyvä tyyppi.

Huusari korostaa reaktorilaisten sitoutu­mista yritykseen. Työntekijöiden vaihtuvuus on pientä. Kenties lähtijöitä on vähän siitäkin syystä, että tämäntyyppisessä työyhteisössä työskennelleen voi olla vaikea enää sopeutua perinteisemmällä tavalla toimivaan organi­saatioon.

Jotkut ovat lähteneet Reaktorista perus­taakseen esimerkiksi oman start­up­yrityk­sen.

– Monet lähtijöistä ovat tulleet takaisin ja olemme heistä äärimmäisen ylpeitä ja iloisia.

Luottamuksesta työnantajaan kuvaa Re­

aktorissa viime vuonna toteutettu henkilös­töanti.

– Yleensä noin 30 prosenttia henkilöstös­tä haluaa osallistua antiin, meillä luku oli yli 90, Liisa Huusari sanoo.

Meillä ei ole tulos- palkkioita, koska ne ohjaavat helposti oman edun tavoitteluun.

31 3 I 2016 Yhteenveto

(Kuvan henkilöt eivät liity Reaktoriin.)

32 Yhteenveto 3 I 2016

Korruptio eli lahjonta syventää köy­hyyttä maailmassa. Maailman­pankin tekemän arvion mukaan korruptioon katoaa vuosittain lähes 1000 miljardia euroa. Tark­

kaa summaa ei tiedetä, sillä tekijät pyrkivät peittämään jälkensä.

Korruptio vahingoittaa erityisesti köyhim­piä ihmisiä, sillä he ovat riippuvaisia julkisis­ta palveluista. Palveluiden taso laskee, ja esimerkiksi kouluissa ja terveyskeskuksissa on maksettava lahjuksia ja tarvikkeita puut­tuu. Tiet ovat kelvottomassa kunnossa ja vie­märit eivät vedä. Katastrofiavusta huomatta­va osa päätyy vääriin taskuihin. Lisäksi jär­jestäytynyt rikollisuus hyötyy korruptiosta – korruptoituneiden oikeuslaitosten vuoksi rikolliset pysyvät vapaalla jalalla.

Ihmisarvoinen työ, riittävä palkkaParas tapa vaikuttaa korruption kitkemiseen ja köyhyyden vähentämiseen on rakenteisiin vaikuttaminen. Rakenteet muuttuvat, kun kansalaisyhteiskunta vahvistuu. Tässä am­mattiliittojen rooli on erittäin tärkeä, sillä vahvat ammattiliitot luovat perustan toimi­valle kansalaisyhteiskunnalle.

Akavan Erityisalat haluaa omalta osaltaan vaikuttaa tilanteeseen SASKin (Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus) kehi­tysyhteistyön kautta.

Maamme suurin kulttuuri- ja järjestötapahtuma Maailma kylässä keskittyi tänä vuonna oikeudenmukaisuuden teemaan. Festivaalin puheohjelmassa nousivat esille pakolaiskriisi, vihapuheet, verovälttely ja kehitysyhteistyöleikkaukset.

Akavan Erityisalat ja jäsenjärjes- tömme SPECIA olivat tapahtumassa mukana SASKin eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskes- kuksen jäseninä. Akavan Erityis- alojen osastolla aiheena oli korruptio: mitä se merkitsee ja kuinka yleistä sen on maailmassa?

TEKSTI Saara Aikio, Pirjo Leppänen KUVA Pirjo Leppänen

OIKEUDENMUKAI- SUUDEN PUOLESTA

SASKin mukaan paras tapa vähentää köy­hyyttä maailmassa on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävä palkka. Tähän kehittyvät maat tarvitsevat vahvoja ammattiliittoja, sillä vahva kansalaisyhteis­kunta ja vahvat ammattiliitot kulkevat käsi kädessä. Laaja, yhdessä tehtävä kehitysyh­teistyö on tehokas keino korruption kitkemi­seksi. Kansalaisjärjestöillä, medialla ja tutkijoilla on avainrooli, kun halutaan pitää virkamiehet, poliitikot ja yritykset vastuussa teoistaan.

Vahvassa kansalaisyhteiskunnassa ihmis­oikeudet ja muut kansalaisoikeudet saavat merkityksen ja kansalaiset aktivoituvat vaa­timaan oikeuksiaan. Korruptio vähenee hau­raissakin valtioissa, kun kansalaiset ymmär­tävät oikeutensa palveluihin ja viranhaltijat velvoitetaan tarjoamaan niitä lain määrää­mällä tavalla.

Kehitysapu irti korruptiostaMyös kehitysavun historiaan mahtuu paljon väärinkäytöksiä, sillä ennen 90­lukua avun tarjoajat eivät kiinnittäneet huomiota korrup­tioon. Historiassa on monta esimerkkiä tilan­teista, joissa korruptio on estänyt avun toi­mittamisen. Korruptiota pidettiin pitkään ongelmana, johon ulkomaalaisten ei sopinut puuttua. Kylmän sodan aikana kehitysavulla jopa ruokittiin väärinkäytöksiä.

32 Yhteenveto 3 I 2016

Miten ammatti- liitto voi kitkeä korruptiota?

Onnetar suosi Anteroa Osastollamme kävijät saivat arvata, millä summalla virkamies on lahjot- tavissa Mosambikissa. Oikea vastaus on 5 000 euroa. Suosittu kilpailumme keräsi satoja osallis- tujia, ja palkintona olleen reilun kaupan tuotepaketin voitti Antero Hietala Nummelasta. Onnittelut Anterolle!

33 3 I 2016 Yhteenveto

Asenne on kuitenkin muuttunut. Nykyään kumppanimaan korruptiotaso otetaan tarkas­ti huomioon ja korruption estäminen on jo­kaisen kehitysyhteistyötä tekevän velvollisuus. Esi merkiksi ulkoministeriö julkaisi syksyllä 2012 kehitysyhteistyötä tekeville tarkoitetun korruption vastaisen toiminnan käsikirjan.

Hyviä esimerkkejä toimivista korruption vastaisista kampanjoista on useita. Yksi niistä on Puhtaat vaatteet (Clean Clothes) ­kampanja, jossa SASK on mukana:

CC on kehittänyt yrityksille eettisen malli­ohjeiston, johon sisältyvät kansainvälisen työjärjestön ILOn työelämän perussopimuk­set. Näihin kuuluvat mm. oikeus saada elä­miseen riittävää palkkaa ja turvalliset työolot. Ohjeistot eivät saa jäädä vain sanoiksi pape­rilla, vaan CC vaatii yrityksiä valvomaan niiden toteutusta ja toimivuutta koko alihan­kintaketjussa. (puhtaatvaatteet.fi)

Suomi hyvässä jamassaSuomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Vuonna 2015 Suomen julkinen sektori oli Tanskan jälkeen maailman toiseksi vähiten korruptoitunut. Suomessa virkamiesten ja kansanedustajien lahjonta sekä lahjusten vastaanottami-nen kielletään rikoslaissa. (Lähde: Transparency Internationalin korruptioindeksi).

Akavan Erityisalojen osastolla teemana ollut lahjonta-aihe herätti runsaasti kiinnostusta. Asiamiehet Saara Aikio (vas.) sekä Amalia Ojanen jakoivat aiheeseen liittyvää tietoa kansain- välisestä tilanteesta. Maailma kylässä -festivaali kokosi lähes 80 000 kävijää Kaisaniemen puistoon Helsingissä.

34 Yhteenveto 3 I 2016

ALUE- UUDISTUS

JÄSENET TULEVAISUUDEN KUNTATYÖSTÄ: Paljon mahdollisuuksia – uhkakuvana näivettäminen

Kysyimme keväällä 2016 Akavan Erityisalojen kunta­alan jäseniltä, miten he arvioivat ammattialansa sijoittumista tulevaisuuden kun­nassa, josta sosiaali­ ja terveys­

palvelut ovat siirtyneet maakuntiin. Jäsenet edustavat hallintoa ja viestintää

sekä kulttuuri­, kirjasto­, museo­, liikunta­ ja nuorisopalveluja.

Valtaosa näki oman ammattialan roolin kunnan elinvoiman kannalta keskeisenä. Moni arvioi alansa arvostuksen jopa kasvavan. Toisaalta resurssit ja ”ajan henki” pohdituttivat. Juhlapuheet ja arvostus eivät auta, jos toimintaedellytykset leikataan.

Akavan Erityisalat ja jäsenyhdistykset käyttävät tutkimuksen tuloksia kuntasektorin edunvalvonnassa. Tuloksista saamme pohjaa mm. kunta­ vaalivaikuttamiseen. Tulevaisuuden kuntatyö ­kyselyn tuloksia esiteltiin Kuntamarkkinoilla Helsingissä syyskuussa.

TEKSTI Jaakko Korpisaari, kuntasektorin asiamies Akavan Erityisalat PIIRROKSET Karoliina Pertamo

Hyvinvointikunta pyrkii torjumaan ennalta syrjäytymistä muun muassa kulttuurin, liikunnan

ja nuorisotyön keinoin.

35 3 I 2016 Yhteenveto

>>

1. Hallinto”Strategisen kehittämisen näkökulmasta hallinnon asiantuntijoita tarvitaan myös uudessa kunnassa ­ rooli saattaisi muodostua jopa suuremmaksi.”

”Asema tukipalveluissa tukee kunnan toimijoiden roolia kuntalaisten hyvinvoin­nin edistämisessä.”

2. Viestintä ”Näen, että viestintää tarvitaan, oli kunnan rooli mikä tahansa. Elinkeinoroolissa se olisi kuntalaisten vuorovaikutuksen tukemisen lisäksi lobbausta ja hyvinvointi­roolissa hyvinvointisanoman edistämistä sekä palveluista kertomista.”

”Viestinnän ja erityisesti markkinoinnin merkitys korostuu entisestään, proaktiivi­suus lisääntyy. Tuen viestinnän keinoin kunnan imagoa rohkeana kehittäjänä.”

3. Kirjasto ”Kirjastolla on erittäin tärkeä tehtävä tarjota kuntalaisille mahdollisuus osallistua kehitykseen, kehittämiseen, kokeiluun ja maailmassa mukana olemiseen. Uusiutu­mista ei voi tehdä ilman tietoa. Kirjasto tarjoaa myös tilan ajattelulle, olemiselle ja ideoimiselle.”

”Kirjasto on ongelmia ennaltaehkäisevä palvelu, jolla on maksuttomana suuri sosiaalinen ja tasa­arvoistava vaikutus, niin lasten ja nuorten kuin ehkä vielä enemmän aikuisväestön kohdalla. Kirjastopalvelut tukevat osaltaan kouluja uuden opetus­suunnitelman toteuttamisessa.”

4. Museo ”Museoita kehitetään kulttuurimatkailulli­sina vetovoimatekijöinä ja niillä on merkitystä alueen kiinnostavuudelle. Muse­ot ja niiden kokoelmat toimivat osaltaan katalysaattoreina ja tukena luoville aloille.”

”Hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa. Museoalan merkitys vahvistuu osana sitä. Museoilla on mahdollistajan rooli

kuntalaisiin päin samalla kun hoidetaan omaa lakisääteistä tehtävää kulttuuriperin­nön taltioijana.”

5. Kulttuurityö ”Merkitys saattaa jopa lisääntyä nykyisestä. Kulttuuri tuottaa elinvoimaa, hyvinvointia ja kunnan vetovoimaisuutta asukkaille ja vierailijoille. Myös uudet innovaatiot ja luovuuden ylläpitäminen edellyttävät, että kuntalaisille tarjotaan mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen niin tekijänä kuin kokijanakin.”

”Toivottavasti yhä laajemmin tunnistetaan, että kulttuuria voidaan käyttää sen itseisarvon lisäksi hyvin monenlaisten ongelmien ehkäisemiseen ja ratkaisemi­seen.”

6. Nuorisotyö ”Näen nuoristotyön aseman erittäin merkittävänä. Arjen hyvinvointi on osa työtämme ja sen merkitys on kasvava tulevaisuudessa.”

”Nuorisotyön asema vahvistuu, ja tätä osaa­mista osataan hyödyntää. Kun sote siirtyy pois, jää enemmän aikaa tarkastella ja huomioida paikallisia hyvinvoinnin tuottajia. Ehkä ennaltaehkäisy ymmärre­tään paremmin ja sitä osataan tukea.”

7. Liikunta”Liikunnan asema tulee säilymään. Ennaltaehkäisevän työn tekeminen ja puitteiden luominen hyvinvoinnille ovat luonnollinen liikuntatoimen tehtävä. Kaupallisena toimintana liikuntapalvelut eivät ole kannattavia, jos tavoitellaan koko väestöä.”

”Liikunnan merkitys korostuu, kun halutaan varmistaa iästä tai taloudellisista mahdollisuuksista riippumattomat mahdollisuuden harrastaa.”

Kunta voi toimia eri verkostojen yhteisöllisenä solmukohtana.

POIMINTOJA JÄSENKYSELYSTÄ

36 Yhteenveto 3 I 2016

ALUE- UUDISTUS TULEVAISUUDEN KUNTA?

VALTIOVARAINMINISTERIÖN Tulevaisuuden kunta ­hankkeessa määritellään visio tulevai­suuden kunnasta vuonna 2030. Tavoitteena on määritellä kuntien rooli, kuntien tehtävät sekä kuntien asema suhteessa maakuntiin.

Tarkastelun painopisteinä ovat kunnan rooli hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä sekä kuntademo­kratian vahvistaminen.

Tulevaisuuden kunnan päätehtävä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista. Tulevaisuuden kunnan rooli muuttuu palvelujen järjestäjäs­tä alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työl­lisyyden edistäjäksi.

Hallitus lisää kuntien päätösvaltaa erityi­sesti elinvoimaan liittyvissä asioissa ja vah­vistaa paikallista vastuunottoa, harkintaa ja päätöksentekoa.

Neljä kuntakuvaaTulevaisuuden kuntaa on hahmoteltu esi­merkiksi neljän kuntakuvan pohjalta. Kuntakuvat perustuvat Tampereen yliopiston kuntatutkijoiden Jenni Airaksisen, Arto Haverin ja Anni Jäntin tutkimukseen.

Elinkeinoroolissa kunta täh­tää omaehtoiseen kehittämi­seen ja taloudelliseen hy­vinvointiin. Elinkeinojen edistäminen on korostu­nut. Menestyminen elin­keinoroolissa on enem­mänkin kiinni kekseliäi­syydestä ja aktiivisuudesta kuin taloudellisista resurs­seista. Olennaista elinkei­noroolissa on kipinän ja rohkeuden löytäminen sekä uskallus sallia myös epäon­nistumiset. Kunnan kehittä­

misen työkaluja ovat liikennejärjestelyt, kaa­voitus ja yrittäjyyden edistäminen.

Hyvinvointiroolissa kunta ottaa päätehtä­väkseen asukkaidensa hyvinvoinnin edistä­misen. Kunnan toiminnan keskeinen idea on ennaltaehkäisy ja hyvinvointi nähdään stra­tegisena kysymyksenä. Yksinäisyys ja passii­visuus nähdään hyvinvoinnin esteinä ja niitä pyritään minimoimaan. Vuorovaikutus sote­palvelujen tarjoajan kanssa on tärkeää. Hyvinvointipalveluina nähdään esimerkiksi kirjasto­, museo­, kulttuuri­, nuoriso­ ja lii­kuntapalvelut, vapaa sivistystyö ja koulut.

Yhteisöjen alusta-roolissa kunta voi keskit­tyä toimimaan verkostojen solmukohtana tarjoamalla alustan erilaisille paikallistason

toiminnoille ja kehittämällä verkostomaista toimintaa. Kunnan ydinajatus on kolmannen sektorin toimijoiden yhteen kokoaminen ja koordinointi.

Perinneroolissa kunnan toiminta on passi­voitunut, kun sen elinvoima on vähentynyt yhteiskunnallisen muutoksen ja esimerkiksi työikäisen väestön vähentyessä. Kehitykselle ei ole näkyvissä muutosta, eikä elinvoiman rakentamiseen ole enää resursseja. Kunnas­sa pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan kiinni pienistä olemassa olevista hyvistä asioista. Kunnan tehtäväksi jää erään­laisena perinneyhdistyksenä toimiminen. Tulevaisuudessa tähyillään uuden, suurem­man kunnan suuntaan.

Suuntana elinkeino- ja hyvinvointikuntaJäsenkyselymme taustalla käytimme neljän kuntavision hahmotelma. Oman työnteko­

kunnan tulevaisuuden suunnaksi enem­mistö jäsenistä näki selkeästi joko elin­

keino­ tai hyvinvointiroolin. Harvem­massa kunnassa arveltiin toimin­

nan painottuvan pelkästään perinnerooliin tai yhteisöjen

alustaksi.Neljännes vastaajista näki

kunnan toteuttavan tulevai­suudessa useita mainittuja rooleja. Eri roolien katsottiin tukevan toisiaan. Useimmi­ten vastaajat yhdistivät elin­keino­ ja hyvinvointiroolit.

Jaakko Korpisaariasiamies

Akavan Erityisalat

Elinkeinoroolissa kunnan tehtävä on edistää monimuotoista yrittäjyyttä.

37 3 I 2016 Yhteenveto

Lisätietoa: Seuraa mm. päivittyviä

”usein kysyttyjä kysymyksiä” maakunta-

uudistuksesta alueuudistus.fi

-sivustolla

37

TEKSTI Kari Eskola, työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat PIIRROS Karoliina Pertamo

Henkilöstö siirtyy ”vanhoina työntekijöinä”. Moni virkasuhteen ehtoja koskeva kysymys on vielä auki.

Alueuudistus siirtää valtion tehtäviä ja henkilöstöä maakunnille

Akavan Erityisalojen jäsenistöä työskentelee valtiolta maakunta­hallintoon siirtyvissä tehtävissä arviolta 450 henkilöä ELY­kes­kuksissa, TE­toimistoissa, alue­

hallintovirastoissa sekä ympäristö­ ja pelas­ tus hallinnon tehtävissä.

Kun moni maakuntauudistukseen liittyvä asia on vielä poliittisesti linjaamatta, myös konkreettiset henkilöstökysymykset ovat auki. Akavalla ja Julkisalan korkeakoulutet­tujen neuvottelujärjestö JUKOlla on edustajat myös valtion henkilöstöä koskevissa maakun­tauudistuksen työryhmissä.

Valtion henkilöstö siirtyy liikkeenluovu­tukseen rinnastuen vanhoina työntekijöinä maakuntien palvelukseen. Maakunnat tule­vat lähtötilanteessa noudattamaan kunnal­lista virka­ ja työsuhdejärjestelmää.

Maakuntauudistus siirtää valtiosektorin henkilöstöä arviolta 12 000 itsehallintoalueil­le. Virastoissa, joiden tehtäviä tai henkilöstöä siirretään maakuntiin, tulee käydä yhteistoi­mintalain mukaiset neuvottelut henkilöstön edustajien eli luottamusmiesten kanssa. JUKOon kuuluvien liittojen kuten Akavan Erityisalojen jäsenet saavat ajantasaisimmat tiedot omalta luottamusmieheltään.

Palkkojen harmonisointi haasteenaJukolaisen jäsenistön oikeutettu huoli on, missä määrin virkasuhteen ehdot tulevat heikkenemään.

Haastavaa tulee olemaan ainakin useiden eri työnantajien maksamien palkkojen har­monisointi, jonka tulisi tapahtua kohtuulli­sen nopeassa ajassa ja vähintään keskipalk­kojen tasoisena.

Eläketurva säilynee entisen tasoisena, mutta siirtyy Kevan hoidettavaksi. Auki ovat myös kysymykset valtion henkilöstön muu­tosturvasta. Organisaatiomuutokset merkit­sevät väistämättä kysymyksiä tehtävämuu­toksista ja työteon sijaintipaikkakunnan vaihdoksia.

Muutostilanteessa liiton edunvalvonnan palvelut ja oman jukolaisen luottamusmie­hen edunvalvontapalvelut ovat käytettävissä. JUKO tulee olemaan suurin neuvottelujärjes­tö maakunnan hallinnossa.

Akavan Erityisaloissa valmistellaan parhaillaan sote- ja maakuntauudis-tuksen lakiluonnoksia koskevaa lausuntoa. Liitto on pyytänyt jäsen- yhdistysten näkemykset lausunnon pohjaksi, ja kokonaisuus toimitetaan osaksi Akavan lausuntoa lokakuussa.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnil-le 1.1.2019 sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämi-sen veroperusteista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestel-mästä, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuus-järjestelyistä.

Lausuntokierroksen jälkeen marras-joulukuussa ministeriöt julkaisevat lausuntoyhteenvedon saaduista kannanotoista. Tämän jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestä ja antaa sen eduskunnalle.

Luonnos hallituksen esityksestä on julkaistu alueuudistus.fi-verkko- sivustolla.

Sote- ja maakunta- uudistuksen laki- luonnokset lausunnolla

38 Yhteenveto 3 I 2016

JÄSENYYS, JOSTA ON PALJON ILOA JA HYÖTYÄ.

LIIT Y NY T!Veronmaksajat tarjoaa Akavan Erityisalojen

jäsenille erityisedun, johon kannattaa tarttua: nyt pääset jäseneksemme

ilman 8 € liittymismaksua. Vuosittainen jäsenmaksumme on vain 25 €.

JÄSENENÄ SAAT TUNTUVIA ETUJA:

1. Liiton 15 asiantuntevaa verojuristia neuvovat jäseniä veroasioissa puhelimitse arkisin klo 9–14.

2. Saat jäsenetuna Taloustaito-lehden kuukausittain. Talous-taito on Suomen luetuin yksityistalouden ja verotuksen erikoislehti.

3. Verkkopalvelun veronmaksajat.fi josta löydät vain jäsenille tarkoitetun alueen – saat sieltä ratkaisuja vero-ongelmiisi 24/7.

TERVETULOA JÄSENEKSEMME. LIITY NÄIN:Verkossa www.puolenpitoa.fi tai soita 0301 0 5511 klo 9–16

Käytä liittyessäsi Akavan Erityisalojen liittymiskoodia PL

KAUPAN ALA: Aikasi on rahaa! -yrityskierrosYTN:n kaupan alan syyskierroksen viimeisiin tilaisuuksiin ehtii vielä mukaan. Tilaisuudet ovat tarkoitettu kaikille kaupan alan asian- tuntijoille. Ota siis kollegasi mukaan, vaikka hän ei YTN-liiton jäsen olisikaan.

• 27.9. Ikean iltatilaisuus• 28.9. Hobby Hallin aamiainen• 4.10. Inexin lounas

Tilaisuuksien tarkemmat tiedot löytyvät YTN kaupan sivuilta sekä kaupan kampanjasivuilta kaupansopimus.fi.

ILMOITTAUDU PIAN!

39 3 I 2016 Yhteenveto

AKAVAN ERITYISALOJEN ja jäsenjärjestö Viestin yhteinen keskustelutilaisuus heinä­kuisessa SuomiAreenassa oli suuri yleisö­menestys. Tiedonvälityksen todenmukai­suutta, lobbaamista ja objektiivisuutta poh­tinut keskustelu veti Porin Puuvillan kaup­ pakeskukseen 600­päisen yleisön ja oli SuomiAreenan suosituimpien tapahtumien joukossa.

”Tuotuus uhattuna ­miten toimittajasta tuli lobbari?” ­aihepiiristä olivat keskustele­massa viestintätoimisto Kreabin toimitus­johtaja Mikael Jungner, toimittaja ja Mad­ventures­ sekä Docventures ­ohjelmien tuot­taja Riku Rantala, Ylen toimittaja ja Aamu­ tv:n juontaja Sanna Ukkola, Ellun Kanojen viestinnän tekijä Eeva Lehtimäki sekä Viesti ry:n puheenjohtaja, tiedottaja Heta Koski. Keskustelun juonsi asiantuntevaan ja napakkaan tyyliin toimittaja ja viestintäalan yrittäjä Peter Nyman.

MTV:n ja Porin kaupungin järjestämä SuomiAreena on maamme suurin yhteiskun­nallinen keskustelu­tapahtuma. Areena keräsi tänä vuonna ennätysmäärän ylei­söä. Viikon tapah­ tumiin osall istui 63 000 ihmistä. Kes­kusteluita kommen­toitiin ja niihin osal­listuttiin ahkerasti erityisesti sosiaalises­sa mediassa.

Vu o d e n 2 0 1 7 SuomiAreenan tee­ma on itsenäisyyden juhlavuoden mer­keissä ”Suomi 100 – Yhdessä”. Tapahtu­man pääyhteistyö­

Heta Koski, Eeva Lehtimäki, Sanna Ukkola, Riku Rantala ja Mikael Jungner keskustelivat Suomi-Areenassa siitä, voiko suomalaiseen tiedonvälityk-seen enää luottaa. Juontajana Peter Nyman (vas.)

”TOTUUS UHATTUNA” kiinnosti yleisöä SuomiAreenassa

Akavan Erityisalat ja Viesti esittäytyivät myös SuomiAreenan Kansalaistorilla. Kuvassa vas. Maria Vilppola, Amalia Ojanen, Siina Repo sekä Anne Sivula.

kumppanit ovat Suomi 100 sekä Suomen evankelis­luterilainen kirkko.

”Totuus uhattuna” -keskustelun voit katsoa verkosta osoitteesta:https://m.youtube.com/watch?v=5aLG17wR6-kKUvasas

40 Yhteenveto 3 I 2016

OpiskelijatAmalia OjanenAkavan Erityisalojen opiskelija- ja nuorisoasiamiespuh. 0201 235 336

Halpatyövoimaksi kelpaava sukupolvi? HELSINGIN SANOMIEN teettämän tutkimuk­sen mukaan suomalaiset hyväksyisivät hal­patyövoiman. Enemmistö kyselyyn vastan­neista laittaisi esimerkiksi nuoret töihin alle vähimmäispalkan (HS 1.7.2016).

Nuoruuteen kuuluu mm. opiskelu, itse­näistyminen, työkokemuksen hankkiminen ja vapaudesta nauttiminen. Nyt nuorten pitäisi tehdä töitä matalammalla palkalla ja samalla saada oma elämä aluilleen – kenties hankkia ensimmäinen oma asunto ja perustaa vaikka perhe. Miten oman elämän rakentaminen ja suunnitteleminen onnistuu, kun palkka olisi kutistettu alle vähimmäisrajan eikä olisi tie­toakaan, milloin pääsee halpatyövoimasta ”tuottavaksi työntekijäksi”? Milloin nuoren katsotaan olleen tarpeeksi kauan työelämässä, jotta hänelle voitaisiin maksaa asiaankuuluvaa palkkaa? Kuka oikeastaan määrittelee sen, että työntekijä on ”tarpeeksi tuottava”?

Niin sanottu Y­sukupolvi eli vuosina 1984­1998 syntyneet arvostavat työtä, vaikka nuor­ten työasenteitakin on ehditty arvostella mo­neen kertaan. Yli puolet 15–29­vuotiaista pitää työtä edelleen tärkeänä elämänalueena ja nuorisobarometrin (2013) mukaan yli 80 % nuorista ottaisi mieluummin vastaan töitä kuin työttömyyskorvausta. Työ ja siitä mak­settava palkka mahdollistavat oman elämän rakentamisen.

Ammattiliittojen neuvottelemat työehto­sopimukset takaavat vähimmäispalkat – jokainen voi neuvotella palkastaan parem­man. Jos nuori lähtee itse neuvottelemaan

palkkansa ilman minkäänlaista vähimmäis­palkan turvaa, kuinka todelliset mahdollisuu­det hänellä on vaikuttaa palkkansa suuruu­teen? Työnantaja voi ottaa jonosta seuraavan, joka tulee töihin vielä pienemmällä palkalla. Mikä edes on tarpeeksi pieni palkka, jotta työuran alussa oleva nuori saisi työpaikan? Niin, ja pitäisihän ne laskutkin ja vuokra saa­da maksettua – niistä harvemmin saa suuria nuorisoalennuksia.

Aikamme nuoret haluavat tehdä töitä. Vaikka nuori tekisi kaiken ”oikein” ja ahke­roisi oman jaksamisensa kustannuksella, mitä hänelle jää käteen? Voi olla, että hän saa unelmiensa työn, joka vastaa hänen toivei­taan niin sisällöiltään kuin palkkaukseltaan. Toisaalta voi käydä myös niin, että työuran alussa kohdattu halpatyö jääkin leimaamaan koko työuraa, ja seuraa pätkätyöstä toiseen.

Nuoret eivät ole yhtä ja samaa harmaata massaa, jolle voi maksaa vähemmän palkkaa. Taloustilanne tuntuu osalla nuorista jo nyt. YTHS:n toteuttaman korkeakouluopiskelijoi­den terveystutkimuksen mukaan yhä useam­pi opiskelija kärsii tiukasta taloustilanteesta henkisesti. Käytännössä taloudelliseen epävarmuuteen liittyvä ahdistuneisuus on kasvussa. YTHS:n vastaanotoilla opiskelijat kertovat, että töitä on hankala saada ja kesäl­le joudutaan hakemaan toimeentulotukea. (Yle 23.8.2016).

Tämä kehityssuunta on pysäytettävä. Nuo­ret ovat ansainneet palkkansa ja mahdollisuu­tensa oman elämänsä rakentamiseen.

Kuva

: Uzi

Varo

n

Uusi opas työuran alkuunOpas työuran alkuun on tehty opiskelijoiden ja vastavalmistu- neiden työnhaun tueksi.

Oppaasta saat tietoa oman uran suunnittelusta, työn hakemisesta sekä työttömyysturvasta.

Lue opas nettisivuiltamme tai tilaa oma painettu kappale kotiisi maksutta laittamalla viestiä osoitteeseen:

opiskelijat@akavanerityisalat.fi

Mikä on Vuodenharjoittelupaikka? Vinkkaa ja voita! Onko Sinulla hyvä työharjoittelu- paikka? Kerro siitä meillekin!

Anna vinkkisi osoitteessawww.akavanerityisalat.fi/tyoharjoittelut

Osallistumalla olet mukana Lippupalvelun 200 euron lahjakortin arvonnassa.

Luottamusmiehet ovat olleet viime vuosina runsaasti esillä niin lehdis­sä kuin tv­uutisissakin. Syynä tähän ovat taloudellisesti ankeat ajat ja yt­neuvottelujen suma.

Kun ihmisiä irtisanotaan, työntekijäpuo­len kommentit joutuu yleensä lausumaan luottamusmies. Tästä on voinut jopa saada sellaisen kuvan, että heidän pääasiallinen työnsä on edustaa työntekijöitä tuotannollis­taloudellisissa yt­neuvotteluissa. Näin ei kuitenkaan ole.

– Se on vain pieni osa luottamusmiehen tehtävistä. Heidän on tarkoitus olla linkki työnantajan ja työntekijän välillä. Tavoitteena on hyvä yhteistyö ja konfliktien välttäminen.

Luottamusmies on paras tukesi työpaikalla. Myös fiksu työnantaja ymmärtää ”luoton” arvon.

TEKSTI Valtteri Väkevä KUVAT Liisa Takala

Mitä luottamusmiehet oikein tekevät?

>>

42 Yhteenveto 3 I 2016

Mitä luottamusmiehet oikein tekevät?

YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki (vas.) ja JUKO:n järjestöpäällikkö Jarmo Niskanen kannustavat ryhty-mään luottamusmieheksi, sillä se avartaa kuvaa omasta työpaikasta.

43 3 I 2016 Yhteenveto

VINKKIÄ LUOTTAMUS- MIEHILLE

1. Pidä huolta myös itsestäsiVaikka tehtävää riittää, muista pitää työ ihmisen kokoisena ja levätä.

2. Ole pitkäjänteinenLuottamusmiehen työ ei ole vain yksittäisten neuvotteluiden käymistä. Kaikkia asioita ei voi ratkaista yhdessä tai kahdessa päivässä.

3. Muista viestiä asioistaPidä aina yhteyttä edustettaviin. Lähetä tietoa tulevista asioista ja muistuta olemassaolostasi myös silloin kun varsinaista asiaa ei ole.

4. Valvo myös omia etujasiMuiden asioita ajaessa oma tilanne unohtuu helposti. Pidä huoli omasta asemastasi, oli kyseessä sitten palkkaus tai työaika.

5. Älä mene henkilökohtaisuuksiinAsiat ovat asioita. Älä anna niiden henkilöityä tai mene henkilökohtaisuuksiin. Se ei koskaan johda hyvään ja siltä tieltä on aina vaikea kompuroida takaisin.

5

44 Yhteenveto 3 I 2016

Nykyään luottamusmies on myös tuki­henkilö.

– Hän on työntekijöiden olkapää, johon nojataan monissa asioissa. Jo pelkkä titteli kertoo paljon. Kyseiseen tehtävään valitaan henkilö, johon luotetaan. Luottamusmies tukee esimerkiksi silloin, jos työpaikalla tulee

hankaluuksia, Niskanen sanoo.Luottamusmiehillä onkin

yleensä paljon tietoa esi­merkiksi työ­ ja virkaehto­

sopimuksista sekä työ­lainsäädännöstä, ja he neuvovat näihin liitty­vissä asioissa. Usein he hoitavat ammattiliit­

tonsa jäsenhankintaa­kin ja tiedottavat sen

toiminnasta.Olennainen osa luotta­

musmiehen työtä on edustaa työntekijöitä, kun työpaikalla teh­

dään erilaisia paikallisia sopimuksia. Vähem­män valistuneet työnantajat saattavat ajatel­la, että luottamusmies on lähinnä riesa, mut­ta asiantuntijoiden mukaan totuus on aivan päinvastainen.

– Työnantajallahan on siinä yksi henkilö, jonka kanssa voi hoitaa kymmenien tai jopa satojen ihmisten asioita. Yhteistyökumppa­nuutta tässä on tarkoitus hakea, ei vastak­kainasettelua, Hankamäki sanoo.

Harva on päätoiminenYTN:n rekisterissä on noin 1700 luottamus­miestä ja näiden varahenkilöä. JUKO:n tilas­toissa taas on 3829 pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varamiestä. Määrät kuu­lostavat suurilta, mutta harva tekee työtä päätoimisesti.

– Varsinkin yksityisellä puolella se on hy­vin harvinaista. Uskoisin, että 99 prosenttia tekee luottamusmiehen töitä jollakin inten­siteetillä oman työn ohessa. Yleensä halutaan myös pitää kiinni omasta ammatillisesta tekemisestä ja oman osaamisen säilymisestä, Hankamäki kertoo.

Niskanen sanoo, että julkisella puolella pää­toimisia luottamusmiehiä on enemmän, muttei sielläkään riittävästi kasvaneisiin vaatimuksiin nähden. Tällä hetkellä monet tarvitsisivat luot­tamusmiestehtäväänsä enemmän aikaa.

edustaa koko henkilöstöä. Heihin törmää pääasiassa julkisella puolella.

Jos alalla ei ole työehtosopimusta, voi­daan valita niin sanottu luottamusvaltuutet­tu, jolla on hieman pienemmät valtuudet ja oikeudet kuin luottamusmiehellä. Heitä ta­paa varsinkin yksityisellä puolella.

Molemmat asiantuntijat ko­rostavat, että luottamusmies­ten tärkein tehtävä on val­voa työehtosopimusten ja työelämää koskevien lakien noudattamista työpaikalla. Tästä sai aikoinaan alkunsa itse työnkuvakin.

– Koko järjestelmä lähti liikkeelle sopimus­yhteiskunnan vakiintu­misen myötä. Luottamus­miehiä tarvittiin, jotta työpai­koilla saatiin aikaiseksi työn teki­ jöiden ja työnantajan yhteinen näkemys teh­dyistä työsopimuksista. He myös valvoivat, että näitä sopimuksia noudatettiin, Niskanen kertoo.

Lähtökohta on siis hyvin positiivinen, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön, eli JUKO:n järjestöpäällikkö Jarmo Niskanen.

Samaa mieltä on Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki.

– Työn pitäisi olla kaikkea muuta kuin tuotannollis­taloudellisia yt­neuvotteluita. Harmi kyllä viime vuodet se on ollut varsin­kin yksityisellä puolella hyvin pitkälle juuri sitä. Ne vievät energiaa ja kaikki muu hyvä yhteistoiminta jää helposti, hän sanoo.

Olemme kutsuneet Niskasen ja Hanka­mäen saman pöydän ääreen kertomaan mitä kaikkea muuta luottamusmiehet tekevät. Niskanen tuo pöytään julkisen puolen näkö­kulman, Hankamäki yksityisen.

Luottamusmies on tukihenkilöTähän väliin lienee syytä todeta, että yhtä ainoaa luottamusmiehen työnkuvaa on mah­doton määritellä. Se vaihtelee suuresti työ­paikasta riippuen ja muutamia erilaisia titte­leitäkin löytyy.

Isoilla työpaikoilla esimerkiksi valitaan luottamusmiesten keskuudesta pääluotta­musmies, joka kan taa kokonaisvastuun ja

Opettajataustaisella Jarmo Niskasella on vuosikausien kokemus luottamus-

miehen töistä. Hän on toiminut pääluottamusmiehenäkin.

Työntekijöiden olkapää, johon

luotetaan.

Uusien luottamusmiesten kouluttamiseen on varattu runsaasti resursseja ja lisäoppia tarjoavat vuosittain järjestettävät luottamus­miespäivät ja muut koulutustilaisuudet.

– Aluksi tärkeintä on, että tahtotila on oikea ja ihminen haluaa lähteä mukaan toi­mintaan, Niskanen sanoo.

Miksi alkaisin luottamusmieheksi?Sekä yksityisellä että julkisella puolella luot­tamusmiehet valitaan työpaikan sisäisillä vaaleilla, ja yleinen toimikauden pituus on kaksi vuotta. Mutta mikä luottamusmiehen tehtävässä houkuttelee? Miksi siihen kannat­taa ryhtyä?

– Sitä kautta avautuu ikkuna uusiin ja mielenkiintoisiin asioihin. Samalla muodos­tuu uusi ihmissuhdeverkosto. Pääosin työ on motivoivaa ja tuo lisäarvoa varsinaiseen työntekoon, Niskanen perustelee.

– Moni tekee työkseen vain tiettyä pientä siivua. Luottamusmiehet kehuvat usein, että tehtävä on antanut heille aivan uudenlaisen näkymän koko työpaikan ja yrityksen toimin­nasta. Se on ollut heille kannattavaa, Hanka­mäki summaa.

Lähde: Akavalainen

– Esimerkiksi sote­ ja aluehallintouudis­tus tekee tuloaan ja viime aikoina on tullut paljon viestiä, että sitä valmistaviin tehtäviin pitäisi saada aikaa varsinaisilta töiltä, Niska­nen kertoo.

Olkapäälläkin on olkapäänsäMolemmat asiantuntijat toteavat, että tänä päivänä on ajoittain vaikea löytää uusia luot­tamusmiehiä. Syy lienee pitkälti alussa mai­nituissa yt­uutisissa. Harva haluaa vapaa­ehtoisesti niihin neuvottelupöytiin.

Moni saattaa ajatella, että luottamusmies on työntekijöiden ja työnantajan välisenä linkkinä ikävästi puun ja kuoren välissä.

– Kai sen joissakin tilanteissa voi niinkin kokea, mutta kyllä asioihin täytyy osata suh­tautua ammattimaisesti. Luottamusmies on työntekijöiden edustaja, joka hoitaa heidän asioitaan, ei sen enempää tai vähempää, Hankamäki toteaa.

– Juuri noin. Asiat pitäisi pystyä näke­mään asioina, Niskanen komppaa.

Tukea on myös aina saatavilla. Tiukoissa tilanteissa luottamusmiestä auttavat JUKO:n, YTN:n ja oman liiton lakimiehet sekä muut asiantuntijat. Työpaikan olkapäälläkin on siis omat olkapäänsä, joihin nojata.

Teemu Hankamäki on paitsi YTN:n pääsihteeri, myös Tekniikan akateemisten neuvottelujohtaja. Menneisiin luottamus- tehtäviin lukeutuu pesti työpaikan työsuojelu- valtuutettuna.

Jäsen, selvitä kuka on henkilöstö-edustajasi!Akavan Erityisalojen palkansaajajäsenet työskentelevät hajallaan yrityksissä, järjes-töissä, korkeakouluissa, kunnissa, valtiolla ja kirkon palveluksessa.

Julkisilla aloilla voimassa ovat työ- ja vir-kaehtosopimukset ja niiden myötä myös luottamusmiehet ovat kattavasti jäsentem-me tukena.

Yrityksissä ja järjestöissä henkilöstö-edustus vaihtelee. Suurella osalla tilanne on hyvä. He ovat jäseniä, joiden työpaikoil-la noudatetaan jotakin työehtosopimusta. Tällöin henkilöstöedustajana on tämän so-pimuksen mukainen luottamusmies.

Osa yksityissektorin jäsenistä toimii ns. so-pimuksettomilla aloilla, joilla ei noudateta työehtosopimusta. Tällöin – parhaassa ta-pauksessa – henkilöstö on valinnut itselleen luottamusvaltuutetun, jonka tehtäväkuva on pitkälti sama kuin luottamusmiehen. Luottamusvaltuutetun valinta nojaa lakiin.

Osalla yksityissektorin jäsenistä ei ole edes luottamusvaltuutettua tukenaan. Tämä on tilanne, jonka korjaamiseen tulee työpai-koilla ja liiton tuella panostaa.

Työsuojeluvaltuutettu voi auttaaMyös työsuojeluvaltuutettu tukee henkilös-töä työpaikoilla, mutta hänen tehtävänsä painottuvat työhyvinvointiin ja työsuojeluun. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden keskuudestaan valitsema ja hän toimii yh-dessä työnantajaa edustavan työsuojelu-päällikön. Työpaikan työsuojelutoiminta on lakisääteistä.

Entä yritysyhdistys?Joillakin yksityissektorin työpaikoilla toimii akavalaista henkilöstöä edustava YTN:n yritysyhdistys, joka voi olla tehokas osa työpaikkatason edunvalvontaa. Voisiko työ-paikallesi perustaa yritysyhdistyksen? Ota yhteyttä Akavan Erityisalojen edunvalvon-taan ja kysy lisätietoja.

Lisätietoa luottamusvaltuutetulle verkosta: Luottamusvaltuutetun tietopankki

45 3 I 2016 Yhteenveto

www.akavanerityisalat.fi/edunvalvonta

46 Yhteenveto 3 I 2016

60 VUOTTA 29.9. Suunnittelija Outi Mäki (Specia), Tampere11.10. Viestintäjohtaja Jari Seppälä (Viesti), Helsinki. Ei vastaanottoa, merkkipäivänä matkalla.27.10. Projektiasiantuntija, sivutoiminen yrittäjä Ulla-Maija Alanne (SURE), Kuopio. Mahdolliset kuuskymppisjuhlat perhe -ja ystäväpiirissä.19.11. TM, LuK Eliisa Lehti (Specia), Lieto28.11. Toimitusjohtajan assistentti Anne Inberg (Aito HSO), Järvenpää28.11. Kehittämispäällikkö Liisa Pantakoski (Kumula), Kuopio. Juhlin syntymäpäivääni läheisteni kanssa. 6.12. Johdon assistentti Leena Fasta (Aito HSO), Helsinki. Ei vastaanottoa.

50 VUOTTA14.11. Erityissuunnittelija Mari Pyy (Specia), Espoo. Ei vastaanottoa.27.11. FM, tuntiopettaja Sari Eirtola-Loukola (TAKU), Jyväskylä

40 VUOTTA 5.10. Kasvatustieteen maisteri (KM), apulaisrehtori, asiantuntija Mia Valanne (Specia), Espoo. Ei vastaanottoa.28.10. Antti Seppänen (VSV), Valkeakoski. Ei vastaanottoa. 4.12. Vastaava kulttuurituottaja (Helsingin kulttuurikeskus, Annantalo) Mirka Nokka (TAKU), Helsinki. Ei vastaanottoa.

30 VUOTTA11.10. Liiketoiminta-assistentti Tiina Meurman (Aito HSO), Helsinki 14.10. Kasvatustieteilijä Henrietta Kokkonen (Specia), Turku. Juhlii kolmea kymmentä 14.10. Turussa Viiniravintola E.Ekblomissa. 9.11. Kulttuurituottaja (AMK) Kati Reinikka (TAKU), Jyväskylä19.11. Toiminnanjohtaja, Kaustinen Folk Music Festival Sini Keränen (TAKU), Kaustinen. Tervetuloa nisukaffille la 19.11. klo 15-17 Säästöpankin kerhohuoneelle (Kaustintie 2, Kaustinen)! 25.11. Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opiskelija (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu) Anne Kemppainen (Aito HSO), Parola. En järjestä vastaanottoa, sillä vietän syntymäpäiväni ulkomailla.

Mari Pyy

Henrietta Kokkonen

Sini Keränen

Antti Seppänen

Liisa Pantakoski Ulla-Maija Alanne

Jari Seppälä Outi Mäki

Leena Fasta

Sari Eirtola-Loukola

Kati Reinikka

Mirka Nokka

ONNEA!

47 3 I 2016 Yhteenveto

Kunnon työtä kaikille

Uusi palkka- suositus ilmestynyt

KUNNON TYÖN päivää vietetään 7.loka-kuuta, koska meistä jokainen ansaitsee ihmisarvoisen työn ja hyvän työelämän. Teemapäivää vietetään joka vuosi samaan aikaan noin 60 maassa jo yhdeksättä ker-taa. Tule mukaan viettämään kansainvä-listä Kunnon työn päivää yhdessä kym-menien tuhansien muiden työntekijöiden kanssa!

VÄHIMMÄISPALKKASUOSITUSTEN sarjassa uusimpana on ilmestynyt Specian ja Takun kanssa yhteistyössä tehty Historian, kirjallisuuden ja

kulttuuriaineiden FM-tutkinnon

suorittaneiden vähimmäispalkka-

suositus. Suositus on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Voit tilata julkaisuja Akavan Erityisalojen toimistolta.

Vuoden 2016 teemana on ilo. Nauru tuo hyvää mieltä koko työyhteisöön ja lisää tutkitusti jaksamista, hyvinvointia ja työn tuottavuutta. Nauru pidentää uraa. Päivän taustalla vaikuttavat Suomessa SAK, Akava, STTK ja Suomen Ammattiliit-tojen Solidaarisuuskeskus SASK. Kansain-välisesti sen on käynnistänyt ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC.

Personer som avlagt FM-examen inom historia, litteratur och kulturämnenMinimilönerekommendation 1.8.2016 – 31.1.2018

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuri-

aineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Vähimmäispalkkasuositus

1.8.2016 – 31.1.2018

Päivärahan saajia saman verran kuin edellisvuonna Työttömyyden kasvun pysähtyminen näkyy myös työttömyyskassamme tilastoissa. Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa Erkossa oli päivärahan saajia tammi-elokuussa 8174, mikä on 33 saajaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Ansiopäivärahaa ja vuorottelukorvauk-sia on maksettu 55,8 miljoonaa euroa, mikä on noin 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Erkossa arvioidaan, että saajien määrä ja päivärahameno vuoden lopussa on sama kuin vuotta aikaisemmin, noin 85 milj. euroa.

Akavan Erityisaloista

Perhevapaalta palannut OTM Anna Zibellini on aloittanut 1.9. kunta-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektorin lakimiehenä.

Määräaikaisena (15.8.2016 – 31.1.2017) jäsensihteerinä on aloittanut Tanja Ristola. Ristola on aiemmin ollut useamman vuoden Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssa.

HENKILÖSTÖ-

UUTISIA

48 Yhteenveto 3 I 2016

Työttömyyskassan jäsen voi ymmärtämättömyyttään syyllistyä petokseen

HALLITUS on antanut eduskunnalle esityksen työttömyysturvan tiukennuksista. Lakiesityk­sen mukaan ansiopäivärahan enimmäismak­suaika lyhenisi valtaosalla 500 päivästä 400 päivään.

Työttömyyden alussa asetettava korvauk­ seton omavastuuaika pitenisi viidestä päiväs­tä seitsemään päivään. Esityksen mukaan lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2017.

MUISTATHAN että päivärahan hakijan tulee ilmoittaa kaikki tulonsa työttömyyskassalle jo silloin, kun työ tai keikka on tehty, vaikka palkka tai palkkio maksettaisiin myöhemmin. Tuloja ja etuuksia kysytään jokaisella hake­muksella erikseen.

Työn, tulojen ja etuuksien ilmoittamatta jättämisestä seuraa takaisinperintä sekä mahdollisesti kassan hallituksen antama huomautus tai varoitus. Jäsen voidaan myös erottaa kassasta. Toistuvat tai määrältään suuret vilppitapaukset jätetään poliisin tut­ kittavaksi. Jos jäsen tuomitaan rikoksesta, nimikkeenä on yleensä lievä petos tai petos.

UUTISIA Työttömyyskassasta

Työttömyyskassoilla on oikeus saada verottajalta etuus­ ja tulotietoja väärinkäy­tösten selvittämiseksi. Viimeksi kassoissa on selvitelty vuoden 2013 ja 2014 tuloksia. Tie­toja pyydettiin kokonaan työttömiksi itsensä ilmoittaneista henkilöistä, joilla verottajan tietojen mukaan oli samalle ajalle tuloja, jotka olisi pitänyt ilmoittaa. Vuonna 2013 palkkaraja oli 4 000 euroa ja vuonna 2014 5 000 euroa.

Erkossa vain vähän väärinkäytöksiäVuodelta 2013 nousi Erkossa esiin 11 uutta tapausta, joissa peritään liikaa maksettua

etuutta takaisin. Takaisinperittävä määrä on yhteensä noin 27 000 euroa. Neljän henkilön osalta on lähetetty tutkintapyyntö poliisille. Väärinkäytöksiä Erkossa on havaittu vähän. Vuonna 2013 päivärahan saajia oli 7 300.

Vuoden 2014 osalta tulojen selvittely on Erkossa kesken.

Eero T. Anttilajohtaja, Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko

Eero T. Anttila

Työttömyysturvan tiukennukset eduskunnan käsittelyssä

Miten päiväraha-aika lyhenisi?Ansiopäivärahaa voidaan nykyisin maksaa enintään 500 päivän ajalta. Ansio­osan enim­mäismaksuajasta vähennetään 100 päivää silloin, kun henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria ja silloin, kun hän kieltäytyy työl­listymistä edistävistä palveluista. Täyden an­siopäivärahan enimmäiskesto voi siis nykyi­sin olla 300, 400 tai 500 päivää.

Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaa maksettaisiin enintään 400 päivän ajalta. Enimmäismaksuajasta vähennettäisiin 100 päivää silloin, kun henkilöllä on enintään kolmen vuoden työhistoria.

Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet ansiopäivärahan edellytyksenä olevan työs­säoloehdon täytettyään 58 vuotta ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edelli­sen 20 vuoden aikana, voitaisiin edelleen

maksaa ansiopäiväraha enintään 500 päivän ajalta.

Myös lakimuutoksen jälkeen ansiopäivä­rahaa voitaisiin siis maksaa tilanteesta riip­puen enintään 300, 400 tai 500 päivän ajalta. Lakimuutoksen jälkeen 500 ja 400 päivän enimmäismaksuajan edellytykset tiukentuvat kuitenkin huomattavasti. Valtaosalla enim­mäismaksuaika tippuu 400 päivään ja 300 päivän enimmäismaksuaika laajenee kosket­tamaan entistä suurempaa ryhmää.

Katso lisätietoa verkkolehdestä

Kuva

Mar

kku

Oja

la

AKAVAS SPECIALORGANISATIONER: Sporra de arbetslösa, backa tilläggs- nedskärningarna inom utbildningen

AKAVA föreslår en så kallad kombinerad för­säkring som ett sätt att komma åt fallgropar­na i utkomstskyddet för arbetslösa för själv­sysselsatta.

Den kombinerade försäkringen skulle innebära en frivillig tilläggsförsäkring för dem som får sina inkomster från lönearbete samt uppdrag och företagsverksamhet. Försäk­ringen skulle förbättra utkomstskyddet för arbetslösa för dem som får sin försörjning från olika källor.

Nu kan man betala arbetslöshetsförsäk­ringsavgift på basis av antingen löntagar­ el­ler företagarinkomsterna, inte bägge. I dag får många emellertid sin försörjning samti­digt av lönearbete, uppdrag och företagsverk­samhet.

Behov av en försäkring av typen kombi­nerad försäkring finns framför allt när löne­arbetet är ringa eller inkomsterna av det små. Många kompletterar sin försörjning genom att samtidigt utföra uppdrag och företagarar­bete, men tilläggsinkomsterna utökar inte det inkomstrelaterade utkomstskyddet för ar­betslösa.

Lönearbetet och företagararbetet kan också vara så småskaligt att arbetsvillkoret för utkomstskydd för arbetslösa inte uppfylls. Arbetsvillkorets undre gränser är för lönta­gare 18 timmar i veckan och i fråga om före­tagarinkomst 12 420 euro per år.

Den kombinerade försäkringen erbjuder en lösning på dessa problem. Med en frivillig kombinerad försäkringsavgift som betalas till löntagarkassan kunde man försäkra sig mot arbetslöshet samtidigt för löntagar­ och upp­dragsarbete. Dessutom skulle arbetsvillkoret i euro för företagarinkomst försvinna.

Självsysselsattas utkomstskydd för arbets­lösa utreds som bäst av Maria Löfgren från Akava och Harri Hellstén från Företagarna i Finland på uppdrag av arbets­ och närings­minister Jari Lindström. De överlämnar sitt förslag i mitten av december.

Självsysselsattas utkomstskydd för arbetslösa förbättras

FINANSMINISTERIETS förslag till statsbudget för 2017 har bara torftighet att erbjuda Akavas Specialorganisationers många medlemsgrup­per. Det grövsta missförhållandet som måste rättas till är de tilläggsnedskärningar som rik­tas mot högskolorna. Sysselsättningsfräm­jande åtgärder ska uppmuntra arbetslösa arbetssökande, betonar Akavas Specialorga­nisationer i sina budgetställningstaganden. Riksdagen godkänner budgeten i december.

Akavas Specialorganisationer väntar att det sysselsättningspaket som bereds i reger­ingens och arbetsmarknadsorganisationernas trepartsgrupp ska innehålla åtgärder som uppmuntrar till aktivitet och bl.a. utbildning under arbetslöshetstiden. Det måste också vara möjligt att studera på universitet utan att förlora arbetslöshetsersättningen, om den arbetssökande samtidigt står till arbetsmark­nadens förfogande.

De åtgärder som riktas mot arbetslösa måste vara respekterande. Vi kritiserar till exempel regeringens planerade gransknings­

förfarande där arbetskraftsmyndigheterna granskar den arbetslösas situation med tre månaders mellanrum i en intervju.

Akavas Specialorganisationers teser för statsbudgeten 2017:

• Förödmjuka inte de arbetslösa utan sporra dem

• Det uppsökande ungdomsarbetet och verkstäderna behöver sin finansiering

• Inte en euro till får tas bort från utbildningen

• Kulturens betydelse måste förstås i vid bemärkelse

• Det är bra att digitaliseringen främjas

• Regionförvaltningsreformen måste tilldelas ordentligt med resurser

• Unga måste få hjälp med att komma in i arbetslivet på schyssta villkor

• Nedkörningen av biståndsorganisatio­nerna måste stoppas

ResuméCAJSA RUDACKA-LAX

49 3 I 2016 Yhteenveto

Kuva

Mar

kku

Oja

la

50 Yhteenveto 3 I 2016

Maistraatinportti 4 A, 6.krs 00240 HelsinkiPuhelin 0201 235 340, faksi 09 147 242Työsuhdeneuvonnan ja jäsensihteerien puhelinaika arkisin klo 9–14etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fiwww.akavanerityisalat.fi

Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäkipuh. 0201 235 341 tai 040 700 7800liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteet

Johdon assistentti Kirsi Sirénpuh. 0201 235 347

Talouspäällikkö Kimmo Joutsipuh. 0201 235 345

Järjestöpäällikkö Katja Tujulapuh. 0201 235 364jäsen- ja järjestöpalvelut

Alue- ja koulutustoiminnan asiamies Satu Sahla-Juvankoskipuh. 0201 235 366

Opiskelija- ja nuorisoasiamies Amalia Ojanenpuh. 0201 235 336

Järjestelmäasiantuntija Kari Lapinlampipuh. 0201 235 351

Järjestöassistentti Mira Kajanderpuh. 0201 235 357

Viestintäpäällikkö Anna Joutsenniemipuh. 0201 235 349sisäinen ja ulkoinen viestintä, päätoimittaja

Markkinointipäällikkö Pirjo Leppänenpuh. 0201 235 369

Viestintäassistentti, verkkotiedottaja Mirkka Heininenpuh. 0201 235 343

Toimistoassistentti Eva Sirkel puh. 0201 235 361aineistotilaukset, toimiston sisäiset palvelut

JÄSENSIHTEERITJaana Honni, Katja Kosonen, Tanja Ristola ja Sanna UlmanenPuhelinaika arkisin klo 9–14 puh. 0800 135 370 (maksuton)jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi

TYÖSUHDENEUVONTAJulkisen sektorin työsuhdeneuvontapuh. 0800 135 380 (maksuton)Yksityisen sektorin työsuhdeneuvontapuh. 0800 135 350 (maksuton)Puhelinaika arkisin klo 9–14

AKAVAN ERITYISALOJENHALLITUKSEN 2015–2016YHTEYSTIEDOT:

PUHEENJOHTAJAMaarit Helén (KUMULA)puh. 040 749 2299maarit.helen@gmail.com

Hanna Boman (KAJ)puh. 040 702 4428puheenjohtaja@kaj.fi

Aino Harinen (SPECIA)puh. 050 492 3179aino@ainoharinen.fi

Päivi Hytönen (KUMULA)puh.050 436 6079paivi.hytonen@kumula.fi

Heta Koski (VIESTI)puh. 040 515 5552puheenjohtaja@viesti.fi

Mari Lankinen (TAKU)puh. 050 536 3231mari.lankinen@taku.fi

Riitta Lautamäki (SVT)puh. 040 836 8176riitta.lautamaki@vero.fi

Marina Paulaharju (Aito HSO)puh. 050 560 4230marina.paulaharju@merimies-elakekassa.fi

Mika Pietilä (NUOLI)puh. 050 370 7297mika.pietila@nuoli.info

Susanna Sääskilahti (MAL)puh. 050 464 9009susanna.saaskilahti@ateneum.fi

Risto Tolonen (SPECIA) puh. 0400 780 676 risto.tolonen@specia.fi

Edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponenpuh. 0201 235 352yksityissektorin edunvalvonta, av-käännös- alan sopimus- ja neuvottelutoiminta

Asiamies Saara Aikiopuh. 0201 235 338yksityissektorin neuvottelu- ja sopimus-toiminta, erityisesti kaupan ala ja järjestöala

Työmarkkinalakimies Kari Eskolapuh. 0201 235 367valtiosektorin ja kirkon sopimus- ja neuvottelutoiminta, yksityinen museoala, YTN:n järjestösektorin edunvalvonta

Asiamies Jaakko Korpisaaripuh. 0201 235 363kuntasektorin sopimus- ja neuvottelu- toiminta

Asiamies Minna Nieminenpuh. 0201 235 368yliopisto- ja amk-sektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta, koulutus- ja työvoima- politiikka sekä tilastollinen palkkaneuvonta Lakimies Tuire Torvelapuh. 0201 235 356yksityissektorin edunvalvonta ja työ- suhdeneuvonta, ammatinharjoittajien edunvalvonta ja neuvonta, perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta

Lakimies Juho-Heikki Leppänenpuh. 0201 235 365yksityissektorin työsuhdeneuvonta

Lakimies Harri Ikonenpuh. 0201 235 354kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta

Lakimies Anna Zibellini puh. 0201 235 353 kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta

TYÖTTÖMYYSTURVA JA NEUVONTA

ERITYISKOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYS- KASSA ERKOPuhelinaika ma–to klo 12–15 • puh. 09 7206 4343 Postiosoite: Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs, Itä-Pasila faksi 09 272 1212erityiskoulutettujen.tk@erko.fi • www.erko.fi

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYTRatavartijankatu 2 C, 00520 Helsinki puh. 0800-9-0888 tai 09 2535 3100 asiakaspalvelu@ayt.fi

51 3 I 2016 Yhteenveto

AITO HSO RYEerikinkatu 20 C 37, 00100 Helsinkihso@aitohso.fi • Toimisto puh. 09 586 5020 • Järjestöpäällikkö Maarit Rapp • 040 575 5996maarit.rapp@aitohso.fi • Järjestöassistentti Pia Kangasniemi • puh. 040 571 1038pia.kangasniemi@aitohso.fi • Pj. Marina Paulaharju • puh. 010 633 9912 • 050 560 4230marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi • www.aitohso.fi

AKATEEMISTEN JÄRJESTÖTOIMITSIJOIDEN LIITTO AJT RYRautatieläisenkatu 6, 00520 HelsinkiPj. Joonas Miettinen • joonas.miettinen@akava.fi • Siht. Sini Asikainen puh. 020 7489 423 • sini.asikainen@akava.fi

ARKISTOALAN AMMATTIYHDISTYS RYc/o Kansallisarkisto • PL 258, 00171 Helsinki Siht. Helga Tahvanainen • sihteeri@aay.fi • Pj. Minna Ylimaunu • puh 044 344 0464 puheenjohtaja@aay.fi • www.aay.fi

HALLINTONOTAARIT RY Pj. Risto Mäkinen • Sivakkatie 8, 33420 Tampere • puh. 050 390 2290 • 03 345 1954risto.makinen@om.fi

KIHLAKUNNANULOSOTTOMIEHET RY Pj. Mika Sippel • Helsingin ulosottovirasto • puh. 029 56 22851 • 050 559 9451faksi 029 56 22611 • mika.sippel@oikeus.fi • www.ulosottomiehet.fi

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY Kotimaisten kielten keskus • Vuorikatu 24, 00100 HelsinkiSiht. Matti Räsänen • matti.rasanen@kotus.fiPj. Anna-Liisa Kristiansson • puh. 0295 333 246 • anna-liisa.kristiansson@kotus.fi

KUNTIEN ASIANTUNTIJAT – KUMULA RY Maistraatinportti 4 A, 00240 HelsinkiToiminnanjohtaja Jussi Näri • puh. 0400 816 284 • jussi.nari@kumula.fi Kehittämisasiantuntija Saara Paavola • puh. 040 159 9397 • saara.paavola@kumula.fiPj. Päivi Hytönen • puh. 050 436 6079 • paivi.hytonen@kumula.fi www.kumula.fi

KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki • toimisto@kaj.fiToiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik • puh. 050 576 2553 • hanna.gorschelnik@kaj.fiJärjestötoiminnan koordinaattori Venla Sandgren • 045 667 5464 • venla.sandgren@kaj.fi Pj. Hanna Boman • puh. 040 702 4428 • puheenjohtaja@kaj.fi • www.kaj.fi

MERENKULKUOPISTOJEN OPETTAJAINYHDISTYS RY Pj. Jorma Vainio

MUSEOALAN AMMATTILIITTO RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki • toimisto@museoalanammattiliitto.fiToiminnanjohtaja Katariina Mäkelä • puh. 0201 235 395 • 040 774 7620 • katariina. makela@museoalanammattiliitto.fi • Pj. Susanna Sääskilahti • puh. 050 464 9009 susanna.saaskilahti@ateneum.fi • www.museoalanammattiliitto.fi

NUORISO- JA LIIKUNTA-ALAN ASIANTUNTIJAT RY Maistraatinportti 4 A, 00240 HelsinkiToiminnanjohtaja Petteri Piirainen • puh. 0201 235 397 • toimisto@nuoli.infoPj. Mika Pietilä • puh. 050 370 7297 • mika.pietila@nuoli.info • www.nuoli.info

OPETUSHALLINNON AKATEEMISET TOIMIHENKILÖT RY c/o Opetushallitus, PL 380, 00531 HelsinkiPj. Riikka Vacker • puh. 029 533 1215 • riikka.vacker@oph.fi • Siht. Riitta Radniapuh. 029 533 1179 • riitta.radnia@oph.fi • www.oat-ry.fi

JÄSENYHDISTYKSET

PELASTUSHALLINNON VIRKAMIEHET RY Pj. Arto Laine • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pelastustoimi ja varautuminen,PL 272, 33101 Tampere • puh. 040 753 5201 • arto.j.laine@avi.fi • Siht. Markku KirvesniemiEtelä-Suomen aluehallintovirasto, Kouvolan toimipaikka, PL 301, 45101 Kouvolapuh. 0400 154 670 • markku.kirvesniemi@avi.fi

SPECIA – ASIANTUNTIJAT JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT RY Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 HelsinkiToiminnanjohtaja Simon Huldén • puh. 040 719 3328 • simon.hulden@specia.fiKehittämispäällikkö Netta Metsäaho • puh. 040 839 5988 • netta.metsaaho@specia.fiPj. Risto Tolonen • puh. 0400 780 676 • risto.tolonen@specia.fi • www.specia.fi

SUOMEN GERONOMILIITTO RY Maistraatinportti 4 A, 00240 HelsinkiPj. Miia Pulkkinen • puh. 045 808 8084 • miia.pulkkinen@suomengeronomiliitto.fiSiht. Mari Salminen • mari.salminen@suomengeronomiliitto.fiwww.suomengeronomiliitto.fi

SUOMEN RESTONOMIT – SURE RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Järjestösiht. Laila Villanen • puh. 040 504 7848 (ke–pe) laila.villanen@sure.fiPj. Anni Penttinen • puh. 040 504 7847 • anni.penttinen@sure.fi • www.sure.fiwww.restonomit.fi

SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Pj. Mari Heinonen • puh. 050 378 0973 • puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi • www.suuhygienistiliitto.fi

SUOMEN URHEILUJÄRJESTÖJEN JOHTAVAT TOIMIHENKILÖT RY Siht. Liisa Jääskeläinen • c/o Toimistopalvelu • Ka-Ta Oy • Muuramentie 35 B 1, 40950Muurame • puh. 0400 132 694 • faksi 014 668 662 • liisa.j@elisanet.fi • Pj. Esa KoivistoLehtimetsänkatu 5, 33820 Tampere • puh. 040 543 8101 • esa.koivisto@koovee.fi

SUOMEN VEROTARKASTAJAT SVT RY Pj. Ari Ampuja • puh. 040 743 0812 • ari.ampuja@svtry.fi Vpj. Marko Lehmusvuo • puh. 040 765 9425, marko.lehmusvuo@vero.fi Siht. Marjukka Rosendahl • puh. 040 534 9026 • marjukka.rosendahl@vero.fi www.suomenverotarkastajatsvt.fi

SUOMEN VIITTOMAKIELEN TULKIT RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Pj. Emilia Norppa • puh. 040 730 3755 • puheenjohtaja@tulkit.net • www.tulkit.net

TAIDE- JA KULTTUURIALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TAKU RY Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 HelsinkiToiminnanjohtaja Kirsi Herala • puh. 040 511 1200 • kirsi.herala@taku.fi • Järjestöasian- tuntija Miika Sillanpää • puh. 044 066 4800 • miika.sillanpaa@taku.fiOpiskelija-asiamies Vilja Byström • puh. 040 561 8967 • vilja.bystrom@taku.fiPj. Mari Lankinen puh. 050 536 3231 • mari.lankinen@taku.fi • www.taku.fi

VALTION ALUEELLISEN SIVISTYSHALLINNON VIRKAMIEHET VSV RY c/o Johanna Albert, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Torikatu 36, 80100 JoensuuPj. Merja Kummala-Mustonen • puh. 029 501 7552 • merja.kummala-mustonen@avi.fiSiht. Johanna Albert • puh. 050 456 0605 • johanna.albert@avi.fi tai vsv.sivistys@gmail.com • www.vsvry.fi

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJOIDEN AMMATTIJÄRJESTÖ VIESTI RY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki • toimisto@viesti.fi Toiminnanjohtaja Siina Repo • puh. 040 485 0008 • siina.repo@viesti.fi • Viestintä-koordinaattori Maria Vilppola • puh. 045 6317625 • maria.vilppola@viesti.fiPj. Heta Koski • puh. 040 515 5552 • puheenjohtaja@viesti.fi • www.viesti.fi

Mitkä ovat sinun elämäsi rakkaimpia asioita?

Yhdessä rakennettu koti. Syntymäpäivälahjaksi saatu fillari. Kirpparilta löytynyt design-harvinaisuus.

Sinunkin elämässäsi ja kodissasi on varmasti itse ansaittuja asioita, joilla on arvoa enemmän kuin hintaa. Tietenkin pidät niistä jo itse hyvää huolta, mutta niiden turvana kannattaa myös olla vakuutus.

Poikkea toimistollamme, soita tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/akavanerityisalat. Turvataan yhdessä elämäsi rakkaimmat asiat.

* Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110

koti-irtaimisto- vakuutuksesta*

-50 %

Nyt

2,75 X

X

0,5 X

0,5 X

0,5 X0,5 X

0,25 X

225x240_Yhteenveto_Nro3_Rakkaimmat_Ilmoitus50Pros_Turva_22092016.indd 1 6.9.2016 14:36:04